<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
92 Käyttäjää paikalla! 0.0045540332794189
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1998_1 | A_1998_2 | A_1998_3 | A_1998_4 | A_1998_5 | A_1998_6 | A_1998_7 | B_1998_1 | B_1998_2 | C_1998_1 | C_1998_2 | C_1998_3 | C_1998_4 | D_1998_1 | D_1998_2 | E_1998_1 | E_1998_2 | F_1998_1 | F_1998_2 | F_1998_3 | F_1998_4 | F_1998_5 | F_1998_6 | F_1998_7 | Hak_1998 | PTK_1998_1 | PTK_1998_2 | PTK_1998_3 | PTK_1998_4 | PTK_1998_5 | PTK_1998_6 |
1: Vuoden 1998
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F5
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1011-1260
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: 
19: OY EDITA AB, HELSINKI1999
20:           Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21:                                        ASIAKIRJAT A-F
22: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
23: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
24: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy-   jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
25: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen        Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
26: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut       peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
27: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val-      päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
28: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an-      myös sisällysluettelo.
29: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
30: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja     A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
31: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja       kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
32: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja        liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
33: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat.           F-osiin.
34: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
35: 
36:                                          PÖYTÄKIRJAT
37: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen        Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
38: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen.          nelmä Protokoll i sammandrag.
39: 
40:                                            HAKEMISTO
41: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo,         avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
42: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette-        mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
43: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille     valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
44: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk-    sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
45: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu,         vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
46: mistä asiakirjojen osasta mikin asiakirja löytyy.     asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
47: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien        vulle. Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielise-
48: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus, jonka      nä.
49: 
50:                                             INTERNET
51: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo-          tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
52: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis-        jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
53: tuttua lnternetiin, josta eduskunnan sivuilta         omista kokoelmista tai kaukolainana.
54: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
55: 
56: 
57:                                 SARJAN TOIMITTAMINEN
58: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun-      nettuina (esim. hallituksen esitykset), toimitetaan
59: nan asiakirjatoimisto. Niiden asiakirjojen osalta,    vain sisällysluettelo ja sidotus.
60: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai-
61: 
62:  290157
63: SISÄLLYSLUETTELO
64: 
65: 
66: 
67: 
68: Kirjalliset kysymykset 1011-1260
69: 
70: 1011 Kimmo Kiljunen /sd: Ajo-opetuksen opetuslu-          1026 Pentti Tiusanen /vas: Itäisen Suomenlahden saa-
71:      pakäytännön turvaamisesta                                 ristoliikenteen tulevaisuudesta
72: 
73: 1012 Antero Kekkonen /sd: Valtiontalouden tarkas-         1027 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Perämeren
74:      tusviraston säästöpankkien pilkkomista käsitte-           regalekalastusoikeuksien myynnistä
75:      levän raportin valmistumisesta
76:                                                           1028 Matti Vähänäkki /sd: Uimataidon sisällyttämi-
77: 1013 Kari Rajamäki /sd: Vammautuneiden tukemi-                 sestä peruskoulun kunnallisiin opetusohjelmiin
78:      sesta oikeuksiensa selvittämisessä
79:                                                           1029 Säde Tahvanainen /sd: Vammaisten oppilaiden
80: 1014 Markku Pohjola/sd ym.: Talousrikollisuuden ja             maksuttomista koulutarvikkeista
81:      harmaan talouden torjunnasta
82:                                                           1030 Hannu Takkula /kesk: Perheen sekä lasten ja
83: 1015 Esa Lahtela/sd ym.: Työvoimapoliittisen koulu-            nuorten asemasta
84:      tuksen työssäoloehtoa koskevan määräaikai-
85:      suuden jatkamisesta
86:                                                           1031 Timo Ihamäki /kok: Metsähakkeen käytön tu-
87: 1016 Jouko Jääskeläinen /skl: Kauppaketjujen asia-             kemisesta
88:      kasrekistereistä
89:                                                           1032 Timo Ihamäki /kok: Maanteiden perusparanta-
90: 1017 Jouko Jääskeläinen /skl: Vapaaehtoisjärjestöjen           misesta valtion omistamilla haja-asutusalueilla
91:      työllistämisestä
92:                                                           1033 Gunnar Jansson /sv: Koncernbidrag för banker
93: 1018 Jari Koskinen /kok: Maatalouden sukupolven-               och försäkringsbolag
94:      vaihdosten edistämisestä
95:                                                           1033 Gunnar Jansson /r: Konserniavustuksen sallimi-
96: 1019 Reijo Kallio/sd: Suomessa toimivien telakoiden            sesta pankeille ja vakuutusyhtiöille
97:      toimintaedellytysten turvaamisesta
98:                                                           1034 Klaus Bremer /r: Kirjanpitolain nojalla annetta-
99: 1020 Pia Viitanen /sd ym.: Opiskelija-asuntotuotan-            vasta päätöksestä ja runkotilikartan tarpeesta
100:      non rahoittamisesta
101:                                                           1035 Raimo Vistbacka /ps: Alajärven Myllykankaan
102: 1021 Eila Rimmi /vas ym.: Osteoporoosin ennaltaeh-             koulun korjaus- ja rakennushankkeesta
103:      käisystä
104:                                                           1036 Erkki Pulliainen /vihr: Venäjältä tuotavien luon-
105: 1022 Matti Saarinen /sd ym.: Koulumatkatuesta                  nonmarjojen laadusta
106: 1023 Eila Rimmi /vas: Palvelunumeroiden taustamai-        1037 Erkki Pulliainen /vihr: Koulumatkakustannus-
107:      nonnasta                                                  ten korvaamisesta keskiasteen opiskelijoille
108: 1024 Päivi Räsänen /skl: Entisen pankinjohtajan Ulf       1038 Irja Tulonen /kok: Tullilaitoksen rekisteröidyn
109:      Sundqvistin kanssa tehdyn vahingonkorvauk-                asiakkaan valvonnasta
110:      sen alentamissopimuksesta
111: 
112: 1025 Erkki Pulliainen /vihr: Viljelijöiden yhdenvertai-   1039 Jukka Tarkka /nuors ym.: Nuorisomääräraho-
113:      sesta kohtelusta satovahinkomenettelyssä                  jen jakoperusteista
114: 6                                               Sisällysluettelo
115: 
116: 
117: 1040 Ulla- Maj Wideroos /sv m.fl.: Planerna pä att dra    1057 Erkki Pulliainen /vihr: Museoviraston toimiti-
118:      in skattebyräer                                           loista
119: 
120: 1040 Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Verotoimistojen lak-       1058 Erkki Pulliainen /vihr: Rakennetun ympäristön
121:      kauttamissuunnitelmista                                   suojelusta
122: 
123: 1041 Sakari Smeds /skl: Kansalaisten tasa-arvoisuu-       1059 Hannu Takkula /kesk: Rovaniemen seudun
124:      desta terveydenhuollossa                                  opiskelija-asuntopulasta
125: 
126: 1042 Kari Kantalainen /kok ym.: Kuorma-autoalan           1060 Jukka Tarkka /nuors: Negatiivisen järjestäyty-
127:      työehtosopimuksen yleissitovuudesta                       misoikeuden toteutumisesta
128: 
129: 1043 Raimo Vistbacka /ps: Kuntien velvollisuudesta        1061 Risto Penttilä /nuors: Liikenneministeriön sata-
130:      järjestää kuulovammaisten tulkkipalveluja                 masel vi ty ksestä
131: 1044 Raimo Vistbacka /ps: Henkilökunnan lomau-            1062 Pehr Löv /sv m.fl.: Informationen om euro tili
132:      tuksista vanhainkodeissa                                  specialgruppen
133: 1045 Ulla Anttila /vihr ym.: Eläinsuojelulain mukai-      1062 Pehr Löv /r ym.: Erityisryhmille eurosta tiedot-
134:      sesta kuntien velvollisuudesta huolehtia löytö-           tamisesta
135:      eläimistä
136:                                                           1063 Matti HuutoJa /vas ym.: Matkapuheluiden kus-
137: 1046 Matti Vähänäkki /sd: Haminan ja Kotkan kihla-             tannuksista Lapin syrjäseuduilla
138:      kuntien poliisivoimien riittävyyden turvaami-
139:      sesta                                                1064 Toimi Kankaanniemi /skl: Tupakan alaikäisille
140:                                                                myynnin valvonnan tehostamisesta
141: 1047 Sulo Aittaniemi /kesk: Suomijärven kunnostuk-
142:      sesta Karviassa
143:                                                           1065 Toimi Kankaanniemi /skl: Maatilatarkastusten
144: 1048 Sulo Aittaniemi /kesk: Veteraanien kuntoutuk-             suorittamistavasta
145:      sesta
146:                                                           1066 Jukka Mikkola /sd: Rintamaveteraanien kun-
147: 1049 Sulo Aittaniemi /kesk: Oikeudenkäyntiä koske-             toutuksen rahojen mahdollisen ylijäämän käyt-
148:      van lainsäädännön uudistamisesta                          tökohteesta
149: 
150: 1050 Sulo Aittaniemi /kesk: Ulosmittauksen tehosta-       1067 Timo Ihamäki /kok: Asuntojen peruskorjaustoi-
151:      misesta                                                   men tuesta
152: 
153: 1051 Sulo Aittaniemi /kesk: Isyyden määrittämistä         1068 Juha Karpio /kok: Lakimiesvirkojen siirroista
154:      koskevan lainsäädännön uudistamisesta                     valtionhallinnossa
155: 
156: 1052 Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsinkielisen väestön       1069 Juha Karpio /kok: Aikuisväestön hammashoi-
157:      etuoikeuksista koulutuksen suhteen                        dosta
158: 
159: 1053 Sulo Aittoniemi /kesk: Eritasoristeyksen raken-      1070 Liisa Hyssälä /kesk: Sosiaalisten luottojen
160:      tamisesta Häijääseen                                      myöntämisestä terveydenhoitokuluihin
161: 
162: 1054 Sulo Aittoniemi /kesk: InkeriJäisten työttömyys-     1071 Mikko Elo /sd: Pääomatulojen, suuryritysten
163:      turvasta                                                  voittojen ja osinkojen verotuksesta
164: 
165: 1055 Mari Kiviniemi /kesk: Hammashoidon sairaus-          1072 Satu Hassi /vihr: Isyyden selvittämisen vaiku-
166:      vakuutuskorvausten laajentamisesta                        tuksesta elatustuen maksamiseen
167: 
168: 1056 Matti Ryhänen /kesk: Huumerikoksien uusijoi-         1073 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Pyhä-Luoston kan-
169:      den ohjaamisesta pakkohoitoon                             sallispuiston perustamisesta
170:                                                Sisällysluettelo                                              7
171: 
172: 1074 Kimmo Sasi /kok: Ulkomaankauppaliiton jul-          1093 Sulo Aittoniemi /kesk: Pakolaisnuorten Tampe-
173:      kaisemasta ns. mustasta listasta                         reella tekemistä rikoksista
174: 
175: 107 5 Raimo Vistbacka /ps: Liikenneturvallisuuden        1094 Sulo Aittoniemi /kesk: Rikollisuuden leviämisen
176:       parantamisesta Lapualla Koveron risteyksessä            ehkäisemisestä valtion omistamille ja hallinnoi-
177:                                                               mille toimialoille
178: 1076 Raimo Vistbacka /ps: Pogostan keskuskoulun
179:      saneerauksesta Ilomantsissa                         1095 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen puolustusvoi-
180:                                                               mien materiaalisesta vahvuudesta
181: 1077 Janina Andersson /vihr: Munintakanojen koh-
182:      telusta                                             1096 Sulo Aittoniemi /kesk: Vangin ja asianaJaJan
183:                                                               väliseen luottamussuhteeseen puuttumisesta
184: 1078 Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Kotitietokonei-
185:      den verovähennysoikeudesta                          1097 Mikko Kuoppa /va-r: Kansalaisten yhdenver-
186:                                                               taisuuden turvaamisesta terveyspalvelujen saan-
187: 1079 Raimo Vistbacka /ps: Vapaan kilpailun vaiku-             nissa
188:      tuksista Tielaitoksen henkilökunnan asemaan
189: 
190: 1080 Ulla Anttila /vihr: Kanojen elinolojen paranta-     1098 Antero Kekkonen /sd: Koulutusvakuutuksen
191:      misesta                                                  kolmannen vaiheen toteuttamisen merkitykses-
192:                                                               tä työllisyydelle
193: 1081 Raimo Holopainen /sd: Työttömien oikeudesta
194:      maksuttorniin terveystarkastuksiin                  1099 Toimi Kankaanniemi /skl: Tiehankkeen toteut-
195:                                                               tamisesta Luhangan kunnan Onkisalossa
196: 1082 Reijo Laitinen /sd ym.: Tielaitoksen henkilöstön
197:      aseman turvaamisesta                                II 00 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Siviilipalvelusmies-
198:                                                                ten asumiskustannusten korvaamisesta
199: 1083 Mikko Kuoppa /va-r: Orivesi-Haapamäki-ra-
200:      taosan peruskorjauksen nopeuttamisesta              1101 Päivi Räsänen /skl: Jatkosodan aikaisten sotari-
201:                                                               kosten selvittämisestä
202: 1084 Sulo Aittoniemi /kesk: Asennekasvatuksen li-
203:      säämisestä autokouluissa                            1102 Janne Viitamies/sd: Poliisin voimavarojen lisää-
204:                                                               misestä
205: 1085 Sulo Aittoniemi /kesk: Tahdosta riippumatto-
206:      man huumehoidon järjestämisestä                     1103 Håkan Malm /sv m.fl.: Om problem i anknyt-
207:                                                               ning tili Natura 2000
208: 1086 Sulo Aittoniemi /kesk: Palkka-armeijan perusta-
209:      misen kannattavuuden arvioinnista                   II 03 Håkan Malm /r ym.: Natura 2000 -hankkeeseen
210:                                                                liittyvistä ongelmista
211: 1087 Sulo Aittoniemi /kesk: Viagran saattamisesta
212:      sairausvakuutuksen piiriin                          II 04 Arto Lapiolahti /sd: Työaikalainsäädännön
213:                                                                uudistamisen vaikutuksista käytännön työelä-
214: 1088 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen suhtautumi-            mään
215:      sesta ilmaisten huumeannosten jakamista kos-
216:      kevaanlausuntoon                                    1105 Arto Lapiolahti /sd: Työrikoksia koskevan lain-
217:                                                               säädännön vaikutusten seuraamisesta
218: 1089 SuloAittoniemi/kesk: Omaisuuden puolustami-
219:      seen käytettävistä keinoista
220:                                                          II 06 Matti Väistö /kesk: Syrjäkylien puhelinpalvelu-
221: 1090 Sulo Aittoniemi /kesk: Kurin ja kurinpidon mer-           jen säilymisestä
222:      kityksestä lastenkasvatuksessa
223:                                                          1107 Jaakko Laakso /vas: Kansallisteatterin perus-
224: 1091 Sulo Aittoniemi /kesk: Varoja hyväntekeväisyy-           korjauksesta
225:      teen keräävien tahojen valvonnasta
226:                                                          II 08 Kimmo Kiljunen /sd: Ulkomaalaisten vaalitark-
227: 1092 Sulo Aittoniemi /kesk: Kehitysyhteistyövarojen            kailijoiden kutsumisesta Suomeen kevään 1999
228:      käytöstä Euroopan unionissa                               eduskuntavaaleihin
229: 8                                               Sisällysluettelo
230: 
231: 
232: 1109 Pirkko Peltomo /sd ym.: Sosiaalikasvattajan          1128 Timo Ihamäki /kok: Yhteistyöryhmien toimi-
233:      kelpoisuudesta antaa esiopetusta                          vuudesta kuntoutuksen paikallistason asiakas-
234:                                                                palvelussa
235: 1110 Raimo Liikkanen /kesk: Hallituksen suhtautu-
236:      misesta Yleisradio Oy:n hallussa olevien tietojen    1129 Timo Ihamäki /kok: Julkisen terveydenhuollon
237:      uutisoimatta jättämiseen                                  kuntoutusvelvoitteen toteutumisesta sydänpoti-
238:                                                                laiden kohdalla
239: 1111 Mikko Elo /sd ym.: Ylioppilastutkinnon uudis-
240:      tuskokeilun jatkamisesta                             1130 Timo Ihamäki /kok: Valtionhallinnon keskittä-
241:                                                                misestä
242: 1112 Mikko Elo /sd ym.: Ammattikorkeakouluopis-
243:      kelijoiden ennakkoharjoittelun toteuttamisesta       1131 Kimmo Kiljunen /sd: Tasavertaisen kohtelun
244:                                                                turvaamisesta jatkuvien matkavakuutusten
245: 1113 Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Petojen aiheutta-           myöntämisessä
246:      mien vahinkojen korvaamisesta
247:                                                           1132 Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Ensamförsörjar-
248: 1114 Mikko Kuoppa/va-rym.: Hallituksen suhtautu-               nas dagvårdsavgifter
249:      misesta Neste Oyj:n johtajien optioetuihin
250:                                                           1132 Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Yksinhuoltajien päi-
251: 1115 Timo Ihamäki /kok: Alaikäisten vahingonkor-               vähoitomaksuista
252:      vaus-ja rikosvastuusta
253:                                                           1133 Raimo Vistbacka /ps: Euroopan sosiaalirahas-
254: 1116 Timo Ihamäki /kok: Sydäntautipotilaiden kun-              to-ohjelmien toteutuksesta
255:      toutuksesta
256:                                                           1134 Sakari Smeds /skl: Verotusmenettelylain sovel-
257: 1117 Timo Ihamäki /kok: Asuntokauppalaista                     tamisesta kuntien tuloveroprosenteista päätet-
258:                                                                täessä
259: 1118 Matti Vähänäkki /sd: Venäjällä sijaitsevan Sos-
260:      novy Borin ydinvoimalaitoksen turvallisuusti-
261:                                                           1135 Henrik Lax/sv m.fl.: Riksdagens krav i samband
262:      lanteesta
263:                                                                med lotsningslagen
264: 1119 Erkki Pulliainen /vihr: Todistusaineiston käsit-
265:      telyohjeista                                         1135 Henrik Lax lr ym.: Luotsilakiin liittyvistä edus-
266:                                                                kunnan vaatimuksista
267: 1120 Raimo Vistbacka /ps: Keskiasteen koulukulje-
268:      tuksista                                             1136 Reijo Kallio /sd: Työvoimapoliittisen koulutuk-
269:                                                                sen kehittämisestä
270: 1121 Marjut Kaarilahti /kok: Terveydenhuoltoalan
271:      osastonhoitajien koulutuksen järjestämisestä         1137 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Asiantunti-
272:                                                                jaelinten merkityksestä päätöksenteossa
273: 1122 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Seinäjoen varikon
274:      säilymisestä                                         1138 Erkki Pulliainen /vihr: Nestekaasubussien yli-
275:                                                                määräisen ajoneuvoveron poistamisesta
276: 1123 Veijo Puhjo /va-r ym.: Tilastokeskuksen työttö-
277:      myystilastoista                                      1139 Sulo Aittoniemi /kesk: Avohoidossa tarvittavien
278:                                                                hoitotarvikkeiden ja -välineiden jakamisesta
279: 1124 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.: Ylimää-
280:      räisen rintamalisän korottamisesta                   1140 Sulo Aittoniemi /kesk: Kehitysyhteistyön suun-
281:                                                                taviivoista
282: 1125 Esa Lahtela /sd: Perhe- ja perhepäivähoitajien
283:      kustannusten korvaamisesta                           1141 Sulo Aittoniemi /kesk: Lääninoikeuksien ja ho-
284:                                                                vioikeuksien istuntopaikoista
285: 1126 Mikko Kuoppa /va-r: Aurausautojen kuljetta-
286:      jien työn henkisestä ja fyysisestä kuormittavuu-     1142 Sulo Aittoniemi /kesk: Kosovon albaanien pa-
287:      desta                                                     lauttamisesta kotimaahansa
288: 
289: 1127 Timo Ihamäki /kok: Kelan sydänpotilaille aset-       1143 Sulo Aittoniemi /kesk: Entisöitäviin moottori-
290:      tamista kun toutuskriteereistä                            pyöriin käytettävien osien verottamisesta
291:                                                Sisällysluettelo                                               9
292: 
293: 1144 Anneli Jäätteenmäki /keskym.: Avohoitoon liit-      1162 Paula Kokkonen /kok ym.: Lähikuntien lukio-
294:      tyvien välineiden jakamisesta terveyskeskuk-             laisten aiheuttamista koulutuskustannuksista
295:      sista                                                    Helsingille
296: 
297: 1145 Kyösti Karjula /kesk: Pienyrittäjien keksintöjen    1163 Klaus Heliberg /sd: Ikääntyneiden työntekijöi-
298:      hyödyntämisestä                                          den työnsaannin helpottamisesta
299: 
300: 1146 Kyösti Karjula/kesk ym.: Yleissitovien työehto-     1164 Ossi Korteniemi /kesk: Köngäs-Hanhimaa-
301:      sopimusten kattavuudesta                                 Pokka-tien parantamisesta Kittilän kunnassa
302: 1147 Markku Pohjola /sd ym.: Arvopaperimarkki-           1165 Pentti Tiusanen /vas: Asevientilupien myöntä-
303:      noiden sisäpiiririkosten torjumisesta                    misperusteista
304: 1148 Hannu Takkula /kesk: Avohoitoon liittyvien          1166 Janne Viitamies /sd: Valtatie 4:n parantamisesta
305:      välineiden jakamisesta terveyskeskuksista                moottoritieksi Lahdesta Heinolaan
306: 1149 Irja Tulonen /kok: Ammatillisen eläkeiän valin-
307:      neiden kunnan työntekijöiden osa-aikaeläk-          1167 Satu Hassi /vihr: Kaasutykkien käytöstä lintu-
308:                                                               jen torjuntakeinona
309:      keestä
310: 
311: 1150 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Kittilä Woodin työ-      1168 Toimi Kankaanniemi /skl: Verohallituksen tar-
312:      paikkojen turvaamisesta                                  kastustoiminnasta
313: 
314: 1151 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Tieosuuden Hauta-        1169 Toimi Kankaanniemi /skl: Mielipidemittausten
315:      järvi-Karhujärvi kunnostamisesta Sailassa                julkaisemisesta vaalien edellä
316: 
317: 1152 Säde Tahvanainen /sd: Yksityisten lääkäripalve-     1170 Sulo Aittoniemi /kesk: Verohallituksen virka-
318:      luiden Kela-korvauksista                                 miehen irtisanoutumisperusteista
319: 
320: 1153 Säde Tahvanainen /sd: Tukihenkilöiden järjes-       1171 Timo Ihamäki /kok: Finnairin lentäjätarpeesta
321:      tämisestä avohoidossa oleville mielenterveyspo-
322:      tilaille                                            1172 Timo Ihamäki /kok: Kangasniemen terveyskes-
323:                                                               kuksen rakennus- ja peruskorjaushankkeesta
324: 1154 Säde Tahvanainen /sd: Vai tion talousarvion seu-
325:      rannasta                                            1173 Erkki Pulliainen /vihr: Värriön tutkimusasemal-
326:                                                               la Sailassa olevan säteilytason mittauslaitteiston
327: 1155 Liisa Hyssälä /kesk: Turku-Toijala-rautatien             kunnossapidosta
328:      rakentamisesta
329:                                                          1174 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomenkielisen vähem-
330: 1156 Annika Lapintie /vas: Ikääntyvien työllistämi-           mistön asemasta Suomen ruotsinkielisillä alueil-
331:      sen edistämisestä                                        la
332: 1157 Satu Hassi /vihr: Kutsumenettelyn käynnistämi-      1175 Sulo Aittoniemi /kesk: Omaisuudenhoitoyhtiö
333:      sestä professorin virkoja täytettäessä                   Arsenalin toiminnan alasajosta
334: 1158 Mikko Elo /sd: Vieraskielistä opetusta antavien
335:      opettajien kielitaidon parantamisesta               1176 Sulo Aittoniemi /kesk: Pankkien saaruisoikeu-
336:                                                               desta maksamatta jääneisiin luottoihin
337: 1159 Jaakko Laakso /vas: Ulkokuntalaisilta perittä-
338:      vistä lukukausimaksuista                            1177 Sulo Aittoniemi /kesk: Yleisestä käytännöstä
339:                                                               pankkikriisin vahingonkorvausten sovittelussa
340: 1160 Paula Kokkonen /kok ym.: Poliisin voimavaro-
341:      jen lisäämisestä                                    1178 Sulo Aittoniemi /kesk: Laivaliikenteen turvalli-
342:                                                               suudesta
343: 1161 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Lahjoitusten verovä-
344:      hennysoikeuden ulottamisesta humanitaarista         1179 Sulo Aittoniemi /kesk: Prostituution ympärillä
345:      työtä tekeville yleishyödyllisille järjestöille          käytävästä keskustelusta
346: 
347: 2 290157
348: 10                                             Sisällysluettelo
349: 
350: 
351: 1180 Sulo Aittoniemi /kesk: Käänteisestä todistustaa-    1195 Kari Rajamäki /sd: Suomen Säästöpankin pilk-
352:      kasta talousrikosten tuottaman hyödyn takai-             komispäätöksen laillisuudesta
353:      sin perinnässä
354:                                                          1196 Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Utplantering av
355: 1181 Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsissa asuvien suo-            rovdjur i Finland
356:      malaisten aseman saattamisesta tasa-arvoiseksi
357:      suomenruotsalaisen vähemmistön etujen kanssa        1196 Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Petoeläinten istutok-
358:                                                               sista Suomeen
359: 1182 Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaan muodos-
360:      tamisesta itsenäiseksi valtioksi                    1197 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Luontaiselinkeinoti-
361:                                                               lallisten asemaa selvittävän työryhmän täyden-
362: 1183 Sulo Aittaniemi /kesk: Puuntuotantoa uhkaa-              tämisestä
363:      vista tekijöistä
364:                                                          1198 Hannu Takkula /kesk: Luonnonvaraisten mar-
365: 1184 Jari Koskinen /kok: Työharjoittelupaikan pal-            jojen poiminnasta saatujen tulojen arvonlisäve-
366:      kan merkityksestä opintotuen määrää lasket-              ron poistamisesta
367:      taessa
368:                                                          1199 Hannu Takkula /kesk: Kalaportaiden rakenta-
369: 1185 Jari Koskinen /kok: Maatalousyrittäjien opinto-          misesta Kemijokeen
370:      tuen myöntämisperusteista
371:                                                          1200 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Palomiesten eläke-
372: 1186 Sulo Aittaniemi /kesk: Huumausainetakavari-              iän alentamisesta
373:      koihin liittyvästä tiedottamisesta
374:                                                          1201 Klaus Bremer /r: Arvonlisäverotuksen kohtuul-
375: 1187 Anu Vehviläinen/kesk: Kulttuurisesti arvokkai-           listamisesta ja järkeistämisestä
376:      den kylien säilyttämisestä
377:                                                          1202 Jaakko Laakso /vas: Adoptioperheiden tuesta ja
378: 1188 Timo Ihamäki /kok: Eräiden virkamiesten vaali-
379:                                                               yhdenvertaisesta kohtelusta
380:      kelpoisuudesta kunnallisvaaleissa
381:                                                          1203 Klaus Bremer /r: Tupakkateollisuuden tukemi-
382: 1189 Timo Ihamäki /kok: Luotsausmaksujen koro-
383:      tuksen vaikutuksista Saimaan vesiliikenteelle            sen vaikutuksista kansanterveyteen ja kansanta-
384:                                                               louteen
385: 1190 Markku Pohjola /sd ym.: Suomen Säästöpankin
386:      pilkkomisen perusteena olleen investointipank-      1204 Antero Kekkonen /sd: Suomen Säästöpankin
387:      ki Merrill Lynchin laatiman yksityiskohtaisen            myyntihinnasta
388:      arvionjulkistamisesta
389:                                                          1205 Klaus Heliberg /sd: Porvoon Emäsalossa sijait-
390: 1191 Jaakko Laakso /vas: Opetusjärjestelyjen heik-            sevan armeijan alueen luovuttamisesta virkistys-
391:      kouksien korjaamisesta ja opintotukisäännös-             käyttöön
392:      ten joustosta
393:                                                          1206 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Satovahinkokorvaus-
394: 1192 Henrik Lax /sv m.fl.: Tillämpningen av straffla-         ten lisäämisestä
395:      gens bestämmelser på räder mot pälsfarmer
396:                                                          1207 Jorma Kukkonen /sd: Maaseudun vähittäiskau-
397: 1192 Henrik Lax /r ym.: Rikoslain säännösten sovel-           pan ja palvelujen kehittämisestä
398:      tamisesta turkistarhaiskuihin
399:                                                          1208 Klaus Bremer /r: Ulkomaalaisten autoilijoiden
400: 1193 Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Turkistarhojen             vapauttamisesta talvirengaspakosta
401:      turvallisuusjärjestelmien rakentamisen avusta-
402:      misesta                                             1209 Klaus Bremer /r: Hallituksen suhtautumisesta
403:                                                               Ilmailulaitoksen toimintaa koskeneeseen kirjal-
404: 1194 Pehr Löv/sv: En svenskspråkig logotyp för ar-            lisen kysymyksen vastaukseen
405:      betskrafts- och näringscentraler
406:                                                          1210 Klaus Bremer /r: Kirjanpitolain mukaisten vel-
407: 1194 Pehr Löv /r: Työvoima- ja elinkeinokeskusten             voitteiden aiheuttamista ylimääräisistä kustan-
408:      ruotsinkielisestä logosta                                nuksista
409:                                               Sisällysluettelo                                              11
410: 
411: 1211 Matti Väistö /kesk: Valtion palkkaperusteisen      1229 Markus Aaltonen /sd: Sosiaaliturvan rahoituk-
412:      työllistämistuen alasajon vaikutuksista                 sesta
413: 
414: 1212 Klaus Bremer /r: Pienyrittäjän toimintaa hait-     1230 Reijo Kallio /sd: Vesillä aiheutettujen ympäris-
415:      taavan byrokratian keventämisestä                       töhäiriöiden vähentämisestä
416: 
417: 1213 Klaus Bremer /r: Laiva- ja lentokonehylkyjen       1231 Kirsti Ala-Harja /kok ym.: HIV-infektion luo-
418:      omistussuhteiden kansainvälisestä määrittämi-           kittelemisesta yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi
419:      sestä
420:                                                         1232 Raimo Vistbacka /ps: EU:n koulumaito-ohjel-
421: 1214 Jaakko Laakso /vas: Työperäisen uupumuksen              masta
422:      luokittelemisesta ammattitaudiksi
423:                                                         1233 Hannu Takkula /kesk: Avustuskassa Yhteis-
424: 1215 Timo Ihamäki /kok: Terveyspalvelujen saata-             avun entisille jäsenille kuuluvista korvauksista
425:      vuudesta
426:                                                         1234 Hannu Takkula/kesk: Porojen sarviheijastimien
427: 1216 Timo Ihamäki /kok: Asumisilmoituksen tekemi-            käyttöönoton edistämisestä
428:      sestä ja asukastietojen ylläpidosta
429:                                                         1235 Eero Lämsä /kesk ym.: Jokamiehenoikeuksista
430: 1217 Timo Ihamäki /kok: Nuorten käyttämien henki-            ja maanomistajien oikeussuojasta
431:      löllisyystodistusten aitouden varmistamisesta
432:                                                         1236 Klaus Bremer /r: Pienyritysten verotuskäytän-
433: 1218 Reijo Laitinen /sd: Pankkituen julkisuudesta ja         nön epäkohtien korjaamisesta
434:      vastikkeellisuudesta
435:                                                         1237 Tuija Pohjola /sd ym.: Ulkomaisten yhtyeiden
436: 1219 Esa Lahtela /sd: Talvirenkaiden käyttöpakon
437:                                                              työluvista
438:      ulottamisesta ulkomaalaisiin autoilijoihin
439: 
440: 1220 Esa Lahtela /sd ym.: Vaatetusteollisuuden työ-     1238 Raimo Holopainen /sd: Lääkärintodistuksen
441:                                                              hankkimisesta ajokorttia varten
442:      paikkojen turvaamisesta
443: 
444: 1221 Esa Lahtela /sd: Luonnonyrttien ja rohdoskas-      1239 Esa Lahtela /sd: Palkkaperusteisten työllisyys-
445:      vien keräilyedellytysten parantamisesta                 määrärahojen kohdentamisesta Ilomantsin tut-
446:                                                              kimusasemille
447: 1222 Esa Lahtela /sd: Koulujen peruskorjaushank-
448:      keiden toteuttamisesta Itä-Suomessa                1240 Markus Aaltonen /sd: Konkurssin tehneiden
449:                                                              yrittäjien aseman korjaamisesta
450: 1223 Pentti Tiusanen /vas: Suomen satamainvestoin-
451:      neista                                             1241 Eva Biaudet /sv: Införande av miljödifferentie-
452:                                                              rade farleds- och hamnavgifter i Finland
453: 1224 Eila Rimmi /vas ym.: Venäjälle kaapattujen las-
454:      ten kohtalosta                                     1241 Eva Biaudet /r: Toimenpiteistä ympäristöperus-
455:                                                              teisten väylä- ja satamamaksujen käyttöön otta-
456: 1225 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Liikuntatilojen ra-          miseksi Suomessa
457:      kentamisesta Karigasniemen koululle Utsjoella
458:                                                         1242 Mikko Immonen /vas ym.: Natura 2000 -suoje-
459: 1226 Antero Kekkonen /sd: Poliisin resurssien lisää-         luohjelman inventointi- ja karttatietojen oikeel-
460:      misestä kansalaisten turvallisuuden takaami-            lisuudesta
461:      seksi
462:                                                         1243 Eero Lämsä /kesk: Metsäkanalintujen tarhauk-
463: 1227 Paula Kokkonen /kok ym.: Erikoissairaanhoi-             sen lainsäädännöllisistä ja käytännön epäkoh-
464:      don palveluiden saatavuudesta                           dista
465: 
466: 1228 Raimo Tiilikainen /r: Suomen merenkulun tule-      1244 Eero Lämsä /kesk: Luomutukipäätösten jälki-
467:      vaisuuden varmistamisesta                               käteisestä muuttamisesta
468: 12                                              Sisällysluettelo
469: 
470: 
471: 1245 Sulo Aittoniemi /kesk: Verohallinnon tarkastus-      1253 Irja Tulonen /kok: Yhteiskunnan tukien koh-
472:      toimintaa johtavan virkamiehen siirtämisestä              dentumisesta monikkoperheille
473:      projektitehtäviin
474:                                                           1254 Esko Helle /vas: Moottoritierakentamisen kus-
475: 1246 Sulo Aittoniemi /kesk: Vahingonkorvauksen                 tannusvertailusta yksityisenä ja julkisena hank-
476:      vähentämisestä tulonhankintamenolla                       keena
477: 1247 Sulo Aittoniemi /kesk: EU :n direktiivien kansal-
478:      lisessa soveltamisessa tarvittavasta valmis-         1255 Juha Korkeaoja /kesk: Maarakennusalan kou-
479:      telusta                                                   lutustilanteesta
480: 
481: 1248 Sulo Aittoniemi /kesk: Raha-automaattiyhdis-         1256 Janne Viitamies /sd: Tielaitoksen ylimmän joh-
482:      tyksen tukea saavien hoivapalveluja tarjoavien            don nauttimasta luottamuksesta
483:      yhdistysten toiminnan turvaamisesta
484:                                                           1257 Kari Rajamäki /sd: Oppisopimuskoulutuksen
485: 1249 Sulo Aittoniemi /kesk: Alaikäisen holhoojan ta-           turvaamisesta
486:      loudellisesta vastuusta vahingonkorvausasiois-
487:      sa                                                   1258 Esa Lahtela /sd: Turpeen käytön lisäämisestä
488:                                                                maassamme
489: 1250 Sulo Aittoniemi /kesk: Sormenjäljen käyttämi-
490:      sestä asiakiijan varmentamiseen
491:                                                           1259 Esa Lahtela /sd: Nelipyörämopedin rinnastami-
492: 1251 Sulo Aittoniemi      /kesk:   Virkanimikkeistön           sesta liikenteessä tavalliseen mopediin
493:      uudistamisesta
494:                                                           1260 Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeimman oikeuden
495: 1252 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomailla työskentele-            päätöksen täytäntöönpanosta Kerstin Cam-
496:      vien rekkakuskien rinnastamisesta merimiehiin             poyn lasten luovutusta koskevassa asiassa
497:      verotuksessa
498:                                            KK 1011/1998 vp
499: 
500: Kirjallinen kysymys 1011
501: 
502: 
503: 
504: 
505:                                    Kimmo Kiljunen /sd: Ajo-opetuksen opetuslupakäytännön turvaa-
506:                                       misesta
507: 
508: 
509:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
510: 
511:      Auto on olennainen osa nykyaikaista yhteis-      sityisen ajo-opetusluvan. Se ja autokouluopetus
512: kuntaa. Useimmat ihmiset osaavat ajaa autoa,          eivät kuitenkaan ole tasavertaisessa asemassa.
513: joten sitä voidaan pitää tänä päivänä yhtenä pe-      Ajokortin saaminen edellyttää Suomessa vielä
514: rustavana kansalaistaitona. Autolla ajamisen          toisen vaiheen opetuksen 1/2-2 vuotta ensim-
515: opettelu kohdistuu etenkin nuoriin, juuri 18          mäisen vaiheen jälkeen. Tämän toisen vaiheen
516: vuotta täyttäneisiin, joista yhdeksän kymmenes-       voi tarjota vain autokoulu siihen kuuluvine nelji-
517: tä hankkii ajokortin. Saadakseen ajokortin nuori      ne teoriatunteineen ja kahdeksine ajokertoineen
518: ei ainoastaan opi kuljettamaan autoa vaan ennen       liikenteessä. Hinta on noin 1 500 markkaa.
519:  kaikkea oppii sopeuttamaan oman liikkumisen-             Tällä hetkellä liikenneministeriön virkamies-
520: sa yhteiseen liikkumisjärjestelmään. Oma liikku-      työryhmä on valmistelemassa ajo-opetusluvan
521:  minen on mahdollista vain osana kokonaisuutta,       pelisääntöjen muuttamista. Muutoksen kohtee-
522: jonka pelisäännöt on tunnettava.                      na on erityisesti pimeällä ajon opetus ja liukkaan
523:      Ajotaito ja liikennesäännöt opitaan autokou-     kelin opetus, joita ollaan siirtämässä pelkästään
524:  lussa. Nuorista joka viides hankkii ajotaitonsa      autokoulussa annettaviksi. On myös pohdittu
525:  kuitenkin opetusluvalla. Se merkitsee huomatta-      vaihtoehtoa, että ajo-opetusta antavat vanhem-
526:  vasti pienempiä kustannuksia verrattuna auto-        mat pantaisiin kertaamaan liikennetietouttaan
527:  kouluopetukseen. Yksityinen ajo-opetuslupa           autokouluihin. Tämä olisi johtamassa opetuslu-
528:  tarjoaa myös hyvän kasvatustapahtuman van-           pakäytännön tyrehtymiseen.
529:  hempienja lapsien välillä ja sisältää yleensä huo-       Teoriaopetus autokoulussa oppilaalle ja opet-
530:  mattavasti suuremman ohjatun ajoharjoittelun         tajalle maksaisi lähes yhtä paljon kuin pelkän
531:  määrän kuin autokouluopetuksessa. Sen lisäksi        oppilaan teoria- ja ajo-opetus, eli opetusluvalla ei
532:  ajo-opetusta antaessaan vanhempikin joutuu           kannattaisi enää opettaa. Toiseksi, opetuslupa-
533:  kertaamaan liikenteeseen liittyviä sääntöjä ja       opettajaksi aikovalla aikuisella ei ole työaikana
534:  turvallisia ajotapoja.                               mahdollisuutta osallistua autokoulujen liikenne-
535:      Autokouluopetuksen korkea hinta on monelle       luennoille.
536:  perheelle kynnyskysymys. Asetuksen mukaan                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
537:  perusopetukseen kuuluu 20 teoriatuntia ja 30         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
538:   ajokertaa liikenteessä pituudeltaan 25 minuuttia.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
539:   Tämä paketti maksaa keskimäärin 6 000 mark-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
540:   kaa. Usein autokoulut eivät kuitenkaan päästä
541:   oppilaita ajokokeeseen ennen kuin takana on 50                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
542:   ajotuntia. Lisätunneista maksetaan erikseen, ja             ryhtyä turvatakseen myös tulevaisuudes-
543:   lisälasku voi nousta jopa 2 500 markkaan.                   sa ajo-opetuksen opetuslupakäytännön?
544:      Suuria kustannuksia voi välttää anomalla yk-
545: 
546:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
547: 
548:                                           Kimmo Kiljunen /sd
549: 
550: 
551: 
552: 
553:  280043
554: 2                                          KK 1011/1998 vp
555: 
556: 
557: 
558: 
559:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
560: 
561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saamiselle ja itsenäisen harjoittelun aloittamisel-
562: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         le ajotaidon kartuttamiseksi. Kuljettajaopetuk-
563: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen toisessa vaiheessa keskitytään saavutetun
564: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            ajotaidon arviointiin ja palautteen antamiseen
565: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         siitä sekä erityisesti vaikeissa olosuhteissa ajami-
566: n:o 1011:                                             seen ajoharjoittelurataopetuksessa. Opetus poik-
567:                                                       keaa luonteeltaan ensimmäisen vaiheen opetuk-
568:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesta ja edellyttää opettajalta erityisiä alan val-
569:        ryhtyä turvatakseen myös tulevaisuudes-        miuksia. Tällaiset valmiudet antaa ainakin lii-
570:        sa ajo-opetuksen opetuslupakäytännön?          kenneopettajakoulutus. Ne voidaan saavuttaa
571:                                                       myös muuten, kuten esimerkiksi ennakoivan
572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ajon kouluttajan koulutuksella. Tällainen päte-
573: vasti seuraavaa:                                      vyys on nykyisin asetettu myös opetusluvan saa-
574:                                                       misen edellytykseksi kuljettajaopetuksen toisen
575:    Liikenneministeriö asetti vuoden 1998 helmi-       vaiheen opetuksessa.
576: kuussa virkamiestyöryhmän valmistelemaan                  Koska työryhmän ehdotuksia ei ole vielä luo-
577: kuljettajaopetuksen kehittämiseen liittyviä kysy-     vutettu liikenneministeriölle, ministeriö ei kyke-
578: myksiä. Työryhmän tehtäväksi annettiin mm.            ne kysymykseen vastausta valmisteltaessa otta-
579: valmistella kuljettajaopetuksen ns. kolmannen         maan vielä mitään kantaa työryhmän ehdotuk-
580: vaihtoehdon mukaisen mallin edellyttämät sää-         siin. Ministeriö kuitenkin toteaa, että toimeksi-
581: dösehdotukset sekä toimenpiteitä opetuslupien         annon perusteella nykyiset kuljettajaopetuksen
582: myöntämiskäytännön yhtenäistämiseksi. Työ-            automuodot eivät ole uhattuina. Tehtäväksian-
583: ryhmän toimeksiannossa tarkoitettu kolmannen          nan mukaisesti tarkoituksena on valmistella
584: kuljettajaopetusvaihtoehdon jatkovalmistelu pe-       paitsi uusi kuljettajaopetusvaihtoehto, myös sel-
585: rustuu ns. KUVA-työryhmän mietintöön vuo-             vittää mahdollisuuksia opetuslupakäytännön
586: delta 1995. Siinä ehdotettiin nykyisten kuljettaja-   yhtenäistämiseen. Ehdotukset tullaan käsittele-
587: opetusmallien, autokoulussa ja opetusluvalla an-       mään ministeriössä normaalissa järjestyksessä,
588: nettavan opetuksen, rinnalle uutta kodin ja auto-     mikä merkitsee mm. eri tahoille varattavaa mah-
589: koulun antaman opetuksen yhdistävää mallia.            dollisuutta lausua käsityksensä niistä lausunto-
590:    Suomessa kuljettajaopetus annetaan kahdessa        menettelyn yhteydessä. Liikenneministeriö tulee
591: vaiheessa. Kuljettajaopetuksen ensimmäisessä           muodostamaan kantansa ehdotusten eteenpäin
592: vaiheessa annetaan edellytykset ajo-oikeuden          viemiseen tältä pohjalta.
593: 
594:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
595: 
596:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
597:                                            KK 1011/1998 vp                                              3
598: 
599: 
600: 
601: 
602:                                         Tili Riksdagens Talman
603: 
604:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förarutbildningens första skede skapas förutsätt-
605: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ningar för att erhålla körrätt och för att inleda
606: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       självständiga övningar i syfte att förkovra kör-
607: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade spörs-           förmågan. 1 förarutbildningens andra skede fo-
608: mål nr 1011:                                          kuseras en utvärdering av uppnådd körförmåga
609:                                                       och återkoppling samt körning i särskilt svåra
610:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        förhållanden genom körundervisning på öv-
611:        skrida för att även i framtiden trygga för-    ningsbana. Undervisningen i det andra skedet
612:        farandet med undervisningstillstånd vid        skiljer sig tili sin natur från motsvarande i första
613:        körundervisning?                               skedet och kräver särskilda branschfårdigheter
614:                                                       hos läraren. Sådana fårdigheter erhålls åtminsto-
615:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ne vid trafiklärarutbildningen. De kan också er-
616: anföra följande:                                      hållas på annat sätt, t.ex. genom utbildning för
617:                                                       lärare i förutseende körning. En sådan kompe-
618:    Trafikministeriet tillsatte i februari 1998 en     tens förutsätts numera även för att det skall vara
619: tjänstemannaarbetsgrupp för beredning av frå-         möjligt att få tillstånd för undervisning i förarut-
620: gor i anslutning tili utvecklande av förarutbild-     bildningens andra skede.
621: ningen. Arbetsgruppen fick bl.a. i uppdrag att           Eftersom arbetsgruppens förslag ännu inte
622: bereda författningsändringar i anslutning till det    överlåtits tili trafikministeriet, kan ministeriet
623: s.k. tredje alternativet inom förarundervisningen     inte vid beredningen av svaret på spörsmålet ta
624: samt åtgärder i syfte att förenhetliga praxisen vid   någon som helst ställning tili arbetsgruppens för-
625: beviljande av undervisningstillstånd. Den fort-       slag. Ministeriet konstaterar dock att de nuva-
626: satta beredningen a v det tredje förarutbildnings-    rande formerna av förarundervisning inte hotas
627: alternativ som uppdrogs åt arbetsgruppen grun-        av arbetsgruppens förslag. Enligt uppdrag skulle
628: dar sig på ett betänkande från 1995 uppgjort av       arbetsgruppen förutom förarutbildningsalterna-
629: den s.k. KUV A-arbetsgruppen, d. v.s. arbets-         tivet även utreda möjligheterna att förenhetliga
630: gruppen för alternativ inom förarundervisning-        praxisen med utbildningstillstånd. Förslagen
631: en. 1 betänkandet föreslås de nuvarande förarun-      kommer att behandlas vid ministeriet i normal
632: dervisningsmodellerna, som gäller undervisning i      ordning, vilket innebär bl.a. att olika parter be-
633: bilskolor och undervisning med undervisnings-         reds möjlighet att ge sitt utlåtande om förslagen i
634: tillstånd, kompletteras med en ny modell som          samband med en remissrunda. Med utgångs-
635: kombinerar undervisning given hemma och un-           punkt i detta kommer trafikministeriet att fast-
636:  dervisning vid bilskola.                             ställa sin ståndpunkt i fråga om vidareutveckling
637:     1 Finland ges förarutbildning i två skeden. 1     av förslagen.
638: 
639:      Helsingfors den 16 oktober 1998
640: 
641:                                                                           Trafikminister Matti Aura
642:                                              KK 1012/1998 vp
643: 
644: Kirjallinen kysymys 1012
645: 
646: 
647: 
648: 
649:                                     Antero Kekkonen /sd: Valtiontalouden tarkastusviraston säästö-
650:                                        pankkien pilkkomista käsittelevän raportin valmistumisesta
651: 
652: 
653:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
654: 
655:    Säästöpankkien pilkkomista käsittelevät asia-        tapahtuneeseen jakoon eri pankkiryhmien kes-
656: kirjat julistettiin aikanaan salaisiksi viideksi vuo-   ken. Siksi olisi tärkeää, että raportti olisi käytös-
657: deksi. Tämä määräaika on kulumassa umpeen               sä samaan aikaan kuin varsinaiset asiakirjatkin
658: siten, että asiakirjat tulevat julkisiksi lokakuun      tulevat julki siksi.
659: aikana, mikäli salassapitoa ei syystä tai toisesta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
660: jatketa. Asiasta on jo pidempään ollut valmisteil-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
661: la Valtiontalouden tarkastusviraston toimesta           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
662: raportti. Raportti ei kuitenkaan julkisuudessa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
663: olleiden tietojen mukaan tule valmistumaan en-
664: nen edellä mainittujen asiakirjojen julkistamista.                  Aikooko Hallitus kiirehtiä Valtionta-
665:     On kysyttävä, miksi tämä keskeinen asia                     louden tarkastusviraston säästöpankkien
666: pankkikriisin vaiheissa ei ole saanut sille kuulu-              pilkkomista koskevan raportin laatimista
667:  vaa huomiota. Toisaalta on selvää, että Valtion-               siten, että se olisi käytössä samanaikaises-
668:  talouden tarkastusviraston raportin valmistumi-                ti kuin asiaan liittyvät muut asiakirjat tu-
669:  nen olisi omiaan hälventämään mahdollisesti                    levat julkisiksi?
670:  turhia epäluuloja, jotka liittyvät säästöpankkien
671: 
672:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
673:                                            Antero Kekkonen /sd
674: 
675: 
676: 
677: 
678:  280043
679: 2                                          KK 1012/1998 vp
680: 
681: 
682: 
683: 
684:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
685: 
686:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tattu selvitystyö suoritetaan riittävällä huolelli-
687: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suudella, jottei asiasta tehdä tarpeettomasti vir-
688: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       heellisiä johtopäätöksiä puutteellisten ja/tai vää-
689: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero           rin ymmärrettyjen aineistojen pohjalta.
690: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Valtiovarainministeriö ja Valtion vakuusra-
691: n:o 1012:                                             hasto toisaalta ja Omaisuudenhoitoyhtiö Ar-
692:                                                       senal Oyj toisaalta antoivat runsas vuosi sitten
693:            Aikooko Hallitus kiirehtiä Valtionta-      lausuntonsa tarkastusviraston asiaa käsittelevän
694:        louden tarkastusviraston säästöpankkien        raportin ensimmäisestä versiosta. Sen jälkeen
695:        pilkkomista koskevan raportin laatimista       Arsenal on toimittanut lisätietoja viraston toivo-
696:        siten, että se olisi käytössä samanaikaises-   massa laajuudessa.
697:        ti kuin asiaan liittyvät muut asiakirjat tu-      Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeri-
698:        levat julkisiksi?                              valiokunta on päättänyt 6.10.1998 valtiovarain-
699:                                                       ministeriön esityksestä, ettei ole mitään syytä
700:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           pyytää valtioneuvostoa jatkamaan SSP-asiakir-
701: taen seuraavaa:                                       jojen salassapitoa alkuperäisestä aikataulusta
702:                                                       poiketen. Riippumatonta tarkastustyötä suorit-
703:    Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo use-        tavan Valtiontalouden tarkastusviraston omassa
704: amman vuoden ajan suorittanut ns. pankkikrii-         harkinnassa on sen suorittaman työn laadun ja
705: siin liittyvää selvitystyötä. Asian monivivahtei-     oikeellisuuden varmistaminen mahdollisista jul-
706: suuden ja ainutlaatuisuuden sekä Suomen olois-        kistamiseen liittyvistä aikataulupaineista huoli-
707: sa poikkeuksellisen laajan kattavuudenjohdosta        matta. Olen kiirehtinyt asiaa ottamalla yhteyttä
708: selvitystyö on ollut aikaa vievä prosessi.            Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohta-
709:     Hallitus pitää tärkeänä, että kysymyksessä vii-   jaan, kysyjän tarkoittamalla tavalla.
710: 
711:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
712: 
713:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
714:                                            KK 1012/1998 vp                                              3
715: 
716: 
717: 
718: 
719:                                         Tili Riksdagens Talman
720: 
721:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningsarbete som det hänvisas till i spörsmålet
722: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           sker med tiliräcklig noggrannhet så att det inte i
723: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       onödan dras felaktiga slutsatser på grund av
724: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                 bristfålligt och/eller feltolkat material.
725: spörsmål nr 1012:                                        Finansministeriet och statens säkerhetsfond å
726:                                                       ena sidan och Egendomsförvaltningsbolaget Ar-
727:           Ämnar Regeringen påskynda fårdig-           senal Ab å andra sidan avgav för drygt ett år
728:        ställandet av statens revisionsverks rap-      sedan sina utlåtanden om den första versioneo av
729:        port om uppspjälkningen av sparbanker-         revisonsverkets rapport. Efter det har Arsenal
730:        na så att den skulle stå till förfogande       införskaffat ytterligare uppgifter i den omfatt-
731:        samtidigt som de övriga handlingarna           ning som verket önskade.
732:        som ansluter sig tili ärendet blir offentli-      Statsrådets finanspolitiska ministerutskott
733:        ga?                                            har 6.10.1998 på finansministeriets framställning
734:                                                       beslutat att det inte finns något skäl att avvika
735:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         från den ursprungliga tidtabellen och be statsrå-
736: anföra följande:                                      det förlänga SBF-handlingarnas sekretesstid.
737:                                                       Trots eventuell tidspress i anslutning tili offent-
738:    Statens revisionsverk har redan under flera år     liggörandet är kontrollen av kvalitet och korrekt-
739: utfört utredningar i anslutning tili den s.k. bank-   het när det gäller det arbete som statens revisions-
740: krisen. På grund av att frågan är mångskiftande       verk som oavhängig granskningsmyndighet ut-
741: och unik samt ovanligt omfattande för finländ-        för beroende på verkets egen prövning. Jag har
742: ska förhållanden har utredninsarbetet varit tids-     påskyndat ärendet på det sätt som den som ställt
743: krävande.                                             spörsmålet avser och kontaktat generaldirektö-
744:    Regeringen anser detvara viktigt att det utred-    ren för statens revisionsverk.
745: 
746:      Helsingfors den 15 oktober 1998
747: 
748:                                                                              Minister Jouko Skinnari
749:                                             KK 1013/1998 vp
750: 
751: Kirjallinen kysymys 1013
752: 
753: 
754: 
755: 
756:                                     Kari Rajamäki /sd: Vammautuneiden tukemisesta oikeuksiensa sel-
757:                                        vittämisessä
758: 
759: 
760:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
761: 
762:    Liikenneonnettomuuksissa ja muissa tapatur-         vonta-asiamiesten virkojen perustamista esimer-
763: missa vammautuneet ovat ihmisryhmä, jonka              kiksi laajentamalla joidenkin nykyisten hallinto-
764: asemaan ei ole kiinnitetty tarvittavalla tavalla       virkamiesten toimenkuvaa, jotta onnettomuuk-
765: huomiota. Ruotsalainen tutkija on tullut tähän         sien uhreilla olisi tarvittaessa riittävä asiantunte-
766: tulokseen tutkimuksessaan, jonka tulokset vas-         mus käytössään esimerkiksi valitusten laadinnan
767: taavat hyvin niitä tietoja ja kokemuksia, mitä         yhteydessä. Vaikka viranomaiset jo nyt ovat vel-
768: kansanedustajille on ihmisten yhteydenottojen          voitettuja antamaan ohjeita ja neuvoja ihmisille
769: perusteella välittynyt.                                heidän asioissaan, on ilmennyt, että ihmiset eivät
770:    Näiden onnettomuuksien uhreiksi joutunei-           kuitenkaan osaa ottaa yhteyttä viranomaisiin ja
771: den ihmisten aseman parantamiseksi on ensisijai-       muihin instansseihin sillä laajuudella kuin olisi
772: sesti tehtävä se, että tunnustetaan nykyisen jär-      tarve. Siksi olisi hyvä, että löytyisi aina vähintään
773: jestelmän olevan erilaisine valitusreitteineen ja      yksi taho, joka pystyisi keskitetysti antamaan
774: keinoineen sen verran mutkikas, että omien oi-         oikeansisältöiset toimintaohjeet ja avustamaan
775: keuksien selvittäminen ilman kallista asiantunti-      erityisistä syistä tarvittaessa erilaisten valitusten
776: ja-apua on usein täysin mahdotonta. On otettava        ja hakemusten teossa.
777: huomioon myös se, että useat näistä ihmisistä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
778: aidosti pelkäävät valittaa vakuutusyhtiöiden           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
779: päätöksistä sen johdosta, että heillä on se käsitys,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
780: että se johtaisi heidän asemansa heikkenemiseen.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
781:     Esitetyt tilastot kuluttajien vakuutustoimis-
782: ton käsittelemien juttujen määristä eivät ole sel-                Onko Hallitus tietoinen onnettomuuk-
783: lainen mittari, jonka perusteella voisi vetää joh-             sien uhrien oikeusturvan vaarantumises-
784: topäätöksen, että asiat eivät ole menneet huo-                 ta,ja
785: nompaan suuntaan viime vuosina. Tämä johtuu                       onko tarkoitus parantaa onnetto-
786: siitä, että ihmisten voimavarat ja varallisuus eivät           muuksien uhrien asemaa esitetyllä tavalla
787: aina anna myöten viedä asioita eteenpäin, vaikka               laajentamalla hallinnon eräiden virka-
788: siihen olisi selväkin syy.                                     miesten toimenkuvaa kattamaan myös
789:     Olisikin harkittava erityisten alueellisten neu-           onnettomuuksien uhrien neuvonta-avun?
790: 
791:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
792: 
793:                                            Kari Rajamäki /sd
794: 
795: 
796: 
797: 
798: 280043
799: 2                                         KK 1013/1998 vp
800: 
801: 
802: 
803: 
804:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
805: 
806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teyskysymysten arvioinnista tai lääketieteellisis-
807: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tä näkemyseroista. Tämäntyyppisten asioiden
808: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ratkaiseminen kuuluu vallan kolmijako-opin
809: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-      mukaan tuomioistuimille. Näin ollen ei ole mah-
810: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        dollista, että vakuutustoiminnan sääntelyn tai
811:  1013:                                               valvonnan parissa työskentelevä virkamies tai
812:                                                      jokin muu valtion hallintovirkamies ottaisi kan-
813:           Onko Hallitus tietoinen onnettomuuk-       taa sovellettavan lain tulkintaan tai muihin tuo-
814:        sien uhrien oikeusturvan vaarantumises-       mioistuimen ratkaistaviin kysymyksiin.
815:        ta,ja                                             Ristiriitatilanteessa vakuutusyhtiön asiakas
816:           onko tarkoitus parantaa onnetto-           voi kääntyä nykyisin Kuluttajaviraston ja Suo-
817:        muuksien uhrien asemaa esitetyllä tavalla     men Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton väliseen
818:        laajentamalla hallinnon eräiden virka-        sopimukseen perustuvan Kuluttajien vakuutus-
819:        miesten toimienkuvaa kattamaan myös           toimiston puoleen. Toimiston toimialueeseen
820:        onnettomuuksien uhrien neuvonta-avun?         kuuluvat niin liikennevakuutus ja lakisääteinen
821:                                                      tapaturmavakuutus kuin vapaaehtoiset tapatur-
822:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mavakuutuksetkin. Lautakunta antaa maksutta
823: vasti seuraavaa:                                     asiantuntevaa neuvontaa ja tuntee myös lauta-
824:                                                      kunta- ja oikeuskäytäntöä, joten se voi tältä poh-
825:    Liikenneonnettomuuksissa tai muutoin tapa-        jalta myös jossakin määrin arvioida muutoksen-
826: turmaisesti vammautuneille tulevat korvaukset        haun onnistumismahdollisuuksia. Ellei muutok-
827: maksetaan useimmiten vakuutuskorvauksina,            senhakua harkitseva osaa kääntyä Kuluttajien
828: lähinnä liikennevakuutuksen, lakisäteisen tapa-      vakuutustoimiston puoleen, jo olemassa olevat
829: turmavakuutuksen tai vapaaehtoisen tapatur-          kunnalliset neuvontavirkamiehet eli kunnalliset
830: mavakuutuksen perusteella. Näin ollen liikenne-      kuluttajaneuvojat voivat ohjata hänet käänty-
831: onnettomuuksissa ja muissa tapaturmissa vam-         mään toimiston puoleen.
832: mautuneiden muutoksenhaut kohdistuvat va-                Valitusteiden selvittämisenja muutoksenhaun
833: kuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin.                   odotettavissa olevan tuloksen arvioimisen jäl-
834:    Voidakseen hakea muutosta vakuutusyhtiön          keen kolmantena vaiheena muutoksenhaku-
835: korvauspäätökseen vammautuneella tulee olla          asiassa on muutoksenhakuasiakirjojen laatimi-
836: tieto muutoksenhakukeinoista. Nämä tiedot hän        nen ja muutoksenhakuasian muu hoitaminen.
837: saa vakuutuskorvausta koskevaan korvauspää-          Mikäli muutoksenhakija tarvitsee tähän apua,
838: tökseen liitettävästä muutoksenhakuosoitukses-       käytettävissä ovat jo olemassa olevatjärjestelmät
839: ta. Siitä selviävät niin käytettävissä oleva tuo-    eli asianajajajärjestelmä sekä kunnallinen yleinen
840: mioistuintie kuin mahdolliset lautakunnat, joissa    oikeusapu.
841: asian käsittely on valittajana toimivalle asiak-         On selvää, että vammautuneen asemaa riitati-
842: kaalle maksutonta. Näin ollen muutoksenhaku-         lanteessa vakuutusyhtiön vastapuolena voitai-
843: järjestelmän kokonaisrakenteella ei ole asiak-       siin parantaa esimerkiksi siten, että perustettai-
844: kaan kannalta merkitystä, eikä neuvonnan jär-        siin edustaja Rajamäen ehdottamia alueellisia
845: jestäminen valitusteitten selvittämiseksi ole tar-   neuvojan virkoja. Koska käytettävissä olevat va-
846: peen.                                                litustiet ilmenevät korvauspäätökseen liitetyistä
847:    On mahdollista, että joissakin tapauksissa        muutoksenhakuohjeista, neuvojan tehtäväksi
848: korvauspäätöksessä on selvä virhe. Yleensä va-       jäisi kaksi edellä viimeksi mainittua eli valituksen
849: kuutusyhtiön ja sen asiakkaan välinen erimieli-      menestymismahdollisuuksien arviointi sekä vali-
850: syys koskee kuitenkin sellaisia kysymyksiä, joi-     tusasiakirjojen laatiminen ja valitusasian muu
851: hin ei ole olemassa" oikeaa" vastausta, vaan kyse    hoitaminen. Edellä olevin perustein sosiaali- ja
852: on esimerkiksi vakuutusehtojen tulkinnasta, esi-     terveysministeriö katsoo kuitenkin, että vam-
853: tetyn näytön riittävyyden arvioinnista, syy-yh-      mautuneen asema muutoksenhakuasiassa on jo
854:                                           KK 1013/1998 vp                                              3
855: 
856: nykyisin järjestelyin näissä suhteissa riittävästi   dittavaa erityisjärjestelmää, koska se asettaisi eri
857: turvattu. Ministeriö ei myöskään pidä perustel-      ryhmiin kuuluvat muutoksenhakijat keskenään
858: tuna yhtä muutoksenhakijaryhmää varten laa-          eriarvoiseen asemaan.
859: 
860:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
861: 
862:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
863: 4                                            KK 1013/1998 vp
864: 
865: 
866: 
867: 
868:                                           Tili Riksdagens Talman
869: 
870:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sendet. Det är alltså inte möjligt att en tjänsteman
871: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          som arbetar med reglering eller övervakning av
872: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        försäkringsverksamheten eller någon annan
873: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr             tjänsteman inom statsförvaltningen skulle ta
874: 1013:                                                   ställning till tolkningen av tillämplig lag eller tili
875:                                                         andra frågor som skall avgöras vid domstol.
876:            Är Regeringen medveten om att rätts-            1 konfliktsituationer kan försäkringsbolagets
877:         skyddet för olycksoffer äventyras, och          klienter vända sig till Konsumenternas försäk-
878:            finns det planer på att förbättra olycks-    ringsbyrå, vars verksamhet numera baserar sig
879:         fallsoffrens ställning på det föreslagna        på ett avtal mellan Konsumentverket och Finska
880:         sättet genom att utvidga befattningsbe-         Försäkringsbolagens Centralförbund. Tili by-
881:         skrivningen för vissa tjänstemän inom           råns verksamhetsområde hör såväl trafikförsäk-
882:         förvaltningen så att den täcker också           ring och lagstadgad olycksfallsförsäkring som
883:         hjälp i form av rådgivning tili olycksoffer?    frivilliga olycksfallsförsäkringar. Nämnden ger
884:                                                         kostnadsfritt sakkunnig rådgivning och känner
885:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           också tili nämnde- och rättspraxis och kan därför
886: anföra följande:                                        i någon mån också bedöma möjligheterna tili en
887:                                                         lyckad utgång för den ändringssökande. Om en
888:     Ersättningarna till personer som inva1idiserats     person som överväger att söka ändring inte vet
889: i trafikolyckor eller andra olyckor är oftast er-       att han kan vända sig till Konsumenternas för-
890: sättningar som utbetalas på grundval av en för-         säkringsbyrå, kan de rådgivande tjänstemän som
891: säkring, närmast trafikförsäkring, lagstadgad           redan finns i kommunerna, dvs. de korumunala
892: olycksfallsförsäkring eller frivillig olycksfallsför-   konsumentrådgivarna ge honom rådet att vända
893: säkring. Därför gäller ändringssökandet i dessa         sig till byrån.
894: fall försäkringsbolagens ersättningsbeslut.                Efter det att man utrett hur ändring söks och
895:     För att kunna söka ändring i försäkringsbola-       bedömt vilket resultatet av ändringsansökan blir
896: gets ersättningsbeslut måste den sökande veta           är det tredje steget att skriva ansökan och sköta
897: hur man söker ändring. Dessa uppgifter får han          ärendet i övrigt. Om den sökande behöver hjälp
898: ur de anvisningar för sökande av ändring som            med detta finns det redan existerande system,
899: skall fogas till ersättningsbeslutet. Av anvisning-     dvs. advokatsystemet samt den korumunala all-
900: arna framgår såväl den domstol som de eventuel-         männa rättshjälpen.
901: la nämnder där behandlingen av ärendet är kost-            Det är klart att den invalidiserade klientens
902: nadsfritt för den ändringssökande. Sålunda är           ställning som försäkringsbo1agets motpart i tvis-
903: frågan om hur hela systemet för sökande av änd-         temål skulle kunna förbättras t.ex. genom att det
904: ring är uppbyggt inte av betydelse för klienten,        grundades lokala rådgivartjänster enligt riks-
905: och det är inte nödvändigt att ordna rådgivning         dagsman Rajamäkis förslag. Eftersom möjlighe-
906: för att redogöra hur man söker ändring.                 terna att söka ändring i ersättningsbeslut fram-
907:    Det är möjligt att det finns ett uppenbart fel i     går av de anvisningar för sökande av ändring
908: ett ersättningsbeslut. 1 allmänhet gäller dock för-     som bifogas beslutet, skulle det bli rådgivarens
909: säkringsbolagets och klientens meningsskiljak-          uppgift att sköta de två övriga ovan nämnda
910: tigheter frågor som det inte finns något "rätt"         uppgifterna, dvs. att bedöma vilka möjligheter
911: svar på, utan de kan t.ex. gälla tolkningen av          det finns att nå ett lyckat resultat och att sköta
912: försäkringsvillkoren, bedömningen av huruvida           ärendet i övrigt. På ovan relaterade grunder anser
913: bevisningen är tillräcklig, bedömningen av or-          dock social- och hälsovårdsministeriet den inva-
914: sakssamband eller skillnader i medicinska syn-          lidiserade klientens ställning i ärenden som gäller
915: sätt. Enligt principen om maktens tredelning hör        sökande av ändring redan med nuvarande ar-
916: avgörandet i frågor av denna typ tili domstolsvä-       rangemang vara tillräckligt tryggad i dessa avse-
917:                                           KK 1013/1998 vp                                             5
918: 
919: enden. Ministeriet anser det inte hellervara moti-     försätta olika grupper av ändringssökande i en
920: verat att det skapas ett särskilt system för en        sinsemellan ojämlik ställning.
921: grupp av ändringssökande, eftersom det skulle
922: 
923:      Helsingforsden 20 oktober 1998
924: 
925:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
926:                                          KK 1014/1998 vp
927: 
928: Kirjallinen kysymys 1014
929: 
930: 
931: 
932: 
933:                                   Markku Pohjola /sd ym.: Talousrikollisuuden ja harmaan talouden
934:                                      torjunnasta
935: 
936: 
937:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
938: 
939:    Valtioneuvosto vahvisti l päivänä helmikuuta     litus puutu asiaan osoittamalla toimintaan asian-
940: 1996 toimintaohjelman talousrikollisuuden ja        mukaiset varat.
941: harmaan talouden torjumiseksi. Tämä ohjelma             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
942: saadaan toteutettua vuoden 1998loppuun men-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
943: nessä. Ohjelma on erinomainen päänavaus ta-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
944: lousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
945: seksi, mutta sellaisenaan riittämätön.
946:    Hallituksen piirissä on valmisteltu uutta har-             Milloin Hallitus aikoo antaa talousri-
947: maan talouden ja talousrikollisuuden torjunta-             kollisuuden ja harmaan talouden torjun-
948: ohjelmaa vuosille 1999-2002, josta hallitus ei             taohjelman vuosille 1999-2002,
949: kuitenkaan ole tehnyt päätöstä. Tämän uuden                   miten Hallitus aikoo osoittaa varat sen
950: ohjelman toteuttaminen edellyttäisi myös tuntu-            toteuttamiseen, ja
951: via taloudellisia lisäpanostuksia ensi vuoden                 osoittaako Hallitus samalla resurssit
952: budjettiin, joita siellä vielä ei ole. Niin ikään          Uudenmaan lääninveroviraston alaisuu-
953: Uudenmaan lääninveroviraston alaisuudessa                  dessa toimivan harmaan talouden pro-
954: toimivaa harmaan talouden projektiryhmää uh-               jektiryhmän toiminnan jatkamiseksi?
955: kaa lakkauttaminen vuodenvaihteessa, jollei hal-
956:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1998
957:                     Markku Pohjola /sd                       Matti Saarinen /sd
958: 
959: 
960: 
961: 
962:  280043
963: 2                                        KK 1014/1998 vp
964: 
965: 
966: 
967: 
968:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
969: 
970:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hallitus on ollut koko ajan tietoinen talousri-
971: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kollisuuden ja harmaan talouden vastustamisek-
972: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     si tehdyn määrätietoisen työn jatkamisen tar-
973: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku         peellisuudesta. Kuten kysymyksen johdannossa-
974: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kin mainitaan, uutta kolmevuotista ohjelmaa on
975: myksen n:o 1014:                                    valmisteltu tämän vuoden kevään ja kesän aika-
976:                                                     na. Tarvittava lausuntokierros saatiin päätök-
977:           Milloin Hallitus aikoo antaa talousri-    seen elokuun lopulla. Esitys jatko-ohjelmaksi
978:        kollisuuden ja harmaan talouden torjun-      tullaan antamaan valtioneuvoston hyväksyttä-
979:        taohjelman vuosille 1999-2002,               väksi vielä kuluvan lokakuun aikana.
980:           miten Hallitus aikoo osoittaa varat sen      Ohjelmaan sisältyy myös esitys sen toteutta-
981:        toteuttamiseen, ja                           miseksi tarvittaviksi 1isäresursseiksi, mukaan lu-
982:           osoittaako Hallitus samalla resurssit     kien Uudenmaan veroviraston alaisuudessa toi-
983:        Uudenmaan lääninveroviraston alaisuu-        mivan viranomaisyhteistyöryhmän työn jatka-
984:        dessa toimivan harmaan talouden pro-         miseksi tarvittava rahoitus.
985:        jektiryhmän toiminnan jatkamiseksi?
986: 
987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
988: vasti seuraavaa:
989:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
990:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
991:                                          KK 1014/1998 vp                                               3
992: 
993: 
994: 
995: 
996:                                        Tili Riksdagens Talman
997: 
998:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Regeringen har hela tiden varit medveten om
999: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     nödvändigheten att förlänga det målmedvetna
1000: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-   arbete som utförts fdr att förhindra ekonomisk
1001: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörs-      brotts1ighet och grå ekonomi. Som det också
1002: må1 nr 1014:                                       nämns i inledningen tili spörsmålet, har det nya
1003:                                                    treårsprogrammet beretts under våren och som-
1004:            När ämnar Regeringen avge ett pro-      maren. Den nödvändiga remissrundan avsluta-
1005:        gram för bekämpningen av ekonomisk          des i slutet av augusti. Ett förslag tili fortsättning
1006:        brottslighet och grå ekonomi 1999-          på programmet kommer att överlämnas för god-
1007:        2002,                                       kännande tili statsrådet under innevarande okto-
1008:            hur ämnar Regeringen anvisa mede1       ber.
1009:        för genomförandet av programmet, och           1 programmet ingår också ett förslag tili till-
1010:            anvisar Regeringen samtidigt resurser   läggsresurser som behövs för genomförandet, in-
1011:        tili den projektgrupp mot grå ekonomi       klusive den finansiering som behövs för att den
1012:        som verkar under Nylands skatteverk?        myndighetssamarbetsarbetsgrupp som verkar
1013:                                                    vid Nylands skatteverk skall kunna fortsätta sitt
1014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      arbete.
1015: anföra fö1jande:
1016:      Helsingfors den 16 oktober 1998
1017:                                                                 lnrikesminister Jan-Erik Enestam
1018: 1
1019: 
1020: 1
1021: 
1022: 
1023: 
1024: 
1025:     1
1026: 
1027:     1
1028: 
1029: 
1030: 
1031: 
1032:         1
1033: 
1034:         1
1035: 
1036: 
1037: 
1038: 
1039:             1
1040: 
1041:             1
1042: 
1043: 
1044: 
1045: 
1046:                 1
1047: 
1048:                 1
1049: 
1050: 
1051: 
1052: 
1053:                     1
1054:                                             KK 1015/1998 vp
1055: 
1056: Kirjallinen kysymys 1015
1057: 
1058: 
1059: 
1060: 
1061:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Työvoimapoliittisen koulutuksen työssäoloeh-
1062:                                         toa koskevan määräaikaisuuden jatkamisesta
1063: 
1064: 
1065:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1066: 
1067:    Vuonna 1996 eduskunta hyväksyi työttö-              yhteiskunnan etu. Yleensä näissä tupopöydissä
1068: myysturvalain muutoksen, joka tuli voimaan             palkansaajapuolella on perinteisesti pidetty mu-
1069: 1.1.1997 ja jonka nojalla työttömyysturvan työs-       kana myös työttömyysturvaan liittyvät asiat. Jos
1070: säoloehtoon voi lukea enintään kuudentoista vii-       tällainen työttömyysturvaan liittyvä heikennys
1071: kon ajalta myös ajanjakson, jolloin henkilö on         olisi ollut tiedossa, voi olla, että koko tupoa ei
1072: saanut työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-        olisi syntynytkään. Tästä syystä ja kun hallitus
1073: ta annetun lain mukaista koulutustukea. Tämä           on kiitettävällä tavalla hoitanut kolmikantayh-
1074: säännös säädettiin olemaan voimassa kaksi vuot-        teistyötä, niin kohtuulliselta tuntuisi, ettei kesken
1075: ta, ja lain voimassaolo päättyy siten kuluvan          sopimuskauden myöskään lähdettäisi heikentä-
1076: vuoden lopussa.                                        mään osia työttömyysturvasta ikään kuin var-
1077:    Tiettävästi hallituksella ei ole suunnitelmissa     kain, vaan kunnioitettaisiin sopimusyhteiskun-
1078: tuoda esitystä tämän määräaikaisen lain jatka-         tamallia tältäkin osin.
1079: misesta tämän syksyn aikana, mikä tarkoittaisi,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1080: ettei työvoimapoliittista aikuiskoulutusta ensi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1081: vuoden alusta enää laskettaisikaan työttömyys-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1082: turvan työssäoloehtoon oikeuttavaksi.                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1083:    Jos näin kävisi, se merkitsisi yhden työttö-
1084: myysturvassa olevan aktivointikeinon vähene-                     Onko Hallitus nähnyt työttömyystur-
1085: mistä ja siten jopa lisäisi syrjäytymisen riskiä.             valaissa olevan työssäoloehtoa kartutta-
1086:    Asia on myös periaatteellinen. Hallituksen                 van 16 viikon työvoimapoliittisen koulu-
1087: toimesta on annettu ymmärtää aina näihin päi-                 tussäännöksen syrjäytymistä estävänä ja
1088: viin asti, ettei työttömyysturvaan tulla tekemään             koulutukseen hakeutumista aktivoivana
1089: heikennyksiä. Jos em. määräaikaisen lain voi-                 tekijänä, ja
1090: massaolon jatkamista ei toteutettaisi, se olisi kui-             aikooko Hallitus tämän syksyn ku-
1091: tenkin selvä heikennys.                                       luessa tuoda eduskunnalle esityksen, jolla
1092:    Kysymys on myös työmarkkinapolitiikasta.                   tämän määräaikaisen lain voimassaoloa
1093: Maahan saatiin aikanaan maltillinen tulopoliitti-             jatketaan?
1094: nen sopimus, joka on ollut koko suomalaisen
1095: 
1096:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
1097: 
1098:           Esa Lahtela /sd                 Vaito Koski /sd                 Marjaana Koskinen /sd
1099:           Raimo Mähönen /sd               Raimo Holopainen /sd            Tapio Karjalainen /sd
1100:                                           Kari Rajamäki /sd
1101: 
1102: 
1103: 
1104: 
1105: 280043
1106: 2                                          KK 1015/1998 vp
1107: 
1108: 
1109: 
1110: 
1111:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1112: 
1113:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan esitystä
1114: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koskevassa mietinnössä viitattiin. Järjestelyn toi-
1115: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vottiin myös lisäävän työttömyysturvauudistuk-
1116: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       sen aktiivisiin toimenpiteisiin ja työmarkkinaval-
1117: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          miuksien parantamiseen tähtäävää vaikutusta.
1118: n:o 1015:                                                Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä työ-
1119:                                                       ministeriön kanssa selvittänyt työttömyysturva-
1120:           Onko Hallitus nähnyt työttömyystur-         uudistuksen vaikutuksia eduskunnan edellyttä-
1121:        valaissa olevan työssäoloehtoa kartutta-       mällä tavalla (alustava selvitys, liite). Koulutus-
1122:        van 16 viikon työvoimapoliittisen koulu-       tuen käyttöä työssäoloehtoon on selvitetty vuo-
1123:        tussäännöksen syrjäytymistä estävänä ja        den 1998 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta,jolloin
1124:        koulutukseen hakeutumista aktivoivana          säännöksen vaikutus on ollut täysimääräisesti
1125:        tekijänä, ja                                   voimassa. Tänä aikana kaikkiaan noin 3 500
1126:           aikooko Hallitus tämän syksyn ku-           henkilöä on käyttänyt koulutustukiaikaa työssä-
1127:        luessa tuoda eduskunnalle esityksen, jolla     oloehtoon. Toisaalta koulutusta työssäoloeh-
1128:        tämän määräaikaisen lain voimassaoloa          toon on käyttänyt 6,4% niistä henkilöistä, jotka
1129:        jatketaan?                                     ovat saaneet päivärahaa vuoden 1998 alkuvuo-
1130:                                                       den aikana ja jotka ovat uusineet päivärahaoi-
1131:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           keutensa työssäoloehdon täyttämisellä vuosien
1132: taen seuraavaa:                                       1997-1998 aikana. Säännöksen vaikutus lieven-
1133:                                                       tävänä siirtymäsäännöksenä ei näyttäisi siten ol-
1134:    Työttömyysturvan vuoden 1997 alusta voi-           leen merkittävä.
1135: maan tulleen uudistuksen eräs keskeinen lähtö-            Säännöksen työvoimapoliittinen tavoite ei sel-
1136: kohta oli lisätä työn ja sen kautta hankittavan       vityksen valossa näyttäisi toteutuneen. Koulu-
1137: ansioon suhteutetun sosiaaliturvan välistä yh-        tustukiaikaa on luettu hyväksi työssäoloehtoon
1138: teyttä. Tällä vakuutusperiaatteen vahvistamisel-      vasta työttömyysturvan enimmäismaksuajan al-
1139: la pyrittiin osaltaan estämään työmarkkinakäyt-       kaessa täyttyä. Työssäoloehdon 400 maksupäi-
1140: täytymistä, jossa työllistyminen tapahtuu vain        vän jälkeen täyttäneistä noin neljännes oli käyt-
1141: aiemmin vallinneen päivärahatason uudelleen           tänyt myös koulutustukiajan työssäoloehtoon.
1142: saavuttamiseksi. Keskeiset muutokset tältä osin       Vastaavasti yli puolet kaikista koulutustukiaikaa
1143: olivat työssäoloehdon pidentäminen ja päivära-        hyväksi lukeneista oli saanut ansiopäivärahaa
1144: han perusteena olevan palkan määrittäminen vii-       sitä ennen yli 400 päivältä. Niitä, jotka olivat
1145: meisen vakiintuneen ansiotason perusteella.           saaneet enimmäismaksuajan, oli 6,6 %. Vertailun
1146:    Työttömyysturvauudistuksen          valmistelun    vuoksi todettakoon, että kaikista työvoimakou-
1147: loppuvaiheessa lisättiin työssäoloehtoa koske-        lutuksessa vastaavana aikana olleista on yli puo-
1148: vaan pykälään väliaikainen kaksi vuotta voimas-       let aloittanut koulutuksen ennen kuin työttö-
1149: sa oleva säännös, jonka mukaan työssäoloeh-           myys on kestänyt puoli vuotta ja koulutus oli
1150: toon voidaan palkkatyön lisäksi lukea myös            keskimäärin aloitettu 165 päivää kestäneen työt-
1151: enintään 16 viikkoa sellaista aikaa, jolloin henki-   tömyyden jälkeen.
1152: lö on ollut työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuk-        Työttömyysturvauudistuksella pyrittiin pää-
1153: sessa ja saanut koulutustukea. Määräaikaisena         semään eroon siitä kehityksestä, että työllistä-
1154: järjestelynä säännökselle oli olemassa perusteita,    mistuista ja työvoimapalveluista liian suuri osa
1155: vaikka se keskeisiltä vaikutuksiltaan oli ristirii-   oli ohjautunut palvelemaan työttömyyspäivära-
1156: dassa uudistuksen edellä todetun vakuutusperi-        han saantioikeuden jatkumista aikaisemman an-
1157: aatteen kanssa. Työssäoloehdon pidentämisen           siotason suuruisena sen sijaan, että niillä kyettäi-
1158: osalta säännös toimi silloisessa työllisyystilan-     siin parantamaan työttömän työmarkkinoille
1159: teessa eräänlaisena syrjäytymiskehitystä lieven-      paluun edellytyksiä. Näyttäisi siltä, että mahdol-
1160: tävänä siirtymäsäännöksenä, mihin myös edus-          lisuus lukea koulutustukiaikaa työssäoloehtoon
1161:                                           KK 1015/1998 vp                                             3
1162: 
1163: toimii juuri päinvastoin, koska selvityksen luku-   tulopoliittista kokonaisratkaisua sovittaessa on
1164: jen valossa koulutukseen hakeudutaan vasta          ollut tiedossa, että kysymyksessä oleva säännös
1165: työttömyysturvan enimmäismaksuajan alkaessa         on määräaikainen. Tulopoliittisessa sopimukses-
1166: täyttyä. Työvoimapoliittiselta kannalta sään-       sa tai sitä valmisteltaessa ei asia ole ollut esillä
1167: nöksen voimassaolon jatkamiselle ei näyttäisi       eikä sopimuksessa ole otettu kantaa määräaikai-
1168: olevan perusteita; päinvastoin sillä voidaan ar-    sen säännöksen voimassaoloon tai sen jatkami-
1169: vioida olevan erityisesti työvoimakoulutuksen       seen.
1170: resurssien käytön, vaikuttavuuden ja tehokkuu-         Sosiaali- ja terveysministeriö on kuluvan syk-
1171: den kannalta kielteisiä vaikutuksia.                syn aikana neuvotellut säännöksen voimassa-
1172:    Asian kytkeminen tulopoliittiseen sopimuk-       olonjatkamisesta työmarkkinain keskusjärjestö-
1173: seen kysymyksessä esitetyllä tavalla on harhaan-    jen edustajien kanssa. Neuvotteluissa ei ole löyty-
1174: johtava. Voimassa olevaa, syksyllä 1997 tehtyä      nyt yhteistä näkemysta.
1175: 
1176:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
1177: 
1178:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1179: 4                                         KK 1015/1998 vp
1180: 
1181:                                                                                       LIITE
1182: 
1183: 
1184: 
1185:   Ajalla 1.1.-30.6.1998 päivärahaa saaneet*l, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon uudelleen
1186: 1997-1998 aikana ja käyttäneet koulutusta työssäoloehtoon.
1187: 
1188: Päivien määrä            Työssäoloehdon            Koulutusta työssä-       Koulutusta
1189: nollaus-                 täyttäneet                oloehtoon käyttäneet     käyttäneiden
1190: tilanteessa                                                                 osuus%
1191:                                                   lkm                %
1192:    -100                   16 804                   192                5,5      1,1
1193: 101-200                    9 753                   273                7,9      2,8
1194: 201-300                    7 767                   378               10,9      4,9
1195: 301-400                    6 687                   607               17,5      9,1
1196: 401-499                    7 400                 1 634               47,2     22,1
1197:      500                   5 684                   228                6,6      4,0
1198: Yhteensä**)               54095                  3 461              100,0      6,4
1199: 
1200: *>Tilasto kattaa 92 % ajanjaksolla päivärahaa saaneista
1201: **>ml. ne joista ei tietoa missä vaiheessa koulutusta on käytetty
1202:                                             KK 1015/1998 vp                                              5
1203: 
1204: 
1205: 
1206: 
1207:                                          Till Riksdagens Talman
1208: 
1209:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            övergångsbestämmelse som lindrade utslag-
1210: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            ningstendenserna, till vilket det också hänvisades
1211: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        i riksdagens social- och hälsovårdsutskotts be-
1212: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-         tänkande gällande förslaget. Man hoppades ock-
1213: mål nr 1015:                                           så att arrangemanget skulle leda tili en ökning av
1214:                                                        de aktiva åtgärder och den förbättrade bered-
1215:           Anser Regeringen att arbetsvillkoret i       skap för arbetsmarknaden som reformen av ut-
1216:        lagen om utkomstskydd för arbetslösa            komstskyddet för arbetslösa syftade tili.
1217:        har uppfyllts på ett sätt som förhindrar            Social- och hälsovårdsministeriet har tilisam-
1218:        att bestämmelsen om 16 veckor arbets-           mans med arbetsministeriet utrett verkningarna
1219:        kraftspolitisk utbildning åsidosätts och        av revideringen av utkomstskyddet för arbetslö-
1220:        som stimulerar folk att söka sig tili utbild-   sa på det sätt som riksdagen förutsatte (prelimi-
1221:        ning, och                                       när utredning i bilaga). 1 viiken utsträckning ut-
1222:           ämnar Regeringen under denna höst            bildningsstödet har inräknats i arbetsvilikoret
1223:        lägga fram en proposition om fortsatt           har utretts för första kvartalet 1998, då effekten
1224:        giltighet för denna temporära lag?              a v bestämmelsen hade nått sin fulla utsträckning.
1225:                                                        Vid denna tidpunkt har inalles ca 3 500 personer
1226:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          räknat med tiden för erhållande av utbildnings-
1227: anföra följande:                                       stöd för att uppfylla arbetsvillkoret. Å andra
1228:                                                        sidan har 6,4% av de personer som erhållit dag-
1229:    En av de centrala utgångspunkterna för den          penning under början av 1998, och som har för-
1230: reform av utkomstskyddet för arbetslösa som            nyat sin rätt tili dagpenning genom att uppfylla
1231: trädde i kraft vid ingången a v 1997 var att stärka    arbetsvillkoret under åren 1997-98, tiligodo-
1232: sambandet mellan arbete och det enligt förtjäns-       räknat sig tiden för utbetalning av utbildnings-
1233: ten avvägda socialskyddet. Genom att stärka            stöd i arbetsvilikoret. Bestämmelsens betydelse
1234: denna försäkringsprincip strävade man också ef-        som övergångsbestämmelse med dämpande ver-
1235: ter att förhindra ett sådant beteende på arbets-       kan förefaller därmed att inte ha varit särskilt
1236: marknaden enligt vilket sysselsättning togs emot       stor.
1237: bara för att dagpenningen skulle bibehållas på             Det arbetskraftspolitiska syftet med bestäm-
1238: samma nivå som tidigare. De viktigaste föränd-         melsen verkar i ljuset av utredningen inte ha
1239: ringarna med tanke på detta var en förlängning         uppnåtts. Man har tiligodoräknat sig utbild-
1240: av arbetsvilikoret och att grunden för dagpen-         ningstiden först när maximitiden för utbetalning
1241: ning fastställs på basis av senast stabiliserade       av utkomstskyddet har börjat gå ut. Ungefår en
1242: förtjänstnivå.                                         fjärdedel hade räknat in också tiden för utbetal-
1243:    1 slutskedet av beredningen av utkomst-             ning av utbildningsstöd efter att arbetsvilikorets
1244: skyddsreformen fogades tili den paragraf som           400 betalningsdagar gått ut. På motsvarande sätt
1245: gäller arbetsvilikor en temporär bestämmelse           hade över hälften av alla som räknat sig tiden för
1246: med två års giltighetstid. Enligt bestämmelsen         erhållande av utbildningsstöd tili godo först lyft
1247: kan i arbetsvillkoret utöver lönearbete också in-      förtjänstbunden dagpenning i mera än 400 dagar.
1248: räknas högst 16 veckor av sådan tid under viiken       De som hade fått maximal utbetalningstid upp-
1249: en person har genomgått arbetskraftspolitisk           gick tili 6,6 %. För jämförelsens skull kan det
1250: vuxenutbildning och fått utbildningsstöd. Det          konstateras att av alla dem som genomgått ar-
1251: fanns grunder för bestämmelsen i och med att           betskraftsutbildning under samma tid hade över
1252: den utgjorde ett temporärt arrangemang, även           hälften inlett sin utbildning innan arbetslösheten
1253: om dess huvudsakliga verkningar stod i konflikt        hade varat ett halvt år, och utbildningen hade i
1254: med den ovan nämnda försäkringsprincipen för           genomsnitt inletts efter 165 dagars arbetslöshet.
1255: reformen. Då det gällde det förlängda arbetsvili-          Genom revideringen av utkomstskyddet för
1256: koret fungerade bestämmelsen i det vid tidpunk-        arbetslösa strävade man efter att komma ifrån en
1257: ten rådande sysselsättningsläget som ett slags         utveckling enligt viiken en alltför stor del av sys-
1258: 6                                          KK 1015/1998 vp
1259: 
1260: selsättningsstödet och arbetskraftsservicen styr-          Att koppla frågan tili det inkomstpolitiska
1261: des så, att de bidrog till att arbetslöshetsdagpen-     avtalet på det sätt som anförs i spörsmålet är
1262: ningen bibehölls på en nivå som motsvarade den          vilseledande. Vid förhandlingarna om den gäl-
1263: tidigare inkomstnivån, i stället för att förbättra      lande inkomstpolitiska helhetslösning som nåd-
1264: förutsättningarna för de arbetslösa att återinträ-      des 1997 har man känt till att bestämmelsen i
1265: da på arbetsmarknaden. Det verkar vara så, att          fråga endast gäller för viss tid. 1 det inkomstpoli-
1266: möjligheten att räkna in tiden för erhållande av        tiska avtalet eller under beredningen av det har
1267: utbildningsstöd i arbetsvillkoret fungerar precis       frågan inte behandlats och i avtalet har man inte
1268: tvärtom, eftersom det i skenet av utredningsre-         tagit ställning till den tidsbestämda bestämmel-
1269: sultatet ser ut som om de arbetslösa sökte sig till     sens giltighetstid eller förlängning av giltighetsti-
1270: utbildning först när maximitiden för utbetalning        den.
1271: av utkomstskydd började gå ut. Ur ett arbets-              Social- och hälsovårdsministeriet har under
1272: kraftspolitiskt perspektiv verkar det inte finnas       innevarande höst förhandlat om en förlängning
1273: några grunder för en förlängning av bestämmel-          av bestämmelsens giltighetstid med representater
1274: sens giltighetstid; man kan tvärtom kritisera den       för arbetsmarknadens centralorganisationer. En
1275: för att ha haft negativa effekter på i synnerhet        gemensam ståndpunkt har inte kunnat nås.
1276: utnyttjande, verkningsfullhet och effektivitet i
1277: fråga om arbetskraftsutbildningens resurser.
1278: 
1279:      Helsingforsden 20 oktober 1998
1280: 
1281:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1282:                                            KK 1015/1998 vp                                          7
1283: 
1284:                                                                                                BILAGA
1285: 
1286: 
1287: 
1288:   Arbets1ösa som erhållit dagpenning*> under tiden 1.1-30.6.1998, uppfyllt arbetsvillkoret på nytt
1289: under 1997-1998 och utonyttjat utbi1dning i arbetsvillkoret.
1290: 
1291: Anta1et dagar            Uppfyllt                  Utnyttjat utbildning            Ande1en som
1292: vid noll-                arbetsvillkoret           i arbetsvillkoret               utnyttjat
1293: ställningen                                        anta1              %            utbildning %
1294: 
1295:   -100                     16 804                   192               5,5                1,1
1296: 101-200                     9 753                   273               7,9                2,8
1297: 201-300                     7 767                   378              10,9                4,9
1298: 301-400                     6 687                   607              17,5                9,1
1299: 401-499                     7 400                 1 634              47,2               22,1
1300:      500                    5 684                   228               6,6                4,0
1301: Samman1agt**)              54095                  3 461             100,0                6,4
1302: 
1303: *> De statistika uppgifterna täcker 92 % av dem som erhållit dagpenning under perioden
1304: **> inkl. dem om vi1ka man inte vet i vi1ket skede utbi1dningen har utnyttjats i arbetsvillkoret.
1305:                                           KK 1016/1998 vp
1306: 
1307: Kirjallinen kysymys 1016
1308: 
1309: 
1310: 
1311: 
1312:                                   Jouko Jääskeläinen /skl: Kauppaketjujen asiakasrekistereistä
1313: 
1314: 
1315: 
1316:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1317: 
1318:    Kauppaketjujen kiristyvä kilpailu asiakkaista     Epäilyksiä herättää se, voivatko saadut tiedot
1319: on luonut otollisen maaperän kehittää yhä te-        pysyä salassa, ja pelko siitä, että niitä tullaan
1320: hokkaampia markkinointikeinoja. Erilaiset bo-        käyttämään hyväksi väärin motiivein.
1321: nus- ja etukortit täyttävät kuluttajien lompakot        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1322: setelien sijaan. Asiakkaaksi tai jäseneksi liitty-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1323: mistilanteessa kuluttajalta kysellään melko tark-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1324: koja tietoja hänen elin tavoistaan, asumisistaanja   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1325: harrastuksistaan. Asiakas ei välttämättä tule aja-
1326: telleeksi, että tietoja saatetaan käyttää entistä              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kulut-
1327: tehokkaampaan mainontaan.                                   tajan yksilöllinen suoja kulutustottu-
1328:     Kauppaketjut voivat kerätä tietoja asiakkais-           muksineen pysyy salassa, hänen omana
1329: taan ja rekisteröidä heidät omien intressiensä              tietonaan, ja
1330: mukaan. Kehityksen suuntaus on pelottavaa,                     että kauppaketjuilta kiellettäisiin tie-
1331: koska kuluttaja ei välttämättä edes itse tiedä,             tojen kerääminen henkilökohtaisesta elä-
1332: millaista tietoa hänestä on kerätty ja kerätään.            mäntyylistä myynnin ja markkinoinnin
1333:     Käsityksemme mukaan kuluttajilla on epä-                edistämiseksi?
1334: määräinen käsitys siitä, mihin tietoja tarvitaan.
1335: 
1336:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
1337:                                        Jouko Jääskeläinen /skl
1338: 
1339: 
1340: 
1341: 
1342:  280043
1343: 2                                          KK 1016/1998 vp
1344: 
1345: 
1346: 
1347: 
1348:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1349: 
1350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         liittymistilanteessa tietoja hänen elintavoistaan,
1351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          asumisestaan ja harrastuksistaan, hän itse antaa
1352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nämä tiedot harkintansa mukaan. Näiden henki-
1353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko             lötietojen keräämiseen voidaan siten katsoa ole-
1354: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        van rekisteröidyn suostumus. Henkilörekisteri-
1355: sen n:o 1016:                                          lain mukaan rekisterinpitäjä voi kerätä sellaisia
1356:                                                        tietoja, jotka ovat henkilörekisterin käyttötar-
1357:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kulut-       koituksen kannalta tarpeellisia.
1358:        tajan yksilöllinen suoja kulutustottu-              Yksityisyyden suojaa henkilötietojen käsitte-
1359:        muksineen pysyy salassa, hänen omana            lyssä koskevien säännösten kokonaistarkistus on
1360:        tietonaan, ja                                   parhaillaan vireillä. Hallituksen esitys henkilö-
1361:           että kauppaketjuilta kiellettäisiin tie-     tietolaiksi (HE 96/1998 vp) on eduskunnan käsi-
1362:        tojen kerääminen henkilökohtaisesta elä-        teltävänä. Henkilötietolailla, joka korvaisi ny-
1363:        mäntyylistä myynnin ja markkinoinnin            kyisen henkilörekisterilain, saatettaisiin henkilö-
1364:        edistämiseksi?                                  tietojen keräämistä, tallettamista, käyttöä ja luo-
1365:                                                        vuttamista koskeva yleislainsäädäntö Suomessa
1366:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vastaamaan EY:n tietosuojadirektiiviä (95/46/
1367: vasti seuraavaa:                                       EY). Ehdotetussa henkilötietolaissa lisättäisiin
1368:                                                        rekisteröidyn tiedonsaantioikeuksia. Rekisterin-
1369:    Tiedot, joita kuluttajalta - luonnolliselta         pitäjän olisi aikaisempaa laajemmin oma-aloit-
1370: henkilöltä - kerätään hänen liittyessään kaup-         teisesti annettava rekisteröidylle tietoja muun
1371: paketjun jäseneksi tai asiakkaaksi, ovat henkilö-      muassa siitä, mihin tarkoituksiin häntä koskevia
1372: tietoja. Niiden käsittelyyn sovelletaan yksityisyy-    tietoja kerätään ja käytetään. Lisäksi rekiste-
1373: den suojaa koskevia säännöksiä. Yleiset sään-          röidyllä olisi, kuten nykyäänkin, oikeus kieltää
1374: nökset yksityisyyden suojasta henkilötietojen kä-      häntä itseään koskevien tietojen käyttö suora-
1375: sittelyssä sisältyvät nykyisin henkilörekisterila-     mainontaa ja muuta suoramarkkinointia varten.
1376: kiin (471/1987). Henkilötietojen käsittely on              Lisätoimenpiteisiin ei tältä osin näytä siten
1377: mahdollista muun muassa rekisteröidyn suostu-          olevan aihetta.
1378: muksella. Kun kuluttajalta kysytään jäseneksi-
1379: 
1380:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
1381: 
1382:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
1383:                                           KK 1016/1998 vp                                              3
1384: 
1385: 
1386: 
1387: 
1388:                                        Tili Riksdagens Talman
1389: 
1390:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ut dessa uppgifter enligt egen prövning. När per-
1391: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           sonuppgifter samlas in på detta sätt kan man
1392: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       således anse att den som har 1ämnat uppgifterna
1393: dagsman Jouko Jääskeläinen undertecknade              också har gett sitt samtycke. Enligt personregis-
1394: spörsmå1 nr 1016:                                     terlagen kan i personregisteet införas endast så-
1395:                                                       dana personuppgifter som behövs för registrets
1396:           Vad tänker Regeringen göra för att          ändamål.
1397:        konsumentens personliga integritet kan            En totalrevision av bestämmelserna om skydd
1398:        skyddas och konsumtionsvanor hållas            av sekretess vid behandling av personuppgifter är
1399:        hemliga så att endast konsumenten själv        under arbete. Regeringens proposition tili Riks-
1400:        känner till dem, och                           dagen med förslag tili personuppgiftslag (RP 96/
1401:           för att förbjuda butikskedjor att sam1a     1998 rd) föreligger tili behand1ing i riksdagen.
1402:        in uppgifter om människors Iivsstil för att    Må1et är att den allmänna 1agstiftningen om in-
1403:        främja marknadsföringen och öka för-           samling, lagring och användning av personupp-
1404:        sä1jningen?                                    gifter fås att motsvara EG:s direktiv om skydd
1405:                                                       för enski1da personer med avseende på behand-
1406:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         1ing av personuppgifter och om det fria flödet av
1407: anföra fö1jande:                                      sådana uppgifter (95/46/EG) genom att det stif-
1408:                                                       tas en personuppgiftslag som skall ersätta per-
1409:    De uppgifter om en konsument - en fysisk           sonregisterlagen. 1 och med den föreslagna per-
1410: person - som samlas in i samband med att              sonuppgiftslagen skall den registrerades rätt att
1411: personen i fråga blir medlem av eller kund hos en     erhålla information utökas. Den registeransvari-
1412: affårskedja räknas som personuppgifter. På be-        ga skall i en större omfattning än tidigare på eget
1413: hand1ingen av dessa tillämpas bestämmelserna          initiativ 1ämna den registrerade upp1ysningar om
1414: om skydd av sekretess. Den gällande personregis-      bl.a. det ändamål för vilket man samlar in och
1415: ter1agen (471/1987) innehåller allmänna bestäm-       använder uppgifter om personen i fråga. Dessut-
1416: melser om skydd av sekretess vid behandling av        om skall den registrerade på samma sätt som
1417: personuppgifter. Det b1ir möjligt att behandla        hittills ha rätt att förbjuda användning av uppgif-
1418: personuppgifter bl.a. om den registrerade ger sitt    ter som gäller honom själv vid direktreklam eller
1419: samtycke till det. När en konsument i samband         direkt marknadsföring.
1420: med att han ansluter sig tili någon butikskedja          Några ytterligare åtgärder i detta syfte tycks
1421: blir tillfrågad om sina levnadsvanor, sitt boende     sålunda inte vara påkallade.
1422: och sina hobbyer, lämnar personen i fråga själv
1423: 
1424:      Helsingfors den 20 oktober 1998
1425: 
1426:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
1427:                             j
1428:                            j
1429:                           j
1430:                          j
1431:                         j
1432:                        j
1433:                       j
1434:                      j
1435:                     j
1436:                    j
1437:                   j
1438:                  j
1439:                 j
1440:                j
1441:               j
1442:              j
1443:             j
1444:            j
1445:           j
1446:          j
1447:         j
1448:        j
1449:       j
1450:      j
1451:     j
1452:    j
1453:   j
1454:  j
1455: j
1456:                                              KK 1017/1998vp
1457: 
1458: Kirjallinen kysymys 1017
1459: 
1460: 
1461: 
1462: 
1463:                                     Jouko Jääskeläinen /skl: Vapaaehtoisjärjestöjen työllistämisestä
1464: 
1465: 
1466: 
1467:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1468: 
1469:    Työministeriö on ponnistellut työttömyyden               Vapaaehtoisjärjestöillä ei useinkaan ole suu-
1470: poistamiseksi. Eräs keino on ollut kolmannen            ria summia varoja tileillään. Tämä merkitsee sitä,
1471: sektorin rekrytointi mukaan. Vapaaehtoisjärjes-         että yhdenkin henkilön palkkauskulujen maksa-
1472: töjä on innostettu palkkaamaan työttömiä ihmi-          minen tuottaa alussa hankaluuksia. Jos yhdistys
1473: siä erilaisiin projektitöihin järjestöihin yhdistel-    haluaa saada tukea etukäteen, vaaditaan pankki-
1474: mätuella, työllistämistuella ja erillisellä projekti-   vakuuksia. Pankit laskuttavat näistä kuluistaan
1475: rahalla.                                                muutamia satoja markkoja, ja näin saattaa yh-
1476:    Projektituella on pyritty siihen, että järjestö      distyksen hyvä hanke kaatua jo alkumetreillään
1477: paikkaisi ns. yhdyshenkilön toteuttamaanjotain          varojen niukkuuteen. Varsinkin kolmen kuukau-
1478: hyödyllistä projektia, jossa voidaan palkata töi-       den projektituen maksatuksen aikataulu on este
1479: hin useampia työttömiä henkilöitä. Tällaisia pro-       projektien toteutumiselle.
1480: jekteja ovat esim.lasten iltapäivähoidonjärjestä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1481: minen taijonkun muun uudenlaisen työn virittä-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1482: minen yhteiskuntaan. Projektihenkilö toimii tii-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1483: min moottorina ja ideoijana. Yhdistykset ovat-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1484: kin lähteneet miettimään mahdollisuuksiaan ja
1485:  alkaneet palkata henkilöitä työhön.                              Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
1486:     Käsityksemme mukaan ongelmaksi on nou-                     tarkoitetusta epäkohdasta, ja
1487:  semassa monelle yhdistykselle, kuinka päästä al-                  mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
1488:  kuun taloudellisesti. Tukirahat tilitetään yhdis-             jaamiseksi, etteivät työttömyyden poista-
1489:  tyksille vasta jälkikäteen, yhdistelmätuessa kuu-             miseen tarkoitetut varat jää käyttämättä
1490:  kauden maksatuksella ja projektituessa kolmen                 ja ihmiset ilman töitä ja etteivät yhdistyk-
1491:  kuukauden maksatuksella.                                      set kokisi tulleensa petetyiksi?
1492: 
1493:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
1494:                                           Jouko Jääskeläinen /skl
1495: 
1496: 
1497: 
1498: 
1499:  280043
1500: 2                                          KK 1017/1998 vp
1501: 
1502: 
1503: 
1504: 
1505:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1506: 
1507:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rätään perittäväksi takaisin. Vakuuden järjestä-
1508: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         misestä, joka on edellytyksenä sille, että tukea
1509: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      voidaan maksaa ennakkoon, aiheutuu puoles-
1510: le jäsenelle kansanedustaja Jouko Jääskeläisen        taan useinjonkin verran kustannuksia myös tuen
1511: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1017:        saajalle.
1512:                                                           Valmisteltaessa työllisyysasetuksen yhdistel-
1513:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      mätukea koskevia säännöksiä ei yhdistelmätuen
1514:        tarkoitetusta epäkohdasta, ja                  osalta katsottu tarkoituksenmukaiseksi ulottaa
1515:            mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-       projektitukijärjestelmän kaltaista, tiettyyn pro-
1516:        jaamiseksi, etteivät työttömyyden poista-      senttimäärään rajoitettua sekä vakuutta edellyt-
1517:        miseen tarkoitetut varat jää käyttämättä       tävää, ennakonmaksumenettelyä myös yhdistel-
1518:        ja ihmiset ilman töitä ja etteivät yhdistyk-   mätukeen.
1519:        set kokisi tulleensa petetyiksi?                   Työllisyysasetuksen 22 §:n mukaan projekti-
1520:                                                       tuen maksujakso on kolme kalenterikuukautta
1521:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ellei projektituen myöntämispäätöksessä ole
1522: vasti seuraavaa:                                      muuta määrätty. Jos projektituen hakija on ha-
1523:                                                       kenut esimerkiksi yhden kalenterikuukauden
1524:     Pääperiaatteena valtionapujärjestelmässäm-        maksujaksoa, on projektitukipäätöksessä mak-
1525: me on, että valtionavun, kuten esimerkiksi työl-      sujaksoksi käytännössä määrätty kuukausi.
1526: listämistuen, maksatuksen tulee tapahtua tosi-            Työllisyysasetuksen mukaan työvoima- ja
1527: asiallisesti toteutuneiden kustannusten eikä ha-      elinkeinokeskus maksaa työllistämistuen kuu-
1528: kijan ennakkoarvion perusteella. Valtioneuvos-        kausittain jälkikäteen työvoimatoimiston hy-
1529: ton päätöksen valtionavustuksia koskeviksi            väksymän tilityshakemuksen perusteella. Jos tili-
1530: yleismääräyksiksi (490/1965) mukaisesti myös          tyshakemus on asianmukaisesti täytetty, työllis-
1531: työllisyysasetukseen on otettu säännökset siitä,      tämistuki maksetaan viivytyksettä. Mahdolli-
1532: että työllistämistuki ja siis myös yhdistelmätuki     simman nopean tilitysmenettelyn turvaamiseksi
1533: maksetaan jälkikäteen vasta tuen saajan teke-         on tässä vaiheessa tärkeää turvata, että muun
1534: män maksatushakemuksen perusteella.                   muassa yhdistykset saavat riittävästi asiantunte-
1535:     Edellä mainitusta on nimenomaisella sään-         vaa apua tilityshakemukseen ja maksatukseen
1536: nöksellä poikettu työllisyyspoliittisen projekti-     liittyvissä kysymyksissä.
1537: tuen osalta siten, että projektitukea voidaan             Työministeriö seuraa tarkoin työvoimapoliit-
1538: maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kulle-        tisen uudistuksen toimeenpanoa uusien tuki-
1539: kin maksujaksolle kohdistuvasta projektituesta.       muotojen, kuten projektituen ja yhdistelmätuen,
1540: Projektituen ennakon maksaminen edellyttää li-        käyttöönoton osalta muun muassa tilastojen ja
1541: säksi, että muun projektituen saajan kuin kun-        ympäri maata tehtävien työvoima- ja elinkeino-
1542: nan, kuntayhtymän taikka seurakunnan on ase-          keskuksien työvoimaosastoihin ja työvoimatoi-
1543: tettava tuen maksajan hyväksymä riittävä va-          mistoihin suuntautuvien ohjauskäyntien sekä si-
1544: kuus sen varalta, että projektituen ennakko mää-      säisen tarkastuksen avulla.
1545:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
1546: 
1547:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
1548:                                            KK 1017/1998 vp                                                3
1549: 
1550: 
1551: 
1552: 
1553:                                         Tili Riksdagens Talman
1554: 
1555:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           stödet förordnas att återindrivas. Ordnandet av
1556: anger, har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          säkerhet, vilket är en förutsättning för att stödet
1557: medlem av statsrådet översänt följande, av riks-      skall kunna betalas i förskott, förorsakar å sin
1558: dagsledamot Jouko Jääskeläinen undertecknade          sida ofta en del kostnader också för stödmottaga-
1559: spörsmål nr 1017:                                     ren.
1560:                                                          Vid beredningen av bestämmelser om syssel-
1561:           Är Regeringen medveten om det miss-         sättningsförordningens sammansatta stöd an-
1562:        förhållande som avses i motiveringen och       sågs det för det sammansatta stödets vidkom-
1563:           vad ämnar Regeringen göra för att           mande inte ändamålsenligt att också tili det sam-
1564:        korrigera saken, så att de medel som är        mansatta stödet utsträcka ett förskottsbetal-
1565:        avsedda för att eliminera arbetslösheten       ningsförfarande som projektstödssystemet, vil-
1566:        inte förblir oanvända och människorna          ket är begränsat tili ett visst procentbelopp och
1567:        utan arbete och att föreningarna inte          förutsätter säkerhet.
1568:        skulle uppleva det som om de blivit be-           Enligt 22 § sysselsättningsförordningen är pro-
1569:        dragna?                                        jektstödets betalningsperiod tre kalendermåna-
1570:                                                       der, om inte annat bestämts i beslutet om bevil-
1571:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         jande av projektstöd. Ifall den som ansöker om
1572: anfOra följande:                                      projektstöd ansökt om t.ex. en kalendermånads
1573:                                                       betalningsperiod, har man i beslutet om projekt-
1574:    Huvudprincipen i vårt statsbidragssystem är        stöd som betalningsperiod i praktiken fastställt
1575: att statsbidraget som t.ex. utbetalningen av sys-     en månad.
1576: se1sättningsstöd bör ske på basis av reella kostna-      Enligt sysselsättningsförordningen betalar ar-
1577: der och inte på basis av sökandens förhandsbe-        betskrafts- och näringscentralen sysselsättnings-
1578: räkning. 1 enlighet med statsrådets beslut om         stöd per månad i efterskott på basis a v en redovis-
1579: allmänna föreskrifter angående statsbidrag och        ningsansökan som arbetskraftsbyrån godkänt.
1580: -understöd (490/1965) har man också i sysselsätt-     Ifall redovisningsansökan gjorts på behörigt sätt,
1581: ningsfårordningen tagit med bestämmelser om           betalas sysselsättningsstödet utan dröjsmål. För
1582: att sysselsättningsstöd och således också sam-        att säkerställa ett så snabbt redovisningsförfa-
1583: mansatt stöd betalas först i efterskott på basis av   rande som möjligt är det i detta skede viktigt att
1584: stödmottagarens utbetalningsansökan.                  se tili att bl.a. föreningar får tillräckligt med sak-
1585:    För det sysselsättningspolitiska projektstö-       kunnig hjälp i frågor som gäller redovisningsan-
1586: dets del har man genom den uttryckliga bestäm-        sökning och utbetalning.
1587: melsen avvikit från det ovan nämnda så, att i            Arbetsministeriet följer noggrant med verk-
1588: projektstöd kan betalas i förskott högst 50 pro-      ställandet av den arbetskraftspolitiska reformen
1589: cent av projektstödet för varje betalningsperiod.     vad gäller nya stödformer, såsom ibruktagandet
1590: Utbetalningen av projektstödet i förskott förut-      av projektstöd och sammansatt stöd, bl.a. med
1591: sätter dessutom att andra mottagare av projekt-       hjälp av statistiker och vägledningsbesök tili ar-
1592: stöd än en kommun, samkommun eller försam-            betskrafts- och näringscentralernas arbetskrafts-
1593: ling bör ställa säkerhet som godkänts av stödbe-      avdelningar och arbetskraftsbyråerna runtom i
1594: talaren i den händelse att förskottet på projekt-     Jandet samt med hjälp av intern revision.
1595:      Helsingfors den 16 oktober 1998
1596: 
1597:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
1598:                                         j
1599:                                     j
1600:                                     j
1601:                                 j
1602:                                 j
1603:                             j
1604:                             j
1605:                         j
1606:                         j
1607:                     j
1608:                     j
1609:                 j
1610:                 j
1611:             j
1612:             j
1613:         j
1614:         j
1615:     j
1616:     j
1617: j
1618: j
1619:                                           KK 1018/1998 vp
1620: 
1621: Kirjallinen kysymys 1018
1622: 
1623: 
1624: 
1625: 
1626:                                   Jari Koskinen /kok: Maatalouden sukupolvenvaihdosten edistämi-
1627:                                       sestä
1628: 
1629: 
1630:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1631: 
1632:    Maatalouden piirissä tehdyt sukupolvenvaih-       velvollinen kuitenkin menettää oikeutensa so-
1633: dokset ovat viime vuosina jyrkästi vähentyneet.      peutumisvähennykseen,jos maatila myydään va-
1634: Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tilastojen        paaehtoisella kaupalla vuosien 1995-2000 aika-
1635: mukaan Suomessa on vuonna 1998 tehty heinä-          na. Tällaisessa tapauksessa verovirasto oikaisee
1636: kuun loppuun mennessä 289 luopumistuen pii-          jo toimitetut verotukset. Säännöstä sovelletaan
1637: rissä olevaa sukupolvenvaihdosta, ja laitoksessa     myös maatilojen sukupolvenvaihdoksiin. Kun
1638: arvioidaan, että tällaisten sukupolvenvaihdosten     sopeutumisvähennyksen tulouttaminen aiheut-
1639: määrä tulee olemaan koko vuonna alle 450. Esi-       taisi käytännössä aina huomattavat veroseuraa-
1640: merkiksi vuonna 1994 tukijärjestelmien piirissä      mukset, säännös tosiasiassa estää vuoden 2000
1641: olleita sukupolvenvaihdoksia tehtiin 1 127 kap-      loppuun asti sukupolvenvaihdokset niillä tiloilla,
1642: paletta. Sukupolvenvaihdoksia tehdään jonkin         joilla sopeutumisvähennys on tehty.
1643: verran myös tukijärjestelmien ulkopuolella, mut-        Sukupolvenvaihdos olisi tällaisellakin tilalla
1644: ta niiden määrästä ei ole varmoja tietoja. Käytet-   käytännössä mahdollinen, jos TVL 149 a §:n
1645: tävissä olevista luvuista voidaan kuitenkin näh-     5 momenttia muutettaisiin niin, että luovutus
1646: dä, että sukupolvenvaihdosten määrä on olen-         voitaisiin tehdä ilman sopeutumisvähennyksen
1647: naisesti alentunut ja niitä tehdään selvästi vä-     tuloutumista. Verotuloihin muutoksella ei olisi
1648: hemmän kuin mitä maatalouselinkeinon jatku-          vaikutusta, koska sopeutumisvähennyksen tu-
1649: vuuden turvaaminen edellyttäisi.                     louttavia luovutuksia ei käytännössä tehdä eikä
1650:    Yksi konkreettinen sukupolvenvaihdoksia           säännös siten nykyisinkään tuota verotuloja.
1651: tällä hetkellä vaikeuttava tekijä on TVL 149 a §:n      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1652: 5 momentin säännös verotuksessa tehdyn sopeu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1653: tumisvähennyksen palauttamisesta luopujan tu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1654: loon tietyissä maatilan luovutuksissa. TVL           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1655:  149 a § (1109/1994) sisältää säännökset maata-
1656: louden harjoittajien mahdollisuudesta tehdä                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1657: maatalouden velkamäärään perustuva ylimää-                  siin maatilojen sukupolvenvaihdoksia
1658: räinen vähennys (sopeutumisvähennys) vuosien                vaikeuttavan tuloverolain 149 a §:n 5 mo-
1659:  1995-1999 verotuksissa. Sopeutumisvähennyk-                mentin muuttamiseksi siten, että jo vuo-
1660: sen tarkoituksena oli velkaantuneiden maata-                den 1999 alusta maatila voitaisiin luovut-
1661: lousyrittäjien aseman helpottaminen, kun maa-               taa vapaaehtoisella kaupalla niin, että oi-
1662: talouden toimintaedellytykset olennaisesti muut-            keutta aiempina vuosina myönnettyyn
1663: tuivat Suomen liityttyä EU:n jäseneksi.                     sopeutumisvähennykseen ei menetettäi-
1664:     Sanotun pykälän 5 momentin mukaan vero-                 si?
1665: 
1666:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
1667: 
1668:                                          Jari Koskinen /kok
1669: 
1670: 
1671: 
1672: 
1673: 280043
1674: 2                                           KK 1018/1998 vp
1675: 
1676: 
1677: 
1678:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1679: 
1680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          luttiin kohdistaa velkaisille, elinkelpoisille tiloil-
1681: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           le, joille veloista huolimatta oli jäänyt verotetta-
1682: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vaa tuloa. Veronhuojennus oli tarkoitettu ni-
1683: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koski-        menomaan niille viljelijöiile, jotka olivat jo teh-
1684: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            neet sukupolvenvaihdoksen ja siinä yhteydessä
1685:  1018:                                                  velkaantuneet pyrkiessään parantamaan maati-
1686:                                                         lan rakennetta investointeja tekemällä eikä suin-
1687:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         kaan niille viljelijöille, joiden tarkoituksena oli
1688:        siin maatilojen sukupolvenvaihdoksia             lopettaa tilanpito. Lain tarkoituksena oli tukea
1689:        vaikeuttavan tuloverolain 149 a §:n 5 mo-        nimenomaan niitä maatalouden harjoittajia, jot-
1690:        mentin muuttamiseksi siten, että jo vuo-         ka jatkavat maataloutta myös siirtymäkauden
1691:        den 1999 alusta maatila voitaisiin luovut-       jälkeen.
1692:        taa vapaaehtoisella kaupalla niin, että oi-          Sukupolvenvaihdoksia on pyritty helpotta-
1693:        keutta aiempina vuosina myönnettyyn              maan muita kuin verotuksellisia keinoja käyt-
1694:        sopeutumisvähennykseen ei menetettäi-            täen. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
1695:        si?                                              perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 §:n muuttamisesta
1696:                                                         (HE 117/1998 vp). Lakiosaa koskevia säännök-
1697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            siä ehdotetaan muutettaviksi siten, että perittä-
1698: vasti seuraavaa:                                        vän jäämistöön lisättäisiin lakiosia laskettaessa
1699:                                                         ainoastaan sellaiset perittävän eläessään antamat
1700:     Liittyessään Euroopan unionin jäseneksi vuo-        lahjoitukset, jotka on annettu perilliselle ennak-
1701: den 1995 alusta Suomi siirtyi myös Euroopan             koperintönä tai jotka ovat tarkoituksensa puo-
1702: unionin yhteisen maatalouspolitiikan piiriin.           lesta rinnastettavissa testamenttiin. Lahjoitusta
1703: Tällöin maatalouden tuottajahinnat alenivat             ei enää voitaisi lisätä jäämistöön yksinomaan
1704: heti, mutta kustannukset laskivat vasta vähitel-        sillä perusteella, että lahjoituksella on ilmeisesti
1705: len. Vaikka siirtymäkausi mahdollistikin tiettyjä       tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutet-
1706: siirtymäkautta koskevia tukijärjestelmiä, ei suo-       tuun perilliseen nähden. Lainmuutos, joka on
1707: raa tukea voitu mitoittaa aikaisempaan tulota-          tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman
1708: soon verrattuna tyydyttävällä tavalla sellaisille       pian sen jälkeen, kun laki on hyväksytty ja vah-
1709: tiloille, joiden tuotostaso oli korkea. Nuorten          vistettu, helpottaa elinkeino-omaisuuden siirtä-
1710: viljelijöiden tilojen taloutta rasittivat korkean        mistä elinkeinon jatkajalle perittävän eläessä.
1711: hintatason aikana tehdyistä sukupolvenvaih-                 Tulo- ja varallisuusverolain 149 a §:n 5 mo-
1712: doksista ja muista tilan kehittämisinvestoinneis-        mentin säännös sopeutumisvähennyksen menet-
1713: ta aiheutuneet suuret velat. Tämän vuoksi pidet-        tämisestä lisättiin lakiin eduskuntakäsittelyn ai-
1714: tiin tärkeänä, että siirtymäkaudella alennetaan          kana, mikä osoittaa sitä, että vähennyksen halut-
1715: pääomakustannuksia ja käytetään tuotantotu-             tiin kohdistuvan nimenomaan niille, jotka jatka-
1716: kia niin, että erityisesti tuottavien tilojen toimin-    vat tilanpitoa vielä siirtymäkauden jälkeenkin.
1717: nan jatkaminen voidaan turvata.                          Verovelvollisen pitäisi voida luottaa määräaikai-
1718:      Verotuksen muodossa maataloudelle annet-            sen lain olevan voimassa säädetyn ajan, joten
1719: tava tuki on poikkeuksellista. Periaatteessa tuki        säännöksen muuttaminen olisi epäoikeudenmu-
1720: tulee antaa suorana tukena ja vasta siinä tapauk-        kaista niiden kannalta, jotka ovat myyneet tilan-
1721: sessa verotuksen muodossa, jos suora tuki ei joh-        sa vuosina 1995-1998 ja näin menettäneet oi-
1722: da kohtuulliseen ratkaisuun. Verojärjestelmä on          keuden sopeutumisvähennykseen. Edellä esite-
1723: aina siinä määrin kaavamainen, että se saattaa           tyn perusteella ja kun sukupolvenvaihdosten
1724: kohdentua myös niihin,joille sitä ei ole tarkoitet-      edistäminen muilla kuin verotuksellisiila keinoil-
1725: tu ja jotka eivät edes ole sen tarpeessa.                la on oikeudenmukaisempi tapa, hallitus ei pidä
1726:     Siirtymäkauden aikana maatalouden harjoit-           aiheellisena, että enää kaksi vuotta voimassa ole-
1727: tajille vuosilta 1995-1999 toimitettavissa vero-         van lain säännöksiä muutettaisiin.
1728: tuksissa myönnettävä sopeutumisvähennys ha-
1729: 
1730:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
1731: 
1732:                                                                                Ministeri Jouko Skinnari
1733:                                               KK 1018/1998 vp                                              3
1734: 
1735: 
1736:                                           Tili Riksdagens Talman
1737: 
1738:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         livsdugliga gårdsbruksenheter, som trots skul-
1739: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           derna fortfarande hade beskattningsbar in-
1740: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         komst. Skattelättnaden var avsedd uttryckligen
1741: man Jari Koskinen undertecknade spörsmål nr              för de jordbrukare som redan hade genomfört en
1742: 1018:                                                    generationsväxling och skuldsatt sig i samband
1743:                                                          med den när de gjort investeringar för att kunna
1744:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            förbättra gårdsbruksenhetens struktur, den var
1745:        att ändra inkomstskattelagens 149 a §             inte alls avsedd för jordbrukare som hade för
1746:        5 mom. som försvårar generationsväx-              avsikt att lägga ned driften. Syftet med lagen var
1747:        lingen på gårdsbruksenheter, så att gårds-        att understöda de jordbrukare som fortsätter
1748:        bruksenheter redan från ingången av               med jordbruket också efter övergångsperioden.
1749:        1999 kan överlåtas genom frivilligt köp              Man har försökt underlätta generationsväx-
1750:        utan att rätten till anpassningsavdrag            lingarna på andra sätt än genom beskattningen.
1751:        som beviljats under tidigare år går förlo-        Regeringen har överlämnat en proposition tili
1752:        rad?                                              riksdagen med förslag tili lag om ändring av
1753:                                                          7 kap. 3 och 5 § ärvdabalken (RP 11711998 rd). 1
1754:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            propositionen föres1ås att bestämmelserna om
1755: anföra följande:                                         laglott ändras så att tili arvlåtarens kvarlåten-
1756:                                                          skap vid beräknande av laglott endast läggs såda-
1757:   1 och med anslutningen till Europeiska unio-           na gåvor som arvlåtaren under sin livstid givit
1758: nen från och med ingången av 1995 anslöt sig             arvingen som förskott på arv eller som till sitt
1759: Finland också tili EU:s gemensammajordbruks-             syfte kan jämställas med testamente. En gåva
1760: politik. Jordbrukets producentpriser sjönk då            skall inte längre kunna läggas tili kvarlåtenska-
1761: omedelbart, medan kostnaderna sjönk småning-             pen endast på den grunden att gåvan uppen barli-
1762: om. Även om en övergångsperiod möjliggjorde              gen varit avsedd att gynna gåvotagaren framom
1763: särskilda stöd under övergångsperioden, kunde            en sådan arvinge som har rätt tilllaglott. Lagänd-
1764: det direkta stödet inte på ett tillfredsställande sätt   ringen, som avses träda i kraft så snart som möj-
1765: dimensioneras i förhållande tili den tidigare in-        ligt efter att den har antagits och blivit stadfåst,
1766: komstnivån på gårdsbruksenheter med hög av-              underlättar överlåtelse av sådan egendom som
1767: kastningsnivå. Unga jordbrukares gårdsbruks-             hör tili näringsverksamheten och som under arv-
1768: enheter belastades av stora skulder tili följd av        låtarens livstid överlåts tili den som fortsätter
1769: generationsväxlingar och andra utvecklingsin-            med näringsverksamheten.
1770: vesteringar som företagits medan prisnivån var              Bestämmelsen i inkomstskattelagens 149 a §
1771: hög. Därför ansågs det viktigt att sänka kapital-        5 mom. om återindrivning av anpassningsavdra-
1772: kostnaderna under övergångsperioden och att              get fogades tilllagen under riksdagsbehandling-
1773: produktionsstöden skall utnyttjas så att fortsatt        en, vilket visar att man ville att avdraget skulle
1774: verksamhet kan tryggas särskilt på lönsamma              riktas enkom tili dem som fortsätter bruka gårds-
1775: gårdsbruksenheter.                                       bruksenheten också efter övergångsperioden.
1776:    Stöd tili jordbruket i form av skattestöd är          Det bör vara möjligt för de skattskyldiga att Iita
1777: exceptionellt. 1 princip skall stödet ges i form av      på att en tidsbegränsad lag är i kraft under den
1778: direkt stöd och först i situationer där det direkta      föreskrivna tiden, så en ändring av bestämmelsen
1779: stödet inte leder tili en rimlig lösning i form av       skulle vara orättvis med tanke på dem som har
1780: skattestöd. Skattesystemet är alltid så pass sche-       sålt sin gårdsbruksenhet under åren 1995-1998
1781: matiskt att ett sådant stöd också kan komma att          och därmed gått miste om rätten tili anpassnings-
1782: omfatta personer som det inte är avsett för och          avdraget. Med stöd av vad som anförts ovan och
1783: som inte ens är i behov av det.                          eftersom det är rättvisare att främja generations-
1784:    Anpassningsavdraget, som beviljas jordbru-            växlingar på andra sätt än genom beskattningen
1785: kare i beskattningen för övergångsperioden               anser regeringen det inte vara befogat att bestäm-
1786:  1995-1999, var avsett att riktas tili skuldsatta,       melser i 1agen, som är i kraft bara två år tili,
1787:                                                          ändras.
1788:       Helsingforsden 26 oktober 1998
1789: 
1790:                                                                                 Minister Jouko Skinnari
1791:                                           KK 1019/1998 vp
1792: 
1793: Kirjallinen kysymys 1019
1794: 
1795: 
1796: 
1797: 
1798:                                   Reijo Kallio /sd: Suomessa toimivien telakoiden toimintaedellytys-
1799:                                       ten turvaamisesta
1800: 
1801: 
1802:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1803: 
1804:     Euroopan unionin jäsenmaiden teollisuusmi-           Telakoidemme tasavertainen kilpailutilanne
1805: nisterit pääsivät tämän vuoden toukokuussa so-       on varmistettu tämän vuoden loppuun, sillä val-
1806: pimukseen laivanrakennukselle myönnettävää           tion talousarviossa on varattu määrärahaa vielä
1807: tukea koskevista uusista säännöistä. Tämä rat-       tämän vuoden aikana myönnettävien tukien
1808: kaisu on hyvä ja vastannee kohtuullisen hyvin        maksamiseen. Ongelmaksi muodostunevatkin
1809: Suomen tavoitteita tässä asiassa.                    vuodet 1999 ja 2000, siis aika ennen telakkatu-
1810:     Tehdyn sopimuksen mukaan telakoille myön-        kien lopettamista. Ensi vuoden talousarviossa ei
1811: nettävä tilaustuki päättyy EU:njäsenmaissa vuo-      ole osoitettu määrärahoja ensi vuonna tehtävien
1812: den 2000 lopussa, mihin asti tukikattona on 9 %.     tilausten tukemiseen.
1813: Tilaustuen loputtua laivanrakennusteollisuudes-          Olisikin äärimmäisen tärkeää, että myös tänä
1814: sa siirrytään noudattamaan yleisiä valtiontuki-      siirtymäkautena Suomessa toimivat telakat voi-
1815: sääntöjä, joista tärkeimmät ovat tutkimus- ja        vat toimia kilpailijatelakoiden kanssa samalta
1816: kehitystuet, rakennemuutostuet ja alueelliset in-    lähtöviivalta ja hankkia uusia työllistäviä tilauk-
1817: vestointituet. Näin telakatkin siirtyvät tavan-      sia. Hyvää projektia ei pidä loppumetreillä ro-
1818: omaisen kilpailukykyä tavoittelevantuen piiriin.     muttaa.
1819:     Telakkatukien käyttöönotto nykyisen halli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1820: tuksen aikana oli hyvä ja perusteltu päätös. Se      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1821: takasi sen, että telakkamme ovat voineet käydä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1822: tarjouskilpailua kuta kuinkin tasavertaisista läh-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1823: tökohdista. Tällä ratkaisulla onkin kyetty tur-
1824: vaamaan korkeaa osaamista vaativan teollisuus-                   Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
1825: alan säilyminen Suomessa. Tukijärjestelmä,joka                koo ryhtyä, jotta Suomessa toimivat tela-
1826:  ymmärtääkseni kokonaistaloudellisesti on ollut               kat voivat myös vuosina 1999 ja 2000
1827: valtiolle edullinen, on myös osoittanut telakoi-              kilpailla tasavertaisesti uusista laivati-
1828:  demme kilpailukyvyn tasavertaisesti kilpailtaes-             lauksista?
1829:  sa.
1830:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
1831: 
1832:                                            Reijo Kallio /sd
1833: 
1834: 
1835: 
1836: 
1837:  280043
1838: 2                                         KK 1019/1998 vp
1839: 
1840: 
1841: 
1842: 
1843:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1844: 
1845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Tämä järjestelmä koskee vielä kuluvana vuonna
1846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tehtäviä laivatilauksia Suomessa toimiviita tela-
1847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koilta.
1848: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-          Valmistellessaan valtion talousarvioesitystä
1849: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        vuodelle 1999 hallitus päätti olla esittämättä
1850: 1019:                                                määrärahaa tukien maksamiseksi vuoden 1999
1851:                                                      aikana Suomessa toimiviita telakoilta tilattavien
1852:            Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-   alusten rakentamiseksi ja korjaamiseksi.
1853:         koo ryhtyä, jotta Suomessa toimivat tela-        Pääasiallisena perusteena tälle ratkaisulle oli
1854:         kat voivat myös vuosina 1999 ja 2000         Euroopan unionissa toukokuussa 1998 tehty ensi
1855:         kilpailla tasavertaisesti uusista laivati-   vuoden alusta voimaan tuleva päätös lopettaa
1856:         lauksista?                                   suorat tuotantotuet siirtymäajan jälkeen vuoden
1857:                                                      2001 alusta. Se, että Suomessa on päädytty pidät-
1858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         täytymään uusien tukien maksamisesta tämän
1859: vasti seuraavaa:                                     vuoden päättyessä tekee luonnollisestikin tilan-
1860:                                                      teen ongelmalliseksi vuosina 1999 ja 2000, mikäli
1861:    Euroopan unionin useiden jäsenmaiden tela-        muut Euroopan unioninjäsenmaiden hallitukset
1862: koiden jo lähes parin vuosikymmenen aikana           jatkavat edelleen tukien myöntämistä. Tässä
1863: saarnat suorat tuotannolliset valtiontuet ja nii-    mielessä edustaja Kallion kirjallisen kysymyksen
1864: den aiheuttamat kilpailua vinouttavat häiriöt        perusteluissa esittämä huoli on ymmärrettävä.
1865: vaikeuttivat suomalaisten telakoiden kilpailuti-     Vaarana saattaa olla suomalaisten telakoiden
1866: lannetta ja aiheuttivat ajoittain suuria ongelmia    joutuminen erivertaiseen asemaan eurooppalai-
1867: toimialan työllisyyden hoitamisessa. Tähän lähes     siin kilpailijoihinsa verrattuna. Ns. tasavertai-
1868: pysyväksi muodostuneeseen häiriötekijään Suo-        suuden rikkoutuminen on pidemmällä tähtäi-
1869: men hallitus kiinnitti edellytystensä mukaan         mellä kuitenkin nähtävä valmistautumisella kil-
1870: huomiota kaikissa mahdollisissa kansainvälisis-      pailutilanteen tervehtymiseen.
1871: sä neuvottelutilanteissa niin OECD:ssa kuin Eu-          Suomen laivanrakennuksen lähimenneisyy-
1872: roopan unionissa vaatien tuista luopumista.          den historia osoittaa, että olemme kuuluneet val-
1873:    Suomen tavoitteena oli ja on edelleenkin suo-     tioihin, jotka pyrkivät tuista luopumiseen. Mei-
1874: rista valtiontukimuodoista luopuminen koko-          dän on myös nyt syytä osoittaa vastaavamme
1875: naisuudessaan kilpailutilanteen tervehdyttämi-       vaatimuksistamme ja uskottavuudestamme.
1876: seksi. Tämä on eduskunnassakin useassa yhtey-            Suomessa ei ole ollut käytettävissä minkään-
1877: dessä kuluvan vaalikauden aikana todettu.            laisia suoria tukimuotoja ennen vuotta 1996. Sii-
1878:    Näissä pyrkimyksissä on aikaansaatu kolmat-       tä huolimatta telakkamme menestyivät kohtuul-
1879: ta vuotta sittenOECD:npiirissä kansainvälinen        lisesti. Kilpailijoiden saamista subventioista huo-
1880: sopimus telakkatukien kieltämiseksi. Pyrkimyk-       limatta suomalaiset telakat selviytyivät korkea-
1881: senä oli saattaa sopimus voimaan 1.1.1996 lu-        tasoisen osaamisensa ja erikoistumisensa ansios-
1882: kien. Amerikan Yhdysvaltain senaatti ja edusta-      ta. Vuoden 1996 keväästä lähtien telakoittemme
1883: jainhuone eivät kuitenkaan ole suostuneet ratifi-    tilauskanta ja kilpailukyky ovat parantuneet.
1884: oimaan sopimusta, ja tänä päivänä lienee realis-     Tämänhetkinen tilauskanta on vähintäänkin
1885: tista tulkita OECD-sopimuksen mahdollinen            tyydyttävä, ja telakoiden työpaikkoja voidaan
1886: voimaantulo rauenneeksi.                             pitää pääpiirteissään turvattuina pariksi vuodek-
1887:    Kansainvälisen laivanrakennusteollisuuden         si. Tällä hetkellä voidaan olettaa, että Suomessa
1888: tuotantotukien johdosta pahoin häiriintyneen         toimivat telakat selviytyvät kilpailusta ilman tu-
1889: kilpailutilanteen käytyä suomalaisen telakka-        keakin vuosien 1999-2000 ylimenokauden.
1890: teollisuuden kannalta kestämättömäksi Suomen             Vuosien 1996---1998 aikana tehtävien laivati-
1891: hallitus päätti keväällä 1996 ottaa käyttöön Eu-     lausten tukimaksuihin Suomen hallitus on va-
1892: roopan unionissa sallitun tukijärjestelmän.          rautunut 812 miljoonan markan edestä. Koko-
1893:                                            KK 1019/1998 vp                                              3
1894: 
1895: naisuudessaan tämä määräraha on budjetoitu             telakkateollisuudelle maksettavista avustuksista
1896: vuosille 1996-2000. Tiukan talouden ja erilaisis-      pidättäytyminen on nähtävä myös hallituksen
1897: ta yritystuista luopumisen aikana tällaista yhdel-     sitoutumisena oman hallitusohjelmansa linjauk-
1898: le teolliselle toimialalle kohdennettua avustus-       siin, joiden mukaan yritys- ja elinkeinotukia on
1899: määrärahaa on vaikea perustella, samalla kun           karsittava. Turvauduttaessa hieman yli kaksi
1900: monet Euroopan unionin jäsenmaiden hallituk-           vuotta sitten telakkatukijärjestelmän luomiseen
1901: set ovat ilmoittaneet telakkateollisuudelle mak-       lähtökohtana pidettiin hyvin väliaikaisen avus-
1902: settavien tukien alentamisesta.                        tusjärjestelmän käyttöönottoa.
1903:    Todettakoon, että hallituksen telakkapoliitti-         Tässä tilanteessa hallitus ei katso olevan pe-
1904: set toimenpiteet liittyvät pääsääntöisesti ja koko-    rusteltua syytä jatkaa laivanrakennusteollisuu-
1905: naisvaltaisesti talouden tervehdyttämiseen. Nyt        delle myönnettäviä poikkeustoimenpiteitä.
1906: 
1907:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
1908: 
1909:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
1910: 4                                          KK 1019/1998 vp
1911: 
1912: 
1913: 
1914: 
1915:                                         Tili Riksdagens Talman
1916: 
1917:    I det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen      fartyg som under innevarande år görs hos
1918: anger har Ni, fru Talman, tili vederbörande med-      skeppsvarven i Finland.
1919: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Vid beredningen av budgetpropositionen för
1920: man Reijo Kallio undertecknade spörsmål nr            1999 beslutade regeringen att inte anslå några
1921: 1019:                                                 medel för utbetalning av stöd för sådana beställ-
1922:                                                       ningar på byggnad och reparation av fartyg som
1923:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-       år 1999 görs hos skeppsvarven i Finland.
1924:        ta för att skeppsvarven i Finland också           Den huvudsakliga motiveringen för denna lös-
1925:        under åren 1999 och 2000 skall kunna           ning var det beslut som i maj 1998 fattades av
1926:        konkurrera om nya beställningar på far-        Europeiska unionen och som träder i kraft vid
1927:        tyg på lika villkor som andra?                 ingången av nästa år om att efter en övergångspe-
1928:                                                       riod slopa direkta produktionsstöd från ingång-
1929:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en av år 2001. Det faktum att Finland har beslu-
1930: anföra följande:                                      tat att avstå från utbetalning av nya stöd redan
1931:                                                       från utgången av detta år har naturligtvis tili följd
1932:     De direkta statliga produktionsstöd som varv      att läget blir problematiskt åren 1999 och 2000
1933: i många av Europeiska unionens medlemsstater          om regeringarna i de övriga medlemsstaterna
1934: under nästan två årtionden har fått ta emot och       fortsätter att bevilja stöd. Mot denna bakgrund
1935: de störningar som de har orsakat i form av sned-      är den iakttagelse som riksdagsman Kallio fram-
1936: vriden konkurrens har försvårat de finska var-        fört i motiveringen tili detta spörsmål helt för-
1937: vens konkurrensläge och tidvis vållat stora pro-      ståelig. Det kan finnas en risk att de finländska
1938: blem när det gäller sysselsättningen inom sek-        varven hamnar i ett läge där de inte längre är
1939: torn. Vid samtliga internationella förhandlingar      likställda med sina europeiska konkurrenter. Att
1940: både inom OECD och Europeiska unionen har             den s.k.likställdheten upphör kan dock på längre
1941: Finlands regering i mån av möjlighet fåst upp-        sikt ses som en förberedelse inför en utveckling
1942: märksamhet vid detta störningsmoment av näs-          mot mer normala konkurrensförhållanden.
1943: tan varaktig karaktär och krävt att stöden slopas.       Det finländska skeppsbyggeriets historia i ett
1944:     Finland har haft och har fortfarande som mål      inte så avlägset förflutet visar att vi har hört tili de
1945: att helt och hållet avskaffa olika former av direkt   stater som har haft som mål att slopa stöden. Vi
1946: statligt stöd för att normala konkurrensvillkor       har nu all anledning att visa att vi står bakom
1947: kan återupprättas. Detta har också konstaterats       våra krav så att vi bibehåller vår trovärdighet.
1948: i riksdagen flera gånger under den innevarande           Före år 1996 förekom det inte några former av
1949: valperioden.                                          direkt stöd i Finland. Trots detta har våra
1950:     I detta syfte har man för närmare tre år sedan    skeppsvarv klarat sig hyfsat i konkurrensen.
1951: inom OECD nått en internationell överenskom-          Trots att konkurrenterna fått subventioner har
1952: melse om förbud mot varvsstöd. Enligt planerna        de finländska skeppsvarven klarat sig tack vare
1953: skulle överenskommelsen ha trätt i kraft den 1        sin know-how och specialisering. Sedan våren
1954: januari 1996. Förenta staternas senat och repre-      1996 har orderstocken hos våra skeppsvarv växt
1955: sentanthus har dock inte gått med på att ratifice-    och konkurrenskraften ökat. Den nuvarande or-
1956: ra avtalet och en realistik uppfattning i dag torde   derstocken är åtminstone tilifredsställande och
1957: vara att OECD-avtalet kan anses ha förfallit.         de arbetsplatser som finns vid skeppsvarven kan
1958:     När situationen med en svårt snedvriden kon-      i huvudsak betraktas som tryggade för ett par år
1959: kurrens orsakad av produktionsstöd inom den           framåt. 1 denna stund kan man anta att de varv
1960: internationella skeppsbyggnadsindustrin blev          som verkar i Finland kommer att klara sig i
1961: outhärdlig för den finska varvsindustrin, besluta-    konkurrensen även utan något stöd under över-
1962: de Finlands regering våren 1996 att införa den        gångsperioden 1999-2000.
1963: stödordning som var tillåten inom Europeiska             Den finländska regeringen är beredd på att
1964: unionen. Den omfattar ännu de beställningar på        betala ut stöd tili ett värde av 812 miljoner mark
1965:                                           KK 1019/1998 vp                                             5
1966: 
1967: för de beställningar på fartyg som görs åren 1996     industrin måste uppfattas även som så att reger-
1968: -1998. Ans1aget isin he1het har budgeterats för       ingen förbinder sig vid riktlinjerna i regerings-
1969: åren 1996-2000. I en tid med stram ekonomi då         programmet enligt vilket man måste gallra bland
1970: man avvecklar olika former av företagsstöd är         stöden till företag och näringsliv. När man för
1971: det svårt att motivera ett dyligt understöd riktat    drygt två år sedan tillgrep systemet med varvs-
1972: till en enda industriell sektor samtidigt som         stöd togs som utgångspunkt att det då skapades
1973: många medlemsländer har meddelat att de tän-          en mycket temporär stödordning.
1974: ker sänka stöden till varvsindustrin.                    I denna situation anser regeringen det inte
1975:     Det bör konstateras att de varvspolitiska åt-     motiverat att fortsätta med de specialåtgärder
1976: gärder som regeringen vidtar syftar som regel och     som tillämpats i fråga om skeppsbyggnadsindu-
1977: uteslutande till sanering av ekonomin. Att man        stri.
1978: tänker avstå från de nuvarande stöden till varvs-
1979:      Helsingforsden 20 oktober 1998
1980: 
1981:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
1982:                                            KK 1020/1998 vp
1983: 
1984: Kirjallinen kysymys 1020
1985: 
1986: 
1987: 
1988: 
1989:                                   Pia Viitanen /sd ym.: Opiskelija-asuntotuotannon rahoittamisesta
1990: 
1991: 
1992: 
1993:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1994: 
1995:    Opiskelija-asuntoja on rakennettu pääasiassa      tyisten vuokra-asuntojen vuokrapyynnöt ovat
1996: valtion sosiaaliseen asuntotuotantoon tarkoite-      nousseet huomattavasti ja niiden tarjonta on vä-
1997: tuilla aravalainoilla. Lainavaltuudesta varataan     hentynyt. Opiskelija-asuntojen tarve kasvaa
1998: lainojen käyttösuunnitelmassa tietty osa opiske-     edelleen, sillä ensi vuoden budjetissa opiskelu-
1999: lija-asuntotuotantoon. Aravalainamäärärahoja         paikkoja esitetään lisättävän useilla tuhansilla.
2000: on kuitenkin vähennetty jatkuvasti, vaikka opis-        Jos opiskelija-asuntotuotannon aravalainoi-
2001: kelija-asuntojen tarve kasvaa. Tänä vuonna opis-     tus vähenee tai ei ole riittävää, on sen rahoittami-
2002: kelija-asuntotuotantoon osoitetuilla aravara-        seen suunnattava myös korkotukilainoja. Näin
2003: hoilla voidaan rakentaa 647 uutta asuntopaik-        helpotetaan nopeimmin opiskelijoiden kiristy-
2004: kaa ja perusparantaa 1 200 asuntopaikkaa.            vää asuntotilannetta ja suunnataan korkotuki
2005:    Opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukun-        sitä tarvitseville tahoille.
2006: nan vuosille 1997-2006 tekemän tarvelaskel-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2007: man mukaan uusia opiskelija-asuntopaikkoja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2008: pitää rakentaa vähintään 3 000 vuodessa sekä         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2009: lisäksi perusparantaa 2 800 asuntopaikkaa vuo-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2010: sittain. Edellisessä laskelmassa vuosittaisen uus-
2011: tuotantotarpeen arvioitiin olevan vain 1 000                     Miten Hallitus aikoo varmistaa opis-
2012: asuntopaikkaa. Opiskelija-asuntojen tarpeen li-               kelija-asuntojen riittävyyden, ja
2013: sääntyminen johtuu opiskelijamäärien kasvusta,                   aikooko Hallitus tukea opiskelija-
2014: vanhempien luona asumisen vähentymisestä                      asuntojen rakentamista muilla keinoin
2015: sekä viime vuosien vähäisestä opiskelija-asunto-              kuin aravalainoituksella?
2016: tuotannosta. Lisäksi opiskelijoille sopivien yksi-
2017: 
2018:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
2019: 
2020:                     Pia Viitanen /sd                           Janne Viitamies /sd
2021:                     Riitta Prusti /sd                          Pertti Virtanen /evir
2022:                                             Reino Ojala /sd
2023: 
2024: 
2025: 
2026: 
2027: 280043
2028: 2                                           KK 1020/1998 vp
2029: 
2030: 
2031: 
2032: 
2033:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2034: 
2035:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jen korkotuen käyttöperusteet vahvistetaan vuo-
2036: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sittain valtioneuvoston päätöksellä (käyttösuun-
2037: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nitelma) valtion talousarvion tultua eduskunnas-
2038: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-        sa hyväksytyksi.
2039: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Valtioneuvoston vahvistamassa käyttösuun-
2040: n:o 1020:                                              nitelmassa aravalainojen 4 000 miljoonan mar-
2041:                                                        kan myöntämisvaltuudesta 7,5% eli 300 miljoo-
2042:            Miten Hallitus aikoo varmistaa opis-        naa markkaa on osoitettu opiskelija-asuntojen
2043:         kelija-asuntojen riittävyyden, ja              uustuotantoon ja perusparantamiseen. Tällä val-
2044:            aikooko Hallitus tukea opiskelija-          tuudella arvioidaan voitavan lainoittaa noin 600
2045:         asuntojen rakentamista muilla keinoin          opiskelija-asunnon uustuotanto ja noin 1 200
2046:         kuin aravalainoituksella?                      opiskelija-asunnon perusparantaminen. Vuonna
2047:                                                        1997 opiskelija-asuntotuotantoon osoitettiin
2048:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           5,5 %käytettävissä olevista myöntämisvaltuuk-
2049: vasti seuraavaa:                                       sista, joten opiskelija-asuntojen suhteellinen lai-
2050:                                                        noitusosuus on kasvanut vuonna 1998.
2051:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-              Käyttösuunnitelmassa korkotukiasuntolai-
2052: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-       nojen hyväksymisvaltuudesta opiskelija-asunnot
2053: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,          kuuluvat erittelemättöminä kohtaan "Vuokra-
2054: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-       asuntojen korkotukilainat" . Korkotukilainojen
2055: toa.                                                   osalta ei opiskelija-asuntoja varten ei ole esitetty
2056:    Opetusministeriön yhteydessä toimiva, valtio-       erillistä kiintiötä, koska kysyntä on ollut näiden
2057: neuvoston nimittämä Opiskelija- ja nuorisoasun-        osalta melko vähäistä. Vuonna 1998 korkotuki-
2058: toneuvottelukunta on tehnyt opiskelija-asunto-         lainoituksella arvioidaan lainoitettavan noin 130
2059: jen tuotantotarvelaskelmia 1980-luvun alkupuo-         uuden opiskelija-asunnon rakentaminen.
2060: lelta lähtien. Neuvottelukunta ja opiskelija-asun-        Opiskelija-asuntojen lainapäätöksiä on tehty
2061: toyhteisöt arvioivat 1990-luvun alussa, että opis-     Valtion asuntorahastossa lokakuun 1998 alkuun
2062: kelija-asuntojen tuotantotarve on pääosin tyydy-       mennessä 297 asunnon uustuotantoon ja 1 034
2063: tetty. Syksyllä 1997 hyväksyttiin uusin tarvelas-      asunnon perusparantamiseen, mihin on käytetty
2064: kelma, jossa ennustettiin huomattavaa opiskeli-        myöntämisvaltuutta noin 178 miljoonaa mark-
2065: ja-asuntotuotannon lisätarvetta aiempiin tarve-        kaa. Lisäksi lainavarauksia ja osapäätöksiä on
2066: laskelmiin verrattuna. Tuotantotarpeen kasvu           tehty 274 opiskelija-asunnon rakentamista ja 380
2067: johtuu erityisesti ammattikorkeakoulujen ja toi-       asunnon perusparantamista varten. Lisäksi kor-
2068: sen asteen oppilaitosten opiskelijamäärien kas-        kotukilainoilla on lainoitettu 60 opiskelija-asun-
2069: vusta sekä kotona asuvien opiskelijoiden määrän        non perusparannus.
2070: vähenemisestä. Vuotta 1998 lukuun ottamatta               Vuoden 1999 talousarvioesityksessä ehdote-
2071: on valtion aravalainoitus opiskelija-asuntotuo-        taan vuodelle 1999 varattavaksi 3 900 miljoonan
2072: tantoon ollut riittävää viime vuosina. Esimerkik-      markan suuruinen aravalainojen myöntämisval-
2073: si vuosina 1996 ja 1997 lainoitettiin kaikki sellai-   tuus ja 3 000 miljoonan markan suuruinen kor-
2074: set uustuotantohankkeet,joihin oli haettu arava-       kotukiasuntolainojen hyväksymisvaltuus. Myön-
2075: lainoitusta ja jotka olivat tuotantotarvelaskel-       tämis- ja hyväksymisvaltuuksista on kuitenkin
2076: man taijonkun muun syyn perusteella puolletta-         ehdotettu varattavaksi kaksi 1 000 miljoonan
2077: vissa.                                                 markan suuruista erää, joiden käyttämisestä hal-
2078:     Vuoden 1998 talousarviossa on aravalainoja         litus päättää huhtikuussa ja marraskuussa 1999,
2079: varten osoitettu 4 000 miljoonan markan suurui-        ottaen huomioon toteutuvan suhdanne- ja hinta-
2080: nen myöntämisvaltuus ja korkotukiasuntolaino-          kehityksen.
2081: ja varten 3 500 miljoonan markan suuruinen hy-            Talousarvioesityksen mukaan valtion tuki
2082: väksymisvaltuus. Aravalainojen ja asuntolaino-         asuntorakentamiseen painotetaan sosiaalisten
2083:                                          KK 1020/1998 vp                                            3
2084: 
2085: vuokra-asuntojenja asumisoikeusasuntojen uus-       suunnitelmalla vahvistetaan myös opiskelija-
2086: tuotantoon kasvukeskuksissa. Tämä painotus si-      asuntojen lainoitukseen käytettävissä oleva val-
2087: sältää myös opiskelija-asuntojen tuotannon.         tuus. Käyttösuunnitelmassa pyritään ottamaan
2088:    Talousarvioesityksen mukaisilla myöntämis-       mahdollisuuksien mukaan huomioon opiskelija-
2089: ja hyväksymisvaltuuksilla on arvioitu voitavan      asuntojen tarve jaettaessa lainoitukseen käytet-
2090: lainoittaa noin 12 000 asunnon uustuotanto ja       tävissä olevia valtuuksia eri lainalajeihin. Vuo-
2091: noin 5 900 asunnon perusparantaminen. Val-          den 1999 käyttösuunnitelman osalta ei ympäris-
2092: tuuksien alueelliset ja muut käyttöperusteet vah-   töministeriössä ole tehty päätöstä, osoitetaanko
2093: vistetaan kuitenkin valtioneuvoston päätöksellä     opiskelija-asunnoille erillistä kiintiötä korkotu-
2094: talousarvion tultua eduskunnassa hyväksytyksi.      kilainojen hyväksymisvaltuudesta.
2095:    Arava- ja korkotukiasuntolainojen käyttö-
2096: 
2097:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
2098: 
2099:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
2100: 4                                          KK 1020/1998 vp
2101: 
2102: 
2103: 
2104: 
2105:                                         Tili Riksdagens Talman
2106: 
2107:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          besiut av statsrädet (dispositionspian) sedan riks-
2108: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-      dagen godkänt statsbudgeten.
2109: de med1em av statsrädet översänt fö1jande av              Statsrädet har fastställt en dispositionspian
2110: riksdagsman Pia Viitanen m.fl. undertecknade          eniigt viiken av den fullmakt att beviija aravaiän
2111: spörsmä1 nr 1020:                                     tili4 000 miijoner mark har 7,5 %, dvs. 300 miljo-
2112:                                                       ner mark, anvisats för nyproduktion och om-
2113:           Hur ämnar Regeringen säkerställa att        byggnad av studiebostäder. Genom denna full-
2114:        det finns tillräck1igt med studiebostäder,     makt kommer man uppskattningsvis att kunna
2115:        och                                            bevilja 1än för nyproduktion av ca 600 studie-
2116:          ämnar Regeringen stödja byggandet            bostäder och för ombyggande av ca 1 200 studie-
2117:        av studiebostäder med andra mede1 än           bostäder. År 1997 anvisades 5,5% av de tilibuds-
2118:        genom aravalängivning?                         stäende beviliningsfullmakterna till produktion
2119:                                                       av studiebostäder, vi1ket innebär att deras reiati-
2120:   Som svar pä detta spörsmä1 fär jag vördsamt         va andei av 1ängivningen har ökat är 1998.
2121: anföra följande:                                          1 dispositionspianen för fullmakten att god-
2122:                                                       känna räntestödsbostadsiän faller studiebostä-
2123:     En1igt regeringsprogrammet är ett centralt        derna ospecificerade under punkt "Räntestöds-
2124: mäl för regeringens längsiktiga bostadspolitik att    län för hyresbostäder". 1 fräga om räntestöds1ä-
2125: öka produktionen av bostäder till skäliga priser,     nen har ingen separat kvot för studiebostäder
2126: i synnerhet av hyresbostäder och bostadsrättsbo-      föresiagits, eftersom efterfrägan pä sädana har
2127: städer.                                               varit rätt Iiten. Med räntestödslängivningen
2128:     Den av statsrädet tillsatta Student- och ung-     kommer man uppskattningsvis att bevilja Iän till
2129: domsbostadsrädet har sedan början av 1980-ta-         byggandet av ca 130 nya studiebostäder är 1998.
2130: let gjort kalkyler över produktionsbehovet av             Statens bostadsfond har fram tili oktober 1998
2131: studiebostäder. Delegationen och samfunden för        fattat länebeslut som gäller nyproduktion av 297
2132: studentbostäder räknade i början av 1990-talet        studiebostäder och ombyggande av 1 034, för
2133: med att behovet av studiebostäder huvudsakli-         vilka cirka 178 miljoner mark av bevillningsfull-
2134: gen var tillgodosett. Hösten 1997 godkändes den       makt har använts. Dessutom har det gjorts läne-
2135: nyaste behovskalkylen där man prognosticerade         reserveringar och fattats de1beslut för nyproduk-
2136: ett stort behov att producera fler studentbostäder    tion av 274 studiebostäder och för ombyggande
2137: jämfört med tidigare prognoser. Behovet av ökad       av 380 bostäder. Därutöver har ombyggnaden av
2138: produktion beror särskilt pä att antalet studeran-    60 studiebostäder finansierats med räntestöd.
2139: de vid yrkeshögskolor och inom utbildningen pä            1 1999 ärs budgetproposition föresläs att det
2140: andra stadiet har ökat och antalet hemmaboende        reservas fullmakter att under äret bevilja arava-
2141: studerande har minskat. Med undantag för är           Iän till ett belopp av 3 900 miljoner mark och att
2142: 1998 har aravalängivningen för produktion av          godkänna räntestöd för bostadslän tili ett belopp
2143: studiebostäder under de senaste ären varit tili-      av 3 000 mi1joner mark. Av fullmakterna har
2144: räckligt stor. T .ex. ären 1996 och 1997 belänades    dock föres1agits att det reserveras tvä rater pä
2145: samtliga sädana nya projekt för vilka aravalän-       1 000 miijoner mark, om vars användning reger-
2146: givning sökts och som pä basis av kalkyien över       ingen fattar besiut i aprii och i november 1999
2147: produktionsbehovet eller nägon annan an1ed-           med beaktande av konjunktur- och prisutveck-
2148: ning var motiverade.                                  lingen.
2149:     1 1998 ärs budget har för aravaiän anvisats           Eniigt budgetpropositionen betonas statens
2150: fullmakt att beviija Iän tili ett beiopp av 4 000     stöd till bostadsbyggande pä nyproduktion av
2151: miij. mk och fullmakt att godkänna räntestöd för      sociala hyresbostäder och bostadsrättsbostäder i
2152: bostadsiän till ett beiopp av 3 500 milj. mk. Grun-   tillväxtcentra. Denna betoning omfattar ocksä
2153: derna för användning av aravaiän och av ränte-        produktionen av studiebostäder.
2154: stöd för bostadsiän fastställs ärligen genom ett          Med fullmakterna att bevilja aravaiän och att
2155:                                          KK 1020/1998 vp                                             5
2156: 
2157: godkänna räntestödslån, som ingår i budgetpro-      stödsbostadslån bekräftas också fullmakten att
2158: positionen, kommer man uppskattningsvis att         bevilja lån tili studiebostäder. 1 dispositionspla-
2159: kunna bevilja lån tili nyproduktion av cirka        nen beaktas såvitt möjligt behovet av studiebo-
2160: 12 000 bostäder och ombyggnad av cirka 5 900        städer då tilibudsstående fullmakterna för låne-
2161: bostäder. De regionala och övriga grunderna för     bevilining delas upp på olika slags lånetyp. 1
2162: användning av fullmakterna fastställs dock ge-      fråga om dispositionsplanen för år 1999 har mil-
2163: nom ett beslut av statsrådet sedan riksdagen god-   jöministeriet inte beslutat om en separat kvot av
2164: känt budgeten.                                      fullmakten att godkänna räntestöds1ån skall an-
2165:    1 dispositionsplanen för arava- och ränte-       slås för studiebostäder.
2166: 
2167:      Helsingfors den 15 oktober 1998
2168: 
2169:                                                                         Minister Sinikka Mönkäre
2170:                                           KK 1021/1998 vp
2171: 
2172: Kirjallinen kysymys 1021
2173: 
2174: 
2175: 
2176: 
2177:                                   Eila Rimmi /vas ym.: Osteoporoosin ennaltaehkäisystä
2178: 
2179: 
2180: 
2181:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2182: 
2183:    Väestön ikääntymisen myötä yleistyvät myös        roosilta. Naiset itse kokevat kuitenkin tietävänsä
2184: ikääntymiseen liittyvät sairaudet kuten esim. os-    hyvin vähän tämänlaatuisesta hoidosta, sen hai-
2185: teoporoosi. Erityisesti naisilla ilmenevä osteopo-   toista ja kalleudesta.
2186: roosi aiheuttaa luiden haurastumistaja vaikeasti        Myös EU:ssa on kiinnitetty huomiota osteo-
2187: paranevia murtumia, joiden seurauksena henkilö       poroosin lisääntymiseen. Kesäkuussa vietettiin
2188: joutuu usein sairaalahoitoon. Samalla kasvavat       Maailman osteoporoosipäivää, jolloin vedottiin
2189: terveydenhuollon menot.                              EU-maihin, jotta ne ottaisivat asiakseen seurata
2190:    Viime vuosien tehokkaan tutkimustyön an-          osteoporoosia sekä lisätä ihmisten tietoutta os-
2191: siosta osteoporoosin aiheuttajista, diagnosoin-      teoporoosista, sen ehkäisystä ja hoidosta ruoka-
2192: nista ja hoidoista on saatu hyvin paljon uutta       valiolla, liikunnalla ja lääkehoidolla. Kyse on
2193: tietoa. Silti useissa tapauksissa sairauden mah-     koko Euroopan laajuisestikin siis varsin merkit-
2194: dollisuutta ei edes oteta huomioon ja potilas jää    tävästä asiasta, ja kaiken lisäksi ennalta ehkäi-
2195: ilman hoitoa.                                        sevä hoito, joka on vielä suhteellisen halpaakin,
2196:    Hoitokeinoista tärkein osteoporoosin kohdal-      pitäisi saada kaikkien ulottuville.
2197: la on ennaltaehkäisy, myös ikääntyneillä henki-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2198: löillä. Ennalta ehkäisevä hoito säästää potilasta    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2199: turhilta kärsimyksiltä ja on myös taloudellisesti    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2200: kannattavinta. Runsaasti kalsiumia ja 0-vita-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2201:  miinia sisältävä ruokavalio, monipuolinen lii-
2202:  kunta sekä lihaksia vahvistava voimaharjoittelu               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2203:  suojelevat sairastumiselta.                                ryhtyä osteoporoosin ennaltaehkäisyn
2204:    Keski-iän ylittäneiden naisten hormonikor-               tukemiseksi myös EU:n vetoomuksen
2205:  vaushoidon on myös todettu suojaavan osteopo-              mukaisesti?
2206: 
2207:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
2208: 
2209:           Eila Rimmi /vas              Pentti Tiusanen /vas           Timo Laaksonen /vas
2210:           Iivo Polvi /vas              Anne Huotari /vas              Kari Uotila /vas
2211:                      Jaakko Laakso /vas                     Riitta Prusti /sd
2212: 
2213: 
2214: 
2215: 
2216: 280043
2217: 2                                          KK 1021/1998 vp
2218: 
2219: 
2220: 
2221: 
2222:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2223: 
2224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dotettu ja tiedotetaan edelleen tehokkaasti eri
2225: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kanavien kautta niin alan ammattilaisille kuin
2226: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       väestölle. Suomessa ravintorasvat on D-vitami-
2227: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-        noitu vitamiinitarpeen turvaamiseksi.
2228: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Luuston tiheysmittauspalvelujen tarjonta ja
2229: n:o 1021:                                             alan asiantuntemus ovat vielä suuresti hyvin toi-
2230:                                                       mivien yksityisten terveydenhuoltopalvelujen
2231:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        varassa, sillä luuston tiheysmittausten laitteistoja
2232:        ryhtyä osteoporoosin ennaltaehkäisyn           on neljässä yliopistosairaalassa ja Helsingin kau-
2233:        tukemiseksi myös EU:n vetoomuksen              pungin sairaalassa. Selvä epäkohta on, etteivät
2234:        mukaisesti?                                    maamme keskussairaalat tuota näitä palveluita.
2235:                                                       Paine hankkia luuston tiheysmittauslaitteistoja
2236:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           myös julkisen sektorin sairaaloihin kautta maan
2237: taen seuraavaa:                                       on suuri, ja tilanteen voi arvioida paranevan
2238:                                                       EY:n asiantuntijasuositusten mukaiseksi muuta-
2239:    Osteoporoosi on merkittävä kansanterveys-          man lähivuoden aikana.
2240: ongelma. Arvioidaan, että osteoporoosi on väli-          Sairausvakuutus korvaa yksityisen terveyden-
2241: tön tai välillinen syy joka kolmanteen luunmur-       huollon luuston tiheysmittaukset potilaalle sai-
2242: tumaan Suomessa. Vuosittain terveydenhuollos-         rausvakuutustaksan mukaisesti, ja julkisen sek-
2243: samme hoidetaan 30 000 osteoporoosiperäistä           torin mittauksista peritään normaalit terveyden-
2244: luunmurtumaa.                                         huollon palvelumaksut. Sairausvakuutus korvaa
2245:    Suomessa osteoporoosin merkitys kansanter-         myös osteoporoosin hoitoon käytettävät lääk-
2246: veysongelmana tiedostettiin jo vuonna 1987, kun       keet. Lääkkeet eivät ole täysin korvattavia, vaik-
2247: lääkintöhallituksen asiantuntijatyöryhmä laati        ka osteoporoosi on pitkäaikaissairaus ja vaatii
2248: ensimmäisen virallisen ehdotuksen suunnitel-          pitkäaikaisen, jopa pysyvän lääkehoidon. Lää-
2249: maksi osteoporoosin ehkäisyn, tutkimuksen,            kekorvausasiaan jouduttaneen ottamaan kantaa
2250: hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä maas-          markkinoille tulleiden uusien ja tehokkaiden lää-
2251: samme. Tämän suunnitelman viitoittamana os-           kevalmisteiden korvattavuusasioita käsiteltäes-
2252: teoporoosin ehkäisy- ja hoitojärjestelmiä on ke-      sä. Osteoporoosin hoidon olennainen osa on kal-
2253: hitetty maassamme.                                    siumvalmisteiden ja D-vitamiinin saannin tur-
2254:    Kansallisia osteoporoosia koskevia suunnitel-      vaaminen lääkkeellisesti. Nykykäytännön mu-
2255: mia ja toimintaa on tämän jälkeen ajantasaistet-      kaan kalsiumvalmisteiden ja D-vitamiinin käyt-
2256: tu lääketieteellisen tutkimuksen uusien tutki-        töä ei korvata sairausvakuutuksesta. On kuiten-
2257: mustulosten osoittamien muutostarpeiden mu-           kin ilmeistä, että kalsiumin ja D-vitamiinin osuus
2258: kaisesti osteoporoosikonsensuskokouksessa v.          osteoporoosin hoidossa on niin keskeinen, että
2259: 1992, sosiaali- ja terveysministeriön tuki- ja lii-   korvattavuutta on harkittava. Luuston tiheys-
2260: kuntaelinsairauksia käsittelevässä työryhmäeh-        mittausten ja lääkehoitojen korvattavuus nou-
2261: dotuksessa vuonna 1996, useissa alueellisissa os-     dattelee pääosin EY :n asiantuntijasuosituksia.
2262: teoporoosiohjelmissa, erilaisten terveydenhuol-          Maassamme on jo kymmenen vuoden ajan
2263: lon ammattilehtien teemanumeroissa, eri am-           toiminut osteoporoosialan tieteellinen yhdistys,
2264: mattiryhmille tarkoitetuissa kansallisissa osteo-     Finnish Bone Society, ja neljän vuoden ajan var-
2265: poroosioppaissa ja terveydenhuollon henkilös-         sin vireä alan potilasyhdistys, Suomen Osteopo-
2266: tön perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa.         roosiyhdistys. Suomen Osteoporoosiyhdistyksen
2267:    Meillä on viralliset ja ajan tasalla pidettävät    hankkeita on tuettu ministeriön terveyskasvatus-
2268: ravitsemusneuvottelukunnan suositukset kal-           määrärahoista ja RAY:n avustuksista. Osteopo-
2269: siumin ja D-vitamiinin saannista, kuten Euroo-        roosi on ollut ja on edelleen lääketieteellisen tut-
2270: pan yhteisön asiantuntijatyöryhmän osteopo-           kimuksen painoalue maassamme, ja tutkimus-
2271: roosisuositus esittää. Saantisuosituksista on tie-    toiminta on voimakasta ja tuloksellista kaikissa
2272:                                            KK 1021/1998 vp                                             3
2273: 
2274: yliopistokeskuksissamme. Osteoporoosi on jo           poistoilmoitusrekisteriin. Tämä mahdollistaa
2275: pitkään ollut Suomen Akatemian tutkimusra-            tarkkojen murtumatietojen välittömän saannin
2276: hoituksen painoalueita. Alan kansainvälisiä ja        viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajalta.
2277: kansallisia tieteellisiä kokouksia on viimeisten      Voidaan arvioida, että murtumatietojen seuran-
2278: kymmenen vuoden aikana ollut runsaasti. Suo-          ta maassamme on pitkälti EY:n asiantuntijaryh-
2279: men aloitteesta ja toimesta osteoporoosiasiaa on      män suositusten mukaista.
2280: viety Baltian maihin. Myös Euroopan yhteisön              Vaikka osteoporoosi on tiedostettu jo vuosia
2281: suositukset laatineessa ryhmässä oli kaksi suo-       sitten kansanterveysongelmaksi ja sen ehkäisyl-
2282: malaisedustajaa. Voidaan arvioida, että sekä          lä, tutkimuksella, hoidolla ja kuntoutuksella, tie-
2283: alan tieteellinen tutkimustoiminta että järjestö-     teellisellä tutkimuksella ja järjestötoiminnalla on
2284: toiminta ovat EY:n asiantuntijasuositusten mu-        selkeä asema terveydenhuollossa ja yhteiskun-
2285: kaisia.                                               nassamme, osteoporoosiasiaa ja EY:n asiantun-
2286:    Suomessa murtumien ilmaantuvuuden ja               tijaryhmän suositusten mukaista toimintaa on
2287: määrien säännöllistä seurantaa ei toistaiseksi ole.   edelleen syytä tukeajaedistää voimakkaasti, sillä
2288: Käytännössä murtumaseuranta toimii kuitenkin          ilman lisäpanostusta osteoporoosin ehkäisyyn ja
2289: hyvin eri tutkimushankkeiden osanaja sen takia,       hoitoon hoitopalveluiden kysyntä moninkertais-
2290: että murtumatiedot, etenkin keskeisten osteopo-       tuu nopeasti väestömme ikääntyessä.
2291: roosimurtumien tiedot, kirjataan sairaaloiden
2292:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
2293: 
2294:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2295: 4                                             KK 1021/1998 vp
2296: 
2297: 
2298: 
2299: 
2300:                                           Tili Riksdagens Talman
2301: 
2302:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              nerna. 1 Finland är matfetterna berikade med D-
2303: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              vitamin för att vitamintiliförseln skall tryggas.
2304: medlem av statsrådet översänt följande av riks-              Utbudet på tjänster i fråga om mätning av
2305: dagsman Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörs-            bendensitet och sakkunskapen på detta område
2306: mål nr 1021:                                             vilar ännu tili en stor del på de välfungerande
2307:                                                          privata hälsovårdstjänsterna, för apparater för
2308:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          densitetsmätning finns bara i fyra universitets-
2309:         ta för att stödja förebyggandet av osteo-        sjukhus och ett av Helsingfors stads sjukhus. Ett
2310:         poros också i enlighet med EU:s vädjan?          uppenbart missförhållande är att centralsjukhu-
2311:                                                          sen i vårt land inte erbjuder dessa tjänster. Tryck-
2312:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            et för att skaffa apparater för densitetsmätning är
2313: anföra följande:                                         starkt också i den offentliga sektorns sjukhus i
2314:                                                          hela landet, och man kan uppskatta att situatio-
2315:    Osteoporos är ett betydande folkhälsopro-             nen kommer att förbättras inom de närmaste
2316: blem. Uppskattningsvis vart tredje benbrott i            åren så att den uppfyller rekommendationen från
2317: Finland beror direkt eller indirekt på osteoporos.       EG:s experter.
2318: Årligen behandlas 30 000 osteoporotiska ben-                 Sjukförsäkringen ersätter patienter för densi-
2319: brott inom det nationella hälsovårdssystemet.            tetsmätningar inom den privata hälsovården en-
2320:    1 Finland insågs osteoporosens betydelse som          ligt sjukförsäkringstariffen. För mätningarna
2321: ett folkhälsoproblem redan år 1987, när en ex-           inom den offentliga sektorn uppbärs normala
2322: pertgrupp vid medicinalstyrelsen utarbetade det          serviceavgifter inom hälsovården. Sjukförsäk-
2323: första officiella förslaget tili en pian för att ordna   ringen ersätter också de läkemedel som används
2324: förebyggande, forskning och behandling av os-            för behandling av osteoporos. Trots att osteopo-
2325: teoporos samt erforderlig rehabilitering i vårt          ros är en långvarig sjukdom och kräver långvarig
2326: land. Utgående från denna pian har olika system          eller tili och med permanent läkemedelsbehand-
2327: för att förebygga och behandla osteoporos ut-            ling, ersätts läkemedlen inte tili fullt belopp. Vid
2328: vecklats i Finland.                                      behandlingen av ersättningsbarhet i fråga om de
2329:    Serlan dess har de nationella planerna och            nya och effektiva läkemedelspreparat som kom-
2330: aktiviteterna angående osteoporos uppdaterats            mit ut på marknaden torde det också bli nödvän-
2331: enligt sådana ändringsbehov som nya resultat av          digt att ta ställning tili frågan om läkemedlen för
2332: medicinsk forskning visat. Uppdateringarna har           behandling av osteoporos skall ersättas. Vid be-
2333: skett vid ett konsensusmöte om osteoporos år             handlingen av osteoporos är det väsentligt att
2334: 1992, i ett förslag angående sjukdomar i stöd- och       tiliförseln av kalciumpreparat och D-vitamin
2335: rörelseorgan som social- och hälsovårdsministe-          tryggas genom läkemedel. Enligt nuvarande
2336: riets arbetsgrupp framlagt år 1996, i flera regio-       praxis ersätter sjukförsäkringen inte användning
2337: nala osteoporosprogram, i temanummer för oli-            av kalciumpreparat och D-vitamin. Det är dock
2338: ka facktidningar inom hälsovårdsbranschen, i             uppenbart att den roll som kalcium och D-vita-
2339: nationella osteoporosguider för olika yrkesgrup-         min spelar vid behandlingen av osteoporos är så
2340: per och vid grund-, fort- och kompletteringsut-          viktig att deras ersättningsbarhet måste övervä-
2341: bildningen för hälsovårdspersonal.                       gas. Densitetsmätningarnas och läkemedelsbe-
2342:    Statens näringsdelegation har gett officiella         handlingens ersättningsbarhet motsvarar i stort
2343: rekommendationer om tiliförsel av kalcium och            sett rekommendationerna från EG:s expert-
2344: vitamin D. Rekommendationerna motsvarar                  grupp.
2345: osteoporosrekommendationen från Europeiska                   Serlan tio år tilihaka fungerar i Finland en
2346: gemenskapernas expertgrupp, och de uppdateras            vetenskaplig osteoporosförening, Finnish Bone
2347: enligt behov. Både yrkespersonalen inom hälso-           Society, och för fyra år sedan startade en mycket
2348: vården och befolkningen har via olika kanaler            livlig patientförening, Osteoporosföreningen i
2349: effektivt informerats om intagsrekommendatio-            Finland. Osteoporosföreningens projekt har
2350:                                             KK 1021/1998 vp                                            5
2351: 
2352: stötts med social- och hälsovårdsministeriets an-      som en del av olika forskningsprojekt och på
2353: slag för hälsofostran och med Penningautomat-          grund av att uppgifterna om benbrott, i synner-
2354: föreningens bidrag. Osteoporos har varit och är        het betydande osteoporotiska benbrott, införs i
2355: fortfarande ett av tyngdpunktsområdena i den           sjukhusens utskrivningsregister. Detta möjliggör
2356: medicinska forskningen i vårt land, och forsk-         omedelbar tiligång tili noggranna uppgifter om
2357: ningsverksamheten i alla våra universitetssjuk-        benbrotten under de tre senaste årtiondena. Man
2358: hus har varit intensiv och resultatrik. Redan          kan uppskatta att observationen av uppgifter om
2359: länge har osteoporos också varit ett av tyngd-         benbrott i vårt land i stor utsträckning motsvarar
2360: punktsområdena i Finlands Akademis forsk-              rek9mmendationerna från EG:s expertgrupp.
2361: ningsfinansiering. Under de senaste tio åren har          A ven om det insågs redan för flera år tilihaka
2362: ett stort antal internationella och nationella ve-     att osteoporos är ett folkhälsoproblem, och även
2363: tenskapliga möten ordnats på detta område. På          om förebyggandet, undersökningen, behandling-
2364: Finlands initiativ och genom dess försorg har          en och rehabiliteringen, den vetenskapliga forsk-
2365: information om osteoporos spridits i de baltiska       ningen och organisationsverksamheten i fråga
2366: länderna. Två finländska representanter deltog         om osteoporos har en etablerad ställning i hälso-
2367: också i den grupp som utarbetade Europeiska            vården och vårt samhälle, är det fortfarande skäl
2368: gemenskapernas rekommendationer. Man kan               att stöda och kraftigt befrämja aktiviteterna om-
2369: uppskatta att både den vetenskapliga forskning-        kring osteoporos och verksamheten i enlighet
2370: en och organisationsverksamheten angående os-          med rekommendationerna från EG:s expert-
2371: teoporos uppfyller rekommendationerna från             grupp. Utan ytterligare satsning på förebyggan-
2372: EG:s experter.                                         de och behandling av osteoporos kommer efter-
2373:    1 Finland uppföljs frekvensen av benbrott och       frågan på vårdtjänster snabbt att flerdubblas när
2374: deras antal tills vidare inte regelbundet. 1 prakti-   den finländska befolkningen åldras.
2375: ken fungerar uppföljningen av benbrott dock bra
2376: 
2377:      Helsingforsden 16 oktober 1998
2378: 
2379:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
2380:                                          KK 1022/1998 vp
2381: 
2382: Kirjallinen kysymys 1022
2383: 
2384: 
2385: 
2386: 
2387:                                   Matti Saarinen /sd ym.: Koulumatkatuesta
2388: 
2389: 
2390: 
2391:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2392: 
2393:    Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opis-   levat jopa viikoittain. Näin hän ei ole lainkaan
2394: kelijoiden koulumatkatuesta annetun lain (48/       oikeutettu korvaukseen kyseisistä matkoistaan.
2395: 1997) mukaan opiskelija ei saa matkakorvausta       Tällaisia tilanteita on esiintynyt käytännössä
2396: kuukautta lyhyemmältä ajalta. Koulumatkatu-         muun muassa terveydenhoitoalan opiskelijoiden
2397: kea maksetaan vain opiskelijalle, joka osallistuu   piirissä.
2398: koulukuljetukseen vähintään 16 kalenteripäivän         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2399: ajan kuukaudessa. Lisäksi on määrätty, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2400: opiskelijan täytyy ostaa joukkoliikenteen halvin    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2401: lipputuote kuukautta vastaavalle ajalle.            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2402:     Laki ei ota huomioon, että ammatillisessa
2403: koulutuksessa opiskelijat suorittavat käytännön                Onko Hallitus tietoinen koulumatka-
2404: työharjoittelua oppilaitoksen ulkopuolella. On             tuesta annetun lain vaikutuksesta amma-
2405: mahdollista, että opiskelija joutuu matkusta-              tilliseen koulutukseen osallistuvien opis-
2406: maan harjoittelun takia useammalle eri paikka-             kelijoiden matkakorvauksiin, ja
2407: kunnalle siten, että hänen työharjoittelupaik-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2408: kaan kohdistuvat matkakustannuksensa vaihte-               ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
2409:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
2410: 
2411:          Matti Saarinen /sd             Lauri Metsämäki /sd           Markku Pohjola /sd
2412:          Klaus Heliberg /sd             Jorma Vokkolainen /vas        Pirkko Peltomo /sd
2413: 
2414: 
2415: 
2416: 
2417: 280043
2418: 2                                             KK 1022/1998 vp
2419: 
2420: 
2421: 
2422: 
2423:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
2424: 
2425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           myöntää silloin tukea, kun on kysymys kuukaut-
2426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ta lyhyemmästä jaksosta.
2427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Ammatilliseen koulutukseen sisältyy nykyisin
2428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-          työpaikalla toteutettavia jaksoja. Jaksot ovat
2429: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           pääsääntöisesti olleet lyhyitä, yleisimmin yhteen-
2430: n:o 1022:                                                sä neljä viikkoa. Joillakin aloilla, kuten tervey-
2431:                                                          denhuolto- ja sosiaalialalla, jaksot ovat olleet
2432:             Onko Hallitus tietoinen koulumatka-          useiden kuukausien mittaisia. Koulutuksen ja
2433:         tuesta annetun lain vaikutuksesta amma-          tutkimuksen voimassa olevan kehittämissuunni-
2434:         tilliseen koulutukseen osallistuvien opis-       telman mukaan kaikkiin ammatillisiin perustut-
2435:         kelijoiden matkakorvauksiin, ja                  kintoihin sisällytetään vähintään 20 opintovii-
2436:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kon työssäoppiminen. Kuluvana vuonna alka-
2437:         ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?                  vasta koulutuksesta noin kolmannes johtaa tut-
2438:                                                          kintoihin, joihin sisältyy 20 opintoviikon työssä-
2439:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             oppiminen. Vuonna 1999 ammatillisen koulu-
2440: vasti seuraavaa:                                         tuksen aloittavista opiskelijoista 70 % aloittaa
2441:                                                          koulutuksessa, johon työssäoppimisen jakso si-
2442:    Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opis-        sältyy. Kaikkeen alkavaan koulutukseen laaja
2443: kelijoiden koulumatkatuesta annettu laki (48/            työssäoppiminen sisältyy vuonna 2001. Tavoit-
2444: 1997) astui voimaan 1. päivänä heinäkuuta 1997.          teena ovat mahdollisimman pitkät työssäoppi-
2445: Lain mukaan koulumatkatuen piiriin kuluvat lu-           misen jaksot. On kuitenkin huomattava, että
2446: kiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuk-            uudistuksen toteuttaminen tulee edellyttämään
2447: sen opiskelijat. Tuen saamisen keskeisenä edelly-        täydessä laajuudessaan työssäoppimisen paikko-
2448: tyksenä on, että yhdensuuntainen koulumatka              jen löytymistä noin 40 000 opiskelijoille. Kysy-
2449: on vähintään 10 kilometriä ja kuukausittaiset            mys on mittavasta uudistuksesta, joka edellyttää
2450: koulumatkakustannukset ylittävät 300 mark-               sekä oppilaitosten että työelämän sitoutumista.
2451: kaa. Opiskelijan kuukausittaisen omavastuun              Mahdollisimmanjoustavan liikkeellelähdön tur-
2452: (250 mk) ylittävät kustannukset korvataan ilman          vaamiseksi ei työssäoppimisen toteutusmalleja ei
2453: erillistä tarveharkintaa matkustustavasta riippu-        ole tässä vaiheessa haluttu kategorisesti rajata.
2454: enjoko matkalipun myyjälle, oppilaitoksen yllä-          Näyttääkin siltä, että alakohtaiset, oppilaitos-
2455: pitäjälle tai opiskelijalle itselleen, jos edellä mai-   kohtaiset ja opiskelijakohtaiset erot edellyttävät
2456: nitut tavat eivät ole mahdollisia. Lisäksi kunnilla      toteutusmalleilta joustavuutta.
2457: on edelleen mahdollisuus omilla varoillaan ra-              Koulumatkatukijärjestelmä          mahdollistaa
2458: hoittaa koulukuljetuksia. Koulumatkatuki mää-            koulumatkojen tukemisen valtion varoista ennen
2459: räytyy julkisen liikenteen hintatason mukaan ja          lain voimaan tuloa edeltänyttä aikaa yhdenmu-
2460: sitä maksetaan lukuvuoden aikana enintään yh-            kaisemmin periaattein paikkakunta- ja oppilai-
2461: deksältä kuukaudelta. Koulumatkakustannuk-               toskohtaiset sekä liikennepoliittiset olosuhteet
2462: sia ei korvata kuukautta lyhyemmältä ajalta.             huomioon ottaen. Uudistus on erityisesti paran-
2463:    Kysymyksen mukaan ongelmaksi ovat muo-                tanut niiden opiskelijoiden tilannetta, jotka eivät
2464: dostuneet tilanteet, joissa ammatilliseen koulu-         aiemmin ole saaneet koulumatkakustannuksiin-
2465: tukseen kuuluvalle työharjoittelujaksolle ei saa         sa minkäänlaista tukea.
2466: tukea matkakustannuksiin silloin, kun se tapah-             Hallituksen näkemyksen mukaan ei ole järke-
2467: tuu usealla eri paikkakunnalla. Nykyisten sään-          vää ryhtyä monimutkaistamaan varsin kaava-
2468: nösten puitteissa työharjoittelu tai työssäoppi-         maiseksi tarkoitettua koulumatkatukijärjestel-
2469: misjakso kuuluu koulumatkatuen piiriin siinä             mää siten, että tuen piirin tulisivat myös kuu-
2470: missä muukin tutkintoon kuuluva opiskelu, mut-           kautta lyhyemmät matkajaksot. Ensisijaisena
2471: ta tavanomaisesta koulumatkasta erillisten työs-         toimenpiteenä hallitus pitää koulumatkatuen
2472: säoppimisjaksojen matkakustannuksiin ei voida            erityispiirteistä tiedottamista koulutuksen järjes-
2473:                                          KK 1022/1998 vp                                         3
2474: 
2475: täjille, jotta ne voidaan ottaa huomioon työssä-   tarkoitus seurata. Mahdollisiin kehittämistoi-
2476: oppimisjaksoja ja työharjoittelua suunniteltaes-   menpiteisiin ryhdytään vasta, kun järjestelmän
2477: sa. Koulumatkatukijärjestelmän toimivuutta on      toimivuudesta on saatu riittävästi tietoa.
2478:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
2479: 
2480:                                                                     Ministeri Suvi-Anne Siimes
2481: 4                                          KK 1022/1998 vp
2482: 
2483: 
2484: 
2485: 
2486:                                         Tili Riksdagens Talman
2487: 
2488:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 yrkesutbi1dningen ingår numera perioder
2489: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        som genomförs på en arbetsplats. Dessa perioder
2490: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      har i regel varit korta, oftast sammanlagt fyra
2491: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-         veckor. lnom vissa branscher såsom hälsovården
2492: mål nr 1022:                                          och det sociala området har perioderna varit flera
2493:                                                       månader långa. Enligt den gällande utvecklings-
2494:           Är Regeringen medveten om viiken            planen för utbildningen och forskningen skall
2495:        verkan lagen om stöd för skolresor har på      alla yrkesinriktade grundexamina omfatta inlär-
2496:        reseersättningarna till studerande som         ning i arbetslivet i minst 20 studieveckor. Av den
2497:        deltar i yrkesutbildningen och                 utbildning som inleds i år leder ca en tredjedel till
2498:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta       examina som omfattar 20 studieveckor inlärning
2499:        för att rätta till problemet?                  i arbetet. Av de studerande som börjar inom
2500:                                                       yrkesutbildningen 1999 börjar 70% inom en ut-
2501:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bildning som omfattar en period med inlärning i
2502: anföra följande:                                      arbetet. År 2001 kommer all utbildning som star-
2503:                                                       tar att omfatta en brett upplagd inlärning i arbe-
2504:    Lagen om stöd för skolresor för studerande i       tet. Målet är så långa perioder som möjligt med
2505: gymnasier och yrkesläroanstaler (48/ 1997) träd-      utbildning på en arbetsplats. Det bör 1ikväl ob-
2506: de i kraft den 1 juli 1997. Enligt lagen omfattar     serveras att reformen för att kunna genomföras i
2507: stödet för skolresor studerande inom gymnasie-        full utsträckning förutsätter att man hittar plat-
2508: utbildningen och den grundläggande yrkesut-           ser för inlärning i arbetet åt ca 40 000 studerande.
2509: bildningen. Ett centralt villkor för att stöd skall   Det är frågan om en väldig reform, som kräver
2510: fås är att skolvägen i ena riktningen är minst 10     engagemang både av läroanstalterna och arbets-
2511: kilometer och de månatliga resekostnaderna            livet. För att trygga en så flexibel start som möj-
2512: överstiger 300 mark. De kostnader som översti-        ligt har man inte i detta skede kategoriskt velat
2513: ger studerandens månatliga betalningsandel (250       avgränsa modellerna för hur inlärningen i arbetet
2514: mk) ersätts utan särskild behovsprövning bero-        skall genomföras i praktiken. Det förefaller även
2515: ende på fårdsätt antingen till den som säljer bil-    som om skillnaderna mellan olika branscher, lä-
2516: jetten, läroanstaltens huvudman eller studeran-       roanstalter och studerande ställer krav på flexi-
2517: den själv, om de andra sätten inte är möjliga.        bla modeller.
2518: Dessutom har kommunerna fortsättningsvis                  Stödsystemet för skolresor gör det möjligt att
2519: möjlighet att av egna medel finansiera skoltrans-     stöda skolresor med statliga medel enligt mer
2520: porter. Stödet bestäms enligt prisnivån inom kol-     enhetliga principer än tiden före lagens ikraftträ-
2521: lektivtrafiken och det betalas under läsåret för      dande förutsatte och med beaktande av förhål-
2522: högst nio månader. Kostnader för skolresor er-        landena på orten och i läroanstalten samt trafik-
2523: sätts inte för kortare tider än en månad.             politiska omständigheter. Reformen har i syn-
2524:    Enligt spörsmålet har det uppstått problem i       nerhet förbättrat situationen för de studerande
2525: situationer då stöd inte fås för resekostnader        som inte tidigare fick något som helst stöd för
2526: under den arbetspraktikperiod som hör till yrkes-     sina skolresekostnader.
2527: utbildningen, när praktiken sker på flera olika           Enligt regeringens åsikt är det inte förnuftigt
2528: orter. Enligt de gällande bestämmelserna omfat-       att börja komplicera stödsystemet för skolresor,
2529: tas arbetspraktiken eller perioden i arbetslivet av   som är avsett att vara högst schematiskt, så att
2530: stödet för skolresor på samma sätt som de övriga      stödet skulle omfatta också kortare reseperioder
2531: studierna som hör till en examen. Men stöd kan        än en månad. Regeringen anser att man i första
2532: inte beviljas för resekostnader under en period i     hand bör informera utbildningsanordnarna om
2533: arbetslivet som sker fristående från de normala       särdragen i stödet för skolresor så att de kan
2534: skolresorna när det är frågan om en period som        beakta dem när de planerar perioderna med in-
2535: är kortare än en månad.                               lärning i arbetet och arbetspraktik. Avsikten är
2536:                                            KK 1022/1998 vp                                           5
2537: 
2538: att följa med h ur stödsystemet för skolresor fung-   när man fått tillräckligt med information om hur
2539: erar. Eventuella utvecklingsåtgärder vidtas först     systemet fungerar.
2540: 
2541:      Helsingforsden 21 oktober 1998
2542: 
2543:                                                                          Minister Suvi-Anne Siimes
2544:                                          KK 1023/1998 vp
2545: 
2546: Kirjallinen kysymys 1023
2547: 
2548: 
2549: 
2550: 
2551:                                  Eila Rimmi /vas: Palvelunumeroiden taustamainonnasta
2552: 
2553: 
2554:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2555: 
2556:    Palvelunumeroihin soitettaessa joutuu usein     tään vielä siedettävissä, mutta tällainen mainos-
2557: odottamaan vuoroaan linjojen ollessa täynnä.       ten pakkosyöttö tuntuu omituiselta ja vastenmie-
2558: Yhä useammin entinen odotusääni tai -musiikki      liseltä.
2559: on vaihtunut mainoksiksi. Eli kun asiakas joutuu      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2560: odottamaan tarvitsemaansa palvelua, joutuu         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2561: hän samalla ns. pakkomainonnan kohteeksi.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2562: Kansalaiset ovat tästä suorastaan kiusaantunei-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2563: ta ja vihaisiakin.
2564:    Useat kansalaiset ovat kiinnittäneet tähän                 Onko Hallitus tietoinen tämänlaatui-
2565: huomiota ja toivoneet muutosta tilanteeseen.               sesta häiritsevästä mainonnasta, ja
2566: Entinen joootusmusiikki oli useimmiten miellyt-               onko Hallituksella keinoja ja halua
2567: tävää ja kaiken kaikkiaan huonompanakin sen-               puuttua asiaan?
2568: 
2569:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
2570: 
2571:                                          Eila Rimmi /vas
2572: 
2573: 
2574: 
2575: 
2576:  280043
2577: 2                                          KK 1023/1998 vp
2578: 
2579: 
2580: 
2581: 
2582:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2583: 
2584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sä, että palvelun hintatiedotteen kuunteleminen
2585: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         saa maksaa enintään paikallispuhelumaksun.
2586: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Palvelujen tuottajat ja teleyritykset ovat pe-
2587: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-        rustaneet 12.6.1998 maksullisten puhelinpalve-
2588: min näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          luiden eettisen lautakunnan, joka on aloittanut
2589:  1023:                                                toimintansa elokuussa 1998. Lautakunnassa toi-
2590:                                                       mii maksullisten puhelinpalveluiden asiamies.
2591:           Onko Hallitus tietoinen tämänlaatui-        Lautakunta valvoo etenkin valitusten perusteella
2592:        sesta häiritsevästä mainonnasta, ja            esimerkiksi puhelinpalveluiden markkinointia,
2593:           onko Hallituksella keinoja ja halua         sisältöä ja luokittelua sisällön perusteella sekä
2594:        puuttua asiaan?                                maksuja. Lautakunnan perustamisen periaattee-
2595:                                                       na on ollut palvelujen tuottajien ja teleyritysten
2596:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omaehtoinen itsesääntely. Tällä toiminnalla toi-
2597: vasti seuraavaa:                                      votaan päästävän korkealaatuisiin ja turvallisiin
2598:                                                       televerkon lisäarvopalveluihin.
2599:     Kysymyksessä esitetty palvelun odotusaikaan          Telelainsäädännön soveltamisalaan ei kuulu
2600: liittyvä mainonta on harvinaista. Eri tahoille teh-   televerkoissa tarjolla olevien palveluiden sisällön
2601: dyistä kyselyistä käy ilmi, että kysymyksessä tar-    eikä näin ollen myöskään niiden mainonnan tai
2602: koitettu markkinointi ei ole yleistä eikä sitä ole    markkinoinnin valvonta. Kysymyksessä tarkoi-
2603: koettu häiritseväksi.                                 tetusta markkinoinnista ei ole erityissäännöksiä.
2604:     Telehallintokeskus on määräyksessään veloi-           Mikäli kysymyksessä tarkoitetussa tapaukses-
2605: tuksesta yleisissä televerkoissa (THK 31 A/           sa ilmennyttä markkinointia pidetään markki-
2606: 1997 M) määrännyt, että puhelun hintajoootus-         nointia koskevien yleisten säännösten vastaisena
2607: ajalta liittymään, johon puhelulaskutus sisältää      tai häiritsevänä, on mahdollista kääntyä kulutta-
2608: puhelutaksan lisäksi myös palvelutaksan, on           ja-asiamiehen puoleen tai maksullisten puhelin-
2609: enintään tavanomainen puhelutaksa. Telehallin-        palveluiden asiamiehen ja sitä kautta maksullis-
2610: tokeskus on lisäksi määräyksessään teleliiken-        ten puhelinpalveluiden eettisen lautakunnan
2611: teen estoluokista (THK 35/1997 M) säätänyt pal-       puoleen.
2612: veluiden hintatiedotteista kuudennessa pykäläs-
2613:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
2614: 
2615:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
2616:                                           KK 1023/1998 vp                                             3
2617: 
2618: 
2619: 
2620: 
2621:                                        Tili Riksdagens Talman
2622: 
2623:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Tjänsteproducenterna och teleföretagen inrät-
2624: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          tade den l2juni 1998 en etisk nämnd för avgifts-
2625: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      belagda telefontjänster. Denna nämnd inledde
2626: dagsman Eila Rimmi undertecknade spörsmål nr         sin verksamhet i augusti 1998. En ombudsman
2627: 1023:                                                för avgiftsbelagda telefontjänster verkar i anslut-
2628:                                                      ning tili nämnden. Nämnden övervakar särskilt
2629:           Är Regeringen medveten om denna            på basis av klagomål t.ex. marknadsföringen av
2630:        typ av störande reklam, och                   telefontjänster, deras innehåll, deras klassifice-
2631:           har Regeringen medel och vilja att ta      ring på basis av innehåll och deras avgifter. Prin-
2632:        itu med saken?                                cipen för inrättandet av nämnden har varit frivil-
2633:                                                      lig självreglering hos tjänsteproducenter och tele-
2634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        företag. Genom denna verksamhet hoppas man
2635: anföra följande:                                     kunna säkerställa att mervärdestjänsterna i tele-
2636:                                                      nätet är högklassiga och trygga.
2637:    Den reklam i anslutning tili väntetid som om-         Innehållet i tjänster i telenäten hör inte tiii
2638: talas i spörsmålet är sällsynt. Efter en rundfråga   telelagstiftningens tillämpningsområde, och där-
2639: har det framkommit att den i spörsmålet avsedqa      med inte heller tillsynen över dessa tjänsters re-
2640: marknadsföringen varken är allmän eller har an-      klam eller marknadsföring. Det finns inga sär-
2641: setts vara störande.                                 skilda bestämmelser om sådan marknadsföring
2642:    Telef6rvaltningscentralen har i sin föreskrift    som avses i spörsmålet.
2643: om debitering i allmänna telenät (THK 31 A/              Såvida det fall av marknadsföring som avses i
2644: 1997 M) föreskrivit att priset på kötiden tili en    spörsmålet anses stå i strid med de allmänna
2645: anslutning för viiken det i faktureringen uppbärs    bestämmelserna om marknadsföring eller om
2646: både en samtalsavgift och en tjänsteavgift får       marknadsföringen anses vara störande, är det
2647: vara högst detsamma som den sedvanliga sam-          möjligt att vända sig tili konsumentombudsman-
2648: talsavgiften. Teleförvaltningscentralen har dess-    nen eller tili ombudsmannen för avgiftsbelagda
2649: utom i sin föreskrift om spärrkategorier för tele-   telefontjänster, viaviiken ärendet kan hänskjutas
2650: trafiken (THK 3511997 M) i 6 § om prisinforma-       tili den etiska nämnden för avgiftsbelagda tele-
2651: tion om tjänster stadgat att avlyssnande av pris-    fontjänster.
2652: informationen får kosta högst lika mycket som
2653: ett lokalsamtal.
2654:      Helsingfors den 20 oktober 1998
2655: 
2656:                                                                          Trafikminister Matti Aura
2657:                                           KK 1024/1998 vp
2658: 
2659: Kirjallinen kysymys 1024
2660: 
2661: 
2662: 
2663: 
2664:                                   Päivi Räsänen /skl: Entisen pankinjohtajan Ulf Sundqvistin kanssa
2665:                                       tehdyn vahingonkorvauksen alentamissopimuksesta
2666: 
2667: 
2668:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2669: 
2670:    Eduskunta on yhtynyt perustuslakivaliokun-       nan mietinnön pohjalta käytyyn keskusteluun, ja
2671: nan yksimieliseen kantaan, että entisen pankin-     hallituksen kanta on jäänytkin täysin avoimeksi.
2672: johtajan Ulf Sundqvistin kanssa tehdyn vahin-       Useissa puheenvuoroissa vaadittiin hallitukselta
2673: gonkorvauksen alentamissopimusta ei voida pi-       aktiivisia toimenpiteitä sen selvittämiseksi, voi-
2674: tää yleistä oikeustajua vastaavana eikä hyväksyt-   taisiinko Sundqvistin kanssa tehty sopimus pur-
2675: tävänä.                                             kaa.
2676:    Aiemmin käydyssä välikysymyskeskustelussa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2677: pääministeri Lipponen kuitenkin hallituksen         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2678: kantana puolusti sopimusta eikä nähnyt siinä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2679: mitään moraalista ongelmaa. Pääministeri on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2680: myös aiemmin todennut kantavansa sopimuk-
2681: sesta täyden vastuun ja pyytänyt osoittamaan                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin enti-
2682: mahdolliset moitteet itselleen.                             sen pankinjohtaja Ulf Sundqvistin
2683:    Entinen ministeri Arja Alho on haastattelussa            kanssa tehdyn vahingonkorvauksen
2684: (Musta laatikko 29.9.1998) kertonut aloitteen               alentamissopimuksen purkamiseksi,
2685: sopimukseen tulleen pääministeri Lipposelta.                   mikä on aiemmin sopimusta puolusta-
2686: Samoin kiireinen ulosoton keskeyttämisratkai-               neen pääministeri Lipposen kanta perus-
2687: su, jonka syy jäi epäselväksi valiokunnalle, oli            tuslakivaliokunnan mietinnössä esitettyi-
2688:  neuvoteltu pääministerin kanslian kanssa.                  hin moitteisiin, ja
2689:    Entinen ministeri Arja Alho on joutunut käy-                mikä on hänen oma vastuunsa maini-
2690: tännössä kantamaan yksin niin poliittisen kuin              tun sopimuksen synnystä sekä ulosotto-
2691:  moraalisen vastuun tapahtumasta. Pääministeri              toimen keskeytyksen kiirehtimisestä?
2692:  Lipponen ei osallistunut perustuslakivaliokun-
2693: 
2694:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
2695: 
2696:                                          Päivi Räsänen /skl
2697: 
2698: 
2699: 
2700: 
2701: 280043
2702: 2                                          KK 1024/1998 vp
2703: 
2704: 
2705: 
2706: 
2707:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2708: 
2709:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta annetun lain muuttamisesta (418/1998), joka
2710: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuli voimaan 17.8.1998. Valtion vakuusrahas-
2711: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toon perustettiin toimiohjelautakunta. Lauta-
2712: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        kunnan tehtävänä on jatkossa antaa omaisuu-
2713: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        denhoitoyhtiöille toimiohjeet erityistarkastuk-
2714:  1024:                                                siin perustuviin vahingonkorvaus-ja rikosoikeu-
2715:                                                       denkäynteihin ja niissä annettujen tuomioiden
2716:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin enti-       täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa. Näihin
2717:        sen pankinjohtaja Ulf Sundqvistin              asioihin kuuluu myös tuomitun vahingonkor-
2718:        kanssa tehdyn vahingonkorvauksen               vauksen alentamisesta tehdyn sopimuksen pur-
2719:        alentamissopimuksen purkamiseksi,              kaminen. Hallituksen tarkoituksena on saaman-
2720:           mikä on aiemmin sopimusta puolusta-         sa selvityksen perusteella tarvittaessa saattaa asia
2721:        neen pääministeri Lipposen kanta perus-        toimiohjelautakunnan käsiteltäväksi.
2722:        tuslakivaliokunnan mietinnössä esitettyi-          Sundqvistia vastaan on nostettu syyte. Jos täs-
2723:        hin moitteisiin, ja                            sä yhteydessä ilmenee, että hän aiheutti vahingon
2724:           mikä on hänen oma vastuunsa maini-          rikoksella, niin korvaussopimus saattaa tuolloin
2725:        tun sopimuksen synnystä sekä ulosotto-         tulla uudelleenarvioita vaksi.
2726:        toimen keskeytyksen kiirehtimisestä?               Valtiovarainvaliokunta on pankkitukitiedon-
2727:                                                       annosta (VNT 1/1996 vp) talousvaliokunnalle
2728:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          antamassaan lausunnossa todennut, että vahin-
2729: vasti seuraavaa:                                      gonkorvausoikeudenkäynneissä tulisi pyrkiä so-
2730:                                                       vintoon. Valiokunta toisti tämän mietinnössään
2731:    Perustuslakivaliokunan mietinnössä (PeVM           VaVM 7/1997 vp.
2732: 6/1998 vp) todetaan, että entisen pankinjohtajan          Kuten useaan otteeseen on todettu, aloitteen
2733: Ulf Sundqvistin kanssa tehty vahingonkorvauk-         vahingonkorvausasian sovittelussa teki Ulf
2734: sen alentamissopimus on Arsenal-Silta Oy:n ja         Sundqvist itse elokuun puolivälissä vuonna 1997
2735: Sundqvistin välinen yksityisoikeudellinen oi-         Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy:n toi-
2736: keustoimi koskien yksityisoikeudellista korvaus-      mitusjohtaja Jarmo Matinlassille. Matinlassi vä-
2737: saatavaa. Tällainen sopimus on oikeusjärjes-          litti aloitteen valtiovarainministeriölle. Ministeri
2738: tyksen mukaan sinänsä täysin mahdollinen ja           Alho, keskusteltuaan valtiovarainministeriön
2739: sopimus on pätevä, jolleijostakin erityisestä laki-   virkamiesten ja oikeuskanslerinviraston kanssa
2740: sääteisestä syystä muuta johdu.                       sekä informoituaan asiasta allekirjoittanutta,
2741:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tarkas-          antoi 29.8.1997 toimitusjohtaja Matinlassille
2742: tusvaliokunta, joka koostuu kansanedustajista,        neuvotteluvaltuudet sovintoon pyrkimiseksi.
2743: on myös useaan otteeseen selvittänyt entisen              Saamieni selvitysten mukaan vahingonkor-
2744: pankinjohtajan Ulf Sundqvistin kanssa tehtyä          vaustapauksissa velkoja voi velallisen pyynnöstä
2745: sopimusta. Tarkastusvaliokunnalla ei kuiten-          pidättäytyä ulosottotoimenpiteistä määräajaksi,
2746: kaan ole ollut huomautettavaa Arsenal-Silta           mikäli sovintoneuvottelut on aloitettu. Jos neu-
2747: Oy:n toiminnasta asiassa.                             vottelut eivät johda sovintoon, ulosottotoi-
2748:    Se, että silloisten säännösten ja Arsenal-Silta    menpiteitä jatketaan normaaliin tapaan määrä-
2749: Oy:n omaisuudenhoitoyhtiöluonteen johdosta            ajan umpeuduttua. Arsenal-Silta Oy pyysi ulos-
2750: sovintoratkaisuun tarvittiin velkojan ja velalli-     ottoviranomaisia pidättäytymään enemmistä
2751: sen lisäksi ministerin hyväksyminen, ei kuiten-       täytäntöönpanotoimista nimenomaan määrä-
2752: kaan anna hallitukselle mahdollisuuksia ryhtyä        ajaksi 10.9.-26.9.1997. Perustuslakivaliokun-
2753: Arsenal-Silta Oy:n tekemän sopimuksen välittö-        nan mietinnöstä ilmenee, että Sundqvist oli neu-
2754: miin purkamistoimiin.                                 vottelujen aikaisessa vaiheessa esittänyt ulosoton
2755:    Menettelyä on nyttemmin muutettu eduskun-          täytäntöönpanon keskeytystä. Keskeytyspyyn-
2756: nan hyväksymällä lailla valtion vakuusrahastos-       töä edelsi ministerin ja toimitusjohtaja Matinlas-
2757:                                              KK 1024/1998 vp                                          3
2758: 
2759: sin välinen puhelinkeskustelu. Allekirjoittaneella         Niin kuin jo vastauksessani edustaja Aapo
2760: ei ollut mitään osuutta keskeyttämispäätökseen.         Saaren ym. välikysymykseen 21.10.1997 totesin,
2761:    Perustuslakivaliokunta katsoi Sundqvist-             pidän jatkuvasti ehdottoman tärkeänä sitä, että
2762: sopimuksen objektiivisesti ottaen poikkeavan            lainsäädäntö ja lakiin perustuvat toimiohjeet
2763: yhdenvertaisuusperiaatteesta siinä, ettei korvaus       takaavat kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun.
2764: vastannut pääluvun mukaista korvausmäärää.              Perustuslakivaliokunnan kannanotot tuleekin
2765: Otan täyden vastuun siitä, että en esittänyt itse tai   jatkossa ottaa varteen niin käytännön toiminnas-
2766: kehottanut ministeriä siirtämään toimiohjeiden          sa kuin lainsäädäntöä kehitettäessäkin.
2767: käsittelyä tältä osin valtioneuvoston harkintaan.
2768: Asia kuitenkin kuului ministerin ratkaistavaksi
2769: virkavastuulla.
2770: 
2771:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
2772: 
2773:                                                                         Pääministeri Paavo Lipponen
2774: 4                                         KK 1024/1998 vp
2775: 
2776: 
2777: 
2778: 
2779:                                        Tili Riksdagens Talman
2780: 
2781:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     lagen om statens säkerhetsfond (418/1998), som
2782: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       trädde i kraft 17 .8.1998. Vid statens säkerhets-
2783: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     fond inrättades en anvisningsnämnd. Nämnden
2784: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          har till uppgift att meddela egendomsförvalt-
2785: 1024:                                                ningsbolagen anvisningar i ärenden som hänför
2786:                                                      sig till skadestånds- och brottmål som drivs på
2787:             Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      basis av specialgranskningar och i ärenden som
2788:         att häva det avtal om skadeståndsjämk-       gäller verkställigheten av domar som givits i
2789:         ning som ingåtts med förre bankdirektö-      dessa mål. Till dessa ärenden hör också hävande
2790:         ren Ulf Sundqvist,                           av avtal om jämkning av skadestånd som dömts
2791:             vilken ståndpunkt intar statsminister    ut. Regeringen har för avsikt att, utifrån den
2792:         Lipponen, som tidigare förordat avtalet,     utredning den får, vid behov föra saken till anvis-
2793:         till det klander som framförs i grundlags-   ningsnämnden.
2794:         utskottets betänkande, och                       Atal har väckts mot Sundqvist. Om det i
2795:             vilket är hans eget ansvar i fråga om    sammanhanget framgår att han åsamkade ska-
2796:         avtalets uppkomst och påskyndandet av        dan genom brott kan skadeståndsavtalet komma
2797:         avbrottet i utsökningen?                     att tas upp till omprövning.
2798:                                                          Statsutskottet har i ett utlåtande till ekonomi-
2799:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utskottet angående bankstödsmeddelandet
2800: anföra följande:                                     (SRM 1/1996 rd) konstaterat att parterna bör
2801:                                                      försöka ingå förlikning i rättegångarna om ska-
2802:     I grundlagsutskottets betänkande (GrUB 6/        destånd. Utskottet upprepade dettai sitt betän-
2803: 1998 rd) konstateras att det avtal om skade-         kande StaUB 7/1997 rd.
2804: ståndsjämkning som ingåtts med förre bankdi-             Såsom många gånger konstaterats togs initia-
2805: rektören Ulf Sundqvist är en privaträttslig rätts-   tivet till förlikning i skadeståndsfrågan av Ulf
2806: handling mellan Arsenal-Silta Oy och Sundqvist       Sundqvist själv i mitten av augusti 1997, då han
2807: som gäller en privaträttslig skadeståndsfordran.     kontaktade Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sil-
2808: Ett sådant avtal är enligt rättsordningen fullt      ta Oy:s verkställande direktör Jarmo Matinlassi.
2809: möjligt i och för sig, och avtalet är giltigt om     Matinlassi förmedlade initiativet till finansminis-
2810: ingenting annat följer av särskilda lagstadgade      teriet. Minister Alho gav 29.8.1997, efter att ha
2811: skäl.                                                diskuterat med tjänstemän vid finansministeriet
2812:    Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab:s          och justitiekanslersämbetet samt efter att ha in-
2813: granskningsutskott, som består av riksdagsmän,       formerat undertecknad, verkställande direktör
2814: har också i flera omgångar utrett det avtal som      Matinlassi fullmakt att förhandla i syfte att nå en
2815: ingåtts med förre bankdirektören Ulf Sundqvist.      förlikning.
2816: Granskningutskottet har dock inte haft något att         Enligt de utredningar jag har fått kan borgenä-
2817: anmärka mot Arsenal-Silta Oy:s agerande i frå-       ren i skadeståndsfall på gäldenärens begäran av-
2818: gan.                                                 hålla sig från utsökningsåtgärder under en viss
2819:    Den omständigheten att också ministerns god-      tid, ifall förlikningsförhandlingar har inletts. Om
2820: kännande, utöver borgenärens och gäldenärens         förhandlingarna inte leder till förlikning fortsät-
2821: godkännande, behövdes för uppgörelsen på             ter utsökningsåtgärderna på normalt sätt efter
2822: grund av de dåvarande bestämmelserna och Ar-         att tidsfristen gått ut. Arsenal-Silta Oy:s begäran
2823: senal-Silta Oy:s karaktär av egendomsförvalt-        att utsökningsmyndigheterna skulle avhålla sig
2824: ningsbolag ger dock inte regeringen möjligheter      från ytterligare verkställighetsåtgärder gällde ut-
2825: att vidta direkta åtgärder för att häva det avtal    tryckligen en viss tid, 10-26.9.1997. Av grund-
2826: som Arsenal-Silta Oy ingått.                         lagsutskottets betänkande framgår att Sundqvist
2827:    Förfarandet har sedermera ändrats genom           i ett tidigt skede av förhandlingarna hade föresla-
2828: den av riksdagen antagna lagen om ändring av         git att verkställigheten av utsökningen skulle av-
2829:                                             KK 1024/1998 vp                                            5
2830: 
2831: brytas. Begäran om avbrott föregicks av ett tele-      vägande. Det ankom emellertid på ministern att
2832: fonsamtal mellan ministern och verkställande di-       avgöra frågan under tjänstemannaansvar.
2833: rektör Matinlassi. Undertecknad har inte haft             Såsom jag redan konstaterat i mitt svar på
2834: någon del i beslutet om avbrott.                       riksdagsman Aapo Saaris m.fl. interpellation
2835:    Grundlagsutskottet ansåg att avtalet med            21.10.1997 anser jag fortfarande att det är oer-
2836: Sundqvist objektivt sett avviker från jämlikhets-      hört viktigt att lagstiftningen och de anvisningar
2837: principen genom att skadeståndet inte motsvara-        som baserar sig på lag garanterar en likvärdig
2838: de skadeståndsbeloppet utslaget per person. Jag        behandling av medborgarna. Grundlagsutskot-
2839: tar på mig hela ansvaret för att jag inte själv vare   tets ståndpunkter bör därför beaktas i framtiden,
2840: sig lade fram ett förslag om eller uppmanade           såväl i den praktiska verksamheten som när lag-
2841: ministern att tili denna del överföra behandling-      stiftningen utvecklas.
2842: en av anvisningarna tili statsrådet för över-
2843: 
2844:     Helsingforsden 22 oktober 1998
2845: 
2846:                                                                       Statsminister Paavo Lipponen
2847:                                            KK 1025/1998 vp
2848: 
2849: Kirjallinen kysymys 1025
2850: 
2851: 
2852: 
2853: 
2854:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Viljelijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta sa-
2855:                                       tovahinkomenettelyssä
2856: 
2857: 
2858:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2859: 
2860:     Voimassa olevan säännöstön mukaan viljelijä       ottamasta vastaan satovahinkoilmoituksia ja sa-
2861: ei voi saada korvausta satovahingoistaan olles-       tovahinkokorvaushakemuksia luonnonmukai-
2862: saan luonnonmukaisen maataloustuotannon ns.           sen tuotannon siirtymävaiheessa olevilta viljeli-
2863: siirtymävaiheessa. Tämä merkitsee sitä, että vil-     jöiltä. Myös satovahinkoarviot jäävät näin ollen
2864: jelijät ovat sangen omalaatuisella ja selittämättö-   monissa tapauksissa tekemättä.
2865: mällä tavalla eriarvoisia satovahinkojärjestel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2866: mää sovellettaessa. Luonnonmukaiseen tuotan-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2867: toon siirtymisvaiheessa maksettava ympäristö-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2868: tuen erityistuki ei ole mitoitukseltaan sellainen,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2869: että se kattaisi satovahingot Asia voitaisiin niin
2870:  haluttaessa nopeasti korjata satovahinkoasetus-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2871:  ta muuttamalla. Koska luonnonmukaisen tuo-                  ryhtyä viljelijöiden yhdenvertaisen koh-
2872:  tannon siirtymävaihe ei ole satovahinkokorvaus-             telun turvaamiseksi satovahinkomenette-
2873: järjestelmän piirissä, osa kuntien maaseutuelin-             lyssä?
2874:  keinoviranomaisista on tiettävästi kieltäytynyt
2875: 
2876:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
2877:                                          Erkki Pulliainen /vihr
2878: 
2879: 
2880: 
2881: 
2882:  280043
2883: 2                                            KK 1025/1998 vp
2884: 
2885: 
2886:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
2887: 
2888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           heessa olevien peltojen määrällinen satotaso-
2889: mainitussa tarkoituksessa, Te Rouva Puhemies,            kaan ei ole suoraan rinnastettavissa tavanomai-
2890: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          sessa viljelyssä saavutettaviin keskimääräisiin ta-
2891: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-          soihin. Tässä yhteydessä on lisäksi muistettava,
2892: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         että kyseinen siirtymävaiheen tuki maksetaan
2893:  1025:                                                   koko siirtymävaiheessa olevalle pinta-alalle, jos-
2894:                                                          ta vain osa voi olla satoa tuottavassa viljelykier-
2895:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          rossa.
2896:         ryhtyä viljelijöiden yhdenvertaisen koh-            Vuonna 1998 siirtymävaiheen sopimuksia teh-
2897:         telun turvaamiseksi satovahinkomenette-          tiinyhteensä noin 23 000 hehtaarin alalle. Näiden
2898:         lyssä?                                           sopimusten perusteella maksetaan alempaa siir-
2899:                                                          tymävaiheen tukea, joka on noin 300 markkaa
2900:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             hehtaarilta korkeampi kuin varsinainen luon-
2901: vasti seuraavaa:                                         nonmukaisen tuotannon tuki. Kyseisestä alasta
2902:                                                          arviolta puolet voi olla satoa tuottavassa viljely-
2903:     Satovahinkojen korvaamisesta annetun lain            kierrossa. Ensimmäisenä siirtymävaiheen vuote-
2904: 2 §:n 2 momentin mukaan sellainen kasvulohko,            na itse siirtymisestä aiheutuvat epäonnistumis-
2905: jonka osalta on voimassa sopimus luonnonmu-              riskit ovat suurimmat eikä tällaisissa tilanteissa
2906: kaiseen tuotantoon siirtymisesta, ei ole oikeutet-       ole yleensä normaaleissakaan olosuhteissa saa-
2907: tu laissa tarkoitettuun korvaukseen, ellei asetuk-       vutettavissa merkittävässä määrin satoa. Myös
2908: sella toisin säädetä. Asetusta luonnonmukaisen           näissä tapauksissa alempikin tukitasoero, joka
2909: tuotannon siirtymävaiheen peltojen sisällyttämi-         maksetaan koko siirtymävaiheen pinta-alan pe-
2910: seksi satovahinkokorvausturvan piiriin ei ole an-        rusteella, riittää kattamaan satovahinkotekijöis-
2911: nettu. Tämän vuoksi kuntien maaseutuelinkei-             tä aiheutuvat menetykset.
2912: noviranomaiset eli maataloussihteerit ovat lakiin           Valtion ja maataloustuottajien keskusjärjes-
2913: perustuen torjuneet viljelijöiden tiedustelut sato-      töjen välisissä maatalousneuvotteluissa on saa-
2914: vahinkokorvauksista siirtymävaiheen peltojen             vutettu neuvotteluratkaisu, jonka mukaan eräis-
2915: osalta. Tästä syystä peltoja ei myöskään ole tä-         tä maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta
2916: hän mennessä arvioitu. Arviointien suorittami-            1998 maksettavista siirtymäkauden tuista annet-
2917: nen tässä vaiheessa olisikin mahdotonta. Järjes-         tua valtioneuvoston päätöstä (1144/1997) muu-
2918: telmä tulisi olla tällaisissakin tapauksissa voi-        tettaisiin siten, että leipäviljojen tuotantotuki
2919: massa hyvissä ajoin ennen vahinkojen tapahtu-            maksettaisiin satovahinkojen johdosta pinta-
2920: mista.                                                   alaperusteisena. Tämä tulisi toteutuessaanjohta-
2921:     Ympäristötuen erityistukeen kuuluvia sopi-           maan siihen, että rukiin ja vehnän osalta myös
2922: muksia luonnonmukaiseen tuotantoon siitymi-              luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymävaihees-
2923: sestä on tehty valtion ja viljelijöiden välillä vuosi-   sa olevat tilat tulisivat saamaan kyseisen tuen,
2924: na 1995-1997 yhteensä noin 70 000 hehtaarin              mitä ei voida pitää siirtymävaiheen satotasoihin
2925: alalta. Tästä sopimusalasta yli 97 prosenttia on         nähden suhteutettuna suinkaan vähäisenä.
2926: tehty vuosina 1995 ja 1996, minkä vuoksi niiden              Satovahinkojen korvaamista koskevat neu-
2927: perusteella maksetaan korkeampaa siirtymävai-            vottelut ja valmistelut ovat edelleen käynnissä.
2928: heen tukea kuin vuonna 1997 tai sen jälkeen              Jatkovalmisteluissa on tarkoitus vielä selvittää
2929: tehtyjen sopimusten osalta. Korkeammalla ta-             vuonna 1998luomusopimuksen tehneiden viljeli-
2930: solla oleva tuki on esimerkiksi A-tukialueella           jöiden asemaa ja mitkä ovat heidän menetyksen-
2931:  1 797 markkaa hehtaarilta. Luonnonmukaisessa            sä suhteessa muihin viljelijöihin. Tämän selvityk-
2932: tuotannossa olevalle pellolle vastaava tuki on           sen perusteella katsotaan, onko tarvetta tehdä
2933: 702 markkaa hehtaarilta. Yli 1 000 markan tuki-          näiden tilojen osalta erityisratkaisuja. Tilakoh-
2934: tasoeron voidaan näissä tapauksissa katsoa riit-         taisia satovahinkoja ei kuitenkaan ryhdytä erik-
2935: tävän hyvin kattavan sekä siirtymisestä johtuvat         seen arvioimaan luonnonmukaisen tuotannon
2936:  riskit että mahdolliset satovahingot Siirtymävai-       siirtymävaiheessa olevilla tiloilla.
2937: 
2938:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
2939: 
2940:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2941:                                              KK 1025/1998 vp                                                 3
2942: 
2943: 
2944:                                           Tili Riksdagens Talman
2945: 
2946:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             är inte heller jämförbar med de genomsnittliga
2947: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             skördenivåerna för konventionell produktion. 1
2948: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         detta sammanhang är det dessutom skäl att min-
2949: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-           nas att stödet för omläggningsperioden betalas
2950: mål nr 1025:                                            för hela den areal som omfattas av omläggnings-
2951:                                                         perioden, varav endast en del kan ingå i en växt-
2952:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          följd som ger skörd.
2953:        ta för att trygga en jämlik behandling av           Är 1998 ingicks avtal om omläggningsperiod
2954:        jordbrukarna när det gäller förfarandet          för en areal på sammanlagt ca 23 000 hektar. På
2955:        vid skördeskador?                                grundval av dessa avtal betalas under omlägg-
2956:                                                         ningsperioden ett lägre stöd, som är ca 300 mark
2957:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           större per hektar än det egenliga stödet för ekolo-
2958: anföra följande:                                        gisk produktion. Av denna areal kan enligt upp-
2959:                                                         skattning ca hälften ingå i en växtföljd som ger
2960:     Enligt 2 § 2 mom. 1agen om ersättande av            skörd. Under om1äggningsperiodens första år är
2961: skördeskador är jordbruksskiften för vilka pro-         de risker som orsakas av själva omläggningen
2962: ducenten har ett gällande avtal om omläggning           större, och i dessa situationer är det inte heller
2963: till eko1ogisk produktion inte berättigat till i 1a-    under normala omständigh!?ter möjligt att erhål-
2964: gen avsedd ersättning, om inte något annat be-          la någon betydande skörd. Aven i dessa fall räck-
2965: stäms genom förordning. Någon förordning om             er också den mindre stödnivåskillnaden, som ut-
2966: att åkrar som är under omläggning tili ekologisk        beta1as på basis av omläggningsperiodens totala
2967: produktion skall omfattas av skyddet för ersät-         areal, tili täckandet av förluster som orsakas av
2968: tande av skördeskador har inte utfårdats. Därför        skördeskador.
2969: har kommunernas 1andsbygdsnäringsmyndighe-                 1 lantbruksförhandlingarna mellan staten och
2970: ter, dvs. lantbrukssekreterarna, med stöd av la-        lantbruksproducenternas centralorganisationer
2971: gen avvisat jordbrukarnas förfrågningar om er-          har man nått en förhandlingslösning enligt viiken
2972: sättningar för skördeskador när det gäller åkrar        statsrådets beslut om vissa stöd under över-
2973: som är under om1äggning. Av den orsaken har             gångsperioden tili jordbruks- och trädgårdspro-
2974: man hittills inte heller uppskattat skadorna på         ducenter 1998 (1144/1997) ändras så, att produk-
2975: åkrarna. Det är också omöjligt att utföra en            tionsstödet för brödsäd på grund av skördeska-
2976: uppskattning under denna period. Systemet bor-          dor skall utbetalas som arealbaserat stöd. Detta
2977: de också i fall som detta vara i kraft i god tid        kommer att, när det verkställs, i fråga om råg och
2978: innan skadorna inträffar.                               vete leda tili att också lägenheter som är under
2979:     Avtal om omläggning tili ekologisk produk-          omläggning tili ekologisk produktion kommer
2980:  tion vilka omfattas av miljöspecialstöd har in-        att få detta stöd, vilket inte i relation till nivån på
2981:  gåtts mellan staten och odlarna åren 1995-1997         skördarna under omläggningsperioden kan an-
2982:  för en samman1agd areal på 70 000 hektar. Av           ses vara obetydligt.
2983:  denna avtalsarea1 har över 97 procent ingåtts             Förhandlingarna om och beredningen av er-
2984:  1995 och 1996, varför det på grundval av dessa         sättandet av skördeskador pågår fortfarande. 1
2985:  beta1as ett högre stöd för omläggningsperioden         den fortsatta beredningen är avsikten att ytterli-
2986:  än när avtalen ingåtts 1997 eller senare. Det hö-      gare utreda ställningen för de jordbrukare som
2987:  gre stödet är t.ex. i region A 1 797 mark per          ingått avtal om ekologisk produktion 1998, vi1ka
2988:  hektar. För åker som används för ekologisk pro-        deras förluster är i förhållande tili andra jordbru-
2989:  duktion är motsvarande stöd 702 mark per hek-          kare. På basis av denna utredning kommer man
2990:  tar. Skilinaden på över 1 000 mark i nivån på          att bedöma om det finns ett behov av speciallös-
2991:  stödet kan i dessa fall anses tiliräckligt väl täcka   ningar för dessa lägenheter. Man kommer dock
2992:  både riskerna i anslutning till omläggningen och       inte att särskilt börja uppskatta skördeskadorna
2993:  eventuella sködeskador. Den kvantitativa               på sådana enskilda lägenheter som är under om-
2994:  skördenivån från åkrar som är under omläggning         läggning tili ekologisk produktion.
2995: 
2996:      Helsingfors den 16 oktober 1998
2997: 
2998:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2999:                                          KK 1026/1998 vp
3000: 
3001: Kirjallinen kysymys 1026
3002: 
3003: 
3004: 
3005: 
3006:                                   Pentti Tiusanen /vas: Itäisen Suomenlahden saaristoliikenteen tule-
3007:                                      vaisuudesta
3008: 
3009: 
3010:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3011: 
3012:    Kotkan ja Pyhtään saariston vakituiset asuk-        Lehtitietojen mukaan liikenneministeriö on
3013: kaat ovat menettämässä liikenneyhteytensä. Ai-      muuttanut aikaisemman kantansa, jonka mu-
3014: noa kelirikkoliikennettä hoitava yrittäjä on !o-    kaan joukkoliikennevaroista ei voitaisi tukea
3015: pettamassa toimintaansa.                            saaristoliikennettä. Kannan muutoksen kerro-
3016:    Lääninhallitus on tukenut Kotkan edustan         taan kuitenkin olevan pysyvän.
3017: saaristoliikennettä liikenneministeriön joukko-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3018: liikennevaroista. Tämä käytäntö jatkuu enää tä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3019: män vuoden. Liikenneministeriö on selvittämäs-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3020: sä muita rahoituskeinoja. Kotkan ja Pyhtään         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3021: tavoitteena on saada asiointiliikenne yhdenver-
3022: taiseksi lounaisrannikon kanssa, jossa kustan-                Miten Hallitus aikoo taata Kotkan ja
3023: nuksista vastaa kokonaan valtio. Samoin yrittä-            Pyhtään ympärivuotisen saaristoliiken-
3024: jän ehtona liikennöinoin jatkamiselle on var-              teen jatkumisen, jotta pysyvä asuminen
3025: muus tulevaisuudesta.                                      saaristossa on mahdollista myös tulevai-
3026:     Pitkäaikainen sopimus ja valtion lupaus tuen           suudessa, ja
3027: jatkumisesta mahdollistaisi liikennöinoin ja tur-             mitkä ovat ne taloudelliset toimenpi-
3028:  vaisi siten Pyhtään ja Kotkan edustan saaristo-           teet, joilla tämä toteutetaan?
3029: laisten ja lukuisien loma-asukkaiden mahdolli-
3030:  suuden liikkua ja asua saaristossa.
3031: 
3032:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
3033:                                         Pentti Tiusanen /vas
3034: 
3035: 
3036: 
3037: 
3038:  280043
3039: 2                                         KK 1026/1998 vp
3040: 
3041: 
3042: 
3043: 
3044:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3045: 
3046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kanssa käytyjen keskustelujen perusteella liiken-
3047: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        neministeriö on parhaillaan selvittämässä tarkoi-
3048: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuksenmukaisinta menettelyä Kotkan ja Pyhtään
3049: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     ympärivuotisen saaristoliikenteen turvaamisek-
3050: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       si.
3051: 1026:                                                    Liikenneministeriön tarkoituksena on järjes-
3052:                                                      tää vesiliikenteenä hoidettavan saaristoliiken-
3053:           Miten Hallitus aikoo taata Kotkan ja       teen valtion rahoitus siten, että se hoidetaan kes-
3054:        Pyhtään ympärivuotisen saaristoliiken-        kitetysti yhdeltä valtion talousarvion momentil-
3055:        teen jatkumisen, jotta pysyvä asuminen        ta. Asiaa koskevia valtion talousarvioon ja mui-
3056:        saaristossa on mahdollista myös tulevai-      hin taloudellisiin toimenpiteisiin liittyviä neuvot-
3057:        suudessa, ja                                  teluja käydään tämän syksyn aikana mm. valtio-
3058:           mitkä ovat ne taloudelliset toimenpi-      varainministeriön ja merenkulkulaitoksen kans-
3059:        teet, joilla tämä toteutetaan?                sa. Samassa yhteydessä selvitetään, miten Kot-
3060:                                                      kan ja Pyhtään saaristoliikenteen rahoitus sovi-
3061:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tetaan yhteen muun saaristoliikenteen rahoituk-
3062: vasti seuraavaa:                                     sen kanssa. Pyrkimyksenä on vuoden 1999 en-
3063:                                                      simmäisessä lisäbudjetissa esittää tarvittavat saa-
3064:    Kotkan ja Pyhtään saaristoliikenteen valtion      ristoliikenteen valtion rahoituksen järjestämi-
3065: rahoituksesta tehtyjen esitysten ja eri osapuolten   seen liittyvät muutokset.
3066: 
3067:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
3068: 
3069:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
3070:                                             KK 1026/1998 vp                                            3
3071: 
3072: 
3073: 
3074: 
3075:                                          Tili Riksdagens Talman
3076: 
3077:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       av förda diskussioner utreder trafikministeriet
3078: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         för närvarande vilket förfarande som är mest
3079: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ändamålsenligt i syfte att trygga skärgårdstrafi-
3080: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr          ken året runt i Kotka och Pyttis.
3081: 1026:                                                     Trafikministeriet har för avsikt att organisera
3082:                                                        statsfinansieringen av den som vattentrafik idka-
3083:            Hur ämnar Regeringen garantera en           de skärgårdstrafiken så att den sköts koncentre-
3084:         fortsatt skärgårdstrafik året runt i Kotka     ~~t genom ett särskilt moment i statsbudgeten.
3085:         och Pyttis, i syfte att det även i framtiden   Overläggningar om statsbudgeten och andra
3086:         skall kunna finnas fast bosättning i skär-     ekonomiska åtgärder som hänför sig tili ärendet
3087:         gården, och                                    hålls under hösten med bl.a. finansministeriet
3088:            vilka är det ekonomiska åtgärder som        och Sjöfartsverket. 1 samband med detta utreds
3089:         möjliggör detta?                               hur finansieringen av skärgårdstrafiken i Kotka
3090:                                                        och Pyttis samordnas med finansieringen av öv-
3091:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rig skärgårdstrafik. Målsättningen är att i den
3092: anföra följande:                                       första tilläggsbudgeten 1999 föreslå ändringar
3093:                                                        som är behövliga för att kunna organisera stats-
3094:   Utgående från förslag tili statsfinansiering av      finansieringen av skärgårdstrafiken.
3095: skärgårdstrafiken i Kotka och Pyttis och på basis
3096:      Helsingforsden 15 oktober 1998
3097: 
3098:                                                                           Trafikminister Matti Aura
3099:                                            KK 1027/1998 vp
3100: 
3101: Kirjallinen kysymys 1027
3102: 
3103: 
3104: 
3105: 
3106:                                    Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Perämeren regalekalastusoikeuk-
3107:                                        sien myynnistä
3108: 
3109: 
3110:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3111: 
3112:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan valtion        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3113: regalekalastusoikeus Oulun kaupungin vesi-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3114: alueella on myyty Oulun kaupungille 20 000 mar-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3115: kan kauppahinnasta.                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3116:    Perämeren rannikon jako- ja kalastuskunnis-
3117: sa, joiden vesialueilla rasitteena on valtion rega-             Onko Hallitus päättänyt luopua Perä-
3118: leoikeuteen perustuvia lohen ja taimenen kalas-              meren rannikolla yksityisten vesialueilla
3119: tuspaikkoja, onko. oikeuden myynti Oulun kau-                olevien valtion omistamien regaleoikeu-
3120: pungille aiheuttanut ihmettelyä. Vastaavaa mah-              teen perustuvien lohen ja taimenen kalas-
3121: dollisuutta ei ole annettu muille vesialueiden               tuspaikkojen myynnistä vesialueiden
3122: omistajille tai haltijoille.                                 omistajille, ja jos on,
3123:    Ammattimaista kalastusta harjoittavat, jotka                 miten nykyisten vuokramiesten kalas-
3124: kalastuslain mukaan ovat regalepaikkojen vuok-               tusmahdollisuudet turvataan myynnin
3125: raajia, ovat peloissaan kalastusmahdollisuuk-                jälkeen?
3126: siensa menettämisestä, jos valtion regaleoikeudet
3127: siirtyvät vesialueiden omistajille.
3128: 
3129:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
3130: 
3131:                                    Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
3132: 
3133: 
3134: 
3135: 
3136:  280043
3137: 2                                       KK 1027/1998 vp
3138: 
3139: 
3140: 
3141: 
3142:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
3143: 
3144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
3145: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      taen seuraavaa:
3146: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
3147: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti Iso-       Hallitus ei ole tehnyt periaatepäätöstä siitä,
3148: hookana-Asunmaan näin kuuluvan kirjallisen         että kaikki Perämeren rannikolla yksityisten
3149: kysymyksen n:o 1027:                               omistamilla vesialueilla olevat valtion regaleoi-
3150:                                                    keuteen perustuvat lohen ja taimenen pyyntipai-
3151:           Onko Hallitus päättänyt luopua Perä-     kat myytäisiin vesialueiden omistajille. Asian-
3152:        meren rannikolla yksityisten vesialueilla   omainen ministeriö voi kuitenkin myydä määrät-
3153:        olevien valtion omistamien regaleoikeu-     tyyn vesialueeseen kohdistuvan valtion regaleoi-
3154:        teen perustuvien lohen ja taimenen kalas-   keuden, jos myymistä voidaan pitää erityisistä
3155:        tuspaikkojen myynnistä vesialueiden         syistä tarkoituksenmukaisena. Vuokramiesten
3156:        omistajille, ja jos on,                     kalastusvuokrasopimukset tullaan näissäkin ti-
3157:           miten nykyisten vuokramiesten kalas-     lanteissa säilyttämään entisin ehdoin voimassa
3158:        tusmahdollisuudet turvataan myynnin         vuokrasopimuksessa määrätyn vuokrakauden
3159:        jälkeen?                                    loppuun saakka.
3160: 
3161:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
3162: 
3163:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3164:                                            KK 1027/1998 vp                                               3
3165: 
3166: 
3167: 
3168: 
3169:                                         Tili Riksdagens Talman
3170: 
3171:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
3172: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        anföra följande:
3173: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdagsle-
3174: damot Tytti lsohookana-Asunmaa underteck-                Regeringen har inte fattat något principbeslut
3175: nade spörsmål nr 1027:                                om att alla platser för lax- och öringfiske inom
3176:                                                       privatägda vattenområden vid kusten av Botten-
3177:           Har Regeringen beslutat att avstå från      viken som ägs av staten i kraft av statens regale
3178:        försäljningen av de platser för lax- och       skulle säljas tili ägarna av vattenområdena ifrå-
3179:        öringfiske inom privata vattenområden          ga. Vederbörande ministerium kan dock sälja
3180:        vid kusten av Bottenviken som staten           statens regalrätt som gäller visst vattenomräde,
3181:        äger i kraft av sin regalrätt tili ägarna av   om försäljningen av sä~~kilda skäl kan betraktas
3182:        avsedda vattenområden, och om så är,           såsom ändamålsenlig. A ven i en sådan situation
3183:           hur skall de nuvarande arrendatorer-        kommer arrendatorernas fiskearrendeavtal att
3184:        nas fiskemöjligheter tryggas efter försälj-    förbli i kraft på avtalade villkor intili utgången av
3185:        ningen?                                        fastställd arrendeperiod.
3186:      Helsingfors den 13 oktober 1998
3187: 
3188:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3189:                                             KK 1028/1998 vp
3190: 
3191: Kirjallinen kysymys 1028
3192: 
3193: 
3194: 
3195: 
3196:                                     Matti Vähänäkki /sd: Uimataidon sisällyttämisestä peruskoulun
3197:                                         kunnallisiin opetusohjelmiin
3198: 
3199: 
3200:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3201: 
3202:     Tuhansien järvien ja Iampi en ohella on maas-      sien yhteyksissä, ja monissa kunnissa on uima-
3203: samme myös tuhansien kilometrien mitassa me-           opetusta järjestetty myös talvikauden aikana
3204: renrantaa sekä niin ikään tuhansia kilometrejä         uimahalleissa. Näihin toimintoihin ovat kuntien
3205: jokia sivujokineen. Tuskin löytyy yhtään kuntaa,       viimeaikaiset taloudelliset vaikeudet aiheutta-
3206: jossa ei olisi jotakin mainituista vesistöistä. Ne     neet epäsäännöllisyyttä ja jopa lakkauttamisia.
3207: tarjoavat Suomessa asuville ja täällä vieraileville    Yleisenä näkemyksenä on esitettykin, että uima-
3208: ulkomaalaisille mahdollisuuden miellyttävään           taito tulisi sisällyttää peruskoulun kunnittaiseen
3209: elämään kalastuksen, uimisen, veneilyn ym. vir-        opetusohjelmaan ja yhdeksi vaatimukseksi pe-
3210: kistyksen muodossa. Vesistöt ovat myös monissa         ruskoulutodistuksen saamiseksi. Lakiin tai ase-
3211: ammateissa ja liiketoimissa välttämättömiä edel-       tukseen ei vaatimusta kuitenkaan ole vielä sisäl-
3212: lytyksiä.                                              lytetty.
3213:     Vesistöissä on ilon ja hyödyn ohella myös kiel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3214:  teinen puolensa. Vesistöissä joko veneillä tai        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3215:  uiden liikkuva on usein myös hengenvaarassa,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3216:  hukkumisvaarassa. Jokavuotiset hukkumistilas-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3217:  tot ovat synkeää kerrontaa vesielementin vaaral-
3218:  lisuudesta. Liian useissa tapauksissa on tilastois-             Pitääkö Hallitus jokaisen kansalaisen
3219:  sa hukkumisonnettomuuden perimmäisenä syy-                   uimataitoa tarpeellisena ja hukkumison-
3220:  nä joko olematon tai puutteellinen uimataito,                nettomuuksia vähentävänä tekijänä, ja
3221:  olkoon kysymyksessä lapsi tai aikuinen.                         aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
3222:     On todettu, että asevelvollisten joukosta löy-            uimataito tulisi muiden perustaitojen rin-
3223:  tyy vuosittain runsaahko määrä henkilöitä, joilla            nalla peruskoulun läpäisemisen ehdoksi
3224:  ei ole uimataitoa ollenkaan tai se on riittämätön.           esim. sisällyttämällä se kunnittaisiin ope-
3225:  Suuri osa kunnista järjestää lapsille kesäisin ui-           tusohjelmiin?
3226:  makouluja erilaisten leirien ja muiden tilaisuuk-
3227: 
3228:       Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
3229:                                           Matti Vähänäkki /sd
3230: 
3231: 
3232: 
3233: 
3234:  280043
3235: 2                                            KK 1028/1998 vp
3236: 
3237: 
3238: 
3239: 
3240:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3241: 
3242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Koululiikunta on opetussuunnitelman mu-
3243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kaan muutakin kuin oppitunnit ja oppiaine. Lii-
3244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kuntatunnit muodostavat opetussuunnitelmalli-
3245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-          sen perustan uimataidon opetukseen ja hengen-
3246: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            pelastustaitojen kehittämiseen. Tärkeä osa nyky-
3247: n:o 1028:                                               päivää ja tulevaisuuden koululiikuntaa, tapah-
3248:                                                         tuipa liikkuminen maalla tai vedessä, ovat lisäksi
3249:            Pitääkö Hallitus jokaisen kansalaisen        erilaiset oppituntien ulkopuoliset liikuntatuo-
3250:         uimataitoa tarpeellisena ja hukkumison-         kiot ja -tapahtumat sekä yhteistyö liikunta- ja
3251:         nettomuuksia vähentävänä tekijänä, ja           muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.
3252:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta          Uimataito on yksi liikunnan opetussuunnitel-
3253:         uimataito tulisi muiden perustaitojen rin-      man perusteiden keskeisistä sisällöistä, joiden
3254:         nalla peruskoulun läpäisemisen ehdoksi          perusteella opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä
3255:         esim. sisällyttämällä se kunnittaisiin ope-     oma opetussuunnitelmansa.
3256:         tusohjelmiin?                                      Peruskoulun päättöarviointia on tarkoitukse-
3257:                                                         na kehittää vastaisuudessa. Tästä syystä Opetus-
3258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            hallitus valmistelee parhaillaan arvioinnin tueksi
3259: vasti seuraavaa:                                        kaikkiin pakollisena opetettaviin oppiaineisiin
3260:                                                         oppiainekohtaiset kriteeristöt. Tämä koskee
3261:    Uimataidon opetus ja hengenpelastustyö on            myös liikunnan opetusta.
3262: osa peruskoulun liikunnan ja terveystiedon ope-            Edellä olevasta on käynyt ilmi, että liikunnan
3263: tusta. Opetushallituksen vuonna 1994 vahvista-          opetus sisältää jo nykyisellään myös uimataidon
3264: mien opetussuunnitelman perusteiden mukaan              opetustavoitteet Uimaan oppiminen on opetus-
3265: peruskoulun liikunnan opetuksen yhtenä tavoit-          ministeriön käsityksen mukaan keskeinen kansa-
3266: teena on se, että oppilas oppii turvalliset liikunta-   laistaito, joka on omiaan vähentämään hukku-
3267: tavat ja uimataidon, osaa toimia hengenpelastus-        misonnettomuuksien määrää. Peruskoulu antaa
3268: ja ensiaputilanteissa sekä liikkua turvallisesti        perustan uimataidolle ja samalla myös hengen-
3269: maaliikenteessä ja vesillä. Vastaavasti opetus-         pelastus- sekä ensiaputaitojen oppimiselle. Näi-
3270: suunnitelman perusteiden terveyskasvatusosuu-           den taitojen syventämiselle on luotu edellytyksiä
3271: dessa ovat yhtenä keskeisenä sisältönä turvalli-        elinikäisen koulutuksen ja oppimisen periaatteen
3272: suuskasvatus sekä ensiapu- ja pelastustaitojen          mukaisesti kaikkia lapsen, nuoren ja aikuisen
3273: oppiminen.                                              elinympäristön tarjoamia mahdollisuuksia hy-
3274:                                                         väksi käyttäen.
3275:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
3276: 
3277:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3278:                                              KK 1028/1998 vp                                             3
3279: 
3280: 
3281: 
3282: 
3283:                                          Tili Riksdagens Talman
3284: 
3285:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        något mer än 1ektioner och ett 1äroämne. Ä ven
3286: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          om gymnastiktimmarna bildar kärnan i simun-
3287: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dervisningen och vid utvecklandet av livrädd-
3288: man Matti Vähänäkki undertecknade spörsmål              ningsfårdigheter utgör olika former av idrotts-
3289: nr 1028:                                                ins1ag och evenemang utanför lektionerna samt
3290:                                                         samarbete med andra idrottsintressenter inom
3291:          Anser Regeringen simfårdighet vara             gymnastik en viktig del av dagens och framtidens
3292:        en nödvändig allmän medborgarfårdig-             skolgymnastik, om den sedan sker på land eller
3293:        het och något som minskar drunknings-            tili sjöss.
3294:        olyckorna, och                                       Simfårdighet utgör ett av de viktigaste elemen-
3295:          avser Regeringen vidta åtgärder för att        ten i lärop1ansgrunderna för gymnastik. Utgåen-
3296:        simfårdighet vid sidan av övriga basfår-         de från dem skall utbildningsanordnaren god-
3297:        digheter blir ett vilikor för att gå ut grund-   känna en egen lärop1an.
3298:        skolan genom att t.ex. ta in ämnet i de              Avsikten är att i framtiden utveck1a slutbe-
3299:        korumunvisa läroplanerna?                        dömningen i grundsko1an. Av denna anledning
3300:                                                         bereder Utbi1dningsstyre1sen som bäst ämnesvi-
3301:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sa kriterier för alla obligatoriska läroämnen som
3302: anföra följande:                                        stöd för bedömningen. Också undervisningen i
3303:                                                         gymnastik berörs av detta.
3304:    Undervisning i simning och livräddning är en             Av det ovan nämnda framgår att undervis-
3305: del av undervisningen i gymnastik och hälsofost-        ningen i gymnastik även i dagens läge innehåller
3306: ran i grundskolan. Enligt de grunder för lärop1a-       undervisningsmå1 som gäller simfårdighet. Att
3307: nen som Utbildningsstyrelsen fastställde år 1994        1ära sig simma är enligt undervisningsministeriets
3308: är ett av målen för gymnastikundervisningen i           uppfattning en central medborgarfårdighet som
3309: grundskolan att eleven lär sig att röra sig på ett      är ägnad att minska antalet drunkningsolyckor.
3310: säkert sätt och 1är sig simma, vet hur man handlar      Grundskolan ger grunderna i simning och samti-
3311: i livräddnings- och första hjälpen-situationer          digt också i livräddning och första hjälpen. 1
3312: samt kan röra sig tryggt i trafiken tili lands och      enlighet med principen om livslång utbildning
3313: sjöss. 1 det avsnitt i lärop1ansgrunderna som be-       och livs1ångt lärande har det skapats förutsätt-
3314: hand1ar hä1sofostran betonas säkerhetsfostran           ningar för fördjupade fårdigheter på detta områ-
3315: samt första hjä1pen och räddningsfårdigheter            de med utnyttjande av alla de möjligheter som
3316: som ett viktigt innehåll.                               barns, ungdomars och vuxnas livsmiljö represen-
3317:    En1igt lärop1anen är skolgymnastiken även            terar.
3318: 
3319:      Helsingforsden 23 oktober 1998
3320: 
3321:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
3322:                                            KK 1029/1998 vp
3323: 
3324: Kirjallinen kysymys 1029
3325: 
3326: 
3327: 
3328: 
3329:                                    Säde Tahvanainen /sd: Vammaisten oppilaiden maksuttomista kou-
3330:                                       Iutarvikkeista
3331: 
3332: 
3333:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3334: 
3335:     Opetus- ja sivistystoimessa on jouduttu viime     näisesti siitä, mitä kyseinen kohta tarkoittaa.
3336: vuosina miettimään säästökohteita samalla ta-         Tämä johtaa siihen, että oppilaat tai oppilaiden
3337: valla kuin muillakin hallinnon aloilla. Säästöjä      vanhemmat eivät ole tietoisia, mitä ovat ne kou-
3338: on haettu oppilaitoksissa mm. ryhmäkokoja suu-        lutarvikkeet, tarpeelliset työaineet ja apuväli-
3339: rentamalla, tinkimällä materiaalikustannuksis-        neet,joita opetusta varten on järjestettävä. Oppi-
3340: ta, 1omauttamalla henkilökuntaa sekä vähentä-         laat joutuvat eriarvoiseen asemaan niin samassa
3341: mällä erityisopetuksen määrää. Erityisesti vam-       oppilaitoksessa, kunnassa kuin eri kuntien välil-
3342: maiset tai oppimisvaikeuksista kärsivät ovatjou-      lä. Oppilaiden edun mukaista olisi, että asetuk-
3343: tuneet tilanteeseen, jossa mahdollisuus oppia on      sessa tai ministeriön ohjeissa olisi tarkemmin
3344: ollut vaarassa.                                       määritelty oppilaalle opetuksessa käytettävistä
3345:     Kuntien säästöt ovat johtaneet siihen, että       koulutarvikkeista ja työaineista.
3346: opetuksen kannalta välttämättömistä apuväli-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3347: neistä on myös tingitty ja oppilaat ovat jääneet      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3348: jopa ilman tarvitsemiaan apuvälineitä. Esimer-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3349: kiksi monivammaiset henkilöt, jotka eivät kyke-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3350: ne kirjoittamaan ja kommunikoimaan normaa-
3351: lilla tavalla, ovat joissakin kunnissa jääneet il-              Mitä kaikkea opiskelun kannalta vält-
3352: man koulunkäynnin kannalta tarpeellista tieto-               tämättömiin apuvälineisiin, materiaali-
3353: konetta.                                                     ja tarveaineisiin luetaan, ja
3354:     Asetuksessa (Op 112 A; 724/1984) kuulo- ja                  onko esimerkiksi vaikeavammaiselle
3355: näkövammaisten sekä liikuntavammaisten kou-                  järjestettävä apuvälineeksi tietokone, mi-
3356: luista on määritelty (4. luku 22 §),että oppilaille          käli oppilas sitä opinnoissaan välttämät-
3357:  ovat maksuttornia "opetuksen edellyttämät op-               tä tarvitsee, ja
3358:  pikirjat ja muut koulutarvikkeet ja tarpeelliset               aikooko Hallitus määritellä asetukses-
3359:  työaineet". Sosiaalilainsäädännössä ja asetuksis-           sa nykyistä tarkemmin koulutuksen kan-
3360:  sa määrätään apuvälineistä.                                 nalta tarpeellisista apuvälineistä?
3361:     Kunnat ja koulut päättävät tällä hetkellä itse-
3362: 
3363:       Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
3364: 
3365:                                          Säde Tahvanainen /sd
3366: 
3367: 
3368: 
3369: 
3370:  280043
3371: 2                                          KK 1029/1998 vp
3372: 
3373: 
3374: 
3375: 
3376:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3377: 
3378:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suoranaisen velvoitteen turvata vammaiselle tai
3379: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muutoin erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle
3380: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       opetukseen osallistumisen edellytyksenä olevat
3381: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-        tarpeelliset apuvälineet. Säännöksessä luetellaan
3382: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         myös sekä tulkitsemis- että avustajapalvelut ja
3383: n:o 1029:                                             muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut.
3384:                                                          Säännökset velvoittavat opetuksenjärjestäjää
3385:           Mitä kaikkea opiskelun kannalta vält-       laatimaan kullekin oppilaalle henkilökohtaisen
3386:        tämättömiin apuvälineisiin, materiaali-        opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman.
3387:        ja tarveaineisiin luetaan, ja                  Tarkoituksena on, että suunnitelman tavoitteita
3388:           onko esimerkiksi vaikeavammaiselle          ja sisältöjä tarkistetaan jatkuvana toimintana
3389:        järjestettävä apuvälineeksi tietokone, mi-     oppilaan edistymisen ja arvioinnissa saadun pa-
3390:        käli oppilas sitä opinnoissaan välttämät-      lautteen perusteella. Kyseisessä suunnitelmassa
3391:        tä tarvitsee, ja                               voidaan mainita myös yksityiskohtaisesti oppi-
3392:           aikooko Hallitus määritellä asetukses-      laan tarvitsemista apuväline- ja avustajapalve-
3393:        sa nykyistä tarkemmin koulutuksen kan-         luista. Apuväline voi myös olla tietokone, silloin
3394:        nalta tarpeellisista apuvälineistä?            kun oppilas tarvitsee sitä koulussa. Säännös vel-
3395:                                                       voittaa koulutuksenjärjestäjää kuulemaan suun-
3396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nitelmaa laadittaessa sekä vanhempia että oppi-
3397: vasti seuraavaa:                                      laan kuntoutuksesta vastaavia henkilöitä. Ope-
3398:                                                       tussuunnitelmatyöhön voivat lisäksi osallistua
3399:    Nykyisin voimassa oleva lainsäädäntö ja            muut asiantuntijatahot
3400: myös ensi vuoden alussa voimaan tulevat sään-            Edellä olevasta on käynyt ilmi, että erityisope-
3401: nökset sisältävät sen perusperiaatteen, että jokai-   tusta koskevia säännöksiä on selkeytetty ja tar-
3402: sella lapsella on oikeus maksuttomaan perusope-       kistettu aikaisempaan lainsäädäntöön verrattu-
3403: tukseen. Perusopetuslaissa säädetään lisäksi,         na. Säännökset sisältävät linjaukset sekä oppi-
3404: mitkä opetukseen liittyvät edut ja palvelut kuulu-    laan oikeuksista että koulutuksenjärjestäjän vel-
3405: vat maksuttomuuden piiriin. Keskeistä on, että        voitteista. Sen sijaan lainsäädäntöön liittyvässä
3406: tarvittavat koulu-, luokka- ja oppilaskohtaiset       tähänastisessa jatkovalmistelussa ei ole ollut tar-
3407: apuväline- ja avustajapalvelut kustantaa koulu-       koituksena määritellä tarkemmin, mitkä apuvä-
3408: tuksen järjestäjä. Muut kuntoutus- ja henkilö-        lineet sekä materiaali- ja tarveaineet katsottaisiin
3409: kohtaiset ohjaus- ja tukipalvelut kustantaa lähin-    oppilaalle tarpeellisiksi tai millaisten edellytysten
3410: nä sosiaali- ja terveystoimi. Henkilökohtaisista      tulisi täyttyä, jotta tietyt apuvälineet annettaisiin
3411: apuvälineistä määrätään sosiaalilainsäädännös-        maksutta oppilaan käyttöön. Tämänsuuntaiset
3412: sä ja vastaavissa asetuksissa.                        määrittelyt kuuluvat lainsäädännön periaattei-
3413:    Lainsäädännössä selkiytetään erityisopetuk-        den mukaisesti koulutuksen järjestäjän tehtäviin.
3414: sen nykytilaa siten, että säännökset sisältävät
3415:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
3416: 
3417:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3418:                                             KK 1029/1998 vp                                                3
3419: 
3420: 
3421: 
3422: 
3423:                                          Tili Riksdagens Talman
3424: 
3425:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ler en direkt skyldighet att se tili att handikappa-
3426: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         de elever eller elever som annars är i behov av
3427: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       särskilt stöd får de hjälpmedel som är en förut-
3428: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål            sättning för att de skall kunna delta i undervis-
3429: nr 1029:                                               ningen. 1 bestämmelsen anges också både tolk-
3430:                                                        nings- och biträdestjänster samt övriga undervis-
3431:           Vad allt räknas tili de hjälpmedel, ar-      nings- och elevvårdstjänster.
3432:        betsredskap och -material som är nöd-              Bestämmelserna ålägger utbildningsanord-
3433:        vändiga med tanke på studierna, och             narna att för varje elev göra upp en individuell
3434:           skall det t.ex. ordnas med datorer för       pian för hur undervisningen skall ordnas. Det är
3435:        gravt handikappade, om eleven nödvän-           meningen att planens mål och innehåll kontinu-
3436:        digtvis behöver en sådan i sina studier,        erligt skall justeras utgående från elevens fram-
3437:        och                                             steg och observationerna vid utvärderingen. 1
3438:           avser Regeringen närmare i en förord-        denna pian kan också de hjälpmedels- och biträ-
3439:        ning definiera den utrustning som är nöd-       destjänster som eleven behöver anges exakt.
3440:        vändig för utbildningen?                        Hjälpmedlet kan också vara en dator, när eleven
3441:                                                        behöver den i skolan. Bestämmelsen ålägger ut-
3442:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bildningsanordnaren att när planen görs upp
3443: anföra följande:                                       höra både föräldrarna och de personer som sva-
3444:                                                        rar för rehabiliteringen av eleven. 1 läroplansar-
3445:    Både den gällande lagstiftningen och den lag-       betet kan dessutom sakkunniga på andra håll
3446: stiftning som träder i kraft vid ingången av nästa     medverka.
3447: år innehåller grundprincipen att varje barn har           Det har av ovanstående framgått att bestäm-
3448: rätt tili avgiftsfri grundläggande utbildning. 1       melserna om specialundervisningen har förtydli-
3449: lagen om grundläggande utbildning bestäms              gats och justerats jämfört med den tidigare lag-
3450: dessutom vilka förmåner och tjänster i samband         stiftningen. Bestämmelserna innehåller riktlinjer
3451: med utbildningen som det inte tas ut avgifter för.     både om elevens rättigheter och utbildningsan-
3452: Det centrala är att den hjälpmedels- och biträdes-     ordnarens skyldigheter. Däremot har det inte
3453: service som är nödvändig för skolan, klassen eller     hittills i den fortsatta beredningen i anslutning tili
3454: eleven bekostas av utbildningsanordnaren. An-          denna lagstiftning funnits avsikter att närmare
3455: dra rehabiliteringstjänster och personliga hjälp-      definiera vilka hjälpmedel och arbetsredskap och
3456: och stödtjänster bekostas närmast av social- och       -materia! som skall anses nödvändiga för eleven
3457: hälsovårdsväsendet. Bestämmelser om personli-          eller vilka villkor som måste uppfyllas för att en
3458: ga hjälpmedel finns i sociallagstiftningen och dito    elev skall få tillgång tili vissa hjälpmedel utan
3459: förordningar.                                          avgift. Den här typens definitioner hör enligt
3460:     1 lagstiftningen förtydligas nuläget inom speci-   lagstiftningsprinciperna tili utbildningsanord-
3461: alundervisningen så att bestämmelserna innehål-        narens uppgifter.
3462: 
3463:      Helsingforsden 23 oktober 1998
3464: 
3465:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
3466:                                             KK 1030/1998 vp
3467: 
3468: Kirjallinen kysymys 1030
3469: 
3470: 
3471: 
3472: 
3473:                                     Hannu Takkula /kesk: Perheen sekä lasten ja nuorten asemasta
3474: 
3475: 
3476: 
3477:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3478: 
3479:     Viime aikojen huolestuttavat esimerkit lapsiin     hiljaisuuden takana kenties tietoisuus oman
3480: ja nuoriin kohdistuvasta ja heidän itsensä teke-       avain kaulassa kulkevan lapsen pitkistä yksinäi-
3481: mästä väkivallasta sekä tiedot nuorten alkoholin       sistä odotuksen hetkistä?
3482: ja huumausaineiden yhä lisääntyvästä käytöstä             Aiheen vaikeudesta ja osittaisesta arkaluon-
3483: kertovat huolestuttavana tavalla suomalaisten          toisuudestakin huolimatta on välttämätöntä
3484: perheiden tilasta. Viestit ovat kertoneet eittämät-    ryhtyä toimenpiteisiin lasten ja nuorten sekä per-
3485: tä kasvatuksen arvopohjan murtumisesta, mikä           heiden pahoinvoinoin vähentämiseksi. Syyllistä-
3486: on näkynyt erilaisina oireina lasten ja nuorten        miselle ei tässä keskustelussa tulisi antaa sijaa,
3487: sekä perheiden elämässä niin kouluissa, kotona         vaikka sitä monet kasvatuksen ammattilaiset
3488: kuin vapaa-ajallakin. On tietysti selvää, että per-    kaipaisivatkin. Perusteellista tutkimusta sen si-
3489: heille ja vanhemmille tulee suoda oikeus omista        jaan kaipaisin, jotta väkivallan teot ja niiden
3490: arvopohjista lähtevään kasvatukseen, mutta va-         taustat voisivat selvitä paremmin. Olisikohan
3491: litettavasti kaikissa tapauksissa tuo kotien luoma     myös nuorisokulttuurin, tv:n, elokuvien tai mu-
3492: arvopohja ja kasvatusihanteet eivät tunnu anta-        siikin vaikutuksien pohtimista tärkeämpää pi-
3493: van nuorelle riittäviä eväitä tasapainoiseen kas-      täytyä kasvatuksen peruskysymyksissä? Mielen-
3494:  vuun.                                                 kiintoista olisi myös tietää, millä tavoin yhteis-
3495:     Yhteiskuntamme tulevaisuus ja toivo on lap-        kunnallisen arvoilmapiirin muutos velvollisuuk-
3496: sissamme ja nuorissamme. Tämä tosiasia meidän          sia korostavasta nykyiseen subjektiivisia oikeuk-
3497:  on aina syytä muistaa. Päätöksentekijöinä olem-       sia korostavaan on vaikuttanut perheiden arvoi-
3498:  me varmasti tehneet monia virheitä, mutta suurin      hin ja asenteisiin. Tai mikä arvo nyt annetaan
3499:  virhe olisi hylätä lapset ja nuoret, tulevaisuutem-   yhteiskunnassamme käsitteille vanhemmuus, yh-
3500:  me tärkein voimavara. Senpä vuoksi se, miten me       teisvastuu ja välittäminen? Lisäksi olisi varmasti
3501:  heistä välitämme, miten elämme heidän ilois-          paikallaan myös kartoittaa perheen asemaa, sen
3502:  saan, suruissaanja ongelmissaankin mukana, on         antaman turvallisuuden ja huolenpidon merki-
3503:  ensiarvoisen tärkeää. Omalla käytöksellämme           tystä sekä perheen suhdetta yleisemmin ympäril-
3504:  luomme mallin, jota oppia ja seurata. Tiedämme        lä olevaan yhteiskuntaan.
3505:  sen, että teennäinen mukanaolo ja kiinnostunei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3506:  suus eivät toimi, vaan lapset ja nuoret aistivat      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3507:  varmasti eri toimijoiden asenteet ja motiivit. Sen    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3508:  vuoksi nyt, erilaisten perheitä, lapsia ja nuoria     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3509:  koskettavien ongelmien noustessa näkyvästi jul-
3510:  kisuuteen ja keskustelun kohteeksi, on syytä ky-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3511:  syä, miten me päätöksentekijöinä olemme val-                 siin selvittääkseen suomalaisen perheen,
3512:  miita reagoimaan siihen huoleen ja hätään, mitä              vanhempien ja lasten sekä nuorten pa-
3513:  ympäröivässä yhteiskunnassa näemme. Valit-                   hoinvoinnin syitä sekä siitä mahdollisesti
3514:  semmeko vaikenemisen asian arkaluontoisuu-                   aiheutuvana hätähuutona ilmennyttä vä-
3515:  den tähden vai lähdemmekö hakemaan syyllisiä                 kivallan ja päihteiden käytön huomatta-
3516:  ja sysäämään syitä heidän niskoilleen? Vai onko              vaa yleistymistä?
3517: 
3518:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
3519: 
3520:                                           Hannu Takkula /kesk
3521: 280043
3522: 2                                          KK 1030/1998 vp
3523: 
3524: 
3525: 
3526: 
3527:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3528: 
3529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nuorten tupakointia ja altistusta tupakansavulle
3530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sekä vähentää tupakointia nuorten elinympäris-
3531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tössä.
3532: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu               Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Isä-
3533: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         toimikunnan, jonka tavoitteena on koota yhteen
3534: n:o 1030:                                             ja viedä eteenpäin toimenpiteitä isän roolin sel-
3535:                                                       keyttämiseksija tukemiseksi. Sosiaali- ja terveys-
3536:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ministeriön asettaman varhaiskasvatustyöryh-
3537:        siin selvittääkseen suomalaisen perheen,       män tehtävän on ollut mm. tehdä ehdotus päivä-
3538:        vanhempien ja lasten sekä nuorten pa-          hoidon sisällön ja laadun kehittämisestä sekä tar-
3539:        hoinvoinnin syitä sekä siitä mahdollisesti     kastella päivähoidon tehtäviä syrjäytymisvaa-
3540:        aiheutuvana hätähuutona ilmennyttä vä-         rassa olevien perheiden ja lasten tarpeiden näkö-
3541:        kivallan ja päihteiden käytön huomatta-        kulmasta. Ministeriössä valmistellaan parhail-
3542:        vaa yleistymistä?                              laan laajaa valtakunnallista yhteistyöhanketta
3543:                                                       perhekasvatuksen kehittämiseksi ja tehostami-
3544:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           seksi. Ministeriön aloitteesta ja tuella Stakesissa
3545: tavasti seuraavaa:                                    toimii valtakunnallinen projekti varhaisen vuo-
3546:                                                       rovaikutuksen tukemiseksi lastenneuvolatyössä.
3547:     Suomalaisessa yhteiskunnassa perheiden,              Sosiaali- ja terveysministeriö on tehostanut
3548: vanhempien sekä lasten ja nuorten elämänti-           nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi tehtä-
3549: lanteen merkittävä taustatekijä on ollut taloudel-    vää yhteistyötä muiden hallinnonalojen kanssa
3550: linen romahdus 1990-luvun alussa. Vaikka so-          sekä hallinnonalansa sisällä että ehkäisevän
3551: siaaliturva on kyennyt lievittämään ja helpotta-      päihdetyön järjestöjen kanssa.
3552: maan ongelmia, ei se aina ole onnistunut tässä           Sosiaali- ja terveysministeriö on toiminut kiin-
3553: sataprosenttisesti. Yhteiskuntamme on läpikäy-        teässä yhteistyössä opetushallituksen kanssa
3554: nyt suuria taloudellisia ja sosiaalisia sekä arvo-    koulujen päihdevalistuksen kehittämiseksi. Sta-
3555: maailmaa koskevia muutoksia. Muutosten                kes on toteuttanut ministeriön tuella paikallisia
3556: myllerryksessä ei perheillä, nuorilla ja lapsilla     tutkimus- ja kehittämishankkeita,joissa on selvi-
3557: aina ole ollut valmiita toimintamalleja.              tetty laajasti nuorten päihteiden käytön yleisyyt-
3558:     Lapsiperheille tulisi olla saatavilla tuki- ja    tä sekä etsitty toimintamalleja nuorten päihtei-
3559: neuvontapalveluja. Valtioneuvoston hyväksy-           den käytön ehkäisemiseksi. Stakes uudistaa
3560: mässä valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaa-       vuonna 1993 julkaistun kuntien päihdetyötä
3561: li- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina       käsittelevän oppaan.
3562: 1999-2002 tätä on voimakkaasti korostettu.               Ministeriö on lisännyt yhteistyötään Tervey-
3563:     Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuosi-    den edistämisen keskuksen (TEK) ja senjäsenjär-
3564: na tukenut kuntien terveyden edistäruistyötä ja       jestöjen kanssa nuorten päihteiden käytön ehkäi-
3565: ehkäisevän työn kehittämistä mm. Terve kunta          syssä. TEK kehittää yhdessä järjestöjen kanssa
3566: ja Terve koulu -projekteissa sekä henkilöstön         suoraan nuoriin suunnattua tiedotus-, viestintä-
3567: koulutuksen järjestämisessä. Ehkäisevää ter-          ja vaikutustoimintaa sekä nuorille tarkoitettuja
3568: veyspolitiikkaa ja terveyden edistämistä koske-       aineistoja sekä paikalliselle tasolle soveltuvia
3569: vat tavoitteet on sisällytetty myös ministeriön       toimintamalleja.
3570: alaisten laitosten ja lääninhallitusten kanssa teh-      Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainminis-
3571: tyihin tulossopimuksiin. Stakes on vuodesta           teriö ja opetusministeriö ovat lisänneet nuorten
3572: 1997 lähtien lisännyt panostaan kunnallisen eh-       huumausaineiden käytön ehkäisyyn liittyvää yh-
3573: käisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan kehit-        teistyötään. Yhteistyö pohjautuu vuoden 1997
3574: tämisessä.                                            keväällä valmistuneeseen huumausainetoimi-
3575:     Tupakkalakia uudistettiin vuonna 1994. Uu-        kunnan mietintöön. Sosiaali- ja terveysministe-
3576: distetun lain yhtenä tavoitteena oli ehkäistä         riö valmistelee mietinnön pohjalta valtioneuvos-
3577:                                          KK 1030/1998 vp                                          3
3578: 
3579: ton periaatepäätöstä huumausaineiden leviämi-      asiain neuvottelukunta perusti vuonna 1990 vä-
3580: sen ja käytön ehkäisemiseksi. Yhtenä paino-        kivaltajaoston edistämään toimenpiteitä, joilla
3581: alueena on nuorten huumausaineiden käytön eh-      vähennetään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
3582: käisy.                                             Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti so-
3583:    Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa syksyn   siaali-ja terveysministeriö käynnisti vuoden 1998
3584: aikana työryhmän, jonka tulee selvittää miten      alusta viisivuotiset Stakesin toteuttamat hank-
3585: nuorten huumausaineiden käyttöä voitaisiin         keet naisiin kohdistuvan väkivallan sekä prosti-
3586: tehokkaasti ehkäistä nuorisotyön keinoin. Työ-     tuution ehkäisemiseksi.
3587: ryhmän tulee ottaa työssään erityisesti huo-          Rikoksentorjunnan neuvottelukunta jätti
3588: mioon kansainvälistymisen vaikutukset nuorten      syyskuun puolivälissä oikeusministeriölle esityk-
3589: huumausaineiden käyttöön. Ministeriö tulee         sensä kansalliseksi rikoksentorjunnan ohjelmak-
3590: myös asettamaan työryhmän, jonka tehtävänä         si. Ohjelmassa on lukuisia ehdotuksia, miten
3591: on selvittää maailmalla käytössä olevia huu-       nuorten tervettä kasvua voitaisiin tukea ja ajau-
3592: mausaineiden käyttäjien hoitomuotoja ja sen        tumista rikoksiin voitaisiin ehkäistä. Valtaosa
3593: pohjalta tehdä esitys suomalaisen palvelujär-      näistä ehdotuksista liittyy nuorisopolitiikan ke-
3594: jestelmän kehittämiseksi.                          hittämiseen sekä kodin, koulun ja muiden viran-
3595:    Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvo-      omaisten yhteistyön kehittämiseen.
3596: 
3597:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
3598: 
3599:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
3600: 4                                          KK 1030/1998 vp
3601: 
3602: 
3603: 
3604: 
3605:                                         Tili Riksdagens Talman
3606: 
3607:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Tobakslagen reviderades år 1994. Ett av må-
3608: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        len för den reviderade lagen var att förebygga de
3609: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      ungas tobaksrökning och utsatthet för tobaksrök
3610: man Hannu Takku1a undertecknade spörsmå1 nr           samt att minska tobaksrökningen i deras livsmil-
3611: 1030:                                                 jö.
3612:                                                           Social- och hälsovårdsministeriet har tilisatt
3613:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        en Pappadelegation med syfte att koordinera och
3614:        att utreda orsakerna till den fin1ändska       främja sådana åtgärder som klarlägger och stö-
3615:        fami1jens, föräldrarnas och barnens samt       der mannens roll som far. En arbetsgrupp för
3616:        de ungas psykiska illamående och det be-       förskolepedagogik som ministeriet tillsatt har
3617:        tydligt ökade våldet och rusmedelsbru-         haft till uppgift att bl.a. framlägga ett förslag för
3618:        ket, som kan ses som ett nödrop på detta       att förbättra dagvårdens innehåll och kvalitet
3619:        iliamående?                                    samt att granska dagvårdens uppgifter med tan-
3620:                                                       ke på behoven hos sådana familjer och barn som
3621:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         riskerar att bli utslagna. Vid ministeriet förbereds
3622: anföra följande:                                      som bäst ett omfattande samarbetsprojekt på
3623:                                                       riksnivå för att utveckla och effektivera familje-
3624:     1 det finländska samhället har den ekonomis-      omsorgen. På ministeriets initiativ och med dess
3625: ka koilapsen i början av 1990-talet utgjort en        stöd genomför Forsknings- och utvecklingscen-
3626: betydande bakgrundsfaktor för familjernas, för-       tralen för social- och hälsovården ett riksomfat-
3627: ~_Idrarnas, barnens och de ungas livssituation.       tande projekt för att stöda tidig växelverkan vid
3628: Aven om den sociala tryggheten har kunnat lind-       rådgivningsbyråerna för barnavård.
3629: ra och lätta deras problem, har den inte alltid           Social- och hälsovårdsministeriet har effek-
3630: fullständigt lyckats med denna uppgift. Vårt          tiverat sitt samarbete med övriga förvaltnings-
3631: samhälle har undergått stora ekonomiska och           områden för att förebygga ungdomars rusme-
3632: sociala ändringar, och också värderingarna har        delsbruk, både inom sitt eget förvaltningsområde
3633: ändrats. Under dessa omvälvningar har familjer-       och med organisationerna för förebyggande
3634: na, barnen och de unga inte alltid haft fårdiga       missbrukarvård.
3635: handlingsmönster.                                         Social- och hälsovårdsministeriet har fungerat
3636:     Barnfamiljerna borde ha tillgång tili stöd- och   i tätt samarbete med utbildningsstyrelsen för att
3637: rådgivningstjänster. Denna tanke betonas kraf-        utveckla upplysningen om rusmedel i skolorna.
3638: tigt i den riksomfattande planen för anordnande       Forsknings- och utvecklingscentralen för social-
3639: av social- och hälsovården åren 1999-2000 som         och hälsovården har med ministeriets stöd ge-
3640: statsrådet godkänt.                                   nomfört lokala forsknings- och utvecklingspro-
3641:     Social- och hälsovårdsministeriet har under de    jekt som har omfattande utrett rusmedelsbrukets
3642: senaste åren stött det hälsofrämjande arbetet och     frekvens bland ungdomar och sökt verksamhets-
3643: utvecklingen av det förebyggande arbetet i kom-       modeller för att förebygga deras rusmedelsbruk.
3644: munerna bl.a. genom projekten Hälsosam koru-          Forsknings- och utvecklingscentralen för social-
3645: mun och Hälsosam skola samt också vid ordnan-         och hälsovården kommer att revidera sin guide
3646: det av personalutbildning. Mål som ansluter sig       för missbrukarvård i kommunerna, som utgivits
3647: tili förebyggande hälsovårdspolitik och hälso-        år 1993.
3648: främjande ingår också i de resultatavtal som mi-          Ministeriet har ökat sitt samarbete med Cen-
3649: nisteriet ingått med ämbetsverken och inrätt-         tret för hälsofrämjande och dess medlemsor-
3650: ningarna inom sitt förvaltningsområde. Forsk-         ganisationer för att förebygga rusmedelsbruk
3651: nings- och utvecklingscentralen för social- och       bland ungdomar. Centret utvecklar i samarbete
3652: hälsovården har sedan år 1997 ökat sin satsning       med medlemsorganisationerna informations-
3653: på att utveckla den förebyggande social- och          och kommunikationsverksamhet samt påverk-
3654: hälsovårdspolitiken i kommunerna.                     ningsmetoder som riktas direkt till ungdomar.
3655:                                             KK 1030/1998 vp                                              5
3656: 
3657: Dessutom förbereder de upplysningsmaterial för         narkotikamissbrukare. På basis av utredningen
3658: unga och verksamhetsmodeller som lämpar sig            skall arbetsgruppen framlägga ett förslag om hur
3659: för lokalnivån.                                        det finländska servicesystemet skall utvecklas.
3660:    Social- och hälsovårdsministeriet, inrikesmi-          Delegationen för jämlikhetsärenden vid so-
3661: nisteriet och undervisningsministeriet har ökat        cial- och hälsovårdsministeriet tillsatte år 1990 en
3662: sitt samarbete för att förebygga narkotikamiss-        våldsektion för att främja sådana åtgärder som
3663: bruk bland ungdomar. Samarbetet baserar sig på         minskar våldet mot kvinnor. I enlighet med re-
3664: narkotikakommissionens betänkande som av-              geringens jämställdhetsprogram inledde social-
3665: gavs våren 1997. På basis av detta betänkande          och hälsovårdsministeriet i början av år 1998 två
3666: förbereder social- och hälsovårdsministeriet           femåriga projekt för att förebygga våld mot kvin-
3667: statsrådets princibeslut om att förebygga utbred-      nor respektive prostitution. Projekten genomförs
3668: ning och bruk av narkotika. Ett av tyngdpunkts-        av Forsknings- och utvecklingscentralen för so-
3669: områdena är att förebygga narkotikamissbruk            cial- och hälsovården.
3670: bland unga.                                               1 mitten av september framlade delegationen
3671:     Under hösten kommer social- och hälsovårds-        för brottsbekämpning till justitieministeriet ett
3672: ministeriet att tillsätta en arbetsgrupp med upp-      förslag till ett nationellt program för att förebyg-
3673: gift att utreda hur narkotikamissbruket bland          ga brott. Programmet innehåller flera förslag om
3674: ungdomar kan effektivt förebyggas genom ung-           hur de ungas sunda tillväxt kan stödas och hur
3675: domsarbetets metoder. Arbetsgruppen skall spe-         man kan hindra dem från att drivas till brottslig-
3676: ciellt ta hänsyn till hur internationaliseringen på-   het. 1 de flesta förs1agen är det fråga om att
3677: verkar de ungas bruk av narkotika. Dessutom            utveckla ungdomspolitiken och samarbetet mel-
3678: kommer ministeriet att tillsätta en arbetsgrupp        lan hemmen, skolorna och de övriga myndighe-
3679: som har till uppgift att utreda vilka behandlings-     terna.
3680: former som används i andra länder vid vård av
3681: 
3682:      Helsingforsden 21 oktober 1998
3683: 
3684:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
3685:                                            KK 1031/1998 vp
3686: 
3687: Kirjallinen kysymys 1031
3688: 
3689: 
3690: 
3691: 
3692:                                    Timo Ihamäki /kok: Metsähakkeen käytön tukemisesta
3693: 
3694: 
3695: 
3696:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3697: 
3698:     Suomessa olisi mahdollista kaksinkertaistaa       esityksessä puun energiakäytön edistämistä ja
3699: puuvoiman käyttö hakkuiden ja taimikonhoidon          kotimaisen energian suosimista.
3700: sekä nuoren metsän kunnostuksen hakkuutäh-                Energiapuutyöryhmä on esittänyt ratkaisuksi
3701: teistä. Suomessa käytetään puuta 28 milj.             metsähakkeen ympäristötukea, jonka myös EU
3702: m 3/vuosi energiaksi. Neljän ministeriön virka-       hyväksynee ja joka kohentaisi metsähakkeen kil-
3703: miehistä koostuva energiapuutyöryhmä on to-           pailukykyä. EU:n tavoitteena on edistää koti-
3704: dennut, että puuta jää käyttämättä 29 milj.           maistenja uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
3705: m3/vuosi.                                             Komission mielestä uusiutuvalle energialle on
3706:     Hakkuutähteistä käytetään Suomessa vain           mahdollista maksaa valtion tukea ympäristösyis-
3707: noin 1 %eli 0,3 milj. m 3/vuosija tästä pääosa Itä-   tä.
3708: Suomessa. Ruotsissa käytetään haketta 17 milj.            Metsähaketta tulisi suosia sen runsaiden työl-
3709: m3/vuosi ja hakkeen käytön kasvu on ollut 65 %        lisyys-, aluetalous- ja ympäristöhyötyjen takia.
3710: viimeisten 10 vuoden aikana.                          Metsähakkeen käyttö vähentäisi myös fossiilisis-
3711:     Itä-Suomen talous nojaa vahvasti puuhun.          ta polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästö-
3712:  Puun energiakäyttöä voitaisiin lisätä ja saada       jä.
3713:  kipeästi kaivattuja työpaikkoja. Pelkästään met-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3714:  sähakkeen tuotantoon ja kuljetukseen liittyen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3715:  saadaan helposti 2 000 työpaikkaa. Tämän lisäk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3716:  si on mahdollista saada lisää työtä energiatekno-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3717:  logian kehittämiseen ja valmistamiseen, bioener-
3718:  gian polttoviljelyyn sekä jätteiden energiakäyt-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3719:  töön. Lisäksi sisäasiainministeriön Itä-Suomi-              siin ympäristötuen myöntämiseksi met-
3720:  työryhmä korostaa vuonna 1996 jättämässään                  sähakkeen käytölle?
3721: 
3722:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
3723:                                           Timo Ihamäki /kok
3724: 
3725: 
3726: 
3727: 
3728:  280043
3729: 2                                         KK 1031/1998 vp
3730: 
3731: 
3732: 
3733: 
3734:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3735: 
3736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       neena on yleisesti ottaen jo riittävä. Sen sijaan
3737: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nuoren metsän hoidosta saatavissa olevan hak-
3738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keen hyödyntäminen on edelleen ongelmallista.
3739: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       Puustamaksukyky tämän hakkeen valmistami-
3740: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        seen käytettävän kokopuun osalta metsäauto-
3741:  1031:                                               tien varressa saattaa olla nolla tai hieman plussan
3742:                                                      puolella. Nuoren metsän hoitotuella ja energia-
3743:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       puun korjuutuella metsänomistaja saa metsänsä
3744:        siin ympäristötuen myöntämiseksi met-         kuntoon. Mainitut tuet kuluvat lähinnä työpalk-
3745:        sähakkeen käytölle?                           koihin ja veroihin.
3746:                                                         Taloudellisesti heikoin ja haavoittumisalttein
3747:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lenkki metsähakkeen saannissa laitoksille ovat
3748: vasti seuraavaa:                                     haketus- ja kuljetusyrittäjät. Heidän yksittäiset
3749:                                                      investointinsa tarvittaviin koneisiin ja muuhun
3750:    Puun energiakäytön edistämisessä toimenpi-        kalustoon ovat mittavia, ja ne joudutaan teke-
3751: teitä on kohdistettu metsän uudistamisalojen         mään riskialttiissa ympäristössä. Tämän ongel-
3752: hakkuutähdehakkeeseen ja nuoren metsän hoi-          man ja työvoimakustannusten lievittämiseksi on
3753: dosta saatavaan muuhun metsähakkeeseen. Ta-          esitetty metsähakkeen ympäristötukea eli metsä-
3754: loudellis-tekninen lisäpotentiaali on yhteensä       haketukea. Energiapuutyöryhmä kaavaili sen
3755: noin 10 milj. m 3/v. Energiapuutyöryhmä ohjel-       suuruudeksi 10 mk/i-m 3• Tuen käytöllä olisi pait-
3756: moi otettavaksi käyttöön vuoteen 2003 mennessä       si energiahuollollisia myös myönteisiä metsän-
3757: noin kolmanneksen potentiaalista. Tilastoitu         hoito-, työllisyys- ja ympäristövaikutuksia, ku-
3758: kaupallinen käyttö v. 1996 oli420 000 m 3• Metsä-    ten kysyjä aivan oikein toteaa.
3759: talouden kehittämiskeskus Tapiosta hankitun             Vuoden 1999 talousarvioesitykseen ei sisälly-
3760: asiantuntija-arvion mukaan metsähakkeen ko-          tetty metsähaketukea lähinnä siksi, että kuluvan
3761: konaiskäyttö v. 1997 oli noin 500 000 m 3 ja kulu-   vuoden syyskuun alusta puupolttoaineilta pois-
3762: van vuoden ennuste 780 000 m 3 • Luvut ovat suu-     tui hiilidioksidivero ja haluttiin saada ensin ko-
3763: rempia, kuin mitä tähän saakka on yleisesti ar-      kemuksia muutoksen vaikutuksista puun kilpai-
3764: vioitu. Lähinnä energiaverotuksen viimeisim-         lukykyyn ja käyttöön. Eduskunnan käsitellessä
3765: pien uudistusten ansiosta lämpökeskusten ja          parhaillaan talousarvioesitystä on tehty kaksi ta-
3766: lämpövoimaloiden hakkeen kysyntä on kasva-           lousarvioaloitetta metsähaketuen käyttöön otta-
3767: nut ja kasvaa.                                       miseksi, joista toisessa on 56 allekirjoittajaa.
3768:    Hakkuutähdehakkeen kilpailukyky polttoai-
3769: 
3770:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
3771: 
3772:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3773:                                            KK 1031/1998 vp                                              3
3774: 
3775: 
3776: 
3777: 
3778:                                         Tili Riksdagens Talman
3779: 
3780:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Däremot är det fortfarande problematiskt att
3781: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           utnyttja flis som står tili buds efter vård av ung-
3782: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       skog. 1 fråga om helträd som används för tillverk-
3783: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-             ning av denna flis kan betalningskraften vara no II
3784: må1 nr 1031:                                          eller endast något på plussidan. En skogsägare
3785:                                                       kan sätta sin skog i skick med hjälp av stöd för
3786:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         vård av ungskog och drivningsstöd för energivir-
3787:        att miljöstöd skall beviljas för använd-       ke. Dessa stöd går främst tili arbetslöner och
3788:        ningen av skogsflis?                           skatter.
3789:                                                           Den ekonomiskt sett svagaste och mest sårba-
3790:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ra Iänken i leveransen av skogsflis tili anläggning-
3791: anf6ra följande:                                      arna är flisnings- och transportf6retagarna. De-
3792:                                                       ras enskilda investeringar i nödvändiga maskiner
3793:     1 försöken att främja energiutvinningen av trä    och annan materiel är betydande, och de görs i en
3794: har åtgärder vidtagits i fråga om flisavhyggesres-    riskfylld omgivning. Miljöstöd för skogsflis, dvs.
3795: ter på skogsförnyelseytor och annan skogsflis         skogsflisstöd, har föreslagits för att lindra detta
3796: som fås i samband med vården av ungskog. Den          problem och minska arbetskraftskostnaderna.
3797: ekonomisk-tekniska tilläggspotentialen uppgår         Arbetsgruppen för träenergi uppskattade stödets
3798: tili sammanlagt ca 10 milj. m3/år. Arbetsgruppen      storlek tili JO mk/1-m 3• Stödet skulle ha verkning-
3799: för träenergi har planerat att ca en tredjedel av     ar förutom på energiförsörjningen också på
3800: potentialen skall tas i bruk före år 2003. Den        skogsvården, sysselsättningen och miljön, såsom
3801: statistikförda, kommersiella användningen 1996        frågeställaren alldeles riktigt framhåller.
3802: uppgick till420 000 m 3• Enligt en expertbedöm-          Tili budgetpropositionen för 1999 fogades inte
3803: ning från Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio       något förslag tili skogsflisstöd främst därför att
3804: uppgick den totala användningen av skogsflis          koldioxidaccisen i fråga om träbränslen avskaf-
3805:  1997 tili ca 500 000 m3 och prognosen för inneva-    fades vid ingången av september i år, och man
3806: rande år är 780 000 m3 • Siffrorna är större än vad   ville först få erfarenhet av hur förändringen på-
3807: man hittills allmänt taget har uppskattat att de      verkar träets konkurrenskraft och användning.
3808: skulle vara. Främst tack vare de senaste revide-      Två budgetmotioner har väckts i fråga om ibruk-
3809: ringarna av energibeskattningen har värmecen-         tagandet av skogsflisstöd under den pågående
3810: tralers och värmekraftverks efterfrågan på flis       behandlingen av budgetpropositionen i riksda-
3811: ökat och den ökar alltjämt.                           gen. Den ena motionen var undertecknad av 56
3812:     Konkurrenskraften hos flisavhyggesrester          riksdagsmän.
3813: som bränsle är allmänt taget redan tillräcklig.
3814: 
3815:      Helsingfors den 13 oktober 1998
3816: 
3817:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3818:                                             KK 1032/1998 vp
3819: 
3820: Kirjallinen kysymys 1032
3821: 
3822: 
3823: 
3824: 
3825:                                     Timo Ihamäki /kok: Maanteiden perusparantamisesta valtion omis-
3826:                                        tamilla haja-asutusalueilla
3827: 
3828: 
3829:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3830: 
3831:    Monissa kunnissa on paljon valtion omista-          tuksessa ja kuljetuksessa. Kunnan tulisi sitoutua
3832: miaja hoitamia haja-asutusalueen maanteitä. Ne         hankkeen rahoitukseen. Vuotuinen peruskorjat-
3833: ovat monesti huonokuntoisia, koska teitä ei ole        tava määrä voitaisiin sopia erikseen. Tielaitos
3834: koskaan edes peruskorjattu. Kun teiden hoitoa          varaisi nämä työt ns. täydennystöiksi, ja jos ra-
3835: on viime vuosina vähennetty, ovat kevätroutimi-        haa olisi jäänyt yli jostakin kohteesta, ne voisi
3836: set puhkoneet teitä useista paikoista.                 käyttää tähän projektiin.
3837:    Valtion huonosti hoitamat haja-asutusaluei-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3838: den tiet saattavat aiheuttaa esimerkiksi keväisin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3839: yli kuukaudenkin katkoksia puunkuljetuksessa.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3840: Monilla paikkakunnilla kuljetetaan näitä teitä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3841: pitkin vuodessa mittavat määrät puuta ja suuri
3842: määrä maitoa. Lisäksi teiden varsilla useissa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3843: kunnissa on runsaasti loma-asutusta.                          ryhtyä, jotta Tielaitoksella olisi valmius
3844:     Yhteistyössä kunnan kanssa olisi mahdollista              yhdessä kunnan kanssa parantaa peruste-
3845: korjata tiet. Valtion teistä tulisi ensin laatia pe-          luissa kerrotulla menetelmällä valtion
3846: ruskorjaussuunnitelma. Tähän tarvitaan Tielai-                omistamia haja-asutusalueiden maantei-
3847: toksen apua suunnittelussa, työnjohdossa, toteu-              tä?
3848:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
3849:                                            Timo Ihamäki /kok
3850: 
3851: 
3852: 
3853: 
3854:  280043
3855: 2                                           KK 1032/1998 vp
3856: 
3857: 
3858: 
3859: 
3860:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3861: 
3862:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kokonaisuudessaan Tielaitoksella. Kaikista pe-
3863: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rustienpidon rahoituksella toteutettavista tiein-
3864: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vestoinneista ylläpidetään tiepiireissä viisivuotis-
3865: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         ta toimenpideohjelmaa, jossa niukat määrärahat
3866: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kohdeunetaan hankkeille mahdollisimman ob-
3867: 1032:                                                  jektiivisin perustein. Ohjelmiin mukaan mahtu-
3868:                                                        vien hankkeiden joukko on tarpeeseen nähden
3869:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kuitenkin varsin pieni.
3870:        ryhtyä, jotta Tielaitoksella olisi valmius          Kunta voi vapaaehtoisesti yleistielain 95 §:n
3871:        yhdessä kunnan kanssa parantaa peruste-         mukaisesti osallistua yleisten teiden kustannuk-
3872:        luissa kerrotulla menetelmällä valtion          siin tai maksaa ne vaikka kokonaan. Näin on
3873:        omistamia haja-asutusalueiden maantei-          tapahtunut muutamien peruskorjaushank-
3874:          .. ?                                          keidenkin kohdalla, kun kunta on halunnut kii-
3875:        t a.
3876:                                                        rehtiä Tielaitoksen kriteerein vasta myöhemmille
3877:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vuosille ohjelmoitua hanketta.
3878: vasti seuraavaa:                                           Kysymyksessä esitetty kuntien osallistumis-
3879:                                                        menettely on siis jo käytettävissä ja Tielaitoksella
3880:    Tielakia on hiljattain uudistettu siten, ettei      valmius sen käyttämiseen ja sitä myös käytetään
3881: kunnilla enää ole lakisääteistä velvoitetta osallis-   jonkin verran. Ilmeisesti kunnilla ei kuitenkaan
3882: tua paikallisteiden ylläpitoon tai rakentamiseen.      ole kovin suuria mahdollisuuksia kuntien hei-
3883: Tämän sijasta kunnat avustavat aikaisempaa             kentyneen taloudellisen tilanteen huomioon ot-
3884: suuremmassa määrin yksityisten teiden pitoa sa-        taen osallistua yleisten teiden pitoon, ja laajasti
3885: malla, kun valtion rahallinen apu yksityisteille on    sovellettuna menettelystä saattaisi vähetä vapaa-
3886: lähes lakannut.                                        ehtoisuuden luonne. Parasta olisi, jos Tielaitos
3887:    Toinen asia on, että lähinnä taajama-alueiden       saisi perustienpitoon (mom. 31.24.21) kohtuulli-
3888: tiesuunnitelmissa sovitaan edelleenkin kuntien         sesti riittävät määrärahat ja kunnat osallistuisi-
3889: maksuosuuksista. Kunnan osuus perustuu yleen-          vat lähinnä taajamateiden varusteluun ja erityis-
3890: sä hankkeen sellaisiin osiin, joissa kunta olisi       ratkaisuihin sekä yksityisten teiden avustami-
3891: ollut kokonaan tai osittain toteuttamisvelvolli-       seen. Haja-asutusalueen verkossa on myös osia,
3892: nen tai joissa kunta haluaa normaalia tasok-           jotka Tielaitoksen käsityksen mukaan sopisivat
3893: kaampaa ratkaisua.                                      siirrettäviksi kokonaisuudessaan kunnallisen tai
3894:    Kysymyksessä tarkoitetuilla haja-asutus-            yksityisen tienpidon piiriin.
3895: alueen teillä kustannusvastuu on periaatteessa
3896: 
3897:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
3898:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
3899:                                           KK 1032/1998 vp                                               3
3900: 
3901: 
3902: 
3903: 
3904:                                        Tili Riksdagens Talman
3905: 
3906:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ringar som skall utföras med pengar anslagna för
3907: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          basväghållning upptas i vägdistrikten i femåriga
3908: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      åtgärdsprogram, där de snålt tilltagna ans1agen
3909: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-            de1as tili projekten på så objektiva grunder som
3910: må1 nr 1032:                                         möjligt. Antalet projekt som kan tas med i pro-
3911:                                                      grammen är dock i förhållande tili behovet gans-
3912:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ka litet.
3913:        ta för att Vägverket skall ha beredvillig-       Kommunen kan, i en1ighet med 95 § lagen om
3914:        het att tilisammans med kommuner för-         allmänna vägar, friviliigt delta i kostnaderna för
3915:        bättra statsägda landsvägar i glesbygden      allmänna vägar eller helt och hållet stå för dessa
3916:        på det sätt som beskrivs i spörsmålsmoti-     kostnader. Detta har inträffat i fråga om några
3917:        veringen?                                     grundförbättringsprojekt, då kommunen har ve-
3918:                                                      lat påskynda ett projekt som enligt Vägverkets
3919:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kriterier skulle vara aktuellt först några år senare.
3920: anföra följande:                                        Det förfarande om kommunernas deltagande
3921:                                                      som föres1ås i spörsmå1et är alltså redan möjligt
3922:     Väglagen har nyligen reformerats så, att kom-    att tillämpa, Vägverket är villigt att tillämpa det
3923: munerna inte längre har lagstadgad skyldighet        och förfarandet tillämpas även i någon mån.
3924: att delta i upprätthållandet och byggandet av        Uppenbarligen har kommunerna med beaktande
3925: 1oka1a vägar. lstället bidrar kommunerna i högre     av deras försvagade ekonomiska ställning dock
3926: grad än tidigare tili väghållningen av enskilda      inte särski1t stora möjligheter att delta i väghåll-
3927: vägar samtidigt som statens ekonomiska stöd tili     ningen av allmänna vägar, och en bred tillämp-
3928: enskilda vägar nästan helt har upphört.              ning av förfarandet kan minska karaktären av
3929:     Det är en sak för sig att överenskommelser       friviliighet. Det bästa vore att Vägverket för bas-
3930: fortfarande träffas om kommunernas finansie-         väghållning (mom. 31.24.21) skulle beviljas skä-
3931: ringsande1, särskilt i fråga om vägp1aner i g1es-    1igt tilltagna anslag och att kommunerna främst
3932: bygden. Kommunens andel hänför sig van1igen          skulle delta i upprustning och specialarrange-
3933: tili sådana avsnitt som kommunen vore sky1dig        mang i fr.äga om tätortsvägar samt stöda enski1da
3934: att he1t eller de1vis utföra eller som kommunen      vägar. Aven i g1esbygdsnätet finns det avsnitt
3935: önskar få utförda mer högk1assigt än norma1t.        som en1igt Vägverkets uppfattning skulle 1ämpa
3936:     1 fråga om sådana vägavsnitt i glesbygden som    sig för överföring i sin he1het tili kommunal eller
3937: spörsmå1et avser vi1ar finansieringsansvaret i       enskild väghållning.
3938: princip isin helhet på Vägverket. Alla väginveste-
3939: 
3940:      He1singfors den 14 oktober 1998
3941: 
3942:                                                                           Trafikminister Matti Aura
3943:                                            KK 1033/1998 vp
3944: 
3945: Skriftligt spörsmål 1033
3946: 
3947: 
3948: 
3949: 
3950:                                    Gunnar Jansson /sv: Koncernbidrag för banker och försäkringsbo-
3951:                                       lag
3952: 
3953: 
3954:                                         Tili Riksdagens Talman
3955: 
3956:    Koncernbidrag tillåts i beskattningen sedan        sannolikt lönsam eftersom bankerna, kreditinsti-
3957: 1987. Koncernbidrag tillåts fortfarande inte för      tuten och anstalterna besparas onödiga omgång-
3958: depositionsbank, kreditinstitut, försäkringsan-       ar för att nå det resultat som uppnås med kon-
3959: stalt och pensionsanstalt (825/1986 § 7 p. 3). 1 EU   cernbidrag.
3960: måste tillträde tili marknaden kunna ske på lika         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
3961: villkor och konkurrensen vara lika för alla. Detta    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3962: gäller även beskattningen.                            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
3963:    1 EU :s medlemsländer tillåts i allmänhet kon-     följande spörsmål:
3964: cernbidrag enligt olika slags arrangemang även
3965: för dem som är undantagna i vår lag. Vi borde ha                Ämnar Regeringen avlåta en proposi-
3966: samma regelverk som konkurrenterna i EU efter-               tion med förslag tili sådan lagändring att
3967: som konkurrensen har skärpts och det blivit van-             koncernbidrag tillåts även för deposi-
3968: ligare med koncerner.                                        tionsbank, kreditinstitut, försäkringsan-
3969:    Tekniskt är det lätt att reformera lagen: man             stalt och pensionsanstalt så att denna
3970: stryker 3 punkten i 7 §. Ekonomiskt är reformen              riksdag hinner behandla ärendet?
3971: 
3972:      Helsingforsden 30 september 1998
3973:                                           Gunnar Jansson /sv
3974: 
3975: 
3976: 
3977: 
3978:  280043
3979: 2                                         KK 1033/1998 vp
3980: 
3981: Kirjallinen kysymys 1033                                                                    Suomennos
3982: 
3983: 
3984: 
3985: 
3986:                                   Gunnar Jansson /r: Konserniavustuksen sallimisesta pankeille ja
3987:                                      vakuutusyhtiöille
3988: 
3989: 
3990:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3991: 
3992:    Konserniavustus on sallittu verotuksessa vuo-     3 kohta poistetaan. Taloudellisesti uudistus on
3993: desta l987lähtien. Konserniavustus ei ole vielä-     todennäköisesti kannattava, koska pankit, luot-
3994: kään sallittu talletuspankille, luotto-, vakuutus-   tolaitokset ja vakuutus- tai eläkelaitokset säästy-
3995: tai eläkelaitokselle (825/1986, 7 §:n 3 kohta).      vät turhalta vaivalta päästäkseen konserniavus-
3996: EU:ssa markkinoillepääsyn on voitava tapahtua        tuksella saavutettavaan tulokseen.
3997: yhdenvertaisin ehdoin, ja kaikkia on kohdeltava         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3998: kilpailussa yhdenvertaisesti. Tämä koskee myös       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
3999: verotusta.                                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4000:    EU:n jäsenmaissa yleensä sallitaan konserni-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4001: avustus erilaisten järjestelyjen mukaisesti myös
4002: niille,joiden osalta meidän lainsäädännössämme                 Aikooko Hallitus antaa esityksen sel-
4003: on poikkeus. Meillä tulisi olla sama säännöstö              laisista lainmuutoksista, jotka sallisivat
4004: kuin kilpailijoillamme EU:ssa, koska kilpailu on            konserniavustuksen myös talletuspan-
4005: koventunut ja konsernit ovat tulleet yhä yleisem-           keille, luotto-, vakuutus- ja eläkelaitoksil-
4006: miksi.                                                      le siten, että tämä eduskunta ehtisi käsi-
4007:    Teknisesti lain uudistaminen on helppoa: 7 §:n           tellä asian?
4008: 
4009:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
4010: 
4011:                                           Gunnar Jansson /r
4012:                                             KK 1033/1998 vp                                               3
4013: 
4014: 
4015: 
4016: 
4017:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4018: 
4019:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tiöiden välillä ja sisältää velkojainsuojan ja vä-
4020: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hemmistöomistajien kannalta kiistanalaisia ele-
4021: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        menttejä. Toisena perusteena luotto-, vakuutus-
4022: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar            ja eläkelaitostenjättämiselle konserniavustuksen
4023: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ulkopuolelle lienee ollut se, että tällaisten laitos-
4024: n:o 1033:                                              ten verotus poikkeaa muiden yritysten verotuk-
4025:                                                        sesta. Näiden laitosten veropohja jätettiin uudis-
4026:           Aikooko Hallitus antaa esityksen sel-        tamatta yhtiöiden tuloverotusta uudistettaessa ja
4027:        laisista lainmuutoksista, jotka sallisivat      konserniavustuksia antamalla pankki- ja vakuu-
4028:        konserniavustuksen myös talletuspan-            tuskonsernit voisivat esimerkiksi hyödyntää nii-
4029:        keille, luotto-, vakuutus- ja eläkelaitoksil-   den käytössä olevia erilaisia varauksia tavalla,
4030:        le siten, että tämä eduskunta ehtisi käsi-      jota ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Eri-
4031:        tellä asian?                                    tyisen epäselvää olisi se, kenen varoja eläkeva-
4032:                                                        kuutusyhtiöt siirtävät, kun niiden voittovarat on
4033:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jätetty käytännössä verotuksen ulkopuolelle sillä
4034: vasti seuraavaa:                                       perusteella, että kyseessä ovat vakuutuksenotta-
4035:                                                        jien eikä yhtiön varat.
4036:    Konserniavustuksella tarkoitetaan konserni-            Luottolaitosten ja vakuutuslaitosten tilinpää-
4037: avustuksesta verotuksessa annetun lain (825/           tökseen ja verotukseen liittyvien kysymyksien
4038: 1986) mukaan liiketoimintaa harjoittavan osake-        selvittämistä varten on tarkoitus perustaa työ-
4039: yhtiön tai osuuskunnan toiselle osakeyhtiölle tai      ryhmä. Työryhmä tulee tarkastelemaan muun
4040: osuuskunnalle muuna kuin pääomansijoitukse-            muassa näiden yritysten kirjanpito- ja verotusky-
4041: na antamaa avustusta, joka olisi verotuksessa          symyksiä. Samassa yhteydessä käsitellään myös
4042: vähennyskelvoton yleisten sääntöjen mukaan.            luotto- ja vakuutuslaitosten muodostamien kon-
4043: Kysymyksessä on eräänlainen voitonsiirto yh-           sernien verotukseen liittyviä erityiskysymyksiä.
4044: tiöiden välillä. Laissa säädetyt ehdot täyttävä           Suomen nykyinen konserniverotusjärjestelmä
4045: konserniavustus on sen antajalle verotuksessa          poikkeaa Euroopan unioninjäsenmaissa käytös-
4046: vähennyskelpoinen erä ja saajalle veronalaista         sä olevista konserniverotusjärjestelmistä, joihin
4047: elinkeinotuloa.                                        myös kysymyksessä viitataan. Tarkoituksena
4048:    Pankit, muut luottolaitokset sekä vakuutus- ja      onkin selvittää, mitä vaihtoehtoja konsernivero-
4049: eläkelaitokset eivät ole olleet konserniavustus-       tusjärjestelmän uudistamiseksi on käytettävissä,
4050: järjestelmän piirissä. Tämä johtunee osaltaan sii-     jotta se vastaisi muissa jäsenmaissa sovellettavia
4051: tä, että konserniavustusjärjestelmä on muun            konserniverotusmalleja. Hallitus ei aio tässä vai-
4052: muassa yhtiöoikeuden näkökulmasta varsin on-           heessa antaa kysymyksessä tarkoitettua esitystä.
4053: gelmallinen. Se edellyttää varojen siirtoa eri yh-
4054: 
4055:      Helsingissä 26 päivänä Jokakuuta 1998
4056:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
4057: 4                                          KK 1033/1998 vp
4058: 
4059: 
4060: 
4061: 
4062:                                         Tili Riksdagens Talman
4063: 
4064:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           instituten samt pensions- och försäkringsan-
4065: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           stalterna lämnades utanför systemet med kon-
4066: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       cernbidrag torde har varit att beskattningen av
4067: dagsman Gunnar Jansson undertecknade spörs-           sådana bolag avviker från beskattningen av an-
4068: mål nr 1033:                                          dra företag. Skattebasen för dem reviderades inte
4069:                                                       när inkomstbeskattningen av bolag reviderades
4070:           Ämnar Regeringen avlåta en proposi-         och genom att bevilja koncernbidrag skulle t.ex.
4071:        tion med förlag till sådan lagändring att      bank- och försäkringskoncerner på ett sätt som
4072:        koncernbidrag tillåts även för deposi-         inte kan anses ändamålsenligt kunna dra nytta av
4073:        tionsbank, kreditinstitut, försäkringsan-      olika reserveringar som de har i bruk. Det vore
4074:        stalt och pensionsanstalt så att denna         särskilt oklart vems medel pensionsförsäkrings-
4075:        riksdag hinner behandla ärendet?               bolagen överför då deras vinstmedel i praktiken
4076:                                                       har lämnats utanför beskattningen med den mo-
4077:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tiveringen att det är fråga om försäkringstagar-
4078: anföra följande:                                      nas och inte bolagets medel.
4079:                                                          Avsikten är att tillsätta en arbetsgrupp som får
4080:    Enligt lagen om koncernbidrag vid beskatt-         i uppdrag att utreda de frågor som hänför sig till
4081: ningen (825/1986) avses med koncernbidrag an-         kreditinstitutens och försäkringsanstalternas
4082: nat än kapitalplacering vilket ett aktiebolag eller   bokslut och beskattning. Arbetsgruppen skall
4083: andelslag som bedriver rörelse betalar till ett an-   bl.a. granska frågor som gäller dessa företags
4084: nat aktiebolag och som inte enligt allmänna be-       bokslut och beskattning. 1 detta sammanhang
4085: stämmelser får avdras från inkomsten. Det är          kommer man också att behandla de specialfrågor
4086: fråga om ett slags vinstöverföring mellan bola-       som hänför sig till beskattningen av koncerner
4087: gen. Koncernbidrag som uppfyller villkoren i          som kreditinstituten och försäkringsanstalterna
4088: lagen är för givaren avdragbart i beskattningen       bildat.
4089: och för mottagaren skattepliktig näringsin-              Det nuvarande skattesystemet för koncerner i
4090: komst.                                                Finland avviker från det skattesystem för kon-
4091:    Bankerna, övriga kreditinstitut samt försäk-       cerner som tillämpas i Europeiska unionens med-
4092: rings- och pensionsanstalterna omfattas inte av       lemsländer, vilket det hänvisas tilli spörsmålet.
4093: systemet med koncernbidrag. Detta torde delvis        Avsikten är att utreda vilka möjligheter det finns
4094: bero på att systemet med koncernbidrag är syn-        att revidera beskattningen av koncerner så att
4095: nerligen problematiskt med tanke på bl.a. bo-         den skulle motsvara de skattemodeller som till-
4096: lagsrätten. Systemet förutsätter överföring av        lämpas i medlemsländerna. Regeringen ämnar
4097: medel mellan bolag och innehåller omtvistade          inte i detta skede avlåta en sådan proposition som
4098: element ur borgenärsskyddets och minoritets-          avses i spörsmålet.
4099: ägarnas synvinkel. En annan orsak till att kredit-
4100:      Helsingfors den 26 oktober 1998
4101: 
4102:                                                                             Minister Jouko Skinnari
4103:                                              KK 1034/1998 vp
4104: 
4105: Kirjallinen kysymys 1034
4106: 
4107: 
4108: 
4109: 
4110:                                     Klaus Bremer /r: Kirjanpitolain nojalla annettavasta päätöksestä ja
4111:                                         runkotilikartan tarpeesta
4112: 
4113: 
4114:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4115: 
4116:     Kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n 5 momentti kuu-        Tämä alentaa verotusmenettelyn kustannuksia
4117: luu seuraavasti: "Kauppa- ja teollisuusministeriö       ja vähentää virheitä.
4118: (KTM) päättää niistä menettelytavoista, joita tu-           Kaupparekisteri saa tilinpäätökset sähköisesti
4119: lee noudattaa toimitettaessa asiakirjoja koneelli-      ja yhtenäisessä muodossa, ja voi ne tarvittaessa
4120: sessa muodossa patentti- ja rekisterihallituksel-       myös toimittaa edelleen samassa muodossa.
4121: le." KTM on antanut päätökset kaikista muista           Näin tietojen analysointi helpottuu. Yritysten
4122: uudessa kirjanpitolaissa sille määrätyistä asiois-      välisissä toimissa luottotappiot vähenevät, kun
4123: ta, mutta tämä päätös on vielä tekemättä. Päätös        tiedon taso paranee. Kaupparekisterin hallinto-
4124: on kiireinen, sillä osa kirjanpitovelvollisista jou-    kustannukset alenevat merkittävästi.
4125: tuu jo tällä hetkellä pakottavasti soveltamaan              Tilastokeskus saa tilinpäätöstiedot nopeasti ja
4126: uutta kirjanpitolakia.                                  virheettöminä sähköisessä muodossa. Se voi en-
4127:     Mainittua kirjanpitolain pykälää koskevissa         tistä nopeammin ja aiemmin kustannuksin tuot-
4128: hallituksen esityksen perusteluissa todetaan seu-       taa tilastotietoja yritysten taloudesta sekä toimi-
4129:  raavaa: "Pykälän viidenteen momenttiin ehdote-         aloittaisia tunnuslukuja yrityksille vertailutie-
4130: taan säännöstä, jonka perusteella KTM päättäisi         doksi. Eri toimialajärjestöjen ja pankkien teke-
4131:  niistä menettelytavoista, joita tulee noudattaa        mät tunnuslukuselvitykset jäävät tarpeettomiksi
4132:  ilmoitettaessa asiakirjoja koneellisessa muodos-       ja päällekkäinen työ poistuu.
4133:  sa rekisteriviranomaiselle. Tämän säännöksen               Runkotilikartta yhtenäistää kirjanpitojen laa-
4134:  avulla voitaisiin muun muassa ottaa huomioon           timista ja alentaa kirjanpidon kustannuksia
4135:  pk-yrityspoliittisessa ohjelmassa tarkoitetun yh-      muutenkin kuin yhteisrekisterin osalta. Se vai-
4136:  teisrekisterin mahdollinen perustaminen." Vi-          kuttaa myös yritysten keskinäiseen tietojen vaih-
4137:  ranomaisten yhteisrekisterin .perustaminen on          toon, jolloin esimerkiksi rahalaitokset voivat
4138:  otettu hallituksen pk-yrityspoliittisen ohjelman       saada tarvitsemansa tilinpäätöstiedot yhtenäi-
4139:  (KTM:n neuvottelukuntaraportteja 1/1996)               sessä muodossa luottopäätöstensä perustaksi.
4140:  erääksi toimenpiteeksi keventämään pienyrityk-         Kirjanpidon tietojärjestelmät yksinkertaistuvat,
4141:  sen hallintomenettelyitä. Ministeri Antti Kallio-      kun tilikarttojen perusta on sama. Tämä alentaa
4142:  mäen aloitteellisuuden ansiosta asiaa koskeva          merkittävästi tietojärjestelmien hintaa. Kirjanpi-
4143:  mainittu lainkohta saatiin kirjanpitolakiin, vaik-     don opetus kaupallisissa oppilaitoksissa ja kor-
4144:  ka kirjanpitolain uudistamista pohtinut työryh-        keakouluissa yhdenmukaistuu. Kirjaustyön pe-
4145:   mä ei sitä edes ehdottanut.                            rustaksi voidaan laatia tilikohtaisia kirjausohjei-
4146:      Yhteisrekisteri tarkoittaa sitä, että yritys lä-   ta, jolloin kirjanpitojen taso paranee.
4147:   hettää mm. tilinpäätöstietonsa viranomaisille             Tilikartta on oltava olemassa, kun tilikausi
4148:   vain kerran, kaikkia viranomaisia tyydyttävässä        alkaa. Tilinpäätösvaiheessa tilikarttaa ei enää
4149:   yhdenmukaisessa muodossa ja voi lähettää ne            voida muuttaa. Kirjanpitovelvolliset joutuivat
4150:   myös sähköisesti. Näistä syistä KTM:n sanotus-         muuttamaan tilikarttansa, kun vuonna 1993 to-
4151:   sa lainkohdassa mainittuun päätökseen on tulta-        teutettu kirjanpitolain uudistus tuli voimaan.
4152:   va tietuekuvaus ja runkotilikartta.                    Niiden on jälleen pakko uudistaa tilikarttansa,
4153:      Verohallinto saa tarvitsemansa tilinpäätöstie-      koska tuloslaskelma-ja tasekaavat muuttuivat
4154:   dot yhdenmukaisina eri yrityksiltä, kun tietojen       viime vuonna annetussa kirjanpitoasetuksessa.
4155:   toimittaminen perustuu runkotilikarttaan. Jos          KTM:n em. yhteisrekisteripäätös pakottaa ne
4156:   suurin osa tilinpäätöksistä toimitetaan sähköi-        vielä kolmannen kerran uudistamaan tilikarttan-
4157:   sesti, jää tarpeeton uudelleentallentaminen pois.      sa, kun runkotilikartta julkistetaan. Jos tämä
4158: 
4159:  280043
4160: 2                                          KK 1034/1998 vp
4161: 
4162: päätös annetaan tämän vuoden aikana, suurin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4163: osa kirjanpitovelvollisista ei joudu tekemään         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4164: enää kolmatta muutosta. Tällä on suurin merki-
4165: tys pienyrityksille, jotka teettävät kirjanpitonsa               Milloin kauppa- ja teollisuusministe-
4166: tilitoimistoissa. Tilikartan uudistaminen on kal-             riö antaa kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n
4167: lis operaatio, jota ei tarpeettomasti pidä sälyttää           5 momentissa mainitun päätöksen, ja
4168: pienyritysten kannettavaksi.                                     tuleeko päätökseen kirjanpidon ja hal-
4169:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           linnon kustannuksia alentava runkotili-
4170: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               kartta?
4171: 
4172:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
4173: 
4174:                                             Klaus Bremer /r
4175:                                           KK 1034/1998 vp                                            3
4176: 
4177: 
4178: 
4179: 
4180:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4181: 
4182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      menpiteiksi, joilla edistetään yritysten nopeaa
4183: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       siirtymistä tilinpäätöstietoja koskevan konekieli-
4184: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sen tiedonsiirron käyttöön. Työryhmässä ovat
4185: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-     edustettuina Patentti- ja rekisterihallituksen, Ve-
4186: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      rohallituksen ja Tilastokeskuksen asettamien jä-
4187: 1034:                                               senten ohella myös Suomen Tilitoimistojen Lii-
4188:                                                     ton ja KHT-yhdistyksen sekä Helsingin kauppa-
4189:            Milloin kauppa- ja teollisuusministe- korkeakoulun asiantuntijat. Työryhmän määrä-
4190:         riö antaa kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n aika päättyy 31.12.1998.
4191:         5 momentissa mainitun päätöksen, ja            Edustaja Bremerin tarkoittama työ on siten
4192:            tuleeko päätökseen kirjanpidon ja hal- vireillä. Keskeistä on, että työryhmän ehdotus
4193:         linnon kustannuksia alentava runkotili- helpottaisi yritysten toimintaa tietojen toimitta-
4194:         kartta?                                     misessa. Työryhmä pyrkii laatimaan yhdenmu-
4195:                                                     kaiset kaavat tietojen toimittamisesta viranomai-
4196:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sille. Viranomaisten tulisi kyetä ottamaan vas-
4197: vasti seuraavaa:                                    taan esimerkiksi tuloslaskelma-ja tasetiedot sa-
4198:                                                     malla kaavalla. Yhdenmukaisella standardilla
4199:    Edustaja Bremerin kirjallisessa kysymyksessä turvataan näin tietojen yhteensopivuus ja vertail-
4200: pidetään tarpeellisena erityisen "runkotilikar- tavuus. Eri asia on kuitenkin se, tarvitaanko eri-
4201: tan" laatimista kirjanpitovelvollisille. Tässä tar- tyistä tilikarttaa tietojen toimittamiseen yhden-
4202: koituksessa edustaja Bremer viittaa kirjanpitola- mukaisessa muodossa. Erityisesti Kirjanpitotoi-
4203: kiin (133611997), jonka 3 luvun 9 §:n 5 momentin mistojen Liiton puolelta on epäilty tilikartan laa-
4204: mukaan "Kauppa- ja teollisuusministeriö päät- timisen mielekkyyttä ja epäilty sen olevan
4205: tää niistä menettelytavoista, joita tulee noudat- omiaan ennemminkin jäykistämään kuin edes-
4206: taa toimitettaessa asiakirjoja koneellisessa muo- auttamaan yritysten toimintaa.
4207: dossa patentti- ja rekisterihallitukselle". Tämän      Työryhmävalmistelu on kuitenkin kesken.
4208: lainkohdan esitöissä viitataan mahdollisuuteen Tämän vuoksi kauppa- ja teollisuusministeriö ei
4209: perustaa yhteisrekisteri, josta viranomaiset saisi- pidä tarkoituksenmukaisena ennakoida sen lop-
4210: vat tilinpäätöstiedot keskitetysti.                 putulosta. Ottaen huomioon tilinpäätössäänte-
4211:    Mainittuun lainkohtaan liittyen kauppa- ja lyn merkityksen yrityksille kauppa- ja teollisuus-
4212: teollisuusministeriö on asettanut työryhmän, , ministeriö varoo hätiköimästä asiassa. Tässä tar-
4213: jonka toimeksiantona on tehdä ehdotus standar- koituksessa ministeriö tulee järjestämään myös
4214: diksi, jota käyttäen yritykset voisivat lähettää lausuntokierroksen työryhmän raportista, jotta
4215: konekielisesti viranomaisille tilinpäätöstietosa- erilaiset näkökannat asiasta saadaan mahdolli-
4216: noman. Standardin määrittely perustuisi viran- simman laajasti kartoitettua. Vasta tämän jäl-
4217: omaisten lain mukaan tarvitsemiin tilinpäätös- keen voidaan asiassa tehdä perusteltuja päätök-
4218: tietoihin. Työryhmän tulee laatia ehdotus toi- siä.
4219: 
4220:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
4221: 
4222:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
4223: 4                                             KK 1034/1998 vp
4224: 
4225: 
4226: 
4227: 
4228:                                           Tili Riksdagens Talman
4229: 
4230:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              mar som utnämnts av Patent- och registerstyre1-
4231: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande               sen, Skattestyrelsen och Statistikcentra1en dess-
4232: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           utom sakkunniga som representerar Bokförings-
4233: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål               byråernas förund rf och Föreningen CGR samt
4234: nr 1034:                                                  Helsingfors handelshögskola. Arbetsgruppen
4235:                                                           skall ha s1utfört sitt arbete den 31 december 1998.
4236:            När ämnar handels- och industriminis-             Det arbete som riksdagsman Bremer hänsyf-
4237:         teriet utfårda det beslut som nämns i             tar till pågår alltså. Det viktiga med detta arbete
4238:         3 kap. 9 § 5 mom. bokförsingslagen och            är att arbetsgruppens förs1ag avser att under1ätta
4239:            kommer beslutet att innehålla en kon-          företags verksamhet när det gäller att tillställa
4240:         toplan som skulle minska de kostnader             myndigheterna bokslutsuppgifter. Arbetsgrup-
4241:         som medförs av bokföring och adminis-             pen har som mål att utarbeta enhetliga formler
4242:         tration?                                          som används när uppgifterna skall skickas tili
4243:                                                           myndigheterna. Myndigheterna bör kunna ta
4244:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             emot t.ex. uppgifter om resultaträkning och ba-
4245: anföra följande:                                          1ans om de har en viss form. Med hjälp av en
4246:                                                           enhetlig standard avser man sålunda säkerställa
4247:     1 det av riksdagsman Bremer undertecknade             att uppgifterna är enhetliga och jämförbara. Om
4248: spörsmålet anses det nödvändigt att man för de            man sedan behöver någon skild kontoplan för
4249: bokföringsskyldigas behov gör upp en särskild             detta ändamå1 eller inte är en annan fråga. Sär-
4250: kontoplan. 1 detta syfte hänvisar riksdagsman             ski1t från Bokföringsbyråernas förbund rf har
4251: Bremer tili 3 kap. 9 § 5 mom. bokföringslagen             man uttryckt vissa tvivel om huruvida det är
4252: (1336/1997) som lyder: "Hande1s- och industri-            ändamålsenligt att göra upp en särskild konto-
4253: ministeriet beslutar om de förfaringssätt som             plan för detta och att en sådan tenderar att snara-
4254: skall iakttas när handlingar lämnas tili patent-          re komplicera företags verksamhet i stället för att
4255: och registerstyrelsen i elektronisk form."                underlätta den.
4256:     Med tanke på det ovan nämnda lagrummet                   Arbetsgruppen har dock inte ännu avs1utat sitt
4257: har handels- och industriministeriet tillsatt en          arbete. Av denna anledning anser handels- och
4258: arbetsgrupp med uppgift att utarbeta ett förslag          industriministeriet det inte ändamålsenligt att
4259: till en standard med hjälp av viiken företag skall        försöka förutspå utgången av arbetet. Med tanke
4260: kunna tillställa myndigheterna sina bokslutsupp-          på hur viktiga de bestämmelser som rör bokslut
4261: gifter i elektronisk form. Standarden skall utfor-        är för företagen är handels- och industriministe-
4262: mas så att den grundar sig på de bokslutsuppgif-          riet noga med att inte förhasta sig i detta ärende.
4263: ter som myndigheterna enligt lag skall ha. Ar-            Därför kommer ministeriet också att skicka ar-
4264: betsgruppen skall utarbeta ett förslag tili åtgär-        betsgruppens rapport på remiss för att i så stor
4265: der som skall medverka tili att företag snabbt kan        utsträckning som möjligt kunna kartlägga olika
4266: övergå tili ett system i vilket de tillställer myndig-    åsikter om saken. Först efter dettakan man fatta
4267: heterna sina bokslutsuppgifter i elektronisk              några vä1grundade beslut i ärendet.
4268: form. 1 arbetsgruppen ingår utöver de medlem-
4269: 
4270:      Helsingforsden 21 oktober 1998
4271: 
4272:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
4273:                                               KK 1035/1998 vp
4274: 
4275: Kirjallinen kysymys 1035
4276: 
4277: 
4278: 
4279: 
4280:                                      Raimo Vistbacka /ps: Alajärven Myllykankaan koulun korjaus- ja
4281:                                         rakennushankkeesta
4282: 
4283: 
4284:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4285: 
4286:    Alajärven Myllykankaan ala-aste toimii                hengitystieoireita, kuten astmaa, ja opettajilla on
4287: vuonna 1939 rakennetussa ja vuosina 1980-                mitattu korkeita veren homeen aiheuttamia vas-
4288: 1981 peruskorjatussa rakennuksessa. Koulu on             ta-ainearvoja. Lisäksi ionisointilaitteiston melu
4289: alun perin rakennettu kaksiopettajaiseksi, mutta         ja haju häiritsevät oppilaita merkittävästi.
4290: 1980-luvulla koulun oppilasmäärä alkoi kasvaa               Myllykankaan ala-asteelle on tulossa ensi
4291: niin, että vuonna 1986 tehdyssä katselmuksessa           vuonna jälleen lisää oppilaita niin, että joissain
4292: kaupunki esitti lääninhallitukselle lisätilojen ra-      luokissa tilaa oppilasta kohden on enää noin yksi
4293: kentamista,ja vuonna 1987 rakennettiinkin työl-          neliömetri. Kaupunki aikoo korjata koulun tilat
4294: lisyysvaroin liikuntasali. Tarkoituksena oli ra-         ja rakentaa lisätilat. Ongelmana on vain se, että
4295: kentaa pian mainitun ajankohdan jälkeen lisä-            vaikka sekä kaupungin että lääninhallituksen lis-
4296: luokka sekä teknisen opetuksen tila, mutta hanke         talle hanke on merkitty vuodelle 1999, on se
4297: on siirtynyt toistuvasti eteenpäin. Kustannusar-         opetusministeriössä sijoitettu valtionosuuden
4298: vio laajennukselle on 2,5 miljoonaa markkaa,             osalta vasta vuonna 2001 maksettavaksi hank-
4299: josta puolet eli 1,25 miljoonaa markkaa valtion          keeksi. Tätä ajankohtaa olisi ehdottomasti saata-
4300: rahoitusosuutta.                                         va aikaistettua joko vuoteen 1999 tai 2000, jotta
4301:     Vuonna 1991 koulusta tuli kolmeopettajai-            kaupunki voisi aloittaa ennakkoluvan turvin en-
4302: nen, jolloin tarvittava kolmas luokkahuone saa-          sin lisärakennuksen rakentamisen ja sitten van-
4303: tiin entisestä opettajan asunnon olohuoneesta.           hojen tilojen peruskorjaustyöt. Lisää painetta ti-
4304: Tämä järjestely mahdollisti toiminnan vuoteen            lanteeseen tuo vuonna 2001 pakolliseksi tuleva
4305:  1996, jolloin oppilaiiia ja opettajilla alkoi ilmetä    esikouluopetus kuusivuotiaille, mikä lisää oppi-
4306:  runsaasti sairastumisia, joiden syyksi paljastui-       lasmäärää entisestään.
4307: vat homeitiöt ja rakennukseen lisäksi levinnyt               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4308:  Iahottajasieni. Tällöin yksi luokista siirrettiin vä-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4309: liaikaisesti lähistöllä sijaitsevan ravintolan kabi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4310:  nettiin ja kaksi muuta luokkaa Iiikuntasaliin,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4311: joka jaettiin kevyellä väliseinällä kahteen osaan.
4312:  Tämä järjestely oli opiskelun kannalta hankala                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4313:  melun ym. takia, ja kaupunki hankki tämän vuo-                  Alajärven Myllykankaan ala-asteen lisä-
4314:  den alussa koululle ilmaa ionisointiperiaatteella               rakennus- ja peruskorjauskustannusten
4315:  puhdistavan laitteiston ja lattioita tuettiin ala-              valtionavun aikaistamiseksi vuoteen
4316:  pohjasta käsin. Näin on koulun toimintaa pys-                   1999 tai 2000 töiden pikaisen käyntiin-
4317:  tytty jatkamaan, mutta edelleen oppilailla on                   saamisen varmistamiseksi?
4318: 
4319:       Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
4320: 
4321:                                             Raimo Vistbacka /ps
4322: 
4323: 
4324: 
4325: 
4326:  280043
4327: 2                                         KK 1035/1998 vp
4328: 
4329: 
4330: 
4331: 
4332:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4333: 
4334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta. Tässä yhteydessä lääninhallitukset paikallisen
4335: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        asiantuntemuksensa perusteella yleensä tarkisti-
4336: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vat esittämäänsä hankkeiden kiireellisyysjärjes-
4337: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           tystä.
4338: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Opetusministeriön      rahoitussuunnitelmaan
4339: sen n:o 1035:                                        Alajärven kaupungin Myllykankaan koulun lisä-
4340:                                                      rakennus- ja peruskorjaushankkeen kustannus-
4341:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        arvioksi kaupunki esitti 3, 1 milj. markkaa ja ra-
4342:        Alajärven Myllykankaan ala-asteen lisä-       kennustöitä aloitettavaksi vuonna 1999. Laadit-
4343:        rakennus- ja peruskorjauskustannusten         tuun rahoitussuunnitelmaan hanketta ei läänin-
4344:        valtionavun aikaistamiseksi vuoteen           hallituksen em. neuvotteluissa tarkistaman kii-
4345:        1999 tai 2000 töiden pikaisen käyntiin-       reellisyysjärjestyksen perusteena voitu ottaa.
4346:        saamisen varmistamiseksi?                     Edelliseen suunnitelmaan hanke oli otettu uute-
4347:                                                      na hankkeena kysymyksessä esitetyn mukaisesti
4348:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         2,5 milj. markan kustannusarviolla suunnitel-
4349: vasti seuraavaa:                                     man viimeise11e vuodelle eli vuodelle 2001. Myös
4350:                                                      eräitä muita edelliseen rahoitussuunnitelmaan
4351:    Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-      sisältyneitä hankkeita määrärahatason pienenty-
4352: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva             misestä johtuen on jouduttu jättämään pois nyt
4353: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten. Op-      laaditusta suunnitelmasta. Tämän perusteella on
4354: pilaitoksia koskeva rahoitussuunnitelma vuosille     todennäköistä, ettei hanketta voida aikaistaa ky-
4355: 1999-2002 on opetusministeriössä vahvistettu         symyksessä esitetyille vuosille 1999 tai 2000.
4356: 29.9.1998. Suunnitelma vuoden 1999 osalta pe-            Mitä tulee esiopetuksen laajentamiseen, ei
4357: rustuu vuoden 1999 talousarvioesityksen mo-          asiasta ole tehty sellaista päätöstä, jonka perus-
4358: mentilla 29.40.34 olevaan 270 milj. markan val-      teella voitaisiin mitoittaa koulurakennushank-
4359: tuuteen myöntää valtionosuuksia yleissivistävien     keita tässä vaiheessa.
4360: ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikor-          Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot
4361: keakoulujen perustamishankkeille. Myöhem-            ovat viime vuosina lisääntyneet huolestuttavasti.
4362: pien vuosien osalta on lähdetty siitä, että momen-   Kosteus- ja homevauriot johtuvat suunnittelu- ja
4363: tin määrärahataso pysyy vuoden 1999 tasolla.         rakennusvirheistä, virheellisestä rakennuksen
4364: Valtionosuuksien myöntämisvaltuutta talousar-        käytöstä sekä puutteista kunnossapidossa. Näi-
4365: vioesityksessä on jouduttu valtiontaloudellisista    hin asioihin oppilaitosten ylläpitäjillä on mah-
4366: syistä pienentämään 40 % vuoden 1998 tasoon          dollisuus vaikuttaa. Syntyneet ongelmat suurelta
4367: verrattuna.                                          osin johtuvat säästämisestä väärissä asioissa.
4368:    Rahoitussuunnitelma on opetusministeriössä            Kunnilla ja muilla oppilaitosten ylläpitäjillä
4369: valmisteltu lääninhallitusten tekemien esitysten     on ensisijainen vastuu terveellisten ja turvallisten
4370: pohjalta. Koska lääninhallituksissa alkuperäiset     koulutilojen järjestämisestä. Valtiolla ei ole val-
4371: esitykset valmisteltiin edellisen suunnitelman ta-   tiontaloudellisia edellytyksiä valtionosuuksien
4372: son pohjalta, jouduttiin määrärahojen ja val-        myöntämiseen oppilaitosten perustaruishankkei-
4373: tuuksien leikkausten johdosta neuvottelemaan         siin läheskään siinä aikataulussa kuin kunnat
4374: suunnitelmaan eri vuosille otettavista hankkeis-     pitävät hankkeiden toteutusta tarpeellisena.
4375: 
4376:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
4377: 
4378:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
4379:                                           KK 1035/1998 vp                                             3
4380: 
4381: 
4382: 
4383: 
4384:                                        Tili Riksdagens Talman
4385: 
4386:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sammanhang justerade vanligen länsstyrelserna
4387: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          skyndsamhetsordningen för de projekt som de
4388: medlem av statsrädet översänt följande av riks-      föreslagit utgående från sin lokala sakkunnighet.
4389: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                   Alajärvi stad föreslog i undervisningsministe-
4390: spörsmäl nr 1035:                                    riets finansieringsplan kostnadskalkylen 3, l milj.
4391:                                                      mk för tillbyggnads- och saneringsprojektet i
4392:            Vilka ätgärder avser Regeringen vidta     Myllykankaan koulu och att byggnadsarbetena
4393:        sä att statsbidraget för kostnaderna för      inleds 1999. 1 den finansieringsplan som gjordes
4394:        tillbygget och saneringen av lågstadiet       upp kunde projektet inte tas med pä basis av den
4395:        Myllykankaan ala-aste i Alajärvi fås re-      prioritering som länsstyrelsen gjorde vid de
4396:        dan år 1999 eller 2000 för att säkra ett      nämnda förhandlingarna. 1 föregäende pian in-
4397:        snart inledande av arbetena?                  gick projektet som ett nytt projekt för det sista
4398:                                                      året i pianen, dvs. 2001 och kostnadskaikylen var
4399:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        2,5 mi1j. mk, som det konstateras i spörsmålet.
4400: anföra följande:                                     Också vissa andra projekt som fanns med i den
4401:                                                      föregående planen har man varit tvungen att
4402:    Vid undervisningsministeriet görs årligen upp     uteiämna i den pian som nu gjorts upp. Det är
4403: en pian för finansieringen av anläggningsprojekt     därför sanno1ikt att projektet inte kan tidigare-
4404: för de fyra följande ären. Finansieringsplanen för   läggas tili 1999 eller 2000 säsom föres1äs i spörs-
4405: 1999-2002 för läroanstalterna fastställdes vid       måiet.
4406: ministeriet den 29 september 1998. Planen grun-         Vad gäller utvidgningen av försko1eundervis-
4407: dar sig för 1999 ärs del på bemyndigandet under      ningen, har inget sådant besiut fattats i ärendet
4408: moment 29.40.34 i budgetpropositionen 1999 att       som i detta skede skulle kunna utgöra grund för
4409: bevilja 270 milj. mk i statsandelar för anlägg-      dimensioneringen av skolans byggprojekt.
4410: ningsprojekt inom de allmänbildande läroan-             Fukt- och möge1skadorna i sko1byggnader har
4411: stalterna och yrkes1äroanstalterna samt yrkes-       de senaste ären ökat oroväckande. Fukt- och
4412: högskolorna. För de senare årens del har man         mögelskadorna beror på p1anerings- och bygg-
4413: utgått från att anslagsnivån under detta moment      nadsfe1, feiaktig användning av byggnaderna och
4414: förblir på 1999 års nivå. På grund av statsekono-    på brister i underhållet. På dessa saker har hu-
4415: miska omständigheter har man varit tvungen att       vudmännen för läroanstalterna möjlighet att in-
4416: minska budgetpropositionens bemyndigande att         verka. De probiem som uppstått beror i hög grad
4417: bevilja statsandelar med 40 % jämfört med 1998       på att det sparats på fe1 ställe.
4418: ärs nivå.                                               Kommuner och andra huvudmän för Iäroan-
4419:    Finansieringsp1anen har vid undervisningsmi-      stalter har det primära ansvaret för att det finns
4420: nisteriet gjorts upp utgäende från 1änsstyrelser-    hä1sosamma och säkra skollokaliteter. Staten
4421: nas framställningar. Eftersom de ursprung1iga        har inte statsekonomiska förutsättningar att he-
4422: framställningarna i Jänsstyrelserna bereddes ut-     vilja statsande1ar för 1äroanstalternas an1ägg-
4423: gående från nivän i den föregående pianen, tving-    ningsprojekt ens nära den tidtabell som kommu-
4424: ades man på grund av de nedskurna anslagen och       nerna anser nödvändig för genomförande av pro-
4425: bemyndigandena förhand1a om vilka projekt            jekten.
4426: som skulle tas med i planen för olika år. 1 detta
4427: 
4428:      Helsingfors den 16 oktober 1998
4429: 
4430:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
4431:                                            KK 1036/1998 vp
4432: 
4433: Kirjallinen kysymys 1036
4434: 
4435: 
4436: 
4437: 
4438:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Venäjältä tuotavien luonnonmarjojen laa-
4439:                                       dusta
4440: 
4441: 
4442:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4443: 
4444:    On sinänsä erinomainen asia, että talouson-           Reagoiminen mainittuun tilanteeseen voi ta-
4445: gelmien vaivaamassa Venäjän federaatiossa on          pahtua ainakin kahta tietä. Rajan yli tuotaviksi
4446: sellaisia uusiutuvia luonnonvaroja, joiden hyö-       tarkoitetut marjaerät tutkitaan tullilaboratorios-
4447: dyntäminen on kiinni yksinomaan kansalaisten          sa kohtuullisen hyvällä näytemäärällä tai vaadi-
4448: aktiivisuudesta. Tällaisia luonnonvaroja ovat         taan maahan tuotaessa alkuperäaluetodistus.
4449: mm. marjat ja sienet. Kulunut kesä oli itärajan       Jälkimmäisen ongelma piilee tietenkin todistuk-
4450: takanakin kohtuullinen marjakesä, jonka tuo-          sen luotettavuudessa.
4451: tantoa otettiin myös talteen. Talteen otettua sa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4452: toa on myyty- ymmärrettävistä syistä- varsin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4453: alhaiseen hintaan mm. Suomeen.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4454:    Kaikki edellä kerrottu on OK. Ongelma piilee       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4455: siinä, että ulkomaanvientiin tarkoitettuja mar-
4456: joja lienee kerätty myös saastuneilta alueilta. Ve-             Millä tavoin Hallitus varmistaa sen,
4457: näjän federaation alueellahan ympäristönsuoje-               että itärajan takaa tuodut luonnonmarjat
4458: lunormit poikkeavat epäedukseen siitä, mihin                 ovat laadultaan ihmisravinnoksi kelpaa-
4459: meillä on totuttu.                                           via?
4460: 
4461:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
4462:                                          Erkki Pulliainen /vihr
4463: 
4464: 
4465: 
4466: 
4467:  280043
4468: 2                                          KK 1036/1998 vp
4469: 
4470: 
4471: 
4472: 
4473:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4474: 
4475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         koja. Vuonna 1997 Suomeen tuotiin Venäjältä
4476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          marjoja yhteensä 1,2 miljoonaa kiloa. Tullilabo-
4477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ratorio on tutkinut vuosina 1997-1998 Venäjäl-
4478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        tätuotavia marjoja yhteensä 68 tuontierää. Mar-
4479: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       joista on tutkittu radioaktiivisuutta (53 tuonti-
4480: 1036:                                                  erää), raskasmetalleja (11 tuontierää), torjunta-
4481:                                                        aineita (31 tuontierää) sekä mikrobiologista (16
4482:           Millä tavoin Hallitus varmistaa sen,         tuontierää) ja aistinvaraista laatua.
4483:        että itärajan takaa tuodut luonnonmarjat            Suomeen tuotujen marjojen radioaktiivisuus
4484:        ovat laadultaan ihmisravinnoksi kelpaa-         on vaihdellut välillä 50-125 becquerelia/kg, kun
4485:        via?                                            sallittu enimmäismäärä on 600 Bq/kg. Vastaa-
4486:                                                        vasti marjojen lyijy- ja kadmiumpitoisuudet ovat
4487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            olleet välillä 0,005-0,020 mg/kg, kun sallittu
4488: vasti seuraavaa:                                       enimmäismäärä on 0,1 mg/kg. Tutkituista näyt-
4489:                                                        teistä yhdessäkään ei ole todettu jäämiä torjunta-
4490:    Venäjältä Suomeen tuotavien luonnonmar-             aineista eikä tuotteiden mikrobiologisessa laa-
4491: jojen valvonnasta maahantuonnin yhteydessä             dussa ole ollut huomauttamista. Yksi tuontierä
4492: vastaavat tulliviranomaiset, koska kyseessä on          on hylätty aistinvaraisen laadun perusteella.
4493: tuonti Euroopan yhteisöjen ulkopuolelta. Maa-              Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta,
4494: hantuonnin jälkeen tuotteet ovat markkinaval-           että Venäjältä Suomeen tuotavien luonnonmar-
4495: vonnan piirissä, jolloin niiden määräystenmu-          jojen laadussa ei toistaiseksi ole ollut huomautta-
4496: kaisuutta kuljetuksen, varastoinnin ja kaupan-          mista. Maahantuontia valvotaan kuitenkin jat-
4497: pidon yhteydessä valvovat kuntien elintarvike-          kuvasti, ja määräystenvastaisten tuotteiden pää-
4498: valvontaviranomaiset. Elintarvikelaki tai sen no-       sy markkinoille estetään. Markkinoilla olevista
4499: jalla annetut säädökset eivät edellytä alkuperä-        tuotteista valvotaan niiden muuttuvia laatuomi-
4500: todistusta maahan tuotaviita luonnonmarjoilta.          naisuuksia sekä niistä annettavia tietoja. Elintar-
4501: Tieto marjojen alkuperästä täytyy kuitenkin olla        vikeviraston yhtenä tulostavoitteena vuonna
4502: myös myyjällä, jotta se voidaan myyntitilantees-        1999 on varmistaa, että kuluttaja saa tarvitse-
4503: sa ilmoittaa.                                           mansa oleellisen tiedon elintarvikkeista ja erityi-
4504:     Elintarviketuonti Venäjältä Suomeen on              sesti myös tiedon elintarvikkeen alkuperästä, jos
4505: muodostunut viime vuosina lähes yksinomaan              alkuperän ilmoittamatta jättäminen voi johtaa
4506: marjoista, jotka ovat olleet tuoreita tai pakastet-     kuluttajaa harhaan.
4507: tuja puolukoita, karpaloita, mustikoita ja lak-
4508: 
4509:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
4510:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
4511:                                            KK 1036/1998 vp                                             3
4512: 
4513: 
4514: 
4515: 
4516:                                         Tili Riksdagens Talman
4517: 
4518:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen            1997-98 har Tullaboratoriet undersökt sam-
4519: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            manlagt 68 partier bär som importerats från
4520: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Ryssland. Hos bären har man undersökt eventu-
4521: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-          ell förekomst av radioaktivitet (53 importparti-
4522: mål nr 1036:                                           er), tungmetaller (II importpartier), bekämp-
4523:                                                        ningsmedel (31 importpartier) samt mikrobiolo-
4524:           På vilket sätt ämnar Regeringen säker-       gisk kvalitet (16 importpartier) och kvalitet me-
4525:        ställa att de skogsbär som importeras från      delst organoleptisk inspektion.
4526:        andra sidan östgränsen är lämpliga som              Halten av radioaktivitet i importerade bär har
4527:        människoföda?                                   varierat mellan 50 och 125 becquerel/kg medan
4528:                                                        den högsta tillåtna halten är 600 Bq/kg. Vidare
4529:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          har bly- och kadmiumhalterna i bär varierat mel-
4530: anföra följande:                                       lan 0,005 och 0,020 mg/kg medan den högsta
4531:                                                        tillåtna halten är 0,1 mg/kg. Av de undersökta
4532:    Ansvaret för den kontroll som sker i samband        proverna har inget prov innehållit några rester av
4533: med införsel av skogsbär från Ryssland tili Fin-       bekämpningsmedel. Inte heller har det funnits
4534: land vilar på tullmyndigheterna, eftersom det är       något att anmärka på varornas mikrobiologiska
4535: fråga om import från ett land utanför Europeiska       kvalitet. Ett importparti har blivit underkänt vid
4536: gemenskaperna. Efter att varorna har införts           organoleptisk inspektion.
4537: omfattas de av marknadskontrollen, vilket inne-            Med stöd av de resultat som erhållits kan man
4538: bär att kommunala myndigheter som har hand             konstatera att det tills vidare inte har funnits
4539: om livsmedelsövervakningen skall övervaka att          något att anmärka på kvaliteten på de skogsbär
4540: transporten, lagringen och saluföringen av va-         som har importerats från Ryssland tili Finland.
4541: rorna sker i enlighet med bestämmelserna. Enligt       De fortlöpande kontrollerna av importerade bär
4542: livsmedelslagen eller de bestämmelser som har          kommer dock att fortsätta och varor som står i
4543: utfårdats med stöd av den krävs det inte något         strid med bestämmelserna kommer inte att släp-
4544: ursprungscertifikat när det gäller skogsbär som        pas ut på marknaden. 1 fråga om de varor som
4545: importeras tilllandet. Dock måste även försälja-       redan finns på marknaden kontrolleras de varie-
4546: ren känna tili från vilket land bären härstammar       rande kvalitativa egenskaperna samt de uppgif-
4547: för att han skall kunna meddela det vid försälj-       ter som lämnas om varorna. Ett av de resultatmål
4548: ningstillfållet.                                       som ställts för Livsmedelsverket för 1999 är att
4549:    Under de senaste åren har livsmedelsimporten        säkerställa att konsumenten får sådan väsentlig
4550: från Ryssland tili Finland bestått nästan uteslu-      information om Iivsmedlen som han behöver och
4551: tande av bär, dvs. antingen fårska eller djupfrysta    får också veta livsmedlets ursprung, om det att
4552: lingon, tranbär, blåbär och hjortron.                  man låter bli att upplysa konsumenten om livs-
4553:    Ar 1997 importerades sammanlagt 1,2 milj. kg        medlets ursprung kan vilseleda honom.
4554: bär från Ryssland tili Finland. Under åren
4555: 
4556:      Helsingforsden 21 oktober 1998
4557: 
4558:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
4559:                                               KK 1037/1998 vp
4560: 
4561: Kirjallinen kysymys 1037
4562: 
4563: 
4564: 
4565: 
4566:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Koulumatkakustannusten korvaamisesta
4567:                                         keskiasteen opiskelijoille
4568: 
4569: 
4570:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4571: 
4572:     Viime vuoden heinäkuun alusta voimaan tul-           tä ja myös ristiin kulkemista. Oulun seudulla
4573: leet keskiasteen opiskelijoiden koulumatkakus-           lisäpaine kohdistuu Oulun lukioihin.
4574: tannusten korvaamista koskevat säännökset                   Eräs korjaava ratkaisu voisi olla, että koulu-
4575: ovat osoittautuneet epäonnistuneiksi.                    matkatukeen oikeuttavaksi matkaksi hyväksyt-
4576:     Opintotukena maksettavan koulumatkakus-              täisiin vain matka lähimpään lukioon poikkeuk-
4577: tannusten korvaamisen ehtona oleva 10 km:n vä-           sena kuitenkin erityistehtävän saaneet lukiot.
4578: himmäismatka on aiheuttanut tilanteen, jossa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4579: oman kunnan lukiossa opiskeleminen tulee kal-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4580: liimmaksi kuin naapurikunnan lukiossa opiske-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4581: leminen.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4582:      Oulun seutu on syntyneestä nurinkurisesta ti-
4583:  lanteesta valaiseva esimerkki. Kiimingin ja Hau-                  Onko Hallitus tietoinen, että menette-
4584:  kiputaan kunnissa tulee huomattavalle osalle lu-               ly, jolla koulumatkakustannukset korva-
4585:  kio-opiskelijoita oman kunnan lukioon matkaa                   taan keskiasteen opiskelijoille, on johta-
4586:  hieman alle 10 km ja Oulun kaupungin kaikkiin                  nut ekologisesti, taloudellisesti ja koulu-
4587:  lukioihin yli 10 km. Yhä useammat lukioon pyr-                 tuspoliittisesti kestämättömään tilantee-
4588:  kivät hakeutuvat näin ollen Oulun kaupungin                    seen, ja jos on,
4589:  lukioihin.                                                         mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4590:       On muodostunut ekologisesti, koulutuspo-                  koulumatkatukiehdon         muuttamiseksi
4591:  liittisesti ja taloudellisesti epätyydyttävä tilanne,          em. näkökohdat huomioon ottavalla ta-
4592:  johon sisältyy tarpeetonta koulumatkaliikennet-                valla?
4593: 
4594:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
4595:                                             Erkki Pulliainen /vihr
4596: 
4597: 
4598: 
4599: 
4600:  280043
4601: 2                                         KK 1037/1998 vp
4602: 
4603: 
4604: 
4605: 
4606:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4607: 
4608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       markkaa. Tuki määräytyy julkisen liikenteen
4609: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hintatason mukaan. Opiskelija maksaa koulu-
4610: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      matkakustannuksistaan           omavastuuosuuden,
4611: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      jonka määrä on 250 markkaa kuukaudessa.
4612: liaisen näin kuuluvan kysymyksen n:o 1037:               Koulumatkatukilaki mahdollistaa koulumat-
4613:                                                      kojen tukemisen aiempaa käytäntöä yhdenmu-
4614:            Onko Hallitus tietoinen, että menette-    kaisemmin periaattein. Uudistus on parantanut
4615:        ly, jolla koulumatkakustannukset korva-       erityisesti niiden opiskelijoiden tilannetta, jotka
4616:        taan keskiasteen opiskelijoille, on johta-    eivät aiemmin ole saaneet koulumatkakustan-
4617:        nut ekologisesti, taloudellisesti ja koulu-   nuksiinsa tukea lainkaan.
4618:        tuspoliittisesti kestämättömään tilantee-         Koulumatkatuki määräytyy opiskelijan todel-
4619:        seen, ja jos on,                              lisen koulumatkan mukaan eikä sen myöntämi-
4620:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       sessä tutki ta sitä, olisiko opiskelija voinut hakeu-
4621:        koulumatkatukiehdon         muuttamiseksi     tua oppilaitokseen, jonne hänen koulumatkansa
4622:        em. näkökohdat huomioon ottavana ta-          olisi lyhyempi tai matkakustannuksiltaan edulli-
4623:        valla?                                        sempi. Kun omavastuuosuus otetaan huomioon,
4624:                                                      opiskelijan saama hyöty hänen valitessaan oppi-
4625:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laitoksen, jossa opiskelevalla voidaan maksaa
4626: vasti seuraavaa:                                     koulumatkatukea, jää yleensä varsin vähäiseksi.
4627:                                                      On arvioitavissa, ettei koulumatkatuen merkitys
4628:    Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kou-     oppilaitoksen valinnassa ole kovin merkittävä.
4629: lumatkatuesta annetun lain (48/1997) mukaan          Koulutuksen järjestäjä voi toimia koulukulje-
4630: koulumatkatukeen ovat oikeutettuja lukion ja         tuksissa aktiivisesti ja joko joustavia koulukulje-
4631: lukio-opetusta vastaavaa opetusta antavan oppi-      tuksia järjestämällä tai osallistumalla omilla va-
4632: laitoksen sekä ammatillisen oppilaitoksen, mu-        roillaan koulumatkakustannusten tukemiseen.
4633: siikkioppilaitoksen sekä muun oppilaitoksen              Sekä voimassa olevan että ensi vuoden alussa
4634: ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvat          tulevan lainsäädännön lähtökohtana on perus-
4635: opiskelijat. Tukea myönnetään, kun opiskelija         koulun jälkeisessä koulutuksessa vapaan hakeu-
4636: käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai          tumisoikeuden periaate, jonka mukaan nuori voi
4637: oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämää koulukul-       itse valita koulutuspaikkansa. Tämän periaat-
4638: jetusta. Muulla tavoin koulumatkansa kulkeval-        teen vastaista olisi pyrkiä vaikuttamaan opiske-
4639: le tuki maksetaan vain, kun edellä tarkoitetut       lupaikan valintaan opiskeluajan taloudellista
4640: matkustustavat eivät ole mahdollisia. Tuki mak-       turvaa rajoittamalla. Ei myöskään voida pitää
4641: setaan päivittäisiä koulumatkoja varten ja edel-      perusteltuna, että lukiokoulutukseen sovellettai-
4642: lytyksenä on, että yhdensuuntainen koulumatka         siin koulumatkatukea myönnettäessä erilaisia
4643: on vähintään kymmenen kilometriä ja kuukau-           myöntämisperusteita kuin muuhun toisen asteen
4644: sittaiset koulumatkakustannukset ylittävät 300        koulutukseen.
4645: 
4646:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
4647: 
4648:                                                                          Ministeri Suvi-Anne Siimes
4649:                                           KK 1037/1998 vp                                              3
4650: 
4651: 
4652: 
4653: 
4654:                                        Tili Riksdagens Talman
4655: 
4656:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kostnaderna per månad överstiger 300 mark.
4657: anger, har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         Stödet för skolresor bestäms enligt prisnivån för
4658: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kollektivtrafiken. Den studerande står själv för
4659: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        en andel av skolresekostnaderna. Denna betal-
4660: mål nr 1037:                                         ningsandel är 250 mark per månad.
4661:                                                         Lagen om stöd för skolresor gör det möjligt att
4662:           Är Regeringen medveten om att det          betala stöd för skolresor enligt enhetligare princi-
4663:        förfarande enligt vilket studerande på        per än tidigare. Reformen har speciellt förbättrat
4664:        mellanstadiet får ersättning för skolrese-    sådana studerandes situation som inte tidigare
4665:        kostnaderna har Iett tili en ekologiskt,      fått något stöd för sina skolresekostnader.
4666:        ekonomiskt och utbi1dningspo1itiskt              Stödet för skolresor bestäms enligt den stude-
4667:        ohållbar situation, och om Regeringen         randes faktiska skolresa och vid beviljandet ut-
4668:        känner tili detta,                            reds inte om den studerande skulle ha kunnat
4669:           vilka åtgärder avser Regeringen då         söka tili en läroanstalt där skolresan hade varit
4670:        vidta för att ändra villkoret för stöd för    kortare eller resekostnaderna lägre. När betal-
4671:        sko1resor så att ovannämnda synpunkter        ningsandelen tas i betraktande blir den nytta den
4672:        beaktas?                                      studerande har av att välja en läroanstalt där de
4673:                                                      studerande kan få stöd för skolresorna i allmän-
4674:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        het rätt liten. Det kan antas att skolresestödets
4675: anföra följande:                                     betydelse inte är särskilt stor vid valet av läroan-
4676:                                                      stalt. Utbildningsanordnaren kan inta en aktiv
4677:    Enligt lagen om stöd för skolresor för stude-     roll vid skoltransporterna antingen genom att
4678: rande i gymnasier och yrkesläroanstalter (48/        ordna smidiga skolskjutsar eller genom att med
4679: 1997) gäller rätten tili stöd för skolresor stude-   egna medel stöda kostnaderna för skolresorna.
4680: rande i gymnasier eller vid läroanstalter som ger       Utgångspunkten för gällande lagstiftning och
4681: undervisning som motsvarar gymnasieundervis-         för den lagstiftning som träder i kraft vid ingång-
4682: ning samt studerande som deltar i grundläggande      en av nästa år är den princip som gäller inom
4683: yrkesutbildning vid yrkesläroanstalter, musiklä-     utbildningen efter grundskolan om att den stude-
4684: roanstalter eller andra läroanstalter. Stödet be-    rande fritt skall kunna välja sin utbildningsplats.
4685: viljas när den studerande för sin skolresa anlitar   Det skulle stå i strid med denna princip att försö-
4686: kollektivtrafik eller skolskjuts som läroanstal-     ka påverka valet av studieplats genom att be-
4687: tens huvudman ordnar. För andra transporter          gränsa den ekonomiska tryggheten för studieti-
4688: betalas stöd endast om ovan avsedda fårdsätt         den. Det kan inte heller anses motiverat att man
4689: inte är möjliga. Stödet betalas för de dagliga       inom gymnasieutbildningen skulle tillämpa and-
4690: skolresorna och ett villkor är att skolvägen i ena   ra grunder för beviljande av stöd för skolresor än
4691: riktningen är minst 10 kilometer och att skolrese-   inom annan utbildning på andra stadiet.
4692: 
4693:      Helsingforsden 21 oktober 1998
4694: 
4695:                                                                          Minister Suvi-Anne Siimes
4696:                         1
4697: 
4698: 
4699: 
4700: 
4701:                     1
4702:                     1
4703: 
4704: 
4705:                 1
4706:                 1
4707: 
4708: 
4709: 
4710: 
4711:             1
4712:             1
4713: 
4714: 
4715:         1
4716:         1
4717: 
4718: 
4719: 
4720: 
4721:     1
4722:     1
4723: 
4724: 
4725: 1
4726: 1
4727:                                               KK 1038/1998 vp
4728: 
4729: 
4730: Kirjallinen kysymys 1038
4731: 
4732: 
4733: 
4734: 
4735:                                      Irja Tuloneo /kok: Tullilaitoksen rekisteröidyn asiakkaan valvon-
4736:                                           nasta
4737: 
4738: 
4739:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4740: 
4741:     Tullihallitus hyväksyi päätöksellään 125/470/           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4742: 11.12.1986 Oy Arisaukko A b:n tullilaitoksen re-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4743: kisteröidyksi asiakkaaksi. Yhtiölle määrättiin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4744: tullilaitoksen rekisteröidyn asiakkaan vakuutena         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4745: 500 000 markan suuruinen pankki takaus. Rekis-
4746: teröintiin liittyvät vakuudet ovat olleet pelkäs-                   Ovatko tulliviranomaiset toimineet
4747: tään huolitsijan ja tullihallituksen tiedossa.                   virkavelvollisuuksiensa vastaisesti jät-
4748:     Oy Arisaukko Ab:n palveluita käyttäneet yrit-                täessään valvomatta asiakasrekisteriin
4749: täjät maksoivat huolintalaskujensa yhteydessä                    merkitylle Oy Arisaukko Ab:lle määrä-
4750: tullimaksut ja verot, jotka Oy Arisaukko Ab                      tyn vakuuden riittävyyden ja jättäessään
4751: kuitenkinjätti tilittämättä tullilaitokselle vuonna              tiedottamatta yhtiön palveluita käyttä-
4752:  1993. Oy Arisaukko Ab asetettiin konkurssiin                    neille yrityksille maksamattomista mak-
4753: 22.8.1996.                                                       suista ja yhtiön kanssa tehdystä velkasa-
4754:     Oy Arisaukko Ab:n palveluita käyttäneitä                     neeraussopimuksesta,
4755: yrittäjiä ei informoitu maksamattomista mak-                        onko Hallituksen mielestä kohtuullis-
4756: suista eikä siitä, että tullihallitus teki Oy Arisauk-           ta, että yrittäjät, jotka ovat maksunsa
4757:  ko Ab:n kanssa vuonna 1993 sopimuksen velka-                    maksaneet kertaalleen huolintaliikkeelle,
4758:  saneerauksesta. Oy Arisaukko Ab:tä ei poistettu                 joutuvat maksamaan ne toiseen kertaan,
4759:  tullilaitoksen asiakasrekisteristä, vaikka tulli oli            sekä
4760:  tietoinen yhtiön maksuvaikeuksista. Yrittäjät                      miten Hallitus aikoo toimia, ettei vas-
4761:  saivat tiedon maksamattomista maksuista vasta                   taavanlaisia virheitä pääsisi tapahtu-
4762:  melkein kolmen vuoden kuluttua niiden eräänty-                  maan?
4763:  misestä, vaikka viivästyskorko kertyi koko ajan.
4764: 
4765:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
4766: 
4767:                                              Irja Tulonen /kok
4768: 
4769: 
4770: 
4771: 
4772:  280043
4773: 2                                         KK 1038/1998 vp
4774: 
4775: 
4776: 
4777: 
4778:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4779: 
4780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       velletaan tullilainsäädäntöä, joka on kumottu
4781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1.1.1995 voimaan tulleella lainsäädännöllä. Ky-
4782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      symyksessä tarkoitetusta asiasta on saatu selvitys
4783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-      myös Tullihallitukselta.
4784: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Vuonna 1972 alkoi silloinen luottoasiakasjär-
4785: 1038:                                                jestelmä,jossa luottoasiakas sai tavaran haltuun-
4786:                                                      sa ennen verojen maksamista, mutta ilman va-
4787:           Ovatko tulliviranomaiset toimineet         kuutta. Järjestelmän luomisen tarkoituksena oli
4788:        virkavelvollisuuksiensa vastaisesti jät-      vähentää yritysten ja valtion transaktiokustan-
4789:        täessään valvomatta asiakasrekisteriin        nuksia. Vuonna 1975 tullilaitoksella oli noin
4790:        merkitylle Oy Arisaukko Ab:lle määrä-         1 800 luottoasiakasta, joista noin 20:lla oli va-
4791:        tyn vakuuden riittävyyden ja jättäessään      kuus. Vuoden 1979 alussa luottoasiakkaat muut-
4792:        tiedottamatta yhtiön palveluita käyttä-       tuivat uuden tullilain (573/1978) voimaantulon
4793:        neille yrityksille maksamattomista mak-       seurauksena tullilaitoksen rekisteröidyiksi asiak-
4794:        suista ja yhtiön kanssa tehdystä velkasa-     kaiksi. Tullilaitoksen rekisteröidyiltä asiakkailta
4795:        neeraussopimuksesta,                          alettiin vaatia vakuuksia vasta 1980-luvun alku-
4796:           onko Hallituksen mielestä kohtuullis-      puolella, tällöinkin vain tullilaskujen maksuvai-
4797:        ta, että yrittäjät, jotka ovat maksunsa       keuksien tai yrityksen taloudellisen tilan selkeän
4798:        maksaneet kertaalleen huolintaliikkeelle,     heikkenemisen takia. Lopulta yleisen lamanjoh-
4799:        joutuvat maksamaan ne toiseen kertaan,        dosta myös niin kutsutuilta normaalimaksajilta
4800:        sekä                                          ryhdyttiin vaatimaan vakuuksia 1990-luvun
4801:           miten Hallitus aikoo toimia, ettei vas-    alussa.
4802:        taavanlaisia virheitä pääsisi tapahtu-            Ennen vuotta 1995 voimassa olleen edellä mai-
4803:        maan?                                         nitun vuoden 1978 tullilain 44 §:n mukaan sekä
4804:                                                      tavaranhaltija että huolintaliike olivat rinnak-
4805:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaisessa täysimääräisessä vastuussa tullilaskujen
4806: vasti seuraavaa:                                     maksamisesta. Lain 65 §:n mukaan Tullihallituk-
4807:                                                      sella oli oikeus hakemuksesta hyväksyä rekiste-
4808:     Kysyjä viittaa tapaukseen, jossa Oy Arisauk-     röidyksi asiakkaaksi luotettava ja vastuukykyi-
4809: ko Ab -nimisen huolintaliikkeen asiakkaat ovat       nen tavaranhaltija, huolitsija tai meklari. Rekis-
4810: kokeneet joutuneensa maksamaan tullilaitoksen        teriasiakkuuden sisältö siis oli, että tavara voitiin
4811: kantamat tullit ja muut tuonnin yhteydessä kan-      luovuttaa tällaiselle asiakkaalle ennen tullilas-
4812: nettavat verot ja maksut kahteen kertaan. Tulli-     kun maksamista.
4813: laitoksen luottoasiakkaana olleen huolintaliik-          Vuoden 1978 tullilaissa ei säädetty mitään va-
4814: keen asiamiespalveluita käyttämällä päämiesten       kuuksista, ei myöskään tulliasetuksessa (574/
4815: eli tavaranhaltijoiden oli mahdollista saada maa-     1978). Hallituksen esityksessä (10/1978 vp) tode-
4816: hantuomansa tavarat haltuunsa jo ennen kuin          taan tullilain 44 §:n yksityiskohtaisissa peruste-
4817: tullit ja muut verot ja maksut oli maksettu. Tällä   luissa muun muassa seuraavaa: "Tavaranhaltija
4818: tavoin syntyi tullivelkaa. Oy Arisaukko Ab oli       suorittaa tapauksesta riippuen etukäteen tai jäl-
4819: saanut tullivelan maksua varten suoritukset pää-     kikäteen huolitsijalle tullilaskun määrää vastaa-
4820: miehiltään, mutta ei ollut suorittanut maksuja       van osuuden huolintalaskusta. Tästä syystä ny-
4821: tullilaitokselle. Huolintaliikkeen maksukyvyttö-     kyinen järjestelmä, jossa tavaranhaltija ja huolit-
4822: myyden vuoksi tullilaitos on perinyt tullit, verot   sija vastaavat yhdessä tullilaskun maksamisesta,
4823: ja maksut huolintaliikkeen päämiehiltä. Kysy-        on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Vas-
4824: myksessä tarkoitetussa tapauksessa oli kyse tul-     tuu on jakamaton eikä pääluvun mukainen."
4825: leista ja veroista, joiden määräminen oli perustu-       Riittävänä järjestelynä valtion verosaatavien
4826: nut ennen Suomen EU:n jäsenyyttä tapahtunei-         turvaamiseksi huolintaliikkeiden toimittamissa
4827: siin tuontitapahtumiin. Tämän vuoksi asiassa so-     tullauksissa pidettiin laissa säädettyä yhteisvas-
4828:                                               KK 1038/1998 vp                                               3
4829: 
4830: tuuta. Vakuudesta säätämistä ei oltu pidetty tar-        Oy Arisaukko Ab:n kanssa yhtiön rahoitta-
4831: peellisena edes niiden tullausten yhteydessä,            japankin sekä valtiovarainministeriön, kauppa-
4832: joista tullilaitoksen rekisteröidyt asiakkaat huo-       ja teollisuusministeriön, työministeriön, kehitys-
4833: lehtivat itse. Tällaisissa tapauksissa ei siis ollut     aluerahaston ja Valtiontakuukeskuksen yhteisel-
4834: edes yhteisvastuussa olevaa huolintaliikettä vas-        lä ratkaisulla. Kun kävi selväksi, että asialle ei
4835: taamassa verosaatavista.                                 ollut edellytyksiä ja valtiovarainministeriö oli
4836:      Vaikka vakuuden vaatimisesta tuli yleisen la-       tehnyt asiasta päätöksensä, tullilaitos ryhtyi pe-
4837: man johdosta useimmissa tapauksissa käytän-              rintään tavaranhaltijoita kohtaan vuonna 1996.
4838: nössä rekisteriasiakkuuden ehto, huolintaliik-               Tavaranhaltijoiden, jotka ovat katsoneet tul-
4839: keille voitiin asettaa lakiin perustuvan yhteisvas-      lilaitoksen heihin kohdistaman perinnän koh-
4840: tuun vuoksi alhaisempi vakuus kuin muille tulli-         tuuttomaksi, on ollut mahdollista tehdä Tulli-
4841: laitoksen rekisteröidyille asiakkaille. Lamankin         hallitukselle tulliverolain (575/1978) 26 §:n mu-
4842:  oloissa on hyvin epätodennäköistä, että huolin-         kainen kohtuullistaruishakemus sekä tullivelan
4843:  taliikeja tavaranhaltijajoutuvat yhtä aikaa mak-        pääomasta että viivästysseuraamuksista. Tällai-
4844:  sukyvyttömiksi.                                         sia hakemuksia on tehty runsaasti, ja Tullihalli-
4845:      Vakuuden tarkoituksena on aina ollut pelkäs-        tus on jo poistanut huomattavan summan tulli-
4846:  tään valtion verosaatavien turvaaminen eikä             velan yhteismäärästä. Kohtuullistamishake-
4847:  lainkaan liikeyritysten ja huolintaliikkeiden kes-      mukset käsitellään tapauskohtaisesti. Koska
4848:  kinäiseen asiamiessuhteeseen perustuvien vastui-        valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus ottaa
4849:  den turvaaminen.                                        periaatteellisesti tärkeäksi katsomansa kohtuul-
4850:      Tulliviranomaiset eivät ole Oy Arisaukko Ab         listamishakemukset ratkaistavakseen, valtiova-
4851:  -yhtiön tapauksessa voineet oma-aloitteisesti tie-      rainministeriö on keskustellut Tullihallituksen
4852:  dottaa maksamattomista tulliveloista yhtiön pal-        kanssa tapaukseen sovellettavista yleisistä peri-
4853:  veluksia käyttäneille yrityksille, koska tuoiloisen     aatteista. Kohtuullistamishakemuksia voi tehdä
4854:  tullilain 67 §:n mukaan tulliviranomainen oli vel-      edelleen.
4855:  vollinen pitämään salassa toisen liiketoiminnasta           Todettakoon, että eduskunnan oikeusasia-
4856:  tietoonsa saarnat tiedot. Kuitenkin tulliviran-         mies tutkii kantelun perusteella viranomaisten
4857:  omaisilla oli oikeus ja velvollisuuskin kysyttäessä     menettelyä kyseessä olevassa asiassa. Valtiova-
4858:  kertoa tavaranhaitijoille heidän omien tullaus-         rainministeriö on antanut asiasta selvityksen
4859:   päätöstensä mukaisten maksujen suorituksista.          26.2.1998.
4860:   Hyvin monet Oy Arisaukko Ab:n asiakkaista                  Lainsäädäntö on Suomen liityttyä Euroopan
4861:   varmistivatkin suoritukset tällä tavoin. Huolelli-     unioniin muuttunut vakuuksien osalta seuraa-
4862:   silla tavaranhaltijoilla oli siis mahdollisuus val-    vasti. Vakuuden antamisesta on tullut rekisteri-
4863:   voa asiamiehensä toimintaa.                            asiakkuuden ehto kaikissa tapauksissa, koska
4864:       Sen jälkeen kun Oy Arisaukko Ab oli ajautu-        yhteisön tullilainsäädäntö edellyttää, että mak-
4865:   nut maksuvaikeuksiin, Tullihallitus olisi voinut       samattomilletulleille on sadan prosentin vakuus.
4866:   heti ryhtyä perimään tullivelkoja tavaranhalti-        Tullihallituksen päätettävissä sen sijaan on, vaa-
4867:   joilta, jolloin he olisivat saaneet tiedon vastuis-    ditaanko maahantuonnin perusteella kannetta-
4868:   taan. Oy Arisaukko Ab:n ja sen päävelkojien            valle arvonlisäverolle vakuusja mikä on sen mää-
4869:   kanssa pyrittiin kuitenkin löytämään ratkaisu,         rä. Suunnitteilla olevassa integroidussa tulliselvi-
4870:   jonka mukaisesti yhtiö voisi suorittaa tullivelan.     tysjärjestelmässä huolintaliikkeille ei kuitenkaan
4871:   Tällöin ei olisi ollut tarvetta ryhtyä perimään        enää asetettaisi yhteisvastuun perusteella alhai-
4872:   tullivelkoja tavaranhaltijoilta. Tässä tarkoituk-      sempaa vakuutta kuin muille tullilaitoksen rekis-
4873:   sessa Tullihallitus osallistui syyskuussa 1993 vel-    teröiduille asiakkaille.
4874:   kasaneeraussopimukseen,jonka mukaisesti tulli-             Sellaisissa asiamies tilanteissa, joihin myös yh-
4875:   velka oli tullut pääomaltaan kokonaan suorite-         teisön lainsäädännön mukaan kuuluu yhteisvas-
4876:    tuksi. Edellä mainitun salassapitovelvoitteen         tuu tullivelasta, ei koskaan päästä täysin eroon
4877:   vuoksi Tullihallitus ei voinut tästä sopimuksesta-     siitä riskistä, että päämies joutuu suorittamaan
4878:    kaan tiedottaa huolintaliikkeen päämiehille.          ainakin osan tullilaskun määrästä 'toiseen ker-
4879:    Kun yhtiö ei kyennytkään toteuttamaan tehtyä          taan'. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin tullin
4880:    sopimusta, yhtiö poistettiin asiakasrekisteristä      määrälle, vaaditaan arvonlisäverolle 100 prosen-
4881:    6.7.1994, eikä tullivelkaa voinut enää syntyä li-     tin vakuus erittäin harvoin. Tavaranhaltijoiden
4882:    sää.                                                  tulee edelleen myös itse varmistaa, että heidän
4883:       Vielä tämänkin jälkeen asia yritettiin selvittää   asiamiehensä toimivat asianmukaisesti.
4884: 4                                        KK 1038/1998 vp
4885: 
4886:    Lopuksi voidaan kuitenkin todeta, että yritys-   painotteisempaan suuntaan. Lopullinen tavoite
4887: ten maksukyvyttömyysrikin valvonta on ollut         on päästä kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan,
4888: viime vuosina Tullihallituksessa voimakkaasti       jossa tehdään riskianalyysi ja sen perusteella ryh-
4889: kehittyvä toiminnan osa-alue. Tietojärjestelmiä     dytään toimenpiteisiin, joilla minimoidaan luot-
4890: on kehitetty siten, että maksukyvyttömyysval-       totappioriski.
4891: vonta on kehittynyt aiempaa huomattavasti etu-
4892: 
4893:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
4894: 
4895:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
4896:                                             KK 1038/1998 vp                                                5
4897: 
4898: 
4899: 
4900: 
4901:                                          Tili Riksdagens Talman
4902: 
4903:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        den 1 januari 1995. En utredning i ärendet har
4904: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         också inhämtats av Tullstyre1sen.
4905: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          År 1972 in1eddes det dåvarande systemet med
4906: man Irja Tuloneo undertecknade spörsmål nr             kreditkunder, en1igt vi1ket en kreditkund utan
4907: 1038:                                                  säkerhet fick ta varan i besittning innan skatterna
4908:                                                        hade betalats. Syftet med systemet var att minska
4909:           Har tullmyndigheterna handlat i strid        transaktionskostnaderna för företag och staten.
4910:        med sina tjänsteplikter när de har låtit bli    År 1975 hade tullverket ca 1 800 kreditkunder, a v
4911:        att övervaka om den säkerhet som                vilka ca 20 hade ställt säkerhet. Efter att den nya
4912:        bestämdes för det i kundregistret upptag-       tullagen (573/1978) hade trätt i kraft, b1ev kredit-
4913:        na bolaget Oy Arisaukko Ab är tillräcklig       kunderna vid ingången av 1979 registrerade kun-
4914:        och när de har låtit bli att informera de       der hos tullverket. Först i början av 1980-ta1et
4915:        företag som anlitat detta bolags tjänster       började man kräva säkerheter av tullverkets re-
4916:        om de obeta1da avgifterna och bo1agets          gistrerade kunder, och även då endast i fall av
4917:        skuldsaneringsavta1,                            betalningssvårigheter som gäller tullräkningarna
4918:           anser Regeringen att det är rimligt att      eller en klar försämring av ett företags ekonomis-
4919:        företagare som redan en gång har beta1at        ka situation. Tili slut började man i början av
4920:        avgifterna tili speditionsfirman måste be-      1990-talet på grund a v den allmänna ekonomiska
4921:        ta1a dem en gång tili, samt                     nedgången också kräva säkerhet av s.k. normala
4922:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta        betalare.
4923:        för att hindra att motsvarande fe1 upp-            Enligt 44 § i den ovan nämnda tullagen från
4924:        står?                                           1978 som gällde före 1995 delades det fulla ansva-
4925:                                                        ret för beta1ningen av tullräkningarnajämnt me1-
4926:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          1an varuhavaren och speditionsfirman. Enligt 1a-
4927: anföra fö1jande:                                       gens 65 § kunde Tullstyre1sen på ansökan som
4928:                                                        registrerad kund godkänna tillförlitlig och veder-
4929:    Spörsmå1sställaren hänvisar tili ett fall där       häftig varuhavare, speditör eller mäklare. Tili
4930: kunderna tili en speditionsfirma vid namn Oy           registrerade kunder kunde varor således utläm-
4931: Arisaukko Ab anser att de har varit tvungna att        nas innan tullräkningen hade betalts.
4932: två gånger beta1a de tullar och övriga skatter och        1 1978 års tullag fanns inga bestämmelser om
4933: avgifter som tullverket tar ut vid import. Genom       säkerheter, inte heller i tullförordningen (574/
4934: att utnyttja ombudstjänsterna hos speditions-          1978). 1 regeringens proposition (10/1978 rd)
4935: firman, som var kreditkund hos tullverket, kunde       konstateras i detaljmotiveringen ti1144 § tullagen
4936: huvudmännen, dvs. varuhavarna, ta sina impor-          bl.a. följande: "Varuhavaren erlägger beroende
4937: terade varor i besittning redan innan tullarna och     på fall i för- eller efterskott tili speditören dendel
4938: de övriga skatterna och avgifterna hade betalts.       av speditionsräkningen som motsvarar tullräk-
4939: På detta sätt uppstod en tullsku1d. Oy Arisaukko       ningen. Av denna anledning har det nuvarande
4940: Ab hade fått beta1ningar av sina huvudmän för          systemet, där varuhavaren och speditören till-
4941: att beta1a tullsku1den, men hade inte betalt av-       sammans ansvarar för betalningen av tullräk-
4942: gifterna tili tullverket. På grund av speditionsfir-   ningen, visat sig ändamålsenligt. Ansvaret är
4943: mans beta1ningsoförmåga har tullverket drivit in       odelat och inte bestämt efter huvudtalet."
4944: tullarna, skatterna och avgifterna hos speditions-        Det gemensamma ansvaret, om vilket bestäm-
4945: firmans huvudmän. 1 det fall som avses i               des i Iag, ansågs vara tiliräckligt för att trygga
4946: spörsmå1et var det fråga om tullar och skatter         statens skattefordringar vid speditionsfirmornas
4947: som hade påförts på grundva1 av sådan import           förtullningar. Det ansågs inte behövligt att be-
4948: som hade skett före Fin1ands EU-med1emskap. 1          stämma om säkerheter ens i fråga om sådana
4949:  ärendet tillämpas därför tullagstiftning som upp-     förtullningar som tullverkets registrerade kunder
4950: hävdes genom den 1agstiftning som trädde i kraft       skötte själva. 1 dessa fall fanns det således inte ens
4951: 6                                             KK 1038/1998 vp
4952: 
4953: en speditionsfirma med gemensamt ansvar som               vecklingsområdesfonden och statsgaranticen-
4954: såg tili skattefordringarna.                              tra1en. När det b1ev k1art att det inte fanns några
4955:    Även om krav på säkerhet på grund av den               förutsättningar för att 1ösa prob1emet och när
4956: allmänna ekonomiska nedgången i praktiken                 finansministeriet hade fattat sitt beslut i ärendet,
4957: blev ett villkor för kundregistrering i de flesta fall,   in1edde tullverket 1996 sin indrivning hos varu-
4958: fick speditionsfirmorna på grund av det lagstad-          havarna.
4959: gade gemensamma ansvaret ställa en mindre sä-                 Varuhavare som ansett att den indrivning som
4960: kerhet än tullverkets övriga registrerade kunder.         tullverket har riktat mot dem är oskä1ig har till
4961: Ä ven under ekonomiskt instabila förhållanden             Tullstyre1sen kunnat göra en jämkningsansökan
4962: är det högst osannolikt att både speditionsfirman         en1igt 26 § tullskatte1agen (575/1978) i fråga om
4963: och varuhavaren samtidigt blir betalningsoför-            både tullsku1dens kapital och dröjsmå1spåfölj-
4964: mögna.                                                    derna. Det har gjorts flera sådana ansökningar,
4965:    Syftet med säkerhet har alltid varit att endast        och Tullstyre1sen har redan dragit av en betydan-
4966: trygga statens skattefordringar och inte alls de          de summa av den sammanlagda tullsku1den.
4967: ansvarsförbindelser som hänför sig till affårsfö-         Jämkningsansökningarna behand1as från fall tili
4968: retags och speditionsfirmors inbördes ombuds-             fa11. Eftersom finansministeriet kan avgöra de
4969: förhållande.                                              jämkningsansökningar som det anser principiellt
4970:    1 fallet Oy Arisaukko Ab har tullmyndigheter-          viktiga, har det med Tullstyre1sen fört diskussio-
4971: na inte på eget initiativ kunnat informera de             ner om de allmänna principer som skall tillämpas
4972: företag som anlitat bolagets tjänster om de obe-          på detta fall. Jämkningsansökningar kan alltjämt
4973: talda tullskulderna, eftersom tullmyndigheterna           göras.
4974: enligt den dåvarande 67 § tullagen var skyldiga               Det bör konstateras att riksdagens justitieom-
4975: att hemlighålla uppgifter som de fått om andras           budsman med an1edning av en klagan under-
4976: affårsverksamhet. Tullmyndigheterna hade dock             söker myndigheternas förfarande i detta ärende.
4977: rätt och även skyldighet att på förfrågan ge varu-        Finansministeriet har den 26 februari 1998 läm-
4978: havarna uppgifter om huruvida avgifterna enligt           nat en utredning i ärendet.
4979: deras egna förtullningsbeslut hade betalts.                   När Finland b1ev med1em i Europeiska unio-
4980: Många av Oy Arisaukko Ab:s kunder kontrolle-              nen ändrades lagstiftningen i fråga om säker-
4981: rade betalningarna på detta sätt. Noggranna               heter. F ör att b1i registrerad som kund måste man
4982: varuhavare hade således möjlighet att övervaka            alltid ställa säkerhet, eftersom gemenskapens tul-
4983: sitt ombuds verksamhet.                                   lagstiftning förutsätter att detfinnsen 100-pro-
4984:    Efter att Oy Arisaukko Ab hade hamnat i                centig säkerhet för obetalda tullar. Det är där-
4985: betalningssvårigheter, skulle Tullstyrelsen genast        emot Tullstyrelsen som bes1utar om säkerhet
4986: ha kunnat driva in tullskulderna hos varuhavar-           skall krävas för den mervärdesskatt som tas ut på
4987: na, varvid dessa skulle ha fått kännedom om sitt          basis av import och om dess storlek. Enligt det
4988: ansvar. Man försökte dock tilisammans med Oy              integrerade tullk1areringssystem som är under
4989: Arisaukko Ab och dess huvudborgenärer finna               planering skall den säkerhet som krävs av spedi-
4990: en lösning så att bolaget skulle kunna betala             tionsfirmorna emellertid inte längre vara mindre
4991: tullskulden. Då skulle man inte ha behövt driva           på basis av det gemensamma ansvaret än den
4992: in tullskulderna hos varuhavarna. 1 denna avsikt          säkerhet som krävs av tullverkets övriga registre-
4993: deltog Tullstyrelsen i september 1993 i uppgöran-         rade kunder.
4994: det av ett sådant skuldsaneringsavtal enligt vilket           1 sådana ombudssituationer som även enligt
4995: tullskuldens kapital hade beta1ats i sin helhet. På       gemenskapens 1agstiftning omfattas av det ge-
4996: grund av den ovan nämnda sekretessky1digheten             mensamma ansvaret för tullskulder kan man a1d-
4997: kunde Tullstyre1sen inte heller informera spedi-          rig helt undgå risken för att en huvudman måste
4998: tionsfirmans huvudmän om detta avtal. Då bo1a-            betala åtminstone en del a v tullräkningen en and-
4999: get inte kunde fullgöra avta1et, avfördes det den 6       ra gång. Detta beror på att det är ytterst sällsynt
5000: ju1i 1994 ur kundregistret och därmed kunde               att en 100-procentig säkerhet krävs för mervär-
5001: tullsku1den inte 1ängre öka.                              desskatt, tili skillnad från vad som är fallet med
5002:    Ä ven efter detta försökte man reda ut ärendet         tullbeloppet. Varuhavarna skall alltjämt sjä1va
5003: med Oy Arisaukko Ab genom en gemensam 1ös-                också övervaka att deras ombud hand1ar på ett
5004: ning med den bank som hade bevi1jat bolaget               tilibörligt sätt.
5005: finansiering samt med finansministeriet, hande1s-             S1ut1igen kan det emellertid konstateras att
5006: och industriministeriet, arbetsministeriet, ut-           övervakningen av risken för betalningsoförmåga
5007:                                           KK 1038/1998 vp                                          7
5008: 
5009: hos företag är ett sådant delområde av Tullstyrel-   inriktad på framtiden. Det slutliga målet är en
5010: sen verksamhet som under de senaste åren har         total riskhantering som omfattar en riskanalys
5011: genomgått en kraftig utveckling. Datasystemen        och på basis av den vidtas åtgärder genom vilka
5012: har utvecklats så att övervakningen av betal-        risken för kreditförluster minimeras.
5013: ningsoförmåga i större utsträckning än förut är
5014: 
5015:      Helsingforsden 21 oktober 1998
5016: 
5017:                                                                          Minister Jouko Skinnari
5018:                                            KK 1039/1998 vp
5019: 
5020: Kirjallinen kysymys 1039
5021: 
5022: 
5023: 
5024: 
5025:                                    Jukka Tarkka /nuors ym.: Nuorisomäärärahojen jakoperusteista
5026: 
5027: 
5028: 
5029:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5030: 
5031:     Kunnallisten nuorisomäärärahojen jakope-          nämä järjestöt olivat anoneet. Tässä laskelmassa
5032: rusteet ovat herättäneet kriittistä kiinnostusta.     on huomioitu seuraavat järjestöt: Kokoomuksen
5033: Esimerkiksi viime keväänä ilmeni, että vuonna         Nuorten Liitto ry, Kokoomuksen Opiskelijaliit-
5034: 1997 Espoossa partiotaisille myönnettiin aluejär-     to Tuhatkunta ry, Nuorten Keskustan Liitto ry,
5035: jestöavustusta 36 markkaa jäsentä kohden, ja          Nuorten Kotkain Keskusliitto NKK ry, Sosiali-
5036: Kokoomuksen Espoon nuorille 703 markkaa               demokraattiset Nuoret ry, Sosialidemokraattiset
5037: jäsentä kohden (Länsiväylä 8.3.1998, Helsingin        opiskelijat ry, Suomen Ammattiin Opiskelevien
5038: Sanomat 12.3.1998). Tieto sai erityistä sisältöä      Keskusliitto SAKKI ry, Suomen Demokraatti-
5039: siitä, että samaan aikaan kokoomus kieltäytyi         nenNuorisoliitto- SD NL ry. ja Suomen Demo-
5040: yhdessä muiden suurimpien puolueiden kanssa           kratian Pioneerien Liitto- SDPL ry.
5041: vastaamasta täsmällisillä tiedoilla julkisuudessa        Muille tuen anojille myönnettiin 25 975 000
5042: esitettyihin epäilyihin, joiden mukaan poliittisten   markkaa, mikä oli 6 062 690 markkaa vähem-
5043: nuorisojärjestöjen ilmoittamissa jäsenmäärissä        män kuin nämä järjestöt olivat anoneet. Jaossa
5044:  on huomattavasti tyhjää ilmaa (Ilta-Sanomat          myönnettiin siis poliittisille järjestöille noin
5045:  18.5.1998).                                          2 prosenttia enemmän kuin ne anoivat,ja muiden
5046:     Tämän vuodenjakopäätös Espoossa osoittaa,         järjestöjen anomuksista karsittiin lähes 19 pro-
5047:  että partiolaiset ovat saaneet aluejärjestöavus-     senttia.
5048:  tusta 138 mk alle 18-vuotiasta jäsentä kohden.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5049:  Vastaava luku Kokoomuksen nuorisojärjestölle         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5050:  on 4 401 mk, Nuorille Kotkille 623 mk ja Pionee-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5051:  reille 314 mk.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5052:     Espoossa todettu vinosuuntaus ilmenee myös
5053:  opetusministeriön 1.4.1998 tekemässä päätök-                   Miten erilaisten nuorisojärjestöjen ta-
5054:  sessä, joka koskee veikkausvoittovaroista nuori-            sapuolinen kohtelu on toteutunut nuori-
5055:  sokasvatustyöhön osoitetun määrärahan jakoa                 somäärärahojen jaossa, ja
5056:  (talousarvion määräraha 29.98.50.13). Päätök-                  miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa
5057:  sellä myönnettiin yhdeksälle kaikkein selvimmin             varmistaa, että epäpoliittiset nuorisojär-
5058:  puoluepoliittiselle järjestölle 14 425 000 mark-            jestöt eivät joudu syrjinnän kohteeksi?
5059:  kaa, mikä oli 288 000 markkaa enemmän kuin
5060: 
5061:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
5062: 
5063:                      Jukka Tarkka /nuors                       Risto Penttilä /nuors
5064: 
5065: 
5066: 
5067: 
5068: 280043
5069: 2                                           KK 1039/1998 vp
5070: 
5071: 
5072: 
5073: 
5074:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5075: 
5076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         arvioidaan sen oman toiminta-ajatuksen toteu-
5077: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tumisessa.
5078: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-          Järjestöjen toiminnan laatua arvioitaessa ote-
5079: le jäsenelle kansanedustaja Jukka Tarkan ym.           taan huomioon toimintasuunnitelmien ja toi-
5080: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1039:         mintakertomusten vastaavuus. Hakijoiden avus-
5081:                                                        tusvuoden talousarvion ja aiempien vuosien ti-
5082:           Miten erilaisten nuorisojärjestöjen ta-      linpäätösten mukaiset hyväksyttävät menot
5083:        sapuolinen kohtelu on toteutunut nuori-         muodostavat tärkeimmän perusteen toiminnan
5084:        somäärärahojen jaossa, ja                       laajuuden arvioinnille. Toiminnan laajuuden ar-
5085:           miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa         viointiperusteena ovat myös jäsenten, perusyk-
5086:        varmistaa, että epäpoliittiset nuorisojär-      sikköjen ja piirijärjestöjen määrät. Toiminnan
5087:        jestöt eivät joudu syrjinnän kohteeksi?         laajuutta arvioidaan myös järjestön toiminnan
5088:                                                        piirissä olevien nuorten määrällä. Jäsenyyskri-
5089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teerit eri järjestöissä ovat toisistaan suuresti poik-
5090: vasti seuraavaa:                                       keavia, joten jäsenmäärillä ei ole toiminnan laa-
5091:                                                        juutta määritettäessä kovinkaan suurta merki-
5092:     Opetusministeriö jakaa vuosittain valtakun-        tystä.
5093: nallisille nuorisojärjestöille, valtakunnallisille        Hakijan taloudellista asemaa selvitetään tie-
5094: nuorisotyön palvelujärjestöille sekä muuta nuo-        doilla,joista ilmenevät hakijan varat ja velat sekä
5095: risotyötä tekeville järjestöille harkinnanvaraisia     järjestön saaman valtionavun määrä suhteessa
5096: vuosiavustuksia valtion talousarviossa osoitetun       hyväksyttäviin menoihin. Avustuksen määrän
5097: määrärahan verran, joka vuodelle 1998 oli              tarpeen arviointiin vaikuttavat hakijan edellise-
5098: 41 miljoonaa markkaa (talousarvion määräraha           nä vuonna saarnat sekä kuluvallevuodelle haetut
5099: 29.98.50).                                             muut julkiset avustukset. Hakijan taloudellista
5100:     Nuorisotyölain (235/1995) 8 §:n mukaisesti         omatoimisuutta selvitetään muun varainhankin-
5101: valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain         nan määrällä sekä valtionavun osuudella aiem-
5102: määräraha myönnettäväksi avustuksina valta-            pien vuosien tilinpäätöksessä.
5103: kunnallisille nuorisojärjestöille ja valtakunnalli-       Nuorisotyöasetuksen 3 §:n 2 momentissa on
5104: sille nuorisotyön palvelujärjestöille tulosperus-      järjestöjen yhteisten arviointiperusteiden lisäksi
5105: teisesti siten kuin asetuksella säädetään ja valtio-   viisi muuta kriteeriä, joiden avulla arvioidaan
5106: neuvoston päätöksellä määrätään. Opetusminis-          valtakunnallisten nuorisojärjestöjen avustamista
5107: teriö päättää vuosiavustuksen myöntämisestä            järjestökohtaisesti. Valtionavustusten myöntä-
5108: valtioneuvoston nimeämän valtakunnallisten             miseen vaikuttavat lisäksi
5109: nuorisojärjestöjen ja valtakunnallisten nuoriso-           1. hakijan valtiolta, kunnalta ja seurakunnalta
5110: työn palvelujärjestöjen vuosiavustuksia valmis-        saarnat muut avustukset,
5111: televan toimikunnan esityksestä.                          2. avustamisen tarve,
5112:     Nuorisotyölain 5 §:n mukaan kunnan toimi-             3. toiminnan tai toimenpiteen ajankohtaisuus,
5113: alaan kuuluu nuorisotyö. Kunnat päättävät nuo-            4. yhteiskunnallinen merkitys sekä
5114: risotyön toteuttamisesta kuin myös nuorisotoi-            5. opetusministeriön hankkimat nuoria koske-
5115: minnan tukemisesta täysin itsenäisesti.                vat tutkimukset ja selvitykset.
5116:     Nuorisotyöasetuksen (410/1995) 3 §:ssä on             Edustaja Tarkan kysymyksen perusteluosassa
5117: määrätty valtionavustusten myöntämisperus-             mainituille eräille puoluepoliittisille nuorisojär-
5118: teet. Sen mukaisesti valtionavustukset myönne-         jestöille ja SAKKI ry:lle myönnettiin vuonna
5119: tään tulosperusteisesti. Toteutunutta ja suunni-        1998 avustusta yhteensä 14 415 000 mk. Kyseiset
5120: teltua toimintaa arvioitaessa yhteisiä tulosperus-     järjestöt anoivat yhteensä 16 329 000 mk:n avus-
5121: teita ovat järjestöjen toiminnan laatu, laajuus ja     tusta. Näille järjestöille myönnetty summa on
5122: taloudellisuus. Kunkin järjestön tuloksellisuus        täten noin 12% pienempi kuin niiden anomusten
5123:                                           KK 1039/1998 vp                                             3
5124: 
5125: yhteissumma eikä 2 % suurempi niin kuin kysy-        liittinen nuorisojärjestö ja poliittinen varhais-
5126: myksessä on esitetty.                                nuorisojärjestö. Korkeimman hallinto-oikeuden
5127:    Avustusjärjestelmän toimivuutta arvioidaan        ratkaisun mukaan ministeri oli toiminut harkin-
5128: niin opetusministeriön kuin nuorisojärjestöjen-      tavaltansa puitteissa ja valitukset eivät aiheutta-
5129: kin näkökulmasta. Samoin opetusministeriö ja         neet toimenpiteitä.
5130: nuorisoasiain neuvottelukunta selvittävät sään-          Vuosiavustusjärjestelmää edelleen kehitet-
5131: nöllisesti nuorten järjestöosallistumista. Tuorein   täessä opetusministeriön painopisteenä on luoda
5132: selvitys on tehty tänä vuonna. A vustusjärjestel-    luotettava tapa mitata toimintaan säännöllisesti
5133: mä on mielestäni ollut toimiva, sillä nykyisen       osallistuvien määrää sekä vapaaehtoistyön
5134: nuorisotyölain ja -asetuksen voimassaoloaikana       osuutta järjestöjen toiminnassa. Tavoitteena on
5135: nuorisojärjestöjen vuosiavustusten jaosta on teh-    nykyistä läpinäkyvämpi ja yksinkertainen seu-
5136: ty ainoastaan kaksi valitusta korkeimpaan hal-       rantajärjestelmä, joka takaa järjestöille mahdol-
5137: linto-oikeuteen. Valittajina olivat tällöinkin po-   lisimman tasavertaisen kohtelun.
5138: 
5139:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
5140: 
5141:                                                                         Ministeri Suvi-Anne Siimes
5142: 4                                          KK 1039/1998 vp
5143: 
5144: 
5145: 
5146: 
5147:                                         Tili Riksdagens Talman
5148: 
5149:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      samhet gemensamma grunder för resultatet. Var-
5150: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        je organisations resultat bedöms utgående från
5151: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hur verksamhetsiden har förverkligats.
5152: man Jukka Tarkka m.fl. undertecknade spörs-               Vid bedömningen av kvaliteten på verksamhe-
5153: mål nr 1039:                                          ten i en organisation beaktas hur väl verksam-
5154:                                                       hetsplanen motsvarar verksamhetsberättelsen.
5155:           Hur har olika ungdomsorganisationer         De godtagbara utgifter som de sökande har en-
5156:        i praktiken bemötts lika vid fördelningen      ligt budgeten för understödsåret och enligt tidi-
5157:        av ungdomsanslagen, och                        gare års bokslut utgör den viktigaste grunden för
5158:           hur avser Regeringen i framtiden se till    bedömningen av verksamhetens omfattning. En
5159:        att opolitiska ungdomsorganisationer           bedömningsgrund för verksamhetens omfatt-
5160:        inte blir utsatta för diskriminering?          ning är också antalet medlemmar, basenheter
5161:                                                       och distriktsorganisationer. Ytterligare bedöms
5162:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         omfattningen med hjälp av antalet unga inom
5163: anföra följande:                                      organisationens verksamhet. Medlemskriterier-
5164:                                                       na skiljer sig i olika organisationer i hög grad från
5165:    Undervisningsministeriet tilldelar årligen de      varandra och därför har medlemsantalet inte så
5166: riksomfattande ungdomsorganisationerna, riks-         stor betydelse när verksamhetens omfattning be-
5167: omfattande serviceorganisationerna för ung-           stäms.
5168: domsarbetet samt andra organisationer som ut-              En sökandes ekonomiska ställning utreds med
5169: för ungdomsarbete årligt understöd enligt pröv-       hjälp av upplysning som visar sökandens till-
5170: ning i den mån som anslaget i statsbudgeten           gångar och skulder samt storleken på det erhåll-
5171: medger. För år 1998 var anslaget 41 milj. mk          na statsbidraget i förhållande till organisationens
5172: (moment 29.98.50)                                     godtagbara utgifter. På behovsprövningen av
5173:    Enligt 8 § i lagen om ungdomsarbete (235/          understödsbeloppet inverkar de övriga offentliga
5174: 1995) kan det i statsbudgeten årligen tas in anslag   understöd som sökanden har fått föregående år
5175: som skall beviljas de riksomfattande ungdomsor-       och de som sökts för innevarande år. Sökandens
5176: ganisationerna och de riksomfattande serviceor-       egna ekonomiska initiativkraft utreds med hjälp
5177: ganisationerna för ungdomsarbetet utgående            av omfattningen på den övriga medelsanskaff-
5178: från resultatet så som bestäms genom förordning       ningen samt statsbidragets andel i boksluten för
5179: och statsrådets beslut. Undervisningsministeriet      tidigare år.
5180: beslutar om beviljande av de årliga understöden           1 3 § 2 mom. i förordningen om ungdomsarbe-
5181: på förslag av en av statsrådet tillsatt kommission    te finns utöver de gemensamma bedömnings-
5182: som bereder årsunderstöden till de riksomfattan-      grunderna fem andra kriterier med vars hjälp
5183: de ungdomsorganisationerna och riksomfattan-          man bedömer hur de riksomfattande ungdoms-
5184: de serviceorganisationerna för ungdomsarbetet.        organisationerna skall understödas från fall till
5185:    Enligt 5 § i lagen om ungdomsarbete omfattar       fall. På beviljandet av statsunderstöden inverkar
5186: kommunernas verksamhetsfålt ungdomsarbetet.           alltså också
5187: Kommunerna beslutar helt självständigt om hur              1. övriga understöd som sökanden får av sta-
5188: ungdomsarbetet skall genomföras liksom om hur         ten, kommunen eller församlingen,
5189: ungdomsverksamhetens kall stödas.                         2. behovet av understöd,
5190:    1 3 § i förordningen om ungdomsarbete (410/            3. verksamhetens eller åtgärdens aktualitet
5191: 1995) fastställs grunderna för beviljande av stats-   och
5192: understöden. Enligt paragrafen beviljas under-            4. samhälleliga betydelse samt
5193: stöden utgående från resultatet. Vid bedömning-           5. de undersökningar och utredningar om ung-
5194: en av den genomförda och planerade verksamhe-         domen som undervisningsministeriet har skaffat.
5195: ten är kvaliteten, omfattningen och resurshus-            Riksdagsman Tarkka nämner i motiveringen
5196: hållningen i fråga om organisationernas verk-         till spörsmålet vissa partipolitiska ungdomsorga-
5197:                                            KK 1039/1998 vp                                              5
5198: 
5199: nisationer och SAKKI ry som år 1998 bevi1jades        två besvär hos högsta förvaltningedomstolen om
5200: understöd tili samman1agt 14 415 000 mk. Dessa        utdelningen av de årliga understöden tili ung-
5201: organisationer anhöll om totalt 16 329 000 mk i       domsorganisationerna. Och de som anförde be-
5202: understöd. Den summa som dessa organisatio-           svären var en politisk ungdomsorganisation och
5203: ner bevi1jades är så1edes ca 12 % mindre än den       en politisk skolungdomsorganisation. Enligt
5204: tota1a summan av ansökningarna och inte 2 %           högsta förvaltningsdomstolens avgörande hade
5205: större såsom det hävdas i spörsmålet.                 ministern handlat inom ramarna för sin pröv-
5206:    Understödssystemets funktionsduglighet be-         ningsrätt och besvären föranledde inga åtgärder.
5207: döms säväl ur undervisningsministeriets som              1 den fortsatta utvecklingen av systemet med
5208: ungdomsorganisationernas synvinkel. Likaså ut-        årliga understöd fokuserar undervisningsminis-
5209: reder undervisningsministeriet och delegationen       teriet pä att skapa ett tillförlitligt sätt att mäta
5210: för ungdomsärenden regelbundet de ungas orga-         antalet personer som regelbundet deltar i verk-
5211: nisationsaktivitet. Den fårskaste undersökning-       samheten samt viiken andel det frivilliga arbetet
5212: en är frän i är. U nderstödssystemet har enligt min   utgör av organisationernas verksamhet. Mä! et är
5213: mening fungerat bra, eftersom det under den tid       ett enkelt och mer genomskinligt uppföljnings-
5214: den gällande lagen respektive förordningen om         system som garanterar att organisationerna be-
5215: ungdomsarbete varit i kraft endast har anförts        handlas så lika som möjligt.
5216: 
5217:      Helsingfors den 23 oktober 1998
5218: 
5219:                                                                          Minister Suvi-Anne Siimes
5220:                                              KK 1040/1998 vp
5221: 
5222: Skriftligt spörsmål 1040
5223: 
5224: 
5225: 
5226: 
5227:                                     Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Planerna på att dra in skattebyråer
5228: 
5229: 
5230: 
5231:                                           Tili Riksdagens Talman
5232: 
5233:    1 7 § lagen om främjande av skärgårdens ut-          förstå i skärgårdskommunerna, där man anser
5234: veckling (494/1981) stadgas: "Staten bör i egen-        att dagens teknik uttryckligen skall användas för
5235: skap av arbetsgivare sträva efter att bevara statli-    att motverka att arbetsplatserna minskar och
5236: ga arbetsplatser i skärgården". Sedan konstate-         t.o.m. styra utvecklingen i motsatt riktning. 1 det
5237: ras, att om en statlig inrättning planerar minska       aktuella fallet bör man alltså överföra arbetsupp-
5238: antalet arbetsplatser i en skärgårdskommun skall        gifter på de existerande sidobyråerna i stället för
5239: i saken först begäras skärgårdsdelegationens ut-        att dra in dem och centralisera. Det verkar med
5240: låtande, vilket om möjligt sedan skall beaktas.         andra ord som om skattemyndigheterna inte ens
5241: Det sistnämnda fogades tili lagen genom en              försökt uppfylla första meningen i 7 § i lagen, dvs
5242: ändring 1993, för att, som det heter i motiverin-       att "sträva" efter att bevara statliga arbetsplatser
5243: garna i regeringens proposition (RP 99/1993 rd),        i skärgården.
5244: "framhäva betydelsen av statliga arbetsplatser i           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5245: skärgården".                                            ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
5246:     1 Abolands skärgård har skatteverket för av-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
5247: sikt att dra in skattebyråerna i både Korpo och         följande spörsmål:
5248: Kimito kommuner. Utlåtande kommer att begä-
5249: ras av såväl skärgårdsdelegationen som av kom-                    Anser Regeringen att en sådan centra-
5250: munerna, men man är orolig för att planerna                    lisering av arbetsplatserna inom skatte-
5251: kommer att visa sig svåra att påverka. Enligt                  förvaltningen som planeras beröra den
5252:  uppgift skall arbetsplatserna inom skatteförvalt-             åboländska skärgården är förenlig med
5253:  ningen i distriktet inte minskas, endast centralise-          7 § lagen om främjande av skärgårdens
5254:  ras. Primärt är det alltså inte ens fråga om en               utveckling?
5255:  sparåtgärd. Detta gör det hela ännu svårare att
5256: 
5257:       Helsingfors den 1 oktober 1998
5258: 
5259:                       Ulla-Maj Wideroos /sv                      Margareta Pietikäinen /sv
5260:                       Gunnar Jansson /sv                         Klaus Bremer /sv
5261: 
5262: 
5263: 
5264: 
5265:  280043
5266: 2                                           KK 1040/1998 vp
5267: 
5268: Kirjallinen kysymys 1040                                                                      Suomennos
5269: 
5270: 
5271: 
5272: 
5273:                                     Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Verotoimistojen lakkauttamissuunnitel-
5274:                                         mista
5275: 
5276: 
5277:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5278: 
5279:    Saariston kehityksen edistämisestä annetun          keammaksi ymmärtää saaristokunnissa, joiden
5280: lain (494/1981) 7 §:ssä säädetään: "Valtion tulee      mielestä nykytekniikkaa pitäisi nimenomaan
5281: työnantajana pyrkiä turvaamaan saaristossa ole-        käyttää työpaikkojen vähentämisen estämiseen
5282: vat valtion työpaikat". Tämän jälkeen todetaan,        ja jopa ohjata kehitystä vastakkaiseen suuntaan.
5283: että jos valtion laitos aikoo vähentää työpaik-        Kyseisessä tapauksessa tulisi siis siirtää työtehtä-
5284: koja saaristokunnassa, on asiasta ensin pyydet-        viä olemassa oleville sivutoimistoille sen sijaan,
5285: tävä saaristoasiain neuvottelukunnan lausunto,         että ne lakkautettaisiin ja toimintoja keskitettäi-
5286: joka on sitten pyrittävä ottamaan huomioon.            siin. Vaikuttaa siltä kuin veroviranomaiset eivät
5287: Viimeksi mainittu lisäys tehtiin lainmuutoksella       edes olisi yrittäneet täyttää lain 7 §:n ensimmäi-
5288: 1993, kuten hallituksen esityksen (HE 99/1993          sen virkkeen velvoitetta eli "pyrkiä" turvaamaan
5289: vp) perusteluissa todetaan "valtion saaristossa        saaristossa olevat työpaikat.
5290: olevien työpaikkojen merkityksen korostami-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5291: seksi".                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5292:    Turunmaan saaristossa verohallinto aikoo            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5293: lakkauttaa sekä Korppoon että Kemiön kuntien           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5294: verotoimistot. Lausunto pyydetään sekä saaris-
5295: toasiain neuvottelukunnalta että kunnilta, mutta                  Katsooko Hallitus sellaisen verohal-
5296: huolestuneita ollaan siitä, että suunnitelmiin olisi           linnon työpaikkojen keskittämisen, jota
5297: vaikea vaikuttaa. Saadun tiedon mukaan piirin                  suunnitellaan Turunmaan saaristoon,
5298: verohallinnon työpaikkoja ei vähennetä, ainoas-                olevan sopusoinnussa saariston kehityk-
5299: taan keskitetään. Ensisijaisesti kyse ei siis ole              sen edistämisestä annetun lain 7 §:n kans-
5300: edes säästötoimesta. Tämä tekee asian vielä vai-               sa?
5301: 
5302:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
5303: 
5304:                      Ulla-Maj Wideroos /r                       Margareta Pietikäinen /r
5305:                      Gunnar Jansson /r                          Klaus Bremer /r
5306:                                          KK 1040/1998 vp                                             3
5307: 
5308: 
5309: 
5310: 
5311:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5312: 
5313:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
5314: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vasti seuraavaa:
5315: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
5316: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj          Verohallinnoita saadun selvityksen mukaan
5317: Wideroosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      kysymyksessä oleva asia on vireillä Lounais-Suo-
5318: myksen n:o 1040:                                    men verovirastossa. Saariston kehittämisen edis-
5319:                                                     tämisestä annetun lain (494/1981) 7 §:n mukai-
5320:           Katsooko Hallitus sellaisen verohal-      sesti muun muassa saaristoasiain neuvottelukun-
5321:        linnon työpaikkojen keskittämisen, jota      nalta on pyydetty lausuntoa 16.11.1998 men-
5322:        suunnitellaan Turunmaan saaristoon,          nessä.
5323:        olevan sopusoinnussa saariston kehityk-         Asia on siten kysymyksessä esitetyiltä osin vie-
5324:        sen edistämisestä annetun lain 7 §:n kans-   lä vireillä, joten siihen ei voida tässä vaiheessa
5325:        sa?                                          ottaa enemmälti kantaa.
5326: 
5327:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
5328: 
5329:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
5330: 4                                       KK 1040/1998 vp
5331: 
5332: 
5333: 
5334: 
5335:                                      Tili Riksdagens Talman
5336: 
5337:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
5338: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande       anföra följande:
5339: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
5340: dagsman Ulla-Maj Widerroos m.fl. underteck-          Enligt en utredning från skatteförvaltningen
5341: nade spörsmål nr 1040:                            är ärendet anhängigt vid Sydvästra Finlands
5342:                                                   skatteverk. Med stöd av 7 § lagen om främjande
5343:           Anser Regeringen att en sådan centra-   av skärgårdens utveckling (494/1981) har ett ut-
5344:        lisering av arbetsplatserna inom skatte-   låtande av bl.a. skärgårdsdelegationen begärts
5345:        förvaltningen som p1aneras beröra den      före den 16 november 1998.
5346:        åboländska skärgården är förenlig med         Ärendet är tili den del som anges i spörsmå1et
5347:        7 § lagen om främjande av skärgårdens      fortfarande anhängigt och därför är det i detta
5348:        utveckling?                                skede inte möjligt att vidare ta ställning tili det.
5349: 
5350:     Helsingforsden 23 oktober 1998
5351: 
5352:                                                                          Minister Jouko Skinnari
5353:                                             KK 1041/1998 vp
5354: 
5355: Kirjallinen kysymys 1041
5356: 
5357: 
5358: 
5359: 
5360:                                     Sakari Smeds /skl: Kansalaisten tasa-arvoisuudesta terveydenhuol-
5361:                                        lossa
5362: 
5363: 
5364:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5365: 
5366:    Suomalainen terveydenhuolto perustuu poti-          vertaisuuden periaatetta ja on selkeä epäkohta,
5367: laiden tasavertaisuudelle, jolloin hoidon tarve on     joka on yksi askel ihmisiä eriarvoistavaan luok-
5368: sairaanhoitopalvelujen tärkein kriteeri. Tutki-        kayhteiskuntaan. Mielestänijokaisen tulee saada
5369: musten mukaan näin ei kuitenkaan aina ole, vaan        tarpeensa mukaan korkeatasoisen erikoissai-
5370: potilaiden varallisuudella on vaikutusta mm. ki-       raanhoidon palveluita iästä, asuinpaikasta ja va-
5371: rurgisen hoidon saantiin. Myös lääkärien kak-          rallisuudesta riippumatta. Yhteiskunnan tehtä-
5372: soisrooli sairaalalähetteitä kirjoittavina yksityis-   vänä on valvoa hoitojärjestelmän laatua sekä
5373: lääkäreinä ja julkisen sairaalan virkamieslääkä-       kansalaisten tasa-arvoisuutta terveydenhuollos-
5374: reinä, jotka usein vielä hoitavat erikoismaksu-        sa.
5375: luokan potilaita, on omiaan vääristämään tilan-            Hyväosaisten sairastavuus on yleensä vähä-
5376: netta varakkaiden ihmisten hyväksi.                    osaisia pienempi ja heidän resurssiosa mm. yksi-
5377:     Hyväosaisten yliedustus esimerkiksi sepel-         tyisten hoitopalveluiden käyttöön ovat suurem-
5378: valtimon ohitusleikkauksissa, harmaakaihileik-         mat. Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmän
5379: kauksissa ja lonkan tekonivelleikkauksissa on          ei tulisi enää vinouttaajulkisten hoitopalveluiden
5380: ollut tutkimusten mukaan ilmeinen. Näillä toi-         jakautumista. Tilanteen oikaisemiseksi tulee eri-
5381:  menpiteillä ei ole pelkästään vaikutusta elämän-      koissairaanhoidon palveluja julkisella sektorilla
5382: laatuun vaan myös kuolleisuuteen. Esimerkiksi          vahvistaa.
5383:  Stakesin tutkimuksen mukaan ohitusleikkauksia             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5384:  tehtiin 1980-luvun lopulla 40-64-vuotiaille toi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5385:  mihenkilömiehille 36 prosenttia enemmän kuin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5386:  työntekijämiehille, vaikka heidän kuolleisuuten-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5387:  sa samaan tautiin oli kaksinkertainen ylempiin
5388:  toimihenkilöihin verrattuna.                                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
5389:     Sairaanhoidollisten toimenpiteiden epätasai-                kansalaisten yhdenvertaisuuden takaa-
5390:  nen jakautuminen murtaa kansalaisten yhden-                    miseksi terveydenhuollossa?
5391: 
5392:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
5393: 
5394:                                             Sakari Smeds /skl
5395: 
5396: 
5397: 
5398: 
5399:  280043
5400: 2                                           KK 1041/1998 vp
5401: 
5402: 
5403: 
5404: 
5405:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5406: 
5407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dellisesta taantumasta ja henkilöstön supistami-
5408: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sesta huolimatta.
5409: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Terveydenhuollon väestötutkimuksen 1995-
5410: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari            1996 alustavien tulosten mukaan avoterveyden-
5411: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           huollon palvelujen käytön jakauma tuloryhmit-
5412: n:o 1041:                                              täin on säilynyt jokseenkin ennallaan 1980-luvun
5413:                                                        lopulla tehtyyn vastaavaan tutkimukseen verrat-
5414:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          tuna. Varakkaammat väestöryhmät edelleen
5415:         kansalaisten yhdenvertaisuuden takaa-          käyttävät jonkin verran köyhempiä väestöryh-
5416:         miseksi terveydenhuollossa?                    miä enemmän lääkäripalveluita, kun palvelutar-
5417:                                                        ve on vakioitu koetun terveydentilan ja kroonis-
5418:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ten sairauksien avulla. Ero muodostuu pääasias-
5419: vasti seuraavaa:                                       sa yksityislääkäripalvelujen ja työterveyspalvelu-
5420:                                                        jen käytöstä. Kun yksityislääkäreistä suuri osa
5421:     Maamme väestön terveydentilan yleinen kehi-        on erikoislääkäreitä, käyttävät varakkaammat
5422: tys on ollut myönteinen. Tästä huolimatta ovat         väestöryhmät enemmän nimenomaan erikoislää-
5423: väestöryhmien väliset terveyserot pysyneet en-         kärien palveluita. Yksityislääkäripalvelujen
5424: nallaan tai jopa suurentuneet. Sairastavuudessa        käyttöön liittyvien kustannusten ja suuriin asu-
5425: ja kuolleisuudessa on huomattavia eroja suku-          tuskeskuksiin keskittymisen takia palvelut eivät
5426: puolen, sosiaaliryhmien ja alueiden välillä. Eri       ole yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten saavu-
5427: väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämi-        tettavissa.
5428: nen on Suomen terveyspolitiikan keskeinen pai-            Avosairaanhoidon palvelujen tarjonnan ja
5429: noalue.                                                käytön kasvu on kuitenkin kohdistunut pääosin
5430:     Huolimatta siitä, että erikoissairaanhoidon        julkisen sektorin tuottamiin palveluihin, joita
5431: palveluja on määrällisesti jatkuvasti lisätty, on      väestöllä on tasavertaisemmat mahdollisuudet
5432: niiden kysyntä kasvanut kuitenkin tarjontaa            käyttää. Näin lääkäripalvelujen käytön rakenne
5433: enemmän. Tähän vaikuttaa osittain väestön              on muuttunut palvelujen tasavertaisuuden suun-
5434: ikääntyminen. Lisäksi erikoissairaanhoidossa on        taan.
5435: huomattavia alueellisia saatavuuseroja, jotka il-         Sairaalapalveluissa merkittävin muutos on ol-
5436: menevät pitkinä odotusaikoina poliklinikoille ja       lut palvelujen tarjonnan selvä kasvu 1990-luvun
5437: leikkauksiin. Tämä koskee erityisesti kaihileik-       alkupuolella. Tämä tuottavuuden kasvulla selit-
5438: kauksia ja sepelvaltimotaudin invasiivista hoi-        tyvä palvelujen lisäys on koskenut sekä erikois-
5439: toa. Tätä selittää osittain erot lääketieteellisissä   sairaanhoidossa tuotettavia avohoitopalveluita
5440: käytännöissä eri toimintayksiköiden välillä.           että sairaalapalveluita. Vuosittain sairaaloiden
5441:    Neljällä viidestä yksityisvastaanottoa pitäväs-     tuottamien hoitojaksojen kokonaismäärä ja
5442: tä lääkäristä on julkinen virka sairaalassa. Tutki-    useiden yksittäisten kirurgisten toimenpiteiden
5443: musten mukaan sairaalalääkäreiden yksityisvas-         määrä on lisääntynyt. Tuotannon tehostumisella
5444: taanotto ja sen yhteys erikoismaksuluokkaan on         on ollut myönteinen vaikutus palvelujen saata-
5445: potilaita eriarvoistavaa. Samaan tarpeeseen pe-        vuuden yhdenvertaisuudelle.
5446: rustuva operatiivinen hoito saattaa toteutua no-          Suomessa terveyspalveluiden kokonaiskäyttö
5447: peammin erikoismaksuluokassa kuin normaali-            näyttää määräytyvän pikemmin tarpeen kuin
5448: järjestelmässä.                                        maksukyvyn perusteella. Siten terveyspalvelui-
5449:    Kirjallisen kysymyksen taustalla olevan tutki-      hin liittyvät tasa-arvotavoitteet näyttäisivät ai-
5450: muksen tiedot käsittelevät viime vuosikymme-           nakin määrällisesti toteutuneen maassamme
5451: nen lopun tilannetta. Tähän verrattuna avoter-         suhteellisen hyvin. Sen sijaan terveyspalveluissa
5452: veydenhuollon ja sairaalapalvelujen tarjonta ja        havaitut tuloluokittaiset erot viittaavat lähinnä
5453: käyttö on kasvanut. Näin on tapahtunut talou-          palveluiden sisällön eroihin.
5454:                                           KK 1041/1998 vp                                           3
5455: 
5456:    Tutkimusten mukaan hoitosuhteenjatkuvuu-          toonpääsyä sekä perusterveydenhuollon ja eri-
5457: della on huomattavasti suurempi vaikutus palve-      koissairaanhoidon yhteistyötä ja keskinäistä toi-
5458: lujen käyttöön kuin sosioekonomisella asemalla.      mivuutta alueeliisin hoito-ohjelmin sekä ottaa
5459: Näin terveydenhuollon tasa-arvon tavoitteita         kaikissa terveyskeskuksissa käyttöön väestövas-
5460: voidaan edistää oleellisesti luomalla organisato-    tuinen toimintatapa. Näiden toimintatapojen on
5461: riset edellytykset jatkuvalle hoitosuhteelle, jol-   todettu edistävän tasa-arvoista hoitoonpääsyä.
5462: loin kyetään vähentämään hoitoon hakeutumi-          Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
5463: sen kynnystä ja lisäämään hoitoon hakeutunei-        hoitotakuukokeilusta tehdään johtopäätökset ja
5464: den käyntimääriä. Tässä tarkoituksessa sosiaali-     annetaan mahdolliset kansalliset toimintasuosi-
5465: ja terveysministeriö on käynnistänyt ja toteutta-    tukset vuoden loppuun mennessä. Lääkäripalve-
5466: nut useita kehittämishankkeita sekä tehnyt toi-      lujen saatavuuden parantamiseksi on lääkäri-
5467: menpide-ehdotuksia.                                  koulutuksen sisäänottomääriä lisätty sekä uudis-
5468:    Terveydenhuolto 2000-luvulle -kehittämis-         tettu lääkärikoulutusta vastaamaan nykyistä pa-
5469: hankkeen tavoitteena on parantaa mm. asiak-          remmin väestön ja palvelujärjestelmän tarpeita.
5470: kaan asemaa, palveluiden saatavuutta ja hoi-
5471: 
5472:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
5473: 
5474:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5475: 4                                           KK 1041/1998 vp
5476: 
5477: 
5478: 
5479: 
5480:                                          Tili Riksdagens Talman
5481: 
5482:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samt av sjukhustjänster ökat. Detta har skett
5483: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         trots den ekonomiska recessionen och det mins-
5484: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kade antalet anställda.
5485: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr                 Enligt preliminära resultat från Hälsotrygg-
5486: 1041:                                                  hetsundersökningen 1995-1996 har fördelning-
5487:                                                        en enligt inkomstgrupp i fråga om anlitandet av
5488:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tjänster inom öppenvården bibehållits så gott
5489:         ta för att garantera medborgarnas lik-         som oförändrad ijämförelse med resultaten från
5490:         ställdhet inom hälso- och sjukvården?          motsvarande undersökning från slutet av 1980-
5491:                                                        talet. De rikare befolkningsgrupperna använder
5492:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fortfarande läkartjänster något mera än de fatti-
5493: anföra följande:                                       gare när normen för behovet av service är det
5494:                                                        upplevda hälsotillståndet och kroniska sjukdo-
5495:    Den allmänna utvecklingen i fråga om den            mar. Skillnaden beror i huvudsak på anlitandet
5496: finska befolkningens hälsotillstånd har gått i en      av privata läkartjänster och företagshälsovårds-
5497: positiv riktning. Trots detta har skillnaderna         tjänster. Eftersom en stor del av privatläkarna är
5498: mellan de olika befolkningsgrupperna i fråga om        specialister anlitar de rikare befolkningsgrupper-
5499: hälsan bibehållits oförändrade eller t.o.m. ökat.      na uttryckligen mera specialisttjänster. Alla
5500: Sjukfrekvensen och dödligheten uppvisar avse-          medborgare har inte likvärdig tillgång till service
5501: värda skillnader mellan kön, socialgrupper och         till följd av kostnaderna för användningen av
5502: regioner. Ett centralt prioritetsområde inom den       privatläkartjänster och till följd av att servicen
5503: finska hälsopolitiken är att minska skillnaderna i     har koncentrerats till de stora bosättningscentru-
5504: hälsan mellan de olika befolkningsgrupperna.           men.
5505:    Trots att servicen inom den specialiserade              Det ökade utbudet på och anlitandet av öp-
5506: sjukvården kvantitativt har utökats oavbrutet          penvårdstjänster har likväl i regel gällt sådana
5507: har efterfrågan dock ökat mer än utbudet. Detta        tjänster som produceras av den offentliga sek-
5508: beror delvis på att befolkningen blir allt äldre.      torn och som medborgarna har mera likvärdiga
5509: Dessutom förekommer inom den specialiserade            möjligheter att använda. Sålunda har strukturen
5510: sjukvården avsevärda regionala skillnader i till-      i fråga om användningen av läkartjänster ändrats
5511: gången till service, vilket syns som långa vänteti-    i riktning mot mera likvärdiga tjänster.
5512: der till poliklinikerna och till operationer. Detta        Den mest betydande förändringen i fråga om
5513: gäller i synnerhet starroperationer och invasiv        sjukhustjänsterna har varit den tydliga ökningen
5514: behandling av kranskärlssjukdomar. Det har             i utbudet på service i början av 1990-talet. Denna
5515: delvis sin förklaring i skillnaderna mellan olika      ökning av servicen, vilken har sin förklaring i en
5516: verksamhetsenheter i fråga om medicinsk praxis.        ökning av produktiviteten, har gällt såväl sådana
5517:    Fyra av fem läkare med privat mottagning har        öppenvårdstjänster som produceras inom den
5518: en offentlig tjänst vid ett sjukhus. Undersökning-     specialiserade sjukvården som sjukhustjänster.
5519: ar visar att sjukhusläkarnas privatmottagningar        Det totala antalet vårdperioder som sjukhusen
5520: och deras samband med specialavgiftsklassen            årligen producerar och många enskilda kirurgi-
5521: gör patienterna olikvärdiga. Operativ behand-          ska ingrepp har ökat. Den effektiverade produk-
5522: ling som grundar sig på samma behov kan even-          tionen har haft en positiv inverkan på likvärdig
5523: tuellt genomföras snabbare i specialavgiftsklas-       tillgång till service.
5524: sen än inom det normala systemet.                          I Finland verkar den totala användningen av
5525:    Undersökningsuppgifterna som utgör bak-             hälsovårdstjänster snarare bero på behovet än på
5526: grund till det skriftliga spörsmålet beskriver situ-   betalningsförmågan. Jämlikhetsmålsättningen i
5527: ationen i slutet av det förra årtiondet. Ijämförel-    anknytning till hälsovårdstjänsterna verkar såle-
5528: se med dessa uppgifter har utbudet på och an-          des åtminstone kvantitativt ha förverkligats rela-
5529: vändningen av den öppna hälsovårdens tjänster          tivt väl i vårt land. Skillnaderna i inkomstklass,
5530:                                            KK 1041/1998 vp                                              5
5531: 
5532: vilka har observerats i fräga om hälsovärdstjäns-     bättra klientens ställning, tillgången tili tjänster
5533: terna, tyder däremot främst på skillnader i servi-    och möjligheterna att fä värd samt samarbetet
5534: cens innehåll.                                        mellan bashälsovärden och den specialiserade
5535:    Enligt undersökningar har kontinuiteten i ett      hä1sovården och deras ömsesidiga funktion med
5536: vårdförhållande en avsevärt större inverkan pä        regionala vårdprogram samt att i alla hälso-
5537: anlitandet av service än den socio-ekonomiska         värdscentraler ta i bruk ett verksamhetssätt som
5538: ställningen. Pä detta sätt kan mälsättningen dä       bygger pä befolkningsansvar. Dessa verksam-
5539: det gäller jämlikhet inom hälso- och sjukvården       hetssätt har konstaterats främja likvärdiga möj-
5540: främjas väsentligt genom att organisatoriska för-     ligheter att få värd. Före utgången av detta är
5541: utsättningar för ett kontinuerligt vårdförhållan-     skall slutsatser dras i fråga om försöket med
5542: de skapas, varvid det är möjligt att sänka tröskeln   värdgaranti inom bashälsovården och den spe-
5543: för att folk skall söka värd samt att öka antalet     cialiserade vården samt eventuella nationella re-
5544: besök i fråga om personer som sökt vård. 1 detta      kommendationer utfårdas. För att tillgången tili
5545: hänseende har social- och hälsovärdsministeriet       läkartjänster skall förbättras har antalet sökande
5546: inlett och genomfört flera utvecklingsprojekt         som tas in tillläkarutbildningen utökats och lä-
5547: samt framställt förslag tili åtgärder.                karutbildningen har ändrats så, att den bättre än
5548:    Målsättningen för utvecklingsprojektet Häl-        för närvarande motsvarar befolkningens och ser-
5549: so- och sjukvård för 2000-talet är bl.a. att för-     vicesystemets behov.
5550: 
5551:      Helsingfors den 21 oktober 1998
5552:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
5553:                                             KK 1042/1998 vp
5554: 
5555: Kirjallinen kysymys 1042
5556:                                     Kari Kantalainen /kok ym.: Kuorma-autoalan työehtosopimuksen
5557:                                         yleissitovuudesta
5558: 
5559: 
5560:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5561: 
5562:     Oikeuskansleri totesi 26.5.1998 antamassaan        vien työntekijöiden määrästä, tilastokeskuksen
5563: päätöksessä ministeri Terttu Huttu-Juntusen            työvoimatilastojen ennakkotilastoista, korkeim-
5564: menetelleen eräasianmukaisesti tämän tehdessä          man oikeuden ennakkopäätöksistä tai muuten-
5565: ratkaisun kuorma-autoalan työehtosopimuksen            kaan mitään sellaista uutta tietoa, jonka nojalla
5566: yleissitovuudesta ja kiinnitti ministeri Huttu-        työsuojeluosasto voisi muuttaa käsityksensä.
5567: Juntusen huomiota siihen, että taloudellisilta vai-        Toisin sanoen ministeri Huttu-Juntusen pää-
5568: kutuksiltaan merkittävien hallintoasioiden rat-        töksen perusteella työsuojelutarkastuksesta huo-
5569: kaisun on perustuttava riittävän täsmällisiin ja       lehtivien virkamiesten edellytetään tarkastustoi-
5570: objektiivisesti hyväksyttävinä pidettäviin laskel-     minnassaan pitävän kyseistä työehtosopimusta
5571: miin ja oikeudellisiin selvityksiin. Lisäksi oikeus-   yleissitovana huolimatta oikeuskanslerin pää-
5572: kansleri antoi asian esitelleelle virkamiehelle        töksestä ja alan asiantuntijaviraston kannasta.
5573: huomautuksen virheellisestä menettelystä.                  Ministeri Huttu-Juntunen ilmoitti 27.5.1998
5574:     Ministeri Huttu-Juntunen on ilmoittanut            oikeuskanslerin päätöksen johdosta antamas-
5575: asiaa koskeneeseen kirjalliseen kysymykseen n:o        saan tiedotteessa pitävänsä päätöksensä kuor-
5576: 664 kesäkuussa 1998 antamassaan vastauksessa           ma-autoalan työehtosopimuksen yleissitovuu-
5577: ministeriön selvittävän ensi tilassa, voidaanko        desta edelleen voimassa. Kun ministeri Huttu-
5578: oikeuskanslerin päätöksessä mainittuja ministe-        Juntunen ei lisäksi ole antanut asiassa mitään
5579: riön päätöksessä havaittuja puutteita korjata ja       uuttakaan määräystä esimerkiksi poistamalla
5580: tarkistaa nyt käytettävissä olevien uusimpien tie-     kyseisen työehtosopimuksen yleissitovuutta tar-
5581: tojen valossa. Nyt runsaan kolmen kuukauden            koittavaa merkintää luettelosta selvityksen ajak-
5582:  kuluttuakaan mahdollisen selvityksen tuloksista       si, ministeri on antanut alaisilleen virkamiehille
5583:  ei ole tietoa.                                        tietoisesti näitä velvoittavan määräyksen, jonka
5584:      Ministeriön työsuojeluosaston ylläpitämässä       lainmukaisuutta hänellä on täytynyt olla perus-
5585:  työehtosopimusten yleissitovuusarviointien luet-      teltua syytä epäillä.
5586:  telossa kuorma-autoalan työehtosopimus on jat-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5587:  kuvasti ollut merkittynä yleissitovaksi 3.10.1997     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5588:  lähtien huolimatta mainitusta oikeuskanslerin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5589:  päätöksestä, jonka mukaan kyseisen työehtoso-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5590:  pimuksen yleissitovuuden arvioinnissa oli sen
5591:  lopputulokseen vaikuttaneita laiminlyöntejä ja                  Onko sosiaali- ja terveysministeri laa-
5592:  puutteita.                                                   tinut selvityksen oikeuskanslerin päätök-
5593:      Myös työsuojeluasioista vastaavana asiantun-             sessä todettujen puutteiden korjaamises-
5594:  tijavirastolla toimiva ministeriön työsuojelu-               taja mikä on selvityksen lopputulos, sekä
5595:  osasto on oikeuskanslerille 14.1.1998 antamas-                  miksi ministeriö on edelleen pitänyt
5596:  saan lausunnossa katsonut, että kyseinen työeh-              voimassa alaisiaan viranomaisia velvoit-
5597:  tosopimus ei ole yleissitova. Työsuojeluosasto on            tavan määräyksen katsoa kuorma-auto-
5598:  lisäksi 22.9.1998 ilmoittanut tiedustelun johdos-            alan työehtosopimus yleissitovaksi, vaik-
5599:   ta, että se ei ole saanut edellä mainitun lausun-           ka tämän kannanoton lainmukaisuutta
5600:   tonsa jälkeenkään työnantajaliittoon järjestäyty-           on ollut perusteltua aihetta epäillä oi-
5601:   neistä työnantajista, näiden palveluksessa ole-             keuskanslerin päätöksen johdosta?
5602: 
5603:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
5604: 
5605:            Kari Kantalainen /kok          Kalevi Lamminen /kok            Vuokko Rehn /kesk
5606:            Heikki Koskinen /kok           Kyösti Karjula /kesk            Anne Knaapi /kok
5607:            Klaus Bremer /r                Riitta Korhonen /kok            Olavi Ala-Nissilä /kesk
5608:                                           Osmo Kurola /kok
5609:  280043
5610: 2                                          KK 1042/1998 vp
5611: 
5612: 
5613: 
5614: 
5615:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5616: 
5617:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viranomaiselle tarkoitettu asiantuntijalausunto.
5618: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Merkintä yleissitovien työehtosopimusten luet-
5619: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       telossa ei sinänsä sitovuutta ratkaise. Sitovasti
5620: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari             asia ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa yksi-
5621: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tyisoikeudellisen kanteen perusteella. Oikeus-
5622: myksen n:o 1042:                                      kanslerin päätöksen perusteella katson, ettei työ-
5623:                                                       suojeluviranomainen voi työehtosopimusten
5624:           Onko sosiaali- ja terveysministeriö laa-    yleissitovuutta arvioidessaan poiketa korkeim-
5625:        tinut selvityksen oikeuskanslerin päätök-      man oikeuden päätöksen edustavuuskriteeristä.
5626:        sessä todettujen puutteiden korjaamises-       Sen vuoksi olen kansanedustaja Kantalaisen ym.
5627:        ta ja mikä on selvityksen lopputulos, sekä     kirjalliseen kysymykseen n:o 664 vastatessani il-
5628:           miksi ministeriö on edelleen pitänyt        moittanut, että ministeriö selvittää, voidaanko
5629:        voimassa alaisiaan viranomaisia velvoit-       oikeuskanslerin päätöksessä todetut menettelyl-
5630:        tavan määräyksen katsoa kuorma-auto-           liset puutteet korjata ja tarkistaa käytettävissä
5631:        alan työehtosopimus yleissitovaksi, vaik-      olevien uusien tietojen valossa laskentaperustei-
5632:        ka tämän kannanoton lainmukaisuutta            den oikeellisuus.
5633:        on ollut perusteltua aihetta epäillä oi-           Olen pidättänyt kuorma-autoalan työehtoso-
5634:        keuskanslerin päätöksen johdosta?              pimuksen yleissitovuutta koskevassa asiassa
5635:                                                       päätösvallan itselleni nimenomaan sen vuoksi,
5636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          että sopimusosapuolet, Auto- ja Kuljetusalan
5637: vasti seuraavaa:                                      Työntekijäliitto ry ja Autoliikenteen Työnanta-
5638:                                                       jaliitto ry, ovat olleet yksimielisiä siitä, ettei mi-
5639:    Olen 3.10.1997 katsonut silloin saamani selvi-     nisteriön työsuojeluosaston arvio työehtosopi-
5640: tyksen perusteella, että kuorma-autoalan työeh-       muksen yleissitovuudesta ole pitänyt paikkaan-
5641: tosopimus on yleissitova. Oikeuskansleri Paavo        sa. Pidän sopimusosapuolia parhaina asiantunti-
5642: Nikula on 26.5.1998 antamassaan päätöksessä           joina heidän työehtosopimuksensa kattavuutta
5643: pitänyt ratkaisuani epäasianmukaisena menette-        koskevassa asiassa. Olen käynnistänyt lupaama-
5644: lyssä olleiden puutteiden takia. Esittelevän virka-   ui selvityksen. Selvitys on kuitenkin vielä kesken.
5645: miehen laskelmiin sisältyneitä lukuja järjestäyty-        Työehtosopimusten yleissitovuuden arviointi
5646: neiden työnantajien työntekijämäärästä ja sen         on nykyisten säännösten perusteella työelämän
5647: kasvusta ei voitu oikeuskanslerin mielestä pitää      nopeasti muuttuvissa olosuhteissa oikeudellisesti
5648: luotettavina. Sen sijaan oikeuskansleri ei ottanut    ja laskennallisesti vaikea ja monia epävarmuuk-
5649: kantaa työehtosopimuksen yleissitovuuteen si-         sia sisältävä tehtävä. Työsuojeluviranomaisen
5650: nänsä.                                                tulee antaa ohjeita lain oikeasta soveltamisesta
5651:    Olen arviossani ottanut korkeimman oikeu-           riippumatta siitä, onko työehtosopimuksen
5652: den päätöksessä esitetyn edustavuuskriteerin li-      yleissitovuudesta olemassa tuomioistuimen en-
5653: säksi huomioon mm. Sarkon ja Tiitisen oikeus-         nakkokanta vai ei. Sen vuoksi haluan taas kerran
5654: tieteessä esittämät mahdollisuudet siitä poikkea-     toistaa sen, että työsopimuslakikomitean tulisi
5655: miseen. Ministeriön kannanotto työehtosopi-           lainsäädäntöteitse selvittää nykyisen työsopi-
5656: muksen yleissitovuudesta on lähinnä valvovalle        muslain yleissitovuussäännöksen ongelmat.
5657: 
5658:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
5659: 
5660:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5661:                                              KK 1042/1998 vp                                               3
5662: 
5663: 
5664: 
5665: 
5666:                                           Tili Riksdagens Talman
5667: 
5668:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             avtal som är allmänt bindande avgör i sig inte om
5669: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             avtalet är allmänt bindande, även om det i vä-
5670: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         sentlig grad inverkar på frågan. Ett bindande
5671: dagsman Kari Kantalainen m.fl. undertecknade            avgörande fålls vid en allmän domstol på grund-
5672: spörsmål nr 1042:                                       val av en privaträttslig talan. På basis av justitie-
5673:                                                         kanslerns beslut anser jag att arbetarskyddsmyn-
5674:           Har social- och hälsovårdsministeriet         digheten i sin bedömning av huruvida kollektiv-
5675:        gjort en utredning om korrigeringen av de        avtalen är allmänt bindande inte kan avvika från
5676:        brister som konstaterats i justitiekans-         representativitetskriteriet i högsta domstolens
5677:        lerns beslut och vilket resultat gav utred-      beslut. Därför har jag i mitt svar på riksdagsman
5678:        ningen, samt                                     Kari Kantalainens m.fl.skriftliga spörsmål nr
5679:           varför har ministeriet fortsättningsvis       664 meddelat att ministeriet utreder huruvida de
5680:        hållit i kraft den för underlydande myn-         brister i förfarandet som konstaterats i justitie-
5681:        digheter f6rpliktande bestämmelsen om            kanslerns beslut korrigeras och om riktigheten i
5682:        att kollektivavtalet för lastbilsbranschen       beräkningsgrunderna kan granskas utgående
5683:        är allmänt bindande, fastän det på basis         från de nya uppgifter som nu är tillgängliga.
5684:        av justitiekanslerns beslut har funnits              Jag har förbehållit mig beslutsrätten i frågan
5685:        grundad anledning att ifrågasätta detta          gällande lastbilsbranschens kollektivavtals all-
5686:        ställningstagandes lagenlighet?                  mänt bindande karaktär uttryckligen därför att
5687:                                                         avtalsparterna, Bil- och Transportbranschens
5688:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Arbetareförbund rf och Bilbranschens Arbetsgi-
5689: anföra följande:                                        vareförbund rf, har varit eniga om att ministeri-
5690:                                                         ets arbetarskyddsavdelnings bedömning om kol-
5691:     Jag har den 3 oktober 1997, på basis av den         lektivavtalets allmänt bindande karaktär inte har
5692: utredning som jag då erhållit, ansett att kollektiv-    varit korrekt. Jag anser att avtalsparterna är de
5693: avtalet för lastbilsbranscen är allmänt bindande.       bästa experterna när det gäller deras kollektivav-
5694: Justitiekansler Paavo Nikula har i sitt beslut av       tals allmänt bindande karaktär. Jag har satt i
5695: den 26 maj 1998 ansett mitt beslut vara inkorrekt       gång den utlovade utredningen, som dock inte
5696: på grund av brister i förfarandet. Sifferuppgifter-     ännu har slutförts.
5697: na beträffande antalet anställda och hur det ökat           Bedömningen av kollektivavtalens allmänt
5698: hos de organiserade arbetsgivare som ingick i den       bindnade karaktär på basis av gällande bestäm-
5699: föredragande tjänstemannens beräkningar kun-            melser i ett arbetsliv som snabbt förändras är en
5700: de enligt justitiekanslerns åsikt inte anses vara       juridiskt och beräkningsmässigt svår uppgift som
5701: tillförlitliga. Däremot tog justitiekanslern inte       omfattar många osäkra moment. Arbetar-
5702: ställning tili frågan om kollektivavtalets allmänt      skyddsmyndigheterna bör meddela anvisningar
5703: bindande karaktär i sig.                                om den riktiga tillämpningen av lagen oberoende
5704:     Förutom det representativitetskriterium som         av om det föreligger några domstolsavgöranden
5705: Iäggs fram i högsta domstolens beslut har jag i         gällande kollektivavtalens allmänt bindande ka-
5706: min bedömning av frågan beaktat bl.a. möjlighe-         raktär eller inte. Därför vill jag här än en gång
5707: ten att avvika från detta på det sätt som Sarkko        upprepa att arbetsavtalslagskommitten borde se
5708: och Tiitinen framställt det inomjuridiken. Minis-       tili att problemen i fråga om arbetsavtalslagens
5709: teriets ställningstagande till kollektivavtalets all-   bestämmelser om kollektivavtalens allmänt
5710: mänt bindande karaktär är närmast ett expertut-         bindnade karaktär klarläggs genom lagstift-
5711: låtande avsett för den övervakande myndighe-            ningsåtgärder.
5712: ten. Anteckningen i förteckningen över kollektiv-
5713: 
5714:      Helsingforsden 23 oktober 1998
5715: 
5716:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
5717:                                            KK 1043/1998 vp
5718: 
5719: Kirjallinen kysymys 1043
5720: 
5721: 
5722: 
5723: 
5724:                                    Raimo Vistbacka /ps: Kuntien velvollisuudestajärjestää kuulovam-
5725:                                       maisten tulkkipalveluja
5726: 
5727: 
5728:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5729: 
5730:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä          Iensä mukaan. Tämä ei ole kansalaisten perustus-
5731: palveluista ja tukitoimista annetussa laissa ja so-   laillisen tasavertaisuuden kannalta hyväksyttävä
5732: siaalihuoltolaissa on selkeästi määritelty kuntien    tilanne. Siksi valtiovallan tulisi valvontaviran-
5733: velvollisuudet järjestää kuulovammaisten tarvit-      omaisten toimesta puuttua pikaisesti ja tiukasti
5734: semat tulkkipalvelut. Tästä on lain lisäksi ole-      asiaan ja pakottaa "niskuroivat" ja velvollisuut-
5735: massa useita tarkentavia määräyksiä ja esimer-        taan laiminlyövät kunnat noudattamaan lakia ja
5736: kiksi tuoreet KHO:n päätökset n:ot T 4303 ja T        KHO:n ennakkoratkaisuja ilman, että vammai-
5737: 3402, joissa KHO tarkensi ja terävöitti kunnan        setjoutuvat toistuvasti valittamaan lääninoikeu-
5738: velvollisuutta tulkkipalvelujen järjestämiseen        teen ja KHO:een saadakseen itselleen oikeutta.
5739: opiskelutilanteissa niin kotikunnassa kuin toisen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5740: kunnan alueellakin, mikäli oppilaitos ei siihen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5741: pysty. Myös muita vastaavia veivoittavia pää-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5742: töksiä on jo aiemminkin tehty KHO:n toimesta.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5743:    Tästä kaikesta kiistattomasia ohjeistuksesta
5744: huolimatta kunnat noudattavat velvoitetta hyvin                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5745: kirjavasti. On kuntia, joissa kuulovammaisten                jotta kunnat saadaan noudattamaan la-
5746: tulkkipalvelut toimivat käytännössä moitteetto-              kien ja KHO:n päätösten mukaisia vel-
5747: masti, mutta on myös kuntia, joissa palvelun taso            vollisuuksiaan kuulovammaisten tulkki-
5748: on edelleen olematon. Voidaan perustellusti sa-              palvelujen saatavuuden osalta?
5749: noa, että kunnat tekevät tässä asiassa lähes mie-
5750: 
5751:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
5752: 
5753:                                          Raimo Vistbacka /ps
5754: 
5755: 
5756: 
5757: 
5758: 280043
5759: 2                                           KK 1043/1998 vp
5760: 
5761: 
5762: 
5763: 
5764:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5765: 
5766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         millä tapahtuva tulkkaus. Tulkkipalveluja on
5767: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          järjestettävä siten, että vaikeasti kuulovammai-
5768: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sella henkilöllä on mahdollisuus saada vähin-
5769: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             tään 120 tulkintatuntia kalenterivuoden aikana.
5770: Vistbackan kirjallisen kysymyksen n:o 1043:            Asetuksessa mainittu tuntimäärä on vähim-
5771:                                                        mäismäärä ja kunnat voivat ja usein myöntä-
5772:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         vätkin asiakkaan tarpeen perusteella ja käytet-
5773:        jotta kunnat saadaan noudattamaan la-           tävien määrärahojen puitteissa enemmän tul-
5774:        kien ja KHO:n päätösten mukaisia vel-           kintatunteja. Vammaispalvelulain 3 §:n mukaan
5775:        vollisuuksiaan kuulovammaisten tulkki-          kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille
5776:        palvelujen saatavuuden osalta?                  tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään
5777:                                                        siinä laajuudessa kuin kunnassa esiintyvä tarve
5778:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           edellyttää.
5779: vasti seuraavaa:                                           Erityisryhmille tarkoitettujen sosiaalihuollon
5780:                                                        palvelujen parantamiseksi sosiaali- ja terveysmi-
5781:    Suomen hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin             nisteriö on käynnistänyt kaksivuotisen "Verkos-
5782: perusteella viittomakieltä käyttävien oikeudet         toituvat erityispalvelut" -projektin. Projektin ta-
5783: tulee turvata lailla. Vammaisuuden perusteella         voitteena on pitkällä aikavälillä turvata sosiaali-
5784: järjestettävistä palveluista ja tukitoimista anne-     huollon erityispalvelut kaikille niitä tarvitseville
5785: tulla lailla (380/1987),jäljempänä vammaispalve-       myös pienissä kunnissa. Tarkoituksena on ra-
5786: lulaki, ja sen nojalla annetulla asetuksella pyri-     kentaa ylikunnallista yhteistyötä uudelle verkos-
5787: tään parantamaan vammaisten asemaa ja mah-             tomaiselle pohjalle, jossa myös yksityiset palve-
5788: dollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhden-       lujen tuottajat ovat mukana. Projektiin tulee
5789: vertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäise-         mukaan kuntien ja kuntayhtymien lisäksi sosiaa-
5790: mään ja poistamaan vammaisuuden aiheuttamia            lialan järjestöjä, joiden merkitys monien sosiaali-
5791: haittoja ja esteitä. Lain tavoitteena on erityisesti   huollon erityispalvelujen järjestämisessä on kes-
5792: vaikeavammaisten aseman parantaminen. Siksi            keinen. Kuhunkin lääniin on nimetty alueelliset
5793: kunnalle on säädetty erityinen velvollisuus järjes-    johtoryhmät, jotka huolehtivat yhdessä alueellis-
5794: tää sellaisia palveluja, jotka ovat välttämättö-       ten asiamiesten kanssa hankkeen käytännön
5795: miä, jotta vaikeavammaiset voisivat suoriutua          etenemisestä lääninsä alueella.
5796: itsenäisesti tavanomaisista elämäntoiminnoista.            Erityisesti viittomakieltä käyttävien oikeuk-
5797: Näitä ovat muun ohella tulkkipalvelut.                 sien turvaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön
5798:    Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus mer-       ja sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis-
5799: kitsee, että asiakkaalla on subjektiivinen oikeus      keskuksen välisen tulossopimuksen mukaisesti
5800: palveluun, jos sen saannin lakisääteiset edelly-       aloitetaan vuoden 1999 aikana selvitys viittoma-
5801: tykset täyttyvät. Kunnan varaamien määräraho-          kieltä käyttävien oikeuksien toteutumisesta. Sel-
5802: jen puute ei voi olla esteenä palvelujen myöntä-       vityksen perusteella ministeriö ryhtyy tarvitta-
5803: miselle. Asiakkaan oikeusturvaa on tehostettu          viin ohjaustoimenpiteisiin ja tekee tarvittaessa
5804: turvaamalla valitusmahdollisuus myös korkeim-          esitykset lainsäädännön muuttamiseksi.
5805: paan hallinto-oikeuteen.                                   Sosiaalihuoltoa koskevaa ohjausta ja valvon-
5806:    Asetuksessa (759/1987) on tarkemmat sään-           taa on painotettu myös sosiaali- ja terveysminis-
5807: nökset tulkkipalvelujen järjestämisestä ja laa-        teriön ja lääninhallitusten välisissä tulossopi-
5808: juudesta. Tulkkipalveluihin kuuluu työssäkäy-          muksissa. Vammaispalveluja koskevan ohjauk-
5809: misen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen        sen ja valvonnan voidaan siten katsoa olevan
5810: osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen        säädettyjen oikeuksien kannalta riittävää ja laa-
5811: syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai          dukasta. Toisaalta ohjausta ja valvontaa pyri-
5812: muilla kommunikaatiota selventävillä menetel-          tään jatkuvasti kehittämään ja siten varmista-
5813:                                             KK 1043/1998 vp                                           3
5814: 
5815: maan tehokkaasti muun ohella palvelujen riittä-        ministeriö katsoo, että kuulovammaisten oikeus-
5816: vä sisältö ja laajuus.                                 turva ja palvelujen saatavuus voidaan turvata jo
5817:    Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveys-   nyt olemassa olevin toimenpitein.
5818: 
5819:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
5820: 
5821:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5822: 4                                           KK 1043/1998 vp
5823: 
5824: 
5825: 
5826: 
5827:                                          Tili Riksdagens Talman
5828: 
5829:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-       den, deltagande i samhällelig verksamhet eller
5830: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         rekreation eller av annan sådan orsako Tolktjänst
5831: lem av s~atsrå~et översänt följande av riksdags-       skall ordnas så att en gravt hörselskadad har
5832: man Rmmo V1stbacka undertecknade spörsmål              möjlighet att få minst 120 tolkningstimmar under
5833: nr 1043:                                               ett kalenderår Det timantal som uppges i förord-
5834:                                                                      0
5835: 
5836: 
5837: 
5838: 
5839:                                                        ningen är ett minimimum och kommunerna kan
5840:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         på basis av klientens behov och inom ramen för
5841:        ta för att kommunerna skall iaktta sina         a~s1agen bevilja ett större antal tolkningstimmar,
5842:        skyldigheter enligt lag och HFD:s beslut        v1lket de ofta också gör En1igt 3 § lagen om
5843:                                                                                   0
5844: 
5845: 
5846: 
5847: 
5848:        när det gäller att tillhandahålla tolktjäns-    service och stöd på grund av handikapp skall
5849:        ter för hörselskadade?                          kommunerna sörja för att tjänster och stöd för
5850:                                                        ~an?ikappade ordnas så att de tili omfattningen
5851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ar sadana som motsvarar behovet i korumuneno
5852: anföra följande:                                          För att socialvårdens tjänster för specialgrup-
5853:                                                        per skall förbättras har social- och hälsovårds-
5854:     En1igt 14 § 3 momo regeringsformen för Fin-        mini~teriet _inlett ett tovåårigt projekt som gäller
5855: land skall rättigheterna för dem som använder          specmlserv1ce som blldar nätverko Syftet med
5856: teckenspråk tryggas i lago Syftet med 1agen om         projektet är att på lång sikt trygga socialvårdens
5857: service och stöd på grund av handikapp (380/           särskilda service för alla dem som är i behov av
5858: 1987) och den förordning som utfårdats med stöd        sådan, även i små kommuner. Avsikten är att på
5859: av lagen är att förbättra de handikappades ställ-      en ny nätverksgrund etablera ett sådant samarbe-
5860: ning och förutsättningar att leva och vara verk-       te öyer kommungränserna i vilket även privata
5861: samma som jämbördiga medlemmar av samhäl-              serv1ceproducenter kan vara medo 1projektet del-
5862: let samt att förebygga och undanröja olägenheter       tar förutom kommunerna och samkommunerna
5863: och hinder som handikappet medför. Lagens syf-         även organisationer inom det sociala området
5864: te är att förbättra ställningen i synnerhet för        vilka är av stor betydelse när det gäller att ordn~
5865: gravt handikappadeo Därför har kommunerna              många av socia1vårdens särskilda tjänster. För
5866: en särskild 1agstadgad skyldighet att ordna sådan      varje ~än har utsetts regiona1~ ledningsgrupper,
5867: service som är nödvändig för att gravt handikap-       som tlllsammans med de regwnala ombuden i
5868: pade på egen hand skall kunna klara av de funk-        sina respektive 1än ansvarar för att projektet går
5869: tioner som hör till normal livsföringo 1 denna         framåt i praktikeno
5870: service ingår bl.ao tolktjänst.                            För att rättigheterna i synnerhet för dem som
5871:     Kommunens särskilda skyldighet att ordna           använder teckenspråk skall kunna tryggas inleds
5872: service innebär att k1ienten har subjektiv rätt till   år 1999, i en1ighet med det resultatavtal som
5873: service om förutsättningarna för servicen förelig-     ingåtts mellan socia1- och hälsovårdsministeriet
5874: ger enligt lago Brist på anslag som kommunen           och forsknings- och utvecklingscentralen för so-
5875: avsatt kan inte vara ett hinder för att servicen       cial- och hälsovården, en utredning om förverk1i-
5876: skall beviljaso Klienternas rättssäkerhet har blivit   gande av rättigheterna för dem som använder
5877: effektivare genom att det numera är möjligt att        teckenspråko På basis av utredningen vidtar mi-
5878: söka ändring även hos högsta förvaltnings-             n~steriet de ledningsåtgärder som krävs och ger
5879: domstoleno                                             v1dopehov förslag tili ändring av lagstiftningeno
5880:     F ~rordningen om service och stöd på grund av          Aven när det gäller de resultatavtal som in-
5881: hand1kapp (759/1987) innehåller närmare be-            gåtts mellan social- och hälsovårdsministeriet
5882: stämmelser om ordnande av tolktjänst och tolk-         och lä~sstrrelserna har ledning och övervakning
5883: tjänstens omfattningo Tili tolktjänst hör tolkning     av soc1alvarden betonatso Således kan ledningen
5884: på teckenspråk eller med andra metoder avsedda         o~h övervakning~n med tanke på handikappser-
5885: att förtydliga kommuniceringen, då den behövs          Vlcen anses vara tlllräcklig och högklassigo Syftet
5886: på grund av arbete, studier, uträttande av ären-       är dock att hela tiden utveckla dessa och på så
5887:                                             KK 1043/1998 vp                                           5
5888: 
5889: sätt effektivt vid sidan om annat säkerställa servi-   cial- och hälsovårdsministeriet att de hörselska-
5890: cens innehåll och omfattning.                          dades rättssäkerhet och tillgången på service kan
5891:    Med stöd av vad som anförts ovan anser so-          tryggas med redan befintliga åtgärder.
5892: 
5893:      Helsingforsden 22 oktober 1998
5894: 
5895:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
5896:                                           KK 1044/1998 vp
5897: 
5898: Kirjallinen kysymys 1044
5899: 
5900: 
5901: 
5902: 
5903:                                   Raimo Vistbacka /ps: Henkilökunnan lomautuksista vanhainko-
5904:                                      deissa
5905: 
5906: 
5907:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5908: 
5909:     Useissa kunnissa on kunnan tai kaupungin             Kuten lukuisissa kunnissa toteutettujen opet-
5910: talouden tasapainottamiseksi päätetty lomaut-        tajien lomautustenkin osalta lopullisena kärsijä-
5911: taa vanhainkotien työntekijöitä. Näin varsinkin      nä tilanteessajoutuu olemaan syytön osapuoli eli
5912: silloin, kun työntekijäjärjestöjen kanssa ei ole     tässä tapauksessa hoidettavat potilaat. Näyttää
5913: päästy sopimukseen paikallisista säästösopi-         siltä, etteivät päättäjät kunnissa tai toimintaa
5914: muksista. Näyttääkin siltä, että suuren kohun        valvovat virkamiehet ministeriössä tajua tämän-
5915: nostaneet opettajien lomautukset ovat siirtymäs-     kaltaisten toimien laajaa kielteistä vaikutusta.
5916: sä seuraavan syyttömän kohteen, vanhusten            Tämän takia hallituksen taholta tulisikin pikai-
5917: kohtaloksi. Esimerkkinä tämänkaltaisesta tilan-      sesti puuttua tähän ilmiöön ja velvoittaa kunnat
5918: teesta voidaan mainita Kauhavan kaupunki.            huolehtimaan vanhuksistaan vastuullisesti ja
5919:     Pakkoloma aiheuttaa em. kaupungin van-           määräysten edellyttämällä tavalla ilman koh-
5920: hainkodissa lisätyötä ja paniikkia. Kiistatta toi-   tuuttomia puutteita hoidossa.
5921: menpide tulee alentamaan vanhuksille tarjotta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5922:  van hoidon tasoa, sillä heille pystytään pakkolo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5923:  mien aiheuttaman henkilövajauksen aikana tar-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5924: joamaan vain välttämättömimmät peruspalve-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5925:  lut: syöttäminen, peseminenja pukeminen. Muut
5926:  hoitotoimet, kuten esimerkiksi kuntoa ylläpitä-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
5927:  vät ulkoiluttaminen ja kävelyttäminenjäävät te-            jotta Kauhavan kaupungin vanhainko-
5928:  kemättä. Lisäksi pakkolomatilanne teettää en-              din henkilökunnan pakkolomautusten
5929:  nakkoon lisätyötä henkilökunnalle valmistelu- ja           kaltaiset hoidon tasoa kohtuuttomasti
5930:  suunnittelutyönä. Vähäistä ei liene myöskään ti-           heikentävät toimet voitaisiin välttää?
5931:  lanteen tuomat paineet ja ahdistus niin henkilö-
5932:  kunnalle kuin myös potilaille ja heidän omaisil-
5933:  leen.
5934:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
5935:                                          Raimo Vistbacka /ps
5936: 
5937: 
5938: 
5939: 
5940:  280043
5941: 2                                          KK 1044/1998 vp
5942: 
5943: 
5944: 
5945: 
5946:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5947: 
5948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        huolesta. Erilaisia yleistyksiä on kuitenkin vai-
5949: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kea tehdä, koska jokainen hoitoyksikkö on ai-
5950: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nutlaatuinen asiakaskunnaltaan, henkilökunta-
5951: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            rakenteeltaan, fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja
5952: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         käytettävissä olevilta resursseiltaan. Yleistämi-
5953: sen n:o 1044:                                         sen vaikeudesta huolimatta on olemassa myös
5954:                                                       tietoa siitä, että vanhustenhuollon tilanne ei ole
5955:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        toivoton, vaikka aina on löydettävissä paranta-
5956:        jotta Kauhavan kaupungin vanhainko-            misen varaa. Tämän vuoksi vanhusten laitoshoi-
5957:        din henkilökunnan pakkolomautusten             don alueella on käynnistetty Stakesin toimesta
5958:        kaltaiset hoidon tasoa kohtuuttomasti          tutkimus, jonka tulosten perusteella voinemme
5959:        heikentävät toimet voitaisiin välttää?         jatkossa suunnata tutkimus- ja kehittämismäärä-
5960:                                                       rahoja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
5961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Palvelujen ohjaus ja valvonta on nähtävissä
5962: vasti seuraavaa:                                      kaksisuuntaisena. Toisaalta asiakaskunnalla on
5963:                                                       merkittävä osa palvelujen arvioijana, minkä
5964:    Sosiaalihuoltolain (71 0/1982) mukaan kun-         vuoksi pitkällä tähtäyksellä asiakkaan asemaa
5965: nan on pidettävä huolta sosiaalihuollon toteutta-     sosiaalipalvelujen käyttäjänä tulisikin vahvistaa.
5966: misestaja sosiaalihuoltoon kuuluvana tehtävänä        Hallituksella on myös tarkoitus antaa esitys laik-
5967: on huolehdittava myös tarpeellisen laitoshuollon      si sosiaalihuollon asiakkaan asemasta vielä syys-
5968: antamisesta. Henkilöstön pakkolomat ovat uhka         istunto kaudella. Toisaalta sosiaali- ja terveysmi-
5969: palvelujen riittävyydelle ja laadulle. Laitospaik-    nisteriölläkin on merkittävä ohjausroolinsa,jota
5970: ka sinänsä ei täytä vanhusten laitoshoidolle ase-     pyritään vahvistamaan mm. uudistamalla so-
5971: tettuja kriteerejä, vaan erityistä huomiota tulee     siaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista
5972: kiinnittää hoidon sisältöön, mikä lähes koko-         suunnitelmaa ja sen toimintaperiaatteita.
5973: naan muotoutuu henkilökunnan määrän ja päte-              Tällä hetkellä sosiaalihuollon asiakkaalla on
5974: vyyden perusteella. Laitoshoidossa olevalle van-      mahdollisuus kannella, mikäli hän katsoo, että
5975: hukselle kuuluu yhtä itsestään selvästi kuin muil-    toiminta ei ole asianmukaista eikä täytä hyvälle
5976: lekin oikeus omaan intimiteettiin, itsemäärää-        hoidolle tai palvelulle asetettuja kriteerejä. Mo-
5977: misoikeuteen, arvostukseen ja kunnioitukseen.         nesti yksinkertaisin ta ja nopeinta on pyrkiä rat-
5978: Paikallisesti laitoshoidon laadun valvonta kuu-       kaisemaan mahdollisesti esiin tulleet ongelmat
5979: luu sosiaalilautakunnalle. Läänin alueella so-        paikallisesti vastuussa olevien viranomaisten
5980: siaalihuollon ohjaus ja valvonta kuuluvat läänin-     kanssa ja paikallisen sosiaalilautakunnan kans-
5981: hallituksille, joilla on mahdollisuus puuttua         sa. Mikäli tämänkaltainen asioiden hoitaminen
5982: mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin.                   osoittautuu mahdottomaksi, on syytä tehdä kan-
5983:    Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan tietoi-   telu lääninhallitukseen.
5984: sia vanhusten laitoshoitoa koskevasta yleisestä
5985:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
5986: 
5987:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5988:                                               KK 1044/1998 vp                                             3
5989: 
5990: 
5991: 
5992: 
5993:                                           Tili Riksdagens Talman
5994: 
5995:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ga slutsatser är däremot svårt, eftersom varje
5996: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           vårdenhet är unik beträffande klienter, perso-
5997: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         nalstruktur, fysiska egenskaper och till buds
5998: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål               stående resurser. Oavsett svårigheten att dra all-
5999: nr 1044:                                                 mängiltiga slutsatser finns det uppgifter om att
6000:                                                          situationen inom äldreomsorgen inte är hopplös,
6001:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          även om det alltid finns sådant som kan förbätt-
6002:         ta för att åtgärder av det slag som permit-      ras. Av denna orsak har Stakes tagit initiativ till
6003:         teringarna av personalen vid åldrings-           en undersökning inom anstaltsvården för äldre
6004:         hemmet i Kauhava är ett exempel på, och          vars resultat i fortsättningen torde kunna ligga
6005:         som i orimlig utsträckning försämrar ni-         tili grund för en så ändamålsenlig fördelning som
6006:         vån på vården, skall kunna undvikas?             möjligt av anslagen för forskning och utveckling.
6007:                                                              Handledningen och övervakningen av servi-
6008:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            cen kan anses gå i två riktningar. Å ena sidan
6009: anföra följande:                                         spelar klienterna en viktig roll som bedömare av
6010:                                                          servicen, och därför borde klientens ställning
6011:     Enligt socialvårdslagen (710/1982) skall kom-        som användare av den sociala servicen stärkas på
6012: munen sörja för verkställandet av socialvården,          lång sikt. Regeringen har också för avsikt att
6013: och en a v de uppgifter som hör tili socialvården är     avlåta en proposition med förslag till lag om
6014: att sörja för att också anstaltsvård ges i tillräcklig   klientens ställning inom socialvården under höst-
6015: utsträckning. Permittering av personai är ett hot        sessionen. Å andra sidan innehar också social-
6016: mot tillgången på service och servicens kvalitet.        och hälsovårdsministeriet en betydande roll då
6017: En plats på en anstalt uppfyller inte som sådan          det gäller handledningen som man försöker stär-
6018: kriterierna på anstaltsvård för äldre, utan speciell     ka bl.a. genom att revidera den riksomfattande
6019: vikt måste också läggas vid vårdens innehåll,            planen för anordnande social- och hälsovården
6020: vilket nästan helt och hållet utformas utg~~nde          och dess verksamhetsprinciper.
6021: från de anställdas antal och kompetens. Aldre                Numera har klienterna inom socialvården
6022: som får anstaltsvård har lika stor rätt som andra        möjlighet att anföra klagomål om de anser att
6023: till integritet, självbestämmande, uppskattning          verksamheten inte är ändamålsenlig och inte
6024: och respekt. På loka! nivå ankommer övervak-             uppfyller kriterierna på god vård eller service. 1
6025: ningen av anstaltsvårdens kvalitet på social-            de flesta fall är det enklaste och snabbaste sättet
6026: nämnden. lnom länen ankommer handledningen               att försöka lösa de eventuella problem som fram-
6027: och övervakningen av socialvården på länsstyrel-         kommit lokalt tillsammans med de ansvariga
6028: serna, som har möjlighet att ingripa mot de even-        myndigheterna och den lokala socialvårdsnämn-
6029: tuella missförhållanden som framkommer.                  den. Om ett sådant förfarande visar sig vara
6030:     1 social- och hälsovårdsministeriet är man           omöjligt, är det skäl att anföra klagomål hos
6031: medveten om de allmänna problem som gäller               länsstyrelsen.
6032: anstaltsvård för äldre. Att dra några allmängilti-
6033: 
6034:      Helsingfors den 22 oktober 1998
6035: 
6036:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
6037:                                              KK 1045/1998 vp
6038: 
6039: Kirjallinen kysymys 1045
6040: 
6041: 
6042: 
6043: 
6044:                                     Ulla Anttila /vihr ym.: Eläinsuojelulain mukaisesta kuntien velvolli-
6045:                                         suudesta huolehtia löytöeläimistä
6046: 
6047: 
6048:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6049: 
6050:     Vuosittain Suomessa hylätään tuhansia kisso-        lestämme on kohtuutonta jättää löytöeläinten
6051: ja ja muita kotieläimiä. Eläinsuojelulain 15 §:n 1      asemasta huolehtiminen ainoastaan vapaaehtoi-
6052: momentin mukaan kuntien velvollisuutena on              sille eläinsuojelujärjestöille sen kuuluessa lain
6053: sen alueelta irrallaan tavattujenja talteen otettu-     mukaan kunnille. Eläinsuojelulain toteutumista
6054: jen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien          on seurattava aiempaa tarkemmin, sillä nykyisin
6055: seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon jär-      osa kunnista laistaa velvollisuuksiaan.
6056: jestäminen. Kunnat ovat myös velvoitettuja säi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6057: lyttämään talteen otettuja eläimiä 15 päivän            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6058: ajan. Heinäkuussa voimaan tulleesta säädökses-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6059:  tä huolimatta useat kunnat ovat edelleen siirtä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6060:  neet koko löytöeläinongelman vapaaehtoistyötä
6061:  tekeville eläinsuojelujärjestöille.                              Aikooko Hallitus seurata eläinsuojelu-
6062:     Kuntien on mahdollista järjestää löytöeläin-               lain toteutumista, ja erityisesti miten kun-
6063:  ten talteenotto joko yhdessä toisen kunnan kans-              tien velvollisuus huolehtia löytöeläimistä
6064:  sa tai ostaa palvelut yksityiseltä yrittäjältä. Mie-          on toteutunut?
6065: 
6066:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
6067: 
6068:           Ulla Anttila /vihr           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr       Irina Krohn /vihr
6069:           Satu Hassi /vihr             Rauha-Maria Mertjärvi /vihr         Kimmo Kiljunen /sd
6070: 
6071: 
6072: 
6073: 
6074:  280043
6075: 2                                          KK 1045/1998 vp
6076: 
6077: 
6078: 
6079: 
6080:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6081: 
6082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kunnille aikaa kaksi vuotta lain voimaantulosta,
6083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja siirtymäaika päättyi 1. 7.1998.
6084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkin-
6085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      tä- ja elintarvikeosasto on pyytänyt lääninhalli-
6086: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tuksia selvittämään, kuinka niiden alueella sijait-
6087: n:o 1045:                                             sevissa kunnissa eläinsuojelulain vaatimus löytö-
6088:                                                       eläinten tilapäisestä hoidosta on toteutunut.
6089:           Aikooko Hallitus seurata eläinsuojelu-      Lääninhallitukset ovat tehneet alueensa kunnis-
6090:        lain toteutumista, ja erityisesti miten kun-   sa kyselyn löytöeläinten tilapäisen hoidon järjes-
6091:        tien velvollisuus huolehtia löytöeläimistä     tämisestä. Tähän mennessä lääninhallituksiin on
6092:        on toteutunut?                                 saapunut tieto löytöeläinten hoidon järjestämi-
6093:                                                       sestä 200 kunnassa, joista 26 kunnan osalta on
6094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          todettu puutteita (sopimus on tehty vain jonkin
6095: vasti seuraavaa:                                      eläinlajin osalta tai hoitoa ei ole järjestetty lain-
6096:                                                       kaan). Valtaosa kunnista on ratkaissut löytö-
6097:    Eläinsuojelulain (247/1996) 15 §:n mukaan          eläinten tilapäisen hoidonjärjestämisen tekemäl-
6098: kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan ta-      lä sopimuksen jonkin omalla alueellaan toimivan
6099: vattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen      yrittäjän (kennelit, koira- ja kissahoitolat) tai
6100: sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura- ja       paikallisen eläinsuojelujärjestön kanssa.
6101: harrastuseläinten (löytöeläin) tilapäisen hoidon          Tilanteen kartoitus lääneissä on vielä osittain
6102: järjestämisestä. Kunta voi järjestää eläinten tal-    kesken. Niiden kuntien osalta,joiden menettelys-
6103: teenottopaikan yksin tai yhdessä muiden kuntien       sä löytöeläinten tilapäisen hoidon järjestämises-
6104: kanssa esimerkiksi sopimaHa paikallisen alan           sä havaitaan puutteita, tullaan ryhtymään tarvit-
6105: yrittäjän kanssa löytöeläinten tilapäisen hoidon      taviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
6106: järjestämisestä. Hoidon järjestämiselle annettiin
6107:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
6108: 
6109:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6110:                                           KK 1045/1998 vp                                             3
6111: 
6112: 
6113: 
6114: 
6115:                                        Tili Riksdagens Talman
6116: 
6117:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     *raftträdande, två år på sig att ordna skötse1n.
6118: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       Overgångstiden gick ut den 1 ju1i 1998.
6119: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Jord- och skogsbruksministeriets veterinär-
6120: man Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörsmå1        och 1ivsmede1savde1ning har bett 1änsstyre1serna
6121: nr 1045:                                             utreda hur kommunerna har uppfyllt kravet i
6122:                                                      djurskydds1agen att ordna tillfållig skötsel av
6123:          Ämnar Regeringen fö1ja genomföran-          herre1ösa djur. Länsstyre1serna har riktat en för-
6124:        det av djurskydds1agen och fåsta särski1d     frågan till kommunerna för undersökning av hur
6125:        uppmärksamhet vid hur kommunerna              den tillfålliga skötse1n av herre1ösa djur har ord-
6126:        har iakttagit sin sky1dighet att ta hand om   nats. Enligt de uppgifter som 1änsstyrelserna har
6127:        herre1ösa djur?                               fått hittills angående 200 kommuner, har brister
6128:                                                      konstaterats för 26 kommuners del (avta1 har
6129:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        ingåtts endast för någon viss djurarts del eller
6130: anföra följande:                                     också har ingen skötse1 alls ordnats). Största
6131:                                                      del en av kommunerna har 1öst frågan om tillfå1-
6132:     Enligt 15 § djurskyddslagen (247/1996) skall     1ig skötsel av herrelösa djur så att de har ingått
6133: kommunen se till att inom dess område ordnas         avtal med 1oka1a företagare (kennel, hund- eller
6134: tillfållig skötsel av herrelösa hundar och katter    kattpensionat) eller med lokala djurskyddsorga-
6135: samt motsvarande små sällskaps- och hobbydjur        nisationer.
6136: som påträffats och tas om hand. Kommunen kan            Kartläggningen av situationen i 1änen är ännu
6137: ordna en mottagningsplats för djur antingen en-      inte helt genomförd. För de kommuners del i
6138: sam eller tillsammans med andra kommuner,            fråga om vi1ka brister konstaterats i ordnandet
6139: t.ex. genom att med loka1a företagare komma          av den tillfålliga skötseln av herre1ösa djur kom-
6140: överens om anordnandet av tillfållig skötse1 av      mer erforderliga åtgärder för korrigering av si-
6141: herrelösa djur. Kommunerna fick, från lagens         tuationen att vidtas.
6142: 
6143:      Helsingfors den 26 oktober 1998
6144: 
6145:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6146:                                             KK 1046/1998 vp
6147: 
6148: Kirjallinen kysymys 1046
6149: 
6150: 
6151: 
6152: 
6153:                                     Matti Vähänäkki /sd: Haminan ja Kotkan kihlakuntien poliisivoi-
6154:                                         mien riittävyyden turvaamisesta
6155: 
6156: 
6157:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6158: 
6159:      Kotkassa tapahtui jokuneo viikko sitten ala-      huomioon ottaen senkin, että rajanylityspaikan
6160: ikäiseen kohdistunut henkirikos, jonka tekijöinä       ja sen lähiseutujen häiriötilanteet lisääntyvät ja
6161: oli kaksi nuorta miestä. Rikos kuohuttaa mieliä        muuntuvat lyhyinkin väliajoin. Onpa viime ai-
6162: edelleenkin, ja rikostutkiota on vielä kesken tällä    koina puhuttu jopa pakolaisvirroista Venäjältä
6163: hetkellä. Tekijöiden huumeiden käytöstä ei ole         käsin.
6164: virallista vahvistusta, vaikkakin sitä vahvasti           Toisaalta voin todeta, että olen tässä puhunut
6165: epäillään. Sen sijaan on täyttä tietoa siitä, että     yksinomaan "rajan kiroista". Kieltämätön tosi-
6166: runsas huumevirta tulee idästä Haminan ja Kot-         seikkahan nimittäin on, että Haminan ja Kotkan
6167: kan kihlakuntien kautta. Samoin on poliisilla          seutukunnat ovat päässeet myös osallisiksi "ra-
6168: miltei päivittäistä työtä Suomen vilkkaimman           jan iloista", onhan Virolahdella ja Miehikkälässä
6169: itäisen rajanylityspaikan, Vaalimaan, kautta kul-      rajan avautumisen seurauksena syntynyt huo-
6170: kevan liikenteen vuoksi: liikennerikoksia, liiken-     mattava määrä työpaikkoja. Samaa odotetaan
6171: nejuopumuksia, omaisuusrikoksia ym. Poliisit           myös koko seutukunnassa esim. EU-maiden Ve-
6172: sekä Haminan että Kotkan kihlakunnissa ovat            näjän kauppaan suuntautuvan teollisuuden si-
6173:  ylityöllistettyjä ja stressaantuneita, varsinkin      joittumisen muodossa.
6174:  kun useat virat ovat olleet "säästösyistä" kauan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6175:  täyttämättä.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6176:      Miten suhtautuukaan Etelä-Suomen läänin           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6177:  lääninhallitus näihin rajaseudun ongelmiin, lää-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6178:  ninhallitus, joka pitää majaa kaukaisessa turval-
6179:  lisessa Hämeenlinnassa? Lääninhallitus on suori-                Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
6180:  tuttanut resurssityöryhmän voimalla tutkimuk-                kuvaamastani Etelä-Suomen lääninhalli-
6181:  sen aiheesta "Millä tavalla poliisityövoima pan-             tuksen teettämästä poliisin resurssitutki-
6182:  taisiin läänissä uusjakoon". Noin ilmaisi asian              muksesta,
6183:  muuan allekirjoittaneeseen yhteyttä ottanut                     onko Hallitus sen pohjalta valmis an-
6184:  taho. Tutkimuksessa, josta olen saanut tietoja,              tamaan lääninhallitukselle viestin tutki-
6185:  päädytään toteamaan mm., että Haminan ja                     muksessa käytettyjen vertailuperusteiden
6186:   Kotkan kihlakunnissa on liikaa poliiseja ja että            riittämättömyydestä sekä kaavamaisuu-
6187:  Haminasta pitäisi työvoimaa vähentää 18 polii-               desta, ja
6188:   sin verran ja Kotkasta 16. Tutkimuksessa on                    aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
6189:  kaikista kihlakunnista otettu verrattaviksi koh-             Haminan ja Kotkan kihlakunnille turva-
6190:   teiksi mm. asukasluku, vuosittaiset rikoslakiri-            taanjatkossa ko. alueen valtakunnallises-
6191:   kokset, hälytyskerrat ja maapinta-ala. Sen sijaan           tikin merkittävien erityistehtävien kun-
6192:   ei tarkastella kihlakuntien alueiden häiriöherk-            nolliseksi suorittamiseksi riittävät poliisi-
6193:   kyyttä. Tällaisia ovat Haminassa ja Kotkassa                voimat, koska nykyiselläänkin ne ovat
6194:   ennen kaikkea itäliikenteen alussa mainitut polii-          riittämättömät, puhumattakaan tutki-
6195:   sille ylenmääräistä rasitusta aiheuttavat työt              muksen uhkaamista vähennyksistä?
6196: 
6197:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
6198: 
6199:                                           Matti Vähänäkki /sd
6200: 
6201: 
6202:  280043
6203: 2                                            KK 1046/1998 vp
6204: 
6205:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6206: 
6207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuvannut poliisin tehtävätilannetta lähinnä Kot-
6208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kan-Haminan seudulla ja esittänyt huolensa
6209: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston         seudun poliisiresurssien riittävyydestä. Kuvaus
6210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-          pätisi monen muunkin seutukunnan alueella.
6211: hänäkin kirjallisen kysymyksen n:o 1046:                   Vähänäkki on viitannut Etelä-Suomen läänin-
6212:                                                         hallituksen teettämään poliisiresurssitutkimuk-
6213:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa         seen. Sisäasiainministeriössä olevan tiedon mu-
6214:        kuvaamastani Etelä-Suomen lääninhalli-           kaan mainitulla tutkimuksella tarkoitettaneen
6215:        tuksen teettämästä poliisin resurssitutki-       poliisin Etelä-Suomen lääninjohdossa tehtyjä
6216:        muksesta,                                        laskelmia poliisitoimen virkojen kohdentamises-
6217:           onko Hallitus sen pohjalta valmis an-         ta toiminnan laajuuden perusteella. Näin poliisin
6218:        tamaan lääninhallitukselle viestin tutki-        lääninjohdon kuuluukin toimia, koska sen yhte-
6219:        muksessa käytettyjen vertailuperusteiden         nä tärkeimmistä tehtävistä on pitää huolta palve-
6220:        riittämättömyydestä sekä kaavamaisuu-            lutason riittävyydestä ja resurssien kohdentami-
6221:        desta, ja                                        sesta lääninsä alueella. Lääninjohdon laskenta-
6222:           aikooko Hallitus huolehtia siitä, että        perusteina ovat juuri ne tekijät, joita resurssitar-
6223:        Haminan ja Kotkan kihlakunnille turva-           peita arvioitaessa on yleisesti katsottu asianmu-
6224:        taanjatkossa ko. alueen valtakunnallises-        kaiseksi käyttää. Lisäksi perusteissa ovat muka-
6225:        tikin merkittävien erityistehtävien kuu-         na erityistekijät, joita tarvitaan erityisolojen huo-
6226:        nolliseksi suorittamiseksi riittävät poliisi-    mioon ottamiseksi. Tämän Vähänäkki on jättä-
6227:        voimat, koska nykyiselläänkin ne ovat            nyt kysymyksessään mainitsematta. Mainitut
6228:        riittämättömät, puhumattakaan tutki-             laskelmat ovat parhaillaan lausuntokierroksella.
6229:        muksen uhkaamista vähennyksistä?                 Niiden toteuttaminen tapahtuisi asteittain 3-5
6230:                                                         vuoden kuluessa.
6231:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän                Sisäasiainministeriössä on käytetty vastaa-
6232: kunnioittavasti seuraavaa:                              vanlaisia periaatteita paikallispoliisin rahoitusta
6233:                                                         kohdennettaessa vuodesta 1992 eli siitä lähtien
6234:    Toteaisin ensin myönteisenä sen, että kansan-        kun valtionhallinnon tulosohjaukseen poliisitoi-
6235: edustajat ovat viime viikkoina osoittaneet eri-         messa siirryttiin. Paikallispoliisin rahoitus mitoi-
6236: tyistä kiinnostusta poliisitoimen toimintamah-          tetaan poliisin ylijohdossa lääneittäin. Tässä val-
6237: dollisuuksien riittävyyteen. Se osoittaa mielestä-      takunnallisessa mitoituksessa perusteita on
6238: ni sitä, että sisäisen turvallisuuden ylläpitoa pide-   enemmän kuin mainituissa luonnoslaskelmissa.
6239: tään tärkeänä. Koska olen useassa aikaisemmas-          Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan myös
6240: sa vastauksessani ihan äskettäin käsitellyt polii-      poliisin Etelä-Suomen lääninjohdon laskelmia
6241: sin toiminnan ja rahoituksen kehitystä ja niiden        olisi tarkasteltava laajemmalta pohjalta eikä vir-
6242: välisiä yhteyksiä kokonaisuutena, en palaa siihen       kamääriin perustuvana. Resurssien mitoitukseen
6243: yksityiskohtaisemmin. Kertaisin vain sen, mitä          on syytä käyttää mahdollisimman monipuolista
6244: vuoden 1999 talousarvioneuvotteluissa 12.-              ja asiaa eri ulottuvuuksilta selvittävää aineistoa.
6245: 13.8.1998 on sovittu. Neuvottelupöytäkirjan                 Sisäasiainministeriö vastaa osaltaan siitä, että
6246: mukaan poliisin määrärahat mitoitetaan siten,           poliisipalvelusten taso on koko maassa riittäväl-
6247: että nykyisin käytössä olevat resurssit turvataan       lä tasolla ja että taloudelliset voimavarat koh-
6248: ilman henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.        deunetaan sitä vastaavasti. Sisäasiainministeriön
6249: Tämän tarkoituksen toteutumista seurataan ke-           tehtävänä on myös valvoa mm. tulossopimusme-
6250: hyspäätöksen ja vuoden 1999 lisätalousarvion            nettelyin ja muulla seurannalla, että resursseja
6251: valmistelun yhteydessä. Rahoituksen lisäämistä          käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti
6252: arvioidaan seuraavan kerran syksyn 1998lisäta-          kaikissa poliisiyksiköissä. Poliisin lääninjohdoil-
6253: lousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.              la on sama vastuu kullakin omassa läänissään.
6254:    Nyt edustaja Vähänäkki on kysymyksessään
6255: 
6256:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
6257: 
6258:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
6259:                                               KK 1046/1998 vp                                                3
6260: 
6261:                                           Tili Riksdagens Talman
6262: 
6263:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Riksdagsman Vähänäkki har i sitt spörsmål
6264: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              beskrivit polisens situation närmast i området
6265: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          kring Kotka och Fredrikshamn och uttryckt sina
6266: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade spörs-             farhågor i fråga om tiliräckligheten hos polisens
6267: mål nr 1046:                                             resurser i regionen. Beskrivningen passarin ock-
6268:                                                          så på många andra ekonomiska regioner.
6269:           Är Regeringen medveten om den i mo-                Vähänäkki har hänvisat tili den undersökning
6270:        tiveringen tili spörsmålet beskrivna un-          gällande polisens resurser som länsstyrelsen i
6271:        dersökningen som gäller polisens resurser         Södra Finlands Iän har låtit utföra. Enligt den
6272:        som länsstyrelsen i Södra Finlands Iän            information inrikesministeriet har torde med un-
6273:        låtit genomföra,                                  dersökningen avses de kalkyler polisens länsled-
6274:           är Regeringen beredd att på denna              ning i Södra Finlands Iän gjort över fördelningen
6275:        grund låta länsstyrelsen veta att de jämfö-       av polistjänster utgående från verksamhetens
6276:        relsegrunder som använts i undersök-              omfattning. Sådana kalkyler bör poliseos läns-
6277:        ningen är otillräckliga och schablonmäs-          ledning också göra, eftersom det hör tili dess
6278:        siga, och                                         viktigaste uppgifter att se tili att servicen är på en
6279:           ämnar Regeringen se tili att Fredriks-         tillräckligt hög nivå och att fördela resurserna
6280:        hamns och Kotka härad i fortsättningen            över Iänet. Tili grund för länsledningens kalkyler
6281:        garanteras tillräckliga polisstyrkor för att      ligger just de faktorer som det allmänt anses
6282:        kunna sköta områdets också i ett riksom-          ändamålsenligt att använda vid bedömningen av
6283:        fattande perspektiv betydande special-            resursbehovet. Dessutom ingick i grunderna ock-
6284:        uppgifter ordentligt, då de redan i dagslä-       så vissa specialfaktorer som behövs för att speci-
6285:        get är otillräckliga, för att inte tala om        alförhållanden skall kunna beaktas. Denna om-
6286:        situationen efter de indragningar som det         ständighet har Vähänäkki inte nämnt i sitt spörs-
6287:        hotas med i undersökningen?                       mål. De nämnda kalkylerna har sänts för utlå-
6288:                                                          tande. De föreslagna åtgärderna skulle komma
6289:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            att vidtas stegvis under 3-5 år.
6290: anföra följande:                                             1 inrikesministeriet har motsvarande principer
6291:                                                          iakttagits vid tilldelningen av medel för Jo kaipo-
6292:     Jag vill först som en positiv sak framhålla att      lisen sedan år 1992, dvs. ända sedan statsförvalt-
6293: riksdagsledamöterna under de senaste veckorna            ningen övergick tili resultatstyrning inom polis-
6294: har visat ett synnerligen stort intresse för tillräck-   väsendet. Finansieringen av lokalpolisen dimen-
6295: liga verksamhetsmöjligheter för polisväsendet.           sioneras länsvis av polisens högsta Iedning. I den-
6296: Det visar enligt min mening att landets inre sä-         na riksomfattande dimensionering finns tlera
6297: kerhet anses betydelsefull. Eftersom jag nyligen i       grunder än i nämnda skissartade kalkyler. Enligt
6298: tlera av svaren på riksdagsspörsmål behandlat            inrikesministeriets uppfattning borde även de
6299: polisens verksamhet och finansiella utveckling           kalkyler som polisens länsledning i Södra Fin-
6300: och sambanden dem emellan som en helhet, be-             lands Iän gjort granskas på en bredare basis och
6301: handlar jag inte dessa frågor mera ingående. Jag         inte grunda sig på enbart antalet tjänster. Vid
6302: upprepar endast vad som 12-13.8.1998 avtala-             dimensioneringen av resurserna är det skäl att
6303: des under förhandlingarna om budgeten för                använda ett materia! som belyser saken så mång-
6304:  1999. Enligt förhandlingsprotokollet dimensio-          sidigt och ur så många aspekter som möjligt.
6305: neras polisens anslag så att de resurser som nu              Inrikesministeriet svarar för sin del för att den
6306: står tili polisens disposition garanteras utan att       polisiära servicenivån är tillräcklig i hela Jandet
6307: någon ur personalen permitteras eller sägs upp.          och de ekonomiska resurserna fördelas i enlighet
6308:  Hur detta syfte uppnås kontrolleras i samband           därmed. Inrikesministeriet har också tili uppgift
6309: med rambeslutet och beredningen av tilläggsbud-          att med hjälp av resultatavtalsförfaranden och
6310:  geten för 1999. Behovet av ytterligare finansie-        annan uppföljning se tili att resurserna används
6311:  ring bedöms följande gång hösten 1998 i sam-            ändamålsenligt och effektivt vid alla polisenhe-
6312:  band med beredningen av tilläggsbudgetproposi-          ter. Polisens länsledning har motsvarande ansvar
6313:  tionen.                                                 i de egna länen.
6314: 
6315:      Helsingfors den 21 oktober 1998
6316: 
6317:                                                                       Inrikesminister Jan-Erik Enestam
6318:                                             KK 1047/1998 vp
6319: 
6320: Kirjallinen kysymys 1047
6321: 
6322: 
6323: 
6324: 
6325:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Suomijärven kunnostuksesta Karviassa
6326: 
6327: 
6328: 
6329:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6330: 
6331:     Maailmankuulun Suomijärvi-nimisen lintu-              Suunnitelman toteuttamisen lykkäämiseen toi
6332: järven kunnostuksesta Karviassa on muodostu-           oivan tekosyyn Natura. Siihen on vedottu näihin
6333: nut surkuhupaisa tarina. Ensin joku virkamies          päiviin, mutta nyt Natura alkaa olla valmis.
6334: piti suunnitelmia pöytälaatikossaan vuosikausia.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6335: Sitten ministeriön taholta valehdeltiin useita ker-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6336: toja kyseisen virkamiehen harhauttamana kan-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6337: sanedustajan kysymyksiin annetuissa vastauk-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6338: sissa. Kun ministeriö jäi tästä kiinni, itse ympä-
6339:  ristöministeri Haavisto korjasi asiaa käymällä                 Missä vaiheessa aletaan toteuttaa
6340: paikan päällä Karviassa. Kyseisen vierailun yh-               suunnitelmia Karvian Suomijärven kun-
6341:  teydessä syntyi toiveikas tunnelma siitä, että pian          nostamiseksi nyt, kun niiden esteeksi il-
6342: alkavat ruoppaajat rouhia lintujärven pohjaa.                 moitettu Natura-suunnitelma alkaa olla
6343:  Tosinjoiltakin tahoilta annettiin ymmärtää, että             valmiina eikä aseta estettä toimenpitei-
6344:  ei tapahdu mitään, kun joku kansanedustaja on                den aloittamiseksi?
6345:  uskaltanut astua ympäristökeskuksen virkamie-
6346:  hen varpaille.
6347:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
6348:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
6349: 
6350: 
6351: 
6352: 
6353:  280043
6354: 2                                         KK 1047/1998 vp
6355: 
6356: 
6357: 
6358: 
6359:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6360: 
6361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomijärveä koskeneen kirjallisen kysymyk-
6362: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen 921/1997 vp vastauksessa ympäristöministe-
6363: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      riö totesi, että Suomijärven kunnostamiseen tar-
6364: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       vittavan vesioikeuden luvan hakeminen on ajan-
6365: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kohtaista vasta sen jälkeen, kun Suomijärven
6366: n:o 1047:                                            asema Natura 2000 -verkostossa on ratkaistu.
6367:                                                      Jos Karvian Suomijärvestä on valitettu korkeim-
6368:           Missä vaiheessa aletaan toteuttaa          paan hallinto-oikeuteen, lykkääntyy valtioneu-
6369:        suunnitelmia Karvian Suomijärven kun-         voston päätöksen voimaantulo sen osalta. Val-
6370:        nostamiseksi nyt, kun niiden esteeksi il-     tioneuvosto on kuitenkin hallintolain käyttölain
6371:        moitettu Natura-suunnitelma alkaa olla        31 §:n 2 momentin nojalla päättänyt, että päätös-
6372:        valmiina eikä aseta estettä toimenpitei-      tä on noudatettava mahdollisesta muutoksen
6373:        den aloittamiseksi?                           hausta huolimatta. Tämä selventää viranomais-
6374:                                                      ten toimintalinjoja. Ympäristöministeriön mie-
6375:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lestä Karvian Suomijärven kunnostussuunnitel-
6376: vasti seuraavaa:                                     man toteuttamiselle voidaan hakea vesioikeuden
6377:                                                      lupa heti, kun Lounais-Suomen ympäristökes-
6378:    Ympäristöministeriö on pyytänyt kirjeellään       kus on saanut tarkistettua sen siten, että se par-
6379: 9.10.1997 Lounais-Suomen ympäristökeskusta           haalla tavalla tukee niiden luontoarvojen säily-
6380: selvittämään, miten Karvian Suomijärven kun-         mistä, joiden vuoksi se on sisällytetty Natura
6381: nostussuunnitelma voitaisiin toteuttaa alhaisem-     2000 -verkostoon. EU:n ympäristörahaston
6382: min kustannuksin ja suojelutavoitteita tukien.       (LIFE) rahoitusta suunnitelman toteuttamiseen
6383: Suunnitelman toteuttamiskustannukset ovat            voidaan tosin hakea vasta, kun korkein hallinto-
6384: varsin korkeat, ja järvelle suunniteltu penger to-   oikeus on tehnyt päätöksensä mahdollisista vali-
6385: dennäköisesti muuttaisi huomattavasti rannan         tuksista.
6386: luonnontilaa. Se katkaisee järven kasvillisuus-         Suomijärven suojelu on tarkoitus toteuttaa
6387: vyöhykkeiden vaihettumasarjan, mikä voi olla         muodostamaila siitä luonnonsuojelualue. Mikäli
6388: ristiriidassa suojelutavoitteiden kanssa. Suomi-     maanomistajat niin tahtovat, voidaan toteutta-
6389: järven kunnostus kuuluu Lounais-Suomen toi-          miseen ryhtyä heidän hakemustensa perusteella
6390: minta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 1998-         heti. Rauhoitusmääräyksissä sekä hoito- ja käyt-
6391: 2001, ja sen mukaan järvi on ohjelmassa vuosina      tösuunnitelmassa voidaan sopia periaatteista,
6392: 1999-2000.                                           jotka voivat myös nopeuttaa kunnostussuunni-
6393:    Karvian Suomijärvi kuuluu valtioneuvoston         telman vesioikeuskäsittelyä.
6394: päätöksellään 20.8.1998 hyväksymään Suomen              Ympäristöministeriön ja alueellisten ympäris-
6395: ehdotukseen Natura 2000 -verkostoksi. Tällä          tökeskusten väliset tulosohjausneuvottelut ovat
6396: hetkellä ei ole vielä tiedossa, onko Suomijärven     parhaillaan käynnissä. Lounais-Suomen ympä-
6397: johdosta tehty valituksia korkeimpaan hallinto-      ristökeskus saa vuoden vaihteeseen mennessä
6398: oikeuteen. Valituksen alaiset alueet ilmoitetaan     valmiiksi Puurijärven-lsonsuon kansallispuis-
6399: Euroopan yhteisön komissiolle erikseen ja myö-       ton lintuvesikunnostussuunnitelman. Toimin-
6400: hemmin vielä tiedot korkeimman hallinto-oikeu-       nan painopiste tulee siirtymään Karvian Suomi-
6401: den ratkaisusta aiheutuvista muutoksista.            järven ohella Koskeljärvenja Otajärven kunnos-
6402:                                                      tuksiin.
6403: 
6404:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
6405: 
6406:                                                                      Ympäristöministerin sijainen,
6407:                                                                       ministeri Jan-Erik Enestam
6408:                                             KK 1047/1998 vp                                               3
6409: 
6410: 
6411: 
6412: 
6413:                                          Tili Riksdagens Talman
6414: 
6415:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I sitt svar på spörsmål92lll997 rd om Suomi-
6416: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       järvi konstaterade miljöministeriet att det blir
6417: de medlem av statsrådet översänt följande av           aktuellt att söka tillstånd från vattendomstolen
6418: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              för iståndsättning av Suomijärvi först när sjöns
6419: spörsmål nr 1047:                                      ställning i nätverket Natura 2000 har avgjorts.
6420:                                                        Om besvär över Suomijärvi i Karvia har anförts
6421:           1 vilket skede inleds förverkligandet av     hos högsta förvaltningsdomstolen, uppskjuts
6422:        planerna för iståndsättning av sjön Suo-        ikraftträdelsen av statsrådets beslut på denna
6423:        mijärvi i Karvia nu, då den Naturaplan          punkt. Statsrådet har dock med stöd av 31 § 2
6424:        som angavs som ett hinder för detta bör-        mom. förvaltningsprocesslagen beslutat att be-
6425:        jar vara klar och inte ställer hinder för att   slutet skall efterlevas oavsett eventuellt ändrings-
6426:        ätgärder inleds?                                sökande. Detta förtydligarmyndigheternas verk-
6427:                                                        samhetslinjer. Enligt miljöministeriets åsikt är
6428:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt          det möjligt att ansöka om tillstånd hos vatten-
6429: anföra följande:                                       domstolen för genomförandet av iståndsätt-
6430:                                                        ningsplanen för sjön Suomijärvi i Karvia omedel-
6431:     Miljöministeriet har i ett brev daterat            bart efter att Sydvästra Finlands miljöcentral har
6432: 9.10.1997 bett Sydvästra Finlands miljöcentral         hunnit se över planen så att den så väl som möjligt
6433: undersöka på vilket sätt restaureringsplanen för       stöder bevarandet av de naturvärden på vars
6434: sjön Suomijärvi i Karvia kunde förverkligas tili       grund sjön har införlivats i nätverket Natura
6435: lägre kostnader och sä att detta stöder målen för      2000. Men finansiering från EU:s miljöfond
6436: skyddet. Kostnaderna för att planen förverkligas       (LIFE) för genomförandet av planen kan visser-
6437: är mycket höga, och den bank som planerats i           ligen inte sökas förrän högsta förvaltningsdom-
6438: sjön kommer sannolikt att avsevärt ändra natur-        stolen har fattat sitt beslut om eventuella besvär.
6439: tillständet utmed stranden. Banken bryter över-           Avsikten är att skydda Suomijärvi genom att
6440: gängsserierna i sjöns vegetationszoner, vilket kan     inrätta ett naturskyddsområde. Om markägarna
6441: stä i strid med mälen för skyddet. Restaureringen      så önskar, är det möjligt att genast börja med
6442: av Suomijärvi ingär i Sydvästra Finlands miljö-        detta på basis av deras ansökningar. 1 frednings-
6443: centrals verksamhetsoch ekonomipian 1998-              bestämmelserna och i dispositions- och vårdpla-
6444: 200 l, och sjön ingår i programmet åren 1999-          nen kan man komma överens om principerna,
6445: 2000.                                                  och detta kan också försnabba behandlingen a v
6446:     Suomijärvi i Karvia ingär i Finlands förslag       iståndsättningsplanen i vattendomstolen.
6447: tili nätverket Natura 2000, som statsrådet god-           Resultatstyrningsdiskussionerna mellan mil-
6448: kände genom sitt beslut 20.8.1998. 1 detta nu          jöministeriet och de regionala miljöcentralerna
6449: föreligger ännu inte uppgifter om huruvida be-         pågår som bäst. Sydvästra Finlands miljöcentral
6450: svär som relaterar tili Suomijärvi har anförts i       fårdigställer till årsskiftet en pian för iståndsätt-
6451: högsta förvaltningsdomstolen. De områden över          ning av fågelvattnen i Puurijärvi-lsosuo natio-
6452: vilka besvär har anförts meddelas separat tili         nalpark. Tyngdpunkterna för verksamheten
6453: Europeiska gemenskapens kommission, och se-            kommer att utöver Suomijärvi i Karvia ligga på
6454: nare informeras korumissioneo om de ändringar          iståndsättning av Kosketjärvi och Otajärvi.
6455: som högsta förvaltningsdomstolens avgöranden
6456: orsakar.
6457: 
6458:      Helsingfors den 26 oktober 1998
6459: 
6460:                                                                                   För miljöministern
6461:                                                                            minister Jan-Erik Enestam
6462:                                           KK 1048/1998 vp
6463: 
6464: Kirjallinen kysymys 1048
6465: 
6466: 
6467: 
6468: 
6469:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Veteraanien kuntoutuksesta
6470: 
6471: 
6472: 
6473:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6474: 
6475:    Veteraanit vanhenevat ja kuntoutuksen tarve         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6476: lisääntyy koko ajan. Olen tähän asiaan kiinnittä-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6477: nyt huomiota useissa eri eduskuntakyselyissä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6478: muun muassa siltä osin, että veteraanien pääse-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6479: minen kuntoutukseen on ainakin eräiden osalta
6480: kiven takana, ja olen epäillyt sitäkin, että kun-              Miten Hallitus selittää sen, että yhä
6481: toutukseen pääsy ja toistuvuus ovat kiinnijäsen-            harvalukuisemmat sotaveteraanit pääse-
6482: kirjan väristä. Tätä en kylläkään jaksa uskoa,              vät kuntoutukseen kovin harvoin, jopa
6483: mutta en ymmärrä myöskään sitä, että kuntou-                5-7 vuoden välein, ja jos näin on,
6484: tukseen pääsevät ainakin jotkut sotaveteraanit                 mitä Hallitus aikoo tehdä kuntoutuk-
6485: vain 5-7 vuoden välein, jos pääsevät silloin-               sen määrän lisäämiseksi, ja
6486: kaan. Kun kuntoutettavien veteraanien määrä                    huolehtiiko Hallitus myös siitä, että
6487: kiihtyvässä tahdissa vähenee, luulisi, että kun-            veteraanit ovat tasapuolisessa asemassa
6488: toutukseen on käytettävissä varoja entistä enem-            toisiinsa nähden kuntoutuksen saamisen
6489: män ja useammin.                                            suhteen?
6490: 
6491:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
6492: 
6493:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
6494: 
6495: 
6496: 
6497: 
6498: 280043
6499: 2                                         KK 1048/1998 vp
6500: 
6501: 
6502: 
6503: 
6504:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6505: 
6506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräraha. Kuntoutustoiminnan käynnistyessä
6507: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        oli rintamaveteraanien keski-ikä 63 vuotta, joten
6508: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuntoutettavien keski-ikä on nyt 84 vuotta.
6509: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta sää-
6510: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        dettiin vuonna 1983 (60/1983) ja sitä uudistettiin
6511: n:o 1048:                                            joulukuussa 1988 annetulla lailla ja asetuksella
6512:                                                      (1184/1988 ja 1348/1988). Rintamaveteraanien
6513:           Miten Hallitus selittää sen, että yhä      kuntoutuksesta annetun lain 2 §:n mukaan tulee
6514:        harvalukuisemmat sotaveteraanit pääse-        rintamaveteraaneja kuntoutukseen valittaessa
6515:        vät kuntoutukseen kovin harvoin, jopa         ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireelli-
6516:        5-7 vuoden välein, ja jos näin on,            syys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen,
6517:           mitä Hallitus aikoo tehdä kuntoutuk-       että veteraanilla,jonka sairaus tai vamma aiheut-
6518:        sen määrän lisäämiseksi, ja                   taa toimintakyvyn häiriöitä, on mahdollisuus
6519:           huolehtiiko Hallitus myös siitä, että      päästä kuntoutukseen.
6520:        veteraanit ovat tasapuolisessa asemassa           Jotta kuntoutukseen valittavien kuntoutuk-
6521:        toisiinsa nähden kuntoutuksen saamisen        sen tarve ja kiireellisyys tulee selvitettyä, perus-
6522:        suhteen?                                      tuu tarpeen ja kiireellisyyden arviointi kuntou-
6523:                                                      tusta hakeneen henkilön kuntoutussuunnitel-
6524:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maan tai kuntoutuslähetteenä käytettävään lää-
6525: vasti seuraavaa:                                     kärintodistukseen. Kuntoutusta koskeva suun-
6526:                                                      nitelma tai lääkärinlausunto ei saa olla 12 kuu-
6527:     Veteraanien keski-ikä kasvaaja veteraanikun-     kautta vanhempi kuntoutusjakson alkaessa. (So-
6528: toutuksen määrärahoilla pyritään vastaamaan          siaali- ja terveysministeriön määräys 1994:44).
6529: iän myötä lisääntyvään geriatrisen kuntoutuksen      Kyseisessä määräyksessä rintamaveteraanien
6530: haasteeseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen. Toi-      kuntoutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoi-
6531: mintakykyä ja itsenäistä selviämistä tukevia toi-    dosta on sosiaali- ja terveysministeriö määritellyt
6532: menpiteitä tarvitaan niin avo- kuin laitoshoidos-    veteraanien toimintakykyluokat, joita voidaan
6533: sakin. Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kun-     käyttää suunta-antavina arvioitaessa kunnissa
6534: toutustoimenpiteiden kohderyhmänä ovat so-           veteraanien tarvitseman kuntoutuksen toteutus-
6535: tainvalidit, puolisot ja lesket sekä sotalesket ja   tapaa ja ohjaamaan rintamaveteraanit tervey-
6536: rintamaveteraanit ja puolisot.                       dentilanja toimintakyvyn perusteella heille sopi-
6537:     Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntou-     viin kuntoutusmuotoihin, avokuntoutukseen tai
6538: tukseen varattavasta määrärahasta päätetään          laitoskuntoutukseen.
6539: vuosittain valtion talousarvion yhteydessä. Kun-         Veteraaniväestön ikääntyminen on tuonut
6540: toutusta tapahtuu myös osana kunnallista ter-        uusia alueita veteraanikuntoutukseen aikaisem-
6541: veydenhuoltoa,jonka rahoittamiseen valtio osal-      man fyysisen kuntoutuksen lisäksi. Veteraani-
6542: listuu maksamalla kunnille asukaspohjaista, ikä-     kuntoutuksen puutteina on nähty ikääntymisen
6543: ryhmäkohtaista valtionosuutta. Kuntoutusme-          tuomat ongelmat mm.pitkäaikaissairauksienjäl-
6544: not kasvoivat vuosina 1992-1997 kiintein hin-        kitilojen kuntoutuksessa, aistien muutoksiin so-
6545: noin laskettuina sotainvalidien kuntoutuksessa       peutumisessa ja itsehoidon puutteissa sekä muis-
6546: 15 %ja rintamaveteraanien kuntoutuksessa 4 %.        tihäiriöistä kärsivien veteraanien kotihoidon to-
6547:     Sotainvalidien kuntoutus perustuu vuonna         teuttamista auttavassa kuntoutuksessa. Sosiaali-
6548: 1948 annettuun sotilasvammalakiin, jota on täy-      ja terveysministeriön työryhmä, jonka tehtävänä
6549: dennetty useita kertoja sen säätämisen jälkeen.      oli tehdä ehdotukset Suomen itsenäisyyden 80-
6550: Rintamaveteraanien kuntoutus käynnistyi vuon-        juhlavuoteen 1997liittyen veteraaniväestöä kos-
6551: na 1977, kun kyseisen vuoden valtion tulo- ja        kevista toimenpiteistä, teki useita esityksiä vete-
6552: menoarvioon varattiin viiden miljoonan markan        raanikuntoutuksen kehittämiseksi. Meneillään
6553:                                          KK 1048/1998 vp                                                3
6554: 
6555: on sotainvalidi- ja veteraanijärjestöjen yhdessä         Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun
6556: kuntasektorin kanssa toteuttamat kehittämis-          lain 5 §:n mukaan Valtiokonttorin sotavamma-
6557: projektit, joiden tuloksia tullaan hyödyntämään       ja veteraaniasiain yksikkö jakaa valtion talousar-
6558: myös sosiaali- ja terveysministeriön uudistaessa      viossa tarkoitusta varten varatun määrärahan
6559: määräyksiä rintamaveteraanien kuntoutukseen           kunnille. Määrärahan myöntäminen perustuu
6560: kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidosta.                 sotavamma-ja veteraaniasiain yksikön arvioon
6561:    Vuonna 1998 on veteraanien lukumäärä puo-          kunnassa asuvien rintamaveteraanien määrästä.
6562: lisoineen vähän yli 150 000 veteraania ja luon-          Määrärahan tasapuolinen jako ei luonnolli-
6563: nollinen poistuma on n. 12 000 veteraania vuo-        sesti mahdollista täysin tasaisten veteraanimää-
6564: dessa. Veteraanikuntoutukseen varatuilla mää-         rien pääsyä kuntoutukseen vuosittain, sillä myös
6565: rärahoilla kuntoutettiin vuonna 1996 yhteensä         veteraanien ikä, fyysinen ja psyykkinen kunto
6566: 27 598 veteraaniaja l 368 aviopuolisoa, yhteensä      sekä sairastavuus vaihtelevat eri puolilla maata.
6567: 28 966 henkilöä. Tämä tarkoittaa elossa olevien       Ilmiö on tuttu kaikkien sosiaali- ja terveyspal-
6568: veteraanien kuntoutuskierron olevan kerran vii-       veluiden järjestämisessä. Täysin tasapuoliseen
6569: dessä vuodessa. Kuntoutuskierron hidastumaa           järjestelmään ei ole päästy siitä huolimatta, että
6570: aiheuttaa luonnollisesti veteraanien ikääntymi-       jotkut peruspalvelut on säädetty subjektiivisiksi
6571: sen tuoma laitoskuntoutustarve, sillä laitoskun-      oikeuksiksi. Veteraanikuntoutus on toissijainen
6572: toutus on avokuntoutusta kalliimpaa. Toisaalta        kuntoutus- ja hoitomuoto muihin sosiaali- ja ter-
6573: veteraaniväestön pitkäaikaissairauksien hoito         veyspalveluihin nähden. Valtio osallistuu vuon-
6574: edellyttää lisääntyvässä määrin hoitoa ja hoivaa      na 1999 sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin
6575: muissa yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuol-       laskennallisina valtionosuuksina myös veteraa-
6576: lon palveluyksiköissä, jolloin veteraanikuntou-       niväestön osalta seuraavasti:
6577: tuksen määrärahoja vapautuu kuntoutusta tar-
6578: vitseville veteraaneille.
6579: 
6580: 
6581: Sosiaalihuollon kustannukset/asukas:               Terveydenhuollon kustannukset/asukas:
6582: 
6583: Ikäryhmä             markkaa                       Ikäryhmä              markkaa          YHTEENSÄ
6584: 
6585: 65-74v.               2 959 mk                     65-74v.                7 414mk         10 373 mk
6586: 75-84v.              16 441 mk                     75-84v.               13 978 mk        30428 mk
6587: 85 v. täyttäneet     45 949mk                      85 v. täyttäneet      23 613 mk        69 562 mk
6588: 
6589:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
6590: 
6591:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6592: 4                                          KK 1048/1998 vp
6593: 
6594: 
6595: 
6596: 
6597:                                         Tili Riksdagens Talman
6598: 
6599:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gavs 1948 och som har komp1etterats ett flerta1
6600: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        gånger sedan den stiftades. Rehabiliteringen av
6601: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      frontveteraner in1eddes 1977, då det i statsbudge-
6602: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         ten för året i fråga reserverades 5 miljoner mk.
6603: 1048:                                                 När rehabiliteringsverksamheten in1eddes var
6604:                                                       frontveteranernas genomsnitt1iga å1der 63 år,
6605:            Hur ämnar Regeringen förk1ara att de       och genomsnittså1dern för dem som nu rehabi1i-
6606:        allt fårre krigsveteranerna ges möj1ighet      teras är fö1jaktligen 84 år.
6607:        till rehabilitering mycket sällan, t.o.m.         Lagen om rehabi1itering av frontveteraner
6608:        med 5-7 års mellanrum, och om det är           stiftades 1983 (60/1983) och reviderades genom
6609:        så,                                            en 1ag och en förordning (1184/1988 och 1348/
6610:            vad ämnar Regeringen göra för att öka      1988) som gavs i december 1988. Enligt 2 § 1agen
6611:        anta1et rehabiliteringar, och                  om rehabi1itering av frontveteraner skall behovet
6612:            sörjer Regeringen också för att vete-      av rehabi1itering och den skyndsamhet som krävs
6613:        ranerna intar en jämbördig ställning sins-     beaktas när frontveteraner utses för rehabi1ite-
6614:        emellan då det gäller möj1igheterna att få     ring. Särski1d uppmärksamhet skall fåstas vid att
6615:        rehabi1itering?                                veteraner som har en skada eller sjukdom som
6616:                                                       orsakar störning i funktionsförmågan får möj1ig-
6617:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         het till rehabilitering.
6618: anföra följande:                                         För att behovet av rehabi1itering och skynd-
6619:                                                       samhetsordningen skall vara utredd när frontve-
6620:    Veteranernas genomsnitt1iga å1der stiger och       teraner utses för rehabi1itering, grundar sig be-
6621: genom ans1agen för rehabi1itering av frontvetera-     dömningen av behov och skyndsamhet på den
6622: ner försöker man svara på den till fö1jd av å1ders-   rehabi1iteringsp1anen för den som ansöker om
6623: faktorn allt större utmaningen för geriatrisk re-     rehabi1itering eller på det 1äkarintyg som an-
6624: habilitering, upprätthållandet av funktionsför-       vänds som remiss till rehibi1iteringen. P1anen e1-
6625: mågan. Åtgärder som stöder funktionsförmågan          1er 1äkarutlåtandet gällande rehabiliteringen får
6626: och förmågan att k1ara sig på egen hand behövs        inte vara ä1dre än 12 månader då rehabi1iterings-
6627: såvä1 inom den öppna vården som inom anstalts-        perioden in1eds (socia1- och hä1sovårdsministeri-
6628: vården. Må1gruppen för åtgärderna inom ramen          ets föreskrift 1994:44). 1 föreskriften, som gäller
6629: för rehabi1itering av krigsinva1ider och frontvete-   undersökning och vård som ingår i rehabi1ite-
6630: raner är krigsinva1ider, deras makor och änkor        ringen av frontveteraner, har socia1- och hä1so-
6631: samt krigsänkor och frontveteraner och deras          vårdsministeriet angett en k1assificering av vete-
6632: makor.                                                ranernas funktionsförmåga som kommunerna
6633:    Bes1ut om de mede1 som skall reserveras för        kan använda som väg1edning för att bedöma på
6634: rehabi1itering av krigsinvalider och frontvetera-     vi1ket sätt den rehabilitering veteranerna behöver
6635: ner fattas årligen i samband med behand1ingen av      skall verkställas i kommunen och för att utgåen-
6636: statsbudgeten. Rehabi1itering ingår också som         de från deras hä1sotillstånd och funktionsförmå-
6637: ett 1ed i den kommuna1a hä1sovården. Staten           ga styra frontveteranerna till den 1ämp1igaste re-
6638: de1tar i finansieringen av denna genom att beta1a     habiliteringsformen, öppen rehabilitering eller
6639: statsande1 till kommunerna en1igt befo1knings-        anstaltsrehabilitering.
6640: underlag och å1dersgrupper. Åren 1992-1997               Det faktum att veteranerna b1ir allt äldre har
6641: ökade utgifterna för rehabi1itering, räknat i fasta   aktualiserat nya områden för rehabi1itering ut-
6642: priser, med 15% inom rehabiliteringen av krigs-       över den tidigare fysiska rehabiliteringen. En
6643: inva1ider och 4% inom rehabi1iteringen av front-      brist i rehabiliteringen av veteraner har konstate-
6644: veteraner.                                            rats vara de prob1em åldrandet medför, bl.a.
6645:    Rehabiliteringen av krigsinva1ider grundar sig     inom rehabiliteringen efter 1ångvariga sjukdo-
6646: på 1agen om skada, ådragen i mi1itärtjänst, som       mar, då det gäller anpassning till förändringar
6647:                                              KK 1048/1998 vp                                                 5
6648: 
6649: som gäller sinnena och inom ramen för egenvår-             nernas långvariga sjukdomar i ökande utsträck-
6650: den samt inom den understödjande rehabilite-               ning vård och omsorg också vid andra serviceen-
6651: ringen i hemvården av veteraner som lider av               heter inom social- och hälsovården, vi1ket med-
6652: minnesstörningar. Social- och hälsovårdsmini-              för att anslagen för rehabilitering frigörs för an-
6653: steriets arbetsgrupp, som hade tili uppgift att            dra veteraner i behov av rehabilitering.
6654: utarbeta förslag tili åtgärder gällande veteraner-            Enligt 5 § lagen om rehabilitering av frontvete-
6655: na i anslutning tilljubileumsåret 1997 med anled-          raner fördelar enheten för militärskade- och vete-
6656: ning av Fin1ands 80-åriga sjä1vständighet, fram-           ranärenden vid Statskontoret årligen de för än-
6657: lade ett flerta1 förslag tili hur rehabiliteringen av      damålet reserverade anslagen i statsbudgeten
6658: veteranerna kunde utvecklas. Krigsinvalidernas             mellan kommunerna. Beviljandet av anslag
6659: och veteranernas organisationer genomför till-             grundar sig på den bedömning enheten för mili-
6660: sammans med den kommunala sektorn som bäst                 tärskade- och veteranärenden gör om antalet
6661: o1ika utvecklingsprojekt. Resultatet av dessa              frontveteraner bosatta i kommunen.
6662: kommer att utnyttjas bl.a. när social- och hälso-             Enjämlik fördelning av anslaget gör det natur-
6663: vårdsministeriet reviderar sina föreskrifter om            ligtvis inte möjligt att varje år komma upp tili ett
6664: undersökning och vård som ingår i rehabilite-              jämnt antal veteraner som ges rehabilitering, ef-
6665: ringen av frontveteraner.                                  tersom också veteranernas ålder, fysiska och psy-
6666:     Ar 1998 uppgår antalet veteraner med makor             kiska kondition samt sjukfrekvens skiftar på oli-
6667: tiii något över 150 000 och den naturliga avgång-          ka håll i Iandet. Fenomenet är känt då det gäller
6668: en är ca 12 000 veteraner om året. Med hjälp av            ordnande av alla slag av social- och hälsovårds-
6669: de anslag som reserverats för rehabilitering av            tjänster. Man har inte lyckats komma fram tili ett
6670: veteraner rehabiliterades 1996 sammanlagt                  fullständigt jämlikt system trots att vissa grund-
6671: 27 598 veteraner och 1 368 makor, sammanlagt               läggande tjänster har fastställts i lag som subjek-
6672: 28 966 personer. Detta innebär att de veteraner            tiva rättigheter. Rehabiliteringen av veteraner är
6673: som fortfarande lever rehabiliteras en gång vart           en rehabiliterings- och vårdform som kommer i
6674: femte år. Att det blivit längre mellan rehabilite-         andra hand i förhållande tiii andra social- och
6675: ringarna orsakas av det behov av anstaltsrehabi-           hälsovårdstjänster. Staten deltar år 1999 i utgif-
6676: litering som åldrandet medför, eftersom anstalts-          terna för social- och hälsovården i form av kalky-
6677:  rehabiliteringen är dyrare än öppen rehabilite-           Ierade statsandelar också för veteranernas del
6678: ring. Å andra sidan förutsätter vården av vetera-          som följer:
6679: 
6680: 
6681: Socialvårdens kostnader/invånare:                       Hälsovårdens kostnader/invånare:
6682: 
6683: Ålderskategori        mark                              Ålderskategori       mark                SAMMAN-
6684:                                                                                                  LAGT
6685: 
6686: 65-74år                2 959 mk                         65-74år               7 414 mk           10 373 mk
6687: 75-84 år              16 441 mk                         75-84 år             13 978 mk           30 428 mk
6688: 85 år fyllda          45 949 mk                         85 år fyllda         23 613 mk           69 562 mk
6689: 
6690:      Helsingforsden 22 oktober 1998
6691: 
6692:                                                                           Minister Terttu Huttu-Juntunen
6693:                                           KK 1049/1998 vp
6694: 
6695: Kirjallinen kysymys 1049
6696: 
6697: 
6698: 
6699: 
6700:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeudenkäyntiä koskevan lainsäädännön
6701:                                       uudistamisesta
6702: 
6703: 
6704:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6705: 
6706:    Oikeudenkäyntiä koskevaa lainsäädäntöä on         sikään uudistuksen epäonnistumista. Prosessissa
6707: uudistettu Suomessa laidasta laitaan viimeisten      tulisi myöntää virheet ja palata kiireesti aikai-
6708: kymmenen vuoden aikana. Viimeksi uudistettiin        sempaan menettelyyn siihen vähäisessä määrin
6709: hovioikeuksia koskeva menettely. Kysymys on          muutoksia tekemällä.
6710: ollut keskitettyyn suulliseen menettelyyn siirty-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6711: misestä, jossa esimerkiksi poliisitutkintapöytä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6712: kirja on jätetty jonkinlaisen apuJuntan asemaan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6713: ja rajallinen ihmismuisti on asetettu mahdotto-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6714: man tehtävän eteen.
6715:    Jokainen asioissa mukana oleva tietää, että                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
6716: koko uudistus on täydellinen susi, joka nyt jo              menpiteisiin epäonnistuneen prosessi-
6717: ruuhkauttaa asioiden käsittelyn alioikeuksissaja            uudistuksen hylkäämiseksi oikeuden-
6718: tulee nopeasti tuomaan saman ilmiön myös hovi-              käynneissä siten, että palataan aikaisem-
6719: oikeuksiin, joissa suullisen käsittelyn määrät li-          paan, jossain määrin muutoksilla tehos-
6720: sääntyvät ja todistajia joudutaan kasvavassa                tettuun oikeudenkäyntijärjestelmään, vai
6721: määrin kuulemaan uudelleen. Asioihin ollaan et-                miten Hallitus aikoo syntyneen ja kas-
6722: simässä apua syyttäjien määrää lisäämällä, mikä             vavan ongelman hoitaa?
6723: sellaisenaan on tärkeä asia, mutta ei muuta mik-
6724:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
6725: 
6726:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
6727: 
6728: 
6729: 
6730: 
6731: 280043
6732: 2                                          KK 1049/1998 vp
6733: 
6734: 
6735: 
6736: 
6737:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6738: 
6739:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vanhaa prosessia leimasi kirjelmien lukeminen ja
6740: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         juttujen runsas lykkääminen, vuosikausia kestä-
6741: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vä oikeudenkäynti ei ollut harvinainen. Keski-
6742: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tyksen puute johti myös siihen, ettei tuomarilla
6743: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ollut tosiasiassa mahdollisuuksia riittävän aktii-
6744: n:o 1049:                                             viseen prosessinjohtoon. Alioikeudesta tuli useis-
6745:                                                       sa tapauksissa vain oikeudenkäyntimateriaalin
6746:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-      keräämispaikka. Vasta kun asianosaiset- lyk-
6747:        menpiteisiin epäonnistuneen prosessi-          käystenjälkeen- jättivät asiansa päätettäväksi,
6748:        uudistuksen hylkäämiseksi oikeuden-            tuomari ryhtyi tarkemmin tutkimaan, mitä asias-
6749:        käynneissä siten, että palataan aikaisem-      sa oli esitetty. Harvinaista ei ollut sekään, ettei
6750:        paan, jossain määrin muutoksilla tehos-        jutun ratkaiseva tuomari ollut edes osallistunut
6751:        tettuun oikeudenkäyntijärjestelmään, vai       ainakaan kaikkiin asian käsittelykertoihin.
6752:           miten Hallitus aikoo syntyneen ja kas-      Myös asiamiehet saattoivat jutun aikana vaih-
6753:        vavan ongelman hoitaa?                         tua. Kun minkäänlaista valmistelua ei ollut,
6754:                                                       asiaa kehiteltiin tuomioistuimen istunnossa oi-
6755:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keudenkäyntikirjelmiä esitellen tai vuoroin to-
6756: vasti seuraavaa:                                      distajia kuullen. Oikeudenkäynti ei hahmottunut
6757:                                                       mitenkään selvästi yhtäältä vaatimusten ja nii-
6758:     Oikeudenkäyntimenettelyä koskevat uudis-          den perusteiden esittämiseen ja riidanalaisten
6759: tukset on toteutettu vaiheittain. Tällä vuosikym-     kysymysten etsimiseen sekä toisaalta todiste-
6760: menellä toteutettiin ensin riita-asioiden menette-    luun. Asianosaiset saattoivat menetellä aineis-
6761: lyn uudistus käräjäoikeudessa,joka tuli voimaan       tonsa esittämisessä kuinka parhaaksi katsoivat.
6762: 1.12.1993. Vuosi sitten lokakuun alusta tuli voi-     Esimerkiksi todistelua saatettiin esittää vaikka jo
6763: maan rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely-           alkukeskustelun aikana tai loppukeskustelun jäl-
6764: uudistus käräjäoikeuksissa, ja viimeksi uudistet-     keen.
6765: tiin oikeudenkäyntimenettelyä hovioikeuksissa             Hovioikeuksien osalta taas vanhan järjestel-
6766: 1.5.1998 voimaan tulleella lailla.                    män keskeisin epäkohta oli pelkästään kirjalli-
6767:     Pyrkimys oikeuslaitoksen ja oikeudenkäynti-       nen menettely,joka ei antanut hovioikeustuoma-
6768: menettelyn uudistamiseen on ollut vireillä koko       rille mahdollisuuksia luotettavasti arvioida sitä
6769: tämän vuosisadan. Kaikki uudistusehdotukset           suullista todistelua, joka oli esitetty käräjäoikeu-
6770: ovat rakentuneet samojen periaatteiden varaan.        dessa. Kun kuitenkin muutoksenhaku myös
6771: Kaikissa ehdotuksissa ehdotettiin siirryttäväksi      suullisen todisteluu arviointiin haluttiin sallia, oli
6772: keskitettyyn oikeudenkäyntimenettelyyn, joka          loogisena ratkaisuna se, että todistajat kuullaan
6773: jakautuisi valmisteluun ja pääkäsittelyyn. Val-       näiltä osin uudelleen. Liittyessään Euroopan
6774: mistelussa voitaisiin kirjelmiä esittää, mutta var-   neuvoston ihmisoikeussopimukseen Suomen piti
6775: sinainen oikeudenkäyntitilaisuus eli pääkäsittely     tehdä siihen varauma siltä osin kuin sopimus
6776: olisi suullinen.                                      koski asianosaisen oikeutta suulliseen käsitte-
6777:     Näiden periaatteiden varaan myös toteutetut       lyyn hovioikeudessa. Tämä varauma on nyt pois-
6778: menettelyuudistukset ovat rakentuneet. Uudis-         tettu.
6779: tukset myös noudattavat keskeisiltä perusperi-            Käytännön kokemuksia rikosasioiden uudes-
6780: aatteiltaan Ruotsissa jo vuonna 1948 toteutettua      ta käsittelystä on vasta vähän ja hovioikeuksien
6781: vastaavanlaista oikeudenkäyntimenettelyuudis-         osalta vielä vähemmän. Sen sijaan riita-asioiden
6782: tusta. Menettelyuudistukset olivat reaktiota van-     menettelyuudistuksesta on jo kokemuksia kohta
6783: han menettelyn keskeisiä epäkohtia vastaan.           viiden vuoden ajalta. Oikeuspoliittinen tutki-
6784:     Alioikeuksissa vanha järjestelmä oli hyvin        muslaitos onkin seurannut uudistuksen tavoittei-
6785: kaavamainen, kaikki asiat niiden laadusta riip-       den toteutumista erilaisilla seurantatutkimuksil-
6786: pumatta käsiteltiin samanlaisessa menettelyssä.       laan. Viimeisin tutkimus on tänä syksynäjulkais-
6787:                                          KK 1049/1998 vp                                            3
6788: 
6789: tu "Riitaprosessiuudistuksen arviointi" (Kaijus     ei ole mahdollista eikä siihen myöskään ole syytä.
6790: Ervasti, Optulan julkaisuja 154). Sen mukaan        Kun otetaan huomioon se, että menettelysään-
6791: tuomarit ja yleiset oikeusavustajat pitävät uutta   nösten uudistaminen on merkinnyt tuomio-
6792: riitaprosessia kokonaisuudessaan selkeästi pa-      istuinten ja niissä noudatettavan menettelyn
6793: rempana kuin aikaisempaa, vaikka yksittäisiä        uudistamista laajamittaisesti, on saavutettuja tu-
6794: uudistuksen osa-alueita kritisoitiin. Yli 80 pro-   loksia pidettävä hyvinä. Luonnollisesti järjestel-
6795: senttia molemmista ryhmistä katsoi, että uusi       mää on edelleenkin kehitettävä. Havaittuihin
6796: menettely on parempi tai selvästi parempi kuin      puutteisiin ja käytäntöjen vääristymiin tullaan
6797: vanha menettely. Asianajajistakin reilusti yli      palaamaan ja lakeja näiltä osin tarpeen mukaan
6798: puolet piti uutta menettelyä parempana. Rikos-      uudistamaan. Hallituksen esitys oikeudenkäyn-
6799: prosessin osalta seurantatutkimusten suunnit-       tikuluja koskevien säännösten muuttamiseksi
6800: telu on käynnissä ja tutkimukset aloitetaan ensi    (HE 107/1998 vp) on jo annettu eduskunnalle.
6801: vuonna.                                             Oikeusministeriön tarkoituksena on seuraavaksi
6802:     Oikeudenkäyntimenettely on nyt saatettu         ryhtyä valmistelemaan lakiehdotusta oikeuden-
6803: Suomessa vastaamaan oikeudenmukaiselle oi-          käymiskaaren eräiden riita-asioiden säännösten
6804: keudenkäynnille asetettavia perusvaatimuksia.       uudistamisesta. Valittu peruslinja on ollut oikean
6805: Poistettujen varaumien palauttaminen tai uusien     suuntainen ja kysymys on jatkossa havaittujen
6806: tekeminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen           käytännön epäkohtien korjaamisesta.
6807: 
6808:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
6809: 
6810:                                                                  Oikeusministeri Jussi Järventaus
6811: 4                                          KK 1049/1998 vp
6812: 
6813: 
6814: 
6815: 
6816:                                         Tili Riksdagens Talman
6817: 
6818:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ken kunde domaren på inget sätt tiliräckligt ak-
6819: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        tivt leda processen. 1 många fall blev underrätten
6820: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    endast ett ställe där man samlade in rättegångs-
6821: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmå1          materiel. Först när parterna- efter uppskov-
6822: nr 1049:                                              lämnade sitt ärende för beslut började domaren
6823:                                                       närmare studera vad som framförts i fallet. Det
6824:           Ämnar Regeringen snabbt skrida tili         var inte heller ovanligt att den domare som av-
6825:        åtgärder för att s1opa den miss1yckade         gjorde målet inte hade ..deltagit i åtminstone alla
6826:        processreformen så att det återgås tili det    förhandlingar i fallet. A ven ombuden kunde by-
6827:        tidigare rättegångssystem som effektive-       tas ut under målet. Eftersom ett ärende inte för-
6828:        ras något genom ändringar, eller               bereddes över huvud taget, formades det inför
6829:           hur ämnar Regeringen se tili detta ak-      domstolen genom att rättegångsskrivelser pre-
6830:        tuella och växande prob1em?                    senterades eller vittnen hördes om vart annat.
6831:                                                       Rättegången delades inte klart mellan å ena sidan
6832:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         kraven, deras grunder och tvistefrågorna samt å
6833: anföra fö1jande:                                      andra sidan bevisföringen. Parterna kunde göra
6834:                                                       vad de ville när de 1ade fram materialet, t.ex. bevis
6835:    Revisionen av rättegångsförfarandet har ge-        kunde framläggas redan under den inledande
6836: nomförts stegvis. Under detta årtionde ändrades       pläderingen eller efter slutpläderingen.
6837: först förfarandet i tvistemål vid tingsrätt och det      För hovrätternas del var dencentralaste bris-
6838: trädde i kraft den 1 december 1993. För ett år        ten i det gamla systemet igen förfarandet som var
6839: sedan i början av oktober trädde i kraft reformen     uteslutande skriftligt, vilket gjorde det omöj1igt
6840: av rättegångsförfarandet i brottmå1 vid tingsrätt     för hovrättsdomama att tillförlitligt värdera den
6841: och senast reviderades förfarandet vid hovrätten      muntliga bevisning som framställts vid tingsrät-
6842: genom en lag som trädde i kraft den 1 maj 1998.       ten. Då man ändå ville tiliåta besvär som gällde
6843:     Man har velat förnya rättsväsendet och rätte-     den muntliga bevisföringen, var ett logiskt steg
6844: gångsförfarandet hela detta århundrade. Alla re-      att vittnen hörs på nytt tili dessa delar. När Fin-
6845: formförslag har stött sig på samma principer. 1       land anslöt sig tili Europarådets konvention om
6846: alla förslag ville man övergå tili ett koncentrerat   de mänsk1iga rättighetema var Finland tvungen
6847: rättegångsförfarande som bestod av förberedelse       att reservera sig tili den del konventionen gällde
6848: och huvudförhandling. Under förberedelsen             parternas rätt tili muntlig behandling inför hov-
6849: kunde man presentera skrivelser men den egent-        rätt. Denna reservation har nu s1opats.
6850: liga rättegången, dvs. huvudförhandlingen var            Man har få erfarenheter av den nya behand-
6851: muntlig.                                              lingen i brottmål och ännu fårre av den vid hov-
6852:    Dessa principer har även bildat grunden för de     rätten. Däremot har man erfarenhet av process-
6853: förverkligade processreformerna. Tili de cen trala    reformen i tvistemål från snart redan fem år.
6854: principerna följer revisionerna även den motsva-      Rättspolitiska forskningsinstitutet har även följt
6855: rande reform av rättegångsförfaral}.det som ge-       hur må1en med reformen uppfyllts med olika
6856: nomfördes i Sverige redan år 1948. Andringarna        slags uppföljningsundersökningar. Den senaste
6857: i förfarandet var en reaktion på de centrala bris-    utredningen pub1icerades denna höst och gällde
6858: terna i det gamla förfarandet.                        tvisteprocessen (Kaijus Ervasti: Riitaprosessiuu-
6859:    Vid underrätterna var det gamla systemet           distuksen arviointi, Optulanjulkaisuja 154). En-
6860: mycket formalistiskt, alla ärenden behandlades        ligt den anser domare och allmänna rättsbiträden
6861: lika oberoende av vad det handlade om. Den            att den nya tvisteprocessen i dess helhet är klart
6862: gamla processen karaktäriserades av en uppläs-        bättre än den tidigare, fastän enskilda delområ-
6863: ning av skrivelser och otaliga uppskov- det var       den i reformen kritiserades. Mer än 80 procent av
6864: inte ovanligt med rättegångar som räckte åratal.      bägge grupper ansåg att det nya förfar~ndet är
6865: Bristen på fokusering ledde även tili att i prakti-   bättre eller klart bättre än det gamla. A ven en
6866:                                           KK 1049/1998 vp                                               5
6867: 
6868: klar majoritet av advokatema ansåg det nya för-      Naturligtvis skall systemet vidareutvecklas. De
6869: farandet vara bättre. För brottprocessens del pla-   brister som uppdagats och praktiska snedvrid-
6870: neras som bäst en uppföljningsundersökning och       ningar skall tas upp och relevanta lagar ändras
6871: utredningen inleds nästa år.                         där det behövs. En regeringsproposition med för-
6872:    Efter reformerna uppfyller det finländska rät-    slag tili ändring av bestämmelserna om rätte-
6873: tegångsförfarandet de grundläggande krav som         gångskostnader (RP 107/1998 rd) har redan läm-
6874: kan ställas på en rättvis rättegång. Att man åter-   nats tili riksdagen. Tili näst kommer justitiemi-
6875: förde slopade eller inlade nya reservationer tili    nisteriet att inleda beredningen av ett förslag tili
6876: den europeiska konventionen om de mänskliga          ändring av vissa bestämmelser om tvistemål i
6877: rättigheterna är inte möjligt och det finns ingen    rättegångsbalken. Den grundläggande stig som
6878: orsak tili det. När det beaktas att reformen av      valts går i rätt riktning och i fortsättningen är det
6879: förfarandereglerna innebar en omfattande revi-       fråga om att rätta tili uppdagade praktiska bris-
6880: sion av domstolama och förfarandet vid dem,          ter.
6881: måste de uppnådda resultaten anses vara goda.
6882: 
6883:      Helsingforsden 26 oktober 1998
6884: 
6885:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
6886: 1
6887: 1
6888:  1
6889:  1
6890:   1
6891:   1
6892:    1
6893:    1
6894:     1
6895:     1
6896:      1
6897:      1
6898:       1
6899:       1
6900:        1
6901:        1
6902:         1
6903:         1
6904:          1
6905:          1
6906:           1
6907:           1
6908:            1
6909:            1
6910:             1
6911:             1
6912:              1
6913:              1
6914:               1
6915:               1
6916:                                              KK 1050/1998 vp
6917: 
6918: Kirjallinen kysymys 1050
6919: 
6920: 
6921: 
6922: 
6923:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Ulosmittauksen tehostamisesta
6924: 
6925: 
6926: 
6927:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6928: 
6929:    Eduskunnassa ministerivastuulain mukaista               Hallituksen taholta on ilmoitettu, että asioihin
6930: muistutusta käsiteltäessä on tullut esille ongel-       pyritään saamaan korjaus, mutta esimerkiksi
6931: mia, jotka estävät ulosottoviranomaisten tehok-         Juotollisten tilien ongelma on kiinni suuremmas-
6932: kaan toiminnan ulosmittaus tilanteessa. Henkilö,        sa lakikokonaisuudessa.
6933: jolla on ollut huomattavan suuret tulot konsultti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6934: toiminnastaan, on pitänyt ulosottoviranomaisia          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6935: tietyllä tavoin pilkkanaan tulouttamaHa tulot           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6936: Juotollisille shekkitileille, joiden saldo on pidetty   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6937: miinusmerkkisenä nostoja suorittamalla. Ulos-
6938: ottomies ei ole tileille maksettuihin varoihin                     Miten nopeasti Hallitus ryhtyy toi-
6939: päässyt käsiksi.                                               menpiteisiin, että niin sanottu Juotollisten
6940:    Samassa yhteydessä on ilmennyt merkittäviä                  tilien ongelma ulosmittausta estävänä te-
6941: ongelmia velallisen mahdollisesti ulkomailla ole-              kijänä saadaan poistetuksi ja yhteistyö
6942: van omaisuuden ja tilien selvittämisessä myös                  Euroopan unionin alueella ulosmittausta
6943: Euroopan unionin alueella, vaikka eurooppalai-                 koskevissa asioissa saadaan sujumaan?
6944: sesta yhteistyöstä on sovittu myös näitä tilanteita
6945: varten.
6946:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
6947: 
6948:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
6949: 
6950: 
6951: 
6952: 
6953: 280043
6954: 2                                          KK 1050/1998 vp
6955: 
6956: 
6957: 
6958: 
6959:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6960: 
6961:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jotka eivät enää vastaa nykyaikaa. Mm. häätöä
6962: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koskevien menettelytapojen uudistamista on pi-
6963: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dettävä kiireellisenä. Meneillään olevan valmis-
6964: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        telun yhteydessä joudutaan ottamaan kantaa
6965: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         myös erittäin merkityksellisiin ja periaatteellisiin
6966: n:o 1050:                                             kysymyksiin, kuten ulosottoperusteen vanhentu-
6967:                                                       misaikaan.
6968:            Miten nopeasti Hallitus ryhtyy toi-           Ulosoton tehostamisuudistuksen myötä ulos-
6969:        menpiteisiin, että niin sanottu Juotollisten   ottomies sai merkittävän laajat tietojensaanti-
6970:        tilien ongelma ulosmittausta estävänä te-      mahdollisuudet. Tämä on oleellisesti vähentänyt
6971:        kijänä saadaan poistetuksi ja yhteistyö        velallisten mahdollisuuksia erilaisten keinote-
6972:        Euroopan unionin alueella ulosmittausta        koisten ja epäasianmukaisten järjestelyjen avulla
6973:        koskevissa asioissa saadaan sujumaan?          vältellä täytäntöönpanoa. Oikein kohdeunetuin
6974:                                                       maksukielloin ulosottomies voi yleensä ohjata
6975:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          velallisen elinkeinotulona tai saatavina ulosmita-
6976: vasti seuraavaa:                                      tut varat virkavaraintililleen.
6977:                                                          Oikeusministeriö on käynnistänyt kiireellisen
6978:    Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistus on          lainvalmistelun ulosottolain muuttamiseksi niin,
6979: parhaillaan vireillä oikeusministeriössä. Joulu-      että erilaisten keinotekoisten järjestelyjen, esi-
6980: kuussa 1996 tuli voimaan laaja, noin 200 pykälää      merkiksi Juotollisen tilin, hyväksikäyttö ulos-
6981: käsittävä kokonaisuus (kokonaisuudistuksen 1          oton välttämiseksi voitaisiin estää.
6982: vaihe). Se käsitti koko ulosotto-organisaation           Oikeusministeriö on 13.10.1998 antanut oh-
6983: uudelleenjärjestelyn, ulosoton oikeussuojakei-        jeet kaikille ulosottomiehille ja avustaville ulos-
6984: nojen uudistamisen, ulosotonhaltijainstituution       ottomiehille siitä, miten ulosottoselvitysten teke-
6985: lakkauttamisen sekä mm. lapsen huoltoa ja ta-         mistä tulisi tehostaa. Oikeusministeriössä on
6986: paamisoikeutta koskevan täytäntöönpanolain            myös tarkoitus tarkistaa ulosottoselvitystä kos-
6987: uudistamisen.                                         keva lomakkeisto.
6988:    Tämän jälkeen on valmisteltu neljä erillis-           Ulosoton tehokkuus ei riipu yksin lainsäädän-
6989: uudistusta eli ulosoton ns. tehostamisuudistus        nöstä, vaan käytännön ulosottotyö on tältä osin
6990: (171/1997, HE 145/1996 vp, voimaan 15.3.1997),        keskeisessä asemassa. Vuotta 1999 koskevissa
6991: velallisen erottamisetua ja vapaakuukausia kos-       tulostavoitteissaan oikeusministeriö kiinnittää
6992: keva uudistus (378/1997, HE 8/1997 vp, voimaan        erityistä huomiota erikoisperinnän kehittämi-
6993: 15.5.1997), elatusapujen perinnän uudistus (673/      seen ja laajentamiseen sekä asettaa näitä kysy-
6994: 1998, HE 128/1997 vp, voimaan 1.1.1999) sekä          myksiä selvittämään työryhmän. Vuotta 1999
6995: eduskunnan hyväksymä, mutta vielä vahvista-           koskevien tulosneuvottelujen yhteydessä on tar-
6996: matta oleva veroulosottolain keskeyttämissään-        koitus kartoittaa ns. ongelmavelalliset sekä ar-
6997: nöksen muutos (HE 78/1998 vp). Lisäksi on val-        vioida ongelmien syitä, taustaa ja ratkaisuvaih-
6998: mistunut laaja, koko ulosottotoimen tulevaisuu-       toehtoja. Arviointi suoritetaan ulosottopiirita-
6999: den linjauksia koskeva periaatemietintö (Ulosot-      solla, läänintasolla ja valtakunnan tasolla tavoit-
7000: to 2000 -toimikunnan mietintö, KM 1998:2).            teena toiminnan laadullisen arvioinnin kehittä-
7001:    Parhaillaan valmisteltavana on noin 70 pykä-       minen.
7002: lää käsittävä ulosottolainsäädännön II vaihe,            Ulosottolainsäädännön vireillä olevan val-
7003: joka koskee ulosoton yleisiä menettelysäännök-        mistelutyön lisäksi oikeusministeriön tarkoituk-
7004: siä. Ulosottolain 3 lukua koskeva esitys on tar-      sena on osana valtioneuvoston valmisteilla ole-
7005: koitus antaa seuraaville valtiopäiville. Valmiste-    vaa talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa selvit-
7006: lun alainen kokonaisuus on ulosoton kannalta          tää talousrikoksia koskevien tunnusmerkistöjen
7007: hyvin keskeinen. Siinä tulevat uudistettaviksi        toimivuus sekä laatia ehdotus havaittujen epä-
7008: useat sellaiset ulosottolain vanhat säännökset,       kohtien poistamiseksi. Tässä yhteydessä myös
7009:                                           KK 1050/1998 vp                                              3
7010: 
7011: velallisen rikoksia koskevat säännökset otetaan      teen ja toimivuuteen kohdistettu arvostelua esi-
7012: tarkastelun kohteeksi.                               merkiksi siitä, että velallinen ennen täytäntöön-
7013:     Suomalaisella ulosottoviranomaisella ei ole      panoon oikeuttavan eksekvatuuripäätöksen an-
7014: toimivaltaa ulosmitata suomalaisen tuomioistui-      tamista ehtii hävittää tai siirtää toisessa sopimus-
7015: men antaman tuomion perusteella toisessa val-        valtiossa sijaitsevan omaisuutensa velkojan ulot-
7016: tiossa sijaitsevaa omaisuutta. Suomalaisen tuo-      tamattomiin. Muun muassa näihin ongelmiin on
7017: mion täytäntöönpano Suomen rajojen ulkopuo-          tarkoitus puuttua Brysselin ja Luganon yleisso-
7018: lella edellyttää käytännössä asian mahdollista-      pimusten vireillä olevan tarkistamisen yhteydes-
7019: van valtiosopimuksen.                                sä.
7020:     Tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpa-            Brysselin ja Luganon yleissopimusten tarkis-
7021: noa koskevia sopimuksia on useita, joista nykyti-    tamiseen tähtäävä hanke on ollut vireillä vuoden
7022: lanteessa tärkeimmät ovat EFTA:n ja EY:n jä-         1998 alusta. Yksi tarkistamisen ensisijaisista ta-
7023: senmaiden välillä Luganossa 16.9.1988 tehty          voitteista on eksekvatuurimenettelyn keventämi-
7024: yleissopimus tuomioistuimen toimivallasta sekä       nen ja nopeuttaminen sekä turvaamistoimenpi-
7025: tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden        teiden ja muiden väliaikaisten toimenpiteiden
7026: alalla (SopS 44/l993, Luganon yleissopimus) ja       käyttämisen yksinkertaistaminen ja tehostami-
7027: Brysselissä 27.9.1968 EY:njäsenvaltioiden välil-     nen. Turvaaroistoimien käytön mahdollisuuk-
7028: lä tehty samanniminen yleissopimus (Brysselin        sien selventäminen on myös pohdittavana keino-
7029: yleissopimus). Yleissopimusten määräykset ovat       na kansainvälisen täytäntöönpanon kehittämi-
7030: lähes yhtenevät. Luganon yleissopimus on Suo-        seksi. Työryhmän työ on vielä kesken.
7031: messa tullut voimaan 1. 7.1993. Hallituksen esitys       Brysselin ja Luganon yleissopimukset eivät si-
7032:  Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä Brys-    sällä määräyksiä eri sopimusvaltioiden ulosotto-
7033:  selin yleissopimukseen tehdyn yleissopimuksen       viranomaisten välisestä yhteistyöstä tai keskinäi-
7034:  hyväksymisestä on annettu eduskunnan hyväk-         sestä virka-avusta. Eri jäsenvaltioiden ulosotto-
7035:  syttäväksi 24.7.1998 (HE 92/l998 vp).               viranomaisten välisen yhteistoiminnan kehittä-
7036:     Brysselin ja Luganon yleissopimuksissa mää-      misen mahdollisuuksia on kuitenkin pohdittu
7037:  rätään muun muassa yksityisoikeuden alalla an-      Eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen luo-
7038:  nettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytän-      misen edellytyksiä selvittävässä ED-työryhmäs-
7039:  töönpanosta. Pääsääntö on, että sopimusvaltios-     sä.
7040:  sa annettu tuomio tunnustetaan toisessa sopi-           Tehokkaamman yhteistyön tarve pakkotäy-
7041:  musvaltiossa vaatimatta minkään erityisen me-       täntöönpanoa toteuttavien tahojen välillä lisään-
7042:  nettelyn noudattamista. Yleissopimusten mukai-      tyy kaiken aikaa kansainvälistymisen edetessä.
7043:  nen täytäntöönpano edellyttää kuitenkin, että       Eri jäsenvaltioiden ulosottojärjestelmät eroavat
7044:  tuomio on täytäntöönpanokelpoinen alkuperä-         kuitenkin suuresti toisistaan, mikä vaikeuttaa
7045:  valtiossaja että tuomion täytäntöönpallokelpoi-     yhteistyön tehostamista. Sopimusvaltioiden pyr-
7046:  suus on täytäntöönpanovaltiossa vahvistettu eri-    kimys keventää Brysselin ja Luganon yleissopi-
7047:  tyisessä menettelyssä (eksekvatuurimenettely).      musten eksekvatuurimenettelyä on kuitenkin en-
7048:      Eksekvatuurimenettely on pyritty tekemään       simmäinen askel kohti sujuvampaa yhteistyötä
7049:  yksinkertaiseksi ja nopeaksi. Tästä huolimatta      ulosotto-oikeuden alalla.
7050:  on kansainvälisen täytäntöönpanon tehokkuu-
7051: 
7052:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
7053: 
7054:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
7055: 4                                           KK 1050/1998 vp
7056: 
7057: 
7058: 
7059: 
7060:                                          Tili Riksdagens Talman
7061: 
7062:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utsökningslagen som inte längre motsvarar nuti-
7063: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         den. En revision av bl.a. bestämmelserna om
7064: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     vräkningsförfarandet måste anses vara bråd-
7065: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål           skande. 1 samband med den pägäende beredning-
7066: nr 1050:                                               en är man även tvungen att ta ställning till mycket
7067:                                                        viktiga och principiella frågor som preskriptions-
7068:             Hur snabbt ämnar Regeringen skrida         tiden för utsökningsgrunden.
7069:         till åtgärder sä att konton med kredit inte       1 och med effektiveringsreformen av utsök-
7070:         längre är ett problem i och hinder för         ningen har utmätningsmannen mycket omfat-
7071:         utsökning och samarbetet i ärenden som         tande möjligheter att få information. Detta har
7072:         gäller utsökning inom Europeiska unio-         gjort det klart svärare för gäldenärer att undvika
7073:         nen börjar flyta?                              verkställighet med olika slags artificiella och
7074:                                                        osakliga arrangemang. Med rätt riktade betal-
7075:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          ningsförbud kan utmätningsmannen normalt
7076: anföra följande:                                       styra de medel som utmätts som inkomst av nä-
7077:                                                        ringsverksamhet eller som fordran till kontot för
7078:    Som bäst är en totalreform av utsökningslag-        tjänstemedel.
7079: stiftningen anhängig vid justitieministeriet. 1 de-       Justitieministeriet har i brådskande ordning
7080: cember 1996 trädde i kraft en omfattande helhet        inlett lagberedningen för att ändra utsökningsla-
7081: med cirka 200 paragrafer (skede 1 av totalrefor-       gen så att utnyttjande av konstgjorda arrange-
7082: men). Den omfattade en omorganisering av hela          mang avolika slag, t.ex. konton med kredit, inte
7083: utsökningsorganisationen, en revision av rätts-        skall vara möjligt i syfte att undvika utsökning.
7084: skyddsmedlen i utsökning, en upphävning av                Den 13 oktober 1998 meddelade justitieminis-
7085: överexekutorinstitutionen och en ändring av            teriet anvisningar till alla utmätningsmän och
7086: bl.a. lagen om verkställighet av beslut beträffan-     biträdande utmätningsmän om hur en utsök-
7087: de värdnad om barn och umgängesrätt.                   ningsutredning kan effektiveras. Justitieministe-
7088:    Därefter har det beretts fyra separata revi-        riet kommer även att gä igenom blanketterna för
7089: sioner dvs. den s.k. effektiveringsreformen av         utsökningsutredningen.
7090: utsökningen (171/1997, RP 145/1996 rd, i kraft            Utsökningens effektivitet beror inte endast på
7091: 15.3.1997), ändringen av gäldenärens rätt till un-     lagstiftningen utan en central roll innehas av den
7092: dantag och avbrott i utsökningen (378/1997, RP         praktiska utsökningen. 1 resultatmålen för år
7093: 8/1997 rd, i kraft 15.5.1997), revisionen av indriv-   1999 fåster justitieministeriet särskild uppmärk-
7094: ning av underhållsbidrag (673/1998, RP 128/1997        samhet vid utvecklingen och utvidgningen av
7095: rd, i kraft 1.1.1999) samt den ändring av bestäm-      specialindrivningen. Samtidigt tillsätts en arbets-
7096: melsen om inställning i skatteutsökningslagen          grupp för att utreda dessa frågor. I samband med
7097: som riksdagen redan godkänt men som ännu               resultatförhandlingarna för år 1999 skall s.k.
7098: skall stadfåstas (RP 78/1998 rd). Dessutom har         problemgäldenärer kartläggas och orsakerna,
7099: det upprättats ett omfattande principbetänkande        bakgrunden samt lösningsalternativen till pro-
7100: som drar upp linjer för framtiden för hela utsök-      blemen bedömas. Bedömningen sker pä utsök-
7101: ningsväsendet (betänkande av kommissionen ut-          ningsdistrikts-, läns- och nationell nivå och målet
7102: sökning 2000, KB 1998:2).                              är att utveckla den kvalitativa bedömningen av
7103:    Skede II av utsökningslagstiftningen som be-        arbetet.
7104: reds som bäst omfattar cirka 70 paragrafer och            Förutom det anhängiga beredningsarbetet
7105: handlar om allmänna förfaranderegler för utsök-        med utsökningslagstiftningen ämnar justitiemi-
7106: ning. Avsikten är att förslaget till 3 kap. utsök-     nisteriet som en del av det statsrådsprogram mot
7107: ningslagen lämnas till nästa riksdag. Denna hel-       ekonomisk brottslighet som bereds som bäst ut-
7108: het är mycket central för utsökning. 1 och med         reda huruvida rekvisiten för ekonomiska brott
7109: den ändras flera sädana gamla bestämmelser i           fungerar samt upprätta ett förslag om hur uppda-
7110:                                            KK 1050/1998 vp                                              5
7111: 
7112: gade brister skall rättas tili. 1 detta samband gås   mit kritik enligt viiken ingernationell verkställig-
7113: även igenom bestämmelserna om gäldenärs-              het inte är effektiv och fungerar dåligt, t.ex. så
7114: brott.                                                kan en gäldenär förstöra eller överföra den egen-
7115:     Med stöd av en dom av en finländsk domstol        dom som finns i en annan konventionsstat utom
7116: kan en finländsk utsökningsmyndighet inte ut-         räckhåll för borgenären innan det beslut i exek-
7117: mäta egendom som finns i ett annat land. För att      vaturförfarandet som ger rätt tili verkställighet
7118: verkställa en finländsk dom utomlands fordras i       har meddelats. Bland annat dessa problem skall
7119: praktiken ett fördrag som möjliggör det.              lösas i samband med den pågående revideringen
7120:     Det finns flera fördrag som gäller erkännande     av Bryssel- och Luganokonventionerna.
7121: och verkställighet av domar. 1 nuvarande situa-          Projektet med syfte att revidera Bryssel- och
7122: tion är de två viktigaste konventionen den 16         Luganokonventionerna har varit anhängigt från
7123: septem ber 1988 mellan medlemsstaterna i EFTA         början av år 1998. Ett av huvudmålen är att göra
7124: och EG om domstols behörighet och om verk-            exekvaturförfarandet lättare och snabbare samt
7125: ställighet av domar på privaträttens område           att göra det enklare och effektivare att vidta
7126: (FördrS 44/l993, Luganokonventionen) och              säkerhets- och andra interimistiska åtgärder. En
7127: konventionen den 27 september 1968 mellan EG-         metod för att utveckla internationell verkställig-
7128: medlemsstaterna med samma namn (Brysselkon-           het som diskuteras är just att klargöra när säker-
7129: ventionen). Bestämmelserna i konventionerna är        hetsåtgärder kan användas. Arbetsgruppen har
7130: nästan de samma. 1 Finland trädde Luganokon-          ännu inte slutfört sitt uppdrag.
7131: ventionen i kraft den 1 juli 1993. Regeringspro-         Bryssel- och Luganokonventionerna innehål-
7132: positioQen om godkännande av konventionen             ler inga bestämmelser om samarbete eller hand-
7133: om att Osterrike, Finland och Sverige ansluter sig    räckning mellan utsökningsmyndigheterna i
7134: tili Brysselkonventionen har lämnats tili riksda-     konvenstionsstaterna. Möjligheten att utveckla
7135: gen för godkännande den 24 juli 1998 (RP 92/          samarbetet mellan dessa myndigheter har dock
7136: 1998 rd).                                             begrundats av den EU-arbetsgrupp som utreder
7137:     1 Bryssel- och Luganokonventionerna regleras      förutsättningarna för en europeisk verkställig-
7138: bl.a. erkännande och verkställighet av domar på       hetsgrund.
7139: privaträttens område. Huvudregeln är att en              Behovet av effektivare samarbete mellan in-
7140: dom som getts i en konventionsstat skall erkän-       stanserna inom tvångsverkställighet ökar kon-
7141: nas i en annan konventionsstat utan något slags       stant i och med internationaliseringen. Utsök-
7142: särskilt förfarande. Verkställighet enligt konven-    ningssystemen i medlemsstaterna skiljer sig dock
7143: tionerna förutsätter dock att domen är verkställ-     mycket från varandra, vilket gör det svårare att
7144: bar i ursprungsstaten och att den har förklarats      effektivera samarbetet. Strävan bland medlems-
7145: vara verkställbar i ursprungslandet i ett särskilt    staterna att förenkla exekvaturförfarandet enligt
7146: förfarande (exekvaturförfarandet).                    Bryssel- och Luganokonventionerna är dock ett
7147:     Exekvaturförfarandet har man försökt göra         första steg mot ett smidigare samarbete inom
7148: enkelt och snabbt. Trots detta har det förekom-       utsökningsrätten.
7149: 
7150:      Helsingfors den 26 oktober 1998
7151: 
7152:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
7153:                                            KK 1051/1998 vp
7154: 
7155: Kirjallinen kysymys 1051
7156: 
7157: 
7158: 
7159: 
7160:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Isyyden määrittämistä koskevan lainsäädän-
7161:                                        nön uudistamisesta
7162: 
7163: 
7164:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7165: 
7166:    Iitissä on meneillään isyystutkimus,jossa pyri-    viin tulkintoihin. Lainsäädäntö tulisi uudistaa
7167: tään todistamaan lapsen isäksi äidin nimeämä          nykyajan vaatimuksia vastaavaksi.
7168: henkilö, joka on jo kuollut. Isyyden määrittämi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7169: nen edellyttää tässä tapauksessa sitä, että isäksi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7170: väitetyn kuolleen henkilön äiti ja sisarukset anta-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7171: vat verinäytteen. Kyseiset henkilöt kuitenkin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7172: vastustavat verinäytteen ottamista, ja niin on
7173: edessä lihava riita aina ylempiä oikeusasteita                  Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
7174: myöten.                                                      esityksen isyyden määrittämistä koske-
7175:    Syynä hankaukseen on se, että vuodelta 1975               van lainsäädännön uudistamiseksi niin,
7176: voimassa oleva laki ei anna vastausta mainitun-              että isyyden määrittämiseksi voidaan tar-
7177: laiseen tapaukseen, ja päästäkseen verinäytteen              vittaessa ottaa verinäytteet myös isäksi
7178: ottamisen kannalta myönteiseen ratkaisuun oi-                väitetyn lähisukulaisilta, kuten äidiltä ja
7179: keuden täytyy mennä lain suhteen pitkälle mene-              sisaruksil ta?
7180:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
7181: 
7182:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
7183: 
7184: 
7185: 
7186: 
7187:  280043
7188: 2                                          KK 1051/1998 vp
7189: 
7190: 
7191: 
7192: 
7193:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7194: 
7195:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Verinäytteen ottamisesta isyyden vahvistami-
7196: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seksi säädetään eräistä veri- ja muita periytyviä
7197: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ominaisuuksia koskevista tutkimuksista anne-
7198: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tussa laissa (veritutkimuslaki). Veritutkimuslais-
7199: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sa ei ole nimenomaisesti otettu huomioon ta-
7200: n:o 1051:                                             pauksia, joissa lapsen todennäköinen isä on
7201:                                                       kuollut. Sen vuoksi on epäselvää, antaako laki
7202:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         oikeutta siihen, että verinäyte määrätään tehtä-
7203:        esityksen isyyden määrittämistä koske-         väksi isyysoikeudenkäynnissä asianosaisena ole-
7204:        van lainsäädännön uudistamiseksi niin,         vasta vainajan oikeudenomistajasta. Koska veri-
7205:        että isyyden määrittämiseksi voidaan tar-      näytteen ottaminen vastoin asianomaisen tahtoa
7206:        vittaessa ottaa verinäytteet myös isäksi       merkitsee puuttumista yksilön henkilökohtai-
7207:        väitetyn lähisukulaisilta, kuten äidiltä ja    seen koskemattomuuteen, asiaa koskevien sään-
7208:        sisaruksilta?                                  nösten tulisi olla sisällöltään selkeitä.
7209:                                                          Veritutkimuslaki on annettu vuonna 1975.
7210:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Tuohon aikaan ei ollut käytössä DNA-tutki-
7211: vasti seuraavaa:                                      muksia. Menetelmät perinnöllisten ominaisuuk-
7212:                                                       sien selvittämiseksi ovat lain voimaantulon jäl-
7213:    lsyyslain säännösten mukaan mies voidaan           keen muutoinkin huomattavasti kehittyneet. Ve-
7214: vahvistaa lapsen isäksi senkin jälkeen, kun hän       ritutkimuslain ajanmukaistaminen on muun
7215: on kuollut, jos voidaan näyttää, että mies on ollut   muassa näistä syistä tarpeellista. Oikeusministe-
7216: lapsen äidin kanssa sukupuoliyhteydessä lapsen        riö tulee aloittamaan asian valmistelun, kun sii-
7217: siittämisaikana ja tuolloin siittänyt lapsen. Vas-    hen vapautuu voimavaroja. Tällöin selvitettäi-
7218: taajaksi isyyden vahvistamista koskevaan oikeu-       siin myös se, missä laajuudessa isäksi väitetyn
7219: denkäyntiin on näissä tapauksissa haastettava         henkilön lähisukulaisista tulisi voida ottaa veri-
7220: miehen oikeudenomistajat.                             tai muita kudosnäytteitä isyyden selvittämiseksi.
7221: 
7222:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
7223: 
7224:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
7225:                                            KK 1051/1998 vp                                               3
7226: 
7227: 
7228: 
7229: 
7230:                                         Tili Riksdagens Talman
7231: 
7232:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Om undersökningar som är behövliga vid fa-
7233: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        derskapsutredning föreskrivs i lagen om vissa
7234: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    blodundersökningar och andra undersökningar
7235: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål          som gäller ärftliga egenskaper (blodundersök-
7236: nr 1051:                                              ningslagen). 1 blodundersökningslagen har man
7237:                                                       inte uttryckligen beaktat fall där barnets sanooli-
7238:           Ämnar Regeringen avlåta till riksda-        ka fader har avlidit. Därför är det oklart om
7239:        gen en proposition för revidering av lag-      lagen medger rätt att förordna om blodunder-
7240:        stiftningen som gäller fastställande av fa-    sökning i fråga om sådana rättsinnehavare tili
7241:        derskap så att man för fastställande av        den avlidne som är parter i faderskapsmålet. Ef-
7242:        faderskap också skall kunna ta blodprov        tersom tagande av blodprov mot den berörda
7243:        av nära släktingar, såsom av modern och        personens vilja innebär intrång i den enskildes
7244:        syskon tili den som påstås vara fader till     personliga integritet, bör bestämmelserna i saken
7245:        barnet?                                        vara klara till sitt innehåll.
7246:                                                          Blodundersökningslagen har givits år 1975.
7247:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Då hade man inte tillgång till DNA-undersök-
7248: anföra följande:                                      ningar. Metoderna för utredning av ärftliga
7249:                                                       egenskaper har också annars utvecklats avsevärt
7250:    Enligt bestämmelserna i faderskapslagen kan        efter det att lagen trädde i kraft. En modernise-
7251: man även efter det att mannen har avlidit faststäl-   ring av blodundersökningslagen är motiverad
7252: la att mannen är fader till ett barn, om det har      bland annat av dessa orsaker. Justitieministeriet
7253: utretts att mannen haft samlag med modern vid         kommer att inleda en beredning i saken då resur-
7254: den tidpunkt då barnet kunnat avlas och då avlat      ser frigörs för detta. Då kommer man också att
7255: barnet. 1dessa fall skall mannens rättsinnehavare     utreda i viiken utsträckning man för faderskaps-
7256: instämmas som svarande i rättegången om fast-         utredning skall kunna förordna om blodprov
7257: ställande av faderskap.                               eller andra vävnadsprov i fråga om nära släkting-
7258:                                                       ar tili den som påstås vara fader tili barnet.
7259:      Helsingfors den 26 oktober 1998
7260: 
7261:                                                                     Justitieminister Jussi J ärventaus
7262: 1
7263: 
7264: 1
7265: 
7266: 1
7267: 
7268:     1
7269: 
7270:     1
7271: 
7272:     1
7273: 
7274:         1
7275: 
7276:         1
7277: 
7278:         1
7279: 
7280:             1
7281: 
7282:             1
7283: 
7284:             1
7285: 
7286:             1
7287: 
7288:                 1
7289:                                             KK 1052/1998 vp
7290: 
7291: Kirjallinen kysymys 1052
7292: 
7293: 
7294: 
7295: 
7296:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsinkielisen väestön etuoikeuksista kou-
7297:                                         lutuksen suhteen
7298: 
7299: 
7300:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7301: 
7302:    Suomen Hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin             kieliseen koulutukseen on merkittävästi suurem-
7303: mukaan suomen-ja ruotsinkielisen väestön sivis-        pi kaikilla aloilla ja tasoilla.
7304: tyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7305: tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7306:    Olemassa olevista virallisista selvityksistä käy    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7307: kuitenkin kiistatta ilmi, että yleisesti ottaen suo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7308: menkielisten on huomattavasti vaikeampi päästä
7309: lukioon, toisen asteen ammatilliseen koulutuk-                   Katsooko Hallitus, että opetusminis-
7310: seen, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin                 teriö rikkoo perustuslakia mitoittaessaan
7311: kuin ruotsinkielisten. Ruotsinkielisille on eri               koulutuksen aloituspaikat niin, että suo-
7312: koulutustasoilla niin paljon paikkoja, että kar-              menkielisten on vaikeampi päästä eri op-
7313: sintaa ei useimmilla tasoilla ole lainkaan. Pääsy-            pilaitoksiin kuin ruotsinkielisten, ja
7314: mahdollisuudet vaihtelevat hieman aJoittain ja                   mitä Hallitus aikoo tehdä asian saami-
7315: oppilaitoksittain. Hakija- ja aloituspaikkatilas-             seksi perustuslain edellyttämään tasapai-
7316: toista voi jokainen todeta, että karsinta suomen-             noon?
7317: 
7318:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
7319:                                           Sulo Aittoniemi lkesk
7320: 
7321: 
7322: 
7323: 
7324:  280043
7325: 2                                        KK 1052/1998 vp
7326: 
7327: 
7328: 
7329: 
7330:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7331: 
7332:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koulutustehtäväpäätökset uudistetaan siten, että
7333: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       koulutuksen järjestäjät voivat itse asettaa järjes-
7334: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tämänsä koulutuksen vuosittaiset aloituspaikka-
7335: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tavoitteet koulutustehtäväpäätöksessä määrät-
7336: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tyjen koulutusalojen ja kokonaisopiskelijamää-
7337: n:o 1052:                                           rien rajoissa.
7338:                                                         Ammattikorkeakoulujen toimiluvasta päät-
7339:           Katsooko Hallitus, että opetusminis-      tää valtioneuvosto. Siinä yhteydessä määritel-
7340:        teriö rikkoo perustuslakia mitoittaessaan    lään ammattikorkeakoulun toimiala, opetuskie-
7341:        koulutuksen aloituspaikat niin, että suo-    li, opiskelijapaikkamäärä ja sijaintipaikka. Ope-
7342:        menkielisten on vaikeampi päästä eri op-     tusministeriö ohjaa vuosittain käytävissä tavoi-
7343:        pilaitoksiin kuin ruotsinkielisten, ja       te- ja tulosneuvotteluissa ammattikorkeakoulu-
7344:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian saami-    jen aloituspaikkoja toimiluvassa todetun koulu-
7345:        seksi perustuslain edellyttämään tasapai-    tustehtävän ja enimmäisopiskelijamäärän rajois-
7346:        noon?                                        sa koulutusaloittain. Siinä yhteydessä opetusmi-
7347:                                                     nisteriön tavoitteena on aloituspaikkojen mitoi-
7348:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuksessa niin alueittainen kuin kieliryhmittäinen-
7349: vasti seuraavaa:                                    kin tasapaino. Vuonna 1997 ammattikorkea-
7350:                                                     koulujen uusista opiskelijoista ruotsinkielisessä
7351:    Opetusministeriön hallinnonalan koulutuk-        opetuksessa aloitti yli 5 %.
7352: sen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuk-         Yliopistolain (645/1997) 18 §:n mukaan opis-
7353: sen kehittämisestä annetun asetuksen (165/1991)     kelijoiden ottamisesta päättää yliopisto. Hakijoi-
7354: mukaisesti valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs      hin tulee soveltaa yhdenmukaisia valintaperus-
7355: vuosi suunnitelman, joka sisältää muun muassa       teita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen tur-
7356: koulutuksen määrälliset tavoitteet. Lukuvuoden      vaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintape-
7357: 1994--1995 alusta lukien lukion aloituspaikko-      rusteista rajoitetusti poiketa. Lain 26 §:n mukaan
7358: jen määrästä ovat päättäneet ensisijaisesti kun-    Helsingin yliopiston tulee huolehtia siitä, että
7359: nat lukioiden ylläpitäjinä. Vuonna 1997 lukion      niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi
7360: aloittaneista oppilaista oli suomenkielisiä noin    vain Helsingin yliopistossa, yliopiston on huo-
7361: 94 %ja ruotsinkielisiä noin 5 %.                    lehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henki-
7362:    Toisen asteen ammatillisen koulutuksen sää-      löitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tar-
7363: telyjärjestelmä on uudistettu vuoden 1998 alusta    peisiin. Yliopisto voi varata osuuden aloituspai-
7364: lukien (612/1996). Tämän mukaisesti opetusmi-       koista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille.
7365: nisteriö päätti 30.5.1997 valtioneuvoston hyväk-        Vuosittain opetusministeriö ja yliopistot käy-
7366: symän koulutuksen kehittämissuunnitelman            vät tulossopimusneuvotteluita, joissa käsitellään
7367: puitteissa oppilaitosten koulutustehtävistä.        yliopistokoulutuksen mitoittamista eri aloille.
7368: Koulutustehtäväpäätöksissä on määrätty, mitä        Vuonna 1997 yliopistojen uusista opiskelijoista
7369: koulutusta oppilaitoksen ylläpitäjä voi lakisää-    noin 91 %oli suomenkielisiä, noin 7 %ruotsin-
7370: teisen rahoitusjärjestelmän puitteissa järjestää.   kielisiä ja noin 2 %:lla oli äidinkielenään jokin
7371: Oppilaitosten kokonaisopiskelijamäärät on mi-       muu kieli. Kun koulutuksen mitoittamista tar-
7372: toitettu sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen   kastellaan kieliryhmien välisen tasa-arvon kan-
7373: koulutuksen osalta suhteessa ikäluokkaan ja         nalta, on tärkeätä huomata, että yhteiskunnallis-
7374: alueen elinkeinorakenteeseen. Vuonna 1997 toi-      ta tasa-arvoa ei tässä asiassa voida mitata yksin-
7375: sen asteen ammatillisen koulutuksen aloittaneis-    omaan koulutukseen päässeiden suhteellisilla
7376: ta oli suomenkielisiä noin 95 %ja ruotsinkielisiä   osuuksilla. Perimmältään on kyse siitä, että kum-
7377: noin 5 %. Koululainsäädännön kokonaisuudis-         mankin kieliryhmän tulee perustuslakiemme
7378: tus tulee voimaan 1.1.1999lukien. Sen mukaisesti    mukaan saada palveluita omalla kielellään. Tä-
7379:                                          KK 1052/1998 vp                                             3
7380: 
7381: män tavoitteen saavuttamiseksi on eräillä koulu-      Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
7382: tusaloilla varattu osa aloituspaikoista ruotsin    opetusministeriö toimii hallitusmuodossa todet-
7383: kieltä taitaville opiskelijoille.                  tujen periaatteiden mukaisesti ohjatessaan kou-
7384:                                                    lutuksen mitoitusta.
7385: 
7386:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1998
7387: 
7388:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
7389: 4                                          KK 1052/1998 vp
7390: 
7391: 
7392: 
7393: 
7394:                                         Tili Riksdagens Talman
7395: 
7396:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bildningsuppgiften så att utbildningsanordnarna
7397: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           själva kan ange de årliga målen för nybörjarplat-
7398: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       serna i den utbildning de ordnar inom ramen för
7399: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          det totala antal studerande och de utbildnings-
7400: mål nr 1052:                                          områden som bestämts i beslutet om utbildnings-
7401:                                                       uppgiften.
7402:           Anser Regeringen att undervisnings-             Beslut om tillstånd för yrkeshögskolor fattas
7403:        ministeriet bryter mot grundlagen genom        av statsrådet. I samband med detta bestäms yr-
7404:        att dimensionera nybörjarplatserna inom        keshögskolans verksamhetsområde, undervis-
7405:        utbildningen så att finskspråkiga har svå-     ningsspråk, antal studerandep1atser och förlägg-
7406:        rare att komma in i olika läroanstalter än     ningsort. I de mål- och resultatdiskussioner som
7407:        svenskspråkiga, och                            förs årligen styr undervisningsministeriet yrkes-
7408:           vad avser Regeringen göra för att           högsko1orna nybörjarplatser på de olika utbild-
7409:        åstadkomma den balans som grundlagen           ningsområdena inom ramen för den utbildnings-
7410:        förutsä tter?                                  uppgift och det tota1a antal studerande som angi-
7411:                                                       vits i tiliståndet. Undervisningsministeriets mål i
7412:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         detta sammanhang är att åstadkomma en balan-
7413: anföra fö1jande:                                      serad dimensionering av nybörjarplatserna med
7414:                                                       hänsyn tili regionala och språkiga aspekter. Av
7415:     Enligt förordningen om en pian för utveckling     de nya studerandena vid yrkeshögsko1orna 1997
7416: av utbildningen inom undervisningsministeriets        inledde över 5% studierna i svenskspråkig under-
7417: förvaltningsområde och av forskningen vid hög-        visning.
7418: skolorna (165/1991) godkänner statsrådet vart             Enligt 18 § universitetslagen (645/1997) antas
7419: fjärde år en pian som bl.a. innehåller de kvantita-   de studerande avuniversitetet. Likvärdiga antag-
7420: tiva målen för utbildningen. Sedan början av          ningsgrunder skall tiliämpas på de sökande. Av-
7421: läsåret 1994-1995 är det främst kommunerna            vikelse från de 1ikvärdiga antagningsgrunderna
7422: som huvudmän för gymnasierna som har beslu-           kan i begränsad utsträckning göras för att utbi1d-
7423: tat om antalet nybörjarplatser i gymnasierna. Av      ningsbehovet hos någon språkgrupp skall kunna
7424: de elever som började i gymnasiet 1997 var ca         tiligodoses. När studerande antas tili de områden
7425: 94 % finskspråkiga och ca 5 % svenskspråkiga.         där svensk undervisning meddelas endast vid
7426:     Systemet för reglering av yrkesutbildningen på    Helsingfors universitet skall universitetet enligt
7427: andra stadiet reformerades från ingången av           lagens 26 § sörja för att ett tiliräckligt antal perso-
7428: 1998 (612/1996). Utgående från detta fattade un-      ner som kan svenska kan utbildas för landets
7429: dervisningsministeriet 30.5.1997 inom ramen för       behov. Universitetet kan reservera en del av ny-
7430: den av statsrådet godkända utvecklingsplanen          börjarplatserna för sökande som kan svenska.
7431: beslut om 1äroanstalternas utbildningsuppgifter.          Undervisningsministeriet och universiteten
7432: I besluten om utbildningsuppgiften bestäms vii-       för årligen resultatavtalsdiskussioner där univer-
7433: ken utbildning läroanstaltens huvudman kan            sitetsutbildningens dimensionering på olika om-
7434: ordna inom ramen för det lagstadgade finansie-        råden behandlas. Av de nya studerandena vid
7435: ringssystemet. Det totala antalet studerande vid      universiteten 1997 var ca 91 % finskspråkiga och
7436: läroanstalterna har både för den finskspråkiga        ca 7 % svenskspråkiga medan ca 2 % hade något
7437: och svenskspråkiga utbildningen dimensionerats        annat språk som modersmål. När dimensione-
7438: i förhållande tili årsklassen och områdets näring-    ringen av utbildningen granskas med tanke på
7439: livsstruktur. Av de studerande som som inledde        jämlikheten mellan språkgrupperna är det viktigt
7440: yrkesutbildning på andra stadiet 1997 var ca 95%      att observera att den samhälleliga jämlikheten
7441: finskspråkiga och ca 5 % svenskspråkiga. Refor-       inte i denna fråga kan mätas enbart med de rela-
7442: men av utbildningslagstiftningen träder i kraft       tiva andelarna över vilka som antagits tili utbild-
7443: 1.1.1999. Enligt den revideras besluten om ut-        ningen. I grunden är det fråga om att bägge
7444:                                           KK 1052/1998 vp                                         5
7445: 
7446: språkgrupperna enligt våra grundlagar skall få         På basis av det ovan anförda anser regeringen
7447: service på sitt eget modersmål. För att detta mål   att undervisningsministeriet vid styrningen av
7448: skall uppnås har en del av nybörjarplatserna        utbildningens dimensionering handlar enligt de
7449: inom vissa utbildningsområden reserverats för       principer som anges i regeringsformen.
7450: svenskkunniga studerande.
7451: 
7452:      Helsingfors den 27 oktober 1998
7453: 
7454:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
7455:                                             KK 1053/1998 vp
7456: 
7457: Kirjallinen kysymys 1053
7458: 
7459: 
7460: 
7461: 
7462:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Eritasoristeyksen rakentamisesta Häijääseen
7463: 
7464: 
7465: 
7466:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7467: 
7468:    Tielaitos on olemassa olevat määrärahat huo-        teessaan kiinnittäneet huomiota tähän asiaan ja
7469: mioon ottaen toteuttanut liikenteen turvallisuu-       esittäneet määrärahaa eritasoristeyksen rakenta-
7470: teen tähtääviäjärjestelyjä esimerkillisellä tavalla.   miseksi mainittuun paikkaan liikenneturvalli-
7471: Joskus kuitenkin tuntuu, että jokin kohde tar-         suuden parantamiseksi.
7472: peellisuudestaan huolimatta tahtoo jäädä ikään            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7473: kuin unohduksiin. Yksi tällainen liikenteellisesti     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7474: vaarallinen kohta on tiellä 11 Tampere-Pori            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7475: Mouhijärven Häijäässä. Siellä kyseisen tien ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7476: tien 249 kulkuväylät leikkaavat toisensa paikas-
7477: sa, jossa näkyvyydestä huolimatta onnettomuu-                    Onko Hallitus tietoinen, minkälaisella
7478: den vaara on hyvin suuri ottaen huomioon erityi-              aikataululla voidaan odottaa eritasoris-
7479: sesti Poriin johtavan tien mutta myös risteävän               teyksen rakentamista tien 11 Tampere-
7480: tien liikenteen. Muun muassa Pirkanmaan kan-                  Pori ja tien 249 risteykseen Mouhijärven
7481: sanedustajat ovat yhteisessä talousarvioaloit-                Häijäässä?
7482: 
7483:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
7484: 
7485:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
7486: 
7487: 
7488: 
7489: 
7490:  280043
7491: 2                                          KK 1053/1998 vp
7492: 
7493: 
7494: 
7495: 
7496:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7497: 
7498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        hittämismäärärahalla (mom. 31.24. 77) laaditta-
7499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaan valtakunnalliseen ohjelmaan. Tieverkon
7500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kehittämisen määräraha on supistunut ja supis-
7501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tumassa vain muutaman suurehkon tieinvestoin-
7502: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nin eteenpäin viemiseen, eikä esimerkiksi valtion
7503: n:o 1053:                                             vuoden 1999 talousarvioesitykseen sisälly yhtään
7504:                                                       uutta tieverkon kehittämisinvestointia.
7505:           Onko Hallitus tietoinen, minkälaisella         Häijään eritasoliittymän samoin kuin muiden
7506:        aikataululla voidaan odottaa eritasoriste-     vastaavan kokoisten hankkeiden rahoitus tulisi-
7507:        yksen rakentamista tien ll Tampere-            kin tiepiirin löytää perustienpidon määrärahasta
7508:        Pori ja tien 249 risteykseen Mouhijärven       (mom. 31.24.21).
7509:        Häijäässä?                                        Myös perustienpidon määräraha on supistu-
7510:                                                       nutjatkuvasti, eikä 20milj. markan suuruusluok-
7511:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaa olevia hankkeita voida tiepiireissä aloittaa
7512: vasti seuraavaa:                                      kuin ehkä yksi vuodessa. Hämeen tiepiirissäkin
7513:                                                       on jonossa useita tällaisia hankkeita, joihin sisäl-
7514:    Tielaitos selvittää tienpidon tarpeita sekä eri-   tyy Häijään lisäksi vastaavat eritasoliittymät
7515: laisin kriteerianalyysein että asiakaspalautteen      mm. Tauluun valtatiellä 24 ja Lehmussuolle val-
7516: pohjalta.                                             tatiellä 9.
7517:    Häijään liittymän turvallisuuden parantamis-          Nykyisessä rahoitustilanteessa on päädytty
7518: tarve ei ole jäänyt toimenpidetarpeita listattaessa   siihen, ettei Häijääseen toistaiseksi lähivuosina
7519: huomaamatta tai unohduksiin.                          rakenneta eritasoliittymää, vaan liittymän liiken-
7520:    Eritasoliittymän rakentamisesta Häijääseen         neturvallisuutta parannetaan vuosien 1998-
7521: on laadittu tiesuunnitelma jo vuonna 1997. Tie-        1999 aikana muuttamalla sivutien nykyiset kes-
7522: suunnitelman mukainen kustannusarvio on noin          kisaarekkeet nk. pisaramallisiksi. Muutostyön
7523: 22 milj. mk, mikä vastaa valtatieverkon erita-        kustannusarvio on vain murto-osa eritasoliitty-
7524: soliittymän rakentamisen normaalia kustannus-         män kustannuksista, mutta sen myönteiset lii-
7525: tasoa. Hanke ei kuitenkaan nykynäkymin ole            kenneturvallisuusvaikutukset ovat merkittäviä.
7526: sijoitettavissa tieverkon nykyisen suuruisella ke-
7527: 
7528:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
7529:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
7530:                                          KK 1053/1998 vp                                              3
7531: 
7532: 
7533: 
7534: 
7535:                                       Tili Riksdagens Talman
7536: 
7537:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         (mom. 31.24.77). Anslagen för utvecklande av
7538: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         vägnätet har begränsats och begränsas tili ge-
7539: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     nomförandet av ett fåtal rätt betydande vägin-
7540: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        vesteringar, och t.ex. i statens budgetproposition
7541: mål nr 1053:                                        för 1999 ingår inte en enda ny utvecklingsinveste-
7542:                                                     ring för vägnätet.
7543:           Vet Regeringen enligt viiken tidtabell       1 fråga om finansiering av den planskilda an-
7544:        man kan vänta sig att det byggs en plan-     slutningen i Häijää liksom i fråga om andra pro-
7545:        skild anslutning i korsningen mellan väg     jekt av motsvarande storlek är vägdistriktet hän-
7546:        11 Tammerfors-Björneborg och väg             visat tili anslagen för basväghållning (mom.
7547:        249, belägen i Häijää i Mouhijärvi kom-      31.f.4.21 ).
7548:        mun?                                            Aven anslagen för basväghållning har konti-
7549:                                                     nuerligt skurits ned, och det är inte möjligt att
7550:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inleda mer än kanske ett projekt per år i storleks-
7551: anföra följande:                                    klassen 20 milj. mk vid vägdistrikten. 1 Tavast-
7552:                                                     lands vägdistrikt finns det flera sådana projekt i
7553:     Vägverket utreder väghållningens behov såväl    kö. 1 kön står förutom Häijää även motsvarande
7554: utgående från olika kriterieanalyser som utgåen-    planskilda anslutningar, t.ex. den för riksväg 24 i
7555: de från kundrespons.                                Taulu och den för riksväg 9 i Lehmussuo.
7556:     Behovet av att förbättra säkerheten vid kors-      1 den finansieringssituation som för närvaran-
7557: ningen i Häijää har inte passerat obemärkt eller    de råder har det beslutats att det inte tills vidare
7558: glömts då åtgärdsbehoven registrerats.              byggs någon planskild anslutning i Häijää under
7559:     Redan 1997 uppgjordes en vägplan för byg-       de närmaste åren, utan trafiksäkerheten i kors-
7560: gandet av en planskild anslutning i Häijää. Kost-   ningen kommer under åren 1998-1999 att för-
7561: nadskalkylen i enlighet med vägplanen uppgick       bättras genom att sidovägarnas nuvarande tra-
7562: till ca 22 milj. mk, vilket motsvarar den normala   fiköar byggs om så de blir droppformiga. Kost-
7563: kostnadsnivån vid byggande av planskilda an-        nadskalkylen för ändringsarbetet är endast en
7564: slutningar på riksvägnätet. Projektet kan inte      bråkdel av kostnaderna för en planskild anslut-
7565: som det nu ser ut fogas tili det riksomfattande     ning, men dess effekt på trafiksäkerheten är bety-
7566: program som uppgörs på basis av den nuvarande       dande.
7567: nivån på anslagen för utvecklande av vägnätet
7568:      Helsingforsden 20 oktober 1998
7569: 
7570:                                                                         Trafikminister Matti Aura
7571:                                           KK 1054/1998 vp
7572: 
7573: Kirjallinen kysymys 1054
7574: 
7575: 
7576: 
7577: 
7578:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: InkeriJäisten työttömyysturvasta
7579: 
7580: 
7581: 
7582:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7583: 
7584:    Suomeen tulee inkeriläisten muuttoliikkeen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7585: myötä suuria määriä keinottelijoita, joilla ei ole   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7586: mitään todellisia siteitä Suomeen. He käyttävät      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7587: vain suomalaisten hyväuskoista hölmöyttä hy-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7588: väkseen. Viimeinen olemassa oleva tieto kertoo
7589: inkeriläisten keinottelusta työttömyysturvan ja                Onko Hallitus tietoinen, että tänne in-
7590: sosiaaliavun suhteen. Asia on nimittäin niin, että          keriläisiksi paluumuuttajiksi ilmoittautu-
7591: saatuaan täällä oleskeluluvan inkeriJäisiksi il-            neet pitävät Suomessa vain muodollista
7592: moittautuvat eivät ota työtä vastaan tai saatuaan           osoitetta, käyvät nostamassa toimeentu-
7593: työtä irtisanoutuvat siitä ja ryhtyvät nauttimaan           lotukensa tai työttömyyskorvauksen ja
7594: sosiaaliapua tai työttömyysturvaa. Suomessa pi-             elävät sen kustannuksella pysyvästi Vi-
7595: detään muodollinen osoite, mutta todellisuudes-             rossa, ja
7596: sa asutaan Virossa, jossa hintataso mahdollistaa               miten Hallitus suhtautuu tämäntyyp-
7597: melkein ruhtinaalliset olot suhteessa Suomeen.              piseen toimintaan?
7598:    Jossain mielessä olisikin parempi, että asuisi-
7599: vat Virossa, mutta elinkustannusten saaminen
7600:  Suomesta herättää kysymyksiä.
7601: 
7602:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
7603:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
7604: 
7605: 
7606: 
7607: 
7608:  280043
7609: 2                                        KK 1054/1998 vp
7610: 
7611: 
7612: 
7613: 
7614:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7615: 
7616:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Toimeentulotukea ja työmarkkinatukea mak-
7617: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       setaan yleensä ainoastaan maassa olemisen ajal-
7618: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    ta. Poikkeuksena tähän on työministeriön ohjei-
7619: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen        den mukainen työttömän oikeus lomaan. Sekä
7620: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1054:      sosiaali- että työvoimatoimistot tarkistavat inke-
7621:                                                     rinsuomalaisten etuuksien saajien passit sään-
7622:           Onko Hallitus tietoinen, että tänne in-   nöllisesti, jotta perusteettomien matkojen ajalta
7623:        keriläisiksi paluumuuttajiksi ilmoittautu-   ei etuuksia maksettaisi. Mikäli etuuksia on mak-
7624:        neet pitävät Suomessa vain muodollista       settu perusteettomien matkojen ajalta, ne peri-
7625:        osoitetta, käyvät nostamassa toimeentu-      tään takaisin.
7626:        lotukensa tai työttömyyskorvauksen ja            Väärinkäytösten sijaan sosiaali- ja työvoima-
7627:        elävät sen kustannuksella pysyvästi Vi-      toimistot raportoivat Suomen monimutkaisen
7628:        rossa, ja                                    säädösjärjestelmän aiheuttamista tulkintavai-
7629:           miten Hallitus suhtautuu tämäntyyp-       keuksista. Ne toivat esiinjoukon ongelmia, jotka
7630:        piseen toimintaan?                           johtuvat puutteellisesta ohjeistuksesta tai erilai-
7631:                                                     sesta käytännöstä jopa eri kaupunginosien välil-
7632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lä. Paluumuuttajat toimivat yleensä täsmällisesti
7633: vasti seuraavaa:                                    viranomaisilta saamiensa ohjeiden mukaisesti.
7634:                                                         Ongelmia on erityisesti inkeriläisvanhusten
7635:    Suomessa asuu tällä hetkellä noin 20 000 inke-   kohdalla, koska he eivät nykyisten säädösten
7636: rinsuomalaista paluumuuttajaa. Inkerinsuoma-        mukaan pääse käytännössä kansaneläkejärjes-
7637: laisiin ja muihin maahanmuuttajiin kohdistuvia      telmän piiriin, vaan heidän toimeentulonsa kor-
7638: sosiaali- ja työttömyysturvaetuuksien väärin-       vataan kunnille valtioneuvoston päätöksen
7639: käytösepäilyjä ja -väitteitä esitetään säännölli-   (1054/90) mukaan viiden vuoden Suomessa asu-
7640: sesti mm. tiedotusvälineissä.                       misen ajalta maahanmuutosta, mutta senjälkeen
7641:    Tästä syystä työministeriö pyysi elokuun lo-     he ovat kunnan toimentulotuen varassa. Vaikka
7642: pussa 1998 suurimmilta kaupungeilta (Helsinki,      he ovat kiitollisia ja sanovat tulevansa toimeen
7643: Espoo, Vantaa, Turku, Tampere) lausuntoa            toimeentulotuella he valittavat, etteivät varat rii-
7644: mahdollisista inkerinsuomalaisten paluumuutta-      tä matkustamiseen omaisten tai läheisten luo,
7645: jien harjoittamista sosiaalietuuksien väärinkäy-    koska toimeentulotuki on tarveharkintaistaja he
7646: töksistä. Erilaisia ongelmakohtia on olemassa,      joutuvat selvittämään säännöllisesti sosiaalitoi-
7647: mutta näyttöä järjestelmällisistä väärinkäytök-     mistolle kaikki tulonsa ja menonsa.
7648: sistä ei ole.
7649: 
7650:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
7651: 
7652:                                                                   Työministeri Liisa Jaakonsaari
7653:                                          KK 1054/1998 vp                                              3
7654: 
7655: 
7656: 
7657: 
7658:                                        Tili Riksdagens Talman
7659: 
7660:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Utkomststöd och arbetsmarknadsstöd utbe-
7661: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         talas i allmänhet endast under vistelse i landet.
7662: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     Ett undantag är de arbetslösas rätt tili semester i
7663: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade           enlighet med arbetsministeriets anvisningar.
7664: spörsmål nr 1054:                                   Både social- och arbetskraftsbyråerna granskar
7665:                                                     de ingermanländska förmånstagarnas pass regel-
7666:           Är Regeringen medveten om att perso-      bundet så att inga förmåner betalas under resor
7667:        ner som anmält sig som ingermanländska       som görs utan grund. Ifall förmåner har betalts
7668:        återflyttare håller endast en formell        under resor som gjorts utan grund, återindrivs
7669:        adress i Finland, kommer hit för att lyfta   de.
7670:        sitt utkomststöd eller en arbetslöshetser-       1 stället för missbruk rapporterar social- och
7671:        sättning och lever på dess bekostnad var-    arbetskraftsbyråerna om tolkningssvärigheter
7672:        aktigt i Estland, och                        som förorsakas av Finlands invecklade författ-
7673:           hur förhåller sig Regeringen tili verk-   ningssystem. De tog fram en mängd problem som
7674:        samhet av denna typ?                         beror pä bristfålliga anvisningar eller olika praxis
7675:                                                     tili och med mellan olika stadsdelar. Återflyttar-
7676:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       na handlar i allmänhet noggrant i enlighet med de
7677: anföra följande:                                    anvisningar de fätt av myndigheterna.
7678:                                                         Prob1em räder speciellt då det gäller ingerman-
7679:    1 Finland bor för närvarande ca 20 000 inger-    ländska åldringar, eftersom de enligt nuvarande
7680: manländska återflyttare. Misstankar och påstå-      författningar i praktiken inte omfattas av folk-
7681: enden om missbruk av socia1- och utkomst-           pensionssystemet, utan deras utkomst ersätts ät
7682: skyddsförmåner riktas mot ingermanlänningar         kommunerna enligt statsrädets beslut (1054/90)
7683: och andra invandrare regelbundet bl.a. i massme-    under fem års boende i Finland efter invandring-
7684: dierna.                                             en. Därefter är de beroende av det kommunala
7685:    Av denna anledning bad arbetsministeriet i       utkomststödet. Ä ven om de är tacksamma och
7686: slutet av augusti 1998 de största städerna (Hel-    säger att de klarar sig med utkomststödet, klagar
7687: singfors, Esbo, Vanda, Åbo, Tammerfors) att ge      de över att pengarna inte räcker tili för resor tili
7688: ett utlätande om eventuellt missbruk av sociala     anhöriga eller närastående, eftersom utkomst-
7689: förmåner utövat av ingermanländska återflytta-      stödet är behovsprövat och de är tvungna att
7690: re. Olika problempunkter finns, men bevis för       regelbundet klarlägga för socialbyrån alla sina
7691: systematiskt missbruk finns inte.                   inkomster och utgifter.
7692: 
7693:      Helsingfors den 22 oktober 1998
7694: 
7695:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
7696:                                              KK 1055/1998 vp
7697: 
7698: Kirjallinen kysymys 1055
7699: 
7700: 
7701: 
7702: 
7703:                                     Mari Kiviniemi /kesk: Hammashoidon sairausvakuutuskorvausten
7704:                                        laajentamisesta
7705: 
7706: 
7707:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7708: 
7709:    Kansalaisten eriarvoisuus hammashoidossa             takunnallinenjärjestelmä antaisi tällöin tasapuo-
7710: on ilmeistä niin iän, asuinpaikan kuin varallisuu-      lisemman turvan yksilölle. Mikäli asiassa ei ede-
7711: den suhteen. Esim. vuonna 1955 ja sitä aiemmin          tä, on uhkana terveyserojen kasvu väestöryh-
7712: syntyneet ovat odottaneet yhtäläistä tukea nuo-         mien välillä. Niillä, jotka eniten hoitoa tarvitsisi-
7713: rempien kansalaisten kanssa jo kohta vuosikym-          vat, ei useinkaan ole mahdollisuutta sitä hank-
7714: menen ajan.                                             kia. On vaikea ymmärtää, miksi hammashoidon
7715:    Suun terveydenhuollon rahoitusjärjestelyä            tärkeyttä vähätellään Suomessa, sillä hampaiden
7716: suunniteltaessa tavoitteena tulisi olla, että yhteis-   kunto vaikuttaa moniin sairauksiin, jopa sydän-
7717: kunnan tuki potilaalle julkisella ja yksityisellä       ja verisuonitauteja myöten.
7718: sektorilla olisi sairausvakuutusten kautta samaa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7719: suuruusluokkaa. Lisäksi palvelut pitäisi erityis-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7720: toimin turvata niille, joille taloudellisen tilan-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7721: teensa tai tavanomaista suuremman sairastelun           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7722: vuoksi jopa nykyiset terveyskeskusmaksut ovat
7723: liikaa.                                                            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
7724:     Sairausvakuutuksen rooli korostuu koko                      siin, joilla laajennetun sairausvakuutus-
7725: ajan, sillä tulevaisuudessakuntien toimintamallit               korvauksen avulla saavutettaisiin kansa-
7726: tulevat eroamaan suuresti toisistaan. Kelan vai-                laisten tasa-arvoisuus hammashuollossa?
7727:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
7728: 
7729:                                            Mari Kiviniemi /kesk
7730: 
7731: 
7732: 
7733: 
7734: 280043
7735: 2                                          KK 1055/1998 vp
7736: 
7737: 
7738: 
7739: 
7740:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7741: 
7742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja ennalta
7743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ehkäisevästä hoidosta korvataan 75 prosenttia
7744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kansaneläkelaitoksen vahvistaman korvaustak-
7745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-       san mukaisesta määrästä. Muusta hammaslää-
7746: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kärinpalkkiosta korvataan 60 prosenttia kor-
7747: n:o 1055:                                             vaustaksan määrästä lukuun ottamatta rintama-
7748:                                                       veteraaneille maksettavia korvauksia, jotka ovat
7749:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ehkäisevästä hoidosta, tutkimuksesta ja proteet-
7750:        siin, joilla laajennetun sairausvakuutus-      tisista toimenpiteistä 100 prosenttia korvaustak-
7751:        korvauksen avulla saavutettaisiin kansa-       san mukaisesta määrästä. Toukokuun alusta
7752:        laisten tasa-arvoisuus hammashuollossa?        1998 lukien rintamaveteraaneille korvataan
7753:                                                       myös 50 prosenttia hammasproteesien teknisestä
7754:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työstä.
7755: vasti seuraavaa:                                          Kansanterveyslainsäädännön         perusteella
7756:                                                       myös kunnilla on vastuu aikuisväestön hammas-
7757:    Sairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin       huollon järjestämisestä asukkailleen. Kansanter-
7758: tai muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käy-         veysasetuksen perusteella kunnan on ensisijaises-
7759: töstä aiheutuneista kustannuksista. Sairausva-        ti järjestettävä vuonna 1956 ja sen jälkeen synty-
7760: kuutuslain perusteella sairaanhoitona korvataan       neiden henkilöiden sekä pään ja kaulan alueelle
7761: osa hampaiden hoitokuluista silloin, kun kyse on      sädehoitoa saaneiden potilaiden hampaiden tut-
7762: hammaslääkärin suorittamasta järjestelmällisen        kimus ja hoito.
7763: hammashuollon periaatteita noudattavan suun               Edellä mainitut sairausvakuutuslain säännök-
7764: ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon lääkärin-          set aikuisväestön hammashuollosta ovat edus-
7765: palkkioista, lääkärin määräämistä laboratorio-        kunnan hyväksymiä siten, että hammashoidon
7766: ja röntgentutkimuksista sekä lääkkeistä ja mat-       korvaamisen laajentaminen koskemaan koko
7767: koista. Oikomishoitoa, proteettisia toimenpitei-      väestöä on siirretty 31.12.1999 saakka. Vastauk-
7768: tä ja hammasteknisiä kustannuksia ei kuiten-          sessaan hallituksen esitykseen eduskunta on
7769: kaan korvata sairausvakuutuksesta.                    edellyttänyt selvitettäväksi vuoteen 2000 men-
7770:    Edellä mainittuihin hammashoidon korvauk-          nessä nyt lepäämässä olevan aikuisväestön ham-
7771: siin on oikeus sairausvakuutuslain 5 b §:n perus-     mashuollon korvausta koskevan lainsäädäntö-
7772: teella vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneillä va-     kokonaisuuden.
7773: kuutetuilla. Hammashoidon sairausvakuutus-                Hallituksen esitys sairausvakuutuslain muut-
7774: lain mukaiseen korvaukseen oikeutettujen piiriä       tamiseksi pohjautui sosiaali- ja terveysministe-
7775: laajennettiin lokakuun alusta 1997 lukien siten,      riön vuonna 1996 asettaman Aikuisväestön ham-
7776: että myös ennen vuotta 1956 syntyneillä vakuute-      mashuoltotyöryhmän (STM 1996: 13) selvityk-
7777: tuilla on oikeus saada korvausjoka kolmas vuosi       seen. Yhtenä ehdotuksena oli kuntien hammas-
7778: hammaslääkärin suorittamasta suun ja hampai-          huoltopalvelujen tehostaminen. Tämän mukai-
7779: den tutkimuksesta ja ennalta ehkäisevästä hoi-        sesti eduskunnan lausuman perusteella sosiaali-
7780: dosta.                                                ja terveysministeriö on käynnistänyt Stakesin
7781:    Edellä todetun lisäksi kaikki vakuutetut ovat      kanssa suun terveydenhuollon kehittämishank-
7782: oikeutettuja sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momen-       keen vuosille 1998-2000 tarkoituksenaan selvit-
7783: tin perusteella hammashoidon korvauksiin, jos         tää tarkemmin eduskunnan edellyttämällä taval-
7784: hoito on välttämätöntä jonkin muun sairauden          la aikuisväestön hammashoidon järjestämismah-
7785: takia tai tarpeen, säde- tai sytostaattihoidon        dollisuuksia. Tavoitteena on selvittää, voidaan-
7786: vuoksi. Hammashoitoa korvataan erillisen lain         ko käytettävissä olevat voimavarat suunnata ny-
7787: perusteella myös henkilölle, jolla on rintamasoti-    kyistä kattavammin vastaamaan väestön ter-
7788: las-, rintama palvelus-, rintama- tai veteraanitun-   veystarpeita suun ja hampaiden terveydenhuol-
7789: nus.                                                  lossa, kehittää hammashuollon kustannusvas-
7790:                                          KK 1055/1998 vp                                            3
7791: 
7792: taavuutta ja tiivistää yhteistyötä muun tervey-     kalla. Kansaneläkelaitoksen elokuussa 1998 te-
7793: denhuollon kannalta. Sosiaali- ja terveysministe-   kemän arvion mukaan sairausvakuutuskorvaus-
7794: riön tavoitteena on suunnata käytettävissä ole-     järjestelmän laajentaminen koko väestöä koske-
7795: vat hammashuollon voimavarat sinne, missä tar-      vaksi vuonna 2000 merkitsisi, että hammashoi-
7796: ve on suurin. Kehittämishankkeeseen on valittu      don kustannukset kasvaisivat 295 miljoonalla
7797: kokeilukunniksi Posio, Jyväskylä, Mikkeli, Si-      markalla, jos voimassa oleva korvaustaso säily-
7798: poo, Hämeenlinna, Kokkola, Vaasa, Uusikau-          tettäisiin eli hammashoidon kustannuksista kor-
7799: punki, Seinäjoki ja Vantaa. Harkittavaksi tulee     vattaisiin edellä esitetyin tavoin joko 75 tai 60
7800: myös kokeilla, voitaisiinko sairausvakuutuksen      prosenttia. Toisin sanoen hammashoidon kor-
7801: korvauskäytäntöä soveltaa käytettäväksi kokei-      vattavat kustannukset vuonna 2000 olisivat kan-
7802: lukunnissa.                                         saneläkelaitoksen arvion mukaan 517 miljoonaa
7803:    Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan           markkaa, jos korvausjärjestelmä laajennettaisiin
7804: hammashoidon sairausvakuutuskorvaukset oli-         koko väestöä koskevaksi.
7805: vatvuonna 1997yhteensä 189,7miljoonaamark-             Sosiaali- ja terveysministeriön pitkän aikavä-
7806: kaa, mistä määrästä ennen vuotta 1956 syntynei-     lin tavoiteohjelmassa Terveyttä kaikille vuoteen
7807: den tutkimusten ja ennalta ehkäisevän hoidon        2000 asetetaan hammashuollon kehittämisen
7808: korvaukset olivat 8,5 miljoonaa markkaa ajan-       painopisteeksi aikuisväestön hammashuollon
7809: jaksolla 1.1 0.-31.12.1997. Kansaneläkelaitok-      parantaminen ja erityisesti sen peittävyyden li-
7810: sen arvion mukaan voimassa olevan korvausjär-       sääminen. Jatkotoimenpiteistä on syytä päättää
7811: jestelmän perusteella hammashoidon kustan-          sen jälkeen, kun suun terveydenhuollon kehittä-
7812: nuksia korvataan vuonna 1998 243 miljoonalla        mishanke on valmistunut.
7813: markalla ja vuonna 1999 258 miljoonalla mar-
7814: 
7815:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
7816: 
7817:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7818: 4                                          KK 1055/1998 vp
7819: 
7820: 
7821: 
7822: 
7823:                                         Tili Riksdagens Talman
7824: 
7825:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tili 60 % av beloppet i ersättningstaxan med un-
7826: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        dantag för ersättningar tili frontveteraner som
7827: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      för profylaktisk vård, undersökning och protetis-
7828: man Mari Kiviniemi undertecknade spörsmål nr          ka åtgärder ersätts tililOO% av beloppet i ersätt-
7829: 1055:                                                 ningstaxan. Vid ingången av maj 1998 ersätts
7830:                                                       frontveteraner även tili 50 % av det tekniska ar-
7831:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder som         betet med tandproteser.
7832:        bidrar tili att man med hjälp av den utvid-        På basis av folkhälsolagstiftningen har även
7833:        gade sjukförsäkringsersättningen uppnår        kommunerna ansvar för att ordna tandvård för
7834:        jämlikhet mellan medborgarna inom              den vuxna befolkningen bland invånarna. På ba-
7835:        tandvården?                                    sis av folkhälsoförordningen skall kommunen
7836:                                                       ordna undersökning och vård av tänderna för i
7837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         första hand de personer som är födda 1956 och
7838: anföra följande:                                      senare, samt för patienter som har fått strålbe-
7839:                                                       handling av huvudet och halsen.
7840:    Sjukförsäkringen ersätter en del av kostnader-         Sjukförsäkringslagens ovan nämnda bestäm-
7841: na för anlitandet av en privatläkare eller någon      melser om tandvård för den vuxna befolkningen
7842: annan privat sjukvårdsservice. På basis av sjuk-      har godkänts av riksdagen så att utvidgningen av
7843: försäkringslagen ersätts en del av tandvårdskost-     tandvårdsersättningarna så att de gäller hela be-
7844: naderna som sjukvård då det är fråga om läkar-        folkningen har skjutits upp tili 31.12.1999. 1
7845: arvoden för sådan undersökning och behandling         sitt svar på regeringens proposition har riksda-
7846: av mun och tänder som följer den systematiska         gen förutsatt att man före år 2000 utreder den
7847: tandvårdens principer, av läkare föreskrivna la-      vilande lagstiftningshelhet som gäller ersättning
7848: boratorie- och röntgenundersökningar samt lä-         av tandvård för den vuxna befolkningen.
7849: kemedel och resor. Tandreglering, protetiska åt-          Regeringens proposition med förslag tili lag
7850: gärder och tandtekniska kostnader ersätts dock        om ändring av sjukförsäkringslagen grundade
7851: inte av sjukförsäkringen.                             sig på en utredning (SHM 1996: 13) av arbets-
7852:    Rätt tili ovan nämnda tandvårdsersättningar        gruppen för tandvård för den vuxna befolkning-
7853: har enligt 5 b § sjukförsäkringslagen försäkrade      en, som social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
7854: födda 1956 och därefter. Gruppen av personer          1996. Ett förslag var att kommunernas tand-
7855: berättigade tili tandvårdsersättning enligt sjuk-     vårdstjänster skall effektiveras. 1 enlighet med
7856: försäkringslagen utvidgades vid ingången av ok-       detta har social- och hälsovårdsministeriet på
7857: tober 1997 så att även försäkrade som är födda        basis av riksdagens uttalande tillsammans med
7858: före 1956 har rätt att vart tredje år få ersättning   Stakes inlett ett projekt för utvecklande av mun-
7859: för undersökning av mun och tänder och för            och tandvården för åren 1998-2000 i syfte att på
7860: profylaktisk vård som utförs av en tandläkare.        det sätt som riksdagen förutsätter närmare utre-
7861:    Utöver det ovan sagda är alla försäkrade på        da möjligheterna att anordna tandvård för den
7862: basis av 5 § 2 mom. sjukförsäkringslagen berätti-     vuxna befolkningen. Må1et är att utreda om de
7863: gade tili tandvårdsersättningar, om vården är         disponibla resurserna på ett mer täckande sätt än
7864: nödvändig på grund av någon annan sjukdom             för närvarande kan inriktas så att de motsvarar
7865: eller strålbehandling eller behandling med cytos-     befolkningens behov av mun- och tandvård, att
7866: tatika. Tandvård ersätts på basis av en separat       utveckla kostnadsmotsvarigheten i tandvården
7867: lag även när det gäller personer som har front-       och att intensifiera samarbetet med den övriga
7868: manna-, fronttjänst-, front- eller veterantecken.     hälso- och sjukvården. Social- och hälsovårdsmi-
7869:    Undersökning av mun och tänder samt profy-         nisteriet har som mål att koncentrera de disponi-
7870: laktisk vård ersätts tili 75% av beloppet enligt      bla tandvårdsresurserna där behovet är som
7871: den ersättningstaxa som fastställts av folkpen-       störst. Tili utvecklingsprojektet har som försöks-
7872: sionsanstalten. Annat tandläkararvode ersätts         kommuner valts Posio, Jyväskylä, S:t Michel,
7873:                                           KK 1055/1998 vp                                              5
7874: 
7875: Sibbo, Tavastehus, Karleby, Vasa, Nystad, Sei-        ningen innebära att kostnaderna för tandvård
7876: näjoki och Vanda. Det blir även aktuellt att prö-     ökar med 295 milj. mk, om gällande ersättnings-
7877: va om ersättningsförfarandet inom sjukförsäk-         nivå bibehålls, dvs. tandvårdskostnaderna er-
7878: ringen kan tillämpas i försökskommunerna.             sätts antingen tili 75 eller 60% på ovan anfört
7879:    Enligt folkpensionsanstaltens statistik upp-       sätt. Med andra ord skulle tandvårdskostnader
7880: gick sjukförsäkringsersättningarna för tandvård       som skall ersättas år 2000 enligt folkpensionsan-
7881: 1997 tili sammanlagt 189,7 milj. mk, varaversätt-     staltens uppskattning uppgå till517 milj. mk, om
7882: ningar för undersökningar och profylaktisk vård       ersättningssystemet utvidgas så att det gäller hela
7883: av personer födda före 1956 uppgick till8,5 milj.     befolkningen.
7884: mk under perioden 1.10-31.12.1997. Enligt                I social- och hälsovårdsministeriets långsikti-
7885: folkpensionsanstaltens uppskattning ersätts           ga målprogram Hälsa för alla år 2000 koncentre-
7886: tandvårdskostnader på basis av gällande ersätt-       ras utvecklandet av tandvården på att förbättra
7887: ningssystem med 243 milj. mk 1998 och med 258         tandvården för den vuxna befolkningen och i
7888: milj. mk 1999. Enligt en uppskattning som folk-       synnerhet dess omfattning. Det är skäl att besluta
7889: pensionsanstalten gjorde i augusti 1998 skulle en     om fortsatta åtgärder sedan utvecklingsprojektet
7890: utvidgning av systemet med sjukförsäkringser-         för mun- och tandvården slutförts.
7891: sättningar år 2000 så att det gäller hela befolk-
7892:      Helsingfors den 22 oktober 1998
7893: 
7894:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7895:                                           KK 1056/1998 vp
7896: 
7897: Kirjallinen kysymys 1056
7898: 
7899: 
7900: 
7901: 
7902:                                   Matti Ryhänen /kesk: Huumerikoksien uusijoiden ohjaamisesta
7903:                                      pakkohoitoon
7904: 
7905: 
7906:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7907: 
7908:    Yhä suurempaan osaan rikoksista (ryöstöt,         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7909: varkaudet, väkivallanteot) syyllistyvät samat        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7910: "huumekoukussa olevat" rikoksenuusijat, joi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7911: den elämänhallinnan perustaidot ovat jääneet
7912: kehittymättä. Erityisesti heidän oma etunsa olisi,             Onko Hallitus valmis lainmuutokseen
7913: että heidät ohjattaisiin pakkohoitoon, johon he             siten, että huumeiden vaikutuksen alaiset
7914: eivätkadonneen itsetuntonsa vuoksi vapaaehtoi-              rikoksenuusijat ohjattaisiin pakkohoi-
7915: sesti hakeudu ennen ennenaikaista kuolemaa.                 toon?
7916:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7917: 
7918:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
7919: 
7920:                                         Matti Ryhänen /kesk
7921: 
7922: 
7923: 
7924: 
7925: 280043
7926: 2                                        KK 1056/1998 vp
7927: 
7928: 
7929: 
7930: 
7931:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7932: 
7933:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taan vankeusrangaistuksen vaihtoehtona käytet-
7934: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tävää hoitoa, johon rikoksentekijä on sitoutu-
7935: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nut. Sopimushoitoon tuomittu veivoitetaan tuo-
7936: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Ry-      mioistuimen määräyksestä suostumuksensa mu-
7937: häsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      kaisesti noudattamaan hoitosuunnitelmaa. Hoi-
7938:  1056:                                              tosuunnitelman noudattamisen vakavista lai-
7939:                                                     minlyönneistä voi seurauksena olla asianomai-
7940:           Onko Hallitus valmis lainmuutokseen       sen tuomitseminen sopimushoidon sijasta van-
7941:        siten, että huumeiden vaikutuksen alaiset    keusrangaistukseen. Seuraamuksen käyttö pe-
7942:        rikoksenuusijat ohjattaisiin pakkohoi-       rustuu ajatukseen, että rikosten uusiminen ran-
7943:        toon?                                        gaistusta tehokkaammin estyisi, jos rikokseen
7944:                                                     syyllistynyt kykenisi hoidon avulla irrottautu-
7945:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maan riippuvuudestaan huumeisiin tai alkoho-
7946: vasti seuraavaa:                                    liin. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu sopi-
7947:                                                     mushoitoa koskevaan selvitystyöhön oikeusmi-
7948:    Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Rikolli-     nisteriön kanssa.
7949: suustilanne 1997 -julkaisun mukaan huumausai-           Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman huu-
7950: nerikollisuus on kasvanut 1990-luvulla. Vuonna      mausainepoliittisen toimikunnan mietinnössä
7951: 1996 maassamme annettiin 3 829 sellaista tuo-       tähdennetään sitä, että suomalainen huumehoito
7952: miota, joissa eräänä syyksiluettuna rikoksena oli   on perinteisesti perustunut vapaaehtoisuuteen.
7953: huumausainerikos. Näistä tuomioista 2 869 oli       Tästä yleisestä vapaaehtoisuuden periaatteesta ei
7954: sellaisia, joissa huumausainerikos oli päärikok-    toimikunnan yksimielisen kannan mukaan ole
7955: sena. Törkeitä tekoja huumausainerikoksista on      syytä luopua. Käsitykset pakkohoidon tuloksel-
7956: viime vuosina ollut kymmenisen prosenttia. Kai-     lisuudesta ovat valtaosin kielteiset. Mahdolli-
7957: kista vankeusvangeista oli vuonna 1977 niin kut-    suus turvautua tahdosta riippumattamaan hoi-
7958: suttuja huumausainevankeja 13,5 prosenttia. Oi-     toon on lainsäädännöllä rajattu tilanteisiin, jois-
7959: keuspoliittisella tutkimuslaitoksella on käynnis-   sa on kysymys hengenvaarasta tai vakavasta ter-
7960: sä tutkimus, jossa selvitetään huumausainerikos-    veysvaarasta, muille aiheutuvasta vaarasta, lap-
7961: lainsäädännön soveltamista. Tutkimuksen tulos-      sen terveyden tai kehityksen vakavasta vaarantu-
7962: ten pohjalta tullaan tekemään tarvittavia esityk-   misesta tai mielenterveyden häiriöstä.
7963: siä, jotka liittyvät syyttämättä ja tuomitsematta       Toimikunta on ehdotuksissaan ottanut sel-
7964: jättämiseen silloin, kun asianomainen henkilö       keästi kantaa alaikäisten huumausaineiden käyt-
7965: sitoutuu sosiaali- ja teveysviranomaisten hyväk-    täjien hoitojärjestelyihin ja painottanut lasten-
7966: symään hoitoon.                                     suojelulain ensisijaisuutta ja siihen sisältyvien
7967:    Rekisteritietojen mukaan huumerikoksista         mahdollisuuksien soveltamista käytäntöön ny-
7968: epäiltyjen syyllistyminen muuhun rikollisuuteen     kyistä laajemmin nuorten päihteiden käyttäjien
7969: on varsin runsasta. Kolmea neljästä vuonna 1994     auttamisessa. Samalla toimikunta ehdotti, että
7970: huumausainerikoksista epäillyistä oli epäilty       selvitetään tahdosta riippumattoman hoidon so-
7971: syylliseksi myös ainakin yhteen muuhunkin ri-       veltamista koskevaa käytäntöä ja sen merkitystä
7972: kokseen Helsingissä vuosina 1992-1994. Huu-         hoitoprosessissa. Toisaalta toimikunta totesi,
7973: merikollisuuden voitiin todeta kytkeytyneen eri-    että tahdosta riippumatonta laitoshoitoa ei tulisi
7974: tyisesti varkauksiin ja kätkemisrikoksiin.          jättää käyttämättä silloin, kun se on lain mukaan
7975:    Eduskunnan lakivaliokunta on lausunnos-          perusteltua. Pitkäaikaisen laitoshoidon järjestä-
7976: saan perustuslakivaliokunnalle koskien hallituk-    minen tahdosta riippumattomana toimenpiteenä
7977: sen kertomusta toimenpiteistä vuonna 1997 to-       on harvoin perusteltua. Sitä vastoin sen käyttä-
7978: dennut huumausainelainsäädännöstä ja sopi-          mistä kriittisissä tilanteissa voidaan pitää paitsi
7979: mushoidosta, että sopimushoitoa koskeva selvi-      tehokkaana myös eettisesti perusteltuna keinona
7980: tystyö on aloitettava. Sopimushoidolla tarkoite-    mahdollistaa hoidon aloittaminen ja herättää
7981:                                            KK 1056/1998 vp                                            3
7982: 
7983: hoitomotivaatio. Täysi-ikäisten huumausainei-            Vapaaehtoisuuteen perustuvien hoitomahdol-
7984: den käyttäjien pakkohoitoa koskevia päihde-           lisuuksien lisäämisen ohella sosiaali- ja terveys-
7985: huoltolain säännöksiä voidaan siten pitää riittä-     ministeriön tarkoituksena on selvittää tahdosta
7986: vinä. Päihteidenkäyttäjien vapaaehtoisuuteen          riippumattoman hoidon soveltamiskäytäntöä ja
7987: perustuvia hoitomahdollisuuksia tulee sen sijaan      sen merkitystä hoitoprosessissa.
7988: lisätä ja monipuolistaa, sillä kaikkia hoitoon itse
7989: haluavia ja hakeutuvia ei kyetä nykytilanteessa
7990: ottamaan vastaan varsinkaan laitoshoitoon.
7991: 
7992:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
7993: 
7994:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7995: 4                                           KK 1056/1998 vp
7996: 
7997: 
7998: 
7999: 
8000:                                          Tili Riksdagens Talman
8001: 
8002:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bundit sig. Den som har dömts till vård enligt
8003: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         avtal åläggs att på förordnande av en domstol
8004: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       följa vårdplanen i enlighet med sitt medgivande.
8005: man Matti Ryhänen undertecknade spörsmål nr            Påföljden av allvarliga försummelser i fråga om
8006: 1056:                                                  iakttagandet av vårdplanen kan vara att perso-
8007:                                                        nen döms till fångelsestraff i stället för vård enligt
8008:           Är Regeringen beredd att göra en lag-        avtal. Användningen av vården enligt avtal base-
8009:        ändring så att återfallsförbrytare som är       rar sig på tanken att återfall förhindras effekti-
8010:        påverkade av narkotika skall hänvisas till      vare än genom straff om den som gjort sig skyldig
8011:        tvångsvård?                                     till brott med hjälp av vård skulle förmå lösgöra
8012:                                                        sig från sitt beroende av narkotika eller alkohol.
8013:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Social- och hälsovårdsministeriet deltar tillsam-
8014: anföra följande:                                       mans med justitieministeriet i den utredning som
8015:                                                        gäller vård enligt avtal.
8016:     Enligt Rättspolitiska forskningsinstitutets            Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
8017: publikation Rikollisuustilanne 1997 har narko-         satta narkotikapolitiska kommissionen påpekar
8018: tikabrottsligheten ökat under 1990-talet. År 1996      i sitt betänkande att den finska narkotikavården
8019: meddelades i vårt land 3 829 sådana domar, där         traditionellt har baserat sig på frivillighet. Det
8020: ett av de brott som tillräknats den dömde var          finns enligt kommissionens enhälliga ståndpunkt
8021: narkotikabrott. Av dessa domar var 2 869 såda-         inga skäl att frångå denna allmänna princip om
8022: na där narkotikabrott var huvudbrottet. Av nar-        frivillighet. Uppfattningarna om tvångsvårdens
8023: kotikabrotten har ca 10 % varit grova gärningar        resultat är över lag negativa. Möjligheten att
8024: under de senaste åren. Av alla fångelsefångar var      tillgripa vård som ges oberoende av någons vilja
8025: 13,5% s.k. narkotikafångar år 1997. Rättspo-           har genom lagstiftning begränsats till sådana si-
8026: litiska forskningsinstitutet undersöker tillämp-       tuationer då det är fråga om livsfara eller en
8027: ningen av den lagstiftning som gäller narko-           allvarlig hälsorisk, fara som hotar andra, allvar-
8028: tikabrott. Utgående från resultaten av undersök-       lig fara för ett barns hälsa eller utveckling eller
8029: ningen kommer nödvändiga framställningar att           mental störning.
8030: göras, vilka anknyter tili åtalseftergift och doms-        Kommissionen har i sina förslag klart tagit
8031: eftergift när personen i fråga förbinder sig att       ställning till vårdarrangemangen för minderåriga
8032: genomgå sådan vård som social- och hälsovårds-         missbrukare och betonat vikten av barnskydds-
8033: myndigheterna har godkänt.                             lagen och tillämpningen av de däri nämnda möj-
8034:     Enligt registeruppgifterna är det rätt vanligt     ligheterna på praxis i fråga om hjälpen till unga
8035: att de som är misstänkta för narkotikabrott ock-       missbrukare av rusmedel i större omfattning än
8036: så gör sig skyldiga till andra brott. Av dem som       för närvarande. Samtidigt föreslog kommissio-
8037: 1994 var misstänkta för narkotikabrott var tre av      nen att praxis gällande tillämpning av vård som
8038: fyra också misstänkta för åtminstone ett annat         ges oberoende av någons vilja samt dess betydelse
8039: brott i Helsingfors åren 1992-1994. Det kunde          i vårdprocessen skall klarläggas. Å andra sidan
8040: konstateras att narkotikabrottsligheten i synner-      framhöll kommissionen att man inte skalllåta bli
8041: het hade kopplats till stölder och häleribrott.        att använda anstaltsvård som ges oberoende av
8042:     Riksdagens lagutskott har i sitt utlåtande till    någons vilja när det enligt lag är motiverat. Det är
8043: grundlagsutskottet om berättelsen om regering-         sällan motiverat att ordna långvarig anstaltsvård
8044: ens åtgärder under år 1997 i fråga om narkotika-       såsom en åtgärd oberoende av någons vilja. Att
8045: lagstiftningen och vård enligt avtal framhållit att    däremot använda anstaltsvård i kritiska situatio-
8046: det är nödvändigt att påbörja en utredning av          ner kan anses vara en åtgärd som är såväl effektiv
8047: vården enligt avtal. Med vård enligt avtal avses       som etiskt motiverad när det gäller möjligheterna
8048: vård som används som ett alternativ till fångelse-     att påbörja vården och att väcka vårdmotivatio-
8049: straff och till viiken återfallsförbrytaren har för-   nen. Rusmedelslagens bestämmelser om tvångs-
8050:                                           KK 1056/1998 vp                                            5
8051: 
8052: vård av vuxna missbrukare av rusmedel kan               Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
8053: däremot anses vara tillräckliga. De möjligheter     sikt att utöka de möjligheter tili vård som grun-
8054: tili vård av missbrukare som grundar sig på fri-    dar sig på frivillighet och samtidigt utreda praxis
8055: villighet skall däremot utökas och göras mångsi-    i fråga om tillämpning av vård som ges oberoen-
8056: digare, eftersom alla som själva vili få vård och   de av någons vilja samt dess betydelse i vårdpro-
8057: söker sig tili vård inte kan tas emot i dagens      cessen.
8058: situation, åtminstone inte i anstaltsvård.
8059: 
8060:      Helsingfors den 22 oktober 1998
8061: 
8062:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
8063:                                             KK 1057/1998 vp
8064: 
8065: Kirjallinen kysymys 1057
8066: 
8067: 
8068: 
8069: 
8070:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Museoviraston toimitiloista
8071: 
8072: 
8073: 
8074:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8075: 
8076:    Rakennetun ympäristömme vaaliminen on               laitos. Tämä olisi paitsi toiminnallisesti myös ta-
8077: keskeisiä kulttuuripoliittisia tehtäviä, jolle antaa   loudellisesti edullisin ratkaisu. Se johtaisi ketju-
8078: osaltaan "potkua" arkkitehtuuripoliittinen mie-        reaktiona myös muihin edullisiin ja tarpeellisiin
8079: tintö. Museovirastolla on opetus- ja ympäristö-        tilaratkaisuihin (Hylkysaari ym.).
8080: ministeriöiden ohella tämän haasteen käytännön             Ministeriön/ministeriöiden tulee ottaa Mu-
8081: toteuttamisessa ratkaiseva rooli.                      seoviraston tilaongelman ratkaisu aktiiviseen
8082:    Museovirastolla on määrärahojen niukkuus-           hoitoon.
8083: ongelman ohella tilaongelma, sillä se on hajal-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8084: laan monessa paikassa. Viraston työn luonteen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8085: vuoksi tehokkuus lisääntyisi, jos kaikki yksiköt       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8086: ja työntekijät olisivat saman katon alla. Tässä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8087: yhteen paikkaan siirtymisessä tulisi myös lisätila-
8088: tarpeet tyydyttää.                                               Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Museo-
8089:    Erään mahdollisuuden tarjoaisi Alkon Salmi-                viraston tilaongelman, lisätilatarpeineen,
8090: saaren kiinteistö, johon kiinteistölaitoksen selvi-           nopeaksi ratkaisemiseksi?
8091: tyksen mukaan mahtuisi myös Merentutkimus-
8092: 
8093:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
8094: 
8095:                                           Erkki Pulliainen /vihr
8096: 
8097: 
8098: 
8099: 
8100: 280043
8101: 2                                           KK 1057/1998 vp
8102: 
8103: 
8104: 
8105:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8106: 
8107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osassa yhä eräiden yhtiöidensä pääkonttoritilo-
8108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja. Lisäksi suunnitteilla on Helsingin oikeustalon
8109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        siirtyminen Salmisaaren tiloihin. Alustavasti
8110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        suunnitellen Salmisaaren tilat riittäisivät kor-
8111: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       keintaan Suomen merimuseon tarpeisiin, mutta
8112: 1057:                                                  eivät koko Museoviraston tilatarpeisiin. Tilaa ei
8113:                                                        olisi riittävästi myöskään Merentutkimuslaitok-
8114:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy Museo-         selle,joten Merimuseon ja Merentutkimuslaitok-
8115:        viraston tilaongelman, lisätilatarpeineen,      sen kesken ajateltu yhteistyö ei tulisi toteutu-
8116:        nopeaksi ratkaisemiseksi?                       maan.
8117:                                                            Edustajan kysymyksessä todetaan, että Mu-
8118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           seoviraston siirto Salmisaareen olisi taloudelli-
8119: vasti seuraavaa:                                       sesti edullisin ratkaisu. Alustavien arvioiden mu-
8120:                                                        kaan kysymyksessä olisi kuitenkin varsin kallis
8121:    Museovirasto sijaitsee tällä hetkellä useassa        ratkaisu siitä huolimatta, että hintaa laskisi Hyl-
8122: eri toimipisteessä. Pääosa toiminnasta on sijoi-       kysaaresta saatava kauppahinta. Museovirastol-
8123: tettuna Nervanderinkadulla sijaitsevaan kiinteis-      la on meneillään tällä hetkellä huomattavia in-
8124: töön. Osa Museoviraston osastoista toimii Rita-        vestointihankkeita, joista merkittävin on Kan-
8125: rihuoneella ja osa Kansallismuseo-rakennukses-         sallismuseon peruskorjaus. Opetusministeriön
8126: sa. Lisäksi Museovirastolla on lukuisia museo-         hallinnonalan investointiohjelmassa näihin
8127: kiinteistöjä sekä keskusvarasto Orimattilassa.          hankkeisiin on varattu yhteensä 85 miljoonaa
8128: Museoviraston toimintaa haittaa toimipisteiden          markkaa, jolla on tarkoitus rahoittaa Kansallis-
8129: hajanaisuus sekä monin paikoin tilanpuute.              museon peruskorjaus (kustannusarvio 66,2 milj.
8130:    Museovirasto on etsinyt usean vuoden ajan            mk) ja kaiostaminen (kustannusarvio 18,3 milj.
8131: erilaisia ratkaisuja tilakysymyksille. Eräänä           mk). Rahoitus jatkuu aina vuoteen 2001 saakka.
8132: vaihtoehtona on noussut esille Museoviraston            Tämän jälkeen, toiminta- ja taloussuunnitelma-
8133: toimintojen siirto Alkolta vapautuvaan Salmi-           kauden loppupuolella opetusministeriö on va-
8134: saaren kiinteistöön. Järjestelyllä voitaisiin koota     rautunut Museoviraston keskusvaraston taijon-
8135: nykyisin hajallaan olevat viraston toiminnot yh-        kin muun Museoviraston vastaavan investoinnin
8136: teen paikkaan sekä ratkaista lisätilojen tarve.         rahoittamiseen.
8137: Museoviraston näkemyksen mukaan myös Ori-                  Kysymyksessä todetaan, että ministeriön/mi-
8138: mattilan keskusvaraston laajennuksesta voitai-          nisteriöiden tulee ottaa Museoviraston tilaongel-
8139: siin luopua Salmisaaren vaihtoehdossa.                  man ratkaisu aktiiviseen hoitoon, ja tiedustel-
8140:    Salmisaaren tilojen tulevien käyttövaihtoeh-         laan, mihin toimiin hallitus ryhtyy Museoviras-
8141: tojen punnitseminen on ollut vaikeaa ja suunnit-        ton tilaongelman nopeaksi ratkaisemiseksi. Ope-
8142: telutilanne hankala johtuen lähinnä kiinteistön         tusministeriö pitää välttämättömänä, että Mu-
8143: omistusjärjestelyjen sekavuudesta. Valtion kiin-        seoviraston tilaongelmille löydetään ratkaisu.
8144: teistölaitos on toiminut valtion laitosten sijoitus-    Nykyisen tulossopimuskäytännön mukaisesti
8145: kysymyksissä asiassa koordinaattorina. Vaikeu-          kukin laitos kuitenkin valmistelee itse omat tila-
8146: tena on ollut myös hankkeen kustannusten ar-            ratkaisunsa ja esitysten mahdollisuuksista neu-
8147: viointi.                                                votellaan tulosneuvotteluissa. Tämän vuoksi
8148:    Tämänhetkisen tiedon valossa Museoviraston           Museoviraston tulisi itse ryhtyä hakemaan val-
8149: toimitilojen siirtyminen Salmisaareen näyttää           tion talouden puitteissa toteuttamiskelpoisia
8150: epätodennäköiseltä. Alkon tavoitteena on säilyt-        vaihtoehtoja tilaongelmiensa ratkaisemiseksi.
8151: tää omassa käytössään rakennuksen toimisto-
8152: 
8153:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
8154:                                                                            Ministeri Suvi-Anne Siimes
8155:                                               KK 1057/1998 vp                                            3
8156: 
8157: 
8158:                                           Tili Riksdagens Talman
8159: 
8160:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              nyttja huvudkontorslokalerna för vissa av sina
8161: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande              bolag. Det finns också planer på att flytta Justi-
8162: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-          tiehuset i Helsingfors tilllokaler i Sundholmen.
8163: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-            Enligt preliminära planer skulle lokalerna i
8164: mål nr 1057:                                             Sundholmen räcka högst för Finlands sjöhisto-
8165:                                                          riska museum, men inte för hela Museiverkets
8166:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta         rumsbehov. Lokalerna skulle inte heller räcka tili
8167:         för att nå en snabb lösning på Museiver-         för Havsforskningsinstitutet, vilket skulle leda
8168:         kets rumsproblem och behov av mer lo-            tili att det planerade samarbetet mellan Sjöhisto-
8169:         kaler?                                           riska museet och Havsforskningsinstitutet inte
8170:                                                          skulle bli av.
8171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                1 spörsmålet konstateras att en flyttning av
8172: anföra följande:                                         Museiverket tili Sundholmen skulle vara den
8173:                                                          ekonomiskt förmånligaste lösningen. Enligt pre-
8174:     Museiverket har för närvarande flera olika           liminära uppskattningar skulle det dock vara frå-
8175: verksamhetsställen. Största delen av verksamhe-          ga om en rätt dyr lösning, oberoende av att den
8176: ten är placerad i den fastighet som finns på Ner-        köpeskilling som fås för Vrakholmen skulle sän-
8177: vandersgatan. En del av avdelningarna finns i            ka priset. Museiverket har för närvarande bety-
8178: Riddarhuset och en del i samma byggnad som               dande investeringsprojekt, av vilka det mest bety-
8179: Nationalmuseet. Dessutom har Museiverket ota-            dande är totalrenoveringen av Nationalmuseet. 1
8180: liga museifastigheter och ett centrallager i Ori-        investeringsprogrammet för undervisningsminis-
8181: mattila. Museiverkets verksamhet lider av att            teriets förvaltningsområde har det reserverats
8182: verksamhetspunkterna är utspridda och av den             sammanlagt 85 miljoner mark för dessa projekt.
8183: rumsbrist som råder på många håll.                       A vsikten är att med denna summa finansiera
8184:     Museiverket har under flera års tid sökt olika       totalrenoveringen av Nationalmuseet (kostnads-
8185: Iösningar på rumsfrågan. Ett alternativ som lagts        kalkylen 66,2 milj. mk) och utrustningen av mu-
8186: fram är att Museiverkets funktioner flyttas tili         seet (kostnadskalkylen 18,3 milj. mk). Finansie-
8187: Alkos fastighet i Sundholmen som blir ledig. Ge-         ringen pågår ti112001. Efter detta, mot slutet av
8188: nom ett sådant arrangemang kunde man koncen-             verksamhets- och ekonomiplaneperioden, har
8189: trera de nu utspridda funktionerna tili en plats         undervisningministeriet förberett sig på att fi-
8190: och samtidigt lösa behovet av mer lokaler. Enligt        nansiera ett centrallager för Museiverket eller
8191: Museiverkets syn på saken kunde man också                någon annan motsvarande investering vid Mu-
8192: avstå från en utvidgning av centrallagret i Ori-         seiverket.
8193:  mattila om Sundholmsalternativet blir verklig-              1spörsmålet konstateras att ministeriet/minis-
8194: het.                                                     terierna aktivt borde börja sköta rumsproblemet
8195:     Det har varit svårt att ta ställning tili de fram-   vid Museiverket. Vidare frågas vilka åtgärder
8196:  tida alternativen när det gäller användningen av        regeringen avser vidta för att åstadkomma en
8197:  Jokalerna i Sundholmen och planeringsläget har          snabb lösning av Museiverkets rumsproblem.
8198:  varit besvärligt närmast beroende på att arrange-       Undervisningsministeriet finner det nödvändigt
8199:  mangen för ägandet av fastigheten varit oklara.         att Museiverkets rumsproblem får en lösning.
8200:  Statens fastighetsverk har fungerat som koordi-         Enligt det nuvarande resultatavtalsförfarandet
8201:  nator i ärenden som gäller de statliga institutio-      bereder dock varje institution själv sina egna
8202:  nernas investeringar. Det har också varit svårt att     rumslösningar och möjligheterna för de olika
8203:  uppskatta kostnaderna för projektet.                    förslagen diskuteras vid resultatdiskussionerna.
8204:     Enligt de uppgifter som står tili buds i dag         Museiverket bör därför själv inom ramen för
8205:  förefaller det inte troligt att Museiverkets lokaler    statsekonomin börja söka genomförbara alter-
8206:  flyttar tili Sundholmen. Alkos önskan är att i          nativ för att lösa sitt rumsproblem.
8207:  byggnadens kontorsdel fortfarande kunna ut-
8208: 
8209:       Helsingfors den 28 oktober 1998
8210: 
8211:                                                                             Minister Suvi-Anne Siimes
8212: 1
8213: 1
8214:  1
8215:   1
8216:   1
8217:    1
8218:     1
8219:     1
8220:      1
8221:       1
8222:       1
8223:        1
8224:         1
8225:         1
8226:          1
8227:           1
8228:           1
8229:            1
8230:             1
8231:             1
8232:              1
8233:               1
8234:               1
8235:                1
8236:                 1
8237:                                             KK 1058/1998 vp
8238: 
8239: Kirjallinen kysymys 1058
8240: 
8241: 
8242: 
8243: 
8244:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Rakennetun ympäristön suojelusta
8245: 
8246: 
8247: 
8248:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8249: 
8250:     Poliittinen mielenkiinto on kohdistunut viime         Avainasemassa käytännön työssä ovat entis-
8251: aikoina sekä Natura- että muista syistä suojelu-       tämisavustukset, joita on ensi vuoden talousar-
8252: asioissa lähinnä alkuperäisen luonnon suoje-           viossa hallituksen esittäminä vain 3,1 milj. mark-
8253: luun, mutta aivan yhtä paljon pitäisi kiinnittää       kaa. Ympäristöministeriölle osoitettaisiin sa-
8254: huomiota rakennetun ympäristön suojeluun, sil-         manaikaisesti perusparannusavustuksiin 5 milj.
8255: lä aineellinen identiteettimme sisältää kumman-        markkaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
8256: kin arvot. Siinä, missä lajit luonnosta katoavat,      Ruotsin talousarviossa on tänä vuonna entistä-
8257: jollei niitä ja niiden elinympäristöjä varjella, ra-   misavustuksina käytettävissä 295 milj. kruunua.
8258: kennettu ympäristö ja sen sisältämät kulttuuriar-         Lipposen hallitus on jo suuret ratkaisunsa teh-
8259: vot rapistuvat,jollei yhteiskunta sijoita varojaan     nyt, mutta se voisi tehdä "södermanit" eli käyn-
8260: riittävästi niin suojeluun kuin arvojen säilyttämi-    nistää seuraavaa hallitusta varten rakennusin-
8261:  seen tähtäävään hoitoonkin.                           ventointityön ja laadituttaa suunnitelman, jolla
8262:     Asiantuntijoiden arvioiden mukaan aineelli-        rakennetun ympäristön keskeisten arvojen säily-
8263:  sen kulttuuriperintömme vaaliminen on ajautu-         minen voitaisiin pitkällä aikavälillä turvata.
8264: massa kriisiin. Kysymys on suuren luokan talou-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8265:  dellisista arvoista ja resurssitarpeista. Jos kehi-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
8266:  tyksen mukanaan tuomiin haasteisiin ei pystytä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8267:  vastaamaan, katoamassa on merkittävä osa siitä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8268:  aineellisesta kulttuuriperinnöstä, johon identi-
8269:  teettimme katsotaan perustuvan. Vastuu aineel-                  Aikooko Hallitus käynnistää rakenne-
8270:  lisen perinnön vaalimisesta kuuluu ensisijaisesti            tun ympäristön suojeluun kuuluvan ra-
8271:  museolaitokselle. Ministeriöistä avainasemassa               kennusinventointityön ja laadituttaa
8272:  ovat opetusministeriö ja ympäristöministeriö,                suunnitelman, jolla rakennetun ympäris-
8273:  joiden pitäisi pikaisesti käynnistää rakennusin-             tön keskeisten arvojen säilyminen voi-
8274:  ventointityö. Alueellisella tasolla tässä olisivat           daan turvata pitkällä aikavälillä?
8275:  mukana maakuntamuseot, joilla pitää olla tähän
8276:  asiantuntijat.
8277:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
8278: 
8279:                                           Erkki Pulliainen /vihr
8280: 
8281: 
8282: 
8283: 
8284:  280043
8285: 2                                          KK 1058/1998 vp
8286: 
8287: 
8288: 
8289: 
8290:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8291: 
8292:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vat kunnat ja maakuntien liitot, jotka tarvitsevat
8293: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tietoja mm. maankäytön suunnittelua ja kulttuu-
8294: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ritoimintaa varten.
8295: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-           Kunnat ovat inventointien perustaso. Vain
8296: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      noin 50-60 kunnan osalta inventointityö on jul-
8297: 1058:                                                 kaistu ja se siten on myös asukkaiden käytössä.
8298:                                                       Useiden kuntien osalta on kuitenkin perustutki-
8299:           Aikooko Hallitus käynnistää rakenne-        mustyö tehty tai tekeillä. Inventoinnit poikkea-
8300:        tun ympäristön suojeluun kuuluvan ra-          vat laadinta tavaltaan ja mm. kohteiden valinta-
8301:        kennusinventointityön ja laadituttaa           kriteerien osalta toisistaan, joten inventoinnit ei-
8302:        suunnitelman, jolla rakennetun ympäris-        vät ole kaikilta osin yhteismitallisia. Maantieteel-
8303:        tön keskeisten arvojen säilyminen voi-         lisesti toteutetut ja loppuun saakka saatetut kun-
8304:        daan turvata pitkällä aikavälillä?             tatason inventoinnit ovat keskittyneet lähinnä
8305:                                                       Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Keski-Suo-
8306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           meen, Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
8307: taen seuraavaa:                                       Ratkaisevana tekijänä on yleensä ollut maakun-
8308:                                                       tamuseoon palkattu rakennustutkija. Maakun-
8309:    Rakennusperinnön hoito on valtioneuvoston          nallisella tasolla inventointilanne on parempi.
8310: työnjaon mukaan ympäristöministeriön asiana.          Kaikkien entisten seutukaavaliittojen alueelta on
8311: Opetusministeriön alainen Museovirasto toimii         laadittu selvitys alueen rakennusperinnöstä.
8312: kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vas-      Useimpien liittojen alueella tutkimuksia on tar-
8313: taavana asiantuntijaviranomaisena ja vastaa           kistettu noin 10 vuoden välein, ja nykyiset maa-
8314: osaltaan rakennuskulttuurin ja kulttuuriympä-         kuntien liitot jatkavat työtä.
8315: ristön hoidosta ja valvonnasta sekä huolehtii             Valtakunnallisen tason inventoinneista yhte-
8316: alan kehittämisestä. Edelleen sen tehtäviin kuu-      näisin tutkimuskokonaisuus on ympäristöminis-
8317: luu suorittaa alan taliennusta ja tutkimusta.         teriön ja Museoviraston vuonna 1993 julkaisema
8318:    Rakennuskulttuurin inventointi on Museovi-         "Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnalli-
8319: raston asiantuntemukseen kuuluva asia. Kult-          sesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäris-
8320: tuuriympäristön ja sen osana rakennusperinnön         töt". (Helsinki 1993, II painos 1998, ISNB 951-
8321: inventoinnissa, hoidossa ja kehittämisessä ympä-      9075-63-1. Museoviraston rakennushistorian
8322: ristöministeriön, opetusministeriön ja Museovi-       osaston julkaisuja 16). Tätä julkaisua täydentää
8323: raston sekä toisaalta alueellisen ympäristö hallin-   osaltaan ympäristöministeriön Maisema-alue-
8324: non, museolaitoksen sekä kuntien yhteistyö on         työryhmän mietintö (1-11, 1993, mietintö 66/
8325: avainasemassa                                         1992). Parhaillaan Museovirasto suorittaa valta-
8326:    Ympäristöministeriössä on käynnistetty kult-       kunnallisesti merkittävien kohteiden uudelleen-
8327: tuuriympäristön hoidon strategian valmistelu,         :lfviointityötä. Tarkoituksena on, että näin saa-
8328: jonka tavoitteena on luoda perustaa rakennuspe-       tava selvitys tulee toimimaan osana valtakunnal-
8329: rinnön hoidon pitkäjänteiselle kehittämiselle ja      lista kulttuuriympäristön hoidon strategiaa.
8330: resurssoinnille. Strategian ensimmäinen luonnos           Inventointeja on tehty verraten runsaasti ja
8331: valmistuu ensi vuoden aikana.                         erityisesti maakuntatasolla kattavastikin, mutta
8332:    Kulttuuriympäristön inventoinnit jakautuvat        kuntatason rakennusinventointi edistyy melko
8333: muinaisjäännösten, rakennusperinnön ja maise-         hitaasti. Inventointien ylläpito ja päivittäminen
8334: man (ml. kulttuuribiotoopit) inventointeihin.         ei ole riittävän systemaattista. Museovirasto on
8335: Rakennusperinnön inventoinnitjakautuvat kah-          ympäristöministeriön saaman tiedon mukaan
8336: teen pääryhmään, alue- ja teema- eli sektori-         käynnistämässä inventointiprojektia, jonka ta-
8337: inventointeihin. Alueinventointeja tehdään            voitteena on kattava yhteismitallinen, luotettava
8338: kunta-, maakunta- ja valtakunnantasolla. Kun-         ja ajanmukainen kuntatason selvitys maamme
8339: ta- ja maakuntatason inventoinneista huolehti-        rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Projektin
8340:                                               KK 1058/1998 vp                                               3
8341: 
8342: organisoinnissa ympäristöministeriöllä ja Suo-           Esityksen 9 §:ssä todetaan, että kaavan tulee pe-
8343: men Kuntaliitolla tulisi olemaan olennainen ase-         rustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
8344: ma. Hanke perustuisi myös maakuntamuseoiden              Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin sel-
8345: ja alueellisten ympäristökeskusten panokseen.            vitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäris-
8346: Hanke tulee vaatimaan kaikilta osapuolilta huo-          tövaikutukset, mm. kulttuuriset vaikutukset.
8347: mattavia voimavaroja.                                    Tämä lisää kuntien tarvetta inventointeihin ja
8348:    Kysymyksessä viitattiin siihen, että Museovi-         niiden tietojen ylläpitoon. Päätöksentekijät ja
8349: rastonja ympäristöministeriön myöntämät avus-            suunnittelijat joutuvat nykyistä enemmän poh-
8350: tukset olisivat apuna inventoinnissa. Näin ei kui-       jaamaan työnsä siihen tietoon, jota on saatavilla
8351: tenkaan ole, koska varat on osoitettu rakennus-          rakennetusta ympäristöstä. Maakuntamuseot,
8352: ten säilyttämiseen liittyviin toimenpiteisiin, ei nii-   joille opetusministeriö myöntää valtionavustus-
8353: den inventointeihin. Toisaalta rakennusperin-            ta, ovat rakennustutkijoineen tärkeä voimavara
8354: nön hoitoon osoitettujen avustusten määrä on             tässä työssä. Rakennustutkijoita tosin on vain
8355: kovin vähäinen. Jos avustuksiin olisi käytettävis-       noin puolella maakuntamuseoista. Kunnat eivät
8356: sä enemmän määrärahaa, kuntien kiinnostus in-            ole, ilmeisesti taloudellisista syistä, olleet haluk-
8357: ventointien tekemiseen todennäköisesti kasvaisi.         kaita laatimaan rakennusinventointeja. Kuiten-
8358:     Eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituk-          kin rakennetun ympäristön keskeiset arvot säily-
8359: sen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslaiksi            tetään nykyisin rakennuslain ja tulevaisuudessa,
8360:  (HE 101/1998 vp) on nykyistä rakennuslakia sel-         mikäli eduskunta säätää maankäyttö-ja raken-
8361: vemmin otettu kaiken maankäytön suunnittelun             nuslain, sen nojalla tehtävissä maankäytön suun-
8362:  lähtökohdaksi rakennettu kulttuuriympäristö.            nitelmissa.
8363: 
8364:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
8365:                                                                            Ympäristöministerin sijainen
8366:                                                                             ministeri Jan-Erik Enestam
8367: 4                                           KK 1058/1998 vp
8368: 
8369: 
8370: 
8371: 
8372:                                          Tili Riksdagens Talman
8373: 
8374:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skapen och nationellt. Inventeringarna i kommu-
8375: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-       nerna och landskapen handhas av kommunerna
8376: de medlem av statsrådet översänt följande av           och landskapens förbund, som behöver uppgif-
8377: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade             terna bl.a. med tanke på planeringen av markan-
8378: spörsmål nr 1058:                                      vändningen och kulturverksamheten.
8379:                                                            Kommunerna utgör basnivån för invente-
8380:            Ämnar Regeringen starta en bygg-            ringarna. Bara i 50-60 kommuner har invente-
8381:         nadsinventering som hör till skyddet av        ringsarbetet publicerats och finns därigenom nu
8382:         den byggda miljön och låta utarbeta en         till hands för dem som bor i kommunen. Men i
8383:         plan som gör det möjligt att på sikt säkra     många kommuner har det grundläggande forsk-
8384:         att de förnämsta värdena i den byggda          ningsarbetet redan gjorts, eller också pågår det.
8385:         miljön bevaras?                                Inventeringarna är olikartade med tanke på hur
8386:                                                        de görs och bl.a. enligt vilka kriterier objekten
8387:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          väljs, vilket innebär att de inte till alla delar är
8388: anföra följande:                                       kommensurabla. De inventeringar som gjorts på
8389:                                                        geografisk grund och slutförts på kommunal
8390:     Enligt arbetsfördelningen inom statsrådet an-      nivå har huvudsakligen koncentrerats tili Ny-
8391: kommer vården av byggnadsarvet på miljöminis-          land, Egentliga Finland, Mellersta Finland, Nor-
8392: teriet. Museiverket underlyder undervisningsmi-        ra Savolax och Norra Karelen. Den avgörande
8393: nisteriet och fungerar som det sakkunnigverk           faktorn har i allmänhet varit en byggnadsforska-
8394: som svarar för skyddet av kulturarvet och kultur-      re som anställts vid landskapsmuseet. På land-
8395: miljön och för egen del svarar för vården och          skapsnivå är inventeringssituationen bättre. Det
8396: övervakningen av byggnadskulturen och kultur-          finns utredningar om byggnadsarvet inom alla de
8397: miljön samt handhar utvecklingsarbetet inom            tidigare regionplaneförbundens områden. 1 de
8398: detta område. Dessutom hör det till dess uppgif-       flesta förbundens områden har undersökningar-
8399: ter att lagra information och bedriva forskning        na setts över med ca 10 års intervaller, och de
8400: inom detta område.                                     nuvarande landskapens förbund fortsätter detta
8401:     Inventeringen av byggnadskulturen är något         arbete.
8402: som faller inom ramen för Museiverkets sakkun-             Av de inventeringar som gjorts över hela lan-
8403: skap. 1 inventeringen, vården och utvecklingen         det är den mest enhetliga helheten miljöministeri-
8404: a v kulturmiljön och, som en del därav, byggnads-      ets och Museiverkets publikation av år 1993 "Ra-
8405: arvet är samarbetet mellan miljöministeriet, un-       kennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti
8406: dervisningsministeriet och M useiverket och å          merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt"
8407: andra sidan den regionala miliöförvaltningen,          (Helsingfors 1993, andra upplagan 1998, ISBN
8408: museiväsendet och kommunerna en nyckelfråga.           951-9075-63-1. Museoviraston rakennushisto-
8409:     Miljöministeriet har inlett beredningen av en      rian osaston julkaisuja 16 (Den byggda kultur-
8410: strategi för skötseln av kulturmiljön, vars syfte är   miljön, Kulturhistoriska miljöer av riksin-
8411: att skapa en grund för långsiktig utveckling och       tresse)). Denna publikation kompletteras av mil-
8412: resurstilldelning för vården av byggnadsarvet.         jöministeriets betänkande, sarnmanställt av en
8413: Det första utkastet till denna strategi blir fårdig    arbetsgrupp för 1andskapen (Maisema- aluetyö-
8414: nästa år.                                              ryhmän mietintö 1-11, 1993, betänkande 66/
8415:     Inventeringen av kulturmiljön är uppdelad på       1992). Museiverket arbetar som bäst med en ny
8416: inventering av fornlämningarna, byggnadsarvet          utvärdering av objekt av riksintresse. Avsikten är
8417: respektive landskapet (inklusive kulturbiotoper-       att denna utredning skall utgöra en del av den
8418: na). Inventeringen av byggnadsarvet är indelad i       riksomfattande strategin för vården av kultur-
8419: två huvudgrupper, områdesinventering och               miljön.
8420: tema- eller sektorinventering. Områdesinvente-             Det har gjorts rätt många inventeringar, och i
8421: ringar görs på flera pian, i kommunerna, i land-       synnerhet på landskapsnivå är de också täckan-
8422:                                             KK 1058/1998 vp                                             5
8423: 
8424: de, men på kommunal nivå har inventeringen av          rd), viiken som bäst behandlas i riksdagen, utgår
8425: byggnaderna framskridit rätt långsamt. Under-          klarare än den nuvarande byggnadslagen från att
8426: hållet och uppdateringen av inventeringarna har        all markanvändningsplanering skall baseras på
8427: inte varit tillräckligt systematisk. Museiverket       den byggda kulturmiljön. 1 förslagets 9 § konsta-
8428: håller enligt uppgifter som miljöministeriet erhåi-    teras att planer skall bygga på tillräckliga under-
8429: Iit på att inleda ett inventeringsprojekt som syftar   sökningar och utredningar. Då en pian görs upp
8430: tili att få en heltäckande, genomgående likartad,      bör man i behövlig utsträckning undersöka vilka
8431: tillförlitlig och aktuell utredning på kommunal        miljöverkningar genomförandet av planen har,
8432: nivå om den byggda kulturmiljön i Finland. Mil-        bland annat de kulturella verkningarna. Detta
8433: jöministeriet och Finlands Kommunförbund               ökar i kommunerna behovet av inventeringar
8434: emotses spela en viktig roll vid uppläggningen av      och uppdatering av uppgifterna i dem. Besluts-
8435: projektet. Det kräver också satsningar av land-        fattarna och planerarna kommer i allt större ut-
8436: skapsmuseerna och de regionala miljöcentraler-         sträckning att grunda sitt arbete på tillbudsståen-
8437: na. Projektet är resurskrävande för alla parter.       de information om den byggda miljön. Land-
8438:     1 spörsmålet hänvisas tili att de bidrag som       skapsmuseerna, som beviljas statsbidrag av un-
8439: Museiverket och miljöministeriet beviljar skulle       dervisningsministeriet, är med sina byggnads-
8440: stödja inventeringsarbetet. Så är emellertid inte      forskare en viktig resurs i detta arbete. Visserli-
8441: fallet, eftersom dessa medel har anvisats för åt-      gen finns det byggnadsforskare bara i ca hälften
8442: gärder som har att göra med att byggnaderna            av Iandskapsmuseerna. Kommunerna har inte,
8443: bevaras, inte med inventering. Å andra sidan är        uppenbarligen av ekonomiska skäl, varit villiga
8444: också de bidrag som anvisas för vård av bygg-          att göra byggnadsinventeringar. Men de förnäm-
8445: nadsarvet mycket små. Om det funnes större             sta värdena i den byggda miljön bevaras för när-
8446: anslag för bidragen, skulle kommunerna sanno-          varande med stöd av byggnadslagen och, om
8447:  Iikt visa större intresse för inventeringarna.        riksdagen stiftar en markanvändnings- och bygg-
8448:     Regeringens proposition med förslag tili en        lag, framgent genom de markanvändningsplaner
8449:  markanvändnings- och bygglag (RP 101/1998             som görs enligt den.
8450: 
8451:      Helsingfors den 28 oktober 1998
8452: 
8453:                                                                                   För miljöministern
8454:                                                                            minister Jan-Erik Enestam
8455: 1
8456: 1
8457: 
8458: 
8459: 
8460: 
8461:     1
8462:     1
8463: 
8464: 
8465: 
8466: 
8467:         1
8468:         1
8469: 
8470: 
8471: 
8472: 
8473:             1
8474:             1
8475: 
8476: 
8477: 
8478: 
8479:                 1
8480:                 1
8481: 
8482: 
8483: 
8484: 
8485:                     1
8486:                     1
8487:                                             KK 1059/1998 vp
8488: 
8489: Kirjallinen kysymys 1059
8490: 
8491: 
8492: 
8493: 
8494:                                     Hannu Takkula lkesk: Rovaniemen seudun opiskelija-asuntopu-
8495:                                        lasta
8496: 
8497: 
8498:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8499: 
8500:     Hallituksen opiskelija-asuntopolitiikka on            Epävarmuus asunnon saamisesta, kohtuuton
8501: ajautunut pahasti vikaraiteille. Opiskelija-asun-      vuokrataso ja huoli toimeentulosta ovat asioita,
8502: tojen uustuotanto on jo pitkään ollut pahasti          jotka merkittävällä tavalla ovat vaikeuttaneet
8503: jumissa eikä vuoden 1999 budjetti lupaa asialle        opiskelijoiden elämää. Jotta opiskelijatesim. Ro-
8504: mitään helpotusta. Pääkaupunkiseudun lisäksi           vaniemen seudulla voisivat täysipainoisesti pa-
8505: asuntopulasta ovat joutuneet kärsimään monet           neutua opiskeluihinsa, olisi kiireesti ryhdyttävä
8506: maakuntakaupungit. Esimerkiksi Rovaniemellä            toimenpiteisiin opiskelija-asuntotilanteen kor-
8507: on opiskelija-asuntojen tarjonta ollut jo pitkään      jaamiseksi.
8508: riittämätön. Monet opintojaan aloittavat opiske-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8509: lijat joutuvat olemaan ilman asuntoa useita kuu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8510: kausia. Perheasuntojen kohdalla tilanne on myös        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8511: kestämätön. Joissakin tapauksissa opiskelija on        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8512: joutunut lykkäämään taijopa perumaan opiske-
8513: lupaikkansa sen vuoksi, että opiskelija-asuntoa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8514:  ei ole ollut saatavilla. Opiskelija-asuntojen heik-          ryhtyä helpottaakseen Rovaniemellä
8515:  ko tarjonta on toiminut myös signaalina vapailla             opiskelevien opiskelijoiden asuntopulaa?
8516:  markkinoilla toimiville vuokranantajille,ja tämä
8517:  on näkynyt luonnollisesti vuokrien hinnoissa.
8518: 
8519:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
8520: 
8521:                                           Hannu Takkula /kesk
8522: 
8523: 
8524: 
8525: 
8526: 280043
8527: 2                                           KK 1059/1998 vp
8528: 
8529: 
8530: 
8531: 
8532:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8533: 
8534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alueen tuleva väestönkehitys sekä vapaarahoit-
8535: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teisten asuntojen hinta- ja vuokrataso.
8536: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Valtioneuvoston vahvistamassa käyttösuun-
8537: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             nitelmassa aravalainojen 4 000 miljoonan mar-
8538: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kan myöntämisvaltuudesta 7,5 %eli 300 miljoo-
8539: n:o 1059:                                              naa markkaa on osoitettu opiskelija-asuntojen
8540:                                                        uustuotantoon ja perusparantamiseen. Tällä val-
8541:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuudella arvioidaan voitavan lainoittaa noin 600
8542:         ryhtyä helpottaakseen Rovaniemellä             opiskelija-asunnon uustuotanto ja noin 1 200
8543:         opiskelevien opiskelijoiden asuntopulaa?       opiskelija-asunnon perusparantaminen.
8544:                                                           Rovaniemellä toimivalta opiskelija-asuntoyh-
8545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teisö Domus Arctica -säätiöltä saatujen tietojen
8546: vasti seuraavaa:                                       mukaan säätiöllä on 738 opiskelija-asuntoa, jois-
8547:                                                        sa on yhteensä 1 584 asuntopaikkaa. Asuntojo-
8548:    Opetusministeriön yhteydessä toimiva, valtio-       nossa on lokakuun 1998 alussa ollut 652 hakijaa,
8549: neuvoston nimittämä Opiskelija- ja nuorisoasun-        joista perheitä on ollut 212 kappaletta. Asuntojo-
8550: toneuvottelukunta on tehnyt opiskelija-asunto-         non luvut eivät sisällä asunnonvaihtoa haluavia
8551: jen tuotantotarvelaskelmia 1980-luvun alkupuo-         henkilöitä.
8552: lelta lähtien. Neuvottelukunta ja opiskelija-asun-        Opiskelija-asuntoa hakevien lukumäärä on
8553: toyhteisöt arvioivat 1990-luvun alussa, että opis-     kasvanut viime vuodesta. Elokuun puolivälissä
8554: kelija-asuntojen tuotantotarve on pääosin tyydy-       1998 tehdyn tiedustelun mukaan Rovaniemen
8555: tetty. Syksyllä 1997 hyväksyttiin uusin tarvelas-      opiskelija-asuntojono oli kasvanut 14 yksinäisel-
8556: kelma, jossa ennustettiin huomattavaa opiskeli-        lä ja 33 perheellä edelliseen vuoteen verrattuna.
8557: ja-asuntotuotannon lisätarvetta aiempiin tarve-        Samalla tarkastelujaksolla pääkaupunkiseudun
8558: laskelmiin verrattuna. Tuotantotarpeen kasvu           hakijajono oli kasvanut 1 352 yksinäisenä ja 832
8559: johtuu erityisesti ammattikorkeakoulujen ja toi-       perheellä. Neljä kertaa vuodessa tehtävässä haki-
8560: sen asteen oppilaitosten opiskelijamäärien kas-        jajonokyselyssä elokuun puolivälin tilanne on
8561: vusta sekä kotona asuvien opiskelijoiden määrän        aina vaikein, ja hakijajonot pienenevät lukuvuo-
8562: vähenemisestä. Vuotta 1998 lukuun ottamatta            den kuluessa.
8563: on valtion aravalainoitus opiskelija-asuntotuo-           Vuonna 1997 Domus Arctica -säätiölle val-
8564: tantoon ollut riittävää viime vuosina. Esimerkik-      mistui 58 opiskelija-asuntoa, joissa on yhteensä
8565: si vuosina 1996 ja 1997 lainoitettiin kaikki sellai-   96 asuntopaikkaa. Vuodelle 1998 säätiö ei ole
8566: set uustuotantohankkeet,joihin oli haettu arava-       hakenut aravalainaa uustuotantoa varten, vaan
8567: lainoitusta ja jotka olivat tuotantotarvelaskel-       on käyttänyt sille osoitetun aravalainavarauksen
8568: man tai jonkin muun syyn perusteella puolletta-        perusparannushankkeeseen. Vuoden 1999 ara-
8569: vissa.                                                 valainojen hakuaika päättyy kuluvan vuoden
8570:    Vuoden 1998 talousarviossa on aravalainoja          marraskuun lopussa, joten tässä vaiheessa ole
8571: varten osoitettu 4 000 miljoonan markan suurui-        vielä tietoa siitä, hakeeko Domus Arctica -säätiö
8572: nen myöntämisvaltuus ja korkotukiasuntolaino-          aravalainaa uustuotantoon ja myönnetäänkö sil-
8573: ja varten 3 500 miljoonan markan suuruinen hy-         le mahdollista uustuotantokohdetta varten ara-
8574: väksymisvaltuus. Aravalainojen ja asuntolaino-         valainaa.
8575: jen korkotuen käyttöperusteet vahvistetaan vuo-           Vuoden 1999 talousarvioesityksessä ehdote-
8576: sittain valtioneuvoston päätöksellä (käyttösuun-       taan vuodelle 1999 varattavaksi 3 900 miljoonan
8577: nitelma) valtion talousarvion tultua eduskunnas-       markan suuruinen aravalainojen myöntämisval-
8578: sa hyväksytyksi. Valtion tukemien asuntojen            tuus ja 3 000 miljoonan markan suuruinen
8579: uustuotantoon talousarvion mukaisesti kohden-          korkotukiasuntolainojen        hyväksymisvaltuus.
8580: nettava vain sellaisille alueille, joilla on kohtuu-   Myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksista on kui-
8581: hintaisten asuntojen tarvetta ottaen huomioon          tenkin ehdotettu varattavaksi kaksi 1 000 miljoo-
8582:                                         KK 1059/1998 vp                                             3
8583: 
8584: nan markan suuruista erää, joiden käyttämisestä   sien alueelliset ja muut käyttöperusteet vahviste-
8585: hallitus päättää huhtikuussa ja marraskuussa      taan valtioneuvoston päätöksellä talousarvion
8586: 1999, ottaen huomioon toteutuvan suhdanne- ja     tultua eduskunnassa hyväksytyksi. Käyttösuun-
8587: hintakchitykscn.                                  niteimalla vahvistetaan myös opiskelija-asunto-
8588:    Talousarvioesityksen mukaan valtion tuki       jen lainoitukseen käytettävissä oleva valtuus.
8589: asuntorakentamiseen painotetaan sosiaalisten      Vuoden 1999 käyttösuunnitelmassa pyritään ot-
8590: vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen uus-    tamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon
8591: tuotantoon kasvukeskuksissa. Tämä painotus si-    opiskelija-asuntojen tarve jaettaessa lainoituk-
8592: sältää myös opiskelija-asuntojen tuotannon.       seen käytettävissä olevia valtuuksia eri lainalajei-
8593:    Lainojen myöntämis- ja hyväksymisvaltuuk-      hin.
8594: 
8595:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
8596: 
8597:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
8598: 4                                          KK 1059/1998 vp
8599: 
8600: 
8601: 
8602: 
8603:                                         Till Riksdagens Talman
8604: 
8605:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-        Statsrådet har fastställt en dispositionsp1an
8606: skriver har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande         eniigt viiken av den fullmakt att beviija arava1ån
8607: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       tili 4 000 miljoner mark har 7,5 %, dvs. 300
8608: dagsman Hannu Takku1a undertecknade spörs-            mi1joner mark, anvisats för nyproduktion och
8609: må1 nr 1059:                                          ombyggnad av studiebostäder. Genom denna
8610:                                                       fullmakt kommer man uppskattningsvis att kun-
8611:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        na bevi1ja 1ån för nyproduktion av ca 600 stu-
8612:        ta för att hjä1pa upp bostadsbristen b1and     diebostäder och för ombyggande av ca 1200 stu-
8613:        dem som studerar i Rovaniemi?                  diebostäder.
8614:                                                           Eniigt uppgifter från stifteisen Domus Arcti-
8615:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         ca, ett bostadssamfund för studerande som fun-
8616: anföra fö1jande:                                      gerar i Rovaniemi, har stifteisen 738 studiebostä-
8617:                                                       der med sammaniagt 1 584 boendepiatser. 1 okto-
8618:    Den av statsrådet tillsatta Student- och ung-      ber 1998 stod 652 sökande i kö, av vi1ka 212
8619: domsbostadsrådet har sedan början av 1980-ta-         famiijer. Taien för bostadskön ink1uderar inte
8620: 1et gjort ka1ky1er över produktionsbehovet av         dem som vill byta bostad.
8621: studiebostäder. Deiegationen och samfunden för            Från i fjoi har antaiet sökande till studiebostä-
8622: studentbostäder räknade i början av 1990-talet        der ökat. Eniigt en förfrågan som gjordes i mediet
8623: med att behovet av studiebostäder huvudsakii-         av augusti 1998 har kön till studiebostäder vuxit
8624: gen var tillgodosett. Hösten 1997 godkändes den       med 14 ensamstående och 33 famiijer jämfört
8625: nyaste behovska1kyien där man prognosticerade         med fjoiåret. Under samma tid har kön av sökan-
8626: ett stort behov att producera fler studentbostäder    de i huvudstadsregionen vuxit med 1 352 ensam-
8627: jämfört med tidigare prognoser. Behovet av ökad       stående och 832 fami1jer. En förfrågan om antaiet
8628: produktion beror särskilt på att antaiet studeran-    bostadssökande i kö görs fyra gånger om året.
8629: de vid yrkeshögskoior och inom utbiidningen på        Situationen är alltid svårast i mediet av augusti
8630: andra stadiet har ökat och antaiet hemmaboende        och under 1äsåret biir köerna kortare.
8631: studerande har minskat. Med undantag för år               År 1997 fick stifteisen Domus Arctica 58 stu-
8632: 1998 har aravaiångivningen för produktion av          diebostäder med sammaniagt 96 boendepiatser
8633: studiebostäder under de senaste åren varit till-      fårdigbyggda. För år 1998 har stifte1sen inte an-
8634: räckiigt stor. T.ex. åren 1996 och 1997 be1ånades     sökt om aravaiän för nyproduktion utan använt
8635: samtliga sådana nya projekt för viika aravaiån-       den aravaiånereservering som anvisats stifteisen
8636: givning sökts och som på basis av kaikyien över       för ett ombyggnadsprojekt. Tidfristen för ansö-
8637: produktionsbehovet eller någon annan anied-           kan om 1999 års aravaiån går ut i siutet av no-
8638: ning var motiverade.                                  vember i år, och därför föreiigger tills vidare inte
8639:    1 1998 års budget har för aravaiän anvisats        uppgifter om i fall stifte1sen Domus Arctica ansö-
8640: fullmakt att beviija Iån tili ett beiopp av 4 000     ker om arava1ån för nyproduktion, inte heller
8641: miij.mk och fullmakt att godkänna räntestöd för       uppgifter om stifteisen beviijas arava1ån för ett
8642: bostadsiån till ett be1opp av 3 500 miij.mk. Grun-    eventuellt nybyggnadsprojekt.
8643: derna för användning av aravaiän och av ränte-            1 1999 års budgetproposition föresiås att det
8644: stöd för bostadsiån fastställs åriigen genom ett      reservas fullmakter att under året beviija arava-
8645: besiut av statsrådet (dispositionsp1an) sedan riks-   1ån tili ett beiopp av 3 900 mi1joner mark och att
8646: dagen godkänt statsbudgeten. Den statsstödda          godkänna räntestöd för bostadsiån tili ett be1opp
8647: nyproduktionen av bostäder får eniigt budgeten        av 3 000 miijoner mark. Av fullmakterna har
8648: riktas enbart till sådana områden där det finns       dock föresiagits att det reserveras två rater på
8649: behov av bostäder tili skäiigt pris med beaktande     1 000 miijoner mark, om vars användning reger-
8650: av den kommande befoikningsutveckiingen samt          ingen fattar besiut i aprii och i november 1999
8651: pris- och hyresnivån för de fritt finansierade bo-    med beaktande av konjunktur- och prisutveck-
8652: städerna.                                             Iingen.
8653:                                          KK 1059/1998 vp                                             5
8654: 
8655:     Enligt budgetpropositionen betonas statens     statsrådet sedan riksdagen godkänt budgeten. 1
8656: stöd tili bostadsbyggande på nyproduktion av       dispositionsplanen för arava- och räntestödsbo-
8657: sociala hyresbostäder och bostadsrättsbostäder i   stadslån bekräftas också den tillbudsstående full-
8658: tillväxtcentra. Denna betoning omfattar också      makten att bevilja lån tili studiebostäder. 1 dispo-
8659: produktionen av studiebostäder                     sitionsplanen för år 1999 beaktas såvitt möjligt
8660:     De regionala och övriga grunderna för an-      behovet av studiebostäder då tillbudsstående
8661: vändning av fullmakterna att bevilja och god-      fullmakterna för lånebevillning delas upp på oli-
8662: känna lån fastställs dock genom ett beslut av      ka slags lånetyp.
8663: 
8664:      Helsingforsden 22 oktober 1998
8665: 
8666:                                                                        Minister Sinikka Mönkäre
8667:                                             KK 1060/1998 vp
8668: 
8669: Kirjallinen kysymys 1060
8670: 
8671: 
8672: 
8673: 
8674:                                     Jukka Tarkka /nuors: Negatiivisen järjestäytymisoikeuden toteutu-
8675:                                        misesta
8676: 
8677: 
8678:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8679: 
8680:      Olen esittänyt valtioneuvoston oikeuskansle-      säädetyn työtä koskevan perusoikeuden kanssa.
8681: rille 25.8.1998 lausuntopyynnön perusoikeuk-           Oikeuskanslerin lausunnossa todetaan, että työ-
8682: sien toteutumisesta työelämässä. Totesin siinä,        sopimuslain mukaan ammatillisesti järjestäyty-
8683: että Suomen Laivanpäällystöliiton julkaiseman          mätöntä henkilöä ei saa asettaa muista poikkea-
8684: Suomen merenkulku -nimisen lehden numeron 6/           vaan asemaan esimerkiksi työhön otettaessa. Sii-
8685: 98 sivulla 39 julkaistun uutisen mukaan liiton         nä esitetään myös, että ammattiliittojen kieltäy-
8686: toimeenpaneva valiokunta on 8.5.1998 pitämäs-          tyminen työskentelystä järjestäytymättömien
8687: sään kokouksessa vahvistanut liiton hallituksen        kanssa on työsopimuslain 17 §:n vastaista syrjin-
8688: maaliskuussa 1997 tekemän päätöksen, jonka             tää. Ammatilliseen järjestäytymättömyyteen pe-
8689: mukaan "liiton jäsenet eivät saa työskennellä          rustuva syrjintä on lausunnon mukaan ristirii-
8690: järjestäytymättömien henkilöiden kanssa."              dassa myös rikoslain llluvun 9 §:n kanssa. Siinä
8691:      Hallitusmuodon 10 a §:n 2 momentti takaa          säädetään rangaistavaksi menettely, jossa ihmi-
8692: jokaiselle oikeuden" ... kuulua tai olla kuulumat-     nen asetetaan ilmeisen eriarvoiseen tai muita
8693: ta yhdistykseen ... ". Sen 15 §:n 1 momentti säätää    olennaisesti huonompaan asemaan yhteiskun-
8694: lisäksi: "Jokaisella on oikeus lain mukaan hank-       nallisen mielipiteen taikka poliittisen tai amma-
8695: kia toimeentulonsa valitsemaliaan työllä, amma-        tillisen toiminnan perusteella. Oikeuskanslerin
8696: tilla tai elinkeinona." Näillä perusteilla pyysin      asema perusoikeuksien toteutumisen valvonnas-
8697: oikeuskanslerin lausuntoa siitä, voiko järjestö        sa on rajattu koskemaan vain viranomaisten toi-
8698: hallitusmuodon 10 a §:ää ja 15 §:ää rikkomatta         mintaa. Siksi oikeuskansleri toteaa lausuntonsa
8699: omaksua jäsenkuntaansa sitovan käytännön,              lopuksi, että lausuntopyyntö" ... ei ole voinut ...
8700: joka tosiasiassa estää järjestäytymättömien hen-       aiheuttaa puoleltani enempiä toimenpiteitä."
8701: kilöiden työskentelyn samalla työpaikalla järjes-          Oikeusjärjestelmän kannalta ei voi olla hyväk-
8702: täytyneiden kanssa.                                    syttävää, että yleiseksi käytännöksi muodostu-
8703:      Oikeuskansleri totesi vastauksessaan 8.9.1998     nut ja hiljaisesti hyväksytty toimintatapa yhteis-
8704: (Dnro 86111/98), että ammattiliiton omaksuma           kunnan kaikkein keskeisimpiin kuuluvalla elä-
8705: asenne järjestäytymättömiä työntekijöitä koh-          mänalalla näyttää olevan avoimessa ristiriidassa
8706: taan "voi loukata" hallitusmuodon takaamia pe-         perustuslain tasolla säädetyn perusoikeuden
8707:  rusoikeuksia. Oikeuskansleri totesi lausunto-         kanssa.
8708: pyynnössä esitetyn syrjintäongelman periaatteel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8709: lisesti keskeiseksi, sillä ammatillisten järjestöjen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8710:  ulkopuolella pysyminen ei ole hyväksyttävä pe-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8711:  ruste erilaiseen kohteluun työelämässä. Amma-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8712:  tillisen järjestäytymisen tai järjestäytymättömyy-
8713:  den perusteella työhönotossa tapahtuva syrjintä                 Millaista uutta lainsäädäntöä Hallitus
8714:  voi loukata Hallitusmuodon 10 §:ssä perusoikeu-              suunnittelee, jotta negatiivinen järjestäy-
8715:  tena turvattua yhdistymisvapautta ja oikeutta                tymisoikeus voisi käytännössä toteutua
8716:  olla kuulumatta johonkin yhdistykseen. Se voi                perusoikeusuudistuksessa tarkoitetulla
8717:  olla ristiriidassa myös Hallitusmuodon 15 §:ssä              tavalla?
8718: 
8719:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
8720: 
8721:                                           Jukka Tarkka /nuors
8722: 
8723: 280043
8724: 2                                           KK 1060/1998 vp
8725: 
8726: 
8727: 
8728: 
8729:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8730: 
8731:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         miä perusoikeuden turvaamiseksi ulkopuolisten
8732: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          loukkauksilta. (Pe VL 23/1997 vp)
8733: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Hallitusmuodossa turvattua yhdistymisva-
8734: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Tar-        pautta on täsmennetty ja suojattu monella taval-
8735: kan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           lisen lain säännöksellä. Rikoslain 14luvun 5 §:ssä
8736: 1060:                                                  on säädetty rangaistavaksi poliittisten toiminta-
8737:                                                        vapauksien loukkaaminen. Pykälän 1 momentin
8738:            Millaista uutta lainsäädäntöä Hallitus      3 kohdan mukaan rangaistaan sitä, joka väkival-
8739:         suunnittelee, jotta negatiivinen järjestäy-    lalla tai vakavan vaaran toisen hyvinvoinnille
8740:         tymisoikeus voisi käytännössä toteutua         käsittävällä uhkauksella estää toista perustamas-
8741:         perusoikeusuudistuksessa tarkoitetulla         ta yhdistyksen yleisiä asioita varten taikka liitty-
8742:         tavalla?                                       mästä tai kuulumasta sellaiseen tai toimimasta
8743:                                                        siinä. Säännöksellä suojataan myös negatiivista
8744:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yhdistymisvapautta. Pykälän toisen momentin
8745: vasti seuraavaa:                                       mukaan rangaistaan nimittäin myös sitä, joka
8746:                                                        edellä tarkoitetulla tavalla saa toisen vastoin tah-
8747:    Hallitusmuodon 10 a §:ssä turvattuun yhdisty-       toaan liittymään tai kuulumaan yleisiä asioita
8748: misvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perus-        varten perustettuun yhdistykseen tai toimimaan
8749: taa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdis-        tällaisessa yhdistyksessä. Myös teon yritys on
8750: tykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan.          rangaistava.
8751: Hallitusmuodossa on siten nimenomaisesti suo-              Ammatillisen järjestäytymisvapauden erityis-
8752: jattu myös negatiivinen yhdistymisvapaus eli oi-       suojasta on säädetty työsopimuslain 17 §:n
8753: keus olla kuulumatta yhdistykseen ja erota siitä.      3 momentissa, jossa työnantajaa on kielletty
8754: Yhdistymisvapautta koskevaa yleislauseketta            aseHamasta työntekijöitään perusteettomasti
8755: täsmentää pykälän 2 momentin erityissäännös,           toisiin nähden eri asemaan esimerkiksi poliittisen
8756: joka turvaa ammatillisen yhdistymisvapauden ja         tai ammattiyhdistystoiminnan vuoksi. Säännök-
8757: vapauden järjestäytyä muiden etujen valvomi-           sen rikkomisesta tuomitaan rangaistus rikoslain
8758: seksi. Säännös korostaa siis yhdistymisvapauteen       47 luvun 3 §:n työsyrjintäsäännöksen mukaan.
8759: sisältyvien oikeuksien koskevan myös ammatil-          Ammatillista järjestäytymisvapautta suojataan
8760: listajärjestäytymistä. Yhdistymisvapauden turva        myös rikoslain 47luvun 5 §:n säännöksellä työn-
8761: merkitsee muun ohella sitä, ettei vapauttaan           tekijöiden järjestäytyrnisvapauden loukkaami-
8762: käyttävälle saa aiheutua siitä haitallisia seuraa-     sesta. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan
8763: muksia. Siten esimerkiksi osallistuminen tai osal-     rangaistaan työnantajaa tai tämän edustajaa
8764: listumatta jättäminen ammattiyhdistystoimin-           taikka työntekijää, joka estää sen, että työntekijä
8765: taan ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohte-     perustaa luvallisen ammatillisen yhdistyksen tai
8766: luun työelämässä. (HE 309/1993 vp, s. 60-61)           käyttää oikeuttaan liittyä tai kuulua sellaiseen tai
8767:    Hallitusmuodon 16 a §:n 1 momentin mukaan           toimia siinä. Tälläkin rangaistussäännöksellä on
8768: julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja       nimenomaisesti suojattu myös negatiivista yhdis-
8769: ihmisoikeuksien toteutuminen. Turvaamisvel-            tymisvapautta. Pykälän 2 momentin mukaan
8770: voite koskee myös oikeuksien toteutumista yksi-        rangaistaan nimittäin myös sitä, joka pakottaa
8771: tyisten henkilöiden keskinäisissä suhteissa. Ensi-     työntekijän liittymään tai kuulumaan ammatilli-
8772: sijaisesti velvoitteen kohteena on kuitenkin lain-     seen tai poliittiseen yhdistykseen. Pykälän 3 mo-
8773: säätäjä, jonka tehtävänä on täsmentää perustus-        mentin mukaan myös teon yritys on rangaistava.
8774: laissa yleisellä tasolla ilmaistua perusoikeutta           Rikosoikeuden kannalta voidaan kiinnittää
8775: niin, että sen vaikutus ulottuu myös yksityisten       huomiota myös siihen, että rikoslain 5 luvun
8776: välisiin suhteisiin. Viime kädessä lainsäätäjään       2 §:ssä säädetään rangaistavaksi rikokseen yllyt-
8777: kohdistuu siten velvoite säätää ja ylläpitää sellai-   täminen. Yllyttämissäännöstä voidaan soveltaa
8778: sia rangaistussäännöksiä,jotka ovat välttämättö-       silloin, kun rikos tai sen rangaistava yritys tulee
8779:                                           KK 1060/1998 vp                                          3
8780: 
8781: yllyttämisen seurauksena täytetyksi. Lisäksi on     jattu paitsi muuten myös rikoslain keinoin siten,
8782: huomattava, että rikoslain 16 luvun 8 §:n 1 mo-     että yhdistymisvapaus saa suojaa myös toisten
8783: mentissa säädetään rangaistavaksi julkinen ke-      yksityisten taholta uhkaavia loukkauksia vas-
8784: hottaminen rikokseen. Säännöksen soveltami-         taan.- Hallituksen käsityksen mukaan nykyiset
8785: nen ei edellytä, että rikos, jonka tekemiseen on    säännökset antavat riittävät mahdollisuudet sii-
8786: kehotettu, tehdään.                                 hen, että negatiivinen järjestäytymisvapaus to-
8787:    Hallitusmuodossa turvattua yhdistymisva-         teutuu perusoikeusuudistuksessa tarkoitetulla
8788: pautta ja siihen olennaisena osana sisältyvää ne-   tavalla.
8789: gatiivista yhdistymisvapautta on näin ollen Suo-
8790:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1998
8791: 
8792:                                                                 Oikeusministeri Jussi Järventaus
8793: 4                                            KK 1060/1998 vp
8794: 
8795: 
8796: 
8797: 
8798:                                           Tili Riksdagens Talman
8799: 
8800:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ringar som är nödvändiga för att skydda de
8801: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          grundläggande fri- och rättighetema mot utom-
8802: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      ståendes kränkningar. (GrUU 23/1997 rd).
8803: damot Jukka Tarkka undertecknade spörsmål nr                Föreningsfriheten som tryggas i regeringsfor-
8804: 1060:                                                   men preciseras och skyddas genom ett flertal
8805:                                                         bestämmelser i vanliga lagar. Enligt 14 kap. 5 §
8806:            Hurudan ny lagstiftning planerar Re-         strafflagen är kränkning av politisk handlingsfri-
8807:         geringen för att den negativa föreningsfri-     het straffbar. Enligt paragrafens 1 mom. 3 punk-
8808:         heten skall kunna genomföras på det sätt        ten straffas den som med våld eller genom hot
8809:         som grundrättighetsreformen avser?              som innebär allvarlig fara för annans välbefin-
8810:                                                         nande hindrar någon att grunda en förening för
8811:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           allmänna angelägenheter eller att ansluta sig eller
8812: anföra följande:                                        höra till en sådan eller att vara verksam inom den.
8813:                                                         Genom bestämmelsen skyddas också den negati-
8814:    F öreningsfriheten som garanteras i 10 a § re-       va föreningsfriheten. Enligt paragrafens andra
8815: geringsformen omfattar rätten att utan tillstånd        moment straffas nämligen också den som på
8816: bilda en förening, höra eller inte höra till en         ovan nämnt sätt förmår någon att mot sin vilja
8817: förening samt att deltai en förenings verksamhet.       att ansluta sig eller höra tili eller vara verksam
8818: Regeringsformen garanterar sålunda uttryckli-           inom en för~ping som grundats för sådana ange-
8819: gen också den negativa föreningsfriheten, dvs.          lägenheter. Aven försök är straffbart.
8820: rätten att inte höra till en förening och rätten att        Om särskilt skydd för facklig föreningsfrihet
8821: utträda ur en förening. Generalklausulen som            föreskrivs i 17 § 3 mom. lagen om arbetsavtal,
8822: gäller föreningsfrihet preciseras av specialbe-         enligt vilket en arbetsgivare skall bemöta sina
8823: stämmelsen i paragrafens 2 mom., som tryggar            arbetstagare opartiskt så att ingen utan fog ges en
8824: den fackliga föreningsfriheten och friheten att         annan ställning än andra till exempel på grund a v
8825: organisera sig för övervakning av andra intres-         politisk verksamhet eller fackföreningsverksam-
8826: sen. Bestämmelsen betonar sålunda att de fri- och       het. För brott mot bestämmelsen döms till straff
8827: rättigheter som ingår i föreningsfriheten också         enligt bestämmelsen om diskriminering i arbetsli-
8828: gäller den fackliga organiseringen. Tryggandet          vet i 47 kap. 3 § strafflagen. Den fackliga fören-
8829: av den fackliga organiseringen innebär bland            ingsfriheten skyddas också genom bestämmelsen
8830: annat att den som utövar sin frihet inte skall          om kränkning av arbetstagares organisationsfri-
8831: drabbas av skadliga påföljder. Därmed utgör             het i 47 kap. 5 § strafflagen. Enligt paragrafens
8832: deltagande eller underlåtenhet att deltai fackför-      1 mom. 1 punkten straffas en arbetstagare eller en
8833: eningsverksamhet inte en godtagbar grund för            företrädare för denne som hindrar en arbetstaga-
8834: särbehandling i arbetslivet. (RP 309/1993 rd,           re att grunda en lovlig facklig förening eller att
8835: s. 64-65).                                              utnyttja sin rätt att ansluta sig eller.. höra till en
8836:    Enligt 16 a § regeringsformen skall det allmän-      sådan eller vara verksam inom den. A ven genom
8837: na se till att de grundläggande fri- och rättigheter-   denna straffbestämmelse skyddas uttryckligen
8838: na och de mänskliga rättigheterna respekteras.          också den negativa föreningsfriheten. Enligt pa-
8839: Tillsynsförpliktelsen gäller även respekten för fri-    ragrafens 2 mom. döms nämligen även den som
8840: och rättigheterna i förhållandena mellan privat-        tvingar en arbetstagare att ansluta sig eller höra
8841: personer. F örpliktelsen riktar sig dock i första       till en facklig eller politisk förening. Enligt para-
8842: hand mot lagstiftaren, vars uppgift det är att          grafens 3 mom. är också försök straffbart.
8843: precisera den allmänt hållna formuleringen av de            Vad gäller straffrätten kan uppmärksamhet
8844: grundläggande fri- och rättigheterna i grundla-         också fåstas vid att enligt 5 kap. 2 § strafflagen är
8845: gen så att den omfattar även enskilda förhållan-        också anstiftan straffbar. Bestämmelsen om an-
8846: den. 1 sista hand åligger det sålunda lagstiftaren      stiftan är tillämplig då brottet eller ett straffbart
8847: att införa och upprätthålla sådana kriminalise-         försök till ett sådant brott fullbordats till följd av
8848:                                             KK 1060/1998 vp                                             5
8849: 
8850: anstiftan. Dessutom gäller det att lägga märke tili    också annars genom straffiagen så att förenings-
8851: att enligt 16 kap. 8 § 1 mom. straffiagen är offent-   friheten skyddas även mot kränkningar från an-
8852: lig uppmaning tili brott straffbar. För att bestäm-    dra enskilda. Enligt regeringens uppfattning er-
8853: melsen skall vara tillämplig förutsätts inte att       bjuder de gällande bestämmelserna tillräckliga
8854: brottet som anstiftan gäller faktiskt begås.           möjligheter för att den negativa föreningsfrihe-
8855:     Den i regeringsformen tryggade föreningsfri-       ten skall kunna genomföras på det sätt som avses
8856: heten och den negativa föreningsfriheten som           i grundrättighetsreformen.
8857: utgör en väsentlig del av denna tryggas sålunda
8858: 
8859:      Helsingforsden 27 oktober 1998
8860: 
8861:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
8862:                                             KK 1061/1998 vp
8863: 
8864: Kirjallinen kysymys 1061
8865: 
8866: 
8867: 
8868: 
8869:                                     Risto Penttilä /nuors: Liikenneministeriön satamaselvityksestä
8870: 
8871: 
8872:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8873: 
8874:    Liikenneministeriön satamaselvitys (Sata-              On mielestäni arveluttavaa, että laajan, viran-
8875: mien tavaravirrat, toimintakapasiteetti ja kehi-       omaistyönä tehdyn selvityksen ensimmäisellä si-
8876: tystarpeet, Liikenneministeriön julkaisuja 21/98,      vulla esitetään erittäin näkyvästi kanta, jota ei
8877: 28.5.1998) on laaja, satamien nykytilaa ja kehi-       voida johtaa itse selvityksestä. Tällainen menet-
8878: tystarpeita arvioiva peruskartoitus. Selvitys on       tely synnyttää lukijassa vaikutelman, että selvi-
8879: ajankohtainen mm. siksi, että pääkaupunkiseu-          tyksellä pyritään vaikuttamaan ajankohtaiseen
8880: dulle ollaan rakentamassa uutta suursatamaa.           poliittiseen ratkaisuun suursataman paikasta.
8881: Valitettavasti satamaselvityksen luotettavuus          Tällaisen vaikutelman syntyminen vähentää
8882: kärsii siitä, että sen yhteenvedossa esitetään kan-    koko selvityksen uskottavuutta.
8883: nanotto, joka ei ole johdettavissa itse satamasel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8884: vityksestä.                                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8885:     Liikenneministeriön satamaselvityksen "ku-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8886: vailulehti" sisältää tiivistelmän,joka päättyy seu-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8887: raavasti: "Aiempien tutkimusten perusteella
8888: Vuosaari sijaitsee kuljetusten ja yhteyksien kan-                Miksi julkisuuteen päästetyn raportin
8889: nalta hyvin optimaalisesti. Hanke on koko Suo-                "kuvailulehti" sisälsi kannanoton, joka ei
8890: men taloudelle tärkeä."                                       sisältynyt toimeksiantoon, ja
8891:     Viittaus aiempiin tutkimuksiin ja Vuosaareen                 mitä Hallitus aikoo tehdä satamaselvi-
8892:  on kummallinen kahdesta syystä. Ensiksi, sata-               tyksen julkistamisen yhteydessä väärin
8893:  man paikan arviointi ei sisältynyt selvityksen toi-          perustein syntyneen, pääkaupunkiseu-
8894:  meksiantoon eikä sellaista selvitystä ole myös-              dun satamavaihtoehtojen keskinäistä pa-
8895:  kään tehty - ainakaan siihen ei löydy viitteitä              remmuutta koskevan ja harhaanjohta-
8896:  selvityksen julkaistuista osista. Toiseksi, aiem-            vasti Vuosaaren vaihtoehdon parem-
8897:  mat tutkimukset eivät suinkaan ole yksimielisiä              muutta julistavaksi ymmärretyn väärin-
8898:  Vuosaaren sijainnin optimaalisuudesta. Eräiden               käsityksen oikaisemiseksi?
8899:  selvitysten mukaan Pikkala on sijainniltaan pa-
8900:  rempi.
8901: 
8902:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
8903: 
8904:                                           Risto Penttilä /nuors
8905: 
8906: 
8907: 
8908: 
8909:  280043
8910: 2                                         KK 1061/1998 vp
8911: 
8912: 
8913: 
8914: 
8915:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8916: 
8917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teessä selvästi lähellä ma~simikapasiteettia. Tut-
8918: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kimuksessa tukeuduttiin parhaaseen saatavissa
8919: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      olleeseen tietoon. Toimeksianto ei edellyttänyt
8920: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto           satamia koskevia toimenpide-ehdotuksia eikä
8921: Penttilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       niitä tehty.
8922: n:o 1061:                                               Yhteenvetoraporttiin on koottu tiivistetysti
8923:                                                      olennaiset tulokset helpottamaan päätelmien te-
8924:           Miksi julkisuuteen päästetyn raportin      koa. Yhteenveto on tehty virkamiestyönä pitäy-
8925:        "kuvailulehti" sisälsi kannanoton, joka ei    tyen tarkasti varsinaisen raportin tuloksissa.
8926:        sisältynyt toimeksiantoon, ja                 Työssä on ollut käytettävissä koko selvityksen
8927:           mitä Hallitus aikoo tehdä satamaselvi-     laaja aineisto.
8928:        tyksen julkistamisen yhteydessä väärin           Toteamus Vuosaaresta on selkeyttämässä
8929:        perustein syntyneen, pääkaupunkiseu-          Helsingin sataman ongelmaa ja sen ratkaisua.
8930:        dun satamavaihtoehtojen keskinäistä pa-       Helsingin nykyisissä satamissa ei ole mahdolli-
8931:        remmuutta koskevan ja harhaanjohta-           suutta oleellisesti lisätä kapasiteettia. Esillä on
8932:        vasti Vuosaaren vaihtoehdon parem-            ollut kaksi uutta sijoitusvaihtoehtoa, Pikkala ja
8933:        muutta julistavaksi ymmärretyn väärin-        Vuosaari, joista Vuosaari on jäljellä.
8934:        käsityksen oikaisemiseksi?                       Liikenneministeriön aiemmassa selvityksessä
8935:                                                      "Pääkaupunkiseudun satamaselvitys - liiken-
8936:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         neväyläinvestoinnit ja liikenteen kustannukset"
8937: vasti seuraavaa:                                     8/96, 8.3.1996, Vuosaari on osoittautunut Pikka-
8938:                                                      laa paremmaksi. Selvityksen mukaan kuljetuk-
8939:    Edustaja Penttilän kysymys koskee satamasel-      sista aiheutuvat liikennekustannukset olivat vuo-
8940: vityksen "Satamien tavaravirrat, toimintakapa-       dessa 110 miljoonaa markkaa suuremmat Pikka-
8941: siteettija kehitystarpeet" yhteenvetoraporttia 21/   la-vaihtoehdossa kuin Vuosaaressa. Asiaa on sel-
8942: 98, 28.5.1998, joka on yleistajuinen tiivistelmä     vitelty liikenneministeriössä myös 1990-luvun
8943: varsinaisesta tutkimusraportista ja sen liitemate-   alussa ns. HELSA-työryhmän työn yhteydessä,
8944: riaalista. Varsinainen tutkimusselostus 28/98,       jolloin tulokset olivat samansuuntaiset.
8945: 17.6.1998 ei ota kantaa pääkaupunkiseudun sa-           Yhteenvetoraportti vain toteaa tilanteen. Vir-
8946: taman sijaintivaihtoehtoihin. Selvitys kuvaa ka-     kamiestyönä tehdyssä yhteenvedossa tulokset on
8947: pasiteettitilannetta satamittain. Yksi päätelmä      haluttu tiivistää ja selkeyttää päättäjille ja asiasta
8948: on, että Helsingin satama toimi vuonna 1997          kiinnostuneille kansalaisille.
8949: pääliikennemuodossaan, kappaletavaraliiken-
8950: 
8951:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
8952: 
8953:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
8954:                                            KK 1061/1998 vp                                            3
8955: 
8956: 
8957: 
8958: 
8959:                                         Tili Riksdagens Talman
8960: 
8961:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de sig maximikapaciteten. Undersökningen stö-
8962: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           der sig på den bästa tillgängliga informationen. 1
8963: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       uppdraget ingick inga åtgärdsförslag om hamnar
8964: dagsman Risto Penttilä undertecknade spörsmål         och inga förslag har heller givits.
8965: nr 1061:                                                 1 rapportresumen har de väsentliga resultaten
8966:                                                       samlats i komprimerad form i syfte att underlätta
8967:           Varför innehöll ett "presentations-         att slutledningar kan dras. Resumen har gjorts
8968:        blad" som getts offentlighet ett ställnings-   som tjänstearbete, där resultaten i den egentliga
8969:        tagande som inte ingick i uppdraget, och       rapporten strikt har respekterats. Under arbetet
8970:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-      fanns det tillgång tili hela utredningens omfat-
8971:        ta till det missförstånd som på falska         tande materia!.
8972:        grunder uppstått i samband med publice-           Utsagan om Nordsjö ger en klarare bild av
8973:        ringen av hamnutredningen, av viiken det       hamnproblemet i Helsingfors och lösningen på
8974:        förstås att Nordsjöalternativet vilsele-       detta problem. Det finns inte någon möjlighet att
8975:        dande deklareras vara det bästa bland          väsentligt öka kapaciteten i de nuvarande ham-
8976:        alternativen tili placering av en hamn i       narna i Helsingfors. Två nya placeringsalternativ
8977:        huvudstadsregionen?                            har framförts: Pickala och Nordsjö. Av dessa två
8978:                                                       kvarstår Nordsjö.
8979:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 trafikministeriets tidigare utredning "Hu-
8980: anföra följande:                                      vudstadsregionens hamnutredning- trafikledsin-
8981:                                                       vesteringar och trafikkostnader", nr 8/96 av den 8
8982:    Riksdagsman Penttiläs spörsmål gäller rap-         mars 1996, har Nordsjö visat sig vara bättre än
8983: portresume nr 21198 av den 28 maj 1998 om             Pickala. Enligt utredningen uppgick de trafik-
8984: hamnutredningen "Hamnarnas varuflöden, ope-           kostnader som transporteroa orsakar tili
8985: rativa kapacitet och utvecklingsbehov". Rap-          110 milj. mk mer i Pickalaalternativet jämfört
8986: portresumen är ett lättfattligt sammandrag av         med Nordsjöalternativet. Saken har utretts vid
8987: den egentliga forskningsrapporten och dess bila-      trafikministeriet även i början på 1990-talet i
8988: gor. Den egentliga forskningsredogörelsen, nr         samband med den s.k. HELSA-arbetsgruppen,
8989: 28/98 av den 17 juni 1998, tar inte ställning tili    vars resultat pekade i samma riktning.
8990: p1aceringsalternativen för en hamn i huvudstads-         Rapportresumen innehåller endast ett konsta-
8991: regionen. Utredningen beskriver kapacitetssitua-      terande om situationen. Resumen, som uppgjorts
8992: tionen hamnvis. En av slutledningarna är att          som tjänstearbete, har endast velat komprimera
8993: Helsingfors hamn 1997 i fråga om den huvudsak-        resultaten samt göra saken klarare för beslutsfat-
8994: liga trafikformen, styckegodstrafik, klart närma-     tare och intresserade medborgare.
8995: 
8996:      Helsingfors den 23 oktober 1998
8997: 
8998:                                                                          Trafikminister Matti Aura
8999:                                           KK 1062/1998 vp
9000: 
9001: Skriftligt spörsmål 1062
9002: 
9003: 
9004: 
9005: 
9006:                                   Pehr Löv /sv m.fl.: Informationen om euro tili specialgruppen
9007: 
9008: 
9009: 
9010:                                        Tili Riksdagens Talman
9011: 
9012:    Finansministeriet och Europeiska Unionen          är en brist som drabbar speciellt ovan nämnda
9013: har beviljat ett anslag om sammanlagt                specialgrupper, som nu inte alls kommer att få
9014: 897 150 mk avsett för information för special-       information om införandet av den nya eurovalu-
9015: grupper om frågor som berör introduceringen av       tao på sitt eget modersmål.
9016: den nya gemensamma valutan euro. En special-            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
9017: grupp inom dessa specialgrupper är de som har        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
9018: svenska som modersmål. Det finns svenskspråki-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
9019: ga döva, stumma och handikappade för att inte        följande spörsmål:
9020: tala om pensionärer som inte behärskar finska.
9021: Denna aspekt har tydligen inte alls beaktats vid               Har den svenska aspekten beaktats vid
9022: beviljandet av medel för information för special-           utdelningen av anslag för information för
9023: grupper. Ingen svensk organisation har erhållit             specialgrupper om frågor kring den nya
9024: understöd för ifrågavarande anslag. Det är inte             eurovalutan, och
9025: ovanligt att svenskspråkiga får bristfållig infor-             hur ämnar Regeringen förmed1a infor-
9026: mation, som dessutom ges ut betydligt senare än             mation om eurovalutao åt svenskspråki-
9027: vad gäller den finskspråkiga befolkningen. Detta            ga specialgrupper?
9028: 
9029:      Helsingforsden 6 oktober 1998
9030: 
9031:                      Pehr Löv /sv                        Ola Rosendahl /sv
9032:                      Margareta Pietikäinen /sv           Eva Biaudet /sv
9033:                                          Ulla-Maj Wideroos /sv
9034: 
9035: 
9036: 
9037: 
9038:  280043
9039: 2                                           KK 1062/1998 vp
9040: 
9041: Kirjallinen kysymys 1062                                                                     Suomennos
9042: 
9043: 
9044: 
9045: 
9046:                                     Pehr Löv /r ym.: Erityisryhmille eurosta tiedottamisesta
9047: 
9048: 
9049: 
9050:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9051: 
9052:    Valtiovarainministeriö ja Euroopan unioni           puute kohdistuu varsinkin edellä mainittuihin
9053: ovat myöntäneet yhteensä 897 150 markan mää-           erityisryhmiin, jotka eivät nyt ollenkaan saa
9054: rärahan käytettäväksi tiedotukseen erityisryh-         omalla äidinkielellään tietoa uuden eurovaluu-
9055: mille uuden yhteisen valuutan euron käyttöönot-        tan käyttöön ottamisesta.
9056: toon liittyvistä kysymyksistä. Erityisryhmänä             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9057: näiden erityisryhmien joukossa ovat ruotsia äi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9058: dinkielenään puhuvat. Ruotsinkielisissä on kuu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9059: roja, mykkiä ja vammaisia puhumattakaan elä-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9060: keläisistä, jotka eivät hallitse suomenkieltä. Tätä
9061: näkökohtaa ei ilmeisesti ole ollenkaan otettu                    Onko ruotsinkielistä näkökulmaa
9062: huomioon myönnettäessä varoja erityisryhmille                 otettu lainkaan huomioon uuteen euro-
9063: suunnattavaan tiedotukseen. Yksikään ruotsin-                 valuuttaan liittyvistä kysymyksistä eri-
9064: kielinenjärjestö ei ole saanut avustusta kyseisestä           tyisryhmille suunnattavaan tiedotukseen
9065: määrärahasta. Puutteellisen informaation anta-                osoitettua määrärahaa jaettaessa, ja
9066: minen ruotsinkielisille ei ole epätavallista, ja in-             miten Hallitus aikoo tiedottaa eurova-
9067: formaatio annetaan lisäksi huomattavasti myö-                 luutasta ruotsinkielisille erityisryhmille?
9068: hemmin kuin suomenkieliselle väestölle. Tämä
9069: 
9070:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
9071: 
9072:                      Pehr Löv /r                          Ola Rosendahl /r
9073:                      Margareta Pietikäinen /r              Eva Biaudet /r
9074:                                        Ulla-Maj Wideroos /r
9075:                                               KK 1062/1998 vp                                                 3
9076: 
9077: 
9078: 
9079: 
9080:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9081: 
9082:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          detissa 8.4.1998 ilmoitus, jossa pyydettiin kansa-
9083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            lais- ja muilta järjestöiltä, yksityisiltä organisaa-
9084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         tioilta sekä viranomaisilta euro-tiedottamista
9085: le jäsenelle kansanedustaja Pehr Lövin ym. näin          koskevia hanke-esityksiä, jotka kohdistuisivat
9086: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1062:                sellaisille tahoille, joita suurelle yleisölle suunnat-
9087:                                                          tu kampanja ei tavoita.
9088:            Onko ruotsinkielistä näkökulmaa                   Hanke-esityksiä tuli määräaikaan mennessä
9089:         otettu lainkaan huomioon uuteen euro-            51 kappaletta. Pelkästään ruotsinkielinen oli ai-
9090:         valuuttaan liittyvistä kysymyksistä eri-         noastaan yksi hakija, Svenska Pensionärsför-
9091:         tyisryhmille suunnattavaan tiedotukseen          bundet. Osa hakijajärjestöistä oli kaksikielisiä ja
9092:         osoitettua määrärahaa jaettaessa, ja             tiedossamme on, että esimerkiksi Suomen kuuro-
9093:            miten Hallitus aikoo tiedottaa eurova-        sokeat ry. ja Kehitysvammaliitto ry. tulevat jul-
9094:         luutasta ruotsinkielisille erityisryhmille?      kaisemaan aineistoa myös ruotsiksi.
9095:                                                              Eläkeläisjärjestöt ja vanhustenhuollon neu-
9096:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             vottelukunnan jäsenjärjestöt, yhteensä 25 järjes-
9097: vasti seuraavaa:                                         töä ja yhdistystä hakivat yhdessä ja myös saivat
9098:                                                          rahoitusta Eurodomino-nimisen informaatiope-
9099:     Valtiovarainministeriö ja Euroopan unioni            lin tuottamiseen. Näistä kaksi oli ruotsinkielistä:
9100: ovat järjestäneet kuluvana vuonna eurorahan              Svenska Pensionärsförbundet fr ja Folkhälsan.
9101: käyttöönottoon liittyvän tiedotuskampanjan.              Yhteisöillä ei ole yhteistä oikeustoimikelpoista
9102: Suurelle yleisölle suunnatun kampanjan elemen-           kattojärjestöä, joten hakemus tehtiin Eläkkeen-
9103: tit ovat televisioilmoittelu, lehti-ilmoittelu, kotei-   saajien Keskusliiton EKL ry:n nimissä, joka vas-
9104: hin jaettu esite, Internet-sivu ja puhelinpalvelu.       taa hankkeen hallinnoinnista.
9105: Televisioilmoittelua lukuun ottamatta kampanja               Vastauksena kysymykseen todetaan, että
9106: toteutettiin sekä suomeksi että ruotsiksi.               ruotsinkielisten erityisryhmien asema on edellä
9107:     Tiedotuskampanjaan liittyen haluttiin edelli-        esitetyllä tavalla otettu huomioon eurorahaan
9108: sen lisäksi tarjota tietoa myös erityisryhmille.         liittyvässä tiedottamisessa, ja erityisryhmien tar-
9109: Tässä tarkoituksessa julkaistiin Virallisessa leh-       peet, äidinkielestä riippumatta, tullaanjatkossa-
9110: dessä, Helsingin sanomissa ja Hufvudstadsbla-            kin ottamaan huomioon.
9111: 
9112:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1998
9113: 
9114:                                                                     Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
9115: 4                                         KK 1062/1998 vp
9116: 
9117: 
9118: 
9119: 
9120:                                        Tili Riksdagens Talman
9121: 
9122:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          in projektförslag som gäller information om eu-
9123: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          ron. Projekten skulle rikta sig till sådana motta-
9124: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      gare som inte nås genom kampanjen tili den stora
9125: dagsman Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål        allmänheten.
9126: nr 1062:                                                Inom utsatt tid inkom 51 projektförslag. Helt
9127:                                                      och hållet svensk var en enda sökande, Svenska
9128:           Har den svenska aspekten beaktats vid      Pensionärsförbundet rf. En del av de organisatio-
9129:        utdelningen av anslag för information för     ner som lämnade in en ansökan var tvåspråkiga
9130:        specialgrupper om frågor kring den nya        och vi har vetskap om att t.ex. Föreningen Fin-
9131:        eurovalutan, och                              lands dövblinda rf och Kehitysvammaliitto -
9132:           hur ämnar Regeringen förmedla infor-       Förbundet Utvecklingshämning ry kommer att
9133:        mation om eurovalutan åt svenskspråki-        publicera materia! också på svenska.
9134:        ga specialgrupper?                               Pensionärsorganisationerna och medlemsor-
9135:                                                      ganisationerna i delegationen för ålderdoms- och
9136:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        pensionspolitik, sammanlagt 25 organisationer
9137: anföra följande:                                     och föreningar, ansökte tillsammans om och be-
9138:                                                      viljades finansiering för framställning av ett in-
9139:    Finansministeriet och Europeiska unionen          formationsspel vid namn Eurodomino. Två av
9140: har under innevarande år arrangerat en informa-      dem var svenskspråkiga: Svenska Pensionärsför-
9141: tionskampanj som anknyter tili införandet av         bundet rf och Folkhälsan. Sammanslutningarna
9142: euron. Elementen i kampanjen, som är riktad tili     har ingen gemensam paraplyorganisation med
9143: den stora allmänheten, är televisionsreklam, tid-    rättshandlingsförmåga, så ansökan gjordes i
9144: ningsannonser, en broschyr som delats ut tili        Pensionstagarnas Centralförbund PCF rf:s
9145: hemmen, en lnternetsida och telefonservice.          namn. Förbundet svarar för projektadministra-
9146: Frånsett televisionsreklamen har kampanjen           tionen.
9147: genomförts på både finska och svenska.                  Som svar på spörsmålet konstateras följande:
9148:    1 anknytning tili informationskampanjen ville     De svenska specialgruppernas ställning har
9149: man, förutom det som nämns ovan, erbjuda ock-        beaktats i samband med informationen i anknyt-
9150: så specialgrupper information. 1 det syftet publi-   ning tili eurovalutan på det sätt som relateras
9151: cerades i Officiella tidningen, Helsingin Sanomat    ovan, och specialgruppernas behov, oavsett mo-
9152: och Hufvudstadsbladet 8.4.1998 en annons där         dersmål, kommer att beaktas också i fortsättnin-
9153: man bad medborgar- och andra organisationer,         gen.
9154: privata organisationer samt myndigheter lämna
9155: 
9156:      Helsingfors den 27 oktober 1998
9157: 
9158:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
9159:                                             KK 1063/1998 vp
9160: 
9161: Kirjallinen kysymys 1063
9162: 
9163: 
9164: 
9165: 
9166:                                     Matti HuutoJa /vas ym.: Matkapuheluiden kustannuksista Lapin
9167:                                        syrjäseuduilla
9168: 
9169: 
9170:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9171: 
9172:    Lapin pohjoisilla reuna-alueilla suomalaisten          Ei voitane pitää periaatteessakaan oikeana,
9173: matkapuhelinoperaattoreiden linkit ovat niin           että Suomen valtakunnan alueelta vastaanote-
9174: heikot, että puhelut siirtyvät ennen kaikkea           tuista tai kotimaahan soitetuista puheluista jou-
9175: GSM-verkossa useissa paikoissa toisen valtion          dutaan joillakin alueilla maksamaan ulkomaan-
9176: matkapuhelinverkkoon. Tämä merkitsee sitä,             puhelun hinnat. Tämä saa kansalaiset asuinpai-
9177: että matkapuhelimien käyttäjät joutuvat tällöin        kan mukaan eriarvoiseen asemaan. Erittäin epä-
9178: maksamaan niin soittamistaan kuin vastaanotta-         oikeudenmukaiseksi tämän tekee se, että ongel-
9179: mistaaukio matkapuheluista suomalaisen mat-            ma koskee vain niitä alueita, joiden palvelutaso
9180: kapuhelumaksun lisäksi ulkomaisen operaatto-           on muutoinkin heikoin ja etäisyyksistä johtuvat
9181: rin ulkomaanpuhelumaksun. Ongelma koskee               kaikki muutkin elinkustannukset ovat korkeim-
9182: myös valtion omistamaa Soneraa.                        mat.
9183:     Ongelma on pahin harvaan asutuilla Lapin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9184: pohjoisimmilla alueilla sekä Tornionjoen varrel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9185: la, joissa kiinteän puhelinverkon vetäminen tulee      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9186: asukkaille muutoinkin kalleimmaksi. Siksi mat-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9187: kapuhelimien käyttö myös paikallisen väestön
9188: keskuudessa on lisääntynyt. He kuitenkinjoutu-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-
9189: vat maksamaan myös kotimaan puheluista käy-                   men pohjoisimman Lapin reuna-alueilla
9190: tännössä ulkomaanpuhelujen hinnan. Harvaan                    asuvat tai siellä käyvät ihmiset joutuvat
9191: asutuilla alueilla puhelin on monessa suhteessa               maksamaan soittamistaan tai vastaanot-
9192: etelän tiheästi asuttuja alueita välttämättömäm-              tamistaan kotimaan matkapuheluista
9193: pi turvallisuus- ja asiointiväline.                           myös Suomen valtakunnan alueella ulko-
9194:     Ongelma koskee myös alueella liikkuvia turis-             maanpuhelujen hinnan ja ihmiset on näin
9195: teja, jotka eivät aina edes tiedä siirtyneensä ulko-          saatettu asuinpaikkansa perusteella eri-
9196: maisen operaattorin toiminta-alueelle. Näin he                arvoiseen asemaan, ja
9197: joutuvat maksamaan usein yllättäen puheluista                    aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-
9198: odottamaansa huomattavasti korkeamman hin-                    tyä joihinkin toimenpiteisiin edellä mai-
9199: nan.                                                          nitun epäkohdan poistamiseksi, ja jos ai-
9200:                                                               koo, niin mihin?
9201:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
9202:                       Matti HuutoJa /vas                        Hannes Manninen /kesk
9203:                       Ossi Korteniemi /kesk                     Maija Rask /sd
9204: 
9205: 
9206: 
9207: 
9208:  280043
9209: 2                                          KK 1063/1998 vp
9210: 
9211: 
9212: 
9213: 
9214:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9215: 
9216:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        maan verkkoon voidaan myös estää, jos operaat-
9217: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tori erityisellä estolla tekee mahdottomaksi pu-
9218: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       helimen siirtymisen ulkomaisiin verkkoihin. Sa-
9219: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            maan päästään, jos kotimainen operaattori lisää
9220: HuutoJan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          kotimaisen verkon tukiasemia rajan tuntumassa
9221: myksen n:o 1063:                                      ja valvoo, ettei ulkomaisen operaattorin tukiase-
9222:                                                       mien voimakkuus ylitä Suomen puolella olevien
9223:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-    tukiasemien voimakkuutta. Edellisessä tapauk-
9224:        men pohjoisimman Lapin reuna-alueilla          sessa puhelin ei enää toimi ulkomailla ja jälkim-
9225:        asuvat tai siellä käyvät ihmiset joutuvat      mäiseen menettelyyn on jo ryhdytty rakentamal-
9226:        maksamaan soittamistaan tai vastaanot-         la koko ajan lisää tukiasemia raja-alueelle. Lisäk-
9227:        tamistaan kotimaan matkapuheluista             si Telehallintokeskus valvoo yhdessä ulkomais-
9228:        myös Suomen valtakunnan alueella ulko-         ten viranomaisten kanssa tukiasemien voimak-
9229:        maanpuhelujen hinnan ja ihmiset on näin        kuutta.
9230:        saatettu asuinpaikkansa perusteella eri-          Käytännössä kotimaan puheluiden kytkeyty-
9231:        arvoiseen asemaan, ja                          minen toisen maan verkkoon tapahtuu yleensä
9232:           aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-       rajaseuduilla tilanteessa, jossa käyttäjä on tallen-
9233:        tyä joihinkin toimenpiteisiin edellä mai-      tanut puhelinnumeron puhelimensa muistiin si-
9234:        nitun epäkohdan poistamiseksi, ja jos ai-      ten, että se alkaa Suomen suuntanumerolla 358.
9235:        koo, niin mihin?                               Mikäli Suomen suuntanumeroa ei käytetä, kun
9236:                                                       soitetaan ulkomaisen operaattorin verkon kaut-
9237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ta, puhelu ei onnistu ja puhelua yritettäessä kuu-
9238: vasti seuraavaa:                                      luu vain vieraskielinen tiedote.
9239:                                                          Liikenneministeriön saamien tietojen mukaan
9240:    Suomen alueella, lähellä valtakunnan rajaa         molemmat raja-alueella toimivat suomalaiset
9241: kotimaan matkapuheluita soitettaessa tai puhe-        operaattorit ovat raja-alueen asiakaspalvelus-
9242: luita vastaanotettaessa voi joutua maksamaan          saan painottaneet, että käyttäjän tulee puheli-
9243: korkeamman ulkomaanpuheluiden hinnan, jos             mensa näyttöä seuraamalla selvittää, minkä ope-
9244: puhelin on soittohetkellä yhteydessä toisen maan      raattorin verkossa heidän puhelimensa on, jotta
9245: matkapuhelinverkkoon. Matkapuheluiden au-             vältytään turhalta ja kalliilta ulkomaan verkon
9246: tomaattinen siirtyminen toisen valtion verkkoon       käytöltä.
9247: voi tapahtua vain GSM-verkossa. Siirtyminen               Koska kirjallisessa kysymyksessä esitetyt on-
9248: tapahtuu, jos ulkomaisen operaattorin verkko          gelmat ovat suurelta osin ratkaistavissa käyttä-
9249: (kenttä) onko. paikassa vahvempi kuin kotimai-        jää neuvomaHa ja puhelimen huolellisella käytöl-
9250: sen operaattorin verkko. Kotimainen operaatto-        lä, liikenneministeriö ei katso, että sen on syytä
9251: ri voidaan kuitenkin hakea manuaalisella ope-         ryhtyä asiassa lisätoimenpiteisiin. Liikennemi-
9252: raattorihaulla, kun puhelimen näytöstä havai-         nisteriö on kuitenkin ollut tämän eduskuntaky-
9253: taan siirtyminen ulkomaiseen verkkoon. Siten          selyn johdosta vielä erikseen yhteydessä molem-
9254: kotimainen verkko on saatavilla sekä lähtevissä       piin suomalaisiin operaattoreihin ja korostanut
9255: että saapuvissa puheluissa, jos kyseisellä alueella   raja-alueilla tapahtuvan käyttäjäneuvonnan tär-
9256: yleensäkin on yhteys kotimaiseen verkkoon.            keyttä.
9257:    Puhelimen automaattinen siirtyminen ulko-
9258: 
9259:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
9260: 
9261:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
9262:                                           KK 1063/1998 vp                                               3
9263: 
9264: 
9265: 
9266: 
9267:                                        Tili Riksdagens Talman
9268: 
9269:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Den automatiska överföringen av samtai tili
9270: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ett utländskt nät kan även förhindras om opera-
9271: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tören med en särskild spärrning omöjliggör att
9272: man Matti HuutoJa m.fl. undertecknade spörs-         telefonen överförs tili utländska nät. Samma mål
9273: mål nr 1063:                                         uppnås om den inhemska operatören utökar an-
9274:                                                      talet inhemska basstationer alideles vid gränsen
9275:            Är Regeringen medveten om att invå-       och ser tili att effekten i den utländska operatör-
9276:        narna i det lappländska randområdet i         ens basstationer inte överflyglar effekten vid de
9277:        nordligaste Finland, samt de människor        basstationer som befinner sig på Finlands sida
9278:        som besöker området, är tvungna att för       om gränsen. 1 det förra fallet fungerar telefonen
9279:        inkommande eller utgående inrikessam-         inte längre utomlands och i det senare fallet be-
9280:        tal per mobiltelefon även på finländskt       skrivna åtgärder har redan vidtagits genom att
9281:        område betala samma pris som för utri-        hela tiden bygga ut antalet basstationer i gräns-
9282:        kessamtal, och att människor på detta         området. Dessutom utövar Teleförvaltningscen-
9283:        sätt på basis av boendeort försätts i en      tralen tillsammans med de utländska myndighe-
9284:        ojämlik stälining, och                        terna tillsyn över basstationernas effekt.
9285:            ämnar Regeringen för egen del skrida          1praktiken sker överföringen av inrikessamtal
9286:        tili några åtgärder för att avlägsna ovan     tili ett annat lands nät i gränstrakterna dä använ-
9287:        nämnda olägenhet, och i så fali vilka åt-     daren har lagrat ett telefonnummer i sin telefons
9288:        gärder?                                       minne och ifrågavarande nummer inleds med det
9289:                                                      finländska landsnumret 358. Ifali Finlands
9290:    Som svar på detta spörsmål får jag anföra         landsnummer inte används då man ringer via en
9291: följande:                                            utländsk operatörs nät, kommer samtalet inte
9292:                                                      fram och vid uppringning hörs endast ett medde-
9293:    Då man ringer elier mottar samtai i mobiltele-    lande på ett främmande språk.
9294: fon på finländskt område nära riksgränsen kan            Enligt de uppgifter trafikministeriet fätt har de
9295: det förekomma att debiteringen sker enligt det       två finländska operatörer som verkar vid gränsen
9296: högre priset för utrikessamtal om telefonen i        via sina kundtjänster i omrädet understrukit att
9297: samtalsögonblicket är i kontakt med ett annat        användaren genom att följa med teckenrutan pä
9298: Jands mobilkommunikationsnät. Överföringen           sin telefon borde kunna kontrollera tili viiken
9299: av mobiltelefonsamtal tili en annan stats nät kan    operatörs nät telefonen hör - detta i syfte att
9300: inträffa endast i GSM-nätet. Överföringen in-        undvika onödiga och dyra utländska nät.
9301: träffar om den utländska operatörens nät (fält)          Eftersom de problem som framförs i det skrift-
9302: på ifrågavarande stälie är effektivare än den in-    liga spörsmålet tili största delen kan lösas genom
9303: hemska operatörens nät. Den inhemska operatö-        rådgivning tili användaren och genom att använ-
9304: ren kan dock sökas upp genom manueli opera-          daren nyttjar sin telefon rätt, anser trafikministe-
9305: törssökning då det av telefonens teckenruta          riet inte att det finns nägon orsak tili fortsatta
9306: framgår att samtalet överförs tili ett utländskt     åtgärder i ärendet. Trafikministeriet har dock
9307: nät. På detta sätt är det inhemska nätet tiligäng-   med anledning av det aktuella riksdagsspörsmä-
9308: ligt såväl beträffande utgående som inkomman-        let särskilt varit i kontakt med de båda finländska
9309: de samtai om det på det ifrågavarande området        operatörerna och understrukit vikten av använ-
9310: över huvudtaget finns kontakt tili det inhemska      darinformation tili kundernai gränsområdena.
9311: nätet.
9312: 
9313:      Helsingfors den 23 oktober 1998
9314: 
9315:                                                                          Trafikminister Matti Aura
9316:                                              KK 1064/1998 vp
9317: 
9318: Kirjallinen kysymys 1064
9319: 
9320: 
9321: 
9322: 
9323:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Tupakan alaikäisille myynnin valvonnan
9324:                                        tehostamisesta
9325: 
9326: 
9327:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9328: 
9329:    Tupakan myynti alle 18-vuotiaille on kielletty.      pautuisivat tältä osin niihin rikoksiin, joissa ei
9330: Valvontaa suorittavat poliisin ohella ympäristö-        muuta valvontaa ole.
9331: terveysviranomaiset. Viimeksi mainitut viran-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9332: omaiset valvovat myyntiä mm. ostokokeita teke-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9333: mällä. Kun tällaisissa kokeissa on ilmennyt lain        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9334: rikkomisia, on asiasta ilmoitettu poliisille. Poliisi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9335: ei kuitenkaan lähinnä resurssipulaansa viitaten
9336: pääsääntöisesti ryhdy jatkotoimenpiteisiin. Näin                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9337: lain rikkomukset jatkuvat ja lain kunnioitus                   siin tupakkalain muuttamiseksi siten, että
9338: nuorten keskuudessa heikkenee. Tupakkalaki on                  tupakan myyntiä valvoville ympäristö-
9339: nykyisin lähes tehoton tältä osin.                             terveysviranomaisille annettaisiin oikeus
9340:    Jos ympäristöterveysviran omaisilla, joille val-            esimerkiksi määräaikaisen myyntikiellon
9341: vonta kuuluu, olisi oikeus antaa lakia rikkoneelle             määräämiseen tai muuhun vastaavaan
9342: kauppiaalle esimerkiksi määräaikainen myynti-                  toimenpiteeseen silloin, kun kauppias
9343: kielto, myynti alaikäisille vähenisi ja lain kun-              rikkoo lakia myymällä tupakkaa alaikäi-
9344: nioitus lisääntyisi. Samalla poliisin resurssit va-            sille?
9345: 
9346:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
9347: 
9348:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
9349: 
9350: 
9351: 
9352: 
9353:  280043
9354: 2                                        KK 1064/1998 vp
9355: 
9356: 
9357: 
9358: 
9359:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9360: 
9361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sien lisäämistä kysymyksessä tarkoitetulla taval-
9362: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       la.
9363: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Lakiesityksen mukaan tupakkatuotteita ja tu-
9364: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi          pakkatuotteita myyvän elinkeinonharjoittajan
9365: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tulee laatia ja toteuttaa omavalvontasuunnitel-
9366: myksen n:o 1064:                                    ma,jolla estetään tupakkatuotteen ja tupakointi-
9367:                                                     välineen myynti kahdeksaatoista vuotta nuorem-
9368:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      malle henkilölle. Esityksen mukaan ministeriö
9369:        siin tupakkalain muuttamiseksi siten, että   antaisi tarkemmat säännökset omavalvonta-
9370:        tupakanmyyntiä valvoville ympäristöter-      suunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja toteutta-
9371:        veysviranomaisille annettaisiin oikeus       misesta.
9372:        esimerkiksi määräaikaisen myyntikiellon          Esityksen tavoitteena on saada tupakkatuot-
9373:        määräämiseen tai muuhun vastaavaan           teita myyvät elinkeinonharjoittajat mieltämään
9374:        toimenpiteeseen silloin, kun kauppias        nuorten tupakoimattomuuden edistäminen tär-
9375:        rikkoo lakia myymällä tupakkaa alaikäi-      keäksi toimeksi väestön terveyden kannalta ja
9376:        selle?                                       siten saada heidät kantamaan nykyistä parem-
9377:                                                     min vastuuta myyntikiellon täytäntöönpanosta
9378:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ja noudattamisen valvonnasta. Tarkoitus on,
9379: vasti seuraavaa:                                    että myyntikiellon omavalvonnasta tehtäisiin
9380:                                                     ministeriön antamin säännöksin yksinkertainen
9381:    Lasten ja nuorten tupakoinnin yleisyys on        ja yksiselitteinen luonteva osa kaupan päivittäis-
9382: suomalaisten nykyisistä terveysuhkista pahin.       tä omavalvontaa ja laatujärjestelmää. Valvonta-
9383: Siten ei ole yhdentekevää, että tupakkatuotteita    suunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa
9384: myydään lapsille ja nuorille vastoin tupakkalain    koskevasta koulutuksesta vastaisi kukin kaup-
9385: myyntikieltoa.                                      paketju itsenäisesti osana alan omaa laatujärjes-
9386:    Tutkimusten mukaan myyntikieltoa rikotaan        telmää ja sen kehittämistä. Valvontaa ja koulu-
9387: eniten kioski- ja huoltoasemakaupassa. Myös         tusta tuettaisiin vielä viranomaistaholta sekä pai-
9388: tupakkatuotteiden automaattimyynnin aukoton         kallis- että aluetasolla.
9389: valvonta on osoittautunut vaikeaksi. Uusimpana          Valittu tupakkatuotteiden myyntikiellon
9390: piirteenä nuorten tupakkatuotteiden hankinnas-      omavalvonta on yleiseurooppalaisen käytännön
9391: sa on aikuisten toiminta tupakkatuotteiden välit-   mukainen valvontajärjestelmä, joka korostaa
9392: täjänä.                                             elinkeinonharjoittajan ja hänen työntekijöitten-
9393:    Tietoisena tupakkatuotteiden myyntikiellon       sä, aikuisten, vastuuta lasten ja nuorten tervey-
9394: täytäntöönpanoon liittyvistä epäkohdista halli-     destä ja hyvinvoinnista.
9395: tus esitti eduskunnassa paraikaa käsiteltävänä          Omavalvonnan toteutumista ja tuloksellisuut-
9396: olevassa ehdotuksessaan laiksi tupakkalain          ta seurataan osana lain täytäntöönpanon seuran-
9397: muuttamisesta (He 82/1998 vp) tupakkatuottei-       taa. Seurantatulosten ja kokemusten perusteella
9398: den myyntikiellon täytäntöönpanon ja valvon-        voidaan joutua harkitsemaan myös viranomais-
9399: nan tehostamista omavalvonnan avulla. Halli-        valvonnan valvonnan kehittämistä esimerkiksi
9400: tuksen esitykseen ei sisältynyt valvontavaltuuk-    eduskuntakysymyksessä tarkoitetulla tavalla.
9401: 
9402:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
9403: 
9404:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
9405:                                           KK 1064/1998 vp                                              3
9406: 
9407: 
9408: 
9409: 
9410:                                        Tili Riksdagens Talman
9411: 
9412:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          föreslås inte ökning av övervakningsbefogen-
9413: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          heterna på det sätt som avses i spörsmålet. Enligt
9414: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      lagförslaget skall en näringsidkare som säljer to-
9415: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade             baksprodukter och rökdon göra upp och genom-
9416: spörsmål nr 1064:                                    föra en pian för egenkontroll för att förhindra
9417:                                                      försäljning av tobaksprodukter och rökdon tili
9418:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       personer som inte har fyllt aderton år. Enligt
9419:        ändring av tobakslagen så att de miljö-       förslaget skall vederbörande ministerium medde-
9420:        och hälsoskyddsmyndigheter som över-          la närmare föreskrifter om uppgörandet av pla-
9421:        vakar försäljningen av tobak får rätt att     nen för egenkontroll, planens innehåll och ge-
9422:        tili exempel utfårda ett temporärt försälj-   nomförandet av planen.
9423:        ningsförbud eller vidta motsvarande åt-          Avsikten med lagförslaget är att få sådana
9424:        gärd i sådana fall där en försäljare bryter   näringsidkare som säljer tobaksprodukter inse
9425:        mot Iagen genom att sälja tobak tili min-     att det är viktigt för befolkningens hälsa att be-
9426:        deråriga?                                     främja rökfrihet bland ungdomar och på så sätt
9427:                                                      få dessa näringsidkare bära ökat ansvar för verk-
9428:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ställandet av försäljningsförbudet och övervak-
9429: anföra följande:                                     ningen av dess efterlevnad. Avsikten är att egen-
9430:                                                      kontrollen av försäljningsförbudet skall genom
9431:    Den utbredda tobaksrökningen bland barn           ministeriets föreskrifter göras tili en enkel, enty-
9432: och ungdomar är för närvarande finländarnas          dig och naturlig del a v handelns dagliga egenkon-
9433: värsta hälsorisk. Därför är det inte likgiltigt om   troll och kvalitetssystem. Varje handelskedja
9434: tobaksprodukter säljs tili barn och unga mot         skulle självständigt svara för utbildningen för
9435: försäljningsförbudet i tobakslagen.                  uppgörandet och verkställandet av kontrollpla-
9436:    Enligt undersökningar sker de flesta brotten      nen som en del av branschens eget kvalitetssys-
9437: mot försäljningsförbudet i kioskhandeln och på       tem och dess utveckling. Dessutom skulle myn-
9438: servicestationer. Det har också visat sig vara       digheterna stöda kontrollen och utbildningen på
9439: svårt att övervaka automatförsäljningen av to-       både loka!- och regionalnivån.
9440: baksprodukter på ett övergripande sätt. Det ny-         Den valda egenkontrollen av förbudet att sälja
9441: aste draget vid ungdomars förvärv av tobakspro-      tobaksprodukter tili minderåriga är ett övervak-
9442: dukter är att vuxna människor förmedlar tobaks-      ningssystem som motsvarar alleuropeisk praxis
9443: produkter åt dem.                                    och betonar näringsidkarens och hans arbetsta-
9444:    Regeringen är medveten om missförhållande-        gares, alltså vuxnas, ansvar för barnens och ung-
9445: na vid verkställandet av förbudet att sälja to-      domarnas hälsa och välfård.
9446: baksprodukter tili minderåriga och har därför           Genomförandet av egenkontrollen och dess
9447: avlåtit tili riksdagen en proposition med förslag    resultat uppföljs som en del av uppföljningen av
9448: tililag om ändring av tobakslagen (RP 82/1998        lagens verkställighet. På basis av resultaten och
9449: rd). I propositionen, som behandlas som bäst i       erfarenheterna av uppföljningen kan det bli nöd-
9450: riksdagen, föreslås att verkställandet och över-     vändigt att också överväga om myndighetsöver-
9451: vakningen av förbudet att sälja tobaksprodukter      vakningen skall utvecklas tili exempel på det sätt
9452: skall effektiveras genom egenkontroll. Däremot       som avses i spörsmålet.
9453: 
9454:      Helsingfors den 23 oktober 1998
9455: 
9456:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
9457:                                            KK 1065/1998 vp
9458: 
9459: Kirjallinen kysymys 1065
9460: 
9461: 
9462: 
9463: 
9464:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Maatilatarkastusten suorittamistavasta
9465: 
9466: 
9467: 
9468:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9469: 
9470:    Maatiloilla on suoritettu kuluneen kesän ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9471: syksyn aikana kasvavassa määrin tilatarkastuk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9472: sia erilaisten tukiehtojen toteutumisen seuran-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9473: nan takia. Eräillä tiloilla tarkastuskäyntejä on      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9474: tapahtunut myös sunnuntaisin. Vaikka tilan
9475: isäntäväki on ilmoittanut haluavansa pyhittää                   Onko Hallitus tietoinen, että maatila-
9476: lepopäivän niin, että vain kaikkein välttämättö-             tarkastuksia tehdään myös sunnuntaisin,
9477: mimmät työt, kuten karjan hoito tehdään, ovat                ja
9478: tarkastajat tulleet tilalle sunnuntaipäivänä. Täl-              aikooko Hallitus antaa tarkastuksia
9479: lainen menettely loukkaa monen juurevan maa-                 suorittaville henkilöille ohjeet siitä, että
9480: laisihmisen pyhinä pitämiä elämänarvoja. Mo-                 tarkastukset tulee ajoittaa arkipäiviin,
9481: net rehelliset viljelijät kokevat koko tarkastukset          jolloin lepopäivän pyhittäminen on myös
9482: ylimääräisinä rasitteina ja sunnuntaisin toteutet-           maatalousväestölle mahdollista?
9483: tuina sopimattomina.
9484:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
9485:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
9486: 
9487: 
9488: 
9489: 
9490:  280043
9491: 2                                          KK 1065/1998 vp
9492: 
9493: 
9494: 
9495: 
9496:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9497: 
9498:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista
9499: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mää-
9500: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       rää, että tilalla tehtävät tarkastukset on suoritet-
9501: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            tava ennalta ilmoittamatta. Asetus antaa kuiten-
9502: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kin mahdollisuuden ilmoittaa viljelijälle tilaval-
9503: myksen n:o 1065:                                      vonnasta enintään 48 tunnin kuluessa ennen tar-
9504:                                                       kastuksen suorittamista. Suomessa noudatetaan
9505:           Onko Hallitus tietoinen, että maatila-      käytäntöä, jossa valvonnasta ilmoitetaan tilalle
9506:        tarkastuksia tehdään myös sunnuntaisin,        etukäteen mainitun aikarajan sisällä. Maanan-
9507:        ja                                             taisin suoritettavista vaivonnoista on näin ollen
9508:           aikooko Hallitus antaa tarkastuksia         mahdollista ilmoittaa lauantaina tai sunnuntai-
9509:        suorittaville henkilöille ohjeet siitä, että   na. Muutamien työvoima- ja elinkeinokeskusten
9510:        tarkastukset tulee ajoittaa arkipäiviin,       alueilla maaseutuosastojen tarkastajat ovat pu-
9511:        jolloin lepopäivän pyhittäminen on myös        helimitse ilmoittaneet tiloille sunnuntaisin, että
9512:        maatalousväestölle mahdollista?                tilatarkastus tehdään maanantaina. Toinen vaih-
9513:                                                       toehto on mennä tilalle ilmoittamatta tarkastuk-
9514:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesta lainkaan etukäteen, mutta tällaista käytän-
9515: vasti seuraavaa:                                      töä ei pidetä suositeltavana.
9516:                                                           Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, ettei
9517:    Maa- ja metsätalousministeriön työvoima- ja        vaivonnoista ilmoittamista täysin voida välttää
9518: elinkeinokeskuksilta saamien tietojen mukaan          tekemästä myös sunnuntaisin, eikä pidä ilmoitta-
9519: maaseutuosastojen tarkastajat ovat tehneet tila-      mista viljelijöitä kohtaan kohtuuttomana menet-
9520: tarkastuksia vain arkipäivisin muutamaa yksit-        telynä, varsinkin kun muistetaan, että tilavalvon-
9521: täistä poikkeustapausta lukuun ottamatta. Maa-        nat on tehtävä ennen tukien maksatuksia.
9522: seutuosastoilta saatujen selvitysten mukaan ku-           Maa- ja metsätalousministeriö tarkentaa oh-
9523: luvan syksyn aikana on yhden maaseutuosaston          jeitaan vastaisuuden varalle tarkastusten suorit-
9524: toimialueella tehty yksi tilatarkastus sunnuntai-     tamisen ajankohdasta, vaikka tämänhetkisessä
9525: na.                                                   valvontakäytännössä ei ole todettu erityisiä on-
9526:    Komission asetus (ETY) N :o 3887/92 tiettyjä       gelmia.
9527: yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn
9528:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
9529:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9530:                                            KK 1065/1998 vp                                             3
9531: 
9532: 
9533: 
9534: 
9535:                                        Tili Riksdagens Ta/man
9536: 
9537:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           det integrerade administrations- och kontrollsys-
9538: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           temet för vissa av gemenskapens stödsystem fö-
9539: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       reskriver att kontroller på en lägenhet skall ske
9540: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade              oanmälda. Enligt förordningen är det dock möj-
9541: spörsmål nr 1065:                                     ligt att underrätta jordbrukaren om kontrollbe-
9542:                                                       söket högst 48 timmar före kontrollen. 1 Finland
9543:           Är Regeringen medveten om att kon-          iakttas en praxis där lägenheten på förhand un-
9544:        trollbesök på gårdsbruksenheter görs           derrättas om kontrollbesöket inom nämnda tids-
9545:        även på söndagar, och                          frist. Det är sålunda möjligt att på lördagen eller
9546:           ämnar Regeringen ge inspektörerna           söndagen meddela jordbrukaren att kontrollbe-
9547:        anvisningar om att kontrollerna skall för-     sök görs på måndagen. lnom några arbetskrafts-
9548:        läggas tili vardagar så att ä ven jordbruks-   och näringscentralers områden har landsbygds-
9549:        befolkningen har möjlighet att helga vilo-     avdelningarnas inspektörer per telefon på sönda-
9550:        dagen?                                         gen meddelat lägenheterna att kontrollbesök
9551:                                                       kommer göras på måndagen. Ett annat alternativ
9552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         är att göra kontrollbesök utan att meddela lägen-
9553: anföra följande:                                      heten på förhand, men detta anses inte vara re-
9554:                                                       kommendabelt.
9555:    En1igt uppgifter som jord- och skogsbruksmi-          Jord- och skogsbruksministeriet anser att det
9556: nisteriet fått från arbetskrafts- och näringscen-     inte helt kan undvikas att besked om kontroll-
9557: tralerna har 1andsbygdsavdelningarnas inspek-         besök ges även på söndagar, och anser inte att
9558: törer gjort kontrollbesök på gårdsbruksenheter        detta är orimligt mot jordbrukarna i synnerhet
9559: endast vardagar bortsett från några enstaka un-       när man kommer ihåg att kontrollbesöken måste
9560: dantagsfall. Enligt utredningar från landsbygds-      göras innan stöden betalas ut.
9561: avdelningarna har det inom en landsbygdsavdel-           Jord- och skogsbruksministeriet preciserar
9562: nings verksamhetsområde under höstens lopp            sina anvisningar om tidpunkten för kontrollbe-
9563: förekommit ett kontrollbesök på söndagen.             sök för framtida bruk även om det inte har kon-
9564:    Kommissionens förordning (EEG) nr 3887/92          staterats några särskilda problem med det nuva-
9565: om fastställande av tillämpningsföreskrifter för      rande kontrollförfarandet.
9566: 
9567:      Helsingfors den 28 oktober 1998
9568: 
9569:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9570:                                           KK 1066/1998 vp
9571: 
9572: Kirjallinen kysymys 1066
9573: 
9574: 
9575: 
9576: 
9577:                                   Jukka Mikkola /sd: Rintamaveteraanien kuntoutuksen rahojen
9578:                                      mahdollisen ylijäämän käyttökohteesta
9579: 
9580: 
9581:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9582: 
9583:    Rintamaveteraaneilla on mahdollisuus saada       tarvitseville ryhmille, kuten muille invalideille ja
9584: rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain      erilaisista vammoista toipuville.
9585: perusteella kuntoutusta valtion varoilla. Raha-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9586: automaattiyhdistyksen varoista on Valtiokont-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9587: torin käyttöön varattu vuoden 1999 talousar-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9588: viossa 190 miljoonaa markkaa tähän tarkoituk-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9589: seen.
9590:    Rintamaveteraanien joukko harvenee kuiten-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
9591: kin luonnollisista syistä. Kuntoutusmääräraha               tynyt tai aikoo ryhtyä, että veteraanikun-
9592: on osoitettu nimenomaan rintamaveteraanien                  toutukseen nyt ja tulevina vuosina osoite-
9593: kuntoutusta varten. Olisi kuitenkin järkevää, jos           tuista varoista mahdollisesti ylijäävä
9594: tästä määrärahasta jää osa käyttämättä, niin että           osuus voitaisiin käyttää veteraanien mui-
9595: se voitaisiin osoittaa muihin veteraanien tarpei-           hin tarpeisiin tai muiden kuntoutusta tar-
9596: siin. Mikäli ylijäämää ei veteraanien tarpeisiin            vitsevien ryhmien kuin veteraanien kun-
9597: tarvita, olisi se osoitettava muille kuntoutusta            toutukseen?
9598: 
9599:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
9600: 
9601:                                          Jukka Mikkola /sd
9602: 
9603: 
9604: 
9605: 
9606: 280043
9607: 2                                           KK 1066/1998 vp
9608: 
9609: 
9610: 
9611: 
9612:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9613: 
9614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tarpeen ja kuntoutustarjonnan arvioinnin hel-
9615: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies           pottamiseksi veteraanien toimintakyky määritel-
9616: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lään kolmeen toimintakykyluokkaan.
9617: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka                Toteutettaessa veteraanikuntoutusta käytän-
9618: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nössä ovat keskeisinä toimijoina valtio, kunnat ja
9619: n:o 1066:                                              veteraanikuntoutusta antavat kuntoutuslaitok-
9620:                                                        set ja yksiköt. Valtiokonttorin sotavamma- ja
9621:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       veteraaniasiainyksikkö (laissa tapaturmaviras-
9622:        tynyt tai aikoo ryhtyä, että veteraanikun-      to) jakaa kuntoutusmäärärahat kuntiin siellä
9623:        toutukseen nyt ja tulevina vuosina osoite-      asuvien veteraanien määrän suhteessa. Yksikkö
9624:        tuista määrärahoista mahdollisesti ylijää-      kilpailuttaa veteraanikuntoutusta antavat palve-
9625:        vä osuus voitaisiin käyttää veteraanien         luntuottajat ja antaa ohjekirjeen terveyskeskusta
9626:        muihin tarpeisiin tai muiden kuntoutusta        ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille koskien
9627:        tarvitsevien ryhmien kuin veteraanien           kuntoutukseen valitsemista, kuntoutukseen lä-
9628:        kuntoutukseen?                                  hettämistä ja valtion korvauksen suuruutta,
9629:                                                        maksamista ja korvauksen käytön valvontaa.
9630:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Lisäksi Valtiokonttorin sotavamma-ja veteraa-
9631: vasti seuraavaa:                                       niasiainyksikkö ilmoittaa kunnille rintamavete-
9632:                                                        raanien laitoskuntoutusta kyseisenä vuonna jär-
9633:    Lakisääteistä, valtion kustantamaa veteraani-       jestävät kuntoutuslaitokset, sekä kyseisen laitok-
9634: kuntoutusta on sotilasvammalain nojalla järjes-        sen kanssa sovitun hoitopäivähinnan.
9635: tettävä sotainvalidien kuntoutus ja rintamavete-          Laitoskuntoutusta antavia kuntoutusyksiköi-
9636: raanien kuntoutuksesta annettuun lakiin perus-         tä on vuonna 1998 yhteensä 77. Laitoskuntoutus
9637: tuva muu veteraanikuntoutus. Sotainvalidien            omalla asuinpaikkakunnalla voidaan toteuttaa
9638: järjestelmällinen kuntoutus aloitettiin vuonna         laitosten määrän johdosta vain pienelle osalle
9639: 1961, jolloin kuntoutuksen korvaaminen mah-            veteraaneista. Toinen kuntoutuksen toteutta-
9640: dollistettiin 50 %:n haitta-asteen omaavalle sota-     mistapa on avokuntoutus,johon kuuluvat päivä-
9641: invalidille, ja rintamaveteraanien kuntoutus           kuntoutus, kotikuntoutus sekä yksittäiset fysio-
9642: käynnistyi vuonna 1977, jolloin valtion tulo- ja       terapian tai muun terapian hoitosarjat. Avokun-
9643: menoarvioon varattiin erillinen määräraha rinta-       toutuksen tarjouspyynnöistä huolehtivat ter-
9644: maveteraanikuntoutusta varten.                         veyskeskukset. Avokuntoutuksen muotoja on
9645:    Vuonna 1997 kuntoutettiin valtion talousar-         pyritty kehittämään siten, että niitä voidaan so-
9646: vioon rintamaveteraanikuntoutukseen varatuil-          veltaa toimintakykyluokkiin II ja III kuuluville
9647: la määrärahoilla 27 598 veteraania ja 1 368 avio-      veteraaneille. !kääntyvät veteraanit eivät aina ole
9648: puolisoa, yhteensä 28 966 henkilöä. Veteraani-         itse halukkaita lähtemään kuntoutuslaitokseen
9649: kuntoutuksen määrärahojen jaosta, kuntoutuk-           vaan toivovat voivansa osallistua avokuntoutuk-
9650: seen hakemisesta, kuntoutustarpeen kriteereistä,       seen lähellä kotia tai toivovat saavansa kotikun-
9651: päätöksentekoelimestä kunnassa ja kustannus-           toutusta.
9652: ten suorittamisesta säädetään lailla rintamavete-         Mikäli kunnille jaettu kyseisen vuoden vete-
9653: raanien kuntoutuksesta (118411988) ja siitä anne-      raanikuntoutusmääräraha ei tule käytettyä ky-
9654: tulla asetuksella (1348/1988). Sosiaali- ja terveys-   seisessä kunnassa esim. veteraanin sairastuttua,
9655: ministeriö on antanut määräyskokoelmassaan             määräraha palautetaan Valtiokonttoriin. Palau-
9656: ohjeet rintamaveteraanien kuntoutukseen kuu-           tetut määrärahat jaetaan uudelleen saman vuo-
9657: luvasta tutkimuksesta ja hoidosta (määräysko-          den aikana. Koko vuosittainen määräraha voi-
9658: koelma 1994:44). Sosiaali- ja terveysministeriön       daan käyttää. Valtion talousarviossa olevat vete-
9659: ohjeet koskevat kuntoutuksen tarpeen arviointia        raanikuntoutusmäärärahat mahdollistavat vete-
9660: ja kuntoutuksen toteuttamistapoja, laatua ja si-       raanien pääsyn kuntoutukseen keskimäärin ker-
9661: sältöä. Kuntoutuksen tarpeen arvioi lääkäri.           ran viidessä vuodessa. Kuntoutusväli on hyvä-
9662:                                            KK 1066/1998 vp                                           3
9663: 
9664: kuntoisilla veteraaneilla pitempi, sillä rintamave-   dotuksen mukaan toteutetaan muutoksia sosiaa-
9665: teraanikuntoutoksesta annetun lain 2 §:n mu-          li- ja terveysministeriön ohjeissa. Kuntoutuksen
9666: kaan veteraanien valinnassa kuntoutukseen tulee       sisällön muuttaminen vastaamaan ikääntvnei-
9667: ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireeHi-        den veteraanien tarpeita vaatii kuntoutuksen
9668: syys.                                                 painopisteen laajentamista myös psyykkiseen ja
9669:    Veteraanien ikääntyminen on edellyttänyt           sosiaaliseen kuntoutukseen. Työryhmän esityk-
9670: myös kuntoutuksen sisällöllisiä muutoksia. Pe-        sestä on käynnistetty Raha-automaattiyhdis-
9671: rinteisesti on tavoitteena ollut veteraanin fyysi-    tyksen rahoittamana ja järjestöjen toteuttamana
9672: sen kunnon kohottaminen ja siinä olevien ongel-       "Ikääntyvä veteraani ja itsenäinen selviytymi-
9673: mien ratkaiseminen. Sosiaali- ja terveysministe-      nen" -projekti, joka päättyy 1999. Projektin tu-
9674: riö asetti lokakuussa 1995 työryhmän,jonka teh-       loksia tullaan hyödyntämään sosiaali- ja terveys-
9675: tävänä oli laatia Suomen itsenäisyydenjuhlavuo-       ministeriön ohjeiden uudistamisessa.
9676: teen 1997liittyen esitykset veteraaniväestöä kos-         Veteraanien luonnollinen poistuma on
9677: kevista toimenpiteistä. Työryhmän toinen kes-         n. 12 000 vuodessa. Rintamaveteraanien kuntou-
9678: keinen kehittämiskohde oli veteraanikuntoutuk-        tuksen kehittämisen kautta saadaan merkittäviä
9679: sen kehittäminen. Työryhmän ehdotuksen mu-            kokemuksia ja malleja vanheneviin ikäryhmiin
9680: kaisesti on muutettu asetusta rintamaveteraa-         kuuluvan väestön geriatrisesta kuntouttamises-
9681: nien kuntoutuksesta kuntoutukseen pääsyn ha-          ta.
9682: kumenettelyn helpottamiseksi. Työryhmän eh-
9683:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
9684: 
9685:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
9686: 4                                         KK 1066/1998 vp
9687: 
9688: 
9689: 
9690: 
9691:                                        Tili Riksdagens Talman
9692: 
9693:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Behovet av rehabilitering avgörs av en läkare.
9694: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          För att underlätta bedömningen av rehabilite-
9695: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ringsbehovet och utbudet av rehabilitering inde-
9696: dagsman Jukka Mikkola undertecknade spörs-           las veteranernas funktionsförmåga i tre klasser.
9697: mål nr 1066:                                             De centrala aktörerna i samband med de prak-
9698:                                                      tiska arrangemangen kring rehabiliteringen av
9699:           Vi1ka åtgärder har Regeringen vidtagit     veteraner är staten, kommunerna och de rehabi-
9700:        eller ämnar den vidta för att det eventuel-   literingsanstalter och -enheter som ger veteranre-
9701:        la överskottet av nu och under komman-        habilitering. Enheten för militärskade- och vete-
9702:        de år anvisade anslag för rehabilitering av   ranärenden vid statskontoret (i lagen olycksfalls-
9703:        veteraner skall kunna användas för vete-      verket) fördelar rehabiliteringsanslagen mellan
9704:        ranernas andra behov eller för rehabilite-    kommunerna enligt det antal veteraner som bor i
9705:        ring av andra grupper som är i behov av       kommunen. Enheten konkurrensutsätter de ser-
9706:        rehabilitering?                               viceproducenter som ger veteranrehabilitering
9707:                                                      och utfårdar instruktioner om val av rehabilite-
9708:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ring, godkännande tili rehabilitering samt storle-
9709: anföra följande:                                     ken och betalningen av ersättningen av statsme-
9710:                                                      del och tillsynen över dess användning till de
9711:     Den lagstadgade och av staten finansierade       kommuner och samkommuner som upprätthål-
9712: rehabiliteringen av veteraner utgörs av rehabili-    ler en hälsocentral. Dessutom underrättar enhe-
9713: tering av krigsinvalider enligt lagen om skada,      ten för militärskade- och veteranärenden kom-
9714: ådragen i militärtjänst och av annan rehabilite-     munerna om de rehabiliteringsanstalter som un-
9715: ring av veteraner enligt lagen om rehabilitering     der året i fråga ordnar anstaltsrehabilitering för
9716: av frontveteraner. Den systematiska rehabilite-      frontveteraner samt om den vårddagsavgift som
9717: ringen av krigsinvalider inleddes 1961, då det       överenskommits med anstalten i fråga.
9718: blev möjligt att betala ersättning för rehabilite-       År 1998 är antalet rehabiliteringsenheter som
9719: ring av krigsinvalider med en invaliditetsgrad på    ger anstaltsrehabilitering 77. På grund av antalet
9720: 50 %. Rehabiliteringen av frontveteraner inled-      anstalter kan endast en liten del av veteranerna få
9721: des 1977 när det i statsbudgeten reserverades ett    anstaltsrehabilitering på den egna hemorten. Ett
9722: särskilt anslag för rehabilitering av frontvetera-   annat sätt att tillhandahålla rehabilitering är öp-
9723: ner.                                                 pen rehabilitering, som omfattar dagrehabilite-
9724:     År 1997 rehabiliterades 27 598 veteraner och     ring och rehabilitering i hemmet samt enstaka
9725: 1 368 makor, sammanlagt 28 966 personer, med         behandlingsserier av fysioterapi eller annan tera-
9726: anslag som i statsbudgeten reserverats för rehabi-   pi. Anbudsförfrågningarna gällande den öppna
9727: litering av frontveteraner. I lagen (1184/1988)      rehabiliteringen sköts av hälsocentralerna. Man
9728: och förordningen (1348/1988) om rehabilitering       har gått in för att utveckla de olika formerna av
9729: av frontveteraner bestäms om fördelningen av         öppen rehabilitering så att de kan tillämpas på
9730: anslagen för veteranrehabilitering, ansökan om       veteraner som beroende på_~in funktionsförmåga
9731: rehabilitering, kriterierna för rehabiliteringsbe-   placeras i klass II eller III. Aldre veteraner är inte
9732: hovet, de beslutsfattande organen i kommunerna       alltid villiga att åka tili en rehabiliteringsanstalt,
9733: och om betalning av kostnaderna. Social- och         utan hoppas antingen kunna delta i öppen reha-
9734: hälsovårdsministeriet har i sin föreskriftssamling   bilitering nära sina hem eller få rehabilitering i
9735: (1994:44) utfårdat anvisningar om viiken typ av      hemmet.
9736: undersökningar och vård som hör till rehabilite-         Om det anslag för rehabilitering av veteraner
9737: ringen av frontveteraner. Social- och hälsovårds-    som en kommun tilldelats för ett visst år inte
9738: ministeriets anvisningar gäller bedömningen av       används i kommunen t.ex. på grund av att en
9739: rehabiliteringsbehovet, rehabiliteringsmetoder-      veteran insjuknat, skall anslaget återbördas till
9740: na samt rehabiliteringens kvalitet och innehåll.     statskontoret. De återbördade anslagen omför-
9741:                                             KK 1066/1998 vp                                            5
9742: 
9743: delas sarnma år. Hela det årliga anslaget får          arbetsgruppens förslag så att förfarandet vid an-
9744: användas. De i budgeten anvisade anslagen för          sökan om rehabilitering har underlättats. Social-
9745: rehabilitering av veteraner ger veteranerna möj-       och hälsovårdsministeriets anvisningar kommer
9746: lighet att få rehabilitering i genomsnitt vart femte   att ändras i enlighet med arbetsgruppens förslag.
9747: år. 1 fråga om veteraner med gott hälsotillstånd       För att ändra innehållet i rehabiliteringen så att
9748: är rehabiliteringsintervallen längre, eftersom 2 §     den motsvarar de äldre veteranernas behov krävs
9749: lagen om rehabilitering av frontveteraner före-        att rehabiliteringens tyngdpunkt även läggs på
9750: skriver att då frontveteraner utses för rehabilite-    psykisk och social rehabilitering. På arbetsgrup-
9751: ring skall beaktas behovet av rehabilitering och       pens förslag har man inlett ett projekt "Ikäänty-
9752: den skyndsamhet som krävs.                             vä veteraani ja itsenäinen selviytyminen" (Den
9753:     Det att veteranerna åldras har också förutsatt     åldrande veteranen- att klara sig självständigt)
9754: att rehabiliteringen ändras innehållsmässigt.          som finansieras av Penningautomatföreningen
9755: Traditionellt har målet varit att höja veteraner-      och genomförs av organisationerna. Projektet
9756: nas fysiska kondition och att avhjälpa andra pro-      avslutas 1999. Resultaten av projektet kommer
9757: blem i anslutning därtill. Social- och hälsovårds-     att utnyttjas i samband med revideringen av soci-
9758: ministeriet tillsatte i oktober 1995 en arbetsgrupp    al- och hälsovårdsministeriets anvisningar.
9759: med uppgift att i anknytning till jubileet med            Den naturliga nedgången i antalet veteraner är
9760: anledning av Finlands självständighet 1997 för-        ca 12 000 om året. Genom att utveckla rehabilite-
9761: bereda förslag tili åtgärder för veteranerna. En       ringen för frontveteraner erhålls betydande erfa-
9762: annan viktig uppgift var att utveckla rehabilite-      renheter av och modeller för den geriatriska reha-
9763:  ringen för veteraner. Förordningen om rehabili-       biliteringen av befolkningen i de högre ålders-
9764: tering av frontveteraner ändrades i enlighet med       klasserna.
9765:      Helsingforsden 23 oktober 1998
9766: 
9767:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
9768:                                             KK 1067/1998 vp
9769: 
9770: Kirjallinen kysymys 1067
9771: 
9772: 
9773: 
9774: 
9775:                                     Timo Ihamäki /kok: Asuntojen peruskorjaustoimen tuesta
9776: 
9777: 
9778: 
9779:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9780: 
9781:     Asuntojen korjaustoiminta tulee nähdä osana        missä on rakennusalan työttömiä. Uudisraken-
9782: asuntotuotantoa. Sen avulla pienennetään asun-         taminen on keskittynyt harvoille alueille. Huo-
9783: tojen poistumaa ja lisätään niiden laadukasta          mattava osa rakennusalan työttömistä ei voi
9784: käyttöikää. Rakentamistoiminnan elvyttyä huo-          muuttaa työn perässä eikä enää ole halukkaita
9785: mio on taas kiinnittynyt uustuotantoon ja kor-         siirtotyöläisiksi. Työn tarjoaminen omalta koti-
9786: jaustoiminta hiipuu. Näin korjausvelka on taas         seudulta on näiden vaihtoehto työttömyydelle.
9787: kääntymässä kasvuun. Kiinteistövarallisuuden           Menneinä vuosina saavutettiin hyviä tuloksia 10
9788: arvon säilyttäminen on kansallisesti tärkeä tavoi-     prosentin korjausavustuksen myöntämisellä
9789: te.                                                    asunto-osakeyhtiöille. Tämä työllisyyskeino on
9790:     Peruskorjaustarvetta on Suomessa runsaasti,        valtiolle edullinen sen johdosta, että korjaustoi-
9791: mutta asuntojen korjausavustukset ovat raken-          minnasta palautuu 11 prosenttia remonttisum-
9792: tamistoiminnan elvyttyä asteittain pienentyneet.       masta arvonlisäverona.
9793: Peruskorjauksiin annetaan täsmätukea myös so-              11 prosentin malli on ollut toimiva ja edulli-
9794:  siaalisin ja terveydellisin perustein. Korjausavus-   nen. Sitä kannattaisi jatkaa niin kauan kuin se
9795:  tuksia voitaisiin myöntää sellaisten asunto-osa-      toimii alueilla, joilla taloudellinen kasvu on hi-
9796:  keyhtiöiden korjaustoimintaan, joissa ilmenee         dasta ja missä on rakennusalan työttömiä.
9797:  selkeitä terveysongelmia- kosteushaittoja, ho-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9798:  meongelmia tai muita huonoon sisäilmaanjohta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9799:  via vikoja. Myös asunto-osakeyhtiöiden korjaa-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9800:  mista tuetaan lähiöprojektialueilla. Tämä tuki        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9801:  on pudonnut edelleen esim. valtion viimeisessä
9802:  talousarviossa. Valtion tukimäärärahat ovat pu-                Miten valtiovalta suhtautuu asuntojen
9803:  donneet vuosi vuodelta.                                      peruskorjausrakentamisen tukeen lähi-
9804:     Korjausavustuksia voitaisiin kohdentaa niille             vuosina?
9805:  alueille, joilla taloudellinen kasvu on hidasta ja
9806: 
9807:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
9808: 
9809:                                            Timo Ihamäki /kok
9810: 
9811: 
9812: 
9813: 
9814:  280043
9815: 2                                        KK 1067/1998 vp
9816: 
9817: 
9818: 
9819: 
9820:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9821: 
9822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taminen. Asuntotuotannon sosiaalisuutta koros-
9823: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tetaan luopumalla lyhytaikaisesta korkotukilai-
9824: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     noituksesta, johon ei liity lainkaan tarveharkin-
9825: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      taa.
9826: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Korjausavustuksiin ehdotetaan varattavaksi
9827: 1067:                                                190 milj. markan hyväksymisvaltuus. Huomioon
9828:                                                     tulee ottaa, että vaikka valtuus on pienempi kuin
9829:          Miten valtiovalta suhtautuu asuntojen      viime vuosina, pitempiaikaisessa tarkastelussa
9830:        peruskorjausrakentamisen tukeen lähi-        valtuus on kuitenkin edelleen varsin korkealla
9831:        vuosina?                                     tasolla. Kuluvan vuosikymmenen alussa ja tätä
9832:                                                     ennen korjausavustuksia myönnettiin keskimää-
9833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rin 30-45 milj. markkaa vuosittain.
9834: vasti seuraavaa:                                       Asuntojen korjausavustuksia tullaan myöntä-
9835:                                                     mään erityisesti korjaushankkeille, jotka edistä-
9836:     Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-      vät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-
9837: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-    teen muuttumista avohoitopainotteiseksi. Vete-
9838: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa        raanien asuntojen korjaamista jatketaan. Avus-
9839: sekä peruskorjaustoimintaa. Valtion tukea pe-       tettavista kohteista vanhusten ja vammaisten
9840: ruskorjaustoimintaa onkin pidetty koko hallitus-    korjattavat asuinrakennukset sijaitsevat suurelta
9841: kauden ajan korkealla tasolla. Valtioneuvoston      osin kasvukeskusalueitten ulkopuolella, osittain
9842:  19.10.1995 tekemässä periaatepäätöksessä Suo-      hyvinkin syrjäisillä seuduilla. Näin avustuksilla
9843: men työllisyysohjelman edellyttämistä toimenpi-     saadaan edelleen parannettua tällaisten alueitten
9844: teistä painotettiin korjausrakentamista sen työl-   heikkoa työllisuustilannetta.
9845: listävän vaikutuksen vuoksi. Periaatepäätöksen          Samoin jatketaan asunto-osakeyhtiötalojen
9846: mukaan muun muassa korjausavustuksiin varat-        korjaamisen tukemista lähiöprojektialueilla. Osa
9847: tiin määrärahoja lähtökohtana, että kaikki avus-    näistä projektialueista sijaitsee suuresta työttö-
9848: tuskelpoiset hankkeet voidaan rahoittaa. Vuo-       myydestä kärsivillä alueilla, jolloin avustusten
9849: den 1993-1998 välillä korjausavustuksiin onkin      myöntämisellä on työllisyyspoliittisiakin perus-
9850: vuositasolla varattu määrärahoja 330-530 milj.      teita.
9851: markkaa. Merkittävä osa näistä määrärahoista           Talousarvioesityksen mukaan lisätään kor-
9852: on käytetty asunto-osakeyhtiötalojen korjaami-      jausrakentamisessa omistajien vastuuta. Samalla
9853: seen.                                               pyritään ohjaamaan korjaustoimia raskaista
9854:     Vuoden 1999 valtion talousarvioesityksessä      korjauksista vaiheittaisiin, kevyempiin ja oikea-
9855: ehdotetaan vuodelle 1999 varattavaksi 3 900 mil-    aikaisiin korjauksiin. Kasvukeskusalueilla pyri-
9856: joonan markan suuruinen aravalainojen myön-         tään uustuotantoa kiirehtimään perusparannus-
9857: tämisvaltuus ja 3 000 miljoonan markan suu-         ten edelle.
9858: ruinen korkotukiasuntojen myöntämisvaltuus.            Vaikka rakennusalan työllisyystilanteen olen-
9859: Aravalainojen myöntämisvaltuus on pysytetty         naisesti parannuttua valtion tai Valtion asunto-
9860: lähes samalla tasolla kuin vuonna 1998 ja korko-    rahaston varoista ei olekaan enää syytä myöntää
9861: tukiasuntolainojen hyväksymisvaltuutta on pie-      yhtä mittavasti tukea asunto-osakeyhtiötalojen
9862: nennetty jonkin verran. Osa myöntämis- ja hy-       korjaamiseen kuin laman vaikeimpina vuosina,
9863: väksymisvaltuudesta on kuitenkin ehdotettu          korjaamista ei saa laiminlyödä. Kiinteistönomis-
9864: otettavaksi käyttöön hallituksen erillisillä pää-   tajien tavoitteena tulisi olla jatkuva, systemaatti-
9865: töksillä, jos toteutuva suhdanne- ja hintakehitys   nen rakennusten kunnon seuranta ja kunnossa-
9866: tätä edellyttävät. Talousarvioesityksen mukaisil-   pito sekä vaiheittain tapahtuvat korjaukset.
9867: la myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksilla on ar-      Muun muassa ympäristöministeriön Remontti-
9868: vioitu voitavan lainaittaa noin 12 000 asunnon      ohjelmassa vuosina 1992-1996 on luotu välinei-
9869: uustuotanto ja noin 5 900 asunnon perusparan-       tä, jotka tukevat pitkäjänteistä ja systemaattista
9870:                                          KK 1067/1998 vp                                            3
9871: 
9872: elinkaariajattelun mukaista kiinteistönpitoa.      tunut ja tulee muuttumaan siten, että tukea koh-
9873: Kuntoarvioavustusten myöntämistä on myös           deunetaan entistä tarkemmin sosiaalipoliittisesti
9874: tarkoitus jatkaa. Rahoitusvastuuta korjaustoi-     ja asuntopoliittisesti sekä teknisesti tarkastellen
9875: menpiteistä on kuitenkin siirrettävä selkeästi     kaikkein tärkeimpinä pidettyihin kohteisiin ja
9876: omistajataholle. Valtion tukipolitiikka on muut-   korjaustoimenpiteisiin.
9877: 
9878:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
9879: 
9880:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
9881: 4                                          KK 1067/1998 vp
9882: 
9883: 
9884: 
9885: 
9886:                                         Tili Riksdagens Talman
9887: 
9888:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      veringar av ca 5 900 bostäder finansieras. Den
9889: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sociala karaktären hos bostadsproduktionen be-
9890: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tonas genom att man frångår kortsiktig ränte-
9891: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            stödslångivning, som inte är förknippad med be-
9892: 1067:                                                 hovsprövning.
9893:                                                           Det föreslås att en fullmakt att godkänna lån
9894:           Hur förhåller sig statsmakten till stö-     till ett belopp av 190 milj. mk reserveras för
9895:        det för grundliga renoveringar av bostä-       renoveringsunderstöd. Det bör beaktas att trots
9896:        der under de närmaste åren?                    att fullmakten är mindre än vad den varit de
9897:                                                       senaste åren, är den vid en granskning på längre
9898:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sikt dock fortfarande på en relativt hög nivå. 1
9899: anföra följande:                                      början av innevarande årtionde och tidigare be-
9900:                                                       viljades renoveringsunderstöd till ett genomsnitt-
9901:     Enligt regeringsprogrammet är det centrala        ligt belopp av 30--45 milj. mk om året.
9902: syftet med regeringens långsiktiga bostadspolitik         Renoveringsunderstöd för bostäder kommer
9903: att öka den bostadsproduktion som fås till ett        särskilt att beviljas för sådana renoveringspro-
9904: skäligt pris samt de grundliga renoveringarna.        jekt som främjar en ändring av servicestrukturen
9905: Statens stöd för grundliga renoveringar har un-       inom social- och hälsovården i riktning mot mera
9906: der hela regeringsperioden varit på en hög nivå. 1    öppenvård. Reparationerna av veteranbostäder-
9907: statsrådets principbeslut av den 19 oktober 1995      na fortsätter. Av de objekt som skall understödas
9908: om de åtgärder som sysselsättningsprogrammet          är de bostadsbyggnader för äldre och handikap-
9909: för Finland förutsätter betonades reparations-        pade som skall repareras till stor del belägna
9910: byggande på grund av dess sysselsättande inver-       utanför tillväxtcentra, en del av dem t.o.m. i
9911: kan. Enligt principbeslutet reserverades anslag       mycket avlägsna trakter. På så sätt medverkar
9912: för bl.a. renoveringsunderstöd med utgångs-           understöden till att förbättra det dåliga syssel-
9913: punkten att alla projekt som uppfyller kriterierna    sättningsläget i dessa områden.
9914: för understöd kan finansieras. Under 1993-                Likaså fortsätter stödjandet av renoveringen
9915: 1998 har årligen reserverats anslag för renove-       av bostadsaktiebolagshusen inom områdena för
9916: ringsunderstöd till ett belopp av 330--350 milj.      förortsprojektet. En del av dessa projektområ-
9917: mk. En betydande andel av dessa anslag har            den är sådana där arbetslösheten är stor, således
9918: använts till reparationer av bostadsaktiebolags-      finns det även sysselsättningspolitiska skäl för att
9919: hus.                                                  bevilja understöd.
9920:     1 budgetpropositionen för 1999 föreslås att för       Enligt budgetpropositionen ökas ägarens an-
9921: år 1999 skall reserveras en bevillningsfullmakt       svar inom reparationsbyggandet. Samtidigt strä-
9922: för aravalån till ett belopp av 3 900 milj. mk och    var man efter att styra reparationsåtgärderna
9923: en bevillningsfullmakt för bostäder med ränte-        från tunga reparationer mot lättare reparationer
9924: stödslån till ett belopp av 3 000 milj. mk. Full-     som görs vid rätt tidpunkt och i flera etapper. 1
9925: makten att bevilja aravalån har varit på nästan       tillväxtcentra försöker man främja nyproduktion
9926: samma nivå som år 1998, och fullmakten att            fraTilom ombyggnad.
9927: godkänna räntestödslån för bostäder har mins-             Aven om det till följd av en väsentlig förbätt-
9928: kat något. Det har dock föreslagits att en del av     ring av byggnadsbranschens sysselsättningsläge
9929: fullmakten att bevilja och godkänna lån skall         inte längre är skäl att i lika stor omfattning som
9930: tillämpas genom särskilda beslut av regeringen,       under depressionens svåraste år bevilja statliga
9931: om den aktuella konjunktur- och prisutveckling-       medel eller medel ur statens bostadsfond för re-
9932: en så förutsätter. Genom dessa fullmakter att         parationer av bostadsaktiebolagshus, får repara-
9933: bevilja och godkänna lån som nämns i budget-          tionerna inte försummas. Målet för fastighets-
9934: propositionen kan enligt beräkningar nyproduk-        ägarna borde vara en kontinuerlig systematisk
9935: tionen av ca 12 000 bostäder och grundliga reno-      uppföljning av byggnadernas skick och under-
9936:                                           KK 1067/1998 vp                                            5
9937: 
9938: håll av byggnaderna samt reparationer som sker       att tydligt överföra finansieringsansvaret när det
9939: i etapper. Bl.a. miljöministeriets renoveringspro-   gäller reparationsåtgärder på ägarna. Statens
9940: gram (Remontti-ohjelma) åren 1992-1996 inne-         understödspolitik har förändrats och kommer i
9941: håller åtgärder som stöder en längsiktig och sys-    framtiden att förändras så att understöd nog-
9942: tematisk fastighetshållning i enlighet med ett       grannare än förut styrs, med beaktande av social-
9943: kretsloppstänkande. Avsikten är även att man         politiska och bostadspolitiska samt tekniska fak-
9944: skall fortsätta att bevilja understöd för bedöm-     torer, till sådana objekt och reparationsåtgärder
9945: ning av en bostads skick. Det är dock nödvändigt     som anses vara de allra viktigaste.
9946: 
9947:      Helsingforsden 23 oktober 1998
9948: 
9949:                                                                         Minister Sinikka Mönkäre
9950:                                              KK 1068/1998 vp
9951: 
9952: Kirjallinen kysymys 1068
9953: 
9954: 
9955: 
9956: 
9957:                                     Juha Karpio /kok: Lakimiesvirkojen siirroista valtionhallinnossa
9958: 
9959: 
9960: 
9961:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9962: 
9963:    Pari vuotta sitten toteutetun lääniuudistuksen       verrattuna asukaspohjaltaan samansuurmsnn
9964: keskeisin tavoite oli säästöjen aikaansaaminen          syyttäjänvirastoihin muualla maassa ovat alimi-
9965: valtionhallinnossa mm. henkilöstömenoja vä-             toitetut.
9966: hentämällä. Tämä on merkinnyt entisen Keski-               Kun yli puolet maamme lakimiehistä toimii
9967: Suomen läänin osalta tähän mennessä noin puo-           julkisen sektorin palveluksessa, merkitsevät edel-
9968: lenkymmenen lakimiehen siirtymistä pois maa-            lä mainitut hallinnolliset uudistukset koko laki-
9969: kunnasta, muttei toteuttanut säästötavoitteena          mieskunnan kannalta virkapaikkojen alueellista
9970: ollutta virkojen vähennystä. Ensi vuonna esite-         uusjakoa. Kuitenkin alueellinen tasa-arvo on lai-
9971: tään toteutettavaksi lääninoikeusuudistus, mikä         minlyöty, mikä näkyy mm. Keski-Suomen osalta
9972: puolestaan tietää noin 10 lakimiehen pakkosiir-         tuntuvana lakimiespakona.
9973: toa Jyväskylästä Hämeenlinnaan.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9974:    Valtionhallintoa kehitettäessä eräänä tavoit-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9975: teena on ollut henkilöstön siirtäminen tarpeetto-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9976: miksi käyneistä tehtävistä sellaisiin, joissa on ol-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9977: lut todellista lisä tarvetta. Tämä tavoite ei kuiten-
9978: kaan ole kaikilta osin toteutunut. Oikeushallin-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9979: non alalla epäkohta on tällä hetkellä julkista                 omalta osaltaan ryhtyä, jotta lakimiesten
9980: keskustelua herättänyt syyttäjien voimavarojen                 ja heidän virkojensa säilyminen Keski-
9981: vähäisyys. Esimerkiksi Keski-Suomen osalta ei                  Suomessa turvataan niin, ettei eriarvoi-
9982: ole suostuttu vastoin viranhaltijan omaa nimen-                suus muuhun Suomeen verrattuna kasva
9983: omaista toivomusta siirtoon oikeushallinto-                    kohtuuttoman suureksi ja että lakimies-
9984: osastosta syyttäjäntehtäviin. Siirto olisi myös                ten siirtymistä uusiin tehtäviin edistetään
9985: syyttäjälaitoksen näkökulmasta ollut erittäin pe-              viranhaltijan itse sitä halutessa?
9986:  rusteltu, koska Jyväskylän syyttäjävoimavarat
9987: 
9988:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
9989: 
9990:                                              Juha Karpio /kok
9991: 
9992: 
9993: 
9994: 
9995: 280043
9996: 2                                           KK 1068/1998 vp
9997: 
9998: 
9999: 
10000: 
10001:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10002: 
10003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kunnille. Kaikkia esitettyjä virkasiirtoja ei ole
10004: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          voitu toiminnallisista syistä toteuttaa. Läänin-
10005: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hallitusten menokehykset vuosille 1999-2002
10006: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-         edellyttävät vielä henkilöstön määrän vähentä-
10007: pion kirjallisen kysymyksen n:o 1068:                  mistä.
10008:                                                           Lääninoikeusuudistus perustuu eduskunnan
10009:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen hal-
10010:        omalta osaltaan ryhtyä, jotta lakimiesten       linto-oikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädän-
10011:        ja heidän virkojensa säilyminen Keski-          nöksi (HE 11411998 vp). Esityksen tarkoituksena
10012:        Suomessa turvataan niin, ettei eriarvoi-        on vahvistaa hallintolainkäytön järjestelmää
10013:        suus muuhun Suomeen verrattuna kasva            muodostamaila nykyisten lääninoikeuksien poh-
10014:        kohtuuttoman suureksi ja että lakimies-         jalta uudet alueelliset hallinto-oikeudet. Tavoit-
10015:        ten siirtymistä uusiin tehtäviin edistetään     teena on, että hallintolainkäyttöasiat jakaantu-
10016:        viranhaltijan niin halutessa?                   vat niihin mahdollisimman tasapuolisesti ja että
10017:                                                        kaikissa alueellisissa hallintotuomioistuimissa
10018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           on riittäviin voimavaroibio perustuva asiantun-
10019: vasti seuraavaa:                                       temus eri asiaryhmissä. Esityksen mukaan nykyi-
10020:                                                        set yksitoista lääninoikeutta lakkautetaan ja si-
10021:    Lääniuudistuksen lähtökohtana oli lääninhal-        jaan perustetaan kahdeksan hallinto-oikeutta.
10022: litusten undelleenorganisointi tehtävien vähenty-      Nykyisistä lääninoikeuspaikkakunnista Jyväs-
10023: misen mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena on           kylään, Joensuuhun ja Mikkeliin jäisi hallinto-
10024: ollut selkeyttää lääninhallitusten, piirihallintovi-   oikeudelle pysyvä istuntopaikka, mutta niissä ei
10025: ranomaisten ja maakunnan liittojen toimialoja ja       olisi kansliaa eikä henkilökuntaa. Keski-Suomi
10026: tehtäviä. Uudistuksella pyritään lisäämään lää-        yhdistetään Hämeenlinnan hallinto-oikeuden
10027: ninhallinnon tehokkuutta ja tuottavuutta. Ta-          tuomiopiiriin. Lääninoikeuksien henkilöstön
10028: voitteena on lisäksi lääninhallitusten vahvistami-     palvelussuhteen jatkuvuus hallinto-oikeuksissa
10029: nen alueellisina hallintoviranomaisina, hallinto-      turvataan ja järjestetään esitetyn hallinto-oikeus-
10030: tehtävien kokoaminen lääninhallituksiin sekä           lain 26 ja 27 §:n mukaisesti. Yhdistettävien lää-
10031: kansalaisten välitöntä asiointia edellyttävien teh-    ninoikeuksien tuomarin viran haltijat nimitetään
10032: tävien siirtäminen paikallistasolla hoidettaviksi.     ilmoittautumismenettelyn jälkeen vastaavien
10033: Henkilöstöpoliittisena periaatteena on henkilös-       hallinto-oikeuksien tuomarin virkoihin. Muu
10034: tön työpaikkojen turvaaminen siirtymäkauden            henkilökunta siirretään virkoineen asianomai-
10035: ajan. Edellytettyjä säästöjä on saatu aikaan siir-     siin hallinto-oikeuksiin. Näiden säännösten no-
10036: tämällä henkilöstöä muihin virastoihin ja henki-       jalla Keski-Suomen lääninoikeuden nykyiset
10037: löstön luonnollista poistumaa hyväksi käyttä-          tuomarin viran haltijat (6) voivat tulla nimite-
10038: mällä. Lääninhallitusten koko henkilöstömäärä          tyiksi Hämeenlinnan tai myös Kuopion hallinto-
10039: on vähentynyt vuoden 1993 luvusta 1 919 kulu-          oikeuksiin perustettaviin tuomarin virkoihin.
10040: van vuoden lukuun 1 140 eli noin 41 %.                 Keski-Suomen lääninoikeuden muu henkilöstö
10041:     Entisessä Keski-Suomen lääninhallituksessa,        (esittelijät ja kansliahenkilöstö, 11) siirretään
10042: nykyisessä Länsi-Suomen lääninhallituksen Jy-          suostumuksellaan virkoineen Hämeenlinnan
10043: väskylän palveluyksikössä, henkilöstön määrä           hallinto-oikeuteen.      Virkamieslainsäädäntöön
10044: on vähentynyt 36% vuosina 1993-1997. Henki-            nojautuvat muut henkilöstöjärjestelyt ovat myös
10045: löstömäärän vähentyminen on tapahtunut kai-            mahdollisia.
10046: kissa henkilöstöryhmissä, siis myös lakimieskou-          Oikeusministeriö on ryhtynyt valmistelemaan
10047: lutusta edellyttävissä viroissa. Henkilöstöä on        lääninoikeuksien henkilöstön siirtoa. Keski-
10048: vähennetty ennen muuta virkoja siirtämällä mui-        Suomen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääninoi-
10049: hin virastoihin samalla paikkakunnalla. Yksit-         keuksien henkilöstöä on jo kuultu heidän val-
10050: täisiä virkasiirtoja on tehty myös muille paikka-      miuksistaan siirtyä uusiin hallinto-oikeuksiin
10051:                                           KK 1068/1998 vp                                             3
10052: 
10053: taikka muualle oikeuslaitokseen taikka muualle           Keski-Suomessa tulee säilymään valtionhal-
10054: valtion palvelukseen. Valmistelussa selvitetään      linnossa tarvittavat lakimies- ja muut virat. Lak-
10055: asianomaisilla paikkakunnilla ja niiden lähiym-      kautettavien virastojen ja toimintojen osalta vir-
10056: päristössä sijaitsevien oikeusministeriön baliin-    koja joudutaan ohjaamaan sellaisille paikkakun-
10057: nonalan virastojen (tuomioistuinten, syyttäjän-      nille, joissa on puutetta tarvittavasta henkilös-
10058: virastojen, ulosottovirastojen ja oikeusaputoi-      töstä. Jo toteutetut ja valmisteltavana olevat val-
10059: mistojen) tarpeet ja mahdollisuudet ottaa vas-       tion organisaatioita koskevat muutokset eivät
10060: taan lakkautettavien lääninoikeuksien virkamie-      merkitse Keski-Suomen eriarvoistumista suh-
10061: hiä. Siirtomahdollisuudet myös muiden hallin-        teessa muuhun Suomeen. Uudelleenjärjestelyjen
10062: nonalojen virastoihin selvitetään. Valmistelussa     yhteydessä on voitu edistää lakimiesten siirty-
10063: pyritään siihen, että siirrettäväksi tuleva virka-   mistä uusiin tehtäviin tarvitsematta turvautua
10064: mies voisi halutessaan sijoittua nykyisellä virka-   irtisanomisiin.
10065: paikkakunnalla tai sen läheisyydessä sijaitsevaan
10066: valtion virastoon.
10067:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1998
10068: 
10069:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
10070: 4                                           KK 1068/1998 vp
10071: 
10072: 
10073: 
10074: 
10075:                                          Tili Riksdagens Talman
10076: 
10077:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       förts tili andra orter. Alla föreslagna överföring-
10078: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ar har inte gjorts på grund av verksamhetsrelate-
10079: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     rade orsaker. Länsstyrelsernas utgiftsramar för
10080: damot Juha Karpio undertecknade spörsmål nr            åren 1999- 2002 förutsätter att personalen skärs
10081: 1068:                                                  ytterligare ned.
10082:                                                            Länsrättsreformen baserar sig på en regerings-
10083:            Till vilka åtgärder ämnar Regeringen        proposition med förslag tilllag om förvaltnings-
10084:        skrida för att garantera att jurister och       domstolarna samt därtill ansluten lagstiftning
10085:        juristtjänster även i framtiden finns i Mel-    som riksdagen behandlar som bäst (RP 114/1998
10086:        lersta Finland, så att ojämlikheten jäm-        rd). A vsikten med propositionen är att stärka
10087:        fört med övriga Finland inte blir oskäligt      systemet för förvaltningsrättslig lagskipning ge-
10088:        stor, och för att göra det lättare för juris-   nom att med nuvarande länsrätter som grund
10089:        ter att övergå till nya uppgifter om de så      bilda nya regionala förvaltningsdomstolar. Må-
10090:        vill?                                           let är att förvaltningsrättsskipningen skall förde-
10091:                                                        las på dem så jämnt som möjligt och att alla
10092:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          regionala förvaltningsdomstolar besitter en så-
10093: anföra följande:                                       dan expertis i alla grupper av ärenden som base-
10094:                                                        rar sig på tillräckliga resurser. Enligt propositio-
10095:    Utgångspunkten för länsreformen var en om-          nen nedläggs nuvarande elva länsrätter och i stäl-
10096: organisering av länsstyrelserna efter minskning-       let inrättas åtta förvaltningsdomstolar. Av nuva-
10097: en av uppgifterna. Målet för reformen var att          rande länsrättsorter skall Jyväskylä, Joensuu och
10098: skapa klarhet i kompetensområdena och uppgif-          S:t Michel även i fortsättningen ha ett permanent
10099: terna för länsstyrelserna, myndigheterna inom          sammanträdesställe men inget kansli och ingen
10100: distriktsförvaltningen och landskapsförbunden.         personal. Mellersta Finland slås samman med
10101: Med reformen försökte man öka länsförvalt-             domkretsen för Tavastehus förvaltningsdom-
10102: ningens effektivitet och resultat. Ett annat mål är    stol. Det garanteras att tjänsteförhållandet för
10103: att förstärka länsstyrelsernas ställning som regio-    personalen vid länsrätterna fortsätter vid förvalt-
10104: nala förvaltningsmyndigheter, att koncentrera          ningsdomstolarna och de arrangeras enligt före-
10105: förvaltningsuppgifterna tilllänsstyrelserna samt       slagna 26 och 27 § lagen om förvaltningsdom-
10106: att överföra de uppgifter som kräver att medbor-       stolarna. Innehavare av domartjänster vid läns-
10107: garna personligen besöker en myndighet tilllo-         rätter som slås samman utnämns till motsvaran-
10108: kalnivån. En personalpolitisk princip är att per-      de domartjänster vid förvalt);lingsdomstolar efter
10109: sonalens arbetsplatser skall tryggas under             ett anmälningsförfarande. Ovrig personai över-
10110: övergångsperioden. Förväntade inbesparingar            går och deras tjänster överförs till vederbörande
10111: har uppnåtts på så sätt att personai har överflyt-     förvaltningsdomstol. Med stöd av dessa bestäm-
10112: tats tili andra ämbetsverk och den naturliga av-       melser kan nuvarande innehavare av domar-
10113: gången har utnyttjats. Personalen vid länsstyrel-      tjänsterna (6) vid Mellersta Finlands länsrätt bli
10114: serna har minskat från l 919 personer år 1993 till     utnämnda tili de domartjänster som inrättas vid
10115: 1 140 detta år, dvs. med ca 41 %.                      Tava~tehus eller även Kuopio förvaltningsdom-
10116:    Vid den tidigare länsstyrelsen i Mellersta Fin-     stol. Ovrig personai vid Mellersta Finlands läns-
10117: lands Iän - nu Jyväskylä serviceenhet för läns-        rätt (föredragande och kanslipersonal, 11) över-
10118: styrelsen i Västra Finlands Iän - har personalen       går med deras samtycke och deras tjänster över-
10119: minskat med 36% under åren 1993-1997. Per-             förs tili Tavastehus förvaltningsdomstol. Andra
10120: sonalen har minskat i alla personalgrupper, dvs.       personalarrangemang som stöder sig på tjänste-
10121: även i de tjänster som förutsätter juristutbild-       mannalagstiftning är även möjliga.
10122: ning. Framför allt har personalen minskats ge-             Justitieministeriet har börjat bereda övergång-
10123: nom att tjänster överförts till andra ämbetsverk       en av personalen vid länsrätterna. Personalen vid
10124: på samma ort. Enskilda tjänster har även över-         Mellersta Finlands, S:t Michels och Norra Kare-
10125:                                           KK 1068/1998 vp                                               5
10126: 
10127: lens länsrätter har redan hörts på deras beredvil-      I Mellersta Finland kommer även i fortsätt-
10128: lighet att övergå tili en ny förvaltningsdomstol     ningen att finnas de jurist- och övriga tjänster
10129: eller något annat ställe inom rättsväsendet eller    som behovs inom statsförvaltningen. Vad angår
10130: någon annan statlig tjänst. Under beredningen        de ämbetsverk och funktioner som nedläggs är
10131: utreds vilka behov ämbetsverken inom justitie-       man tvungen att överföra tjänster tili sådana
10132: ministeriets förvaltningsområde (domstolar,          orter där det råder brist på nödvändig personal.
10133: åklagarämbeten, utsökningsämbeten och rätts-         De ändringar i statliga organisationen som redan
10134: hjälpsbyråer) på orterna och i närmaste omgiv-       genomförts eller bereds som bäst innebär inte att
10135: ningen har och huruvida de kan ta emot tjänste-      Mellersta Finland hamnar i en sämre ställning
10136: män från de länsrätter som nedläggs. Det utreds      jämfört med övriga Finland. I samband med
10137: även om det är möjligt att övergå tili ett ämbets-   omorganiseringen har det varit möjligt att främja
10138: verk inom ett annat förvaltningsområde. Avsik-       att juristerna övergår tili nya tjänster utan att det
10139: ten är att en tjänsteman skall kunna välja en        har varit nödvändigt att säga upp någon.
10140: tjänst vid ett statligt ämbetsverk på den nuvaran-
10141: de tjänsteorten eller en ort i dess närhet.
10142: 
10143:      Helsingforsden 27 oktober 1998
10144: 
10145:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
10146:                                           KK 1069/1998 vp
10147: 
10148: Kirjallinen kysymys 1069
10149: 
10150: 
10151: 
10152: 
10153:                                   Juha Karpio /kok: Aikuisväestön hammashoidosta
10154: 
10155: 
10156: 
10157:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10158: 
10159:    Aikuisväestön hammashoidon järjestelyä ei         terveyskeskuksissa käynnistyvää suun tervey-
10160: ole vieläkään saatettu hyväksyttävälle tasolle.      denhuollon kehittämishanketta. Tämän hank-
10161: Vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneet saavat sai-     keen alustavissakaan suunnitelmissa ei ole esitet-
10162: rausvakuutuksesta perushammashoitoonsa tu-           ty keinoja, miten väestö käyttäisi riittävän ajois-
10163: kea. Tätä vanhempien kohdalla tukea myönne-          sa palveluja, joita on pidettävä ehkäisevän ja
10164: tään väliaikaisen lain nojalla vain tutkimukseen     siten järkevän hammashoidon keskeisenä seik-
10165: ja siten, että tukea voi saada vain joka kolmas      kana.
10166: vuosi. Kuitenkin suurimman osan aikuisväestöä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10167: tulee käydä hammaslääkärin tutkimuksissa riit-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10168: tävän usein ja säännöllisesti, mikä on pitkällä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10169: tähtäimellä kansantaloudellisesti järkevää.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10170:    Kuitenkaan sosiaali- ja terveysministeri ei ole
10171: esittänyt edellä mainittua rajoitusta poistetta-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10172: vaksi vuoden 1999 budjetin osalta. Korostetta-               ryhtyä, jotta aikuisväestön hammashuol-
10173: koon, että perusteena ei voida pitää muutamissa              lon rajoitukset poistettaisiin ensi tilassa?
10174:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
10175: 
10176:                                           Juha Karpio /kok
10177: 
10178: 
10179: 
10180: 
10181: 280043
10182: 2                                           KK 1069/1998 vp
10183: 
10184: 
10185: 
10186: 
10187:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10188: 
10189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja ennalta
10190: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ehkäisevästä hoidosta korvataan 75 prosenttia
10191: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kansaneläkelaitoksen vahvistaman korvaustak-
10192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-         san mukaisesta määrästä. Muusta hammaslää-
10193: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kärinpalkkiosta korvataan 60 prosenttia kor-
10194: 1069:                                                  vaustaksan määrästä lukuun ottamatta rintama-
10195:                                                        veteraaneille maksettavia korvauksia, jotka ovat
10196:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ehkäisevästä hoidosta, tutkimuksesta ja proteet-
10197:         ryhtyä, jotta aikuisväestön hammashuol-        tisista toimenpiteistä 100 prosenttia korvaustak-
10198:         lon rajoitukset poistettaisiin ensi tilassa?   san mukaisesta määrästä. Toukokuun alusta
10199:                                                        1998 lukien rintamaveteraaneille korvataan
10200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           myös 50 prosenttia hammasproteesien teknisestä
10201: vasti seuraavaa:                                       työstä.
10202:                                                            Kansanterveyslainsäädännön          perusteella
10203:    Sairausvakuutus korvaa osan yksityislääkärin        myös kunnilla on vastuu aikuisväestön hammas-
10204: tai muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käy-          huollonjärjestämisestä asukkailleen. Kansanter-
10205: töstä aiheutuneista kustannuksista. Sairausva-         veysasetuksen perusteella kunnan on ensisijaises-
10206: kuutuslain perusteella sairaanhoitona korvataan        ti järjestettävä vuonna 1956 ja sen jälkeen synty-
10207: osa hampaiden hoitokuluista silloin, kun kyse on       neiden henkilöiden sekä pään ja kaulan alueelle
10208: hammaslääkärin suorittamasta järjestelmällisen         sädehoitoa saaneiden potilaiden hampaiden tut-
10209: hammashuollon periaatteita noudattavan suun            kimus ja hoito.
10210: ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon lääkärin-               Edellä mainitut sairausvakuutuslain säännök-
10211: palkkioista, lääkärin määräämistä laboratorio-         set aikuisväestön hammashuollosta ovat edus-
10212: ja röntgentutkimuksista sekä lääkkeistä ja mat-        kunnan hyväksymiä siten, että hammashoidon
10213: koista. Oikomishoitoa, proteettisia toimenpitei-       korvaamisen laajentaminen koskemaan koko
10214: tä ja hammasteknisiä kustannuksia ei kuiten-           väestöä on siirretty 31.12.1999 saakka. Vastauk-
10215: kaan korvata sairausvakuutuksesta.                     sessaan hallituksen esitykseen eduskunta on
10216:     Edellä mainittuihin hammashoidon korvauk-          edellyttänyt selvitettäväksi vuoteen 2000 men-
10217: siin on oikeus sairausvakuutuslain 5 b §:n perus-      nessä nyt lepäämässä olevan aikuisväestön ham-
10218: teella vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneillä va-      mashuollon korvausta koskevan lainsäädäntö-
10219: kuutetuilla. Hammashoidon sairausvakuutus-             kokonaisuuden.
10220: lain mukaiseen korvaukseen oikeutettujen piiriä            Hallituksen esitys sairausvakuutuslain muut-
10221: laajennettiin lokakuun alusta 1997 lukien siten,       tamiseksi pohjautui sosiaali- ja terveysministe-
10222: että myös ennen vuotta 1956 syntyneillä vakuute-       riön vuonna 1996 asettaman Aikuisväestön ham-
10223: tuilla on oikeus saada korvaus joka kolmas vuosi       mashuoltotyöryhmän (STM 1996:13) selvityk-
10224: hammaslääkärin suorittamasta suun ja hampai-           seen. Yhtenä ehdotuksena oli kuntien hammas-
10225: den tutkimuksesta ja ennalta ehkäisevästä hoi-         huoltopalvelujen tehostaminen. Tämän mukai-
10226: dosta.                                                 sesti eduskunnan lausuman perusteella sosiaali-
10227:     Edellä todetun lisäksi kaikki vakuutetut ovat      ja terveysministeriö on käynnistänyt Stakesin
10228: oikeutettuja sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momen-        kanssa suun terveydenhuollon kehittämishank-
10229: tin perusteella hammashoidon korvauksiin, jos          keen vuosille 1998-2000 tarkoituksenaan selvit-
10230: hoito on välttämätöntä jonkin muun sairauden           tää tarkemmin eduskunnan edellyttämällä taval-
10231: takia tai tarpeen säde- tai sytostaattihoidon          la aikuisväestön hammashoidonjärjestämismah-
10232: vuoksi. Hammashoitoa korvataan erillisen lain          dollisuuksia. Tavoitteena on selvittää, voidaan-
10233: perusteella myös henkilölle, jolla on rintamasoti-     ko käytettävissä olevat voimavarat suunnata ny-
10234: las-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraani tun-    kyistä kattavammin vastaamaan väestön ter-
10235: nus.                                                   veystarpeita suun ja hampaiden terveydenhuol-
10236:                                           KK 1069/1998 vp                                            3
10237: 
10238: lossa, kehittää hammashuollon kustannusvas-         markalla ja vuonna 1999 258 miljoonalla markal-
10239: taavuutta ja tiivistää yhteistyötä muun tervey-     la. Kansaneläkelaitoksen elokuussa 1998 teke-
10240: denhuollon kannalta. Sosiaali- ja terveysministe-   män arvion mukaan sairausvakuutuskorvausjär-
10241: riön tavoitteena on suunnata käytettävissä ole-     jestelmän laajentaminen koko väestöä koskevak-
10242: vat hammashuollon voimavarat sinne, missä tar-      si vuonna 2000 merkitsisi, että hammashoidon
10243: ve on suurin. Kehittämishankkeeseen on valittu      kustannusten kasvaisivat 295 miljoonalla mar-
10244: kokeilukunniksi Posio, Jyväskylä, Mikkeli, Si-      kalla,jos voimassa oleva korvaustaso säilytettäi-
10245: poo, Hämeenlinna, Kokkola, Vaasa, Uusikau-          siin eli hammashoidon kustannuksista korvattai-
10246: punki, Seinäjoki ja Vantaa. Harkittavaksi tulee     siin edellä esitetyin tavoinjoko 75 tai 60 prosent-
10247: myös kokeilla, voitaisiinko sairausvakuutuksen      tia. Toisin sanoen hammashoidon korvattavat
10248: korvauskäytäntöä soveltaa käytettäväksi kokei-      kustannukset vuonna 2000 olisivat kansaneläke-
10249: lukunnissa.                                         laitoksen arvion mukaan 517 miljoonaa mark-
10250:    Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan           kaa,jos korvausjärjestelmä laajennettaisiin koko
10251: hammashoidon sairausvakuutuskorvaukset oli-         väestöä koskevaksi.
10252: vatvuonna l997yhteensä l89,7miljoonaamark-             Sosiaali- ja terveysministeriön pitkän aikavä-
10253: kaa, mistä määrästä ennen vuotta 1956 syntynei-     lin tavoiteohjelmassa Terveyttä kaikille vuoteen
10254: den tutkimusten ja ennalta ehkäisevän hoidon        2000 asetetaan hammashuollon kehittämisen
10255: korvaukset olivat 8,5 miljoonaa markkaa ajan-       painopisteeksi aikuisväestön hammashuollon
10256: jaksolla l.l 0.-3l.l2.1997. Kansaneläkelaitok-      parantaminen ja erityisesti sen peittävyyden li-
10257: sen arvion mukaan voimassa olevan korvausjär-       sääminen. Jatkotoimenpiteistä on syytä päättää
10258: jestelmän perusteella hammashoidon kustan-          sen jälkeen, kun suun terveydenhuollon kehittä-
10259: nuksia korvataan vuonna 1998 243 miljoonalla        mishanke on valmistunut.
10260: 
10261:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
10262:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10263: 4                                          KK 1069/1998 vp
10264: 
10265: 
10266: 
10267: 
10268:                                         Tili Riksdagens Talman
10269: 
10270:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dantag av ersättningar till frontveteraner som för
10271: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        profylaktisk vård, undersökning och protetiska
10272: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      åtgärder ersätts till 100 % av beloppet i ersätt-
10273: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr             ningstaxan. Vid ingången av maj 1998 ersätts
10274: 1069:                                                 frontveteraner även till50% av det tekniska ar-
10275:                                                       betet med tandproteser.
10276:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           På basis av folkhälsolagstiftningen har även
10277:        ta för att begränsningarna av tandvården       kommunerna ansvar för att ordna tandvård för
10278:        för den vuxna befolkningen med det sna-        den vuxna befolkningen bland invånarna. På ba-
10279:        raste skall undanröjas?                        sis av folkhälsoförordningen skall kommunen
10280:                                                       ordna undersökning och vård av tänderna för i
10281:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         första hand de personer som är födda 1956 och
10282: anföra följande:                                      senare, samt för patienter som har fått strålbe-
10283:                                                       hand1ing av huvudet och halsen.
10284:     Sjukförsäkringen ersätter en del av kostnader-        Sjukförsäkringslagens ovan nämnda bestäm-
10285: na för anlitandet av en privatläkare eller någon      melser om tandvård för den vuxna befolkningen
10286: annan privat sjukvårdsservice. På basis av sjuk-      har godkänts av riksdagen så, att utvidgningen
10287: försäkringslagen ersätts en del av tandvårdskost-     av tandvårdsersättningarna så att de gäller hela
10288: naderna som sjukvård då det är fråga om läkar-        befolkningen har skjutits upp till 31.12.1999. 1
10289: arvoden för sådan undersökning och behandling         sitt svar på regeringens proposition har riksda-
10290: av mun och tänder som följer den systematiska         gen förutsatt att man före år 2000 utreder den
10291: tandvårdens principer, av läkare föreskrivna 1a-      vilande lagstiftningshelhet som gäller ersättning
10292: boratorie- och röntgenundersökningar samt lä-         av tandvård för vuxenbefolkningen.
10293: kemedel och resor. Tandreglering, protetiska åt-          Regeringens proposition med förslag till lag
10294: gärder och tandtekniska kostnader ersätts dock        om ändring av sjukförsäkringslagen grundade
10295: inte av sjukförsäkringen.                             sig på en utredning (SHM 1996:13) av arbets-
10296:     Rätt till ovan nämnda tandvårdsersättningar       gruppen för tandvård för den vuxna befolkning-
10297: har enligt 5 b § sjukförsäkringslagen försäkrade      en som social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
10298: födda 1956 och därefter. Gruppen av personer          1996. Ett förslag var att kommunernas tand-
10299: berättigade till tandvårdsersättning enligt sjuk-     vårdstjänster skall effektiveras. 1 enlighet med
10300: försäkringslagen utvidgades vid ingången av ok-       detta har social- och hälsovårdsministeriet på
10301: tober 1997 så att även försäkrade som är födda        basis av riksdagens uttalande tillsammans med
10302: före 1956 har rätt att vart tredje år få ersättning   Stakes inlett ett projekt för utvecklande av mun-
10303: för undersökning av mun och tänder och för            och tandvården för åren 1998-2000 i syfte att på
10304: profylaktisk vård som utförs av en tandläkare.        det sätt som riksdagen förutsätter närmare utre-
10305:     Utöver det ovan sagda är alla försäkrade på       da möjligheterna att anordna tandvård för den
10306: basis av 5 § 2 mom. sjukförsäkringslagen berätti-     vuxna befolkningen. Målet är att utreda om de
10307: gade till tandvårdsersättningar, om vården är         disponibla resurserna på ett mer täckande sätt än
10308: nödvändig på grund av någon annan sjukdom             för närvarande kan inriktas så att de motsvarar
10309: eller strålbehandling eller behandling med cyto-      befolkningens behov av mun- och tandvård, att
10310: statika. Tandvård ersätts på basis av en separat      utveckla kostnadsmotsvarigheten i tandvården
10311: lag även när det gäller personer som har front-       och att intensifiera samarbetet med den övriga
10312: manna-, fronttjänst-, front- eller veterantecken.     hälso- och sjukvården. Social- och hälsovårdsmi-
10313:     Undersökning av mun och tänder samt profy-        nisteriet har som mål att koncentrera de tillgäng-
10314: laktisk vård ersätts till 75% av beloppet enligt      liga tandvårdsresurserna där behovet är som
10315: den ersättningstaxa som fastställts av folkpen-       störst. Till utvecklingsprojektet har som försöks-
10316: sionsanstalten. Annat tandläkararvode ersätts         kommuner valts Posio, Jyväskylä, S:t Michel,
10317: till 60% av beloppet i ersättningstaxan med un-       Sibbo, Tavastehus, Karleby, Vasa, Nystad, Sei-
10318:                                           KK 1069/1998 vp                                               5
10319: 
10320: näjoki och Vanda. Det blir även aktuellt att prö-      ningen innebära att kostnaderna för tandvård
10321: va om ersättningsförfarandet inom sjukförsäk-          ökar med 295 milj. mk, om gällande ersättnings-
10322: ringen kan tillämpas i försökskommunerna.              nivå bibehålls, dvs. tandvårdskostnaderna er-
10323:    Enligt folkpensionsanstaltens statistik upp-        sätts på ovan anfört sätt antingen tili 75 eller
10324: gick sjukförsäkringsersättningarna för tandvård        60 %. Med andra ord skulle tandvårdskostnader
10325: 1997 tili sammanlagt 189,7 milj. mk, varav ersätt-     som skall ersättas år 2000 enligt folkpensionsans-
10326: ningar for undersökningar och profylaktisk vård        taltens uppskattning uppgå tili 517 milj. mk, om
10327: av personer födda före 1956 uppgick till8,5 milj.      ersättningssystemet utvidgas så att det gäller hela
10328: mk under perioden 1.10-31.12.1997. Enligt              befolkningen.
10329: folkpensionsanstaltens uppskattning ersätts               1 social- och hälsovårdsministeriets långsikti-
10330: tandvårdskostnader på basis av gällande ersätt-        ga målprogram "Hälsa för alla år 2000" koncen-
10331: ningssystem med 243 milj. mk 1998 och med 258          treras utvecklandet av tandvården på att förbätt-
10332: milj. mk 1999. Enligt en uppskattning som folk-        ra tandvården för den vuxna befolkningen och i
10333: pensionsanstalten gjorde i augusti 1998 skulle en      synnerhet dess omfattning. Det är skäl att besluta
10334: utvidgning av systemet med sjukfårsäkringser-          om fortsatta åtgärder sedan utvecklingsprojektet
10335: sättningar år 2000 så att det gäller hela befolk-      för mun- och tandvården slutförts.
10336: 
10337:      Helsingfors den 22 oktober 1998
10338: 
10339:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10340:                                            KK 1070/1998 vp
10341: 
10342: Kirjallinen kysymys 1070
10343: 
10344: 
10345: 
10346: 
10347:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Sosiaalisten luottojen myöntämisestä tervey-
10348:                                        denhoitokuluihin
10349: 
10350: 
10351:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10352: 
10353:    Takuu-Säätiön myöntämät lainat ovat olleet         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10354: haettavana kesäkuusta alkaen vähävaraisten ko-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10355: titalouksien perustarvikkeisiin. Tarkoitus oli,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10356: että lainalla hankittaisiin esimerkiksi kodinko-
10357: neita. Onkin käynyt ilmi, että suuri osa hakijoista             Mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja ter-
10358: tarvitsee tukea hammasremonttiin, silmälasien                veysministeriö aikoo ryhtyä, jotta suo-
10359: hankintaan ja lääkekuluihin. Hakijoista on löy-              malaisilla olisi taloudellisesta asemastaan
10360: dettävissä väliinputoajaryhmä, ennen vuotta                  riippumatta mahdollisuus käyttää ham-
10361: 1956 syntyneet, joiden suun terveydenhoitoa sai-             mashuollon palveluja ja että Takuu-Sää-
10362: rausvakuutus ei korvaa.                                      tiön myöntämät lainat voitaisiin käyttää
10363:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          alkuperäiseen tarkoitukseensa?
10364: 
10365:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
10366:                                           Liisa Hyssälä /kesk
10367: 
10368: 
10369: 
10370: 
10371: 280043
10372: 2                                            KK 1070/1998 vp
10373: 
10374: 
10375: 
10376: 
10377:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10378: 
10379:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          edellyttävät. Terveydenhuollon viranomaisten
10380: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           määräämästä terveydenhuollosta aiheutuneet
10381: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kustannukset otetaan huomioon todellisen suu-
10382: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-         ruisina. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemien
10383: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          selvitysten mukaan lääninoikeuksien ratkaisu-
10384: 1070:                                                   käytännöissä kunnilla on katsottu olevan velvol-
10385:                                                         lisuus korvata terveydenhoitomenot ainakin sil-
10386:            Mihin toimenpiteisiin sosiaali- ja ter-      loin, kun hoidon tarpeellisuudesta voidaan esit-
10387:         veysministeriö aikoo ryhtyä, jotta suo-         tää lääkärintodistus. Kyseisen ratkaisukäytän-
10388:         malaisilla olisi taloudellisesta asemastaan     nön mukaan kiireellisen hammashoidon kustan-
10389:         riippumatta mahdollisuus käyttää ham-           nukset ovat toimeentulotukeen oikeuttavia me-
10390:         mashuollon palveluja ja että Takuu-Sää-         noja, mutta muiden hoitojen osalta korvattavuus
10391:         tiön myöntämät lainat voitaisiin käyttää        riippuu hoidon tarpeellisuudesta. Tarpeellisena
10392:         alkuperäiseen tarkoitukseensa?                  hoitona on pidetty esimerkiksi purentakiskon te-
10393:                                                         kemistä ja proteesihoitoa.
10394:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Sairausvakuutuksesta korvataan osa yksityis-
10395: vasti seuraavaa:                                        lääkärin tai muun yksityisen sairaanhoitopalve-
10396:                                                         lun käytöstä aiheutuneista kustannuksista. Sai-
10397:    Takuu-Säätiön sosiaalisessa luotossa, jonka          rausvakuutuslain perusteella sairaanhoitona
10398: toimintaperiaatteet sosiaali- ja terveysministeriö      korvataan osa hampaiden hoitokuluista silloin,
10399: on hyväksynyt, takaus myönnetään Raha-auto-             kun kyse on hammaslääkärin suorittamasta jär-
10400: maattiyhdistyksen avustusten turvin sosiaalisin         jestelmällisen hammashuollon periaatteita nou-
10401: perustein pankista otettavalle lainalle. Sosiaalis-     dattavan suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoi-
10402: ta luottoa hakiessaan hakijan tulee ensin selvit-       don lääkärinpalkkioista, lääkärin määräämistä
10403: tää mahdollisuutensa saada toimeentulotukea             laboratorio- ja röntgentutkimuksista sekä lääk-
10404: hankinnan rahoittamiseen. Takuu-Säätiön so-             keistä ja matkoista. Oikomishoitoa, proteettisia
10405: siaalinen luotto on tarkoitettu pienituloisille ja      toimenpiteitä ja hammasteknisiä kustannuksia ei
10406: vähävaraisille henkilöille tilanteisiin, jolloin hei-   kuitenkaan korvata sairausvakuutuksesta.
10407: dän itsenäiseen selviytymiseen tarvittaviin han-           Edellä mainittuihin hammashoidon korvauk-
10408: kintoihin ei ole käytettävissä muuta kohtuuhin-         siin on oikeus sairausvakuutuslain 5 b §:n perus-
10409: taista rahoitusta. Sosiaalinen luotto on tarkoitet-     teella vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneillä va-
10410: tu sellaisten hankintojen rahoitukseen, joihin ei       kuutetuilla. Hammashoidon sairausvakuutus-
10411: myönnetä toimeentulotukea tai joka ei kuulu             lain mukaiseen korvaukseen oikeutettujen piiriä
10412: jonkin muun sosiaalietuuden piiriin. Tämä luot-         laajennettiin lokakuun alusta 1997 lukien siten,
10413: to sijoittuu sosiaaliturvan ja rahoitusmarkkinoi-       että ennen vuotta 1956 syntyneillä vakuutetuilla
10414: den rajapintaan. Sosiaalisen Juototuksen kokeilu        on oikeus saada korvaus joka kolmas vuosi ham-
10415: on alkanut kesäkuussa 1998. Käynnissä olevan            maslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden
10416: kokeilun tarkoituksena on hankkia tietoa erityi-        tutkimuksesta ja ennalta ehkäisevästä hoidosta.
10417: sesti sosiaalisen Juototuksen tarpeesta, kohde-            Edellä todetun lisäksi kaikki vakuutetut ovat
10418: ryhmistä sekä sen sosiaalisesta ja taloudellisesta      oikeutettuja sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momen-
10419: merkityksestä.                                          tin perusteella hammashoidon korvauksiin, jos
10420:    Hammashoidosta aiheutuneet kustannukset              hoito on välttämätöntä jonkin muun sairauden
10421: tulisi ottaa huomioon toimeentulotuessa tervey-         tai tarpeen, säde- tai sytostaattihoidon takia.
10422: denhuoltomenoina siltä osin kuin niitä ei korvata       Hammashoito korvataan erillisen lain perusteel-
10423: sairausvakuutuslain perusteella. Yksityisistä ter-      la myös henkilölle, jolla on rintamasotilas-, rinta-
10424: veydenhuollon palveluista aiheutuvat kustan-            mapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus.
10425: nuksetkin voidaan huomioida, jos erikoishoidon             Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja ennalta
10426: tarve tai hoidon kiireellisyys sitä perustellusti       ehkäisevästä hoidosta korvataan 75 prosenttia
10427:                                            KK 1070/1998 vp                                            3
10428: 
10429: kansaneläkelaitoksen vahvistaman korvaustak-          Jossa, kehittää hammashuollon kustannusvas-
10430: san mukaisesta määrästä. Muusta hammaslää-            taavuutta ja tiivistää yhteistyötä muun tervey-
10431: kärinpalkkiosta korvataan 60 prosenttia kor-          denhuollon kannalta. Sosiaali- ja terveysministe-
10432: vaustaksan määrästä lukuun ottamatta rintanla-        riön iavoitteena on suunnata käytettävissä ole-
10433: veteraaneille maksettavia korvauksia, jotka ovat      vat hammashuollon voimavarat sinne, missä tar-
10434: ehkäisevästä hoidosta, tutkimuksesta ja proteet-      ve on suurin. Kehittämishankkeeseen on valittu
10435: tisista toimenpiteistä 100 prosenttia korvaustak-     kokeilukunniksi Posio, Jyväskylä, Mikkeli, Si-
10436: san mukaisesta määrästä. Toukokuun alusta             poo, Hämeenlinna, Kokkola, Vaasa, Uusikau-
10437: 1998 lukien rintamaveteraaneille korvataan            punki, Seinäjoki ja Vantaa. Harkittavaksi tulee
10438: myös 50 prosenttia hammasproteesien teknisestä        myös kokeilla, voitaisiinko sairausvakuutuksen
10439: työstä.                                               korvauskäytäntöä soveltaa käytettäväksi kokei-
10440:     Kansanterveyslainsäädännön          perusteella   lukunnissa.
10441: myös kunnilla on vastuu aikuisväestön hammas-            Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan
10442: huollonjärjestämisestä asukkailleen. Kansanter-       hammashoidon sairausvakuutuskorvaukset oli-
10443: veysasetuksen perusteella kunnan on ensisijaises-     vat vuonna 1997 yhteensä 189,7 miljoonaa mark-
10444: ti järjestettävä vuonna 1956 ja sen jälkeen synty-    kaa, mistä määrästä ennen vuotta 1956 syntynei-
10445: neiden henkilöiden sekä pään ja kaulan alueelle       den tutkimusten ja ennalta ehkäisevän hoidon
10446: sädehoitoa saaneiden potilaiden hampaiden tut-        korvaukset olivat 8,5 miljoonaa markkaa ajan-
10447: kimus ja hoito.                                       jaksolla 1.10.-31.12.1997. Kansaneläkelaitok-
10448:     Edellä mainitut sairausvakuutuslain säännök-      sen arvion mukaan voimassa olevan korvausjär-
10449: set aikuisväestön hammashuollosta ovat edus-          jestelmän perusteella hammashoidon kustan-
10450: kunnan hyväksymiä siten, että hammashoidon            nuksia korvataan vuonna 1998 243 miljoonalla
10451: korvaamisen laajentaminen koskemaan koko              markalla ja vuonna 1999 258 miljoonalla mar-
10452: väestöä on siirretty 31.12.1999 saakka. Vastauk-      kalla. Kansaneläkelaitoksen elokuussa 1998 te-
10453:  sessaan hallituksen esitykseen eduskunta on          kemän arvion mukaan sairausvakuutuskorvaus-
10454: edellyttänyt selvitettäväksi vuoteen 2000 men-        järjestelmän laajentaminen koko väestöä koske-
10455: nessä nyt lepäämässä olevan aikuisväestön ham-        vaksi vuonna 2000 merkitsisi, että hammashoi-
10456: mashuollon korvausta koskevan lainsäädäntö-           don kustannusten kasvaisivat 295 miljoonalla
10457:  kokonaisuuden.                                       markalla, jos voimassa oleva korvaustaso säily-
10458:     Hallituksen esitys sairausvakuutuslain muut-      tettäisiin eli hammashoidon kustannuksista kor-
10459:  tamiseksi pohjautui sosiaali- ja terveysministe-     vattaisiin edellä esitetyin tavoin joko 75 tai 60
10460:  riön vuonna 1996 asettaman Aikuisväestön ham-        prosenttia. Toisin sanoen hammashoidon kor-
10461:  mashuoltotyöryhmän (STM 1996:13) selvityk-           vattavat kustannukset vuonna 2000 olisivat kan-
10462:  seen. Yhtenä ehdotuksena oli kuntien hammas-         saneläkelaitoksen arvion mukaan 517 miljoonaa
10463:  huoltopalvelujen tehostaminen. Tämän mukai-          markkaa, jos korvausjärjestelmä laajennettaisiin
10464:  sesti eduskunnan lausuman perusteella sosiaali-      koko väestöä koskevaksi.
10465: ja terveysministeriö on käynnistänyt Stakesin            Sosiaali- ja terveysministeriön pitkän aikavä-
10466:  kanssa suun terveydenhuollon kehittämishank-         lin tavoiteohjelmassa Terveyttä kaikille vuoteen
10467:  keen vuosille 1998-2000 tarkoituksenaan selvit-      2000 asetetaan hammashuollon kehittämisen
10468:  tää tarkemmin eduskunnan edellyttämällä taval-       painopisteeksi aikuisväestön hammashuollon
10469:  la aikuisväestön hammashoidonjärjestämismah-         parantaminen ja erityisesti sen peittävyyden li-
10470:  dollisuuksia. Tavoitteena on selvittää, voidaan-     sääminen. Jatkotoimenpiteistä on syytä päättää
10471:  ko käytettävissä olevat voimavarat suunnata ny-      sen jälkeen, kun suun terveydenhuollon kehittä-
10472:  kyistä kattavarumin vastaamaan väestön ter-          mishanke on valmistunut.
10473:  veystarpeita suun ja hampaiden terveydenhuoi-
10474: 
10475:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
10476: 
10477:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10478: 4                                            KK 1070/1998 vp
10479: 
10480: 
10481: 
10482: 
10483:                                           Ti/1 Riksdagens Talman
10484: 
10485:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        myndigheterna påbjudit beaktas tili sin faktiska
10486: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          storlek. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
10487: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        utredningar har länsrätterna i sin beslutspraxis
10488: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr             ansett att kommunerna är skyldiga att ersätta
10489: 1070:                                                   hälso- och sjukvårdsutgifterna åtminstone när
10490:                                                         ett läkarintyg kan uppvisas över behovet av vård.
10491:            Vilka åtgärder ämnar social- och häl-        Enligt denna beslutspraxis är kostnaderna för
10492:         sovårdsministeriet vidta för att finländar-     akut tandvård sådana utgifter som berättigar till
10493:         na oberoende av ekonomisk ställning             utkomststöd, meni fråga om andra behandlingar
10494:         skall ha möjlighet att anlita tandvårdsser-     beror det på hur nödvändig vården är om kostna-
10495:         vice och för att de lån som Garanti-Stif-       derna ersätts. Som nödvändiga behandlingar har
10496:         telsen beviljar skall kunna användas för        betraktats bl.a. bettskena och protes.
10497:         sitt ursprungliga ändamål?                         Sjukförsäkringen ersätter en del av kostnader-
10498:                                                         na för anlitande av privatläkare eller annan pri-
10499:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vat sjukvård. Med stöd av sjukförsäkringslagen
10500: anföra följande:                                        ersätts som sjukvård en del av kostnaderna för
10501:                                                         tandvård när det är fråga om läkararvoden för
10502:     Garanti-Stiftelsens sociala kredit, vars verk-      undersökning och behandling av mun och tänder
10503: samhetsprinciper social- och hälsovårdsministe-         enligt den systematiska tandvårdens principer,
10504: riet har godkänt, innebär att understöd från Pen-       av tandläkare föreskrivna laboratorie- och rönt-
10505: ningautomatföreningen används för att ställa            genundersökningar samt läkemedel och resor.
10506: borgen för lån som på sociala grunder tas i en          Regleringsvård, protetiska åtgärder och tandtek-
10507: bank. Den som ansöker om social kredit skall            niska kostnader ersätts dock inte av sjukförsäk-
10508: först utreda sina möjligheter att få utkomststöd        ringen.
10509: för att finansiera anskaffningen i fråga. Garanti-          Rätt tili ovan nämnda tandvårdsersättningar
10510: Stiftelsens sociala kredit är avsedd för mindre         har med stöd av 5 b § sjukförsäkringslagen för-
10511: bemedlade personer med små inkomster i en si-           säkrade som är födda 1956 och därefter. Kretsen
10512: tuation där de inte har tillgång tili annan finansie-   av dem som enligt sjukförsäkringslagen är berät-
10513: ring tili skäligt pris för anskaffningar som är         tigade till ersättning för tandvård utvidgades i
10514: nödvändiga för att de skall klara sig själva. Den       början av oktober 1997 så att de som är födda
10515: sociala krediten är avsedd för finansieringen av        före 1956 har rätt att få ersättning för av tandlä-
10516: sådana anskaffningar för vilka utkomststöd inte         kare utförd undersökning av mun och tänder och
10517: beviljas och som inte omfattas av någon annan           profylaktisk vård vart tredje år.
10518: social förmån. Denna kredit placerar sig i gräns-          Utöver det som konstateras ovan är alla för-
10519: landet mellan social trygghet och den finansiella       säkrade med stöd av 5 § 2 mom. sjukförsäkrings-
10520: marknaden. Försöket med social kredit inleddes          lagen berättigade tili ersättningar för tandvård,
10521: i juni 1998. Syftet med det pågående försöket är        om vården är nödvändig för botande av någon
10522: att få kunskap i synnerhet om behovet av social         annan sjukdom eller något annat behov, strålbe-
10523: kreditbevilining, målgrupperna samt kreditens           handling eller behandling med cytostatika. Med
10524: sociala och ekonomiska betydelse.                       stöd av en särskild lag ersätts också tandvård för
10525:     Kostnaderna för tandvård borde beaktas i ut-        personer som har frontmanna-, fronttjänst-,
10526: komststödet som hälso- och sjukvårdsutgifter till       front- eller veterantecken.
10527: den del de inte ersätts med stöd av sjukförsäk-            Undersökning samt förebyggande vård av
10528: ringslagen. Även kostnader för privat hälso- och        mun och tänder ersätts med 75% av beloppet
10529: sjukvård kan beaktas, om det på goda grunder            enligt den av folkP.ensionsan-stalten fastställda
10530: kan hävdas att behovet av specialvård eller bråd-       ersättningstaxan. Ovriga tandläkararvoden er-
10531: skande vård förutsätter det. Kostnaderna för            sätts med 60 % av beloppet enligt ersättningstax-
10532: hälso- och sjukvård som hälso- och sjukvårds-           an med undantag för de ersättningar som betalas
10533:                                              KK 1070/1998 vp                                               5
10534: 
10535: tili frontveteranerna och som för förebyggande            utveckla tandvårdens kostnadsmotsvarighet och
10536: vård, undersökning och protetiska åtgärder är             att intensifiera samarbetet med avseende på an-
10537: 100% av beloppet enligt ersättningstaxan. Från            nan hälso- och sjukvård. Social- och hälsovårds-
10538: början av maj 1998 ersätts frontveteranerna ock-          ministeriets mål är aii rikta de tiil buds stäende
10539: så för 50% av det tekniska arbetet med tandpro-           resurserna för tandvården dit där behovet är som
10540: teser.                                                    störst. Tili f6rsökskommuner för utvecklings-
10541:     Med stöd av folkhälsolagstiftningen är kom-           projektet har utsetts Posio, Jyväskylä, S:t Michel,
10542: munerna också ansvariga för att ordnandet av              Sibbo, Tavastehus, Karleby, Vasa, Nystad, Sei-
10543: tandvård för sina vuxna invånare. Med stöd av             näjoki och Vanda. Man bör också fundera på om
10544: folkhälsoförordningen skall kommunen ordna                sjukförsäkringens ersättningspraxis kan applice-
10545: undersökning och vård av tänderna för i första            ras i försökskommunerna.
10546: hand de personer som är f6dda efter 1956 samt                 Enligt folkpensionsanstaltens statistik upp-
10547: för patienter som fått strålbehandling av huvudet         gick sjukförsäkringsersättningarna för tandvård
10548: och halsen.                                               tili sammanlagt 189,7 milj. mk 1997, varaversätt-
10549:     Riksdagen har godkänt ovan nämnda bestäm-             ningarna för undersökningar och f6rebyggande
10550: melser om tandvård för den vuxna befolkningen             vård för dem som är födda före 1956 var 8,5 milj.
10551: i sjukförsäkringslagen så att utvidgningen av er-         mk under tiden 1.10-31.12.1997. Enligt folk-
10552:  sättningen f6r tandvård skjuts fram och börjar           pensionsanstaltens uppskattning ersätts tand-
10553:  omfatta hela befolkningen f6rst den 31 december          värdskostnader på grundval av det gällande er-
10554:  1999. 1 sitt svar på regeringens proposition har         sättningssystemet med 243 milj. mk 1988 och
10555:  riksdagen förutsatt att den nu vilande lagstift-         med 258 milj. mk 1999. Enligt en uppskattning
10556:  ningshelheten som gäller ersättning för den vux-         som folkpensionsanstalten gjorde i augusti 1998
10557:  na befolkningens tandvård skall utredas före år          skulle en utvidgning av sjukförsäkringens ersätt-
10558:  2000.                                                    ningssystem tili att gälla hela befolkningen år
10559:      Regeringens proposition med förslag till lag         2000 innebära att tandvårdskostnaderna ökar
10560:  om ändring av sjukförsäkringslagen baserade sig          med 295 milj. mk, om den gällande ersättningsni-
10561:  på en utredning (SHM 1996:13) av den arbets-             vån bibehålls, dvs. tandvårdskostnaderna ersätts
10562:  grupp för den vuxna befolkningens tandvård               på ovan beskrivet sätt med antingen 75 eller
10563:  som social- och hälsovårdsministeriet tillsatte          60 %. Med andra ord skulle de tandvårdskostna-
10564:  1996. Ett förslag var att kommunernas tand-              der som ersätts är 2000 enligt folkpensionsan-
10565:  vårdsservice skulle effektiviseras. 1 enlighet med       staltens uppskattning uppgå ti11517 milj. mk, om
10566:  detta har social- och hälsovårdsministeriet på           ersättningssystemet utvidgas tili hela befolkning-
10567:  grundval av riksdagens utlåtande tillsammans             en.
10568:  med Stakes inlett ett utvecklingsprojekt som gäl-            1 social- och hälsovårdsministeriets längsikti-
10569:  ler mun- och tandvård som skall pågå 1998-               ga målprogram Hälsa för alla år 2000 läggs
10570:  2000 och som syftar tili att på det sätt som riksda-     tyngdpunkten i tandvårdens utveckling på att
10571:  gen förutsätter närmare utreda möjligheterna att         förbättra tandvården för den vuxna befolkning-
10572:  ordna tandvård för den vuxna befolkningen.               en och i synnerhet att göra den mera heltäckande.
10573:   Målet är att utreda om de tili buds stående resur-      Det är skäl att fatta beslut om vidare ätgärder
10574:  serna kan inriktas på ett mera heltäckande sätt än       efter att utvecklingsprojektet gällande mun- och
10575:  för närvarande så att de motsvarar befolkningens         tandvård har slutförts.
10576:   hälsobehov när det gäller mun- och tandvård, att
10577: 
10578:       Helsingfors den 22 oktober 1998
10579: 
10580:                                                         Social- och hälsovärdsminister Sinikka Mönkäre
10581:                                           KK 1071/1998 vp
10582: 
10583: Kirjallinen kysymys 1071
10584: 
10585: 
10586: 
10587: 
10588:                                   Mikko Elo /sd: Pääomatulojen, suuryritysten voittojen ja osinkojen
10589:                                       verotuksesta
10590: 
10591: 
10592:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10593: 
10594:    Viime vuosina Suomen valtiontaloutta on ter-      ja osingonsaajat 9 prosenttia. Suomessa siis vain
10595: vehdytetty merkittävästi ja valtion velkaantumi-     yritykset maksavat veroa 28 prosenttia ja osin-
10596: nen ollaan saamassa kuriin. Kuitenkin haitta-        gonsaajat eivät mitään. Näin ollen voidaan tode-
10597: puolena on pidettävä sitä, että valtiontaloutta on   ta, että Suomessa olisi suhteellisen helposti kerät-
10598: tervehdytetty karsimalla erilaisia menoja. Sen si-   tävissä 1,5-2 miljardia markkaa lisää verotuloja
10599: jaan uusia tuloja ei ole juurikaan vaivauduttu       käyttämällä OECD-maiden keskiarvoja osinko-
10600: etsimään, vaikka pääoma- ja osinkotulojen sekä       jen verotuksessa.
10601: yritysten voittojen verottaminen on kiistatta            Myös pääomaverotuksessa ja yritysten voitto-
10602: maassamme Euroopan alhaisinta. Samanaikai-           jen verotuksessa Suomessa on käytössä hyvin
10603: sesti palkan- ja eläkkeensaajien verotus on jäänyt   alhainen vero muihin läntisiin teollisuusmaihin
10604: erääksi Euroopan kireimmistä. Esimerkiksi vii-       verrattuna. Pääomavero on yhdessä Norjan
10605: me vuonna pörssiyhtiöt maksoivat osinkoja yh-        kanssa tiettävästi maailman alhaisin, ja myös
10606: teensä noin II miljardia markkaa, josta osinko-      yritysten verotuksen osalta Suomessa käytössä
10607: jen saajat eivät maksaneet ollenkaan veroja. Puo-    oleva 28 prosentin verokanta on hyvin alhainen.
10608: let näistä osinkotuloista meni ulkomaille. Tänä      Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, että Suo-
10609: vuonna osinkojen määrän ennustetaan edelleen         messa olisi helposti kerättävissä 5-8 miljardia
10610: nousevan ja ensi vuonna osinkoja arvellaan mak-      markkaa lisää verotuloja korottamalla maamme
10611:  settavan noin I6 miljardia markkaa.                 osinkojen, pääomien ja yritysten voittojen vero-
10612:     Ruotsin osakesäästäjien selvityksen mukaan       tus kohtuulliselle kansainväliselle tasolle.
10613:  Suomen osinkotulot ovat vähiten verotettuja.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10614:  Tämä johtuu siitä, että maassamme toteutettiin      tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
10615:  osana kokonaisverouudistusta ns. yhtiöveron         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10616:  hyvitysjärjestelmä. Näin ollen osingonsaajat ei-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10617:  vät joudu ollenkaan maksamaan osingoistaan
10618:  veroja, päinvastoin kuin useimmissa läntisissä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10619:  teollisuusmaissa, joissa osinkotulojen verotus              ryhtyä pääomatulojen, suuryritysten
10620:  nousee varsin monessa tapauksessa osingonsaa-               voittojen sekä osinkojen verotuksen ko-
10621: jantulojen mukaan. EU-maissa yritykset maksa-                rottamiseksi kohtuulliselle kansainväli-
10622:  vat keskimäärin 34 prosenttia veroa osingoistaan            selle tasolle?
10623: 
10624:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
10625: 
10626:                                              Mikko Elo /sd
10627: 
10628: 
10629: 
10630: 
10631:  280043
10632: 2                                          KK 1071/1998 vp
10633: 
10634:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10635: 
10636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        si osingot ovat Suomen verojärjestelmässä sa-
10637: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         massa asemassa kuin muutkin pääomatulot eli
10638: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       niistä maksetaan pääomaverokannan mukainen
10639: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            vero, mutta vain kertaalleen. On totta, että osin-
10640: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         gonsaajan näkökulmasta osinkotulon verotus
10641: 1071:                                                 näyttää kevyeltä kansainvälisesti vertaillen. Siksi
10642:                                                       olen tehnyt ehdotuksen osingonsaajan 0-vero-
10643:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuksen nostamiseksi esimerkiksi 12 %:iin. Tämä
10644:        ryhtyä pääomatulojen, suuryritysten            on saanut kannatusta mutta myös vastustusta.
10645:        voittojen sekä osinkojen verotuksen ko-        Esillä on ollut myös pääomatuloveroprosentin-
10646:        rottamiseksi kohtuulliselle kansainväli-       nosto, mikä on saanut samankaltaisen vastaan-
10647:        selle tasolle?                                 oton. Osinkosijoitusten verorasitusta verrattaes-
10648:                                                       sa nostamisen vastustajat vetoavat mm. yhtiöve-
10649:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rotuksen, osinkotulon verotuksen ja luovutus-
10650: vasti seuraavaa:                                      voittojen verotuksen muodostamaan kokonai-
10651:                                                       suuteen. Heidän mielestään tällaisessa kokonais-
10652:     Vuoden 1993 alusta toteutetussa pääomavero-       vertailussa Suomi ei sijoitu erityisen keveän vero-
10653: uudistuksessa Suomi omaksui Ruotsin ja Norjan         tuksen maiden joukkoon. Yritysverotuksen ve-
10654: esimerkkien mukaisesti uuden ajattelutavan ve-        ropohja ja luovutusvoittojen verotuksen katta-
10655: rojärjestelmän kehittämisessä. Taloudellinen in-      vuus ovat tämän näkökulman perusteena.
10656: tegraatio ja pääomaliikkeiden vapauttaminen              Kansainvälisten vertailujen hankaluus koskee
10657: toivat mukanaan uusia haasteita verojärjestel-        myös muita pääomatuloja kuin osinkoja.
10658: män kilpailukyvylle.                                  OECD-maiden verojärjestelmiä verrattaessa
10659:     Uudessajärjestelmässä keskeisenä tavoitteena      huomiota kiinnitetään usein vain veroprosenttei-
10660: oli eri pääomatulojen ja yritystulojen yhtenäinen     hin. Esimerkiksi korkotulojen ja luovutusvoitto-
10661: verotus. Veropohjat oli tarkoitus saada varsin        jen verotus on meillä suhteellisen ankaraa moniin
10662: kattaviksi niin pääomatulojen kuin yritystu1o-        muihin OECD-maihin verrattuna. Useissa mais-
10663: jenkin verotuksessa.                                  sa näennäiset veroprosentit voivat olla korkeita,
10664:     Pääomaverouudistukselle asetetut tavoitteet       mutta todellinen verotus erilaisten huojennusten
10665: on saavutettu silloisia odotuksia paremmin. Ve-       vuoksi hyvin lievää tai olematonta. Samanlainen
10666: rotulot pääomatuloista ovat kasvaneet tuntuvas-       oli tilanne meilläkin ennen verouudistuksia.
10667: ti. Erityisen merkittävää on ollut yhteisöveron          Koska työhön kohdistuvat verot ovat tällä
10668: tuoton kasvu. Luonnollisesti kehitys johtuu suu-      hallituskaudella toteutetuista yhteensä 16 miljar-
10669: relta osin viime vuosien suotuisasta talouskehi-      din kevennyksistä huolimatta edelleen korkeat,
10670: tyksestä, mutta verouudistuksen osuutta ei tule       jatkossakin käydään varmaan keskustelua siitä,
10671: myöskään vähätellä. Kun pääomat liikkuvat va-         voitaisiinko kevennysvaraa löytää muista vero-
10672: paasti, kilpailukykyisen yhteisöverokannan            lähteistä kuten pääomatuloista. Tällöin on kui-
10673: avulla yrityksiä on kannustettu toimimaan ja in-      tenkin syytä pitää mielessä tällä hallituskaudella
10674: vestoimaan Suomeen. Tällä tavoin on voitu edis-       jo toteutetut korotukset samoin kuin ne syyt,
10675: tää koko kansakunnan hyvinvointia ja parantaa         joiden vuoksi nykyiseen pääomatulojen verojär-
10676: osaltaan myös työllisyyskehitystä. Osinkojen          jestelmään on päädytty: halusimme eri sijoitus-
10677: kasvu, johon kysymyksen perusteluissa viita-          kohteita neutraalisti kohtelevan kilpailukykyi-
10678: taan, tarkoittaa samalla, että myös verotulot         sen ja selkeän järjestelmän, jonka avulla voidaan
10679: osingoista ovat kasvussa, joutuuhan yritys mak-       kannustaa maahamme tehtäviä investointeja.
10680: samaan 28 prosentin yhteisöveron jakamastaan          Järjestelmä toimii hyvin ja tuottaa verotuloja
10681: osingosta.                                            paljon enemmän kuin entinen. Kysymyksessä
10682:     Nykyjärjestelmiin on esitetty paljon kritiikkiä   tarkoitetut asiat ovat niin tärkeitä, että ne on
10683: mm. palkansaajien, eläkeläisten ja työttömien         otettava esille myös seuraavissa hallitusneuvotte-
10684: taholta. Verotusta ei ole pidetty oikeudenmukai-      luissa.
10685: sena. Kritiikki on otettava vakavasti. Esimerkik-
10686: 
10687:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
10688: 
10689:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
10690:                                             KK 1071/1998 vp                                             3
10691: 
10692: 
10693: 
10694: 
10695:                                          Tili Riksdagens Talman
10696: 
10697:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rande systemen. Beskattningen har inte ansetts
10698: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            vara rättvis. Kritiken mäste tas på allvar. Exem-
10699: medlem av statsrädet översänt följande av riks-        pelvis intar dividenderna samma ställning i Fin-
10700: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmäl nr            lands skattesystem som andra kapitalinkomster,
10701: 1071:                                                  dvs. på dem betalas skatt enligt kapitalskattesat-
10702:                                                        sen, men bara en gång. Det är sant att från divi-
10703:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         dendtagarens synvinkel förefaller beskattningen
10704:        ta för att höja beskattningen av kapitalin-     av dividendinkomster att vara lindrig internatio-
10705:        komster, storföretagens vinster samt divi-      nellt sett. Därför har jag föreslagit att nollbe-
10706:        dender tili en skälig internationell nivå?      skattningen i fräga om dividendtagare skall hö-
10707:                                                        jas, t.ex. tili 12 %. Detta har vunnit understöd på
10708:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt          en del håll, medan andra har motsatt sig försla-
10709: anföra fö1jande:                                       get. Också möjligheten att höja skattesatsen för
10710:                                                        kapitalinkomster har diskuterats, och den har
10711:    Vid den kapitalskattereform som genomför-           rönt ett liknande mottagande. När skattebördan
10712: des vid ingången av 1993 anammade Finland i            i fråga om dividendplaceringar jämförs hänvisar
10713: en1ighet med Sveriges och Norges exempe1 ett           de som motsätter sig en höjning tili den helhet
10714: nytt tänkesätt i fräga om utvecklingen av skatte-      som bl.a. bolagsbeskattningen, beskattningen av
10715: systemet. Den ekonomiska integrationen och de          dividendinkomster och beskattningen av vinsten
10716: friare kapita1rörelserna medförde nya utmaning-        av egendomsöverlåtelse utgör. De anser att Fin-
10717: ar för skattesystemets konkurrenskraft.                land vid en sådan helhetsjämförelse inte placerar
10718:    Ett centra1t mål i det nya systemet var att         sig bland de Iänder som har en speciellt lindrig
10719: beskattningen av olika kapitalinkomster och fö-        beskattning. Detta synsätt stöder sig på skatteba-
10720: retagsinkomster skall vara enhetlig. 1 fråga om        sen för företagsbeskattningen och den omstän-
10721: beskattningen av säväl kapitalinkomster som fö-        dighet att beskattningen av vinsten av egendoms-
10722: retagsinkomster var avsikten att skattebasen           överlätelse är heltäckande.
10723: skulle bli praktiskt taget heltäckande.                    Svärigheten att företa internationella jämfö-
10724:     Målen för kapitalskattereformen har överträf-      relser gäller också andra kapitalinkomster än di-
10725: fats jämfört med de dåvarande förväntningarna.         vidender. När skattesystemen i OECD-Iänderna
10726: Skatteinkomsterna för kapitalinkomster har             jämförs fåster man ofta uppmärksamhet bara vid
10727: ökat betydligt. Särskilt betydande har ökningen        skattesatserna. Hos oss är exempelvis beskatt-
10728: av samfundsskatteavkastningen varit. Givetvis          ningen av ränteinkomster och av vinsten av egen-
10729: beror utvecklingen tili stor del på de senaste årens   domsöverlåtelse relativt sträng jämfört med
10730: gynnsamma ekonomiska utveckling, men skatte-           många andra OECD-Iänder. I många Iänder kan
10731: reformens andel bör heller inte underskattas. När      de skenbara skattesatserna vara höga, men den
10732: kapitalet rör sig fritt har företagen med hjälp av     faktiska beskattningen kan på grund av olika
10733: den konkurrenskraftiga samfundsskattesatsen            lättnader vara mycket Iindrig eller obefintlig.
10734:  uppmuntrats att verka och investera i Finland.        Läget var likadant hos oss före skattereformerna.
10735:  På detta sätt har det varit möjligt att främja hela       Eftersom de skatter som riktar sig tili arbetet
10736:  nationens välständ och att förbättra också syssel-    fortfarande är höga trots att Iindringar tili ett
10737:  sättningsutvecklingen. Den dividendtiliväxt som       värde av sammanlagt 16 mrd. mk har företagits
10738:  det hänvisas tili i spörsmålsmotiveringen innebär     under denna regeringsperiod kommer det säkert
10739:  samtidigt att också skatteinkomsterna av divi-        också i framtiden att diskuteras om det vore
10740:  dender är i stigande, företagen är ju tvungna att     möjligt att företa lindringar i fråga om andra
10741:  betala 28 procent i samfundsskatt på de dividen-      skattekällor än kapitalinkomsterna. Då är det
10742:  der som utbetalas.                                    emellertid skäl att hälla i minnet de förhöjningar
10743:     Bland annat löntagare, pensionärer och ar-         som redan har företagits under denna regerings-
10744:  betslösa har framfört stark kritik mot de nuva-       period, liksom orsakerna tili att man har gått in
10745: 4                                        KK 1071/1998 vp
10746: 
10747: för det nuvarande skattesystemet för kapitalin-    Systemet fungerar väl och ger mycket större skat-
10748: komster: vi ville ha ett konkurrenskraftigt och    teinkomster än det tidigare systemet. De omstän-
10749: överskådligt system som behandlar olika investe-   digheter som avses i spörsmålet är så viktiga att
10750: ringsobjekt neutralt och med vars hjälp det är     de måste tas upp också vid följande regeringsför-
10751: möjligt att uppmuntra investeringar i Finland.     handlingar.
10752: 
10753:      Helsingforsden 4 november 1998
10754: 
10755:                                                                         Minister Jouko Skinnari
10756:                                              KK 1072/1998 vp
10757: 
10758: Kirjallinen kysymys 1072
10759: 
10760: 
10761: 
10762: 
10763:                                     Satu Hassi /vihr: Isyyden selvittämisen vaikutuksesta elatustuen
10764:                                          maksamiseen
10765: 
10766: 
10767:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10768: 
10769:    Lapsen elatuksesta annetun lain 16 §:ssä tode-       loin, kun isyyden selvittämättä jääminen johtuu
10770: taan, että sosiaalilautakunta voi määrätä elatus-       isän vastustuksesta.
10771: tuen maksamisen lopetettavaksi, mikäli lapsen              Periaatteellisella tasolla kyse on siitä, miten
10772: isää ei ole voitu osoittaa siitä syystä, ettei lapsen   yhteiskunta suhtautuu äitiyteen ilman isää, eli
10773: äiti ole halunnut isyyttä selvitettävän ja että lap-    haluaako yhteiskunta taloudellisesti painostaa
10774: sen oikeus riittävään elatukseen on turvattu il-        jäseniään elämään yhden ainoan perhemallin
10775: man elatustuen maksamista.                              mukaisesti. Käytännön elämässä perhemallit
10776:    Helsingin sosiaalivirasto on eräässä tapauk-         ovat moninaiset, ja ovat aina olleet. Lapsen kan-
10777: sessa päättänyt lopettaa elatustuen maksamisen,         nalta tärkeintä on se, että hänellä on rakastava
10778: kun äiti ansaitsee yli 150 000 markkaa vuodessa         perhe, olipa perheen muoto mikä tahansa.
10779: ja kun isyyttä ei ole selvitetty.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10780:    Kyseisessä tapauksessa lapsen isä ei ole halu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10781: kas selvittämään isyyttä vapaaehtoisesti. Jos siis      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10782: äiti haluaisi isyyden selvitettäväksi, hänellä tulisi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10783: olla pätevä näyttö makaamisesta.
10784:    Lapsen elatustuki voidaan rinnastaa lapsili-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että laki
10785: sään. Raha kuluu välttämättömiin asumis-, ruo-                   lapsen elatuksesta mahdollistaa äitiin
10786: ka-, vaate- ja harrastuskustannuksiin. Ei tunnu                  kohdistuvan taloudellisen painostuksen
10787: hyväksyttäväitä kieltää äidiltä ja lapselta tätä                 lapsen isän selvittämiseksi, ja
10788: tukea, jos äiti ei halua isyyden selvittämistä. Vielä               mitä Hallitus aikoo tehdä tämän asian
10789: vähemmän perusteltua on evätä elatustuki sil-                    korjaamiseksi?
10790:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
10791: 
10792:                                               Satu Hassi /vihr
10793: 
10794: 
10795: 
10796: 
10797: 280043
10798: 2                                            KK 1072/1998 vp
10799: 
10800: 
10801: 
10802: 
10803:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sessa isäksi oletettu mies houkuttelee äidin vas-
10805: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tustamaan isyyden selvittämistä ja lupaa suorit-
10806: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         taa elatusapua. Samalla hän saattaa myös edel-
10807: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-          lyttää, että äiti hakee elatustukea.
10808: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o               Elatustuen tarkoitus on turvata lapsen elatus-
10809: 1072:                                                   ta silloin, kun hänen molemmat vanhempansa
10810:                                                         eivät osallistu hänen elatukseensa. Edellä maini-
10811:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että laki     tuissa tapauksissa elatustukea käytetään tarkoi-
10812:         lapsen elatuksesta mahdollistaa äitiin          tustaan vastaamattomaila tavalla. Sen avulla py-
10813:         kohdistuvan taloudellisen painostuksen          ritään hankkimaan yhteiskunnalta ylimääräistä
10814:         lapsen isän selvittämiseksi, ja                 etuutta,johon muut samankaltaisessa tilanteessa
10815:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän asian        olevat perheet eivät ole oikeutettuja. Aviolapsel-
10816:         korjaamiseksi?                                  la tai lapsella, jonka isyys on vahvistettu, ei ole
10817:                                                         oikeutta elatustukeen, jos hän asuu yhdessä mo-
10818:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lempien vanhempiensa kanssa. Oikeutta elatus-
10819: vasti seuraavaa:                                        tukeen ei ole liioin aviolapsella tai lapsella, jonka
10820:                                                         isyys on vahvistettu, jos hänen muualla asuva
10821:    Lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain          vanhempansa suorittaa hänelle elatusapua.
10822: (12211977) 16 §:n 2 momentin mukaan elatustuen             Elatustuki on lapsilisään rinnastettava sosiaa-
10823: maksaminen voidaan lopettaa, jos isyyttä lap-           liavustus, jota maksetaan lapsen huoltajan tu-
10824: seen nähden ei ole voitu vahvistaa sen johdosta,        loista ja varallisuudesta riippumatta. Elatustur-
10825: että lapsen äiti ei ole halunnut isyyttä selvitettä-    valain 16 §:n 2 momentin sanamuoto mahdollis-
10826: väksi tai vahvistetta vaksi, ja jos on ilmeistä, että   taa tosin tulkinnan, että elatustuki voitaisiin
10827: lapsen oikeus riittävään elatukseen on turvattu         maksaa taloudellisen tarveharkinnan perusteella
10828: ilman elatustuen maksamista.                            niissä tapauksissa, joissa äiti on vastustanut isyy-
10829:    Isyyslain (700/1975) mukaan äidillä on oikeus        den selvittämistä. Säännöstä ei kuitenkaan ole
10830: vapaasti päättää, haluaako hän isyyden selvitet-        tarkoitettu sovellettavaksi sillä tavalla.
10831: täväksi ja vahvistettavaksi. Edellä mainitulla ela-        Taloudellisen tarveharkinnan käyttö elatus-
10832: tusturvalain säännöksellä ei ole tarkoitettu ra-        turvalain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa ta-
10833: joittaa tätä oikeutta. Säännöksen soveltaminen          pauksissa on myös vastoin hallitusmuodon
10834: voi tulla kysymykseen eräissä poikkeustapauk-           5 §:ssä säädettyä yhdenvertaisuusperiaatetta.
10835: sissa ja vain silloin, kun äiti on nimenomaisesti       Tässä mielessä on merkityksellistä, että elatustu-
10836: vastustanut isyyden selvittämistä. Sitä ei voida        ki on lapsen eikä huoltajan tuloa. Hallitusmuo-
10837: soveltaa, jos isyyden selvittämättä tai vahvista-       don 5 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa il-
10838: matta jääminen johtuu siitä, että riittävää näyt-       man hyväksyttävää perustetta asettaa eri ase-
10839: töä ei ole ollut saatavissa.                            maan muun muassa alkuperän tai muun henki-
10840:    Elatusturvalain 16 §:n 2 momentti on tarkoi-         löön liittyvän syyn perusteella. Säännös merkit-
10841: tettu sellaisia tilanteita varten, joissa elatustukea   see esimerkiksi sitä, että lasta ei saa syrjiä hänen
10842: on käytetty väärin. Tämä ilmenee elatusturvala-         perheoikeudellisen asemansa perusteella. Halli-
10843: kia koskevan hallituksen esityksen (HE 8911976          tusmuodon 5 §:n 2 momentissa painotetaan vielä
10844: vp) perustetuista. Hallituksen esityksen peruste-       erikseen lasten tasa-arvoista kohtelua. Yhden-
10845: luissa on mainittu kaksi tapausta, joihin elatus-       vertaisuus ja lasten tasa-arvoinen kohtelu eivät
10846: turvalain 16 §:n 2 momenttia voitaisiin soveltaa.       toteudu, jos isyyden selvittämistä vastustaneen
10847: Ensimmäisessä tapauksessa lapsen äiti ja biologi-       äidin lapselle maksetaan elatustukea vain siinä
10848: nen isä asuvat yhdessä lapsen kanssa ja huolehti-       tapauksessa, ettei äidillä ole taloudellisia edelly-
10849: vat yhdessä lapsen elatuksesta. Saadakseen lap-         tyksiä yksin elättää lasta, kun taas muut elatustu-
10850: selleen myös elatustukea he sopivat siitä, että äiti    keen oikeutetut lapset saavat tuen ilman talou-
10851: vastustaa isyyden selvittämistä. Toisessa tapauk-       dellista tarveharkintaa.
10852:                                           KK 1072/1998 vp                                             3
10853: 
10854:    Uusi elatusturvalaki (671/1998) tulee voimaan        Lääninhallitukset ja Kuntakoulutus Oy järjes-
10855: vuoden 1999 alussa. Nykyisen lain 16 §:n 2 mo-       tävät kuntien elatusturva-asioita hoitaville viran-
10856: menttia vastaava säännös sisältyy uuden lain         haitijoille tarkoitettuja koulutustilaisuuksia ela-
10857: 14 §:n 3 momenttiin. Hallituksen esityksen (HE       tusturvauudistuksen merkeissä. Tilaisuuksien si-
10858: 73/1996 vp) perusteluissa todetaan, että sään-       sällöllinen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat yh-
10859: nöksen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään           teistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
10860: elatustuen väärinkäyttömahdollisuuksia tilan-        Uuden elatusturvalain 14 §:n 3 momentin oikeaa
10861: teissa, joissa lapsen äiti on vastustanut isyyden    ja hallitusmuodon 5 §:n mukaista soveltamista
10862: selvittämistä yksinomaan saadakseen elatustu-        edistetään muun muassa ottamalla asia esiin
10863: kea, vaikka lapsen biologinen isä tosiasiallisesti   näissä koulutustilaisuuksissa.
10864: osallistuukin lapsen elatukseen.
10865: 
10866:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
10867: 
10868:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10869: 4                                            KK 1072/1998 vp
10870: 
10871: 
10872: 
10873: 
10874:                                           Tili Riksdagens Talman
10875: 
10876:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        man som antas vara fadern modern att motsätta
10877: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          sig faderskapsutredning och lovar att betala un-
10878: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        derhållsbidrag. Samtidigt kan han också förut-
10879: man Satu Hassi undertecknade spörsmål nr                sätta att modern ansöker om underhållsstöd.
10880: 1072:                                                      Avsikten är att underhållsstödet skall trygga
10881:                                                         barnets underhåll när båda föräldrarna inte del-
10882:            Är Regeringen medveten om att lagen          tar i underhållet. 1 de ovan nämnda fallen utnytt-
10883:         om underhåll för barn kan innebära en           jas underhållsstödet på ett sätt som strider mot
10884:         ekonomisk press på modern att låta utfö-        avsikten med stödet. Genom underhållsstödet
10885:         ra faderskapsutredning och                      försöker man skaffa sig sådana extra förmåner av
10886:            vad ämnar Regeringen göra för att av-        samhället till vilka andra familjer i en liknande
10887:         hjälpa detta?                                   situation inte är berättigade. Barn som är födda
10888:                                                         inom äktenskapet eller barn för vilka faderskapet
10889:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           har fastställts har inte rätt tili underhållsstöd, om
10890: anföra följande:                                        de bor tilisammans med båda föräldrarna. Rät-
10891:                                                         ten till underhållsstöd gäller inte heller barn som
10892:    Enligt 16 § 2 mom. lagen om tryggande av             är födda inom äktenskapet eller barn för vilka
10893: underhåll för barn (122/1977) kan utbetalningen         faderskapet har fastställts, om den förälder som
10894: av underhållsstöd upphöra, om faderskap för             bor på annan ort betalar underhållsbidrag för
10895: barnet inte har kunnat fastställas på grund av att      barnet.
10896: barnets moder inte har önskat att faderskapet              Underhållsstöd är ett socialt bidrag som kan
10897: utreds eller fastställs och om det är uppenbart att     jämställas med barnbidrag. Det betalas oberoen-
10898: barnets rätt tili tiliräckligt underhåll är tryggad     de av de inkomster och den förmögenhet som
10899: utan att underhållsstöd betalas.                        barnets vårdnadshavare har. På grund av ordaly-
10900:    Enligt lagen om faderskap (700/1975) har mo-         delsen kan 16 § 2 mom. lagen om tryggande av
10901: dern rätt att fritt besluta om hon vili att faderska-   underhåll för barn visserligen toikas så att under-
10902: pet skall utredas och fastställas. Den ovan nämn-       hållsstöd kunde betalas på basis av en ekonomisk
10903: da bestämmelsen i lagen om tryggande av under-          behovsprövning i sådana fall där modern har
10904: håll för barn är inte avsedd att inskränka denna        motsatt sig faderskapsutredning. Bestämmelsen
10905: rätt. Bestämmelsen kan tiliämpas i vissa undan-         är emellertid inte avsedd att tillämpas på det
10906: tagsfall och endast när modern uttryckligen mot-        sättet.
10907: sätter sig faderskapsutredning. Den kan inte til-          Att använda ekonomisk behovsprövning i så-
10908: lämpas då faderskapet inte har utretts eller fast-      dana fall som avses i 16 § 2 mom. lagen om
10909: ställts på grund av otiliräckliga bevis.                tryggande av underhåll för barn strider också
10910:    A vsikten är att 16 § 2 mom. lagen om tryggan-       mot likställdhetsprincipen i 5 § regeringsformen.
10911: de av underhåll för barn skall tiliämpas i sådana       1 detta avseende är det värt att beakta att under-
10912: situationer där underhållsstödet har missbru-           hållsstödet är barnets och inte vårdnadshavarens
10913: kats. Detta framgår a v motiveringen tili regering-     inkomst. Enligt 5 § 1 mom. regeringsformen får
10914: ens proposition beträffande lagen om tryggande          ingen utan godtagbart skäl ges en annan ställning
10915: av underhåll för barn (RP 89/1976 rd). 1 motive-        på grund av bl.a. ursprung eller någon annan
10916: ringen tili propositionen nämns två fall på vilka       orsak som hänför sig tili hans person. Bestäm-
10917: 16 § 2 mom.lagen om tryggande av underhåll för          melsen innebär t.ex. att ett barn inte får diskrimi-
10918: barn kan tiliämpas. 1 det första fallet bor barnets     neras på grund av dess familjerättsliga ställning. 1
10919: moder och biologiska fader tilisammans och har          5 § 2 mom. regeringsformen betonas särskilt ock-
10920: gemensamt hand om barnets underhåll. För att            så att barn skall bemötas som jämlika individer.
10921: också få underhållsstöd för sitt barn kommer de         Likställdhet ochjämlikt bemötande av barn rea-
10922: överens om att modern skall motsätta sig fader-         liseras inte om ett barn vars moder har motsatt
10923: skapsutredning. 1 det andra fallet förleder den         sig faderskapsutredning endast får underhålls-
10924:                                          KK 1072/1998 vp                                          5
10925: 
10926: stöd om modern inte har ekonomiska förutsätt-       bio1ogiska fader egentligen deltar i barnets un-
10927: ningar för att ensam försörja barnet, medan de      derhåll.
10928: övriga barn som är berättigade tili underhålls-        1 anslutning tili underhållstrygghetsreformen
10929: stöd får stödet utan ekonomisk behovsprövning.      ordnar iänsstyrelserna och Kuntakoulutus Oy
10930:    Den nya lagen om underhållstrygghet (67l/        utbildning för de tjänstemän som har hand om
10931: 1998) träder i kraft vid ingången av 1999. 1 den    underhållstrygghetsärenden i kommunerna. Ut-
10932: nya lagens 14 § 3 mom. finnsen bestämmelse som      bildningens innehåll planeras och utbildningen
10933: motsvarar 16 § 2 mom. i den gällande lagen. 1       genomförs i samarbete med social- och hälso-
10934: motiveringen tili regeringens proposition (RP 73/   vårdsministeriet. En sådan riktig tillämpning av
10935: 1996 rd) framhålls att avsikten med bestämmel-      14 § 3 mom. i den nya lagen om underhållstrygg-
10936: sen är att minska möjligheterna att missbruka       het som överensstämmer med 5 § regeringsfor-
10937: underhållsstödet i situationer där barnets moder    men främjas bl.a. genom att frågan tas upp i
10938: har motsatt sig en utredning av faderskapet en-     utbildningen.
10939: dast för att få underhållsstöd, trots att barnets
10940: 
10941:      Helsingforsden 28 oktober 1998
10942: 
10943:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
10944:                                             KK 1073/1998 vp
10945: 
10946: Kirjallinen kysymys 1073
10947: 
10948: 
10949: 
10950: 
10951:                                     Esko-Juhani Tennilä/va-r: Pyhä-Luoston kansallispuiston perusta-
10952:                                        misesta
10953: 
10954: 
10955:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10956: 
10957:     Lapissa on käyty isoja kiistoja luonnonsuoje-      ton muodostamisessa ja sen sääntöjen luomises-
10958: lusta. Kiistely on onneksi siirtymässä menneisyy-      sa siten, että Pyhä-Luoston kansallispuistoon
10959: teen, kuten Pyhätunturin ja Luoston alueen mat-        saadaan aikaan luontoa suojaava, mutta samalla
10960: kailualan yrittäjien esitys luoda Pyhä-Luoston         myös matkailijoille ja muille luonnossa liikkuvil-
10961: kansallispuisto osoittaa.                              le tarkoituksenmukainen reitistö ja muu tarpeel-
10962:     Pyhätunturin yhteydessä on jo kansallispuis-       linen varustus.
10963: to. Myös Luoston alueella luontoa suojataan                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10964: Metsähallituksen päätöksellä luonnonhoitomet-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10965: sänä, ja suojelu jatkuisi ilman kansallispuiston       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10966: muodostamista vanhojen metsien suojelun muo-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10967: dossa. Matkailun piirissä työskentelevät yrittäjät
10968: haluavat nostaa ja vahvistaa suojelun tasoa. He                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10969: näkevät, että kahden erilaisen tunturin ja niitä              edistääkseen Pyhä-Luoston yhtenäisen
10970: yhdistävän metsäisen erämaa-alueen muodosta-                  kansallispuiston perustamista siten, että
10971: ma noin 8 000 hehtaarin laajuinen kansallispuis-              kansallispuiston sääntöjä luotaessa ja toi-
10972:  tokokonaisuus olisi jotakin sellaista, mikä lisäisi          mintaa kehitettäessä ovat mukana alueen
10973:  kiinnostusta koko aluetta kohtaan kotimaassa ja              kuntien edustajat, matkailuyrittäjät, po-
10974:  ulkomailla. Matkailuyrittäjät korostavat kan-                romiehet ja muut asianosaiset?
10975:  nanotossaan haluaan olla mukana kansallispuis-
10976: 
10977:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
10978: 
10979:                                         Esko-Juhani Tennilä /va-r
10980: 
10981: 
10982: 
10983: 
10984:  280043
10985: 2                                         KK 1073/1998 vp
10986: 
10987: 
10988: 
10989: 
10990:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10991: 
10992:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lusta ja kartoitettu paikallisten sidosryhmien ja
10993: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        asukkaiden mielipiteitä vanhojen metsien suoje-
10994: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lun toteuttamisesta sekä alueiden hoidon ja käy-
10995: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        tön periaatteista. Muun muassa Sodankylässä
10996: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        pidettiin yleinen kuulemistilaisuus 23.4.1998.
10997: myksen n:o 1073:                                     Metsähallitus jättää esityksensä ympäristöminis-
10998:                                                      teriölle vuoden 1998 loppuun mennessä.
10999:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           Luoston vanhojen metsien suojelukohde on
11000:        edistääkseen Pyhä-Luoston yhtenäisen          saanut edellä mainitun säädösvalmistelun aikana
11001:        kansallispuiston perustamista siten, että     runsaasti julkisuutta, ja sen perustamista juuri
11002:        kansallispuiston sääntöjä luotaessa ja toi-   kansallispuistona on kannatettu laajalti. Ympä-
11003:        mintaa kehitettäessä ovat mukana alueen       ristöministeriö harkitsee jatkotyössään kansal-
11004:        kuntien edustajat, matkailuyrittäjät, po-     lispuiston perustamismahdollisuuksia ja tarvet-
11005:        romiehet ja muut asianosaiset?                ta. Vaikka kansallispuiston säädösperusta on jo
11006:                                                      luonnonsuojelulain 13-16 §:ssä varsin tarkasti
11007:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         määritelty, alueen hoidon ja käytön sekä kansal-
11008: vasti seuraavaa:                                     lispuistossa hyväksyttävien toimien sijoittelussa
11009:                                                      tarvitaan jatkoselvittelyä ja myös alueen kaik-
11010:    Valtioneuvosto päätti 27.6.1996 Pohjois-Suo-      kien käyttäjien näkemysten kuulemista. Jo ennen
11011: men vanhojen metsien suojeluohjelmasta. Ohjel-       mahdollisen kansallispuiston lakiesityksen anta-
11012: man yhtenä kohteena on Luoston alue Sodanky-         mista hallitukselle ympäristöministeriö kuulee
11013: län ja Pelkosenniemen kunnassa. Ympäristömi-         neuvotteluin ja lausuntopyynnöin ao. kuntia,
11014: nisteriön tulosohjauksessa Metsähallituksen          matkailuyrittäjiä, poromiehiä ja muita asian-
11015: Perä-Pohjolan puistoalue (nykyisin Perä-Pohjo-       osaisia. Tämän lisäksi suojelualueen lakisäätei-
11016: lan luontopalvelut) on avustanut ministeriötä        sen perustamisen jälkeen Metsähallitus laatii
11017: Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjel-        alueelle virallisen hoito- ja käyttösuunnitelman,
11018: man kohteiden lakisääteisen suojelun säädösval-      jonka valmistelun yhteydessä paikalliset tahot
11019: mistelussa. Tämän takia Metsähallitus kokosi         jälleen osallistetaan työhön. Siksi voidaan tode-
11020: vuoden 1998 alussa työryhmän valmistelemaan          ta, että Luoston alueen suojelumuodon harkin-
11021: asiaa. Työryhmässä olivat mukana kaikki kes-         nassa sekä hoidon ja käytön suunnittelussa pai-
11022: keiset maakunnalliset sidosryhmät. Työtä on          kalliset tahot ovat jo olleet suuressa määrin mu-
11023: tehty osallistavansuunnittelun periaattein ja sik-   kana ja jatkossa osallistumismahdollisuus on
11024: si vuoden kuluessa on pidetty useita yleisötilai-    myös turvattu.
11025: suuksia, joissa on tiedotettu ao. säädösvalmiste-
11026: 
11027:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998
11028: 
11029:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
11030:                                             KK 1073/1998 vp                                              3
11031: 
11032: 
11033: 
11034: 
11035:                                          Till Riksdagens Talman
11036: 
11037:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Ia kontaktgruppernas och de boendes åsikter om
11038: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       hur skyddet av gamla skogar bör förverkligas
11039: de medlem av statsrådet översänt följande av           samt om principerna för vården och användning-
11040: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteckna-           en av områdena. Bland annat iSodankylä ordna-
11041: de spörsmål nr 1073:                                   des ett allmänt hörande 23.4.1998. F orststyrelsen
11042:                                                        överlämnar sitt förslag tili miljöministeriet före
11043:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         utgången av år 1998.
11044:        ta för att främja inrättandet av en enhetlig       Luosto skyddsområde för gammelskog har
11045:        nationalpark i Pyhä-Luosto på så sätt att       under den ovan relaterade beredningen av be-
11046:        man då nationalparkens stadga görs upp          stämmelserna fått stor offentlighet, och det har
11047:        och dess verksamhet utvecklas tar med           funnits ett brett understöd för att det uttryckligen
11048:        representanter för kommunerna i områ-           skall inrättas som en nationalpark. Miljöministe-
11049:        det, turismföretagarna, renägarna och           riet kommer i det fortsatta arbetet att överväga
11050:        andra berörda?                                  möjligheterna tili 9ch behovet av att där inrätta
11051:                                                        en nationalpark. A ven om de lagliga grunderna
11052:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          för en nationalpark redan specificerats mycket
11053: anföra följande:                                       noggrant i 13-16 § naturvårds1agen, krävs fort-
11054:                                                        satta utredningar om vården och användningen
11055:    Statsrådet fattade 27.6.1996 beslut om ett          av området samt om placeringen av sådana akti-
11056: skyddsprogram för de gamla skogarna i norra            viteter som kan godkännas i en nationalpark,
11057: Finland. 1 programmet ingick också Luostoom-           likaså bör åsikterna hos alla som nyttjar området
11058: rådet iSodankylä och Pelkosenniemi kommuner.           komma fram. Redan innan ett eventuellt lagför-
11059: Under resultatstyrning av miljöministeriet har         slag om en nationalpark ges tili regeringen kom-
11060: Forststyrelsens parkrevir för Nordbotten (nume-        mer miljöministeriet att underhandla med och
11061: ra naturtjänsten i Nordbotten) biträtt ministeri et    begära utlåtanden av respektive kommuner,
11062: i beredningen av bestämmelser om det lagstadga-        turismföretagare, renägare och andra berörda.
11063: de skyddet av de områden som ingår i program-          Utöver detta kommer Forststyrelsen, efter att
11064: met för skydd av gamla skogar i norra Finland.         skyddsområdet har inrättats genom en lag, att
11065: Av denna anledning tillsatte Forststyrelsen i bör-     utarbeta en officiell underhålls- och dispositions-
11066: jan av år 1998 en arbetsgrupp för att bereda           plan för området, och i samband med beredning-
11067: ärendet. 1 arbetsgruppen fanns alla de viktiga         en av den kommer de lokala instanserna åter att
11068: kontaktgrupperna i landskapet representerade.          engageras i arbetet. Därför kan vi konstatera att
11069: Arbetet har fortskridit enligt principerna för         de lokala instanserna redan i stor utsträckning
11070: medborgarengagemang i planeringen, och därför          har deltagit i prövningen av hur Luostoområdet
11071: har man under årets lopp ordnat ett antal tillställ-   skall skyddas och i planeringen av dess använd-
11072: ningar för allmänheten med information om be-          ning och vård, och också deras möjligheter tili
11073: redningen av bestämmelser och kartlagt de Ioka-        medverkan i framtiden har säkrats.
11074:      Helsingfors den 30 oktober 1998
11075: 
11076:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
11077:                                             KK 1074/1998 vp
11078: 
11079: Kirjallinen kysymys 1074
11080: 
11081: 
11082: 
11083: 
11084:                                     Kimmo Sasi /kok: Ulkomaankauppaliiton julkaisemasta ns. mus-
11085:                                        tasta listasta
11086: 
11087: 
11088:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11089: 
11090:    Olen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-        täkin häipynyt". Listalla arvioidaan myös esim.
11091: tissa mainitussa tarkoituksessa toimittanut val-       kahden henkilön välisiä yhteistyösuhteita.
11092: tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-             Vastauksessa todetaan myös: "Jos UL:n asia-
11093: si kirjallisen kysymyksen 923/1998 vp koskien          kas haluaa, voi se saada tiedon ko. luettelossa
11094: Ulkomaankauppaliiton ylläpitämää ns. "mustaa           olevista omista tiedoistaan. Muilta osin luettelo
11095: listaa".                                               on luottamuksellinen."
11096:    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kallio-            Eurokran Oy:n toimitusjohtaja oli ottanut
11097: mäki on vastannut mainittuun kysymykseen               oman yhtiönsä osalta yhteyttä Ulkomaankaup-
11098: 29.9 .1998. Koska en voi pitää vastausta tyydyttä-     paliittoon ja kysynyt ns. mustan listan olemassa-
11099: vänä siinä olevien useiden virheiden takia, jou-       olosta. Ulkomaankauppaliitto kielsi listan ole-
11100: dun esittämään uuden kysymyksen valtioneu-             massaolon. Vasta kun Eurokran Oy:n toimitus-
11101: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi.             johtaja ilmoitti, että hänellä oli ns. musta lista
11102:     Mainitussa vastauksessa (KK 923/1998 vp)           hallussaan, Ulkomaankauppaliitto myönsi listan
11103: väitetään listan koskevan vain Ulkomaankaup-           olemassaolon. Myöhemmin (28.8.1996) Ulko-
11104: paliiton asiakkaita ja sen tarkoituksena olevan        maankauppaliiton edustaja lähetti toimitusjoh-
11105: turvata UL:n saatavat ja todetaan muun muassa          tajalle telefaksin, jossa todetaan seuraavasti:
11106: seuraavaa: "Sen sijaan UL:n tulee pyrkiä yritys-       "Puhelinkeskusteluun viitaten ilmoitamme, että
11107: toiminnassa tavanomaiseen tapaan valvomaan             yrityksenne on poistettu 8.7.96 julkaistulta mak-
11108: saataviaan niiltä asiakkailtaan,joiden maksuval-       suhäiriölistalta."
11109: miutta se haluaa eri syistä seurata osana normaa-          Vastauksessa todetaan myös, että "UL kokoaa
11110: lia laskutettavaa palvelutuotantoa."                   omat luottotietonsa yleisesti saatavilla olevista
11111:     Kysymyksessäni tarkoitettu ns. mustalle lis-       luottotietorekistereistä". Tietoni mukaan julkiset
11112: talle joutunut yritys on nimeltään Eurokran Oy.        luottotietorekisterit eivät kerro edellä mainittuja
11113: Eurokran Oy ei ole koskaan antanut mitään toi-         tietoja mm. siitä, kuka missäkin "touhuaa".
11114: meksiantoa Ulkomaankauppaliitolle eikä sille               Vastauksen mukaan Eurokran Oy oli merkit-
11115: näin ollen ole voinut syntyä mitään maksuvelvoi-       ty Ulkomaankauppaliiton listalle sillä perusteel-
11116: tetta Ulkomaankauppaliittoa kohtaan. Tämä              la, että Suomen Luottotieto Osuuskunnan rekis-
11117: huomioon ottaen on todettava, että ns. mustalla        terissä oli ollut tieto kyseisen osakeyhtiön halli-
11118: listalla on myös muita yrityksiä kuin niitä, jotka     tuksen jäsenen maksuhäiriöstä. Kysymyksen jul-
11119: ovat Ulkomaankauppaliiton asiakkaita ja joiden         kitulon jälkeen olen saanut useita yhteydenot-
11120: suhteen Ulkomaankauppaliitto pyrkisi turvaa-           toja, joissa on todettu eräänkin yrityksen joutu-
11121: maan oman etunsa saataviensa perimiseksi.              neen listalle mm. yhtiön hallituksen jäsenen 10
11122:     Kauppa- ja teollisuusministerin vastauksessa       vuotta vanhan konkurssin perusteella.
11123: todetaan myös, että "luettelo ei luonnollisesti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11124: kaan sisällä henkilöiden yksityiselämää koskevia       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11125: tietoja".                                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11126:     Mainitulla listalla kuitenkin käytetään listalle   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11127: merkityistä henkilöistä mm. seuraavia ilmaisuja:
11128:  "mies touhuaa missä milloinkin", "suomalainen                    Missä laajuudessa Ulkomaankauppa-
11129: ei usko kerralla ... taas uusia firmoja", "välillä            liitto pitää ns. mustaa listaa muistakin
11130:  arkkitehti asui Saudi-Arabiassa, nyt hän on siel-            kuin asiakkaistaan,
11131: 
11132: 
11133: 280043
11134: 2                                        KK 1074/1998 vp
11135: 
11136:          onko Ulkomaankauppaliiton tarkoi-                    mitkä ovat ne yleiset perusteet, joilla
11137:       tuksena toimittaa koko lista sellaisenaan            yritys merkitään mainittuun listaan, ja
11138:       tietosuoja valtuutetulle sen arvioimiseksi,          ovatko sellaisia perusteita yrityksen hal-
11139:       tulisiko lista rekisteröidä, ja                      lintoneuvoston tai hallituksenjäsenen tai
11140:          mistä lähtien Ulkomaankauppaliitto                työntekijän luottohäiriö ja kuinka vanha
11141:       on alkanut antaa asianomaisille tietoja              tällainen luottohäiriömerkintä saa olla?
11142:       luettelossa olevista heitä koskevista tie-
11143:       doista, sekä
11144:     Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
11145: 
11146:                                          Kimmo Sasi /kok
11147:                                             KK 1074/1998 vp                                                 3
11148: 
11149: 
11150: 
11151: 
11152:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11153: 
11154:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tun toimiston tarkastettavana. Kun luettelon tar-
11155: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           koittamat yritykset ja henkilöt ovat olleet UL:n
11156: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         asiakkaita, niin toimistosta saadun vastauksen
11157: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo              perusteella UL:n ei tarvitse toimittaa kyseistä
11158: Sasin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          luetteloa tietosuojavaltuutetulle. Sitä ei tietosuo-
11159: 1074:                                                   javaltuutetun toimiston mukaan olisi myöskään
11160:                                                         pitänyt rekisteröidä toimistossa. Luettelo on
11161:              Missä laajuudessa Ulkomaankauppa-          UL:n sisäiseen käyttöön tarkoitettu luottamuk-
11162:          liitto pitää ns. mustaa listaa muistakin       sellinen asiakirja, eikä sitä julkisteta ulkopuolisil-
11163:          kuin asiakkaistaan,                            le.
11164:              onko Ulkomaankauppaliiton tarkoi-              Ministeriön UL:sta saaman tiedon mukaan
11165:          tuksena toimittaa koko lista sellaisenaan      luettelossa olevat tiedot eivät sisällä henkilöiden
11166:          tietosuojavaltuutetulle sen arvioimiseksi,     yksityiselämää koskevia tietoja. Tällaisia tietoja
11167:          tulisiko lista rekisteröidä, ja                eivät ole myöskään edustaja Sasin kysymykses-
11168:              mistä lähtien Ulkomaankauppaliitto         sään mainitsemat esimerkit. UL ei aktiivisesti
11169:          on alkanut antaa asianomaisille tietoja        anna asianomaisille tietoja luettelossa olevista
11170:          luettelossa olevista heitä koskevista tie-     tiedoista, vaan yritys- tai henkilöasiakas voi saa-
11171:          doista, sekä                                   da halutessaan tiedon ko. luettelossa olevista tie-
11172:              mitkä ovat ne yleiset perusteet, joilla    doistaan ottamalla yhteyttä suoraan UL:oon.
11173:          yritys merkitään mainittuun listaan ja             Yritys voidaan merkitä luetteloon, mikäli sillä
11174:          ovatko sellaisia yrityksen hallintoneuvos-     on ollutjulkisia maksuhäiriöitä, kuten maksujen
11175:          ton tai hallituksenjäsenen tai työntekijän     laiminlyöntejä, maksuviivästymisiä, yritys on
11176:          luottohäiriö ja kuinka vanha tällainen         haettu konkurssiin, sillä on protestoitu tratta tai
11177:          luottomerkintä saa olla?                       muu vastaava häiriö ja/tai yritys ei ole huolehti-
11178:                                                         nut maksuvelvoitteistaan UL:lle.
11179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Luettelon tiedot ovat peräisin yleisistä luotto-
11180: vasti seuraavaa:                                        tietorekistereistä (Suomen Asiakastieto Oy ja
11181:                                                         Kauppalehti) sekä asiakkaan ja UL:n välisestä
11182:    Kansanedustaja Sasi tarkoittaa ensimmäisellä         suorasta tai välillisestä liike- tai palvelusuhteesta
11183: kysymyksellään Suomen Ulkomaankauppaliitto              johtuvista asioista, kuten maksujen laiminlyön-
11184: ry:ssä (UL) vuonna 1994 pidettyä ja siten verrat-       nistä tai muusta mahdollisesta liikesuhteestajoh-
11185: tain vanhaa maksuhäiriöluetteloa. UL ei käytä           tuvasta merkittävästä syystä.
11186: luettelosta nimeä "musta lista". Kuten edellisessä          Häiriö yrityksen hallituksen jäsenen tai toimi-
11187: vastauksessa on todettu, UL pitää tarkkailuluet-        tusjohtajan luottotiedoissa voi vaikuttaa Suo-
11188: teloa niistä asiakkaistaan, joiden maksuvalmiut-        men Asiakastieto Oy:n tekemään yrityksen riski-
11189: ta se haluaa eri syistä seurata osana normaalia         luokitteluun sekä sieltä edelleen UL:n maksuhäi-
11190: laskuteitavaa palvelutuotantoa. UL:n maksu-             riöluetteloon, mikäli edellä kerrotut edellytykset
11191: tarkkailuluettelossa ei ole muita kuin UL:n suo-        täyttyvät. Sen sijaan yrityksen työntekijän mak-
11192: ranaisia tai välillisiä asiakkaita. Asiakassuhde ei     suhäiriö ei johda itse yrityksen ottamiseen mak-
11193: välttämättä tarkoita laskutettavaa asiakasta.           suhäiriöluetteloon.
11194: Tällainen oli myös edustaja Sasin kysymyksessä              Ministeriön tiedon mukaan UL päivittää luet-
11195: mainittu Eurokran Oy, jolla oli oikeusriita Abu         teloa jatkuvasti. Tiedot poistuvat luettelosta,
11196: Dhabista olevan yhtiön kanssa ja jota riitaa oli        kun niillä ei ole enää merkitystä. UL noudattaa
11197: Eurokran Oy:n pyynnöstä sovittelemassa UL:n             Suomen Asiakastieto Oy:n periaatteita, joiden
11198: palveluksessa tuolloin ollut kaupallinen sihteeri.      mukaan tallennusajat vaihtelevat kahdesta kym-
11199:    Kyseinen luettelo on ollut tietosuojavaltuute-       meneen vuoteen.
11200: 
11201:         Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1998
11202: 
11203:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
11204: 4                                            KK 1074/1998 vp
11205: 
11206: 
11207: 
11208: 
11209:                                           Tili Riksdagens Talman
11210: 
11211:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             get Eurokran Oy som nämns i det av riksdags-
11212: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              man Sasi underteckande spörsmålet och som
11213: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          hade en anhängig rättstvist med ett bolag från
11214: dagsman Kimmo Sasi undertecknade spörsmål                Abu Dhabi. Det var denna tvist som en handels-
11215: nr 1074:                                                 sekreterare, som vid den aktuella tidpunkten var
11216:                                                          anställd vid Utrikeshandelsförbundet, försökte
11217:            Hur omfattande är den s.k. svarta lista       förmedla i på begäran av Eurokran Oy.
11218:        som Utrikeshandelsförbundet gjort upp                 Förteckningen i fråga har granskats på data-
11219:        och som omfattar inte enbart dess kunder          ombudsmannens byrå. Enligt byrån skulle den
11220:        utan även andra,                                  inte ha behövt registreras där. Förteckningen är
11221:            har Utrikeshandelsförbundet för av-           ett konfidentiellt dokument avsett för internt
11222:        sikt att skicka listan i dess helhet tili data-   bruk inom Utrikeshandelsförbundet och den of-
11223:        ombudsmannens byrå för en bedömning               fentliggörs inte.
11224:        av huruvida listan eventuellt bör registre-           Enligt den uppgift som ministeriet har fått av
11225:        ras där, och                                      Utrikeshandelsförbundet innehåller förteck-
11226:            från viiken tidpunkt har Utrikeshan-          ningen inga uppgifter om enskilda personers pri-
11227:        delsförbundet börjat lämna de berörda             vatliv. Tili dylika uppgifter räknas inte heller de
11228:        upplysningar om de uppgifter som står på          exempel som riksdagsman Sasi nämner i spörs-
11229:        listan, samt                                      målet. Utrikeshandelsförbundet lämnar inte ak-
11230:            vilka är de allmänna grunder som till-        tivt upplysningar tili de berörda om uppgifter
11231:        lämpas när företag sätts på den nämnda            som finns på listan utan ett företag eller en en-
11232:        listan och räcker det som grund för att           skild person som är kund hos Utrikeshandelsför-
11233:        man skall hamna på listan att en medlem           bundet kan, om denna så önskar, få veta vilka
11234:        av företagets förvaltningsråd eller styrel-       uppgifter förteckningen innehåller om vederbö-
11235:        se eller en anställd vid företaget i kredit-      rande genom att ta direkt kontakt med Utrikes-
11236:        upplysningarna har en anteckning om               handelsförbundet.
11237:        betalningsstörning och hur gammal får en              Ett företag kan sättas på listan om företaget
11238:        dylik anteckning vara?                            har haft kända betalningsstörningar såsom betal-
11239:                                                          ningsförsummelser, dröjsmål med betalningen,
11240:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            företaget är försatt i konkurs, det har en proteste-
11241: anföra följande:                                         rad tratta eller någon annan dylik störning och/
11242:                                                          eller om företaget inte har fullgjort sina betal-
11243:    Med sin första fråga åsyftar riksdagsman Sasi         ningsskyldigheter gentemot Utrikeshandelsför-
11244: den förteckning över kunder med betalningsstör-          bundet.
11245: ningar som Finlands Utrikeshandelsförbund rf                Uppgifterna på listan härstammar från all-
11246: gjort upp 1994 och som alltså är relativt gammal.        mänt tillgängliga kreditupplysningsregister
11247: Vid Utrikeshandelsförbundet går inte förteck-            (Suomen Asiakastieto Oy och Kauppalehti) eller
11248: ningen under benämningen svarta listan. Som vi           grundar sig på sådana omständigheter som kom-
11249: har konstaterat i det föregående svaret har Utri-        mit fram i direkta eller indirekta affårs- eller
11250: keshandelsförbundet gjort upp en slags kon-              serviceförbindelser mellan en kund och Utrikes-
11251: trollista över de kunder vilkas betalningsbered-         handelsförbundet såsom betalningsförsummelse
11252: skap det av någon anledning vill bevaka som en           eller något annat eventuellt skäl av betydelse som
11253: del av den normala fakturerade serviceproduk-            härrör av en affårsförbindelse.
11254: tionen. Listan i fråga innehåller inte namn på               En anteckning om betalningsstörning i de kre-
11255: andra företag än sådana som är direkta eller             ditupplysningar som rör en styrelsemedlem eller
11256: indirekta kunder hos Utrikeshandelsförbundet.            verkställande direktör kan påverka den riskklas-
11257: Kundrelation betyder inte automatiskt att kun-           sificering som görs av Suomen Asiakastieto Oy
11258: den faktureras. En dylik kund var också företa-          och därigenom också Utrikeshandelsförbundets
11259:                                             KK 1074/1998 vp                                              5
11260: 
11261: förteckning, om de ovan angivna villkoren är            uppdateras förteckningen i fråga fortlöpande av
11262: uppfyllda. Däremot leder inte en betalningsstör-        Utrikeshandelsförbundet. Uppgifterna stryks
11263: ning som gäller en anställd vid ett företag tili att    från listan när de inte längre har någon relevans.
11264: företaget i fråga hamnar på listan över kunder          Utrikeshandelsförbundet följer Suomen Asia-
11265: med betalningsstörningar.                               kastieto Oy:s principer enligt vilka tiden för lag-
11266:    Enligt den uppgift som ministeriet har fått          ring av uppgifterna varierar mellan två och tio år.
11267: 
11268:      Helsingforsden 27 oktober 1998
11269: 
11270:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
11271:                                           KK 1075/1998 vp
11272: 
11273: Kirjallinen kysymys 1075
11274: 
11275: 
11276: 
11277: 
11278:                                   Raimo Vistbacka /ps: Liikenneturvallisuuden parantamisesta La-
11279:                                      pualla Koveron risteyksessä
11280: 
11281: 
11282:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11283: 
11284:    Valtatie 19:nja tien 6991 risteys Lapuan Kove-    tä risteyksessä. Hanketta on kehitelty myös lää-
11285: rossa on osoittautunut erittäin kolariherkäksi ja    ninhallituksen Vaasan paikallisyksikön sekä po-
11286: vaaralliseksi. Tästä risteyksestä lähtee Huhtalan-   liisilaitoksen ja Lapuan tiemestaripiirin kanssa,
11287: tie kaupungin keskustaan ja Vasunmäentie             mutta toistaiseksi mihinkään käytännön toimiin
11288: Kuortaneen suuntaan. Risteyksen alueella sijait-     ei ole ryhdytty. Tilanne on nykyisenä säilyessään
11289: see myös vilkas, 24 tuntia vuorokaudessa avoin-      huolestuttava, sillä useita "läheltä piti"-tilanteita
11290: na oleva huoltoasema. Liikenteellisesti risteys on   on ollut toistuvasti ja risteyksen kolaritilasto on
11291: valtatien suunnassa ja poikittaissuunnassa se on     mittava. Risteystä käyttävät kansalaiset ovat
11292: liikennetiheydeltään vilkas. Vaaratilanteita ai-     myös keränneet 1 336 henkilön allekirjoittaman
11293: heuttaa erityisesti rekka- ja säiliöautojen sekä     risteyksen liikenneturvallisuuden parantamista
11294: linja-autojen usein tapahtuva kääntyminen kau-       vaativan vetoomuksen.
11295: punkiin ja huoltoasemalle sekä sieltä takaisin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11296: valtatien liikenteen joukkoon.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11297:     Koveron risteyksen liikenneturvallisuuden        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11298: parantamista on käsitelty Lapuan kihlakunnan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11299: poliisilaitoksen ja Länsi-Suomen lääninhallituk-
11300: sen poliisiosaston kanssa helmikuussa käydyissä                Mihin toimiin ja millä aikataululla
11301:  neuvotteluissa. Tämän keskustelun pohjalta on               Hallitus aikoo ryhtyä liikenneturvalli-
11302: esitetty ensi vaiheen toimena liikennevalojen                suuden parantamiseksi Lapualla sijaitse-
11303:  asentamista ja automaattivalvonnan kehittämis-              vassa Koveron risteyksessä?
11304: 
11305:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
11306:                                          Raimo Vistbacka /ps
11307: 
11308: 
11309: 
11310: 
11311:  280043
11312: 2                                          KK 1075/1998 vp
11313: 
11314: 
11315: 
11316: 
11317:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11318: 
11319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        on 3 000 autoa/vrk ja Kuortaneen suunnan noin
11320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         3 500 autoa, josta suurin osa on huoltoaseman
11321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       aiheuttamaa liikennettä. Valtatien ylittää noin
11322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            1 000 autoa/vrk. Nopeusrajoitus pääsuunnassa
11323: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         on 80 krn/h ja sivusuunoissa 60 kmlh. Valtatiellä
11324: sen n:o 1075:                                         on vasemmalle kääntyville omat kaistat, sivu-
11325:                                                       suunnilla keskisaareke varustettuna pakollista
11326:          Mihin toimiin ja millä aikataululla          pysähtymistä osoittavalla liikennemerkillä. On-
11327:        Hallitus aikoo ryhtyä liikenneturvalli-        gelmat aiheutuvat pitkälti siitä, että huoltoasema
11328:        suuden parantamiseksi Lapualla sijaitse-       sijaitsee eri puolella valtatietä kuin Lapuan kes-
11329:        vassa Koveron risteyksessä?                    kusta.
11330:                                                          Vaasan tiepiirissä on harkittu erilaisia toimen-
11331:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pidevaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi.
11332: vasti seuraavaa:                                      Liittymän sijainti valtatiellä taajaman reuna-
11333:                                                       alueella ja alueen maankäyttö eivät tue liikenne-
11334:     Vaasan tiepiiri on tietoinen kyseisen liittymän   valojen asentamista tai kiertoliittymän rakenta-
11335: ongelmista. Risteyksessä on tapahtunut poliisin       mista. Valtatien kaksi seuraavaa liittymää poh-
11336: tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia viisivuo-     joisen suuntaan ovat eritasoliittymiä.
11337: tiskaudella 1993-1997 17 kpl, joista kuusi on            Kaavoitusta varten on jo aiemmin selvitetty
11338: johtanut henkilövahinkoihin.                          eritasoliittymän aluevaraustarve. Kuluvana syk-
11339:     Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä           synä on käynnistetty esiselvitys eritasoliittymän
11340: poliisin tietoon on tullut neljä liikenneonnetto-     ensi vaiheen ratkaisuista ja kustannuksista. Tä-
11341: muutta,joista kolme on johtanut loukkaantumi-         män työn valmistuttua arviolta helmikuun lop-
11342: seen. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia             puun mennessä 1999 voidaan tehdä päätökset
11343: liittymässä ei tarkastelujaksolla ole tapahtunut.     toteutettavista toimenpiteistä sekä ohjelmoida
11344: Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet erityi-       toimenpiteille alustava ajankohta. Poliisin kans-
11345: sesti vuodesta 1995 lähtien.                          sa käydyissä neuvotteluissa esillä olleen auto-
11346:     Valtatien liikennemäärä on 8 000 autoa/vrk.       maattivalvonnan asettaminen on eräs pikatoi-
11347: Lapuan keskustaan suuntautuvan tien liikenne          menpidemahdollisuus.
11348: 
11349:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
11350: 
11351:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
11352:                                             KK 1075/1998 vp                                              3
11353: 
11354: 
11355: 
11356: 
11357:                                          Tili Riksdagens Talman
11358: 
11359:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            del är trafik tili och från en servicestation. Unge-
11360: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            får 1 000 bilar/dygn korsar riksvägen. 1 huvud-
11361: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        riktningarna är hastighetsbegränsningen 80 km/
11362: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  h och i sidoriktningarna 60 kmlh. På riksvägen
11363: spörsmå1 nr 1075:                                      finns det grupperingsfiler för fordon som tar av
11364:                                                        tili vänster, medan det i sidoriktningarna finns
11365:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         trafiköar utrustade med vägmärket "obligato-
11366:        ta, och en1igt viiken tidtabell, för att för-   riskt att stanna". Problem uppstår i stor utsträck-
11367:        bättra trafiksäkerheten vid Kovero väg-         ning p.g.a. att servicestationen inte befinner sig
11368:        korsning i Lappo?                               på samma sida av riksvägen som Lappo centrum.
11369:                                                            Vasa vägdistrikt har övervägt olika åtgärdsal-
11370:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          ternativ för att lösa problemet. Anslutningens
11371: anföra fö1jande:                                       läge vid en riksväg vid utkanten av en tätort och
11372:                                                        markanvändningen i området motiverar inte att
11373:    Vasa vägdistrikt känner till prob1emen vid          korsningen utrustas med trafikljus eller att det
11374: ifrågavarande ans1utning. Polisen har fått känne-      byggs en cirkulationsplats. Riksvägens följande
11375: dom om 17 trafiko1yckor i korsningen under             två anslutningar norröver är planskilda kors-
11376: femårsperioden 1993-1997. Sex av dessa olyck-          ningar.
11377: or har lett tili personskador.                             Med tanke på planläggningen har behovet av
11378:    1 år hade det vid utgången av augusti kommit        markreservation för en planskild korsning redan
11379: fyra trafikolyckor tili poliseos kännedom. Tre av      tidigare utretts. 1 höst har en förundersökning
11380: dessa ledde tili personskador. Inga dödsolyckor        om den tänkta planskilda korsningen inletts om
11381: har skett i anslutningen under den observerade         1ösningar och kostnader i anslutning tili nästa
11382: perioden. Trafiko1yckorna har särskilt ökat se-        skede. Då detta arbete slutförts, troligen före
11383: dan 1995.                                              utgången av februari 1999, kan beslut fattas om
11384:    Riksvägens trafikvolym uppgår till8 000 bi1ar/      de åtgärder som skall vidtas samt om den prelimi-
11385: dygn. Trafiken på vägen mot Lappo centrum              nära tidtabellen för åtgärderna. Installering av
11386: uppgår tili 3 000 bi1ar/dygn och på vägen mot          automatisk övervakning, vilket diskuterats med
11387: Kuortane tili ca 3 500 bilar/dygn, av vilka en stor    polisen, innebär en möjlighet tili en snabb åtgärd.
11388: 
11389:      Helsingfors den 20 oktober 1998
11390:                                                                            Trafikminister Matti Aura
11391:                                          KK 1076/1998 vp
11392: 
11393: Kirjallinen kysymys 1076
11394: 
11395: 
11396: 
11397: 
11398:                                  Raimo Vistbacka /ps: Pogostan keskuskoulun saneerauksesta Ilo-
11399:                                     mantsissa
11400: 
11401: 
11402:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11403: 
11404:    Ilomantsin keskuskoulu/lukio on rakennettu      men perustamishankkeiden rahoitussuunnitel-
11405: vuonna 1963. Valmistumisen jälkeen rakennuk-       maan mainituille vuosille. Tästä ei ole kuiten-
11406: seen on tehty ainoastaan vähäisiä vuosikorjauk-    kaan saatu vielä varmuutta.
11407: sia. Tämän johdosta se on jo melko huonossa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11408: kunnossa, eivätkä koulurakennukset enää vas-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11409: taa nykyaikaisen koulun vaatimuksia. Ilomant-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11410: sin kunta on valmistautunut keskuskoulu/lukio-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11411: kokonaisuuden      peruskorjaukseen     vuosina
11412: 2000-2001. Hankkeen kokonaiskustannukset                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11413: ovat arvion mukaan 13 miljoonaa markkaa. Ra-               Ilomantsin keskuskoulu/lukiorakennuk-
11414: kennusten heikon kunnon takia hanke tulisi vält-           sen saneerauksen toteuttamisen mahdol-
11415: tämättä saada mukaan opetus- ja kulttuuritoi-              listamiseksi vuosina 2000-2001?
11416: 
11417:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
11418: 
11419:                                        Raimo Vistbacka /ps
11420: 
11421: 
11422: 
11423: 
11424:  280043
11425: 2                                        KK 1076/1998 vp
11426: 
11427: 
11428: 
11429: 
11430:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
11431: 
11432:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     keakoulujen perustamishankkeille. Myöhem-
11433: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      pien vuosien osalta on lähdetty siitä, että momen-
11434: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tin määrärahataso pysyy vuoden 1999 tasolla.
11435: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             Ilomantsin kunta on esittänyt rahoitussuunni-
11436: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      telmaan otettavaksi koulukeskuksen peruskor-
11437: sen n:o 1076:                                      jaushankkeen,johon sisältyy lukion ja ala-asteen
11438:                                                    tilat. Kunta esitti hankkeen toteutettavaksi kah-
11439:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä     dessa vaiheessa vuosina 2000 ja 2001 ja kustan-
11440:        Ilomantsin keskuskoulu/lukiorakennuk-       nusarvioksi 13 000 000 mk.
11441:        sen saneerauksen toteuttamisen mahdol-          Opetusministeriössä perustaruishankkeiden
11442:        listamiseksi vuosina 2000-2001?             rahoitussuunnitelma vuosille 1999-2002 on val-
11443:                                                    misteltu lääninhallitusten tekemien esitysten
11444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pohjalta. Itä-Suomen lääninhallitus ei Ilomant-
11445: vasti seuraavaa:                                   sin kunnan hanketta pitänyt niin kiireellisenä,
11446:                                                    että olisi ottanut sen rahoitussuunnitelmaesityk-
11447:    Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-    seensä. Tämän johdosta hanke ei sisälly vahvis-
11448: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva           tettuun rahoitussuunnitelmaan, joten valtion-
11449: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten. Op-    osuuden myöntäminen hankkeelle vuosina 2000
11450: pilaitoksia koskeva rahoitussuunnitelma vuosille   ja 2001 ei näytä mahdolliselta. Valtiolla ei ole
11451: 1999-2002 on opetusministeriössä vahvistettu       valtiontaloudellisia edellytyksiä valtionosuuk-
11452: 29.9.1998. Suunnitelma vuoden 1999 osalta pe-      sien myöntämiseen oppilaitosten perustaruis-
11453: rustuu vuoden 1999 talousarvioesityksen mo-        hankkeisiin läheskään siinä aikataulussa kuin
11454: mentilla 29.40.34 olevaan 270 milj. markan val-    kunnat pitävät hankkeiden toteutusta tarpeelli-
11455: tuuteen myöntää valtionosuuksia yleissivistävien   sena.
11456: ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikor-
11457: 
11458:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1998
11459: 
11460:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
11461:                                            KK 1076/1998 vp                                               3
11462: 
11463: 
11464: 
11465: 
11466:                                         Tili Riksdagens Talman
11467: 
11468:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           högskolorna. För de senare årens del har man
11469: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           utgått från att anslagsnivån under detta moment
11470: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       förblir på 1999 års nivå.
11471: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                    Ilomants korumun har framställt att det i fi-
11472: spörsmäl nr 1076:                                     nansieringsplanen tas in ett projekt för grundlig
11473:                                                       renovering av skolcentret och det omfattar gym-
11474:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-       nasiets och lågstadiets lokaler. Kommunen fram-
11475:        ta för att möjliggöra genomförandet av         ställde att projektet genomförs i två faser åren
11476:        saneringen av Ilomants centralsko1a/           2000 och 2001 och att budgeten är 13 000 000 mk.
11477:        gymnasiebyggnad åren 2000-2001?                   Finansieringsplanen för 1999-2002 för an-
11478:                                                       läggningsprojekt har vid undervisningsministe-
11479:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         riet gjorts upp utgående från lä.!Jsstyrelsernas
11480: anföra fö1jande:                                      framställningar. Länsstyrelsen i Ostra Finland
11481:                                                       ansåg inte projektet i Ilomants korumun så bråd-
11482:    Vid undervisningsministeriet görs årligen upp      skande att den skulle ha tagit med det i sin fram-
11483: en pian för finansieringen av anläggningsprojekt      ställan för finansieringsplanen. Av denna anled-
11484: för de fyra följande åren. Finansieringsplanen för    ning ingår projektet inte i den fastställda finansie-
11485: 1999-2002 för läroanstalterna fastställdes vid        ringsplanen och det verkar inte möjligt att pro-
11486: ministeriet den 29 september 1998. P1anen grun-       jektet skulle kunna beviljas statsandel åren 2000
11487: dar sig för 1999 års del på bemyndigandet under       och 2001. Staten har inte statsekonomiska förut-
11488: moment 29.40.34 i budgetpropositionen för 1999        sättningar att bevilja statsandelar för läroanstal-
11489: att bevilja 270 milj. mk i statsandelar för an1ägg-   ternas anläggningsprojekt ens nära den tidtabell
11490: ningsprojekt inom de allmänbildande läroan-           som kommunerna anser nödvändig för genom-
11491: stalterna och yrkesläroanstalterna samt yrkes-        förande av projekten.
11492: 
11493:      Helsingforsden 27 oktober 1998
11494: 
11495:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
11496:                                           KK 1077/1998 vp
11497: 
11498: Kirjallinen kysymys 1077
11499: 
11500: 
11501: 
11502: 
11503:                                   Janina Andersson /vihr: Muniotakanojen kohtelusta
11504: 
11505: 
11506:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11507: 
11508:    Muniotakanojen hylkäykset teurastamoissa          mo lopettaa kanojen teurastuksen nyt lokakuus-
11509: ovat taas lisääntyneet kanojen huonon ruokin-        sa. Muniotakanoja ei voida kuljettaa pitkiä mat-
11510: nan seurauksena. Asiaan pitää puuttua usein eri      koja, koska niillä on jo ennen kuljetusta luuston
11511: tavoin. Ensinnäkin kanojen rehun laadulle on         heikkoutta ja jopa luunmurtumia. On myös ky-
11512: asetettava vähimmäisvaatimukset, jotka määrit-       seenalaista, onko nykyisillä muniotakanojen teu-
11513: televät kanan ruuan energia- ja valkuaisainepi-      rastusta suorittavilla teurastamoilla kapasiteet-
11514: toisuuden. Toiseksi on varmistettava, että teu-      tia hoitaa kaikki teurastukset, niin että eläinsuo-
11515: rastamoiden tarkastuseläinlääkärit tekevät näl-      jelun taso voidaan pitää hyvänä. On syytä seura-
11516: kiintyneistä kanoista eläinsuojelulain 63 §:n mu-    ta tarkasti Varsinais-Suomen TE-keskuksen pro-
11517: kaisen tutkiotapyynnön poliisille sekä ilmoit-       jektia, jossa pyritään kehittämään tiloja kiertävä
11518: tavat havainnoistaan kunnaneläinlääkärille.          lopetusyksikkö.
11519: Kunnaneläinlääkärin tulee tällöin suorittaa tar-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11520: kastus kanalassa,josta nälkiintyneet muniotaka-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11521: nat ovat peräisin. Neljänneksi maa- ja metsäta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11522: lousministeriön ja lääninhallitusten tulisi eläin-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11523: suojelulain 48 §:n nojalla määrätä eläinlääkärit
11524: suorittamaan selvitykset ja tutkimukset kaikissa               Miten Hallitus aikoo estää muniota-
11525: munintakanaloissa.                                           kanojen nälkiintymiset jatkossa ja var-
11526:    Muniotakanojen eläinsuojeluongelmat tule-                 mistaa muniotakanojen hyvinvoinnin
11527: vat pahenemaan, kun Atrian Nurmon teurasta-                  myös kuljetusten ja teurastuksen aikana?
11528: 
11529:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
11530:                                        Janina Andersson /vihr
11531: 
11532: 
11533: 
11534: 
11535: 280043
11536: 2                                           KK 1077/1998 vp
11537: 
11538: 
11539: 
11540: 
11541:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11542: 
11543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Jos on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan,
11544: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan eläinsuoje-
11545: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lusäädösten vastaisesti, lääninhallituksella, kun-
11546: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An-        naneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluval-
11547: derssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vontaa hoitavalla viranhaltijalla ja poliisilla on
11548: n:o 1077:                                              eläinsuojelulain 39 §:n mukaan oikeus suorittaa
11549:                                                        tarkastus. Poliisilla on oikeus suorittaa eläinkul-
11550:           Miten Hallitus aikoo estää muniota-          jetusta koskeva tarkastus myös ilman epäilyä,
11551:         kanojen nälkiintymisen jatkossa ja var-        samoin tarkastuseläinlääkärillä teurastamon tai
11552:         mistaa muniotakanojen hyvinvoinnin             teurastuspaikan alueella. Tarkastuseläinlääkä-
11553:         myös kuljetusten ja teurastuksen aikana?       rin velvollisuuksiin kuuluu valvoa eläinsuojelu-
11554:                                                        säädösten noudattamista teurastamossa tai teu-
11555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rastuspaikassa. Jos tarkastuseläinlääkäri epäilee,
11556: vasti seuraavaa:                                       että eläinsuojelusäädöksiä on rikottu teuraseläi-
11557:                                                        miä toimittavassa eläintenpitoyksikössä, on hä-
11558:     Eläinsuojelulain (247/1996) 5 §:n 1 momentis-      nen eläinsuojelulain 41 §:n mukaan ilmoitettava
11559: sa säädetään, että eläimen on saatava riittävästi      asiasta sen läänin lääninhallitukselle, jonka
11560: sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tar-     alueella eläintenpitoyksikkö sijaitsee. Lain 63 §:n
11561: vitsemaa hoitoa. Eläinsuojeluasetuksen (396/           mukaan eläinsuojeluviranomaisen on viipymättä
11562: 1996) 9 §:n 1 momentin mukaan hoidossa olevalle        tehtävä asiasta ilmoitus poliisille, jos on syytä
11563: eläimelle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista     epäillä, että eläinsuojelusäädöksiä on rikottu.
11564: ruokaa ja juomaa. Ruokinnassa on otettava huo-            Muninnasta poistettujen kanojen voimakas
11565: mioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava,         laihtuminen on ollut maa- ja metsätalousministe-
11566: ettäjokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Rehu-     riön tiedossa vuodesta 1995 alkaen. Ministeriö,
11567: lain (396/1998) 4 §:n 1 momentissa säädetään,          läänineläinlääkärit ja teurastamoiden tarkastus-
11568: että eläinten ruokintaan saa käyttää vain lain         eläinlääkärit ovat sekä suullisesti että kirjallisesti
11569: vaatimukset täyttäviä rehuvalmisteita, jotka           kiinnittäneet tuottajien ja rehuteollisuuden vaka-
11570: ovat hyvälaatuisia, turvallisia ja käyttötarkoi-       vaa huomiota asiaan useissa eri yhteyksissä. Ka-
11571: tukseensa sopivia. Kasvintuotannon tarkastus-          nojen eläinsuojelullisia ongelmia on käsitelty
11572: keskus rekisteröi rehualalla olevat toimijat, val-     myös useissa koulutustilaisuuksissa. Lisäksi mi-
11573: voo rehun valmistusta ja maahantuontia sekä            nisteriö on järjestänyt erityisesti kesän ja alku-
11574: tarkastaa markkinoilla olevia rehuvalmisteita.         syksyn 1998 aikana useita tapaamisia, joihin on
11575:     Eläimen kuljetus on järjestettävä eläinsuojelu-    osallistunut edellä mainittujen tahojen lisäksi
11576: lain 29 §:n mukaan siten, ettei sille aiheudu kulje-   muun muassa eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok-
11577: tuksesta tarpeetonta kipua tai tuskaa. Lisäksi         sen sekä teurastamoiden edustajia.
11578: sitä on suojeltava kuljetuksessa vahingoittumi-           Maa- ja metsätalousministeriön maatalous-
11579: selta ja sairastumiselta. Eläintä ei saa kuljettaa,    osasto pyysi kesällä 1998 selvitystä Maatalouden
11580: jos eläin on sellaisessa tilassa, että kuljetuksesta   tutkimuskeskukselta nykyisistä munivien kano-
11581: voi aiheutua sille tarpeetonta kipua tai tuskaa.       jen energia- ja valkuaissuosituksista (Rehutaulu-
11582: Teurastuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden       kotja ruokintasuositukset, Helsinki 1996). Selvi-
11583: osalta eläinsuojelulain 33 §:ssä säädetään, että       tyksen mukaan olisi syytä tutkia, miten rehun
11584: eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä,     energiapitoisuus ja valkuais-energiasuhde vai-
11585: kipua eikä tuskaa käsiteltäessä tai säilytettäessä     kuttavat nykyisten pitkälle jalostettujen muni-
11586: sitä teurastamossa, teurastuspaikassa tai muual-       vien kanojen rehun käyttöön, tuotantoon ja kun-
11587: la teurastuksen yhteydessä, tainnutettaessa sitä       toon. Maatalouden tutkimuskeskuksessa on
11588: taikka siitä verta laskettaessa. Eläimen lopetta-      suunnitteilla aiheesta tutkimushanke.
11589: minen on suoritettava eläinsuojelulain 32 §:n             M unintakanaloiden saimonellavalvontaoh-
11590: mukaan mahdollisimman nopeasti ja kivutto-             jelma edellyttää, että eläinlääkärin on käytävä
11591: masti.                                                 sellaisella tilalla, joka toimittaa munia pakkaa-
11592:                                           KK 1077/1998 vp                                           3
11593: 
11594: moon, vähintään kerran vuodessa (maa- ja met-        raskanojen ravitsemustilan punnitsemalla ja kä-
11595: sätalousministeriön päätös munintakanaloiden         sin tunnu~telemall~, sillä hö>'henpei~t7en vuo~si
11596: saimonellavalvonnasta 21/EE0/1995). Niiden ti-       kanan ravitsemustilaa on vatkea arvtotda pelkan
11597: lojen osalta, joista teurastamon tarkastuseläin-     ulkonäön perusteella. Lisäksi eläinlääkäri kiin-
11598: lääkäri on lähettänyt läänineläinlääkärille eläin-   nittää tarkastuksessa erityistä huomiota kanojen
11599: suojelulain 41 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen,        ruokintaan. Valvontakeinoja tullaan kehittä-
11600: eläinlääkäreille annetaan ohjeet tehdä eläinsuo-     mään edelleen läänineläinlääkäreiden ja tarkas-
11601: jelulain 39 §:n mukainen eläinsuojelutarkastus       tuseläinlääkäreiden kanssa syksyn aikana pidet-
11602: salmonellavalvontakäynnin yhteydessä. Tarkas-        tävissä tapaamisissa.
11603: tuksen yhteydessä eläinlääkäri mm. arvioi teu-
11604:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
11605: 
11606:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11607: 4                                           KK 1077/1998 vp
11608: 
11609: 
11610: 
11611: 
11612:                                          Tili Riksdagens Talman
11613: 
11614:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ras i strid med djurskyddsbestämmelserna, har
11615: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            länsstyrelsen, kommunalveterinären, den tjäns-
11616: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        teinnehavare som utövar tillsyn över hälsoskyd-
11617: dagsman Janina Andersson undertecknade                 det i kommunen och polisen enligt 39 § djur-
11618: spörsmål nr 1077:                                      skyddslagen rätt att verkställa inspektion. Poli-
11619:                                                        sen har rätt att inspektera djurtransporter också
11620:           Hur ämnar Regeringen i fortsättning-         utan sådan misstanke, så också besiktningsvete-
11621:        en förhindra svält bland värphöns och           rinärer inom ett slakteri- eller slaktplatsområde.
11622:        säkerställa värphönsens välbefinnande           Till besiktningsveterinärens plikter hör övervak-
11623:        även i samband med transport och slakt?         ning av att djurskyddsbestämmelserna iakttas i
11624:                                                        slakterier och på slaktplatser. Om besiktningsve-
11625:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          terinären misstänker att djurskyddsbestämmel-
11626: anföra följande:                                       serna har överträtts vid en djurhållningsenhet
11627:                                                        som levererar djur till slakt, skall han enligt 41 §
11628:     I 5 § 1 mom. djurskyddslagen (24711996) be-        djurskyddslagen anmäla detta tilllänsstyrelsen i
11629: stäms att djur skall få tillräckligt med lämplig       det Iän där djurhållningsenheten är belägen. En-
11630: föda, dryck och annan behövlig skötsel. Enligt         ligt lagens 63 § skall djurskyddsmyndigheten
11631: 9 § 1 mom. djurskyddsförordningen (396/1996)           omedelbart underrätta polisen om det är skäl att
11632: skall ett djur i vård ges sådan föda och dryck av      misstänka att djurskyddsbestämmelserna har
11633: god kvalitet som är lämplig för djuret. Vid utfod-     överträtts.
11634: ringen skall djurets behov beaktas och det skall          Jord- och skogsbruksministeriet har sedan
11635: säkerställas att varje djur får tillräckligt med nä-   1995 känt till det faktum att höns som inte längre
11636: ring. 1 4 § 1 mom. foderlagen (396/1998) bestäms       hålls som värphöns snabbt har blivit mycket
11637: att för utfodring av djur får användas endast          magrare. Ministeriet, länsveterinärerna och slak-
11638: sådana foderfabrikat som uppfyller kraven i la-        teriernas besiktningsveterinärer har i flera olika
11639: gen och som är av god kvalitet, oskadliga samt         sammanhang både muntligen och skriftligen på
11640: lämpliga för sitt ändamål. Kontrollcentralen för       det allvarligaste gjort producenterna och foder-
11641: växtproduktion registrerar verksamhetsidkarna          industrin uppmärksamma på detta. De djur-
11642: i foderbranschen, utövar tillsyn över tillverkning     skyddsproblem som gäller höns har också be-
11643: och import av foder samt kontrollerar foderfab-        handlats i flera olika utbildningssammanhang.
11644: rikaten på marknaden.                                  År 1998 har ministeriet dessutom i synnerhet
11645:     Transporten av djur skall enligt 29 § djur-        under sommaren och i början av hösten ordnat
11646: skyddslagen ordnas så att den inte åsamkar dju-        ett flertal sammankomster med deltagare från
11647: ret onödig smärta eller plåga. Under transporten       såväl de ovan nämnda intressegrupperna som
11648: skall djuret också skyddas mot skador och in-          från bl.a. anstalten för veterinärmedicin och livs-
11649: sjuknande. Djur får inte transporteras, om de är       medel samt slakterierna.
11650: i sådant tillstånd att transporten kan åsamka             Sommaren 1998 begärde jord- och skogs-
11651: dem onödig smärta eller plåga. I fråga om slakt        bruksministeriets jordbruksavdelning av Lant-
11652: och därtill anslutna åtgärder bestäms i 33 § djur-     brukets forskningscentral en utredning om de
11653: skyddslagen att djur inte får åsamkas onödigt          nuvarande energi- och proteinrekommendatio-
11654: lidande eller onödig smärta eller plåga när de         nerna för värphöns (Rehutaulukot ja ruokinta-
11655: hanteras eller förvaras i slakteriet, på slaktplat-    suositukset, Helsinki 1996). Enligt utredningen
11656: sen eller någon annanstans i samband med slakt,        vore det skäl att undersöka hur energihalten och
11657: vid bedövning eller vid blodavtappning. Avliv-         protein-energiförhållandet i foder påverkar fo-
11658: ning av djur skall enligt 32 § djurskyddslagen ske     derutnyttjandet, produktionen samt tillståndet
11659: så snabbt och smärtfritt som möjligt.                  hos dagens långt förädlade värphöns. Lantbru-
11660:     Om det finns anledning att misstänka att ett       kets forskningscentral planerar att forska i äm-
11661: djur sköts, behandlas, används eller transporte-       net.
11662:                                          KK 1077/1998 vp                                            5
11663: 
11664:     Enligt programmet för salmonellakontroll i      skyddslagen. Vid inspektionen bedömer veteri-
11665: värphönserier skall en veterinär minst en gång      nären bl.a. slakthönsens nutritionstillstånd ge-
11666: om året besöka sådana gårdar som levererar ägg      nom att väga och känna på dem; eftersom det på
11667: tili packerier (jord- och skogsbruksministeriets    grund av fjäderdräkten är svårt att bedöma nutri-
11668: beslut om övervakning av saimonella i värphön-      tionstillståndet enbart på basis av utseendet. Vid
11669: serier 21/VLA/1995). När det gäller gårdar som      inspektionen fåster veterinären dessutom speciell
11670: är föremål för en i 41 § djurskyddslagen avsedd     uppmärksamhet vid utfodringen av hönsen. Vid
11671: anmälan av slakteriets besiktningsveterinär tili    de möten som under hösten skall hållas med
11672: länsveterinären ges veterinärerna anvisningar att   länsveterinärer och besiktningsveterinärer kom-
11673: i samband med salmonellakontrollen göra en så-      mer man att ytterligare utveckla tillsynsmeto-
11674: dan djurskyddsinspektion som avses i 39 § djur-     derna.
11675: 
11676:      Helsingfors den 28 oktober 1998
11677: 
11678:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11679:                                          KK 1078/1998 vp
11680: 
11681: Kirjallinen kysymys 1078
11682: 
11683: 
11684: 
11685: 
11686:                                  Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Kotitietokoneiden verovähennysoi-
11687:                                      keudesta
11688: 
11689: 
11690:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11691: 
11692:    Suomalainen yhteiskunta on viimeksi kulu-       konetta pystyy hyödyntämään esimerkiksi lasku-
11693: neen vuosikymmenen aikana noussut yhdeksi          jen maksamisessa ja kirjanpidossa sekä verotuk-
11694: maailmanjohtavista tietoyhteiskunnista. Maam-      sen tekemisessä.
11695: me edun mukaista on myös se, että pysymme             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11696: tämän kehityksen eturivissä, vaikka kilpailu on    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11697: kovaa. Siksi yhteiskuntamme tulisi tukea tätä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11698: tavoitetta.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11699:    Suomessakin on keskusteltu Ruotsin kaltaisen
11700: kotikäyttöön ostettavien tietokoneiden verovä-                Onko Hallitus suunnitellut, miten
11701: hennysoikeudesta. Ruotsissa ja Norjassa kotitie-           Suomi saadaan pysymään tietoyhteis-
11702: tokoneiden verokohtelu on huomattavasti lie-               kuntien eturivissä,
11703: vempää kuin muuhun käyttöön tulevien konei-                   miten kaikille kansalaisille annettaisiin
11704: den. Tämä on vauhdittanut kotitalouksien tieto-            mahdollisuus pysyä mukana kehitykses-
11705: koneiden hankkimista huomattavasti kyseisissä              sä, ja
11706: maissa. Tämä edesauttaa yksilöiden mahdolli-                  mikä olisi kotikäyttöön hankittavien
11707: suuksia pysyä mukana tietotekniikan kehitykses-            tietokoneiden verovähennyksen merkitys
11708: sä ja antaa mahdollisuuden käyttää ja oppia tie-           näiden tavoitteiden toteuttamisessa?
11709: tokoneenkäyttöä myös kotona. Lisäksi koti tieto-
11710: 
11711:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
11712: 
11713:          Aulis Ranta-Muotio /kesk      Hannes Manninen /kesk          Olavi Ala-Nissilä /kesk
11714:          Matti Väistö /kesk            Anu Vehviläinen /kesk          Kyösti Karjula /kesk
11715:          Kari Myllyniemi /kesk         Arto Bryggare /sd              Ulla-Maj Wideroos lr
11716:          Markku Markkula /kok          Anneli Jäätteenmäki /kesk      Toimi Kankaanniemi /skl
11717: 
11718: 
11719: 
11720: 
11721: 280043
11722: 2                                          KK 1078/1998 vp
11723: 
11724: 
11725: 
11726: 
11727:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11728: 
11729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teiskunnasta. Näissä päätöksissä linjattujen ke-
11730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hittämishankkeiden osalta Suomi on koko maa-
11731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ilmassa ensimmäisten maiden joukossa. Kehitys-
11732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-       tä on ohjannut näkemys siitä, että tietoyhteis-
11733: ta-Muotion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kunta ei ole pelkkää teknologiaa, vaan koneet
11734: myksen n:o 1078:                                      ovat vain välineitä, joilla tietoyhteiskuntaa ra-
11735:                                                       kennetaan ihmistä varten.
11736:           Onko Hallitus suunnitellut, miten              Tietoyhteiskunnan kehittämistä koskevan
11737:        Suomi saadaan pysymään tietoyhteis-            päätöksen uudistamiseksi tarvittava selvitys- ja
11738:        kuntien eturivissä,                            ehdotusten valmistelutyö on meneillään Sitran
11739:           miten kaikille kansalaisille annettaisiin   toimesta. Sitran selvityksen painopistealueita
11740:        mahdollisuus pysyä mukana kehitykses-          ovat
11741:        sä, ja                                            - profiloitua ihmisystävällisen ja kestävän
11742:           mikä olisi kotikäyttöön hankittavien        tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijämaaksi,
11743:        tietokoneiden verovähennyksen merkitys            - helppokäyttöisten sähköisten palveluiden
11744:        näiden tavoitteiden toteuttamisessa?           kehittäminen, tuotteistaminen ja kattava tarjon-
11745:                                                       ta, sekä
11746:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             -tiedon ja osaamisen hallinta yksilön, yhtei-
11747: vasti seuraavaa:                                      sön ja yhteiskunnan tasolla.
11748:                                                          Strategiaehdotukseen tulee sisältymään mo-
11749:    Valtio on panostanut aktiivisesti koko 1990-       nia yksityiskohtaisia kehittämishanke-ehdotuk-
11750: luvun sekä hallinnon että koko yhteiskunnan           sia, joilla tullaan varmistamaan Suomen pysymi-
11751: tietotekniikan ja tiedonsiirron sekä näiden hyö-      nen tietoyhteiskuntakehityksen eturivin maana.
11752: dyntämiseen liittyvien muiden asioiden ja palve-          Keskeisiä keinoja kansalaisten mahdollisuuk-
11753: luiden kehittämiseen. Hallitus hyväksyi tammi-        sien turvaamiseksi ovat kaikkien ikäryhmien pe-
11754: kuussa 1995 suomalaisen tietoyhteiskunnan ke-         rus- ja täydennyskoulutukseen panostaminen,
11755: hittämistä koskevan kannanoton, joka on linjan-       tiedon ja taidon lisääminen, uusien helppokäyt-
11756: nut viime vuosien kehittämistyötä. Kehittämi-         töisten sähköisten palveluiden kehittäminen ja
11757: sessä ovat erityisesti korostuneet voimakas pa-       niiden kattava tarjonta, nykyisten työasemien ja
11758: nostus teknologian ja uusien sovellusten kehittä-     tiedonsiirtoyhteyksien tehokkaampi käyttö
11759: miseen, opetussektorin panostus lasten, nuorten       muun muassa työpaikoilla ja oppilaitoksissa ole-
11760: ja aikuisväestön tietoteknisten valmiuksien ke-       vien laitteiden osalta sekä hallinnon yhteispalve-
11761: hittämiseen sekä valtiovarain-, liikenne- ja sisä-    lupisteiden ja muiden palvelupisteiden kehittä-
11762: asiainministeriön panostus uusien sähköisten          minen niin, että niissä olevilta laitteilta voidaan
11763: palveluiden ja asioinnin kehittämiseen. Tietoyh-      käyttää esimerkiksi hallinnon tuottamia uusia
11764: teiskuntapäätöksen vaikutus on näkynyt muun           sähköisiä palveluita.
11765: muassa teknologian kehittämismäärärahojen                Sitran tekemien selvitysten mukaan tietoyh-
11766: suuntaamisessa, koulujen tietokoneistamisessa         teiskuntakehityksen esteitä ovat pikemminkin
11767: ja verkottamisessa sekä multimedia- ja muun so-       osaamisen puute kuin teknisten apuvälineiden
11768: vellustuotannon kehittämisessä.                       puuttuminen. Viime mainittujenkin osalta suo-
11769:    Viimeaikaisia merkittäviä valtioneuvoston          malaisilla on paljon keskimääräistä paremmat
11770: muita toimenpiteitä ovat 5.2.1998 periaatepäätös      mahdollisuudet osallistua ja hyödyntää uusia
11771: sähköisestä asioinnista ja palveluiden kehittämi-     palveluita, koska maassamme on Internetiin lii-
11772: sestä, johon sisältyy muun muassa kansalaisen         tettyjen tietokoneiden määrä asukaslukuun suh-
11773: sähköisen henkilökortin luominen tietoverkon          teutettuna maailman suurin (88 konetta/1 000
11774: sähköisten asiointipalveluiden käyttämiseksi,         asukasta; elokuun 1998 tilastotieto) ja tämä ase-
11775: sekä 16.4.1998 päätös laadukkaista palveluista,       ma on saavutettu ilman subventointeja. Liiken-
11776: hyvästä hallinnosta ja vastuullisesta kansalaisyh-    neministeriön viime helmikuussa tekemän selvi-
11777:                                          KK 1078/1998 vp                                            3
11778: 
11779: tyksen mukaan 16 %:lla perheistä on Internet-       laitteita ja kannettavia kommunikaattoreita,
11780: tiedonsiirtoyhteydellä varustettu tietokone tai     joissa matkapuhelinta on laajennettu Internet-
11781: muu laite.                                          ominaisuuksilla.
11782:     Haiiituksen näkemyksen mukaan tietoyhteis-          Kysymyksessä on esitetty, että kotikäyttöön
11783: kuntakehityksen perusedellytys on tehokas ja        hankittavat tietokoneet olisivat vähennettävissä
11784: joustava talous, joka on avoin kilpailulle. Tele-   verotuksessa myös silloin, kun tietokonetta käy-
11785: sektorin avaaminen kilpailulle viime vuosikym-      tetään muuhun kuin työn tekemiseen.Näissä ti-
11786: menellä on johtanut tiedonsiirtopalveluiden hin-    lanteissa kotitietokoneista aiheutuvat menot
11787: tojen alenemiseen ja alan erittäin nopeaan tekni-   ovat voimassa olevan lain mukaan tyypillisiä
11788: seen kehittymiseen. Tätä kautta kilpailu on hyö-    elantomenoja,joita verotuksessa ei saa vähentää.
11789: dyttänyt kaikkia käyttäjiä. Kansainvälisten ver-    Ilman verotuksellista tukeakin tietokoneita on
11790: tailujen mukaan Suomen tietoliikennekustan-         hankittu runsaasti. Verojärjestelmää on viime
11791: nukset ovat maailman alhaisimpia.                   vuosina kehitetty siten, että vähennyksiä on kar-
11792:     On syytä uskoa, että avoin kilpailu ja uusien   sittu ja veropohjaa tiivistetty. Esitys olisi myös
11793: palveluiden kehittämismahdollisuus parhaiten        tämän kehityksen vastainen. Kotitietokoneiden
11794: pystyvät jatkossakin turvaamaan tietokonelait-      verotuksellinen erityiskohtelu johtaisi myös hel-
11795: teiden, -yhteyksien sekä uusien palveluiden edul-   posti vaatimuksiin monien muiden elantomeno-
11796: lisen hintatason sekä hyvän saatavuuden ja käy-     jen saamiseksi vähennyskelpoiseksi. Oman on-
11797: tettä vyyden.                                       gelmansa muodostaa tietotekniikan nopea van-
11798:     Tekninen kehitys on lisäksi etenemässä erit-    heneminen. Silloin tulisi ratkaistavaksi muun
11799: täin nopeasti, ja mikrotietokone ei välttämättä     muassa se, kuinka usein vähennyksen voisi saada
11800: enaa kauaa ole tietoyhteiskuntakehityksen           aina uusista laitteista. Hallitus kuitenkin seuraa
11801:  avainteknologia. Verkkoasioinnissa käytetään       tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmas-
11802:  yhä useammin täysin uusia tekniikoita, kuten       ta.
11803:  television Internet-käytön mahdollistavia lisä-
11804: 
11805:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1998
11806: 
11807:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
11808: 4                                           KK 1078/1998 vp
11809: 
11810: 
11811: 
11812: 
11813:                                          Tili Riksdagens Talman
11814: 
11815:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       valtning och ett ansvarskännande medborgar-
11816: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         samhälle. 1 fråga om de utvecklingsprojekt som
11817: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skisseras i dessa beslut är Finland bland de första
11818: man Aulis Ranta-Muotio m.fl. undertecknade             länderna i hela världen. Utvecklingen har styrts
11819: spörsmål nr 1078:                                      av uppfattningen att informationssamhället inte
11820:                                                        bara är en fråga om teknologi, maskinerna är
11821:           Har Regeringen gjort upp planer för          endast de redskap med vilka informationssam-
11822:        hur Finland skall kunna hållas kvar bland       hället byggs upp för att tjäna människan.
11823:        de främsta informationssamhällena,                 Sitra ansvarar för det utredningsarbete och
11824:           hur alla medborgare skall kunna erbju-       den beredning av förslag som revideringen av
11825:        das möjlighet att hänga med i utveckling-       beslutet om utvecklandet av informationssam-
11826:        en,och                                          hället kräver. Nyckelområden för Sitras utred-
11827:           viiken betydelse skatteavdrag för hem-       ningsarbete är
11828:        datorer skulle ha för uppnåendet av dessa          - profileringen som ett föregångsland för en
11829:        mål?                                            människovänlig och hållbar informationssam-
11830:                                                        hällsutveckling,
11831:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             - utvecklandet av elektroniska tjänster som
11832: anföra följande:                                       är lätta att använda, produktifiering av tjänster-
11833:                                                        na och ett täckande utbud på dem, samt
11834:    Staten har under hela 1990-talet satsat aktivt         - hanteringen av information och kunnande
11835: på utvecklingen av datateknik och dataöverfö-          på individ-, samfunds- och samhällsplanet.
11836: ring både inom förvaltningen och hela samhället,          Strategiförslaget kommer att omfatta många
11837: samt på andra frågor och tjänster som ans1uter         detaljerade förslag till utvecklingsprojekt som
11838: sig till utnyttjandet av dessa. Regeringen godkän-     skall säkerställa Finlands ställning som ett av de
11839: de ijanuari 1995 ett ställningstagande som gäller      främsta länderna inom informationssamhällsut-
11840: utvecklandet a v det finländska informationssam-       vecklingen.
11841: hället där man drog upp linjerna för utvecklings-         Viktiga medel för att trygga medborgarnas
11842: arbetet under de närmaste åren. Särskilt har man       möjligheter är en satsning på grundutbildning
11843: betonat en omfattande satsning på utvecklande          och kompletterande utbildning för alla ålders-
11844: av teknik och nya tillämpningar, utbildningssek-       grupper, ökad kunskap och ökade fårdigheter,
11845: torns satsningar på utvecklandet av datatekniska       utvecklande av nya elektroniska tjänster som är
11846: fårdigheter bland barn, unga och vuxna samt            enkla att använda och ett täckande utbud på
11847: finansministeriets, trafikministeriets och inrikes-    tjänsterna, åstadkommande av en effektivare an-
11848: ministeriets satsningar på utvecklandet av nya         vändning av nuvarande datautrustning och data-
11849: elektroniska tjänster och möjligheter att uträtta      överföringssystem bl.a. på arbetsplatser och i
11850: ärenden elektroniskt. Verkningarna av beslutet         undervisningsanstalter samt utvecklande av för-
11851: har bl.a. kommit till synes i allokeringen av ansla-   valtningens medborgarkontor och andra service-
11852: gen för teknologiutvecklingen, i datoriseringen        ställen så att utrustning som finns på dessa kan
11853: och skapandet av nätverk i skolorna samt ut-           användas bl.a. till att utnyttja de nya elektronis-
11854: vecklandet av multimedia- och annan tillämp-           ka tjänster som utvecklas inom förvaltningen.
11855: ningsproduktion.                                          Enligt utredningar som utförts av Sitra är det
11856:    Andra viktiga åtgärder som vidtagits av stats-      snarare brister i kunnandet än avsaknad av tek-
11857: rådet under den senaste tiden är principbeslutet       niska hjälpmedel som utgör hinder för informa-
11858: från 5.2.1998 om möjligheterna att uträtta ären-       tionssamhällets utveckling. 1 fråga om tekniska
11859: den elektroniskt och utveckla tjänster, som bl.a.      hjälpmedel har finländarna mycket bättre möj-
11860: behandlar införandet av ett elektroniskt person-       ligheter än genomsnittligt att delta och utnyttja
11861: kort för uträttande av ärenden, samt ett beslut        nya tjänster, eftersom antalet datorer med lnter-
11862: från 16.4.1998 om högklassig service, god för-         net-anslutning i förhållande till invånarantalet
11863:                                               KK 1078/1998 vp                                             5
11864: 
11865: hos oss är störst i världen (88 datorer per 1 000        ka lösning. 1 nätkontakterna används allt oftare
11866: invånare, en1igt statistiken för augusti 1998), och      helt ny teknik, t.ex. tilläggsutrustning som gör
11867: denna förstap1ats har uppnåtts utan subventio-           det möjligt att ansluta teveapparater tili Internet
11868: ner. Eniigt en utredning som trafikministeriet           och bärbara kommunikatorer, dvs. mobiltelefo-
11869: gjorde i februari i år har 16% av hushållen en           ner med Internet-anslutning.
11870: dator eller annan an1äggning som är ansluten tili           1 spörsmålet föreslås att man skall kunna göra
11871: Internet.                                                avdrag i beskattningen för hemdatorer också när
11872:    Enligt regeringens uppfattning är en effektiv         datorn används tili annat än förvärvsarbete. 1
11873: och flexibel ekonomi som är öppen för konkur-            dessa situationer är kostnaderna för hemdatorer-
11874: rens en grundförutsättning för informationssam-          na enligt gällande lag typiska levnadskostnader
11875: hällets utveckling. Att telesektorn öppnades för         som inte är avdragsgilla i beskattningen. Många
11876: konkurrens på 1980-talet har lett tilllägre priser       har kunnat skaffa sig datorer också utan skatte-
11877: på dataöverföringstjänster och en mycket snabb           stöd. Beskattningen har under de senaste åren
11878: teknisk utveckling. Därigenom har konkurren-             utvecklats så, att avdragen har gallrats och skat-
11879: sen varit tili nytta för alla användare. Enligt inter-   tebasen komprimerats. Förslaget står alltså ock-
11880: nationella undersökningar hör telekommunika-             så i strid med denna utveckling. En särbehand-
11881: tionskostnaderna i Finland tili världens lägsta.         ling av hemdatorer i beskattningen skulle också
11882:    Det finns anledning att tro att den öppna kon-        lätt leda tili krav på att andra Ievnadskostnader
11883: kurrensen och möjligheten att utveckla nya tjäns-        borde bli avdragsgilla. Ett särskilt problem utgör
11884: ter också i fortsättningen skall kunna trygga den        det faktum att datatekniken föråldras så snabbt.
11885: förmånliga prisnivån på datoranläggningar, da-           Man skulle då tvingas ta ställning tili bl.a. hur
11886: taförbindelser och nya tjänster samt ett bra utbud       ofta avdrag fick göras för datautrustning som
11887: och god tillgänglighet när det gäller dessa.             hela tiden måste förnyas. Regeringen skall dock
11888:    Dentekniska utvecklingen är dessutom myck-            följa läget ur synvinkel som spörsmålsställaren
11889: et snabb och mikrodatorn är nödvändigtvis inte           avser.
11890: länge tili informationssamhällets främsta teknis-
11891: 
11892:       Helsingforsden 27 oktober 1998
11893: 
11894:                                                                                Minister Jouko Skinnari
11895: 1
11896: 1
11897: 1
11898:     1
11899: 
11900:     1
11901:     1
11902:         1
11903:         1
11904:         1
11905:             1
11906:             1
11907:             1
11908:                 1
11909:                 1
11910:                 1
11911:                     1
11912:                     1
11913:                     1
11914:                         1
11915:                         1
11916:                                            KK 1079/1998 vp
11917: 
11918: Kirjallinen kysymys 1079
11919: 
11920: 
11921: 
11922: 
11923:                                    Raimo Vistbacka /ps: Vapaan kilpailun vaikutuksista Tielaitoksen
11924:                                       henkilökunnan asemaan
11925: 
11926: 
11927:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11928: 
11929:     Tielaitoksen organisaatiomuutos tuli voi-         dellisen vapaa kilpailu taloudellisin tapa ylläpi-
11930: maan 1.1.1998,jolloin laitos jaettiin tiehallintoon   tää yleisiä teitä, tingitäänkö sen verukkeella lii-
11931: ja tuotantoon. Tielaitos säilytettiin budjettita-     kenneturvallisuudesta, teiden alueellisen hoidon
11932: louden piirissä toimivana virastokokonaisuute-        ja kehittämisen tasapuolisuudesta, laiminlyö-
11933: na. Valtioneuvoston päätöksissä todettiin lisäk-      däänkö ympäristöllisiä arvoja ja vaarantuvatko
11934: si, että tuotannon kehittämiseksi tiehallinto voi     ja missä määrässä olemassa olevat työpaikat.
11935: kilpailuttaa alan yrittäjiä ja omaa tuotantoaan       Näihin kysymyksiin kaivataan kipeästi vastausta
11936: osapuolten sopimaila tavalla. Täydellisen vapaa       eri puolilla Suomea.
11937: kilpailutilanne tulisi voimaan vuoteen 2002 men-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11938: nessä.                                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11939:     Tielaitoksen henkilökunnan kesken on paljon       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11940:  keskusteltu tilanteesta ja pohdittu sen käytännön    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11941:  vaikutuksia työpaikkoihin. Sen pohjalta on tul-
11942:  lut esiin monia avoimia kysymyksiä vapaan kil-                  Aikooko Hallitus huolehtia peruste-
11943:  pailun vaikutuksista. Henkilökunnan mielestä                luissa esiin otettujen seikkojen huomioon
11944:  täydellisen vapaan tilanteen vaihtoehtona voitai-           ottamisesta tienhoidon ja kunnossapidon
11945:  siin toteuttaa oman ja ulkopuolisen henkilökun-             vapaalle kilpailulle avaamisen yhteydes-
11946:  nan hallittu suhde työn teettämisessä. Henkilö-              ··?
11947:                                                              sa.
11948:  kunta on myös kantanut huolta siitä, onko täy-
11949: 
11950:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
11951: 
11952:                                           Raimo Vistbacka /ps
11953: 
11954: 
11955: 
11956: 
11957:  280043
11958: 2                                               KK 1079/1998 vp
11959: 
11960: 
11961: 
11962: 
11963:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
11964: 
11965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              heluyhteydessä ja yhteistoimintamenettelyssä
11966: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,               henkilöstön kanssa.
11967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen                Tielaitoksella on kokemusta kilpailuttamises-
11968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                  ta pitkältä ajalta. Tuotannon alihankintoina on
11969: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-               jo parin kymmenen vuoden ajan kilpailutettu
11970: sen n:o 1079:                                               urakoitsijoita niin rakentamisessa, suunnittelus-
11971:                                                             sa kuin kunnossapidossakin. Tässä menettelyssä
11972:             Aikooko Hallitus huolehtia peruste-             tilaaja huolehtii hankkeen ja sen urakkasopimus-
11973:         luissa esiin otettujen seikkojen huomioon           ten turvallisuus-, ympäristö- ja muista laatuvaa-
11974:         ottamisesta tienhoidon ja kunnossapidon             timuksista sekä huolehtii riittävällä valvonnalla
11975:         vapaalle kilpailulle avaamisen yhteydes-            niiden toteutumisesta. Menettelyssä ei ole ollut
11976:          ''?
11977:         sa.                                                 ongelmia. Uutta on se, että myös Tielaitoksen
11978:                                                             tuotanto oman kilpailukykynsä parantamiseksi
11979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                nyt osallistuu kilpailuun.
11980: vasti seuraavaa:                                                Kilpailuttamisesta on tähän mennessä saatu
11981:                                                             hyviä kokemuksia niin tienpidon taloudellisuu-
11982:    Tielaitos organisoitiin vuoden 1998 alusta uu-           den kuin tuotannon kilpailukyvynkin kannalta.
11983: delleen siten, että laitos jaettiin sisäisesti tiehallin-   Tielaitosta edelleen uudistettaessa pysyvät hen-
11984: toon ja tuotantoon. Uudistuksen keskeisenä ta-              kilöstön asema ja työsuhteen ehtoihin liittyvät
11985: voitteena oli tuotannon tehokkuuden ja kilpailu-            asiat keskeisinä tekijöinä jatkossakin. Näissä ky-
11986: kyvyn parantaminen.                                         symyksissä noudatetaan Tielaitoksen henkilös-
11987:    Liikenneministeriö on asettanut Tielaitokselle           töpolitiikkaa, jonka periaatteista on sovittu yh-
11988: kuluvan vuoden erääksi tulostavoitteeksi tuotan-            dessä henkilöstön kanssa. Kilpailuttaminen ei
11989: non kilpailukyvyn parantamisen sekä avoimeen                saatujen kokemusten perusteella ole vaarantanut
11990: kilpailuun tähtäävien valmiuksien parantami-                yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten liikenne-
11991: sen. Päätöksiä täysin avoimen kilpailun avaami-             turvallisuuden, alueellisen tasapuolisuuden tai
11992: sesta ei ole kuitenkaan tehty.                              ympäristöarvojen huomioon ottamista. Tiehal-
11993:    Kysymyksessä esitetyt näkökohdat henkilös-               linto tilaajana voi uudessa organisaatiossa kes-
11994: tön tuntemista huolista ovat laajalti tiedossa ja           kittyä näihin asioihin entistäkin paremmin.
11995: uudistuksissa onkin edetty kiinteässä vuoropu-
11996: 
11997:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
11998: 
11999:                                                                             Liikenneministeri Matti Aura
12000:                                           KK 1079/1998 vp                                            3
12001: 
12002: 
12003: 
12004: 
12005:                                        Tili Riksdagens Talman
12006: 
12007:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Vägverket har en gedigen erfarenhet av kon-
12008: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         kurrensutsättning. Produktionens underleveran-
12009: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     ser har redan under ett par decennier konkur-
12010: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade               rensutsatts bland entreprenörerna såväl vad gäl-
12011: spörsmål nr 1079:                                   ler byggande och planering som i fråga om under-
12012:                                                     håll. Vid ett sådant förfarande är beställaren an-
12013:           Ämnar Regeringen tillse att de aspek-     svarig för projektets och dess entreprenadavtals
12014:        ter som lyfts fram i spörsmålsmotivering-    säkerhetskrav, miljökrav och andra kvalitets-
12015:        en beaktas i samband med att väghåll-        krav. Beställaren ombesörjer också genom till-
12016:        ningen och underhållet öppnas för fri        räcklig tillsyn att dessa krav tillämpas. Det har
12017:        konkurrens?                                  inte uppstått några problem med detta förfaran-
12018:                                                     de. Detnya består i att även Vägverkets produk-
12019:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       tion nu deltar i konkurrensen för att förbättra sin
12020: anföra fö1jande:                                    egen konkurrenskraft.
12021:                                                        Konkurrensutsättningen har hittills uppvisat
12022:    Vägverket omorganiserades 1998 genom en          goda resultat såväl med hänsyn till väghållning-
12023: inre tudelning i vägförvaltning och produktion.     ens ekonomi som tili produktionens konkurrens-
12024: En central må1sättning för reformen var att pro-    kraft. Då Vägverket ytterligare reformeras kvar-
12025: duktionens effektivitet skall öka och konkur-       står personalens ställning samt de villkor som
12026: renskraften förbättras.                             inskrivits i arbetsavtalen som centrala faktorer
12027:    Trafikministeriet har i år som ett resultatmål   även i fortsättningen. 1 dessa frågor tillämpas
12028: för Vägverket uppställt en förbättring av kon-      Vägverkets personalpolitik, vars principer har
12029: kurrenskraften samt en förbättring av beredska-     fastslagits i samarbete med personalen. Konkur-
12030: pen inför den öppna konkurrensen. Det har dock      rensutsättningen har inte erfarits som något hot
12031: inte fattats några beslut om en fullständigt fri    mot samhälleliga mål, t.ex. trafiksäkerhet, regio-
12032: konkurrensutsättning.                               nal jämlikhet eller iakttagande av miljövärden. 1
12033:    Spörsmålets synpunkter på den oro som per-       den nya organisationen kan Vägförvaltningen
12034: sonalen känner är bekant i vida kretsar, och i      som beställare koncentrera sig mer än tidigare på
12035: samband med reformer har man avancerat ge-          dessa frågor.
12036: nom kontinuerlig dialog och samverkan med per-
12037: sonalen.
12038: 
12039:      Helsingforsden 21 oktober 1998
12040: 
12041:                                                                         Trafikminister Matti Aura
12042:                 1
12043: 
12044:                 1
12045: 
12046: 
12047: 
12048: 
12049:             1
12050: 
12051:             1
12052: 
12053: 
12054: 
12055: 
12056:         1
12057: 
12058:         1
12059: 
12060: 
12061: 
12062: 
12063:     1
12064: 
12065:     1
12066: 
12067: 
12068: 
12069: 
12070: 1
12071:                                            KK 1080/1998 vp
12072: 
12073: Kirjallinen kysymys 1080
12074: 
12075: 
12076: 
12077: 
12078:                                    Ulla Anttila /vihr: Kanojen elinolojen parantamisesta
12079: 
12080: 
12081: 
12082:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12083: 
12084:    Kesällä julkisuuteen tuli tieto munivien kano-        Paitsi rehun puutteesta, kuihtuneet kanat kär-
12085: jen nälkiintymisestäja kelpaamattomuudesta ih-        sivät luunmurtumista ja kanapunkin aiheutta-
12086: misravinnoksi. Satojatuhansia, jopa puoli mil-        masta ihottumasta. Jotkut kanoista ovat niin
12087: joonaa kanaa nälkiintyy vuosittain puutteellisen      nälkiintyneitä, että niiden sisäelimet kuultavat
12088: ruokinnan seurauksena. Vaikka tieto rääkätyistä       ihon läpi. Kanoista myös kuolee osa kuljetuksen
12089: kanoista tuli julkisuuteen vasta nyt, teurastamot,    yhteydessä. Varsinkin kesähelteellä kanojen
12090: kasvattajat ja eläinsuojeluviranomaiset ovat          kuolleisuus nousee roimasti. Atrian Nurmon teu-
12091: tienneet kanojen kunnosta jo pidempään. Vuon-         rastamossa lopetetaan kanojen teurastus joulu-
12092: na 1995 maa- ja metsätalousministeriön eläinlää-      kuussa. Tämä tulee lisäämään kanojen kuljetus-
12093: kintäosasto patisti siipikarjankasvattajia joko       aikojen pituutta huomattavasti. Jo nyt osa ka-
12094: ruokkimaan kanat kunnolla tai teurastamaan ne.        noista joutuu pitkiin kuljetuksiin sen mukaan,
12095: Silti tilanne on pahentunut entisestään. Huono-       kummasta suuresta teurastamosta on annettu
12096: kuntoisia kanoja ei enää !opeteta tiloilla, vaan ne   kasvattajille parempi tarjous.
12097: pidetään hengissä teurastamolle saakka, sillä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12098: EU-tuki lasketaan pääluvun mukaan.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12099:     Eläinsuojelulain 63 § velvoittaa virkamiehen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12100: tekemään ilmoituksen poliisille havaitessaan rik-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12101: komuksen. Teurastamoiden mukaan ilmoitus
12102:  tehdään aina, jos kanaerästä joudutaan hylkää-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
12103:  mään 20 prosenttia. Pahimmassa tapauksessa                     kanojen elinolojen parantamiseksi?
12104: kanaeristä on jouduttu hylkäämään kaikki ka-
12105:  nat.
12106: 
12107:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
12108: 
12109:                                            Ulla Anttila /vihr
12110: 
12111: 
12112: 
12113: 
12114: 280043
12115: 2                                          KK 1080/1998 vp
12116: 
12117: 
12118: 
12119: 
12120:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12121: 
12122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toyksikössä, on hänen eläinsuojelulain 41 §:n
12123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mukaan ilmoitettava asiasta sen läänin läänin-
12124: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hallitukselle, jonka alueella eläintenpitoyksikkö
12125: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      sijaitsee. Ilmoituksen perusteella läänineläinlää-
12126: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          käri ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin antamalla
12127: 1080:                                                 paikalliselle eläinsuojeluviranomaiselle mää-
12128:                                                       räyksen tehdä tilalla eläinsuojelutarkastus. Jos
12129:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          eläinsuojeluviranomainen toteaa, että eläinsuo-
12130:        kanojen elinolojen parantamiseksi?             jelusäädöksiä on tilalla rikottu, hän antaa eläi-
12131:                                                       men omistajalle tai haltijalle eläinsuojelulain
12132:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          42 §:ssä tarkoitetun määräyksen tai kiellon. Täl-
12133: vasti seuraavaa:                                      löin hän voi kieltää eläimen omistajaa tai haltijaa
12134:                                                       jatkamasta tai toistamasta säädösten vastaista
12135:     Eläinsuojelulain (247/1996) 5 §:n 1 momentis-     menettelyä tai määrätä tämän täyttämään vel-
12136: sa säädetään, että eläimen on saatava riittävästi     vollisuutensa määräajassa. Jos eläinsuojelulliset
12137: sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tar-    syyt vaativat, eläinsuojeluviranomainen ryhtyy
12138: vitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on          lain 44 §:n mukaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin
12139: saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvin-          eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jos on syy-
12140: vointi on tarkastettava riittävän usein.              tä epäillä, että eläinsuojelusäädöksiä on rikottu,
12141:     Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 9 §:ssä sää-     eläinsuojeluviranomaisen on lain 63 §:n mukaan
12142: detään tarkemmin eläimen ruokinnasta ja               viipymättä tehtävä asiasta ilmoitus poliisille.
12143:  II §:ssä sairaan tai vahingoittuneen eläimen hoi-        Muninnasta poistettujen kanojen voimakas
12144: dosta. Asetuksen 9 §:n 1 momentin mukaan hoi-         laihtuminen on ollut maa- ja metsätalousministe-
12145: dossa olevalle eläimelle on annettava sille sopi-     riön tiedossa vuodesta 1995 alkaen. Ministeriö,
12146: vaa hyvälaatuista ruokaa ja juomaa. Ruokinnas-        läänineläinlääkärit ja teurastamoiden tarkastus-
12147: sa on otettava huomioon kunkin eläimen tarpeet        eläinlääkärit ovat sekä suullisesti että kirjallisesti
12148: ja varmistettava, että jokainen eläin saa ravintoa    kiinnittäneet tuottajien ja rehuteollisuuden vaka-
12149: riittävästi. Asetuksen II §:n mukaan eläimen sai-     vaa huomiota asiaan useissa eri yhteyksissä. Ka-
12150: rastuessa tai vahingoittuessa sille on viipymättä     nojen eläinsuojelullisia ongelmia on käsitelty
12151: annettava tai hankittava asianmukaista hoitoa.        myös useissa ministeriönjärjestämissä koulutus-
12152: Sairauden tai vamman laadun niin edellyttäessä        tilaisuuksissa. Lisäksi ministeriö on järjestänyt
12153: eläin on lopetettava tai teurastettava. Munivien      aiheeseen liittyen useita tapaamisia, joihin on
12154: kanojen pitoa koskevat yksityiskohtaisemmat           osallistunut edellä mainittujen tahojen lisäksi
12155: eläinsuojeluvaatimukset sisältyvät maa- ja met-       muun muassa eläinlääkintä- ja elintarvikelaitok-
12156: sätalousministeriön päätökseen kanojen pidolle        sen sekä teurastamoiden edustajia. Tapaamisissa
12157: asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista (26/          on haettu ratkaisuja muninnasta poistettujen ka-
12158: EE0/1997).                                            nojen eläinsuojelullisiin ongelmiin.
12159:     Jos on aihetta epäillä, että eläintä hoidetaan,       Munintakanaloiden eläinsuojeluvalvontaa te-
12160: kohdellaan, käytetään tai kuljetetaan eläinsuoje-     hostetaan lisäksi siten, että eläinlääkärit tekevät
12161: lusäädösten vastaisesti, lääninhallituksella, kun-    eläinsuojelulain 39 §:ssä tarkoitetun eläinsuojelu-
12162: naneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluval-       tarkastuksen myös salmonellavalvontaohjelman
12163: vontaa hoitavalla viranhaltijalla ja poliisilla on    mukaisen käynnin yhteydessä niillä tiloilla, joi-
12164: eläinsuojelulain 39 §:n mukaan oikeus suorittaa       den osalta tarkastuseläinlääkäri on toimittanut
12165: tarkastus. Teurastamon tai teurastuspaikan            läänineläinlääkärille lain 41 §:n mukaisen ilmoi-
12166: alueella toimivaltainen eläinsuojeluviranomai-        tuksen (maa- ja metsätalousministeriön päätös
12167: nen on tarkastuseläinlääkäri. Jos tarkastuseläin-     munintakanaloiden saimonellavalvonnasta 21/
12168: lääkäri epäilee, että eläinsuojelusäädöksiä on ri-    EE0/1995). Tällöin valvonta kohdistuu myös
12169: kottu teuraseläimiä toimittavassa eläintenpi-         seuraavaan tilalle otettuun kanaerään. Tarkas-
12170:                                          KK 1080/1998 vp                                             3
12171: 
12172: tuksen yhteydessä eläinlääkäri muun muassa ar-      den mittainen tauko kanojen pidossa ei alenna
12173: vioi teuraskanojen ravitsemustilan punnitsemal-     tuen määrää. Teurastamolle toimitettujen kano-
12174: la ja käsin tunnustelemalla, sillä höyhenpeitteen   jen lukumäärällä ei ole siis vaikutusta kanoista
12175: vuoksi kanan ravitsemustilaa on vaikea arvioida     maksettavan tuen suuruuteen.
12176: pelkän ulkonäön perusteella. Eläinlääkäri kiin-        Euroopan unionin komissio on antanut tie-
12177: nittää tarkastuksen yhteydessä erityistä huomio-    teellisen eläinlääkintökomitean laatiman kano-
12178: ta myös kanojen ruokintaan. Lisäksi maatalou-       jen hyvinvointia koskevan raportin pohjalta eh-
12179: den tutkimuskeskus selvittää, onko nykyisten        dotuksen neuvoston direktiiviksi eri tuotantojär-
12180: pitkälle jalostettujen munivien kanojen ruokin-     jestelmissä pidettävien kanojen suojelun vähim-
12181: nassa käytettäviä ruokintasuosituksia tarpeellis-   mäisvaatimuksista. Ehdotuksen mukaan kanoil-
12182: ta muuttaa.                                         le annettaisiin nykyistä paremmat mahdollisuu-
12183:     Kanoista maksettava kansallinen tuki mää-       det toteuttaa niille oleellisen tärkeitä käyttäyty-
12184: räytyy tilalla pidettyjen kanojen lukumäärän        mistarpeita. Suomi tukee komission ehdotusta,
12185: mukaan. Siirtymäkauden tuessa kanojen luku-         ja on myös tuonut selkeästi esiin sen, että edus-
12186: määrät lasketaanjoka kuukauden ensimmäisenä         kunta on eläinsuojelulain uudistamisen yhtey-
12187: päivänä. Pohjoisessa tuessa laskentapäiviä on       dessä edellyttänyt häkkikanaloista luopumista.
12188: vuodessa kuusi. Lisäksi enintään neljän kuukau-
12189:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
12190: 
12191:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
12192: 4                                          KK 1080/1998 vp
12193: 
12194: 
12195: 
12196: 
12197:                                         Tili Riksdagens Talman
12198: 
12199:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          detta tililänsstyrelsen i detIän där djurhållnings-
12200: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           enheten är belägen. På basis av anmälan vidtar
12201: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       länsveterinären behövliga åtgärder genom att
12202: dagsman Ulla Anttila undertecknade spörsmål           förordna den lokala djurskyddsmyndigheten att
12203: nr 1080:                                              verkställa en djurskyddsinspektion på gården.
12204:                                                       Om djurskyddsmyndigheten konstaterar att
12205:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        djurskyddsbestämmelserna har överträtts på
12206:        ta för att förbättra levnadsförhållandena      gården, utfårdas för djurets ägare eller innehava-
12207:        för höns?                                      re en sådan föreskrift eller ett sådant förbud som
12208:                                                       avses i 42 § djurskyddslagen. Således kan djur-
12209:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skyddsmyndigheten förbjuda djurets ägare eller
12210: anföra följande:                                      innehavare att fortsätta med eller upprepa det
12211:                                                       förfarande som strider mot bestämmelserna eller
12212:    1 5 § 1 mom. djurskyddslagen (247/1996) be-        ålägga denna att fullgöra sin skyldighet inom
12213: stäms att djur skall få tillräckligt med lämplig      utsatt tid. Om det behövs av djurskyddsskäl,
12214: föda, dryck och annan behövlig skötsel. Djur          vidtar djurskyddsmyndigheten sådana bråd-
12215: som insjuknat skall få ändamålsenlig vård. Dju-       skande åtgärder för att trygga ett djurs välbefin-
12216: rens välbefinnande skall kontrolleras tillräckligt    nande som avses i lagens 44 §. Om det är skäl att
12217: ofta.                                                 misstänka att djurskyddsbestämmelserna har
12218:    1 9 § djurskyddsförordningen (396/1996) ingår      överträtts, skall djurskyddsmyndigheten enligt
12219: närmare bestämmelser om utfodringen av djur           lagens 63 § omedelbart underrätta polisen.
12220: och i II § om vård av sjuka eller skadade djur.          Jord- och skogsbruksministeriet har sedan
12221: Enligt förordningens 9 § 1 mom. skall ett djur i      1995 känt tili det faktum att höns som inte längre
12222: vård ges sådan föda och dryck av god kvalitet         hålls som värphöns snabbt har blivit mycket
12223: som är lämplig för djuret. Vid utfodringen skall      magrare. Ministeriet, länsveterinärerna och slak-
12224: djurets behov beaktas och det skall säkerställas      teriernas besiktningsveterinärer har i flera olika
12225: att varje djur får tillräckligt med näring. Om ett    sammanhang både muntligen och skriftligen på
12226: djur insjuknar eller skadas, skall det enligt för-    det allvarligaste gjort producenterna och foder-
12227: ordningens II § omedelbart ges eller skaffas be-      industrin uppmärksamma på detta. De djur-
12228: hörig vård. Om sjukdomens eller skadans art så        skyddsproblem som gäller höns har också be-
12229: kräver, skall djuret avlivas eller slaktas. Mer de-   handlats vid flera olika tilifållen som har ordnats
12230: taljerade djurskyddsbestämmelser om värphöns-         av ministeriet. Ministeriet har dessutom ordnat
12231: hållning ingår ijord- och skogsbruksministeriets      ett flertal sammankomster där frågor som an-
12232: beslut om djurskyddskrav vid hönshållning (26/        knyter till ämnet har diskuterats. 1 samman-
12233: VLA/1997).                                            komsterna har deltagit representanter för såväl
12234:    Om det finns anledning att misstänka att ett       de ovan nämnda intressegrupperna som för bl.a.
12235: djur sköts, behandlas, används eller transporte-      anstalten för veterinärmedicin och livsmedel
12236: ras i strid med djurskyddsbestämmelserna, har         samt slakterierna. Vid sammankomsterna har
12237: länsstyrelsen, kommunalveterinären, den tjäns-        man sökt lösningar på de djurskyddsproblem
12238: teinnehavare som utövar tillsyn över hälsoskyd-       som gäller höns som inte längre hålls som värp-
12239: det i kommunen och polisen enligt 39 § djur-          höns.
12240: skyddslagen rätt att verkställa inspektion. lnom         Tillsynen över djurskyddet i värphönserier ef-
12241: ett slakteri- eller slaktplatsområde är besikt-       fektiveras dessutom så att veterinärerna också i
12242: ningsveterinären behörig djurskyddsmyndighet.         samband med det besök som förutsätts av pro-
12243: Om besiktningsveterinären misstänker att djur-        grammet för salmonellakontroll gör en sådan
12244: skyddsbestämmelserna har överträtts vid en            djurskyddsinspektion som avses i 39 § djur-
12245: djurhållningsenhet som levererar djur tili slakt,     skyddslagen på de gårdar som är föremål för en i
12246: skall han enligt 41 § djurskyddslagen anmäla          lagens 41 § avsedd anmälan av en besiktningsve-
12247:                                            KK 1080/1998 vp                                            5
12248: 
12249: terinär tilllänsveterinären (jord- och skogsbruks-    första dagen i varje månad. När det gäller det
12250: ministeriets beslut om övervakning av saimonella      nordliga stödet räknas hönsen sex gånger om
12251: i värphönserier 21/VLA/1995). 1 detta fall omfat-     året. Ett avbrott på högst fyra månader i höns-
12252: tar övervakningen även nya hönspartier som            håiiningen sänker inte stödet. Antalet höns som
12253: skaffas tili gården. Vid inspektionen bedömer         levereras tili slakterierna påverkar således inte
12254: veterinären bl.a. slakthönsens nutritionstillstånd    storleken på det stöd som betalas för hönsen.
12255: genom att väga och känna på dem, eftersom det             På basis av vetenskapliga veterinärkommit-
12256: på grund av fjäderdräkten är svårt att bedöma         tens rapport om höns välbefinnande har Europe-
12257: nutritionstillståndet enbart på basis av utseendet.   iska kommissionen utfårdat ett förslag tili ett
12258: Vid inspektionen fåster veterinären dessutom          rådsdirektiv om minimistandarder för skydd av
12259: speciell uppmärksamhet vid utfodringen av hön-        värphöns i olika uppfödningssystem. Enligt för-
12260: sen. Vidare undersöker lantbrukets forsknings-        slaget skall höns ges bättre möjligheter än nu att
12261: central om det är skäl att ändra de rekommenda-       tillgodose de beteendemässiga behov som är yt-
12262: tioner som gäller utfodringen av dagens långt         terst viktiga för dem. Finland stöder kommissio-
12263: förädlade värphöns.                                   nens förslag och har också tydligt framfört att
12264:    Det nationella stöd som betalas för höns fast-     riksdagen i samband med revideringen av djur-
12265: ställs utgående från antalet höns på gården. När      skyddslagen har förutsatt att burhönserierna
12266: det gäller övergångsstödet räknas hönsen den          skall avvecklas.
12267: 
12268:      Helsingforsden 28 oktober 1998
12269: 
12270:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12271:                                            KK 1081/1998 vp
12272: 
12273: Kirjallinen kysymys 1081
12274: 
12275: 
12276: 
12277: 
12278:                                   Raimo Holopainen /sd: Työttömien oikeudesta maksuttorniin ter-
12279:                                      veystarkastuksiin
12280: 
12281: 
12282:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12283: 
12284:    Yhteiskunnassamme on keskusteltu runsaasti        rauksien etenemistä. Jos sairaus todetaan ajois-
12285: pitkäaikaistyöttömien työkunnosta. On jopa väi-      sa, on se yhteiskunnalle varmasti taloudellisin
12286: tetty, että lähes puolet pitkäaikaistyöttömistä ei   ratkaisu.
12287: olisi työkuntoisia jonkin sairauden takia. Mikäli       Olisi järkevää edistää työttömien mahdolli-
12288: tämä pitää paikkansa, on tilanne todella huoles-     suutta osallistua vapaaehtoisesti maksutta ta-
12289: tuttava ja on pikaisesti ryhdyttävä toimiin asian-   pahtuvaan terveystarkastukseen. Tämä olisi vä-
12290: tilan korjaamiseksi. Työttömyyskortista ei ole       hintään kohtuullista, kun muistaa, että työvoi-
12291: oikea paikka sairaille, vaan on pikaisesti ryhdyt-   mahallinto on viime aikoina tehostanut työttö-
12292: tävä selvittämään, mikä osa sairaista työttömistä    mien työnhakua.
12293: voitaisiin kuntouttaa työkykyisiksi ja kenelle oi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12294: kea ratkaisu olisi eläke.                            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
12295:     Tällä hetkellä työssä käyvien terveydenhuolto    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12296: on järjestetty työterveyshuollon kautta, mutta       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12297: työttömiä tämä ei koske. Useimpien työttömien
12298: taloudellinen tilanne on huono, ja työttömyys-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työt-
12299: korvaukset menevät ruokaan ja asumiseen. On                  tömille turvattaisiin työterveyshuollon
12300: pakko säästää esim. terveydenhuollosta, jonka                kaltainen mahdollisuus terveydenhuol-
12301: maksullisuus on lisääntynyt. Tämä edistää sai-               toon?
12302: 
12303:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
12304: 
12305:                                        Raimo Holopainen /sd
12306: 
12307: 
12308: 
12309: 
12310: 280043
12311: 2                                            KK 1081/1998 vp
12312: 
12313: 
12314: 
12315: 
12316:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12317: 
12318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Yhteistyössä perusterveydenhuollon ja viran-
12319: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           omaisten kanssa on eri puolilla maata toteutettu
12320: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         hankkeita, joilla on pyritty estämään ja hidasta-
12321: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              maan työttömyyden haitallisia vaikutuksia ter-
12322: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           veyteen ja työ- ja toimintakykyyn.
12323: sen n:o 1081:                                               Eräs keskeinen hanke työttömien aseman pa-
12324:                                                         rantamiseksi on ollut työministeriön, sosiaali- ja
12325:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työt-       terveysministeriön, Kansaneläkelaitoksen, Suo-
12326:         tömille turvattaisiin työterveyshuollon         men Kuntaliiton ja työeläkelaitosten edustajien
12327:         kaltainen mahdollisuus terveydenhuol-           yhteistyönä suunniteltu ja toteutettu ikääntynei-
12328:         toon?                                           den pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvitys,
12329:                                                         joka aloitettiin vuonna 1996 osana hallituksen
12330:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            työllisyysohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on
12331: vasti seuraavaa:                                        selvittää asiakkaan työllistymisedellytyksiä,
12332:                                                         koulutus- ja kuntoutustarvetta sekä mahdollisia
12333:    Työterveyshuollon palvelujärjestelmä vastaa          eläkevaihtoehtoja. Palvelutarveselvityksen pii-
12334: merkittävästä osasta työssä olevan väestön avo-         riin kuuluvat 50-58-vuotiaat, vähintään vuo-
12335: terveydenhuollon peruspalveluja. Työterveys-            den työttömänä olleet henkilöt. Viranomaisten
12336: huoltotoiminnan tavoitteena on muun muassa              yhteistyön tuloksena on päädytty vajaakuntois-
12337: ylläpitää ja edistää työntekijöiden työ- ja toimin-     ten työttömien osalta eräänlaiseen työttömien
12338: takykyä. Työterveyshuoltolainsäädäntö velvoit-          työterveyshuoltokäytäntöön. Työvoimatoimis-
12339: taa työnantajaa järjestämään työntekijöilleen           toilla on käytössään asiantuntijalääkäri. Työvoi-
12340: työterveyshuollon työstäjohtuvien terveysvaaro-         matoimisto ohjaa asiakkaat, joilla on terveydelli-
12341: jen ehkäisemiseksi. Työttömiksijoutuneet henki-         siä ongelmia, terveydenhuoltoon tai Kansanelä-
12342: löt ovat siten työsuhteen puuttumisen vuoksi työ-       kelaitoksen kuntoutusselvitysten piiriin. Kela
12343: terveyshuollon palvelujen ulkopuolella.                 järjestää heille ensi vaiheessa yleensä kuntoutus-
12344:    Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu työnteki-         tarveselvityksen taikka kuntoutustutkimuksen
12345: jöiden neuvonta ja ohjaus työttömyyden uhates-          sekä tarvittaessa järjestää myös edellä mainitussa
12346: sa. Työterveyshuolto on kuluvalla vuosikymme-           tutkimuksessa tarpeelliseksi todettua kuntoutus-
12347: nellä toteuttanut merkittävällä tavalla toiminta-       ta. Kansaneläkelaitoksen palvelutarveselvityk-
12348: malleja, joilla on tuettu irtisanottujen ja irtisano-   seen tuleville työttömille on järjestetty tutkimus-
12349: misuhan alla olevien työntekijöiden itsenäistä          ja kuntoutustoimenpiteitä soveltaen lääketieteel-
12350: selviytymistä ja elämänhallintaa muutostilan-           lisiä kriteereitä lievennettyinä. Tarkoituksena on
12351: teessa. Kyseisistä toimintamalleista saadut koke-       jatkaa palvelutarveselvitystä vuonna 1999 ja se
12352: mukset ovat olleet hyviä.                               on otettu huomioon valtion talousarvioesityk-
12353:    Työttömien terveydenhuoltopalvelujen tarve           sessä vuodelle 1999.
12354: on ollut esillä sosiaali- ja terveysministeriön työ-        Työttömiä koskee myös laki Kansaneläkelai-
12355: terveyshuollon neuvottelukunnassa. Neuvotte-            toksen järjestämästä kuntoutuksesta. Lain mu-
12356: lukunta on tehnyt aloitteen, että työttömien ja         kaan Kelalla on velvollisuus selvittää tarvittaessa
12357: epäsäännöllisen työuran piirissä olevien työky-         vakuutetun kuntoutustarve, viimeistään kuiten-
12358: vyn ylläpitämiseksi käynnistettäisiin kokeilu-          kin silloin, kun vakuutetun sairausvakuutuslain
12359: hanke yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön pal-      mukaisen päivärahan suorituspäivien määrä ylit-
12360: veluosaston, Suomen Kuntaliiton ja Työterveys-          tää 60. Asiakkaalle voidaan tällöin tarvittaessa
12361: laitoksen kanssa. Lisäksi neuvottelukunta on eh-        järjestää esimerkiksi kuntoutustarveselvitys.
12362: dottanut, että terveyskeskuksiin perustettaisiin        Kansaneläkelaitoksen käytännön mukaan selvi-
12363: työelämän kehittämisyksikköjä, jotka hoitaisi-          tys kustannetaan Kansaneläkelaitoksen harkin-
12364: vat myös työttömiä.                                     nanvaraisen kuntoutuksen varoista tilanteissa,
12365:                                           KK 1081/1998 vp                                            3
12366: 
12367: joissa kriteerit työkyvyn olennaisesta alenemises-   harkittu asiakkaan kuntoutustarpeenja mahdol-
12368: ta eivät täyty. Työttömyys ei siten ole este kun-    lisuuksien pohjalta.
12369: toutukseen pääsemiseen, vaan toimenpiteitä on
12370: 
12371:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
12372: 
12373:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
12374: 4                                             KK 1081/1998 vp
12375: 
12376: 
12377: 
12378: 
12379:                                           Tili Riksdagens Talman
12380: 
12381:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Primärvården och myndigheterna har tillsam-
12382: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           mans på olika håll i Jandet genomfört projekt
12383: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         genom vilka man har strävat efter att hindra och
12384: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-                dämpa arbetslöshetens skadliga effekter på häl-
12385: mål nr 1081:                                             san och arbets- och funktionsförmågan.
12386:                                                              Ett centralt projekt för att förbättra de arbets-
12387:             Vad ämnar Regeringen göra för att            lösas ställning har varit en utredning av service-
12388:         arbets1ösa skall garanteras en möj1ighet         behovet bland äldre långtidsarbetslösa viiken
12389:         tili hä1so- och sjukvård som motsvarar           planerats och genomförts i samarbete mellan re-
12390:         företagshälsovård?                               presentanter för arbetsministeriet, social- och
12391:                                                          hälsovårdsministeriet, F o lkpensionsanstalten,
12392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Finlands Kommunförbund och arbetspensions-
12393: anföra följande:                                         anstalterna. Utredningen inleddes 1996 som en
12394:                                                          del av regeringens sysselsättningsprogram. Pro-
12395:    Företagshälsovårdens servicesystem svarar             jektets syfte är att utreda kundens sysselsätt-
12396: för en betydande del av basservicen inom den             ningsmöjligheter, behov av utbildning och reha-
12397: öppna hälsovården för den arbetande befolk-              bilitering samt eventuella pensionsalternativ. Ut-
12398: ningen. Må1et för företagshä1sovården är bl.a. att       redningen av servicebehovet omfattar 50-58-
12399: upprätthålla och främja arbetstagarnas arbets-           åringar som varit arbetslösa minst ett år. Som ett
12400: och funktionsförmåga. Lagstiftningen om före-            resultat av samarbetet mellan myndigheterna har
12401: tagshälsovård ålägger arbetsgivaren att anordna          man i fråga om handikappade arbetslösa beslutat
12402: företagshälsovård för sina anställda för att före-       sig för en sorts företagshälsovårdspraxis för ar-
12403: bygga hä1sorisker tili fö1jd av arbetet. Personer        betslösa. Arbetskraftsbyråerna har tillgång tili en
12404: som blivit arbetslösa står således utanför före-         sakkunnigläkare. Arbetskraftsbyrån styr kunder
12405: tagshälsovårdens tjänster på grund av att de inte        som har problem med hälsan tili hälso- och sjuk-
12406: har en anställning.                                      vården eller Folkpensionsanstaltens rehabilite-
12407:    Tili företagshälsovårdens uppgifter hör råd-          ringsutredningar. Folkpensionsanstalten ordnar
12408: givning och vägledning för arbetstagare som ho-          i allmänhet i första hand en utredning av rehabi-
12409: tas av arbetslöshet. Företagshälsovården har un-         1iteringsbehovet eller en rehabiliteringsunder-
12410: der detta årtionde på ett betydande sätt tillämpat       sökning för dem samt vid behov även sådan reha-
12411: verksamhetsmodeller genom vilka man har stött            bilitering som i ovan nämnda undersökning kon-
12412: uppsagda och anställda som hotas av uppsägning           staterats vara nödvändig. För arbetslösa som
12413: att klara sig på egen hand och ha kontroll över          kommer tili Folkpensionsanstaltens utredning
12414: livet vid förändringar. Erfarenheterna av dessa          av servicebehovet har ordnats undersöknings-
12415: verksamhetsmodeller har varit goda.                      och rehabiliteringsåtgärder enligt lindrigare
12416:    Behovet av hälso- och sjukvårdstjänster för           medicinska kriterier. Avsikten är att utredningen
12417: arbetslösa har tagits upp i social- och hälsovårds-      av servicebehovet skall fortsätta 1999 och den
12418: ministeriets delegation för företagshälsovård.           har beaktats i budgetpropositionen för 1999.
12419: Delegationen har tagit initiativ tili att ett försöks-       Arbetslösa omfattas även av lagen om rehabi-
12420: projekt för att upprätthålla arbetsförmågan hos          litering som ordnas av Folkpensionsanstalten.
12421: arbetslösa och personer som arbetar sporadiskt           Enligt lagen skall Folkpensionsanstalten reda ut
12422: skall inledas tilisammans med social- och hälso-         den försäkrades behov av rehabilitering, dock
12423: vårdsministeriets serviceavdelning, Finlands             senast när antalet dagpenningsdagar enligt sjuk-
12424: Kommunförbund och Institutet för arbetshy-               försäkringslagen för den försäkrades vidkom-
12425: gien. Dessutom har delegationen föreslagit att           mande överstiger 60. För kunden kan då vid
12426: det vid hälsocentralerna inrättas sådana enheter         behov ordnas t.ex. en utredning av rehabilite-
12427: för utveckling av arbetslivet som ger även arbets-       ringsbehovet. Enligt Folkpensionsanstaltens
12428: lösa vård.                                               praxis bekostas utredningen av Folkpensions-
12429:                                            KK 1081/1998 vp                                               5
12430: 
12431: anstaltens medel för rehabilitering enligt pröv-        betslöshet är sålunda inte ett hinder för rehabili-
12432: ning i situationer där kriterierna för en väsentlig     tering, utan åtgärder har övervägts utgående från
12433: sänkning av arbetsförmågan inte uppfylls. Ar-           kundens rehabiliteringsbehov och möjligheter.
12434: 
12435:      Helsingforsden 23 oktober 1998
12436: 
12437:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
12438:                                            KK 1082/1998 vp
12439: 
12440: Kirjallinen kysymys 1082
12441: 
12442: 
12443: 
12444: 
12445:                                    Reijo Laitinen /sd ym.: Tielaitoksen henkilöstön aseman turvaami-
12446:                                        sesta
12447: 
12448:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12449: 
12450:     Tielaitos on monien muiden organisaatioiden          Laboratorioiden osalta tehdyt linjaukset on
12451: tavoin kehittämässä omia toimintojaan. Tässä          nähtävä mahdollisesti osana valmistautumista
12452: sinällään hyväksyttävässä toiminnassa on kui-         avoimeen kilpailuun. On kuitenkin esitettävä
12453: tenkin otettava huomioon myös henkilöstön ase-        kysymys, mitkä toimialat ovat sellaisia, että Tie-
12454: ma ja näkemykset. Nykyisin Tielaitos toimii ja-       laitos tulee tulevaisuudessa katsomaan ne oman
12455: kautuneena kahteen eri osaan, tiehallintoon ja        ydinosaamisensa alueeksi, ja mitkä sellaisia, että
12456: tuotantoon. Tiehallinto määrittää tienpidon pal-      ne tullaan mahdollisesti tilanteen sen salliessa
12457: velutason ja vastaa Tielaitokselle kuuluvista vi-     myymään tai muuten ajamaan alas, ja millä pe-
12458: ranomaistehtävistä. Tuotanto vastaa käytännön         rusteilla kyseiset ratkaisut tehdään. Myös henki-
12459: tienpidosta. Valtioneuvosto päätti tästä sisäises-    löstön asema herättää kysymyksiä.
12460: tä jakautumisesta vuonna 1997. Tavoitteena oli            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12461: valtionhallinnon yleinen tarve saavuttaa kustan-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12462: nussäästöjä, tehostaa toimintaa ja erottaa tilaa-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12463: ja- ja tuotantotehtävät toisistaan.                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12464:     Tiehallinto käyttää pääosin laitoksen omaa
12465:  tuotantoa hyväkseen teiden ylläpidossa, mutta                  Onko tehty linjauksia siitä, mitkä osat
12466:  tilauksia tehdään myös ulkopuolisille markki-               Tielaitoksen tuotantoa tullaan jatkossa-
12467:  noille. Tielaitoksen piirissä on kaavailtu tehtä-           kin säilyttämään Tielaitoksen piirissä ja
12468:  väksi muutoksia nykyiseen organisaatioon. Täs-              mitkä osat tullaan mahdollisesti ajamaan
12469:  sä yhteydessä on ollut esillä muun muassa labo-             alas tai myymään, ja
12470:  ratoriotoimintojen uudelleenjärjestelyt. Järjeste-             miten henkilöstön asema on tässä ti-
12471:  lyjen yhteydessä on ollut esillä muun muassa                lanteessa turvattu?
12472:  kiinteiden laboratorioiden määrän karsiminen
12473:  nykyisestä kymmenestä kahteen.
12474:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
12475:                      Reijo Laitinen /sd                        Toimi Kankaanniemi /skl
12476:                      Juha Karpio /kok                          Pekka Leppänen /vas
12477: 
12478: 
12479: 
12480: 
12481:  280043
12482: 2                                           KK 1082/1998 vp
12483: 
12484: 
12485: 
12486: 
12487:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12488: 
12489:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tielaitosta edelleen uudistettaessa pysyvät hen-
12490: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kilöstön asema ja työsuhteen ehtoihin liittyvät
12491: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        asiat keskeisinä tekijöinä jatkossakin. Näissä ky-
12492: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-        symyksissä noudatetaan Tielaitoksen henkilös-
12493: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         töpolitiikkaa, jonka periaatteista on sovittu yh-
12494: n:o 1082:                                              dessä henkilöstön kanssa. Tielaitoksen tuotan-
12495:                                                        nossa pidettävä ydinosaaminen ja mahdollisesti
12496:           Onko tehty linjauksia siitä, mitkä osat      karsittavat toiminnot ovat jatkuvasti pohditta-
12497:        Tielaitoksen tuotantoa tullaan jatkossa-        vana. Tähän mennessä Tielaitoksen konekor-
12498:        kin säilyttämään Tielaitoksen piirissä ja       jaustoiminnasta on muodostettu RASKONE-lii-
12499:        mitkä osat tullaan mahdollisesti ajamaan        kelaitos ja myös osa tietotekniikkapalveluista on
12500:        alas tai myymään, ja                            jo ulkoistettu. Muilta osin selvitetään kiinteistö-
12501:           miten henkilöstön asema on tässä ti-         palvelutehtävien       ulkoistamismahdollisuuksia
12502:        lanteessa turvattu?                             työryhmässä, jossa on myös henkilöstön edusta-
12503:                                                        jia.
12504:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Tielaitoksen tuotannon tuki- ja hallinto-orga-
12505: vasti seuraavaa:                                       nisaatio on nykyiseen rahoitukseen ja toiminnan
12506:                                                        määrään nähden aivan liian raskas. Urakoin-
12507:    Tielaitoksen erääksi kuluvan vuoden tavoit-         tiyksiköitäja konsultointialueita on jo yhdistetty
12508: teeksi liikenneministeriö on asettanut tuotannon       ja eräitä pääkonttoritoimintojajärjestelty. Tuki-
12509: kilpailukyvyn parantamisen sekä avoimeen kil-          organisaatioiden keventämiseen liittyy myös ai-
12510: pailuun tähtäävien valmiuksien parantamisen.           komus keskittää kiinteät laboratoriot Helsinkiin
12511: Päätöksiä täysin avoimen kilpailun alkamisesta         ja Ouluun. Laboratoriotoiminnasta luopumises-
12512: ei ole tehty. Sen sijaan Tielaitoksessa pyritään       ta ei kuitenkaan ole kysymys.
12513: siihen, että omalla tuotannolla olisi avointa kil-          Tielaitoksen laboratoriotehtäviin käytetään
12514: pailua silmällä pitäen hyvät valmiudet kilpailuun      noin 75 henkilötyövuotta maastossa ja noin 25
12515: 2000-luvun alkuvuosina.                                henkilötyövuotta kiinteissä laboratorioissa.
12516:    Kokemukset niin Tielaitoksen sisällä kuin ul-        Maastolaboratoriotehtävät on tarkoitus hoitaa
12517: kopuolellakin ovat osoittaneet, ettei hyviin ta-       entiseen tapaan työkohteilla. Tienpidon määrä-
12518: loudellisiinja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin pää-   rahojen vähentyessä ja volyymien pienentyessä
12519: seminen edellytä, että kaikki tehtävät teetetään        on kiinteissä laboratorioissa tutkittujen näyttei-
12520: omalla organisaatiolla. Tielaitoksella on koke-        den määrä alentunut yli 60 %:lla. Näytemäärät
12521: musta kilpailuttamisesta pitkältä ajalta. Tuotan-      eivät mahdollista nykyisten kymmenen laborato-
12522: non alihankintoina on jo parin kymmenen vuo-            rion ylläpitoa, koska näin monessa kohteessa ei
12523: den ajan kilpailutettu urakoitsijoita niin rakenta-     riitä täysipäiväisesti työtä edes yhdelle laboran-
12524: misessa, suunnittelussa kuin kunnossapidossa-           tille. Samalla yleistyvät uudet tutkimusmenetel-
12525: kin. Uutta on se, että Tielaitoksen tuotanto oman       mät vähentävät tulevaisuudessa entisestään pe-
12526: kilpailukykynsä parantamiseksi osallistuu nyt           rinteisten laboratoriotutkimusten määrää. Lope-
12527: kilpailuun.                                             tettavien kiinteiden laboratorioiden henkilöstöl-
12528:    Kilpailuttamisesta on tähän mennessä saatu           le voidaan tarjota mm. maastolaborantinja maa-
12529: hyviä kokemuksia niin tienpidon taloudellisuu-          tutkamittaajan tehtäviä.
12530: den kuin tuotannon kilpailukyvynkin kannalta.
12531: 
12532:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
12533:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
12534:                                           KK 1082/1998 vp                                             3
12535: 
12536: 
12537: 
12538: 
12539:                                        Tili Riksdagens Talman
12540: 
12541:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inskrivits i arbetsavtalen som centrala faktorer
12542: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          även i fortsättningen. 1 dessa frågor tillämpas
12543: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      Vägverkets personalpolitik, vars principer har
12544: dagsman Reijo Laitinen m.fl. undertecknade           fastslagits i samarbete med personalen. Diskus-
12545: spörsmål nr 1082:                                    sionen om viiken grundläggande know-how som
12546:                                                      skall bibehållas vid Vägverket och vilka funktio-
12547:           Har det dragits upp riktlinjer för vilka   ner som eventuellt kan rensas ut pågår kontinuer-
12548:        delar av Vägverkets produktion som i          ligt. Hittills har Vägverkets maskinreparations-
12549:        fortsättningen skall kvarstå vid Vägver-      verksamhet ombildats tili affårsverket RASKO-
12550:        ket och vilka delar som möjligen körs ned     NE och även en del av datatekniktjänsterna har
12551:        och säljs ut, och                             externaliserats. 1 övrigt diskuterar en arbets-
12552:           på vilket sätt har personalens ställning   grupp möjligheterna tili externalisering av upp-
12553:        säkrats i denna situation?                    gifterna i anslutning tili fastighetstjänsterna. 1
12554:                                                      arbetsgruppen ingår även representanter för per-
12555:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sonalen.
12556: anföra följande:                                         Stöd- och förvaltningsorganisationen inom
12557:                                                      Vägverkets produktion är i relation till finansie-
12558:    Trafikministeriet har i år som ett resultatmål    ring och verksamhet alldeles för tung. Entrepre-
12559: för Vägverket uppställt en förbättring av kon-       nadenheter och konsultationsområden har redan
12560: kurrenskraften samt en förbättring av beredska-      sammanslagits och vissa funktioner vid huvud-
12561: pen inför den öppna konkurrensen. Det har dock       kontoret har omorganiserats. 1 samband med att
12562: inte fattats några beslut om en fullständigt fri     stödorganisationerna förenklas finns det även
12563: konkurrensutsättning. Däremot eftersträvar           planer på att centralisera de fasta laboratorierna
12564: Vägverket med tanke på den öppna konkurren-          tili Helsingfors och Uleåborg. Det är dock inte
12565: sen en god beredskap för produktionen inför          fråga om att avstå från laboratorieverksamheten.
12566: konkurrensen under de första åren på 2000-talet.         lnom Vägverkets laboratorieverksamhet an-
12567:     Erfarenheterna såväl inom som utanför Väg-       vänds ca 75 årsverken i terrängen och ca 25 års-
12568: verket har visat att goda ekonomiska och sam-        verken i de fasta laboratorierna. A vsikten är att
12569: hälleliga mål inte nödvändigtvis uppnås genom        liksom hittills sköta fåltlaboratoriernas verksam-
12570: att Iåta den egna organisationen utföra alla upp-    het vid arbetsställena. Då såväl anslagen för Väg-
12571: gifter. Vägverket har en gedigen erfarenhet av       verket som volymerna har minskat har proven
12572: konkurrensutsättning. Produktionens underle-         som undersöks i de fasta laboratorierna minskat
12573: veranser har redan under ett par decennier kon-      med över 60 %. Provmängderna gör att det inte är
12574: kurrensutsatts bland entreprenörerna såväl vad       möjligt att upprätthålla nuvarande tio laborato-
12575: gäller byggande och planering som i fråga om         rier eftersom det inte vid ett så stort antal finns
12576: underhåll. Det nya består i att även Vägverkets      heldagsarbete ens för en laborant per laboratori-
12577:  produktion nu deltar i konkurrensen får att för-    um. Samtidigt blir nya forskningsmetoder vanli-
12578: bättra sin egen konkurrenskraft.                     gare, vilket i framtiden ännu mer minskar mäng-
12579:     Konkurrensutsättningen har hittilis uppvisat     den traditionell laboratorieforskning. Persona-
12580: goda resultat såväl med hänsyn tili väghållning-     len vid de fasta laboratorier som läggs ned er-
12581: ens ekonomi som tili produktionens konkurrens-       bjuds bl.a. uppgifter som fåltlaboranter eller som
12582:  kraft. Då Vägverket ytterligare reformeras kvar-    radarmätningsmän.
12583:  står personalens ställning samt de villkor som
12584: 
12585:      Helsingforsden 21 oktober 1998
12586: 
12587:                                                                          Trafikminister Matti Aura
12588:                                           KK 1083/1998 vp
12589: 
12590: Kirjallinen kysymys 1083
12591: 
12592: 
12593: 
12594: 
12595:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Ori vesi-Haapamäki-rataosan peruskorjauk-
12596:                                      sen nopeuttamisesta
12597: 
12598:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12599: 
12600:    Orivesi-Haapamäki-radan kunto on rapistu-         kyisellä korjausvauhdilla, niin rataosan perus-
12601: nut, ja rataosalla joudutaan käyttämään ke-          korjaus valmistuu arvioiden mukaan vuonna
12602: vyemmän kiskotuksen akselipainoja, mikä mer-         2001. Teollisuuslaitosten on päivittäin saatava
12603: kitsee liikenteessä vajaita vaunuja. Radalla on      tuotteensa markkinoille, joten on perusteltua,
12604: suuri merkitys erityisesti alueen metsäteollisuus-   että radan peruskorjausaikataulua nopeutettai-
12605: yrityksille. Yritykset käyttävät rataa raskaisiin    siin nykyisestä, jolloin myös parantuneista kulje-
12606: kuljetuksiin, ja painorajoitukset vaikeuttavat       tusyhteyksistä saataisiin hyöty välittömästi yri-
12607: kuljetusten taloudellisuutta. Alueen teollisuuden    tysten ja yhteiskunnan käyttöön.
12608: kehityksen kannalta ovat hyvät kuljetusyhteydet         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12609: välttämättömät, ja yksi keskeinen yhteys on Ori-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12610: vesi-Haapamäki-ratayhteys. Työllisyyden pa-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12611: rantamiseksi metsäteollisuuden osuus on merkit-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12612: tävä koko seutukunnalle,ja hyväkuntoiset kulje-
12613: tusyhteydet ovat tällöin välttämättömät. Tava-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12614: rankuljetusten määrä on rataosalla yli miljoona             ryhtyä Orivesi-Haapamäki-radan pe-
12615: bruttotonnia.                                               ruskorjauksen jouduttamiseksi, jotta kul-
12616:    Ratahallintokeskus on aloittanut radan pe-               jetukset voitaisiin suorittaa täysillä kuor-
12617: rusparannuksen Oriveden puoleisesta päästä                  milla rataosalla?
12618: noin 10 km:n vuosivauhdilla. Jos jatketaan ny-
12619: 
12620:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
12621:                                          Mikko Kuoppa /va-r
12622: 
12623: 
12624: 
12625: 
12626:  280043
12627: 2                                          KK 1083/1998 vp
12628: 
12629: 
12630: 
12631: 
12632:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12633: 
12634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        raa, minkä arvioidaan kasvavan noin miljoo-
12635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         naan tonniin vuonna 2000. Rataosalla kuljetetta-
12636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       va tavara on pääosin metsäteollisuuden tuotteita
12637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            sekä raakapuuta.
12638: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Tavaraliikenteessä kulkee säännöllisesti arki-
12639: n:o 1083:                                             sin kolme junaparia välillä Orivesi-Vilppula ja
12640:                                                       yksi junapari välillä Orivesi-Haapamäki. Hen-
12641:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kilöliikenteessä tehtiin rataosalla vuonna 1997
12642:        ryhtyä Orivesi-Haapamäki-radan pe-             noin 100 000 matkaa.
12643:        ruskorjauksenjouduttamiseksi,jotta kul-           Rataosalla on aloitettu tehostetulla kunnossa-
12644:        jetukset voitaisiin suorittaa täysillä kuor-   pidolla järjestelmällinen radan vahvistustyö.
12645:        milla rataosalla?                              Vahvistuksessa uusitaan ratapölkkyjä, vaihde-
12646:                                                       taan kiskot raskaampiin muilta rataosilta vapau-
12647:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuviin UIC 54 -kiskoihin ja tehdään ns. puolise-
12648: vasti seuraavaa:                                      pelöinti. Oriveden ja Korkeakosken väli (20 km)
12649:                                                       on jo vahvistettu. Vahvistustöiden jälkeen voi-
12650:    Orivesi-Haapamäki-rataosan pituus on 72            daan 22,5 tonnin akselipainoinen liikenne sallia
12651: kilometriä, pääosin K 43 kiskoilla ja puuratapöl-     suuremmalla nopeudella (80 krn/h). Nopeuksia
12652: kyillä varustettua ns. B 1-rataa, jonka tukikerros    nostetaan sitä mukaa kuin vahvistustyöt etene-
12653: on soraa. Henkilöliikenteessä suurin sallittu no-     vät. Koko työ saadaan valmiiksi vuonna 2002.
12654: peus on 100 kilometriä tunnissa ja tavaraliiken-         Rataverkon kunnon parantaminen vaatii
12655: teessä suurin sallittu akselipaino 22,5 tonnia no-    koko rataverkolla noin neljän miljardin markan
12656: peudella 50 kilometriä tunnissa. Tämä akselipai-      suuruista rahoitusta. Tällä hetkellä on vielä noin
12657: no on normaali käytössä oleva akselipaino Suo-        800 kilometriä rataosia, joilla radan puutteellisen
12658: men rataverkolla eli ko. rataosalla ei ole akseli-    kunnon takia on liikennerajoituksia. Näiden ra-
12659: painorajoitusta. Liikennöitsijän mukaan yli 95%       joitusten poistaminen on sopeutettava liikenne-
12660: kuljetuksista tapahtuu alle 20 tonnin akselipai-      tarpeen ja vuosittaisten rahoitusmahdollisuuk-
12661: nolla ja nopeudella 60 kilometriä tunnissa, mikä      sien mukaisesti. Kysymyksessä tarkoitetun rata-
12662: on aikataulullisesti riittävä.                        osan perusparantamisaikataulua ei voida no-
12663:    Tavaraliikenteessä kuljetettiin vuonna 1997        peuttaa.
12664: Oriveden-Vilppulan välillä 600 000 tonnia ta va-
12665: 
12666:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
12667: 
12668:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
12669:                                              KK 1083/1998 vp                                            3
12670: 
12671: 
12672: 
12673: 
12674:                                           Tili Riksdagens Talman
12675: 
12676:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Denna mängd förväntas öka tili 1 milj. ton år
12677: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             2000. Det gods som transporteras på banavsnit-
12678: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tet består i huvudsak av skogsindustriprodukter
12679: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade spörs-               och av råvirke.
12680: må1 nr 1083:                                               lnom godstrafiken trafikerar tre tågpar under
12681:                                                         vardagar rege1bundet på sträckan Orivesi-Fil-
12682:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         pula och ett tågpar på sträckan Orivesi-Haapa-
12683:         ta för att påskynda grundförbättringen          mäki. Inom persontrafiken registrerades 1997 ca
12684:         av järnvägen mellan Orivesi och Haapa-          100 000 resor på banavsnittet.
12685:         mäki så att fullstora transporter kan utfö-        Systematiskt förstärkningsarbete har inletts
12686:         ras på banavsnittet?                            på banavsnittet genom effektiviserat underhåll.
12687:                                                         Förstärkningsåtgärderna omfattar byte av syl-
12688:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lar, byte av räler tili tyngre UIC 54-räler- som
12689: anföra följande:                                        frigörs från andra banavsnitt- och s.k. halvma-
12690:                                                         kadamisering. Sträckan mellan Orivesi och Kor-
12691:     Banavsnittet mellan Orivesi och Haapamäki           keakoski (20 km) har redan förstärkts. Efter för-
12692: är 72 km långt. Banan är en s.k. B1-bana som            stärkningsarbetena kan trafik med ett axeltryck
12693: huvudsakligen har K 43-räler och träsyllar på en        på 22,5 ton tillåtas med större hastighet (80
12694: ballast av grus. 1 persontrafiken är den högsta         krn/h). Hastigheterna höjs efter hand som för-
12695: tillåtna hastigheten 100 km/h och i godstrafiken        stärkningsarbetena framskrider. Hela arbetet
12696: det största tillåtna axeltrycket 22,5 ton vid en        blir fårdigt 2002.
12697: hastighet av 50 krn/h. Detta är det normala axel-          Förbättringen av bannätet kräver för hela nä-
12698: trycket på det finländska järnvägsnätet, d. v .s. det   tets del en finansiering på ca 4 mrd. mk. För
12699: finns ingen begränsning i fråga om axeltryck på         närvarande finns det ännu ca 800 km räls som
12700: banavsnittet. Enligt transportören sker över 95%        belagts med trafikbegränsningar p.g.a. sitt brist-
12701: av transporterna med ett axeltryck under 20 ton         fålliga skick. Slopandet av dessa begränsningar
12702: och en hastighet av 60 kmlh, vilket är tidtabells-      har anpassats enligt trafikbehovet och de årliga
12703: mässigt tillräckligt.                                   finansieringsmöjligheterna. Det går inte att på-
12704:     lnom godstrafiken transporterades 1997              skynda tidtabellen för grundförbättring av det
12705: 600 000 ton gods på sträckan Orivesi-Filpula.           banavsnitt som avses i spörsmålet.
12706: 
12707:      Helsingforsden 21 oktober 1998
12708:                                                                            Trafikminister Matti Aura
12709:                                           KK 1084/1998 vp
12710: 
12711: Kirjallinen kysymys 1084
12712: 
12713: 
12714: 
12715: 
12716:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Asennekasvatuksen lisäämisestä autokou-
12717:                                       luissa
12718: 
12719: 
12720:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12721: 
12722:    Liikenneturvattomuus ja liikenneonnetto-          autokoulut ovat pelkästään omistajilleen rahaa
12723: muudet ovat koko ajan hienokseltaan nousussa.        tuoviaautomaatteja ilman erityisempää vastuuta
12724: Liikenneturvattomuus johtuu monista eri asiois-      tulevaisuudesta.
12725: ta. Yksi merkillepantava seikka on nuorten kul-          Asennekasvatusta ajokoulutuksessa pitäisi li-
12726: jettajien hurjastelunhalu ja piittaamattomuus.       sätä sekä määrältään että teholtaan merkittäväs-
12727: Vanhemmilla kuljettajilla taas reaktiot hidastu-     ti.
12728: vat ja aiheuttavat vaaratilanteita.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12729:    Kuten edellä on todettu, nuoret vastikään kor-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12730: tin saaneet kuljettajat ovat erityinen riskiryhmä.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12731: Liian kovat nopeudet ja halu näyttää johtavat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12732: usein siihen, että kolarin seurauksena on useita-
12733: kin kuolleita, niin autossa mukana olleita kuin                Mitä Hallitus aikoo tehdä asennekas-
12734: ulkopuolisiakin. Herää kysymys, miten asiaan                vatuksen merkittäväksi lisäämiseksi au-
12735:  voitaisiin hakea korjausta. Vaikka ns. asenne-             tokoulujen opetusohjelmissa sekä mää-
12736:  kasvatus monessa asiassa on yliarvostettu tapa             rällisesti että laadullisesti entistä vastuun-
12737:  vaikuttaa, on todennäköistä, että liikenneope-             tuntoisempien kuljettajien kasvattami-
12738:  tuksessa asennekasvatuksen selkeä lisääminen ja            seksi liikenteeseen?
12739:  painottaminen voisivat tuoda hyötyjä. Nykyään
12740: 
12741:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
12742: 
12743:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
12744: 
12745: 
12746: 
12747: 
12748: 280043
12749: 2                                           KK 1084/1998 vp
12750: 
12751: 
12752: 
12753: 
12754:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12755: 
12756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          heihin voida juurikaan vaikuttaa tavanomaisella
12757: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           koulutuksella tai valistuksella ajokortin saami-
12758: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen edellyttämän koulutuksen aikana.
12759: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-              Liikenneasenteet samoin kuin muidenkin elä-
12760: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           mänlohkojen asenteet syntyvät ja vakiintuvat
12761: n:o 1084:                                               pitkäaikaisen, jo lapsuudesta alkavan prosessin
12762:                                                         tuloksena. Autokoulu on kaiken kaikkiaan hy-
12763:           Mitä Hallitus aikoo tehdä asennekas-          vin lyhyt, vaikkakin tärkeäjakso nuoren elämäs-
12764:        vatuksen merkittäväksi lisäämiseksi au-          sä. Kokeneet liikenneopettajat näkevät usein
12765:        tokoulujen opetusohjelmissa sekä mää-            opetuksen aikana, kenelle on tulossa ongelmia
12766:        rällisesti että laadullisesti entistä vastuun-   myöhemmin liikenteessä, mutta mahdollisuudet
12767:        tuntoisempien kuljettajien kasvattami-           asenteiden ja käyttäytymisen muuttamiseen ovat
12768:        seksi liikenteeseen?                             opetuksen aikana varsin rajalliset. Ratkaisuna
12769:                                                         voisi olla ns. henkilökohtaisten opetussuunnitel-
12770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mien käyttöönotto, jolloin ongelmanuorelle tai
12771: vasti seuraavaa:                                        heistä muodostettavalle ryhmälle voitaisiin rää-
12772:                                                         tälöidä heitä auttava opetusohjelma.
12773:     Suotuisa liikenneturvallisuuden kehitys ei ole          Autokoulujen opetusohjelmia uudistetaan
12774: ollut viime vuosien aikana yhtä voimakasta kuin         jatkuvasti. Liikenneministeriön toimeksiannosta
12775: aiempina vuosina. Kuitenkin liikennekuolemien           on valmisteltu uusi B-luokan (henkilöauto) ope-
12776: väheneminen on jatkunut Liikenne 2000 -mietin-          tussuunnitelma, jossa korostetusti tuodaan esille
12777: nössä asetetun tavoitteen suuntaisesti. On tietysti     riskien tunnistaminen, vaaratilanteiden välttä-
12778: valitettavaa, että nuorten 18-24-vuotiaitten            minen ja tarpeen tullen oikea toiminta vaarati-
12779: osuus liikenneonnettomuuksissa kuolleista ei ole        lanteissa sekä uhkaavan onnettomuuden seu-
12780: vähentynyt niin nopeasti kuin erilaisia nuoriin         rausten minimointi. Näin pyritään ajokortin
12781: kuljettajiin kohdistuvia toimenpiteitä suunnitel-       hankkijalle antamaan kokonaisvaltainen "asen-
12782: taessa ja toteutettaessa on toivottu, mutta nuor-       teellinen" malli turvalliseen ja vastuuntuntoiseen
12783: ten liikenneonnettomuudet eivät kuitenkaan ole          toimintaan liikenteessä. Asennekasvatusta ei
12784: tilastollisesti merkittävästi lisääntyneet.             voida ajatella sisällytettäväksi irrallisina osioina
12785:     Todettakoon, että kaikissa autoistuneissa           tai oppitunteina opetusohjelmiin, vaan sen tulee
12786: maissa liikenneonnettomuudet ovat suurin yksit-         sisältyä punaisena lankana koko autokouluope-
12787: täinen syy nuorten kuolemiin, heidän riskinsä           tukseen.
12788: kuolla liikenteessä on moninkertainen verrattu-             Liikenneministeriö pyrkii yhdessä muiden lii-
12789: na kokeneempiin kuljettajiin ja vaikka useissa          kenneturvallisuustyötä tekevien tahojen kanssa
12790: maissa on saatu liikennekuolemat vähenemään,            liikenneturvallisuustyön suunnitelmissa esitetyil-
12791: niin nuorten suhteellinen osuus on edelleen suu-        lä ja valtioneuvoston periaatepäätöksissä hyväk-
12792: rempi kuin muitten ikäryhmien.                          sytyillä keinoilla saamaan aikaan koko eliniän
12793:     Ajokortin suorittaneista nuorista kuitenkin         kattavan liikennekasvatusjärjestelmän. Näin
12794: vain noin 20% on ns. ongelmanuoria liikennetur-         voitaisiin kullekin ikä- ja tienkäyttäjäryhmälle
12795: vallisuuden kannalta ja vain muutamat heistäkin         suunnata heidän tarvitsemaansa koulutusta, jon-
12796: aiheuttavat useita kuolonuhreja vaativia dra-           ka johtavana periaatteena on oikea ajattelutapa
12797: maattisia ja julkisuutta kohauttavia onnetto-           ja asennoituminen sekä omaan että myös toisten
12798: muuksia. Näiden nuorten elämänhallinta, asen-           turvallisuuteen liikenteessä.
12799: teet ja arvot ovat kuitenkin niin poikkeavat, ettei
12800: 
12801:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
12802: 
12803:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
12804:                                              KK 1084/1998 vp                                               3
12805: 
12806: 
12807: 
12808: 
12809:                                           Tili Riksdagens Talman
12810: 
12811:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             traditionell utbildning eller upplysning under den
12812: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             tid körkortsundervisningen pågår.
12813: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Attityderna gentemot trafiken liksom gent-
12814: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            emot andra delar av livet uppstår och permanen-
12815: mål nr 1084:                                            tas under en lång process som inleds redan i
12816:                                                         barndomen. Bilskolundervisningen pågår tili sy-
12817:             Vad ämnar Regeringen göra för att en        vende och sist en mycket kort tid även om det är
12818:         såväl kvantitativt som kvalitativt betyd-       en viktig period i en ung människas Iiv. Erfarna
12819:         ligt utökad attitydfostran skall införas i      trafiklärare märker ofta redan i samband med
12820:         bilskolornas undervisningsprogram i syf-        undervisningen vilka som senare kommer att få
12821:         te att fostra förare tili ökad ansvarsfullhet   problem i trafiken, men möjligheterna att ändra
12822:         i trafiken?                                     attityder och beteenden under undervisningspe-
12823:                                                         rioden är mycket begränsade. En lösning kunde
12824:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vara ibruktagandet av en s.k. individuell under-
12825: anföra följande:                                        visningsplan, varvid den unga med problem eller
12826:                                                         grupper av problemungdomar kan erbjudas ett
12827:    Den gynnsamma utvecklingen inom trafiksä-            undervisningsprogram som är skräddarsytt och
12828: kerheten har inte under de senaste åren varit lika      avsett att hjälpa dem.
12829: kraftig som under tidigare år. Ändå har antalet            Undervisningsprogrammen vid bilskolorna
12830: förolyckade i trafiken minskat i enlighet med den       reformeras kontinuerligt. På uppdrag av trafik-
12831: målsättning som utstakats i betänkandet Liiken-         ministeriet har ett nytt utbildningsprogram för
12832: ne 2000. Det är naturligtvis beklagligt att andelen     fordonsklass B (personbil) beretts. 1 detta pro-
12833: unga, 18-24-åringar, av de förolyckade i trafi-         gram understryks vikten av att identifiera risker,
12834: ken inte har minskat lika snabbt som avsetts vid        undvika risksituationer och vid behov agera rik-
12835: planering och genomförande av åtgärder som              tigt i risksituationer samt minimera följderna av
12836: riktat sig tili unga förare, men trafikolyckorna        en hotande olycka. På detta sätt eftersträvas för
12837: bland unga har dock inte statistiskt sett ökat          den som tar körkort en attitydmässig helhetsmo-
12838: anmärkningsvärt.                                        dell for ett tryggt och ansvarsfullt agerande i
12839:     Det kan konstateras att trafikdöden är den          trafiken. Attitydfostran kan inte anses vara möj-
12840: vanligaste orsaken tili ungas frånfålle i alla Iänder   ligt att integrera som skilda delar eller lektioner i
12841: med betydande bilism. Risken för unga bilister          undervisningsprogrammen, utan den måste ingå
12842: att förolyckas är många gånger större än för            som en röd tråd i hela bilskolundervisningen.
12843: erfarnare bilister, och även om antalet förolycka-         Trafikministeriet strävar tillsammans med an-
12844: de i trafiken minskat i de flesta Iänder har de         dra som sysslar med trafiksäkerhetsfrågor efter
12845: ungas relativa andel kvarstått som större jämfört       att få tili stånd ett trafikfostringssystem som
12846: med andra åldersgrupper.                                täcker hela livscykeln med hjälp av de metoder
12847:     Av de unga som fått körkort är det bara ca          som föreslagits i trafiksäkerhetsarbetets planer
12848: 20 % som är s.k. problemungdomar ur trafiksä-           och som godkänts genom statsrådets principbe-
12849: kerhetens synvinkel, och även av dessa är det           slut. På detta sätt kunde varje särskild ålders- och
12850: endast ett fåtal som förorsakar dramatiska              väganvändargrupp få den undervisning den be-
12851: olyckor med flera omkomna, vilket får stor pub-         höver. Den viktigaste principen för denna under-
12852: licitet. Dessa ungas sätt att bemästra livet, deras     visning är ett riktigt tänkesätt och rätt attityd vad
12853:  attityder och deras värderingar är dock så avvi-       gäller såväl den egna som andras säkerhet i trafi-
12854:  kande att det inte går att påverka dem genom           ken.
12855: 
12856:       Helsingfors den 23 oktober 1998
12857: 
12858:                                                                             Trafikminister Matti Aura
12859:                                           KK 1085/1998 vp
12860: 
12861: Kirjallinen kysymys 1085
12862: 
12863: 
12864: 
12865: 
12866:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tahdosta riippumattoman huumehoidon
12867:                                       järjestämisestä
12868: 
12869: 
12870:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12871: 
12872:     Huumeiden käyttäjien määrä kasvaa tasaises-      olevan ilmaisten huumeannosten jakaminen
12873: ti ja yhä enemmän ollaan siirtymässä ns. kovien      käyttäjille.
12874: aineiden käyttöön. Nämä kovat aineet kuten he-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12875: roiini tuhoavat käyttäjänsä nopeassa tahdissa.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12876: Vain hyvin harva käyttäjä hakeutuu omatoimi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12877: sesti hoitoon, jos sellaista nyt on saatavissakaan   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12878: ainakaan sellaisena, että sillä on vaikutusta.
12879: Huumeiden käyttäjät ovat useimmiten suuri rie-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12880: sa perheilleen ja läheisilleen.                             siin kattavan, potilaan tahdosta riippu-
12881:     Hiljattain kerättiin 130 000 allekirjoittajan           mattoman huumehoidon järjestämiseksi
12882: adressi pakollisen huumehoidon järjestämisestä              maassamme, ja
12883: yhteiskunnassa. Asian hyväksi ei näytetä kuiten-               missä järjestyksessä Hallitus aikoo
12884: kaan tehtävän mitään oleellista. Kaikki jatkuu              asiassa edetä?
12885: ennallaan. Päinvastoin suunnitelmissa näyttää
12886: 
12887:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
12888: 
12889:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
12890: 
12891: 
12892: 
12893: 
12894: 280043
12895: 2                                          KK 1085/1998 vp
12896: 
12897: 
12898: 
12899: 
12900:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12901: 
12902:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tien käyttäjiä arvioitiin koko Suomessa olevan
12903: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         5 400-10 500 henkilöä eli 0,2-0,4 prosenttia
12904: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suomalaisesta 15-55-vuotiaasta väestöstä.
12905: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        Käyttäjistä runsaat 40 % olisi keskittynyt pää-
12906: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kaupunkiseudulle.
12907: n:o 1085:                                                 Päihteiden ja myös huumausaineiden ongel-
12908:                                                       makäyttäjät hakeutuvat vapaaehtoisesti hoitoon
12909:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        joko sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelui-
12910:        siin kattavan, potilaan tahdosta riippu-       hin tai päihdehuollon erityispalveluihin sekä eri-
12911:        mattoman huumehoidon järjestämiseksi           koissairaanhoitoon. Huumehoitopalveluita on
12912:        maassamme, ja                                  kehitetty viime aikoina myös haittojen vähentä-
12913:           missä järjestyksessä Hallitus aikoo         misen suuntaan, näin erityisesti terveydenhuol-
12914:        asiassa edetä?                                 lossa (vieroitus- ja korvaushoidot, ruiskujen ja
12915:                                                       neulojen vaihto). Näiden palveluiden kysyntää
12916:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on enemmän kuin tarjontaa. Vapaaehtoisesti
12917: vasti seuraavaa:                                      hoitoa haluavia ei ole kaikkia kyetty joustavasti
12918:                                                       ottamaan vastaan, näin on ollut tilanne erityises-
12919:     Stakesin tekemässä huumehoitoa koskevassa         ti pitkäaikaisen laitoskuntoutuksen kohdalla.
12920: tiedonkeruussa (Stakes, Aiheita-sarja 5/1997)         Tätä kuvastavat myös tiedot huumesairauksien
12921: selvitettiin mm. huumehoidon asiakkaiden erilai-      hoitojaksoista sairaaloissa. Huumesairaus pää-
12922: sia käyttöprofiileja. Tulosten perusteella voidaan    tai sivudiagnoosina toteutettuja hoitoja toteutet-
12923: selkeästi erotella kolme erilaista käyttöprofiilia:   tiin sairaaloissa vuonna 1996 yhteensä 7 000 hoi-
12924: opiaattien käyttäjät, jotka käyttävät myös muita      tojaksoa.
12925: huumausaineita, mutta eivät juurikaan alkoholia           Sosiaali- ja terveysministeriön huumausaine-
12926: tai lääkeaineita; stimulanttien ja kannabiksen        poliittisen toimikunnan mietinnössä (Huumaus-
12927: käyttäjät, jotka käyttävät myös melkoisesti alko-     ainestrategia 1997, Komiteamietintö 1997:10)
12928: holia; ja alkoholin ja lääkeaineiden sekakäyttä-      tähdennetään sitä, että suomalainen huumehoito
12929: jät, jotka käyttävät huumausaineista myös kan-        on perinteisesti perustunut vapaaehtoisuuteen.
12930: nabista mutta harvemmin kovempia huumausai-           Tästä yleisestä vapaaehtoisuuden periaatteesta ei
12931: neita. Kokonaisuutena suomalaista päihdeon-           toimikunnan yksimielisen kannan mukaan ole
12932: gelmaa leimaa alkoholin ongelmakäyttäjien suu-        syytä luopua. Käsitykset pakkohoidon tuloksel-
12933: ri osuus. Kaikista päihdeongelmaisista lähes          lisuudesta ovat valtaosin kielteiset. Lainsäädän-
12934: kaksi kolmasosaa käyttää käytännössä yksin-           nössä mahdollisuus turvautua tahdosta riippu-
12935: omaan alkoholia ongelmapäihteenä ja vain kol-         mattamaan hoitoon on rajattu tilanteisiin, joissa
12936: mannes ongelmakäyttäjistä voidaan lukea edellä        on kysymys hengenvaarasta tai vakavasta ter-
12937: mainittuihin kolmeen huumeiden käyttäjäprofii-        veysvaarasta, muille aiheutuvasta vaarasta, lap-
12938: liin, joista oikeastaan vain yhtä ei leimaa voima-    sen terveyden tai kehityksen vakavasta vaarantu-
12939: kas alkoholin oheiskäyttö. Samankaltaiseen tu-        misesta tai mielenterveyden häiriöstä. Täysi-
12940: lokseen päädyttiin myös vuoden 1995 päihdeta-         ikäisten huumausaineiden ongelmakäyttäjien
12941: pauslaskennassa, jossa päihdehuollon asiakkais-       pakkohoitoa koskevia päihdehuoltolain sään-
12942: ta noin 16 % oli käyttänyt huumausaineita ja          nöksiä voidaan pitää riittävinä.
12943: 25 % lääkeaineita.                                        Kirjallisessa kysymyksessä viitatussa edus-
12944:     Vuoden 1997 aikana tehtiin ensimmäinen suo-       kunnalle osoitetussa kansalaisvetoomuksessa
12945: malainen arvio ns. kovien huumausaineiden             vaaditaan "nuorille (alle 18-vuotiaille) narko-
12946: käyttäjien määrästä paikallisesti pääkaupunki-        maaneille hoitoa heidän tahdostaan riippumatta;
12947: seudulla. Selvitystä laajennettiin myös koko          riittävän pitkäksi aikaa, jotta heille voisi kehittyä
12948: maan osalle. Näiden vuotta 1995 koskevien tilas-      yhteiskunnassa tarvittavia rakentavampia sel-
12949: tollisten tietojen mukaan amfetamiinioja opiaat-      viytymiskeinoja." Vetoomuksen perusteluissa
12950:                                            KK 1085/1998 vp                                            3
12951: 
12952: täsmennetään, että tällöin halutaan aina kahteen      vittäneen työryhmän muistio on parhaillaan vii-
12953: vuoteen saakka kestävää pakkohoitoa, esim.            meistelyvaiheessa. Lakimuutoksista on tavoit-
12954: Ruots.in, ~orjan ~.ai It~v~llan valitseman ~allin     teena saada hallituksen esitykset syysistuntokau-
12955: muka1sestL Edella mam1tussa huumausamepo-             della 1999.
12956: liittisen toimikunnan mietinnössä on otettu sel-         Vastauksessa kansanedustaja Matti Ryhäsen
12957: keästi kantaa alaikäisten huumausaineiden käyt-       kirjalliseen kysymykseen n:o 1056/1998 vp on
12958: täjien hoitojärjestelyihin ja painotettu lastensuo-   sivuttu tämän kysymyksen aihepiiriä siltä kan-
12959: jelulain ensisijaisuutta ja siihen sisältyvien mah-   nalta, mitä rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia toi-
12960: dollisuuksien soveltamista käytäntöön nykyistä        menpiteitä voidaan suunnitella. Vapaaehtoisuu-
12961: laajemmin nuorten päihteiden käyttäjien autta-        teen perustuvien hoitomahdollisuuksien lisäämi-
12962: misessa.                                              sen ohella sosiaali- ja terveysministeriön tarkoi-
12963:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on menossa      tuksena on selvittää tahdosta riippumattoman
12964: lastensuojelulain ja eräiden siihen liittyvien la-    hoidon soveltamiskäytäntöä ja sen merkitystä
12965: kien muuttamista koskeva valmistelutyö. Tähän         hoitoprosessissa.
12966: liittyvä lastensuojelulaitosten pakkotoimia sel-
12967: 
12968:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
12969: 
12970:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12971: 4                                         KK 1085/1998 vp
12972: 
12973: 
12974: 
12975: 
12976:                                        Tili Riksdagens Talman
12977: 
12978:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     opiater tili 5 400-10 500 i hela Finland, dvs.
12979: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       0,2-0,4 procent av den finländska befolkningen
12980: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     mellan 15 och 55 år. Drygt 40% av dem antas
12981: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        befinna sig i huvudstadsregionen.
12982: 1085:                                                    De som missbrukar rusmedel och narkotika
12983:                                                      söker sig friviliigt tili vård; det handlar då om de
12984:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        bastjänster som social- och hälsovården erbju-
12985:        att ordna en heltäckande, av patientens       der, specialtjänsterna inom missbrukarvården
12986:        vilja oberoende narkomanvård i Finland,       samt inom den specialiserade sjukvården. Nar-
12987:        och                                           komanvårdstjänsterna har på senare tid utveck-
12988:           i viiken ordning ämnar Regeringen          lats också i en riktning som minskar olägenheter-
12989:        framskrida?                                   na, särskilt inom hälso- och sjukvården (avgift-
12990:                                                      ning och substitutionsbehandling, sprut- och ka-
12991:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nylbyten). Efterfrågan på dessa tjänster är större
12992: anföra följande:                                     än utbudet. De som friviliigt söker sig tili vård har
12993:                                                      inte alla kunnat tas emot flexibelt, så har varit
12994:    Vid den uppgiftsinsamling beträffande narko-      fallet särskilt i fråga om den långvariga anstalts-
12995: manvården som Stakes genomfört (Stakes,              rehabiliteringen. Detta återspeglas också i upp-
12996: Aiheita-serien 511997) utreddes bl.a. användar-      gifterna om vårdperioderna vid sjukhus i fråga
12997: profilerna för klienterna inom narkomanvården.       om narkotikasjukdomar. Vid sjukhusen genom-
12998: Utifrån resultaten kan man tydligt särskilja tre     fördes 1996 sammanlagt 7 000 vårdperioder där
12999: olika användarprofiler: de som använder opiater      narkotikasjukdom ställts som primär eller sekun-
13000: och andra narkotiska medel men nästan inte alls      där diagnos.
13001: alkohoi eller läkemede1; de som använder stimu-          Den av social- och hälsovårdsministeriet tili-
13002: lantia och cannabis och dessutom ansenliga           satta narkotikapo1itiska kommissionen under-
13003: mängder alkohoi samt de som är blandmissbruk-        stryker i sitt betänkande (Narkotikastrategi
13004: are, dvs. använder både alkohoi och läkemedel        1997, Kommittebetänkande 1997:10) att narko-
13005: och också använder cannabis men mera sällan          manvården i Finland av hävd har baserat sig på
13006: tyngre narkotika. Som helhet betraktat präglas       friviliighet. Enligt kommissionens enhälliga
13007: rusmedelsproblemet i Finland av den stora ande-      ståndpunkt finns det inga skäl att frångå denna
13008: len alkoholmissbrukare. Av alla missbrukare an-      allmänna princip om friviliighet. Uppfattningar-
13009: vänder nästan två tredjedelar i praktiken enbart     na om tvångsvårdens resultat är tili övervägande
13010: alkohoi som problemrusmedel, och bara en tred-       del negativa. Möjligheten att tiligripa vård som
13011: jedel av missbrukarna kan anses höra till de tre     ges oberoende av någons vilja har genom lagstift-
13012: ovan nämnda narkotikamissbrukarprofilerna,           ning begränsats tili situationer där det är fråga
13013: av vilka en enda egentligen inte utmärks av att      om livsfara eller en allvarlig hälsorisk, fara som
13014: alkohoi används i stor utsträckning vid sidan om     hotar andra, äventyrande av ett barns hälsa eller
13015: andra rusmedel. Ett liknande resultat gav också      utveckling eller mental störning. De bestämmel-
13016: 1995 års inventering av missbrukarfall, där ca       ser i lagen om missbrukarvård som gäller tvångs-
13017: 16% av k1ienterna inom missbrukarvården hade         vård för myndiga narkotikamissbrukare kan an-
13018: använt narkotika och 25 % hade använt läkeme-        ses vara tiliräckliga.
13019: del.                                                    1 den medborgarpetition tili riksdagen tili vii-
13020:    Under 1997 företogs den första uppskattning-      ken det hänvisas i spörsmålet krävs vård för unga
13021: en i Finland av antalet personeri huvudstadsre-      narkomaner (under 18 år) oberoende av deras
13022: gionen som använder s.k. tung narkotika. Utred-      vilja i tiliräckligt lång tid för att de skall kunna
13023: ningen utsträcktes tili hela landet. Utgående från   utveckla mer konstruktiva sätt att klara sig i
13024: dessa statistikuppgifter för år 1995 uppskattades    samhället. 1 motiveringen tili petitionen precise-
13025: antalet personer som använder amfetamin och          ras att tvångsvården bör kunna pågå i ända upp
13026:                                           KK 1085/1998 vp                                               5
13027: 
13028: tili två år, enligt den modell som bl.a. Sverige,    promemoria som anknyter tili detta. Målet är att
13029: Norge och Österrike valt. 1 narkotikapolitiska       regeringen under höstsessionsperioden 1999
13030: kommissionens ovan nämnda betänkande har             s~all avlåta propositioner som gäller lagänd-
13031: det tagits en klar stäiining tili vårdarrangemang-   nngarna.
13032: en för minderåriga narkotikabrukare. Barn-               1 svaret på riksdagsman Matti Ryhänens
13033: skyddslagens karaktär av primär lag betonas,         spörsmål nr l 056/l998 rd har ämnesområdet för
13034: liksom den praktiska tillämpningen av de i barn-     detta spörsmål tangerats med avseende på vilka
13035: skyddslagen ingående möjligheterna i större ut-      parallella eller alternativa åtgärder som kan pla-
13036: sträckning än nu när unga missbrukare ges hjälp.     neras. Vid sidan om en ökning av de möjligheter
13037:     Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår      tili vård som grundar sig på frivillighet har social-
13038: beredning av ändringar som gäller barnskyddsla-      och hälsovårdsministeriet för avsikt att utreda
13039: gen och vissa lagar som har samband med den.         praxis i fråga om tillämpningen av vård som ges
13040:  Den arbetsgrupp som utrett barnskyddsinrätt-        oberoende av någons vilja samt dess betydelse i
13041: ningarnas tvångsåtgärder håller på att slutföra en   vårdprocessen.
13042: 
13043:      Helsingforsden 29 oktober 1998
13044: 
13045:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
13046:                                            KK 1086/1998 vp
13047: 
13048: Kirjallinen kysymys 1086
13049: 
13050: 
13051: 
13052: 
13053:                                    Sulo Aittoniemi Jkesk: Palkka-armeijan perustamisen kannattavuu-
13054:                                        den arvioinnista
13055: 
13056: 
13057:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13058: 
13059:    Puolustusvoimat, tarkemmin sanoen kenraa-          naisia säästöjä nykyiseen tilanteeseen nähden.
13060: likunta, on katsonut, että Suomeen ei ole perus-      Kokonaisuutena on mahdollista, että palkka-ar-
13061: teltua perustaa palkka-armeijaa. Heidän mieles-       meija olisi kustannuksiltaan kansantalouden
13062: tään 43 000 sotilaan palkka-armeija tulisi liian      kannalta tarkastellen edullisempi vaihtoehto.
13063: kalliiksi, kun sen kustannukset olisivat 25 miljar-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13064: dia markkaa vuodessa. Lausunnossa ei ole tar-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13065: kemmin eritelty sitä, mistä kaikesta kustannuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13066: set koostuvat.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13067:    En ole palkka-armeijan kannattaja, mutta si-
13068: täkin uteliaampi kyseisessä asiassa. Asia pitäisi               Katsooko Hallitus tarpeelliseksi selvit-
13069: analysoidajulkisuudessa tarkemmin ottaen huo-                tää, olisiko palkka-armeijan perustami-
13070: mioon esimerkiksi se, että palkka-armeijan myö-              nen muun muassa työllistävyys huo-
13071: tä syntyisi 43 000 uutta työpaikkaa edellyttäen,             mioon ottaen kansantalouden kannalta
13072: että pestit täytetään kotimaisesta tarjonnasta.              edullisempi vaihtoehto kuin nykyinen
13073: Palkka-armeija toisi todennäköisesti myös varsi-             puolustusjärjestelmä?
13074:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
13075: 
13076:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
13077: 
13078: 
13079: 
13080: 
13081:  280043
13082: 2                                         KK 1086/1998 vp
13083: 
13084: 
13085: 
13086: 
13087:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13088: 
13089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       thaitoisen reservin lisäämiseksi ja sotilaiden ikä-
13090: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rakenteen pitämiseksi riittävän nuorena on hen-
13091: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kilöstöstä tulevaisuudessa 10-20 %määräaikai-
13092: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       sia. Puolustusvoimien vakinaisen henkilöstön li-
13093: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        säksi tärkeimpiin Operatiivisiin joukkoihin on
13094: n:o 1086:                                            tarkoitus palkata varusmiespalveluksensa päät-
13095:                                                      täneitä nuoria noin vuoden pituiseen palvelus-
13096:           Katsooko Hallitus tarpeelliseksi selvit-   suhteeseen sopimussotilaina.
13097:        tää, olisiko palkka-armeijan perustami-          Pääesikunnan vuonna 1998 laatiman laskel-
13098:        nen muun muassa työllistävyys huo-            man perusteella palkka-armeijan myötä ei syn-
13099:        mioon ottaen kansantalouden kannalta          tyisi 43 000 uutta työpaikkaa, vaan noin 34 000
13100:        edullisempi vaihtoehto kuin nykyinen          uutta työpaikkaa sotilaille. Laskelman mukaan
13101:        puolustusjärjestelmä?                         nykyiset palkkakustannukset, jotka ovat 3 369
13102:                                                      milj. mk vuonna 1999, nelinkertaistuisivat. Uu-
13103:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         siin työpaikkoihin palkattavat sotilaat olisi otet-
13104: vasti seuraavaa:                                     tava pääosin määräaikaiseen palvelussuhteeseen
13105:                                                      puolustusvoimien ikärakenteen pitämiseksi riit-
13106:     Hallitus on selvittänyt Suomen puolustusrat-     tävän nuorena. Henkilöstön vaihtuvuus olisi
13107: kaisun periaatteet turvallisuus- ja puolustuspo-     vuosittain noin 3 500-4 000 henkeä. Sopimus-
13108: liittisen selonteon laadinnan yhteydessä keväällä    kaudenjälkeen sotilaat olisi koulutettava uudel-
13109: 1997. Suomen puolustusratkaisu perustuu koko         leen, mikä aiheuttaisi yhteiskunnalle kustannuk-
13110: valtakunnan kattavaan alueelliseen puolustus-        sia.
13111: järjestelmääoja yleiseen asevelvollisuuteen. Ylei-       Selvitysten perusteella nykyinen yleiseen ase-
13112: nen asevelvollisuus on edelleen taloudellisin ja     velvollisuuteen pohjautuva järjestelmä on sopi-
13113: toimivin malli, jonka avulla koko Suomen aluet-      vin maanpuolustuksen uskottavuuden kannalta
13114: ta kyetään uskottavasti puolustamaan.                Suomen kaltaisen alueeltaan suuren valtion puo-
13115:     Puolustusvoimien palkatun henkilöstön mää-       lustamiseen. Yleinen asevelvollisuus on välttä-
13116: rää on tarve sopeuttaa puolustusvoimien raken-       mätön maanpuolustustahdon ylläpitämisen ja
13117: nemuutoksen edellyttämällä tavalla. Sotilaiden       puolustuksen uskottavuuden kannalta.
13118: tavoitevahvuus on noin 9 000 henkilöä. Ammat-
13119: 
13120:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998
13121: 
13122:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
13123:                                           KK 1086/1998 vp                                              3
13124: 
13125: 
13126: 
13127: 
13128:                                        Tili Riksdagens Talman
13129: 
13130:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      att öka den yrkeskunniga reservens storlek och se
13131: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tili att åldersstrukturen inom den militära sek-
13132: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     torn är tiliräckligt låg sköter 10-20% av perso-
13133: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        naleni framtiden uppgifter av tidsbestämd natur.
13134: 1086:                                                Avsikten är att unga personer vilka avslutat sin
13135:                                                      beväringstjänst skall avlönas vid de viktigaste
13136:           Anser Regeringen det vara angeläget        operativa trupperna utöver försvarsmaktens or-
13137:        att utreda om upprättandet av en yrkesar-     dinarie personai i anställningsförhållanden som
13138:        me bl.a. med beaktande av den sysselsätt-     varar ca ett år.
13139:        ningsskapande effekten vore ett ur natio-         Enligt huvudstabens beräkning år 1998 skulle
13140:        nalekonomisk synpunkt förmånligare al-        en yrkesarme inte medföra 43 000 nya arbetsplat-
13141:        ternativ än det nuvarande försvarssyste-      ser, utan antalet nya arbetsplatser för militärer
13142:        met?                                          skulle uppgå tili ca 34 000. Enligt beräkningen
13143:                                                      skulle de nuvarande lönekostnaderna, som upp-
13144:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        går ti113 369 milj. mk år 1999, fyrfaldigas. För att
13145: anföra följande:                                     åldersstrukturen inom försvarsmakten skall kun-
13146:                                                      na bibehållas på en tillräckligt låg nivå borde de
13147:    Regeringen har klargjort principerna för Fin-     militärer som avlönas vid de nya arbetsplatserna
13148: lands försvarsavgörande i samband med utarbe-        i huvudsak anställas i anställningsförhållande för
13149: tandet av den säkerhets- och försvarspolitiska       viss tid. Personalomsättningen skulle årligen
13150: redogörelsenpå våren 1997. Finlandsförsvarsav-       uppgå tili 3 500-4 000 personer. Efter avtalsti-
13151: görande baserar sig på ett riksomfattande territo-   dens slut skulle det bli nödvändigt att omskola
13152: riellt försvarssystem och allmän värnplikt. Den      soldaterna, vilket skulle åsamka samhället kost-
13153: allmänna värnplikten är alltjämt den mest eko-       nader.
13154: nomiska och bäst fungerande modell med hjälp             På grundval av de utredningar som gjorts är
13155: av viiken hela Finlands område kan försvaras på      det nuvarande, på den allmänna värnplikten ba-
13156: ett trovärdigt sätt.                                 serade systemet det lämpligaste med tanke på
13157:    Det är nödvändigt att kunna anpassa storle-       försvarets trovärdighet när det gäller försvaret av
13158: ken av försvarsmaktens avlönade personai på det      en tili sitt område stor stat som Finland. Den
13159: sätt som försvarsmaktens strukturförändring          allmänna värnplikten är nödvändig för att för-
13160: förutsätter. Den styrka som eftersträvas i fråga     svarsviljan och försvarets trovärdighet skall kun-
13161: om antalet soldater är ca 9 000 personer. 1 syfte    na upprätthållas.
13162: 
13163:      Helsingfors den 30 oktober 1998
13164: 
13165:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
13166:                                             KK 1087/1998 vp
13167: 
13168: Kirjallinen kysymys 1087
13169: 
13170: 
13171: 
13172: 
13173:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Viagran saattamisesta sairausvakuutuksen
13174:                                         piiriin
13175: 
13176: 
13177:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13178: 
13179:     Sukupuolielämään liittyvät häiriöt ovat varsi-     Lääke pitäisi saada nopeasti Kelan korvattavien
13180: nainen suomalainen kansantauti. Tutkimuksen            lääkkeiden piiriin.
13181: mukaan sadattuhannet suomalaiset miehet kär-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13182: sivät erektiohäiriöistä. Se on tietyllä tavalla tus-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13183: kallista heille itselleen, mutta myös aviopuolisoil-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13184: le ja saattaa useassa tapauksessa johtaa avioelä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13185: män särkymiseen.
13186:     Nyt markkinoille tullut lääke, Viagra, on il-               Aikooko Hallitus toimia niin, että
13187: meisen tehokas näiden ongelmien korjaamiseen,                 markkinoille tullut ja todennäköisesti
13188: ja moni perhe voi jatkaa taas avioelämää onnel-               monen avioelämän ja muunkin elämän
13189: listen tähtien alla. Viagra on kuitenkin varsin               pelastava lääke, Viagra, saadaan Kelan
13190: kallis lääke, sillä yksi pilleri maksaa 60 markkaa.           korvattavien lääkkeiden piiriin?
13191: 
13192:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
13193: 
13194:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
13195: 
13196: 
13197: 
13198: 
13199:  280043
13200: 2                                           KK 1087/1998 vp
13201: 
13202: 
13203: 
13204: 
13205:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13206: 
13207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         käytettäviä lääkkeitä korvataan vaikeasta perus-
13208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taudista jobtuvassa vaikeassa erektiohäiriössä
13209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        erityisin käyttöaihein edellyttäen, että erillisselvi-
13210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tyksellä on osoitettu riittävä hoidollinen peruste
13211: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ja että muut korvattavuuden edellytykset täytty-
13212: n:o 1087:                                              vät. Kansaneläkelaitos päättää, mitkä ovat ne
13213:                                                        erityiset käyttöaiheet,joilla valtioneuvoston pää-
13214:          Aikooko Hallitus toimia niin, että            tökseen sisältyvien merkittävien ja kalliiden lääk-
13215:        markkinoille tullut ja todennäköisesti          keiden korvattavuus on lääketieteellisesti perus-
13216:        monen avioelämän ja muunkin elämän              teltu ottaen huomioon lääkkeen hoidollisen ar-
13217:        pelastava lääke, Viagra, saadaan Kelan          von, ja millaisella erillisselvityksellä vakuutettu
13218:        korvattavien lääkkeiden piiriin?                voi saada nämä lääkkeet peruskorvattuna. Erek-
13219:                                                        tiohäiriöiden hoidossa käytettävien merkittävien
13220:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ja kalliiden lääkkeiden osalta päätöstä sovelle-
13221: vasti seuraavaa:                                       taan 1 päivästä huhtikuuta lähtien.
13222:                                                           Sildenafiilia sisältävän Viagra-lääkevalmis-
13223:    Sairausvakuutus korvaa tarpeellisen sairaan-        teen mahdollinen korvattavuus sairausvakuu-
13224: hoidon kustannuksia. Korvausta suoritetaan sil-        tuksesta tulee harkittavaksi, jos sen myyntiluvan
13225: tä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia         haltija tekee lääkkeiden hintalautakunnalle ha-
13226: välttäen, potilaan terveydentilaa kuitenkaan           kemuksen, jossa se esittää perustellun ehdotuk-
13227: vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Kor-            sen korvausperusteeksi vahvistettavaksi koh-
13228: vausta maksetaan lääkärin sairauden hoitoon            tuulliseksi tukkuhinnaksi. Hakemuksesta on
13229: määräämistä lääkkeistä. Korvattavalla lääkkeel-        käytävä ilmi yksilöity perusteltu lääkehoidon
13230: lä tarkoitetaan lääkemääräystä edellyttävää lää-       kustannusten ja saavutettavissa olevien hyötyjen
13231: kettä, jolle on vahvistettu kohtuullinen korvaus-      kokonaisarviointi. Hakemukseen on myös liitet-
13232: perusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta. Lääke on          tävä terveystaloudellinen selvitys.
13233: korvattavaavain sairauden hoidossa.                       Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentu-
13234:    Korvausperusteeksi hyväksyttävän tukkuhin-          loturvaosastolta saadun selvityksen mukaan sen
13235: nan vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön yh-      tiedossa ei ole perusteita poiketa sildenafiilia si-
13236: teydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta.           sältävän Viagra-lääkevalmisteen korvattavuu-
13237: Tukkuhinnan vahvistamisessa on otettava huo-           den kohdalla yleisistä sairausvakuutuksen kor-
13238: mioon lääkevalmisteen käytöstä aiheutuvat kus-         vattavuuden arvioinnin perusteista. Tämän lääk-
13239: tannukset ja sillä saavutettavat hyödyt potilaan       keen sisällyttäminen korvattavuuden piiriin tulee
13240: sekä terveyden- ja sosiaalihuollon kokonaiskus-        arvioitavaksi, jos sen myyntiluvan haltija tekee
13241: tannusten kannalta.                                    lääkkeiden hintalautakunnalle hakemuksen,
13242:    Sairausvakuutuslain mukaan valtioneuvosto           jonka käsittelyssä noudatetaan lautakunnan ta-
13243: päättää sairaudet ja niiden hoitoon käytettävät        vanomaisia menettelyitä. Jos lääkkeiden hinta-
13244: merkittävät ja kalliit lääkkeet, joiden korvaami-      lautakunta toteaa valmisteen hinnan kohtuulli-
13245: nen peruskorvattuna edellyttää erillisselvityksel-     seksi ottaen huomioon sen hoidollisen arvon sai-
13246: lä osoitettua riittävää hoidollista perustetta. Val-   rauden hoidossa ja muut korvattavuuden edel-
13247: tioneuvosto on 8 päivänä lokakuuta 1998 tehnyt         lytyksen täyttyvät, Kansaneläkelaitoksen on ar-
13248: päätöksen merkittävistä ja kalliista sairausva-        vioitava, kuten edellä on jo todettu, onko kysy-
13249: kuutuslain 9 §:n 4 momentin mukaan korvatta-           myksessä valtioneuvoston päätöksen tarkoitta-
13250: vista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne    ma merkittävä ja kallis erektiohäiriöiden hoidos-
13251: korvataan (735/1998). Päätöksen mukaan mer-            sa käytettävä lääke. Jos Viagra arvioidaan tällai-
13252: kittäviä ja kalliita erektiohäiriöiden hoidossa        seksi, Kansaneläkelaitoksen on vielä päätettävä,
13253:                                            KK 1087/1998 vp                                            3
13254: 
13255: mitkä ovat ne erityiset käyttöaiheet,joilla Viagra    selvityksellä vakuutettu voi saada tätä lääkeval-
13256: korvataan vaikeasta perustaudista jobtuvassa          mistetta peruskorvattuna.
13257: vaikeassa erektiohäiriössä, ja millaisella erillis-
13258: 
13259:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1998
13260: 
13261:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
13262: 4                                           KK 1087/1998 vp
13263: 
13264: 
13265: 
13266: 
13267:                                          Tili Riksdagens Talman
13268: 
13269:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       läkemedel som används vid behandling av erek-
13270: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         tionsstörningar då det är fråga om svår erek-
13271: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tionsstörning till följd av en svår underliggande
13272: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          sjukdom med särskild indikation under förut-
13273: 1087:                                                  sättning att det genom en särskild utredning har
13274:                                                        visats att tillräckliga terapeutiska grunder före-
13275:            Ämnar Regeringen vidta sådana åt-           ligger och att de övriga villkoren för erhållande
13276:        gärder att läkemedlet Viagra som har            av ersättning uppfylls. Folkpensionsanstalten
13277:        kommit ut på marknaden och sannolikt            fattar beslut om de särskilda indikationer med
13278:        kommer att rädda månget äktenskapligt           hänsyn till vilka ersättningen för de betydelseful-
13279:        samliv och även liv i övrigt skall räknas       la och dyra läkemedel som avses i statsrådets
13280:        till de läkemedel som ersätts av FPA?           beslut är medicinskt motiverad med beaktande
13281:                                                        av läkemedlets terapeutiska värde samt genom en
13282:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hurudan särskild utredning den försäkrade kan
13283: anföra följande:                                       få grundersättning för dessa läkemedel. 1 fråga
13284:                                                        om betydelsefulla och dyra läkemedel som an-
13285:     Sjukförsäkringen ersätter kostnader för nöd-       vänds vid behandling av erektionsstörningar till-
13286: vändig sjukvård. Ersättning betalas till den del       lämpas beslutet från den 1 april 1999.
13287: till viiken kostnaderna för vården skulle ha upp-          Det kommer att övervägas om 1äkemede1spre-
13288: gått för den försäkrade med undvikande av onö-         paratet Viagra, som innehåller si1denafil, eventu-
13289: diga kostnader, men utan äventyrande av den            ellt skall ersättas från sjukförsäkringen, om den
13290: försäkrades hälsa. Ersättning betalas för läkeme-      som innehar försä1jningstillstånd til11äkemedels-
13291: del som förskrivits av läkare för vård av sjukdom.     prisnämnden gör en ansökan där han 1ägger fram
13292: Med läkemedel som skall ersättas förstås ett re-       ett motiverat förslag till ett skäligt partipris som
13293: ceptbelagt läkemedel för vilket ett skäligt parti-     skall fastställas som ersättningsgrund. Av ansö-
13294: pris som kan godtas som ersättningsgrund har           kan skall framgå en specificerad motiverad hel-
13295: fastställts. Läkemedlet skall ersättas endast då       hetsbedömning av kostnaderna för den medi-
13296: det är fråga om behandling av sjukdom.                 cinska behandlingen och den nytta som kan upp-
13297:     Det partipris som kan godtas som ersättnings-      nås. Till ansökan skall också fogas en hälsoeko-
13298: grund fastställs av den läkemedelsprisnämnd            nomisk utredning.
13299: som finns i anslutning till social- och hälsovårds-        En utredning från folkpensionsanstaltens av-
13300: ministeriet. Faktorer som måste beaktas när det        delning för hälsovård och utkomstskydd ger vid
13301: gäller att fastställa ett partipris är de kostnader    handen att det inte finns några grunder för att
13302: som följer av användningen av läkemedelsprepa-         avvika från de allmänna grunderna för bedöm-
13303: ratet och den nytta som kan uppnås med tanke på        ning av beviljande av ersättning från sjukförsäk-
13304: både patienten och de totala kostnaderna för           ringen i fråga om läkemedelspreparatet Viagra,
13305: hälso- och sjukvården.                                 som innehåller sildenafil. Det blir aktuellt att
13306:     Enligt sjukförsäkrings1agen bestäms genom          bedöma om detta läkemedel skall ersättas, om
13307: bes1ut av statsrådet de sjukdomar och de betydel-      den som innehar försäljningstillstånd gör en an-
13308: sefulla och dyra läkemedel för vilka grundersätt-      sökan tillläkemedelsprisnämnden, och vid denna
13309: ning kan betalas först sedan det genom en sär-         behandling tillämpas nämndens sedvanliga för-
13310: skild utredning visats att tillräckliga terapeutiska   faranden. Om läkemedelsprisnämnden faststäl-
13311: grunder föreligger. Statsrådet fattade den 8 okto-     ler att preparatets pris är skäligt med beaktande
13312: ber 1998 ett beslut om betydelsefulla och dyra         av dess terapeutiska värde när det gäller behand-
13313: läkemedel som ersätts enligt 9 § 4 mom. sjukför-       ling av sjukdom och de övriga villkoren för erhål-
13314: säkringslagen samt om de sjukdomar vars be-            lande av ersättning uppfylls, skall Folkpensions-
13315: handling ger rätt till ersättning (73511998). Enligt   anstalten såsom ovan sagts bedöma huruvida det
13316: nämnda beslut ersätts betydelsefulla och dyra          är fråga om ett i statsrådets beslut avsett betydel-
13317:                                          KK 1087/1998 vp                                              5
13318: 
13319: sefullt och dyrt läkemedel som används vid be-        ersätts när det är fråga om svår erektionsstörning
13320: handling av erektionsstörningar. Om Viagra be-        tili följd av en svår underliggande sjukdom, och
13321: döms vara ett sådant läkemedel skall Folkpen-         genom en hurudan särskild utredning den för-
13322: sionsanstalten ännu fatta beslut om vilka de sär-     säkrade kan få grundersättning för detta läkeme-
13323: skilda indikationer är på basis av vilka Viagra       delspreparat.
13324: 
13325:      Helsingfors den 2 november 1998
13326: 
13327:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
13328:                                              KK 1088/1998 vp
13329: 
13330: Kirjallinen kysymys 1088
13331: 
13332: 
13333: 
13334: 
13335:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen suhtautumisesta ilmaisten huu-
13336:                                         meannosten jakamista koskevaan lausuntoon
13337: 
13338: 
13339:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13340: 
13341:    Kuopiolainen kihlakunnanviskaali Hannu                  Susitaipaleen esille tuoma ehdotus on häm-
13342: Susitaivallausui äskettäin, että valtion tulisi ryh-    mästyttävä ja panee ajattelemaan, onko asialla
13343: tyä jakamaan ilmaisia huumeannoksia huumei-             todellisuudessa ollut jokin hallituksen ministeri-
13344: denkäyttäjille, jotta näiden ei tarvitsisi syyllistyä   öistä koettelemassa kepillä keväistä jäätä, niin
13345: rikoksiin hankkiakseen varoja huumeiden osta-           kuin sanonta kuuluu. Siksi ja syvän epäluuloi-
13346: miseen. Hän lienee tarkoittanut myös sitä, että         suuden vallassa kysyn valtiopäiväjärjestyksen
13347: vankiloiden vankimäärät edelleen pienenisivät           37 §:n 1 momenttiin viitaten:
13348: tätä kautta, sillä vankiloiden vangeista 20 pro-
13349: senttia istuu huumepohjaisista rikoksista. Susi-                  Miten Hallitus suhtautuu kihlakun-
13350: taipaleen ehdotus on vavahduttava mutta loogis-                nanviskaali Hannu Susitaipaleen ehdo-
13351: ta jatkoa sille, että aikanaan huumeidenkäyttäjil-             tukseen siitä, että huumeidenkäyttäjille
13352: le ryhdyttiin jakamaan ilmaisia ruiskuja. Yhteis-              ryhdyttäisiin rikollisuuden estämiseksi
13353: kunta tuntuu olevan antamassa periksi huume-                   tarjoamaan valtion varoilla ilmaisia huu-
13354: ongelmalle, joka taas on pääsemässä niskan                     meannoksia?
13355: päälle siitä syystä, että asiaan on suhtauduttu
13356: liiaksi vähätellen.
13357:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
13358: 
13359:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
13360: 
13361: 
13362: 
13363: 
13364: 280043
13365: 2                                          KK 1088/1998 vp
13366: 
13367: 
13368: 
13369: 
13370:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13371: 
13372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tukseen ja korvaukseen. Sosiaali- ja terveysmi-
13373: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nisteriön määräyksen 1997:28 (Määräykset opi-
13374: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       oidiriippuvaisten potilaiden hoidosta eräillä
13375: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        lääkkeillä) mukaan näillä lääkkeillä tapahtuvan
13376: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vieroituksen saavat aloittaa yliopistolliset sairaa-
13377: n:o 1088:                                             lat ja Helsingin kaupungin psykiatristen sairaa-
13378:                                                       loiden yksikkö. Metadonikorvauksen saa arvioi-
13379:           Miten Hallitus suhtautuu kihlakun-          da ja aloittaa ainoastaan HYKS:n huumevieroi-
13380:        nanviskaali Hannu Susitaipaleen ehdo-          tusyksikkö ja OYS:n psykiatrian klinikka. Näis-
13381:        tukseen siitä, että huumeidenkäyttäjille       sä paikoissa aloitettua hoitoa voidaan jatkaa
13382:        ryhdyttäisiin rikollisuuden estämiseksi        muussa yksikössä, jolla aloittaja katsoo olevan
13383:        tarjoamaan valtion varoilla ilmaisia huu-      hoitoon riittävät edellytykset. Lääke luovutetaan
13384:        meannoksia?                                    potilaalle yksiköstä valvotusti eikä näitä lääkkei-
13385:                                                       tä siis voi määrätä huumeiden ongelmakäyttäjien
13386:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vieroitukseen tai korvaushoitoon reseptillä ap-
13387: vasti seuraavaa:                                      teekista toimitettavaksi. Ministeriön määräystä
13388:                                                       suunnitellaan muutettavaksi niin, että hoidon
13389:    Huumeiden ongelmakäyttäjien hoitoa järjes-         aloittavia paikkoja lisätään ja buprenorfiinivie-
13390: tetään Suomessa sekä yleisinä sosiaali- ja tervey-    roituksen maksimikesto pidennetään. Määräyk-
13391: denhuollon palveluina että tarvittaessa päihde-       sen myötä on syntynyt edellytykset alkaa kehit-
13392: huollon erityispalveluina. Huumeiden ongelma-         tää kaikkein vaikeimmin huumeongelmaisten
13393: käyttäjät pääsevät Suomessa halutessaan useim-        potilaiden hoitoa ja kuntoutusta.
13394: miten vaikeuksitta päihdehuollon avohoitoyk-              Pääkaupunkiseudun kunnat, joihin opiaatti-
13395: sikköön, mutta vaikeiden päihdeongelmien riit-        ongelma keskittyy, ovat kuluneen vuoden aikana
13396: tävien tehokkaiden hoitojaksojen toteuttaminen        lisänneet voimavaroja tähän, mutta kysyntä ylit-
13397: on kuntien säästötoimien vuoksi heikentynyt.          tää toistaiseksi tarjonnan selvästi sekä buprenor-
13398:    Huumeiden ongelmakäyttäjien ja erityisesti         fiinivieroituksen että metadonikorvauksen osal-
13399: heroiinin käyttäjien hoito on erittäin vaativaa.      ta. Tähän mennessä metadoniohjelmiin on kiin-
13400: Akuutti vieroitus onnistuu yleensä, mutta valta-      nittynyt runsaat 30 potilasta ja buprenorfiinioh-
13401: osa heroiinin ongelmakäyttäjistä alkaa nopeasti       jelmissa on ollut runsaat 70 potilasta. Koska
13402: käyttää huumeita uudestaan. Huumeiden käyt-           toiminta on uutta, on buprenorfiinia ja metado-
13403: töön liittyy runsaasti muuta sairastavuutta mm.       nia sisältävien hoitoketjujen rakentaminen vielä
13404: tarttuvien tautien muodossa sekä rikollisuutta.       osin keskeneräistä.
13405: Huumeiden ongelmakäyttäjät kuluttavat tavalli-           Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että
13406: sesti useiden laittomien huumeiden lisäksi myös       heroiinin ongelmakäyttäjien hoito metadonilla ei
13407: alkoholia. Katukaupasta ostettu heroiini on erit-     ole laittoman huumeen korvaamista laillisella,
13408: täin kallista ja käyttö rahoitetaan usein rikoksil-   vaan oikein toteutettuna se tarkoittaa kroonisen
13409: la. Opiaattiriippuvaisia huumeiden ongelma-           sairauden tuloksellista lääkehoitoa. Metadoni-
13410: käyttäjiä eli lähinnä heroiinia käyttäviä arvioi-     korvauksen ensisijainen tavoite ei myöskään ole
13411: daan olevan Suomessa 1 000-3 000. Viimeai-            lääkkeettömyyteen pääseminen. Päätavoitteita
13412: kainen kehitys on ollut huolestuttava, sillä huu-     ovat huumeiden käytön lopettaminen, tervey-
13413: meiden ongelmakäyttäjien HIV-tartunnat ovat           dentilanja sosiaalisen selviytyvyyden parantami-
13414: lisääntyneet ja esimerkiksi inkerinsuomalaisten       nen sekä rikollisuuden ja tarttuvien tautien vä-
13415: nuorten keskuuteen on syntynyt vaikea huume-          hentäminen. Esimerkiksi eräässä yhdysvaltalai-
13416: ja rikollisuuskierre.                                 sessa tutkimuksessa hoitamattomilla heroinis-
13417:    Suomessa on vuosi sitten alettu ottaa opiaatti-    teilla oli noin 200 rikoksentekopäivää vuodessa,
13418: riippuvaisia potilaita metadonin, buprenorfiinin      ja ne vähenivät metadonikorvauksen myötä noin
13419: tai levasetyylimetadolin avulla tehtävään vieroi-     25:een. Toisen tutkimuksen mukaan HIV-nega-
13420:                                           KK 1088/1998 vp                                              3
13421: 
13422: tiivisista hoitamattomista heroinisteista 22 %           Sosiaali- ja terveysministeriö ei myöskään
13423: muuttui puolessatoista vuodessa HIV-positiivi-       kannata ajatusta, että huumeiden käyttäjille jaet-
13424: siksi ja metadonihoidossa olleista vain 3,5 %.       taisiin huumeannoksia. Sen sijaan kuntien tulisi
13425: Buprenorfiinia ja Ievasetyylimetadolia tutkitaan     lisätä huumeiden ongelmakäyttäjien buprenor-
13426: parhaillaan runsaasti, mutta niiden todellisesta     fiinilla tapahtuvaa vieroitusta ja erityisesti meta-
13427: merkityksestä opiaattiriippuvaisten vieroituk-       donilla tapahtuvaa korvaushoitoa. Tutkimusten
13428: sessa ja korvaushoidossa ei ole vielä pitävää        ja ulkomaisten kokemusten perusteella on kui-
13429: näyttöä.                                             tenkin selvää, että hoito ei saa rajoittua lääkkeen
13430:     Sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestäminen on    jakeluun, vaan hyvät tulokset edellyttävät oikean
13431: säädetty pääosin kuntien tehtäväksi. Sosiaali- ja    Iääkeannostelun lisäksi yksilöllisiä, laaja-alaisia
13432: terveysministeriö pitää tärkeänä, että kunnat pa-    psykososiaalisia ja lääketieteellisiä tukipalvelui-
13433: nostaisivat lisää huumeiden ongelmakäyttäjien        ta. Huumeiden ongelmakäyttäjien hoidon li-
13434: hoitomahdollisuuksiin. Hoito tulee rahoittaa         säyksen tulee siis tapahtua hallitusti, jotta hoito
13435: kuten muukin sosiaali- ja terveydenhuolto eli        toteutuu moniammatillisenaja laaja-alaisena.
13436: kuntien rahoituksella ja valtionosuuksilla. So-          Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tiiviisti
13437: siaali- ja terveysministeriö ei kannata ajatusta,    huumeiden ongelmakäyttäjien hoitotilannetta ja
13438: että huumeiden ongelmakäyttäjien hoito rahoi-        järjestää mm. joulukuussa kaksipäiväisen semi-
13439: tettaisiin muista hoitoa tarvitsevista poikkeavai-   naarin näiden potilaiden hoidosta järjestämis- ja
13440: Ja tavalla. Hyvin toteutettu huumeiden ongelma-      toteuttamisvastuussa oleville.
13441: käyttäjien hoito kannattaa kunnille, koska mui-
13442: den sairauksien hoitokulut ja rikollisuus vähene-
13443: vät.
13444:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
13445: 
13446:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13447: 4                                        KK 1088/1998 vp
13448: 
13449: 
13450: 
13451: 
13452:                                       Tili Riksdagens Talman
13453: 
13454:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       buprenorfin eller levacetylmetadon. Enligt soci-
13455: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande       al- och hälsovårdsministeriets föreskrifter
13456: medlem av statsrådet översänt följande av riks-   1997:28 (Föreskrifter om vård av patienter som
13457: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-      är beroende av opioider med vissa läkemedel) får
13458: mål nr 1088:                                      avgiftning med dessa läkemedel inledas vid uni-
13459:                                                   versitetscentralsjukhusen och enheten för Hel-
13460:            Hur förhåller sig Regeringen tili hä- singfors stads psykiatriska sjukhus. Bedömning-
13461:         radsfiskal Hannu Susitaipales förslag att en av behovet av substitutionsbehandling med
13462:         man för att förebygga brottslighet skulle metadon och inledandet av behandlingen får ske
13463:         erbjuda gratis narkotikadoser åt narkoti- endast vid narkomanvårdsenheten vid Helsing-
13464:         kamissbrukare med statens medel?          fors universitetscentralsjukhus och psykiatriska
13465:                                                   kliniken vid Uleåborgs universitetssjukhus. Vård
13466:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt som inletts vid dessa enheter får fortsätta vid
13467: anföra följande:                                  sådan annan enhet som den enhet som inlett
13468:                                                   vården anser att har tillräckliga förutsättningar
13469:    1 Finland ordnas vården av narkotikamissbru- att ge denna vård. Läkemedlet överlåts till pa-
13470: kare både som allmänna social- och hälsovårds- tienten under övervakade former vid verksam-
13471: tjänster och vid behov som specialtjänster inom hetsenheten. Dessa läkemedel kan man således
13472: missbrukarvården. Narkotikamissbrukare får i inte ordinera för avgiftning av narkotikamiss-
13473: Finland om de så önskar oftast utan svårigheter brukare eller för substitutionsbehandling för ex-
13474: vård vid missbrukarvårdens öppenserviceenhe- pedition på apotek med recept. Man planerar att
13475: ter, men då det gäller svåra rusmedelsproblem ändra ministeriets föreskrifter så att antalet enhe-
13476: har genomförandet av effektiva vårdperioder bli- ter som får inleda vården ökas och maximitiden
13477: vit svårare på grund av kommunernas sparåtgär- för avgiftning med buprenorfin förlängs. 1 och
13478: der.                                              med dessa föreskrifter har det uppstått förutsätt-
13479:    Vården av narkotikamissbrukare och särskilt ningar för att utveckla vården och rehabilitering-
13480: heroinmissbrukare är mycket krävande. En akut en av de patienter som har de allra svåraste nar-
13481: avvänjning lyckas oftast, men största delen av kotikaproblemen.
13482: heroinmissbrukarna börjar snart igen använda         Kommunerna inom huvudstadsregionen, i vil-
13483: narkotika. I samband med narkotikamissbruk ka opiatproblemet koncentreras, har under detta
13484: förekommer det i stor utsträckning även annan år ökat resurserna för detta, men efterfrågan är
13485: sjukfrekvens bl.a. i form av smittsamma sjukdo- tills vidare klart större än utbudet både vad gäller
13486: mar samt brottslighet. Narkotikamissbrukarna avgiftning med buprenorfin och substitutionsbe-
13487: konsumerar vanligtvis förutom flera olagliga handling med metadon. Hittills har man fått med
13488: narkotikapreparat även alkohol. Heroinet som drygt 30 patienter i metadonprogrammet och i
13489: köps i gatuhandeln är mycket dyrt och bruket buprenorfinprogrammet har drygt 70 patienter
13490: finansieras ofta med brott. Man beräknar att det deltagit. Eftersom verksamheten är ny, är man
13491: i Finland finns 1 000-3 000 narkotikamissbru- ännu inte helt fårdig med att bygga upp en vård-
13492: kare som är beroende av opiater, dvs. främst kedja där buprenorfin och metadon ingår.
13493: heroinmissbrukare. Utvecklingen under den se-        Social- och hälsovårdsministeriet betonar att
13494: naste tiden har varit oroväckande eftersom HIV- vården av heroinmissbrukare med metadon inte
13495: smitta bland narkotikamissbrukare har ökat, betyder att man ersätter olaglig narkotika med
13496: dessutom har det t.ex. bland ingermanländare laglig utan i stället är det fråga om en resultatrik
13497: med finländsk härkomst uppstått en ond cirkel läkemedelsbehandling av en kronisk sjukdom,
13498: av narkotikamissbruk och brottslighet.            om den genomförs på rätt sätt. Det primära syftet
13499:    I Finland började man för ett år sedan med med substitutionsbehandlingen med metadon är
13500: avgiftning och substitutionsbehandling av pa- inte heller att patienten blir fri från läkemedel.
13501: tienter som är beroende av opiater med metadon, ' Huvudmålen är att patienten slutar med narkoti-
13502:                                            KK 1088/1998 vp                                               5
13503: 
13504: kabruket, att hälsotillståndet förbättras och att     annat sätt än vården av andra vårdbehövande.
13505: patienten klarar sig bättre socialt samt att minska   En bra genomförd vård av narkotikamissbruka-
13506: på brottsligheten och smittsamma sjukdomar.           re är lönsam för kommunerna eftersom vård-
13507: Som exempel kan nämnas en amerikansk under-           kostnaderna för andra sjukdomar och brottslig-
13508: sökning där heroinmissbrukare som inte genom-         heten minskar.
13509: gått behandling hade ca 200 brottsdagar per år           Social- och hälsovårdsministeriet understöder
13510: och dessa minskade i och med metadonbehand-           inte heller tanken att man delar ut narkotikado-
13511: lingen till25. Enligt en annan undersökning blev      ser tili narkotikamissbrukare. I stället borde
13512: 22% av de HIV-negativa heroinmissbrukare som          kommunerna öka avgiftningen av narkotika-
13513: inte genomgått behandling HIV -positiva inom          missbrukare med buprenorfin och särskilt substi-
13514: ett och ett halvt år, motsvarande siffra för de som   tutionsbehandlingen med metadon. På basis av
13515: genomgått metadonbehandling var endast 3,5 %.         undersökningar och utländska erfarenheter är
13516: Det forskas mycket kring buprenorfin och lev-         det dock klart att vården inte får begränsas tili att
13517: acetylmetadon som bäst, men man har ännu inte         utgöra utdelning av läkemedel, goda resultat för-
13518: hållbara bevis på deras betydelse i samband med       utsätter förutom en rätt läkemedelsdosering även
13519: avgiftning och substitutionsbehandling av perso-      individuella och omfattande psykosociala och
13520: ner som är beroende av opiater.                       medicinska stödtjänster. En ökning av vården av
13521:    Ordnandet av social- och hälsovården ankom-        narkotikamissbrukare skall alltså ske kontrolle-
13522: mer huvudsakligen på kommunerna. Social- och          rat, så att vården genomförs multiprofessionellt
13523: hälsovårdsministeriet anser det vara viktigt att      och på ett omfattande sätt.
13524: kommunerna satsar mera på vårdmöjligheterna              Social- och hälsovårdsministeriet följer noga
13525: för narkotikamissbrukare. Vården skall finansie-      med vårdsituationen för narkotikamissbrukare
13526: ras på samma sätt som den övriga social- och          bl.a. genom att i december ordna ett två dagars
13527: hälsovården, dvs med kommunernas finansie-            seminarium för dem som ansvarar för ordnandet
13528: ring och med statsandelar. Social- och hälso-         och genomförandet av vården för dessa patien-
13529: vårdsministeriet understöder inte tanken att vår-     ter.
13530: den av narkotikamissbrukare finansieras på ett
13531:      Helsingfors den 29 oktober 1998
13532: 
13533:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
13534:                                             KK 1089/1998 vp
13535: 
13536: Kirjallinen kysymys 1089
13537: 
13538: 
13539: 
13540: 
13541:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Omaisuuden puolustamiseen käytettävistä
13542:                                         keinoista
13543: 
13544: 
13545:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13546: 
13547:    Eläinaktivistit suorittavat tasaisessa tahdissa        Iskujen ja turvattomuuden lisääntyessä kan-
13548: iskuja turkistarhoihin. Jokaisesta iskusta on ol-      salaisten on kuitenkin välttämätöntä ryhtyä puo-
13549: lut tuloksena turkistarhan pitäjälle mittavat ta-      lustautumaan.
13550: loudelliset tappiot eikä poliisi ole juurikaan pääs-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13551: syt aktivistien jäljille puhumattakaan siitä, että     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13552: poliisi olisi saatavissa paikalle verekseltään teon    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13553: aikana.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13554:    Lain mukaan kansalaisella on oikeus puolus-
13555: taa itseään ja toista sekä omaansa ja myös toisen                Milloin ja miten rikollisten iskujen
13556: omaisuutta kohtapäätä uhkaavalta vaaralta ja                  kohteeksijoutuvat turkistarhaajat saavat
13557: käyttää siinä sellaisia voimakeinoja, jotka ovat              ryhtyä omatoimisesti puolustamaan
13558: välttämättömiä. Näin sanoo laki, mutta kun                    omaisuuttaan lain sanamuodon sallimis-
13559: kansalainen puolustaa itseään tai toista tai                  sa puitteissa, koska yhteiskunta ei siihen
13560: omaansa tai toisen omaisuutta, seurauksena on                 näytä pystyvän?
13561: käräjillä käynti ja tuomio. Vaaran aiheuttajalle
13562: yleensä tuomitaan maksettavaksi korvauksia.
13563: 
13564:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
13565:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
13566: 
13567: 
13568: 
13569: 
13570:  280043
13571: 2                                          KK 1089/1998 vp
13572: 
13573: 
13574: 
13575: 
13576:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13577: 
13578:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tää puolustettavaan oikeuteen nähden suhteetto-
13579: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rnia voimakeinoja. Suhteellisuusperiaate rajoit-
13580: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taa esimerkiksi oikeutta käyttää terveyttä vaa-
13581: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        rantavia keinoja omaisuuden puolustamisessa.
13582: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Hätävarjelutilanteiden oikeudelliseen arviointiin
13583: n:o 1089:                                             voivat yksittäistapauksissa vaikuttaa hyvin mo-
13584:                                                       nenlaatuiset seikat, minkä vuoksi tarkkojen
13585:           Milloin ja miten rikollisten iskujen        sääntöjen antaminen hätävarjelun rajoista ei ole
13586:        kohteeksijoutuvat turkistarhaajat saavat       etukäteen mahdollista. Viime kädessä rajat jää-
13587:        ryhtyä omatoimisesti puolustamaan              vät tuomioistuimissa määrättäviksi.
13588:        omaisuuttaan lain sanamuodon sallimis-             Rikoslain uuden hätävarjelusäännöksen kä-
13589:        sa puitteissa, koska yhteiskunta ei näytä      sittely on edennyt rikoslain kokonaisuudistusta
13590:        siihen pystyvän?                               valmistelevassa rikoslakiprojektissa jo melko pit-
13591:                                                       källe. Säännöstä valmistelleen työryhmän laati-
13592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          man ehdotuksen keskeiset osat vastaavat voi-
13593: vasti seuraavaa:                                      massa olevaa oikeutta. Hyökkäyksen tulisi olla
13594:                                                       jo aloitettu tai välittömästi uhkaava, jotta sen
13595:    Turkistarhaajien kannalta merkityksellisistä       torjuminen katsottaisiin hätävarjeluksi. Puolus-
13596: oikeuksista omaisuuden puolustamisessa sääde-         tusteon tulisi olla tarpeellinen hyökkäyksen tor-
13597: tään pakkokeinolain 1 luvun 1 §:ssä, joka koskee      jumiseksi. Uuteen säännökseen ehdotetaan ni-
13598: jokamiehen kiinniotto-oikeutta, ja hätävarjelua       menomaisesti kirjattavaksi nyt vain oikeuskirjal-
13599: käsittelevässä rikoslain 3 luvun 6 §:ssä. Jokamie-    lisuuteen ja -käytäntöön pohjautuva vaatimus
13600: hen kiinniotto-oikeus on niin sanotuissa turkis-      suhteellisuudesta hyökkäyksen ja puolustusteon
13601: tarhaiskuissa selvä. Vahingontekorikoksista,joi-      välillä. Kaavaillun säännöksen mukaan puolus-
13602: ta turkistarhoihin on kohdistettu, verekseltä tai     tusteko olisi hätävarjeluna sallittu, jollei se "il-
13603: pakenemasta tavatun rikoksentekijän saa kuka          meisesti ylitä, mitä hyökkäyksen laatuun ja voi-
13604: tahansa ottaa kiinni. Kiinniotto-oikeus ulottuu       makkuuteen, hyökkääjän henkilöön sekä muihin
13605: lieviinkin vahingontekoihin. Kiinni otettu rikok-     olosuhteisiin nähden kokonaisuutena arvioiden
13606: sentekijä on lain mukaan viipymättä luovutetta-       on pidettävä puolustettavana". Selkeä muutos
13607: va poliisille.                                        nykytilaan nähden olisi se, että niiden etujen -
13608:    Hätävarjelusäännös oikeuttaa puolustamaan          oikeushyvien -joukko, joita hätävarjeluoikeu-
13609: muun ohessa omaisuutta hyökkäykseltä, joka on         den perusteella voi puolustaa, laajenisi uuden
13610: alkanut taijuuri uhkaamassa. Hätävarjelu antaa        säännöksen myötä. Turkistarhaajien kannalta
13611: tällöin oikeuden sellaiseen tekoon, joka on vält-     tällä muutoksella tuskin kuitenkaan olisi merki-
13612: tämätön omaisuuden puolustamiseksi. Hätävar-          tystä, koska jo voimassa olevan lain sallima
13613: jelusäännös on edelleen alkuperäisessä, viime         omaisuuden puolustaminen on turkistarhaajien
13614: vuosisadalla säädetyssä muodossaan. Säännök-          kannalta merkittävin hätävarjelun laji. Hätävar-
13615: sestä ei käy suoraan ilmi oikeuskirjallisuudessa ja   jelun sallittavuuden arvioimista tulee selvästi hel-
13616: -käytännössä vakiintunut suhteellisuusperiaate.       pottamaan se, että lakiesityksen laajoissa perus-
13617: Periaatteen sisältönä on, ettei oikeus hätävarje-     teluissa täsmennetään laissa asetettuja rajoja.
13618: luunjonkin oikeuden puolustamiseksi salli käyt-
13619: 
13620:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1998
13621: 
13622:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
13623:                                            KK 1089/1998 vp                                              3
13624: 
13625: 
13626: 
13627: 
13628:                                         Tili Riksdagens Talman
13629: 
13630:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som innebär en fara för hälsan. På den rättsliga
13631: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bedömningen av enskilda nödvärnssituationer
13632: lem av statsrädet översänt följande av riksdagsle-    inverkarmånga olika faktorer, varför det på för-
13633: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmäl          hand inte är möjligt att ge exakta bestämmelser
13634: nr 1089:                                              om gränserna för nödvärn. 1 sista hand bestäms
13635:                                                       gränserna i domstolen.
13636:           När och hur fär pälsdjursfarmare som            Behandlingen av nödvärnsbestämmelsen har
13637:        utsatts för brottsliga räder mot sina päls-    redan fortskridit tämligen långt inom det straff-
13638:        djursfarmer pä eget bevåg börja försvara       lagsprojekt som bereder en totalrevidering av
13639:        sin egendom inom ramen för det som             strafflagen. Det förslag som utarbetats av arbets-
13640:        lagen tillåter, eftersom samhället inte        gruppen som bereder bestämmelsen motsvarar
13641:        tycks klara av detta?                          tili de centrala delarna gällande rätt. Angreppet
13642:                                                       skall redan ha påbörjats eller vara omedelbart
13643:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förestående för att dess avvärjande skall betrak-
13644: anföra följande:                                      tas som nödvärn. Försvarshandlingen skall vara
13645:                                                       nödvändig för angreppets avvärjande. Det före-
13646:     Om sådana rättigheter som är av betydelse         slås att i den nya bestämmelsen skall tas in ett
13647: med avseende på pälsdjursfarmare och deras rätt       krav pä en rimlig proportion mellan angreppet
13648: att försvara sin egendom föreskrivs i 1 kap. 1 §      och försvarshandlingen, nägot som för närvaran-
13649: tvångsmedels1agen, som gäller allmän rätt att         de finns angivet enbart i rättslitteraturen och
13650: gripa, samt i 3 kap. 6 § strafflagen som gäller       rättspraxis. Enligt den tilltänkta bestämmelsen
13651: nödvärn. Det är klart att allmän rätt att gripa kan   är en försvarshandling berättigad som nödvärn,
13652: tillämpas vid räder mot pälsdjursfarmer. Vid så-      "om den uppenbarligen inte överskrider det som
13653: dana skadegörelsebrott som riktats mot päls-          pä basis av angreppets beskaffenhet och styrka,
13654: djursfarmerna får vem som helst gripa den som         angriparens person samt övriga omständigheter
13655: begått brottet då denne anträffas på bar gärning      bedömda som en helhet kan anses vara försvar-
13656: eller på flyende fot. Den allmänna rätten att gripa   ligt". En klar ändringjämfört med det som gäller
13657: gäller också lindrig skadegörelse. Den gripne         för närvarande är att kretsen av de intressen-
13658: skall utan dröjsmål överlämnas tili polisen.          rättsgoda- som man kan försvara på grundval
13659:     Nödvärnsbestämmelsen ger rätt att försvara        av nödvärnsrätten kommer att utvidgas i och
13660: bl.a. egendom mot ett påbörjat, eller förestående     med den nya bestämmelsen. Med tanke på päls-
13661: angrepp. Nödvärn tillåter sålunda en gärning          djursfarmarna har denna ändring knappast lik-
13662: som är nödvändig för att försvara egendomen.          väl någon betydelse, eftersom det redan enligt
13663: Nödvärnsbestämmelsen står fortfarande i sin ur-       gällande Iag är tillåtet att försvara sin egendom,
13664: sprungliga form från förra århundradet. Av be-        vilket med avseende på pälsdjursfarmarna är den
13665: stämmelsen framgår inte direkt den i rättspraxis      mest betydelsefulla typen av nödvärn. Bedöm-
13666: och rättslitteraturen vedertagna proportionali-       ningen av om nödvärnet i det aktuella fallet skall
13667: tetsprincipen. Enligt principen måste det finnas      anses vara tillåtet eller inte kommer klart och
13668: en rimlig proportion mellan det intresse som för-     tydligt att bli lättare i och med att de gränser som
13669:  svaras och det väld som används. Proportionali-      anges i lagen kommer att preciseras i en utförlig
13670:  tetsprincipen begränsar tili exempel rätten att      motivering tili lagförslaget.
13671: använda sådana medel för att försvara egendom
13672: 
13673:      Helsingforsden 2 november 1998
13674: 
13675:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
13676:                             j
13677:                            j
13678:                           j
13679:                          j
13680:                         j
13681:                        j
13682:                       j
13683:                      j
13684:                     j
13685:                    j
13686:                   j
13687:                  j
13688:                 j
13689:                j
13690:               j
13691:              j
13692:             j
13693:            j
13694:           j
13695:          j
13696:         j
13697:        j
13698:       j
13699:      j
13700:     j
13701:    j
13702:   j
13703:  j
13704: j
13705:                                            KK 1090/1998 vp
13706: 
13707: Kirjallinen kysymys 1090
13708: 
13709: 
13710: 
13711: 
13712:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kurin ja kurinpidon merkityksestä lasten-
13713:                                        kasvatuksessa
13714: 
13715: 
13716:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13717: 
13718:     Kurin ylläpitäminen ja tarpeellinen kurittami-    5.10.1998 uutishaastattelussa järjen sanoja, kun
13719: nen olivat vanhaan hyvään aikaan keskeisiä teki-      hän kaipasi selkeiden rajojen asettamista kasva-
13720: jöitä lastenkasvatuksessa. Tätä kautta mennei-        tukseen.
13721: den vuosikymmenien lapsista kehittyi kansalai-           Kurin ja harkitun kurituksen puute on vienyt
13722: sia, jotka vaikeuksienkin kohdatessa pystyivät        suomalaisen kasvatuksen hakoteille. On menty
13723: pitämään itsensä koossa ja menestymään. Noi-          niin pitkälle, että kurituksesta ei saa enää edes
13724: den terveiden aikojen pohjalta on olemassa pal-       puhua.
13725: jon kansallista viisautta osoittavia sanontoja:          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13726: Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Joka        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13727: vitsaa säästää, se lastaan vihaa. Kurittaahan kis-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13728: sakin poikasiaan, miksi ei sitten ihminen, jne.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13729:  Ruumiillisella kurittamisella tarkoitettiin tuol-
13730:  loin kasvattavaa kurittamista, ei lapsen pahoin-               Mitä mieltä Hallitus on siitä, että kurin
13731:  pitelemistä.                                                ja kohtuullisen kurittamisen puute on vie-
13732:     Vapaan kasvatuksen myötä on nähty, mihin                 nyt lastenkasvatuksen suomalaisissa per-
13733:  on menty. Suuri osa kodeista on menettänyt                  heissä hakoteille ja että asian korjaami-
13734:  täysin otteensa lapsiin. Nyt nämä kuritta kasva-            seksi ja rajojen asettamiseksi on palattava
13735:  neet lapset ovat itsekin alkaneet herätä. He kysy-          vanhaan hyväksi todettuun kasvatusjär-
13736:  vät itse, miksi vanhemmat eivät aseta rajoja. Va-           jestelmään, jossa myös perusteltu, koh-
13737:  paa kasvatus on kääntynyt kasvattajia ja kas-               tuullinen ruumiillinen kurittaminen on
13738:  vatettavia vastaan. Kirjailija Kaari Utrio sanoi            hyväksytty keino lasten kasvattamisessa?
13739: 
13740:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
13741:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
13742: 
13743: 
13744: 
13745: 
13746:  280043
13747: 2                                            KK 1090/1998 vp
13748: 
13749: 
13750: 
13751: 
13752:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13753: 
13754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvu-
13755: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuk-
13756: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa si-
13757: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          ten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, tur-
13758: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa
13759: n:o 1090:                                               ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin louk-
13760:                                                         kaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista
13761:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että kurin     vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja
13762:        ja kohtuullisen kurittamisen puute on vie-       edistää.
13763:        nyt lastenkasvatuksen suomalaisissa per-             Hallitus katsoo, ettei ole syytä lähteä muutta-
13764:        heissä hakoteille ja että asian korjaami-        maan em.lainkohtaa ruumiillisesta kurittamises-
13765:        seksi ja rajojen asettamiseksi on palattava      ta. Mitkään tutkimustulokset eivät puolla palaa-
13766:        vanhaan hyväksi todettuun kasvatusjär-           mista ruumiillisiin rangaistuksiin. Rajojen aset-
13767:        jestelmään, jossa myös perusteltu, koh-          taminen lasten kasvatuksessa voi tapahtua ilman
13768:        tuullinen ruumiillinen kurittaminen on           ruumiillista kurittamistakin ohjaavana kasva-
13769:        hyväksytty keino lasten kasvattamisessa?         tuksella. Hyvän tunnesuhteen luominen kasvat-
13770:                                                         tajan ja kasvatettavan välille on edellytys kasva-
13771:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tustuloksiin pääsemiseksi.
13772: vasti seuraavaa:                                            Valtioneuvoston antamassa valtakunnallises-
13773:                                                         sa suunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon
13774:    Suomi on ratifioinut YK:n Lapsen oikeuksien          järjestämisestä vuosina 1999-2002 on korostet-
13775: sopimuksen, jonka 19 artiklan mukaan sopi-              tu vanhempien tukemista, rohkaisua ja auttamis-
13776: musvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin             ta lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Erityistä
13777: lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja   huomiota kiinnitetään varhaisen vuorovaiku-
13778: koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kai-      tuksen merkitykseen lapsen ja vanhempien välil-
13779: kenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallal-    lä sekä isän kasvuun isyyteen ja isän rooliin per-
13780: ta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laimin-      heen psykososiaalisissa tehtävissä.
13781: lyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta              Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelee
13782: kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan lukien           Isätoimikunta, jonka tavoitteena on koota yh-
13783: seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on          teen ja viedä eteenpäin sekä kansallisella että
13784: vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai ke-         kansainvälisellä tasolla esitettyjä toimenpiteitä
13785: nen tahansa muun hoidossa.                              isän aseman tukemiseksi. Ministeriössä valmis-
13786:    Lapsen huollon ja kasvatuksen periaatteista          tellaan parhaillaan laajaa valtakunnallista yh-
13787: säädetään laissa lapsen huollosta ja tapaaruisoi-       teistyöhanketta perhekasvatuksen kehittämisek-
13788: keudesta (36111983). Lain 1 §:n mukaan lapsen           si ja tehostamiseksi.
13789: huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapai-            Myös varhaiskasvatuksen kehittämiseksi on
13790: noinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten      työryhmä. Ministeriön aloitteesta ja tuella So-
13791: tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon            siaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes-
13792: tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet       kuksessa toimii valtakunnallinen Varhaisen vuo-
13793: erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.       rovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä
13794: Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä      -projekti. Kaikilla näillä hankkeilla pyritään tu-
13795: lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeelli-         kemaan vanhemmuutta ja edesauttamaan lapsen
13796: nen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä       ja nuoren tasapainoista kasvua ja kehitystä.
13797: 
13798:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
13799: 
13800:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
13801:                                             KK 1090/1998 vp                                              3
13802: 
13803: 
13804: 
13805: 
13806:                                          Tili Riksdagens Talman
13807: 
13808:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       motsvarar dess anlag och önskemål. Barn bör
13809: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         uppfostras så att de får förståelse, trygghet och
13810: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ömhet. Barnet får inte undertryckas, agas eller
13811: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          utsättas för annan kränkande behandling. Bar-
13812: 1090:                                                  net bör stödas och uppmuntras i sin utveckling
13813:                                                        tili självständighet, ansvarsfullhet och vuxenhet.
13814:           Vad anser Regeringen om det faktum               Regeringen anser att det inte finns någon an-
13815:        att bristen på disciplin och måttlig aga har    ledning att ändra ovan nämnda lagrum om
13816:        lett tili att barnuppfostran har kommit in      kroppslig aga. Det finns inga forskningsresultat
13817:        på fel spår i finländska familjer och att       som talar för att man borde återinföra kroppslig
13818:        man för att avhjälpa saken och sätta            bestraffning. Genom uppfostran kan man sätta
13819:        gränser bör återgå tili gamla välbepröva-       gränser även utan att ta tili kroppslig aga. En
13820:        de uppfostringsmetoder som går ut på att        förutsättning för att man skall kunna uppnå
13821:        motiverad, måttlig kroppslig aga är god-        goda resultat vad gäller uppfostran är att man
13822:        tagbart när det gäller barnuppfostran?          kan skapa ett gott känslomässigt förhållande
13823:                                                        mellan fostraren och barnet.
13824:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              1 den riksomfattande planen för anordnande
13825: anföra följande:                                       av social- och hälsovården åren 1999-2002 har
13826:                                                        man poängterat att föräldrarna skall ges stöd,
13827:    Finland har ratificerat FN:s konvention om          uppmuntran och hjälp vad gäller barnavård och
13828: barnets rättigheter och enligt artikel 19 däri skall   barnuppfostran. Särskild uppmärksamhet fåsts
13829: konventionsstaterna vidta alla lämpliga legislati-     vid vikten av en tidig växelverkan mellan barn
13830: va, administrativa och sociala åtgärder samt åt-       och föräldrar samt pappans mognad i fråga om
13831: gärder i upplysningssyfte för att skydda barnet        faderskapet och pappans roll i fråga om familjens
13832: mot alla former av fysiskt eller psykiskt våld,        psykosociala uppgifter.
13833: skada eller övergrepp, vanvård eller försumlig             Vid social- och hälsovårdsministeriet fungerar
13834: behandling, misshandel eller utnyttjande, inne-        en pappakommission vars syfte är att samman-
13835: fattande sexuellt utnyttjande, medan barnet är i       ställa och föra vidare åtgärder som har föreslagits
13836: båda föräldrarnas/den ena förälderns, vårdnads-        både i nationella och internationella samman-
13837: havares eller annan persons vård.                      hang i syfte att stöda pappans roll. Vid ministe-
13838:    Om principerna för vårdnad om barn och              riet bereds för tillfållet ett stort riksomfattande
13839: barnuppfostran bestäms i lagen angående vård-          samarbetsprojekt för att utveckla och effektivera
13840: nad om barn och umgängesrätt (36111983). En-           familjefostran. Detfinnsen arbetsgrupp även för
13841: ligt lagens 1 § är syftet med vårdnaden om barn        utvecklande av småbarnsfostran.
13842: att trygga en balanserad utveckling och välfård            På initiativ och med stöd av ministeriet bedrivs
13843: för barnet enligt dess individuella behov och öns-     ett riksomfattande projekt för att stöda tidig väx-
13844: kemål. Vårdnaden bör trygga positiva och nära          elverkan vid rådgivningsbyråerna för barnavård
13845: människokontakter i synnerhet mellan barnet            vid Forsknings- och utvecklingscentralen för so-
13846: och föräldrarna. Barn skall ges en god vård och        cial- och hälsovården. Avsikten är att med hjälp
13847: uppfostran samt ägnas en med hänsyn tili barnets       av alla dessa projekt stöda föräldraskapet och
13848: ålder och utveckling behövlig tillsyn och omsorg.      främja en balanserad uppväxt och utveckling för
13849: Barnet bör såvitt möjligt ges en trygg och stimu-      barn och ungdomar.
13850: lerande uppväxtmiljö samt en utbildning som
13851: 
13852:      Helsingfors den 28 oktober 1998
13853: 
13854:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
13855:                                            KK 1091/1998 vp
13856: 
13857: Kirjallinen kysymys 1091
13858: 
13859: 
13860: 
13861: 
13862:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Varoja hyväntekeväisyyteen keräävien taho-
13863:                                        jen valvonnasta
13864: 
13865: 
13866:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13867: 
13868:    Viime vuosina on hyväntekeväisyyspohjalta             Kun edellisen kerran kyselin asian peraan,
13869: tapahtuneissa rahankeräyksissä ilmennyt toistu-       hallitus kyllä vakuutti huijarit pantavan kuriin.
13870: vasti laajamittaisia väärinkäytöksiä. Kun joku-       Vaan mitä vielä. Yhä pahemmaksi menee asioi-
13871: nen vuosi sitten oli toivuttu muistaakseni lasten-    den kulku.
13872: klinikan syöpäosaston hyväksi tehdystä keräyk-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13873: sestä, pari vuotta sitten kerättiin sotaveteraanien   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13874: nimeä käyttäen 8-12 miljoonaa markkaa, jotka          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13875: lähes kokonaan menivät huijareiden taskuun.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13876: Nyt ovat uudelleen olleet taas vuorossa sotavete-
13877: raanit, joiden nimeä käyttäen kerättiin 18 miljoo-              Mitä Hallitus on tehnyt ja mitä se ai-
13878: naa markkaa, joista vain roponen meni ilmoitet-              koo tehdä, että hyväntekeväisyysnimik-
13879: tuun tarkoitukseen. Huijareiden toiminnan tekee              keen alla kymmenien miljoonien edestä
13880: erityisen tuomittavaksi se, että he toimivat yleen-          taskuihinsa rahaa keräävät saadaan ku-
13881: sä vetoavien ryhmien kuten syöpäsairaiden las-               riinja rahat niille, joiden hyväksi keräystä
13882: ten ja sotaveteraanien hyväksi saaden kansan                 on ilmoitettu suoritettavan?
13883: karttuisan käden antoisaksi.
13884: 
13885:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
13886: 
13887:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
13888: 
13889: 
13890: 
13891: 
13892:  280043
13893: 2                                            KK 1091/1998 vp
13894: 
13895: 
13896: 
13897: 
13898:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13899: 
13900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          valla tavalla toimeenpantuihin rahankeräyksiin.
13901: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Tällaiset rahankeräykset ovat rahankeräyslain
13902: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         2 §:n 3 momentin nojalla kokonaan kiellettyjä.
13903: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-              Viime aikoina on kuitenkin tullut esiin ta-
13904: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           pauksia, joissa rahankeräysluvan saaneen yhtei-
13905: n:o 1091:                                               sön puolesta toimiva tai muutoin sitä lähellä ole-
13906:                                                         va yritys on puhelinmyyntinä myynyt rahanke-
13907:            Mitä Hallitus on tehnyt ja mitä se ai-       räyksen yhteydessä erilaisia käyttöesineitä ja esi-
13908:         koo tehdä, että hyväntekeväisyysnimik-          merkiksi aikakauslehtien tilauksia. Ostohaluk-
13909:         keen alla kymmenien miljoonien edestä           kuuden lisäämiseksi kuluttajalle on kerrottu, että
13910:         taskuihinsa rahaa keräävät saadaan ku-          osa tuotteen hinnasta käytetään saman yleis-
13911:         riinja rahat niille,joiden hyväksi keräystä     hyödyllisen tarkoituksen edistämiseen kuin ra-
13912:         on ilmoitettu suoritettavan?                    hankeräyksenkin tuotto. Tuotteita tilaavalla ku-
13913:                                                         luttajalla ei kuitenkaan ole käytännössä keinoja
13914:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             todeta, että osaakaan hänen maksamastaan
13915: taen seuraavaa:                                         kauppahinnasta käytettäisiin ilmoitettuun yleis-
13916:                                                         hyödylliseen tarkoitukseen.
13917:     Rahankeräyksistä säädetään vuonna 1980 an-              Rahankeräystä koskevin säännöksin on var-
13918: netussa rahankeräyslaissa (590/1980). Rahanke-          mistettava rahankeräysten julkinen luotetta-
13919: räyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön        vuus. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että
13920: vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa. Toimin-         heidän lahjoittamaosa varat käytetään siihen tar-
13921: ta on pääsääntöisesti luvanvaraista. Rahanke-           koitukseen, johon ne on luovutettu. Voimassa
13922: räyslupa voidaan antaa vain kotimaiselle rekiste-       oleva rahankeräyslaki on tässä suhteessa ollut
13923: röidylle yhdistykselle tai muulle yhteisölle taikka     toimiva. Lakiin liittyy kuitenkin eräitä uudista-
13924: itsenäiselle säätiölle, jolla on yksinomaan sosiaa-     mistarpeita. Näistä voidaan tässä yhteydessä
13925: linen, sivistyksellinen tai muu aatteellinen tarkoi-    mainita nyt kiellettynä oleva mahdollisuus kerä-
13926: tus. Rahankeräys voidaan toimeenpanna vain              tä varoja yksittäisen kansalaisen avustamiseksi
13927: varojen hankkimiseksi sosiaalista, sivistyksellis-      esimerkiksi ruumiinvamman aiheuttaneesta ta-
13928: tä tai aatteellista tarkoitusta taikka yleistä kansa-   paturmasta johtuvien erityisten sairaanhoitoku-
13929: laistoimintaa varten.                                   lujen maksamiseksi. Olisi myös selvitettävä, mil-
13930:     Maassamme toimeenpannaan vuosittain yli             lä tavoin uusia informaatiotekniikoita, kuten eri-
13931: 500 sellaista rahankeräystä, joissa keräysalueena       tyismaksulliset palvelupuhelinnumerot, telefax
13932: on yksi tai useampi lääni. Näiden keräysten brut-       ja internet, olisi suotavaa käyttää rahankeräyk-
13933: totuotto on viime vuosina ollut yli 400 miljoonaa       sissä. Julkisen luotettavuuden varmistamiseksi
13934: markkaa ja nettotuottokin noin 350 miljoonaa            olisi myös selvitettävä, miten olisi säänneltävä
13935: markkaa. Rahankeräykset ovat siten merkittä-            sellaista tavaroiden ja palveluksien myyntiä, jos-
13936: vimpiä kansalaisjärjestöjen varainhankintamuo-          sa kuluttajaa houkutellaan ostopäätökseen lu-
13937: toja.                                                   paamalla luovuttaa osa kauppahinnasta yleis-
13938:     Yleisesti voidaan todeta, että rahankeräyksiin      hyödylliseen tarkoitukseen. Selvitys olisi tehtävä
13939: ei ole liittynyt merkittäviä väärinkäytöksiä. Voi-      myös sen suhteen, millä edellytyksillä verkosto-
13940: daan myös todeta, että väärinkäytöksiin eivät ole       markkinoinnin nimellä tunnettua tavarakaup-
13941: syyllistyneet ne yhteisöt, jotka annetun luvan          paa ja sijoitustoimintaa saadaan harjoittaa huo-
13942: nojalla rahankeräyksiä toimeenpanevat. Rahan-           mioon ottaen voimassa olevan rahankeräyslain
13943: keräyslain 12 §:ään sisällytetyn rangaistussään-        säännös, jonka nojalla rahan kerääminen ketju-
13944: nöksen nojalla onkin yleensä tuomittu sellaisten        kirjeen avulla tai siihen verrattavalla tavalla on
13945: yhteisöjen edustajia, joille rahankeräyslupaa ei        kielletty.
13946: voitaisi antaa. Suurin osa väärinkäytöksistä on             Sisäasiainministeriön tarkoitus on selvittää
13947: liittynyt ketjukirjeiden avulla tai siihen verratta-    edellä mainitut ja muut rahankeräyslakiin liitty-
13948:                                           KK 1091/1998 vp                                           3
13949: 
13950: vät uudistamistarpeet ja ryhtyä selvityksen vaati-   nonalaan kuuluviin kysymyksiin, stsaastammi-
13951: miin säädösvalmistelutoimiin. Koska selvitettä-      nisteriö tulee tekemään selvitykset yhteistyössä
13952: vät asiat liittyvät osittain oikeusministeriön ja    mainittujen ministeriöiden kanssa.
13953: osittain kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
13954: 
13955:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
13956: 
13957:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
13958: 4                                             KK 1091/1998 vp
13959: 
13960: 
13961: 
13962: 
13963:                                           Tili Riksdagens Talman
13964: 
13965:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         samband med penninginsamiingar som verk-
13966: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           ställts med hjäip av kedjebrev eller på något an-
13967: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         nat jämförbart sätt. Penninginsamlingar av det
13968: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            här siaget är helt förbjudna eniigt 2 § 3 mom.
13969: 1091:                                                    Iagen om penninginsamiingar.
13970:                                                              På senare tid har det dock förekommit situa-
13971:            Vad har Regeringen gjort och vad äm-          tioner när ett företag, som arbetar för eller som i
13972:         nar den göra för att få ordning på dem           övrigt har nära anknytning till ett samfund med
13973:         som i välgörenhetens namn samlar peng-           tillstånd till penninginsamiing, genom teiefonför-
13974:         ar för tiotals miljoner i sina fickor, och för   säijning i ansiutning till penninginsamlingen har
13975:         att pengarna skall ges till dem som insam-       såit oiika bruksföremåi och t.ex. tidskriftsprenu-
13976:         lingen uppgetts varit ämnad för?                 merationer. 1 syfte att öka konsumentens köpiust
13977:                                                          har man sagt att en del av produktens pris går till
13978:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            att främja samma allmännyttiga ändamåi som
13979: anföra följande:                                         intäkterna av penninginsamlingen. Konsumen-
13980:                                                          ten som beställer produkter har i praktiken dock
13981:    1 lagen om penninginsamlingar (590/1980)              inte någon möjiighet att kontrollera om någon
13982: från 1980 föreskrivs om penninginsamlingar.              del av den köpesumma som han betalt används
13983: Med penninginsamiing avses verksamhet vid vii-           till det allmännyttiga ändamål som uppgetts.
13984: ken pengar insamias genom vädjan till allmänhe-              Det är nödvändigt att genom bestämmelser
13985: ten och utan vederlag. För verksamheten krävs i          om penninginsamlingar garantera insamlingar-
13986: regei tillstånd. Tillstånd till penninginsamiing         nas offentliga tillförlitlighet. Medborgarna mås-
13987: kan ges endast inhemska registrerade föreningar          te kunna lita på att de medel som de har skänkt
13988: eller ett annat samfund eller sjäivständiga stiftei-     används till de ändamål som de har skänkts för. 1
13989: ser med utesiutande socialt, kuiturellt eller annat      detta avseende har den gällande lagen om pen-
13990: ideellt syfte. En penninginsamiing kan verkstäi-         ninginsamlingar fungerat väl. Lagen behöver
13991: las endast i syfte att insamia medei för sociaia,        dock ändras på vissa punkter. Av dessa kan här
13992: kulturella eller ideella ändamåi eller för allmän        nämnas en möjiighet som för tillfållet är förbju-
13993: medborgerlig verksamhet.                                 den, nämligen att samla in medel för att hjälpa
13994:    1 vårt Iand verkställs åriigen över 500 sådana        enskiida medborgare, t.ex. när det gäller att beta-
13995: penninginsamiingar i fråga om vilka insamiings-          la särskilda sjukvårdskostnader som orsakats av
13996: området är ett eller flera Iän. Bruttointäkterna av      en kroppsiig skada till föijd av ett olycksfall. Det
13997: dessa insamlingar har på senare år uppgått till          bör även utredas på vilket sätt det är önskvärt att
13998: över 400 miij. mk och nettointäkterna till ca 350        ny informationsteknik, t.ex. specialavgiftsbelag-
13999: miij. mk. Penninginsamiingar är såiedes en av            da servicetelefonnummer, telefax och internet
14000: medborgarorganisationernas mest betydande                används vid penninginsamiingar. För att kunna
14001: sätt att skaffa medel.                                   garantera offentlig tillförlitlighet bör man även
14002:    Allmänt kan det konstateras att det i ansiut-         reda ut hur sådan försäijning av varor och tjäns-
14003: ning till penninginsamiingar inte har förekommit         ter skall regleras där konsumenten blir lockad till
14004: något betydande missbruk. Man kan även notera            köp då han får löfte om att en del av köpesum-
14005: att det inte är de samfund som med stöd av               man går till ett allmännyttigt ändamål. Dessutom
14006: beviijade tillstånd verkställer penninginsam-            bör det även redasut under vilka förutsättningar
14007: lingarna som gör sig skyidiga till missbruk. 1           varuhandel kallad nätverksmarknadsföring och
14008: allmänhet är det sådana representanter för sam-          placeringsverksamhet får bedrivas med beaktan-
14009: fund som inte skulle kunna beviijas tillstånd till       de av den bestämmelse i lagen om penninginsam-
14010: penninginsamiingar som har dömts med stöd av             lingar som förbjuder penninginsamiingar som
14011: straffbestämmeisen i 12 § Iagen om penningin-            genomförs med hjäip av kedjebrev eller på något
14012: samiingar. Majoriteten av missbruken har skett i         annat jämförbart sätt.
14013:                                             KK 1091/1998 vp                                            5
14014: 
14015:    Inrikesministeriet har för avsikt att reda ut       ministeriets och handels- och industriministeriets
14016: nämnda och andra behov av att ändra lagen om           förvaltningsområden, kommer inrikesministe-
14017: penninginsamlingar och att vidta de lagbered-          riet att genomföra utredningarna i samarbete
14018: ningsåtgärder som utredningen kräver. Eftersom         med dessa ministerier.
14019: de frågor som skall redasut delvis hör tilljustitie-
14020: 
14021:      Helsingfors den 28 oktober 1998
14022: 
14023:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
14024:                                            KK 1092/1998 vp
14025: 
14026: Kirjallinen kysymys 1092
14027: 
14028: 
14029: 
14030: 
14031:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kehitysyhteistyövarojen käytöstä Euroopan
14032:                                        unionissa
14033: 
14034: 
14035:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14036: 
14037:    Olen koko kansanedustajakauteni vakuutel-          hitysapuun tuhlattavat markat tulisikin Suomen
14038: lut, että suurin osa kehitysapuun annettavista        suunnata itse eikä välikäsien kautta.
14039: markoista menee rosvojen taskuun ja loput lähes          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14040: hyödyttömään. Tästä on olemassa lukemattomia          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
14041: esimerkkejä.                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14042:    Suomen kehitysapumarkkoja kohdeunetaan             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14043: myös Euroopan unionin kehitysyhteistyön kaut-
14044: ta. Nyt saatujen tietojen mukaan siellä on joutu-               Mitä mieltä Hallitus on esille tulleiden
14045: nut lyhyellä ajalla huijareiden taskuihin ainakin 6          tietojen valossa EU:n kehitysapupolitii-
14046: miljardia markkaa. Tämä ei ole mikään yllätys,               kasta, ja
14047: koska Euroopan unionin toiminta joka suhteessa                  montako markkaa on Suomen osuus
14048: on siirtynyt ja siirtymässä mafiosojen käsiin. Ke-           noista huijatuista 6 miljardista markasta?
14049: 
14050:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
14051: 
14052:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
14053: 
14054: 
14055: 
14056: 
14057: 280043
14058: 2                                             KK 1092/1998 vp
14059: 
14060: 
14061: 
14062: 
14063:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
14064: 
14065:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           omaisille. Kyseessä on neljä ECHO:n laatimaa
14066: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            rahoitussopimusta, jotka koskevat teknistä apua
14067: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          ja monitorointia Bosniassa ja Afrikan Suurten
14068: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           järvien alueella. Sopimukset ovat vuosilta 1993 ja
14069: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             1994 ja niiden kokonaisarvo on 2,4 MECUa.
14070: n:o 1092:                                                Epäilyt väärinkäytöksistä eivät kuitenkaan kos-
14071:                                                          ke koko tuota summaa, vaan kyse on enimmil-
14072:            Mitä mieltä Hallitus on esille tulleiden      lään 600 000 ECUsta eli noin 3,6 miljoonasta
14073:         tietojen valossa EU :n kehitysapupolitii-        Suomen markasta. Vuosina 1993 ja 1994 solmit-
14074:         kasta, ja                                        tiin komission humanitaarisen avun toimistossa
14075:            montako markkaa on Suomen osuus               yhteensä 2 063 rahoitussopimusta,ja humanitaa-
14076:         noista huijatuista 6 miljardista markasta?       risen avun budjetti oli 1 369 MECUa. Humani-
14077:                                                          taarisen avun toimisto on toiminut 1990-luvun
14078:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             alkuvuosina pitkään alimiehityksellä ja kärsinyt
14079: vasti seuraavaa:                                         puutteellisesta taloushallinnosta.
14080:                                                              Ilmitulleet epäselvyydet koskevat vuosien
14081:     Euroopan unionin jäsenyys on avannut Suo-             1993 ja 1994 budjeteista rahoitettuja sopimuksia.
14082: men kehitysyhteistyölle uuden toimintakentän.            Suomen EU:n kautta kanavoimista kehitysapu-
14083: Jäsenyyden myötä Suomen kehitysmaasuhteet                markoista ei siis ole kysymys, koska Suomi on
14084: ovat laajentuneet ja monipuolistuneet niin maan-         ollut Euroopan unioninjäsen vuodesta 1995läh-
14085: tieteellisesti kuin sisällöllisestikin. EU :n kehitys-   tien. Vuonna 1997 Suomen osuus Euroopan yh-
14086: maasuhteille on luonteenomaista paitsi laaja             teisön kehitysyhteistyömäärärahoista oli lasken-
14087: maantieteellinen kattavuus myös kokonaisval-             nallisesti 1,45 prosenttia eli noin 260 miljoonaa
14088: taisuus, jossa kauppapolitiikka, poliittiset suh-        markkaa. Yhteisön humanitaarisen avun budjet-
14089: teetja kehitysyhteistyö liittyvät kiinteästi toisiin-    ti vuonna 1997 oli 442 MECUa ja rahoitussopi-
14090: sa. Jäsenyyden myötä Euroopan yhteisön kehi-             muksia solmittiin 1 297 kappaletta.
14091: tysyhteistyöstä on tullut myös osa Suomen kehi-              Hallitus on erittäin huolissaan kaikista väärin-
14092: tysyhteistyötä, jonka sisältöön ja laatuun Suo-          käytöksistä niin Euroopan unionin piirissä kuin
14093: men tulee kaikin keinoin vaikuttaa. Sisällöltään         kansallisessa hallinnossakin. Hallitus pyrkii kai-
14094: ja toimintaperiaatteiltaan yhteisön kehitysyh-           killa käytetävissään olevilla keinoilla varmista-
14095: teistyö ei oleellisesti eroa Suomen omasta kehi-         maan, että minkäänlaisia väärinkäytöksiä ei pää-
14096: tysyhteistyöstä.                                         se syntymään. Hallitus lähtee siitä, että kaikki
14097:     Yksi osa yhteisön kehitysyhteistyötä on hu-          epäilyt väärinkäytöksistä on tutkittava ja varo-
14098: manitaarinen apu. Tähän sisältyy mm. kriisiapu           jen hoidon avoimuutta on lisättävä. Komission
14099: sotien ja luonnonkatastrofien uhreille, kriisien         humanitaarisen avun toimiston hallinnossa il-
14100: ennaltaehkäisy ja niihin valmistautuminen sekä           menneet väärinkäytökset eivät kuitenkaan anna
14101: pakolaisapu. Avun teknistä toteuttamista varten          aihetta asettaa kyseenalaiseksi kaikkea yhteisön
14102: on perustettu vuonna 1992 Euroopan yhteisön              humanitaarisen avun toimintaa, puhumattakaan
14103: humanitaarisen avun toimisto ECHO, jonka                 kaikesta yhteisön harjoittamasta kehitysyhteis-
14104: kautta on vuodesta 1993 lähtien kulkenut yli             työstä.
14105: puolet kaikesta yhteisön humanitaarisesta avus-              Kansainvälinen yhteistyö on ainoa keino vai-
14106: ta.                                                      kuttaa myönteiseen ja kestävään kehitykseen.
14107:     Humanitaarisen avun toimisto on joutunut             Globalisoituvassa maailmassa Suomi on uuden-
14108: komission petostarkastusyksikön tutkimuksen              laisten haasteiden ja mahdollisuuksien edessä.
14109: kohteeksi. Yksi ECHO:n virkamies on suljettu             Euroopan unionin jäsenenä maamme on avautu-
14110: virantoimituksesta väärinkäytöksiä koskevien             nut maailmalle ja vastuumme on myös kasvanut.
14111: epäilyjen vuoksi. Komissio on antanut 10.7.1998          Euroopan unioni on globaali vaikuttaja ja ulko-
14112: asian tutkittavaksi Luxemburgin syyttäjäviran-           politiikkamme viitekehys. Jäsenyyden myötä
14113:                                            KK 1092/1998 vp                                            3
14114: 
14115: omat vaikutusmahdollisuutemme ovat kasva-             maailmantalouteen sekä köyhyyden torjunta
14116: neet ja tärkeänä pitämämme tavoitteet ovat saa-       niissä. Yhteisön kehitysyhteistyön tarkoituksena
14117: neet vetoapua. Kehitysyhteistyön kannalta unio-       on täydentää jäsenvaltioiden omaa kehitysyh-
14118: ni on Suomelle mahdollisuus ja haaste. Olemme         teistyöpolitiikkaa. Erityisen tärkeää yhteisön ke-
14119: nyt esimerkiksi EU:n ja AKT-valtioiden välisiä        hitysyhteistyöpolitiikassa on myös kansanvallan
14120: suhteita säätelevän Lome-sopimuksen osapuoli,         ja oikeusvaltion tukeminen sekä ihmisoikeuksien
14121: ja meillä on sopimuksellinen yhteistyösuhde huo-      ja perusvapauksien kunnioittaminen.
14122: mattavasti laajemman kehitysmaaryhmän kans-              Suomen ja Euroopan yhteisön kehitysyhteis-
14123: sa kuin koskaan aiemmin.                              työpolitiikan tavoitteet eivät merkittävästi poik-
14124:     Euroopan unioni eli yhteisö ja jäsenvaltiot       kea toisistaan. Niin Suomen kuin yhteisönkin
14125: yhteenlaskettuna on maailman suurin kehitys-          tavoitteena on köyhyyden vähentäminen, kestä-
14126: avun antaja. Yhteisöstä on tullut 1990-luvulla        vän kehityksen edistäminen ja ihmisoikeuksien
14127: viidenneksi suurin avun antaja maailmassa             kunnioittaminen sekä demokratian ja oikeusval-
14128: (vuonna 1995 10,5 % kaikesta OECD-maiden              tion tukeminen. Suomelle on oman kansallisen
14129: avusta.). Maastrichtin sopimuksen mukaan yh-          kehitysyhteistyön myötä syntynyt kokemusta,
14130: teisön kehitysyhteistyöllä pyritään edistämään        joka antaa hyvät edellytykset vaikuttaa myös
14131: kehitysmaiden ja etenkin kaikkein heikoimmas-         yhteisön kehitysyhteistyön laadun, sisällön ja te-
14132:  sa asemassa olevien kehitysmaiden kestävää ta-       hokkuuden parantamiseen. Näin Suomi on jäse-
14133: loudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Tavoit-   nyyden alusta asti pyrkinytkin toimimaan.
14134:  teena on myös kehitysmaiden integroiminen
14135:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1998
14136: 
14137:                                                                           Ministeri Pekka Haavisto
14138: 4                                          KK 1092/1998 vp
14139: 
14140: 
14141: 
14142: 
14143:                                         Tili Riksdagens Talman
14144: 
14145:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      juli 1998 gett ärendet till åklagarmyndigheten i
14146: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        Lu~emburg för granskning.
14147: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Arendet gäller fyra finansieringsavtal som ut-
14148: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         arbetats av ECHO och som gäller teknisk hjälp
14149: 1092:                                                 och övervakning i Bosnien och vid de stora sjöar-
14150:                                                       na i Afrika. Avtalen har ingåtts 1993 och 1994
14151:           Vad anser Regeringen om EU :s bi-           och deras totalvärde är 2,4 milj. ecu. Misstankar-
14152:        ståndspolitik i ljuset av de uppgifter som     na om missbruk gäller dock inte hela den sum-
14153:        kommit fram, och                               man, utan högst 600 000 ecu, dvs. ca 3,6 milj. mk.
14154:           hur många a v dessa sex miljarder mark      Åren 1993 och 1994 ingicks vid kommissionens
14155:        som svindlats är Finlands andel?               kontor för humanitärt bistånd sammanlagt 2 063
14156:                                                       finansieringsavtal, och budgeten för humanitärt
14157:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bistånd var 1 369 milj. ecu. Kontoret för humani-
14158: anföra följande:                                      tärt bistånd har sedan början av 1990-talet varit
14159:                                                       underbemannat och haft bristfållig ekonomiför-
14160:    Medlemskapet i Europeiska unionen har för          valtning.
14161: Finlands utvecklingssamarbete öppnat ett nytt            De oklarheter som kommit fram gäller avtal
14162: verksamhetsfålt. Till följd av medlemskapet har       som finansierats ur budgetema för 1993 och
14163: Finlands relationer till utvecklingsländema blivit    1994. Det är alltså inte fråga om finska bistånds-
14164: mer omfattande och mångsidiga såväl geogra-           mark som kanaliserats via EU, eftersom Finland
14165: fiskt som till innehållet. Karakteristiskt för EU:s   blev medlem i Europeiska unionen först 1995.
14166: relationer till utvecklingsländema är att de är       Enligt kalkyler var Finlands andel år 1997 av
14167: geografiskt täckande, men också att de är över-       Europeiska gemenskapens utvecklingssamar-
14168: gripande, vilket innebär att handelspolitik, poli-    betsanslag 1,45 %, dvs. ca 260 milj. mk. Gemen-
14169: tiska relationer och utvecklingssamarbete är          skapens budget år 1997 när det gäller humanitärt
14170: nära anknutna till varandra. 1 samband med            bistånd var 442 milj. ecu, och 1 297 finansierings-
14171: medlemskapet har Europeiska gemenskapens ut-          avtal ingicks.
14172: vecklingssamarbete även blivit en del av Finlands        Regeringen är mycket oroad över alla slag av
14173: utvecklingssamarbete, vars innehåll och kvalitet      missbruk, vare sig det gäller inom Europeiska
14174: Finland på allt sätt bör påverka. När det gäller      unionen eller inom Finlands förvaltning. Reger-
14175: innehållet och verksamhetsprincipema skiljer sig      ingen strävar efter att på alla tillgängliga sätt
14176: gemenskapens utvecklingssamarbete inte avse-          förebygga missbruk. Regeringens utgångspunkt
14177: värt från Finlands eget utvecklingssamarbete.         är att alla misstankar om missbruk skall undersö-
14178:    En del av gemenskapens utvecklingssamarbe-         kas och att skötseln av tillgångar skall bli mer
14179: te är det humanitära biståndet. 1 den ingår bl.a.     öppen för insyn. Det missbruk som kommit fram
14180: krishjälp till offer för krig och naturkatastrofer,   vid kommissionens kontor för humanitärt bi-
14181: förebyggande av kriser och förberedelser för kri-     stånd ger dock inte skäl att ifrågasätta all huma-
14182: ser samt flyktinghjälp. För att tekniskt kunna        nitär hjälp som gemenskapen ger, i synnerhet inte
14183: förverkliga biståndet grundades 1992 Europeis-        gemenskapens utvecklingssamarbete.
14184: ka gemenskapens kontor för humanitärt bistånd,           Det enda sättet att påverka en positiv och
14185: ECHO, genom vilken över hälften av gemen-             hållbar utveckling är att samarbeta på ett inter-
14186: skapens humanitära bistånd har gått sedan 1993.       nationellt plan. I en värld som globaliseras står
14187:    Kontoret för humanitärt bistånd har varit fö-      Finland inför nya utmaningar och möjligheter.
14188: remål för en granskning som utförts av kommis-        Genom medlemskap i Europeiska unionen har
14189: sionens enhet för samordning av bedrägeribe-          vårt land öppnats för världen, vilket även med-
14190: kämpning. En tjänsteman vid ECHO har av-              fört att vårt ansvar har ökat. Europeiska uni onen
14191: stängts från tjänsteutövning på grund av miss-        är en global påverkare och en referensram för vår
14192: tankar om missbruk. Kommissionen har den 10           utrikespolitik. Genom medlemskapet har våra
14193:                                           KK 1092/1998 vp                                           5
14194: 
14195: möjligheter att påverka ökat och de mål som vi      pa fattigdom. Syftet med gemenskapens utveck-
14196: anser vara viktiga har fått draghjälp. Med tanke    lingssamarbete är att komplettera medlemssta-
14197: på utvecklingssamarbetet är unionen en möjlig-      ternas egen utvecklingssamarbetspolitik. Det
14198: het och en utmaning för Finland. Vi är nu t.ex.     som är särskilt viktigt i gemenskapens utveck-
14199: parter i Lome-konventionen, som reglerar rela-      lingssamarbetspolitik är även att understöda de-
14200: tionerna mellan EU:s Iänder och AVS-länderna,       mokratin och rättsstaten samt att respektera de
14201: och vi har en avtalsbaserad samarbetsrelation       mänskliga rättigheterna och de grundläggande
14202: med en betydligt större grupp av utvecklingslän-    friheterna.
14203: der än någonsin tidigare.                              Finlands och Europeiska gemenskapens mål
14204:    Europeiska unionen, dvs. gemenskapen och         när det gäller utvecklingssamarbetspolitiken
14205: medlemsstaterna tillsammans, är den part som        skiljer sig inte i någon betydande mån från varan-
14206: ger mest bistånd tili utvecklingsländerna. Ge-      dra. Både Finland och gemenskapen strävar efter
14207: menskapen har på 1990-talet blivit den femte        att minska fattigdomen, främja en hållbar ut-
14208: största biståndsgivaren i världen (1 0,5 % av all   veckling och respektera de mänskliga rättigheter-
14209: hjälp från OECD-länderna år 1995). Enligt           na samt att understöda demokratin och rättssta-
14210: Maastrichtfördraget strävar man genom gemen-        ten. Genom det egna nationella utvecklingssam-
14211: skapens utvecklingssamarbete efter att främja en    arbete har man i Finland fått erfarenheter som
14212: hållbar ekonomisk och samhällelig utveckling av     ger goda förutsättningar att i positiv riktning
14213: utvecklingsländerna och framför allt av de ut-      påverka kvaliteten, innehållet och effektiviteten
14214: vecklingsländer där situationen är allra svårast.   när det gäller gemenskapens utvecklingssamar-
14215: Målet är också att integrera utvecklingsländerna    bete. Detta har i Finland varit målet ända sedan
14216: i världsekonomin samt att i dessa Iänder bekäm-     början av medlemskapet.
14217: 
14218:      Helsingfors den 2 november 1998
14219: 
14220:                                                                          Minister Pekka Haavisto
14221:                     j
14222:                    j
14223:                   j
14224:                  j
14225:                 j
14226:                j
14227:               j
14228:              j
14229:             j
14230:            j
14231:           j
14232:          j
14233:         j
14234:        j
14235:       j
14236:      j
14237:     j
14238:    j
14239:   j
14240:  j
14241: j
14242:                                           KK 1093/1998 vp
14243: 
14244: Kirjallinen kysymys 1093
14245: 
14246: 
14247: 
14248: 
14249:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Pakolaisnuorten Tampereella tekemistä ri-
14250:                                       koksista
14251: 
14252: 
14253:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14254: 
14255:    Ulkomaalaiset, erityisesti pakolaisstatuksella    ihme, jos rangaistuksen kohteeksi joutuvatkin
14256: Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset, ovat syyl-       ne, jotka pyrkivät suojaamaan itseään ja lap-
14257: listyneet useita kertoja raakoihin rikoksiin. Joi-   siaan.
14258: takin vuosia sitten erään marokkolaisen suoma-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14259: lainen vaimo löytyi matkalaukusta Hämeenlin-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14260: nan seudulta ja Tampereella taas somaJimies sil-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14261: poi ja surmasi nuoren tytön, vain pari tapausta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14262: mainitakseni. Nyt on tullut erityisesti Tampe-
14263: reen suunnalla, mutta myös pääkaupunkiseu-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä kansalaisten
14264: dulla, merkittävä ongelma alaikäisten ulkomaa-              ja erityisesti kouluikäisten lasten suojaa-
14265: laisten muodostamista rikosjengeistä. Tampe-                miseksi alaikäisten ulkomaalaisjoukkioi-
14266: reella 12-13-vuotiaat ovat ryöstäneet, pahoin-              den hyökkäyksiltä, joista esimerkkeinä
14267: pidelleet, jopa raiskanneet ihmisiä. Raiskauksen            ovat viimeviikkoiset tapaukset Tampe-
14268: kohteena epäillään olleen 12-13-vuotias suo-                reelta,jossa muiden rikosten lisäksi tällai-
14269: malainen tyttö.                                             sen joukkion epäiilään syyllistyneen ala-
14270:     Tampereella vanhemmat eivät uskalla enää                ikäisen tytön raiskaukseen, sekä
14271: päästää lapsiaan yksin kouluun, vaan turvautu-                 katsooko Hallitus, että kansalaisilla
14272: vat useissa tapauksissa saattajaan. Yhteiskunta             alkaa olla oikeus itse puolustaa itseään ja
14273: taas seisoo tumput suorina, kuten tavallista, pys-          perhettään sekä omaisuuttaan?
14274: tymättä turvaamaan jäseniään. Ei olisi yhtään
14275: 
14276:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
14277:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
14278: 
14279: 
14280: 
14281: 
14282: 280043
14283: 2                                           KK 1093/1998 vp
14284: 
14285: 
14286:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14287: 
14288:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tampereella ei ole tullut poliisin tietoon uusia
14289: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kysymyksessä tarkoitettuja rikoksia.
14290: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Alaikäisten lasten osalta on korostettava van-
14291: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         hempien vastuuta kasvatuksessa ja yleisesti hy-
14292: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          väksyttyjen toimintamallien luomisessa. Lisäksi
14293: n:o 1093:                                              on otettava huomioon, että kansalaisuudesta
14294:                                                        riippumatta alle 15-vuotiaiden henkilöiden teke-
14295:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kansalaisten       miin rikoksiin ei Suomen lainsäädännön mukaan
14296:        ja erityisesti kouluikäisten lasten suojaa-     voida puuttua pelkin rikosoikeudellisin keinoin.
14297:        miseksi alaikäisten ulkomaalaisjoukkioi-        Poliisin mahdollisuudet puuttua alle 15-vuotiai-
14298:        den hyökkäyksiltä, joista esimerkkeinä          den tekemiin rikoksiin ovat siis rajalliset. Juuri
14299:        ovat viimeviikkoiset tapaukset Tampe-           tästä syystä poliisi toimiikin aktiivisesti yhdessä
14300:        reelta,jossa muiden rikosten lisäksi tällai-    muiden viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen
14301:        sen joukkion epäillään syyllistyneen ala-       kanssa nuorten tekemien rikosten ennalta estä-
14302:        ikäisen tytön raiskaukseen, sekä                miseksi.
14303:           katsooko Hallitus, että kansalaisilla           Poliisi tekee koko ajan intensiivistä työtä eri
14304:        alkaa olla oikeus itse puolustaa itseään ja     sidosryhmien kanssa estääkseen myös ulkomaa-
14305:        perhettään sekä omaisuuttaan?                   laisten nuorten mahdollista joutumista rikos-
14306:                                                        kierteeseen. Poliisi on osallistunut maahanmuut-
14307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tajille tarkoitettuihin tiedotus- ja koulutustapah-
14308: vasti seuraavaa:                                       tumiin, joissa on selvitetty yleistä yhteiskuntatie-
14309:                                                        tämystä ja myös rikoslakiin ja rikoksentekijän
14310:     Poliisin tehtävänä on poliisilain 1 §:n perus-     vastuuseen liittyviä seikkoja. Koulutus ja valis-
14311: teella oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaa-      tus onkin lisännyt maahanmuuttajien tietämystä
14312: minen, yleisenjärjestyksen ja turvallisuuden yllä-     Suomen yhteiskuntajärjestelmästä ja toisaalta
14313: pitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, sel-        edistänyt ulkomaalaisten ja poliisiviranomaisten
14314: vittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.             tuloksekasta yhteistyötä. Esimerkiksi Helsingin
14315:     Poliisi on yhdessä muiden viranomaisten ja         kaupungin alueella ei ole osoitettavissa ulkomaa-
14316: myös eri kansalaisjärjestöjen kanssa vaikutta-         laisten nuorten rikosjengejä, jotka enemmän tai
14317: massa siihen, että kysymyksessä tarkoitettuihin        vähemmän suunnitelmallisesti tekisivät väkival-
14318: ilmiöihin puututaan mahdollisimman varhaises-          tarikoksia. Poliisi ja muut viranomaiset seuraa-
14319: sa vaiheessa. Tässä työssä keskeisiä poliisin yh-      vat tilanteen kehittymistä ja ryhtyvät myös vas-
14320: teistyötahoja ovat lisäksi muun muassa koulu- ja       taisuudessa tarpeellisiin toimenpiteisiin rikosten
14321: sosiaaliviranomaiset. Poliisin soveltama lähipo-       ja häiriöiden estämiseksi.
14322: liisitoimintamalli onkin osoittautunut tehok-              Rikosten uhrien asemaan on viime aikoina
14323: kaaksi keinoksi vaikuttaa nuorten tekemien ri-         kiinnitetty erityistä huomiota. Rikoksentekijöi-
14324: kosten ja yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaa-   den uhreiksi joutuneille on luotu valtiovallan ja
14325: rantavan käyttäytymisen ennalta estämiseen.            kansalaisjärjestöjen yhteistyönä järjestelmiä, joi-
14326:     Edustaja Aittoniemen kysymyksessään mai-           hin rikosten uhrit voivat ottaa yhteyttä henkisen
14327: nitsemassa Tampereella sattuneessa tapauksessa         tuen ja käytännön neuvojen saamiseksi.
14328: poliisi reagoi heti tehokkailla toimilla ja tehosti        Hallitus toteaa, että valtiovallan tehtävänä on
14329: valvontaa nuorten kokoontumispaikoilla. Sen            huolehtia kansalaisten laillisten oikeuksien puo-
14330: tuloksena syyskuussa jäi kiinni viiden alaikäisen      lustamisesta ja hengen, terveyden ja omaisuuden
14331: ulkomaalaisen henkilön ryhmä. Ryhmän teke-             koskemattomuuden turvaamisesta. Kansalaisil-
14332: miksi epäillyt rikokset on tutkittu ja asia on me-     la on edelleen lain määräämissä rajoissa oikeus
14333: nossa syyteharkintaan. Sosiaaliviranomaiset            puolustaa itseään, perhettään ja omaisuuttaan.
14334: ovat tehneet epäiltyjen osalta huostaanottopää-        Omankädenoikeus ei ole kuitenkaan hyväksyttä-
14335: tökset, minkä seurauksena ryhmä on hajoitettu          vää.
14336: ja sijoitettu eri puolille Suomea. Tämän jälkeen
14337: 
14338:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
14339:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
14340:                                             KK 1093/1998 vp                                              3
14341: 
14342:                                          Tili Riksdagens Talman
14343: 
14344:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                1 fråga om minderåriga barn bör man poäng-
14345: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            tera föräldrarnas ansvar vid uppfostran och när
14346: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        det gäller att skapa allmänt accepterade verk-
14347: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           samhetsmodeller. Dessutom bör det beaktas att
14348: mål nr 1093:                                           enligt finsk lagstiftning kan man inte tillgripa
14349:                                                        rent straffrättsliga medel för brott som utförs av
14350:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         personer under 15 år oberoende av deras natio-
14351:        ta för att skydda medborgarna och i syn-        nalitet. Polisen har således begränsade möjlighe-
14352:        nerhet skolbarnen från övergrepp av             ter att ingripa i brott som utförs av personer som
14353:        gäng bestående av minderåriga utlän-            inte har fyllt 15 år. Uttryckligen av denna anled-
14354:        ningar, samt                                    ning arbetar polisen aktivt tillsammans med an-
14355:           anser Regeringen att medborgarna             dra myndigheter och medborgarorganisationer
14356:        börjar ha rätt att försvara sig själva, sin     för att förebygga ungdomsbrottslighet.
14357:        fami1j och sin egendom?                             Polisen arbetar hela tiden intensivt med olika
14358:                                                        intressentgrupper för att också motarbeta att ut-
14359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ländska ungdomar kommer in i en brottscirkel.
14360: anföra följande:                                       Polisen har medverkat då det har ordnats infor-
14361:                                                        mation och utbildning för invandrare där man
14362:    Enligt 1 § polislagen är poliseos uppgift att       har utrett allmänna kunskaper om samhället och
14363: trygga rätts- och samhällsordningen, upprätthål-       ä ven klarlagt vissa omständigheter som anknyter
14364: la allmän ordning och säkerhet samt att förebyg-       till strafflagen och gärningsmannens ansvar. Ut-
14365: ga brott och sörja för att brott blir föremål för      bildning och upplysning har ökat invandrarnas
14366: åtalsprövning.                                         kunskap om det finska samhällssystemet och
14367:    Polisen arbetar tillsammans med andra myn-          också främjat ett resultatrikt samarbete mellan
14368: digheter och olika medborgarorganisationer för         utlänningarna och polismyndigheterna. Det går
14369: att man så tidigt som möjligt skall kunna ingripa      inte att påvisa att det skulle finnas brottsliga
14370: i sådana företeelser som avses i spörsmålet. Vik-      utländska ungdomsgäng som mer eller mindre
14371: tiga samarbetspartner för polisen i detta arbete är    planmässigt skulle utföra våldsbrott t.ex. inom
14372: bl.a. skol- och socialmyndigheterna. Den modell        Helsingfors stads område. Polisen och övriga
14373: för närpolisverksamhet som polisen tillämpar           myndigheter övervakar hur situationen utveck-
14374: har visat sig vara effektiv när det gäller att före-   las och vidtar också i framtiden nödvändiga åt-
14375: bygga ungdomsbrottslighet och sådant beteende          gärder för att förhindra brottslighet och stör-
14376: som äventyrar den allmänna ordningen och sä-           ningar.
14377: kerheten.                                                  Under densenaste tiden har man fåst särskild
14378:     1 det aktuella fallet i Tammerfors som riks-       vikt vid brottsoffrens situation. Med tanke på
14379: dagsman Aittaniemi nämner i spörsmålet reage-          personer som har råkat ut för brott har statsmak-
14380: rade polisen genast och effektiverade övervak-         ten och olika medborgarorganisationer tillsam-
14381: ningen på sådana ställen där ungdomar samlas.          mans skapat system som brottsoffren kan kon-
14382: Detta Iedde tili att man i september kunde gripa       takta för att få psykiskt stöd och praktiska råd.
14383: en grupp på fem minderåriga utlänningar. De                Regeringen fastslår att statsmakten har tili
14384:  brott som gruppen misstänks för har undersökts        uppgift att se tili att medborgarnas lagliga rättig-
14385:  och ärendet skall bli föremål för åtalsprövning.      heter försvaras och att deras integritet i fråga om
14386:  De sociala myndigheterna har fattat beslut om         Iiv, hälsa och egendom tryggas. Medborgarnas
14387:  omhändertagande av de misstänkta och tili följd       rätt att försvara sig själva, sin familj och sin
14388:  av detta har gruppen splittrats och placerats på      egendom inom de gränser lagen medger kvarstår
14389:  olika orter i Finland. Efter det har Tammerfors-      alltjämt. Egenhandsrätt är dock inte godtagbart.
14390:  polisen inte fått kännedom om några nya brott av
14391:  den typ som avses i spörsmålet.
14392: 
14393:      Helsingforsden 28 oktober 1998
14394: 
14395:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
14396:                                              KK 1094/1998 vp
14397: 
14398: Kirjallinen kysymys 1094
14399: 
14400: 
14401: 
14402: 
14403:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Rikollisuuden leviämisen ehkäisemisestä
14404:                                          valtion omistamille ja hallinnoimille toimialoille
14405: 
14406: 
14407:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14408: 
14409:    Valtionyhtiö Finnairin toiminnoissa on esiin-           Valtion toiminnoissa suoritettavat tarkastuk-
14410: tynyt merkittäviä epäselvyyksiä. Valmisteveroja         set ovat kovin tehottomia, kaavamaisia ja vuo-
14411: on peijattu valtiolta ja asian saiaarniseksi hävitet-   desta toiseen aikaisempaa toistavia. Siksi valtion
14412: ty varastokirjanpito. Yhtiön henkilökunta taas          tarkastustoiminta tulisi uudistaa ja laittaa koko-
14413: näyttää käyvän työkseen varkaissa tax-free-tuot-        naan uusiin puihin vastaamaan nykyajan vaati-
14414: teiden varastoissa. Tällä hetkellä ei tiedetä, miten    muksia.
14415: laajaa toiminta on, vaan se saattaa merkittävästi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14416: paisua. Joka tapauksessa sitä on jatkunut vuosi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14417: kausia.                                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14418:    Valtion omistamissa toiminnoissa mukana              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14419: oleviin on tähän saakka opittu luottamaan, kos-
14420: ka työntekijät on yleensä valittu tiheällä kam-                   Katsooko Hallitus, että valtion toi-
14421: malla. Valtion eri toiminnoissa on kuitenkin                   mintojen tarkastus siellä esiintyvää mah-
14422: erinomaisen suuret mahdollisuudet väärinkäy-                   dollista rikollisuutta ja väärinkäytöksiä
14423: töksiin niin rahojen kavaltamisessa kuin käyttä-               vastaan on ajan tasalla ja vastaa nykyajan
14424: mällä mahdollisuuksia hyväksi muussa muodos-                   vaatimuksia, vai pitäisikö koko tarkas-
14425: sa, kuten tavaroiden kahmimisessa itselleen.                   tusjärjestelmä uudistaa?
14426: Yksi tapa on käyttää asemaansa valtiosalaisuuk-
14427: sia hankkimalla ja myymällä niitä edelleen.
14428: 
14429:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
14430: 
14431:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
14432: 
14433: 
14434: 
14435: 
14436: 280043
14437: 2                                          KK 1094/1998 vp
14438: 
14439: 
14440: 
14441: 
14442:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14443: 
14444:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säksi tuodaan esille Finnair Oyj:n esittämä tieto
14445: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siitä, että tullilaitoksen tarkastuksesta erillisenä
14446: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asiana yhtiö on omalta osaltaan tehnyt jo touko-
14447: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kuussa 1997 poliisiviranomaisille tutkimuspyyn-
14448: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nön, joka koskee epäiltyjä yhtiön palveluksessa
14449: n:o 1094:                                             olevien henkilöiden tekemiä verovapaiden tuot-
14450:                                                       teiden anastuksia myyntipakkaamosta.
14451:           Katsooko Hallitus, että valtion toi-            Valtionyhtiöiden toimintojen tarkastus on
14452:        mintojen tarkastus siellä esiintyvää mah-      lähtökohtaisesti erilaista kuin valtion muiden
14453:        dollista rikollisuutta ja väärinkäytöksiä      toimintojen eli lähinnä valtion virastojen ja lai-
14454:        vastaan on ajan tasalla ja vastaa nykyajan     tosten toimintojen tarkastus. Valtionyhtiöiden
14455:        vaatimuksia, vai pitäisikö koko tarkas-        tarkastuksen erityispiirteenä on valtiontalouden
14456:        tusjärjestelmä uudistaa?                       tarkastusviraston tarkastustoiminta, jossa val-
14457:                                                       tionenemmistöisten osakeyhtiöiden tarkastuk-
14458:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sesta annetun lain (968/1947) mukaisesti on eri-
14459: vasti seuraavaa:                                      tyistä huomiota kiinnitettävä osakeyhtiön varo-
14460:                                                       jen käytön ja sijoitusten tarkoituksenmukaisuu-
14461:     Kysymyksen perusteluissa viitataan esimerk-       teen yhtiön pääosakkaan, valtion, kannalta.
14462: kinä Finnair Oyj:ssä suoritettuun valmistevero-           Valtionyhtiöiden tulee myös noudattaa niitä
14463: tuksen yritystarkastukseen, jossa yhtiön toimin-      tilintarkastuksesta ja valvonnasta annettuja
14464: tojen osalta havaittiin virheellisyyksiä. Asiaan ei   säännöksiä, jotka ovat osakeyhtiöitten nouda-
14465: ole kuitenkaan vielä otettu tullilaitoksessa lopul-   tettavana. Tilintarkastusta koskevat säännökset
14466: lista kantaa, vaan yhtiötä koskeva jälkiverotuk-      ovat tilintarkastuslaissa (936/1994) varsin ajan-
14467: sen harkinta ja mahdollinen syyteharkinta ovat        tasaiset ja vastaavat niitä vaatimuksia, jotka ai-
14468: kesken. Valmisteverotuksen toimittamisesta ja         heutuivat Suomen liittymisestä Euroopan unio-
14469: valvonnasta huolehtii tullilaitos valmisteverotus-    nin jäseneksi. Tilintarkastajien tehtävänä on ti-
14470: lain (1469/1994) mukaisesti.                          lintarkastus, joka käsittää tilikauden kirjanpi-
14471:     Siltä osin kuin kysymys koskee Finnair Oyj:tä,    don, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastuksen.
14472: on asian johdosta pyydetty liikenneministeriön            Osakeyhtiölain 8 luvun 6 §:ssä säädetään yh-
14473: lausunto, koska Finnair Oyj kuuluu liikennemi-        tiön hallitukselle kuuluvasta vastuusta siitä, että
14474: nisteriön toimialaan. Lausunnossa todetaan, että      kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asian-
14475: yhtiöön kohdistuva yhtiön hallintoelimien kaut-       mukaisestijärjestetty. Tähän on katsottava sisäl-
14476: ta toteutuva valtion valvonta on toteutettu siten,    tyvän sen, että yhtiössä on toimiva sisäinen val-
14477: että yhtiön kahdeksastatoista hallintoneuvoston       vontajärjestelmä, jolla varmistetaan kirjanpi-
14478: jäsenestä liikenneministeriö yhtiökokouksessa         don, varainhoidon ja muiden keskeisten toimin-
14479: nimeää kaksitoista jäsentä eduskuntaryhmien te-       tojen asianmukainen järjestäminen. Yhtiön sisäi-
14480: kemien ehdotusten perusteella. Lisäksi yksi lii-      sen tarkastuksen eräänä tärkeänä tehtävänä on
14481: kenneministeriön virkamies on hallintoneuvos-         tutkia ne menetelmät, joilla yhtiö ja sen omaisuus
14482: ton jäsenenä. Yhtiön hallitukseen kuuluu pää-         voidaan turvata myös väärinkäytöksiltä ja rikol-
14483: johtajan lisäksi kahdeksan muuta jäsentä. Yh-         lisilta menettelyiltä.
14484: tiön tilintarkastajista toinen on valtiontalouden         Valtiontalouden ulkoinen valvontajärjestel-
14485: tarkastusviraston virkamies.                          mä on kaksijakoinen. Valtiontilintarkastajat
14486:     Liikenneministeriön taholta myös tuodaan          suorittavat parlamentaarista valvontaa edus-
14487: esille mainitun yhtiön näkemys siitä, että julki-     kunnan puolesta. Tämän lisäksi valtiontalouden
14488: suudessa esitettyjen, Finnair Oyj:n toimintaan        tarkastusvirasto suorittaa laillisuus- ja tarkoi-
14489: kohdistettujen veropetosepäilyjen taustalla on        tuksenmukaisuusvalvontaa. Jos tarkastusvirasto
14490: tullilaitoksen ja yhtiön eriävä käsitys valmisteve-   havaitsee tarkastusta suorittaessaan virheellistä
14491: rotuslain tulkinnasta koskien ns. hävikkiä. Li-       tai rikollista menettelyä, virasto puuttuu siihen
14492:                                             KK 1094/1998 vp                                             3
14493: 
14494: sen mukaisesti kuin valtiontalouden tarkastuk-         sen johdon apuvälineenä, sisäisen tarkastuksen
14495: sesta annetun lain 8-11 §:ssä (85611981) sääde-        tilanne on kehittymässä selvästi parempaan
14496: tään.                                                  suuntaan. Valtiovarainministeriö on hallinnolli-
14497:     Valtion virastoissa ja laitoksissa voitaneen       sen yleisvastuunsa puitteissa myös jatkanut toi-
14498: asianmukaisesti toteutetulla sisäisellä valvonnal-     miaan sisäisen valvonnan yleisten toimintaedel-
14499: la ilmeisesti parhaiten ennakolta ehkäistä väärin-     lytysten parantamiseksi, mm. käynnistämällä
14500: käytöksiä ja rikollisia menettelyjä. Viraston ja       kuluvana vuonna valtiokonttorin kanssa valtion
14501: laitoksen johdon vastuulle on säädetty valtion         laskentatoimen kehittämishankkeen sekä val-
14502: talousarviosta annetun asetuksen 69 §:ssä (1 042/      mistelemalla hallituksen esityksen laiksi julkis-
14503: 1996) huolehtia siitä, että sisäinen valvonta viras-   hallinnon ja -talouden tilintarkastajista (JHTT-
14504: tossa ja laitoksessa on asianmukaisesti järjestet-     järjestelmä).
14505: ty. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tark-            Hallitus pyrkii jatkossakin kysyjän tarkoitta-
14506: kailuun ja sisäiseen tarkastukseen, joista ensiksi     malla tavalla asianmukaisin toimin edistämään
14507: mainitun katsotaan olevan asianmukaisesti jär-         valtion toimintojen tarkastusta siten, että väärin-
14508: jestetty. Sisäisen tarkastuksen tilanne virastoissa    käytökset ja rikolliset menettelyt olisivat enna-
14509: ja laitoksissa kuitenkin vielä vaihtelee.              kolta estettävissä kaikissa valtion toiminnoissa ja
14510:     Koska virastojen ja laitostenjohtoelimet ovat      kaikilla hallinnon tasoilla.
14511: myös tiedostaneet sisäisen valvonnan merkityk-
14512: 
14513:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
14514: 
14515:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
14516: 4                                           KK 1094/1998 vp
14517: 
14518: 
14519: 
14520: 
14521:                                          Tili Riksdagens Talman
14522: 
14523:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kets granskning, redan i maj 1997 riktat en under-
14524: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            sökningsbegäran till polismyndigheterna som
14525: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        gäller misstankar om att bolagets anställda till-
14526: dagsma Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            gripit skattefria produkter i försäljningspackeri-
14527: mål nr 1094:                                           et.
14528:                                                            Utgångspunkten är att granskningen av stats-
14529:           Anser Regeringen att granskningen av         bolagens funktioner är annor1unda än gransk-
14530:        statens funktioner med avseende på even-        ningen av andra statliga funktioner, dvs. närmast
14531:        tuellt förekommande brottslighet och            funktionerna vid statliga ämbetsverk och inrätt-
14532:        oegentligheter är i takt med tiden och          ningar. Ett särdrag inom granskningen av stats-
14533:        motsvarar dagens krav, eller borde hela         bolag består i statens revisionsverks gransknings-
14534:        granskningssystemet moderniseras?               verksamhet, där särskild uppmärksamhet enligt
14535:                                                        lagen om granskning av sådana aktiebolags verk-
14536:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samhet, i vilka staten innehar aktiemajoriteten
14537: anföra följande:                                       (968/1947) bör ägnas ändamålsen1igheten av an-
14538:                                                        vändningen och placeringen av aktiebolagens
14539:     1 spörsmålsmotiveringen hänvisas som exem-         mede1 från den främsta delägarens, statens, syn-
14540: pel till den företagsgranskning vid Finnair Oyj        punkt.
14541: som gällt accisbeskattningen och där felaktighe-           Statsbolagen skall också följa de bestämmel-
14542: ter i bolagets funktioner noterades. Tullverket        ser om revision och tillsyn som aktiebolagen har
14543: har dock ännu inte tagit slutlig ställning till frå-   att iaktta. Revisionsbestämmelserna i revisions-
14544: gan, utan prövning av efterbeskattning och even-       lagen (936/1994) är tidsenliga och motsvarar de
14545: tuell åtalsprövning pägår. Förrättandet av och         krav som föranleddes av Fin1ands inträde i Euro-
14546: tillsynen över accisbeskattningen sköts av tull-       peiska unionen. Revisorernas uppgift är revision,
14547: verket i enlighet med lagen om päförande av accis      vilket omfattar revision av bokföringen, bokslu-
14548: (1469/1994).                                           tet och förvaltningen under räkenskapsperioden.
14549:     Tili den del det är fråga om Finnair Oyj har           1 8 kap. 6 § lagen om aktiebo1ag ingår bestäm-
14550: utlåtande begärts hos trafikministeriet med an-        melser om styrelsens ansvar för att tillsynen över
14551: ledning av saken, eftersom Finnair Oyj ingår i         bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad
14552: traftkministeriets verksamhetsområde. 1 utlåtan-       på ett ändamå1senligt sätt. 1 detta skall anses ingå
14553: det konstateras att den statliga tillsyn över bola-    att bolaget har ett fungerande internt kontroll-
14554: get som genomförs via bolagets förvaltningsor-         system genom vilket ordnandet av bokföringen,
14555: gan har ordnats så att trafikministeriet vid bo-       mede1sförvaltningen och andra centrala funktio-
14556: lagsstämman på förslag av riksdagsgrupperna            ner på ett ändamålsenligt sätt säkerställs. · En
14557: utser tolv av förvaltningsrådets aderton med1em-       viktig uppgift för bolagets interna revision består
14558: mar. Dessutom är en tjänsteman vid trafikminis-        i att undersöka de metoder med vi1ka bolaget och
14559: teriet medlem i förvaltningsrådet. 1 bolagets sty-     dess egendom kan tryggas också mot oegentlig-
14560: relse ingår åtta medlemmar utöver genera1direk-        heter och brottsliga förfaranden.
14561: tören. Den ena av bo1agets revisorer är tjänste-           Det externa övervakningssystemet i fråga om
14562: man vid statens revisionsverk.                         statsekonomin är tudelat. Statsrevisorerna utför
14563:     Från trafikministeriets sida framförs också        parlamentarisk övervakning på riksdagens väg-
14564: bolagets uppfattning att bakom de misstankar           nar. Utöver detta utövar statens revisionsverk
14565: om skattebedrägeri som riktats mot Finnair             legalitets- och ändamå1senlighetsövervakning.
14566: Oyj:s verksamhet och som getts offentlighet lig-       Om revisionsverket när det utför en granskning
14567: ger tullverkets och bolagets divergerande syn på       upptäcker felaktiga eller brottsliga förfaranden,
14568: hur lagen om påförande av accis skall toikas när       ingriper verket i enlighet med vad som bestäms i
14569: det gäller s.k. svinn. Dessutom nämns Finnair          8-11 § (856/1981) lagen om revision av statshus-
14570: Oyj:s uppgift att bolaget, fristående från tullver-    hållningen.
14571:                                          KK 1094/1998 vp                                            5
14572: 
14573:    Vid statens ämbetsverk och inrättningar torde   bättre häll. Finansministeriet har inom ramen för
14574: man med hjälp av ändamålsenligt utförd intern      sitt allmänna förvaltningsansvar också fortsatt
14575: kontroll uppenbarligen på bästa sätt kunna före-   sina åtgärder för att förbättra de allmänna verk-
14576: bygga oegentligheter och brottsliga förfaranden.   samhetsbetingelserna för den interna kontrollen,
14577: Ämbetsverkens och inrättningarnas ledning skall    bl.a. genom att innevarande år tillsammans med
14578: enligt 69 § (1042/1996) förordningen om stats-     statskontoret starta ett projekt för utvecklande
14579: budgeten se tili att den interna kontrollen är     av det statliga redovisningsväsendet samt genom
14580: ordnad på ett ändamålsenligt sätt. Den interna     att bereda en proposition med förslag tilllag om
14581: kontrollen är uppdelad i intern kontroll och in-   revisorer inom den offentliga förvaltningen och
14582: tern granskning, av vilka den förstnämnda anses    ekonomin (OFR-systemet).
14583: vara ändamålsenligt ordnad. Den interna                Regeringen strävar ocksä i fortsättningen efter
14584: granskningens nuläge vid ämbetsverken och in-      att på det sätt spörsmälsställaren avser genom
14585: rättningarna varierar dock ännu.                   ändamålsenliga åtgärder främja granskningen a v
14586:    Eftersom ämbetsverkens och inrättningarnas      de statliga funktionerna så att oegentligheter och
14587: Iedande organ också är medvetna om den interna     brottsliga förfaranden kan förhindras i förväg
14588: kontrollens betydelse som hjälpmedel för led-      inom alla statliga funktioner och pä alla nivåer
14589: ningen, är situationen i fräga om den interna      inom förvaltningen.
14590: granskningen pä väg att utvecklas åt ett avgjort
14591:      Helsingforsden 28 oktober 1998
14592: 
14593:                                                                          Minister Jouko Skinnari
14594:                                           KK 1095/1998 vp
14595: 
14596: Kirjallinen kysymys 1095
14597: 
14598: 
14599: 
14600: 
14601:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen puolustusvoimien materiaalisesta
14602:                                       vahvuudesta
14603: 
14604: 
14605:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14606: 
14607:    Suomen puolustusvoimat ovat ahkerasti ol-         ta vahvuudesta. Kun sitä kysytään, yleensä vas-
14608: leet valtion rahakirstulla vaatimassa varoja eri-    tataan, että tilanne on parempi kuin luullaan
14609: laisiin puolustusvoimien hankintoihin. Tämä on       mutta ei niin hyvä kuin pitäisi. No, onhan sekin
14610: hyvä asia, sillä kukapa muu kuin asianomainen        tieto jotain.
14611: toimintasektori tietää tarpeeksi hyvin omat tar-        Täytyy katsoa, miten avoin hallitus on, ja ky-
14612: peensa, ja uskottava puolustus on maalle välttä-     syä valtioneuvoston asianomaiseltajäseneltä val-
14613: mätön asia.                                          tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
14614:    Maailmassa ollaan tarkoin tietoisia kunkin        ten:
14615: maan materiaalisesta puolustusvahvuudesta, sii-
14616: tä, miten paljon maalla on miehiä aseissa, paljon-             Mikä on Suomen tämänhetkinen ma-
14617: ko on hyökkäysvaunuja, panssaroituja ajoneu-                teriaalinen puolustusvahvuus hyökkäys-
14618: voja, tykkejä, taistelukoneita, sukellusveneitä,            vaunujen, panssaroitujen ajoneuvojen,
14619:  ohjuksia ja ydinkärkiä. Suomessa eivät omat                kenttätykkien, taistelukoneiden, sukel-
14620:  kansalaiset tiedä edes oman maan materiaalises-            lusveneiden ja ohjuksien osalta?
14621: 
14622:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
14623:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
14624: 
14625: 
14626: 
14627: 
14628:  280043
14629: 2                                       KK 1095/1998 vp
14630: 
14631: 
14632: 
14633: 
14634:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
14635: 
14636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     valtioiden kanssa hyväksyi Wienin asiakirjan
14637: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      1992. Asiakirja velvoittaa jäsenmaita antamaan
14638: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kerran vuodessa tiedot asevoimiensa organisaa-
14639: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     tiosta sekä pääaseistuksesta ja kalustosta kaikille
14640: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      muille jäsenmaille. Tiedot merivoimien kalustos-
14641: n:o 1095:                                          ta eivät sisälly tähän ilmoitusvelvollisuuteen.
14642:                                                    Budapestin 1994 huippukokouksessa hyväksy-
14643:           Mikä on Suomen tämänhetkinen ma-         tyn maailmanlaajuisen sotilaallisen tiedonvaih-
14644:        teriaalinen puolustusvahvuus hyökkäys-      don yhteydessä kukin ETY-valtio ilmoittaa tiet-
14645:        vaunujen, panssaroitujen ajoneuvojen,       tyjä tietoja myös merivoimiensa kalustosta.
14646:        kenttätykkien, taistelukoneiden, sukel-        Suomi on lisäksi vapaaehtoisesti antanut lisä-
14647:        lusveneiden ja ohjuksien osalta?            tietoja eräistä aseluokista, kuten taistelupanssa-
14648:                                                    rivaunuista ja -lentokoneista.
14649:    Vastauksena kysymykseen esitetään kunnioit-        ETYJ-ilmoituksiin ja vapaaehtoisesti annet-
14650: tavasti seuraavaa:                                 tuihin lisätietoihin perustuen voidaan todeta
14651:                                                    Suomella olevan 226 taistelupanssarivaunua,
14652:    Kansallisten lähtökohtiemme johdosta on         1 037 panssaroitua ajoneuvoa, 1 749 tykkiä (yli
14653: Suomelle tärkeää tarkoin harkita, miten puolus-    100 mm), 53 taistelulentokonetta (lisäksi 63 har-
14654: tuskykymme osatekijöistä, kuten aseistuksesta,     joitushävittäjää), ei yhtään sukellusvenettä ja 100
14655: tiedotetaan julkisuuteen. Tässä yhteydessä on      panssarintorjuntaohjuslavettia (ohjusten mää-
14656: viime vuosina julkisuuteen saatetuissa tiedoissa   rää tai muita ohjuslavettityyppejä ei ole velvoitet-
14657: otettu huomioon turvallisuusympäristössämme        tu ilmoittamaan).
14658: tapahtuneet muutokset ja kansainvälisen yhtei-        ETY-ilmoituksien julkistamisesta päättää jo-
14659: sön keskuudessaan saavuttama avoimuuden li-        kainen jäsenmaa omalta osaltaan. Suomi on tie-
14660: sääntyminen.                                       dottanut omista kalustoilmoituksistaan hyvin-
14661:    Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöprosessin    kin laajasti ensimmäisen Wienin 1992 asiakirjan
14662: puitteissa on aseistusta koskevassa avoimuuden     ilmoituksen yhteydessä ja sen jälkeen aina suu-
14663: lisäämisessä saavutettu merkittävimmät tulokset    rempien kalustomuutosten tapahtuessa.
14664: vuonna 1992, jolloin Suomi muiden ETY-jäsen-
14665: 
14666:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
14667: 
14668:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
14669:                                           KK 1095/1998 vp                                             3
14670: 
14671: 
14672: 
14673: 
14674:                                        Tili Riksdagens Talman
14675: 
14676:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Dokumentet förpliktar medlemsstaterna att en
14677: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      gång om året ge alla de övriga medlemsstaterna
14678: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    uppgifter om sina väpnade styrkors organisation
14679: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr       samt om den främsta beväpningen och materiel-
14680: 1095:                                               en. Uppgifter om sjöstridskrafternas materiel
14681:                                                     omfattas inte av denna anmälningsskyldighet. 1
14682:           Viiken är den aktuella situationen i      samband med det beslut om världsomfattande
14683:        fråga om Finlands materiella försvars-       utbyte av militär information som godkändes vid
14684:        styrka vad beträffar pansarvagnar, pans-     toppmötet i Budapest 1994 anmäler var och en
14685:        rade fordon, fåltkanoner, stridsflyg, ubå-   OSSE-stat vissa uppgifter också om sina sjö-
14686:        tar och robotar?                             stridskrafters materiel.
14687:                                                        Finland har dessutom frivilligt gett uppgifter
14688:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       om vissa vapenkategorier såsom stridsvagnar
14689: anföra följande:                                    och -flygplan.
14690:                                                        På grundval av OSSE-anmälningarna och de
14691:     På grund av våra nationella utgångspunkter är   frivilligt meddelade uppgifterna kan konstateras
14692: det viktigt för Finland att noga överväga, hur      att Finland har 226 stridvagnar, 1 037 pansrade
14693: uppgifter om delfaktorerna i vår försvarsförmå-     fordon, 1 749 artilleripjäser (över JOO mm), 53
14694: ga såsom beväpningen offentliggörs. 1 detta sam-    stridsflygplan (dessutom 63 övningsjaktplan)
14695: manhang har man när det gäller de uppgifter som     och att vi inte har några ubåtar samt att vi har 100
14696: under de senaste åren bringats tili allmän känne-   pansarvärnsrobotlavetter (vi är inte förpliktade
14697: dom beaktat de förändringar som har skett i vår     att anmäla antalet robotar eller andra robotla-
14698: säkerhetspolitiska omgivning och den ökade öp-      vettyper).
14699: penhet som uppnåtts inom det internationella           Om offentliggörandet av OSSE-anmälningar-
14700: samfundet.                                          na beslutar varje medlemsland för sin egen del.
14701:     Inom ramen för den europeiska säkerhets- och    Finland har synnerligen ingående informerat om
14702: samarbetsprocessen har de mest betydande resul-     sina egna materielanmälningar i samband med
14703: taten vad den ökade öppenheten i fråga om be-       den första anmälningen på grundval av 1992 års
14704: väpningen beträffar uppnåtts år 1992, då Finland    Wiendokument och därefter alltid i samband
14705: tillsammans med de övriga OSSE-medlemssta-          med att större förändringar som gäller materielen
14706: terna godkände Wiendokumentet av år 1992.           har inträffat.
14707: 
14708:      Helsingforsden 28 oktober 1998
14709: 
14710:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
14711:                     j
14712:                 j
14713:                 j
14714:             j
14715:             j
14716:         j
14717:         j
14718:     j
14719:     j
14720: j
14721: j
14722:                                              KK 1096/1998 vp
14723: 
14724: Kirjallinen kysymys 1096
14725: 
14726: 
14727: 
14728: 
14729:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Vangin ja asianajajan väliseen luottamussuh-
14730:                                         teeseen puuttumisesta
14731: 
14732: 
14733:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14734: 
14735:    VankiJoilla on suuria ongelmia sisäisen järjes-         Herää kuitenkin kysymys, onko laki tarkoit-
14736: tyksenpidon suhteen. Vankiloita ravistelee myös         tanut, että asianajaja voi edistää asiakkaansa ri-
14737: huumeongelma, ja on osoittautunut myös, että            kollista toimintaa.
14738: suuret rikollispomot voivat suhteellisen vaivatta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14739: hoitaa rikollisia bisneksiä, jopa kostoiskuja van-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14740: kilan sisältä käsin.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14741:    Eduskunnassa olevalla rangaistusten täytän-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14742: töönpanelakia ym. koskevalla lainmuutoksella
14743: pyritään asioihin saamaan järjestystä. Vankiloi-                  Katsooko Hallitus, että lainsäädän-
14744: hin perustetaan turvaosastoja ja pyritään paran-               nöllä voidaan puuttua vangin ja hänen
14745: tamaan henkilökunnan valvontamahdollisuuk-                     asianajajansa luottamussuhteeseen niin,
14746: sia. Yksi ongelma tuntuu kuitenkin voittamatto-                että pystytään estämään asianajajien toi-
14747:  malta yritettäessä estää yhteyksien pitäminen                 miminen päämiehensä rikollista toimin-
14748:  vankilan sisältä ulkopuolelle. Se on se, että vangit          taa edistävien viestien kuljettajana vanki-
14749:  voivat aina asianajajansa kautta välittää viestejä            lan ulkopuolelle, ja
14750: ja kirjeitä haluamaansa suuntaan ja kohteisiin                    aikooko Hallitus tähän asiaan lainsää-
14751:  vankilan ulkopuolella. Laki kun suojelee asian-               däntöteitse tai muuten puuttua?
14752:  ajajan ja asiakkaan suhdetta.
14753: 
14754:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
14755:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
14756: 
14757: 
14758: 
14759: 
14760:  280043
14761: 2                                           KK 1096/1998 vp
14762: 
14763: 
14764: 
14765: 
14766:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14767: 
14768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuuntelemisesta on ilmoitettava ennen sen alka-
14769: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mista kummallekin kuunneltavalle osapuolelle.
14770: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Myös tapaamisia voidaan valvoa, jos siihen on
14771: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         erityistä syytä.
14772: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Rangaistuksen suorittamisen aikana vangin
14773: n:o 1096:                                              osoittama kirje hänen asiamiehenään toimivalle
14774:                                                        asianajajalle tai yleiselle Oikeusavustajalie on tar-
14775:           Katsooko Hallitus, että lainsäädän-          kastamaHa toimitettava perille. Asiamiehen van-
14776:        nöllä voidaan puuttua vangin ja hänen           gille lähettämää kirjettä ei lueta, mutta se ava-
14777:        asianajajansa luottamussuhteeseen niin,         taan laitoksessa vangin läsnäollessa. Vangilla ei
14778:        että pystytään estämään asianajajien toi-       ole oikeutta soittaa asiamiehelleen, mutta hänelle
14779:        miminen päämiehensä rikollista toimin-          voidaan antaa siihen lupa. Vangin ja asiamiehen
14780:        taa edistävien viestien kuljettajana vanki-     välistä puhelua vankilaviranomaiset eivät saa
14781:        lan ulkopuolelle, ja                            kuunnella. Vanki tapaa vierailijoita laitoksessa
14782:           aikooko Hallitus tähän asiaan lainsää-       valvonnan alaisena, mutta asianajajan tai yleisen
14783:        däntöteitse tai muuten puuttua?                 oikeusavustajan vierailut voidaan sallia ilman
14784:                                                        valvontaa. Jos vierailujen yhteydessä on aihetta
14785:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            epäillä väärinkäytöksiä, voidaan asiamies vel-
14786: taen seuraavaa:                                        voittaa alistumaan henkilöntarkastukseen. Jos
14787:                                                        asiamies kieltäytyy tarkastuksesta, vangin ja
14788:    Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoi-         asiamiehen tapaamiset voidaan järjestää erityi-
14789: keussopimukset edellyttävät, että rikossyytteessä      sen valvotuissa olosuhteissa.
14790: olevalla on mahdollisuus valmistella puolustus-            Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä ole-
14791: taan ja neuvotella oikeudenkäyntiavustajansa           van hallituksen esityksen 10/1998 vp tarkoituk-
14792: kanssa. Hallitusmuodon 6 §:n 3 momentissa sää-         sena on torjua huumausainerikollisuutta ja estää
14793: detään, että vapautensa menettäneiden oikeudet         rikollisen toiminnan harjoittamista vankilasta
14794: turvataan lailla. Perusoikeusuudistuksen yhtey-        käsin. Rangaistuslaitokseen pääsyn valvontaa
14795: dessä todettiin, että lailla tulee turvata vapauten-   tehostettaisiin muun muassa metallinpaljastimen
14796: sa menettäneille kuuluvat oikeudet muun muas-          avulla. Esityksessä ehdotetaan myös vankiloihin
14797: sa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vii-          perustettavaksi varmuusosastoja, joihin sijoitet-
14798: toittamalla tavalla. Kirjeen, puhelun ja luotta-       tujen vankien yhteydenpitoa ulkomaailmaan eh-
14799: muksellisen viestin salaisuus on turvattu hallitus-    dotetaan rajoitettavaksi. Varmuusosastolle sijoi-
14800: muodon 8 §:ssä. Lailla voidaan säätää välttämät-       tetun vangin ja hänen asianmiehensä väliseen
14801: tömistä rajoituksista vapaudenmenetyksen aika-         yhteydenpitoon kirjeitse tai puhelimitse sovellet-
14802: na tähän perusoikeuteen.                               taisiin kuitenkin normaaleja säännöksiä.
14803:    Tutkintavankeudessa olevan vangin kirjeet               Nykyiset ja ehdotetut säännökset tarjoavat
14804: avustajalle voidaan tarkistaa, samoin kuin tut-        riittävät mahdollisuudet puuttua väärinkäytök-
14805: kintavangin ja asianmiehen välisiä neuvotteluja        siin. Hallitus katsoo, ettei vangin ja asiamiehen
14806: sekä puheluita voidaan kuunnella, jos on perus-        väliseen luottamussuhteeseen ole aiheellista ny-
14807: teltua syytä epäillä väärinkäytöksiä. Puhelujen        kyistä enempää lainsäädännöllä puuttua.
14808: 
14809:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1998
14810: 
14811:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
14812:                                              KK 1096/1998 vp                                               3
14813: 
14814: 
14815: 
14816: 
14817:                                          Tili Riksdagens Talman
14818: 
14819:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         besöken kan övervakas om det finns särskild
14820: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          anledning tili det.
14821: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-         Ett brev som en fånge under den tid som han
14822: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål            avtjänar sitt straff har riktat tili en advokat eller
14823: nr 1096:                                                ett allmänt rättsbiträde som fungerar som hans
14824:                                                         ombud skall vidarebefordras utan granskning.
14825:           Anser Regeringen att man genom lag-           Brev som ombudet sänt sin huvudman läses inte,
14826:        stiftning kan ingripa i ett förtroligt förhål-   men det öppnas vid ansta1ten i fångens närvaro.
14827:        Iande mellan en fånge och hans advokat           En fånge har inte rätt att ringa sitt ombud, men
14828:        så att man kan hindra att advokaterna tar        han kan medges tillstånd till det. Fängelsemyn-
14829:        ut från fångelset sådana meddelanden             digheterna får inte avlyssna telefonsamtal mellan
14830:        som är ägnade att främja huvudmannens            en fånge och hans ombud. Vid anstalten träffar
14831:        brottsliga verksamhet, och                       fången besökarna under övervakning, men besök
14832:           avser Regeringen ingripa i detta lag-         av advokat eller allmänt rättsbiträde kan tillåtas
14833:        stiftningsvägen eller på annat sätt?             utan övervakning. Om det finns anledning att
14834:                                                         misstänka missbruk i samband med besöken, kan
14835:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ombudet förp1iktas att underkasta sig kroppsvi-
14836: anföra följande:                                        sitation. Om ombudet vägrar att underkasta sig
14837:                                                         kroppsvisitation, kan det ordnas att mötena me1-
14838:    De internationella människorättskonventio-           lan fången och ombudet sker under övervakade
14839: nerna som forpliktar Finland f6rutsätter att den        forhållanden.
14840: som anklagats för brott har möjlighet att förbere-         Syftet med regeringens proposition 10/1998
14841: da sitt försvar och förhandla med sitt rättegångs-      rd, viiken som bäst är under behandling i riksda-
14842: biträde. Enligt 6 § 3 mom. regeringsformen skall        gen, är att bekämpa narkotikabrottsligheten och
14843: rättigheterna för den som har berövats sin frihet       förhindra att fångar från fångelset kan organise-
14844: tryggas genom lag. 1 samband med grundrättig-           ra brottslig verksamhet. Övervakningen av till-
14845: hetsreformen konstaterades att rättigheterna för        trädet till straffanstalter skall effektiveras bl.a.
14846: den som har berövats sin frihet skall garanteras        genom att ta i bruk metalldetektorer. 1 proposi-
14847: genom lag bland annat på det sätt som anges i de        tionen föreslås också att vid fångelser skall inrät-
14848: internationella människorättskonventionerna.            tas säkerhetsavdelningar, vid vilka fångarnas
14849: Brev- och telefonhemligheten samt hemligheten i         kontakter med yttervärlden skall vara begränsa-
14850: fråga om förtroligt meddelande tryggas i 8 § re-        de. 1fråga om brevväxlingen och telefonsamtalen
14851: geringsformen. Genom lag kan föreskrivas om             mellan en fånge som p1acerats på en säkerhetsav-
14852: nödvändiga inskränkningar i denna grundläg-             delning och hans ombud tillämpas dock normala
14853: gande fri- och rättighet under frihetsberövandet.       bestämmelser.
14854:    Brev som en rannsakningsfånge sänder sitt               De gällande och de föreslagna bestämmelser-
14855: biträde kan granskas liksom även förhandlingar          na erbjuder tillräckliga möjligheter att ingripa i
14856: och telefonsamtal mellan en rannsakningsfånge           missbruk. Regeringen anser att det inte är moti-
14857: och hans ombud kan avlyssnas, om det finns              verat att genom ytterligare Iagstiftning ingripa i
14858: grundad anledning att misstänka missbruk. Båda          det förtroliga förhållandet mellan en fånge och
14859: parterna skall före avlyssningen underrätta~ om         hans ombud.
14860: att telefonsamtal mellan dem avlyssnas. Aven
14861: 
14862:      Helsingfors den 2 november 1998
14863: 
14864:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
14865:                                          KK 1097/1998 vp
14866: 
14867: Kirjallinen kysymys 1097
14868: 
14869: 
14870: 
14871: 
14872:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamises-
14873:                                      ta terveyspalvelujen saannissa
14874: 
14875: 
14876:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14877: 
14878:    Helsingin Sanomissa 9.10.1998 julkaistussa       teisiin olisi huomattavasti suurempi. Menojen
14879: artikkelissa todetaan: "Tampereen yliopistolli-     karsimiset sairaaloissa johtavat piteneviin leik-
14880: sen sairaalan ylilääkärin Kari Niemelän mukaan      kausjonoihin ja leikkauksia tarvitsevien kansa-
14881: sopimusohjaus on johtanut alueellisiin eroihin.     laisten eriarvoisuuden lisääntymiseen.
14882: Esimerkiksi Tampereen naapurikunnassa leik-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14883: kaukseen pääsee kaksi kertaa helpommin kuin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14884: Tampereella."                                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14885:    Sydänlääkäreiden arvioiden mukaan pallo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14886: laajennuksia ja sepelvaltimoiden varjoaineku-
14887: vauksia tehdään ensi vuonna huomattavasti vä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14888: hemmän kuin tänä vuonna. Vähennys ei johdu                 ryhtyä kansalaisten tasa-arvoisuuden
14889: toimenpiteiden tarpeellisuuden vähentymisestä              turvaamiseksi sairauden hoidossa niin,
14890: vaan määrärahojen pienuudesta. Kunnat pyrki-               ettei asuinpaikka tai varattomuus estä
14891: vät käyttämään tiukkaa sopimusohjausta, vaik-              asianmukaisen ja oikeaan aikaan tarvit-
14892: ka todellinen tarve edellä mainittuihin toimenpi-          tavan hoidon saantia?
14893: 
14894:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
14895:                                         Mikko Kuoppa /va-r
14896: 
14897: 
14898: 
14899: 
14900: 280043
14901: 2                                           KK 1097/1998 vp
14902: 
14903: 
14904: 
14905: 
14906:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14907: 
14908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siten kuin terveystarpeet edellyttävät. Sopimus-
14909: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ohjaus ei tätä muuta. Se on keino toteuttaa nämä
14910: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tarpeet siten, että palvelujen määrä ja laatu ovat
14911: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             tarpeenmukaiset, kustannukset hallitaan ja tuot-
14912: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tajien työnjako on tarkoituksenmukainen.
14913: n:o 1097:                                                 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sopimusoh-
14914:                                                        jauskokeilussa palvelujen määrä perustuu edel-
14915:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         lisvuosien toteutuneisiin seurantatietoihin. Niis-
14916:        ryhtyä kansalaisten tasa-arvoisuuden            tä voidaan poiketa vain perustelluista ja neuvot-
14917:        turvaamiseksi sairauden hoidossa niin,          telupöytäkirjaan merkityistä syistä. Sopimusoh-
14918:        ettei asuinpaikka tai varattomuus estä          jausosapuolten yhteistyötä oikean hoitopaikan
14919:        asianmukaisen ja oikeaan aikaan tarvit-         valinnan ja hoidon työnjaon toimivuuden tarkoi-
14920:        tavan hoidon saantia?                           tuksenmukaisuudesta on tarkoitus seurata eri
14921:                                                        asiantuntijatahojen yhteistyönä. Molemmat so-
14922:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           pijaosapuolet osallistuvat erikoissairaanhoidon,
14923: vasti seuraavaa:                                       perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen hoito-
14924:                                                        ketjujen suunnittteluun, toteutukseen ja voima-
14925:    Kysymyksessä viitataan Pirkanmaan sairaan-          varojen käyttöön.
14926: hoitopiirin sopimusohjaushanketta käsittele-               Alueiden ja kuntien väliset erot eri terveyspal-
14927: vään sanomalehtikirjoitukseen. Hankkeen taus-          velujen saatavuudessa ovat tunnistettuja tosiasi-
14928: talla ovat kuntien kasvavat vaikeudet ennakoida        oita. Niissä ei ole tapahtunut merkittäviä muu-
14929: erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä ja halu        toksia viime vuosina. Sosiaali- ja terveysministe-
14930: etsiä keinoja, joilla menojen ennakoitavuutta ja       riö on eri yhteyksissä, muun muassa Terveyden-
14931: toiminnan ohjattavuutta voitaisiin parantaa.           huollon suuntaviivat -julkaisussa painottanut,
14932:    Sopimusohjauksena tarkoitetaan terveyden-           että väestön on saatava tarvitsemansa terveys-
14933: huollon ohjausjärjestelmää, jonka tavoitteena on       palvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta riippu-
14934: vaikuttaa terveydenhuollon kustannuskehityk-           matta. Tähän on kiinnitetty huomiota myös mi-
14935: seen, parantaa terveysmenojen ennakoitavuutta          nisteriön ja kuntasektorin terveydenhuollon ke-
14936: sekä toiminnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta.        hittämisprojektissa. Sen toimenpideohjelman
14937: Siinä terveydenhuollon kustannuskehystä ohja-          "Terveydenhuolto 2000-luvulle" toimeenpanos-
14938: taan kunnan tai terveyskeskuksen ja sairaanhoi-        sa pyritään alueellisten yhteistyöryhmien avulla
14939: topiirin tai sairaalan välisillä läpinäkyvillä sopi-   parantamaan hoidon saatavuutta ja vähentä-
14940: muksilla. Sopimusohjauksen avulla pyritään ter-        mään alueellisia eroja. Terveyskeskusten väestö-
14941: veydenhuollon palvelut järjestämään siten, että        vastuiseen toimintatapaan siirtymisen ohella pe-
14942: kunnalle syntyy todellinen mahdollisuus saada          rusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
14943: aktiivinen ohjauskeino tarvitsemiensa palvelujen       työnjaon ja sopimusmenettelyn kehittäminen,
14944: hankintaan.                                            kuten Pirkanmaan sopimusohjaushanke, ovat
14945:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kun-           tässä keskeisiä toimenpiteitä.
14946: nan tehtävänä on järjestää palvelut asukkailleen
14947: 
14948:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
14949: 
14950:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14951:                                             KK 1097/1998 vp                                             3
14952: 
14953: 
14954: 
14955: 
14956:                                          Tili Riksdagens Talman
14957: 
14958:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen            tjänstevolymen och tjänsternas kvalitet stämmer
14959: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            överens med behovet, att kostnaderna hålls un-
14960: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        der kontroll och att arbetsfördelningen mellan
14961: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade spörs-              producenterna är ändamålsenlig.
14962: mål nr 1097:                                               Vad gäller försöket med avtalsstyrning inom
14963:                                                        Birkalands sjukvårdsdistrikt grundar sig tjänste-
14964:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         volymen på faktiska uppföljningsuppgifter från
14965:        ta för att garantera medborgarnas lik-          tidigare år. Man kan avvika från dessa endast av
14966:        ställdhet inom sjukvården så att inte bo-       motiverade och i förhandlingsprotokollet an-
14967:        ningsort eller medellöshet utgör ett hin-       tecknade skäl. Syftet är att i form av samarbete
14968:        der för tillgången tili behörig vård vid rätt   mellan olika expertinstanser kontrollera hur än-
14969:        tidpunkt?                                       damålsenligt a vtalsstyrningsparternas samarbe-
14970:                                                        te är i fråga om valet av rätt vårdplats och en
14971:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          välfungerande arbetsfördelning inom vården.
14972: anföra följande:                                       Båda avtalsparterna deltar i planeringen och ge-
14973:                                                        nomförandet av vårdkedjorna inom den speciali-
14974:      1 spörsmålet hänvisas tili den tidningsartikel    serade sjukvården, bashälsovården och socialvä-
14975: som behandlade projektet för avtalsstyrning            sendet samt i resursanvändningen när det gäller
14976: inom Birkalands sjukvårdsdistrikt. Bakgrunden          dessa.
14977: tili projektet är kommunernas ökande svårighe-             Skillnaderna mellan regioner och kommuner i
14978: ter att fårutse kostnadsutvecklingen inom den          fråga om tillgången tili olika hälsovårdstjänster
14979: specialiserade sjukvården och viljan att finna sätt    är kända fakta. Det har inte skett några betydan-
14980: att förbättra möjligheterna att förutse utgifter       de förändringar i dem under de senaste åren.
14981: samt att styra verksamheten.                           Social- och hälsovårdsministeriet har i olika sam-
14982:      Med avtalsstyrning avses ett styrsystem inom      manhang, bl.a. i publikationen Riktlinjerna för
14983: hälso- och sjukvården med målsättning att på-          hälso- och sjukvården, betonat att befolkningen
14984: verka kostnadsutvecklingen, förbättra möjlighe-        måste få de hälsovårdstjänster som behövs obe-
14985: terna att förutse utgifterna för hälsovården samt      roende av boningsort och förmögenhet. Även
14986: förbättra verksamhetens resultat och effektivitet.     ministeriets och den korumunala sektorns pro-
14987: 1detta sammanhang styrs hälso- och sjukvårdens         jekt för utvecklande av hälso- och sjukvården har
14988: kostnadsramar med hjälp av transparenta avtal          fåst uppmärksamhet vid detta. När projektets
14989: mellan kommunen eller hälsovårdscentralen och          åtgärdsprogram, "Hälso- och sjukvård för 2000-
14990: sjukvårdsdistriktet eller sjukhuset. Med hjälp av      talet", skall verkställas strävar man efter att med
14991: avtalsstyrning strävar man efter att ordna hälso-      hjälp av regionala samarbetsgrupper förbättra
14992: och sjukvårdstjänsterna på ett sådant sätt att         tillgången tili vård och minska de regionala skill-
14993:  kommunen erbjuds en verklig möjlighet att få ett      naderna. Utöver hälsovårdscentralernas över-
14994: aktivt styrningsinstrument för anskaffning av de       gång tili ett verksamhetssätt som bygger på be-
14995:  tjänster som behövs.                                  folkningsansvar är utvecklandet av arbetsfördel-
14996:      Enligt gällande lagstiftning har en kommun        ningen och avtalsförfarandet inom bashälsovår-
14997:  tili uppgift att ordna service för sina invånare på   den och den specialiserade sjukvården, såsom
14998:  det sätt som hälsobehoven förutsätter. A vtals-       projektet för avtalsstyrning i Birkaland, centrala
14999:  styrningen medför ingen förändring i detta. Den       åtgärder i detta sammanhang.
15000:  är ett medel att tillfredsställa dessa behov så att
15001: 
15002:      Helsingforsden 29 oktober 1998
15003: 
15004:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
15005:                                              KK 1098/1998 vp
15006: 
15007: Kirjallinen kysymys 1098
15008: 
15009: 
15010: 
15011: 
15012:                                     Antero Kekkonen /sd: Koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen
15013:                                        toteuttamisen merkityksestä työllisyydelle
15014: 
15015: 
15016:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15017: 
15018:    Viimeaikaisessa keskustelussa on laajasti si-        tuksen laadusta ei kuitenkaan voida tinkiä ja
15019: vuttu työaikaa ja sen merkitystä työllisyydelle.        samalla on kiinnitettävä huomiota opintojen ra-
15020: Esillä on ollut viikoittaisen työajan lyhentämi-        hoituksen turvaamiseen. Työssäjaksamiseen liit-
15021: nen 35 viikkotuntiin sekä vuosityöajan lyhentä-         tyvät toimenpiteet tukevat työelämässä pysymis-
15022: minen. Edelleen on puhuttu työaikapankkien              tä.
15023: avulla rakennettavista työaikajärjestelyistä.               Työelämän ongelmat on nähtävä kokonaisuu-
15024:    Monissa eri yhteyksissä on samanaikaisesti           tena. Yksittäinen toimenpide ilman huomion
15025: keskusteltu tarpeesta saada ihmiset jaksamaan           kiinnittämistä kokonaisuuteen ei välttämättä
15026: työelämässä nykyistä pidempään. Suurten ikä-            johda tavoiteltuun tulokseen. Tarvitaan koko-
15027: luokkien lähestyminen eläkeikää edellyttää huo-         naisvaltainen suunnitelma työllisyyden saami-
15028: mion kiinnittämistä työssä jaksamiseen ennenai-         seksi takaisin vuoden 1990 tasolle eli yli 70 pro-
15029: kaisen eläköitymisen estämiseksi. Suomessa kes-         senttiin 15-64-vuotiaista.
15030: kimääräinen eläkkeellejäämisikä on nyt vain 59              Tämän linjauksen osana koulutusvakuutuk-
15031: vuotta.                                                 sen kolmannen vaiheen toteuttaminen tavalla tai
15032:     Muuttuvassa yhteiskunnassa teknologinen             toisena näyttää välttämättömältä askeleelta. Sa-
15033: kehitys vaatii muuntokoulutuksen tapaisia kei-          malla on toki nähtävä, että yksin koulutusvakuu-
15034: noja kouluttaa ihmisiä uusiin ammatteihin, joita        tuksen toteuttamisella ei vielä saavuteta niitä ta-
15035: ei vielä kymmenen vuotta sitten tiedetty edes           voitteita, joita työllisyysasteen nostamiselle on
15036: olevan.                                                 asetettu. On jo alettava suunnitella sitä, mikä on
15037:     Näiden asioiden näkeminen kokonaisuutena            neljäs askel työelämässä olevien omaehtoisen
15038: siten, että ryhdytään aktiivisesti kehittämään          oppimisen ja kouluttautumisen tukemisessa.
15039: vuorotteluvapaaseen, opintovapaaseen ja osa-ai-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15040: kaeläkkeeseen liittyviä järjestelmiä tavoitteena        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15041: elinikäisen oppimisen periaatteen lisäksi työnja-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15042: kamisen tavoite työllisyyden turvaamiseksi sekä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15043: työssäjaksaminen yleisesti, vaatii lainsäädännöl-
15044: lisiä toimenpiteitä sekä periaatteellisia linjauksia.             Onko Hallituksen piirissä tehty laskel-
15045: Koulutusvakuutus kokonaisuudessaan on osa                      mia siitä, mitä vaikutuksia koulutusva-
15046: tätä linjausta. Sen kaksi ensimmäistä vaihetta on              kuutuksen kolmannen vaiheen toteutta-
15047: jo saatu toteutetuksi, mutta viimeistä vaihetta                misella olisi lyhyellä ja pitkällä tähtäimel-
15048: joudumme vielä odottamaan.                                     lä työllisyysasteen kannalta, ja onko tut-
15049:     Työllisyyden korkea taso on paras tae hyvin-               kittu vuorotteluvapaan ja opintovapaan
15050: vointiyhteiskunnan säilymiselle. Tätä tavoitetta               kaltaisten järjestelyjen yhteensovittamis-
15051: tukee valmistumisaikojen lyhentäminen. Koulu-                  ta koulutusvakuutuksen kanssa?
15052: 
15053:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998
15054: 
15055:                                           Antero Kekkonen /sd
15056: 
15057: 
15058: 
15059: 
15060: 280043
15061: 2                                           KK 1098/1998 vp
15062: 
15063: 
15064: 
15065: 
15066:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15067: 
15068:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuotiaasta väestöstä kohosi 23 %:sta 37 %:iin.
15069: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Viime vuosien poikkeuksellisen nopean taloudel-
15070: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lisen kasvun arvioidaan laskevan työikäisten
15071: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero            etuudensaajien osuuden 30-32 %:iin vuoteen
15072: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          2000 mennessä. Tämän jälkeen etuuden saajien
15073: n:o 1098:                                              osuuden voidaan arvioida jäävän tälle tasolle
15074:                                                        seuraavan vuosikymmenen loppuun, jos kansan-
15075:           Onko Hallituksen piirissä tehty laskel-      tuotteen kasvu hidastuisi pysyvästi keskimäärin
15076:        mia siitä, mitä vaikutuksia koulutusva-         2-3 %:iin. Vastaavasti työllisyysaste eli työllis-
15077:        kuutuksen kolmannen vaiheen toteutta-           ten osuus 15-64-vuotiaasta väestöstä kohoaisi
15078:        misella olisi lyhyellä ja pitkällä tähtäimel-   enintään 65-68 %:iin ensi vuosikymmenen lop-
15079:        lä työllisyysasteen kannalta, ja onko tut-      puun mennessä. Vasta ikäryhmien pieneneminen
15080:        kittu vuorotteluvapaan ja opintovapaan          suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle näyttäi-
15081:        kaltaisten järjestelyjen yhteensovittamis-      si tuovan edellytyksiä työllisyyysosuuden nou-
15082:        ta koulutusvakuutuksen kanssa?                  sulle vuoden 2010 tienoilla.
15083:                                                            Työllisyysasteen kannalta lyhyen tähtäimen
15084:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           varantovaikutus on työllisten koulutuksessa ne-
15085: vasti seuraavaa:                                       gatiivinen. Vuorotteluvapaa, opintovapaa ja
15086:                                                        osa-aikaeläke pienentävät kaikki työllisyyttä vä-
15087:    Pitkäaikaistyöttömille avattiin mahdollisuus        littömästi. Keskeinen ongelma on järjestelmän
15088: osallistua omaehtoiseen koulutukseen työttö-           rahoittaminen, koska koulutuksen tuotot kypsy-
15089: myysturvan tasoisella tuella 1.8.1997. Pitkäai-        vät eräiltä osin hyvin myöhään vasta eläkkeelle
15090: kaistyöttömät voivat käyttää oikeuttaan tähän          siirtymisen myöhentymisenä. Työikäisten etuu-
15091: erillisohjelmaan 31.7.1998 saakka, ja ohjelman         densaajien osuus on tällä hetkellä jo poikkeuksel-
15092: aloittaneita oli kaikkiaan 1 054. Tammikuun            lisen korkea, joten uusien järjestelmien rahoitta-
15093: alussa 1998 tuli voimaan uudistuksen toinen vai-       misesta on sovittava etuuksien maksajien eli
15094: he, jossa omaehtoisen koulutuksen mahdollisuus         työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen kes-
15095: avattiin myös muille työttömille. Elo-syyskuus-        ken, jolloin voidaan myös yhteensovittaa nykyi-
15096: sa koulutuspäivärahalla on opiskelun aloittanut        siä etuuksia. Kolmannen vaiheen toteutuksessa
15097: 693 opiskelijaa. Uudistuksen ensimmäiset vai-          on nimittäin ongelmallista ratkaisun suhde työt-
15098: heet eivät määrällisesti ole vastanneet odotuksia.     tömyysvakuutusrahastoon, koulutus- ja erora-
15099:    Työttömiin kohdennetut koulutusmahdolli-            hastoon sekä vuorottelukorvaukseen ja laajem-
15100: suuksien laajennukset perustuvat työttömyys-           minkin aikuiskoulutusjärjestelmiin. Tästä syystä
15101: turvauudistukseen, jossa painopistettä siirrettiin     uudistus vaatii työmarkkinaosapuolten tiivistä
15102: passiivisista toimista aktiivisiin.                    osallistumista sekä sosiaali- ja terveysministeriön
15103:    Uudistuksen kolmannessa vaiheessa olisi tar-        ja opetusministeriön panosta.
15104: koitus ulottaa tuki koskemaan myös työssä ole-             Valtion finanssipolitiikassa ei ole varauduttu
15105: via. Alustavien suunnitelmien mukaan järjestel-        uusiin menoihin eikä palkkaperusteisia vakuu-
15106: mä korvaisi aikuisopintotuen ja ammattikoulu-          tusmaksuja voida nostaa. Näin ollen koulutusva-
15107: tusrahan.                                              kuutuksen kolmas vaihe tulee kytkeä kokonai-
15108:    Arvioitaessa uudistuksen vaikutusta työlli-         suuteen, missä menojen lisäysten ohella voidaan
15109: syysasteeseen on tarkasteltava työllisyysasteen ja     tarkastella samanaikaisesti menojen säästöjä.
15110: toimeentuloturvaetuuksien saajien kehitystä.           Tällaista kytkentää ei tällä hetkellä ole näköpii-
15111: Laman seurauksena työikäisen väestön työlli-           rissä.
15112: syysosuus pieneni 75 %:sta vuonna 1989 pahim-              Työministeriön elinikäisen oppimisen ryhmä
15113: millaan alle 60 %:n, mutta on vähitellen ko-           on ehdottanut, että ammatissa toimivan väestön
15114: hoamassa. Samanaikaisesti työikäisten eri toi-         jatkuvan koulutuksen kehittäminen olisi keskei-
15115: meentuloturvaetuuksien saajien osuus 15-64-            nen osa työvoimapolitiikan strategiaa. Tavoit-
15116:                                           KK 1098/1998 vp                                           3
15117: 
15118: teena olisi lähentää toisiinsa koulutusratkaisuja,   muista työn jakamiseen liittyvistä malleista sekä
15119: työnvuorottelua, työllistämistä, työyhteisöjen       työsuhteen ehtoja koskevista kysymyksistä.
15120: kehittämishankkeita ja erityisesti pk-yritysten      Työn jakamiseen liittyvien toimenpiteiden sekä
15121: kilpailukyvyn parantamistoimia. Tämänsuun-           osaamista edistävien rotaatiomallien arviointi ja
15122: taiselle kehittämistyölle on erinomaiset mahdol-     kehittäminen suoritetaan käynnissä olevista oh-
15123: lisuudet TE-keskuksissa. Työministeriö vastaa        jelmista saatujen kokemusten pohjalta yhteis-
15124: myös vuorotteluvapaasta, osa-aikalisästä ja          työssä työmarkkinaosapuolten kanssa.
15125: 
15126:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
15127: 
15128:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
15129: 4                                            KK 1098/1998 vp
15130: 
15131: 
15132: 
15133: 
15134:                                           Tili Riksdagens Talman
15135: 
15136:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tili under 60 % då den var som lägst, men den
15137: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          håller småningom på att stiga. Samtidigt ökade
15138: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      andelen sådana mottagare av olika utkomst-
15139: damot Antero Kekkonen undertecknade spörs-              skyddsförmåner som är i arbetsför ålder av be-
15140: mål nr 1098:                                            folkningen i åldern 15-64 år från 23% tili37 %.
15141:                                                         Den exceptionellt snabba ekonomiska tiliväxten
15142:            Har man inom Regeringen gjort be-            på senare år beräknas sänka andelen förmånsta-
15143:         räkningar på vilka effekter genomföran-         gare i arbetsför ålder till30-32% år 2000. Där-
15144:         det av utbildningsförsäkringens tredje fas      efter kan förmånstagarnas andel antas förbli på
15145:         kommer att ha på sysselsättningsgraden          samma nivå fram tili slutet av följande decenni-
15146:         på kort och lång sikt, samt har man utrett      um, förutsatt att nationalproduktens ökning per-
15147:         hur alterneringsledighet, studieledighet        manent avmattas tili i genomsnitt 2-3 %. Syssel-
15148:         och liknande arrangemang samordnas              sättningsgraden, dvs. de sysselsattas andel av den
15149:         med utbildningsförsäkringen?                    15-64 -åriga befolkningen skulle på motsvaran-
15150:                                                         de sätt stiga tili högst 65-68 % vid slutet av nästa
15151:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           decennium. Det är först kring år 2010, när min-
15152: anföra följande:                                        dre åldersgrupper efterträder de stora å1dersklas-
15153:                                                         serna som går i pension, då en höjning av syssel-
15154:     För långtidsarbetslösa öppnades möjligheten         sättningsgraden ser ut att bli möjlig.
15155: att deltai friviliiga studier med hjälp av ett stöd i       På kort sikt inverkar sysselsatta personers del-
15156: klass med arbetslöshetsskyddet 1.8.1997. Lång-          tagande i utbi1dning negativt på sysselsättnings-
15157: tidsarbets1ösa hade möj1ighet att använda sin rätt      graden. A1terneringsledighet, studie1edighet och
15158: till detta specia1program fram tili 31.7.1998 och       deltidspension leder alla tili en omedelbar minsk-
15159: sammanlagt 1 054 personer inledde studier enligt        ning av sysselsättningen. Ett centralt problem är
15160: programmet. Från början av januari 1998 tilläm-         hur systemet skall finansieras, eftersom utbild-
15161: pas reformens andra fas, som öppnade möjlighe-          ningsresu1tat tili en del kommer tili synes först
15162: ten tili frivilliga studier också för andra arbetslö-   mycket senare i och med att pensioneringen
15163: sa. Under augusti-september har 693 studeran-           skjuts framät. Antalet förmånstagare som är i
15164: de påbörjat utbi1dning med hjä1p av utbi1dnings-        arbetsför älder är exceptionellt hög redan nu.
15165: dagpenning. De första faserna av reformen har           Därför är det viktigt att man kommer överens om
15166: inte motsvarat förväntningarna om anta1et delta-        finansieringen av nya system med dem som be-
15167: gare.                                                   talar förmånerna, dvs. arbetsgivar- och arbets-
15168:     Utvidgade utbildningsmöjligheter för arbets-        tagarorganisationerna, varvid också samord-
15169: lösa grundar sig på utkomstskyddsreformen, där          nandet med nuvarande förmåner blir möjligt.
15170: tyngdpunkten flyttades från passiva till aktiva         Det problematiska med genomförandet av det
15171: åtgärder.                                               tredje skedet är nämligen förhållandet tili arbets-
15172:     A vsikten är att stödet i reformens tredje skede    löshetsförsäkringsfonden, utbildnings- och av-
15173: skall utvidgas att även gälla sysselsatta personer.     gångsbidragsfonden, alterneringsersättningen
15174: Enligt de preliminära planerna avses systemet           samt tili vuxenutbildningssystemen i allmänhet.
15175: ersätta vuxenstudiestödet och yrkesutbildnings-         Av denna anledning kräver reformen arbets-
15176: bidraget.                                               marknadsparternas aktiva medverkan samt so-
15177:     När man bedömer reformens inverkan på sys-          cial- och hälosvärdsministeriets och undervis-
15178: selsättningsgraden bör man studera hur syssel-          ningsministeriets insatser.
15179: sättningsgraden och antalet mottagare av ut-                Statens finanspolitik har inte beredskap för
15180: komstskyddsförmåner har utvecklats. På grund            nya utgifter, och inte heller kan man höja de
15181: av recessionen sjönk sysselsättningsgraden för          lönebaserade försäkringspremierna. Därför bör
15182: befolkningen i arbetsför ålder från 75% år 1989         utbildningsförsäkringens tredje skede ses i sam-
15183:                                            KK 1098/1998 vp                                           5
15184: 
15185: band med en helhet där man utom utgiftsökning-        krafts- och näringscentralerna erbjuder utmärk-
15186: ar också tar inbesparingar i betraktande. Ett så-     ta möjligheter tili ett sådant utvecklingsarbete.
15187: dant samband är inte i sikte för tillfållet.          Arbetsministeriet ansvarar också för alterne-
15188:    Arbetsgruppen för livslångt lärande vid ar-        ringsledighet, deltidstillägg och andra modeller
15189: betsministeriet har föreslagit att en viktig del av   för att dela på arbetet samt för frågor som rör
15190: den arbetskraftspolitiska strategin skall vara att    anställningsvillkor. Utvärderingen och utveck-
15191: utveckla livslång inlärning för den yrkesverk-        lingen av åtgärder som gäller arbetsdelning och
15192: samma befolkningen. Målet är att utbildningsal-       kunskapsfrämjande rotationsmodeller sker i
15193: ternativ, arbetsalternering, sysselsättning, pro-     samråd med arbetsmarknadsparterna på basis av
15194: jekt för utveckling av arbetsgemenskaper och          de erfarenheter som fås av de program som på-
15195: åtgärder för förbättring av särskilt sm-företagens    går.
15196: konkurrenskraft närmas tili varandra. Arbets-
15197: 
15198:      Helsingforsden 3 november 1998
15199: 
15200:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
15201:                                              KK 1099/1998 vp
15202: 
15203: Kirjallinen kysymys 1099
15204: 
15205: 
15206: 
15207: 
15208:                                      Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Tiehankkeen toteuttamisesta Luhan-
15209:                                         gan kunnan Onkisalossa
15210: 
15211: 
15212:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15213: 
15214:     Luhangan kunnan Onkisalon asukkailla ei ole          118965-8 perustetun tieoikeuden lunastamiseen
15215: kiinteää tieyhteyttä mantereelle. Heillä ei ole tä-      valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Valtio-
15216: män johdosta käytettävissään tasavertaisia pal-          neuvoston päätös näyttäisi olevan ristiriidassa
15217: velumahdollisuuksia muiden kunnan asukkai-               korkeimman oikeuden tuomion kanssa. Lunas-
15218: den kanssa. Erityisongelmia syntyy palo- ja pe-          tus lienee ristiriidassa myös kiinteän omaisuuden
15219: lastustoimen sekä lääkintä-, apteekki- ja kaup-          ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun
15220: papalvelujen osalta. Varsin epäoikeudenmukai-            lain säädösten kanssa.
15221: seksi näiden ihmisten aseman tekee se, että Onki-           Valkoselkätikan pesinnästä alueella on vä-
15222: salo ei ole ollut ns. saaristolain etuuksien piirissä,   hintään ristiriitaisia tietoja. Eräät asiantuntijat
15223: vaikka tieyhteyden rakentaminen ei ole toteutu-          ovat todenneet harvinaisen lintulajin siirtyneen
15224: nut suunnitellulla tavalla. Tieyhteyden puute on         alueelta pesimään muualle, mm. Koirasalmessa
15225: ollut osasyynä kahden Onkisalon asukkaan huk-            olevalle luodolle. Yksikään asiantuntija ei ole
15226: kumiseen Päijänteeseen.                                  kyennyt yksiselitteisesti osoittamaan näyttöä
15227:     Pohjois-Suomen maaoikeuden II jaoston                valkoselkätikan esiintymisestä Kiviniemessä.
15228: 31.8.1994 antamalla tuomiolla, joka oli heti täy-        Valkoselkätikan suojeleminen on tärkeää ja vält-
15229: täntöönpanokelpoinen, vahvistettiin tielinja ja          tämätöntä, mutta suojelutoimenpiteet on tehtä-
15230: oikeus tien rakentamiseen Luhangan kunnan                vä siellä, missä mainittua lajia tosiasiassa esiin-
15231: Onkisalosta Kiviniemen kautta mantereella ole-           tyy.
15232: vaan yleiseen tieverkkoon. Korkein oikeus py-               Onkisalon asukkaat ovat vakavasti vedon-
15233:  sytti maaoikeuden päätöksen tieoikeuden osalta          neet tieyhteyden pikaisen saamisen puolesta.
15234:  6.3.1996 antamanaan ratkaisulla.                        Tämän mahdollistaisi se, että valtio luopuisi lu-
15235:      Keski-Suomen lääninhallitus asetti 8.9.1994         nastustoimituksesta, joka aloitettiin 12.6.1998,
15236:  antamallaan päätöksellä Kiviniemen toimenpi-            ja tien rakentamiseen annettaisiin mahdollisuus
15237:  dekieltoon ja esti näin aloitetut tienrakennus-         korkeimman oikeuden päätöksen mukaisesti.
15238:  työt. Tämän seurauksena asukkaat ovat olleet            Valtion asianomaisten viranomaisten tulisi tar-
15239:  edelleen vuosien ajan edellä mainitussa vaikeassa       koin selvittää myös se, aiheuttaako tien raken-
15240: ja epätasa-arvoisessa asemassa palveluihin ja tur-       taminen erityistä huolellisuutta noudattaen ja
15241:  vallisuuteen sekä lainmukaisiin etuuksiin näh-          ympäristöarvoja kunnioittaen haittaa luonnolle.
15242:  den. Menettelyn voidaan katsoa Ioukkaavan hei-          Tällainen sovitteluratkaisu saattaisi olla kaik-
15243:  dän perustuslaillisia oikeuksiaan.                      kien edun mukainen.
15244:      Sekä ylimmän oikeusasteen päätöksen että               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15245:  mm. Luhangan kunnan lausunnon perusteella               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15246:  tieyhteyttä on pidettävä yleisen tarpeen vaatima-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15247:  na ja asukkaiden kannalta välttämättömänä.              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15248:  Vaihtoehtoisten tielinjausten toteuttaminen tuli-
15249:   si kalliiksi ja siirtäisi hankkeen toteutumisen                   Mihin nimenomaisiin lainsäädöksiin
15250:   kauas tulevaisuuteen, ellei valtio osallistuisi mer-           Hallitus on perustanut päätöksensä an-
15251:   kittävästi rakennuskustannuksiin.                              taa luvan lunastaa Luhangan kunnan
15252:      Valtioneuvosto päätti 19.6.1996 antaa luvan                 Onkisalossa sijaitsevaan Kiviniemen ti-
15253:   Kiviniemen tilaan RN:o 1:137 kuuluvan noin                     laan kuuluva määräala ja tieoikeus val-
15254:   yhdeksän hehtaarin suuruisen määräalan ja tä-                  tiolle vastoin maaoikeuden ja korkeim-
15255:   hän kohdistuvan yksityistietoimituksessa n:o                   man oikeuden tuomioita, ja
15256: 
15257:  280043
15258: 2                                       KK 1099/1998 vp
15259: 
15260:          aikooko Hallitus toimia siten, että On-          tavalla, ja näin saattaa alueen asukkaat
15261:       kisalon asukkaille mahdollistetaan kiin-            tasavertaiseen asemaan muiden kansa-
15262:       teän tieyhteyden saaminen mantereelle               laisten kanssa?
15263:       halvimmalla ja pikaisesti toteutettavalla
15264: 
15265:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
15266: 
15267:                    Toimi Kankaanniemi /skl                 Juha Karpio /kok
15268:                    Reijo Laitinen /sd                      Pekka Leppänen /vas
15269:                                           KK 1099/1998 vp                                             3
15270: 
15271: 
15272: 
15273: 
15274:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15275: 
15276:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       alueen lunastamisen lisäksi ollut nimenomainen
15277: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        oikeus lunastaa myös erityisiä oikeuksia. Erityi-
15278: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nen oikeus on muun ohella yksityistielain mukai-
15279: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           nen tieoikeus. Lainvoimaisen tieoikeuden lunas-
15280: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen          taminen on lain mukaan siten mahdollista eikä
15281: kysymyksen n:o 1099:                                 lunastuslupaa koskeva valtioneuvoston päätös
15282:                                                      ole ristiriidassa aiemmin tehtyjen, yksityistielain
15283:           Mihin nimenomaisiin lainsäädöksiin         mukaisten päätösten kanssa. Lunastus toimeen-
15284:        Hallitus on perustanut päätöksensä an-        pannaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oi-
15285:        taa luvan lunastaa Luhangan kunnan            keuksien lunastuksesta annetun lain mukaisessa
15286:        Onkisalossa sijaitsevaan Kiviniemen ti-       järjestyksessä. Luonnonsuojelulain erityinen lu-
15287:        laan kuuluva määräala ja tieoikeus val-       nastusperuste syrjäyttää kuitenkin yleisen lunas-
15288:        tiolle vastoin maaoikeuden ja korkeim-        tuslain mukaisen yleisen lunastusperusteen.
15289:        man oikeuden tuomioita, ja                        Korkein hallinto-oikeus on tähän lunastus-
15290:           aikooko Hallitus toimia siten, että On-    lupa-asiaan liittyen todennut päätöksessään
15291:        kisalon asukkaille mahdollistetaan kiin-      31.12.1997, että Luhangan Onkisalon Kivinie-
15292:        teän tieyhteyden saaminen mantereelle         men alue on uhanalaisen valkoselkätikan suoje-
15293:        halvimmalla ja pikaisesti toteutettavalla     lun kannalta merkittävä alue. Korkeimman hal-
15294:        tavalla, ja näin saattaa alueen asukkaat      linto-oikeuden päätöksen mukaan alueesta voi-
15295:        tasavertaiseen asemaan muiden kansa-          daan muodostaa voimassa olleen luonnonsuoje-
15296:        laisten kanssa?                               lulain mukainen suojelualue. Valtioneuvostolla
15297:                                                      on siten ollut oikeus antaa lunastuslupa määrä-
15298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alan ja siihen kohdistuvan tieoikeuden hankki-
15299: vasti seuraavaa:                                     miseksi valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin,
15300:                                                      eikä valtioneuvoston päätöstä katsottu lainvas-
15301:     Valtion lunastustoimien perusteena Luhan-        taiseksi.
15302: gan Onkisalossa on maamme metsälinnuston                 Tietoimitusta Onkisaloon on aikanaan haettu
15303: uhanalaisimman lajin, valkoselkätikan suojelu.       perusteella rakentaa alueelle metsätie. Muita pe-
15304: Onkisalo on eräs Suomen parhaista valkoselkäti-      rusteita tiehankkeelle ei ole ollut. Tien tekoon on
15305: kan esiintymisalueista ja suojelutoimien kohtee-     ollut tarkoitus käyttää myös valtion metsänpa-
15306: na oleva Kiviniemen alue on tämän alueen kes-        rannusvaroja. Tien suunnittelijana, silloisella
15307: keisin osa. Kiviniemen reviirin merkitys valko-      metsälautakunnalla, on koko suunnittelun ajan
15308: selkätikalle on kiistaton eikä sen esiintymisestä    ollut tiedossaan se seikka, että Kiviniemen
15309: alueella ole ollut epäselvyyttä. Kun Kiviniemen      alueella on merkitystä valkoselkätikan suojelun
15310: alueelle kohdistui valkoselkätikan elinolosuhtei-    kannalta ja alueellinen ympäristöviranomainen,
15311: den kannalta haitallinen tiehanke ja kun asiasta     silloinen lääninhallitus, on vastustanut tien lin-
15312: ei lukuisista yrityksistä huolimatta ollut mahdol-   jaamista Kiviniemen kautta. Tästä huolimatta
15313: lista sopia asianosaisten kanssa, jäi ainoaksi       tie päätettiin sittemmin linja ta Kiviniemen halki,
15314: mahdollisuudeksi alueen ja siihen kohdistuvan        jolloin myös valtio päätti aloittaa lunastuksen
15315: erityisen oikeuden lunastaminen valtiolle.           valmistelun. Kysymys tien vaihtoehtoiseen lin-
15316:     Valtion lunastusoikeus perustuu luonnonsuo-      jaukseen liittyvistä korvauksista ja valtion kor-
15317: jelulain säännöksiin. Onkisalon kohdalla lunas-      vausvastuusta käsitelläänkin jatkossa lunastus-
15318: tusperuste sisältyi vanhan luonnonsuojelulain        lain mukaisessa, vireillä olevassa lunastustoimi-
15319:  18 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan valtiolla on      tuksessa.
15320: 
15321:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1998
15322: 
15323:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
15324: 4                                           KK 1099/1998 vp
15325: 
15326: 
15327: 
15328: 
15329:                                          Tili Riksdagens Talman
15330: 
15331:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         om naturskydd, enligt viiken staten utöver inlös-
15332: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-       ning av ett område har uttrycklig rätt att också
15333: de medlem av statsrådet översänt följande av           inlösa särskilda rättigheter. En sådan särskild
15334: riksdagsman Toimi Kankaanniemi m.fl. under-            rättighet är, jämsides med andra, vägrätten enligt
15335: tecknade spörsmål nr 1099:                             lagen om enskilda vägar. lnlösningen av en lag-
15336:                                                        gill vägrätt har alltså varit möjlig enligt lag, och
15337:            På vilka uttryckliga bestämmelser i 1ag     statsrådets beslut om inlösningstillståndet strider
15338:        har Regeringen grundat sitt beslut att ge       inte mot andra tidigare beslut enligt lagen om
15339:        tilistånd tili inlösning tili staten av ett     enskilda vägar. Inlösningen verkställs i den ord-
15340:        område som hör tilllägenheten Kiviniemi         ning som lagen om inlösen av fast eger dom och
15341:        i Onkisalo i Luhanka kommunjämte väg-           särskilda rättigheter anger. Der särskilda inlös-
15342:        rätt, i strid med jorddomstolens och hög-       ningsgrunden i lagen om naturskydd åsidosätter
15343:        sta domstolens utslag, och                      dock den allmänna grunden för inlösning enligt
15344:            avser Regeringen att arbeta för att         den allmänna inlösningslagen.
15345:        göra det möjligt för dem som bor i Onki-            Högsta förvaltningsdomstolen har i sitt beslut
15346:        salo att få en fast vägförbindelse till fast-   31.12.1997 i detta ärende, som gäller inlösnings-
15347:        landet på det billigaste och snabbt ge-         tillståndet, konstaterat att Kiviniemiområdet i
15348:        nomförbara sättet, så att befolkningen i        Onkisalo i Luhanka är ett viktigt område med
15349:        området kommer i en ställning som är            tanke på skyddet av den hotade vitryggiga hacks-
15350:        jämbördig med den som andra medbor-             petten. Enligt högsta förvaltningsdomstolens be-
15351:        gare åtnjuter?                                  slut kan området inrättas som ett skyddsområde
15352:                                                        enligt den gällande lagen om naturskydd. Stats-
15353:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rådet har följaktligen haft rätt att ge tillstånd tili
15354: anföra följande:                                       inlösning av området och vägrätten tili det tili
15355:                                                        staten för naturskyddsändamål, och statsrådets
15356:    Grunden för statens inlösningsåtgärder i On-        beslut ansågs inte lagstridigt.
15357: kisalo i Luhanka är skyddet av den mest hotade             Ansökan om vägförrättning tili Onkisalo gjor-
15358: arten av våra skogsfåglar, nämligen vitryggiga         des i tiden i syfte att anlägga en skogsväg i områ-
15359: hackspetten. Onkisalo är ett av de förnämsta           det. Några andra grunder för vägprojektet före-
15360: förekomstställena för vitryggiga hackspetten,          låg inte. Avsikten var att för anläggningen av
15361: och Kiviniemiområdet, som skyddsåtgärderna             vägen också använda statens medel för skogsför-
15362: gäller, är dess mest centrala del. Kiviniemirevi-      bättring. Den som planerade vägen, den dåva-
15363: rets betydelse är obestridlig, och det har inte        rande skogsnämnden, har under hela planerings-
15364: förekommit någon oklarhet om att vitryggiga            tiden varit medveten om det faktum att Kivinie-
15365: hackspetten förekommer där. Då ett vägprojekt          miområdet har betydelse med tanke på skyddet
15366: som med tanke på vitryggiga hackspettens livs-         av vitryggiga hackspetten, och den regionala mil-
15367: förhållanden var skadligt aktualiserades i Kivi-       jöcentralen, dåvarande länsstyrelsen, har mot-
15368: niemiområdet, och då det trots upprepade för-          satt sig att vägen dras genom Kiviniemi. Trots
15369: sök inte var möjligt att nå överenskommelse med        detta beslöts att vägen skulle dras tvärs över
15370: de berörda, kvarstod den enda möjligheten, näm-        Kiviniemi, varvid staten beslöt inleda förberedel-
15371: ligen inlösning av området och av de särskilda         serna för inlösning. Frågan om ersättningar i
15372: rättigheterna tili området tili staten.                anslutning tili en alternativ vägdragning och om
15373:    Statens inlösningsrätt bygger på bestämmel-         statens ersättningsansvar behandlas i fortsätt-
15374: serna i naturvårdslagen. 1 fråga om Onkisalo           ningen vid den inlösningsförrättning som nu är
15375: ligger grunden tili inlösningen i 18 § 1 mom. lagen    anhängig och som går enligt inlösningslagen.
15376: 
15377:      Helsingforsden 2 november 1998
15378: 
15379:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
15380:                                            KK 1100/1998 vp
15381: 
15382: Kirjallinen kysymys 1100
15383: 
15384: 
15385: 
15386: 
15387:                                    Esko-Juhani Tennilä/va-r: Siviilipalvelusmiesten asumiskustannus-
15388:                                       ten korvaamisesta
15389: 
15390: 
15391:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15392: 
15393:     Siviilipalveluslain 20 §:n mukaan siviilipalve-      Käytössäni olevien tietojen perusteella on il-
15394: lusmiehellä on oikeus ilmaiseen majoitukseen.         meistä, että kunnat varsin laajasti ohittavat sivii-
15395: Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, että          lipalveluslain määräyksen, jonka mukaan palve-
15396: siviilipalvelusmiehiä sijoittavat palveluspaikat      luspaikka vastaa ilmaisesta majoituksesta. Jos
15397: eivät useinkaan osoita majoituspaikkaa vaan ke-       asumiskustannuksia ei myöskään korvata soti-
15398: hottavat vuokra-asunnon hankkimiseen. Esi-            lasavustuksella, asumistuella tai toimeentulo-
15399: merkiksi eräs Pohjois-Suomen kunta sijoitti äs-       tuella, siviilipalvelusmiehet joutuvat selvästi eri-
15400: kettäin rovaniemeläisen siviilipalvelusmiehen         arvoiseen asemaan suorittaessaan yhteiskunnan
15401: päiväkotiin osoittamatta hänelle asuntoa. Kun         asettamaa velvollisuuttaan. On kohtuutonta,
15402: hänelle hankittiin vuokra-asunto, ilmeni kuiten-      että siviilipalvelusmiehen vanhemmille sälyte-
15403: kin, että asumiskustannuksiin ei makseta asu-         tään sellaisia ylimääräisiä kustannuksia, joita
15404: mistukea eikä toimeentulotukea. Kelasta sen si-       normaalisti asepalvelusta suorittavien vanhem-
15405: jaan kerrottiin, että asumiskustannukset olisi        mille ei synny.
15406: voitu korvata sotilasavustuksena, mikäli vuokra-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15407: asunto olisi hankittu kolme kuukautta ennen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15408: palveluksen alkamista. Tämä ei kuitenkaan olisi       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15409: ollut mahdollista, koska palveluspaikka ei ollut      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15410:  niin varhaisessa vaiheessa tiedossa. Näin asumis-
15411:  kustannukset jätettiin tulottoman siviilipalvelus-             Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta siviili-
15412:  miehen vanhempien vastuulle.                                palveluslain 20 §:ssä säädetty siviilipalve-
15413:                                                              lusmiehen oikeus ilmaiseen majoitukseen
15414:                                                              toteutuisi aukottomasti?
15415: 
15416:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
15417: 
15418:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
15419: 
15420: 
15421: 
15422: 
15423:  280043
15424: 2                                          KK 1100/1998 vp
15425: 
15426: 
15427: 
15428: 
15429:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15430: 
15431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Siviilipalveluskeskus pyrkii valvomaan asun-
15432: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         non osoittamista koskevien velvoitteiden täyttä-
15433: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mistä jo siinä vaiheessa, kun mies määrätään
15434: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         palveluslaitokseen. Palveluspaikan ja miehen
15435: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         kesken allekirjoitettavassa sitoumuslomakkees-
15436: myksen n:o II 00:                                     sa on nimenomainen kohta, johon laitoksen tulee
15437:                                                       merkitä miehelle osoitettavan asunnon osoite.
15438:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta siviili-   Keskus määrää miehen palvelukseen asianmu-
15439:        palveluslain 20 §:ssä säädetty siviilipalve-   kaisesti täytetyn sitoumuslomakkeen perusteel-
15440:        lusmiehen oikeus ilmaiseen majoitukseen        la. Yleensä kustannusten korvaamisen osalta
15441:        toteutuisi aukottomasti?                       myöhemmin ilmenevä laiminlyönti ei kuitenkaan
15442:                                                       ole havaittavissa pelkän sitoumuslomakkeen pe-
15443:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rusteella.
15444: vasti seuraavaa:                                          Siviilipalveluslaitoksiin kohdistuvia valvonta-
15445:                                                       käyntejä suoritetaan tällä hetkellä noin 50 kap-
15446:    Siviilipalveluslain 20 §:n mukaan siviilipalve-    paletta/vuosi. Asumiskustannusten osalta esille
15447: lusmiehellä on oikeus palvelusaikana ilmaiseen        tulleita epäselvyyksiä on konkreettisten tapaus-
15448: ylläpitoon. Siviilipalvelusasetuksen 22 §:ssä         ten osalta selvitelty sekä siviilipalveluskeskuksen
15449: asunnon osoittaminen on yksiselitteisesti mää-        että työministeriön toimesta siten, että niissä on
15450: rätty siviilipalveluslaitoksen velvollisuudeksi.      päästy tyydyttäviin lopputuloksiin. Valvonta-
15451: Työministeriön antamissa määräyksissä sekä si-        käyntejä on tarkoitus suorittaa myös jatkossa ja
15452: viilipalveluskeskuksen ohjaus- ja informointi-        niiden määrää voidaan jossain määrin myös lisä-
15453: käytännössä velvollisuus asunnonjärjestämiseen        tä.
15454: ja kustantamiseen on myös selkeästi tuotu esille.         Syynä siihen, että siviilipalveluslaitokset jättä-
15455:    Ongelmana on se, että selkeästä sääntelystä        vät täyttämättä asumiskustannusten osalta niille
15456: huolimatta esille tulee toistuvasti kysymyksessä      kuuluvia velvoitteita, on esille tulleissa tapauk-
15457: esitetyn kaltaisia tapauksia, joissa asunnon jär-     sissa todettu yksiselitteisesti rahapula. Siviilipal-
15458: jestäminen on laiminlyöty. Asumiskustannusten         veluslaitokset ovat pitäneet miehiä liian kalliina
15459: korvaaminen on selkeästi suurin yksittäisestä si-     työvoimana siinä tapauksessa, että myös asumis-
15460: viilipalvelusmiehestä palveluspaikalle aiheutuva      kustannukset olisijouduttu korvaamaan. Siviili-
15461: kustannuserä ja osasyynä syntyneeseen ongel-          palvelusasiain neuvottelukunnassa asumisongel-
15462: maan on se, että monessa tapauksessa siviilipal-      maan on myös kiinnitetty huomiota ja tarkoituk-
15463: velusmiehet asettavat pääsyn haluamaansa pal-         sena on, että työministeriö yhteistyössä eri intres-
15464: veluspaikkaan asumiskustannusten korvausten           sitahoja edustavien viranomaisten kanssa pyrkii
15465: edelle. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että mie-     selvittämään vaihtoehtoja asumiskustannusten
15466: hille koulutusjaksolla korostetaan asumiskus-         korvausjärjestelmän kehittämiseksi. Yksi lähes-
15467: tannusten korvaamisen kuuluvan palveluspai-           tymistapa ongelmaan on kustannusvastuun
15468: kan perusvelvoitteisiin. Mainitunlaisissa tilan-      uudelleenjakaminen. Nykyisillä koulutusmääril-
15469: teissa on ollut mahdollista saada korvausta asu-      lä laskettuna siviilipalvelusmiesten asumiskus-
15470: miskustannuksista myöhemmin Kelalta sotilas-          tannusten korvaamisessa on kyse arviolta noin
15471: avustuksen muodossa. Samanaikaisesti monet            30--40 miljoonan markan vuotuisista kustan-
15472: palveluspaikat,jotka hoitaisivat moitteettomasti      nuksista. Suhteutettuna valtion nykyisin käyttä-
15473: myös asumiseen liittyvät velvoitteensa, ovat vä-      mään siviilipalvelusmäärärahaan (16,2 mmk)
15474: hemmän haluttuja esimerkiksi syrjäisen sijaintin-     kyse on myös valtion kannalta huomattavasta
15475: sa tai toimialansa (vammaishuolto, vanhusten-         taloudellisesta intressistä.
15476: huolto) vuoksi.
15477: 
15478:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
15479: 
15480:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
15481:                                              KK 1100/1998 vp                                              3
15482: 
15483: 
15484: 
15485: 
15486:                                           Till Riksdagens Talman
15487: 
15488:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen                Civiltjänstcentralen försöker övervaka att
15489: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             skyldigheterna att anvisa bostad uppfylls redan i
15490: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         det skede då mannen i fråga förordnas till civil-
15491: dagsledamot Esko-Juhani Tennilä underteckna-            tjänstinrättningen. 1 förbindelseavtalet som un-
15492: de spörsmål nr II 00:                                   dertecknas mellan tjänstgöringsstället och civil-
15493:                                                         tjänstgöraren finns en speciell punkt, där inrätt-
15494:           Vad ämnar Regeringen göra för att             ningen bör anteckna adressen tili den bostad som
15495:        civiltjänstgörarens rätt tili fri inkvarte-      skall anvisas civiltjänstgöraren. Centralen för-
15496:        ring enligt 20 § civiltjänstlagen helt skall     ordnar mannen tili tjänstgöring på basis av ett
15497:        förverkligas?                                    förbindelseavtal som ifyllts på behörigt sätt. 1
15498:                                                         allmänhet kan en försummelse vad gäller ersätt-
15499:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ning av kostnader, viiken försummelse yppar sig
15500: anföra följande:                                        senare, emellertid inte observeras endast på basis
15501:                                                         av förbindelseavtalet.
15502:     Enligt 20 § civiltjänstlagen har civiltjänstgöra-      Det görs för närvarande ca 50 kontrollbesök/
15503: ren rätt tili fritt uppehälle under tjänstgöringsti-    år till civiltjänstinrättningarna. Genom både ci-
15504: den. Anvisning av bostad enligt 22 § civiltjänst-       viltjänstcentralens och arbetsministeriets försorg
15505: förordningen har entydigt fastställts som civil-        har man på så sätt att man uppnått tillfredsstäl-
15506: tjänstinrättningens skyldighet. 1 arbetsministeri-      lande resultat utrett konkreta fall i fråga om
15507: ets föreskrifter och i civiltjänstcentralens vägled-    oklarheter i boendekostnader. Meningen är att
15508: nings- och informationspraxis har skyldigheten          också i fortsättningen utföra kontrollbesök och
15509: att ordna och bekosta bostad också klart fram-          deras antal kan i någon mån också utökas.
15510: förts.                                                     Orsaken tili att civiltjänstinrättningarna för
15511:     Problemet är att det trots en tydlig reglering      boendekostnadernas dellämnar sina skyldighe-
15512: gång på gång framkommer fall som liknar de i            ter ouppfyllda har i de fall som kommit fram
15513: spörsmålet framförda fallen, där ordnandet av           entydigt konstaterats vara brist på pengar. Civil-
15514: bostad försummats. Ersättandet av boendekost-           tjänstinrättingarna har ansett männen vara allt-
15515: nader är klart den största utgiftsposten som            för dyr arbetskraft i det fall att inrättningarna
15516: åsamkas tjänstgöringsstället på grund av enskil-        också skulle ha varit tvungna att ersätta boende-
15517: da civiltjänstgörare. En delorsak tili det uppkom-      kostnaderna. lnom delegationen för civiltjänst-
15518: na problemet är att civiltjänstgörarna i många          ärenden har man också fåst uppmärksamhet vid
15519: fall framom ersättningarna för boendekostna-            boendeproblemet och avsikten är att arbetsmi-
15520: derna prioritetar tillträdet tili ett tjänstgörings-    nisteriet i samarbete med myndigheter som repre-
15521: ställe de eftertraktar. Så sker trots att det för       senterar olika intressesfårer försöker utreda al-
15522: männen under utbildningsperioden betonas att            ternativ för att utveckla ett system för ersättning
15523: ersättandet av boendekostnaderna hör tili tjänst-       av boendekostnader. Ett sätt att närma sig pro-
15524: göringsställets grundläggande skyldigheter. 1 si-       blemet är en omfördelning av kostnadsansvaret.
15525: tuationer av ovan nämnda slag har det senare            Beräknat med nuvarande utbildningsvolymer är
15526:  varit möjligt att få ersättning för boendekost-        det i ersättningen av civiltjänstgörarnas boende-
15527: naderna i form av militärunderstöd från folkpen-        kostnader fråga om årliga kostnader på ca 30-
15528: sionsanstalten. Samtidigt är många tjänstgö-            40 miljoner mark. 1 relation till det civiltjänstan-
15529:  ringsställen, som oklanderligt skulle sköta också      slag som staten för närvarande använder
15530:  de skyldigheter som hänför sig tili boendet, min-      (16,2 mmk) är det fråga om ett också ur statlig
15531:  dre eftertraktade t.ex. på grund av sitt avlägsna      synpunkt anmärkningsvärt ekonomiskt intresse.
15532:  läge eller sitt verksamhetsområde (handikapp-
15533:  omsorg, åldringsvård).
15534: 
15535:      Helsingforsden 17 november 1998
15536: 
15537:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
15538:                                            KK 1101/1998 vp
15539: 
15540: Kirjallinen kysymys 1101
15541: 
15542: 
15543: 
15544: 
15545:                                    Päivi Räsänen /skl: Jatkosodan aikaisten sotarikosten selvittämi-
15546:                                        sestä
15547: 
15548: 
15549:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15550: 
15551:    Eräiden tutkimusten mukaan neuvostoparti-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15552: saanit surmasivat Suomen itärajalla jatkosodan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15553: aikana n. 200 siviiliä. Siviilien joukossa oli myös   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15554: naisia ja lapsia. Kansainvälisen oikeuden asian-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15555: tuntijan mukaan partisaanien tekemistä sotari-
15556: koksista on täysi varmuus. Tuolloin Suomi kui-                  Miten Hallitus aikoo toimia, jotta jat-
15557: tenkin poliittisista syistä luopui rikollisten vas-          kosodan aikaiset sotarikokset selvitettäi-
15558: tuuseen saattamisesta.                                       siin ja syylliset saataisiin vastuuseen, ja
15559:    YK:ssa on solmittu vuonna 1968 sotarikosten                  aikooko Hallitus ratifioida YK:n sota-
15560: vanhentumattomuutta koskeva kansainvälinen                   rikosten vanhentumattomuutta koske-
15561: yleissopimus, jonka Neuvostoliitto ja myöhem-                van kansainvälisen yleissopimuksen?
15562: min Venäjä allekirjoitti ja ratifioi. Vaikka Suomi
15563: ei ole sopimuksen osapuoli, koskee sotarikosten
15564: vanhentumattomuus myös Suomea.
15565: 
15566:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
15567: 
15568:                                            Päivi Räsänen /skl
15569: 
15570: 
15571: 
15572: 
15573: 280043
15574: 2                                          KK 1101/1998 vp
15575: 
15576: 
15577: 
15578: 
15579:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15580: 
15581:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § 1 momentissa          men yleiseen rikoslakiin vasta vuonna 1974. Näin
15582: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ollen siviilien surmaamisia on arvioitava rikos-
15583: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lain henkirikoksia koskevien säännösten mu-
15584: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        kaan. Sota-aikana voimassa olleen rikoslain 21
15585: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        luvun 1 §:n mukaan se, joka surmaamisen aiko-
15586:  1101:                                                muksessa vakain tuumin toiselta ottaa hengen,
15587:                                                       on tuomittava murhasta kuolemanrangaistuk-
15588:            Miten Hallitus aikoo toimia, jotta jat-    seen taikka kuritushuoneeseen elinkaudeksi. Ta-
15589:        kosodan aikaiset sotarikokset selvitettäi-     hallisesta taposta tuomittiin saman luvun 2 §:n
15590:        siin ja syylliset saataisiin vastuuseen, ja    mukaan se, joka surmaamisen aikomuksessa pi-
15591:           aikooko Hallitus ratifioida YK:n sota-      kaistuksissa on ottanut toiselta hengen. Enim-
15592:        rikosten vanhentumattomuutta koske-            mäisrangaistus taposta oli kuritushuonetta elin-
15593:        van kansainvälisen yleissopimuksen?            kaudeksi.
15594:                                                           Jos tekijään ei voitu soveltaa SRL:n ja sota-
15595:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä
15596: taen seuraavaa:                                       annetun lain (STL, 93/1920) säännöksiä, ratkesi
15597:                                                       Suomen lain soveltamisala yleisen rikoslain 1 lu-
15598:    Siviiliväestön suojelu sodassa on kansainväli-     van säännösten nojalla. Sota-aikana voimassa
15599: sen tapaoikeuden mukaan sodan oikeussääntö-           olleen rikoslain 1 luvun 2 §:n 1 momentin mu-
15600: jen keskeisimpiä periaatteita. Haagin toisessa        kaan se, joka ei ole Suomen kansalainen, voitiin
15601: rauhankonferenssissa vuonna 1907 tehtyihin so-        tuomita Suomen rikoslain mukaan rikoksesta,
15602: pimuksiin kuuluu maasodan lakeja ja tapoja kos-       jonka hän on tehnyt Suomessa.
15603: keva yleissopimus, jonka mukaan puolustamat-              Mainittujen SRL:n ja STL:n säännösten pe-
15604: tomia kaupunkeja, kyliä, asuntoja tai rakennuk-       rusteella suomalaisissa sotatuomioistuimissa kä-
15605: sia "ei saa millään tavalla hätyyttää eikä pommit-    siteltiin runsaasti neuvostoliittolaisten sotilaiden
15606: taa". Suomi liittyi Haagin yleissopimuksiin           tekemiä rikoksia. Partisaanit ovat ilmeisesti
15607: vuonna 1922 (SopS 11/1924). Neuvostoliitto ei         usein esiintyneet muussa kuin virallisessa Neu-
15608: sodan aikana ottanut selvää kantaa siihen, missä      vostoliiton sotilaspuvussa. Harhaanjohtavasti
15609: määrin se Venäjänjatkajavaltiona katsoi olevan-       pukeutuneita vihollissotilaita syytettiin Suomes-
15610: sa Haagin sopimusten sitoma. Sopimuksen sito-         sa vakoilusta, ja heidän ennen kiinni jäämistään
15611: vuuden selvittäminen ei kuitenkaan ole välttä-        tekemänsä henkirikokset saattoivat tulla tutkit-
15612: mätöntä, sillä sodan jälkeen vakiintuneen käsi-       taviksi tuossa yhteydessä. Sodanaikainen oikeus-
15613: tyksen mukaan, joka vahvistettiin Niirnbergin         käytäntö,joka valaisisi suhtautumista vakoilijoi-
15614: sotarikosoikeudenkäynnissä, maasodankäyntiä           den ennen kiinni jäämistään tekemiin henkiri-
15615: koskevan Haagin IV sopimuksen määräykset              koksiin, ei ole laajaa, mihin lienevät vaikuttaneet
15616: olivat voimassa ns. tapaoikeutena, mitä oli nou-      näyttövaikeudet. Oikeuden tutkittavaksi ei liene
15617: datettava jo jatkosodan aikana riippumatta siitä,     tullut varsinaisten partisaanien tekemiä henkiri-
15618: olivatko osapuolet liittyneet sopimukseen.            koksia, olipa kysymys harhaanjohtavasti tai
15619:    Suomen sotaväen rikoslakia (SRL, 71/1919)          asianmukaisesti pukeutuneesta henkilöstä.
15620: sovellettiin tietyissä tapauksissa myös vihollisen    Tämä ei kuitenkaan välttämättä osoita sitä, että
15621: sotilaisiin. Sotaväen rikoslain 7 §:n mukaan sota-    partisaanin tekemää siviilihenkilön surmaamista
15622: vanki ja vihollisen vakoilija oli tekemästään ri-     olisi pidetty sotatoimena, vaan ilmeisesti tällai-
15623: koksesta tuomittava sotaväen rikoslain mukaan,        seen tekoon syyllistyneitä ei saatu elävänä kiinni.
15624: kun se rikoksen laatuun nähden on mahdollista.            Sota-aikana voimassa olleen rikoslain 8 luvun
15625: SRL:ssä ei ollut kuitenkaan sellaisia siviilihenki-   1 §:n mukaan oikeus panna rikos syytteeseen ei
15626: löiden surmaamisia koskevia säännöksiä, joita         rauennut lainkaan, jos rikoksesta voitiin tuomita
15627: olisi voitu soveltaa vihollisen tekoihin. Erillinen   elinkautinen kuritushuonerangaistus. Tuolloin
15628: luku rikoksista ihmisyyttä vastaan liitettiin Suo-    siis sekä murha että tappo olivat vanhentumatto-
15629:                                                KK 1101/1998 vp                                             3
15630: 
15631: ~ia rikoksia. Vanhentumissäännös on nykyisin-             ov.at k~r~?~eet osallistu!llisestaan vangiksi otet-
15632: km vastaava, mutta koska taposta ei enää voida            tuJen SI~~Ii.Ie.? surmaamis~en. Syytetoimenpiteet
15633: tuomita elinkautista rangaistusta vanhentumat-            edellyttalSlvat tapahtumien perusteellisempaa
15634: tomuus koskee nyt vain murhaa. Suomen lain                selvittämistä Venäjänkin puolelta.
15635: kannalta partisaanien tekemät siviilien surmaa-
15636: miset ovat siis todennäköisesti edelleen vanhen-          Kysymykseen sotarikosten vanhentumatto-
15637: tumattomia, koska niitä lienee yleensä nykyisen-          muutta koskevan sopimuksen ratifioinnista to-
15638: kin lainsäädännön mukaan arvioitava murhina.              tean seuraavaa:
15639:     Suomen ja Venäjän välillä ei ole kahdenkes-
15640: kistä luovuttamissopimusta eikä Venäjä ole vielä            .. Yh?istyneiden Kansa~untien yleiskokous hy-
15641: liittynyt rikoksen johdosta tapahtuvaa luovutta-          vaksyi 26.1 1.1968 sopimuksen vanhentumis-
15642: mista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimuk-             säännösten soveltumattomuudesta sotarikoksiin
15643: seen (SopS 3211971). Näin ollen se, olisiko Venä-         ja rik?k~~i~ ih!llis~yttä vastaan. Sopimus tuli
15644: jä velvollinen luovuttamaan rikoksesta epäillyn,          kansai.nvahsesti VOimaan 11.11.1970 ja siinä on
15645: määräytyisi pelkästään Venäjän oman lainsää-              43 sopimuspuolta Itä-Euroopan ja Afrikan mais-
15646: dännön perusteella.                                       ta.
15647:     Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehtiin vuon-             Länsimaat. m~kaan luettuna Suomi ja muut
15648: na 1980 sopimus oikeussuojasta ja oikeusavusta            Euroopan _u~Iom~ ~aa~ <?.va~ suhtautuneet sopi-
15649:                                                           ~ukseen pidattyvastl, eivatkå ole ratifioineet so-
15650: sivi~li-, perhe- ja rikosa~ioissa (SopS 4811 980),
15651: sopimus on edelleen vOimassa. Sopimuksen 26               pimusta, koska sopimuksen rikosmääritelmät
15652: ar~iklan m_ukaan kumpikin sopimuspuoli ryhtyy
15653:                                                           ovat liian epämääräisiä ja ristiriidassa takautu-
15654:                                                           v~a rikoslainsäädäntöä kieltävien oikeusperiaat-
15655: toisen sopimuspuolen pyynnöstä oman lainsää-
15656: däntönsä mukaisesti syytetoimenpiteisiin sellais-         teiden kanssa
15657: ta. omaa ~ansalaistaan vastaan, jota epäillään                 Suomi on tukenut kansainvälisten normien
15658: toisen sopimuspuolen aluella tehdystä rikokses-           kehittämistä sotarikosten osalta. Suomenkin ak-
15659: ta. Syyttämispyynnön tulee sisältää kuvaus teos-          tiivisen toiminnan johdosta heinäkuussa 1998
15660: ta ja tekijäksi epäillystä, ja siihen tulee liittää       hyväksyttiin vakuu~tavalla enemmistöllä (120
15661: käytettävissä oleva tutkinta-ja todistusaineisto.         puolesta, 7 vastaan Ja 21 pidättyi) Pysyvän kan-
15662: Suomen ja Venäjän väliiiä yhteistyöstä rikosten           sainvälisen rikostuomioistuimen perussääntö.
15663: torjunnassa tehdyn sopimuksen (SopS 12/1994)              Suomi aii~kirjoit~i p~russäännön 7.10.1998 ja se
15664:  mukaan sopimuspuolten viranomaiset antavat               on ta~k?Itu.s ratlfioida mahdollisimman pian.
15665: toisilleen virka-apua esimerkiksi henkilöiden             TuomiOistum on merkittävä kansainvälinen as-
15666:  kuulemisessa, syyllisiksi epäillyn kuulustelemi-         kel s?tarikollisten tuomitsemiseksi mutta myös
15667:  sessa ja rikokseen liittyvien todisteiden hankki-        sotankosten ehkäisemiseksi. Perussäännössä
15668:  misessa.                                                 lu<?ti~~.. uu~ta so!arikosoikeusnormistoa, joka
15669:                                                           edist~a .Ihmisten oikeusturvaa ja ihmisoikeuksien
15670:     Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain
15671:  (689/1997) 6 §:n mukaan virallisen syyttäjän on          kunnioitusta. Vanhentumismääräysten osalta
15672:  nostettava syyte, kun on olemassa todennäköisiä          Perussäännössä todetaan, että sen kattamat so-
15673:  syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.           tarikokset eivät vanhene.
15674:  Näin ollen ennen syytettä tai syyttämispyyntöä               Todettakoon, että Suomi on mukana kaikissa
15675:  tarvittaisiin selvitystä siitä, että tietty henkilö on   kes.keisi~sä s'?dan. oikeussääntöjä koskevissa
15676:  todennäköisesti tehnyt tiettyjä tekoja. Teoista on       yleissopimuksissa Ja on säätänyt rangaistaviksi
15677:  Suom~ssa sodanaikaista. asiakirja-aineistoa, ja
15678:                                                           niissä säädetyt sotarikokset.
15679:  antamissaan haastattelmssa eräät partisaanit
15680:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
15681: 
15682:                                                                     Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
15683: 4                                            KK 1101/1998 vp
15684: 
15685: 
15686: 
15687: 
15688:                                           Tili Riksdagens Talman
15689: 
15690:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        infördes i vår allmänna strafflag först år 1974.
15691: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse till           Detta betyder att dödande av civila skall bedö-
15692: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-         mas enligt strafflagens bestämmelser om brott
15693: jande av riksdagsman Päivi Räsänen underteck-           mot liv. Enligt 21 kap. 1 § i den strafflag som
15694: nade spörsmål nr 1101:                                  gällde under kriget skulle den som i uppsåt att
15695:                                                         döda, med berått mod berövade en annan livet,
15696:            Hur ämnar Regeringen göra för att            dömas till dödsstraff eller till tukthus på livstid.
15697:         krigsförbrytelserna under fortsättnings-        Enligt 21 kap. 2 § dömdes för s.k. viljedråp den
15698:         kriget skall kunna utredas och de skyldiga      som i uppsåt att döda, i hastigt mod berövade en
15699:         ställas till svars, och                         annan livet. Maximistraffet för dråp var tukthus
15700:            ämnar Regeringen ratificera den inter-       på livstid.
15701:         nationella FN-konventionen om ickepre-             Om bestämmelserna i strafflagen för krigs-
15702:         skribering av krigsförbrytelser?                makten och i lagen om krigsdomstolar och rätte-
15703:                                                         gången därstädes (93/1920) inte kunde tillämpas
15704:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           på gärningsmannen, bestämdes tillämpningsom-
15705: anföra följande:                                        rådet för finsk lag enligt bestämmelserna i 1 kap.
15706:                                                         i den allmänna strafflagen. Enligt det 1 kap. 2 §
15707:    Att skydda civila i krig är en av de centralaste     1 mom. i den strafflag som gällde under kriget
15708: folkrättsliga principerna i krigets lagar. De kon-      kunde den som inte var finsk medborgare dömas
15709: ventioner som upprättades inom den andra                enligt den finska strafflagen för ett brott som han
15710: fredskonferensen i Haag 1907 innehåller en kon-         hade begått i Finland.
15711: vention angående lagar och bruk i lantkrig enligt          Med stöd av bestämmelserna i strafflagen för
15712: vilken "det är förbjudet att anfalla eller bombar-      krigsmakten och lagen om krigsdomstolar och
15713: dera städer, byar, bostäder eller byggnader, som        rättegången därstädes behandlades flera brott
15714: icke försvaras". Finland tillträdde Haagkonven-         som hade begåtts av sovjetiska soldater. Uppen-
15715: tionerna 1922 (FördrS 11/1924). Under kriget tog        barligen uppträdde partisanerna ofta i andra klä-
15716: Sovjetunionen inte klar ställning tili i vilken ut-     der än i sovjetisk uniform. Fiendesoldater som
15717: sträckning landet ansåg sig vara bundet av Haag-        var klädda på ett vilseledande sätt anklagades för
15718: konventionerna isin egenskap av successionsstat         spionage i Finland och sådana brott mot liv som
15719: för Ryssland. Att utreda giltigheten av konven-         de hade gjort sig skyldiga till innan de blev fast
15720: tionen är dock inte nödvändigt, eftersom bestäm-        kunde bli föremål för utredning i detta samman-
15721: melserna i Haagkonventionen om lantkrig (kon-           hang. Det finns ingen omfattande rättspraxis
15722: vention IV) gällde som sedvanerätt i enlighet med       som kunde belysa hur man under kriget förhöll
15723: den uppfattning som blev allmänt erkänd efter           sig till brott mot liv som spioner hade gjort sig
15724: kriget och som bekräftades i Niirnbergprocessen         skyldiga till innan de åkte fast. En orsak till detta
15725: mot krigsförbrytarna. Bestämmelserna skulle             är sannolikt att man haft bevisningssvårigheter.
15726: följas redan under fortsättningskriget, oberoen-        Brott mot liv som begåtts av riktiga partisaner,
15727: de av om parterna tillträtt konventionen eller          antingen i vilseledande klädsel eller korrekt kläd-
15728: inte.                                                   da, torde inte ha tagits upp inför domstol. Detta
15729:    Strafflagen för krigsmakten (7111919) tilläm-        innebär dock nödvändigtvis inte att man ansåg
15730: pades i vissa fall även på fiendesoldater. Enligt 7 §   att partisanernas dödande av civila var krigs-
15731: skulle krigsfånge och fiendens spion för brott          handlingar, utan det sannolika är att personer
15732: som han begått straffas efter strafflagen för krigs-    som gjort sig skyldiga till sådana gärningar inte
15733: makten, där brottets beskaffenhet det medgav. I         kunde tas fast levande.
15734: strafflagen för krigsmakten fanns dock inte såda-          Enligt 8 kap. 1 § i den strafflag som gällde
15735: na bestämmelser om dödande av civilbefolkning           under kriget förföll inte rätten att åtala brott, om
15736: som hade kunnat tillämpas på fiendens gärning-          straffet kunde vara tukthus på livstid. Såväl
15737: ar. Ett särskilt kapitel om brott mot humaniteten       mord som dråp var alltså brott som inte preskri-
15738:                                             KK 1101/1998 vp                                                 5
15739: 
15740: berades. Preskriptionsbestämmelsen är fortfa-          från krigstiden om dessa gärningar och en del
15741: rande densamma, men eftersom Iivstidsstraffnu-         pa~tisaner har! intervjuer berättat att de deltagit
15742: me~a !nte kan dömas för dråp, gäller icke-pre-         1d~dandet av !Iilf~ngatagna civila. Åtalsåtgärder
15743: sknptwn numera endast för mord. Vad finsk Iag          kraver att det mtraffade utreds grundligare också
15744: beträffar är sålunda partisanernas dödande av          från rysk sida.
15745: civi.Ia sannolikt fortfarande brott som inte pre-
15746: sknberas eftersom de sannolikt i regel bör bedö-       Med an~edning a~ frågan om ratificeringen av
15747: mas som mord även enligt gällande Iag.                 konventwnen om ICke-preskribering av krigsför-
15748:    De.t finns inget bilateralt utlämningsavtal mel-    brytelser anför jag följande:
15749: Ian Fmland och Ryssland och Ryssland har tills
15750: vida~e inte anslutit sig tili den europeiska kon-
15751:                                                            Förenta Nationernas generalförsamling antog
15752: ventwnen om utlämning för brott (FördrS 32/            2.6.1 1. 1968 en konvention enligt viiken preskrip-
15753: 1971). Detta betyder att frågan om Ryssland är         twnsbestämmelser inte är tillämpliga på krigsför-
15754: skyldig att utlämna en person som är misstänkt         brytelser och brott mot humaniteten. Konventio-
15755: för brott, skall avgöras utes1utande med stöd av       nen trädde i kraft internationellt 11. 11.1970 och
15756: Rysslands egen Iagstiftning.                           den har 43 konventionsparter från Östeuropa
15757:    År 1980 ingicks en överenskommelse mellan           och Afrika.
15758: Finland och Sovjetunionen om rättsskydd och                Västländerna, inbegripet Finland och de an-
15759: rättshjälp i mål och ärenden av civil- och familje-    dra EU -Iänderna, har förhållit sig reserverade tili
15760: rättslig natur samt i brottmål (FördrS 48/1980).       konventionen. De har inte ratificerat den efter-
15761: Denna överenskommelse är fortfarande i kraft.          som brottsdefinitionerna är alltför oklara och
15762: Enligt artikel 26 vidtar en fördragsslutande part      strider mot rättsprinciperna om förbud mot re-
15763:                                                        troaktiv strafflagstiftning.
15764: på b~gär~n av den an?ra fördragsslutande parten
15765: och 1 enhghet med sm egen Iagstiftning åtalsåt-            Finland har gett sitt stöd tili att internationella
15766: gärder mot sina egna medborgare om de miss-            norme.r ~as fram. o~ krigsförbrytelser. Tili följd
15767: tänks för brott som begåtts på den andra för-          av akt1v1tet ocksa fran Finlands sida antogs Per-
15768: dragsslutande partens område. Framställningen          manenta brottmålsdomstolens stadga med över-
15769: om väckande av åtal skall innehålla en beskriv-        väldigande majoritet i juli 1998 (120 för, 7 emot
15770: ning av gärningen och den misstänkte och tili den      och 21 avstod från att rösta). Finland underteck-
15771: skall fogas det rannsaknings- och bevismaterial        nade sta?gan 7.10.1998 och meningen är att den
15772:                                                        ska~I ratificeras så snart som möjligt. Den inter-
15773: som står tili förfogande. Enligt överenskommel-
15774: sen mellan Finland och Ryssland om samarbete           natwnella domstolen är ett betydande steg i fråga
15775: för bekämpning av brott (FördrS 12/1994) skall         om dö?Jande av krigsförbrytare, men dessutom
15776: parternas myndigheter Iämna varandra hand-             också 1 fråga om förebyggandet av krigsförbry-
15777: räckning bland annat vid hörande av personer           tel.ser. .. Stadgan har skapat ny rättsregler för
15778: förhör av misstänkta och anskaffande av bevi~          kngsforbrytelser, regler som främjar människor-
15779:                                                        n.~s .rättsskydd och respekten för de mänskliga
15780: som gäller brottet.
15781:    Enligt 6 § lagen om rättegång i brottmål (689/      rattigheterna. I fråga om preskriptionsbestäm-
15782: 1997) skall allmänna åklagaren väcka åtal om det       melser konstaterar stadgan att krigsförbrytelser
15783: finns sannolika skäl för att den misstänkte är         som stadgan omfattar inte preskriberas.
15784: skyldig tili brottet. Innan åtal väcks eller begäran     . ~et kan påpe~as att Finland är med i samtliga
15785: om väckande av åtal inlämnas måste man alltså          v1kt1ga konventwner om krigets lagar och att de
15786: utreda om det är sannolikt att en viss person har      krigsförbrytelser som de reglerar har belagts med
15787: begått vissa gärningar. I Finland finns dokument       straff i Finland.
15788: 
15789:      Helsingforsden 29 oktober 1998
15790: 
15791:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
15792:                                            KK 1102/1998 vp
15793: 
15794: Kirjallinen kysymys 1102
15795: 
15796: 
15797: 
15798: 
15799:                                    Janne Viitamies /sd: Poliisin voimavarojen lisäämisestä
15800: 
15801: 
15802: 
15803:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15804: 
15805:     Monet tavalliset ihmiset kokevat turvallisuu-        Poliisin määrärahat ovat alentuneet osana
15806: tensa uhatuksi kotikaupunkinsa tai -kuntansa          valtiontalouden säästöjä, ja rahoitusvaje on tällä
15807: kaduilla, toreilla ja puistoissa.                     hetkellä noin 200 miljoonaa markkaa vuodessa.
15808:     Väkivallan uhan kasvu on todellista, vaikka       Valitettavasti valtion vuosien 1999-2002 rahoi-
15809: väkivaltarikosten määrä ei ole tilastoissa monis-     tuskehys ei tuo asiaan olennaista helpotusta,
15810: takaan syistä kasvanut. Poliisin tietojen mukaan      vaikka valtiontaloutta on tällä vaalikaudella saa-
15811: kasvussa on silti varsinkin väkivalta, jonka näen-    tu vakautettua. Useat poliisiviranomaiset arvioi-
15812: näisenä syynä on uhrin syntyperä. Tekijät ovat        vat, että nykyisen rahoitustilanteen jatkuminen
15813: usein syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhassa olevia,     johtaa väistämättä väkivaltarikosten määrän
15814: runsaasti päihteitä käyttäviä nuoria. Poliisin        kasvuun tulevaisuudessa.
15815: mukaan tällainen ilmiö on syntynyt 1990-luvulla.          Useimmilla paikkakunnilla poliisi ei enää ky-
15816: Taustalla on työttömyyttä ja monenlaisia sosiaa-      kene reagoimaan väkivaltarikoshälytyksiin riit-
15817: lisia ongelmia.                                       tävän nopeasti. Tämä on synnyttänyt paikallises-
15818:     Väkivalta on yhä useammin rasistista tai muu-     ti keskustelua yksityisten vartiointiliikkeiden tai
15819: toin uhrin kannalta arvaamatoota ja sattuman-         kansalaisjärjestöjen osallistumisesta julkisten
15820: varaista. Uhrin ohella muutkin ihmiset kokevat        alueiden järjestyksenvalvontaan viikonloppuil-
15821: tällaiset väkivaltarikokset erityisen ahdistavina.    toina kuntien kustannuksella. Toistaiseksi on
15822: Katuväkivalta ja sen uhka kohdistuvat nimen-          yleisesti pitäydytty siinä periaatteessa, että järjes-
15823:  omaan tavallisiin ihmisiin. Kansalaiset vaativat     tyksenvalvonta ja kansalaisten turvallisuuden
15824: oikeutetustijulkiselta vailaita toimia turvallisuu-   takaaminen kuuluvat valtiolle.
15825: den lisäämiseksi ja väkivallan vähentämiseksi.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15826:      Em. väkivaltarikosten määrää kasvattaa kier-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15827:  re, jonka yhtenä perussyynä on poliisin resurssi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15828:  pula. Poliisin virkoja on määrärahojen puutteen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15829:  takia täyttämättä noin 500. Esimerkiksi Mikke-
15830:  lin kihlakunnan poliisilaitoksen kenttätoimin-                  Miten Hallitus aikoo taata kaikkien
15831:  taan ja rikostutkintaan kohdennetuista noin 80               kansalaisten tasa-arvoisen oikeuden tur-
15832:  virasta 11 on tällä hetkellä täyttämättä. Rikosla-           vallisuuteen ja koskemattomuuteen, jos
15833:  kirikosten selvittämisaste on viime vuosina hei-             poliisin voimavaroja ei lisätä, ja
15834:  kentynyt, koska rikospoliisiresursseja on joudut-               kuinka tärkeänä Hallitus pitää sitä,
15835:  tu kohdeotamaan järjestyspoliisin tehtäviin jär-             että kansalaisten turvallisuuden takaami-
15836:  jestyksenvalvonnassa olevan vajauksen vuoksi.                nen säilyy valtion toteuttamisvastuulla
15837:  Siten myös väkivaltarikoksiin syyllistyvien to-              eikä sitä edes osittain siirretä kunnille ja
15838:  dennäköisyys jäädä kiinni on laskenut, mikä on               niiden harkinnan mukaanjopa yksityisil-
15839:  johtanut erilaisten väkivaltarikosten lisääntymi-            le yrityksille?
15840:  seen.
15841:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
15842: 
15843:                                           Janne Viitamies /sd
15844: 
15845: 
15846: 
15847:  280043
15848: 2                                           KK 1102/1998 vp
15849: 
15850: 
15851: 
15852: 
15853:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15854: 
15855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         määrärahataso olisi tänä vuonna 90 milj. mk
15856: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          aikaisempaa alempi. Rahoituksen lisäämisen
15857: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vaikutuksesta poliisin todellinen henkilöstömää-
15858: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-        rä on tänä vuonna hieman lisääntynyt. Alimmil-
15859: tamiehen kirjallisen kysymyksen n:o 1102:              laan poliisien määrä on ollut vuonna 1995. Tilan-
15860:                                                        netta seurataan siten kuin vuoden 1999 talous-
15861:            Miten Hallitus aikoo taata kaikkien         arvioneuvotteluissa 12.-13.8.1998 on sovittu.
15862:        kansalaisten tasa-arvoisen oikeuden tur-            Mielestäni on myös varsin rohkeata vetää vä-
15863:        vallisuuteen ja koskemattomuuteen, jos          littömät yhteydet poliisin resurssikehitykselle ja
15864:        poliisin voimavaroja ei lisätä, ja              väkivallan kehitykselle. Ilmiöhän olisi tällöin to-
15865:            kuinka tärkeänä Hallitus pitää sitä,        della helposti hoidettavissa. Poliisi tarvitsee riit-
15866:        että kansalaisten turvallisuuden takaami-       tävät voimavarat toimintaansa, mutta rikollisuu-
15867:        nen säilyy valtion toteuttamisvastuulla         den kehitykseen ja yhteiskunnan turvallisuuteen
15868:        eikä sitä edes osittain siirretä kunnille ja    voidaan poliisin toimin vaikuttaa vain osittain.
15869:        niiden harkinnan mukaan jopa yksityi-           Rikollisuuden ja väkivallan torjunta on koko
15870:        sille yrityksille?                              yhteiskunnan tehtävä. Näistä lähtökohdista on
15871:                                                        äskettäin valmistunut ja on lausuntokierroksella
15872:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ehdotus kansalliseksi rikoksentorjuntaohjel-
15873: vasti seuraavaa:                                       maksi. Rikostorjuntatyöstä kantavat tällöin vas-
15874:                                                        tuunsa valtion ohella kunnat, muujulkishallinto,
15875:    Edustaja Viitamies antaa kysymyksessään             liike-elämä, kansalaisjärjestöt ja yksityiset kan-
15876: ymmärtää, että poliisien voimavarojen riittämät-       salaiset. Tästä on esimerkkinä eri viranomaisten
15877: tömyyden takia olisimme tilanteessa, jossa kan-        yhteistyönä toteuttama talousrikollisuuden ja
15878: salaisen perusoikeudet olisivat uhattuina.             harmaan talouden torjuntaohjelma 1996-1998.
15879:    Kirjallisessa kysymyksessä todetaan mm. seu-        Se on tuottanut hyviä tuloksia.
15880: raavaa: "Useimmilla paikkakunnilla poliisi ei              Tämä sama näkökulma eli sidosryhmäyhteis-
15881: enää kykene reagoimaan väkivaltarikoshälytyk-          työ ja monipuolinen verkostoituminen on kes-
15882: siin riittävän nopeasti." Sisäasiainministeriön        keistä poliisin uudessa toimintamuodossa, lähi-
15883: käytettävissä olevien tietojen mukaan esim. kii-       poliisitoiminnassa, jolla tähdätään nimenomaan
15884: reellisten hälytystehtävien keskimääräiset toi-        rikosten ennalta estämiseen ja turvallisuuden pa-
15885: mintavalmiusajat ovat viime vuosina jonkin ver-        rantamiseen.
15886: ran huonontuneet. Selvitettyjen rikoslakirikos-            Yhteiskunnan turvallisuussektorilla on lukui-
15887: ten määrä suhteessa ilmoitettuihin ei ole laske-       sia toimijoita. Poliisi vastaa omasta tehtäväalu-
15888: nut, vaan selvitysaste on valtakunnallisesti jopa      eestaan. Poliisilain 1 §:n mukaan poliisille kuuluu
15889: hivenen parantunut. Alueellisesti ja rikostyyppi-      yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-
15890: kohtaisesti tilanne vaihtelee jonkin verran. Kan-      nen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittämi-
15891: sainvälisesti vertailtuna Suomen selvitysasteet        nen ja syyteharkintaan saattaminen. Kunnille
15892: ovat varsin korkeata tasoa. Valtakunnalliset ke-       kuuluu lukuisia tehtäviä, jotka osaltaan vaikut-
15893: hitysluvut on esitetty vuoden 1999 talousarvio-        tavat rikollisuus- ja turvallisuustilanteeseen. Täl-
15894: esityksen asianomaisessa selvitysosassa. Vaikka        laisia ovat sosiaalipoliittiset päätökset ja maan-
15895: tietyt väkivaltaisuuteen liittyvät ilmiöt ovat ai-     käytöstä ja kaavoituksesta päättäminen. Yksi-
15896: van viime vuosina selvästi nousseet, tilannetta        tyiset vartioiruisliikkeet harjoittavat monimuo-
15897: pitäisi arvioida kokonaisuutena ilman liioiteltuja     toista omaisuuden ja henkilön suojaamista.
15898: uhkakuvia.                                                 Rikollisuuden torjunnan ja yhteiskunnan tur-
15899:    Mitä tulee sitten yleiseen kysymykseen poliisin     vallisuuden ylläpidossa valtion ja kuntien tehtä-
15900: voimavaroista, niin toteaisin, että niitä on pyritty   väjakoon ei tarvita muutoksia eikä uusia kustan-
15901: parina viime vuonna lisäämään. Vuosina 1997 ja         nuksia aiheuttavia tehtäviä kunnille. Viran-
15902: 1998 rahoitustasoa on lisätty. Ilman lisäystä          omaisten roolit ja tehtävät ovat selkeät.
15903:                                           KK 1102/1998 vp                                          3
15904: 
15905:    Yksityisen turva-alan toiminnan sovittaminen        Korostaisin kuitenkin vielä poliisitoimintojen
15906: nykyistä paremmin yhteenjulkisen rikollisuuden      kehittämisen tärkeyttä. Kaikkien organisaatioi-
15907: torjuntatyön kanssa vaatii parempaa sääntelyä.      den, myös poliisitoimen, on parannettava toi-
15908: Parhaillaan sisäasiainministeriössä valmistellaan   mintaansa. Tällöin on tarpeen arvioida sellaisten
15909: alaan liittyvän lainsäädännön kokonaisuudistus-     tehtävien hoitoa, jotka eivät sisällä merkittävää
15910: ta. Tarkoitus on mm. uusia vartioimistoimintaa      julkisen vallan käyttöä.
15911: koskeva lainsäädäntö ja luoda turvallisuustuot-
15912: teiden virallinen hyväksymismenettely.
15913:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
15914: 
15915:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
15916: 4                                              KK 1102/1998 vp
15917: 
15918: 
15919: 
15920: 
15921:                                             Tili Riksdagens Talman
15922: 
15923:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-               När det sedan gäller den allmänna frågan om
15924: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             polisens resurser vill jag framhålla att man på de
15925: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           två senaste åren har strävat efter att utöka dem.
15926: man Janne Viitamies undertecknade spörsmål nr              Finansieringen har ökats under 1997 och 1998.
15927: 1102:                                                      Utan denna ökning skulle anslagsnivån inneva-
15928:                                                            rande år vara 90 milj. mk lägre än tidigare. Till
15929:            På vilket sätt ämnar Regeringen trygga          följd av den ökade finansieringen har polisens
15930:         alla medborgares likvärdiga rätt till sä-          faktiska personalvolym ökat en aning detta år.
15931:         kerhet och integritet om polisens resurser         Polismännens antal var som lägst år 1995. Situa-
15932:         inte ökas, och                                     tionen följs upp så som överenskommits vid för-
15933:            hur viktigt anser Regeringen det vara           handlingarna om 1999 års budget den 12-13
15934:         att detäven i fortsättningen är staten som         augusti 1998.
15935:         bär ansvaret för att medborgarnas säker-               Enligt min mening är det också synnerligen
15936:         het tryggas och att det inte ens delvis            djärvt att direkt sammankoppla polisens resurs-
15937:         överförs på kommunerna och enligt deras            utveckling med våldsutvecklingen. Om det fanns
15938:         prövning rentav vidare på privata före-            en direkt koppling mellan dessa, skulle företeel-
15939:         tag?                                               sen vara lätt att rätta till. Polisen behöver tillräck-
15940:                                                            liga resurser för sin verksamhet, men polisiära
15941:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              åtgärder påverkar endast delvis brottsutveck-
15942: anföra följande:                                           lingen och säkerheten i samhället. Det är en upp-
15943:                                                            gift för alla i samhället att förebygga brottslighet
15944:    Riksdagsman Viitamies låter i sitt spörsmål             och våld. Utgående från detta har ett förslag till
15945: förstå att vi tili följd av polisens bristfålliga resur-   ett nationellt program för förebyggande av
15946: ser skulle befinna oss i en situation där medbor-          brottslighet nyligen blivit klart och sänts för utlå-
15947: garnas grundläggande fri- och rättigheter är ho-           tande. Således bär förutom staten även kommu-
15948: tade.                                                      nerna, den övriga offentliga förvaltningen, af-
15949:    1 det skriftliga spörsmålet konstateras bl.a. att       fårslivet, medborgarorganisationerna och enskil-
15950: polisen på de flesta orter inte långre förmår rea-         da medborgare sitt ansvar för att förebygga
15951: gera tiliräckligt snabbt då den alarameras på              brottslighet. Ett exempel på detta är det program
15952: grund av våldsbrott. Enligt de uppgifter som               för att minska den ekonomiska brottsligheten
15953: inrikesministeriet fått har de genomsnittliga be-          och den ekonomiska gråzonen 1996-1998 som
15954: redskapstiderna för t.ex. brådskande alarmupp-             olika myndigheter genomfört som ett samarbete.
15955: drag på senare år försämrats något. Om man                 Programmet har gett goda resultat.
15956: jämför antalet utredda brott, definierade enligt               Samma perspektiv, dvs. intressegruppssamar-
15957: strafflagen, med antalet anmälda brott har de              bete och en mångsidig nätbildning, är det centra-
15958: först nämnda inte minskat, utan utredningsgra-             la i polisens nya verksamhetsform, nämligen när-
15959: den har på riksnivå t.o.m. förbättrats en aning.           polisverksamheten, genom vilken man uttryckli-
15960: Situationen varierar något regionalt och beroen-           gen strävar efter att förebygga brott och öka
15961: de på typen av brott. Vid en internationell jämfö-         tryggheten.
15962: relse är utredningsgraden i Finland på en tämli-               Det finns många olika aktörer inom den sam-
15963: gen hög nivå. De riksomfattande siffror som be-            hälleliga säkerhetssektorn. Polisen ansvarar för
15964: skriver utvecklingen anges i förk\i~Tingsdelen tili        sitt eget uppgiftsområde. Enligt 1 § polislagen
15965: budgetpropositionen för 1999. A ven om vissa               skall polisen upprätthålla allmän ordning och
15966: våldsföreteelser alldeles på de senaste åren har           säkerhet samt förebygga brott, reda ut brott och
15967: ökat klart i antal, bör situationen utvärderas isin        sörja för att brott blir föremål för åtalsprövning.
15968: helhet utan överdrivna hotbilder.                          Kommunerna har många olika uppgifter som
15969:                                             KK 1102/1998 vp                                             5
15970: 
15971: bidrar tili att påverka brottsligheten och säkerhe-    med det offentliga arbetet för att förebygga
15972: ten. Sådana är de socialpolitiska besluten samt        brottslighet. Vid inrikesministeriet bereds som
15973: besluten om markanvändning och planläggning.           bäst en totalrevidering a v lagstiftningen på områ-
15974: Privata bevakningsföretag erbjuder mångsidigt          det. A vsikten är bl.a. att revidera lagstiftningen
15975: beskydd av egendom och personer.                       om bevakningsverksamhet och att etablera ett
15976:    När det gäller förebyggande av brottslighet         officiellt förfarande när det gäller att godkänna
15977: och tryggande av samhället behövs det inte några       säkerhetsprodukter.
15978: ändringar i uppgiftsfördelningen mellan staten            Jag vill dock än en gång betona utvecklandet
15979: och kommunerna, och inte heller några sådana           av de polisiära åtgärderna. Alla organisationer,
15980: uppgifter för kommunerna som medför nya kost-          även polisväsendet, måste förbättra sin verksam-
15981: nader. Myndigheternas roll och uppgifter är tyd-       het. I anslutning tili detta är det nödvändigt att
15982: liga.                                                  utvärdera skötseln av sådana uppgifter som inte
15983:    Det fordras bättre reglering för att på ett bätt-   innebär att offentlig makt utövas i någon bety-
15984: re sätt än för närvarande sammanjämka den pri-         dande omfattning.
15985: vata verksamheten inom säkerhetsbranschen
15986:      Helsingforsden 28 oktober 1998
15987:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
15988:                                              KK 1103/1998 vp
15989: 
15990: Skriftligt spörsmål 1103
15991: 
15992: 
15993: 
15994: 
15995:                                     Håkan Malm /sv m.fl.: Om problem i anknytning tili Natura 2000
15996: 
15997: 
15998: 
15999:                                           Tili Riksdagens Talman
16000: 
16001:    Natura 2000 grundar sig delvis på habitatdi-            Ett annat aktuelit problem i anslutning tili
16002: rektivet i vars art. 2 pt. 3 sägs att "åtgärder som     Natura 2000 är de kartor som visar vilka områ-
16003: vidtas i enlighet med detta direktiv skali ta hän-      den som tagits med i statsrådets beslut och som
16004: syn tili ekonomiska, sociala och kulturelia behov       nu finns tili påseende i kommunerna. Skalan på
16005: och tili regionala och lokala särdrag". 1 svaret tili   dessa kartor är sådan att det är omöjligt att dra
16006: ett tidigare spörsmåljag stälit på grund av oklar-      exakta slutsatser om var gränsen går. Detta gälier
16007: heter i översättningen av ovan nämnda mening            i varje fali Västra Finlands miljöcentrals område.
16008: (415/1997) säger miljöminister Haavisto att ett av      Tili exempel i Vasatrakten hade tili och med
16009: syftena med remissrondan som då var aktueli var         numren på vissa fastigheter faliit bort. Liknande
16010: att undersöka de ekonomiska, sociala och kultu-         problem förekom redan tidigare under Natura-
16011: relia faktorerna samt att dessa faktorer inte en-       processen, t.ex. i Västra Nyland, vilket då upp-
16012: bart kommer fram vid en eventueli tilistånds-           märksammades av riksdagsman Henrik Lax i ett
16013: prövning.                                               spörsmål (320/1997).
16014:    Efter kommissionens godkännande skali Na-               Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
16015: tura 2000 genomföras. Nu instälier sig frågan hur       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16016: ekonomiska, sociala och kulturelia faktorer i det       ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
16017: skedet kommer att beaktas. Direktivets förplik-         följande spörsmål:
16018: telse finns alitjämt meni naturvårdslagen stadgas
16019: enbart att ekonomiska, sociala och kulturelia                     Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
16020: synpunkter samt regionala och 1okala särdrag                   ta för att ekonomiska, sociala och kultu-
16021: skali beaktas vid naturskyddsplanering, dvs.                   rella synpunkter skali beaktas vid genom-
16022: uppgörande av naturskyddsprogram, och land-                    förandet av Natura 2000, och
16023: skapsvård. Lagen ger ingen vägledning för hur                     på vilket sätt ämnar Regeringen råda
16024: dessa faktorer skali beaktas i genomförandeske-                bot på problemet med otydliga kartor
16025: det. Det finns inte helier normer elier bestämmel-             över statsrådets Natura 2000-beslut?
16026: ser på lägre nivå som skulle reglera detta.
16027: 
16028:      Helsingforsden 9 oktober 1998
16029: 
16030:                       Håkan Malm /sv                            Ola Rosendahl /sv
16031: 
16032: 
16033: 
16034: 
16035: 280043
16036: 2                                              KK 1103/1998 vp
16037: 
16038: Kirjallinen kysymys 1103                                                                        Suomennos
16039: 
16040: 
16041: 
16042: 
16043:                                       Håkan Malm /r ym.: Natura 2000 -hankkeeseen liittyvistä ongel-
16044:                                          mista
16045: 
16046: 
16047:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
16048: 
16049:     Natura 2000 perustuu osittain luontodirektii-            Toisena Natura 2000 -hankkeeseen liittyvänä
16050: viin, jonka 2 artiklan 3 kohdassa todetaan, että          ajankohtaisena ongelmana ovat kartat, joista il-
16051: "tämän direktiivin mukaisesti toteutetuilla toi-          menevät valtioneuvoston päätökseen otetut
16052: menpiteillä otetaan huomioon taloudelliset, so-           alueet ja jotka ovat nyt nähtävinä kunnissa. Näi-
16053: siaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä            den karttojen mittakaava on sellainen, että on
16054: alueelliset ja paikalliset erityispiirteet". Vastauk-     mahdotonta tehdä tarkkoja johtopäätöksiä siitä,
16055: sessaan aikaisemmin esittämääni kysymykseen               missä raja kulkee. Näin on ainakin Länsi-Suo-
16056: 415/1997 vp edellä mainitun virkkeen käännök-             men ympäristökeskuksen alueella. Esimerkiksi
16057: sen epäselvyyksistä ministeri Haavisto toteaa,            Vaasan seudulla ovat jopa eräiden kiinteistöjen
16058: että lausuntokierroksen, joka tuolloin oli ajan-          numerot jääneet pois. Vastaavia ongelmia esiin-
16059: kohtainen, eräänä tarkoituksena oli selvittää ky-         tyi jo aikaisemmin Natura-prosessin aikana
16060: symyksessä mainittuja taloudellisia, sosiaalisia ja       esim. Länsi-Uudellamaalla, mihin kansanedus-
16061: sivistyksellisiä tekijöitä ja että nämä tekijät eivät     taja Henrik Lax kiinnitti tuolloin huomiota kysy-
16062: siis tule esille pelkästään mahdollisessa lupahar-        myksessään 320/1997 vp.
16063: kinnassa.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16064:     Komission hyväksymisen jälkeen Natura                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16065: 2000 toteutetaan. Nyt herääkin kysymys, miten             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16066: taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaati-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16067: mukset tullaan tuossa vaiheessa ottamaan huo-
16068: mioon. Direktiivin velvoite on yhä olemassa,                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16069: mutta luonnonsuojelulaissa säädetään ainoas-                     ryhtyä, jotta taloudelliset, sosiaaliset ja
16070: taan, että taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselli-          sivistykselliset näkökohdat otettaisiin
16071: set näkökohdat sekä alueelliset ja paikalliset eri-              huomioon Natura 2000 -hanketta toteu-
16072: tyispiirteet on otettava huomioon luonnonsuoje-                  tettaessa, ja
16073: lusuunnittelussa, siis luonnonsuojeluohjelmien                      miten Hallitus aikoo puuttua ongel-
16074: laatimisessa, ja maisemansuojelussa. Laissa ei                   maan, joka koskee valtioneuvoston Na-
16075: anneta minkäänlaista opastusta siitä, miten                      tura 2000 -päätökseen liittyviä epäselviä
16076: nämä seikat olisi otettava huomioon toteutta-                    karttoja?
16077: misvaiheessa. Myöskään alemmantasoisia tätä
16078: sääteleviä normeja tai säännöksiä ei ole.
16079: 
16080:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
16081: 
16082:                       Håkan Malm /r                                Ola Rosendahl /r
16083:                                              KK 1103/1998 vp                                                3
16084: 
16085: 
16086: 
16087: 
16088:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16089: 
16090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          luessa siitä, kun Euroopan yhteisö on tehnyt pää-
16091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           töksen verkostosta. Monissa tapauksissa jo voi-
16092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         massa oleva lainsäädäntö riittää turvaamaan
16093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan              Natura 2000 -verkoston suojelutavoitteet, kuten
16094: Malmin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           esimerkiksi erämaalaki erämaa-alueilla ja maa-
16095: sen n:o 1103:                                           aineslaki harjujensuojelualueilla. Näillä alueilla
16096:                                                         ei tarvita erillisiä toteutusmenettelyjä.
16097:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Sellaisten alueiden osalta, joiden suojeluta-
16098:         ryhtyä, jotta taloudelliset, sosiaaliset ja     voitteet voidaan turvata ainoastaan perustamal-
16099:         sivistykselliset näkökohdat otettaisiin         la alue luonnonsuojelualueeksi, voidaan alueen
16100:         huomioon Natura 2000 -hanketta toteu-           erityispiirteitä, kuten paikallisten asukkaiden
16101:         tettaessa, ja                                   tarpeita, ottaa huomioon alueen rauhoitusmää-
16102:            miten Hallitus aikoo puuttua ongel-          räyksiä laadittaessa, mikäli ne voidaan suojeluta-
16103:         maan, joka koskee valtioneuvoston Na-           voitteita vaarantamatta sovittaa yhteen. Esimer-
16104:         tura 2000 -päätökseen liittyviä epäselviä       kiksi nykyisen käytännön mukaisesti kansallis-
16105:         karttoja?                                       puistoissa Etelä-Suomessa ei sallita metsästystä,
16106:                                                         mutta se kuitenkin on sallittua pääsääntöisesti
16107:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitsevissa kansallis-
16108: vasti seuraavaa:                                        puistoissa paikallisille asukkaiiie, koska metsäs-
16109:                                                         tyksellä on niillä alueilla suurempi merkitys pai-
16110:     Kuten edustaja Malmin kirjalliseen kysymyk-         kallisille asukkaille. Luomnonsuojelulakiin sisäl-
16111: seen 415/1997 vp on jo aiemmin vastattu, perus-         lytetyillä luonnonsuojelualueiden rauhoitusmää-
16112: tuu valtioneuvoston päätös Euroopan yhteisön            räyksillä on myös turvattu muun muassa oikeu-
16113: Natura 2000 -verkostoon ehdotettavista alueista         det perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen ku-
16114: luonnontieteellisiin seikkoihin, kuten luonto- ja       ten poronhoitoon luonnonsuojelualueilla. Luon-
16115: lintudirektiivit edellyttävät. Lausuntokierroksen       nonsuojelulain mukaan kansallispuistoille tulee
16116: ja nähtävillä olon yhteydessä saadun palautteen         laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, ja sellainen
16117: sekä muun aineiston perusteella laadittiin ympä-        voidaan tarvittaessa laatia myös muulle luon-
16118: ristöministeriön Natura 2000 -ehdotuksesta ym-          nonsuojelualueelle. Luonnonsuojelualueiksi pe-
16119: päristövaikutusten arviointi, jossa arvioitiin          rustettavat alueet ovat pääsääntöisesti Metsähal-
16120: muun muassa ehdotuksen taloudellista ja sosiaa-         lituksen hallinnassa ja niiden hoito- ja käyttö-
16121: lista merkitystä ja vaikutuksia.                        suunnitelmat laaditaan osallistavassa suunnitte-
16122:     Taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset eri-     lussa, johon kaikki asianosaiset eli muun muassa
16123: tyispiirteet otetaan huomioon Natura 2000 -ver-         kunnan jäsenet, alueen maankäyttäjät ja ma tkai-
16124: kostoon liittyvän suojelun toteuttamisessa ennen        lutoimen harjoittajat kutsutaan osallistumaaoja
16125: kaikkea luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:n mukai-          tuomaan esille omat näkökohtansa alueen suoje-
16126: sen menettelyn yhteydessä. Lupa voidaan myön-           lun toteuttamisesta. Tämä varmistaa, että suoje-
16127: tää hankkeelle, joka on ristiriidassa suojeluta-        lussa otetaan huomioon kaikki paikalliset näkö-
16128: voitteiden kanssa, mikäli valtioneuvosto katsoo,        kohdat, niin taloudelliset kuin sosiaaliset ja kult-
16129: että kyseessä oleva hanke on erittäin tärkeän           tuurisetkin. Lisäksi Metsähallitus on osallistanut
16130: yleisen edun kannalta pakottavasta syystä toteu-        paikalliset tahot mukaan Pohjois-Suomen van-
16131:  tettava. Tässä arvioinnissa huomioon voidaan           hojen metsien suojelun suunnitteluun. Alueilla,
16132:  ottaa muun muassa taloudelliset, sosiaaliset ja        joilla on erityistä merkitystä taijoilla on mahdol-
16133:  kulttuuriset tekijät sekä alueelliset ja paikalliset   lisesti erilaisia ristiriitaisiakin käyttöpaineita, on
16134: erityispiirteet.                                        paikkakunniiia järjestetty yleisötilaisuuksia.
16135:     Luonnonsuojelulaki edellyttää, että verkos-             Alueen toteutuskeinosta riippumatta voidaan
16136:  toon sisällytetyillä alueilla toteutetaan suojelu-     Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille tar-
16137:  tavoitteita vastaava suojelu kuuden vuoden ku-         vittaessa laatia hoito- ja käyttösuunnitelmia,
16138: 4                                         KK 1103/1998 vp
16139: 
16140: joissa sovitetaan yhteen alueen eri käyttömuodot     huomattava, että valtioneuvoston päätökseen
16141: ja alueen suojelutoimet Erityisen tärkeää hoito-     liittyvissä kartoissa ei ole aivan kaikkien kuntien
16142: ja käyttösuunnitelman laatiminen on laajoille        osalta ollut kiinteistöraja-aineistoa käytettävis-
16143: alueille, joilla on toisaalta yksityisomistuksessa   sä. Tämä johtuu siitä, että maanmittaushallitus
16144: olevia alueita ja toisaalta erilaisia käyttömuoto-   on vasta siirtymässä numeeriseen kiinteistöraja-
16145: ja, kuten muun muassa maataloutta.                   aineistoon, eikä kaikkien kuntien osalta aineis-
16146:     Kysymyksessä tiedusteltiin myös valtioneu-       toa ole vielä tuotettu. Pahimmat puutteet ovat
16147: voston tekemään päätökseen Euroopan yhteisön         Länsi-Suomessa sekä Lounais-Suomen pohjois-
16148: Natura 2000 -verkostoon ehdotettavista alueista      osassa. Maanmittaushallituksen on määrä saada
16149: liittyvien karttojen tarkkuudesta ja sisältämistä    numeerinen kiinteistöraja-aineisto valmiiksi
16150: tiedoista. Alueiden koosta riippuen karttojen        koko maan osalta vuonna 1999. Tästäjohtuen on
16151: mittakaava vaihtelee 1:20 000-1:130 000. Erit-       valtioneuvoston päätöksen tiedoksiannossa käy-
16152: täin suurilla alueilla kuten erämaalain mukaisilla   tetty varsinaisen Natura 2000 -verkostoon ehdo-
16153: erämaa-alueilla Lapissa mittakaava on ollutjopa      tetun alueen kartan ohessa kiinteistörajat sisältä-
16154: mainittu 1:130 000. Erämaa-alueiden kartoissa        viä karttoja niiden kuntien osalta, joissa
16155: on kuitenkin näkynyt kiinteistörajat,ja pääasias-    kiinteistöraja-aineistoa ei ole numeerisessa muo-
16156: sa yksityismaat on rajattu pois erämaa-alueista.     dossa. Näin ollen kansalaisilla on ollut käytettä-
16157: Lisäksi suurimittakaavaisia karttoja on ollut saa-   vissään kartat, joista on voitu havaita Natura
16158: ristoalueilla kuten Merenkurkun saaristossa,         2000 -alueiden rajat suhteessa kiinteistörajoihin,
16159: Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Närpiön saaris-           vaikka kiinteistörajoja ei ole numeerisena vielä
16160: toissa, joiden mittakaava on vaihdellut              olemassa.
16161: 1:40 000-1:50 000. Suurimmat alueet, kuten               Yhden kunnan osalta tästä apukartasta ovat
16162: Merenkurkun saaristo ja Saaristomeri on tulos-       puuttuneet kiinteistötunnukset. Tämä virhe ha-
16163: tettu osa-alueittain suurimittakaavaisena, Me-       vaittiin aineistossa tiistaina 22.9 .1998, kun val-
16164: renkurkku 1:20 000 ja Saaristomeri 1:20 000-         tioneuvoston päätös oli asetettu kuntaan nähtä-
16165: 1:50 000. Myös lukuisien muiden alueiden kartat      ville perjantaina 18.9.1998. Virhe korjattiin välit-
16166: on tulostettu sekä pienimittakaavaisena yleis-       tömästija seuraavana päivänä on kyseisessä kun-
16167: karttana että suurimittakaavaisina osakarttoina.     nassa ollut nähtävillä kartta, jossa kiinteistötun-
16168: Kartoista siten on mittakaavasta huolimatta voi-     nukset ovat olleet nähtävinä.
16169: nut saada selvää kiinteistörajoista. On kuitenkin
16170: 
16171:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
16172: 
16173:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
16174:                                              KK 1103/1998 vp                                             5
16175: 
16176: 
16177: 
16178: 
16179:                                           Tili Riksdagens Talman
16180: 
16181:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          pelvis ödemarkslagen gör i ödemarksområden
16182: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-        och marktäktslagen i åsskyddsområden. 1 såda-
16183: de medlem av statsrådet översänt följande av            na områden behövs inga separata förfaranden
16184: riksdagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade              för att förverkliga nätverket.
16185: spörsmål nr 1103:                                           1 fråga om sådana områden där målen för
16186:                                                         skyddet enbart kan säkras genom att de görs tili
16187:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          naturskyddsområden kan särdragen i ifrågava-
16188:        ta för att ekonomiska, sociala och kultu-        rande område, såsom lokalbefolkningens behov,
16189:        rella synpunkter skall beaktas vid genom-        beaktas då bestämmelserna om fredning av om-
16190:        förandet av Natura 2000, och                     rådet utarbetas. Enligt nuvarande praxis är t.ex.
16191:           på vilket sätt ämnar Regeringen råda          jakt inte tillåten i nationalparkerna i södra Fin-
16192:        bot på problemet med otydliga kartor             land, medan Iokalbefolkningen i Östra och norra
16193:        över statsrådets Natura 2000-beslut?             Finland i regel kan jaga i nationalparkerna, efter-
16194:                                                         somjakten i dessa områden har stor betydelse för
16195:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           dem. De fridlysningsbestämmelser för natur-
16196: anföra följande:                                        skyddsområden som ingår i naturvårdslagen sä-
16197:                                                         kerställer dessutom bl.a. rätten att bedriva tradi-
16198:    1 enlighet med hur riksdagsman Malms spörs-          tionella näringar, såsom renskötsel, i natur-
16199: mål415/1997 rd redan besvarades bygger statsrå-         skyddsområdena. De arealer som inrättas som
16200: dets beslut om de områden som föreslogs för             naturskyddsområden är i regel i Forststyrelsens
16201: Europeiska gemenskapens nätverk Natura 2000             besittning, och deras dispositions- och vårdpla-
16202: på naturvetenskapliga faktorer, så som habitat-         ner läggs upp i form av samplanering, i viiken alla
16203: direktivet och fågeldirektivet f6rutsätter. På ba-      berörda, såsom medlemmarna i kommunen, de
16204: sis av den återföring som kom in under remiss-          som använder marken i området och de som
16205: ronden och påseendet och av annat materia! ut-          arbetar inom turismen inbjuds att vara med för
16206: arbetades en bedömning av miljökonsekvenser-            att föra fram sina egna åsikter om hur skyddet av
16207: na av miljöministeriets förslag tili Natura 2000,       området kan förverkligas. Detta garanterar att
16208: där bl.a. dess ekonomiska och sociala betydelse         skyddet genomförs med beaktande av alla lokala
16209: och verkningar togs upp.                                synpunkter, såväl ekonomiska som sociala och
16210:    Då skyddet i anslutning tili nätverket Natura        kulturella. Dessutom har Forststyrelsen engage-
16211: 2000 förverkligas beaktas de ekonomiska, socia-         rat lokala intressenter i planeringen av skyddet av
16212: la och kulturella särdragen framför allt i sam-         gammelskogarna i norra Finland. 1 områden som
16213: band med förfarandet enligt 65 och 66 § natur-          har särskild betydelse eller där det eventuellt
16214: vårdslagen. Tillstånd kan beviljas tili projekt som     finns motstridiga tryck på användningen har of-
16215: strider mot målen för skyddet, under förutsätt-         fentliga diskussioner ordnats för allmänheten.
16216: ning att statsrådet anser att ifrågavarande pro-            Oavsett den administrativa behandlingen av
16217: jekt måste förverkligas på grund av tvingande           områdena inom nätverket Natura 2000 kan dis-
16218: skäl som har att göra med ett ytterst viktigt all-      positions- och vårdplaner vid behov göras upp
16219: mänt intresse. Vid denna bedömning kan bl.a.            för dem för att sammanjämka olika slag av an-
16220: ekonomiska, sociala och kulturella faktorer samt        vändning med skyddet. Det är särskilt viktigt att
16221: regionala och lokala särdrag tas i beaktande.           dispositions- och vårdplaner görs upp f6r vid-
16222:     Naturvårdslagen förutsätter att de områden          sträckta områden som å ena sidan innefattar
16223: som införlivats i nätverket inom sex år efter att       privat ägda delar och där det å andra sidan finns
16224:  Europeiska gemenskapen har fattat beslut om            olika markanvändningsformer såsom t.ex. jord-
16225: nätverket åtnjuter ett skydd som motsvarar mål-         bruk.
16226: sättningen. 1 många fall är den existerande lag-            Spörsmålet tar också upp frågan om precisio-
16227: stiftningen tiliräcklig för att säkerställa målen för   nen a v och uppgifterna i kartorna över områdena
16228: skyddet av nätverket Natura 2000, så som exem-          i statsrådets beslut om Finlands förslag tili Euro-
16229: 6                                           KK 1103/1998 vp
16230: 
16231: peiska gemenskapens nätverk Natura 2000. Be-           ännu i alla kommuner. De värsta bristerna i detta
16232: roende på områdenas storlek varierar kartornas         hänseende gäller västra Finland och norra delen
16233: skalor mellan 1:20 000 och 1:130 000. 1 mycket         av sydvästra Finland. Lantmäteristyrelsen strä-
16234: vidsträckta områden, i stil med de i ödemarksla-       var efter att få det numeriska underlaget för fas-
16235: gen avsedda ödemarksområdena i Lappland, har           tighetsgränserna klart för hela landet år 1999. Av
16236: skalan faktiskt varit 1:130 000. Andra kartor i        denna anledning har man i informationen kring
16237: stor skala gäller skärgårdsområden såsom               statsrådets beslut utöver den egentliga kartan
16238: K varkenskärgården eller skärgårdarna i Lars-          över de föreslagna Natura 2000-områdena också
16239: mo, Nykarleby och Närpes, och skalan varierar          använt kartor som visar fastighetsgränserna i de
16240: där mellan 1:40 000 och 1:50 000. De största om-       kommuner där underlaget för fastighetsgränser-
16241: rådena, såsom K varkenskärgården och Skär-             na inte föreligger i numerisk form. Detta gör att
16242: gårdshavet, har resultatkörts i delar i stor skala,    medborgarna har haft tillgång till kartor där man
16243: Kvarken i skalan 1:20 000 och Skärgårdshavet i         kunnat se gränserna för Natura 2000-områdena i
16244: skalorna 1:20 000-1:50 000. Också många an-            relation till fastighetsgränserna, även om nume-
16245: dra områden har resultatkörts både som general-        riska uppgifter om fastighetsgränserna ännu inte
16246: kartor i liten skala och som delkartor i stor skala.   finns.
16247: Detta gör att man oavsett skalan har kunnat se            1 en kommun har denna hjälpkarta saknat
16248: gränserna mellan fastigheterna. Men det är skäl        fastighetsbeteckningar. Detta fel upptäcktes tis-
16249: att lägga märke till att de kartor som fogats till     dagen den 22 september, då statsrådets beslut
16250: statsrådets beslut inte för alla kommuner omfat-       fredagen den 18 september hade anslagits i kom-
16251: tat material som visar fastighetsgränserna. Detta      munen för påseende. Felet rättades omedelbart,
16252: beror på att lantmäteristyrelsen först nu håller på    och följande dag fanns i kommunen till påseende
16253: att gå över till numeriskt material för fastighets-    en karta där fastighetsbeteckningarna kom fram.
16254: gränserna, och detta underlag föreligger inte
16255: 
16256:      Helsingforsden 9 november 1998
16257: 
16258:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
16259:                                            KK 1104/1998 vp
16260: 
16261: Kirjallinen kysymys 1104
16262: 
16263: 
16264: 
16265: 
16266:                                    Arto Lapiolahti /sd: Työaikalainsäädännön uudistamisen vaikutuk-
16267:                                        sista käytännön työelämään
16268: 
16269: 
16270:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16271: 
16272:     Työaikalainsäädännön uudistaminen merkit-            Siitä, miten laajasti tämä vaikuttaa työsuoje-
16273: si useiden erillisten työaikaa koskevien lakien       luviranomaisten työhön ja miten uutta työaika-
16274: yhdistämistä sekä lisäsi huomattavasti mahdolli-      lakia sovelletaan käytännössä yrityksissä, ei ole
16275: suuksia sopia paikallisesti erilaisista työaikajär-   tarkempaa tutkittua tietoa. Työministeriön työ-
16276: jestelyistä. Uudistuksen yhteydessä järjestäyty-      olobarometristä sekä eri ammattiliittojen teke-
16277: mättömille työnantajille annettiin mahdollisuus       mistä työmarkkinatutkimuksista käy kuitenkin
16278: yleissitovan työehtosopimuksen puitteissa tehdä       ilmi, että palkatonta ylityötä tehdään edelleen
16279: työaikaa koskevia järjestelyjä henkilöstön kans-      runsaasti. Samanaikaisesti keskusteluun on
16280: sa. Työaikalainsäädännön soveltamisalaan ei           noussut työelämän piiristä se tosiasia, että kiire ja
16281: puututtu, vaikka soveltamisalaa koskeva sana-         stressi työpaikoilla ei laman taittumisesta huoli-
16282:  muoto eri lakien yhdistyessä yhdeksi työaika-        matta ole vähentynyt. Työssä jaksaminen on
16283:  laiksi muuttui.                                      noussut keskusteluun ja siihen on alettu kiinnit-
16284:     Työaikalakiin sisältyy määräyksiä siitä, kuin-    tää yhä enemmän huomiota. Yksin tämä vapaa-
16285:  ka menetellään silloin, kun työnantajan edustaja     ehtoinen asioihin puuttuminen ei kuitenkaan rii-
16286:  tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo lain tai     tä, vaan tarvitaan takeet siitä, että työsuojeluhal-
16287:  sen nojalla annettuja muita kuin maksuvelvolli-      linnon mahdollisuudet puuttua vähintään tär-
16288:  suutta, sopimista, oikeustoimen muotoa, työ-         keimpiin työaikalainsäädännön rikkomuksiin
16289:  aikakirjanpitoa tai nähtävänä pitoa koskevia         turvataan. Lisäksi on syytä selvittää, mitä vaiku-
16290:  säännöksiä tai määräyksiä. Rikoslain 47 luvussa      tuksia työaikalainsäädännön uudistuksella on
16291:  on puolestaan säännökset siitä, kuinka vastuu        ollut työsuojeluviranomaisten toimintaedelly-
16292:  jakautuu työnantajan ja tämän edustajan kesken       tyksiin käytännön tasolla.
16293:  sekä muun muassa rikosoikeudellisesta vastuus-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16294:  ta työaikakirjanpidon laiminlyönnistä tai väärin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16295:  käytöksestä.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16296:      Oikeuskäytännössä on usein päädytty arvioi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16297:  maan työaikalain vastaisia ilmi tulleita järjeste-
16298:  lyjä yksilöä koskevina rikoksina silloinkin, kun                Onko työaikalainsäädännön uudista-
16299:  niillä on todellisuudessa ollut merkitystä työolo-           misen vaikutuksia käytännön työelä-
16300:  jen työsuojelullista tasoa yleisesti koskettavana            mään tutkittu, ja
16301:   asiana. Käytäntö on johtanut siihen, että työ-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16302:   suojeluviranomaisten toiminta on vaikeutunut                ryhtyä työaikalain valvonnan tehostami-
16303:  jälkivalvonnan osalta.                                       seksi?
16304: 
16305:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
16306: 
16307:                                           Arto Lapiolahti /sd
16308: 
16309: 
16310: 
16311: 
16312:  280043
16313: 2                                           KK 1104/1998 vp
16314: 
16315: 
16316: 
16317: 
16318:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16319: 
16320:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rusteella ei ole havaittavissa merkkejä siitä, että
16321: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työaikalain ulkopuolelle jäävien ylempien toimi-
16322: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        henkilöiden piiri olisi laajentunut.
16323: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto La-             Työsuojelupiirien työpaikoilla suorittaman
16324: piolahden näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         perusvalvonnan osana valvotaan työaikasään-
16325: n:o 1104:                                              nösten noudattamista. Tällöin yleensä tarkaste-
16326:                                                        taan, onko työpaikalla laadittu työvuorolista,
16327:           Onko työaikalainsäädännön uudista-           jossa mainitaan työajan alkamis- ja päättymis-
16328:        misen vaikutuksia käytännön työelä-             aika sekä ruokailu- ja lepoajat; onko keskimää-
16329:        mään tutkittu, ja                               räistä työaikaa noudatettaessa tehty viikoittai-
16330:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nen etukäteissuunnitelma työajan tasoittumises-
16331:        ryhtyä työaikalain valvonnan tehostami-         ta keskimäärään; onko työaikakirjanpito pidetty
16332:        seksi?                                          ja onko ylitöitä teetetty yli lain sailiman vuotui-
16333:                                                        sen enimmäismäärän. Tarvittaessa tehdään pe-
16334:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rusteellisempi työaikakirjanpidon tarkastus ja
16335: vasti seuraavaa:                                       selvitetään työpaikalla mahdollisesti tehdyt työ-
16336:                                                        aikasopimukset sekä tarkastetaan ylityöt myös
16337:     Erillistä kattavaa selvitystä työaikalain uudis-   jaksoittain.
16338: tamisen vaikutuksista käytännön työelämään ei             Lisäksi työpaikkaan kohdistuvia tarkastuksia
16339: ole tehty. Parhaillaan on selvityksen alaisena lain    tehdään asiakkaiden aloitteesta yleensä työnteki-
16340: muutoksen vaikutus ylempiin toimihenkilöihin.          jöiden tekemien pyyntöjen tai ilmoitusten joh-
16341: Ylempiä toimihenkilöitä koskevaa lain sana-            dosta. Tältäkin pohjalta tehdyt tarkastukset
16342: muotoa muutettiin teknisistä syistä tarkoit-           kohdistuvat yleensä laajempaan työntekijäjouk-
16343: tamatta laajentaa lain soveltamisalan ulkopuo-         koon kuin vain ilmoituksen tehneeseen.
16344: lelle jäävien ylempien toimihenkilöiden määrää.           Sen lisäksi, että työaikatarkastukset ovat osa
16345: Uuden soveltamisalaa koskevan kirjauksen               tavanomaisia tarkastuksia, tekevät työsuojelu-
16346: mahdollisesti aiheuttamien tulkintaepäilyjen           piirit tietyille ongelmallisiksi havaitsemilleen tai
16347: hälventämiseksi työministeriö asetti kolmikan-         muuten erikseen valitsemilleen aloille tai töihin
16348: taisen työryhmän seuraamaan hallituksen tar-           erityisesti suunnattuja työaikatarkastuksia. So-
16349: koituksen toteutumista tässä suhteessa. Työryh-        siaali- ja terveysministeriön ja työsuojelupiirien
16350: män työn määräaika päättyy tämän vuoden lo-            välisissä parhaillaan käytävissä tulosneuvotte-
16351: pussa.                                                 luissa tullaan sopimaan myös kohdennetuista
16352:     Työsuojelupiirien valvontakokemusten pe-           työaika tarkastuksista.
16353:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
16354:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16355:                                            KK 1104/1998 vp                                             3
16356: 
16357: 
16358: 
16359: 
16360:                                         Tili Riksdagens Talman
16361: 
16362:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ning som inte omfattas av arbetstidslagen skulle
16363: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        ha ökat.
16364: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         lakttagandet av arbetstidsbestämmelserna in-
16365: man Arto Lapiolahti undertecknade spörsmål nr         går i den grundläggande övervakning som arbe-
16366: 1104:                                                 tarskyddsdistrikten utövar på arbetsplatserna. 1
16367:                                                       anslutning tili denna övervakning kontrolleras i
16368:           Har det gjorts några undersökningar         allmänhet om det på arbetsplatsen uppgjorts en
16369:        om vilka verkningar revideringen av ar-        arbetsskiftsförteckning av viiken det framgår när
16370:        betstids1agstiftningen har på det praktis-     arbetstiden börjar och slutar samt tidpunkterna
16371:        ka arbetslivet, och                            för mat- och vilotider, om det vid iakttagande av
16372:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       genomsnittlig veckoarbetstid på förhand för en
16373:        för att effektivera tillsynen över efterlev-   vecka i sänder uppgjorts ett schema för utjäm-
16374:        naden av arbetstidslagen?                      nandet av arbetstiden tili genomsnittet, om ar-
16375:                                                       betstiden har bokförts och om övertidsarbetet
16376:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         överskrider den årliga enligt lagen tillåtna maxi-
16377: anföra följande:                                      mitiden. Vid behov verkställs en noggrannare
16378:                                                       kontroll av arbetstidsbokföringen och en utred-
16379:    Det har inte utförts någon separat heltäckande     ning av eventuella arbetstidsavtal som ingåtts på
16380: undersökning om vilka verkningar revideringen         arbetsplatsen samt en granskning av övertidsar-
16381: av arbetstidslagen har på det praktiska arbets1i-     betet också periodvis.
16382: vet. För närvarande utreds vilka verkningar re-          Dessutom utförs kontroller på arbetsp1atser-
16383: formen har för arbetstagare i högre ställning. 1      na på initiativ från k1ienter, i allmänhet med
16384: fråga om arbetstagare i högre ställning ändrades      an1edning av en begäran eller anmä1an från ar-
16385: 1agens ordalydelse av tekniska skä1 utan att av-      betstagarna. Också dessa kontroller gäller i all-
16386: sikten var att öka antalet sådana arbetstagare i      mänhet en större arbetstagargrupp än b1ott den
16387: högre ställning som faller utanför lagens tillämp-    som gjort anmälan.
16388: ningsområde. För att skingra eventuella misstan-          Förutom att arbetstidskontoller ingår i de sed-
16389: kar beträffande tolkningen som den nya skriv-         van1iga kontrollerna, utför arbetarskyddsdi-
16390: ningen i fråga om tolkningsområdet eventuellt         strikten arbetstidskontroller i branscher som de
16391: kan ge upphov tili, tillsatte arbetsministeriet en    konstaterat vara särski1t problematiska eller an-
16392: trepartsarbetsgrupp med uppgift att göra en upp-      dra utva1da branscher eller arbeten. 1 de resultat-
16393: följning av hur regeringens avsikt i detta hänseen-   överläggningar som för närvarande pågår mellan
16394: de nås. Arbetsgruppens tidsfrist går ut vid ut-       socia1- och hälsovårdsministeriet och arbetar-
16395: gången av 1998.                                       skyddsdistrikten kommer man också att komma
16396:    Pä basis av erfarenheterna av arbetarskydds-       överens om särski1da riktade arbetstidskontrol-
16397: distriktens övervakning kan man inte konstatera       ler.
16398: teeken på att antalet arbetstagare i högre ställ-
16399: 
16400:      Helsingforsden 29 oktober 1998
16401: 
16402:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
16403: 1
16404: 1
16405:  1
16406:  1
16407:   1
16408:   1
16409:    1
16410:    1
16411:     1
16412:     1
16413:      1
16414:      1
16415:       1
16416:       1
16417:        1
16418:        1
16419:         1
16420:         1
16421:          1
16422:          1
16423:           1
16424:           1
16425:            1
16426:                                             KK 1105/1998 vp
16427: 
16428: Kirjallinen kysymys l1 05
16429: 
16430: 
16431:                                     Arto Lapiolahti /sd: Työrikoksia koskevan lainsäädännön vaikutus-
16432:                                         ten seuraamisesta
16433: 
16434:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16435:     Rikoslain työrikoksia koskevaa säännöstöä             Tehtyjen uudistusten tarkoituksena ei ole ollut
16436: uudistettiin vuonna 1995 säätämällä rikoslain          se, että oikeudellista säädäntövaltaa siirrettäisiin
16437: 47luku. Tässä yhteydessä nostettiin muun muas-         oikeusistuimille tai syyttäjälaitokselle. Tarkkaa
16438: sa rangaistusmaksimia eräistä työrikoksista kuu-       tietoa uudistusten vaikutuksista ei kuitenkin ole,
16439: desta kuukaudesta yhteen vuoteen. Toisaalta ha-        koska seurantaa ei ole järjestetty. Ongelmana on
16440: jallaan eri laeissa olleita rangaistussäännöksiä       edelleen se, että esitutkinnan yhteydessä havaitut
16441: poistettiin. Hallituksen esityksessä perusteltiin      rikokset, jotka on annettu syyttäjälle syytehar-
16442: uudistusta sillä, että työrikosten kohdalla on siir-   kintaan, jäävät usein syyttämättä, vaikka syyksi
16443: rytty yhä enemmän jälkikäteisestä rankaisemi-          luettavuutta voidaan havaita selvästi olevan
16444: sesta etukäteiseen valvontaan. Työelämän kehi-         myös syyttämättäjättämispäätöksen perusteella.
16445: tyksen nähtiin johtaneen siihen, että rangaistus-      Tähän saattaa olla asiallisia syitä, mutta varsi-
16446: ten käytöllä oli aiempaan verrattuna vähäisempi        naista seurantaa siitä, miten tilanne on kehitty-
16447: merkitys.                                              nyt verrattuna aiempaan käytäntöön, ei ole.
16448:     Hallituksen esityksessä todetaan rangaistuk-       Syyttäjälaitoksen resurssipula yhdistettynä syyt-
16449: sia tarvittavan edellä esitetyn mukaan sellaisia       täjälaitoksen laajempaan uudistamiseen ja esi-
16450: erityisen vakavasti työntekijöiden asemaa louk-        merkiksi rikosprosessin uudistukseen on voinut
16451:  kaavia tekoja ja laiminlyöntejä varten, joiden        johtaa esimerkiksi työrikosten osalta tilantee-
16452:  varalta ei ole käytettävissä riittävän tehokkaita     seen, mitä ei lainsäädännön uudistamisella ole
16453:  tai toimivia muunlaisia seuraamuksia. Rangais-        tavoiteltu, mutta johon on jouduttu eri aikoina
16454:  tuksilla voidaan myös ilmaista erityinen yhteis-      tehtyjen uudistusten yhteisvaikutuksenjohdosta.
16455:  kunnan moite oikeudenloukkauksen johdosta.            Alkuperäisen tavoitteen oltua se, että tärkeim-
16456:  Työrikosten moitittavuutta osoitettiin ottamalla      mät työrikokset tulevat asianmukaisesti käsitel-
16457:  tärkeimmät, vankeuden uhan sisältävät työelä-         tyä ja syytettyä, ollaan nyt tilanteessa, missä on
16458:  mää koskevat kriminalisoinnit rikoslakiin oma-        esitettävä epäily siitä, että osa näistä rikoksista ei
16459:  na työrikoslukunaan. Lukuun tuli myös kaksi           etene tuomioistuimeen sillä tavalla kuin työri-
16460:  säännöstä, joiden rikkomisesta voidaan tuomita        koksia koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa
16461:  vain sakkoon.                                         aikanaan tarkoitettiin.
16462:     Tavoitteena oli selkeästi se, että työelämän           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16463:  ongelmat suurimmilta osin pyritään ratkaise-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16464:  maan vaihtoehtoisten neuvottelu- ja yhteistoi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16465:  mintajärjestelmien kautta ja tärkeimmissä ta-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16466:  pauksissa turvauduttaisiin rikoslain säännöksiin.
16467:      Myöhemmin sekä poliisin toimintavaltuuksia                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16468:  sekä syyttäjän asemaa on vahvistettu työrikosten              ryhtyä sen selvittämiseksi, ovatko vaka-
16469:  tutkinnan osalta. Rikosprosessi on uudistettu ja              vasti työntekijöiden asemaa loukkaavat
16470:  syyttäjän roolia vahvistettu. Näiden sinällään oi-            teot ja laiminlyönnit johtaneet sellaisiin
16471:  keansuuntaisten uudistusten yhteisvaikutusta ei               seuraamuksiin, joita rikoslakia uudistet-
16472:   kuitenkaan ole juuri pohdittu eikä seurattu siinä            taessa tarkoitettiin, ja
16473:   mielessä, tulevatko työrikoksia koskevan rikos-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16474:  lain 47 luvun säännökset sovellettaviksi siten,               ryhtyä syyttäjälaitoksen työrikoksia kos-
16475:   kuin alun perin oli ajatuksena, vai ovatko uudis-            kevan toiminnan tehostamiseksi?
16476:   tukset johtaneet siihen, että myös näistä teoista
16477:   syytetään yhä harvemmin.
16478: 
16479:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
16480: 
16481:                                            Arto Lapiolahti /sd
16482:  280043
16483: 2                                         KK 1105/1998 vp
16484: 
16485: 
16486: 
16487:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16488: 
16489:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kun rikoslakiin otettiin säännös työturvalli-
16490: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suusrikoksesta, säännöksen kattamien tekojen
16491: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      enimmäisrangaistus nousi kuudesta kuukaudes-
16492: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto La-        ta vuoteen vankeutta. Muutos näyttäisi vaikutta-
16493: piolahden näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       neen rangaistustasoon, mutta sillä on ollut myös
16494: n:o 1105:                                            sivuvaikutuksia. Rikoslain työturvallisuusrikok-
16495:                                                      sesta (47luvun 1 §)ei sen enimmäisrangaistuksen
16496:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vuoksi voida määrätä rangaistusta rangaistus-
16497:        ryhtyä sen selvittämiseksi, ovatko vaka-      määräyksellä, toisin kuin työturvallisuuslain rik-
16498:        vasti työntekijöiden asemaa lookkaavat        komisesta aiemman lain mukaan. Tämän on
16499:        teot ja laiminlyönnit johtaneet sellaisiin    sosiaali- ja terveysministeriössä arvioitu johta-
16500:        seuraamuksiin, joita rikoslakia uudistet-     neen syyttämättäjättämispäätöksiin useammin
16501:        taessa tarkoitettiin, ja                      kuin olisi toivottavaa. Ministeriössä onkin val-
16502:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mistunut luonnos hallituksen esitykseksi, jolla
16503:        ryhtyä syyttäjälaitoksen työrikoksia kos-     lievemmät työturvallisuusrikokset palautettai-
16504:        kevan toiminnan tehostamiseksi?               siin työturvallisuuslain sakkosäännöksen mu-
16505:                                                      kaan rangaistaviksi, jolloin niistä jälleen voitai-
16506:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         siin antaa rangaistusmääräyksiä.
16507: vasti seuraavaa:                                         Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyssä
16508:                                                      tapahtuneet uudistukset ovat olleet voimassa kä-
16509:    Lain rikkomisen seuraukset työntekijälle voi-     räjäoikeuden osalta runsaan vuoden ja hovioi-
16510: vat olla vakavimmillaan silloin, kun rikotut sään-   keuden osalta runsaan puoli vuotta. Menettely-
16511: nökset koskevat työturvallisuutta. Tällaisten        uudistus koski kaikkia rikosasioita, työrikokset
16512: normien rikkomisesta voi aiheutua vaaraa hen-        mukaan luettuna. Työrikosasioiden osalta sää-
16513: gelle tai terveydelle, ruumiinvamma tai pahim-       dettiin erityisesti, että työsuojeluviranomaiselle
16514: massa tapauksessa työntekijän kuolema. Näistä        tai sen määräämälle on varattava tilaisuus olla
16515: vakavimmista rikoksista tuomituista rangaistuk-      läsnä ja tulla kuulluksi käsiteltäessä esitutkinnas-
16516: sista ei ole käytettävissä valmista tietoa. Syyt     sa ja tuomioistuimessa työrikosta koskevaa asiaa
16517: tähän ovat lähinnä tilastoteknisiä. Tilastokes-      sekä esittää siinä kysymyksiä asianosaisille ja to-
16518: kuksen tuottamassa tilastoaineistossa ei nimit-      distajille.
16519: täin ole eroteltu sellaisia törkeitä vammantuotta-       Sekä rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä
16520: muksia, joiden syynä on ollut työturvallisuus-       käräjäoikeudessa koskevien säännösten sekä ho-
16521: säännösten rikkominen sellaisista, jotka ovat ta-    vioikeusmenettelyuudistuksen yhteydessä laki-
16522: pahtuneet esimerkiksi liikenteessä. Sama pulma       valiokunta edellytti uudistusten käytännön to-
16523: koskee kuolemantuottamuksia. Ilman erillistä         teutumisen seuraamista. Rikosprosessiuudistuk-
16524: tutkimusta ei voida tämän vuoksi systemaattises-     sen osalta oikeusministeriö on yhdessä oikeuspo-
16525: ti selvittää tuomioistuimissa käsiteltyjen vaka-     liittisen tutkimuslaitoksen kanssa suunnitellut
16526: vimpien työturvallisuusrikosten määrää eikä          seurantatutkimuksien toteuttamistavat, ja ne
16527: niistä tuomittujen rangaistusten ankaruutta.         käynnistetään vuoden 1999 alkupuolella.
16528:    Työsuojeluviranomaisilla on kuitenkin hyvä            Syyttäjän rooli rikosoikeudenkäynnissä on
16529: käytännön tuntuma oikeuskäytäntöön työtur-           uudistusten myötä entisestään korostunut. Oi-
16530: vallisuusasioissa sen ansiosta, että he säännön-     keusministeriö on 14.9.1998 asettanut työryh-
16531: mukaisesti osallistuvat työturvallisuusrikosten      män selvittämään lähivuosien syyttäjätarvetta.
16532: käsittelyyn tuomioistuimissa. Työsuojeluhalli-       Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi
16533: tuksesta saadun tiedon mukaan rangaistustaso         31.12.1998 mennessä. Työryhmän selvityksen
16534: on rikoslain uudistuksen jälkeen ankaroitunut        perusteella voidaan sitten päätellä, tuleeko ja
16535: niissä työturvallisuuslain rikkomistapauksissa,      minkälaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä sen
16536: joiden seurauksena on ollut ruumiinvamma tai         varmistamiseksi, että syyttäjälaitos voi toimia
16537: kuolema.                                             roolinsa mukaisesti oikeudenkäynneissä.
16538: 
16539:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1998
16540: 
16541:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
16542:                                              KK 1105/1998 vp                                              3
16543: 
16544: 
16545:                                           Tili Riksdagens Talman
16546: 
16547:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Då bestämmelsen om arbetarskyddsbrott togs
16548: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          in i strafflagen, höjdes maximistraffet för de gär-
16549: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      ningar som omfatt~s av bestämmelsen från sex
16550: damot Arto Lapiolahti undertecknade spörsmål            månader tili ett år. Andringen ser ut att ha inver-
16551: nr 1105:                                                kat på straffnivån, men den har också haft bief-
16552:                                                         fekter. 1 fråga om sådana arbetarskyddsbrott
16553:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        som avses i strafflagen (47 kap. 1 §) får inte på
16554:         för att utreda om sådana gärningar och          grund av maximistraffet förordnas om straff ge-
16555:         försummelser som allvarligt kränker ar-         nom strafforderförfarande, vilket man tidigare
16556:         betstagarnas ställning faktiskt har Iett tili   kunde göra vid brott mot arbetarskyddslagen.
16557:         sådana påföljder som man avsåg i sam-           Vid social- och hälsovårdsministeriet uppskattas
16558:         band med revideringen av strafflagen,           att detta oftare än vad som vore önskvärt har Iett
16559:         och                                             tili åtalseftergift. Vid ministeriet har utarbetats
16560:            vilka åtgärder tänker Regeringen vidta       ett utkast tiii en regeringsproposition enligt vii-
16561:         för att effektivera åklagarväsendets verk-      ken Iindrigare arbetarskyddsbrott skall vara
16562:         samhet i fråga om arbetsbrott?                  straffbara enligt bötesbestämmelsen i arbetar-
16563:                                                         skyddslagen, varvid man i dessa fall åter kunde
16564:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utfårda strafforder.
16565: anföra följande:                                            Vid tingsrätterna har reformerna gällande rät-
16566:                                                         tegången i brottmål varit i kraft drygt ett år och
16567:    Med avseende på arbetstagarna är följderna           fråga om hovrätterna ungefär drygt ett halvt år.
16568: allvarligast då det är fråga om brott mot bestäm-       Förfarandereformen gällde alla brottmål, inklu-
16569: melserna som gäller arbetarskyddet. Brott mot           sive arbetsbrotten. 1 fråga om arbetsbrotten före-
16570: dessa normer kan föranleda fara för Iiv eller           skrevs särskilt att arbetarskyddsmyndigheten el-
16571: hälsa, kroppsskada eller i värsta fall att arbetsta-    Ier av denna förordnad tjänsteman skall beredas
16572: garen omkommer. Några fårdiga uppgifter finns           tilifålle att vara närvarande och bli hörd, när i
16573: inte att tillgå om straff som har dömts ut för de       förundersökningen eller domstolen behand1as.
16574: mest allvarliga brotten. Detta beror närmast på         arbetsbrottsmål, samt under behandlingen ställa
16575: statistikföringstekniken. 1 det statistikmaterial       frågor tili parterna och vittnena.
16576: som har utarbetats vid statistikcentralen har man           Såväl i samband med revideringen av bestäm-
16577: nämligen inte gjort någon åtskillnad mellan såda-       melserna om rättegången i brottmål som hov-
16578: na fall av grovt vållande av personskada som            rättsreformen förutsatte lagutskottet att man föl-
16579: uppstått tili följd av brott mot arbetarskyddsbe-       jer med reformernas genomförande. 1 fråga om
16580: stämmelserna eller sådana som har uppkommit             straffprocessreformen har justitieministeriet i
16581: t.ex. i trafiken. Samma problem gäller i fråga om       samråd med rättspolitiska forskningsinstitutet
16582: dödsvållande. Utan någon särskild utredning             gjort upp planer för uppföljningsundersökning-
16583: kan man därför inte systematiskt redogöra för           ens genomförande och uppföljningen skall inle-
16584: antalet allvarligare arbetarskyddsbrott som har         das i början av 1999.
16585: behandlats i domstolarna eller för hur stränga              1 och med reformerna har åklagarens roll i
16586: straff som dömts ut för dessa brott.                    brottmålsrättegången betonats ytterligare. Justi-
16587:    Arbetarskyddsmyndigheterna har dock fått             tieministeriet har 14.9.1998 tillsatt en arbets-
16588: god inblick i rättspraxis som gäller arbetar-           grupp för att utreda behovet av åklagare under
16589: skyddsärenden i och med att de regelbundet del-         de närmaste åren. Arbetsgruppens mandat löper
16590: tar i behandlingen av arbetarskyddsbrott i dom-         ut 31.12.1998. På basis av arbetsgruppens utred-
16591: stolarna. Enligt uppgifter från arbetarskyddssty-       ning kan man sålunda sluta sig tili om det krävs
16592: relsen har straffnivån blivit strängare efter straff-   åtgärder, och hurdana i så fall, för att åklagarvä-
16593: Iagsreformen i fråga om sådana brott mot arbe-          sendet skall kunna verka i enlighet med sin roll i
16594: tarskyddslagen som lett tili personskada eller tili     rättegångar.
16595: att arbetstagaren omkommit.
16596: 
16597:      Helsingfors den 2 november 1998
16598: 
16599:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
16600:                                             KK 1106/1998 vp
16601: 
16602: Kirjallinen kysymys 1106
16603: 
16604: 
16605: 
16606: 
16607:                                     Matti Väistö /kesk: Syrjäkylien puhelinpalvelujen säilymisestä
16608: 
16609: 
16610: 
16611:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16612: 
16613:     Valtimon kunnassa Pohjois-Karjalassa on So-        onkin toisaalta parannettu muun muassa asunto-
16614: nera ilmaissut halunsa päästä eroon syrjäisten         jen korjaustoiminnalla ja palvelutoiminnoilla.
16615: kylien lankapuhelinlinjoista. Kiinteän puheli-            Kiinteä puhelin on varsin luotettava ja sen
16616: men käyttäjille on tilalle tarjottu ilmaista käsipu-   käyttö on tuttua ja helppoa. Käsipuhelimen
16617: helinta ja puheaikaa tuhannella markalla. Me-          käyttö ja uusien asioiden oppiminen voi etenkin
16618: nettelyn perusteluna on tuotu esiin puhelinlin-        vanhuksille tuoda hankaluuksia ja epävarmuut-
16619: joista Soneralle koituvat kustannukset.                ta. Kiinteän puhelinyhteyden olemassaolo var-
16620:     Soneran menettely on herättänyt monenlaisia        mistaa myös nykyaikaisten tietoliikenneyhteyk-
16621: kysymyksiä. On arvioitu, että tavoitteena voijat-      sien häiriöttömänja edullisen käytön.
16622: kossa olla laajemminkin itäisen ja pohjoisen Suo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16623: men alueilla päästä eroon nykyisistä kiinteistä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16624: puhelinpalveluista ja korvata ne käsipuhelimilla.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16625: Tämän seurauksena puhelinkustannukset nousi-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16626: sivat ilmaisen puheajan päätyttyä moninkertai-
16627: siksi nykyisestään. Näin lankapuhelinlinjojen                    Tietääkö Hallitus Soneran pyrkimyk-
16628:  poisto koituisi kylissä usein yksin asuvien pieni-           sestä päästä eroon yksittäisistä, asukkail-
16629:  tuloisten eläkeläisten ja heihin yhteyttä pitävien           le tärkeistä lankapuhelinlinjoista ja yh-
16630:  sukulaisten tai ystävien maksettavaksi. Tästä                teyksien siirtämisestä syrjäisimmillä seu-
16631:  taas seuraisi puhelujen väheneminen ja lyhenemi-             duilla pelkästään käsipuhelinten varaan,
16632:  nen, jotta kustannukset kykenisi maksamaan.                  ja
16633:     Harvaanasutulla alueella toimiva ja edullinen                mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-
16634:  puhelinyhteys on tärkeä elämisen ehto. Puhelin               seen myös syrjäisillä alueilla asuvien kan-
16635:  on osaltaan tehnyt mahdolliseksi etenkin vete-               salaisten tasa-arvoisen kohtelun tietoyh-
16636:  raani-ikäisten asumisen mahdollisimman pit-                  teiskunnassa ja näiden alueiden puhelin-
16637:  kään omassa kodissaan. Elämisen edellytyksiä                 palvelujen säilymisen?
16638: 
16639:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
16640: 
16641:                                             Matti Väistö /kesk
16642: 
16643: 
16644: 
16645: 
16646:  280043
16647: 2                                          KK 1106/1998 vp
16648: 
16649: 
16650: 
16651: 
16652:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16653: 
16654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        linliittymänsä ja siirtyneet käyttämään pelkäs-
16655: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tään matkapuhelinta. Moni vanhempi ihminen
16656: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pitää mukana kuljetettavaa matkapuhelinta lan-
16657: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            kapuhelinta turvallisempana ja on siksi ostanut
16658: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          matkapuhelimen ja luopunut samalla lankapu-
16659: n:o 1106:                                             helimen käytöstä. Teleyritykset voivat tarjota
16660:                                                       matkapuhelinta lankapuhelimen korvikkeeksi.
16661:           Tietääkö Hallitus Soneran pyrkimyk-         Tällöin lankapuhelimen vaihto matkapuheli-
16662:        sestä päästä eroon yksittäisistä, asukkail-    meen on ollut niin kuin sen tuleekin olla, täysin
16663:        le tärkeistä lankapuhelinlinjoista ja yh-      vapaaehtoista. Ketään ei voida pakottaa vaihta-
16664:        teyksien siirtämisestä syrjäisimmillä seu-     maan lankapuhelintaan matkapuhelimeen.
16665:        ~uilla pelkästään käsipuhelinten varaan,          On myös tutkittu ja kehitetty tekniikkaa, jossa
16666:        Ja                                             matkaviestinverkkoja voidaan käyttää lankaver-
16667:           mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-       kon korvikkeena, jolloin pitkien pylväslinjojen
16668:        seen myös syrjäisillä alueilla asuvien kan-    rakentamisesta tai uusimisesta voitaisiin luopua.
16669:        salaisten tasa-arvoisen kohtelun tietoyh-      Tällöin käyttäjän oma normaali lankapuhelin
16670:        teiskunnassa ja näiden alueiden puhelin-       olisi yhdistetty esimerkiksi seinään kiinnitettyyn
16671:        palvelujen säilymisen?                         matkaviestinverkon vastaanotin- ja lähetinlait-
16672:                                                       teeseen. Liikenneministeriön selvityksen mu-
16673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaan tälläisella tekniikalla voidaan tarjota kaikki
16674: vasti seuraavaa:                                      Euroopan yhteisöjen ja Suomen lainsäädännön
16675:                                                       edellyttämät peruspalvelut. Tällaisen yhteyden
16676:    Liikenneministeriö on keskustellut Soneran ja      laatutaso on jopa pitkässä pylväslinjassa olevaa
16677: myös eräiden muiden harvaan asutuilla alueilla        lankajohtoa parempi. Liikenneministeriö on tu-
16678: paikallisteletoimintaa harjoittavien teleyritysten    tustunut tällaisen tekniikan kokeiluun Keski-
16679: kanssa varsinkin syrjäisillä seuduilla sijaitsevien   Suomessa ja saanut todeta käyttäjien olevan erit-
16680: pitkien pylväslinjojen taloudellisesti raskaasta ja   täin tyytyväisiä tällaiseen tekniikkaan. Varsinkin
16681: kannattomattomasta uusimisesta. Telepalvelu-          ukkosilmoilla se koettiin turvalliseksi, koska
16682: jen säilyttäminen myös syrjäisimmillä alueilla on     esim. tulipalovaaran mahdollisuus on pienempi.
16683: tärkeää. Telemarkkinalain (396/1997) 2 §:n mu-           Liikenneministeriö ja Telehallintokeskus ovat
16684: kaisesti on huolehdittava, että telepalveluita on     säädöksissään tehneet tällaisen uuden tekniikan
16685: kohtuullisin ehdoin kaikkien käyttäjien saatavil-     käyttöönoton jo mahdolliseksi. Liikenneministe-
16686: la koko maassa. Jotta syrjäisimmillä alueilla tar-    riön mielestä käyttäjälle ei ole ratkaisevaa, millä
16687: jottavien telepalveluiden säilyttämisestä aiheu-      tekniikalla puhelimen ja puhelinkeskuksen väli-
16688: tuisi mahdollisimman vähän kohtuuttoman ras-          nen osuus hoidetaan, jos samanlaisella puheli-
16689: kaita kustannuksia, on liikenneministeriön mie-       mella saa samat peruspalvelut ja samaan hin-
16690: lestä tutkittava kaikkia käytettävissä olevia kei-    taan. Teleyritys voi vaihtaa pitkässä pylväslinjas-
16691: noja telepalvelujen tarjoamisesta aiheutuvien         sa olevan puhelinlankayhteyden edellä mainit-
16692: kustannusten pienentämiseksi.                         tuun matkaviestinyhteyteen, edellyttäen, että
16693:    Monet asukkaat Suomessa niin syrjäseuduilla        käyttäjä saa edelleen samat peruspalvelut lanka-
16694: kuin taajamissakin ovat irtisanoneet lankapuhe-       puhelinlinjojen hinnoilla.
16695: 
16696:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
16697: 
16698:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
16699:                                             KK 1106/1998 vp                                              3
16700: 
16701: 
16702: 
16703: 
16704:                                          Tili Riksdagens Talman
16705: 
16706:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mobiltelefon som man kan bära med sig vara
16707: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            tryggare än en fast telefon, och har därför köpt
16708: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        mobiltelefon och samtidigt avstått från använd-
16709: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål            ningen av fast telefon. Teleföretagen kan erbjuda
16710: nr 1106:                                               mobiltelefoner som ersättning för fasta telefoner.
16711:                                                        1 sådana fall har övergången från fast telefon tili
16712:           Vet Regeringen om Soneras strävan            mobiltelefon skett på vederbörligt sätt, d. v.s. full-
16713:        efter att bli av med enskilda fasta telefon-    ständigt friviliigt. lngen kan tvingas byta ut sin
16714:        Iinjer, som är viktiga för invånarna, och       fasta telefon tili en mobiltelefon.
16715:        bolagets strävan efter att i glesbygden             En teknik, där mobila kommunikationsnät
16716:        hänvisa invånarna uteslutande tili bruk         kan användas som substitut för fasta nät, har
16717:        av förbindelser via mobiltelefon, och           även undersökts och utvecklats. Genom denna
16718:           vad ämnar Regeringen göra för att för-       teknik kan byggandet och förnyandet av långa
16719:        säkra sig om att även glesbygdens invåna-       stolplinjer överges. 1 ett sådant fall kan använda-
16720:        re behandlas jämlikt i informationssam-         rens normala fasta telefon vara kopplad t.ex. tili
16721:        hället och att dessa områdens telefon-          en väggfast mottagar- och avsändaranordning
16722:        tjänster bibehålls?                             för det mobila kommunikationsnätet. Enligt tra-
16723:                                                        fikministeriets utredning kan en sådan teknik •
16724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          erbjuda alla de grundtjänster som förutsätts i
16725: anföra följande:                                       Europeiska gemenskapernas och Finlands lag-
16726:                                                        stiftning. Kvalitetsnivån på en sådan här förbin-
16727:    Trafikministeriet har fört diskussioner med         delse är t.o.m. bättre än sådan som går via tele-
16728: Sonera och även med vissa andra teleföretag som        fonledningar i en lång stolplinje. Trafikministe-
16729: utövar lokal televerksamhet i glesbygden. Dis-         riet har bekantat sig med ett experiment med
16730: kussionen har framför allt berört det ekonomiskt       denna teknik i Mellersta Finland och har kunnat
16731: betungande och olönsamma förnyandet av stolp-          konstatera att användarna varit synnerligen nöj-
16732: linjer i avlägsna bygder. Det är viktigt att upp-      da med denna typ a v teknik. Särskilt vid åskväder
16733: rätthålla teletjänster även i glesbygden. 1 enlighet   upplevdes den vara trygg, eftersom möjligheten
16734: med 2 § telemarknadslagen (396/1997) skall det         tili t.ex. brandfara var mindre.
16735: ombesörjas att telenät och teletjänster är tillgäng-       Trafikministeriet och Teleförvaltningscentra-
16736: liga för användarna på skäliga villkor i hela lan-     len har i sina författningar möjliggjort ibrukta-
16737: det. För att upprätthållandet av teletjänster som      gandet av detta slags nya teknik. Enligt trafikmi-
16738: erbjuds i glesbygden skulle kräva så lite oskäliga     nisteriets åsikt är det inte avgörande för använ-
16739: tunga kostnader som möjligt, anser trafikmini-         daren viiken teknik som används mellan telefo-
16740: steriet att alla tillgängliga medel för att minska     nen och telefonstationen om det med samma
16741: kostnaderna tili följd av erbjudande av teletjäns-     telefon kan fås samma grundtjänster tili samma
16742: ter skall undersökas.                                  pris. Teleföretaget kan byta ut en fast telefonför-
16743:    Många invånare i Finland, såväl i glesbygden        bindelse vid en lång stolplinje tili en mobil kom-
16744: som i tätorter, har sagt upp sin fasta telefonan-      munikationsförbindelse på vilikor att använda-
16745: slutning och övergått tili att uteslutande använda     ren även efter detta erhåller samma grundtjänster
16746: mobiltelefon. Många äldre människor anser en           till samma pris som i fråga om fasta telefonlinjer.
16747: 
16748:      Helsingfors den 3 november 1998
16749: 
16750:                                                                            Trafikminister Matti Aura
16751:                                           KK 1107/1998 vp
16752: 
16753: Kirjallinen kysymys 1107
16754: 
16755: 
16756: 
16757: 
16758:                                   Jaakko Laakso /vas: Kansallisteatterin peruskorjauksesta
16759: 
16760: 
16761: 
16762:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16763: 
16764:    Kansallisteatteri on huonossa kunnossa. Kat-         Vaikka valtio ei omista Kansallisteatteria, on
16765: to vuotaa ja kattotiilet uhkaavat pudota. Gra-       teatterin toimintaa tuettu veikkausvoittovarois-
16766: niittilaattojen saumat päästävät vettä. Ikkunan-     ta. Peruskorjaukseen ei veikkausvoittovaroista
16767: puitteet ja muut rakenteet ovat kastuneet niin,      tarvittavaa 150 miljoonan markan määrärahaa
16768: että seinät kupruilevat. Saniteettitilat ovat niin   kuitenkaan ole irrotettavissa.
16769: ikään kehnossa kunnossa.                                Valtion ensi vuoden budjettiesitykseen ei sisäl-
16770:     Vesivaurioista kärsii myös teatterin henkilö-    ly määrärahaa Kansallisteatterin peruskorjauk-
16771: kunta. Viime talvena vettä tuli mm. miesnäytteli-    seen. Luvassa tiettävästi kuitenkin on pieni mää-
16772: jöiden pukuhuoneeseen. Osa sähköjohdoista on         räraha teatterin katon paikkaamiseen.
16773: peräisin 1930-Iuvulta ja aikasulku saattaa vaa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16774: rantaa henkilökunnan turvallisuuden.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16775:     Teatterin vanha osa on 96 vuoden ikäinen. Se     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16776: vaatisi pikaista peruskorjausta, sillä korjaustöi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16777: den lykkääminen merkitsee samalla suurempia
16778: korjauskustannuksia. Teatterin vauriot ovat vii-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16779: me vuosina edenneet nopeasti, ja esimerkiksi ve-            ryhtyä, jotta kansallisomaisuuteemme
16780:  sikatto pitäisi uusia välittömästi.                        kuuluva Kansallisteatteri voidaan perus-
16781:                                                             korjata?
16782:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1998
16783:                                          Jaakko Laakso /vas
16784: 
16785: 
16786: 
16787: 
16788:  280043
16789: 2                                        KK 1107/1998 vp
16790: 
16791: 
16792: 
16793: 
16794:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16795: 
16796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kiinteistön rakennustaiteellisen inventoinnin,
16797: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuntoselvitysten ja muun suunnittelutyön tulok-
16798: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sena on valmistumassa korjausohjelma, jonka
16799: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko         kokonaiskustannuksiksi arvonlisäveroineen on
16800: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tällä hetkellä arvioitu noin 210-220 miljoonaa
16801: n:o 1107:                                           markkaa (hintataso 5/99). Korjausohjelma on
16802:                                                     täsmentymässä siten, että töiden sisältö, laajuus
16803:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ja vaiheistus on määriteltävissä. Kiireellisimpiin
16804:        ryhtyä, jotta kansallisomaisuuteemme         korjaustöihin opetusministeriö on varautunut
16805:        kuuluva Kansallisteatteri voidaan perus-     osoittamaan avustusta 21 miljoonaa markkaa
16806:        korjata?                                     valtion vuoden 1998 II lisätalousarvioesityksessä
16807:                                                     veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.
16808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Tällä määrärahalla voitaisiin kesällä 1999 toteut-
16809: vasti seuraavaa:                                    taa kiireellisimmät korjaustyöt, teatteriraken-
16810:                                                     nuksen kattorakenteiden ja ulkopuolisten seinä-
16811:     Kansallisteatterirakennuksen      kiinteistön   rakenteiden korjaukset, sekä aloittaa perustuk-
16812: omistaja, Suomen Kansallisteatterin Osakeyh-        sen paalutustyöt. Paalutustyön jatko sekä eräät
16813: tiö, teetti vuonna 1995 tarveselvityksen koskien    pienemmät korjaustyöt voitaisiin toteuttaa ke-
16814: kiinteistön korjaus- ja muutostarpeita. Sen pe-     sällä 2000. Suuremmat korjaustyöt, joita ovat
16815: rusteella opetusministeriö on myöntänyt Kansal-     teatterirakennuksen sisäpuoliset työt ja jotka
16816: listeatterilie 2,9 miljoonan markan avustuksen      edellyttävät rakennuksen toimintojen väliaikais-
16817: korjaustöiden suunnittelemiseksi ja kuntoselvi-     ta sijoitusta muualle ja niin ollen myös pitkäjän-
16818: tysten tekemiseksi. Työtä ohjaamaan on nimetty      teistä toiminnan suunnittelua tältä pohjalta, on
16819: rakennustoimikunta, jota kautta hankkeen            mahdollista käynnistää vuoden 2001 alussa.
16820: suunnitteluun on kanavoitu paras mahdollinen           Opetusministeriön tarkoituksena on varautua
16821: asiantuntemus. Valtion puolelta muun muassa         hankkeen rahoitusjärjestelyihin edellä olevan ai-
16822: Museovirasto on osallistunut tiiviisti hankkeen     kataulun mukaisesti.
16823: ohjaukseen. Hankkeen suunnittelijoiksi on
16824: asianmukaisesti kilpailuttamalla valittu soveltu-
16825: vat referenssit omaavia tekijöitä.
16826: 
16827:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
16828:                                                                        Ministeri Suvi-Anne Siimes
16829:                                            KK 1107/1998 vp                                             3
16830: 
16831: 
16832: 
16833: 
16834:                                         Tili Riksdagens Talman
16835: 
16836:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Som resultat av den arkitektoniska invente-
16837: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        ringen av fastigheten, kartläggningen av dess
16838: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skick samt det övriga planeringsarbetet håller nu
16839: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr           ett renoveringsprogram på att bli klart, vars to-
16840: 1107:                                                 talkostnader jämte mervärdesskatt för närvaran-
16841:                                                       de uppskattas tili ca 210-220 miljoner mark
16842:             Vilka åtgärder avser Regeringen vidta     (enligt prisnivån 5/99). Renoveringsprogrammet
16843:          för att Nationalteatern, som utgör en na-    håller på att preciseras så att arbetenas innehåll,
16844:          tionell egendom, skall kunna totalrenove-    omfattning och de olika arbetsskedena kan an-
16845:          ras?                                         ges. Undervisningsministeriet har i den andra
16846:                                                       tilläggsbudgetpropositionen för 1998 berett sig
16847:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på att av vinstmedel av tippning och penningslot-
16848: anföra följande:                                      terier anslå ett understöd på 21 miljoner mark för
16849:                                                       de mest skyndsamma reparationsarbetena. Med
16850:    Ägaren tili Nationalteaterns fastighet, Suo-       hjälp att detta anslag kan man sommaren 1999
16851: men Kansallisteatterin Osakeyhtiö, Iät 1995 göra      utföra de mest skyndsamma reparationsarbe-
16852: en undersökning av vilka reparationer och änd-        tena, reparationer på teaterbyggnadens takkon-
16853: ringar som borde göras i fastigheten. Utgående        struktioner och yttre väggkonstruktioner samt
16854: från den har undervisningsministeriet beviljat        påbörja pålningen av grunden. Det fortsatta pål-
16855: Nationalteatern ett understöd på 2,9 miljoner         ningsarbetet samt vissa mindre reparationer kan
16856: mark för planering av reparationsarbetena och         göras sommaren 2000. Större reparationsarbe-
16857: för en utredning av fastighetens skick. En bygg-      ten, såsom på teaterns interiör, vi1ka förutsätter
16858: nadskommission har utnämnts för att leda arbe-        att funktionerna i byggnaden tillfålligt utlokali-
16859: tet. Bästa möjliga sakkunskap har på detta sätt       seras och verksamheten planeras på lång sikt
16860: kanaliserats tili planeringen av projektet. Från      utgående från detta, kan inledas i början av 2001.
16861: statens sidan har bl.a. museiverket aktivt deltagit       Undervisningsministeriet har för avsikt att
16862: i projektstyrningen. Aktörer som innehar 1ämpli-      bereda sig på finansieringsarrangemangen för
16863: ga referenser har genom konkurrensutsättning          projektet med utgångspunkt i ovan relaterade
16864: utvalts att planera projektet.                        tidtabell.
16865: 
16866:         Helsingfors den 3 november 1998
16867:                                                                           Minister Suvi-Anne Siimes
16868:                                             KK 1108/1998 vp
16869: 
16870: Kirjallinen kysymys 1108
16871: 
16872: 
16873: 
16874: 
16875:                                     Kimmo Kiljunen /sd: Ulkomaalaisten vaalitarkkailijoiden kutsumi-
16876:                                        sesta Suomeen kevään 1999 eduskuntavaaleihin
16877: 
16878: 
16879:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16880: 
16881:    Valtiollisten vaalien tarkkailu on tullut osaksi       Olisi pikimmiten päästävä järjestelyyn, jossa
16882: kansainvälistä kanssakäymistä. Valtiot seuraa-         vaalitarkkailu on osa yhteistä kansainvälistä
16883: vat toistensa vaalien onnistumista. Euroopan           kanssakäymistä kaikkiin suuntiin. Myös meillä,
16884: turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ, Euroo-        kypsillä demokratioilla, on annettavaa vaalitark-
16885: pan neuvosto ja Euroopan parlamentti lähettä-          kailuryhmille.
16886: vät nykyisin säännöllisesti vaalitarkkailijoita eri-      Suomen kunnallisvaaleissa vuonna 1996 oli
16887: tyisesti Itä-Euroopan uusiin demokratioihin.           kehitysmaista vaalitarkkailijoita. He tutustuivat
16888: Tarkkailuvaltuuskunnissa kansanedustajilla on          paikallisvaalien toteuttamiseen. Käytäntö olisi
16889: tärkeä rooli.                                          syytä laajentaa myös valtiollisiin vaaleihin.
16890:    Vaalitarkkailun tavoitteena on varmistaa ky-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16891: seisen maan vaalien oikeudenmukaisuus ja us-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16892: kottavuus. Tarkkailusta on myös hyötyä itse            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16893: tarkkailijoille. He tutustuvat uuteen poliittiseen     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16894: toimintaympäristöön ja äänestyskulttuuriin.
16895: Kansainvälisestä vuorovaikutuksesta on aina                      Onko Hallitus ryhtymässä toimiin ul-
16896: hyötyä molemmin puolin.                                       komaisten vaalitarkkailjoiden kutsumi-
16897:    Ongelmaksi on muodostumassa se, että vaali-                seksi Suomeen kevään 1999 eduskunta-
16898: tarkkailun painopiste on Itä-Euroopassa. Näin                 vaaleihin, ja
16899: ymmärrettävästi on, maiden vasta rakentaessa                     oltaisiinko mahdollisia vaalitarkkaili-
16900: monipuoluedemokratioille tyypillisiä poliittisia              joita kutsumassa sekä kehitysmaista että
16901: instituutioita. Uhkana on kuitenkin paternalis-               Itä-Euroopan uusista demokratioista?
16902: min kokeminen.
16903:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1998
16904: 
16905:                                           Kimmo Kiljunen /sd
16906: 
16907: 
16908: 
16909: 
16910: 280043
16911: 2                                          KK 1108/1998 vp
16912: 
16913: 
16914: 
16915: 
16916:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16917: 
16918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sista ja järjestöistä tarkkailemaan kansallisten
16919: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaalien kulkua asianomaisen valtion lainsää-
16920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dännön rajoissa". Vaikka Kööpenhaminan asia-
16921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo            kirja ei olekaan valtiosopimus eikä siten alle-
16922: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kirjoittajavaltioita oikeudellisesti sitova, voi-
16923: n:o 1108:                                             daan siihen sisältyvien tavoitteiden toteuttamis-
16924:                                                       ta kuitenkin pitää ainakin moraalisesti velvoit-
16925:           Onko Hallitus ryhtymässä toimiin ul-        tavana. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että
16926:        komaisten vaalitarkkailjoiden kutsumi-         Suomi kutsuisi taikka esimerkiksi ETYJ taijoku
16927:        seksi Suomeen kevään 1999 eduskunta-           muu kansainvälinen järjestö muutoin lähettäisi
16928:        vaaleihin, ja                                  tänne vaalitarkkailijoita. Ehdotus kuitenkin te-
16929:           oltaisiinko mahdollisia vaalitarkkaili-     kisi tällaisen menettelyn ainakin teoriassa mah-
16930:        joita kutsumassa sekä kehitysmaista että       dolliseksi.
16931:        Itä-Euroopan uusista demokratioista?               Tarkkailumahdollisuus koskisi sekä kotimai-
16932:                                                       sia että ulkomaisiajärjestöjä ja vastaavia organi-
16933:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           saatioita. Yksittäiset, järjestöihin kuulumatto-
16934: taen seuraavaa:                                       mat tarkkailijat eivät tulisi kysymykseen. Oikeu-
16935:                                                       den vaalitarkkailuun myöntäisi oikeusministeriö
16936:    Vaalilaissa (2.1 0.19981714) säädetään siitä,      antamalla kirjallisen valtuutuksen kullekin tark-
16937: kenellä on oikeus olla läsnä vaalipiiri1autakun-      kailijalle henkilökohtaisesti. Ministeriöllä olisi
16938: nan, kunnan keskusvaalilautakunnan ja vaali-          siis oikeus päättää siitä, mikä organisaatio ja
16939: lautakunnan kokouksissa,jotka pidetään ehdok-         ketkä siihen kuuluvat henkilöt ovat oikeutettuja
16940: kaidenjärjestyksen määräämistä, alustavaa ään-        tarkkailutehtäviin ja siitä, mitä vaaleja, vaali-
16941: ten laskentaa, ennakkoäänten laskentaa ja ään-        paikkoja ja vaaliviranomaisia tarkkailuoikeus
16942: ten tarkastuslaskentaa sekä vaalien tuloksen          koskisi. Tarkkailijat olisivat velvollisia noudat-
16943: määräämistä varten. Läsnäoloon oikeutettuja           tamaan, paitsi Suomen lainsäädäntöä, myös vaa-
16944: ovat puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislis-   litarkkailun yleisiä eettisiä sääntöjä (code of con-
16945: tojen vaaliasiamiehet tai heidän kutakin vaalivi-     duct), joista tärkein on, että tarkkailija ei voi
16946: ranomaista varten erikseen kirjallisesti valtuutta-   puuttua vaalien toimittamiseen. Tarkkailija voisi
16947: mansa henkilöt. Läsnäolo-oikeudesta vaalipiiri-       tehdä raportin edustamalleen järjestölle.
16948: lautakunnan ja kunnan keskusvaalilautakunnan              Ehdotettu sääntely antaisi tarkkailuoikeuden
16949: muissa kuin edellä mainituissa kokouksissa päät-      myös oikeusministeriötä edustaville henkilöille,
16950: tää asianomainen vaaliviranomainen itse.              joita olisivat lähinnä ministeriön vaaliasioista
16951:    Vaalilakiin on otettu uutena säännöksenä           vastaavat virkamiehet. Heilläkin tulisi olla
16952: säännös siitä, että vastaava läsnäolo-oikeus vaa-     oikeusministeriön antama kirjallinen valtuutus
16953: liviranomaisten kokouksissa olisi myös vaaleja        tarkkailutehtäviin."
16954: tarkkailevalla oikeusministeriötä edustavalla             Kuten kysyjäkin on todennut, Suomessa on
16955: taikka sen valtuuttamalla henkilöllä. Hallituksen     toisinaan ollut henkilöitä muista maista tutustu-
16956: esityksessä (HE 48/1998 vp) tätä on perusteltu        massa vaalien toimittamiseen. Nämä henkilöt
16957: seuraavasti:                                          ovat, kun asiasta edeltä on sovittu asianomaisen
16958:    "Suomikin on allekirjoittanut Euroopan tur-        vaaliviranomaisen kanssa, tutustuneet vaalijär-
16959: vallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) niin sa-      jestelmäämme sekä vaalien toimeenpanoon ja
16960: notun Kööpenhaminan kokouksen asiakirjan              äänestämiseen ennakkoäänestyksessä ja vaali-
16961: vuodelta 1990,jonka kohdassa 8 todetaan muun          päivän äänestyksessä. Ulkomailta, varsinkin ke-
16962: ohella, että (ETYJ:n) "osanottajavaltiot kutsu-       hitysmaista on käyty tutustumassa vaalijärjestel-
16963: vat halukkaita tarkkailijoita muista osanottaja-      määmme myös vaalien välisenä aikana. Vaali-
16964: valtioista ja asianmukaisista yksityisistä laitok-    kampanjan ja vaalien aikana ulkoasiainministe-
16965:                                           KK 1108/1998 vp                                           3
16966: 
16967: riön lehdistö- ja kulttuuriosasto on perinteisesti      Kuten hallituksen esityksen perusteluista il-
16968: lähettänyt ulkomaisille tiedotusvälineille vaalien   menee, aktiivisiin toimiin kysyjän tarkoittamien
16969: tausta-aineistoa sekä eri tavoin avustanut Suo-      vaalitarkkailijoiden kutsumiseksi maahamme ei
16970: messa olevia ulkomaisia toimittajia.                 olla ryhtymässä.
16971: 
16972:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
16973: 
16974:                                                                  Oikeusministeri Jussi Järventaus
16975: 4                                           KK 1108/1998 vp
16976: 
16977: 
16978: 
16979: 
16980:                                          Tili Riksdagens Talman
16981: 
16982:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vederbörande stats lagstiftning". Även om Kö-
16983: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         penhamnmötets dokument inte är ett statsför-
16984: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     drag och det alltså inte är juridiskt bindande för
16985: damot Kimmo Kiljunen undertecknade spörs-              de undertecknande staterna, torde förverkligan-
16986: mål nr 1108:                                           det av dess intentioner dock böra anses vara
16987:                                                        åtminstone moraliskt förpliktande. Det är inte
16988:            Ämnar Regeringen skrida till åtgärder       sannolikt att Finland skulle inbjuda eller t.ex.
16989:        för att inbjuda utländska valobservatörer       OSSE eller någon annan internationell organisa-
16990:        till Finland till riksdagsvalet våren 1999,     tion på eget initiativ skulle sända valobservatörer
16991:        och                                             till Finland. Förslaget skulle dock göra ett sådant
16992:            kommer då dessa eventuella valobser-        förfarande åtminstone teoretiskt möjligt.
16993:        vatörer att inbjudas från både u-länder             Observationsmöjligheten avses gälla både in-
16994:        och östeuropeiska demokratier?                  hemska och utländska organ och organisationer.
16995:                                                        Enskilda observatörer som inte tillhör någon or-
16996:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ganisation avses inte komma i fråga. Rätt till
16997: anföra följande:                                       valobservation skall beviljas av justitieministeriet
16998:                                                        genom skriftligt befullmäktigande för varje ob-
16999:    1 vallagen (2.10.1998/714) bestäms vem som          servatör personligen. Ministeriet skall alltså en-
17000: har rätt att vara närvarande vid de sammanträ-         ligt förslaget ha rätt att besluta, vilka organisa-
17001: den som valkretsnämnden, korumunala central-           tioner och vilka till dessa hörande personer som
17002: valnämnden och valnämnder håller för att be-           skall vara berättigade att inneha observatörsupp-
17003: stämma kandidaternas ordningsföljd, för preli-         gifter och vilka val, valställen och valmyndighe-
17004: minär rösträkning, räkning av förhandsröster           ter observationsrätten gäller. Observatörerna fö-
17005: och kontrollräkning av rösterna samt för fast-         reslås vara skyldiga att följa inte bara Finlands
17006: ställande av valresultatet. Rätt till närvaro har      lagstiftning, utan också de generella etiska regler-
17007: partiernas, valmansföreningarnas och de gemen-         na (code of conduct) för valobservation, av vilka
17008: samma listornas valombud eller personer som            de viktigaste är att observatören inte kan ingripa
17009: valombuden skriftligt befullmäktigat särskilt för      i valförrättningen. En observatör avses kunna
17010: varje valmyndighet. Valkretsnämnderna och              lämna rapport till den organisation han företrä-
17011: korumunala centralvalnämnderna själva bestäm-          der.
17012: mer vem som har närvarorätt vid andra samman-              Den föreslagna regleringen avses ge obser-
17013: träden än de ovan nämnda.                              vationsrätt även åt personer som företräder jus-
17014:    En nyhet i vallagen är en bestämmelse om att        titieministeriet, vilka närmast avses vara de
17015: samma närvarorätt vid valmyndigheters sam-             tjänstemäl} vid ministeriet som ansvarar för val-
17016: manträden skall även tillkomma en observatör           ärenden. Aven de skall ha skriftligt befullmäk-
17017: som företräder eller är befullmäktigad a v justitie-   tigande av justitieministeriet för observations-
17018: ministeriet. 1 regeringspropositionen (RP 48/          uppgifterna. "
17019: 1998 rd) motiveras detta som följer:                       Som frågeställaren själv konstaterar har per-
17020:    "Även Finland har undertecknat Organisatio-         soner från andra Iänder då och då bekantat sig
17021: nens för säkerhet och samarbete i Europa               med valförrättningen i Finland. Efter att man har
17022: (OSSE) s.k. Köpenhamnsmötes dokument av år             kommit överens med vederbörande valmyndig-
17023: 1990, i vars 8 punkt bl.a. konstateras att "de         het har dessa personer bekantat sig med vårt
17024: deltagande staterna (medlemsstaterna i OSSE)           valsystem, valförrättningen, förhandsröstningen
17025: inbjuder hugade observatörer från de övriga del-       och röstningen på valdagen. Andra och särskilt
17026: tagande staterna och från relevanta enskilda in-       u-länder har bekantat sig med vårt valsystem
17027: stitutioner och organisationer att observera de        även under perioden mellan valen. Under val-
17028: nationella valens förlopp inom gränserna för           kampanjen och valet har press- och kulturavdel-
17029:                                          KK 1108/1998 vp                                            5
17030: 
17031: ningen vid utrikesministeriet traditionellt sänt       Som det framgår av motiveringen tili reger-
17032: materia! om valet tili utländska medier samt på    ingspropositionen, ämnar man inte aktivt skrida
17033: många sätt hjälpt utländska journalister i Fin-    tili åtgärder för att inbjuda de valobservatörer
17034: land.                                              som frågeställaren avser tili vårt land.
17035: 
17036:      Helsingfors den 28 oktober 1998
17037: 
17038:                                                                 Justitieminister Jussi Järventaus
17039:                                            KK 1109/1998 vp
17040: 
17041: Kirjallinen kysymys 1109
17042: 
17043: 
17044: 
17045: 
17046:                                    Pirkko Peltomo /sd ym.: Sosiaalikasvattajan kelpoisuudesta antaa
17047:                                        esiopetusta
17048: 
17049:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17050: 
17051:     Parhaillaan opetusministeriössä valmistellaan     rittaneen ammattihenkilöstön tehtäväalue kape-
17052: asetusta opetustoimen henkilöstön kelpoisuus-         nee merkittävästi. Päivähoidon yhteiskuntapo-
17053: vaatimuksista. Asetuksessa otetaan kantaa myös        liittisen tehtävän vuoksi on tärkeää, että jatkos-
17054: esiopetusta antavan opettajan kelpoisuuteen.          sakin päivähoidossa olisi sekä kasvatustieteelli-
17055:     Sisällöltään yhtenäisen esiopetuksen järjestä-    sen että yhteiskuntatieteellisen viitekehyksen
17056: misen kannalta on tärkeää, että esiopetusta anta-     pohjalta työskenteleviä asiantuntijoita.
17057: van henkilöstön kelpoisuudet ovat samanlaiset             Suomessa on koko 1980- ja 1990-lukujen ajan
17058: riippumatta siitä, missä esiopetusta toteutetaan.     panostettu ammatillisen koulutuksen kehittämi-
17059: Päivähoidossa työskenteleviä säätelee asetus so-      seen. Keskiasteen koulutusuudistuksessa 1980-
17060: siaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehdoista          luvulla opistoasteisessa sosiaalikasvattajan tut-
17061: (80411992). Asetuksen 4 §:n mukaan johto-, oh-        kinnossa vahvistettiin varhaiskasvatuksen opin-
17062: jaus- ja kehittämistehtävissä tai laajaa tietoutta    toja. Nyt ammattikorkeakoulututkinnot ovat
17063: edellyttävissä hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja      tulleet opistoasteen tilalle. Jotkut sosiaalialan
17064: kuntoutustehtävissä edellytetään vähintään so-        ammattikorkeakoulut ovat painottuneet koulu-
17065: siaali- ja terveydenhoitoalan opistoasteista kou-     tuksessaan päivähoidossa ja esiopetuksessa tar-
17066: lutusta tai muuta alan koulutusta. Sosiaalikas-       vittavan osaamisen tuottamiseen niin, että näi-
17067: vattaja, sosiaalialan ammattikorkeakoulutut-          den oppiaineiden määrä on huomattava ja sisältö
17068:  kinnon suorittanut sekä lastentarhanopettaja         laadukas.
17069: ovat siten tasavertaisessa asemassa. Sen sijaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17070:  peruskoulussa tapahtuvan esiopetuksen kelpoi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17071:  suudet määritellään toisessa asetuksessa.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17072:     Asetuksen esiopetusta antavan opettajan kel-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17073:  poisuuspykälään tulee sisällyttää myös sosiaali-
17074:  kasvattajat ja ne sosiaalialan ammattikorkea-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
17075:  koulututkinnon suorittaneet, joilla on varhais-             jotta asetukseen opetustoimen henkilös-
17076:  kasvatukseenja esiopetukseen painottuvat opin-              tön kelpoisuusvaatimuksista sisällyte-
17077:  not. Asetukseen tulee saada myös maininta siitä,            tään myös sosiaalikasvattajat ja ne so-
17078:  että uutena esiopetustehtävään pyrkivän sosiaa-             siaalialan ammattikorkeakoulututkin-
17079:  likasvattajan tutkinnon suorittanut voi saada esi-          non suorittaneet, joilla on varhaiskasva-
17080:  opetuksenanto-oikeuden tarvittavien pedagogis-              tukseen ja esiopetukseen painottuvat
17081:  ten lisäopintojen jälkeen.                                  opinnot, ja
17082:     Mikäli kelpoisuus säädetään ilman edellä mai-               aikooko Hallitus toteuttaa esiopetusta
17083:  nittuja lisäyksiä, on vaarana, että päivähoidossa           antavan henkilöstön kelpoisuudet sa-
17084:  työskentelevien yli 1 300 sosiaalikasvattajan ja            manlaisina riippumatta siitä, missä esi-
17085:  sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnon suo-               opetus toteutetaan?
17086: 
17087:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
17088: 
17089:                      Pirkko Peltomo /sd                        Maija Rask /sd
17090:                      Marja-Leena Viljamaa /sd                  Marjatta Vehkaoja /sd
17091:                                          Arja Ojala /sd
17092: 
17093:  280043
17094: 2                                         KK 1109/1998 vp
17095: 
17096: 
17097: 
17098: 
17099:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17100: 
17101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       däntöön liittyvään opetushenkilöstön kelpoi-
17102: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suusvaatimuksista annettavaan asetukseen.
17103: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kysymys sosiaalikasvattajan ja vastaavien
17104: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          tutkintojen sisällyttämisestä esiopetushenkilös-
17105: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tön kelpoisuusvaatimuksiin tulee opetusministe-
17106: myksen n:o 1109:                                     riössä tarkasteltavaksi siinä yhteydessä, kun hal-
17107:                                                      litus eduskunnan esittämän lausuman mukaisesti
17108:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     valmistelee perusopetuslakiin (628/1998) liitty-
17109:        jotta asetukseen opetustoimen henkilös-       vää muutosta 1.8.2000 lukien.
17110:        tön kelpoisuusvaatimuksista sisällyte-            Lakiin lasten päivähoidosta ei sisälly sään-
17111:        tään myös sosiaalikasvattajat ja ne so-       nöksiä esiopetuksesta.
17112:        siaalialan ammattikorkeakoulututkin-              Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (806/
17113:        non suorittaneet, joilla on varhaiskasva-     1992) 6 §:n mukaan päivähoidossa hoito- ja kas-
17114:        tukseen ja esiopetukseen painottuvat          vatustehtävissä olevilla tulee olla sosiaalihuollon
17115:        opinnot, ja                                   ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta anne-
17116:           aikooko Hallitus toteuttaa esiopetusta     tun asetuksen (804/1992) mukainen koulutus.
17117:        antavan henkilöstön kelpoisuudet sa-          Asetuksen 4 §:n mukaan kyseisiin tehtäviin edel-
17118:        manlaisina riippumatta siitä, missä esi-      lytetään tehtävään soveltuva vähintään opistoas-
17119:        opetus toteutetaan?                           teen tutkinto. Näin ollen sosiaalikasvattajat ovat
17120:                                                      kelpoisia päivähoidon hoito- ja kasvatustehtä-
17121:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         viin.
17122: vasti seuraavaa:                                         Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut var-
17123:                                                      haiskasvatustyöryhmän, jossa selvitetään esi-
17124:    Peruskouluasetuksen (29411996) 97 a §:n mu-       opetuksen järjestämistä päivähoidon piirissä.
17125: kaan sellaiseen peruskoulun luokanopettajan          Työryhmä selvittää kysymystä esiopetusta anta-
17126: virkaan, jossa tehtävänä on opettaa erillisellä      van henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Siinä
17127: esiluokalla, on kelpoinen peruskoulun luokan-        yhteydessä arvioitaneen myös sosiaalikasvatta-
17128: opettajan kelpoisuuden suorittaneen henkilön li-     jien kelpoisuutta esiopetuksen antamiseen.
17129: säksi myös henkilö, joka on suorittanut kasva-           Edellä esitetyn perusteella sosiaalikasvattajien
17130: tustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankou-   asema säilyy koulutuksen lainsäädännön koko-
17131: lutuksesta annetun asetuksen 11 §:n mukaisen         naisuudistuksen yhteydessä nykyisellään, mutta
17132: kandidaatin tutkinnon tai lastentarhanopettajan      asia on selvityksen kohteena sekä sosiaali- ja
17133: tutkinnon. Vastaava säännös on tarkoitus ottaa       terveysministeriön työryhmässä että opetusmi-
17134: myös valmisteilla olevaan vuoden 1999 alusta         nisteriössä valmisteltaessa edellä todettua, edus-
17135: voimaan tulevaan koulutusta koskevaan lainsää-       kunnan edellyttämää esiopetusratkaisua.
17136: 
17137:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
17138: 
17139:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
17140:                                           KK 1109/1998 vp                                           3
17141: 
17142: 
17143: 
17144: 
17145:                                       Tili Riksdagens Talman
17146: 
17147:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-     och motsvarande examina i behörighetsvillkoren
17148: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      för personai inom förskoleundervisningen kom-
17149: Iem av statsrådet översänt följande av riks-        mer att tas upp på undervisningsministeriet i
17150: dagsman Pirkko Peitomo m.fl. undertecknade          samband med att regeringen utgäende från riks-
17151: spörsmåi nr II 09:                                  dagens yttrande börjar bereda en ändring av Ia-
17152:                                                     gen om grundläggande utbildning (62811998)
17153:           Viika ätgärder avser Regeringen vidta     från 1.8.2000.
17154:        för att förordningen om behörighets-             1 lagen om barndagvärd ingår inga bestäm-
17155:        villkoren för personai inom undervis-        melser om förskoieundervisning.
17156:        ningsverksamheten också skall omfatta            Enligt 6 § (806/1992) förordningen om barn-
17157:        sociaipedagoger och personer med yrkes-      dagvård skall den som arbetar i vård- och
17158:        högskoieexamen pä det sociala omrädet        uppfostringsuppgifter i ett daghem ha den utbild-
17159:        vars studier har inriktningen smäbarns-      ning som avses i förordningen om behörighets-
17160:        fostran och förskoleundervisning, och        villkoren för yrkesutbiidad personai inom social-
17161:           avser Regeringen införa samma behö-       värden (804/1992). Eniigt denna förordnings 4 §
17162:        righet för personai som meddeiar för-        förutsätts lämplig examen minst på institutnivå
17163:        skoleundervisning oberoende av var för-      för dessa uppgifter. Socialpedagoger är således
17164:        skoieundervisningen ges?                     behöriga för värd- och uppfostringsuppgifter
17165:                                                     inom dagvården.
17166:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt           Social- och hälsovärdsministeriet har tillsatt
17167: anföra följande:                                    en arbetsgrupp för smäbarnsfostran där man ut-
17168:                                                     reder möjiigheterna att ordna förskoleundervis-
17169:    Behöriga för sädana kiassiärartjänster med       ningen inom ramen för dagvården. Arbetsgrup-
17170: uppgift att undervisa i särskiida förskoieklasser   pen utreder ocksä frägan om behörighetsvillko-
17171: är enligt 97 a § (294/1996) grundskoleförordning-   ren för personai som ger förskoieundervisning. 1
17172: en personer med behörighet för kiassiärare i        samband med detta torde man också ta ställning
17173: grundskoian och dessutom de som har avlagt          tili socialpedagogernas behörighet att meddela
17174: kandidatexamen eller examen för bamträdgårds-       förskoleundervisning.
17175: Iärare enligt II § förordningen om examina och          På basis av det ovan anförda kvarstår sociai-
17176: lärarutbiidning pä det pedagogiska omrädet.         pedagogernas ställning oförändrad i samband
17177: A vsikten är att ta in en motsvarande bestämmel-    med reformen av Iagstiftningen om utbiidning.
17178: se i den nu aktuella förordningen om behörig-       Frågan är dock föremäl för utredning såväi i
17179: hetsvillkoren för personai inom undervis-           social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp
17180: ningsverksamheten som hänför sig tili den lag-      samt vid undervisningsministeriet vid beredning-
17181: stiftning om utbiidning som träder i kraft vid      en av den lösning i fräga om förskoleundervis-
17182: ingången av I999.                                   ningen som riksdagen förutsätter.
17183:    Frägan om att ta in sociaipedagogsexamen
17184: 
17185:      Helsingfors den 5 november 1998
17186: 
17187:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
17188:                                          KK 1110/1998 vp
17189: 
17190: Kirjallinen kysymys 1110
17191: 
17192: 
17193: 
17194: 
17195:                                   Raimo Liikkanen /kesk: Hallituksen suhtautumisesta Yleisradio
17196:                                      Oy:n hallussa olevien tietojen uutisoimatta jättämiseen
17197: 
17198: 
17199:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17200: 
17201:    Pääministeri Paavo Lipponen antoi eduskun-       tenkin julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan
17202: nalle torstaina 1.10.1998 pääministerin ilmoituk-   hyllytetty Yleisradion johdon toimesta.
17203: sen,jossa hän selvitti toimintaansa UlfSundqvis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17204: tin vahingonkorvausten armahdussopimuksen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17205: synnyssä. Pääministeri Paavo Lipponen vakuutti      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17206: eduskunnalle, että aloite sopimuksen tekemiseen     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17207: tuli entiseltä ministeriitä Arja Alholta.
17208:    Ex-ministeri Arja Alho on Ajankohtaisen                    Onko Hallituksen mielestä hyväksyt-
17209: kakkosen toimittajan kanssa käydyssä nauhoi-               tävääja oikein, että pääasiassa lupamak-
17210: tetussa puhelinkeskustelussa sanonut, että pää-            suvaroin rahoitettu radioyhtiö eurooppa-
17211: ministeri Paavo Lipponen ei puhunut totta                  laisen sananvapauskäytännön vastaisesti
17212: Sundqvist-sopimuksesta eduskunnalle antamas-               sensuroi yhteiskunnallisesti tärkeää pää-
17213: saan ilmoituksessa. Ajankohtaisen kakkosen                 töksentekoa koskevaa uutisointia?
17214: 6.1 0.1998lähetykseen tarkoitettu uutinen on kui-
17215: 
17216:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
17217:                                        Raimo Liikkanen /kesk
17218: 
17219: 
17220: 
17221: 
17222:  280043
17223: 2                                         KK 1110/1998 vp
17224: 
17225: 
17226: 
17227: 
17228:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17229: 
17230:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tioneuvoston valvonnassa oleva yhtiö, erityisesti
17231: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siltä osin kuin on kyse yhtiön ohjelmapolitiikas-
17232: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta.
17233: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Edellä selostetuista syistä valtioneuvosto ei
17234: Liikkasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       edustaja Liikkasen esittämän tapauksen osalta
17235: n:o 1110:                                            voi ottaa kantaa Yleisradio Oy:n ohjelmapoliitti-
17236:                                                      seen toimintaan. Kyselyssä mainitun menettelyn
17237:           Onko Hallituksen mielestä hyväksyt-        arviointi kuuluu yksiselitteisesti eduskunnan va-
17238:        tävää ja oikein, että pääasiassa lupamak-     litsemalle hallintoneuvostolle.
17239:        suvaroin rahoitettu radioyhtiö eurooppa-          Yleisradio Oy on kansanedustaja Liikkasen
17240:        laisen sananvapauskäytännön vastaisesti       kirjallisen kysymyksen johdosta antamassaan
17241:        sensuroi yhteiskunnallisesti tärkeää pää-     lausunnossa muun muassa todennut, että yhtiön
17242:        töksentekoa koskevaa uutisointia?             ohjelmatoiminnan säännöstön mukaan tiedot on
17243:                                                      hankittava avoimesti. Toimittaja Timo Harakka
17244:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ei kertonut 2.10.1998 soittaessaan kansanedus-
17245: vasti seuraavaa:                                     taja Arja Alholle, että hän on tekemässä haastat-
17246:                                                      telua televisio-ohjelmaa varten. Sen sijaan hän
17247:    Vastuu Yleisradio Oy:n toiminnasta ei ole val-    lupasi olla tekemättä nauhan pohjalta mitään.
17248: tioneuvostolla, vaan yhtiön toiminnasta vastaa-      Kansanedustaja Arja Alho kielsi puhelusta teh-
17249: vat Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993)       dyn nauhoituksen käytön sekä keskustelun aika-
17250: mukaiset hallintoelimet. Yhtiön hallintoneuvos-      na että sen jälkeen.
17251: to on eduskunnan valitsema. Perinteisesti Yleis-         Yhtiön ilmoituksen mukaan Yleisradio
17252: radio Oy:n ohjelmapolitiikkaa koskevat kysy-         Oy:ssä ei ole kielletty missään vaiheessa Sund-
17253: mykset kuuluvat tälle eduskunnan valitsemalle        qvistin sopimuksen ja siihen liittyvien asioiden
17254: hallintoneuvostolle. Valtioneuvosto ei ota kan-      käsittelyä. Päinvastoin tuntimäärinä sitä on käsi-
17255: taa yhtiön ohjelmapolitiikkaan. -Tämä järjes-        telty Yleisradio Oy:n kahdella televisio- ja viidel-
17256: telmä luotiin 1940-luvun lopulla ja se jatkuu        lä radiokanavalla enemmän kuin missään muus-
17257: myös äskettäin vahvistetussa uudessa yleisradio-     sa tiedotusvälineessä. Kaikkien osapuolten nä-
17258: lainsäädännössä. Vielä tämän vuoden loppuun          kemykset on tuotu esille. - Sen sijaan yhtiössä
17259: voimassa olevan Yleisradio Oy:stä annetun lain       on kielletty haastateltavien luottamuksellisen
17260: 5 §:n 3 momentin mukaan liikenneministeriön          puhelinkeskustelun julkistaminen ja julkaise-
17261: edustajalla ei ole puhevaltaa ohjelmapoliittisissa   mattoman materiaalin saattaminen kilpailevien
17262: kysymyksissä. Näin ollen todettakoon vielä ker-      välineiden käyttöön.
17263: ran, että Yleisradio Oy on eduskunnan eikä val-
17264: 
17265:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
17266:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
17267:                                              KK 1110/1998 vp                                              3
17268: 
17269: 
17270: 
17271: 
17272:                                          Tili Riksdagens Talman
17273: 
17274:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Rundradion Ab är ett bolag som riksdagen, inte
17275: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          statsrådet, skall ha tilisyn över, särskilt tili de
17276: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        delar det är fråga om bolagets programpolitik.
17277: man Raimo Liikkanen undertecknade spörsmål                 Avovan redogjorda skäl kan statsrådet inte ta
17278: nr 1110:                                                någon ställning tili Rundradion Ab:s program-
17279:                                                         politiska verksamhet i fråga om det fall som
17280:           Är det enligt Regeringens mening ac-          riksdagsman Liikkanen för fram. Bedömningen
17281:        ceptabelt och riktigt att ett radiobolag         av det förfarande som nämns i spörsmålet hör
17282:        som i huvudsak finansieras med licens-           entydigt tili det förvaltningsråd som valts av riks-
17283:        medel i strid med den europeiska yttran-         dagen.
17284:        defrihetspraxisen censurerar nyhetsför-             Rundradion Ab har i sitt utlåtande med anled-
17285:        medling som rör samhälleligt viktigt be-         ning av riksdagsman Liikkanens skriftliga spörs-
17286:        slutsfattande?                                   mål bl.a. konstaterat att uppgifter enligt bolagets
17287:                                                         regelverk för programverksamhet skall anskaffas
17288:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           öppet. Redaktör Timo Harakka berättade inte
17289: anföra följande:                                        då han den 2 oktober 1998 ringde upp riksdagsle-
17290:                                                         damot Arja Alho att det var fråga om en intervju
17291:    Det är inte statsrådet som ansvarar för Rund-        för ett TV-program. Däremot lovade han att inte
17292: radion Ab:s verksamhet, utan ansvaret för bola-         använda bandupptagningen. Riksdagsledamot
17293: gets verksamhet vilar hos de f6rvaltningsorgan          Arja Alho förbjöd såväl under som efter diskus-
17294: som fastställts i lagen om Rundradion Ab (1380/         sionen att bandupptagningen av samtalet an-
17295: 1993). Bolagets förvaltningsråd väljs av riksda-        vänds.
17296: gen. Av tradition har frågor i anslutning tili             Enligt bolagets uppgifter har Rundradion Ab
17297: Rundradion Ab:s programpolitik hört tili detta          inte i något skede förbjudit behandlingen av
17298: förvaltningsråd som väljs av riksdagen. Statsrå-        Sundqvistavtalet och frågor i anslutning tili det-
17299: det tar inte ställning tili bolagets programpolitik.    ta. Tvärtom har avtalet räknat i timmar behand-
17300: - Detta system skapades i slutet på 1940-talet          lats i Rundradion Ab:s både televisionskanaler
17301: och får sin fortsättning genom den nyligen stad-        och i bolagets fem radiokanaler mer än i något
17302: fåsta nya rundradiolagstiftningen. Enligt 5 §           annat medium. Alla parters synpunkter har
17303: 3 mom. i den lag om Rundradion Ab som ännu är           framf6rts. - Däremot har bolaget förbjudit att
17304: i kraft tili årets slut har trafikministeriets repre-   telefonsamta1 i förtroende med intervjuade of-
17305: sentant ingen yttranderätt i programpolitiska           fentliggörs eller att opublicerat material överläm-
17306: frågor. Därför må det konstateras än en gång att        nas tili konkurrerande medier.
17307: 
17308:      Helsingfors den 23 oktober 1998
17309: 
17310:                                                                             Trafikminister Matti Aura
17311:                                              KK 1111/1998 vp
17312: 
17313: Kirjallinen kysymys 1111
17314: 
17315: 
17316: 
17317: 
17318:                                     Mikko Elo /sd ym.: Ylioppilastutkinnon uudistuskokeilunjatkami-
17319:                                        sesta
17320: 
17321: 
17322:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17323: 
17324:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yliop-        tolta, Opetusalan Ammattijärjestöitä (OAJ) ja
17325: pilastutkinnon uudistuskokeilua jatketaan syk-          Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitolta
17326: syyn 2003 asti. Opetusministeriö on pidentänyt          (SAKKI ry). Ainoastaan Suomen Ruotsinkielis-
17327: rakennekokeilua, vaikka kokeilua seurannut ja           ten Opettajien Liitto (Finlands Svenska Lärar-
17328: arvioinut työryhmä esitti tämän vuoden helmi-           förbund) on ottanut täysin kielteisen kannan yli-
17329: kuussa mallin vakinaistamista ja ulottamista            oppilastutkintouudistusta koskevaan asetuk-
17330: koko maahan.                                            seen. Yli puolet koulujen rehtoreista piti kokeil-
17331:    Opetusministeriön asettama työryhmä on eh-           tua mallia parhaana. Neljännes kannatti tämän
17332: dottanut ylioppilaskoetta muutettavaksi siten,          lisäksi mallia, jossa neljä pakollista ainetta voi-
17333: että kaikille pakollisen äidinkielen kokeen lisäksi     taisiin valita vapaasti kaikista tutkintoaineista.
17334: ylioppilaskokelaat saavat itse valita kolme muu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17335: ta pakollista ainetta. Käytännössä tämä merkit-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17336: sisi mm. pakollisen ruotsin yo-kokeen poistumis-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17337: ta, jota suuri osa opiskelijoista on jo pitkään         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17338: toivonut. Opetusministeriön kokeilua seurannut
17339: työryhmä on niin tyytyväinen tuloksiin, että se                   Millä perusteella Hallitus on pidentä-
17340: suosittelee uutta mallia koko maahan.                          nyt ylioppilastutkinnon uudistuskokei-
17341:     Sekä opettajilta että oppilailta on kysytty, mil-          lun jatkamista, vaikka kokeilua seuran-
17342: lainen ylioppilastutkinto heidän mielestään olisi              nut ja arvioinut työryhmä on esittänyt
17343: paras. Lausuntoa pyydettiin mm. ammattikoulu-                  mallin vakinaistamista ja ulottamista
17344: jen ja yliopistojen rehtoreilta, Lukiolaisten Lii-             koko maahan?
17345: 
17346:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
17347: 
17348:                       Mikko Elo /sd                              Tapio Karjalainen /sd
17349: 
17350: 
17351: 
17352: 
17353:  280043
17354: 2                                          KK 1111/1998 vp
17355: 
17356: 
17357: 
17358: 
17359:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17360: 
17361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kokeilua on seurannut ja arvioinut työryhmä,
17362: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joka jätti mietintönsä opetusministerille 10. päi-
17363: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vänä helmikuuta 1998. Työryhmän mielestä yli-
17364: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            oppilastutkinnon rakennekokeilusta oli kertynyt
17365: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         riittävästi tietoa päätöksenteon perustaksi, joten
17366: n:o 1111:                                             se ehdotti, että kokeilua ei enää tarvitse jatkaa,
17367:                                                       vaan kokeiltu rakenne voidaan vakinaistaa yli-
17368:           Millä perusteella Hallitus on pidentä-      oppilastutkinnon rakenteeksi.
17369:        nyt ylioppilastutkinnon uudistuskokei-             Opetusministeriö on kuitenkin 7. päivänä
17370:        lun jatkamista, vaikka kokeilua seuran-        syyskuuta 1998 päättänyt, ettei toistaiseksi ryh-
17371:        nut ja arvioinut työryhmä on esittänyt         dytä toimenpiteisiin, joilla muutettaisiin ylioppi-
17372:        mallin vakinaistamista ja ulottamista          lastutkintoasetuksen (1 000/1994) 10 §:n mukais-
17373:        koko maahan?                                   ta ylioppilastutkinnon rakennetta. Samalla ope-
17374:                                                       tusministeriö on pidentänyt kokeilua siten, että
17375:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viimeinen rakennekokeilun mukainen tutkinto-
17376: vasti seuraavaa:                                      kerta on syksyllä 2003 riippumatta siitä, milloin
17377:                                                       tutkinnon suorittaminen on aloitettu.
17378:     Ylioppilastutkinnon rakennekokeilu on ollut           Pidentämällä kokeilua opetusministeriö ha-
17379: käynnissä vuodesta 1995 alkaen. Kokeilua on           luaa saada lisää tietoa ylioppilaskokelaiden teke-
17380: toteutettu 29 lukiossa, joista neljä on ruotsinkie-   mistä valinnoista ja varmistaa sen, että nyt saa-
17381: lisiä ja seitsemän normaalikoulujen lukioita. Yh-     dut vain kahden kevään valintoihin perustuvat
17382: den ikäluokan suuruus kokeilussa on ollut noin        tulokset ovat useamman vuoden ajalta saman-
17383: 2 000 opiskelijaa.                                    suuntaisia.
17384:     Kyseisissä lukioissa jokaisen kokelaan on             Ministeriön työryhmä seuraa edelleen kokei-
17385: osallistuttava äidinkielen kokeeseen ja valittava     lua ja antaa tietoja sen edistymisestä säännölli-
17386: lisäksi kolme pakollista koetta ryhmästä, jonka        sesti.
17387: muodostavat toisen kotimaisen kielen koe, vie-
17388: raan kielen koe, matematiikan koe ja reaalikoe.
17389: 
17390:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
17391: 
17392:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
17393:                                           KK 1111/1998 vp                                             3
17394: 
17395: 
17396: 
17397: 
17398:                                        Tili Riksdagens Talman
17399: 
17400:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Försöket har följts och bedömts av en arbets-
17401: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       grupp som överlämnade sitt betänkande tili un-
17402: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     dervisningsministern den 10 februari 1998. Enligt
17403: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr        arbetsgruppens åsikt hade man via strukturför-
17404: 1111:                                                söket samlat tiliräckligt med uppgifter som un-
17405:                                                      derlag för beslutsfattandet och arbetsgruppen
17406:           På vilka grunder har Regeringen för-       föreslog därför att försöket inte längre behöver
17407:        längt försöket som gäller en reform av        fortsättas, utan att den struktur som prövats i
17408:        studentexamen, trots att den arbetsgrupp      försöket kan bli den ordinarie strukturen i stu-
17409:        som följt och utvärderat försöket har fö-     dentexamen.
17410:        reslagit att modellen tas i bruk permanent       Undervisningsministeriet beslöt dock den 7
17411:        i hela landet?                                september 1998 att man tills vidare inte vidtar
17412:                                                      åtgärder för att ändra den struktur på student-
17413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        examen som avses i 10 § studentexamensförord-
17414: anföra följande:                                     ningen (1 000/1994). Samtidigt har undervis-
17415:                                                      ningsministeriet förlängt försöket så att den sista
17416:    Ett försök som gäller studentexamens struktur     examensgången i strukturförsöket infaller hösten
17417: har pågått sedan 1995. Försöket har genomförts       2003 oberoende av när avläggandet av examen
17418: i 29 gymnasier, av vilka fyra är svenskspråkiga      har inletts.
17419: och sju finns i samband med normalskolor. Stor-         Genom att förlänga försöket vill undervis-
17420: leken på en årsklass i försöket har varit ca 2 000   ningsministeriet få mer information om de vai
17421: studerande.                                          examinanderna träffar och säkerställa att de nu
17422:    1 dessa gymnasier skall varje examinand delta     aktuella resultaten som baserar sig på de stude-
17423: i provet i modersmålet och dessutom välja tre        randes vai under endast två vårar uppvisar sam-
17424: obligatoriska prov ur en grupp bestående av pro-     ma trend under en längre tidsperiod.
17425: vet i det andra inhemska språket, provet i ett          Arbetsgruppen vid ministeriet fortsätter att
17426: främmande språk, matematikprovet och real-           följa försöket och kommer regelbundet att infor-
17427: provet.                                              mera om hur det fortskrider.
17428: 
17429:      Helsingforsden 4 november 1998
17430: 
17431:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
17432: 1
17433: 1
17434: 1
17435: 1
17436:     1
17437:     1
17438:     1
17439:     1
17440:         1
17441:         1
17442:         1
17443:             1
17444:             1
17445:             1
17446:                 1
17447:                 1
17448:                 1
17449:                                           KK 1112/1998 vp
17450: 
17451: Kirjallinen kysymys 1112
17452: 
17453: 
17454: 
17455: 
17456:                                   Elo Mikko /sd ym.: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ennakko-
17457:                                       harjoittelun toteuttamisesta
17458: 
17459: 
17460:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17461: 
17462:    Ammattikorkeakoulujen keskeisenä päämää-          muita opintoja sekä työkokemusta pitemmältä
17463: ränä on nimenomaan ammatillisen osaamisen            ajalta, on mahdollisuus sijoittua laaja-alaisem-
17464: korostaminen. Ammattikorkeakoulujen kilpai-          min erilaisiin tehtäviin. Tutkimuksesta ilmenee,
17465: luvalttina yliopistoihin nähden on alusta alkaen     että he myös saavat useammin vakituisen työpai-
17466: pidetty laajaa työelämän kokemusta ja sen mu-        kan sekä paremman ansiotason kuin suoraan
17467: kanaan tuomaa ammattitaitoa. Käytännössä             ylioppilastutkinnonjälkeen opintojaanjatkaneet
17468: ammattikorkeakoulut eivät kuitenkaan juuri           nuoret insinöörit.
17469: poikkea yliopistotasoisesta koulutuksesta esi-           Työharjoittelun lisääminen yleensä ja erityi-
17470: merkiksi työharjoittelun osalta.                     sesti ennakkoharjoittelun vaatiminen lisäisi var-
17471:     Tällä hetkellä ammattikorkeakouluopiskeli-       masti ammattikorkeakouluopiskelijoiden moti-
17472: joilta ei vaadita minkäänlaista ennakko harjoitte-   vaatiota ja viime kädessä ammatillista osaamis-
17473: lua, vaan tarvittava työharjoittelu suoritetaan      ta. Siksi ennakkoharjoittelun toteuttaminen kai-
17474: opintojen aikana. Käytännön esimerkit osoitta-       killa ammattikorkeakoulujen opintoaloilla on
17475: vat, että opiskelijoiden tietämys omasta alastaan    perusteltua, mutta kiireeliisin tarve on erityisesti
17476: ilman työharjoittelua on usein lähes olematonta.     tekniikan alalla. Mm. Insinööriliitto on jo pit-
17477: Tämä johtaa usein väärän opintoalan valitsemi-       kään vaatinut ennakkoharjoittelun palauttamis-
17478: seen, mikä usein aiheuttaa pettymyksiä ja jopa       ta osaksi insinööriopintoja. On myös tärkeää,
17479: opintojen viivästymistä ja keskeyttämistä. Moti-     että opintojen aikana tapahtuva työharjoittelu
17480: vaation opintoihin ja ammatinvalintaan pitäisi       liittyisi entistä kiinteämmin ammattikorkeakou-
17481: olla valmiinajo silloin, kun opinnot ammattikor-     lusta valmistuvien todelliseen osaamistarpeeseen
17482:  keakoulussa alkavat.                                ja että työharjoittelu kaikissa tapauksissa olisi
17483:     Ennakkoharjoittelun pakollisuus esimerkiksi      hyvin suunniteltua ja ohjattua.
17484: insinöörikoulutuksessa poistettiin 1980-luvulla.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17485: Tämä johti opiskelijoiden nuorentumiseen ja          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
17486:  useassa tapauksessa motivaation heikentymi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17487:  seen. Samalla ammatillinen osaaminen heikkeni       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17488: ja sitä on ollut vaikea korvata millään muilla
17489:  opinnoilla.                                                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17490:     Insinööriliiton tekemän tutkimuksen mukaan              ryhtyä pakollisen ennakkoharjoittelun
17491:  työkokemus korreloi selvästi työmarkkinoilla               toteuttamiseksi ammattikorkeakouluissa
17492:  menestymiseen. Niillä, joilla on insinööriopinto-          ja ensi vaiheessa erityisesti tekniikan alan
17493:  jen lisäksi takanaan jokin toinen tutkinto tai             opintojen osalta?
17494: 
17495:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
17496: 
17497:           Elo Mikko /sd                  Kalevi Olin /sd                Tapio Karjalainen /sd
17498: 
17499: 
17500: 
17501: 
17502: 280043
17503: 2                                           KK 1112/1998 vp
17504: 
17505: 
17506: 
17507: 
17508:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17509: 
17510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Mikäli ammattikorkeakouluopintojen aloit-
17511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tamisen edellytykseksi asetettaisiin ennakkohar-
17512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        joittelu, edellä tarkoitettu harjoittelupaikkojen
17513: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             kokonaistarve suurin piirtein kaksinkertaistuisi.
17514: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Ammattikorkeakouluopintoihin hyväksyttiin
17515: n:o 1112:                                              vuonna 1997 vain noin 28% hakijoista. Koulu-
17516:                                                        tusjärjestelmän toimivuuden kannalta on ensisi-
17517:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jaista turvata opintoihin valittujen opiskelijoiden
17518:        ryhtyä pakollisen ennakkoharjoittelun           työharjoittelun saatavuus ja onnistuminen. Am-
17519:        toteuttamiseksi ammattikorkeakouluissa          mattikorkeakouluopiskelijoiden opintotavoit-
17520:        ja ensi vaiheessa erityisesti tekniikan alan    teiden näkökulmasta on myös keskeistä, että työ-
17521:        opintojen osalta?                               harjoittelu tukee opintojen loppuvaiheeseen liit-
17522:                                                        tyvän ja tavoitellun ammattitaidon kannalta
17523:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           oleelliseen osaamiseen kuuluvaa harjaantumista
17524: vasti seuraavaa:                                       käytännön työelämän tehtävissä.
17525:                                                           Myös ammattikorkeakouluopintoihin hakeu-
17526:    Ammattikorkeakoulututkintoon            johtaviin   tuvien nuorten näkökulmasta ennakkoharjoitte-
17527: opintoihin sisältyy kaikilla koulutusaloilla vä-       lua on pidettävä yksilön elämänuran suunnitte-
17528: hintään 20 opintoviikon eli käytännössä noin           lun näkökulmasta kohtuuttomana vaatimukse-
17529: puolen vuoden pakollinen työharjoittelu. Tämä          na tilanteessa, jossa vain noin neljännes hakijois-
17530: merkitsee sitä, että vuosittain yli 20 000 ammatti-    ta valitaan opintoihin.
17531: korkeakouluopiskelijalle on löydyttävä opintoi-            Koulustusjärjestelmälle asetettujen tavoittei-
17532: hin kiinteästi liittyvä harjoittelupaikka työelä-      den kannalta on siten ensisijaista ja keskeisintä
17533: mässä.                                                 turvata työharjoittelun ja ja työssä oppimisen
17534:    Myös~. asteen ammatillisen koulutuksen ke-          mahdollisuudet opintoihin valituille opiskelijoil-
17535: hittämisessä on asetettu tavoitteeksi, että kaik-      le. Tämä vastaa myös opintoihin hakeutuvien
17536: kiin opintoihin sisältyisi puolen vuoden työssä        yksilöiden intressiä. Tämä toimintalinja on myös
17537: oppimisen jakso. Tähän tarkoitukseen olisi työ-        parhaiten sovitettavissa työmarkkinoiden mah-
17538: elämässä löydyttävä vuosittain harjoittelupaik-        dollisuuksiin harjoittelupaikkojen järjestämises-
17539: ka yli 40 000 opiskelijalle.                           sä kansantalouden tilan ja työllisyystilanteen
17540:    Niin ikään tavoitteeksi on asetettu oppisopi-       vaihdellessa.
17541: muskoulutuksen lisääminen.                                 Hallituksen käsityksen mukaan ennakkohar-
17542:    Näiden kaikkien tavoitteiden toteuttaminen          joitteluvaatimukseen siirtyminen amattikorkea-
17543: asettaa työelämälle ja työnantajille valtavan          kouluihin opiskelijoita valittaessa ei ole siten
17544: haasteen julkisen koulutusjärjestelmän tavoittei-       mahdollista eikä tarkoituksenmukaista.
17545: den käytännön toimeenpanossa.
17546: 
17547:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
17548: 
17549:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
17550:                                            KK 1112/1998 vp                                             3
17551: 
17552: 
17553: 
17554: 
17555:                                         Tili Riksdagens Talman
17556: 
17557:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Om förhandspraktik ställdes som vilik or för få
17558: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           inleda yrkeshögskolestudier skulle det ovan
17559: medlem av statsrådet översänt fOljande av riks-       nämnda totala behovet av praktikplatser i stort
17560: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-          sett fördubblas. Tili yrkeshögskolestudier antogs
17561: mål nr 1112:                                          år 1997 bara ca 28% av de sökande. Det primära
17562:                                                       med tanke på ett välfungerande utbildningssys-
17563:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      tem är att säkerställa tillgången på arbetspraktik
17564:        för att genomföra obligatorisk förhands-       för dem som antagits tili studierna och se tili att
17565:        praktik i yrkeshögskolorna, tili en början     praktiken avlöper väl. Om man ser på saken
17566:        i synnerhet i fråga om de tekniska studier-    utgående från yrkeshögskolestuderandenas stu-
17567:        na?                                            diemål är det också viktigt att arbetspraktiken
17568:                                                       stöder träningen i praktiska uppgifter i arbetsli-
17569:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vet, då detta utgör kunnande av väsentlig bety-
17570: anföra följande:                                      delse med tanke på den yrkesskicklighet som
17571:                                                       eftersträvas i studiernas slutskede.
17572:    De studier som leder tili yrkeshögskoleexamen         Också med tanke på de ungdomar som söker
17573: innehäller på alla utbildningsområden minst 20        sig tili yrkeshögskolestudier måste förhands-
17574: studieveckors arbetspraktik, dvs. ca ett halvt års    praktik ses som ett oskäligt krav med avseende
17575: obligatorisk praktik. Detta innebär att över          på planeringen inför framtiden i en situation då
17576: 20 000 yrkeshögskolestuderande årligen måste          endast ca en fjärdedel antas tili studierna.
17577: hitta ett praktikplats i arbetslivet som nära an-        Med utgångspunkt i de mål som uppställts för
17578: knyter tili deras studier.                            utbildningssystemet är det således primärt och
17579:    Också i fråga om utvecklingen av yrkesutbild-      centralt att trygga möjligheterna tili arbetsprak-
17580: ningen på andra stadiet är målet att alla studier     tik och inlärning i arbetet endast för dem som
17581: skall innehålla en period med inlärning i arbetet     blivit antagna tili studierna. Detta är också i de
17582: under ett halvt år. För detta ändamål gäller det      sökandes intresse. Denna linje kan också bäst
17583: att årligen hitta praktikplatser i arbetslivet för    anpassas tili arbetsmarknadens möjligheter att
17584: över 40 000 studerande.                               ordna praktikplatser då det nationalekonomiska
17585:    En ökning av läroavtalsutbildningen har ock-       läget och sysselsättningen varierar.
17586: så ställts som mä!.                                      Enligt regeringens uppfattning är det således
17587:    Alla dessa mål ställer arbetslivet och arbetsgi-   varken möjligt eller ändamålsenligt att övergå tili
17588: varna inför en enorm utmaning när målen för det       krav på förhandspraktik vid antagningen av stu-
17589: offentliga utbildningssystemet skall verkställas i    derande tili yrkeshögskolorna.
17590: praktiken.
17591: 
17592:      Helsingfors den 5 november 1998
17593: 
17594:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
17595:                                           KK 1113/1998 vp
17596: 
17597: Kirjallinen kysymys 1113
17598: 
17599: 
17600: 
17601: 
17602:                                   Maija-Liisa VeteJäinen/kesk: Petojen aiheuttamien vahinkojen kor-
17603:                                      vaamisesta
17604: 
17605: 
17606:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17607: 
17608:    Petovahinkokorvaukset on kuluvan vuoden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17609: alusta alkaen siirretty pääosin maataloushallin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17610: nolle. Kotkien tappamien porojen osalta asia        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17611: kuuluu ympäristöministeriölle.                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17612:    Vuosi on kääntymässä kohti loppuaan, mutta
17613: kunnat eivät ole vieläkään saaneet yleiskirjettä,             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17614: lomakkeita tai ohjeita siitä, miten tiedot tulisi           ryhtyä, jotta petovahinkoja koskevat tie-
17615: ministeriön mielestä kerätä.                                dot saataisiin kerätyksi ajallaan niin, ettei
17616:    Kuusamon ja Pudasjärven merkkipiirien po-                korvausta menetetä viivyttelyn takia?
17617: roisännät ovat olleetjulkisuudessa huolestuneita
17618: petojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.
17619: 
17620:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
17621:                                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk
17622: 
17623: 
17624: 
17625: 
17626: 280043
17627: 2                                           KK 1113/1998 vp
17628: 
17629: 
17630: 
17631: 
17632:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17633: 
17634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mista vahingoista on maksettu aina aiheutumis-
17635: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vuotta seuraavan vuoden määrärahasta. Kulu-
17636: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        van vuoden talousarviossa momentilla 30.36.42
17637: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-        (Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaa-
17638: sa Veteläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       minen) osoitetusta 9 milj. markan määrärahasta
17639: sen n:o 1113:                                          on maksettu 8 311 350 markkaa vuonna 1997
17640:                                                        aiheutuneiden porovahinkojen korvaamiseksi.
17641:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Momentilla jäljellä oleva määräraha on tarkoi-
17642:        ryhtyä, jotta petovahinkoja koskevat tie-       tettu käytettäväksi petoeläinten aiheuttamien
17643:        dot saataisiin kerätyksi ajallaan niin, ettei   muiden vahinkojen korvaamiseen.
17644:        korvausta menetetä viivyttelyn takia?              Maa- ja metsätalousministeriön tarkoitukse-
17645:                                                        na on ollut nopeuttaa porovahinkojen korvaa-
17646:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mista siten, että korvaukset maksettaisiin puoli-
17647: vasti seuraavaa:                                       vuosittain. Tätä varten kuluvan vuoden alku-
17648:                                                        puoliskon vahinkotiedot on kerätty koko poron-
17649:     Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor-          hoitoalueelta. Tarkemmat ohjeet tietojen kerää-
17650: vausmenettely uudistettiin petovahinkojen kor-         miseksi eivät ole olleet tarpeen. Kuitenkaan ku-
17651: vaamisesta annetulla valtioneuvoston päätöksel-        luvana vuonna valtion talousarviossa käytettä-
17652: lä (1367/30.12.1997). Päätöksen mukaan tarkem-         vissä oleva määräraha ei riitä alkuvuoden kor-
17653: pia määräyksiä päätöksen soveltamisesta antaa          vausten maksamiseen, vaan maksatuksen no-
17654: tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriö.            peuttaminen tulee harkittavaksi syksyn lisäta-
17655:     Korvaukset petoeläinten poroille aiheutta-         lousarvion käsittelyn yhteydessä.
17656:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998
17657: 
17658:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17659:                                            KK 113/1998 vp                                                3
17660: 
17661: 
17662: 
17663: 
17664:                                        Tili Riksdagens Talman
17665: 
17666:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     uppkommit. Av det ans1ag på 9 miljoner mark
17667: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       som upptagits i budgeten för innevarande år un-
17668: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     der moment 30.36.42 (Ersättning för rovdjurs
17669: man Maija-Liisa Veteläinen undertecknade             skadegöre1se) har 8 311 350 mark utbetalats som
17670: spörsmå1 nr 1113:                                    ersättning för skador som förorsakats renar un-
17671:                                                      der år 1997. På momentet kvarstående del av
17672:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      anslaget är avsett att använda för ersättning av
17673:        sikt att vidta så att uppgifterna om de       andra av rovdjur förorsakade skador.
17674:        skador rovdjuren förorsakat insamlas i så        Jord- och skogsbruksministeriet har för avsikt
17675:        god tid att ersättningar inte går för1orade   att göra utbetalningen av ersättningar för skador
17676:        på grund av dröjsmål?                         som har drabbat renar snabbare på så sätt att
17677:                                                      ersättningarna framöver skall betalas halvårsvis.
17678:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt      1 detta syfte har uppgifter om alla skador som
17679: anföra fö1jande:                                     inträffat inom renskötselområdet under den för-
17680:                                                      sta hä1ften av innevarande år redan insam1ats.
17681:    Det ersättningsförfarande som gäller av rov-      Det har inte före1egat något behov av att ge
17682: djur förorsakade skador reviderades genom            närmare anvisningar om insamlingen av dessa
17683: statsrådsbes1utet 1367/30.12.1997. Närmare be-       uppgifter. Det anslag som står tili förfogande i
17684: stämmelser om tillämpningen av nämnda beslut         statsbudgeten för innevarande år räcker dock
17685: utfårdas vid behov av jord- och skogsbruksmi-        inte tili för att betala ersättningarna för det första
17686: nisteriet.                                           halvåret, utan påskyndandet av utbeta1ningarna
17687:    Ersättningar för skador som rovdjur förorsa-      tas upp tili prövning i samband med behandling-
17688: kat renar har alltid utbeta1ats av mede1 som upp-    en av höstens tilläggsbudget.
17689: tagits i budgeten för året efter det år skadan
17690:      Helsingforsden 19 oktober 1998
17691: 
17692:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17693:                     j
17694: 
17695:                     j
17696: 
17697:                 j
17698: 
17699:                 j
17700: 
17701:             j
17702: 
17703:             j
17704: 
17705:         j
17706: 
17707:         j
17708: 
17709:     j
17710: 
17711:     j
17712: 
17713: j
17714: 
17715: j
17716:                                            KK 1114/1998 vp
17717: 
17718: Kirjallinen kysymys 1114
17719: 
17720: 
17721: 
17722: 
17723:                                    Mikko Kuoppa Iva-r ym.: Hallituksen suhtautumisesta Neste Oyj:n
17724:                                       johtajien optioetuihin
17725: 
17726: 
17727:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17728: 
17729:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan 60          korostettu maltillista palkkapolitiikkaa sekä in-
17730: Neste Oyj:n johtajaa on saanut 77 miljoonan           flaatio- ja kustannuspaineiden torjumista. Tässä
17731: markan voiton, kun johtajien optiot lunastettiin      suhteessa muutenkin suuripaikkaisten johtajien
17732: valtion uudelle energiayhtiölle Fortum Oyj:lle.       kahmimat optioedut ovat huono esimerkki. Kun
17733: Suurimmat henkilökohtaiset optiovoitot ovat           kyse on yhtiöistä, joissa valtio käyttää omistaja-
17734: muutamia miljoonia markkoja. Esimerkiksi jo           na määräysvaltaa, ja koska kyseisistä optiojär-
17735: toisen yhtiön palvelukseen siirtynyt tiedotusjoh-     jestelyistä on päätetty nykyisen hallituksen aika-
17736: taja sai miljoonan markan optiovoiton oltuaan         na, on perusteltua selvittää, mikä on hallituksen
17737: Nesteen palveluksessa kaksi vuotta.                   kanta Neste Oyj:n optiojärjestelyihin.
17738:    Optiot lunastettiin etuaikaan ennen kuin lu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17739: nastus optiolainan alkuperäisten ehtojen mu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17740: kaan olisi ollut mahdollista. Järjestelyä on perus-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17741: teltu valtion energiayhtiöiden uudella omistusra-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17742: kenteella. Fortum Oyj:n pörssilistautumista on
17743: lykätty pörssien epävakaisuuden ja heikentynei-                 Pitääkö Hallitus hyväksyttävinä Neste
17744: den talousnäkymien vuoksi, mikä myös saattaa                 Oyj:n johtajille vuonna 1996 päätettyjä
17745: outoon valoon ennenaikaiset optiovoitot.                     optioetuja,jotka nyt on lunastettu ennen-
17746:    Hallituksen talouspoliittisissa linjauksissa on           aikaisesti 77 miljoonan markan voitolla?
17747: 
17748:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
17749: 
17750:           Mikko Kuoppa /va-r             Esko-Juhani Tennilä /va-r      Veijo Puhjo /va-r
17751: 
17752: 
17753: 
17754: 
17755: 280043
17756: 2                                          KK 1114/1998 vp
17757: 
17758: 
17759: 
17760: 
17761:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17762: 
17763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        haltijoista, loppuosa halusi lunastuksia. Joukos-
17764: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sa oli myös henkilöitä, jotka osallistuivat molem-
17765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       piin. Kun lunastustarjous selkeästi on osoitettu
17766: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            koskemaan sekä Nesteen osakkeenomistajia että
17767: Kuopan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         optiotodistusten haltijoita, on toimittu hyväksyt-
17768: sen n:o 1114:                                         tävänä tavalla.
17769:                                                          Sittemmin kauppa- ja teollisuusministeriö on
17770:           Pitääkö Hallitus hyväksyttävinä Neste       johdollani selvittänyt käytössä olevien kannuste-
17771:        Oyj:n johtajille vuonna 1996 päätettyjä        järjestelmien toimivuutta ja tehokkuutta omis-
17772:        optioetuja,jotka nyt on lunastettu ennen-      tajaohjauksen näkökulmasta. Tehtyjen selvitys-
17773:        aikaisesti 77 miljoonan markan voitolla?       ten perusteella oli todettavissa, että perinteisen
17774:                                                       optiomallin, jollainen Nesteen yhtiökokouksen
17775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vuonna 1996 hyväksymä mallikin oli, kannuste-
17776: vasti seuraavaa:                                      vaikutusta vähentää olennaisella tavalla option
17777:                                                       arvaamattomuus ja toisaalta myös se, että kan-
17778:    Neste Oy:stä tuli pörssiyhtiö vuonna 1995 to-      nustepalkkioita on mahdollisuus saada silloin-
17779: teutetun osakemyynti ja -antioperaation tulokse-      kin, kun yrityksen kehitys vertailujoukkoon näh-
17780: na. Keväällä 1996 Nesteen yhtiökokous päätti          den on ollut heikompi.
17781: johdon optiolainasta, jonka tarkoitus oli toimia         Näihin perinteiseen optiomalliin liittyvien
17782: yhtiön johdon kannustimena aivan samalla ta-          heikkouksien vuoksi kauppa- ja teollisuusminis-
17783: valla kuin muissakin valtion omistamissa ja yksi-     teriö kehitti omistajaohjauksen näkökulmasta
17784: tyisissä pörssiyhtiöissä. Lähtökohtana on valtion     paremman tulossidonnaisen vertailevan johdon
17785: puolella ollut se, että valtionyhtiöiden tulee olla   kannustejärjestelmän, joka otettiin käytöön
17786: kilpailukykyisiä myös henkilöstö- ja manage-          muutamissa yhtiöissä viime kevään yhtiöko-
17787: ment -resurssien rekrytoinnin osalta. Niiden tu-      kouksissa talouspoliittisen ministerivaliokunnan
17788: lee kyetä tarjoamaan kilpailukykyiset ehdot, jot-      10.3.1998 hyväksymän kannan mukaisesti. Uu-
17789: ta niillä olisi edellytykset saada palvelukseensa     dessa mallissa yhtiön kolmen seuraavan vuoden
17790: parhaita mahdollisia asiantuntijoita ja osaajia.      tuloskehityksen ja osakkeen kurssikehityksen tu-
17791: Tätä koskevat ohjeet kauppa- ja teollisuusminis-      lee olla parempi kuin tärkeimpien kilpailijoiden
17792: teriö antoi yhtiöille jo vuonna 1994.                 muodostamassa vertailyryhmässä keskimäärin.
17793:    Imatran Voimasta (IVO) ja Nesteestä muo-           Tavoitteena on ollut luoda sellainen pitkän täh-
17794: dostetun IVO-Neste Oyj:n, sittemmin Fortum            täimen kannustemalli, joka palkitsee yhtiön joh-
17795: Oyj:n ja Suomen valtion 9.4.1998 tekemän sopi-        don hyvistä tuloksista ja osakkeen arvon hyvästä
17796: muksen mukaan Suomen valtio sitoutui siirtä-          kehityksestä ja eliminoi samalla markkinoiden
17797: mään Fortumille ja Fortum tarjoutui hankki-           ns. myötätuuliefektin.
17798: maan kaikki Suomen valtion omistamat Neste               Hyväksyessään uusia yhtiön johdon kannus-
17799: Oyj :n osakkeet eli yhteensä 83,17 prosenttia kai-    tejärjestelmiä kauppa- ja teollisuusministeriö on
17800: kista Nesteen osakkeista. Sopimuksen ja tiettyjen     edellyttänyt, että yhtiössä otetaan samanaikai-
17801: sen toteuttamista koskevien ehtojen seurauksena       sesti käyttöön myös uusia koko henkilöstöä kos-
17802: Fortum oli velvollinen arvopaperimarkkinalain         kevia kannustejärjestelmiä taikka yhtiön johto
17803: 6 luvun 6 §:n ja Nesteen yhtiöjärjestyksen 21 §:n     on sitoutunut niitä valmistelemaan seuraavaan
17804: mukaisesti tekemään lunastustarjouksen sekä la-       varsinaiseen yhtiökokoukseen mennessä sen
17805: puista Nesteen osakkeista että 1 200 000 Nesteen      päätöksellä käyttöön otettavaksi.
17806: optiotodistuksesta.                                      Johdon ja yhtiön koko henkilöstöä palkitse-
17807:    Lunastustarjouksen yhteydessä Suomen val-          vien kannustejärjestelmien kehittäminen on näh-
17808: tio teki vaihtotarjouksen myös Nesteen optioto-       ty tärkeäksi muun muassa omistajaohjauksen
17809: distusten haltijoille. Vaihtotarjouksen hyväksyi      kannalta. Kannustejärjestelmän tulee palkita
17810: ainoastaan vajaat 20 prosenttia optiotodistusten      johtoa vain todellisista aikaansaannoksista ja tu-
17811:                                           KK 1114/1998 vp                                              3
17812: 
17813: !oksista, mistä lähtökohdista käsin kauppa- ja        teessäkin oli, ei tule enää kysymykseen uusien
17814: teollisuusministeriö on pyrkinyt aktiivisesti ke-     johdon kannustejärjestelmien käyttöönottoa
17815: hittämään näitä järjestelmiä. Tämä kehittämis-        valtionyhtiöissä harkittaessa. Valtio-omistajan
17816: työ jatkuu edelleen ja tähtää entistä luotettavam-    lähtökohta on luonnollisesti sama myös kaikissa
17817: piin malleihin. Perinteinen optio malli, joka Nes-    valtion osaomistamissa yhtiöissä.
17818: 
17819:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998
17820: 
17821:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
17822: 4                                            KK 1114/1998 vp
17823: 
17824: 
17825: 
17826: 
17827:                                           Tili Riksdagens Talman
17828: 
17829:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        na godkände bytesanbudet, resten föredrog in-
17830: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          lösning. Bland optionsbevisinnehavarna fanns
17831: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        det även sådana som deltog i de båda operatio-
17832: man Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade spörs-             nerna. Eftersom inlösningsanbudet klart och
17833: mål nr 1114:                                            tydligt var riktat både till aktieägarna och inne-
17834:                                                         havarna av optionsbevis, hade man handlat på
17835:            Betraktar Regeringen de förmåner i           ett acceptabelt sätt.
17836:         form av optioner som man 1996 beslöt               Handels- och industriministeriet har sederme-
17837:         bevilja Neste Abp:s direktörer och som          ra under ledning av undertecknad utrett hur de
17838:         nu har inlösts för tidigt och givit en vinst    drivfjädersarrangemang som är i bruk fungerar
17839:         på 77 miljoner mark som acceptabla?             och hur effektiva de är med tanke på ägarstyr-
17840:                                                         ningen. På basis av genomförda utredningar kan
17841:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           man konstatera att i fråga om den traditionella
17842: anföra följande:                                        optionsmodellen, viiken ju också var den som år
17843:                                                         1996 hade godkänts av Neste Ab:s bolagsstäm-
17844:     Neste Ab omvandlades till börsbolag år 1995         ma, minskas den sporrande effekten väsentligt av
17845: till följd av en operation som bestod av försälj-       de oförutsebara faktorer som är förenade med
17846: ning av aktier och aktieemission. Våren 1996            optioner och å andra sidan också av att det är
17847: fattade bolagsstämman beslut om ledningens              möjligt att erhålla premier också när bolagets
17848: optionslån som skulle fungera som drivfjäder för        utveckling har varit sämre än jämförelsegrupp-
17849: ledningen på samma sätt som vid andra statsägda         ens.
17850: och privata börsbolag. På den statliga sidan har           Eftersom det fanns brister i den traditionella
17851: man tagit som utgångspunkt att statsbolagen             optionsmodellen utvecklade handels- och indu-
17852: skall vara konkurrenskraftiga också när det gäl-        striministeriet ett sporrande system för bolags-
17853: ler rekrytering av personai och företagsledare.         ledningen som är resultatbundet, jämförande
17854: Statsbolagen måste kunna erbjuda konkurrens-            och bättre med tanke på ägarstyrningen. Detta
17855: kraftiga villkor för att de skall kunna anställa        system infördes vid några statsbolag i samband
17856: bästa möjliga sakkunniga och experter. Handels-         med förra vårens bolagsstämmor i enlighet med
17857: och industriministeriet har gett bolagen anvis-         den ståndpunkt som finanspolitiska ministerut-
17858: ningar om detta redan år 1994.                          skottet hade godkänt den 10 mars 1998. Enligt
17859:     Enligt det avtal som den 9 april 1998 ingicks       den nya modellen skall ett bolags resultatutveck-
17860: mellan IVO-Neste Abp, som bildats av Imatran            ling och utvecklingen av aktiekursen under de tre
17861: Voima (IVO) och Neste, sedermera F ortum Abp,           följande åren vara genomsnittligt bättre än hos
17862: och finska staten förband sig finska staten att till    den jämförelsegrupp som består av de viktigaste
17863: Fortum överlåta och Fortum förband sig att för-         konkurrenterna. Målet har varit att skapa en
17864: värva samtliga aktier som finska staten ägde i          modell som är användbar på längre sikt, som
17865: Neste Abp, dvs. sammanlagt 83,17 % av samtliga          belönar bolagsledningen för gott resultat och en
17866: Neste-aktier. Till följd av avtalet och vissa villkor   positiv utveckling av aktiens värde och som på
17867: som gällde fullgörande av det var Fortum enligt         samma gång eliminerar den s.k. medvindseffek-
17868: 6 kap. 6 § värdepappersmarknadslagen och 21 § i         ten på marknaden.
17869: Neste Abp:s bolagsordning skyldigt att lämna ett           När handels- och industriministeriet har god-
17870: inlösningsanbud som gällde både de återstående          känt nya sporrande system för bolagsledningen
17871: aktierna i Neste och dessutom 1 200 000 options-        har ministeriet krävt att man vid bolaget samti-
17872: bevis.                                                  digt inför nya sporrande system som är avsedda
17873:     1 samband med att inlösningsanbudet lämna-          för hela personalen eller att bolagsledningen har
17874: des gjorde dessutom finska staten innehavarna           förbundit sig att utveckla dylika fram till nästa
17875: av Neste Abp:s optionsbevis ett anbud om byte.          ordinarie bolagsstämma och att de skall tas i
17876: Endast knappa 20% av optionsbevisinnehavar-             bruk enligt bolagsstämmans beslut.
17877:                                           KK 1114/1998 vp                                               5
17878: 
17879:    Utvecklande av sådana sporrande system som          sätter ännu och målet är att skapa allt pålitligare
17880: syftar till att belöna företagsledningen och ett       modeller. Den traditionella optionsmodellen,
17881: bolags hela personai har ansetts viktigt bl.a. med     som tillämpades också vid Neste, kommer inte
17882: tanke på ägarstyrningen. Systemet skall belöna         längre i fråga när det blir aktuellt att bestämma
17883: bolagsledningen för verkliga prestationer och re-      om införande av nya sporrande system för stats-
17884: sultat, vilket har tagits som utgångspunkt när         bolagens ledning. Staten-ägaren har naturligtvis
17885: handels- och industriministeriet aktivt har ut-        samma utgångspunkt också när det gäller de
17886: vecklat dylika system. Utvecklingsarbetet fort-        bolag som staten är delägare i.
17887: 
17888:      Helsingforsden 30 oktober 1998
17889: 
17890:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
17891:                       j
17892:                      j
17893:                     j
17894:                    j
17895:                   j
17896:                  j
17897:                 j
17898:                j
17899:               j
17900:              j
17901:             j
17902:            j
17903:           j
17904:          j
17905:         j
17906:        j
17907:       j
17908:      j
17909:     j
17910:    j
17911:   j
17912:  j
17913: j
17914:                                             KK 1115/1998 vp
17915: 
17916: Kirjallinen kysymys 1115
17917: 
17918: 
17919: 
17920: 
17921:                                     Timo Ihamäki lkok: Alaikäisten vahingonkorvaus- ja rikosvas-
17922:                                        tuusta
17923: 
17924: 
17925:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17926: 
17927:    Lähes päivittäin voi lukea lehdestä alaikäisten     tautumista yhteiskunnan asettamia sääntöjä
17928: nuorten harjoittamasta ilkivallasta ja rikollisesta    kohtaan.
17929: toiminnasta, joka ei ole johtanut oikeudellisiin          Edellä olevan perusteena ja valtiopäiväjärjes-
17930: eikä korvaustoimenpiteisiin tekijän alaikäisyy-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17931: den johdosta. On merkkejä myös siitä, että eri-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17932: laisten järjestyksenvalvojien suhtautuminen täl-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17933: laisiin laittomuuksiin on muuttunut välinpitä-
17934: mättömäksi, kun asioihin ei tekijän alaikäisyy-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä alaikäisten
17935: den takia voi puuttua tuntuvammin.                            saattamiseksi nykyistä selkeämmin vas-
17936:    Alaikäisten vapauttaminen kaikesta vastuusta               tuuseen tekemistään rikoksista ja ilkival-
17937: ilkivalta- ja rikostilanteissa vahvistaa nuorten vi-          lasta?
17938: noutunutta kasvua sekä välinpitämätöntä suh-
17939: 
17940:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
17941: 
17942:                                            Timo Ihamäki /kok
17943: 
17944: 
17945: 
17946: 
17947: 280043
17948: 2                                         KK 1115/1998 vp
17949: 
17950: 
17951: 
17952: 
17953:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17954: 
17955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       risorangaistuksen kokeilemista annetun lain
17956: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muuttamisesta (HE 188/1998 vp). Nuorisoran-
17957: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      gaistuksen tuomitsemisedellytyksiä ehdotetaan
17958: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       muutettavaksi siten, että rangaistusta voitaisiin
17959: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        käyttää aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa
17960: 1115:                                                nuoren rikoskierteen katkaisemiseksi. Nykyisin
17961:                                                      nuorisorangaistukseen tuomitseminen edellyt-
17962:           Mitä Hallitus aikoo tehdä alaikäisten      tää, että nuori on aikaisemmin tuomittu ainakin
17963:        saattamiseksi nykyistä selkeämmin vas-        kerran ehdolliseen rangaistukseen. Vaikutus-
17964:        tuuseen tekemistään rikoksista ja ilkival-    mahdollisuudet rikoskierteen katkaisussa ovat
17965:        lasta?                                        sitä paremmat, mitä varhaisemmassa vaiheessa
17966:                                                      tekoihin voidaan puuttua. Tästä syystä nuoriso-
17967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rangaistusta voitaisiin esityksen mukaan käyttää
17968: vasti seuraavaa:                                     alkaneen rikoskierteen katkaisemiseksi, vaikka
17969:                                                      tekijällä ei aikaisempia ehdollisia rangaistuksia
17970:     Nykyinen lainsäädäntömme tarjoaa sekä si-        olisikaan. Jotta ehdotetun lainmuutoksen vaiku-
17971: viili- että rikosoikeudellisia keinoja alaikäisten   tukset ehtisivät näkyä vielä alkuperäisenä kokei-
17972: eli alle 18-vuotiaiden saattamiseksi oikeudelli-     luaikana, olisi tärkeää, että muutos tulisi voi-
17973: seen vastuuseen teoistaan. Rikosoikeudellisiin       maaujo vuoden 1999 alusta.
17974: seuraamuksiin nuori voidaan tuomita 15 vuotta            Nuorisorangaistuskokeilun seurannasta saa-
17975: täytettyään. Siviilioikeudellinen vahingonkor-       tavien tulosten perusteella tullaan myös aika-
17976: vausvastuu koskee sitä vastoin myös tätä nuo-        naan harkitsemaan kokeilun jatkamista ja mah-
17977: rempia.                                              dollista laajentamista.
17978:     Täysin uuden tyyppistä rikosoikeudellista            Vaikka rikosoikeudellinen vastuu teoista al-
17979: seuraamusta, nuorisorangaistusta, kokeillaan         kaa vasta 15 vuoden iässä, ovat alaikäiset aina-
17980: vuosina 1997-1999 osassa Suomea. Nuoriso-            siis myös alle 15-vuotiaina- siviilioikeudellises-
17981: rangaistusta voidaan käyttää ehdollisen rangais-     sa vahingonkorvausvastuussa teoistaan. Vahin-
17982: tuksen sijasta 15-17-vuotiaina rikoksensa teh-       gonkorvauslain mukaan alle 18-vuotias nuori on
17983: neille nuorille. Nuorisorangaistus sisältää kont-    velvollinen korvaamaan aiheuttamastaan vahin-
17984: rolliaja tukea. Nuorisorangaistukseen kuuluvan       gosta kohtuulliseksi harkitun määrän. Harkin-
17985: yhdyskuntapalvelun tyyppisen työn ja muun oh-        nassa otetaan huomioon muun muassa tekijän
17986: jatun toiminnan sekä tehokkaan valvonnan yhte-       ikä ja kehitystaso sekä teon laatu. Kyseisen lain
17987: nä tavoitteena on saada nuori aikaisempaa sel-       nojalla on esimerkiksi 15-vuotias nuori tuomittu
17988: keämmin ottamaan vastuu tekemistään rikoksis-        maksamaan täysi korvaus aiheuttamastaan va-
17989: ta.                                                  hingosta. Saman lain nojalla on myös alle 10-
17990:     Vaikka kokeilu on vasta puolivälissä, on edus-   vuotiaita lapsia tuomittu maksamaan korvauk-
17991: kunnalle jo annettu hallituksen esitys laiksi nuo-   sia aiheuttamastaan vahingosta.
17992: 
17993:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
17994:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
17995:                                            KK 1115/1998 vp                                              3
17996: 
17997: 
17998: 
17999: 
18000:                                         Tili Riksdagens Talman
18001: 
18002:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1998 rd). Förutsättningarna för dömande tili
18003: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        ungdomsstraff föreslås bli ändrade så att ung-
18004: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-    domsstraffet skall kunna användas i ett tidigare
18005: damot Timo Ihamäki undertecknade spörsmå1             skede än för närvarande för att avbryta en ung
18006: nr1115:                                               persons brottsliga bana. För närvarande förut-
18007:                                                       sätts för att ungdomsstraff skall kunna dömas ut
18008:          Vad ämnar Regeringen göra för att            att den unga åtminstone en gång tidigare ådömts
18009:        minderåriga tyd1igare än för närvarande        ett villkorligt straff. Möjligheterna att avbryta
18010:        skall ställas tili svars för brott och ofog    den brottsliga karriären är desto bättre, ju tidiga-
18011:        som de har begått?                             re man kan ingripa. Därför föreslås i propositio-
18012:                                                       nen att ungdomsstraffet skall kunna användas
18013:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för att avbryta en påbörjad brottslig karriär,
18014: anföra fö1jande:                                      även om den unga inte tidigare har ådömts något
18015:                                                       villkorligt straff. För att verkningarna av den
18016:    Vår gällande 1agstiftning erbjuder både civi1-     föreslagna lagändringen skall kunna utredas re-
18017: och straffrättsliga medel för att ställa minderåri-   dan under den tid som försöksverksamheten på-
18018: ga, dvs. personer under 18 år, tili svars för sina    går, föreslås att lagen skall träda i kraft vid in-
18019: handlingar. Tili straffrätts1iga påf61jder kan en     gången av 1999.
18020: ung person dömas först då han har fyllt 15 år. Det       På basis av de erfarenheter som fås i uppfölj-
18021: civilrätts1iga skadeståndsansvaret gäller däremot     ningen av försöksverksamheten med ungdoms-
18022: också personer som är yngre än detta.                 straff prövas sedan om försöksverksamheten
18023:    Åren 1997-1999 pågår i vissa de1ar av Fin-         ska.!l fortgå och om den eventuellt skall utvidgas.
18024: land försöksverksamhet med ungdomsstraff,                Aven om det straffrätts1iga ansvaret för gär-
18025: som är en helt ny typ av straffrättslig påföljd.      ningar inträder först vid 15 års ålder, bär minder-
18026: Ungdomsstraffkan användas i stället för villkor-      åriga alltid - dvs. också unga under 15 år - ett
18027: ligt straff i fråga om personer som då de begått      civilrättsligt skadeståndsansvar för sina gärning-
18028: sina brott varit 15-17 år. Ungdomsstraffet om-        ar. Enligt skadeståndslagen är en ung person
18029: fattar kontroll- och stödåtgärder. Ungdoms-           under 18 år skyldig att ersätta en skada som han
18030: straffet omfattar samhällstjänstliknande arbete       åsamkat i den mån det prövas skäligt. 1 prövning-
18031: och övriga aktiviteter under handledning samt         en beaktas bland annat skadevållarens ålder och
18032: intensiv övervakning, vars må1 är bl.a. att få den    utveckling samt handlingens beskaffenhet. Med
18033: unga att tydligare bära ansvar för de brott som       stöd av nämnda lag har t.ex. en 15-åring dömts
18034: han har begått.                                       att betala full ersättning för den skada som han
18035:    Även om försöket pågått bara halva försöksti-      åsamkat. Med stöd av samma lag har även barn
18036: den har tili riksdagen redan av1åtits en proposi-     under 10 år dömts att betala ersättning för den
18037: tion med förs1ag till1ag om ändring av 1agen om       skada som de åsamkat.
18038: försöksverksamhet med ungdomsstraff (RP 188/
18039: 
18040:      Helsingforsden 3 november 1998
18041: 
18042:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
18043:                                             KK 1116/1998 vp
18044: 
18045: Kirjallinen kysymys 1116
18046:                                     Timo Ihamäki /kok: Sydäntautipotilaiden kuntoutuksesta
18047: 
18048: 
18049:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18050: 
18051:     Sydänsairaudet ovat edelleen lukumäärältään            Sydänpotilaiden kuntoutuksesta on paljon
18052: suurin sairausryhmä Suomessa.                          tutkimustietoutta. Laajan analyysin johtopää-
18053:     Sydänpotilaiden kuntoutus on sairauden lu-         tösten mukaan sepelvaltimokuolleisuus on 25 %
18054: kumäärään ja vakavuuteen nähden riittämätön-           pienempi niillä, joiden kuntoutus on aloitettu
18055: tä. Sairaaloista kotiutuu vuosittain noin 41 000       varhain, verrattuna spontaaniin parantumiseen.
18056: sepelvaltimotautipotilasta. Näistä kuntoutusta         Sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutuksesta on
18057: tarvitsevia on yhteensä vähintään noin 25 000          valmistumassa uusi suomalainen suositus, jota
18058: potilasta vuosittain. Julkinen terveydenhuolto,        laatii Suomen Kardiologisen Seuran hallituksen
18059: Kela ja sydänjärjestöt tuottavat kuntoutusta           ja Sydäntautiliiton nimeämä asiantuntijaryhmä.
18060: vain noin 9 500 henkilölle, joten täysin vaille min-   Se perustaa suosituksen kirjallisuuskatsaukseen
18061: käänlaistajärjestettyä kuntoutustajää vähintään        ja uusimpiin vaikuttavuustutkimuksiin. Suosi-
18062:  15 000 sydänsairasta.                                 tuksessa on määritelty selkeästi sepelvaltimotau-
18063:     Sydänpotilaiden kuntoutus tapahtuu suurim-         tipotilaiden kuntoutuksen sisältö. Ulkomaisissa
18064: maksi osaksi lääkinnällisenä kuntoutuksena. Sen        tutkimuksissa myös kuntoutusta saaneiden ter-
18065: järjestämisvastuu on lakisääteisesti kunnilla. Jul-    veyspalvelujen käyttö on todettu vähäisemmäksi
18066: kinen terveydenhuolto ei kuitenkaan olehoitanut        kuin ei-kuntoutettujen. Kustannuksiltaan edulli-
18067: sydänpotilaiden kohdalla kuntoutusvelvoitet-           sella avokuntoutustyyppisellä ryhmäohjauksena
18068: taan. Sydänpotilaat ovatjääneet muiden ryhmien         voidaan vaikuttaa ehkäisevästi myös kuntien
18069: jalkoihin kuntoutustarjonnassa, vaikka se on           raskaisiin hoiva- ja huolenpitokustannuksiin po-
18070: suurimpia kansantautiryhmiämme. Kuntien ki-            tilaiden elämänlaadun ja selviytymisen paran-
18071: reä talous on entisestäänkin vähentänyt tätä toi-      tuessa. Sydänpotilaiden kuntoutusta voidaan pi-
18072: mintaa. Tarkkojalukuja tämän päivän tilanteesta        tää investointina tulevaisuuteen niin potilaan
18073: ei ole, mutta vuonna 1994 sairaaloille ja terveys-     kuin yhteiskunnan kannalta selvemmin kuin
18074:  keskuksille tehdyn kyselytutkimuksen perusteel-       monessa muussa tautiryhmässä.
18075:  Ia julkissektorilla kuntoutettiin vain noin 1 000         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18076:  sydänpotilasta. Kunnissa kuntoutus on sattu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18077:  manvaraista ja potilaat elävät epätasa-arvoisessa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18078:  asemassa. Tosiasiallisesti monissa kunnissa sy-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18079:  dänpotilaita ei kuntouteta lainkaan, koska omia
18080:  resursseja ei ole eikä maksusitoumuksia anneta.                 Mitä mahdollisuuksia Hallitus näkee
18081:     Sydänsairauksien kuntoutuksella edistetään                muuttaa lainsäädäntöä sydäntautipoti-
18082:  psyykkistä toipumista, hidastetaan taudin kul-               laiden kuntoutuksen osalta siten, että
18083:  kua ja palautetaan työ- tai/ja toimintakyky.                 työhönpalaamisen rinnalle hyväksytään
18084:  Psyykkinen kuntoutus käsittää pelkotilojen häl-              kriteeriksi myös toimintakyvyn palautta-
18085:  ventämistä, kriisireaktion ennustamista ja sen               minen, jolloin Kelan maksamaan kun-
18086:  hoitoa sekä virheellisten sairauskäsitysten tun-             toutukseen voisivat päästä myös työiän
18087:  nistamista ja oikaisua. Sairauden pahenemista                ohittaneet kuntoutujat, ja että vaikea-
18088:  voidaan estää tiedolla vaaratekijöistä ja niiden             vammaisuuden määritelmässä kuntou-
18089:  merkityksestä sekä omahoidon opettamisella se-               tuksen saantikriteeriksi hyväksytään ko-
18090:  kundääriehkäisyn keinoin. Työ- ja toimintaky-                rotetun hoitotuen rinnalle myös sairau-
18091:  kyä parannetaan rasituskestävyyttä lisäämällä,               den raskaus psyykkiseltä kannalta ja lo-
18092:  turvallisten kuormitusrajoitusten opettamisella,             puksi Kelan mahdollisuudet maksaa avo-
18093:  työolosuhteiden tarkistuksilla ja opitun mallin              kuntoutuksesta?
18094:  siirtämisellä työ- ja arkielämään.
18095: 
18096:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
18097: 
18098:                                            Timo Ihamäki /kok
18099: 280043
18100: 2                                          KK 1116/1998 vp
18101: 
18102: 
18103: 
18104: 
18105:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18106: 
18107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hyvin, että sairastavuus näihin sairauksiin on
18108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         selvästi vähentynyt viime vuosina.
18109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Luotettavia tietoja sydänpotilaiden kuntou-
18110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        tustarpeesta nykyaikaisen hoidon jälkeen ei ole.
18111: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Sairaaloista kotiutuu vuosittain yli 40 000 sepel-
18112: 1116:                                                 valtimotautipotilasta ja kuntoutusta järjestetään
18113:                                                       terveydenhuollon toimesta noin 1 OOO:lle ja Ke-
18114:           Mitä mahdollisuuksia Hallitus näkee         lan varoista suunnilleen samalle määrälle potilai-
18115:        muuttaa lainsäädäntöä sydäntautipoti-          ta. Lisäksi sydänjärjestöt tukevat joka viidettä
18116:        laiden kuntoutuksen osalta siten, että         sairastunutta lyhytkestoisilla tieto- ja liikunta-
18117:        työhönpalaamisen rinnalle hyväksytään          painotteisilla ohjelmilla.
18118:        kriteeriksi myös toimintakyvyn palautta-           Kelan järjestämässä kuntoutuksessa oli vuon-
18119:        minen, jolloin Kelan maksamaan kun-            na 1997 kaikkiaan 1 081 henkilöä iskeemisten
18120:        toutukseen voisivat päästä myös työiän         sydänsairauksien johdosta. Koska Kelan pää-
18121:        ohittaneet kuntoutujat, ja että vaikea-        asiallisena vastuuna on työikäisten vakuutettu-
18122:        vammaisuuden määritelmässä kuntou-             jen kuntoutus, tavoitteena työ- tai toimintaky-
18123:        tuksen saantikriteeriksi hyväksytään ko-       vyn paraneminen tai palautuminen, yli 64-vuo-
18124:        rotetun hoitotuen rinnalle myös sairau-        tiaiden osuus oli vain 14 prosenttia. Tässä ikäryh-
18125:        den raskaus psyykkiseltä kannalta ja lo-       mässä kuntoutus tapahtuu eduskunnan vuosit-
18126:        puksi Kelan mahdollisuudet maksaa avo-         tain hyväksymän määrärahan turvin, eikä sitä
18127:        kuntoutuksesta?                                ole voitu olennaisesti vuosien kuluessa kasvat-
18128:                                                       taa. Käytännössä vain kaikkein vaikeimmin sai-
18129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          raat on kertaluonteisesti otettu Kelan järjestä-
18130: vasti seuraavaa:                                      mään kuntoutukseen. Vanhusväestön osalta
18131:                                                       kuntoutuksenjärjestämisen pääasiallinen vastuu
18132:     Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-        kuuluu kunnalliselle terveydenhuollolle.
18133: tuksesta annetun lain 3 §:n mukaan kansanelä-             Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuu-
18134: kelaitoksen on järjestettävä lääkinnällistä kun-      den piiriin kuuluvan kuntoutuksen vaikeavam-
18135: toutusta vaikeavammaiselle, joka saa vähintään        maisuus-käsite määritellään tarkemmin asetuk-
18136: korotettua lapsen tai eläkkeensaajan hoitotukea       sella. Sen mukaan vaikeavammaisella tarkoite-
18137: tai vastaavaa vammaistukea. Eläkettä saavalla         taan henkilöä, jonka sairaudesta, viasta tai vam-
18138: tarkoitetaan kyseisessä pykälässä työkyvyttö-         masta hänelle aiheutuva yleinen haitta on niin
18139: myyseläkettä saavaa. Kansaneläkelaitoksen on          suuri, että hänellä sen vuoksi on huomattavia
18140: tällöin järjestettävä sellaiset pitkäaikaiset tai     vaikeuksia tai rasituksia selviytyä kotona, kou-
18141: vaativat muut kuin sairaanhoitoon välittömästi        lussa, työelämässä tai muussa elämäntilanteissa
18142: liittyvät kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa,    julkisen laitoshoidon ulkopuolella ja jonka sel-
18143: jotka ovat tarpeen kuntoutujan työ- tai toimin-       viytymistä kyseisellä kuntoutustoimenpiteillä
18144: takyvyn säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Tä-       voidaan tukea. Näin ollen sairauden raskaus
18145: män lisäksi kansaneläkelaitos voi lain 4 §:n no-      psyykkisesti, taloudellisesti tai muilla sen kaltai-
18146: jalla korvata ja järjestää muuta kuin järjestämis-    silla perusteilla ei pelkästään riitä myönteisen
18147: velvollisuuden piiriin kuuluvaa kuntoutusta tätä      kuntoutuspäätöksen tukemiseksi. Kansaneläke-
18148: tarkoitusta varten vuosittain varattavan määrä-       laitoksen selvitysten mukaan määritelmää pide-
18149: rahan turvin.                                         tään useimmissa sairaus- tai vammaryhmissä
18150:     Sydänsairaudet ovat eräs keskeisimmistä kan-      onnistuneena. Sen sijaan kuntoutusedellytysten
18151: salaisten terveysongelmista, joiden lääketieteelli-   kytkemistä siihen, että henkilö saa samalla edellä
18152: nen hoito Suomessa on kansainvälisesti arvioitu-      mainittuja vammaisetuuksia, on asiantuntijoi-
18153: na korkeatasoista. Myös ennalta ehkäisevät toi-       den toimesta arvosteltu. Vuoden 1994 kuntou-
18154: menpiteet ovat kehittyneet meillä siinä määrin        tusselonteon käsittelyn yhteydessä eduskunta
18155:                                            KK 1116/1998 vp                                            3
18156: 
18157: edellytti tämän kytkentäongelman selvittämistä           Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan
18158: kuntoutuksen tarpeessa olevien mahdollisten vä-       noin 3/4 sen järjestämästä vaikeavammaisten
18159: liinputoajaryhmien poistamiseksi. Vaikea vam-         lääkinnällisestä kuntoutuksesta tapahtuu avo-
18160: maisten lääkinnällisen kuntoutuksen tehtävänja-       hoidossa. Tämän ryhmän kuntoutuksessa tai
18161: koaja yhteistyötä arvioineet selvitysmiehet esitti-   kuntoutuksessa yleensäkään avo- tai laitoskun-
18162: vät kytkennän poistamista vuonna 1996. Sekä           toutus eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täy-
18163: sosiaali- ja terveysministeriö että Kansaneläke-      dentäviä. Varsinkin isoissa asutuskeskuksissa
18164: laitos kuitenkin totesivat, että se olisi merkinnyt   muukin kuin vaikeavammaisten kuntoutus on
18165: kustannushallinnan vaikeutumista ja kustannus-        yhä useammin avopalveluista eri tavoin koostu-
18166: ten todennäköisesti huomattavaa kasvua, eikä se       vaa.
18167: siten ollut mahdollista.
18168: 
18169:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
18170: 
18171:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18172: 4                                           KK 1116/1998 vp
18173: 
18174: 
18175: 
18176: 
18177:                                          Tili Riksdagens Talman
18178: 
18179:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       så pass bra hos oss att prevalensen beträffande
18180: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         dessa sjukdomar har minskat klart under de se-
18181: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       naste åren.
18182: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr                Det finns inga tillförlitliga uppgifter om hjärt-
18183: 1116:                                                  patienternas rehabiliteringsbehov efter modern
18184:                                                        behandling. Sjukhusen skriver varje år ut över
18185:            Hur ser Regeringen på möjligheterna         40 000 kranskärlspatienter och genom hälso- och
18186:         att ändra lagstiftningen i fråga om rehabi-    sjukvårdens försorg ordnas rehabilitering för
18187:         1iteringen av hjärtpatienter så att som kri-   ungefår 1 000 och med FPA:s medel för ungefår
18188:         terium godkänns vid sidan av återgång till     lika många patienter. Dessutom stöder hjärtor-
18189:         arbetet även återställande av funktions-       ganisationerna var femte insjuknad med kortva-
18190:         förmågan, varvid även sådana rehabilite-       riga informations- och motionsinriktade pro-
18191:         ringsklienter som har passerat arbetsför       gram.
18192:         å1der kunde b1i delaktiga a v rehabi1itering      I rehabilitering anordnad av FPA deltog 1997
18193:         som FPA beta1ar, och så att som kriteri-       inalles 1 081 personer på grund av ischemiska
18194:         um för erhållande av rehabi1itering i defi-    hjärtsjukdomar. Eftersom FPA:s huvudsakligen
18195:         nitionen av gravt handikappad godkänns         ansvarar för rehabiliteringen av försäkrade i ar-
18196:         vid sidan av förhöjt vårdbidrag även sjuk-     betsför ålder, med målet att förbättra eller åter-
18197:         domens allvarlighet ur psykisk synvinkel,      ställa arbets- eller funktionsförmågan, var ande-
18198:         och slutligen att FPA skulle betala reha-      len personer över 64 år endast 14 %. I denna
18199:         bilitering som ges i form av öppenvård?        åldersgrupp sker rehabiliteringen med hjälp av
18200:                                                        ett anslag som riksdagen godkänner varje år och
18201:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som inte har kunnat höjas mycket under årens
18202: anföra följande:                                       lopp. I praktiken har endast de allra svårast sjuka
18203:                                                        kunnat tas med i FPA:s rehabilitering och då
18204:     Enligt 3 § lagen om rehabilitering som ordnas      endast en gång. Det huvudsakliga ansvaret för
18205: av folkpensionsanstalten skall folkpensionsan-         att ordna rehabilitering för den äldre befolkning-
18206: stalten ordna medicinsk rehabilitering för en          en åvilar den korumunala hälso- och sjukvården.
18207: gravt handikappad som får åtminstone förhöjt              Begreppet gravt handikappad när det gäller
18208: vårdbidrag för barn eller pensionstagare eller         rehabilitering som folkpensionsanstalten är skyl-
18209: motsvarande handikappbidrag. Med pensions-             dig att ordna definieras närmare genom förord-
18210: tagare avses i denna paragraf den som får invali-      ning. Enligt den avses med gravt handikappad en
18211: ditetspension. Folkpensionsanstalten skall då          person för viiken de allmänna olägenheter som
18212: ordna sådana långvariga eller krävande, icke di-       beror på sjukdomen, skadan eller lytet är så stora
18213: rekt till sjukhusvård anslutna rehabiliteringspe-      att de medför betydande svårigheter eller an-
18214: rioder i form av anstaltsvård eller öppen vård,        strängningar för den handikappade att klara sig i
18215: vilka behövs för att bevara eller förbättra rehabi-    hemmet, skolan, arbetslivet och andra livssitua-
18216: literingsklientens arbets- eller funktionsförmåga.     tioner utanför offentlig anstaltsvård, och som
18217: Dessutom kan folkpensionsanstalten med stöd            kan klara sig med stöd av rehabiliteringsåtgär-
18218: av 4 § ersätta och ordna annan rehabilitering än       derna i fråga. Sålunda räcker inte sjukdomens
18219: sådan som den är skyldig att ordna med hjälp av        allvarlighet ur psykisk eller ekonomisk synvinkel
18220: ett anslag som årligen reserveras för detta ända-      eller på andra liknande grunder ensam som stöd
18221: mål.                                                   för ett positivt rehabiliteringsbeslut. Enligt folk-
18222:     Hjärtsjukdomar utgör ett av de största hälso-      pensionsanstaltens utredningar anses definitio-
18223: problemen bland medborgarna, och den medi-             nen lyckad i fråga om de flesta kategorier av
18224: cinska behandlingen av dessa sjukdomar står på         sjukdomar och skador. Däremot har experterna
18225: en internationellt sett mycket hög nivå i Finland.     kritiserat att rehabiliteringsförutsättningarna är
18226: Ä ven de förebyggande åtgärderna har utvecklats        kopplade till att personen i fråga samtidigt får
18227:                                             KK 1116/1998 vp                                                5
18228: 
18229: ovan nämnda handikappförmåner. I samband                    Enligt folkpensionsanstaltens utredning sker
18230: med behandlingen av 1994 års rehabiliteringsre-          ungefår 3/4 av den medicinska rehabilitering får
18231: dogörelse förutsatte riksdagen att detta kopp-           gravt handikappade som den ordnar inom öp-
18232: Iingsproblem skulle utredas för att undvika att          penvården. Varken när det gäller rehabilitering
18233: grupper som eventuellt är i behov av rehabilite-         för denna grupp eller rehabilitering i allmänhet är
18234: ring blir lidande. De utredningsmän som bedömt           rehabilitering inom öppenvården och rehabilite-
18235: uppgiftsfördelningen och samarbetet inom den             ring som ges i en institution alternativ som uteslu-
18236: medicinska rehabiliteringen för gravt handikap-          ter varandra, utan i stället kompletterar de varan-
18237: pade föreslog att kopplingen skulle slopas 1996.         dra. I synnerhet i stora bosättningscentra består
18238: Såväl social- och hälsovårdsministeriet som              även annan rehabilitering än den som är avsedd
18239: F olkpensionsanstalten konstaterade emellertid           för gravt handikappade av olika kombinationer
18240: att det skulle ha betytt att kostnadskontrollen          av tjänster inom öppenvården.
18241: hade försvårats och att kostnaderna sannolikt
18242: hade ökat betydligt, och det var alltså inte möjligt
18243: att genomföra saken.
18244:      Helsingfors den 4 november 1998
18245:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
18246:                                               KK 1117/1998 vp
18247: 
18248: 
18249: Kirjallinen kysymys 1117
18250: 
18251: 
18252: 
18253: 
18254:                                      Timo Ihamäki lkok: Asuntokauppalaista
18255: 
18256: 
18257: 
18258:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18259: 
18260:     Asuntokaupassa on esiintynyt ongelmia, kos-             Julkisuudessa on ehdotettu, että mikäli asun-
18261: ka asuntokauppalaissa vain asunnon ostajalla on          nosta kauppakirjan kirjoittamisenjälkeen löytyy
18262: mahdollisuus purkaa kauppa, mikäli asunnosta             virhe, josta kumpikaan kaupan osapuolista ei
18263: kauppakirjan kirjoittamisenjälkeen löytyy virhe,         ollut kaupantekohetkellä tietoinen, asunnon
18264: josta kumpikaan kaupan osapuolista ei ollut              myyjälle ja ostajalle annetaan oikeus purkaa
18265: kaupantekohetkellä tietoinen. Tällä hetkellä             kauppa. Tällä hetkellä purkuoikeus on asunto-
18266: purkuoikeus on asuntokauppalaissa annettu                kauppalaissa annettu vain asunnon ostajalle.
18267: vain asunnon ostajalle.                                     Toisaalta myös pienrakentajat saattavat olla
18268:     Asunnon ostaminen on usein yksityishenkilöl-         vaikeuksissa, koska rakentaja on kymmenen
18269: le varsin merkittävä ja tärkeä taloudellinen pää-        vuotta vastuuvelvollinen rakentamansa raken-
18270: töksentekotilanne. Asunnon hankintaa varten              nuksen kunnosta.
18271: joudutaan tavallisesti säästämään useita vuosia             Antamalla kaupan molemmille osapuolille oi-
18272: ja lisäksi asuntokauppoihin liittyy usein velka-         keus kaupan purkuun estettäisiin se, ettei ostaja
18273: suhde, jonka asianmukainen hoitaminen vaatii             havaittuaan virheen voisi kiristää myyjänä toimi-
18274: kuluttajalta taloudellista pitkäjänteisyyttä.            vaa kuluttajaa kohtuuttomiin hinnanalennuk-
18275:     Tästä syystä on yhteiskunta katsonut järke-          siin esimerkiksi pelottelemalla myyjää oikeusju-
18276:  väksi suojata asunnon ostajaa eri tavoin, mm.           tulla ja vahingonkorvausvaateilla. Jos asunnosta
18277:  tarjoamalla lain suojaa tilanteessa, jossa asunto-      löydetään virhe, olisi sekä ostajalla että myyjällä
18278:  kaupan kohteessa on jokin virhe. Tämä on erityi-        oikeus purkaa kauppa ja palauttaa näin voimaan
18279:  sen perusteltua siitä syystä, että asunnon kun-         oikeustila, joka vallitsi ennen kaupantekoa.
18280:  toon liittyvät virheet ovat usein piileviä ja ilmene-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18281:  vät vasta kaupan päättämisen jälkeen.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18282:     Ostajan oikeusturvan parantaminen ei saisi           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18283:  kuitenkaan tarkoittaa heikennystä asunnon               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18284:  myyjän asemaan, etenkin kun myös myyjänä toi-
18285:  mii yksityinen kuluttaja. Kuten ostajan, myös                    Onko Hallitus tietoinen asuntokaup-
18286:  myyjän mahdollisuudet saada tietoa asunnossa                   palakiin liittyvistä epäkohdista ostajan ja
18287:  mahdollisesti olevista piilevistä virheistä ovat               myyjän oikeudessa purkaa kauppa, ja
18288:  heikot.                                                          aikooko Hallitus tehdä jotakin niiden
18289:                                                                 korjaamiseksi?
18290:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
18291: 
18292:                                              Timo Ihamäki /kok
18293: 
18294: 
18295: 
18296: 
18297: 280043
18298: 2                                           KK 1117/1998 vp
18299: 
18300: 
18301: 
18302: 
18303:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18304: 
18305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on oletettu, myyjänä toimivan yksityishenkilön
18306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          asemaa ei tässä yhteydessä heikennetty vaan
18307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päinvastoin parannettiin. Yksityishenkilön vir-
18308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         hevastuuta myyjänä lievennettiin asettamalla
18309: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          vastuulle kahden vuoden aikaraja ja rajoittamal-
18310: 1117:                                                  la vahingonkorvausvastuuta.
18311:                                                           Kysymyksessä on ehdotettu, että myyjä saisi
18312:            Onko Hallitus tietoinen asuntokaup-         purkaa kaupan myös silloin, kun hänen suori-
18313:          palakiin liittyvistä epäkohdista ostajan ja   tuksensa on virheellinen. Tämä ei kuitenkaan
18314:          myyjän oikeudessa purkaa kauppa, ja           olisi oikeudenmukaista eikä kohtuullista ostajaa
18315:            aikooko Hallitus tehdä jotakin niiden       kohtaan, joka omasta puolestaan on täyttänyt
18316:          korjaamiseksi?                                sopimuksen asianmukaisesti ja haluaa pitää kau-
18317:                                                        pan voimassa. Jos myyjän purkuoikeutta ehdote-
18318:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuna tavalla laajennettaisiin, pitäisi silloin tasa-
18319: vasti seuraavaa                                        puolisuuden vuoksi ostajallakin olla oikeus pur-
18320:                                                        kaa kauppa, jos hän ei kykene maksamaan kaup-
18321:    Sopimusoikeuden perusperiaatteisiin kuuluu          pahintaa sovittuna ajankohtana. Tämä taas ei
18322: se, että sopimus sitoo molempia osapuolia ja että      olisi myyjän kannalta oikeudenmukaista eikä
18323: molemmat osapuolet ovat velvollisia täyttämään         kohtuullista.
18324: oman osuutensa sopimuksesta. Jos toisen osa-               Myyjä ja ostaja voivat keskenään sopia kau-
18325: puolen suoritus ei vastaa sovittua, vastapuolella      pan purkamisesta milloin tahansa ja mistä syystä
18326: on oikeus eräin edellytyksin vaatia sopimuksen         tahansa. Laissa on tarpeen säännellä vain niitä
18327: täyttämistä tai muuta hyvitystä ja viime kädessä       tilanteita, joissa toinen sopijapuoli vastoin toisen
18328: oikeus purkaa sopimus. Kummankin sopijapuo-            tahtoa haluaa päästä kaupasta eroon. Kun lähtö-
18329: len asema ja oikeudet määräytyvät siten sopi-          kohtana on kaupan pysyvyys ja sitovuus, yksi-
18330: mushäiriötilanteissa periaatteiltaan samalla ta-       puolisen purkuoikeuden on katsottu kuuluvan
18331: valla: pääsäännön mukaan ostaja voi purkaa             vain sille osapuolelle, joka ei ole saanut vasta-
18332: kaupan, jos kaupan kohde on olennaisesti vir-          puoleltaan sopimuksen mukaista suoritusta.
18333: heellinen, ja vastaavasti myyjä voi purkaa kau-        Näissäkin tapauksissa on ensisijaisesti pyritty
18334: pan, jos kauppahinnan maksaminen olennaisesti          turvaamaan sopimusten pysyvyys muun muassa
18335: viivästyy.                                             rajoittamalla yksipuolinen purkuoikeus olennai-
18336:     Nämä periaatteet koskevat sopimuksia ylei-         siin sopimusrikkomuksiin.
18337: sesti, ja niitä on sovellettu asuntokauppoihinkin          Asuntokauppoihin ei liity sellaisia erityispiir-
18338: jo kauan ennen kuin asuntokauppalaki säädet-           teitä, joiden johdosta sopimusoikeuden keskei-
18339: tiin. Uusi lainsäädäntö ei tässä suhteessa muutta-     sistä periaatteista pitäisi niissä poiketa. Oikeus-
18340: nut oikeustilaa.                                       ministeriössä kuitenkin seurataan asuntokaup-
18341:     Asuntokauppalaissa on pyritty sekä myyjän          palain vaikutuksia ja soveltamiskäytäntöä ja, jos
18342: että ostajan kannalta tasapuoliseen ja kohtuulli-      aihetta ilmenee, ryhdytään toimenpiteisiin sään-
18343: seen lopputulokseen. Toisin kuin kysymyksessä          nösten tarkistamiseksi.
18344: 
18345:         Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1998
18346:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
18347:                                             KK 1117/1998 vp                                                  3
18348: 
18349: 
18350: 
18351: 
18352:                                          Tili Riksdagens Talman
18353: 
18354:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        antas i spörsmålet, har ställningen för en privat-
18355: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         person som säljare inte försämrats i detta sam-
18356: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       manhang, utan tvärtom förbättrats. En privat-
18357: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             persons ansvar för fel har Iindrats genom en
18358: 1117:                                                  tvåårsfrist och genom att begränsa skadestånd-
18359:                                                        sansvaret.
18360:           Är Regeringen medveten om de miss-              1 spörsmålet har föreslagits att säljaren skall få
18361:        förhållanden som finns i lagen om bo-           häva köpet också då hans prestation är behäftad
18362:        stadsköp beträffande köparens och sä1ja-        med ett fel. Detta är likväl inte rättvist eller skä-
18363:        rens rätt att häva köpet, och                   ligt mot köparen, som för egen del på behörigt
18364:           avser Regeringen vidta åtgärder för att      sätt har fullgjort a vtalet och vill att köpet skall stå
18365:        råda bot på situationen?                        fast. Om säljarens hävningsrätt utvidgas på fö-
18366:                                                        reslaget sätt, borde man för att vara opartisk
18367:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          också tillåta köparen att häva köpet, om han inte
18368: anföra fö1jande:                                       förmår betala köpesumman vid den avtalade tid-
18369:                                                        punkten. Detta åter vore varken rättvist eller
18370:     Till avta1srättens grundprinciper hör att avta-    skäligt med avseende på säljaren.
18371: let binder båda parterna och att båda parterna är         Säljaren och köparen kan sinsemellan avtala
18372: förpliktade att fullgöra sin andel av avtalet. Om      om hä vning när som helst och på viiken som helst
18373: den ena partens prestation inte motsvarar det          grund. Behov tili reglering genom lag finns en-
18374: som har avtalats, har motparten under vissa för-       dast i fråga om de situationer där den ena avtal-
18375: utsättningar rätt att kräva fullgörelse av avtalet     sparten mot den andras vilja vill frigöra sig från
18376: eller annan gottgörelse och i sista hand rätt att      köpet. Eftersom utgångspunkten är att köp är
18377: häva köpet. Vid avtalsbrott bestäms bägge av-          orubbliga och bindande, har en ensidig hä vnings-
18378: talsparters ställning och rättigheter i princip på     rätt ansetts vara möjlig endast för den av parter-
18379: samma sätt: enligt huvudregeln kan köparen             na, som iJ1~e erhållit avtalsenlig prestation av sin
18380: häva köpet, om köpeobjektet är behäftat med ett        motpart. A ven i dessa fall har man i första hand
18381: väsentligt fel, och på motsvarande sätt kan sälja-     eftersträvat att garantera att avtalen skall vara
18382: ren häva köpet om köparens dröjsmål med betal-         bindande, bl.a. genom att inskränka den ensidiga
18383: ningen är väsentligt.                                  hävningsrätten tili väsentliga avtalsbrott.
18384:     Dessa principer gäller avtal i allmänhet, och de      Bostadsköp är inte förknippat med sådana
18385: har tillämpats på bostadsköp redan långt innan         särdrag tili följd av vilka man borde göra avsteg
18386: lagen om bostadsköp stiftades. Den nya lagstift-       från de centrala principerna inom avtalsrätten.
18387: ningen har i det här avseendet inte ändrat rättslä-    Vid justitieministeriet följer man dock med effek-
18388: get.                                                   terna och tillämpningen av lagen om bostadsköp,
18389:     1 lagen om bostadsköp eftersträvas ett opar-       och om det finns anledning, vidtas åtgärder för
18390:  tiskt och skäligt slutresultat med avseende på        att justera bestämmelserna.
18391: såväl säljaren som köparen. 1 motsats tili det som
18392: 
18393:      Helsingfors den 2 november 1998
18394: 
18395:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
18396:                                             KK 1118/1998 vp
18397: 
18398: Kirjallinen kysymys 1118
18399: 
18400: 
18401: 
18402: 
18403:                                     Matti Vähänäkki /sd: Venäjällä sijaitsevan Sosnovy Borin ydinvoi-
18404:                                        malaitoksen turvallisuustilanteesta
18405: 
18406: 
18407:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18408: 
18409:    Suomenlahden pohjukan etelärannikolla Ve-           mainitut tiedot liikkuvat vain olettamuksien va-
18410: näjän puolella sijaitsee neuvostovallan aikana ra-     rassa. Tosiasia on kuitenkin se, että juuri kerro-
18411: kennettu ja sen aikana myös tuottavimman toi-          tuilla alueilla Suomen puolella vallitsee pelko,
18412: mintansa suorittanut Sosnovy Borin ydinvoima-          jota lietsoo Tshernobylissä, Ukrainan Neuvosto-
18413: laitos. Julkisuudessa on toistuvasti esiintynyt eri-   tasavallassa taannoin tapahtunut ydinvoimala-
18414: laista tietoa, ettei laitos ole enää turvallinen sen   onnettomuus. Niin ikään ollaan yleisesti sitä
18415: paremmin siellä työskenteleville kuin lähiseu-         mieltä, että oman ydinvoimalan pikainen raken-
18416: duilla asuvillekaan. Syiksi on katsottu mm. lai-       taminen olisi omiaan vähentämään vanhentu-
18417: toksen reaktoreiden ikä sekä vanhanaikaiset tur-       neista ulkomaisista voimaloista ostettavan ydin-
18418: vallisuusjärjestelyt. Pelko ydinvoimalaonnetto-        voiman määrää. Suomessa oleviin laitoksiin näet
18419: muudesta ei ole levinnyt pelkästään Venäjän            luotetaan.
18420: puolella. Sitä tunnetaan myös Suomen puolella,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18421: entisen Kymen läänin alueella ja siellä erityisesti    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18422: Suomenlahden pohjoisella rannikolla, Kotka-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18423: Hamina-seudulla,jossa kaakosta puhaltava tuuli         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18424: on eräinä aikakausina vuodesta suhteellisen val-
18425: litseva.                                                         Voisiko Hallitus ilmaista perusteelli-
18426:     Tiettävästi suomalaiset tutkijat ovat selvittä-           sen näkemyksensä Venäjällä sijaitsevan
18427: neet jossain määrin mainitun voimalaitoksen                   Sosnovy Borin ydinvoimalaitoksen tä-
18428: turvallisuustilannetta, ja tiettävästi sen paranta-           mänhetkisestä kunnosta, toimintakyvys-
18429: miseen on sijoitettu suomalaisiakin varoja. Lai-              tä ja mahdollisesta vaarallisuudesta ym-
18430: toksessa vielä käytössä oleva tai olevat reaktorit            päristölleen ja erityisesti Suomessa sijait-
18431: eivät ole enää tuottoisia, vaan ovat yli-ikäisiä, ja          seville lähialueilleen, ja
18432: ne tulisi mahdollisimman pian sulkea ja tehdä                    katsooko Hallitus Sosnovy Borista
18433:  vaarattomiksi. Puhutaan myös, että Suomeen                   Suomeen mahdollisesti ostettavan ydin-
18434: ostetaanjatkuvasti vanhentuneen laitoksen "jau-               voiman olevan suuruusluokassaan niin
18435:  hamaa" sähköä. Arvellaan niin ikään, että Sos-               merkityksellisen, että osto voisi vaikuttaa
18436:  novy Borin laitoksesta Suomeen ostettava ydin-               Suomen uusien ydinvoimalaitosten suun-
18437:  voima lykkää uusien ydinvoimaloiden rakennus-                nittelu- ja rakentamisaikatauluun?
18438: aikataulua meidän puolellamme rajaa. Kaikki
18439: 
18440:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
18441: 
18442:                                           Matti Vähänäkki /sd
18443: 
18444: 
18445: 
18446: 
18447: 280043
18448: 2                                          KK 1118/1998 vp
18449: 
18450: 
18451: 
18452: 
18453:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18454: 
18455:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muutoksia, jottei samanlaista onnettomuutta
18456: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         enää tapahtuisi. Lisäksi voimalaitosta on muu-
18457: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tenkin modernisoitu. Ensimmäisellä ja toisella
18458: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-        yksiköllä turvallisuuden kannalta keskeisimpien
18459: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          laitteiden korvaamiseksi uusilla vastaavilla lait-
18460: n:olll8:                                              teilla on saatu päätökseen. Kolmannen ja neljän-
18461:                                                       nen yksikön osalta uusinnan pitäisi valmistua
18462:           Voisiko Hallitus ilmaista perusteelli-      vuoden 2001 loppuun mennessä. Laitoksille ol-
18463:        sen näkemyksensä Venäjällä sijaitsevan         laan rakentamassa myös uusia ns. turvajärjestel-
18464:        Sosnovy Borin ydinvoimalaitoksen tä-           märakennuksia, joihin asennetaan täysin uudet,
18465:        mänhetkisestä kunnosta, toimintakyvys-         nykyisiä turvajärjestelmiä paremmat turvajärjes-
18466:        tä ja mahdollisesta vaarallisuudesta ym-       telmät. Rakennustyö on tosin edennyt hitaasti
18467:        päristölleen ja erityisesti Suomessa sijait-   laitoksen taloudellisten vaikeuksien johdosta.
18468:        seville lähialueilleen, ja                     Laitoksen tuotantokykyä ja osittain myös tur-
18469:           katsooko Hallitus Sosnovy Borista           vallisuutta kuvaava käyttökerroin on viime ai-
18470:        Suomeen mahdollisesti ostettavan ydin-         koina ollut hyvällä länsimaisella tasolla yli
18471:        voiman olevan suuruusluokassaan niin           80 %:ssa. Häiriöiden ja muiden poikkeuksellis-
18472:        merkityksellisen, että osto voisi vaikuttaa    ten tapahtumien määrä on viime vuodet pysynyt
18473:        Suomen uusien ydinvoimalaitosten suun-         vähäisenä länsimaisiinkin laitoksiin verrattuna.
18474:        nittelu- ja rakentamisaikatauluun?                 Ydinvoimaloiden turvallisuudesta huolehti-
18475:                                                       minen on kansainvälisen vakiintuneen käytän-
18476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nön mukaanjokaisen maan sisäinen asia. Entisen
18477: vasti seuraavaa:                                      Neuvostoliiton sekä Keski- ja Itä-Euroopan mai-
18478:                                                       den voimalaitosten turvallisuuden parantami-
18479:     Suomen lähialueella on kymmenen ydinvoi-          seksi tehdään laajaa kahden- ja monenvälistä
18480: malaitosyksikköä, Liettuassa Ignalinassa kaksi,       yhteistyötä, mikä ei kuitenkaan vähennä maiden
18481: Kuolassa neljä ja Sosnovy Borissa neljä. Säteily-     omaa vastuuta.
18482: turvakeskus on arvioinut jossakin näistä laitok-          Suomi on rahoittanut Leningradin ydinvoi-
18483: sissa sattuvan vakavan onnettomuuden todennä-         malaitoksen turvallisuuden parantamishankkei-
18484: köisyyden olevan enintään joitakin prosentteja.       ta vuosina 1992-1998 noin 28 miljoonalla mar-
18485: Arvio perustuu Suomen lähialueyhteistyön kaut-        kalla, joka on noin viisi prosenttia länsimaiden
18486: ta saatuihin kokemuksiin sekä entisen Neuvosto-       antamasta noin 560 miljoonan markan avusta.
18487: liiton alueen laitoksista tehtyihin turvallisuuden    Suomen lähialueyhteistyövaroilla on pääasiassa
18488: arviointihankkeisiin. Arvio sisältää myös oletuk-     rahoitettu Kuolan ja Leningradin ydinvoimalai-
18489: sen, että kaikki kymmenen laitosta kävisivät ku-      tosten turvallisuuden parantamishankkeita. Lä-
18490: kin keskimäärin vielä kymmenen vuotta. Vaka-          hialueyhteistyönä toteutettujen hankkeiden vai-
18491: valla onnettomuudella tarkoitetaan tässä yhtey-       kuttavuuden arviointi valmistui viime syyskuus-
18492: dessä tilannetta,jossa sydämessä olevaa polttoai-     sa. Arviointiraportissa todetaan, että rahoitus on
18493: netta sulaa ja reaktori tuhoutuu käyttökelvotto-      suunnattu oikeisiin kohteisiin eli niihin, joista
18494: maksi. Sen sijaan ympäristöön ei välttämättä le-      aiheutuu suurin riski Suomen väestölle ja luon-
18495: viäisi merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita.    nolle. Lisäksi raportissa todetaan, että hankkeil-
18496: Tällaisen ympäristöä saastuttavan onnettomuu-         la on pystytty vaikuttamaan näiden laitosten tur-
18497: den todennäköisyys on pienempi.                       vallisuuden parantumiseen.
18498:     Sosnovy Borissa sijaitsevalla Leningradin            Suomen ja Venäjän ydinturvaviranomaiset
18499: ydinvoimalaitoksella toimivat reaktorit ovat          vaihtavat tietoja säännöllisesti ydin-ja säteilytur-
18500: RBMK-tyyppisiäja ne on otettu käyttöön 1970-          vallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista.
18501: luvulla ja 1980-luvun alussa. Tshernobylin on-        Lisäksi osana Suomen lähialueyhteistyötä Kuo-
18502: nettomuuden jälkeen niihin on tehty merkittäviä       lan ja Leningradin ydinvoimalaitosten Venäjän
18503:                                            KK 1118/1998 vp                                               3
18504: 
18505: ydinturvaviranomaisen        paikallistarkastajilta    köä ei siis osteta suoraan mistään yksittäisestä
18506: saadaan säännöllisin väliajoin katsauksia laitok-      voimalaitoksesta, kuten esimerkiksi Leningradin
18507: sien käyttötapahtumiin ja yleistilanteeseen. Suo-      ydinvoimalaitoksesta. Nykyisessä tilanteessa on
18508: men lähialueyhteistyönä on toteutettu Leningra-        vaikea nähdä yhteyttä Suomeen tuotavan säh-
18509: din ydinvoimalaitoksen ympäristön säteilynmit-         kön ja Leningradin ydinvoimalaitoksen käytön
18510: tausverkko, josta mittaustulokset saadaan suo-         jatkamisen välillä. Lisäksi Minatom on ilmoitta-
18511: raan Säteilyturvakeskukseen.                           nut käyttävänsä nykyisiä ydinvoimalaitoksia sii-
18512:     Venäjältä tuodaan Suomeen tällä hetkellä           hen asti, kunnes niiden tuotannon korvaavat
18513: sähköä vuositasolla vajaat 5 TWh:a. Vertailun          ydinvoimalaitokset valmistuvat.
18514: vuoksi voidaan todeta, että Loviisan ydinvoima-           Valtiovalta ei tee päätöksiä uuden tuotanto-
18515: laitoksen tuotanto viime vuonna oli noin 7,5           kapasiteetin rakentamisesta tai tuontisopimuk-
18516: TWh. Uuden yksikön, jollaista tarkastellaan            sien solmimisesta, vaan ne kuuluvat sähkömark-
18517: muun muassa suomalaisten ydinvoimayhtiöiden            kinaosapuolille. Yhteyttä Leningradin voimalai-
18518: aloittamissa ympäristövaikutustenarviointime-          toksen käytön jatkamisen ja kotimaisten inves-
18519: nettelyissä, sähkön tuotantokapasiteetti on 10-        tointipäätösten välillä on vaikea nähdä myös sii-
18520:  13 TWh:a vuodessa. Suomen ja Venäjän välinen          tä syystä, että sähkömarkkinoiden säätelyn mää-
18521: sähkösiirtolinja pystyy välittämään 1 000 MW:n         rätietoisen vähentämisen myötä sähkönkulutta-
18522: tehon, joka vastaa vuositasolla noin 8 TWh:n           jat voivat tällä hetkellä vapaasti päättää, mistä ja
18523: sähkömäärää. Imatran Voima Oy:nja Pohjolan             keneltä he sähkönsä hankkivat. Samoin tuottajil-
18524: Voima Oy:n tuontisopimukset kattavat linjan            la on vapaus valita itselleen sopivin tuotantota-
18525: kapasiteetista 90 %:a.                                 pa. Kantaverkkoyhtiön tehtävänä on tarjota
18526:     Venäjältä tuotavan sähkön myy Venäjän val-         sähkönsiirtopalveluja kaikille halukkaille, mu-
18527:  tion omistama sähköyhtiö RAO EES, jolla itsel-        kaan lukien yhteydet valtion rajojen yli. Ainoas-
18528:  lään on käytössään vesi-, hiili-, öljy- ja kaasu-     taan ydinvoiman ja vesivoiman lisärakentamisen
18529:  käyttöisiä voimalaitoksia. Ydinvoimalaitoksien        sekä Suomen rajan ylittävien johtojen rakenta-
18530:  käytöstä Venäjällä vastaa ydinenergiaministeriö,      misen osalta valtiovalta on säilyttänyt päätösval-
18531:  Minatom, joka myy edelleen tuottamaansa säh-          taa itsellään.
18532:  köä myös RAO EES:lle. Suomeen tuotavaa säh-
18533:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998
18534: 
18535:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
18536: 4                                           KK 1118/1998 vp
18537: 
18538: 
18539: 
18540: 
18541:                                          Tili Riksdagens Talman
18542: 
18543:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            samma slag inte längre skall kunna ske. Dessut-
18544: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            om har kraftverket också annars moderniserats.
18545: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        1 fråga om den första och den andra enheten har
18546: dagsledamot Matti Vähänäkki undertecknade              arbetet med att ersätta de anordningar som med
18547: spörsmål nr 1118:                                      tanke på säkerheten är viktigast med motsvaran-
18548:                                                        de nya anordningar slutförts. 1 fråga om den
18549:           Kunde Regeringen meddela sin grund-          tredje och den fjärde enheten borde förnyandet
18550:        läggande åsikt om i vilket skick kärn-          bli klart senast vid utgången av år 2001. För
18551:        kraftverket i Sosnovy Bor i R yssland är i      anläggningarna uppförs också som bäst nya s.k.
18552:        dagens läge, om dess driftskapacitet och        säkerhetssystembyggnader, i vilka installeras
18553:        hur farligt det eventuellt är för sin omgiv-    helt nya säkerhetssystem som är bättre än de
18554:        ning och i synnerhet för sina närområden        nuvarande. Byggnadsarbetet har visserligen
18555:        i Finland och                                   framskridit långsamt till följd av att kraftverket
18556:           anser Regeringen att den kärnkraft           har ekonomiska svårigheter. Kapacitetsfaktorn,
18557:        som eventuellt köps till Finland från           som beskriver kraftverkets produktionskapacitet
18558:        Sosnovy Bor till storleksklassen är så be-      och delvis också dess säkerhet, har under den
18559:        tydande att köpet kan påverka plane-            senaste tiden stått på god västerländsk nivå,
18560:        rings- och byggnadstidtabellen för nya          d.v.s. över 80 %. Antalet störningar och andra
18561:        kärnkraftverk i Finland?                        exceptionella händelser har under de senaste åren
18562:                                                        varit lågt också i jämförelse med västerländska
18563:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kraftverk.
18564: anföra följande:                                           Enligt internationell praxis är det varje lands
18565:                                                        interna angelägenhet att sörja för säkerheten i
18566:     I Finlands närområde finns tio kärnkraft-          kärnkraftverken. För att förbättra säkerheten
18567: verksenheter, två i Ignalina i Litauen, fyra i Kola    vid kraftverken i länderna i f.d. Sovjetunionen
18568: och fyra i Sosnovy Bor. Strålsäkerhetscentralen        samt i Central- och Östeuropa försiggår ett om-
18569: har bedömt att sannolikheten för att en allvarlig      fattande bi- och multilateralt samarbete, vilket
18570: olycka skall ske i någon av dessa anläggningar är      dock inte minskar ländernas eget ansvar.
18571: högst några procent. Denna bedömning grundar               Finland har finansierat projekt som syftar till
18572: sig på de erfarenheter man har fått av det finska      att förbättra säkerheten vid Leningrads kärn-
18573: närområdessamarbetet samt på projekt för be-           kraftverk åren 1992-1998 med ca 28 miljoner
18574: dömning av säkerheten som har realiserats i an-        mark, vilket utgör ca fem procent av det bistånd
18575: läggningar i det område som utgör f.d. Sovjet-         på ca 560 miljoner mark som västländerna har
18576: unionen. 1 bedömningen ingår också antagandet          gett. Med finska medel för närområdessamarbe-
18577: att alla tio anläggningar kommer att drivas ännu       tet har huvudsakligen projekt som syftar till att
18578: i tio år i genomsnitt. Med en allvarlig olycka avses   förbättra säkerheten vid kärnkraftverken i Kola
18579: i detta sammanhang en situation där bränslet i         och Leningrad finansierats. En utvärdering av
18580: reaktorhärden smälter och reaktorn förstörs så         effekten av de projekt som har realiserats som
18581: att den inte längre är driftsduglig. Däremot behö-     närområdessamarbete blev klar i september. 1
18582: ver detta inte nödvändigtvis leda till att betydan-    utvärderingsrapporten konstateras att finansie-
18583: de mängder radioaktiva ämnen sprids i omgiv-           ringen har inriktats på rätt objekt, d.v.s. på dem
18584: ningen. Sannolikheten för en dylik olycka som          som medför den största risken för befolkningen
18585: förorenar omgivningen är mindre.                       och naturen i Finland. Dessutom konstateras det
18586:     Reaktorerna i Leningrads kärnkraftverk, som        i rapporten att man genom projekten har kunnat
18587: är beläget i Sosnovy Bor, är av RBMK-typ och de        medverka till att säkerheten i dessa anläggningar
18588: har tagits i drift under 1970-talet och början av      har förbättrats.
18589: 1980-talet. Efter olyckan i Tjernobyl har bety-            De finska och de ryska kärnsäkerhetsmyndig-
18590: dande ändringar gjorts i dem för att en olycka av      heterna informerar varandra regelbundet om ak-
18591:                                             KK 1118/1998 vp                                               5
18592: 
18593: tuella frågor med anknytning tili kärn- och strål-      ryska kärnkraftsbolagen svarar kärnenergimi-
18594: ningssäkerheten. Som en del av det finska närom-        nisteriet, Minatom, som säljer vidare den ei det
18595: rådessamarbetet erhålls dessutom regelbundet            har producerat också till RAO EES. Den ei som
18596: översikter över driftshändelserna och det allmän-       importeras tili Finland köps alitså inte direkt av
18597: na Iäget i kraftverken av de ryska kärnsäkerhets-       ett enskilt kraftverk som t.ex. Leningrads kärn-
18598: myndigheternas lokala inspektörer vid kärn-             kraftverk. 1 nuläget är det svårt att se något
18599: kraftverken i Kola och Leningrad. Som finskt            samband melian den ei som importeras tili Fin-
18600: närområdessamarbete har ett nät för mätning av          land och det fortsatta drivandet av Leningrads
18601: strålningen i omgivningen runt Leningrads kärn-         kärnkraftverk. Dessutom har Minatom medde-
18602: kraftverk upprättats. Mätningsresultaten från           lat att det kommer att driva de nuvarande kärn-
18603: detta nät kommer direkt tili Strålsäkerhetscen-         kraftverken till dess de kärnkraftverk som skali
18604: tralen.                                                 ersätta dessa har blivit klara.
18605:     Tili Finland importeras i dagens läge knappt           Statsmakten fattar inga beslut om att bygga ny
18606: 5 TWh ei på årsnivå från Ryssland. För jämförel-        produktionskapacitet eller ingå importavtal,
18607: ses skuli kan det konstateras att produktioneo          utan det ankommer på elmarknadsparterna att
18608: vid kärnkraftverket i Lovisa i fjol uppgick tili ca     besluta om dessa. Något samband mellan det
18609: 7,5 TWh. Elproduktionskapaciteten i en ny enhet         fortsatta drivandet av Leningrads kraftverk och
18610: av det slag som granskas i det förfarande för           de inhemska investeringsbesluten är det svårt att
18611: miljökonsekvensbedömning som bl.a. de finska            se också av det skälet att i och med att elmarkna-
18612: kärnkraftsbolagen har inlett uppgår tili 10-13          den målmedvetet avregleras kan elförbrukarna i
18613: TWh per år. Elöverföringslinjen mellan Finland          dagen~.Jäge fritt besluta var och av vem de köper
18614: och Ryssland kan förmedla en effekt på 1000             sin ei. A ven producenterna har frihet att välja det
18615:  MW, som motsvarar en elmängd på ca 8 TWh på            produktionssätt som passar dem själva bäst.
18616: årsnivå. Imatran Voima Oy:s och Pohjolan Voi-           Stamnätsbolaget har tili uppgift att erbjuda el-
18617:  ma Oy:s importavtal täcker 90% av Iinjens kapa-        överföringstjänster tili alla som behöver sådana,
18618: citet.                                                  inklusive förbindelser över statens gränser. En-
18619:     Den ei som importeras från Ryssland säljs av        dast i fråga om utbyggnaden av kärnkraften och
18620:  elbolaget RAO EES, som ägs av ryska staten och         vattenkraften samt byggandet av de Iedningar
18621:  som själv tili sitt förfogande har kraftverk som       som överskrider Finlands gränser har statsmak-
18622:  drivs med vatten, koi, olja och gas. För driften de    ten behållit beslutanderätten.
18623: 
18624:      Helsingforsden 30 oktober 1998
18625: 
18626:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
18627:                                            KK 1119/1998 vp
18628: 
18629: Kirjallinen kysymys 1119
18630: 
18631: 
18632: 
18633: 
18634:                                    Erkki PuJJiainen /vihr: Todistusaineiston käsittelyohjeista
18635: 
18636: 
18637: 
18638:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18639: 
18640:    Valtakunnansyyttäjänviraston päätöksessä           tapauksessa) säkki avattaisiin ja katsottaisiin,
18641: (Dnro 279/22/98) sivulla 4 todetaan seuraavaa:        mitä siellä on sisässä. Herää luonnostaan kysy-
18642: "Kajaanin poliisilaitos on tämän johdosta suo-        mys, olisiko näin menetelty silloin, jos olisi ollut
18643: rittanut asiassa lisätutkimuksia ja laatinut niistä   mahdollista, että säkissä olisi ollut osia murha-
18644: 17.8.1998 päivätyn esitutkintapöytäkirjan 6200/       tusta tai muutoin kuolleesta ihmisestä. Missä
18645: S/6176/98 ja sen 28.8.1998 päivätyn valokuvaliit-     kulkee raja mihinkin suuntaan ja kuinka kenttä-
18646: teen sekä 18.9.1998 päivätyn esitutkintapöytä-        työssä oleva rikospoliisi on kirjallisesti tällaisia
18647: kirjan 6200/S/6176/98, Li 1. Tästä aineistosta il-    tutkiotatilanteita varten ohjeistettu?
18648: menee ensinnäkin Härkösen kertomana, että hän            Tapauksella on mitä suurin periaatteellinen ja
18649: oli säilyttänyt kaikkia edellä mainittuja pakastet-   myös käytännöllinen merkitys. Sisäasiainminis-
18650: tuja eläimiä sekä täytettyjä lumikkoa ja puna-        teriön pitää pystyä antamaan seikkaperäinen,
18651: tulkkua samassa muovisäkissä pakastimessaan.          yksilöity vastaus ko. tapauksesta erityisesti ja
18652: Siellä ne olivat pakastimen vian johdosta jossain     asiasta yleisesti.
18653: vaiheessa päässeet sulamaan ja mädäntymään               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18654: käyttökelvottomiksi. Tämän johdosta poliisi oli       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18655: määrännyt kyseisen, esitutkintapöytäkirjan mu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18656: kaan kuvottavan hajuisen säkin sisältöineen hä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18657: vitettäväksi sitä avaamatta ja sen sisältöä tutki-
18658: matta. Säkki on valokuvattu."                                   Onko sisäasiainministeriö antanut
18659:     Kuvaus antaa mielenkiintoisen kuvan poliisin             kenttätyössä toimivalle rikospoliisille kir-
18660: tutkin ta työn "pelisäännöistä". Tämän mukaan,               jalliset ohjeet, joiden mukaan "kuvotta-
18661: jos todistusaineisto "on kuvottavan hajuista", se            valle haiseva" todistusaineisto tulee hä-
18662: määrätään oitis hävitettäväksi siihen lähemmin               vittää siihen lähemmin tutustumatta?
18663: tutustumatta puhumattakaan siitä, että (tässä
18664: 
18665:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
18666: 
18667:                                          Erkki Pulliainen /vihr
18668: 
18669: 
18670: 
18671: 
18672:  280043
18673: 2                                            KK 1119/1998 vp
18674: 
18675: 
18676: 
18677: 
18678:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18679: 
18680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kinnanjohtaja määräsi muovisäkissä olleet, mä-
18681: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           däntyneet eläinten raadot hävitettäviksi. Sitä
18682: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ennen säkki tuli valokuvata vastaisten tutkinta-
18683: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         tai muiden tarpeellisten toimenpiteiden suoritta-
18684: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        misen mahdollistamiseksi.
18685:  1119:                                                     Kajaanin poliisilaitoksen suorittamassa lisä-
18686:                                                         tutkinnassa kertynyt selvitys toimitettiin valtio-
18687:            Onko sisäasiainministeriö antanut            syyttäjälle,joka teki asiassa syyttämättäjättämis-
18688:        kenttätyössä toimivalle rikospoliisille kir-     päätöksenja katsoi rikoksen syyteoikeuden van-
18689:        jalliset ohjeet, joiden mukaan "kuvotta-         hentuneen.
18690:        valle haiseva" todistusaineisto tulee hä-           Todistusaineiston, tässä tapauksessa takava-
18691:        vittää siihen lähemmin tutustumatta?             rikoidun omaisuuden käsittelystä, säädetään
18692:                                                         pakkokeinolain 4luvussa, jonka 10 §:n mukaan
18693:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            takavarikoitu esine voidaan jättää haltijalleen,
18694: vasti seuraavaa:                                        jollei sen voida katsoa vaarantavan takavarikon
18695:                                                         tarkoitusta. Haltijaa on tällöin kiellettävä myy-
18696:     Kajaanin poliisilaitoksella on ollut vuonna         mästä esinettä tai muutoin luovuttamasta tai
18697: 1996 tutkittavana luonnonsuojelurikos, jonka            hukkaamasta sitä. Takavarikoitu esine on säily-
18698: esitutkinnassa on takavarikoitu pakastettuina           tettävä sellaisenaan.
18699: olleita, rauhoitettuja elämiä. Koska poliisilla ei         Tässä tapauksessa takavarikon kohteena ol-
18700: ollut takavarikoidun omaisuuden säilyttämiseen          leiden eläinten ollessa pahoin mädäntyneitä, ta-
18701: soveltuvaa paikkaa, takavarikoidut eläimet jä-          kavarikoiminen sekä lain tarkoittama sellaise-
18702: tettiin pakkokeinolain (450/1987) 4luvun 10 §:n         naan säilyttäminen ei ollut enää mahdollista
18703: edellyttämällä tavalla haltijalleen.                    eikä tarkoituksenmukaistakaan ottaen huo-
18704:     Virallinen syyttäjä teki asiassa 1996 syyttä-       mioon pakkokeinolain 7 luvussa mainittu suh-
18705: mättäjättämispäätöksen ja syyttäjä määräsi ta-          teellisuusperiaate. Tutkinnanjohtajan määräys
18706: kavarikon kumottavaksi kahta eläintä lukuun             valokuvata säkki tarkoitti säkin sisällön kuvaa-
18707: ottamatta, jotka nekin jäivät takavarikoituina          mista, mutta paikalla olleiden poliisimiesten to-
18708: haltijalleen. Syyttäjän päätöksestä on kanneltu         dettua säkin sisällön mätänemisasteen olevan jo
18709: silloiselle lääninsyyttäjälle, joka 1997 vahvisti al-   pitkällä, sisällön kuvaamista ei suoritettu.
18710: kuperäisen syyttämättäjättämispäätöksen. Lää-               Poliisi kohtaajokapäiväisessä työssään tapah-
18711: ninsyyttäjän päätöksestä on kanneltu eduskun-           tumia, joihin sisältyy inhimillistä kärsimystä ja
18712: nan oikeusasiamiehelle, joka on siirtänyt asian         myös huomattavan epämiellyttäviä aistein koet-
18713: käsittelyn valtakunnansyyttäjän virastoon.              tavia asioita, kuten tässäkin kysymyksen kohtee-
18714:     Valtiosyyttäjä Matti Nissinen on 4.8.1998 päi-      na olevassa asiassa. Näitä työtehtäviä poliisijou-
18715: vätyllä kirjeellä pyytänyt Kajaanin poliisilaitosta     tuu tekemään usein työturvallisuusnäkökohdat
18716: suorittamaan asiassa lisätutkimuksia ja määrän-         huomioiden puutteellisesti suojautuneenaja vaa-
18717: nyt rikoksesta epäillyn luona tehtäväksi kotiet-        rantaen oman terveytensä. Näissä olosuhteissa
18718: sinnän sekä takavarikoimaan uudelleen pakaste-          poliisi tekee esitutkintatoimenpiteet, pakkokei-
18719: tut, rauhoitetut eläimet. Pyynnön täyttämiseksi         not ja mm. takavarikoidun omaisuuden käsitte-
18720: Kajaanin poliisilaitokselle ostettiin pakastin,         lyn pakkokeinolaissa määrätyllä tavalla. Todis-
18721: jonne eläimet oli tarkoitus siirtää.                    tusaineiston käsittelystä sisäasiainministeriö ei
18722:     Rikoksesta epäillyn luona tehtiin 15.8.1998         ole antanut erillisiä ohjeita, eikä esitutkinta- ja
18723: kotietsintä, jolloin ilmeni, että pakastin, jossa       pakkokeinolain uudistamista suorittava oikeus-
18724: eläimiä oli säilytetty, oli rikkoutunut ja pakasti-     ministeriön ja sisäasiainministeriön työryhmä
18725: men sisältö pilaantunut. Takavarikon toimitta-          ole katsonut tarpeelliseksi esittää muutoksia täl-
18726: nut poliisimies oli puhelimitse yhteydessä jutun        tä osin pakkokeinolain 4 lukuun.
18727: tutkinnanjohtajaan ja informoi tilanteesta. Tut-
18728: 
18729:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998
18730: 
18731:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
18732:                                             KK 1119/1998 vp                                              3
18733: 
18734: 
18735: 
18736:                                          Tili Riksdagens Talman
18737: 
18738:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            honom om situationen. Undersökningsledaren
18739: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            bestämde att de ruttna djurkadavren, som fanns
18740: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        i en plastsäek, skulle förstöras. Före det skulle
18741: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-          säeken fotograferas för att möjliggöra framtida
18742: mål nr 1119:                                           undersökningsåtgärder eller andra ågärder.
18743:                                                           En redogörelse för polisinrättningens tilläggs-
18744:           Har inrikesministeriet meddelat skrift-      undersökning lämnades tili statsåklagaren, som
18745:        Iiga anvisningar till kriminalpo1isen i fålt-   fattade beslut om åtalseftergift oeh ansåg att
18746:        arbete, enligt vilka bevismaterial som          åtalsrätten hade preskriberats.
18747:        "luktar vämje1igt" skall förstöras utan att        Om omhändertagandet av bevismaterial, i det-
18748:        man tittar närmare på det?                      ta fall den bes1agtagna egendomen, bestäms i
18749:                                                        4 kap. tvångsmedelslagen. Enligt 10 § i densam-
18750:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ma kan det beslagtagna föremålet kvarlämnas i
18751: anföra följande:                                       innehavarens besittning, om detta inte kan anses
18752:                                                        äventyra syftet med beslaget. Innehavaren skall
18753:    Polisinrättningen i Kajana har år 1996 under-       härvid förbjudas att sälja föremålet eller på annat
18754: sökt ett naturskyddsbrott. Under förundersök-          sätt överlåta eller göra sig av med det. Det beslag-
18755: ningen bes1agtogs fridlysta djur som var djup-         tagna föremålet skall förvaras sådant det är.
18756: frysta. Eftersom polisen inte hade någon plats            Eftersom de djur som var föremål för beslaget
18757: som var lämplig för förvaring av den beslagtagna       hade ruttnat, var det i detta fall inte längre möj-
18758: egendomen, kvarlämnades de beslagtagna dju-            ligt att ta föremålen i beslag oeh förvara dem
18759: ren hos innehavaren i enlighet med 4 kap. 10 §         sådana de är såsom lagen avser, oeh inte heller
18760: tvångsmedelslagen (450/1987).                          ändamålsenligt med beaktande av den propor-
18761:    Allmänna åklagaren fattade 1996 beslut om           tionalitetsprincip som nämns i lagens 7 kap. Un-
18762: åta1seftergift och åk1agaren beslutade att bes1a-      dersökningsledarens beslut att säeken skulle fo-
18763: get skulle hävas med undantag för två djur som         tograferas avsåg säekens innehåll, men när de
18764: också såsom beslagragna kvarlämnades i inneha-         närvarande polismännen hade konstaterat att
18765: varens besittning. Over åklagarens beslut anför-       förruttnelseproeessen var långt framskriden fo-
18766: des klagomål hos den dåvarande länsåklagaren,          tograferades inte innehållet.
18767: som 1997 fasts!ällde det ursprungliga beslutet om         1 sitt dagliga arbete möter polisen situationer
18768: åta1seftergift. Over länsåklagarens beslut har kla-    där mänskligt Iidande oeh, som i detta fall, oekså
18769: gomål anförts hos riksdagens justitieombuds-           myeket obehagliga sinnesf6rnimmelser ingår.
18770: man, som har överfört ärendet tili riksåklagar-        Dessa arbetsuppgifter måste polisen ofta utföra
18771: ämbetet för behandling.                                bristfålligt skyddade med avseende på arbetar-
18772:    Statsåklagare Matti Nissinen har i ett brev         skyddet, samt med risk för sin egen hälsa. Under
18773: daterat 4.8.1998 bett polisinrättningen i Kajana       sådana omständigheter förrättar polisen förun-
18774: göra ytterligare undersökningar i ärendet oeh          dersökning, tillgriper tvångsmedel oeh tar bl.a.
18775: ålagt polisen att förrätta husrannsakan hos den        hand om beslagtagen egendom på det sätt som
18776: misstänkte samt att åter beslagta de djupfrysta,       bestäms i tvångsmedelslagen. Angående förva-
18777: fridlysta djuren. För att begäran skulle kunna         ring av bevismaterial har inrikesministeriet inte
18778: genomföras inköptes en frysbox till polisinrätt-       meddelat särskilda anvisningar, oeh justitiemi-
18779: ningen i Kajana som djuren skulle överföras tili.      nisteriets oeh inrikesministeriets arbetsgrupp
18780:     Vid husrannsakan som förrättades hos den           som genomför en revidering av förundersök-
18781: misstänkte 15.8.1998 visade det sig att frysboxen      ningslagen och tvångsmedelslagen har inte heller
18782: som djuren hade förvarats i hade gått sönder oeh       ansett detvara nödvändigt att i denna del föreslå
18783: att innehållet i frysboxen hade ruttnat. Polisman-     några ändringar av bestämmelserna i tvångs-
18784: nen som verkställde beslaget hade telefonkon-          medelslagens 4 kap.
18785:  takt med undersökningsledaren oeh informerade
18786:      Helsingfors den 30 oktober 1998
18787: 
18788:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
18789:                                           KK 1120/1998 vp
18790: 
18791: Kirjallinen kysymys 1120
18792: 
18793: 
18794: 
18795: 
18796:                                   Raimo Vistbacka /ps: Keskiasteen koulukuljetuksista
18797: 
18798: 
18799: 
18800:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18801: 
18802:    Maalahden (Malax kommun) kunnan kes-              vat eriarvoiseen asemaan. Kaikkia samalla as-
18803: kiasteen oppilaiden koulumatkojen korvauskäy-        teella opiskelevia tulisi kohdella tasavertaisesti ja
18804: tännöstä on syntynyt erimielisyyttä. Asiasta on      tästä syystä kunnan menettelyn lainmukaisuus
18805: tehty valitus Länsi-Suomen lääninhallitukseen,       tulisi selvittää.
18806: ja kunta on joutunut useaan otteeseen ottamaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18807: kantaa asiaan. Kiista sai alkunsa siitä, että Maa-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18808: lahden kunta maksoi lukiolaisille syyslukukau-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18809: delta 1997 omavastuuosuuden (250 mk) takaisin,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18810: kun vanhemmat sitä erikseen vapaamuotoisella
18811: anomuksella koulutoimistolta anoivat. Myös ke-                 Onko Hallitus tietoinen, että Maalah-
18812: vätlukukaudella 1998 oli lukiolaisilla sama mah-            den kunta on kohdellut eriarvoisesti kes-
18813: dollisuus saada omavastuuosuus takaisin kun-                kiasteella opiskelevia kunnassa asuvia
18814: nalta. Kunta on kuitenkin samaan aikaan kiel-               nuoria korvaamalla lukiolaisten koulu-
18815: täytynyt korvaamasta myös keskiasteen koulu-                matkojen omavastuut kunnan varoista ja
18816: tukseen luettavassa ammattikoulussa opiskele-               samaan aikaan kieltäytymällä korvaa-
18817: ville heidän koulumatkojaan. Päätös on herättä-             masta ammattikoulua käyvien matkojen
18818: nyt kummastusta ammattikoulua käyvien lasten                omavastuita, sekä
18819:  vanhemmissa, sillä asetetaanhan lukiota käyvät                pitääkö Hallitus menettelyä laillisena?
18820: ja ammattikoulua käyvät keskiasteella opiskele-
18821: 
18822:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
18823:                                          Raimo Vistbacka /ps
18824: 
18825: 
18826: 
18827: 
18828: 280043
18829: 2                                           KK 1120/1998 vp
18830: 
18831: 
18832: 
18833: 
18834:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18835: 
18836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mahdollisia. Koulumatkatuki määräytyy julki-
18837: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen liikenteen hintatason mukaan ja sitä makse-
18838: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taan lukuvuoden aikana enintään yhdeksältä
18839: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             kuukaudelta. Koulumatkakustannuksia ei kor-
18840: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          vata kuukautta lyhyemmältä ajalta.
18841: sen n:o 1120:                                             Kunnilla on mahdollisuus täydentää valtion
18842:                                                        varoista maksettavaa koulumatkatukea myöntä-
18843:           Onko Hallitus tietoinen, että Maalah-        mällä kunnan omista varoista lisätukea.
18844:        den kunta on kohdellut eriarvoisesti kes-          Maalahden kunnan ruotsinkielinen koululau-
18845:        kiasteella opiskelevia kunnassa asuvia          takunta päätti 10.6.1997 jatkaa edelleen luku-
18846:        nuoria korvaamalla lukiolaisten koulu-          vuonna 1997-1998 Iukiotaisten koulumatkojen
18847:        matkojen omavastuut kunnan varoista ja          omavastuuosuuden korvaamista kunnan varois-
18848:        samaan aikaan kieltäytymällä korvaa-            ta. Maalahden kunta on sittemmin päättänyt
18849:        masta ammattikoulua käyvien matkojen            13.10.1998, ettei Iukiotaisten koulumatkojen
18850:        omavastuita, sekä                               omavastuuosuutta korvata enää 1.1.1999lukien.
18851:           pitääkö Hallitus menettelyä laillisena?      Kunnan ratkaisuun vaikutti Länsi-Suomen lää-
18852:                                                        ninhallituksen 8.9.1998 antama päätös erään
18853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kunnan asukkaan valituksen johdosta. Läänin-
18854: vasti seuraavaa:                                       hallitus katsoi päätöksessään, että lukioissa ja
18855:                                                        ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia tulee
18856:    Lukioiden ja ammatillisen oppilaitosten opis-       kohdella yhdenmukaisesti, kun on kysymys kun-
18857: kelijoiden koulumatkatuesta annettu laki (48/          nan myöntämistä tuistaja etuuksista.
18858: 1997) tuli voimaan 1. päivänä heinäkuuta 1997.            Koulumatkatukilaki mahdollistaa koulumat-
18859: Lain mukaan koulumatkatuen piiriin kuuluvat            kojen tukemisen valtion varoista aiempaa käy-
18860: lukio-opintoja ja ammatillisia perusopintoja har-      täntöä yhdenmukaisemmin periaattein. Uudis-
18861: joittavat opiskelijat. Heille myönnetään koulu-        tus on parantanut erityisesti niiden opiskelijoi-
18862: matkatukea yhdenmukaisin perustein. Tuen saa-          den tilannetta, jotka eivät aiemmin ole saaneet
18863: misen keskeisenä edellytyksenä on, että yhden-         koulumatkakustannuksiinsa minkäänlaista tu-
18864: suuntaineo koulumatka on vähintään 10 kilo-            kea. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa
18865: metriä ja kuukausittaiset koulumatkakustan-            opiskelevia tulisi opetusministeriön käsityksen
18866: nukset ylittävät 300 markkaa. Opiskelijan kuu-         mukaan kohdella yhdenmuka~sesti kunnan halu-
18867: kausittaisen omavastuun (250 mk) ylittävät kus-        tessa täydentää koulumatkatukea kunnan omis-
18868: tannukset korvataan ilman erillistä tarveharkin-       ta varoista. Maalahden kunta on asettanut lu-
18869: taa matkustustavasta riippuen joko matkalipun          kiossa opiskelevat edullisempaan asemaan kor-
18870: myyjälle, oppilaitoksen ylläpitäjälle tai opiskeli-    vatessaan vain heidän omavastuuosuutensa.
18871: jalle itselleen, jos edellä mainitut tavat eivät ole
18872: 
18873:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
18874: 
18875:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18876:                                                KK 1120/1998 vp                                             3
18877: 
18878: 
18879: 
18880: 
18881:                                            Tili Riksdagens Talman
18882: 
18883:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          derande själv, om ovannämnda sätt inte är möjli-
18884: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            ga. Stödet för skolresor bestäms enligt prisnivån
18885: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          i kollektivtrafiken och det betalas för högst nio
18886: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål                månader per läsår. Skolresekostnader ersätts inte
18887: nr 1120:                                                  för en kortare tid än en månad.
18888:                                                              Kommunerna har möjlighet att komplettera
18889:            Är Regeringen medveten om att Malax            det skolresestöd som betalas av statens medel
18890:         kommun inte har behandlat de i kommu-             genom att bevilja extra stöd av kommunens egna
18891:         nen bosatta ungdomar som studerar på              medel.
18892:         mellanstadiet lika i och med att kommu-              Svenska skolnämnden i Malax kommun be-
18893:         nen betalt ersättning för självriskandelen        slöt 10.6.1997 att också läsåret 1997-1998 beta-
18894:         i fråga om gymnasieelevers skolresor av           la ersättning av kommunens medel för självrisk-
18895:         kommunala medel samtidigt som den                 andelen när det gäller gymnasieelevernas skol-
18896:         vägrat ersätta självriskandelen för dem           resor. Malax kommun beslöt senare 13.10.1998
18897:         som går i yrkesskola, samt                        att denna beta1ningsandel för gymnasieleverna
18898:             finner Regeringen detta förfarande            inte längre ersätts efter 1.1.1999. Kommunens
18899:         lagligt?                                          beslut var följden av ett beslut av länsstyrelsen i
18900:                                                           Västra Finlands Iän 8.9.1998 med anledning av
18901:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             besvär från en kommuninvånare. Länsstyrelsen
18902: anföra följande:                                          ansåg i sitt beslut att studerande i gymnasier och
18903:                                                           yrkesläroanstalter skall behandlas lika när det är
18904:     Lagen om stöd för skolresor för studerande i          fråga om stöd och förmåner som kommunen
18905: gymnasier och yrkesläroanstalter (48/1 997) träd-         beviljar.
18906: de i kraft den 1juli 1997. Enligt lagen gäller rätten        Lagen om stöd för skolresor gör det möjligt att
18907: tili stöd för skolresor studerande som bedriver           betala stöd för skolresor av statens medel enligt
18908: gymnasiestudier och yrkesinriktade grundstu-              enhetligare principer än tidigare. Reformen har
18909: dier. De beviljas stöd enligt enhetliga grunder.          speciellt förbättrat de studerandes situation som
18910: Ett centralt villkor för att stöd skall beviljas är att   inte tidigare fått något stöd för sina skolrese-
18911: skolvägen i ena riktningen är minst 10 kilometer          kostnader. Enligt undervisningsministeriets upp-
18912: och att skolresekostnaderna per månad översti-            fattning bör studerande i gymnasier och yrkeslä-
18913: ger 300 mark. Ersättning för de kostnader som             roanstalter behandlas på lika grunder när kom-
18914: överstiger den studerandes betalningsandel (250           munen önskar komplettera stödet för skolresor
18915: mk) betalas utan särskild behovsprövning bero-            med egna medel. Malax kommun har satt gym-
18916: ende på fårdsättet antingen tili den som säljer           nasieeleverna i en bättre position genom att ersät-
18917: biljetter, läroanstaltens huvudman eller den stu-         ta endast deras betalningsandel.
18918: 
18919:      Helsingfors den 5 november 1998
18920: 
18921:                                                            Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18922:                                                                                                 j
18923:                                                                                             j
18924:                                                                                         j
18925:                                                                                     j
18926:                                                                                 j
18927:                                                                             j
18928:                                                                         j
18929:                                                                     j
18930:                                                                 j
18931:                                                             j
18932:                                                         j
18933:                                                     j
18934:                                                 j
18935:                                             j
18936:                                         j
18937:                                     j
18938:                                 j
18939:                             j
18940:                         j
18941:                     j
18942:                 j
18943:             j
18944:         j
18945:     j
18946: j
18947:                                            KK 1121/1998 vp
18948: 
18949: Kirjallinen kysymys 1121
18950: 
18951: 
18952: 
18953: 
18954:                                    Marjut Kaarilahti /kok: Terveydenhuoltoalan osastonhoitajien
18955:                                       koulutuksen järjestämisestä
18956: 
18957: 
18958:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18959: 
18960:     Terveydenhuoltoalan hoitotyön osastonhoi-            Koulutuksen toteuttamiseen vaadittavat re-
18961: tajina ja apulaisosastonhoitajina nykyisin toimi-     surssit puuttuvat sekä ammattikorkeakouluista
18962: villa henkilöillä on pääasiallisesti opistoasteinen   että tiedekorkeakouluista. Kyse on siten uusien
18963: erikoistutkinto, johon aikoinaan sisältyi myös        voimavarojen saamisesta joko yliopistojen ja/tai
18964: hallinnollisia opintoja. 1980-luvulla tehdyn kes-     ammattikorkeakoulujen budjettiin. Valmiit oh-
18965: kiasteen uudistuksen myötä koulutusta muutet-         jelmat yliopistoissa ovat olemassa. Yliopistoissa
18966: tiin ja tämän koulutuksen saaneilla sairaanhoita-     terveystieteiden alan koulutus on yksi halvim-
18967: jilla ja muilla terveydenhuoltoalan ammattilaisil-    mista maisterintutkinnoista ja koulutusohjelmat
18968: la ei ole hallinnollista pätevyyttä osastonhoitajan   ovat olemassa kaikissa koulutusta antavissa yli-
18969: tehtäviin.                                            opistoissa.
18970:     Ammatillisen keskiasteen koulutuksen uudis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18971: tus käynnistyi kokeiluna vuonna 1984, ja ensim-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18972: mäiset opiskelijat valmistuivatjoulukuussa 1988.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18973: Tuolloin luvattiin useissa yhteyksissä ratkaisut      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18974: osastonhoitajakoulutuksen järjestämiseksi. Kun-
18975:  taliiton laskelmat osoittavat, että seuraavien 5-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että osas-
18976:  I 0 vuoden aikana osastonhoitajien eläkkeelle               tonhoitajien koulutuksen järjestäminen
18977:  siirtymä on huomattava, ja siten kysymys osas-              ja kouluttautuminen siihen vihdoinkin
18978:  tonhoitajien koulutuksesta tulisi ratkaista pikai-          mahdollistuu?
18979:  sesti.
18980:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
18981: 
18982:                                         Marjut Kaarilahti /kok
18983: 
18984: 
18985: 
18986: 
18987:  280043
18988: 2                                           KK 1121/1998 vp
18989: 
18990: 
18991: 
18992: 
18993:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18994: 
18995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            Hallinnolliset tehtävät painottuvat ja koostu-
18996: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vat eri tavoin terveydenhuollon erilaisissa työ-
18997: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ympäristöissä. Terveydenhuollon osastonhoita-
18998: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjut            jakoulutuksenjärjestämistä koskevissa keskuste-
18999: Kaarilahden näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         luissa niin työelämän kuin ammattijärjestöjenkin
19000: sen n:o 1121:                                          edustajat ovat esittäneet terveystieteiden maiste-
19001:                                                        rintutkintoa sopivaksi tutkinnoksi tulosvastuu-
19002:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että osas-        yksikön johtajan tehtävään. Osa työelämän
19003:        tonhoitajien koulutuksen järjestäminen          edustajista pitää riittävänä koulutusvaatimuk-
19004:        ja kouluttautuminen siihen vihdoinkin           sena toimintayksiköiden toiminnan ja tiimien
19005:        mahdollistuu?                                   koordinointitehtäviin sekä ammattikäytäntöjen
19006:                                                        kehittämistehtäviin ammattikorkeakoulun am-
19007:                                                        matillisen jatkotutkinnon suorittamista.
19008:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Muuttuvan toimintaympäristön tehtäviin tu-
19009: vasti seuraavaa:                                       lee voida kouluttaa työntekijöitä mahdollisim-
19010:                                                        man tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Ope-
19011:    Osastonhoitajan palkkauksen perusteena on           tusministeriön näkemyksen mukaan terveyden-
19012: kunnallisessa virkaehtosopimuksessa määritel-          huollon hallinto- ja johtotehtäviin on tarkoituk-
19013: tynä kelpoisuusvaatimuksena vähintään opisto-          senmukaista kouluttaa asiantuntijoita sekä am-
19014: asteen tutkinto. Tutkintoon johtanut koulutus          mattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Opetus-
19015: päättyi keskiasteen koulutusuudistuksen seu-           ministeriö on käynnistänyt ammattikorkeakou-
19016: rauksena vuonna 1994.                                  luissa suoritettavan ammatillisten jatkotutkinto-
19017:    Terveydenhuollon osastonjohtajakoulutuk-            jen kehittämisen.
19018: sen puuttuminen, palveluorganisaation kehittä-            Opetusministeriö selvittää kuluvan vuoden ai-
19019: minen ja osastonhoitajien ja apulaisosastonhoi-        kana toimintayksikön osastonhoitajan muuttu-
19020: tajien ikääntyminen ovat tuoneet esiin kiireelli-      neiden tehtävien edellyttämän koulutustarpeen.
19021: sen tarpeen kouluttaa osastonhoitajia työelä-          Lisäksi tullaan seuraamaan koulutettujen sijoit-
19022: mään. Opetusministeriölle tulleissa esityksissä ja     tumista työelämään ja arvioidaan rekrytointitar-
19023: työelämän edustajien kanssa käydyissä keskuste-        peita tulevaisuudessa. Opetusministeriö varau-
19024: luissa on korostettu osastonhoitajan tehtävien         tuu vastaamaan lisääntyvään koulutustarpee-
19025: vaatimustason nousua. Tätä on perusteltu erityi-       seen.
19026: sesti palvelujärjestelmän rakenteellisilla ja palve-
19027: luiden tuottamiseen liittyvillä muutoksilla.
19028: 
19029:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
19030: 
19031:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
19032:                                           KK 1121/1998 vp                                            3
19033: 
19034: 
19035: 
19036: 
19037:                                        Tili Riksdagens Talman
19038: 
19039:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              De administrativa uppgifterna är fördelade
19040: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          och sammansatta på olika sätt i olika arbetsmil-
19041: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      jöer inom hälso- och sjukvården. 1 diskussioner-
19042: dagsman Marjut Kaarilahti undertecknade              na om att ordna avdelningsskötarutbildning för
19043: spörsmå1 nr 1121 :                                   hälso- och sjukvården har företrädarna för såväl
19044:                                                      arbetslivet som fackorganisationerna föreslagit
19045:            Vad avser Regeringen göra för att det     magisterexamen i hälsovetenskaper som en
19046:        äntligen skall bli möjligt att ordna avde1-   lämplig examen för uppgiften som fåreståndare
19047:        ningsskötarutbi1dning och att utbilda sig     för en enhet med resultatansvar. En del av före-
19048:        tili detta yrke?                              trädarna för arbetslivet anser en yrkesinriktad
19049:                                                      påbyggnadsexamen vid yrkeshögskola vara ett
19050:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tillräckligt utbildningskrav för uppgifter som
19051: anföra följande:                                     gäller att samordna enheternas verksamhet och
19052:                                                      teamarbete samt för uppgifter som gäller att ut-
19053:    Det behörighetsvillkor som i det kommunala        veckla yrkespraxis.
19054: kollektivavtalet anges som grund för avlöningen          Man måste kunna utbilda arbetstagare på ett
19055: för avdelningsskötare är examen minst på insti-      så ändamålsenligt och smidigt sätt för uppgifter i
19056: tutnivå. Utbildning som ledde tili denna examen      en föränderlig omgivning. Enligt undervisnings-
19057: upphörde tili följd av mellanstadiereformen          ministeriets åsikt är det ändamålsenligt att sak-
19058: 1994.                                                kunniga för administrativa och ledande tjänster
19059:    Det faktum att avdelningsskötarutbildning         inom hälso- och sjukvården utbildas både i yrkes-
19060: saknas inom hälso- och sjukvården, serviceorga-      högskolor och i universitet. Undervisningsminis-
19061: nisationen utvecklas och avdelningsskötarna och      teriet har påbörjat utvecklandet av yrkesinrikta-
19062: de biträdande avdelningsskötarna blir allt äldre     de påbyggnadsexamina som skall avläggas vid
19063: har aktualiserat ett brådskande behov av att ut-     yrkeshögskolorna.
19064: bilda avdelningsskötare för arbetslivet. 1de fram-       Undervisningsministeriet kommer under
19065: ställningar som kommit tili undervisningsminis-      innevarande år att utreda det utbildningsbehov
19066: teriet och vid de diskussioner som förts med före-   som föranleds av de förändrade uppgifterna för
19067: trädare för arbetslivet betonas att kravnivån på     avdelningsskötare. Dessutom kommer man att
19068: de uppgifter som avdelningsskötarna utför har        följa hur de utbildade placerar sig i arbetslivet
19069: stigit. Detta har motiverats speciellt med de        och uppskatta rekryteringsbehovet i framtiden.
19070: strukturella förändringar som skett i servicesys-    Undervisningsministeriet bereder sig på att svara
19071: temet och förändringar som hänför sig tili pro-      på ett ökande utbildningsbehov.
19072: duktionen av tjänster.
19073: 
19074:      Helsingforsden 5 november 1998
19075: 
19076:                                                       U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
19077:                                           KK 1122/1998 vp
19078: 
19079: Kirjallinen kysymys 1122
19080: 
19081: 
19082: 
19083: 
19084:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk: Seinäjoen varikon säilymisestä
19085: 
19086: 
19087: 
19088:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19089: 
19090:     Selvitysryhmä on jättänyt raporttinsa Seinä-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19091: joen varikon tilasta. Selvitystyöryhmä on pääty-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19092: nyt esittämään, että ratatyökoneet keskitetään       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19093: Kuopioon ja Tampereelle perusteina kokonais-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19094: kilpailukyvyn säilyminen ja parempien korjaus-
19095: tilojen hankkiminen ratatyökoneille. Yleisessä                 Miksi Hallitus ei aio panostaa Seinä-
19096: tiedossa ei ole yksityiskohtaisia toteuttamissuun-          joen varikon toimintaan ja työntekijöi-
19097: nitelmia, aikataulua tai henkilöstösuunnitelmia             den mahdollisuuksiin tehdä töitä kotiseu-
19098: muutoksen toteuttamiseksi. Seinäjoen varikolla              dullaan, ja
19099: töissä olevien keskuudessa on ymmärrettävä                     mitkä ovat suunniteltujen muutosten
19100: huoli oman työn tulevaisuudesta ja Seinäjoen                vaikutukset Seinäjoen varikon henkilö-
19101: varikon jatkumisesta.                                       kunta- ja työpanostarpeeseen?
19102:     Seinäjoen varikkoon kannattaa panostaa.
19103: Keskittämisellä on haittansa myös palvelukyvyn
19104: kannalta.
19105:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
19106: 
19107:                                       Anneli Jäätteenmäki /kesk
19108: 
19109: 
19110: 
19111: 
19112: 280043
19113: 2                                           KK 1122/1998 vp
19114: 
19115: 
19116: 
19117: 
19118:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19119: 
19120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            - dieselvetureiden käytön vähentymisestä ja
19121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sähkövetokaluston käytön lisääntymisestä säh-
19122: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        köistyksen laajentuessa
19123: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli               - vanhan kaluston voimakkaasta korvautu-
19124: Jäätteenmäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           misesta uudella, vähemmän huoltoa vaativalla
19125: myksen n:o 1122:                                       kalustolla.
19126:                                                           Selvitys osoitti myös, että työmäärän vähen-
19127:           Miksi Hallitus ei aio panostaa Seinä-        tyessä voimakkaasti nykyisestä joudutaan koko
19128:        joen varikon toimintaan ja työntekijöi-         kunnossapitoverkoston kiinteitä kustannuksia
19129:        den mahdollisuuksiin tehdä töitä kotiseu-       vähentämään vastaavasti toiminnan säilyttämi-
19130:        dullaan, ja                                     seksi kilpailukykyisenä.
19131:           mitkä ovat suunniteltujen muutosten              Seinäjoen osalta tehty selvitys osoitti, että
19132:        vaikutukset Seinäjoen varikon henkilö-          alueen hyvän palvelutason edellyttämät paikal-
19133:        kunta- ja työpanostarpeeseen?                   liskaluston huolto- ja pikakorjaustyöt sekä veto-
19134:                                                        kaluston täydennystehtävät työllistävät Seinä-
19135:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           joella nykyisten 46 henkilön sijasta 8-10 hen-
19136: vasti seuraavaa:                                       kilöä, kun mukaan lasketaan myös ajoneuvojen
19137:                                                        korjaustoiminta. Tämä toiminta siirtynee kui-
19138:    Seinäjoen varikko on osa VR-Yhtymä Oy:n             tenkin lähiaikoina PT-Autopalvelut Oy:n tiloissa
19139: tytäryhtiön VR Osakeyhtiön organisaatiota.             tapahtuvaksi VR:n ja Postin tekemän aiesopi-
19140: VR-Yhtymä on liikenneministeriön hallinnon-            muksen mukaisesti, mikäli suunniteltu järjestely
19141: alalla toimiva valtion sataprosenttisesti omista-      toteutuu. Tällöin Seinäjoen varikon luontainen
19142: ma osakeyhtiö, ja siihen sovelletaan valtion osa-      työmäärä supistuu edelleen.
19143: kasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimin-           Seinäjoen varikon tilat koostuvat vanhoista
19144: taa harjoittavissa osakeyhtiöissä annettua lakia       kääntöpöydän kautta liikennöitävistä perintei-
19145: (740/1991). VR-Yhtymän toimintaa valvoo 21-            sistä veturitalleista. Ainoastaan yhden raiteen
19146: jäseninen hallintoneuvosto, johon liikenneminis-       osalta työtilat ovat nykyaikaiset ja hyvät. Valta-
19147: teriö yhtiön yhtiökokouksessa nimeää 14 jäsentä        osin työskennellään vanhoissa tiloissa. Seinäjoen
19148: eduskuntaryhmien esitysten pohjalta. Muut jä-          tilat eivät ole lähestulkoonkaan parhaat vetoka-
19149: senet edustavat erilaisia rautatieliikenteen intres-   luston kunnossapitoon käytettävissä olevat tilat,
19150: sitahoja. Yhtiökokous valitsee yhtiölle hallituk-      ja niiden saattaminen nykyaikaisiksi vaatisi toi-
19151: sen, jossa on jäsenenä myös yksi liikenneministe-      mintaan nähden kohtuuttomia investointeja.
19152: riön virkamies. Operatiivisissä kysymyksissä yh-       Näin ollen töiden jatkuva siirto muualta Seinä-
19153: tiö toimii itsenäisesti ilman, että liikenneministe-   joelle ei ole perusteltua. Tämän vuoksi VR Osa-
19154: riö omistajan ominaisuudessa niihin puuttuisi.         keyhtiö on päättänyt liittää Seinäjoen varikon
19155:    Seinäjoen varikon toiminnan osalta VR-Yh-           1.1.1999 lukien organisatorisesti Tampereen ve-
19156: tymä Oy on antanut liikenneministeriölle seuraa-       tokalustovarikkoon.
19157: van sisältöisen selvityksen.                              Töiden hankintaa ulkopuolisilta on myös sel-
19158:    VR Osakeyhtiön teknisellä osastolla on tehty        vitetty, mutta toistaiseksi ei ole löydetty merkit-
19159: selvitys koko liikkuvan kaluston kunnossapito-         täviä työmääriä,joiden tekemiseen Seinäjoen ve-
19160: työn määrästä ja sen kehittymisestä tulevina vuo-      tokalustovarikon tekniset edellytykset sekä kus-
19161: sina.                                                  tannusrakenne soveltuu.
19162:    Työmäärä tulee merkittävästi vähenemään                VR Osakeyhtiö noudattaa sovittuja henkilös-
19163: johtuen mm.:                                           töpoliittisia pelisääntöjä varikon henkilökunnan
19164:                                           KK 1122/1998 vp                                              3
19165: 
19166: suhteen. Varikon toiminnan supistaminen ei ai-       doille ja ehdotetulle ratkaisulle on käyty yksityis-
19167: heuta irtisanomisia eikä lomautuksia. Seinäjoella    kohtaisesti läpi.
19168: on pidetty informaatio- ja yt-tilaisuuksia, joissa      Liikenneministeriö toteaa, että kysymys ei
19169: perusteet varikon toiminnan muutosvaihtoeh-          anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
19170: 
19171:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
19172: 
19173:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
19174: 4                                         KK 1122/1998 vp
19175: 
19176: 
19177: 
19178: 
19179:                                        Tili Riksdagens Talman
19180: 
19181:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        - Den gamla materielen ersätts snabbt med
19182: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ny materiel som kräver mindre underhåll.
19183: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Utredningen visade också att då arbetsmäng-
19184: man Anneli Jäätteenmäki undertecknade spörs-         den kraftigt minskar från nuvarande nivå, blir
19185: mål nr 1122:                                         det nödvändigt att på motsvarande sätt minska
19186:                                                      de fasta kostnaderna inom underhållsnätverket i
19187:           Varför ämnar Regeringen inte satsa på      syfte att bibehålla konkurrenskraften i verksam-
19188:        verksamheten vid depån i Seinäjoki och        heten.
19189:        på arbetstagarnas möjligheter att arbeta i       För Seinäjokis del visade utredningen att det
19190:        sin hembygd, och                              underhåll och de snabba reparationer av den
19191:           vilka är de planerade ändringarnas in-     lokala materielen som en god servicenivå förut-
19192:        verkan på behovet av personai och ar-         sätter, samt kompletterande uppgifter i anslut-
19193:        betsinsatser vid depån i Seinäjoki?           ning tili dragmaterielen, skulle sysselsätta 8-10
19194:                                                      personer i Seinäjoki i stället för nuvarande 46
19195:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        personer, då även fordonsreparationerna inklu-
19196: anföra följande:                                     deras. Den sistnämnda verksamheten torde dock
19197:                                                      inom kort överflyttas tili PT-Biltjänster Ab:s ut-
19198:    Depån i Seinäjoki är en del av organisationen     rymmen enligt en intentionsförklaring mellan
19199: i VR-Group Ab:s dotterbolag, VR Aktiebolag.          VR och Posten, under förutsättning att det plane-
19200: VR-Group är ett tili hundra procent statsägt         rade arrangemanget blir av. 1 så fall minskar den
19201: aktiebolag inom trafikministeriets förvaltnings-     naturliga arbetsmängden ytterligare vid depån i
19202: område, och på bolaget tillämpas lagen om ut-        Seinäjoki.
19203: övande av statens delägarrätt i vissa aktiebolag        Seinäjoki depås utrymmen består av gamla
19204: som bedriver ekonomisk verksamhet (740/1991).        traditionella lokstallar som nås via vändskivor.
19205: VR-Groups verksamhet övervakas av ett förvalt-       Endast i fråga om ett spår finns det moderna och
19206: ningsråd med 21 medlemmar, tili viiken trafikmi-     goda arbetsutrymmen. Lejonparten av arbetet
19207: nisteriet vid bolagets bolagsstämma utser 14         försiggår i gamla utrymmen. Utrymmena i Seinä-
19208: medlemmar på förslag av riksdagsgrupperna. De        joki är långt ifrån de bästa tillgängliga utrymme-
19209: övriga medlemmarna representerar olika intres-       na för underhåll av dragmateriel, och en moder-
19210: segrupper inom järnvägstrafiken. Bolagsstäm-         nisering av utrymmena skulle i förhållande tili
19211: man väljer bolagets styrelse, där även en tjänste-   verksamheten kräva oskäliga investeringar. Där-
19212: man från trafikministeriet ingår som medlem. 1       för är det inte motiverat att kontinuerligt överfö-
19213: operativa frågor verkar bolaget självständigt        ra arbete från andra orter tili Seinäjoki. Därför
19214: utan att trafikministeriet i egenskap av ägare       har VR Aktiebolag beslutat att organisatoriskt
19215: ingriper.                                            överföra depån i Seinäjoki tili depån för dragma-
19216:    Med anledning av verksamheten vid depån i         teriel i Tammerfors fr.o.m. den 1 januari 1999.
19217: Seinäjoki har VR-Group Ab tillställt trafikminis-       Det har även utretts om arbetena kan köpas
19218: teriet en utredning med följande innehåll.           utifrån, men tilis vidare har inga sådana arbets-
19219:    Vid VR Aktiebolags tekniska avdelning har         volymer kunnat påvisas, att de tekniska förut-
19220: det gjorts en utredning om mängden underhålls-       sättningarna samt kostnadsstrukturen vid drag-
19221: arbete i fråga om hela den rörliga materielen, och   materieldepån i Seinäjoki skulle lämpa sig för
19222: utvecklingen de närmaste åren i anslutning tili      deras utförande.
19223: detta.                                                  VR Aktiebolag efterlever överenskomna per-
19224:    Arbetsmängden kommer att minska betydligt         sonalpolitiska spelregler i fråga om depåns perso-
19225: bland annat på grund av följande orsaker:            nai. Nedbantningen av verksamheten vid depån
19226:    - Minskad användning av diesellok och ökad        leder inte tili några uppsägningar eller permitte-
19227: användning av eldriven dragmateriel tili följd av    ringar. I Seinäjoki har det anordnats informa-
19228: utvidgad elektrifiering.                             tionsmöten och samverkansförhandlingar, där
19229:                                        KK 1122/1998 vp                                         5
19230: 
19231: grunderna för omorganiseringsalternativen gäl-      Trafikministeriet konstaterar att spörsmålet
19232: Iande depåns verksamhet och för den föreslagna   inte föranleder några ytterligare åtgärder.
19233: Iösningen i detalj har gåtts igenom.
19234: 
19235:     Helsingforsden 3 november 1998
19236: 
19237:                                                                    Trafikminister Matti Aura
19238:                                           KK 1123/1998 vp
19239: 
19240: Kirjallinen kysymys 1123
19241: 
19242: 
19243: 
19244: 
19245:                                   Veijo Puhjo /va-r ym.: Tilastokeskuksen työttömyystilastoista
19246: 
19247: 
19248: 
19249:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19250: 
19251:    Tilastokeskuksen uudet työttömyysluvut, joi-      soittamattomia lukuja). Tilastokeskuksen ta-
19252: ta on julkistettu kesäkuusta 1998 lähtien, ovat      kautuvien lukujen mukaan työttömiä oli viime
19253: herättäneet varsin paljon hämmennystä. Esimer-       vuonna keskimäärin 314 000, mutta Eurostat
19254: kiksi työministeriön kansliapäällikkö Pertti Sor-    käyttää lukua 325 500.
19255: sa on julkisuudessa asettanut tilastojen käyttö-        Kirjallisessa kysymyksessä 29. huhtikuuta
19256: kelpoisuuden kyseenalaiseksi ja ehdottanut, että     1998 (KK 508/1998 vp) kiinnitimme huomiota
19257: niiden käytöstä Suomessa luovuttaisiin.              uusien tilastointiperusteiden keinotekoisuuteen
19258:    Tilastokeskuksen ja työministeriön työttö-        ja pyrimme selvittämään, mikä on EU:n osuus
19259: myyslukujen ero oli esimerkiksi viime heinäkuus-     uudistuksessa. Herää myös kysymys, toimiiko
19260: sa 123 000 henkeä. Tilastokeskuksen julkaise-        Suomi EU:n tilastoelimissä vain passiivisena
19261: missa takautuvissa tilastoissa ero on joinakin       tarkkailijana, vai pyrkiikö Suomi siihen, että ti-
19262: kuukausina jopa lähes 150 000 henkeä. On vai-        lastointimenetelmät ovat kaikilta osin asiallisia
19263: kea uskoa, että esimerkiksi työministeriönjoulu-     ja perusteltuja.
19264: kuussa 1996 tilastoimasta 467 000 työttömästä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19265: työnhakijasta 149 000 ei tosiasiassa olisi ollut     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19266: työttömiä.                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19267:    Tilastouudistusta on perusteltu yhdenmukai-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19268: suudella EU:n käytännön kanssa. Kuitenkin
19269: EU:n tilastovirasto Eurostat on viime kuukausi-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että sekä
19270: najulkaissut Suomen työttömyydestä suurempia                Suomen Tilastokeskuksen että EU:n ti-
19271: lukuja kuin Tilastokeskus. Eurostatin mukaan                lastoviraston perusteet työttömien tilas-
19272: Suomen työttömyysaste oli viime heinäkuussa                 toinnissa olisivat mahdollisimman asialli-
19273:  10,5 prosenttia, kun se Tilastokeskuksen mu-               set ja ettei tietoja työttömyyden laadusta
19274: kaan oli 10,1 prosenttia (vertailu koskee kausita-          keinotekoisesti kaunistella?
19275: 
19276:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
19277: 
19278:           Veijo Puhjo /va-r              Mikko Kuoppa /va-r            Esko-Juhani Tennilä /va-r
19279: 
19280: 
19281: 
19282: 
19283: 280043
19284: 2                                          KK 1123/1998 vp
19285: 
19286: 
19287: 
19288: 
19289:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19290: 
19291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta asetetaan, on tietysti toivottavaa, että kaikki
19292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         ovat tilastojensa osalta samalla lähtöviivalla.
19293: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Tarkka pitäytyminen kansainvälisten tilastosuo-
19294: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puh-       situsten käyttämiseen takaa parhaiten sen, että
19295: jon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tilastoviranomaiset säilyttävät joka maassa riip-
19296: n:o 1123:                                             pumattomuutensa ja itsenäisyytensä tilastojen
19297:                                                       tekemiseen.
19298:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että sekä            Edustaja Puhjo vertailee työministeriön työt-
19299:        Suomen Tilastokeskuksen että EU:n ti-          tömien työnhakijoiden ja Tilastokeskuksen työ-
19300:        lastoviraston perusteet työttömien tilas-      voimatutkimuksen työttömien määriä toisiinsa
19301:        toinnissa olisivat mahdollisimman asialli-     ja ihmettelee suuria eroja. Viime vuosien aikana
19302:        set ja ettei tietoja työttömyyden laadusta     on tehty useita erillistutkimuksia tai -selvityksiä
19303:        keinotekoisesti kaunistella?                   näiden tilastojen eroista ja niiden syistä. Tänä
19304:                                                       vuonna aloitettu työministeriön ja Tilastokes-
19305:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kuksen yhtäaikainen tilastojen julkistaminen on
19306: taen seuraavaa:                                       osaltaan tarkoitettu pienentämään eri tilastojen
19307:                                                       aiheuttamaa epätietoisuutta.
19308:    Kansanedustaja Puhjo on nyt esittämässään              On turha tässä yhteydessä enää mennä sen
19309: ja aiemmassa 29. huhtikuuta 1998 esittämässään        pitemmälle moneen kertaan esille tuotuihin yksi-
19310: kirjallisessa kysymyksessään ollut huolestunut        tyiskohtiin. Lyhykäisyydessään Tilastokeskuk-
19311: työttömyystilastoinuin perusteista ja siitä, toi-     sen työvoimatutkimus, joka perustuu otantaau
19312: miiko Suomi EU :n tilastoelimissä vain passiivise-    kuun puolivälissä, on ILO:n työttömyyskäsit-
19313: na tarkkailijana ja onko EU :lla juridinen oikeus     teen mukainen, paras suhdannetilanteen mittari.
19314: määrätä, miten työttömyyttä tilastoidaan Suo-         Työministeriön rekisteritilasto puolestaan ku-
19315: messa. Edustaja Puhjo perustaa nyt huolensa           vaa, kuinka paljon työttömiä on hallinnollisesti
19316: työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyys-        työvoimaviranomaisten vastuulla kuun lopussa.
19317: lukujen suureen eroavuuteen, kansliapäällikkö         Suureksi osaksi ero selittyy ei-aktiivisten työttö-
19318: Sorsan julkiseen kannanottoon sekä Eurostatin         mien, etenkin eläkeputkessa olevien kirjautumi-
19319: ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen hienoi-         sesta piilotyöttömiksi Tilastokeskuksen työttö-
19320: seen erilaisuuteen.                                   myystilastoinnissa. Merkille pantavaa kuitenkin
19321:    Hallitus toteaa, että Suomi on toteuttanut         on, että molempien tilastojen suhdannekäänteet
19322: työttömyystilastoinuin muutoksen, jolla työvoi-       ja -muutokset ovat melko lailla samansuuntaisia.
19323: matutkimuksen työttömyyden ja työllisyyden                Mitä sitten tulee työvoimatutkimuksen ja Eu-
19324: käsitteet on sidottu entistä tarkemmin ILO:n          rostatin kuukausittaisten työttömyyslukujen
19325: työvoimatilastosuositukseen, joka on myös Eu-         pienoiseen erilaisuuteen kansallisen tilastoinuin
19326: rostatin käyttämän käsitteistön perusta. Globa-       muutoksen jälkeenkin, hallitus toteaa, että Tilas-
19327: lisoituvassa taloudessa on tärkeää, että tilastojen   tokeskus on käynyt asiaa koskevia neuvotteluja
19328: kansainvälinen vertailtavuus saadaan mahdolli-        EU:n kanssa. Toisaalta, vaikka kansalliset työt-
19329: simman hyväksi.                                       tömyysluvut on tehty ILO:nja EU:n tilastokäsit-
19330:    EU:ssa työllisyys on viime vuosina noussut         teiden mukaisesti, varaa EU aina mahdollisuu-
19331: yhä keskeisemmän seurannan kohteeksi. Vai-            den omiin tilastotulkintoihin. Siinä työssä EU
19332: keaan työttömyystilanteeseen on haettu ratkai-        käyttää hyväkseen nimenomaan omaa keväisin
19333: suja kansallisista työllisyysohjelmista ja työlli-    keräämäänsä tutkimusaineistoa. Korostan kui-
19334: syydenhoidon toimintasuunnitelmista, joista sit-      tenkin, että kansallisen tilastomme ja EU:n jul-
19335: ten muokkaantuu EU:n yhteinen työllisyysstra-         kaiseman tilaston ero on kaventunut erittäin pie-
19336: tegia. Tässä työssä yhteismitallisten talousindi-     neksi.
19337: kaattoreiden aikaansaaminen on perustavan tär-           Työmarkkinoiden muutos on viimeisen kym-
19338: keää. Mikäli indikaattorikohtaisia EU-tavoittei-      menen vuoden aikana ollut varsin nopea. Työ-
19339:                                           KK 1123/1998 vp                                            3
19340: 
19341: paikoista jo joka neljäs on maassamme epätyy-       alliset, koska ne pohjautuvat kansainvälisesti so-
19342: pillinen eli joko määräaikainen, tilapäinen tai     vittuihin suosituksiin. Hallitus luottaa myös sii-
19343: osa-aikainen. Vuosikymmenen alussa vain joka        hen, että Tilastokeskus valvoo tilastoviranomai-
19344: kymmenes työpaikoista kuului tuohon jouk-           sena maamme etuja EU :n tilastouudistuksissa ja
19345: koon. On ymmärrettävää, että Tilastokeskus on       -harmonisoinneissa. Vihjailut siitä, että Tilasto-
19346: työvoimatutkimuksen muutoksessaan pyrkinyt          keskuksen työvoimatilastojen uudistaminen olisi
19347: eriyttämään kunkin otoshenkilön vastaukset          tehty tilastojen kaunistelemiseksi poliittisen pai-
19348: mahdollisimman monipuolisesti. Nyt tietoa on-       nostuksen jälkeen ovat paitsi loukkaavia myös
19349: kin saatavissa entistä paremmin paitsi epätyypil-   arveluttavia. Yhteisenä ED-pyrkimyksenä tulee
19350: lisistä työsuhteista myös sekä aktiivisista että    olla mahdollisimman yhteismitallisetja luotetta-
19351: piilotyöttömistä.                                   vat työvoimatilastot Tätä peräänkuulutti myös
19352:     Hallituksen mielestä Suomen Tilastokeskuk-      Tilastokeskuksen työvoimatilastointia syksyllä
19353: sen perusteet työttömien tilastoinnissa ovat asi-   1997 arvioinut asiantuntijaryhmä.
19354: 
19355:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
19356: 
19357:                                                               Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
19358: 4                                          KK 1123/1998 vp
19359: 
19360: 
19361: 
19362: 
19363:                                         Tili Riksdagens Talman
19364: 
19365:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gande betydelse att få till stånd sinsemellan jäm-
19366: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           förbara ekonomiska indikatorer. Om man sätter
19367: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       upp EU-mål enligt indikatorer är det naturligtvis
19368: dagsman Veijo Puhjo m.fl. undertecknade spörs-        önskvärt att alla har samma utgångsläge när det
19369: mål nr 1123:                                          gäller statistiken. Att noggrant hålla sig till inter-
19370:                                                       nationella statistikrekommendationer är den
19371:           Vad ämnar Regeringen göra för att de        bästa garantin för att statistikmyndigheterna i
19372:        grunder för statistikföringen av arbetslö-     varje land bevarar sitt oberoende och sin oav-
19373:        sa som tillämpas av både Statistikcentra-      hängighet i uppgörandet av statistik.
19374:        len i Finland och EU:s statistikkontor            Riksdagsman Puhjo jämför sinsemellan det
19375:        skall vara så sakliga som möjligt och för      antal arbetslösa arbetssökande som arbetsminis-
19376:        att de uppgifter som gäller arbetslöshe-       teriet uppgett med antalet arbetslösa som uppges
19377:        tens karaktär inte skall förskönas på          i arbetskraftsundersökningen och förundrar sig
19378:        konstlad väg?                                  över de stora skillnaderna. På senare år har man
19379:                                                       gjort flera separata undersökningar och utred-
19380:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningar om skillnaderna i dessa statistiker och om
19381: anföra följande:                                      orsakerna till dem. Avsikten med att arbetsminis-
19382:                                                       teriet och Statistikcentra1en i år samtidigt har
19383:    Riksdagsman Puhjo har i sitt skriftliga spörs-     börjat offentliggöra sin statistik är att minska den
19384: mål och i ett tidigare spörsmål av den 29 april       osäkerhet som orsakas av de varierande statistik-
19385: 1998 oroat sig för grunderna när det gäller statis-   uppgifterna.
19386: tikföringen av arbetslösa och för huruvida Fin-          Det är i detta sammanhang onödigt att gå
19387: land endast är en passiv observatör i EU :s statis-   djupare in på sådana detaljer som framförts re-
19388: tikorgan, samt huruvida EU har juridisk rätt att      dan många gånger. 1 korthet är Statistikcentra-
19389: bestämma hur arbetslösheten skall statistikföras      lens arbetskraftsundersökning, som baserar sig
19390: i Finland. Riksdagsman Puhjo grundar sin oro          på ett urval i mitten av en månad och som mot-
19391: på de stora skillnaderna i arbetsministeriets och     svarar ILO:s arbetslöshetsbegrepp, den bästa
19392: Statistikcentra1ens arbetslöshetssiffror, på kans-    mätaren av konjunkturläget. Arbetsministeriets
19393: lichefSorsas offentliga ställningstagande samt på     registerstatistik å sin sida beskriver hur många
19394: en liten differens i Eurostats och Statistikcentra-   arbetslösa som är på arbetskraftsmyndigheter-
19395: lens arbetslöshetssiffror.                            nas administrativa ansvar i slutet av en månad.
19396:    Regeringen framhåller att Finland när det gäl-     Skillnaden förklaras till stor del med att icke-
19397: ler arbetslöshetsstatistiken har genomfört en         aktiva arbetslösa, i synnerhet de som inom kort
19398: ändring genom vilken begreppen arbetslöshet           skall pensioneras, registreras som latent arbets-
19399: och sysselsättning i arbetskraftsundersökningar       sökande i Statistikcentralens arbetslöshetsstatis-
19400: noggrannare än tidigare har bundits till ILO:s        tik. Det är dock anmärkningsvärt att konjunk-
19401: rekommendation om arbetskraftsstatistik som           turväxlingarna och konjunkturförändringarna i
19402: även är grunden för den terminologi som Eu-           både arbetsministeriets och Statistikcentralens
19403: rostat använder. 1 en ekonomi som globaliseras        statistiker motsvarar varandra tämligen väl.
19404: är det viktigt att statistikuppgifterna så lätt som      När det gäller den marginella skillnad som
19405: möjligt skall kunna jämföras internationellt.         förekommer i arbetskraftsundersökningen och
19406:    På senare år har uppföljningen av sysselsätt-      Eurostats månatliga arbetslöshetssiffror, trots
19407: ningen blivit allt viktigare inom EU. Lösningar       ändringen av den nationella statistiken, framhål-
19408: på den svåra arbetslöshetssituationen har sökts i     ler regeringen att Statistikcentr.alen har fört för-
19409: nationella sysselsättningsprogram och verksam-        handlingar i ärendet med EU. Aven om de natio-
19410: hetsplaner för skötseln av sysselsättningen, som      nella arbetslöshetssiffrorna har sammanställts i
19411: sedan utformas till EU:s gemensamma sysselsätt-       enlighet med ILO:s och EU:s statistikbegrepp,
19412: ningsstrategi. 1 detta arbete är det av grundläg-     förbehåller sig EU alltid möjligheten till egna
19413:                                               KK 1123/1998 vp                                             5
19414: 
19415: tolkningar av statistiken. I detta arbete använder          Enligt regeringens åsikt är Statistikcentralens
19416: EU sådant undersökningsmaterial som unionen              grunder för statistikföringen av arbetslösa sakli-
19417: uttryckligen själv samlar in varje vår. Jag vill         ga, eftersom de baserar sig på internationellt
19418: dock framhålla att skillnaden mellan vår natio-          överenskomna rekommendationer. Regeringen
19419: nella statistik och den statistik som EU publice-        sätter även sin lit tili att Statistikcentralen som
19420: rat har minskat och att den för närvarande är            statistikmyndighet bevakar vårt lands intressen
19421: mycket liten.                                            när det gäller sådana ändringar och harmonise-
19422:    Arbetsmarknaden har på de senaste tio åren            ringar av statistikföringen som EU genomför.
19423: förändrats tämligen snabbt. I vårt land är redan         Antydningar om att Statistikcentralens ändring-
19424: vart fjärde arbetsförhållande atypiskt, dvs. an-         ar av arbetskraftsstatistikerna skulle ha gjorts
19425: tingen tidsbundet, tillfålligt eller på deltid. I bör-   efter politiska påtryckningar för att försköna sta-
19426: jan av decenniet hörde endast vart tionde arbets-        tistikerna är såväl kränkande som betänkliga. En
19427: förhållande tili denna grupp. Det är förståeligt         gemensam strävan inom EU bör vara att de olika
19428: att Statistikcentralen i sin ändring av arbets-          ländernas arbetskraftsstatistiker skall vara så
19429: kraftsundersökningen har strävat efter att så            jämförbara och tillförlitliga som möjligt. Detta
19430: mångsidigt som möjligt differentiera de svar som         efterlyste även den expertgrupp som hösten 1997
19431: personeroa i urvalet har gett. Det är numera även        utvärderade Statistikcentralens statistikföring
19432: Iättare att få tillgång tili uppgifter, inte bara om     beträffande arbetskraften.
19433: atypiska arbetsförhållanden utan också om både
19434: aktiva och Iatent arbetssökande.
19435: 
19436:      Helsingforsden 4 november 1998
19437: 
19438:                                                                           Finansminister Sauli Niinistö
19439:                                           KK 1124/1998 vp
19440: 
19441: Kirjallinen kysymys 1124
19442: 
19443: 
19444: 
19445: 
19446:                                   Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk ym.: Ylimääräisen rintamalisän
19447:                                       korottamisesta
19448: 
19449: 
19450:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19451: 
19452:     Hallituksen esityksen mukaisesti rintamaJi-     mukaisesti kaksiportaisesti: ensin ylimääräinen
19453: sään ja ylimääräiseen rintamalisään on vuodeksi     rintamalisä 35 %:iin kansaneläkkeen entistä lisä-
19454: 1999 varattu 778 miljoonaa markkaa. Summa on        osaa vastaavasta määrästä ja toisessa vaiheessa
19455: 62 miljoonaa markkaa pienempi kuin tälle vuo-       45 %:iin. Vuonna 1999 korotuksen kokonaiskus-
19456: delle varattu 840 miljoonaa markkaa. Rintamali-     tannukset olisivat vuositasolla arviolta noin 54
19457: sän saajia arvioidaan olevan vuoden 1999 lopus-     milj. markkaa. Mikäli korotus toteutettaisiin
19458: sa 160 000 ja ylimääräisen rintamalisän saajia      kaksivaiheisella (1. vaiheessa 35 prosentin taso),
19459: 89 000. Rintamaveteraanien keski-ikä nousee         puolittuisivat kokonaiskustannukset.
19460: ensi vuonna jo 80 vuoteen. Nykylainsäädännön           Valtion taloudellisen tilanteen paranemisen ja
19461: mukaisesti rintamasotilaseläkemenot vähenevät       veteraanipoistuman takia on olemassa kaikki
19462: vuosittain noin 60 milj. markalla, koska vuosit-    mahdollisuudet korottaa rintamalisä kerralla
19463: tainen veteraanien poistuma on noin 12 000 hen-     neuvottelukunnan esityksen mukaan.
19464: kilöä. Osa tästä vähennyksestä voitaisiin kana-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19465: voida pienituloisten veteraanien taloudellisen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19466: aseman kohentamiseen.                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19467:     Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19468: esittänyt usean vuoden ajan rintamaveteraanien
19469: vähimmäiseläketurvan kehittämistä vuoden                        Aikooko Hallitus korottaa neuvotte-
19470:  1993 keväällä mietintönsä jättäneen rintamave-             lukunnan esityksen mukaisesti veteraa-
19471: teraanien vähimmäiseläketoimikunnan (Komi-                  nien ylimääräistä rintamalisää, sekä
19472:  teanmietintö 1993: 18) mallin mukaisesti. Julki-               onko Hallituksella muita keinoja pie-
19473: sen talouden vaikean rahoitustilanteen vuoksi               nituloisten rintamalisän saajien taloudel-
19474:  veteraanien vähimmäiseläkeuudistusta on esitet-            lisen aseman helpottamiseksi?
19475:  ty toteutettavaksi toimikunnan esittämän mallin
19476: 
19477:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
19478: 
19479:                     Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk           Juhani Alaranta /kesk
19480: 
19481: 
19482: 
19483: 
19484:  280043
19485: 2                                          KK 1124/1998 vp
19486: 
19487: 
19488: 
19489: 
19490:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19491: 
19492:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        selvitelty useaan otteeseen viime vuosien aikana
19493: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa ja
19494: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston       valtion talousarvioesityksiä laadittaessa. Näissä
19495: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti Iso-       yhteyksissä Kansaneläkelaitos on todennut, että
19496: hookana-Asunmaan ym. näin kuuluvan kirjalli-          toimikunnan ehdotuksen totetuttaminen on suu-
19497: sen kysymyksen n:o 1124:                              ritäinen tehtävä. Toteuttaminen vaatisi noin
19498:                                                       18 000 pientä työeläkettä saavan työeläkkeen
19499:           Aikooko Hallitus korottaa neuvotte-         määrää koskevien tietojen hankkimista erikseen.
19500:        lukunnan esityksen mukaisesti veteraa-             Ylimääräisen rintamalisän saajia on vuoden
19501:        nien ylimääräistä rintamalisää, sekä           1999lopulla arviolta 89 000. Vuoden aikana ko-
19502:            onko Hallituksella muita keinoja pie-      rotuksen saisi arviolta 27 500 veteraania. Valtion
19503:        nituloisten rintamalisän saajien taloudel-     taloudelle ylimääräisen rintamalisän korottami-
19504:        lisen aseman helpottamiseksi?                  nen aiheuttaisi lisäkustannuksia enimmillään 54
19505:                                                       miljoonaa markkaa korotuksen ollessa 45 pro-
19506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         senttia. Vaikka ylimääräisen rintamalisän saajat
19507: vasti seuraavaa:                                      vähenevät vuosittain, tehdään maksettaviin rin-
19508:                                                       tamalisiin indeksikorotukset, jotka aiheuttavat
19509:    Rintamaveteraanien vähimmäiseläketoimi-            lisäkustannuksia 10 miljoonaa markkaa vuodes-
19510: kunta on mietinnössään (1993:18) esittänyt yli-       sa.
19511: määräisen rintamalisän korottamista siten, että           Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuonna
19512: ansioeläkettä vailla olevien ja pientä ansioeläket-   suunnannut yhä ikääntyneemmälle veteraani-
19513: tä saavien rintamaveteraanien ylimääräinen rin-       väestölle voimavaroja lähinnä kotona asumisen
19514: tamalisä olisi 25-35 prosenttia entisestä lisä-       tukemiseen sekä kuntoutustoimenpiteisiin. Mi-
19515: osasta ensimmäisessä vaiheessa ja 45 prosenttia       nisteriö kehittääedelleen veteraanien kuntoutus-
19516: toisessa vaiheessa. Täysimääräisen ylimääräisen       palvelujen kohdentumista tavalla, joka ottaa
19517: rintamalisän määrä olisi 45 prosenttia entisen        huomioon veteraanien entisestäänkin heikenty-
19518: lisäosan määrästä enintään 253 markan suuruis-        neen toimintakyvyn. Tätä taustaa vasten paino-
19519: ta työeläkettä saavalla, joten suurimmalla osalla     piste on edelleen veteraanien itsenäisen selviyty-
19520: ylimääräinen rintamalisä säilyisi edelleen 25 pro-    misen tukemisessa, erityisesti kuntoutuksen ke-
19521: senttina entisestä lisäosasta.                        hittämisessä ja asumisolosuhteiden parantami-
19522:    Ylimääräisen rintamalisän korottamista on          sessa.
19523: 
19524:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
19525: 
19526:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19527:                                               KK 1124/1998 vp                                              3
19528: 
19529: 
19530: 
19531: 
19532:                                           Tili Riksdagens Talman
19533: 
19534:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          delegationen för frontveteranfrågor och i sam-
19535: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           band med uppgörandet av budgetpropositioner-
19536: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         na. 1 dessa sammanhang har fo1kpensionsanstal-
19537: man Tytti lsohookana-Asunmaa undertecknade               ten konstaterat att det är en arbetskrävande upp-
19538: spörsmål nr 1124:                                        gift att genomföra kommissionens förslag. Ett
19539:                                                          genomförande skulle betyda att man blir tvungen
19540:            Ämnar Regeringen i en1ighet med dele-         att särskilt inhämta uppgifter om beloppet av
19541:         gationens förslag höja det extra fronttill-      arbetspensionen tili ungefår 18 000 mottagare av
19542:         lägget för veteraner samt                        små arbetspensioner.
19543:            har Regeringen några andra metoder                1 slutet av 1999 får ungefår 89 000 personer
19544:         att underlätta den ekonomiska ställning-         extra fronttillägg. Under året skulle uppskatt-
19545:         en för mottagare av fronttillägg med små         ningsvis 27 500 veteraner få förhöjning. För
19546:         inkomster?                                       statsekonomin skulle en höjning av det extra
19547:                                                          fronttillägget medföra merkostnader på högst
19548:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            54 milj. mk om höjningen är 45 %. A ven om
19549: anföra följande:                                         antalet mottagare av extra fronttillägg minskar
19550:                                                          varje år, företas indexförhöjningar i de fronttill-
19551:     Korumissioneo för frontveteranernas minimi-          lägg som utbetalas och de förorsakar merkostna-
19552: pensioner har i sitt betänkande (1993: 18) föres1a-      der på 10 milj. mk om året.
19553: git att det extra fronttillägget skall höjas så att de       Social- och hälsovårdsministeriet har under
19554: frontveteraner som saknar förvärvspension och            det senaste året riktat resurser till den allt äldre
19555: som har endast en liten förvärvspension i det            veteranbefolkningen i första hand i form av stöd
19556: första skedet skulle få 25-35% av den tidigare           för boende i hemmet samt rehabiliteringsåtgär-
19557: tilläggsdelen i extra fronttillägg och i det andra       der. Ministeriet fortsätter att utveckla veteraner-
19558: skedet 45 %. Beloppet av fullt extra fronttillägg        nas rehabiliteringstjänster på ett sätt som beaktar
19559: skulle vara 45 % av den tidigare tilläggsdelen för       veteranernas allt sämre funktionsförmåga. Mot
19560: den som har högst 253 mk i arbetspension, så för         denna bakgrund ligger tyngdpunkten fortfaran-
19561: största delen skulle det extra fronttillägget fortfa-    de på stöd för att veteranerna skall klara sig
19562: rande förbli 25 % av den tidigare tilläggsdelen.         självständigt, i synnerhet utvecklande av rehabi-
19563:     En höjning av det extra fronttillägget har ut-       literingen och förbättrande av boendeförhållan-
19564: retts upprepade gånger under de senaste åren i           dena.
19565: 
19566:      Helsingforsden 4 november 1998
19567: 
19568:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19569:                                           KK 1125/1998 vp
19570: 
19571: Kirjallinen kysymys 1125
19572: 
19573: 
19574: 
19575: 
19576:                                   Esa Lahtela /sd: Perhe- ja perhepäivähoitajien kustannusten kor-
19577:                                       vaamisesta
19578: 
19579: 
19580:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19581: 
19582:     Viimeaikaisten lainsäädäntöuudistusten ta-       tapa olisi siirtyä käytäntöön, jossa kustannusten
19583: voitteena on avohuoltopainotteisten palvelujär-      korvaus olisi verotonta tuloa? Miksi perhehoita-
19584: jestelmien edistäminen. Kaikkien kannalta tämä       jia juoksutetaan hakemaan uutta verokorttia, ja
19585: kehityssuunta on koettu myönteiseksi. Hoidetta-      eikö kustannusten korvaus jo sanana kerro sen,
19586: vat saavat elää perheenomaisissa olosuhteissa,       että kysymys on korvausta syntyneistä kustan-
19587: yhteiskunnalle tulee vähemmän kustannuksia ja        nuksista?
19588: useat henkilöt ovat saaneet hoidosta lisätienestiä       Samanlainen verotuskohtelu koskee myös
19589: tai jopa kokopäiväisen työn. Kuitenkin perhe-        kunnallisia perhepäivähoitajia, joten kautta lin-
19590: hoitajien asema on vielä lainsäädännöllisesti ko-    jan tällaiset kustannusten korvauserät tulisi hoi-
19591: vin heikko ja selkiintymätön.                        taa suoraan ilman vähennysmenettelyä. Tällai-
19592:     Yhtenä merkittävänä epäkohtana ja epäloogi-      nen menettely osaltaan selkeyttäisi ja yksinker-
19593:  suutena on näiden henkilöiden verotus. Vuoden       taistaisi verotusta.
19594:  1997 alusta hoitopalkkio ja kustannusten kor-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19595:  vaus ovat veronalaista tuloa. Verotoimistosta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19596:  perhehoitaja voi hakea uuden verokortin, jossa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19597:  pidätysprosenttia alentavana tekijänä otetaan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19598:  huomioon se, että veroa pidätetään myös kustan-
19599:  nusten korvauksesta. Eläkemaksua toimeksian-                   Onko Hallitus aikonut yksinkertaistaa
19600:  tajataho maksaa vain hoitopalkkion osalta.                  ja selkeyttää perhe- ja perhepäivähoita-
19601:     Ihmetyttääkin, miksi verotusjärjestelmistä pi-           jien verotusta siten, että jatkossa kustan-
19602:  tää tehdä niin mutkikkaita kuin em. tapauksessa.            nusten korvaus olisi selkeästi verotonta
19603:  Eikö vähemmän byrokraattinen ja selkeämpi                   tuloa?
19604: 
19605:       Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
19606:                                            Esa Lahtela /sd
19607: 
19608: 
19609: 
19610: 
19611:  280043
19612: 2                                         KK 1125/1998 vp
19613: 
19614: 
19615: 
19616: 
19617:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19618: 
19619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       tään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä ai-
19620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        heutuneena menona. Ennakonpidätys saadaan
19621: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      oikeamääräiseksi siten, että perhehoitaja hakee
19622: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      verotoimistosta uuden vero kortin, jossa pidätys-
19623: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         prosenttia alentavana tekijänä on otettu huo-
19624: 1125:                                                mioon pidätyksen toimittaminen myös kustan-
19625:                                                      nusten osalta. Siten perhehoitajalle ei järjestel-
19626:           Onko Hallitus aikonut yksinkertaistaa      mästä aiheudu menetyksiä verotuksessa.
19627:        ja selkeyttää perhe- ja perhepäivähoita-         Kysymyksessä ehdotetaan, että perhe- ja per-
19628:        jien verotusta siten, että jatkossa kustan-   hepäivähoitajien verotusta muutettaisiin siten,
19629:        nusten korvaus olisi selkeästi verotonta      että kustannusten korvaus olisi verovapaata tu-
19630:        tuloa?                                        loa. Ennakkoperintävaiheessa työnantaja tai
19631:                                                      työnteettäjä arvioi työn tekemisestä aiheutuneet
19632:   Vastauksen kysymykseen esitän kunnioitta-          kustannukset. Lopullisessa verotuksessa kustan-
19633: vasti seuraavaa:                                     nukset vähennetään tulon hankkimisesta aiheu-
19634:                                                      tuneina menoina saadun selvityksen perusteella.
19635:    Perhehoitajan saama palkkio ei ole korkeim-          Käytännössä perhehoitajien ja perhepäivä-
19636: man hallinto-oikeuden päätöksen (10.3.97 taltio      hoitajien kustannukset on vähennetty kulukor-
19637: 561) perusteella palkkaa, vaan kunnalle tehdystä     vauksen suuruisena. Verovapaa kustannusten
19638: työstä maksettavaa muuta korvausta eli työkor-       korvaus merkitsisi, ettei verottaja voisi enää ar-
19639: vausta. Vuoden 1997 alusta työkorvauksesta ei        vioida kustannusten todellista määrää. Tämä
19640: saa vähentää ennen ennakonpidätyksen toimi-          voisi taas merkitä mahdollisuutta maksaa ylisuu-
19641: tusta muuta kuin arvonlisäveron ja verohallituk-     ria kustannusten korvauksia. Perhehoitajia ja
19642: sen kustannuspäätösten mukaiset matkakustan-         perhepäivähoitajia ei tule verotuksessa myös-
19643: nusten korvaukset. Muiden kustannusten korva-        kään asettaa muihin ammattiryhmiin verrattuna
19644: usten osalta pidätys on toimitettava. Käytännös-     eriarvoiseen asemaan. Jos joillekin ryhmille
19645: sä tämä merkitsee sitä, että kunkin kuukauden        myönnettäisiin muista poikkeava menettely, olisi
19646: työkorvaus (palkkio) ja seuraavan kuukauden          vaikea torjua muiden ammattiryhmien taholta
19647: kustannusten korvaus lasketaan yhteen ja niiden      esitettyjä vaatimuksia samankaltaisesta vero-
19648: yhteismäärästä toimitetaan ennakonpidätys. Lo-       kohtelusta. Hallitus seuraa tilannetta kysyjän
19649: pullisessa verotuksessa kulukorvaus vähenne-         tarkoittamasta näkökulmasta.
19650: 
19651:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
19652: 
19653:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
19654:                                            KK 1125/1998 vp                                            3
19655: 
19656: 
19657: 
19658: 
19659:                                         Tili Riksdagens Talman
19660: 
19661:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inkomstens förvärvande och bibehållande. Det
19662: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           rätta förskottsinnehållningsbeloppet kan beak-
19663: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       tas genom att familjevårdaren från skattebyrån
19664: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål            anhåller om ett nytt skattekort i vilket innehåll-
19665: nr 1125:                                              ningen för kostnadernas del också har beaktats
19666:                                                       som en faktor som sänker innehållningsprocen-
19667:           Har Regeringen haft för avsikt att göra     ten. På detta sätt ger systemet inte upphov tili
19668:        beskattningen enk1are och k1arare i fråga      förluster i beskattningen för familjevårdarna.
19669:        om familjevårdare och familjedagvår-              1 spörsmålet föreslås att familjevårdarnas och
19670:        dare, så att kostnadsersättningen i fort-      familjedagvårdarnas beskattning ändras så att
19671:        sättningen klart skulle utgöra skattefri in-   kostnadsersättningen skulle utgöra skattefri in-
19672:        komst?                                         komst. 1 det skede då förskottsuppbörden verk-
19673:                                                       ställs, uppskattar arbetsgivaren eller den som lå-
19674:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ter utföra arbetet de kostnader som arbetet har
19675: anföra följande:                                      gett upphov tili. 1 den slutliga beskattningen av-
19676:                                                       dras kostnaderna som utgifter för inkomstens
19677:    Det arvode familjevårdarna erhåller utgör en-      förvärvande på basis av erhållen utredning.
19678: ligt högsta förvaltningsdomstolens beslut                1 praktiken har familjevårdarnas och familje-
19679: (10.3.1997, liggare 561) inte lön, utan annan er-     dagvårdarnas kostnader dragits av tili kostnads-
19680: sättning som skall betalas för arbete som utförts     ersättningens belopp. Skattefria kostnadsersätt-
19681: åt kommunen, dvs. ersättning för arbete. Från         ningar skulle innebära att skattemyndigheten
19682: och med ingången av år 1997 får före verkställan-     inte längre kunde bedöma kostnadernas faktiska
19683: det av förskottsinnehållningen från ersättningen      belopp. Detta skulle i sin tur kunna medföra att
19684: för arbete inte avdras annat än mervärdesskatt        alltför stora kostnadsersättningar utbetalades.
19685: och ersättning för resekostnader i enlighet med       Familjevårdarna och familjedagvårdarna bör
19686: skattestyrelsens beslut om kostnadsersättning.        inte heller få en särställning jämfört med andra
19687: Då det gäller ersättning för andra kostnader skall    yrkeskategorier då det gäller beskattningen. Om
19688: innehållningen verkställas. 1 praktiken innebär       någon grupp skulle beviljas ett förfarande som
19689: detta, att arbetsersättningen (arvodet) för varje     avviker från det förfarande som tiliämpas på
19690: månad och ersättningen för följande månads            övriga grupper, skulle detvara svårt att tilihaka-
19691: kostnader sammanräknas och förskottsinnehåll-         visa krav från andra yrkeskategorier på en likar-
19692: ningen verkställs på det sammanlagda beloppet. 1      tad behandling i skattehänseende. Regeringen
19693: den slutliga beskattningen avdras kostnadser-         skall följa läget ur den synvinkel som spörsmåls-
19694: sättningen i form av utgifter som föranletts av       ställaren avser.
19695: 
19696:      Helsingfors den 4 november 1998
19697: 
19698:                                                                             Minister Jouko Skinnari
19699:                                            KK 1126/1998 vp
19700: 
19701: Kirjallinen kysymys 1126
19702: 
19703: 
19704: 
19705: 
19706:                                    Mikko Kuoppa Iva-r: Aurausautojen kuljettajien työn henkisestä ja
19707:                                       fyysisestä kuormittavuudesta
19708: 
19709: 
19710:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19711: 
19712:    Talviaurauskausi on juuri alkamassa ja au-         esim. kuorma-autojen ajo- ja lepoaikavaatimuk-
19713: rausautojen kuljettajat aloittavat vastuullisen ja    set
19714: hyvää ammattitaitoa vaativan auraustyön. Au-             Aurausautoa on kuljetettava tarkasti tien tai
19715: raustyö tehdään muun liikenteen mukana usein          kadun epätasaisuuksista huolimatta ja kuljetta-
19716: vaikeissa olosuhteissa, kun lumipyry on estämäs-      jan keskittymisen on oltavajatkuvasti huipputa-
19717: sä näkyvyyttä ja tiet ovat liukkaita. Lumisateet      solla, koska yllätyksiä voi tulla millä hetkellä
19718: eivät myöskään katso vuorokauden aikoja. Työ-         hyvänsä. Monen yhtäaikaisen tapahtuman jat-
19719: neuvoston vuonna 1976 (803/76) antaman lau-           kuva seuranta ja usein pitkät työvuorot rasitta-
19720: sunnon mukaan kuorma-auto muuttuu työko-              vat kuljettajien henkistä ja fyysistä jaksamista
19721: neeksi,jos siihen kytketään yksikin aura. Nykyi-      kohtuuttomasti.
19722: sin auroja on samaan autoon kytkettynä useam-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19723: pia ja lisäksi on vielä hiekoitus- ja suolauslaite.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19724: Näiden lisäksi kuljettajan valvottavana saattaa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19725: olla useita puhelimia.                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19726:    Kuljettajan on valvottava kaikkia auroja, hie-
19727: koituslaitetta ja ennen kaikkea pystyttävä seu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19728: raamaan kaikkea tiellä liikkuvaa liikennettä niin,           ryhtyä aura-autojen kuljettajien kohtuut-
19729: että auraus ei vaaranna liikenneturvallisuutta.              toman henkisen ja fyysisen työkuormi-
19730: Kuorma-auton muuttuessa tienhoidon lisälait-                 tuksen vähentämiseksi ja riittävien lepo-
19731: teilla työkoneeksi autonkuljettajaa eivät koske              aikojen turvaamiseksi?
19732: 
19733:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
19734: 
19735:                                          Mikko Kuoppa /va-r
19736: 
19737: 
19738: 
19739: 
19740: 280043
19741: 2                                          KK 1126/1998 vp
19742: 
19743: 
19744: 
19745: 
19746:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19747: 
19748:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taan sää- ja keliolosuhteiden edellyttämällä ta-
19749: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         valla. Lumet on aurattava silloin kun tarve vaatii
19750: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuorokauden ajoista riippumatta. Joka vuosi tei-
19751: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            den kunnossapidossa on yksi tai muutama paha
19752: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           keli, jolloin aurausautojen kuljettajat työskente-
19753: n:o 1126:                                             levät kuormitettuina. Näissäkin tapauksissa
19754:                                                       noudatetaan kuitenkin työaikasäännöksiä eikä
19755:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        väsyneenä ajaminen ole sallittua.
19756:        ryhtyä aura-autojen kuljettajien kohtuut-         Tielaitoksessa on selvitetty vuosina 1992 ja
19757:        toman henkisen ja fyysisen työkuormi-          1994 kuorma-autojen lisälaitteiden samanaikais-
19758:        tuksen vähentämiseksi ja riittävien lepo-      käytönja auraustyön rasittavuutta. Tutkimusten
19759:        aikojen turvaamiseksi?                         mukaan tärkeimpiä kuljettajien rasittavuuteen
19760:                                                       vaikuttavia tekijöitä ovat liikenne, vuorokauden
19761:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          aika (yö) ja ajoneuvon lisälaitteiden samanai-
19762: vasti seuraavaa:                                      kaiskäyttö. Tutkimuksista ilmeni, että lisälaittei-
19763:                                                       den samanaikaiskäyttö ymmärretään kuitenkin
19764:     Aurausautojen ku1jettajiin sovelletaan työ-       välttämättömäksi esim. koko auraustoiminnan
19765: aikalain (605/1996) yleisiä työaika- ja lepoaika-     tuloksellisuuden kannalta.
19766: säännöksiä. Työneuvosto on lausunnossaan                 Uusien koneiden ja laitteiden käytöstä järjes-
19767: (803/76) katsonut, että teiden kunnossapitotöis-      tetään opastus kuljettajille. Ennen talvikauden
19768: sä kuorma-autoja käytetään pääasiassa työko-          alkua selvitetään laitteiden toimintakunto ja ker-
19769: neina eikä niiden kuljettajiin näin ollen sovelleta   rataan laitteiden käytön hallinta sekä noudatet-
19770: työaikalain moottoriajoneuvon kuljettajia kos-        tavat työaikasäännökset. Aurausautojen kuljet-
19771: kevia säännöksiä. Myöskään tieliikenteen so-          tajien työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta
19772: siaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta an-          ei voida Tielaitoksen mielestä poistaa työaika-
19773: nettua neuvoston asetusta (n:o 3820/85/ETY) tie-      säännöksiä muuttamalla. Sen sijaan koulutuk-
19774: liikenteen ajo- ja lepoajoista ei sen 4 artiklan      sen, työjärjestelyjen ja työkuvan parantamiseen
19775: mukaan sovelleta maanteiden kunnossapitoon            tähtäävien toimenpiteiden, joita Tielaitoksessa
19776: käytettäviin ajoneuvoihin.                            tehdään koko ajan, avulla liiallista kuormitusta
19777:     Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus       voidaan edelleen vähentää ja tasa ta.
19778: edellyttävät, että teiden kunnossapitotyöt hoide-
19779: 
19780:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
19781: 
19782:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
19783:                                             KK 1126/1998 vp                                              3
19784: 
19785: 
19786: 
19787: 
19788:                                          Tili Riksdagens Talman
19789: 
19790:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        av tiden på d ygnet. Varje år råkar vägunderhållet
19791: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         minst en gång ut för riktigt dåligt före, då plog-
19792: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       bilsförarna arbetar under belastning. Också i
19793: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmå1 nr             dessa situationer iakttas dock arbetstidsbestäm-
19794: 1126:                                                  melserna och det är inte tillåtet att köra när man
19795:                                                        är trött.
19796:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Vägverket har 1992 och 1994 utfört undersök-
19797:        ta för att minska p1ogbi1sförarnas orimli-      ningar om be1astningen vid samtidig användning
19798:        ga psykiska och fysiska arbetsbe1astning        av extra anordningar på lastbilar och vid plog-
19799:        och säkerställa att de har tillräckliga vilo-   ning. Enligt undersökningen är de viktigaste fak-
19800:        tider?                                          torerna som inverkar på förarnas belastning tra-
19801:                                                        fiken, tiden på dygnet (natt) och samtidig an-
19802:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          vändning av extra anordningar på fordonen. Av
19803: anföra följande:                                       undersökningarna framgick att man dock förstår
19804:                                                        att den samtidiga användningen av extra anord-
19805:    På p1ogbi1sförare tillämpas de allmänna be-         ningar är nödvändig bl.a. för att plogningen skall
19806: stämme1ser om arbets- och vi1otider som finns i        ge resultat.
19807: arbetstids1agen (605/1996). Arbetsrådet har i sitt        För förarna ordnas handledning i använd-
19808: utta1ande (803/76) ansett att 1astbilar används i      ningen av nya maskiner och anordning. Före
19809: huvudsak som arbetsmaskiner inom vägunder-             vintersäsongens början görs en genomgång av
19810: hållet och att arbetstids1agens bestämmelser om        utrustningens skick och användningen av utrust-
19811: motorfordonsförare därför inte tillämpas på            ningen samt de arbetstidsbestämmelser som skall
19812: dessa förare. Inte heller rådets förordning om         iakttas. Plogbilsförarnas psykiska och fysiska
19813: harmonisering av viss social1agstiftning om väg-       arbetsbe1astning kan enligt Vägverket inte e1imi-
19814: transporter (nr 3820/85/EEG) som gäller körti-         neras genom ändringar av arbetstidsbestämmel-
19815: der och vi1operioder inom vägtrafiken tillämpas        serna. Däremot kan man med hjä1p av utbi1dning
19816: enligt dess 4 artikel på fordon som används för        och åtgärder som syftar tili att förbättra arbetsar-
19817: underhåll av allmänna vägar.                           rangemangen och arbetets innehåll, åtgärder
19818:    Trafiksäkerheten och en smidigt 1öpande tra-        som också kontinuerligt vidtas vid Vägverket,
19819: fik förutsätter att vägunderhållsarbeten sköts på      fortsättningsvis minska och jämna ut allför stor
19820: det sätt som väderförhållanden och väglag krä-         belastning.
19821: ver. Snön måste plogas när det behövs oberoende
19822: 
19823:      Helsingfors den 3 november 1998
19824: 
19825:                                                                            Trafikminister Matti Aura
19826:                                               KK 1127/1998 vp
19827: 
19828: Kirjallinen kysymys 1127
19829: 
19830:                                      Timo Ihamäki /kok: Kelan sydänpotilaille asettamista kuntoutus-
19831:                                         kriteereistä
19832: 
19833: 
19834:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
19835:     Sydänsairaudet ovat edelleen lukumäärältään          vammaisuuden kriteerit eivät sovi sydänpotilai-
19836: suurin sairausryhmä Suomessa.                            siin,joiden sairauden vaikutus liittyy moniin psy-
19837:     Sydänpotilaiden kuntoutus on sairauden lu-           kososiaalisiin tekijöihin, mm. kuolemanvaaraan
19838: kumäärään ja vakavuuteen nähden riittämätön-             ja pelkoihin.
19839: tä. Sairaaloista kotiutuu vuosittain noin 41 000            Käytännössä Kela maksaa kuntoutusta työ-
19840: sepelvaltimotautipotilasta. Näistä kuntoutusta           ikäisille, mahdollisesti työhön palaaville kuntou-
19841: tarvitsevia on yhteensä vähintään noin 25 000            tujille. Työikäisiä on esimerkiksi sepelvaltimo-
19842: potilasta vuosittain. Julkinen terveydenhuolto,          tautipotilaista enää vain noin 20 %. Kelan kun-
19843: Kela ja sydänjärjestöt tuottavat kuntoutusta             toutuksessa toimintakyky - ei pelkästään työ-
19844: vain noin 9 500 hengelle, joten täysin vaille min-       kyky- tulisi ottaa kuntoutukseen oikeuttavaksi
19845: käänlaista järjestettyä kuntoutusta jää vähintään        kriteeriksi. Vuosittain Kela kuntouttaa vajaat
19846:  15 000 sydänsairasta.                                   1 000 iskeemistä sydänsairautta sairastavaa,jos-
19847:     Sydänpotilaiden kuntoutus tapahtuu suurim-           sa luvussa ovat mukana myös harvinaisemmat
19848: maksi osaksi lääkinnällisenäkuntoutuksena. Sen           sydänsairaudet. Tämä on alle 1,3 % sen kaikista
19849: järjestäruisvastuu on lakisääteisesti kunnilla. Jul-     kuntoutuskustannuksista.
19850: kinen terveydenhuolto ei kuitenkaan ole hoita-              Koska Kelan tehtäväksi on määritelty pitkien
19851: nut sydänpotilaiden kohdalla kuntoutusvelvoi-            laitoskuntoutusten maksaminen, se ei maksa avo-
19852: tettaan. Sydänpotilaat ovat jääneet muiden ryh-          kuntoutusta. Sydänpotilailla ei kokovuorokausi-
19853:  mien jalkoihin kuntoutustarjonnassa, vaikka he          kuntoutuksella ole tutkimuksissa saatu aikaan
19854:  ovat yksi suurimmista kansantautiryhmistäm-             oleellisesti parempia tuloksia kuin avokuntou-
19855:  me. Kuntien kireä talous on entisestäänkin vä-          tuksella. Laitoskuntoutusta tarvitaan vain osalle
19856:  hentänyt tätä toimintaa. Tarkkoja lukuja tämän          sydänpotilaista. A vokuntoutus olisi halvempaa
19857:  päivän tilanteesta ei ole, mutta vuonna 1994 sai-       ja sen piiriin saataisiin useampia potilaita.
19858:  raaloille ja terveyskeskuksille tehdyn kyselytut-           Kelan toimialaan kuuluvat työikäisten Aslak-
19859:  kimuksen perusteella julkissektorilla kuntoutet-        ja TYK-kuntoutukset voisivat olla sydänsai-
19860:  tiin vain noin 1 000 sydänpotilasta. Kunnissa           rauksiin kohdennettuna monelle sydänpotilaalle
19861:  kuntoutus on sattumanvaraista ja potilaat elävät        omiaan edistämään työkyvyn ylläpitoa ja ehkäi-
19862:  epätasa-arvoisessa asemassa. Tosiasiallisesti mo-       semään ennenaikaista eläköitymistä, mutta sy-
19863:  nissa kunnissa sydänpotilaita ei kuntouteta lain-       dänpotilaita osallistuu näihin vain vähän.
19864:  kaan, koska omia resursseja ei ole eikä maksusi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19865:  toumuksia anneta.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19866:      Kansaneläkelaitos kuntouttaa sydänpotilaita         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19867:  järjestämällä sopeutumisvalmennuskursseja ns.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19868:  harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Koska Ke-
19869:  lalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ensisi-             Onko Hallitus tietoinen siitä, että Ke-
19870:  jaisesti vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntou-               lan kuntoutuskriteerit sulkevat suurim-
19871:  tustaja vajaakuntoisten ammatillista kuntoutus-                man osan sydänpotilaista heidän tarvitse-
19872:  ta, jää harkinnanvaraisesta rahoituksesta vain                 mansa kuntoutuksen ulkopuolelle ja että
19873:  vähänjaettavaksi sydänpotilaille. Sydänpotilaita               avokuntoutus on sydänpotilaiden hoi-
19874:  ei katsota vaikeavammaisiksi, koska laissa vai-                dossa halvempi ja yhtä tehokas kuntou-
19875:   keavammaisuus edellyttää vähintään korotetun                  tusmuoto kuin kokovuorokausikuntou-
19876:   hoitotuen saamista. Laissa määritellyt vaikea-                tus?
19877: 
19878:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
19879: 
19880:                                              Timo Ihamäki /kok
19881:  280043
19882: 2                                          KK 1127/1998 vp
19883: 
19884: 
19885: 
19886: 
19887:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19888: 
19889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Sairaaloista kotiutuu vuosittain yli 40 000 sepel-
19890: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         valtimotautipotilasta, ja kuntoutusta järjeste-
19891: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tään terveydenhuollon toimesta noin 1 OOO:lle ja
19892: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        Kelan varoista suunnilleen samalle määrälle po-
19893: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tilaita. Lisäksi sydänjärjestöt tukevat joka viidet-
19894: 1127:                                                 tä sairastunutta lyhytkestoisilla tieto- ja liikunta-
19895:                                                       painotteisilla ohjelmilla.
19896:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Ke-         Kelanjärjestämässä kuntoutuksessa oli vuon-
19897:        lan kuntoutuskriteerit sulkevat suurim-        na 1997 kaikkiaan l 081 henkilöä iskeemisten
19898:        man osan sydänpotilaista heidän tarvitse-      sydänsairauksien johdosta. Koska Kelan pääasi-
19899:        mansa kuntoutuksen ulkopuolelle ja että        allisena vastuuna on työikäisten vakuutettujen
19900:        avokuntoutus on sydänpotilaiden hoi-           kuntoutus, tavoitteena työ- tai toimintakyvyn
19901:        dossa halvempi ja yhtä tehokas kuntou-         paraneminen tai palautuminen, yli 64-vuotiaiden
19902:        tusmuoto kuin kokovuorokausikuntou-            osuus oli vain 14 prosenttia. Tässä ikäryhmässä
19903:        tus?                                           kuntoutus tapahtuu eduskunnan vuosittain hy-
19904:                                                       väksymän määrärahan turvin, eikä sitä ole voitu
19905:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          olennaisesti vuosien kuluessa kasvattaa. Käytän-
19906: vasti seuraavaa:                                      nössä vain kaikkein vaikeimmin sairaat on kerta-
19907:                                                       luonteisesti otettu Kelan järjestämään kuntou-
19908:    Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-         tukseen. Vanhusväestön osalta kuntoutuksen
19909: tuksesta annetun lain 3 §:n mukaan kansaneläke-       järjestämisen pääasiallinen vastuu kuuluu kun-
19910: laitoksen on järjestettävä lääkinnällistä kuntou-     nalliselle terveydenhuollolle.
19911: tusta vaikeavammaiselle, joka saa vähintään ko-           Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuu-
19912: rotettua lapsen tai eläkkeensaajan hoitotukea tai     den piiriin kuuluvan kuntoutuksen vaikeavam-
19913: vastaavaa vammaistukea. Eläkettä saavalla tar-        maisuuskäsite määritellään tarkemmin asetuk-
19914: koitetaan kyseisessä pykälässä työkyvyttömyys-        sella. Sen mukaan vaikeavammaisella tarkoite-
19915: eläkettä saavaa. Kansaneläkelaitoksen on tällöin      taan henkilöä, jonka sairaudesta, viasta tai vam-
19916: järjestettävä sellaiset pitkäaikaiset tai vaativat    masta hänelle aiheutuva yleinen haitta on niin
19917: muut kuin sairaanhoitoon välittömästi liittyvät       suuri, että hänellä sen vuoksi on huomattavia
19918: kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa, jotka        vaikeuksia tai rasituksia selviytyä kotona, kou-
19919: ovat tarpeen kuntoutujan työ- tai toimintaky-         lussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa
19920: kynsä säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Tämän       julkisen laitoshoidon ulkopuolella ja jonka sel-
19921: lisäksi kansaneläkelaitos voi lain 4 §:n nojalla      viytymistä kyseisillä kuntoutustoimenpiteillä
19922: korvata ja järjestää muuta kuin järjestämisvel-       voidaan tukea. Näin ollen kaikki sydänpotilaat
19923: vollisuuden piiriin kuuluvaa kuntoutusta tätä         eivät ole oikeutettuja kansaneläkelaitoksen kun-
19924: tarkoitusta varten vuosittain varattavan määrä-       toutukseen.
19925: rahan turvin.                                             Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan
19926:    Sydänsairaudet ovat eräs keskeisimmistä kan-       noin 3/4 sen järjestämästä vaikeavammaisten
19927: salaisten terveysongelmista, joiden lääketieteelli-   lääkinnällisestä kuntoutuksesta tapahtuu avo-
19928: nen hoito Suomessa on kansainvälisesti arvioitu-      hoidossa. Tämän ryhmän kuntoutuksessa tai
19929: na korkeatasoista. Myös ennalta ehkäisevät toi-       kuntoutuksessa yleensäkään avo- tai laitoskun-
19930: menpiteet ovat kehittyneet meillä siinä määrin        toutus eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täy-
19931: hyvin, että sairastavuus näihin sairauksiin on        dentäviä. Varsinkin isoissa asutuskeskuksissa
19932: selvästi vähentynyt viime vuosina.                    muukin kuin vaikeavammaisten kuntoutus on
19933:    Luotettavia tietoja sydänpotilaiden kuntou-        yhä useammin avopalveluista eri tavoin koostu-
19934: tustarpeesta nykyaikaisen hoidon jälkeen ei ole.      vaa.
19935: 
19936:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
19937: 
19938:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
19939:                                               KK 1127/1998 vp                                                3
19940: 
19941: 
19942: 
19943:                                           Tili Riksdagens Talman
19944: 
19945:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            sjukvårdens försorg ordnas rehabilitering för
19946: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-             ungefår 1 000 och med FPA:s mede1 för ungefår
19947: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-           lika många patienter. Dessutom stöder hjärtor-
19948: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmå1 nr                 ganisationerna var femte insjuknad med kortva-
19949: 1127:                                                      riga informations- och motionsinriktade pro-
19950:                                                            gram.
19951:            Är Regeringen medveten om att FPA :s               1 rehabilitering anordnad av FPA deltog 1997
19952:         kriterier för rehabilitering utes1uter majo-       inalles 1 081 personer på grund av ischemiska
19953:         riteten av hjärtpatienter från den rehabili-       hjärtsjukdomar. Eftersom FPA:s huvudsakligen
19954:         tering som de behöver, och att rehabi1ite-         ansvarar för rehabiliteringen av försäkrade i ar-
19955:         ring inom öppenvården när det gäller vår-          betsför ålder, med målet att förbättra eller åter-
19956:         den av hjärtpatienter är en förmån1igare           ställa arbets- eller funktionsförmågan, var ande-
19957:         och lika effektiv rehabiliteringsform som          len personer över 64 år endast 14 %. 1 denna
19958:         rehabi1itering dygnet om?                          å1dersgrupp sker rehabiliteringen med hjälp av
19959:                                                            ett ans1ag som riksdagen godkänner varje år och
19960:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt              som inte har kunnat höjas mycket under årens
19961: anföra följande:                                           lopp. I praktiken har endast de allra svårast sjuka
19962:                                                            kunnat tas med i FPA:s rehabilitering och då
19963:     En1igt 3 § 1agen om rehabi1itering som ordnas          endast en gång. Det huvudsakliga ansvaret för
19964: av fo1kpensionsanstalten skall fo1kpensionsan-             att ordna rehabilitering för den äldre befolkning-
19965: stalten ordna medicinsk rehabilitering för en              en åvilar den korumunala hälso- och sjukvården.
19966: gravt handikappad som får åtminstone förhöjt                  Begreppet gravt handikappad när det gäller
19967: värdbidrag för barn eller pensionstagare eller             rehabilitering som folkpensionsanstalten är skyl-
19968: motsvarande handikappbidrag. Med pensionsta-               dig att ordna definieras närmare genom förord-
19969: gare avses i denna paragraf den som får invalidi-          ning. En1igt den avses med gravt handikappad en
19970: tetspension. Folkpensionsanstalten skall då ord-           person för viiken de allmänna olägenheter som
19971: na sådana långvariga eller krävande, icke direkt           beror på sjukdomen, skadan eller lytet är så stora
19972: tili sjukhusvård anslutna rehabiliteringsperioder i        att de medför betydande svårigheter eller an-
19973: form av ansta1tsvård eller öppen vård, vilka be-           strängningar för den handikappade att klara sig i
19974: hövs för att bevara eller förbättra rehabiliterings-       hemmet, skolan, arbetslivet och andra 1ivssitua-
19975: klientens arbets- eller funktionsförmåga. Dess-            tioner utanför offentlig anstaltsvård, och som
19976: utom kan folkpensionsansta1ten med stöd av 4 §             kan klara sig med stöd av rehabiliteringsåtgär-
19977: ersätta och ordna annan rehabilitering än sådan            derna i fråga. Sålunda har inte alla hjärtpatienter
19978: som den är skyldig att ordna med hjälp av ett              rätt tili rehabilitering anordnad av folkpensions-
19979: anslag som årligen reserveras för detta ändamål.           anstalten.
19980:     Hjärtsjukdomar utgör ett av de största hälso-             Enligt folkpensionsanstaltens utredning sker
19981: problemen bland medborgarna, och den medi-                 ungefår 3/4 av den medicinska rehabi1itering för
19982: cinska behandlingen av dessa sjukdomar står på             gravt handikappade som den ordnar inom öp-
19983: en internationellt sett mycket hög nivå i Finland.         penvården. Varken när det gäller rehabilitering
19984: Ä ven de förebyggande åtgärderna har utvecklats            för denna grupp eller rehabilitering i allmänhet är
19985: så pass bra hos oss att prevalensen beträffande            rehabilitering inom öppenvärden och rehabilite-
19986: dessa sjukdomar har minskat klart under de se-             ring som ges i en institution alternativ som uteslu-
19987: naste ären.                                                ter varandra, utan i stället kompletterar de varan-
19988:      Det finns inga tillförlitliga uppgifter om hjärt-     dra. 1 synnerhet i stora bosättningscentra består
19989:  patienternas rehabiliteringsbehov efter modern            även annan rehabilitering än den som är avsedd
19990:  behandling. Sjukhusen skriver varje år ut över            för gravt handikappade av olika kombinationer
19991: 40 000 kranskärlspatienter och genom hälso- och            av tjänster inom öppenvården.
19992: 
19993:       Helsingfors den 6 november 1998
19994: 
19995:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19996:                                           KK 1128/1998 vp
19997: 
19998: Kirjallinen kysymys 1128
19999: 
20000: 
20001: 
20002: 
20003:                                   Timo Ihamäki /kok: Yhteistyöryhmien toimivuudesta kuntoutuk-
20004:                                      sen paikallistasen asiakaspalvelussa
20005: 
20006: 
20007:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20008: 
20009:    Paikallistasen asiakaspalvelun yhteistyöryh-      ennen kaikkea asiakkaan motivoimisella kun-
20010: mien toiminta ei täytä kaikkia niitä vaatimuksia,    toutukseen, oli se sitten ammatillista tai lääkin-
20011: joita kaavailtiin kuntoutuslakia säädettäessä.       nällistä. Tämä edellyttää myös kuntoutuksen ta-
20012: Kuitenkin käsiteltävät asiat ovat potilaan, työn-    loudellista kannattavuutta asiakkaalle.
20013: antajan, eläkevakuutusyhtiöiden ja yhteiskun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20014: nan kannalta taloudellisesti tärkeitä ratkaisuja,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20015: joissa kuntoutuksen ja sen parissa työskentele-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20016: vien asiantuntijarooli korostuu. Sydänsairauk-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20017: sien kohdalla on ainakin voitu todeta koordi-
20018: naattorin ja kokonaisvastuunottajan puute; ai-                 Onko Hallitus tietoinen asiakaspalve-
20019: van liian usein tehdään edelleen lyhytnäköisesti            lun yhteistyöryhmien toiminnan puut-
20020: liian pikaisia eläkepäätöksiä. Moniongelmaisis-             teista kuntoutuksen paikallistasolla, ja
20021:  sa kuntoutustapauksissa voisi Kelan roolia te-                mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
20022:  hostaa oikea-aikaisella asioihin puuttumisella ja          korjaamiseksi?
20023: 
20024:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
20025: 
20026:                                          Timo Ihamäki /kok
20027: 
20028: 
20029: 
20030: 
20031:  280043
20032: 2                                         KK 1128/1998 vp
20033: 
20034: 
20035: 
20036: 
20037:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20038: 
20039:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       kehittäneet yhä asiakaslähtöisempiä toimintata-
20040: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        poja. Asiakkaat osallistuvat myös aikaisempaa
20041: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      useammin asiansa käsittelyyn yhteistyöryhmäs-
20042: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       sä. Asiansa käsittelyssä mukana olleista asiak-
20043: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kaista liki 80 prosenttia oli tyytyväisiä ryhmän
20044: 1128:                                                tapaan hoitaa asiaa.
20045:                                                         Pääosa yhteistyöstä tapahtunee eri viran-
20046:           Onko Hallitus tietoinen asiakaspalve-      omaistahojen virkailijoiden välisin puhelinneu-
20047:        lun yhteistyöryhmien toiminnan puut-          votteluin asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi.
20048:        teista kuntoutuksen paikallistasolla, ja      Kansaneläkelaitoksen osalta kuntoutuksen oi-
20049:           mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan       kea-aikaisen vireilletulon toteuttaminen on vaa-
20050:        korjaamiseksi?                                tiva tehtävä, jossa perus- ja työterveyshuonolla
20051:                                                      on keskeinen rooli. Kansaneläkelaitoksessa on
20052:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         meneillään koulutus- ja kehittämishanke
20053: vasti seuraavaa:                                     (TYKE-hanke), jonka tavoitteena on parantaa
20054:                                                      työkyvyn edistämistä tukevaa asiakaspalvelua ja
20055:    Valtioneuvosto antoi 1 päivänä lokakuuta          paikallisen yhteistyön kehittämistä.
20056: 1998 eduskunnalle selonteon kuntoutuksesta.             Selonteossaan hallitus on ottanut asiakaspal-
20057: Selonteossa on kiinnitetty huomiota myös asia-       veluyhteistyön kehittämisen yhdeksi kuntoutus-
20058: kaspalveluyhteistyöhön. Kuntoutuksen asiakas-        toiminnan kehittämiskohteekseen. Selonteon
20059: palveluyhteistyöstä annetun lain henki on, että      mukaan tarkistamaHa ja ajanmukaistamaHa yh-
20060: yhteistyö on ensisijaisesti osa viranomaisten ja     teistyöryhmien laissa säädettyjä tehtäviä ja ko-
20061: palvelujärjestelmien tavanomaista toimintaa.         rostamalla kuntien velvollisuutta huolehtia yh-
20062: Kuntien on huolehdittava siitä, että niiden          teistyöryhmien toiminnasta tehostetaan niiden
20063: alueella toimii asiakaspalveluyhteistyöryhmä.        toimintaa paikallisen kuntoutusyhteistyön edis-
20064: Kansaneläkelaitoksen edustaja on mukana kai-         täjinä. Edelleen vahvistetaan kuntoutusasiain
20065: kissa yhteistyöryhmissä.                             neuvottelukunnan mahdollisuuksia huolehtia
20066:     Asiakaspalveluyhteistyön toteutusta ja yhteis-   yhteistyöryhmien koulutuksesta ja informaatios-
20067: työryhmien toimintaa on seurattu tutkimuksin ja      ta. Myös muiden kuntoutusta järjestävien vi-
20068: selvityksin. Stakes on viimeksi vuonna 1997 sel-     ranomaisten tulee ohjata varoja kuntoutuksen
20069: vittänyt ryhmien toimintaa. Selvityksen mukaan       alueelliseen ja paikalliseen yhteistyön tehostami-
20070: ryhmät keskittyvät entistä enemmän ongelmal-         seen. Asiakasyhteistyöhön on myös kaikissa or-
20071: listen asiakasasioiden käsittelemiseen ja ovat       ganisaatioissa varattava riittävästi aikaa.
20072: 
20073:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
20074:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
20075:                                           KK 1128/1998 vp                                                3
20076: 
20077: 
20078: 
20079: 
20080:                                        Tili Riksdagens Talman
20081: 
20082:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       deltar också oftare än förut i samarbetsgruppen
20083: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        när deras ärenden behandlas. lnemot 80% av de
20084: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      klienter som var närvarande då deras ärenden
20085: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            behandlades var nöjda med gruppens sätt att
20086: 1128:                                                 sköta ärendet.
20087:                                                           Största delen av samarbetet torde ske så att
20088:           Är Regeringen medveten om vilka             tjänstemän som är anställda vid olika myndighe-
20089:        brister det finns inom rehabiliteringssam-     ter förhandlar med varandra per telefon för att
20090:        arbetsgruppernas verksamhet på lokal           påskynda behandlingen av ärenden. 1 fråga om
20091:        nivå och                                       folkpensionsanstalten är det en krävande uppgift
20092:           vad ämnar Regeringen göra för att av-       att genomföra rehabiliteringen vid rätt tidpunkt,
20093:        hjälpa dessa brister?                          där primär- och företagshälsovården har en cen-
20094:                                                       tral roll. Vid folkpensionsanstalten pågår ett pro-
20095:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         jekt får utbildning och utveckling (TYKE-pro-
20096: anföra följande:                                      jektet), vars syfte är att förbättra sådan klientser-
20097:                                                       vice som främjar arbetsförmågan och utvecklan-
20098:     Statsrådet lämnade den 1 oktober 1998 tili        det av det lokala samarbetet.
20099: riksdagen en redogörelse om rehabiliteringen. 1           1 redogörelsen har regeringen tagit med ut-
20100: redogörelsen uppmärksammas även klientservi-          vecklandet av klientservicesamarbetet som ett
20101: cesamarbetet. Andan i lagen om rehabiliterings-       objekt när det gäller att utveckla rehabilitering-
20102: samarbete är att samarbetet i första hand utgör       en. Enligt redogörelsen kan man genom att se
20103: en del av myndigheternas och servicesystemens         över och modernisera samarbetsgruppernas Iag-
20104: sedvanliga verksamhet. Varje korumun skall se         stadgade uppgifter och betona kommunernas
20105: tili att en rehabiliteringssamarbetsgrupp är verk-    skyldighet att sörja för samarbetsgruppernas
20106: sam inom den. Folkpensionsanstalten har en re-        verksamhet effektivera gruppernas verksamhet i
20107: presentant i alla samarbetsgrupper.                   egenskap av främjare av det lokala rehabilite-
20108:     Genomfårandet av klientservicesamarbetet          ringssamarbetet. Dessutom förbättras Delega-
20109: och samarbetsgruppernas verksamhet har följts         tionens för rehabiliteringsärenden möjligheter
20110: upp med hjälp av undersökningar och utredning-        att sköta om sa~arbetsgruppernas utbildning
20111: ar. Stakes har senast 1997 utrett gruppernas verk-    och information. Aven övriga myndigheter som
20112: samhet. Utredningen ger vid handen att grupper-       ordnar rehabilitering skall anvisa medel för ef-
20113: na i allt högre grad koncentrerar sig på hantering    fektivering av det regionala och lokala samarbe-
20114: av problematiska klientfrågor och har utveck1at       tet. För klientsamarbetet skall också reserveras
20115: alltmer klientcentrerade metoder. Klienterna          tillräckligt med tid inom alla organisationer.
20116: 
20117:      Helsingforsden 6 november 1998
20118:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
20119:                                             KK 1129/1998 vp
20120: 
20121: Kirjallinen kysymys 1129
20122: 
20123: 
20124: 
20125: 
20126:                                     Timo Ihamäki /kok: Julkisen terveydenhuollon kuntoutusvelvoit-
20127:                                         teen toteutumisesta sydänpotilaiden kohdalla
20128: 
20129: 
20130:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20131: 
20132:     Sydänsairaudet ovat edelleen lukumäärältään        jestää Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella
20133: suurin sairausryhmä Suomessa.                          (1 ,6 milj. mk vuonna 1998) sopeutumisvalmen-
20134:     Sydänpotilaiden kuntoutus on sairauden lu-         nus- ja kuntoutuskursseja sydän potilaille. Kurs-
20135: kumäärään ja vakavuuteen nähden riittämätön-           seja järjestetään vuosittain noin 70, joissa asiak-
20136: tä. Sairaaloista kotiutuu vuosittain noin 41 000       kaita on noin 1 600. Tämän lisäksi sydänyhdis-
20137: sepelvaltimotautipotilasta. Näistä kuntoutusta         tykset järjestävät potilaille tärkeää Iiikunnallista
20138: tarvitsevia on yhteensä vähintään noin 25 000          kuntoutusta.
20139: potilasta vuosittain. Julkinen terveydenhuolto,            Sydänjärjestö on joutunut 1990-Iuvulla kun-
20140: Kela ja sydänjärjestöt tuottavat kuntoutusta           tien ja Kelan kuntoutusvelvoitteista huolimatta
20141: vain noin 9 500 henkilölle,joten täysin vaille min-    kantamaan kohtuuttoman suuren vastuun sy-
20142: käänlaista järjestettyä kuntoutusta jää vähintään      dänpotilaitten kuntoutuksesta. Tämä on tapah-
20143:  15 000 sydänsairasta.                                 tunut merkittävän pienillä määrärahoilla, kun
20144:     Sydänpotilaiden kuntoutus tapahtuu suurim-         otetaan huomioon sydänpotilaiden suuri luku-
20145: maksi osaksi lääkinnällisenä kuntoutuksena. Sen        määrä ja kuntoutuksen terveystaloudellinen
20146: järjestämisvastuu on lakisääteisesti kunnilla. Jul-    hyöty. Kunnat voisivat käyttää ostopalveluina
20147: kinen terveydenhuolto ei kuitenkaan ole hoita-         Sydäntautiliiton asiantuntemusta paljon laajem-
20148: nut sydänpotilaiden kohdalla kuntoutusvelvoi-          massa määrin kuin nykyisin siten, että järjestön
20149: tettaan. Sydänpotilaat ovat jääneet muiden ryh-        palvelut olisivat osa potilaiden hoitoketjua; kun-
20150: mien jalkoihin kuntoutustarjonnassa, vaikka he         toutusten järjestämisvelvoitehan on kansanter-
20151: ovat yksi suurimmista kansantautiryhmistäm-            veys-ja erikoissairaanhoitolaissa määritelty kun-
20152: me. Kuntien kireä talous on entisestäänkin vä-         tien toimialaan.
20153: hentänyt tätä toimintaa. Tarkkoja lukuja tämän             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20154: päivän tilanteesta ei ole, mutta vuonna 1994 sai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20155: raaloille ja terveyskeskuksille tehdyn kyselytut-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20156:  kimuksen perusteella julkissektorilla kuntoutet-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20157:  tiin vain noin 1 000 sydänpotilasta. Kunnissa
20158:  kuntoutus on sattumanvaraista, ja potilaat elä-                  Onko Hallitus tietoinen sydänpotilai-
20159:  vät epätasa-arvoisessa asemassa. Tosiasiallisesti             den huonoista kuntouttamismahdolli-
20160:  monissa kunnissa sydänpotilaita ei kuntouteta                 suuksista, ja
20161:  lainkaan, koska omia resursseja ei ole eikä mak-                 miten Raha-automaattiyhdistys voisi
20162:  susitoumuksia anneta.                                         lisätä avustuksiaan sydänpotilaiden kun-
20163:      Suomen sydäntautiliitto piirijärjestöineen jär-           toutukseen?
20164: 
20165:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
20166: 
20167:                                            Timo Ihamäki /kok
20168: 
20169: 
20170: 
20171: 
20172: 280043
20173: 2                                          KK 1129/1998 vp
20174: 
20175: 
20176: 
20177: 
20178:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20179: 
20180:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den kuntoutuksesta ei kirjaudu kuntoutustoi-
20181: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         menpiteiksi, vaan tapahtuu kontrolloidusti ter-
20182: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       veydenhuoltohenkilöstön ohjauksessa tavan-
20183: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        omaisen vuodeosasto-ja poliklinikkatoiminnan
20184: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         aikana. Osa kuntasektorin vastuulla olevasta
20185: 1129:                                                 lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetaan siten
20186:                                                       muun hoidon aikana.
20187:           Onko Hallitus tietoinen sydänpotilai-           Suomen Sydäntautiliitto on tänä vuonna saa-
20188:        den huonoista kuntoututtamismahdolli-          nut Raha-automaattiyhdistyksen avustusta
20189:        suuksista, ja                                  1 568 000 markkaa sydänpotilaiden sopeutumis-
20190:           miten Raha-automaattiyhdistys voisi         valmenn ustoimintaan ja kuntoutumiskursseihin.
20191:        lisätä avustuksiaan sydänpotilaiden kun-       Lisäksi RAY -rahoitusta on suunnattu sydänpo-
20192:        toutukseen?                                    tilaiden avokuntoutuksen tutkimus- ja kehittä-
20193:                                                       misprojekteihin sekä avustettu sydän- ja verisuo-
20194:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nitautien ehkäisevän toiminnan projekteja.
20195: taen seuraavaa:                                       Raha-automaattiyhdistyksen ensi vuoden avus-
20196:                                                       tukset ovat valmistelussa. Sydäntautiliitto on ar-
20197:    Valtioneuvoston 1.10.1998 kuntoutuksesta           vioinut ensi vuoden avustustarpeeksi 2,3 miljoo-
20198: antamassa selonteossa todetaan, että kuntoutuk-       naa markkaa. Vuoden 1999 avustushakemukset
20199: seen käytettiin vuonna 1997 yhteensä 6,3 miljar-      ovat parhaillaan valmistelussa.
20200: dia markkaa. Kuntoutusmenot ovat kasvaneet                KELA järjestää lain mukaan vajaakuntoisten
20201: 1992 noin 20 prosentilla. Myös kuntoutujien           ammatillista kuntoutusta ja vaikeavammaisten
20202: määrä oli kasvanut vastaavasti.                       lääkinnällistä kuntoutusta. Lisäksi KELA voi
20203:    Eniten kuntoutusta saavat tuki- ja liikunta-       erillisen määrärahan puitteissa järjestää muuta
20204: elinvaivoista ja mielenterveysongelmista kärsi-       ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta.
20205: vät. Vammaispalvelujen ja vaikeavammaisten            KELA käytti viime vuonna hieman yli tuhannen
20206: kuntoutuksen osuudet ovat kasvaneet merkittä-         sydänpotilaan kuntoutukseen 11,7 miljoonaa
20207: västi.                                                markkaa. Joka kuudes kuntoutushakemus hylät-
20208:    Kuntoutuksen keskeisinä kehittämisalueina          tiin eri syistä.
20209: selonteossa mainitaan työikäisten ja ikääntyvän           Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä kun-
20210: työvoiman työkyvyn ylläpitäminen ja sen kun-          tasektorin kanssa käynnistänyt terveydenhuol-
20211: toutustarpeen selvittäminen. Terveyspalvelujär-       lon kehittämisprojektin. Sen toimeenpano-ohjel-
20212: jestelmän ja työterveyshuollon tulisi nykyistä        man "Terveydenhuolto 2000-luvulle" mukaisesti
20213: paremmin kyetä havaitsemaan kuntoutustar-             maa on jaettu viiteen yliopistosairaaloiden eri-
20214: peet. Palvelujärjestelmän eri alueilla työ- ja toi-   tyisvastuualueita vastaaviin alueisiin. Viisi alu-
20215: mintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen olisi        eellista yhteistyöryhmää laativat terveydenhuol-
20216: asetettava nykyistä selvemmin hoidon tavoit-          lon kehittämissuunnitelman sekä sopivat sen ai-
20217: teeksi. Kuntouttavan otteen tulisi olla toimin-       kataulusta ja toimeenpanosta alueellaan. Suun-
20218: nassa läpinäkyvä.                                     nitelmien tulee olla valmiina vuoden 1999 maalis-
20219:    Kuntoutustoimenpiteiden vaikuttavuuden ar-         kuun loppuun mennessä. Yhteistyöryhmät seu-
20220: viointia tulisi tehostaa. Kuntoutuksen tulee liit-    raavat kehittämissuunnitelmien toimeenpanoa
20221: tyä välittömästi hoitoon, eikä se saa viivästyä       ja laativat sosiaali- ja terveysministeriölle niiden
20222: esimerkiksi rahoituspäätöstä odotettaessa.            toteutumista koskevat loppuraportit vuoden
20223: Tämä edellyttää kuntoutuksesta vastaavien ta-         200lloppuun mennessä. Alueiden lääkinnällisen
20224: hojen tiiviimpää yhteistyötä.                         kuntoutuksen tilanne on mahdollista selvittää
20225:    Edellä olevat yleisperiaatteet koskevat myös       hankkeen aikana.
20226: sydänpotilaiden kuntoutusta. Osa sydänpotilai-
20227:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
20228: 
20229:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20230:                                              KK 1129/1998 vp                                             3
20231: 
20232: 
20233: 
20234:                                           Tili Riksdagens Talman
20235: 
20236:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             som rehabiliteringsåtgärder utan utförs kontrol-
20237: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             lerat under sjukvårdspersonalens Iedning inom
20238: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ramen för den normala verksamheten på bädd-
20239: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-               avdelningarna och poliklinikerna. En del av den
20240: mål nr 1129:                                            medicinska rehabilitering som den korumunala
20241:                                                         sektorn ansvarar för ges således i anslutning tili
20242:            Är Regeringen medveten om hjärtpa-           annan vård.
20243:         tienternas dåliga rehabiliteringsmöjlighe-          Hjärtsjukdomsförbundet i Finland har i år fått
20244:         ter, och                                         l 568 000 mk i understöd av Penningautomatför-
20245:            hur kunde Penningautomatföreningen           eningen tili anpassningsträning och rehabilite-
20246:         öka sitt understöd tili rehabiliteringen av     ringskurser för hjärtsjuka. Dessutom har Pen-
20247:         hjärtpa tien ter?                               ningautomatföreningens finansiering riktats tili
20248:                                                         forsknings- och utvecklingsprojekt inom den
20249:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           öppna rehabiliteringen av hjärtpatienter samt
20250: anföra följande:                                        projekt som skall förebygga hjärt- och kärlsjuk-
20251:                                                         domar. Penningautomat-föreningens understöd
20252:     1 den redogörelse om rehabiliteringen som           för nästa år är under beredning. Hjärtsjukdoms-
20253: statsrådet gav den l oktober 1998 konstateras att       förbundet har uppskattat sitt behov av understöd
20254: under 1997 användes sammanlagt 6,3 mrd. mk              för nästa år till2,3 milj. mk. Ansökningarna om
20255: tili rehabilitering. Rehabiliteringsutgifterna har      understöd för 1999 bereds som bäst.
20256: ökat med 20% sedan 1992. Också antalet rehabi-              FPA ordnar såsom lagen föreskriver yrkesin-
20257: Iiteringsklienter hade stigit i motsvarande grad.       riktad rehabilitering av handikappade och medi-
20258:     Mest rehabilitering får personer med problem        cinsk rehabilitering av gravt handikappade.
20259: i stöd- och rörelseorganen och personer som lider       Dessutom kan FPA inom ramen för ett separat
20260: av mentala problem. Servicen för handikappade           anslag ordna annan yrkesinriktad eller medi-
20261: och rehabiliteringen av gravt handikappade har          cinsk rehabilitering. FPA använde i fjoll1,7 milj.
20262: ökat avsevärt.                                          mk tili rehabilitering av drygt tusen hjärtpatien-
20263:     De viktigaste utvecklingsområdena inom re-          ter. Var sjätte ansökan om rehabilitering avslogs
20264: habiliteringen utgörs enligt redogörelsen av att        av olika orsaker.
20265: bevara arbetsförmågan och utreda rehabilite-                Social- och hä1sovårdsministeriet har tillsam-
20266: ringsbehovet hos personer i arbetsför ålder och         mans med den korumunala sektorn startat ett
20267: hos den äldre arbetskraften. Hälsoservicesyste-         utvecklingsprojekt för hälso- och sjukvården.
20268: met och företagshälsovården borde kunna upp-            Enligt projektets åtgärdsprogram för hälso- och
20269: täcka rehabiliteringsbehoven bättre än vad de           sjukvården inför 2000-talet (Terveydenhuolto
20270: gör i dag. Inom servicesystemets olika områden          2000-luvulle) har Jandet indelats i fem områden
20271: borde upprätthållandet och förbättrandet av ar-         som motsvarar universitetscentralsjukhusens
20272: bets- och funktionsförmågan tydligare uppstäl-          specialansvars-områden. Fem regionala samar-
20273: las som mål för vården. Rehabiliteringen borde          betsgrupper skall göra upp en utvecklingsplan
20274: genomsyra hela verksamheten.                            för hälso- och sjukvården samt komma överens
20275:     Uppföljningen av rehabiliteringens verkning-        om tidtabellen och planens verkställighet i regio-
20276: ar borde effektiveras. Rehabiliteringen bör an-         nen. Planerna skall vara fårdiga före utgången av
20277: sluta sig direkt tili vården och den får inte fördrö-   mars 1999. Samarbetsgrupperna skall följa hur
20278: jas t.ex. i väntan på ett finansieringsbeslut. Detta    utvecklingsplanerna genomförs och samman-
20279:  kräver ett intimare samarbete mellan alla de in-       ställer för social- och hälsovårdsministeriet slut-
20280: stanser som svarar för rehabilitering.                  rapporter om detta före utgången av 2001. Hur
20281:     Ovan nämnda allmänna principer gäller också         situationen i de olika regionerna ser ut när det
20282: för rehabiliteringen av hjärtpatienter. En del av       gäller den medicinska rehabiliteringen kan utre-
20283:  hjärtpatienternas rehabilitering registreras inte      das under projektets gång.
20284: 
20285:      Helsingfors den 4 november 1998
20286: 
20287:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
20288:                                           KK 1130/1998 vp
20289: 
20290: Kirjallinen kysymys 1130
20291: 
20292: 
20293: 
20294: 
20295:                                   Timo Ihamäki /kok: Valtionhallinnon keskittämisestä
20296: 
20297: 
20298: 
20299:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20300: 
20301:    Valtion hallintoa rationalisoitaessa näyttää         Sisäasiainministeriön tuore selvitys työpaik-
20302: käyvän niin, että valtionhallinnon työpaikat ja      kakehityksestä kertoo, että lähes kaikki uudet
20303: toimipisteet vähentyvät pienistä kunnista ja kau-    työpaikat syntyvät suurimmille kaupunkiseu-
20304: pungeista ja keskittyvät suuriin maakuntiin ja       duille. Ne ovat saaneet 56 000 työpaikkaa lisää
20305: keskuksiin. Näin on käynyt esimerkiksi vero hal-     laman jälkeen. Pikkukaupunkeihin ja maaseu-
20306: linnon, tielaitoksen, puolustusvoimien ja oikeus-    dulle työpaikkoja on tullut vain tuhatkunta. Siel-
20307: laitoksen piirissä. Monta kertaa eri hallintokun-    tä on sen sijaan hävinnyt työpaikkoja, maatalou-
20308: nat ja eri organisaatiot tekevät ratkaisunsa itse-   desta lähes 30 000 ja rahoitusalalta runsaat pari
20309: näisesti eikä kokonaisuutta mieti kukaan.            tuhatta.
20310:    Pienien kuntien näkökulmasta kyseessä on             Valtio tukee omilla toimenpiteillään viime
20311: palvelujen etääntyminen ja väheneminen. Kun-         vuosina voimistunutta kehitystä. Jos hallintoa
20312: nille ja pienille kaupungeille kaikki työpaikat      koottaisiin ja keskitettäisiin myös pienempiin
20313: ovat tärkeitä. Onkin huolestuttavaa, että kor-       keskuksiin, se ehkäisisi pienten keskusten näivet-
20314: keampaa koulutusta vaativat työpaikat vähene-        tymistä.
20315: vät kunnista ja pienemmistä kaupungeista.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20316:    Valtion eri hallinnonalojen toimipisteverkon      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20317: supistuminen on väistämätöntä. Kuitenkaan ei         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20318: olisi välttämätöntä keskittää sitä jatkuvasti vain   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20319: samoihin suuriin maakuntakeskuksiin. Suurissa
20320: maakuntakeskuksissa muutamalla työpaikalla ei                   Onko Hallitus tietoinen ongelmista,
20321: ole sellaista merkitystä kuin pienemmällä paik-             joita syntyy valtion eri hallinnonalojen
20322: kakunnalla.                                                 keskittymisestä suuriin maakuntakes-
20323:     Hallintoministeri on korostanut voimakkaas-             kuksiin,ja
20324: ti tietotekniikan merkitystä. Tietotekniikka                    aikooko Hallitus tehdä jotain asian ti-
20325: mahdollistaa sen, että hallintoa voitaisiin koota           lalle?
20326: myös muualle kuin suuriin keskuksiin. Tällöin
20327: tiedonkulku ei muodosta ongelmaa.
20328: 
20329:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
20330: 
20331:                                          Timo Ihamäki /kok
20332: 
20333: 
20334: 
20335: 
20336: 280043
20337: 2                                           KK 1130/1998 vp
20338: 
20339: 
20340: 
20341: 
20342:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20343: 
20344:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tarvitsemiaan lomakkeita sekätäyttää ja tulostaa
20345: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          niitä. Tällä hetkellä mukana on Kansaneläkelai-
20346: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toksen, työministeriön, verohallituksen ja Suo-
20347: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         men Kuntaliiton muutamia kymmeniä lomak-
20348: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          keita, mutta vielä tämän vuoden aikana lomak-
20349:  1130:                                                 keita tulee runsaasti lisää.
20350:                                                           Valmisteilla oleva sähköinen tunnistamisjär-
20351:            Onko Hallitus tietoinen ongelmista,         jestelmä tekee mahdolliseksi henkilön luotetta-
20352:        joita syntyy valtion eri hallinnonalojen        van sähköisen tunnistamisen ja näin mahdolliste-
20353:        keskittymisestä suuriin maakuntakes-            taan kaksisuuntainen asiointi. Kansalainen voi
20354:        kuksiin,ja                                      tiedustella haluamiaan asioita ja viranomainen
20355:            aikooko Hallitus tehdä jotain asian ti-     voi vastata hänelle, kun ollaan varmoja, että tie-
20356:        lalle?                                          don vastaanottaja on oikea. Kansalainen voi
20357:                                                        täyttää ja lähettää verkkolomakkeen ja saada
20358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           viranomaisen ratkaisun tiedokseen tietoverkon
20359: vasti seuraavaa:                                       kautta. Sähköinen asiointi tarjoaa merkittävän
20360:                                                        mahdollisuuden palvelujen saatavuuden turvaa-
20361:    Valtion palveluiden saatavuuden turvaami-           miseksi, koska verkkopalveluiden etuna on aika-
20362: seksi on valmisteltu erilaisia ratkaisuja. Valtion     ja paikkariippumattomuus. Henkilön sähköisen
20363: alue- ja paikallishallintoviranomaisten palvelui-      tunnistamisen järjestelmän on määrä olla valmis
20364: den saatavuutta koskevaa päätöksentekoa on             vuoden 1999loppuun mennessä.
20365: kehitetty niin, että alueiden kehittämisestä an-          Valtioneuvosto on tehnyt 16 päivänä huhti-
20366: nettuun lakiin (1135/1993) lisättiin vuonna 1997       kuuta 1998 periaatepäätöksen hallintopolitiikan
20367: uusi 9 a §, joka tuli voimaan 1 päivänä maalis-        suuntalinjoista "Laadukkaat palvelut, hyvä hal-
20368: kuuta 1998. Kyseisen pykälän mukaan valtion            linto ja vastuullinen kansalaisyhteiskunta". Peri-
20369: palveluista päätettäessä on otettava huomioon,         aatepäätöksen mukaan tietotekniikan tarjoamat
20370: ettei asiakaspalvelujen saatavuus heikkene. Py-        mahdollisuudet hajauttaa ja järkeistää hallintoa
20371: kälässä on myös säännökset lausunto- ja neuvot-        käytetään hyväksi tuki en myös maan alueellisesti
20372: telumenettelystä, jonka avulla kunnat ja maa-          tasapainoista kehitystä. Julkisten palvelujen ke-
20373: kunnat voivat vaikuttaa valtion palvelujen saata-      hittämisessä painotetaan asiakaskeskeisyyttä,
20374: vuuteen.                                               valinnanvapautta ja palvelujen saatavuutta.
20375:    Valtioneuvosto on tehnyt 5 päivänä helmi-              Sisäasiainministeriö on asettanut 28.5.1998
20376: kuuta 1998 periaatepäätöksen sähköisestä               verkottuvaa paikallis- ja aluehallintoa koskevan
20377: asioinnista, palveluiden kehittämisestä ja tiedon-     selvityshankkeen, jonka tavoitteena on edistää
20378: keruun vähentämisestä. Periaatepäätöksessä             hallinnon rakenteiden keventämistäja yksinker-
20379: edellytetään muun ohessa, että tiedot keskeisistä      taistamista erityisesti palveluiden tuotannossa ja
20380: palveluista ja niissä tarvittavista lomakkeista on     jakelussa sekä samalla tukea maan tasapainoista
20381: saatavina molemmilla kotimaisilla kielillä ver-        alueellista kehittämistä. Tavoitteena on myös
20382: koissa ja että merkittävä osa hakemuksista ja          selvittää, miten paikallis- ja aluehallinto voi ny-
20383: anomuksista voidaan myös saattaa verkkojen             kyistä laajemmin hyödyntää tietotekniikan mah-
20384: kautta vireille vuoteen 2001 mennessä.                 dollisuuksia. Ehdotettavilla toimenpiteillä tul-
20385:    Sisäasiainministeriö on asettanut 19.5.1998         laan tukemaan ja kehittämään hallintoa siten,
20386: paikallis- ja aluehallinnon verkkopalvelujen tu-       että palveluiden saatavuudesta huolehditaan kai-
20387: kiprojektin toteuttamaan valtioneuvoston edellä        kissa olosuhteissa.
20388: mainittua periaatepäätöstä palveluiden kehittä-           Palveluiden saatavuutta on turvattu myös tu-
20389: misestä. Verkkolomakepalvelu (lomake.vn.fi) on         kemalla yhteispalvelua. Yhteispalvelun keskeise-
20390: saatujo valmiiksi. Se on toimiva ja testattu järjes-   nä pyrkimyksenä on toimivan ja kattavan julki-
20391: telmä, josta kuka tahansa voi hakea ja saada           sen palveluverkoston aikaansaaminen ja ylläpi-
20392:                                            KK 1130/1998 vp                                            3
20393: 
20394: täminen niin, että palvelut ovat kansalaisten            Palveluiden saatavuutta arvioidaan myös
20395: kohtuudella saavutettavissa siltä osin kuin pal-      Tampereen yliopiston tekemässä kihlakunta-
20396: velujen saaminen edellyttää henkilökohtaista          uudistuksen arviointitutkimuksessa, joka val-
20397: asiointia viranomaisen luona. Yhteispalvelupis-       mistuu tämän vuoden marraskuun lopussa. Mo-
20398: teverkkoa kehittämällä kyetään säilyttämään           lempien arviointitutkimusten tuloksia kyetään
20399: palveluita paikkakunnilla, joissa kysyntä ei riitä    hyödyntämään palvelujen alueellisen saatavuu-
20400: eri viranomaisten omien virastojen, toimistojen       den parantamisessa.
20401: tai palvelupisteiden ylläpitämiseen. Yhteispalve-        Valtion palvelujen saatavuuden turvaaminen
20402: lupisteitä on tällä hetkellä noin 130. Yhteispalve-   edellyttää vielä uusien ohjaukseen liittyvien pää-
20403: lun laajuudesta ja lisäämismahdollisuudesta kih-      töksentekomuotojen kehittämistä. Valtion pai-
20404: lakunnanvirastojen osalta on parhaillaan valmis-      kallis- ja aluetason tärkeät palvelu- ja muut toi-
20405: tumassa selvitys. Yhteispalvelun vaikutuksista        mintatavoitteet tulisi tulevaisuudessa voida aset-
20406: palvelutoimintaan arvioidaan Lapin yliopiston         taa poliittisessa päätöksenteossa lähinnä valtio-
20407: tekemässä arviointitutkimuksessa, joka valmis-        neuvoston toimesta. Tätä on valmisteltu sisä-
20408: tuu helmikuun lopussa vuonna 1999. Tutkimus           asiainministeriön ja valtiovarainministeriön yh-
20409: tuottaa myös tietoa yhteispalvelun kehittämistä       teistyönä.
20410: ja tukemista varten.
20411:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
20412: 
20413:                                                                            Ministeri Jouni Backman
20414: 4                                            KK 1130/1998 vp
20415: 
20416: 
20417: 
20418: 
20419:                                           Tili Riksdagens Talman
20420: 
20421:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        samt fylla i dem och skriva ut dem. För närvaran-
20422: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          de omfattar tjänsten några tiota1 av fo1kpen-
20423: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        sionsanstaltens, arbetsministeriets, skattestyre1-
20424: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmå1 nr              sens och Fin1ands Kommunförbunds b1anketter,
20425: 1130:                                                   men den kommer att omfatta många fler b1anket-
20426:                                                         ter ännu i år.
20427:            Är Regeringen medveten om de pro-                Ett e1ektroniskt identifieringssystem som är
20428:         b1em som uppstår då statens o1ika för-          under utarbetande möj1iggör en tillför1itlig e1ek-
20429:         va1tningsområden koncentreras till stora        tronisk identifiering och på så sätt kan ärenden
20430:         1andskapscentra, och                            också skötas i bägge riktningar. Varje medbor-
20431:            ämnar Regeringen göra något åt situa-        gare kan ställa frågor om de ärenden han önskar
20432:         tionen?                                         och myndigheten kan svara när den vet att den
20433:                                                         som tar emot svaret är den rätta personen. Med-
20434:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           borgarna kan fylla i och sända nätb1anketten
20435: anföra fö1jande:                                        och ta emot underrätte1sen om myndighetens
20436:                                                         avgörande via datanätet. Möj1igheten att uträtta
20437:    För att trygga tillgången till statlig service har   ärenden e1ektroniskt erbjuder en betydande
20438: o1ika 1ösningar beretts. Bes1utsfattandet som gä1-      möj1ighet att trygga tillgången till tjänster, efter-
20439: 1er tillgången till1oka1- och regiona1förva1tnings-     som förde1en med nättjänsterna är att de inte är
20440: myndigheternas tjänster har utveck1ats genom            beroende av tid och p1ats. Systemet för e1ektro-
20441: att till1agen om regiona1 utveck1ing (1135/1993)        nisk identifiering skall vara fårdigt före utgång-
20442: 1997 fogades en ny 9 a §, som trädde i kraft den 1      en av 1999.
20443: mars 1998. En1igt paragrafen skall det då bes1ut            Statsrådet fattade den 16 apri1 1998 ett prin-
20444: fattas angående stat1ig service beaktas att till-       cipbes1ut om förva1tningspo1itiska rikt1injer
20445: gången till kundbetjäning inte försämras. I para-       "Högk1assig service, god förva1tning och ett an-
20446: grafen finns också bestämme1ser om ett utlåtan-         svarskännande medborgarsamhälle". En1igt
20447: de- och förhand1ingsförfarande genom vi1ket             principbes1utet utnyttjas de möj1igheter att de-
20448: kommunerna och 1andskapen kan påverka till-             centra1isera och rationa1isera förva1tningen som
20449: gången till statlig service.                            informationstekniken har att erbjuda på ett sätt
20450:    Statsrådet har den 5 februari 1998 fattat ett        som även stöder en regiona1t sett ba1anserad ut-
20451: principbes1ut om möj1igheterna att uträtta ären-        veck1ing av 1andet. Vid utveck1andet av den of-
20452: den e1ektroniskt, utveck1a tjänster och minska          fent1iga servicen betonas kundcentrering, va1fri-
20453: insam1andet av data. I principbes1utet förutsätts       het och tillgång till service.
20454: bl.a. att uppgifter om den viktigaste servicen för          Inrikesministeriet har den 28 maj 1998 tillsatt
20455: medborgare, företag och sammans1utningar och            ett utredningsprojekt gällande bildandet av nät-
20456: om nödvändiga b1anketter finns tillgäng1iga på          verk inom 1oka1- och regiona1förvaltningen. Pro-
20457: de båda inhemska språken på näten samt att              jektets må1 är att främja en 1ättare och förenk1ad
20458: ansökningar kan inges och ärenden anhängiggö-           förvaltningsstruktur särski1t när det gäller pro-
20459: ras i betydande utsträckning också via näten före       duktioneo och distributionen av tjänster samt att
20460: år 2001.                                                samtidigt stöda en regionalt sett ba1anserad ut-
20461:    Inrikesministeriet har den 19 maj 1998 tillsatt      veck1ing av 1andet. Ett må1 är också att utreda
20462: ett stödprojekt för 1oka1- och regiona1förvalt-         hur 1oka1- och regiona1förvaltningen i större om-
20463: ningens nättjänster för att genomföra statsrådets       fattning än för närvarande kan utnyttja de möj-
20464: ovan nämnda principbes1ut gällande utveck1an-           1igheter som informationstekniken erbjuder.
20465: de av tjänsterna. En nätb1anketttjänst (lomake.         Med de förs1agna åtgärderna kommer man att
20466: vn.fi) är redan fårdig. Det är ett fungerande och       stöda och utveck1a förva1tningen så att tillgången
20467: testat system, med vars hjä1p vem som he1st kan         till service skall kunna tillgodoses under alla för-
20468: söka och få fram de b1anketter som han behöver          hållanden.
20469:                                              KK 1130/1998 vp                                               5
20470: 
20471:    Tillgången tili tjänster har tryggats också ge-      som blir fårdig i slutet av februari 1999. Under-
20472: nom stödjande av samservicemodellen. Den cen-           sökningen producerar också materia! för utveck-
20473: trala avsikten med myndigheternas samservice är         landet och stödjandet av samservicen.
20474: att åstadkomma och upprätthålla ett fungerande             Tjänsternas tillgänglighet utvärderas också i
20475: och heltäckande offentligt servicenät så att tjäns-     en undersökning som utvärderar häradsrefor-
20476: terna är tillgängliga för medborgarna på ett rim-       men. Undersökningen utförs vid Tammerfors
20477: ligt sätt när erhållandet av tjänsten förutsätter ett   universitet och kommer att vara fårdig i slutet av
20478: personligt besök hos myndigheten. Genom att             november. Resultaten av de båda utvärderingar-
20479: utveckla ett nät av medborgarkontor för samser-         na kan utnyttjas när den Iokala tiiigången tili
20480: vice kan man bevara tjänster på orter där efter-        tjänster skall förbättras.
20481: frågan inte är tillräcklig för att de olika myndig-        Tryggandet av tillgången tili statlig service för-
20482: heterna skall kunna upprätthålla egoa ämbets-           utsätter fortsättningsvis utvecklande av nya for-
20483: verk, kontor eller serviceställen. För närvarande       mer av beslutsfattande i fråga om styrning. De på
20484: finns det ca 130 medborgarkontor. En utredning          det Jo kala och regionala planet viktiga målen för
20485: om samservicens omfattning och utvidgnings-             statlig service och annan verksamhet borde i
20486: möjligheter i anslutning tiii häradsämbetena hål-       framtiden kunna ställas i samband med det poli-
20487: ler på att slutföras. Samservicens verkningar på        tiska beslutsfattandet närmast på statsrådets för-
20488: serviceverksamheten utvärderas i en undersök-           sorg. Inrikesministeriet och finansministeriet har
20489: ning som utförs av Lapplands universitet och            samarbetat i beredningen av denna fråga.
20490: 
20491:      Helsingfors den 4 november 1998
20492: 
20493:                                                                                Minister Jouni Backman
20494:                                           KK 1131/1998 vp
20495: 
20496: Kirjallinen kysymys 1131
20497: 
20498: 
20499: 
20500: 
20501:                                   Kimmo Kiljunen /sd: Tasavertaisen kohtelun turvaamisesta jatku-
20502:                                      vien matkavakuutusten myöntämisessä
20503: 
20504: 
20505:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20506: 
20507:    Tällä hetkellä suomalaiset vakuutusyhtiöt        töryhmän tulot ovat kuitenkin keskimäärin pie-
20508: harjoittavat ikäsyrjintää jatkuvia matkavakuu-      nemmät kuin työssäkäyvän ikäpolven. Onko siis
20509: tuksia myönnettäessä. Jatkuva matkavakuutus         oikeudenmukaista eritellä matkavakuutuksen
20510: on hinnaltaan huomattavasti edullisempi kuin        saajat kahteen eri ryhmään hakijan iästä riip-
20511: määräaikainen matkavakuutus, mutta useimmat         puen?
20512: vakuutusyhtiöt ovat rajoittaneet sen myöntämis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20513: tä ikääntyneelle väestölle. Eri vakuutusyhtiöiden   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20514: ehdot poikkeavatjonkin verran toisistaan ja ikä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20515: rajoituksissa saattaa olla hieman vaihtelua, mut-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20516: ta pääsääntöisesti jatkuvia matkavakuutuksia ei
20517: juurikaan myönnetä yli 64-vuotiaille.                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20518:    Tänä päivänä yhä aktiivisemmallaja terveem-              ryhtyä varmistaakseen kaikkien ikäryh-
20519: mällä ikääntyneellä väestöllä on lisääntyneitä              mien tasavertaisen kohtelun jatkuvia
20520: mahdollisuuksia matkustella ja viettää pidempiä             matkavakuutuksia myönnettäessä?
20521: aikoja ulkomailla. Samanaikaisesti tämän väes-
20522: 
20523:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
20524: 
20525:                                         Kimmo Kiljunen /sd
20526: 
20527: 
20528: 
20529: 
20530: 280043
20531: 2                                         KK 1131/1998 vp
20532: 
20533: 
20534: 
20535: 
20536:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20537: 
20538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on alle 65-70-vuotias. Lisäksi toinen niistä yh-
20539: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tiöistä, jotka myöntävät vakuutuksen ilman ikä-
20540: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rajaa, edellyttää, että jos matka kestää yli 3 kuu-
20541: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo           kautta, vakuutuksenottajan on oltava alle 76-
20542: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vuotias. Esimerkiksi markkinaosuudeltaan suu-
20543: n:o 1131:                                            rimmassa matkavakuutusyhtiössä vakuutuk-
20544:                                                      senottajan edellytetään olevan alle 69-vuotias.
20545:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Vakuutus on riskin jakamista samanlaiselle
20546:        ryhtyä varmistaakseen kaikkien ikäryh-        riskille alttiina olevien kesken. Käytännössä ris-
20547:        mien tasavertaisen kohtelun jatkuvia          keissä on luonnollisesti jonkin verran eroja. Jos
20548:        matkavakuutuksia myönnettäessä?               kuitenkin samaa vakuutusta myytäisiin samoin
20549:                                                      ehdoin ja maksuin sellaisille asiakkaille, joiden
20550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         riskit poikkeavat merkittävästi toisistaan, seu-
20551: vasti seuraavaa:                                     rauksena olisi, että ne, joiden riskit ovat pienim-
20552:                                                      mät, maksaisivat riskiinsä nähden liian suuria ja
20553:     Matkavakuutus on vakuutusyhdistelmä, jo-         suurempiriskiset liian pieniä vakuutusmaksuja.
20554: hon kuuluu matkustajavakuutus ja matkatava-          Pieniriskiset toisin sanoen rahoittaisivat osan
20555: ravakuutus. Matkustajavakuutus on tarkoitettu        Suurempiriskisten vakuutusturvasta. Tällainen ei
20556: korvaamaan nimenomaan matkasairaudesta ja            olisi pieniriskisiä kohtaan kohtuullista.
20557: matkalla aiheutuvasta tapaturmasta aiheutuvia           Se, vaaditaanko jatkuvan matkavakuutuksen
20558: hoitokuluja ja muita kuluja. Kyse ei ole vakuu-      saamiseen terveysselvitys, vaihtelee yhtiöittäin.
20559: tuksesta ulkomailla oleskelun aikana sattunei-       Jatkuva matkustajavakuutus kuuluu kuitenkin
20560: den sairastumisten tai tapaturmien varalta,joten     niihin vakuutuksiin, joita vakuutusyhtiö ei saa
20561: jatkuva matkavakuutus ei sovellu niihin tapauk-      irtisanoa sillä perusteella, että vakuutetun ter-
20562: siin, joissa eläkkeellä oleva vakuutuksenottaja      veydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen
20563: asuu osan vuodesta ulkomailla.                       huonontunut. Jos siis jatkuvia matkustajavakuu-
20564:     Matkavakuuksia myönnetään sekä määräai-          tuksia myönnettäisiin kaikenikäisille, vakuutus-
20565: kaisina että jatkuvina. Lisäksi matkavakuutus        yhtiö joutuisi ottamaan vakuutusmaksussa huo-
20566: voi olla niin sanottu jäsenetuvakuutus, tai se voi   mioon ikääntyvien vakuutettujen nuorempia va-
20567: liittyä asiakkaan muuhun vakuutukseen tai pal-       kuutettuja huomattavasti suuremman riskin.
20568: velusopimukseen. Verrattaessa toisiinsa nimen-       Ero olisi luonnollisesti paljon merkittävämpi
20569: omaan erillisiä matkavakuutuksia voidaan tode-       kuin määräaikaisissa vakuutuksissa. Tällöin syn-
20570: ta, että yleisesti ottaen jatkuva matkavakuutus      tyisi edellä mainittu kohtuuttomuusongelma.
20571: tulee edullisemmaksi kuin lukuisat määräaikai-          Sosiaali- ja terveysministeriö pitää edellä sa-
20572: set vakuutukset. Ei kuitenkaan voida yleisesti       notun perusteella asianmukaisena sitä, että suu-
20573: sanoa, että matkakohtainen vakuutus olisi asiak-     ririskisimmät vakuutuksenottajat eivät saa jat-
20574: kaalle kalliimpi kuinjatkuva vakuutus, vaan ver-     kuvaa matkustajavakuutusta samoin ehdoin ja
20575: tailussa on otettava huomioon matkojen luku-         maksuin kuin muut vakuutuksenottajat. Oikeu-
20576: määräja kesto sekä vakuutusyhtiö.                    denmukaista ja eri ikäryhmien kannalta tasaver-
20577:     Useimmissa yhtiöissäjatkuvan matkustajava-       taista on nimenomaan se, ettei edellä kuvattua
20578: kuutuksen myöntämiselle on vakuutusehdoissa          subventiota tapahdu. Jos iäkkäämmille vakuu-
20579: asetettu jokin yläikäraja. Yhdessä yhtiössä edel-    tuksenottajille kehitettäisiin omajatkuva matka-
20580: lytetään, että vakuutuksenottajan on oltava alle     vakuutus, sen hinta olisi -ja sen tulisi olla -
20581: 64-vuotias eikä hän saa olla eläkkeellä. Muissa      korkeampi kuin nuoremmille myönnettävässä
20582: yhtiöissä ikäraja on korkeampi. Yhtiöstä riip-       matkavakuutuksessa, tai sitten vakuutusturvan
20583: puen vakuutus voidaan myöntää henkilölle, joka       olisi oltava suppeampi.
20584: 
20585:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
20586: 
20587:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
20588:                                            KK 1131/1998 vp                                                 3
20589: 
20590: 
20591:                                         Tili Riksdagens Talman
20592: 
20593:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         om resan varar mer än tre månader. T.ex. det
20594: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          reseförsäkringsbolag som har den största mark-
20595: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        nadsandelen förutsätter att försäkringstagaren
20596: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål               skall vara under 69 år.
20597: nrll31:                                                     En försäkring innebär att en risk fördelas mel-
20598:                                                         lan dem som är utsatta för likartad risk. I prakti-
20599:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ken är det givetvis en viss skillnad på riskerna.
20600:        ta för att säkerställa en likvärdig behand-      Om samma försäkring såldes på samma villkor
20601:        ling av alla åldersgrupper vid beviljande        och med samma premier tili kunder vars risker
20602:        av fortlöpande reseförsäkringar?                 skiljer sig avsevärt från varandra, skulle följden
20603:                                                         vara att de i fråga om vilka risken är som minst
20604:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skulle betala för stora försäkringspremier med
20605: anföra följande:                                        beaktande av risken, och de i fråga om vilka
20606:                                                         risken är större skulle betala för små premier. De
20607:     En reseförsäkring är en försäkringskombina-         i fråga om vilka risken är liten skulle alltså finan-
20608: tion som omfattar en resenärförsäkring och en           siera en del av försäkringsskyddet för de i fråga
20609: resgodsförsäkring. Syftet med resenärförsäk-            om vilka risken är stor. Detta skulle inte vara
20610: ringen är att den skall ersätta vårdkostnader och       skäligt för de personer i fråga om vilka risken är
20611: andra utgifter som orsakas av sjukdomar och             Iiten.
20612: olycksfall uttryckligen under resan. Det är inte            Det beror på bolagen om beviljandet av fortlö-
20613: fråga om en försäkring i händelse av sådana             pande reseförsäkringar förutsätter en utredning
20614: sjukdomar eller olycksfall som sker under en            om hälsotillståndet. Fortlöpande resenärförsäk-
20615: vistelse utomlands, således kan en fortlöpande          ringar hör dock tili de försäkringar som försäk-
20616: reseförsäkring inte tiiiämpas i de fall när en pen-     ringsbolaget inte får säga upp av den anledningen
20617: sionerad försäkringstagare bor utomlands under          att den försäkrades hälsotillstånd har försämrats
20618: en del a v året.                                        sedan försäkringen tecknades. Om fortlöpande
20619:     Både tidsbundna och fortlöpande reseförsäk-         resenärförsäkringar beviljades alla, oberoende
20620: ringar beviljas. Dessutom kan en reseförsäkring         av ålder, skulle försäkringsbolagen vara tvungna
20621: vara en s.k. medlemsförmånsförsäkring, eller            att i försäkringspremierna ta i beaktande den
20622: också kan den höra samman med någon annan               betydligt större risk som gäller äldre försäkrings-
20623: av kundens försäkringar eller serviceavtal. Vid en      tagare i jämförelse med risken för yngre försäk-
20624: jämförelse av fristående reseförsäkringar med           ringstagare. Skillnaden skulle i detta fall givetvis
20625: varandra kan man konstatera att en fortlöpande          vara mycket större än i fråga om tidsbundna
20626: reseförsäkring i allmänhet är förmånligare än ett       försäkringar. Då skulle det nämnda oskälighets-
20627: flertal tidsbundna försäkringar. Man kan dock           problemet uppstå.
20628: inte rent generellt säga att en försäkring som tas          Med anledning av det som framförts anser
20629: för en enda resa skulle vara ett dyrare alternativ      social- och hälsovårdsministeriet att det är kor-
20630: för kunden än en fortlöpande försäkring, ijämfö-        rekt att sådana försäkringstagare som medför de
20631:  relsen måste också beaktas resornas antal och          största riskerna inte får fortlöpande resenärför-
20632: omfattning samt försäkringsbolaget.                     säkringar på samma villkor och med samma pre-
20633:     De flesta försäkringsbolags försäkringsvillkor      mier som andra försäkringstagare. Det är
20634:  har en övre åldersgräns för beviljande av fortlö-      uttryckligen rättvist och med beaktande avolika
20635:  pande resenärförsäkringar. Ett av bolagen förut-       åldersgrupper likvärdigt att en sådan subventio-
20636: sätter att försäkringstagaren skall vara yngre än       nering som beskrivits ovan inte sker. Om en egen
20637:  64 år och inte vara pensionerad. 1 fråga om de         fortlöpande reseförsäkring utvecklades för äldre
20638:  andra bolagen är åldersgränsen högre. Beroende         människor, skulle- och bör- dess pris vara
20639:  på bolag kan en försäkring beviljas personer som       högre än priset på reseförsäkringar som beviljas
20640:  är yngre än 65-70 år. Ett av de två bolag som          yngre personer, eller också borde försäk-
20641:  beviljar försäkringar utan åldersgräns förutsätter     ringsskyddet vara mer begränsat.
20642:  att försäkringstagaren skall vara yngre än 76 år
20643: 
20644:      Helsingforsden 6 november 1998
20645: 
20646:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
20647:                                           KK 1132/1998 vp
20648: 
20649: Skriftligt spörsmål1132
20650: 
20651: 
20652: 
20653: 
20654:                                   Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Ensamförsörjarnas dagvårdsavgifter
20655: 
20656: 
20657: 
20658:                                        Tili Riksdagens Talman
20659: 
20660:    Det har visat sig att lagen om klientavgifter     miljens dagvärdsavgift är 43,5 % högre än för
20661: inom social- och hälsovården som trädde ikraft       familjen med tvä försörjare. Detta mäste anses
20662: den 1 augusti 1997, ifråga om dagvårdsavgifter,      orimligt och inte överensstämmande med lagens
20663: försätter ensamförsörjare i en sämre situation än    anda.
20664: fami1jer med tvä försörjare. Dagvärdsavgiften           Social- och hälsovårdsutskottet betonar i sitt
20665: beräknas som en procentandel av familjens in-        betänkande 35/1996 rd vikten av attfölja upp hur
20666: komster. Procentandelen och minimibruttoin-          systemet utfaller och vidta lagstiftningsätgärder
20667: komstgränsen är beroende av fami1jens storlek.       för att rätta tili missförhållanden.
20668: Vid fastställande av fami1jens storlek medräknas        Hänvisande tili det ovan anförda fär vi i den
20669: som familj de i samma hushåll boende föräldrar-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
20670: na (makar eller sambor) och högst två barn som       ver till vederbörande medlem av statsrädet ställa
20671: omfattas av rätten att välja dagvårdsform.           följande spörsmäl:
20672:    Detta leder tili att en ensamförsörjares dag-
20673: värdsavgift blir högre än vad som skulle vara                  Har avsikten varit att ensamförsörjare
20674: fallet om familjen bestod av två försörjare. Exem-          skall drabbas pä ovanstäende sätt eller är
20675: pell: En familj bestående av mor, far, 3- och 8-            det ett misstag, och
20676: äriga barn och en bruttoinkomst pä 13 800 mk                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
20677: per mänad fär en dagvårdsavgift pä 653,30 mk.               för att ensamförsörjare inte skall drabbas
20678: Exempel2: En familj bestäende av mor, 3- och 8-             av högre dagvärdsavgifter än familjer
20679: äriga barn och en bruttoinkomst på 13 800 mk                med tvä försörjare, trots att familjens
20680: per mänad (inklusive ev. underhällsbidrag) fär en           bruttoinkomster är lika höga?
20681: dagvärdsavgift pä 937,50 mk. Ensamförsörjarfa-
20682:      Helsingfors den 15 oktober 1998
20683: 
20684:           Ulla-Maj Wideroos /sv          Pehr Löv /sv                  Håkan Malm /sv
20685:           Eva Biaudet /sv                Gunnar Jansson /sv            Henrik Lax /sv
20686:                                          Margareta Pietikäinen /sv
20687: 
20688: 
20689: 
20690: 
20691: 280043
20692: 2                                           KK 1132/1998 vp
20693: 
20694: Kirjallinen kysymys 1132                                                                     Suomennos
20695: 
20696: 
20697: 
20698: 
20699:                                     Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Yksinhuoltajien päivähoitomaksuista
20700: 
20701: 
20702: 
20703:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20704: 
20705:    On ilmennyt, että 1. päivänä elokuuta 1997          937,50 mk. Yksinhuoltajaperheen päivähoito-
20706: voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon      maksu on 43,5% korkeampi kuin kahden huolta-
20707: asiakasmaksuista asettaa päivähoitomaksujen            jan perheen. Tätä on pidettävä kohtuuttomana
20708: osalta yksinhuoltajat heikompaan asemaan kuin          eikä lain hengen mukaisena.
20709: kahden huoltajan perheet. Päivähoitomaksu las-            Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa mie-
20710: ketaan prosenttiosuutena perheen tuloista. Pro-        tinnössään 35/1996 vp järjestelmän seurannan
20711: senttiosuus ja vähimmäistuloraja riippuvat per-        tärkeyttä ja lainsäädäntötoimenpiteitä epäkoh-
20712: heen koosta. Perheen kokoa määriteltäessä per-         tien korjaamiseksi.
20713: heeksi lasketaan samassa taloudessa asuvat van-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20714: hemmat (avio- tai avopuolisot) ja enintään kaksi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20715: päivähoitomuodon valitseruisoikeuden piiriin           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20716: kuuluvaa lasta.                                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20717:    Tämän johdosta yksinhuoltajan päivähoito-
20718: maksu muodostuu suuremmaksi kuin siinä ta-                      Onko tarkoituksena ollut, että yksin-
20719: pauksessa, että perheessä olisi kaksi huoltajaa.              huoltajat joutuisivat kärsimään edellä
20720: Esimerkki 1: Perheen, joka muodostuu äidistä,                 kuvatulla tavalla, vai onko kyseessä ereh-
20721: isästä ja 3- ja 8-vuotiaista lapsista ja jonka brut-          dys, ja
20722: totulot ovat 13 800 mk/kk, päivähoitomaksu on                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20723: 653,30 mk. Esimerkki 2: Perheen, joka muodos-                 ryhtyä, jotta yksinhuoltajien päivähoito-
20724: tuu äidistä ja 3- ja 8-vuotiaista lapsista ja jonka           maksut eivät olisi suuremmat kuin kah-
20725: bruttotulot ovat 13 800 mk/kk (sisältäen mah-                 den huoltajan perheiden, vaikka perheen
20726: dollisen elatusmaksun), päivähoitomaksu on                    bruttotulot ovat yhtä suuret?
20727:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
20728: 
20729:           Ulla-Maj Wideroos /r            Pehr Löv /r                    Håkan Malm /r
20730:           Eva Biaudet /r                  Gunnar Jansson /r              Henrik Lax /r
20731:                                           Margareta Pietikäinen /r
20732:                                             KK 1132/1998 vp                                              3
20733: 
20734:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20735: 
20736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taan huomioon enintään kaksi lasten päivähoi-
20737: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dosta annetun lain II a §:n mukaisen valintaoi-
20738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keuden piirissä olevaa lasta. Jos perheessä on
20739: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj          muitakin lapsia, maksun määräämisen perusta-
20740: Wideroos ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           na olevasta tulosta vähennetään 500 markkaa
20741: myksen n:o 1132:                                       kustakin muusta lapsesta.
20742:                                                            Suurimmalla osalla yksilapsisissa perheissä,
20743:          Onko tarkoituksena ollut, että yksin-         niin kahden huoltajan kuin yksinhuoltajan per-
20744:        huoltajat joutuisivat kärsimään edellä          heissä, päivähoitomaksut laskivat. Muutos on
20745:        kuvatulla tavalla, vai onko kyseessä ereh-      aiheuttanut maksujen korotuksia erityisesti mo-
20746:        dys,ja                                          nilapsisilla perheillä mutta myös osalle kaksilap-
20747:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          sisia perheitä. Varsinkin sellaisten perheiden,joi-
20748:        ryhtyä, jotta yksinhuoltajien päivähoito-       den lapsista vain joku oli päivähoitoikäinen ja
20749:        maksut eivät olisi suuremmat kuin kah-          muut lapset kouluikäisiä, päivähoitomaksut
20750:        den huoltajan perheiden, vaikka perheen         ovat nousseet.
20751:        bruttotulot ovat yhtä suuret?                       Kysymyksen esimerkkitapauksessa olevan
20752:                                                        yksinhuoltajaperheen päivähoitomaksu on to-
20753:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            dennäköisesti noussut uudistuksen seurauksena.
20754: taen seuraavaa:                                        Maksu on korkeampi kuin samalla tulotasolla
20755:                                                        olevalla kahden huoltajan perheellä, koska ky-
20756:    Lasten päivähoidosta perittäviä maksuja             seisen yksinhuoltajaperheen koko on pienempi.
20757: muutettiin pienten lasten hoidon tukemista kos-        Samoilla tuloilla vastataan siis vain kolmen hen-
20758: kevan 1.8.1997 voimaan tulleen lainsäädäntö-           gen toimeentulosta. Kyseisen yksinhuoltajan an-
20759: uudistuksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveyden-        siotulot ovat myös sekä miesten että naisten kes-
20760: huollon asiakasmaksuista annettua lakia (734/          kipalkkaa korkeammat.
20761: 1992) muutettiin siten, että lakiin lisättiin lasten       Päivähoitomaksu-uudistuksen pohjalla käy-
20762: päivähoidon maksuja koskeva 7 a § (1134/1996).         tetyt laskelmat samalla tulotasolla olevien eri-
20763:    Päivähoitomaksujen uudistusta koskeva halli-        kokoisten perheitten päivähoitomaksujen muu-
20764: tuksen esitys perustui suurelta osin kannustin-        toksista ovat olleet eduskunnan käytettävissä la-
20765: laukkutyöryhmän työhön. (Valtioneuvoston               kiesityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä.
20766: kanslian julkaisusarja 1996/6). Tarkoituksena          Laskelmissa esitetyt maksujen muutokset ovat
20767: uudistuksessa on ollut poistaa päivähoitomaksu-        keskimääräisiä, ja yksittäisen kunnan tasolla
20768: jen portaittaisuuden aiheuttama tulolaukku ja          muutokset saattavat poiketa keskimääräisistä
20769: yhtenäistää maksujen perusteet koko maassa.            muutoksista huomattavasti, mikä on seurausta
20770: Perhemuotoon ja sen vaikutuksiin päivähoito-           siitä, että ennen maksu-uudistusta kukin kunta
20771: maksun määräytymisessä ei tehty muutoksia.             määritteli maksuluokkien tulorajat.
20772: Päivähoitomaksu määritellään perheen koon ja               Sosiaali- ja terveysministeriössä ei valmistella
20773: tulojen perusteella prosenttiperusteisesti aiem-       päivähoidon maksuja koskevien säännösten
20774: pien maksuluokkien asemesta.                           muutoksia. Laissa määritellyt maksut ovat enim-
20775:     Päätettäessä päivähoitomaksuista perheen tu-       mäismaksuja, jolloin kunnat voivat aina harkita
20776: loina otetaan huomioon yhteistaloudessa asu-           maksujen alentamista tai perimättä jättämistä.
20777: vien vanhempien sekä päivähoidossa olevien las-            Sosiaali- ja terveysministeriö tekee yhteistyös-
20778: ten veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä ve-        sä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-
20779:  rosta vapaat tulot.                                   miskeskuksen, Kansaneläkelaitoksen sekä Suo-
20780:     Perheen koon määrittely muuttui. Aiemmin           men Kuntaliiton kanssa eduskunnan edellyttä-
20781:  päivähoitomaksuissa otettiin huomioon perheen         män kokonaisselvityksen pienten lasten hoitojär-
20782:  tosiasiallinen koko. Nykyisen säännöksen mu-          jestelmän toimivuudesta. Selvitys valmistunee
20783:  kaan päivähoitomaksun määräytymisessä per-            keväällä 1999. Selvityksen tulosten pohjalta voi-
20784:  hekoko on 1---4 henkilöä. Perheen kokona ote-         daan arvioida mahdolliset muutostarpeet.
20785: 
20786:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
20787: 
20788:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20789: 4                                          KK 1132/1998 vp
20790: 
20791: 
20792: 
20793: 
20794:                                         Tili Riksdagens Talman
20795: 
20796:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          storlek beaktas högst två barn av de barn som
20797: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           omfattas av rätten att välja enligt 11 a § lagen om
20798: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       barndagvård. Om det i familjen finns andra barn
20799: dagsman Ulla-Maj Wideroos m.fl. underteckna-          avdras för varje annat barn 500 mk från den
20800: de spörsmål nr 1132:                                  inkomst som utgör grunden när avgiften fast-
20801:                                                       ställs.
20802:           Har avsikten varit att ensamförsörjare          1 de flesta familjerna med ett barn, såväl i
20803:        skall drabbas på ovanstående sätt eller är     familjer med två försörjare som i familjer med en
20804:        det ett misstag, och                           försörjare, sjönk dagvårdsavgifterna. Föränd-
20805:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ringen har medfört förhöjda avgifter i synnerhet
20806:        för att ensamförsörjare inte skall drabbas     i familjer med många barn men också för en del
20807:        av högre dagvårdsavgifter än familjer          familjer med två barn. 1synnerhet i sådana famil-
20808:        med två försörjare, trots att familjens        jer där endast något av barnen var i dagvårdsål-
20809:        bruttoinkomster är lika höga?                  dern och de övriga barnen var i skolåldern har
20810:                                                       dagvårdsavgifterna stigit.
20811:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 exempelfallet i spörsmålet har dagvårdsav-
20812: anföra följande:                                      giften i ensamförsörjarfamiljen sannolikt stigit
20813:                                                       till följd av reformen. A vgiften är högre än i en
20814:    A vgifterna för barndagvård ändrades i sam-        familj med två försörjare som befinner sig på
20815: band med den reform av lagstiftningen om stöd         samma inkomstnivå, eftersom storleken på den
20816: för vård av små barn som trädde i kraft den 1         ifrågavarande ensamförsörjarfamiljen är min-
20817: augusti 1997. Lagen om klientavgifter inom soci-      dre. Med samma inkomster svarar man således
20818: al- och hälsovården (734/1992) ändrades så att till   för utkomsten för endast tre personer. Den ifrå-
20819: lagen fogades en 7 a § (1134/1996) som gäller         gavarande ensamförsörjarens förvärvsinkomster
20820: barndagvårdsavgifter.                                 är dessutom högre än medellönen för såväl män
20821:    Regeringens proposition om reformen av dag-        som kvinnor.
20822: vårdsavgifterna baserade sig till stor del på det         Riksdagen har i samband med behandlingen
20823: arbete som arbetsgruppen "Flitfållorna" utfört        av lagförslaget haft tillgång till de kalkyler som
20824: (Statsrådets kanslis publikationsserie 1996/6).       gäller förändringar i dagvårdsavgifterna i olika
20825: Syftet med reformen har varit att undanröja den       stora familjer på samma inkomstnivå som an-
20826: inkomstfålla som graderingen av dagvårdsavgif-        vänts som grund för reformen av dagvårdsavgif-
20827: terna åstadkommit och att sarp.ordna grunderna        ten. De förändringar i avgifterna som föreslagits
20828: för avgifterna i hela landet. Andringar gjordes       i kalkylerna är genomsnittliga och i fråga om en
20829: inte i familjeformen och dess verkningar vid fast-    enskild korumun kan förändringarna eventuellt
20830: ställandet av dagvårdsavgiften. Dagvårdsavgif-        avvika avsevärt från de genomsnittliga föränd-
20831: ten bestäms på grundval av familjens storlek och      ringarna, vilket är en följd av att varje enskild
20832: inkomster på procentbasis och inte längre på          korumun före avgiftsreformen fastställde in-
20833: grundval av de tidigare avgiftsklasserna.             komstgränserna för avgiftsklasserna.
20834:    När beslut fattas om dagvårdsavgifterna be-            Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
20835: aktas som familjens inkomster de skattepliktiga       inte några ändringar i bestämmelserna om dag-
20836: förvärvs- och kapitalinkomster samt skattefria        vårdsavgifterna. De i lag angivna avgifterna är
20837: inkomster som föräldrar som bor i gemensamt           maximiavgifter, vilket innebär att kommunerna
20838: hushåll och barn i dagvård har.                       alltid kan överväga att sänka avgifterna eller att
20839:    Definieringen av familjens storlek ändrades.       låta bli att uppbära dem.
20840: Tidigare beaktades familjens faktiska storlek i           Social- och hälsovårdsministeriet gör tillsam-
20841: dagvårdsavgifterna. Enligt den nuvarande be-          mans med Forsknings- och utvecklingscentralen
20842: stämmelsen är familjens storlek 1-4 personer          för social- och hälsovården, folkpensionsanstal-
20843: när dagvårdsavgiften fastställs. Såsom familjens      ten samt Finlands Kommunförbund en mera
20844:                                         KK 1132/1998 vp                                        5
20845: 
20846: omfattande utredning av hur systemet för vård     från utredningsresultaten kan man bedöma be-
20847: av barn fungerar, så som riksdagen förutsatt.     hovet av eventuella förändringar.
20848: Utredningen torde bli klar våren 1999. Utgående
20849:     Helsingfors den 5 november 1998
20850: 
20851:                                                               Minister Terttu Huttu-Juntunen
20852:                    j
20853:                   j
20854:                  j
20855:                 j
20856:                j
20857:               j
20858:              j
20859:             j
20860:            j
20861:           j
20862:          j
20863:         j
20864:        j
20865:       j
20866:      j
20867:     j
20868:    j
20869:   j
20870:  j
20871: j
20872:                                             KK 1133/1998 vp
20873: 
20874: Kirjallinen kysymys 1133
20875: 
20876: 
20877: 
20878: 
20879:                                     Raimo Vistbacka /ps: Euroopan sosiaalirahasto-ohjelmien toteu-
20880:                                        tuksesta
20881: 
20882: 
20883:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20884: 
20885:    Työministeriö toimii Suomessa Euroopan so-          pikaisesti poistaa, jotta Euroopan sosiaalirahas-
20886: siaalirahaston vastuuviranomaisena. Valtionta-         to-ohjelmista saataisiin suurempi käytännön
20887: louden tarkastusviraston suorittamassa tarkas-         hyöty ja että uudet ideat eivät tukehtuisi hallin-
20888: tuksessa havaittiin, että ministeriön toteutta-        non raskauteen ja monimutkaisuuteen. Kyse ei
20889: maan sosiaalirahastotoimintaan liittyy varsin          ole mistään pienen mittakaavan asiasta, ovathan
20890: monimutkainen hallinnointijärjestelmä, mikä on         sosiaalirahasto-ohjelmien       kokonaisresurssit
20891: johtanut siihen, että valtionapuviranomainen on        kaudella 1995-1999 noin 10,9 miljardia mark-
20892: joutunut toimimaan monissa tapauksissa val-            kaa, josta EU:n osuus 3,5 mrd. mk, kansallisen
20893: tionavun hakijan apuna projektin suunnittelu-          rahoituksen osuus 2,4 mrd. mk ja yksityisen ra-
20894: vaiheesta alkaen. Tämä tehtävähän ei perintei-         hoituksen osuus noin 2,4 mrd. markkaa.
20895: sesti kuulu valtionapua myöntävälle viranomai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20896: selle. Tarkoitus lienee, että projektien suunnitte-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20897: lun ja toteutuksen tulisi lähteä paikallisten ihmis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20898: ten ja yritysten tarpeista ja toimesta.                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20899:     Toinen tarkastuksessa esiin tullut ongelma,
20900: joka johtuu pitkälti edellä kuvatusta monimut-                   Onko Hallitus tietoinen, että Euroo-
20901: kaisesta hallinnointijärjestelmästä ja sen aiheut-            pan sosiaalirahasto-ohjelmien toteutus
20902: tamasta ylimääräisestä neuvontatyöstä, ovat                   on tehotonta hallinnointijärjestelmän
20903: maksatukseen, seurantaan ja valvontaan liitty-                monimutkaisuuden ja raskauden takia,
20904: vät riskit. Työhallinnolla ei ole tarkastuksen mu-            minkä vuoksi uudet ideat jäävät usein
20905: kaan käytettävissään kunnollisia seurantajärjes-              kokeilemattaja työpaikkoja syntyy ohjel-
20906: telmiä, joilla ohjelmien projektikohtaisia työlli-            ma-asiakirjassa ennakoitua vähemmän,
20907: syysvaikutuksia voitaisiin luotettavasti mitata.              ja
20908: Tämän seurauksena projekteissa on syntynyt                       mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
20909:  uusia työpaikkoja vähemmän kuin ohjelma-asia-                Valtiontalouden    tarkastusvirastonkin
20910:  kirjassa on toimenpidekohtaisiksi tavoitteiksi               huomioiman ongelman pikaiseksi kor-
20911:  asetettu.                                                    jaamiseksi?
20912:     Molemmat esiin tulleet ongelmat tulisi voida
20913: 
20914:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
20915: 
20916:                                           Raimo Vistbacka /ps
20917: 
20918: 
20919: 
20920: 
20921: 280043
20922: 2                                         KK 1133/1998 vp
20923: 
20924: 
20925: 
20926: 
20927:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       uudelle ohjelmakaudelle yksinkertaisempaan
20929: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suuntaan.
20930: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          ESR-toiminta poikkeaa monelta osin vastaa-
20931: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           vasta kansallisesta toiminnasta. Komission ja
20932: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        ohjelmien seurantakomiteoiden raportointivaa-
20933: sen n:o 1133:                                        timukset aiheuttavat lisätyötä projektien toteut-
20934:                                                      tajille ja viranomaisille ja tekevät toiminnasta
20935:           Onko Hallitus tietoinen, että Euroo-       vastaavaa kansallista toimintaa raskaamman.
20936:        pan sosiaalirahasto-ohjelmien toteutus        Projektimuotoisesta toiminnasta aiheutuu hal-
20937:        on tehotonta hallinnointijärjestelmän         linnollista lisätyötä. Toteutuksen seuranta, val-
20938:        monimutkaisuuden ja raskauden takia,          vonta ja tarkastus ovat huomattavasti raskaam-
20939:        minkä vuoksi uudet ideat jäävät usein         mat kuin kansallisessa toiminnassa.
20940:        kokeilematta ja työpaikkoja syntyy ohjel-         Komissio edellyttää sosiaalirahastotoimin-
20941:        ma-asiakirjassa ennakoitua vähemmän,          nalle näkyvyyttä. Tietoa ohjelmien suomista
20942:        ja                                            mahdollisuuksista on vietävä kansalaisille ja po-
20943:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        tentiaalisille projektien toteuttajille. Sosiaalira-
20944:        Valtiontalouden     tarkastusvirastonkin      hastoasioiden tuntemuksen lisäämiseksi koulu-
20945:        huomioiman ongelman pikaiseksi kor-           tettiin ohjelmien varoin viime keväänä 600 yritys-
20946:        jaamiseksi?                                   ten palveluksessa olevaa luottamusmiestä ja yrit-
20947:                                                      täjäjärjestöjen edustajaa tuntemaan Suomen so-
20948:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         siaalirahasto-ohjelmia ja niiden varoin rahoitet-
20949: vasti seuraavaa:                                     tavia projekteja.
20950:                                                          Työministeriö on tietoinen, että hallinnon
20951:    Sosiaalirahasto-ohjelmat tarjoavat resursseja     henkilöstöitä menee runsaasti aikaa asiakkaiden
20952: työttömien työllistyvyyden parantamiseen ja          neuvontaan ja konsultointiin projektin muodos-
20953: työssä olevan työvoiman osaamisen lisäämiseen.       tamisvaiheessa. Tästä syystä TE-keskusten työ-
20954: Ne rahoitetaan osittain EU :n ja osittain valtion,   voimaosastoille on palkattu EU :n tuella koordi-
20955: kuntien ja yksityisten varoin. Suomella on me-       naattoreita asiakaspalveluun. Lisäksi on ohjel-
20956: neillään ensimmäinen jäsenyyskausi, joten sosi-      mien varoin palkattu työvoimatoimistoihin, yrit-
20957: aalirahastotoiminnan aiempaa tuntemusta ei ole       täjäjärjestöihin, oppilaitoksiin ja maakuntien
20958: kansalaisilla eikä viranomaisilla. On tärkeää,       liittoihin hankeaktivaattoreita, joiden nimen-
20959: että Suomi toteuttaa ohjelmat täysimääräisesti,      omaisena tehtävänä on auttaa projektien järjes-
20960: koska meillä on korkea työttömyys.                   täjiä uusien projektien aikaansaamisessa ja hake-
20961:    Ohjelmien toteutuksessa on työministeriön li-     musmenettelyssä.
20962: säksi mukana opetusministeriö, kauppa- ja teol-          Seurantajärjestelmä luotiin samanaikaisesti
20963: lisuusministeriö sekä eräät muut ministeriöt. Li-    toiminnan käynnistämisen kanssa. Tästäjohtuen
20964: säksi ohjelmien toteutuksessa ovat mukana maa-       siinä on ollut jatkuvasti kehittämisen tarvetta.
20965: kuntien liitot, kunnat, yritykset, oppilaitokset,    Vaikeuksista huolimatta hankkeiden seuranta
20966: työmarkkinajärjestöt ja muut yhteisöt. Hankkei-      on pystytty hoitamaan sekä seurantakomiteoita
20967: den toteutukseen käytettävät ESR-varat on bud-       että komissiota tyydyttävällä tavalla. Koska Val-
20968: jetoitu työministeriön pääluokkaan ja kansalliset    tiontalouden tarkastusviraston raportti kohdis-
20969: valtion varat asianomaisen ministeriön omalle        tuu toiminnan alkuvaiheeseen, ovat monet silloin
20970: momentille. Kukin viranomainen käyttää varoja        ilmenneet puutteet jo tulleet korjatuiksi.
20971: myöntäessään omia kansallisia säädöksiään.               Seurantatiedot kerätään projektien toteutus-
20972: Hallintojärjestelmä on osoittautunut monimut-        aikana. Monet hankkeiden vaikutukset, kuten
20973: kaiseksi, ja niinpä sitä on tarkoitus kehittää       esimerkiksi uudet työpaikat, eivät ilmene vielä
20974:                                          KK 1133/1998 vp                                            3
20975: 
20976: projektin toteutusaikana, vaan vasta pitemmällä     jen toimesta evaluointi,jossa voidaan perusteelli-
20977: aikavälillä. Ne eivät näin ollen näy seurantatie-   semmin selvittää ohjelmien vaikutuksia pitem-
20978: doista. Ohjelmista tehdään ulkopuolisten taho-      mällä aikavälillä.
20979: 
20980:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
20981: 
20982:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
20983: 4                                           KK 1133/1998 vp
20984: 
20985: 
20986: 
20987: 
20988:                                          Tili Riksdagens Talman
20989: 
20990:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                ESF-verksamheten avviker i många avseen-
20991: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            den från motsvarande nationella verksamhet.
20992: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Kommissionens och programuppföljningskom-
20993: dagsledamot Raimo Vistbacka undertecknade              mitteernas rapporteringskrav förorsakar extra
20994: spörsmål nr 1133:                                      arbete för projektverkställarna och myndigheter-
20995:                                                        na och gör verksamheten tyngre än motsvarande
20996:            Är Regeringen medveten om att verk-         nationella verksamhet. Verksamheten i projekt-
20997:         ställigheten av Europeiska socialfondens       form åsamkar administrativt merarbete. Upp-
20998:         program är ineffektiv, varför nya ideer        följningen, övervakningen och granskningen av
20999:         ofta lämnas oprövade och det uppstår           verkställigheten är betydligt tyngre än i den na-
21000:         mindre arbetsplatser än vad som förut-         tionella verksamheten.
21001:         setts i programdokumentet, och                     Kommissionen förutsätter synlighet för soci-
21002:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       alfondsverksamheten. lnformation om de möj-
21003:         för att med det snaraste avhjälpa proble-      ligheter som programmen erbjuder bör ges till
21004:         met som observerats av statens revisions-      medborgarna och potentiella projektverkställa-
21005:         verk?                                          re. För att öka kännedomen om socialfonds-
21006:                                                        ärendena utbildades i våras med programmedel
21007:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          600 vid företag anställda förtroendemän och fö-
21008: anföra följande:                                       reträdare för företagarorganisationer till att lära
21009:                                                        känna Finlands socialfondsprogram och de pro-
21010:    Socialfondsprogrammen erbjuder resurser för         jekt som finansieras med deras medel.
21011: att förbättra anställbarheten och öka den för-            Arbetsministeriet är medvetet om att mycket
21012: värvsarbetande arbetskraftens kunnande. Pro-           av förvaltningspersonalens tid går åt till rådgiv-
21013: grammen finansieras delvis med EU:s medel och          ning och konsultering av kunder i det skede då ett
21014: delvis med statliga, kommunala och privata me-         projekt bildas. Av den anledningen har T &E-
21015: del. För Finland pågår den första medlemskaps-         centralernas arbetskraftsavdelningar genom
21016: perioden, varför varken medborgarna eller myn-         EU-stöd anställt koordinatorer för kundbetjä-
21017: digheterna har någon tidigare kännedom om              ning. Därtill har man med programmedel vid
21018: socialfondsverksamheten. Det är viktigt att Fin-       arbetskraftsbyråerna, företagarorganisationer,
21019: land verkställer programmen till fullt antal, efter-   läroanstalter och landskapsförbunden anställt
21020: som vi har en hög arbetslöshet.                        projektaktivatorer, vilkas uttryckliga uppgift är
21021:    1 verkställigheten av programmen deltar för-        att hjälpa projektarrangörerna med att få tili
21022: utom arbetsministeriet även undervisningsminis-        stånd nya projekt och att bistå vid ansöknings-
21023: teriet, handels- och industriministeriet samt vissa    förfarandet.
21024: andra ministerier. Dessutom deltar landskaps-             Uppföljningssystemet skapades samtidigt då
21025: förbunden, kommunerna, företag, läroanstalter,         verksamheten körde i gång. På grund härav har
21026: arbetsmarknadsorganisationerna och andra               det ständigt funnits behov av utveckling. Trots
21027: sammanslutningar. De ESF-medel som kommer              svårigheter har man kunnat sköta uppföljningen
21028: att användas för att genomföra projekten har           på ett sätt som tillfredsställt både uppföljnings-
21029: budgeterats under arbetsministeriets huvudtitel        kommitteerna och kommissionen. Eftersom sta-
21030: och de nationella statsmedlen under vederböran-        tens revisionsverks rapport gäller verksamhetens
21031: de ministeriuros eget moment. Varje myndighet          begynnelseskede, har många av de brister som då
21032: använder sina egna nationella författningar då de      framkom redan blivit avhjälpta.
21033: beviljar medel. Förvaltningssystemet har visat            Uppföljningsuppgifterna insamlas då projek-
21034: sig vara komplicerat och därför är det meningen        ten genomförs. Många av projektets verkningar,
21035: att utveckla det i en enklare riktning för den nya     t.ex. nya arbetsplatser, syns inte ännu medan
21036: programperioden.                                       projektet pågår, utan först på längre sikt. De syns
21037:                                           KK 1133/1998 vp                                         5
21038: 
21039: sålunda inte i uppföljningsuppgifterna. En evalu-   gare utreda programmens verkningar på längre
21040: ering av programmen görs av utomstående in-         sikt.
21041: stanser. Genom evalueringen kan man grundli-
21042: 
21043:      Helsingfors den 17 november 1998
21044: 
21045:                                                                Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
21046: 1
21047: 
21048: 1
21049: 
21050: 1
21051: 
21052:     1
21053: 
21054:     1
21055: 
21056:     1
21057: 
21058:         1
21059: 
21060:         1
21061: 
21062:         1
21063: 
21064:             1
21065: 
21066:             1
21067: 
21068:             1
21069: 
21070:                 1
21071: 
21072:                 1
21073: 
21074:                 1
21075: 
21076:                     1
21077: 
21078:                     1
21079:                                           KK 1134/1998 vp
21080: 
21081: Kirjallinen kysymys 1134
21082: 
21083: 
21084: 
21085: 
21086:                                   Sakari Smeds /skl: Verotusmenettelylain soveltamisesta kuntien
21087:                                      tuloveroprosenteista päätettäessä
21088: 
21089: 
21090:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21091: 
21092:    Veroasteikkolain mukaan poiketaan tänä            liikaa epävarmuutta. Kuntien budjetitkin vah-
21093: vuonna verotusmenettelystä annetusta laista sillä    vistetaan vasta marras-joulukuulla.
21094: tavalla, että kuntien on ilmoitettava tuloveropro-       Aikaistamisen sijasta olisikin ollut pikemmin
21095: sentin suuruus vuodelle 1999 jo viimeistään loka-    myöhennettävä määräpäivää. Tulevina vuosina
21096: kuun 19. päivänä, kun normaali lainmukainen          olisi palattava nykyisen verotusmenettelystä an-
21097: määräpäivä on 17.11.                                 netun lain mukaiseen käytäntöön.
21098:    Kuntien kannalta tämä aikaistaminen onhan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21099: kalaa, vaikka sinänsä on hyvä, että verokortit       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21100: voidaan ottaa käyttöön heti 1.1.1999. Nyt kun-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21101: natjoutuvat käytännössä vahvistamaan sekä tu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21102: loveroprosentin että kiinteistöveroprosentin elo-
21103: kuun talouslukujen perusteella. Kuitenkin näyt-                  Millä tavalla Hallitus aikoo turvata
21104: tää siltä, että monet talouden tunnusluvut ovat               sen, että tulevina vuosina kuntien vero-
21105: syksyn mittaan muuttumassa ja näin ollen jo                   prosenteista voidaan päättää marras-
21106: lokakuussa vahvistettuun veroprosenttiin liittyy              kuussa?
21107: 
21108:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
21109: 
21110:                                           Sakari Smeds /skl
21111: 
21112: 
21113: 
21114: 
21115:  280043
21116: 2                                        KK 1134/1998 vp
21117: 
21118: 
21119: 
21120: 
21121:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21122: 
21123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vuoden 1999 ennakkoperintää varten jo vuoden
21124: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      1999 alusta, eli noin kuukautta tavanomaista ai-
21125: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kaisemmin, myös kunnat joutuivat tänä vuonna
21126: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari        ilmoittamaan tuloveroprosentin noin kuukautta
21127: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tavanomaista aiemmin. Ilmoittamisajankohdan
21128: n:o 1134:                                          aikaistaminen asetti luonnollisesti kunnille uusia
21129:                                                    vaatimuksia talousarvioiden laatimisessa. Kun-
21130:            Millä tavalla Hallitus aikoo turvata    tien asukkaiden ja työnantajien kannalta pidet-
21131:         sen, että tulevina vuosina kuntien vero-   tiin kuitenkin hyvänä, että verokortit voisivat
21132:         prosenteista voidaan päättää marras-       tulla voimaan jo heti vuoden alusta. Vuoden
21133:         kuussa?                                    1999 ennakkoperintää koskeva ratkaisu liittyi
21134:                                                    tulopoliittista sopimusta vuosille 1998 ja 1999
21135:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      koskevaan neuvottelutulokseen. Ellei vastaavia
21136: vasti seuraavaa:                                   päätöksiä tehdä, kuntien veroprosentit voita-
21137:                                                    neen ilmoittaa tavanomaiseen tapaan viimeis-
21138:     Koska verokortit haluttiin saada voimaan       tään marraskuun 17. päivänä.
21139: 
21140:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
21141:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
21142:                                          KK 1134/1998 vp                                          3
21143: 
21144: 
21145: 
21146: 
21147:                                       Tili Riksdagens Talman
21148: 
21149:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       vanligt, blev även kommunerna tvungna att med-
21150: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        dela sin inkomstskatteprocent ca en månad tidi-
21151: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    gare än vanligt. Det faktum att tidpunkten för
21152: dagsman Sakari Smeds undertecknade spörsmål        anmälan tidigarelades ställde naturligtvis nya
21153: nr 1134:                                           krav på kommunerna när det gällde att göra upp
21154:                                                    budgeten. Man ansåg emellertid att det vore bra
21155:           På vilket sätt ämnar Regeringen trygga   för kommuninvånarna och arbetsgivarna att
21156:        att man i framtiden kan besluta om kom-     skattekorten träder i kraft redan från årets bör-
21157:        munernas skatteprocenter i november?        jan. A vgörandet i fråga om 1999 års förskotts-
21158:                                                    uppbörd hade samband med det förhandlingsre-
21159:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sultat som uppnåddes vid den inkomstpolitiska
21160: anföra följande:                                   uppgörelsen för åren 1998 och 1999. Om det inte
21161:                                                    fattas några motsvarande beslut, torde man kun-
21162:   Eftersom man önskade få skattekorten för         na meddela kommunernas skatteprocenter på
21163: 1999 års förskottsuppbörd i kraft redan från in-   sedvanligt sätt senast den 17 november.
21164: gången av 1999, dvs. ca en månad tidigare än
21165: 
21166:      Helsingfors den 4 november 1998
21167: 
21168:                                                                         Minister Jouko Skinnari
21169:                         j
21170: 
21171:                     j
21172: 
21173:                     j
21174: 
21175:                 j
21176: 
21177:                 j
21178: 
21179:             j
21180: 
21181:             j
21182: 
21183:         j
21184: 
21185:         j
21186: 
21187:     j
21188: 
21189:     j
21190: 
21191: j
21192: 
21193: j
21194:                                               KK 1135/1998 vp
21195: 
21196: Skriftligt spörsmål1135
21197: 
21198: 
21199: 
21200: 
21201:                                      Henrik Lax /sv m.tl.: Riksdagens krav i samband med lotsnings-
21202:                                           lagen
21203: 
21204: 
21205:                                            Tili Riksdagens Talman
21206: 
21207:    1 betänkandet om regeringens proposition nr               Vad gäller linjelotsbrevet har vi också upp-
21208: 144/1997 rd med förs1ag tili ny lotsningslag för-        märksammat pä att sjöfartsverket i sitt beslut
21209: utsatte trafikutskottet (TrUB 13/1997 rd) och            (20.5.1998) med stöd av förordningens 8 § anser
21210: sedermera hela riksdagen att möjligheten att he-         att brevet är knutet tili fartyget, och inte endast
21211: vilja undantag från sky1digheten att anlita lots         till befålhavaren och rutten. Särskilt med
21212: utnyttjas då det är ändamå1senligt. Riksdagen            beaktande av utskottets ovan anförda dubier an-
21213: förutsatte vidare, med särskild tydlighet, att "re-      gående villkoren för linjelotsbrev verkar det up-
21214: geringen utan dröjsmål ser över grunderna för            penbart att sjöfartsverket isin tolkning gått läng-
21215: den nya sky1digheten att anlita lots och ändrar          re än vad lagen och förordningen befullmäktigar
21216: villkoren för dispens, om det efter 1agens och           tili. Förordningens 1 § 2 mom. är klart formule-
21217: förordningens ikraftträdande k1art kan påvisas           rad så att linjelotsbrevet beviljas en befålhavare
21218: att de medför lönsamhetsproblem, särskilt för de         för ifrågavarande rutt.
21219: mindre rederierna ... ".                                     En1igt vår uppfattning är det m.a.o. redan nu
21220:    Lagen och förordningen (90 och 92/1998) har           klart att den nya lagen och förordningen håller på
21221: trätt i kraft, dock så att skyldigheten att anlita       att få just sådana effekter för smä rederier som
21222: 1ots för inhemska fartyg som inte transporterar          riksdagen i sitt svar slog fast att inte fär uppstå.
21223: farliga eller miljöskad1iga ämnen träder i kraft         För rederiet i vårt exempel är beviljande av dis-
21224: den 1.3.1999.                                            pens enligt 9 § i förordningen sannolikt enda
21225:    Vi har dock redan nu vetskap om fall där              möjligheten att överleva, men ingen säkerhet
21226: skyldigheten att anlita 1ots otvivelaktigt kommer        kring kommande beviljningspraxis finns, vilket
21227: att 1eda tili lönsamhetskris, med försäljning av         trafikutskottet också uppmärksammade i sitt be-
21228: fartyg och ett drygt tiota1 arbetslösa sjömän som        tänkande. Att regelverket inte bara omöjliggör
21229: mycket sanno1ik fö1jd. Det exempe1 vi uppmärk-           verksamhet för existerande små rederier utan
21230: sammats på gäller ett rederi som fungerat i ca           ocksä effektivt förhindrar uppkomsten av nya är
21231: tjugo års tid, och som sysslar med frakt av t.ex.        en självklarhet.
21232: sockerbetor, grus och sten, företrädelsevis på rut-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
21233: ter i södra Finland.                                     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21234:     Redan schablonmässiga kalkyler visar att             ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21235: oberoende av om rederiet börjar anlita lots eller        följande spörsmål:
21236: försöker skaffa linjelotsbrev för sina befålhavare
21237: äts hela dess resultat upp. Bäda alternativen inne-                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21238: håller dessutom praktiska problem. Enligt upp-                  ta med an1edning a v riksdagens svar (194/
21239: gift finns kompetent lots inte ens att tillgå för alla          1997 rd) på förslaget tili ny lotsningslag,
21240: delrutter. Vilikoren för erhållande av linjelots-               för att garantera att den inte leder tili
21241: brev å andra sidan är ofta problematiska för                    sådana lönsamhetsproblem för smä rede-
21242: befålhavare på fartyg med varierande ruttrafik.                 rier som avsägs i svaret, samt
21243: Också detta förutsåg trafikutskottet i sitt betän-                 är Regeringen medveten om att sjö-
21244: kande, och konstaterade att det "bör övervägas                  fartsverket tiliämpar 8 § i förordningen på
21245: om inte villkoren för det s.k.linjelotsbrevet måste             ett sätt som uppenbarligen gär utöver
21246: ses över för att olämpliga följder skall kunna                  fullmakterna, med beaktande av trafikut-
21247: undvikas".                                                      skottets betänkande och förordningens
21248: 
21249: 280043
21250: 2                                         KK 1135/1998 vp
21251: 
21252:       1 § 2 mom., enligt vilket beviljande av s.k.          gavarande rutt, och inte är knutet tili ett
21253:       linjelotsbrev gäller befålhavare och ifrå-            särskilt fartyg?
21254: 
21255:     Helsingfors den 15 oktober 1998
21256: 
21257:         Henrik Lax /sv                  Raimo Tiilikainen /sv          Klaus Bremer /sv
21258:         Gunnar Jansson /sv              Ola Rosendahl /sv              Eva Biaudet /sv
21259:         Håkan Malm /sv                  Ulla-Maj Wideroos /sv          Margareta Pietikäinen /sv
21260:                                              KK 1135/1998 vp                                             3
21261: 
21262: Kirjallinen kysymys 1135                                                                       Suomennos
21263: 
21264: 
21265: 
21266: 
21267:                                     Henrik Lax /r ym.: Luotsilakiin liittyvistä eduskunnan vaati-
21268:                                          muksista
21269: 
21270: 
21271:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21272: 
21273:     Hallituksen esityksestä n:o 144/1997 vp                Linjaluotsinkirjan osalta huomiotamme on
21274: uudeksi luotsauslaiksi antamassaan mietinnössä          kiinnitetty myös siihen, että merenkulkulaitos
21275: liikennevaliokunta edellytti (LiVM 13/1997 vp)          katsoo asetuksen 8 §:n nojalla antamassaan pää-
21276: ja sittemmin koko eduskunta, että mahdollisuut-         töksessä (20.5.1998) linjaluotsinkirjan olevan si-
21277: ta myöntää poikkeuksia luotsinkäyttövelvolli-           doksissa alukseen, eikä ainoastaan päällikköön
21278: suuteen käytetään sen ollessa tarkoituksenmu-           ja väylään. Erityisesti ottaen huomioon valio-
21279: kaista. Eduskunta edellytti edelleen varsin sel-        kunnan edellä esittämät epäilykset linjaluotsin-
21280: keästi, että "hallitus välittömästi tarkistaa uuden     kirjan ehdoista vaikuttaa ilmeiseltä, että meren-
21281: luotsinkäyttövelvollisuuden perusteita ja muut-         kulkulaitos on tulkinnassaan mennyt lain ja ase-
21282: taa poikkeuslupaehtoja,jos lain ja asetuksen voi-       tuksen valtuutusta pidemmälle. Asetuksen 1 §:n
21283: maantulon jälkeen selvästi voidaan osoittaa nii-        2 mom. on selvästi muotoiltu siten, että linjaluot-
21284: den johtavan erityisesti pienempien varustamoi-         sinkirja myönnetään päällikölle käytettäväksi
21285: den kannattavuusongelmiin ... ".                        kyseisellä väylällä.
21286:     Laki ja asetus (90 ja 92/1998) ovat tulleet voi-       Käsityksemme mukaan on toisin sanoen jo
21287: maan kuitenkin siten, että kotimaan liikenteessä        nyt selvää, että uudesta laista ja asetuksesta on
21288: olevan aluksen, joka ei kuljeta vaarallisia tai ym-     juuri sellaisia vaikutuksia pienvarustamoille, joi-
21289: päristöä vahingoittavia aineita, luotsinkäyttö-         den osalta eduskunta totesi vastauksessaan, että
21290: velvollisuus tulee voimaan vasta 1.3.1999.              näitä ei saa syntyä. Poikkeuksen myöntäminen
21291:     Meillä on jo nyt kuitenkin tieto tapauksista,       asetuksen 9 §:n mukaisesti esimerkkimme varus-
21292: joissa luotsinkäyttövelvollisuus tulee epäilemät-       tamolle on todennäköisesti ainoa mahdollisuus
21293: tä johtamaan kannattavuuskriisiin, jonka hyvin          säilyä hengissä, mutta mitään varmuutta tulevas-
21294: todennäköisenä seurauksena on alusten myynti            ta myöntämiskäytännöstä ei ole, mihin liikenne-
21295: ja runsaan kymmenkunnan merimiehen joutu-               valiokunta myös kiinnitti huomiota mietinnös-
21296: minen työttömäksi. Huomiotamme kiinnittä-               sään. Itsestään selvää on, ettei säännöstö tee ai-
21297:  neessä esimerkissä on kysymys noin 20 vuoden           noastaan olemassa olevien pienvarustamojen
21298: ajan toimineesta varustamosta, joka kuljettaa           toimintaa mahdottomaksi vaan estää myös te-
21299:  rahtina esim. sokerijuurikkaita, hiekkaa ja kiveä      hokkaasti uusien syntymisen.
21300: etupäässä Etelä-Suomen reiteillä.                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21301:     Jo kaavamaiset laskelmat osoittavat, että riip-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21302:  pumatta siitä, ryhtyykö varustamo käyttämään           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21303:  luotsia tai yrittää hankkia linjaluotsinkirjat pääl-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21304:  liköilleen, tämä syö varustamon koko tuloksen.
21305:  Molempiin vaihtoehtoihin sisältyy lisäksi käy-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21306:  tännön ongelmia. Tietojen mukan pätevää luot-                 ryhtyä eduskunnan vastauksen (194/1997
21307:  sia ei ole edes saatavana kaikille väylän osille.             vp) johdosta ehdotukseen luotsauslaiksi
21308:  Linjaluotsinkirjan saamisen ehdot ovat toisaalta              taatakseen, että se ei johda vastauksessa
21309:  usein ongelmallisia sellaisten alusten päälliköille,          katsotun kaltaisiin kannattavuusongel-
21310: joiden reittiliikenne vaihtelee. Liikennevaliokun-             miin pienvarustamoille, sekä
21311:  ta ennakoi myös tätä mietinnössään todeten, että                 onko Hallitus tietoinen, että meren-
21312:  "ns. linjaluotsinkirjan saantiedellytyksien tarkis-           kulkulaitos soveltaa asetuksen 8 §:ää il-
21313:  tamista pitäisi harkita, jotta epätarkoituksenmu-             meisesti valtuudet ylittävällä tavalla, ot-
21314:  kaisilta seurauksilta vältyttäisiin."                         taen huomioon liikennevaliokunnan mie-
21315: 4                                     KK 1135/1998 vp
21316: 
21317:       tinnön ja asetuksen 1 §:n 2 momentin,             seistä väylää, eikä se liity erityiseen aluk-
21318:       jonka mukaan ns. linjaluotsinkirjan               seen?
21319:       myöntäminen koskee päällikköä ja ky-
21320: 
21321:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
21322: 
21323:         Henrik Lax /r               Raimo Tiilikainen /r           Klaus Bremer /r
21324:         Gunnar Jansson /r           Ola Rosendahl /r               Eva Biaudet /r
21325:         Håkan Malm /r               Ulla-Maj Wideroos /r           Margareta Pietikäinen /r
21326:                                             KK 1135/1998 vp                                             5
21327: 
21328: 
21329: 
21330: 
21331:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21332: 
21333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          dessa hallittavasuomentai ruotsin kieli. Meren-
21334: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kulkulaitoksen linjaluotsinkirjasta antaman pää-
21335: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         töksen mukaan lastialuksen linjaluotsinkirjan
21336: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik            saaminen edellyttää, että hakijalla on vähintään
21337: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         viiden edestakaisen matkan kokemus asianomai-
21338: n:o 1135:                                              sesta väylästä viimeksi kuluneen 12 kuukauden
21339:                                                        aikana.
21340:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Kuten eduskuntakysymyksessä todetaan,
21341:        ryhtyä eduskunnan vastauksen (194/1997          luotsausasetuksen ll §:n siirtymäsäännöksen
21342:        vp) johdosta ehdotukseen luotsauslaiksi         mukaan kotimaan liikenteessä oleva alus, joka ei
21343:        taatakseen, että se ei johda vastauksessa       kuljeta irtolastina vaarallisia tai merta pilaavia
21344:        katsotuo kaltaisiin kannattavuusongel-          aineita, on vapautettu luotsinkäyttövelvollisuu-
21345:        miin pienvarustamoille, sekä                    desta 1 päivään maaliskuuta 1999 asti. Säännös
21346:           onko Hallitus tietoinen, että meren-         otettiin asetukseen, jotta mainitunlaiset alukset,
21347:        kulkulaitos soveltaa asetuksen 8 §:ää il-       jotka eivät tällä hetkellä ole velvollisia käyttä-
21348:        meisesti valtuudet ylittävällä tavalla, ot-     mään luotsia, ehtisivät suorittaa linjaluotsinkir-
21349:        taen huomioon liikennevaliokunnan mie-          jaan vaadittavan määrän matkoja ennen sään-
21350:        tinnön ja asetuksen 1 §:n 2 momentin,           nöksen voimaantuloa.
21351:        jonka mukaan ns. linjaluotsinkirjan                 Luotsausasetuksen 9 §:n mukaan merenkul-
21352:        myöntäminen koskee päällikköä ja ky-            kulaitos voi yksittäistapauksessa tai erityisten
21353:        seistä väylää, eikä se liity erityiseen aluk-   sää- tai jääolosuhteiden johdosta myöntää poik-
21354:        seen?                                           keuksia luotsinkäyttövelvollisuutta koskevista
21355:                                                        säännöksistä, jos niiden soveltaminen olisi ilmei-
21356:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen tarkoituksetonta tai kohtuuttoman hanka-
21357: vasti seuraavaa:                                       laa. Poikkeuksia myöntäessään merenkulkulai-
21358:                                                        toksen on aina varmistettava, etteivät luotsaus-
21359:    Kuluvan vuoden maaliskuun alusta voimaan            laissa tarkoitetut perusvaatimukset eli alusliiken-
21360: tulleen luotsauslain tarkoituksena on lain l §:n       teen turvallisuus tai ympäristösuojelu vaarannu.
21361: mukaan alusliikenteen turvallisuuden edistämi-         Merenkulkulaitos on kysymyksen johdosta lii-
21362: nen sekä alusliikenteestä ympäristölle aiheutu-        kenneministeriölle antamassaan lausunnossa to-
21363: vien haittojen ehkäiseminen. Luotsinkäyttövel-         dennut, että säännöksessä tarkoitetun erivapau-
21364: vollisuudesta säädetään tarkemmin asetuksella.         den myöntäminen pelkästään taloudellisten seik-
21365: Luotsinkäyttövelvollisuus määräytyy joko aluk-         kojen tai yhtiön kannattavuuden perusteella olisi
21366: sen koon tai sen kuljettaman lastin vaarallisuu-       luotsauslainsäädännön tarkoituksen vastaista.
21367: den mukaan.                                            Kaikkia poikkeusluvan hakijoita on lisäksi koh-
21368:    Luotsausasetuksen 1 §:n nojalla aluksen koon        deltava samalla tavoin. Näin ollen, jos kotimai-
21369: mukaan määräytyvästä luotsinkäyttövelvolli-            nen alus vapautetaan luotsinkäytöstä, niin myös
21370: suudesta ovat vapautetut ne alukset, joiden pääl-      ulkomaiselle hakijalle on vastaavanlaisessa ta-
21371: liköllä on merenkulkulaitoksen myöntämä linja-         pauksessa myönnettävä vapautus.
21372: luotsinkirja käytettävälle väylälle. Linjaluotsin-         Kuten edellä on todettu, luotsausasetuksen
21373: kirjan myöntämisen ehtona on asetuksen 8 §:n            l §:n 2 momentin mukaan aluksen kokoon perus-
21374: mukaan, että luvanhakijana on merenkulkulai-           tuvasta luotsinkäyttövelvollisuudesta ovat va-
21375: toksen määräämä määrä suoritettuja matkoja             pautetut ne alukset, joiden päälliköllä on meren-
21376: aluksen päällikkönä tai perämiehenä kyseisellä         kulkulaitoksen myöntämä linjaluotsinkirja käy-
21377: väylällä ja että hän on asianomaisessa merenkul-       tettävälle väylälle. Linjaluotsinkirjan myöntämi-
21378: kupiirissä suoritetussa tutkinnossa ja koeluot-        sestä on puolestaan säännelty asetuksen 8 §:ssä.
21379: sauksessa osoittanut tuntevansa asianomaisen           Säännöksessä ei erikseen edellytetä sitä, että lin-
21380: väylän. Hakijan on lisäksi tarvittavassa laajuu-       jaluotsinkirja tulisi myöntää aluskohtaisesti.
21381: 6                                         KK 1135/1998 vp
21382: 
21383: Asetuksen valmisteluvaiheessa aluskohtaisuus ei      ta eroa alusten koon, teknisten järjestelyjen ja
21384: ollut esillä. Pykälän sanamuodon ei kuitenkaan       turvallisuusjohtamisjärjestelyjen kesken ei ole.
21385: katsota estävän merenkulkulaitosta määrää-               Hallitus on tietoinen, että rannikkoliikentees-
21386: mästä, että linjaluotsinkirja annetaan aluskoh-      sä on muutamia aluksia, jotka ovat purjehtineet
21387: taisena. Asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan           rannikkoväylillämme ilman luotsia, mutta jotka
21388: merenkulkulaitos voi tietyin edellytyksin myön-      uuden lainsäädännön myötä ovat joutumassa
21389: tää linjaluotsinkirjan. Saman pykälän 2 momen-       käyttämään valtion luotsia tai hankkimaan linja-
21390: tin nojalla merenkulkulaitos on vielä valtuutettu    luotsinkirjan jokaiselle aluksen käyttämälle väy-
21391: antamaan tarkemmat määräykset linjaluotsin-          lälle. Molemmat järjestelmät lisäävät alusten
21392: kirjan saamisen edellytyksistä, voimassaotosta ja    kustannuksia. Tältä osin selvitystä on saatu eri-
21393: peruuttamisesta.                                     tyisesti yhden esimerkkialuksen osalta.
21394:     Merenkulkulaitoksen linjaluotsinkirjasta 27          Ruotsissa sikäläisen merenkulkulaitoksen
21395: päivänä toukokuuta 1998 antaman päätöksen            keskushallinnolla on säännösten mukaan oikeus
21396: mukaan linjaluotsinkirja on aluskohtainen. Me-       myöntää erityinen poikkeuslupa luotsinkäytöstä
21397: renkulkulaitos on lausunnossaan todennut, että       aluksen päällikölle ja määrätynlaiselle alukselle
21398: muunlainen käytäntö johtaisi siihen, ettäjollakin    joko kaikille tai määrätyille väylille. Tällaisen
21399: pienehköllä aluksella suoritettu koeluotsaus an-     poikkeusluvan myöntämisen ehtona on mm.,
21400: taisi pätevyyden myös muihin huomattavasti           että hakija hallitsee ruotsin kielen ja omaa pitkä-
21401: suurempiin tai varustukseltaan erilaisiin aluk-      aikaisen kokemuksen rannikkoliikenteessä joko
21402: siin. Niin kauan kuin linjaluotsaus koski vain       päällikkönä tai perämiehenä.
21403: suhteellisen rajallista määrää suomalaisia aluk-         Edellä sanottuun viitaten liikenneministeriö
21404: sia, ei aluskohtaisuudella ollut merenkulkulai-      tulee antamaan merenkulkulaitoksen tehtäväksi
21405: toksen mukaan merkitystä, koska linjaluotsin-        ensi tilassa selvittää, millaisissa tapauksissa ja
21406: kirjan saaneita henkilöitä yleensä käytettiin vain   miten poikkeuslupa on Ruotsissa myönnetty.
21407: saman varustamon samantyyppisissä aluksissa.         Saadun selvityksen pohjalta tullaan ottamaan
21408: Nyt kun linjaluotsaus koskee moninkertaista          kantaa, miten Ruotsin malli olisi mahdollisesti
21409: alusmäärää ja varsin vaihtelevia alustyyppejä,       sovellettavissa Suomen oloihin. Lähtökohtana
21410: merenkulkulaitos katsoo, että aluskohtaisuus on      on, että pienvarustamojen kannattavuusongel-
21411: turvallisuuden kannalta välttämätön edellytys.       mitta vältyttäisiin. Toisaalta on kuitenkin huo-
21412: Käytännössä linjaluotsinkirja annetaan saman-        mioitava, että luotsinkäyttövelvollisuudesta luo-
21413: aikaisesti kaikkia sisaraluksia koskevaksi. Muu-     puminen ei saa vaarantaa alusturvallisuutta tai
21414: toin harkitaan tapauskohtaisesti, voidaanko lin-     ympäristöä. Merenkulkulaitoksen tulee valmis-
21415: jaluotsintutkinto katsoa tulleen osittain tai ko-    tella luotsauslainsäädäntöön mahdollisesti tar-
21416: konaan suoritetuksi myös muun aluksen osalta         vittavat muutokset.
21417: samalle väylälle. Edellytyksenä on, että olennais-
21418: 
21419:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
21420: 
21421:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
21422:                                            KK 1135/1998 vp                                                7
21423: 
21424: 
21425: 
21426: 
21427:                                         Tili Riksdagens Talman
21428: 
21429:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ka finska eller svenska. Enligt sjöfartsverkets be-
21430: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           slut om linjelotsbrev krävs för erhållande av linje-
21431: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Iotsbrev för lastfartyg att sökanden har erfaren-
21432: dagsman Henrik Lax m.fl. undertecknade spörs-         het av minst fem resor tur och retur på farleden i
21433: mål nr 1135:                                          fråga under de senaste 12 månaderna.
21434:                                                          Såsom det framgår av spörsmålet är enligt
21435:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        övergångsbestämmelsen i 11 § lotsningsförord-
21436:        ta med anledning av riksdagens svar (194/      ningen sådana fartyg i inrikestrafik som inte
21437:        1997 rd) på förslaget tili ny Iotsningslag,    transporterar farligt eller havsförorenande gods i
21438:        för att garantera att den inte Ieder tili      bulk tili den 1 mars 1999 befriade från skyldighet
21439:        sådana lönsamhetsproblem för små rede-         att anlita lots. Bestämmelsen togs in i förordning-
21440:        rier som avsågs i svaret, samt                 en för att fartyg av nämnd typ, som för tillfållet
21441:           är Regeringen medveten om att sjö-          inte är skyldiga att anlita Iots, skall hinna tillryg-
21442:        fartsverket tiliämpar 8 § i förordningen på    galägga det antal resor som krävs för linjelots-
21443:        ett sätt som uppenbarligen går utöver          brev innan bestämmelsen träder i kraft.
21444:        fullmakterna, med beaktande av trafikut-          Enligt 9 § lotsningsförordningen kan sjöfarts-
21445:        skottets betänkande och förordningens          verket i enskilda fall eller på grund av särskilda
21446:        1 § 2 mom., enligt vilket beviljande av s.k.   väder- eller isförhällanden bevilja undantag från
21447:        linjelotsbrev gäller befålhavare och ifrå-     bestämmelserna om skyldigheten att anlita Iots,
21448:        gavarande rutt, och inte är knutet tili ett    om tiliämpningen av bestämmelserna är uppen-
21449:        särskilt fartyg?                               bart oändamålsenlig eller oskälig. Vid beviljande
21450:                                                       av undantag skall sjöfartsverket alltid försäkra
21451:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sig om att de grundläggande krav som avses i
21452: anföra följande:                                      lotsningslagen, nämligen säkerheten i fartygstra-
21453:                                                       fiken och miljövården, inte äventyras. Sjöfarts-
21454:    Syftet med lotsningslagen, som trädde i kraft      verket har i sitt utlåtande tili trafikministeriet
21455: vid ingången av mars i år, är enligt lagens 1 § att   med anledning av spörsmålet fastställt att det
21456: främja säkerheten inom fartygstrafiken samt att       skulle strida mot Iotsningslagstiftningen om den
21457: förebygga miljöskador som trafiken kan orsaka.        dispens som avses i bestämmelsen beviljades en-
21458: Om skyldighet att anlita lots bestäms närmare         bart av ekonomiska orsaker eller med hänsyn tili
21459: genom förordning. Skyldigheten att anlita lots        bolagets lönsamhet. Alla som ansöker om dis-
21460: avgörs antingen utgående från fartygets storlek       pens skall dessutom behandlas på samma sätt.
21461: eller hur farlig den last är som fartyget transpor-   Om ett inhemskt fartyg således befrias från att
21462: terar.                                                anlita lots, skall även en utländsk sökande bevil-
21463:    Med stöd av 1 § lotsningsförordningen är så-       jas dispens i ett motsvarande fall.
21464: dana fartyg, vars befålhavare innehar av sjöfarts-       Såsom ovan framhålls är i enlighet med 1 §
21465: verket beviljat linjelotsbrev för den farled farty-   2 mom. Iotsningsförordningen sådana fartyg,
21466: get använder, befriade från sådan skyldighet att      vars befålhavare innehar av sjöfartsverket bevil-
21467: anlita lots som egentligen skulle åläggas fartyget    jat linjelotsbrev för den farled fartyget använder,
21468: med hänsyn tili dess storlek. För att linjelotsbrev   befriade från sådan skyldighet att anlita lots som
21469: skall beviljas skall sökanden enligt förordningens    annars skulle åläggas fartyget med hänsyn tili
21470: 8 § uppfylla kraven i fråga om det av sjöfartsver-    dess storlek. Om beviljande av linjelotsbrev be-
21471: ket fastställda minimiantalet utförda resor såsom     stäms i förordningens 8 §. I bestämmelsen krävs
21472: befålhavare eller styrman för fartyget på ifråga-     det inte särskilt att Iinjelotsbrev skall beviljas
21473: varande farled och i den examen som avläggs i         enligt fartyg. Då förordningen bereddes behand-
21474: respektive sjöfartsdistrikt och vid en provlots-      lades denna omständighet inte. Formuleringen
21475: ning ha ådagalagt kännedom om farleden i fråga.       av paragrafen anses dock inte förhindra att sjö-
21476: Sökanden skall dessutom i behövlig mån behärs-        fartsverket kan bestämma att Iinjelotsbrev skall
21477: 8                                            KK 1135/1998 vp
21478: 
21479: beviljas enligt fartyg. Enligt förordningens 8 §         fartygens storlek, tekniska utrustning och säker-
21480: 1 mom. kan sjöfartsverket under vissa förutsätt-         hetsledning.
21481: ningar bevilja linjelotsbrev. Med stöd av 2 mom.            Regeringen är medveten om att det finns några
21482: i samma paragraf har sjöfartsverket dessutom             fartyg i kustfarten som har seglat på våra kustfar-
21483: fullmakt att meddela närmare föreskrifter om             leder utan lots och som i och med den nya lagstift-
21484: kraven för erhållande av linjelotsbrev och om            ningen blir tvungna att anlita statslots eller skaffa
21485: giltigheten för och återkallande av ett sådant.          ett linjelotsbrev för varje farled som fartyget an-
21486:    Enligt sjöfartsverkets beslut av den 27 maj           vänder. Båda dessa system ökar fartygens kost-
21487: 1998 om linjelotsbrev beviljas linjelotsbrev enligt      nader. En utredning har till denna del erhållits
21488: fartyg. Sjöfartsverket har i sitt utlåtande fastsla-     speciellt i fråga om ett exempelfartyg.
21489: git att någon annan praxis skulle leda till att             Detsvenska sjöfartsverkets centralförvaltning
21490: provlotsning som utförts på ett mindre fartyg            har enligt bestämmelserna rätt att bevilja farty-
21491: även skulle ge kompetens för andra betydligt             gets befålhavare och vissa fartyg ett särskilt un-
21492: större eller annorlunda utrustade fartyg. Så länge       dantag från skyldigheten att anlita lots vilket
21493: som linjelotsning endast berörde ett relativt be-        antingen gäller alla eller vissa bestämda farleder.
21494: gränsat antal finländska fartyg, hade det enligt         Beviljandet av undantag förutsätter att sökanden
21495: sjöfartsverket ingen betydelse att linjelotsbrevet       har tillräckliga kunskaper i svenska och har en
21496: var knutet till fartyget, eftersom personer som          lång erfarenhet av kustfart antingen som befålha-
21497: hade fått linjelotsbrev i allmänhet endast anlita-       vare eller styrman.
21498: des på fartyg av liknande typ tillhörande samma             Med hänvisning till vad som sagts ovan kom-
21499: rederi. Nu då linjelotsning berör ett flera gånger       mer trafikministeriet att ge sjöfartsverket i upp-
21500: större antal fartyg och synnerligen varierande           drag att så snart som möjligt utreda när och hur
21501: fartygstyper, anser sjöfartsverket att det är ett        undantag har beviljats i Sverige. Utgående från
21502: nödvändigt krav att linjelotsbrevet är knutet till       utredningen tar man ställning till hur den svenska
21503: fartyget med tanke på säkerheten. I praktiken            modellen eventuellt kan tillämpas i Finland. Ut-
21504: beviljas linjelotsbrev så att de samtidigt gäller alla   gångspunkten är att lönsamhetsproblem för små
21505: systerfartyg. I övrigt överväger man från fall till      rederier undviks. Å andra sidan måste det dock
21506: fall huruvida man kan anse att linjelotsexamen           beaktas att slopandet av skyldigheten att anlita
21507: har avlagts delvis eller helt även i fråga om andra      lots inte får äventyra fartygssäkerheten eller mil-
21508: fartyg på samma farled. En förutsättning är att          jön. Sjöfartsverket skall bereda de ändringar som
21509: det inte finns några väsentliga skillnader mellan        eventuellt behövs i lotsningslagstiftningen.
21510: 
21511:      Helsingforsden 11 november 1998
21512: 
21513:                                                                               Trafikminister Matti Aura
21514:                                              KK 1136/1998 vp
21515: 
21516: 
21517: Kirjallinen kysymys 1136
21518: 
21519: 
21520: 
21521: 
21522:                                     Reijo Kallio /sd: Työvoimapoliittisen koulutuksen kehittämisestä
21523: 
21524: 
21525: 
21526:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21527: 
21528:     Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tar-             Ymmärtääkseni työvoimahallinto lähtee siitä,
21529: koituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman ky-        että kurssit järjestetään, mikäli on riittävä määrä
21530: synnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työt-        osallistujia. Koulutusorganisaatioiden osalta
21531: tömyyttä ja poistaa työvoimapulaa.                      tätä epävarmuutta ja siitä aiheutuvaa taloudellis-
21532:     Työvoiman kysynnän elpyessä on erityistä            ta riskiä pitäisi pystyä alentamaan. Muuten seu-
21533: huomiota pyritty kiinnittämään työvoimaka-              rauksena voi olla se, että meiltä poistuu koulu-
21534: peikkojen syntymisen ehkäisemiseen. Tämä on             tusmarkkinoilta päteviä ja osaavia tarjoajia. Ja
21535: merkinnyt, että työvoimakoulutusta on kehitetty         tämä puolestaan näkyy annettavan koulutuksen
21536: mahdollisimman työelämäläheiseksi.                      tason heikkenemisenä. Eräs mahdollisuus olisi
21537:      Myös koulutuksen laadun arviointiin on kiin-       pitempiaikaisten, 2-3 vuotta kestävien erään-
21538: nitetty yhä suurempaa huomiota. Koulutuksen             laisten puhesopimusten tekeminen työhallinnon
21539: laadun ennakkoarviointia on parannettu ja opis-         ja koulutusorganisaatioiden kesken. Tämä takai-
21540: kelijoilta koulutuksen aikana kerättävää välipa-        si tietyn jatkuvuuden ja mahdollistaisi sellaiset
21541: lautetta on hyödynnetty. Nämä toimenpiteet              koulutuksen kehittämistoimenpiteet, joilla yhä
21542: ovat epäilemättä lisänneet koulutuksen laatua ja        paremmin kyettäisiin vastaamaan työelämän
21543: tasoa.                                                  kasvaviin haasteisiin. Tämä ymmärtääkseni olisi
21544:      Työttömyyden alenemisen johdosta, mikä si-         sekä työhallinnon että työvoimapoliittista kou-
21545: nänsä on erittäin myönteinen asia, työvoimapo-          lutusta antavien organisaatioiden yhteinen etu.
21546:  liittista koulutusta antaville organisaatioille on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21547: aiheutunut vaikeuksia siitä, että suunniteltuja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21548:  kursseja ei ole saatu täyteen taikka kurssien aloit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21549:  taminen on siirtynyt hyvinkin paljon.                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21550:      Erityisesti pienien koulutusorganisaatioiden
21551:  kohdalla tämä saattaa johtaa erittäin vaikeisiin                    Onko Hallitus tietoinen työvoimapo-
21552:  tilanteisiin. Tiettyihin pidettäväksi aiottuihin                liittisen koulutuksen epäkohdista, ja
21553:  kursseihin on rekrytoitu tarvittava tuki- ja ope-                   mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta meillä
21554:  tushenkilöstö. Ja jos kurssin aloittaminen viiväs-              jatkossakin kyettäisiin antamaan mah-
21555:  tyy usealla viikolla, ei kyseisillä koulutusorgani-             dollisimman laadukasta ja työelämän
21556:  saatioilla aina juurikaan ole vaihtoehtoisia mah-               vaatimuksia vastaavaa työvoimapoliit-
21557:  dollisuuksia henkilöstön sijoittamiseksijärkeväl-               tista koulutusta?
21558:  lä ja tuottavalla tavalla. Tilanne saattaakin pien-
21559:  ten yksiköiden osalta ja sinne palkattujen henki-
21560:  löiden osalta johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin.
21561: 
21562:       Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
21563: 
21564:                                               Reijo Kallio /sd
21565: 
21566: 
21567: 
21568: 
21569:  280043
21570: 2                                          KK 1136/1998 vp
21571: 
21572: 
21573: 
21574: 
21575:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21576: 
21577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tahoja velvoittavia. Hankintaehdoissa todetaan
21578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         asiasta seuraavaa: "Mikäli koulutuksen aloitta-
21579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       minen viivästyy ostajan syystä ja viivästys aiheut-
21580: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       taa sen, ettei koulutusta voida kokonaisuutena
21581: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         toteuttaa sovittuna aikana, ostaja on velvollinen
21582:  1136:                                                korvaamaan koulutuksen viivästymisestä aiheu-
21583:                                                       tuvat todisteelliset kustannukset, ellei toisin sovi-
21584:            Onko Hallitus tietoinen työvoimapo-        ta". Yleisillä hankintaehdoilla on turvattu se,
21585:        liittisen koulutuksen epäkohdista, ja          että kouluttaja ei joudu kohtuuttomiin tilantei-
21586:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta meillä    siin kurssin siirtyessä sopimuksessa sovittua
21587:        jatkossakin kyettäisiin antamaan mah-          myöhempään ajankohtaan ostajasta johtuvista
21588:        dollisimman laadukasta ja työelämän            syistä.
21589:        vaatimuksia vastaavaa työvoimapoliit-              Edustaja Kallio arvioi, että koulutusmarkki-
21590:        tista koulutusta?                              noilta poistuu päteviä ja osaavia koulutuksen
21591:                                                       tarjoajia koulutuskohtaisten sopimusten myötä,
21592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ja esittää tähän ratkaisuksi 2-3 vuotta kestävien
21593: vasti seuraavaa:                                      eräänlaisten puitesopimusten tekemistä työhal-
21594:                                                       linnon ja koulutusorganisaatioiden kesken. Työ-
21595:     Edustaja Kallio on esittänyt huolestumisensa      hallinnolla on jo nykyisin mahdollisuus tehdä
21596: siitä, että työvoimapoliittista koulutusta autavil-   talousarvioon sisältyvän myöntämisvaltuuden
21597: le organisaatioille on aiheutunut vaikeuksia, kun     puitteissa useammalle vuodelle ajoittuvia sopi-
21598: suunniteltuja kursseja ei ole saatu täyteen taikka    muksia. Lisäksi työministeriössä kehitetään par-
21599: kurssien aloittaminen on siirtynyt hyvinkin pal-      haillaan optiohankintamallia. Perusajatuksena
21600: jon. Erityisesti hän arvioi pienten koulutusorga-     mallin kehittämisessä on se, että kouluttajien
21601: nisaatioidenjoutuvan kohtuuttomiin tilanteisiin,      kanssa tehtäisiin pidempiaikaisia hankintasopi-
21602: kun pidettäväksi aiottuihin kursseihin on rekry-      muksia edellytyksellä, että määrätyt ennalta pää-
21603: toitu tarvittava tuki- ja opetushenkilöstö eikä       tetyt koulutuksen laatu- ja vaikuttavuuskriteerit
21604: pienellä koulutusorganisaatiolla ole kurssin siir-    täyttyvät.
21605: tymisaikana vaihtoehtoisia mahdollisuuksia               Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen han-
21606: henkilöstön sijoittamiseen järkevällä ja tuotta-      kintaa ohjaava lainsäädäntö sekä hankintamää-
21607: valla tavalla.                                        rärahakäytäntö antavat jo nyt mahdollisuuden
21608:     Koulutuksen järjestämisestä sovitaan työvoi-      hoitaa koulutushankintoja siten, että työmarkki-
21609: maviranomaisen ja koulutuspalvelujen tuottajan        noiden toimivuuden kannalta laadukkaan kou-
21610: välisellä kirjallisella hankintasopimuksella. Työ-    lutuksen hankinta myös tuleville vuosille on
21611: voimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun        mahdollista ja että kouluttajien asema silloin,
21612: lain (763/1990) mukaan hankintasopimuksessa           kun koulutus ei ole toteutumassa sopimuksen
21613: sovitaan koulutuksen tavoitteista, sisällöstä, kes-   mukaisesti, on turvattu.
21614: tosta, ajoituksesta, koulutukseen osallistuvista          Kuten edustaja Kalliokin toteaa, työhallinto
21615: opiskelijoista, koulutuksen hinnasta sekä muista      on kysynnän elpyessä kiinnittänyt erityistä huo-
21616: tarpeellisista koulutuksen toteuttamiseen ja jär-     miota työvoimakapeikkojen syntymisen ehkäise-
21617: jestämiseen liittyvistä seikoista. Työministeriö      miseen sekä koulutuksen laadun kehittämistoi-
21618: on antanut edellä mainitun lain nojalla määräyk-      menpiteisiin. Tähän mennessä tehdyillä laadun
21619: sen yleisistä hankintaehdoista. Nämä hankinta-        kehittämistoimenpiteillä on saatu hyvin myön-
21620: ehdot ovat sekä koulutuksen ostaja- että myyjä-       teisiä kokemuksia.
21621: 
21622:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
21623: 
21624:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
21625:                                              KK 1136/1998 vp                                               3
21626: 
21627: 
21628: 
21629: 
21630:                                           Tili Riksdagens Talman
21631: 
21632:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             teras att ifall inledandet av utbildningen fördröjs
21633: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             på grund av köparen och fördröjningen leder tili
21634: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         att utbildningen i sin helhet inte kan verkställas
21635: dags1edamot Reijo Kallio undertecknade spörs-           på överenskommen tid, är köparen skyldig att
21636: mål nr 1136:                                            ersätta de bevisliga kostnaderna som uppstår på
21637:                                                         grund av dröjsmå1et i utbi1dningen, om inte an-
21638:           Är Regeringen medveten om missför-            nat överenskommes. Genom de allmänna an-
21639:        hållandena i den arbetskraftspolitiska ut-       skaffningsvillkoren har man tryggat att utbilda-
21640:        bi1dningen, och                                  ren inte råkar i orimliga situationer, om kursen
21641:           vad ämnar Regeringen göra för att             på grund av köparen uppskjuts tili en senare
21642:        man hos oss även i fortsättningen skall          tidpunkt än vad som överenskommits i avtalet.
21643:        kunna ge en arbetskraftspo1itisk utbi1d-            Riksdagsledamot Kallio uppskattar att kom-
21644:        ning som är möj1igast högk1assig och som         petenta och kunnande erbjudare av utbildning
21645:        motsvarar kraven inom arbets1ivet?               försvinner från utbildningsmarknaden i och med
21646:                                                         utbildningsinriktade avtal. Som en 1ösning på
21647:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           detta föreslår han uppgörandet av ett slags 2-3-
21648: anföra fö1jande:                                        åriga ramavtal mellan arbetsförvaltningen och
21649:                                                         utbildningsorganisationerna. Arbetsförvaltning-
21650:    Riksdags1edamot Kallio har framfört sin oro          en har redan numera möjlighet att inom ramen
21651: över att organisationer som ger arbetskraftspo1i-       för den i budgeten ingående befogenheten att ge
21652: tisk utbi1dning åsamkats svårigheter, då p1anera-       beviljanden ingå avtal som hänf6r sig tili flera år.
21653: de kurser inte fått fullt anta1 e1ever eller då in1e-   Dessutom utvecklas som bäst inom arbetsminis-
21654: dandet av kurserna förskjutits tili och med myck-       teriet en optionsanskaffningsmodell. Grundiden
21655: et. Speciellt bedömer han att små utbi1dningsor-        i utvecklandet av modellen är att man tillsam-
21656: ganisationer råkar i orim1iga situationer, då man       mans med utbi1darna skulle ingå anskaffningsav-
21657: för kurser som avsetts att hållas har rekryterat        ta1 för en längre tid, förutsatt att vissa på förhand
21658: behöv1ig stöd- och undervisningspersona1 och då         fastslagna kvalitets- och effektivitetskriterier i
21659: en 1iten utbi1dningsorganisation under kursens          anslutning tili utbi1dningen uppfylls.
21660: övergångstid inte har alternativa möj1igheter att          Den Jagstiftning som styr anskaffningen av
21661: p1acera personalen på ett förnuftigt och produk-        arbetskraftspolitisk vuxenutbildning samt an-
21662: tivt sätt.                                              skaffningsanslagspraxisen ger redan nu möjlig-
21663:     Då det gäller ordnandet av utbildning, kom-         het att sköta utbildningsanskaffningar så att an-
21664: mer arbetskraftsmyndigheten och producenten             skaffning av utbildning som med tanke på en
21665: av utbi1dningsservice överens därom genom ett           fungerande arbetsmarknad är högklassig är möj-
21666: skriftligt anskaffningsavtal. Enligt 1agen om ar-       lig också för kommande år och att utbildarnas
21667: betskraftspolitisk vuxenutbildning (763/1990)           ställning i de fall då utbildningen inte kommer att
21668: kommer man i anskaffningsavta1et överens om             verkställas på överenskommer sätt, är tryggad.
21669:  utbildningens syfte, innehåll, varaktighet och            Såsom riksdagsledamot Kallio konstaterar,
21670: tidsp1an, anta1et studerande och utbildningens          har arbetsförvaltningen i och med en livligare
21671:  pris samt om andra omständigheter som är rele-         efterfrågan fåst speciell uppmärksamhet vid att
21672:  vanta för ordnandet och genomförandet av ut-           förebygga uppkomsten av flaskhalsar på arbets-
21673:  bi1dningen. Arbetsministeriet har på basis av          marknaden och vid åtgärder för att utveckla ut-
21674:  ovan nämnda 1ag gett föreskrifter om allmänna          bildningens kvalitet. De åtgärder som hittills vid-
21675:  anskaffningsvillkor. Dessa anskaffningsvillkor         tagits för att utveck1a kvaliteten har gett mycket
21676:  förp1iktar både dem som köper och dem som              positiva erfarenheter.
21677:  säljer utbildning. 1 anskaffningsvillkoren konsta-
21678: 
21679:       He1singfors den 17 november 1998
21680: 
21681:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
21682:                                           KK 1137/1998 vp
21683: 
21684: Kirjallinen kysymys 1137
21685: 
21686: 
21687: 
21688: 
21689:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Asiantuntijaelinten merkityk-
21690:                                       sestä päätöksenteossa
21691: 
21692: 
21693:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21694: 
21695:    Päätöstä aseviennistä Turkkiin valmisteltaes-     tioneuvostoon, ministeriöiden eri yksiköihin,
21696: sa hallitus pyysi ulkoasiainministeriön ihmisoi-     eduskuntaan? Eikö hallituksen ja ministeriöiden
21697: keusyksiköltä lausunnon ihmisoikeusnäkökul-          ulkopolitiikka ja asevientipolitiikka olekaan toi-
21698: masta. Ihmisoikeusyksikön lausunto asevientilu-      siaan tukevaa ja samoilla ohjeilla ja kriteereillä,
21699: van myöntämiselle oli kielteinen. Silti hallitus     samasta arvopohjasta lähtevää?
21700: myönsi asevientiluvan. Turkki käy avointa sotaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21701: kurdiväestöään vastaan. Turkista tulee myös lä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21702: hes päivittäin tietoja räikeistä ihmisoikeuslouk-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21703: kauksista.                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21704:    Kansainvälisen yhteisön ja kansalaisjärjestö-
21705: jen vaatimus on selkeä ja yksiselitteinen - ase-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta asian-
21706: vientiä ihmisoikeuksia rikkoviin maihin ei saa              tuntijaelinten lausunnot otetaan vastai-
21707: harjoittaa. Vientiä ei suositellut myöskään ihmis-          suudessa huomioon, ja
21708: oikeusyksikkö hallitukselle antamassaan lausun-                miten Hallitus aikoo jatkossa suhtau-
21709: nossa. Hallituksen menettely ihmetyttää. Eikö               tua ihmisoikeusyksikön kielteisiin lau-
21710: asiantuntijaelinten ammattitaitoon ja asiantun-             suntoihin asevientilupaesityksistä päätet-
21711: temukseen luoteta lausuntojen antajina? Mikä                täessä?
21712: niiden rooli on lausunnonantajina suhteessa vai-
21713: 
21714:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
21715: 
21716:          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Satu Hassi /vihr
21717:          Osmo Soininvaara /vihr        Janina Andersson /vihr      Irina Krohn /vihr
21718:          Ulla Anttila /vihr            Erkki Pulliainen /vihr      Tuija Brax /vihr
21719:          Arja Ojala /sd                Eila Rimmi /vas             Anne Huotari /vas
21720: 
21721: 
21722: 
21723: 
21724: 280043
21725: 2                                          KK 1137/1998 vp
21726: 
21727: 
21728: 
21729: 
21730:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21731: 
21732:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        (mm. YK, EU ja ETYJ) sekä kansainvälisesti
21733: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sovituista asevientiperiaatteista ja -kriteereistä
21734: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       johtuvat mahdolliset esteet viennille. Ulkoasiain-
21735: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija            ministeriö vastaa lupahakemukseen liittyvien
21736: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen       ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien esit-
21737: kysymyksen n:o 1137:                                  tämisestä. Lisäksi tehdään vastaanottajamaan
21738:                                                       tilanteen, etenkin ihmisoikeustilanteen, erittele-
21739:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta asian-     vä arviointi ja selvitetään muiden maiden suhtau-
21740:        tuntijaelinten lausunnot otetaan vastai-       tuminen vastaanottajamaahan. Normaalita-
21741:        suudessa huomioon, ja                          pauksissa ulkoasiainministeriön kanta perustuu
21742:           miten Hallitus aikoo jatkossa suhtau-       hyvin pitkälti vastaanottajamaassa olevan Suo-
21743:        tua ihmisoikeusyksikön kielteisiin lau-        men suurlähetystön arvioon tilanteesta ko.
21744:        suntoihin asevientilupaesityksistä päätet-     maassa ja ko. alueella. Lisäksi selvitetään vietä-
21745:        täessä?                                        vien puolustustarvikkeiden ominaisuudet, käyt-
21746:                                                       tötarkoitus ja sotilaallinen merkitys sekä vietä-
21747:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vien puolustustarvikkeiden merkitys Suomen
21748: vasti seuraavaa:                                      puolustuksen materiaalivalmiuksien ja alan koti-
21749:                                                       maisen teollisuuden kehittämisen kannalta.
21750:     EU :n jäsenenä Suomi noudattaa ihmisoikeus-           Kansainvälisesti voimassa olevia Turkkia
21751: politiikassaan ja asevientipolitiikassaan niitä po-   koskevia asevientikieltoja tai talouspakotteita,
21752: liittisia velvoitteita, jotka EU:ssa näillä           kuten muitakaan yleisiä rajoitteita, ei ole. Suomi
21753: asia-alueilla ovat voimassa. Erityisesti tämä tar-    on kuitenkin pidättäytynyt systemaattisesti
21754: koittaa, että puolustustarvikkeiden vientiasiois-     myöntämästä lupia senkaltaiselle materiaalille,
21755: sa harkinta perustetaan kesäkuussa 1998 hyväk-        jota voidaan käyttää siviilejä vastaan (so. mielen-
21756: syttyihin aseiden vientiä koskeviin Euroopan          osoitusten tukahduttamiset, kotietsinnät ym.).
21757: unionin käytännesääntöihin kuin myös ETYJ:n           Käytännössä näitä ovat mm. käsiaseet ja niiden
21758: asevientiperiaatteisiin. Kohdemaan ihmisoi-           ampuma tarvikkeet. Tämä kuvaa yleisempää län-
21759: keustilanteen huomioon ottaminen sisältyy pai-        simaista ajattelua asevientipolitiikan ja ihmisoi-
21760: navana tekijänä näihin kriteereihinja periaattei-     keuspolitiikan konkreettisesta yhteensovittami-
21761: siin.                                                 sesta sekä niiden liittymäkohdista. Asevientipi-
21762:     EU-maat suhteuttavat puolustustarvikkeiden        dättyvyys totaalisenaja julistuksellisena ei sellai-
21763: vientiä koskevat lupapäätöksensä materiaalin          senaan ole länsimaiden ihmisoikeuspolitiikan
21764: luonteeseen ja käyttötarkoitukseen, kohdemaan         väline.
21765: ihmisoikeustilanteen erittelevään arviointiin             Puolustustarvikkeiden määrittelyä koskevat
21766: sekä ihmisoikeuspolitiikkansa vaikutuskeinoi-         lausunnot, ennakkolausunnot ja lupahakemuk-
21767: hin.                                                  set käsitellään maastavientityöryhmässä, jossa
21768:     EU:n 8.6.1998 hyväksymät aseiden vientiä          ovat edustettuina kaikki päätöksenteon kannal-
21769: koskevat käytännesäännöt sekä Suomessa voi-           ta keskeiset viranomaiset. Kaikki edustettuina
21770: massa oleva puolustustarvikkeiden maastavien-         olevat tahot katsovat vientihankkeita omista nä-
21771: tiä ja kauttakuljetusta koskeva lainsäädäntö,         kökulmistaan. Tällöin on hyvinkin tavallista,
21772: mukaan lukien valtioneuvoston aseviennistä            että eri tahoilla on erilaisia näkökantoja asiaan.
21773: vahvistamat suuntaviivat, lähtevät kaikki tuote-      Ulkoasiainministeriön ihmisoikeusyksikkö ei
21774: kohtaisesta kokonaisharkinnasta. Nimenomaan           anna erillistä lausuntoa, vaan heidän kantansa
21775: vietävän tuotteen perusteella tulee yksittäista-      otetaan huomioon ulkoasiainministeriön poliit-
21776: pauksessa ratkaista viennin hyväksyttävyys. Ko-       tisen osaston lausunnossa. Myös ulkoasiainmi-
21777: konaisharkinnassa otetaan huomioon ulko- ja           nisteriön kauppapoliittinen osasto antaa lausun-
21778: turvallisuuspoliittiset näkökohdat, sisältäen         non omalta osaltaan. Kaikkien maastavientityö-
21779: kansainvälisistä sopimuksista ja sitoumuksista        ryhmän jäsenten lausunnot ovat tärkeitä, mutta
21780:                                           KK 1137/1998 vp                                            3
21781: 
21782: yksittäisillä lausunnoilla ei voida kumota kansal-   maiden ihmisoikeustilanteeseen. Ellei kyse ole
21783: lisen lainsäädännön säännöksiä tai EU:n aseiden      embargotapauksista, pidättyvyys aseviennissä
21784: viennistä hyväksymien käytännesääntöjen sel-         kohdistetaan lähtökohtaisesti tietynlaiseen ma-
21785: keitä kriteereitä.                                   teriaaliin pikemmin kuin koko kohdemaahan.
21786:    EU ajaa aktiivisesti ihmisoikeusasioita pikem-    Ratkaisut tehdäänjatkossakin perusteellisen ko-
21787: minkin kontaktipolitiikan kuin protestipolitii-      konaisharkinnan pohjalta asiantuntijalausunnot
21788: kan keinoin. EU ja senjäsenmaat tarttuvat kriit-     sekä kansalliset ja kansainväliset vientivalvonta-
21789: tisessä poliittisessa vuoropuhelussaan ongelma-      säännökset huomioiden.
21790: 
21791:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
21792: 
21793:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
21794: 4                                           KK 1137/1998 vp
21795: 
21796: 
21797: 
21798: 
21799:                                          Tili Riksdagens Talman
21800: 
21801:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           OSSE) samt av de internationellt överenskomna
21802: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            vapenexportprinciperna och -kriterierna. Utri-
21803: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        kesministeriet svarar för framläggandet av de
21804: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. under-           utrikes- och säkerhetspolitiska synpunkterna
21805: tecknade spörsmål nr 1137:                             som gäller tillståndsansökningen. Dessutom görs
21806:                                                        en analyserande bedömning av situationen i mot-
21807:            Vad ämnar Regeringen göra för att           tagarlandet, särskilt människorättssituationen,
21808:         expertorganens utlåtanden skall beaktas i      och övriga länders inställning till mottagarlandet
21809:         framtiden, och                                 utreds. I normala fall baserar sig utrikesministe-
21810:            hur ämnar Regeringen i fortsättningen       riets ståndpunkt i synnerligen hög grad på den
21811:         förhålla sig till människorättsenhetens        bedömning som Finlands ambassad i mottagar-
21812:         negativa utlåtanden när besluten i fram-       landet gör av situationen i landet och området i
21813:         ställningar som gäller vapenexport fat-        fråga. Dessutom utreds egenskaperna hos, an-
21814:         tas?                                           vändningsändamålet för och den militära bety-
21815:                                                        delsen av den försvarsmateriel som enligt planer-
21816:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          na skall exporteras samt betydelsen av denna
21817: anföra följande:                                       förvarsmateriel för den materiella beredskapen
21818:                                                        hos Finlands försvar och för utvecklingen av den
21819:    Som medlem av EU iakttar Finlandisin män-           inhemska industrin på området.
21820: niskorättspolitik och vapenexportpolitik de poli-          När det gäller Turkiet finns det inte några
21821: tiska förpliktelser som inom EU gäller på dessa        internationellt gällande vapenexportförbud eller
21822: sakområden. Särskilt innebär detta att prövning-       ekonomiska sanktioner, liksom inte heller några
21823: en i frågor som gäller export av försvarsmateriel      andra allmänna begränsningar. Finland har
21824: baseras på Europeiska unionens i juni 1998 god-        dock systematiskt avhållit sig från att bevilja
21825: kända etiska regler om vapenexport liksom även         tillstånd för det slag av materiel som kan använ-
21826: på OSSE:s vapenexportprinciper. Beaktandet av          das mot civila (dvs. i syfte a tt hejda demonstratio-
21827: mottagarlandets människorättssituation ingår           ner, företa husundersökningar mm.). Sådan ma-
21828: som en betydelsefull faktor i dessa kriterier och      teriel är i praktiken bl.a. handeldvapen och am-
21829: principer.                                             munition för dem. Detta ger en bild av det mera
21830:    EU-länderna ställer sina tillståndsbeslut som       allmänna västerländska tänkesättet när det gäller
21831: gäller exporten av försvarsmateriel i relation till    den konkreta samordningen av vapenexportpoli-
21832: materielens natur och användningsändamål, en           tiken och människorättspolitiken samt av deras
21833: analyserande bedömning av mottagarlandets              beröringspunkter. A vhållsamhet från vapenex-
21834: människorättssituation samt den egna männis-           port, total och som proklamation, är inte som
21835: korättspolitikens påverkningsmöjligheter.              sådan ett verkt,vg för västländernas människor-
21836:    De etiska regler för export av vapen som EU         ättspolitik.
21837: godkände 8. 6.1998 samt den i Finland gällande             De utlåtanden som gäller definitionen av för-
21838: lagstiftningen om export och transitering av för-      svarsmateriel samt förhandsutlåtandena och till-
21839: svarsmateriel, inklusive de av statsrådet fastställ-   ståndsansökningarna behandlas i exportarbets-
21840: da riktlinjerna för vapenexport utgår alla från en     gruppen, där alla med tanke på beslutsfattandet
21841: produktbaserad totalbedömning. I det enskilda          centrala myndigheter är representerade. Alla re-
21842: fallet skall frågan huruvida exporten kan god-         presenterade parter betraktar exportprojekten
21843: kännas uttryckligen avgöras på grundval av den         från sin egen synpunkt. Härvid är det synnerligen
21844: produkt som exporten gäller. Vid totalbedöm-           vanligt att man på olika hålla har olika synpunk-
21845: ningen beaktas de utrikes- och säkerhetspolitiska      ter på frågan. Utrikesministeriets människorätt-
21846: synpunkterna, inklusive sådana eventuella hin-         senhet ger inte något särskilt utlåtande, utan de-
21847: der för exporten som följer av internationella         ras synpunkt beaktas i utlåtandet från utrikesmi-
21848: fördrag och förbindelser (bl.a. FN, EU och             nisteriets politiska avdelning. Också utrikesmi-
21849:                                           KK 1137/1998 vp                                             5
21850: 
21851: nisteriets handelspolitisdka avdelning ger för sin   och dess medlemsländer i människorättssituatio-
21852: egen del ett utlåtande. Alla utlåtanden från med-    nen i problemländerna. Gäller det inte fall där det
21853: lemmarna i exportarbetsgruppen är viktiga, men       är fråga om embargo är utgångspunkten att åter-
21854: det är inte möjligt att med stöd av enskilda utlå-   hållsamheten vad vapenexporten beträffar inrik-
21855: tanden upphäva den nationella lagstiftningens        tas på vissa slag av materiel snarare än på hela
21856: bestämmelser eller de av EU godkända klara           mottagarlandet. A vgörandena fattas också i
21857: kriterierna gällande etiska regler för vapenexpor-   framtiden utgående från en grundlig helhets-
21858: ten.                                                 prövning samt med beaktande av expertutlåtan-
21859:    EU verkar aktivt för människorättsfrågor          dena samt de nationella och internationella be-
21860: snarare med kontaktpolitiska än protestpolitiska     stämmelserna om exportövervakning.
21861: medel. I sin kritiska politiska dialog ingriper EU
21862: 
21863:      Helsingfors den 6 november 1998
21864: 
21865:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
21866: 1
21867: 1
21868:     1
21869:     1
21870:         1
21871:         1
21872:             1
21873:             1
21874:                                          KK 1138/1998 vp
21875: 
21876: 
21877: Kirjallinen kysymys 1138
21878: 
21879: 
21880: 
21881: 
21882:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Nestekaasubussien ylimääräisen ajoneuvo-
21883:                                      veron poistamisesta
21884: 
21885: 
21886:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21887: 
21888:    Ilmanlaatu on huolen aihe monissa suureh-        nestekaasua olisi helpompi varastoida ja sitä
21889: koissa ja suurissa taajamissa. Sen pääasiallinen    käytettäessä energianlähteen kulutus on alhai-
21890: heikentäjä on liikenne, jossa erilaiset ajoneuvot   sempi. Päästöjen osalta neste- ja maakaasubussit
21891: ovat kuitenkin saastuttavuudessaan toisistaan       eivät sen sijaan poikkea toisistaan merkittävästi.
21892: poikkeavia. Eräänä valintaratkaisuna joukkolii-        Neste- ja maakaasubussi en erilainen verokoh-
21893: kenteen osalta on pidetty dieselkäyttöisten bus-    telu on poistettava vielä tämän hallituksen ja
21894: sien korvaamista kaasukäyttöisillä, sillä jälkim-   eduskunnan toimesta.
21895: mäisten typenoksidien päästöt ovat kolmannek-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21896: sen alhaisemmat kuin edellisten. Vastaavansuun-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21897: taista edullisuutta löytyy myös päästöjen häkä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21898: ja hiilivetypitoisuuksissa.                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21899:     Kaasukäyttöisten linja-autojen energianläh-
21900: teenä voidaan käyttää sekä maakaasua että nes-                Aikooko Hallitus esittää vielä tämän
21901: tekaasua. Jos käytetään jälkimmäistä, valtio pe-           vaalikauden aikana nestekaasubusseilta
21902: rii ylimääräisen 60 000 markan ajoneuvoveron.              poistettavaksi niille asetetun ylimääräi-
21903: Maakaasubusseista sitä ei peritä. Tämä ero vie             sen 60 000 markan ajoneuvoveron?
21904: nestekaasubusseilta kilpailukyvyn. Kuitenkin
21905: 
21906:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
21907: 
21908:                                        Erkki Pulliainen /vihr
21909: 
21910: 
21911: 
21912: 
21913:  280043
21914: 2                                         KK 1138/1998 vp
21915: 
21916: 
21917: 
21918: 
21919:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21920: 
21921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       verosta, kunhan lakiin voidaan kirjoittaa tämän
21922: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        edellytykseksi myös tietyt päästörajat, jotka ajo-
21923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      neuvon tulee täyttää. Vaikka nestekaasua poltto-
21924: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      aineena käyttävien ajoneuvojen pakokaasupääs-
21925: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     töjä yleisesti pidetään vähäisinä verrattuna vas-
21926: 1138:                                                taavan dieselkäyttöisen ajoneuvon pakokaasu-
21927:                                                      päästöihin, on kuitenkin tarkalla säännöksellä
21928:           Aikooko Hallitus esittää vielä tämän       syytä varmistautua siitä, että käyttöön otetaan
21929:        vaalikauden aikana nestekaasubusseilta        ympäristön kannalta parasta mahdollista tek-
21930:        poistettavaksi niille asetetun ylimääräi-     niikkaa eikä mahdollisesti jo vanhentunutta ka-
21931:        sen 60 000 markan ajoneuvoveron?              lustoa. Tähän asti on puuttunut testausmenetel-
21932:                                                      mä, johon nestekaasukäyttöisille ajoneuvoille
21933:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asetettavat päästörajat olisi voitu perustaa, eikä
21934: vasti seuraavaa:                                     lain muutokselle näin ollen ole ollut asianmukai-
21935:                                                      sia edellytyksiä. Myös on syytä todeta, että näi-
21936:    Valtiovarainministeriössä on valmisteltavana      hin aikoihin asti nestekaasukäytössä on ollut ky-
21937: esitys moottoriajoneuvoverosta annetun lain          symys lähinnä tekniikan soveltuvuuden kokeilu
21938: muuttamisesta siten, että nestekaasua polttoai-      muutamalla harvalla ajoneuvolla eikä tämän
21939: neena käyttäviltä, tietyt laissa säädettävät pääs-   tekniikan laajempi kaupanistuva käyttö. Sekä
21940: törajat täyttäviltä linja- ja kuorma-autoilta ei     testimenetelmien määrittelyssä kansainvälisellä
21941: kannettaisi moottoriajoneuvoveron lisäveroa.         tasolla että nestekaasuajoneuvojen käytön laa-
21942: Tähänkään asti ainoastakaan tällaisesta ajoneu-      jentumisessa on aivan viime aikoina tapahtunut
21943: vosta ei ole jouduttu tätä veroa suorittamaan,       kehitystä, joka nyt tekee lain muuttamisen mah-
21944: koska näille ajoneuvoille on myönnetty hake-         da lliseksi ja tarpeelliseksi.
21945: musperusteiset verovapaudet. Valtiovarainmi-            Tarkoituksena on, että vielä kuluvan syksyn
21946: nisteriön käsityksen mukaan tämä käytäntö on         aikana annettaisiin asian edellyttämät lain muu-
21947: ollut hyvin liikenneyritysten tiedossa, joten        tokset. Valtiovarainministeriö jatkaa tähänastis-
21948: käytännössä nestekaasuajoneuvot ovat olleet          ta huojennuskäytäntöään siihen saakka, kunnes
21949: yhtä lailla verovapaita kuin esimerkiksi maakaa-     lain muutokset tulevat voimaan, joten kukaan,
21950: sukäyttöiset ajoneuvot.                              joka ottaa käyttöön uusinta nestekaasutekniik-
21951:    Valtiovarainministeriö on jo koko 1990-luvun      kaa linja- tai kuorma-autoissa, ei joudu tämän
21952: ollut sitä mieltä, että raskaat nestekaasukäyt-      takia maksamaan moottoriajoneuvoveron lisä-
21953: töiset ajoneuvot voitaisiin hyvin vapauttaa lisä-    veroa.
21954: 
21955:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
21956: 
21957:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
21958:                                            KK 1138/1998 vp                                               3
21959: 
21960: 
21961: 
21962: 
21963:                                         Tili Riksdagens Talman
21964: 
21965:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      värden för utsläppen som fordonet bör uppfylla
21966: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        skrivs in i lagen. Också om avgasutsläppen från
21967: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fordon som drivs med flytgas allmänt anses obe-
21968: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr        tydliga jämfört med avgasutsläppen från motsva-
21969: 1138:                                                 rande dieseldrivna fordon, är det Iikväl skäl att
21970:                                                       med noggranna bestämmelser försäkra sig om att
21971:           Ämnar Regeringen under denna valpe-         ur miljösynpunkt bästa möjliga teknik tas i bruk
21972:        riod föreslå att den fordonsskatt på           och inte utrustning som eventuellt redan är för-
21973:        60 000 mk som påförts flytgasdrivna bus-       åldrad. Hittills har det saknats en testmetod med
21974:        sar skall slopas?                              hjälp av viiken utsläppsmängden från flytgas-
21975:                                                       drivna fordon skulle ha kunnat kontrolleras, och
21976:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         det har således inte funnits tillräckliga förutsätt-
21977: anföra följande:                                      ningar för en lagändring. Det är också skäl att
21978:                                                       konstatera att det hittills vid användningen av
21979:     Vid finansministeriet bereds en proposition       flytgas närmast har varit fråga om försök med att
21980: med förslag tili ändring av lagen om motorfor-        tillämpa tekniken på några få fordon och inte
21981: donsskatt som innebär att motorfordonsskattens        någon mera utbredd kommersialiserad använd-
21982: tilläggsaccis inte skall uppbäras i fråga om          ning av denna teknik. På allra senaste tiden har
21983: flytgasdrivna bussar och lastbilar som uppfyller      det skett en utveckling både när det gäller testme-
21984: de i Iagen föreskrivna gränserna för utsläpp.         toder på internationellt pian och den allt allmän-
21985: Tilläggsaccis har inte heller tidigare betalts för    nare användningen av flytgasdrivna fordon, och
21986: ett enda sådant fordon eftersom dessa fordon på       detta gör att en lagändring nu är möjlig och
21987: ansökan har beviljats skattefrihet. Finansminis-      nödvändig.
21988: teriet har den uppfattningen att trafikföretagen          Avsikten är att de behövliga lagändringarna
21989: väl har känt tili denna praxis, så i praktiken har    avlåts före höstens slut. Finansministeriet fort-
21990: flytgasdrivna fordon varit skattefria på samma        sätter med att tillämpa sin skattelättnadspraxis
21991: sätt som t.ex. naturgasdrivna fordon.                 tili dess att lagändringarna träder i kraft, så ingen
21992:     Finansministeriet har under hela 1990-talet       som tar i bruk den nyaste flytgastekniken i bussar
21993: ansett att tunga flytgasdrivna fordon väl kunde       eller Iastbilar blir tvungen att för den skull betala
21994: befrias från tilläggsaccis, förutsatt att de gräns-   motorfordonsskattens tilläggsaccis.
21995:      Helsingfors den 6 november 1998
21996:                                                                              Minister Jouko Skinnari
21997:                                              KK 1139/1998 vp
21998: 
21999: Kirjallinen kysymys 1139
22000: 
22001: 
22002: 
22003: 
22004:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Avohoidossa tarvittavien hoitotarvikkeiden
22005:                                         ja -välineiden jakamisesta
22006: 
22007: 
22008:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22009: 
22010:     Useat terveysalaan liittyvät järjestöt ovat esit-   henkilöt, joiden päivittäisessä selviytymisessä
22011: täneet huolensa siitä, että yhä useammat kunnat         tarvitaan paljon hoitovälineitä ja -tarvikkeita.
22012: ovat lopettaneet avohoidossa tarvittavien hoito-        Asiaan on syytä puuttua tarvittaessa lainsäädän-
22013: tarvikkeiden ja -välineiden, kuten injektioruisku-      nöllisin keinoin.
22014: jen, katetrien ja vaippojen jakamisen terveyskes-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22015: kuksesta. Uudesta kuntien käytännöstä ovat jou-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22016: tuneet kärsimään etupäässä pitkäaikaissairaat,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22017: vammaiset ja vanhukset, joille nämä välineet ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22018: tarvikkeet ovat välttämättömiä perushoidon on-
22019: nistumiseksi. Kunnat ovat aivan ilmeisesti unoh-                  Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
22020: taneet, että avohoito tulee huomattavasti hal-                 kansanterveyslakia edelleenkin toteute-
22021: vemmaksi kuin laitoshoito, mutta vaatii tiettyjä               taan niin, että avohoidossa olevat pitkä-
22022: palveluita.                                                    aikaissairaatja vammaiset vanhukset sai-
22023:     Kuntien hoitotarvike- ja-välinejakelu on ollut             sivat välttämättömät hoitotarvikkeet ja
22024:  merkittävä avohoidon tukemisen muoto. Kun-                    -välineet maksutta terveyskeskuksista
22025:  tien nyt ottaman käytännön vuoksi hoidon kus-                 yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti, ja
22026:  tannukset ovat yksilö- ja perhetasolla huomatta-                 että kansanterveyslakia ja asiakas-
22027:  vasti nousseet. Erityisesti tästä menettelystä ovat           maksulakia tarvittaessa tarkennetaan
22028: joutuneet kärsimään diabeetikot ja muut sellaiset              tarpeen vaatimalla tavalla?
22029: 
22030:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
22031:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
22032: 
22033: 
22034: 
22035: 
22036: 280043
22037: 2                                         KK 1139/1998 vp
22038: 
22039: 
22040: 
22041: 
22042:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22043: 
22044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       set, jotka eivät enää ole voimassa. Sosiaali- ja
22045: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa
22046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      laissa tai -asetuksessa ei ole erikseen säädetty
22047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-     sairaanhoitotarvikkeista eikä niiden maksutto-
22048: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      muudesta, mutta terveyskeskukset ovat vuodesta
22049:  1139:                                               1973 jakaneet tiettyjen sairauksien hoidossa ja
22050:                                                      seurannassa tarpeellisia hoitotarvikkeita ja -väli-
22051:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     neitä maksutta potilailleen.
22052:        kansanterveyslakia edelleenkin toteute-          Potilaan omahoidossa käytettävistä tarvik-
22053:        taan niin, että avohoidossa olevat pitkäai-   keista ei ole erikseen säädetty, mutta sairaanhoi-
22054:        kaissairaatja vammaiset vanhukset saisi-      totarvikkeiden jakelun vähentäminen tai niistä
22055:        vat välttämättömät hoitotarvikkeet ja         perittävät maksut voivat vaikeuttaa potilaan
22056:        -välineet maksutta terveyskeskuksista yk-     omahoitoa ja johtaa sairauden pahenemiseen tai
22057:        silöllisten tarpeidensa mukaisesti, ja        aiheuttaa muita sairauksia, mikä pitkällä tähtäi-
22058:           että kansanterveyslakiaja asiakasmak-      mellä lisää terveydenhuollon kustannuksia. Tä-
22059:        sulakia tarvittaessa tarkennetaan tarpeen     män vuoksi on tärkeää, että kunnat edelleen ot-
22060:        vaatimalla tavalla?                           tavat sairaanhoitotarvikkeiden jakelusta päät-
22061:                                                      täessään huomioon potilaiden itsehoidon tuke-
22062:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misen ja avohoitoon kannustamisen.
22063: vasti seuraavaa:                                         Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
22064:                                                      että potilaat voivat saada sairauden seurannan ja
22065:    Kansanterveyslaissa (6611972) säädetään kun-      hoidon kannalta välttämättömät hoitovälineet ja
22066: nan tehtäviin kuuluvasta kansanterveystyöstä.        -tarvikkeet osana hoitoa terveyskeskuksesta ja
22067: Lain mukaan kunnan tulee muun muassa järjes-         että ne ovat potilaille maksuttomia. Vallitseva
22068: tää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon lue-       käytäntö on ollut pitkään ja on edelleen lähes
22069: taan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen anta-     kaikissa kunnissa tämän mukainen. Joissakin
22070: mansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen         yksittäisissä kunnissa on ministeriön saamien tie-
22071: kuntoutus. Kansanterveyslaissa ei ole erikseen       tojen mukaan suunniteltu hoitovälineiden ja
22072: säännöksiä avohoidossa olevien potilaiden hoi-       -tarvikkeiden jakelun supistamista tai lopetta-
22073: tovälineistä ja -tarvikkeista.                       mista taikka välineiden tekemistä maksullisiksi.
22074:    Avohoidossa tarvittavat hoitovälineet ja -tar-    Jotta hoitovälinejakelun jatkuminen nykyisessä
22075: vikkeet, kuten injektioruiskut, katetrit ja vaipat   laajuudessaan ja asiakkaalle maksuttomana tur-
22076: eivät ole lääkinnällisestä kuntoutuksesta anne-      vattaisiinjatkossakin kaikissa kunnissa, tulee so-
22077: tussa asetuksessa (1051/1991) ja sosiaali- ja ter-   siaali- ja terveysministeriö pikaisesti valmistele-
22078: veydenhuollon asiakasmaksuista annetussa lais-       maan hoitovälineitä koskevan ohjeistuksen kun-
22079: sa (734/1992) tarkoitettuja apuvälineitä eikä nii-   nille. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tarkas-
22080: den siten ole nykyisen lainsäädännön mukaan          ti kuntien hoitovälinejakelussa noudattamaa
22081: katsottu olevan apuvälineinä maksuttomia. Ky-        käytäntöä, ja jos käytäntö johtaa potilaiden kan-
22082: symyksessä olevia tarvikkeita on pidetty sairaan-    nalta epäedulliseen kehitykseen, ministeriö tulee
22083: hoitotarvikkeina ja niitä ovat koskeneet muun        valmistelemaan tarvittavat lainsäädäntömuu-
22084: muassa aiemmat lääkintöhallituksen määräyk-          tokset.
22085: 
22086:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
22087:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22088:                                           KK 1139/1998 vp                                            3
22089: 
22090: 
22091: 
22092: 
22093:                                        Tili Riksdagens Talman
22094: 
22095:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     klientavgifter inom social- och hälsovården inne-
22096: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       håller inga särskilda bestämmelser om sjukvårds-
22097: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     utrustning och dess avgiftsfrihet, men hälsocen-
22098: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        tralerna har sedan år 1973 avgiftsfritt distribue-
22099: 1139:                                                rat tili sina patienter sådan vårdutrustning och
22100:                                                      sådana vårdinstrument som behövs för behand-
22101:           Ämnar Regeringen se tili att folkhälso-    ling och observation av vissa sjukdomar.
22102:        lagen också i fortsättningen tiliämpas så        Lagstiftningen inte innehåller några särskilda
22103:        att hälsocentralerna avgiftsfritt och med     bestämmelser om sådan utrustning som patien-
22104:        beaktande av individuella behov förser        terna använder i egenvård, men om distributio-
22105:        långtidssjuka patienter och handikappa-       nen av sjukvårdsutrustning begränsas eller avgif-
22106:        de äldre människor i öppen vård med           ter införs för sådan utrustning, kan patienternas
22107:        sådan vårdutrustning och sådana vårdin-       egenvård försvåras och deras sjukdom förvärras
22108:        strument som är nödvändiga för dessa,         eller andra sjukdomar uppkomma, vilket kom-
22109:        och                                           mer att öka hälsovårdskostnaderna i det långa
22110:           att folkhälsolagen och lagen om klient-    loppet. Därför är det viktigt att kommunerna
22111:        avgifter inom social- och hälsovården vid     också i fortsättningen tar hänsyn tili stödet för
22112:        behov preciseras?                             patienternas egenvård och uppmuntran tili öp-
22113:                                                      pen vård, när de fattar beslut om distributionen
22114:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av sjukvårdsutrustning.
22115: anföra följande:                                        Social- och hälsovårdsministeriet anser det
22116:                                                      viktigt att patienterna kan få sådana vårdinstru-
22117:    1 fo1khälsolagen (66/1972) bestäms om folk-       ment och sådan vårdutrustning som de behöver
22118: hälsoarbete som varje kommun skall sörja för.        för observation och behandling av sin sjukdom
22119: Enligt Jagen åligger det kommunen att bland          som en del av vården på hälsocentralerna och att
22120: annat ordna kommuninvånarnas sjukvård, tili          instrumenten och utrustningarna är avgiftsfria
22121: viiken hänförs av läkare utförd undersökning         för patienterna. Gällande praxis har redan länge
22122: och av läkare given eller övervakad vård och         varit och är fortfarande sådan i nästan alla kom-
22123: medicinsk rehabilitering. Folkhälsolagen inne-       muner. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
22124: håller inga särskilda bestämmelser om vårdin-        uppgifter har några enstaka kommuner planerat
22125: strument och -utrustning för patienter i öppen       att begränsa eller helt nedlägga distributionen av
22126: vård.                                                vårdinstrument och -utrustning eller att belägga
22127:    Vårdinstrument och -utrustning som behövs i       instrumenten med avgift. För att trygga den av-
22128: öppen vård, exempelvis injektionssprutor, katet-     giftsfria distributionen av vårdinstrument i sin
22129: rar och blöjor, hör inte tili de hjälpmedel som      nuvarande omfattning också i fortsättningen
22130: avses i förordningen om medicinsk rehabilitering     kommer social- och hälsovårdsministeriet
22131: (1015/1991) och lagen om klientavgifter inom         snabbt att utarbeta anvisningar om vårdinstru-
22132: social- och hälsovården (734/1992), och de har       ment tili kommunerna. Social- och hälsovårds-
22133: således inte ansetts vara avgiftsfria som hjälpme-   ministeriet följer noggrant kommunernas praxis
22134: del enligt den gällande lagstiftningen. Utrust-      vid distributionen av vårdinstrument, och om
22135: ningen i fråga har betraktats som sjukvårdsut-       denna praxis Jeder tili en utveckling som är oför-
22136: rustning och reglerats bland annat genom medi-       delaktig för patienterna, kommer ministeriet att
22137: cinalstyrelsens tidigare föreskrifter, som inte      bereda erforderliga ändringar av lagstiftningen.
22138: Jängre är i kraft. Lagen och förordningen om
22139: 
22140:      Helsingfors den 5 november 1998
22141: 
22142:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
22143:                                             KK 1140/1998 vp
22144: 
22145: Kirjallinen kysymys 1140
22146: 
22147: 
22148: 
22149: 
22150:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kehitysyhteistyön suuntaviivoista
22151: 
22152: 
22153: 
22154:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22155: 
22156:    Eduskunta kävi kehitysyhteistyökertomuksen             Ainoa tapa auttaa esimerkiksi pienen Suomen
22157: yhteydessä tavanomaisen keskustelun. Siitä ei          osalta ovat pienet kahdenkeskiset toiminnot:
22158: ollut juuri hyötyä kenellekään, koska siinä ei         Esimerkiksi maatalousprojektin alulle panemi-
22159: esiintynyt edes uusia hienoja nimityksiä kuten         nen kaikilla mausteilla jossakin maassa, jossa
22160: strategia tai vastaavia. Hallitsevia olivat ilmaisut   ihmiset raapivat savannin pintaa loppuun kulu-
22161: mai ja kumppani.                                       neilla kuokilla. Sata traktoria, kymmenen pui-
22162:    Koko kehitysyhteistyö on yhtä tyhjän kanssa:        muria, apulannat ja riittävä määrä ammattitai-
22163: kolonialististen maiden omantunnon lääkitse-           toista henkilökuntaa. Viiden vuoden koulutus
22164: mistä nyt kehitysmaiksi nimitettävien ryöstämi-        paikkakunnan väestölle ja sen jälkeen tiukka
22165: sestä. Itse annettava markkamääräisesti suunna-        seuranta, että alulle pantu asia vie kestävään
22166: ton apu joutuu suurelta osin rosvojen taskuun          kehitykseen.
22167: kuten nyt on EU :ssa tapahtunut 6 miljardin mar-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22168: kan osalta, ja sekin, joka menee perille, ei synnytä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22169: mitään kestävää kehitystä siihen suuntaan, että        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22170: nuo maat joskus tulisivat toimeen omillaan. Ke-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22171: hitysapu pitää vain yllä toivotonta olotilaa. Luu-
22172: kasoiksi laihtuneet ihmiset istuvat savannilla                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22173: katse kohdistettuna taivaalle, josta he odottavat             siin kehitysapuun varattujen varojen
22174: Herkules-kuljetuskoneiden pudottavan viljasäk-                käyttämiseksi kahdenkeskisenä apuna
22175: kejä. Juuri nyt on toivoton tilanne parhaiten näh-            esimerkiksi rajattujen maatalousprojek-
22176: tävissä. Sen lisäksi, että elämää pidetään kehitys-           tien luomiseksi elintarvikepulasta kärsi-
22177: maissa yllä kehitysavulla ja humaanisilla hätä-               viin maihin niin, että varmistutaan toi-
22178: avustuksilla, on käynyt selväksi, että kehitysmai-            minnan jatkumisesta paikallisin voimin
22179: den kaikki velat täytyy antaa anteeksi. Kehitys               ohjauksen ja avun lopettamisen jälkeen?
22180: on siis kulkenut koko ajan alaspäin.
22181: 
22182:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
22183:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
22184: 
22185: 
22186: 
22187: 
22188:  280043
22189: 2                                        KK 1140/1998 vp
22190: 
22191:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista.
22193: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Tuemme tutkimusta, koulutusta ja neuvontaa,
22194: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jotka kohdistuvat kasvinviljelyyn, kotieläinta-
22195: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      louteen sekä kalastukseen. Tutkimus hakee ym-
22196: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       päristöllisesti kestäviä ratkaisuja keskeisiin tuo-
22197: n:o 1140:                                           tannon ongelmiin, neuvonta välittää tiedot tar-
22198:                                                     vitsijoille ja koulutus tuottaa ammattilaisia maa-
22199:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      talousalan erilaisiin tehtäviin. Lisäksi tuemme
22200:        siin kehitysapuun varattujen varojen         muun muassa maaseudun rahoitushuoltoa pien-
22201:        käyttämiseksi kahdenkeskisenä apuna          luototusjärjestelmiä kehittämällä ja luonnon
22202:        esimerkiksi rajattujen maatalousprojek-      monimuotoisuuden säilyttämistä geenipankkien
22203:        tien luomiseksi elintarvikepulasta kärsi-    perustamisen avulla. Kaikessa Suomen tukemas-
22204:        viin maihin niin, että varmistutaan toi-     sa työssä keskeisenä lähtökohtana on, että sekä
22205:        minnan jatkumisesta paikallisin voimin       naisilla että miehillä olisi tasaveroinen mahdolli-
22206:        ohjauksen ja avun lopettamisen jälkeen?      suus osallistua hankkeisiin ja hyötyä niistä.
22207:                                                         Suomen tärkeimmät yhteistyömaat maatalou-
22208:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        den ja maaseudun kehittämisen alalla ovat
22209: vasti seuraavaa:                                    Nicaragua, Vietnam, Egypti, Etiopia, Kenia,
22210:                                                     Tansania, Sambia ja Mosambik. Lähes kaikki
22211:    Hallituksen 12.09.1996 antama kehitysyhteis-     näistä maista kuuluvat ryhmään, jossa asukasta
22212: työn periaatepäätös määrittelee muun muassa,        kohden käytettävissä oleva kaiorimäärä jää alle
22213: miten Suomi pyrkii lievittämään köyhyyttä maa-      ihmisen hyvinvoinnin minimirajan. Oman maa-
22214: ilmassa. Köyhyyden vähentämisen keskeiseksi         taloustuotannon kehittäminen on ainoa ratkaisu
22215: keinoksi päätöksessa todetaan kehitysmaiden         niiden krooniseen ruokapulaan, sillä valuuttatu-
22216: ruokaturvan parantaminen, mikä tarkoittaa           lojen vähyyden takia ruuan kaupallinen tuonti
22217: sekä ruuan saatavuuden varmistamista että ih-        suuressa määrin ei ole niille mahdollista.
22218: misten ostovoiman lisäämistä.                           Tulosten kestävyys on yksi keskeisimmistä
22219:    Hallitus määrittelee päätöksessään yhdeksi       laatukriteereistä suunniteltaessa Suomen avun
22220: keskeiseksi tuen kohteeksi kehitysmaiden oma-       kohdentamista. Siksi tavoitteena on, että hank-
22221: ehtoisen, ympäristöllisesti kestävän maatalous-      keiden omistajuus on yhteistyömaillamme: ne
22222: tuotannon. Omaehtoisuudella tarkoitetaan kehi-       toimivat aloitteentekijöinä ja vastaavat mahdol-
22223: tysmaiden omasta tilanteesta, kehitysvaiheesta ja    lisimman pitkälle hankkeiden suunnittelusta ja
22224: tarpeiden määrittelystä nousevaa tapaa tuottaa       toteutuksesta. Suomi tarjoaa puolestaan tarvit-
22225: ruokaa ja ympäristöllisesti kestävä maatalous-       tavaa ja soveltuvaa asiantuntemusta, rahoitusta,
22226: tuotanto varmistaa tuotantopotentiaalin säily-       laitteita ja välineitä.
22227: misen myös tuleville sukupolville.                       Yhteistyöhankkeen kestävyyttä arvioitaessa
22228:    Suomen kahdenvälisellä yhteistyöllä on tällä      tarkastellaan muun muassa käytettävän teknolo-
22229: hetkellä kymmenen keskeisintä yhteistyömaata,        gian soveltuvuutta, yhteistyömaan hallinnon ja
22230: minkä lisäksi tuemme yksittäisiä kehityshank-        hyödynsaajien kykyä ja mahdollisuutta olla mu-
22231: keita myös tämän ryhmän ulkopuolisissa maissa.       kana toiminnassa, hankkeen soveltuvuutta
22232: Näistä kymmenestä maasta kahdeksassa on me-          maassa noudatettavaan maatalouspolitiikkaan
22233: neillään Suomen tukemia joko maatalouden ke-        ja paikallisrahoituksen osuutta. Monen maan
22234: hityshankkeita tai laajoja maaseudun kehittä-        valtionhallinnon vähäisen kapasiteetin takia kes-
22235: mishankkeita, joilla haetaan ratkaisuja myös         tävin ratkaisu on, että vahvistetaan ihmisten it-
22236: muihin kuin itse alkutuotantoon liittyviin ongel-    sensä mahdollisuutta osallistua päätöksente-
22237: miin. Maatalouden ja maaseudun kehitysohjel-         koonja toimintaan ja ottaa siten vastuuta omas-
22238: miin käytetään vuosittain noin 10-12 prosenttia      ta tulevaisuudestaan.
22239: 
22240:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
22241: 
22242:                                                                          Ministeri Pekka Haavisto
22243:                                            KK 1140/1998 vp                                              3
22244: 
22245:                                         Tili Riksdagens Talman
22246: 
22247:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lingssamarbetet. Vi understöder forskning, ut-
22248: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           bildning och rådgivning som gäller växtodling,
22249: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       husdjurshållning och fiske. Forskningen söker
22250: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          miljöriktigt hållbara lösningar på centrala pro-
22251: mål nr 1140:                                          duktionsproblem, rådgivningen förmedlar infor-
22252:                                                       mation tili dem som behöver sådan och utbild-
22253:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ningen producerar experter för olika uppgifter
22254:        att de medel som reserverats för bistånd       inom jordbruksbranschen. Dessutom understö-
22255:        skall användas som bilateralt bistånd          der vi bl.a. landsbygdens finansieringsskötsel ge-
22256:        t.ex. för att etablera begränsade jord-        nom att kreditgivningssystem i liten skala utveck-
22257:        bruksprojekt i de Iänder som Iider av Iivs-    Ias och biodiversiteten bevaras genom att gen-
22258:        medelsbrist så att man försäkrar sig om        banker grundas. En viktig utgångspunkt i det
22259:        att verksamheten fortsätter genom lokala       arbete som Finland understöder är att både kvin-
22260:        krafter sedan handledningen och bistån-        nor och män skall ha en likvärdig möjlighet att
22261:        det upphört?                                   delta i projekten och att dra nytta av dem.
22262:                                                           Finlands viktigaste samarbetsländer när det
22263:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gäller att utvecklajordbruket och Iandsbygden är
22264: anföra följande:                                      Nicaragua, Vietnam, Egypten, Etiopien, Kenya,
22265:                                                       Tanzania, Zambia och Mocambique. Nästan
22266:    I regeringens principbeslut av den 12 septem-      alla av dessa Iänder hör tili den grupp där den
22267: ber 1996 om bistånd definieras bl.a. på vi1ket sätt   tillgängliga kalorimängden per invånare är under
22268: Finland genom sitt arbete försöker lindra fattig-     minimigränsen för en människas välbefinnande.
22269: domen. 1 bes1utet framhålls att den centra1a me-      En utveckling av dessa länders egen jordbruks-
22270: toden när det gäller att minska fattigdomen är att    produktion är den enda lösningen på deras kro-
22271: förbättra utvecklingsländernas livsmedelstrygg-       niska brist på mat, eftersom det inte är möjligt att
22272: het, vilket innebär att tillgången på mat säker-      kommersiellt föra in stora mängder av mat tili
22273: ställs och också att människornas köpkraft ökas.      länderna på grund av de små valutainkomsterna.
22274:    Regeringen anger i sitt beslut att ett av de           Vid planeringen av var Finlands bistånd skall
22275: viktigaste målen för stödet är utvecklingsländer-     inriktas är hållbara resultat ett av de viktigaste
22276: nas självständiga och miljöriktigt hållbara jord-     kvalitetskriterierna. Därför är målet i fråga om
22277: bruksproduktion. Med självständighet avses det        våra samarbetsländer ägande i projekten, dvs. att
22278: sätt att producera mat som utgår från utveck-         länderna är initiativtagare och att de så långt som
22279: lingsländernas egen situation, deras utvecklings-     möjligt ansvarar för planeringen och genomfö-
22280: skede och behovsdefiniering, samt en miljöriktigt     randet av projekten. Finland å sin sida tillhanda-
22281: hållbar jordbruksproduktion som säkerställer          håller behövlig och lämplig sakkunskap, finan-
22282: att produktionspotentialen bevaras även för föl-      siering, apparatur och utrustning.
22283: jande generationer.                                       Vid bedömningen av samarbetsprojektens
22284:     Finlands bilaterala samarbete har för närva-      bärkraft granskas bl.a.lämpligheten hos den tek-
22285: rande tio centrala samarbetsländer och dessutom       nik som skall användas, förmågan och möjlighe-
22286: stöder vi enskilda utvecklingsprojekt i Iänder ut-    ten för samarbetslandets förvaltning och nytto-
22287: anför denna grupp. 1 åtta av dessa tio Iänder         havare att delta verksamheten, projektets lämp-
22288: pågår antingenjordbruksutvecklingsprojekt som         lighet när det gäller den lantbrakspolitik som
22289:  understöds av Finland eller av Finland stödda        iakttas i Jandet och den lokala finansieringens
22290:  omfattande projekt för utvecklande av landsbyg-      andel. Tili följd av att många länders statsförvalt-
22291: den, genom vilka lösningar söks även på andra         ning har liten kapacitet är den mest hållbara
22292:  problem än sådana som anknyter tili primärpro-       lösningen att man stärker människornas möjlig-
22293:  duktionen. Tili programmen för utvecklande av        heter att själva deltai beslutsfattandet och verk-
22294: jordbraket och landsbygden används årligen ca         samheten och på så sätt ta ansvar för den egna
22295:  10-12% av anslagen för det bilaterala utveck-        framtiden.
22296: 
22297:      Helsingforsden 9 november 1998
22298: 
22299:                                                                             Minister Pekka Haavisto
22300:                                            KK 1141/1998 vp
22301: 
22302: Kirjallinen kysymys 1141
22303: 
22304: 
22305: 
22306: 
22307:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Lääninoikeuksien ja hovioikeuksien istunto-
22308:                                        paikoista
22309: 
22310: 
22311:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22312: 
22313:    Ainakin eräät hovioikeudet ovat jo pitkään         vaivattomammin kuin jos sen tekee useampi oi-
22314: toimineet niin, että jutun laajuudesta ja laadusta    keudenkäyntiin osallistuva.
22315: riippuen asiaa ei käsitellä hovioikeuden varsinai-       Asiaan on syytä saada selkeät säännöt.
22316: sessa asemapaikassa, vaan hovioikeus lyö kimp-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22317: sut autoon ja matkustaa paikkakunnalle. Näin          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22318: tapahtuu erityisesti silloin,jos asiassa uuden pro-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22319: sessimenettelyn mukaan on suullinen käsittely,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22320: jossa kuullaan runsaasti todistajia uudelleen.
22321: Tämä on erinomainen ja kuluja säästävä menet-                   Aiotaanko Hallituksen taholta ohjeis-
22322: tely, mutta sitä toteutetaan eri hovioikeuksissa             taa sekä hovioikeuksien että hallinto-oi-
22323: kovin eri tavalla.                                           keuksien työskentelyä niin, että nämä
22324:     Nyt lääninoikeuksien määrä pienenee uuden                tuomioistuimet tietyn järjestelmän mu-
22325: hallinto-oikeusjärjestelmän tullessa käyttöön.               kaan pitävät istuntoja myös varsinaisen
22326: Tarve tietynasteiseen "jalkautumiseen" nousee                sijoituspaikkansa ulkopuolella tuomio-
22327: esille myös hallintotuomioistuimissa niin kustan-            piirinsä sisällä olevilla paikkakunnilla si-
22328:  nusten alentamisen kuin yleisen järkeistämisen-             ten kuin kustannusten säästäminen ja oi-
22329:  kin puitteissa. Neljä viisi henkilöä voi matkustaa          keudenkäytön järkeistäminen vaativat?
22330: 
22331:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
22332: 
22333:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
22334: 
22335: 
22336: 
22337: 
22338: 280043
22339: 2                                            KK 1141/1998 vp
22340: 
22341: 
22342: 
22343: 
22344:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Lääninoikeudet, tulevaisuudessa hallinto-
22346: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            oikeudet, voivat myös pitää suullisia käsittelyjä
22347: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          muualla kuin kansliapaikkakunnalla. Eduskun-
22348: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           nan käsiteltävänä olevassa hallinto-oikeuslaissa
22349: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1141:                esitetään kolmelle hallinto-oikeudelle pysyvää
22350:                                                          istuntopaikkaa sijaintipaikkansa ulkopuolelle.
22351:            Aiotaanko Hallituksen taholta ohjeis-         Pysyvien istuntopaikkojen perustamisella ei kui-
22352:         taa sekä hovioikeuksien että hallinto-           tenkaan rajoiteta hallinto-oikeuksien mahdolli-
22353:         oikeuksien työskentelyä niin, että nämä          suutta järjestää tarvittaessa suullisia käsittelyjä
22354:         tuomioistuimet tietyn järjestelmän mu-           muillakin paikkakunnilla. Hallinto-oikeudet
22355:         kaan pitävät istuntoja myös varsinaisen          voivat suullisten käsittelyjen pitämistä varten
22356:         sijoituspaikkansa ulkopuolella tuomio-           käyttää muiden tuomioistuinten istuntosaleja,
22357:         piirinsä sisällä olevilla paikkakunnilla si-     jotka voidaan varustaa hallinto-oikeuden tarvit-
22358:         ten kuin kustannusten säästäminen ja oi-         semilla atk-laitteilla ohjelmineen.
22359:         keudenkäytön järkeistäminen vaativat?               Käsittelyjen järjestäminen kansliapaikkakun-
22360:                                                          nan ulkopuolella on tuomioistuimen sisäinen
22361:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             asia. Tuomioistuimen harkinnasta riippuu se,
22362: vasti seuraavaa:                                         missä ja milloin istunnot järjestetään. Tuomiois-
22363:                                                          tuin ratkaisee myös sen, milloin istuntojen pitä-
22364:    Eduskunnan lakivaliokunta piti lausunnos-             minen kansliapaikkakunnan ulkopuolella on
22365: saan LaVL 1911997 vp välttämättömänä, että               tarpeen. Tuomioistuinlaitoksen riippumatto-
22366: kaikki hovioikeudet ryhtyvät pitämään tarpeelli-         muudesta johtuu, että oikeusministeriö ei voi
22367: sessa määrin hovioikeuskäräjiä kotipaikkakun-            antaa sitovia määräyksiä ns. matkakäräjien toi-
22368: tiensa ulkopuolella. Valiokunta piti tarpeellisena       mittamisesta. Matkakäräjistä on kuitenkin kes-
22369: sitä, että oikeusministeriö tukee ja kannustaa täl-      kusteltu kaikkien hovioikeuksien ja lääninoi-
22370: laista toimintaa osoittamalla hovioikeuksien             keuksien kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa.
22371: käyttöön mm. tarpeelliset istuntosalit ja                 Matkakäräjien pitämisen kehittymistä seurataan
22372: atk-laitteet. Lähes kaikki hovioikeudet ovat pitä-       samalla tavoin kuin tuomioistuinten toimintaa
22373: neet pääkäsittelyjä muualla kuin kotikaupungis-          muutenkin.
22374: saan. Tarvittavat tilat, mikäli sellaisia ei ole hovi-
22375: oikeutta varten erikseen olemassa, ovat saatavis-
22376: sa paikkakuntien alioikeuksissa.
22377: 
22378:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
22379: 
22380:                                                                        Oikeusministeri Jussi Järventaus
22381:                                           KK 1141/1998 vp                                              3
22382: 
22383: 
22384: 
22385: 
22386:                                        Tili Riksdagens Talman
22387: 
22388:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          underrätterna, ifall sådana inte särskilt existerar
22389: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          för hovrätten.
22390: medlem av statsrådet översänt f6ljande av riks-          Länsrätterna, framtida förvaltningsdomsto-
22391: dagsledamot Sulo Aittaniemi undertecknade            larna, kan även hålla muntliga förhandlingar på
22392: spörsmål nr 1141:                                    annat håll än kansliorten. I den lag om förvalt-
22393:                                                      ningsdomstolarna som riksdagen behandlar som
22394:           Ämnar Regeringen ge anvisningar om         bäst föreslås att tre förvaltningsdomstolar skall
22395:        arbetet vid hovrätterna och förvaltnings-     ha permanenta sessionsställen utanför deras pla-
22396:        domstolarna så att dessa domstolar har        ceringsort. Detta begränsar dock inte förvalt-
22397:        sessioner enligt ett visst system även på     ningsdomstolarnas möjlighet att vid behov hålla
22398:        andra orter inom domkretsen utanf6r det       muntliga förhandlingar även på andra orter. En
22399:        egentliga placeringsstället på ett sätt som   förvaltningsdomstol kan använda andra dom-
22400:        överensstämmer med sparkraven och ra-         stolars rättssalar för muntliga förhandlingar.
22401:        tionaliseringen av rättsskipningen?           Dessa salar kan förses med den adb-utrustning
22402:                                                      tillsammans med program som förvaltningsdom-
22403:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stolen behöver.
22404: anföra följande:                                         Det är ett internt ärende för en domstol att
22405:                                                      arrangera behandlingar utanför kansliorten. Det
22406:    1 betänkandet LaUU 19/1997 rd ansåg riksda-       beror på domstolens prövning när och var sessio-
22407: gens lagutskott detvara nödvändigt att alla hov-     ner arrangeras. Domstolen fattar även beslut om
22408: rätter i behövlig utsträckning håller hovrättsting   när det är nödvändigt att hålla en session utanför
22409: utanf6r sina hemorter. Utskottet ansåg detvara       kansliorten. På grund av domstolsväsendets obe-
22410: nödvändigt att justitieministeriet stöder och        roende kan justitieministeriet inte meddela bin-
22411: sporrar detta slags verksambet genom att anvisa      dande föreskrifter om att s.k. reseting skall för-
22412: hovrätterna bl.a. behövliga sammanträdessalar        rättas. Reseting har dock diskuterats med alla
22413: och adb-utrustning. Nästan alla hovrätter har        hov- och länsrätter under resultatförhandlingar-
22414: hållit huvudförhandlingar även på annat håll än      na. Förrättningen a v reseting följs med på samma
22415: i hemstaden. Nödvändiga utrymmen finns hos           sätt som verksamheten vid domstolarna i övrigt.
22416: 
22417:      Helsingforsden 6 november 1998
22418: 
22419:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
22420:                                          KK 1142/1998 vp
22421: 
22422: Kirjallinen kysymys 1142
22423: 
22424: 
22425: 
22426: 
22427:                                   Sulo Aittoniemi lkesk: Kosovon albaanien palauttamisesta koti-
22428:                                       maahansa
22429: 
22430: 
22431:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22432: 
22433:    1990-luvun alussa Suomeen tuli lähes 2 000       si sillä albaanilla, joka on vuosikausia jakanut
22434: elintasopakolaista Kosovosta. Heillä ei ollut       lappuja eduskunnan portailla, olisi siellä teholli-
22435: muuta syytä tänne tuloonsa kuin sikäläinen köy-     sen työn mahdollisuus.
22436: hyys ja tarve päästä jonkin sellaisen yhteiskun-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22437: nan elätettäväksi, jossa on tarpeeksi hölmöä vä-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22438: keä hyväksymään mitä vain. Kun Kosovon al-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22439: baaneilla ei ollut mitään mahdollisuutta pako-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22440: laisstatukseen, eduskunta teki poikkeuslain, jon-
22441: ka perusteella kyseinen ryhmä jäi suomalaisten                Aikooko Hallitus ryhtyä nopeisiin toi-
22442: elätettäväksi. Kyseinen laki tehtiin vain vuoden           menpiteisiin täällä tilapäisluvilla oleske-
22443: mittaisena, mutta albaanien oleskelua on senjäl-           levien Kosovon albaanien palauttami-
22444: keen jatkettu milloin milläkin perusteella.                seksi kotimaahansa nyt, kun tilanne siellä
22445:    Nyt Kosovoon on palaamassa rauha, kun                   on kansainvälisessä valvonnassa rauhoit-
22446: Nato on asettanut herra Milosevicin herran nuh-            tumassa ja Kosovo tarvitsee ahkeria ja
22447: teeseen. Kosovossa tarvittaisiin nyt isänmaallis-          isänmaallisia käsiä maan kohentamiseksi
22448: ten Kosovon albaanien työtä maansa kohenta-                ja uudelleen rakentamiseksi?
22449: miseksi ja osin jälleenrakentamiseksi. Esimerkik-
22450: 
22451:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
22452: 
22453:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
22454: 
22455: 
22456: 
22457: 
22458:  280043
22459: 2                                           KK 1142/1998 vp
22460: 
22461: 
22462: 
22463: 
22464:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22465: 
22466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         salaisten turvapaikkahakemukset on voimassa
22467: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          olevan ulkomaalaislain mukaisesti käsitelty yksi-
22468: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        löllisesti. Hakijat ovat saaneet sekä kielteisiä pää-
22469: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         töksiä että oleskelulupia eri perusteilla. Oleskelu-
22470: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1142:              luvan saaneet ovat yleisesti ottaen saaneet pysy-
22471:                                                        väisluonteisen luvan. Toisin kuin kysymyksessä
22472:           Aikooko Hallitus ryhtyä nopeisiin toi-       oletetaan, tilapäisluonteisella luvalla ei Suomes-
22473:        menpiteisiin täällä tilapäisluvilla oleske-     sa oleskele entisen Jugoslavian kansalaisia mah-
22474:        levien Kosovon albaanien palauttami-            dollisia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamat-
22475:        seksi kotimaahansa nyt, kun tilanne on          ta.
22476:        kansainvälisessä valvonnassa rauhoittu-             Suomessa kahden vuoden ajan pysyväisluon-
22477:        massa ja Kosovo tarvitsee ahkeria ja isän-      teisella oleskeluluvalla oleskellut voi saada ulko-
22478:        maallisia käsiä maan kohentamiseksi ja          maalaislaissa tarkoitetun pysyvän oleskeluluvan.
22479:        uudelleen rakentamiseksi?                       Tätä säännöstä sovellettiin myös erityislain no-
22480:                                                        jalla oleskeluluvan saaneisiin entisen Jugoslavian
22481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kansalaisiin.
22482: vasti seuraavaa:                                           Ulkomaalaislain perusteella pysyväisluontei-
22483:                                                        sen oleskeluluvan saanut henkilö voi lähteä siitä,
22484:     Laki eräiden entisen Jugoslavian kansalaisten      että kotimaan poliittisissa olosuhteissa tapahtu-
22485: tekemien turvapaikkahakemusten poikkeuskä-             neilla muutoksilla ei ole vaikutusta luvan pysy-
22486: sittelystä tuli voimaan 20.1.1993. Lain soveltami-     vyyteen. Jos henkilö syyllistyy rikoksiin tai ilme-
22487: sen piiriin kuuluivat ennen 22.7.1992 Suomeen          nee muita laissa määriteltyjä karkotusperusteita,
22488: saapuneet ja ennen tätä ajankohtaa turvapaik-          voi karkottaminen kuitenkin pitkänkin oleske-
22489: kaa hakeneet entisen Jugoslavian kansalaiset,          lun jälkeen tulla kysymykseen.
22490: joiden turvapaikkahakemusta ei ollut ratkaistu             Kuluvan vuoden helmikuun lopulta lähtien
22491: ennen lain voimaantuloa ja jotka eivät olleet ha-      ulkomaalaisvirasto on käsitellessään Kosovon
22492: kemustaan peruuttaneet. Lakia ei sovellettu ri-        albaanien tekemiä turvapaikkahakemuksia nou-
22493: koksiin syyllistyneisiin, vaan tällaisten henkilöi-    dattanut YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun vi-
22494: den turvapaikka- ja oleskelulupahakemukset kä-         raston (UNHCR) suosituksia, joiden mukaan
22495: siteltiin yksilöllisesti ulkomaalaislaissa säädetyl-   Kosovon albaaneja ei ennen tilanteen rauhoittu-
22496: lä tavalla.                                            mista tulisi palauttaa Jugoslavian Iiittotasaval-
22497:     Kyseinen erityislaki koski kaikkialta entisen      taan, vaikka turvapaikkahakemus hylättäisiin-
22498: Jugoslavian alueelta saapuneita turvapaikanha-         kin yksilöllisen tutkinnan jälkeen. Käytettävissä
22499: kijoita. Noin 1 400 lain soveltamisalaan kuulu-        olevien tietojen mukaan muutkin Euroopan
22500: neesta noin 1 600:sta entisen Jugoslavian kansa-       unioninjäsenmaat ovat tällä hetkellä pidättäyty-
22501: laisesta on Kosovon albaaneja, jotka saivat ky-        neet pakkokeinoin palautuksista rikollisia mah-
22502: seisen lain nojalla paikallispoliisilta vuoden pi-     dollisesti lukuun ottamatta.
22503: tuiset oleskeluluvat painavista humanitaarisista           Kosovon tilanne ei ole vielä rauhoittunut. Toi-
22504: syistä.                                                menpiteisiin edellä kuvatun politiikan muutta-
22505:     Erityislaissa määritellyn ajankohdan jälkeen       miseksi ei ole tarkoitus ryhtyä.
22506: Suomeen saapuneiden entisen Jugoslavian kan-
22507: 
22508:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
22509: 
22510:                                                                 Sisäasiainministeri Jan- Erik Enestam
22511:                                            KK 1142/1998 vp                                              3
22512: 
22513: 
22514: 
22515: 
22516:                                         Tili Riksdagens Talman
22517: 
22518:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           gällande utlänningslagen behandlats individu-
22519: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ellt. Några av dessa har fått avslag på sina ansök-
22520: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ningar, andra har beviljats uppehållstillstånd,
22521: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          vilket beror på att olika grunder har åberopats.
22522: mål nr ll42.                                          De som har beviljats uppehållstillstånd har vanli-
22523:                                                       gen fått uppehållstillstånd av permanent natur. 1
22524:           Ämnar Reringen vidta brådskande åt-         motsats till vad som antas i spörsmålet, vistas
22525:        gärder för att återsända kosovoalbaner         medborgare i det forna Jugoslavien inte i Finland
22526:        som vistas här med tidsbegränsade till-        med uppehållstillstånd av tidbegränsad natur,
22527:        stånd när situationen nu håller på att åter-   eventuellt med undantag för några enskilda fall.
22528:        ställas i deras hemland under internatio-          Den som vistats i Finland i två år med ett
22529:        nell övervakning och när Kosovo behö-          uppehållstillstånd av permanent natur kan få ett
22530:        ver flitiga och patriotiska människor för      permanent uppehållstillstånd som avses i utlän-
22531:        att utveckla och återuppbygga landet?          ningslagen. Denna bestämmelse har också till-
22532:                                                       lämpats på de medborgare i det forna Jugoslavi-
22533:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en som beviljats uppehållstillstånd med stöd av
22534: anföra följande:                                      speciallagen.
22535:                                                           Den som beviljats uppehållstillstånd av per-
22536:    Lagen om särbehandling av asylansökningar          manent natur med stöd av utlänningslagen kan
22537: som gjorts av vissa medborgare i det forna Jugo-      utgå ifrån att ändringarna i hemlandets politiska
22538: slavien trädde i kraft den 20 januari 1993. Tili      förhållanden inte påverkar tillståndets perma-
22539: lagens tillämpningsområde hörde de medborgare         nenta natur. Om personeo i fråga gör sig skyldig
22540: i det forna Jugoslavien som hade anlänt tili Fin-     tili brott eller om det kommer fram andra i lagen
22541: land före den 22 juli 1992 och som hade ansökt        angivna grunder för utvisning kan utvisning
22542: om asyl i Finland före nämnda datum, om deras         ändå bli aktuell även efter en längre vistelse i
22543: asylansökningar inte hade avgjorts förrän lagen       landet.
22544: hade trätt i kraft och om de inte hade återtagit          Sedan slutet av februari i år har utlänningsver-
22545: sina asylansökningar. Lagen tillämpades inte på       ket vid handläggningen av ansökningar som läm-
22546: de personer som hade gjort sig skyldiga tili brott,   nats in av kosovoalbaner iakttagit rekommenda-
22547: utan dessa personers ansökningar om asyl och          tioner som utfårdats av FN:s flyktingkommissa-
22548: uppehållstillstånd behandlades individuellt en-       riat (UNHCR). Enligt rekommendationerna
22549: ligt bestämmelserna i utlänningslagen.                skall kosovoalbaner inte återsändas tili den fede-
22550:     Speciallagen i fråga angick asylsökande från      rala republiken Jugoslavien förrän situationen
22551: alla delar av det forna Jugoslavien. Cirka l 400      blivit lugnare, även om någons ansökan om asyl
22552: av de cirka 1 600 medborgare i det forna Jugosla-     efter en individuell undersökning avslås. Enligt
22553: vien som hörde tilllagens tillämpningsområde är       de uppgifter som är tillgängliga har de övriga
22554: kosovoalbaner. Med stöd av lagen i fråga bevilja-     medlemsstaterna av Europeiska unionen för till-
22555: de den lokala polisen dessa personer uppehålls-       fållet avstått från tvångsåtersändning, eventuellt
22556: tillstånd för ett år av vägande humanitära skäl.      med undantag för brottslingar.
22557:     Asylansökningar avde medborgare i det forna           Situationen i Kosovo har inte blivit återställd.
22558: Jugoslavien som anlänt tili Finland efter den tid-    Avsikten är inte att vidta åtgärder för att föränd-
22559:  punkt som anges i speciallagen har enligt den        ra den politik som beskrivits ovan.
22560: 
22561:      Helsingfors den 29 oktober 1998
22562: 
22563:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
22564:                                             KK 1143/1998 vp
22565: 
22566: Kirjallinen kysymys 1143
22567: 
22568: 
22569: 
22570: 
22571:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Entisöitäviin moottoripyöriin käytettävien
22572:                                         osien verottamisesta
22573: 
22574: 
22575:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22576: 
22577:    Maassamme toimii useita moottoripyöräker-           esimerkiksi 70 prosentin verran ja ulkomailta
22578: hoja, joiden yksinomaisena harrastuksena on            tuotuihin vastaavasti 50 prosenttia osia ilman
22579: vanhojen moottoripyörien entisöiminen. Ilman           verotuksellisia seuraamuksia. Verotulojen kan-
22580: heidän toimintaansa olisi varmuudella käynyt           nalta menetys valtiolle olisi toki marginaalinen,
22581: niin, että eräät hyvin harvinaiset pyöräyksilöt        mutta tärkeälle museointiharrastukselle erin-
22582: olisivat maastamme kadonneet tietyllä tavoin           omainen helpotus. Harrastajat odottavat suurin
22583: sukupuuttoon. Yksi tällainen kerho on vuonna           toivein tällaisen muutoksen toteutumista.
22584: 1975 perustettu Veteraanimoottoripyöräklubi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22585: ry, jossa on jäseniä lähes 4 000 HangostaIvaloon.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22586: Sen jäsenet entisöivät moottoripyöriä, jotka sit-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22587: ten rekisteröidään museoajoneuvoina, joita voi         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22588: käyttää vain 30 päivää vuodessa.
22589:     Entisöitävä moottoripyörä joudutaan usein                     Voisiko Hallitus esittää autoverolakia
22590: rakentamaan vähäisestä aihiosta alkaen niin,                   tai sen tulkintaa muutettavaksi niin, että
22591: että käytettävien osien määrä on varsin suuri.                 entisöitävissä kotimaista rekisteröintiä
22592: Nyt on kuitenkin sillä tavalla, että suomalaisiin              olevissa moottoripyörissä voisi ilman ve-
22593: pyöriin voi vaihtaa 50 prosenttia osista ilman                 roseuraamuksia käyttää osia 70 prosen-
22594: veroseuraamusta ja ulkomailta tuotuihin pyöriin                tin verran ja vastaavasti ulkomailta tuo-
22595: vastaavasti 25 prosenttia. Näin autoverolakia on               dussa pyörässä 50 prosentin verran, ja
22596: viranomaisten taholta tulkittu.                                   milloin tällaista muutosta voisi odot-
22597:     Erinomainen asia tärkeän entisöinnin kannal-               taa esitettäväksi?
22598: ta olisi, jos kotimaisiin pyöriin voitaisiin vaihtaa
22599: 
22600:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
22601:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
22602: 
22603: 
22604: 
22605: 
22606:  280043
22607: 2                                        KK 1143/1998 vp
22608: 
22609: 
22610: 
22611: 
22612:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22613: 
22614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaan ajoneuvo oli kaikissa tapauksissa vero-
22615: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tettava uudelleen, jos 50 prosenttia tai enemmän
22616: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ajoneuvon osista vaihdetaan. Tämä koski samal-
22617: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      la tapaa niin uusia kuin käytettyjäkin ajoneuvo-
22618: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       ja. Voimassa olevan autoverolain mukaan käy-
22619: n:o 1143:                                           tettynä maahan tuotu ajoneuvo verotetaan uu-
22620:                                                     delleen jo silloin, kun sen osista 25 prosenttia tai
22621:           Voisiko Hallitus esittää autoverolakia    enemmän vaihdetaan. Tämä säännös on havaittu
22622:        tai sen tulkintaa muutettavaksi niin, että   käytännössä liian ankaraksi erilaisille harraste-
22623:        entisöitävissä kotimaista rekisteröintiä     käytössä oleville ajoneuvoille, joiden kunnosta-
22624:        olevissa moottoripyörissä voisi ilman ve-    minen on saattanut vaikeutua. Yleensä tällöin on
22625:        roseuraamuksia käyttää osia 70 prosen-       kysymys yli 25 vuoden ikäisinä käytettyinä tuo-
22626:        tin verran ja vastaavasti ulkomailta tuo-    duista ajoneuvoista. Valtiovarainministeriössä
22627:        dussa pyörässä 50 prosentin verran, ja       on valmisteltu annettavaksi vielä kuluvalla kau-
22628:           milloin tällaista muutosta voisi odot-    della esitystä, joka tarkoittaisi paluuta vanhaan
22629:        taa esitettäväksi?                           käytäntöön, jonka mukaan siis yli 25 vuoden
22630:                                                     ikäisinä tuodut käytetyt ajoneuvot verotettaisiin
22631:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        uudelleen vasta, jos 50 prosenttia tai enemmän
22632: vasti seuraavaa:                                    osista vaihdetaan. Lakiehdotuksen tarkoitus on
22633:                                                     nimenomaan helpottaa ajoneuvoihin kohdistu-
22634:    Ennen nykyistä autoverolakia voimassa ol-        vaa harrastelutoimintaa ja se koskee yhtä lailla
22635: leen auto- ja moottoripyöräverolain säännösten      autoja kuin moottoripyöriäkin.
22636: 
22637:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
22638: 
22639:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
22640:                                          KK 1143/1998 vp                                             3
22641: 
22642: 
22643: 
22644: 
22645:                                        Tili Riksdagens Talman
22646: 
22647:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skattelag skulle fordonet i samtliga fall beskattas
22648: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         på nytt om minst 50% av fordonets delar byttes
22649: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     ut. Detta gällde lika väl nya som begagnade for-
22650: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        don. Enligt gällande bilskattelag beskattas ett
22651: mål nr 1143:                                        fordon som importerats begagnat på nytt redan
22652:                                                     om minst 25 % av dess delar byts ut. Den här
22653:           Kan Regeringen föreslå en ändring av      bestämmelsen har i praktiken konstaterats vara
22654:        bilskattelagen eller av lagens tolkning sä   för sträng när det är fråga om fordon som an-
22655:        att man utan skattepåfoljder kunde byta      vänds i hobbyverksamhet och upprustningen av
22656:        ut upp tili 70% av delarna i sådana mo-      sådana fordon kan ha försvårats. 1 dessa fall är
22657:        torcyklar som rustas upp och är registre-    det i allmänhet fräga om fordon som importerats
22658:        rade i Finland och på motsvarande sätt       begagnade när de är över 25 är gamla. Vid finans-
22659:        upp tili 50 % när det gäller cyklar som      ministeriet har beretts en proposition som enligt
22660:        importerats, och                             planerna skall avlåtas före utgängen av denna
22661:           när kan en sådan ändring bli aktuell?     session och som innebär en återgäng tili tidigare
22662:                                                     praxis enligt viiken fordon som importerats be-
22663:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt       gagnade när de är över 25 är gamla beskattas på
22664: anföra följande:                                    nytt först om minst 50 % av delarna byts ut.
22665:                                                     A vsikten med lagförslaget är uttryckligen att un-
22666:   Enligt bestämmelserna i den lag om bil- och       derlätta hobbyverksamheten med fordon och
22667: motorcykelskatt som gällde före nuvarande bil-      detta gäller lika väl bilar som motorcyklar.
22668: 
22669:      Helsingfors den 6 november 1998
22670: 
22671:                                                                           Minister Jouko Skinnari
22672:                 j
22673:                j
22674:               j
22675:              j
22676:             j
22677:            j
22678:           j
22679:          j
22680:         j
22681:        j
22682:       j
22683:      j
22684:     j
22685:    j
22686:   j
22687:  j
22688: j
22689:                                          KK 1144/1998 vp
22690: 
22691: Kirjallinen kysymys 1144
22692: 
22693: 
22694: 
22695: 
22696:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Avohoitoon liittyvien välineiden
22697:                                      jakamisesta terveyskeskuksista
22698: 
22699: 
22700:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22701: 
22702:    Yhä useammat kunnat ovat lopettaneet avo-           Kansanterveyslakia olisikin edelleen toteutet-
22703: hoidossa tarvittavien hoitotarvikkeiden ja -väli-   tava niin, että avohoidossa olevat pitkäaikaissai-
22704: neidenjakamisen terveyskeskuksista. Näitä ovat      raat, vanhukset ja vammaiset saisivat välttämät-
22705: mm. katetrit, injektioruiskut ja vaipat. Eniten     tömimmät hoitotarvikkeet ja -välineet maksutta
22706: tästä käytännöstä ovat joutuneet kärsimään pit-     terveyskeskuksista.
22707: käaikaissairaat, vanhukset ja vammaiset. Tämä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22708: palvelu on ollut keskeinen avohoidon tukemisen      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
22709: muoto. Palvelun heikentyessä myös hoidon taso       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22710: ja ennuste ovat yleensä huonontuneet.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22711:    Pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen hoi-
22712: totuki, eläkkeensaajien hoitotuki, vammaistuki                Aikooko Hallitus tarkentaa kansan-
22713: ja muut Kelan myöntämät tuet ovat tarkoitettuja            terveyslakia ja asiakasmaksulakia niin,
22714: nimenomaan hoidon ja perustiJanteen erityiskus-            että hoitotarvikkeiden ja -välineiden
22715: tannuksiin, eivät pelkästään kattamaan hoitovä-            maksuttomasta saannista terveyskeskuk-
22716: lineiden ja -tarvikkeiden hankintaa. Monijoutuu            sista tulee oikeus sairauden tai vamman
22717: kuitenkin käyttämään vähäistä tukeaan merkit-              edellyttämän tarpeen mukaan?
22718: tävästi näihin hankintoihin.
22719:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
22720: 
22721:                     Anneli Jäätteenmäki /kesk                Ulla Anttila /vihr
22722:                     Annikki Koistinen /kesk                  Jorma Huuhtanen /kesk
22723: 
22724: 
22725: 
22726: 
22727:  280043
22728: 2                                         KK 1144/1998 vp
22729: 
22730: 
22731: 
22732: 
22733:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22734: 
22735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       laissa tai asetuksessa ei ole erikseen säädetty sai-
22736: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        raanhoitotarvikkeista eikä niiden maksutto-
22737: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muudesta, mutta terveyskeskukset ovat vuodesta
22738: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli          1973 jakaneet tiettyjen sairauksien hoidossa ja
22739: Jäätteenmäen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       seurannassa tarpeellisia hoitotarvikkeita ja -väli-
22740: symyksen n:o 1144:                                   neitä maksutta potilailleen.
22741:                                                          Potilaan omahoidossa käytettävistä tarvik-
22742:           Aikooko Hallitus tarkentaa kansan-         keista ei ole erikseen säädetty, mutta sairaanhoi-
22743:        terveyslakia ja asiakasmaksulakia niin,       totarvikkeiden jakelun vähentäminen tai niistä
22744:        että hoitotarvikkeiden ja -välineiden         perittävät maksut voivat vaikeuttaa potilaan
22745:        maksuttomasta saannista terveyskeskuk-        omahoitoa ja johtaa sairauden pahenemiseen tai
22746:        sista tulee oikeus sairauden tai vamman       aiheuttaa muita sairauksia, mikä pitkällä tähtäi-
22747:        edellyttämän tarpeen mukaan?                  mellä lisää terveydenhuollon kustannuksia. Tä-
22748:                                                      män vuoksi on tärkeää, että kunnat edelleen ot-
22749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tavat sairaanhoitotarvikkeiden jakelusta päät-
22750: vasti seuraavaa:                                     täessään huomioon potilaiden itsehoidon tuke-
22751:                                                      misen ja avohoitoon kannustamisen.
22752:    Kansanterveyslaissa (66/1972) säädetään kun-          Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
22753: nan tehtäviin kuuluvasta kansanterveystyöstä.        että potilaat voivat saada sairauden seurannan ja
22754: Lain mukaan kunnan tulee muun muassa järjes-         hoidon kannalta välttämättömät hoitovälineet ja
22755: tää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon lue-       -tarvikkeet osana hoitoa terveyskeskuksesta ja
22756: taan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen anta-     että ne ovat potilaille maksuttomia. Vallitseva
22757: mansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen         käytäntö on ollut pitkään ja on edelleen lähes
22758: kuntoutus. Kansanterveyslaissa ei ole erikseen       kaikissa kunnissa tämän mukainen. Joissakin
22759: säännöksiä avohoidossa olevien potilaiden hoi-       yksittäisissä kunnissa on ministeriön saamien tie-
22760: tovälineistä ja -tarvikkeista.                       tojen mukaan suunniteltu hoitovälineiden ja
22761:    Avohoidossa tarvittavat hoitovälineet ja -tar-    -tarvikkeiden jakelun supistamista tai lopetta-
22762: vikkeet, kuten injektioruiskut, katetrit ja vaipat   mista taikka välineiden tekemistä maksullisiksi.
22763: eivät ole lääkinnällisestä kuntoutuksesta anne-      Jotta hoitovälinejakelun jatkuminen nykyisessä
22764: tussa asetuksessa (1051/1991) ja sosiaali- ja ter-   laajuudessaan ja asiakkaalle maksuttomana tur-
22765: veydenhuollon asiakasmaksuista annetussa lais-       vattaisiinjatkossakin kaikissa kunnissa, tulee so-
22766: sa (734/1992) tarkoitettuja apuvälineitä eikä nii-   siaali- ja terveysministeriö pikaisesti valmistele-
22767: den siten ole nykyisen lainsäädännön mukaan           maan hoitovälineitä koskevan ohjeistuksen kun-
22768: katsottu olevan apuvälineinä maksuttomia. Ky-        nille. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tarkas-
22769: symyksessä olevia tarvikkeita on pidetty sairaan-     ti kuntien hoitovälinejakelussa noudattamaa
22770: hoitotarvikkeina ja niitä ovat koskeneet muun         käytäntöä ja jos käytäntö johtaa potilaiden kan-
22771: muassa aiemmat lääkintöhallituksen määräyk-           nalta epäedulliseen kehitykseen, ministeriö tulee
22772: set, jotka eivät enää ole voimassa. Sosiaali- ja      valmistelemaan tarvittavat lainsäädäntömuu-
22773: terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa           tokset.
22774: 
22775:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
22776: 
22777:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22778:                                           KK 1144/1998 vp                                            3
22779: 
22780: 
22781: 
22782: 
22783:                                        Tili Riksdagens Talman
22784: 
22785:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utrustning och dess avgiftsfrihet, men hälsocen-
22786: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          tralerna har sedan år 1973 avgiftsfritt distribue-
22787: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      rat tili sina patienter sådan vårdutrustning och
22788: dagsman Anneli Jäätteenmäki m. fl. underteck-        sådana vårdinstrument som behövs för behand-
22789: nade spörsmål nr 1144:                               ling och observation av vissa sjukdomar.
22790:                                                         Lagstiftningen inte innehåller några särskilda
22791:            Ämnar Regeringen precisera folkhäl-       bestämmelser om sådan utrustning som patien-
22792:        solagen och lagen om klientavgifter inom      terna använder i egenvård, men om distributio-
22793:        social- och hälsovården så att avgiftsfri     nen av sjukvårdsutrustning begränsas eller avgif-
22794:        tillgång tili vårdutrustning och -instru-     ter införs för sådan utrustning, kan patienternas
22795:        ment på hälsocentraler blir en rättighet på   egenvård försvåras och deras sjukdom förvärras
22796:        grund av sådana behov som en sjukdom          eller andra sjukdomar uppkomma, vilket kom-
22797:        eller ett handikapp medför?                   mer att öka hälsovårdskostnaderna i det långa
22798:                                                      loppet. Därför är det viktigt att kommunerna
22799:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        också i fortsättningen tar hänsyn tili stödet för
22800: anföra följande:                                     patienternas egenvård och uppmuntran tili öp-
22801:                                                      pen vård, när de fattar beslut om distributionen
22802:    1 folkhälsolagen (66/1972) bestäms om folk-       av sjukvårdsutrustning.
22803: hälsoarbete som varje kommun skall sörja för.           Social- och hälsovårdsministeriet anser det
22804: Enligt lagen åligger det kommunen att bland          viktigt att patienterna kan få sådana vårdinstru-
22805: annat ordna kommuninvånarnas sjukvård, tili          ment och sådan vårdutrustning som de behöver
22806: viiken hänförs av läkare utförd undersökning         för observation och behandling av sin sjukdom
22807: och av läkare given eller övervakad vård och         som en del av vården på hälsocentralerna och att
22808: medicinsk rehabilitering. Folkhälsolagen inne-       instrumenten och utrustningarna är avgiftsfria
22809: håller inga särskilda bestämmelser om vårdin-        för patienterna. Gällande praxis har redan länge
22810: strument och -utrustning för patienter i öppen       varit och är fortfarande sådan i nästan alla kom-
22811: vård.                                                muner. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
22812:    Vårdinstrument och -utrustning som behövs i       uppgifter har några enstaka kommuner planerat
22813: öppen vård, exempelvis injektionssprutor, katet-     att begränsa eller helt nedlägga distributionen av
22814: rar och blöjor, hör inte tili de hjälpmedel som      vårdinstrument och -utrustning eller att belägga
22815: avses i förordningen om medicinsk rehabilitering     instrumenten med avgift. För att trygga den av-
22816: (1015/1991) och lagen om klientavgifter inom         giftsfria distributionen av vårdinstrument i sin
22817: social- och hälsovården (734/1992), och de har       nuvarande omfattning också i fortsättningen
22818: således inte ansetts vara avgiftsfria som hjälpme-   kommer social- och hälsovårdsministeriet
22819: del enligt den gällande lagstiftningen. Utrust-      snabbt att utarbeta anvisningar om vårdinstru-
22820: ningen i fråga har betraktats som sjukvårdsut-       ment tili kommunerna. Social- och hälsovårds-
22821: rustning och reglerats bland annat genom medi-       ministeriet följer noggrant kommunernas praxis
22822: cinalstyrelsens tidigare föreskrifter, som inte      vid distributionen av vårdinstrument, och om
22823: längre är i kraft. Lagen och förordningen om         denna praxis leder till en utveckling som är oför-
22824: klientavgifter inom social- och hälsovården inne-    delaktig för patienterna, kommer ministeriet att
22825: håller inga särskilda bestämmelser om sjukvårds-     bereda erforderliga ändringar av Iagstiftningen.
22826: 
22827:      Helsingfors den 5 november 1998
22828: 
22829:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
22830:                                            KK 1145/1998 vp
22831: 
22832: Kirjallinen kysymys 1145
22833: 
22834: 
22835: 
22836: 
22837:                                    Kyösti Karjula /kesk: Pienyrittäjien keksintöjen hyödyntämisestä
22838: 
22839: 
22840: 
22841:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22842: 
22843:    Suomalaisen innovaatiojärjestelmän toimi-          olisiko tarkoituksenmukaisempaa ohjata pieni
22844: vuus on ratkaiseva menestystekijä tulevaisuudes-      valtion tuki keksintötoiminnalle suorana tukena
22845: sa. Tällä hetkellä innovaatioprosessin eri vaiheis-   keksijöille ja pienyrityksille valtion tukeman
22846: sa on vielä paljon kehitettävää. Eri yhteyksissä      näennäisen keksintöliiketoiminnan sijasta. Tä-
22847: on todettu, että suomalaisen innovaatiotoimin-        hän liittyy myös TEKESin ja Keksintösäätiön
22848: nan ongelmana on tuotekehitysprosessin pitkä          yhteistyön huono toimivuus. Käytännön palaut-
22849: kesto ja kansainvälisille markkinoille ei osata       teet kertovat, että mikäli Keksintösäätiö on alku-
22850: edetä riittävän nopeasti. Tästä syystä on tärkeää     rahoittajana, TEKES ei useissa tapauksissa ole
22851: arvioida suomalaisen innovaatiotoiminnan yh-          kiinnostunut hankkeen jatkorahoituksesta.
22852: teiskunnallisia tukirakenteita ja nykyisiä toimin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22853: tatapoja.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22854:     Keksintösäätiöllä on keskeinen rooli keksijän     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22855: ja pienyrittäjän uuden idean/keksinnön ensira-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22856: hoittajana. Usein yksityinen keksijä tai pienyrit-
22857: täjä kokee nykyiset käytännöt liian byrokraatti-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22858: silla, aikaa vievinä ja Keksintösäätiön roolin               ryhtyä pienyrittäjien innovaatiotoimin-
22859: jopa keksijää tai pienyrittäjää rahastavana. Tä-             nan tehostamiseksi ja innovaatioketjun
22860: mänhetkinen käytäntö merkitsee sitä, että muu-               rahoitustoiminnan selkeyttämiseksi sekä
22861: taman kymmenen tuhannen markan tuki edellyt-                 tarkoituksenmukaisuuden     parantami-
22862:  tää käytännössä pienyrittäjälle jopa 10-15 vuo-             seksi?
22863: den "pakkoliittoa". Onkin paikallaan pohtia sitä,
22864: 
22865:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
22866: 
22867:                                          Kyösti Karjula /kesk
22868: 
22869: 
22870: 
22871: 
22872:  280043
22873: 2                                            KK 1145/1998 vp
22874: 
22875: 
22876: 
22877: 
22878:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22879: 
22880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Arvioinnissa pyrittiin toimialueen laajaan tar-
22881: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies             kasteluun. Siinä tuli tarkastella niinjulkisen kuin
22882: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          yksityisen sektorin roolia ja arvioida nykyisen
22883: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti              "järjestelmän" vahvuuksia ja heikkouksia. Kek-
22884: Karjulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            sintösäätiön toiminnan arviointi oli osa arvioin-
22885: n:o 1145:                                                tia. Kyseessä on ensimmäinen maassamme toteu-
22886:                                                          tettu ko. toimialueen kokonaisarviointi. Ar-
22887:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vioinnin toteutti puolueeton asiantuntijaryhmä,
22888:         ryhtyä pienyrittäjien innovaatiotoimin-          jonka jäsenistä kaksi oli ulkomaalaisia ja yksi
22889:         nan tehostamiseksi ja innovaatioketjun           suomalainen.
22890:         rahoitustoiminnan selkeyttämiseksi sekä              Raportti sisältää useita keksintö- ja innovaa-
22891:         tarkoituksenmukaisuuden parantami-               tiotoiminnan ja koko innovaatiojärjestelmän ke-
22892:         seksi?                                           hittämiseen tähtääviä suosituksia. Keskustelu
22893:                                                          niistä käynnistetään raportin julkistamissemi-
22894:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             naarissa 16.11.1998. Kauppa- ja teollisuusminis-
22895: vasti seuraavaa:                                         teriö asettaa välittömästi seminaarinjälkeen työ-
22896:                                                          ryhmän pohtimaan suositusten toimeenpanoa.
22897:    Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii kehit-         Työryhmä tarkastelee myös kysymyksessä mai-
22898: tämään jatkuvasti toimintapolitiikkaansa. Kes-           nittuja asioita.
22899: keinen työkalu tässä kehittämistyössä ovat erilai-           Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
22900: set arvioinnit, joita ministeriö on toteuttanut          pienyrittäjien innovaatiotoiminnan tehostami-
22901: alaisistaan laitoksista.                                 nen ja innovaatioketjun rahoitustoiminnan sel-
22902:    Kauppa- ja teollisuusministeriö toteutti vuon-        keyttäminen sekä tarkoituksenmukaisuuden pa-
22903: na 1998 arvioinnin, jossa tarkasteltiin riippumat-       rantaminen on osa hyvin laajaa ja monitahoista
22904: tomien keksintöjen ja niiden kaupallistamisen            keksintö- ja innovaatiotoiminnan edistämisen
22905: edistämistä. Riippumattomilla keksijöillä tar-           toimialuetta. Keksintö- ja innovaatiotoiminnan
22906: koitetaan yksityishenkilöitä (ml. yliopistojen tut-      edellytystenjatkuva kehittäminen on erittäin tär-
22907: kijat ja professorit) ja pienyrittäjiä, jotka tekevät    keää elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan kan-
22908: keksintöjä. Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa         nalta. Kauppa- ja teollisuusministeriön lähiaika-
22909: suosituksia siitä, miten tällaisia keksintöjä ja nii-     na asettama työryhmä on seuraava konkreetti-
22910: den kaupallista edistämistä voitaisiin kehittää.          nen askel tässä kehittämistyössä.
22911: 
22912:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998
22913: 
22914:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
22915:                                            KK 1145/1998 vp                                             3
22916: 
22917: 
22918: 
22919: 
22920:                                         Tili Riksdagens Talman
22921: 
22922:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sektorns roll granskas och det nuvarande "syste-
22923: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            mets" styrka och svaghet bedömas. En utvärde-
22924: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        ring av uppfinningsstiftelsens verksamhet utgjor-
22925: dags1edamot Kyösti Karju1a undertecknade               de en del av den större utvärderingen. Det är
22926: spörsmå1 nr 1145:                                      fråga om den första utvärderingen av hela detta
22927:                                                        område som har genomförts i vårt land. Utvärde-
22928:           Vi1ka åtgärder har Regeringen för av-        ringen genomfördes av en opartisk sakkunnig-
22929:        sikt att vidta för att effektivera småföre-     grupp, där medlemmarna utgjordes av två utlän-
22930:        tagarnas innovationsverksamhet och              ningar och en finländare.
22931:        k1argöra finansieringen av innovations-            Rapporten innehåller flera rekommendatio-
22932:        kedjan samt förbättra ändamålsenlighe-          ner som siktar tili att utveckla uppfinnings- och
22933:        ten?                                            innovationsverksamheten och hela innovations-
22934:                                                        systemet. Debatten om dem inleds vid ett semina-
22935:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rium 16.ll.l998 där rapporten offentliggörs.
22936: anföra följande:                                       Handels- och industriministeriet tillsätter ome-
22937:                                                        delbart efter seminariet en arbetsgrupp som skall
22938:    Handels- och industriministeriet strävar efter      dryfta hur rekommendationerna skall verkstäl-
22939: att kontinuerligt utveckla sin verksamhetspoli-        las. Arbetsgruppen kommer också att granska de
22940: tik. Ett centralt verktyg i detta utvecklingsarbete    frågor som nämns i spörsmålet.
22941: är de utvärderingar avolika s!ag som ministeriet          Med stöd av ovanstående konstaterar reger-
22942: har genomfört i sina underlydande ämbetsverk.          ingen att effektiveringen av småföretagarnas in-
22943:    Handels- och industriministeriet genomförde         novationsverksamhet och klargörandet a v finan-
22944: år 1998 en utvärdering, i viiken granskades hur        sieringen av innovationskedjan samt förbättran-
22945: oberoende uppfinningar och kommersia!isering-          det av ändamålsenligheten utgör en del av ett
22946: en av dem kunde främjas. Med oberoende upp-            mycket vidsträckt och mångfasetterat verksam-
22947: finnare avses enskilda personer (inklusive forska-     hetsområde för främjande av uppfinnings- och
22948: re och professorer vid universiteten) och småfö-       innovationsverksamheten. Det är ytterst viktigt
22949: retagare som gör uppfinningar. Syftet med utvär-       med tanke på närings!ivet och hela samhället att
22950: deringen var att åstadkomma rekommendatio-             uppfinnings- och innovationsverksamhetens för-
22951: ner om hur främjandet av dylika uppfinningar           utsättningar kontinuerligt utvecklas. Den arbets-
22952: och av kommersialiseringen av dem kunde ut-            grupp som handels- och industriministeriet kom-
22953: vecklas. 1 utvärderingen eftersträvades en vid-        mer att tillsätta under den närmaste tiden är
22954: sträckt granskning av verksamhetsområdet. 1            följande konkreta steg i detta utvecklingsarbete.
22955: den skulle såväl den offentliga som den privata
22956: 
22957:      Helsingfors den 30 oktober 1998
22958: 
22959:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
22960:                                                                                             j
22961:                                                                                         j
22962:                                                                                     j
22963:                                                                                 j
22964:                                                                             j
22965:                                                                         j
22966:                                                                     j
22967:                                                                 j
22968:                                                             j
22969:                                                         j
22970:                                                     j
22971:                                                 j
22972:                                             j
22973:                                         j
22974:                                     j
22975:                                 j
22976:                             j
22977:                         j
22978:                     j
22979:                 j
22980:             j
22981:         j
22982:     j
22983: j
22984:                                             KK 1146/1998 vp
22985: 
22986: Kirjallinen kysymys 1146
22987: 
22988: 
22989: 
22990: 
22991:                                     Karjula Kyösti /kesk ym.: Yleissitovien työehtosopimusten katta-
22992:                                        vuudesta
22993: 
22994: 
22995:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22996: 
22997:     Työehtosopimusten sitovuutta säännellään           on paikallinen tai alueellinen työnantajien tai
22998: kahdella normistolla: yhtäältä työehtosopimus-         työntekijöiden yhdistys.
22999: lain 4 §:ssä olevalla normaalisitovuutta koskeval-         Kolmas yleissitovuuden edellytys on, että työ-
23000: la normistolla ja toisaalta työsopimuslain 17 §:ssä    ehtosopimus on soveltamisalaltaan yleinen. Ylei-
23001: säädetyllä yleissitovuussäännöksellä. Tietyt val-      syys tarkoittaa ilmeisesti työehtosopimuksen
23002: takunnalliset työehtosopimukset saavat työsopi-        edustavuutta. Työehtosopimuksen tulee olla so-
23003: muslain 17 §:n mukaan yleissitovuuden ja mää-          veltamispiirinsä puolesta niin edustava, että se on
23004: räävät siten vähimmäispalkkatason ja eräitä            asianosaisella alalla yleiseksi katsottava. Edusta-
23005: muitakin vähimmäisehtoja siitä riippumatta,            vuutta mitatessa on lähtökohtana käytettävä
23006: ovatko työnantajat tai työntekijätjärjestäytynei-      työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien
23007: tä vai eivät.                                          työntekijöiden osuutta koko siitä työntekijämää-
23008:     Työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan           rästä, joka työskentelee sopimuksen tarkoitta-
23009: on työsopimuksessa tai työsuhteessa muuten             malla alalla. Korkeimman oikeuden päätöksen
23010: noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita          mukaan työehtosopimuksen soveltamispiiriin
23011: ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen lähinnä     tulee kuulua ainakin 50 % alan työntekijöistä,
23012:  rionastettavasta työstä asianomaisen yleiseksi        jotta se olisi edustavuudeltaan yleissitovaksi kat-
23013:  katsottavassa työehtosopimuksessa on nouda-           sottava.
23014:  tettavaksi määrätty. Jos työsopimus joitain osin          Yleissitovuusvaikutus syntyy automaattisesti
23015:  on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen       ja pakottavasti välittömästi silloin, kun työehto-
23016:  määräysten kanssa, on työsopimus näiltä osin          sopimus tulee voimaan. Samalla tavalla tulevat
23017:  mitätön ja sen sijaan on noudatettava työehtoso-      voimaan myös työehtosopimukseen kesken sopi-
23018:  pimuksen vastaavia määräyksiä.                        muskauden tehdyt muutokset. Työsopimuslain
23019:      Ensimmäinen työehtosopimuksen yleissito-          17 §:ää säädettäessä ei millään lailla huolehdittu
23020:  vuuden edellytys on, että kyseinen sopimus kos-       työehtosopimusten saattamisesta tiedoksi niille,
23021:  kee asianomaista alaa. TSL:n 17 §:n sanamuoto         jotka siihen ovat sidotut. Vaikeuksia syntyy lä-
23022:  ei anna selvää vastausta, mitä tarkoitetaan asian-    hinnä järjestäytymättömille työnantajille. Tällä
23023:  omaisella alalla. Erityisesti kaupan ja teollisuu-    hetkellä maassamme on noin 200 voimassa ole-
23024:  den piirissä asianomaisen alan määritteleminen        vaa työehtosopimusta, joista noin 140 on yleissi-
23025:  ei ole ongelmallista, koska työehtosopimukset         tovia. Pienet yritykset ovat kokeneet vaikeaksi
23026:  koskevat yleensä esimerkiksi koko kaupan alaa.        työehtosopimuksen oikean soveltamisen ja oi-
23027:  Sen sijaan teollisuuden ja kaupan ulkopuolisilla      kean sopimuksen löytämisen. Tarkkaa työehto-
23028:  ennen muuta järjestäytymättömillä työnantajilla       sopimuksen sisältöä ei järjestäytymättömällä
23029:   on käytännössä huomattavia vaikeuksia määri-         työnantajana ole välttämättä tiedossa, vaikka
23030:   tellä asianomainen ala. Tehtävää vaikeuttaa eri-     työehtosopimus olisi jo tullut voimaan. Työnan-
23031:  tyisesti työehtosopimusten suuri määrä.               tajilla ei ole myöskään varmuutta siitä, onko
23032:      Yleissitovuuden edellytyksenä on, että kysees-    jotakin sopimusta sovellettava yleissitovana vai
23033:   sä oleva työehtosopimus on valtakunnallinen.         ei. Ongelman ratkaiseminen edellyttäisi vähin-
23034:   Jotta sopimusta voitaisiin pitää valtakunnallise-    tään kaikkien yleissitovien työehtosopimusten
23035:   na, on edellytettävä, että sopimuksen ovat teh-      julkaisemista sekä niiden saatavilla pitämistä vi-
23036:   neet sellaiset työmarkkinajärjestöt, joiden toimi-    ranomaisten toimesta. Yleissitovuuden toteami-
23037:   piiri käsittää koko maan. Yleissitova siis ei voi    seksi tarvittaisiin yleissitovien sopimusten aukto-
23038:   olla sellainen työehtosopimus, jonka osapuolena       risointi esimerkiksi työministeriöön.
23039: 
23040:  280043
23041: 2                                         KK 1146/1998 vp
23042: 
23043:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          mien työnantajien ja pienyritysten tie-
23044: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                donsaantia yleissitovista työehtosopi-
23045: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                muksista ja poistaakseen työnantajien
23046: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 epätietoisuuden siitä, mitkä työehtosopi-
23047:                                                             mukset ovat yleissitovia ja mitkä eivät?
23048:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23049:        ryhtyä parantaakseen järjestäytymättö-
23050: 
23051:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
23052: 
23053:                      Kyösti Karjula /kesk                    Armas Komi /kesk
23054:                      Maija-Liisa Veteläinen /kesk            Hannu Kemppainen /kesk
23055:                                            KK 1146/1998 vp                                                3
23056: 
23057:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23058: 
23059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        riölle eli sosiaali- ja terveysministeriölle. Yleissi-
23060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tovuussäännöksen noudattamisen valvonta sa-
23061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       moin kuin ohjaus ja neuvontakin kuuluvat työ-
23062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti           suojeluviranomaisille. Sosiaali- ja terveysminis-
23063: KarjuJan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          teriön työsuojeluosasto on työsuojelupiirien val-
23064: myksen n:o 1146:                                      vonta- ja neuvontatehtävää varten kerännyt tie-
23065:                                                       dot siitä, mistä järjestäytymättömät työnantajat
23066:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ja työntekijät voivat hankkia käyttöönsä tarvit-
23067:        ryhtyä parantaakseen järjestäytymättö-         semansa työehtosopimukset. Se on myös arvioi-
23068:        mien työnantajien ja pienyritysten tie-        nut työehtosopimusten yleissitovuutta. Ministe-
23069:        donsaantia yleissitovista työehtosopi-         riön käsitys ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sito-
23070:        muksista ja poistaakseen työnantajien          va, vaan viime kädessä ratkaisua yleissitovuus-
23071:        epätietoisuuden siitä, mitkä työehtosopi-      kysymykseen on haettava yleisestä alioikeudesta
23072:        mukset ovat yleissitovia ja mitkä eivät?       (käräjäoikeudesta).
23073:                                                          Vähimmäisehtojärjestelmän          perustuminen
23074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yleissitoviin työehtosopimuksiin on herättänyt
23075: vasti seuraavaa:                                      kysymyksiä toisaalta siitä, mitä työehtosopimus-
23076:                                                       ta kussakin työsuhteessa on noudatettava vä-
23077:    Työehtosopimuksen yleissitovuudesta sääde-         himmäisehtoina ja toisaalta siitä, mistä ja miten
23078: tään työsopimuslain 17 §:ssä. Pykälän mukaan          työnantajat saavat tietoonsa yleissitovan työeh-
23079: työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhtees-        tosopimuksen sisällön. Kumpikin kysymys liit-
23080: sa muuten noudatettava vähintään niitä palkka-        tyy olennaisella tavalla yleissitovuusjärjestelmän
23081: ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta tai siihen   toimimiseen vähimmäisehdot turvaavana järjes-
23082: lähinnä rinnastettavasta työstä asianomaisen          telmänä.
23083: alan yleiseksi katsottavassa valtakunnallisessa          Yleissitovuusjärjestelmään liittyviä kysymyk-
23084: työehtosopimuksessa on noudatettavaksi mää-           siä selvitetään parhaillaan valtioneuvoston
23085: rätty. Työsopimuslain 17 §:n säännöksen sovelta-      9.11.1995 asettamassa työsopimuslakikomiteas-
23086: minen edellyttää siten sitä, että kyseessä olevan     sa. Tavoitteena on aikaansaada säännös, joka
23087: työntekijän tekemästä työstä (tai siihen rinnas-      helpottaa yleissitovuutta koskevan arvion teke-
23088: tettavasta työstä) on olemassa määräyksiä valta-      mistä. Valmistelutyössä ovat olennaisella tavalla
23089: kunnallisessa, yleiseksi katsottavassa työehtoso-     esillä myös edellä mainitut työnantajan tietojen
23090: pimuksessa.                                           saantiin liittyvät kysymykset. Toimeksiannon
23091:    Yleissitovuussäännös on automaattinen ja pa-       mukaan komitean tuli saada työnsä päätökseen
23092: kottava. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan       31.10.1997 mennessä. Komitean määräaikaa on
23093: velvollisuus noudattaa yleissitovuuden kriteerit      tämän jälkeen jatkettu kahdesti, ja se päättyy
23094: täyttävää työehtosopimusta syntyy suoraan mai-        31.10.1999.
23095: nitun 17 §:n nojalla. Yleissitovuuden toteuttami-        Työehtosopimusten saatavuuskysymyksiä on
23096: nen ei toisin sanoen vaadi, että työehtosopimus       pohdittu työministeriön ja sosiaali- ja terveysmi-
23097: vahvistettaisiin yleissitovaksi, kuten asian laita    nisteriön toimesta. Selvitystyössä ovat olleet mu-
23098: on useissa Euroopan maissa. Kun yleissitovuus ei      kana myös työmarkkinajärjestöt. Samalla kun
23099: edellytä viranomaispäätöstä, ratkaisu yleissito-      hallitus 22. päivänä lokakuuta 1998 sopi yleissi-
23100: van työehtosopimuksen olemassaolosta tehdään          tovaa työehtosopimusta noudattavan työnanta-
23101: viime kädessä kunkin yksittäistapauksen osalta.       jan oikeudesta soveltaa mm. laista poikkeavia
23102:    Työehtosopimuslain 2 §:n 2 momentissa työ-         sairausajan palkkaa koskevia työehtosopimus-
23103: ehtosopimukseen osallisena olevalle työnantaja-       määräyksiä, se päätti selvittää mahdollisuuksia
23104: puolelle on säädetty velvollisuus lähettää työeh-     siirtää työehtosopimukset Internetiin. Toteu-
23105: tosopimuksen jäljennös tai tekninen talienne          tuessaan järjestely parantaisi työehtosopimusten
23106: kuukauden kuluessa sen allekirjoittamisesta työ-      saatavuutta olennaisella tavalla.
23107: suojelusta ja sen valvonnasta vastaavalle ministe-
23108: 
23109:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
23110: 
23111:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
23112: 4                                          KK 1146/1998 vp
23113: 
23114:                                         Till Riksdagens Talman
23115: 
23116:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Övervakningen av att bestämmelsen om allmän-
23117: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           giltighet iakttas liksom även vägledningen och
23118: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       rådgivningen hör tili arbetarskyddsmyndigheter-
23119: dags1edamot Kyösti Karju1a m.fl. underteckna-         na. Social- och hälsovårdsministeriets arbetar-
23120: de spörsmå1 nr 1146:                                  skyddsavdelning har för arbetarskyddsdistrik-
23121:                                                       tens tillsyns- och rådgivningsuppgift sam1at ihop
23122:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        information om var oorganiserade arbetsgivare
23123:        ta för att förbättra oorganiserade arbets-     och arbetstagare kan få tili sitt förfogande de
23124:        givares och småföretags erhållande av in-      kollektivavtal de behöver. Avdelningen har ock-
23125:        formation om allmänt bindande kollek-          så bedömt kollektivavtalens allmängiltighet. Mi-
23126:        tivavta1 och för att undanröja arbetsgi-       nisteriets uppfattning är emellertid inte rättsligt
23127:        varnas ovetskap om vilka kollektivavta1        bindande, utan i sista hand bör avgörandet i
23128:        som är allmänt bindande och vi1ka som          frågan om allmängiltighet sökas hos den allmän-
23129:        inte är det?                                   na underrätten (tingsrätten).
23130:                                                           Det faktum att systemet med minimivillkor
23131:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         baserar sig på allmänt bindande kollektivavtal
23132: anföra fö1jande:                                      har väckt frågor å ena sidan om vilket kollektiv-
23133:                                                       avtal som i varje enskilt arbetsavtal skall iakttas
23134:    1 17 § 1agen om arbetsavta1 bestäms det om         som minimivillkor och å andra sidan om var och
23135: kollektivavta1ets allmängi1tighet. En1igt paragra-    hur arbetsgivarna får kännedom om ett allmänt
23136: fen skall arbetsgivaren i arbetsavta1 eller arbets-   bindande kollektivavtals innehå11. Vardera frå-
23137: förhållande i övrigt iaktta åtminstone de 1öne-       gan hänför sig på ett väsentligt sätt till det faktum
23138: och andra villkor, som bestämts för ifrågavaran-      att systemet med allmängi1tighet fungerar som ett
23139: de eller därmed närmast jämför1igt arbete i riks-     system som tryggar minimivillkoren.
23140: omfattande kollektivavta1, vilket bör anses vara          Frågor i anslutning tili systemet med allmän-
23141: allmänt i vederbörande bransch. Tillämpningen         giltighet utreds som bäst i arbetsavtalskommit-
23142: av bestämmelsen i 17 § 1agen om arbetsavta1           ten, som tillsattes av statsrådet 9.11.1995. Syftet
23143: förutsätter så1unda att det i fråga om det arbete     är att få tili stånd en bestämmelse, som gör det
23144: som arbetstagaren gör (eller därmed jämförligt        lättare att göra en uppskattning om allmängiltig-
23145: arbete) finns bestämme1ser i ett riksomfattande       het. 1 beredningsarbetet ingår på ett väsentligt
23146: kollektivavta1 som bör anses vara allmänt.            sätt också ovan nämnda frågor i anslutning till
23147:    Bestämme1sen om allmängi1tighet är automa-         arbetsgivarens erhållande av information. Enligt
23148: tisk och tvingande. Detta betyder att arbetsgiva-     uppdraget skulle kommitten få sitt arbete slutfört
23149: rens sky1dighet att iaktta ett kollektivavta1 som     före 31.10.1997. Kommittens tidsfrist har häref-
23150: uppfyller kriterierna för allmängi1tighet uppstår     ter förlängts två gånger, och den utgår
23151: direkt på basis av sagda 17 §. Iakttagandet av        31.10.1999.
23152: allmängiltighet kräver med andra ord inte att             Frågorna kring tillgången till kollektivavtalen
23153: kollektivavtalet bekräftas vara allmänt bindan-       har dryftats av arbetsministeriet och socia1- och
23154: de, såsom fallet är i de flesta europeiska länder.    hälsovårdsministeriet. Arbetsmarknadsorgani-
23155: Då allmängiltigheten inte förutsätter ett beslut av   sationerna har också deltagit i utredningsarbetet.
23156: en myndighet, fattas avgörandet om ett allmänt        Samtidigt som regeringen den 22 oktober 1998
23157: bindande kollektivavtals existens i sista hand så     kom överens om rätten hos en arbetsgivare, som
23158: att det gäller varje enskilt fall.                    iakttar ett allmänt bindande kollektivavtal, att
23159:    Enligt 2 § 2 mom. lagen om kollektivavtal          tillämpa från lagen avvikande kollektivavtalsbe-
23160: bestäms att den som på arbetsgivarsidan är part i     stämmelser som gäller lön för sjukdomstid, be-
23161: kollektivavtalet skall inom en månad efter att det    slöt den utreda möjligheterna att överföra kollek-
23162: har undertecknats tillställa det ministerium som      tivavtalen till Internet. Om arrangemanget verk-
23163: ansvarar för arbetarskyddet och tillsynen över        ställs, skulle det på ett väsentligt sätt förbättra
23164: det en kopia eller teknisk upptagning av avtalet.     tillgången till kollektivavta1en.
23165: 
23166:      Helsingforsden 17 november 1998
23167: 
23168:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
23169:                                            KK 1147/1998 vp
23170: 
23171: Kirjallinen kysymys 1147
23172: 
23173: 
23174: 
23175: 
23176:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Arvopaperimarkkinoiden sisäpiiririkos-
23177:                                       ten torjumisesta
23178: 
23179: 
23180:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23181: 
23182:    Lokakuun alussa julkisuuteen tuli tieto, että      Tarvitaan myös järeämpiä toimenpiteitä. Tör-
23183: 46 sisäpiiriJäistä hankki keväällä ja kesällä 1998    keitä sisäpiiririkoksia tutkittaessa on välttämä-
23184: 246 miljoonan markan optiovoitot yritystensä          töntä, että poliisilla olisi oikeus saada käyttöönsä
23185: bonuksilla. Tästä yli puolet meni Raision seitse-     puhelin- ja teleyhteyksien tiedot ja soittoajat, toi-
23186: mälle johtajalle ja kolmelle eläkeläiselle noin       sin sanoen, että myös Suomessa voitaisiin tutkia
23187: 13-18 miljoonan markan optiovoitoin, kun yh-          puhelinrekistereitä sisäpiiriepäilyjen yhteydessä.
23188: tiö samanaikaisesti irtisanoi työntekijöitä talou-    Tämä kävisi mahdolliseksi, jos törkeän sisäpiiri-
23189: dellisin ja tuotannollisin perustein. Suomalaises-    rikoksen rangaistuksen enimmäismäärää koro-
23190: sa yhteiskunnassa vallalla oleva bonuskäytäntö        tettaisiin nykyisestä kahdesta vuodesta vankeut-
23191: on luonut häikäilemätöntä ahneutta ja äärita-         ta neljään vuoteen vankeutta.
23192: pauksissa vilpillistä ja rikollista toimintaa.           Oikeusministeriöllä on valmiina hallituksen
23193:     Suomen arvopaperimarkkinoita ohjaavien vi-        esitys törkeän sisäpiiririkoksen enimmäisran-
23194: ranomaisten, lähinnä rahoitustarkastuksen ja          gaistuksen koventamisesta. Ellei hallitus anna
23195: valtiovarainministeriön, ohjeet ja toimenpiteet       välittömästi lakiehdotusta eduskunnalle, sen an-
23196: ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Jatkuvasti      taminen siirtyy vaalien jälkeiselle eduskunnalle
23197: tulee ilmi uusia sääntörikkomuksia. Asiantunti-       pitkälle kevääseen.
23198: joiden mukaan ainakin noin kymmenen prosent-             Kun on kysymys piensijoittajien luottamuk-
23199: tia sisäpiiriläisistäjättää noudattamatta alan oh-    sesta suomalaiseen pörssiin ja suomalaisten pörs-
23200: jeita.                                                siyhtiöitten johdon etiikasta, jolla viimeksi mai-
23201:     Tilanne on erittäin huolestuttava. Osakevälit-    nitulla on myös kansainvälistä merkitystä, tulisi
23202: täjien yhdistyksen mukaan optio- ja osakekaup-        hallituksen tässä asiassa toimia mielestämme kii-
23203: pojen rikkeet ovat vieneet uskottavuutta pörssi-      reellisesti.
23204: sijoittamiselta. Osa piensijoittajista näkee kysy-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23205:  myksessä olevan likaisen pelin, jossa ne käärivät    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23206:  voitot, joilla on sisäpiiritietoa. On selvää, että   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23207:  myös ulkomailla seurataan Suomen tilannetta          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23208:  tarkoin. On kansallisesti merkittävää, että luot-
23209:  tamus Suomen arvopaperimarkkinoihin säilyy                      Aikooko Hallitus välittömästi antaa
23210:  vakaana.                                                     eduskunnalle lakiesityksen törkeän sisä-
23211:     Suomen arvopaperimarkkinoita ohjaavien vi-                piiririkoksen enimmäisrangaistuksen ko-
23212:  ranomaisten ohjeiden ja valvonnan tiukentami-                ventamisesta?
23213:  nen ensi vuoden alusta ei yksin tule riittämään.
23214: 
23215:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
23216: 
23217:           Markku Pohjola /sd             Pekka Saarnio /vas              Matti Vähänäkki /sd
23218:           Pia Viitanen /sd               Matti Saarinen /sd              Pirkko Peltomo /sd
23219:           Helena Vartiainen /sd          Raimo Holopainen /sd            Riitta Prusti /sd
23220: 
23221: 
23222: 
23223: 
23224:  280043
23225: 2                                       KK 1147/1998 vp
23226: 
23227: 
23228: 
23229: 
23230:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
23231: 
23232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdis-
23233: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevat
23234: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    säännökset.
23235: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           Eduskunnalle annettiin vuonna 1994 osana
23236: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       rikoslain kokonaisuudistusta hallituksen esitys
23237: myksen n:o 1147:                                   HE 293/1994 vp rikoslain täydentämiseksi arvo-
23238:                                                    paperimarkkinarikoksia koskevilla säännöksil-
23239:           Aikooko Hallitus välittömästi antaa      lä. Esitys raukesi, koska eduskunta ei ehtinyt
23240:        eduskunnalle lakiesityksen törkeän sisä-    käsitellä sitä.
23241:        piiririkoksen enimmäisrangaistuksen ko-        Oikeusministeriössä on valmistunut edellä
23242:        ventamisesta?                               mainitun esityksen pohjalta laadittu uusi halli-
23243:                                                    tuksen esitys arvopaperimarkkinarikoksia kos-
23244:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kevien säännösten uudistamiseksi. Esityksessä
23245: vasti seuraavaa:                                   ehdotetaan, että arvopaperimarkkinarikoksia
23246:                                                    koskevat säännökset siirretään rikoslakiin, sen
23247:    Rikoslainsäädännön       kokonaisuudistusta,    51 luvuksi. Luvussa säädettäisiin rangaistus
23248: jota valmistellaan oikeusministeriön asettamassa   muun muassa sisäpiiririkoksesta ja törkeästä si-
23249: rikoslakiprojektissa, toteutetaan laajoin osa-     säpiiririkoksesta. Törkeän sisäpiiririkoksen ran-
23250: uudistuksin. Kokonaisuudistuksen ensimmäi-         gaistus olisi vähintään neljä kuukautta ja enin-
23251: nen vaihe tuli voimaan 1.1.1991 ja toinen vaihe    tään neljä vuotta vankeutta.
23252: 1.9.1995. Ensi vuoden alusta tulee voimaan laaja      Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalla mar-
23253: osauudistus, joka käsittää oikeudenkäyttöä, vi-    raskuun alussa.
23254: 
23255:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
23256:                                                                 Oikeusministeri Jussi Järventaus
23257:                                            KK 1147/1998 vp                                                3
23258: 
23259: 
23260: 
23261: 
23262:                                         Tili Riksdagens Ta/man
23263: 
23264:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           digheter och allmän ordning samt om sexual-
23265: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           brott.
23266: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Tili riksdagen a vläts 1994 som ett Jed i totalre-
23267: dagsledamot Markku Pohjola m.fl. underteck-           videringen av strafflagen regeringens proposition
23268: nade spörsmål nr 1147:                                RP 29311994 rd med förslag tili komplettering av
23269:                                                       strafflagen med stadganden om värdepappers-
23270:            A vser Regeringen omedelbart av1åta        marknadsbrott. Propositionen förföll, eftersom
23271:        tili riksdagen ett lagförslag om skärpt        riksdagen inte hann behandla den.
23272:        maximistraff för grova insiderbrott?               Vid justitieministeriet har utgående från ovan
23273:                                                       nämnda proposition utarbetats en ny regerings-
23274:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         proposition för revidering av bestämmelserna
23275: anföra följande:                                      gällande värdepappersmarknadsbrott. 1 propo-
23276:                                                       sitionen föreslås att bestämmelserna gällande
23277:    Totalrevideringen av strafflagen, som bereds       värdepappersmarknadsbrott skall flyttas tili
23278: inom ramen för det av justitieministeriet tilisatta   51 kap. strafflagen. 1 kapitlet skall föreskrivas
23279: strafflagsprojektet, genomförs i form av omfat-       om straffför bl.a. insiderbrott och grovt insider-
23280: tande delreformer. Det första skedet av totalrevi-    brott. Straffet för grovt insiderbrott skall vara
23281: deringen trädde i kraft 1.1.1991 och det andra        fångelse i minst fyra månader och högst fyra år.
23282: skedet 1.9.1995. Vid ingången av 1999 träder i            Avsikten är att propositionen skall avlåtas tili
23283: kraft en omfattande de1reform, som gäller be-         riksdagen i början av november.
23284: stämmelserna om brott mot rättskipning, myn-
23285: 
23286:      Helsingfors den 9 november 1998
23287: 
23288:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
23289:                                          KK 1148/1998 vp
23290: 
23291: Kirjallinen kysymys 1148
23292: 
23293: 
23294: 
23295: 
23296:                                   Hannu Takkula /kesk: Avohoitoon liittyvien välineidenjakamisesta
23297:                                      terveyskeskuksista
23298: 
23299: 
23300:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23301: 
23302:    Kansanterveyslain nojalla kunnilla on vastuu     ennustettavuuden huononemiseen. Kuntien uusi
23303: kansanterveystyöstä. Kansanterveystyön yksi         käytäntö uhkaa ajaa pitkäaikaissairaat ja van-
23304: merkittävä osa on avohoito ja siinä hoitovälinei-   hukset avohoidon sijasta laitoshoitoon, mikä oli-
23305: den ja -tarvikkeiden, kuten injektioruiskujen,      si yhteiskunnalle huomattavasti kalliimpi vaihto-
23306: vaippojen ja katetrien maksuton jakaminen ter-      ehto.
23307: veyskeskuksista. Tästä huolimatta useimmat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23308: kunnat ovat lopettaneet tämän avohoidon tär-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23309: keän tukimuodon, josta ovat joutuneet kärsi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23310: mään ennen kaikkea pitkäaikaissairaat, vam-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23311: maiset ja vanhukset, joille edellä mainitut väli-
23312: neet ja tarvikkeet ovat välttämättömiä. Kuntien               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23313: ottama uusi käytäntö on merkinnyt samalla hoi-             ryhtyä, jotta kaikki kunnatjatkossa nou-
23314: totarvikkeiden saamisen vaikeutumista sekä hoi-            dattaisivat kansanterveyslain niille aset-
23315: tokustannusten merkittävää nousua yksilö- ja               tamaa velvoitetta jakaa avohoidossa tar-
23316: perhetasolla, mikä on johtanut hoidon laadun ja            vittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita?
23317: 
23318:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
23319: 
23320:                                        Hannu Takkula /kesk
23321: 
23322: 
23323: 
23324: 
23325:  280043
23326: 2                                          KK 1148/1998 vp
23327: 
23328: 
23329: 
23330: 
23331:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23332: 
23333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sairaanhoitotarvikkeista eikä niiden maksutto-
23334: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muudesta, mutta terveyskeskukset ovat vuodesta
23335: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       1973 jakaneet tiettyjen sairauksien hoidossa ja
23336: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            seurannassa tarpeellisia hoitotarvikkeita ja -väli-
23337: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         neitä maksutta potilailleen.
23338: n:o 1148:                                                Potilaan omahoidossa käytettävistä tarvik-
23339:                                                       keista ei ole erikseen säädetty, mutta sairaanhoi-
23340:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        totarvikkeiden jakelun vähentäminen tai niistä
23341:        ryhtyä, jotta kaikki kunnatjatkossa nou-       perittävät maksut voivat vaikeuttaa potilaan
23342:        dattaisivat kansanterveyslain niille aset-     omahoitoa ja johtaa sairauden pahenemiseen tai
23343:        tamaa velvoitettajakaa avohoidossa tar-        aiheuttaa muita sairauksia, mikä pitkällä tähtäi-
23344:        vittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita?       mellä lisää terveydenhuollon kustannuksia. Tä-
23345:                                                       män vuoksi on tärkeää, että kunnat edelleen ot-
23346:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tavat sairaanhoitotarvikkeiden jakelusta päät-
23347: vasti seuraavaa:                                      täessään huomioon potilaiden itsehoidon tuke-
23348:                                                       misen ja avohoitoon kannustamisen.
23349:    Kansanterveyslaissa (66/1972) säädetään kun-          Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
23350: nan tehtäviin kuuluvasta kansanterveystyöstä.         että potilaat voivat saada sairauden seurannan ja
23351: Lain mukaan kunnan tulee muun muassa järjes-          hoidon kannalta välttämättömät hoitovälineet ja
23352: tää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon lue-        -tarvikkeet osana hoitoa terveyskeskuksesta ja
23353: taan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen anta-      että ne ovat potilaille maksuttomia. Vallitseva
23354: mansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen          käytäntö on ollut pitkään ja on edelleen lähes
23355: kuntoutus. Kansanterveyslaissa ei ole erikseen        kaikissa kunnissa tämän mukainen. Joissakin
23356: säännöksiä avohoidossa olevien potilaiden hoi-        yksittäisissä kunnissa on ministeriön saamien tie-
23357: tovälineistä ja -tarvikkeista.                        tojen mukaan suunniteltu hoitovälineiden ja
23358:    Avohoidossa tarvittavat hoitovälineet ja -tar-     -tarvikkeiden jakelun supistamista tai lopetta-
23359: vikkeet, kuten injektioruiskut, katetrit ja vaipat,   mista taikka välineiden tekemistä maksullisiksi.
23360: eivät ole lääkinnällisestä kuntoutuksesta anne-       Jotta hoitovälinejakelun jatkuminen nykyisessä
23361: tussa asetuksessa (105111991) ja sosiaali- ja ter-    laajuudessaan ja asiakkaalle maksuttomana tur-
23362: veydenhuollon asiakasmaksuista annetussa lais-        vattaisiinjatkossakin kaikissa kunnissa, tulee so-
23363: sa (734/1992) tarkoitettuja apuvälineitä eikä nii-    siaali- ja terveysministeriö pikaisesti valmistele-
23364: den siten ole nykyisen lainsäädännön mukaan           maan hoitovälineitä koskevan ohjeistuksen kun-
23365: katsottu olevan apuvälineinä maksuttomia. Ky-         nille. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa tarkas-
23366: symyksessä olevia tarvikkeita on pidetty sairaan-     ti kuntien hoitovälinejakelussa noudattamaa
23367: hoitotarvikkeina ja niitä ovat koskeneet muun         käytäntöä, ja jos käytäntö johtaa potilaiden kan-
23368: muassa aiemmat lääkintöhallituksen määräyk-           nalta epäedulliseen kehitykseen, ministeriö tulee
23369: set, jotka eivät enää ole voimassa. Sosiaali- ja      valmistelemaan tarvittavat lainsäädäntömuu-
23370: terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa           tokset
23371: laissa tai -asetuksessa ei ole erikseen säädetty
23372: 
23373:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
23374:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23375:                                           KK 1148/1998 vp                                            3
23376: 
23377: 
23378: 
23379: 
23380:                                        Tili Riksdagens Talman
23381: 
23382:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tralerna har sedan år 1973 avgiftsfritt distribue-
23383: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          rat till sina patienter sådan vårdutrustning och
23384: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      sådana vårdinstrument som behövs för behand-
23385: dagsman Hannu Takku1a undertecknade spörs-           ling och observation av vissa sjukdomar.
23386: mål nr 1148:                                            Lagstiftningen inte innehåller några särskilda
23387:                                                      bestämmelser om sådan utrustning som patien-
23388:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       terna använder i egenvård, men om distributio-
23389:        ta för att alla kommuner i fortsättningen     nen av sjukvårdsutrustning begränsas eller avgif-
23390:        skall fullgöra sin skyldighet enligt folk-    ter införs för sådan utrustning, kan patienternas
23391:        hälsolagen att distribuera sådana vårdin-     egenvård försvåras och deras sjukdom förvärras
23392:        strument och sådan vårdutrustning som         eller andra sjukdomar uppkomma, vilket kom-
23393:        behövs i öppen vård?                          mer att öka hälsovårdskostnaderna i det långa
23394:                                                      loppet. Därför är det viktigt att kommunerna
23395:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        också i fortsättningen tar hänsyn tili stödet för
23396: anföra följande:                                     patienternas egenvård och uppmuntran tili öp-
23397:                                                      pen vård, när de fattar beslut om distributionen
23398:    1 folkhä1solagen (66/1972) bestäms om folk-       av sjukvårdsutrustning.
23399: hälsoarbete som varje kommun skall sörja för.           Social- och hälsovårdsministeriet anser det
23400: Enligt lagen åligger det kommunen att bland          viktigt att patienterna kan få sådana vårdinstru-
23401: annat ordna kommuninvånarnas sjukvård, tili          ment och sådan vårdutrustning som de behöver
23402: viiken hänförs av läkare utförd undersökning         för observation och behandling av sin sjukdom
23403: och av läkare given eller övervakad vård och         som en del av vården på hälsocentralerna och att
23404: medicinsk rehabilitering. Folkhälsolagen inne-       instrumenten och utrustningarna är avgiftsfria
23405: håller inga särskilda bestämmelser om vårdin-        för patienterna. Gällande praxis har redan länge
23406: strument och -utrustning för patienter i öppen       varit och är fortfarande sådan i nästa:n alla kom-
23407: vård.                                                muner. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
23408:    Vårdinstrument och -utrustning som behövs i       uppgifter har några enstaka kommuner planerat
23409: öppen vård, exempelvis injektionssprutor, katet-     att begränsa eller helt nedlägga distributionen av
23410: rar och b1öjor, hör inte tili de hjälpmedel som      vårdinstrument och -utrustning eller att belägga
23411: avses i förordningen om medicinsk rehabilitering     instrumenten med avgift. För att trygga den av-
23412: (1015/1991) och lagen om klientavgifter inom         giftsfria distributionen av vårdinstrument i sin
23413: social- och hälsovården (734/1992), och de har       nuvarande omfattning också i fortsättningen
23414: således inte ansetts vara avgiftsfria som hjälpme-   kommer social- och hälsovårdsministeriet
23415: del enligt den gällande lagstiftningen. Utrust-      snabbt att utarbeta anvisningar om vårdinstru-
23416: ningen i fråga har betraktats som sjukvårdsut-       ment till kommunerna. Social- och hälsovårds-
23417: rustning och reglerats bland annat genom medi-       ministeriet följer noggrant kommunernas praxis
23418: cinalstyrelsens tidigare föreskrifter, som inte      vid distributionen av vårdinstrument, och om
23419: längre är i kraft. Lagen och förordningen om         denna praxis leder tili en utveckling som är oför-
23420: klientavgifter inom social- och hälsovården inne-    delaktig för patienterna, kommer ministeriet att
23421: håller inga särskilda bestämmelser om sjukvårds-     bereda erforderliga ändringar av lagstiftningen.
23422: utrustning och dess avgiftsfrihet, men hälsocen-
23423:      Helsingfors den 5 november 1998
23424: 
23425:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
23426: 1
23427: 1
23428: 
23429: 
23430: 
23431: 
23432:     1
23433:     1
23434:                                             KK 1149/1998 vp
23435: 
23436: Kirjallinen kysymys 1149
23437: 
23438: 
23439: 
23440: 
23441:                                     Irja Tuloneo /kok: Ammatillisen eläkeiän valinneiden kunnan työn-
23442:                                          tekijöiden osa-aikaeläkkeestä
23443: 
23444: 
23445:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23446: 
23447:     Kunnallisessa eläkejärjestelmässä siirryttiin       1942-1944 syntyneet työntekijät eivät ole pysty-
23448: 1. 7.1989 niin sanottuun joustavaan eläkeikäjär-       neet arvioimaan joustavan eläkeikäjärjestelmän
23449: jestelmään, jossa kaikkien eläkeikä on ammatti-        edullisuutta suhteessa ammatilliseen eläkeikäjär-
23450: nimikkeestä riippumatta 63 vuotta. Niille, jotka       jestelmään, koska joustavan eläkeikäjärjestel-
23451: uudistuksen voimaan tullessa olivat kunnallises-       män osa-aikaeläkettä koskevat säännökset ovat
23452: sa palvelussuhteessa, annettiin tietyin edellytyk-     järjestelmän valinnan jälkeen muuttuneet. Osa
23453: sin mahdollisuus valita vanha ammatillinen elä-        näistä työntekijöistä jatkaisi mielellään töitä 63
23454: keikänsä. Valinta-aika päättyi 31.12.1996.             ikävuoteen asti osa-aikaisina.
23455:      Joustavaan eläkeikäjärjestelmään kuuluvalla          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23456: työntekijällä on mahdollisuus vähentää työnteon        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23457:  määrää ja vaihtaa kokopäivätyö osa-aikaiseen.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23458:  Tulojen pienenemistä voidaan korvata osa-aika-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23459:  eläkkeellä. Jos tällaisen työntekijän osa-aikatyö
23460:  on kunnan palvelusta, vanhuuseläkkeen määrä                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23461:  vastaa suurin piirtein sitä eläkettä, jonka työnte-            ryhtyä, että vuosina 1942-1944 synty-
23462:  kijä olisi saanut, jos olisi jatkanut kokopäivä-               neet ammatillisen eläkeikäjärjestelmän
23463:  työssä eläkeikään asti. Vuoden 1998-1999 tulo-                 valinneet työntekijät eivät joutuisi osa-
23464:  poliittisen sopimuksen yhteydessä sovittiin, että              aikaeläkkeen ikärajan alenemisen vuoksi
23465:  osa-aikaeläkkeen ikäraja lasketaan 56 vuoteen                  huonompaan asemaan kuin joustavan
23466:  ajalla 1.7.1998-31.12.2000.                                    eläkeikäjärjestelmän valinneet, ja
23467:      Mikäli työntekijä on valinnut vanhan amma-                    millä edellytyksillä tällainen työntekijä
23468:  tillisen eläkeikäjärjestelmän, hänellä ei ole mah-             voisi valita joustavan eläkeikäjärjestel-
23469:  dollisuutta osa-aikaeläkkeeseen. Siten vuosina                 män ja siirtyä osa-aikaeläkkeelle?
23470: 
23471:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
23472: 
23473:                                             Irja Tuloneo /kok
23474: 
23475: 
23476: 
23477: 
23478:  280043
23479: 2                                             KK 1149/1998 vp
23480: 
23481: 
23482: 
23483: 
23484:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
23485: 
23486:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Jotta ammatillisten eläkeikien poistamisella ei
23487: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            olisi taannehtivaa vaikutusta niihin, jotka olivat
23488: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          uudistuksen voimaan tullessa alennettujen eläke-
23489: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-          ikien piirissä, annettiin näille henkilöille valinta-
23490: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             oikeus vanhan ja uuden järjestelmän välillä. Va-
23491:  1149:                                                   lintaoikeutta on myöhemmin tarkennettu. Jos
23492:                                                          henkilö oli heinäkuun alussa 1989 ja vuoden 199 5
23493:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          alussa jatkuvassa kunnallisessa palvelussuhtees-
23494:         ryhtyä, että vuosina 1942-1944 synty-            sa ja oli ammatissa, jossa oli alhaisempi, yleistä
23495:         neet ammatillisen eläkeikäjärjestelmän           eläkeikää alempi eläkeikä, hänellä oli oikeus va-
23496:         valinneet työntekijät eivät joutuisi osa-        lita ammatillinen eläkeikä. Valinta-aika päättyi
23497:         aikaeläkkeen ikärajan alenemisen vuoksi          vuoden 1996lopussa.
23498:         huonompaan asemaan kuin joustavan                   Valintaoikeudesta säädetään kunnallisten vi-
23499:         eläkeikäjärjestelmän valinneet, ja               ranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 16 a §:ssä.
23500:            millä edellytyksillä tällainen työntekijä     Säädöksen mukaan valintaa ei saa peruuttaa.
23501:         voisi valita joustavan eläkeikäjärjestel-           Valintaoikeuden piiriin kuului vuoden 1996
23502:         män ja siirtyä osa-aikaeläkkeelle?               lopussa noin 160 000 henkilöä. Valinnan suorit-
23503:                                                          taneita oli vuoden 1997 alussa kunnallisessa pal-
23504:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             velussuhteessa noin 56 000.
23505: vasti seuraa:                                                Joustavan eläkejärjestelmän on tarkoitus kor-
23506:                                                          vata aikaisempi ammatilliseen eläkeikään perus-
23507:    Kunnallisessa eläkejärjestelmässä siirryttiin         tuva järjestelmä. Niiden rinnakkaista voimassa-
23508: vuonna 1989 joustavaan varhaiseläkejärjestel-            oloa ei voida pitää tarkoituksenmukaisena tiet-
23509: mään, jossa ei enää ole ammatillisia eläkeikiä.          tyä voimaantulovaihetta lukuun ottamatta. Li-
23510: Julkishallinnon eläkeikäkomitea oli selvittänyt,         säksi kahden rinnakkaisen eläkeikäjärjestelmän
23511: miten oli mahdollista sisällyttää julkisen sektorin      voimassaolo lisää eläkekustannuksia.
23512: eläkesäännöksiin vastaavat joustavat eläkemuo-               Kuntien eläkevakuutus lähetti jokaiselle am-
23513: dot, jotka oli toteutettu yksityisellä sektorilla.       matillisen eläkeiän valintaan oikeutetulle kirjeen,
23514:    Julkisella sektorilla oli voimassa alennettujen       jossa kerrottiin hänen oikeudestaan valita aikai-
23515: eläkeikien järjestelmä, jossa tietyille viroille ja      sempi alennettujen eläkeikien järjestelmä sekä
23516: toimille oli vahvistettu yleistä eläkeikää alhai-        valinnan seuraukset. Koska joustava eläkejärjes-
23517: semmat eläkeiät. Ammattikohtaisesti porrastet-           telmä on uusi, oli sen voimaan tullessa erittäin
23518: tu eläkeikäjärjestelmä lähti siitä, että kaikilla sa-    todennäköistä, että sitä tullaan myöhemmin ke-
23519: man ammattinimikkeen omaavilla olisi saman-              hittämään kunnallisen henkilöstön tarpeiden
23520: lainen tarve siirtyä eläkkeelle samassa iässä.           mukaisesti. Sen sijaan ammatillinen eläkeikäjär-
23521:    Komitea katsoi, että enää ei ollut perusteluja        jestelmä on vanha poistuva järjestelmä, jota kos-
23522: sellaisille järjestelmille, joissa ammatti olisi yksin   kevat säännökset on kumottu. Niitä sovelletaan
23523: ratkaiseva eläkekriteeri, vaan olennaista on am-         vain järjestelmän valinneisiin henkilöihin.
23524: matin (työn) ja kaikkien muiden seikkojen koko-             Osa-aikaeläke on kuulunut alusta alkaenjous-
23525: naisvaltainen arviointi. Ammattinimikkeisiin pe-         taviin eläkemuotoihin ja kunnallisessa eläkejär-
23526: rustuva porrastus oli puutteellinen sikäli, että         jestelmässä sen käyttöä on alusta asti pyritty suo-
23527: yksilölliset erot jäivät huomiotta.                      simaan. Osa-aikaeläkejärjestelmä ja sen saami-
23528:    Eläkeikäkomitea päätyi ratkaisuun, jolla              sen edellytykset alaikärajaa lukuun ottamatta
23529: alennetut eläkeiät poistuivat kuntasektorilta.           ovat samat kuin valinta-aikana. Ammatillisen
23530: Joustava eläkeikäjärjestely säädettiin lailla kor-       eläkeiän valinneet ovat tehneet tietoisen valinnan
23531: vaamaan aikaa myöten ammattikohtainen eläke-             ammatillisen, yleistä eläkeikää alhaisemman elä-
23532: ikäjärjestelmä.                                          keiän ja joustavien eläkemuotojen välillä. Valin-
23533:                                           KK 1149/1998 vp                                             3
23534: 
23535: taan oikeutetut olivat valinnan tehdessään tietoi-   valinnan ammatilliseen eläkeikäjärjestelmään
23536: sia siitä, että valinta on sitova eikä ole myöhem-   jäämisestä tehneille henkilöille ei ole perusteltua
23537: min peruutettavissa.                                 avata uudelleen oikeutta valintaan.
23538:    Edellä olevan perusteella katson, että sitovan
23539:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
23540: 
23541:                                                                           Ministeri Jouni Backman
23542: 4                                           KK 1149/1998 vp
23543: 
23544: 
23545: 
23546: 
23547:                                          Tili Riksdagens Talman
23548: 
23549:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         en lösning som gjorde att de lägre pensionsåld-
23550: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            rarna slopades inom den kommuna1a sektorn.
23551: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Genom lag bestämdes att det flexibla pensionsål-
23552: dagsman Irja Tulonen undertecknade spörsmål            dersarrangemanget med tiden skulle ersätta sys-
23553: nr 1149:                                               temet med yrkesbaserad pensionsålder.
23554:                                                            För att slopandet av de yrkesbaserade pen-
23555:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        sionsåldrarna inte skulle ha retroaktiv inverkan
23556:         ta för att de arbetstagare födda 1942-         för dem som berördes av de lägre pensionsåldrar-
23557:         1944 som har va1t systemet med yrkesba-        na när reformen trädde i kraft, gavs dessa perso-
23558:         serad pensionså1der inte skall hamna i en      ner rätt att välja mellan det gamla och det nya
23559:         sämre ställning än de som va1t systemet        systemet. Valrätten har senare setts över. Om en
23560:         med flexibel pensionsålder på grund av         person i början av juli 1989 och i början av 1995
23561:         sänkningen av åldersgränsen för deltids-       hade en fortlöpande kommunal anställning och
23562:         pension, och                                   ett yrke med lägre pensionsålder än den allmänna
23563:            under vilka förutsättningar kan en så-      pensionsåldern hade personen i fråga rätt att
23564:         dan arbetstagare välja systemet med flexi-     välja den yrkesbaserade pensionsåldern. Vaiti-
23565:         bel pensionsålder och börja få deltidspen-     den gick ut i slutet av 1996.
23566:         sion?                                             Bestämmelser om valrätten finns i 16 a § lagen
23567:                                                        om pension för kommunala tjänsteinnehavare
23568:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och arbetstagare. Enligt lagen kan valet inte åter-
23569: anföra följande:                                       tas.
23570:                                                           I slutet av 1996 berördes ungefår 160 000 per-
23571:    Inom det kommunala pensionssystemet över-           soner av valrätten. I början av 1997 hade ungefår
23572: gick man 1989 till ett system med flexibel förtids-    56 000 kommunalt anställda valt yrkesbaserad
23573: pension, där det inte längre finns några yrkesba-      pensionsålder.
23574: serade pensionså1drar. Kommitten för pensions-            A vsikten är att det flexibla pensionssystemet
23575: å1dern inom den offentliga förvaltningen hade          skall ersätta det tidigare systemet som byggde på
23576: utrett möj1igheterna att att ta in 1ikadana flexib1a   yrkesbaserad pensionsålder. Det kan inte anses
23577: pensionsformer som de som hade genomförts              vara ändamålsenligt att dessa två system existe-
23578: inom den privata sektorn i den offent1iga sek-         rar sida vid sida med undantag för ett visst ikraft-
23579: torns pensionsbestämme1ser.                            trädelseskede. Två parallella pensionsålderssys-
23580:    Inom den offentliga sektorn fanns ett system        tem ökar dessutom pensionskostnaderna.
23581: med lägre pensionså1drar, där 1ägre pensionså1d-          Kommunernas pensionsförsäkring skickade
23582: rar än den allmänna pensionså1dern hade fast-          ett brev tili alla som hade rätt att välja yrkesbase-
23583: ställts för vissa tjänster och befattningar. Syste-    rad pensionsålder, där det redogjordes för rätten
23584: met med yrkesbaserad pensionså1der utgick ifrån        att välja det tidigare systemet med lägre pension-
23585: att alla med samma yrkesbeteckning skulle ha           såldrar samt för följderna av valet. Eftersom det
23586: likadant behov av att gå i pension vid samma           flexibla pensionssystemet är nytt, var det vid
23587: ålder.                                                 ikraftträdandet mycket sannolikt att det senare
23588:    Kommitten ansåg att det inte längre fanns           kommer att utvecklas i enlighet med de kommu-
23589: någon motivering för ett system där yrket ensamt       nalanställdas behov. Systemet med yrkesbasera-
23590: vore det avgörande pensionskriteriet, utan det         de pensionsåldrar är däremot ett gammalt system
23591: väsentliga var en helhetsbedömning av yrket (ar-       som är på väg att försvinna och bestämmelserna
23592: betet) och alla andra omständigheter. Gradering-       om det har upphävts. De tiliämpas endast på dem
23593: en baserad på yrkesbeteckningar var så tili vida       som har va1t systemet.
23594: bristfållig att de individuella skilinaderna inte         Deltidspension har från första början hört till
23595: beaktades.                                             de flexibla pensionsformerna och inom det kom-
23596:    Kommitten för pensionsåldern stannade för           munala pensionssystemet har man ända från
23597:                                           KK 1149/1998 vp                                            5
23598: 
23599: början försökt befrämja dess användning. Syste-     De som hade rätt att välja var medvetna om att
23600: met med deltidspension och förutsättningarna        valet är bindande och inte senare kan återtas.
23601: för att få deltidspension är med undantag för den      Med stöd av vad som anförts ovan anser jag
23602: nedre åldersgränsen desamma som under valti-        att det inte är motiverat att på nytt öppna rätten
23603: den. De som har valt yrkesbaserad pensionsålder     att välja för de personer som har gjort ett bindan-
23604: har gjort ett medvetet vai mellan yrkesbaserad      de vai att bli kvar inom systemet med yrkesbase-
23605: pensionsålder som är lägre än den allmänna pen-     rad pensionsålder.
23606: sionsåldern och de flexibla pensionsformerna.
23607: 
23608:      Helsingfors den 4 november 1998
23609: 
23610:                                                                           Minister Jouni Backman
23611:                                          KK 1150/1998 vp
23612: 
23613: Kirjallinen kysymys 1150
23614: 
23615: 
23616: 
23617: 
23618:                                  Esko-Juhani Tennilä /va-r: Kittilä Woodin työpaikkojen turvaami-
23619:                                     sesta
23620: 
23621: 
23622:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23623: 
23624:    Enso Timber Oy ja itävaltalainen Holzinin-      Enson edustajien puheet olivat pohjoiselle myön-
23625: dustrie Schweighofer GmbH yhdistyvät vuoden        teisiä ja paljonkin lupailevia, mutta näin pian on
23626: loppuun mennessä siten, että itävaltalaisyrityk-   kaikki muuttumassa. Jos Enso nyt todella saa
23627: sestä tulee Enso Timberin täysin omistama tytär-   jättää Kittilä Woodin heitteille, se tietää kymme-
23628: yhtiö. Kittilässä toimivalle Enson omistamalle     niä uusia työttömiä Kittilään ja kovaa iskua
23629: Kittilä Woodille kauppa tietää huonoa, sillä sa-   koko puunjalostukseen panostavalle Lapille.
23630: haa ei otettu mukaan uuteen sahausalan jättiyh-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23631: tiöön. Enso Timberin omistusoikeus Kittilä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23632: Woodissa siirtyy Ensolle, mikä ennakoi Enson       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23633: irtoamista sahaustoiminnasta Kittilässä.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23634:    Näin alkavat todentua ne uhkakuvat, joista
23635: puhuttiin ja joita pelättiin, kun Enso ja Stora              Miten Hallitus aikoo turvata valtion-
23636: yhdistettiin fuusiossa ruotsalaisten enemmistö-            yhtiö Enson hallinnassa olevan Kittilä
23637: omistukseen. Vielä silloin hallituksen ja myös             Woodin sahan työpaikat Kittilässä?
23638: 
23639:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
23640: 
23641:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r
23642: 
23643: 
23644: 
23645: 
23646: 280043
23647: 2                                        KK 1150/1998 vp
23648: 
23649: 
23650: 
23651: 
23652:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23653: 
23654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tien Enson ja Veitsiluodon toimesta panostettu
23655: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kymmeniä miljoonia markkoja. Toimintaa ei yh-
23656: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tiön mukaan ole panostuksista huolimatta saatu
23657: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        kannattavaksi.
23658: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Enso ilmoittaa hakeneensa jo kaksi vuotta
23659: myksen n:o 1150:                                     Keran ja Kittilän kunnan kanssa yhteistyössä
23660:                                                      ratkaisua toiminnan jatkamiselle. Yhtiö on val-
23661:          Miten Hallitus aikoo turvata valtion-       mis muiden sidosryhmien kanssa tutkimaan edel-
23662:        yhtiö Enson hallinnassa olevan Kittilä        leen kaikki kehittämisvaihtoehdot, joissa Enso
23663:        Woodin sahan työpaikat Kittilässä?            kolmen vuoden aikavälillä luopuu osuudestaan
23664:                                                      Kittilä Wood Oy:ssä. Yhtiön ilmoituksen mu-
23665:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaan toiminnan alasajaminen ei kuulu Enson
23666: vasti seuraavaa:                                     suunnitelmiin, vaan tavoitteena on löytää toi-
23667:                                                      minnan jatkumisen turvaava ratkaisu.
23668:    Ensolta saadun selvityksen mukaan yhtiön             Enso Oyj on hallituksen näkökulmasta kat-
23669: sahateollisuutta kehitetään osana kansainvälis-      sottuna valtion osakkuusyhtiö. Suomen valtion
23670: tyvää puunjalostuskonsernia. Sahateollisuuden        suoraja hallituksen vaikutusvallassa oleva osuus
23671: omien lähtökohtien ohella avainasemassa ovat         yhtiön äänivallasta on tällä hetkellä noin 47 %.
23672: konsernin kokonaisstrategia ja puunhankinnan         Eduskunta antoi 17.6.1998 suostumuksensa sille,
23673: turvaaminen. Konsernin strategian tukemiseksi        että valtio voi luopua Enso Oyj:n määrävähem-
23674: sahateollisuuden kehittämiskonseptiksi on valit-     mistöomistuksestaan suunnitellussa Enso Oyj:n
23675: tu tehokas suurtuotanto. Yhtiön mukaan tähän         ja Storan yhdistämistä tarkoittavassa toimiala-
23676: konseptiin Kittilä W oodin pienehkö ja sijainnil-    järjestelyssä. Enso Oyj:n yhtiökokous hyväksyi
23677: taan syrjäinen tuotanto sopii huonosti. Alueen       23.7.1998 mm. Enso Oyj:n ja Storan yhdistymi-
23678: rajalliset puuvarat eivät yhtiön mukaan mahdol-      seen tähtäävän sopimuksen. Valtion suora ääni-
23679: lista sahan teknistä kehittämistä suurtuotantofi-    valtaosuus Stora Enso Oyj:ssä on noin 21 %.
23680: losofian mukaiseksi. Enso näkee Kittilän kaltais-       Stora Ensossa valtio on tällä osuudellaan edel-
23681: ten sahojen soveltuvan kaikkein parhaiten pk-        leen suurimman yksittäisen omistajan asemassa.
23682: yrittämiseen, jossa korostuvat asiakaslähtöisyys,    Tämän mukaisesti valtio pyrkii vaikuttamaan
23683: erikoistuminen ja keskittyminen.                     yhtiön suunnitelmien toteuttamiseen siten, että
23684:     Kittilä Wood Oy:n tuotannollinen toiminta        muutokset erityisesti työpaikkojen suhteen olisi-
23685: alkoi 1. 7.1993. Enson omistus yhtiöstä on 75 %.     vat mahdollisimman hallittuja ja samalla yrityk-
23686: Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä 31 henki-     sen kilpailukyvyn kannalta perusteltuja. Valtio
23687: löä, joista viisi on toimihenkilöä. Yhtiön vuosi-    seuraa luonnollisesti myös yrityksen strategian
23688: tuotanto on noin 21 000-29 000 m 3 markkinati-       toimivuutta ja sen vaikutuksia omistajaintressin-
23689: lanteesta riippuen. Ensolta saadun selvityksen       sä näkökulmasta.
23690: mukaan Kittilä Woodiin on vuodesta 1993 läh-
23691: 
23692:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
23693: 
23694:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
23695:                                             KK 1150/1998 vp                                               3
23696: 
23697: 
23698: 
23699: 
23700:                                          Tili Riksdagens Talman
23701: 
23702:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1993 investerat flera tiotal miljoner mark i Kittilä
23703: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          Wood. Trots detta har man enligt bolaget inte
23704: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        lyckats få verksamheten att bära sig.
23705: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-                Enso har meddelat att det redan i två års tid
23706: mål nr 1150:                                            tillsammans med Kera och Kittilä kommmun
23707:                                                         har försökt hitta en lösning som skulle innebära
23708:           På vilket sätt ämnar Regeringen trygga        att verksamheten vid Kittilä Wood får fortsätta.
23709:        arbetsplatserna vid Kittilä Woods såg-           Bolaget är berett att tillsammans med de övriga
23710:        verk i Kittilä som ägs och drivs av Enso?        intressentgrupperna undersöka alla möjliga ut-
23711:                                                         vecklingsalternativ som går ut på att Enso under
23712:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           loppet av tre år avstår från sin ägarandel i Kittilä
23713: anföra följande:                                        Wood Oy. Enligt den uppgift som bolaget lämnat
23714:                                                         är avsikten inte att stegvis lägga ned verksamhe-
23715:     Enligt de uppgifter som lämnats av Enso skall       ten utan målet är att hitta en lösning som skall
23716: bolagets sågverksindustri utvecklas som en del av       trygga fortsatt verksamhet.
23717: en träförädlingskoncern som håller på att bli               Sett ur regeringens synvinke1 är Enso Abp ett
23718: alltmer internationell. Vid sidan av sågverksin-        statligt intressebolag. Den direkta rösträttsandel
23719: dustrins egna verksamhetsbetingelser spelar kon-        som finska staten innehar i bolaget och genom
23720: cernens helhetsstrategi och tryggandet av virkes-       viiken regeringen utövar inflytande är för närva-
23721: anskaffningen en nyckelroll. 1 syfte att stödja         rande ca 47%. Den 17 juni 1998 gav riksdagen sitt
23722: koncernens strategi har man bestämt att effektiv        samtycke till att staten kan avstå från kvalifice-
23723: produktion i stor skala är det koncept enligt           rad minoritet i Enso Abp i samband med det
23724: vilket sågverksindustrin skall utvecklas. Enligt        planerade branscharrangemang som skall resul-
23725: bolaget passar Kittilä Woods produktion, som            tera i en sammanslagning av Enso Abp och Stora.
23726: sker i en relativt liten skala och på en avlägsen       Den 23 juli 1998 godkände Enso Abp:s bolags-
23727: plats, dåligt in i det valda konceptet. Enligt bola-    stämma bl.a. det avtal som åsyftar en samman-
23728: get är det de begränsade virkesresurserna i områ-       slagning av Enso Abp och Stora. Statens direkta
23729: det som omöjliggör en teknisk utveckling av såg-        rösträttsandel i Stora Enso Abp är ca 21 %.
23730: verket i enlighet med den nämnda filosofin dvs.             Med sin rösträttsandel är staten fortfarande
23731: produktion i stor skala. Enligt Ensos uppfattning       den största enskilda ägaren av Stora Enso. 1
23732: lämpar sig små sågverk av den typ som Kittilä           enlighet med detta har staten som mål att försöka
23733: Woods är aUra bäst för små och medelstor företa-        påverka genomförandet av bolagets planer så att
23734: garverksamhet.                                          ändringarna skall vara så kontrollerade som
23735:     Produktionen vid Kittilä Wood Oy inleddes           möjligt särskilt med tanke på arbetsplatserna och
23736: den 1 juli 1993. Enso äger 75% av bolaget. För          samtidigt välgrundade med tanke på företagets
23737: tillfållet uppgår antalet anställqa vid bolaget tili    konkurrenskraft. 1 egenskap av en ägare som vill
23738: 31. Fem av dem är tjänstemän. Arsproduktionen           bevaka sina intressen följer staten naturligtvis
23739: varierar mellan 21 000 och 29 000 m3 beroende på        också med utvecklingen för att se hur bolagets
23740: läget på marknaden. En1igt de uppgifter som             strategi fungerar och vilka verkningar den har.
23741: Enso lämnat har Enso och Veitsiluoto sedan
23742: 
23743:      Helsingforsden 5 november 1998
23744: 
23745:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
23746:                                              KK 1151/1998 vp
23747: 
23748: Kirjallinen kysymys 1151
23749: 
23750: 
23751: 
23752: 
23753:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Tieosuuden Hautajärvi-Karhujärvi
23754:                                        kunnostamisesta Sailassa
23755: 
23756: 
23757:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23758: 
23759:    Hautajärven ja Karhujärven välinen maantie-          myydenalueelliset erot saa millään työssäkäynti-
23760: osuus Sailassa on aivan surkeassa kunnossa, ke-         alueella poiketa olennaisesti maan keskimääräs-
23761: Iirikkoaikoina lähes läpiajamaton. Tieosuuden           tä.
23762: huono kunto on rasite tienvarren kylissä asuville           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23763: ja myös puunkuljetukselle, maidonkeruulle ja            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23764: tietä käyttäville matkailijoille.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23765:    Tieosuuden peruskorjaus ja päällystys onkin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23766: saatava työn alle heti työllisyysrahalla. Sen käyt-
23767: tämistä Sailassa perustelee myös kunnan vaikea                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
23768: työttömyystilanne. Kun työttömyysaste viime                    käynnistääkseen välittömästi työllisyys-
23769: vuonna oli yli 30% eikä ole siitä oleellisesti laske-          rahalla tieosuuden Hautajärvi-Karhu-
23770: nut, hallitus rikkoo kunnan osalta jopa työlli-                järvi kunnostuksen Sallan kunnassa?
23771: syyslakia. Siinähän edellytetään, etteivät työttö-
23772:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
23773:                                         Esko-Juhani Tennilä /va-r
23774: 
23775: 
23776: 
23777: 
23778:  280043
23779: 2                                        KK 1151/1998 vp
23780: 
23781: 
23782: 
23783: 
23784:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23785: 
23786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      esiintyy kelirikkoa, mutta sen vuoksi ei liikennet-
23787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tä ole yleensäjouduttu rajoittamaan. Tien perus-
23788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     teellinen parantaminen ei perustienpidon määrä-
23789: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       rahan (mom. 31.24.21) supistamisen vuoksi ole
23790: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       Lapin tiepiirin ohjelmissa eikä peruskorjaus-
23791: myksen n:o 1151:                                    suunnitelmaa ole laadittu, vaan tie pidetään lii-
23792:                                                     kennettä tyydyttävässä kunnossa normaalein
23793:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     hoito- ja ylläpitotoimin.
23794:        käynnistääkseen välittömästi työllisyys-        Kevättulva tulee tielle kahdessa paikassa yh-
23795:        rahalla tieosuuden Hautajärvi-Karhu-         teensä noin 300 metrin matkalla. Ensi kesänä
23796:        järvi kunnostuksen Sallan kunnassa?          tietä ojitetaan 10 kilometrin matkalla sekä uusi-
23797:                                                     taan rumpuja ojitettavalla osalla. Toimenpiteet
23798:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        poistavat tulvaongelman ja vähentävät tien rou-
23799: vasti seuraavaa:                                    timista. Ojitusta ja rumpujen uusimista on tar-
23800:                                                     koitus jatkaa vuosittain.
23801:     Maantie 9481 Karhujärvi-Hautajärvi välit-          Maantien 9481 parantaminen ei ole ollut
23802: tää haja-asutusalueen ja pienten kyläkeskusten      myöskään Lapin työvoimaviranomaisten kanssa
23803: liikennettä. Liikennettä on keskimäärin vajaat      esillä työllisyysrahoituskohteena, eikä sitä ilman
23804: 200 autoa/vrk.                                      parantamissuunnitelmaa voida työllisyyskoh-
23805:    Tien sorakulutuskerros on hyvä ja leveys riit-   teeksi esittääkään.
23806: tävä, mutta tie on mutkainen ja mäkinen. Tiellä
23807:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
23808:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
23809:                                             KK 1151/1998 vp                                             3
23810: 
23811: 
23812: 
23813: 
23814:                                          Tili Riksdagens Talman
23815: 
23816:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vanligen inte föranlett någon begränsning av tra-
23817: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            fiken. P.g.a. nedskärningar i anslagen för basväg-
23818: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        hållning (mom. 31.24.21) ingår en grundlig för-
23819: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade              bättring av vägen inte i Lapplands vägdistrikts
23820: spörsmål nr 1151 :                                     program, och ingen grundförbättringsplan har
23821:                                                        heller uppgjorts, utan vägen hålls i ett skick som
23822:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tillfredsställer trafiken genom normala under-
23823:        ta i syfte att med sysselsättningsmedel         hållsåtgärder.
23824:        omedelbart in1eda förbättringen av väg-             Vårflödet stiger upp på vägen på två ställen på
23825:        avsnittet Hautajärvi-Karhujärvi i Salla         en samman1agd sträcka på 300 meter. 1 sommar
23826:        kommun?                                         kommer dikningsarbeten att utföras på en 10
23827:                                                        kilometer lång sträcka; Nya trummor läggs ned
23828:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          på dikningsavsnitten. Atgärderna avlägsnar pro-
23829: anföra följande:                                       blemet med flöden och minskar tjälskadorna.
23830:                                                        Dikning och förnyande av trummor avses utfö-
23831:     Landsväg 9481 mellan Karhujärvi och Hau-           ras årligen i fortsättningen.
23832: tajärvi är en led för g1esbygdstrafik och för trafik       Förbättringen av landsväg 9481 har inte tagits
23833: tili och från små bycentra. Trafikvolymen upp-         upp som ett sysselsättningsprojekt i diskussio-
23834: går i medelta1 tili knappt 200 bilar/dygn.             nerna med Lapplands arbetskraftsmyndigheter,
23835:     Vägens grusslitlager är gott och vägens bredd      och utan en förbättringsplan kan vägen inte ens
23836: tillräck1ig, men vägen är krokig och backig.           föreslås bli ett sysselsättningsprojekt.
23837: Tjälskador förekommer på vägen, men detta har
23838: 
23839:      Helsingfors den 3 november 1998
23840: 
23841:                                                                            Trafikminister Matti Aura
23842:                         J
23843:                         J
23844:                     J
23845:                     J
23846:                 J
23847:                 J
23848:             J
23849:             J
23850:             J
23851:             J
23852:            J
23853:           J
23854:           J
23855:          J
23856:         J
23857:         J
23858:        J
23859:       J
23860:       J
23861:      J
23862:     J
23863:     J
23864:    J
23865:   J
23866:   J
23867:  J
23868: J
23869: J
23870:                                            KK 1152/1998 vp
23871: 
23872: Kirjallinen kysymys 1152
23873: 
23874: 
23875: 
23876: 
23877:                                    Säde Tahvanainen /sd: Yksityisten lääkäripalveluiden Kela-kor-
23878:                                       vauksista
23879: 
23880: 
23881:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23882: 
23883:    Suomessa on kattava julkinen terveydenhuol-           Aikana, jolloin kaikesta terveydenhuollosta
23884: to ja sen lisäksi yksityinen terveydenhuollon sek-    säästetään, on perusteltua esittää kysymys, onko
23885: tori, jota yhteiskunta tukee. Kansaneläkelaitos       tarpeellista tukea ns. esteettisiä ja muita ei-ter-
23886: korvaa osan yksityislääkärin palkkioista sekä la-     veyden kannalta välttämättömiä toimenpiteitä
23887: boratorio- ja toimenpidemaksuista sen ohella,         miltään osin. Jos leikkaus perustuu pelkästään
23888: että lääkkeitä korvataan.                             esteettisiin tai kauneusarvoihin, tulee asiakkaan
23889:    Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauk-          olla valmis kantamaan myös kustannukset täy-
23890: set ovat perusteltuja, jos kyseessä on sairauden      dellisesti itse.
23891: hoito, tutkimus tai terveyden kannalta tarpeelli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23892: nen toimenpide. Esteettisistä tai muista ei-tervey-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23893: teen liittyvistä toimenpiteistä ei yleensä korvaus-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23894: ta saa, elleivät ne perustu lääkärin suositukseen.    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23895: Esimerkiksi palovamma- tms. tapauksissa leik-
23896: kauskulujen korvaaminen on perusteltua.                         Aikooko Hallitus muuttaa Kela-kor-
23897:     Esteettiset rintaleikkaukset ja muut vastaavat,          vauksia koskevia säädöksiä siten, että
23898: mm. kauneuteen liittyvät toimenpiteet ovat yleis-            pelkästään esteettisin perustein tehdyistä
23899: tyneet. Rintojen suurennusleikkaukset ovat tästä             leikkauksista ja toimenpiteistä koituvista
23900: yksi esimerkki. Yleensä leikkaukset ja operaatiot            lääkärinpalkkioista ei saa miltään osin
23901: suoritetaan yksityisten lääkäriasemien toimesta.             korvausta?
23902: Kela ei korvaa varsinaista operaatiota, mutta
23903: korvaa muita leikkaukseen liittyviä kuluja, kuten
23904: esim. lääkärinpalkkioita.
23905:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
23906: 
23907:                                          Säde Tahvanainen /sd
23908: 
23909: 
23910: 
23911: 
23912: 280043
23913: 2                                         KK 1152/1998 vp
23914: 
23915: 
23916: 
23917: 
23918:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23919: 
23920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tos seuraa näiden toimenpiteiden korvauksia jat-
23921: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kuvasti ja tiedottaa tarpeen mukaan lääkäreille,
23922: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     terveydenhuollon palvelujen tuottajille sekä kor-
23923: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-      vauksia maksaville toimistoille korvausperus-
23924: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       teista.
23925: n:o 1152:                                              Kysymyksessä esille tuotuun rintaelinkirur-
23926:                                                     giaan on kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimi-
23927:           Aikooko Hallitus muuttaa Kela-kor-        va sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta ot-
23928:        vauksia koskevia säädöksiä siten, että       tanut kantaakokouksessaan 5.5.1997. Neuvotte-
23929:        pelkästään esteettisin perustein tehdyistä   lukunta on korkeinta lääketieteellistä asiantun-
23930:        leikkauksista ja toimenpiteistä koituvista   temusta edustava asiantuntijaelin.
23931:        lääkärinpalkkioista ei saa miltään osin         Neuvottelukunta totesi, että puhtaasti esteet-
23932:        korvausta?                                   tisenä toimenpiteenä on pidettävä rintarauhasen
23933:                                                     suurentamista sekä rintojen laskeuman korjaus-
23934:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        leikkausta. Sairauden hoitona pidetään korjaa-
23935: vasti seuraavaa:                                    via toimenpiteitä,joista tyypillisimpiä ovat rinto-
23936:                                                     jen pienennys. Näitä toimenpiteitä korvataan
23937:     Sairausvakuutuslaissa on määritelty sairaan-    poikkeustapauksissa, kun suurten rintojen paino
23938: hoitona sairausvakuutuksesta korvattavat hoi-       kuormittaa hartiaseutuja aiheuttaen vaikeita nis-
23939: dot ja toimenpiteet. Vakuutetulla on lain mu-       ka- ja hartiaseudun kiputiloja. Pienennysleik-
23940: kaan oikeus saada sairausvakuutuksesta kor-         kauksia tehdään muun muassa Hyksissä vuosit-
23941: vaus sairauden perusteella tarpeellisen sairaan-    tain noin 200. Rinnan korjaamiset poiston ja
23942: hoidon kustannuksista. Tarpeellisen sairaanhoi-     aplasian vuoksi ovat myös sairaudesta aiheutu-
23943: don kustannuksista vakuutetulle suoritetaan         via toimenpiteitä.
23944: korvausta kuitenkin siltä osin, kuin hoito tar-        Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on
23945: peettomia kustannuksia välttäen vakuutetun ter-     katsonut, että puhtaasti esteettiset plastiikkaki-
23946: veydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tul-    rurgiset toimenpiteet eivät ole sairauden vuoksi
23947: lut vakuutetulle maksamaan. Siten vakuutetulla      tarpeellista hoitoa. Keskustelua käytiin myös es-
23948: on oikeus voimassa olevan korvausjärjestelmän       teettisen kirurgian komplikaatioista ja niiden
23949: perusteella saada korvaus vain tarpeellisen sai-    hoidosta. Neuvottelukunta on katsonut, että es-
23950: raanhoidon kustannuksista.                          teettisistä leikkaustoimenpiteistä seurauksena
23951:     Vakuutetulle suoritettava sairausvakuutus-      olevat komplikaatiot ja niiden hoito ovat sairau-
23952: korvaus lääkärinpalkkioista sekä tutkimuksen ja     desta johtuvia. Tällaisia ovat esimerkiksi kapse-
23953: hoidon kustannuksista lasketaan vahvistettujen      loituminen ja kipuja aiheuttavan proteesin pois-
23954: sairausvakuutustaksojen mukaisesta määrästä,        to. Edellä esitetyn sosiaalilääketieteellisen neu-
23955: ellei peritty palkkio tai maksu ole pienempi kuin   vottelukunnan suosituksen perusteella kansan-
23956: vahvistettu sairausvakuutustaksa. Korvauksen        eläkelaitoksen mukaan voimassa oleva sairaus-
23957: perusteena olevat taksat vahvistaa kansaneläke-     vakuutuskorvausjärjestelmä korvaa sairaanhoi-
23958: laitos sosiaali- ja terveysministeriön antamien     tona vakuutetulle korjaavat plastiikkakirurgiset
23959: perusteiden mukaisesti.                             toimenpiteet.
23960:    Sairausvakuutuksen lääkärinpalkkiotaksan            Kansaneläkelaitos on antanut korvauksia
23961: lääkärin toimenpiteiden nimikkeet ovat valta-       maksaville paikallistoimistoilleen yksityiskoh-
23962: kunnallisesti käytössä olevan STAKESin toi-         taiset ohjeet kysymyksessä esille otetun rintarau-
23963: menpideluokitusten mukaisia. Tämä mahdollis-        haskirurgian korvattavuudesta. Vastaavia ohjei-
23964: taa lääkärin toimenpiteistä maksettujen korva-      ta on annettu muun muassa lihavuuden hoitona
23965: usten toimenpidekohtaisen seurannan sairausva-      annettavan kirurgian korvaamisesta sekä ihon ja
23966: kuutuskorvausrekisterin avulla. Kansaneläkelai-     ihonalaisen kudoksen toimenpiteistä.
23967:                                          KK 1152/1998 vp                                           3
23968: 
23969:    Sairausvakuutuslain mukaan sairausvakuu-        edellyttämästä sairauden vuoksi annetusta tar-
23970: tuskorvauksen suorittamisen edellytyksenä on       peellisesta sairaanhoidosta. Kansaneläkelaitos
23971: aina, että korvattavassa toimenpiteessä tai hoi-   ilmoituksensa mukaan seuraa jatkuvasti eri ta-
23972: dossa on kyse sairauden hoitamisesta. Siten puh-   voin korvaustapahtumia. Sosiaali- ja terveysmi-
23973: taasti esteettinen kirurgia ei kuulu lain mukaan   nisteriö tulee ryhtymään asian edellyttämiin toi-
23974: sairausvakuutuskorvattavuuden piiriin, koska       menpiteisiin, jos ilmenee, että edellä todetuista
23975: kyse ei ole sairausvakuutuskorvausjärjestelmän     periaatteista selkeästi poiketaan.
23976: 
23977:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
23978: 
23979:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
23980: 4                                         KK 1152/1998 vp
23981: 
23982: 
23983: 
23984: 
23985:                                        Tili Riksdagens Talman
23986: 
23987:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     rar hälso- och sjukvårdstjänster samt byråer som
23988: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       betalar ersättningar om grunderna för ersätt-
23989: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ning.
23990: man Säde Tahvanainen undertecknade spörsmål             Socialmedicinska delegationen, viiken arbetar
23991: nr 1152:                                             i anknytning tili folkpensionsanstalten, tog vid
23992:                                                      sitt möte den 5 maj 1997 ställning tili den thorax-
23993:           Ämnar Regeringen ändra bestämmel-          kirurgi som förs fram i spörsmålet. Delegationen
23994:        serna om Fpa-ersättningar så att man för      är ett expertorgan som företräder den högsta
23995:        läkararvoden för operationer och in-          medicinska sakkunskapen.
23996:        grepp som gjorts på enbart estetiska grun-       Delegationen konstaterade att förstoring av
23997:        der inte får ersättning tili någon del?       bröstkörteln samt korrigerande operationer av
23998:                                                      hängbröst bör ses som en rent estetisk åtgärd.
23999:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Som sjukvård betraktas korrigerande ingrepp, av
24000: anföra följande:                                     vilka de mest typiska är förminskning av brösten.
24001:                                                      Dessa ingrepp ersätts i undantagsfall, då tyngden
24002:    1 sjukförsäkringslagen fastställs den vård och    av stora bröst belastar skulderpartiet och på det-
24003: de ingrepp som såsom sjukvård ersätts från sjuk-     ta sätt framkallar svåra smärtor i nack- och skul-
24004: försäkringen. En försäkrad har enligt lagen rätt     derpartiet. Uppskattningsvis 200 förminskning-
24005: att vid sjukdom få ersättning från sjukförsäk-       soperationer utförs årligen vid bl.a. HUCS. Kor-
24006: ringen för kostnaderna för nödvändig sjukvård.       rigering av brösten tili följd av mastektomi eller
24007: Den försäkrade får ersättning för kostnaderna        aplasi är ingrepp som beror på en sjukdom.
24008: för nödvändig sjukvård tili den del, vartili kost-      Socialmedicinska delegationen anser att rent
24009: naderna för vården skulle ha uppgått för den         estetiska plastikkirurgiska ingrepp inte är nöd-
24010: försäkrade med undvikande av onödiga kostna-         vändig behandling tili följd av sjukdom. Diskus-
24011: der, men utan äventyrande av den försäkrades         sioner har också förts om komplikationer i an-
24012: hälsa. Den försäkrade har således rätt att på        knytning tili den estetiska kirurgin och behand-
24013: grundval av gällande ersättningssystem få ersätt-    lingen av dem. Delegationen anser att komplika-
24014: ning endast för kostnader för nödvändig sjuk-        tioner som är en följd av estetiska operationer
24015: vård.                                                och behandlingen av dem beror på sjukdom. Tili
24016:    Den sjukförsäkringsersättning som betalas tili    dessa hänförs t.ex. kapselbildning och avlägs-
24017: den försäkrade för läkararvoden samt kostnader       nande av en protes som förorsakar smärtor. På
24018: för undersökning och behandling räknas ut på ett     grundval av socialmedicinska delegationens
24019: belopp enligt fastställda sjukförsäkringstaxor,      ovan anförda rekommendation får den försäkra-
24020: om det arvode eller den avgift som uppburits inte    de ersättning enligt folkpensionsanstaltens gäl-
24021: är mindre än den fastställda sjukförsäkringstax-     lande system för sjukförsäkringsersättning för
24022: an. Folkpensionsanstalten fastställer i enlighet     korrigerande plastikkirurgiska åtgärder såsom
24023: med social- och hälsovårdsministeriets grunder       sjukvård.
24024: de taxor som ligger tili grund för ersättningen.        Folkpensionsanstalten ger de lokala byråer
24025:    Benämningarna på de läkaringrepp som              som betalar ut ersättningar detaljerade anvis-
24026: nämns i sjukförsäkringens läkararvodestaxa           ningar då det är fråga om ersättning för den i
24027: stämmer överens med de åtgärdsklassificeringar       spörsmålet nämnda bröstkörtelkirurgin. Mot-
24028: från Stakes som är i riksomfattande bruk. Detta      svarande anvisningar har givits om ersättning för
24029: gör det möjligt att med hjälp av ett register över   bl.a. sådan kirurgi som ges som behandling av
24030: sjukförsäkringsersättningar för varje enskilt in-    fetma samt om behandling av hud och subkutana
24031: grepp följa med de ersättningar som betalas för      vävnader.
24032: läkaringrepp. Folkpensionsanstalten följer med          Enligt sjukförsäkringslagen är en förutsätt-
24033: ersättningarna för dessa ingrepp oavbrutet och       ning för att sjukförsäkringsersättning skall beta-
24034: informerar vid behov läkarna, dem som produce-       las alltid att det ingrepp eller den behandling som
24035:                                             KK 1152/1998 vp                                            5
24036: 
24037: skall ersättas är behandling av sjukdom. Således       ter. Folkpensionsanstalten har uppgett att den
24038: hänförs rent estetisk kirurgi inte enligt lagen tili   ständigt på olika sätt följer med ersättningsfall.
24039: åtgärder som ersätts från sjukförsäkringen, efter-     Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
24040: som det inte är fråga om sådan nödvändig sjuk-         vidta de åtgärder som saken förutsätter om det
24041: vård som ges på grund av en sjukdom och som            visar sig att tydliga undantag görs från de ovan
24042: systemet med sjukförsäkringsersättning förutsät-       anförda principerna.
24043: 
24044:      Helsingfors den 9 november 1998
24045: 
24046:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
24047:                                            KK 1153/1998 vp
24048: 
24049: Kirjallinen kysymys 1153
24050: 
24051: 
24052: 
24053: 
24054:                                    Säde Tahvanainen /sd: Tukihenkilöiden järjestämisestä avohoidos-
24055:                                        sa oleviiie mielenterveyspotilaille
24056: 
24057: 
24058:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24059: 
24060:    Vammaispalvelulain mukaan vammaiselle              on usein sattumanvaraista. Avohoidossa olevalle
24061: henkilölle korvataan hänen vammansa tai sai-          henkilökohtainen avustaja voisi parhaassa ta-
24062: rautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti koko-        pauksessa estää yksinäisyyteen vetäytymistä ja
24063: naan tai osittain kustannukset, jotka hänelle ai-     syrjäytymistä. Avohoidossa olevan mielenter-
24064: heutuvat henkilökohtaisen avustajan paikkaa-          veyspotilaan kohdallatukihenkilö-tai avustaja-
24065: misesta. Vammaisten henkilöiden kohdalla hen-         järjestelmä taittaisi avohoidon pahimman ongel-
24066: kilökohtainen avustajajärjestelmä on toiminut         man, eli potilaan jäämisen ilman tukea.
24067: hyvin. Monien vammaisten henkilöiden kohdal-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24068: la avustaja on mahdollistanut itsenäisen elämän       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
24069: ja avohoidon valitsemisen laitoshoidon sijaan.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24070:    Vammaispalvelulain esimerkkiä mukaeilen            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24071: olisi syytä harkita henkilökohtaisten avustajien
24072: tai tukihenkilöidenjärjestämistä avohoitoon siir-               Aikooko Hallitus suunnitella avohoi-
24073: retyille mielenterveyspotilaille. A vohoitopotilai-          dossa oleville mielenterveyspotilaille tu-
24074: den kyky hoitaa omia henkilökohtaisia asioita                kihenkilö- tai avustajajärjestelmää?
24075: 
24076:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
24077: 
24078:                                          Säde Tahvanainen /sd
24079: 
24080: 
24081: 
24082: 
24083:  280043
24084: 2                                         KK 1153/1998 vp
24085: 
24086: 
24087: 
24088: 
24089:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24090: 
24091:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua ko-
24092: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa
24093: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa,
24094: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       opiskelussa, harrastuksissa, työssä tai yleensä
24095: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Vaikka mo-
24096: n:o 1153:                                            net mielenterveyspotilaat saattaisivat kuulua tä-
24097:                                                      hän ryhmään, ei tätä mahdollisuutta ole toistai-
24098:           Aikooko Hallitus suunnitella avohoi-       seksi hyödynnetty riittävästi.
24099:        dossa oleville mielenterveyspotilaille tu-       Tästä syystä sosiaali- ja terveysalan tutkimus-
24100:        kihenkilö- tai avustajajärjestelmää?          ja kehittämiskeskus Stakes asetti keväällä 1998
24101:                                                      työryhmän selvittämään vammaispalvelulain ja
24102:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          -asetuksen soveltamista psyykkisesti vammai-
24103: taen seuraavaa:                                      siin. Työryhmän on määrä saada työnsä päätök-
24104:                                                      seen ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
24105:    Kysymys vammaispalvelulain soveltamisesta            Kysymys tulee esille myös sosiaali- ja terveys-
24106: mielenterveyspotilaisiin on ajankohtainen. 1990-     ministeriön, Stakesin ja muiden yhteistyötahojen
24107: luvun alussa tehdyn selvityksen mukaanjatkuva-       Mielekäs elämä! -hankkeessa. Asetetun mielen-
24108: luonteisen avustajatoiminnan piiriin kuuluneista     terveyspalvelujen kehittämisryhmän yhtenä
24109: kahdella prosentilla ja kertaluonteisen avustaja-    selvityskohteena on kartoittaa mielenterveys-
24110: toiminnan piiriin kuuluneista vajaalla prosentilla   avopalvelutja laatia niistä toimenpide-ehdotuk-
24111: oli psyykkinen sairaus. Harkinnanvarainen hen-       set.
24112: kilökohtainen avustaja ei ole tavanomaista mie-          Mielenterveyspotilaiden tukihenkilö-ja avus-
24113: lenterveyspotilaalle.                                tajakysymys tulisi tiedostaa laadittaessa erityi-
24114:    Lain mukaan henkilökohtaisen avustajan            sesti pitkäaikaispotilaiden hoito-ohjelmia ja
24115: paikkaamisesta aiheutuvat kustannukset voi-          huomioida myös järjestöjen ja vertaistukitoimin-
24116: daan korvata sellaiselle vammaiselle henkilölle,     nan mahdollisuudet tässä asiassa.
24117: 
24118:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
24119: 
24120:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24121:                                           KK 1153/1998 vp                                              3
24122: 
24123: 
24124: 
24125: 
24126:                                        Tili Riksdagens Talman
24127: 
24128:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tili det dagliga livet eller utanför hemmet för
24129: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          uträttande av ärenden, vid studier, fritidsaktivi-
24130: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      teter, arbete eller samhällsverksamhet i allmän-
24131: dagsman Säde Tahvanainen undertecknade               het. Även om många mentalvårdspatienter kun-
24132: spörsmål nr 1153:                                    de tillhöra denna grupp, har möjligheten tiiis
24133:                                                      vidare inte använts i tillräckligt stor omfattning.
24134:           Ämnar Regeringen planera ett system            Av denna anledning tillsatte forsknings- och
24135:        med stödpersoner eller hjälpare för men-      utvecklingscentralen för social- och hälsovården,
24136:        talvårdspatienter inom den öppna vår-         Stakes, våren 1998 en arbetsgrupp för att reda ut
24137:        den?                                          hur handikappservicelagen och förordningen
24138:                                                      skall tillämpas på psykiskt handikappade. A vsik-
24139:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ten är att arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete
24140: anföra följande:                                     före slutet av juni nästa år.
24141:                                                          Frågan kommer även upp i social- och hälso-
24142:     Frågan om huruvida handikappservicelagen         vårdsministeriets, Stakes och andra samarbets-
24143: skall tiilämpas på mentalvårdspatienter är aktu-     partners projekt Mielekäs elämä! (ett menings-
24144: ell. Enligt en utredning från början av 1990-talet   fullt Iiv). En uppgift för den grupp som tillsatts
24145: hade två procent av dem som omfattades av            för utvecklande av mentalvårdstjänster är att
24146: kontinuerlig hjälpverksamhet och en knapp pro-       kartlägga mentalvårdstjänsterna inom den öpp-
24147: cent av dem som omfattades av hjälpverksamhet        na vården och att ge förslag tili åtgärder i anslut-
24148: av engångskaraktär en psykisk sjukdom. Det är        ning tili dem.
24149: inte vanligt att mentalvårdspatienter har person-        Innan vårdprogram för i synnerhet kroniker
24150: liga hjälpare enligt prövning.                       görs upp bör frågan om stödpersoner och hjälpa-
24151:     Enligt lagen kan kostnaderna för avlönande       re för mentalvårdspatienter noteras, samt även
24152: av en personlig hjälpare ersättas för en sådan       organisationers och jämförbara stödverksam-
24153: handikappad som i stor utsträckning behöver en       heters förutsättningar i denna fråga beaktas.
24154: annan persons hjälp hemma i ärenden som hör
24155: 
24156:      Helsingforsden 6 november 1998
24157: 
24158:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
24159:                                            KK 1154/1998 vp
24160: 
24161: Kirjallinen kysymys 1154
24162: 
24163: 
24164: 
24165: 
24166:                                   Säde Tahvanainen /sd: Valtion talousarvion seurannasta
24167: 
24168: 
24169: 
24170:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24171: 
24172:    Valtion talousarvioesitys on sisältänyt viime        Nämä sekä tiedot muista julkisista tuloista ja
24173: vuosina pääsääntöisesti kehystavoitteet hallin-      menoista olisi tarkoituksenmukaista valtioneu-
24174: nonaloittain. Kehysten sisällä ministeriöillä on     voston koota jokaiselta budjettivuodelta ja liit-
24175: varsin vapaat toimintamahdollisuudet, kunhan         tää ne esim. kertomukseen edellisen vuoden tilin-
24176: budjetin perusteet vain täyttyvät.                   päätöksestä.
24177:    Uusissa olosuhteissa ja toimintaympäristössä,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24178: joissa Euroopan unioni ja Euroopan talous- ja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24179: rahaunioni ovat omalta osaltaan määrittelemäs-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24180: sä talouspolitiikkaa, olisi tarpeellista tietää      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24181: alueellisen eriarvoisuuden estämiseksi, kuinka
24182: julkiset menot ja tulot kohdentuvat alueellisesti,              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24183: maakunnittain ja lääneittäin sekä EU :n tukialu-             ryhtyä perusteluissa tarkoitetun epäkoh-
24184: eittain.                                                     dan korjaamiseksi, ja
24185:    Eri ministeriöissä on koottu hajanaisesti tie-               aikooko Hallitus koota tiedot valtion
24186: toja alueellisista, ministeriön rahoittamista                tulojen ja menojen alueellisesta jakautu-
24187: hankkeista ja projekteista sekä muusta ministe-              misesta hallituksen toimintakertomuk-
24188: riön alueelle kohdentamasta julkisesta tuesta.               sen yhteyteen?
24189: Tiedot ovat kuitenkin tällä hetkellä vaikeasti
24190: koottavissa kaikkien ministeriöiden hallinnoi-
24191:  mien alojen osalta.
24192:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
24193: 
24194:                                         Säde Tahvanainen /sd
24195: 
24196: 
24197: 
24198: 
24199: 280043
24200: 2                                           KK 1154/1998 vp
24201: 
24202: 
24203: 
24204: 
24205:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24206: 
24207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alueellisesti, maakunnittain ja lääneittäin sekä
24208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          EU :n tukialueittain ja että ministeriöissä on vain
24209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hajanaisesti koottu tietoa alueellisista, ministe-
24210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-         riön rahoittamista hankkeista ja projekteista
24211: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sekä muusta ministeriön alueelle kohdentamasta
24212: n:o 1154:                                              julkisesta tuesta. Kysymyksessä lisäksi todetaan,
24213:                                                        että nämä tiedot sekä tiedot muista julkisista
24214:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         menoista ja tuloista olisi tarkoituksenmukaista
24215:        ryhtyä perusteluissa tarkoitetun epäkoh-        koota jokaiselta budjettivuodelta ja liittää ne
24216:        dan korjaamiseksi, ja                           esim. kertomukseen edellisen vuoden tilinpää-
24217:           aikooko Hallitus koota tiedot valtion        töksestä. Kysymyksen perusteluissa näkökulma
24218:        tulojen ja menojen alueellisesta jakautu-       on siten laajennettu koskemaan koko julkista
24219:        misesta hallituksen toimintakertomuk-           sektoria eli valtion budjettitalouden ohella kun-
24220:        sen yhteyteen?                                  nallissektoria ja sosiaaliturvarahastoja. Näin
24221:                                                        laajennettua asiakokonaisuutta ei voida sisällyt-
24222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tää valtion talousarviosta annetun lain (165/
24223: vasti seuraavaa:                                        1992) 18 §:ssä tarkoitettuun valtion tilinpäätös-
24224:                                                        asiakirjaan.
24225:    Kysymyksen perusteluissa todetaan, että val-            Kuntien kirjanpito on uusittu vuoden 1997
24226: tion talousarvioesitys on sisältänyt viime vuosina     alusta ja valtion kirjanpito vuoden 1998 alusta.
24227: pääsääntöisesti kehystavoitteet hallinnonaJoit-        Kirjanpito käsittää nykyisin talousarviokirjanpi-
24228: tain ja että kehysten sisällä ministeriöillä on var-   don ohella liikekirjanpidon taseineen. Tilinpää-
24229: sin vapaat toimintamahdollisuudet, kunhan              töslaskelmat pohjautuvat näihin kirjanpitoai-
24230: budjetin perusteet täyttyvät. Tältä osin voidaan       neistoihin eikä niiden pohjalta voida tuottaa
24231: todeta, että valtion budjetointia on kehitetty         aluekohtaisia raportteja. Valtion talousarviosta
24232: vuoden 1999 talousarvioesityksessä. Tämä on si-        annetun lain (165/1992) 16 §:n ja asetuksen (600/
24233: sältänyt sen, että talousarvioesityksen pääluok-        1997) 55 §:n mukaan virastojen ja laitosten on
24234: kaperusteluissa esitetään hallinnonalojen tulos-       järjestettävä muu laskentatoimensa samoin kuin
24235: tavoitteet ja kunkin viraston ja laitoksen tulosta-    muu seurantajärjestelmänsä siten, että ne tuotta-
24236: voitteet asianomaisen luvun tai momentin perus-        vat sisäisen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen
24237: teluissa aiempaa selkeämmin ja konkreettisem-          edellyttämät tiedot tuotettujen suoritteiden mää-
24238: min. Lisäksi asetettujen tulostavoitteiden ja nii-     rästä, laadusta ja kustannuksista ja maksullisen
24239: den toteuttamiseksi tarvittavien resurssien kyt-       toiminnan kannattavuudesta. Virastojen ja lai-
24240: kentää on pyritty parantamaan. Tavoitteena täl-        tosten muu laskentatoimi tuottaa yleensä määrä-
24241: lä kehittämistyöllä on ollut se, että näin luodaan     ja kustannustietoja tulosalueittain ja -yksiköit-
24242: selkeät perusteet toisaalta virastojen ja laitosten    täin, tehtävittäin ja suoritteittain. Tietoja käyte-
24243: tulosohjaukselle ja -raportoinnille sekä toisaalta     tään hyväksi raportoitaessa tulostavoitteiden to-
24244: hallinnonalojen tulosohjaukselle ja -raportoin-        teutumisesta. Mikäli sisäisessä laskennassa seu-
24245: nille. Siirtyminen tulosbudjetointiin on merkin-       rataan kustannuksia tulosyksiköittäin, voidaan
24246: nyt tiettyjen kulutusmenomomenttien yhdistä-           näiden tietojen pohjalta tuottaa myös aluepoh-
24247: mistä suuremmiksi toimintamenomomenteiksi,             jaisia raportteja. Näitä ei ole kuitenkaan edelly-
24248: mutta kuitenkin uudet suuremmat investoinnit           tetty esitettävän varsinaisissa tilinpäätöslaskel-
24249: on pyritty edelleen erittelemään hankkeittain          missa eivätkä ne myöskään sovellu luonteensa
24250: omilla investointimenomomenteilla.                     puolesta esitettäväksi mainitussa yhteydessä. Ot-
24251:    Perusteluissa todetaan, että uusissa olosuh-        taen huomioon valtion tilinpäätöksen asettamat
24252: teissa ja toimintaympäristössä olisi tarpeellista      tilinpitoa ja tilipuitteita koskevat velvoitteet sekä
24253: tietää alueellisen eriarvoisuuden estämiseksi,         mm. useat Euroopan unionin raportointia kos-
24254: kuinka julkiset menot ja tulot kohdentuvat             kevat velvoitteet ei ole enää mahdollista lisätä
24255:                                             KK 1154/1998 vp                                              3
24256: 
24257: kirjanpidon tililuokkia uudella pakollisella tili-        Tilastokeskus on selvittänyt vuodesta 1978
24258: luokalla,jolla menojenja tulojen alueellista koh-      lähtien parillisilta vuosilta valtion budjettitalou-
24259: dentomista seurattaisiin. Nykyisinkin pakolliset       den alueellisen jakauman. Aluejakona on vuosi-
24260: lisäseurannat aiheuttavat sen, että jostain johta-     na 1978-1992 ollut lääni ja vuodesta 1994 läh-
24261: misen ja ohjauksen kannalta relevantista seuran-       tien maakunta. Viimeisimmät valtion tulojen ja
24262: nasta on vastaavasti pidättäydyttävä, ettei kirja-     menojen aluejakaumia koskevat selvitykset vuo-
24263: usketjuista tule kohtuuttoman pitkiä ja käytän-        delta 1996 ovat valmistuneet tänä vuonna.
24264: nössä vaikeasti hallittavia.                               Menojen alueellistamisperiaatteet ovat olleet
24265:     Valtionhallinnon raportointia on kehitetty ja      pelkistetysti seuraavat:
24266: eduskunnalle annettavia kertomuksia uudistettu            - kulutusmenot on alueellistettu valtion toi-
24267: vuodelta 1997 annetuista kertomuksista alkaen.         mipisteiden sijaintien mukaan,
24268: Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja             - siirtomenot on kohdennetto siirron saajan
24269: tilasta sisältää tiedot talousarvion toteutumisesta    (kotitalouden, yrityksen toimipaikan tai yhtei-
24270: ja nykyisin myös hallinnonaloittaiset raportit tu-     sön) alueellisen sijainnin mukaan,
24271: losta voitteiden saavuttamisesta. Hallinnonaloit-         -investoinnit on jaettu alueittain investointi-
24272: taisissa raporteissa on käsitelty mm. aluepoliittis-   kohteen sijainnin mukaan,
24273: ten tavoitteiden ja rakennerahasto-ohjelmien to-          - lisäksi joissain erityistapauksissa alueellis-
24274: teutumista. Kattavaa aineistoa valtion menojen         taminen on suoritettu momenttikohtaisella so-
24275: kohdentumisesta alueittain puhumattakaan               velluksella.
24276: koko julkisen sektorin menojen kohdentumisesta            Tiedot kerätään maksatuksesta vastaaviita
24277: alueittain raportteihin ei sisälly.                    valtion tilivirastoilta niiden tilinpäätösaineistos-
24278:      Vuodelta 1997 laadittiin ensimmäistä kertaa       ta. Perusselvitys tehdään vakiotiliryhmittäin.
24279: myös hallinnonaJoittaiset toimintakertomukset,            Valtion tuloja koskeva tilasto laaditaan alueit-
24280: jotka on myös toimitettu eduskunnan käyttöön.          tain tilinpäätökseen perustuvana selvityksenä.
24281: Talousarviosta annetun asetuksen 65 §:n mukaan         Kullekin verolajiiie on kehitetty laskentamalli,
24282: hallinnonalan toimintakertomuksen tulee sisäl-         jonka avulla pyritään selvittämään se, miten val-
24283:  tää                                                   tion verotulot koostuvat maan eri alueilta. Selvi-
24284:      1) kuvaus ministeriön hallinnonalan palvelu-      tyksen pohjan muodostavat käytettävissä olevat
24285: ja tuotantotoiminnan vaikuttavuuden ja talou-          lähdetilastot, jotka koostuvat muun muassa Ti-
24286:  dellisuuden kehityksestä,                             lastokeskuksen, verohallinnon sekä Ajoneuvo-
24287:      2) selvitys hallinnonalalla siirtomenoihin        hallintokeskuksen aineistoista.
24288:  myönnettyjen määrärahojen vaikuttavuudesta,              Osa valtion tuloista ja menoista on edellä ku-
24289:      3) katsaus ministeriön toimialaan kuuluvaan       vatuissa tilastoissa jouduttu jättämään tietoläh-
24290:  liike- ja muuhun taloudelliseen toimintaan,           de- tai käsiteongelmien vuoksi alueellistamatta.
24291:      4) tiedot ministeriön toiminnasta tilivirastona   Alueellistamattomat erät liittyvät muun muassa
24292:  sekä                                                  valtion velkaan ja ulkomaille kohdennettuihin
24293:      5) selostus muista ministeriön hallinnonalalla    taloustoimiin. Aluejakona selvityksissä on käy-
24294:  suoritetuista keskeisistä toimenpiteistä.             tetty maakuntaa. Maakuntien perusteella voi-
24295:      Hallinnonalan toimintakertomus tulee laatia       daan tulot ja menot kohdentaa myös lääneittäin.
24296:  huhtikuun loppuun mennessä sekä toimittaa             Sen sijaan kohdentarninen EU:n tukialueiden
24297:  eduskunnalle tiedoksi toukokuun puoliväliin           mukaan vaatii tarkempia selvityksiä.
24298:  mennessä. Ottaen huomioon toimintakertomuk-              Jos Tilastokeskuksen laatimia selvityksiä val-
24299:  sen aikataulun ei niihin voida edellyttää nykyisel-   tion alueittaisista tuloista ja menoista halutaan
24300:  lään saatavan kattavia tietoja valtion menojen        kehittää kysymyksessä tarkoitettuun käyttöön,
24301:  alueellisesta jakautumisesta saati koko julkisen      niin se edellyttää tilaston tuotannon perusteellis-
24302:  sektorin menojen ja tulojen alueellisesta kohden-     ta uudistamista ja lisäresurssointia.
24303:  tumisesta. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että         Kirjanpitouudistukseen liittyen valtiovarain-
24304:  esimerkiksi koko kuntasektoria koskevat tilin-        ministeriö yhdessä Valtiokonttorin kanssa käy
24305:  päätöstiedot ovat yleensä käytettävissä vasta al-     läpi valtion uuden tilinpäätöksen sisältöä ja ke-
24306:  kusyksystä. Kuntien kirjanpitouudistuksen             hittämistarpeita. Tässä yhteydessä selvitetään
24307:  vuoksi tänä vuonna kuntien tuloslaskelman, ta-        myös mahdollisia tilinpäätöksen liitetietojen tar-
24308:  seen ja rahoituslaskelman ennakkotiedot julkis-       peita. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt
24309:  tettiin elokuussa. Tilinpäätöstiedot valmistuvat      kuluvana vuonna Valtiokonttorin kanssa myös
24310:   vasta loppuvuodesta.                                 valtion laskentatoimen kehittämishankkeen,jos-
24311: 4                                        KK 1154/1998 vp
24312: 
24313: sa on tarkoituksena kartoittaa tulosraportoinnin   eduskunnan kokemuksia haastattelemalla kan-
24314: kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Valtiova-   sanedustajia ja valiokuntien sihteereitä. Hallitus
24315: rainministeriön asettamassa arviointityöryh-       pyrkii selvitysten valmistuttua ja muutoinkin ke-
24316: mässä mm. selvitetään viime vuonna toteutettu-     hittämistyössään ottamaan huomioon tulos- ja
24317: jen kertomusuudistusten tuloksia ja kehittämis-    tilinpäätösraportoinnille tulevat uudet vaateet.
24318: tarpeita. Tässä yhteydessä kartoitetaan myös
24319: 
24320:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
24321: 
24322:                                                              Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
24323:                                           KK 1154/1998 vp                                              5
24324: 
24325: 
24326: 
24327: 
24328:                                        Tili Riksdagens Talman
24329: 
24330:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 motiveringen till spörsmålet framhålls att det
24331: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          under nya förhållanden och i nya verksamhets-
24332: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      miljöer för undvikande av regional ojämlikhet
24333: dagsman Säde Tahvanainen undertecknade               vore viktigt att veta hur de offentliga utgifterna
24334: spörsmål nr 1154:                                    och inkomsteroa har fördelats regionalt, Iand-
24335:                                                      skapsvis och länsvis samt enligt EU- stödområde
24336:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       och att ministerieroa bara har spridda uppgifter
24337:        ta för att avhjälpa det missförhållande       om regionala anskaffningar och projekt som var-
24338:        som avses i motiveringen till spörsmålet      je ministerium har finansierat liksom även om
24339:        och,                                          annat offertligt stöd som har anvisats ett ministe-
24340:           ämnar Regeringen sammanställa upp-         riuros område. 1 spörsmålet framhålls dessutom
24341:        gifteroa om den regionala fördelningen        att det vore ändamålsenligt att samla dessa upp-
24342:        av statens inkomster och utgifter så att de   gifter samt uppgifteroa om andra offentliga ut-
24343:        kan fogas till regeringens verksamhetsbe-     gifter och inkomster för varje budgetår och foga
24344:        rättelse?                                     dem t.ex. tili berättelsen om föregående års bok-
24345:                                                      slut. 1 motiveringen tili spörsmålet har synvin-
24346:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        keln på så sätt utvidgats att gälla hela den offent-
24347: anföra följande:                                     liga sektoro, dvs. utöver statens budgetekonomi
24348:                                                      den kommunala sektoro och socialskyddsfon-
24349:    1 motiveringen tili spörsmålet framhålls att      deroa. En sådan utvidgad helhet kan inte tas in i
24350: budgetpropositionen under de senaste åren i re-      den statsbokslutsökt som avses i 18 § lagen om
24351: gel har innehållit rammål för de olika förvalt-      statsbudgeten (165/1992).
24352: ningsområdena och att ministerieroa har rätt fria       Kommunernas bokföring har reviderats från
24353: verksamhetsmöjligheter inom budgetramaroa så         ingången av 1997 och statens bokföring från in-
24354: länge grunden för budgeten inte rubbas. Tili den-    gången av 1998. Bokföringen omfattar numera
24355: na del kan det konstateras att budgeteringen för     utöver budgetbokföring också affårsbokföring
24356: statens vidkommande har utvecklats i budget-         med balansräkning. Bokslutskalkylerna baserar
24357: propositionen för 1999. Detta innebär att för-       sig på detta bokföringsmaterial och man kan inte
24358: valtningsområdenas resultatmål presenteras i         göra upp regionala rapporter utgående från dem.
24359: motiveringen tili huvudtitlarna i budgetproposi-     Enligt 16 § lagen om statsbudgeten (165/1992)
24360: tionen och ämbetsverkens och inrättningarnas         och 55 § förordningen om statsbudgeten (600/
24361: resultatmål i motiveringen till ifrågavarande ka-     1997) skall ämbetsverken och inrättningarna
24362: pitel eller moment på ett tydligare och mera kon-    ordna sitt övriga redovisningsväsende samt sina
24363: kret sätt än tidigare. Dessutom har man försökt      övriga uppföljningssystem så att de producerar
24364: utveckla kopplingen mellan resultatmålen och de      de uppgifter som den interoa ledningen och den
24365: resurser som krävs för uppnående av dem. Målet       externa styrningen förutsätter och som gäller an-
24366: för detta utvecklingsarbete har varit att skapa en   talet producerade prestationer, deras art och
24367: klar utgångspunkt dels för ämbetsverkens och         kostnader o<:p den avgiftsbelagda verksamhetens
24368: inrättningaroas resultatstyrning och -rapporte-      lönsamhet. Ambetsverkens och inrättningarnas
24369: ring, dels för förvaltnings01prådenas resultat-      övriga redovisningsväsende producerar i allmän-
24370: styroing och -rapportering. Overgången tili re-      het information om belopp och kostnader enligt
24371: sultatbudgetering har inneburit att vissa kon-       resultatområde, resultatenhet, uppgift och pre-
24372: sumtionsutgiftsmoment har sammanslagits tili         station. lnformationen används i rapporter om
24373: större omkostnadsmoment, men nya större in-          hur resultatmålen har uppnåtts. Ifall man inom
24374: vesteringar har dock alltjämt i mån av möjlighet     den interna redovisningen följer upp kostnader-
24375: specificerats enligt projekt under egna investe-     na enligt resultatenhet kan man på basis av dessa
24376: ringsmoment.                                         uppgifter göra upp också regionala rapporter.
24377: 6                                          KK 1154/1998 vp
24378: 
24379: Dessa är dock inte avsedda att presenteras i de       sändas till riksdagen för kännedom före mitten
24380: egentliga bokslutskalkylerna och de är med tanke      av maj. Med beaktande av tidtabellen för verk-
24381: på sin karaktär inte heller lämpliga att presente-    samhetsberättelsen kan det inte krävas att den
24382: ras i nämnda sammanhang. Med beaktande av             skall innehålla heltäckande uppgifter om hur sta-
24383: de skyldigheter som uppställts för bokföringen        tens utgifter fördelar sig regionvis än mindre hur
24384: och kontoramarna i fråga om statens bokslut           hela den offentliga sektorns utgifter och inkom-
24385: samt bl.a. flera skyldigheter som gäller rapporte-    ster fördelar sig regionvis. 1 detta sammanhang
24386: ring inom Europeiska unionen är det inte längre       kan det nämnas att bokslutsuppgifter t.ex. angå-
24387: möjligt att till bokföringens kontoklasser foga en    ende hela den kommunala sektorn i allmänhet
24388: ny obligatorisk kontoklass med hjälp av vilken        står till förfogande först i början av hösten. På
24389: den regionala fördelningen av utgifter och in-        grund av revideringen av kommunernas bokfö-
24390: komster följs upp. Redan nu föranleder extra          ring publicerades i år förhandsuppgifter om
24391: uppföljning att man i stället måste avstå från        kommunernas resultaträkning, balansräkning
24392: uppföljning av någon med tanke på ledningen           och finansieringskalkyl i augusti. Bokslutsupp-
24393: och styrningen relevant verksamhet för att bok-       gifterna fårdigställs först i slutet av året.
24394: föringskedjorna inte skall bli oskäligt långa och         Statistikcentralen har från och med 1978 varje
24395: svåra att behärska i praktiken.                       jämnt år redogjort för den regionala fördelningen
24396:    Rapporteringen inom statsförvaltningen har         i fråga om statens budgetekonomi. Den regionala
24397: utvecklats och regeringens berättelser till riksda-   indelningen har under 1978-1992 baserat sig på
24398: gen har reviderats från och med berättelserna för     länen och från 1994 på landskapen. Den senaste
24399: 1997. 1 regeringens relation angående statsver-       utredningen om den regionala fördelningen av
24400: kets förvaltning och tillstånd ingår uppgifter om     statens inkomster och utgifter gäller år 1996 och
24401: hur budgeten har utfallit och numera också redo-      fårdigställdes i år.
24402: görelser för hur resultatmålen för de olika för-          Principerna för den regionala fördelningen av
24403: valtningsområdena har uppnåtts. 1 rapporterna         utgifterna är i huvuddrag följande:
24404: enligt förvaltningsområde anges bl.a. hur de              - konsumtionsutgifternas fördelning baserar
24405: regionalpolitiska målen har nåtts och struktur-       sig på placeringen av statens verksamhetsställen,
24406: fondernas program genomförts. Några heltäck-              - överföringsutgifterna har fördelats enligt
24407: ande uppgifter om hur statens och än mindre hela      den region där målet för överföringen (ett hus-
24408: den offentliga sektorns utgifter fördelar sig regi-   håll, ett företags verksamhetsställe eller ett sam-
24409: onvis ingår inte i rapporterna.                       fund) är beläget,
24410:    För år 1997 gjordes för första gången upp              - investeringarna har fördelats regionvis en-
24411: verksamhetsberättelser även för varje förvalt-        ligt den plats där investeringsobjektet är beläget,
24412: ningsområde. Dessa har sänts även till riksdagen.         - dessutom har den regionala fördelningen i
24413: Enligt 65 § förordningen om statsbudgeten skall       vissa särskilda fall skett enligt tillämpning mo-
24414: verksamhetsberättelsen för ett förvaltningsom-        mentvig.
24415: råde innehålla                                            Uppgifterna samlas in hos statliga räken-
24416:    1) en beskrivning av hur servicen och produk-      skapsverk som ansvarar för utbetalningen
24417: tionsverksamheten inom ministeriets förvalt-          utifrån deras bokslussmaterial. Den grundläg-
24418: ningsområde har utvecklats med avseende på            gande utredningen görs på basis av normalkon-
24419: verkningsfullheten och lönsamheten.                   toplanerna.
24420:    2) en utredning om verkningsfullheten i fråga          Statistiken gällande den regionala fördelning-
24421: om de anslag som beviljats bland överföringsut-       en av statens inkomster görs upp i form av en
24422: gifterna inom förvaltningsområdet,                    utredning som baserar sig på bokslutet. För varje
24423:    3) en översikt över den affårsverksamhet och       skattetyp har utvecklats en kalkylmodell med
24424: den övriga ekonomiska verksamhet som ingår i          hjälp av vilken man försöker klarlägga hur sta-
24425: ministeriets verksamhetsområde,                       tens skatteintäkter inflyter regionvis i landet. Det
24426:    4) uppgifter om ministeriets verksamhet som        källmaterial som utgör grund för utredningen
24427: räkenskapsverk, samt                                  baserar sig bl.a. på Statistikcentralens, skatteför-
24428:    5) en redogörelse för de andra centrala åtgär-     valtningens samt fordonsförvaltningscentralens
24429: der som ha vidtagits inom ministeriets förvalt-       material.
24430: ningsområde.                                              En del av statens inkomster och utgifter har i
24431:    Verksamhetsberättelsen för förvaltningsom-         ovan nämnda statistiker inte kunnat indelas
24432: rådet skall göras upp före utgången av april samt     regionvis på grund av käll- eller begreppspro-
24433:                                           KK 1154/1998 vp                                             7
24434: 
24435: blem. Belopp som inte har indelats regionvis gäl-    även behovet av eventuella bilageuppgifter tili
24436: Ier bl.a. statens skulder och de ekonomiska åtgär-   bokslutet. Finansministeriet har med Statskon-
24437: der som hänför sig tili utlandet. 1 utredningarna    toret under innevarande år även startat ett pro-
24438: har den regionala indelningen baserat sig på         jekt för utvecklande av statens redovisningsvä-
24439: Iandskapen. På basis av landskapen kan inkom-        sende i syfte att kartlägga vilka behov och möjlig-
24440: sterna och utgifterna bestämmas även länsvis.        heter det finns att ändra resultatrapporteringen.
24441: Däremot kräver fördelningen enligt EU- stöd-         Finansministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för
24442: område noggrannare utredningar.                      utvärdering av bl.a. resultaten av den revidering
24443:    Om man önskar utveckla de utredningar som         av redogörelserna som genomfördes i fjol och
24444: gäller statens regionala inkomster och utgifter      eventuella behov att vidareutveckla dem. 1 sam-
24445: som Statistikcentralen gör för det ändamål som       band med detta kommer man även att intervjua
24446: anges i spörsmålet kräver det en grundlig revide-    riksdagsmän och utskottens sekreterare för klar-
24447: ring av statistikföringen samt tilläggsresurser.     läggande av riksdagens erfarenheter. Regeringen
24448:     Finansministeriet går i samband med bokfö-       strävar efter att beakta de nya krav som ställs på
24449: ringsreformen i samarbete med Statskontoret          resultat- och bokslutsrapporteringen när utred-
24450: igenom innehållet i och behoven av att utveckla      ningarna fårdigställts och även i övrigt i sin ut-
24451: statens nya bokslut. I detta sammanhang utreds       vecklingsverksamhet.
24452: 
24453:      Helsingfors den 5 november 1998
24454: 
24455:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
24456:                                              KK 1155/1998 vp
24457: 
24458: Kirjallinen kysymys 1155
24459: 
24460: 
24461: 
24462: 
24463:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Turku-Toijala-rautatien rakentamisesta
24464: 
24465: 
24466: 
24467:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24468: 
24469:    Turku-Toijala-rautatietä saneerataan. Tällä          kuntien liikennesuunnitelmista sekä pelastuspal-
24470: työllä on vaikutuksia monien rautatien varren           velun ja postinkulun järjestelyiden muutoksista
24471: asukkaiden päivittäiseen liikkumiseen. Uusien           aiheutuu haittoja. Liikennesuunnittelun pitäisi
24472: teiden ylläpitorasitteet kohdistuvat alueen asuk-       ulottua vähintään 20 vuoden päähän ja koko
24473: kaille, ja suunnitelmissa on viitteitä siitä, että      ratajaksoon.
24474: rautatien ylikulkupaikat vähenevät. Alueen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24475: asukkaiden mielestä korvaukset vaikuttavat mi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24476: nimaalisilta ja haitat suurilta.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24477:    Junaliikenne on ympäristöystävällistä, ja on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24478: tärkeää, että rataverkkoamme kehitetään toimi-
24479: vammaksi ja turvallisemmaksi. Samalla tulisi                     Onko Turku-Toijala-rautatien sa-
24480: kiinnittää erityistä huomiota ratahankkeiden                   neerauksen yhteydessä tehty YVA-me-
24481: ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksiin rautatei-               nettelyn mukaiset arvioinnit, ja jos ei ole,
24482: den varsilla asuvien ihmisten kannalta. Tällöin                   millä perusteilla arviot on jätetty teke-
24483: tarvittaisiin tarkat selvitykset mm. siitä, ketä lii-          mättä?
24484: kenneyhteyksien muutokset palvelevat ja kenelle
24485: 
24486:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
24487: 
24488:                                             Liisa Hyssälä /kesk
24489: 
24490: 
24491: 
24492: 
24493: 280043
24494: 2                                          KK 1155/1998 vp
24495: 
24496: 
24497: 
24498: 
24499:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24500: 
24501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        harkinneet kussakin tapauksessa erikseen, toteu-
24502: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tetaanko hankkeessa YV A-menettely, ja missä
24503: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laajuudessa ympäristövaikutukset selvitetään ja
24504: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Rys-       asukkaiden kanssa käytävä vuoropuhelu hank-
24505: säiän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        keen vaikutusalueella järjestetään.
24506: 1155:                                                    Kysymyksen kohteena olevalla rataosalla on
24507:                                                       käynnissä nykyisen radan parantamiseen liittyvä
24508:           Onko Turku-Toijala-rautatien sa-            työ. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa ote-
24509:        neerauksen yhteydessä tehty YVA-me-            taan huomioon ympäristönäkökohdat Tämän-
24510:        nettelyn mukaiset arvioinnit, ja jos ei ole,   tyyppisissä hankkeissa toteutettavat ratatyöt ei-
24511:           millä perusteilla arviot on jätetty teke-   vät aiheuta uudentyyppisiä ympäristöhaittoja ei-
24512:        mättä?                                         vätkä ne yleensä lisää vallitsevia haittoja. Tämän
24513:                                                       vuoksi nykyisen radan parantamisesta tai nykyi-
24514:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen radan maastokäytävään sijoittuvasta raken-
24515: vasti seuraavaa:                                      tamisesta eivät ympäristöviranomaiset ole tois-
24516:                                                       taiseksi katsoneet tarpeelliseksi vaatia ympäris-
24517:    Turku-Toijala-ratatöiden aloittamisesta on         tövaikutusten arvioinnista annetun lain mukais-
24518: päätetty vuonna 1994 eli hanke on käynnistynyt        ta YV A-menettelyä. Suunnitteluun, rakentami-
24519: ennen YVA-lain voimaantuloa. Hankkeeseen              seen ja alueiden lunastamiseen liittyvissä tilai-
24520: kuuluu rataosan sähköistäminen ja kulunval-           suuksissa on hankealueen asukkailla kuitenkin
24521: vontajärjestelmän rakentaminen sekä ratapiho-         vallitsevan käytännön mukaan ollut vaikutus-
24522: jen muutoksiin ja tasoristeysten poistamiseen liit-   mahdollisuuksia. Turku-Toijala-ratahankkeen
24523: tyviä töitä. Hanke on todettu yhteiskuntatalou-       suunnittelun aikana on ollut ja on edelleen mah-
24524: dellisesti kannattavaksi. Sähköistys parantaa         dollisuus tutustua ja vaikuttaa niihin suunnitel-
24525: energiataloutta ja ympäristön tilaa. Kulunval-        miin, jotka eniten vaikuttavat kansalaisten oloi-
24526: vonta ja tasoristeysten poisto parantaa rataosan      hin.
24527: turvallisuutta. Hankkeen kustannusarvio on 400           Edellä mainituilla perusteilla Turku-Toi-
24528: milj. markkaa. Ratatyöt valmistuvat vuonna            jala-rataosan parantamistöiden yhteydessä ei ole
24529: 2000.                                                 pidetty tarpeellisena toteuttaa ympäristövaiku-
24530:    YV A-lain voimassaoloaikana käynnistyvissä         tusten arvioinnista annetun lain mukaista YVA-
24531: hankkeissa ovat Ratahallinto keskus, ympäristö-       menettelyä.
24532: viranomaiset ja hankealueen kunnat yhdessä
24533: 
24534:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
24535:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
24536:                                           KK 1155/1998 vp                                              3
24537: 
24538: 
24539: 
24540: 
24541:                                        Tili Riksdagens Talman
24542: 
24543:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    tralen, miljömyndigheterna och de kommuner
24544: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      som berörs av projektet i varje enskilt fall tillsam-
24545: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    mans övervägt om det i samband med projektet
24546: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr         skall genomföras ett MKB-förfarande samt i vii-
24547: 1155:                                               ken omfattning miljökonsekvenserna skall utre-
24548:                                                     das och hurudana diskussioner som skall ordnas
24549:           Har det i samband med saneringen av       med invånarna på projektets influensområde.
24550:        Åbo-Toijala-järnvägen gjorts en utvär-          På det banavsnitt som spörsmålet gäller pågår
24551:        dering enligt MKB-förfarandet, och om        arbeten för förbättring av den nuvarande hanan.
24552:        så inte är fallet,                           Vid planeringen och byggandet av hanan har
24553:           på vilka grunder har utvärderingen        miljöaspekterna beaktats. Banarbeten i samband
24554:        lämnats ogjord?                              med dylika projekt ger inte upphov tili någon ny
24555:                                                     typ av miljöskador och förvärrar vanligtvis inte
24556:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       heller redan befintliga olägenheter. Därför har
24557: anföra följande:                                    miljömyndigheterna inte tills vidare ansett det
24558:                                                     vara nödvändigt att kräva ett MKB-förfarande
24559:     Beslutet om att inleda banarbetena på sträck-   enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvens-
24560: an Åbo-Toijala fattades 1994, dvs. projektet        bedömning om förbättringen av den nuvarande
24561: hade inletts innan lagen om förfarandet vid mil-    hanan eller om byggandet inom den nuvarande
24562: jökonsekvensbedömning trädde i kraft. Projek-       banans terrängpassage. lnvånarna har dock en-
24563: tet omfattar elektrifiering av banavsnittet och     Iigt rådande praxis haft möjlighet att få sin röst
24564: byggande av ett system för automatisk tågkon-       hörd vid sammankomster där planering, byggan-
24565: troll samt arbeten i anslutning tili ändring av     de och inlösen av områden behandlats. Vid pla-
24566: bangårdarna och avlägsnandet av plankorsning-       neringen av banprojektet Åbo-Toijala har det
24567: ar. Projektet har konstaterats vara lönsamt ur      varit och är det fortfarande möjligt att bekanta
24568: samhällsekonomisk synvinkel. Elektrifieringen       sig med och även påverka de planer som har de
24569: förbättrar energiekonomin och miljöns tillstånd.    största följderna med tanke på människornas
24570: Den automatiska tågkontrollen och avlägsnan-        levandsförhållanden.
24571: det av plankorsningar förbättrar säkerheten på         Med stöd av vad som anförts ovan har det inte
24572:  banavsnittet. Kostnadsförslaget för projektet är   ansetts nödvändigt att genomföra ett MKB-för-
24573: 400 milj. mk. Banarbetena slutförs år 2000.         farande enligt lagen om förfarandet vid miljö-
24574:     1 fråga om projekt som har inletts efter att    konsekvensbedömning i samband med förbätt-
24575:  lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbe-        ringen av banavsnittet Åbo-Toijala.
24576:  dömning trädde i kraft har Banförvaltningscen-
24577:      Helsingfors den 5 november 1998
24578: 
24579:                                                                         Trafikminister Matti Aura
24580:                                             KK 1156/1998 vp
24581: 
24582: Kirjallinen kysymys 1156
24583: 
24584: 
24585: 
24586: 
24587:                                     Annika Lapintie /vas: Ikääntyvien työllistämisen edistämisestä
24588: 
24589: 
24590: 
24591:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24592: 
24593:     Varhaiseläkkeet ovat olleet 1970-luvulta läh-      suurijoukko ihmisiäjoutuu siirtymään tarvehar-
24594: tien keskeinen osa sitä suomalaista yhteiskunta-       kintaisten sosiaalitukien piiriin, joista on aina
24595: politiikkaa, jolla on hoidettu kansantalouden          vaara syrjäytyä köyhyysloukkuihin.
24596: murroksia, yritysten kilpailukykyä ja "liikaväes-         Sen sijaan, että yritetään vaikuttaa yksittäis-
24597: töä". Eläkejärjestelmillä on siis tasoitettu yhteis-   ten ihmisten valintoihin, olisi nykyisiä etuusjär-
24598: kunnan rakennemuutosta.                                jestelmiä kehitettävä niin, että ikääntyvän työs-
24599:     1970-luvulla työkyvyttömyys-, rintamamies-         säolo olisi houkuttelevaa sekä työntekijälle että
24600: ja maatalouden erityiseläkkeillä hoidettiin so-        työnantajalle. Ikääntyvien ihmisten työllistymis-
24601: danjälkeistä pienviljelijäongelmaa. 1980-luvun         kynnystä voitaisiin alentaa mm. eläkemaksuvel-
24602: työttömyyseläkkeillä ja yksilöllisillä varhaiseläk-    voitteita muuttamalla.
24603: keillä purettiin 1970-luvun lopun laman seurauk-          Tällä hetkellä esimerkiksi TEL-maksupro-
24604: sia. Yritysten kansainvälistymistä ja kilpailuky-      sentti määräytyy, paitsi yrityksen koon, myös
24605: kyä tuettiin tällöin nuorentarualla työvoimaa.         työntekijöiden iän mukaan. Kun yrityksessä on
24606:  1990-luvun laman aiheuttamaa työelämän mur-           työntekijöitä 50 tai enemmän, maksu vaihtelee
24607: rosta on yritetty hallita ns. eläkeputkella, jossa     työntekijän iän mukaan 14,50---30,78%. Yli 45-
24608: tietty määrä työttömyyspäivärahapäiviä johtaa          vuotiaalla työntekijällä TEL-maksuprosentti voi
24609: 55-59-vuotiaan työttömän eläkkeelle.                   pk-yrityksessä olla jo yli 20.
24610:     Eläkkeelle siirrytään nykyisin keskimäärin 59-        !kääntyvän työntekijän paikkaaminen on
24611: vuotiaana, ehkä vielä työkykyisenä. Työministe-        työnantajan näkökulmasta riski myös siksi, että
24612: riön teettämän tutkimuksen mukaan noin                 työnantajalle syntyy vastuu työntekijän mahdol-
24613:  30 prosenttia 50 vuotta täyttäneistä on työttö-       lisesta työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkees-
24614: minä. Ikääntyneiden työllistyminen on vaikeaa,         tä. Alle 50 työntekijän yritykset maksavat vuosi-
24615: ja varsinkin työhönottovaiheessa yhä nuorempia         maksun tietyn laskennallisen riskin mukaan.
24616: pidetään liian vanhoina.                                  Työnantajille voi olla kannattavaa irtisanoa
24617:     Varhainen työelämästä poistuminen tai syr-         ikääntyviä työntekijöitä eläkeputkeen, uusia
24618: jäytyminen ei ole niinkään merkki ihmisten yksi-       ikääntyviä sen sijaan ei kannata palkata.
24619:  löllisistä tarpeista, vaan yhteiskunnan tarpeista        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24620:  sopeuttaa aktiivisesti työvoimaa kysynnän vaih-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24621:  teluihin, teknologian kehitykseen sekä ammatti-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24622:  taidon ja työelämän käytäntöjen vaatimuksiin.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24623:  !kääntyvät ihmiset ovat joutuneet tällaiseksi so-
24624:  peutumisvarasto ksi.                                            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24625:     Työelämän jättämiseen varhaisessa vaiheessa               ryhtyä muuttaakseen eläkemaksujärjes-
24626:  yritetään puuttua esim. sosiaaliturvaa kiristä-              telmiä ja -velvoitteita niin, että ne edes-
24627:  mällä. Tutkimusten mukaan sosiaaliturvan hei-                auttavat ikääntyvien työllistymistä ja
24628:  kentäminen ei kuitenkaan edistä ikääntyvien                  työelämässä pysymistä?
24629:  työelämässä pysymistä. On huolestuttavaa, että
24630: 
24631:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
24632: 
24633:                                           Annika Lapintie /vas
24634: 
24635: 
24636: 280043
24637: 2                                          KK 1156/1998 vp
24638: 
24639: 
24640: 
24641: 
24642:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24643: 
24644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työntekijäin eläkelain (TEL) mukainen elä-
24645: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kevakuutusmaksu on vuonna 1998 keskimäärin
24646: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       21,5% palkkasummasta. Mainitussa prosentti-
24647: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika           luvussa on otettu vähennyksenä huomioon
24648: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        0,4 prosenttiyksikön keskimääräinen asiakashy-
24649: n:o 1156:                                             vitys. TEL-työnantajien vakuutusmaksut mää-
24650:                                                       räytyvät eri tavoin riippuen työnantajan palve-
24651:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        luksessa olevien työntekijöiden määrästä.
24652:        ryhtyä muuttaakseen eläkemaksujärjes-             Alle 50 työntekijän yritykset eli niin sanotut
24653:        telmiä ja -velvoitteita niin, että ne edes-    pientyönantajat maksavat tasamaksutekniikan
24654:        auttavat ikääntyvien työllistymistä ja         mukaista keskimääräistä vakuutusmaksua riip-
24655:        työelämässä pysymistä?                         pumatta toteutuneiden työkyvyttömyys- tai
24656:                                                       työttömyyseläkkeiden lukumäärästä. Tänä
24657:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vuonna tämän tasamaksun suuruus on 21,8%
24658: vasti seuraavaa:                                      ennen asiakaskohtaista hyvitystä. Työnantaja ei
24659:                                                       tällöin joudu maksamaan erillistä tapauskohtais-
24660:    Yksityisen sektorin työeläkevakuutusmaksut         ta kertavakuutusmaksua työkyvyttömyys- tai
24661: määräytyvät sosiaali- ja terveysministeriön vah-      työttömyyseläkkeen myöntövuonna.
24662: vistamien perusteiden mukaisesti. Vakuutus-              Pienillä työnantajilla työkyvyttömyys- ja työt-
24663: maksujen perusteet vahvistetaan lakisääteistä         tömyyseläkkeistä aiheutuva vakuutusmaksu on
24664: eläkevakuutusta harjoittavien eläkelaitosten ha-      katsottu tarkoituksenmukaiseksi määrittää si-
24665: kemuksesta.                                           ten, että työnantajat maksavat etukäteen ikä-
24666:    Lakisääteisen työeläkejärjestelmän pääasialli-     luokkakohtaiseen työkyvyttömyysriskiin perus-
24667: sena tehtävänä on turvata vakuutettujen lakisää-      tuvaa vakuutusmaksua. Maksutason määrää sil-
24668: teiset eläke-etuudet. Työeläkevakuutusmaksut          loin kussakin ikäluokassa havaittu työkyvyttö-
24669: mitoitetaan ensisijaisesti tätä tavoitetta silmällä   myys- ja työttömyyseläkkeiden alkavuus. Täl-
24670: pitäen. Lisäksi pyritään siihen, että maksut koh-     löin toteutuvat eläketapaukset eivät aiheuta yl-
24671: distuisivat mahdollisimman oikeudenmukaisesti         lättävää kustannuspiikkiä yrityksen vuotuiseen
24672: vakuutuksenottajien kesken.                           tulokseen.
24673:    Eläkevakuutusmaksu muodostuu vanhuus-,                Työnantajilla, joilla on vähintään 50 työnteki-
24674: työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeosasta sekä         jää, kokonaisvakuutusmaksu riippuu muun
24675: tasausosasta. Lisäksi vakuutusmaksulla kate-          muassa toteutuneiden työkyvyttömyys- ja työt-
24676: taan eläkelaitosten hallintokulut, Eläketurvakes-     tömyyseläkkeiden lukumäärästä.
24677: kuksen kustannukset ja eläkelaitosten maksu-             Työttömyyseläkkeiden osalta työnantajat,
24678: tappiot.                                              joilla on vähintään 300 työntekijää, eivät maksa
24679:    Osa vuotuisesta vakuutusmaksutulosta rahas-        ikäluokkakohtaisesti määrättyä vakuutusmak-
24680: toidaan. Suurimman osan vuotuisesta vakuutus-         sua ollenkaan, vaan vuotuinen maksu määräy-
24681: maksusta muodostaa kuitenkin tasausosa, jolla         tyy kokonaisuudessaan toteutuneiden työttö-
24682: kustannetaan sellaiset vuotuiset eläkemenot,joi-      myystapausten aiheuttamien kertamaksuisten
24683: ta varten ei ole ennalta rahastoitua osaa, eivätkä    vakuutusmaksujen yhteismääränä eli niin sanot-
24684: ne myöskään kuulu yksittäisen työnantajan             tuna omavastuumaksuna. Työttömyyseläkkeis-
24685: omavastuun piiriin.                                   sä työnantajien omavastuuosuus on puolet to-
24686:    Eläkevakuutusmaksun rahastoitava osa, jota         teutuneiden työttömyyseläkkeiden pääoma-ar-
24687: on peritty vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttö-       vosta. Tällöinkin työsuhteen on pitänyt kestää
24688: myyseläkkeitä varten, määräytyy vakuutusmate-         vähintään viisi vuotta. Alle viisi vuotta kestäneis-
24689: maattisesti työntekijöiden iän ja osittain myös       sä työsuhteissa työttömyyseläkemenot kustan-
24690: sukupuolen perusteella.                               netaan yhteisesti vakuutusmaksun tasausosalla.
24691:                                              KK 1156/1998 vp                                             3
24692: 
24693:     Työnantajat, joilla on yli 50 mutta alle 300        sekä työllistymistä edistävästi että sitä ehkäise-
24694: työntekijää, maksavat ikäluokkakohtaisen mak-           västi. Ikääntynyttä työntekijää, jolla ei ole merk-
24695: sun ja omavastuumaksun yhdistelmämaksua eli             kejä lähestyvästä työkyvyttömyydestä, voidaan
24696: heillä on osittainen omavastuu omista toteutu-          pitää edellisessä kappaleessa esitetyn mukaisesti
24697: neista työttömyyseläketapauksistaan. Omavas-            työnantajalle edullisena valintana. Toisaalta
24698: tuuosuus pienenee 300 työntekijän täydellisestä         ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla riski työ-
24699: eli 50 %:n omavastuumaksusta suoraviivaisesti           kyvyn menettämiseen on suurempi kuin nuorilla
24700: työnantajan koon mukaan siten, että 50 työnte-          työntekijöillä, joten uhka työnantajan omavas-
24701: kijän työnantajan omavastuuosuus on nolla.              tuun !aukeamisesta ikääntyneiden työntekijöi-
24702:     Työkyvyttömyyseläkkeiden osalta maksu               den kohdalla on suurempi.
24703: määräytyy työnantajan koon mukaan vastaaval-                Työnantajien omavastuumekanismiin liittyy
24704: la periaatteella kuin työttömyyseläkkeidenkin           myös se seikka, että tällainen järjestely palkitsee
24705: maksuosuus. Työkyvyttömyyseläkkeissä työn-              työntekijöistään hyvää huolta pitävän työnanta-
24706: antajan täydellinen omavastuuosuus on kuiten-           jan. Työnantajien huolehtivaisuus työntekijöis-
24707: kin 100 % syntyneiden eläkemenojen pääoma-              tään edesauttaa työntekijöiden jaksamista työ-
24708: arvosta. Täydellinen omavastuu työkyvyttö-              elämässä. Omavastuumekanismi toimii siten
24709: myyseläketapauksista muodostuu vasta vähin-             myös yhteiskunnan kannalta hyvään suuntaan.
24710: tään 1 000 työntekijän työnantajilla. Tällöin               TEL-vakuutusmaksutekniikan          vaikutusta
24711: työnantaja maksaa kerralla koko työkyvyttö-             ikääntyneiden työntekijöiden työllistymiseen lie-
24712: myyseläkkeestä syntyvän menon pääoma-arvon.             nee liioiteltu julkisuudessa. Alkaneita työsuhtei-
24713: Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen ei kuitenkaan             ta koskevien tilastojen valossa työntekijöiden
24714:  voida lukea mukaan niin sanottua tulevaa aikaa,        ikäjakautuma alkaneissa työsuhteissa ei näyttäisi
24715: se kustannetaan yhteisesti vakuutusmaksun ta-           riippuvan siitä, onko kyseessä suur- vai pien-
24716: sausosalla.                                             työnantaja.
24717:     Kuten edellä olevastakin jo huomataan, työ-             Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella
24718:  eläkevakuutusmaksut koostuvat monesta eri              siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh-
24719:  osasta, jotka ovat korvamerkittyjä eri tarkoituk-      teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee
24720:  siin.                                                  vakuutusmaksujärjestelmänkin osalta kehittää.
24721:     Vanhuuseläkemaksua peritään ainoastaan              Viime vuoden joulukuussa solmitun tulopoliitti-
24722:  23-54-vuotiaista työntekijöistä. Työttömyys- ja        sen kokonaisratkaisun mukaisesti työmarkkina-
24723:  työkyvyttömyyseläkemaksut ovat taas suurim-            järjestöjen tarkoituksena on yhdessä työeläkelai-
24724:  millaan ikäalueella, jolla näitä eläkkeitä tyypilli-   tosten kanssa laajemmin selvittää tämän vuoden
24725:  sesti alkaa olla eli yli 55-vuotiaiden työntekijöi-    loppuun mennessä eri varhaiseläkemuotojen
24726:  den osalta. Tällöin tasausmaksun osuus vakuu-          käyttöön liittyvät kysymykset ja muutostarpeet.
24727:  tusmaksusta on olematon. Korkeimmillaan ta-            Samalla tarkoituksena on myös selvittää, onko
24728:  sausmaksun osuus on nuorten ja aivan                   tarpeen muuttaa työnantajien vakuutusmaksu-
24729:  vanhuuseläkeiän kynnyksellä olevien työnteki-          perusteita ikääntyneiden työntekijöiden työhön-
24730:  jöiden kohdalla. Jos esimerkiksi niin sanotulla        ottokynnyksen alentamiseksi.
24731:  omavastuisella työnantajana ei olisi lainkaan             Tulopoliittiseen sopimukseen liittyen ikäänty-
24732:  työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeelle lähti-         neiden työntekijöiden työssä pysymistä ja työ-
24733:  jöitä, olisi TEL-vakuutus työnantajalle 57-62-         hönottoa on jo pyritty edistämään muun muassa
24734:  vuotiaiden työntekijöiden osalta ilmainen ja ti-       1.7.1998 voimaan tulleilla määräaikaislaeilla,
24735:  lanne olisi hänelle lähes yhtä edullinen myös pari     joilla muutettiin osa-aikaeläkesäännöksiä ja tu-
24736:  vuotta nuorempien työntekijöiden osalta.               levan ajan säännöksiä ikääntyneiden työntekijöi-
24737:      Ikääntyneiden työntekijöiden työllistymisen        den osalta. Nämä määräaikaislait ovat voimassa
24738:   kannalta työnantajien omavastuu työttömyys- ja        vuoden 2000 loppuun.
24739:   työkyvyttömyyseläkkeissä saattaa vaikuttaa
24740: 
24741:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
24742: 
24743:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
24744: 4                                            KK 1156/1998 vp
24745: 
24746: 
24747: 
24748: 
24749:                                          Tili Riksdagens Talman
24750: 
24751:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Försäkringspremien enligt lagen om pension
24752: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          för arbetstagare (APL) uppgär är 1998 i genom-
24753: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-        snitt ti1121,5% av lönesumman. 1 detta procent-
24754: man Annika Lapintie undertecknade spörsmäl              tal har som avdrag beaktats en genomsnittlig
24755: nr 1156:                                                kundgottgörelse om 0,4 procentenheter. APL-
24756:                                                         arbetsgivarnas försäkringspremier fastställs pä
24757:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-          olika grunder beroende pä antalet anställda hos
24758:        ta för att ändra pensionsavgiftssystemen         arbetsgivaren.
24759:        och -förpliktelserna sä att de bidrar till att      Företag med mindre än 50 anställda, dvs. s.k.
24760:        förbättra sysselsättningen för äldre per-        smä arbetsgivare, betalar en genomsnittlig för-
24761:        soner och att hälla dessa kvar i arbetsli-       säkringspremie enligt utjämningsavgiftstekniken
24762:        vet?                                             oberoende av faktiska invalid- eller arbetslöshets-
24763:                                                         pensioner. Under innevarande är uppgär denna
24764:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt           utjämningsavgift tili 21,8 % före gottgörelsen tili
24765: anföra följande:                                        den enskilda kunden. Arbetsgivaren behöver inte
24766:                                                         i detta fall betala en separat engängsförsäkrings-
24767:    Arbetspensionsavgifterna inom den privata            premie för varje enskilt fall det är dä invalid- eller
24768: sektorn bestäms i enlighet med de grunder som           arbetslöshetspensionen beviljas.
24769: social- och hälsovärdsministeriet har fastställt.          1 fräga om smä arbetsgivare har det ansetts
24770: Grunderna för försäkringspremien fastställs pä          vara ändamälsenligt att fastställa den försäk-
24771: ansökan av de försäkringsbolag som bedriver             ringspremie som föranleds av invalid- och arbets-
24772: lagstadgad pensionsförsäkring.                          löshetspensioner sä att arbetsgivarna i förskott
24773:    Syftet med det lagstadgade arbetspensionssys-        betalar en försäkringspremie som grundar sig pä
24774: temet är att trygga de 1agstadgade pensionsför-         en äldersklassbaserad risk för arbetsoförmäga.
24775: mänerna för de försäkrade. Pensionsavgifterna           Premienivän bestäms dä utgäende frän när inva-
24776: dimensioneras i första hand med tanke pä detta          lid- och arbetslöshetspensionerna har börjat be-
24777: mäl. Dessutom strävar man efter att fördela pre-        talas i varje äldersklass. De faktiska pensionsfal-
24778: mierna mellan försäkringstagarna pä ett sä rätt-        len medför inte i detta fall nägon överraskande
24779: vist sätt som möjligt.                                  kostnadstopp i företagets ärsresultat.
24780:    Pensionsförsäkringspremien bildas av älders-,           1 fräga om stora arbetsgivare, vilka m.a.o. har
24781: invalid- och arbetslöshetspensionsdelen och ut-         minst 50 anställda, är den totala försäkringspre-
24782: jämningsdelen. Därtill täcker man med försäk-           mien beroende av bl.a. antalet faktiska invalid-
24783: ringspremien pensionsanstalternas administra-           och arbetslöshetspensioner.
24784: tionskostnader, pensionsskyddscentralens utgif-            Vad gäller arbetslöshetspensioner betalar ar-
24785: ter och pensionsanstalternas betalningsförluster.       betsgivare med minst 300 anställda inte nägon
24786:    En del av de ärliga premieintäkterna fonderas.       äldersklassbaserad försäkringspremie alls, utan
24787: Största delen av den ärliga försäkringspremien          den ärliga premien fastställs i sin helhet som ett
24788: utgörs dock av utjämningsdelen, med viiken man          sammanlagt belopp av engängsförsäkringspre-
24789: finansierar sädana ärliga pensionsutgifter för vil-     mier som föranleds av faktiska arbetslöshetsfall,
24790: ka det inte finns nägon pä förhand fonderad del         dvs. som en s.k. självriskpremie. 1 fräga om ar-
24791: och som inte heller hör tili självriskandelen för       betslöshetspensioner är arbetsgivarnas självrisk-
24792: nägon enskild arbetsgivare.                             andel hälften av de faktiska arbetslöshetspensio-
24793:    Den del av en pensionspremie som skall fonde-        nernas kapitalvärde. Även i detta fall bör arbets-
24794: ras och som har uppburits för älders-, invalid-         förhällandet ha pägätt minst fem är. Dä det gäller
24795: eller arbetslöshetspension fastställs försäkrings-      arbetsförhällanden under fem är betalas utgifter-
24796: matematiskt sä att de är beroende av arbetstagar-       na för arbetslöshetspensioner gemensamt med
24797: nas älder och delvis ocksä av deras kön.                försäkringspremiens utjämningsdel.
24798:                                               KK 1156/1998 vp                                                 5
24799: 
24800:     Arbetsgivare med mer än 50 men mindre än               visar teeken på kommande arbetsoförmåga, kan
24801: 300 anställda betalar en premie som är en kombi-           enligt vad som anförts ovan anses vara ett fördel-
24802: nation av den ovan nämnda åldersklassbaserade              aktigt vai för arbetsgivaren. Å andra sidan är
24803: premien och självriskpremien, dvs. de har en par-          risken att förlora arbetsförmågan större för äldre
24804: tiell självrisk för sina egna faktiska fall av arbets-     än för yngre arbetstagare, vilket innebär att faran
24805: löshetspension. Självriskandelen minskar lineärt           för att en arbetsgivare blir tvungen att betala
24806: i enlighet med arbetsgivarens storlek från en full-        självriskandelen är större i fråga om äldre arbets-
24807: ständig självriskpremie om 50 % för 300 anställ-           tagare.
24808: da tili en självriskandel som är noli för en arbets-          Tili arbetsgivarnas självriskmekanism hör
24809: givare med 50 anställda.                                   också att ett sådant arrangemang gynnar den
24810:     lnvalidpensionspremien faststälis enligt ar-           arbetsgivare som sköter bra om sina arbetstaga-
24811: betsgivarens storlek på samma sätt som arbets-             re. Arbetsgivarnas omsorg om de anstälida gör
24812: löshetspensionspremien. 1 fråga om invalidpen-             det lättare för arbetstagarna att orka i arbetslivet.
24813: sionerna är arbetsgivarnas fullständiga självrisk-         På så sätt fungerar självriskmekanismen också i
24814: andel dock 100% av de faktiska pensionsutgif-              en för samhäliet positiv riktning.
24815: ternas kapitalvärde. En fullständig självrisk i in-           Dentekniska sidan av APL-försäkringspremi-
24816: validpensionsfall uppkommer emellertid först               en och dess inverkan på sysselsättningen för äldre
24817: hos arbetsgivare med minst 1 000 anstälida. 1 det          arbetsgivare torde ha överdrivits i offentligheten.
24818: fallet betalar arbetsgivaren med en gång hela              Statistiken gällande nya arbetsförhållanden ger
24819: arbetspensionsutgiftens kapitalvärde. Om s.k.              vid handen att arbetstagarnas åldersfördelning i
24820: återstående tid dock inte kan tas med i invalid-           nya arbetsförhållanden inte är beroende av om
24821: pensionen betalas den gemensamt med försäk-                det är fråga om stora eller små arbetsgivare.
24822:  ringspremiens utjämningsdel.                                 Det är arbetsmarknadsparternas sak att for-
24823:     Som av det ovan nämnda framgår består pen-             handla om på vilket sätt det arbetspensionssys-
24824: sionsavgifterna av många olika delar som är                tem som arbetsgivar- och arbetstagarparten ge-
24825: öronmärkta för olika ändamål.                              mensamt finansierar skall utvecklas även vad
24826:     Ålderspensionsavgiften uppbärs endast för              beträffar försäkringspremiesystemet. 1 enlighet
24827: 23-54-åriga arbetstagare. Arbetslöshets- och               med den inkomstpolitiska helhetslösning som in-
24828:  invalidpensionsavgifterna är för sin del störst           gicks i december i fjol har arbetsmarknadsorga-
24829:  inom den ålderskategori där dessa pensioner i             nisationerna för avsikt att tillsammans med ar-
24830:  allmänhet börjar, dvs. bland arbetstagare över 55         betspensionsanstalterna före utgången av detta
24831:  år. U tjämningsa vgiftens andel a v försäkringspre-       år på ett mera omfattande sätt utreda frågor och
24832:  mien är härvid obefintlig. Utjämningsavgiftens            behov av ändringar i anknytning tili användning-
24833:  andel är högst då det gälier unga arbetstagare och        en av olika former av förtidspension. Samtidigt
24834:  sådana som står på tröskeln tili ålderspension.           skall man också utreda om det är nödvändigt att
24835:  Om t.ex. en arbetsgivare som har s.k. självrisk-          ändra grunderna för arbetsgivarnas försäkrings-
24836:  skyldighet inte alis hade några arbetstagare som          premier i syfte att sänka tröskeln för anstäliandet
24837:  går i invalid- elier arbetslöshetspension skulie          av äldre arbetstagare.
24838:  APL-försäkringen var avgiftsfri för arbetsgiva-              1 anslutning tili den inkomstpolitiska helhets-
24839:  ren då det gälide 57-62-åriga arbetstagare och            lösningen har man försökt främja anställandet av
24840:  situationen vore nästan lika förmånlig i fråga om         äldre arbetstagare och deras sysselsättning bl.a.
24841:  några år yngre arbetstagare.                              genom vissa temporära lagar som trädde i kraft
24842:      Med tanke på äldre arbetstagares sysselsätt-          den 1 juli 1998. Med dessa lagar ändrades be-
24843:  ning kan arbetsgivarens självrisk då det gälier           stämmelserna gäliande deltidspension och åter-
24844:  arbetslöshets- och invalidpensioner ha både en            stående tid i fråga om äldre arbetstagare. Dessa
24845:  sysselsättningsfrämj<!-_nde och sysselsättnings-          temporära Iagar gäller tili utgången av år 2000.
24846:  hämmande verkan. Aldre arbetstagare som inte
24847: 
24848:       Helsingforsden 9 november 1998
24849: 
24850:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
24851:                                           KK 1157/1998 vp
24852: 
24853: Kirjallinen kysymys 1157
24854: 
24855: 
24856: 
24857: 
24858:                                   Satu Hassi /vihr: Kutsumenettelyn käynnistämisestä professorin
24859:                                       virkoja täytettäessä
24860: 
24861: 
24862:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24863: 
24864:     Naisten tutkijanuralla Suomessa on monia es-         Kutsumenettely on selkeästi tarkoitettu tie-
24865: teitä. Huolestuttavinta on se, että nämä esteet      tyissä erityistapauksissa käytettäväksi poikkeus-
24866: tuntuvat lisääntyneen 1990-luvulla. Professori-      menettelyksi. Tällä hetkellä kutsumenettely on
24867: kuntaan naisia on nimitetty vuosina 1992-96          kuitenkin aivan yhtä yleinen tapa täyttää profes-
24868: vähemmän kuin edellisellä viisivuotiskaudella.       sorin virka kuin perinteinenkin menetelmä. Yli-
24869: Samaan aikaan on virkoihin pätevien naisten          opiston laitosten näkökulmasta tämä onkin ym-
24870: määrä kasvanut jatkuvasti. Tälle ristiriidalle on    märrettävää: normaali menettely on raskas ja
24871: vaikea löytää muuta syytä kuin naisten piilosyr-     kestää usein erittäin pitkään, samalla kun yli-
24872: jintä virantäytöissä.                                opistoilta vaaditaan yhä ripeämpää toimintaaja
24873:     Syrjintä virantäytössä on vaikeammin toteen      tulosta.
24874: näytettävää, mutta tilastollisesti ilmeisempää          Myös opetusministeri on todennut kutsumis-
24875: niin sanottua kutsumenettelyä käytettäessä.          menettelyn olevan yhä yleisempi virantäyttöme-
24876: Kutsumenettelyn yleistyminen professorin vi-         nettely. Ministeri on myös todennut menettelyn
24877: rantäytössä näyttääkin olevan yksi selitys naisten   olevan selvästi naisille epäedullinen. Tämä ongel-
24878: osuuden vähentymiselle professorikuntaan tul-        ma on todettu myös Suomen Akatemian rapor-
24879: leista. Kutsusta on nimetty lähes puolet professo-   tissa naisten tutkijanuran edistämisestä. Nyt
24880:  reista viime vuosina.                               olisikin syytä asian ihmettelyn ja toteamisen si-
24881:     Vuonna 1997 normaalimenettelyllä nimite-         jaan laatia kutsumenettelylle sellaiset säännöt,
24882:  tyistä professoreista oli naisia 27 prosenttia ja   joilla voidaan taata menettelyn käyttö vain eri-
24883:  kutsumenettelyllä selvästi vähemmän eli 17 pro-     tyistapauksissa. Samalla tulee pohtia sitä, miten
24884:  senttia. Tänä vuonna heinäkuun loppuun men-         normaalia virantäyttömenettelyä voidaan kehit-
24885:  nessä nimitetyistä 73 professorista lähes puolet    tää nopeammaksi ja joustavammaksi.
24886:  on kutsuttu virkaansa. Kaikista nimitetyistä pro-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24887:  fessoreista on naisia ollut kaikkiaan 19, kutsu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24888:  tuista ainoastaan 5.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24889:     Uuden yliopistolain perusteluissa eduskunta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24890:  toteaa, että "kutsumenettelyn näin laaja-alaista
24891:  käyttämistä ei voida pitää perusteltuna, koska se               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
24892:  estää muita professorin virkaan kelpoisia hakeu-             jotta professorien kutsumenettelylle laa-
24893:  tumasta virkaan. Myös oikeusturvanäkökohdat                  ditaan selkeät ohjeet niin, että tätä menet-
24894:  puoltavat kutsumismenettelyn rajoittamista".                 telyä käytettäisiin vain poikkeustapauk-
24895:     Muutetun professorin nimittämistä koskevan                sissa, joita varten menettely on otettu
24896:  lain 10 §:n mukaan "professorin virka voidaan                käyttöön, ja jotta professorin viran nor-
24897:  täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta ja vir-            maali täyttömenettely voidaan kehittää
24898:  kaehdotusta tekemättä silloin, kun virkaan voi-              yliopistojen kannalta nykyistä parem-
24899:  daan kutsua erittäin ansioitunut henkilö tai vir-            maksi?
24900:  kaan nimitetään määräajaksi. Virkaan voidaan
24901:  kutsusta nimittää vain henkilö, joka on kiistatta
24902:  virkaan kelpoinen".
24903:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
24904: 
24905:                                            Satu Hassi /vihr
24906: 280043
24907: 2                                           KK 1157/1998 vp
24908: 
24909: 
24910: 
24911: 
24912:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24913: 
24914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tasavallan presidentiltä yliopistoille muuttamal-
24915: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          la hallitusmuotoa ja virantäyttölakia 27 päivänä
24916: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kesäkuuta 1997 annetuilla laeilla (laki Suomen
24917: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-         Hallitusmuodon 87 ja 89 §:n muuttamisesta 647/
24918: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           1997 ja laki korkeakoulun professorin ja apulais-
24919: 1157:                                                  professorin viran täyttämisestä annetun lain
24920:                                                        muuttamisesta 648/1997). Muutokset ovat tul-
24921:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         leet voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. Samalla
24922:        jotta professorien kutsumenettelylle laa-       on rajoitettu niitä perusteita, joilla professorin
24923:        ditaan selkeät ohjeet niin, että tätä menet-    virka voidaan täyttää kutsuruismenettelyä käyt-
24924:        telyä käytettäisiin vain poikkeustapauk-        täen.
24925:        sissa, joita varten menettely on otettu            Virantäyttölain 10 §:n 1 momentti on muutet-
24926:        käyttöön, ja jotta professorin viran nor-       tu näin kuuluvaksi: Professorin virka voidaan
24927:        maali täyttömenettely voidaan kehittää          täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta ja vir-
24928:        yliopistojen kannalta nykyistä parem-           kaehdotusta tekemättä silloin, kun virkaan voi-
24929:        maksi?                                          daan kutsua erittäin ansioitunut henkilö tai vir-
24930:                                                        kaan nimitetään määräajaksi. Momentin 2 koh-
24931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tana ollut peruste on siis poistettu. Voimaantulo-
24932: vasti seuraavaa:                                       säännösten mukaan virkaan voidaan nimittää
24933:                                                        kutsusta aikaisemmin voimassa olleilla perusteil-
24934:    Professorin viran täyttämisestä säädetään           la, kun kutsuruismenettelystä on päätetty ennen
24935: korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin         lain voimaantuloa.
24936: viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991;           Opetusministeriö on kirjeellään 3.6.1998 kiin-
24937: jäljempänä virantäyttölaki) ja asetuksessa ( 1581/     nittänyt yliopistojen huomiota kutsuruismenet-
24938: 1991).                                                 telyä koskevien säännösten muuttumiseen. Kir-
24939:    Ennen virantäyttölain voimaantuloa 1 päivä-         jeessä korostetaan, että kutsuruismenettely on
24940: nä tammikuuta 1992 professorin viran täyttämis-        tarkoitettu poikkeukselliseksi menettelyksi, jota
24941: tä koskevat säännökset sisältyivät pääasiassa          on syytä voida käyttää silloin, kun etukäteen
24942: Helsingin yliopistonjärjestysmuodon perusteista        tiedetään, että virkaan saadaan henkilö, jonka
24943: annettuun lakiin (19l/1923)ja muista yliopistois-      kanssa tasavertaista hakijaa ei tiettävästi voisi
24944: ta annettuihin asetuksiin. Kutsuruismenettelyä         ilmaantua. Siitä riippumatta, millä perusteella
24945: koskevat säännökset sisältyivät yliopistoista an-      kutsuruismenettelyä käytetään, kutsuttavan hen-
24946: nettuihin lakeihin. Virantäyttölailla pyrittiin no-    kilön tulee olla virkaan kiistatta kelpoinen. Kir-
24947: peuttamaan menettelyä ja poistamaan virkojen           jeessä todetaan, että säännöksen on katsottu
24948: täyttämisessä ilmenneitä ongelmia.                     edellyttävän sekä asiantuntijoiden että virkaeh-
24949:    Hallitusmuodon 87 §:n ja yliopistoja koske-         dotuksen tekevän viranomaisen yksimielisyyttä
24950: van lainsäädännön mukaan professorit nimitti           virkaan kutsuttavan kelpoisuudesta.
24951: tasavallan presidentti. Nimittäjä ei muuttunut            Kirjallisessa kysymyksessä esitettyjen tietojen
24952: virantäyttölain tullessa voimaan.                      mukaan vuonna 1997 normaalimenettelyllä ni-
24953:    Virantäyttölain 10 §:n 1 momentin mukaan            mitetyistä professoreista on ollut naisia 27 pro-
24954: kutsuruismenettelyä on voitu käyttää kolmella          senttia. Opetusministeriön tietojen mukaan haet-
24955: perusteella: 1) jos virkaan siten voidaan saada        tavaksi julistettuihin virkoihin nimitetyistä pro-
24956: erittäin ansioitunut henkilö; 2) jos viran saami-      fessoreista naisia on ollut 22 prosenttia. Muuten
24957: nen nopeasti täytetyksi on alan opetuksen ja tut-      kysymykseen sisältyvät, professorin virkojen
24958: kimuksen tai taiteellisen toiminnan järjestämi-        täyttämistä koskevat lukumäärätiedot ovat yh-
24959: seksi erityisen tärkeätä; tai 3) jos virkaan nimite-   täpitävät opetusministeriön tietojen kanssa.
24960: tään määräajaksi.                                         Virantäyttömenettelyä on nopeutettu siirtä-
24961:    Professorin virkaan nimittäminen on siirretty       mällä professorin virkaan nimittäminen yliopis-
24962:                                           KK 1157/1998 vp                                             3
24963: 
24964: toille itselleen. Täytettäessä professorin virkaa   tulosta on kulunut niin vähän aikaa, että muu-
24965: huomattava osa ajasta kuluu asiantuntijoiden        tosten vaikutus ei ole vielä havaittavissa. Opetus-
24966: valintaan ja asiantuntijalausuntojen laatimiseen.   ministeriön yliopistoyksikön tulossuunnitel-
24967: Tämän vuoksi viran täyttämiseen kuluvan ajan        maan vuodelle 1999 kuuluu professorin virkojen
24968: merkittävä lyhentäminen edellyttäisi laissa sää-    täyttämisen seuraaminen,johon sisältyy nimitys-
24969: detyn menettelyn perusteellista uudistamista.       vallan siirtämisestä johtuvien vaikutusten selvit-
24970: Vertaisarviointia on kuitenkin puutteistaan huo-    täminen. Tässä yhteydessä selvitetään muun
24971: limatta pidetty korvaamattomana menettelynä         muassa virkojen täyttämiseen kuluva aika, kut-
24972: muun muassa Suomen Akatemian asettaman              sumismenettelyn käytön laajuus ja perusteet sekä
24973: työryhmän muistiossa Naisten tutkijanuran edis-     nimitettyjen sukupuolijakauma erikseen haetta-
24974: täminen (Suomen Akatemian julkaisuja 13/97).        vaksi julistettujen virkojen ja kutsusta täytettyjen
24975:    Edellä selostettujen lainmuutosten voimaan-      virkojen osalta.
24976: 
24977:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
24978: 
24979:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
24980: 4                                             KK 1157/1998 vp
24981: 
24982: 
24983: 
24984: 
24985:                                            Tili Riksdagens Talman
24986: 
24987:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Utnämnandet till tjänster som professor har
24988: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           numera överförts från republikens president till
24989: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         universiteten genom att regeringsformen och
24990: man Satu Hassi undertecknade spörsmål nr                 tjänstetillsättningslagen ändrades genom två la-
24991: 1157:                                                    gar den 27 juni 1997 (lagen om ändring av 87 och
24992:                                                          89 § Regeringsformen för Finland 647/1997 och
24993:             Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        lagen om tillsättning av tjänster som professor
24994:         så att klara anvisningar utformas om             och bi~fädande professor vid högskolor 648/
24995:         tillsättningar av professurer genom kal-         1997). Andringarna trädde i kraft den 1 augusti
24996:         lelse så att detta förfarande tillämpas bara     1998. Samtidigt inskränktes de villkor under vil-
24997:         i undantagsfall, såsom avsikten också har        ka en professur kan tillsättas genom kallelse.
24998:         varit, och så att det normala förfarandet            Tjänstetillsättningslagens 10 § 1 mom. ändra-
24999:         vid tillsättningen av en professur kan ut-       des som följer: En professur kan tillsättas genom
25000:         vecklas till det bättre med tanke på uni-        kallelse utan att tjänsten ledigförklaras och utan
25001:         versiteten?                                      att tjänsteförslag upprättas, när någon som är
25002:                                                          synnerligen meriterad kan kaUas till tjänsten eller
25003:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tjänsten skall tillsättas på viss tid. Villkoret i
25004: anföra följande:                                         momentets andra punkt har alltså slopats. Enligt
25005:                                                          ikraftträdelsebestämmelserna kan en tjänst när
25006:     Tillsättningen av professurer regleras i lagen       ett beslut om kallelseförfarande har fattats innan
25007: (856/1991) och förordningen (158111991) om till-         lagen trädde i kraft, tillsättas genom kallelse på
25008: sättning av tjänster som professor och biträdan-         de grunder som gällde vid ikraftträdandet.
25009: de professor vid högskolor (lagen kaUas nedan                Undervisningsministeriet har genom ett brev
25010: tjänstetillsättningslagen).                              den 3 juni 1998 uppmärksammat universiteten på
25011:     Innan tjänstetillsättningslagen trädde i kraft       att bestämmelserna om tillsättning genom kallel-
25012: den 1 januari 1992 ingick bestämmelserna om              se har ändrats. I brevet understryks att kallelse-
25013: tillsättning av professurer i huvudsak i lagen an-       förfarandet är avsett som ett undantagsförfaran-
25014: gående grunderna för Helsingfors universitets            de som det finns anledning att använda när man
25015: organisation (191/1923) och förordningarna om            på förhand vet att tjänsten kan besättas med en
25016: de övriga universiteten. Bestämmelserna om till-         person som ingen annan sökande veterligen kan
25017: sättning genom kallelse ingick i lagarna om de           nå upp till. Oberoende av på vilken grund kallel-
25018: olika universiteten. Genom tillsättningslagen vil-       seförfarandet tillämpas skall den som utnämns
25019: le man påskynda förfarandet och undanröja pro-           genom kallelse ha ostridig kompetens för tjäns-
25020: blem som förekommit vid tjänstetillsättning-             ten. I brevet sägs att det ansetts att bestämmelsen
25021: arna.                                                    förutsätter att både de sakkunniga och den myn-
25022:     Enligt 87 § i regeringsformen och lagstiftning-      dighet som upprättar tjänsteförslaget skall vara
25023: en om universiteten utnämndes professorerna av           eniga om kompetensen hos den som utnämns
25024: republikens president. Detta ändrades inte när           genom kallelse.
25025: tillsättningslagen trädde i kraft.                           I spörsmålet anges att 27 procent av dem som
25026:     Enligt 10 § 1 mom. i tjänstetillsättningslagen       utnämnts till professor genom normalt för-
25027: kan en professur tillsättas genom kallelse under         farande år 1997 har varit kvinnor. Enligt under-
25028: tre villkor: 1) om någon som är synnerligen meri-        visningsministeriets uppgifter har 22 procent av
25029: terad därigenom kan utnämnas till tjänsten, 2)           dem som utnämnts till de ledigförklarade tjäns-
25030: om det för att ordna undervisningen samt forsk-          terna som professor varit kvinnor. I övrigt stäm-
25031: ningen eller den konstnärliga verksamheten inom          mer spörsmålets uppgifter om antal som gäller
25032: tjänstens område är av särskild vikt att tjänsten        tillsättningar av professurer överens med under-
25033: snabbt blir tillsatt, eller 3) om tjänsten skall till-   visningsministeriets uppgifter.
25034: sättas på viss tid.                                          Tillsättningsförfarandet har gjorts snabbare
25035:                                            KK 1157/1998 vp                                               5
25036: 
25037: genom att tillsättningen av professurer har över-         Tiden sedan dessa lagändringar trädde i kraft
25038: förts tili universiteten. Vid tillsättningen av en    är så kort att verkningarna av dem inte ännu kan
25039: professur går en stor del av tiden åt till valet av   märkas. Tili resultatplanen 1999 för undervis-
25040: sakkunniga och tili avfattandet av sakkunnigut-       ningsministeriets universitetsenhet hör att följa
25041: låtandena. Därför skulie en betydande för-            tilisättningen av professurer och i detta ingår att
25042: kortning av den tid det tar att tillsätta en tjänst   klarlägga effekterna av att utnämningsrätten
25043: kräva en totalreform av det förfarande som lagen      överförts tili universiteten. I detta sammanhang
25044: föreskriver. Systemet med jämförande gransk-          utreds bl.a. hur lång tid tillsättningarna tagit, hur
25045: ning har sina brister tili trots ändå bl.a. i en      frekvent bruket av tillsättning genom kalie1se va-
25046: promemoria av en arbetsgrupp tillsatt av Fin-         rit och på vika grunder det skett samt könsför-
25047: lands Akademi, Naisten tutkijanuran edistämi-         delningen för de tillsatta dels i fråga om ledigför-
25048: nen (Finlands Akademis publikationer 13/97),          klarade tjänster och de1s i fråga om tjänster som
25049: ansetts oersättligt.                                  tillsatts genom kalielse.
25050: 
25051:      Helsingforsden 12 november 1998
25052: 
25053:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25054:                                               KK 1158/1998 vp
25055: 
25056: Kirjallinen kysymys 1158
25057: 
25058: 
25059: 
25060: 
25061:                                      Mikko Elo /sd: Vieraskielistä opetusta autavien opettajien kielitai-
25062:                                         don parantamisesta
25063: 
25064: 
25065:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25066: 
25067:    Viime aikoina on oikeutetusti kiinnitetty huo-        ja että mm. vieraskielinen opetus kuuluu sub-
25068: miota vieraskielisen opetuksen lisääntymiseen            ventoitavien kohteiden joukkoon. On kuitenkin
25069: varsinkin ammattikorkeakouluissa. Kansainvä-             aivan selvää, ettei pelkästään täydennyskoulu-
25070: lisen yhteistyön lisääntyminen edellyttää luon-          tuksella voida lisätä opettajien kielitaitoa riittä-
25071: nollisesti parempaa kielitaitoa, mutta on syytä          västi. On luotava järjestelmä, jossa vieraskielis-
25072: kysyä, onko nyt useissa eri ammattikouluissa             tä opetusta autavalta opettajalta voidaan vaatia
25073: käytössä oleva tapa antaa vieraskielistä (lähinnä        tietty kielitaidon minimitaso. Kunnollisen kieli-
25074: englanninkielistä) opetusta paras mahdollinen            taidon hankkiminen taas kestää useimmissa ta-
25075: lähestymistapa.                                          pauksissa varsin pitkään, ja monien kielellisen
25076:     Usein englanninkielistä opetusta antavat suo-        lahjakkuuden taso voi olla niin heikko, ettei
25077: malaiset, joilla ei ole mitään varsinaisia kieli opin-   asianomainen opettaja koskaan saavuta riittä-
25078: toja. Tämän lisäksi voidaan todeta, että useissa         vää kielitaitoa vieraskielisen opetuksen antami-
25079: tapauksissa jo opetettava aine on vaikeasti hah-         seksi. Siksi opetusministeriön tulee ehdottomas-
25080: motettava ja kun opetus tapahtuu vieraalla kie-          ti ryhtyä toimenpiteisiin kontrolloidakseen vie-
25081: lellä, jota opettajat eivät hallitse läheskään riittä-   raskielistä opetusta antavien opettajien kielitai-
25082:  västi, saattavat sekä opetettavan aineen oppimi-        toa.
25083:  nen että kielitaito kärsiä. Käytännössä lopputu-            Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjes-
25084:  los saattaa olla aivan päinvastainen kuin on pyr-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25085:  kimys.                                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25086:     Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen on kiin-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25087:  nittänyt huomiota asiaan, mutta ei näytä löytä-
25088:  neen sopivia keinoja asiantilan korjaamiseksi.                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25089:  Suullisella kyselytunnilla (3.9 .1998) ministeri                ryhtyä vieraskielistä opetusta antavien
25090:  Heinonen vastasi kysymykseeni tilanteen korjaa-                 opettajien riittävän kielitaidon varmis-
25091:  misesta, että opetusministeriön lähes ainoa keino               tamiseksi?
25092:  on subventoida opettajien täydennyskoulutusta
25093: 
25094:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
25095: 
25096:                                                 Mikko Elo /sd
25097: 
25098: 
25099: 
25100: 
25101:  280043
25102: 2                                           KK 1158/1998 vp
25103: 
25104: 
25105: 
25106: 
25107:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25108: 
25109:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         raskielinen opetus, mukaan lukien opetusta an-
25110: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tavien kielitaidon taso, on parhaillaan valtakun-
25111: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nallisen arvioinnin kohteena. Arviointi, johon
25112: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             sisältyy paitsi itsearviointi myös ulkopuolinen
25113: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          arviointi, valmistuu tämän vuoden loppuun
25114:  1158:                                                 mennessä. Opetusministeriö ryhtyy välittömästi
25115:                                                        tarvittaviin toimiin arvioinnin tulosten perusteel-
25116:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          la.
25117:        ryhtyä vieraskielistä opetusta autavien             Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen
25118:        opettajien riittävän kielitaidon varmista-      vieraskielisen opetuksen perusteita valmistellaan
25119:        miseksi?                                        Opetushallituksessa parhaillaan. Valmistelu pe-
25120:                                                        rustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen
25121:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tulossopimukseen. Tarkoitus on, että myös tässä
25122: vasti seuraavaa:                                       työssä kiinnitetään huomiota opettajien kielitai-
25123:                                                        don tasoon ja sen todentamiseen.
25124:     Kysyjän esille nostama huoli on aiheellinen, ja        Nykyisten säädösten mukaan opettajilta edel-
25125: opetusministeriö on ryhtynyt toimiin vieraskie-        lytetään opetuskielen hallintaa; peruskoulussa
25126: listä opetusta autavien opettajien kielitaidon pa-     täydellistä hallintaa. Säädös koskee myös vieras-
25127: rantamiseksi ja tason varmistamiseksi.                 kielistä opetusta. Nimittävän viranomaisen teh-
25128:     Tavoitteeseen päästään parhaiten ylläpitä-         tävänä on arvioida hakijoiden kelpoisuus myös
25129: mällä korkeatasoista opettajien peruskoulutus-         tämän kelpoisuusvaatimuksen osalta.
25130: ta, jossa niin peruskoulun luokanopettajien kuin           Korostaakseen erityisesti esiopetuksen ja pe-
25131: aineenopettajien kielitaiteon kiinnitetään erityis-    rusopetuksen kielellisiä valmiuksia kehittävää
25132: tä huomiota. Lisäksi opetusministeriö on myön-         luonnetta opetusministeriö on valmistellessaan
25133: tänyt erityisrahoitusta hankkeisiin, joilla yliopis-   uutta asetusta opetustoimen henkilöstön kelpoi-
25134: tot ovat kehittäneet kieliaineiden opintokoko-         suusvaatimuksista lähtenyt siitä, että on tarpeen
25135: naisuuksia vieraalla kielellä opettaville luokan-      säätää vieraan kielen hallinnan osoittamisesta.
25136: opettajille ja aineenopettajille. Vieraalla kielellä   Tarkoitus on, että Opetushallitus voisi tarvittaes-
25137: opettavien opettajien täydennyskoulutus on ol-         sa määrätä, miten vieraalla kielellä opetusta an-
25138: lut yksi painopistealue valtion budjetista rahoi-      tavan tulee osoittaa opetuksessa käytettävän kie-
25139: tettavassa opetustoimen henkilöstökoulutukses-         len hallinta.
25140: sa.                                                        Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, että
25141:     Edellä mainitun perustoiminnan lisäksi on          tarvittaviin toimiin vieraskielistä opetusta auta-
25142: käynnistetty seuraavia erityistoimenpiteitä.           vien opettajien riittävän kielitaidon varmistami-
25143:     Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen Vie-         seksi on ryhdytty.
25144: 
25145:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
25146: 
25147:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25148:                                            KK 1158/1998 vp                                             3
25149: 
25150: 
25151: 
25152: 
25153:                                         Tili Riksdagens Talman
25154: 
25155:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dering. Utvärderingen, som omfattar dels en
25156: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        självutvärdering och dels en extern utvärdering,
25157: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      blir klar före utgången av detta år. Undervis-
25158: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr               ningsministeriet vidtar omedelbart nödvändiga
25159: 1158:                                                 åtgärder på basis av resultatet av utvärderingen.
25160:                                                           Grunderna för undervisningen på främmande
25161:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        språk inom den allmänbildande utbildningen och
25162:        ta för att säkra tillräckliga språkfårdighe-   inom yrkesutbildningen utarbetas som bäst vid
25163:        ter hos de lärare som undervisar på främ-      Utbildningsstyrelsen. Beredningen baserar sig på
25164:        mande språk?                                   resultatavtalet mellan undervisningsministeriet
25165:                                                       och Utbildningsstyrelsen. A vsikten är att det
25166:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         också i detta arbete fåsts vikt vid nivån på lärar-
25167: anföra följande:                                      nas språkfårdighet och hur den skall konstateras.
25168:                                                           Enligt de gällande bestämmelserna krävs det
25169:    Frågeställaren lyfter fram ett befogat pro-        att lärarna behärskar undervisningsspråket; i
25170: blem, och undervisningsministeriet har vidtagit       grundskolan att de fullständigt behärskar under-
25171: åtgärder för att förbättra språkfårdigheten och       visningspråket. Bestämmelsen gäller även under-
25172: garantera nivån hos de lärare som undervisar på       visningen på främmande språk. Det är den ut-
25173: främmande språk.                                      nämnande myndighetens uppgift att bedöma
25174:    Målet uppnås bäst genom att den grundläg-          sökandenas behörighet också när det gäller detta
25175: gande lärarutbildningen hålls på en hög nivå och      behörighetskrav.
25176: att man där fåster särskild vikt både vid grund-          För att understryka den egenskap i särskilt
25177: skolans klasslärares som ämneslärares språk-          förskoleundervisningen och den grundläggande
25178: fårdighet. Dessutom har undervisningsministe-         undervisningen som utvecklar de språkliga får-
25179: riet beviljat specialfinansiering för projekt med     digheterna har undervisningsministeriet i sin be-
25180: vars hjälp universiteten har utvecklat studiehel-     redning av den nya förordningen om behörig-
25181: heterna i språkämnen för klasslärare och ämnes-       hetsvillkor för personai inom undervisnings-
25182: lärare som undervisar på främmande språk.             verksamheten utgått från att det är nödvändigt
25183: Fortbildningen av lärare som undervisar på            med bestämmelser om att fårdigheterna i ett
25184: främmande språk har varit ett av insatsområde-        främmande språk skall påvisas. A vsikten är att
25185: na inom den personalutbildning inom under-            Utbildningsstyrelsen vid behov kan bestämma
25186: visningsverksamheten som finansieras med bud-         hur de som undervisar på ett främmande språk
25187: getmedel.                                             skall visa att de behärskar det språk som används
25188:    Utöver denna basverksamhet har följande            i undervisningen.
25189: specialåtgärder inletts.                                  Med hänvisning tili ovanstående anser reger-
25190:    Undervisningen på främmande språk vid uni-         ingen att de nödvändiga åtgärderna f6r att säkra
25191: versiteten och yrkeshögskolorna, inklusive nivån      tillräckliga språkfårdigheter hos de lärare som
25192: på språkfårdigheten hos dem som undervisar, är        undervisar på främmande språk har vidtagits.
25193: som bäst föremål för en riksomfattande utvär-
25194: 
25195:      Helsingforsden 12 november 1998
25196: 
25197:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25198: 1
25199: 1
25200: 
25201: 1
25202: 1
25203: 
25204:     1
25205:     1
25206:     1
25207: 
25208:     1
25209:         1
25210: 
25211:         1
25212:         1
25213:         1
25214: 
25215:             1
25216:             1
25217: 
25218:             1
25219:                                           KK 1159/1998 vp
25220: 
25221: Kirjallinen kysymys 1159
25222: 
25223: 
25224: 
25225: 
25226:                                   Jaakko Laakso /vas: Ulkokuntalaisilta perittävistä lukukausimak-
25227:                                      suista
25228: 
25229: 
25230:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25231: 
25232:    Helsingin kaupungin opetusvirasto haluaa pe-      senkin on oltava maksutonta. Oppilasmaksu ro-
25233: riä jokaiselta lukiota käyvältä ulkokuntalaiselta    muttaisi oppilaiden vapaan hakeutumisen peri-
25234: 3 000 markan lukukausimaksun. Oppilaskohtai-         aatteen.
25235: nen maksu aiotaan ottaa käyttöön jo ensi syksys-        Valtio maksaa nykyisin korvauksia niistä op-
25236: tä alkaen.                                           pilaista, jotka käyvät koulua toisen kunnan
25237:    Ulkokuntalaisten oppilaiden olisi maksettava      alueella. Käytännössä korvaukset eivät kuiten-
25238: vuodessa 6 000 markkaa siitä, että he voivat opis-   kaan riitä peittämään ulkokuntalaisista oppilais-
25239: kella Helsingin kaupungin lukioissa. Kaiken          ta syntyviä kustannuksia.
25240: kaikkiaan Helsingin lukioissa opiskelee tällä het-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25241: kellä 1 982 ulkokuntalaista oppilasta.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25242:    Vantaalaisia oppilaita Helsingin lukioissa on     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25243: tällä haavaa lähes 600, espoolaisia 544. Myös        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25244: muista pääkaupunkiseudun kunnista helsinkiläi-
25245: sissä lukioissa opiskelee useita satoja nuoria.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25246:    Helsingin kaupungin opetusviraston suunni-               ryhtyä estääkseen Helsingin kaupungin
25247: telmat ovat ristiriidassa voimassa olevan lainsää-          opetusviraston ehdottamien ulkokunta-
25248: dännön kanssa. Lain mukaan kaikkia oppilaita                laisiin oppilaisiin kohdistuvien lukukau-
25249: on kohdeltava tasapuolisesti riippumatta siitä,             simaksujen käyttöönoton, ja
25250: missä kunnassa koululainen asuu.                               mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ulko-
25251:     Oppilailla on myös oikeus hakeutua mihin                kuntalaisista oppilaista maksettavat val-
25252: tahansa lukioon; myös oman asuinkuntansa ul-                tion korvaukset peittäisivät todelliset
25253: kopuolella oleviin. Ehdotettu lukukausimaksu                kustannukset?
25254: on sekin ristiriidassa lain kanssa. Lukio-opetuk-
25255: 
25256:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
25257: 
25258:                                          Jaakko Laakso /vas
25259: 
25260: 
25261: 
25262: 
25263:  280043
25264: 2                                       KK 1159/1998 vp
25265: 
25266: 
25267: 
25268: 
25269:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
25270: 
25271:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     Opetusministeriö haluaa pitää lukio-opetuksen
25272: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      maksuttomana, ja vain eräissä poikkeustapauk-
25273: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    sissa on opiskelijalta voitu periä maksuja. Tämä
25274: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko        koskee lähinnä lukion aineopiskelijoita, jotka ei-
25275: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vät suorita koko lukion oppimäärää.
25276: n:o 1159:                                             Helsingin ja sen naapurikuntien maksukiis-
25277:                                                    taan haetaan parhaillaan ratkaisuja. Helsingin
25278:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kaupunki ei ole hakenut lupaa opetusministeriöl-
25279:        ryhtyä estääkseen Helsingin kaupungin       tä oppilasmaksujen perimi seksi. Kun kaikki pää-
25280:        opetusviraston ehdottamien ulkokunta-       kaupunkiseudun kunnat ovat toimineet lukio-
25281:        laisiin oppilaisiin kohdistuvien lukukau-   koulutuksen järjestämisessä omatoimisesti, on
25282:        simaksujen käyttöönoton, ja                 syntynyt tilanne, jota on vaikea yhdessä hallita.
25283:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ulko-   Helsingin monipuolinen lukiotarjonta on hou-
25284:        kuntalaisista oppilaista maksettavat val-   kutellut runsaasti opiskelijoita muista kunnista.
25285:        tion korvaukset peittäisivät todelliset     Tämä on saattanut aiheuttaa sen käsityksen, että
25286:        kustannukset?                               koko pääkaupunkiseutu toimii yhtenä lukion
25287:                                                    hallintoalueena ja siten myös yhteisesti vastaa
25288:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kustannuksista.
25289: vasti seuraavaa:                                      Opetusministeriö toivoo, että pääkaupunki-
25290:                                                    seudun kunnat kykenisivät keskenään neuvotte-
25291:   Sekä nykyisen että uuden lukiolain mukaan        lemalla ratkaisemaan lukiokoulutuksen ongel-
25292: opetus lukiossa on opiskelijalle maksutonta.       mat.
25293:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
25294: 
25295:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25296:                                           KK 1159/1998 vp                                             3
25297: 
25298: 
25299: 
25300: 
25301:                                        Tili Riksdagens Talman
25302: 
25303:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Bara i vissa undantagsfall har avgifter kunnat tas
25304: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ut av en studerande. Detta gäller främst gymna-
25305: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     siernas ämnesstuderande som inte avlägger gym-
25306: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr          nasiets hela lärokurs.
25307: 1159:                                                    Man försöker som bäst hitta lösningar på av-
25308:                                                      giftstvisten mellan Helsingfors och dess grann-
25309:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      kommuner. Helsingfors stad har inte ansökt om
25310:        för att hindra Helsingfors stads utbild-      tillstånd av undervisningsministeriet för att få ta
25311:        ningsverk från att införa terminsavgifter     ut avgifter. När alla kommuner i huvudstadsre-
25312:        för elever från andra kommuner, och           gionen har handlat självständigt då de ordnat
25313:           vad ämnar Regeringen göra så att de        gymnasiundervisningen har det uppstått en situ-
25314:        statliga ersättningar som betalas för ele-    ation som är svår att bemästra tillsammans. Det
25315:        ver från andra kommuner täcker de fak-        mångsidiga gymnasieutbudet i Helsingfors har
25316:        tiska kostnaderna?                            lockat många studerande från andra kommuner.
25317:                                                      Detta har kunnat ge upphov tili uppfattningen
25318:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att hela huvudstadsregionen skulle vara ett enda
25319: anföra följande:                                     område beträffande gymnasieförvaltningen och
25320:                                                      således också gemensamt stå för kostnaderna.
25321:    Både enligt den gällande och den nya gymna-           Undervisningsministeriet hoppas att kommu-
25322: sielagen är undervisningen vid gymnasierna av-       nerna i huvudstadsregionen genom att förhandla
25323: giftsfri för studerandena. Undervisningsministe-     sinsemellan skall kunna lösa problemen inom
25324: riet viii hålla gymnasieundervisningen avgiftsfri.   gymnasieutbildningen.
25325: 
25326:      Helsingforsden 11 november 1998
25327: 
25328:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25329:                                            KK 1160/1998 vp
25330: 
25331: Kirjallinen kysymys 1160
25332: 
25333: 
25334: 
25335: 
25336:                                    Paula Kokkonen /kok ym.: Poliisin voimavarojen lisäämisestä
25337: 
25338: 
25339: 
25340:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25341: 
25342:     Poliisin voimavarojen leikkaaminen laman ai-      riläisliigaa". Poliisi on kirjannut joukkoon kuu-
25343: kana ja samanaikaisesti voimakkaasti kasvaneet        luvaksi ydinryhmän ja sen liepeillä olevat mu-
25344: asukasluku ja rikosten määrä ovat johtaneet ri-       kaan lukien 158 henkilöä. Heistä 100 asuu tietyllä
25345: kosten torjunnan ja selvittämisen kestämättö-         esikaupunkialueella. Tämä joukko elättää itsen-
25346: mään tilanteeseen erityisesti pääkaupunkiseu-         sä pääsääntöisesti huumausainerikoksilla ja nii-
25347: dulla.                                                hin liittyvillä omaisuusrikoksilla. Saamieni tieto-
25348:     Esimerkiksi erään Helsingin poliisipiirin         jen mukaan pääkaupungin huumekauppa on lä-
25349: alueella on l.l.-31.8.1998 kirjattu 7 772 ilmoi-      hes yksinomaan heidän hallussaan. Joukosta on
25350: tusta. Toimintayksikössä on vain 39 tutkijaa.         muutaman vuoden sisällä kehittynytjärjestäyty-
25351: Em. tutkijoista yhdeksän on puolen vuoden mää-        nyt rikollisorganisaatio, jonka toimintateho on
25352: räaikaisella komennuksella tutkinnassa.               koko ajan kasvamassa sitä mukaa kuin siihen
25353:     Saamieni tietojen mukaan esim. omaisuusri-        kuuluvista tulee aikuisia. Poliisi ei nykyisin voi-
25354: koksissa tutkin ta joudutaan pääsääntöisesti kes-     mavaroin ole kyennyt puuttumaan joukon teke-
25355: keyttämään heti. Varkausrikosten selvittämis-         misiin kuin satunnaisotoksin.
25356: prosentti on 3-4. Syyttäjälie voidaan yleensä             Vaikka huumerikoksista epäiltyjen henkilöit-
25357: lähettää vain ne jutut, jotka ovat tulleet selvinä    ten määrä on kymmenen vuoden aikana (1987-
25358: juttuina poliisille eli joissa on rikoksentekijän      1997) noussut noin tuhannesta seitsemääntuhan-
25359: nimi ja teko jo tiedossa. Näitä juttuja ovat ratti-   teen ja huumetakavarikoitten määrä on kasva-
25360: juopumus- ja perheväkivaltajutut. Jutut, jotka        nut samassa suhteessa, on huumerikostutkintaan
25361: kaipaisivat rikostutkintaa, kirjataan valtaosin       tuskin lainkaan lisätty voimavaroja.
25362: mappiin, koska käytettävissä olevat voimavarat            Helsingissä on myös katuturvallisuus vähene-
25363: kuluvatjuttujen kirjaamiseen sisään, rutiiniasioi-    mässä ja järjestyshäiriöt sekä ääriliikkeiden iskut
25364: den hoitamiseen ja ns. selvinä juttuina tutkitta-     ovat arkipäivää. Erityisesti vanhukset pelkäävät
25365: vaksi tulleiden pöytäkirjaamiseen.                    liikkua ulkona, koska he ovat helppoja omai-
25366:     Kansalaisten oikeusturva on vakavasti vaa-        suus- ja väkivaltarikosten uhreja.
25367: rantunut sen vuoksi, että entistä harvempi juttu         Nuorten poliisien rekrytointi Helsinkiin ei ole
25368: saadaan selvitettyä. Uusia ja taas uusia omai-        helppoa, koska poliisien palkat ovat samat koko
25369: suusrikoksia tekevät samat henkilöt, jotka tietä-     maassa, mutta erityisesti asumiskustannukset
25370: vät vähäisen tai olemattoman kiinnijoutumis-          ovat muuta maata korkeammat ja rikollisuus
25371: vaaran. Kun heitä ei edes rikosten välillä kukaan     raaempaa sekä työpaine kovempi.
25372: kovistele, uhkaavat he yhä röyhkeämmin taval-            Poliisin taakkaa ovat lisänneet monet uudet
25373: listen ihmisten omaisuutta ja kotirauhaa.             määräykset erilaisista ilmoitusvelvollisuuksista
25374:     Määrärahatilanne on joissakin poliisipiireissä    ja yhteistyövelvoitteista. Uudistettu rikosasioi-
25375: merkinnyt ehdotonta ylityökieltoa, mikä puoles-       den oikeudenkäyntimenettely on myös lisännyt
25376: taan heikentää vajaalla miehityksellä toimivia        poliiseihin kohdistuvia vaatimuksia.
25377:  yksikköjä ja niiden tuloksia sekä työmotivaatio-        Vuosien mittaan on poliisin voimavarojen li-
25378: ta entisestään. Onhan tunnettua, että rikoksente-     säämisesityksiin pääsääntöisesti vastattu fraa-
25379:  kijät eivät noudata virka-aikaa eivätkä kunnioita    sein: "tehostetaan, lisätään yhteistyötä, priori-
25380:  poliisin työvuorotaulukoita.                         soidaan, uudistetaan toimintatapoja, kohdeune-
25381:     Kuvaavana esimerkkinä rikollisuuden kehi-         taan voimavaroja jne." Nyt tämä tie on kuljettu
25382:  tyssuunnasta pidetään poliisin piirissä ns. "inke-   loppuun.
25383: 
25384: 
25385: 280043
25386: 2                                         KK 1160/1998 vp
25387: 
25388:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25389: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                ryhtyä poliisin voimavarojen saattami-
25390: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                seksi vastaamaan rikostorjunnan ja ri-
25391: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 kosten selvittämisen todellisia tarpeita?
25392: 
25393:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
25394: 
25395:           Paula Kokkonen /kok            Janne Viitamies /sd          Erkki Partanen /sd
25396:           Arto Bryggare /sd              Annika Lapintie /vas         Pekka Saarnio /vas
25397:           Leena Luhtanen /sd             Pentti Tiusanen /vas         Pirjo-Riitta Antvuori /kok
25398:           Sirkka Lekman /kok             Klaus Bremer /r              Riitta Prusti /sd
25399:                     Kari Uotila /vas                          Tuula Haatainen /sd
25400:                                          KK 1160/1998 vp                                                3
25401: 
25402: 
25403: 
25404: 
25405:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25406: 
25407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yleisten paikkojen turvallisuutta mitataan
25408: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       niin sanotulla katuturvallisuusindeksillä, jolla
25409: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston     suhteutetaan yleisillä paikoilla tapahtuneiden
25410: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula          ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen ja
25411: Kokkosen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 1160:       liikennejuopumusten määrät asukaslukuun.
25412:                                                     Tämä luku on vuosien 1995-1997 aikana pysy-
25413:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nyt Helsingissä samana.
25414:        ryhtyä poliisin voimavarojen saattami-           Helsingin poliisilaitoksen järjestyspoliisin toi-
25415:        seksi vastaamaan rikostorjunnan ja ri-       mintayksikössä tutkitaan poliisilaitoksen tutki-
25416:        kosten selvittämisen todellisia tarpeita?    mista rikoksista n. 90 %. Toimintayksikössä,jos-
25417:                                                     sa on neljä poliisipiiriä sekä liikenne- ja erityispo-
25418:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         liisi, on ylityön tekemiseen käytetty 1.1.1998-
25419: taen seuraavaa:                                     27.9.1998 yhteensä 1 321 000 markkaa, mikä on
25420:                                                     selvästi enemmän kuin vastaavasti vuonna 1997.
25421:     Kysymyksenjohdannossa on esitetty, että po-     Ylityötä tehdään edelleen, kun siihen on todellis-
25422: liisin voimavarat ovat vähentyneet samanaikai-      ta tarvetta.
25423: sesti, kun esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asu-         Helsingin poliisilaitoksessa rikostorjuntaan
25424: kasluku on jatkanut kasvuaan.                       käytettävän työpanoksen määrä tulee kuluvana
25425:     Vuosina 1997 ja 1998 poliisin määrärahoja on    vuonna olemaan ensimmäistä kertaa suurempi
25426: lisätty. Ilman lisäystä määrärahataso olisi kulu-   kuin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tulos-
25427: vana vuonna 90 miljoonaa markkaa aikaisempaa        osalueella.
25428: alempi. Rahoituksen lisäämisen vaikutuksesta            Tällä hetkellä Helsingissä kuten muuallakin
25429: poliisin todellinen henkilöstömäärä on tänä         tilanteen parantamiseksi poliiseja on siirretty
25430: vuonna hieman lisääntynyt. Alimmillaan polii-       mahdollisimman paljon pois tehtävistä, jotka ei-
25431: sien määrä on ollut vuonna 1995. Jatkossa tilan-    vät edellytä poliisikoulutusta. Heidän tilalleen on
25432: netta seurataan siten kuin vuoden 1999 talousar-    palkattu muuta henkilöstöä. Tutkin ta yksiköihin
25433: vioneuvotteluissa on sovittu.                       on mm. sijoitettu tutkintasihteereitä avustamaan
25434:     Kysymyksenjohdannossa mainitun Helsingin        rikosten esitutkintaa.
25435: poliisilaitoksen osalta voidaan todeta, että sen        Rikosten esitutkinnan tuloksellisuuden pa-
25436: henkilöstön kokonaismäärä 31.8.1998 oli 1 916       rantamiseksi on Helsingissä ja muissa poliisilai-
25437: henkeä. Näistä poliisimiesvirkoja oli yhteensä      toksissa erityistä huomiota kiinnitetty rikosten
25438:  1 557 ja muita 359. Poliisilaitoksessa oli         tekijäkeskeiseen selvittämiseen. Sen avulla on
25439:  31.8.1998 avoinna 72 poliisivirkaa ja yli kahden   paremmat mahdollisuudet saattaa jatkuvasti ri-
25440:  kuukauden pituisen virkavapauden vuoksi täyt-      koksiin syyllistyneet seuraamusjärjestelmän pii-
25441:  tämättä noin 60 virkaa eli hoidotta yhteensä yli   riin ja siten pois kaduilta tekemästä rikoksia.
25442:  130 poliisivirkaa.                                 Toisena uutena toimintatapana on rikosanalyy-
25443:     Poliisin tietoon on Helsingissä tullut vuonna   sien käyttäminen ennalta estävässä toiminnassa.
25444:  1996 yhteensä 73 980 ja 1997 yhteensä 74 913       Erilaisia rikosilmiöitä ovat viime vuosien aikana
25445:  rikoslakirikosta. Vastaava arvio vuodelle 1998     olleet mm. arvoautoihin kohdistuneet sekä ns.
25446:  on n. 73 000.                                      inkeriläisnuorten tekemät rikokset,joiden osalta
25447:     Vuonna 1996 selvitettiin törkeistä yksilöön     tulokset ovat jo tähän mennessä olleet merkittä-
25448:  kohdistuvista rikoksista 60,0 %, vuonna 1997       via.
25449:  vastaava luku oli 74,4% ja arvio vuodelle 1998         Kysymyksen johdannossa on viitattu muun
25450:  on 60,9 %. Kaikkien rikoslakirikosten selvitys-    muassa Helsingissä ilmenneeseen maahanmuut-
25451:  prosentit olivat 44,8% vuonna 1996 ja 43,6%        tajaryhmään kuuluvien nuorten tekemiin rikok-
25452:  vuonna 1997. Arvio vuodelle 1998 on 44,0 %.        siin. Helsingin poliisilaitoksen keskustan poliisi-
25453:  Selvitysprosentit Helsingin osalta ovat olleet     piiri sai ensimmäisiä viitteitä muualta Suomeen
25454:  vuonna 1997 varkausrikoksissa 9,7 %ja törkeis-     muuttaneiden nuorten osuudesta erityisesti ajo-
25455:  sä varkauksissa 21,3 %.                            neuvorikollisuuteen vuonna 1996. Näitä rikoksia
25456: 4                                          KK 1160/1998 vp
25457: 
25458: tutkimaan asetettu tutkintaryhmä on kuluneen          myös kysymyksessä olevien nuorten vanhempien
25459: vuoden aikana selvittänyt lukuisia näiden nuor-       kanssa. Siten kysymyksen johdannossa esitetty
25460: ten tekemiä ajoneuvo- ja muita omaisuusrikok-         arvio eri tahojen välisen yhteistyön merkitykset-
25461: sia siten, että keskustan poliisipiirissä tämän-      tömyydestä ei ainakaan tässä tapauksessa ole
25462: tyyppisten rikosten selvitysprosentti on noin 25,     oikea.
25463: kun vastaava luku muualla maassa on 10-15%.              Sisäasiainministeriössä seurataan poliisin re-
25464:    Näiden rikosjuttujen tutkinnan aikana on ol-       surssi- ja työtilannetta tarkasti. Ministeriö on
25465: lut tai on edelleen tutkintavankeudessa noin 30       koko ajan tehnyt tarvittavat määrärahaesitykset
25466: henkilöä. Sen lisäksi on tehty useita pidätyksiä ja   aiheen siihen ilmaantuessa. Tällöin kuitenkin
25467: kiinniottoja.                                         aina joudutaan ottamaan huomioon myös koko
25468:    Tämän asiakokonaisuuden yhteydessä poliisi         valtionhallinnon taloudellinen tilanne.
25469: on tehnyt yhteistyötä sosiaaliviranomaisten sekä
25470:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
25471: 
25472:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
25473:                                            KK 1160/1998 vp                                                 5
25474: 
25475: 
25476: 
25477: 
25478:                                         Tili Riksdagens Talman
25479: 
25480:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Säkerheten på allmänna platser mäts genom
25481: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ett s.k. gatusäkerhetsindex, genom vilket rån,
25482: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       misshandel, skadegörelse och trafikfylleri på of-
25483: dagsman Paula Kokkonen m.fl. undertecknade            fentliga platser ställs i relation tili invånarantalet.
25484: spörsmål nr 1160:                                     Denna siffra har under 1995-1997 varit oför-
25485:                                                       ändrad i Helsingfors.
25486:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Av de brott som undersöks vid Helsingfors
25487:        ta för att polisens resurser skall motsvara    polisinrättning undersöker ordningspolisens
25488:        de verkliga behoven när det gäller brotts-     verksamhetsenhet ca 90 %. Vid verksamhetsen-
25489:        bekämpning och utredning av brott?             heten, som omfattar fyra polisdistrikt samt poli-
25490:                                                       sens trafik- och specialstyrkeavdelning, har man
25491:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         under tiden 1.1.1998-27.9.1998 använt sam-
25492: anföra följande:                                      manlagt 1 321 000 mk tili övertidsarbete, vilket
25493:                                                       ~r betydligt mer än motsvarande belopp 1997.
25494:     1 inledningen tili spörsmålet sägs att polisens   Overtidsarbete utförs fortfarande när det finns
25495: resurser har minskat samtidigt som invånaranta-       verkligt behov för det.
25496: let t.ex. har fortsatt att öka.                          Den arbetsinsats som vid Helsingfors polisin-
25497:     Polisens anslag har ökats under 1997 och 1998.    rättning används för brottsbekämpning kommer
25498: Utan denna ökning skulle anslagsnivån inneva-         innevarande år för första gången att vara större
25499: rande år vara 90 milj. mk lägre än under tidigare     än arbetsinsatsen inom resultatområdet för all-
25500: år. Som en följd av den ökade finansieringen har      män ordning och säkerhet.
25501: polisens faktiska personalstyrka ökat något i år.        För närvarande har man i Helsingfors, liksom
25502: Antalet polismän var som lägst år 1995. 1 fort-       på andra orter, i avsikt att förbättra situationen
25503: sättningen följs situationen upp så som man           så långt det är möjligt överfört polismän från
25504: kommit överens om vid 1999 års budgetförhand-         sådana uppgifter som inte förutsätter polisut-
25505: lingar.                                               bildning. 1 deras ställe har anställts annan perso-
25506:     När det gäller Helsingfors polisinrättning,       nai. Vid undersökningsenheterna har man bl.a.
25507: som nämns i inledning tili spörsmålet, kan man        placerat undersökningssekreterare med uppgift
25508: konstatera att polisinrättningens totala personal-    att bistå vid förundersökningar.
25509: styrka den 31 augusti 1998 var 1 916 personer. Av        För att förbättra resultaten av förundersök-
25510: dessa var antalet polistjänster sammanlagt 1 557      ningar har man i Helsingfors och vid andra polis-
25511: och övriga tjänster 359. Vid polisinrättningen        inrättningar fåst särskild uppmärksamhet vid en
25512: fanns den 31 augusti 1998 72 vakanta polistjäns-      gärningsmanscentrerad brottsutredning. På det-
25513: ter och tili följd av tjänstledighet på mer än två    ta sätt finns det bättre möjligheter att få sådana
25514: månader var ca 60 tjänster obesatta, dvs. sam-        personer som ständigt gör sig skyldiga till brott
25515: manlagt över 130 polistjänster var oskötta.           att omfattas av påföljdssystemet och därmed få
25516:     1 Helsingfors fick polisen under 1996 känne-      bort dem från kretsar där brott begås. Ett annat
25517: dom om sammanlagt 73 980 och under 1997 om            nytt verksamhetssätt är att använda brottsanaly-
25518: sammanlagt 74 913 brott mot strafflagen. Mot-         ser i den förebyggande verksamheten. Olika
25519: svarande uppskattning för 1998 är ca 73 000.          brottsföreteelser har på senare år varit brott som
25520:     År 1996 var utredningsprocenten när det gäl-      gäller värdefulla bilar samt brott som begås av
25521:  ler grova brott mot individer 60,0, år 1997 var      unga ingermanländare. 1 fråga om de sist nämn-
25522:  motsvarande procent 74,4 och år 1998 uppskat-        da brotten har resultaten redan hittills varit bety-
25523:  tas procenten bli 60,9. Utredningsprocenten när      dande.
25524:  det gäller alla brott mot strafflagen var 44,8 år       1 inledningen tili spörsmålet hänvisas bl.a. tili
25525:  1998 och 43,6 år 1997. Uppskattningen för 1998       de brott som begås av ungdomar inom en invand-
25526:  är 44,0 %. För Helsingfors del var utredningspro-    rargrupp i Helsingfors. Helsingfors polisinrätt-
25527:  centen 9,7 när det gäller stöldsbrott och 21,3 när   nings polisdistrikt i centrum fick 1996 de första
25528:  det gäller grova stölder år 1997.                    tipsen om att ungdomar som flyttat tili Finland
25529: 6                                           KK 1160/1998 vp
25530: 
25531: från andra Iänder var inblandade i fordonsbrott.          Polisen har i dessa ärenden samarbetat med de
25532: En undersökningsgrupp som tillsatts för att un-        sociala myndigheterna samt även med ungdo-
25533: dersöka dessa brott har innevarande år utrett ett      marnas föräldrar. Således är bedömningen i in-
25534: stort antal fordons- och andra egendomsbrott           ledningen tili spörsmålet att de olika parternas
25535: som begåtts av dessa ungdomar, vilket innebär          samarbete skulle vara betydelselöst åtminstone
25536: att utredningsprocenten vid polisdistriktet i cen-     inte i detta fall riktig.
25537: trum när det gäller brott av denna typ är ca 25, då       Inrikesministeriet följer noggrant polisens re-
25538: den motsvarande procenten i övriga delar av            surs- och arbetssituation. Ministeriet har konti-
25539: landet är 10-15.                                       nuerligt framställt anslagsförslag om behov.
25540:    Under den tid dessa brott har undersökts har        Man måste dock alltid även beakta den ekono-
25541: ca 30 personer antingen varit eller är de fortfaran-   miska situationen inom hela statsförvaltningen.
25542: de i rannsäkningsfångelse. Dessutom har flera
25543: personer anhållits och gripits.
25544:      Helsingfors den 9 november 1998
25545: 
25546:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
25547:                                            KK 1161/1998 vp
25548: 
25549: Kirjallinen kysymys 1161
25550: 
25551: 
25552: 
25553: 
25554:                                    Jukka Vihriälä lkesk ym.: Lahjoitusten verovähennysoikeuden
25555:                                        ulottamisesta humanitaarista työtä tekeville yleishyödyllisille
25556:                                        järjestöille
25557: 
25558: 
25559:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25560: 
25561:    Kansalaisjärjestöt ovat lamavuosien myötä          humanitaarista työtä tekeville järjestöille an-
25562: aktivoituneet ja osallistuvat merkittävällä pa-       netut lahjoitukset eivät tähän vähennykseen oi-
25563: noksella yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämi-        keuta. Siksi nämä avustukset suunnataan usein
25564: seen. Yhteiskunnan edun mukaista on tukea sel-        muualle kuin suoraan inhimillisen hädän lievittä-
25565: laista kolmannen sektorin varainhankintaa,joka        miseen. Kuitenkin laman seurauksia hoitavaaja
25566: on helposti valvottavissa ja jonka keräämien va-      korjaavaa kolmatta sektoria tarvitaan yhä ki-
25567: rojen käyttöä voidaan seurata.                        peämmin.
25568:    Humanitaarista työtä tekevien yleishyödyllis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25569: ten järjestöjen, kuten esimerkiksi Aseman lapset      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25570: ry:n, toiminnan merkittävämpi rahoituslähde           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25571: voisi olla myös yritysmaailman suora tuki: lah-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25572: joitukset ja avustukset.
25573:    Yritykset ovat kiinnostuneita kohdistamaan                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25574: suoran avustustoiminnan myös humanitaarisiin                 siin, joilla lahjoitukset ja avustukset hu-
25575: kohteisiin, mutta yritysten verokohtelu ei ole täl-          manitaarista työtä tekeville yleishyödylli-
25576: laiselle toiminnalle suosiollinen. Yritykset saavat          sille järjestöille tulisivat lahjoituksen ve-
25577: vähentää valtion verotuksessa vain tiede- ja kult-           ronhuojennuskäytännön piiriin?
25578: tuurijärjestöille suunnatut lahjoitukset, mutta
25579: 
25580:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
25581: 
25582:           Jukka Vihriälä /kesk           Juhani Alaranta /kesk          Johannes Leppänen /kesk
25583:           Anu Vehviläinen /kesk          Annikki Koistinen /kesk        Juha Korkeaoja /kesk
25584:           Ulla Anttila /vihr             Raimo Mähönen /sd              Arto Bryggare /sd
25585:           Tarja Filatov /sd              Aino Suhola /kesk              Päivi Räsänen /skl
25586:           Timo Kalli /kesk               Armas Komi /kesk               Tero Mölsä /kesk
25587:                                          Ulla-Maj Wideroos /r
25588: 
25589: 
25590: 
25591: 
25592:  280043
25593: 2                                           KK 1161/1998 vp
25594: 
25595: 
25596: 
25597: 
25598:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25599: 
25600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta on keven-
25601: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          netty.
25602: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Vuosina 1986-1988 verotuksessa voitiin vä-
25603: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-        hentää eräille yleishyödyllisille yhteisöille tehdyt
25604: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        humanitaariseen toimintaan liittyvät lahjoituk-
25605: n:o 1161:                                              set. Verovähennysoikeutta ei hyödynnetty ko-
25606:                                                        vinkaan laajasti. Esimerkiksi vuonna 1988, jol-
25607:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        loin vähennys myönnettiin viimeisen kerran, sen
25608:        siin, joilla lahjoitukset ja avustukset hu-     teki 45 000 verovelvollista, joista vain osa koh-
25609:        manitaarista työtä tekeville yleishyödylli-     distui humanitaariseen toimintaan. Niin sanotun
25610:        sille järjestöille tulisivat lahjoituksen ve-   kokonaisverouudistuksen yhteydessä lahjoitus-
25611:        ronhuojennuskäytännön piiriin?                  vähennystä supistettiin muun muassa tältä osin.
25612:                                                        Katsottiin, että suorat tukimuodot ovat tarkoi-
25613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuksenmukaisempi keino tukea tällaista toimin-
25614: vasti seuraavaa:                                       taa kuin verotusta monimutkaistava verovähen-
25615:                                                        nys. Esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen
25616:    Yleishyödylliset yhteisöt tekevät monin tavoin      varoja voidaan ensi vuoden talousarvioesityksen
25617: merkittävää yhteiskunnallista työtä. Tämän             mukaan käyttää avustuksina yhteisöille ja sää-
25618: vuoksi yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty     tiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edis-
25619: verotuksessa merkittäviä veroetuja. Yleishyödyl-       tämiseen yli 1,3 miljardia markkaa. Lisäksi voi-
25620: 1iset yhteisöt ovat tuloverotuksessa verovapaita.      daan todeta, että lahjoitus humanitaariseen toi-
25621: Ainoastaan elinkeinotulosta ja osittain kiinteis-      mintaan tehdään ylensä verovähennyksestä riip-
25622: tötulosta yleishyödyllinen yhteisö on verovelvol-      pumatta. Ottaen huomioon yleishyödyllisten yh-
25623: linen. Siten esimerkiksi merkittävätkin myynti-        teisöjen jo nykyisin saarnat veroedut sekä niiden
25624: voitot, korkotulot, osakehuoneistoista saadut          saama muu yhteiskunnallinen tuki, jota valtion
25625: vuokratulot ja osinkotulot ovat yleishyödyllisille     ohella myöntävät muun muassa kirkko ja kun-
25626: yhteisöille verovapaita tuloja. Yleishyödylliset       nat, hallitus ei katso tarkoituksenmukaiseksi laa-
25627: yhteisöt eivät myöskään maksa veroa niille teh-        jentaa lahjoitusvähennystä. Hallitus kuitenkin
25628: dyistä lahjoituksista tai testamentilla saamistaan     seuraa tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkö-
25629: perinnöistä. Niin ikään kiinteistöverotuksessa         kulmasta.
25630: 
25631:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
25632: 
25633:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
25634:                                            KK 1161/1998 vp                                              3
25635: 
25636: 
25637: 
25638: 
25639:                                         Tili Riksdagens Talman
25640: 
25641:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dem genom testamente. Också när det gäller fas-
25642: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        tighetsbeskattning har de allmännyttiga samfun-
25643: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      den bevi1jats skattelättnad.
25644: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-            Under perioden 1986-1988 kunde för dona-
25645: må1 nr 1161:                                          tioner tili vissa allmännyttiga samfund göras av-
25646:                                                       drag i beskattningen om donationerna hänförde
25647:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         sig tili humanitär verksamhet. Skatteavdragsrät-
25648:        att donationer och bidrag tili allmännytti-    ten utnyttjades inte i särskilt hög grad. T.ex.
25649:        ga organisationer som utför humanitärt         1988, när avdraget bevi1jades sista gången, gjorde
25650:        arbete skall omfattas av de skattelättna-      45 000 skattskyldiga avdraget och endast en del
25651:        der som gäller donationer?                     av dessa avdrag gällde humanitär verksamhet.
25652:                                                       Det ansågs att direkt stöd är ett mer ändamålsen-
25653:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         ligt sätt att stöda humanitär verksamhet än skat-
25654: anföra följande:                                      teavdrag som komplicerar beskattningen. T.ex.
25655:                                                       av Penningautomatföreningens medel kan enligt
25656:    De allmännyttiga samfunden utför ett på            nästa års budget över 1,3 mrd. mk användas tili
25657: många sätt samhälleligt betydelsefullt arbete. Av     bidrag tili samfund och stifte1ser för främjande a v
25658: den anledningen har allmännyttiga samfund be-         hälsa och social värfård. Dessutom kan det kon-
25659: viljats betydande skatte1ättnader i beskattning-      stateras att en donation tili humanitär verksam-
25660: en. Vid inkomstbeskattningen är de allmännytti-       het i allmänhet görs oberoende av skatteavdrag.
25661: ga samfunden befriade från skatt. Allmännyttiga       Med beaktande av de skattelättnader som redan
25662: samfund är skattskyldiga endast i fråga om nä-        nu gäller de allmännyttiga samfunden samt öv-
25663: ringsinkomst och de1vis i fråga om inkomst av         rigt samhälleligt stöd som beviljas dem förutom
25664: fastighet. Det innebär att t.ex. också betydande      av staten av bl.a. kyrkan och kommunerna, anser
25665: försäljningsvinster, ränteinkomster, hyresin-         regeringen det inte vara motiverat att utvidga
25666: komster från aktie1ägenheter och dividendin-          rätten tili avdrag för donationer. Regeringen
25667: komster är skattefri inkomst för allmännyttiga        skall dock följa 1äget ur den synvinkel som spörs-
25668: samfund. Allmännyttiga samfund beta1ar inte           målsställaren a vser.
25669: heller skatt på donationer eller arv som tillfaller
25670: 
25671:      Helsingfors den 13 november 1998
25672: 
25673:                                                                              Minister Jouko Skinnari
25674: 1
25675: 1
25676:                                           KK 1162/1998 vp
25677: 
25678: Kirjallinen kysymys 1162
25679: 
25680: 
25681: 
25682: 
25683:                                   Paula Kokkonen /kok ym.: Lähikuntien lukialaisten aiheuttamista
25684:                                      koulutuskustannuksista Helsingille
25685: 
25686: 
25687:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25688: 
25689:    Helsingin lähikunnat käyttävät lain suomaa       edustajan suulla tämäkin lähestymistapa asete-
25690: tilaisuutta surutta hyväkseen ja sälyttävät Hel-    taan kyseenalaiseksi. Tilanne on mielestämme ja
25691: sinkiin oppia hakemaan tulleiden lukialaisten       jokaisen helsinkiläisen veronmaksajan mielestä
25692: koulutuskustannukset helsinkiläisten maksetta-      kohtuuton.
25693: vaksi. Lähikuntalaisten kouluttaminen on paisu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25694: nut niin suureksi, että jo kolmannes Helsingin      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
25695: lukioiden oppilaista on lähikuntalaisia. Lasku-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25696: opin mukaan lähikuntien olisi maksettava kol-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25697: mannes Helsingin lukioiden kuluista, mutta ei, ei
25698: mitään vapaaehtoisesti. Ei edes vaivauduta vas-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25699: taamaan Helsingin esittämiin neuvottelutarjouk-             ryhtyä sen johdosta, että laissa on por-
25700: siin.                                                       saanreikä, jota Helsingin lähikunnat
25701:     Helsinki suunnittelee avaavansa keskustelun             käyttävät tietoisesti hyväkseen maksat-
25702: lähikuntien kanssa pyytämällä opetusministe-                taakseen lukiolaistensa koulutuksen Hel-
25703: riöltä lupaa saada kantaa lähikunnilta oppilas-             singin veronmaksajilla?
25704: kohtaisia koulutusmaksuja. Opetusministeriön
25705: 
25706:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
25707: 
25708:           Paula Kokkonen /kok            Arto Bryggare /sd            Pekka Saarnio /vas
25709:           Pirjo-Riitta Antvuori /kok     Sirkka Lekman /kok           Klaus Bremer /r
25710:                      Eva Biaudet /r                           Tuula Haatainen /sd
25711: 
25712: 
25713: 
25714: 
25715:  280043
25716: 2                                        KK 1162/1998 vp
25717: 
25718: 
25719: 
25720: 
25721:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25722: 
25723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Kustannustenjaon kannalta totean, että lu-
25724: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kiokoulutusta ei voi järjestää siten, että siitä ai-
25725: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     heutuisi täsmälleen samat kustannukset kaik-
25726: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula          kialla Suomessa. Toisaalta tilannetta vaikeuttaa
25727: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        se, että valtiontaloudellisista syistä valtionosuu-
25728: myksen n:o 1162:                                    den perusteena olevat yksikköhinnat ovat poik-
25729:                                                     keuksellisesti tällä hetkellä todellisia kustannuk-
25730:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sia alemmat.
25731:        ryhtyä sen johdosta, että laissa on por-        Helsingin monipuolinen lukiotarjonta on
25732:        saanreikä, jota Helsingin lähikunnat         houkutellut tänne runsaasti opiskelijoita muista
25733:        käyttävät tietoisesti hyväkseen maksat-      kunnista. Tämä on nostanut pääsyrajana olevaa
25734:        taakseen lukiolaistensa koulutuksen Hel-     peruskouluaineiden keskiarvoa ja vaikeuttanut
25735:        singin veronmaksajilla?                      lukioon pääsyä. Vieraspaikkakuntalaisten osuus
25736:                                                     on yli kaksinkertaistunut vuosina 1989-95. Tä-
25737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        män vuosikymmenen alussa Helsingin lukio-
25738: vasti seuraavaa:                                    verkko uudistettiin ja mm. 10 kaupungin ylläpi-
25739:                                                     tämää lukiota lakkautettiin tai yhdistettiin mui-
25740:    Sekä nykyisen että uuden lukiolain mukaan        hin lukioihin. Lukioonottorajan keskiarvoksi
25741: opetus lukiossa on opiskelijalle maksutonta.        määriteltiin tuolloin 7.00. Nykyisin suunnitel-
25742: Lukiokoulutus kuuluu peruskoulutuksen jälkei-       missa tähdätään siihen, että lukioihin voitaisiin
25743: seen koulutukseen, johon periaatteessa on kaikil-   ottaa 60 % ikäluokasta.
25744: la vapaa hakeutumisoikeus. Opetusministeriö             Lukiokoulutus on pääasiassa kuntienjärjestä-
25745: haluaa pitää lukio-opetuksen edelleenkin mak-       mää toimintaa. Opetusministeriö toivoo, että
25746: suttomana, ja vain eräissä poikkeustapauksissa      pääkaupunkiseudun kunnat kykenisivät keske-
25747: on opiskelijalta voitu periä maksuja. Tämä kos-     nään neuvottelemalla ratkaisemaan lukiokoulu-
25748: kee lähinnä lukion aineopiskelijoita, jotka eivät   tuksen ongelmat.
25749: suorita koko lukion oppimäärää.
25750:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
25751: 
25752:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25753:                                            KK 1162/1998 vp                                             3
25754: 
25755: 
25756: 
25757: 
25758:                                         Tili Riksdagens Talman
25759: 
25760:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      konstatera att det inte går att ordna gymnasie-
25761: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        undervisningen så att kostnaderna skulle vara
25762: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      precis desamma överallt i Finland. Å andra sidan
25763: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                försvåras situationen av att de priser per enhet
25764: spörsmål nr 1162:                                     som ligger tili grund för statsandelarna just nu på
25765:                                                       grund av statsekonomiska orsaker undantagsvis
25766:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        är lägre än de faktiska kostnaderna.
25767:        ta med anledning av att det i 1agen finns         Det mångsidiga gymnasieutbudet i Helsing-
25768:        kryphål som medvetet utnyttjas av Hel-         fors har lockat hit många studerande från andra
25769:        singfors närkommuner genom att de låter        kommuner. Detta har gjort att det medeltal i
25770:        Helsingfors skattebetalare betala för de-      grundskoleämnen som utgör gränsen för inträde
25771:        ras gymnasieelevers utbildning?                stigit och att det b1ivit svårare att komma in tili
25772:                                                       gymnasierna. Andelen studerande från andra
25773:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kommuner har mer än fördubblats under åren
25774: anföra följande:                                      1989-95. 1 början av detta årtionde reformera-
25775:                                                       des Helsingfors gymnasienät och bl.a. 10 av sta-
25776:    Både enligt den gällande och den nya gymna-        dens gymnasier drogs in eller slogs ihop med
25777: sielagen är undervisningen vid gymnasierna av-        andra gymnasier. Tili gräns för inträde sattes då
25778: giftsfri för studerandena. Gymnasieutbildningen       ett medelta1 på 7.00. Dagens planer siktar på att
25779: hör tili den utbildning efter den grundläggande       60 procent av åldersklassen skall kunna tas in tili
25780: utbildningen som alla i princip har rätt att fritt    gymnasierna.
25781: söka tili. Undervisningsministeriet vill hålla gym-      Gymnasieutbildningen är verksamhet som i
25782: nasieundervisningen avgiftsfri också i fortsätt-      huvudsak ordnas av kommunerna. Undervis-
25783: ningen. Bara i vissa undantagsfall har avgifter       ningsministeriet hoppas att huvudstadsregionens
25784: kunnat tas ut av en studerande. Detta gäller          kommuner genom att förhandla sinsemellan
25785: främst gymnasiernas ämnesstuderande som inte          skall kunna 1ösa problemen inom gymnasieut-
25786: avlägger gymnasiets hela lärokurs.                    bildningen.
25787:    Beträffande kostnadsfördelningen får jag
25788: 
25789:      Helsingforsden 11 november 1998
25790: 
25791:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25792:                                             KK 1163/1998 vp
25793: 
25794: Kirjallinen kysymys 1163
25795: 
25796: 
25797: 
25798: 
25799:                                     Klaus Heliberg /sd: Ikääntyneiden työntekijöiden työnsaannin hel-
25800:                                         pottamisesta
25801: 
25802: 
25803:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25804: 
25805:    Viimeisen vuoden aikana, elokuusta 1997 elo-        mäksi kuin muiden. Tästä huolimatta ovat so-
25806: kuuhun 1998 on työllisten määrä Suomessa Ti-           siaaliturvamaksut pysyneet samana koko halli-
25807: lastokeskuksen mukaan lisääntynyt n. 67 000            tuskauden ajan ja esitys vuodelle 1999 on yhä
25808: hengellä. Ikäryhmittäin kehitys on ollut sellai-       saman suuruinen.
25809: nen, että 15-24-vuotiaita on työllistynyt 37 000,         On myös puhuttu siitä, että työnantajien asen-
25810: 24-55-vuotiaita 24 000 ja yli 55-vuotiaita vain        teisiin tulisi vaikuttaa, vaikka asenteet yleensä
25811: 5 000.                                                 ovatkin syvään juurtuneet. Olisi ehkä tarpeen
25812:    Puheet siitä, että ns. ikääntyneitten työttö-       toteuttaa työnantajille suoraan tehtävä kysely,
25813: mien asema työmarkkinoilla on huono, näyttää           jossa tiedusteltaisiin, miten ikääntyvät voitaisiin
25814: tilastojenkin valossa pitävän paikkansa.               työhönotossa saattaa samanarvoiseen asemaan
25815:     Hallitus on tiedostanut asian ja ryhtynyt sen      kuin nuoremmat työttömät.
25816: johdosta erinäisiin toimenpiteisiin. On panostet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25817: tu työkykyä ylläpitävään toimintaan, on muutet-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25818: tu eläkelakeja siten, että lyhytaikaisen työn vas-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25819: taanottaminen ei alenna eläkettä, ja pohdittu,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25820: miten työkyvyttömyyseläkelakia voitaisiin
25821: muuttaa, jotta työnantajalle ei olisi erityisen suu-             Vieläkö Hallituksella riittää ideoita
25822: ri riski palkata ikääntynyttä työntekijää.                    ikääntyvien työttömien työnsaannin hel-
25823:     Lisäksi on väläytetty mahdollisuutta tarjota              pottamiseen, ja
25824: työnantajille porkkana määrittämällä ikäänty-                    mitä Hallitus aikoo tätä tarkoitusta
25825: vien työntekijöiden sosiaaliturvamaksu pienem-                varten vielä tehdä?
25826: 
25827:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
25828: 
25829:                                            Klaus Heliberg /sd
25830: 
25831: 
25832: 
25833: 
25834: 280043
25835: 2                                           KK 1163/1998 vp
25836: 
25837: 
25838: 
25839: 
25840:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25841: 
25842:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuoden 1998 talousarvioesityksen valmistelun
25843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          yhteydessä laajentaa ikääntyneiden pitkäaikais-
25844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       työttömien palvelutarveselvitykset koko maa-
25845: le jäsenelle Klaus Hellbergin näin kuuluvan kir-       han.
25846: jallisen kysymyksen n:o 1163:                              Suomen työvoimarakenne muuttuu merkittä-
25847:                                                        västi lähivuosien aikana: työmarkkinoilla kysy-
25848:            Vieläkö Hallituksella riittää ideoita       tyin 25-49-vuotias väestö vähenee tämän vuosi-
25849:         ikääntyvien työttömien työnsaannin hel-        kymmenen jälkipuoliskon aikana viidessä vuo-
25850:         pottamiseen, ja                                dessa 150 000 henkilöllä ja samanaikaisesti 50-
25851:            mitä Hallitus aikoo tätä tarkoitusta        64-vuotiaiden määrä kasvaa 170 000 henkilöllä.
25852:         varten vielä tehdä?                            Ikääntyvien työllisyysaste on alhainen ja varhais-
25853:                                                        eläkkeille siirtymiseen on suuria paineita. Eläk-
25854:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           keelle siirtymisen vuoksi ikääntyneiden työ-
25855: vasti seuraavaa:                                       hönosallistumisaste on Suomessa Euroopan al-
25856:                                                        haisimpia ja huomattavasti alhaisempi kuin
25857:    Työllisyyden paraneminen hallituskaudella           muissa Pohjoismaissa. Nykyisin jo yli puolet
25858: on ollut merkittävää. Silti ikääntyneiden pitkäai-     Suomen 55-64-ikäisestä väestöstä on eläkkeel-
25859: kaistyöttömien tilanne on erityisen ongelmalli-        lä. Työvoiman rakennemuutos lisää ikääntyvien
25860: nen. Ikääntyneiden keskimääräiset työttömyys-          syrjäytymisriskiä ja voi aiheuttaa myös huomat-
25861: jaksot ovat pidentyneetja monet heistä ovat ker-       tavia yritys- ja kansantaloudellisia kustannuksia,
25862: toneet työvoimatoimistojen haastatteluissa ko-         jos työvoiman ikääntymistä ei osata kääntää
25863: keneensa ikäsyrjintää työtä hakiessaan. Osa on         suomalaisen työelämän vahvuudeksi.
25864: myös käytännössä luopunut työn etsimisestä.                Ikääntyvien aseman parantamiseksi on käyn-
25865:    Suomen työllisyysohjelman 1996--1999 toi-           nistetty laaja-alainen Kansallinen Ikäohjelma
25866: menpiteiden johdosta ja siitä syystä, että pitkäai-    (1998-2002). Ikäohjelma pohjautuu poikkihal-
25867: kaistyöttömistä huomattavan suuri osa on yli 50-       linnollisen komitean (IKOMI) työhön, joka sel-
25868: vuotiaita, hallitus käynnisti valtion vuoden 1996      vitti ikääntyvien työmarkkinatilannetta ja sen
25869: lisämenoarvion valmistelun yhteydessä ikäänty-         kehitystä sekä työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä
25870: neiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarveselvi-        ikääntyvien kannalta. Komiteaan kuuluivat työ-
25871: tyksen. Kohderyhmänä oli yli 15 000 henkilöä,          ministeriön, opetusministeriön, sosiaali- ja ter-
25872: joiden työllistymisedellytykset, koulutus- ja kun-     veysministeriön, valtiovarainministeriön sekä
25873: toutustarpeet sekä eläkevaihtoehdot selvitettiin       keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustajat.
25874: työvoimatoimistojen haastatteluissa ja kuntou-         Valtioneuvosto teki 6.2.1997 komitean ehdotuk-
25875: tustarveselvityksissä vuoden 1997 loppuun men-         sien pohjalta periaatepäätöksen Kansallisen Ikä-
25876: nessä.                                                 ohjelman toteuttamisesta. Ohjelmalla tähdätään
25877:    Hankkeeseen liittyy Kelan johdolla tehtävä          keskimääräisen eläkkeellejäämisiän kohoami-
25878: laaja seurantatutkimus, josta valmistuu useita         seen.
25879: osaraportteja, mm. asiakkaiden yksilöllisiä haas-          Kansallisen Ikäohjelman tavoitteena on pa-
25880: tatteluja koskevat tulokset julkaistaan marras-        rantaa ikääntyvien työllisyyttä ja toisaalta eh-
25881: kuussa 1998. Myös asiakkaiden työmarkkina-             käistä työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä. Pää-
25882: aseman muutoksia ja pääsyä varhaiseläkkeille           vastuu kokonaisuudesta on sosiaali- ja terveys-
25883: seurataan riittävän pitkään, jotta voidaan tehdä       ministeriöllä, minkä lisäksi työministeriö ja ope-
25884: johtopäätöksiä kohderyhmän aseman paranta-             tusministeriö vastaavat keskeisesti ohjelman toi-
25885: misen edellyttämistä toimenpiteistä. Tämä on           meenpanosta. Ohjelman runkona toimivat edellä
25886: erityisen tärkeätä siitä syystä, että alustavien tu-   mainitun valtioneuvoston periaatepäätöksen liit-
25887: losten mukaan ikääntyneiden omat suunnitel-            teessä mainitut 40 toimenpidekohtaa, ja sen to-
25888: mat, työ historiat, työkykyisyys ja palvelutarpeet     teutukseen kuuluu erilaisia selvitys-, koulutus- ja
25889: ovat hyvin eriytyneitä. Valtioneuvosto päätti          kokeiluhankkeita sekä työelämän rakenteiden ja
25890:                                              KK 1163/1998 vp                                              3
25891: 
25892: lainsäädännön uudistamista. Työministeriö pyr-          nen sanoma oli, että Suomi tarvitsee työnantajia,
25893: kii vaikuttamaan Ikäohjelmassa etenkin palvelu-         jotka arvostavat kokemusta, ammattitaitoa, si-
25894: järjestelmien ja toisaalta työyhteisöjen kehittä-       toutumista ja kypsyyttä. Kampanjan avulla työ-
25895: miseen sekä työmarkkinoilla vallitseviin asentei-       ministeriö pyrki vaikuttamaan työelämän asen-
25896: siin niin, että mahdollisimman monen työikäisen         teisiin nostamalla esiin ikääntymiseen liittyviä
25897: vahvuudet ja osaaminen tulisivat hyödynnetyiksi         vahvuuksia ja toisaalta viestimällä työnantajille,
25898: työelämässä.                                            mitä mahdollisuuksia työnantajilla on käytös-
25899:      Kansallinen Ikäohjelma on viestintää koske-        sään ikääntyvien työntekijöiden työssä viihtymi-
25900: vassa kampanjatyössään pyrkinyt vaikuttamaan            seksija pysymiseksi sekä työhön ottamiseksi. Li-
25901: työnantajien asenteisiin ja korostanut ikäänty-         säksi työnantajille viestitettiin siitä, että asian-
25902: neiden työelämäkokemuksen mukanaan tuomia               tuntijalaskelmien mukaan ikääntyvien työnteki-
25903: vahvuuksia, ammatillista näkemystä, käden tai-          jöiden ammattitaitoon ja terveyteen panostami-
25904: toja, viisautta ja ratkaisukykyä sekä luotetta-         nen on kannattava investointi myös yritystalou-
25905:  vuutta. Hyvää muodollista koulutusta vaativissa        dellisesti.
25906:  nykyajan ammateissa nuoremmilla on keskimää-               Työministeriö teetti työnantajakampanjasta
25907:  rin kuitenkin etulyöntiasema, koska heidän tut-        seurantatutkimuksen. Sen mukaan kampanjan
25908:  kinnoillaan osoitettavissa oleva koulutus on sel-      perusviesti on mennyt hyvin perille kohderyh-
25909:  keästi parempi. Lisäksi on muistettava, että edel-     mään eli kokemuksen arvostaminen on tärkeää
25910:  leen on töitä, joissa fyysisen suorituskyvyn mer-      työvoiman rekrytoinnissa ja mahdolliseen tule-
25911:  kitys on suuri ja vaikka kuntoaan ylläpitävät          vaan työvoimapulaan ratkaisu voisi löytyä koke-
25912:  ikääntyneet niistä selviytyvätkin, kaikki ikäänty-     neista työntekijöistä. Työnantajat pitivät kam-
25913:  neet eivät huolehdi toimintakyvystään. Koska           panjaa erittäin tarpeellisena ja siihen suhtaudut-
25914:  työkyky menetetään usein työssä, on työkykyä           tiin erittäin positiivisesti.
25915:  ylläpitävän toiminnan merkitys työpaikoilla suu-           Ikäohjelmaan liittyy myös useita tutkimus-,
25916:  ri.                                                    selvittely- ja kehittämishankkeita. Käynnissä on
25917:      Ilmeistä on, että "patenttilääkkeitä" ikäänty-     ikäsyrjin tätutkimus, jossa kartoitetaan ikäsyrjin-
25918:  neiden työllistymiseen ei ole, vaan asenteisiin vai-   nän ilmenemismuotoja. Ikäsyrjintään liittyvät
25919:  kuttamista on toteutettava sekä ikääntyneiden          asenteet ja tunteet ovat monisäikeiset. Vaikka
25920:  että työnantajien piirissä. Eri ikäryhmien erilai-     ikääntyneet työttömät kokevat selvää ikäsyrjin-
25921:  seen työllistyvyyteen vaikuttaa myös aktiivisuus       tää ja työnantajat usein rekrytoivat nuoren, ei
25922:  työn haussa. Oppilaitoksista tulevien nuorten          meneillään olevasta tutkimuksesta tällä hetkellä
25923:  aktiivisuus työn haussa ja valmius vastaanottaa        saatavien alustavien tietojen mukaan työnanta-
25924:  työtä on suuri. Yli 55-vuotiaista ns. työttömyys-      jilla olisi sellaisia johdonmukaisia ikäsyrjintä-
25925:  eläkeputkessa olevilla ei ole samanlaista johdon-      asenteita, jotka yksin selittäisivät heikon työllis-
25926:  mukaista pyrkimystä työelämään. Erityistä pai-         tyvyyden. Myöskään eläkesäädökset eivät ole
25927:  noa ikääntyvien hyväksi tehtävässä työssä pitää        johdonmukainen este työllistyvyydelle. Ikäänty-
25928:  antaa motivaatiolle, halulle opiskella työelämän       neiden asettaminen työhönotossa eriarvoiseen
25929:  uusia taitojaja toisaalta työnantajien valmiudel-      asemaan ilman objektiivista hyväksyttävää pe-
25930:  le kouluttaa työntekijöitään.                          rustetta on jo rikoslaissa kielletty. Siksi on tär-
25931:      Työnantajien asenteet kaipaisivat toisaalta        keää panostaa ikääntyneiden työmarkkinakel-
25932:   korjausta siinä mielessä, että nähtäisiin myös        poisuuteen, ammattitaitoa ja motivaatiota ko-
25933:   ikääntyvien voivan rakentaa yrityksen tulevai-        hottavaan koulutukseen sekä työkyvyn ylläpi-
25934:   suutta. Nyt näyttäisi siltä, että vaikka monet        toon. Kaikki toimenpiteet vaativat sitoutumista
25935:   yritykset arvostavat ikääntyneitä työntekijöi-        sekä työnantajilta että ikääntyneiltä itseltään.
25936:   tään, ne eivät kuitenkaan haluaisi palkata heitä      Tärkeää on, että työelämä lakkaa työntämästä
25937:   lisää. Tulevaisuuden ajatellaan olevan nuorissa,      ikääntyneitä ulos.
25938:   vaikka erityisesti palvelujen kehittäminen vaatii         Ikäohjelmaan sisältyy myös ikääntyvien kou-
25939:   myös kokemuksen tuomaa asiakaskosketusta.             lutuksen kehittäminen. Ikääntyneillä on heikom-
25940:   Tätä tullaan Kansallisessa Ikäohjelmassa edel-        pi ammatillinen peruskoulutus kuin nuorilla.
25941:   leen korostamaan.                                     Vaikka ikääntyminen ei heikennä oppimiskykyä,
25942:      Työministeriö järjesti Ikäohjelmaan liittyen       ikääntyneet osallistuvat muita vähemmän myös
25943:   viime keväänä työnantajille kohdistetun tiedo-        työpaikoilla järjestettävään koulutukseen. Ikä-
25944:   tuskampanjan. Se sisälsi mm. mainontaa, TV-           ohjelmassa koulutusvajetta pyritään pienentä-
25945:   tietoiskuja ja suorakirjeitä. Kampanjan keskei-       mään työelämäläheisellä, yksilöllisellä koulutuk-
25946: 4                                        KK 1163/1998 vp
25947: 
25948: sella ja koulutuskokeiluilla. Esimerkiksi näyttö-   aikajärjestelyillä sekä vuorotteluvapaa- ja osa-
25949: kokein suoritettavassa tutkinnossa voi hyödyn-      aikalisäjärjestelmiä käyttämällä voidaan paran-
25950: tää iän ja kokemuksen myötä kertynyttä osaa-        taa ikääntyneiden työkyvyn ja osaamisen ylläpi-
25951: mista. Koulutuksessa lisätään myös fyysistä ja      tämistä sekä työnkiertoa ja työllistymistä. Ne
25952: psyykkistä työkuntoa ylläpitäviä ja kehittäviä      antavat mahdollisuuden kerätä voimia ja kehit-
25953: opintokokonaisuuksia. Työvoimakoulutusta ja         tää itseään. Samalla ne luovat työllistymismah-
25954: tukityöllistymistä on tarkoitus kohdentaa entistä   dollisuuksia työttömille. Joustavien työaikojen
25955: enemmän ikääntyviin.                                ja työn jakamisen edistämiseksi valmistuu työ-
25956:    Vuoden 1998 alusta uudistettu työvoimatoi-       paikkojen käyttöön työaikaopas, jonka käyt-
25957: mistojen palvelujärjestelmä parantaa merkittä-      töönottoa tuetaan tiedotuksella. Vuoden 1998
25958: västi myös ikääntyneiden työnhakijoiden ase-        lokakuussa on valmistunut myös esite Joustoa
25959: maa. Kun kaikkien rekisterissä olevien työnhaki-    työelämään. Siihen on kerätty perustietoa mal-
25960: joiden tilanne selvitetään ja työnhakusuunnitel-    leista (mm. vuorottelu vapaa, osa-aikaeläke, työl-
25961: ma tarkennetaan määräajoin iästä riippumatta,       listämistuet), joita voidaan hyödyntää ikäänty-
25962: niin ikääntyvienkin vahvuudet ja osaaminen          vien työllisyyden parantamiseksi.
25963: sekä toisaalta koulutuksen ja kuntoutuksen tar-        Työministeriön tavoitteena on myös edistää
25964: peet selvitetään systemaattisesti.                  ikääntyvien yrittäjäksi ryhtymistä ja yrittäjänä
25965:    Uudistukseen liittyvät työnhakuryhmät voi-       jaksamista lisäämällä yrittäjäkunnan ikääntymi-
25966: vat myös antaa ikääntyville uusia työnhakuval-      seen, sukupolvenvaihdokseen, yrittäjän työky-
25967: miuksia ja uudenlaisia keinoja työmarkkinoille      kyyn ja ikääntyville sopiviin liikeideoihin sekä
25968: hakeutumiseen.                                      Franchising-yrittäjyyteen liittyvää tietämystä.
25969:    J ohtamiskulttuurienja -menetelmien paranta-     Yrittäjille suunnattavaa tiedottamista on tarkoi-
25970: miseksi työministeriö järjestää ensi vuonna ikä-    tus valmistella yhdessä alan järjestöjen kanssa.
25971: johtamisen viestintäkampanjan. Joustavilla työ-
25972: 
25973:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
25974: 
25975:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
25976:                                           KK 1163/1998 vp                                             5
25977: 
25978: 
25979: 
25980: 
25981:                                        Tili Riksdagens Talman
25982: 
25983:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          servicebehov är mycket olika. 1 samband med
25984: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          beredningen av budgetpropositionen 1998 be-
25985: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      slöt statsrådet att utredningarna av äldre lång-
25986: dagsledamot Klaus Heliberg undertecknade             tidsarbetslösas behov av service utvidgas tili
25987: spörsmål nr 1163:                                    hela landet.
25988:                                                         Arbetskraftsstrukturen i Finland kommer att
25989:           Har Regeringen ännu nya ideer för att      förändras betydligt inom de närmaste åren: den
25990:        underlätta äldre arbetslösas möjligheter      del av befolkningen i åldern 25-49 år som mest
25991:        att få arbete, samt                           efterfrågas på arbetsmarknaden minskar med
25992:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      150 000 personer under de fem sista åren av detta
25993:        i detta syfte?                                årtionde och samtidigt ökar antalet personer i
25994:                                                      åldern 50-64 år med 170 000. Bland äldre är
25995:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sysselsättningsgraden låg och trycket att låta för-
25996: anföra följande:                                     tidspensionera sig är stort. På grund av pensione-
25997:                                                      ringstendensen är det relativa arbetskraftstalet
25998:    Sysselsättningen har förbättrats betydligt un-    för äldre personer i Finland bland de lägsta i
25999: der regeringsperioden. Trots detta är situationen    Europa och betydligt lägre än i de övriga nordis-
26000: för äldre)ångtidsarbetslösa synnerligen proble-      ka länderna. 1 dag är redan mer än hälften av
26001: matisk. Aldre personers genomsnittliga arbets-       Finlands 55-64-åriga befolkning på pension.
26002: löshetsperioder har blivit längre och många av       Den förändrade arbetskraftsstrukturen ökar ris-
26003: dem har vid arbetskraftsbyråns intervju berättat     ken för äldre personer att bli utslagna och den
26004: att de har upplevt åldersdiskriminering när de       kan också medföra betydande företags- och sam-
26005: sökt arbete. En del har även i praktiken uppgett     hällsekonomiska kostnader, om man inte förmår
26006: sig att söka arbete.                                 att se arbetskraftens åldrande som en styrka
26007:    Med anledning av åtgärderna i Sysselsätt-         inom det finländska arbetslivet.
26008: ningsprogrammet för Finland 1996-1999 och               För att förbättra äldre personers situation har
26009: därför att en avsevärt stor del av de långtidsar-    man inlett ett omfattande nationellt ålderspro-
26010: betslösa är över 50 år, startade regeringen i sam-   gram (1998-2002). Åldersprogrammet grundar
26011: band med beredningen av tilläggsbudgeten 1996        sig på det arbete som utförts av den tvärsektoriel-
26012: en utredning av äldre långtidsarbetslösas behov      la IKOMI-kommitten som utredde äldre perso-
26013: av service. Målgruppen bestod av över 15 000         ners arbetsmarknadsläge och dess utveckling
26014: personer, vilkas sysselsättningsförutsättningar,     samt arbets- och socialskyddslagstiftningen ur
26015: utbildnings- och rehabiliteringsbehov samt pen-      äldre personers synvinkel. Kommitten bestod av
26016: sionsalternativ utreddes i samband med arbets-       arbetsministeriets, undervisningsministeriets, so-
26017: kraftsbyråers intervjuer och genom rehabilite-       cial- och hälsovårdsministeriets, finansministeri-
26018: ringsbehovsutredningar tili slutet av 1997.          ets och de centrala arbetsmarknadsorganisatio-
26019:    I projektet ingår en omfattande uppföljning i     nernas representanter. På basis av kommittens
26020: folkpensionsanstaltens regi som skall resultera i    förslag fattade statsrådet 6.2.1997 ett principbe-
26021: flera delrapporter, bland dem resultat av indivi-    slut om genomförande av det nationella ålders-
26022: duella intervjuer med kunderna som skall ges ut      programmet. Programmet siktar på att höja den
26023: i november 1998. Också förändringar i kunder-        genomsnittliga pensionsåldern.
26024: nas arbetsmarknadssituation och förtidspensio-          Syftet med det nationella åldersprogrammet
26025: nering kommer att följas upp tillräckligt länge      är att f6rbättra sysselsättningsmöjligheterna för
26026: för att man skall kunna dra slutsatser av de åt-     äldre samt att förebygga arbetsoförmåga och
26027: gärder som krävs för att förbättra målgruppens       utslagning. Det övergripande ansvaret ligger hos
26028: ställning. Detta är synnerligen viktigt därför att   social- och hälsovårdsministeriet, men arbetsmi-
26029: preliminära resultat visar att äldre personers       nisteriet och undervisningsministeriet är också
26030: egna planer, arbetshistorier, arbetsförmåga och      med och svarar tili centrala delar för program-
26031: 6                                             KK 1163/1998 vp
26032: 
26033: mets genomförande. Stommen för programmet                domar, trots att särskilt serviceutvecklingen ock-
26034: bildas av de 40 åtgärdspunkter som nämns i bila-         så kräver sådana kundkontakter som endast er-
26035: gan till nämnda principbeslut av statsrådet och          farenhet ger. Detta kommer att ytterligare po-
26036: till dess genomförande hör olika utrednings-, ut-        ängteras i det nationella åldersprogrammet.
26037: bildnings- och försöksprojekt samt revidering av            I anslutning till åldersprogrammet anordnade
26038: arbetslivets strukturer och lagstiftning. I enlighet     arbetsministeriet i våras en informationskam-
26039: med åldersprogrammet strävar arbetsministeriet           panj som inriktade sig på arbetsgivare. Kampan-
26040: efter att särskilt päverka utvecklandet av såväl         jen omfattade bl.a. reklam, informationssnuttar i
26041: servicesystemen som arbetsplatserna och även de          TV och reklambrev. Karupanjens viktigaste bud-
26042: attityder som råder på arbetsmarknaden så att så         skap var att Finland behöver arbetsgivare som
26043: många personer i arbetsför ålder som möjligt             uppskattar erfarenhet, yrkeskunnighet, utfåstel-
26044: skall få sina starka sidor och sitt kunnande tillva-     se och mogenhet. Med hjälp av kampanjen försö-
26045: ratagna i arbetslivet.                                   ker arbetsministeriet påverka attityder inom ar-
26046:     Det nationella åldersprogrammet har genom            betslivet genom att lyfta fram åldrandets starka
26047: sin informationskampanj försökt påverka ar-              sidor samt genom att informera arbetsgivarna
26048: betsgivarnas attityder och betonat de starka si-         om deras möjligheter att anställa äldre personer
26049: dor, professionella grepp, handens fårdigheter           samt hur man får äldre arbetstagare att trivas och
26050: och den klokhet, lösningsförmåga och pålitlighet         stå kvar i sitt arbete. Dessutom blev arbetsgivar-
26051: som äldre personer har genom sin arbetslivserfar-        na informerade om att sakkunnigberäkningar
26052: enhet. I sådana nutidsyrken som kräver god for-          visar att det även ur företagsekonomisk synvin-
26053: mell utbildning har yngre dock ett bättre ut-            kel är en lönsam investering att satsa på äldre
26054: gångsläge, eftersom deras formella utbildning            arbetstagares yrkeskunskap och hälsa.
26055: enligt examensbevis är klart bättre. Dessutom               Arbetsministeriet Iät göra en uppföljande un-
26056: bör man komma ihåg att det fortfarande finns             dersökning om arbetsgivarkampanjen. Den visar
26057: arbeten där fysisk prestationsförmåga betyder            att kampanjens grundläggande budskap har gått
26058: mycket, och trots att de äldre som sköter sin            fram, det är med andra ord viktigt att sätta värde
26059: kondition klarar av dessa uppgifter, så är det inte      på erfarenhet när man rekryterar, och lösningen
26060: alla äldre som sköter sin kondition. Eftersom            på eventuell arbetskraftsbrist i framtiden kunde
26061: mänga mister sin arbetsförmåga i arbetet, är             vara erfarna arbetstagare. Arbetsgivarna tyckte
26062: verksamheten för upprätthållande av arbetsför-           att kampanjen verkligen behövdes och man för-
26063: mågan pä arbetsplatserna av stor betydelse.              höll sig mycket positivt till den.
26064:     Det är uppenbart att det inte finns någon pa-           Till älderprogrammet anknyter också flera
26065: tentmedicin för att kunna sysselsätta äldre perso-       forsknings-, utrednings- och utvecklingsprojekt.
26066: ner, utan det behövs en attitydpåverkan hos såväl        Som bäst pågär en utredning om åldersdiskrimi-
26067: de äldre själva som arbetsgivarna. Olika ålders-         nering som kartlägger vilka uttryck diskrimine-
26068: gruppers olika möjligheter att få arbete påverkas        ringen på grund av åldern tar sig. Åldersdiskrimi-
26069: också av den aktivitet med viiken de söker arbete.       neringen förknippas med mångahanda och kom-
26070: Ungdomar som avslutar sina studier vid olika             plicerade attityder och känslor. Trots att äldre
26071: läroanstalter är mycket aktiva med att söka arbe-        arbetslösa upplever tydlig åldersdiskriminering
26072: te och villiga att ta emot arbete. Hos de över 55-       och trots att arbetsgivarna ofta rekryterar unga,
26073: åringar som är i det s.k. pensionsröret märks inte       verkar arbetsgivarna inte enligt de preliminära
26074: samma strävan att komma in i arbetslivet. I arbe-        uppgifter som för tillfållet finns att fä om utred-
26075: tet för äldre personer bör man speciellt framhålla       ningen ha sådana klart åldersdiskriminerande
26076: betydelsen av motivation, viljan att lära sig nya        attityder som ensamma skulle kunna förklara de
26077: fårdigheter som behövs i arbetslivet, samt av            dåliga sysselsättningsmöjligheterna. Inte heller
26078: arbetsgivarnas beredskap att utbilda sina arbets-        pensionsbestämmelserna utgör något logiskt
26079: tagare.                                                  hinder för sysselsättningen. Att utan objektivt
26080:     Å andra sidan skulle arbetsgivarnas attityder        godtagbara grunder försätta äldre personer i en
26081: behöva korrigeras också i den meningen att man           ojämlik ställning vid anställning är förbjudet re-
26082: inser att också äldre kan vara med om att bygga          dan genom strafflagen. Därför är det viktigt att
26083: upp företagets framtid. Nu verkar det som om             satsa på äldre personers arbetsmarknadsfårdig-
26084: många företag, trots att de nog uppskattar sina          het och yrkeskunskap, utbildning som förbättrar
26085: äldre arbetstagare, inte är villiga att anställa flera   deras motivation samt på upprätthållande av ar-
26086: av dem. Man tänker att framtiden finns hos ung-          betsförmågan. Dessa åtgärder förutsätter enga-
26087:                                              KK 1163/1998 vp                                             7
26088: 
26089: gemang av både arbetsgivarna och de äldre själ-         kan ge äldre personer nya jobbsökarfårdigheter
26090: va. Det är viktigt att arbetslivet slutar med att slå   och nya slags metoder för att söka sig ut på
26091: ut äldre arbetstagare.                                  arbetsmarknaden.
26092:     I åldersprogrammet ingår också utveckling av           För att förbättra ledningskulturerna och -me-
26093: utbildningen för äldre personer. De äldres yrkes-       toderna arrangerar arbetsministeriet nästa år en
26094: inriktade grundutbildning är svagare än ungdo-          informationskampanj om "åldersledarskap".
26095: mars. Trots att åldrandet inte försämrar inlär-         Flexibla arbetstidsarrangemang, alterneringsle-
26096: ningsförmågan, deltar äldre mindre än andra             dighet och deltidstillägg kan också bidra tili upp-
26097: också i den utbildning som ordnas på arbetsplat-        rätthållandet av äldre personers arbetsförmåga
26098: sen. Enligt åldersprogrammet försöker man min-          och kunnande samt arbetsrotation och syssel-
26099: ska utbildningsunderskottet med hjälp av en ar-         sättning. Dessa arrangemang ger äldre personer
26100: betslivsrelaterad, individuell utbildning och ge-       möjlighet att samla krafter och utveckla sig själv.
26101: nom utbildningsprövning. Tili exempel när man           Samtidigt skapar de sysselsättningmöjligheter åt
26102: avlägger examen genom fristående yrkesprov              arbetslösa. För att främja flexibla arbetstider och
26103: kan man dra nytta av det kunnande som följer            arbetsdelning utarbetas för arbetsplatserna en
26104: med åldern och erfarenheten. Andelen studiehel-         arbetstidsguide, och dess ibruktagande stöds ge-
26105: heter som upprätthåller och utvecklar den fysiska       nom information. I oktober 1998 utkom också en
26106: och psykiska arbetsförmågan ökas i utbildning-          broschyr, Flexibilitet i arbetslivet. I den har in-
26107: en. Meningen är att i allt större grad inrikta          samlats basuppgifterna om modeller (bl.a. alter-
26108: arbetskraftsutbildning och stödsysselsättning på        neringsledighet, deltidspension, sysselsättnings-
26109: äldre personer.                                         stöd), som kan utnyttjas för att förbättra syssel-
26110:     Det reviderade servicesystem som arbets-            sättningsmöjligheter för äldre personer.
26111: kraftsbyråerna införde i början av 1998 innebär            Ett mål för arbetsministeriet är också att göra
26112: en betydlig förbättring också i de äldre arbetssö-      det lättare för äldre personer att bli företagare
26113: kandenas situation. Då man kartlägger alla re-          och att orka med sitt företagande genom att ge
26114: gistrerade arbetssökandes situation och med vis-        mera information om frågor som gäller företa-
26115:  sa tidsintervaller reviderar jobbsökarplanen för       garnas åldrande, generationsväxling, företaga-
26116:  alla arbetssökande, oberoende av åldern, blir          rens arbetsförmåga, affårsideer som lämpar sig
26117:  också äldre personers starka sidor och kunnande        för äldre samt Franchising. Den information som
26118:  och å andra sidan deras behov av utbi1dning och        inriktas på företagare är avsedd att beredas i
26119:  rehabi1itering systematiskt kartlagda. Också de        samråd med branschens organisationer.
26120: jobbsökargrupper som är en del av revideringen
26121: 
26122:      Helsingforsden 17 november 1998
26123: 
26124:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
26125:                                            KK 1164/1998 vp
26126: 
26127: Kirjallinen kysymys 1164
26128: 
26129: 
26130: 
26131: 
26132:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Köngäs-Hanhimaa-Pokka-tien paranta-
26133:                                        misesta Kittilän kunnassa
26134: 
26135: 
26136:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26137: 
26138:    Kittilän kunnassa sijaitseva Köngäs-Hanhi-            Sorapäällysteisen tien vuotuiset hoitokustan-
26139: maa-Pokka-maantie on sorapäällysteinen ja             nukset ovat nykyisellään suuret ja toistuvat vuo-
26140: kunnoltaan erittäin heikko. Tie tulisikin siksi pe-   desta toiseen. Kun tien perusparannuksessa on
26141: ruskorjata ja päällystää mahdollisimman pian.         kysymys kokonaisuudessaan huomattavista kus-
26142: Tie on tärkeä paikallisten asukkaiden kannalta,       tannuksista, tien parantaminen voitaisiin toteut-
26143: mutta sillä on myös huomattava seudullinen ja         taa vaiheittain.
26144: alueellinen merkitys, sillä tie yhdistää Levin mat-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26145: kailukeskuksen liikenteen ja muun kauttakulku-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26146: liikenteen Inarin suuntaan. Toinen tärkeä perus-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26147: te on se, että Enontekiön kunnasta muihin saa-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26148: melaisten kotiseutualueen kuntiin suuntautuva
26149: liikenne kulkee tämän tien kautta. Kun saame-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26150: laiskäräjien keskuspaikka on Inarissa, tällä tie-            ryhtyä      Köngäs-Hanhimaa-Pokka-
26151: yhteydellä on tästä syystä huomattava merkitys               tien kunnostamiseksi mahdollisimman
26152: myös saamelaisten kannalta. Tie on tärkeä myös               pikaisesti?
26153: metsä- ja porotalouden kannalta.
26154: 
26155:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
26156: 
26157:                                          Ossi Korteniemi /kesk
26158: 
26159: 
26160: 
26161: 
26162:  280043
26163: 2                                       KK 1164/1998 vp
26164: 
26165: 
26166: 
26167: 
26168:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
26169: 
26170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Välillä Köngäs-Hanhimaa on vahvistettu ja
26171: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     voimassa oleva tiesuunnitelma. Suunnitelmasta
26172: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   on työn alla Rautuskylän kohdalla oleva noin
26173: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-    400 m pitkä oikaisu ja lisäksi runkokelirikkokoh-
26174: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     teita on parannettu 20 kohteessa yhteensä noin
26175: n:o 1164:                                         neljän kilometrin matkalla.
26176:                                                      Vuonna 1998 väliä Hanhimaa-Pokka on oji-
26177:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tettu 24,5 kilometrin matkalla ja rumpuja uusittu
26178:        ryhtyä      Köngäs-Hanhimaa-Pokka-         15 kpl. Vuonna 1999 kantavuuden parantamista
26179:        tien kunnostamiseksi mahdollisimman        ja ojitusta on tarkoitus jatkaa noin 10 kilometrin
26180:        pikaisesti?                                matkalla. Myöhemmässä, vielä ajoittamatto-
26181:                                                   massa vaiheessa on tarkoitus parantaa tien ra-
26182:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kennetta ja paikoin myös suuntausta sekä toteut-
26183: vasti seuraavaa:                                  taa Munajärven, Rautuskylän ja Hanhimaan
26184:                                                   kylien kohdalla tievalaistus. Kylien kohdat pääl-
26185:    Kittilän Sirkasta Inariin johtavan maantien    lystetään.
26186: 955 noin 55 km pitkä alkuosa Köngäs-Hanhi-           Hyväkuntoisimman osuuden Hanhimaa-
26187: maa-Pokka on sorapintainen. Ensimmäinen 20        Pokka muutamien rakenteeltaan ja geometrial-
26188: kilometrin osuus Hanhimaan kylään saakka on       taan huonoimpien kohtien parantaminen on
26189: paikoin erittäin huonokuntoinen. Tästä eteen-     vuorossa edellä mainittujen kohtien jälkeen.
26190: päin tien runko on parempi.                          Vielä ajoittamattomien toimenpiteiden toteu-
26191:    Tiejakson nykyinen liikennemäärä välillä       tusaikataulu riippuu perustienpidon (mom.
26192: Köngäs-Hanhimaa on keskimäärin 200-350            31.24.21) kokonaisrahoituksesta.
26193: autoa/vrk laskien sen jälkeen noin 100 autoon/
26194: vrk. Raskaan liikenteen osuus on vain 1-3%.
26195: 
26196:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
26197:                                                                   Liikenneministeri Matti Aura
26198:                                          KK 1164/1998 vp                                          3
26199: 
26200: 
26201: 
26202: 
26203:                                       Tili Riksdagens Talman
26204: 
26205:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   fastställd gällande vägplan. En piandel som är
26206: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     under arbete är en ca 400 m lång uträtning i
26207: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   Rautuskylä, och dessutom har 20 ställen där tjäl-
26208: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr      lossningen åsamkat skador på vägstommen för-
26209: 1164:                                              bättrats på en sträcka av sammanlagt ungefår
26210:                                                    4km.
26211:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        År 1998 har avsnittet Hanhimaa-Pokka di-
26212:        ta för att vägen Köngäs-Hanhimaa-           kats på en sträcka av 24,5 km och 15 trummor
26213:        Pokka skall iståndsättas så snabbt som      bytts ut. År 1999 är det meningen att bärkraften
26214:        möjligt?                                    skall förbättras och dikningen fortsättas på en
26215:                                                    sträcka av ca 10 km. 1 ett senare skede, som ännu
26216:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt      inte har prickats in tidsmässigt, är det meningen
26217: anföra följande:                                   att vägens konstruktion skall förbättras, liksom
26218:                                                    ställvis sträckningen, och att vägbelysning skall
26219:    Den ca 55 km långa sträckan Köngäs-Han-         uppföras i byarna Munajärvi, Rautuskylä och
26220: himaa-Pokka som inleder landsväg 955 mellan        Hanhimaa. Vägen kommer att beläggas i byarna.
26221: Sirkka i Kitti1ä och Enare har grusbeläggning.        Efter att de ovan nämnda arbetena har utförts
26222: Det första, 20 km långa, vägavsnittet fram till    är det dags att förbättra några av de ställen som
26223: byn Hanhimaa är ställvis i synnerligen dåligt      har den sämsta konstruktioneo och geometrin på
26224: skick. Längre fram är vägstommen bättre.           vägsträckan Hanhimaa-Pokka, viiken är i det
26225:    Den nuvarande trafikvolymen på vägavsnittet     bästa skicket.
26226: Köngäs-Hanhimaa är i genomsnitt 200-350               Genomförandet av de åtgärder som det ännu
26227: bilar/dygn och går sedan ner tili ca 100 bilar/    inte finns någon tidtabell för är beroende av
26228: dygn. Den tunga trafiken står för bara 1-3 %.      totalfinansieringen för basväghållningen (mom.
26229:    För sträckan Köngäs-Hanhimaa finns en           31.24.21).
26230: 
26231:      Helsingfors den 9 november 1998
26232: 
26233:                                                                       Trafikminister Matti Aura
26234:                                            KK 1165/1998 vp
26235: 
26236: Kirjallinen kysymys 1165
26237: 
26238: 
26239: 
26240: 
26241:                                    Pentti Tiusanen /vas: Asevientilupien myöntämisperusteista
26242: 
26243: 
26244: 
26245:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26246: 
26247:     Valtioneuvosto myönsi 24.9.1998 äänestyksen       osallistumaan aktiivisesti ihmisoikeuksien vah-
26248: jälkeen Vammas Decfencetecille luvan viedä il-        vistamisen puolesta tehtävään työhön. Hallituk-
26249: matorjuntatykin ammuksia Turkkiin. Lupa on            sen antama asevientilupa on ristiriidassa hallitus-
26250: voimassa ensi vuoden loppuun. Edellinen vienti-       ohjelman kanssa ja päätös on eettisesti kyseen-
26251: lupa Turkkiin Vammakselle myönnettiin vuonna          alainen. Suomi on korostanut YK:ssaja muissa
26252:  1995.                                                kansainvälisissä yhteyksissä ihmisoikeusnäkö-
26253:     Vammas Decfencetecin asevientilupa mah-           kulmaa.
26254: dollistaa 6 000 kappaleen ilmatorjuntatykin sir-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26255: palekranaattien sekä 6 000 kappaleen valojuo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26256:  vallisten harjoitusammuksien myynnin Turkille.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26257:  Asekaupan arvo on noin 6 miljoonaa markkaa.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26258:     Suomi joutuu valtioneuvoston päätöksellä
26259:  kyseenalaiseen valoon. Turkki käy avointa sotaa                 Millaisin periaattein Hallitus myöntää
26260:  kurdiväestöään vastaan ja rikkoo jatkuvasti ih-             asevienti! upia, ja
26261:  misoikeuksia. Turkin hallituksen ja Kurdistanin                katsooko Hallitus, että sen harjoitta-
26262:  työväenpuolueen välinen sota on vaatinut vajaan             ma ihmisoikeuspolitiikka on edelleenkin
26263:  kahdenkymmenen vuoden aikana 60 000 uhria,                  uskottavaa, ja
26264:  3 000 kylää on hävitetty. Turkissa on yli 10 000                tulkitseeko Hallitus, ettei Vammaksel-
26265:  poliittista vankia. Arvioiden mukaan 4-5 mil-               Ie annettu asevientilupa Turkkiin ole ris-
26266:  joonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja             tiriidassa hallitusohjelman kanssa, sekä
26267:  elinkeinonsa. Turkilla on tällä hetkellä hyvin tu-              katsooko Hallitus tarpeelliseksi tarkis-
26268:  lehtuneet välit Syyriaan.                                   taa periaatteita, joilla se myöntää ase-
26269:     Suomi on hallitusohjelmassaan sitoutunut                 vientilupia?
26270: 
26271:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
26272: 
26273:                                           Pentti Tiusanen /vas
26274: 
26275: 
26276: 
26277: 
26278:  280043
26279: 2                                            KK 1165/1998 vp
26280: 
26281: 
26282: 
26283: 
26284:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26285: 
26286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ministeriö vastaa lupahakemukseen liittyvien
26287: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien esit-
26288: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tämisestä. Lisäksi tehdään vastaanottajamaan
26289: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-        tilanteen, etenkin ihmisoikeustilanteen erittelevä
26290: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          arviointi ja selvitetään muiden maiden suhtautu-
26291: 1165:                                                   minen vastaanottajamaahan. Normaalitapauk-
26292:                                                         sissa ulkoasiainministeriön kanta perustuu hyvin
26293:             Millaisin periaattein Hallitus myöntää      pitkälti vastaanottajamaassa olevan Suomen
26294:         asevientilupia, ja                              suurlähetystön arvioon tilanteesta ko. maassa ja
26295:             katsooko Hallitus, että sen harjoitta-      ko. alueella. Lisäksi selvitetään vietävien puolus-
26296:         ma ihmisoikeuspolitiikka on edelleenkin         tustarvikkeiden ominaisuudet, käyttötarkoitus
26297:         uskottavaa, ja                                  ja sotilaallinen merkitys sekä vietävien puolus-
26298:             tulkitseeko Hallitus, ettei Vammaksel-      tustarvikkeiden merkitys Suomen puolustuksen
26299:         le annettu asevientilupa Turkkiin ole ris-      materiaalivalmiuksien ja alan kotimaisen teolli-
26300:         tiriidassa hallitusohjelman kanssa, sekä        suuden kehittämisen kannalta.
26301:             katsooko Hallitus tarpeelliseksi tarkis-        Jos kyse on maista, joissa vallitsee laaja-alai-
26302:         taa periaatteita, joilla se myöntää ase-        nen sisällissota tai siviiliväestön sorto, EU-maat
26303:         vientilupia?                                    ovat turvautuneet EU:n oman asevientikiellon
26304:                                                         asettamiseen YK:n turvallisuusneuvoston aset-
26305:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tamien kieltojen lisäksi. Suomi luonnollisesti
26306: vasti seuraavaa:                                        noudattaa em. asevientikieltoja asevientipolitii-
26307:                                                         kassaan. Kansainvälisesti voimassa olevia Turk-
26308:     EU :n jäsenenä Suomi noudattaa ihmisoikeus-         kia koskevia asevientikieltoja tai talouspakottei-
26309: politiikassaan ja asevientipolitiikassaan niitä po-     ta kuten muitakaan yleisiä rajoitteita ei ole.
26310: liittisia velvoitteita, jotka EU:ssa näillä asia-           EU ajaa aktiivisesti ihmisoikeusasioita pikem-
26311: alueilla ovat voimassa. Erityisesti tämä tarkoit-       minkin kontaktipolitiikan kuin protestipolitii-
26312: taa, että puolustustarvikkeiden vientiasioissa          kan keinoin. EU ja senjäsenmaat tarttuvat kriit-
26313: harkinta perustetaan kesäkuussa 1998 hyväksyt-          tisessä poliittisessa vuoropuhelussaan ongelma-
26314: tyihin aseiden vientiä koskeviin Euroopan Unio-         maiden ihmisoikeustilanteeseen. Ellei kyse ole
26315: nin käytännesääntöihin kuin myös ETY J :n ase-          embargotapauksista, pidättyvyys aseviennissä
26316: vientiperiaatteisiin. Kohdemaan ihmisoikeusti-          kohdistetaan lähtökohtaisesti tietynlaiseen ma-
26317: lanteen huomioon ottaminen sisältyy painavana           teriaaliin pikemmin kuin koko kohdemaahan.
26318: tekijänä näihin kriteereihin ja periaatteisiin.         Ratkaisut tehdään perusteellisen kokonaishar-
26319:     EU-maat suhteuttavat puolustustarvikkeiden          kinnan pohjalta. Kansalliset ja kansainväliset
26320: vientiä koskevat lupapäätöksensä materiaalin            vientivalvontasäännökset huomioiden tapahtu-
26321: luonteeseen ja käyttötarkoitukseen, kohdemaan           va vienti on osa hyväksyttävää ulkomaankaup-
26322: ihmisoikeustilanteen erittelevään arviointiin           paa eikä vaikuta ihmisoikeuspolitiikan uskotta-
26323: sekä ihmisoikeuspolitiikkansa vaikutuskeinoi-           vuuteen eikä ole myöskään ristiriidassa hallitus-
26324: hin.                                                    ohjelman kanssa. Euroopan unionin käytänne-
26325:     Vientiluparatkaisu on aina tapauskohtaista          säännöt aseiden viennistä hyväksyttiin kesäkuus-
26326: kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon               sa tänä vuonna ja Suomen kansallinen lainsää-
26327: ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkökohdat sisäl-      däntö ja asevientiperiaatteet ovat yhteneväiset
26328: täen kansainvälisistä sopimuksista ja sitoumuk-         sen kanssa, eikä siten ole tarpeellista muuttaa
26329: sista (mm YK, EU ja ETY J) sekä kansainvälises-         kansallisia säännöksiä tai periaatteita EU :n lin-
26330: ti sovituista asevientiperiaatteista ja -kriteereistä   jasta poikkeaviksi.
26331: johtuvat mahdolliset esteet viennille. Ulkoasiain-
26332: 
26333:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
26334: 
26335:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
26336:                                            KK 1165/1998 vp                                               3
26337: 
26338: 
26339: 
26340:                                         Tili Riksdagens Talman
26341: 
26342:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som hänför sig tili tillståndsansökningen. Dess-
26343: ger har Ni Fru Talman, tili vederbörande med-         utom görs en analyserande bedömning av situa-
26344: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tionen i mottagarlandet, särskilt människorätts-
26345: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr         situationen, och övriga länders inställning tili
26346: 1165:                                                 mottagarlandet utreds. 1 normala fall baserar sig
26347:                                                       utrikesministeriets ståndpunkt i synnerligen hög
26348:           Enligt vilka principer beviljar Reger-      grad på den bedömning som Finlands ambassad
26349:        ingen vapenexporttillstånd, och                i mottagarlandet gör av situationen i Jandet och
26350:           anser Regeringen att dess människo-         området i fråga. Dessutom utreds egenskaperna
26351:        rättspolitik alltjämt är trovärdig, och        hos, användningsändamålet för och den militära
26352:           tolkar Regeringen det så att det till-      betydelsen a v den försvarsmateriel som enligt
26353:        stånd för export av vapen tili Turkiet som     planerna skall exporteras samt betydelsen av
26354:        har beviljats Vammas inte strider mot re-      denna förvarsmateriel för den materiella bered-
26355:        geringsprogrammet,                             skapen hos Finlands försvar och för utvecklingen
26356:           anser Regeringen det vara befogat att       av den inhemska industrin på området.
26357:        se över de principer enligt vilka vapenex-         Om det gäller Iänder där omfattande in bördes-
26358:        portillstånd beviljas?                         krig pågår eller där civilbefolkningen förtrycks
26359:                                                       har EU-länderna hållit sig tili EU :s eget vapenex-
26360:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         portförbud utöver de förbud som utfårdats av
26361: anföra följande:                                      FN:s säkerhetsråd. Finland iakttar självfallet de
26362:                                                       ovan nämnda förbuden isin vapenexportpolitik.
26363:    Som medlem av EU iakttar Finlandisin män-          1fråga om Turkiet finns det inte några internatio-
26364: niskorättspolitik och vapenexportpolitik de poli-     nellt gällande vapenexportförbud eller ekono-
26365: tiska förpliktelser som inom EU gäller på dessa       miska sanktioner, inte heller några andra allmän-
26366: sakområden. Särskilt innebär detta att pröv-          na begränsningar.
26367: ningen i frågor som gäller export av försvarsma-          EU verkar aktivt för människorättsfrågor,
26368: teriel baseras på Europeiska unionensi juni 1998      med kontaktpolitiska snarare än med protestpo-
26369: godkända etiska regler för vapenexport liksom         litiska medel. 1 sin kritiska politiska dialog ingri-
26370: även på OSSE:s vapenexportprinciper. Beaktan-         per EU och dess medlemsländer i människorätts-
26371: det av mottagarlandets människorättssituation         situationen i problemländerna. Gäller det inte
26372: ingår som en betydelsefull faktor i dessa kriterier   fall där det är fråga om embargo är utgångspunk-
26373: och principer.                                        ten att återhållsamheten vad vapenexporten be-
26374:    EU-Iänderna ställer sina tillståndsbeslut som      träffar inriktas på vissa slag av materiel snarare
26375: gäller exporten av försvarsmateriel i relation tili   än på hela mottagarlandet. A vgörandena fattas
26376: materielens natur och användningsändamål, en          utgående från en grundlig helhetsprövning. En
26377: analyserande bedömning av mottagarlandets             export som beaktar de nationella och internatio-
26378: människorättssituation samt den egna männis-          nella exportövervakningsbestämmelserna är en
26379: korättspolitikens påverkningsmöjligheter.             del av en godtagbar utrikeshandel och inverkar
26380:    Ett avgörande som gäller exporttillstånd inne-     inte på människorättspolitikens trovärdighet.
26381: bär alltid en helhetsprövning av det enskilda         lnte heller står den i konflikt med regeringspro-
26382: fallet, där man beaktar de utrikes- och säkerhets-    grammet. Europeiska unionens etiska regler för
26383: politiska synpunkterna, inklusive sådana even-        exporten av vapen godkändes i juni i år och
26384: tuella hinder för exporten som följer av interna-     Finlands nationella lagstiftning och vapenex-
26385: tionella fördrag och förbindelser (bl.a. FN, EU       portprinciper överensstämmer med dem. Det är
26386: och OS SE) samt av de internationellt överens-        sålunda inte påkallat att ändra nationella be-
26387: komna vapenexportprinciperna och -kriterierna.        stämmelser eller principer så att de avviker från
26388: Utrikesministeriet svarar för framläggandet av        EU:s Iinje.
26389: de utrikes- och säkerhetspolitiska synpunkter
26390: 
26391:      Helsingfors den 10 november 1998
26392: 
26393:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
26394:                                            KK 1166/1998 vp
26395: 
26396: Kirjallinen kysymys 1166
26397: 
26398: 
26399: 
26400: 
26401:                                    Janne Viitamies /sd: Valtatie 4:n parantamisesta moottoritieksi
26402:                                        Lahdesta Heinolaan
26403: 
26404: 
26405:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26406: 
26407:     Hämeen tiepiiri on laatinut esiselvityksen val-   minen moottoritieksi vähentäisi henkilövahin-
26408: tatie 4:n parantamisesta moottoritieksi Lahden        ko-onnettomuuksien määrää olennaisesti. Tien
26409: ja Heinolan väliseltä osuudelta. Selvityksessä on     parantaminen maksaa esiselvityksen mukaan
26410: onnistuttu arvioimaan tien parantamistarpeen          185 Mmk. Sen on arvioitu olevan yhteiskunta-
26411: ajoitus heti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tien     taloudellisesti kannattava, koska sen hyöty-kus-
26412: liikennemäärä on ollutjatkuvassa kasvussa, kos-       tannussuhteeksi on arvioitu l, 7 ja ensimmäisen
26413: ka tie jatkuu Heinolasta paitsi pohjoiseen Jyväs-     vuoden tuottoasteeksi 7 %.
26414: kylään, myös koilliseen Mikkeliin. Mikkeliin,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26415: Varkauteen, Kuopioon ja Iisalmeen tie kulkee          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26416: valtatie 5:nä,joka on koko Itä-Suomen merkittä-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26417:  vin valtaväylä. Tien parantamisella Lahden ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26418:  Heinolan välisellä osuudella moottoritieksi on
26419: siten myös Itä-Suomen asukkaita ja erityisesti                  Kuinka Hallitus aikoo edistää valtatie
26420:  teollisuutta palvelevaa merkitystä.                         4:n parantamista moottoritieksi Heino-
26421:     Heinolanja Lahden välisen valtatien paranta-             tanja Lahden välisellä osuudella?
26422: 
26423:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
26424:                                           Janne Viitamies /sd
26425: 
26426: 
26427: 
26428: 
26429:  280043
26430: 2                                         KK 1166/1998 vp
26431: 
26432: 
26433: 
26434: 
26435:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26436: 
26437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tiin Heinolaan asti vielä moottoriliikennetienä,
26438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mutta viimeksi toteutettu osuus Heinola-Lusi
26439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Tähtiniemen siltoineen rakennettiin suoraan
26440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-      moottoritieksi.
26441: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Lahden-Heinolan moottoriliikennetieosuut-
26442: n:o 1166:                                            ta on täydennetty useilla ohituskaistoilla, ja ne
26443:                                                      toimivat ainakin toistaiseksi paremmin kuin vilk-
26444:           Kuinka Hallitus aikoo edistää valtatie     kaammalla Järvenpään-Mäntsälän välillä
26445:        4:n parantamista moottoritieksi Heino-        muutama vuosi sitten tehdyssä kokeilussa. Tä-
26446:        lan ja Lahden välisellä osuudella?            mänkin moottoriliikennetien täydentäminen
26447:                                                      moottoritieksi on kuitenkin tulossa tarpeellisek-
26448:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         si. Hankkeen toteuttamisen mahdollistavia
26449: vasti seuraavaa:                                     suunnitelmia ei vielä ole. Ympäristövaikutusten
26450:                                                      lain vaatiman arvioinnin valmistelu sekä siihen
26451:    Valtatien 4 välillä Järvenpää-Lahti on käyn-      liittyvät selvitykset ja tien yleissuunnittelu käyn-
26452: nissä moottoritien toisen ajoradan rakentami-        nistyvät kuitenkin ensi vuonna. Suunnittelussa ei
26453: nen. Tiejakson kapasiteetti osoittautui riittämät-   odoteta erityisiä ongelmia.
26454: tömäksi liikennemäärän noustua jonkin verran             Hankkeen aloittamista eli rahoituksen esittä-
26455: ennakoitua nopeammin tasolle 12 000-14 000           mistä valtion talousarvioon voidaan harkita sen
26456: autoa/vrk liikenneturvallisuuden heiketessä sa-      jälkeen kun edellä mainittu ympäristövaikutus-
26457: malla hälyttävästi. Yksityisrahoitusmenettelyllä     ten arviointi (YV A), yleisistä teistä annetun lain
26458: on voitu aikaistaa hankkeen toteutusta muutoin       vaatima yleissuunnitelma ja vielä saman lain vaa-
26459: tiukassa budjettitilanteessa.                        tima yksityiskohtainen tiesuunnitelma ovat val-
26460:    Valtatien 4 liikennemäärä Lahdesta edelleen       mistuneet ja lainvoimaisia. Luonnollisesti hank-
26461: Heinolan kautta Lusiin on hieman pienempi kuin       keen rahoitusmahdollisuuteen vaikuttaa paljon
26462: Lahden eteläpuolella eli noin 11 000 autoa/vrk.      silloin käytettävissä olevan yleisten teiden kehit-
26463: Viime vuosikymmenellä aloitettu moottoriväy-         tämismäärärahan suuruus (mom. 31.24.77).
26464: län rakentaminen Lahdesta pohjoiseen toteutet-
26465: 
26466:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
26467: 
26468:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
26469:                                            KK 1166/1998 vp                                              3
26470: 
26471: 
26472: 
26473: 
26474:                                         Tili Riksdagens Talman
26475: 
26476:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      da etappen Heinola-Lusi inklusive Tähtiniemi
26477: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bro byggdes direkt som motorväg.
26478: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Motortrafikledsavsnittet      Lahtis-Heinola
26479: man Janne Viitamies undertecknade spörsmål nr         har kompletterats med flera omkörningsfiler,
26480: 1166:                                                 och de fungerar åtminstone tills vidare bättre än
26481:                                                       i det försök som utfördes på det mera livligt
26482:           Hur ämnar Regeringen främja en för-         trafikerade avsnittet Träskända-Mäntsälä för
26483:        bättring av riksväg 4 tili motorväg på         några år sedan. En ombyggnad också av denna
26484:        sträckan Heino1a-Lahtis?                       motortrafikled tili motorväg är dock på väg att
26485:                                                       bli nödvändig. Det finns ännu inte planer som
26486:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         möjliggör ett genomförande av projektet. Förbe-
26487: anföra följande:                                      redelserna inför den miljökonsekvensbedömning
26488:                                                       som lagen kräver samt de därtill hörande utred-
26489:    På avsnittet Träskända-Lahtis av riksväg 4         ningarna och uppgörandet av en utredningsplan
26490: pågår byggandet av en andra motorvägskörba-           inleds dock nästa år. Inga särskilda problem vän-
26491: na. Vägsträckans kapacitet visade sig otillräcklig    tas i fråga om planeringen.
26492: sedan trafikvo1ymen något snabbare än väntat             Projektstarten, dvs. framställandet av ett för-
26493: stigit till nivån 12 000-14 000 bilar/dygn, samti-    slag om att finansiering skall upptas i statsbudge-
26494: digt som trafiksäkerheten försvagats oroväckan-       ten, kan övervägas efter att den ovan nämnda
26495: de. Genom förfarandet med privat finansiering         miljökonsekvensbedömningen (MKB) samt den
26496: har det varit möjligt att tidigarelägga projektge-    utredningsp1an och den detaljerade vägplan som
26497: nomförandet i en i övrigt stram budgetsituation.      krävs i lagen om allmänna vägar har fårdigställts
26498:    Trafikvo1ymen på riksväg 4 mellan Lahtis och       och vunnit laga kraft. Naturligtvis påverkas möj-
26499: Lusi via Heinola är litet mindre än söder om          ligheterna att finansiera projektet i stor utsträck-
26500: Lahtis, dvs. ca 11 000 bilar/dygn. Byggandet av       ning av storleken på det anslag för utvecklande
26501: en motorled norrut från Lahtis, något som inled-      av vägnätet (mom. 31.24.77) som då är disponi-
26502: des på 1980-talet, skedde i form av en motortra-      belt.
26503: fikled fram till Heinola, men den sist fårdigställ-
26504: 
26505:      Helsingfors den 9 november 1998
26506: 
26507:                                                                           Trafikminister Matti Aura
26508:                                            KK 1167/1998 vp
26509: 
26510: Kirjallinen kysymys 1167
26511: 
26512: 
26513: 
26514: 
26515:                                    Satu Hassi /vihr: Kaasutykkien käytöstä lintujen torjuntakeinona
26516: 
26517: 
26518: 
26519:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26520: 
26521:    Jotkut viljelijät ovat ryhtyneet torjumaan lin-    saatettu, ettei poliisi katso voivansa puuttua kaa-
26522: tujen vierailuja pelloillaan ja tarhoillaan neste-    sutykin käyttöön, koska asiaa koskeva lainsää-
26523: kaasulla toimivilla kaasutykeillä. Kaasutykki on      däntö puuttuu.
26524: nimittäin halpa ja vaivaton keino karkottaa lin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26525: nut. Kaasutykin pamaus muistuttaa haulikon            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26526: ääntä, mutta on kovempi ja kuuluu 2-3 kilo-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26527: metrin päähän. Tykki voidaan ohjelmoida pauk-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26528: kumaan vaikkapa joka viides minuutti ja jopa
26529: öisin.                                                            Onko Hallitus tietoinen lintujen kar-
26530:    Tykeistä aiheutuu kuitenkin sietämätön melu-                kottamiseen tarkoitettujen kaasutykkien
26531: haitta naapureille, lähistön mökkiJäisille ja lähi-            aiheuttamista meluhaitoista, ja
26532: seudulla liikkuville ulkoilijoille. Tietenkin myös                mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
26533: melualueen eläimet kärsivät, niin luonnonvarai-                korjaamiseksi?
26534: set eläimet kuin karjakin. Tietooni on kuitenkin
26535: 
26536:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
26537: 
26538:                                             Satu Hassi /vihr
26539: 
26540: 
26541: 
26542: 
26543: 280043
26544: 2                                         KK 1167/1998 vp
26545: 
26546: 
26547: 
26548: 
26549:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26550: 
26551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin         kuitenkaan lisääntyne merkittävästi, koska lait-
26552: tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toi-       teiden käyttö on ajallisesti rajoitettua ja käyttö-
26553: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        kohteiden läheisyydessä ei yleensä ole asutusta
26554: vastattavaksi kansanedustaja Satu Hassin kirjal-     tai virkistysalueita.
26555: lisen kysymyksen n:o 1167:                              Kaasutykin käyttö asuntojen läheisyydessä tai
26556:                                                      virkistysalueilla voi aiheuttaa meluhaittoja. Ar-
26557:           Onko Hallitus tietoinen lintujen kar-      vioitaessa kaasutykin aiheuttaman melun haital-
26558:        kottamiseen tarkoitettujen kaasutykkien       tisuutta voidaan melua verrata ampumaratojen
26559:        aiheuttamista meluhaitoista, ja               aiheuttaman melutason ohjearvoista annetun
26560:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen        valtioneuvoston päätöksen (53/1997) ohjearvoi-
26561:        korjaamiseksi?                                hin, vaikka päätöstä ei sellaisenaan sovelleta
26562:                                                      kaasutykin käyttöön. Päätökseen ei myöskään
26563:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sisälly yöaikaisia ohjearvoja, koska ampumatoi-
26564: vasti seuraavaa:                                     mintaa ei harjoiteta yleensä yöaikaan.
26565:                                                         Häiritsevää kaasutykkien käyttöä voidaan ta-
26566:    Linnut ja eräät riistaeläimet voivat aiheuttaa    pauskohtaisesti pitää järjestyshäiriöön rinnastet-
26567: vahinkoa peltoviljelmille, erityisviljelmille ja     tavana toimintana, joka voidaan kieltää kunnan
26568: marjatarhoille sekä metsien puustolle. Eläinten      järjestyssäännön perusteella. Ammattimaista
26569: karkottamiseen viljelyksiltä ja taimikoista sekä     toimintaa harjoittavan viljelijän kaasutykin
26570: mehiläistarhoilta on käytetty voimakasta ääntä       käyttö voidaan myös tapauksesta riippuen kat-
26571: tuottavia laitteita, kuten metsästysaseita, siree-   soa meluntorjuntalain (382/1987) 13 § :ssä tarkoi-
26572: nejä ja nestekaasulla toimivia kaasutykkejä.         tetuksi tilapäiseksi toiminnoksi, josta aiheutuu
26573: Kaasutykin pamauksen äänenvoimakkuus on              erityisen häiritsevää melua. Lain mukaan tällai-
26574: noin 130 desibeliä, mikä vastaa haulikon lau-        sesta toiminnasta tulisi tehdä ilmoitus kunnan
26575: kausääntä. Kaasutykkejä käytetään lintujen kar-      ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tar-
26576: kottamiseen myös lentokenttien kiitoteiltä.          vittaessa antaa määräyksiä meluhaittojen eh-
26577:    Riistanhoitopiirit ovat käyttäneet kaasutyk-      käisemiseksi. Tapauskohtaisesti melun aiheu-
26578: kejä muun muassa hirvieläinten ja karhujen kar-      tuessa poikkeuksellisina aikoina häiriötä voi-
26579: kottamiseksi viljelmiltä. Saatujen kokemuksien       daan pitää myös terveyshaittana lähistöllä asu-
26580: mukaan eläimet tottuvat hälyääniin nopeasti          ville tai oleskeleville. Kunnan terveydensuojelu-
26581: eikä tykeillä saada aikaan pysyvää vaikutusta.       viranomainen voi tällöin antaa terveydensuoje-
26582: Siksi kaasutykkien käyttö eläinten karkottami-       lulain (763/1994) 51 §:n nojalla määräyksiä ter-
26583: seksi viljelmiltä on vähentynyt eikä niitä enää      veyshaitan poistamiseksi.
26584: yleisesti käytetä. Kaasutykkien käyttö ei lisään-        Ympäristöministeriön ja oikeusministeriön
26585: tyne viljelmien suojaamiskeinona, koska riistan-     asettaman työryhmän ehdotuksessa ympäristön-
26586: hoitopiirit ovat siirtyneet käyttämään sähköpai-     suojelulaiksi (30.9.1998) on säännös, jonka no-
26587: menaitoja ja joissain tapauksissa auton äänimer-     jalla kunnat voisivat antaa paikallisia määräyk-
26588: kinautolaitteen käyttöön perustuvia äänikarkot-      siä ympäristön suojelemiseksi. Säädöksen nojalla
26589: timia. Kaasutykkien käytöllä on merkitystä lä-       viranomainen voisi esimerkiksi rajoittaa melu-
26590: hinnä lentokenttien lentoturvallisuuden varmis-      haittoja aiheuttavien laitteiden käyttöaikaa.
26591: tamisessa. Näissä tapauksissa eivät meluhaitat
26592: 
26593:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
26594: 
26595:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
26596:                                            KK 1167/1998 vp                                             3
26597: 
26598: 
26599: 
26600: 
26601:                                         Tili Riksdagens Talman
26602: 
26603:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bart, eftersom användningen av anläggningarna
26604: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      är tidsbegränsad och eftersom det i närheten av
26605: de medlem av statsrådet översänt följande av          de ställen där de används i allmänhet inte finns
26606: riksdagsman Satu Hassi undertecknade spörs-           vare sig bosättning eller rekreationsområden.
26607: mål nr 1167:                                              Användningen av gaskanoner i närheten av
26608:                                                       bostäder eller rekreationsområden kan orsaka
26609:           Är Regeringen medveten om de buller-        bullerolägenheter. Vid bedömningen av hur
26610:        olägenheter som kommer från de gaska-          skadligt bullret från en gaskanon är kan det jäm-
26611:        noner som används för att skrämma bort         föras med riktvärdena i statsrådets beslut om
26612:        fåglar, och                                    riktvärden för bullernivåer från skjutbanor (53/
26613:           vad ämnar Regeringen göra för att av-       1997), även om detta beslut inte ärdirekt tillämp-
26614:        hjälpa situationen?                            ligt på användningen av gaskanoner. Beslutet
26615:                                                       innehåller inte heller några riktvärden som gäller
26616:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nattetid, eftersom skytte vanligen inte bedrivs om
26617: anföra följande:                                      nätterna.
26618:                                                           Störande användning av gaskanoner kan i vis-
26619:    Fåglar och vissa slag av villebråd kan orsaka      sa fall anses som verksamhetjämförbar med stör-
26620: skada på åkerodlingar, specialodlingar och bär-       ning av den allmänna ordningen, vilket kan för-
26621: farmer samt på växande träd. Apparatur som            bjudas enligt kommunens ordningsstadga. A tt en
26622: frambringar kraftiga ljud såsom jaktvapen, sire-      professionell odlare använder gaskanon kan ock-
26623: ner och gaskanoner som fungerar med flytgas har       så, beroende på fallet, anses som sådan tillfållig
26624: använts för att skrämma bort djuren från odling-      verksamhet som avses i bullerbekämpningslagen
26625: ar och plantbestånd samt biodlingar. Knallen          (382/1 987) och som orsakar särskilt störande bul-
26626: från en gaskanon har en ljudstyrka på ca 130          ler. Enligt lagen skall anmälan om sådan verk-
26627: decibel, vilket motsvarar ett skott som avlossas      samhet göras hos kommunens miljövårdsmyn-
26628: från ett hagelgevär. Gaskanoner används också         digheter, vilka vid behov kan utfårda föreskrifter
26629: för att skrämma bort fåglar från flygfåltens start-   i syfte att förebygga bullerolägenheter. I vissa
26630: och Iandningsbanor.                                   fall, då bullret förekommer under exceptionella
26631:    Viltvårdsdistrikten har använt gaskanoner          tider, kan störningen också anses som en hälso-
26632: bland annat för att skrämma från odlingarna.          olägenhet för dem som bor eller vistas i närheten.
26633: Erfarenheterna visar att djuren snabbt vänjer sig     Den kommunala hälsovårdsmyndigheten kan då
26634: vid oljudet, och kanonerna har ingen permanet         med stöd av 51 § hälsoskyddslagen (763/1994)
26635: verkan. Därför har användningen av sådana för         meddela föreskrifter för att avlägsna hälsoolä-
26636: att skrämma bort djur från odlingarna minskat,        genheten.
26637: och de är inte längre i allmänt bruk. Användning-         1den av miljöministeriet ochjustitieministeriet
26638: en av gaskanoner för att skydda odlingarna ökar       tillsatta arbetsgruppens förslag tili miljöskydds-
26639: knappast, eftersom viltvårdsdistrikten har gått       lag (30.9.1998) ingår en bestämmelse med vars
26640: över tili elstängsel och i vissa fall använt bilars   stöd kommunerna kan utfårda Iokala föreskrif-
26641: Ijudsignaler. Användningen av gaskanoner har          ter för att skydda miljön. Med stöd av denna
26642: huvudsakligen betydelse då flygsäkerheten skall       bestämmelse kan myndigheterna exempelvis be-
26643: tryggas i närheten av flygfålten. 1 sådana fall       gränsa brukstiden för apparatur som orsakar
26644: torde bullerolägenheterna knappast öka märk-          bullerolägenheter.
26645: 
26646:      Helsingfors den 6 november 1998
26647: 
26648:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
26649:                                          KK 1168/1998 vp
26650: 
26651: Kirjallinen kysymys 1168
26652: 
26653: 
26654: 
26655: 
26656:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Verohallituksen tarkastustoiminnasta
26657: 
26658: 
26659: 
26660:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26661: 
26662:    Verohallituksen verotarkastusyksikön johtaja     loutta vastaan tulee taistella erittäin määrätietoi-
26663: Markku Hirvonen on eronnut tehtävistään, kos-       sesti. Verohallinto on jo usean vuoden ajan ollut
26664: ka hän on ollut jyrkästi eri mieltä Verohallituk-   uskottavuuskriisissä tältä osin. Näin ei saajat-
26665: sen ylimmän johdon kanssa ns. harmaan talou-        kua.
26666: den vastaiseen taisteluun liittyvästä verotarkas-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26667: tuksen toimintalinjasta. Verohallituksen ylin       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
26668: johto on arvostellut voimakkaasti tarkastusyksi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26669: kön johtamaa ns. projektiyksikköä samanaikai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26670: sesti, kun mainitun johdon oma toiminta on tut-
26671: kittavana.                                                    Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-
26672:    Erittäin jyrkät ja vastakkaiset kannanotot ve-          tus aikoo ryhtyä Verohallituksen uskot-
26673: ro hallinnon huipulta murentavat entisestään tä-           tavuuden palauttamiseksi erityisesti suu-
26674: män tärkeän hallinnonalan uskottavuutta. Jopa              reksi paisuneen harmaan talouden vastai-
26675: 20 mrd. mk:n arvoiseksi arvioitua harmaata ta-             sen taistelun osalta?
26676: 
26677:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
26678: 
26679:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
26680: 
26681: 
26682: 
26683: 
26684:  280043
26685: 2                                         KK 1168/1998 vp
26686: 
26687: 
26688: 
26689: 
26690:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26691: 
26692:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       le on tunnusomaista hyvä kertyminen. Arvonli-
26693: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        säveron ja työnantajasuoritusten valvonnassa
26694: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maksuunpantuja veroja on vuosittain noin 2,5
26695: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           mrd markkaa. Tavanomainen verotarkastus on
26696: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        veroa kerryttävää valvontaa. Koko tarkastustoi-
26697: myksen n:o 1168:                                     minnan osalta tulonlisäyksiä tehdään vuositasol-
26698:                                                      la noin 2,5 mrd markkaa.
26699:           Mihin pikaisiin toimenpiteisiin Halli-         Julkisuudessa käydyssä keskustelussa har-
26700:        tus aikoo ryhtyä Verohallituksen uskot-       maan talouden torjuntakeinoina ovat korostu-
26701:        tavuuden palauttamiseksi erityisesti suu-     neet tarkastusiskut. Niillä on tärkeä merkityk-
26702:        reksi paisuneen harmaan talouden vastai-      sensä varsinkin ennalta eh}<.äisevässä mielessä,
26703:        sen taistelun osalta?                         mutta niiden avulla voidaan kerryttää verotuloja
26704:                                                      vain rajoitetusti asiakaskunnan luonne huo-
26705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mioon ottaen. Esimerkiksi Uudenmaan projekti-
26706: vasti seuraavaa:                                     yksikön toimenpitein tulot ovat olleet vuoden
26707:                                                      1996 marraskuun alusta kuluvan syyskuun lop-
26708:    Valtioneuvosto on äskettäin ajanmukaistanut       puun noin 35 miljoonaa markkaa ja kulut 13,5
26709: periaatepäätöstään harmaan talouden ja talous-       miljoonaa markkaa. Vaikka näin saadut verotu-
26710: rikollisuuden torjunnassa. Osana tätä työtä val-     lot ovat vain pieni osa verohallinnon vuosittain
26711: tiovarainministeri on nimittänytjohtaja Markku       keräämästä noin 200 mrd markasta, tarkastusis-
26712: Hirvosen osaltaan selvittämään alaan liittyviä       kut tulevat jatkossakin kuulumaan harmaan ta-
26713: ongelmia ja yhteistyökysymyksiä.                     louden torjuntakeinojen joukkoon. Kaiken kaik-
26714:    Verohallinnon tehtävänä on verojen keräämi-       kiaan hallitus pitää harmaan talouden rikostor-
26715: nen verotuksen toimittamisen avulla. Verohal-        juntaan tehtyjä panostuksia perusteltuina.
26716: linnossa harmaan talouden torjunta on osa laa-           Harmaan talouden torjunta tulee jatkossakin
26717: jempaa verovalvontaa. Se jakautuu perusvalvon-       olemaan verohallinnon kehittämisen painopiste-
26718: taan ja verotarkastustoimintaan, josta harmaan       alueita. Jatkossa harmaan talouden torjunnan
26719: talouden torjunta on tärkeä osa. Esimerkiksi pe-     on tarkoitus enenevässä määrin painottua vero-
26720: rusvalvonnassa uusien yritysten rekisteröinti pal-   tuksen toimittamiseen kokonaisuudessaan ja eri-
26721: velee tehokasta valvontaa, aloittavien yritysten     tyisesti veroja kerryttävään verovalvontaan. Tä-
26722: ohjaus tukee valvontaa ja eri kriteerien avulla       män ohella valtiovarainministeriö asetti kuluvan
26723: tapahtuva yritysten valinta säännönmukaisessa        lokakuun lopussa harmaan talouden torjuntaan
26724: verotuksessa palvelee myös valvonnallisia tarpei-    liittyvän selvityshankkeen, jonka määräaika
26725: ta. Tavallisin verotuksen toimenpitein maksuun-      päättyy vuoden 1999 toukokuun lopussa. Tämä
26726: pannaan verovelvollisen tulonlisäyksinä tulove-      työ kohdistuu erityisesti viranomaisyhteistyön
26727: rotuksessa 8-11 mrd markkaa, mikä merkitsee          esteiden selvittämiseen sekä kansainvälisen ja
26728: yhteiskunnan saamina verotuloina vuosittain          järjestäytyneen talouden rikollisuuden torjun-
26729: noin 2-3 mrd markkaa. Näille maksuunpanoil-           nan vaatimiin erityistarpeisiin.
26730: 
26731:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
26732: 
26733:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
26734:                                              KK ll68/1998 vp                                             3
26735: 
26736: 
26737: 
26738: 
26739:                                           Tili Riksdagens Talman
26740: 
26741:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-        arbetsgivarprestationerna uppgår de debiterade
26742: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          skatterna årligen tili ca 2,5 mrd. mk. En normal
26743: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skattegranskning är övervakning som ökar skat-
26744: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             teintäkterna. På årsnivå görs inom hela övervak-
26745: mål nr 1168:                                            ningsverksamheten inkomstökningar tili ett be-
26746:                                                         lopp på ca 2,5 mrd. mk.
26747:            Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-             1 de diskussioner som förts i offentligheten har
26748:         geringen vidta for att Skattestyrelsens         inspektionsräderna framhävts som ett medel att
26749:         trovärdighet skall återställas i synnerhet      bekämpa den ekonomiska gråzonen. De har en
26750:         vad beträffar kampen mot den ekonomis-          viktig betydelse i synnerhet i förebyggande syfte,
26751:         ka gråzonen som har svällt ut över bräd-        men med hjälp av dem kan man öka skattein-
26752:         darna?                                          täkterna endast i begränsad utsträckning med
26753:                                                         beaktande av klientelets karaktär. Som exempel
26754:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kan nämnas de åtgärder som projektenheten i
26755: anföra följande:                                        Nyland har vidtagit från och med ingången av
26756:                                                         november 1996 tili utgången av september i år
26757:     Statsrådet har nyligen ändrat sitt principbeslut    och som har inbringat ca 35 milj. mk i inkomster
26758: i fråga om bekämpningen av den ekonomiska               medan kostnaderna uppgått tili 13,5 milj. mk.
26759: gråzonen och ekonomisk brottslighet så att det          Fastän dessa skatteintäkter endast utgör en liten
26760: motsvarar tidens krav. Som ett Jed i detta arbete       del av det belopp på ca 200 mrd. mk som skatte-
26761: har finansministern utnämnt direktör Markku             förvaltningen årligen samlar in, kommer inspek-
26762: Hirvonen med uppgift att utreda problem och             tionsräderna även i fortsättningen att höra tili de
26763: samarbetsfrågor i anslutning tili området.              medel som tiligrips i bekämpningen av den eko-
26764:     Skatteforvaltningen har tili uppgift att insam-     nomiska gråzonen. Allt som allt anser regeringen
26765: la skatter genom att verkställa beskattning. lnom       att de satsningar som gjorts i fråga om brottsbe-
26766: skatteförvaltningen är bekämpningen av den              kämpningen av den ekonomiska gråzonen är
26767: ekonomiska gråzonen en del av en mer omfattan-          motiverade.
26768: de skattekontroll. Den fördelar sig på grundkon-           Bekämpandet av den ekonomiska gråzonen
26769: troll och skattegranskningsverksamhet, varav            kommer även i fortsättningen att vara ett av
26770: bekämpningen av den ekonomiska gråzonen ut-             insatsområdena när det gäller utvecklingen av
26771: gör en viktig del. Tili exempel inom grundkon-          skatteförvaltningen. A vsikten är att bekämp-
26772: trollen betjänar registreringen av nya företag en       ningen av den ekonomiska gråzonen i allt högre
26773: effektiv övervakning, styrningen av företag som         utsträckning skall koncentreras på verkställan-
26774: inleder sin verksamhet stöder övervakningen och         det av beskattningen i sin helhet och speciellt på
26775: det vai av företag som sker med hjälp av olika          den skatteövervakning som medför skattein-
26776: kriterier i den ordinarie beskattningen betjänar        komster. Utöver detta tillsatte finansministeriet i
26777:  också de krav som avser övervakning. Genom             slutet av oktober i år en utredning med uppgift att
26778:  normala skattemässiga åtgärder debiteras som           utreda bekämpningen av den ekonomiska gråzo-
26779: skattskyldigas ökade inkomster i inkomstbe-             nen. Tidsfristen för utredningen går ut i slutet av
26780:  skattningen 8-ll mrd. mk, vilket för samhällets        maj 1999. Detta arbete riktar sig speciellt till
26781: del årligen innebär ca 2-3 mrd. mk i skatteintäk-       klarläggandet av hinder vid myndighetssamarbe-
26782:  ter. Kännetecknande för dessa debiteringar är att      tet samt tili de särskilda krav som bekämpandet
26783:  skatteintäkter inflyter i stor utsträckning. Beträf-   av internationell och organiserad ekonomisk
26784:  fande övervakningen av mervärdesskatten och            brottslighet ställer.
26785: 
26786:      Helsingforsden 17 november 1998
26787: 
26788:                                                                               Minister Jouko Skinnari
26789:                                          KK 1169/1998 vp
26790: 
26791: Kirjallinen kysymys 1169
26792: 
26793: 
26794: 
26795: 
26796:                                  Toimi Kankaanniemi /skl: Mielipidemittausten julkaisemisesta vaa-
26797:                                     lien edellä
26798: 
26799: 
26800:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26801: 
26802:    Maassamme on tullut tavaksi tehdä puoluei-       sia ole. Saattaisi olla paikallaan harkita esimer-
26803: den kannatuksesta mielipidemittauksia jatku-        kiksi ennakkoäänestyksen alusta varsinaiseen
26804: vasti. Tämä on yleisesti hyväksyttyä ja menettely   vaalipäivään asti ulottuvan julkaisukieltoajan
26805: palvelee ihmisten tiedon ja viihteen tarvetta.      säätämistä.
26806:    Mielipidemittauksia tehdään vaalien edellä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26807: normaalia enemmän. Aivan vaalien alla niillä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26808: vaikutetaan äänestäjien vaalikäyttäytymiseen.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26809: Ne johtavat ajatukset pois tärkeistä yhteiskun-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26810: nallisista kysymyksistä ja nostavat esiin toisar-
26811: voisia seikkoja.                                             Onko Hallitus harkinnut tai valmis
26812:    Monissa maissa mielipidemittausten julkaise-            harkitsemaan vaaleihin liittyvien puolue-
26813: mista vaalien läheisyydessä on rajoitettu. Aika,           kannatusmittausten julkaisemisen rajoit-
26814: jona niitä ei saa julkaista, lienee yleensä pari           tamista vaaleja edeltävällä, esimerkiksi
26815: viikkoa ennen vaali päivää. Suomessa ei rajoituk-          kahden viikon ajalla?
26816: 
26817:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
26818: 
26819:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
26820: 
26821: 
26822: 
26823: 
26824:  280043
26825: 2                                         KK 1169/1998 vp
26826: 
26827: 
26828: 
26829: 
26830:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26831: 
26832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säädäntöteitse tai muutoin rajoitettava. Mielipi-
26833: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        detiedustelujen kannattajat ovat vedonneet sa-
26834: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nanvapauteen, äänestäjien valistuneisuuteen ja
26835: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           siihen, että tällaiset tiedustelut ja haastattelut
26836: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kuuluvat nykyaikaan.
26837: myksen n:o 1169:                                         Länsimaisissa demokratioissa ei yleensä ole
26838:                                                      lailla säädettyjä rajoituksia mielipidemittauksille
26839:          Onko Hallitus harkinnut tai valmis          eikä äänestyspaikkahaastatteluille. Joissakin
26840:        harkitsemaan vaaleihin liittyvien puolue-     valtioissa on kuitenkin rajoitettu mielipidemit-
26841:        kannatusmittausten julkaisemisen rajoit-      tausten ja äänestyspaikkahaastattelujen julkis-
26842:        tamista vaaleja edeltävällä, esimerkiksi      tamista vaalien aikana tai jotakin ennalta mää-
26843:        kahden viikon ajalla?                         rättyä aikaa ennen vaaleja.
26844:                                                          Vaalilainsäädännössämme on kielletty pitä-
26845:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mästä puheita,julkipanemasta taijakamasta pai-
26846: taen seuraavaa:                                      nettuja tai kirjoitettuja kehotuksia sekä millään
26847:                                                      tavoin vaikuttamasta tai yrittämästä vaikuttaa
26848:    Varsinkin vuoden 1994 presidentinvaalin yh-       äänestäjien vaalivapauteen vaalipäivänä äänes-
26849: teydessä tehtiin useita mielipidemittauksia ja       tyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
26850: myös äänestyspaikkahaastatteluja, ovensuuky-         Ennakkoäänestyksessä tämä kielto on jonkin
26851: selyjä (exit poll). Aiheen tällaiseen menettelyyn    verran suppeampi, sillä se rajoittuu vain ennak-
26852: antoi ainakin osittain silloin ensimmäisen kerran    koäänestyspaikkaan, ei sen välittömään lähei-
26853: käytössä ollut suora kaksivaiheinen kansan vaali.    syyteen, joten äänestyspaikkahaastatteluja on
26854: Mielipidemittauksia tehtiin myös vuoden 1996         mahdollista tehdä ennakkoäänestyspaikkojen
26855: kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa,      ulkopuolella.
26856: joskin tällöin mielipidemittausten julkisuusarvo         Hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi harkita,
26857: näytti olevan vähäisempi, ja myös äänestyspaik-      että lainsäädännöllä ryhdyttäisiin rajoittamaan
26858: kahaastatteluja tehtiin vähemmän.                    puoluekannatusmittauksia sekä muita vaaleihin
26859:    Mielipidetiedustelujen ja haastattelujen on       liittyviä kannatusmittauksia ja mielipidekyselyjä
26860: väitetty ohjaavan äänestäjien äänestyskäyttäyty-     kysyjän tarkoittamalla tavalla. Mikäli rajoituk-
26861: mistä etenkin niin, että ne vaikuttavat epävar-      sia ryhdyttäisiin harkitsemaan, tulisi kartoittaa
26862: moihin äänestäjiin kääntämällä heitä voittajien      lainsäädännöllisten toimenpiteiden asemesta
26863: puolelle. Tämän vuoksi on ehdotettu, että tutki-     myös muiden keinojen, kuten itsesäätelyn käyt-
26864: musten ja haastattelujen tekemistä tai ainakin       tämistä.
26865: julkistamista vaalien aikana ja edellä olisi lain-
26866: 
26867:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
26868: 
26869:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
26870:                                           KK 1169/1998 vp                                              3
26871: 
26872: 
26873: 
26874: 
26875:                                        Tili Riksdagens Talman
26876: 
26877:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     valet skall begränsas genom lag eller pä nägot
26878: ger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande med-       annat sätt. De som understöder opinionsunder-
26879: Iem av statsrådet översänt föijande av riksdagsie-   sökningar har hänvisat till yttrandefriheten, att
26880: damot Toimi Kankaanniemi undertecknade               röstarna är välinformerade och att dylika enkä-
26881: spörsmåi nr II69:                                    ter och intervjuer hör tili nutiden.
26882:                                                          1 västerländska demokratier har opinionsun-
26883:           Har Regeringen övervägt eller är den       dersökningar eller vallokalsintervjuer normalt
26884:        fårdig att överväga en begränsning av         inte begränsats genom lag. 1 några stater har man
26885:        publiceringen av partiundersökningar          dock begränsat publiceringen av opinionsunder-
26886:        som hänför sig till ett vai under en period   sökningar och vallokalsintervjuer under ett vai
26887:        före vaiet, t.ex. två veckor?                 eller en förutbestämd tid före ett vai.
26888:                                                          Enligt vallagstiftningen får på röstningsstället
26889:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        eller i dess omedelbara närhet inte under röst-
26890: anföra följande:                                     ningstiden hållas tai, uppsättas anslag eller utde-
26891:                                                      las tryckta eller skrivna upprop, och väljarnas
26892:    Särskiit i samband med presidentvaiet år I994     valfrihet får inte heller på något annat sätt utsät-
26893: utf6rdes flera opinionsundersökningar och även       tas för påverkan eller försök därtill. Under för-
26894: vallokalsintervjuer, s.k. exit polls. Orsaken tili   handsröstning är detta förbud något snävare ef-
26895: detta var åtminstone delvis det direkta folkvai i    tersom den endast gäller förhandsröstningsstäl-
26896: två omgångar som då förrättades för första gång-     let, inte dess omedelbara närhet. Därmed kan en
26897: en. Opinionsundersökningar utfördes även i           vallokalsintervju arrangeras utanför ett för-
26898: kommunalvalet och Europaparlamentsvalet år           handsröstningsställe.
26899: 1996, men då verkade deras nyhetsvärde vara             Regeringen har inte ansett det vara nödvän-
26900: mindre och även fårre vallokalsintervjuer utför-     digt att överväga en lagstiftningsbaserad be-
26901: des.                                                 gränsning av mätningar av partiunderstöd samt
26902:    Det har påståtts att opinionsundersökningar       andra understödsmätningar och opinionsunder-
26903: och intervjuer styr röstningsbeteendet bland väl-    sökningar som hänför sig tili vai på det sätt som
26904: jarna, speciellt att de påverkar osäkra väljare så   frågeställaren avser. Ifall begränsningar över-
26905: att de går över på vinnarnas sida. Därför har det    vägs någon gång, bör då i stället för lagstiftnings-
26906: föreslagits att undersökningar och intervjuer el-    åtgärder även andra metoder såsom sjäivregle-
26907: ler åtminstone deras publicering under och före      ring kartläggas.
26908: 
26909:      Helsingfors den 13 november 1998
26910: 
26911:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
26912:                                            KK 1170/1998 vp
26913: 
26914: Kirjallinen kysymys 1170
26915: 
26916: 
26917: 
26918: 
26919:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Verohallituksen virkamiehen irtisanoutumis-
26920:                                        perusteista
26921: 
26922: 
26923:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26924: 
26925:    Verohallituksen verotarkastusyksikön johtaja       vuoksi tähän tehtävään vihkiytyneiden tutkijoi-
26926: Markku Hirvonen on irtisanoutunut tehtävis-           den työlle ei saa asettaa esteitä henkilökohtaisten
26927: tään. Syyksi hän on ilmoittanut luottamuspulan        antipatioiden johdosta. Tästä syystä Markku
26928: verohallinnon johdon keskuudessa. Harmaan             Hirvosen irtisanoutumisen syyt on tarkoin tut-
26929: talouden tutkintaa johtanut Hirvonen on aikai-        kittava.
26930: semminkin ollut Verohallituksen johdon ham-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26931: paissa ilmeisesti siitä syystä, että hänen ja hänen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26932: ryhmänsä työskentely on ollut ensiarvoisen teho-      nioittavasti     valtioneuvoston      asianomaisen
26933: kasta. Yleisen näkemyksen mukaan eräs hänen           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26934: työnsä pahimpia arvostelijoita on ollut Verohal-
26935: lituksen pääjohtaja Jukka Tammi, joka itsekin                      Aikooko Hallitus nopeasti tehdä selvi-
26936: oli taannoin pidätettynä virastaan rikosepäilyjen            tyksen niistä seikoista ja mahdollisesta
26937: vuoksi. Hänen osaltaan asioiden tutkiota ja har-             painostuksesta, jotka ovat johtaneet Ve-
26938: kinta on edelleen kesken.                                    rohallituksen tarkastusjohtaja Markku
26939:     Harmaan talouden eliminoiminen on yhteis-                Hirvosen irtisanoutumiseen tehtävis-
26940:  kunnan kannalta erityisen tärkeä tehtävä. Sen                 ···· ?
26941:                                                              t aan.
26942: 
26943:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
26944:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
26945: 
26946: 
26947: 
26948: 
26949:  280043
26950: 2                                       KK 1170/1998 vp
26951: 
26952: 
26953: 
26954: 
26955:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
26956: 
26957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     miehenä toimii Markku Hirvonen. Hänen
26958: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tehtävänään on 31.5.1999 mennessä selvittää
26959: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    harmaan talouden ja rikollisuuden torjuntaa
26960: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     haittaavat osaamiseen, asenteisiin, säännöstöön
26961: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      ja toimintatapoihin liittyvät esteet viranomaisyh-
26962: n:o 1170:                                          teistyössä ja tehdä ehdotus tarvittavista toimen-
26963:                                                    piteistä sekä toiminnan organisoinoista erityises-
26964:           Aikooko Hallitus nopeasti tehdä selvi-   ti kansainvälisen ja järjestäytyneen taloudellisen
26965:        tyksen niistä seikoista ja mahdollisesta    rikollisuuden torjunnan vaatimat erityistarpeet
26966:        painostuksesta, jotka ovat johtaneet        huomioon ottaen.
26967:        Verohallituksen tarkastusjohtaja Mark-          Selvityshankkeen ajan Hirvonen toimii valtio-
26968:        ku Hirvosen irtisanoutumiseen tehtä-        varainministeriön virkamiehenä. Hänen organi-
26969:        vistään?                                    satorinen asemansa tämän jälkeen ratkaistaan
26970:                                                    erikseen. Valtiovarainministeriön ja verohalli-
26971:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tuksen välillä käytävissä keskusteluissa selvite-
26972: vasti seuraavaa:                                   tään, tarvitaanko verohallinnossa muita toimia
26973:                                                    työympäristön mahdollisten ongelmien hoitami-
26974:    Valtioneuvosto tarkensi äskettäin tavoittei-    seksi. Tässä vaiheessa hallituksen taholta ei ole
26975: taan uudella periaatepäätöksellä harmaan talou-    syytä puuttua asiaan enemmälti. Se on verohal-
26976: den ja talousrikollisuuden torjunnassa. Tämä       linnon sisäinen asia.
26977: koskee verohallinnon, poliisitoimen ja ulosoton        Todettakoon myös, että harmaan talouden
26978: toimenpiteitä.                                     torjunta on jo usean viime vuoden ajan ollut
26979:    Verohallituksenjohtaja Markku Hirvonen on       verohallinnon kehittämisen painopistealueita ja
26980: 29.10.1998 peruuttanut eronsa verohallituksesta    tulee olemaan jatkossakin. Harmaan talouden
26981: ja anonut virkavapautta ajalle 1.12.1998-          torjunta ei myöskään rajoitu ainoastaan tarkas-
26982: 31.5.1999. Johtokunta on 30.10.1998 hyväksynyt     tustoimintaan, vaan koskee verotuksen toimit-
26983: eron peruuttamisen. Samana päivänä valtiova-       tamista kokonaisuudessaan asiakasrekisteröin-
26984: rainministeriö asetti harmaan talouden torjun-     nistä alkaen.
26985: taan liittyvän selvityshankkeen, jossa Selvitys-
26986: 
26987:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
26988: 
26989:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
26990:                                          KK 1170/1998 vp                                             3
26991: 
26992: 
26993: 
26994: 
26995:                                       Tili Riksdagens Talman
26996: 
26997:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    reda de tili kunnande, attityder, regelverk och
26998: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      förfaringssätt anknutna hinder vid myndighets-
26999: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    samarbetet som är till förfång för bekämpandet
27000: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       av den ekonomiska gråzonen och brottsligheten
27001: 1170:                                               och lägga fram förslag tili åtgärder som behövs
27002:                                                     samt tili hur funktionerna kunde organiseras,
27003:           Ämnare Regeringen snabbt utreda de        speciellt med beaktande av de särskilda krav som
27004:        omständigheter och den eventuella på-        bekämpandet av internationell och organiserad
27005:        tryckning som lett tili att direktör Mark-   ekonomisk brottslighet ställer.
27006:        ku Hirvonen vid skattestyrelsen sagt upp        Under den tid utredningen pågår är Hirvonen
27007:        sig från sina uppgifter?                     tjänsteman vid finansministeriet. Hans organi-
27008:                                                     satoriska ställning efter detta avgörs separat. Vid
27009:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       diskussioner mellan finansministeriet och skatte-
27010: anföra följande:                                    styrelsen utreds om det inom skatteförvaltningen
27011:                                                     behövs andra åtgärder för att ta hand om eventu-
27012:    Statsrådet har ny1igen preciserat sina mål ge-   ella problem i arbetsmiljön. I detta skede är det
27013: nom ett nytt principbeslut om bekämpande av         inte skäl att ingripa desto mera i frågan från
27014: den ekonomiska gråzonen och brottsligheten.         regeringens sida. Det är en intern fråga för skat-
27015: Principbeslutet gäller skatteförvaltnings- och      teförvaltningen.
27016: utsökningsåtgärder samt polisiära åtgärder.            Det kan också konstateras att bekämpandet
27017:     Direktör Markku Hirvonen vid skattesty-         av den ekonomiska gråzonen redan i flera år har
27018: relsen har 29.10.1998 återtagit sitt avsked från    varit ett av insatsområdena när det gäller utveck-
27019: skattestyrelsen och ansökt om tjänstledighet för    ling av skatteförvaltningen, och så kommer det
27020: tiden 1.12.1998-31.5.1999. Direktionen har          att vara också i framtiden. Bekämpandet av den
27021: 30.10.1998 godkänt återtagandet. Samma dag          ekonomiska gråzonen begränsar sig inte heller
27022: tillsatte finansministeriet i anknytning tili be-   enbart till granskningsverksamhet utan gäller
27023: kämpandet av den ekonomiska gråzonen en ut-         verkställande av beskattningen isin helhet, kund-
27024: redning med Markku Hirvonen som utred-              registreringen inbegripen.
27025: ningsman. Hirvonen skall fram tili 31.5.1999 ut-
27026: 
27027:      Helsingfors den 13 november 1998
27028: 
27029:                                                                           Minister Jouko Skinnari
27030:                                              KK 1171/1998 vp
27031: 
27032: Kirjallinen kysymys 1171
27033: 
27034: 
27035: 
27036: 
27037:                                     Timo Ihamäki /kok: Finnairin lentäjätarpeesta
27038: 
27039: 
27040:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27041: 
27042:     Finnairilla on julkisuudessa olleiden tietojen         Monet edellä mainituista lentäjistä ovat vä-
27043: mukaan huutava lentäjäpula. Yhtiön ilmoituk-            hintäänkin yhtä päteviä kuin ilmavoimien lentä-
27044: sen mukaan Finnairilla on tällä hetkellä yli 90         jät. He ovat itse kustantaneet koulutuksensa, ja
27045: lentäjän tarve vuotta kohden.                           kaikilla heillä on vähintään 200 tuntia lentokoke-
27046:     Yhtiö on palkannut tänä vuonna 25 uutta             musta siviilikoneista. Valittaessaan lentäjäpulaa
27047: lentäjää. Lisäksi 43 Finnairin ilmailuopiston op-       Finnair on kuitenkin samanaikaisesti palautta-
27048: pilaan on vielä tänä vuonna määrä saada tyyppi-         nut jo koulutettujen ansiolentäjien ja jopa
27049: koulutuksensa. Tämäkään määrä lentäjiä ei vielä         useamman tuhannen tunnin lentokokemuksen
27050: riitä tyydyttämään yhtiön tarvetta. Yhtiö on il-        omaavien hakemuksia lyhykäisin toteamuksin
27051: moittanut hakevaosa vielä noin 20:tä kokenutta          suurista hakijamääristä.
27052: lentäjää mainittuun kolmen kuukauden mittai-                Finnairin edellä mainittu toiminta antaa vah-
27053: seen tyyppikoulutukseen. Tyyppikoulutukseen             vasti kuvan siitä, ettei yhtiöllä ole tarkoituskaan
27054: pääsemisen edellytyksenä on, että lentäjillä on         ottaa palvelukseensa muita kuin ilmavoimien
27055: mielellään yli 500 lentotuntia takanaan.                henkilöstöä.
27056:     Yhtiö on ilmoittanut, että käytännössä ainoat          On vielä muistettava, että kilpailevat ulkomai-
27057: saatavilla olevat kokeneet lentäjät ovat löydettä-      set lentoyhtiöt ovat tulossa yhä enenevässä mää-
27058: vissä Suomen ilmavoimista.                              rin mukaan tähän värväyskilpailuun. On ilmeis-
27059:     Yhtiön mukaan peruskurssejakaan ei ole saa-         tä, että nämä ulkomaiset yhtiöt voivat tarjota
27060: tu viime vuosina kokonaan täytettyä, vaikka ha-         niin ilmavoimiemme lentäjille kuin Finnairin
27061:  kijoita vuosittain on ollut keskimäärin 1 600!         hylkäämille kokeneille ansiolentäjillekin parem-
27062:  Huomattava osa kurssille hyväksytyistä on ollut        pia etuja kuin kotimainen taho. Tämä ajatus
27063:  ilmavoimien varusmiespalveluksen läpikäyneitä          väistämättä nostaa kysymyksen Finnairin tule-
27064:  nuoria.                                                vaisuudesta, mikäli yhtiö jatkaa tämänhetkistä
27065:     Hakemalla avoimesti palvelukseensa Suomen           linjaansa.
27066:  ilmavoimien kouluttamia lentäjiä aiheuttaa yh-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27067:  tiö itse asiassa ongelmia valtiolle ja ilmavoimille    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27068:  -verovaroilla koulutetuille Ientäjillemme osoi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27069:  tetaankin muita tehtäviä kuin mikä on ollut tar-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27070:  koitus.
27071:     Suomessa on tälläkin hetkellä valmiiksi kou-                  Miten on varauduttu tyydyttämään
27072:  lutettuja ja kokeneita siviilipuolen lentäjiä, jotka          Finnairin lisääntyvä lentäjätarve ja onko
27073:  ovat pienten ja rahtia lentävien lentoyrityksien              ratkaisu löydettävissä koulutetuista ja
27074:  lentäjiä, ulkomailla koulutuksensa hankkineita                kokeneista, esim. ulkomailla koulutuk-
27075:  lentäjiäja/tai lentäjiä, jotka ovat kokonaan muis-            sensa hankkineista siviilipuolen Ientäjis-
27076:                                                                  .. ?
27077:  sa työtehtävissä tai jopa työttöminä.                         t a.
27078: 
27079:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
27080: 
27081:                                             Timo Ihamäki /kok
27082: 
27083: 
27084: 
27085: 
27086:  280043
27087: 2                                         KK 1171/1998 vp
27088: 
27089: 
27090: 
27091: 
27092:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27093: 
27094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mailulaitoksen antaman ammattikoulutuksen
27095: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kehittämisestä sekä ehdotus Finnair Oyj:n, Ilma-
27096: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voimien ja Rajavartiolaitoksen lentäjien ammat-
27097: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       tikoulutuksen kehittämisestä ja rahoituksen jär-
27098: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        jestämisestä. Työryhmässä ovat edustettuina lii-
27099: 1171:                                                kenneministeriön lisäksi valtiovarainministeriö,
27100:                                                      opetusministeriö, puolustusministeriö, Ilmailu-
27101:            Miten on varauduttu tyydyttämään          laitos, Pääesikunta, Ilmavoimat, Rajavartiolai-
27102:         Finnairin lisääntyvä lentäjätarve ja onko    tos, Finnair Oyj sekä Suomen Lentotoimenhar-
27103:         ratkaisu löydettävissä koulutetuista ja      joittajien Liitto ry. Toimeksiannon mukaan työ-
27104:         kokeneista, esim. ulkomailla koulutuk-       ryhmän tulee saada ehdotuksensa valmiiksi ku-
27105:         sensa hankkineista siviilipuolen lentäjis-   luvan vuoden joulukuun loppuun mennessä.
27106:         tä?                                              Ilmailualan ammattikoulutuksen kehittämis-
27107:                                                      suuntaviivat ja -toimenpiteet riippuvat asetetun
27108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työryhmän selvityksistä ja ehdotuksista. Näin
27109: vasti seuraavaa:                                     ollen liikenneministeriö ei halua ennakoida mah-
27110:                                                      dollisia ratkaisuja lentäjätarpeen tyydyttämisek-
27111:    Liikenneministeriö asetti 6.8.1998 työryhmän,     si.
27112: jonka tehtävänä on mm. valmistella ehdotus II-
27113: 
27114:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
27115: 
27116:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
27117:                                           KK 1171/1998 vp                                           3
27118: 
27119: 
27120: 
27121: 
27122:                                        Tili Riksdagens Talman
27123: 
27124:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         yrkesutbildning samt ett förslag om utvecklande
27125: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         av Finnair Abp:s, Luftstridskrafternas och
27126: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     Gränsbevakningsväsendets yrkesutbildning för
27127: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-           flygare samt om organisering av finansieringen. 1
27128: mål nr 1171:                                        arbetsgruppen finns utöver representanter för
27129:                                                     trafikministeriet även representanter för finans-
27130:           Viiken beredskap finns för att möta       ministeriet, undervisningsministeriet, försvars-
27131:        Finnairs ökande behov av flygare, och        ministeriet, Luftfartsverket, Huvudstaben, Luft-
27132:        kan en lösning nås med hjälp av utbildade    stridskrafterna,       Gränsbevakningsväsendet,
27133:        och erfarna civilflygare, t.ex. sådana som   Finnair Abp samt Suomen Lentotoimenharjoit-
27134:        fått sin utbildning utomlands?               tajien Liitto ry. Arbetsgruppen har fått i uppdrag
27135:                                                     att presentera sitt förslag före årsskiftet.
27136:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Riktlinjerna för utvecklande av luftfartens yr-
27137: anföra följande:                                    kesutbildning och åtgärder i anslutning tili detta
27138:                                                     är beroende av den tillsatta arbetsgruppens ut-
27139:    Trafikministeriet tillsatte den 6 augusti 1998   redningar och förslag. Därför vill trafikministe-
27140: en arbetsgrupp, vars uppgift bl.a. var att bereda   riet inte förebåda möjliga lösningar för att till-
27141: ett förslag tili utvecklande av Luftfartsverkets    fredsställa behovet av flygare.
27142:      Helsingfors den 3 november 1998
27143: 
27144:                                                                        Trafikminister Matti Aura
27145:         1
27146: 
27147:         1
27148: 
27149: 
27150: 
27151: 
27152:     1
27153: 
27154:     1
27155: 
27156: 
27157: 
27158: 
27159: 1
27160: 
27161: 1
27162:                                            KK 1172/1998 vp
27163: 
27164: Kirjallinen kysymys II 72
27165: 
27166: 
27167: 
27168: 
27169:                                    Timo Ihamäki /kok: Kangasniemen terveyskeskuksen rakennus- ja
27170:                                       peruskorjaushankkeesta
27171: 
27172: 
27173:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27174: 
27175:    Sosiaali- ja terveysministeriön kunnallisen so-       Terveyskeskuksessa on lykätty hankintoja ja
27176: siaali- ja terveyshuollon tavoitteessa vuodelta       remonttia säästösyistä monta vuotta odottaen
27177: 1997 esitettiin Kangasniemen terveyskeskuksen         kokonaisratkaisua. Vaarana on nyt, että laite-
27178: peruskorjauksen ja laajennuksen toteuttamisen         kanta ja rakenteet hajoavat käsiin. Esimerkiksi
27179: aloittamista vuonna 1999. Sosiaali- ja terveysmi-     rtg-laitteiston korjaushuonot ovat lisääntyneet
27180: nisteriö oli arvioinut hankkeen kokonaiskustan-       merkittävästi, ja laitteen turvallisuus alkaa olla jo
27181: nuksiksi 29,5 milj. markkaa, josta valtionosuus       kyseenalaista.
27182: olisi 14,8 milj. markkaa. Uudemmassa, vuoden             Vuodeosastojen tilojen kuntokartoituksessa
27183: 1998 sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteessa       on todettu, että osaston kunto pintojen, ilmas-
27184: oli Kangasniemen terveyskeskuksen peruskor-           toinninja kalusteiden osalta on huono. Osaston
27185: jaus ja laajennus poistettu suunnitelmasta. Mut-      puhtaustasoon ei voida vaikuttaa yksin siivouk-
27186: ta Kangasniemen terveyskeskuksen peruskorja-          sella, vaan se edellyttää remonttia ja uusia, kun-
27187: uksen ja laajennuksen tarve ei ole poistunut.         nossa olevia apuvälineitä ja huonekaluja.
27188:     Vuodeosasto on rakennettu vuonna 1952 ja             Kuntokartoituksessa ja työsuojelutarkastuk-
27189: peruskorjattu vuosina 1978-79,jolloin uusi osa        sessa on annettu määräykset peruskorjata ja
27190: on rakennettu. Ilmastointi toimii huonosti, osas-     kunnostaa rakennus. Rakennushanke on kuiten-
27191: tolla on toistuvasti voimakas eritteiden haju.        kin poistettu valtakunnallisesta suunnitelmasta.
27192: Avohoitotilojen ilmastointi on myös riittämätön          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27193: ja meluisa. Pintamateriaali on rikkonaista, erityi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27194:  sesti pesutiloissa. Puhtaanapito on vaikeaa. Vii-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27195:  me kesänä havaittiin osastolla hankalaa baktee-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27196:  rikantaa, mikä on ilmeinen vaara potilaiden hoi-
27197:  dolle. Vesivuodot ovat aiheuttaneet vaurioita,                  Onko Hallitus tietoinen Kangasnie-
27198:  mm. hometta on todettu jo silmin nähtävänä                   men terveyskeskuksen rakennus- ja pe-
27199:  kasvustona. Homeongelmasta on tullut merkit-                 ruskorjaushankkeen viivästymisen ai-
27200:  tävä työsuojeluongelma. Huoneet ovat epäkäy-                 heuttamista ongelmista, ja
27201:  tännölliset. Isojen huoneiden vuoksi joudutaan                  mitä Hallituksen mielestä olisi tehtä-
27202: jatkuvasti siirtämän potilaita huoneesta toiseen,             vissä uudessa umpikujatilanteessa?
27203:  kun esimerkiksi levottomuuden vuoksi potilasta
27204:  ei voida pitää samassa huoneessa 6-7 potilaan
27205:  kanssa.
27206: 
27207:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
27208: 
27209:                                           Timo Ihamäki /kok
27210: 
27211: 
27212: 
27213: 
27214:  280043
27215: 2                                         KK 1172/1998 vp
27216: 
27217: 
27218: 
27219: 
27220:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27221: 
27222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aloitettavat suuret hankkeet valtakunnallisen
27223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suunnitelman perusteella. Toimintavuotta seu-
27224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      raavana vuonna aloitettavista hankkeista anne-
27225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       taan ennakkoratkaisu, joka sitoo lääninhallitus-
27226: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ta seuraavana vuonna, jollei valtion talousarvi-
27227: 1172:                                                osta tai valtakunnallisesta suunnitelmasta muuta
27228:                                                      johdu.
27229:           Onko Hallitus tietoinen Kangasnie-             Valtioneuvosto on 1.9.1997 hyväksynyt valta-
27230:        men terveyskeskuksen rakennus- ja pe-         kunnallisen suunnitelman sosiaali- ja terveyden-
27231:        ruskorjaushankkeen viivästymisen ai-          huollon järjestämisestä vuosina 1998-2001.
27232:        heuttamista ongelmista, ja                    Suurten perustaruishankkeiden osalta on vuotta
27233:           mitä Hallituksen mielestä olisi tehtä-     1999 koskien tehty ennakkoratkaisu muun
27234:        vissä uudessa umpikujatilanteessa?            muassa Kangasniemen terveyskeskuksen perus-
27235:                                                      korjaus- ja laajennushankkeesta. Hankkeen ko-
27236:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         konaiskustannukset on arvioitu 29,5 miljoonaksi
27237: vasti seuraavaa:                                     markaksi ja valtionosuus 14,8 miljoonaksi mar-
27238:                                                      kaksi.
27239:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja       Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon perus-
27240: valtionosuudesta annetun lain (STVOL 733/            taruishankkeiden hankekiintiöitä supistettiin
27241: 1992) 22 §:n mukaan perustaruiskustannuksil-         valtion vuotta 1999 koskevassa talousarvioesi-
27242: taan suuret perustaruishankkeet (suuri hanke),       tyksessä. Vuoden 1999 talousarvioesityksessä
27243: niiden valtionosuuden perusteena olevat enim-        hankekiintiö on 520 miljoonaa markkaa, kun se
27244: mäiskustannukset sekä aloittamisvuosi hyväksy-        1.9.1997 hyväksytyssä valtakunnallisessa suun-
27245: tään valtakunnallisessa suunnitelmassa. Valtio-      nitelmassa oli 1 000 miljoonaa markkaa. Inves-
27246: neuvosto hyväksyy kalenterivuosittain valtion        tointeihin suunnattavan tuen pienentäminen
27247: talousarvioesityksen antamisen yhteydessä val-       merkitsee sitä, että suunnitelmakaudella 1999-
27248: takunnallisen suunnitelman sosiaali- ja tervey-      2002 ei uuden 31.8.1998 hyväksytyn valtakun-
27249: denhuollon järjestämisestä hyväksyruisvuotta         nallisen suunnitelman mukaan toteuteta yhtään
27250: seuraavien neljän vuoden aikana (STVOL 5 §).         suurta, yli 25 miljoonan markan hanketta, vaan
27251: Suunnitelma sisältää muun muassa perustaruis-        hankekiintiöt ohjataan kokonaisuudessaan kus-
27252: hankkeen vähimmäiskustannusten markkamää-            tannuksiltaan pienempiin hankkeisiin. Valta-
27253: rän sekä kokonaiskustannuksiltaan suurten pe-        kunnallisessa suunnitelmassa todetaan perusta-
27254: rustamishankkeidenja muiden perustaruishank-         ruishankkeiden toteuttamisessa lähtökohtana
27255: keiden markkamääräisen rajan (STVOL 6 §:n 2          olevan turvata palvelujen häiriöttämän järjestä-
27256: mom.). Perustaruishankkeiden markkamääräi-           misen kannalta välttämättömät toimenpiteet,
27257: nen raja on ollut muuttumaton vuodesta 1993          erityisesti olemassa olevien rakennusten perus-
27258: lähtien; suuria hankkeita ovat yli 25 miljoonan      korjaukset ja hankinnat. Hankekiintiöiden su-
27259: markan hankkeet ja pieniä hankkeita yli 2 mil-       pistumisen johdosta osa ennakkoratkaisun saa-
27260: joonan markan mutta alle 25 miljoonan markan         neista hankkeista kuitenkin lykkääntyy. Yksi
27261: hankkeet.                                             näistä hankkeista on Kangasniemen terveyskes-
27262:    Lääninhallitus vahvistaa toimintavuonna            kuksen peruskorjaus ja laajennus.
27263: 
27264:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
27265: 
27266:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen
27267:                                           KK 1172/1998 vp                                           3
27268: 
27269: 
27270: 
27271: 
27272:                                        Tili Riksdagens Talman
27273: 
27274:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Länsstyrelsen fastställer på grundval av den
27275: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         riksomfattande planen de stora projekt som skall
27276: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     inledas under verksamhetsåret. 1 fråga om de
27277: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-           projekt som skall inledas det år som följer på
27278: mål nr 1172:                                        verksamhetsåret fattas ett förhandsbeslut som är
27279:                                                     bindande för länsstyrelsen det följande året, om
27280:           Är Regeringen medveten om de pro-         inte statsbudgeten eller den riksomfattande pla-
27281:        blem som har uppstått tili följd av de       nen föranleder något annat.
27282:        försenade byggnads- och renoveringsar-           Statsrådet godkände den 1 september 1997
27283:        betena i fråga om hälsovårdscentralen i      den riksomfattande planen för anordnande av
27284:        Kangasniemi, och                             social- och hälsovården åren 1998-2001. Vad
27285:           vad anser Regeringen att kan göras i      beträffar stora anläggningsprojekt har för år
27286:        denna nya situation, som verkar vara en      1999 fattats ett förhandsbeslut om bl.a. totalre-
27287:        återvändsgränd?                              novering och utbyggnad av hälsovårdscentralen i
27288:                                                     Kangasniemi. De totala kostnaderna fOr projek-
27289:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tet beräknas uppgå till29,5 milj. mk och statsan-
27290: anföra följande:                                    delen tili 14,8 milj. mk.
27291:                                                         Projektkvoterna för kommunernas anlägg-
27292:    Enligt 22 § lagen om planering av och statsan-   ningsprojekt inom social- och hälsovården mins-
27293: del för social- och hälsovården (733/1992) god-     kades i budgetpropositionen för 1999. 1 budget-
27294: känns anläggningsprojekt som tili sina anlägg-      propositionen för 1999 uppgick projektkvoten
27295: ningskostnader är stora (stora projekt), de maxi-   till520 milj. mk, då den i den riksomfattande pian
27296: mikostnader som Iigger till grund för statsandel    som godkändes den 1 september 1997 uppgick tili
27297: för projekten samt projektens inledningsår i den    1 000 milj. mk. Nedskärningen av det stöd som
27298: riksomfattande planen. Statsrådet godkänner         riktas tili investeringar innebär att under plane-
27299: kalenderårsvis i samband med avlåtandet av          ringsperioden 1999-2002 genomförs enligt den
27300: budgetpropositionen en riksomfattande pian för      nya riksomfattande pian som godkändes den 31
27301: ordnande av social- och hälsovården för de fyra     augusti 1998 inte ett enda stort projekt på över
27302: kalenderår som följer på det år då planen god-      25 milj. mk, utan projektkvoterna styrs i sin hel-
27303: känns (5 § lagen om planering av och statsandel     het tili projekt som tili kostnaderna är mindre. 1
27304: för social- och hälsovården). Planen innehåller     den riksomfattande planen framhålls att ut-
27305: bl.a. minimikostnaderna för ett anläggningspro-     gångspunkten för genomförandet av anlägg-
27306: jekt samt gränserna för beloppet av anläggnings-    ningsprojekt är att trygga sådana åtgärder som är
27307: projekt med stora totalkostnader och av övriga      nödvändiga med tanke på att service skall kunna
27308: anläggningsprojekt (6 § 2 mom. lagen om plane-      ordnas störningsfritt, i synnerhet totalrenove-
27309: ring av och statsandel för social- och hälsovår-    ringar och anskaffningar som gäller existerande
27310: den). Gränsen för anläggningsprojektens belopp      byggnader. Tili följd av de minskade projektkvo-
27311: har varit oförändrad från och med år 1993; pro-     terna kommer en del av de projekt som har fått
27312: jekt på över 25 milj. mk är stora projekt och       förhandsbeslut likväl att uppskjutas. Ett av dessa
27313: projekt på över 2 milj. mk men under 25 milj. mk    projekt är totalrenoveringen och utbyggnaden a v
27314: är små projekt.                                     hälsovårdscentralen i Kangasniemi.
27315: 
27316:      Helsingforsden 10 november 1998
27317: 
27318:                                             Social- och hälsovårdsminister Terttu Huttu-Juntunen
27319:                                            KK 1173/1998 vp
27320: 
27321: Kirjallinen kysymys 1173
27322: 
27323: 
27324: 
27325: 
27326:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Värriön tutkimusasemalla Sailassa olevan
27327:                                       säteilytason mittauslaitteiston kunnossapidosta
27328: 
27329: 
27330:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27331: 
27332:     Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka               Turvallisuusvalvonta on omaksunut "täydel-
27333: Laaksonen on tullut jälleen julkisuuteen maam-        lisesti" pääjohtaja Laaksosen huolettoman ydin-
27334: me lähialueiden ydinvoimalaitosten turvalli-          voimaelämän politiikan. Siitä on havainnollinen
27335: suutta koskevassa asiassa. Mm. Iltalehdessä           esimerkki Sallan pohjoiskärjessä sijaitseva sätei-
27336: (19.10.1998) kerrotaan Laaksosen lausuneen:           lytason mittauspiste, joka kuuluu sisäasiainmi-
27337: "Venäjällä Kuolassa ja Leningradin alueella sekä      nisteriön verkostoon. Laite sippasi 17.7.1996,
27338: Liettuassa Ignalinassa sijaitsevilla voimaloilla on   eikä sitä ole katsottu aiheelliseksi korjata. Sallan
27339: jäljellä niin paljon käyttövuosia, että vakava on-    kunnan pohjoiskärki "työntyy" Venäjän fede-
27340: nettomuus voi sattua vain prosenttien todennä-        raatioon niin, että mainittu Värriön tutkimusase-
27341: köisyydellä." Suomen lähialueella on kymmenen         malla oleva mittauslaite on kuin etuvartioase-
27342: ydinvoimalayksikköä. "Jos vuotuinen onnetto-          massa naapurin ydinvoimaloiden tuntumassa.
27343: muusriski arvioitaisiin kahdeksi prosentiksi,         Lisäksi paikka on yli350m m.p.y. eli paikka voi
27344: kymmenen vuoden aikana saattaisi sattua kaksi         olla "pilvessä".
27345: onnettomuutta", lehti kirjoittaa.                        On oireellista, jos vastauksena tähän kysy-
27346:     Mitä tulee em. onnettomuusriskin tasoon, se       mykseen on, ettei ko. mittauspistettä tarvita.
27347: on huikean korkea verrattuna siihen, millaisiksi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27348: riskit ennen Kolmen Mailin saaren ja Tshernoby-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27349: lin onnettomuuksia todettiin ydinvoimalobbis-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27350: tien toimesta. Tuolloinhan julistettiin, että on-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27351: nettomuus silloin toiminnassa olleissa voimalois-
27352:  sa voisi tapahtua kerran tuhannessa tai kymme-                 Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,
27353: nessätuhannessa vuodessa. Propagandan sävy                   että Sallan kunnan pohjoiskärjessä Vär-
27354: tietysti muuttui mainittujen onnettomuuksien                 riön tutkimusasemalla sijaitseva säteily-
27355: jälkeen.                                                     tason mittauslaitteisto kunnostetaan toi-
27356:                                                              mintakuntoon?
27357:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
27358: 
27359:                                          Erkki Pulliainen /vihr
27360: 
27361: 
27362: 
27363: 
27364: 280043
27365: 2                                         KK 1173/1998 vp
27366: 
27367: 
27368: 
27369: 
27370:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tain. Yhteistyösuhteitten uskottavuutta osoittaa,
27372: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        että Säteilyturvakeskukselle lähetetään suoraan
27373: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Kuolan laitokselta tietoja laitoksen käyttötapah-
27374: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      tumista, vaikka tapahtumilla ei olisikaan väli-
27375: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     töntä turvallisuusmerkitystä.
27376: 1173:                                                   Varmentavana toimena on vireillä automaat-
27377:                                                      tisesti hälyttävien säteilymittausasemien toimit-
27378:           Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,       taminen Suomesta suoraan voimalaitoksen ym-
27379:        että Sallan kunnan pohjoiskärjessä Vär-       päristöön, jotta tieto päästöstä saataisiin heti sen
27380:        riön tutkimusasemalla sijaitseva säteily-     tapahduttua. Hankkeet yksityiskohdat on sovit-
27381:        tason mittauslaitteisto kunnostetaan toi-     tu voimalaitoksen ja Venäjän ydinenergiaminis-
27382:        mintakuntoon?                                 teriön kanssa, ja laitetoimitukset tapahtuvat heti,
27383:                                                      kun tullikäsittely ja muut venäläisten viran-
27384:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         omaisten vaatimat muodollisuudet on saatu hoi-
27385: vasti seuraavaa:                                     dettua. Vastaava valvontajärjestelmä on ollut
27386:                                                      käytössä useita vuosia Sosnovyi Borin laitoksen
27387:    Hallitus katsoo, että Sallan kunnan pohjois-      ympäristössä. Sen toimivuutta osoittavat mm.
27388: kärjessä Värriön tutkimusasemalla sijainneen sä-     Säteilyturvakeskuksen päivystysjärjestelmään
27389: teilytason mittausaseman kunnostamiseen ei ole       saadut automaattiset hälytykset, kun venäläiset
27390: tarvetta. Perusteluna esitetään seuraavaa:           ovat testanneet mittalaitteita radioaktiivisilla ka-
27391:    Kysymyksessä mainittu Värriön tutkimusase-        librointilähteillä eivätkä ole muistaneet poistaa
27392: malla sijaitseva säteilytason mittauslaitteisto ei   automaattihälytystä testin ajaksi.
27393: kuulu siihen valtakunnalliseen säteilyvalvonta-          Suomen alueella olevan säteilyvalvontaver-
27394: verkkoon, jolla seurataan keskeytyksettä ulkoi-      kon asemien määrä on noin 300, ja sitä pidetään
27395: sen säteilytason voimakkuutta ja joka antaa au-      riittävänä. Valvontaverkko on toteutettu auto-
27396: tomaattisen hälytyksen säteilytason noustessa        matisoimalla osa entisistä noin 500 manuaaliase-
27397: luonnon taustasäteilyn yläpuolelle. Sen sijaan       masta. Ne eivät antaneet suoraa hälytystä päi-
27398: Sallan kunnan alueella on yhteensä neljä ja Savu-    vystysjärjestelmään, vaan edellyttivät aseman
27399: kosken kunnan alueella kolme valvontaverk-           valvojan tekemän erillisen mittariluennan poik-
27400: koon kuuluvaa asemaa, joita pidetään jatkuvasti      keavan tilanteen havaitsemiseksi. Verkon auto-
27401: kunnossa. Näiden asemien katsotaan muodosta-         matisoinnissa on periaatteena pidetty valtakun-
27402: van riittävän tiheän verkon, jolla havaittaisiin     nan alueen tasaista peittoa ja tihennettyä asema-
27403: luotettavasti Kuolan ydinvoimalaitokselta il-        taajuutta alueilla, jotka ovat lähimpänä ydinvoi-
27404: maan päässeet ja Suomen alueelle kulkeutuneet        malaitoksia. Kaikkiaan valvontaverkon asemien
27405: radioaktiiviset aineet.                              tiheys on Suomessa maailman huippuluokkaa, ja
27406:    Ensisijaisena hälytysyhteytenä Kuolan ydin-       verkko on esimerkiksi olennaisesti tiheämpi kuin
27407: voimalaitoksen mahdollisesta onnettomuudesta         muissa pohjoismaissa.
27408: on kehitetty suoria ja useista rinnakkaisista lin-       Värriön aseman muuttaminen automaattiase-
27409: joista muodostuvia tietoliikenneyhteyksiä voi-       maksi ei käytännössä lisäisi poikkeuksellisen sä-
27410: malaitokselle. Tämän järjestelyn tarkoitus on        teilytilanteen havaitsemisen nopeutta ja luotetta-
27411: antaa ennakoiva varoitus vaaratilanteesta jo tun-    vuutta. Keskeisenä syynä siihen, että automaatti-
27412: teja ennen mahdollista päästöä ja noin vuoro-        seen valvontaverkkoon ei liitetty Värriön asemaa
27413: kautta ennen radioaktiivisten aineiden saapu-        vaan siitä n. 10 km luoteeseen sijaitseva Savukos-
27414: mista Suomen ilmatilaan. Hälytyksestä huolehti-      ken Ainijärven asema, olivat Värriön aseman
27415: vat voimalaitoksella työskentelevät turvallisuus-    huonot tietoliikenneyhteydet. Säännöllinen au-
27416: viranomaisen edustajat, joihin Säteilytur-           tomaattinen aseman luenta olisi pitänyt tehdä
27417: vakeskus on luonut hyvät yhteistyösuhteet. Yh-       pitkin samaa linjaa, jonka kautta tapahtuu kaik-
27418: teyksiä testataan säännönmukaisesti kuukausit-       ki muukin aseman puhelinliikenne. Automaatti-
27419:                                            KK 1173/1998 vp                                              3
27420: 
27421: luenta olisi haitannut muuta tietoliikennettä.        ten käyttö todennäköisemmin jatkuu ilman va-
27422: Värriön asemalla nykyisin olevan säteilymittaus-      kavia onnettomuuksia niiden käyttöiän loppuun
27423: kaluston kunnostaminen ei ole perusteltua edes        asti kuin johtaa jonakin päivänä suureen pääs-
27424: manuaalikäyttöön, koska kyseisen mittauska-           töön. Toisaalta käyttövuosia näillä yhteensä
27425: luston valmistus on lopetettu ja nykyisin käytös-     kymmenellä Iaitosyksiköllä on kaikesta päättäen
27426: sä oleva kalusto on laadultaan huomattavasti          jäljellä vielä niin paljon, että onnettomuustoden-
27427: parempaa. Sellaisten manuaalimittareilla varus-       näköisyyttä on ennustettava prosenttien suu-
27428: tettujen asemien toiminta, joille ei asenneta auto-   ruusluokkaan." STT:n esitelmästä tekemää refe-
27429: maattisen aseman kalustoa, lopetetaan mittarei-       raattia Goka oli aluksi virheellinen ja oikaistiin
27430: den vikaantuessa. Värriön tutkimusasema on siis        18.10. Laaksosenja ao. toimittajan käymän kes-
27431: poistettu kokonaan valtakunnallisesta verkosta        kustelun jälkeen) uutisoitiin tiedotusvälineissä
27432: vuonna 1996.                                          eri tavoin käyttäen tiedotusvälineitten omia tul-
27433:     Edustaja Pulliaisen kysymyksessä viitattiin       kintoja riskin suuruudesta. Joissakin otsikoissa
27434: myös Iltalehdessä (19.10.1998) olleisiin tietoihin    riski todettiin vähäiseksi, toisissa taas huolestut-
27435: Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laak-          tavan suureksi. Uutisoinnissa ei tullut esiin Laak-
27436: sosen lausunnosta. Lehtitieto oli virheellinen        sosen esitelmässään korostama riskiarvion epä-
27437: kummankin lainauksen osalta. Suora lainaus            varmuus.
27438:  Laaksosen sädeturvapäivillä pitämästä esitel-            Hallituksen kannan mukaan riski lähialueiden
27439: mästä,johon lehtitieto viittaa, kuuluu seuraavas-     ydinvoimalaitoksista on niin suuri, että toimen-
27440: ti: "Ydinvoimasta tähän asti saatujen käyttöko-       piteet onnettomuusvaaran pienentämiseksi ovat
27441: kemusten samoin kuin tehtyjen todennäköisyys-         perusteltuja. Tämän kannan mukaisesti lähialue-
27442:  pohjaisten analyysien perusteella voidaan arvioi-    yhteistyössä ydinturvallisuutta on pidetty yhtenä
27443:  da, että Kuolan, lgnalinanja Leningradin Iaitos-     painopistealueena.
27444: 
27445:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
27446: 
27447:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
27448: 4                                           KK 1173/1998 vp
27449: 
27450: 
27451: 
27452: 
27453:                                          Tili Riksdagens Talman
27454: 
27455:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        delserna testas regelbundet varje månad. Ett be-
27456: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         vis på trovärdigheten i samarbetsrelationerna är
27457: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       att Strålsäkerhetscentralen får uppgifter om
27458: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr         driftshändelserna direkt från kärnkraftverket i
27459: 1173:                                                  Kola även om händelserna inte skulle ha någon
27460:                                                        direkt betydelse för säkerheten.
27461:           Ämnar Regeringen se till att den mät-           Som en säkerhetsåtgärd planeras att Finland
27462:        utrustning för strålningsnivån som finns        skall leverera automatiskt alarmerande strål-
27463:        på Värriö forskningsstation i norra delen       ningsmätarstationer direkt till kärnkraftsverkets
27464:        av Salla kommun rustas upp funktions-           omgivande områden så att Finland skulle kunna
27465:        dugligt skick?                                  få uppgifter om utsläpp genast när ett sådant har
27466:                                                        ägt rum. Kärnkraftverket och Rysslands atom-
27467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          energiministerium har kommit överens om detal-
27468: anföra följande:                                       jerna i planen och anordningarna kan levereras
27469:                                                        genast när tullbehandlingen och alla de andra
27470:     Regeringen anser att det inte finns något be-      formaliteter som de ryska myndigheterna kräver
27471: hov att rusta upp den mätstation för strålningsni-     är klara. Ett motsvarande övervakningssystem
27472: vån som finns på Värriö forskningsstation i norra      har varit i bruk flera år på området kring Sosno-
27473: delen av Salla kommun och motiverar detta på           vyi Bori. Att detta system fungerar visar bl.a. de
27474: följande sätt.                                         automatiska larm som kommit till Strålsäker-
27475:     Den i spörsmålet nämnda mätutrustningen            hetscentralens joursystem när ryssarna har testat
27476: som finns på forskningsstationen i Värriö hör          mätutrustningen med radioaktiva kalibrerings-
27477: inte till det riksomfattande strålningsövervak-        källor och glömt att koppla bort det automatiska
27478: ningsnät med hjälp av vilket man oavbrutet följer      larmsystemet under den tid som testningen på-
27479: hur stark den yttre strålningsnivån är och som         går.
27480: automatiskt ger larm när strålningsnivån stiger           På finländskt område finns ca 300 stationer
27481: över den naturliga bakgrundsstrålningen. Där-          inom strålningsövervak~_ingssystemet och anta-
27482: emot finns det inom Salla kommuns område               let anses tillräckligt. Overvakningsnätet har
27483: sammanlagt fyra och inom Savukoski kommuns             byggts upp genom att en del av de ca 500 stationer
27484: område tre stationer som hör till övervaknings-        som tidigare var manuella har automatiserats.
27485: nätet och kontinuerligt underhålls. Dessa statio-      Dessa gav inte något direkt larm till joursystemet
27486: ner anses bilda ett tillräckligt tätt nät så att man   utan det krävdes att stationsövervakaren gjorde
27487: tillförlitligt skulle kunna upptäcka radioaktiva       en särskild mätaravläsning för att en avvikande
27488: ämnen som läckt ut från kärnkraftverket i Kola         situation skulle upptäckas. Principen för auto-
27489: och kommit in på finländskt område.                    matiseringen av nätet har varit att stationerna
27490:     1 första hand får vi uppgifter om en eventuell     skall täcka hela rikets område och att stationerna
27491: olycka vid kärnkraftverket i Kola via de telekom-      skall ligga tätare på områdena närmast kärn-
27492: munikationsförbindelser med kraftverket som            kraftsanläggningarna. Allt som allt är tätheten i
27493: byggts upp och som består av flera parallella          fråga om övervakningsstationerna i toppklass i
27494: direkta linjer. Avsikten med detta arrangemang         Finland och nätet är t.ex. avsevärt tätare än i de
27495: är att det skall ge en förvarning om en farlig         övriga nordiska länderna.
27496: situation redan någon timme före ett eventuellt           Om Värriö station ändrades till en automat-
27497: utsläpp och ungefår ett dygn innan radioaktiva         station skulle en avvikande strålningssituation i
27498: ämnen kommer in i finländskt luftrum. Repre-           praktiken inte upptäckas snabbare eller mera till-
27499: sentanter för säkerhetsmyndigheter som arbetar         förlitligt. Den främsta orsaken till att det inte
27500: vid kärnkraftverket sköter om alarmeringen och         blev Värriö station utan Ainijärvi station i Savu-
27501: Strålsäkerhetscentralen har skapat goda samar-         koski, som ligger ca 10 km nordväst om Värriö,
27502: betsrelationer med dessa representanter. Förbin-       som anslöts till det automatiska övervakningsnä-
27503:                                            KK 1173/1998 vp                                              5
27504: 
27505: tet var de dåliga telekommunikationsförbindel-        analyser som gjorts kan vi dra den slutsatsen att
27506: serna med Värriö station. Den regelbundna auto-       det är mera sannolikt att driften vid an1äggning-
27507: matiska avläsningen borde i så fall ha ordnats        arna i Kola, lgnalina och Leningrad fortsätter
27508: Iängs samma Iinje via viiken också all annan          utan några allvarliga olyckor tili dess att de läggs
27509: telefontrafik tili stationen sker. Den automatiska    ned än att det en dag kommer att ske ett stort
27510: avläsningen skulle då ha försvårat den övriga         utsläpp. Å andra sidan kommer dessa samman-
27511: telekommunikationen. Det är inte motiverat att        lagt 10 enheter av allt att döma att vara i bruk
27512: rusta upp den nuvarande strålningsmätutrust-          ännu så pass lång tid att sannolikheten för olyck-
27513: ningen på Värriö station ens för manuellt bruk        or måste förutspås vara i en storleksklass av
27514: eftersom sådan mätutrustning inte längre tiliver-     någon procent. Det referat som Finska notisby-
27515: kas och den utrustning som numera används är          rån gjorde av anförandet (och som först var fel-
27516: av en betydligt bättre kvalitet. Verksamheten vid     aktigt och rättades tili den 18 oktober efter dis-
27517: de stationer som är försedda med manuelia mäta-       kussioner mellan Laaksonen och redaktören i
27518: re och som inte kommer att automatiseras läggs        fråga) slogs upp i massmedierna på olika sätt där
27519: ned när mätarna får något fel. Värriö forsknings-     medierna gav sin egen tolkning av olycksrisken. 1
27520: station ströks således helt och hållet från det       vissa rubriker konstaterades risken vara mycket
27521: riksomfattande nätet år 1996.                         liten, i andra ansågs den däremot vara oroväck-
27522:    1 riksdagsman Pulliainens spörsmål hänvisas        ande stor. 1 nyhetsrapporteringen framkom inte
27523: också tili de uppgifter som fanns i Iltalehti         den osäkerhet i fråga om riskbedömningen som
27524: (19.10.1998) angående ett uttalande av Strålsä-       Laaksonen betonade i sitt anförande.
27525: kerhetscentralens chefdirektör Jukka Laakso-              Regeringen anser att den risk som kärnkrafts-
27526: nen. Tidningsuppgiften var felaktig i fråga om        anläggningarna i våra närområden innebär är så
27527: bägge citaten. Laaksonen sade i själva verket         stor att alla åtgärder för att minska olycksrisker-
27528: följande i sitt anförande på strålsäkerhetsdagar-     na är motiverade. 1 överensstämmelse med denna
27529: na tili vilket tidningsuppgiften hänvisar: På         ståndpunkt har kärnkraftssäkerheten i närområ-
27530:  grundval av de erfarenheter vi hittills har av an-   dessamarbetet betraktats som ett prioritetsområ-
27531: vändningen av kärnkraft och de sannolikhets-          de.
27532: 
27533:      Helsingfors den 12 november 1998
27534: 
27535:                                                                  lnrikesminister Jan-Erik Enestam
27536:                                           KK 1174/1998 vp
27537: 
27538: Kirjallinen kysymys 1174
27539: 
27540: 
27541: 
27542: 
27543:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suomenkielisen vähemmistön asemasta Suo-
27544:                                       men ruotsinkielisillä alueilla
27545: 
27546: 
27547:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27548: 
27549:    Suomessa on alueita, joissa on merkittävä            Asia on minulle enemmälti outo. Ahvenan-
27550: ruotsinkielinen enemmistö ja suomenkieliset jää-     maan osalta asiassa on selkeätä näyttöä, mutta ei
27551: vät usein olemattoman vähemmistön asemaan.           muualta Suomesta. Kun kuitenkin sanotaan,
27552: Lain mukaan tietyt yhteiskunnalliset toiminnot       että ei savua ilman tulta, on syytä kysyä valtio-
27553: katukilpien kielikysymyksistä alkaen hoidetaan       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
27554: sen mukaisesti, mikä on ruotsin- ja suomenkielis-    valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä:
27555: ten määrällinen suhde. Tai ainakin pitäisi hoitaa.
27556:    Ruotsinkielisen enemmistön alueella tätä la-                 Onko Hallituksen tietoon tullut, että
27557: kiaja ohjetta rikotaan eduskuntaan tulleiden yh-            maamme suomenruotsalaisella seudulla
27558: teydenottojen mukaan systemaattisesti. Katukil-             asuvat vähemmistöt, etupäässä suoma-
27559: vet ja tienviitat saattavat olla vielä kohdallaan,          laiset, olisivat joutuneet syrjityiksi muun
27560: koska ne ovat niin hyvin nähtävissä, mutta muis-            muassa niin, että vähemmistön oikeuksia
27561: sa asioissa vähemmistön asema on selvästi sorret-           ei lain määräämällä tavalla olisi toteutet-
27562: tu. Vähemmistö ei uskalla ajaa etujaan, koska               tu muuten kuin kaksikielisinä katukilpi-
27563: pelkää joutuvansa entistä suuremman syrjinnän               nä ja osoiteviittoina, ja
27564: kohteeksi.                                                      aikooko Hallitus puuttua mahdollisiin
27565:                                                             epäkohtiin?
27566: 
27567:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
27568: 
27569:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
27570: 
27571: 
27572: 
27573: 
27574:  280043
27575: 2                                         KK 1174/1998 vp
27576: 
27577: 
27578: 
27579: 
27580:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27581: 
27582:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
27583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vasti seuraavaa:
27584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-
27585: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen             Kysymyksestä ei tarkemmin käy ilmi, minkä-
27586: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1174:       laisesta syrjinnästä olisi kysymys. Välillisesti
27587:                                                      näyttää kuitenkin siltä, että väitetyt ongelmat
27588:            Onko Hallituksen tietoon tullut, että     liittyisivät viranomaistoimintaan eivätkä yksi-
27589:        maamme suomenruotsalaisella seudulla          tyisten toimintaan. Lakien noudattamista yksit-
27590:        asuvat vähemmistöt, etupäässä suoma-          täistapauksissa seuraavat poliisi, eduskunnan oi-
27591:        laiset, olisivat joutuneet syrjityiksi muun   keusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri.
27592:        muassa niin, että vähemmistön oikeuksia       Mahdollisten laajahkojen yhteiskunnallisten on-
27593:        ei lain määräämällä tavalla olisi toteutet-   gelmien ilmetessä hallitus ryhtyy toimiin on-
27594:        tu muuten kuin kaksikielisinä katukilpi-      gelmien poistamiseksi. Hallituksen tietoon ei ole
27595:        nä ja osoiteviittoina, ja                     tullut, että suomenkieliset asukkaat olisivat jou-
27596:            aikooko Hallitus puuttua mahdollisiin     tuneet systemaattiseen syrjinnän kohteeksi
27597:        epäkohtiin?                                   alueilla, joilla on ruotsinkielinen enemmistö.
27598: 
27599:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
27600: 
27601:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
27602:                                           KK 1174/1998 vp                                               3
27603: 
27604: 
27605: 
27606: 
27607:                                        Tili Riksdagens Talman
27608: 
27609:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
27610: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          anföra följande:
27611: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
27612: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            Det framgår inte närmare av spörsmålet hur-
27613: mål nr 1174:                                         dan diskriminering som avses. Indirekt verkar
27614:                                                      det emellertid som om de påstådda problemen
27615:           Har Regeringen fått kännedom om att        skulle hänföra sig tili myndighetsutövning och
27616:        de främst finskspråkiga minoriteter, som      inte tili privatpersoners verksamhet. Lagarnas
27617:        bor i de i finlandssvenska trakterna i vårt   efterlevnad i enskilda fall följs av polisen, riksda-
27618:        land, skulle ha blivit diskriminerade         gens justitieombudsman och statsrådets justitie-
27619:        bland annat så att minoritetsrättigheter-     kansler. Regeringen vidtar åtgärder för att av-
27620:        na inte skulle ha förverkligats på ett av     lägsna omfattande samhälleliga problem när så-
27621:        lagen föreskrivet sätt annat än som två-      dana förekommer. Regeringen har inte fått kän-
27622:        språkiga gatuskyltar och vägvisare, och       nedom om att finskspråkiga invånare skulle ha
27623:           ämnar Regeringen vidta åtgärder be-        blivit utsatta för systematisk diskriminering i
27624:        träffande eventuella missförhållanden?        trakter där majoriteten är svenskspråkig.
27625:      Helsingforsden II november 1998
27626: 
27627:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
27628:                                          KK 1175/1998 vp
27629: 
27630: Kirjallinen kysymys 1175
27631: 
27632: 
27633: 
27634: 
27635:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan
27636:                                       alasajosta
27637: 
27638: 
27639:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27640: 
27641:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalinja sen tytär-      Eduskunnalla ei ole kuitenkaan edes tietoa siitä,
27642: yhtiöiden toiminnasta ei ole ollut kuin harmia.     milloin Arsenalin toiminta saadaan alasajettua.
27643: Eduskuntakin on paininut pian vuoden sellaisten     Siksi on taas kerran syytä pyytää valtioneuvos-
27644: sopimusten kanssa, joissa toisena osapuolena on     ton asianomaiselta jäsenettä valtiopäiväjärjes-
27645: ollut Arsenal-Silta, eikä loppua ole näkyvissä.     tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella lyhyttä ja
27646: Arsenalin toimia selvittämässä on ollut jopa        ytimekästä, mieluimmin parin kolmen rivin vas-
27647: eduskuntavetoinen tarkastusvaliokunta, mutta        tausta kysymykseen:
27648: senkään hommista ei ole saatu mitään tietoa
27649: monista yrityksistä huolimatta.                               Milloin omaisuudenhoitoyhtiö Arse-
27650:    Vahvan noususuhdanteen aikana kiinteistö-               nal saa sille annetut tehtävät loppuun hoi-
27651: jen ym. omaisuusmassojen kauppa käy kiihkeä-               dettuaja yhtiön toiminta voidaan lopet-
27652: nä, ja Arsenalilla olisi mahdollisuus nopeasti             taa?
27653: suorittaa tehtävänsä loppuun, jos on vain haluja.
27654: 
27655:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
27656: 
27657:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
27658: 
27659: 
27660: 
27661: 
27662: 280043
27663: 2                                         KK 1175/1998 vp
27664: 
27665: 
27666: 
27667: 
27668:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27669: 
27670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja valtion vakuusrahaston - tappiot minimoi-
27671: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        daan toteuttamalla realisoinnit mahdollisimman
27672: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      oikeaan aikaan ja parhaaseen taloudelliseen lop-
27673: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       putulokseen päätyen.
27674: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Arsenal on myynyt kiinteistöomaisuuttaan
27675: n:o 1175:                                            perustamisestaan lukien kesäkuun loppuun 1998
27676:                                                      mennessä yhteensä 6 813 miljoonalla markalla.
27677:           Milloin omaisuudenhoitoyhtiö Arse-         Saatavien turvaamiseksi ostettujen kiinteistöjen
27678:        nal saa sille annetut tehtävät loppuun hoi-   jälkeen Arsenalin kiinteistöomaisuuteen sitoutu-
27679:        dettuaja yhtiön toiminta voidaan lopet-       nut pääoma oli 30.6.1998 yhteensä 7 072 miljoo-
27680:        taa?                                          naa markkaa.
27681:                                                         Arsenalin omaisuudenhoitoyhtiömuotoinen
27682:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          toiminta on tarkoitus lopettaa vuoden 2000 lop-
27683: taen seuraavaa:                                      puun mennessä. Toiminnan lopettamisen vauh-
27684:                                                      dittamiseksi talouspoliittinen ministerivaliokun-
27685:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj perustet-       ta päätti 31.3.1998 hyväksyä toimintalinjan, jon-
27686: tiin marraskuussa 1993 hallinnoiroaan Suomen         ka mukaan valtiovarainministeriön alaisuuteen
27687: Säästöpankki- SSP Oy:n ongelmaomaisuutta             perustetaan osakeyhtiömuotoinen kiinteistö-
27688: ja huolehtimaan vaikeuksissa olleista luotto-        konserni. Yhtiöön siirretään sellainen valtion
27689: asiakkaista. Arsenalin vastattavaksi siirtyi kiin-   kiinteistöomaisuus, joka ei ole tarpeen valtion-
27690: teistöomaisuutta noin 12 mrd. markan arvosta,        hallinnon eikä valtionyhtiöiden varsinaiselle toi-
27691: järjestämättömiä ja huonotuottoisia asiakasvas-      minnalle. Arsenalin kiinteistöomaisuus siirre-
27692: tuita noin 16 mrd. markkaa, muuta omaisuutta         tään vuoden 1999 alussa toimintansa aloitta vaan
27693: 3 mrd. markkaa sekä vastuu 8,5 miljardin mar-        konserniin vuoden 1999 kuluessa. Arsenaliin liit-
27694: kan taselainaussaamisista. Myöhemmin konser-         tyvät asiat ovat olleet ja tulevat olemaan myös
27695: niin siirrettiin Siltapankki Oy marraskuussa 1995    kansanedustajista koostuvan Arsenalin tarkas-
27696: (tasearvo 1,4 mrd. mk) ja Skop-Kiinteistöt Oy        tusvaliokunnan asiana. Valiokunnan ja minis-
27697: marraskuussa 1997 (tasearvo 1 mrd. mk).              teriön kanssa tullaan jatkossakin käymään kes-
27698:     Kiinteistöliiketoiminnan puolella Arsenalin       kusteluja eduskunnan tahdon huomioon ottami-
27699: tehtäväksi tuli myydä, vuokrata ja kehittää kiin-     seksi.
27700: teistöomaisuutta niin, että omistajan - valtion
27701:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
27702:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
27703:                                            KK 1175/1998 vp                                              3
27704: 
27705: 
27706: 
27707: 
27708:                                         Tili Riksdagens Talman
27709: 
27710:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       ras genom att realiseringarna genomförs i så rätt
27711: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tid som möjligt och utmynnar i bästa ekonomis-
27712: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ka slutresultat.
27713: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            Arsenal har sedan bolaget bildats sålt fastig-
27714: 1175:                                                 hetsegendom före utgången av juni 1998 tili ett
27715:                                                       sammanlagt värde av 6 813 milj. mk. Efter de
27716:          När får egendomsförvaltningsbolaget          fastigheter som köptes för att trygga fodringarna
27717:        Arsenal sina uppgifter slutförda och när       uppgick det kapital som var bundet vid Arsenals
27718:        kan bolagets verksamhet läggas ned?            fastighetsegendom den 30 juni 1998 tili samman-
27719:                                                       lagt 7 072 milj. mk.
27720:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Avsikten är att Arsenals verksamhet i form av
27721: anföra följande:                                      egendomsförvaltningsbolag skallläggas ned före
27722:                                                       utgången av år 2000. För att påskynda nedlägg-
27723:    Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Abp            ningen beslutade ekonomisk-politiska minister-
27724: bildades i november 1993 för att förvalta Spar-       utskottet den 31 mars 1998 att godkänna en prin-
27725: banken i Finland- SBF Ab:s problemegendom             cip enligt viiken det grundas en fastighetskoncern
27726: och ta hand om kreditkunder som råkat i svå-          i aktiebolagsform, som skall underlyda finansmi-
27727: righeter. Arsenal fick ta hand om fastighetsegen-     nisteriet. Tili bolaget överförs den del av statens
27728: dom tili ett värde av 12 mrd. mk, oreglerade          fastighetsegendom som inte är nödvändig för
27729: kundansvar med dålig avkastning tili ett värde av     statsförvaltningen eller statsbolagens egentliga
27730: 16 mrd. mk, annan egendom tili ett värde av           verksamhet. Arsenals fastighetsegendom över-
27731: 3 mrd. mk samt ansvaret för balanslånefodringar       förs under loppet av 1999 tili den nya koncernen,
27732: på 8,5 mrd. mk. Senare överfördes tili koncernen      som inleder sin verksamhet i början av 1999.
27733: Siltapankki Oy i november 1995 (balansvärde           Ärenden som hänför sig tili Arsenal har behand-
27734: 1,4 mrd. mk) och Skop-Fastigheter Abi novem-          lats och kommer också i fortsättningen att be-
27735: ber 1997 (balansvärde l mrd. mk).                     handlas i det granskningsutskott gällande Arse-
27736:    När det gäller fastighetsaffårsverksamheten        nal som består av riksdagsmän. Också framdeles
27737: fick Arsenal i uppgift att sälja, hyra och utveckla   kommer diskussioner att föras med utskottet och
27738: fastighetsegendomen så att ägarens - statens          ministeriet för att riksdagens vilja skall bli beak-
27739: och statens säkerhetsfonds - förluster minime-        tad.
27740: 
27741:      Helsingforsden 12 november 1998
27742: 
27743:                                                                              Minister Jouko Skinnari
27744:                                             KK 1176/1998 vp
27745: 
27746: Kirjallinen kysymys 1176
27747: 
27748: 
27749: 
27750: 
27751:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pankkien saamisoikeudesta maksamattajää-
27752:                                         neisiin luottoihin
27753: 
27754: 
27755:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27756: 
27757:    Asiaani valtioneuvoston virkamies tuskin kä-        taa monasti peräänkuulutettua velkojen armah-
27758: sittää, mutta täytyy yrittää kuitenkin: Pankki-        dusta luopumalla saatavistaan. Ainakaan perin-
27759: kriisi johtui osin siitä, että laman aiheuttaman       tää ei tulisi pitää pankkien oikeutena, koska ne
27760: romahduksen johdosta yritykset ja yksityiset           ovat jo saatavansa saaneet.
27761: henkilöt eivät pystyneet maksamaan luottojaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27762: takaisin pankeille. Syntyi jättimäinen määrä on-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27763: gelmaluottoja, jotka sitten realisoituivat pank-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27764: kien luottotappioksi. Yhteiskunta tuli apuun ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27765: pankkituen kautta maksoi pankeille asiakkaiden
27766: aiheuttamat luottotappiot.                                       Mitä mieltä Hallitus on siitä näkemyk-
27767:    Syntyi merkillinen tilanne ainakin osassa kol-             sestä, että korvattuaan pankkituen muo-
27768: miodraamaa pankki-velallinen-yhteiskunta.                     dossa pankkien kärsimät luottotappiot
27769: Vaikka yhteiskunta oli tietyllä tavalla suoritta-             yhteiskunta olisi velallisiin nähden pank-
27770: nut maksamatta jääneen luoton pankille asiak-                 kien sijasta oikea saamamies, koska pan-
27771: kaan puolesta, pankki tai sen sijaan tullut rahoi-            kit ovat jo osansa saaneet, ja
27772: tuslaitos tai roskapankki jäi edelleen velkomaan                 jos Hallitus näkee asian samalla ta-
27773: saatavaansa velalliselta tai takuumieheltä. Oikea             voin, onko se valmis ryhtymään toimen-
27774: velkoja olisi ollut tapahtumasarjan jälkeen yh-               piteisiin, joiden kautta yhteiskunta luo-
27775: teiskunta, joka oli pankkitukena suorittanut ve-              puu joko kokonaan tai harkinnan mu-
27776: lallisten velkoja kymmenien miljardien markko-                kaan näin syntyneistä saatavistaan kan-
27777: jen arvosta.                                                  salaisten osalta, joiden elämä laman joh-
27778:    Jos asia ajatellaan näin, kuten edellä on esitet-          dosta koki taloudellisen romahduksen?
27779: ty, yhteiskunta saamamiehenä voisi hyvin toteut-
27780: 
27781:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
27782: 
27783:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
27784: 
27785: 
27786: 
27787: 
27788: 280043
27789: 2                                         KK 1176/1998 vp
27790: 
27791: 
27792: 
27793: 
27794:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27795: 
27796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       denjohdosta valtion vakuusrahastosta annettua
27797: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lakia muutettiin lokakuussa 1993 siten, että
27798: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      omaisuudenhoitoyhtiön perustaminen tuli mah-
27799: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       dolliseksi. Lakimuutoksen ja Suomen Säästö-
27800: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        pankki- SSP Oy:n osakkeiden ja liiketoiminto-
27801: n:o 1176:                                            jen myynnin jälkeen ja yhteydessä perustettiin
27802:                                                      Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy, johon myö-
27803:           Mitä mieltä Hallitus on siitä näkemyk-     hemmin on tytäryhtiöiksi siirretty myös Omai-
27804:        sestä, että korvattuaan pankkituen muo-       suudenhoitoyhtiöt Arsenal-SSP Oy ja Omaisuu-
27805:        dossa pankkien kärsimät luottotappiot         denhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy. Omaisuuden-
27806:        yhteiskunta olisi velallisiin nähden pank-    hoitoyhtiöiden tehtävänä on ollut koko ajan rea-
27807:        kien sijasta oikea saamamies, koska pan-      lisoida omaisuuttaan ja hoitaa ongelmaluotto-
27808:        kit ovat jo osansa saaneet, ja                jaan siten, että yhtiöiden toiminnasta aiheutuu
27809:           jos Hallitus näkee asian samalla ta-       valtiontaloudelle mahdollisimman vähäinen ra-
27810:        voin, onko se valmis ryhtymään toimen-        site.
27811:        piteisiin, joiden kautta yhteiskunta luo-         Pankkituen lopulliset menetykset säästöpan-
27812:        puu joko kokonaan tai harkinnan mu-           keilta valtiolle ja Suomen Pankille ovat korko-
27813:        kaan näin syntyneistä saatavistaan kan-       menoineen noin 52 miljardia markkaa. Muut
27814:        salaisten osalta, joiden elämä laman joh-     pankit ovat maksaneet pääomatuen pois.
27815:        dosta koki taloudellisen romahduksen?            Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n omis-
27816:                                                      tus jakautuu valtion ja Valtion vakuusrahaston
27817:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kesken. Arsenal Oyj:n tytäryhtiöiden tulos ker-
27818: taen seuraavaa:                                      tyy myös Arsenal Oyj:n kautta viime kädessä
27819:                                                      valtion ja Valtion vakuusrahaston hyväksi. Arse-
27820:    Pankkitukea on myönnetty kahdessa muo-            nalin toiminta perustuu valtakunnalliseen orga-
27821: dossa. Valtioneuvosto päätti kesäkuussa 1992         nisaatioon, jota on toimintavolyymin pienen-
27822: talletuspankkeihin tehtävästä vakuudettomasta        tyessä supistettu tarpeen mukaan. Omaisuuden-
27823: pääomasijoituksesta,joka on voitu lukea pankin       hoitoyhtiö on pankkikriisin hoidossa resurssien-
27824: omaan pääomaan sen vakavaraisuutta lasket-           sa vuoksi tehokkain tapa toteuttaa yhtiölle an-
27825: taessa. Pääomasijoituksena pyrittiin korvaa-         nettua tehtävää minimoida valtiolle pankkikrii-
27826: maan talletuspankkien vakavaraisuuden sellai-        sistä aiheutuvat tappiot. Valtion muuhun organi-
27827: nen heikkeneminen, joka olisi olennaisesti rajoit-   saation tehtävän antaminen ei ole ollut jo asia-
27828: tanut pankkien luotonantokykyä ja olisi voinut       kaskunnan laajuudenkaan vuoksi taloudellisesti
27829: johtaa laman syvenemiseen investointien ja kulu-     perusteltua.
27830: tuskysynnän supistuessa. Tämän alkujaan lähes           Omaisuudenhoitoyhtiön asiakkaisiin kohdis-
27831: kahdeksan miljardin markan pääomasijoituksen         tamissa perintätoimissa yhtiön tulee lakisääteis-
27832: valtio on saanut Yrityspankki Skop Oy:n 580          ten velkajärjestelyiden lisäksi pyrkiä vapaaehtoi-
27833: miljoonaa markkaa ja eräiden säästöpankkien          siin velkajärjestelyihin silloin, kun näin saavutet-
27834: yhteensä 7 miljoonan markan jäljellä olevia pää-     tava lopputulos on pakkoperintätoimia parempi.
27835: omasijoituksia lukuun ottamatta pankeilta takai-     Yksityishenkilön velkajärjestelylain taustalla on
27836: sin. Valtion vakuusrahastosta annetun lain mu-       ollut tavoite pyrkiä ratkaisemaan velkaongelmat
27837: kaista pankkitukea on nettomääräisesti myön-         ensisijaisesti neuvotteluteitse vapaaehtoisuuden
27838: netty yhteensä 52 911 miljoonaa markkaa, josta       pohjalta.
27839: takausten määrä on 15 000 miljoonaa markkaa.            Arsenalin ollessa velkojana on yhtiön toimin-
27840:    Kummallakaan tukimuodolla ei sinällään ole        nan aikana tehty lakisääteisiä velkajärjestelyjä
27841: maksettu pankkien luottotappioita. Tuki on ol-       3 441 kappaletta ja vapaaehtoisia velkajärjeste-
27842: lut vakavaraisuustukea, jonka tarkoituksena on       lyjä 603 kappaletta. Vapaaehtoisen velkajärjeste-
27843: ollut turvata rahoitusmarkkinoiden häiriötön         lyn edellytyksenä on pääsääntöisesti, että muut-
27844: toiminta Suomessa. Säästöpankkikriisin syvyy-        kin velkojat osallistuvat menettelyyn.
27845:                                             KK 1176/1998 vp                                            3
27846: 
27847:    Elokuussa voimaan tulleella vakuusrahasto-          ryhtynyt kuluneen vuoden aikana lukuisiin toi-
27848: lain muutoksella Valtion vakuusrahastoon pe-           menpiteisiin. Toimenpiteet pohjautuvat johta-
27849: rustettiin erillinen toimiohjelautakunta, jonka        mani ministerityöryhmän noin 15 ehdotukseen,
27850: tehtäviin kuuluu mm. vahvistaa omaisuudenhoi-          joista osa on toteutettu, ja mm. takausvelallisten
27851: toyhtiöiden ylivelkaantuneiden luottoasiakkai-         koron verovähennysoikeus on eduskuntakäsitte-
27852: den perintää ja velkajärjestelyjä koskevat peri-       lyssä. Velkaneuvonnan kehittämiseksi hallitus
27853: aatteet. Mikäli Arsenalin noudattamiin periaat-        on toimenpiteillään pyrkinyt siihen, että talous-
27854: teisiin on tarve tehdä muutoksia, kuuluu asian         ja velkaneuvontaa on koko maassa saatavissa
27855: käsittely ko. toimiohjelautakunnalle.                  riittävästi. Ministerityöryhmän ehdotuksen poh-
27856:    Hallitus katsoo, että valtion omistukseen ja        jalta on aloitettu sosiaalisen Juototuksen kokei-
27857: parlamentaariseen valvontaan perustuvalla              lut. Samoin on Takuu-Säätiölle annettu lisära-
27858: omaisuudenhoitoyhtiötoiminnalla ja nyt perus-          hoitusta, jotta voidaan taata velkoja noin 250
27859: tetulla toimi ohjelautakunnalla on järjestetty yli-    miljoonalla markalla. Tavoitteena on 400-500
27860: velkaantuneiden luottoasiakkaiden yhdenvertai-         miljoonan markan taso. Kunnille lähetetyllä toi-
27861: nen kohtelu parhaalla mahdollisella tavalla. Par-      meentulo-ohjeistuksella on haluttu turvata, että
27862: lamentaarista valvontaa Omaisuudenhoitoyhtiö           toimeentulotuella velallinen kykenee noudatta-
27863: Arsenal Oyj:ssä hoitaa yhtiön tarkastusvalio-          maan vahvistettua maksuohjelmaa maksuky-
27864: kunta, jonka jäsenet Valtion vakuusrahaston            kynsä tilapäisestä heikkenemisestä huolimatta.
27865: valtuusto nimeää eduskuntaryhmien ehdotta-             Eduskuntakäsittelyssä on hallituksen esitys maa-
27866: mista henkilöistä. Parlamentaarisen valvonnan          seutuelinkeinojen rahoituslaiksi. Hallitus on li-
27867: korostamiseksi valiokunnan ohjesääntöä muu-            säksi antanut takauslainsäädännön uudistamista
27868: tettiin lokakuussa 1998 siten, että valiokunnan        koskevan esityksen eduskunnalle. Verokeitaalla
27869: jäseninä ei enää ole valtiovarainministeriön ni-       olevan varallisuuden rahoitus on verotuksessa
27870: meämää jäsentä eikä Arsenalin tilintarkastusyh-        pystyttävä todistamaan viime keväänä hyväksy-
27871: teisöjen nimeämiä jäseniä. Juuri äskettäin on an-      tyn lainmuutoksen perusteella. Ns. rehellisen
27872: nettu tilintarkastajille tehtäväksi selvittää eräitä   konkurssin tehneitä yrittäjiä otetaan tukitoimin-
27873: esiintulleita epäkohtia.                               nan piiriin.
27874:     Kaikkien pankkien ja myös omaisuudenhoi-              Hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta-
27875:  toyhtiöiden ylivelkaantuneiden asiakkaiden yh-        masta näkökulmasta.
27876:  denvertaisen kohtelun turvaamiseksi hallitus on
27877: 
27878:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
27879: 
27880:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
27881: 4                                           KK 1176/1998 vp
27882: 
27883: 
27884: 
27885: 
27886:                                          Tili Riksdagens Talman
27887: 
27888:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       det har varit ett soliditetsstöd vars avsikt har varit
27889: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         att trygga finansmarknadens störningsfria verk-
27890: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samhet i Finland. På grund av att sparbankskri-
27891: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          sen blev så djup ändrades lagen om statens säker-
27892: 1176:                                                  hetsfond i oktober 1993 så att det blev möjligt att
27893:                                                        bilda egendomsförvaltningsbolag. Efter och i
27894:             Vad anser Regeringen om den uppfatt-       samband med lagändringen och försäljningen av
27895:         ningen att samhäliet, efter att i form av      Sparbanken i Finland- SBF Ab:s aktier och
27896:         bankstöd ha ersatt de kreditförluster som      affårsverksamheter bildades Egendomsförvalt-
27897:         bankerna lidit, skulie vara den riktiga        ningsbolaget Arsenal, tili vilket senare som dot-
27898:         fodringsägaren med avseende på gälde-          terbolag har överförts också Egendomsförvalt-
27899:         närerna i stället för bankerna, eftersom       ningsbolaget Arsenal-SSP Ab och Egendomsför-
27900:         bankerna redan har fått sin del, och           valtningsbolaget Arsenal-Silta Oy. Egendoms-
27901:             om Regeringen ser på saken på samma        förva1tningsbo1agen har hela tiden haft i uppgift
27902:         sätt, är den beredd att vidta åtgärder med     att realisera sin egendom och sköta sina problem-
27903:         hjälp av vilka samhället avstår antingen       krediter så att bolagens verksamhet så lite som
27904:         helt och håliet elier enligt prövning från     möjligt anstränger statsekonomin.
27905:         fodringar som uppstått på detta sätt för           De s1utliga förlusterna av bankstödet tili spar-
27906:         de medborgares vidkommande vars Iiv            bankerna uppgår, jämte ränteutgifter, till ca 52
27907:         tili följd av depressionen bröt samman         mrd. mk för staten och Finlands Bank. De övriga
27908:         ekonomiskt?                                    bankerna har betalat sitt kapitalstöd.
27909:                                                            Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Abp
27910:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ägs till hälften av staten och tili hä1ften av statens
27911: anföra följande:                                       säkerhetsfond. Resultatet av Arsenal Abp:s dot-
27912:                                                        terbolag kommer också via Arsenal Abp i sista
27913:     Bankstöd har beviljats i två former. Statsrådet    hand staten och statens säkerhetsfond tili godo.
27914: beslutade i juni 1992 om att i depositionsbanker       Arsenals verksamhet grundar sig på en riksom-
27915: skali göras en kapitalinvestering utan säkerhet        fattande organisation som enligt behov har
27916: som har kunnat räknas tili bankens eget kapital        krympts ned i takt med att verksamhetsvolymen
27917: då dess soliditet beräknas. A vsikten med kapital-     har minskat. Ett egendomsförvaltningsbolag är i
27918: investeringen var att ersätta en sådan försvag-        skötseln av bankkrisen på grund av sina resurser
27919: ning av depositionsbankernas soliditet som vä-         det effektivaste sättet att fuligöra den uppgift
27920: sentligt skulie ha begränsat bankernas förmåga         som bo1aget förelagts och som går ut på att mini-
27921: till kreditgivning och skulle ha kunnat leda till en   mera de förluster som bankkrisen förorsakar sta-
27922: ännu djupare lågkonjunktur i och med en minsk-         ten. Det har inte varit ekonomiskt motiverat att
27923: ning av investeringarna och konsumtionsefter-          ge uppgiften tili någon annan statlig organisation
27924: frågan. Denna kapitalinvestering som till att bör-     redan på grund av den stora kundkretsen.
27925: ja med uppgick tili nästan åtta miljarder mark            1 fråga om de indrivningsåtgärder som gälier
27926: har staten fått tilihaka av bankerna med undan-        egendomsförvaltningsbolagets kunder skall bo-
27927: tag för Yrityspankki Skop Oy:s 580 milj. mk och        laget utöver de lagstadgade skuldsaneringarna
27928: vissa sparbankers resterande kapitalinvestering-       försöka åstadkomma friviliiga skuldsaneringar i
27929: ar på sammanlagt 7 milj. mk. Bankstöd enligt           sådana fali när det slutresultat som kan uppnås
27930: lagen om statens säkerhetsfond har beviljats till      den vägen är att föredra framför indrivning. Bak-
27931: ett sammanlagt nettobelopp på 52 911 milj. mk,         om lagen om skuldsanering för privatpersoner
27932: varav garantierna utgör 15 000 milj. mk.               har funnits en strävan att försöka avgöra skuld-
27933:     lngendera stödformen har i och för sig använts     problem i första hand genom förhandlingar på
27934: till betalning av bankernas kreditförluster. Stö-      friviliig basis.
27935:                                            KK 1176/1998 vp                                              5
27936: 
27937:    Under Arsenals verksamhetstid har det gjorts           För att trygga en jämlik behandling av alla
27938: 3 44llagstadgade skuldsaneringar och 603 frivil-      överskuldsatta kunder vid banker och egen-
27939: liga skuldsaneringar där Arsenal har varit fod-       domsförvaltningsbolag har regeringen under
27940: ringsägare. Friviliig skuldsanering förutsätter i     innevarande år vidtagit ett stort antal åtgärder.
27941: regel att också de övriga fodringsägarna deltar i     Åtgärderna grundar sig på de ca 15 f6rslag som
27942: förfarandet.                                          lagts fram av en ministerarbetsgrupp som arbetat
27943:    Genom den ändring av lagen om statens säker-       under min ledning, av vilka en del har genomförts
27944: hetsfond som trädde i kraft i augusti inrättades en   och bl.a. rätten tili skatteavdrag för borgensgäl-
27945: särskild anvisningsnämnd vid statens säkerhets-       denärernas ränta som bäst behandlas av riksda-
27946: fond som bl.a. skall fastställa uppbörden hos         gen. För att utveckla skuldrådgivningen har re-
27947: egendomsförvaltningsbolagens överskuldsatta           geringen genom sina åtgärder försökt se tili att
27948: kreditkunder och principerna i fråga om skuld-        det i hela landet finns tillräckligt med rådgivning
27949: reglering. Om det finns behov att göra ändringar      att få i ekonomiska frågor och skuldärenden.
27950: i de principer som Arsenal tiliämpar hör behand-      Utgående från ministerarbetsgruppens förslag
27951: lingen av ärendet tili denna anvisningsnämnd.         har försök med social kreditgivning påbörjats.
27952:    Regeringen anser att man med hjälp av egen-        Likaså har Garanti-Stiftelsen fått tilläggsfinan-
27953: domsförvaltningsbolag som grundar sig på stat-        siering så att skulder skall kunna garanteras tili
27954: ligt ägande och parlamentarisk övervakning och        ett belopp av ca 250 milj. mk. Målet är att komma
27955: med den anvisningsnämnd som nu har inrättats          upp tili en nivå på 400-500 milj. mk. Med de
27956: på bästa möjliga sätt har lyckats ordna en jämlik     anvisningar om utkomst som sänts tili kommu-
27957: behandling av överskuldsatta kreditkunder. Den        nerna har man försökt skapa förutsättningar för
27958: parlamentariska övervakningen vid Egendoms-           att en gäldenär med utkomstödet kan följa ett
27959: förvaltningsbolaget Arsenal Abp utövas av bola-       fastslaget betalningsprogram trots att betal-
27960: gets granskningsutskott, vars medlemmar sta-          ningsförmågan tillfålligt har försämrats. 1 riks-
27961: tens säkerhetsfond utser bland de personer som        dagen behandlas som bäst regeringens proposi-
27962: riksdagsgrupperna föreslagit. För att framhäva        tion om finansiering av landsbygdsnäringar. Re-
27963: den parlamentariska övervakningen ändrades            geringen har dessutom tili riksdagen avlåtit en
27964: utskottets reglemente i oktober 1998 så att i ut-     proposition med förslag tili revidering av lagstift-
27965: skottet inte längre fmns någon medlem som ut-         ningen om borgen. Företagare som gjort en s.k.
27966: setts av finansministeriet eller medlemmar som        hederlig konkurs omfattas avolika stödformer.
27967: utsetts av Arsenals revisionssamfund. Alldeles           Regeringen följer situationen ur den synvinkel
27968: nyligen har revisorerna fått i uppgift att utreda     som spörsmålsställaren avser.
27969: vissa missförhållanden som dykt upp.
27970:      Helsingforsden 12 november 1998
27971: 
27972:                                                                              Minister Jouko Skinnari
27973:                                           KK 1177/1998 vp
27974: 
27975: Kirjallinen kysymys 1177
27976: 
27977: 
27978: 
27979: 
27980:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Yleisestä käytännöstä pankkikriisin vahin-
27981:                                       gonkorvausten sovittelussa
27982: 
27983: 
27984:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27985: 
27986:    Pankkikriisin seurauksena suuri maara eri            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27987: pankkien johtotehtävissä olleita henkilöitä tuo-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27988: mittiin vahingonkorvauksiin. Korvaukset olivat       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27989: usein varsin suuria, eikä vahingonkorvaukseen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27990: tuomitulla ollut realistisia mahdollisuuksia koko
27991: korvauksen suorittamiseen. Osassa korvaustuo-                  Onko Hallitus selvittänyt, minkälai-
27992: mioita saamamiehenä oli asianomainen pankki,                siin sopuratkaisuihin pankkikriisin joh-
27993: osassa taas omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal tai                dosta tuomittujen vahingonkorvausten
27994: Arsenal-Silta Oy, kun pankki oli ajautunut nii-             osalta on yleensä sekä omaisuudenhoito-
27995: den huomaan. Ulf Sundqvistin tapauksessa saa-               yhtiö Arsenalin kohdalta päädytty sil-
27996: mamiehenä oli Arsenal-Silta Oy.                             loin, kun korvaukseen tuomittu on ha-
27997:    Sundqvistin ja muiden STS-pankin johtohen-               lunnut neuvotella sovittelun mahdolli-
27998: kilöiden asiassa korvauksia on soviteltu jo julki-          suudesta Arsenal-Sundqvist -mallin mu-
27999: sestikin tunnetulla tavalla. Epäselväksi on jää-            kaisesti?
28000: nyt, mikä on ollut maassa yleinen linja vahingon-
28001: korvausten sovittelussa silloin, kun korvaukseen
28002: tuomittu henkilö on sopuratkaisua hakenut.
28003: 
28004:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
28005: 
28006:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
28007: 
28008: 
28009: 
28010: 
28011:  280043
28012: 2                                          KK 1177/1998 vp
28013: 
28014:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28015: 
28016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtion vakuusrahastossa muodostuneen pe-
28017: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         riaatteen mukaan kanteesta voidaan luopua en-
28018: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nen käräjäoikeuden tuomiota vain erityisin pe-
28019: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        rustein. Periaatteena on ollut se, että vahingon-
28020: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         korvausasia on ratkaistava tuomioistuimessa en-
28021: n:o 1177:                                             nen mahdollisia sovintoneuvotteluja, koska kan-
28022:                                                       tajat tai Valtion vakuusrahasto/valtiovarainmi-
28023:           Onko Hallitus selvittänyt, mikälaisiin      nisteriö ei ole halunnut asettua asiassa tuomiois-
28024:        sopuratkaisuihin pankkikriisin johdosta        tuimen asemaan.
28025:        tuomittujen vahingonkorvausten osalta             Käräjä- ja hovioikeuden tuomion jälkeen on
28026:        on yleensä sekä Omaisuudenhoitoyhtiö           aina harkittu, voidaanko oikeudenkäynnit lopet-
28027:        Arsenalin kohdalta päädytty silloin, kun       taa sovintoteitse. Jos kanne on menestynyt ja
28028:        korvaukseen tuomittu on halunnut neu-          vastaajat on tuomittu korvausvastuuseen, on
28029:        votella sovittelun mahdollisuudesta Ar-        kantaja pyrkinyt joka tapauksessa sovintorat-
28030:        senal-Sundqvist -mallin mukaisesti?            kaisuun asiassa. Tällöin vastaajille on tarjottu
28031:                                                       sovintona vapautumista korvausvelvollisuuden
28032:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           yhteisvastuullisuudesta. Mahdollisia viivästys-
28033: taen seuraavaa:                                       korkoja ei ole myöskään vaadittu nopeissa sovin-
28034:                                                       toratkaisuissa. Joka tapauksessa annettu tuomio
28035:    Valtion vakuusrahastosta annetun lain              on ollut aina perusteena mahdolliselle sovinto-
28036: 14 a §:n nojalla suoritettujen erityistarkastusten    ratkaisulle.
28037: ja saatujen asiantuntijalausuntojen perusteella          Yleiseksi sovintoperiaatteeksi on muodostu-
28038: päätettiin vuoden 1993 lopussa nostaa vahingon-       nut edellä kuvatun lainen pääluvun mukaan
28039: korvauskanteita 25:ssä Suomen Säästöpankkiin          määräytyvä korvausmalli. Tähän mennessä pää-
28040: sulautuneessa säästöpankissa (nykyisin Omai-          luvunmukaisia sovintoratkaisuja on tehty 15 vas-
28041: suudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy), Siltapankki         taajan kanssa. Näiden lisäksi Siltapankki-oikeu-
28042: Oy:ssä (nykyisin Omaisuudenhoitoyhtiö Ar-             denkäynnissä vastaajana ollut Ulf Sundqvist on
28043: senal-Silta Oy) ja Säästöpankkien Keskus-Osa-         korvannut pääluvun mukaan lasketusta 5, 7 mil-
28044: ke-Pankissa (nykyisin Yrityspankki Skop Oyj),         joonan markan korvausvastuusta 1,2 miljoonaa
28045: yhteensä noin 290 vastaajaa vastaan.                  markkaa. Sundqvist-ratkaisu on ollut poikkeus-
28046:    Vastaajat on tuomittu tähän mennessä maksa-        tapaus, jota ei voida pitääjatkossa hyväksyttävä-
28047: maan kantajille vahingonkorvauksia yhteensä           nä sovintomallina. Tämä on selkeästi todettu
28048: noin 115 miljoonaa markkaaja oikeudenkäynti-          eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan ta-
28049: kuluja yhteensä noin 10 miljoonaa markkaa.            holta.
28050: Kantajat on tuomittu maksamaan vastaajien oi-            Valtion vakuusrahastoon on 17.8.1998 voi-
28051: keudenkäyntikuluja yhteensä noin 40 miljoonaa         maan tulleella valtion vakuusrahastosta annetun
28052: markkaa, joista suurimmat kustannukset ovat           lain muutoksella (418/1998) perustettu viisijäse-
28053: olleet Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin oi-         ninen toimiohjelautakunta, jonka tehtävänä on
28054: keudenkäynnissä tuomittu noin 8,6 miljoonan           antaa omaisuudenhoitoyhtiöille toimiohjeita
28055: markan ja Oulun Aluesäästöpankin oikeuden-            muun muassa pankkioikeudenkäyntien täytän-
28056: käynnissä tuomittu noin 12 miljoonan markan           töönpanoon liittyvissä asioissa. Pyynnöstäni lau-
28057: kulukorvaus.                                          takunta selvittää parhaillaan mahdollisuuksia
28058:    Tähän mennessä saaduista 31 käräjä- ja hovi-       purkaa tai saattaa pätemättömäksi Omaisuu-
28059: oikeuden tuomioista on lainvoimaisia ja siten         denhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy:n ja Ulf Sund-
28060: lopullisia ratkaisuja kymmenen. Käräjäoikeuk-         qvistin välisen sovintosopimuksen. Oman lau-
28061: sissa on vireillä vielä neljän entisen säästöpankin   suntonsa asiassa antanee myös eduskunnan eh-
28062: johtoa vastaan ajettavat vahingonkorvauspro-          dottamien kansanedustajien muodostama Arse-
28063: sessit.                                               nalin tarkastusvaliokunta.
28064: 
28065:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
28066: 
28067:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
28068:                                            KK 1177/1998 vp                                              3
28069: 
28070:                                         Tili Riksdagens Talman
28071: 
28072:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               En1igt den princip som vuxit fram vid statens
28073: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           säkerhetsfond kan ta1an 1äggas ned före tings-
28074: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       rättens dom endast om särskilda skä1 föreligger.
28075: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          Principen har varit att ett skadeståndsärende
28076: må1 nr 1177:                                          skall avgöras vid domstol innan eventuella för-
28077:                                                       handlingar om jämkning inleds, eftersom kä-
28078:           Har Regeringen utrett hurudana upp-         randena eller statens säkerhetsfond/finansminis-
28079:        göre1ser i godo man i allmänhet har kom-       teriet inte har velat ta på sig rollen som domstol.
28080:        mit fram tili i fråga om de skadestånd som         Efter tings- eller hovrättens dom har man all-
28081:        utdömts tili följd av bankkrisen samt när      tid övervägt huruvida rättegångarna kan avslu-
28082:        det gäller Egendomsförvaltningsbolaget         tas i godo. Om ta1an har haft framgång och
28083:        Arsenal i de fall när den som dömts tili       svarandena har dömts tili skadestånd har käran-
28084:        skadestånd har velat förhandla om möj-         den i alla fall försökt få tili stånd en överenskom-
28085:        ligheten tili jämkning enligt Arsenai-         me1se. 1 dessa fall har svarandena som jämkning
28086:        Sundqvist modellen?                            erbjudits befrielse från det solidariska ansvaret i
28087:                                                       fråga om skadeståndet. Eventuella dröjsmålsrän-
28088:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tor har inte heller avkrävts vid snabba jämk-
28089: anföra fö1jande:                                      ningsavgöranden. 1 alla fall har den dom som
28090:                                                       avkunnats alltid legat som grund för ett eventu-
28091:    På grundval av de specialgranskningar som          ellt jämkningsavgörande.
28092: uförts med stöd av 14 a § Iagen om statens säker-         Den allmänna jämkningsprincip som vuxit
28093: hetsfond och de expertutlåtanden som avgetts          fram är en ersättningsmodell som bestäms en1igt
28094: fattades vid utgången av 1993 beslut om att väcka     huvudtal på ovan beskrivna sätt. Hittills har
28095: skadeståndstalan i 25 sparbanker som fusione-         jämkningsavgöranden enligt huvudta1 träffats
28096: rats med sparbanken i Finland (numera Egen-           med 15 svarande. Utöver dessa har UlfSundqvist
28097: domsförvaltningsbo1aget Arsenai-SSP Ab), Sil-         som var svarande i Siltapankki-rättegången er-
28098: tapankki Oy (numera Egendomsförvaltningsbo-           satt 1,2 milj. mk av det ersättningsansvar på
28099: laget Arsenal-Silta Oy) och Sparbankernas Cen-        5,7 milj. mk som räknats enligt huvudtal. Avgö-
28100: tral-Aktie-Bank (numera Yrityspankki Skop             randet i fallet Sundqvist var ett undantagsfall
28101: Oyj), mot sammanlagt ca 290 svarande.                 som inte i fortsättningen kan anses var en godtag-
28102:     Svarandena har hittiiis dömts att tili käran-     bar jämkningsmodell. Detta har man gjort k1art
28103: dena betala skadestånd tili ett sammanlagt be-        från riksdagens och grundlagsutskottets sida.
28104: lopp av ca 115 milj. mk och rättegångskostnader           Vid statens säkerhetsfond har genom den änd-
28105: om tota1t ca 10 milj. mk. Kärandena har dömts         ring av 1agen om statens säkerhetsfond (418/
28106: att betala svarandenas rättegångskostnader tili        1998) som trädde i kraft den 17 augusti 1998
28107: ett sammanlagt be1opp av ca 40 milj. mk, varav        inrättats en anvisningsnämnd bestående av fem
28108: de största kostnaderna har utgjorts av den kost-      medlemmar som har i uppgift att ge egendoms-
28109: nadsersättning på ca 8,6 milj. mk som utdömdes        förvaltningsbolagen anvisningar bl.a. i ärenden
28110: i rättegången mot Sparbankernas Centra1-Aktie-        som gäller verkställigheten av bankrättegångar.
28111: Bank och den kostnadsersättning på ca                 På min begäran utreder nämnden som bäst möj-
28112: 12 mi1j. mk som utdömdes i rättegången mot            1igheterna att häva eller ogiltigförk1ara det jämk-
28113: Oulun Aluesäästöpankki, den regiona1a spar-           ningsavta1 som ingåtts mellan Egendomsförvalt-
28114: banken i U1eåborg.                                    ningsbolaget Arsenai-Silta Oy och Ulf Sund-
28115:     Av de 31 domar som tings- och hovrätterna         qvist. Också det granskningsutskott som gäller
28116: hittiiis har medde1at har 10 vunnit Iaga kraft och    Arsenal som består av riksdagsmän som riksda-
28117: är så1edes slutgi1tiga avgöranden. Vid tingsrätter-   gen föreslagit kommer sannolikt att ge sitt eget
28118: na pågår ännu skadeståndsprocesser mot 1ed-           utlåtande i frågan.
28119: ningen i fyra f.d. sparbanker.
28120: 
28121:      Helsingforsden 12 november 1998
28122: 
28123:                                                                              Minister Jouko Skinnari
28124:                                             KK 1178/1998 vp
28125: 
28126: Kirjallinen kysymys 1178
28127: 
28128: 
28129: 
28130: 
28131:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Laivaliikenteen turvallisuudesta
28132: 
28133: 
28134: 
28135:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28136: 
28137:    Taannoin sattuneessa Estonia-onnettomuu-            sinto, tosin pienemmällä matkustajamäärällä, oli
28138: dessa kuoli lähes tuhat ihmistä. Syynä oli se, että    hyvin lähellä.
28139: laivan keulavisiiri ei kestänyt ankaraa myrskyä,          Asia herättää hämmästystä.
28140: vaan murtui ja lopulta irtosi paikaltaan surullisin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28141: seurauksin. Onnettomuuden jälkeen oli tarkoi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28142: tus tarkastaa kaikkien Itämeren alueella liikku-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28143: vien matkustaja-alusten keulavisiirit ja suorittaa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28144: asianmukaiset korjaukset,jotta vastaavaa ei pää-
28145: sisi tapahtumaan uudelleen.                                      Onko merenkulun turvallisuuden li-
28146:     Nyt matkustajalaiva Baltic Kristina oli lähellä           säämiseksi     Estonia-onnettomuudesta
28147: samanlaista onnettomuutta, sillä syysmyrskyssä                otettu mitään opiksi, ja onko Itämeren
28148: sen keulavisiiri murtui niin, että murtumat näkyi-            matkustajaliikenteessä liikkuvia laivoja
28149: vät selvästi televisiokuvista. Haastatteluissa vi-            lainkaan tarkastettu ja korjattu esimer-
28150: ranomaiset lausuivat, että vaaraa ei ollut, koska             kiksi niiden keulavisiirejä niin, että ne
28151: hälytys asiasta saatiin miehistölle, joka oli koko            kestävät vallitsevat olosuhteet matkus-
28152: ajan tilanteen tasalla. Lausunto oli kovin läpinä-            tajaturvallisuuden vaarantumatta erityi-
28153: kyvä, sillä mitä miehistö olisi pystynyt asialle              sesti Suomen viranomaisten valvomalta
28154: tekemään, jos visiiri olisi murtunut lopullisesti ja          osalta?
28155: irronnut. Todellisuus lienee se, että Estonian toi-
28156: 
28157:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
28158:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
28159: 
28160: 
28161: 
28162: 
28163: 280043
28164: 2                                         KK 1178/1998 vp
28165: 
28166: 
28167: 
28168: 
28169:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28170: 
28171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kulaitoksen työryhmä on esittänyt liikennemi-
28172: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nisteriölle, että tällainen työ tehtäisiin suomalais-
28173: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ten laivojen osalta välittömästi ja että sitä varten
28174: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       varattaisiin määräraha. Kuluvan vuoden lisäta-
28175: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lousarvioesitykseen sisältyy miljoonan markan
28176: n:o 1178:                                            määräraha edellä tarkoitettujen meriturvalli-
28177:                                                      suutta koskevien tutkimusten suorittamiseen.
28178:           Onko merenkulun turvallisuuden li-             Estonia-onnettomuuden jälkeen kansainväli-
28179:        säämiseksi     Estonia-onnettomuudesta        siin säännöksiin ja määräyksiin tehtiin laajoja
28180:        otettu mitään opiksi, ja onko Itämeren        muutoksia sekä alusten tekniikan että merimies-
28181:        matkustajaliikenteessä liikkuvia laivoja      ten koulutuksen osalta. Valmistelu tapahtui
28182:        lainkaan tarkastettu ja korjattu esimer-      sekä Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä
28183:        kiksi niiden keulavisiirejä niin, että ne     IMO:ssa että Euroopan yhteisössä. Säännöksiä
28184:        kestävät vallitsevat olosuhteet matkus-       ja määräyksiä on pantu kansallisesti täytäntöön
28185:        tajaturvallisuuden vaarantumatta erityi-      ja täytäntöönpano jatkuu edelleen.
28186:        sesti Suomen viranomaisten valvomalta             Myös kaikilla suomalaisilla ulkomaanliiken-
28187:        osalta?                                       teen aluksilla käytössä oleva turvallisuusjohta-
28188:                                                      misjärjestelmä (ISM) on tehostanut alusten kun-
28189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nossapidon valvontaa ja hätätilanteisiin liitty-
28190: vasti seuraavaa:                                     vien toimien harjoittelua.
28191:                                                          Alusturvallisuutta koskevien säännösten ja
28192:     Estonian onnettomuuden jälkeen on meren-         määräysten noudattamista valvotaan alusturval-
28193: kulun turvallisuuden parantamiseksi tehty lukui-     lisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995),
28194: sia sekä lainsäädännöllisiä että muita toimenpi-     ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa
28195: teitä.                                               annetun asetuksen (325/1997) ja alusten katsas-
28196:     Alusten keulaportteja koskevat luokituslai-      tuksista annetun asetuksen (748/1983) säännös-
28197: tosten yhteisjärjestön IACS:n määräykset uusit-      ten mukaisesti.
28198: tiin vuonna 1995 ja vanhoja aluksia koskevat             Meriturvallisuuden parantaminen on jatkuva
28199: korjaukset tehtiin 1. 7.1996 mennessä. Porttien      prosessi. Merenkulkulaitoksen johtokunta on
28200: lukitukset ovat nyt olennaisesti vahvemmat kuin      8.9.1998 vahvistanut alusturvallisuusohjelman
28201: Estonian onnettomuuden aikoihin. Lisäksi voi-        yleiset periaatteet vuosille 1998-2002. Näiden
28202: daan todeta, että kummassakaan äskettäin Poh-        yleisten periaatteiden pohjalta on merenkulku-
28203: jois-Itämerellä sattuneessa matkustaja-aluksen       laitoksen merenkulkuosastolla valmisteltu yksi-
28204: vaurioitumisessa porttien lukitukset eivät pettä-    tyiskohtainen alusturvallisuusohjelma ja siihen
28205: neet, vaan aaltoiskut vaurioittivat alusten muita    liittyvä toimenpide-erittely, jotka on vahvistettu
28206: keularakenteita.                                     8.9.1998.
28207:     Estonian onnettomuuden kansainvälinen tut-          Liikenneministeriön yhteydessä toimivaan
28208: kijalautakunta esitti raportissaan joulukuussa       merenkulun neuvottelukuntaan on perustettu
28209: 1997 muun muassa, että vanhojen alusten suun-        alusturvallisuusjaosto alusturvallisuutta koske-
28210: nitteluperusteet tulisi ottaa uudelleen tarkastel-   vien asioiden linjausta ja seurantaa varten. Jaos-
28211: taviksi uuden tiedon ja uusien turvallisuusstan-     tossa ovat edustettuina merenkulun eri intressi-
28212: dardien valossa. Raporttia arvioinut merenkul-       tahot.
28213: 
28214:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
28215: 
28216:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
28217:                                             KK 1178/1998 vp                                              3
28218: 
28219: 
28220: 
28221: 
28222:                                          Tili Riksdagens Talman
28223: 
28224:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            detta arbete skall göras utan dröjsmål i fråga om
28225: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            finska fartyg och att anslag för syftet skall reser-
28226: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        veras. 1 tiliäggsbudgetpropositionen för inneva-
28227: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           rande år ingår ett anslag om 1 milj. mk för ge-
28228: mål nr 1178:                                           nomförandet av de nämnda undersökningarna
28229:                                                        om sjösäkerhet.
28230:           Har man lärt sig något av Estonia-              Efter Estoniaolyckan gjordes omfattande
28231:        olyckan när det gäller att öka sjöfartssä-      ändringar i de internationella bestämmelserna
28232:        kerheten, och har ge fartyg som går i           och föreskrifterna såväl när det gäller fartygstek-
28233:        passagerartrafik på Ostersjön över huvud        niken som sjömännens utbildning. Beredningen
28234:        taget inspekterats och t.ex. bogvisiren re-     gjordes såväl av Internationella sjöfartsorganisa-
28235:        parerats så att de klarar av de förhållan-      tionen IMO som av Europeiska gemenskapen.
28236:        den som råder utan att passagerarsäker-         Bestämmelserna och föreskrifterna har verk-
28237:        heten äventyras, särskilt tili den del som      ställts nationellt och verkställandet fortsätter.
28238:        övervakas av de finska myndigheterna?              Ä ven det säkerhetsledningssystem (ISM) som
28239:                                                        används av alla finska fartyg i utrikesfart har
28240:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gjort att tillsynen över fartygens underhåll och
28241: anföra följande:                                       övningarna med tanke på åtgärder som skall
28242:                                                        vidtas i nödsituationer har blivit effektivare.
28243:    Efter Estoniaolyckan har ett stort antal både          lakttagandet av bestämmelserna och före-
28244: lagstiftnings- och andra åtgärder vidtagits för att    skrifterna om fartygssäkerhet övervakas med
28245: förbättra sjöfartssäkerheten.                          stöd av lagen om tillsyn över fartygssäkerheten
28246:    År 1995 ändrades de bestämmelser av IACS,           (370/1995), förordningen om inspektion av ut-
28247: klassificeringssällskapens gemensamma organi-          ländska fartyg i Finland (32511997) och förord-
28248: sation, som gäller fartygens bogportar, och repa-      ningen om besiktning av fartyg (748/1983).
28249: rationer av äldre fartyg gjordes före den 1 juli          Att förbättra fartygssäkerheten är en fortlö-
28250: 1996. Portarnas låsanordningar är numera be-           pande process. Sjöfartsverkets direktion har den
28251: tydligt starkare än de var vid tidpunkten för          8 september 1998 fastställt de allmänna princi-
28252: Estoniaolyckan. Dessutom kaQ framhållas att            perna för ett fartyssäkerhetsprogram för åren
28253: det vid båda de fall på norra Ostersjön där ett        1998-2002. Utgående från dessa allmänna prin-
28254: passagerarfartyg skadades inte var portarnas lås-      ciper har sjöfartsverkets sjöfartsavdelning berett
28255: anordningar som gav efter, utan att det var vå-        ett detaljerat fartyssäkerhetsprogram och i an-
28256: gorna som med sin styrka skadade andra kon-            slutning tili det en åtgärdsspecifikation, som har
28257: struktioner i fartygets för.                           fastställts den 8 september 1998.
28258:    Den internationella nämnd som undersökte               Vid sjöfartsdelegationen, som verkar inom
28259:  Estoniaolyckan framförde i sin rapport i decem-       trafikministeriet, har inrättats en fartygssäker-
28260: ber 1997 bl.a. att planeringsprinciperna när det       hetssektion i syfte att dra upp linjer för och följa
28261: gäller äldre fartyg på nytt bör ses över i ljuset av   upp frågor i anslutning tili fartygssäkerheten. 1
28262: nya uppgifter och säkerhetsstandarder. Den ar-         sektionen är de olika intressegrupperna inom sjö-
28263: betsgrupp inom sjöfartsverket som utvärderat           farten representerade.
28264:  rapporten har föreslagit för trafikministeriet att
28265: 
28266:      Helsingforsden II november 1998
28267: 
28268:                                                                            Trafikminister Matti Aura
28269:                                            KK 1179/1998 vp
28270: 
28271: Kirjallinen kysymys 1179
28272: 
28273: 
28274: 
28275: 
28276:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Prostituution ympärillä käytävästä keskuste-
28277:                                        lusta
28278: 
28279: 
28280:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28281: 
28282:    Prostituution ympärillä käydään jatkuvaa           veroja, vaikka elättävät itsensä tällä työllä. Näin
28283: keskustelua puolesta ja vastaan viimeksi erään        siitä huolimatta, että työtulosta pitäisi kaikkien
28284: tuntemattoman poliitikonjulkisessa sanassa lau-       maksaa tuloveroa. Ministeri Skinnarikin totesi
28285: suman kannanoton perusteella. Eräät tunnetut          taannoisessa asiaa koskeneessa vastauksessaan,
28286: naiskansanedustajat ovat todenneet muun muas-         että kyseessä on veronalainen tulo. Hän ei vain
28287: sa, että prostituution laillistamisen kautta nainen   maininnut, kuinka moni on ilmoittautunut vero-
28288: joutuisi kaupan jne. Kyseiset henkilöt eivät ilmei-   tettavaksi.
28289: sesti tiedä, että Suomessa on jo ainakin l 000-           Prostituutio pitäisi saada yhteiskunnan hallin-
28290: 2 000 naista kaupan, jos tätä nimitystä käyte-        taan ja siitä työtuloa hankkivat maksamaan ve-
28291: tään. He myyvät itseään ravintoloissa ja kaduilla     roa niin kuin muutkin.
28292: turvattomina ja todennäköisesti kantaen muka-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28293:  naan sairauden siemeniä. Tätä ilmiötä ei pystytä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28294: koskaan kitkemään. Sen vuoksi olisi tarpeen,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28295: että asia saatetaan yhteiskunnan valvontaan niin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28296:  kuin on monissa maissa, mm. Itävallassa, varsin
28297:  menestyksellisesti tehty.                                      Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
28298:     Prostituutio on maailman vanhin ammatti,                 la on saada prostituutio Suomessa yhteis-
28299:  eikä niinkään huonotuloinen. Yhteiskunnallinen              kunnan valvontaan ja sillä tulonsa hank-
28300:  ongelma muiden haittojen lisäksi villistä prosti-           kivat maksamaan yhteiskunnalle veroa
28301:  tuutiosta on se, että prostituoidut eivät maksa             niin kuin muutkin työntekijät?
28302: 
28303:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
28304: 
28305:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
28306: 
28307: 
28308: 
28309: 
28310:  280043
28311: 2                                            KK 1179/1998 vp
28312: 
28313: 
28314: 
28315: 
28316:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28317: 
28318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tion aiheuttamien haittojen vähentäminen ja
28319: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           myönteisen seksuaalisuuden edistäminen. Pro-
28320: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         jektin tehtävänä on muun muassa seurata prosti-
28321: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tuutiota kansallisesti ja kansainvälisesti.
28322: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Verohallinnossa ei ole tilastoja siitä, kuinka
28323: n:o 1179:                                               moni prostituoitu ilmoittaa veroilmoituksella tu-
28324:                                                         loja toiminnastaan. Pääkaupunkiseudun vero-
28325:            Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-        toimistojen arvioiden mukaan melko harvat il-
28326:         la on saada prostituutio Suomessa yhteis-       moittavat tuloja kysymyksessä olevasta toimin-
28327:         kunnan valvontaan ja sillä tulonsa hank-        nasta. Joissakin tapauksissa tuloja on tullut esil-
28328:         kivat maksamaan yhteiskunnalle veroa            le, kun verovelvolliselta on pyydetty selvitystä
28329:         niin kuin muutkin työntekijät?                  elantokustannusten rahoituksesta. Käytännössä
28330:                                                         prostituutio kuuluu ilmiönä harmaaseen talou-
28331:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            teen. Harmaan talouden selvittämisessä keskei-
28332: vasti seuraavaa:                                        siä ovat verotarkastukset sekä viranomaisten yh-
28333:                                                         teistyö. Tarkastuksia on kohdistettu myös muun
28334:    Kuten kysyjä näyttää tietävän, viime vuosina         muassa ravitsemus- ja majoitustoimintaa sekä
28335: kaupallinen seksi on tullut hyvin näkyväksi julki-      seuralaispalvelua harjoittaviin yrityksiin, joilla
28336: suudessa. Asia on herättänyt runsaasti keskuste-        on epäilty olevan yhteyksiä prostituoitujen toi-
28337: luaja pohdintaa, miten ilmiön saisi suomalaises-        mintaan. Uudenmaan verovirasto esimerkiksi on
28338: ta yhteiskunnasta ehkäistyksi mahdollisimman            tänä vuonna tehnyt talousrikosten tutkimiseksi
28339: vähiin ja sen haitat minimoiduksi. Muun muassa          tarkastuksia, joiden yhteydessä on muun ohella
28340: sosiaali- ja terveysvaliokunta on järjestänyt kuu-      pyritty selvittämään ilotyttötoimintaa. Prosti-
28341: lemistilaisuuksia ja seminaareja asian johdosta.        tuoitujen tulojen selvittäminen tarkastuksissa on
28342:    Prostituutio on yhteiskunnallisesti erittäin         toiminnan luonteen vuoksi kuitenkin vaikeata.
28343: epäsuotava ja kielteinen asia. Se on ihmisoikeus-           Erityispiirteidensä vuoksi prostituutiota ei tu-
28344: ja tasa-arvokysymys. Se syventää osattomuuden           lisikaan tarkastella erityisesti verotuksellisena
28345: ja hyvinvoinnin välistä kuilua. Siihen liittyy eetti-   kysymyksenä, vaan laajempana ongelma-aluee-
28346: siä, taloudellisia, terveydellisiä, sosiaalisia ja      na yhteistoiminnassa eri viranomaisten kanssa,
28347: psyykkisiä ongelmia.                                    kuten on meneteltykin esimerkiksi prostituution
28348:     Sosiaali- ja terveysministeriö on tänä vuonna       ehkäisyprojektia perustettaessa. Hallitus seuraa
28349: asettanut prostituution ehkäisyprojektin, jonka         tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmas-
28350: tavoitteena on prostituution ehkäisy, prostituu-        ta.
28351: 
28352:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
28353: 
28354:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
28355:                                             KK 1179/1998 vp                                              3
28356: 
28357: 
28358: 
28359: 
28360:                                          Tili Riksdagens Talman
28361: 
28362:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       främja en positiv sexualitet. Projektet har tili
28363: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         uppgift att bl.a. ge akt på prostitutionen natio-
28364: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nellt och internationellt.
28365: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr             Skatteförvaltningen har ingen statistik över
28366: 1179:                                                  hur många prostituerade som i skattedeklaratio-
28367:                                                        nen uppger inkomster av sin verksamhet. Enligt
28368:          Vilka planer har Regeringen på att få         vad huvudstadsregionens skattebyråer bedömer
28369:        prostitutionen i Finland under samhällets       uppger rätt få inkomst av verksamheten i fråga. 1
28370:        kontroll och få dem som tjänar sitt leve-       vissa fall har inkomster uppdagats när skattskyl-
28371:        bröd på prostitution att betala skatt tili      diga har ombetts redogöra för hur de förtjänar
28372:        samhället liksom andra arbetstagare?            sitt uppehälle. I praktiken är prostitution ett fe-
28373:                                                        nomen som hör tili den ekonomiska gråzonen.
28374:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          En central ställning bland de åtgärder som gäller
28375: anföra följande:                                       den ekonomiska gråzonen intar skatteinspek-
28376:                                                        tionerna samt myndighetssamarbetet. Inspektio-
28377:    Såsom spörsmålsställaren tycks veta, har            ner har inriktats också bl.a. på företag som bedri-
28378: kommersiell sex på senare år lyfts fram mycket         ver förplägnads- och inkvarteringsverksamhet
28379: synligt i offentligheten. Frågan har väckt en livlig   samt tillhandahåller eskortservice och som har
28380: diskussion och funderingar kring hur fenomenet         misstänkts ha en koppling tili prostituerades
28381: skall kunna stävjas i det finländska samhället så      verksamhet. Exempelvis har Nylands skatteverk
28382: långt det är möjligt och olägenheterna minime-         i år för att utreda ekonomiska brott företagit
28383: ras. Bland annat har social- och hälsovårdsut-         inspektioner, i samband med vilka man bl.a. har
28384: skottet arrangerat diskussionsmöten och semi-          försökt utreda om verksamheten omfattar gläd-
28385: narier med anledning av frågan.                        jeflickor. Att vid inspektionerna utreda de prosti-
28386:    Från samhällets synpunkt är prostitution nå-        tuerades inkomster är dock svårt på grund av
28387: got ytterst negativt och icke önskvärt. Det är en      verksamhetens natur.
28388: människorätts- ochjämställdhetsfråga. Prostitu-           Prostitutionen borde på grund av sina särdrag
28389: tionen fördjupar klyftan mellan lottlöshet och         över huvud taget inte betraktas som en specifik
28390: välbefinnande. Etiska, ekonomiska, hälsomässi-         skattefråga, utan som ett mera vidsträckt pro-
28391: ga, sociala och psykiska problem är förknippade        blemområde i samråd med andra myndigheter,
28392: med prostitution.                                      vilket har skett t.ex. när projektet för förebyggan-
28393:    Social- och hälsovårdsministeriet har i år star-    de av prostitution har startats. Regeringen skall
28394: tat ett projekt för förebyggande av prostitution.      följa läget ur den synvinkel som spörsmålsställa-
28395: Målet är att förebygga prostitution, minska de         ren avser.
28396: olägenheter som prostitutionen medför och
28397: 
28398:      Helsingforsden II november 1998
28399: 
28400:                                                                              Minister Jouko Skinnari
28401:                                            KK 1180/1998 vp
28402: 
28403: Kirjallinen kysymys 1180
28404: 
28405: 
28406: 
28407: 
28408:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Käänteisestä todistustaakasta talousrikosten
28409:                                        tuottaman hyödyn takaisinperinnässä
28410: 
28411: 
28412:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28413: 
28414:    Taloudellisen rikollisuuden ja ns. harmaan ta-     siin valtion haltuun ja realisoitaisiin. Tämä mah-
28415: louden piirissä hääräilevät ovat usein upporik-       dollisuus estäisi talousrikollisten toimintaa te-
28416: kaita, mutta muodollisesti rutiköyhiä ihmisiä.        hokkaastijo ennakkoon.
28417: Omaisuus, joka rikollisella toiminnalla on han-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28418: kittu, on bulvaanin, usein aviovaimon, avovai-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
28419: mon tai muun sellaisen perheenjäsenen omistuk-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28420: sessa,joka ei ole koskaan tehnyt työtä tai ansain-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28421: nut mitään. Talousrikollinen myös jatkaa toi-
28422: mintaansa muodollisesti lapsensa tai vaimonsa                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28423: nimissä. Suomessa on lukematon määrä näitä                   ryhtyä talousrikosten ja harmaan talou-
28424: tyhjätaskuja, jotka elävät kuin kroisokset.                  den kautta hankittujen ja ns. bulvaanien
28425:    On uskomatonta, että meillä ei saada aikaan               nimissä pidettyjen omaisuuksien palaut-
28426: lainsäädäntöä, joka ulottuisi näihin omaisuuk-               tamiseksi oikeille omistajille ns. käänteis-
28427: siin. Kuitenkin se olisi kovin helppoa, jos bulvaa-          tä todistustaakkaa käyttäen, jolloin bul-
28428: niksi epäilty velvoitettaisiin itse todistamaan,             vaaniksi epäilty joutuisi todistamaan
28429: mistä on varallisuutensa hankkinut ja kehittänyt.            omaisuuden saannon ja sen laillisuuden?
28430: Jos ei selvitystä tulisi, omaisuus takavarikoitai-
28431: 
28432:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
28433: 
28434:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
28435: 
28436: 
28437: 
28438: 
28439: 280043
28440: 2                                          KK 1180/1998 vp
28441: 
28442: 
28443: 
28444: 
28445:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28446:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        konfiskoinnin tehostaminen on katsottu tär-
28447: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keäksi toimenpiteeksi suunniteltaessa keinoja ta-
28448: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumi-
28449: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        seksi. Rikoslain kokonaisuudistuksessa myös
28450: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         konfiskaatiota koskevat säännökset tullaan uu-
28451: n:o 1180:                                             distamaan. Siinä yhteydessä harkitaan myös kei-
28452:                                                       noja hyödyn konfiskoinnin tehostamiseksi. Yh-
28453:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tenä tehostamisen vaihtoehtona on harkittu
28454:        ryhtyä talousrikosten ja harmaan talou-        käännetyn todistustaakan asettamista, jolloin ri-
28455:        den kautta hankittujen ja ns. bulvaanien       koksentekijä joutuisi tietyissä tapauksissa osoit-
28456:        nimissä pidettyjen omaisuuksien palaut-        tamaan omaisuutensa laillisen alkuperän. Toise-
28457:        tamiseksi oikeille omistajille ns. käänteis-   na vaihtoehtona on harkittu, että rikoksen ja sen
28458:        tä todistustaakkaa käyttäen, jolloin bul-      tuottaman hyödyn välistä syysuhdetta koskevaa
28459:        vaaniksi epäilty joutuisi todistamaan          näyttövaatimusta lievennettäisiin. Uudistukses-
28460:        omaisuuden saannon ja sen laillisuuden?        sa tullaan myös selvittämään keinot tehostaa
28461:                                                       konfiskaatiota silloin kun rikoksella saatu hyöty
28462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on kysymyksessä tarkoitetuin tavoin siirretty toi-
28463: vasti seuraavaa:                                      selle.
28464:                                                          Lainvalmistelu konfiskaatiota koskevien
28465:    Kysymyksestä ilmenee, että se koskee rikok-        säännösten uudistamiseksi on jo varsin pitkällä.
28466: sella saadun hyödyn tuomitsemista valtiolle me-       Uudistusta koskevaa hallituksen esitystä ei kui-
28467: netetyksi eli hyödyn konfiskointia. Rikoshyödyn       tenkaan tulla antamaan tälle eduskunnalle.
28468: 
28469:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
28470: 
28471:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
28472:                                             KK 1180/1998 vp                                             3
28473: 
28474: 
28475: 
28476: 
28477:                                          Tili Riksdagens Talman
28478: 
28479:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            samband med planeringen av medel för att be-
28480: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            kämpa ekonomisk brottslighet och den ekono-
28481: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        miska gråzonen. 1 samband med totalrevidering-
28482: dagsledamot Sulo Aittaniemi undertecknade              en av straffiagen skall även bestämmelserna gäl-
28483: spörsmål nr 1180:                                      lande konfiskation revideras. 1 detta samman-
28484:                                                        hang övervägs också olika sätt att effektivera
28485:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        konfiskation av vinning av brott. Som ett alter-
28486:        för att återställa tili de rätta ägarna sådan   nativ för effektivisering har övervägts omvänd
28487:        egendom som skaffats genom ekonomisk            bevisbörda, varvid gärningsmannen i vissa fall
28488:        brottslighet och verksamhet inom den            kan bli tvungen att bevisa egendomens lagliga
28489:        ekonomiska gråzonen genom att tillämpa          ursprung. Som ett annat alternativ har övervägts
28490:        s.k. omvänd bevisbörda, så att den miss-        att lindra beviskravet i fråga orsakssamman-
28491:        tänkta bulvanen är skyldig att bevisa sitt      hanget mellan brottet och vinning av brott. 1
28492:        fång och dess laglighet?                        samband med reformen kommer man också att
28493:                                                        utreda olika medel för en effektivare konfiska-
28494:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tion då vinning av brott har förts över på någon
28495: anföra följande:                                       annan på det sätt som avses i spörsmålet.
28496:                                                           Lagberedningen för att revidera bestämmel-
28497:    Av spörsmålet framgår att det avser konfiska-       serna om konfiskation har redan framskridit
28498: tion, dvs. att den ekonomiska fördel som brottet       tämligen långt. Regeringspropositionen som gäl-
28499: berett skall förklaras förverkad tili staten. Kon-     ler reformen kommer dock inte att avlåtas till
28500: fiskation av vinning som härrör sig från brottslig     denna riksdag.
28501: verksamhet har ansetts vara en viktig åtgärd i
28502:      Helsingforsden 3 november 1998
28503: 
28504:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
28505:                                            KK 1181/1998 vp
28506: 
28507: Kirjallinen kysymys 1181
28508: 
28509: 
28510: 
28511: 
28512:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsissa asuvien suomalaisten aseman saat-
28513:                                        tamisesta tasa-arvoiseksi suomenruotsalaisen vähemmistön
28514:                                        etujen kanssa
28515: 
28516: 
28517:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28518: 
28519:     Roikkuessaan vuosikymmenet hallituksessa          teisiin suomenruotsalaisten erityisaseman purka-
28520: ruotsalainen kansanpuolue on ajanut suomen-           miseksi. Se tapahtuisi esimerkiksi poistamalla
28521: ruotsalaiselle vähemmistölle kohtuuttomia etu-        pakkoruotsi suomalaisista kouluista, poistamal-
28522: ja. Etujen kasvu on selvästi nähtävissä pakolli-      la kiintiöt korkeakouluopetuksessa ja vähentä-
28523: sessa ruotsin kielen opiskelussa, opiskelukiin-       mällä esimerkiksi television ruotsinkieliset ohjel-
28524: tiöissä sekä valtakunnallisten radio- ja tv-kana-     mat vastaamaan suomenruotsalaisten osuutta
28525: vien ohjelmatarjonnassa, vain muutaman esi-           valtakunnan väestöstä.
28526: merkin mainitakseni. Etujen kalastaminen jat-            Luulenpa, että alkaisi tepsimään, niin kuin
28527: kuu kiihtyvällä vauhdilla. Sen sijaan Ruotsissa       sanotaan.
28528: asuva suomalaisväestö on edelleen toisen luokan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28529: kansalaisen asemassa ja eräissä asioissa suoras-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28530: taan sorron kohteena.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28531:     Kerrotaan, että kun karjalaisia siirtolaisia      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28532: aiottiin sotienjälkeen pakkoasuttaa myös eräille
28533:  suomenruotsalaisille seuduille, sikäläinen väestö              Aikooko Hallitus ryhtyä painosta-
28534: kieltäytyi ja vetosi Ruotsiin. Ruotsin valtion ta-           maan Ruotsin hallitusta sotien jälkeiseltä
28535: holta tiettävästi ilmoitettiinkin, että mikäli suo-          ajalta olevan esimerkin mukaisesti siten,
28536:  menruotsalainen väestö pakotetaan ottamaan                  että jos Ruotsissa asuvien suomalaisten
28537:  vastaan siirtolaisia, Ruotsi kieltäytyy avustamas-          asemaa ei ryhdytä nopeasti kohentamaan
28538:  ta Suomea siihenastisella tavalla.                          kohtuulliselle tasolle, Suomi ryhtyy leik-
28539:     Nyt olisi vastavuoroisuuden aika. Suomen                 kaamaan suomenruotsalaisen vähemmis-
28540:  hallituksen pitäisi ilmoittaa Ruotsille, että jos           tön kohtuuttomiksi kasvaneita etuuksia
28541:  ruotsinsuomalaisten asemaa ei saada pian säälli-            yhteiskuntaelämän eri alueilla?
28542:  seen kuntoon, Suomen hallitus ryhtyy toimenpi-
28543: 
28544:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
28545: 
28546:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
28547: 
28548: 
28549: 
28550: 
28551: 280043
28552: 2                                         KK 1181/1998 vp
28553: 
28554: 
28555: 
28556: 
28557:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28558: 
28559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       sinsuomalaisten määrän Ruotsissa Ruotsinsuo-
28560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        malaisten keskusliiton vuosina 1994-1995 teh-
28561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      dyn kartoituksen mukaan yli 440 OOO:een.
28562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-        Kolmannesta sukupolvesta ei vielä ole tietoa,
28563: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      mutta useimmat ovat jo kaksikielisiä. Olisi toi-
28564:  1181:                                               vottavaa, että elävä kaksikielisyys säilyisi Ruot-
28565:                                                      sissa, ja siihen Suomen hallitus onkin pyrkinyt
28566:           Aikooko Hallitus ryhtyä painosta-          aktiivisuudellaan. Suomen kielen asema on viime
28567:        maan Ruotsin hallitusta sotien jälkeiseltä    aikoina otettu esiin sekä poliittisissa että virka-
28568:        ajalta olevan esimerkin mukaisesti siten,     miestapaamisissa. Suomi on Ruotsissa enemmän
28569:        että jos Ruotsissa asuvien suomalaisten       kuin siirtolaiskieli.
28570:        asemaa ei ryhdytä nopeasti kohentamaan           Suomen osallistuminen Pohjoismaiden neu-
28571:        kohtuulliselle tasolle, Suomi ryhtyy leik-    voston toimintaan on merkinnyt suuria edistys-
28572:        kaamaan suomenruotsalaisen vähemmis-          askeleita Ruotsissa saatavien suomenkielisten
28573:        tön kohtuuttomiksi kasvaneita etuuksia        palvelujen suhteen. Merkittävimmät sopimukset
28574:        yhteiskuntaelämän eri alueilla?               ovat olleet sopimus Norjan, Ruotsin, Suomen ja
28575:                                                      Tanskan välillä kunnallisesta yhteistyöstä yli
28576:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pohjoismaisten valtakunnanrajojen (voimaan
28577: vasti seuraavaa:                                     1979), v. 1981 solmittu pohjoismainen kielisopi-
28578:                                                      mus (voimaan 1987) ja vuonna 1994 solmittu
28579:     Suomen hallitus pitää tärkeänä huolehtia         pohjoismainen sosiaalipalvelusopimus (voimaan
28580: Ruotsissa asuvien Suomen kansalaisten sosiaali-      1996).
28581: sesta ja kulttuurisesta asemasta. Tämä toteutuu         Suomen hallitus on tietoinen siitä, että suo-
28582: sekä pohjoismaisten sopimusten että kahdenväli-      menkieliset palvelut ovat monilla aloilla viime
28583: sen kanssakäymisen puitteissa. Hallitus on myös      vuosina vähentyneet. Tämä on Ruotsin hallituk-
28584: useissa yhteyksissä kiinnittänyt Ruotsin viran-      sen mukaan johtunut kuntien itsehallintonsa
28585: omaisten huomiota suomea äidinkielenään pu-          puitteissa toteuttamista säästötoimista. Rahan-
28586: huvien Ruotsin kansalaisten kielellisiin oikeuk-     jakovaltaa on siirretty kuntiin ja kunnanosiin.
28587: siin.                                                   Samalla on todettava mie1ihyvällä, että Ruot-
28588:     Mainittakoon tässä yhteydessä, että kysymys      sin kantaväestön suhtautuminen suomalaisiin on
28589: koskettaa paljon laajempaa ja tänään entistä         muuttunut jatkuvasti myönteisemmäksi. Asen-
28590: ajankohtaisempaa ongelmakokonaisuutta eli            teisiin on osittain vaikuttanut 1980- ja 1990-lu-
28591: siirtolaisten Ga pakolaisten) oikeuksia Euroopas-    vun pakolaisaalto Ruotsiin. Ruotsi tunnetaan
28592: sa ja muuallakin maailmassa. Suomi ja Ruotsi         yhtenä vapaamielisen maahanmuutto- ja pako-
28593: tekevät tässä kysymyksessä yhteistyötä myös eu-      laispolitiikan edelläkävijämaana. Mutta uusille
28594: rooppalaisissa yhteyksissä. Olisi siten toivotta-    sen paremmin kuin vanhoille vähemmistöille-
28595: vaa, että löytyisi yhteistä pohjaa vähemmistöpo-     kään ei ole annettu kielellistä eikä kansallista
28596: litiikalle,joka olisi esimerkkinä muulle Euroopal-   vähemmistöasemaa.
28597: le, maailmallekin. Se on myös oikeudenmukai-            Suomen kielen asemaa Ruotsissa ollaan kui-
28598: suuskysymys.                                         tenkin nyt parantamassa. Vähemmistökieliko-
28599:     Ruotsinsuomalaisten siirtolaisuuden historia     mitea jätti mietintönsä tammikuussa 1998. Ko-
28600: ei aikaisemmin ole herättänyt paljon kiinnostus-     mitea esittää suomen kielelle ns. alueellista vä-
28601: ta, puhumattakaan lähihistorian ns. pioneeri-        hemmistöasemaa viidessä Tornionjokilaakson
28602: muuttajista, jotka joutuivat lähtemään kotimaas-     kunnassa sekä ns. ei-alueellista vähemmistöase-
28603: taan, kun se ei pystynyt tarjoamaan kohtuullista     maa koko maassa. Vähemmistökieliasema mer-
28604: elintasoa. Tämä 1950- ja 1960-luvun suuri muut-      kitsee Ruotsille uusia velvoitteita suomenkielisen
28605: toaalto nosti ensimmäisen ja toisen polven ruot-     palvelun turvaamiseksi. Pari vuotta sitten asete-
28606:                                            KK 1181/1998 vp                                             3
28607: 
28608: tun komitean tehtävänä oli hakea ratkaisu ongel-      Yhteistyötä voidaan pitää myös ilmentymänä
28609: maan, joka koskee nimenomaan maassa histo-            EU :n hyväksymästä toissijaisuusperiaatteesta,
28610: riallisesti puhuttuja kieliä.                         mikä on tärkeätä todeta esimerkkinä valtioval-
28611:     Täten näyttää siltä, että Ruotsista on tulossa    lan lähestymisestä kansalaisia.
28612: ainakin pohjoisessa monikielinen maa. Ruotsin-           Pääministeri Lipponen ilmoitti tammikuussa
28613: suomalaisten keskusliitto on ilmaissut tyytyväi-      1998, että Suomi tukee suomen kielen opiskelua
28614: syytensä komitean ehdotuksiin. Suomalaisille ol-      Ruotsissa. Suomen Tukholman suurlähetystön
28615: laan ehdotuksen mukaan antamassa historialli-         aloitteesta on yhteistyössä useiden yliopistojen ja
28616: nen tunnustus eikä ruotsinsuomalaisia pidetä          muiden kulttuuri-instituutioiden kanssa käyn-
28617: enää tavallisina siirtolaisina.                       nistetty ruotsalaisille suunnattu suomen kielen
28618:      Suomen hallituksen edustajat keskustelivat       kampanja, jonka yhteydessä tuotetaan sekä esit-
28619: komitean työn aikana lukuisia kertoja ruotsa-         tely- että oppimateriaalia. Suomalais-ruotsa-
28620: laisten kollegojensa kanssa. Ruotsinsuomalais-        lainen koulutusneuvosto edistää omalta osaltaan
28621: ten sekä Suomen hallituksen taholta esitetyt toi-     suomen kielen opetusta Ruotsissa.
28622: vomukset onkin pääosin otettu mukaan komi-               Hallitus haluaa samalla myös muistuttaa siitä,
28623: tean lakiesityksiin. Pääministeri Persson on il-      että Suomi on, päinvastoin kuin Ruotsi, viralli-
28624: moittanut, että lakiesitys pyritään saamaan kä-       sesti kaksikielinen maa: Hallitusmuodon 14 §:n
28625: sittelyyn nyt istuvien valtiopäivien aikana.          mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja
28626:      Hallitus haluaa myös kiinnittää huomiota ra-     ruotsi ja julkisen vallan on huolehdittava maan
28627: jaseutujen kunnallisen yhteistyön etenemiseen.        suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistykselli-
28628:  Kuten mainittiin, sopimus Norjan, Ruotsin,           sistäja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten
28629:  Suomen ja Tanskan välillä kunnallisesta yhteis-      perusteiden mukaan.
28630:  työstä yli pohjoismaisten valtakunnanrajojen on         Tällaiseen perusoikeuteen liittyvässä asiassa ei
28631:  ollut voimassa 26.1.1979 lukien. Sopimuksen tu-      vastavuoroisuudella ole sijaa eikä suomenruot-
28632:  loksena on valmisteilla (syksy 1998) hallituksen     salaisten palvelujen heikentäminen edistä suo-
28633:  esitys laiksi Suomen ja Ruotsin kunnan yhteises-     men kielen asemaa Ruotsissa. Suomelle on kai-
28634:  tä kuntayhtymästä ja kuntaliitosta. Laki antaisi     kin puolin eduksi, että elävä kaksikielisyys säilyy
28635:  toimivallan siirtää julkista valtaa kuntien yhtei-   maassamme. Siitä meille on hyötyä suvaitsevai-
28636:  selle organisaatiolle.                               suuden politiikan noustessa entistä tärkeämmäk-
28637:      Rajakunnallisella yhteistyöllä pyritään hel-     si Euroopassa. Samalla olemme voineet esitellä
28638:  pottamaan valtakunnan rajan molemmilla puo-          toimivia kielipoliittisia ratkaisujamme useille
28639:  lilla asuvien palvelujen saantia ja joustavuutta.    lainsäädäntöään luoville tai uudistaville maille.
28640:      Helsingissä II päivänä marraskuuta 1998
28641:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
28642: 4                                            KK 1181/1998 vp
28643: 
28644: 
28645: 
28646: 
28647:                                           Tili Riksdagens Talman
28648: 
28649:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Uppgifter om tredje generationens invandrare
28650: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             finns tills vidare inte att tillgå, men de flesta är
28651: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         redan tvåspråkiga. Det vore önskvärt att en le-
28652: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            vande tvåspråkighet kunde bevaras i Sverige och
28653: mål nr 1181:                                            detta har den finska regeringen strävat efter med
28654:                                                         sin aktivitet. Det finska språkets ställning har
28655:            Ämnar Regeringen börja trycka på             under de senaste åren tagits fram vid möten med
28656:         Sveriges regering enligt efterkrigstidsmo-      såväl politiker som tjänstemän. Finskan är mer
28657:         dell så att Finland börjar skära i den fin-     än ett invandrarspråk i Sverige.
28658:         landssvenska befolkningens numera                   Finlands deltagande i Nordiska Rådets verk-
28659:         oskäligt väl tilltagna förmåner på olika        samhet har förbättrat tillgången tili finsk service
28660:         samhällsområden om de i Sverige bosatta         i Sverige. De mest relevanta avtalen är överens-
28661:         finnarnas ställning inte snabbt förbättras      komme1sen mellan Danmark, Finland, Norge
28662:         och kommer upp på skälig nivå?                  och Sverige om kommunalt samarbete över
28663:                                                         nordiska riksgränser (i kraft 1979), 1981 års
28664:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nordiska språkkonvention (i kraft 1987) och den
28665: anföra följande:                                        nordiska konventionen från 1994 om socialt bi-
28666:                                                         stånd och sociala tjänster (i kraft 1996).
28667:     Finlands regering finner det viktigt att bevaka        Finlands regering är medveten om att den fin-
28668: de finska medborgarnas sociala och kulturella           ska servicen minskat på många områden under
28669: ställning i Sverige. Detta sker inom ramen för          de senaste åren. Enligt den svenska regeringen
28670: nordiska överenskommelser och bilateralt um-            beror detta på de inbesparingar som kommuner-
28671: gänge. 1 många sammanhang har regeringen ock-           na har gjort inom ramen för det kommunala
28672: så gjort de svenska myndigheterna uppmärksam-           självstyret. Besluten om resursfördelningen har
28673: ma på språkliga rättigheter för svenska medbor-         förts över tili kommuner och kommundelar.
28674: gare med finska som modersmål.                             Samtidigt skall det med tillfredsställe1se kon-
28675:     1 detta sammanhang kan det nämnas att frå-          stateras att svenskarnas inställning tili finländare
28676: gan berör ett mycket vidare och i dag allt aktue1-      b1ivit allt mer positiv hela tiden. Attityderna har
28677: 1are problemkomplex, dvs. invandrares (och              delvis påverkats av flyktingvågen till Sverige un-
28678: flyktingars) rättigheter i Europa och även annan-       der 1980- och 1990-talen. Sverige är känt som ett
28679: stans i världen. Finland och Sverige samarbetar i       föregångsland för en liberal invandrar- och flyk-
28680: denna fråga bl.a. i europeiska sammanhang.              tingpolitik. Men varken nya eller gamla minori-
28681: Därför vore det önskvärt med en gemensam mi-            teter har fått språklig eller nationell minoritets-
28682: noritetspolitisk plattform som kunde tjäna som          ställning.
28683: exempel för det övriga Europa och hela världen.            Numera pågår dock ett arbete för att förbättra
28684: Det är bl.a. en fråga om rättvisa.                      det finska språkets ställning i Sverige. Minori-
28685:     De finska invandrarnas svenska historia har         tetsspråkskommitten avgav sitt betänkande i ja-
28686: inte väckt mycket intresse tidigare, särskilt inte de   nuari 1998. Kommitten föreslår att finskan skall
28687: s.k. pionjärflyttarna i modern tid, vilka b1ev          bli ett s.k. landsdelsspråk i fem kommuner i Tor-
28688: tvungna att 1ämna sitt hemland då det inte kunde        nedalen och minoritetsspråk i hela landet. Ställ-
28689: erbjuda en skä1ig levnadsstandard. Den stora            ningen som landsdels- och minoritetsspråk med-
28690: fl yttningsvå gen under 19 50- och 1960-talen ö kade    för nya skyldigheter för Sverige i fråga om service
28691: antalet första och andra generationens invandra-        på finska. Den kommitte som tillsattes för ett
28692: re från Finland i Sverige tili mer än                   par år sedan hade i uppdrag att utreda uttryckli-
28693: 440 000 enligt en undersökning som Sverigefin-          gen det problem som gäller de språk som av hävd
28694: narnas centralorganisation gjorde åren 1994-            har talats i landet.
28695: 1995.
28696:                                            KK 1181/1998 vp                                               5
28697: 
28698:     Det verkar sålunda som om Sverige håller på       ett exempel på hur statsmakten närmar sig med-
28699: att bli ett flerspråkigt land, åtminstone i norr.     borgarna.
28700: Sverigefinnarnas centralorganisation har ut-             ljanuari 1998 meddelade statsminister Lippo-
28701: tryckt sin tillfredsställelse med kommittens för-     nen att Finland bistår studier i finska i Sverige. På
28702: slag. Enligt förslaget håller finländarna på att få   initiativ av finska ambassaden i Stockholm har
28703: hävdvunnen erkänsla och sverigefinländarna be-        man i samråd med flera universitet och andra
28704: traktas inte längre som vanliga invandrare.           kulturinstitutioner inlett en kampanj för finska
28705:     Under kommittearbetets gång samtalade re-         språket, viiken är riktad tili svenskarna. 1 sam-
28706: presentanter för den finska regeringen upprepa-       band med denna kampanj produceras såväl olika
28707: de gånger med sina svenska kolleger. Sverigefin-      slag av broschyrer som läromedel. Finsk-svenska
28708: narnas och den finska regeringens önskemål har i      utbildningsrådet främjar för sin del undervis-
28709: regel tagits med i de lagförslag som kommitten        ningen i finska i Sverige.
28710: utarbetat. Statsminister Persson har meddelat att        Regeringen vill i detta sammanhang även på-
28711: man strävar efter att få lagförslaget upp till be-    minna om att Finland, i motsats till Sverige, är ett
28712: handling under det sittande riksmötet.                officiellt tvåspråkigt land. Enligt 14 § regerings-
28713:     Finlands regering önskar även peka på fram-       formen är Finlands nationalspråk finska och
28714: stegen inom det kommunala samarbetet i gräns-         svenska och det allmänna skall tillgodose landets
28715: trakterna. Som redan nämndes har en överens-          finskspråkiga och svenskspråkiga befolknings
28716: kommelse om kommunalt samarbete över nor-             kulturella och samhälleliga behov enligt enahan-
28717: diska riksgränser varit i kraft mellan Danmark,       da grunder.
28718: Finland, Norge och Sverige sedan 26.l.l979.              1 frågor av denna typ, vilka anknyter tili de
28719: Som ett resultat av denna överenskommelse hål-        grundläggande rättigheterna, blir det inte fråga
28720: ler en regeringsproposition på att fårdigställas      om ömsesidighet, och en försvagning a v finlands-
28721: (hösten 1998) med förslag tili lag om samarbete       svenskarnas service främjar inte det finska språ-
28722: mellan kommuner i Finland och Sverige. Me-            kets ställning i Sverige. F ör Finland är det på alla
28723: ningen är att lagen skall överföra offentlig makt     sätt fördelaktigt att vårt Iand förblir levande två-
28724: tili en för kommunerna gemensam organisation.         språkigt. Det gagnar oss då toleransens politik
28725:     Det gränsöverskridande kommunala samar-           får en allt viktigare roll i Europa. Samtidigt har vi
28726: betet avser att göra det lättare och flexiblare att   kunnat presentera våra fungerande språkpolitis-
28727: erhålla service på båda sidor av gränsen. Samar-      ka lösningar för flera Iänder som skapar eller
28728: betet kan även betraktas som ett uttryck för EU:s     reviderar sin lagstiftning.
28729: subsidiaritetsprincip och är viktigt att notera som
28730: 
28731:      Helsingfors den II november 1998
28732: 
28733:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
28734:                                           KK 1182/1998 vp
28735: 
28736: Kirjallinen kysymys 1182
28737: 
28738: 
28739: 
28740: 
28741:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Ahvenanmaan muodostamise;ta itsenäiseksi
28742:                                       valtioksi
28743: 
28744: 
28745:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28746: 
28747:    Ahvenanmaasta on muodostunut Suomelle             sen jälkeen vallataan alue takaisin ja liitetään
28748: vuosikymmenien saatossa todellinen riesa. Rie-       Suomeen. Tätä kautta itsehallinnon myötä anne-
28749: saksi saakka kehittyneitä yksityiskohtia voisi       tut erivapaudet poistuisivat. Järkevä keino, mut-
28750: luetella kymmenittäin, mutta siihen ei riitä aikaa   ta me suomalaiset emme ole sotaisia. Kunnian- ja
28751: eikä paperia. Riittää kun todetaan, että ahvenan-    kiitoksenkipeitä kylläkin. Suomalaisten pitäisi
28752: maalaiset syövät suomalaisten lohet ja saavat        siis antaa Ahvenanmaalle itsenäisyys. Se toisi
28753: Kanta-Suomesta satojen miljoonien markkojen          Suomelle mainetta tässä maailman myllerrykses-
28754: arvosta rahallista tukea vuosittain, vaikka suo-     sä, jossa itsenäisyyttä ei tahdota pienille vähem-
28755: rastaan kylpevät rahassa ja yltäkylläisyydessä.      mistöille suoda millään, oli sitten kysymys Koso-
28756: Myös Euroopan unioninjäsenyydessä Ahvenan-           vosta, Baskimaasta, Itä-Timorista tai kurdi-
28757: maasta on tullut piikki valtakunnan lihaan. Kai-     alueista. Antamalla itsenäisyyden Ahvenan-
28758: kessa he pyrkivät nokkimaan rusinat pullasta ja      maalle Suomi tekisi uraauurtavan ja esimerkil-
28759: sysäämään hankalat asiat emämaan hoidettavik-        lisen valtiollisen teon.
28760: si. Ilkamointia taannoin osoitti jo se, että Ahve-       Suorastaan innostuksesta vavisten kysyn val-
28761: nanmaa alkoi lyödä omaa rahaa, vaikka heillä ei      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
28762: siihen ollut oikeutta. Kaikesta piittaamattomuu-     valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä:
28763: desta ja omanvoitonpyynnistä huolimatta ahve-
28764:  nanmaalaiset eivät ole suostuneet ottamaan edes                Mitä mieltä Hallitus on siitä, että ryh-
28765: osavastuuta alueensa puolustamisesta, eivätkä               dyttäisiin valmistelemaan kansainvälises-
28766:  suostu suorittamaan asevelvollisuuttaan.                   ti esimerkillistä valtiotekoa itsenäisyyden
28767:     Hiljattain kuulin erään kansalaisen suunnitel-          myöntämiseksi Ahvenanmaan maakun-
28768:  man Ahvenanmaan asian hoitamiseksi. Ensin                  nalle,joka ilmiselvästi sitä itsekin haluaa,
28769:  annetaan maakunnalle itsenäisyys ja pari päivää            mutta ei kehtaa suoranaisesti pyytää?
28770: 
28771:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
28772: 
28773:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
28774: 
28775: 
28776: 
28777: 
28778:  280043
28779: 2                                           KK 1182/1998 vp
28780: 
28781: 
28782: 
28783: 
28784:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28785: 
28786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myös Ahvenanmaan mahdollisiin itsenäistymis-
28787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pyrkimyksiin. Presidentti totesi muun muassa,
28788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       että Ahvenanmaan itsehallinto on lukuisissa yh-
28789: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen           teyksissä tuotu esiin kansainvälisenä esikuvana
28790: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1182:         konfliktien ratkaisuksi ja että nykyisen hallinto-
28791:                                                        muodon muuttaminen ei olisi Suomen tasavallan
28792:            Mitä mieltä Hallitus on siitä, että ryh-    edun mukaista. Presidentti totesi myös, ettei Suo-
28793:        dyttäisiin valmistelemaan kansainvälises-       mella ole aikomusta luopua Kansainliiton aikoi-
28794:        ti esimerkillistä valtiotekoa itsenäisyyden     naan tunnustamasta suvereniteetista.
28795:        myöntämiseksi Ahvenanmaan maakun-                  Maakuntapäivien puhemiehen vastauksesta
28796:        nalle, joka ilmiselvästi sitä itsekin haluaa,   käy selvästi ilmi, että Ahvenanmaa ei itsekään
28797:        mutta ei kehtaa suoranaisesti pyytää?           pyri itsenäisyyteen. Presidentin puheen jälkeen
28798:                                                        käyty keskustelu ahvenanmaalaisissa lehdissä
28799:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osoittaa selvästi, että itsehallintomallilla on
28800: vasti seuraavaa:                                       vankka tuki maakunnassa.
28801:                                                           Hallitus tukee itsehallintomallin säilyttämistä
28802:    Avatessaan Ahvenanmaan maakuntapäivät               ja kehittämistä.
28803: 3.11.1998 Tasavallan Presidentti otti kantaa
28804: 
28805:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
28806: 
28807:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
28808:                                          KK 1182/1998 vp                                              3
28809: 
28810: 
28811: 
28812: 
28813:                                       Tili Riksdagens Talman
28814: 
28815:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Ålands eventuella självständighetssträvanden.
28816: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         Presidenten konstaterade bland annat att Ålands
28817: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     självstyrelse i talrika sammanhang har framhål-
28818: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-        lits som en internationell fårebild för kontliktlös-
28819: mål nr 1182:                                        ning och att en ändring av den gällande förvalt-
28820:                                                     ningsmodellen inte är i republiken Finlands in-
28821:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tresse. Presidenten konstaterade också att Fin-
28822:        ta för att påbörja förberedandet av en       land inte har för avsikt att avstå från den av
28823:        internationellt sett föredömlig statsgär-    Nationernas Förbund i tiden erkända suveräni-
28824:        ning för att bevilja landskapet Aland den    teten.
28825:        självständighet, som Åland uppenbarli-           Av lagtingets talmans svar framgår det klart
28826:        gen även själv vill ha, men inte täcks di-   att landskapet Åland inte heller självt strävar
28827:        rekt be om?                                  efter självständighet. Den diskussion som har
28828:                                                     förts i de åländska tidningarna efter presidentens
28829:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tai visar klart att självstyrelsemodellen har ett
28830: anföra följande:                                    starkt stöd i landskapet.
28831:                                                         Regeringen stöder ett bibehållande och ut-
28832:   När Republikens President öppnade lagtinget       vecklande av självstyrelsemodellen.
28833: den 3 november 1998 tog han också ställning tili
28834:      Helsingforsden II november 1998
28835: 
28836:                                                                   Justitieminister Jussi Järventaus
28837:                                             KK 1183/1998 vp
28838: 
28839: Kirjallinen kysymys 1183
28840: 
28841: 
28842: 
28843: 
28844:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Puuntuotantoa uhkaavista tekijöistä
28845: 
28846: 
28847: 
28848:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28849: 
28850:     Metsät ja niiden tuottama puu ovat Suomelle        yhteiskunnallinen ongelma ja tappio kuin konsa-
28851: hyvin tärkeä asia. Tällä hetkellä tilanne on sikäli    naan hoitamattomasta nuoresta metsästä tai tai-
28852: lohdullinen, että metsät kasvavat arvion mukaan        mikosta. Vanhuuttaan tuhoutuvien metsien li-
28853: nopeammin kuin kulutus. Joidenkin vuosien ku-          sääntyminen voitaisiin estää esimerkiksi kohdis-
28854: luttua tilanne ei liene enää niin lohdullinen.         tamalla verotuksellisia toimenpiteitä sellaisiin
28855:     Ensinnäkin metsissä liikkujan on helppo ha-        metsiin, joiden uudistaminen laiminlyödään ja
28856: vaita, että niin taimikoiden kuin kasvavan nuo-        sallitaan lahoamisen kautta tuhoutua.
28857: ren metsän ensiharvennukset lyödään entistä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28858: useammin laimin. Tällaiset laiminlyönnit saatta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28859: vat vähentää metsän kasvua moninkertaisesti ja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28860: myös heikentää laatua siihen nähden,jos harven-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28861: nukset olisi ajallaan suoritettu. Asiaan lienee vai-
28862: kuttanut se, että valtio satsaa entistä vähemmän                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28863: taimikoiden ja nuorten metsien hoitoon ja hoi-                siin taimikkoharvennusten ja riittävän
28864: don valvontaan. Toinen huolestuttava tekijä on                ajoissa suoritettavien ensiharvennusten
28865: se, että erityisesti kaupunkilaisomistajien metsät            tehostamiseksi maamme metsissä, ja
28866:  ovat yli-ikäisiä, toisin sanoen ne lahoavat pys-                aikooko Hallitus ryhtyä verotukselli-
28867:  tyyn, eikä niistä ole markkinapuuksi, kuten kui-             sin keinoin patistamaan hakkuisiin niitä
28868:  tu- ja sahapuuksi. Tällaisten metsälöiden lisään-            metsänomistajia, joiden metsät yli-ikäisi-
28869:  tyessä nykyisellä vauhdilla niistä tulee yhtä suuri          nä lahoavat käyttökelvottomiksi?
28870: 
28871:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
28872:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
28873: 
28874: 
28875: 
28876: 
28877:  280043
28878: 2                                          KK 1183/1998 vp
28879: 
28880: 
28881: 
28882: 
28883:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28884: 
28885:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tarkoituksena ei olisi vaatia nimenomaan raha-
28886: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         talletusta, vaan jonkinlainen pankkitakausme-
28887: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nettely sopisi paremmin nykyaikaan.
28888: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Vanhojen metsänuudistamisrästien poistami-
28889: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         seksi maa- ja metsätalousministeriössä tutkitaan
28890: n:o 1183:                                             parhaillaan erilaisia verotuksellisia ja lainsää-
28891:                                                       dännöllisiä keinoja. Metsänomistajienkin olisi
28892:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        syytä tiedostaa taloudellinen etunsa ja vastuun-
28893:        siin taimikkoharvennusten ja riittävän         sa.
28894:        ajoissa suoritettavien ensiharvennusten            Puuston ikääntyminen ja luonnon poistuman
28895:        tehostamiseksi maamme metsissä, ja             kohoaminen on yleinen ongelma, ei vain kaupun-
28896:           aikooko Hallitus ryhtyä verotukseni-        kilaismetsänomistajien metsissä esiintyvä. Hak-
28897:        sin keinoin patistamaan hakkuisiin niitä       kuukypsiä metsiä halutaan uudistaa parhaillaan,
28898:        metsänomistajia, joiden metsät yli-ikäisi-     koska pinta-alaverotuksessa olevilla metsän-
28899:        nä lahoavat käyttökelvottomiksi?               omistajilla on aikaa vuoden 2006 alkuun purkaa
28900:                                                       hakkuusäästönsä. Koko maassa hakattavat lei-
28901:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mikot ovat hyvin tukkipuuvaltaisia. Niistä saa-
28902: vasti seuraavaa:                                      daan pääosa myös kuiduttavan teollisuuden raa-
28903:                                                       ka-aineesta. Vasta kuluvana vuotena ensihar-
28904:    Yleisesti on tiedostettu metsänhoidon valitet-     vennuspuun kysyntä on elpynyt. Vanhenevien
28905: tava tason lasku viimeisten kymmenen vuoden           metsien uudistamista on perusteltua valtiovallan
28906: aikana maassamme. Metsänuudistamistöitä, tai-         toimenpitein kiihdyttää alueellisesti mutta ei
28907: mikonhoitoa ja ensiharvennuksia on monista            koko maassa. Metsätalouden edistäruisorgani-
28908: syistä laiminlyöty.                                   saatiot käyttävät tähän metsänomistajien neu-
28909:    Kahden viimeksi mainitun ongelman, eli nuo-        vontaa ja tiedotusta. On syytä harkita verotuk-
28910: ren metsän hoidon rästien, poistamiseksi ja vuo-      sellisia keinoja, ei kuitenkaan kysyjän ehdotta-
28911: tuisten suoritemäärien kohottamiseksi maa- ja         maa keppiä vaan porkkanaa.
28912: metsätalousministeriö käynnisti 30.10.1997 5-             Kysyjän hieman virheellisen käsityksen oikai-
28913: vuotisen Nuoren metsän hoito -kampanjan sii-          semiseksi totean seuraavaa. Nuoren metsän hoi-
28914: hen viime syksyn valtion lisätalousarviossa osoi-     don laiminlyöminenjohtaa tiheyden kasvuun, ei-
28915: tetun määrärahan turvin. Kuluvan vuoden nuo-          optimaaliseen puulajikoostumukseen, järeyty-
28916: ren metsän hoidon ja energiapuun korjuun mää-         misen hidastumiseen, sahapuun laadun heikke-
28917: räraha on puolitoistakertainen, 93 milj. mark-        nemiseen, arvokasvun hidastumiseen, luonnon-
28918: kaa, viime vuoden varsinaiseen talousarvioon          poistuman kasvuun, korjuukustannusten nou-
28919: verrattuna, ja ensi vuodelle hallitus on esittänyt    suun ja ylipäätään taloustuloksen huononemi-
28920: 110 milj. markkaa.                                    seen. Sen sijaan puuston kokonaistuotosta tihen-
28921:    Metsän uudistamistöiden laiminlyöntien eh-         tyminen lisää mutta pienentää talteen saatavaa
28922: käisemiseksi jatkossa hallitus on antanut edus-       puumäärää.
28923: kunnalle 23.10.1998 esityksen metsälain muutta-           Vastauksena kysymykseen hallitus toteaa,
28924: miseksi siten, että metsänomistajille säädettäisiin   että ei ole syytä ryhtyä muihin kuin edellä kuvat-
28925: velvollisuus ilmoittaa taimikon perustaruistoi-       tuihin toimenpiteisiin nuoren metsän hoidon ja
28926: menpiteiden loppuunsaattamisesta. On myös             vanhenevien metsien uudistamisen tehostami-
28927: otettu keskusteltavaksi osana kansallisen metsä-       seksi. Kysyjän esille ottamat asiat käsitellään
28928: ohjelman valmistelua aiemmin käytössä olleen           kokonaisvaltaisesti vuodenvaihteessa valmistu-
28929: metsänuudistamisvakuuden asettamisen palaut-           vassa Kansallisessa metsäohjelmassa.
28930: taminen yleisenä lakisääteisenä velvoitteena.
28931: 
28932:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
28933: 
28934:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28935:                                            KK 1183/1998 vp                                               3
28936: 
28937: 
28938: 
28939: 
28940:                                         Tili Riksdagens Talman
28941: 
28942:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förfarande med banksäkerheter lämpar sig bättre
28943: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           i nutid.
28944: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           För att få skogsägarna att ta itu med de gamla
28945: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          ogjorda skogsförnyelsearbetena undersöks vid
28946: mål nr 1183:                                          jord- och skogsbruksministeriet som bäst glika
28947:                                                       beskattnings- och lagstiftningsåtgärder. Aven
28948:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         skogsägarna har skäl att vara medvetna om sitt
28949:        att i våra skogar effektivera plantbe-         ekonomiska intresse och ansvar.
28950:        ståndsgallringen och sådan första gall-           Det att trädbeståndet föråldras och den natur-
28951:        ring som utförs i tillräckligt god tid, och    liga avgången ökar är inte ett problem som före-
28952:           ämnar Regeringen med skattemässiga          kommer endast i skogar som ägs av stadsbor,
28953:        medel försöka aktivera de skogsägare           utan det är ett allmänt problem. Man vill som
28954:        som har överåriga skogar som ruttnar           bäst förnya sådana skogar som är mogna för
28955:        och blir obrukbara att börja avverka?          avverkning, eftersom de skogsägare som arealbe-
28956:                                                       skattas har tid tili ingången av år 2006 att göra sig
28957:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av med sina avverkningsinbesparingar. De
28958: anföra följande:                                      stämplade bestånd som skall avverkas i hela Jan-
28959:                                                       det är ytterst timmerträdsbetonade. Av dessa fås
28960:     Man har allmänt taget uppmärksammat att           detmesta av den defibrerande industrins råvara.
28961: det har skett en beklaglig nedgång i nivån på         Det är först i år som efterfrågan på förstagall-
28962: skogsvården under de senaste tio åren i vårt land.    ringsvirke har återhämtat sig. Det är motiverat
28963: Skogsförnyelse, plantbeståndsvård och första          att med hjälp av statsmaktens åtgärder påskynda
28964: gallringar har försummats av många orsaker.           förnyelsen av gamla skogar regionalt men inte i
28965:     För att avhjälpa de två sist nämnda proble-       hela landet. Organisationer som främjar skogs-
28966: men, dvs. försummelserna inom vården av ung-          bruket använder för detta ändamål rådgivning
28967: skog, samt för att öka de årliga prestationsmäng-     och information för skogsägarna. Det är skäl att
28968: derna inledde jord- och skogsbruksministeriet         överväga skattemässiga medel, dock inte den
28969: den 30 oktober 1997 en femårig kampanj som            käpp som spörsmålsställaren föreslår utan i stäl-
28970: gäller vård av ungskog med hjälp av det anslag        let en morot.
28971: som anvisades för ändamålet i tilläggsbudgeten           För att rätta tili spörsmålsställarens något
28972: senaste höst. Anslaget för vård av ungskog och        oriktiga uppfattning framhåller jag följande. Om
28973: tillvaratagande av energivirke är i år en och en      vården av ungskog försummas leder detta tili
28974: halv gång så stort, dvs. 93 milj. mk, som det var i   ökad täthet, icke-optimal trädslagssammansätt-
28975: fjolårets egentliga budget, och för nästa år har      ning, långsammare grovlekstillväxt, försämrad
28976: regeringen föreslagit IlO milj. mk.                   kvalitet på sågtimret, långsammare värdetillväxt,
28977:     För att förhindra att skogsförnyelsearbeten       ökad naturlig avgång, stegring i avverknings-
28978: försummas i framtiden avlät regeringen den 23         kostnaderna och överhuvudtaget ett försämrat
28979: oktober 1998 en proposition tili riksdagen med        ekonomiskt resultat. Däremot leder ett tätare
28980: förslag tili ändring av skogslagen så att i lagen     trädbestånd till ökad total avkastning, fastän den
28981: tas in en bestämmelse om att skogsägare blir          virkesmängd som tas tili vara minskar.
28982: skyldiga att anmäla slutförandet av åtgärder för         Som svar på spörsmålet framhåller regeringen
28983: anläggande av plantbestånd. Som en del av be-         att det inte finns något skäl att vidta andra än
28984: redningen av det nationella skogsprogrammet           ovan beskrivna åtgärder för att effektivera vår-
28985: har man även diskuterat möjligheten att åter tai      den av ungskog och förnyelsen av gamla skogar.
28986: bruk förnyelsesäkerhet som en allmän lagstad-         De frågor som spörsmålsställaren tar upp be-
28987: gad skyldighet. A vsikten är inte att kräva en        handlas på ett övergripande sätt i det nationella
28988: uttrycklig penningdeponering, utan något slags        skogsprogram som blir fårdigt vid årsskiftet.
28989: 
28990:      Helsingfors den 5 november 1998
28991: 
28992:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28993:                                          KK 1184/1998 vp
28994: 
28995: Kirjallinen kysymys 1184
28996: 
28997: 
28998: 
28999: 
29000:                                  Jari Koskinen /kok: Työharjoittelupaikan palkan merkityksestä
29001:                                      opintotuen määrää laskettaessa
29002: 
29003: 
29004:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29005: 
29006:    Opiskelijan omiin tuloihin perustuvassa tarve-   torahaa alentavana siten, kuin Kansaneläkelai-
29007: hankinnassa opiskelijalle määritellään kalenteri-   tos määrää. Tilanne on varsinkin yliopisto-opis-
29008: vuosittain erityinen vuosituloraja. Tukeen oi-      kelijoiden kannalta vaikea. Toisin kuin ammatil-
29009: keuttavan tulon määrä vaihtelee sen mukaan,         listen oppilaitosten opiskelijoiden harjoittelu-
29010: miten monena kuukautena opiskelija on nosta-        paikkoja ei yliopisto-opiskelijoiden opintoihin
29011: nut opintotukea. Opiskelija voi itse vaikuttaa      pakollisena kuuluvia harjoittelupaikkoja tueta
29012: vapaan tulon rajaansa esimerkiksi olemalla ha-      valtion varoin.
29013: kematta opintotukea kaikille kuukausille. Tukea         Opiskelijoiden omiin tuloihin perustuva opin-
29014: voi olla 3 000 markkaa jokaista kuukautta koh-      totuen tarveharkinta uudistui vuoden 1998 alus-
29015: den, jona hän on saanut opintorahaa tai asumis-     ta lähtien. Uudistuksen tavoitteena oli aikaisem-
29016: lisää, ja 9 000 markkaa niinä kuukausina, jolloin   paan verrattuna selkeyttää opintotuen tulohar-
29017: tukea ei ole opintolainaa lukuun ottamatta nos-     kintaa. Harjoitteluajan palkan erilainen kohtelu
29018: tettu.                                              tulojen huomioon otamisen suhteen lisää entises-
29019:    Työharjoitteluajan palkan huomioon ottami-       tään opintotukijärjestelmän sekavuutta.
29020: nen opintotuen tuloharkinnassa tapahtuu toisen-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29021: laisen käytännön mukaisesti. Opiskelijalle ei       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29022: makseta opintorahaa, jos hän saa tutkintoonsa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29023: kuuluvasta pakollisesta työharjoittelusta palk-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29024: kaa vähintään 1 800 mk/kk. Käytännön taustalla
29025: ovat Kelan hallituksen antama päätös sekä opin-               Mitä uudistuksia Hallitus aikoo tehdä
29026: totukilain 20 §,jonka mukaan opiskelunjohdos-              arvioitaessa työharjoitteluajan palkan
29027: ta saatava palkka voidaan ottaa huomioon opin-             suhdetta opintotuen määrään?
29028: 
29029:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
29030: 
29031:                                          Jari Koskinen /kok
29032: 
29033: 
29034: 
29035: 
29036: 280043
29037: 2                                           KK 1184/1998 vp
29038: 
29039: 
29040: 
29041: 
29042:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29043: 
29044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toimeentuloturvaa on parannettu 1 patvana
29045: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          maaliskuuta 1997 voimaan tulleella opintotuki-
29046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lain muutoksella, joka mahdollistaa kuitenkin
29047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Kos-         lainatakauksen myöntämisen kyseisessä tilan-
29048: kisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         teessa olevalle opiskelijalle. Lisäksi voidaan
29049: 1184:                                                  maksaa myös asumislisää. Näin ollen opiskelijal-
29050:                                                        le turvataan vähintäänkin minimitoimeentulo.
29051:           Mitä uudistuksia Hallitus aikoo tehdä            Opintotuessa sovellettava tarveharkinta on
29052:        arvioitaessa työharjoitteluajan palkan          muutoin varsin joustava. Tämän vuoden alusta
29053:        suhdetta opintotuen määrään?                    opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtuva
29054:                                                        tarveharkinta perustuu vuosituloihin, eikä luku-
29055:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kausien aikana ansaittuihin keskimääräisiin tu-
29056: vasti seuraavaa:                                       loihin, kuten aiemmin. Vuosituloraja määräytyy
29057:                                                        uudessa mallissa tuettavien kuukausien luku-
29058:    Syyslukukauden 1995 alusta lukien on opinto-        määrän perusteella ja opiskelija voi ansaita tulo-
29059: tuessa ollut opiskeluun kuuluvan pakollisen työ-       rajan puitteissa tulonsa vuoden aikana milloin
29060: harjoittelun ajalle erillinen tarveharkinta. Erilli-   tahansa.
29061: seen tarveharkintaan päädyttiin osana hallituk-            Opetusministeriö seuraa opintotuen tarvehar-
29062: sen säästöohjelmaa. Tarveharkinta on pakollisen        kinnan toimivuutta yhteistyössä opintotuen toi-
29063: harjoittelun ajalta tiukka, koska se ei mahdollista    meenpanoa hoitavan kansaneläkelaitoksen
29064: opintorahan maksamista lainkaan, jos harjoitte-        kanssa. Uuden mallin parantamista voidaan har-
29065: lusta saatu palkka on vähintään 1 800 markkaa          kita vasta, kun sen toimivuudesta on saatu riittä-
29066: kuukaudessa. Opintorahaa ei myöskään myön-             västi tietoa. Harjoitteluajan erillisestä kohtelusta
29067: netä, jos oppilaitokselta saatu toimeentulon tur-      luopuminen ei näytä valtiontaloudellisista syistä
29068: vaamiseen tarkoitettu apuraha on vähintään             tällä hetkellä mahdolliselta.
29069: 1 270 markkaa kuukaudessa. Harjoitteluajan
29070: 
29071:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
29072: 
29073:                                                                            Ministeri Suvi-Anne Siimes
29074:                                            KK 1184/1998 vp                                              3
29075: 
29076: 
29077: 
29078: 
29079:                                         Tili Riksdagens Talman
29080: 
29081:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      förbättrats genom den ändring av lagen om stu-
29082: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        diestöd som trädde i kraft den 1 mars 1997, som
29083: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tillåter beviljande av borgen för lån när det gäller
29084: man Jari Koskinen undertecknade spörsmål nr           en studerande i nämnda situation. Också bo-
29085: 1184:                                                 stadstillägg kan betalas. På så sätt garanteras
29086:                                                       åtminstone minimiutkomsten för den studeran-
29087:           Vilka reformer ämnar Regeringen ge-         de.
29088:        nomföra när det gäller förhållandet mel-           Den behovsprövning som tillämpas inom stu-
29089:        lan lönen under arbetspraktiktiden och         diestödet är annars rätt smidig. Från och med
29090:        studiestödsbelopet?                            början av detta är år baserar sig den behovspröv-
29091:                                                       ning som sker utgående från den studerandes
29092:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         egna inkomster på årsinkomsterna och inte så-
29093: anföra följande:                                      som tidigare på de genomsnittliga inkomsterna
29094:                                                       under terminerna. Årsinkomstgränsen bestäms i
29095:    Sedan början av höstterminen 1995 har det i        den nya modellen på basis av antalet stödmåna-
29096: samband med studiestödet funnits en särskild          der och den studerande kan inom inkomstgrän-
29097: behovsprövning för obligatorisk arbetspraktik         sen förtjäna sin inkomst när som helst under året.
29098: som hör tili studierna. Detta förfarande utgör en         I samarbete med folkpensionsanstalten, som
29099: del av regeringens sparprogram. För den tid den       sköter verkställandet av studiestödet, kommer
29100: obligatoriska praktiken pågår är behovspröv-          undervisningsministeriet att följa hur behovs-
29101: ningen sträng, eftersom den inte tillåter utbetal-    prövningen vid studiestöd fungerar. En förbätt-
29102: ning av studiepenning om lönen för praktiken är       ring av den nya modellen kan övervägas först när
29103: minst l 800 mark i månaden. Studiepenning be-         det finns tillräckligt med information om hur den
29104: viljas inte heller om den studerande av läroanstal-   utfallit. Att avstå från den nuvarande särbehand-
29105: ten fått ett stipendium avsett för att trygga ut-     lingen av praktiktiden torde av statsekonomiska
29106: komsten uppgående tili minst 1 270marki måna-         skäl inte vara möjligt för närvarande.
29107: den. Utkomstskyddet under praktiktiden har
29108: 
29109:      Helsingforsden 12 november 1998
29110: 
29111:                                                                           Minister Suvi-Anne Siimes
29112:                                             KK 1185/1998 vp
29113: 
29114: Kirjallinen kysymys 1185
29115: 
29116: 
29117: 
29118: 
29119:                                    Jari Koskinen lkok: Maatalousyrittäjien opintotuen myöntämispe-
29120:                                        rusteista
29121: 
29122: 
29123:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29124: 
29125:     Maatalousyrittäjillä on mahdollisuus saada            Opintorahan tekee enty1sen ongelmalliseksi
29126: erityistä opintotukea opintoihin, jotka tukevat        se, että sen myöntämisperusteet ovat melkoisen
29127: maatilalla harjoitettavaa tai suunnitteilla olevaa     hataralla pohjalla. Henkilö, jolle opintorahaa
29128: uutta toimintaa. Tarve tämänkaltaisiin opintoi-        myönnettiin vuonna 1996, ei sitä enää seuraava-
29129: hin on maamme nykytilassa mitä suurin. Eu-             na vuonna saanut. Kielteinen päätös perustui
29130: rooppalaiset uudistukset, epävarmuuden lisään-         siihen, että hakemuksen käsitteli seuraavana
29131: tyminen maatiloilla ja muut muutospaineet ovat         vuonna eri henkilö. Olkoonkin, että vuonna 1997
29132: suurelta osalta syynä siihen, että maanviljelijöi-     opintorahasta tuli uusi laki, ei se sisällöllisesti
29133: den pitää omaksua uusia taitoja ja tietoja saavut-     muuttunut niin paljoa, että kielteinen päätös olisi
29134: taakseen toimeentulonsa. Yhteiskunnallinen             näin perusteltavissa. Opintotuen saaminen näyt-
29135: muutospaine vaatii maanviljelijöiltä myös jous-        tää siis olevan täysin tulkinnanvaraista. Samoin
29136: tavuutta ja kykyä reagoida aikaisempaa aktiivi-        ongelmia aiheuttaa se, että maatalousyrittäjien
29137: semmin ympäröivän maailman vaatimuksiin ja             opintotuki rahoitetaan viljelijöiden maksamista
29138: haasteisiin. Koulutus voi tarjota uusia näkökul-       MYEL-maksuista eikä esimerkiksi valtion opin-
29139: mia ja ratkaisumalleja ympäristön ja tulevaisuu-       totuen piiristä. Maatalousyrittäjien opintotuki-
29140: den epävarmuuden hälventämiseen.                       järjestelmän pitää olla sellainen, että se palvelee
29141:     Maatalousyrittäjien opintoraha on tarkoitet-       mahdollisimman joustavasti ja hyvin tuen käyt-
29142: tu lyhytaikaista opiskelua varten. Käytännössä         täjiä. Tämänhetkinen tilanne ei voi olla se, jonka
29143: lyhytaikaiseksi opiskeluksi katsotaan sellainen        varaan maatalousyrittäjien on heittäydyttävä.
29144: opiskelu, joka kestää alle kahdeksan kuukautta.        Se, että tukea tulee silloin kun hakemuksen käsit-
29145:  Maatalousyrittäjien koulutuksen pituus on usein       telijää huvittaa sitä myöntää, ei ole kenenkään
29146: vaikea määritellä tarkasti. Opinnot koostuvat          edun mukaista - kaikkein vähiten tuottavan ja
29147: kouluilla tapahtuvista opinnoista sekä etäopin-        tulevaisuudessakin turvatun maatalouden.
29148: noista. Sitä paitsi on kummallista, että maata-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29149: lousyrittäjien opintotuki on kytketty niin tarkas-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29150:  ti kahdeksan kuukauden rajaan, sillä tämä tiuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29151:  ka rajoitus on ristiriidassa koulutuksen todellisen   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29152:  tehtävän kanssa. Pidemmän aikaa kestäviä opis-
29153:  keluja varten, myös maatalousyrittäjällä, on                    Millä tavoin Hallitus aikoo puuttua
29154:  mahdollisuus hakea yleistä opintorahaa. Nimen-               julkisuudessa esiintyneisiin maatalous-
29155:  omaan maatalousyrittäjille tämä yleinen opinto-              yrittäjien opintotukien myöntämisperus-
29156:  raha on siitä ongelmallinen, että se on ensinnäkin           teiden epäoikeudenmukaisuuksiin, ja
29157:  markkamääräisesti pienempi kuin erityinen                       miten Hallitus aikoo tarkentaa niitä
29158:  maatalousyrittäjien opintotuki. Toiseksi yleisen             ohjeita, joilla opintotukihakemuksia kä-
29159:  opintotuen määrään vaikuttavat hakijan sekä                  sittelevät virkamiehet määrittelevät tuen
29160:  hänen puolisonsa tulot, jotka maatalousyrittäjil-            tarpeen?
29161:  lä saattavat ylittää vaaditut tulorajat. Tämän
29162:  johdosta maatalousyrittäjien saama yleinen
29163:  opintotuki olisi käytännössä minimaalinen.
29164: 
29165:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
29166: 
29167:                                            Jari Koskinen /kok
29168: 280043
29169: 2                                         KK 1185/1998 vp
29170: 
29171: 
29172: 
29173: 
29174:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29175: 
29176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osittain tiukentuneet siirryttäessä vuodesta 1996
29177: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuoteen 1997.
29178: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Maatalousyrittäjien opintotuki rahoitetaan
29179: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koski-     valtion talousarvion maa- ja puutarhatalouden
29180: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kansallisen tuen momentilta 30.31.41, eikä viljeli-
29181: 1185:                                                jöiden maksamista maatalousyrittäjien eläke-
29182:                                                      maksuista, kuten kysyjä on esittänyt.
29183:           Millä tavoin Hallitus aikoo puuttua            Valtionhallinnossa aloitettiin jo 1980-luvulla
29184:        julkisuudessa esiintyneisiin maatalous-       hallintoviranomaisten norminannon uudistami-
29185:        yrittäjien opintotukien myöntämisperus-       sen valmistelu. Valtioneuvosto antoi vuonna
29186:        teiden epäoikeudenmukaisuuksiin, ja           1986 päätöksen periaatteista, joiden mukaan val-
29187:           miten Hallitus aikoo tarkentaa niitä       tion hallintoviranomaisten norminanto uudiste-
29188:        ohjeita, joilla opintotukihakemuksia kä-      taan. Vuonna 1989 annettiin laki viranomaisten
29189:        sittelevät virkamiehet määrittelevät tuen     määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä.
29190:        tarpeen?                                      Lain voimassaoloaikaa on sittemmin jatkettu
29191:                                                      vuoteen 2000. Tarkoituksena on, että sitovat
29192:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         normit annetaan lailla, asetuksella ja valtioneu-
29193: vasti seuraavaa:                                     voston päätöksellä. Norminannon uudistuksella
29194:                                                      pyritään vähentämään hallintoviranomaisten
29195:    Maatalousyrittäjien opintorahan tarkoitukse-      norminantoa ja siirtämään lainsäädännön toi-
29196: na on täyttää niitä aukkoja, joita normaali opin-    meenpanosta muuten huolehtivalle paikallis- ja
29197: totukijärjestelmä ei pysty kattamaan. Tällöin        aluehallinnon viranomaisille enemmän harkinta-
29198: työn ohella suoritettavat, ammattitaidon paran-      valtaa.
29199: tamiseen tähtäävät kurssit ovat maatalousyrittä-         Valtioneuvoston maatalousyrittäjien opinto-
29200: jien opintorahalla rahoitettavia opintoja. Sitä-     rahasta antaman päätöksen (408/1997) tarpeelli-
29201: vastoin tarkoituksena on, että päätoimista ja        suutta ja mahdollisia muutostarpeita tarkastel-
29202: yleensä myös pitkäkestoista opiskelua tuetaan        laan samassa yhteydessä, kun mietitään EU :n
29203: yleisen opintotukijärjestelmän kautta.               tulevan rahastokaudella voimaan tulevan maa-
29204:    Nykyisessä maatalousyrittäjien opintorahasta      seudun kehittämisasetuksen koulutusartiklan
29205: annetussa valtioneuvoston päätöksessä (408/          (artikla 9) käyttöönottoa Suomessa.
29206:  1997, tullut voimaan 14.5 .1997) on tarkennettu         Edellä mainittuun viitaten hallituksen ei ole
29207: kysyjän mainitsemaa kahdeksan kuukauden ylä-         tarkoituksenmukaista ryhtyä tarkentamaan
29208: rajasääntöä siten, että aikaisemmassa päätökses-     maatalousyrittäjien opintorahasta annetun val-
29209: sä (44/1992) kahdeksan kuukauden sääntöä tar-        tioneuvoston päätöksen johdosta annettuja
29210: kasteltiin ainoastaan kalenterivuosittain ja ny-      maa- ja metsätalousministeriön määräyksiä ja
29211: kyisessä kalenterivuosittain tai opintovuosittain.    ohjeita eikä kysymyksenjohdosta täten ole aihet-
29212: Opintorahan myöntämisperusteet ovat siten             ta ryhtyä toimenpiteisiin.
29213: 
29214:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1998
29215:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29216:                                            KK 1185/1998 vp                                             3
29217: 
29218: 
29219: 
29220: 
29221:                                         Tili Riksdagens Talman
29222: 
29223:    I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-          Studiestödet för lantbruksföretagare finansie-
29224: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ras under moment 30.31.41 i statsbudgeten, vil-
29225: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ket gäller nationellt stöd för jordbruket och träd-
29226: man Jari Koskinen undertecknade spörsmål nr           gårdsod1ingen, och inte via de av jordbrukarna
29227: 1185:                                                 betalda pensionspremierna för lantbruksföreta-
29228:                                                       gare, vilket spörsmålsställaren gör gällande.
29229:           På vi1ket sätt ämnar Regeringen ingri-          Inom statsförvaltningen började man redan
29230:        pa i de orättvisor i grunderna för beviljan-   på 1980-talet förbereda en reform av förvalt-
29231:        de av studiestöd för 1antbruksföretagare       ningsmyndigheternas normgivning. Statsrådet
29232:        som förekommit i offentligheten, och           fattade år 1986 bes1ut om de principer enligt vilka
29233:           hur ämnar Regeringen precisera de           de statliga förvaltningsmyndigheternas normgiv-
29234:        anvisningar med hjä1p av vi1ka de tjänste-     ning skulle moderniseras. År 1989 gavs en 1ag om
29235:        män som behand1ar studiestödsansök-            åtgärder som gäller myndigheternas föreskrifter
29236:        ningar fastställer stödbehovet?                och anvisningar. Senare har lagens giltighetstid
29237:                                                       förlängts tili år 2000. Det är meningen att bindan-
29238:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         de normer skall ges genom lag, förordning och
29239: anföra fö1jande:                                      statsrådsbeslut. Genom normgivningsreformen
29240:                                                       vill man minska förva1tningsmyndigheternas
29241:    Syftet med studiepenningen för 1antbruksföre-      normgivning och överföra mera prövningsrätt
29242: tagare är att täppa till1uckor i det norma1a stu-     till1oka1- och regiona1förvaltningsmyndigheter-
29243: diestödssystemet. Härvid är kurser som siktar tili    na, vilka i övrigt sköter verkställigheten av lag-
29244: att förbättra yrkesskickligheten och av1äggs vid      stiftningen.
29245: sidan om arbetet sådana studier som kan finan-            Behovet av statsrådets beslut om studiepen-
29246: sieras med studiepenningen för 1antbruksföreta-       ning för lantbruksföretagare (408/1997) och a v
29247: gare. A vsikten är däremot att studier som sker i     eventuella ändringar i det ses över i sam band med
29248: form av huvudsyss1a och i allmänhet också är          att man överväger införandet i Finland av utbild-
29249: 1ångvariga skall stödjas via det allmänna studie-     ningsartikeln (artike1 9) i EU-förordningen om
29250: stödssystemet.                                        utvecklande av landsbygden, som träder i kraft
29251:    1 statsrådets nuvarande bes1ut om studiepen-       under nästa fondperiod.
29252: ning för 1antbruksföretagare (408/1997, ikraft-           Med hänvisning tili vad som sägs ovan är det
29253: träde1sedatum 14.5 .1997) preciseras den rege1 om     inte ändamålsenligt för regeringen att börja pre-
29254: en övre gräns på åtta månader som spörsmå1s-          cisera de föreskrifter och anvisningar som jord-
29255: ställaren nämner så att åttamånadersrege1n i det      och skogsbruksministeriet har meddelat med an-
29256: tidigare beslutet (44/1 992) betraktades endast       ledning av statsrådets beslut om studiepenning
29257: kalenderårsvis, medan den i det nuvarande beslu-      för lantbruksföretagare, och det är därmed inte
29258: tet betraktas kalenderårsvis eller studieårsvis.      skäl att vidta några åtgärder med anledning av
29259: Grunderna för beviljande av studiepenning har         spörsmålet.
29260: därmed de1vis stramats åt vid övergången från
29261:  1996 tili 1997.
29262: 
29263:      Helsingforsden 16 november 1998
29264: 
29265:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29266:                                              KK 1186/1998 vp
29267: 
29268: Kirjallinen kysymys 1186
29269: 
29270: 
29271: 
29272: 
29273:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Huumausainetakavarikoihin liittyvästä tie-
29274:                                         dottamisesta
29275: 
29276: 
29277:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29278: 
29279:       Erään valistuneen kansalaisen lähettämä kir-      sa. Tämä tiedottamistyyli lietsoo nuoria,ja muita
29280: je:                                                     rahantarpeessa olevia ko. rikokseen.
29281:     "Olin 7-vuotiaan poikani kanssa ruokaostok-            Mielestäni ko. asiasta pitää tiedottaa seuraa-
29282: silla marketissa ja ostin palvelupisteestä 150 g        vasti; tulli on tänään takavarikoinut 150 g huu-
29283: hänen suosimaansa lauantaimakkaraa. Poika               metta venäläiseltä turistilta ja hän saa vähintään
29284: kuuli tilaukseni '150 g lauantaita' ja sanoi minul-     3 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen.
29285: le, että jos se olisi huumetta, siitä saisi katukau-       Mielestäni jos tiedottaminen on tämänsisäl-
29286: passa 600 000 mk. Kysyin häneltä mitä tarkoitat,        töistä niin ainakin minun 7-vuotias poikani olisi
29287: hän vastasi, että kuuli radiosta, ettäjoku venäläi-     iskostanut kuulemansa uutisen aivan toisella ta-
29288: nen oli jäänyt tullissa kiinni ja hänellä oli ollut     valla."
29289: 150 g huumetta jonka arvo uutisten mukaan oli              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29290: yli 600 000 mk. Hän ei kyllä tiennyt mitä huume         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29291: on, eikä tiennyt mikä on katukauppa, mutta ym-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29292: märsi, että pienellä makkarapaketilla voi tienata       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29293: lottopotin.
29294:     Keskustelin vaimoni kanssa illalla tapahtu-                   Katsooko Hallitus, että huumausaine-
29295: neesta ja totesimme, että näinhän siitä aina tiedo-            takavarikoista tiedottamista olisi syytä
29296: tetaan. Poliisi, tulli, lehtimiehet, toimittajat yms.          ohjata rangaistusseuraamusta korosta-
29297: todella puhuvat aina vain hinnasta katukaupas-                 vaan suuntaan?
29298: 
29299:         Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
29300: 
29301:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
29302: 
29303: 
29304: 
29305: 
29306:  280043
29307: 2                                        KK 1186/1998 vp
29308: 
29309: 
29310: 
29311: 
29312:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29313: 
29314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaan oikeus antaa tietoja julkisuuteen esitutkin-
29315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nasta ja siihen mahdollisesti liittyvistä huumaus-
29316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ainetakavarikoista on tutkinnanjohtajalla ja hä-
29317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      nen esimiehellään sekä esimiehen määräämällä
29318: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       muulla virkamiehellä. Tietojen antamiseen oi-
29319: n:o 1186:                                           keutetut virkamiehet eivät kuitenkaan voi toimi-
29320:                                                     valtansa puitteissa ottaa kantaa siihen, millaisen
29321:           Katsooko Hallitus, että huumausaine-      rangaistuksen riippumattomat tuomioistuimet
29322:        takavarikoista tiedottamista olisi syytä     tulevat epäillystä huumausainerikoksesta mah-
29323:        ohjata rangaistusseuraamusta korosta-        dollisesti tuomitsemaan. Rangaistusten määrää-
29324:        vaan suuntaan?                               misessä tuomioistuimet käyttävät itsenäistä pää-
29325:                                                     tän tä ta valtaa.
29326:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Edustaja Aittaniemen kysymyksessään esille
29327: vasti seuraavaa:                                    ottama ehdotus on sinänsä pohdinnan arvoinen.
29328:                                                     Olisi varmasti järkevää ja rikosten ennalta estä-
29329:    Esitutkinta rikoksenjohdosta toimitetaan esi-    misen kannalta perusteltua huumausaine- ja
29330: tutkintalain mukaisesti, jollei muussa laissa ole   muitakin rikoksia koskevassa tiedottamisessa
29331: toisin säädetty. Huumausainetakavarikoista,         kiinnittää huomiota myös kustakin rikoksesta
29332: kuten muistakin takavarikoista päättää ensisijai-   säädettyihin rangaistuksiin ja muihin seuraa-
29333: sesti pakkokeinolain 6 §:n perusteella pidättämi-   muksiin.
29334: seen oikeutettu virkamies. Esitutkintalain mu-
29335: 
29336:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
29337:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
29338:                                            KK 1186/1998 vp                                               3
29339: 
29340: 
29341: 
29342: 
29343:                                         Tili Riksdagens Talman
29344: 
29345:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ligt förundersökningslagen tillkommer rätten att
29346: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           lämna uppgifter om en förundersökning och där-
29347: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       med eventuellt sammanhängande narkotikabe-
29348: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          slag tili offentligheten undersökningsledaren och
29349: mål nr 1186:                                          hans förman samt andra tjänstemän som har
29350:                                                       utsetts därtill av förmannen. De tjänstemän som
29351:           Anser Regeringen att det är skäl att        har rätt att lämna uppgifter kan dock inte inom
29352:        styra informationen om narkotikabeslag         ramen för sina befogenheter ta ställning vilket
29353:        i en riktning som understryker straffpå-       straff de oavhängiga domstolarna eventuellt
29354:        följden?                                       kommer att påföra för misstänkta narkotika-
29355:                                                       brott. Vid fastställandet av straffutövar domsto-
29356:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         larna sin rätt att besluta självständigt.
29357: anföra följande:                                         Det förslag som riksdagsman Aittoniemi tar
29358:                                                       upp i sitt spörsmål är i och för sig värt att övervä-
29359:    F örundersökning med anledning av brott görs       ga. Det skulle säkert vara förnuftigt och, med
29360: enligt förundersökningslagen, om inte annorlun-       tanke på brottsförebyggandet, motiverat att i den
29361: da bestäms i någon annan lag. Beslut om narko-        information som gäller narkotikabrott och andra
29362: tikabeslag, liksom om andra beslag, fattas i första   brott fåsta uppmärksamhet också vid de straff
29363: hand av den tjänsteman som med stöd av 6 §            och andra påföljder som har föreskrivits för brot-
29364: tvångsmedelslagen är anhållningsberättigad. En-       ten.
29365: 
29366:      Helsingfors den 9 november 1998
29367: 
29368:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29369:                                             KK 1187/1998 vp
29370: 
29371: Kirjallinen kysymys 1187
29372: 
29373: 
29374: 
29375: 
29376:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Kulttuurisesti arvokkaiden kylien säilyttä-
29377:                                       misestä
29378: 
29379: 
29380:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29381: 
29382:     Suomalainen kulttuuri on pitkään pohjautu-         tuskylä, joka raivattiin ja rakennettiin "kylmään
29383: nut maaseutumaiseen asutukseen, luonnon lä-            korpeen" sodan jälkeen vuonna 1945. Siitä tuli
29384: heisyyteen ja paikallisuuteen. Vasta 1990-Iuvun        Suomen suurin yhtenäinen siirtokarjalaisten rai-
29385: puolivälin jälkeen kaupunkimainen elämäntapa           vaama asutusalue tsasounineen ja karjalaismur-
29386: on noussut valtakulttuuriksi. Edelleenkin suuri        teineen.
29387: osa suomalaisista kokee, että heidän juurensa             Sivakassa asuu tällä hetkellä enää 46 asukasta,
29388: ovat maaseudulla ja heidän sielunmaisemansa on         kun vielä 1960-luvulla asukkaita oli noin 400.
29389: maaseutumaisema. Tänä päivänä luonto ja hil-           1960-Iuvulla Sivakassa olijopa kansakoulun op-
29390: jentyminen mökillä rauhallisessa maisemassa            pilasasuntola pitkämatkaisille koululaisille. Ra-
29391: ovat ihmisille tärkeitä voimanlähteitä kiireisen       simäessä asukkaita on tällä hetkellä 65.
29392: kaupunkielämän vastapainoksi. Oleellista suo-             Sivakka ja Rasimäki ovat molemmat kansal-
29393: malaiselle elämäntavalle ja kulttuurille siis on,      lis-kulttuurisesti arvokkaita perinnekyliä, joiden
29394: että myös maaseudun pikku kylät säilyvät asut-         olemassaolo ilman uudenlaisia toimintamalleja
29395: tuina, maisema hoidettuna ja palvelut saatavilla.      (esim. kansalaistyö, perustulo) on uhanalainen.
29396:      Myös tutkimukset tukevat maaseudun erityis-       Kylien myötä katoaisi samalla osa kansallisesti
29397:  tä merkitystä suomalaisille. Erimerkiksi Elinkei-     arvokasta kulttuuria, tapa- ja tarinaperinnettä.
29398:  noelämän valtuuskunnan (Evan) asennetutki-            Sivakan kylän tarinaperinne ja kuvaileva sanasto
29399:  muksen mukaan maaseutu on 59 prosentille suo-         ovatkin tällä hetkellä Suomen Akatemian rahoit-
29400:  malaisista kulttuuri-identiteetin perusta. Saman      taman tieteellisen tutkimuksen kohteena. Vas-
29401:  tutkimuksen mukaan lähes jokainen suomalai-           taavanlaisia kulttuurisesti omaleimaisia kyliä on
29402:  nen ajattelee, että puhdas ja hyvin hoidettu maa-     Suomessa joka puolella. Ellei pikaisesti ryhdytä
29403:  seutuympäristö on tärkeä Suomelle myös tule-          toimiin näiden kulttuurisesti merkittävien kylien
29404:  vaisuudessa, ja 85 % on sitä mieltä, että maaseu-     auttamiseksi, pian se on liian myöhäistä.
29405:  dun elinkelpoisuuden säilyttäminen on heidän             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29406:  etunsa.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29407:      Joissakin kylissä on nähtävillä erityisen oma-    nioittavasti kulttuuriministeri Siimeksen vastat-
29408:  leimaisia kansallisen kulttuurin piirteitä. Tällai-   tavaksiseuraavan kysymyksen:
29409:  sia kyliä ovat esimerkiksi Joensuun yliopiston
29410:  Karjalan tutkimuslaitoksen seurantatutkimus-                    Onko Hallitus tietoinen kulttuurilli-
29411:  kylät Sivakka ja Rasimäki. Sivakka on vanha                  sesti arvokkaiden kylien hiipuvasta tilan-
29412:  savo-karjalainen kaskikylä, sittemmin metsätyö-              teesta, ja
29413:  ja pienviljelykylä. Perinnetiedon tuntemus kyläl-               mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
29414:  lä on vielä vahva, sillä samat suvut ovat asuneet            seen Rasivaaran ja Sivakan kaltaisten
29415:  siellä sukupolvesta toiseen. Rasimäki on puolit-             kylien kulttuuriperinteen säilymisen?
29416:   tain siirtokarjalaisperinnettä edustava uudisasu-
29417: 
29418:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
29419: 
29420:                                          Anu Vehviläinen /kesk
29421: 
29422: 
29423: 
29424: 
29425:  280043
29426: 2                                         KK 1187/1998 vp
29427: 
29428: 
29429: 
29430: 
29431:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29432: 
29433:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Jotta kylien kulttuuriperinne säilyisi elävänä,
29434: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        täytyisi kylissä säilyä myös elämisen edellytykset.
29435: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Nämä ovat yhä enemmän kiinni siitä, kuinka
29436: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-        kylät onnistuvat muuntumaan houkutteleviksi,
29437: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        omaleimaisiksi matkailukohteiksi. Tähän työ-
29438: n:o 1187:                                            hön on, maamme liittyminen Euroopan unioniin
29439:                                                      ja sitä kautta monien uusien ohjelmien ja rahoi-
29440:           Onko Hallitus tietoinen kulttuurilli-      tusmahdollisuuksien avautuminen suomalaisille,
29441:        sesti arvokkaiden kylien hiipuvasta tilan-    tuonut aivan uusia mahdollisuuksia.
29442:        teesta, ja                                       Esimerkiksi EU :n rakennerahasto-ohjelmien
29443:           mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-        tavoitteena on sellaisten uusien ja innovativisten
29444:        seen Rasivaaran ja Sivakan kaltaisten         hankkeiden tukeminen, jotka myötävaikuttavat
29445:        kylien kulttuuriperinteen säilymisen?         elinkeinorakenteiden uudistamiseen ja uusien
29446:                                                      työpaikkojen syntymiseen. Erityisesti maaseutu-
29447:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alueiden kehittämiseen ja rakenteelliseen muut-
29448: vasti seuraavaa:                                     tamiseen tähdätty 5 b-ohjelma monine toimenpi-
29449:                                                      dekokonaisuuksineen (kuten 2.4 Kylien ja maa-
29450:    Hallitus on tietoinen kulttuurillisesti arvok-    seutumatkailun kehittäminen, 4.3 Ympäristön
29451: kaiden kylien hiipuvasta tilanteesta, joka johtuu    suojelu ja parantaminen, 4.5 Käyttämättömien
29452: erityisesti elinkeinoelämän suurista muutoksista.    rakennusten hyödyntäminen ja 4.6 Palveluiden
29453: Aktiivisesta maaseutu- ja aluepolitiikasta huoli-    uudelleenjärjestäminen) samoin kuin maa- ja
29454: matta väestön keskittyminen suuriin asutuskes-       metsätalousministeriön hallinnoimat Leader ja
29455: kuksiin, joissa on helpommin saatavissa olevia       Pomo-ohjelmat ovat myötävaikuttaneet myön-
29456: työmahdollisuuksia ja palveluita, on jatkunut jo     teisesti siihen, että mahdollisuuksia kylien kult-
29457: pitkään. Suomessa hyvin kehittynyt kansanpe-         tuuriperinteen säilyttämiseen on, kunhan kylillä
29458: rinteen tutkimus toisaalta ja museo- sekä arkisto-   ja alueilla itse luotetaan omiin kykyihin ja mah-
29459: laitos omalta osaltaan ovat myötävaikuttaneet        dollisuuksiin sekä uskotaan oman kulttuuri-
29460: siihen, että kyliemme rikas kulttuuriperinne on      identiteetin voimaan.
29461: suhteellisen hyvin dokumentoitu.
29462:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
29463: 
29464:                                                                         Ministeri Suvi-Anne Siimes
29465:                                             KK 1187/1998 vp                                                3
29466: 
29467: 
29468: 
29469: 
29470:                                          Tili Riksdagens Talman
29471: 
29472:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          För att kulturtraditionerna i byarna skall kun-
29473: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         na bevaras levande, måste det också finnas kvar
29474: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       levnadsförutsättningar i byarna. De igen beror
29475: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål             allt mer på hur byarna lyckas omvandla sig tili
29476: nr 1187:                                               attraktiva, särpräglade turistmål. Arbetet med
29477:                                                        detta har genom att vårt land anslutit sig tili
29478:          Är Regeringen medveten om att byar            Europeiska unionen och tack vare de många nya
29479:        med kulturellt värde håller på att tyna         program och finansieringsmöjligheter som där-
29480:        bort, och                                       igenom öppnats för finländarna, tillförts helt nya
29481:          vad avser Regeringen göra för att tryg-       möjligheter.
29482:        ga bevarandet av kulturtraditionen i så-           Exempelvis är syftet med EU:s strukturfonds-
29483:        dana byar som Rasivaara och Sivakka?            program att stöda sådana nya och innovativa
29484:                                                        projekt som bidrar tili att reformera närings-
29485:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          strukturen och tili att nya arbetstillfållen upp-
29486: anföra följande:                                       kommer. I synnerhet har 5b-programmet, som
29487:                                                        med sina många åtgärdshelheter (t.ex. 2.4 Ut-
29488:    Regeringen är medveten om att byar med kul-         veckling av byar och landsbygdsturism, 4.3
29489: turellt värde håller på att tyna bort och denna        Skydd och förbättring av miljön, 4.5 Utnyttjande
29490: situation beror särskilt på de stora förskjutning-     av oanvända byggnader och 4.6 Omorganisering
29491: arna i näringslivet. Trots en aktiv landsbygds-        av tjänster) är inriktat mot utveckling och struk-
29492: och regionalpolitik har befolkningen redan länge       turell omvandling av landsbygdsområden, lik-
29493: fortsatt att koncentreras tili stora bosättnings-      som också Leader och Pomo-programmen, som
29494: centrum, där arbetstillfållena och tjänsterna är       administreras av jord- och skogsbruksministe-
29495: lättare tillgängliga. 1 Finland har å ena sidan den    riet, på ett positivt sätt bidragit tili att det finns
29496: långtutvecklade folkminnesforskningen och å            möjligheter att bevara byarnas kulturtraditioner,
29497: andra sidan musei- och arkivverket för sin del         om man bara i byarna och regionerna själv litar
29498: bidragit tili att de rika kulturtraditionerna i våra   på sin egen förmåga och möjlighet och tror på
29499: byar är relativt väl dokumenterade.                    den egna kulturidentitetens kraft.
29500:      Helsingfors den 12 november 1998
29501: 
29502:                                                                             Minister Suvi-Anne Siimes
29503:                                              KK 1188/1998 vp
29504: 
29505: 
29506: Kirjallinen kysymys 1188
29507: 
29508: 
29509: 
29510: 
29511:                                     Timo Ihamäki /kok: Eräiden virkamiesten vaalikelpoisuudesta kun-
29512:                                        nallisvaaleissa
29513: 
29514:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29515: 
29516:    Kuntalakia muutettiin ennen viime kunnallis-            Tasavertainen ja demokraattinen vaalikelpoi-
29517: vaaleja ja laissa rajattiin valtuustoista pois johta-   suus lähtee siitä, että jokaisella, jolla on oikeus
29518: vassa asemassa olevat kuntien virkamiehet ja            äänestää vaaleissa, on oikeus asettua ehdok-
29519: kuntien toimia valvovat valtion viranomaiset.           kaaksi. Vain erityinen ja poikkeava asema voi
29520:    Muutos on johtanut entistä sekavampaan ti-           olla esteenä ehdokkaaksi asettumiselle. Kunnal-
29521: lanteeseen. Jo ennen vaaleja kinasteltiin monien        lisvaaleissa ehdokkaalla on oltava koti ja asuin-
29522: ehdokkaiden vaalikelpoisuudesta, ja keskusvaa-          paikka po. kunnassa.
29523: lilautakunnat tekivät ristiriitaisia päätöksiä, jot-       Jääviyssäännöt estävät luottamusmiestä osal-
29524: ka johtivat moniin valituksiin.                         listumasta päätökseen asiassa, johon hän etujen-
29525:    Tilanne ei ole rauhoittunut vaalien jälkeen-         sa tai asemansa vuoksi on sidoksissa.
29526: kään. Valituksia on käsitelty sekä lääninoikeuk-            Kuntien palveluksessa olevillekin on taattava
29527: sissa että korkeimmassa hallinto-oikeudessa.            tasavertainen kohtelu asettua valtuustoehdok-
29528:     Esimerkiksi KHO on erottanut valtuustoista          kaaksi kotikunnassaan virka-asemastaan riippu-
29529: mm. palopäällikön, vuokrataloyhtiön toimitus-           matta.
29530: johtajan, maaseutusihteerin ja maaseutuasiamie-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29531: hen. Sen sijaan vuokratalosäätiön talouspäällik-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29532: kö ja kunnan omistaman säätiön toiminnanjoh-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29533: taja ovat saaneet säilyttää valtuustopaikkansa.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29534:  Lääninhallinnon virkamiesten vaalikelpoisuutta
29535:  kavennettiin vaiheessa, jossa lääninhallituksen                 Onko Hallitus tietoinen kuntalaisten
29536:  tehtävät kuntiin päin minimoitiin.                            vaalikelpoisuuden rajaamisen aiheutta-
29537:     On nähtävissä, että valituskierre vaalikelpoi-             mista ongelmista, ja
29538:  suudesta ennen seuraavia kunnallisvaaleja tulee                  aikooko Hallitus tarkistaa lainsäädän-
29539:  vain lisääntymään.                                            töä tältä osin?
29540: 
29541:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
29542:                                             Timo Ihamäki /kok
29543: 
29544: 
29545: 
29546: 
29547:  280043
29548: 2                                         KK 1188/1998 vp
29549: 
29550: 
29551: 
29552: 
29553:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29554: 
29555:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtuutetun vaalikelpoisuus on säännelty
29556: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuntalain (365/1995) 34 §:ssä. Perusteluissa on
29557: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      valtion virkamiehen osalta todettu, että välittö-
29558: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       mästi kunnallishallintoa koskevia valvontateh-
29559: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        täviä hoitava valtion virkamies ei olisi vaalikel-
29560: 1188:                                                poinen valtuustoon. Tällaisia virkamiehiä on
29561:                                                      sekä keskushallinnossa että aluehallinnossa.
29562:           Onko Hallitus tietoinen kuntalaisten       Kunnan palveluksessa olevan henkilön vaalikel-
29563:        vaalikelpoisuuden rajaamisen aiheutta-        poisuutta rajoitettaisiin vain keskeisten vastuul-
29564:        mista ongelmista, ja                          lisessa asemassa olevien henkilöiden osalta. Lau-
29565:           aikooko Hallitus tarkistaa lainsäädän-     takunnan tehtävien osalta perusteluissa on mai-
29566:        töä tältä osin ?                              nittu, että lautakunnan tehtäväalueenjohtavassa
29567:                                                      tehtävässä katsottaisiin olevan henkilön, joka
29568:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vastaa jonkin tehtäväkokonaisuuden johtami-
29569: vasti seuraavaa:                                     sesta.
29570:                                                          Uusia säännöksiä ensi kertaa sovellettaessa on
29571:    Kunnallislainsäädännön uudistamisen kes-          luonnollisesti odotettavissa erilaisia käsityksiä
29572: keisiä tavoitteita oli korostaa vaaleilla valitun    tulkinnasta. Kuntaliitto lähetti ehdokasasettelun
29573: toimielimen, valtuuston, päätösvallan ensisijai-     alkuvaiheessa kunnille muistion vaalikelpoisuut-
29574: suutta. Valtuuston tulee kantaa vastuu kunnan        ta valtuustoon koskevan säännöksen tulkintaan
29575: toiminnasta sekä järjestää toimiva seuranta.         vaikuttavista seikoista. Kun valituksia tehtiin
29576: Kunnallishallinnon poliittisen uskottavuuden         suurehko määrä ja korkein hallinto-oikeus on
29577: parantamiseksi selvennettiin ja osittain tiuken-     ratkaissut valitukset, tulkinnat ovat selkeyty-
29578: nettiin vaalikelpoisuusrajoituksia.                  neet. Valituksiin annettujen päätösten johdosta
29579:    Vaalikelpoisuuden rajoitukset on laadittu         ei ole harkittu olevan tarvetta ryhtyä tässä vai-
29580: niin, että todennäköisimmät eturistiriitatilanteet   heessa toimenpiteisiin.
29581: voitaisiin ennakolta välttää. Vaalikelpoisuuden          Eduskunta edellytti, että sille annetaan selon-
29582: rajoitukset valtuustoon ovat edelleen vähäisem-      teko kuntalain soveltamisen vaikutuksista kun-
29583: mät kuin muihin toimielimiin, mutta rajoituksia      tien hallintoon ja toimintaan sekä muista lain
29584: laajennettiin aikaisemmasta. Valtion virkamies-      soveltamiseen liittyvistä esiin tulleista kysymyk-
29585: ten vaalikelpoisuuden rajoitukset määräytyvät        sistä vuoden 1999loppuun mennessä. Ministeriö
29586: henkilön kuntaan kohdistuvien tehtävien, ei          on selonteon valmistettua varten sopinut tutki-
29587: muodollisen aseman perusteella. Hallinnonalan        musohjelmasta Tampereen yliopiston kanssa.
29588: johtavassa asemassa olevan viranhaltijan lisäksi      Muutoinkin selonteon valmistelussa tullaan tar-
29589: selkeästä tehtäväalueesta vastuussa olevat henki-    kemmin arvioimaan lain vaikutuksia ja tarkaste-
29590: löt eivät ole vaalikelpoisia. Kunnan määräämis-      lun kohteeksi tulevat myös erityisesti vaalikelpoi-
29591: vallassa olevan yhteisön henkilöstön vaalikelpoi-    suuskysymykset. Tässä vaiheessa ei käsitykseni
29592: suus määräytyy samoin perustein kuin kunnan          mukaan ole tarvetta ryhtyä muihin toimenpitei-
29593: oman henkilöstön vaalikelpoisuus.                    siin.
29594: 
29595:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
29596:                                                                           Ministeri Jouni Backman
29597:                                           KK 1188/1998 vp                                             3
29598: 
29599: 
29600: 
29601: 
29602:                                        Tili Riksdagens Talman
29603: 
29604:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Om valbarhet tili fullmäktige bestäms i 34 §
29605: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          kommunallagen (365/1995). När det gäller stats-
29606: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      tjänstemän konstateras i motiveringen att en
29607: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-            statstjänsteman som sköter tillsynsuppgifter som
29608: må1 nr 1188:                                         direkt berör kommunalförvaltningen inte skall
29609:                                                      vara valbar tili fullmäktige. Sådana tjänstemän
29610:           Är Regeringen medveten om de pro-          finns såväl inom centralförvaltningen som inom
29611:        b1em som begränsningen av valbarheten         regionalförvaltningen. När det gäller anställda
29612:        för kommuninvånare orsakar, och               hos kommunen begränsas valbarheten endast för
29613:           ämnar Regeringen ändra lagstiftning-       centrala personer i ansvarsfull ställning. 1 fråga
29614:        en på denna punkt?                            om en nämnds uppgifter nämns i motiveringen
29615:                                                      att den som svarar för ledningen av en uppgifts-
29616:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        helhet anses ha en ledande uppgift inom nämn-
29617: anföra följande:                                     dens uppgiftsområde.
29618:                                                         När nya bestämmelser tillämpas första gången
29619:    Ett av de viktiga syftena med revideringen av     kan man naturligtvis vänta sig olika uppfattning-
29620: kommunallagstiftningen var att betona priorite-      ar om hur de skall tolkas. När kandidatuppställ-
29621: ten hos beslutanderätten hos ett organ som valts     ningen inleddes sände Kommunförbundet kom-
29622: direkt genom vai, dvs. hos fullmäktige. Fullmäk-     munerna en promemoria gällande omständighe-
29623: tige bör bära ansvaret för kommunens verksam-        ter som påverkar tolkningen av bestämmelsen
29624: het och organisera en fungerande uppföljning. 1      om valbarhet tili fullmäktige. Efter ett större an-
29625: syfte att förbättra kommunalförvaltningens poli-     tal besvär och högsta förvaltningsdomstolens
29626: tiska trovärdighet klarlades och delvis skärptes     avgöranden gällande dem har tolkningarna blivit
29627: valbarhetsbegränsningarna.                           klarare. Med stöd av de avgöranden som getts
29628:     Va1barhetsbegränsningarna har uppgjorts så       med anledning av besvären anses att det i detta
29629: att de mest sannolika intressekonflikterna skall     skede inte finns behov av att vidta några åtgär-
29630: kunna undvikas på förhand. Begränsningarna av        der.
29631: valbarheten tili fullmäktige är fortfarande min-        Riksdagen har förutsatt att den före utgången
29632: dre än för valbarheten tili andra organ, men         av 1999 får en redogörelse om konsekvenserna
29633: begränsningarna är mer vidsträckta än tidigare.      för den kommunala förvaltningen och verksam-
29634: Begränsningen av valbarheten för statstjänste-       heten av kommunallagen samt om andra frågor
29635: män fastställs enligt hur personens uppdrag be-      som aktualiserats vid tillämpningen av lagen.
29636: rör kommunen, inte enligt hans formella ställ-       När det gäller beredningen av redogörelsen har
29637: ning. Förutom tjänstemän i ledande ställning         ministeriet avtalat om ett forskningsprogram
29638:  inom ett förvaltningsområde är inte heller perso-   med Tammerfors universitet. Vid beredningen av
29639:  ner som tydligt ansvarar för något uppgiftsområ-    redogörelsen kommer man även i övrigt att när-
29640:  de valbara. Valbarheten för personer hos en sam-    mare bedöma lagens verkningar och i synnerhet
29641:  manslutning där kommunen har bestämmande-           granska valbarhetsfrågorna. Enligt min uppfatt-
29642:  rätt fastställs enligt samma grunder som valbar-    ning finns det i detta skede inget behov av att
29643:  heten för kommunens egen personal.                  vidta några andra åtgärder.
29644: 
29645:      Helsingfors den 13 november 1998
29646: 
29647:                                                                            Minister Jouni Backman
29648: 1
29649: 
29650: 1
29651: 
29652: 1
29653: 
29654:     1
29655: 
29656:     1
29657: 
29658:     1
29659: 
29660:         1
29661: 
29662:         1
29663: 
29664:         1
29665: 
29666:             1
29667: 
29668:             1
29669: 
29670:             1
29671: 
29672:                 1
29673:                                              KK 1189/1998 vp
29674: 
29675: 
29676: Kirjallinen kysymys 1189
29677: 
29678: 
29679: 
29680: 
29681:                                     Timo Ihamäki /kok: Luotsausmaksujen korotuksen vaikutuksista
29682:                                          Saimaan vesiliikenteelle
29683: 
29684: 
29685:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29686: 
29687:     Luotsausmaksujen korottaminen merkitsee                Ympäristöhaittojen ja liikenteen sujuvuuden
29688: Saimaan alueen sisävesiliikenteelle suurta kus-         kannalta paras tulevaisuuden kuljetusmuoto on
29689: tannusten nousua ja asettaa koko Saimaan vesi-          sisävesiliikenne, joka lähtee raaka-ainelähteiden
29690: liikenteen kannattavuuden kyseenalaiseksi. Ko-          ja teollisuuden sijaintipaikoilta ja kulkee asiak-
29691: rotusehdotuksella tavoiteltaneen valtion tulojen        kaiden lähelle. Saimaan altaalta on olemassa toi-
29692: kasvattamista, mutta käytännössä se vähentäisi          miva ja edullinen vesitieyhteys Euroopan joki-
29693: tulokertymää, sillä laivaliikenne tulisi kustan-        reittejä pitkin suurten asutuskeskusten lähelle.
29694: nustason nousun vuoksi vähentymään voimak-              Luotsausmaksujen korotus heikentää tämän rei-
29695: kaasti.                                                 tistön kannattavuutta ja voi estää senjatkokehit-
29696:     Luotsausmaksujen korottaminen ei ole liiken-        tämiseen tähtäävät toimet.
29697: ne- eikä aluepoliittisesti perusteltavissa. Luot-          Luotsausmaksujen korotus sotii sekä Suomen
29698: sausmaksujen korotus nostaa Itä-Suomen teolli-          että erityisesti Euroopan unionin liikenteellisiä
29699: suuden kuljetuskustannuksia vesiliikenteen osal-        tavoitteita ja ympäristöpolitiikkaa vastaan. Li-
29700: ta Joensuusta rannikolle lähes 8 000 mk/laiva.          säksi se on sekä valtiontalouden että Itä-Suomes-
29701: Korotus tulee näin heikentämään alueen teolli-          sa toimivan teollisuuden kannalta haitallinen.
29702: suuden kilpailukykyä ja siirtämään kuljetuksia             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29703:  maanteille, mikä ei ole liikennepoliittisesti järke-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29704:  vää.                                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29705:      Luotsausmaksut ovat merkittävä kustannus-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29706:  tekijä Saimaan vesiliikenteessä. Niitä on nostettu
29707:  viimeisten 10 vuoden aikana yli kaksinkertaisik-                 Onko Hallitus tietoinen luotsausmak-
29708:  si, ja uusin korotusesitys merkitsisi maksujen                sujen korotuksen kielteisestä vaikutuk-
29709:  kolmiokertaistumista vuoden 1988 tasoon näh-                  sesta Saimaan vesiliikenteelle?
29710:  den.
29711:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1998
29712: 
29713:                                             Timo Ihamäki /kok
29714: 
29715: 
29716: 
29717: 
29718:  280043
29719: 2                                         KK 1189/1998 vp
29720: 
29721: 
29722: 
29723: 
29724:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29725: 
29726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallitus on tietoinen siitä, että luotsausmak-
29727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sun 36 o/o:n korotuksella saattaa olla myös sellai-
29728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sia vaikutuksia Saimaan vesiliikenteen kehityk-
29729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       seen, joita on etukäteen vaikea arvioida. Julki-
29730: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        suudessa on esitetty arvioita, että Saimaan kana-
29731:  1189:                                               van nykyinen liikenne (noin 1,5 milj. tonnia/vuo-
29732:                                                      si) saattaisi maksukorotuksenjohdosta vähentyä
29733:           Onko Hallitus tietoinen luotsausmak-       jopa 125 000-400 000 tonnia. Tällainen kehitys
29734:        sujen korotuksen kielteisestä vaikutuk-       johtaisi luonnollisesti samalla siihen, ettei asetet-
29735:        sesta Saimaan vesiliikenteelle?               tu tavoite kustannusvastaavuuden parantami-
29736:                                                      seksi toteudu ainakaan täysimääräisesti.
29737:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Hallituksen mielestä valtion maksupolitiikan
29738: vasti seuraavaa:                                     merkitystä Saimaan liikenteessä on kuitenkin
29739:                                                      korostettu liikaa, sillä Saimaan kanavan kilpai-
29740:    Hallitus edellyttää, että luotsaustoiminnan       luedellytyksiin tavaraliikenteen kuljetusreittinä
29741: kustannusvastaavuutta parannetaan. Vuonna            ulkomaille vaikuttavat monet muutkin tekijät,
29742: 1997 luotsauksen kustannusvastaavuus koko            ennen kaikkea talvikaudesta aiheutuvat vuotui-
29743: maan osalta oli noin 63 %, kun se Järvi-Suomen       set liikennekatkokset sekä muiden kuljetusvaih-
29744: merenkulkupiirissä oli vain noin 43 %. Laadittu-     toehtojen kilpailukyvyn kehitys.
29745: jen selvitysten mukaan (Saimaan vesistöalueen            Hallitus pitää tärkeänä, että Saimaan kanava
29746: tavaraliikenneselvitys, LM:njulkaisuja 22/97) vi-    säilyy maakuljetuksille vaihtoehtoisena kuljetus-
29747: ranomaismaksujen osuus rahtihinnasta Saimaan         reittinä Vuoksen vesistöalueen piirissä olevalle
29748: kautta kulkevalla reitillä on kotimaan lähtösata-    teollisuudelle. Saimaan vesistö ja kanava ovat
29749: masta riippuen 2-5 %. Maksut muodostuvat             tärkeä osa alueellista kuljetusjärjestelmää. Niillä
29750: lähinnä luotsausmaksuista, sillä Saimaan liiken-     on myös laajempaa merkitystä mm. siksi, että
29751: teessä ei peritä väylämaksua. Pitkien luotsaus-      sisävesiliikenne on ympäristöystävällinen kulje-
29752: matkojen johdosta ero Saimaan etelä- ja pohjois-     tusmuoto,joka osaltaan vähentää maantieliiken-
29753: osan satamien välillä on merkittävä.                 teen haittoja. Mikäli osoittautuisi, että maksuko-
29754:    Luotsausmaksun 36 o/o:n korotuksella tavoi-       rotus ei johda asetettujen tavoitteiden saavutta-
29755: tellaan parempaa luotsaustoiminnan kustannus-        miseen ja että se vaarantaa kanavaliikenteen tu-
29756: vastaavuutta. Jos oletetaan, että Saimaan vesilii-   levaisuuden, hallitus joutuu arvioimaan tilannet-
29757: kenteen määrät säilyisivät maksukorotuksenjäl-       ta uudelleen ja harkitsemaan muita vaihtoehtoi-
29758: keenkin nykyisellä tasolla, Järvi-Suomen meren-      sia toimenpiteitä.
29759: kulkupiirin luotsaustoimen kustannusvastaa-
29760: vuus paranisi nykyisestä 43 o/o:sta 56 o/o:iin.
29761: 
29762:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1998
29763: 
29764:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
29765:                                           KK 1189/1998 vp                                             3
29766: 
29767: 
29768: 
29769: 
29770:                                        Tili Riksdagens Talman
29771: 
29772:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          väsendet inom Insjöfinlands sjöfartsdistrikt för-
29773: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          bättras från 43 % tili 56%.
29774: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Regeringen är medveten om att en höjning av
29775: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-            Iotsningsavgiften med 36 % även kan ha sådana
29776: mål nr 1189:                                         verkningar på utvecklingen av vattentrafiken på
29777:                                                      Saimen som är svåra att uppskatta på förhand.
29778:           Är Regeringen medveten om den nega-        Det har i offentligheten framförts beräkningar
29779:        tiva effekt som höjningen av lotsningsav-     om att den nuvarande trafiken på Saima kana)
29780:        gifterna medför för vattentrafiken på Sai-    (ca 1,5 milj. ton/år) kan minska med t.o.m.
29781:        men?                                          125 000-400 000 ton tili följd av avgiftshöjning-
29782:                                                      en. En dylik utveckling skulle samtidigt självfal-
29783:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        let leda till att målet att förbättra kostnadsmot-
29784: anföra följande:                                     svarigheten inte åtminstone tili fullo uppnås.
29785:                                                         Enligt regeringen har statens avgiftspolitik när
29786:    Regeringen förutsätter att kostnadsmotsva-        det gäller trafiken på Saimen dock överbetonats,
29787: righeten förbättras inom lotsningsverksamheten.      eftersom det även är många andra faktorer som
29788: År 1997 var kostnadsmotsvarigheten för hela          inverkar på Saima kanals konkurrensförutsätt-
29789: Jandet ca 64 %, då den för Insjöfinlands sjöfarts-   ningar som transportfarled för godstrafik tili ut-
29790: distrikt var endast ca 43 %. Enligt utredningar      landet, framför allt de årliga trafikstoppen vin-
29791: som gjorts (Utredning om godstrafiken i Saimens      tertid samt utveck1ingen av övriga alternativa
29792: vattenområde, TM:s publikation 22/97) är myn-        transportformers konkurrensförmåga.
29793: dighetsavgifternas andel av fraktpriset på den led      Regeringen anser att det med tanke på den
29794: som går via Saimen 2-5% beroende på avseg-           industri som finns inom Vuoksens vattenområde
29795: lingshamnen i hemlandet. Avgifterna består           är viktigt att Saima kana! bevaras som en al terna-
29796: främst av lotsningsavgifter, eftersom det inte       tiv transportfarled tili landtransporterna. Sai-
29797: uppbärs någon farledsavgift för trafiken på Sai-     mens vattenområde och Saima kana! är en viktig
29798: men. På grund av långa lotsningsdistanser är         del av transportsystemet i regionen. De har även
29799: skillnaden betydande mellan de hamnar som            en vidare betydelse, bl.a. därför att insjötrafiken
29800: finns i södra och de som finns i norra delen av      är en miljövänlig transportform som bidrar tili
29801: Saimen.                                              att minska de skadliga verkningarna av lands-
29802:    Genom en höjning av lotsningsavgiften med         vägstrafiken. Om det visar sig att avgiftshöjning-
29803: 36% eftersträvas en bättre kostnadsmotsvarighet      en inte leder tili att målen nås och om höjningen
29804: när det gäller lotsningsverksamheten. Om man         äventyrar kanaltrafikens framtid, måste reger-
29805: utgår från att Saimens vattentrafikmängd förblir     ingen omvärdera situationen och överväga andra
29806: på samma nivå även efter avgiftshöjningen, skul-     alternativa åtgärder.
29807: Ie kostnadsmotsvarigheten i fråga om lotsnings-
29808:      Helsingforsden 16 november 1998
29809: 
29810:                                                                          Trafikminister Matti Aura
29811:                                            KK 1190/1998 vp
29812: 
29813: Kirjallinen kysymys 1190
29814: 
29815: 
29816: 
29817: 
29818:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Suomen Säästöpankin pilkkomisen perus-
29819:                                       teena olleen investointipankki Merrill Lynchin laatiman yksi-
29820:                                       tyiskohtaisen arvion julkistamisesta
29821: 
29822: 
29823:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29824: 
29825:    22.10.1993 pääministeri Esko Ahon hallitus         komiseen syksyllä 1993. Julkistettujen asiakirjo-
29826: päätti, että Suomen Säästöpankin (SSP:n) liike-       jen joukosta puuttuu kuitenkin se asiakirja, jon-
29827: toiminta myydään KOP:IIe, SYP:lle, Postipan-          ka keskeisimmin olisi tullut olla päätöksenteon
29828: kille ja osuuspankeille 5,6 miljardilla markalla.     perusteena, em. Merrill Lynchin laatima yksityis-
29829: Näin siitä huolimatta, että asiantuntijana arvos-     kohtainen arvio.
29830: tettu yhdysvaltalainen investointipankki Merrill         Finanssineuvos Jarmo Väisänen valtiovarain-
29831: Lynch oli Valtion vakuusrahaston toimeksian-          ministeriöstä,joka tuolloin syksyllä 1993 oli Val-
29832: nosta kesällä 1993 laatinut yksityiskohtaisen ar-     tion vakuusrahaston edustajana sopimassa
29833: vion SSP:n kannattavuuden ja pääoman kehitty-         SSP:n "parhaiden palojen hinnasta" , perustelee
29834: misestä vuosina 1993-1997 (Capital Require-           tehtyä salaaruispäätöstä sillä, että "ne eivät olleet
29835: ment and Viability Analysis 93-97). Laskelmat         SSP-päätöksen pohjana".
29836: osoittivat SSP:n arvoksi 14,990 miljardia mark-          Kuitenkin Merrill Lynchin selvitys on koko-
29837: kaa, siinä tapauksessa, että SSP:n ongelmalliset      naisuudessaan ollut käytettävissä säästöpankki-
29838: tase-erät "roskaomaisuus", siivotaan valtion          säätiöiden moiteoikeudenkäynnin yhteydessä.
29839: omistamaan "roskapankkiin" Arsenaliin ja              Säätiöiden asiamiehen, asianajaja Risto Tuorin
29840: SSP:n kuluja olisi karsittu 50 prosentilla. Näin      mukaan säästöpankkipapereiden arvioiminen
29841: myös tapahtui.                                        on vaikeaa, ellei käytössä ole Merrill Lynchin
29842:     Merrill Lynch oli päätynyt lähes samaan ar-       laskelmia ja arvioita. (HS 23.1 0.98)
29843: vioon kuin SSP:n toimitusjohtaja Paavo Prepula,          Todettakoon myös, että Helsingin Sanomat
29844: jokajo kaksi kuukautta ennen SSP:n pilkkomista        on saanut arvion käyttöönsä.
29845: oli lähettänyt valtiovarainvaliokunnan Verojaos-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29846: tolie kirjeen, jonka mukaan SSP:n arvo on noin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29847:  15 miljardia markkaa.                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29848:     Huolimatta Merrill Lynchin keskeisestä selvi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29849: tyksestä Esko Ahon hallitus päätti 22.10.1993
29850: myydä SSP:n em. pankeille vain 5,6 miljardin                     Milloin Hallitus aikoo julkistaa inves-
29851:  markan hinnalla, vaikka sanotulla järjestelyllä              tointipankki Merrill Lynchin laatiman
29852:  SSP:n todellinen hinta oli lähes 15 miljardia                yksityiskohtaisen arvion Suomen Säästö-
29853:  markkaa. Tämä ratkaisu tuli veronmaksajille                  pankin (SSP) kannattavuuden ja pää-
29854:  hyvin kalliiksi.                                             oman kehittymisestä vuosina 1993-
29855:     Valtiovarainministeriö julkaisi torstaina                 1997?
29856:  22.10.1998 asiakirjat, jotka liittyvät SSP:n pilk-
29857: 
29858:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
29859: 
29860:                      Markku Pohjola /sd                        Matti Saarinen /sd
29861: 
29862: 
29863: 
29864: 
29865: 280043
29866: 2                                          KK 1190/1998 vp
29867: 
29868: 
29869: 
29870: 
29871:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29872: 
29873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        misen hinnasta. Valtion ja vakuusrahaston puo-
29874: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lesta hintaneuvottelut kävi vakuusrahaston joh-
29875: olette 23 päivänä lokakuuta 1998 päivätyn kir-        to.
29876: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Eduskuntaryhmät ja talousvaliokunta ovat
29877: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          saaneet päätökseni         mukaan       käyttöönsä
29878: Markku Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen         22.10.1998 julkisuuteen saatetut asiakirjat. Val-
29879: kysymyksen n:o 1190:                                  tioneuvoston lokakuussa 1993 tekemä SSP:n
29880:                                                       varsinainen myyntipäätös oli silloisen hallituk-
29881:           Milloin Hallitus aikoo julkistaa inves-     sen poliittista harkintaa. Yhteistyössä oikeus-
29882:        tointipankki Merrill Lynchin laatiman          kanslerin kanssa on selvitelty sitä, voidaanko
29883:        yksityiskohtaisen arvion Suomen Säästö-        poikkeuksellisesti tässä tapauksessa julkistaa
29884:        pankin (SSP) kannattavuuden ja pää-            asiaan liittyvää valmisteluaineistoa laajemmalti-
29885:        oman kehittymisestä vuosina 1993-              kin. Asiaa on tiedusteltu myös kirjallisesti Merrill
29886:        1997?                                          Lynchiltä.
29887:                                                           Asiakirjat toimitettiin jokaiselle eduskunta-
29888:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ryhmälle mahdollisia selvityksiä varten. Samoin
29889: taen seuraavaa:                                       talousvaliokunta sai ne käyttöönsä. Eduskunnan
29890:                                                       käytyä teemakeskustelun ko. aiheesta 26.11.1998
29891:    Valtiovarainministeriö julkaisi 22.10.1998         asiakirjat olivat olleet käytettävissä.
29892: Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n pilkkomi-                  Eduskunnan talousvaliokunta ehdottaessaan
29893: seen liittyvät asiakirjat. Asiakirjoihin sisältyi     pankkitukiponnen purkamista, on samalla edel-
29894: myös investointipankki Merrill Lynchin laskel-        lyttänyt hallitukselta selontekoa vuoden 1999 ai-
29895: mat SSP:n kannattavuudesta ja pääomatarpees-          kana pankkituesta ja sen käytöstä. Tällöin valio-
29896: ta vuosille 1993-1997. Suomeksi käännetyt las-        kuntakäsittelyssä ilmennee tarkemmin, mitä
29897: kelmat ja kehitysoletukset löytyvät asiakirjani-      eduskunta haluaa julkistettavan.
29898: pun liitteestä 5.8.                                       SSP:n pilkkomisasia on parhaillaan selvitettä-
29899:    Asiakokonaisuuden suuruus ja yhteiskunnal-         vänä myös Valtiontalouden tarkastusvirastossa,
29900: linen merkittävyys edellytti riittävän tuoreen tie-   jonka työn valmistumista on valtiovarainminis-
29901: don välittämistä valtioneuvoston jäsenille. Val-      teriön taholta kiirehditty.
29902: tion vakuusrahasto oli palkannut investointi-             Nykyinen hallitus odottaa näiden selvitysten
29903: pankki Merrill Lynchin neuvonantajakseen jo           ja niiden pohjalta mahdollisten kannanottojen ja
29904: toukokuussa 1993. Merrill Lynch laati touko-          toimenpiteiden valmistumista. Tämänjälkeen on
29905: kuun ja lokakuun välisenä aikana useita erilaisia     paremmat edellytykset arvioida kokonaistilan-
29906: tarkoituksia varten laadittuja kuvauksia SSP:n        netta ja tehdä lisäselvityksiä sekä miettiä, millä
29907: taloudellisesta asemasta.                             tavoin on tarkoituksenmukaista ottaa kantaa
29908:    Valtiovarainministeriön nykyiset virkamiehet       edellisen hallituksen SSP-pankkipäätökseen.
29909: eivät osallistuneet neuvotteluihin SSP:n pilkko-
29910: 
29911:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
29912: 
29913:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
29914:                                              KK 1190/1998 vp                                              3
29915: 
29916: 
29917: 
29918: 
29919:                                           Tili Riksdagens Talman
29920: 
29921:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-        rades staten och säkerhetsfonden av säkerhets-
29922: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         fondens ledning.
29923: 23 oktober 1998 tili vederbörande med1em av                 Riksdagsgrupperna och ekonomiutskottet
29924: statsrådet översänt följande av riksdagsman             har enligt mitt bes1ut tillställts de handlingar som
29925: Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörsmål             offentliggjordes den 22 oktober 1998. Det egent-
29926: nr1190:                                                 Iiga försä1jningsbeslut som statsrådet fattade i
29927:                                                         oktober 1993 var ett resultat av den dåvarande
29928:           När ämnar regeringen offentliggöra            regeringens politiska prövning. 1 samarbete med
29929:        investeringsbanken Merrill Lynchs detal-         justitiekans1ern har det utretts om man undan-
29930:        jerade analys av lönsamhets- och kapital-        tagsvis i detta fall kunde offentliggöra bered-
29931:        utvecklingen hos Sparbanken i Finland            ningsmaterialet i ännu större utsträckning. En
29932:        (SBF) under åren 1993-1997?                      skriftlig förfrågan i saken har också tillställts
29933:                                                         Merrill Lynch.
29934:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Handlingarna tiliställdes varje riksdagsgrupp
29935: anföra följande:                                        med tanke på eventuella utredningar. Också eko-
29936:                                                         nomiutskottet tillställdes handlingarna. När
29937:    Den 22 oktober 1998 offentliggjorde finansmi-        riksdagen den 26 november 1998 förde en tema-
29938: nisteriet handlingarna gällande uppspjälkningen         diskussion i frågan var handlingarna tillgängliga.
29939: av Sparbanken i Finland- SBF Ab. 1 handling-               När riksdagens ekonomiutskott föreslog att
29940: arna ingick även investeringsbanken Merrill             bankstödsklämmen hävs, förutsatte det samti-
29941: Lynchs kalkyler över SBF:s lönsamhet och kapi-          digtatt regeringen under 1999lämnar en redogö-
29942: talbehov för åren 1993-1997. Kalkylerna och             relse över bankstödet och hur det har använts.
29943: utvecklingsprognoserna, som har översatts tili          Således torde det i utskottsbehandlingen närma-
29944: finska, finns i bilaga 5.8 tili handlingarna.           re framgå vad riksdagen vill offentliggöra.
29945:    Omfattningen och den samhälleliga betydel-               Uppspjälkningen av SBF utreds som bäst ä ven
29946: sen av hela ärendet förutsatte att tillräckligt fårsk   av statens revisionsverk, vars arbete har påskyn-
29947: information vidarebefordrades tili statsrådsmed-        dats av finansministeriet.
29948: lemmarna. Statens säkerhetsfond hade anlitat               Den nuvarande regeringen väntar på att dessa
29949: investeringsbanken Merrill Lynch som rådgivare          utredningar och eventuella ställningstaganden
29950: redan i maj 1993. Mellan maj och oktober gjorde         och åtgärder som baserar sig på dem skall bli
29951: Merrill Lynch för olika ändamå1 flera beskriv-          klara. Efter det kan man bättre bedöma situatio-
29952: ningar av SBF:s ekonomiska ställning.                   nen i sin he1het och göra ytterligare utredningar
29953:    Finansministeriets nuvarande tjänstemän del-         samt överväga på vilket sätt det är ändamålsen-
29954: tog inte i prisförhandlingarna vid uppspjälkning-       ligt att ta ställning tili den förra regeringens be-
29955: en av SBF. Vid prisförhandlingarna represente-          slut gällande SBF.
29956: 
29957:      Helsingfors den 13 november 1998
29958: 
29959:                                                                              Minister Jouko Skinnari
29960:                                              KK 1191/1998 vp
29961: 
29962: Kirjallinen kysymys 1191
29963: 
29964: 
29965: 
29966: 
29967:                                      Jaakko Laakso /vas: Opetusjärjestelyjen heikkouksien korjaamises-
29968:                                         ta ja opintotukisäännösten joustosta
29969: 
29970: 
29971:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
29972: 
29973:     Opintotukilain 7 a §:n mukaan opiskelijalle,             SYL huomauttaa, että opintotukiasetuksen
29974: joka on saanut opintotukea yhden ylemmän kor-            mukaan yliopistojen vastuulla on turvata opiske-
29975: keakoulututkinnon suorittamista varten vahvis-           lijoille reaaliset mahdollisuudet valmistua opin-
29976: tetun enimmäisajan, voidaan myöntää opintotu-            totuen enimmäisajan, 55 opintokuukauden puit-
29977: ki opiskelun jäljellä olevaksi ajaksi, kuitenkin         teissa. Käytännössä ei näin aina ole.
29978: enintään yhdeksäksi kuukaudeksi.                             SYL:n mielestä opintotuen vahvistettuun
29979:     Opintotuen enimmäismäärän jousto edellyt-            enimmäisaikaan tulee saada joustoa, mikäli
29980: tää, että opiskelija on osoittanut viivästymisen         opintojen viivästymisen voidaan katsoa johtu-
29981: aiheutuneen opintojen edistymiseen merkittä-             van puutteista tai virheistä opetusjärjestelyissä.
29982: västi vaikuttaneesta sairaudesta tai muusta eri-             Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön Otuk-
29983: tyisen painavasta syystä.                                sen tutkijat ovat tehneet keväällä 1998 opetusmi-
29984:     Opetusministeriö on antanut mainitun pykä-           nisteriölle kyselytutkimukseen perustuvan kar-
29985: län soveltamisesta päätöksen 3/011/1998, jossa           toituksen, jossa yli puolet vastaajista katsoo
29986: erityisen painavina syinä mainitaan esimerkkei-          kurssien päällekkäisyyden haitanneen opiskelua
29987:  nä oma tai lähiomaisen sairaus taikka opiskelijan       - esimerkkinä pieni kahden opettajan laitos,
29988:  vaikea elämäntilanne, mutta ei oppilaitoksesta          jolla kaksi opettajaa piti kaikki luennot päällek-
29989: johtuvia syitä.                                          käin- myös pakolliset.
29990:     Oppilaitoksesta johtuvia syitä ei ole suurim-            Yli kolmannes katsoi tutkimuksessa, että tent-
29991:  massa osassa opintotukilautakuntia katsottu sel-        tipäivien määrä on ongelmallinen. Eräillä aloilla,
29992:  laisiksi erityisen painaviksi syiksi, että ne oikeut-   kuten oikeustieteellisessä, ongelma on kärjisty-
29993:  taisivat opintotuen enimmäisajan joustoon.              nyt. Esimerkiksi eräällä laitoksella joillekin opis-
29994:     Useat opiskelijajärjestöt ovat kiinnittäneet         kelijoille ei löytynyt mitään tenttimahdollisuutta
29995:  huomiota siihen, että opintotuki loppuu kuluva-         huhtikuun ja syyskuun välillä. Uusintamahdolli-
29996:  na syksynä niiltä vuonna 1992 opiskelunsa aloit-        suuksiakaan ei ollut ennen kuin seuraavana lu-
29997:  taneilta opiskelijoilta, jotka ovat nostaneet opin-     kuvuonna.
29998:  totukea lukukausien aikana. Samalla on viitattu             Opetusjärjestelyiden ongelmat ovat osaksi
29999:  opiskelijajärjestöjen tutkimuksiin, joiden mu-          hoidettavissa ilman merkittävää lisärahoitusta.
30000:  kaan opintotuen enimmäisaika ei kaikissa tut-               Yleisin ja kärkevin ongelma lienee valtion ra-
30001:  kinnoissa ole riittävä.                                 hoituksen puutteesta johtuva kurssikirjapula.
30002:      Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY            65 % opiskelijoista piti kirjastojen kurssikirjojen
30003:  vaati kannanotossaan toteutettavaksi lainamuo-          määrää riittämättömänä. Esimerkiksi erään lai-
30004:  toista joustoa, jota opintojen edistymisen puoles-      toksen pakollisen luentokurssin yhteydessä tuli
30005:  ta realistiset valmistumisedellytykset omaavat          tenttiä myös yksi kirja. Luennolle osallistui 120
30006:  opiskelijat saisivat maksimissaan lukuvuoden            opiskelijaa ja kyseistä kirjaa oli yliopiston kirjas-
30007:  ajaksi. Lainajouston ohella säilytettäisiin nykyi-      tossa ja lukusalissa yhteensä kuusi kappaletta.
30008:  set erityisperusteiset joustot.                             On syytä olettaa, että tenttiin valmistautumi-
30009:      Suomen Ylioppilaskuntien Liitto on 1.9.1998         nen oli mahdollista vain kopioimalla kirja laitto-
30010:   päivätyllä kirjeellä kääntynyt kansanedustajien        masti tai ostamalla se. Kirjojen muuttuminen
30011:   puoleen ja vaatinut opetusministeriötä uusimaan        lainattavista ostettaviksi kärjistääkin vakavasti
30012:   päätöksensä 3/011/1998 opintotukilain 7 a §:n          opiskelijoiden sosiaalista eriarvoisuutta.
30013:   soveltamisesta.
30014: 
30015:  280043
30016: 2                                         KK 1191/1998 vp
30017: 
30018:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          kouksista ja puutteista aiheutuva opin-
30019: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             tojen hidastuminen otetaan huomioon
30020: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             opintotuen enimmäisaikaa harkittaessa
30021: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     ja että jatkossa ongelman syyt saadaan
30022:                                                             poistetuksi?
30023:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30024:        ryhtyä, että opetusjärjestelyjen heik-
30025: 
30026:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
30027: 
30028:                                          Jaakko Laakso /vas
30029:                                          KK 1191/1998 vp                                             3
30030: 
30031: 
30032: 
30033: 
30034:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
30035: 
30036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     vuuteen. Työryhmä esitti myös opintotukea kos-
30037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kevia toimenpiteitä.
30038: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Opintotuen osalta työryhmä esitti, että välit-
30039: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko        tömästi tulisi tarkistaa perusteita, joilla 55 ylem-
30040: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       män korkeakoulututkinnon suorittamiseen vah-
30041: n:o 1191:                                          vistettua 55 tukikuukauden enimmäisaikaa voi-
30042:                                                    daan tarkistaa siten, että opintotukilautakunnat
30043:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     voisivat nykyistä joustavarumin arvioida, milloin
30044:        ryhtyä, että opetusjärjestelyjen heik-      opiskelijan jäljellä olevien opintojen laajuus vas-
30045:        kouksista ja puutteista aiheutuva opin-     taa opintotukilaissa säädettyä enintään yhden
30046:        tojen hidastuminen otetaan huomioon         lukuvuoden työ määrää. Työryhmä ehdotti myös
30047:        opintotuen enimmäisaikaa harkittaessa       sen selvittämistä, voitaisiinko opintojenjärjestä-
30048:        ja että jatkossa ongelman syyt saadaan      misestä aiheutuvat syyt hyväksyä perusteiksi,
30049:        poistetuksi?                                joilla enimmäistukiaikaa voidaan pidentää.
30050:                                                    Nämä toimenpiteet voidaan toteuttaa uudista-
30051:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       malla opetusministeriön päätös opintotuen
30052: vasti seuraavaa:                                   enimmäisajan pidentämisen perusteiden vahvis-
30053:                                                    tamisesta ylempää korkeakoulututkintoa var-
30054:    Kysymyksessä esitettyjä ongelmia on selvitet-   ten. Päätöksen tarkistaminen on mahdollista,
30055: ty opetusministeriön asettamassa työryhmässä,      kun työryhmän muistiosta pyydetyt lausunnot
30056: joka luovutti raporttinsa Opintojen etenemisen     on saatu.
30057: tehostaminen ministeriölle syyskuun alussa.           Opetusministeriön tarkoituksena on myös
30058: Työryhmä on raportissaan kiinnittänyt huomio-      muilta osin jatkaa työryhmän ehdottamien toi-
30059: ta muun muassa tenttipäivien vähäisyyteen joil-    menpiteiden valmistelua työryhmän ehdotusten
30060: lakin aloilla sekä kurssikirjojen huonoon saata-   ja niistä saatujen lausuntojen pohjalta.
30061:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
30062: 
30063:                                                                        Ministeri Suvi-Anne Siimes
30064: 4                                           KK 1191/1998 vp
30065: 
30066: 
30067: 
30068: 
30069:                                          Tili Riksdagens Talman
30070: 
30071:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            böcker. Arbetsgruppen föreslog också åtgärder
30072: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            som gäller studiestödet.
30073: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           1 fråga om studiestödet föreslog arbetsgrup-
30074: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-             pen att man omedelbart bör granska de grunder
30075: mål nr 1191:                                           på vilka den maximitid på 55 stödmånader som
30076:                                                        fastställts för avläggandet av en högre högskole-
30077:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         examen kan justeras så att studiestödsnämnder-
30078:        ta så att den fördröjning av studierna som      na hade större frihet att bedöma när omfattning-
30079:        beror på svagheterna och bristerna i un-        en av en studerandes återstående studier motsva-
30080:        dervisningsarrangemangen tas i betrak-          rar den i lagen om studiestöd bestämda arbets-
30081:        tande då maximitiden för studiestödet           mängden på högst ett läsår. Arbetsgruppen före-
30082:        prövas och så att orsakerna tili problemet      slog också en utredning av huruvida de orsaker
30083:        kan undanröjas?                                 som beror på studiearrangemangen kunde god-
30084:                                                        kännas som grunder för att förlänga maximi-
30085:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          stödtiden. Dessa åtgärder kan vidtas genom en
30086: anföra följande:                                       ändring av undervisningsministeriets beslut om
30087:                                                        fastställande av grunderna för förlängd maximi-
30088:    De problem som framförs i spörsmålet har            tid för studiestöd för en högre högskoleexamen.
30089: retts ut i en arbetsgrupp tillsatt av undervisnings-   Det är möjligt att justera beslutet när de inbegär-
30090: ministeriet. Arbetsgruppen överräckte sin rap-         da utlåtandena om promemorian har erhållits.
30091: port Utveckling av studiernas framskridande (på           Undervisningsministeriet avser också i övrigt
30092: finska med sammandrag på svenska) tili ministe-        arbeta vidare med de åtgärder som arbetsgrup-
30093: riet i början av september. 1 rapporten noteras        pen har föreslagit. Arbetet görs utgående från
30094: bl.a. det låga antalet tentamensdagar inom vissa       förslagen och de utlåtanden som erhållits om
30095: områden och den bristfålliga tillgången på kurs-       dem.
30096: 
30097:      Helsingforsden 12 november 1998
30098: 
30099:                                                                            Minister Suvi-Anne Siimes
30100:                                             KK 1192/1998 vp
30101: 
30102: Skriftligt spörsmålll92
30103: 
30104: 
30105: 
30106: 
30107:                                     Henrik Lax /sv m.tl.: Tillämpningen av strafflagens bestämmelser
30108:                                        på räder mot pälsfarmer
30109: 
30110: 
30111:                                          Tili Riksdagens Talman
30112: 
30113:    Räder mot pälsfarmer är en relativt ny förete-      as, t.ex. för att en vakt upptäcker saken i tid, så är
30114: else som våra domstolar måste ta ställning tili        gärningen inte överhuvudtaget straffbar. Om rä-
30115: utgående från existerande lagstiftning. Denna          den misslyckas delvis så att farmaren med hjälp
30116: verksamhet som riktar sig mot en laglig näring         av grannar och räddningsväsende m.m. lyckas
30117: verkar bli allt vanligare. Räcker strafflagens         begränsa skadan, så minskar straffbarheten allt
30118: stadganden tili för att trygga lagliga näringar mot    eftersom effekterna av räden begränsas. Om t.ex.
30119: verksamhet av det här slaget? De straffrättsliga       ~v utsläppta 1300 minkar (aktuellt fall i Närpes,
30120: stadgandena som i första hand blir aktuella i          Overmark) nästan alla snabbt infångas och sätts
30121: samband med räder mot pälsfarmer är följande:          i bur på nytt så minskar straffbarheten för varje
30122:     - Skadegörelse, strafflagen 35 kap. 1 §            mink som fångas in.
30123:     - Grov skadegörelse, strafflagen 35 kap. 2 §          Det enda straffstadgande som kan bli aktuellt
30124:     Ä ven följande stadganden kunde eventuellt bli     där denna effekt inte inträder vore om strafflagen
30125: tillämpbara:                                           34 kap 1 §, sabotage, kan tillämpas. Det är dock
30126:     - Djurplågeri, nu i kraft varande lag djur-        oklart om denna paragrafkan tillämpas på farm-
30127: skyddslagen 54 §, från 01.01.1999 finns stadgan-       räder.
30128: det i strafflagen 17 kap. 14 §                            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
30129:     - Miljöförstöring (miljöeffekten av att t.ex.      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30130: släppa ut 8000 minkar i naturen), strafflagen 48       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30131: kap. 1 §                                               följande spörsmål:
30132:     - Grov miljöförstöring, strafflagen 48 kap.
30133: 2§                                                                Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
30134:     - MiljöfOrseelse, strafflagen 48 kap. 3 §                  ta för att strafflagens stadganden effek-
30135:     - Miljöförstöring av oaktsamhet, strafflagen               tivt kan användas vid straffmätningen
30136:  48 kap. 4§.                                                   och bedömningen av straffbarheten för
30137:     Alla dessa stadganden har en sak gemensam,                 räder mot pälsfarmer och motsvarande
30138:  nämligen att försök inte är straffbart. Detta inne-           brottslig verksamhet som riktar sig mot
30139:  bär att om fOrsöket tili en farmräd helt misslyck-            lagliga näringar?
30140: 
30141:       Helsingforsden 23 oktober 1998
30142: 
30143:           Henrik Lax /sv                  Håkan Malm /sv                   Margareta Pietikäinen /sv
30144:           Raimo Tiilikainen /sv           Ulla-Maj Wideroos /sv            Klaus Bremer /sv
30145:                                           Ola Rosendahl/sv
30146: 
30147: 
30148: 
30149: 
30150:  280043
30151: 2                                           KK 1192/1998 vp
30152: 
30153: Kirjallinen kysymys 1192                                                                       Suomennos
30154: 
30155: 
30156: 
30157: 
30158:                                     Henrik Lax /r ym.: Rikoslain säännösten soveltamisesta turkistar-
30159:                                        haiskuihin
30160: 
30161: 
30162:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30163:    Turkistarhaiskut ovat suhteellisen uusi ilmiö,       havaitsee asian ajoissa, niin teko ei ylipäänsä-
30164: johon tuomioistuimemme joutuvat ottamaan                kään ole rangaistava. Jos isku epäonnistuu osit-
30165: kantaa olemassa olevan lainsäädännön pohjalta.          tain siten, että tarhaaja naapureiden ja pelastus-
30166: Tämä laillista elinkeinotoimintaa vastaan koh-          laitoksen ym. avulla onnistuu rajoittamaan va-
30167: distuva toiminta vaikuttaa käyvän yhä tavalli-          hingon, niin rangaistavuus vähenee sitä mukaa
30168: semmaksi. Riittävätkö rikoslain säännökset tur-         kuin iskun vaikutukset rajoittuvat. Jos esim.
30169: vaamaan lailliset elinkeinot tämäntyyppiseltä           1 300:sta irti päästetystä minkistä (ajankohtai-
30170: toiminnalta? Rikosoikeudelliset säännökset, jot-        nen tapaus Närpiön Ylimarkusta) lähes kaikki
30171: ka ensisijaisesti ovat sovellettavissa turkistar-       saadaan nopeasti kiinni ja pannaan takaisin häk-
30172: haiskuihin, ovat seuraavat:                             keihin, niin rangaistavuus vähenee jokaisen kiin-
30173:    - Vahingonteko, rikoslain 35luku 1 §                 ni otetun minkin osalta.
30174:    -Törkeä vahingonteko, rikoslain 35 luku 2 §             Ainoana mahdollisena rangaistussäännökse-
30175:    Myös seuraavat säännökset voisivat mahdol-           nä, jossa tämä vaikutus ei esiintyisi, olisi rikos-
30176: lisesti olla sovellettavissa:                           lain 34 luvun 1 §, tuhotyö, jos tätä voitaisiin
30177:    - Eläinrääkkäys, nyt voimassa olevan eläin-          soveltaa. Epäselvää kuitenkin on, voidaanko
30178:  suojelulain 54 §, säännös 1.1.1999 lähtien rikos-      tätä säännöstä soveltaa tarhaiskuihin.
30179: lain 17luvun 14 §:ssä                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30180:    - Ympäristön turmeleminen (esim. 8 000               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30181: minkin vapaaksi päästämisen vaikutukset luon-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30182: toon), rikoslain 48 luvun 2 §                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30183:    -Törkeä ympäristön turmeleminen, rikos-
30184: lain 48 luvun 2 §                                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30185:    - Ympäristörikkomus, rikoslain 48 luvun 3 §                 ryhtyä, jotta rikoslain säännöksiä voitai-
30186:    - Tuottamuksellinen ympäristön turmelemi-                   siin käyttää tehokkaasti rangaistuksen
30187: nen, rikoslain 48 luvun 4 §.                                   mittaamisessa ja turkistarhaiskujen ja
30188:     Kaikille näille säännöksille on yksi asia yhteis-          laillisiin elinkeinoihin kohdistuvan vas-
30189: tä, nimittäin se, että yritys ei ole rangaistava.              taavan rikollisen toiminnan rangaista-
30190: Tämä merkitsee, että jos tarhaiskun yritys epä-                vuuden arvioimiseen?
30191:  onnistuu kokonaan esim. sen vuoksi, että vartija
30192: 
30193:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
30194: 
30195:           Henrik Lax /r                    Håkan Malm /r                   Margareta Pietikäinen /r
30196:           Raimo Tiilikainen /r             Ulla-Maj Wideroos /r            Klaus Bremer /r
30197:                                            Ola Rosendahl/r
30198:                                           KK 1192/1998 vp                                             3
30199: 
30200: 
30201: 
30202: 
30203:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30204: 
30205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vahingon suuruuden tärkeä merkitys seuraus-
30206: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rikosten tärkeysarvioinnissa on luonnollinen ja
30207: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kestävä lähtökohta. Tyypillisesti vahingon suu-
30208: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik         ruus heijastaa suoraan myös vahingon tekijän
30209: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      rikollisen tahdon voimakkuutta. Joka haluaa
30210: n:o 1192:                                           saada aikaan suurta vahinkoa, usein myös tässä
30211:                                                     onnistuu. Vahingon suuruuden mukaan anka-
30212:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     roituvat rangaistukset ohjaavat parhaimmillaan
30213:        ryhtyä, jotta rikoslain säännöksiä voitai-   rikollisia tekoja vähäisempiä vahinkoja aiheutta-
30214:        siin käyttää tehokkaasti rangaistuksen       vaan suuntaan. Myös rikoksen uhrin kannalta
30215:        mittaamisessa ja turkistarhaiskujen ja       on keskeinen merkitys sillä, kuinka suuret vahin-
30216:        laillisiin elinkeinoihin kohdistuvan vas-    got rikoksellaloppujen lopuksi aiheutetaan. Näi-
30217:        taavan rikollisen toiminnan rangaista-       den rangaistussäännösten perimmäinen tarkoi-
30218:        vuuden arvioimiseen?                         tus onkin juuri vahinkojen minimoiminen.
30219:                                                         Samat periaatteelliset lähtökohdat ovat johta-
30220:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        neet siihen, ettei tässä käsiteltävien seurausrikos-
30221: vasti seuraavaa:                                    ten yritystä ole säädetty rangaistavaksi. Yritysas-
30222:                                                     teelle jäävät teot aiheuttavat vain vahingon vaa-
30223:    Rikokset, joihin kysymyksessä katsotaan voi-     ran. Vaikka rangaistussäännökset varsin katta-
30224: tavan syyllistyä niin sanottujen turkistarhaisku-   vasti suojaavat henkeä ja terveyttä myös vaaran
30225: jen yhteydessä, kuuluvat rikosoikeudellisessa       alaiseksi joutumiselta, omaisuuteen tällaista suo-
30226: jaottelussa seurausrikoksiin. Seurausrikoksen       jaa ei ole yleensä ulotettu.
30227: tunnusmerkistöön kuuluu itse kielletyn teon li-        Turkistarhoihin kohdistuvien rikosten tarkoi-
30228: säksi määrätty teosta aiheutuva seuraus, esimer-    tuksena ei ole pelkästään aineellisen vahingon
30229: kiksi omaisuusvahinko tai vahinko ympäristölle.     aiheuttaminen, vaan niillä pyritään vaikeutta-
30230: Tällaisen vahingon suuruudella on keskeinen         maan elinkeinonharjoittamista tai lopettamaan
30231: merkitys näiden rikosten moitittavuuden arvioi-     se. Ongelmana on pidetty sitä, ettei tekojen motii-
30232: misessa ja rangaistusten mittaamisessa. Kun ri-     via ole täysin määrin voitu ottaa huomioon ran-
30233: koslain voimassa olevia vahingontekopykäliä         gaistuksia mitattaessa. Tätä ongelmaa ja rikos-
30234: säädettiin kymmenkunta vuotta sitten, uhrille       lain täydentämistä säännöksellä, joka sellaise-
30235: aiheutuneen vahingon merkitystä teon rikosoi-       naan suojaisi oikeutta elinkeinon harjoittami-
30236: keudellisessa arvioinnissa entisestään korostet-    seen, selvitetään parhaillaan oikeusministeriössä.
30237: tiin.
30238:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
30239: 
30240:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
30241: 4                                          KK 1192/1998 vp
30242: 
30243: 
30244: 
30245: 
30246:                                         Till Riksdagens Talman
30247: 
30248:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           storlek vid bedömningen av effektdeliktens grov-
30249: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           het är en naturlig och hållbar utgångspunkt.
30250: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-       Vanligtvis avspeglar skadans storlek direkt styr-
30251: dagsledamot Henrik Lax m.fl. undertecknade            kan hos gärningsmannens brottsliga vilja. Den
30252: spörsmål nr 1192:                                     som vill åsamka stor skada lyckas också ofta att
30253:                                                       göra det. Då straffets stränghet är beroende av
30254:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        hur stor skada som åsamkas genom brottet styr
30255:        ta för att straffiagens stadganden effek-      det i bästa fall de brottsliga gärningarna i riktning
30256:        tivt kan användas vid straffmätningen          mot lindrigare skador. Det hur stor skada som
30257:        och bedömningen av straffbarheten för          sist och slutligen åsamkas genom brottet har be-
30258:        räder mot pälsfarmer och motsvarande           tydelse även med tanke på brottsoffret. Det
30259:        brottslig verksamhet som riktar sig mot        egentliga syftet med dessa straffbestämmelser är
30260:        lagliga näringar?                              uttryckligen att minimera skadorna.
30261:                                                          Samma principiella utgångspunkt har 1ett till
30262:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att försök tili sådana effektdelikt som avses i
30263: anföra följande:                                      detta sammanhang inte har kriminaliserats. Gär-
30264:                                                       ningar som blir på försöksstadi_~t innebär endast
30265:    De brott som enligt spörsmålet kan komma i         risk för att skada uppkommer. Aven om straflbe-
30266: fråga i samband med s.k. farmräder faller inom        stämmelserna ger ett tämligen vittomfattande
30267: ramen för effektdelikt i den straffrättsliga indel-   skydd också då liv och hä1sa utsätts för fara, har
30268: ningen. Tili rekvisitet för effektdelikt hör för-     man i allmänhet inte utsträckt detta skydd att
30269: utom den i sig förbjudna handlingen också en viss     omfatta egendom.
30270: följd av handlingen, t.ex. skador riktade mot            Syftet med de brott som är riktade mot päls-
30271: egendom eller miljön. Vid bedömningen av k1an-        farmerna är inte enbart att förorsaka materiell
30272: dervärdheten och straffmätningen i fråga om           skada, utan strävan är att försvåra näringsutöv-
30273: dessa brott tillmäts skadans omfattning centra1       ningen eller att få den att upphöra. Problematiskt
30274: betydelse. Då de gällande paragraferna om ska-        har varit att man vid straffmätningen inte i full
30275: degörelse i strafflagen stiftades för cirka tio se-   utsträckning har kunnat beakta motiven för gär-
30276: dan, betonades i den straffrättsliga bedömningen      ningarna. Detta problem och en komplettering
30277: ytterligare betydelsen av den skada som åsamkas       av straffiagen genom en bestämmelse som i sig
30278: offret.                                               skulle trygga rätten tili näringsutövning utreds
30279:    Den centrala betydelse som tillmäts skadans        som bäst vid justitieministeriet.
30280: 
30281:      Helsingforsden 13 november 1998
30282: 
30283:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
30284:                                             KK 1193/1998 vp
30285: 
30286: Kirjallinen kysymys 1193
30287: 
30288: 
30289: 
30290: 
30291:                                     Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Turkistarhojen turvallisuusjärjestel-
30292:                                         mien rakentamisen avustamisesta
30293: 
30294: 
30295:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30296: 
30297:    Turkistarhaus on maassamme harjoitettava            kin tarhaajilla, jos heillä olisi siihen varaa, olisi
30298: laillinen elinkeino, jolle kuitenkin on viimeisen      mahdollisuudet päästä suurelta osin eroon tästä
30299: neljän vuoden aikana aiheutettu huomattavasti          öisestä valvonta työstä. Esimerkiksi aitojen ja hä-
30300: vahinkoa pienen eläinaktivistiryhmän tekemien          lytyslaitteiden avulla olisi mahdollisuus huomat-
30301: iskujen muodossa. Iskuista on seurannut vakavia        tavasti vaikeuttaa ulkopuolisten eläinaktivistien
30302: taloudellisia ongelmia niiden kohteeksi joutu-         iskuja ja jopa kokonaan estää ne.
30303: neille yrittäjille. Huomattavaa kärsimystä on ai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30304: heutunut sekä irti päästetyille ketuille ja minkeil-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30305: le että tarhan läheisyydessä pesiville linnuille ja    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30306: muille luonnon eläimille.                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30307:     Aktivistien iskut ovat myös aiheuttaneet tur-
30308: kistarhauksen harjoittajille runsaasti Iisätyötä,                 Onko Hallitus harkinnut avustusten ja
30309: mm. tarhan yöaikaista valvontaa. Tämä lisätyö                  halpakorkoisten lainojen myöntämistä
30310: on merkinnyt heille muista ammatinharjoittajis-                tarhaajille aitausten ja hälytysjärjestel-
30311: ta poikkeavia työaikoja ja -olosuhteita. Kuiten-               mien rakentamiseen?
30312: 
30313:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
30314: 
30315:           Aulis Ranta-Muotio /kesk    Kari Myllyniemi /kesk       Hannes Manninen /kesk
30316:           Päivi Räsänen /skl          Markku Koski /kesk          Seppo Kääriäinen /kesk
30317:                     Juha Korkeaoja /kesk                  Mari Kiviniemi /kesk
30318: 
30319: 
30320: 
30321: 
30322:  280043
30323: 2                                          KK 1193/1998 vp
30324: 
30325: 
30326: 
30327: 
30328:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30329: 
30330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        la. Nämä kustannukset on yritysten itse kannet-
30331: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tava. Kysymyksessä tarkoitetulla tuella olisi en-
30332: olette toimittaneet valtioneuvoston asianomai-        nakkotapausluonne.
30333: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis            Vaikka mahdollisuutta tuen myöntämiseen
30334: Ranta-Muotion ym. näin kuuluvan kirjallisen           varsinaisten turvajärjestelmien rakentamiseen
30335: kysymyksen n:o 1193:                                  turkistarhoille ei tule pitää kokonaan poissuljet-
30336:                                                       tuna, hallitus selvittää tässä vaiheessa lähinnä
30337:           Onko Hallitus harkinnut avustusten ja       mahdollisuuksia myöntää tukea ensi sijaisesti
30338:        halpakorkoisten lainojen myöntämistä           muista lähtökohdista tapahtuvaan turkistarho-
30339:        tarhaajille aitausten ja hälytysjärjestel-     jen turvallisuuden ja sitä kautta turkistarhau-
30340:        mien rakentamiseen?                            selinkeinon toimintaedellytysten parantamiseen.
30341:                                                           Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 1 §:n mu-
30342:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kaan eläinten pitopaikan rakenteet ja laitteet on
30343: taen seuraavaa:                                       suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten,
30344:                                                       että se on eläimelle turvallinen ja että pitopaikan
30345:     Hallitusmuodon 15 §säätää, että jokaisella on     palovaara ja eläinten karkaaruisvaara ovat mah-
30346: oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa va-         dollisimman vähäisiä.
30347: litsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinona.           Karkaaruisvaaran osalta edellä mainittu ta-
30348: Koska tämä kansalaisten perusoikeus vaarantuu         voite voidaan saavuttaa muun muassa aitaamal-
30349: turkistarhaiskujen vuoksi ja koska iskuista ai-       la. Aita estäisi myös villieläinten pääsyn tarhoi-
30350: heutuu kärsimystä irti päästetyille ja tarhoja ym-    hin. Keskimääräiseksi aidan rakentamiskustan-
30351: päröivän luonnon eläimille, hallitus suhtautuu        nukseksi arvioidaan 65 000 markkaa. Noin nel-
30352: iskuihin yksiselitteisen kielteisesti.                jäsosalla tarhoista on jo tällainen aita. Jos loput-
30353:     Iskuja vastaan tehtävien turvallisuusjärjestel-   kin tarhat sen tekisivät, olisi kysymys noin l 00
30354: mien tukemisesta päättäminen ei sen sijaan ole        miljoonan markan kokonaiskustannuksesta.
30355: asian periaatteellisuuden vuoksi suinkaan help-           Turkistalouden investointitukea on ylituotan-
30356: poa. Oikeusjärjestelmämme lähtökohtanahan             tovaaran vuoksi alan omastakin toivomuksesta
30357: on, että toisen omaisuuteen kohdistuvista rikok-      myönnetty viime vuosina lähinnä ympäristön-
30358: sista rangaistaan. Vaikka oikeusjärjestelmä tällä     suojelullisiin toimenpiteisiin, joilla ei ole tuotan-
30359: tavalla suojaa omaisuutta, myös muut yritykset        toa lisäävää vaikutusta. Tähän linjaukseen tar-
30360: kuin turkistarhat pyrkivät itse parantamaan tur-      hojen ympärysaidat ja muut tämänkaltaiset
30361: vallisuuttaan vahingontekoa vastaan muun              eläinten turvallisuutta parantavat investoinnit
30362: muassa hälyttimienja valvontakameroiden avut-         mahtuvat.
30363: 
30364:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
30365: 
30366:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30367:                                             KK 1193/1998 vp                                            3
30368: 
30369: 
30370: 
30371: 
30372:                                          Tili Riksdagens Talman
30373: 
30374:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       sjä1va bära. Ett sådant stöd som avses i spörsmå-
30375: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         let ~kulJe ha karaktären av prejudikat.
30376: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          Aven om möjligheten att bevilja stöd för byg-
30377: man Aulis Ranta-Muotio m.fl. undertecknade             gande av egentliga säkerhetssystem på päls-
30378: spörsmål nr 1193:                                      farmerna inte skall anses helt utesluten, klarläg-
30379:                                                        ger regeringen i detta skede främst möjligheterna
30380:           Har Regeringen övervägt att bevilja          att bevilja stöd i första hand för ett sådant för-
30381:        pälsdjursuppfödarna understöd och låg-          bättrande av säkerheten på pälsfarmerna och
30382:        räntelån för byggande av inhägnader och         därmed pälsnäringens verksamhetsbetingelser
30383:        alarmsystem?                                    som baserar sig på andra utgångspunkter.
30384:                                                           Enligt 1 § djurskyddsförordningen (39611996)
30385:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skall konstruktioner och anordningar i förva-
30386: anföra följande:                                       ringsutrymmen för djur planeras, byggas och
30387:                                                        underhållas så att de är trygga för djuren och att
30388:    1 15 § regeringsformen bestäms att var och en       brandfaran och risken för att djuren skall rymma
30389: enligt lag har rätt att skaffa sin utkomst genom       är så små som möjligt.
30390: arbete, yrke eller näring som han fritt valt. Efter-      När det gäller rymningsrisken kan ovan
30391: som denna grundläggande medborgerliga rättig-          nämnda mål nås bl.a. genom inhägning. En in-
30392: het äventyras av attackerna mot pälsfarmerna           hägnad hindrar också vilda djur från att ta sig in
30393: och eftersom attackerna åsamkar Iidande för de         på farmerna. Den genomsnitt1iga kostnaden för
30394: utsläppta djuren och de vilda djuren i farmernas       en inhägnad uppskattas tili 65 000 mk. Cirka en
30395: omgivning, f6rhåller regeringen sig entydigt ne-       fjärdedel av farmerna har redan en sådan inhäg-
30396: gativ tili attackerna.                                 nad. Om även resten av farmerna byggde inhäg-
30397:    Att besluta om stödande av säkerhetssystem          nader, skulle det vara fråga om en total kostnad
30398: som skall ge skydd mot attackerna är däremot på        på ca 100 milj. mk.
30399: grund av det principiella i frågan inte alls lätt.        På grund av risken för överproduktion har
30400: Utgångspunkten i vårt rättssystem är ju att            investeringsstödet för pälsnäringen under de se-
30401: brot!_sliga angrepp på annans egendom bestraf-         naste åren också i enlighet med branschens egen
30402: fas. A ven om rättssystemet på detta sätt skyddar      önskan beviljats närmast för miljövårdsåtgärder
30403: egendom, försöker också andra företagare än            som inte ökar produktionen. Denna linjedrag-
30404: pälsdjursuppfödare att själva förbättra säkerhe-       ning rymmer inhägnader för farmer och andra
30405: ten och skydda sig mot skadegörelse bl.a. med          dylika investeringar som förbättrar djurens
30406: hjä1p av larmanordningar och övervaknings-             trygghet.
30407: kameror. Kostnaderna för detta skall företagen
30408: 
30409:      Helsingfors den 10 november 1998
30410: 
30411:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30412:                                           KK 1194/1998 vp
30413: 
30414: Skriftligt spörsmålll94
30415: 
30416: 
30417: 
30418: 
30419:                                   Löv Pehr /sv: En svenskspråkig logotyp för arbetskrafts- och nä-
30420:                                       ringscentraler
30421: 
30422: 
30423:                                        Tili Riksdagens Talman
30424: 
30425:    Arbetskrafts- och näringscentralerna har re-           Förvaltningsminister Jouni Backman har vid
30426: dan existerat i ett par år. Det oaktat har de          en muntlig frågetimme !ovat medverka tili att
30427: fortfarande ingen svenskspråkig logotyp. Då ar-        denna uppenbara brist och orättvisa åtgärdas.
30428: betskrafts- och näringscentralerna marknadsförs        Han har dessutom upprepat löftet på förvalt-
30429: använder man på svenska den i högsta grad olo-         ningsutskottets palaver med honom. Trots upp-
30430: giska förkortningen "TE-centraler" vars första         repade löften har ingenting hänt.
30431: del härstammar från det finska namnet "Työvoi-            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
30432: ma- ja elinkeinokeskus". "TE-central" är ett           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30433: språkvidunder för en svenskspråkig, vilket de          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30434: facto gör det svårare for svenskspråkiga att iden-     följande spörsmål:
30435: tifiera sig med arbetskrafts- och näringscentra-
30436: lerna. Den ologiska förkortningen är inte ägnat                  Vilka är planerna för att korrigera
30437: att höja på centralernas image.                               bristen på sådan logotyp för arbetskrafts-
30438:     Vid utarbetandet av logotyp borde båda                    och näringscentralerna som även svensk-
30439: språkgruppernas intressen beaktas. Ett flertal                språkiga kan identifiera sig med, och
30440: företag marknadsför sig t.ex med en symbol på                    varför har ingen svenskspråkig logo-
30441: ett språkligt neutralt sätt. Alternativt kunde ar-            typ utarbetats trots upprepade löften att
30442: betskrafts- och näringscentralerna få en svensk-              göra så?
30443:  språkig logotyp.
30444:      Helsingfors den 23 oktober 1998
30445: 
30446:                                              Löv Pehr /sv
30447: 
30448: 
30449: 
30450: 
30451:  280043
30452: 2                                         KK 1194/1998 vp
30453: 
30454: Kirjallinen kysymys 1194                                                                   Suomennos
30455: 
30456: 
30457: 
30458: 
30459:                                   Pehr Löv /r: Työvoima- ja elinkeinokeskusten ruotsinkielisestä lo-
30460:                                      gosta
30461: 
30462: 
30463:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30464: 
30465:     Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat olleet         Hallintoministeri Jouni Backman on suullisel-
30466: olemassa jo parin vuoden ajan. Tästä huolimatta      la kyselytunnilla luvannut myötävaikuttaa tä-
30467: niillä ei vieläkään ole ruotsinkielistä logoa.       män ilmeisen puutteen ja epäoikeudenmukaisuu-
30468: Markkinoitaessa työvoima- ja elinkeinokeskuk-        den korjaamiseen. Hän on lisäksi toistanut lu-
30469: sia käytetään ruotsin kielellä mitä suurimmassa      pauksensa hallintovaliokunnan hänen kanssaan
30470: määrin epäjohdonmukaista lyhennettä "TE-             pitämässä palaverissa. Toistuvista lupauksista
30471: centraler" ,jonka alkuosa on peräisin suomenkie-     huolimatta mitään ei ole tapahtunut.
30472: lisestä sanasta "Työvoima- ja elinkeinokeskus".         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30473: "TE-central" on kummajainen ruotsinkielisille,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30474: mikä itse asiassa tekee ruotsinkielisille vaikeam-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30475: maksi tuntea työvoima- ja elinkeinokeskuksia         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30476: omikseen. Epäjohdonmukainen lyhenne ei ole
30477: omiaan nostamaan keskusten imagoa.                            Millaisia suunnitelmia on korjata työ-
30478:     Logoa laadittaessa tulisi molempien kieliryh-           voima- ja elinkeinokeskusten sellaisen lo-
30479: mien edut ottaa huomioon. Monet yritykset                   gon puute, jonka myös ruotsinkieliset
30480: markkinoivat itseään esim. kielellisesti neutraa-           voisivat tuntea omakseen, ja
30481: lilla symbolilla. Vaihtoehtoisesti työvoima- ja               miksi ei ruotsinkielistä logoa ole tehty
30482: elinkeinokeskukset voisivat saada ruotsinkieli-             useista lupauksista huolimatta?
30483: sen logon.
30484: 
30485:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
30486: 
30487:                                              Pehr Löv /r
30488:                                             KK 1194/1998 vp                                              3
30489: 
30490: 
30491: 
30492: 
30493:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30494: 
30495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Centralen lisäksi selventävänä tekstinä Arbets-
30496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          krafts- och näringscentralen. On esitetty, että
30497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        myös merkin alkuosa käännettäisiin ruotsiksi.
30498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-          Koska kysymyksessä on virallinen tunnus, se
30499: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           muuttuu kokonaan toiseksi, mikäli myös merkin
30500: 1194:                                                  alkuosa muutetaan. Kysymyksessä on yhteisö-
30501:                                                        merkki, kuten esim. Tekes, Kera, Kesko yms.,
30502:          Millaisia suunnitelmia on korjata työ-        joita ei myöskään ole käännetty ruotsiksi. Silloin,
30503:        voima- ja elinkeinokeskusten sellaisen lo-      kun ne kirjoitetaan auki, kuten esimerkiksi
30504:        gon puute, jonka myös ruotsinkieliset           "Teknologiska utvecklingscentralen Tekes", ei
30505:        voisivat tuntea omakseen, ja                    liikemerkkiä Tekes enää käännetä. Puhuttaessa
30506:          miksi ei ruotsinkielistä logoa ole tehty      työvoima- ja elinkeinokeskuksista eri kieliver-
30507:        useista lupauksista huolimatta?                 sioissa tulisikin käyttää niiden virallista koko
30508:                                                        nimeä kuten "Arbetskrafts- och näringscentra-
30509:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           len".
30510: vasti seuraavaa:                                          Jatkossakin pyritään huomioimaan kaksikie-
30511:                                                        lisyys mahdollisimman hyvin TE- keskuksia kos-
30512:     Keskuksen yhteisömerkki tuotettiin pitkän          kevassa valtakunnallisessa viestinnässä. Keskuk-
30513: suunnittelu- ja neuvotteluprosessin tuloksena          set ovat itsenäisiä alueellisia virastoja,jotka huo-
30514: loppukeväästä 1997. TE-keskukset aloittivat toi-       lehtivat alueensa asiakkaiden tarpeista. Ruotsin-
30515: mintansa 1.9.1997. TE-keskus nimi sekä siihen          kielisten palvelujen turvaamiseksi kaksikielisten
30516: liittyvä graafinen ohjeistus käsiteltiin ns. yhteen-   keskusten johtoryhmiin kuuluu ruotsinkielisten
30517: sovittavassa työryhmässä, jossa olivat edustet-        palvelujen yhteensovittamisesta vastaava virka-
30518: tuina mm. kaikkien kolmen ohjaavan ministe-            mies. Valtakunnallisesti tuotetun materiaalin li-
30519: riön kansliapäälliköt sekä VM:n, SM:n että hen-        säksi keskuksilla on mahdollisuus tuottaa itse
30520: kilöstöjärjestöjen edustus. Lisäksi TE-keskusten       räätälöityä, erityisesti aluetta palvelevaa infor-
30521: ruotsinkielisiä palveluja käsiteltiin yhteensovit-     maatiota. Lisäksi valtakunnallisella tasolla on
30522: tavan työryhmän alaisessa ruotsinkielisessä jaos-      perustettu ruotsinkielisten palveluiden kehittä-
30523: tossa.                                                 mistyöryhmä turvaamaan erityisesti ruotsinkieli-
30524:     Yhteisömerkin kuvaosana on TE ja tekstin           set palvelut mahdollisimman hyvin.
30525: 
30526:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
30527: 
30528:                                                                              Ministeri Jouni Backman
30529: 4                                         KK 1194/1998 vp
30530: 
30531: 
30532: 
30533: 
30534:                                        Tili Riksdagens Talman
30535: 
30536:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av-     kombinationen "TE", och texten består av "Cen-
30537: ser har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       tralen" och dessutom av den förtydligande texten
30538: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   "Arbetskrafts- och näringscentralen". Det har
30539: damot Pehr Löv undertecknade spörsmål nr             föreslagits a tt också märkets första del skall över-
30540: 1194:                                                sättas tili svenska. Eftersom det är fråga om en
30541:                                                      officiell symbol, blir det något helt annat, om
30542:            Vilka är planerna fur att korrigera       också dess första del ändras. Det är fråga om ett
30543:         bristen på sådan logotyp för arbetskrafts-   firmamärke, i likhet med t.ex. Tekes, Kera, Kes-
30544:         och näringscentralerna som även svensk-      ko m.fl., som inte heller har översatts till svenska.
30545:         språkiga kan identifiera sig med, och        När de skrivs ut, t.ex. "Teknologiska utveck-
30546:            varför har ingen svenskspråkig logo-      lingscentralen Tekes", översätts inte firmamär-
30547:         typ utarbetats trots upprepade löften att    ket Tekes. När man i olika språkversioner talar
30548:         göra så?                                     om arbetskrafts- och näringscentraleroa bör man
30549:                                                      följaktligen använda hela deras of ficiella namn
30550:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        "Arbetskrafts- och näringscentralen".
30551: anföra följande:                                        Ä ven i fortsättningen försöker man beakta
30552:                                                      tvåspråkigheten så väl som möjligt i den riksom-
30553:    Centralens firmamärke skapades vid utgång-        fattande kommunikation som gäller TE-cen-
30554: en av våren 1997 som resultat av en lång plane-      traleroa. Centraleroa är självständiga regionala
30555: rings- och förhandlingsprocess. TE-centralerna       ämbetsverk som tillgodoser kunderoas behov i
30556: inledde sin verksamhet den 1 september 1997.         regionen. För att tjänsteroa tili den svenskspråki-
30557: Namnet TE-central samt de grafiska anvisning-        ga befolkningen skall kunna tryggas hör tillled-
30558: arna om detta behandlades i en s.k. koordineran-     ningsgrupperoa för de tvåspråkiga centraleroa
30559: de arbetsgrupp, där bl.a. kanslicheferna från de     en tjänsteman som svarar för koordineringen av
30560: tre styrande ministerieroa samt representanter       de svenska tjänsterna. Utöver det material som
30561: för finansministeriet, inrikesministeriet och per-   produceras för riksomfattande bruk har cen-
30562: sonalorganisationerna ingick. Dessutom be-           traleroa möjlighet att producera sådan informa-
30563: handlades TE-centralernas tjänster till den          tion som de själva har skräddarsytt särskilt för
30564: svenskspråkiga befolkningen i en svenskspråkig       sin region. Dessutom har en utvecklingsarbets-
30565: sektion som är underställd den koordinerande         grupp för de svenska tjänsterna tillsatts på riksni-
30566: ar bets gru ppen.                                    vå och den skall säkerställa i synnerhet dessa
30567:     Bilddelen i firmamärket består av bokstavs-      tjänster så väl som möjligt.
30568: 
30569:      Helsingforsden 17 november 1998
30570: 
30571:                                                                             Minister Jouni Backman
30572:                                           KK 1195/1998 vp
30573: 
30574: Kirjallinen kysymys 1195
30575: 
30576: 
30577: 
30578: 
30579:                                   Kari Rajamäki /sd: Suomen Säästöpankin pilkkomispäätöksen lail-
30580:                                       lisuudesta
30581: 
30582: 
30583:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30584: 
30585:    Valtio päätti syksyllä 1993 myydä neljälle kil-      Laissa valtion osakasvallan käytöstä eräissä
30586: pailevalle pankille 5,6 miljardilla markalla         taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyh-
30587: SSP:n. Tämä pilkkominen tapahtui hinnalla,           tiöissä on todettu, että valtion omistamia osak-
30588: joka ei vastannut Helsingin Sanomien julkaise-       keita ei saa luovuttaa käypää arvoa alemmasta
30589: mien tietojen mukaan SSP:n todellista arvoa.         hinnasta,jollei luovutukseen liittyvistä erityisistä
30590: Helsingin Sanomien mukaan yhdysvaltalainen           olosuhteista muuta johdu. Käyvän hinnan olen-
30591: investointipankki Merrill Lynch, joka selvitti       naiseen alittamiseen on kuitenkin saatava aina
30592: muun muassa SSP:n arvoa valtion vakuusrahas-         eduskunnan suostumus.
30593: ton toimeksiannosta kesällä 1993 päätyi 15 mil-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30594: jardin arvoon.                                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30595:    Tämä vastaa pankin entisen toimitusjohtajan       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30596: Paavo Prepulan ennen pankin pilkkomista teke-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30597: miä laskelmia. Prepula viestitti eduskunnalle en-
30598: nen pilkkomista, että pankin todellinen arvo on                Onko Suomen Säästöpankin pilkko-
30599: noin 15 miljardia markkaa.                                  miseenjohtanut päätös tehty lain mukai-
30600:    Valtiovarainministeriö julkisti torstaina                sesti ottaen huomioon esillä olleet arviot
30601:  SSP:n pilkkomiseen liittyvät asiakirjat, joiden            SSP:n oikeasta markkinahinnasta?
30602: joukossa ei ollut Merrill Lynchin laskelmia.
30603: 
30604:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
30605: 
30606:                                           Kari Rajamäki /sd
30607: 
30608: 
30609: 
30610: 
30611: 280043
30612: 2                                        KK 1195/1998 vp
30613: 
30614: 
30615: 
30616: 
30617:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30618: 
30619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      johtokunnan esityksen ja Merrill Lynchin laskel-
30620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mien lisäksi mm. Suomen Pankin ja rahoitustar-
30621: olette 23 päivänä lokakuuta 1998 päivätyn kir-      kastuksen lausunnot. Kaikki asiakirjat on pyyn-
30622: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nöstäni toimitettu kunkin eduskuntaryhmän ja
30623: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        talousvaliokunnan käyttöön.
30624: Kari Rajamäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          Varsinainen SSP:n myyntipäätös on ollut sil-
30625: myksen n:o 1195:                                    loisen hallituksen poliittista harkintaa. Myös oi-
30626:                                                     keuskanslerin kanssa on selvitelty asiakirjojen
30627:           Onko Suomen Säästöpankin pilkko-          julkistamisasiaa. Valtiontalouden tarkastusvi-
30628:        miseen johtanut päätös tehty lain mukai-     rastoa on kiirehditty antamaan oma selvityksen-
30629:        sesti ottaen huomioon esillä olleet arviot   sä. Merrill Lynchiltä on tiedusteltu kirjallisesti
30630:        SSP:n oikeasta markkinahinnasta?             heidän suhtautumistaan toimeksiantosuhteen
30631:                                                     keston aikana valmistuneiden työpapereiden laa-
30632:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jempaan julkistamiseen.
30633: taen seuraavaa:                                        Eduskunnassa oli 26.11.1998 asiaan liittyvä
30634:                                                     teemakeskustelu, jota myös hallitus mielenkiin-
30635:     Valtiovarainministeriön 22.10.1998 julkaise-    nolla odotti. Asia on ollut esillä myös pankki-
30636: massa asiakirja-aineistossa oli Merrill Lynchin     asioista vastaavassa eduskunnan talousvalio-
30637: lokakuun 10 päivänä 1993 laatimat SSP:n myyn-       kunnassa. Valiokunta edellyttää pankkitukipon-
30638: tiin liittyvät laskelmat käännettynä suomeksi       nen purkamista esittäessään, että hallitus antaa
30639: valtioneuvoston käsittelyä varten. Valtio sai       vuoden 1999 aikana selonteon eduskunnalle
30640: SSP:n myynnistä yhteensä 6,9 miljardia mark-        pankkitukeen liittyvistä asioista.
30641: kaa.                                                   Nykyinen hallitus odottaa näiden selvitysten
30642:     Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävänä       ja niiden pohjalta mahdollisten kannanottojen ja
30643: on valvoa valtioneuvostonjäsenten toimien lain-     toimenpiteiden valmistumista. Tämän jälkeen on
30644: mukaisuutta. Oma valvontatehtävä on myös            paremmat edellytykset arvioida kokonaistilan-
30645: eduskunnalla erilaisten kertomusten yhteydessä      netta ja tehdä lisäselvityksiä sekä miettiä, millä
30646: ja oma-aloitteisestikin.                            tavoin on tarkoituksenmukaista ottaa kantaa
30647:     SSP:n myyntipäätöstä tehtäessä valtioneuvos-    edellisen hallituksen SSP-päätökseen.
30648: tolla oli käytettävissä Valtion vakuusrahaston
30649: 
30650:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
30651:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
30652:                                            KK 1195/1998 vp                                               3
30653: 
30654: 
30655: 
30656: 
30657:                                         Tili Riksdagens Talman
30658: 
30659:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      finansinspektionens utlåtanden. Alla handlingar
30660: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den       har på min begäran tillställts varje riksdagsgrupp
30661: 23 oktober 1998 tili vederbörande medlem av           samt ekonomiutskottet.
30662: statsrådet översänt följande av riksdagsman Kari         Det egentliga beslutet om försäljningen av
30663: Rajamäki undertecknade spörsmål nr 1195:              SBF var ett resultat av den dåvarande regering-
30664:                                                       ens politiska prövning. Ä ven i samarbete med
30665:           Har det beslut som ledde tili uppspjälk-    justitiekanslern har man utrett offentliggörandet
30666:        ningen av Sparbanken i Finland fattats i       av beredningsmaterialet. Statens revisionsverk
30667:        enlighet med lag, då man beaktar de            har ombetts att utan dröjsmål lämna sin egen
30668:        framlagda analyserna av SBF:s riktiga          utredning. Merrill Lynch har tillställts en skriftlig
30669:        marknadspris?                                  förfrågan om hur de förhåller sig tili att det mate-
30670:                                                       ria! som uppstod under uppdragsförhållandet
30671:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         offentliggörs i större utsträckning.
30672: anföra följande:                                         En temadiskussion i ftågan fördes i riksdagen
30673:                                                       den 26 november 1998. Aven regeringen motsåg
30674:     1 det skriftliga materia! som finansministeriet   denna diskussion med intresse. Frågan har också
30675: offentliggjorde den 22 oktober 1998 ingick Mer-       tagits upp i riksdagens ekonomiutskott, som sva-
30676: rill Lynchs kalkyler av den 10 oktober 1993 gäl-      rar för bankärenden. Utskottet föreslår att bank-
30677: lande försäljningen av SBF, översatta tili finska     stödsklämmen hävs och förutsätter samtidigt att
30678: för statsrådsbehandlingen. Vid försäljningen av       regeringen under 1999 tillställer riksdagen en re-
30679: SBF fick staten sammanlagt 6,9 mrd. mk.               dogörelse över bankstödsfrågorna.
30680:     Justitiekanslern i statsrådet skall övervaka         Den nuvarande regeringen väntar på att dessa
30681: lageniigheten i statsrådsmedlemmarnas åtgär-          utredningar och eventuella ställningstaganden
30682: der. Aven riksdagen har en egen övervaknings-         och åtgärder som baserar sig på dem skall bli
30683: uppgift som den utför när det gäller olika berät-     klara. Efter det kan man bättre bedöma situatio-
30684: telser och också på eget initiativ.                   nen i sin helhet och göra ytterligare utredningar
30685:     När statsrådet fattade beslutet att sälja SBF     samt överväga på vilket sätt det är ändamålsen-
30686: hade man utöver framställningen av statens sä-        ligt att ta ställning tili den förra regeringens be-
30687: kerhetsfonds direktion och Merrill Lynchs kal-        slut gällande SBF.
30688: kyler även tillgång tili bl.a. Finlands Banks och
30689: 
30690:      Helsingfors den 13 november 1998
30691: 
30692:                                                                              Minister Jouko Skinnari
30693:                                           KK 1196/1998 vp
30694: 
30695: Skriftligt spörsmåll196
30696: 
30697: 
30698: 
30699: 
30700:                                   Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: Utplantering av rovdjur i Finland
30701: 
30702: 
30703: 
30704:                                        Tili Riksdagens Talman
30705: 
30706:    Enligt uppgifter i massmedia och jägarkretsar               Viiken är orsaken tili att vilda rovdjur
30707: har det förekommit förflyttning och utplantering            har förflyttats och planterats ut i olika
30708: av vilda rovdjur i Finland. Enligt uppgift rör det          delar av landet, och
30709: sig om utplantering av lo, järv och björn. Utplan-             viiken är orsaken tili att denna utplan-
30710: teringen har skett utan att allmänheten, den i              tering och förflyttning av rovdjur skett i
30711: området bosatta befolkningen eller jaktvårdsdi-             hemlighet, utan den bosatta befolkning-
30712: strikten haft vetskap därom. Att detta är en fråga          ens och jaktvårdsdistriktens vetskap,
30713: som engagerar den breda allmänheten vittnar en              samt
30714: telefongallup, som tidningen Vasabladet utförde                vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
30715: i september, om. Under drygt tre timmar medde-              för att en ökadjakt på dessa vilda rovdjur
30716: lade närmare 150 läsare tidningen sin åsikt.                skall bli möj1ig?
30717:     Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
30718: ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen f6reskri-
30719: ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30720: f6ljande spörsmål:
30721: 
30722:      Helsingfors den 23 oktober 1998
30723: 
30724:                      Ulla-Maj Wideroos /sv                   Håkan Malm /sv
30725: 
30726: 
30727: 
30728: 
30729:  280043
30730: 2                                          KK 1196/1998 vp
30731: 
30732: Kirjallinen kysymys 1196                                                                     Suomennos
30733: 
30734: 
30735: 
30736: 
30737:                                    Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Petoeläinten istutuksista Suomeen
30738: 
30739:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30740: 
30741:    Joukkotiedotusvälineiden ja metsästäjäpiirien                Mikä on syynä siihen, että luonnonva-
30742: tietojen mukaan luonnonvaraisia petoeläimiä on               raisia petoeläimiä on siirretty ja istutettu
30743: siirretty ja istutettu Suomeen. Tietojen mukaan              maan eri osiin, ja
30744: kyse on ilveksen, ahman ja karhun istutuksista.                 mikä on syynä siihen, että nämä peto-
30745: Istutukset ovat tapahtuneet ilman, että alueella             eläinten istutukset ja siirrot ovat tapahtu-
30746: asuva väestö tai riistanhoitopiiri olisivat olleet           neet salaa ilman alueella asuvan väestön
30747: niistä tietoisia. Asia kiinnostaa suurta yleisöä,            ja riistanhoitopiirin tietoa, sekä
30748: minkä osoittaa Vasabladetin syyskuussa tekemä                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30749: puhelingallup. Runsaan kolmen tunnin aikana                  ryhtyä mahdollistaakseen näiden luon-
30750: lähes 150 lukijaa ilmoitti lehdelle mielipiteensä.           nonvaraisten petoeläinten metsästyksen
30751:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          lisäämisen?
30752: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30753: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30754: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30755: 
30756:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
30757:                      Ulla-Maj Wideroos /r                     Håkan Malm /r
30758:                                            KK 1196/1998 vp                                               3
30759: 
30760: 
30761: 
30762: 
30763:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30764: 
30765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta tai vahinkoaroilta alueilta sopivammille alueil-
30766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         le, vahinkoyksilöiden poistaminen vahinkokoh-
30767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teista tapauksissa, jolloin eläinten tappaminen ei
30768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj         ole perusteltua sekä harvojen kantojen alueilla
30769: Wideroosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        eläinten geneettisen perimän monipuolistaminen
30770: myksen n:o 1196:                                      niiden elinkykyisyyden parantamiseksi.
30771:                                                           Siirrot on suoritettu maa- ja metsätalousmi-
30772:           Mikä on syynä siihen, että luonnonva-       nisteriön riistanhoitopiireille, paliskunnille, riis-
30773:        raisia petoeläimiä on siirretty ja istutettu   ta- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle sekä mi-
30774:        maan eri osiin, ja                             nisteriön virkamiehille antamilla luvilla sekä
30775:           mikä on syynä siihen, että nämä peto-       pyyntipaikan ja maastoonpäästämispaikan met-
30776:        eläinten istutukset ja siirrot ovat tapahtu-   sästysoikeuden haltijoiden suostumuksella.
30777:        neet salaa ilman alueella asuvan väestön       Säännökset eivät edellytä muiden intressitahojen
30778:        ja riistanhoitopiirin tietoa, sekä             kuulemista. Julkisuudessa usein mainitusta poi-
30779:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        keten siirrot eivät ole kuitenkaan olleet miten-
30780:        ryhtyä mahdollistaakseen näiden luon-          kään salaisia, vaan niissä on ollut em. tahojen
30781:        nonvaraisten petoeläinten metsästyksen         lisäksi mukana mm. paikallisia metsästäjiä,jotka
30782:        lisäämisen?                                    ovat auttaneet pyynnissä sekä huolehtineet eläin-
30783:                                                       ten seurannasta ja maastoruokinnasta vapautta-
30784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          misen jälkeen.
30785: vasti seuraavaa:                                          Suurten petoeläinten hoidossa Suomea sitovat
30786:                                                       mm. Bernin sopimuksen ja EU:n luontodirektii-
30787:     Suuria petoeläimiä hoidetaan yhtäJäisin me-       vin velvoitteet. Niiden puitteissa kantojen kehi-
30788: netelmin muiden riistaeläinten kanssa. Eräänä         tystä pyritään mm. metsästyksellä ohjaamaan
30789: hoitomuotona on niiden siirtäminen alueilta toi-      siten, että eläinkannat säilyisivät elinkykyisinä ja
30790: sille. Siirrettäessä eläimiä maan rajojen sisäpuo-    että eläimistä ei maan minkään alueen asukkaiiie
30791: lella eläinten kokonaismäärä ei siirtojen johdosta    tai millekään elinkeino IIe aiheutuisi kohtuutonta
30792: lisäänny. Siirtojen tarkoituksena on kantojen         rasitusta.
30793: runsauskehityksen ohjaaminen tihentymäalueil-
30794: 
30795:      Helsingissä II päivänä marraskuuta 1998
30796: 
30797:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30798: 4                                         KK 1196/1998 vp
30799: 
30800: 
30801: 
30802: 
30803:                                        Tili Riksdagens Talman
30804: 
30805:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         områden, att avlägsna de skadegörande indivi-
30806: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          derna från skadeobjekten då det inte är motiverat
30807: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      att avliva djuren, samt att för de områdens del
30808: dagsman Ulla-Maj Wideroos m.fl. underteckna-         där stammarna är glesa berika djurens genetiska
30809: de spörsmål nr 1196:                                 arvsmassa för att sålunda förbättra stammarnas
30810:                                                      livsduglighet.
30811:           Viiken är orsaken tili att vilda rovdjur       Flyttningarna har skett med stöd av tillstånd
30812:        har förflyttats och planterats ut i olika     som beviljats jaktvårdsdistrikten, renbeteslagen,
30813:        delar av landet, och                          vilt- och fiskeriforskningsinstitutet samt ministe-
30814:           viiken är orsaken tili att denna utplan-   riets tjänstemän av jord- och skogsbruksministe-
30815:        tering och förflyttning av rovdjur skett i    riet. Flyttningarna har skett med samtycke av
30816:        hemlighet, utan den bosatta befolkning-       jakträttens innehavare inom såväl de områden
30817:        ens och jaktvårdsdistriktens vetskap,         där djuren infångats som där de släppts ut i
30818:        samt                                          terrängen. Avvikande från de uppgifter som ofta
30819:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      förekommit i offentligheten har flyttningarna
30820:        för att en ökad jakt på dessa vilda rovdjur   inte i något som helst avseende varit hemliga. 1
30821:        skall bli möjlig?                             dessa operationer har tvärtom förutom ovan
30822:                                                      nämnda berörda parter bl.a. även Jo kala jägare
30823:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      deltagit och varit behjälpliga vid infångandet
30824: anföra följande:                                     samt sörjt för uppföljning och utfodring i ter-
30825:                                                      rängen efter att djuren återfått sin frihet.
30826:    Skötseln av stammarna av stora rovdjur sker          1 sin skötsel av rovdjursstammarna är vårt
30827: enligt samma metoder som skötseln av andra           land bundet vid de skyldigheter bl.a. Bernkon-
30828: viltstammar. En form av skötsel är att flytta djur   ventionen och EU :s habitatdirektiv föreskriver.
30829: från vissa områden tili andra. Vid en flyttning av   Inom dessa ramar är målet att bl.a. genom jakt
30830: djuren inom landets gränser har inte flyttningen     styra djurstammarnas utveckling så att de beva-
30831: någon sådan effekt att det totala antalet djur       ras livskraftiga och så att inte invånarna eller
30832: skulle öka. Syftet med dessa flyttningar är att      någon näring i någon del av vårt land belastas
30833: styra stammarnas tillväxtutveckling från övertä-     oskäligt på grund av djuren.
30834: ta och skadekänsliga områden tili lämpligare
30835:      Helsingforsden 11 november 1998
30836:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30837:                                            KK 1197/1998 vp
30838: 
30839: Kirjallinen kysymys 1197
30840: 
30841: 
30842: 
30843: 
30844:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Luontaiselinkeinotilallisten asemaa sel-
30845:                                        vittävän työryhmän täydentämisestä
30846: 
30847: 
30848:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30849:    Pohjoiseen Lappiin on muodostettu vuodesta         luottamusta työryhmään ja vähentää tietysti työ-
30850: 1984lähtien luontaiselinkeinotiloja. Tilallisia ra-   ryhmän asiantuntemusta.
30851: sittaa ennen muuta velkaisuus. Tämän peruson-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30852: gelman korjaaminen edellyttää joko velkojen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30853: nollaamista tai ainakin korkokulujen selvää           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30854: alentamista. Muutoin hyvin monet luontaiselin-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30855: keinotiloilla kituuttavat ajautuvat umpikujaan.
30856:     Luontaiselinkeinotilallisten vaikeudet on alet-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
30857: tu tunnistaa, ja on asetettu työryhmä selvittä-              täydentääkseen luontaiselinkeinotilallis-
30858: mään toimia tilanteen korjaamiseksi. Kummal-                 ten aseman parantamista selvittävää työ-
30859: lista kyllä, työryhmään ei otettu mukaan ainutta-            ryhmää vähintään yhdellä luontaiselin-
30860: kaan luontaiselinkeinotilallista! Tämä heikentää             keinotilallisella?
30861: 
30862:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
30863:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
30864: 
30865: 
30866: 
30867: 
30868:  280043
30869: 2                                        KK 1197/1998 vp
30870: 
30871: 
30872: 
30873: 
30874:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30875: 
30876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      luontaiselinkeinonharjoittaja, kalastaja Merja
30877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Nuppula. Lisäksi työryhmän jäsenistä saame-
30878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     laiskäräjien edustaja Risten-Rauna Magga on
30879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       vuonna 1995 laatinut tutkimuksen luontaiselin-
30880: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       keinotilallisten toimeentulosta ja toimeentulo-
30881: myksen n:o 1197:                                    mahdollisuuksista Lapin yliopiston yhteiskunta-
30882:                                                     tieteellisenä julkaisuna, jonka perusteella hänellä
30883:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     on käytännön tietoa luontaiselinkeinotilallisten
30884:        täydentääkseen luontaiselinkeinotilallis-    vaikeuksista.
30885:        ten aseman parantamista selvittävää työ-         Luontaiselinkeinojen liitto on perustettu
30886:        ryhmää vähintään yhdellä luontaiselin-        16.6.1998 valvomaan luontaistaloutta harjoitta-
30887:        keinotilallisella?                           vien henkilöiden etuja. Liittoa ei ole rekisteröity,
30888:                                                     eikä maa- ja metsätalousministeriöllä ole ollut
30889:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         työryhmää asettaessaan riittävää tietoa liiton toi-
30890: taen seuraavaa:                                     minnan käynnistymisestä ja sen laajuudesta.
30891:                                                     Työryhmän asettamisenjälkeen saadun selvityk-
30892:    Maa- ja metsätalousministeriö on 13.10.1998      sen johdosta on maa- ja metsätalousministeriö
30893: asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvit-      2.11.1998 pyytänyt Luontaiselinkeinojen liittoa
30894: tää eri vaihtoehdot yhtenäistää porotaloutta ja      nimeämään oman ehdokkaansa jäseneksi poro-
30895: luontaiselinkeinoja koskeva rahoituslainsäädän-      talous- ja luontaiselinkeinolainsäädäntötyöryh-
30896: tö ja mahdollisuudet koota säännökset samaan         mään.
30897: lakiin sekä tehdä selvityksen perusteella ehdotus       Työryhmä järjestää elinkeinonharjoittajien
30898: lainsäädännöllisiksi toimenpiteiksi. Työryhmän       kuulemistilaisuudet marraskuussa 1998 Enonte-
30899: tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota mah-     kiöllä ja Ivalossa. Näihin tilaisuuksiin on kaikilla
30900: dollisuuksiin parantaa luontaiselinkeinotilojen      luontaiselinkeinon harjoittajilla mahdollisuus
30901: taloudellista asemaa. Työryhmän tulee saada          saapua kertomaan oma näkemyksensä luontais-
30902: työnsä valmiiksi 31.3.1999 mennessä.                 elinkeinojen nykytilanteesta ja esittämään kysy-
30903:    Yhdeksi työryhmän jäseneksi on kutsuttu           myksiä työryhmälle.
30904: 
30905:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
30906: 
30907:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30908:                                           KK 1197/1998 vp                                             3
30909: 
30910: 
30911: 
30912: 
30913:                                        Tili Riksdagens Talman
30914: 
30915:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Dessutom har en a.v arbetsgruppens medlemmar,
30916: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sametingets representant Risten-Rauna Magga,
30917: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     1995 gjort en undersökning om naturnäringslä-
30918: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         genhetsinnehavamas utkomst och utkomstmöj-
30919: mål nr 1197:                                         ligheter. Undersökningen har getts ut som sam-
30920:                                                      hällsvetenskaplig publikation vid Lapplands uni-
30921:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       versitet och på basis av den kan Risten-Rauna
30922:        ta för att åtminstone en person som inne-     Magga anses ha praktisk kunskap om naturnä-
30923:        har en naturnäringslägenhet skall ingå i      ringslägenhetsinneha varnas svårigheter.
30924:        den arbetsgrupp som utreder hur natur-           Den 16 juni 1998 grundades ett naturnärings-
30925:        näringslägenhetsinnehavarnas ställning        förbund som bevakar naturnäringsidkarnas in-
30926:        kan förbättras?                               tressen. Förbunde:t har inte registrerats, och när
30927:                                                      arbetsgruppen tillsattes hade jord- och skogs-
30928:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bruksministeriet inte tillräcklig information om
30929: anföra följande:                                     inledandet av förbundets verksamhet och verk-
30930:                                                      samhetens omfattning. Med anledning av en re-
30931:    Jord- och skogsbruksministeriet har den l3        dogörelse som jord- och skogsbruksministeriet
30932: oktober 1998 tillsatt en arbetsgrupp som skall       fick efter att arbetsgruppen hade tillsatts har
30933: utreda olika alternativ för förenhetligande av       jord- och skogsbruksministeriet den 2 november
30934: Iagstiftningen om finansiering av renhushållning      1998 bett förbundet utse en egen kandidat tili den
30935: och naturnäringar och möjligheterna att samla        ovan nämnda arbetsgruppen som utreder olika
30936: bestämmelserna i samma lag samt utgående från        lagstiftningsaltemativ gällande renhushållning
30937: utredningen göra ett förslag tili lagstiftningsåt-   och naturnäringar.
30938: gärder. Arbetsgruppen skall också fåsta särski1d        1 november 1998 ordnar arbetsgruppen möten
30939: uppmärksamhet vid möjligheterna att förbättra        i Enontekis och Ivalo för att höra naturnärings-
30940: naturnäringslägenheternas ekonomiska ställ-          idkarna. Alla naturnäringsidkare kan delta i
30941: ning. Arbetsgruppens arbete skall vara fårdigt       dessa möten och jeJge sin egen uppfattning om
30942: den 31 mars 1999.                                    naturnäringarnas nuläge och ställa frågor tili ar-
30943:    Tili medlem av arbetsgruppen har kallats en       betsgruppen.
30944: naturnäringsidkare, fiskaren Merja Nuppula.
30945: 
30946:      Helsingforsden II november 1998
30947: 
30948:                                                       Jord- och skogshruksminister Kalevi Hemilä
30949:                                            KK 1198/1998 vp
30950: 
30951: Kirjallinen kysymys 1198
30952: 
30953: 
30954: 
30955: 
30956:                                    Hannu Takkula /kesk: Luonnonvaraisten marjojen poiminnasta
30957:                                       saatujen tulojen arvonlisäveron poistamisesta
30958: 
30959: 
30960:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30961: 
30962:    Suomen metsissä ja luonnossa kasvavien luon-       maaliin arvonlisäverolain mukaiseen liiketoi-
30963: nonvaraisten marjojen poiminnasta saadut              mintaan verrattuna luonnonvaraisiin marjoihin
30964: myyntitulot on säädetty arvonlisäverolaissa ve-       liittyvällä toiminnalla voidaan katsoa olevan eri-
30965: rottomaksi vain, jos myynti tapahtuu sellaise-        tyinen luonne, kuten poiminnan kausiluontei-
30966: naan muualta kuin erityisestä myyntipaikasta.         suus, luonnonmukaisuus ja investointien vähäi-
30967: Sen sijaan marjojen ostajan, välittäjän ja edel-      syys. Luonnonvaraisten marjojen talteenottoa ja
30968: leenmyyjän toiminta on arvonlisäverollista toi-       sitä myötä omatoimista työllistämistä olisikin
30969: mintaa.                                               syytä kannustaa poistamalla arvonlisävero ko-
30970:    Luonnonvaraisten marjojen poiminnasta saa-         konaan niin poimijoiden, ostajien, välittäjien
30971: tujen tulojen edellä mainittu verotuskohtelu on       kuin jälleenmyyjienkin osalta.
30972: ollut omiaan vähentämään marjojen talteenke-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30973: räystä. Eräiden arvioiden mukaan marjoja saa-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30974: daan vuosittain kerättyä talteen vain noin kaksi      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30975: prosenttia koko marjasadosta. Jo olemassa ole-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30976: vien luonnonvarojen hyödyntämättä jättämistä
30977: tässä mittakaavassa voidaan pitää haaskaukse-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
30978: na. Monimutkainen ja hankala verotus on ollut                poistaakseen arvonlisäveron kaikilta
30979: omiaan vähentämään poimijoiden kiinnostusta                  luonnonvaraisten marjojen osto- ja
30980: luonnonvaraisten marjojen myynti- ja ostotoi-                myyntipartailta sekä sitä kautta kannus-
30981:  mintaan, millä puolestaan on ollut kielteisiä vai-          taakseen luonnonvaraisten marjojen tal-
30982:  kutuksia omatoimiseen työllistämiseen. Nor-                 teenottoa ja omatoimista työllistämistä?
30983: 
30984:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
30985: 
30986:                                          Hannu Takkula /kesk
30987: 
30988: 
30989: 
30990: 
30991:  280043
30992: 2                                       KK 1198/1998 vp
30993: 
30994: 
30995: 
30996: 
30997:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
30998: 
30999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Arvonlisäverotuksessa sovellettava yleinen
31000: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      verokanta on 22 prosenttia. Elintarvikkeisiin so-
31001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    velletaan, luonnonmukaiset marjat mukaan lu-
31002: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu         kien, alennettua 17 prosentin verokantaa ja eräi-
31003: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      siin muihin hyödykkeisiin 8 prosentin verokan-
31004: n:o 1198:                                          taa.
31005:                                                       Euroopan yhteisöjen kuudennen arvonlisäve-
31006:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      rodirektiivin (77/388/ETY) mukaan elintarvik-
31007:        poistaakseen arvonlisäveron kaikilta        keiden vähittäismyynnin tulee olla arvonlisäve-
31008:        luonnonvaraisten marjojen osto- ja          rotuksen piirissä. Jäsenvaltiot voivat direktiivin
31009:        myyntiportaitta sekä sitä kautta kannus-    mukaan soveltaa elintarvikkeiden myyntiin alen-
31010:        taakseen luonnonvaraisten marjojen tal-     nettua verokantaa, jonka tulee olla vähintään
31011:        teenottoa ja omatoimista työllistämistä?    5 prosenttia. Jäsenvaltioilla voi olla yleisen vero-
31012:                                                    kannan lisäksi enintään kaksi muuta alempaa
31013:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vero kantaa.
31014: vasti seuraavaa:                                       Marjojen vähittäismyynnin ja niiden välitys-
31015:                                                    toiminnan säätäminen verottomaksi ei kuuden-
31016:     Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan veroa     nen arvonlisäverodirektiivin mukaan ole mah-
31017: suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoimin-    dollista.
31018: nan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palve-         Elintarvikkeiden myyntiin sovellettava alen-
31019: lujen myynnistä. Vain eräät laissa nimenomaises-   nettu 17 prosentin verokanta säädettiin pysyväk-
31020: ti luetellut hyödykkeet on vapautettu verosta.     si vuoden 1998 alusta lukien. Tuossa yhteydessä
31021: Verosta on vapautettu muun muassa sellaisten       todettiin, että valtiontaloudellisista syistä elin-
31022: itse poimittujen luonnonvaraisten marjojen         tarvikkeiden verokantaa ei ole mahdollista alen-
31023: myynti, jotka poimija myy sellaisenaan muualta     taa. Samat valtiontaloudelliset syyt ovat edelleen
31024: kuin erityisestä myyntipaikasta. Vähittäismyyn-    olemassa.
31025: tipisteistä tapahtuva marjojen ja marjajalostei-       Hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta-
31026: den myynti on yleisten sääntöjen mukaan verot-     masta näkökulmasta, koska tämä asia on tärkeä
31027: lista.                                             mm. Lapissa.
31028: 
31029:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
31030: 
31031:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
31032:                                              KK 1198/1998 vp                                           3
31033: 
31034: 
31035: 
31036: 
31037:                                           Tili Riksdagens Talman
31038: 
31039:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Den allmänna skattesats som tillämpas vid
31040: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             mervärdesbeskattningen är 22 %. På Iivsmedel,
31041: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         vilda bär inbegripna, tillämpas en sänkt skatte-
31042: dagsman Hannu Takkula undertecknade spörs-              sats på 17 % och på vissa andra nyttigheter en
31043: mål nr 1198:                                            skattesats på 8 %.
31044:                                                            Enligt Europeiska gemenskapernas sjätte
31045:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG) skall de-
31046:        ta för att slopa mervärdesskatten från alla      taljhandel med livsmedel påföras mervärdes-
31047:        inköps- och försäljningsled inom handeln         skatt. Medlemsländerna kan enligt direktivet på
31048:        med vi1da bär samt att därigenom sporra          försäljning av livsmedel tillämpa sänkt skatte-
31049:        folk att ta tilivara bär och sysselsätta sig     sats, viiken skall vara minst 5 %. Medlemsländer-
31050:        på egen hand?                                    na kan utöver den allmänna skattesatsen tilläm-
31051:                                                         pa högst två lägre skattesatser.
31052:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Enligt det sjätte mervärdesskattedirektivet är
31053: anföra följande:                                        det inte möjligt att bestämma att detaljhandel
31054:                                                         med bär och bärförmedlingsverksamhet skall
31055:    Enligt mervärdesskattelagen ( 1501 /1993) skall      vara skattefri.
31056: skatt i princip betalas på all rörelsemässig försälj-      Den sänkta skattesats på 17 % som tillämpas
31057: ning av varor och tjänster. Endast vissa nyttighe-      på försäljning av livsmedel blev bestående från
31058: ter som särskilt nämns i lagen är befriade från         ingången av 1998. 1 det sammanhanget framhölls
31059: skatt. Befriad från skatt är bl.a. försäljning av       att skattesatsen för livsmedel inte kan sänkas av
31060: självplockade vi1da bär som plockaren säljer som        statsekonomiska skäl. Samma statsekonomiska
31061: sådana från en annan plats är en särskild försälj-      skäl existerar fortfarande.
31062: ningsplats. Försäljning av bär och förädlade bär-          Regeringen skall följä läget ur den synvinkel
31063: produkter på minutförsäljningsställen är skatte-        som spörsmålsställaren avser särskilt eftersom
31064: pliktig enligt de allmänna bestämmelserna.              saken är mycket viktigt i Lappland.
31065: 
31066:      Helsingforsden 11 november 1998
31067: 
31068:                                                                              Minister Jouko Skinnari
31069:                                          KK 1199/1998 vp
31070: 
31071: Kirjallinen kysymys 1199
31072: 
31073: 
31074: 
31075: 
31076:                                   Hannu Takkula /kesk: Kalaportaiden rakentamisesta Kemijokeen
31077: 
31078: 
31079: 
31080:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31081: 
31082:    Lapin läänissä toteutettu välttämätön vesivoi-   lohen nousun Kemijoen latvavesistöille sekä Ou-
31083: marakentaminen aiheutti lohikannan katoami-         nasjokeen. Kalaportailla olisi hyvin myönteinen
31084: sen Kemijoessa ja Ounasjoessa. Viimeisten vuo-      vaikutus niin ammatti- kuin virkistyskalastuk-
31085: sikymmenten aikana lohikantaa on elvytetty laa-     seen samoin kuin matkailuunkin.
31086: jamittaisilla lohenpoikasten velvoiteistutuksilla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31087: kyseisillä jokialueilla. Hankkeen onnistumiselle    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31088: ja lohikannan säilymiselle on kuitenkin välttä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31089: mätöntä, että lohi vaelluskalana pystyy nouse-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31090: maan takaisin omaan kotisuistoonsa voimalai-
31091: toksista huolimatta. Kalaportaiden rakentami-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31092: nen Isohaaran voimalaitosalueella on osoittau-             ryhtyä vauhdittaakseen kalaportaiden
31093: tunut toimivaksi ratkaisuksi lohen liikkumisen             rakentamista sekä turvatakseen lohikan-
31094: helpottamiseksi, mutta niiden puuttuminen Ke-              nan esteettämän nousun sekä elpymisen
31095:  mijoen muilta voimalaitoksilta estää lohikannan           Kemi- ja Ounasjoessa?
31096: elvytyshankkeen täysimittaisen toteutumisen ja
31097:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
31098: 
31099:                                        Hannu Takkula /kesk
31100: 
31101: 
31102: 
31103: 
31104:  280043
31105: 2                                          KK 1199/1998 vp
31106: 
31107: 
31108: 
31109: 
31110:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31111: 
31112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            lsohaaran voimalaitoksen yhteyteen raken-
31113: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nettiin jo 1990-luvun alussa kalaporras, jonka
31114: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toimivuutta on seurattu ja jonka rakenteita on
31115: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            sittemmin paranneltu. Kun tämän jälkeen kala-
31116: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teiden rakentamista on esitetty paitsi Kemijoen
31117: n:o 1199:                                             seuraaviin voimalaitoksiin myös useisiin muihin
31118:                                                       suuriin jokiin, käynnistettiin selvityksen laatimi-
31119:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nen kalatierakentamisesta saaduista kokemuk-
31120:        ryhtyä vauhdittaakseen kalaportaiden           sista ja edellytyksistä Suomessa. Riista- ja kalata-
31121:        rakentamista sekä turvatakseen lohikan-        louden tutkimuslaitos suoritti ko. selvityksen
31122:        nan esteettämän nousun sekä elpymisen          vuosina 1996-97. Selvitys rahoitettiin maa- ja
31123:        Kemi- ja Ounasjoessa?                          metsätalousministeriön, Kemijoki Oy:n, Iijoen
31124:                                                       Voima Oy:n, Imatran Voima Oy:n sekä Riista- ja
31125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta.
31126: vasti seuraavaa:                                          Selvityksen johtopäätöksistä voidaan todeta,
31127:                                                       että pelkkä kalatien tekninen toimivuus ei tee
31128:    Kemijoen lohikannoille voimalaitosten raken-       hankkeesta välttämättä taloudellisesti kannatta-
31129: tamisesta aiheutuneiden vahinkojen kompensoi-         vaa. Hankkeen tarkoituksenmukaisuus puoles-
31130: minen on toteutettu 1980-luvun alkupuolelta asti      taan riippuu hankkeelle asetettavista tavoitteis-
31131: vesituomioistuinten päätösten mukaisesti istut-       ta.
31132: tamaHa vuosittain mereen Kemijoen suualueelle             Pyyntivahvuisen, luontaisesti lisääntyvän lo-
31133: 615 000 vaelluskokoista Kemijoen veteen lei-          hikannan saaminen Kemijoelle edellyttää vah-
31134: mautuuutta merilohen poikasta. Velvoitehoito          vaa lohikantaa, jolla on voimakas nousuvietti.
31135: on toteutettu Kemijoella toimivien voimayhtiöi-       Lisäksi tarvitaan tuntuvia kalastusrajoituksia lo-
31136: den toimesta asiallisesti. Sen osalta ministeriöllä   hen syönnösalueilla,jokisuussa sekä jokialueella.
31137: ei ole ollut huomauttamista eikä tarvetta oleelli-    Tällainen hanke olisi tietyiltä osin ristiriidassa
31138: siin muutoksiin.                                      Kemijoen nykyisen velvoitehoidon ja sen tavoit-
31139:    Paikkakuntalaiset haitankärsijät ovat sitä vas-    teiden kanssa.
31140: toin aika ajoin nostaneet esille kysymyksen kala-         Edellä esitettyyn viitaten voidaan todeta, että
31141: portaiden rakentamisesta Kemijoen viiteen alim-       suoritettujen selvitysten ja saatujen kokemusten
31142: paan voimalaitokseen kulkuväylän avaamiseksi          perusteella kalateiden rakentaminen myös Ke-
31143: lohelle merestä Ounasjoen entisille lisääntymis-      mijoen lsohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin
31144: alueille. Hankkeen tavoitteena on lohen luontai-      voimalaitoksiin ei ole ainakaan tämänhetkisessä
31145: sen lisääntymisen elvyttäminen sekä lohenkalas-       tilanteessa taloudellisesti kannattavaa eikä tar-
31146: tusmahdollisuuksien lisääminen.                       koituksenmukaista.
31147: 
31148:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
31149: 
31150:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31151:                                            KK 1199/1998 vp                                             3
31152: 
31153: 
31154: 
31155: 
31156:                                         Tili Riksdagens Talman
31157: 
31158:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           trappa i anslutning tili Isohaara kraftverk. Fisk-
31159: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           trappans funktionsduglighet har därefter följts
31160: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       upp och dess konstruktion har i viss utsträckning
31161: dagsman Hannu Takkula undertecknade spörs-            förbättrats. Eftersom det sedermera även väcktes
31162: mål nr 1199:                                          förslag om att bygga vandringsleder för fisken i
31163:                                                       anslutning till de följande kraftverken uppströms
31164:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       i Kemi älv ävensom i ett flertal andra större älvar
31165:        sikt att vidta för att sätta fart på byggan-   inleddes en utredning av erfarenheterna av och
31166:        det av fisktrappor i Kemi- och Ounasjoki       förutsättningarna för byggande av fiskleder i vårt
31167:        älvar samt för att trygga laxbeståndets        land. Utredningen ifråga utfördes åren 1996-97
31168:        fria vandring upp i nämnda älvar och dess      av vilt- och fiskeriforskningsinstitutet och finan-
31169:        återhämtning?                                  sierades av jord- och skogsbroksministeriet, Ke-
31170:                                                       mijoki Oy, Iijoen Voima Oy, Imatran Voima Oy
31171:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       och vilt- och fiskeriforskningsinstitutet.
31172: anföra följande:                                         Utredningen gav bl.a. vid handen att enbart
31173:                                                       det faktum att fiskleden fungerar tekniskt inte
31174:     Ända sedan början av 1980-talet harde skador      nödvändigtvis leder tili att byggprojektet blir
31175: byggandet av kraftverk förorsakat laxbestånden        ekonomiskt lönsamt. Å andra sidan beror ända-
31176: i Kemi älv i överensstämmelse med vattendom-          målsenligheten i ett eventuellt byggprojekt helt på
31177: stolens beslut kompenserats genom att i havet         målen för detta.
31178: utanför Kemi älvs mynning årligen utplantera             För att skapa laxbeståndet som reproduceras
31179: 615 000 smolt av havslax i vandringsstorlek som       naturligt och är tillräckligt starkt för att tåla
31180: präglatsav vattnet i Kemi älv. Pååtgärd avdevid       fångst i Kemi älv krävs det ett laxbestånd som
31181: Kemi älv verksamma kraftbolagen har fiske-            äger en stark benägenhet att stiga upp i älven.
31182: vårdsskyldigheten fullföljts korrekt. På den          Ytterligare krävs det kännbara inskränkningar
31183: punkten har ministeriet inte haft något att an-       av laxfisket inom de områden Iaxen äter sig fet
31184: märka och inte heller behov av väsentliga föränd-     innan vandringen tili hemälven, inom områdena
31185: ringar.                                               vid älvmynningen samt i älven. Ett projekt av den
31186:     Däremot har de ortsbor för vilka kraftverken      karaktären skulle tili vissa delar stå i strid med
31187: varit tili förfång tid efter annat väckt frågan om    den nuvarande fiskevårdsskyldigheten i Kemi älv
31188: att bygga fisktrappor i anslutning tili de fem        och målen för denna.
31189: längst ner i Kemi älv belägna kraftverken för att        Hänvisande tili det ovan nämnda kan det kon-
31190:  sålunda öppna en vandringsled för Iaxen från         stateras att det enligt utförda utredningar och
31191:  havet tili de tidigare reproduktionsområdena i       gjorda erfarenheter åtminstone inte i dagens läge
31192:  Ounasjoki älv. Målet för detta projekt har varit     är ekonomiskt lönsamt och inte heller ändamåls-
31193:  att väcka laxens naturliga reproduktion tili nytt    enligt att bygga fiskleder även i anslutning tili
31194:  Iiv samt att öka möjligheterna tilllaxfiske.         kraftverken ovanför Isohaara kraftverk i Kemi
31195:     Redan i början av 1990-talet byggdes en fisk-     älv.
31196: 
31197:      Helsingfors den 9 november 1998
31198: 
31199:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31200:                                            KK 1200/1998 vp
31201: 
31202: Kirjallinen kysymys 1200
31203: 
31204: 
31205: 
31206: 
31207:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Palomiesten eläkeiän alentamisesta
31208: 
31209: 
31210: 
31211:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31212: 
31213:     Palomiesten eläkeikää korotettiin edellisellä     miesvahvuudesta kaikkein vaativimpiin tehtä-
31214: vaalikaudella l 0 vuodella 65 vuoteen. Näin teh-      viin sopivien määrä vähenee. Näin eteen alkaa
31215: tiin siitä huolimatta, että tiedettiin palomiesten    tulla ongelma palo- ja pelastustoimen hyvästä
31216: työn olevan fyysisesti niin raskasta, ettei 65 vuo-   toiminnasta.
31217: den iässä voi enää mitenkään selvitä kaikista            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31218: työhön liittyvistä tehtävistä. Kyse on jo yksin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31219: siitä, että palomiehen suojavarustus, paineilma-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31220: laitteet ja muut työvälineet painavat jopa 50 ki-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31221: loa. Niiden kanssa on pystyttävä toimimaan hy-
31222: vin vaikeissa olosuhteissa, kantamaan pelastetta-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
31223: via suuressa kuumuudessa ja myrkyllisissä kaa-               patauttaakseen palomiesten eläkeiän ta-
31224: suissajne. Eläkeiän nostaminen onkinjohtamas-                kaisin 55 vuoteen?
31225: sa siihen, että ikääntymisten myötä koko palo-
31226: 
31227:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
31228:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
31229: 
31230: 
31231: 
31232: 
31233: 280043
31234: 2                                           KK 1200/1998 vp
31235: 
31236: 
31237: 
31238: 
31239:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31240: 
31241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kehitettäessä varhaiseläkejärjestelmää on
31242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ikääntyvien työntekijöiden työssäkäynnin jatka-
31243: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mista tuettu siten, että työnteon jatkaminen on
31244: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          eläkkeen kannalta parempi vaihtoehto kuin var-
31245: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          hainen eläkkeelle siirtyminen. Pitkäaikaisessa
31246: myksen n:o 1200:                                       työsuhteessa olevalle taataan työsuhteen tekni-
31247:                                                        sellä katkaisulla se eläketaso, jonka hän on saa-
31248:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       vuttanut 55 vuoden ikään mennessä, jos hänen
31249:         patauttaakseen palomiesten eläkeiän ta-        palkkansa saman työnantajan palveluksessa
31250:         kaisin 55 vuoteen?                             myöhemmin alenee. Jos vakuutettujatkaa työn-
31251:                                                        tekoaan 60 ikävuoden jälkeen eläkekarttuma
31252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           työssäoloajalta kasvaa.
31253: vasti seuraavaa:                                          Palomiesten työolosuhteet otetaan huomioon
31254:                                                        yksilöllisen varhaiseläkkeen edellytyksissä. Edel-
31255:     Julkishallinnon piirissä on siirrytty joustavaan   lytyksenä on, että työntekijän työkyky huo-
31256: eläkeikäjärjestelmään samoista syistä, joista se       mioon ottaen sairaus, vika tai vamma, ikäänty-
31257: on otettu käyttöön myös yksityisellä sektorilla.       miseen liittyvät tekijät, ammatissa olon pitkäai-
31258: Suoritetut tutkimukset olivat osoittaneet, että        kaisuus, työstä aiheutunut rasittuneisuusja kulu-
31259: työllä ja työolosuhteilla on merkittävä vaikutus       neisuus sekä työolosuhteet, on pysyvästi siinä
31260: kohtuullista työstä selviytymistä ja eläkkeelle        määrin alentunut, ettei hänen kohtuudella voida
31261: siirtymisen tarvetta arvioitaessa. Käytettävissä       edellyttää enää jatkavan ansiotyötään. Kuntien
31262: olevat tiedot ovat kuitenkin osoittaneet, että yk-     eläkevakuutuksen eläkesäännössä on lisäksi
31263: silöllinen vaihtelevuus on useimmiten työn ai-         määrätty, että työolosuhteita arvioitaessa on
31264: heuttamia vaikutuksia suurempi. Tutkittaessa           myös otettava huomioon julkisen hallinnon eri-
31265: työkyvyttömyyden alkavuutta eri ammateissa             tyisluonteesta johtuvat tietyille tehtäville asetet-
31266: vanhemmissa ikäluokissa on voitu havaita, että         tavat erityiset vaatimukset, jotka liittyvät ylei-
31267: työkyvyttömyysalttius on joissakin ammateissa          seen turvallisuuteen, työntekijän omaan turvalli-
31268: yleisempää kuin toisissa. Kunkin ammatin sisällä       suuteen taikka työn vastuullisuuteen yleisen
31269: esiintyy huomattavaa yksilöllistä hajontaa. Pe-        edun kannalta.
31270: rusteluja ei ole sellaiselle järjestelmälle, jossa        Eläkeikä nousee asteittain kaikkien ammatilli-
31271: ammatti olisi yksin ratkaiseva eläkeikäkriteeri,       sen eläkeiän ja vanhan lisäeläkejärjestelmän mu-
31272: vaan on katsottava, että olennaista on ammatin         kaisen yleisen eläkeiän osalta. Muutokseen liit-
31273: ja kaikkien muiden seikkojen kokonaisvaltainen         tyy useita suojauksia, joiden perusteella henki-
31274: arviointi. Ammattinimikkeisiin perustuvassa            löillä on mahdollisuus varautua muutokseen.
31275: porrastuksessa yksilölliset erot jäävät huomiot-       Varhaiseläkejärjestelmän valinneiden ja vuoden
31276: ta.                                                    1993 alusta lukien palvelussuhteeseen tulleiden
31277:     Kun yksityisellä sektorilla oli toteutettu var-    yksilöllisen varhaiseläkkeen ikäraja on 58 vuot-
31278: haiseläkeuudistus, julkisella sektorilla ei voitu      ta. Jos edellytykset varhaiseläkkeen saamiseen
31279: merkittävästi poiketa keskeisissä eläkeperiaat-        täyttyvät, henkilön ei siis tarvitse olla työssä 65
31280: teissa, koska se vaikuttaa koko eläkejärjestelmän      vuoden ikään saakka.
31281: toimivuuteen.                                             !kääntyvän työntekijän tilanne voi vaikeutua
31282:     Tarkoituksena toteutetuissa eläkeuudistuksis-      siksi, etteivät työn vaatimukset muutu, vaikka
31283: sa on ollut edistää työssäkäynnin jatkumista, jol-     iän myötä toiminta- ja työkyky luonnollisella
31284: loin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nou-       tavalla muuttuu. Näiden muutosten yksilöllisyys
31285: see kansainvälisesti poikkeuksellisen alhaiselta       edellyttää työltä joustavuutta. Yhteiskunnan
31286: tasolta. Tavoitteena on myös ollut turvata työ-        kannalta on perusteltua huolehtia ihmisten työ-
31287: eläkkeiden rahoitus.                                   kyvystä, minkä vuoksi iän myötä tulevat uudet
31288:                                          KK 1200/1998 vp                                              3
31289: 
31290: tarpeet tulee ottaa huomioon. Tässä tarkoituk-      täin antamassaan raportissa työantajan vastuuta
31291: sessa edistetään työelämän ja työolosuhteiden       ja esitti, että kuntien henkilöstöhallinnossa tulisi
31292: kehittämistä. Tavoitteena on, että työntekijät      jo miehistöä Operatiivisiin tehtäviin rekrytoitaes-
31293: haluaisivat jatkaa ja pystyisivät jatkamaan työn-   sa ottaa esille koko työuran kattava suunnitelma
31294: tekoa nykyistä pitempään. Työssäpysymisen           työtehtävien muuttamisesta tai tehtävästä toi-
31295: edellytyksiä edistetään kehittämällä työkykyä       seen siirtämisestä ottaen huomioon henkilön toi-
31296: ylläpitävää toimintaa, koulutusta ja kuntoutus-     mintakyky ja kelpoisuus. Työryhmä katsoi, että
31297: ta.                                                 työkykyä ylläpitävää toimintaa tulisi tehostaaja
31298:     Palomiehen ammatti asettaa erityisiä vaati-     toiminnan vaikutuksia säännöllisesti seurata ja
31299: muksia niin fyysiselle kuin psyykkisellekin työ-    että uudelleensijoittamista kunnassa tulisi etukä-
31300: kyvylle. Tutkimusten mukaan kyky selvitä työ-       teen kartoittaa erityisesti palo- ja pelastushenki-
31301: tehtävistä heikkenee ikääntymisen myötä ja on       löstön osalta.
31302: ilmeistä, että eläkeiän nousun seurauksena huo-        Yksilöllisissä ratkaisuissa tulee ottaa huo-
31303: mattava osa palomiehistä ei uransa loppuvai-        mioon kunnallisten virkasääntöjen antamat
31304: heessa täytä ammatin asettamia vaatimuksia.         mahdollisuudet sijoittaa henkilöitä asianomai-
31305:     Erityisen tärkeää on huolehtia palomiesten      sen työ- ja toimintakykyä paremmin vastaaviin
31306: työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisestä ja paranta-   tehtäviin. Voimassa oleva eläkejärjestelmä mah-
31307: misesta. Tämän toiminnan tulee lähtökohtaisesti     dollistaa joustavan eläkkeelle siirtymisen niissä
31308: perustua kuntatyönantajan järjestelmälliseen        tapauksissa, joissa muun muassa työkyvyn ale-
31309: toimintaan ja sitä tulisi kehittää yhteistyössä     nemisen johdosta ei ole enää mahdollista työs-
31310:  työntekijäpuolen kanssa.                           kennellä palomiesammatissa.
31311:     Palo- ja pelastushenkilöstön työoloja, työn        Edellä esitetyn perusteella katson, että ei ole
31312: erityistä luonnetta ja eläketurvaa selvittänyt      syytä ryhtyä toimenpiteisiin eläkeiän alentami-
31313:  Kuntaliiton asettama työryhmä korosti äsket-       seksi.
31314: 
31315:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
31316:                                                                           Ministeri Jouni Backman
31317: 4                                           KK 1200/1998 vp
31318: 
31319: 
31320: 
31321: 
31322:                                          Tili Riksdagens Talman
31323: 
31324:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Vid utvecklandet av förtidspensionssystemet
31325: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         har äldre arbetstagares möjligheter att fortsätta
31326: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbeta understötts så att det med tanke på pen-
31327: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           sionen skall utgöra ett bättre alternativ att fort-
31328: mål nr 1200:                                           sätta arbeta än att gå i pension tidigt. En person
31329:                                                        som har varit anställd i ett långvarigt arbetsför-
31330:           Vad ämnar Regeringen göra för att            hållande garanteras med hjälp av ett tekniskt
31331:        brandmännens pensionsålder åter skall           avbrott den pensionsnivå som han har uppnått
31332:        bli 55 år?                                      vid 55 års ålder, om den lön han erhåller i tjänst
31333:                                                        hos samma arbetsgivare senare skulle sjunka.
31334:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Om den försäkrade fortsätter arbeta efter det att
31335: anföra följande:                                       han har fyllt 60 år ökar hans pensionstillväxt för
31336:                                                        den tid han arbetar.
31337:    Inom den offentliga förvaltningen har man               Brandmännens arbetsförhållanden beaktas
31338: övergått till ett system med flexibel pensionsålder    när det gäller förutsättningarna för individuell
31339: av samma orsaker som inom den privata sektorn.         förtidspension. Det är en förutsättning att ar-
31340: Undersökningar har påvisat att arbetet och ar-         betstagarens arbetsförmåga, med beaktande av
31341: betsförhållandena har en stor betydelse när man        sjukdom, lyte eller skada, faktorer förknippade
31342: skall bedöma huruvida någon rimligen kan klara         med åldrandet, lång tid i yrket, ett för honom
31343: av ett arbete och behovet av att gå i pension. Den     påfrestande och slitsamt arbete samt arbetsför-
31344: information som står till förfogande har emeller-      hållandena, varaktigt har nedgått i sådan grad
31345: tid visat att de individuella variationerna oftast     att det inte skäligen kan förutsättas att han skall
31346: har större betydelse än verkningarna av arbetet.       fortsätta med sitt förvärvsarbete. I Kommuner-
31347: Då man har undersökt när arbetsoförmåga inträ-         nas pensionsförsäkrings pensionsstadga har det
31348: der inom olika yrken har man i fråga om de äldre       i fråga om pensionsförsäkring dessutom be-
31349: ålderskategorierna kunnat lägga märke till att de      stämts att vid bedömningen av arbetsförhåll-
31350: anställda är mer utsatta för arbetsoförmåga            andena skall även beaktas de särskilda krav som
31351: inom vissa yrken. Det förekommer en märkbar            bör ställas på vissa uppgifter till följd av den
31352: individuell spridning inom varje yrke. Det är inte     offentliga förvaltningens speciella natur och som
31353: motiverat att införa ett sådant system där yrket i     hänför sig till den allmänna säkerheten, den
31354: sig skulle vara det avgörande pensionsålderskri-       anställdes egen säkerhet eller det ansvar som
31355: teriet, utan det viktiga bör anses vara att det görs   med hänsyn till ett allmänt intresse är förbundet
31356: en helhetsbedömning av yrket och alla övriga           med arbetet.
31357: faktorer. I en differentiering enligt yrkesbeteck-         Pensionsåldern kommer stegvis att höjas i frå-
31358: ning beaktas inte de individuella skillnaderna.        ga om den yrkesbaserade pensionsåldern och den
31359:    Då förtidspensionsreformen hade genomförts          allmänna pensionsålder sq.m följer det gamla
31360: inom den privata sektorn, kunde man inom den           tilläggspensionssystemet. Andringen omfattar
31361: offentliga sektorn inte märkbart avvika i fråga        många olika slag av mekanismer med hjälp av
31362: om de viktiga pensionsprinciperna, eftersom det        vilka de anställda kan förbereda sig för föränd-
31363: har betydelse för hur hela pensionssystemet fun-       ringen. Åldersgränsen för individuell förtidspen-
31364: gerar.                                                 sion är 58 år för anställda som har valt förtids-
31365:    Avsikten med de genomförda pensionsrefor-           pensionssystemet och personer som har anställts
31366: merna var att främja att mänskors yrkesverk-           från och med ingången av 1993. Om förutsätt-
31367: samma tid fortgår, varvid den genomsnittliga           ningarna för förtidspension uppfylls behöver
31368: pensionsåldern höjdes från att ha legat på en          person en i fråga således inte arbeta tills han fyller
31369: ovanligt låg nivå internationellt sett. A vsikten      65 år.
31370: var också att trygga finansieringen av arbetspen-          Situationen för äldre arbetstagare kan försvå-
31371: sionerna.                                              ras på grund av att de krav som arbetet ställer är
31372:                                           KK 1200/1998 vp                                            5
31373: 
31374: desamma även om funktions- och arbetsförmå-             1 sin nyligen offentliggjorda rapport betonade
31375: gan förändras på ett naturligt sätt i takt med       den arbetsgrupp som tillsatts av Kommunför-
31376: åldrandet. De individuella variationerna vad gäl-    bundet för att utreda brand- och räddningsperso-
31377: ler dessa förändringar förutsätter att arbetet är    nalens arbetsförhållanden, arbetets särskilda ka-
31378: flexibelt. Från samhällets synpunkt är det mo-       raktär och personalens pensionsskydd arbetsgi-
31379: tiverat att sörja för mänskornas arbetsförmåga       varens ansvar och föreslog att kommunernas
31380: och därför är det nödvändigt att beakta sådana       personaladministration redan vid rekryteringen
31381: beh ov som förändras i takt med åldrandet. I detta   av manskap skall behandla en pian för hela ar-
31382: syfte främjas utvecklandet av arbetslivet och        betskarriären som tar upp en ändring av arbets-
31383: -förhållandena. Målet är att arbetstagarna skulle    uppgifterna eller en övergång tili annat arbete
31384: vilja fortsätta och skulle kunna fortsätta arbeta    beroende på personens funktionsförmåga och
31385: Iängre än förut. Förutsättningarna för att mäns-     lämplighet. Arbetsgruppen ansåg att verksamhe-
31386: kor skall kunna fortsätta arbeta främjas genom       ten som syftar till att upprätthålla arbetsförmå-
31387: att man utvecklar sådan verksamhet, utbildning       gan skall effektiveras och att effekterna av denna
31388: och rehabilitering som avser att bevara arbetsför-   verksamhet skall följas upp samt att omplacering
31389: mågan.                                               inom kommunen skall kartläggas på förhand
31390:     Brandmannayrket ställer särskilda krav på        särskilt när det gäller brand- och räddningsvä-
31391: både den fysiska och den psykiska arbetsförmå-       sendets personal.
31392: gan. Enligt undersökningar blir förmågan att            När det gäller individuella lösningar skall man
31393: klara av arbetsuppgifterna sämre i takt med åld-     beakta de möjligheter som den kommunala tjäns-
31394: randet. Det är uppenbart att som en följd av den     testadgan medger att omplacera personeri såda-
31395: höjda pensionsåldern kommer en stor del av de        na uppgifter som bättre motsvarar deras arbets-
31396: brandmän som är i slutet av sin karriär inte att     och funktionsförmåga. Det gällande pensions-
31397: uppfylla de krav som yrket ställer på dem.           systemet gör det möjligt för brandmän att smi-
31398:     Det är synnerligen viktigt att sörja för att     digt gå i pension när de inte längre kan arbeta
31399:  brandmännens arbets- och funktionsförmåga           inom brandmannayrket bl.a. på grund av nedsatt
31400:  bevaras och förbättras. Grunden skall härvid        arbetsförmåga.
31401:  utgöras av systematisk verksamhet som ordnas           Med stöd av det ovan sagda anser jag att det
31402: av den kommunala arbetsgivaren och den skall         inte finns skäl att vidta några åtgärder för att
31403:  utvecklas i samarbete med arbetstagarparten.        sänka pensionsåldern.
31404: 
31405:      Helsingforsden 12 november 1998
31406: 
31407:                                                                           Minister Jouni Backman
31408:                                             KK 1201/1998 vp
31409: 
31410: Kirjallinen kysymys 1201
31411: 
31412: 
31413: 
31414: 
31415:                                     Klaus Bremer /r: Arvonlisäverotuksen kohtuullistamisesta ja jär-
31416:                                         keistämisestä
31417: 
31418: 
31419:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31420: 
31421:    Alv-järjestelmämme on todennäköisimmin               pieninkin kirjanpito tilitoimistossa sitä varten
31422: maamme tehokkain yksittäinen johdattaja har-            maksaa ainakin 500 mklkk. Alv-byrokratia mak-
31423: maille markkinoille ja talousrikoksiin !                saa paljon myös verotoimistoissa. Todellisuudes-
31424:    Jos maamme etevimmät arvonlisäverolain               sa pienyritysten alv aiheuttaa yhteiskunnalle ar-
31425: (alv) tuntijat eivät osaa tulkita lakia varmasti        violta yli kaksinkertaiset kustannukset veroker-
31426: oikein, miten voidaan edellyttää pienyrittäjien         tymään verrattuna.
31427: oman elinkeinotoimintansa ohessa osaavan nou-              Valtiovarainministeriön vastustaessa alv-tili-
31428: dattaa lakia joka kuukausi alv-tilityksissään ?         tysten ja ilmoitusmenettelyn harventamista se
31429:    Kun verottaja verotarkastuksissa perustelee          antaa todistuksen edesvastuuttomasta kansanta-
31430: pienyrittäjälle esittämää syytöstään alv-vilpistä       louden hoidosta!
31431: toteamalla ykskantaan: "tulkinta on muuttu-                Alv on kaksinkertaista verotusta. Kaksinker-
31432: nut", laki ei enää voi täyttää länsimaisen oikeus-      taista verotusta on lainsäädännöllisestikin tor-
31433: käsityksen vähimmäisvaatimuksia.                        juttu. Samanaikaisesti esimerkiksi henkilöauton
31434:    Arvonlisäverolaissa on 324 pykälää. Alv-lain         käyttö yritystoiminnassa aiheuttaa kaksinker-
31435: edeltäjä lvv tuli voimaan vuonna 1991. Jo 1992          taista alv-verotusta. Alv maksetaan auton hin-
31436: siihen tehtiin monia muutoksia. Alv tuli voimaan        nassa, huoltokuluissaja polttoainekuluissa. Kun
31437: 1994. Se uudistettiin jo 1995. Heti 1996 siihen         autokuluja ei saa vähentää kuten muita jo vero-
31438: tehtiin uusi suurremontti. Vuosina 1996-97              tettuja tuotteita ja palveluja, myyjäjoutuu mak-
31439: muutettiin vielä 45 pykälää yhdeksällä eri muu-         samaan veron toiseen kertaan-ja vieläpä koro-
31440: toskerralla. Laki on muuttunut sekavaksi viit-          tettuna, eli myyjä maksaa veron vielä autokulu-
31441: tausten viidakoksi, jota eivät ammattimaiset            jen alv:sta, siis veroa verosta.
31442: KHT-tilintarkastajatkaan enempää kuin verot-               Sama kaksinkertainen verotus toistuu edus-
31443: tajankaan asiantuntijaneuvojat hallitse, ja silti se    tusmenoissa, energia-, valmiste-, alkoholi- ym.
31444: koskee yhtä lailla rantalaiturin kesäkioskin pitä-      veroissa, joilla alv nostaa elinkustannuksia ve-
31445: jää kuin monikansallisia suuryrityksiä.                 roilla veron päälle.
31446:    Alv on kulutusverosta muuttunut työvoima-               Alv-säännöksiä joutuu rikkomaan tahtomat-
31447: veroksi. Käytännössä se vastaa yli 30 prosentin         taan. Pikkutarkat säännökset ja verotarkastajien
31448: lisää palkkasummaan verrattuna. Se on siten             ennalta arvaamattomat, äärimmäisen pikkutar-
31449: suurempi kuin kaikki palkkaperusteiset maksut.          kat ja keskenään vaihtelevat - mielivaltaiset -
31450:    Sellaisena se heikentää ratkaisevasti suomalai-      tulkinnat kasvattavat hallinto- ja byrokratiakus-
31451: sen työn kilpailukykyä ulkomaiseen tuontiin ver-        tannuksia taivaisiin. Järjestelmä on omiaan syn-
31452: rattuna.                                                nyttämään virheitä, joiden varalle luotu virhe-
31453:    Alv-prosenttien erot vääristävät tuotteiden ja       maksujärjestelmä sälyttää muotovirhemaksuja,
31454: palvelujen hintoja. Yhä useammassa tuotteessa           jotka usein ovat suuremmat kuin itse vero. Julki-
31455: palvelun osuus on suurempi kuin itse tuotteen           suudessa järjestelmän aiheuttamat virheet halu-
31456: osuus. Kesämökin rakentamista verotetaan                taan tulkita veronkierroksi, jolla puolestaan pe-
31457: 22 %, Lapin lomamatkaa 8 %, ryyppymatkaa                rustellaan entisestäänkin kiristettyjä säännöksiä,
31458:  Ruotsin-laivalla tai Karibian matkaa 0 % - ei-         minkä jälkeen tehdään vielä enemmän virheitä.
31459: hän siinä kansallisen edun kannalta ole mitään          Seurauksena on täysin sairas järjestelmä, joka
31460: järkeä!                                                 tehokkaasti johdattaa valitsemaan harmaat
31461:    Alv-byrokratia on huippukallista. 50 000 pie-        markkinat, joissa "virheiden" mahdollisuus on
31462: nimmän verovelvollisen keskimääräinen alv on            paljon pienempi. Viranomaisen alv-oravanpyö-
31463: joka kuukausi tilitettynä alle 300 mk, vaikka           rästä on tullut verottajan ikiliikkuja!
31464: 
31465: 280043
31466: 2                                        KK 1201/1998 vp
31467: 
31468:    ED-hankkeet lisäävät alv-byrokratiaa. EU         ilmiö, esitän edellä olevan perusteella ja valtio-
31469: pyrkii yhdenmukaistamaan alv-kantoa. Sen jär-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
31470: jestelmäjohtaisi uuteen alv-myllerrykseen. Tilas-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31471: tolaitosten resursseja olisi lisättävä, jne.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31472:    Samanaikaisesti globaali liiketoiminta ra-
31473: pauttaa alv:n perusteita. Elektronisen kaupan                  Ymmärtääkö Hallitus lainkaan nykyi-
31474: aiheuttamaa verotusongelmaa pyritään ratkaise-              sen alv-järjestelmämme täydellisen mah-
31475: maan bittiverolla näkemättä, että se rapauttaa              dottomuuden, ja jos ymmärtää,
31476: koko palkkaverotusta. Bittivero, tulli tai muu-                mistä syystä Hallitus vielä viivyttelee
31477: kaan maksu ei voi kompensoida suomalaisten                  täydellisesti uudistetun, kansantajuiseksi
31478: maksamia palkkojen ennakonpidätyksiä ja palk-               yksinkertaistetun, verottajankin hallitta-
31479: kaperusteisia maksuja.                                      vissa olevan, EU:n alv-periaatteet täyttä-
31480:    Syventymättä enempää pelkästään viimemai-                vän, kaikkien osapuolten oikeudenmu-
31481: nittuun globaaliseen ongelmaan, joka sinänsä jo             kaiseksi kokeman alv-säännöstön anta-
31482: on jokapäiväinen välittömiä ratkaisuja vaativa              mista?
31483: 
31484:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
31485: 
31486:                                           Klaus Bremer /r
31487:                                             KK 1201/1998 vp                                              3
31488: 
31489: 
31490: 
31491:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31492: 
31493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Suomella ei ole oikeutta kansallisin päätöksin
31494: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          poiketa kuudennen arvonlisäverodirektiivin
31495: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        säännöksistä. Tämä edellyttäisi direktiivin muu-
31496: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        tosta, joka vaatii komission esitystä ja kaikkien
31497: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         jäsenmaiden yksimielisyyttä.
31498:  1201:                                                     Kirjallisessa kysymyksessä on katsottu arvon-
31499:                                                        lisäveron heikentävän suomalaisen työn kilpailu-
31500:           Ymmärtääkö Hallitus lainkaan nykyi-          kykyä tuontiin verrattuna. Arvonlisäveroa kan-
31501:        sen alv-järjestelmämme täydellisen mah-         netaan kuitenkin saman suuruisena tuontituot-
31502:        dottomuuden, ja jos ymmärtää,                   teista kuin vastaavista kotimaassa valmistetuista
31503:           mistä syystä Hallitus vielä viivyttelee      tuotteista. Arvonlisävero ei siten heikennä suo-
31504:        täydellisesti uudistetun, kansantajuiseksi      malaisen työn kilpailukykyä ulkomaalaiseen
31505:        yksinkertaistetun, verottajankin hallitta-      työhön verrattuna, vaan on tässä suhteessa neut-
31506:        vissa olevan, EU:n alv-periaatteet täyttä-      raali.
31507:        vän, kaikkien osapuolten oikeudenmu-                Kirjallisessa kysymyksessä on todettu arvon-
31508:        kaiseksi kokeman alv-säännöstön anta-           lisäverokantojen vääristävän tuotteiden ja palve-
31509:        mista?                                          lujen hintoja. Arvonlisäverolain nojalla Suomes-
31510:                                                        sa sovelletaan 22 prosentin yleisen verokannan
31511:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lisäksi tiettyihin laissa lueteltuihin hyödykkeisiin
31512: vasti seuraavaa:                                        17 ja 8 prosentin alennettuja verokantoja. On
31513:                                                        selvää, että eri verokannat aiheuttavat epäneut-
31514:     Arvonlisäverolain mukaan veroa suoritetaan         raalisuutta. Alennettujen verokantojen sovelta-
31515: periaatteessa kaikesta liiketoiminnan muodossa         minen tiettyihin tavaroihin ja palveluihin perus-
31516: tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Ve-        tuu kuitenkin erilaisiin yhteiskuntapoliittisiin
31517: rovelvollisia ovat kaikki pääsääntöisesti verolli-     syihin, joiden on poliittisessa päätöksenteossa
31518: sia tavaroita ja palveluja myyvät yritykset ja am-     katsottu olevan painavampia kuin tästä aiheutu-
31519: matinharjoittajat. Hallinnollisista syistä arvonli-    vat epäneutraalisuusongelmat.
31520: säverosta on kuitenkin vapautettu vähäinen toi-            Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota arvon-
31521: minta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä 50 000          lisäveron tilitysmenettelyn pienyrityksille aiheut-
31522: markkaa.                                               tamiin kustannuksiin. Arvonlisäveron tilittämi-
31523:     Suomen arvonlisäveroa suoritetaan vain Suo-        seen liittyviä ongelmia voidaan pyrkiä helpotta-
31524: messa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen            maan esimerkiksi pidentämällä pienyritysten ve-
31525: myynnistä. Verosta on vapautettu tavaroiden            rontilitysajanjaksoa. Eripituiset tilikaudet eivät
31526: vienti EU:n ulkopuolelle sekä eräät vientiin liitty-   kuitenkaan välttämättä yksinkertaista veron tili-
31527: vät muut tavaroiden ja palvelujen luovutukset.         tysmenettelyä vaan voivat aiheuttaa uusia ongel-
31528: Vastaavasti yhteisön ulkopuolelta Suomeen ta-          mia. Tilitysjaksojen harventaminen voi nostaa
31529: pahtuva tavaroiden tuonti on verollista Suomen         suoritettavan veron määrän liian suureksi suh-
31530: arvonlisäverolain mukaisesti. Tavaroiden kau-          teessa verovelvollisen toimintaan ja näin hanka-
31531: palliseen myyntiin yrittäjille toiseen yhteisömaa-     loittaa pienyrityksen toimintaa. Valtiovarainmi-
31532: han sovelletaan yhteisömyyntiä koskevia sään-          nisteriön tarkoituksena on kuitenkin selvittää,
31533: nöksiä, joiden nojalla vero suoritetaan osto-          voidaanko pienyritysten verotusmenettelyä yk-
31534: maassa.                                                sinkertaistaa siirtymällä verontilityksessä nykyis-
31535:     Suomen arvonlisäverojärjestelmä perustuu           tä harvempiin jaksoihin siten, että menettelyyn
31536: Euroopan yhteisön kuudenteen arvonlisäverodi-          liittyisi velvollisuus suorittaa ennakkomaksuja.
31537: rektiiviin (77/388/ETY), jossa on säännelty ar-            Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota siihen,
31538: vonlisäverotuksesta kaikkia jäsenmaita ja siten        että arvonlisävero johtaa eräissä tilanteissa kak-
31539:  myös Suomea sitovasti. Direktiivin mukainen           sinkertaiseen verotukseen.
31540:  veropohja on laaja ja kattaa periaatteessa kaiken         Arvonlisäverolain mukaan henkilöautoihin
31541:  taloudellisen toiminnan mukaan lukien pienyri-        liittyvien kustannuksien vähennysoikeutta on
31542:  tysten harjoittaman toiminnan.                        rajoitettu siten, että eräitä poikkeuksia lukuun
31543: 4                                              KK 1201/1998 vp
31544: 
31545: ottamatta sekä yrityskäyttöön että yksityiskäyt-              Komission tiedonantaa ei ole käsitelty neu-
31546: töön hankittuihin henkilöautoihin liittyvät kus-          vostossa eivätkä jäsenvaltiot, Suomi mukaan lu-
31547: tannukset eivät ole miltään osin vähennyskelpoi-          kien, ole voineet vielä tässä vaiheessa sitoutua
31548: sia. Vähennysrajoituksen avulla ehkäistään ti-            komission kaavailemaan järjestelmämuutok-
31549: lanteita, joissa riski virheeliisin perustein tehtyi-     seen, koska uudistukseen liittyy merkittäviä kes-
31550: hin vähennyksiin on suuri. Vähennysrajoitus vä-           keisiä kysymyksiä, joita ei ole vielä riittävästi
31551: hentää sekä yrityksille että verohallinnolle koitu-       selvitelty. Alkuperämaaverotukseen siirtyminen
31552: vaa hallinnollista työtä, sillä käytön jakautumis-        onkin muuttunut selvästi pidemmän aikavälin
31553: ta liike- ja yksityisajojen välillä ei tarvitse selvit-   tavoitteeksi. Lähivuosina toteuttavien muutos-
31554: tää. Kaikkien yritysautojen saattamisella arvon-          ten tarkoituksena on modernisoida ja yksinker-
31555: lisäverotuksen yleisen vähennysjärjestelmän pii-          taistaa verotusta nykyjärjestelmän pohjalta.
31556: riin olisi raskaita valtiontaloudellisia seurauksia.          Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota elekt-
31557:     Henkilöautoja koskevia vähennysrajoituksia            ronisen kaupan aiheuttamiin ongelmiin. EU :n
31558: sisältyy myös useiden muiden EU :n jäsenvaltioi-          jäsenvaltiona Suomi osallistuu EU:n sisäisen ar-
31559: den kansalliseen arvonlisäverolainsäädäntöön.             vonlisäverolainsäädännön kehittämiseen vastaa-
31560: Komissio on antanut vuoden 1998 kesäkuussa                maan nykyajan vaatimuksia. Kehitystyö tapah-
31561: direktiiviehdotuksen (KOM(1998) 377 lopull.),             tuu muun ohella yhteistyössä OECD:n kanssa.
31562: jonka eräänä tarkoituksena on henkilöautoihin             Tässä yhteydessä pyritään selvittämään ja rat-
31563: liittyvien vähennysrajoitusten harmonisointi yh-          kaisemaan muun muassa elektronisen kaupan-
31564: teisössä.                                                 käynnin verotukseen liittyviä kysymyksiä. Elekt-
31565:     Arvonlisäverolain mukaan edustusmenot ei-             ronisen kaupankäynnin verotusta ei ole suunni-
31566: vät ole vähennyskelpoisia. Tämä johtuu siitä,             teltu bittiveroon perustuvaksi.
31567: että tällaiset menot rinnastetaan yksityiseen ku-             Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty nykyi-
31568: lutukseen. Vähennysrajoitus perustuu kuuden-              sen arvonlisäverojärjestelmän olevan vaikeasel-
31569: nen arvonlisäverodirektiivin määräyksiin.                 koinen ja vaikeasti hallittava. Tämän vuoksi ar-
31570:     Arvonlisäverolain mukainen veron laskenta-            vonlisäverolaki tulisi kirjoittaa uudelleen. Ar-
31571: peruste on hinta, jonka myyjä perii asiakkaal-            vonlisäverolain säännösten vaikeaselkoisuuden
31572: taan, lukuun ottamatta arvonlisäveron osuutta.            syynä on yhteisötason arvonlisäverojärjestelmän
31573: Tähän hintaan luetaan mukaan myös tavaran                 monimutkaisuus. Arvonlisäverolain säännökset
31574: myynnistä mahdollisesti perittävät muut verot,            on pyritty laatimaan mahdollisimman syste-
31575: maksut ja hinnanlisät. Valmisteverot ovat laissa          maattisesti ja selkeästi. Oletettuihin tuloksiinsa
31576: tarkoitettuja muita veroja, joiden osuuden tulee          nähden arvonlisäverolain kirjoittaminen uudel-
31577: arvonlisäverojärjestelmän periaatteiden mukai-            leen olisi raskas sekä aikaaja resursseja kohtuut-
31578: sesti sisältyä siihen hintaan, josta myynnistä suo-       tomasti vaativa prosessi. Voimassa olevan vero-
31579: ritettava vero lasketaan. Arvonlisäverolain ve-           järjestelmän ymmärrettävyyttä voidaan tehok-
31580: ron perustetta koskevat säännökset perustuvat             kaammin parantaa verohallinnon tiedotus- ja
31581: kuudennen arvonlisäverodirektiivin määräyk-               ohjaustoimintaa lisäämällä ja kehittämällä.
31582: siin                                                          Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyinen
31583:     Kysymyksessä on esitetty vireillä olevien ED-         arvonlisäverojärjestelmä täyttää sille asetetut ta-
31584: hankkeiden lisäävän arvonlisäverotukseen liitty-          voitteet ja toimii keskeisiltä osiltaan hyvin. On-
31585: vää byrokratiaa.                                          gelmat liittyvät erityistilanteisiin, erityisesti jä-
31586:     Komissio antoi vuonna 1996 tiedonannon                senvaltioiden välisen kaupan sääntelyyn. Ongel-
31587: (KOM(96) 328), joka sisälsi lainsäädäntöohjel-            mat johtuvat pääosin EU:n arvonlisäverodirek-
31588: man alkuperämaaverotukselle rakentuvaan uu-               tiivin määräyksistä, joten niitä ei voida poistaa
31589: teen arvonlisäverojärjestelmään siirtymiseksi.            kansallisen lainsäädännön avulla, vaan ainoas-
31590: Uudistus edellyttäisi nykyistä merkittävämpää             taan EU :n tasolla. Suomi toimii jatkossakin
31591: veropohjien ja erityisesti verokantojen harmoni-          EU :ssa aktiivisesti yhteisön arvonlisäverojärjes-
31592: sointia eri jäsenvaltioissa. Lisäksi järjestelmä-         telmän modernisoimiseksi ja yksinkertaistami-
31593: muutos edellyttäisi erillisen clearing-järjestelmän       seksi kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta.
31594: käyttöönottoa, jolla verotulot kohdennettaisiin
31595: kulutusmaahan.
31596: 
31597:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
31598: 
31599:                                                                                 Ministeri Jouko Skinnari
31600:                                              KK 1201/1998 vp                                             5
31601: 
31602: 
31603: 
31604:                                           Ti/l Riksdagens Talman
31605: 
31606:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         rektivet. Ett sådant förfarande förutsätter att di-
31607: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          rektivet ändras, vilket kräver ett förslag av kom-
31608: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        missionen somalla medlemsländer enhälligt god-
31609: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr              känner.
31610: 1201:                                                       Enligt spörsmålet försvagar mervärdesskatten
31611:                                                         det finländska arbetets konkurrenskraft i förhål-
31612:           Förstår Regeringen alls hur fullstän-         lande tili importen. Dock uppbärs för importva-
31613:        digt omöjligt vårt nuvarande momssys-            ror lika stor mervärdesskatt som för motsvaran-
31614:        tem är, och om så är                             de varor som tillverkats i Finland. Mervärdes-
31615:           varför väntar Regeringen fortfarande          skatten försvagar således inte det finländska ar-
31616:        med att utfårda helt reviderade momsreg-         betets konkurrenskraft i förhållande tili ut-
31617:        ler som har förenklats så att gemene man         ländskt arbete, utan är i detta hänseende neutral.
31618:        förstår dem och skattemyndigheterna be-              1 spörsmålet framhålls att mervärdesskatte-
31619:        härskar dem och som uppfyller EU:s               satserna förvränger prisen på produkter och
31620:        momsprinciper samt som alla upplever             tjänster. Enligt mervärdesskattelagen tillämpas i
31621:        som rättvisa?                                    Finland en allmän skattesats om 22 % och dess-
31622:                                                         utom på vissa i lagen uppräknade förnödenheter
31623:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sänkta skattesatser om 17 och 8 %. Det är natur-
31624: anföra följande:                                        ligt att olika skattesatser upphäver neutraliteten.
31625:                                                         Sänkningen av skattesatserna för vissa varor och
31626:    Enligt mervärdesskattelagen skall mervärdes-         tjänster har dock baserat sig på olika samhällspo-
31627: skatt (moms) i princip betalas på all rörelsemäs-       litiska orsaker, som i det politiska beslutsfattan-
31628: sig försäljning av varor och tjänster i Finland.        det har ansetts väga tyngre än de problem som en
31629: Skattskyldiga är alla företag och yrkesutövare          icke neutral beskattning föranleder.
31630: som huvudsakligen säljer skattebelagda varor                1 spörsmålet har uppmärksamhet fåsts vid de
31631: och tjänster. Av administrativa orsaker har dock        kostnader som redovisningsförfarandet för mer-
31632: verksamhet i liten skala med en årsomsättning           värdesskatt föranleder småföretag. De problem
31633: under 50 000 mk befriats från mervärdesskatt.           som hänför sig tili redovisningen av mervärdes-
31634:    1 Finland betalas mervärdesskatt endast på           skatt kan underlättas t.ex. genom en förlängning
31635: sådan försäljning av varor och tjänster som sker i      av småföretagens skatteredovisningsperiod.
31636: Finland. Export av varor utanför EU samt vissa          Men olika långa redovisningsperioder förenklar
31637: andra överlåtelser av varor och tjänster i anslut-      dock inte nödvändigtvis redovisningsförfarandet
31638: ning tili exporten är skattefria. 1 stället beskattas   utan kan föranleda nya problem. Glesare redo-
31639: import av varor tili Finland från områden utan-         visningsperioder kan leda tili att den skatt som
31640: för gemenskapen enligt mervärdesskattelagen i           skall betalas blir för stor i förhållande tili den
31641: Finland. På kommersiell försäljning av varor tili       skattskyldiges verksamhet och på detta sätt för-
31642: företagare i ett land inom gemenskapen tiliämpas        svåra småföretagets verksamhet. Finansministe-
31643: bestämmelserna som gäller försäljning inom ge-          riet har dock för avsikt att utreda om skatteförfa-
31644: menskapen. Enligt dessa betalas skatt i inköps-         randet som gäller småföretag kan förenklas ge-
31645: landet.                                                 nom att man övergår tili fårre redovisningsperio-
31646:    Momssystemet i Finland baserar sig på Euro-          der i beskattningen och att en skyldighet att beta-
31647: peiska gemenskapens sjätte mervärdesskattedi-           la förskottsavgifter fogas tili förfarandet.
31648: rektiv (77/388/EG), i vilket föreskrivs bindande            1 spörsmålet har fåsts uppmärksamhet vid att
31649: om mervärdesbeskattningen i alla medlemslän-            mervärdesskatten i vissa situationer leder tili
31650: derna, dvs. också i Finland. Den skattebas som          dubbel beskattning.
31651: anges i direktivet är omfattande och täcker i               Enligt mervärdesskattelagen har rätten att av-
31652: princip all ekonomisk verksamhet inklusive den          dra kostnader som hänför sig tili personbilar
31653:  verksamhet som bedrivs av småföretag.                  begränsats så att kostnader som hänför sig tili
31654:    Finland har inte rätt att med nationella beslut      personbilar som skaffats för företagsbruk eller
31655:  avvika från bestämmelserna i det sjätte momsdi-        privatbruk, förutom med vissa undantag, inte tili
31656: 6                                          KK 1201/1998 vp
31657: 
31658: någon del är avdragsgilla. Med hjälp av den be-       räknat, har inte ännu i detta skede kunnat förbin-
31659: gränsade avdragsrätten undviks sådana situatio-       da sig tili den ändring av systemet som kommis-
31660: ner där risken för avdrag som görs på felaktiga       sionen planerar eftersom reformen innehåller
31661: grunder är stor. Begränsningen minskar det ad-        viktiga centrala frågor som inte ännu har utretts
31662: ministrativa arbetet både för företagen och skat-     tiliräckligt. En övergång till beskattning enligt
31663: teförvaltningen eftersom man inte behöver utre-       ursprungslandet har tydligen blivit ett projekt på
31664: da hur användningen fördelas mellan företags-         lång sikt. Avsikten med de ändringar som ge-
31665: och privatkörningar. Omalla företagsbilar togs        nomförs under de närmaste åren är att moderni-
31666: med i systemet med allmänna avdrag inom mer-          sera och förenkla beskattningen utgående från
31667: värdesbeskattningen skulle det ha stora statseko-     det nuvarande systemet.
31668: nomiska följder.                                          1 spörsmålet har fåsts uppmärksamhet vid de
31669:    Begränsningar som gäller avdrag för person-        problem som den elektroniska handeln föranle-
31670: bilar ingår även i de flesta övriga EU-medlems-       der. Som medlem i EU deltar Finland i utveck-
31671: staters nationella momslagstiftning. Kommissio-       landet a v momslagstiftningen inom EU så att den
31672: nen har i juni 1998 lagt fram ett direktivförslag     motsvarar moderna krav. Utvecklingsarbetet
31673: (KOM(1998) 377 slutlig), vars syfte bl.a. är att      sker bl.a. i samarbete med OECD. 1 detta sam-
31674: harmonisera avdragsbegränsningarna när det            manhang försöker man utreda och lösa bl.a. de
31675: gäller personbilar.                                   frågor som hänför sig till beskattningen av elek-
31676:    Enligt mervärdesskattelagen är representa-         tronisk handel. Avsikten är inte att basera be-
31677: tionsutgifterna inte avdragsgilla. Detta beror på     skattningen av elektronisk baodel på bitskatt.
31678: att sådana utgifter jämställs med privat konsum-          1 spörsmålet framförs att det nuvarande
31679: tion. Avdragsbegränsningen baserar sig på det         momssystemet är svårbegripligt och svårt att be-
31680: sjätte mervärdesskattedirektivet.                     härska. På grund härav bör mervärdesskattela-
31681:    Beräkningsgrunden för skatt enligt mervär-         gen revideras. Orsaken till att bestämmelserna i
31682: desskattelagen är det pris som försäljaren uppbär     mervärdesskattelagen är så svårbegripliga är att
31683: av sina kunder, mervärdesskatten undantagen. 1        momssystemet på gemenskapsnivå är så kompli-
31684: detta pris inbegrips också sådana skatter, avgif-     cerat. Mao har försökt göra bestämmelserna i
31685: ter och pristillägg som eventuellt uppbärs vid        mervärdesskattelagen så systematiska och klara
31686: försäljningen av varan. Acciserna är andra i lagen    som möjligt. Med tanke på det resultat som man
31687: avsedda skatter vilkas andel enligt momssyste-        väntas uppnå vore en revidering av mervärdes-
31688: mets principer bör ingå i det pris enligt vilket      skattelagen en både tung och tidskrävande pro-
31689: skatten beräknas vid försäljningen. Bestämmel-        cess som fordrar oskäligt stora resurser. Ett ef-
31690: serna om skattegrunden i mervärdesskattelagen         fektivare sätt att göra gällande skattesystem
31691: baserar sig på det sjätte mervärdesskattedirekti-     mera begripligt är att öka och utveckla skatteför-
31692: vet.                                                  valtningens informations- och styrningsverk-
31693:    1 spörsmålet framhålls att anhängiga EU-pro-       samhet.
31694: jekt ökar byråkratin i anslutning till mervärdes-         Som sammandrag kan konstateras att det nu-
31695: beskattningen.                                        varande momssystemet uppfyller de krav som
31696:    Kommissionen gav 1996 ett meddelande               uppställts för det och att systemet i regel fungerar
31697: (KOM(96) 328), i vilket ingick ett lagstiftnings-     bra. Problemen hänför sig tili specialsituationer,
31698: program för övergång till ett nytt momssystem         särskilt till regleringen av handeln mellan med-
31699: som bygger på beskattningen i ursprungslandet.        lemsstaterna. Problemen beror huvudsakligen på
31700: Reformen förutsätter en större harmonisering av       EU:s mervärdesskattedirektiv, och kan inte av-
31701: skattebaserna och särskilt skattesatserna i de oli-   hjälpas med hjälp av nationell lagstiftning utan
31702: ka medlemsländerna. Dessutom förutsätter en           endast på EU-nivå. Finland fortsätter att även
31703: ändring av systemet att ett särskilt clearingsys-     framöver vara aktiv inom EU när det gäller att
31704: tem, enligt vilket skatteintäkterna anvisas tili      modernisera och förenkla gemenskapens mer-
31705: konsumtionslandet, tas i bruk.                        värdesskattesystem ur den synvinkel som spör-
31706:    Kommissionens meddelande har inte behand-          målsställaren avser.
31707: lats i rådet, och medlemsländerna, Finland med-
31708: 
31709:      Helsingforsden 18 november 1998
31710: 
31711:                                                                              Minister Jouko Skinnari
31712:                                           KK 1202/1998 vp
31713: 
31714: Kirjallinen kysymys 1202
31715: 
31716: 
31717: 
31718: 
31719:                                   Jaakko Laakso /vas: Adoptioperheiden tuesta ja yhdenvertaisesta
31720:                                       kohtelusta
31721: 
31722: 
31723:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31724: 
31725:     Suomi on ratifioinut lapsen oikeuksia koske-     tun adoptiopalvelujen antajan Interpedia-järjes-
31726: van yleissopimuksen,jonka mukaan lapsen syn-         tön tietojen mukaan ovat 20 000--75 000 mark-
31727: typerä ei saa vaikuttaa hänen oikeuksiinsa.          kaa. Interpedian vuosikokouksen vaatima
31728: Muutkin ihmisoikeussopimukset kieltävät mm.          20 000 markan suuruinen adoptioavustus ulko-
31729: syntyperään tai muuhun asemaan perustuvan            mailta adoptoiville vastaisi pohjoismaista tasoa.
31730: syrjinnän. Suomen Hallitusmuodon 5 § edellyt-           Suomeen adoptoidaan vuosittain ulkomailta
31731: tää ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja sisältää     noin 200 lasta, joten tarvittava määräraha olisi
31732: kiellon asettaa ketään eri asemaan muun muassa       valtiontalouden kannalta varsin pieni, etenkin
31733: syntyperän tai muun henkilöstä johtuvan syyn         verrattuna sen myönteisiin vaikutuksiin lasten ja
31734: vuoksi.                                              adoptiovanhempien elämään. Suomeen adoptoi-
31735:     Onkin käsittämätöntä, että adoptiovanhem-        tuja lapsia on maassamme arviolta vain 1 400.
31736: milla ei ole oikeutta yhtä pitkään vanhempainlo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31737: maan kuin biologisilla vanhemmilla eikä adop-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31738: tiolapsella vastaavasti vuorovaikutukseen adop-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31739: tiovanhempiensa kanssa, niin tärkeää kuin tämä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31740: juuri adoptiolasten tulevan kehityksen kannalta
31741:  olisi.                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31742:     Suomessa ei myöskään tueta lasten adoptoin-             ryhtyä adoptioperheiden saattamiseksi
31743:  tia ulkomailta, toisin kuin Tanskassa ja Ruotsis-          yhdenvertaiseen asemaan biologisten
31744:  sa. Monet, jotka inhimillisesti erityisen arvok-           perheiden kanssa ja lapsen ulkomailta
31745:  kaista motiiveista näin haluaisivat tehdä, tör-            adoptoivien perheiden avustamiseksi?
31746:  määvät adoption kustannuksiin, jotka valtuute-
31747: 
31748:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
31749:                                          Jaakko Laakso /vas
31750: 
31751: 
31752: 
31753: 
31754:  280043
31755: 2                                        KK 1202/1998 vp
31756: 
31757: 
31758: 
31759: 
31760:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31761: 
31762:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty selvi-
31763: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tyksiä ja laskelmia adoptioavustuksesta. Pitkällä
31764: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     aikavälillä tavoitteena on adoptioperheiden ta-
31765: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko         loudellisen tilanteen tukeminen. Tässä valtionta-
31766: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        loudellisessa tilanteessa adoptioavustuksen to-
31767: n:o 1202:                                           teuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista.
31768:                                                        Lapsen syntymän jälkeiseltä ajalta maksetta-
31769:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       va päivärahakausijakautu~ äitiysrahakauteenja
31770:        ryhtyä adoptioperheiden saattamiseksi        vanhempainrahakauteen. Aitiysrahakauden tar-
31771:        yhdenvertaiseen asemaan biologisten          koituksena on ennen kaikea turvata äidin toi-
31772:        perheiden kanssa ja lapsen ulkomailta        puminen synnytyksestä. Vanhempainrahakau-
31773:        adoptoivien perheiden avustamiseksi?         den tarkoituksena taas on antaa vanhemmalle
31774:                                                     mahdollisuus jäädä pois ansiotyöstä hoitaakseen
31775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lastaan tai ottolastaan ja näin turvata lapsen ja
31776: vasti seuraavaa:                                    vanhemman välisen siteen kehittymistä ja vah-
31777:                                                     vistumista. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleella
31778:    Kansainvälisiä adoptioita koskevat säännök-      sairausvakuutuslain muutoksella toteutettiin ot-
31779: set saatiin Suomen lainsäädäntöön vuonna 1985.      tovanhempien asemaa koskevia parannuksia,
31780: Säännöksiä tarkistettiin vuonna 1997, kun Suo-      mm. pidennettiin ottovanhemman vanhempain-
31781: mi liittyi lasten suojelua sekä yhteistyötä kan-    rahakauden vähimmäisaikaa. Vanhempainra-
31782: sainvälisissä lapseksiottamisasioissa koskevaan     haa maksetaan ottovanhemmalle jokaiselta arki-
31783: yleissopimukseen. Kansainvälisten adoptioiden       päivältä siihen saakka, kunnes lapsen syntymäs-
31784: määrä on vuosittain jatkuvasti kasvanut. Vuo-       tä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähin-
31785: sien 1985-1997 aikana Suomeen on adoptoitu          tään 180 arkipäivältä. Ottoisällä on oikeus isyys-
31786: 1 078lasta. Vuonna 1997 Suomeen tuli ulkomail-      rahaan kuudelta arkipäivältä vanhempainraha-
31787: ta 192 otto lasta, joista 88 lasta Venäjältä.       kauden aikana. Jos perheeseen tulee samalla ker-
31788:    Kansainvälisestä adoptiosta perheelle aiheu-     taa useampi adoptiolapsi, pitenee vanhempain-
31789: tuvat kustannukset muodostuvat mm. asiakirjo-       rahakausi 60 arkipäivällä kutakin yhtä useam-
31790: jen käännöksistäja legalisoinneista sekä palvelu-   paa adoptiolasta kohti.
31791: maksuista, jotka kansainvälisen lapseksiotta-          Ulkomailta adoptoidut lapset ovat harvoin
31792: mispalvelun antaja perii. Suurin menoerä kan-       aivan pieniä vauvoja, joten useimmiten heidän
31793: sainvälisessä adoptiossa on kuitenkin lapsen        ottovanhemmilleen maksetaan vanhempainra-
31794: noutomatka ja oleskelu ulkomailla tarvittavien      haa 180 arkipäivältä eli noin seitsemän kuukau-
31795: hallinnollisten ja oikeudellisten toimenpiteiden    den ajan. Tätä aikaa voidaan yleisesti ottaen pi-
31796: hoitamiseksi.                                       tää riittävänä lapsen turvallisuudentarpeen tyy-
31797:    Kansainvälisestä adoptiosta perheelle aiheu-     dyttämiseen sekä lapsen ja ottovanhemman kes-
31798: tuvat kokonaiskustannukset vaihtelevat noin         kinäisen yhteyden luomiseen. Ajanjakso on hie-
31799: 10 000 markasta noin 65 000 markkaan. Lähialu-      man pidempi kuin biologisen vanhemman van-
31800: eilta adoptoitaessa kustannukset ovat pienem-       hempainrahakausi, joka on enimmillään 158 ar-
31801: mät kuin kaukaisista maista adoptoitaessa.          kipäivää.
31802: 
31803:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
31804: 
31805:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31806:                                          KK 1202/1998 vp                                               3
31807: 
31808: 
31809: 
31810: 
31811:                                       Tili Riksdagens Talman
31812: 
31813:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Social- och hälsovårdsministeriet har utfört
31814: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         utredningar och beräkningar med tanke på ett
31815: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     adoptionsbidrag. På lång sikt är målet att ekono-
31816: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-          miskt understöda familjer som adopterar barn. 1
31817: mål nr 1202:                                        rådande statsekonomiska situation är det dock
31818:                                                     inte möjligt att införa ett adoptionsbidrag.
31819:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Dagpenningsperioden efter ett barns födelse
31820:        ta för att familjer med adopterade barn      indelas i en moderskapspenningsperiod och en
31821:        skall vara jämställda med biologiska fa-     föräldrapenningsperiod. Syftet med moder-
31822:        miljer och för att hjälpa familjer som       skapspenningsperioden är framför allt att trygga
31823:        adopterar barn från utlandet?                moderns återhämtning efter förlossningen. Syf-
31824:                                                     tet med föräldrapenningsperioden är att göra det
31825:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       möjligt för föräldrarna att stanna hemma från
31826: anföra följande:                                    förvärvsarbetet och sköta sitt barn eller adoptiv-
31827:                                                     barn och på så sätt trygga att bandet mellan
31828:    Bestämmelser om internationella adoptioner       barnet och föräldern utvecklas och stärks. Adop-
31829: fogades tili finsk lagstiftning 1985. Bestämmel-    tivföräldrarnas ställning förbättrades genom en
31830: serna ändrades 1997 när Finland anslöt sig tili     ändring av sjukförsäkringslagen som trädde i
31831: konventionen om skydd av barn och samarbete         kraft vid ingången av 1997. Bl.a. förlängdes mini-
31832: vid internationella adoptioner. Antalet interna-    mitiden för adoptivförälderns föräldrapenning.
31833: tionella adoptioner har ökat årligen. Under         Föräldrapenning utbetalas tili adoptivföräldern
31834: perioden 1985-1997 adopterades 1 078 barn tili      för varje vardag fram tili det att det förflutit 234
31835: Finland. År 1997 adopterades 192 barn från ut-      vardagar sedan barnets födelse, dock minst för
31836: landet tili Finland, av dem kom 88 från Ryssland.   180 vardagar. Adoptivfadern har rätt tili fader-
31837:    Familjens kostnader för en internationell        skapspenning för sex vardagar under föräldra-
31838: adoption består bl.a. av översättning av doku-      penningsperioden. Om familjen samtidigt adop-
31839: ment och legaliseringar samt betjäningsavgifter     terar flera barn, förlängs föräldrapenningsperio-
31840: som tas ut av det organ som sköter internationell   den med 60 vardagar för varje adoptivbarn.
31841: adoptionstjänst. Den största utgiftsposten vid          Barn som adopteras från utlandet är sällan
31842: internationell adoption utgörs dock av den resa     nyfödda, varför föräldrapenning betalas tili de-
31843: som adoptanterna gör för att hämta barnet och       ras adoptivföräldrar vanligen för 180 vardagar,
31844: vistelsen utomlands under den tid som det tar att   dvs. ca sju månader. Dettakan allmänt sett anses
31845: vidta de nödvändiga administrativa ochjuridiska     vara tillräckligt för att tillfredsställa barnets be-
31846: åtgärderna.                                         hov av trygghet samt för att skapa kontakten
31847:    De totala kostnaderna för familjen vid en in-    mellan barnet och adoptivföräldern. Perioden är
31848: ternationell adoption varierar mellan 10 000 mk     något längre än biologiska föräldrars föräldra-
31849: och 65 000 mk. När adoptivbarnet kommer från        penningsperiod, som maximalt är 158 vardagar.
31850: närområdena är kostnaderna lägre än vid adop-
31851: tion från fjärran länder.
31852: 
31853:      Helsingforsden 13 november 1998
31854: 
31855:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
31856:                                             KK 1203/1998 vp
31857: 
31858: Kirjallinen kysymys 1203
31859: 
31860: 
31861: 
31862: 
31863:                                     Klaus Bremer /r: Tupakkateollisuuden tukemisen vaikutuksista
31864:                                         kansanterveyteen ja kansantalouteen
31865: 
31866: 
31867:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31868: 
31869:    Paraisille, joka ei liene edes kehitysaluetta, on   Pitkäaikaisten terveyshaittojen lisäksi tupakoin-
31870: perustettu uusi sikaritehdas. Perustamiseen tar-       nin arvioidaan tappavan ennenaikaisesti noin
31871: vittiin lehtitietojen mukaan 700 000 markan pää-       5 000 suomalaista vuosittain.
31872: oma, johon valtion omistama Kera antoi 40% ja             Vaikka Pekurisen tutkimusta tarkempaa ny-
31873: muuan pankki toiset 40%. Näin luotiin tiettäväs-       kytietoa ei ole, on tupakoinnin kansantaloudelli-
31874: ti kaksi uutta työpaikkaa.                             nen tase arvioitava vähintään yhtä negatiiviseksi
31875:     Tappavan ja kansanterveyttä tuhoavan, uudet        tänä päivänä.
31876: työpaikatkin huomioon ottaen kansantaloudelle             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31877: tappiolliseksi koituvan tupakkateollisuuden tu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31878: keminen yhteiskunnan varoista on paitsi moraa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31879: lisesti tuomittavaa myös yhteiskunnan etujen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31880: vastaiseksi tulkittavaa toimintaa.
31881:     Tutkija Markku Pekurisen vuonna 1987                          Millä tavalla Hallitus perustelee tu-
31882: Yorkin yliopistossa tekemän tutkimuksen mu-                    pakkatehtaalle yhteiskunnan varoistaan-
31883: kaan tupakkaverot tuottivat Suomen valtiolle                   netun taloudellisen tuen laillisuutta ja
31884: noin 2,1 mrd. mk, kun tupakoinnin kustannukset                 mielekkyyttä, ja
31885: olivat vastaavasti 4,5 mrd. mk. Tupakoinnin ter-                  mitä Hallitus tekee perusteluissa mai-
31886: veyshaittojen hoitaminen sitoi samanaikaisesti                 nitun tupakkatehtaan kansanterveydelle
31887: keskimäärin 700 sairaansijaa ympäri vuoden.                    aiheuttamien haittojen torjumiseksi?
31888: 
31889:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1998
31890: 
31891:                                              Klaus Bremer lr
31892: 
31893: 
31894: 
31895: 
31896:  280043
31897: 2                                          KK 1203/1998 vp
31898: 
31899: 
31900: 
31901: 
31902:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31903: 
31904:    Valtiopaiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Työpaikat on luotu tupakkateollisuuden pii-
31905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          riin, joka on suurten monikansallisten yritysten
31906: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        hallitsemaa ja jotka ovat juuri lopettaneet Suo-
31907: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        men viimeiset alan tehtaat eli Pietarsaaren sikari-
31908: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tehtaan ja Turun tupakka tehtaan. Näihin teolli-
31909: 1203:                                                  siin laitoksiin verrattuna nyt kysymyksessä oleva
31910:                                                        yritys on hyvin pieni ja käsityövaltainen yritys,
31911:           Millä tavalla Hallitus perustelee tu-        joka säilyttää Suomessa alalla kertynyttä am-
31912:        pakkatehtaalle yhteiskunnan varoistaan-         mattitaitoa oman toimintansa osalta.
31913:        netun taloudellisen tuen laillisuutta ja            Valtion erityisrahoituksen näkökulmasta kat-
31914:        mielekkyyttä, ja                                sottuna tuotannolliseen toimintaan Paraisilla voi
31915:           mitä Hallitus tekee perusteluissa mai-       saada valtiontukea sekä kehitysalue-ehtoisena
31916:        nitun tupakkatehtaan kansanterveydelle          että pk-ehtoisena. Keran myöntämän rahoituk-
31917:        aiheuttamien haittojen torjumiseksi?            sen osalta on otettava huomioon, että sen myön-
31918:                                                        tämä laina on rahoitettu markkinoilta eikä ta-
31919:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lousarviosta osoitetuilla varoilla. Varsinaista
31920: vasti seuraavaa:                                       valtiontukea siihen sisältyy vain valtion korkotu-
31921:                                                        ki-ja luottotappio korvausosuudesta johtuva tu-
31922:    Kysymyksen perusteena ovat tiedot, jotka            kielementti. Nyt kysymyksessä olevan hankkeen
31923: ovat tulleet julkisuuteen yrittäjän itsensä antami-    osalta Keran rahoitukseen sisältyvän varsinaisen
31924: na. Näiden tietojen mukaan hankkeen rahoitus-          tuen määrän voidaan arvioida olevan siitä noin
31925: tarpeesta 700 000 markasta on noin 40 % rahoi-          3,4%.
31926: tettu Kera Oyj:n lainalla, muun rahoituksen ol-            Tuotannollisena toimintana sikarinvalmistus
31927: lessa pääosin pankkilainaa. Rahoittaessaan ky-          on normaalia laillista liiketoimintaa eikä se
31928: seistä hanketta on valtion erityisrahoitusyhtiö        myöskään ole luvanvaraista. Terveydelliset sei-
31929: Kera toiminut sitä koskevan lain mukaisesti, jos-      kat eivät sinänsä estä tai rajoita sikareiden val-
31930: sa on mm. määritelty minkälaisiin hankkeisiin          mistusta Suomessa. Valtaosa sikareista on tuon-
31931: yhtiö voi rahoitustaan myöntää. Keskeisenä ra-         titavaraa, eikä niiden mahdollinen valmistami-
31932: hoituksen piiriin kuuluvana toimialana ovat tuo-        nen Suomessa vaikuttane tuotteen kysyntää li-
31933: tannolliset yritykset, joita sikareita valmistava       säävästi. Osaltaan kansanterveydellisiä haittoja
31934: yrityskin edustaa. Valtion erityisrahoituksen tär-      silmällä pitäen tupakkatuotteita verotetaan mer-
31935: keänä tavoitteena on myös työllisyyden edistä-          kittävästi. Tupakkaverosta annetun lain mukaan
31936: minen luomalla pysyviä työpaikkoja. Käytettä-           veron tarkoituksena on muun ohella edistää niitä
31937: vissä olevien tietojen mukaan hanke on omista-          tavoitteita, joista säädetään laissa toimenpiteistä
31938: jan lisäksi työllistänyt kolme henkilöä.                tupakoinnin vähentämiseksi.
31939: 
31940:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
31941: 
31942:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
31943:                                              KK 1203/1998 vp                                               3
31944: 
31945: 
31946: 
31947: 
31948:                                           Till Riksdagens Talman
31949: 
31950:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         multinationella företag som nyligen har lagt ned
31951: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           de sista fabrikerna inom branschen i Finland,
31952: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         dvs. cigarrfabriken i Jakobstad och cigarrettfa-
31953: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr               briken i Åbo. Jämfört med nämnda industrian-
31954: 1203:                                                    läggningar är företaget i fråga mycket litet, dess
31955:                                                          produktion är baserat pä hantverk och det ämnar
31956:            På vilket sätt motiverar Regeringen           för sin egen del att bevara den yrkeskicklighet
31957:         lagligheten i och meningsfullheten hos det       och kunskap om branschen som har skaffats i
31958:         ekonomiska stöd som av samhällets me-            Finland.
31959:         del beviljas en tobaksfabrik, och                    Sett ur den statliga specialfinansieringens syn-
31960:            vad ämnar Regeringen göra för att av-         vinkel är det möjligt att erhålla statsstöd för
31961:         värja de risker som den nämnda tobaksfa-         produktion i Pargas bäde päde villkor som gäller
31962:         briken medför för folkhälsan?                    for utvecklingsområde och pä de villkor som
31963:                                                          tillämpas på smä och medelstora företag. När det
31964:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt            gäller finansiering som beviljas a v Kera skall man
31965: anföra följande:                                         ta hänsyn tili att det Iän som Kera beviljat har
31966:                                                          finansierats med medel som skaffats på markna-
31967:     Spörsmä1et grundar sig på sädana uppgifter           den och inte med de medel som anslagits i budge-
31968: som f6retagaren i fräga själv har offentliggjort.        ten. Den del som utgör det egentliga statsstödet i
31969: Enligt nämnda uppgifter har ca 40% av det totala         det aktuella fallet är endast det stödelement som
31970: behovet av finansiering, dvs. 700 000 mark,              består av räntestödet och kreditförlustrersätt-
31971: täckts med det Iän som Kera Abp har beviljat             ningen. I det aktuella fallet kan andelen egentligt
31972: medan den övriga finansieringen har ordnats              stöd som ingär i den finansiering som Kera har
31973: huvudsakligen genom banklån. När statens spe-            beviljat uppskattas vara ca 3,4 %.
31974: cialfinansieringsbo1ag Kera har finansierat detta            Eftersom cigarrtillverkningen är produktion
31975: projekt har det handlat i enlighet med lagen om          hör dentili normallaglig atTårsverksamhet och är
31976: Kera Abp, som innehäller bl.a. bestämmelser om           inte underkastad nägot tillständsplikt. Hälsoskäl
31977: de projekt för vilka bolaget kan bevilja finansie-       kan i och för sig inte hindra eller begränsa till-
31978: ring. En av de viktigaste sektorer som kan bevil-        verkningen av cigarrer i Finland. Största del en av
31979: jas finansiering är företag som sysslar med pro-         cigarrerna är importerade och det faktum att
31980: duktion. Ett dylikt företag är ju också ett företag      cigarrer eventuellt tillverkas i Finland torde inte
31981: som tillverkar cigarrer. Ett av de viktigaste mälen      resultera i nägon ökad efterfrågan pä dem. Delvis
31982: för den statliga specialfinansieringen är ju också       med tanke pä de skadliga effekter som tobaks-
31983: att främja sysselsättningen genom att skapa per-         produkterna har pä folkhälsan är de underkasta-
31984: manenta arbetsplatser. Av de uppgifter som finns         de en ganska stor skatt. Enligt lagen om tobaks-
31985: tili hands framgår att företaget i fräga sysselsätter    accis är syftet med accisen i övrigt att främja de
31986: tre personer utöver ägaren.                              mäl om vilka det bestäms i lagen om åtgärder f6r
31987:     Ovan nämnda arbetstillfållen har skapats             inskränkande av tobaksrökning.
31988: inom tobaksindustrin som domineras av stora
31989: 
31990:      Helsingfors den 13 november 1998
31991: 
31992:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
31993:                                          KK 1204/1998 vp
31994: 
31995: Kirjallinen kysymys 1204
31996: 
31997: 
31998: 
31999: 
32000:                                   Antero Kekkonen /sd: Suomen Säästöpankin myyntihinnasta
32001: 
32002: 
32003: 
32004:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32005:    Vuonna 1993 neljälle kilpailijapankille pilko-   yleisesti arvioitua synkemmäksi ja oliko viran-
32006: tun Suomen Säästöpankin (SSP:n) salassa pide-       omaisilla myös ostajapankeista sellainen käsitys,
32007: tyt kauppa-asiakirjat julkaistiin 22.10.1998. Vi-   että toteutunut kauppahinta oli juuri se, minkä
32008: rallisten kauppakirjojen julkaisemisen jälkeen      ne kykenivät pilkotuista osista maksamaan?
32009: julkisuudessa on kuitenkin esitetty kauppahin-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32010: nasta muitakin arvioita kuin mitä kaupassa to-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
32011: teutui.                                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32012:    Julkisuudessa on esitetty, että riskeistä puh-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32013: distetun pankin arvo olisi ollut 15 mrd. markkaa,
32014: mutta toteutuma oli vain 5,6 mrd. markkaa.                    Onko Hallituksella tiedossa Suomen
32015: Näin suuri hintahaarukka herättää välittömästi             Säästöpankin myyntihintaan oleellisesti
32016: kysymyksiä, miten näin alhaiseen hintaan on                vaikuttavia vielä julkaisemattomia tie-
32017: päädytty. Ilmeisesti riskeistä puhdistetun SSP:n           toja mm. ostajapankkien tilasta, jotka
32018: tulevien vuosien tuottoarvion olisi pitänyt olla           voisivat täsmentää toteutunutta myynti-
32019:  paremmin arvioitavissa. Vai onko niin, että sekä          hintaa?
32020:  koko kansantalouden tilanne arvioitiin silloin
32021: 
32022:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
32023:                                        Antero Kekkonen /sd
32024: 
32025: 
32026: 
32027: 
32028: 280043
32029: 2                                          KK 1204/1998 vp
32030: 
32031: 
32032: 
32033: 
32034:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32035: 
32036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pohjana olleet asiakirjat mukaan lukien edellä
32037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mainitut lausunnot on pyynnöstäni toimitettu
32038: olette 28 päivänä lokakuuta 1998 päivätyn kir-        kullekin eduskuntaryhmälle ja talousvaliokun-
32039: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      nalle.
32040: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja             Silloisen hallituksen valmistelun mukaan Suo-
32041: Antero Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen ky-         men Säästöpankin myynnin tavoitteena oli kat-
32042: symyksen n:o 1204:                                    kaista tappiokierteeseen joutuneen massiivisen
32043:                                                       tuen vaatineen pankin lisäpääomituksen tarve
32044:           Onko Hallituksella tiedossa Suomen          tavalla, jolla hallitusti purettiin pankkisektorin
32045:        Säästöpankin myyntihintaan oleellisesti        ylikapasiteettia mahdollisimman neutraalilla ta-
32046:        vaikuttavia vielä julkaisemattomia tie-        valla.
32047:        toja mm. ostajapankkien tilasta, jotka            Viimeisin osoitus valtioneuvoston halusta
32048:        voisivat täsmentää toteutunutta myynti-        edesauttaa pankkituen julkisuutta ja avoimuutta
32049:        hintaa?                                        oli päätös olla jatkamatta ns. SSP-asiakirjojen
32050:                                                       salassapitoa. Asiakirjat on toimitettu jokaiselle
32051:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           eduskuntaryhmälle mahdollisia selvityksiä var-
32052: taen seuraavaa:                                       ten. Asia on parhaillaan selvitettävänä Valtion-
32053:                                                       talouden tarkastusvirastossa,jonka työn valmis-
32054:    Valtion vakuusrahaston johtokunnan esityk-         tumista on valtiovarainministeriön taholta kii-
32055: sestä valtioneuvosto hyväksyi 22.10.1993 SSP:n        rehditty.
32056: myynnin neljän pankkiryhmän konsortiolle so-             Eduskunta on osaltaan selvittänyt asiaa pank-
32057: pimuksella, jonka myötä valtiolle tuloutui yh-        kiasioista vastaavassa talousvaliokunnassa. Va-
32058: teensä 6,9 miljardia markkaa. Vakuusrahaston          liokunta edellyttää hallituksen antavan selon-
32059: asiantuntijaksi palkkaaman investointipankki          teon vuoden 1999 aikana pankkitukeen liittyvis-
32060: Merrill Lynchin laskelmat sisältyivät, 22.10.1998     tä kysymyksistä. Tällöin myös valiokuntakäsit-
32061: julkaistuun asiakirja-aineistoon suomeksi kään-       telyssä selvinnee, mitä tietoja eduskunta haluaa
32062: nettyinä täsmälleen siinä muodossa kuin ne esi-       vielä julkistettavan. Eduskunta kävi asiasta tee-
32063: tettiin valtioneuvoston yleisistunnalle viisi vuot-   makeskustelun 26.11.1998.
32064: ta aiemmin.                                              Nykyinen hallitus odottaa näiden selvitysten
32065:    Valtion vakuusrahasto oli ennen päätösesitys-      ja niiden pohjalta mahdollisten kannanottojen ja
32066: tään pyytänyt VVR-lain mukaiset lausunnot             toimenpiteiden valmistumista. Tämänjälkeen on
32067: Suomen Pankilta ja rahoitustarkastukselta, jot-       paremmat edellytykset arvioida kokonaistilan-
32068: ka ovat virkansa puolesta olleet varsin hyvin         netta ja tehdä lisäselvityksiä sekä miettiä, millä
32069: perillä kaikkien kotimaisten luottolaitosten ta-      tavoin on tarkoituksenmukaista ottaa kantaa
32070: loudellisesta tilasta. Valtioneuvoston päätöksen      edellisen hallituksen SSP-päätökseen.
32071: 
32072:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
32073:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
32074:                                           KK 1204/1998 vp                                               3
32075: 
32076: 
32077: 
32078: 
32079:                                        Tili Riksdagens Talman
32080: 
32081:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     grundat sig på, inklusive ovan nämnda utlätan-
32082: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den      den, har på min begäran tillställts varje ribdags-
32083: 28 oktober 1998 tili vederbörande medlem av          grupp samt ekonomiutskottet.
32084: statsrådet översänt följande av riksdagsman An-         Enligt den dåvarande regeringens bercdning
32085: tero Kekkonen undertecknade spörsmål nr 1204:        var avsikten med försäljningen av Sparbanken i
32086:                                                      Finland att avbryta behovet av tilläggskapital
32087:           Besitter Regeringen sådana ännu inte       hos denna bank, som genom sin förlusttrend var
32088:        offentliggjorda uppgifter om bl.a. köpar-     i behov av ett massivt stöd, på ett sådant sätt att
32089:        bankernas situation som på ett väsentligt     banksektorns överkapacitet skulle avvccklas
32090:        sätt skulle ha påverkat försäljningspriset    kontrollerat och så neutralt som möjligt.
32091:        på Sparbanken i Finland och som kan              Det senaste beviset på statsrådets vilja att
32092:        precisera försäljningspriset?                 främja offentligheten och öppenheten niir det
32093:                                                      gäller bankstödet var beslutet att inte längrc hem-
32094:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lighålla de s.k. SBF-handlingarna. Handlingarna
32095: anföra följande:                                     har tillställts varje riksdi!-gsgrupp med tanke på
32096:                                                      eventuella utredningar. Arendet utreds som bäst
32097:    På framställning av direktionen för Statens       av statens revisionsverk, vars arbete har p{tskyn-
32098: säkerhetsfond godkände statsrådet den 22 okto-       dats av finansministeriet.
32099: ber 1993 försäljningen av SBF tili ett konsortium        Riksdagen har för sin delJätit ekonomiutskot-
32100: bestående av fyra bankgrupper genom ett avtal        tet, som svarar för bankfrågor, utreda ärcndet.
32101: som gav staten sammanlagt 6,9 mrd. mk. Enligt        Utskottet förutsätter att regeringen unckr 1999
32102: Investeringsbanken Merrill Lynchs, som säker-        lämnar en redogörelse över de frågor som ankny-
32103: hetsfonden hade anlitat som sakkunnig, tili fin-     ter tili bankstödet. Således torde det i utskurtsbe-
32104: ska översatta kalkyler ingick i det materia! som     handlingen framgå vilka uppgifter riksdagen
32105: offentliggjordes den 22 oktober 1998 i exakt sam-    ännu vill offentliggöra. 1 riksdagen förd..:-, en
32106: ma form som de hade när de framlades vid stats-      temadiskussion i frågan den 26 november 1998.
32107: rådets allmänna sammanträde fem år tidigare.            Den nuvarande regeringen väntar på arr,kssa
32108:    Innan Statens säkerhetsfond framställde sitt      utredningar och eventuella ställningstag:lllden
32109: förslag tili beslut, hade den i enlighet med lagen   och åtgärder som baserar sig på dem skall bli
32110: om statens säkerhetsfond begärt utlåtanden av        klara. Efter det kan man bättre bedöma situatio-
32111: Finlands Bank och finansinspektionen som på          nen i sin helhet och göra ytterligare utredningar
32112: tjänstens vägnar har haft mycket god kännedom        samt överväga på vilket sätt det är ändamalsen-
32113: om alla inhemska kreditinstituts ekonomiska si-      ligt att ta ställning tili den förra regeringc11s be-
32114: tuation. De handlingar som statsrådets beslut        slut gällande SBF.
32115: 
32116:      Helsingforsden 18 november 1998
32117: 
32118:                                                                             Minister Jouko Skinnuri
32119:                                              KK 1205/1998 vp
32120: 
32121: Kirjallinen kysymys 1205
32122: 
32123: 
32124: 
32125: 
32126:                                     Klaus Heliberg /sd: Porvoon Emäsalossa sijaitsevan armeijan alueen
32127:                                         luovuttamisesta virkistyskäyttöön
32128: 
32129: 
32130:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32131: 
32132:    Armeija aikoo luovuttaa parikymmentä saar-           tulevaisuudessa. Porvoon Emäsalo-saaren etelä-
32133: ta siviilien käyttöön, kertoi Helsingin Sanomat         kärjessä, Vaarlahdessa, on 1960-luvun lopulla
32134: 24.10.1998. Luovuttaminen on aikomus tehdä              armeijan käyttöön otettu alue, jota aiemmin oli
32135: parin vuoden kuluessa. Luovutettavaksi kaavail-         vilkkaasti käytetty porvoolaisten ja vähän mui-
32136: laan alueita, jotka ovat käyneet sotilaallisesti tar-   denkin virkistykseen. Tämä alue ei kuulu nyt
32137: peettomiksi ja aiheuttavat siksi turhia kuluja          luovutettaviin.
32138: puolustusvoimille. Monet armeijan käytössä ny-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32139: kyisin olevat alueet ovat aikanaan olleet yleisessä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32140: virkistyskäytössä tai niitä ovat suomalaiset muu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32141: toin voineet käyttää hyväkseen jokamiehenoi-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32142: keuteen perustuen. Sen jälkeen kun armeija on
32143: saanut alueet käyttöönsä, on niillä liikkuminen                   Aikooko Hallitusjatkaa puolustusvoi-
32144: ollut kiellettyä.                                              mien käytössä olevien tarpeettomiksi
32145:    Kaikkia mahdollisia tarpeettomiksi käyneitä                 käyneiden alueiden kartoitusta ja luovut-
32146: ja siitä syystä luovutettavia alueita ei liene vielä           taa myös Porvoon Emäsalossa sijaitsevan
32147: kartoitettu. Tämä työ etenee ilmeisesti aivan lähi-            alueen yleiseen käyttöön?
32148: 
32149:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
32150: 
32151:                                             Klaus Heliberg /sd
32152: 
32153: 
32154: 
32155: 
32156:  280043
32157: 2                                            KK 1205/1998 vp
32158: 
32159: 
32160: 
32161: 
32162:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mii lisäksi Suomenlahden merenkulkupiirin tut-
32164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ka-asema, luotsiasema ja väyläasema. Edellä
32165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mainittuja toimintoja tukee Vaarlahden piensa-
32166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus              tama ja lastauspaikka. Laadittavana olevassa
32167: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Porvoon Emäsalo-Hakasalo-osayleiskaava-
32168: n:o 1205:                                               Juonnoksessa linnoitusalue on määritetty puo-
32169:                                                         lustusvoimien alueeksi.
32170:            Aikooko Hallitus jatkaa puolustusvoi-           Maa-alueiden omistaminen ei ole puolustus-
32171:         mien käytössä olevien tarpeettomaksi            hallinnolle itsetarkoitus. Eri alueiden tarpeelli-
32172:         käyneiden alueiden kartoitusta ja luovut-       suudesta tehdään puolustusvoimissa jatkuvasti
32173:         taa myös Porvoon Emäsalossa sijaitsevan         arviointia. Tarpeettomiksi käyneistä rakennuk-
32174:         alueen yleiseen käyttöön?                       sista sekä maa- ja vesialueista pyritään luopu-
32175:                                                         maan mahdollisimman nopeasti, jotta vältyttäi-
32176:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            siin turhilta ylläpitokustannuksilta. Tarpeetto-
32177: vasti seuraavaa:                                        mia kiinteistöjä pyritään myös realisoimaan si-
32178:                                                         ten, että saadut varat voitaisiin ohjata käyttöön
32179:    Puolustusvoimilla on käytössään Porvoon              jäävän kiinteistökannan perusparantamiseen.
32180: kaupungin Vaarlahden kylässä Emäsalon saaren               Emäsalon eteläkärjessä Vaarlahden niemessä
32181: eteläkärjessä noin 17,7 ha:n suuruinen alue, jolla      sijaitseva puolustusvoimien käytössä oleva alue
32182: toimii luotsiasema. Alue on hankittu vuonna             on kuitenkin varsin keskeinen puolustusvoimien
32183: 1957 käytettäväksi puolustusvoimien linnoitus-          ja Merenkulkuhallituksen alaisten viranomais-
32184: tarkoituksiin.                                          ten toiminnan kannalta sekä rauhan- että kriisi-
32185:    Vaarlahden alueelle on sijoitettu meripuolus-        aikana. Alueesta luopuminen ei näin ollen ole
32186: tuksen aseistusta ja sitä palvelevia muita järjestel-   tällä hetkellä mahdollista eikä sen tapaisia suun-
32187: miä sekä merivalvontatutka-asema. Alueella toi-         nitelmia ole tekeilläkään.
32188: 
32189:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
32190: 
32191:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
32192:                                            KK 1205/1998 vp                                              3
32193: 
32194: 
32195: 
32196: 
32197:                                         Tili Riksdagens Talman
32198: 
32199:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           farledsstation. Småbåtshamnen och lossningska-
32200: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           jen i Varlax stöder de ovan nämnda funktioner-
32201: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       na. 1 det utkast tili delgeneralpian för Emsalö-
32202: dagsman Klaus Heliberg undertecknade spörs-           Haxalö i Borgå vilket som bäst utarbetas har
32203: mål nr 1205:                                          befåstningsområdet angivits som försvarsmak-
32204:                                                       tens område.
32205:           Ämnar Regeringen fortsätta kartlägg-           Ägandet av markområden är inte ett självän-
32206:        ningen av områden som försvarsmakten           damål för försvarsförvaltningen. De enskilda
32207:        förfogar över men inte längre behöver          områdenas erforderlighet bedöms fortgående
32208:        samt överlåta också området på Emsalö i        inom försvarsmakten. Man strävar tili att så
32209:        Borgå tili allmänt bruk?                       snabbt som möjligt göra sig av med byggnader
32210:                                                       samt mark- och vattenområden som inte längre
32211:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         behövs, för att på så sätt undvika onödiga under-
32212: anföra följande:                                      hållskostnader. Man försöker också realisera
32213:                                                       onödiga fastigheter så att de medel som erhålls
32214:    Försvarsmakten förfogar över ett ca 17,7 ha        kan användas för grundlig förbättring av det
32215: stort område i Varlax by på södra ändan av            fastighetsbestånd som alltjämt är i bruk.
32216: Emsalö i Borgå stad. På området finns en lots-           Det område i Varlax på Emsalös sydspets som
32217: station. Området har anskaffats år 1957 i syfte att   är i försvarsmakens användning är dock rätt cen-
32218: användas för försvarsmaktens befåstningsan-           tralt både i freds- och kristid med tanke på den
32219: läggningar.                                           verksamhet som bedrivs av försvarsmakten och
32220:    På Varlaxområdet har placerats sjöförsvarets       de myndigheter som är underställda och Sjöfarts-
32221: beväpning och andra arrangemang som betjänar          styrelsen. Det är sålunda inte för närvarande
32222: denna samt en radarstation för sjöövervakning.        möjligt att avstå från området, inte heller är såda-
32223: På området fungerar också Finska vikens sjö-          na planer under arbete.
32224: fartsdistrikts radarstation, en lotsstation och en
32225: 
32226:      Helsingfors den 19 november 1998
32227: 
32228:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
32229:                                            KK 1206/1998 vp
32230: 
32231: Kirjallinen kysymys 1206
32232: 
32233: 
32234: 
32235: 
32236:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk: Satovahinkokorvausten lisäämisestä
32237: 
32238: 
32239: 
32240:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32241: 
32242:     Kuluvana vuonna satotilanne oli poikkeuk-            Ennen hallituksen päätöstä lisätalousarviossa
32243: sellisen huono koko maassa. Kansantaloudelli-         oli hallituksen ja MTK:n tukineuvotteluissa ja
32244: set menetykset, jolloin otetaan huomioon todelli-     satovahinkotoimikunnassa päätetty, että yleis-
32245: set määrän ja laadun menetykset ja ylimääräiset       korvausten ja korkotukilainojen valmistelua jat-
32246: kustannukset, nousevat yli kahden miljardin.          ketaan. Julkisuudessa on ollut myös lausunto
32247: Satovahinkolain mukaiset korvaukset ovat täl-         hallituksen taholta, että eduskunnassa voidaan
32248: laisena vuonna täysin riittämättömät, varsinkin       lisätalousarviota mahdollisesti korjata tilanteen
32249: kun samaan aikaan maatalouden tulokehitys on          mukaan. Tämä on välttämätöntä.
32250: ollut laskeva ja huono.                                  Edellä olevan. perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32251:     Hallitus on esittänyt 270 miljoonan markan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32252: tilakohtaisia korvauksia, mikä on riittämätön         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32253: määrä. Viljelmäkohtaisten korvausten lisäksi          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32254: tarvitaan yleiskorvaus, jolla paikataan sadon
32255: laatutappioita sekä tavallista suurempia korjuu-                Aikooko Hallitus huomioon ottaen
32256: kustannuksia.                                                satovahinkojen suuruuden, maatalouden
32257:     On myös välttämätöntä, että valtion toimin               tulojen jälkeenjääneisyyden ja lopulliset
32258: järjestetään riittävästi korkotuettua lainaa, jotta          satovahinkotiedot esittää lisätalousar-
32259:  viljelijät pääsevät vaikeimman ajan yli. Hallitus           vion korjaamista siten, että satovahinko-
32260:  on esittänyt 200 miljoonaa markkaa, mutta tarve             korvausten määrää lisätään todellista
32261:  lienee kolminkertainen. Rahoitus tapahtuu osit-             tarvetta vastaavaksi?
32262:  tain maatilatalouden kehittämisrahastosta, joka
32263:  on elinkeinon omaa rahaa.
32264: 
32265:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
32266: 
32267:                                         Olavi Ala-Nissilä /kesk
32268: 
32269: 
32270: 
32271: 
32272:  280043
32273: 2                                         KK 1206/1998 vp
32274: 
32275: 
32276: 
32277: 
32278:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32279: 
32280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Satovahinkojen arviointityö ja tietojen tallen-
32281: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        taminen keskusrekisteriin ovat edelleen kesken.
32282: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Satovahinkoneuvottelukunta koordinoi satova-
32283: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      hinkoihin liittyvää selvitystyötä ja tekee asiasta
32284: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ehdotukset maa- ja metsätalousministeriölle. Tä-
32285: n:o 1206:                                            män hetken tallennustilanteen perusteella näyt-
32286:                                                      täisi siltä, että tarkoitukseen käytettävissä olevat
32287:           Aikooko Hallitus huomioon ottaen           määrärahat tulisivat riittämään viljelmäkohtais-
32288:        satovahinkojen suuruuden, maatalouden         ten korvausten maksamiseen satovahinkojen
32289:        tulojen jälkeenjääneisyyden ja lopulliset     korvaamisesta annetussa laissa ja asetuksessa
32290:        satovahinkotiedot esittää lisätalousar-       tarkoitetulla tavalla. Neuvottelukunta tulee te-
32291:        vion korjaamista siten, että satovahinko-     kemään ehdotuksen myös mahdollisesta yleis-
32292:        korvausten määrää lisätään todellista         korvausten käyttöön ottamisesta.
32293:        tarvetta vastaavaksi?                             Erityisen satovahinkolainan käyttöön ottami-
32294:                                                      nen on sellainen uusi tukitoimenpide, joka edel-
32295:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lyttää EY:n komission lupaa. Lupamenettelyn
32296: vasti seuraavaa:                                     voidaan arvioida kestävän tällaisessa tapaukses-
32297:                                                      sajopa puoli vuotta, jota ennen ei ole mahdollista
32298:    Vuoden 1998 satovahinkojen korvaamiseen           panna asiaa täytäntöön. Lainojen myöntäminen
32299: on valtion talousarviossa siirtomäärärahamo-         olisi mahdollista, myös edessä olevat eduskunta-
32300: mentilla 30.31.44 tällä hetkellä käytettävissä       vaalit huomioon ottaen, aikaisintaan ensi kesänä
32301: noin 34,9 miljoonaa markkaa. Koska satovahin-        eli lainatarpeeseen nähden aivan liian myöhään.
32302: kokorvaukset maksetaan tavanomaisen käytän-          Satovahinkoperusteista lainoitustarvetta voi-
32303: nön mukaisesti ensi vuoden alkupuoliskolla, on       daan kuitenkin helpottaa lisätalousarvioesityk-
32304: tähän määrään lisättävissä vielä valtion ensi vuo-   sessä ehdotetun korotetun myöntövaltuuden tur-
32305: den talousarvioesityksessä ehdotettu 20 miljoo-      vin.
32306: nan markan vuotuinen määräraha. Kuluvan                  Lisäksi tulee ottaa huomioon, että leipäviljan
32307: vuoden korvausten maksamiseen on tämän li-           laatutappioistajohtuvia menetyksiä on tarkoitus
32308: säksi esitetty vuoden 1998 toisessa lisätalousar-    lieventää muuttamalla siirtymäkauden tukeen
32309: vioesityksessä 270 miljoonan markan lisämäärä-       kuuluva leipäviljan tuotantotuki vuoden 1998
32310: rahaa. Edellyttäen, että eduskunta hyväksyy          osalta viljelypinta-alan perusteella maksettavak-
32311: edellä mainitut ehdotukset, on satovahinkokor-       si tueksi.
32312: vausten maksamiseen siten käytettävissä yhteen-
32313: sä 324,9 miljoonaa markkaa.
32314: 
32315:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
32316:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32317:                                            KK 1206/1998 vp                                              3
32318: 
32319: 
32320: 
32321: 
32322:                                         Tili Riksdagens Talman
32323: 
32324:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Arbetet med att uppskatta skördeskadorna
32325: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           och införa uppgifterna i centralregistret pågår
32326: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       alltjämt. Delegationen för skördeskador sam-
32327: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs-        ordnar utredningsarbetet som gäller skördeska-
32328: mål nr 1206:                                          dorna och gör förslag i ärendet tili jord- och
32329:                                                       skogsbruksministeriet. På basis av de uppgifter
32330:           Ämnar Regeringen med beaktande av           som hittills införts i registret verkar det som om
32331:        skördeskadornas omfattning, eftersläp-         de anslag som kan användas för ändamålet kom-
32332:        ningen i jordbrukets inkomster och de          mer att räcka för betalning av de lägenhetsbe-
32333:        slutliga uppgifterna om skördeskadorna         stämda ersättningarna på det sätt som avses i
32334:        föreslå att tilläggsbudgeten ändras så att     lagen och förordningen om ersättande av skörde-
32335:        beloppet av ersättningarna för skörde-         skador. Delegationen kommer också att föreslå
32336:        skador höjs i motsvarighet tili det verkli-    ett eventuellt införande av allmänna ersättning-
32337:        ga behovet?                                    ar.
32338:                                                           Att införa ett särskilt skördeskadelån är en
32339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sådan ny stödåtgärd som kräver tillstånd av Eu-
32340: anföra följande:                                      ropeiska gemenskapernas kommission. Det be-
32341:                                                       räknas att tiliståndsförfarandet i ett fall av detta
32342:     Under moment 30.31.44 i statsbudgeten för         slag kan räcka t.o.m. ett ha.!vt år, så före det kan
32343: 1998 finns för närvarande ett reservationsanslag      ärendet inte genomföras. Aven med beaktande
32344: om ca 34,9 milj. mk som kan användas för betal-       av det förestående riksdagsvalet skulle Iän kunna
32345: ning av ersättningar för skördeskador. Eftersom       beviljas tidigast nästa sommar, dvs. alldeles för
32346: ersättningarna för skördeskador enligt sedvanlig      sent med tanke på 1ånebehovet. Lånebehovet på
32347: praxis betalas under första hälften av nästa år,      grund av skördeskadorna kan emellertid lindras
32348: kan beloppet ännu ökas med det årliga anslag om       med hjälp av den höjda bevillningsfullmakt som
32349: 20 milj. mk som har föreslagits i budgetproposi-      föreslås i tilläggsbudgetpropositionen.
32350: tionen för nästa år. Utöver detta har i den andra         Dessutom bör det beaktas att avsikten är att
32351: tilläggsbudgetpropositionen för 1998 föreslagits      lindra förluster som beror på sämre kvalitet på
32352: ett tilläggsans1ag om 270 milj. mk som skall an-      brödsäden genom att för 1998 års del omvandla
32353: vändas tili beta1ning av ersättningar för detta år.   det produktionsstöd för brödsäd som hör tili
32354: Om riksdagen godkänner dessa förslag, kan så1e-       övergångsstödet tili ett stöd som betalas på basis
32355: des sammanlagt 324,9 milj. mk användas tili be-       av odlingsarealen.
32356: talning av ersättningar för skördeskador.
32357:      Helsingforsden 12 november 1998
32358: 
32359:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32360:                                             KK 1207/1998 vp
32361: 
32362: Kirjallinen kysymys 1207
32363: 
32364: 
32365: 
32366: 
32367:                                     Jorma Kukkonen /sd: Maaseudun vähittäiskaupan ja palvelujen
32368:                                        kehittämisestä
32369: 
32370: 
32371:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32372: 
32373:     Suomessa käynnistettiin vuosikymmenen                 Kauppaa ei voi rakentaa eikä kehittää tässä
32374: alussa laaja Maaseudun palveluprojekti -hanke,         maassa yksinomaan kaupparyhmien ehdoilla.
32375: jonka yhtenä osana oli maaseudun kaupan pal-           Kaupan kehittyminen haja-asutusalueilla ei kiin-
32376: velujen kehittäminen. Projektiin käytettiin useita     nosta suuria kauppoja eikä kauppaketjuja. Pien-
32377: miljoonia markkoja. Maaseudun palveluprojekti          kauppiaita edustava Suomen Kyläkauppayhdis-
32378: järjesti vuosina 1992-1993 kyläkauppatilai-            tys ry. on turhaan yrittänyt käynnistää asiasta
32379: suuksia kaikissa lääneissä ja kehittämistyötä teh-     keskustelua. Vaikuttaa siltä, että ei löydy tahoa,
32380: tiin eri puolilla maata. Mm. Pohjois-Karjalassa        joka ottaisi vastuun maaseudun elinkeinoraken-
32381: kehitettiin yrittäjäosaamista ja perustettiin osto-    teen- kuten kaupan- kehittämisestä sekä pal-
32382: renkaita, Hämeessä organisoitiin yhteismarkki-         velujen turvaamisesta maaseudun asukkaille.
32383: nointia ja Kaakkois-Suomessa oli käynnissä ky-         Elinkeinopolitiikka kuuluu käsittääkseni kaup-
32384: läkaupan 1ogistiikkahanke.                             pa- ja teollisuusministeriölle, mutta asia kosket-
32385:     Projekti tuotti useita julkaisuja, kuten Kokei-    taa myös työ-, sisäasiain- sekä maa- ja metsäta-
32386:  luhankkeet maaseudun palvelujen uudelleenjär-         lousministeriötä. Tässä ongelmassa tarvittaisiin
32387: jestämiseksi (1992), Hyvinvointia kylien asuk-         vahvaa poikkihallinnollista otetta.
32388:  kaille (1992), Kylät palvelujen suunnittelijoina ja      Maaseudun kaupan kehittämisessä kannattaa
32389:  tuottajina (1992), Maaseudun palvelujen uudel-        ottaa oppia myös maailmalta. Euroopan unioni
32390:  leenjärjestäminen (1993), Koulu kyläyhteisössä        piti viime kesäkuussa Brysselissä haja-asutus-
32391:  (1993), Kuntien uudet liikennepalvelut (1993),        alueiden kaupan seminaarin, johon osallistui
32392:  Logistiikkapalvelujen kehittäminen maaseudul-         maastamme virkamies sekä kaupan erään kes-
32393:  la (1994), Menestyvä kyläkauppa (1994) ja Kylä-       kusliikkeen edustajia. On mielestäni väärin, että
32394:  kauppa muuttuu; Kuopion läänin kyläkauppa-            pienkauppiaiden edustus puuttui, eikä heitä ole
32395:  projekti (1995). Kaikesta tutkimus- ja julkaisu-      myöskään asiaa pohtivissa työryhmissä. Joka ta-
32396:  aineistosta ei ole varmasti yhteen koottua tietoa-    pauksessa aihe on vakavan keskustelun alaisena
32397:  kaan.                                                 EU:ssa, koska siitä valmistellaan parhaillaan
32398:      Siksi herääkin monia kysymyksiä: Mitä pro-        niin sanottua vihreää kirjaa. Sen on määrä val-
32399:  jektin lopettamisen jälkeen on maaseudulla            mistua vuodenvaihteen tienoilla. On myös hyvin
32400:  asiassa tapahtunut? Mitkä ovat projektin konk-        mahdollista, että EU:lta olisi saatavissa kehittä-
32401:  reettiset tulokset? Onko syntynyttä aineistoa         misrahaa tämän kysymyksen alussa mainitun
32402:  koottu yhteen ja arvioitu? Eikö olisi korkea aika     projektin edelleentyöstämiseksi. - Ruotsissa
32403:  tehdä tuosta laajasta ja kalliista projektista seu-   puolestaan on perustettu kyläkaupan kehittämi-
32404:  rantatutkimusta? Entä mikä on tilanne juuri           seksi ja palvelujen säilyttämiseksi yhteistyöelin,
32405:  nyt? - Kaiken kaikkiaan olisi todella aika miet-      jossa on mukana viranomaisia ja kuluttajia sekä
32406:  tiä, miten turvataan kaupan kehittäminen haja-        kaupan edustajia.
32407:  asutusalueilla. Kysymys on riittävien ja välttä-         Epäilemättä myös meillä Suomessa olisi vas-
32408:   mättömien palvelujen tarjoamisesta sekä maa-         taavan neuvotteluelimen tarve. Nythän kehitys
32409:   seudulla pysyvästi asuville että mökkiläisille.      näyttää valitettavasti vuosikymmenen alkupuo-
32410:   Maaseudun pitäminen asuttuna ja riittävien           liskon laajan projektityön jälkeen pysähtyneen.
32411:   palvelujen turvaaminen on eri tahojen yhteinen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32412:   tehtävä. Vastuu kuuluu maan hallitukselle yh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32413:   dessä kuntien, aluehallinnon ja elinkeinoelämän      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32414:   kanssa.                                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32415: 280043
32416: 2                                       KK 1207/1998 vp
32417: 
32418:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                 miten Hallitus aikoo osallistua asiasta
32419:       ryhtyä    Maaseudun       palveluprojekti           käytävään kansainväliseen keskusteluun
32420:       -hankkeen tulosten kokoamiseksi ja sel-             ja hyödyntää EU:sta ja Ruotsista saata-
32421:       vittämiseksi sekä tukitoimien aikaansaa-            via kokemuksia yhteistyön kehittämisek-
32422:       miseksi maaseudun kylien vähittäiskau-              si tällä alueella?
32423:       pan ja palvelujen kehittämiseksi, sekä
32424: 
32425:     Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
32426: 
32427:                                       Jorma Kukkonen /sd
32428:                                            KK 1207/1998 vp                                              3
32429: 
32430: 
32431: 
32432: 
32433:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32434: 
32435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        velujen suunnittelijana ja tuottajana, jopa palve-
32436: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         luyrittäjänä. Palvelualan kehitys on kuitenkin
32437: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       syrjäisellä maaseudulla ollut kielteinen. Yksityi-
32438: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            set palvelut eivät liiketaloudellisten perusteiden
32439: Kukkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         puuttuessa ole kiinnostuneita palvelujen tasa-
32440: n:o 1207:                                             puolisen saatavuuden varmistamisesta, eikä jul-
32441:                                                       kisten palvelujen tarjoajilla ole edellytyksiä vas-
32442:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tata tehtävistään pelkästään oman organisaa-
32443:        ryhtyä      Maaseudun     palveluprojekti      tionsa voimin. Miniminormit on poistettu ja yh-
32444:        -hankkeen tulosten kokoamiseksi ja sel-        distelmäpalveluihin ei ole luotu riittäviä yllykkei-
32445:        vittämiseksi sekä tukitoimien aikaansaa-       tä. Useiden ministeriöiden on tunnettava yhteis-
32446:        miseksi maaseudun kylien vähittäiskau-         vastuuta monista palveluista.
32447:        pan ja palvelujen kehittämiseksi, sekä             Mittava palveluprojekti oli tällainen ryhmä,
32448:            miten Hallitus aikoo osallistua asiasta    mutta se ei ole saanut seuraajaa, koska on erittäin
32449:        käytävään kansainväliseen keskusteluun         vaikeaa saada eri palvelualoja kiinteään yhteis-
32450:        ja hyödyntää EU:sta ja Ruotsista saata-        työhön yllykkeiden puuttuessa. Näin päivittäis-
32451:        via kokemuksia yhteistyön kehittämisek-        tavaramyymälöiden määrä väheni aikavälillä
32452:        si tällä alueella?                              1980-1995 haja-asutusalueilla 3 417:stä peräti
32453:                                                        1 308:een eli vähennys oli 62 %. Vastaava supis-
32454:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tuminen taajama-alueilla oli 42 %.
32455: vasti seuraavaa:                                          Yhdistelmäpalvelujen syntymistä ja palvelu-
32456:     Kansanedustaja Jorma Kukkonen toteaa ky-          jen uudelleenjärjestämistä voidaan tukea alueoh-
32457: symyksessään, että kauppaa ei voi rakentaa eikä       jelmien kautta. Ohjelmiin liittyvillä toimenpide-
32458: kehittää yksinomaan kaupparyhmien ehdolla.            kokonaisuuksina ja niiden hankkeilla etsitään
32459: Sama koskee hallinnonaloja, sillä yhdelläkään ei      palvelujen uusia muotoja ja edistetään palvelujen
32460: ole yksinään keinoja turvata tai kehittää maaseu-     yhdistämistä. Palvelualan hankkeita on kuiten-
32461: dun palveluja. Tarvitaan kysyjän mainitsemaila        kin saatu pystytetyksi odotettua vähemmän. Ti-
32462: tavalla vahvaa poikkihallinnollista otetta.           lanne heijastelee tottumattomuutta ja kannatta-
32463:     Tässä katsannossa usean hallinnonalan yhtei-      vuusongelmia. Palveluala vaatisikin uuden voi-
32464: nen elin, maaseutupolitiikan neuvottelukunta,         makkaan teemaryhmän, jossa olisi mukana usei-
32465: rakensi mittavan palveluprojektin tuottamaan          ta ministeriöitä ja palvelujen toteuttajia muun-
32466: työkaluja maaseudulla tapahtuvaan palvelujen          muassa kaupparyhmät ja Suomen Kyläkauppa-
32467: kehittämistyöhön. Oppaat toimitettiin luettavik-      yhdistys ry. Kun vastaava organisoituminen saa-
32468: si ja niitä jaettiin tehokkaasti. Yhteenvetona jul-   daan syntymään alueilla, pystytään asettamaan
32469: kaistiin maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän           palvelualoille pitäviä tavoitteita, laatimaan oh-
32470: sarjassa vuonna 1996 Jukka Anttilan tutkimus          jelmia ja toteuttamaan hankkeita, joilla supistu-
32471: "Miten maaseudun palvelut turvataan?". Maa-           miskierre katkaistaan. Nyt on erityinen syy pys-
32472: seutupolitiikan neuvottelukunnan palvelujulkai-       tyttää palveluja turvaava ja kehittävä järjestely,
32473: suja on käytetty alan kehittämistoiminnassa.          koska valmistaudutaan seuraavaan pitkään oh-
32474: Tämä ilmenee runsaina viittauksina palvelualan        jelmakauteen. Valtakunnallinen ja alueilla ta-
32475: tutkimuksissa ja kehittämisraporteissa.               pahtuva teemaryhmätyöskentely vaatii usean
32476:     Maaseudun palvelujen turvaamiseksi on kehi-       vuoden ajan. Parasta aikaa maaseutupolitiikan
32477: tetty useita ratkaisuja. Kehittämisen kohteina        selvityshenkilö laatii raporttiaan. Samoin maa-
32478: ovat 1990-luvulla olleet monipalvelupisteet, liik-    seutupolitiikan yhteistyöryhmä tekee toiminta-
32479: kuvat ja kiertävät palvelut ja asiointiliikenne,      kertomustaan ehdotuksineen. Molemmat työt
32480: telemaattiset palvelut, palvelualan ammattiyh-        valmistuvat tammikuun 1999 loppuun mennes-
32481: distelmät sekä asukkaiden omatoimisuuden hyö-         sä, jonka jälkeen hallitus arvioi maaseudun pal-
32482: dyntäminen, palveluyrittäjyys ja kylän rooli pal-     velutilanteen edellyttämät toimenpiteet.
32483: 4                                        KK 1207/1998 vp
32484: 
32485:   Palveluhankkeita ja alaan liittyvää tutkimusta   yhteyksiä sekä Euroopanunioniin että OECD:n
32486: on kuitenkin pystytty vähitellen lisäämään ja      piirissä tapahtuvaan palvelualan valmisteluun.
32487: maaseutupolitiikan virkamiehillä on jatkuvia
32488: 
32489:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
32490: 
32491:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32492:                                           KK 1207/1998 vp                                             5
32493: 
32494: 
32495: 
32496: 
32497:                                        Tili Riksdagens Talman
32498: 
32499:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rörlig och ambulerande service och skötsel av
32500: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ärenden, telematisk service, yrkeskombinationer
32501: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      i servicebranschen samt utnyttjande av invånar-
32502: man Jorma Kukkonen undertecknade spörsmål            nas företagsamhet, serviceföretagsamhet och by-
32503: nr 1207:                                             arnas roll som planerare och producenter av ser-
32504:                                                      vice, t.o.m. som serviceföretagare. Utvecklingen i
32505:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       servicebranschen har dock gått i negativ riktning
32506:        ta för att sammanställa och klarlägga re-     på landsbygden. Producenter av privat service
32507:        sultaten av serviceprojektet för landsbyg-    har i brist på affårsekonomiska grunder inte varit
32508:        den samt för att åstadkomma stödåtgär-        intresserade av att säkerställa en rättvis tillgång
32509:        der för att utveck1a deta1jhandeln och ser-   på service och de som erbjuder offentlig service
32510:        vicen i byar på landsbygden, samt             har inte haft förutsättningar att svara för sina
32511:           hur ämnar Regeringen deltai den in-        uppgifter endast med hjälp av sin egen organisa-
32512:        ternationella diskussionen om saken och       tion. Miniminormerna har upphävts och samser-
32513:        utnyttja erfarenheterna från EU och           vicen har inte gjorts tillräckligt attraktiv. Flera
32514:        Sverige för att utveckla samarbetet på        ministerier måste känna ett gemensamt ansvar
32515:        detta område?                                 för många former av service.
32516:                                                          Det omfattande serviceprojektet var en sådan
32517:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        grupp men det har inte fått någon uppföljare,
32518: anföra följande:                                     eftersom det är ytterst svårt att få olika service-
32519:                                                      branscher att samarbeta när motivationen sak-
32520:    Riksdagsman Jorma Kukkonen konstaterar i          nas. Så1unda minskade antalet dagligvarubutiker
32521: sitt spörsmål att handeln inte kan byggas upp        under 1980-1995 i glesbygdsområden från 3 417
32522: eller utvecklas endast på butikskedjornas villkor.   tilli 308, dvs. minskningen utgjorde 62%. Mot-
32523: Samma gäller förvaltningsområdena, eftersom          svarande minskning i tätortsområden var 42 %.
32524: ingen ensam kan trygga eller utveckla servicen på        Uppkomsten av samservice och en omorgani-
32525: landsbygden. Det behövs ett fast tväradministra-     sering av servicen kan understödas via region-
32526: tivt grepp på det sätt som spörsmålsställaren        programmen. Genom åtgärdshelheterna i pro-
32527: nämner.                                              grammen och projekten inom dem söks nya ser-
32528:    1 detta avseende byggde landsbygdspolitiska       viceformer och främjas en sammanslagning av
32529: delegationen, ett organ som är gemensamt för         service. Färre projekt än väntat har dock åstad-
32530: flera förvaltningsområden, upp ett omfattande        kommits i servicebranschen. Situationen åter-
32531: serviceprojekt med uppgift att producera red-        speglar ovana och lönsamhetsproblem. Service-
32532: skap för utvecklandet av servicen på landsbyg-       branschen kräver en ny stark temagrupp som
32533: den. lnformationsguider sammanställdes och de-       skulle bestå av flera ministerier och serviceprodu-
32534: lades ut på ett effektivt sätt. Som ett sammandrag   center, bl.a. butikskedjor och föreningen Suo-
32535: publicerades 1996 i landsbygdspolitiska samar-       men Kyläkauppayhdistys ry. Om motsvarande
32536: betsgruppens serie Jukka Anttilas undersökning       organisering åstadkoms i regionerna, kan man
32537: om hur servicen på landsbygden skall tryggas.        ställa upp hållbara mål för servicebranscherna,
32538: Landsbygdspolitiska delegationens servicepubli-      göra upp program och genomföra sådana pro-
32539: kationer har använts i utvecklingsverksamheten       jekt genom vilka minskningen av butiker kunde
32540: inom branschen. Detta kommer fram i otaliga          hejdas. Nu finnsen särskild orsak att sätta igång
32541: hänvisningar i undersökningar och utvecklings-       med ett arrangemang som garanterar och utveck-
32542: rapporter i servicebranschen.                        lar servicen, eftersom förberedelserna för nästa
32543:     1 syfte att trygga servicen på landsbygden har   långa programperiod håller på. Ett riksomfat-
32544: ett flertal lösningar utvecklats. Utvecklingsob-     tande och regionalt temagruppsarbete tar flera år
32545: jekt har på 1990-talet varit multiserviceställen,    i anspråk. Som bäst gör en utredningsman inom
32546: 6                                        KK 1207/1998 vp
32547: 
32548: landsbygdspolitiken upp sin rapport. Likaså ar-       Det har dock varit möjligt att småningom ut-
32549: betar landsbygdspolitiska samarbetsgruppen på      öka serviceprojekten och forskningen i bran-
32550: sin verksamhetsberättelse och olika förslag.       schen och tjänstemännen inom landsbygdspoliti-
32551: Båda arbetena blir fårdiga före utgången av ja-    ken har kontinuerliga kontakter både tili Euro-
32552: nuari 1999. Därefter utvärderar regeringen vilka   peiska unionen och den beredning som sker inom
32553: åtgärder servicesituationen på landsbygden för-    OECD i fråga om servicebranschen.
32554: utsätter.
32555: 
32556:      Helsingforsden 18 november 1998
32557: 
32558:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32559:                                              KK 1208/1998 vp
32560: 
32561: Kirjallinen kysymys 1208
32562: 
32563: 
32564: 
32565: 
32566:                                     Klaus Bremer /r: Ulkomaalaisten autoilijoiden vapauttamisesta tal-
32567:                                        virengaspakosta
32568: 
32569: 
32570:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32571: 
32572:     Liikenneministeriö (LM) perusteli 27.10.1998        joiden lukumääräkin Suomessa kaksinkertaistu-
32573: näyttävästi päätöstään vapauttaa ulkomaalaiset          nut!
32574: autoilijat talvirengaspakosta tilaamailaan Oulun            LM:n vakavaa asiantuntemattomuutta osoit-
32575: yliopiston liikennetekniikan laboratorion tutki-        taa arvio, että talvirengaspakko - yhdistettynä
32576: muksella.                                               alennettuihin talvinopeusrajoituksiin - on eh-
32577:     Tutkimuksesta julkisuuteen tulleet tulokset         doton liikenneturvallisuusvaatimus suomalaisil-
32578: viittaavat vääriin johtopäätöksiin.                     le autoilijoille, vaikka heille kotimaan ajo-olo-
32579:     Tutkimus muistuttaa, että venäläisten autojen       suhteet ovat tuttuja syntymästä saakka, mutta
32580: vahinkoihin liittyy usein oloihin nähden liian          idästä ja etelästä tuleville voidaan myöntää lupa
32581: kova vauhti ja ylinopeus, ja se vähentää renkai-        ajaa Suomen talvessa kesärenkailla, kaiken lisäk-
32582: den merkitystä. Ajokokemuksessa ja asenteissa-          si milloin minkäkinlaisilla urasyvyyksillä!
32583: kin on vikaa. (Helsingin Sanomat 28.1 0.1998)               Yhtä vakavaa itsetunnon puutetta osoittaa
32584:     Perustelu on pohjiaan myöten pielessä. Mitä         maailman todistetusti vaikeimpien talviliikenne-
32585: suurempi nopeus, mitä vähemmän ajokokemus-              olosuhteiden maan liikenneministeriö päätöksel-
32586: ta, sitä tärkeämmäksi turvallisuustekijäksi muo-        lään, jota perustellaan muka mahdottomuudella
32587: dostuu renkaiden hyvä pito ja muut ominaisuu-           poiketa kansainvälisistä sopimuksista. On kuin
32588: det.                                                    esimerkiksi Saksan ehdoton nastarengaskielto
32589:     Muut perustelut ovat yhtä lailla pielessä. Ve-      tai alppimaiden neliveto- ja/tai Iiukuesteketju-
32590: näläisten autojen onnettomuustilastot Suomessa          pakko olisivat LM:n virkamiesjohdolle tunte-
32591: muodostuvat enimmäkseen kuolonkolareista.               mattomia poikkeamia kansainvälisistä sopimuk-
32592: Ne myös keskittyvät Suomessa pääsääntöisesti            sista.
32593: itärajan ja Helsingin väliselle alueelle. Jos venä-         Vakavinta LM:n päätöksessä on liikennetur-
32594: läisille autoille näin sattuu 65 % onnettomuuksis-      vallisuuden ylintä vastuuta maassamme kanta-
32595: ta lumella ja jäällä, niin suomalaisten kaikkien        van viranomaisen välinpitämätön suhtautumi-
32596: vakuutusyhtiöille ilmoitettujen vastaavissa olois-      nen oman maan kansalaisten turvallisuuteen tie-
32597: sa sattuneiden onnettomuuksien osuus on 59%.            liikenteessä, jonne LM on valmis päästämään
32598:  Vain tilastopöljä -ja nähtävästi LM:n virka-           joukkoon tappavia "ajomiinoja".
32599:  miesjohto - voi väittää, että ero ei ole tilastolli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32600: sesti merkitsevä ennen kuin 10 vuoden kuluttua.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32601:  Paljon pahemmaksi virheeksi perustelu osoittau-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32602:  tuu, kun sitä verrataan Kaakkois-Suomessa pari          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32603:  vuotta sitten tehdyn tutkimuksen tulokseen, että
32604:  itäautoilijan riski joutua onnettomuuteen on                     Mitä Hallitus aikoo tehdä talvirenkai-
32605:  kymmenkertainen verrattuna suomalaisautoili-                   den säätämiseksi pakollisiksi myös ulko-
32606: jaan. Tuon tutkimuksenjälkeen lienee itäautoili-                maalaisille talviaikana Suomessa?
32607: 
32608:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
32609: 
32610:                                               Klaus Bremer /r
32611: 
32612: 
32613: 
32614: 
32615:  280043
32616: 2                                       KK 1208/1998 vp
32617: 
32618: 
32619: 
32620: 
32621:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
32622: 
32623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Hallituksen esityksestä ajoneuvojen käytöstä
32624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     tiellä annettu asetus ( 1257/1992) on 13.11.1998
32625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   muutettu siten, että ulkomailla rekisteröityihin
32626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-   henkilö- ja pakettiautoihin sekä näiden koko-
32627: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    naismassaltaan yli 0,75 tonnin perävaunuihin
32628: 1208:                                             sovelletaan talvirenkaiden käyttöpakon suhteen
32629:                                                   samoja määräyksiä kuin Suomessa rekisteröi-
32630:          Mitä Hallitus aikoo tehdä talvirenkai-   tyihin vastaaviin autoihin ja perävaunuihin.
32631:        den säätämiseksi pakollisiksi myös ulko-   Asetusmuutos tulee voimaan 1.12.1999.
32632:        maalaisille talviaikana Suomessa?
32633: 
32634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32635: vasti seuraavaa:
32636: 
32637:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
32638: 
32639:                                                                   Liikenneministeri Matti Aura
32640:                                          KK 1208/1998 vp                                          3
32641: 
32642: 
32643: 
32644: 
32645:                                       Tili Riksdagens Talman
32646: 
32647:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      På föredragning a v regeringen har förordning-
32648: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     en om fordons användning på väg (1257/1992)
32649: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   den 13 november 1998 ändrats så att man tilläm-
32650: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr         par samma regler som gäller användningstvång
32651: 1208:                                              av vinterdäck på i utlandet registrerade person-
32652:                                                    och paketbilar samt deras släpvagnar med en
32653:          Vad avser Regeringen göra för att i       totalmassa på över 0, 75 ton som på motsvarande
32654:        Finland göra vinterdäck obligatoriska       bilar qph släpvagnar som är registrerade i Fin-
32655:        under vintertid också för utlänningar?      land. Andringen av förordningen träder i kraft
32656:                                                    den 1 december 1999.
32657:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
32658: anföra följande:
32659:      Helsingforsden 17 november 1998
32660: 
32661:                                                                       Trafikminister Matti Aura
32662:                                             KK 1209/1998 vp
32663: 
32664: Kirjallinen kysymys 1209
32665: 
32666: 
32667: 
32668: 
32669:                                     Klaus Bremer /r: Hallituksen suhtautumisesta Ilmailulaitoksen toi-
32670:                                        mintaa koskeneeseen kirjallisen kysymyksen vastaukseen
32671: 
32672: 
32673:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32674: 
32675:     Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 701/       jeenvaihdolla", kansliapäällikkökin syyllistyy
32676: 1998 vp ministerin allekirjoittamasta vastaukses-      valheelliseen lausumaan. Lentäjä Kari Saarinen
32677: ta hallitus myöntää totuudenvastaisen vastauk-         todistaa omassa vastineessaan lehdelle lokakuus-
32678: sensa kirjalliseen kysymykseen 338/1998 vp Vir-        sa, että mitään sellaista, jota kansliapäällikkö
32679: kamiehen toiminnasta ja Ilmailulaitoksen vas-          väittää, ei ole hoidettu. Asia on täysin auki.
32680: tuusta, ja puolustelee 26.6.1998, että "asian käsit-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32681: tely on tässä vaiheessa kesken".                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32682:     Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 701/       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32683: 1998 vp hallitus ei liioin vastaa siinä esitettyyn     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32684: kysymykseen: "... kattaako ko. "virkamiesvas-
32685: tuu" myös tässä kyselyssä paljastetun epärehelli-                  Aikooko Hallitus todella jatkossakin
32686: syyden,ja paljonko vielä vaaditaan, että liikenne-             silmää räpäyttämättä hyväksyä kirjalli-
32687: ministeri toimeenpanee perusteellisen, riippu-                 seen kyselyyn antamansa valheellisen
32688: mattoman ja puolueettoman selvityksen talou-                   vastauksen ilman asianmukaisia selvitys-
32689: dellisesti kannattavan ilmailuviranomaisen hal-                toimenpiteitä,
32690: lintotapojen mielekkyydestä?"                                      mitä käytännössä tarkoittaa Hallituk-
32691:     Ministeri Aura on sen jälkeen lähettänyt kir-              sen vastauksissaan käyttämä termi "vir-
32692: jeen Ilmailulaitoksen törkeän kohtelun uhriksi                 kavastuulla annettu selvitys", ja
32693: joutuneelle ilmailuyrittäjä/lentäjä Kari Saariselle                mitä ovat tuon virkavastuun rikkomi-
32694: todeten osaltaan, että asian käsittely on kesken.              sesta aiheutuvat sanktiot, sekä
32695:     Kun liikenneministeriön kansliapäällikkö Ju-                   aikooko Hallitus ylipäätään vastata
32696: hani Korpela sen jälkeen toteaa kirjallisessa vas-             kirjallisessa kysymyksessä 701/1998 vp
32697:  tineessaan elokuussa Auto, tekniikka ja kuljetus              sille esitettyihin vastaamatta jätettyihin
32698: -lehdelle, että ko. "valehtelutapaus on hoidettu               kysymyksiin?
32699:  erikseen lentäjä Saarisen kanssa ministerin kir-
32700: 
32701:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
32702: 
32703:                                              Klaus Bremer /r
32704: 
32705: 
32706: 
32707: 
32708:  280043
32709: 2                                        KK 1209/1998 vp
32710: 
32711: 
32712: 
32713: 
32714:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32715: 
32716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kihlakunnansyyttäjän kirjanneen 24.1 1.1997
32717: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       päivättyyn       syyttämättäjättämispäätökseensä
32718: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vastoin lentotoiminnantarkastaja Yrjö Mörskyn
32719: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-     esitutkinnassa kertomaa ja siten virheellisesti,
32720: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      että Mörsky olisi epäillyt lentäjä Kari Saarista
32721:  1209:                                              luvatlomasta ansiolentotoiminnasta. Ilmailulai-
32722:                                                     tos on edelleen ilmoittanut pyytäneensä
32723:           Aikooko Hallitus todella jatkossakin      15.6.1998 päivätyllä kirjeellään valtakunnan-
32724:        silmää räpäyttämättä hyväksyä kirjaiii-      syyttäjänvirastoa tutkimaan Jämsän kihlakun-
32725:        seen kyselyyn antamansa valheellisen         nansyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen pe-
32726:        vastauksen ilman asianmukaisia selvitys-     rusteet ja perustelut.
32727:        toimenpiteitä,                                  Edeilä mainitut Ilmailulaitoksen lisäselvityk-
32728:           mitä käytännössä tarkoittaa Hallituk-     sessään mainitsemat tiedot ministeriö on esittä-
32729:        sen vastauksissaan käyttämä termi "vir-      nyt vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen
32730:        kavastuulla annettu selvitys", ja            701/1998 vp. Lisäksi ministeriö on todennut
32731:           mitä ovat tuon virkavastuun rikkomi-      asian käsittelyn olleen siinä vaiheessa kesken.
32732:        sesta aiheutuvat sanktiot, sekä              Vastauksessaan ministeriö ei ole esittänyt val-
32733:           aikooko Hallitus ylipäätään vastata       heellisia tietoja, eikä kukaan vastauksen valmis-
32734:        kirjallisessa kysymyksessä 701/1998 sille    teluun osallistuneista virkamiehistä ole rikkonut
32735:        esitettyihin vastaamatta jätettyihin kysy-   virka vastuutaan.
32736:        myksiin?                                        Liikenneministeriö seuraa tarkoin Ilmailulai-
32737:                                                     toksen kuten muiden hallinnonalojensa virasto-
32738:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jenja laitosten toimintaa. Ilmailulaitoksen virka-
32739: vasti seuraavaa:                                    miehet ovat tehtäviään suorittaessaan toimineet
32740:                                                     säännösten ja määräysten sekä hyvän hallinto-
32741:    Liikenneministeriö on aina valmistellessaan      käytännön mukaisesti.
32742: vastauksia kansanedustajien kirjallisiin kysy-         Virkavastuulla annetusta selvityksestä virka-
32743: myksiin hankkinut tarvittavan taustatiedon. Il-     mies vastaa siten, että syyllistyessään tahallisesti
32744: mailua koskevista asioista tarvittavat tiedot on    tai tuottamuksellisesti väärän tiedon antamiseen
32745: pyydetty Ilmailulaitokselta. Vastatessaan kan-      virkamies voidaan tuomita virkarikoksesta ran-
32746: sanedustaja Bremerin kirjalliseen kysymykseen       gaistukseen. Mitä virkavastuun rikkomisesta ai-
32747: 701/1998 vp ministeriö on todennut pyytäneensä      heutuviin sanktioihin tulee, niistä säädetään
32748: lisäselvitystä kansanedustaja Bremerin kirjaiii-    rikoslain virkarikoksia koskevissa rikoslain
32749: sessa kysymyksessä 338/1998 vp tarkoitetusta        säännöksissä ja toisaalta virkamiehen korvaus-
32750: tapauksesta. Antamassaan lisäselvityksessä 11-      vastuusta vahingonkorvauslaissa.
32751: mailulaitos on ilmoittanut katsoneensa Jämsän
32752: 
32753:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
32754: 
32755:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
32756:                                             KK 1209/1998 vp                                               3
32757: 
32758: 
32759: 
32760: 
32761:                                          Tili Riksdagens Talman
32762: 
32763:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1997 i motsats tili vad Mörsky i förundersökning-
32764: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            en berättat- och därmed felaktigt- anteckna-
32765: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        de att luftfartsinspektör Yrjö Mörsky skulle ha
32766: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål            misstänkt Kari Saarinen för olovlig yrkesflyg-
32767: nr 1209:                                               verksamhet. Luftfartsverket har vidare meddelat
32768:                                                        att det i ett brev av den 15 juni 1998 bett riksåkla-
32769:           Ämnar Regeringen verkligen även i            garämbetet granska grunderna för och motive-
32770:        fortsättningen utan att blinka godkänna         ringen till häradsåklagarens i Jämsä härad beslut
32771:        sitt lögnaktiga svar på ett skriftligt spörs-   om åtalseftergift.
32772:        mål utan erforderliga utredningsåtgär-             De fakta som Luftfartsverket isin ovan nämn-
32773:        der,                                            da tilläggsutredning nämnt har trafikministeriet
32774:           vad avses i praktiken med termen "ut-        presenterat i sitt svar på skriftligt spörsmål 701/
32775:        redning under tjänsteansvar", som Reger-        1998 rd. Dessutom konstaterade ministeriet att
32776:        ingen använder i sina svar, och                 behandlingen av ärendet i det skedet ännu på-
32777:           vilka är sanktionerna som följer på          gick. 1 sitt svar har ministeriet inte framfört några
32778:        brott mot detta tjänsteansvar, samt             lögnaktiga fakta, och ingen av de tjänstemän som
32779:           ämnar Regeringen överhuvudtaget              deltagit i beredningen av svaret har brutit mot sitt
32780:        svara på de frågor som ställdes i spörsmål      tjänsteansvar.
32781:        701/1998 och som lämnats obesvarade?               Trafikministeriet följer noggrant upp verk-
32782:                                                        samheten vid såväl Luftfartsverket som vid an-
32783:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dra ämbetsverk och inrättningar på ministeriets
32784: anföra följande:                                       förvaltningsområde. Luftfartsverkets tjänste-
32785:                                                        män har vid utförandet av sina uppgifter agerat i
32786:    Trafikministeriet har alltid vid beredningen av     enlighet med bestämmelser och föreskrifter samt
32787: svar på riksdagsledamöternas skriftliga spörsmål       i enlighet med god förvaltningssed.
32788: inhämtat behövliga bakgrundsfakta. 1 fråga om             En tjänsteman ansvarar för en utredning som
32789: luftfart har behövliga fakta begärts från Luft-        getts under tjänsteansvar på så sätt att om tjäns-
32790: fartsverket. 1 svaret på riksdagsledamot Klaus         temannen med avsikt eller p.g.a. oaktsamhet gör
32791: Bremers skriftliga spörsmål 70111998 rd konsta-        sig skyldig tili att ge felaktig information, kan
32792: terades att ministeriet inbegärt tiliäggsutredning-    ifrågavarande tjänsteman tilidömas straff för
32793: ar om det fall som riksdagsledamot Bremer avser        tjänstebrott. Vad gäller sanktioner som följer på
32794: i sitt skriftliga spörsmål 338/1998 rd. 1 den tili-    brott mot tjänsteansvar, stadgas om dessa i
32795: läggsutredning som Luftfartsverket gjort har           straffiagens bestämmelser om tjänstebrott. Vida-
32796: Luftfartsverket meddelat att det har ansett att        re stadgas om tjänstemans skadeståndsansvar i
32797: häradsåklagaren i Jämsä härad i anslutning tili        skadeståndslagen.
32798: beslutet om åtalseftergift av den 24 november
32799: 
32800:      Helsingfors den 19 november 1998
32801: 
32802:                                                                            Trafikminister Matti Aura
32803:                                               KK 1210/1998 vp
32804: 
32805: Kirjallinen kysymys 1210
32806: 
32807: 
32808: 
32809: 
32810:                                      Klaus Bremer /r: Kirjanpitolain mukaisten velvoitteiden aiheutta-
32811:                                         mista ylimääräisistä kustannuksista
32812: 
32813: 
32814:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
32815: 
32816:     Ministeri Antti Kalliomäki vastasi 21.10.1998           Tilitoimistoyrittäjä, ekonomi, KLT Lassi Mä-
32817: kirjalliseen kysymykseeni (KK 103411998 vp),             kinen esitteli yhteisrekisteriä ja runkotilikarttaa
32818: joka koski viranomaisten yhteisrekisteriä yritys-        26.10.1998 Helsingissä Kirjanpitotoimistojen
32819: ten tilinpäätöksistä ja kirjanpitolain 3luvun 9 §:n      Liiton syysseminaarissa pitämässään alustukses-
32820: 5 momentissa mainittuun kauppa- ja teollisuus-           sa. Seminaariin osallistui 260 tilitoimistoammat-
32821: ministeriön päätökseen liittyvää runkotilikart-          tilaista. Vain KTM:n työryhmässä oleva liiton
32822: taa. Vastauksessa ydinasia jäi selvittämättä.            edustaja vastusti hanketta ja kaikki muut sadat
32823: KTM:n on tehtävä em. päätös tämän vuoden                 osallistujat suhtautuivat yhteisrekisteriin ja run-
32824: puolella, jotta kirjanpitovelvolliset voivat välttyä     kotilikarttaan myönteisesti tai pohtivat vain
32825: kahdenkertaisilta tilikartan uusimisesta aiheutu-        asiaan liittyviä yksityiskohtia. Yksityisissä kes-
32826: viita kustannuksilta.                                    kusteluissa tilitoimistoammattilaiset vaativat
32827:     Ministeri Kalliomäki totesi vastauksessaan,          tiukkaan sävyyn runkotilikartan saamista ennen
32828: että Kirjanpitotoimistojen Liiton puolelta on            vuodenvaihdetta. Tämä säästää heidän asiakkai-
32829: epäilty tilikartan laatimisen mielekkyyttä ja            naan olevien pienyritysten kustannuksia.
32830: epäilty sen olevan omiaan ennemminkin jäykis-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32831: tämään kuin edesauttamaan yritysten toimintaa.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32832: Tämä näyttää olevan vain KTM:n työryhmässä               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32833:  olevan Kirjanpitotoimistojen Liiton edustajan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32834:  yksityinen mielipide.
32835:     On omituista, että hallitus ylikorostaa tässä-                  Mitä Hallitus tekee kirjanpitolain 3 lu-
32836:  kin vastauksessaan yhtä poikkiteloista mielipi-                vun 9 §:n 5 momentin mukaisen päätök-
32837:  dettä, josta KTM:n vastaavien virkamiestenkin                  sen toteuttamiseksi tämän vuoden puo-
32838:  luulisi tietävän, ettei se mitenkään vastaa pien yri-          lella, jotta kirjanpitovelvolliset voivat
32839:  tys- ja tilitoimistokentän tarpeita ja toiveita. Hal-          välttyä kahdenkertaisilta tilikartan uusi-
32840:  lituksen esittämä mielipide on yhtä luonnoton                  misesta aiheutuviita kustannuksilta, ja
32841:  kuin sen painotus ns. pienyhtiöryhmässä Kes-                      miten Hallitus aikoo toimia, että mie-
32842:  kuskauppakamarin, suurpääoman edustajien,                      tintöä valmistelevassa työryhmässä olisi
32843:  mielipiteelle erityisen pienyhtiömuodon tarpees-               jäsen, jolla on kentän näkemys tilitoimis-
32844:  ta pienyrittäjien työllistämiskyvyn maksimoimi-                tojen ja pienyritysten tarpeista ja toiveis-
32845:  seksi. On omituista, että hallitus hyväksyy suu-               ta?
32846:  rimman painoarvon lähinnä jäävättävien, lyhyt-
32847:  näköisesti omia taloudellisia etuja ajavien mieli-
32848:  piteille.
32849:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1998
32850: 
32851:                                               Klaus Bremer /r
32852: 
32853: 
32854: 
32855: 
32856: 280043
32857: 2                                           KK 1210/1998 vp
32858: 
32859: 
32860: 
32861: 
32862:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32863: 
32864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ranomaisille tilinpäätöstietosanoman. Standar-
32865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          din määrittely perustuisi viranomaisten lain mu-
32866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kaan tarvitsemiin tilinpäätöstietoihin.
32867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-           Toimeksiautonsa mukaisesti työryhmä pyrkii
32868: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         laatimaan yhdenmukaiset kaavat tietojen toimit-
32869: 1210:                                                  tamisesta viranomaisille. Viranomaisten tulisi
32870:                                                        kyetä ottamaan vastaan esimerkiksi tuloslaskel-
32871:            Mitä Hallitus tekee kirjanpitolain 3lu-     ma-ja tasetiedot samalla kaavalla. Yhdenmukai-
32872:        vun 9 §:n 5 momentin mukaisen päätök-           sella standardilla turvataan näin tietojen yhteen-
32873:        sen toteuttamiseksi tämän vuoden puo-           sopivuus ja vertailtavuus. Eri asia on kuitenkin
32874:        lella, jotta kirjanpitovelvolliset voivat       se, tarvitaanko erityistä tilikarttaa tietojen toi-
32875:        välttyä kahdenkertaisilta tilikartan uusi-      mittamiseen yhdenmukaisessa muodossa.
32876:        misesta aiheutuviita kustannuksilta, ja            Työryhmävalmistelu on kesken; ryhmän mää-
32877:            miten Hallitus aikoo toimia, että mie-      räaika päättyy 31.12.1998. Tämän vuoksi kaup-
32878:        tintöä valmistelevassa työryhmässä olisi        pa- ja teollisuusministeriö ei pidä tarkoituksen-
32879:        jäsen, jolla on kentän näkemys tilitoimis-      mukaisena ennakoida työn lopputulosta. Selvää
32880:        tojen ja pienyritysten tarpeista ja toiveis-    kuitenkin on, että mahdollinen tilikartta ei voi
32881:        ta?                                             olla pakottava. Pakottavaa voi kirjanpitolain
32882:                                                        mainitun säännöksen nojalla olla vain konekieli-
32883:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen tilinpäätössanoman sisältöä koskeva stan-
32884: vasti seuraavaa:                                       dardi. Se, miten sanoman sisältämien tietojen
32885:                                                        keräämiseen tarvittavan kirjanpidon tilit nime-
32886:     Edustaja Bremerin kysymyksen ensimmäinen           täänja muuten organisoidaan, voi olla vain asian
32887: osa antaa ymmärtää, että kauppa- ja teollisuus-        järjestämistä koskeva suositus. Lisäksi, kuten
32888: ministeriö olisi valmistelemassa tilikarttaa kos-      edellä on jo todettu, kirjanpitolain asianomainen
32889: kevaa säännöstöä, joka olisi omiaan rasittamaan        säännös koskee vain tietojen toimittamista kone-
32890: kirjanpitovelvollisia, etenkin pienyrityksiä, tar-     kielisesti. Kirjanpitovelvollinen voi aina valita
32891: peettornin kustannuksin. Näin ei kuitenkaan ole.       toimintamallin, jossa hän lähettää tilinpäätök-
32892:     Kysymyksessä viitatun uuden kirjanpitolain         sensä fyysisenä asiakirjana rekisteriviranomai-
32893: mukaan "Kauppa- ja teollisuusministeriö päät-          selle.
32894: tää niistä menettelytavoista, joita tulee noudat-         Koska mahdolliselta tilikarttasuositukselta
32895: taa toimitettaessa asiakirjoja koneellisessa muo-      puuttuu edellä todetuista syistä pakottavuus, pi-
32896: dossa patentti- ja rekisterihallitukselle" (3 luku     tää kauppa- ja teollisuusministeriö liioiteltuna
32897: 9 § 5 mom.). Säännöksen sanamuodosta ilmenee           edustaja Bremerin kirjallisessa kysymyksessä esi-
32898: ensinnäkin se, että kirjanpitovelvollinen voi aina     tettyä väitettä kirjanpitove1vollisille aiheutuvista
32899: lähettää tilinpäätöksensä fyysisenä asiakirjana        kustannuksista.
32900: (so. paperimuodossa) rekisteriviranomaiselle              Edustaja Bremerin kirjallisen kysymyksen toi-
32901: mahdollisesta ministeriöpäätöksestä huolimatta.        sessa osassa kannetaan huolta siitä, onko mietin-
32902: Ministeriöpäätös voi siten koskea vain tilannet-       töä valmistelevassa työryhmässä sellaista jäsen-
32903: ta, jossa tilinpäätöstietoja toimitettaisiin sähköi-   tä, jolla on näkemys tilitoimistojen tarpeista ja
32904: sesti (konekielisesti).                                toiveista. Tämäkään huoli ei ole tarpeen. Kaup-
32905:    Toiseksi, kuten vastauksessa edustaja Breme-        pa- ja teollisuusministeriön pyynnöstä Kirjanpi-
32906: rin aikaisempaan kirjalliseen kysymykseen              totoimistojen Liitto nimesi keväällä 1998 työryh-
32907: (KK 1034/1998 vp) tuotiin esiin, mainittuun            mään pysyvän asiantuntijan. Tämä on tosin eri
32908: säännökseen perustuen kauppa- ja teollisuusmi-         henkilö kuin edustaja Bremerin kirjallisessa ky-
32909: nisteriö on asettanut työryhmän, jonka toimeksi-       symyksessään esiinnostama tilitoimistoyrittäjä,
32910: antona on tehdä ehdotus standardiksi,jota käyt-        ekonomi, KLT Lassi Mäkinen. Kauppa- ja teolli-
32911: täen yritykset voisivat lähettää konekielisesti vi-    suusministeriöllä ei ole kuitenkaan aihetta epäil-
32912:                                          KK 1210/1998 vp                                             3
32913: 
32914: lä Kirjanpitotoimistojen Liiton nimeämän asian-     nä, on hänellä ministeriön käsityksen mukaan
32915: tuntijan pätevyyttä. Koska asiantuntija toimii      myös liittoon kuuluvien tilitoimistoyrittäjien
32916: Kirjanpitotoimistojen Liiton hallituksen jäsene-    luottamus takanaan.
32917:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
32918: 
32919:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
32920: 4                                          KK 1210/1998 vp
32921: 
32922: 
32923: 
32924: 
32925:                                         Tili Riksdagens Talman
32926: 
32927:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hjäip av viiken företag kan tillställa myndigheter-
32928: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        na sina boksiutsuppgifter i eiektronisk form.
32929: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Standarden skall utformas så att den grundar sig
32930: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            på de boksiutsuppgifter som myndigheterna en-
32931: 1210:                                                 Iigt Iag skall ha.
32932:                                                           Eniigt det uppdrag som arbetsgruppen fått
32933:           Vad ämnar Regeringen göra för att           skall den uppgöra enhetiiga formier eniigt viika
32934:        verkställa det beslut som nämns i 3 kap.       uppgifterna skall tillställas myndigheterna. Myn-
32935:        9 § 5 mom. bokföringslagen ännu under          digheterna bör kunna ta emot t.ex. uppgifter om
32936:        innevarande år för att de bokföringsskyl-      resultaträkning och baians om uppgifterna har
32937:        diga skall kunna undvika dubbla kostna-        en viss form. Syftet med denna standard är att
32938:        der som medförs av förnyande av konto-         säkerställa att de uppgifter som tillställs myndig-
32939:        plan, och                                      heterna är enhetliga och jämförbara. Om man
32940:           på vilket sätt ämnar Regeringen hand-       sedan behöver någon skiid kontopian för detta
32941:        la för att se till att den arbetsgrupp som     ändamåi är en annan fråga.
32942:        bereder betänkandet skulle haen mediem             Arbetsgruppen har ännu inte slutfört sitt arbe-
32943:        med insikt om redovisningsbyråernas och        te: fristen Iöper ut den 31 december 1998. Av
32944:        små företags behov och önskningar?             denna aniedning anser handeis- och industrimi-
32945:                                                       nisteriet det inte ändamåiseniigt att försöka för-
32946:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         utspå utgången av detta arbete. Ett är dock kiart,
32947: anföra följande:                                      nämiigen att ett eventuellt besiut om en viss kon-
32948:                                                       toplan inte kan vara av tvingande natur. Med
32949:    1 den första deien av det av riksdagsman Bre-      stöd av den ovan nämnda bestämmeisen i bokfö-
32950: mer undertecknade spörsmåiet låter man förstå         ringsiagen kan endast den standard som gäller
32951: att handeis- och industriministeriet skulle hålla     innehållet i de boksiutsuppgifter som skall till-
32952: på att bereda bestämmeiser om en kontopian            ställas i eiektronisk form göras tvingande. När
32953: vilka skulle betunga de bokföringsskyidiga, sär-      det gäller benämning eller övrig organisering av
32954: skiit småföretag, med onödiga kostnader. Detta        de konton som behövs för uppsamiing av nöd-
32955: är dock inte fallet.                                  vändiga boksiutsuppgifter kan man endast ge en
32956:    1 den nya bokföringsiagen som hänsyftas i          rekommendation angående detta. Som det redan
32957: spörsmålet sägs att "Handeis- och industriminis-      tidigare har konstaterats gäller dessutom den
32958: teriet beslutar om de förfaringssätt som skall        aktuella bestämmeisen i bokföringsiagen endast
32959: iakttas när handlingar Iämnas tili patent- och        tillställning av boksiutsuppgifter i elektronisk
32960: registerstyreisen i eiektronisk form." (3 kap. 9 §    form. Den bokföringsskyidige kan alltid väija en
32961: 5 mom.). Av lydeisen i bestämmeisen framgår det       modell eniigt viiken han tillställer registermyn-
32962: för det första att den bokföringsskyidige alltid      digheten sina boksiutsuppgifter i form av hand-
32963: kan tillställa registermyndigheten sina boksluts-     lingar.
32964: uppgifter i form av handiingar (dvs. på pappret)          Eftersom den eventuella rekommendationen
32965: trots ett eventuellt ministeriebesiut. Ministeriets   rörande en kontopian inte kan vara av tvingande
32966: beslut kan såiunda endast gälla en situation i        natur betraktar handeis- och industriministeriet
32967: viiken boksiutsuppgifterna tillställs i elektronisk   riksdagsman Bremers påstående om att de bok-
32968: form (på maskinspråk).                                försingsskyidiga medförs onödiga kostnader
32969:    För det andra, så som det konstaterades i          som överdrivet.
32970: svaret på riksdagsman Bremers tidigare spörsmåi           1 den senare deien av det av riksdagsman Bre-
32971: (SS I 03411998 rd) har handeis- och industriminis-    mer undertecknade spörsmålet uttrycker man
32972: teriet med aniedning av den ovan nämnda be-           oro för att den arbetsgrupp som håller på att
32973: stämmeisen tillsatt en arbetsgrupp med upp-           bereda betänkandet inte skulle ha en medlem
32974: gift att utarbeta ett försiag tili en standard med    med insikt om de behov och önskemåi som revi-
32975:                                         KK 1210/1998 vp                                            5
32976: 
32977: sionsbyråerna har. Också detta bekymmer är         spörsmålet. Handels- och industriministeriet har
32978: onödigt. På begäran av handels- och industrimi-    dock ingen orsak att hysa några tvivel om att den
32979: nisteriet utnämnde Bokföringsbyråernas förbund     expert som Bokföringsbyråernas förbund har ut-
32980: rfvåren 1998 en permanent sakkunnigtill arbets-    nämnt inte skulle vara kompetent. Eftersom den-
32981: gruppen. Denna person är dock inte den person,     na person är medlem av förbundets styrelse åt-
32982: nämligen revisionsbyråföretagare ekonom Lassi      njuter personen i fråga enligt handels- och indu-
32983: Mäkinen med examen inom bokföring och redo-        striministeriets uppfattning även förbundsmed-
32984: visning, som riksdagsman Bremer föreslår i         lemmarnas förtroende.
32985: 
32986:     Helsingforsden 10 november 1998
32987: 
32988:                                                   Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
32989:                  j
32990:                 j
32991:                j
32992:               j
32993:              j
32994:             j
32995:            j
32996:           j
32997:          j
32998:         j
32999:        j
33000:       j
33001:      j
33002:     j
33003:    j
33004:   j
33005:  j
33006: j
33007:                                           KK 1211/1998 vp
33008: 
33009: Kirjallinen kysymys 1211
33010: 
33011: 
33012: 
33013: 
33014:                                   Matti Väistö /kesk: Valtion palkkaperusteisen työllistämistuen
33015:                                      alasajon vaikutuksista
33016: 
33017:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33018: 
33019:     Vuoden 1999 talousarvioesityksessä palkka-       käytöstä ja panostamaan kuntien tukityöllistä-
33020: perusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle      miseen. Näin työllistämisjaksoja arvioidaan lei-
33021: on leikattu lähes puoleen kuluvan vuoden tasos-      katuilla rahoilla saatavan enemmän. Kun kun-
33022: ta. Esitystä perustellaan muun muassa sillä, että    tienkin talous on ylisuurilla valtionosuusleik-
33023: tukityöllistettyjen hoitamia tehtäviä vakinaiste-    kauksilla ajettu tosi ahtaalle, lopputuloksena voi
33024: taan.                                                olla, etteivät kunnat kykene työllistämään edes
33025:     Pohjois-Karjalassa ja muissa edelleen erittäin   aiempaa määrää. Näin lienee tilanne myös Ilo-
33026: vaikeasta työttömyydestä kärsivissä maakunnis-       mantsissa.
33027: sa palkkaperusteisen työllistämistuen alasajo           Viime kädessä valtion tukityöllistämisen alas-
33028: merkitsee katastrofaalista tilannetta. Elävän elä-   ajo on katastrofi kaikkien kannalta. Työttömyys
33029: män tarpeista piittaamattomat ja niihin soveltu-     lisääntyy ja pitkäaikaistyöttömyyden ongelma
33030: mattomat työhallinnon tulostavoitteet ovat li-       kärjistyy, alueella toimivat valtion laitokset jou-
33031: säksi osaltaan esteenä käytännön järkevälle toi-     tuvat vaikeuksiin, kuntien talous heikkenee enti-
33032: minnalle.                                            sestään ja tasapainoisen alueellisen kehityksen
33033:     Puhukoon esimerkki puolestaan. Ilomantsis-       ongelmat kasvavat.
33034: sa Ahvenjärven ja Mekrijärven tutkimusasemat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33035: ovat hyödyntäneet tehokkaasti valtionhallinnon       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33036: työllistämistukea. Näiden laitosten ansiosta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33037: alueen kylien pitkäaikaistyöttömyyden ongelma        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33038:  on kyetty estämään.
33039:     Ilomantsissa valtion työllistämisvaikutus on               Tietääkö Hallitus, mihin ongelmiin
33040:  ollut kaikkiaan 75 henkilötyövuotta, 150 puolen            valtionhallinnon tukityöllistämisrahojen
33041: vuoden työllistämisjaksoa. Yksin Mekrijärven                ehdotettu raju leikkaus ja elävästä elä-
33042:  tutkimusasemalla tukityöllistettyjen osuus on 25           mästä piittaamattomat työhallinnon tu-
33043:  koko laitoksen 38 henkilötyövuodesta. Tukityöl-            lostavoitteet voivat johtaa maakunnissa
33044:  listämisen poistumisen seurauksena olisi koko              ja esimerkiksi Ilomantsin kaltaisilla
33045:  kansainvälisestikin huippututkimusta suoritta-             alueilla, ja
33046:  van laitoksen toiminnan lamaantuminen, sillä                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33047:  tehtävien vakinaistamisia on luvassa vain muuta-           ryhtyä estääkseen uhkaavan työttömyy-
33048:  ma. Pahimmillaan seurauksena olisi käytännös-              den ja pitkäaikaistyöttömyyden rajun
33049:  sä koko laitoksen alasajo.                                 kasvun ja edistääkseen alueille tärkeiden
33050:      Työhallinnon järjettömät tulostavoitteet pa-           valtion laitosten toiminnan ja samalla
33051:  tistavat osaltaan luopumaan valtion laitosten              koko alueiden suotuisaa kehitystä?
33052: 
33053:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
33054:                                           Matti Väistö /kesk
33055: 
33056: 
33057: 
33058: 
33059:  280043
33060: 2                                           KK 1211/1998 vp
33061: 
33062: 
33063: 
33064: 
33065:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33066: 
33067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tua parannusta, työllisyysmäärärahojen mitoi-
33068: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tukseen on tarpeen palata.
33069: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Vuonna 1998 kansalliseen palkkaperusteiseen
33070: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti             työllistämistukeen on ollut käytettävissä yhteen-
33071: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sä 2 730,85 milj. markkaaja vastaavasti vuodelle
33072: n:o 1211:                                               1999 on budjetoitu yhteensä 2 100 milj. markkaa.
33073:                                                        Vähennys on yhteensä 630 milj. markkaa. Työl-
33074:           Tietääkö Hallitus, mihin ongelmiin           listettyjen määrä vähenee vuoden 1998 keski-
33075:        valtionhallinnon tukityöllistämisrahojen        määrin 55 000 henkilöstä 45 100 henkilöön eli
33076:        ehdotettu raju leikkaus ja elävästä elä-        yhteensä 9 900 henkilöllä. Työllistäminen vähe-
33077:        mästä piittaamattomat työhallinnon tu-          nee kaikilla sektoreilla, valtiolla, kunnissa ja yk-
33078:        lostavoitteet voivat johtaa maakunnissa         sityisellä sektorilla.
33079:        ja esimerkiksi Ilomantsin kaltaisilla               Määrärahojen koko maan mittakaavassa vä-
33080:        alueilla, ja                                    hentyessä myös maan eri alueille on vähemmän
33081:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jaettavaa. Määrärahojen alueellinen jakaminen
33082:        ryhtyä estääkseen uhkaavan työttömyy-           TE-keskuksille on toteutettu siten, että vähene-
33083:        den ja pitkäaikaistyöttömyyden rajun            minen ei millään alueella ole kohtuuttoman suuri
33084:        kasvun ja edistääkseen alueelle tärkeiden       muihin alueisiin verrattuna. Mm. Pohjois-Karja-
33085:        valtion laitosten toiminnan ja samalla          lassa palkkaperusteiset määrärahat supistuvat
33086:        koko alueiden suotuisaa kehitystä?              hieman keskimääräistä vähemmän eli 21 %. Tä-
33087:                                                        hän on vaikuttanut mm. aluevelvoitteiden hoita-
33088:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           misen edellytysten ja Itä-Suomen erityistilanteen
33089: vasti seuraavaa:                                       huomioon ottaminen. Vuoden 1999 tulostavoit-
33090:                                                        teista ja resurssijaosta on sovittu työministeriön
33091:     Hallituskauden alussa työttömyyden ollessa         ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoima-
33092: vielä erityisen korkealla tasolla asetettiin tavoit-   osaston välisissä tulostavoiteneuvotteluissa lo-
33093: teeksi nostaa työvoimapoliittisten toimenpitei-        kakuussa.
33094: den määrä ennätykselliselle keskimäärin 125 000           Työttömien työnhakijoiden määrän arvioi-
33095: henkilön tasolle. Kun työttömyys on tämän jäl-         daan vuonna 1999 vähenevän keskimäärin
33096: keen laskenut merkittävästi on työvoimapoliit-         335 000 henkilöön, jossa on vähennystä kulu-
33097: tisille toimenpiteille asetettua tavoitetta voitu      vaan vuoteen yhteensä 36 000 henkilöä. Vastaa-
33098: alentaa. Vuodelle 1999 aktiivisten työvoimapo-         vasti Pohjois-Karjalassa on arvioitu, että työttö-
33099: liittisten toimenpiteitten määrälliseksi tavoit-       miä työnhakijoita on vuonna 1999 keskimäärin
33100: teeksi on asetettu keskimäärin 105 000 henkilöä.        16 050 henkilöä eli 700 työtöntä vähemmän kuin
33101: Suurin osa vaikutuksesta tulee tukityöllistä-          vuodelle 1998 on arvioitu. Myös pitkäaikaistyöt-
33102: misen-ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen         tömyys vähenee vuonna 1999 kuluvaan vuoteen
33103: hankkeista mukaan lukien Euroopan sosiaalira-          verrattuna. Työhallinnon tulostavoiteneuvot-
33104: haston hankkeet. Työttömyysasteen arvioidaan           teluissa pitkäaikaistyöttömyyden tavoitetasoksi
33105: vähenevän kuluvan vuoden 10,5 %:sta 9,0 %:iin          vuodelle 1999 tuli enintään 100 700 henkilöä,
33106: vuonna 1999.                                           mikä toteutuessaan merkitsisi noin 14 000 pitkä-
33107:     Tavoitteiden alentaminen on samalla merkin-        aikaistyötöntä vähemmän kuin kuluvana vuon-
33108: nyt niihin käytettävissä olevien määrärahojen          na. Pohjois-Karjalassa tavoitteeksi tuli enintään
33109: pienennyksiä. Valtiontalouden määrärahojen             4 200 pitkäaikaistyötöntä kun vuoden 1998 ta-
33110: leikkaukset ovat koskeneet budjetin kaikkia            soksi arvioidaan 4 800 pitkäaikaistyötöntä. Vä-
33111: osia, myös työllisyysmäärärahoja. Budjetti on          heneminen olisi suhteellisen suurta.
33112: voitu tasapainottaa ilman lisälainanottotarvetta.          Toimenpiteiden vaikuttavuus on valtiolle ja
33113: Mikäli työllisyyskehityksessä ei tapahdu arvioi-       kuntasektorille työllistetyillä selvästi heikompi
33114:                                                KK 1211/1998 vp                                             3
33115: 
33116: kuin yksityiselle sektorille työllistetyilläja työllis-   kokonaisuudessaan voimaan vuoden 1999 lop-
33117: täminen on myös kalliimpaa. Tämä on merkittä-             puun mennessä. Vuoden 1999 aikana palvelu-
33118: vänä syynä siihen, miksi leikkaukset erityisesti          prosessin uudistaminen otetaan täysimääräisesti
33119: kohdistuvat julkiselle sektorille. Kuitenkin toi-         käyttöön siten, että kaikissa työvoimatoimistois-
33120: menpiteiden vaikuttavuus on kokonaisuudes-                sa vakiinnutettavaan palveluprosessiin sisältyvät
33121: saan parantunut viime vuosina. Vuonna 1996                määräaikaiset työnhakuhaastattelut, työnhaku-
33122: kolme kuukautta valtion tukityöllistämistoi-              suunnitelma, työnhakukirja, osaamiskartoitus ja
33123: menpiteen päättymisen jälkeen oli työttömänä              työnhakuryhmät Työvoimapalvelulain mukai-
33124: lähes 68% toimenpiteen piirissä olleista. Vas-            sesti kaikkien työttömien työnhakijoiden kanssa
33125: taava luku vuonna 1997 oli 60%. Lisäksi vas-              laaditaan työnhakusuunnitelma viimeistään
33126: taavat luvut kuntien työllistämistuessa olivat            työttömyyden kestettyä viisi kuukautta. Samoin
33127: vuonna 1996 noin 70% ja vuonna 1997 noin                  jokainen työtön työnhakija, joka on saanut 500
33128: 62%.                                                      päivää työttömyyspäivärahaa tai työmarkki-
33129:      Hallituksen talouspoliittisen ministerivalio-        natukea, on oikeutettu uudistettuun työnhaku-
33130: kunnan periaatepäätöksen mukaisesti valtion-              suunnitelmaan. Henkilöasiakkaiden palvelussa
33131: hallinnossa vakinaistetaan henkilöstövoimava-             painotetaan erityisesti työnhakijan omaa aktiivi-
33132: roja niistä pysyvistä tehtävistä, joita tukityöllis-      suutta, palvelun tavoitteellisuutta sekä yhteistyö-
33133: tetty henkilöstö hoitaa. Päätetystä 3 000 koko-           tä asiakkaan kanssa. Palveluprosessin hyvä toi-
33134:  naismäärästä vuonna 1998 on vakinaistettu                mivuus luo perustan myös aktiivisten työvoi-
33135:  1 500 ja loput 1 500 vakinaistetaan vuonna 1999.         mapoliittisten toimenpiteiden käytölle. Palvelu-
33136:  Vakinaistamisen toteuttamiseksi siirretään               jen hyvällä saatavuudella tuetaan työttömien te-
33137:  vuonna 1999 yhteensä 173 milj. mk tukityölli-            hokasta työnhakua ja pyritään työttömyysjak-
33138:  syysmäärärahoista eri hallinnonalojen toiminta-          sojen lyhentämiseen.
33139:  menomomenteille. Näitä määrärahoja ei leikata               Työvoimapolitiikan uudistus parantaa sekä
33140:  pois budjetista. Tarkoituksena on, että työpaikat        työnhakija- että työnantaja-asiakkaiden palve-
33141:  eivät vähene vaan näin syntyy pysyvää työl-              lua ja edistää palvelujen avulla sijoittumista
33142:  listymistä. Kukin hallinnonala päättää itsenäi-          työmarkkinoille. Samalla kun työllistämistoi-
33143:  sesti vakinaistamisista.                                 menpiteiden määrällinen taso laskee on siirretty
33144:      Työllisyysmäärärahoja kohdeunetaan erityi-           resursseja uudistetun palveluprosessin hoitami-
33145:  sesti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin          seen. Työnantaja-asiakkaiden palvelussa erityis-
33146:  ryhmiin kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin,            huomio kiinnitetään hyvään ammattityövoiman
33147:  ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Toimenpiteis-         saatavuuteen maan kaikilla työssäkäyntialueilla.
33148:  sä lisää huomiota kiinnitetään niiden laatuun ja         Toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi vah-
33149:  työmarkkinavaikutuksiin. Ohjelmilla pyritään             vistetaan alueellista työmarkkinoiden muutosten
33150:  osaamisen ja ammattitaidon parantamiseen, syr-           ennakointia yhteistyössä elinkeinoelämän, työ-
33151:  jäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden työnhaku-            markkinajärjestöjen ja eri viranomaisten kesken
33152:  tilanteiden aikaansaamiseen. Työmarkkinatuen             osana työvoima- ja elinkeinokeskusten toimin-
33153:  käyttöä aktivoidaan hakemalla uusia työllisty-           taa. Työvoimapolitiikan toteutuksessa kehite-
33154:   mismahdollisuuksia yhdistelmätuen avulla pit-           tään yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavia
33155:   kään työttömänä olleille. Yhdistelmätukea voi-          työelämäläheisiä koulutus- ja kehittämis-
33156:   daan maksaa henkilöiden työllistämiseen va-             hankkeita, ikääntyvän työvoiman työssä pysy-
33157:   paaehtois- yms. järjestöihin, kotitalouksiin, kun-      mistä tukevia koulutusratkaisuja sekä rotaatiota
33158:   tiin ja kuntayhtymiin sekä yrityksiin. Vuonna           edistävää koulutusta. Rekrytointeja tukevia
33159:   1999 arvioidaan voitavan työllistää 10 000 erit-        koulutuksellisia palveluja suunnataan työvoi-
33160:   täin vaikeasti muuten työmarkkinoille sijoittu-         man saatavuuden kannalta tärkeimmille aloille.
33161:   vaa pitkäaikaistyötöntä.                                 Osaamiskartoitusten avulla edistetään avointen
33162:       Työvoimapolitiikan toimeenpanossa vuoden            työpaikkojen täytön osuvuutta.
33163:   1998 alusta käynnistetty perusuudistus tulee
33164:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
33165:                                                                          Työministeri Liisa Jaakonsaari
33166: 4                                         KK 1211/1998 vp
33167: 
33168: 
33169: 
33170: 
33171:                                        Till Riksdagens Talman
33172: 
33173:    I det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen       måste dimensioneringen av sysselsättningsansla-
33174: anger har Ni, Fru Talman till vederbörande med-      gen tas tili en ny prövning.
33175: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       År 1998 har man kunnat använda sammanlagt
33176: damot Matti Väistö undertecknade spörsmål nr         2 730,85 milj. mk tili nationellt, lönebaserat sys-
33177: 1211:                                                selsättningsstöd och på motsvarande sätt har to-
33178:                                                      talt 2 100 milj. mk budgeterats för 1999. Detta
33179:           Vet Regeringen vilka problem som för-      innebär en minskning på sammanlagt 630 milj.
33180:        anleds landskapen och regioner sådana         mk. Antalet sysselsatta sjunker från i genomsnitt
33181:        som till exempel Ilomants, av de radikala     55 000 personer år 1998 till45 100 personer, dvs.
33182:        nedskärningar som föreslagits i statsför-     med sammanlagt 9 900 personer. Sysselsättning-
33183:        valtningens medel för stödsysselsättning      en minskarinomalla sektorer, såväl den statliga,
33184:        samt av arbetsförvaltningens resultatmål      kommunala som den privata.
33185:        som är helt orealistiska med tanke på det         Då anslagen för hela landet reduceras blir det
33186:        levande livet, samt                           också kvar mindre att dela på för de olika regio-
33187:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nerna. Den regionala fördelningen av ans1agen
33188:        för att förhindra en hotande, våldsam         tili T &E-centralerna har verkställts så att ans1a-
33189:        ökning av arbetslösheten och långtidsar-      get för ingen enskild region minskar oskäligt
33190:        betslösheten samt för att främja för regio-   mycket jämfort med de övriga regionerna. Bl.a.
33191:        nen viktiga statliga inrättningars verk-      när det gäller Norra Karelen minskade de löne-
33192:        samhet och samtidigt regionernas gynn-        baserade anslagen något mindre än i genomsnitt,
33193:        samma utveckling som helhet?                  dvs. 21 %. Beaktandet av förutsättningar~!i att
33194:                                                      sköta de regionala skyldigheterna och av Ostra
33195:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Finlands specialställning har bland andra orsa-
33196: anföra följande:                                     ker bidragit tili detta. Om resultatmålen och re-
33197:                                                      sursfördelningen för 1999 har man kommit över-
33198:     I början av regeringsperioden då arbetslöshe-    ens vid resultatmålsförhandlingarna i oktober
33199: ten ännu låg på en särskilt hög nivå satte man       mellan arbetsministeriet och Norra Karelens
33200: som mål att höja de arbetskraftspolitiska åtgär-     T &E-central.
33201: derna till den rekordartade nivån på i genomsnitt        Man räknar med att antalet arbetslösa arbets-
33202: 125 000 personer. Arbetslösheten har därefter        sökande kommer att sjunka år 1999 tili i genom-
33203: minskat markant och därför har man kunnat            snitt 335 000 personer, vilket innebär en minsk-
33204: sänka det mål som uppställts för de arbetskrafts-    ning med totalt 36 000 personer från det här året.
33205: politiska åtgärderna. Den totala volymen av de       På motsvarande sätt har man beräknat att det i
33206: aktiva arbetskraftspolitiska åtgärderna för 1999     Norra Karelen år 1999 finns i genomsnitt 16 050
33207: dimensioneras tili i genomsnitt 105 000 personer.    arbetslösa arbetssökande, vilket är 700 arbetslö-
33208: Verkningarna härrör tili största delen från pro-     sa fårre än vad som beräknats för 1998. Också
33209: jekt inom stödsysselsättning och arbetskraftspo-     långtidsarbetslösheten sjunker år 1999 från det
33210: litisk vuxenutbildning inklusive Europeiska soci-    här årets nivå. Vid arbetsförva1tningens resultat-
33211: alfondens projekt. Arbetslöshetsgraden beräk-        målsförhandlingar slog man fast som mål för
33212: nas sjunka från 10,5% i år tili9,0% år 1999.         långtidsarbetslöshetens nivå år 1999 högst
33213:     En justering neråt av målen har betytt att       100 700 personer, vilket, om det blir verklighet,
33214: också de anslag som kan användas för dessa har       innebär cirka 14 000 fårre långtidsarbetslösa än i
33215: minskat. Anslagsnedskärningarna har drabbat          år. För Norra Karelen ställdes som mål högst
33216: alla delar av statsbudgeten, också sysselsätt-       4 200 långtidsarbetslösa, då motsvarande tai för
33217: ningsanslagen. Budgeten har kunnat balanseras        1998 beräknas till4 800 långtidsarbetslösa. Detta
33218: utan tiliäggslånebehov. Om sysselsättningsut-        skulle betyda en relativt stor minskning.
33219: vecklingen inte förbättras enligt beräkningarna,         Åtgärdernas effekt är klart sämre och sysse1-
33220:                                               KK 1211/1998 vp                                              5
33221: 
33222: sättningen blir dyrare för dem som sysselsatts hos       före utgången av 1999. Revideringen av service-
33223: staten och kommunen jämfört med dem som                  processen inleds i full skala under 1999 så att
33224: sysselsatts inom den privata sektorn. Detta är en        periodiska intervjuer med de arbetssökande,
33225: viktig orsak tili varför nedskärningarna särskilt        jobbsökarplaner, jobbsökarböcker, kompetens-
33226: inriktas på den offentliga sektorn. Som helhet           analyser och jobbsökargrupper blir etablerad
33227: betraktat har åtgärdernas effekter dock förbätt-         praxis vid varje arbetskraftsbyrå. 1 överensstäm-
33228: rats på senare år. Under 1996 var närmare 68%            melse med Iagen om arbetskraftsservice gör man
33229: av de personer som deltagit i stödsysselsättning         upp tillsammans med varje arbetslös arbetssö-
33230: arbetslösa tre månader efter avslutad åtgärd mot         kande en jobbsökarplan senast när arbetslöshe-
33231: 60% år 1997. Motsvarande tai i fråga om kom-             ten har fortgått i fem månader. Likaså är varje
33232: munernas sysselsättningsstöd var år 1996 cirka           arbetslös arbetssökande som har fått arbetslös-
33233: 70 % och år 1997 cirka 62 %.                             hetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd i 500
33234:     1 överensstämmelse med ett principbeslut av          dagar berättigad tili en reviderad jobbsökarplan.
33235: regeringens finanspolitiska ministerutskott skall        1 servicen tili de enskilda kunderna betonas i
33236: personalresurser inom statsförvaltningen perma-          synnerhet sökandens egen aktivitet, målinrikt-
33237: nentas för bestående uppgifter som sköts av stöd-        ningen av servicen samt samarbetet med kunden.
33238: sysselsatta personer. Av det totala antalet 3 000        En väl fungerande serviceprocess skapar också
33239: har 1 500 blivit permanent anställda under 1998          grunden för användningen av aktiva arbets-
33240: och de återstående 1 500 permanentas 1999. För           kraftspolitiska åtgärder. Om tillgången på servi-
33241: att tjänsterna skall kunna permanentas överförs          ce är god, kan de arbetslösas jobbsökande effek-
33242: under 1999 sammanlagt 173 milj. mk av ans1aget           tiveras och en förkortning av arbetslöshetsperio-
33243:  for stödsysselsättning tili de olika förvaltnings-      derna eftersträvas.
33244:  områdenas omkostnads-moment. 1 budgeten                     Den arbetskraftspolitiska reformen förbättrar
33245:  görs inga nedskärningar för dessa ans1ag. Avsik-        servicen tili såväl arbetssökar- som arbetsgivar-
33246:  ten är inte att minska arbetsplatserna utan att det     kunderna och med hjälp av servicen främjas pla-
33247:  skall uppstå bestående sysselsättning. Varje för-       ceringen på arbetsmarknaden. 1 takt med att
33248:  valtningsområde beslutar självständigt om per-          nivån för sysselsättningsåtgärderna minskar har
33249:  manentningar.                                           man överfört resurser tili att sköta den nya servi-
33250:      Sysselsättningsanslagen skall i synnerhet an-       ceprocessen. lnom servicen tili arbetsgivarna
33251:  vändas tili att sysselsätta svaga grupper, såsom        fåsts särskild vikt vid att yrkeskunnig arbetskraft
33252:  unga, långtidsarbetslösa, äldre och handikappa-         finns att tiligå inom Iandets alla pendlingsregio-
33253:  de. Mera vikt Iäggs vid åtgärdernas kvalitet och        ner. För att effektivera verksamhetens resultat
33254:  verkningar på arbetsmarknaden. Genom pro-               fastställs, som ett Ied i arbetskrafts- och närings-
33255:  grammet försöker man förbättra kompetensen              centralernas verksamhet, den regionala upp-
33256:  och yrkeskunskaperna, förebygga utslagning och          skattningen av förändringarna på arbetsmarkna-
33257:  effektivera sökandet av arbete. Användningen av         den genom samarbete mellan näringslivet, ar-
33258:  arbetsmarknadsstödet aktiveras genom att nya            betsmarknadsorganisationerna och olika myn-
33259:  möjligheter tili sysselsättning för långtidsarbets-     digheter. lnom arbetskraftspolitiken utvecklas
33260:  lösa söks med hjälp av sammansatt stöd. Sam-            arbetslivsanpassade utbildnings- och utveck-
33261:  mansatt stöd för att sysselsätta människor kan           Iingsprojekt som genomförs i samarbete med fö-
33262:  betalas tili friviliigorganisationer och liknande,      retagen, utbildningslösningar som får den äldre
33263:  hushåll, kommuner, samkommuner och företag.             arbetskraften att stanna kvar i arbetslivet samt
33264:   Man räknar med att 1999 kunna sysselsätta               utbildning som främjar rotation. Utbildningsser-
33265:   10 000 Iångtidsarbetslösa som annars skulle ha         vice som stöder rekryteringar inriktas på de bran-
33266:   synnerligen svårt att komma in på arbetsmarkna-        scher som är viktigast med tanke på tiligången på
33267:   den.                                                    arbetskraft. Genom kompetensanalys underlät-
33268:      Den totalreform av arbetskraftspolitiken som         tas besättandet av lediga arbetsplatser.
33269:   inleddes i början av 1998 träder i kraft isin helhet
33270: 
33271:       Helsingforsden 24 november 1998
33272: 
33273:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
33274:                    j
33275:                   j
33276:                  j
33277:                 j
33278:                j
33279:               j
33280:              j
33281:             j
33282:            j
33283:           j
33284:          j
33285:         j
33286:        j
33287:       j
33288:      j
33289:     j
33290:    j
33291:   j
33292:  j
33293: j
33294:                                           KK 1212/1998 vp
33295: 
33296: Kirjallinen kysymys 1212
33297: 
33298: 
33299: 
33300: 
33301:                                   Klaus Bremer /r: Pienyrittäjän toimintaa haittaavan byrokratian
33302:                                       keventämisestä
33303: 
33304: 
33305:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33306:    Väsyneenä yksipuoliseen rasitukseen, jonka           Kun olen yhtiöni ainoa omistaja, ainoa halli-
33307: oikeusministeriön (OM) osakeyhtiölakikokoel-         tuksen varsinainen jäsen ja toimitusjohtaja, täs-
33308: mat ja valtiona valtiossa toimivien valtiovarain-    säkin vaaditaan käytännössä kohtuuttomasti
33309: ministeriön (VM) ja verottajan verotuslakiko-        paperisotaa. On turha hienostella juridisilla vas-
33310: koelmat ja niiden hallitsemattomat tulkinnat ai-     taväitteillä, ettei niitä näitä tarvita. Tämä on käy-
33311: heuttavat, päätin luopua 38 vuotta jatkuneesta       täntö, jonka eteen yrittäjä joutuu halutessaan
33312: yrittäjyydestäni myymällä kahdeksan suoma-           päästä eroon yrityksestään pankin välityksellä.
33313: laista työllistävän pienyritykseni eniten tarjaa-       OM:n vastaava virkamiesjohto on toistanut,
33314: valle tai lopettaa sen toiminnan.                    ettei pienyhtiöissä nykyisin tarvitse laatia turhia
33315:     Kysyin pankinjohtajiltani, mitä papereita tar-   pöytäkirjoja. Tämähän ei pidä lainkaan paik-
33316: vitsen, kun myyn yhtiöni ja sen omistaman            kansa. Eivätkö OM:n alan asiantuntijat tiedä,
33317: HPY:n osuustodistukset pankin välityksellä.          mikä heidän kehitettäväkseen annetulla kentällä
33318: Sain kaikilta seuraavan vastauksen:                  on todellisuus?
33319:     "Mikäli osuustodistukset eivät ole nimissäsi,       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33320: tarvitaan esimerkiksi kauppakirja, jolla ne on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33321: hankittu sekä katkeamaton siirtoketju. Yrityk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33322: sestä pitää olla hallituksen pöytäkirja,jossa pää-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33323: tös myynnistä, lisäksi myös suhteellisen tuore
33324: kaupparekisteriote sekä yhtiöjärjestys. Myös ti-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
33325: lien lopettamisesta pankeissa on tehtävä pöytä-              oikeusministeriön yritysasiantuntijat tu-
33326: kirja."                                                      tustuvat alansa faktiseen todellisuuteen
33327:     Pöytäkirjoja pöytäkirjojen perään! Ministe-              kentällä ja lakkaavat puhumasta paltu-
33328: riön virkamiesten naiivina käsityksenä tuntuu                ria, ja
33329: olevan, että pienyrittäjä tekee helposti pöytäkir-              mitä Hallitus tekee pienyrittäjyyden
33330: jan ... kuten virkamies ikään. Käsitys perustuu              kaiken hallitsevan ja masentavan byro-
33331:  samaan tietämättömyyteen kuin muukin virka-                 kratian keventämiseksi niin, että yritys-
33332:  miesosaaminen yritystoiminnan alalla. Ei osaa               toiminnan kehittämisestä ja työllistämi-
33333:  sähköasentaja, puuseppä, hitsaaja, lvi-asentaja             sen lisäämisestä tulisi pienyrittäjälle in-
33334: jne. pienyrittäjänä ja työllistäjänä tehdä pöytä-            nostava pääasia?
33335:  kirjoja, vaan ne joutuu ostamaan kirjanpitotoi-
33336:  mistolta tmv.- kallista ja aikaa vievää yrittäjän
33337:  12-18-tuntisessa normaalityöpäivässä!
33338: 
33339:       Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1998
33340: 
33341:                                            Klaus Bremer /r
33342: 
33343: 
33344: 
33345: 
33346:  280043
33347: 2                                          KK 1212/1998 vp
33348: 
33349: 
33350: 
33351: 
33352:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33353: 
33354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         män työryhmän tekemien ehdotusten vaatimia
33355: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toimenpiteitä. Mietinnössä esitettiin mm., että
33356: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        viranomaisten tulee palvelujen saatavuuden li-
33357: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        säämiseksi hyödyntää nykyistä tehokkaammin
33358: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tietoverkon sallimia mahdollisuuksia. Työryhmä
33359: 1212:                                                  on esittänyt uuden yritysinformaatiojärjestel-
33360:                                                        män luomista verkkopalveluna. Ehdotuksen
33361:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta             mukaisesti viranomaistyönä on luotava tieto-
33362:        oikeusministeriön yritysasiantuntijat tu-       verkkoon pk-yritysten hallintokalenteri. Tavoit-
33363:        tustuvat alansa faktiseen todellisuuteen        teena on, että kalenterin kautta pk-yritykset
33364:        kentällä ja lakkaavat puhumasta paltu-          saisivat mahdollisimman kattavasti ja helposti
33365:        ria, ja                                         tietoa hallinnon yleisimmin vaatimista toimenpi-
33366:           mitä Hallitus tekee pienyrittäjyyden         teistä ja niihin liittyvistä toimintaohjeista, sään-
33367:        kaiken hallitsevan ja masentavan byro-          nöksistä ja määräajoista yms. Tarvittaviin toi-
33368:        kratian keventämiseksi niin, että yritys-       menpiteisiin ryhdytään eri hallinnonalojen esit-
33369:        toiminnan kehittämisestä ja työllistämi-        tämien suunnitelmien mukaisesti.
33370:        sen lisäämisestä tulisi pienyrittäjälle in-        Hallintomenettelyihin liittyviä hakemuslo-
33371:        nostava pääasia?                                makkeita ja ohjeistusta on myös esitetty edelleen
33372:                                                        kehitettäväksi. Monet hallinnonalat ovat jo
33373:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            aloittaneet hakemuslomakkeiden uudistus- ja
33374: taen seuraavaa:                                        ajanmukaistamistyön.
33375:                                                           Parhaillaan valmistellaan myös järjestelmää,
33376:    Kuluvan hallituskauden aikana on eraana             jonka mukaan pienyritystoimintaa ja yleensä
33377: painopistealueena ollut elinkeinopolitiikan ke-        yritystoimintaa otettaisiin huomioon nykyistä
33378: hittäminen. Jo hallitusohjelmassa on kiinnitetty       systemaattisemmin säädösvalmistelussa. Valtio-
33379: huomiota pk-yritystoiminnan edistämiseen ja tä-        neuvoston tekemän periaatepäätöksen mukai-
33380: hän liittyen mm. hallintomenettelyjen yksinker-        sesti kauppa- ja teollisuusministeriössä on val-
33381: taistamiseen. Valtioneuvosto on myös hyväksy-          mistumassa ohjeet säädösvalmistelun yritysvai-
33382: nyt 5.2.1996 periaatepäätöksen pk-yrityspoliitti-      kutusten arvioinnista.
33383: seksi ohjelmaksi. Eräänä tärkeänä osa-alueena              Edellä olevan lisäksi hallintomenettelyjä on
33384: ohjelmassa on pk-yritysten toimintaympäristön          pyritty keventämään lisäämällä pk-yritysten pal-
33385: ja hallintomenettelyjen kehittäminen. Eri minis-       velu- ja tiedotustoimintaa mm. alueellisten TE-
33386: teriöissä ja virastoissa on käynnissä useita tämän     keskusten yrityspalvelupisteiden toimesta. Pyr-
33387: ohjelman toimenpidesuositusten mukaisia pro-           kimyksenä on edelleen kehittää TE-keskusten
33388: jekteja. Hankkeita on mm. kauppa- ja teollisuus-       toimintaa pk-yrityksiä palvelevaksi organisaa-
33389: ministeriössä, valtiovarainministeriössä, Vero-        tioksi.
33390: hallituksessa ja sosiaali- ja terveysministeriössä.        Edellä olevaan viitaten hallitus toteaa meneil-
33391:    Asiaa on selvitetty mm. erillisessä pk-yritysten    lään olevan valmistelun edistävän hallintomenet-
33392: lupa- ja ilmoitusmenettelyjen karsimistyöryh-          telyjen yksinkertaistamista ja parantavan pk-yri-
33393: mässä. Hallinnonalat selvittävät parhaillaan tä-       tysten toimintaympäristöä olennaisesti.
33394: 
33395:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
33396: 
33397:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
33398:                                             KK 1212/1998 vp                                              3
33399: 
33400: 
33401: 
33402:                                          Tili Riksdagens Ta/man
33403: 
33404:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             kunna utökas bör myndigheterna effektivare än i
33405: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             dagens läge utnyttja de möjligheter som datanä-
33406: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tet erbjuder. Arbetsgruppen har föreslagit att ett
33407: dagsledamot Klaus Bremer undertecknade                  nytt system för informering av företagen skall
33408: spörsmål nr 1212:                                       skapas i form av en nättjänst. 1 enlighet med
33409:                                                         förslaget skall som myndighetsarbete skapas en
33410:           Vad har Regeringen för avsikt att göra        förvaltningskalender för små och medelstora fö-
33411:        för att få justitieministeriets företagssak-     retag och den skall finnas tillgänglig i datanätet.
33412:        kunniga att bekanta sig med den faktiska         Målet är att de små och medelstora företagen via
33413:        verkligheten ute på fåltet isin bransch och      kalendern på ett så täckande och enkelt sätt som
33414:        sluta upp att prata strunt, och                  möjligt skall få information om de åtgärder som
33415:           vad gör Regeringen för att lätta på           förvaltningen mest allmänt kräver och de in-
33416:        byråkratin, som är allenarådande och             struktioner, bestämmelser och tidsfrister m.m.
33417:        deprimerande för småföretagen, så att            som ansluter sig tili dessa. De åtgärder som be-
33418:        den inspirerande huvuduppgiften för              hövs kommer att vidtas i enlighet med de planer
33419:        dem blir att utveckla företagsverksamhe-         som de olika förvaltningsområdena har presente-
33420:        ten och öka sysselsättningen?                    rat.
33421:                                                            Det har också föreslagits att de ansöknings-
33422:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           blanketter och anvisningar som sammanhänger
33423: anföra följande:                                        med de administrativa förfarandena skall vidare-
33424:                                                         utvecklas. Många förvaltningsområden har re-
33425:    Ett prioritetsområde under denna regerings-          dan inlett arbetet på att förnya och modernisera
33426: period har varit att utveckla näringspo1itiken.         sina ansökningsblanketter.
33427: Redan i regeringsprogrammet fåstes uppmärk-                Som bäst bereds också ett system, enligt vilket
33428: samhet vid främjandet av små och medelstora             småföretagens verksamhet och företagsverksam-
33429: företags verksamhet och i anknytning tili detta         heten mera generellt skall beaktas mera systema-
33430: bl.a. vid möjligheterna att förenkla de adminis-        tiskt än i dagens läge när författningar bereds. 1
33431: trativa förfarandena. Statsrådet godkände också         enlighet med det principbeslut som statsrådet har
33432: den 5 februari 1996 ett principbeslut om ett poli-      fattat fårdigställs som bäst vid handels- och indu-
33433: tiskt program för små och medelstora företags           striministeriet anvisningar om utvärderingen av
33434: verksamhet. Ett viktigt delområde i programmet          vilka konsekvenser beredningen av författningar
33435: är utvecklandet av verksamhetsmiljön och de             har för företagen.
33436: administrativa förfarandena för små och medel-             Utöver ovanstående har man försökt lätta på
33437: stora företag. Vid de olika ministerierna och äm-       de administrativa förfarandena genom att utöka
33438: betsverken pågår som bäst flera projekt som             servicen och informationen tili de små och medel-
33439: stämmer överens med de åtgärder som rekom-              stora företagen bl.a. på åtgärd av de regionala
33440: menderas i detta program. Bland annat vid han-          TE-centralernas enheter för företagstjänster.
33441: dels- och industriministeriet, finansministeriet,       Fortsättningsvis eftersträvas att verksamheten
33442: Skattestyrelsen och social- och hälsovårdsminis-        vid TE-centralerna skall utvecklas så att de blir
33443: teriet pågår sådana projekt.                            organisationer som betjänar små och medelstora
33444:    Frågan har utretts bl.a. i en särskild arbets-       företag.
33445: grupp som fick i uppdrag att gallra i de tillstånds-       Med hänvisning tili ovanstående konstaterar
33446: och anmälningsförfaranden som gäller små och            regeringen att den beredning som pågår som bäst
33447: medelstora företag. F örvaltningsområdena utre-         främjar en förenkling av de administrativa för-
33448: der som bäst vilka åtgärder arbetsgruppens för-         farandena och förbättrar de små och de medel-
33449: slag kräver. 1 arbetsgruppens betänkande anför-         stora företagens verksamhetsmiljö i väsentlig
33450: des bl.a. att för att tiligången på tjänster skall      grad.
33451: 
33452:      Helsingforsden 20 november 1998
33453: 
33454:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
33455:                                              KK 1213/1998 vp
33456: 
33457: Kirjallinen kysymys 1213
33458: 
33459: 
33460: 
33461: 
33462:                                     Klaus Bremer /r: Laiva- ja lentokonehylkyjen omistussuhteiden
33463:                                         kansainvälisestä määrittämisestä
33464: 
33465: 
33466:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33467: 
33468:    Ruotsalaiset urheilusukeltajat löysivät viime           Onko eroa laiva- ja lentokonehylkyjen välillä,
33469: kesänä Söderarmin edustalla Ruotsin aluevesillä         taikka maalla, merellä ja sisävesillä- vai onko
33470: merenpohjasta neuvostoliittolaisen sukellusve-          kaikki jatkossakin Suomen viranomaisten mie-
33471: neen hylyn. Suomalainen sukellusvene oli upot-          lestä Venäjän valtion omaisuutta?
33472: tanut sen syksyllä 1942- silloin kansainvälisellä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33473: vesialueella. Sekä Ruotsi että Venäjä ilmoittivat,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33474: että sukellusveneen hylky oli yhä Venäjän valtion       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33475: omaisuutta.                                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33476:    Pari viikkoa myöhemmin löydettiin Karjalas-
33477: sajärven pohjasta suomalaisen Brewster-hävittä-                     Ottaen huomioon perusteluissa maini-
33478: jälentokoneen hylky. Nyt- päinvastaisella lo-                   tussa sukellusvenehylyn tapauksessa
33479: giikalla kuin sukellusveneen hylyn kohdalla -                   Ruotsin ja Venäjän ennakkopäätösluon-
33480: Venäjä julisti, että suomalainen kone oli Venäjän               teisen omistusoikeusmäärityksen, mistä
33481: valtion omaisuutta, ja samalla Suomen valtiolla                 syystä Suomen valtio ei samalla johdon-
33482: ei ollut mielipidettä vaan se vaikeni.                          mukaisuudella vaatinut suomalaista
33483:    Ainutlaatuinen, maailmassa ainoa jäljelle jää-               Brewster-hylkyä omaisuutenaan itsel-
33484: nyt Brewster-hylky nostettiin ja myytiin ennätys-               leen,ja
33485: kalliilla hinnalla amerikkalaiselle ostajalle. Sen                  mitä Hallitus aikoo tehdä omistusoi-
33486: luonnollinen paikka olisi ollut suomalainen mu-                 keuden kansainväliseksi määrittämiseksi
33487: seo.                                                            vastaavanlaisissa tapauksissa tulevaisuu-
33488:    Koska on ilmeistä, että hyvin monia suomalai-                dessa, vai
33489: sia, neuvostoliittolaisia, saksalaisia jne. sekä len-              katsooko Hallitus, että Venäjän valtio
33490: tokone- että laivahylkyjä tullaan vielä löytämään               omistaa kaiken vastaavan omien rajojen-
33491: Suomen, Ruotsin, Venäjän jne. maa- ja vesi-                     sa sisäpuolella ja kaiken ennen omista-
33492: alueilla, olisi tärkeää määrittää hylkyjen kan-                 mansa myös Suomen rajojen sisäpuolel-
33493: sainvälisen oikeuden mukainen omistusoikeus ja                  la?
33494: manifestoida se asianomaisissa maissa.
33495: 
33496:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1998
33497:                                               Klaus Bremer /r
33498: 
33499: 
33500: 
33501: 
33502: 280043
33503: 2                                          KK 1213/1998 vp
33504: 
33505: 
33506: 
33507: 
33508:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33509: 
33510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       varikoida. Tämän ns. sotasaalis on katsottu kuu-
33511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        luvan valloittajalleen, heti kun se on saatu vallat-
33512: olette 30 päivänä lokakuuta 1998 päivätyllä kir-     tua. Nyt kyseessä olevassa Brewster-hävittäjäko-
33513: jeellä toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      neen tapauksessa on kuitenkin kyse koneen alas-
33514: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      ammutusta hylystä. Maa- tai ilmasotaa koske-
33515: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       vassa oikeudellisessa kirjallisuudessa ei ole juuri-
33516:  1213:                                               kaan käsitelty yksityiskohtaisesti sotakoneiden
33517:                                                      hylkyjen omistusoikeuteen liittyviä kysymyksiä.
33518:            Ottaen huomioon perusteluissa maini-      Valtion alusten osalta on kansainvälisessa oikeu-
33519:        tussa sukellusvenehylyn tapauksessa           dessa runsaasti sopimuksia ja kirjallisuutta. Me-
33520:        Ruotsin ja Venäjän ennakkopäätösluon-         risotaa koskevat säännökset ovat kuitenkin eri-
33521:        teisen omistusoikeusmäärityksen, mistä        tyisala, jonka säännöksiä ei voi suoraan soveltaa
33522:        syystä Suomen valtio ei samalla johdon-       maasotaa ja ilmasotaa koskeviin tapauksiin.
33523:        mukaisuudella vaatinut suomalaista               Todettakoon, että Brewster-koneen hylkyyn
33524:        Brewster-hylkyä omaisuutenaan itsel-          eivät edes lähtökohtaisesti sovellu kulttuuripe-
33525:        leen, ja                                      rintöä koskevat säännökset, koska kyseessä ei
33526:            mitä Hallitus aikoo tehdä omistusoi-      ole yli 100 vuotta vanha esine (Muinaismuisto-
33527:        keuden kansainväliseksi määrittämiseksi       lain (295/1963) säännökset vedenalaisista esineis-
33528:        vastaavanlaisissa tapauksissa tulevaisuu-     tä). UNESCOn (YK:n kasvatus-, tiede- ja kult-
33529:        dessa, vai                                    tuurijärjestö) alaisuudessa neuvotellaan parai-
33530:            katsooko Hallitus, että Venäjän valtio    kaa uutta yleissopimusta vedenalaisen kulttuuri-
33531:        omistaa kaiken vastaavan omien rajojen-       perinnön kattavaksi suojelemiseksi. Sopimus-
33532:        sa sisäpuolella ja kaiken ennen omista-       neuvottelut ovat vasta alullaan ja sopimuksen
33533:        mansa myös Suomen rajojen sisäpuolel-         sisältö ja soveltamisala ovat vielä auki.
33534:        la?                                              Suomen alueelta löytyvään sotamateriaaliin
33535:                                                      sovelletaan Asetusta puolustusvoimille kuulu-
33536:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          neen tavaran löytämisestä ja pelastamisesta (84/
33537: taen seuraavaa:                                      1983). Asetuksen mukaan löytynyt materiaali-
33538:                                                      myös muun maan puolustusvoimille kuulunut-
33539:    Ruotsin viranomaisilta saatujen tietojen mu-      on lähtökohtaisesti Suomen valtion omaisuutta.
33540: kaan Ruotsin hallitus ei ole ottanut virallista         Suomen ja Venäjän suhteissa on puheena ole-
33541: kantaa Ruotsin aluevesillä merenpohjasta löyde-      vassa kysymyksessä ensisijaisesti otettava huo-
33542: tyn neuvostoliittolaisen sukellusveneen hylyn        mioon maiden (Suomen ja Neuvostoliiton ja sit-
33543: omistajakysymykseen.                                 temmin Venäjän federaatio) väliset voimassa ole-
33544:    Valtiolle kuuluvan omaisuuden omistusoi-          vat sopimukset. Pariisin rauhansopimuksen
33545: keutta tarkasteltaessa on kansainvälisoikeudelli-    (SopS 19-20/1947) 29 artiklan mukaan 'Suomi
33546: sesti erotettu lähtökohtaisesti valtion julkisoi-    luopuu kaikista ja kaikenlaatuisista Liittoutuuei-
33547: keudellinen ja taloudellisluonteinen toiminta.       ta ja Liittyneitä Valtoja vastaan Suomen halli-
33548: Pääperiaatteena on pidetty, että julkisoikeudelli-   tuksen tai Suomen kansalaisten taholta esitettä-
33549: seen toimintaan liittyvä omaisuus nauttii koske-     vistä vaatimuksista, jotka aiheutuvat suoranai-
33550: mattomuuden suojaa (valtion immuniteetti) lip-       sesti sodasta tai Euroopassa syyskuun 1 päivän
33551: puvaltion suvereniteetin osoituksena. Sodassa        1939 jälkeen vallinneen sotatilan aiheuttamista
33552: puolustusvoimien sotakaluston käyttö on val-         toimenpiteistä, olipa Liittoutunut tai Liittynyt
33553: tion julkisoikeudellista toimintaa, mutta sotati-    Valta silloin sodassa Suomen kanssa tahi ei, mu-
33554: lanteessa on otettava huomioon sodan lait, jotka     kaan lukien: a) vaatimukset sellaisten menetys-
33555: luovat oman säännöstönsä tässä tilanteessa.          ten ja vahinkojen johdosta, jotka ovat aiheutu-
33556: Kansainvälisen oikeuden mukaan omalla alueel-        neet Liittoutuneiden tai Liittyneiden Valtojen
33557: la oleva vihollisen irtain omaisuus voidaan taka-    sotavoimien tahi viranomaisten toimesta; ... ' So-
33558:                                           KK 1213/1998 vp                                           3
33559: 
33560: pimuksen perusteella voidaan katsoa, että Suo-       tehnyt Venäjän viranomaisille esityksen, että
33561: men oikeudelliset vaateet ilmavoimien hävittäjä-     kone siirrettäisiin Suomeen sotahistorian yhteis-
33562: kone Brewster Model 239 (BW-372) -hylkyyn,           työn puitteissa, jota toteutetaan Suomen ja Ve-
33563: joka löydettiin Karjalan tasavallassa sijaitsevas-   näjän välillä maiden puolustusministeriöiden 27.
33564: ta järvestä, eivät olisi mahdollisia tämän sopi-     huhtikuuta 1998 tehdyn yhteistyöpöytäkirjan
33565: muksen valossa.                                      perusteella.
33566:    Suomen puolustusministeriö on kuitenkin
33567:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
33568: 
33569:                                                                Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
33570: 4                                          KK 1213/1998 vp
33571: 
33572: 
33573: 
33574: 
33575:                                         Tili Riksdagens Talman
33576: 
33577:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Den juridiska litteraturen om lant- eller luftkrig
33578: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av         innehåller knappt några detaljerade beskrivning-
33579: den 30 oktober 1998 tili vederbörande medlem av       ar av frågor som hör samman med äganderätten
33580: statsrådet översänt avskrift av följande av riks-     till krigsflygplansvrak. Folkrätten innehåller
33581: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål           däremot många överenskommelser och en hel del
33582: nr 1213:                                              litteratur om statsfartyg. Bestämmelserna om
33583:                                                       sjökrig är dock ett särskilt område vars regler inte
33584:           Med hänsyn till den prejudikatsartade       är direkt tillämpliga på händelser som gäller lant-
33585:        definition av äganderätten som Sverige         och luftkrig.
33586:        och Ryssland gjort med anledning av det            Det bör påpekas att det inte ens som utgångs-
33587:        i spörsmålets motivering nämnda ubåts-         punkt går att tillämpa bestämmelserna om kul-
33588:        vraket; varför har finska staten i linje med   turarv på Brewster-vraket eftersom det är fråga
33589:        detta inte krävtatt få det finska Brewster-    om ett föremål som är yngre än 100 år (bestäm-
33590:        vraket som sin egendom, och                    melsema om föremål under vatten i lagen om
33591:           vad ämnar Regeringen göra för att få        fomminnen (295/1963)). Inom UNESCO (FN:s
33592:        en intemationell definition av äganderät-      organisation för utbildning, vetenskap och kul-
33593:        ten i motsvarande fall i framtiden, eller      tur) förhandlar man som bäst om en ny konven-
33594:           anser Regeringen att ryska staten äger      tion om ett heltäckande skydd för kulturarv un-
33595:        allt motsvarande inom landets egna grän-       der vatten. Förhandlingama har blott inletts och
33596:        ser och allt det som den tidigare ägt även     konventionens innehåll och tillämpningsområde
33597:        inom Finlands gränser?                         är än så länge öppna.
33598:                                                           På krigsmateriel som anträffas på finskt terri-
33599:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         torium tillämpas förordningen om fynd och
33600: anföra följande:                                      bärgning av gods som tillhört försvarsmakten
33601:                                                       (84/1983). Enligt förordningen utgår man från
33602:    Enligt uppgift av svenska myndigheter har          att materielen - även sådan som tillhört ett
33603: Sveriges regering inte formellt tagit ställning i     annat lands försvarsmakt - är finska statens
33604: frågan om äganderätten till vraket av den sovje-      egendom.
33605: tiska ubåt som hittades på havsbottnen i de               1 de finsk-ryska förbindelsema måste man i
33606: svenska territorialvattnen.                           den aktuella frågan i första hand ta hänsyn till
33607:    Vid granskning av äganderätten till egendom        gällande överenskommelser mellan länderna
33608: som tillhör staten har man inom folkrätten utgått     (Finland och Sovjetunionen, sedermera Ryska
33609: från en skillnad mellan statens offentligrättsliga    Federationen). Enligt artikel 29 i fredsfördraget
33610: verksamhet och statens verksamhet av ekono-           med Finland (FördrS 19-20/1947) avstår Fin-
33611: misk natur. Huvudregeln har varit att egendom         land "från alla anspråk av vad slag de vara må,
33612: som hör samman med offentligrättslig verksam-         som av Finlands regering eller finska medborgare
33613: het åtnjuter integritetsskydd (statlig immunitet)     rests mot de Allierade och Associerade Makterna
33614: som ett teeken på flaggstatens suveränitet. 1 krig    och vilka härflyta direkt ur kriget eller ur åtgär-
33615: hör användningen av försvarsmaktens krigsma-          der, föranledda av det i Europa efter den 1 sep-
33616: teriel samman med statens offentligrättsliga          tember 1939 rådande krigstillståndet, vare sig
33617: verksamhet, men i krigssituationer måste krigets      den Allierade eller Associerade Makten då be-
33618: lagar beaktas och de bildar sitt eget regelverk för   fann sig i krig med Finland eller ej, däri inbegrip-
33619: situationen. Enligt folkrätten kan en stat på sitt    na: a) anspråk föranledda av sådana förluster
33620: territorium konfiskera lös egendom som tillhör        eller skador, vilka uppstått på grund av åtgärder
33621: fienden. Sådant s.k. krigsbyte anses tillhöra eröv-   vidtagna av de Allierade eller Associerade Mak-
33622: raren genast då det erövrats. Det aktuella fallet     temas krigsmakt eller myndigheter;". Med stöd
33623: som gäller ett Brewster-jaktplan handlar där-         av fördraget kan man anse att Finlands rättsliga
33624: emot om ett vrak efter ett nedskjutet flygplan.       krav på vraket efter luftstridskrafternas jaktplan
33625:                                           KK 1213/1998 vp                                          5
33626: 
33627: Brewster Model 239 (BW-372), vilket hittades i      av planet tili Finland inom ramen för det samar-
33628: en sjö i Karelska republiken, inte är möjliga i     bete som avser finsk krigshistoria och som verk-
33629: ljuset av Parisfördraget.                           ställs i enlighet med ett samarbetsprotokoll av
33630:    Finlands försvarsministerium har dock fram-      den 27 april 1998 mellan det finska och det ryska
33631: ställt hos de ryska myndigheterna om en flyttning   försvarsministeriet.
33632: 
33633:      Helsingforsden 19 november 1998
33634: 
33635:                                                                   Utrikesminister Tarja Halonen
33636:                                            KK 1214/1998 vp
33637: 
33638: Kirjallinen kysymys 1214
33639: 
33640: 
33641: 
33642:                                    Jaakko Laakso /vas: Työperäisen uupumuksen luokittelemisesta
33643:                                       ammattitaudiksi
33644: 
33645: 
33646:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33647: 
33648:     Suomen Ammattiliitojen Keskusjärjestön            uupumista tai sairastumista. Vain osa henkisistä
33649: (SAK:n) teettämän kyselytutkimuksen mukaan            sairastumisista hyväksytään ammattitaudiksi,
33650: 87 prosenttia, useampi kuin neljä viidestä suoma-     vaikka lakia säädettäessä henkisestä työsuojelus-
33651: laisesta, kokee työssä jaksamisen ja työntekijöi-     ta oli jo käyty melko paljon julkista keskustelua
33652: den loppuunpalamisen tämän päivän suureksi            ja työperäisistä henkisistä sairauksista oli käytet-
33653: epäkohdaksi työelämässä. Tätä mieltä oli kyse-        tävissä tietoa, jonka olisi pitänyt varoittaa pää-
33654: lyssä SAK:Iaisista 91 prosenttiaja STTK:Iaisista      töksentekijöitä. Yksi seuraus on, että työuupu-
33655: peräti 96 prosenttia.                                 muksen ehkäisy on tehotonta, eivätkä perintei-
33656:     Huomattava osa sairauslomista johtuu työpe-       sen työsuojelun keinot enempää kuin valtuudet
33657: räisestä uupumuksesta. Kiristynyt työtahti, kas-      ja resurssit siihen riitä.
33658: vaneet vaatimukset, ylityöt, lyhytaikaiset työ-           Rajaukseen vaikutti pelko työkyvyttömyydes-
33659: suhteet ja pelko työpaikan menetyksestä sekä          tä aiheutuvien korvausten kasvusta. Kustannuk-
33660: niiden vaikutukset työpaikan sosiaalisiin suhtei-     silta ei kuitenkaan lopulta vältytä, kun ikäänty-
33661: siin ovat tehneet uupumuksesta keskeisen työ-         vien työntekijöiden suorituskyvyn lasku johtaa
33662: suojeluongelman.                                      sairastumisiin ja ennenaikaiseen eläkkeelle jää-
33663:     Perinteisesti työsuojelussa on kiinnitetty huo-   miseen. Työkyvyn menetys olisi monissa tapauk-
33664: miota työn aiheuttamiin fyysisiin sairauksiin -       sissa vältettävissä, mikäli uupumuksen perusteel-
33665:  henkisen työsuojelun tarve on tiedostettu suh-       la olisi mahdollista saada tapaturmavakuutus-
33666: teellisen myöhään ja liian hitaasti. Uupumisen on     lain perusteella korvattavaa kuntoutusta.
33667:  arvioitu olevan yleisintä naisvaltaisilla palvelu-       Työuupumuksen ja työperäisten henkisten
33668:  aloilla.                                             sairauksien ehkäiseminen edellyttää työelämän
33669:     Työperäinen uupuminen lisääntyy myös yhä          muutoksen suunnan kääntämistä. Niiden mää-
33670:  turvattomammaksi ja pakkotahtisemmaksi               ritteleminen ammattitaudiksi voisi osaltaan vai-
33671:  muuttuneellajulkisella sektorilla. Julkisen sekto-   kuttaa ongelmien syiden poistamiseen saatta-
33672:  rin eri aloilla ja ammateissa koulujen siivoojista   malla ne tehokkaammin työsuojelun valvonnan
33673:  puolustusvoimien kantahenkilökuntaan uupu-           ja sairauksien ehkäisyn piiriin. Se on myös edelly-
33674:  mista pidetään uhkana.                               tys sille, että työstä johtuvista syistä henkisesti
33675:     Työelämän muutos on ollut erityisen nopeaa        sairastuneet saavat ne etuudet ja hoidon, jotka
33676:  viime vuosina: kielteiseen suuntaan. Esimerkiksi     heille oikeutetusti kuuluvat siinä kuin fyysisesti
33677:  monissa kuntien tehtävissä melko usein yksi hen-     sairastuneillekin.
33678:  kilö huolehtii töistä, jotka kymmenen vuotta sit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33679:  ten saattoivat ollajaettuna kolmelle. Työturvalli-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
33680:  suuskeskuksen teettämässä kunta-alan työolo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33681:  barometrissä noin seitsemän kymmenestä ter-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33682:  veydenhuollossa työskentelevästä arvioi sekä kii-
33683:  reen että henkisen rasittavuuden kasvaneen                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33684:  vuonna 1997. Sosiaali- ja opetusaloilla odotukset            ryhtyä, jotta työstä johtuva työperäinen
33685:  olivat erityisen synkät.                                     uupumus luokitellaan ammattitaudiksi ja
33686:      Kymmenen vuotta vanhan lain tai asetuksen                ryhdytään sen ehkäisemiseksi tarvittaviin
33687:  ammattitaudin määritelmä ei sisällä henkistä                 toimenpiteisiin?
33688: 
33689:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1998
33690: 
33691:                                           Jaakko Laakso /vas
33692:  280043
33693: 2                                            KK 1214/1998 vp
33694: 
33695:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33696: 
33697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Psyykkisten sairauksien ja työuupumuksen
33698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           korvaaminen lakisääteisestä tapaturmavakuu-
33699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tuksesta johtaisi niiden diagnostiikkaan liitty-
33700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko             vien ongelmien vuoksi sattumanvaraisiin kor-
33701: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            vauksiin ja vakuutettujen yhdenvertaisuuden
33702: n:o 1214:                                               vaarantumiseen. Ruotsista saatujen kokemusten
33703:                                                         perusteella ammattitautikorvauksen ulottami-
33704:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nen psyykkisiin sairauksiin syy-yhteystietämyk-
33705:         ryhtyä, jotta työstä johtuva työperäinen        sen puutteista huolimatta voisi lisäksijohtaa hal-
33706:         uupumus luokitellaan ammattitaudiksi ja         litsemattomiin kustannuksiin.
33707:         ryhdytään sen ehkäisemiseksi tarvittaviin           Vakuutusturvan laajentamisen sijasta huomio
33708:         toimenpiteisiin?                                on kiinnitettävä työperäisen uupumuksen tehok-
33709:                                                         kaaseen ennaltaehkäisyyn ja työkyvyn ylläpitoa
33710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            edistäviin toimenpiteisiin. Kuluneen vuosikym-
33711: vasti seuraavaa:                                        menen aikana on työskennelty voimakkaastijuu-
33712:                                                         ri työkyvyn ylläpitämisen edellytysten kehittämi-
33713:    Ammattitautilain 1 §:n mukaan ammattitau-            seksi. Työkykyä ylläpitävä toiminta on lakisää-
33714: dilla tarkoitetaan sairautta,joka on työssä aiheu-      teistetty ja eri tahot ovat yksimielisesti ilmaisseet
33715: tunut todennäköisesti ja pääasiallisesti fysikaali-     yhteiset tavoitteensa myös työuupumuksen eh-
33716: sista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Am-   käisemiseksi.
33717: mattitautina korvattavan sairauden pääasialli-              Henkisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistä-
33718: sesti aiheuttava syy ei siten voi olla työstä riippu-   minen on tärkeä osa työterveyshuollon ennalta
33719: maton tekijä.                                           ehkäisevää toimintaa. Siksi sen tulee myös olla
33720:    Nykyisen ammattitautilainsäädännön perus-            työterveyshuollon normaalia toimintaa. Sosiaa-
33721: teella ei korvata sosiaalisten tai psyykkisten teki-    li- ja terveysministeriö on kuluneen vuoden aika-
33722: jöiden aiheuttamia psyykkisiä tai muita sairauk-        na ryhtynyt selvittämään toimenpiteitä, joilla
33723: sia eikä uupumustiloja. Näiden tekijöiden mah-          työterveyshuollon toimintaa voitaisiin kehittää
33724: dollisesti aiheuttamien sairauksien korvaami-           ehkäisevän terveydenhuollon suuntaan erityises-
33725: seen ammattitautina suhtauduttiin ammattitau-           ti henkisen hyvinvoinnin kysymyksissä. Samalla
33726: tilainsäädäntöä viimeksi uudistettaessa kieltei-        tullaan selvittämään henkisen työn kuormitta-
33727: sesti muun muassa syy-yhteysongelmien takia.            vuuden arviointimenetelmien kehittämistä, hen-
33728: Keskeistä sairauden toteamisessa ammattitau-            kistä hyvinvointia edistävän ja tukevan koulu-
33729: diksi on syy-yhteyden selvittäminen työn ja sai-        tuksen sisällyttämistä työterveyshuoltoalan kou-
33730: rauden välillä. Psyykkisten tekijöiden aiheutta-        lutukseen, työterveyshuollon koulutus- ja hen-
33731: mien sairauksien syiden selvittäminen on vai-           kilöresurssitarpeita sekä Työterveyslaitoksen
33732: keaa, koska useimpien psyykkisten sairauksien           osuutta henkisen hyvinvoinnin kehittämistyössä.
33733: pohjimmainen syy on edelleenkin epäselvä tai                 Myös Kansalliseen Ikäohjelmaan vuosina
33734: kiistanalainen.                                          1998-2002 sisältyy muun ohella ikäjohtamista
33735:    Sairauden korvaaminen ammattitautina edel-           koskevaa koulutusta, jolla voidaan edistää
33736: lyttää nimenomaan, että työssä esiintyvä altiste        ikääntyvien työntekijöiden henkistä hyvinvoin-
33737: on todennäköisesti pääasiallisesti aiheuttanut          tia työssä ja täten tukea työssäjaksamista ja
33738: sairauden. Nykyisin diagnostisin keinoin on             -pysymistä. Tähän sisältyy muun muassa laajaa
33739: mahdotonta selvittää, mikä osuus psyykkisen             työterveydenhuollon henkilökunnan koulutusta
33740: sairauden synnyssä on työhön liittyvillä olosuh-        valtion talousarviossa tähän varatuilla määrära-
33741: teilla, yksilökohtaisilla henkisillä ominaisuuksil-     hoilla.
33742: la, lapsuuden kasvuympäristöllä, geneettisillä               Edellä mainitun selvitystyön valmistuttua so-
33743: syillä ja yksilön elämän ulkoisilla tekijöillä, kuten   siaali- ja terveysministeriö päättää sen edellyttä-
33744: kodilla ja perheellä. Nykyisen kansainvälisen           mistä jatkotoimenpiteistä.
33745: tautiluokituksen mukaan (ICD-10) työuupu-
33746:  musta ei myöskään luokitella sairaudeksi.
33747: 
33748:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
33749: 
33750:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33751:                                             KK 1214/1998 vp                                              3
33752: 
33753: 
33754: 
33755: 
33756:                                          Tili Riksdagens Talman
33757: 
33758:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ceras inte heller enligt gällande internationella
33759: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            klassifikation av sjukdomar (ICD-10) som sjuk-
33760: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        dom.
33761: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-                 Beta1ning av ersättning vid psykiska sjukdo-
33762: mål nr 1214:                                           mar och utbrändhet av den 1agstadgade olycks-
33763:                                                        fallsförsäkringen skulle på grund av problemen
33764:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         när det gäller att diagnosticera dem leda tili
33765:        ta för att utbrändhet i arbetet skall klassi-   slumpmässiga ersättningar och tili att jämlikhe-
33766:        ficeras som yrkessjukdom och åtgärder           ten mellan de försäkrade äventyras. På basis av
33767:        som behövs för att förebygga den skall          erfarenheter från Sverige kan det dessutom upp-
33768:        vidtas?                                         stå okontrollerade kostnader om yrkessjuk-
33769:                                                        domsersättningen utsträcks tili psykiska sjukdo-
33770:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mar trots att kunskapen om orsak och verkan
33771: anföra följande:                                       saknas.
33772:                                                            Uppmärksamhet skall fåstas vid ett effektivt
33773:     Enligt 1 § yrkessjukdomslagen förstås med yr-      förebyggande av utbrändhet och vid åtgärder
33774: kessjukdom en sjukdom som sannolikt i huvud-           som främjar upprätthållandet av arbetsförmå-
33775: sak har orsakats av fysikaliska, kemiska eller         gan i stället för att försäkringsskyddet utvidgas.
33776: biologiska faktorer i arbetet. Den huvudsakliga        Under det senaste årtiondet har man arbetat in-
33777: orsaken tili en sjukdom som ersätts som yrkes-         tensivt just för att utveckla förutsättningarna för
33778: sjukdom kan sålunda inte vara en faktor som inte       upprätthållandet av arbetsförmågan. Verksam-
33779: beror på arbetet.                                      het som upprätthåller arbetsförmågan har regle-
33780:     På basis av gällande Iagstiftning om yrkessjuk-    rats genom 1ag och olika instanser har enhälligt
33781: domar ersätts inte psykiska eller andra sjukdo-        uttryckt sina gemensamma mål även för att för-
33782: mar eller utmattningstillstånd förorsakade av          hindra utbrändhet.
33783: socia1a ellerpsykiska faktorer. Attityderna tili att       Att stöda och främja det psykiska välbefin-
33784: sjukdomar som eventuellt förorsakas av dessa           nandet är en viktig del av den förebyggande verk-
33785: faktorer skulle ersättas som yrkessjukdomar var        samheten inom företagshälsovården. Därför
33786: negativa när lagstiftningen om yrkessjukdomar          måste den också vara en del av den normala
33787: senast reviderades, bl.a. på grund av problemen i      verksamheten inom företagshälsovården. Socia1-
33788: anslutning tili orsak och verkan. Det centrala när     och hälsovårdsministeriet har under det senaste
33789: en sjukdom konstateras vara en yrkessjukdom är         året börjat utreda åtgärder genom vilka verksam-
33790: att orsakssambandet mellan arbetet och sjukdo-         heten inom företagshälsovården kunde utvecklas
33791: men klarläggs. Det är svårt att klarlägga orsaker-     i riktning mot förebyggande hälso- och sjukvård
33792: na tili sjukdomar som förorsakas av psykiska           i synnerhet i frågor som gäller psykiskt välbefin-
33793: faktorer, eftersom den yttersta orsaken tili de        nande. Samtidigt kommer man att utreda om
33794: flesta psykiska sjukdomar fortfarande är oklar         metoder för en utvärdering av hur belastande
33795: eller omtvistad.                                       psykiskt arbete är kan utvecklas och om utbild-
33796:     För att en sjukdom skall ersättas som yrkes-       ning som främjar och stöder det psykiska välbe-
33797: sjukdom förutsätts uttryckligen att en expone-         finnandet kan tas in i utbildningen inom företags-
33798: ring i arbetet sannolikt är den huvudsakliga orsa-     hälsovården. Dessutom utreds behoven av ut-
33799:  ken tili sjukdomen. Med nuvarande diagnostiska        bildnings- och personalresurser inom företags-
33800: metoder är det omöjligt att klarlägga viiken andel     hälsovården samt undersöks viiken andel Institu-
33801: arbetsrelaterade omständigheter, individuella          tet för arbetshygien har när det gäller att utveckla
33802:  psykiska egenskaper, uppväxtmiljön i barndo-          det.psykiska välbefinnandet.
33803:  men, genetiska orsaker och yttre faktorer i en            A ven i det nationella åldersprogrammet för
33804:  persons Iiv, t.ex. hem och familj, har vid uppkom-    åren 1998-2002 ingår bl.a. utbildning som gäller
33805:  sten av en psykisk sjukdom. Utbrändhet klassifi-      de attityder personer i ledande ställning har tili
33806: 4                                         KK 1214/1998 vp
33807: 
33808: äldre arbetstagare. Genom utbildningen kan äld-        inom företagshälsovården med anslag som reser-
33809: re arbetstagares psykiska välbefinnande i arbetet      verats för detta i statsbudgeten.
33810: och sålunda deras uthållighet och möjligheter att         När ovan nämnda utredningsarbete blivit får-
33811: hållas kvar i arbetet främjas. Detta är bl.a. för-     digt, beslutar social- och hälsovårdsministeriet
33812: knippat med en omfattande personalutbildning           om vilka fortsatta åtgärder det kräver.
33813: 
33814:      Helsingfors den 24 november 1998
33815: 
33816:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
33817:                                           KK 1215/1998 vp
33818: 
33819: Kirjallinen kysymys 1215
33820: 
33821: 
33822: 
33823: 
33824:                                   Timo Ihamäki /kok: Terveyspalvelujen saatavuudesta
33825: 
33826: 
33827: 
33828:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33829: 
33830:    Suomalaiset näyttävät olevan hyvinkin eriar-      hoitoon kohtuuajassa, jona pidetään yleensä
33831: voisessa asemassa terveyspalvelujen saatavuu-        kolmea kuukautta. Mainitun asetuksen mu-
33832: den suhteen. Jatkuvasti kuulee viestejä, viimeksi    kaan potilas on tiettävästi oikeutettu saamaan
33833: pääkaupunkiseudulta, hoitojen peruutuksista,         hoitoa missä tahansa yhteisön ko. palveluja
33834: hoitojen lykkäämisistä ja jonojen kasvusta.          tuottavassa laitoksessa, jos potilaan oma palve-
33835: Asioiden hoitoon ei ole osattu varautua eikä ole     lujärjestelmä ei kykene sitä tuottamaan.
33836: varattu riittävästi määrärahoja. Näyttää siltä,         Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjes-
33837: että koko terveyspalvelujärjestelmä ja erityisesti   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33838: erikoissairaanhoidon palvelutuotanto ontuu           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33839: eikä tilanne ole hallinnassa valtakunnallisesti,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33840: alueellisesti eikä paikallisesti.
33841:    Vähemmän mielekkäältä näyttää se, että poti-                Onko Hallitus tietoinen, että Suomen
33842: laita hoidetaan sosiaalihuollon ja kotisairaan-             kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa
33843: hoidon palveluin, vaikka sairausongelma ja sen              terveyspalvelujen saannin suhteen, että
33844: aiheuttama työ- ja toimintakyvyttömyys olisivat             erityisesti erikoissairaanhoidon palvelu-
33845: korjattavissa ja palaotettavissa nopeasti erikois-          tuotanto häiriintyy määrärahojen niuk-
33846: sairaanhoidon toimenpitein. Asioiden hoidon                 kuuden johdosta ja että potilaita joudu-
33847: mielekkyys katoaa lopullisesti, kun tiedetään,              taan huoltamaan sosiaalihuollon ja ko-
33848: että pitkään jatkuessaan hoitotoiminta on kal-              tisairaanhoidon palveluilla, vaikka toi-
33849: liimpaa kuin hetkellinen erikoissairaanhoidon               mintakyky olisi palaotettavissa nopeasti
33850: palvelu, esimerkiksi leikkaus.                              erikoissairaanhoidon toimenpitein, ja
33851:    Tiettävästi Euroopan yhteisössä on asetus,                  mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
33852: joka antaa potilaalle laillisen oikeuden päästä             korjaamiseksi?
33853: 
33854:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
33855: 
33856:                                          Timo Ihamäki /kok
33857: 
33858: 
33859: 
33860: 
33861:  280043
33862: 2                                        KK 1215/1998 vp
33863: 
33864: 
33865: 
33866: 
33867:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33868: 
33869:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Kansanterveyden kehitys on myönteistä ja mo-
33870: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       net hoitotulokset ovat kansainvälisessä vertailus-
33871: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sa erinomaisia. Järjestelmä ei kaipaa suurta re-
33872: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      monttia, mutta havaitut epäkohdat tulee korjata
33873: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan,
33874:  1215:                                              suomalaisten terveyspalvelujen saatavuudessa
33875:                                                     on alueellisia ja kunnittaisia eroja. Edellä maini-
33876:           Onko Hallitus tietoinen, että Suomen      tuissa selvityksissä on todettu eroja terveyspalve-
33877:        kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa      lujen saatavuudessa, tarjonnassa ja kustannuk-
33878:        terveyspalvelujen saannin suhteen, että      sissa, jotka eivät selity erilaisesta terveystarpees-
33879:        erityisesti erikoissairaanhoidon palvelu-    ta, vaan eroista rakenteissa ja toimintatavoissa.
33880:        tuotanto häiriintyy määrärahojen niuk-       Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon,
33881:        kuuden johdosta ja että potilaita joudu-     työterveydenhuollon ja yksityisen terveyden-
33882:        taan huoltamaan sosiaalihuollon ja koti-     huollon välillä on joillakin alueilla päällekkäi-
33883:        sairaanhoidon palveluilla, vaikka toimin-    syyttä ja ylikapasiteettia. Johtamisessa ja eri toi-
33884:        takyky olisi palaotettavissa nopeasti eri-   mijoiden yhteistyössä on myös parantamisen va-
33885:        koissairaanhoidon toimenpitein, ja           raa. Viimeaikaiset lehtikirjoitukset erikoissai-
33886:           mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan      raanhoidon saatavuudesta näyttävätkin painot-
33887:        korjaamiseksi?                               tuvan alueille,joilla erikoissairaanhoidon ja yksi-
33888:                                                     tyisen terveydenhuollon osuus ja kustannukset
33889:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ovat korkeat ja lääkäreiden kaksoisrooli koros-
33890: taen seuraavaa:                                     tuu.
33891:                                                         Edellä kuvatut epäkohdat ja muut terveyden-
33892:    Suomen terveydenhuoltoa on arv101tu sekä         huollon kehittämistarpeet sisältyvät sosiaali- ja
33893: kotimaisissa että ulkomaisissa julkaisuissa. Tänä   terveysministeriön julkaisemaan "Terveyden-
33894: vuonna on julkaistu sosiaali- ja terveysministe-    huolto 2000-luvulle" -toimenpideohjelmaan. Vii-
33895: riön käynnistämän terveydenhuollon kehittä-         si laajaa alueellista yhteistyöryhmää toteuttavat
33896: mishankkeen selvitysmies- ja johtoryhmäjulkai-      alueellisten ja paikallisten kehittämistarpeiden
33897: sut, OECD:n Suomea koskeva maaraportti sekä         pohjalta toimeenpanoehdotukset ja seuraavat
33898: EU :n komission kansalaisten käsityksiä maansa      niiden läpiviemistä alueillaan. Alueellisten toi-
33899: terveydenhuoltoa 15 ED-maassa käsittelevä tut-      menpideohjelmien tulee olla valmiina ensi kevää-
33900: kimus. Niiden kaikkien sisältö on samansuuntai-     nä ja niiden toimeenpanon toteutumista koske-
33901: nen: terveydenhuoltomme on perusrakenteiltaan       vat loppuraportit vuoden 200lloppuun mennes-
33902: kunnossa ja kustannuksiltaan kohtuullista. Hen-     sä.
33903: kilöstö on hyvin koulutettua ja motivoitunutta.
33904: 
33905:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
33906: 
33907:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33908:                                            KK 1215/1998 vp                                             3
33909: 
33910: 
33911: 
33912: 
33913:                                         Tili Riksdagens Talman
33914: 
33915:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vecklas i positiv riktning och många vårdresultat
33916: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        är utmärkta internationellt sett. Systemet kräver
33917: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      inte stora omändringar, men de missförhållan-
33918: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            den som upptäckts måste avhjälpas.
33919: 1215:                                                    Som det sägs i spörsmålet finns det regionala
33920:                                                       och korumunala skillnader i tillgången på hälso-
33921:           Är Regeringen medveten om att finska        vårdsservice i Finland. 1 ovan nämnda utred-
33922:        medborgare inte är i jämlik ställning då       ningar har konstaterats sådana skillnader i till-
33923:        det gäller tillgången på hälsovårdstjäns-      gången och utbudet på samt kostnaderna för
33924:        ter, att särskilt serviceproduktionen i frå-   hälsovårdsservice som inte kan förk1aras med
33925:        ga om den specialserade sjukvården rub-        skillnader i behovet av hälsovård utan med skill-
33926:        bas på grund av knappa anslag och att          nader i servicestrukturen och i verksamhetssät-
33927:        man blir tvungen att sköta patienterna         ten. På vissa områden finns det inom den grund-
33928:        med hjälp av socialvårdens och hemvår-         läggande social- och hä1sovården, den specialise-
33929:        dens tjänster trots att funktionsförmågan      rade sjukvården, företagshälsovården och den
33930:        kunde återställas snabbt med åtgärder          privata hälso- och sjukvården överlappningar
33931:        inom den specialiserade sjukvården, och        och överkapacitet. Det finns också skäl att för-
33932:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-      bättra ledningen och samarbetet mellan de olika
33933:        ta tili situationen?                           aktörerna. Den senaste tidens skriverier i tidning-
33934:                                                       arna om tillgången på specialiserad sjukvård
33935:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tycks gälla områden där den sepcia1iserade sjuk-
33936: anföra följande:                                      vården och den privata hälso- och sjukvården är
33937:                                                       dominerande och kostnaderna höga och 1äkar-
33938:     Hälsovården i Finland har bedömts både i          nas dubbelroll framhävs.
33939: inhemska och utländska publikationer. Under              Ovan nämnda missförhållanden och andra
33940: innevarande år har publicerats utredningsman-         utveck1ingsbehov inom hä1so- och sjukvården
33941: na- och ledningsgruppsrapporter inom det ut-          ingår i socia1- och hä1sovårdsministeriets åt-
33942: vecklingsprojekt för hälso- och sjukvården som        gärdsprogram "Hä1so- och sjukvård för 2000-
33943: social- och hälsovårdsministeriet har startat,        talet". Fem omfattande regiona1a samarbets-
33944: OECD:s rapport om Finland samt EG-kommis-             grupper skall utgående från de regionala och
33945: sionens undersökning i 15 EU-länder om med-           1oka1a utvecklingsbehoven genomföra de förs1ag
33946: borgarnas uppfattning om hälso- och sjukvården        som 1äggs fram i åtgärdsprogrammet och följa
33947: i sitt land. Alla ovan nämnda undersökningar ger      hur dessa åtgärder vidtas inom de olika regioner-
33948: vid handen att den grundläggande strukturen då        na. De regionala utvecklingsplanerna skall vara
33949: det gäller hälso- och sjukvården i Finland är i       fårdiga nästa vår och slutrapporterna om vilka
33950: skick och att kostnaderna är skäliga. Personalen      åtgärder som har vidtagits före utgången av år
33951: är högt utbi1dad och motiverad. Fo1khälsan ut-        2001.
33952: 
33953:      Helsingfors den 24 november 1998
33954: 
33955:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
33956:                                           KK 1216/1998 vp
33957: 
33958: 
33959: Kirjallinen kysymys 1216
33960: 
33961: 
33962: 
33963: 
33964:                                   Timo Ihamäki /kok: Asumisilmoituksen tekemisestä ja asukastieto-
33965:                                      jen ylläpidosta
33966: 
33967: 
33968:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33969: 
33970:    Nykyisin ei enää talon omistajien tai isännöit-   jan todistuksena olisi merkitystä. Sitä vaaditaan
33971: sijöiden tarvitse pitää virallista talonkirjaa.      yleisen asumistuen säännöksissä hakemuksen
33972: Muutokset ilmoitetaan vain väestötietoihin.          lii tteeksi.
33973: Monet ihmiset tekevät tämän, mutta osa jättää             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33974: ilmoittamatta muutosta. Näin asukkaita on jois-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33975: sakin asunnoissa liikaa tai liian vähän. Tämä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33976: vaikeuttaa eri etuuksien, kuten yleisen asumis-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33977: tuen, työttömyysturvan, pienten lasten hoitotuen
33978: ja lapsilisien valmistelua ja teettää ylimääräistä              Onko Hallitus tietoinen asukastietojen
33979: työtä, kun on useammalta eri taholta varmistet-              ylläpidon puutteen aiheuttamista ongel-
33980: tava, kuka missäkin asuu.                                    mista, ja
33981:    Virallinen talonkirja olisi otettava takaisin                mitä Hallitus aikoo asiantilan korjaa-
33982: käyttöön, jolloin isännöitsijän tai talon omista-            miseksi tehdä?
33983: 
33984:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
33985:                                          Timo Ihamäki /kok
33986: 
33987: 
33988: 
33989: 
33990: 280043
33991: 2                                          KK 1216/1998 vp
33992: 
33993: 
33994: 
33995: 
33996:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33997: 
33998:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eri tavoin. Tietojen saanti väestötietojärjestel-
33999: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mään on huomattavasti nopeutunut, mikä on
34000: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yhteiskunnan tietohuollon kannalta tärkeää.
34001: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-            Väestörekisterikeskuksen ja kiinteistöalan
34002: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         järjestöjen (Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen
34003:  1216:                                                Isännöitsijäliitto ry ja Isännöintiyritysten Liitto
34004:                                                       ry) yhteinen työryhmä on 31.5.1998 tehnyt ehdo-
34005:           Onko Hallitus tietoinen asukastietojen      tuksen taloyhtiöiden ja rekisteriviranomaisten
34006:        ylläpidon puutteen aiheuttamista ongel-        välisten yhteistyömuotojen kehittämiseksi. Ta-
34007:        mista, ja                                      voitteena on, että talon edustajat ja paikalliset
34008:           mitä Hallitus aikoo asiantilan korjaa-      rekisteriviranomaiset tarkistavat osoitetietoja
34009:        miseksi tehdä?                                 yhteistyössä ja taloyhtiöille kehitetään entistä
34010:                                                       parempia uuden tekniikan mahdollistamia pal-
34011:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           velumuotoja. Uusien palvelu- ja yhteistyömuo-
34012: taen seuraavaa:                                       tojen kokeilu on parhaillaan käynnissä kolmella
34013:                                                       paikkakunnalla: Espoossa, Helsingissä ja Turus-
34014:     Väestötietojärjestelmän osoitetietojen ylläpi-    sa.
34015: to perustuu kansalaisille säädettyyn ilmoitusvel-         Taloyhtiöiden kanssa vireillä olevan yhteis-
34016: vollisuuteen. Kotikuntalakia säädettäessä on          työhankkeen lisäksi Väestörekisterikeskus ja
34017: asetettu tavoitteeksi muuttoilmoitusvelvollisuu-      Suomen Posti Oy ovat tammikuussa 1998 perus-
34018: den keventäminen ja yksinkertaistaminen.              taneet yhteisen projektin osoitteenmuutosten yh-
34019: Uudistuksella on pyritty tehostamaan ja nopeut-       teisen tiedonkeruun ja muun yhteistyön kehittä-
34020: tamaan rekisteriviranomaisten tiedonsaantia ja        miseksi. Väestötietojärjestelmään tullaan mer-
34021: parantamaan näin osoitetietojen tasoa väestö-         kitsemään henkilön asuinpaikan osoitteen lisäksi
34022: tietojärjestelmässä. Tiedon tason parantaminen        myös henkilön ilmoittama muu postiosoite. Ta-
34023: tehostaa väestötietojärjestelmästä koko yhteis-       voitteena on, että yhteinen tiedonkeruu voi-
34024: kunnalle annettavaa tietohuoltoa.                     daan aloittaa syksyllä 1999.
34025:     Lakisääteisen muuttoilmoitusvelvollisuuden            Osoitetietojen laadunjatkuvaa seurantaa var-
34026: täyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi          ten on otettu käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla
34027: ja joustavaksi nimenomaan kansalaisen kannal-         osoitetietojen taso tullaan selvittämään säännöl-
34028: ta, joka vastaa itse ilmoitusvelvollisuutensa täyt-   lisesti joka vuosi. Helmikuussa 1998 tehdyn en-
34029: tämisestä. Tässä yhteydessä on luovuttu, osittain     simmäisen selvityksen mukaan henkilöitä, jotka
34030: myös tietosuojasyistä, velvollisuudesta toimittaa     eivät kyselyajankohtana enää asuneet väestötie-
34031: kirjallinen muuttoilmoitus rakennuksen omista-        tojärjestelmään merkityssä osoitteessa, oli 2,9 %
34032: jan tai tämän edustajan kautta rekisteriviran-        kyselyyn vastanneista.
34033: omaiselle. Nykyisin muutosta voi ilmoittaa                Yhteiskunnan tietohuollon kannalta on tär-
34034: maistraatille kirjallisesti, puhelimitse, sähköisen   keää, että henkilön oikea osoite on väestötieto-
34035: viestinnän avulla tai asiakaskäynnin yhteydessä       järjestelmässä, josta tietoja luovutetaan kaikille
34036: suullisesti. Ilmoituksen voi tehdä jo ennen muut-     tarvitsijoille. Virallisen aseman antaminen talo-
34037: topäivää.                                             kohtaisille asukasluetteloille eli ns. talonkirjoille
34038:    Vuonna 1995 käyttöön otettu valtakunnalli-         merkitsisi käytännössä, että kansalaisille olisi
34039: nen muuttoilmoitusten palvelupuhelin, johon           säädettävä uusi ilmoitusvelvollisuus. Muuttoa
34040: voi maksutta ilmoittaa muutosta, on otettu kan-       koskevien lakisääteisten ilmoitusvelvollisuuk-
34041: salaisten keskuudessa hyvin vastaan. Vuonna           sien lisääminen olisi kansalaisten kannalta han-
34042: 1998 keskimäärin jo 45 %kaikista muuttoilmoi-         kalaa, aiheuttaisi sekaannuksia eri ilmoitus-
34043: tuksista on tehty puhelimitse. Muuttoilmoi-           velvollisuuksien täyttämisessä ja vaarantaisi si-
34044: tusvelvollisuudesta ja muuttoilmoitusten palve-       ten yhteiskunnan tietohuollon kannalta keskei-
34045: lupuhelimesta on kansalaisille tiedotettu monin       sen perusrekisterin, väestötietojärjestelmän,
34046:                                           KK 1216/1998 vp                                             3
34047: 
34048: osoitetietojen ja järjestelmästä annettavan tieto-   hittämään tiedonkeruumenetelmiä ja paranta-
34049: palvelun tason.                                      maan väestötietojärjestelmän palvelukykyä. Nyt
34050:    Rekisterihallinnossa kiinnitetään erityistä       vireillä olevilla toimenpiteillä pyritään varmista-
34051: huomiota väestötietojärjestelmän osoitetietojen      maan, että kaikilla väestötietojärjestelmän osoi-
34052: oikeellisuuden varmistamiseen ja tietojen tason      tetietoja hyväksikäyttävillä viranomaisilla kuten
34053: seurannan järjestämiseen. Tehostamalla yhteis-       esimerkiksi Kansaneläkelaitoksella, poliisilla,
34054: työtä eri viranomaisten ja muiden osoitetietoja      oikeushallinnolla, verohallinnolla ja kunnilla oli-
34055: keräävien ja käyttävien tahojen välillä pyritään     si käytössään mahdollisimman ajantasaiset ja oi-
34056: estämään muuttoilmoitusten laiminlyöntejä, ke-       keat osoitetiedot
34057: 
34058:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1998
34059: 
34060:                                                                           Ministeri Jouni Backman
34061: 4                                          KK 1216/1998 vp
34062: 
34063: 
34064: 
34065: 
34066:                                         Tili Riksdagens Talman
34067: 
34068:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skyldigheten att göra flyttningsanmälan och om
34069: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        servicenumret för flyttningsanmälan. Uppgifter-
34070: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      na anländer numera märkbart snabbare tili be-
34071: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            folkningsdatasystemet, vilket är viktigt med tan-
34072: 1216:                                                 ke på samhällets informationsförsörjning.
34073:                                                          En arbetsgrupp, gemensam för Befolkningsre-
34074:           Är Regeringen medveten om de pro-           gistercentralen och fastighetsbranschens organi-
34075:        blem avsaknaden av underhåll av befolk-        sationer (Finlands Fastighetsförbund rf, Suomen
34076:        ningsuppgifter förorsakar, och                 Isännöitsijäliitto ry och Isännöintiyritysten Liit-
34077:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       to ry), framlade 31.5.1998 ett förslag som gäller
34078:        för att avhjälpa missförhållandet?             utvecklingen av samarbetsformerna fastighets-
34079:                                                       bolagen och registermyndigheternaemellan.
34080:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Tanken är att fastighetens representanter och de
34081: anföra följande:                                      lokala registermyndigheterna tilisammans skall
34082:                                                       granska adressuppgifterna och att bättre service-
34083:    Underhållet av adressuppgifterna i befolk-         former än tidigare skall utvecklas för fastighets-
34084: ningsdatasystemet grundar sig på medborgarnas         bo1agen med hjälp av modern teknik. Försök
34085: lagstadgade anmälningsskyldighet. Då lagen om         med de nya service- och samarbetsformerna på-
34086: hemkommun stiftades uppsattes som mål att det         går för tilifållet på tre orter: Esbo, Helsingfors
34087: skulle gå smidigare och enklare att göra flytt-       och Åbo.
34088: ningsanmälan. Genom reformen har man velat               Utöver det pågående samarbetsprojektet tili-
34089: göra registermyndigheternas erhållande av infor-      sammans med fastighetsbolagen inledde Befolk-
34090: mation effektivare och snabbare och därmed för-       ningsregistercentralen och Posten Finland Ab i
34091: bättra tiliförlitligheten i fråga om adressuppgif-    januari 1998 ett gemensamt projekt för utveck-
34092: terna i befolkningsdatasystemet. Förbättrandet        lande av den gemensamma insamlingen av data
34093: av uppgifternas tiliförlitlighet effektiverar den     gällande adressförändringar och samarbetet i
34094: informationsförsörjning som hela vårt samhälle        övrigt. 1 befolkningsdatasystemet kommer ut-
34095: får genom befolkningsdatasystemet.                    över en persons adress på boningsorten också att
34096:    Uppfyllandet av skyldigheten att göra flytt-       antecknas eventuell annan postadress som perso-
34097: ningsanmälan har gjorts så enkelt och smidigt         n en uppgett. Syftet är att den gemensamma da-
34098: som möjligt uttryckligen med tanke på medbor-         tainsamlingen skall inledas hösten 1999.
34099: garna, som själva svarar för uppfyllandet av den-        För den kontinuer1iga uppföljningen av
34100: na sin skyldighet. 1 detta sammanhang har man,        adressuppgifternas kvalitet har en undersök-
34101: delvis av datasekretesskäl, avstått från skyldighe-   ningsmetod tagits i bruk med vars hjälp adress-
34102: ten att sända en skriftlig flyttningsanmälan via      uppgifternas tiliförlitlighet regelbundet skall ut-
34103: byggnadens ägare eller dennes representant tili       redas en gång om året. Enligt den första utred-
34104: registermyndigheten. Numera kan man göra              ningen, som gjordes i februari 1998, uppgick an-
34105: flyttningsanmälan tili magistraten skriftligen, te-   delen personer som vid undersökningstilifållet
34106: lefonledes, med hjälp av elektronisk kommuni-         inte längre bodde på den adress som fanns angi-
34107: kation eller muntligen i samband med ett kund-        ven i befolkningdatasystemet tili2,9 % av de per-
34108: besök. Anmälan kan göras också på förhand.            soner som svarade på förfrågningen.
34109:    Det riksomfattande servicenummer för flytt-           Med tanke på samhällets dataförsörjning är
34110: ningsanmälan som togs i bruk år 1995 och med          det viktigt att en persons rätta adress finns i
34111: vars hjälp man gratis kan göra flyttningsanmälan      befolkningsdatasystemet, ur vilket alla som be-
34112: har fått ett positivt mottagande bland befolk-        höver uppgifterna kan få dem. Om de husvisa
34113: ningen. År 1998 har redan i medeltal45 % av alla      invånarförteckningarna, dvs. de s.k. husböcker-
34114: flyttningsanmälningar gjorts telefonledes. Med-       na, ges en officiell ställning, innebär dettai prak-
34115: borgarna har på flera olika sätt informerats om       tiken att medborgarna borde åläggas en ny an-
34116:                                            KK 1216/1998 vp                                            5
34117: 
34118: mälningsskyldighet. En utökad lagstadgad an-          Genom att effektivera samarbetet mellan olika
34119: mälningsskyldighet i fråga om flyttning skulle        myndigheter och andra instanser som samlar in
34120: vara besvärlig ur medborgarnas synvinkel, leda        och utnyttjar adressuppgifter strävar man efter
34121: tili förvirring då det gäller uppfyllandet av olika   att förhindra försummelser i fråga om flyttnings-
34122: slag av anmälningsskyldigheter och samtidigt          anmälningar, utveckla datainsamlingsmetoder-
34123: äventyra tillförlitligheten hos adressuppgifterna i   na och förbättra befolkningsdatasystemets för-
34124: det från samhällets dataförsörjningssynpunkt          måga att ge service. Genom de åtgärder som nu
34125: sett viktigaste basregistret, befolkningsdatasys-     håller på att genomföras strävar man efter att
34126: temet, och de informationstjänster som baserar        säkerställa att alla myndigheter som utnyttjar
34127: sig på detta system.                                  adressuppgifterna i befolkningsdatasystemet,
34128:     Inom registerförvaltningen fåster man sär-        t.ex. FPA, polisen, justitieförvaltningen, skatte-
34129: skild vikt vid säkerställandet av riktigheten i       förvaltningen och kommunerna har så aktuella
34130: adressuppgifterna i befolkningsdatasystemet och       och korrekta adressuppgifter som möjligt till sitt
34131: vid kontrollen av uppgifternas tillförlitlighet.      förfogande.
34132: 
34133:      Helsingfors den 23 november 1998
34134: 
34135:                                                                            Minister Jouni Backman
34136:                                             KK 1217/1998 vp
34137: 
34138: Kirjallinen kysymys 1217
34139: 
34140: 
34141: 
34142: 
34143:                                     Timo Ihamäki /kok: Nuorten käyttämien henkilöllisyystodistusten
34144:                                        aitouden varmistamisesta
34145: 
34146: 
34147:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34148:    Lain mukaan sekä tupakan että alkoholin                Henkilöasiakirjojen väärentäminen on vain
34149: myyjän on varmistauduttava, että tupakka- ja           pieni osa väärää malliviestintää nuorille. Samaan
34150: alkoholituotteen ostaja on täyttänyt 18 vuotta.        suuntaan viestivät väkivaltamallit medioissa ja
34151: Tarvittaessa ostajan on osoitettava ikänsä henki-      erilainen seuraamusten vähättelyviestintä yhteis-
34152: löllisyystodistuksella tai vastaavalla asiakirjalla.   kunnan organisaatioiden taholta.
34153:    Kentältä kantautuneiden tietojen mukaan yhä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34154: useammin biologiselta iältään selvästi alaikäisil-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34155: tä vaikuttavat nuoret ostajat ovat todistaneet         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34156: henkilöllisyytensä ja ikänsä todistuksilla, joiden     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34157: aitous ja luotettavuus on hyvin kyseenalainen.
34158: On aihetta epäillä, että alaikäinen nuorisomme                   Onko Hallitus tietoinen nuorten käyt-
34159: on oppinut turvautumaan väärennettyihin hen-                  tämien väärien henkilötodistusten ylei-
34160: kilöasiakirjoihin ja selviämään petoksella hanka-             syydestä, ja
34161: Iista tilanteista varsinkin, kun asiaa katsotaan                 mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei nuori
34162: läpi sormien. Jos näin on, on suuri vaara, että               ala kokea asiakirjan väärentämistä
34163: nuorten oikeustaju hämärtyy niin, että nuori ei               luonnolliseksi ja käyttökelpoiseksi kei-
34164: osaa enää erottaa oikeaa ja väärää. Lukuisat                  noksi toimia yhteiskunnassa omien tar-
34165: nuorison tekemät lain rikkomukset viime aikoi-                koitusperiensä saavuttamiseksi?
34166: na ovat vahva viite tämänsuuntaisesta kehityk-
34167: sestä.
34168:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
34169:                                            Timo Ihamäki /kok
34170: 
34171: 
34172: 
34173: 
34174: 280043
34175: 2                                         KK 1217/1998 vp
34176: 
34177: 
34178: 
34179: 
34180:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34181: 
34182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den 1998 alussa. Passin turvallisuustasoa nostet-
34183: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tiin vuonna 1997 poliisin siirtyessä myöntämään
34184: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ns. EU-passeja, jotka ovat kansainvälisesti tur-
34185: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       vatasoltaan korkealuokkaisia polykarbonaatti-
34186: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        passeja.
34187: 1217:                                                    Henkilöasiakirjojen turvallisuustason paran-
34188:                                                      taminen on omalta osaltaan vaikuttanut myös
34189:           Onko Hallitus tietoinen nuorten käyt-      väärennysrikosten määrään. Esimerkiksi Helsin-
34190:        tämien väärien henkilötodistusten ylei-       gissä Keskustan poliisipiirin alueella ilmitullei-
34191:        syydestä, ja                                  den väärennysten ja lievien väärennysten luku-
34192:           mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei nuori     määrä on poliisin tilastojen mukaan vähentynyt
34193:        ala kokea asiakirjan väärentämistä            viime vuodesta. Myös yksityisten henkilöiden
34194:        luonnolliseksi ja käyttökelpoiseksi kei-      erehdyttämisten, joissa käytetään toisen passia
34195:        noksi toimia yhteiskunnassa omien tar-        tai muuta asiakirjaa, lukumäärä on Keskustan
34196:        koitusperiensä saavuttamiseksi?               poliisipiirin alueella vähentynyt.
34197:                                                          Hallitus katsookin, että viranomaistoimet
34198:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         väärinkäytösten estämiseksi ovat olleet riittäviä
34199: vasti seuraavaa:                                     eikä poliisin myöntämien henkilöasiakirjojen
34200:                                                      väärentämistä voida pitää ongelmana nuorten
34201:    Hyväksyttävinä henkilöllisyyttä osoittavina       keskuudessa johtuen henkilökortin, ajokortin ja
34202: asiakirjoina on yleisesti käytetty poliisiviran-     passin vaikeasta väärennettävyydestä. Nuoret
34203: omaisen antamaa henkilökorttia, ajokorttia ja        ovat myös pääsääntöisesti hyvin tietoisia väärin-
34204: passia. Myös kansaneläkelaitoksen antamaa ku-        käytösten rangaistavuudesta. Poliisi seuraa alu-
34205: vallista ja asianmukaisesti varmennettua sairaus-    eellista kehitystä ja pyrkii omalta osaltaan aktii-
34206: vakuutuskorttia pidetään yleisesti hyväksyttynä      visesti vaikuttamaan siihen, että väärinkäytök-
34207: henkilöllisyyttä osoittavana asiakirjana. Koska      siin puututaan ja että ne saadaan poliisin tietoon.
34208: kansalaisilla ei ole henkilötodistuspakkoa, voi-         Alaikäisten lasten osalta on kuitenkin koros-
34209: daan myös muuta henkilöllisyyttä osoittavaa          tettava vanhempien vastuuta kasvatuksessa ja
34210: asiakirjaa pitää riittävänä henkilöllisyyden var-    yleisesti hyväksyttyjen toimintamallien luomi-
34211: mistamisena.                                         sessa. On muistettava, että alle 15-vuotiaiden
34212:    Poliisi ehkäisee henkilöllisyyttä koskevien       henkilöiden tekemiin rikoksiin ei voida Suomes-
34213: asiakirjojen väärinkäyttämistä varmistumalla         sa puuttua rikosoikeudellisen sanktiojärjestel-
34214: myöntämiensä asiakirjojen hyvästä turvallisuus-      män keinoin. Näin ollen myös poliisin mahdolli-
34215: tasosta sekä selvittämällä hakijan henkilöllisyy-    suudet puuttua alle 15-vuotiaiden tekemiin ri-
34216: den luotettavasti hakemusmenettelyssä. Vuonna        koksiin ovat lainsäädännöstä johtuen rajalliset.
34217: 1991 henkilökorttien turvallisuustasoa nostettiin    Selvää kuitenkin on, että poliisi tulee tehokkaasti
34218: huomattavasti ja siirryttiin muovilaminaattipoh-     puuttumaan myös alaikäisten tekemiin rikoksiin
34219: jaisiin, keskitetysti valmistettaviin ja vaikeasti   sillä toimivallalla ja keinovalikoimalla, joka po-
34220: väärennettäviin henkilökortteihin. Väliaikaisten     liisille on valtiovallan taholta annettu.
34221: henkilökorttien turvallisuustasoa nostettiin vuo-
34222: 
34223:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
34224: 
34225:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
34226:                                            KK 1217/1998 vp                                             3
34227: 
34228: 
34229: 
34230: 
34231:                                         Tili Riksdagens Talman
34232: 
34233:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vilja s.k. EU-pass, som i fråga om säkerhetsnivå
34234: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           är internationellt högklassiga Bolykarbonatpass.
34235: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           Förbättringen av säkerhetsnivån på identitets-
34236: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-             handlingar har också påverkat antalet förfalsk-
34237: mål nr 1217:                                          ningsbrott. T.ex. antalet förfalskningar och lind-
34238:                                                       riga förfalskningar som uppdagats i polisdistrik-
34239:           Är Regeringen medveten om hur all-          tet i centrum av Helsingfors har enligt poliseos
34240:        män användningen av falska identitetsbe-       statistik minskat jämfört med i fjol. Ä ven enskil-
34241:        vis är bland unga, och                         da personers försök att vilseleda någon, t.ex.
34242:           vad ämnar Regeringen göra för att           genom att använda en annan persons pass eller
34243:        ungdomar inte skall börja uppfatta för-        annan handling har minskat i centrumdistriktets
34244:        falskning av dokument som ett naturligt        område.
34245:        och gångbart sätt att handla i samhället           Regeringen anser att myndighetsåtgärderna
34246:        för att uppnå egna syften?                     för att förhindra missbrok har varit tillräckliga
34247:                                                       och att förfalskning av identitetshandlingar som
34248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         polisen beviljar inte kan betraktas som ett pro-
34249: anföra följande:                                      blem bland de unga därför att det är så svårt att
34250:                                                       förfalska identitetskort, körkort och pass. Ung-
34251:    Som godtagbara identitetshandlingar har all-       domarna är också i regel mycket medvetna om
34252: mänt använts identitetskort, kör~,ort och pass,       att missbruk är straffbart. Polisen följer den
34253: som utfårdas av polismyndighet. A ven folkpen-        regionala utvecklingen och strävar efter att aktivt
34254: sionsanstaltens sjukförsäkringskort försett med       medverka tili att missbruk åtgärdas och kommer
34255: fotografi och behörigt bekräftat anses vara en        tili poliseos kännedom.
34256: allmänt godkänd identitetshandling. Eftersom              När det gäller minderåriga barn måste man
34257: identitetsbevis inte är obligatoriska för medbor-     dock framhålla föräldrarnas ansvar i uppfostran
34258: garna, kan även en annan identitetshandling an-       och när det gäller att skapa allmänt godtagbara
34259: ses bekräfta identiteten tillräckligt.                handlingsmönster. Man måste komma ihåg att
34260:    Polisen förhindrar missbruk av identitets-         det inte i Finland inom ramen för det straffrätts-
34261: handlingar genom att försäkra sig om en god           liga sanktionssystemet är möjligt att ingripa i
34262: säkerhetsnivå på de handlingar de beviljar samt       brott som begås av personer under 15 år. Sålunda
34263: genom att på ett tillförlitligt sätt utreda sökan-    är även poliseos möjligheter att ingripa i brott
34264: dens identitet vid ansökningsförfarandet. År          som begås av personer under 15 år begränsade på
34265: 1991 höjdes säkerhetsnivån på identitetskort av-      grund av lagstiftningen. Det är dock klart att
34266: sevärt och man övergick tili centraliserat tillver-   polisen effektivt kommer att ingripa även i brott
34267: kade identitetskort i plastlaminat som är svåra       som begås av minderåriga med den behörighet
34268: att förfalska. Säkerhetsnivån på temporära iden-      och med de alternativa metoder som statsmakten
34269: titetskort höjdes i början av 1998. Säkerhetsni-      gett polisen.
34270: vån på pass höjdes 1997 när polisen började be-
34271: 
34272:      Helsingfors den 19 november 1998
34273: 
34274:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
34275:                                             KK 1218/1998 vp
34276: 
34277: Kirjallinen kysymys 1218
34278: 
34279: 
34280: 
34281: 
34282:                                     Reijo Laitinen /sd: Pankkituen julkisuudesta ja vastikkeellisuudesta
34283: 
34284: 
34285:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34286:     Koko pankkikriisin ja siihen vaadittavien jul-     toyhtiöön vielä pitkään kaupanteon jälkeen. Jär-
34287: kisten varojen käsittelyjen yhteydessä eduskun-        jestelmänä tämä on ollut erittäin arveluttava ja
34288: nassa oli laaja yksimielisyys siitä tavasta, miten     sisältänyt mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Tä-
34289: ratkaisuissa ja tuen antamisessa edetään. Keskei-      mäkin herättää epäilyn, onko kaikilta osin toi-
34290: nen lähtökohta on ollut, että tuki on aina julkis-     mittu eduskunnan asettamien ehtojen mukaan.
34291: ta, avointa ja vastikkeellista.                           Ilmeisesti edellä esitetyt näkökohdat ovat syy-
34292:     Salassa pidettyjen Suomen Säästöpankin             nä myös siihen, että Valtiontalouden tarkastusvi-
34293: SYP:n kauppaan syksyllä 1993liittyvien asiakir-        rasto ei ole saanut aikaan puolueetonta selvitystä
34294: jojen julkistamisen jälkeen on syytä epäillä, että     kuluneiden viiden vuoden aikana tehdystä kau-
34295: kaikkia eduskunnan asettamia ehtoja ei ole nou-        pasta.
34296: datettu. Osa kauppaan liittyvistä asiakirjoista on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34297: edelleen salaisia, mutta niistä on julkisuudessa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34298: esitetty arvioita, joiden perusteella toteutunutta     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34299: myyntihintaa, 5,6 mrd. markkaa, voidaan pitää          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34300: liian alhaisena. Jos näin on ollut, tuen vastikkeel-
34301:  lisuus ja julkisuus eivät ole toteutuneet eduskun-                 Katsooko Hallitus, että Suomen Sääs-
34302:  nan toivomalla tavalla.                                         töpankin kauppasopimuksessa ja sen jäl-
34303:     Kauppasopimus sisälsi lisäksi ostajapankeille                keisissä toimissa meneteltiin eduskunnan
34304:  mahdollisuuden siirtää vastuita omaisuudenhoi-                  asettamien ehtojen mukaisesti?
34305: 
34306:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
34307: 
34308:                                             Reijo Laitinen /sd
34309: 
34310: 
34311: 
34312: 
34313: 280043
34314: 2                                         KK 1218/1998 vp
34315: 
34316: 
34317: 
34318: 
34319:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34320: 
34321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tettävistä keinoista ja julkisen tuen palauttami-
34322: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sesta valtiolle niin, että tiedonanto voidaan käsi-
34323: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tellä eduskunnassa vuoden 1993 syysistuntokau-
34324: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-      della
34325: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          - hallituksen tulee käynnistää lainmuutos-
34326: 1218:                                                hanke velkajärjestelystä annetussa laissa tarkoi-
34327:                                                      tetun velallisen oikeusaseman parantamiseksi
34328:            Katsooko Hallitus, että Suomen Sääs-      sekä antaa asiaa koskeva lakiesitys eduskunnalle
34329:         töpankin kauppasopimuksessa ja sen jäl-      kevätistuntokauden 1993 aikana
34330:         keisissä toimissa menetettiin eduskunnan        -hallituksen tulee ryhtyä välittömästi tarvit-
34331:         asettamien ehtojen mukaisesti?               taviin toimenpiteisiin niin, että pankit noudatta-
34332:                                                      vat yhtenäistä luottotappioiden kirjaamiskäy-
34333:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          täntöä.
34334: taen seuraavaa:                                         Eduskunnan hyväksymässä lisätalousarvios-
34335:                                                      sa edellytettiin lisäksi, että tukitoimiin asetetaan
34336:    Valtion vakuusrahaston Suomen Pankin              tuettavan pankin tai vakuusrahaston toimintaa
34337: pankkivaltuutetuista koostunut hallintoneuvos-       ja hallintoa koskevia ehtoja. Ehdoilla tuli pyrkiä
34338: to hyväksyi vuonna 1992 pankkitukitoimia kos-        siihen, että
34339: keviksi yleisiksi periaatteiksi seuraavat:              - pääomatuki on vastikkeellista valtioneu-
34340:    - pankkituki on avointa ja julkista               voston määräämällä tavalla
34341:    - pankkituen houkuttelevuus ja julkisten va-         - valtiontaloudelle aiheutuva rasitus muo-
34342: rojen sitoutuminen pyritään minimoimaan              dostuu niin vähäiseksi kuin se tehtävän toteutta-
34343:    -omistajien taloudellinen vastuu tuettavassa      misen kannalta on mahdollista
34344: pankissa toteutetaan niin laajalti kuin mahdollis-      -tuki haittaa mahdollisimman vähän kilpai-
34345: ta                                                   lua yritysten välillä ja rahoitustoiminnassa eikä
34346:    - tuen ehtojen tulee edistää pankkijärjestel-     vääristä kiinteistö- ja pääomamarkkinoiden toi-
34347: män toiminnan tehokkuutta ja mahdollistaa tar-       mintaa
34348: vittavien rakennemuutosten toteuttaminen                - osinkoa pankin osakepääomalle ym. saa
34349:    - tukitoimien kilpailua vääristävä vaikutus       jakaa vain, jos pankin voitonjakokelpoiset varat
34350: pyritään minimoimaan                                 siihen riittävät valtion ja valtion vakuusrahaston
34351:    - vääristävää korkokilpailua ei sallita           pääomatodistuksille suoritettavan täyden ko-
34352:    -julkisen vallan mahdollisuudet valvoa tuet-      ronmaksun jälkeen
34353: tavan pankin toiminnan tervehdyttämistä var-            - velkaantuneiden kotitalouksien ja yritysten
34354: mistetaan                                            asemaa helpotetaan niiden niin toivoessa nou-
34355:    - tuettavan pankin johdon palvelussuhteen         dattaen yrityssaneerauksesta ja yksityisten hen-
34356: ehtojen on oltava kohtuullisia ja mahdolliset epä-   kilöiden velkajärjestelystä annettujen lakien pe-
34357: oikeudenmukaisuudet poistetaan.                      riaatteita vakuuksien myyntikiellosta ja velka-
34358:    Antaessaan mietintönsä valtion ensimmäises-       pääoman rajoittamisesta sekä muista velallisen
34359: tä lisätalousarviosta vuodelle 1993 (Va VM 95/       asemaa vahvistavista järjestelyistä.
34360: 1992 vp) valtiovarainvaliokunta edellytti, että         Valtioneuvostoja Valtion vakuusrahasto ovat
34361: pankkituessa otetaan huomioon seuraavat peri-        pankkitukipäätöksissään tarkoin pyrkineet nou-
34362: aatteet:                                             dattamaan eduskunnan ja vakuusrahaston hal-
34363:    -valtion vaikutusvallan takaavan omistuk-         lintoneuvoston asettamia ehtoja ja periaatteita.
34364: sen hankinnan tulee olla ensisijainen tuen myön-     Viimeisimpiä tukipäätöksiä tehdessään valtio-
34365: tämisen muoto                                        neuvosto on tiukentanut pankkituelle aiemmin
34366:    - valtioneuvoston tulee antaa eduskunnalle        asetettuja ehtoja.
34367: tiedonantona suunnitelmansa rahoitusjärjestel-          Tuen vastikkeellisuusvaatimus on tarkoitta-
34368: män tervehdyttämisestä, tervehdyttämiseen käy-       nut sitä, että suorasta pääomatuesta (osakesijoi-
34369:                                               KK 1218/1998 vp                                            3
34370: 
34371: tukset, pääomatodistusten merkintä) pyritään                Pankkituen julkisuuden lisäämiseksi on muu-
34372: saamaan takaisin niin paljon kuin mahdollista.           tettu rahoitustarkastuslakia siten, että rahoitus-
34373: Käytännössä huomattava osa pankkituesta jou-             tarkastus on oikeutettu kokoamaan ja pitämään
34374: dutaan kirjaamaan lopullisena tappiona valtiol-          yllä julkista rekisteriä luottotappioista, joista
34375: le, sillä pankkikriisi on osoittautunut mittasuh-        pankkituen tarve on aiheutunut. Tiedot kerätään
34376: teiltaan niin syväksi, että kaiken tuen takaisin-        mahdollisimman yksityiskohtaisesti toimialoit-
34377: maksu on mahdotonta.                                     tain, alueellisesti ja pankki/pankkiryhmäkohtai-
34378:     Omistajien taloudellinen vastuu tuettavassa          sesti rikkomatta kuitenkaan asiakkaan pankki-
34379: pankissa on toteutettu tuen ehtona niin laajana          salaisuutta.
34380: kuin mahdollista. Esimerkiksi Suomen Säästö-                Viimeisin osoitus valtioneuvoston halusta
34381: pankkiin liittyneiden pankkien omat pääomat              edesauttaa pankkituenjulkisuutta ja avoimuutta
34382: käytettiin tappioiden kattamiseen ensimmäisen            oli päätös olla jatkamatta ns. SSP-asiakirjojen
34383: tukipäätöksen ehtona.                                    salassapitoa. Asiakirjat on toimitettu jokaiselle
34384:     Tuen kilpailua vääristävän vaikutuksen mini-         eduskuntaryhmälle mahdollisia selvityksiä var-
34385: moimiseksi VVR oli edellyttämässä SSP:n va-              ten. Asia on parhaillaan selvitettävänä myös Val-
34386: rainhankinnan hinnoittelulle tiukat tavoitteet.          tiontalouden tarkastusvirastossa, jonka työn
34387: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ja sen tytäryh-             valmistumista on valtiovarainministeriön tahol-
34388: tiöt ovat asettaneet omaisuuserien realisoinneille       ta kiirehditty.
34389: sellaiset tavoitteet ja aikataulut, joilla ei tarpeet-      Eduskunta on myös osaltaan selvittänyt asiaa
34390:  tomasti aiheuteta häiriöitä kiinteistö- ja pääoma-      pankkiasioita vastaavassa talousvaliokunnassa.
34391:  markkinoilla. SSP:n myyminen neljälle kilpaili-         Valiokunta edellyttää hallitukselta selontekoa
34392: japankille toteutettiin kilpailunäkökohdista             vuonna 1999 pankkitukeen liittyvissä kysymyk-
34393:  neutraaleimmalla mahdollisella tavalla, kun             sissä.
34394:  SSP:n konttorijaossa pienimmän markkinaosuu-               Nykyinen hallitus odottaa näiden selvitysten
34395:  den omaava pankki sai ensimmäisenä valita os-           ja niiden pohjalta mahdollisten kannanottojen ja
34396:  tokohteen.                                              toimenpiteiden valmistumista. Tämänjälkeen on
34397:     Yrityssaneerauslain ja yksityisten henkilöiden       paremmat edellytykset arvioida kokonaistilan-
34398:  velkajärjestelystä annetun lain periaatteita Ar-        netta ja tehdä lisäselvityksiä sekä miettiä, millä
34399:  senal on noudattanut neuvotellessaan vapaaeh-           tavoin on tarkoituksenmukaista ottaa kantaa
34400:  toisista velkajärjestelyistä asiakkaidensa kanssa.      edellisen hallituksen SSP-pankkipäätökseen.
34401:       Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1998
34402: 
34403:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
34404: 4                                          KK 1218/1998 vp
34405: 
34406: 
34407: 
34408: 
34409:                                         Tili Riksdagens Talman
34410: 
34411:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      das i detta syfte och hur det offentliga systemet
34412: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        skall återbetalas tili staten, och att meddelandet
34413: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skall kunna tas upp tili behandling under höstses-
34414: man Reijo Laitinen undertecknade spörsmål nr          sionen under 1993 års riksdag
34415: 1218:                                                    - att regeringen i syfte att förbättra gäldenä-
34416:                                                       rernas rättsliga ställning omedelbart vidtar åt-
34417:           Anser Regeringen att man i köpeavta-        gärder för att ändra skuldsaneringslagstiftningen
34418:        let om Sparbanken i Finland och i de           samt avlåter en proposition i saken tili riksdagen
34419:        påföljande åtgärderna handlade i enlig-        under vårsessionen 1993
34420:        het med de villkor som riksdagen ställt           - att regeringen omedelbart vidtar behövliga
34421:        upp?                                           åtgärder för att se tili att bankerna iakttar en
34422:                                                       enhetlig praxis vid bokföringen av kreditförlus-
34423:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ter.
34424: anföra följande:                                          1den tiliäggsbudget som antagits av riksdagen
34425:                                                       förutsattes dessutom att för stödåtgärderna upp-
34426:    Förvaltningsrådet för Statens säkerhetsfond,       ställs vilikor gällande verksamheten och förvalt-
34427: sammansatt av bankfullmäktige i Finlands              ningen i den stödtagande banken eller säkerhets-
34428: Bank, godkände 1992 allmänna principer för            fonden. Med vilikoren skall strävas efter att
34429: bankstödsåtgärder. Enligt dessa principer skall          - kapitalstödet ges mot vederlag på det sätt
34430:    - bankstödet vara öppet och offentligt             statsrådet bestämmer
34431:    - bankstödets attraktivitet och bindandet av          - belastningen på statsekonomin blir så liten
34432: offentliga medel minimeras                            möjligt med tanke på uppgiften
34433:    - det ekonomiska ansvar som vilar på de                - stödet i så liten utsträckning som möjligt
34434: stödtagande bankernas ägare realiseras i så stor      skadar konkurrensen mellan företagen och inom
34435: utsträckning som möjligt                              finansverksamheten och inte snedvrider fastig-
34436:    - stödvillkoren utformas så att de främjar         hets- och kapitalmarknaden
34437: banksystemets effektivitet och nödvändiga                 - dividend på bankens aktiekapital m.m. får
34438: strukturomvandlingar                                  delasut endast om bankens utdelningsbara vinst-
34439:    - stödåtgärdernas snedvridande verkan på           medel förslår sedan ränta betalats tili fullt belopp
34440: konkurrensen minimeras                                på statens och statens säkerhetsfonds kapitalbe-
34441:    - räntekonkurrens som leder tili snedvrid-         vis
34442: ningar tiliåts inte                                       - situationen för skuldsatta hushåll och före-
34443:    - den offentliga makten ges möjligheter att        tag, om de så önskar, underlättas med iakttagan-
34444: övervaka saneringen av de stödtagande banker-         de av de i lagen om sanering av företag och lagen
34445: na                                                    om skuldsanering för privatpersoner stadgade
34446:    - rimliga anställningsvilikor gälla för de stöd-   principerna om förbud mot försäljning av säker-
34447: tagande bankernas ledning och eventuella orätt-       heter och om begränsning av skuldkapitalet och
34448: visor undanröjas.                                     om andra arrangemang som stärker gäldenärens
34449:    Statsutskottet förutsatte i sitt betänkande om     ställning.
34450: statens första tiliäggsbudget för 1993 (StaUB 95/         Statsrådet och statens säkerhetsfond har i sina
34451: 1992 rd) att följande principer beaktas i bankstö-    beslut om bankstöd noggrant strävat efter att
34452: det:                                                  iaktta de vilikor och principer som riksdagen och
34453:    - att den primära formen för beviljande av         säkerhetsfondens förvaltningsråd har ställt upp.
34454: stöd bör vara förvärv av ägande som garanterar        Vid de senaste stödbesluten har statsrådet skärpt
34455: statens inflytande                                    de tidigare villkoren för bankstödet.
34456:    - att statsrådet avger ett meddelande tili riks-       Kravet på att stödet skall ges mot vederlag har
34457: dagen om sina planer för att sanera finansierings-    inneburit att man strävat efter att få tilihaka så
34458: systemet, om vilka medel som kommer att använ-        mycket som möjligt av det direkta kapitalstödet
34459:                                            KK 1218/1998 vp                                            5
34460: 
34461: (aktieplaceringar, tecknande av kapitalbevis). 1         För att utöka offentligheten kring bankstödet
34462: praktiken måste en stor del av bankstödet bokfö-      har lagen om finansinspektionen ändrats så att
34463: ras som slutlig förlust för staten, eftersom bank-    finansinspektionen har rätt att samla in och föra
34464: krisen har visat sig anta sådana dimensioner att      ett offentligt register över kreditförluster som
34465: en återbetalning av allt stöd är omöjlig.             föranlett behov av bankstöd. Uppgifterna skall
34466:    Ägarnas ekonomiska ansvar i den stödtagan-         samlas in så individualiserat som möjligt
34467: de banken har realiserats som stödvillkor i så stor   branschvis, regionalt och bank- eller bank-
34468: utsträckning som möjligt. Som ett villkor för det     gruppsvis utan att dock röja kundens bankhem-
34469: fårsta stödbeslutet användes t.ex. de egna kapita-    lighet.
34470: len i banker som anslutit sig tili Sparbanken i          Det senaste beviset på statsrådets vilja att
34471: Finland tili att täcka förlusterna.                   främja bankstödets offentlighet och öppenhet
34472:    För att minimera den snedvridande verkan på        var beslutet om att ge de s.k. SBF-handlingarna
34473: konkurrensen förutsatte Statens säkerhetsfond         offentlighet. Handlingarna har tillställts alla
34474: strama mål för prissättningen på SBF:s medels-        riksdagsgrupper för eventuella utredningar. Sa-
34475: anskaffning. Egendomsförvaltningsbolaget Ar-          ken utreds som bäst också vid statens revisions-
34476: senal Ab och dess dotterbolag har ställt upp          verk. Finansministeriet har skyndat på arbetet.
34477: sådana mål och tidtabeller för realiseringarna av        Riksdagen har också utrett saken i ekonomi-
34478: egendomsposterna som inte i onödan förorsakar         utskottet som ansvarar för bankärenden. Ut-
34479: störningar på fastighets- och kapitalmarknaden.       skottet förutsätter att regeringen under 19991äm-
34480: Försäljningen av SBF tili fyra konkurrerande          nar en redogörelse i frågor som ansluter sig tili
34481: banker genomfördes ur konkurrenssynvinkel på          bankstödet.
34482: neutralast möjliga vis, eftersom den bank som i          Nuvarande regering väntar att dessa utred-
34483:  SBF:s kontorsindelning har den minsta mark-          ningar och eventuella ställningstaganden och åt-
34484: nadsandelen fick välja köpobjekt först.               gärder som grundar sig på dem skall bli klara.
34485:    Arsenal har vid förhandlingar om frivilliga        Sedan har regeringen bättre förutsättningar att
34486:  skuldsaneringar med sina kunder iakttagit prin-      bedöma situationen som helhet och göra tilläggs-
34487: ciperna i lagen om sanering av företag och lagen      utredningar samt överväga hur det vore ända-
34488:  om skuldsanering för privatpersoner.                 målsenligt att ta ställning tili föregående reger-
34489:                                                       ings beslut om SBF.
34490: 
34491:      Helsingforsden 23 november 1998
34492: 
34493:                                                                             Minister Jouko Skinnari
34494:                                             KK 1219/1998 vp
34495: 
34496: Kirjallinen kysymys 1219
34497: 
34498: 
34499: 
34500: 
34501:                                     Esa Lahtela /sd: Talvirenkaiden käyttöpakon ulottamisesta ulko-
34502:                                        maalaisiin autoilijoihin
34503: 
34504: 
34505:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34506: 
34507:     Edellisenä talvena tieliikenteessä ainakin itäi-       Teknisesti myös asia on helposti hoidettavissa,
34508: sessä Suomessa sattui useita ulosajaja ja vakavia-     rajojen ja satamien läheisyyteen voisi perustaa
34509: kin kolareita ulkomaalaisille autoilijoille. Useim-    vuokraamoita, joista ulkomainen autoilija voisi
34510: missa tapauksissa vahingon syntyminen olisi voi-       vuokrata talvirenkaat,joshän lyhyen keikanjoh-
34511: tu estää, jos näissä ajoneuvoissa olisi ollut Suo-     dosta ei haluaisi tehdä sen pysyvämpää sijoitus-
34512: men talvisiin keliolosuhteisiin sopivat renkaat.       ta.
34513:     Nykyisten säännösten mukaan suomalaisilta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34514: henkilöautoilta vaaditaan sydäntalven aikaan           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34515: talvirenkaiden käytön pakollisuutta, mutta ulko-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34516: maalaiset voivat ajaa sellaisilla renkailla kuin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34517: heillä sattuu olemaan. Tämä tuntuukin ihmeelli-
34518: seltä, sillä määräävänä tekijänä säännöksissä tu-                 Onko Hallitus ollut tietoinen, miten
34519: lee olla liikenneturvallisuuden. Keliolosuhteet                paljon lähinnä itärajan kunnissa ulko-
34520: kun eivät katso kansallisuutta tai ihon väriä,                 maisille autoilijoille tapahtuu ulosajaja ja
34521: vaan ne ovat kaikille samat.                                   kolareita talvisaikaan, ja
34522:     Tästä syystä talvirenkaiden käyttöpakko tu-                   aikooko Hallitus vielä tämän syksyn
34523: lisikin ulottaa koskemaan kaikkia Suomen teillä                aikana tarkistaa kantaansa siihen, että
34524:  liikennöiviä autoja.                                          myös ulkomaalaisilta vaadittaisiin talvi-
34525:     Ihmetyttääkin taas hiljattain liikenneministe-             rengaspakkoa liikennöidäkseen Suomen
34526:  riön ottama kanta, etteivät vielä tänäkään tal-               teillä?
34527:  vena talvirengasmääräykset koskisi ulkomaisia
34528:  autoilijoita.
34529:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
34530: 
34531:                                              Esa Lahtela /sd
34532: 
34533: 
34534: 
34535: 
34536:  280043
34537: 2                                          KK 1219/1998 vp
34538: 
34539: 
34540: 
34541: 
34542:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34543: 
34544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
34545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vasti seuraavaa:
34546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
34547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-          Hallitus on tietoinen, että ulkomaisten
34548: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          autoilijoiden riski joutua liikenneonnettomuu-
34549: 1219:                                                 teen on moninkertainen verrattuna suomalaisiin
34550:                                                       autoilijoihin. Hallituksen esityksestä ajoneuvo-
34551:           Onko Hallitus ollut tietoinen, miten        jen käytöstä tiellä annettu asetus (1257/1992) on
34552:        paljon lähinnä itärajan kunnissa ulko-         13.11.1998 muutettu siten, että ulkomailla rekis-
34553:        maisille autoilijoille tapahtuu ulosajoja ja   teröityihin henkilö- ja pakettiautoihin sekä näi-
34554:        kolareita talvisaikaan, ja                     den kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin perävau-
34555:           aikooko Hallitus vielä tämän syksyn         nuihin sovelletaan talvirenkaiden käyttöpakon
34556:        aikana tarkistaa kantaansa siihen, että        suhteen samoja määräyksiä kuin Suomessa re-
34557:        myös ulkomaalaisilta vaadittaisiin talvi-      kisteröityihin vastaaviin ajoneuvoihin. Asetus-
34558:        rengaspakkoa liikennöidäkseen Suomen           muutos tulee voimaan 1.12.1999.
34559:        teillä?
34560: 
34561:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
34562: 
34563:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
34564:                                           KK 1219/1998 vp                                             3
34565: 
34566: 
34567: 
34568: 
34569:                                        Tili Riksdagens Talman
34570: 
34571:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
34572: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       anföra följande:
34573: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
34574: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr                Regeringen är medveten om att olycksrisken
34575: 1219:                                                för utländska bilister är mångfaldig i förhållande
34576:                                                      tili fin1ändska bilister. På föredragning av reger-
34577:           Har Regeringen varit medveten om           ingen har förordningen om fordons användning
34578:        hur mycket avkörningar och kollisioner        på väg (1257/1992) den 13 november 1998 änd-
34579:        som vintertid förekommer bland utländ-        rats så att man tillämpar samma regler som gäller
34580:        ska bilister, särskilt i kommunerna vid       användningsp1ikt av vinterdäck på i utlandet re-
34581:        östgränsen, och                               gistrerade person- och paketbilar, samt deras
34582:           ämnar Regeringen ännu denna höst           släpvagnar med en totalmassa på över 0,75 ton,
34583:        revidera sin ståndpunkt så att även utlän-    som på mot.~varande fordon som är registrerade
34584:        ningar åläggs vinterdäcksplikt då de trafi-   i Finland. Andringen av förordningen träder i
34585:        kerar finländska vägar?                       kraft den 1 december 1999.
34586: 
34587:      Helsingforsden 19 november 1998
34588:                                                                          Trafikminister Matti Aura
34589:                                                KK 1220/1998 vp
34590: 
34591: Kirjallinen kysymys 1220
34592: 
34593: 
34594: 
34595: 
34596:                                       Esa Lahtela /sd ym.: Vaatetusteollisuuden työpaikkojen turvaami-
34597:                                           sesta
34598: 
34599:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
34600:     Monet vaatetusalan yritykset maassamme                 tuotteille tulisikin saada korotettu tuontitulli ta-
34601: ovat ryhtyneet ompeluttamaan vaatteet Virossa,             soltaan sellaiseksi, ettei tämä halpatyön käyttä-
34602: Venäjällä tai muissa Euroopan unionin ulkopuo-             minen anna niille tuotteille kilpailuetua. Jos taas
34603: lella olevissa halpatyön maissa. Nämä tuotteet             on niin, etteivät nykyiset unionin säännökset
34604: tuodaan sitten Suomeen ja myydään ne sitten                anna tällaiseen korotukseen mahdollisuutta,
34605: ikään kuin suomalaisina tuotteina. Tämä toimin-            Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siten, että
34606: ta on johtanut vaatetusalan työpaikkojen vähe-             säännöksiä muutetaan unionin työllisyyttä tuke-
34607: nemiseen, lomautuksiin sekä osaamisen ja alan              vaksi.
34608: yritysten vähenemiseen ja näivettymiseen. Kui-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34609: tenkin, kun aikanaan oltiin liittymässä Euroo-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34610: pan unioniin, markkinoitiin silloin jalona peri-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34611: aatteena, että sisämarkkinoiden osalta unionilla           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34612:  on mahdollisuus turvata jäsenvaltioiden ja sen
34613:  ihmisten toimeentulo ulkopuolisiin maihin päin                       Onko Hallitus tiedostanut, miten laa-
34614:  tullimaksujärjestelyin. Nyt vaatetusalan osalta                   jamittaisesti vaatetusala teettää ompelut-
34615:  suojausmahdollisuuksia ehdottomasti tarvittai-                    tamista lähialueen halpatyövoimalla, ja
34616:  siin, jottei itäisellä lähialueella tarjolla oleva hal-              onko toimivaltainen ministeriö toimi-
34617:  patyö tule lopettamaan koko vaatetusalan elin-                    nut tai aikooko toimia EU :n neuvoston
34618:  keinoa.                                                           suuntaan siten, että vaatetusteollisuuden
34619:     Näille halpatyöllä ommelluille vaatetusalan                    toiminta maassamme voidaan turvata?
34620: 
34621:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
34622: 
34623:            Esa Lahtela /sd                    Eila Rimmi /vas                 Mikko Kuoppa /va-r
34624: 
34625: 
34626: 
34627: 
34628:  280043
34629: 2                                         KK 1220/1998 vp
34630: 
34631:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34632: 
34633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yritystä. Viime vuoden ulkomaankauppatilasto-
34634: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jen mukaan palkkatyönä teetettyjen vaateryh-
34635: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mien (yhdistetyn nimikkeistön (CN) 61. ja 62.
34636: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       ryhmät) arvo oli 140 Mmk, joka on ainoastaan
34637: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          noin 3,3 % valmiiden vaatteiden koko tuonnista
34638:  1220:                                                (4,3 mrd. mk) Suomeen vuonna 1997. Tekstiili- ja
34639:                                                       vaatetusteollisuus ry:n tilastotietojen mukaan
34640:           Onko Hallitus tiedostanut, miten laa-       vaatteiden tuotannon bruttoarvosta (1997E=3, 1
34641:        jamittaisesti vaatetusala teettää ompelut-     mrd. mk) ulkoisen jalostuksen tuonnin arvo olisi
34642:        tamista lähialueen halpatyövoimalla, ja        noin 4,5 %.
34643:           onko toimivaltainen ministeriö toimi-            Yhteisöllä on myös sopimukseen tai yksipuo-
34644:        nut tai aikooko toimia EU:n neuvoston           liseen myönnytykseen perustuva etuustullikohte-
34645:        suuntaan siten, että vaatetusteollisuuden       lu 196 maan, maaryhmän ja alueen kanssa. Siten
34646:        toiminta maassamme voidaan turvata?             näihin sopimuksiin ja myönnytyksiin perustuval-
34647:                                                        la tullittomalla tai alennetulla tullilla tapahtuvat-
34648:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Ja tuonoilla on yhteisön jäsenmaiden kannalta
34649: vasti seuraavaa:                                       huomattavasti suurempi merkitys kuin kolman-
34650:                                                        sissa maissa ulkoisessa jalostusmenettelyssä ta-
34651:     Yhteisön tullilainsäädännön mukaan EU:sta          pahtuvalla valmistuksella. Esimerkiksi EY-alku-
34652: voidaan viedä yhteisötavaraa kolmansiin maihin         perämateriaaleista Baltian maista jälleentuotu-
34653: jalostettavaksi valmiiksi tuotteiksi ja jälleentuo-   jen vaatteiden arvo vuonna 1997 oli 429,6 Mmk
34654: da yhteisöön maksamalla jalostuskustannuksis-          eli 10% koko vaatetuonnin (CN 61 ja 62) arvos-
34655: ta tulli sekä arvonlisävero. Tämän menettelyn          ta.
34656: tarkoituksena on yhteisön toimijoiden kilpailu-            Tulliton tai tulliedulla tapahtuva valmistutta-
34657: kyvyn säilyttäminen kolmansista halvemman              minen kolmansissa maissa voidaan nähdä yhtei-
34658: kustannustason maista (pääasiassa Kaakkois-             sön asiaa koskevien säännösten perusteella yhtei-
34659: Aasia) tapahtuvaan tuontiin nähden. Kotimai-           sön ja sen jäsenmaiden edun mukaisena. Ennen
34660: nen teollisuus pyrkii lisäämään kustannustehok-         kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin sillä oli
34661: kuuttaan hyödyntämällä Suomen lähialueiden              kansallinen, vuoden 1992 helmikuun alussa voi-
34662: edullisia tuotantokustannuksia alihankinnan             maan tullut vaatteiden tullittomasta maahan-
34663:  kautta. Työvaltaisempia vaiheita siirretään edul-      tuonnista eräissä tapauksissa annettu laki
34664:  listen tuotantokustannusten alueelle ja nykyiset       (24.1.1992/47), jonka perusteella vaatteiden val-
34665:  kotimaiset tuotantoyksiköt keskittyvät pääoma-         mistuttaminen Suomen alueen ulkopuolella oi-
34666:  valtaisempien ja helpommin automatisoitavien           keutti määrätyin edellytyksin tullittomaan maa-
34667:  tuotantovaiheiden tekemiseen sekä työvaihei-           hantuontiin. Lain yleisperusteluissa viitattiin jo
34668:  siin, joissa ne omaavat vahvaa erityisosaamista        silloin tarkoitukseen säilyttää menettelyn avulla
34669:  (esim. tuotesuunnittelu ja markkinointi). Näin         Suomessa elinkelpoinen vaatetusteollisuus, jolla
34670:  mahdollistetaan yhteisötavaroiden käyttäminen          olisi paremmat toimintaedellytykset tiukentu-
34671:  valmiiden tuotteiden raaka-aineena kustannuk-          vassa kansainvälisessä hintakilpailussa. Lain tar-
34672:  siltaan edullisissa valmistusmaissa samalla edis-      koituksena oli vaateteollisuuden kannattavuu-
34673:  täen yhteisötavaroiden vientiä kolmansiin mai-         den parantaminen ja siten vaatetusteollisuuden
34674:  hin.                                                   säilyttäminen Suomessa. EY:njalostusmääräyk-
34675:      Yhteisön tullilainsäädännön mukaan on kyse         set antavat tietyn tullisuojan valmiiden vaattei-
34676:  ulkoisestajalostusmenettelystä,joka on luvanva-        den jälleentuonnissa, kun taas edellä mainitussa
34677:  rainen. Suomessa lupamenettelyn hallinnointi           kansallisen lainsäädännön mukaisessa menette-
34678:  kuuluu Tullihallitukselle. Vuonna 1998 vaattei-        lyssä tuonti oli kokonaan tullitonta. Hallitus seu-
34679:   den valmistusta ulkoisessa jalostusmenettelyssä       raa tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökul-
34680:  Virossa, Venäjällä sekä eräissä muissa Suomen           masta.
34681:   lähialueen kolmansissa maissa on teettänyt 43
34682: 
34683:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
34684:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
34685:                                           KK 1220/1998 vp                                                3
34686: 
34687: 
34688: 
34689: 
34690:                                        Tili Riksdagens Talman
34691: 
34692:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Enligt gemenskapens tullagstiftning är det frå-
34693: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ga om ett externt förädlingsförfarande som är
34694: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     beroende av tillstånd. 1 Finland är det Tullstyrel-
34695: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr            sen som sköter administrationen när det gäller
34696: 1220:                                                tillståndsförfarandet. Under 1998 Iät 43 företag
34697:                                                      tillverka kläder genom externt förädlingsförfa-
34698:           Är Regeringen medveten om i hur stor       rande i Estland, Ryssland samt i vissa andra
34699:        utsträckning beklädnadsbranschen för          tredje Iänder inom Finlands närområden. Enligt
34700:        sina sömnadsarbeten använder sig av           utrikeshandelsstatistiken för förra året var vär-
34701:        närområdenas billiga arbetskraft, och         det av de klädgrupper (grupperna 61 och 62i den
34702:           har det ministerium som är behörigt        kombinerade nomenklaturen (KN)) som tillver-
34703:        vidtagit och ämnar det vidta åtgärder på-     kades som lönearbete 140 milj. mk, vilket är
34704:        verka EU-rådet så att beklädnadsindu-         endast ca 3,3% av den totala klädimporten (4,3
34705:        strins verksamhet i vårt land kan tryggas?    mrd. mk) tili Finland under 1997. Enligt Tekstii-
34706:                                                      li- ja vaatetusteollisuus - Textil- och konfek-
34707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tionsindustri ry:s statistikuppgifter är värdet av
34708: anföra följande:                                     den externa förädlingsimporten ca 4,5 % av kläd-
34709:                                                      produktionens bruttovärde (1997E=3,1 mrd. mk).
34710:     Enligt gemenskapens tullagstiftning kan man          Gemenskapen har även ett tullpreferensbemö-
34711: från EU tili ett tredje land exportera gemenska-     tande som baserar sig på avtal eller ensidigt med-
34712: pens varor för att där förädlas till fårdiga pro-    givande med 196länder, grupper av Iänder samt
34713: dukter, och sedan återinföra varorna tili gemen-     områden. Således har sådan import som är tullfri
34714: skapen så att man betalar tuli för förädlingskost-   eller som har nedsatt tuli och som är baserad på
34715: naderna samt mervärdesskatt. Avsikten med det-       dessa avtal och medgivanden en betydligt större
34716: ta förfarande är att bevara konkurrenskraften        betydelse för gemenskapens medlemsländer än
34717: hos aktörerna inom gemenskapen i förhållande         den produktion som sker i tredje Iänder genom
34718: tili importen från tredje Iänder med en förmånli-    externt förädlingsförfarande. När det gäller t.ex.
34719: gare kostnadsnivå (i huvudsak sydöstra Asien).       kläder tillverkade av EG-ursprungsmaterial och
34720: Den inhemska industrin försöker öka sin kost-        som återinförts från de baltiska länderna var
34721: nadseffektivitet på så sätt att man genom an-        värdet 429,6 milj. mk år 1997, dvs. 10% av kläd-
34722: skaffning från underleverantörer tillgodogör sig     importens totala värde (KN 61 och 62).
34723: de förmånliga produktionskostnaderna inom                Att tullfritt eller genom tullpreferens låta till-
34724: Finlands närområden. Mer arbetsintensiva ske-        verka kläder i ett tredje land kan med utgående
34725: den överförs tili ett område där produktionskost-    från gemenskapens bestämmelser anses ligga i
34726: naderna är låga, och de nuvarande inhemska           gemenskapens och dess medlemsländers intresse.
34727: produktionsenheterna koncentrerar sig på såda-       lnnan Finland blev medlem i Europeiska unio-
34728:  na produktionsskeden som är mer kapitalintensi-     nen gällde en nationell1ag, som hade trätt i kraft
34729: va och som lättare kan automatiseras, samt på        i början av februari 1992, om tullfri import av
34730:  sådana arbetsskeden där de inhemska produk-         kläder i vissa fall (24.1.1992/47). Enligt lagen
34731:  tionsenheterna innehar ett utpräglat specialkun-    berättigade tillverkningen av kläder utanför Fin-
34732:  nande (t.ex. produktplanering och marknadsfö-       land till tullfri import under vissa förutsättning-
34733:  ring). På så sätt kan gemenskapens varor använ-     ar. 1 den allmänna motiveringen tilllagen hänvi-
34734:  das som råvaror för fårdiga produkter i sådana      sades redan då tili avsikten med förfarandet,
34735:  produktionsländer där kostnaderna är låga, sam-     nämligen att bevara en livsduglig beklädnadsin-
34736:  tidigt som exporten av gemenskapens varor till      dustri som skulle ha bättre verksamhetsförutsätt-
34737:  tredje Iänder främjas.                              ningar i en allt hårdare internationell priskonkur-
34738: 4                                        KK 1220/1998 vp
34739: 
34740: rens. Syftet med lagen var att förbättra bekläd-    reimporten av fårdiga kläder, medan importen
34741: nadsindustrins lönsamhet och på så sätt hålla       enligt den nämnda nationella lagstiftningen var
34742: kvar denna industri i Finland. EG:s förädlingsbe-   helt tullfri. Regeringen skall följa läget ur den
34743: stämmelser ger ett visst tullskydd när det gäller   synvinkel som spörsmålställaren avser.
34744: 
34745:      Helsingfors den 24 november 1998
34746: 
34747:                                                                          Minister Jouko Skinnari
34748:                                           KK 1221/1998 vp
34749: 
34750: Kirjallinen kysymys 1221
34751: 
34752: 
34753: 
34754: 
34755:                                   Esa Lahtela /sd: Luonnonyrttien ja rohdoskasvien keräilyedellytys-
34756:                                       ten parantamisesta
34757: 
34758: 
34759:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34760: 
34761:    Luonnontuotealasta on vähitellen kehittynyt       seksi hyödyntämiseksi tulisikin jokamiehenoi-
34762: monille henkilöille ja yrityksille ympärivuotinen    keuksiin lisätä mahdollisuus poimia myös luon-
34763: elinkeino. Tällä hetkellä mahdollisuuksiensa         nonyrttejä, metsämarjojen lehtiä ja rohdoskasve-
34764: osalta ala on vielä kuitenkin lapsen kengissä.       ja sillä rajauksella, ettei laajennus koske rauhoi-
34765: Yhtenä luonnontuotealan keskeisenä tukijal-          tettuja kasveja.
34766: kana ovat luonnosta kerättävät yrtit, maustekas-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34767: vit ja rohdokset. Ongelmana näiden luonnosta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34768: kerättävien antimien osalta on se, ettei mistään     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34769: laista löydy selkeitä säännöksiä siitä, miten pit-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34770: källe jokamiehenoikeudet ulottuvat tähän keräi-
34771: lytoimintaan. Jokamiehenoikeuksien perusteel-                   Onko Hallitus tietoinen, kuinka epä-
34772: lahan saa kerätä sieniä ja marjoja. Muiden keräil-           selvä rajanveto jokamiehenoikeuksien
34773: tävien raaka-aineiden, kuten metsämarjojen leh-              osalta on siinä, mitä luonnonyrttejä voi
34774: tien tai kasvien, esim. mustikan, nokkosen tai               kerätä, ja
34775: mesiangervon lehtien kerääminen tulkitaan jo                    aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
34776: kielletyksi. Monien muiden kauppayrttien osalta              jokamiehenoikeuksien piiriin tulisivat
34777: säännöksiä ei ole tai ne ovat hyvin epämääräisiä.            selkeästi myös rauhoittamattomat luon-
34778: Alan kehittämismahdollisuuksien laajamittai-                 nonyrtit ja metsämarjojen lehdet?
34779: 
34780:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
34781: 
34782:                                            Esa Lahtela /sd
34783: 
34784: 
34785: 
34786: 
34787:  280043
34788: 2                                           KK 1221/1998 vp
34789: 
34790: 
34791: 
34792: 
34793:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34794: 
34795:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sienikantaa. Lain kohdalla 'kukat' lainlaatija
34796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tarkoittaa kasveja, joita voidaan poimia ilman
34797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         näkyvää haittaa kasvustolle. Rauhoitetut kasvit
34798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         ovat erikseen suojeltu asetuksella. Näin ollen esi-
34799: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            merkiksi monien villi en yrttien ja maustekasvien
34800:  1221:                                                  kerääminen on sallittua.
34801:                                                            Käytännössä kuitenkin, mikäli yrttejä kerä-
34802:           Onko Hallitus tietoinen, kuinka epä-          tään paljon esim. sirpillä leikaten, katsotaan ke-
34803:        selvä rajanveto jokamiehenoikeuksien             ruu rinnasteiseksi ruohon niittämisen kanssa,
34804:        osalta on siinä, mitä luonnonyrttejä voi         mikä puolestaan on rikoslain mukaan kiellettyä.
34805:        kerätä, ja                                       Rikoslain mukaan kiellettyä on myös kerätä kas-
34806:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta        vavista puista ilman maanomistajan lupaa mm.
34807:        jokamiehenoikeuksien piiriin tulisivat           koivunlehtiä, pihlajanlehtiä, kuusenkerkkiä sekä
34808:        selkeästi myös rauhoittamattomat luon-           männyn- ja katajanneulasia tai juoksuttaa koi-
34809:        nonyrtit ja metsämarjojen lehdet?                vun mahlaa. Rajoitus ei näytä koskevan esimer-
34810:                                                         kiksi puolukkaa, mustikkaaja kanervaa, koska
34811:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             ne eivät ole puita vaan varpuja.
34812: taen seuraavaa:                                            Rikoslain jokamiehen oikeuksia kosketteleva
34813:                                                         pykälä on epäselvä sen vuoksi, että varpujen leh-
34814:    Luonnontuoteala on mahdollisuuksien ala.             tien ja samoin kuin yrttien poiminnan hyväksyt-
34815: Luontomme tarjoaa hyvät puitteet paitsi retkei-         tävyys riippuu toiminnan vaikutuksesta kasvus-
34816: lyyn myös luonnontuotteiden keräämiseen. Jo-            toon. Vähäinen kasvustoa paikallisesti vaaranta-
34817: kamiehen oikeuden nojalla Suomessa on mah-              maton ja ympäristöä muuttamaton poiminta on
34818: dollista kerätä metsämarjoja, -sieniä ja yrttejä        sallittua, mutta muuttava toiminta ei. Rikoslain
34819: ilmaiseksi.                                             hallinnan loukkaussäännös (11 §) tarkoittaa,
34820:    Jokamiehen oikeuksia ei ole oikeuksina kirjat-       ettei toisen hallinnassa olevaa maata saa käyttää
34821: tu mihinkään lakiin, vaan ne ovat vanhoja iki-          siten, että se tilapäisesti tai pysyvästi muuttuu
34822: muistoisia tapoja, joita nykyinen lainsäädäntöm-        ulkonaisesti alkuperäisestä muodosta toiseksi.
34823: me ei kielläkään. Rikoslain (798/1990) 14 §:ssä on      Pääsääntönä voidaankin pitää, että kauppayrt-
34824: mainittu tärkeimmät niistä luonnontuotteista,           tien poimijan on aina varminta hankkia lupa
34825: joiden kerääminen on sallittua. Luettelo ei ole         asianomaiselta maanomistajalta. Tällöin selviä-
34826: tyhjentävä eikä tarkka. Pääsääntönä voidaan pi-         vät myös ne alueet, missä on käytetty torjunta-
34827: tää, että rauhoittamattomia kukkia, metsämar-           aineita.
34828: joja ja sieniä voi poimia sieltä, missä liikkuminen-        Hallitus myöntää epätarkkuuden varpujen ja
34829: kin on sallittua. Lain tavoitteena on, että sellaista   yrttien kohdalla jokamiehen oikeuksia sovellet-
34830: luonnontuotteiden keräämistä voisi harjoittaa,          taessa, mutta katsoo, että käytännössä rauhoit-
34831: mistä ei aiheudu toisen maalle ja luonnolle näky-       tamattomien luonnonyrttien ja metsämarjojen
34832: vää haittaa. Marjoja voidaan poimia kasvia va-          lehtien keruu toimii nykyiselläänkin ilman eri
34833: hingoittamatta. Samoin sieniä voidaan poimia            kieltoja.
34834: vahingoittamatta maaperää ja sienirihmastoa ja
34835: 
34836:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
34837: 
34838:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
34839:                                             KK 1221/1998 vp                                                3
34840: 
34841: 
34842: 
34843: 
34844:                                         Till Riksdagens Talman
34845: 
34846:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           lagen avses med "blommor" sådana växter som
34847: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            kan plockas utan att detta medför synlig skada
34848: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        på växtligheten. Fridlysta växter skyddas separat
34849: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål             med stöd av en förordning. Sålunda är insamling
34850: nr 1221:                                               av t.ex. många vilda örter och kryddväxter tillå-
34851:                                                        ten.
34852:           Är Regeringen medveten om hur diffus             1 praktiken är det dock så att om örter samlas
34853:        gränsdragningen gällande allemansrätten         i stora mängder, t.ex. med hjälp av skära, jäm-
34854:        är i fråga om vilka vilda örter som får         ställs samlandet med slåtter, vilket i sin tur är
34855:        samlas, och                                     förbjudet enligt straffiagen. 1 enlighet med straff-
34856:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          lagen är det också förbjudet att utan markäga-
34857:        att också icke fridlysta vilda örter och        rens tillstånd från växande träd samla bl.a. björk-
34858:        blad från skogsbär på ett tydligt sätt skall    blad, rönnblad, granskott samt tali- och enbarr
34859:        omfattas av allemansrätten?                     eller att tappa sav ur björkar. Begränsningen
34860:                                                        tycks inte gälla t.ex. lingon, blåbär eller ljung,
34861:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          eftersom dessa inte är träd utan ris.
34862: anföra följande:                                           Den paragraf i straffiagen som gäller alle-
34863:                                                        mansrätten är oldar eftersom frågan huruvida
34864:    Naturproduktsbranschen är en möjligheter-           det är godtagbart att ploeka blad från ris eller att
34865: nas bransch. Förutom för friluftsliv erbjuder vår      samla örter beror på hur denna verksamhet på-
34866: natur även goda forhållanden för insamling av          verkar växtligheten. Sådan insamling i små
34867: naturprodukter. I Finland kan man med stöd av          mängder som inte skadar växtligheten lokalt och
34868: allemansrätten gratis samla vilda bär, svampar         inte heller förändrar miljön är tillåten, medan
34869: och örter.                                             verksamhet som förorsakar förändringar inte är
34870:    Allemansrätten har inte skrivits in i någon lag     tillåten. Straffiagens bestämmelse om besitt-
34871: i form av vissa rättigheter, utan den består av        ningsintrång (28 kap. 1 1 §) innebär att mark som
34872: urgammal sedvana som inte heller förbjuds i den        är i en annans besittning inte får utnyttjas så att
34873: gällande lagstiftningen. 1 28 kap. 14 § straffiagen    den tili sitt yttre tillfålligt eller på ett bestående
34874: (79811990) anges de viktigaste av de naturpro-         sätt förändras från sin ursprungliga form. Som en
34875: dukter, vilka det är tillåtet att samla. Förteck-      huvudregel kan man säga att det alltid vore säk-
34876: ningen är varken uttömmande eller exakt. Som           rast att den som plockar handelsörter ber om lov
34877: huvudregel kan man säga att icke fridlysta blom-       för detta av markägaren. Då framgår det också
34878: mor, vilda bär och svampar får plockas på ställen      på vilka områden det har använts bekämpnings-
34879: där det också är tillåtet att röra sig. Målet med      medel.
34880: lagen är att sådant samlande av naturprodukter             Regeringen medger att tillämpningen av alle-
34881: som inte förorsakar synlig skada på någons mark        mansrätten i fråga om ris och örter är diffus, men
34882: eller på naturen skall vara tillåten. Bär kan plock-   anser att insamling av blad från icke fridlysta
34883: as förutsatt att växten inte skadas. Likaså kan        vilda örter och bär även for närvarande fungerar
34884: svamp plockas, förutsatt att marken eller svam-        i praktiken utan särskilda forbud.
34885: parnas mycel eller svampbeståndet inte skadas. 1
34886: 
34887:      Helsingfors den 20 november 1998
34888: 
34889:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
34890:                                           KK 1222/1998 vp
34891: 
34892: Kirjallinen kysymys 1222
34893: 
34894: 
34895: 
34896: 
34897:                                   Esa Lahtela /sd: Koulujen peruskorjaushankkeiden toteuttamises-
34898:                                       ta Itä-Suomessa
34899: 
34900: 
34901:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34902: 
34903:     Koulujen saneerausten valtionosuuksissa on       miettimään, kuinka alueen kehittämistä voitai-
34904: siirrytty jälkirahoitteisuuteen. Tällainen menet-    siin edistää, mikä myös osaltaan on osoittamassa
34905: tely on johtanut tilanteeseen, jossa heikossa ta-    sitä tahtoa ja huolta, mitä maamme korkeimman
34906: loudellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat        johdonkin puolesta on asian suhteen tunnettu.
34907: kohtuuttoman tiukkaan taloudelliseen tilantee-           Yhtenä kuntien asemaa parantavanaja raken-
34908: seen, kun saneeraushankkeita toteutetaan hyvin       tamista elvyttävänä toimena voisi olla koulujen
34909: useinjopa terveyden säilyttämisen kannalta vält-     valtionosuuden muuttaminen entisenlaiseksi, eli
34910: tämättömänä investointina. Itä-Suomessa tällai-      Itä-Suomessa mm. koulujen valtionosuudet hoi-
34911: sia kouluja ja kuntia on useita.                     dettaisiin jälkirahoitteisuuden sijasta rakennus-
34912:     Yksi tällainen esimerkkikunta on Pyhäselän       aikaisena rahoituksena.
34913: kunta Pohjois-Karjalassa. Pyhäselän yläasteen ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34914: lukion laajennus- ja muutostyö vuosina 1999 ja       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34915: 2000 tulee maksamaan yhteensä lähes 19 miljoo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34916: naa markkaa. Valtionosuus em. summasta olisi         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34917: 50 %. Pienellä kunnalla jo pelkästään investoin-
34918: nista puolenkin, siis oman rahoitusosuuden hoi-                  Onko Hallitus noteerannut itäisessä
34919: taminen, on tiukassa, puhumattakaan siitä, että               Suomessa yhä vaikeana jatkuvan tilan-
34920: kunta joutuu hoitamaan koko summan aluksi                     teen, korkean työttömyyden, pois päin
34921:  velaksi ja saa sitten saneerauksen valmistumises-            suuntautuvan jatkuvan muuttoliikkeen
34922:  ta seitsemän vuoden aikana valtionosuutensa                  ja kuntien tiukan talouden, ja
34923:  pieninä muruina.                                                näkeekö Hallitus mahdollisena yhtenä
34924:      Itäisen Suomen kunnissa työttömyysaste on                aluetta elvyttävänä toimena, että mm.
34925:  reilusti yli maan keskitason, alue on jatkuvaa               koulujen rakentamis- ja saneeraushank-
34926:  muuttotappioaluetta ja kunnat ovat myös keski-               keissa voitaisiin siirtyä takaisin rakenta-
34927:  määräistä heikommassa asemassa taloudellises-                misaikaiseen rahoitukseen?
34928:  ti. Hallitus asetti myös Itä-Suomi-työryhmän
34929: 
34930:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
34931: 
34932:                                             Esa Lahtela /sd
34933: 
34934: 
34935: 
34936: 
34937:  280043
34938: 2                                           KK 1222/1998 vp
34939: 
34940: 
34941: 
34942: 
34943:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34944: 
34945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vaihdellut huomattavasti. Vuonna 1993 jälkira-
34946: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hoituksen osuus oli suurimmillaan ja toteutusai-
34947: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kaisena valtionosuuksista voitiin myöntää vain
34948: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        16 %. Pienimmillään jälkirahoituksen osuus oli
34949: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           vuonna 1996, jolloin valtionosuuksista toteutus-
34950: 1222:                                                  aikaisena voitiin myöntää 68 %. Vuoden 1999
34951:                                                        talousarvioesityksessä toteutusaikaisten valtion-
34952:             Onko Hallitus noteerannut itäisessä        osuuksien osuus on 31 % oppilaitosten perusta-
34953:          Suomessa yhä vaikeana jatkuvan tilan-         mishankkeisiin myönnettävistä valtionosuuksis-
34954:          teen, korkean työttömyyden, pois päin         ta.
34955:          suuntautuvan jatkuvan muuttoliikkeen              Opetusministeriön 29.9.1998 hyväksytyssä
34956:          ja kuntien tiukan talouden, ja                perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa
34957:             näkeekö Hallitus mahdollisena yhtenä       vuosille 1999-2002 koko suunnittelukaudella
34958:          aluetta elvyttävänä toimena, että mm.         peruskoulu- ja lukiohankkeiden valtionosuuk-
34959:          koulujen rakentamis- ja saneeraushank-        sista on 22% merkitty maksettavaksi toteutusai-
34960:          keissa voitaisiin siirtyä takaisin rakenta-   kaisena, kun vastaava luku on Itä-Suomen maa-
34961:          misaikaiseen rahoitukseen?                    kuntien hankkeilla 40 %. Rahoitussuunnitelman
34962:                                                        valmistelussa on lähdetty verraten alhaisesta to-
34963:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teutusaikaisen valtionosuuden osuudesta, jotta
34964: vasti seuraavaa:                                       valtionosuuksia myönnettäessä kaikkiin toteu-
34965:                                                        tusaikaiselle valtionosuudelle suunniteltuihin
34966:     Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-       hankkeisiin suurella varmuudella valtionosuus
34967: netussa laissa (705/1992) oli tarkoitus luopuajäl-     voidaan myös myöntää toteutusaikaisena. Kun
34968: kirahoitteisesta valtionosuudesta ja kaikki val-       hankkeiden kustannusarviot ovat tarkentuneet
34969: tionosuudet oli tarkoitus maksaa toteutusaikai-        ja valtuuksien käytöstä voidaan tehdä tarkempi
34970: sena. Valtiontaloudellisin perustein, jotta hanke-     suunnitelma, osalle rahoitussuunnitelmassa jäl-
34971: määriä ei merkittävästi jouduttaisi pienentä-          kirahoitteiselle valtionosuudelle suunnitelluista
34972: mään, lakiin vielä ennen sen voimaantuloa lisät-       hankkeista voidaankin valtionosuus myöntää
34973: tiin 50 §:n 4 momentti lailla 1680/1992. Lisäyksen     toteutusaikaisena.
34974: perusteella valtionosuus voidaan maksaa haki-              Valittaessa hankkeita, joille valtionosuus on
34975: jan suostumuksella seitsemän vuoden aikana             tarkoitus myöntää toteutusaikaisena, samassa
34976: yhtä suurina vuosierinä ennen maaliskuun lop-          taloudellisessa asemassa olevia kuntia pyritään
34977: pua. Ensimmäinen vuosierä maksetaan valmis-            kohtelemaan tasapuolisesti. Tarkastelussa ote-
34978: tumista seuraavana vuonna ja ensimmäisen vuo-          taan huomioon hankkeen koon ohella kunnan
34979: sierän maksuajankohdasta maksamattomalle               asukasmäärä, verotulot ja velkamäärä asukasta
34980: valtionosuudelle maksetaan Suomen Pankin pe-           kohti sekä kunnan veroäyri. Näihin vaikuttavat
34981: ruskoron suuruista korkoa. Jälkirahoituksen oli        myös kysymyksessä esitetyt itäisen Suomen kun-
34982: alun perin tarkoitus päättyä vuoden 1997 jäl-          tien talouteen vaikuttavat tekijät,joten ne tulevat
34983: keen. Valtiontalous ei kuitenkaan mahdollista-         tarkastelussa otetuksi huomioon.
34984: nut jälkirahoituksesta luopumista, ja vuonna               Lähtökohtana ei voida pitää sitä, että kaikkiin
34985:  1997 se muutettiin pysyväksi rahoitusvaihtoeh-        Itä-Suomen kuntien hankkeisiin myönnettäisiin
34986: doksi. Vaihtoehtona olisi ollut myönnettävien          valtionosuus toteutusaikaisena. Kuntien tasa-
34987: valtionosuuksien määrän oleellinen pienentämi-         puolinen kohtelu edellyttää, että kunkin hank-
34988: nen.                                                   keen rahoitusmuoto harkitaan erikseen ja tällöin
34989:     Jälkirahoituksen osuus oppilaitosten perusta-      otetaan huomioon kunnan taloudellinen asema
34990: ruishankkeiden valtionosuuksista on vuosittain         sijainnista riippumatta.
34991: 
34992:         Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
34993:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
34994:                                              KK 1222/1998 vp                                             3
34995: 
34996: 
34997: 
34998: 
34999:                                           Tili Riksdagens Talman
35000: 
35001:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-         efterfinansiering som störst och statsandelar
35002: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          medan projekteten utfördes kunde beviljas tili
35003: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        bara 16 %. Minst var ande1en efterfinansiering år
35004: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr                1996, då man kunde bevilja 68% av statsandelar-
35005: 1222:                                                   na under den tid projekten genomfördes. I bud-
35006:                                                         getpropositionen 1999 är andelen statsandelar
35007:           Har Regeringen noterat den alltjämt           under den tid projekten genomförs 31 % a v alla
35008:        pågående svåra situationen i östra Fin-          statsande1ar som bevi1jas för 1äroanstalternas
35009:        land, den höga arbetslösheten, den fort-         anläggningsprojekt.
35010:        satta flyttningsrörelsen i riktning bort              I undervisningsministeriets finansieringsplan
35011:        från området och kommunernas kärva               för anläggningsprojekt för åren 1999-2002, som
35012:        ekonomi, och                                     godkändes den 29 september 1998, anges att man
35013:           anser Regeringen det möjligt att man          under hela p1aneringsperioden betalar ut 22% av
35014:        som en åtgärd för att stimulera området,         de statsande1ar som beviljats för grundskole- och
35015:        bl.a. i skolornas bygg- och saneringspro-        gymnasieprojekt under den tid projekten genom-
35016:        jekt återgår tili finansiering under den tid     förs, medan motsvarande ta1 för 1andskapen i
35017:        projekten genomförs?                             östra Finland är 40%. 1 beredningen av finansie-
35018:                                                         ringsplanen har man utgått från att en relativt
35019:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           liten andel statsandelear betalas under den tid
35020: anföra följande:                                        projekten genomförs för att det då statsandelar-
35021:                                                         na beviljas skall finnas stor säkerhet för att alla
35022:    En avsikt i lagen om finansiering av undervis-       tilltänkta projekt med statsandel under den tid
35023: nings- och kulturverksamhet (705/1992) var att          projekten genomförs faktiskt skall kunna betalas
35024: man skulle frångå de statsandelar som beviljas          statsandel i denna form. Då kostnadskalkylerna
35025: som efterfinansiering och att alla statsandelar         för projekten preciseras och en närmare pian
35026: skulle betalas ut under den tid projekten genom-        över användningen av befullmäktigandet kan
35027: förs. På statsekonomiska grunder, så att antalet        göras, kan också en del av de projekt som i
35028: projekt inte skulle behöva skäras ned i någon           finansieringsplanen anges med efterfinansieriad
35029: större utsträckning, togs i lagens 50 § innan den       statsandel beviljas statsandel under den tid pro-
35030: trädde i kraft in ett 4 mom. genom lagen 1680/          jekten genomförs.
35031: 1992. På basis av tillägget kan statsandel med den           Vid valet av projekt som avses bli beviljade
35032: sökandes samtycke betalas under sju år i lika           statsandel under den tid projektet genomförs för-
35033: stora årliga poster före slutet av mars. Den första     söker man behandla kommuner som är i samma
35034: årliga posten betalas året efter att projektet blivit   ekonomiska ställning lika. I granskningen beak-
35035: fårdigt och på den obetalda delen av statsandelen       tas forutom projektets omfattning, kommunens
35036: sedan betalningstidpunkten för den första årliga        invånarantal, skatteintäkter och skulder per in-
35037: posten, betalas en ränta som motsvarar Finlands         vånare samt kommunens skatteöre. Här inver-
35038: banks grundränta. Efterfinansieringen var ur-           kar också de faktorer som påverkar kommuner-
35039: sprungligen tänkt att upphöra efter 1997. Stats-        nas ekonomi och som nämns i spörsmålet, och de
35040: ekonomin medgav dock inte detta och 1997 änd-           tas alltså i betraktande vid granskningen.
35041: rades efterfinansieringen tili ett varaktigt finan-        .. Utgångspunkten kan inte vara att alla projekt
35042: sieringsalternativ. Den andra möjligheten hade          i Ostra Finlands kommuner skall beviljas stats-
35043: varit en väsentlig nedskärning av antalet bevilja-      andel medan projekten genomförs. En lika be-
35044: de statsandelar.                                        handling av kommunerna kräver att finansie-
35045:    Andelen efterfinansiering av statsandelarna          ringsformen för varje projekt övervägs för sig och
35046: för läroanstalternas anläggningsprojekt har i hög       då beaktas kommunens ekonomiska ställning
35047:  grad varierat från år tili år. År 1993 var andelen     oberoende av geografiskt läge.
35048:      Helsingfors den 20 november 1998
35049: 
35050:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
35051:                                           KK 1223/1998 vp
35052: 
35053: Kirjallinen kysymys 1223
35054: 
35055: 
35056: 
35057: 
35058:                                   Pentti Tiusanen /vas: Suomen satamainvestoinneista
35059: 
35060: 
35061: 
35062:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35063:     Suomen eri satamakaupungit ovat suunnitte-       juurikaan laskea, koska on hyvin todennäköistä
35064: lemassa massiivisia satamainvestointeja. Kotka       ettei Suomeen lähitulevaisuudessa rakenneta sel:
35065: Hamina ja Helsinki ovat lisäämässä satamaka:         lu- tai paperitehtaita.
35066: pasiteettiaan, erityisesti konttikäsittelyssä. Sa-      Kotka on rakentamassa Mussaloon uutta
35067: maa tapahtuu myös Baltian satamissa. Kaikki          konttisatamaa,joka kasvattaisi nykyisen 190 000
35068: Itämeren transitosatamat nojaavat laskelmis-         TEU:n kapasiteetin 300 000 TEU:hun. Tämä ns.
35069: saan Venäjän kauttakulkuliikenteen kasvuun ja        1. vaiheen laajennus valmistuu vuonna 2001. Tä-
35070: ovat ottamassa siitä omaa osaansa. Liikenteen        män jälkeen ollaan toteuttamassa laajennuksen
35071: mahdollista kasvua ollaan jakamassa useaan           seuraava vaihe, jolloin konttikäsittelyn kapasi-
35072: kertaan eri satamien kesken. Jos kaikki suunni-      teetti kasvaisi aina 500 000 TEU:hun. Kotkan
35073: tellut satamainvestoinnit toteutuvat, on arvioitu    satamapari Hamina kaksinkertaistaa kapasiteet-
35074: Itämerelle rakennettavan noin 2,5 kertaa suu-        tinsa200 OOOTEU:sta400 OOOTEU:hun vuoden
35075: rempi satamakapasiteetti kuin on tarpeellista.       1999 loppuun mennessä. Haminalla on olemassa
35076:     Kuljetukset ovat siirtymässä kontteihin.         suunnitelma kasvattaa kapasiteetti 600 000
35077: Koottien vienti on Kotkan ja Haminan satamien        TEU:hun saakka. Helsingin Vuosaaren sata-
35078: kautta esimerkiksi Moskovaan 400 dollaria kal-       ~aan on.aj3:teltu no.in 700 000 TEU:n kapasiteet-
35079: liimpaa kuin Baltian satamien kautta. Venäjän ja     tia. Helsmgm nykytsten satamien konttiliikenne
35080: Baltian satamien infrastruktuurin kehittyessä        on 400 000 TEU:ta.
35081: yhä pienempi osa liikenteestä suunnataan tule-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35082: vaisuudessa Suomen kautta. Vuonna 1996 kont-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35083: tiliikenteestä noin 500 000 TEU :ta kulki Luoteis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35084: Venäjälle ja sieltä edelleen. Konteista täysinä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35085: kulki vain 350 000 TEU:ta, mikä vastaa noin 3,5
35086: miljoonaa tavaratonnia.                                        Katsooko Hallitus, että Suomen sata-
35087:     Suomen oman tuonti- ja vientiliikenteen kas-            miin .o!isi syntymässä ylikapasiteettia,jol-
35088: vu on maltillista ja se kohdistuu lähinnä Helsin-           la ohst kokonaistaloudellisesti negatiivi-
35089: kiin. Kotka-Hamina-satamapari on riippuvai-                 sia vaikutuksia, ja
35090: nen paperiteollisuuden viennistä samoin kuin                   millä keinoin Hallitus aikoo vaikuttaa
35091: transitoliikenteestä. Paperiteollisuuden liiken-            estääkseen kyseisen tilanteen syntymi-
35092: teen kokonaismäärän kasvuun nykyisestä ei voi               sen?
35093: 
35094:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
35095: 
35096:                                          Pentti Tiusanen /vas
35097: 
35098: 
35099: 
35100: 
35101: 280043
35102: 2                                           KK 1223/1998 vp
35103: 
35104: 
35105: 
35106: 
35107:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35108: 
35109:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tulevat entisestään lisääntymään. Muutos vai-
35110: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kuttaa myös metsäteollisuuskuljetuksissa: vaik-
35111: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ka kuljetettavat määrät eivät välttämättä lisään-
35112: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       ny, tulevaisuudessa yksiköihin pakataan enene-
35113: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vässä määrin mm. sellaisia metsäteollisuuden
35114: 1223:                                                  tuotteita, jotka aikaisemmin kulkivat lauttavau-
35115:                                                        nuilla tai irtolastina. Erityisesti Kotkan ja Hami-
35116:           Katsooko Hallitus, että Suomen sata-         nan satamissa tätä kehitystä käytetään jo nykyi-
35117:        miin olisi syntymässä ylikapasiteettia,jol-     sin hyväksi: Venäjältä tyhjänä palaaviin tuonti-
35118:        la olisi kokonaistaloudellisesti negatiivi-     kontteihin pakataan metsäteollisuustuotteita
35119:        sia vaikutuksia, ja                             lännen vientimarkkinoille.
35120:           millä keinoin Hallitus aikoo vaikuttaa           Laajennushankkeet, joista kunnissa on pää-
35121:        estääkseen kyseisen tilanteen syntymi-          tetty, lisäävät satamakapasiteettia. Kunnat päät-
35122:        sen?                                            tävät satamainvestoinneistaan itsenäisesti, joten
35123:                                                        valtiovallalla ei ole keinoja tai tarvetta puuttua
35124:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           asiaan. Nykyisen käytännön mukaan satamat
35125: vasti seuraavaa:                                       huolehtivat myös liikenneyhteyksiensä rakenta-
35126:                                                        misesta pääsääntöisesti ilman valtion rahoitusta.
35127:   Satamien tavaravirrat, toimintakapasiteetti ja       Investointipäätökset perustuvat viimeisimpään
35128: kehitystarpeet -selvityksessä (liikenneministeriö      tietoon ja tutkimukseen tulevaisuuden kehitys-
35129: 21/98) kävi ilmi, että satamiin tarvitaan lisää eri-   näkymistä, mutta koska tulevaisuutta ei pystytä
35130: tyisesti suuryksikköliikenteelle soveltuvaa uutta      ennustamaan, päätöksiin sisältyy aina tietty ris-
35131: kapasiteettia. Myös satama-asiain neuvottelu-          ki.
35132: kunta on lausunnossaan tätä mieltä. Tutkimuk-              Transiloliikenteen näkymät ja taloudelliset vai-
35133: sessa selvisi, että Suomen satamien kapasiteetti       kutukset -selvitys (liikenneministeriö 30/98) to-
35134: on aiemmin arvioitua pienempi. Irtotavara- ja          teaa, että Suomen kautta kulkevan transitolii-
35135: bulkkiliikenteen tarpeisiin kapasiteettia on riittä-   kenteen tonnimäärät eivät ole juurikaan kasva-
35136: västi ja melko oikeissa paikoissa. Kappaletava-        neet eivätkä välttämättä kasva lähitulevaisuu-
35137: raliikenteessä tilanne on toinen: kapasiteettia        dessa. Satamat ovatkin ilmoittaneet, etteivät hei-
35138: tarvitaan lisää lähivuosina. Tulokset siis osoitta-    dän investointinsa perustu transitoliikenteeseen.
35139: vat, että kapasiteettia on, mutta se on osittain           Kilpailu transitoliikenteen tavaravirroista on
35140: väärässä paikassa ja niukkuus kohdistuu suuryk-        kova. Eri reiteillä on kuitenkin erotettavissa vah-
35141: siköissä (konteissa, perävaunuissa, vaihtokuor-        vuustekijöitä, jotka ohjaavat tavaravirtojen liik-
35142: matiloissa) kuljetettavan tavaran liikenteeseen.       kumista. Vaikka Suomen haittana on korkeampi
35143: Selkeä tulos on, että vaikka kokonaiskapasiteet-       kustannustaso kuin Baltian maissa, Suomen rei-
35144: tia on runsaasti, tarjonta ja kysyntä eivät täysin     tin etuina on monia merkittäviä seikkoja. Suo-
35145: kohtaa. Jopa samassa satamassa voi olla samalla        men reitti on nopeampi kuin muut - etäisyys
35146: sekä ylikapasiteettia että pulaa.                      Venäjän suuriin kulutuskeskuksiin on lyhyt ja
35147:    Kuljetusten painopiste on usean vuoden ajan         Suomen kautta kuljetettaessa on ylitettävänä
35148: siirtynyt suuryksikköliikenteeseen. Kasvu on ol-       vain yksi raja. Myös turvallisuus- ja laatutekijät
35149: lut voimakasta konttikuljetuksissa, joita aikai-       ovat vielä pitkään merkittävä kilpailuetu. Eri-
35150: semmin on hoidettu pääosin pyörillä tapahtuviin        koistuminen tulee olemaan Suomen kilpailuvalt-
35151: siirtoihin perustuvina roro-kuljetuksina. Viime        ti: arvotavaran ja huolellista käsittelyä vaativien
35152: vuosina on alkanut voimakas nostokapasiteettia         kemikaalien kuljettajina suomalaisten rooli tulee
35153: edellyttävien lolo-konttikuljetusten kasvu. Juuri      olemaan vahva myös tulevaisuudessa. Näiden
35154: tähän kuljetustapaan tarvitaan lisää kapasiteet-       tuotteiden hinta kestää kalliimman rahdin. Hal-
35155: tia.                                                   van bulk- ja irtotavaran kuljetuksissa hinta näyt-
35156:    Teollisuuden visio on, että yksikkökuljetukset       telee suurempaa osaa. Sen vuoksi Suomi toden-
35157:                                          KK 1223/1998 vp                                          3
35158: 
35159: näköisesti menettääkin markkinaosuuksiaan tä-      palvelutason vaatimuksiin. Selvää on, että tämä
35160: män volyymitavaran osalta Baltian maille.          vaatii joustavuutta työaikajärjestelyissä, uudel-
35161:    Suomalaiset satamat eivät kuitenkaan saisi      leenorganisointia sekä toiminnan kehittämistä
35162: pitää asemaansa itsestäänselvyytenä. On sata-      kustannusten kurissa pitämiseksi ja asiakkaiden
35163: mien oma asia miettiä, miten ne pystyvät vastaa-   tarpeiden tyydyttämiseksi.
35164: maan yhä kovemman kilpailun ja korkeamman
35165: 
35166:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
35167: 
35168:                                                                    Liikenneministeri Matti Aura
35169: 4                                           KK 1223/1998 vp
35170: 
35171: 
35172: 
35173: 
35174:                                          Tili Riksdagens Talman
35175: 
35176:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Det är uttryckligen detta transportsätt som krä-
35177: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ver ytterligare kapacitet.
35178: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-           Industrin förutspår att ~nhetstransporterna
35179: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmå1 nr          kommer att öka allt mer. Andringen påverkar
35180: 1223:                                                  även skogsindustrins transporter: även om trans-
35181:                                                        portvolymerna inte nödvändigtvis ökar, kommer
35182:           Anser Regeringen att det håller på att       enheterna i framtiden i allt större utsträckning att
35183:        uppstå överkapacitet i de fin1ändska            packas med bl.a. sådana skogsindustriprodukter
35184:        hamnarna, vi1ket he1hetsekonomiskt              som tidigare transporterats med fårjvagnar eller
35185:        skulle kunna få negativa fö1jder, och           som bu1klast. Särskilt i hamnarna i Kotka och
35186:           med vi1ka mede1 ämnar Regeringen             Fredrikshamn utnyttjas redan nu denna utveck-
35187:        verka för att hindra att den ifrågavarande      ling: tomma importcontainrar som kommer till-
35188:        situationen uppstår?                            baka från Ryssland packas med skogsindustri-
35189:                                                        produkter för exportmarknaderna i väst.
35190:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt              De utvidgningsprojekt som kommunerna har
35191: anföra fö1jande:                                       beslutat om kommer att öka hamnkapaciteten.
35192:                                                        Kommunerna fattar självständigt beslut om sina
35193:    I utredningen Hamnarnas varuflöden, operati-        hamninvesteringar, varför statsmakten inte har
35194: va kapacitet och utvecklingsbehov (trafikministe-      särskilt många medel eller något större behov att
35195: riet 21/98) framkom att det i hamnarna behövs ny       ingripa. Enligt den nuvarande praxisen handhar
35196: kapacitet, särskilt sådan som !ämpar sig för           hamnarna även utbyggnaden av sina trafikför-
35197: transport av enhets1astbärare. Aven delegatio-         bindelser i huvudsak utan statlig finansiering.
35198: nen för hamnärenden är av denna åsikt i sitt           Investeringsbesluten grundar sig på den senaste
35199: ut1åtande. Undersökningen visade på att de fin-        informationen och på forskning om den framtida
35200: 1ändska hamnarnas kapacitet är mindre än vad           utveck1ingen, men eftersom det är omöjligt att
35201: man tidigare uppskattat. Kapaciteten för bu1k-         förutspå framtiden innehåller bes1uten alltid en
35202: trafik är tillräcklig och finns i huvudsak på 1ämp-    viss risk.
35203: 1iga orter. Inom styckegodstrafiken är situatio-           I utredningen Transitoliikenteen näkymät ja
35204: nen en annan: kapaciteten behöver ökas inom de         taloudelliset vaikutukset (trafikministeriet 30/98)
35205: närmaste åren. Resu1taten visar alltså att det         konstateras att volymen mätt i ton inte just har
35206: finns kapacitet, men att den de1vis finns på           ökat inom transitotrafiken via Finland, och att
35207: o1ämpliga orter och att knappheten inriktas på         den inte nödvändigtvis ökar inom den närmaste
35208: godstrafik där transporterna sker med enhets-          framtiden. Hamnarna har medde1at att deras in-
35209: 1astbärare (containrar, trailrar, växe1flak). Re-      vesteringar inte grundar sig på transitotrafiken.
35210: sultatet är helt klart att även om det finns gott om       Konkurrensen om transitotrafikens varuflö-
35211: helhetskapacitet, svarar utbud och efterfrågan         den är hård. Olika rutter uppvisar do~k olika
35212: inte helt och hållet mot varandra. I en och samma      fördelar som styr trafikflödenas rörelse. Aven om
35213: hamn kan det t.o.m. samtidigt finnas såväl över-       Finland dras med en högre kostnadsnivå än de
35214: kapacitet som brist på kapacitet.                      baltiska länderna, finns det många viktiga fakto-
35215:    Tyngdpunkten i transporterna har under flera        rer som gynnar rutten via Finland. Den finländ-
35216: år successivt övergått till transport av enhetslast-   ska rutten är snabbare än de andra- avståndet
35217: bärare. Tillväxten har varit kraftig inom contai-      till Rysslands stora konsumtionscentra är kort
35218: nertransporterna, som tidigare i huvudsak utför-       och det finns endast en gräns att överskrida då
35219: des som ro-ro-transporter, som baserar sig på          transporten sker via Finland. Även säkerhets-
35220: överflyttning av 1ast på hjul. Under de senaste        och kvalitetsfaktorer kommer ännu länge att ut-
35221: åren har tillväxten varit stark i fråga om 1o-lo-      göra en viktig konkurrensfördel. Specialisering
35222: containertransporter, som kräver lyftkapacitet.        kommer att vara Finlands trumf i konkurrensen;
35223:                                             KK 1223/1998 vp                                             5
35224: 
35225: finländarnas roll kommer även i framtiden att          anse sin position vara självskriven. Det kommer
35226: vara stor vid transport av värdegods och kemika-       an på hamnarna själva att fundera på hur de kan
35227: Iier som kräver omsorgsfull hantering. Priset på       svara mot en allt hårdare konkurrens och allt
35228: dessa produkter gör att dyrare frakt kan tolere-       högre krav på servicenivån. Det är helt klart att
35229: ras. Vid transport av billigt bulkgods spelar priset   detta kräver flexibilitet i arbetstidsarrangemang-
35230: en större roll. Därför kommer Finland troligen         en, omorganiseringar och verksamhetsutveck-
35231: även att förlora marknadsandelar i fråga om            ling i syfte att behålla kontrollen över kostnader-
35232: detta volymgods till de baltiska länderna.             na och i syfte att tillfredsställa kundernas behov.
35233:    De finländska hamnarna får dock ändå inte
35234: 
35235:      Helsingforsden 25 november 1998
35236:                                                                            Trafikminister Matti Aura
35237: 1
35238: 
35239: 
35240: 1
35241:                                           KK 1224/1998 vp
35242: 
35243: Kirjallinen kysymys 1224
35244: 
35245: 
35246: 
35247: 
35248:                                   Eila Rimmi /vas ym.: Venäjälle kaapattujen lasten kohtalosta
35249: 
35250: 
35251: 
35252:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35253: 
35254:    Saamiemme tietojen mukaan kolme pientä               Lasten isät ihmettelevät, miksi Suomen ulko-
35255: suomalaislasta on tällä hetkellä kaapattuna Ve-      asiainministeriö ei ole ottanut asiaa kyllin voi-
35256: näjälle. Lasten huoltajuus on Suomessa myön-         makkaasti esille Venäjällä, vaikka ulkoasiainhal-
35257: netty isille. Venäläisviranomaiset eivät ole rea-    lintoa koskevan lainsäädännön mukaan ulko-
35258: goineet kaappauksiin, eikä Venäjän korkein oi-       asiainhallinnon on valvottava Suomen kansa-
35259: keus ole vahvistanut huoltajuuspäätöksiä. Suo-       laisten etuja ja oikeuksia ulkomailla sekä autetta-
35260: messa poliisi tutkii venäläisäitien lapsikaappaus-   va hädänalaiseen asemaan joutuneita.
35261: ta lapseen kohdistuvana vapaudenriistona.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35262:    Ulkoasiainministeriö on lasten kaappauksissa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35263: kääntynyt Venäjän viranomaisten puoleen esit-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35264: täen erilaisia nootteja. Venäjän Suomen suurlä-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35265: hetystö ja Venäjän ulkoasiainministeriö eivät ole
35266: nootteihin vastanneet. Vastoin toisen vanhem-                    Aikooko Hallitus ryhtyä mahdollisesti
35267: man suostumusta tapahtunutta lapsen viemistä                  uusiin toimiin vaikuttaakseen Venäjän
35268: ei Venäjän rikoslaissa tunneta. Kuitenkin touko-              viranomaisiin niin, että he ryhtyvät käy-
35269: kuun alussa Venäjällä voimaan tulleen ihmisoi-                tännössä toteuttamaan hyväksymänsä
35270: keussopimuksen mukaan perhe-elämä on suojat-                  ihmisoikeussopimuksen määräyksiä, ja
35271: tava, minkä on tulkittu merkitsevän velvollisuut-                voisiko Hallitus käyttää mahdollisesti
35272: ta huolehtia laillisen huoltosuhteen palauttami-              joitain tai jotain painostuskeinoa niin,
35273: sesta ja velvollisuutta panna täytäntöön lasten               että perusteluissa kuvatut asiat saadaan
35274: tapaamisoikeus.                                               ratkaistuksi?
35275: 
35276:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
35277: 
35278:           Eila Rimmi /vas                Pekka Saarnio /vas             Pentti Tiusanen /vas
35279: 
35280: 
35281: 
35282: 
35283: 280043
35284: 2                                          KK 1224/1998 vp
35285: 
35286: 
35287: 
35288: 
35289:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35290: 
35291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kun Suomessa annettuja lapsen huoltoa kos-
35292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kevia päätöksiä ei sellaisenaan täytäntöönpanna
35293: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Venäjällä, joudutaan Venäjällä käynnistämään
35294: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-        oikeusprosessi lapsen palauttamiseksi Suomeen,
35295: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          elleivät vanhemmat pääse keskenään Sovinnolli-
35296: n:o 1224:                                             seen ratkaisuun lapsen palauttamiseksi.
35297:                                                           Ulkoasiainhallinto antaa toimivaltansa, Ve-
35298:           Aikooko Hallitus ryhtyä mahdollisesti       näjän lakien ja määräysten sekä kansainvälisen
35299:        uusiin toimiin vaikuttaakseen Venäjän          oikeuden rajoissa apua lasten vanhemmille. Ul-
35300:        viranomaisiin niin, että he ryhtyvät käy-      koasiainhallinto on avustanut ja avustaa van-
35301:        tännössä toteuttamaan hyväksymänsä             hempia tarpeen mukaan erityisesti lapsen olin-
35302:        ihmisoikeussopimuksen määräyksiä, ja           paikan ja olosuhteiden selvittämiseksi, paikalli-
35303:           voisiko Hallitus käyttää mahdollisesti      sen lapsen huoltoa koskevan lainsäädännön ja
35304:        joitain tai jotain painostuskeinoa niin,       lapsen palauttamista koskevien menettelytapo-
35305:        että perustetussa kuvatut asiat saadaan        jen selvittämiseksi ja oikeusavustajan ja muun
35306:        ratkaistuksi?                                  paikallisen lainsäädännön mukaisen oikeusavun
35307:                                                       saamiseksi. Annettava apu kattaa yhteistyön eri
35308:   Vastauksena yllä olevaan kysymykseen esitän         tasoilla Venäjän viranomaisten kanssa kaiken
35309: kunnioittaen seuraavaa:                               mahdollisen virka-avun saamiseksi lasten pa-
35310:                                                       lauttamiseksi Suomeen.
35311:    Venäjä ratifioi kysymyksessä viitatuo Euroo-           Ulkoasiainministeriön tietoon tulleet lapsi-
35312: pan ihmisoikeussopimuksen toukokuun 5 päivä-          kaappaustapaukset Venäjälle ovat vuodelta
35313: nä 1998. Sopimus sitoo Venäjää ratifioimispäivä-      1997, jolloin neljä lasta kaapattiin Venäjälle.
35314: määrästä lukien. Sopimuksen 8 artiklan mukaan         Kun lapsikaappaussopimukset eivät ole voimas-
35315: jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-      sa Suomen ja Venäjän välillä, puuttuvat toistai-
35316: elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Artiklan          seksi mekanismit, jotka helpottaisivat kaappaus-
35317: piiriin kuuluvat muun muassa lasten huoltajuut-       ten hoitoa maiden välillä. Ulkoasiainhallinto on
35318: ta ja tapaaruisoikeutta koskevat asiat. Jotta val-    ollut mainituissa lapsikaappaustapauksissa yh-
35319: tiota vastaan voitaisiin tehdä valitus sen tutkimi-   teydessä Venäjän asianomaisiin viranomaisiin,
35320: seksi, onko valtio rikkonut sopimusta, on ensin       pyrkinyt nopeuttamaan asioiden käsittelyä ja
35321: kaikki valtion sisäiset, eli kotimaiset, tehokkaat    saamaan myönteisen ratkaisun lapsikaappaus ta-
35322: oikeuskeinot käytettävä loppuun.                      pauksiin.
35323:    Venäjä ei ole liittynyt Haagin kansainvälisistä        Lisäksi Suomi on tehnyt aloitteen Venäjälle
35324: lapsikaappauksista tehtyyn yksityisoikeuden           kahdenvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi
35325: alaa koskevaan yleissopimukseen eikä myöskään         kaappausten hoitamisen helpottamiseksi. Venä-
35326: lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustami-        jän vastauksessa sopimusaloitteeseen on lapsi-
35327: sesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttami-      kaappauskysymykset haluttu osaksi Suomen ja
35328: sesta tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen.       Venäjän välistä sopimusta oikeussuojasta ja oi-
35329: Tämän johdosta näissä sopimuksissa määrätyt           keusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa. Neu-
35330: menettelytavat eivät ole käytettävissä Venäjälle      vottelut sopimusjärjestelyiksi lapsikaappausky-
35331: kohdistuneissa lapsikaappaustapauksissa.              symyksissä on aloitettu Suomen ja Venäjän välil-
35332:                                                       lä.
35333:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
35334: 
35335:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
35336:                                            KK 1224/1998 vp                                             3
35337: 
35338: 
35339: 
35340: 
35341:                                          Tili Riksdages Talman
35342: 
35343:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           sådant i Ryssland, blir man tvungen att inleda en
35344: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           rättsprocess i Ryssland för att få barnet tilihaka
35345: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       tili Finland, om inte föräldrarna sinsemellan kan
35346: dagsman Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörs-         komma tili ett avgörande i godo om att barnet
35347: mål nr 1224:                                          skall återlämnas.
35348:                                                           Utrikesförvaltningen biträder barnets föräld-
35349:           Ämnar Regeringen eventuellt vidta           rar inom ramen för ministeriets behörighet,
35350:        nya åtgärder för att påverka ryska myn-        Rysslands lagar och bestämmelser samt folkrät-
35351:        digheter så att de i praktiken börjar ge-      ten. Utrikesförvaltningen har biträtt och biträder
35352:        nomföra bestämmelserna i den konven-           föräldrar när det behövs, särskilt för att utreda
35353:        tion om de mänskliga rättigheterna som         barnets vistelseort och förhållanden samt den
35354:        de har antagit, och                            lokala lagstiftningen om vårdnaden om barn och
35355:           kunde Regeringen eventuellt använda         de förfaranden som gäller återlämnande av barn.
35356:        några eller något påtryckningsmedel så         Åtgärderna som vidtas gäller också skaffande av
35357:        att de i spörsmålsmotiveringen beskrivna       rättsbiträde och annan rättshjälp enligt den Ioka-
35358:        fallen kan avgöras?                            Ia lagstiftningen. Hjälpen omfattar samarbete på
35359:                                                       olika nivåer med ryska myndigheter för att erhål-
35360:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Ia all den handräckning som är möjlig i syfte att
35361: anföra följande:                                      kunna återföra barnet tiJI Finland.
35362:                                                           De fall av bortförande av barn tiJI Ryssland
35363:    Ryssland ratificerade Europakonventionen           som kommit tili utrikesministeriets kännedom
35364: om de mänskliga rättigheterna, som spörsmålet         inträffade 1997 då fyra barn bortfördes tili Ryss-
35365: hänvisar tili, den 5 maj 1998. Konventionen är        land. Eftersom konventionerna om bortföran-
35366: bindande för Ryssland från dagen för ratifice-        den av barn inte gäller mellan Finland och Ryss-
35367: ringen. Enligt artikel 8 i konventionen har var       land, saknar man tills vidare de mekanismer som
35368: och en rätt att åtnjuta respekt för sitt privatliv    kunde underlätta handläggningen av sådana
35369: och sitt familjeliv. Artikeln omfattar bl.a. frågor   ärenden mellan länderna. 1 de nämnda fallen av
35370: som hör samman med vårdnaden om barn och              bortföranden av barn har utrikesförvaltningen
35371: umgängesrätten. Ett klagomål mot en stat för att      haft kontakt med relevanta ryska myndigheter
35372: utreda om staten har brutit mot konventionen          samt försökt påskynda behandlingen och få fram
35373: kräver att samtliga nationella, dvs. inhemska,        ett positivt beslut.
35374: effektiva rättsmedel först utnyttjas fullt ut.            Finland har desstuom tillställt Ryssland ett
35375:    Ryssland har inte anslutit sig tili Haagkonven-    initiativ för att åstadkomma ett bilateralt avtal i
35376: tionen om de civila aspekterna på internationella     syfte att underlätta handläggandet av fall av
35377: bortföranden av barn och inte heller tiJI den euro-   bortföranden av barn. 1 det ryska svaret på av-
35378: peiska konventionen om erkännande och verk-           talsinitiativet önskar man att frågorna om bort-
35379: ställighet av avgöranden som gäller vårdnad om        föranden av barn skall bli en del av den finsk-
35380: barn samt om återställande av vård av barn.           ryska överenskommelsen om rättsskydd och
35381: Därför kan de förfaranden som anges i dessa           rättshjälp i mål och ärenden av civil- och familje-
35382: konventioner inte användas vid bortföranden av        rättslig natur samt i brottmål. Förhandlingar om
35383: barn tili Ryssland.                                   avtalsarrangemang om frågor om bortföranden
35384:    Eftersom ett beslut som i Finland har medde-       av barn har inletts mellan Finland och Ryssland.
35385: lats om vårdnaden om barn inte verkställs som
35386: 
35387:      Helsingfors den 20 november 1998
35388: 
35389:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
35390:                                 j
35391:                             j
35392:                             j
35393:                         j
35394:                         j
35395:                     j
35396:                     j
35397:                 j
35398:                 j
35399:             j
35400:             j
35401:         j
35402:         j
35403:     j
35404:     j
35405: j
35406: j
35407:                                            KK 1225/1998 vp
35408: 
35409: Kirjallinen kysymys 1225
35410: 
35411: 
35412: 
35413: 
35414:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Liikuntatilojen rakentamisesta Karigas-
35415:                                       niemen koululle Utsjoella
35416: 
35417: 
35418:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35419: 
35420:     Utsjoen kunnan Karigasniemen kylässä toimii       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35421: elinvoimainen koulu. Suurena ongelmana on se,         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35422: että koululla ei ole lainkaan Iiikuntatiloja. Tämä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35423: tietysti vaikeuttaa tavattomasti asianmukaisen
35424: liikuntaopetuksen järjestämistä. Liikuntatilojen                Mhin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
35425: tarvetta on koululaisten lisäksi muillakin kyläläi-          nyt kokonaan puuttuvien liikuntatilojen
35426: sillä ja lähialueen asukkailla.                              rakentamiseksi Karigasniemen koululle
35427:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          Utsjoen kunnassa?
35428: 
35429:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
35430: 
35431:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
35432: 
35433: 
35434: 
35435: 
35436:  280043
35437: 2                                          KK 1225/1998 vp
35438: 
35439: 
35440: 
35441: 
35442:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35443: 
35444:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten. Op-
35445: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pilaitoksia koskeva rahoitussuunnitelma vuosille
35446: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       1999-2002 on opetusministeriössä vahvistettu
35447: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         29.9.1998. Suunnitelma vuoden 1999 osalta pe-
35448: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         rustuu vuoden 1999 talousarvioesityksen mo-
35449: myksen n:o 1225:                                      mentilla 29.40.34 olevaan 270 milj. markan val-
35450:                                                       tuuteen myöntää valtionosuuksia yleissivistävien
35451:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikor-
35452:        nyt kokonaan puuttuvien liikuntatilojen        keakoulujen perustamishankkeille. Myöhem-
35453:        rakentamiseksi Karigasniemen koululle          pien vuosien osalta on lähdetty siitä, että momen-
35454:        Utsjoen kunnassa?                              tin määrärahataso pysyy vuoden 1999 tasolla.
35455:                                                       Valtionosuuksien myöntämisvaltuutta talousar-
35456:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vioesityksessä on jouduttu valtiontaloudellisista
35457: vasti seuraavaa:                                      syistä pienentämään 40 % vuoden 1998 tasoon
35458:                                                       verrattuna.
35459:    Kunnilla ja muilla oppilaitosten ylläpitäjillä        Rahoitussuunnitelma on opetusministeriössä
35460: on ensisijainen vastuu soveltuvien ja riittävien      valmisteltu lääninhallitusten paikalliseen asian-
35461: koulutilojen järjestämisestä. Valtio myöntää val-     tuntemukseen perustuvien esitysten pohjalta.
35462: tionosuutta perustamishankkeisiin valtion ta-         Lapin lääninhallituksen arvioiman hankkeiden
35463: lousarviossa olevien määrärahojen ja valtuuk-         kiireellisyyden perusteella Utsjoen kunnan Kari-
35464: sien rajoissa. Valtiolla ei viime vuosina ole ollut   gasniemen koulujen liikuntatilahanke oli läänin-
35465: valtiontaloudellisia edellytyksiä valtionosuuk-       hallituksen esityksessä järjestyksessä kuudes-
35466: sien myöntämiseen oppilaitosten perustamis-           toista, kun rahoitussuunnitelmaan em. kehyksen
35467: hankkeisiin läheskään siinä aikataulussa kuin         rajoissa voitiin ottaa vain kymmenen hanketta.
35468: kunnat pitävät hankkeiden toteutusta tarpeelli-       Edellisessä Lapin lääninhallituksen rahoitus-
35469: sena. Utsjoen kunta on kiireellisimpänä hank-         suunnitelmaesityksessä hanke oli sijalla 29. Siten
35470: keenaan pitänyt Utsjoen koulukeskuksen perus-         hankkeen kiireellisyys on todettu, mutta sitä ei
35471: korjausta, johon valtionosuus on myönnetty            kuitenkaan ole pidetty niin kiireellisenä, että val-
35472: vuonna 1997.                                          tionosuutta voitaisiin myöntää lähimpinä vuosi-
35473:    Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-       na nykyisten rahoitusmahdollisuuksien rajoissa.
35474: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva
35475: 
35476:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
35477: 
35478:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
35479:                                           KK 1225/1998 vp                                             3
35480: 
35481: 
35482: 
35483: 
35484:                                        Tili Riksdagens Talman
35485: 
35486:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1999-2002 för läroanstalterna fastställdes vid
35487: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ministeriet den 29 september 1998. Pian en grun-
35488: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      dar sig för 1999 års del på bemyndigandet under
35489: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade            moment 29.40.34 i budgetpropositionen 1999 att
35490: spörsmål nr 1225:                                    bevilja 270 milj. mk i statsandelar för anlägg-
35491:                                                      ningsprojekt inom de allmänbildande läroan-
35492:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen så att    stalterna och yrkesläroanstalterna samt yrkes-
35493:        idrottslokaler, som nu helt saknas, byggs     högskolorna. För de senare årens del har man
35494:        i Karisgasniemen koulu i Utsjoki kom-         utgått från att anslagsnivån under detta moment
35495:        mun?                                          förblir på 1999 års nivå. På grund av statsekono-
35496:                                                      miska omständigheter har man varit tvungen att
35497:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        minska budgetpropositionens bemyndigande att
35498: anföra följande:                                     bevilja statsandelar med 40 % jämfört med 1998
35499:                                                      års nivå.
35500:    Kommunerna och de övriga utbildningsan-              Finansieringsplanen har vid undervisningsmi-
35501: ordnarna har det primära ansvaret för att lämp-      nisteriet gjorts upp utgående från länsstyrelser-
35502: Iiga och tillräckliga skollokaler ordnas. Staten     nas framställningar, som bygger på loka! sak-
35503: beviljar statsandel för anläggningsprojekt inom      kunnighet. På basis av hur brådskande länssty-
35504: ramen för anslagen och bemyndigandena i stats-       relsen i Lappland bedömt sina projekt kom
35505: budgeten. Staten har inte de senaste åren haft       idrottslokalprojektet för skolorna i Karigasnie-
35506: statsekonomiska förutsättningar att bevilja          mi i Utsjoki kommun på sextonte plats i länssty-
35507: statsandelar för läroanstalternas anläggnings-       relsens framställan, och inom den ovan nämnda
35508: projekt ens nära den tidtabell som kommunerna        ramen kunde det i finansieringsplanen tas med
35509: anser nödvändig för genomförandet av projek-         bara tio projekt. 1 länsstyrelsens föregående
35510: ten. Utsjoki kommun har ansett att den grund-        framställan tili finansieringsplan låg projektet på
35511: läggande renoveringen av Utsjoki skolcentrum         29:e plats. Sålunda har det konstaterats att pro-
35512: är det mest brådskande av deras projekt. För         jektet brådskar, men det har likväl inte ansetts så
35513: denna renovering har statsandel beviljats 1997.      brådskande att statsandel de närmaste åren skul-
35514:    Vid undervisningsministeriet görs årligen upp     le kunna beviljas inom ramen för nuvarande fi-
35515: en pian för finansieringen av anläggningsprojekt     nansieringsmöjligheter.
35516: för de fyra följande åren. Finansieringsplanen för
35517: 
35518:      Helsingfors den 20 november 1998
35519: 
35520:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
35521:                                              KK 1226/1998 vp
35522: 
35523: Kirjallinen kysymys 1226
35524: 
35525: 
35526: 
35527: 
35528:                                     Antero Kekkonen /sd: Poliisin resurssien lisäämisestä kansalaisten
35529:                                        turvallisuuden takaamiseksi
35530: 
35531: 
35532:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35533: 
35534:     Poliisin pääasialliset tehtävät ovat oikeus- ja     Kestäviä ratkaisuja on saatavissa ainoastaan pa-
35535: yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen            nostamalla henkilöstöön kokonaisuudessaan ja
35536: järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, ri-       varmistamalla nyt avoinna olevien virkojen täyt-
35537: kosten ennalta estäminen ja selvittäminen sekä          täminen. Eräillä alueilla Suomea on väestömää-
35538: syyteharkintaan saattaminen. Näiden tehtävien           rän lisääntymisestä ja liikennevirtojen kasvusta
35539: täyttäminen edellyttää työhönsä sitoutuneidenja         huolimatta jouduttu tulemaan toimeen henkilös-
35540: motivoituneiden poliisien resurssien turvaamis-         töllä, jonka määrä on mitoitettu huomattavasti
35541: ta. Avoinna olevien virkojen täyttämisen lisäksi        pienempää väestöä ja liikennettä varten. Esimer-
35542: huomiota on kiinnitettävä poliisien jaksamiseen         kiksi EI8-tien kohdalla liikennevirta Haminan
35543: työssään, joka on monella eri tavalla hyvin vaati-      kohdalla kasvaa vuoden 1997 8 000 ajoneuvosta
35544: vaa.                                                    vuodessa yli 10 000 ajoneuvoon vuonna 2000.
35545:     Vaikka kansainvälisesti vertaillen olemme           Mikäli liikenteen valvonta ja sitä kautta turvalli-
35546: pärjänneet huomattavan hyvin rikosten selvittä-         suus halutaan säilyttää samalla tasolla kuin nyt
35547:  misen asteessa, on poliisien resurssien lisääminen     on, vaatii se lisää resursseja liikenteen valvon-
35548:  ehdoton edellytys sille, että tämä korkea taso         taan. Poliisi näkyy mielellään liikenteessä, mutta
35549: jatkossakin säilyy. Säästäminen vakansseissa            jos ei ole tarpeeksi henkilöstöä, muut tehtävät
35550:  kostautuu töissä olevien työmäärän nousemise-          menevät usein tämän tärkeän työn ohitse. Re-
35551:  naja rikosten selvittämisen asteen laskulla. Ker-      surssien keskittäminen palvelupisteiden määrää
35552:  rannaisvaikutukset esimerkiksi liikenneonnetto-        karsimalla johtaa siihen, että palvelujen taso
35553:  muuksien kasvuna johtavat siihen, että säästöä ei      heikkenee alueellisesti ja hälytysajat pitenevät.
35554:  käytännössä synny. Huomioon on otettava lisäk-         Palvelupisteiden karsiminen ei ole kestävä rat-
35555:  si varhaiseläkkeiden määrä. Nykyisellään polii-        kaisu. Siihen ryhtymistä on harkittava tarkoin.
35556:  sien ennenaikaisista eläkkeistä 37 prosenttiajoh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35557:  tuu erilaisista mielenterveyden ongelmista. Työ-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35558:  uupumuksen osuus näistä tapauksista ei ole tie-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35559:  dossa, mutta sillä on oma vaikutuksensa näihin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35560:  lukuihin.
35561:     Poliisin resursseja turvattaessa on siis otettava             Onko tarkoitus jatkossa lisätä poliisin
35562:  huomioon paitsi se, että avoinna olevat virat                 resursseja kasvanutta työmäärää vastaa-
35563:  täytetään, myös työssäjaksamiseen liittyvä prob-              vaksi, ja
35564:  lematiikka. Sairauspoissaolojen seuraaminen ja                   onko olemassa suunnitelmia poliisien
35565:  työssä jaksamisen ongelmiin puuttuminen ajois-                työssä jaksamiseen liittyen työuupumuk-
35566:  sa ovat ehdoton edellytys sille, että poliisitoimi            sen ja ennenaikaisen eläköitymisen estä-
35567:  jatkossakin säilyy iskukykyisenä ja tehokkaana.               miseksi?
35568: 
35569:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
35570: 
35571:                                            Antero Kekkonen /sd
35572: 
35573: 
35574: 
35575: 
35576: 280043
35577: 2                                           KK 1226/1998 vp
35578: 
35579: 
35580: 
35581: 
35582:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35583: 
35584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         miesten työpanoksen vähentymistä ovat helpot-
35585: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taneet muun henkilöstön (esim. tutkintasihteerit)
35586: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        käytön lisääminen poliisia avustavissa tehtävis-
35587: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero            sä. Positiivista on myös se, että poliisien koko-
35588: Kekkosen kirjallisen kysymyksen n:o 1226:              naismäärä on tänä vuonna harjoittelijoiden an-
35589:                                                        siosta hivenen korkeampi kuin vuonna 1997.
35590:           Onko tarkoitus jatkossa lisätä poliisin         Työssä jaksamiseen on poliisissa kiinnitetty
35591:        resursseja kasvanutta työmäärää vastaa-         erityistä huomiota koko kuluvan vuosikymme-
35592:        vaksi, ja                                       nen ajan. Vuonna 1994 valmistuneessa poliisin
35593:           onko olemassa suunnitelmia poliisien         työsuojelustrategiassa on kirjattu periaatteet fyy-
35594:        työssäjaksamiseen liittyen työuupumuk-          sisenja psyykkisenkin työkyvyn ylläpitotoimista
35595:        sen ja ennenaikaisen eläköitymisen estä-        sekä työyhteisön hyvinvoinnin varmistamisesta.
35596:        miseksi?                                        Tämän perusasiakirjan pohjalta lääni- ja paikal-
35597:                                                        listaso on velvoitettu tekemään konkreettiset
35598:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           työpaikalla noudatettavat työsuojeluohjelmat
35599: vasti seuraavaa:                                          Poliisin tulossuunnitelmassa vuosille 1999-
35600:                                                        2002 on edellytetty, että poliisin koko henkilös-
35601:    Kansanedustajat ovat kuluneen syksyn aika-          tölle tehdään säännölliset työkyvyn kartoitukset
35602: na osoittaneet erityistä kiinnostusta poliisitoi-      ja ylläpitosuunnitelmat Poliisin fyysisen työky-
35603: men toimintamahdollisuuksien riittävyyteen.            vyn mittaamiseen on luotu erityinen mittaristo ja
35604: Tästä seuraa se, että joudun toistamaan tiettyjä       liikuntaan voidaan useimmissa poliisilaitoksissa
35605: asioita myös tässä vastauksessa. Poliisitoimen         käyttää työaikaa viikoittain joitakin tunteja.
35606: rahoituksen lisäämisen osalta kertaisin vain sen,      Työturvallisuusvälineistöön on kiinnitetty eri-
35607: mitä olen useaan otteeseen näissä vastauksissa         tyistä huomiota viime vuosina ja sen voidaan
35608: esittänyt. Vuoden 1999 talousarvioneuvotteluis-        katsoa olevan pääosin kunnossa.          ·
35609: sa 12.-13.8.1998 on sovittu, neuvottelupöytä-             Tällä hetkellä painopisteenä poliisin henkilös-
35610: kirjan mukaan, poliisin määrärahat mitoitetta-         tön työkyvyn ylläpidossa on henkisen jaksami-
35611: vaksi siten, että nykyisin käytössä olevat resurssit   sen varmistaminen. Työmäärien kasvun lisäksi
35612: turvataan ilman henkilöstön lomautuksia tai irti-      poliisin työ on rikosten raaistuneen luonteen,
35613: sanomisia. Tämän tarkoituksen toteutumista             ammattimaistumisen ja muutoinkin monimuo-
35614: seurataan kehyspäätöksen ja vuoden 19991isäta-         toistumisen myötä muuttunut entistä vaativam-
35615: lousarvion valmistelun yhteydessä. Rahoituksen         maksi. Muutokset saattavat johtaa työuupu-
35616: lisäämistä on arvioitu jo syksyn 1998 lisätalous-      mukseen asti. Ainakin osaksi tämä ilmentyy työ-
35617: arvioesityksen valmistelun yhteydessä. Todetta-        kyvyttömyyseläkkeelle siirtymisenä, joiden syis-
35618: koon myös, että vuoden 1998 talousarviossa ra-         sä mielenterveydellisten perusteiden suhteellinen
35619: hoitustaso on 90 milj. mk korkeampi kuin se            osuus on kasvanut.
35620: ilman tasokorotusta olisi ollut.                          Positiivisena kehityksenä on syytä kuitenkin
35621:    On selvää, että poliisihenkilöstön henkilökoh-      todeta, että ennenaikainen eläköityminen perin-
35622: tainen työmäärä on kasvanut henkilöstön vähen-         teisten fyysisten sairauksien, kuten sydän- ja veri-
35623: tymisen myötä. Henkilöstön vähentyminen on             suonitautien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien
35624: kohdistunut myös kenttähenkilöstöön. Tilantee-         johdosta on vähentynyt oleellisesti 1990-luvulla.
35625: seen ovat vaikuttaneet myös sairauksista aiheu-        Kehitykseen voidaan arvioida ainakin osin vai-
35626: tuvat poistumat. Sairauspoissaolot ovat lisään-        kuttaneen tehostettu fyysisen työkyvyn ylläpito-
35627: tyneet keskimääräistä enemmän kahtena viime            toiminta.
35628: vuonna, ja niiden osuus käytettävissä olevasta            Poliisin työn henkistä rasittavuutta pyritään
35629: työpanoksesta on noin 5 %. Tulevina vuosina            vähentämään eri keinoin. Vakavien tilanteiden
35630: henkilöstön ikääntyminen saattaa lisätä sairaus-       jälkipuinti, työnohjaus, varhaiskuntoutusjaksot
35631: poissaolojen suhteellista määrää. Osittain poliisi-    sekä työyhteisön toimivuuden ja ilmapiirin kehit-
35632:                                             KK 1226/1998 vp                                           3
35633: 
35634: tämistoimet ovat poliisissa suhteellisen laajasti jo   lökunnasta kannetaan huolta koko organisaa-
35635: käytössä. Organisaatioita ja työnkulkuja on            tiossa ja toimitaan myöskäytännössä jaksamisen
35636: myös pyritty muuttamaan joustavammiksi, jotta          hyväksi. Sisäasiainministeriöllä on tässä työssä
35637: tehtävistä selvittäisiin vähenevillä voimavaroilla.    oma vastuunsa ja eri toimintayksiköillä luonnol-
35638:    Yhteenvetona voin todeta, että poliisin henki-      lisesti omansa.
35639: 
35640:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
35641: 
35642:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
35643: 4                                          KK 1226/1998 vp
35644: 
35645: 
35646: 
35647: 
35648:                                         Tili Riksdagens Talman
35649: 
35650:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           (t.ex. undersökningssekreterare) alltmer används
35651: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           för att biträda poliserna. En positiv sak är också
35652: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       att det totala antalet poliser tack vare prakti-
35653: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                 kanterna i år är aningen högre än 1997.
35654: spörsmål nr 1226:                                         Under hela 1990-talet har särskild vikt fåsts
35655:                                                       vid hur poliserna orkar i arbetet. Den arbetar-
35656:           Är det meningen att i fortsättningen        skyddsstrategi för poliser som blev klar 1994
35657:        öka polisens resurser så att de motsvarar      innehåller principer för hur den fysiska och psy-
35658:        den ökade arbetsbördan, och                    kiska arbetsförmågan skall upprätthållas och för
35659:           finns det planer för förebyggande av        hur arbetsgemenskapens välbefinnande skall ga-
35660:        utbrändhet och förtida pensioneringar          ranteras. Utifrån detta grundläggande dokument
35661:        bland poliser?                                 skall det på länsoch lokalnivå utarbetas konkreta
35662:                                                       arbetarskyddsprogram som skall iakttas på ar-
35663:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betsplatsen.
35664: anföra följande:                                          1 polisens ekonomiska plan för 1999-2002
35665:                                                       förutsätts regelbundna kartläggningar av hela
35666:    Riksdagsledamöterna har under den gångna           polispersonalens arbetsförmåga samt planer för
35667: hösten visat sig särskilt intresserade av om polis-   upprätthållandet av den. Det har utarbetats sär-
35668: väsendet har tillräckliga verksamhetsbetingelser.     skilda mätare för polisens fysiska arbetsförmåga,
35669: Därför blir jag tvungen att upprepa vissa saker       och vid de flesta polisinrättningar kan några tim-
35670: också i detta svar. När det gäller mer pengar för     mar av arbetstiden varje vecka användas för mo-
35671: polisväsendet vill jag bara upprepa vad jag flera     tion. 1 synnerhet den utrustning som skall trygga
35672: gånger tidigare har sagt i dessa svar. 1 förhand-     säkerheten i arbetet har uppmärksammats under
35673: lingarna den 12-13 augusti 1998 om budgeten           de senaste åren, och den kan till största delen
35674: fdr 1999 avtalades enligt förhandlingsprotokollet     anses vara i sin ordning.
35675: att anslagen för polisen skall dimensioneras på           När det gäller att upprätthålla polispersonal-
35676: ett sätt som tryggar de existerande resurserna,       ens arbetsförmåga prioriteras för närvarande
35677: utan att personai behöver permitteras eller sägas     den psykiska del en. Vid sidan av att arbetsmäng-
35678: upp. 1 samband med beredningen av rambeslutet         den har ökat har polisarbetet blivit alltmer krä-
35679: och tilläggsbudgeten för 1999 ger man akt på hur      vande till följd av att brotten blivit råare, mer
35680: detta syfte nås. En ökning av finansieringen av-      professionella och även i övrigt mer mångskiftan-
35681: vägdes redan vid beredningen av tilläggsbudget-       de. Förändringarna kan t.o.m. leda till utbränd-
35682: propositionen hösten 1998. Det bör också påpe-        het. Detta märks åtminstone delvis i fråga om
35683: kas att finansieringsnivån i budgeten för 1998 är     invalidpensionerna, där de mentala orsakerna
35684: 90 milj .mk högre än vad den hade varit utan en       relativt sett har ökat i antal.
35685: nivåhöjning.                                              En positiv utvecklingstrend värd att notera är
35686:    Det är uppenbart att polispersonalens person-      att det på 1990- talet har blivit avsevärt ovanliga-
35687: liga arbetsbörda har ökat i och med att antalet       re med förtida pensionering på grund av traditio-
35688: anställda har minskat. Även de poliser som arbe-      nella fysiska sjukdomar såsom hjärt- och kärl-
35689: tar på fåltet har minskat i antal. Situationen har    sjukdomar samt sjukdomar i stöd- och rörelseor-
35690: också påverkats av avgång till följd av sjukdom.      ganen. Denna utveckling kan åtminstone delvis
35691: Sjukfrånvaron har under de två senaste åren ökat      antas bero på att åtgärderna för att upprätthålla
35692: mer än genomsnittet, och dess andel av den till       den fysiska arbetsförmågan har intensifierats.
35693: buds stående arbetsinsatsen är ca 5 %. 1 och med          Den psykiska påfrestningen inom polisyrket
35694: att de anställdas ålder stiger kan sjukfrånvaron      försöker man minska på olika sätt. Psykologisk
35695: väntas öka relativt sett under de kommande åren.      debriefing efter svåra händelser, arbetsvägled-
35696: Det faktum att polisernas arbetsinsatser har          ning, tidig rehabilitering samt åtgärder i syfte att
35697: minskat har delvis uppvägts av att övrig personai     uppnå en fungerande arbetsgemenskap och en
35698:                                           KK 1226/1998 vp                                             5
35699: 
35700: god atmosfår på arbetsplatsen används redan i        man inom hela organisationen värnar om polis-
35701: relativt stor omfattning vid polisen. Man har        personalen och även i praktiken verkar för att de
35702: också försökt göra organisationerna och arbets-      anställda skall orka med sitt arbete. 1 dessa strä-
35703: rutinerna smidigare för att polisen skall klara av   vanden har såväl inrikesministeriet som natur-
35704: sina uppgifter trots minskade resurser.              ligtvis också de olika verksamhetsenheterna ett
35705:    Sammanfattningsvis kan jag konstatera att         ansvar.
35706: 
35707:      Helsingforsden 18 november 1998
35708: 
35709:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
35710:                                            KK 1227/1998 vp
35711: 
35712: Kirjallinen kysymys 1227
35713: 
35714: 
35715: 
35716: 
35717:                                    Paula Kokkonen/kok ym.: Erikoissairaanhoidon palveluiden saata-
35718:                                       vuudesta
35719: 
35720: 
35721:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35722: 
35723:    Olemme viime päivinä kuulleet hälyttäviä uu-       riittävästi varoja. Traagista tilanteessa on se, että
35724: tisia Helsingistä. Helsingin yliopistollisessa kes-   monessa kunnassa hoitoon on tietoisesti ja tar-
35725: kussairaalassa ei voida hoitaa helsinkiläisiä poti-   koituksella budjetoitu vähemmän varoja kuin
35726: laita, kun Helsingin kaupungin tilaama hoito-         väestön ikärakenne ja sairaustiedot edellyttäisi-
35727: kiintiö tälle vuodelle on täyttynyt. Samanlaisia      vät.
35728: viestejä on kuulunut myös muualta maasta. Ih-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35729: misten hoitoon pääsy vaikeutuu ja jonot kasva-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35730: vat.                                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35731:     Hoitoja odottaville tarjotaan lohdutukseksi       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35732: ymmärtämystä, sosiaalipalveluja ja avotervey-
35733: denhuollon palveluja,joiden turvin hoitoa tarvit-                Onko Hallitus tietoinen siitä, missä
35734: sevat kansalaiset selviävät ja kärsivät jonoissa.             määrin ja kuinka monet kunnat ovat
35735: On näyttöä, että "jonotushoitojen" kustannukset               budjetoineet erikoissairaanhoitoon vä-
35736: voivat olla yhteiskunnalle kalliimpia kuin varsi-             hemmän voimavaroja kuin kuntalaisten
35737: nainen hoito, mutta kyseessähän ovat eri mo-                  hoidontarve edellyttää, ja
35738: mentin menot ja "jonotusmomenteilla" sattuu                      pitääkö Hallitus potilaiden "jonotus-
35739: olemaan vielä rahaa. Parannettavissa ja täysin                hoidon" korvaamista sosiaali- ja avoter-
35740: korjattavissa olevan terveysongelman hoito tulee              veydenhuollon palveluin tavoiteltavana
35741: kunnalle kalliiksi, kun lasketaan yhteen varsinai-            toimintana ja hyväksyttävänä ratkai-
35742: nen hoito ja "jonotushoito". Usein käy niin, että             suna, sekä
35743: janottaessa tilanne pahenee ja varsinainen hoito                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35744: tulee kalliimmaksi, kuin jos hoito olisi annettu              ryhtyä erikoissairaanhoidon palveluiden
35745: heti terveysongelman ilmaannuttua.                            saatavuuden turvaamiseksi koko maassa
35746:     Tilanne on mielestämme kestämätön ja järjen               siten, että palveluita annetaan jokaiselle
35747: vastainen. Tänä päivänä hoitoratkaisuun vaikut-               kansalaiselle yhtäJäisin perustein, tar-
35748: tava tekijä ei olekaan Suomen kansalaisen hoi-                peen mukaan ja aiheettomasti viivyttele-
35749: don tarve, vaan hoitoa annetaan vain, jos kunta               mättä?
35750:  on budjetoinut kyseiselle momentille hoitoihin
35751: 
35752:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
35753: 
35754:           Paula Kokkonen /kok§          Kaarina Dromberg /kok           Timo Ihamäki /kok
35755:           Pehr Löv /r                   Maija Perho /kok                Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
35756:           Pentti Tiusanen /vas          Leena Luhtanen /sd              Matti Saarinen /sd
35757:           Arto Bryggare /sd             Päivi Räsänen /skl              Jorma Huuhtanen /kesk
35758:                                         Juhani Sjöblom /kok
35759: 
35760: 
35761: 
35762: 
35763: 280043
35764: 2                                           KK 1227/1998 vp
35765: 
35766: 
35767: 
35768: 
35769:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35770: 
35771:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          teet ovat kasvaneet, eniten kaihileikkaukset ja
35772: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sydämen ohitusleikkaukset. Vaikka terveyskes-
35773: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kusten lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat li-
35774: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula             sääntyneet, hoidon saatavuus on yleisesti paran-
35775: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           tunut.
35776: myksen n:o 1227:                                           Ennakkotiedot tämän vuoden sairaanhoito-
35777:                                                        piirien toiminnasta kertovat, että toiminta on
35778:            Onko Hallitus tietoinen siitä, mtssa         ollut samansuuntaista kuin aikaisempina vuosi-
35779:         määrin ja kuinka monet kunnat ovat             na. Terveyskeskuslääkärien lähettämien potilai-
35780:         budjetoineet erikoissairaanhoitoon vä-         den kasvu on kuitenkin hiipumassa ja yksityis-
35781:         hemmän voimavaroja kuin kuntalaisten           lääkäreiden lähettämien potilaiden määrä on vä-
35782:         hoidontarve edellyttää, ja                     hentynyt. Myönteistä on, että päivystyskäyntien
35783:            pitääkö Hallitus potilaiden "jonotus-       ja päivystysaikana sisäänotettujen potilaiden
35784:         hoidon" korvaamista sosiaali- ja avoter-       määrä on vähentynyt. Leikkausjonossa oli vä-
35785:         veydenhuollon patveiuin tavoiteltavana         hemmän potilaita kuin elokuun lopussa viime
35786:         toimintana ja hyväksyttävänä ratkai-           vuonna, vaikka kirurgian erikoisalan leikkausjo-
35787:         suna, sekä                                     no oli kasvanut. Sairaanhoitopiirien menot ovat
35788:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kasvaneet tänä vuonna tammi-elokuussa vain
35789:         ryhtyä erikoissairaanhoidon palveluiden        yhdellä prosentilla viime vuoden vastaavaan
35790:         saatavuuden turvaamiseksi koko maassa          ajankohtaan verrattuna.
35791:         siten, että palveluita annetaan jokaiselle         Suomen Kuntaliitto on kolmena syksynä sel-
35792:         kansalaiselle yhtäläisin perustein, tar-       vittänyt 55:n yli 6 000 asukkaan kunnan sosiaali-
35793:         peen mukaan ja aiheettomasti viivyttele-       ja terveydenhuollon toimintamenojen toteutu-
35794:         mättä?                                         maennusteita. Näiden kuntien sosiaali- ja ter-
35795:                                                        veysmenot ovat noin 2/3 koko kuntasektorin vas-
35796:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            taavista menoista. Tämän syksyn selvityksen
35797: taen seuraavaa:                                        mukaan näissä kunnissa sosiaali- ja terveysme-
35798:                                                        not ylittävät talousarviot 1,6 %, kun viime syksy-
35799:    Kirjallinen kysymys pohjautuu uutlsomtun            nä niiden ennakoitiin ylittävän 3,6 %ja syksyllä
35800: erikoissairaanhoidon saatavuuden huonontumi-            1996 5,2 %. Näiden kuntien erikoissairaanhoi-
35801: sesta erityisesti Helsingin yliopistollisessa kes-     don menot näyttäisivät kasvavan viime vuodesta
35802: kussairaalassa. Alueelliset erot tarveyspalvelujen     0,5 %ja ylittävän alkuperäiset talousarviot 3,4 %,
35803: yleisyydessä, saatavuudessa ja kustannuksissa on       kun ylitykset kaksi vuotta sitten olivat yli 11 %.
35804: nostettu esiin sekä kotimaisissa että ulkomaisissa     Kuntasektorin talousarviot näyttäisivät siten
35805: selvityksissä. Päällekkäisyyttä ja ylikapasiteettia    vastaavan paremmin toteutuvia kustannuksia
35806: erikoissairaanhoidossa on todettu etenkin pää-         myös erikoissairaanhoidossa.
35807: kaupunkiseudulla. Viimeaikaiset lehtikirjoituk-            Suomalaisten terveyspalveluiden toimivuus ja
35808: set erikoissairaanhoidon ongelmista näyttävät-         siinä esiintyvät ongelmat on kartoitettu sosiaali-
35809: kin painottuvan alueille, joilla em. syistä julkisen   ja terveysministeriön ja yhteistyökumppanien
35810: erikoissairaanhoidon ja yksityisen terveyden-          terveydenhuollon toimivuuden kehittämispro-
35811: huollon osuus terveysmenoista on korkea ja joil-       jektin selvitysmies- ja johtoryhmän raporteissa.
35812: la korostuu myös ns. lääkärien kaksoisroolikysy-       "Terveydenhuolto 2000-luvulle" -raportti koko-
35813: mys.                                                   si keskeiset toimenpiteet hankeohjelmaksi,jonka
35814:    On syytä muistaa, että suomalaiset ovat 1990-       toimeenpanoa viedään eteenpäin viidessä alueel-
35815: luvulla saaneet erikoissairaanhoitoa joka vuosi        lisessa yhteistyöryhmässä. Ne laativat alueelliset
35816: enemmän kuin aikaisemmin. Sekä poliklini-              toimenpideohjelmat vuoden 1999 maaliskuun
35817: koilla että vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden     loppuun mennessä, seuraavat niiden toimeenpa-
35818: määrät ovat kasvaneet. Myös leikkaustoimenpi-          noa ja toteutumista ja raportoivat niistä sosiaali-
35819:                                       KK 1227/1998 vp                                         3
35820: 
35821: ja terveysministeriölle vuoden 2001 loppuun     sovittamisesta vastaa ministeriön nimeämä oh-
35822: mennessä. Hankkeen valtakunnallisesta yhteen-   jausryhmä.
35823: 
35824:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
35825: 
35826:                                                             Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35827: 4                                              KK 1227/1998 vp
35828: 
35829: 
35830: 
35831: 
35832:                                            Tili Riksdagens Talman
35833: 
35834:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               så har de kirurgiska åtgärderna ökat, i synnerhet
35835: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande               starroperationerna och by-passoperationerna.
35836: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Trots att antalet remisser från hälsovårdscen-
35837: dagsman Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                tralerna tili den specialiserade sjukvården har
35838: spörsmål nr 1227:                                         ökat har tillgången på vård allmänt förbättrats.
35839:                                                               De preliminära uppgifterna om sjukvårdsdi-
35840:            Känner Regeringen tili hur många               striktens verksamhet under 1998 ger vid handen
35841:         kommuner och i viiken utsträckning de             att verksamheten har gått i samma riktning som
35842:         har budgeterat mindre resurser för den            under tidigare år. Antalet patienter som hälso-
35843:         specialiserade sjukvården än vad vårdbe-          centralläkarna remitterat tili den specialiserade
35844:         hovet i kommunen förutsätter, och                 sjukvården ökar inte längre i samma takt och
35845:            anser Regeringen att det är eftersträ-         antalet patienter som privata läkare remitterat
35846:         vansvärt och en godtagbar lösning att             har minskat. Det positiva är att antalet jourbesök
35847:         ersätta den vård som patienterna köar tili        och patienter som tagits in under jour har mins-
35848:         med tjänster inom socialvården och den            kat. Antalet patienter i operationskö var mindre
35849:         öppna hälsovården, samt                           än i slutet av augusti i fjol trots att operationskö-
35850:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          erna tili kirurgiska specialområden hade ökat.
35851:         för att trygga tiligången på specialiserad        Sjukvårdsdistriktens utgifter ökade under perio-
35852:         sjukvård i hela landet så att alla medbor-        den januari-augusti i år endast med en procent
35853:         gare får vård på samma grunder, enligt            jämfört med motsvarande period i fjol.
35854:         samma behov och utan oskäligt dröjs-                  Finlands Kommunförbund har i 55 kommu-
35855:         mål?                                              ner med över 6 000 invånare under tre höstar
35856:                                                           utrett prognoserna gällande omkostnadernas ut-
35857:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             fall inom social- och hälsovården. Social- och
35858: anföra följande:                                          hälsovårdsutgifterna i dessa kommuner utgör 2/3
35859:                                                           av motsvarande utgifter inom hela kommunsek-
35860:     Spörsmålet baserar sig på nyheterna om att            torn. Enligt höstens undersökningar överskrider
35861: tillgången på specialiserad sjukvård har försäm-          social- och hälsovårdsutgifterna budgeterna i
35862: rats i synnerhet vid Helsingfors universitets cen-        dessa kommuner med 1,6 %, medan överskrid-
35863: tralsjukhus. De regionala skillnaderna då det gäl-        ningen beräknades vara 3,6% hösten 1997 och
35864: ler utbudet och tillgången på samt kostnaderna            5,2% hösten 1996. Utgifterna för den specialise-
35865: för hälsovårdstjänsterna har tagits UP.P i både           rade sjukvården i dessa kommuner beräknas öka
35866: inhemska och utländska utredningar. Overlapp-             med 0,5 % från i fjol och överskrida de ursprung-
35867: ning och överkapacitet har kunnat konstateras             liga budgeterna med 3,4 % medan överskrid-
35868: inom den specialiserade sjukvården särskilt i hu-         ningarna var över 11 % för två år sedan. Det
35869: vudstadsregionen. Den senaste tidens skriverier i         verkar således som om kommunsektorn bättre
35870: tidningarna om problemen inom den specialise-             skulle motsvara de faktiska kostnaderna.
35871: rade sjukvården tycks gälla områden där av ovan              Den finländska hälsovårdsservicens funk-
35872: nämnda orsaker den allmänna specialiserade                tionsduglighet och de problem som förekommer
35873: sjukvårdens och den privata hälso- och sjukvår-           inom den har kartlagts i utredningsmanna- och
35874: dens andel av hälso- och sjukvårdskostnaderna             ledningsgruppsrapporter inom det projekt för
35875: är hög och där även läkarnas dubbelroll accen-            utvecklande av hälso- och sjukvårdens funk-
35876: tueras.                                                   tionsdugliget som social- och hälsovårdsministe-
35877:     Det är skäl att komma ihåg att finländarna            riet har startat tillsammans med sina samarbets-
35878: från år tili år har haft bättre tillgång tili speciali-   parter. 1 rapporten "Hälso- och sjukvård för
35879: serad sjukvård under 1990-talet än tidigare. An-          2000-talet" samlades de viktigaste åtgärderna tili
35880: talet patienter som får vård har ökat både på             ett projektprogram vars verkställighet förs fram-
35881: poliklinikerna och på bäddavdelningarna. Lika-            åt i fem regionala samarbetsgrupper. Dessa skall
35882:                                           KK 1227/1998 vp                                          5
35883: 
35884: göra upp regionala åtgärdsprogram före utgång-       gången av år 2001. En grupp utsedd av ministe-
35885: en av mars 1999, kontrollera hur dessa planer        riet svarar för den riksomfattande koordinering-
35886: verkställs och genomförs och rapportera om det-      en av projektet.
35887: ta tili social- och hälsovårdsministeriet före ut-
35888: 
35889:      Helsingfors den 24 november 1998
35890: 
35891:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
35892:                                                KK 1228/1998 vp
35893: 
35894: Kirjallinen kysymys 1228
35895: 
35896: 
35897: 
35898: 
35899:                                       Raimo Tiilikainen /r: Suomen merenkulun tulevaisuuden varmista-
35900:                                          misesta
35901: 
35902: 
35903:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
35904: 
35905:    Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeri-           Jäävahvistetun aluksen väylämaksut ovatkin
35906: valiokunta päätti 13.10.1998 hylätä liikennemi-           alemmat kuin vahvistamattoman.
35907: nisteriön valmisteleman Suomen kauppalaivas-                  Jäävahvistuksen tarkoituksena lienee aluksen
35908: ton tukemiseksi tehdyn tukipaketin. Päätös vai-           ympärivuotinen liikennöinti vaikeissakinjääolo-
35909: keuttaa Suomen kauppalaivaston toimintaa ja               suhteissa. Suomen valtion jäänmurtajien tehtä-
35910: on jo johtanut ulosliputuspäätöksiin varusta-             vänä on pitää väylät auki ja avustaa vaikeuksissa
35911: moissa. Mikäli valtio ei osoita minkäänlaista             olevia aluksia. Jäänmurtajat kykenevät avusta-
35912: kiinnostusta merenkulkua kohtaan, ulosliputus-            maan myös niin, että avustettava alus otetaan
35913: aallon vaara on todellinen. Suomen kauppalai-             hinaukseen. Avustusjärjestelmää ei kuitenkaan
35914: vasto työllistää suoraan noin 12 000 henkilöä ja          ole suunniteltu sellaiseksi, että jäänmurtajat hi-
35915: välillisesti useita tuhansia muita, joten kauppa-         naisivat huonosti vahvistettuja aluksia useita sa-
35916: merenkulun työllistävä vaikutus on huomattava.            toja merimaileja. Tähän on kuitenkin jouduttu,
35917:    Suomen kauppalaivaston kansainvälinen kil-             koska huonokuntoisetkin ulkomaiset alukset
35918: pailukyky on viime vuosien aikana heikentynyt             yhä suuremmassa määrin liikennöivät Suomeen
35919: merkittävästi. Päätekijöinä tähän tilanteeseen            myös talviaikaan. Oma pientonnistomme on
35920: ovat rahtien arvon romahtaminen ja miehistö-              suurelta osin IA-jäävahvistettua eikä tarvitse hi-
35921: kustannusten nousu. Liikenneministeriön tieto-            nausta avatussa jääuomassa. Jäänmurtajillam-
35922: jen mukaan rahdit ovat alentuneet vuonna 1997             me ei ole erillistä hinausmaksua. Hinausmaksun
35923: noin 30 %. Kun miehistökustannukset samaan                puuttuminen antaa ulkomaisille kilpailijoillem-
35924: aikaan ovat nousseet neljänneksellä, varustamo-           me merkittävän kilpailuedun. Kustannusetu yh-
35925: toiminnan kannattavuusraja on hyvin lähellä tai           den ainoan aluksen kohdalla voi olla yhtenä tal-
35926: jopa alitettu.                                            vikautena jopa yli miljoona markkaa. Muun
35927:    Euroopan unionin suurista merenkulkumais-              muassa Ruotsi on tehnyt päätöksen olla hinaa-
35928: ta Hollanti on siirtynyt ja Saksa on ensi vuoden          mattajäävahvistamattomia aluksia. Tästä on ol-
35929: alusta siirtymässä yhtiöverotuksesta tonnisto-            lut seurauksena kyseisen alusliikenteen siirtymi-
35930: maksuihin. Vaikka Euroopan unionin päämää-                nen Suomen puolelle, kuten muun muassa edellä
35931: ränä on, että erilaisista tuista eri aloilla voitaisiin   olevassa esimerkkitapauksessa on tapahtunut.
35932: luopua, monet ED-maat kuitenkinjatkuvasti tu-                 Ympärivuotinen lauttaliikenne Merenkur-
35933: kevat muun muassa kansallisia kauppalaivasto-             kussa on vaakalaudalla verovapaan myynnin
35934: jaan. Suurimmat tukimuodot ovat verotuksen ja             poistamisen johdosta. Näillä näkymin liikenne
35935: miehistökustannusten aloilla.                             tulee kannattamattomaksi vuoden 1999 syys-
35936:     Suomenkin varustamoja tuetaan eri tavoin.             kuun alusta. Silja Line on uhannut lopettaa mat-
35937:  Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita jäämaksu-             kustajaliikenteen Merenkurkussa ensi kesän jäl-
35938:  luokkavähennys. Jäävahvistettua alusta hankit-           keen. Laivaliikennettä on mahdollista jatkaa
35939: taessa varustamo voi aluksen käyttöönottovuon-            vain, jos liikennettä voidaan tukeajollakin taval-
35940:  na ja sitä seuraavana vuonna vähentää yhteensä           la.
35941: 6% aluksen hankintahinnasta verotettavasta tu-                Suomen lipun alla purjehtivan aluksen katso-
35942:  loksestaan. Tämä tukimuoto edellyttää, että toi-         taan yleisesti takaavan sen, että merenkulun tur-
35943:  minta on kannattavaa ja verotettavaa tulosta             vallisuudelle ja myös ympäristönsuojelulle ase-
35944:  syntyy, muuten vähennystä luonnollisesti ei voi-         tettuja normeja noudatetaan. Perinteisesti omal-
35945:  da tehdä. Jäävahvistetun aluksen hinta vahvista-         la kauppalaivastolla on katsottu olevan myös
35946:  mattomaan verrattuna on noin 15% korkeampi.              turvallisuuspoliittinen painoarvo. Suomella tu-
35947: 
35948: 280043
35949: 2                                         KK 1228/1998 vp
35950: 
35951: Iee jatkossakin olla oma kansallinen kauppalai-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35952: vastonsa, jossa työskentelee suomalaisia meri-              ryhtyä, jotta kotimainen merenkulku oli-
35953: miehiä. Tällä tavoin pystymme hoitamaan hyö-                si samanlaisessa kilpailuasemassa kuin
35954: dykkeiden kuljetukset myös mahdollisen kriisin              muut, ja
35955: aikana ja minimoimaan meriturvallisuus- ja ym-                 millä tavoin tullaan estämään jään-
35956: päristöriskejä vaikeakulkuisilla vesillämme.                murtajien palveluiden väärinkäyttö, sekä
35957:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             milloin Suomi saa kokonaisvaltaisen
35958: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             merenkulun kehittämisohjelman?
35959: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35960: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35961: 
35962:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
35963: 
35964:                                          Raimo Tiilikainen /r
35965:                                              KK 1228/1998 vp                                             3
35966: 
35967: 
35968: 
35969: 
35970:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35971: 
35972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          deksi arvioitiin noin 100 milj. markkaa, miehistö-
35973: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tuen laajentamisen osuudeksi noin 80 milj. mark-
35974: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kaa ja korkotuen osuudeksi noin 15 milj. mark-
35975: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Tii-         kaa vuodessa.
35976: likaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
35977: n:o 1228:                                               kunta käsitteli liikenneministeriön esitystä
35978:                                                          13.10.1998, mutta ei hyväksynyt sitä. Hallitus on
35979:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         leikannut kaikkia elinkeinotukia ja päätös nou-
35980:         ryhtyä, jotta kotimainen merenkulku oli-        datti hallituksen elinkeinotukien vastaista linjaa.
35981:         si samanlaisessa kilpailuasemassa kuin             Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk-
35982:         muut, ja                                        sen merenkulun veronhuojennuksista annetun
35983:            millä tavoin tullaan estämään jään-          lainjatkamiseksi vuoden 1999 talousarvioesityk-
35984:         murtajien palveluiden väärinkäyttö, sekä        seen liittyen. Lain tavoitteena on edistää hyvin
35985:            milloin Suomi saa kokonaisvaltaisen          jäissä kulkevien alusten hankintoja verotuksessa
35986:         merenkulun kehittämisohjelman?                  myönnettävällä nk. jäämaksuluokkavähennyk-
35987:                                                         sellä.
35988:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Hallitus on tietoinen siitä, että maksutonjään-
35989: vasti seuraavaa:                                        murtajien hinaus antaa eräille ulkomaisille Suo-
35990:                                                         meen talvella liikennöiville aluksille kilpailuetua
35991:    Liikenneministeriö teki syksyllä 1998 esityk-        verrattuna hyvin jäissä kulkeviin kotimaisiin
35992: sen Suomen kauppalaivaston kilpailukykyä pa-            aluksiin. Esitettyyn hinausmaksun käyttöönot-
35993: rantavista toimenpiteistä. Esityksen keskeiset          toon liittyy kuitenkin eräitä vaikeasti ratkaista-
35994: kohdat olivat suomalaisten varustamoiden yh-            vissa olevia ongelmia, esim. jäänmurtajayhteis-
35995: tiöverotuksen korvaaminen ns. tonnistomaksul-           työn hankaloituminen Ruotsin kanssa. Tällä het-
35996: la sekä ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette-           kellä liikenneministeriö ja Merenkulkulaitos sel-
35997: losta annetun lain (170711991) muuttaminen si-          vittävät mahdollisuuksia ottaa käyttöön erillinen
35998: ten, että varustamoille maksettavaa valtion tu-         hinausmaksu. •
35999: kea laajennettaisiin koskemaan myös työnanta-              Liikenneministeriö on käynnistänyt keskuste-
36000: jan maksamat merenkulkijoiden eläkemaksut               lut Ruotsin liikenneviranomaisten kanssa mah-
36001: (9,5 %) sekä eräät työnantajan maksamat vakuu-          dollisuuksista tukea Merenkurkun lauttaliiken-
36002: tusmaksut (yhteensä noin 6 %). Lisäksi esityk-          nettä julkisin varoin sen jälkeen, kun veroton
36003: seen sisältyi vaihtoehtona tonnistomaksulle eh-         myynti Euroopan yhteisön sisäisessä liikenteessä
36004: dotus korkotuen maksamiseksi hyvin jäissä kul-          loppuu 1.7.1999 lukien. Toistaiseksi Ruotsin
36005: kevien ja ympäristöystävällisten lastialusten han-      kanta valtion tukeen on ollut selvästi kielteinen.
36006: kintojen edistämiseksi. Liikenneministeriön esi-        Liikenneministeriön mielestä ei ole perusteltua,
36007: tys lähti siitä, että edellytyksenä edellä todetuille   että Suomi yksin alkaisi tukea Merenkurkun tal-
36008: valtion toimenpiteille alan kehittämiseksi on,          viliikennettä.
36009: että myös merenkulkualan työmarkkinaosapuo-                Keskusteluja Ruotsin kanssa jatketaan ja nii-
36010: let keskenään neuvottelevat sellaisista ratkaisuis-     den lopputuloksesta riippuen mahdollisen val-
36011: ta, joilla suomalaisten alusten kustannustasoa          tion tuen tarvetta harkitaan myöhemmässä vai-
36012: voitaisiin alentaa. Esityksen tavoitteena oli pa-       heessa.
36013:  rantaa suomalaisten lastialusten kansainvälistä           Liikenneministeriö on 9.12.1997 hyväksynyt
36014:  kilpailukykyä vastaavalle tasolle kuin tärkeim-        merenkulkupoliittisen ohjelman vuosille 1997-
36015:  missä eurooppalaisissa kilpailijamaissa (Saksa,        99. Ohjelmassa on määritelty Suomen merenkul-
36016:  Hollanti, Norja ja Tanska). Esityksen budjetti-        kupoliittiset tavoitteet sekä yleiset merenkulku-
36017:  vaikutuksiksi arvioitiin vajaat 200 milj. mark-        elinkeinon harjoittamista koskevat edellytykset
36018:  kaa, mistä verojärjestelmän muutoksen osuu-            asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkä-
36019: 4                                       KK 1228/1998 vp
36020: 
36021: jänteisen toiminnan suunnittelun helpottamisek-      Nykyinen hallitus ei enää käsittele merenkul-
36022: si. Muun muassa valtiontaloudellisista syistä     kuelinkeinon edistämistoimenpiteitä. Hallitus
36023: kaikkia ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei    kuitenkin seuraa kehitystä Suomessa ja kilpaili-
36024: kuitenkaan ole ollut mahdollista toteuttaa.       jamaissa.
36025: 
36026:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
36027: 
36028:                                                                   Liikenneministeri Matti Aura
36029:                                               KK 1228/1998 vp                                               5
36030: 
36031:                                           Tili Riksdagens Talman
36032: 
36033:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Regeringens finanspolitiska ministerutskott
36034: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              behandlade trafikministeriets förslag den 13 ok-
36035: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          tober 1998 men godkände det inte. Regeringen
36036: dagsman Raimo Tiilikainen undertecknade                  har skurit ned alla näringsstöd och beslutet var
36037: spörsmål nr 1228:                                        förenligt med regeringens linje mot näringsstöd.
36038:                                                             Regeringen har förelagt riksdagen en proposi-
36039:            Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen          tion med förslag tili en förlängning av lagen om
36040:         skrida för att den inhemska sjöfarten            skattelättnader för sjöfarten i anslutning tili bud-
36041:         skall vara i samma konkurrenssituation           getpropositionen 1999. A vsikten med lagen är att
36042:         som andra, och                                   främja anskaffningen av isgående fartyg genom
36043:            på vilket sätt kommer missbruket av           att i beskattningen bevilja ett s.k. avdrag för
36044:         isbrytarnas tjänster att förhindras, samt        isa vgiftsklass.
36045:            när kommer Finland att få ett övergri-           Regeringen är medveten om att isbrytarnas
36046:         pande utvecklingsprogram för sjöfarten?          avgiftsfria bogsering ger vissa utländska fartyg
36047:                                                          som vintertid trafikerar i Finland en konkurrens-
36048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            fördel i jämförelse med inhemska isgående far-
36049: anföra följande:                                         tyg. Vissa svårlösta problem ansluter sig dock tili
36050:                                                          införandet av bogseringsavgift, t.ex. försvårande
36051:     Trafikministeriet framlade hösten 1998 ett           av isbrytarsamarbetet med Sverige. För närva-
36052: förslag tili åtgärder för att förbättra den finländ-     rande utreder trafikministeriet och Sjöfartsver-
36053: ska handelsflottans konkurrenskraft. Förslagets          ket möjligheterna att ta i bruk en särskild bogse-
36054: viktigaste punkter var att ersätta de finländska         ringsavgift.
36055: rederiernas bolagsskatt med s.k. tonnageskatt               Trafikministeriet har inlett diskussioner med
36056: samt att ändra lagen om en förteckning över              trafikmyndigheterna i Sverige om möjligheterna
36057: handelsfartyg i utrikesfart (1707/1991) så att           att stöda fårjtrafiken i Kvarken med offentliga
36058: statsunderstödet tili rederierna skulle utvidgas         medel efter det att den skattefria försäljningen i
36059: att gälla även de pensionsavgifter som arbetsta-         Europeiska gemenskapens inre trafik slopas
36060: garna betalar för sjömän (9,5 %) samt vissa för-         fr.o.m. den 1 juli 1999. Tills vidare har Sveriges
36061: säkringsavgifter som arbetsgivaren erlägger (tili-       ståndpunkt i fråga om statsunderstöd varit klart
36062: sammans ca 6 %). Dessutom innehåller förslaget           negativ. Enligt trafikministeriet är det inte moti-
36063: som alternativ tili tonnageskatten ett förslag tili      verat att Finland ensam skulle börja stöda vinter-
36064: utbetalning av räntestöd för att uppmuntra an-           trafiken i K varken.
36065: skaffning av miljövänliga isgående lastfartyg.              Diskussionerna med Sverige fortsätter och be-
36066: Trafikministeriets förslag utgick från att förut-        roende på deras slutresultat kan behovet av ett
36067: sättningen för ovan nämnda statliga åtgärder för         eventuellt statsunderstöd övervägas i ett senare
36068: att utveckla branschen är att även sjöfartsbran-         skede.
36069: schens arbetsmarknadsparter sinsemellan för-                Trafikministeriet har den 9 december 1997
36070: handlar fram sådana lösningar som leder tili att         godkänt ett sjöfartspolitiskt program för åren
36071: kostnadsnivån för finländska fartyg kan sänkas.          1997-1999. 1 programmet fastslås Finlands sjö-
36072:  Målet för förslaget var att höja de finländska          fartspolitiska målsättningar samt de allmänna
36073: Iastfartygens internationella konkurrenskraft tili       förutsättningarna för utövande av sjöfartsnäring
36074:  samma nivå som i de viktigaste europeiska kon-          för att uppnå de uppställda målen och för att
36075:  kurrentländerna (Tyskland, Nederländerna,               underlätta en långsiktig planering a v verksamhe-
36076:  Norge och Danmark). Förslagets återverkningar           ten. Bl.a. av statsfinansiella skäl har det dock inte
36077:  på budgeten beräknades uppgå tili knappt                varit möjligt att förverkliga alla åtgärder som
36078:  200 milj. mk, av vilket andelen för ändring av          föreslås i programmet.
36079:  beskattningssystemet beräknades uppgå till ca              Den nuvarande regeringen behandlar inte
36080:  100 milj. mk, utvidgningen av bemanningsstödet          längre åtgärder för att främja sjöfartsnäringen.
36081:  tili ca 80 milj. mk och andelen för räntestöd tili ca   Regeringen följer dock upp utvecklingen i Fin-
36082:  15 milj. mk i året.                                     land och i konkurrentländerna.
36083: 
36084:       Helsingfors den 20 november 1998
36085: 
36086:                                                                              Trafikminister Matti Aura
36087:                                           KK 1229/1998 vp
36088: 
36089: Kirjallinen kysymys 1229
36090: 
36091: 
36092: 
36093: 
36094:                                   Markus Aaltonen /sd: Sosiaaliturvan rahoituksesta
36095: 
36096: 
36097: 
36098:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36099: 
36100:    Tällä hetkellä vallitseva sosiaaliturvan rahoi-   muut sosiaalimenot ovat kasvaneet voimakkaas-
36101: tus pohjautuu eri kanavien kautta kerättävään        ti, mutta rahoitusjärjestelmä on jäänyt käytän-
36102: työn tekemisen ja työn teettämisen verotukseen.      nössä lamaa edeltävälle tasolle. Korkeintaan on
36103: Sosiaalimenojen kasvu on johtanut siihen, että       tehty pieniä korjauksia ja pääasiassa korotettu
36104: järjestelmän rahoitus on osoittautumassa riittä-     maksuja. Eikö nyt olisi aika luopua tästä työvoi-
36105: mättömäksi, koska työn verotuksen kiristyspai-       man hintaan perustuvasta järjestelmästä ja siir-
36106: neita esiintyy myös muissa tätä kautta rahoitetta-   tää rahoitusvastuuta enenevässä määrin yritys-
36107: vissa menoissa.                                      ten liikevaihtoon perustuvaksi, jolloin myös pit-
36108:    Koska tilanne on tämä, sosiaaliturvan rahoi-      källe automatisoitunut tuotantotapa joutuisi
36109: tuksen turvaamiseksi tulisi selvittää myös muita     kantamaan suuremman vastuun sosiaaliturvan
36110: keinoja. Nykyinen järjestelmä ei juurikaan koh-      rahoituksesta?
36111: distu automaatioon, vaikka sillä on yhä enene-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36112: vässä määrin korvattu ihmistyöhön perustuvaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36113: tuotantotapaa. Pelkästään tuotantotavan muu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36114: tos lisää paineita työn kautta tapahtuvalle sosi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36115: aaliturvan rahoitukselle. Yhä pienempi työssä
36116: olevien määrä joutuisi muutenkin maksamaan                      Aikooko Hallitus vakavasti selvittää
36117: eri syistä sosiaaliturvaetuoksien varassa elävien           sosiaaliturvan rahoitukseen liittyvät on-
36118: menot tilanteessa, jossa sosiaaliturvan rahoitus            gelmat, ja
36119:  pysyisi lähes vakiona.                                         aikooko Hallitus vakavasti harkita so-
36120:    Käytännössä tilanne sosiaaliturvamenojen                 siaaliturvan rahoituksen muuttamista en-
36121:  osalta ei ole pysynyt näin ihanteellisena. Laman           tistä enemmän liikevaihtoon perustuvak-
36122: jälkeen sekä työttömyys- että eläkemenot ja                 si?
36123: 
36124:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
36125: 
36126:                                         Markus Aaltonen /sd
36127: 
36128: 
36129: 
36130: 
36131: 280043
36132: 2                                          KK 1229/1998 vp
36133: 
36134: 
36135: 
36136: 
36137:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kansantalouden käytettävissä oleviin resurssei-
36139: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hin on onnistunut varsin hyvin. Säästöt ja raken-
36140: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teelliset uudistukset helpottavat pitkän tähtäyk-
36141: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus           sen rahoitusongelmia verrattuna tilanteeseen,
36142: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         että näitä päätöksiä ei olisi tehty. Suurin vaikutus
36143: n:o 1229:                                             on eläkejärjestelmään tehdyillä muutoksilla.
36144:                                                           Sosiaaliturvan ja samalla sosiaalimenojen ra-
36145:            Aikooko Hallitus vakavasti selvittää       hoitusrakenne muuttuu nykyiseen verrattuna
36146:        sosiaaliturvan rahoitukseen liittyvät on-      pitkällä aikavälillä siten, että eniten osuuttaan
36147:        gelmat, ja                                     kasvattaa rahastojen tuotto, kuntarahoitus, va-
36148:            aikooko Hallitus vakavasti harkita so-     kuutetun vakuutusmaksut sekä työnantajien
36149:        siaaliturvan rahoituksen muuttamista en-       osuus. Valtion budjettirahoitus vähenee selvim-
36150:        tistä enemmän liikevaihtoon perustuvak-        min. Sosiaalimenoista aiheutuva veropaine on
36151:        si?                                            painumassa 1990-luvun alunkin alapuolelle,
36152:                                                       mutta nousee uudelleen suurten ikäluokkien siir-
36153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tyessä eläkkeelle.
36154: vasti seuraavaa:                                          Sosiaaliturvan rahoituksen tärkeä perusta
36155:                                                       Suomessa kuten useimmissa muissa länsi-Euroo-
36156:    Sosiaaliturvan merkitys hyvinvointiyhteis-         pan maissa ovat työnantajilta ja työntekijöiltä
36157: kunnan perusosana on korostunut. 1990-luvun           kerättävät vakuutusmaksut. Välillisiä työnanta-
36158: alun lama Suomessa osoitti sosiaaliturvan tär-        jamaksuja on viime vuosina arvosteltu siitä, että
36159: keyden. Keskustelu sosiaaliturvan pitkän aika-        ne toimivat eräänlaisena palkkaverona ja siten
36160: välin kestävästä rahoituksesta on aktualisoitu-       estävät tai haittaavat työllisyyttä.
36161: nut viime vuosina Suomessa, EU:n alueella sekä            Yhtenä vaihtoehtona on esitetty työnantajan
36162: mm. OECD:n piirissä. Sosiaaliturvan ja kansan-        sosiaaliturvamaksujen muuttamista liikevaih-
36163: talouden välinen yhteys on kiinteä.                   don mukaan porrastetuiksi, mikä tutkimusten
36164:    Vuonna 1998 sosiaalimenoihin käytetään             mukaan olisi palkkasummapohjaista maksua
36165: Suomessa arviolta yhteensä 188 miljardia mark-        edullisempi työllisyyden kannalta. ED-säännös-
36166: kaa. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna            tö kuitenkin kieltää arvonlisäveropohjaisten
36167: osuus on noin 28 %. Se on samalla tasolla kuin        maksujen keräämisen muuten kuin arvonlisäve-
36168: suurissa EU-maissa, Saksassa ja Ranskassa.            rona. Työnantajan sosiaaliturvamaksuja ei siten
36169: Korkeimmillaan sosiaalimenojen BKT-osuus oli          voida muuttaa suoraan liikevaihtoon perustu-
36170: laman syvimmässä vaiheessa, vuonna 1993,              viksi.
36171: 35,4%.                                                    On kuitenkin todettava, että nykyinen kan-
36172:    Sosiaalimenojen suurimpia menoeriä ovat            saneläkevaikuutusmaksun porrastus pyrkii mit-
36173: työeläkkeet, sosiaali- ja terveyspalvelut, sairaus-   taamaan juuri pääomavaltaisuutta ja asettaa sen
36174: vakuutus, kansaneläke, työttömyysturva, perhe-        perusteella yritykset eri maksuluokkiin. Puutteis-
36175: poliittiset etuudet, toimeentulotuki ja sotilas-      taan huolimatta maksuporrastus siten tasaa
36176: vammakorvaukset. Sosiaalimenot rahoitetaan            maksurasitusta myös muilla perusteilla kuin
36177: valtion ja kuntien budjettirahoituksen kautta,        palkkasumman mukaan. Lisäksi arvonlisäveron
36178: työnantajien ja vakuutettujen maksuin (veron-         tuotosta osa on vuodesta 1993 ohjattu Kansan-
36179: luonteiset maksut, vakuutusmaksut ja asiakas-         eläkelaitokselle. Vuonna 1999 arvonlisäveron
36180: maksut) sekä rahastojen pääomatuotoilla. On           tuotosta tuloutetaan talousarvioesityksen mu-
36181: tärkeätä säilyttää edelleen selkeä periaate vähim-     kaan suoraan kansaneläkevakuutuksen rahoi-
36182: mäisetuuksien rahoittamisesta verovaroin.              tukseen 2,4 miljardia markkaa, mikä kattaa noin
36183:    Talouskasvu, työttömyyden koheneminen,              15 % menoista.
36184: säästötoimet ja rakenteelliset uudistukset ovat           Hallitusohjelman mukaisesti yritysten työn
36185: vaikuttaneet siten, että sosiaalimenojen sopeutus      tekemiseen liittymättömien sosiaaliturvamaksu-
36186:                                                KK 1229/1998 vp                                             3
36187: 
36188: jen poistaminen asteittain on käynnistetty. Työn          tusratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen, että ih-
36189: tekeminen ja teettäminen on pyritty tekemään              misten työura olisi nykyistä pitempi. Hallituksen
36190: tehdyillä verotus- ym. ratkaisuilla kannattavam-          lähtökohtana on edelleen, että ansioihin perustu-
36191: maksi. Työnantajan kela-maksun poistamisen                vat etuudet rahoitetaan työntekijöiden ja työn-
36192: kustannusvaikutus (noin 8 mrd. mk) on niin suu-           antajien palkkaperusteisin maksuin ja minimi-
36193: ri, että valtiontaloudellisista syistä sitä ei ole voi-   turva yleisin verovaroin. Tällä tavoin taataan
36194: tu vielä toteuttaa. Tarkoitus on siirtää painopis-        myös sosiaaliturvan rahoituksen kannustavuus.
36195: tettä välillisen verotuksen suuntaan.                     Verotuksen painopisteen mahdollisessa siirtämi-
36196:     Edustaja Aaltonen kiinnittää huomiota tär-            sessä tuloista kulutukseen on otettava huomioon
36197: keään kysymykseen. Hallitus on ollut tietoinen            muiden maiden- erityisesti EU-maiden- ratkai-
36198: suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän rahoituk-           sut.
36199: seen liittyvistä haasteista. Kysymys sosiaalitur-            Menojen hallinnan, samalla myös yritysten
36200: van kestävästä rahoituksesta on sekä Suomen               kilpailukyvyn, kannalta tehokkain keino on vah-
36201: että muiden pitkälle teollistuneiden maiden yh-           vistaa vakuutusperiaatetta ja sosiaaliturvan
36202: teinen haaste. Suomessa on jo tehty uudistuksia,          käyttäjien omaa vastuuta, lisätä sosiaaliturvan
36203: joita monissa maissa vasta suunnitellaan. Sosiaa-         rahoituksen läpinäkyvyyttä ja painottaa koko
36204:  liturvan rahoituksen kannalta merkittävimmät             elinkaaren mittaista näkökulmaa.
36205:  haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen, työttö-           Hallitus pitää tärkeänä, että sekä sosiaalime-
36206:  myyteen ja talouskasvun tasoon sekä kestoon.             nojen että niiden rahoituksen kehityksestä on
36207:  Vuoden 1999 alusta käynnistyvä II maan euro-             luotettavia arvioita. Arviot ovat sidoksissa poh-
36208:  alue on myös vaativa taloudellinen toimintaym-           jana oleviin oletuksiin. Tällä hetkellä on käytössä
36209:  päristö. Suurin haaste on heikkenevä elatussuh-          malleja, joilla tulevaa kehitystä voidaan arvioi-
36210:  de.                                                      da. Myös kysymyksessä esitetyn mallin kustan-
36211:     Hallitus on pitänyt tärkeänä sosiaaliturvan           nusvaikutuksia on selvitetty. Eri laitosten välistä
36212:  rahoitukseen liittyviä uudistuksia. Yhtenä pai-          yhteistyötä on syytä tässä suhteessa tiivistää. So-
36213:  notuksena on ollut vakuutettujen rahoitusvas-            siaali- ja terveysministeriöllä on jo pitkä perinne
36214:  tuun lisääminen. Palkansaajien työeläkemaksun            ja hyvät valmiudet sosiaalimenojen pitkän aika-
36215:  käyttöönotto ja ns. työttömyysturvan puskurira-          välin laskelmista.
36216:  haston sekä työeläkejärjestelmän vastaavan pus-             Tulevien linjausten kannalta on tarpeellista,
36217:  kurirahaston keruu auttavat talous- ja rahaliiton        että käytettävissä on selvityksiä vaihtoehtoisista
36218:  oloissa tasaamaan suhdannevaihteluita.                   sosiaaliturvan rahoitusmalleista. Yksityiskohtai-
36219:      Suomalaisten yritysten kilpailukyky on tällä         sempija laajapohjainenjatkotyö voi siten pohja-
36220:  hetkellä hyvä. Sosiaaliturvan kestävän rahoituk-         ta riittävään tietopohjaan. Mm. eläke- ja työttö-
36221:   sen näkökulmasta tärkein kysymys on parantaa            myysturvan viimeaikaiset uudistukset ovat esi-
36222:  elatussuhdetta eli sosiaaliturvan varassa elävien        merkkejä tämän tyyppisestä onnistuneesta val-
36223:  ja työssäkäyvien välistä suhdetta. Oikeilla rahoi-       mistelusta.
36224: 
36225:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta I998
36226: 
36227:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
36228: 4                                         KK 1229/1998 vp
36229: 
36230: 
36231: 
36232: 
36233:                                        Tili Riksdagens Talman
36234: 
36235:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          arbetslösheten, besparingsåtgärdema och de
36236: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          strukturella reformema har medverkat till att
36237: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      anpassningen av socialutgiftema till de resurser
36238: dagsman Markus Aaltonen undertecknade                som nationalekonomin har till sitt förfogande
36239: spörsmål nr 1229:                                    lyckats rätt så bra. Besparingama och de struktu-
36240:                                                      rella reformema underlättar finansieringsproble-
36241:           Ämnar Regeringen på allvar utreda          men på lång sikt jämfört med en situation där
36242:        problemen i anslutning till finansieringen    man inte fattat dessa beslut. Förändringama i
36243:        av den sociala tryggheten, och                pensionssystemet har haft den största inverkan.
36244:           ämnar Regeringen på allvar överväga           Finansieringsstrukturen för den sociala trygg-
36245:        att ändra finansieringen av den sociala       heten och samtidigt för socialutgiftema ändras
36246:        tryggheten så att den mera skulle grunda      på lång sikt jämfört med den nuvarande situatio-
36247:        sig på omsättning?                            nen på så sätt att fondemas avkastning, den kom-
36248:                                                      munala finansieringen, försäkringspremiema för
36249:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        den försäkrade samt arbetsgivarens andel kom-
36250: anföra följande:                                     mer att öka sina andelar mest. Statens finansie-
36251:                                                      ring via budgeten minskar tydligast. Det skatte-
36252:    Den sociala trygghetens betydelse som en          tryck som socialutgiftema förorsakar håller på
36253: grund för välfårdssamhället har ökat. Lågkon-        att sjunka t.o.m. under nivån i början av 1990-
36254: junkturen i Finland i början av 1990-talet visade    talet, men kommer på nytt att stiga i och med att
36255: hur viktig den sociala tryggheten är. Diskussio-     de stora åldersklassema blir pensionerade.
36256: nen om en långsiktig finansiering av den sociala        Försäkringspremier som uppbärs av arbetsgi-
36257: tryggheten har aktualiserats de senaste åren i       vare och arbetstagare utgör en viktig grund för
36258: Finland, inom EU :s område samt bl.a. inom           finansieringen av den sociala tryggheten i Fin-
36259: OECD. Den sociala tryggheten har ett nära sam-       land och i de flesta västeuropeiska länder. lndi-
36260: band med nationalekonomin.                           rekta arbetsgivaravgifter har de senaste åren kri-
36261:    År 1998 användes i Finland uppskattningsvis       tiserats för att fungera som en sorts skatt på lön
36262: sammanlagt 188 miljarder mark till socialutgif-      och att de sålunda hindrar eller försvårar syssel-
36263: ter. 1 förhållande tili bruttonationalprodukten      sättningen.
36264: utgör andelen cirka 28 %. Den är på samma nivå          Man har som ett altemativ föreslagit att soci-
36265: som i de stora EU-ländema, Tyskland och              alskyddsavgiftema för arbetsgivare ändras så att
36266: Frankrike. Under den svåraste lågkonjunkturen,       de graderas enligt omsättningen, vilket enligt un-
36267: år 1993, var socialutgiftemas andel av BNP som       dersökningar skulle vara fördelaktigare med tan-
36268: störst, dvs. 35,4 %.                                 ke på sysselsättningen än en avgift som baserar
36269:    De största utgiftspostema för socialutgifter-     sig på lönesumman. EU-regelverket förbjuder
36270: nas del utgörs av arbetspensioner, social- och       dock uppbärandet av avgifter som baserar sig på
36271: hälsovårdstjänster, sjukförsäkring, folkpension,     mervärdesskatt i annat fall än som mervärdes-
36272: utkomstskydd för arbetslösa, familjepolitiska        skatt. Arbetsgivares socialskyddsavgifter kan så-
36273: förmåner, utkomststödet och militärskadeersätt-      lunda inte ändras till att direkt basera sig på
36274: ningar. Socialutgiftema finansieras via statens      omsättning.
36275: och kommunemas budgeter, med avgifter för               Man bör dock konstatera att den nuvarande
36276: arbetsgivare och de försäkrade (avgifter av skat-    graderingen av folkpensionsavgiften strävar efter
36277: tenatur, försäkringspremier och klientavgifter)      att mä ta just kapitaldominansen och att på basis
36278: samt med fondemas kapitalinkomster. Det är           av den placera företagen i olika avgiftsklasser.
36279: viktigt att fortfarande hålla kvar en klar princip   Trots sina brister jämnar avgiftsgraderingen så-
36280: om att minimiförmånema finansieras med skat-         lunda ut avgiftsbelastningen även enligt andra
36281: temedel.                                             grunder än lönesumman. Dessutom har en del av
36282:     Den ekonomiska tillväxten, den minskande         mervärdesskatteinkomsten riktats till folkpen-
36283:                                            KK 1229/1998 vp                                                5
36284: 
36285: sionsanstalten sedan år 1993. Enligt budgetpro-         siering av den sociala tryggheten är det viktigaste
36286: positionen år 1999 riktas 2,4 miljarder mark av         att förbättra försörjningsförhållandet, dvs. för-
36287: mervärdesskatteinkomsten direkt tili finansie-          hållandet mellan personer som lever med stöd av
36288: ring av folkpensionsförsäkringen, vilket täcker         den sociala tryggheten och personer som är i
36289: cirka 15% av utgifterna.                                arbetsför ålder. Med rätta finansieringslösningar
36290:    1 enlighet med regeringsprogrammet har man           kan man påverka det att människornas arbets-
36291: för företagens del gradvis börjat slopa de social-      karriär blir längre än för tillfållet. Regeringens
36292: skyddsavgifter som inte hänför sig tili utförandet      utgångspunkt är fortfarande att de förmåner som
36293: av företagens arbete. Med hjälp av de avgöran-          grundar sig på förtjänst finansieras med arbetsta-
36294: den som gjorts beträffande beskattningen o.dyl.         gares och arbetsgivares lönebaserade avgifter
36295: har man strävat efter att göra det mera lönsamt         och minimiskyddet med skattemedel. På så sätt
36296: att arbeta och att låta utföra arbeten. Slopandet       garanterar man även att finansieringen av den
36297: av folkpensionsavgiften för arbetsgivare har en         sociala tryggheten är sporrande. Vid en eventuell
36298: så stor effekt på kostnaderna (ca 8 mrd.mk) att         överflyttning av tyngdpunkten för beskattningen
36299: man ännu inte kunnat genomföra detta på grund           från inkomst tili konsumtion bör man beakta hur
36300: av statens ekonomiska situation. Avsikten är att        man gjort i andra Iänder- särskilt i EU-länder-
36301: överflytta tyngdpunkten mot den indirekta be-           na.
36302: skattningen.                                                Med tanke på kontrollen över utgifterna, och
36303:     Riksdagsman Aaltonen fåster uppmärksam-             samtidigt även företagens konkurrenskraft, är
36304: het vid en viktig fråga. Regeringen har varit med-      det bästa sättet att stärka försäkringsprincipen
36305: veten om utmaningarna i anslutning tili finansie-       och det egna ansvaret för dem som anlitar den
36306: ringen av den sociala tryggheten i Finland. En          sociala tryggheten, göra finansieringen av den
36307: hållbar finansiering av den sociala tryggheten är       sociala tryggheten genomskinligare och betona
36308: en gemensam utmaning för både Finland och               ett perspektiv som omfattar hela levnadsloppet.
36309: andra långt industrialiserade länder. 1 Finland             Regeringen anser det viktigt att det finns till-
36310: har man redan genomfört sådana reformer som             förlitliga beräkningar över både socialutgifterna
36311: man nu först planerar i andra länder. Med tanke         och finansieringen av dem. Dessa beräkningar är
36312: på finansieringen av den sociala tryggheten gäller      bundna tili de antaganden de grundar sig på. För
36313: de mest betydande utmaningarna befolkningens            tilifållet används modeller med vilka man kan
36314: åldrande, arbetslösheten och den ekonomiska             bedöma den kommande utvecklingen. Man har
36315: tillväxtens nivå och varaktighet. Euroområdet,          även utrett vilka effekter den modell som nämns
36316:  som omfattas av II Iänder och som startar i            i spörsmålet har på kostnaderna. Det är skäl att i
36317:  början av år 1999, är även ett krävande ekono-         detta avseende effektivera samarbetet mellan oli-
36318: misk verksamhetsfålt. Den största utmaningen            ka inrättningar. Social- och hälsovårdsministe-
36319:  är ett allt svagare försörjningsförhållande.           riet har redan en lång tradition och bra beredskap
36320:     Regeringen har ansett att reformerna i anslut-      då det gäller att räkna ut socialutgifterna på lång
36321:  ning tili finansieringen av den sociala tryggheten     sikt.
36322:  är viktiga. En prioritering har varit att öka de           Med tanke på kommande riktlinjer är det nöd-
36323:  försäkrades finansieringsansvar. Att tai bruk en       vändigt att man har tili förfogande utredningar
36324:  arbetspensionsavgift för löntagare och upprätt-        om alternativa finansieringsmodeller för den so-
36325:  hålla en s.k. buffertfond för utkomstsskyddet för      ciala tryggheten. Ett fortsatt mera detaljerat och
36326:  arbetslösa och en motsvarande buffertfond för          omfattande arbete kan på så sätt basera sig på
36327:  arbetspensionssystemet hjälper tili att jämna ut       tiliräcklig kunskap. Bland annat de senaste refor-
36328:  konjunkturväxlingarna i den ekonomiska och             merna beträffande pensionsskyddet och ut-
36329:  monetära unionen.                                      komstskyddet för arbetslösa är exempel på lik-
36330:     De finländska företagens konkurrenskraft är         nande välutförd beredning.
36331:  för tillfållet god. Med tanke på en hållbar finan-
36332: 
36333:       Helsingfors den 25 november 1998
36334: 
36335:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
36336:                                            KK 1230/1998 vp
36337: 
36338: Kirjallinen kysymys 1230
36339: 
36340: 
36341: 
36342: 
36343:                                    Reijo Kallio /sd: Vesillä aiheutettujen ympäristöhäiriöiden vähentä-
36344:                                        misestä
36345: 
36346: 
36347:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36348: 
36349:     Viime vuosien aikana on vesille ilmestynyt        kaan myös vesiliikennelakiin, joka tuli voimaan
36350: uusia kovaäänisiä ja nopeita moottoriurheilu vä-      1997.
36351: lineitä, kuten vesiskoottereita. Niiden aiheutta-         Käytännössä nykyinen lainsäädäntö on kui-
36352: mat kiistattomat haitat luonnolle ja ranta-asuk-      tenkin osoittautunut voimattomaksi hillitse-
36353: kaille ovatkin herättäneet varsin runsasta kes-       mään vesiskoottereiden ja muiden nopeiden ve-
36354: kustelua monilla rannikkoseuduilla.                   sillä käytettävien vapaa-ajan välineiden aiheutta-
36355:     Nämä uudet laitteet tuottavat melua, aallo-       mia erilaisia häiriöitä ja vahinkoja luonnolle,
36356: kon muodostusta uimavesien lähelle sekä pako-         ranta-asukkaille ja muille vesien virkistyskäyttä-
36357: kaasuja. Lisäksi ne vaurioittavat kalastusvälinei-    jille.
36358: tä ja häiritsevät vesilintujen elämää. Erityisesti        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36359: Iisääntymisaikana tapahtuva häirintä voi monel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36360: le lintulajille olla kohtalokas. Kaiken edellä ole-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36361: van johdosta luonnon virkistyskäyttö vähenee.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36362:     Pohjoismaissa on voimassa ikimuistoinen jo-
36363: kamiehenoikeus,jota vesillä kutsutaan yleiskäyt-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36364: töoikeudeksi. Sen periaatteena on, että oikeutta               ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi si-
36365: hyödyntävät eivät aiheuta häiriötä, haittaa taik-              ten, että kaikille kansalaisille taataan yh-
36366:  ka vaurioita paikassa, jossa he liikkuvat. Ulkoi-             denvertaiset mahdollisuudet häiriöttö-
36367:  lulaki vuodelta 1973 ja maastoliikennelaki vuo-               mään luonnosta nauttimiseen myös vesil-
36368: delta 1996 säätelevät liikkumista maa-alueilla.                lä ja ranta-alueilla?
36369:  Jokamiehenoikeuden periaatteet otettiin mu-
36370:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
36371: 
36372:                                             Reijo Kallio /sd
36373: 
36374: 
36375: 
36376: 
36377:  280043
36378: 2                                            KK 1230/1998 vp
36379: 
36380: 
36381: 
36382: 
36383:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
36384: 
36385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           letty ja häiritsevästä ajamisesta voidaan tuomita
36386: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            vesiliikennerikkomuksesta sakkoon tai vankeu-
36387: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          teen. Vakavimmissa tapauksissa voidaan tuomi-
36388: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-          ta vesiliikennerikoksesta vankeuteen.
36389: lion kirjallisen kysymyksen n:o 1230:                       Asiattomasta veneilystä ja etenkin vesiskoot-
36390:                                                          tereiden käytöstä on aiheutunut haittaa. Haitat
36391:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ovat olleet lähinnä paikallisia. Siten niihin pyri-
36392:         ryhtyä lainsäädännön muuttamiseksi si-           tään vaikuttamaan paikallisesti. Keinoina tässä
36393:         ten, että kaikille kansalaisille taataan yh-     ovat alueellisten ympäristökeskusten antamat
36394:         denvertaiset mahdollisuudet häiriöttö-           vesiliikennettä koskevat alueelliset rajoitukset ja
36395:         mään luonnosta nauttimiseen myös vesil-          vesillä liikkujaa koskevat yleiset velvollisuudet.
36396:         lä ja ranta-alueilla?                            Mitä paremmin yleisiä velvollisuuksia noudate-
36397:                                                          taan, sitä vähemmän tarvitaan erityisiä rajoituk-
36398:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              sia. Poliisin tehostettu valvonta on rauhoittanut
36399: taen seuraavaa:                                          vesiskootteriliikennettä erityisesti Helsingin seu-
36400:                                                          dulla.
36401:    Runsasvesistöisessä maassa vesien käyttöä                 Vesiliikenteen ohjausta ja alueellisten rajoitus-
36402: koskevat jokamiehenoikeudet ovat erityisen tär-          ten käyttöä tehostetaan alueellisissa ympäristö-
36403: keitä. Niistä on säädetty vesilain (1264/1961)           keskuksissa. Ympäristöministeriö selvittää yh-
36404: 1 luvun 24 §:ssä. Vesilain mukaan jokaisella on          teistyössä liikenneministeriön kanssa häiritse-
36405: oikeus kulkea vesistössä välttäen tarpeetonta            vään ajoon liittyvien vesiliikennesääntöjen tar-
36406: häiriön aiheuttamista. Vesiliikennelain (463/            kistamistarpeen. Laitteiden tuotekehittelyyn vai-
36407: 1996) 2 luvun 5 §:n mukaan jokaisen vesillä liik-        kutetaan siten, että EU:n huvivenedirektiiviin
36408: kujan on toimittava siten, ettei hän ilman pakot-        pyritään sisällyttämään riittävät vesiskoottereita
36409: tavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikku-         koskevat ympäristönsuojeluvaatimukset. Kun-
36410: mista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa           tien tulisi pyrkiä varaamaan moottoriurheilulle
36411: muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpee-         riittävät alueet, mikä olisi omiaan vähentämään
36412: tonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle          laitteiden suorituskyvyn kokeiluhaluja yleisillä
36413: ympäristölle, kalastukselle, yleiselle virkistys-        vesialueilla. Hyviin veneilytapoihin liittyvä vael-
36414: käytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.   lus on edelleen tarpeellista.
36415:    Häiritsevä käyttäytyminen vesillä on siis kiel-
36416: 
36417:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1998
36418: 
36419:                                                                    Ympäristöministeri Pekka Haavisto
36420:                                             KK 1230/1998 vp                                               3
36421: 
36422: 
36423: 
36424: 
36425:                                          Tili Riksdagens Talman
36426: 
36427:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Störande beteende tili sjöss är alltså förbjudet,
36428: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       och för störande körning kan domen bli böter
36429: de medlem av statsrådet översänt följande av           eller fångelse för sjötrafikförseelse. I allvarligare
36430: riksdagsman Reijo Kallio undertecknade spörs-          fall kan sjötrafikbrott leda tili en fångelsedom.
36431: mål nr 1230:                                              Störande båtliv och i synnerhet användningen
36432:                                                        av vattenskotrar har orsakat olägenheter. Dessa
36433:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        har främst varit lokala. Därför åtgärdas de hu-
36434:        ta för att ändra lagstiftningen så att alla     vudsakligen lokalt. De medel som står tili buds är
36435:        medborgare garanteras jämbördiga möj-           att de regionala miljöcentralerna ställer upp regi-
36436:        1igheter att ostört njuta av naturen också      onala begränsningar för sjötrafiken och de all-
36437:        tili sjöss och på stränderna?                   männa skyldigheter som gäller dem som fårdas
36438:                                                        på vattnen. Ju bättre de allmänna forpliktelserna
36439:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt          uppfylls, desto mindre behövs särskilda begräns-
36440: anföra följande:                                       ningar. Den effektiverade övervakning som poli-
36441:                                                        sen skött har särski1t i Helsingforstrakten Jugnat
36442:     1 ett 1and som är översållat med sjöar och         ned trafiken med vattenskotrar.
36443: vattendrag är allemansrätten tili sjöss av särskild        De regionala miljöcentralerna kommer att ef-
36444: vikt. Bestämmelser därom ingår i 1 kap. 24 §           fektivera styrningen av sjötrafiken och använd-
36445: vattenlagen (126411961). Enligt vatten1agen har        ningen av regionala begränsningar. Miljöminis-
36446: envar rätt att fårdas på vattnen med undvikande        teriet utreder i samråd med trafikministeriet be-
36447: av onödig störning. Enligt 2 kap. 5 § sjötrafikla-     hovet att revidera sjötrafikbestämmelserna i frå-
36448: gen (463/1996) skall var och en som fårdas på          ga om störande körning. Produktutvecklingen av
36449: vatten med en farkost iaktta den omsorg och            apparaterna påverkas såatt vi gårin för att i EU:s
36450: försiktighet som omständigheterna kräver och           direktiv för fritidsbåtar få in tillräckligt strikta
36451: förfara så att han inte utan tvingande skäl försvå-    miljövårdskrav som gäller vattenskotrar. Kom-
36452: rar eller stör andras fård på vatten och inte heller   munerna bör sträva efter att reservera tillräckligt
36453: åstadkommer fara eller skada för andra eller fara      stora områden för motorsport, vilket vore ägnat
36454: eller avsevärda eller onödiga o1ägenheter eller        att minskalusten att pröva apparaternas presta-
36455: störningar för naturen eller den övriga miljön,        tionsförmåga på de allmänna vattnen. Det be-
36456: fisket, allmänt nyttjande av naturen för rekrea-       hövs alltjämt upplysning om vad god sed tili sjöss
36457: tion eller något annat allmänt eller enskilt intres-   innebär.
36458: se.
36459: 
36460:      Helsingforsden 26 november 1998
36461: 
36462:                                                                        Miljöminister Pekka Hamisto
36463:                                              KK 1231/1998 vp
36464: 
36465: Kirjallinen kysymys 1231
36466: 
36467: 
36468: 
36469: 
36470:                                     Kirsti Ala-Harja /kok ym.: HIV-infektion luokittelemisesta yleis-
36471:                                         vaaralliseksi tartuntataudiksi
36472: 
36473: 
36474:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36475: 
36476:    Suomen ensimmäinen AIDS-diagnoosi tehtiin               Suomen HIV-tilannetta esiteltäessä voidaan
36477: vuonna 1983. Lokakuussa 1998 kansanterveys-             näyttää vain todettujen HIV-positiivisten vähäi-
36478: laitoksen mukaan HIV -tartunnan saaneita hen-            nen määrä suhteessa suureen testien määrään.
36479: kilöitä on 920, joista 291 on sairastunut taudin        Nämä numerot eivät anna todellista kuvaa HIV-
36480: loppuvaiheeseen, AIDSiin, ja 218 oli kuollut.           infektion yleisyydestä.
36481: Tartuntatautilain (583/1986) ja -asetuksen (786/           Seksiteitse leviävän taudin torjunnan kulma-
36482: 1986) mukaan HIV-infektio on ns. ilmoitettava           kivi on tartunnalle alttiina olleiden kumppanei-
36483: tauti: lääkärin ja hammaslääkärin on ilmoitetta-        denjäljittäminen, tutkiminen ja hoitaminen. Yh-
36484: va sosiaali- ja terveyshallitukselle jokainen totea-    teiskunnalle halvin tapa on etsiä HIV-tartunnan
36485: mansa tai epäilemänsä HIV -tartunta. Asetukses-         saaneet ja kutsua tutkimuksiin kaikki potilaan
36486: sa HIV-infektio rinnastetaan tippuriin ja seksi-        seksi- ja huumeneulakumppanit Ruotsalaiset
36487: teitse leviäviin klamydiainfektioihin. Seksitau-        osoittivat, että useampi kuin joka kolmas tutki-
36488: deista ainoastaan kuppa on luokiteltu yleisvaa-         tuista kontakteista oli HIV-positiivinen, näistä
36489: ralliseksi taudiksi, jonka katsotaan täyttävän          40 % oli aiemmin toteamattomia.
36490: seuraavat kriteerit: 1) taudin tarttuvuus on suuri         Suomessa on tehty tutkimus homoseksuaali-
36491: tai se leviää nopeasti, 2) se on vaarallinen, 3) sen    sesti käyttäytyvien miesten keskuudessa vuonna
36492: leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen         1985. Silloin joka viides tutkimukseen tulleista
36493: tai sairastuneeksi epäiltyyn kohdistuvilla toi-         seksikontakteista oli HIV-positiivinen. Amerik-
36494: menpiteillä. HIV -infektio luokiteltiin ilmoitetta-     kalaisen tutkimuksen mukaan vain 7 % altistu-
36495: viin tartuntatauteihin siksi, ettei Iainlaatijan mie-   neista saatiin tutkimuksiin oman partnerin ilmoi-
36496: lestä siihen parantavan hoidon puuttuessa ollut         tuksen perusteella. Jäljitystyön onnistumiseksi
36497: sellaista yleisöön kohdistuvaa toimenpidettä, jol-      potilaalle on selvitettävä, miksi sekä tartunnan
36498: la olisi voitu estää epidemian leviäminen.              lähde että tartunnalle alttiina olleet on saatava
36499:     Vuodesta 1986 lähtien Suomessa on päässyt           tutkimuksiin. Suoneosisäisten huumeiden käyttö
36500: ilmaiseen HIV-tekstiin missä päin maata tahan-          on lisääntynyt viime vuosina erittäin paljon. Hel-
36501: sa. Silti vuosittain löytyy sairaaloista vaikeasti      singissä on tämän syksyn aikana paljastunut yh-
36502: sairaita, loppuvaiheessa olevia AIDS-potilaita,         deksän HIV-infektiota suoneosisäisten huumei-
36503: joille HIV -testi on tehty vasta ensi kerran. Nyky-     den käyttäjien piirissä. Asiantuntijoiden mukaan
36504: käsityksen mukaan aika HIV-tartunnasta                  tartuntoja on varmasti vielä enemmän, koska
36505: AIDS-vaiheeseen on lähes 12 vuotta. Jos kaikki          monet käyttävät samoja neuloja. Tartunnat eivät
36506: tartunnan saaneet vapaaehtoisesti saapuisivat           vielä ole tulleet ilmi.
36507: tutkimuksiin, niin kuin uskotaan, olisi näiden             Nykyisellä lääkityksellä voidaan merkittäväs-
36508: henkilöiden pitänyt esiintyä tilastoissa jo vuosia.     ti parantaa potilaan kuntoa ja hidastaa taudin
36509:     Todettujen HIV-positiivisten määrä riippuu          etenemistä. Viimeistään siitä päivästä lähtien,
36510: siitä, keitä testataan. Meillä käy vuosittain           jolloin henkilö saa tietää olevansa HIV-positiivi-
36511: 400 000 henkilöä testeissä. 80% testeistä tehdään       nen, hänen on kannettava vastuunsa ja lakattava
36512: rutiinitutkimuksissa verenluovuttajille, joista         harrastamasta suojaamatoota seksiä.
36513: tartunnalle altistuneet on valikoitu pois syystä,          Jos HIV-infektio olisi yleisvaarallinen tartun-
36514: ettei saastunutta verta anneta luovutuksessa. Sa-       tatauti, olisi sekä lääkärin että potilaan helpompi
36515: masta henkilöstä voidaan tutkia useita kertoja          toimia tartunnalle alttiiden tutkimuksiin ja hoi-
36516: HIV-vasta-aineet saman vuoden aikana. Pelkäs-           toon saattamiseksi. Asetuksen muutos sallisi
36517: tä testien määrästä ei siis voi päätellä testattujen    myös henkilön tutkimisen vastoin tämän tahtoa,
36518: henkilöiden määrää.                                     jos hänen epäillään levittävän yleisvaarallista
36519: 
36520: 280043
36521: 2                                          KK 1231/1998 vp
36522: 
36523: tartuntatautia, vaarantavan niin läheistensä kuin     käyttäytymään aikaisempaa vastuullisemmin.
36524: hoitohenkilökunnan terveyden. Tänä päivänä            Vapaaehtoinen testeihin hakeutuminen ei ole
36525: kuitenkin HIV-tartunnan saanut voi kieltäytyä         riittävä eikä luotettava keino seurata ja estää
36526: testeistä, joita hoitava lääkäri hänelle oireiden     HIV -epidemian laajentumista. Hoitohenkilö-
36527: selvittämiseksi ehdottaa, vedoten yksilön itse-       kunnan terveys ja työturvallisuus ovat uhattuina,
36528: määräämisoikeuden loukkaamiseen.                      koska osa HIV-positiivisista potilaista salaa sai-
36529:    Tuberkuloosin tai salmonellaepidemian yh-          rautensa joutuessaan sairaaloiden toimenpitei-
36530: teydessä voidaan määrätä potilas olemaan poissa       siin.
36531: ansiotyöstä yleisvaarallisen tartuntatautilain no-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36532: jalla. HIV-positiivista henkilöä ei voi kieltää,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36533: vaikka rikoslaki rinnastaa HIV-infektion tietoi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36534: sen tai välinpitämättömyydestä johtuvan tartut-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36535: tamisen törkeään pahoinpitelyyn; jos tartutettu
36536: kuolee, voidaan tartuttajaa syyttää taposta. Täs-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36537: sä esiintyy siis selvä ristiriita.                           ryhtyä HIV -infektion luokittelemiseksi
36538:     Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärit ovat            yleisvaaralliseksi tartunta taudiksi, ja
36539: jo vuosia ehdottaneet HIV-infektion määrittä-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36540: mistä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, sillä jo          ryhtyä parantaakseen terveydenhuolto-
36541: HIV -testaus on yksilöön kohdistuva toimenpide,              henkilökunnan työsuojelua ja terveyden
36542: jolla voidaan estää epidemian leviämistä. Tieto              turvaa HIV-positiivisten potilaiden va-
36543: HIV-tartunnasta saa ylivoimaisen enemmistön                  ralta?
36544:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
36545: 
36546:           Kirsti Ala-Harja /kok          Pirjo-Riitta Antvuori /kok      Jari Koskinen /kok
36547:                                           KK 1231/1998 vp                                             3
36548: 
36549: 
36550: 
36551: 
36552:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36553: 
36554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mahdollisuuden avulla. Lisäksi selvitellään par-
36555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        aikaa mahdollisuuksia etsivien työmuotojen ja
36556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      -käytäntöjen kehittämiseen erityisesti tämän vai-
36557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsti Ala-     keasti tavoitettavanryhmän suhteen.
36558: Harjan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut
36559: sen n:o 1231:                                        vuonna 1994 oppaan "Veren välityksellä tarttu-
36560:                                                      vat taudit työelämässä", joka on uusittu vuonna
36561:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1997 (STM Oppaita 1997:8). Opas on laadittu
36562:        ryhtyä HIV-infektion luokittelemiseksi        selkiyttämään tämänhetkiseen tietoon ja tilan-
36563:        yleisvaaralliseksi tartunta taudiksi, ja      teeseen pohjautuen veriteitse tarttuvien tautien,
36564:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mm. HIV-infektion, edellyttämien toimenpitei-
36565:        ryhtyä parantaakseen terveydenhuolto-         den tarvetta työpaikoilla.
36566:        henkilökunnan työsuojelua ja terveyden            Terveydenhuollossa, erityisesti toimialoilla,
36567:        turvaa HIV-positiivisten potilaiden va-       joissa on verikontaktin vaara, on käytössä ns.
36568:        ralta?                                        yleinen varovaisuusperiaate. Sen mukaan kaik-
36569:                                                      kea verta ja muita tartuttavia ruumiinnesteitä
36570:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tulee käsitellä siten kuin ne olisivat HIV-positii-
36571: vasti seuraavaa:                                     visia. Tämä on perusteltua sen vuoksi, että ns.
36572:                                                      ikkunavaiheen vuoksi ei laajojenkaan testaus-
36573:    Kansainväliset asiantuntijat pitävät Suomen       käytäntöjen vallitessa voida saavuttaa satapro-
36574: HIV/AIDS -seurantajärjestelmää yhtenä maail-         senttista varmuutta henkilöiden senhetkisestä
36575: man parhaista. Takaisinlaskentaa, vertailua,         HIV -positiivisuudesta tai -negatiivisuudesta.
36576: suunnattuja seroepidemiologisia tutkimuksia ja        1.1.1994 on tullut voimaan valtioneuvoston pää-
36577: eräitä muita tietoja käyttäen on voitu päätellä,     tös työntekijöiden suojelemisesta työhön liitty-
36578: että Kansanterveyslaitoksen keräämät HIV-ti-         vältä biologisten tekijöiden aiheuttamaita tar-
36579: lastot ovat ilmeisen hyvin kuvastaneet todellista    tunnanvaaralta (Vnp 1155/1993). Se edellyttää
36580: tilannetta. Monissa läntisissä maissa sen sijaan     työterveyshuollolta ja työnantajalta asianmu-
36581: ollaan uudistamassa AIDS-tapauksiin perustu-         kaista riskinarviointia, työskentely- ja suojautu-
36582: nutta tilastointia, koska se ei kuvaa tämän het-     misohjeita, tiedotusta sekä tapaturmien kirjaa-
36583: ken tilannetta.                                      mista. Yhtään työperäistä HIV-tartuntaa ei Suo-
36584:     Kuluvan vuoden alusta lähtien on tarjottu kai-   messa ole todettu.
36585: kille odottaville äideille HIV -testiä osana muita       Sekä Maailman terveysjärjestö että Kansain-
36586: raskauden aikana tehtäviä tutkimuksia. Järjes-       välinen työjärjestö ovat kannanotoissaan täh-
36587: telmä palvelee osaltaan HIV -tapausten aikaista      dentäneet, että oireeton, tartunnastaan ja suo-
36588: havaitsemista, lisäksi lääkehoidolla voidaan pie-    jautumisesta perillä oleva työntekijä on sopiva
36589: nentää riskiä tartunnan siirtymisestä lapseen.       kaikkiin työtehtäviin myös terveydenhuoltoalal-
36590:     Suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat         la. Myöskään terveydenhuollon työntekijästä
36591: merkittävä riskiryhmä HIV-infektion suhteen.         hoitovahingon seurauksena tapahtuneita poti-
36592: Sosiaali- ja terveysministeriön ja A-klinikkasää-    lastartuntoja ei ole Suomessa todettu.
36593: tiön yhteistyönä on luotu toimiva malli terveys-         Suomen Hallitusmuodon 6 §:n mukaan jokai-
36594: neuvontatyölle, joka painottuu tämän riskiryh-       sella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen
36595: män terveyskasvatukseen ja infektioiden ehkäi-       vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuu-
36596: syyn. Helsingin seudulla loppukesällä tänä vuon-     teen. Henkilökohtaiseen vapauteen ei saa puut-
36597: na todettu epidemia on vakava osoitus räjähdys-      tua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä il-
36598: alttiista tilanteesta huumeiden käyttäjien kes-      man laissa säädettyä perustetta. Hallitusmuodon
36599:  kuudessa. Testauskynnys on Suomessa tehty           vaatimuksia tartuntatautien ehkäisyn ja hoidon
36600:  matalaksi maksuttomuuden ja anonymiteetti-          sekä yksilön vapauden osalta toteutetaan pää-
36601: 4                                             KK 1231/1998 vp
36602: 
36603: asiassa potilaan asemaa ja oikeuksia koskevalla          menon" vaaran lisäksi ne voivat myös luoda vää-
36604: lailla, kansanterveyslailla, erikoissairaanhoito-        rää turvallisuuden tunnetta väestössä.
36605: lailla sekä tartuntatautilailla.                             Syyskuussa 1996 pidettyYK:nlaaja kansain-
36606:     Se, että tartuntatauti on yksilölle hyvinkin         välinen konsultaatiokokous on koonnut ja kir-
36607: vaarallinen, ei tarkoita, että se olisi tartuntatauti-   jannut suuntaviivoja HIV/AIDSin suhteen
36608: lain tarkoittamassa mielessä yleisvaarallinen.           omaksuttaville käytännöille. Kansanterveyslain-
36609: Tartuntatautilain mukaan edellytyksenä tartun-           säädäntöä koskeva asiakirjan osa sisältää mm.
36610: tataudin luokittelemiseksi yleisvaaralliseksi on,        seuraavan suosituksen: "Kansanterveyslainsää-
36611: että 1) taudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää      dännön tulisi varmistaa, ettei henkilöitä alisteta
36612: nopeasti; 2) tauti on vaarallinen; ja 3) taudin          tahdonvastaisille toimenpiteille kuten eristämi-
36613: leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneen tai        selle, pidätykselle tai karanteenille HIV -statuk-
36614: sairastuneeksi epäiltyyn henkilöön kohdistuvilla         sen perusteella."
36615: toimenpiteillä. Yleisvaaralliseksi luokittelun en-           HIV -infektion torjunta on Suomessa raken-
36616: simmäisen ehdon täyttyminen HIV-infektion                nettu länsimaissa yleisesti noudatetuille periaat-
36617: kohdalla on kyseenalaista. Taudin tarttuvuusris-         teille. Niiden mukaan epidemian leviämisen eh-
36618: ki sukupuoliyhdynnässä on arvioitu 0,5-                  käisyssä eivät ole hyödyllisiä HIV-positiiviseen
36619: 1 %:ksi. Toinen ehto selvästikin täyttyy; kyseessä       tai tällaiseksi epäiltyyn kohdistuvat pakkotoi-
36620: on vaarallinen tauti. Kolmas ehto ei lain tarkoit-       met, eikä terveydenhuollon tule tällaisia käyttää.
36621: tamassa mielessä täyty, koska HIV-tartunnan              Tuloksellisinta on ylläpitää luottamus tervey-
36622: saanutta ei voida hoidolla tai muulla tavoin saa-        denhuoltoon, jolloin tartunnan saaneet ja sitä
36623: da tartuttamattomaksi eikä tartuttavuus myös-            epäilevät solmivat luottamuksellisen hoitosuh-
36624: kään lopu spontaanisti lain mahdollistamana              teen ja osaltaan kantavat vastuuta tartunnan le-
36625: eristämisaikana eikä edes potilaan koko elinai-          viämisen estämisestä. Tällä pohjalla on HIV -tar-
36626: kana.                                                    tuntojen ilmaantuminen saatu 1990-luvulla ta-
36627:     Suomi on asettunut Euroopan neuvoston                saantumaan tai kääntymään laskuun niin Suo-
36628: AIDS:n torjuntapolitiikkaa koskevan suosituk-            messa kuin useimmissa Länsi-Euroopan maissa.
36629: sen (R[87]25) taakse. Sen mukaan luottamuksel-           Tämä on merkki siitä, että tartunnan saaneiden
36630: lisuus ja vapaaehtoisuus ovat torjuntapolitiikan         suuri enemmistö on todella osallistunut vastuun
36631: tärkeitä osia. Euroopan neuvoston ministeriko-           kantamiseen taudin leviämisen ehkäisyssä. Pak-
36632: mitean suositus (R[89]14) HIV-infektioon liitty-         kotestauksiin ja tartunnan saaneiden vapauden
36633: vistä eettisistä kysymyksistä terveydenhuollossa         rajoituksiin perustuvaa torjuntastrategiaa on
36634: pitää myös HIV-tartunnan saaneiden ihmisoi-              käytetty muun muassa Itä-Euroopan maissa.
36635: keuksien kunnioittamista, vapaaehtoisuutta ja            Näissä epidemia on nopeasti leviämässä ja tar-
36636: luottamuksellisuutta yhdistettynä asianmukai-            tuntojen epidemiologinen seuranta toteutuu
36637: seen terveysneuvontaan ja tehokkaaseen valis-            asiantuntijoiden käsityksen mukaan huonosti.
36638: tuskampanjaan tärkeänä lähtökohtana epide-                   Yhteenvetona voidaan todeta, että HIV -in-
36639: mian leviämisen estämiselle.                             fektion luokitteleminen yleisvaaralliseksi tartun-
36640:    WHO:n yleiskokouksessa hyväksyttiin vii-              tataudiksi, pakkotestaukset ja tartunnan saanei-
36641: meksi vuonna 1992 yksimielisesti, Suomi mu-              den työvapauden rajoittaminen eivät ole epide-
36642: kaan luettuna, periaate, jonka mukaan pakko-             mian leviämisen ehkäisemiseksi tarpeen. Pikem-
36643: toimenpiteet, niin pakolliset testit kuin HIV -po-       minkin on todennäköistä, että niillä olisi epide-
36644: sitiivisuuden perusteella tapahtuva tahdonvas-           mian leviämistä edistäviä seurannaisvaikutuksia.
36645: tainen eristäminenkin, ovat ihmisoikeuksien vas-         Ehdotettu luokituksen muuttaminen olisi myös
36646: taisia ja että niistä ei ole hyötyä epidemian ehkäi-     ristiriidassa Suomen kansainvälisten sitoumus-
36647: syssä. WHO katsoo, että pakkotoimilla ei kos-            ten kanssa.
36648: kaan saavuteta täyttä kattavuutta ja "maan alle
36649: 
36650:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
36651: 
36652:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36653:                                            KK 1231/1998 vp                                                  5
36654: 
36655: 
36656: 
36657: 
36658:                                         Tili Riksdagens Talman
36659: 
36660:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      att låta testa sig har gjorts lägre med hjälp av
36661: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        avgiftsfrihet och möjligheten att förbli anonym.
36662: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Dessutom utreder man som bäst möjligheterna
36663: man Kirsti Ala-Harja m.fl. undertecknade spörs-       att utveckla uppsökande arbetsformer och praxis
36664: mål nr 1231:                                          särskilt med tanke på denna grupp som är svår att
36665:                                                       nå.
36666:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Social- och hälsovårdsministeriet har år 1994
36667:        ta för att HIV-infektion skall k1assificeras   publicerat en handbok "Veren välityksellä tart-
36668:        som en allmänfarlig smittsam sjukdom,          tuvat taudit työelämässä" (sjukdomar i arbetsli-
36669:        och                                            vet som sprids via blodet), som reviderats år 1997
36670:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta       (social- och hälsovårdsministeriet, handböcker
36671:        för att förbättra hälsovårdspersonalens        1997:8). Handboken har gjorts för att utgående
36672:        arbetarskydd och hä1soskydd med tanke          från den nuvarande kunskapen och situationen
36673:        på HIV-positiva patienter?                     klarlägga behovet av sådana åtgärder på arbets-
36674:                                                       platserna som de sjukdomar som smittar via blo-
36675:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         det, bl.a. HIV-infektion, förutsätter.
36676: anföra följande:                                         Inom hälso- och sjukvården, särskilt inom
36677:                                                       sektorer där det finns en risk för blodkontakt,
36678:     Internationella sakkunniga anser att uppfölj-     används en s.k. allmän varningsprincip. Enligt
36679: ningssystemet i Finland för HIV/AIDS är ett av        den skall allt blod och alla andra smittsamma
36680: de bästa i världen. Med hjä1p av tillbakaräkning,     kroppsvätskor hanteras på samma sätt som om
36681: jämföre1ser, riktade seroepidemio1ogiska under-       de skulle vara HIV-positiva. Detta är motiverat
36682: sökningar och vissa andra uppgifter har man           eftersom man inte på grund av den sk.latenstiden
36683: kunnat dra den s1utsatsen att den HIV-statistik       ens vid omfattande testningspraxis kan uppnå
36684: som Fo1khälsoinstitutet samlat in har på ett på-      hundraprocentig säkerhet om personen för till-
36685: fallande bra sätt återspeglat den verkliga situa-     fållet är HIV-positiv eller -negativ. Statsrådets
36686: tionen. I flera västerländska Iänder håller man       beslut om skydd för arbetstagare mot risker vid
36687: däremot på att reformera statistiken beträffande      exponering för biologiska agenser i arbetet träd-
36688: AIDS-fallen, eftersom den inte beskriver den nu-      de i kraft 1.1.1994 (SRb 1155/1993). Enligt det
36689: varande situationen.                                  förutsätts det av arbetsgivaren ändamålsenlig
36690:     Från början av detta år har man erbjudit alla     bedömning av riskerna, instruktioner som gäller
36691: gravida mödrar ett HIV-test som en del av de          hur arbetet skall utföras och skyddsåtgärder, in-
36692:  undersökningar man utför under graviditeten.         formation samt en förteckning över olyckor.
36693:  Systemet betjänar för sin del det att man i ett      Man har inte konstaterat ett enda fall av arbets-
36694:  tidigt skede upptäcker HIV-fallen, dessutom kan      betingad HIV-infektion i Finland.
36695:  man med läkemedelsvård minska risken för att            Både Världshälsoorganisationen och Interna-
36696:  smittan överförs tili barnet.                        tionella arbetsorganisationen har i sina ställ-
36697:     De narkotikamissbrukare som använder nar-         ningstaganden betonat att en arbetstagare som är
36698:  kotika intravenöst är en betydande riskgrupp då      symtomfri och som vet om att han blivit smittad
36699:  det gäller HIV -infektion. Som ett samarbete mel-    och känner tili skyddsåtgärderna är lämplig även
36700:  1an social- och hälsovårdsministeriet och A-kli-     för alla uppgifter inom hälso- och sjukvården.
36701:  nikstiftelsen har man skapat en fungerande mo-       Man har inte heller konstaterat fall där patienten
36702:  dell för hälsovårdsrådgivningsarbetet. Tyngd-        blivit smittad som en följd av patientskada orsa-
36703:  punkten för detta arbete ligger på hälsofostran      kad av hälsovårdspersonalen.
36704:  för den ovan nämnda riskgruppen och förebyg-            Enligt 6 § regeringsformen för Finland har var
36705:  gande av infektion. Den epidemi som konstatera-      och en rätt tili Iiv och tili personlig frihet, integri-
36706:  des i Helsingforsregionen på sensommaren i år är     tet och säkerhet. Den personliga integriteten får
36707:  en allvarlig påminnelse om att situationen bland     inte kränkas och ingen får berövas sin frihet
36708:  narkotikamissbrukare är explosiv. Tröskeln för       godtyckligt och utan laglig grund. Regerings-
36709: 6                                           KK 1231/1998 vp
36710: 
36711: formens krav beträffande förebyggande av smitt-        åtgärder och att de, förutom att personen "går
36712: samma sjukdomar och vård samt individens fri-          under jorden", även kan skapa fel känsla av
36713: het genomförs huvudsakligen med stöd av lagen          trygghet bland befolkningen.
36714: om patientens ställning och rättigheter, folkhäl-          FN :s omfattande internationella konsulta-
36715: solagen, lagen om specialiserad sjukvård samt          tionskonferens, som hölls i september 1996, har
36716: lagen om smittsamma sjukdomar.                         samlat ihop och skrivit ner riktlinjer för praxis
36717:    Det att en smittsam sjukdom är mycket farlig        beträffande HIV/AIDS. I dendel av dokumentet
36718: för individen betyder inte att den är allmänfarlig     som gäller folkhälsolagstiftning ingår bl.a. föl-
36719: i det syfte som lagen om smittsamma sjukdomar          jande rekommendation: "Folkhälsolagstiftning-
36720: avser. Enligt lagen om smittsamma sjukdomar            en borde försäkra att personer inte blir utsatta för
36721: kan en sjukdom anses som allmänfarlig smittsam         tvångsåtgärder, såsom isolering, arrestering eller
36722: sjukdom, om 1) smittsamheten är stor eller sjuk-       karantän på basis av HIV -status".
36723: domen sprider sig snabbt, 2) sjukdomen är farlig           Förebyggandet av HIV-infektion bygger i
36724: och 3) sjukdomens spridning kan hindras med            Finland på de principer som allmänt tillämpas i
36725: hjälp av åtgärder som riktas mot den som har           västvärlden. Enligt dem är tvångsåtgärder rikta-
36726: insjuknat eller som misstänks ha insjuknat. Man        de mot en person som är HIV -positiv eller miss-
36727: kan ifrågasätta huruvida HIV-infektionen upp-          tänks vara det inte till nytta, och hälso- och
36728: fyller det första villkoret beträffande smittsam       sjukvården borde inte heller använda sig av såda-
36729: sjukdom. Smittbarhetsrisken vid könsumgänge            na. Mest resultatrikt är det att upprätthålla för-
36730: antas vara 0,5-1 %. Det andra villkoret uppfylls       troendet för hälso- och sjukvården, varvid de
36731: klart; det är fråga om en farlig sjukdom. Det          som blivit smittade och de som misstänker det
36732: tredje villkoret uppfylls inte i det syfte lagen av-   knyter ett förtroendefullt vårdförhållande och
36733: ser, eftersom man inte med vård eller på annat         ansvarar för sin del för att smittan inte sprider
36734: sätt kan hindra en person som fått HIV-infektion       sig. På denna grund har man lyckats få uppkom-
36735: att sprida sjukdomen, och smittsamheten upphör         sten av nya fall av HIV-infektion att bli jämnare
36736: inte heller spontant under den isoleringstid som       på 1990-talet eller sjunka såväl i Finland som i de
36737: lagen möjliggör och inte ens under patientens          flesta västeuropeiska Iänder. Detta är ett teeken
36738: hela livstid.                                          på att majoriteten av dem som blivit smittade
36739:    Finland har ställt sig bakom Europarådets           verkligen har deltagit i att bära ansvaret för att
36740: rekommendation om bekämpningspolitiken be-             smittan inte sprider sig. En sådan bekämpnings-
36741: träffande AIDS (R[87]25). Enligt rekommenda-           strategi som grundar sig på tvångstestning och
36742: tionen är diskretion och frivillighet viktiga fakto-   begränsning av friheten för dem som blivit smit-
36743: rer med tanke på bekämpningspolitiken. Enligt          tade har tillämpats bl.a. i de östeuropeiska 1än-
36744: Europarådets ministerkommittes rekommenda-             derna. 1 dessa Iänder sprider sig epidemin snabbt
36745: tion (R[98]14) angående etiska frågor inom häl-        och den epidemiologiska uppfö1jningen av infek-
36746: so- och sjukvården i anslutning till HIV-infektion     tionerna genomförs enligt sakkunniga mycket
36747: är respekt för de HIV-smittades mänskliga rät-         dåligt.
36748: tigheter, frivillighet och diskretion tillsammans         Som ett sammandrag kan konstateras att klas-
36749: med ändamålsenlig hälsorådgivning och en ef-           sificeringen av HIV-infektion som en allmänfar-
36750: fektiv upplysningskampanj en viktig utgångs-           1ig smittsam sjukdom, tvångstestning och be-
36751: punkt för att hindra att en epidemi sprider sig.       gränsning av yrkesfriheten för de personer som
36752:    I WHO:s generalförsamling godkändes senast          blivit smittade inte är nödvändigt för att hindra
36753: år 1992 enhälligt, inklusive Finland, en princip       en epidemi från att sprida sig. Det är snarare
36754: en1igt viiken tvångsåtgärder, såväl obligatoriska      sannolikt att detta kunde ha sådana följdverk-
36755: test som tvångsiso1ering på grund av att personen      ningar som befrämjar att epidemin sprider sig.
36756: är HIV-positiv, är mot de mänskliga rättigheter-       Den föreslagna ändringen av klassificeringen
36757: na och att det inte är någon nytta med dem med         skulle även stå i strid med Finlands internationel-
36758: tanke på att förebygga en epidemi. WHO anser           la förbindelser.
36759: att man aldrig uppnår full täckning med tvångs-
36760: 
36761:      He1singfors den 25 november 1998
36762: 
36763:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
36764:                                            KK 1232/1998 vp
36765: 
36766: Kirjallinen kysymys 1232
36767: 
36768: 
36769: 
36770: 
36771:                                    Raimo Vistbacka /ps: EU:n koulumaito-ohjelmasta
36772: 
36773: 
36774: 
36775:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36776: 
36777:     ED-jäsenyyden myötä tuli kouluille ja päivä-      yli 20 000 markkaa, voidaan ilman epäilystä pää-
36778: kodeille mahdollisuus saada EU:n koulumaito-          tellä tuen vaatiman ylimääräisen työpanoksen
36779: ohjelman mukaista maitotukea. Maa- ja metsä-          ylittävän arvoltaan saatavan tuen. Käytännössä
36780: talousministeriön antaman määräyksen mukaan           EU:n maitotuki kouluille ja päiväkodeille on siis
36781: vuosittain suoritetaan tarkastuksia tuen kohtee-      käytännössä tappiollista toimintaa! Tämä on
36782: na olevissa kouluissa ja päiväkodeissa. Tarkas-       nurinkurineo tilanne ja järjetöntä byrokratian
36783: tusajankohtana tulee tarkastettavissa kouluissa       ruokkimista.
36784: ja päiväkodeissa olla koottuna viimeisten kol-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36785: men vuoden ajalta mittava määrä asiakirjoja,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36786: kuten esimerkiksi koontilomakkeet, kuormakir-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36787: jat, laskut ja laskujäljennökset,joissa kaikissa on   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36788: oltava vielä eriteltyinä eri maitolaadut erikseen.
36789:     Kaikki tämä tuen edellyttämä byrokratia ja                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36790: paperisota vaatii useilta koulujen ja päiväkotien            EU:n kouluille ja päiväkodeille tarkoite-
36791: henkilökuntaan kuuluvilta työntekijöiltä päivit-             tun maitotuen vaatima ylimääräinen by-
36792:  täin ylimääräistä työtä huomattavia määriä.                 rokratia ylittää kustannuksiltaan saata-
36793:  Kun esimerkiksi erään eteläpohjalaisen keski-               van vuosittaisen tuen määrän, ja
36794:  suuren kunnan yläasteen osalta puheena oleva                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-
36795:  tuki on ollut vuositasolla yhteensä vain hieman             lanteen järkeistämiseksi?
36796: 
36797:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
36798:                                          Raimo Vistbacka /ps
36799: 
36800: 
36801: 
36802: 
36803:  280043
36804: 2                                          KK 1232/1998 vp
36805: 
36806:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36807: 
36808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lulaisten enimmäismääriin. Lisäksi asetuksessa
36809: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määrätään, että valvonnalla on varmistettava,
36810: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       että tuki heijastuu edunsaajan maksamaan hin-
36811: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            taan.
36812: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 4045/89
36813: sen n:o 1232:                                         säädetään, että kaupalliset asiakirjat on säilytet-
36814:                                                       tävä vähintään kolme vuotta niiden laatimispäi-
36815:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         västä alkaen. Asetuksessa mainitaan, että jäsen-
36816:        EU:n kouluille ja päiväkodeille tarkoite-      valtiot voivat säätää tai määrätä, että kyseisiä
36817:        tun maitotuen vaatima ylimääräinen by-         asiakirjoja on säilytettävä kauemminkin. Maa-
36818:        rokratia ylittää kustannuksiltaan saata-       ja metsätalousministeriö käyttää asetuksen anta-
36819:        van vuosittaisen tuen määrän, ja               maa asiakirjojen säilytyksen vähimmäisaikaa.
36820:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-         Neuvoston asetuksen (ETY) 4045/89 mukai-
36821:        lanteen järkeistämiseksi?                      sesti on valvonnalla taattava rahoitusjärjestel-
36822:                                                       mässä esiintyvien sääntöjenvastaisuuksien eh-
36823:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käiseminen ja havaitseminen. Valvonta- ja tar-
36824: vasti seuraavaa:                                      kastustoimenpiteiden avulla voidaan varmistaa
36825:                                                       EU :n rahoitusosuus Suomelle ja se, että kouluille
36826:    Suomi sitoutui EU:hun liittyessään noudatta-       ja päiväkodeille ohjautuvat heille kuuluvat tuet.
36827: maan EU:n maatalouspolitiikkaa. Osana tätä                Vuonna 1997 koulumaitotukea myönnettiin
36828: politiikkaa on maidon markkinajärjestelmä. Tä-        kouluille ja päiväkodeille yhteensä noin 32 mil-
36829: hän järjestelmään kuuluvat ne tukiohjelmat,jois-      joonaa markkaa. Asetus (EY) N:o 3392/93 antaa
36830: sa tukea maksetaan maidon ja maitovalmistei-          jäsenvaltiolle mahdollisuuden määrätä, että
36831: den käytöstä jäsenvaltiossa. Eräs tällainen mai-      tuotteiden toimittaja voi hakea koulumaitotukea
36832: don tukiohjelma on koulumaito-ohjelma, jossa          koulun tai päiväkodin puolesta. Suomessa tukea
36833: tuetaan maidon ja eräiden maitovalmisteiden           vastaanottavista kouluista ja päiväkodeista noin
36834: käyttöä kouluruokailun yhteydessä.                    70 %käyttää tätä mahdollisuutta. Tämä menet-
36835:    EU:n lainsäädäntö on voimassa koko yhtei-          telytapa vähentää kouluissa ja päiväkodeissa
36836: sön alueella. EU:n tukijärjestelmät perustuvat        tehtävän työn määrää ja antaa koulumaitotuen
36837: asetuksiin, joita on sovellettava sellaisenaan kai-   välittömästi tuotteiden oston yhteydessä kou-
36838: kissa jäsenvaltioissa. Asetusten soveltaminen on      lujen ja päiväkotien käyttöön. Useissa muissa
36839: usein monimutkaista. Kansalliset säädökset ei-        jäsenvaltioissa tätä käytäntöä ei sovelleta.
36840: vät voi olla ristiriidassa EU:n asetusten kanssa.         Yksittäisissä tapauksissa on mahdollista, kou-
36841: Jäsenvaltioiden suorittamista tarkastuksista sää-     lun tai päiväkodin koon tai kouluruokailussa
36842: detään neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 4045/          käytettävien tuotteiden valinnasta johtuen, että
36843: 89 ja koulumaito-ohjelmasta annetussa komis-           tuen määrä jää vähäiseksi. Tällaisissa tapauksis-
36844: sion asetuksessa (EY) N:o 3392/93. Näissä ase-         sa jää kunnan harkintaan, hakeeko se koulumai-
36845: tuksissa on annettu menettelytavat mm. koulu-          totukea tällaisten koulujen tai päiväkotien osal-
36846: maitotuen hakemiseen, tukihakemusten käsitte-         ta.
36847: lyyn, asiakirjojen säilyttämiseen ja koulumaito-          Maa- ja metsätalousministeriössä on hallin-
36848: tuen valvontaan.                                       noitu EU:n koulumaitotukea runsaan kolmen
36849:    Koulumaitotuen hallinnolliset ja tuenhakijan        vuoden ajan. Voimassa olevien säädösten puit-
36850: luona tehtävät tarkastukset on suoritettava ko-        teissa on tehty ja tehdään jatkuvaa kehitystyötä
36851: mission asetuksen (ETY) 3392/93 mukaisesti si-         valvonnasta aiheutuvien töiden selkeyttämiseksi
36852: ten, että varmistetaan koulumaitotuen myöntä-         ja keventämiseksi. Yhdessä hallinnon muun jat-
36853: mistä koskevien edellytysten noudattaminen.            kuvasti tapahtuvan kehittämisen kanssa tällä
36854: Edelleen asetuksessa määrätään, että hallinnolli-      pyritään turvaamaan koulujen ja päiväkotien
36855: nen valvonta muodostuu erityisesti tuotteiden          asema valvontaan liittyvissä kysymyksissä.
36856: toimitustaskuihin sekä tukeen oikeutettujen kou-
36857: 
36858:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
36859: 
36860:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36861:                                            KK 1232/1998 vp                                                 3
36862: 
36863:                                         Tili Riksdagens Talman
36864: 
36865:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           elever. 1 förordningen bestäms ytterligare att
36866: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           man genom kontrollen skall säkerställa att stödet
36867: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       återspeglas i det pris som förmånstagaren beta-
36868: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                 lar.
36869: spörsmål nr 1232:                                        1 rådets förordning (EEG) nr 4045/89 bestäms
36870:                                                       att affårshandlingar skall förvaras i minst tre år
36871:            Är Regeringen medveten om att den          från det datum då de upprättades. 1förordningen
36872:        extra byråkrati som EU-stödet för mjölk        nämns att medlemsstaterna kan bestämma eller
36873:        tili skolor och daghem kräver medför           föreskriva att handlingarna skall förvaras under
36874:        kostnader som överstiger det årliga stöd-      en längre tid än detta. Jord- och skogsbruksmi-
36875:        beloppet, och                                  nisteriet tilläm par den minimitid för förvaring a v
36876:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      handlingar som anges i förordningen.
36877:        för att situationen skall bli rationellare?       1 enlighet med rådets förordning (EEG) nr
36878:                                                       4045/89 skall det genom kontrollen garanteras
36879:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att regelstridigheter som förekommer i finansie-
36880: anföra följande:                                      ringssystemet förebyggs och påträffas. Med hjälp
36881:                                                       av kontroll- och granskningsåtgärder är det möj-
36882:     Vid inträdet i EU förband sig Finland att         ligt att säkerställa dels EU :s finansiella bidrag tili
36883: iaktta EU:s jordbrukspolitik. En del av denna         Finland, dels att de stöd som tillkommer skolor
36884: politik består i en marknadsorganisation för          och daghem betalas ut tili dessa.
36885: mjölk. 1 den ingår stödprogram där stöd betalas          År 1997 beviljades skolor och daghem sam-
36886: för användning av mjölk och mjölkprodukter i          manlagt ca 32 milj. mk i skolmjölksstöd. F örord-
36887: medlemsstaterna. Ett sådant stödprogram för           ning (EG) nr 3392/93 ger medlemsstaterna tillfål-
36888: mjölk är skolmjölksprogrammet, där använd-            Ie att bestämma att produktleverantörer kan
36889: ningen av mjölk och vissa mjölkprodukter i sam-       ansöka om skolmjölksstöd för skolors eller dag-
36890: band med skolbespisningen stöds.                      hems räkning. 1 Finland utnyttjar ca 70% av de
36891:     EU-lagstiftningen är i kraft inom hela gemen-     skolor och daghem som tar emot stödet denna
36892: skapen. EU:s stödsystem grundar sig på förord-        möjlighet. Tillvägagångssättet minskar arbetet i
36893: ningar som är direkt tillämpliga i alla medlems-      skolorna och daghemmen och innebär att skolor-
36894: stater. Det är ofta komplicerat att tillämpa för-     na och daghemmen omedelbart får tillgång till
36895: ordningarna. De nationella författningarna kan        skolmjölksstödet i samband med köp av produk-
36896: inte stå i strid med EU-förordningarna. Bestäm-       ter. 1 många andra medlemsstater tillämpas inte
36897: melser om de granskningar som medlemsstaterna         denna praxis.
36898: skall förrätta ingår i rådets förordning (EEG) nr        1 enskilda fall är det möjligt, på grund av
36899: 4045/89 och i kommissionens förordning (EG) nr        skolans eller daghemmets storlek eller valet av
36900: 3392/93, viiken gäller skolmjölksprogrammet. 1        produkter som används i skolbespisningen, att
36901: dessa förordningar anges tillvägagångssätt för        stödbeloppet blir obetydligt. 1 sådana fall över-
36902: bl.a. ansökan om skolmjölksstöd, behandlingen         väger kommunen om den skall ansöka om skol-
36903: av stödansökningar, förvaringen av handlingar         mjölksstöd för dessa skolors eller daghems del.
36904: och kontrollen av skolmjölksstödet.                      Jord- och skogsbruksministeriet har adminis-
36905:     De administrativa granskningar och de             trerat EU:s skolmjölksstöd i drygt tre år. lnom
36906: granskningar hos sökandena som gäller skol-           ramen för gällande rättsakter har utvecklingsar-
36907: mjölksstödet skall förrättas i enlighet med kom-      bete utförts och utförs detta arbete kontinuerligt
36908: missionens förordning (EG) nr 3392/93 så att          för att de arbetsuppgifter som kontrollen föran-
36909:  man förvissar sig om att villkoren för beviljande    leder skall bli överskådligare och enklare. Till-
36910:  av skolmjölksstöd iakttas. 1 förordningen be-        sammans med den övriga kontinuerliga utveck-
36911:  stäms ytterligare att den administrativa kontrol-    lingen inom förvaltningen är syftet med detta att
36912:  len i synnerhet gäller fakturorna för produktleve-   trygga skolornas och daghemmens ställning i frå-
36913:  ranser samt maximiantalen stödberättigade skol-      gor som hänför sig tili kontrollen.
36914: 
36915:      Helsingforsden 17 november 1998
36916: 
36917:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36918:                                            KK 1233/1998 vp
36919: 
36920: Kirjallinen kysymys 1233
36921: 
36922: 
36923: 
36924: 
36925:                                    Hannu Takkula /kesk: Avustuskassa Yhteisavun entisille jäsenille
36926:                                       kuuluvista korvauksista
36927: 
36928: 
36929:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36930: 
36931:     Avustuskassa Yhteisavun jäseniin kuului sil-      kassan vakavaraisuuden valvontavelvollisuu-
36932: loisen Posti- ja telelaitoksen sekä Postisäästö-      den. Tästä huolimatta ministeriö ei ole ollut val-
36933: pankin palveluksessa olleita työntekijöitä. Kas-      mis kantamaan vastuutaan ja myöntämään sitä,
36934: sanjäsenyys oli pakollista ja maksu perittiin suo-    että kassan entisten jäsenten kuuluu saada kor-
36935: raan palkasta. Työn loputtua tai kassan jäsenen       vaus valtion varoista. Kalliit ja aikaa vievät oi-
36936: siirryttyä eläkkeelle hän oli oikeutettu saamaan      keustoimet korvauskiistassa ovat käynnistyneet.
36937: takaisin maksamaosa maksut. Kassan vakava-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36938: raisuuden valvonta kuului avustuskassalain no-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36939: jalla sosiaali- ja terveysministeriölle.              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36940:     Avustuskassa Yhteisavun ajauduttua kon-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36941: kurssiin kymmenettuhannet avustuskassan
36942: säännöissä korvauksiin oikeutetut kassanjäsenet                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
36943: menettivät sinne sijoittamansa rahat. Korkein                että Avustuskassa Yhteisavun entiset jä-
36944: oikeus puolestaan totesi vuonna 1996 antamas-                senet saavat heille kuuluvat korvaukset
36945: saan päätöksessä, että sosiaali- ja terveysministe-          valtion varoista?
36946:  riö oli laiminlyönyt lakiin perustuvan avustus-
36947: 
36948:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
36949: 
36950:                                          Hannu Takkula /kesk
36951: 
36952: 
36953: 
36954: 
36955:  280043
36956: 2                                           KK 1233/1998 vp
36957: 
36958: 
36959: 
36960: 
36961:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36962: 
36963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sisältänyt mitään henkilökohtaista varaustajäse-
36964: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nen omaa tulevaa korvausta varten, vaan mak-
36965: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sulla kustannettiinjo tapahtuneen avustustapah-
36966: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             tuman johdosta toisen jäsenen eroavustus tai
36967: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kuolleen jäsenen omaiselle hautausavustus. Tä-
36968: n:o 1233:                                              män rahoitusjärjestelmän johdosta mitäänjäsen-
36969:                                                        ten omia rahasto-osuuksia ei kassaa purettaessa
36970:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,       ollut jaettavana.
36971:        että Avustuskassa Yhteisavun entiset jä-           Avustuskassa Yhteisavun jäsenen vahingon-
36972:        senet saavat heille kuuluvat korvaukset         korvausvaatimus valtiota vastaan oli perustunut
36973:        valtion varoista?                               siihen, että hän ei ollut saanut avustusta puretus-
36974:                                                        ta kassasta. Korkein oikeus hylkäsi kanteen kai-
36975:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kilta osin ja vapautti valtion kaikesta korvausvel-
36976: vasti seuraavaa:                                       vollisuudesta. Korkein oikeus katsoi, ettei kas-
36977:                                                        san toiminnan jatkamiselle enää ollut edellytyk-
36978:     Kysymyksessä viitataan Posti- ja telelaitoksen     siä 1980-luvun lopussa, mikä Korkeimman oi-
36979: ja Postipankin henkilökunnanAvustuskassa Yh-           keuden mukaan oli pääosaltaan johtunut teki-
36980: teisavun toiminnan lopettamiseen sekä Kor-             jöistä, joihin ei ministeriön toimenpitein ollut
36981: keimman oikeuden tuomioon, jossa hylättiin             mahdollista vaikuttaa, joskin pakkojäsenyyden
36982: Avustuskassa Yhteisavun jäsenen vahingonkor-           poistamisen hyväksyminen oli jouduttanut kiel-
36983: vausvaatimus valtiota vastaan.                         teistä kehitystä. Korkeimman oikeuden mukaan
36984:     Avustuskassa Yhteisapu oli jäsentensä kes-         ministeriön olisi kassan jäsenten tasapuolisen
36985: kuudessa vapaaehtoista avustuskassatoimintaa           kohtelun varmistamiseksi tullut lopettaa kassan
36986: harjoittava, avustuskassalain (471/1942) alainen       toiminta jo ennen kuin kassa päätettiin asettaa
36987: kassa. Sen perustamisesta, toiminnan jatkami-          suoritustilaan kassankokouksessa 29. 3.1990.
36988: sesta ja lopettamisesta päättivät jäsenet itse. Kas-   Korkein oikeus ei kuitenkaan lausunut tuomios-
36989: sa oli perustettu vuonna 1946 sulauttamaila pos-       saan siitä, että ministeriöllä ei ollut lakiin perus-
36990: ti- ja lennätinlaitoksen henkilöstön piirissä toimi-   tuvaa oikeutta lakkauttaa kassan toimintaa niin
36991: neet hautausapurenkaat ja -kassat. Uusi kassa          kauan kuin jäsenet päättivät suorittaa kassan
36992: jatkoi aiempaa toimintaa rengastyyppisenä jako-        sääntöjen mukaista jäsenmaksua kassalle kassan
36993: perusteisena järjestelynä. Korvauksiin oikeutet-       avustusten maksamista varten.
36994: tuja olivat jäsenen kuoltua omaiset, joille mak-          Avustusten saanti jakoperusteisessa ja rengas-
36995: settiin hautausavustus sekä jäsen itse hänen siir-     tyyppisessä järjestelyssä perustuu toiminnan jat-
36996: ryttyään eläkkeelle, jolloin kassa maksoi hänelle      kumiseen. Kun Avustuskassa Yhteisavunjäsenet
36997: eroavustuksen. Jäsenet eivät olleet oikeutettuja       päättivät lopettaa kassan toiminnan, ei sen jäl-
36998: maksujensa takaisin saantiin: maksuilla oli kus-       keen jäseninä olleilla ollut oikeutta saada kassan
36999: tannettu muiden jäsenten avustukset. Avustuk-          sääntöjen tarkoittamia avustuksia muualtakaan.
37000: set maksettiin kassan hallituksen toimesta.                Korkeimman oikeuden tuomiolauselman mu-
37001:     Avustuskassa Yhteisavun jäsenet päättivät          kaan valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvol-
37002: yksimielisesti kassan toiminnan vapaaehtoisesta        lisuudesta. Valtio ei ole vastuussa Avustuskassa
37003: lopettamisesta varsinaisessa kassankokoukses-          Yhteisavun entisille jäsenille kassan säännöissä
37004: saan 29.3.1990. Kyseessä ei siis ollut ajautuminen     kassan toiminta-aikana luvatuista avustuksista
37005: konkurssiin.                                           sen johdosta, ettäjäsenet itse kassankokouksessa
37006:      Korvaukset rahoitettiin yhteisvastuullisesti ja   päättivät purkaa kassan ja siis lopettaa sen toi-
37007: jälkikäteen keräämällä jäseniltä tapausmaksua          minnan. Tämä on todettu myös vastauksessa kir-
37008: sen verran kuin kunkin vuoden hautaus- ja ero-         jalliseen kysymykseen n:o 768/1996 vp sekä 275/
37009: avustuskorvausmenoihin tarvittiin. Maksu ei siis        1998 vp.
37010: 
37011:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
37012: 
37013:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
37014:                                           KK 1233/1998 vp                                               3
37015: 
37016:                                         Tili Riksdagens talman
37017: 
37018:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       under året gett upphov tili. 1 avgiften ingick inte
37019: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         någon personlig reserv för kommande understöd
37020: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tili medlemmen själv, utan med avgiften finansie-
37021: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr            rades, tili följd av redan inträffad händeise, nå-
37022: 1233:                                                  gon annan medlems avgångsbidrag eller begrav-
37023:                                                        ningsbidrag tili en avliden medlems anhöriga. På
37024:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         grund av det här finansieringssystemet fanns det
37025:        ta för att de förra medlemmarna i under-        inte några fondandelar att dela ut tili mediem-
37026:        stödskassan Avustuskassa Yhteisapu              marna då kassan upplöstes.
37027:        skall få den ersättning från statens medel          Det skadeståndsyrkande som en medlem i
37028:        som de har rätt tili?                           Avustuskassa Yhteisapu framställde gentemot
37029:                                                        staten grundade sig på det faktum att han inte fått
37030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ut något understöd från den upplösta kassan.
37031: anföra följande:                                       Högsta domstolen förkastade talan tili alla delar
37032:                                                        och befriade staten från all skadeståndsskyldig-
37033:    1 spörsmålet hänvisas tili avslutandet av den       het. Högsta domstolen ansåg att det i slutet av
37034: verksamhet som bedrivits av Avustuskassa Yh-           1980-talet inte längre fanns några förutsättning-
37035: teisapu, understödskassa för Post- och telever-        ar för kassans fortsatta verksamhet, vilket enligt
37036: kets samt Postbankens personal, samt Högsta            Högsta domstolen tili största delen berodde på
37037: domstolens dom genom viiken det skadestånds-           faktorer som inte kunde påverkas av de åtgärder
37038: yrkande en medlem i Avustuskassa Yhteisapu             ministeriet hade möjlighet att vidta, även om den
37039: har framställt gentemot staten förkastats.             negativa utvecklingen hade påskyndats av att
37040:    Avustuskassa Yhteisapu var en understöds-           slopandet av obligatoriskt medlemskap god-
37041: kassa som omfattades av Iagen om understöds-           känts. Enligt Högsta domstolen borde ministe-
37042: kassor (47111942) och bedrev frivillig under-          riet för att säkerställa en rättvis behandling av
37043: stödskasseverksamhet bland sina medlemmar.             kassans medlemmar ha avslutat kassans verk-
37044: Medlemmarna bestämde själva över dess grun-            samhet redan innan beslut om att försätta kassan
37045: dande, dess fortsatta verksamhet och dess upp-         i likvidation fattades vid kassamötet den 29 mars
37046: hörande. Kassan hade grundats 1946 genom en            1990. Högsta domstolen yttrade sig i sin dom
37047: sammanslagning av de grupper och kassor för            dock inte därom att ministeriet inte hade någon
37048: utbetalning av begravningsbidrag som bedrev            på lag grundad rätt att inställa kassans verksam-
37049: verksamhet bland post- och telegrafverkets per-        het så länge medlemmarna beslutade fortsätta att
37050: sonal. Den nya kassan fortsatte att tillämpa ett       eriägga sina medlemsavgifter tili kassan för utbe-
37051: finansieringssystem enligt tidigare fördelnings-       talning av understöd.
37052: grunder. Berättigade tili understöd var de anhö-           Erhållandet av understöd enligt fördelnings-
37053: riga, tili vilka betalades begravningsbidrag efter     systemet grundar sig på att verksamheten fort-
37054: en medlems död, och medlemmen själv när han            går. När medlemmarna i Avustuskassa Yhteis-
37055: gick i pension varvid kassan betalade avgångsbi-       apu besiöt avsluta kassans verksamhet hade de
37056: drag. Medlemmarna hade inte rätt att få tillbaka       som varit medlemmar inte längre rätt att någon
37057: sina avgifter. Med avgifterna betalades under-         annanstans få de understöd som avsågs i kassans
37058: stöd tili andra medlemmar. Kassans styrelse            stadgar.
37059: skötte om utbetalningen av understöden.                    Enligt Högsta domstolens domslut befriades
37060:    Avustuskassa Yhteisapus medlemmar beslöt            staten från all skadeståndsskyldighet. Staten är
37061: enhälligt vid det ordinarie kassamöte som hölls        inte ansvarig för de understöd som enligt kassans
37062: den 29 mars 1990 att frivilligt upphöra med verk-      stadgar utlovats de tidigare medlemmarna i
37063: samheten. Det var alltså inte fråga om någon           Avustuskassa Yhteisapu under kassans verksam-
37064: konkurs.                                               hetstid, eftersom kassan själv vid sitt kassamöte
37065:     De understöd som betaiades ut finansierades        besiutade att upplösa kassan och därmed a vsluta
37066: kollektivt genom insamling bland medlemmarna           dess verksamhet. Detta har konstaterats även i
37067: i efterskott för täckande av de sammanlagda ut-        svaren på de skriftliga spörsmålen 768/1996 rd
37068: gifter varje begravning och avgång som inträffat       och 275/1998 rd.
37069: 
37070:      Helsingforsden 27 november 1998
37071: 
37072:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
37073:                                          KK 1234/1998 vp
37074: 
37075: Kirjallinen kysymys 1234
37076: 
37077: 
37078: 
37079: 
37080:                                  Hannu Takkula /kesk: Porojen sarviheijastimien käyttöönoton
37081:                                     edistämisestä
37082: 
37083: 
37084:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37085: 
37086:    Poronhoitoalueena sattuu vuosittain poroko-     ka kyseisellä tuotteella on suoraan vaikutusta
37087: lareja, joissa kuolee keskimäärin noin 4 600 po-   liikenneturvallisuuteen, olisi toivottavaa, että
37088: roa. Porokolareissa aiheutuneita vahinkoja kor-    sarviheijastimien käyttöönoton edistäjänä olisi
37089: vataan vuosittain noin 25 miljoonalla markalla.    valtiovalta. Sarviheijastimen myyntihinta asettu-
37090: Tehtyjen selvitysten mukaan kaikkein suurin ris-   nee vain muutamaksi markaksi, joten hankkees-
37091: ki poro-onnettomuuksille on pimeä talvikausi       ta aiheutuvat kustannukset ovat pieniä säästy-
37092: lokakuusta maaliskuuhun, jolloin paksu lumi ja     neisiin ihmishenkiin ja vahingonkorvauksiin
37093: tiesuolaus houkuttelevat poroja maanteille. Vuo-   nähden.
37094: rokaudenajoista pahinta aikaa on puolestaan il-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37095: tahämärä kello 15-19.                              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37096:    Koillis-Lapissa ovat poromiehet kehittäneet     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37097: porojen sarviin asennettavan heijastimen, joka     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37098: parantaa huomattavasti porojen näkyvyyttä
37099: vuorokauden pimeinä aikoina. Tuotetta on tes-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37100: tattuja kokeiltu noin kaksi vuotta ja kokemukset           ryhtyä porojen sarviheijastimien käyt-
37101: sarviheijastimista ovat osoittautuneet myöntei-            töönoton edistämiseksi ja samalla liiken-
37102: siksi. Esimerkiksi Ruotsissa valtio kustantaa              neturvallisuuden parantamiseksi pohjoi-
37103: parhaillaan meneillään olevaa kokeilua porojen             sen poronhoitoalueella?
37104: kaulaan asennettavista heijastinpannoista. Kos-
37105: 
37106:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
37107: 
37108:                                       Hannu Takkula /kesk
37109: 
37110: 
37111: 
37112: 
37113: 280043
37114: 2                                          KK 1234/1998 vp
37115: 
37116: 
37117: 
37118: 
37119:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37120: 
37121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Pimeällä tapahtuvien porokolarien välttämi-
37122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seksi on sekä Ruotsissa että Suomen Lapissa
37123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       patiskuntien myötävaikutuksella käytetty jossa-
37124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            kin määrin poron kaulaan kiinnitettäviä panta-
37125: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         heijastimia. Ruotsissa alustavat tulokset kokei-
37126: n:o 1234:                                             lusta ovat olleet myönteisiä. Sarviheijastimista
37127:                                                       vastaavan laajuista tutkimusta ei tiettävästi ole.
37128:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Sarviheijastinten ongelmana on mm. se, että hei-
37129:        ryhtyä porojen sarviheijastimien käyt-         jastimet on sarvien lähdettyä uusittava.
37130:        töönoton edistämiseksi ja samalla liiken-         Tielaitos, paliskunnat ja liikenneturvallisuus-
37131:        neturvallisuuden parantamiseksi pohjoi-        alanjärjestöt ovat yhteistyössä pyrkineet vähen-
37132:        sen poronhoitoalueella?                        tämään poro-onnettomuuksia mm. tienvarsi-
37133:                                                       metsien harvennuksin, laatimalla ja jakamalla
37134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          poroihin liittyvää liikenneturvallisuusongelmaa
37135: vasti seuraavaa:                                      koskevia tiedotteita, tiedottamalla radion väli-
37136:                                                       tyksellä tilapäisistä poroesiintymistä ja pyrki-
37137:    Liikennevakuutuskeskuksen tietojen mukaan          mällä sijoittamaan talviruokinta-alueet etäälle
37138: on vuonna 1997 sattunut vajaat kolmetuhatta           pääteistä. Myös talviajan nopeusrajoituksia
37139: porovahinkoa, joista on maksettu liikenneva-          suunniteltaessa on porojen runsaasta esiintymi-
37140: kuutuksesta korvausta. Korvattujen porojen ko-        sestä aiheutuva vaaratekijä otettu huomioon.
37141: konaismäärä voi olla jonkin verran suurempi,             Heijastinkokeiluista tähän mennessä saadut
37142: koska samassa onnettomuudessa voi olla useam-         tulokset ovat olleet rohkaisevia. Nimenomaan
37143: pi poro osallisena.                                   sarviheijastimista ja niiden turvallisuusvaikutuk-
37144:    Poro-onnettomuudet ovat yleensä seurauksil-        sista verrattuna pantaheijastimiin ei kuitenkaan
37145: taan suhteellisen lieviä eivätkä sen vuoksi yleensä   vielä ole riittävästi tietoa johtopäätösten teke-
37146: tule tienpitäjän tietoon. Tielaitoksen tilastojen     mistä varten.
37147: mukaan vuosien 1993-1997 aikana on sattunut              Heijastinten valinnan, hankinnan ja kiinnittä-
37148: kaikkiaan yhdeksän henkilövahinkoon johta-            misen poroihin tulisi liikenneministeriön mieles-
37149: nutta poro-onnettomuutta.                             tä ensisijaisesti olla patiskuntien tehtävänä.
37150:    Kuolemaan johtanut poro-onnettomuus on
37151: sattunut viimeksi kesällä 1993, jolloin moottori-
37152: pyöräilijä kuoli.
37153:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
37154:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
37155:                                             KK 1234/1998 vp                                               3
37156: 
37157: 
37158: 
37159: 
37160:                                          Tili Riksdagens Talman
37161: 
37162:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            För att undvika renkrockar i mörker har det i
37163: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         samverkan med renbeteslagen såväl i svenska
37164: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       som i finländska Lappland i någon mån använts
37165: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr            bandreflexer som fåsts kring halsen på renarna. 1
37166: 1234:                                                  Sverige har de preliminära erfarenheterna av för-
37167:                                                        söket varit positiva. En lika bred undersökning
37168:          Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen          om hornreflexer har inte veterligen gjorts. Pro-
37169:        skrida för att främja ibruktagandet av          blemet med hornreflexer är bl.a. att de måste
37170:        hornreflexer för renar och samtidigt för-       förnyas då hornen fållts.
37171:        bättra trafiksäkerheten i det nordliga ren-         Vägverket, renbeteslagen och organisationer-
37172:        skötselområdet?                                 na på trafiksäkerhetsområdet har samarbetat för
37173:                                                        att minska antalet renolyckor bl.a. genom att
37174:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gallra skogarna vid vägrenarna, genom att pro-
37175: anföra följande:                                       ducera och distribuera information om trafiksä-
37176:                                                        kerhetsproblem beträffande renar, genom att via
37177:    Enligt uppgifter från Trafikförsäkringscentra-      radio informera om tilifållig förekomst av renar
37178: len inträffade 1997 knappt 3 000 renolyckor som        och genom att eftersträva en placering av vinter-
37179: lett tili utbetalning av ersättning från trafikför-    v.tfodringsområdena långt från huvudvägarna.
37180: säkringen. Den totala mängden renar som be-            A ven då vintertida hastighetsbegränsningar p1a-
37181: rörts av ersättningar kan vara något större efter-     neras har den riskfaktor som en riklig förekomst
37182: som flera renar kan vara delaktiga i samma             av renar utgör beaktats.
37183: olycka.                                                    Resultaten från reflexförsöket har hittilis varit
37184:    Fö1jderna av renolyckor är van1igen förhål-         uppmuntrande. Det finns dock inte tillräckligt
37185: landevis lindriga och därför kommer de vanligen        med fakta om hornreflexerna och om deras inver-
37186: inte tili väghållarens kännedom. Enligt Vägver-        kan på säkerheten i jämförelse med bandreflexer
37187: kets statistik har det under åren 1993-1997 in-        för att slutsatser skall kunna dras.
37188: träffat inalles nio reno1yckor som lett tili person-       Enligt trafikministeriets åsikt hör det primärt
37189: skador.                                                tili renbeteslaget att välja och anskaffa reflexer
37190:    Senast inträffade en renolycka med dödlig ut-       samt att fästa reflexerna på renarna.
37191: gång sommaren 1993, då en motorcyklist om-
37192: kom.
37193: 
37194:      Helsingfors den 27 november 1998
37195: 
37196:                                                                            Trafikminister Matti Aura
37197:                                                KK 1235/1998 vp
37198: 
37199: Kirjallinen kysymys 1235
37200: 
37201: 
37202: 
37203: 
37204:                                       Eero Lämsä /kesk ym.: Jokamiehenoikeuksista ja maanomistajien
37205:                                          oikeussuojasta
37206: 
37207: 
37208:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
37209: 
37210:     Jokamiehenoikeudet perustuvat kohtuulli-              myös luontoaktivistit, kaupalliset elämysmatkai-
37211: seen maan tapaan ja eräisiin sitä rajaaviin lain-         luryhmät ja ratsastustallit. On myös ilmennyt
37212: säännöksiin. Ne ovat syntyneet aikana, jolloin            yksityisteiden luvatonta käyttöä.
37213: jokamiehenoikeuksilla turvattiin ihmisten mah-               Maanomistajilla ei ole käytettävissään tehok-
37214: dollisuus liikkumiseen, koska tiestö oli kehitty-         kaita ja nopeita oikeussuojakeinoja. Luonnon-
37215: mätön. Nykyisin jokamiehenoikeuksien käyttö               suojelulain mukaan kieltokilpiä ei saa asettaa
37216: liittyy metsän antimien keräämiseen, kuten mar-           maa- ja vesialueelle,jos asettamiseen ei ole lakiin
37217: jastukseenja sienestykseen,ja elämän laatukysy-           nojautuvaa perustetta. Poliisin puoleen käänty-
37218: myksiin, kuten virkistykseen ja luonnonelämys-            minen ei aina auta, koska poliisikin on usein
37219: ten kokemiseen.                                           ymmällä, missä kulkevat jokamiehenoikeuksien
37220:     Nykyajan ulkoilijat eivät kuitenkaan näytä            rajat. Käytännössä poliisi ei ehdi tällaisiin asioi-
37221: enää tuntevan jokamiehenoikeuksien tarkoitus-             hin puuttua. Kieltotuomion saaminen käräjäoi-
37222:  ta, sisältöä ja rajoja. On vallalla käsitys, että mikä   keudesta nimetyille henkilöille on raskas, aikaa
37223:  ei ole rikos- tai muulla lailla rangaistavaa toisen      vievä ja kallis keino palauttaa oikeudentila.
37224:  alueen käyttöä, on sallittua. On jopa ilmennyt,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37225:  ettei kouluissakaan aina tiedetä, mitä jokamie-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37226:  henoikeus tarkoittaa. Eräs opettaja oli tehnyt           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37227:  viljapeltoon ulkoilurastit. Maanomistajan soit-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37228:  taessa koululle oli siellä ihmetelty, että mitä ne
37229:  jokamiehenoikeudet sitten ovat (Länsiväylä                         Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
37230:  13.9.1998).                                                     jokamiehenoikeuksien rajojen määrittä-
37231:      Lisäksi viljapelloiila on ajeltu crossipyörillä,            miseksi ja maanomistajien oikeussuojan
37232:  niitä käytetään lenkkipolkuina ja ihmiset niittä-               parantamiseksi jokamiehenoikeuksien
37233:  vät viljaa lupaa kysymättä koristetarpeisiin. Jo-               väärinkäyttöä vastaan?
37234:  kamiehenoikeuksia ovat käyttäneet usein väärin
37235: 
37236:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
37237: 
37238:            Eero Lämsä /kesk                  Aulis Ranta-Muotio /kesk        Markku Vuorensola /kesk
37239:            Matti Väistö /kesk                Liisa Hyssälä /kesk             Juha RehuJa /kesk
37240:            Tero Mölsä /kesk                  Juha Korkeaoja /kesk            Mari Kiviniemi /kesk
37241:                                              Hannu Takkula /kesk
37242: 
37243: 
37244: 
37245: 
37246:  280043
37247: 2                                             KK 1235/1998 vp
37248: 
37249: 
37250: 
37251: 
37252:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37253: 
37254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tuu enintään vähäistä haittaa. Aiheutuvan hai-
37255: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tan arviointi on tosin ongelmallista, koska se
37256: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          riippuu paikallisista oloista. Se mikä sopii erä-
37257: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-           maissa, ei välttämättä ole hyväksyttävää taaja-
37258: sän ym. kirjallisen kysymyksen n:o 1235:                 maoloissa. Tarkempia käyttäytymisnormeja on
37259:                                                          vaikea säätää. Maanomistajan ja jokamiehen
37260:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           välillä voi siten olla näkemyseroja oikeuksista ja
37261:         jokamiehenoikeuksien rajojen määrittä-           velvollisuuksista. Myös poliisilla on ollut vai-
37262:         miseksi ja maanomistajien oikeussuojan           keuksia jokamiehenoikeuksien määrittelyssä.
37263:         parantamiseksi jokamiehenoikeuksien              Poliisin on puututtava selvästi lainvastaiseen toi-
37264:         väärinkäyttöä vastaan?                           mintaan.
37265:                                                             Lainsäädäntö on jokamiehenoikeuksien ja
37266:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              -velvollisuuksien suhteen kohtuullisen hyvässä
37267: taen seuraavaa:                                          kunnossa eikä jokamiehenoikeuksien väärin-
37268:                                                          käyttö ole ollut laajamittaista. Koska jokamie-
37269:    Jokamiehenoikeudet ovat Suomen kaltaisessa            henoikeudet ovat epäselviä kansalaisille ja osalle
37270: harvaan asutussa maassa välttämättömyys. Il-             viranomaisia, tarvitaan jokamiehen valistamista
37271: man jokamiehenoikeuksia kansalaisten liikku-             ja viranomaisten jatkokoulutusta. Myös mat-
37272: minen rajoittuisi harvaan yleiseen tieverkkoon ja        kanjärjestäjät tarvitsevat syventävää tietoa luon-
37273: muihin julkisiin paikkoihin. Jokamiehenoikeu-            non yleiskäyttöoikeuksista. Y mpäristöministe-
37274: det perustuvat lakiin. Tärkeimmät jokamiehen-            riö on tehnyt kaksi jokamiehenoikeusopetusvi-
37275: oikeuksia koskevat säännökset ovat rikoslaissa           deota ja julkaissut useita jokamiehenoikeusesit-
37276: ja vesilaissa. Vesilain (1264/1961) mukaanjokai-         teitä. Ympäristöministeriön ja kauppa- ja teolli-
37277: nen saa liikkua vesillä ja jäillä, jollei vesistöä ole   suusministeriön tuella laaditaan parhaillaan
37278: laillisen oikeuden perusteella suljettu. Rikoslain       matkailutapahtumien järjestäjän käsikirjaa, jos-
37279: (769/1990) 28 luvun 11 §:n hallinnanloukkaus-            sa selvitetään toisen maan yleiskäyttöoikeuksia.
37280: säännös on keskeisin maa-alueita koskeva joka-           Monet liikuntajärjestöt ovat parhaillaan laati-
37281: miehenoikeus-pykälä.                                     massa ympäristöohjelmiaan, jotka tulevat osal-
37282:     Hallinnan loukkauksena ei pidetä tekoa, josta        taan vähentämään järjestetyn ulkoilun haittoja
37283: on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.                maanomistajille.
37284: Yleensä jokamiehenoikeuksien käytöstä aiheu-
37285: 
37286:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
37287: 
37288:                                                                    Ympäristöministeri Pekka Haavisto
37289:                                            KK 1235/1998 vp                                             3
37290: 
37291: 
37292: 
37293: 
37294:                                         Tili Riksdagens Talman
37295: 
37296:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        blematiskt att bedöma den olägenhet som någon
37297: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      orsakas, eftersom den beror på de lokala förhål-
37298: de medlem av statsrådet översänt följande av          landena. Det som lämpar sig i ödemarken är inte
37299: riksdagsman Eero Lämsä m.fl. undertecknade            nödvändigtvis godtagbart i tätbebyggelse. Det är
37300: spörsmål nr 1235:                                     svårt att stadga exakta beteendenormer. Därige-
37301:                                                       nom kan det råda olika uppfattningar hos mark-
37302:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ägarna och dem som nyttjar allemansrätten om
37303:        ta för att definiera gränser för allemans-     respektive rättigheter och skyldigheter. Också
37304:        rätten och förbättra markägarnas rätts-        polisen har haft svårt att definiera allemansrät-
37305:        skydd mot missbruk av allemansrätten?          ten. Polisen skall ingripa mot klart lagstridig
37306:                                                       verksamhet.
37307:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Lagstiftningen om allemans rättigheter och
37308: anföra följande:                                      skyldigheter är i relativt gott skick, och missbruk
37309:                                                       av allemansrättigheterna har inte förekommit i
37310:    1 ett så glest bebyggt land som Finland är         större utsträckning. Eftersom allemansrätten är
37311: allemansrätten något oundgängligt. Utan alle-         oklar för medborgarna och för somliga myndig-
37312: mansrätten skulle medborgarnas möjligheter tili       heter, behövs upplysning för alleman och fort-
37313: uteliv inskränkas till det glesa nätet av allmänna    bildning för myndigheterna. Också researrangö-
37314: vägar och tili andra offentliga platser. Allemans-    rer behöver fördjupade kunskaper om de allmän-
37315: rätten grundar sig på lag. De viktigaste bestäm-      na rättigheterna vid rekreation i det fria. Miljö-
37316: melserna om allemansrätten finns i strafflagen        ministeriet har producerat två undervisnings-
37317: och vattenlagen. Enligt vattenlagen (1264/1961)       videofilmer om allemansrätten och publicerat ett
37318: har envar rätt att fårdas tili sjöss och på is, om    antal broschyrer kring temat. Som bäst utarbetas
37319: vattendraget inte avstängts på basis av laggilla      med stöd av miljöministeriet och handels- och
37320: rättigheter. 1 strafflagen (769/1990) innehåller 28   industriministeriet en handbok för dem som ar-
37321: kap. II §en bestämmelse om besittningsintrång,        rangerar reseevenemang, i viiken också den
37322: som är den viktigaste paragrafen om allemans-         allmänna rätten att nyttja annans mark klar-
37323: rättigheter som gäller markområden.                   läggs. Många gymnastik- och idrottsföreningar
37324:    Som besittningsintrång anses inte en gärning       håller nu på att lägga upp egna miljöprogram,
37325: som enbart orsakar ringa olägenhet. 1 allmänhet       vilka kommer att bidra tili en minskning av de
37326: orsakar nyttjandet av allemansrättigheterna på        olägenheter som det ordnade friluftslivet orsakar
37327: sin höjd ringa olägenhet. Visserligen är det pro-     markägarna.
37328: 
37329:      Helsingfors den 27 november 1998
37330: 
37331:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
37332:                                              KK 1236/1998 vp
37333: 
37334: Kirjallinen kysymys 1236
37335: 
37336: 
37337: 
37338: 
37339:                                     Klaus Bremer /r: Pienyritysten verotuskäytännön epäkohtien kor-
37340:                                        jaamisesta
37341: 
37342: 
37343:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37344: 
37345:    Verotusmenettelylain 28 §:n mukaan verohal-          vapaata riistaa." Hän puki sanoiksi sen, minkä
37346: linto voi poiketa yrityksen tekemistä oikeustoi-        jokainen pienyrittäjä joutuu kärsimään nahois-
37347: mista, vaikka ne olisivat lainsäädännön mukai-          saanjajoka todellisuudessa on pienyritysten kas-
37348: sia. Riittää, kun verohallinto väittää toimiin ryh-     vu- ja työllistämiskehityksen vakavin este maas-
37349: dytyn veronkiertotarkoituksessa. Mitään todis-          samme.
37350: teita verohallinnon ei tarvitse esittää väitteensä         Kun käytännössä tällainen mielivalta rehot-
37351: tueksi. Verovelvollinenjoutuu todistamaan syyt-         taa, voitaisiin kumota koko verolainsäädäntö ja
37352: tömyytensä.                                             säätää vain yksi verolaki ,jossa on vain yksi pykä-
37353:    Nykyisin em. mielivaltapykälää käytetään             lä: "Verohallinto voi verottaa kansalaisia ja yri-
37354: mm. pienten osakeyhtiöiden sivuuttamiseen ve-           tyksiä harkintansa mukaan." Lopputulos ei pal-
37355: rotuksessa. VM:n oikeusturvatyöryhmä ehdotti            jon poikkea nykyisestä.
37356: yksimielisesti sivuuttamiskieltoa, mutta virka-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37357: miesten ohjauksessa hallitus ei tuonut sitä edus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37358: kuntaan, vaan korvasi sen hajuttomalla ja maut-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37359: tomalla luottamusperiaatteella.                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37360:     Luottamusperiaate ei tule toimimaan käytän-
37361: nössä, sillä yritysten on suoranainen välttämät-                   Millä tavalla Hallitus aikoo toimia ve-
37362: tömyys muuttua jatkuvasti. Muuttuneissa olo-                    rottajan toiminnan tervehdyttämiseksi
37363: suhteissa luottamusperiaate voidaan hylätä ve-                  vastaamaan länsimaista oikeustajua pää-
37364:  toamalla, että yrityksen olosuhteet eivät enää ole             tösten ja todistustaakan kantamisen suh-
37365:  samat.                                                         teen ja siten, että myös verottaja alkaa
37366:     Mielivaltapykälä ja epäoikeudenmukainen                     palvella pientyöllistäjiä ja -yrityksiä ny-
37367:  todistustaakka ylläpitävät verohallinnossa asen-               kyaikaisen asiakaspalvelun perusvaati-
37368:  neilmastoa, josta viime viikolla Ilta-Sanomissa                musten mukaisesti?
37369:  yrittäjä kirjoitti: "Pienyrittäjät ovat verottajalle
37370: 
37371:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
37372:                                               Klaus Bremer /r
37373: 
37374: 
37375: 
37376: 
37377: 280043
37378: 2                                         KK 1236/1998 vp
37379: 
37380: 
37381: 
37382: 
37383:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37384: 
37385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ronkiertopykälän soveltaminen sellaisella vero-
37386: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuksen alueella, jossa esiintyy tarkoituksellista
37387: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      veronkiertoa, on oltavajatkossakin mahdollista.
37388: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-          Verotusmenettelylain muutoksen yhteydessä
37389: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       (HE 53/1998 vp) kirjattiin lakiin myös veroasian
37390: 1236:                                                selvittämisvelvollisuuden pääperiaatteet. Asian
37391:                                                      selvittäminen tulee kuulua sekä veroviranomai-
37392:           Millä tavalla Hallitus aikoo toimia ve-    sille että verovelvollisille. Jos laissa on erityisti-
37393:        rottajan toiminnan tervehdyttämiseksi         lanteita koskevia selvityssäännöksiä, tulevat ne
37394:        vastaamaan länsimaista oikeustajua pää-       ensisijaisesti sovellettaviksi. Hallituksen näke-
37395:        tösten ja todistustaakan kantamisen suh-      myksen mukaan on esimerkikisi luonnollista,
37396:        teen ja siten, että myös verottaja alkaa      että veronkiertotapauksessa verovelvollinen en-
37397:        palvella pientyöllistäjiä ja -yrityksiä ny-   sisijaisesti selvittää olosuhteelle tai toimepiteelle
37398:        kyaikaisen asiakaspalvelun perusvaati-        annetun oikeudellisen muodon vastaavuuden
37399:        musten mukaisesti?                            asian varsinaisen luonteen tai tarkoituksen kans-
37400:                                                      sa, sillä verovelvollisella on siihen tällaisessa ti-
37401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lanteessa paremmat edellytykset. Verotuspää-
37402: vasti seuraavaa:                                     tösten perustelemispakon lisääminen tuo myös
37403:                                                      sivuuttamistapauksissa veroviranomaisten argu-
37404:     Professori Niskakankaan johtama Verotuk-         mentit aikaisempaa paremmin esiin ja poistaa
37405: sen oikeusturvatyöryhmä esitti välimuistiossaan      osaltaan epäilyt päätösten mielivaltaisuudelta.
37406: (VM:n työryhmämuistio 17/97) osakeyhtiön si-             Verohallinnon resurssien kohdentaminen
37407: vuuttamismahdollisuuden rajoittamista nimen-         uusien yrittäjien neuvontaan on saanut jo
37408: omaisesti lakiin otettavana säännöksellä. Halli-     verovelvollistenkin taholta kiitosta. Verohallin-
37409: tus katsoi kuitenkin, että verosuunnittelupaine      non palvelua on kehitetty myös sähköisessä
37410: ansiotulojen muuttamiseksi pääomatuloksi joh-        muodossa jaettavan tiedon osalta. Verohallitus
37411: taisi ansiotulojen veropohjan rapautumiseen ja       on jokin aika sitten avannut omat Internet-sivut,
37412: tämän johdosta ei osakeyhtiön sivuuttamisen          joista on mahdollista tulostaa muun muassa ve-
37413: kieltämistä lainsäädäntöä muuttamalla katsottu       rohallinnon tiedotteitaja lomakkeita. Verohalli-
37414: perustelluksi. Sivuuttamiseen eittämättä liittyviä   tuksen perustamissa työryhmissä on työn alla
37415: oikeusturvaongelmia katsottiin voitavan vähen-       Verotuksen oikeusturvatyöryhmän työstä synty-
37416: tää lisäämällä verovelvolliselle annettavaa luot-    neiden säännösten ja ehdotustenjatkoseuranta ja
37417: tamuksen suojaa sekä määrittämällä yhtiöiden         -valmistelu. Verohallituksessa on jo laadittu ja
37418: verotuksellinen asema jo säännönmukaisen ve-         laaditaan paraikaa ohjeita muun muassa vero-
37419: rotuksen yhteydessä.                                 tusmenettelylain muutosten soveltamisesta sekä
37420:     Luottamusperiaatteen kirjaaminen lakiin ja       hyvän Verotarkastustavan kuvausta. Myös vero-
37421: verohallinnon lisääntynyt uusien yrittäjien neu-     hallinnon virkamiesten asenteita on näiden pro-
37422: vonta muun muassa tiedotustilaisuuksien ja neu-      jektien yhteydessä pyritty kartoittamaan haas-
37423: vontakäyntien muodossa vähentää hallituksen          tatteluin.
37424: arvion mukaan osakeyhtiön sivuuttamisesta                Julkisuudessa käydyn keskustelun tuloksena
37425: mahdollisesti tulevaisuudessa aiheutuvia oikeus-     perustetun Verotuksen oikeusturvatyöryhmän
37426: turvaongelmia. Samoin Verohallituksen viime          ehdotuksista on suurin osa toteutettu. Työryh-
37427: aikojen sisäinen ohjeistus on asettanut vero-        män ehdotukset ja niistä poikineet muutokset on
37428: tusmenettelylain 28 §:n (niin kutsuttu veronkier-    otettu veronmaksajataholla ja etujärjestöissä
37429: topykälä) soveltamiselle tiukemmat edellytykset.     vastaan erityisen myönteisessä sävyssä. Käyty
37430: Täydellinen sivuuttamiskielto ei kuitenkaan hal-     julkinen keskustelu ja oikeusturvatyöryhmän työ
37431: lituksen käsityksen mukaan ole perusteltua edel-     ovat osaltaan olleet parantamassa ilmapiiriä ve-
37432: lä mainittujen syiden lisäksi myös siksi, että ve-   roviranomaisten ja verovelvollisten välillä. Kan-
37433:                                          KK 1236/1998 vp                                         3
37434: 
37435: salaisten oikeusturva verotuksen alueella jaksaa   verotuksen oikeusturvakysymyksiä kysyjän tar-
37436: paremmin kuin pitkään aikaan. Saavutetuista        koittamasta näkökulmasta ja on valmis ryhty-
37437: tuloksista huolimatta oikeusturvan vaaliminen      mään toimenpiteisiin.
37438: on jatkuva prosessi. Hallitus seuraa jatkuvasti
37439: 
37440:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
37441: 
37442:                                                                       Ministeri Jouko Skinnari
37443: 4                                        KK 1236/1998 vp
37444: 
37445: 
37446: 
37447: 
37448:                                       Tili Riksdagens Talman
37449: 
37450:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    strängare vilikor för tillämpningen av 28 § lagen
37451: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      om beskattningsförfarande (den s.k. paragrafen
37452: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    om kringgående av skatt). Ett fullständigt förbud
37453: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr          mot förbigående är emellertid enligt Regeringens
37454: 1236:                                               uppfattning inte motiverat bara av ovan nämnda
37455:                                                     orsaker utan också för att det även i fortsättning-
37456:           Hur ämnar Regeringen agera för att        en skall vara möjligt att tillämpa paragrafen om
37457:        skattemyndigheternas verksamhet skall        kringgående av skatt inom ett sådant område i
37458:        saneras så att den motsvarar den             beskattningen där det förekommer avsiktligt
37459:        västerländska rättsuppfattningen vad be-     kringgående av skatt.
37460:        träffar beslut och bevisbördan och så att        I samband med ändringen av lagen om be-
37461:        också skattemyndigheterna börjar betjä-      skattningsförfarande (RP 53/1998 rd) togs i lagen
37462:        na små arbetsgivare och småföretag på        också in de huvudsakliga principerna om utred-
37463:        ett sätt som stämmer överens med de          ningsskyldigheten i skattefrågor. Skyldigheten
37464:        grundläggande kraven på modern kund-         att utreda ett ärende skall ankomma på såväl
37465:        betjäning?                                   skattemyndigheterna som på de skattskyldiga.
37466:                                                     Om bestämmelser om utredning i fråga om spe-
37467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       cialsituationer ingår i lagen skall de tillämpas i
37468: anföra följande:                                    första hand. Enligt regeringens ståndpunkt är det
37469:                                                     exempelvis naturligt att en skattskyldig i fall av
37470:    Arbetsgruppen för rättsskyddet vid beskatt-      kringgående av beskattningen i första hand klar-
37471: ningen, som sammanträtt under ledning av pro-       lägger att den rättsliga form som givits en om-
37472: fessor Niskakangas, föreslog i sin mellanrap-       ständighet eller åtgärd överensstämmer med
37473: port (Finansministeriets arbetsgruppsprome-         ärendets egentliga natur eller syfte, eftersom en
37474: morior 17 /97) att möjligheten att förbigå aktie-   skattskyldig i en dylik situation har bättre för-
37475: bolag uttryckligen skall begränsas genom en be-     utsättningar för detta. En utvidgning av tvånget
37476: stämmelse som tas in i lagen. Regeringen ansåg      att motivera beskattningsbeslut lyfter även i fall
37477: emellertid att trycket på skatteplanering för       av förbigående bättre fram skattemyndigheter-
37478: ändring av förvärvsinkomster tili kapitalinkom-     nas argument än tidigare och eliminerar för sin
37479: ster skulle leda tili att skattebasen för för-      del misstankarna om godtycklighet.
37480: värvsinkomster vittrar sönder och med anled-            Fördelningen av skatteförvaltningens resurser
37481: ning av detta ansågs det inte vara motiverat att    tili rådgivning för nya företagare har redan fått
37482: genom ändring av lagstiftningen förbjuda att        beröm också av de skattskyldiga. Skatteförvalt-
37483: aktiebolag förbigås. Man ansåg att de rätts-        ningens service har utvecklats även vad beträffar
37484: skyddsproblem som onekligen förekommer i            den information som ges ut i elektronisk form.
37485: samband med att aktiebolag förbigås kan min-        Skattestyrelsen öppnade för en tid sedan sina
37486: skas genom att man ökar förtroendet för den         egna internetsidor, från vilka det är möjligt att
37487: skattskyldige och genom att bestämma bola-          skriva ut bl.a. skatteförvaltningens meddelanden
37488: gens ställning vid beskattningen redan i sam-       och blanketter. Arbetsgrupper som skattestyrel-
37489: band med den ordinarie beskattningen.               sen har tillsatt arbetar med att följa upp och
37490:    Införandet av principen om förtroende i lagen    bereda de bestämmelser och förslag som uppkom
37491: och skatteförvaltningens ökade rådgivning för       som ett resultat av arbetsgruppen för rättsskyd-
37492: nya företagare bl.a. i form av informationsmöten    det vid beskattning. Vid skattestyrelsen har re-
37493: och rådgivningsbesök minskar enligt Regering-       dan gjorts och görs som bäst upp anvisningar för
37494: ens uppskattning de rättsskyddsproblem som          bl.a. tillämpningen av ändringarna i lagen om
37495: eventuellt uppstår i framtiden när ett aktiebolag   beskattningsförfarande samt en beskrivning av
37496: förbigås. Skattestyrelsens interna anvisningar      god skattegranskningssed. Man har också med
37497: under den senaste tiden har likaså uppställt        hjälp av intervjuer strävat efter att kartlägga
37498:                                            KK 1236/1998 vp                                           5
37499: 
37500: tjänstemännens attityder inom skatteförvalt-          för sin del hjälpt tili att förbättra atmosfåren
37501: ningen i samband med dessa projekt.                   mellan skattemyndigheterna och de skattskyldi-
37502:    En stor del av den ovan nämnda arbetsgrup-         ga. Medborgarnas rättsskydd inom beskattning-
37503: pens förslag, viiken tillsattes som ett resultat av   en mår bättre än på länge. Trots de uppnådda
37504: den diskussion som förts i offentligheten, har        resultaten är värnandet om rättsskyddet en fort-
37505: genomförts. Arbetsgruppens förslag och de änd-        gående process. Regeringen följer oavbrutet med
37506: ringar som förslagen resulterat i har bland skatte-   rättsskyddsfrågor, ur den synvinkel som spörs-
37507: betalarna och inom intresseorganisationerna ta-       målsställaren avser, inom beskattningen och är
37508: gits emot i särdeles positiva ordalag. Den offent-    beredd att vidta åtgärder.
37509: liga diskussionen och arbetsgruppens arbete har
37510: 
37511:      Helsingfors den 27 november 1998
37512: 
37513:                                                                            Minister Jouko Skinnari
37514: 1
37515: 1
37516: 1
37517:     1
37518:     1
37519:     1
37520:         1
37521:         1
37522:         1
37523:             1
37524:             1
37525:             1
37526:                 1
37527:                 1
37528:                 1
37529:                     1
37530:                     1
37531:                     1
37532:                         1
37533:                         1
37534:                         1
37535:                             1
37536:                                            KK 1237/1998 vp
37537: 
37538: Kirjallinen kysymys 1237
37539: 
37540: 
37541: 
37542: 
37543:                                    Tuija Pohjola /sd ym.: Ulkomaisten yhtyeiden työluvista
37544: 
37545: 
37546: 
37547:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37548: 
37549:     Ulkomaalaislain 29 §:ssä säädetään, että työn-    dollista nykyisen lainsäädännön sallimin kei-
37550: antajan on annettava työvoimaviranomaiselle           noin. Esteenä sen kitkemiseksi kokonaan pois on
37551: vakuutus siitä, että ulkomaalaiselle maksettava       kuitenkin se, että näyttökysymykset ovat usein
37552: palkka ja muut työehdot ovat voimassa olevien         vaikeita. Esimerkiksi muusikkojen liitto ei juuri
37553: työehtosopimusten mukaiset tai, milloin alalla ei     saa toimeksiantoja ulkomaisilta yhtyeiltä.
37554: ole työehtosopimusta, että ne vastaavat suoma-           Ongelma voitaisiin poistaa siten, että ulko-
37555: laisiin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä.       maisten yhtyeiden osalta olisi annettava työvoi-
37556: Lisäksi vaaditaan työlupa, joka on haettava en-       maviranomaisille, paitsi vakuutus työehtojen
37557: nen maahan saapumista.                                noudattamisesta, myös oikeaksi todistettu kopio
37558:     Ulkomaiset yhtyeet noudattavat edellä kuvat-      kirjallisesta osapuolten välisestä sopimuksesta,
37559: tua menettelyä tullessaan Suomeen soittamaan.         jossa työehdot olisivat selvästi merkittyinä. Edel-
37560: Käytännössä työlupia on haettu erityisesti isom-      leen olisi edellytettävä tietynsuuruista ennakko-
37561: mille yhtyeille, joissa on 5-7 jäsentä. Useimmi-      maksua esimerkiksi sulkutilille, josta maksettai-
37562: ten työlupa myös myönnetään, koska kyseisen           siin korvaukset yhtyeen soitettua esimerkiksi
37563: kokoisia yhtyeitä ei Suomessa juuri ole. Myös         osan sopimuksen kestoajasta.
37564: pienemmille yhtyeille on myönnetty työlupia, sii-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37565: tä huolimatta, että myös Suomesta löytyy lukui-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37566: sia tämän kokoluokan laadukkaita yhtyeitä.            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37567:     Huolimatta siitä, että ulkomaisen yhtyeen         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37568: palkkaava työnantaja on velvollinen noudatta-
37569: maan palkkauksen ja muiden työehtojen osalta                    Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
37570: alan vähimmäisehtoja, näin ei aina tapahdu. Ilmi             ulkomaisten yhtyeiden työehtojen tur-
37571: tulleet tapaukset käsitellään asianmukaisesti.               vaamiseen, ja
37572:  Kuitenkin piiloon jää edelleen tapauksia, joissa               onko tarkoitus täsmentää työlupakäy-
37573:  ulkomaisia yhtyeitä on johdettu harhaan, eivät-             täntöä edellyttämällä selkeää kirjallista
37574: kä heidän työehtoosa ole sillä tasolla, mitä lain-           sopimusta työehdoista työluvan myöntä-
37575:  säädäntö edellyttää. Nämä lähinnä itäeuroop-                misen edellytyksenä sekä ennakkomak-
37576:  palaiset yhtyeet eivät tiedä oikeaa palkkatasoa             sun suoritusvelvollisuutta sulkutilille
37577:  eivätkä liioin oikeuksiaan siinä määrin kuin olisi          työnantajan palkatessa ulkomaisen yh-
37578:  tarpeen. Ongelman poistaminen on täysin mah-                tyeen palkkasaatavien turvaamiseksi?
37579: 
37580:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1998
37581: 
37582:                      Tuija Pohjola /sd                         Klaus Heliberg /sd
37583: 
37584: 
37585: 
37586: 
37587: 280043
37588: 2                                           KK 1237/1998 vp
37589: 
37590: 
37591: 
37592: 
37593:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         ja ohjelmatoimistojen valvonta. Työryhmämuis-
37595: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tiossa (Työministeriö, työryhmämuistio 42,
37596: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1993) esitettiin useita toimenpiteitä, joilla viran-
37597: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-        omaisyhteistyötä ja valvontaa on tehostettu.
37598: jolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Työvoimaviranomainen antaa ulkomaalais-
37599: n:o 1237:                                              lain nojalla työlupahakemuksesta lausunnon.
37600:                                                        Työluvat myönnetään tai evätään työvoimavi-
37601:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota          ranomaisen työlupalausunnon perusteella. Työ-
37602:        ulkomaisten yhtyeiden työehtojen tur-           lupahakemuksesta tulee selvitä sekä työ- että
37603:        vaamiseen, ja                                   palkkaehdot kirjallisesti vahvistetussa muodos-
37604:           onko tarkoitus täsmentää työlupakäy-         sa, kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan.
37605:        täntöä edellyttämällä selkeää kirjallista       Todettakoon, että muusikkoja koskeviin työlu-
37606:        sopimusta työehdoista työluvan myöntä-          pahakemuksiin annetaan runsaasti kielteisiä lau-
37607:        misen edellytyksenä sekä ennakkomak-            suntoja, koska työehtoja koskevat kohdat on
37608:        sun suoritusvelvollisuutta sulkutilille         jätetty hakemuksissa puutteellisiksi. Työluparik-
37609:        työnantajan palkatessa ulkomaisen yh-           komuksiin syyllistyneille on myös pidättäydytty
37610:        tyeen palkkasaatavien turvaamiseksi?            myöntämästä uusia työlupia. Työsuojelutarkas-
37611:                                                        tukselle kuuluu erityisesti järjestäytymättömän
37612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           työmarkkinakentän valvonta. Rikkomuksiin
37613: vasti seuraavaa:                                       syyllistyneet työnantajat ovat muutamaa poik-
37614:                                                        keusta lukuun ottamatta olleet järjestäytymättö-
37615:     Ulkomaisten muusikoiden työehtoihin ja oh-         miä.
37616: jelmatoimistojen valvontaan on kiinnitetty eri-           Ennakkomaksun suoritusvelvollisuutta sul-
37617: tyistä huomiota useissa yhteyksissä. Voimassa          kutilille ei ole valvontakeinojen tehostamisen yh-
37618: olevaan ulkomaalaislakiin otettiin v. 1992 pykä-       teydessä harkittu. Mikäli tähän päädyttäisiin,
37619: lä, jonka nojalla työluparikkomuksia voidaan           menettelyn soveltaminen tulisi ulottaa ulkomais-
37620: aikaisempaa tehokkaammin ennalta ehkäistä ja           ten muusikoiden lisäksi käsittämään monta
37621: niihin syyllistyneitä voidaan rangaista. Työmi-        muutakin ammattiryhmää ja toimialaa. Työlu-
37622: nisteriön asettama kolmikantapohjainen työryh-         pamenettelyä uusitaan ja yksinkertaistetaan vuo-
37623: mä, jossa oli työministeriön ja sisäasiainministe-     den 1999 puolella uuden ulkomaalaislain tultua
37624: riön ja verohallituksen nimeämienjäsenten lisäk-       voimaan. Tässä yhteydessä vastuuviranomaisten
37625: si Suomen Muusikkojen Liitto ry:n, Palvelutyön-        on mahdollista myös selvittää, onko väärinkäy-
37626: antajat ry:n ja Esiintyvien taiteilijoiden eläkekas-   töstenja rikkomusten ehkäisemiseksi mahdollis-
37627: san nimeämä jäsen, luovutti työministerille            ta ja tarvitseeko työlupamenettelyä edelleen te-
37628: 15.12.1992 ehdotuksensa Ulkomaiset muusikot            hostaa.
37629: 
37630:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
37631: 
37632:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
37633:                                             KK 1237/1998 vp                                             3
37634: 
37635: 
37636: 
37637: 
37638:                                          Till Riksdagens Talman
37639: 
37640:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen            betsgruppens promemoria (Arbetsministeriet,
37641: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            arbetsgrupps-PM 42, 1993) framfördes flera åt-
37642: medlem av statsrådet översänt följande, av riks-       gärder genom vilka myndigheternas samarbete
37643: dagsledamot Tuija Pohjola m.fl. undertecknade          och övervakning effektiverats.
37644: spörsmål nr 1237:                                          Arbetsmyndigheten ger enligt utlänningslagen
37645:                                                        ett utlåtande om ansökan om arbetstilistånd.
37646:           Har Regeringen fåst uppmärksamhet            Arbetstillstånden beviljas eller avslås på basis av
37647:        vid tryggandet av arbetsvillkoren för ut-       arbetsmyndighetens utlåtande om arbetstill-
37648:        ländska band, och                               stånd. Av ansökan om arbetstillstånd bör framgå
37649:           är avsikten att precisera arbetstill-        såväl arbets- som lönevilikoren i skriftligen be-
37650:        ståndspraxis genom att förutsätta ett           kräftad form, såsom det konstateras i spörsmå-
37651:        klart skriftligt avtal om arbetsvilikoren       let. Det mä konstateras att en stor mängd negati-
37652:        som en förutsättning för beviljandet av         va utlåtanden ges i fråga om ansökningar om
37653:        arbetstillstånd och skyldighet att erlägga      arbetstillstånd som gäller musiker, eftersom de
37654:        förskott på spärrkonto, då arbetsgivaren        punkter som gäller arbetsvillkor lämnas bristfål-
37655:        anställer ett utländskt band för att trygga     ligt ifyllda i ansökningarna. Då det gäller dem
37656:        lönefordringarna?                               som gjort sig skyldiga tili arbetstillståndsbrott,
37657:                                                        har man också avstått från att bevilja nya arbets-
37658:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tillstånd. Arbetarskyddsinspektionen omfattar
37659: anföra följande:                                       speciellt övervakningen av det oorganiserade ar-
37660:                                                        betsmarknadsfåltet. De arbetsgivare som gjort
37661:    1 flera sammanhang har speciell uppmärksam-         sig skyldiga tili förseelser har med några få un-
37662: het fåsts vid utländska musikers arbetsvillkor och     dantag varit oorganiserade.
37663: övervakningen av artistförmedlingar. 1 den gäl-            Erläggandet av förskott på spärrkonto har
37664: lande utlänningslagen inkluderades 1992 en pa-         inte övervägts i samband med effektiverandet av
37665: ragraf, enligt viiken arbetstillståndsbrott effekti-   övervakningssätten. lfall man stannade för detta,
37666: vare än förut kan förhindras och de skyldiga           skulle tillämpningen av förfarandet utsträckas
37667: straffas. En av arbetsministeriet tillsatt arbets-     tili att omfatta inte endast utländska musiker
37668: grupp på trepartsbas, i viiken ingick förutom de       utan också många andra yrkesgrupper och bran-
37669: medlemmar som utsetts av arbets- och inrikesmi-        scher. Arbetstillståndsförfarandet kommer att
37670: nisterierna och av skatteförvaltningen också en        förnyas och göras enklare år 1999 sedan den nya
37671: medlem utsedd av Finlands Musikerförbund rf.,          utlänningslagen trätt i kraft. 1detta sammanhang
37672: Servicearbetsgivarna rf. och Pensionskassan För        är det också möjligt för de ansvariga myndighe-
37673: Utövande Konstnärer, överlät 15.12.1992 tili ar-       terna att utreda huruvida det finns möjlighet och
37674: betsministern sitt förslag om utländska musiker        behov att vidare effektivera arbetstillståndsförfa-
37675: och övervakningen av artistförmedlingar. 1 ar-         randet för att förhindra missbruk och förseelser.
37676: 
37677:      Helsingfors den 27 november 1998
37678: 
37679:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
37680:                                            KK 1238/1998 vp
37681: 
37682: Kirjallinen kysymys 1238
37683: 
37684: 
37685: 
37686: 
37687:                                   Raimo Holopainen /sd: Lääkärintodistuksen hankkimisesta ajo-
37688:                                      korttia varten
37689: 
37690: 
37691:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37692: 
37693:    Eräissä kunnissa eivät terveyskeskuslääkärit         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37694: suostu antamaan lääkärintodistusta ajokortin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37695: hankintaaja sen uusimista varten, vaan ohjaavat      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37696: asiakkaansa yksityislääkärin vastaanotolle. Pe-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37697: rusteluina on mainittu yleensä terveyskeskusten
37698: riittämättömät henkilöresurssit. Yksityislääkä-                 Onko Hallitus tietoinen, ettäjoidenkin
37699: rin antama todistus tulee kuitenkin maksamaan                kuntien terveyskeskuslääkärit eivät suos-
37700: kohtuuttoman paljon, ainakin jos kysymyksessä                tu kirjoittamaan lääkärintodistusta ajo-
37701: on vähävarainen ihminen. Monelle haja-asutus-                kortin hankintaa tai uusintaa varten,
37702: alueella asuvalle ihmiselle ajokortti on välttämä-           vaan ohjaavat asiakkaansa yksityislääkä-
37703: tön, jotta voi noutaa välttämättömät palveluosa              rin vastaanotolle, ja
37704: taajamista, onhanjulkinen liikenne useilla alueil-              mitä Hallitus aikoo tehdä tämänsuun-
37705: la jo historiaa. Herää kysymys, ollaanko riittä-             taisen kehityksen yleistymisen ehkäisemi-
37706: mättömiin henkilöresursseihin vedoten siirtä-                seksi?
37707: mässä terveyskeskuksista asiakkaita yksityisten
37708: lääkäripalvelujen piiriin ja ollaanko näin eriar-
37709: voistamassa kansalaisia?
37710: 
37711:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
37712: 
37713:                                         Raimo Holopainen /sd
37714: 
37715: 
37716: 
37717: 
37718: 280043
37719: 2                                          KK 1238/1998 vp
37720: 
37721: 
37722: 
37723: 
37724:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37725: 
37726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teiden toteuttamisen tulisi taata palvelujen käyt-
37727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         täjälle tasavertaiset palvelut asuinpaikasta, so-
37728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siaalisesta asemasta ja kielestä riippumatta.
37729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                Kansanterveyslaki ja sen nojalla annettu kan-
37730: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         santerveysasetus tai erityislainsäädäntö ei mää-
37731: sen n:o 1238:                                         rittele kuntien velvollisuutta laatia kunnan asuk-
37732:                                                       kaille terveydentilaa koskevia lääkärinlausun-
37733:           Onko Hallitus tietoinen, että joidenkin     toja ajokortin hankintaa varten. Tästä huolimat-
37734:        kuntien terveyskeskuslääkärit eivät suos-      ta potilaan terveydentilaa koskevat todistukset ja
37735:        tu kirjoittamaan lääkärintodistusta ajo-       lausunnot kuuluvat kunnan järjestämään kan-
37736:        kortin hankintaa tai uusintaa varten,          santerveystyöhön. Tämä ilmenee mm. asetukses-
37737:        vaan ohjaavat asiakkaansa yksityislääkä-       sa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-
37738:        rin vastaanotolle, ja                          ta (912/1992), jossa on säädetty todistuksista ja
37739:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämänsuun-        lausunnoista perittävistä maksuista.
37740:        taisen kehityksen yleistymisen ehkäisemi-          Käytännössä terveyskeskusta ylläpitävät kun-
37741:        seksi?                                         nat ja kuntayhtymät ovat saattaneet joutua luo-
37742:                                                       pumaan perustellusta syystä lääkärinlausunto-
37743:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jen laatimisesta ajokorttiasiassa. Sosiaali- ja ter-
37744: vasti seuraavaa:                                      veysministeriön tiedossa ei ole, että jokin kunta
37745:                                                       olisi tehnyt asiassa pysyvän ratkaisun, vaan ky-
37746:    Terveydenhuollon lainsäädäntö velvoittaa           seessä on ollut tilapäinen, esim. lääkäripulasta
37747: kunnatjärjestämään terveydenhuoltoa asukkail-         johtuva järjestely. Ns. subjektiivisen oikeuden
37748: leen, mutta ei sääntele yksityiskohtaisesti toimin-   puuttuminen terveyspalvelujen saatavuudessa
37749: nan laajuutta, sisältöä ja järjestämistapaa. Kun-     käy ilmi potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan
37750: nalla on harkintavalta palvelujen laajuuden suh-      lain (785/1992) 3 §:stä. Tämän mukaanjokaisella
37751: teen. Toiminnassa voi siis olla kuntakohtaisia        Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oi-
37752: eroja mm. paikallisten olosuhteiden ja väestön        keus terveydentilansa edellyttämään terveyden-
37753: tarpeiden mukaan. Kansanterveyslain (66/1972)         ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa,
37754: 14 §:ssä on määritelty ne tehtävät, jotka kunnan      jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettä-
37755: tulee kansanterveystyöhön kuuluvina kunnan            vissä.
37756: asukkaille järjestää.                                     Sosiaali- ja terveysministeriön lääkärintodis-
37757:    Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja      tusten laatimista ajokorttiasiassa koskevan op-
37758: valtionosuutta koskevan lain (733/ 1992) mukaan       paan mukaan on suositeltavaa, että lääkärintar-
37759: kunnan tulee osoittaa voimavaroja valtionosuu-        kastuksen tekee ja lääkärintodistuksen ajokortti-
37760: den perusteena olevaan sosiaali- ja terveyden-        asiaa varten laatii potilaan terveydentilan ennes-
37761: huoltoon. Laki ei kuitenkaan määrittele voima-        tään tunteva lääkäri mieluummin oma hoitava
37762: varojen määrää, mutta lain lähtökohtana on se,        lääkäri. Asialla on merkitystä lääkärinlausun-
37763: että kunta osoittaa voimavaroja kunnan tehtä-         non laadun, luotettavuuden ja yleisen liikenne-
37764: väksi säädettyjen palvelujen järjestämiseen.          turvallisuuden kannalta.
37765: Lainsäädännössä kunnalle säädettyjen velvoit-
37766: 
37767:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1998
37768: 
37769:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37770:                                             KK 1238/1998 vp                                             3
37771: 
37772: 
37773: 
37774: 
37775:                                          Tili Riksdagens Talman
37776: 
37777:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       munernas skyldigheter enligt lagstiftningen bör
37778: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         garantera klienterna likvärdiga tjänster oberoen-
37779: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       de av boningsort, social ställning och språk.
37780: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-                  Varken folkhälsolagen och folkhälsoförord-
37781: mål nr 1238:                                           ningen, som utnirdats med stöd av den, eller
37782:                                                        speciallagstiftningen ålägger kommunerna nå-
37783:           Är Regeringen medveten om att läkare         gon skyldighet att ge kommuninvånarna sådana
37784:        vid hälsovårdscentraler i vissa kommuner        läkarutlåtanden för körkort som gäller hälsotiii-
37785:        inte går med på att skriva läkarintyg för       ståndet. Det oaktat hör det tiii kommunernas
37786:        anskaffning eller förnyande av körtkort,        folkhälsoarbete att utfårda intyg och utlåtanden
37787:        utan att de styr sina klienter tili privatlä-   om patienternas hälsotilistånd. Detta framgår
37788:        kares mottagningar, och                         bl.a. av förordningen om klientavgifter inom so-
37789:           vad ämnar Regeringen göra för att för-       cial- och hälsovården (912/1992), som innehåller
37790:        hindra att en dylik utveckling blir allmän-     bestämmelser om avgifter för intyg och utlåtan-
37791:        nare?                                           den.
37792:                                                            Kommuner och samkommuner som upprätt-
37793:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          håller hälsovårdscentraler har eventuellt i prakti-
37794: anföra följande:                                       ken av grundad anledning varit tvungna att avstå
37795:                                                        från att ge läkarutlåtanden i körkortsärenden.
37796:    Enligt lagstiftningen om hälso- och sjukvård        Social- och hälsovårdsministeriet känner inte tili
37797: är kommunerna skyldiga att ordna hälso- och            att någon kommun skulle ha fattat ett varaktigt
37798: sjukvård för sina invånare, men lagen reglerar         beslut i ärendet, utan det har varit fråga om ett
37799: inte i detalj verksamhetens omfattning, innehåll       tillfålligt arrangemang tiii följd av t.ex. läkar-
37800: eller sättet att ordna den. Kommunerna har             brist. Av 3 § lagen om patientens ställning och
37801: prövningsrätt när det gäller tjänsternas omfatt-       rättigheter (785/1992) framgår att det inte existe-
37802: ning. Det kan således finnas skiiinader mellan         rar någon s.k. subjektiv rätt när det gäller till-
37803: kommunerna när det gäller verksamheten, bl.a.          gången på hälsovårdstjänster. Enligt denna lag
37804: beroende på de lokala förhållandena och befolk-        har var och en som varaktigt bor i Finland inom
37805: ningens behov. 1 14 § folkhälsolagen (66/1972)         gränserna för de resurser som står tili hälso- och
37806: definieras de uppgifter som kommunen skall ord-        sjukvårdens förfogande vid respektive tidpunkt
37807: na för sina invånare i och med att de hör tili         rätt tiii sådan hälso- och sjukvård som hans häl-
37808: folkhälsoarbetet.                                      sotillstånd förutsätter.
37809:    Enligt lagen om planering av och statsandel             Enligt en guide om läkarintyg för körkort som
37810: för social- och hälsovården (733/1992) skall varje     social- och hälsovårdsministeriet sammanställt
37811: kommun anvisa resurser för den social- och häl-        rekommenderas att läkarundersökningen utförs
37812: sovård som ligger tiii grund för statsandelen.         och läkarintyget för körkort utfårdas av en läka-
37813: Lagen definierar dock inte resursernas omfatt-         re som känner tili patientens hälsotillstånd sedan
37814: ning, men utgångspunkten i lagen är att kommu-         tidigare, helst en husläkare. Saken är av betydelse
37815: nen anvisar resurser för att ordna de tjänster som     med tanke på läkarutlåtandenas kvalitet och tiii-
37816: den enligt lag skall ordna. Fullgörandet av kom-       förlitlighet samt den allmänna trafiksäkerheten.
37817: 
37818:      Helsingforsden 23 november 1998
37819: 
37820:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
37821:                                             KK 1239/1998 vp
37822: 
37823: Kirjallinen kysymys 1239
37824: 
37825: 
37826: 
37827: 
37828:                                     Esa Lahtela /sd: Palkkaperusteisten työllisyysmäärärahojen koh-
37829:                                        dentamisesta Ilomantsin tutkimusasemille
37830: 
37831: 
37832:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37833: 
37834:     Palkkaperusteisen työllistämisen maaraa on             Jos suunniteltuun linjaan ei saada muutosta,
37835: alennettu työvoimapoliittisen järjestelmän lin-        Ilomantsin työttömyysaste tulee nousemaan ra-
37836: jauksia seuraten. Valtion vuoden 1998 talousar-        justi. Se tietää yhä lisääntyvissä määrin työikäi-
37837: viossa aloitettiin valtion tukityöllistettyjen työ-    sen väestön poismuuton lisääntymistä ja alueen
37838: panoksella hoidettujen pysyvien työtehtävien va-       autioitumista entisestään.
37839: kinaistaminen. Tulevalle vuodelle hallitus esittää         Koska ilman kokeiluja tiedetään, että tällai-
37840: noin 1 500 tehtävän vakinaistamista, jolloin vuo-      nen tilanne on selkeästi syntymässä, palkkape-
37841: sina 1998-1999 vakinaistettujen tehtävien mää-         rusteisia työllistämisvaroja tulee kohdentaa kun-
37842: räksi tulee yhteensä 3 000.                            tiin, joissa juuri valtion toiminnoissa tukityöllis-
37843:     Tukityöllistettyjen työpanoksella hoidettujen      tämisen merkitys on ollut suuri eikä muillakaan
37844: tehtävien vakinaistaminen vähentää palkkape-           toimin työllistymistä synny.
37845:  rusteista tukityöllistämistukea vastaavasti. Vaki-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37846:  naistamista voi kyllä sinällään pitää kannatetta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37847:  vana, mutta sen seurauksena valtion töissä tuki-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37848:  työllistäminen tullee lähes tyystin loppumaan.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37849:  Tämä tuottaakin ongelmia erityisesti sellaisissa
37850:  kunnissa, missä työttömyysaste on korkea ja val-                 Millä toimilla Hallitus aikoo turvata
37851:  tion töissä tukityöllistäminen on ollut merkittä-             jatkossa Mekrijärven tutkimusaseman
37852:  vä. Yksi tällainen kunta on Ilomantsi. Siellä työt-           biosfåäritutkimuksen ja Ilomantsin riis-
37853:  tömyysprosentti on yli 22 %. Mekrijärven tutki-               tantutkimusaseman riittävän työvoiman
37854:  musaseman biosfåäritutkimuksen sekä Ilomant-                  siihen tutkimustyöhön, mitä niiltä odote-
37855:  sin riistantutkimusaseman tehtävissä työllistä-               taan, ja
37856:  misvaroin on palkattu yli kolmeakymmentä                         aikooko Hallitus kohdentaa palkka-
37857:  miestyövuotta vastaava määrä työllistettäviä.                 perusteisia työllisyysvaroja Ilomantsiin
37858:  Mikäli tukityöllistettyjä ei enää ole mahdollista             myös valtion töihin tai jollakin muulla
37859:  saada, vaarantuu mm. riistantutkimuksen puo-                  tavoin, jotta sama määrä työllistettyjä
37860:  lella yksi hyvin työvoimavaltainen kolmen vuo-                voitaisiin vuonna 1999 työllistää?
37861:  den projekti, joka on kesken. Se tarkoittaisi, että
37862:  tehty työ on mennyt hukkaan.
37863: 
37864:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
37865: 
37866:                                              Esa Lahtela /sd
37867: 
37868: 
37869: 
37870: 
37871:  280043
37872: 2                                           KK 1239/1998 vp
37873: 
37874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37875: 
37876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen työvoimaosaston välisissä tulostavoiteneu-
37877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          votteluissa lokakuussa.
37878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Hallituksen talouspoliittisen ministerivalio-
37879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        kunnan periaatepäätöksen mukaisesti valtion"
37880: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           hallinnossa vakinaistetaan henkilöstövoimava-
37881:  1239:                                                 roja niistä pysyvistä tehtävistä, joita tukityöllis-
37882:                                                        tetty henkilöstö hoitaa. Päätetystä 3 000 koko-
37883:           Millä toimilla Hallitus aikoo turvata        naismäärästä vuonna 1998 on vakinaistettu
37884:        jatkossa Mekrijärven tutkimusaseman             1 500 ja loput 1500 vakinaistetaan vuonna 1999.
37885:        biosfåäritutkimuksen ja Ilomantsin riis-        Vakinaistamisen toteuttamiseksi siirretään
37886:        tantutkimusaseman riittävän työvoiman           vuonna 1999 yhteensä 173 milj. mk tukityölli-
37887:        siihen tutkimustyöhön, mitä niiltä odote-       syysmäärärahoista eri hallinnonalojen toiminta-
37888:        taan, ja                                        menomomenteille. Näitä määrärahoja ei leikata
37889:           aikooko Hallitus kohdentaa palkka-           pois budjetista. Tarkoituksena on, että työpaikat
37890:        perusteisia työllisyysvaroja Ilomantsiin        eivät vähene vaan näin syntyy pysyvää työllisty-
37891:        myös valtion töihin tai jollain muulla ta-      mistä. Kukin hallinnonala päättää itsenäisesti
37892:        voin, jotta sama määrä työllistettyjä voi-      vakinaistamisista.
37893:        taisiin vuonna 1999 työllistää?                    Työministeriön hallinnonalan vastuualuee-
37894:                                                        seen ei kuulu kysymyksessä mainittujen tutki-
37895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           musasemien ylläpitäminen. Valtiolle ja kuntiin
37896: vasti seuraavaa:                                       tukityöllistämisen tarkoituksena on, että näin
37897:                                                        voidaan sijoittaa työttömiä henkilöitä, joilla
37898:     Koska työttömyys on laskenut merkittävästi         muuten on merkittäviä vaikeuksia sijoittua avoi-
37899: hallituskauden aikana, on työvoimapoliittisten         mille työmarkkinoille, tilapäisiin työpaikkoihin.
37900: toimenpiteiden volyymia voitu alentaa. Vuodelle        Tukityöllistäminen ei saa olla pysyväisluonteis-
37901: 1999 aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpi-        ten tehtävien hoitamista. Käytännössä tämä tar-
37902: teitten määräksi on budjettiesityksessä arvioitu       koittaa sitä, että tukityöllistämisen päättyessä
37903: keskimäärin 105 000 henkilöä. Suurin osa vaiku-        normaalia toimintaa voidaan edelleen jatkaa.
37904: tuksesta tulee tukityöllistämisen ja työvoimapo-       Kysymyksessä mainittujen tutkimusasemien toi-
37905: liittisen aikuiskoulutuksen hankkeissa mukaan          mintaedellytykset välttämättömän henkilöstön
37906: lukien Euroopan sosiaalirahaston hankkeet.             suhteen tulee turvata kyseisen hallinnonalan
37907: Kansallisten työllistämistukitoimenpiteiden vo-        omin resurssein.
37908: lyymiksi arvioidaan keskimäärin 45 100 henki-              Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityi-
37909: löä, josta yhdistelmätuen osuus on 10 000 henki-       sesti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin
37910: löä.                                                   ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin,
37911:     Valtiontalouden määrärahojen leikkaukset           ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Toimenpiteis-
37912: ovat koskeneet budjetin kaikkia osia, myös työl-       sä lisää huomiota kiinnitetään niiden laatuun ja
37913: lisyysmäärärahoja. Budjetti on voitu tasapainot-       työmarkkinavaikutuksiin. Ohjelmilla pyritään
37914: taa ilman lisälainanottotarvetta. Mikäli työlli-       osaamisen ja ammattitaidon parantamiseen, syr-
37915: syyskehityksessä ei tapahdu arvioitua parannus-        jäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden työnhaku-
37916: ta, työllisyysmäärärahojen mitoitukseen on tar-        tilanteiden aikaansaamiseen. Työmarkkinatuen
37917: peen palata. Tehdyn budjettiesityksen mukaises-        käyttöä aktivoidaan hakemalla uusia työllisty-
37918: ti työllistämistukimäärärahojen vähentyessä on         mismahdollisuuksia yhdistelmätuen avulla pit-
37919: myös maan eri alueille vähemmän jaettavaa.             kään työttömänä olleille. Yhdistelmätukea voi-
37920: Pohjois-Karjalassa palkkaperusteiset määrära-          daan maksaa henkilöiden työllistämiseen vapaa-
37921: hat supistuvat hieman keskimääräistä vähem-            ehtois- yms. järjestöihin, kotitalouksiin, kuntiin
37922: män eli 21 %. Tähän on vaikuttanut mm. aluevel-        ja kuntayhtymiin sekä yrityksiin. Vuonna 1999
37923: voitteiden hoitamisen edellytysten ja Itä-Suomen       arvioidaan voitavan työllistää 10 000 erittäin vai-
37924: erityistilanteen huomioon ottaminen. Vuoden            keasti muuten työmarkkinoille sijoittuvaa pitkä-
37925:  1999 tulostavoitteista ja resurssijaosta on sovittu   aikaistyötöntä.
37926: työministeriön ja Pohjois-Karjalan TE-keskuk-
37927:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1998
37928: 
37929:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
37930:                                             KK 1239/1998 vp                                            3
37931: 
37932: 
37933: 
37934: 
37935:                                          Tili Riksdagens Talman
37936: 
37937:   1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen          beror bland annat på att man beaktat förutsätt-
37938: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ning~rna att sköta de regionala skyldigheterna
37939: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        och Ostra Finlands specialställning. Om resultat-
37940: dagsledamot Esa Lahtela undertecknade spörs-           målen och resursfördelningen för 1999 har man
37941: mål nr 1239:                                           kommit överens i oktober när arbetsministeriet
37942:                                                        och Norra Karelens T&E-centrals arbetskrafts-
37943:           Genom vilka åtgärder ämnar Reger-            avdelning har förhandlat om resultatmålen.
37944:        ingen garantera att Mekrijärvi forsk-              1 överensstämmelse med ett principbeslut av
37945:        ningsstation för biosfårforskning och           regeringens finanspolitiska ministerutskott skall
37946:        viltforskningsinstitutet i Ilomants även i      personalresurser inom statsförvaltningen perma-
37947:        fortsättningen har tillräcklig arbetskraft      nentas för bestående uppgifter som sköts av stöd-
37948:        för forskningsarbete med väntat resultat,       sysselsatta personer. Av det totala antalet 3 000
37949:        samt                                            har 1 500 blivit permanent anställda under 1998
37950:           ämnar Regeringen genom att anslå             och de återstående 1 500 permanentas 1999. För
37951:        lönebaserade sysselsättningsanslag tili         att tjänsterna skall kunna permanentas överförs
37952:        Ilomants också för statsliga arbeten eller      under 1999 sammanlagt 173 milj. mk av anslaget
37953:        på annat sätt se tili att antalet sysselsatta   för stödsysselsättning tili de olika förvaltnings-
37954:        skall kunna hållas på samma nivå år             områdenas omkostnadsmoment. 1budgeten görs
37955:        1999?                                           inga nedskärningar för dessa anslag. Avsikten är
37956:                                                        inte att minska arbetsplatserna utan att det skall
37957:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          uppstå bestående sysselsättning. Varje förvalt-
37958: anföra följande:                                       ningsområde beslutar självständigt om perma-
37959:                                                        nentningar.
37960:    Eftersom arbetslösheten har sjunkit betydligt          Ansvarsområdet för arbetsministeriets för-
37961: under regeringsperioden, har volymen av de ar-         valtningsområde omfattar inte upprätthållande
37962: betskraftspolitiska åtgärderna kunnat sänkas.          av de forskningsinstitut som nämns i spörsmålet.
37963: Antalet aktiva arbetskraftspolitiska åtgärder för      A vsikten med stödsysselsättning hos staten och
37964: 1999 har i budgetpropositionen beräknats tili i        kommunen är att kunna placera i tillfålliga ar-
37965: genomsnitt 105 000 personer. Sysselsättningsef-        betsplatser sådana arbetslösa personer som an-
37966: fekterna härrör tili största delen från projekt        nars skulle ha synnerligen svårt att komma in på
37967: inom stödsysselsättning och arbetskraftspolitisk       den öppna arbetsmarknaden. Stödsysselsättning
37968: vuxenutbildning inklusive Europeiska social-           får inte handla om att sköta uppgifter av beståen-
37969: fondens projekt. De nationella sysselsättnings-        de natur. Detta betyder i praktiken att den nor-
37970: stödåtgärderna beräknas omfatta i genomsnitt           mala verksamheten skall kunna fortgå, när stöd-
37971: 45 100 personer, av vilka 10 000 är sysselsatta        sysselsättningen har upphört. De nämnda forsk-
37972: med sammansatt stöd.                                   ningsinstitutens verksamhetsförutsättningar i
37973:    Nedskärningarna i statsekonomin har drab-           fråga om nödvändig personai bör tryggas med
37974: bat alla delar av statsbudgeten, även sysselsätt-      det ansvariga förvaltningsområdets egna resur-
37975: ningsanslagen. Budgeten har kunnat balanseras          ser.
37976: utan nya upplåningsbehov. Om sysselsättnings-             Sysselsättningsanslagen skall i synnerhet an-
37977: utvecklingen inte uppvisar förväntad förbätt-          vändas tili att sysselsätta svaga grupper; såsom
37978: ring, blir det aktuellt med att ompröva dimensio-      unga, Iångtidsarbetslösa, äldre och handikappa-
37979: neringen av sysselsättningsanslagen. Eftersom          de. Mera vikt läggs vid åtgärdernas kvalitet och
37980: anslaget för sysselsättningsstöd enligt budget-        verkningar på arbetsmarknaden. Genom pro-
37981: propositionen minskar blir det också kvar mind-        grammet försöker man förbättra kompetensen
37982: re att dela på för de olika regionerna. 1 Norra        och yrkeskunskaperna, förebygga utslagning och
37983: Karelen minskade de lönebaserade anslagen nå-          effektivera sökandet av arbete. Användningen av
37984: got mindre än i genomsnitt, dvs. 21 %. Detta           arbetsmarknadsstödet aktiveras genom att nya
37985: 4                                          KK 1239/1998 vp
37986: 
37987: möjligheter tili sysselsättning för långtidsarbets-   Man räknar med att 1999 kunna sysselsätta
37988: lösa söks med hjälp av sammansatt stöd. Sam-          10 000 långtidsarbetslösa som annars skulle ha
37989: mansatt stöd för att sysselsätta människor kan        synnerligen svårt att komma in på arbetsmarkna-
37990: betalas till frivilligorganisationer och liknande,    den.
37991: hushåll, kommuner, samkommuner och företag.
37992: 
37993:      Helsingforsden 26 november 1998
37994: 
37995:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
37996:                                             KK 1240/1998 vp
37997: 
37998: Kirjallinen kysymys 1240
37999: 
38000: 
38001: 
38002: 
38003:                                     Markus Aaltonen /sd: Konkurssin tehneiden yrittäjien aseman kor-
38004:                                        jaamisesta
38005: 
38006: 
38007:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38008: 
38009:    Konkurssin tehneen yrittäjän on käytännössä         täjäasiantuntemusta ja kokemusta jää siten yh-
38010: sangen vaikeaa aloittaa uudelleen omissa nimis-        teiskunnassa hyödyntämättä.
38011: sään yritystoimintaa. Tämä johtuu paljolti siitä,         Luottotietojen rekisteröintiä olisikin kehitet-
38012: että konkurssiin asetetun yrityksenjohtoon kuu-        tävä siten, että luottotiedoista välittyy tiedon
38013: luneista henkilöistä tehdään merkinnät luottotie-      saajille mahdollisimman oikea kuva tilanteesta,
38014: torekistereihin, sekä siitä, että konkurssiin asete-   joka on johtanut luottohäiriömerkintään. Myös
38015: tun yrityksenjohtoon kuuluneen henkilön pääsy          ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen edelly-
38016: ennakkoperintärekisteriin ei ole automaattista.        tyksiä on muutettava siihen suuntaan, ettei kon-
38017:    Näistä seikoista seuraa mm. se, että yrittäjälle    kurssiyrityksessä mukanaolo olisi ennakkope-
38018: ei avata edes pankkitiliä. Toimeksiantojen saa-        rintärekisteriin merkitsemisen este siinä määrin
38019: minen on myös käytännössä vaikeaa, jos yritys ei       kuin nykyisin.
38020: ole ennakkoperintärekisterissä. Ennakkoperin-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38021: tärekisteriin kuuluvan yrityksen kanssa asiointi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38022: on toimeksiantajalle yksinkertaisempaa, koska          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38023: toimeksiantaja suorittaa yritykselle vain sen las-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38024: kuttaman määrän ilman ennakonpidätystä.
38025:    Kun palkkatyötä ei ole tarjolla, jää konkurssi-                Mitä Hallitus aikoo tehdä konkurssin
38026: yrittäjän ainoaksi vaihtoehdoksi harjoittaa yri-              tehneiden yrittäjien aseman korjaamisek-
38027: tystoimintaa jonkin välikäden avulla tai toimia               si?
38028: harmaassa taloudessa. Huomattava määrä yrit-
38029: 
38030:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
38031: 
38032:                                           Markus Aaltonen /sd
38033: 
38034: 
38035: 
38036: 
38037: 280043
38038: 2                                             KK 1240/1998vp
38039: 
38040: 
38041: 
38042: 
38043:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
38044: 
38045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ollut aikaisemmin osallisena konkurssissa, on
38046: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            havaittu olevan yhteyttä luottoriskiin.
38047: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-
38048: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus              lituksen esitys henkilötietolaiksi ja eräiksi siihen
38049: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            liittyviksi laeiksi (HE 96/1998 vp). Esityksen läh-
38050: n:o 1240:                                                tökohtana on se, että myös yrittäjänä toimivat
38051:                                                          luonnolliset henkilöt kuuluvat lain soveltamis-
38052:             Mitä Hallitus aikoo tehdä konkurssin         alaan, mikä laajentaa osaltaan henkilötiedon
38053:         tehneiden yrittäjien aseman korjaamisek-         suojaa ja rekisteröidyn oikeuksia nykyisestä.
38054:         si?                                              Henkilöluottotietojen käsittelyä sääntelevä eri-
38055:                                                          tyissäännös koskisi kuitenkin nykyiseen tapaan
38056:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             vain luonnollisia henkilöitä yksityishenkilöinä.
38057: vasti seuraavaa:                                         Näin mm. säännösehdotus, jonka mukaan luot-
38058:                                                          totietorekisteriin saisi rekisteröidyn pyynnöstä
38059:     Useat eri tekijät voivat vaikeuttaa konkurssin       tallettaa tiedon maksuhäiriömerkinnän perus-
38060: tehneiden yrittäjien mahdollisuuksia hankkia             teena olevan maksun suorittamisesta, ei koskisi
38061: toimeentulonsa yritystoiminnalla. Sellainen voi          yrittäjiä. Henkilöluottotietojen käsittelyä koske-
38062: olla konkurssiin johtaneesta yritystoiminnasta           vassa sääntelyssä on ollut välttämätöntä pyrkiä
38063: jäänyt huomattava henkilökohtainen velkavas-             rekisterinpidon laajuuden johdosta kaavamai-
38064: tuu. Konkurssin tehneillä yrittäjillä voi olla myös      suuteen. Niinpä esimerkiksi niiden taustatilantei-
38065: vaikeuksia saada uutta yritystoimintaansa var-           den kuvaaminen, jotka ovatjohtaneet maksuhäi-
38066: ten luottoa. Sopimuskumppanien asettamat                 riömerkintään, on nähty tällaisessa menettelyssä
38067: maksu- ja muut ehdotkin voivat olla tiukempia.           ongelmalliseksi.
38068: Myös ennakkoperintärekisteriin pääsyn estymi-                Suunnitteilla on, että yrittäjien, yritysten ja
38069: nen hankaloittaa yritystoiminnan harjoittamis-           yhteisöjen oikeuksien turvaaminen luottotieto-
38070: ta.                                                      jen rekisteröinnissä ja yleensäkin tietojenkäsitte-
38071:     Ei ole yhteiskuntapoliittisesti järkevää, että       lyssä sekä näihin liittyvät sääntelytarpeet selvite-
38072: konkurssin läpi käyneiden mutta osaavien jako-           tään oikeusministeriössä henkilötietolain säätä-
38073: keneiden yrittäjien resursseja ei saada täysipai-        misen jälkeen erillisenä hankkeena. Selvitystyös-
38074: noisesti talouselämän käyttöön. Suuri osa                sä arvioitaisiin myös, missä määrin yrityksiä ja
38075: 1990-luvun konkursseista on johtunut sellaisista         yhteisöjä koskevaa luottotietotoimintaa voidaan
38076: yleisistä taloudellisista tekijöistä, joihin yritykset   kehittää alan itseohjauksella.
38077: ja yrittäjät eivät voineet itse juurikaan vaikuttaa.         Valtion täytyy pyrkiä huolehtimaan siitä, että
38078: Markkinalouteen kuuluu myös epäonnistumi-                yritykset huolehtivat lakisääteisistä velvollisuuk-
38079: nen. Konkurssiyrittäjien aseman parantamisessa           sistaan. Ennakkoperintärekisteriä koskevan
38080: on paljolti kysymys nimenomaan asenteiden                sääntelyn tarkoituksena on osaltaan vaikuttaa
38081: muuttamisesta. Oleellista on, että yrityksen luo-        siihen, että verot ja julkiset maksut suoritetaan
38082: tettavuutta ei arvioida yksinomaan yrityksen             asianmukaisesti. Laki ennakkoperintälain 27 §:n
38083: omistajan tai johtoon kuuluvan aikaisempien              muuttamisesta (478/1998) on tullut voimaan
38084: epäonnistumisten perusteella.                            1.7.1998. Lain mukaan verovelvollinen voi pääs-
38085:     Lainsäädännöllisiä keinoja harkittaessa on           tä takaisin ennakkoperintärekisteriin aikaisem-
38086: otettava huomioon myös muita ja osin erisuun-            man kahden vuoden sijasta viimeistään vuoden
38087: taisia tarpeita. Niinpä luotonantajalla on perus-        kuluttua rekisteristä poistamisen jälkeen, jollei
38088: teltu tarve saada luottoriskin kannalta tärkeitä         laiminlyöntien jatkumista ole pidettävä ilmeise-
38089: tietoja. Sellaisia ovat muun muassa tiedot tuoton        nä. Uudistuksen nimenomaisena tavoitteena oli
38090: hakijan ja hänen omistamiensa tai johtamiensa            helpottaa yritystoiminnan uudelleen aloittamis-
38091: yritysten maksuhäiriöistä. Myös sillä seikalla,          ta.
38092: että yrityksen omistaja tai johtoon kuuluva on               Pankkitili on yritykselle maksuliikenteen hoi-
38093:                                               KK 1240/1998 vp                                             3
38094: 
38095: tamista varten välttämätön. Pankeilla ei ole kui-        vaikuttaa tehostamalla väärinkäytösten selvittä-
38096: tenkaan sopimuspakkoa tilin avaamisessa. Tilin           mistä. Asiaan on tarkoitus edelleen kiinnittää
38097: avauksesta kieltäytyminen estää käytännössä              huomiota konkurssilain kokonaisuudistuksen
38098: yritystoiminnan aloittamisen. Rahoitustarkas-            yhteydessä. Uudessa konkurssilaissa on myös
38099: tus on antanut tilin avauksesta kieltäytymistä           tarkoitus selkeyttää velallisen asemaa konkurssi-
38100: koskevan yleiskannanoton. Sen mukaan tilin-              menettelyssä. Velalliselle tulisi valmisteilla ole-
38101: avauksesta ei pitäisi kieltäytyä pelkästään enti-        van ehdotuksen mukaan esimerkiksi mahdolli-
38102: sen maksuhäiriön perusteella.                            suus esittää käsityksensä pesän omaisuuden rea-
38103:     Valtioneuvoston asettama ministerityöryhmä           lisointia koskevista kysymyksistä. Konkurssilain
38104: on käsitellyt konkurssin tehneiden yrittäjien ase-       uudistusta valmistelee oikeusministeriön asetta-
38105: maa. Työryhmä esitti 8.1.1998 toimenpide-ehdo-           ma työryhmä. Pyrkimyksenä on, että ehdotus
38106: tuksenaan, että erityisesti henkilötieto- ja vero-       hallituksen esitykseksi valmistuisi vuoden 1999
38107: lainsäädäntöä uudistettaessa kiinnitetään riittä-        aikana.
38108: västi huomiota sellaisten yrittäjien yritystoimin-          Konkurssin tehneelle yrittäjälle voidaan
38109: nan jatkamisedellytyksiin, joiden konkursseihin          myöntää yksityishenkilön velkajärjestely. Velka-
38110: ei liity väärinkäytöksiä ja siihen, ettei julkisyhtei-   järjestelyssä vahvistettava maksuohjelma kestää
38111: sön luotonannossa ja yritystukien myöntämises-           yleensä viisi vuotta. Maksettuaan ohjelman mu-
38112: sä noudateta käytäntöjä, joilla perusteettomasti         kaiset suoritukset velkojilleen velallinen vapau-
38113: rajoitetaan luotonantoa tai tuen myöntämistä             tuu loppuosasta velkojaan. Velkajärjestelystä
38114: edellä mainitunlaisille konkurssiyrittäjille.            tehdään merkintä oikeusrekisterikeskuksen yllä-
38115:     Konkurssien yhteydessä tapahtuvia väärin-            pitämään velkajärjestelyrekisteriin. Tiedot pois-
38116: käytöksiä ei voida kattavasti selvittää. Tällä on        tetaan rekisteristä maksuohjelman keston pää-
38117: konkurssin tehneiden yrittäjien yleistä mainetta         tyttyä.
38118: heikentävä vaikutus. Ongelmaan on mahdollista
38119:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
38120: 
38121:                                                                       Oikeusministeri Jussi Järventaus
38122: 4                                           KK 1240/1998 vp
38123: 
38124: 
38125: 
38126: 
38127:                                          Tili Riksdagens Talman
38128: 
38129:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nyss nämnd person tidigare har varit delaktig i en
38130: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            konkurs har konstaterats ha samband med kre-
38131: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ditrisker.
38132: dagsman Markus Aaltonen undertecknade                     1riksdagen behandlas som bäst en proposition
38133: spörsmål nr 1240:                                      om personuppgiftslag och vissa lagar som har
38134:                                                        samband med den (RP 96/1998 rd). En utgångs-
38135:           Vad ämnar Regeringen göra för att            punkt för propositionen är att också fysiska per-
38136:         förbättra ställningen för de företagare        son som är verksamma som företagare omfattas
38137:         som har gått i konkurs?                        av lagens tillämpningsområde. Detta utvidgar
38138:                                                        för sin del skyddet för personuppgifter och den
38139:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          registrerades rättigheter i jämförelse med nulä-
38140: anföra följande:                                       get. Specia1bestämmelsen om behandlingen av
38141:                                                        personkreditupplysningar skall dock som för
38142:     Flera olika faktorer kan försvåra möjligheter-     närvarande gälla endast fysiska personer i deras
38143: na för företagare som gått i konkurs att skaffa sin    egenskap av privatpersoner. Så1edes skulle före-
38144: utkomst genom företagsverksamhet. En sådan             tagare inte omfattas bland annat av den föreslag-
38145: faktor kan bestå i ett avsevärt personligt gälds-      na bestämmelse, enligt viiken man på begäran av
38146: ansvar tili följd av företagsverksamhet som 1ett       den registrerade i kreditupplysningsregistret får
38147: tili konkurs. F öretagare som gått i konkurs kan       införa uppgift om att en betalning som legat tili
38148: också ha svårigheter att få krediter för sin nya       grund för anteckningen om beta1ningsstörning
38149: företagsverksamhet. Också de betalningsvilikor         har erlagts. 1 reg1eringen av behandlingen av per-
38150: och andra villkor som avtalsparter ställer kan         sonkreditupplysningar har det varit nödvändigt
38151: vara strängare. F öretagsverksamheten försvåras        att på grund av den omfattande registerföringen
38152: också av att företagaren inte kan antecknas i          sträva efter schematiska regler. Således har man
38153: förskottsuppbördsregistret.                            funnit det problematiskt att i ett dylikt förfaran-
38154:     Det är inte samhällspolitiskt ändamålsenligt       de beskriva de bakomliggande situationer som
38155: att det ekonomiska livet inte fullödigt kan utnytt-    har lett tili anteckningen om beta1ningsstörning.
38156: ja de resurser som kunniga och erfarna företagare         Det finns planer på att möjligheterna att sä-
38157: trots en konkurs kan erbjuda. En stor del av           kerställa företagares, företags och organisatio-
38158: konkurserna under 1990-talet har berott på såda-       ners rättigheter vid registrering av kreditupplys-
38159: na allmänna ekonomiska faktorer som företagen          ningar och också i allmänhet vid databehandling
38160: och företagarna inte i nämnvärd grad har kunnat        samt härmed sammanhängande regleringsbehov
38161: påverka. Tili marknadsekonomin hör också               reds ut vid justitieministeriet som ett separat pro-
38162: misslyckanden. När det gäller att förbättra kon-       jekt efter det personuppgiftslagen har stiftats. 1
38163: kursföretagares ställning är det tili stor del ut-     detta arbete kommer man också att bedöma i
38164: tryckligen fråga om att förändra attityderna. Det      viiken utsträckning den kreditupplysningsverk-
38165: väsentliga är att ett företags tiliförlitlighet inte   samhet som gäller företags och organisationer
38166: bedöms enbart utifrån misslyckanden som före-          kan utvecklas genom självstyrning i branschen.
38167: tagets ägare eller någon i ledningen har drabbats         Staten måste försöka se tili att företagen full-
38168: av.                                                    gör sina lagbestämda förpliktelser. Syftet med
38169:     När lagstiftningsmetoder övervägs bör man          regleringen av förskottuppbördsregistret är för
38170: beakta också andra och delvis divergerande be-         sin del att medverka tili att skatter och offentliga
38171: hov. Sålunda har en kreditgivare ett motiverat         avgifter betalas på behörigt sätt. Lagen om änd-
38172: behov att få upplysningar som är viktiga med           ring av 27 § förskottsuppbördslagen (478/1998)
38173: tanke på en kreditrisk. Sådana är bland annat          har trätt i kraft 1. 7.1998. Enligt lagen kan en
38174: uppgifter om betalningsstörningar hos den som          skattskyldig återinföras i förskottuppbördsre-
38175: söker krediteller hos de företag som han eller hon     gistret senast ett år efter avförandet ur registret,
38176: äger eller leder. Också den omständigheten att en      om det inte skall anses uppenbart att försummel-
38177:                                             KK 1240/1998 vp                                              5
38178: 
38179: serna fortsätter. Före Iagändringen var tiden två         Det är inte möjligt att på ett heltäckande sätt
38180: år. Det uttryckliga syftet med reformen var att        reda ut de oegentligheter som förekommer vid
38181: göra det Iättare att återuppta företagsverksam-        konkurser. Detta har som följd att konkursföre-
38182: het.                                                   tagares allmänna anseende försämras. Det är
38183:    Ett bankkonto är nödvändigt för ett företags        möjligt att ingripa i problemet genom att göra
38184: betalningsrörelse. Bankerna har dock inte något        utredningen a v missbruk effektivare. A vsikten är
38185: avtalstvång när det gäller att öppna konton. Om        att fortfarande fåsta avseende vid frågan i sam-
38186: en bank vägrar att öppna ett konto, försvårar          band med totalreformen av konkurslagen. Enligt
38187: dettai praktiken inledandet av företagsverksam-        planerna skall också gäldenärens ställning i kon-
38188: heten. Finansinspektionen har publicerat ett all-      kurs göras klarare i den nya konkurslagen. Gäl-
38189: mänt ställningstagande angående vägran att             denären får enligt det förslag som är under bered-
38190: öppna konton. Enligt det borde man inte vägra          ning t.ex. möjlighet att framföra sin åsikt om
38191: att öppna ett konto enbart på grund av en tidiga-      frågor som gäller realisering av boets tillgångar.
38192: re betalningsstörning.                                 Revideringen av konkurslagen bereds av en ar-
38193:    En av statsrådet tillsatt ministerarbetsgrupp       betsgrupp som tillsatts av justitieministeriet. Av-
38194: har behandlat konkursföretagares ställning. Ar-        sikten är att förslaget tili regeringsproposition
38195: betsgruppen anförde 8.1.1 998 som sitt åtgärds-        skall bli klart under 1999.
38196: förslag att man i synnerhet vid revidering av             En företagare som gått i konkurs kan beviljas
38197: personuppgifts- och skattelagstiftningen skall         skuldsanering för privatperson. Det betalnings-
38198: fåsta tillräckligt avseende vid förutsättningarna      program som fastställs vid saneringen pågår i
38199: för fortsatt företagsverksamhet när det gäller så-     allmänhet fem år. Efter att ha erlagt de program-
38200: dana företagare vars konkurser inte är förknip-        enliga betalningarna tili borgenärerna befrias
38201: pade med missbruk och vid att i offentliga sam-        gäldenären från återstoden av sina skulder. Be-
38202: funds kreditgivning och vid beviljande av före-        träffande skuldsanering görs en anteckning i det
38203: tagsstöd inte iakttas sådan praxis med viiken          skuldsaneringsregister som förs av rättsregister-
38204: kreditgivning tili eller beviljande av stöd för kon-   centralen. Uppgifterna avförs ur registret sedan
38205: kursföretagare av nyss nämnt slag försvåras utan       betalningsprogrammet slutförts.
38206: fog.
38207:      Helsingfors den 27 november 1998
38208: 
38209:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
38210:                                            KK 1241/1998 vp
38211: 
38212: Skriftligt spörsmål1241
38213: 
38214: 
38215: 
38216: 
38217:                                    Eva Biaudet /sv: lnförande av miljödifferentierade farleds- och
38218:                                       hamnavgifter i Finland
38219: 
38220: 
38221:                                         Tili Riksdagens Talman
38222: 
38223:    Östersjöns tillstånd kräver att Polluter Pays         För att erhålla svavelrabatt erfodras att man
38224: principen verkligen tillämpas på de verksamheter      för fartygets energiproduktion kontinuerligt an-
38225: som berör havet.                                      vänder lågsvavligt bränsle. Med lågsvavelhaltigt
38226:    1 Sverige infördes miljödifferentierade farleds-   bränsle menas 0,5 viktsprocent svavel eller min-
38227: och hamnavgifter fr.o.m. 1.1.1998. Ca 10 hamnar       dre för passagerar- och järnvägsfårjor och 1,0
38228: är redan inkopplade i systemet och ytterligare 10     viktsprocent svavel eller mindre för lastfartyg.
38229: kommer att göra det under årets Iopp. Miljödiffe-         Förutom de specifika kontrollåtgärderna för
38230: rentierade farleds- och hamnavgifter är en morot      varje reduceringsmetod har sjöfartsinspektionen
38231: för dem som är villiga att satsa på miljösparande     eller en av Sjöfartsverket bemyndigad kontrol-
38232: fårbättringar, och en kostnad för de fartyg som       lant, rätt att utföra oanmälda stickprovskontrol-
38233: har stora utsläpp, eftersom avgifterna som er-        ler.
38234: läggs bestäms av hur mycket utsläpp fartyget har.        Ju fler Iänder i Östersjöområdet som inför
38235:    Sverige syftar med dessa regler att minska sjö-    miljödifferentiering i sina farleds- och hamnav-
38236: fartens luftföroreningar, främst i form av kväve-     gifter desto attraktivare blir investeringar i mil-
38237: oxid- och svavelutsläpp, med 75% tili början av       jösparande teknik för fartygen, eftersom förbätt-
38238: 2000-talet.Avgifterna stimulerar rederierna att       ringen tas i beaktange på flere håll. Målsättning-
38239: vidta miljöförbättrande åtgärder t.ex. i form av      en i länderna kring Ostersjön borde vara att har-
38240: katalytisk avgasrening för att minska kväveoxid-      monisera dylika miljöavgifter.
38241: utsläppen samt att öka användningen av lågsva-            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
38242: velhaltig bunkerolja.                                 ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
38243:    Som främsta mål är än idag minskning av            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
38244: fartygens utsläpp av kväveoxider och svavel.          följande spörsmål:
38245: Utsläppen av NOx kan bl.a. minskas genom an-
38246: vändning av katalysator, kväveoxidreducerande                    När kommer Finland att införa miljö-
38247: åtgärder baserade på vatteninjektion i förbrän-               differentierade farleds- och hamnavgif-
38248: ningsutrymmet, HAM-teknik (Humid Air Mo-                      ter?
38249: tor) eller genom att förse motorn med omställ-
38250: ningsbar teknik vad gäller bränsleinsprutning.
38251: 
38252:       Helsingfors den 3 november 1998
38253: 
38254:                                             Eva Biaudet /sv
38255: 
38256: 
38257: 
38258: 
38259:  280043
38260: 2                                         KK 1241/1998 vp
38261: 
38262: Kirjallinen kysymys 1241                                                                   Suomennos
38263: 
38264: 
38265: 
38266: 
38267:                                   Eva Biaudet /r: Toimenpiteistä ympäristöperusteisten väylä- ja sata-
38268:                                       mamaksujen käyttöön ottamiseksi Suomessa
38269: 
38270: 
38271:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38272: 
38273:    Itämeren tila vaatii Polluter Pays -periaatteen   moottori polttoaineen ruiskutuksen säätöteknii-
38274: todellista soveltamista merta koskeviin toimin-      kalla.
38275: toihin.                                                 Rikkialennuksen saamiseksi vaaditaan, että
38276:    Ruotsissa otettiin käyttöön ympäristöperus-       aluksen energiantuotantoon käytetäänjatkuvas-
38277: teiset väylä- ja satamamaksut 1.1.1998 lähtien.      ti vähärikkipitoista polttoainetta. Vähärikkipi-
38278: Noin kymmenen satamaa on jo järjestelmässä ja        toisella polttoaineelia tarkoitetaan 0,5 painopro-
38279: kymmenen lisää on vuoden aikana tulossa siihen.      senttia rikkiä tai vähemmän matkustaja- ja juna-
38280: Ympäristöperusteiset väylä- ja satamamaksut          lauttojen osalta ja 1,0 painoprosenttia rikkiä tai
38281: ovat porkkanana niille, jotka haluavat panostaa      vähemmän lastialusten osalta.
38282: ympäristöä säästäviin parannuksiin ja kustan-           Kutakin vähentämismenetelmää koskevien
38283: nuksina suuripäästöisille aluksille, koska suori-    erityisten tarkastustoimenpiteiden lisäksi Me-
38284: tettavat maksut määräytyvät aluksen päästöjen        renkulun tarkastuslaitoksella tai merenkulkulai-
38285: määrän mukaisesti.                                   toksen valtuuttamalla tarkastajana on oikeus
38286:    Ruotsin pyrkimyksenä on vähentää näiden           tehdä ilmoittamatta pistokokeita.
38287: säännösten avulla merenkulun ilmansaasteita,            Mitä useammat maat Itämeren alueella otta-
38288: pääasiassa typpioksidi- ja rikkipäästöjä, 75 pro-    vat käyttöön ympäristöperusteisuuden väylä- ja
38289: senttia 2000-luvun alkuun mennessä. Maksut           satamamaksuissaan, sitä houkuttelevaromiksi
38290: kannustavat varustamoja ryhtymään ympäris-           tulevat investoinnit ympäristöä säästävään tek-
38291: töä parantaviin toimenpiteisiin esim. katalyytti-    niikkaan aluksissa, koska parannus otetaan huo-
38292: sen pakokaasun puhdistuksen avulla typpioksi-        mioon monella taholla. Itämeren maiden tavoit-
38293: dipäästöjen vähentämiseksi sekä lisäämään vä-        teena tulisi olla tällaisten ympäristömaksujen
38294: härikkipitoisen bunkkeripolttoaineen käyttöä.        harmonisoiminen.
38295:    Ensisijaisena tavoitteena on vielä nykyisel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38296: läänkin alusten typpioksidi- ja rikkipäästöjen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38297: vähentäminen. Typpioksidipäästöjä voidaan vä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38298: hentää mm. käyttämällä katalysaattoria, veden        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38299: ruiskuttamista pohtotilaan perustuvia typpiok-
38300: sideja vähentäviä toimenpiteitä, HAM-tek-                       Milloin Suomi ottaa käyttöön ympä-
38301: niikkaa (Humid Air Motor) tai varustamalla                   ristöperusteiset väylä- ja satamamaksut?
38302: 
38303:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1998
38304: 
38305:                                             Eva Biaudet /r
38306:                                              KK 1241/1998 vp                                               3
38307: 
38308: 
38309: 
38310: 
38311:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
38312: 
38313:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Useihin muihin Euroopan maihin verrattuna
38314: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           suhteellisen vähäliikenteisellä rannikkoalueel-
38315: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lamme laivoista aiheutuvaa ilman saastumista ei
38316: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva                ole koettu sellaiseksi ongelmaksi, jota pitäisi ryh-
38317: Biaudet' n näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tyä hoitamaan väylämaksujärjestelmää muutta-
38318: n:o 1241:                                               malla. EU:n piirissä selvitetään parhaillaan yh-
38319:                                                         teisömaiden liikenteeltä kerättävien maksujen
38320:            Milloin Suomi ottaa käyttöön ympä-           oikeudenmukaista kohtaantumista, mukaan lu-
38321:         ristöperusteiset väylä- ja satamamaksut?        kien ulkoiset kustannukset, kuten esim. ympäris-
38322:                                                         tön pilaantumisesta aiheutuvat haittavaikutuk-
38323:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            set. Tällä hetkellä tulisi odottaa tämän selvitys-
38324: vasti seuraavaa:                                        työn tuloksia, ennen kuin ryhdytään tekemään
38325:                                                         maksujärjestelmään perustavaa laatua olevia
38326:     Ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen             muutoksia. Olisi myös vaikea arvioida, mitkä
38327: maksupoliittisia päätöksiä tehtäessä on eräs            olisivat tällaisen maksujärjestelmän muutoksen
38328: mahdollinen keino edistää ympäristöystävällis-          taloudelliset vaikutukset esim. kustannusvastaa-
38329: ten alusten käyttöönottoa. Suomessakin tätä pe-         vuustavoitteen toteutumisen kannalta.
38330: riaatetta on sovellettu, sillä öljysuojarahastosta          Laivoista aiheutuvan ilman saastumisen vä-
38331: annetun lain (128711989) 2 §:n mukaan öljysuoja-        hentämiseksi on YK:n kansainvälisen merenkul-
38332: maksua peritään kaksinkertaisena maahantuo-             kujärjestön (IMO) puitteissa laadittu meriympä-
38333: dusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä, jos        ristön pilaantumista koskevaan yleissopimuk-
38334: öljy kuljetetaan sellaisella säiliöaluksella, jota ei   seen (Marpol) erityinen ilman pilaantumista kos-
38335: ole varustettu koko Iastisäiliöosan alueelta kak-       keva liite, joka ei tosin ole vielä tullut kansainvä-
38336: soispohjalla.                                           lisesti voimaan. Mainitussa liitteessä Itämerta
38337:     Kysymyksessä viitataan Ruotsissa 1.1.1998           käsitellään erikoisalueena, jolle tulee muuta
38338: lukien käyttöönotettuihin ympäristöperusteisiin         yleissopimusta tiukempia vaatimuksia käytettä-
38339: väylä- ja satamamaksuihin. Suomessa väylämak-           vän polttoaineen suhteen. Hallituksen käsityk-
38340: sujen perintä perustuu väylämaksulakiin (1028/          sen mukaan aluksista aiheutuvaa ympäristön pi-
38341: 1980). Sen mukaan väylämaksulla katetaan jul-           Iaantumista tulisikin ensisijaisesti pyrkiä vähen-
38342: kisten kulkuväylien ja vesiliikenteen turvalaittei-     tämään alusten teknisiä määräyksiä tiukenta-
38343: den rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä        malla.
38344: jäänmurtajien avustustoiminnasta aiheutuneet               Satamamaksut ovat kunnallisia maksuja, joi-
38345: kustannukset. Maksu on porrastettu siten, että          den määräytymisperusteista ja suuruudesta val-
38346: sillä halutaan edistää talviliikenteeseen soveltu-      tio ei päätä.
38347: van tonniston saamista Suomen ulkomaankau-                 Edellä olevan perusteella ilmoitan, ettei halli-
38348: pan merikuljetuksiin, mitä on pidetty yleisesti         tus tällä hetkellä suunnittele väylämaksujärjes-
38349: Suomen huoltovarmuuden ja ympärivuotisen                telmän muuttamista siten, että ympäristönäkö-
38350: meriliikenteen sujuvuuden kannalta keskeisenä           kohdat otettaisiin huomioon maksujen suuruut-
38351: tavoitteena.                                            ta määrättäessä.
38352: 
38353:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1998
38354: 
38355:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
38356: 4                                            KK 1241/1998 vp
38357: 
38358: 
38359: 
38360: 
38361:                                           Till Riksdagens Talman
38362: 
38363:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1jämförelse med de flesta europeiska Iänder är
38364: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          våra kuster förhållandevis glest trafikerade, var-
38365: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        för föroreningar från fartyg inte har upplevts
38366: man Eva Biaudet undertecknade spörsmå1 nr               vara ett sådant problem som skulle kräva åtgär-
38367: 1241:                                                   der genom att ändra farledsavgiftssystemet.
38368:                                                         Inom EU utreds för närvarande hur avgifter som
38369:            När kommer Finland att införa miljö-         skall uppbäras av gemenskapsländernas trafik på
38370:         differentierade farleds- och hamnavgif-         ett rättvist sätt skall fördelas, inklusive yttre kost-
38371:         ter?                                            nader som t.ex. skadeverkningar tili följd av mil-
38372:                                                         jöförstöring. För närvarande är det skäl att vänta
38373:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           på resultaten från detta utredningsarbete innan
38374: anföra följande:                                        grundläggande ändringar görs i avgiftssystemet.
38375:                                                         Det skulle även vara svårt att uppskatta vilka de
38376:    Beaktande av miljöaspekter då avgiftspolitis-        ekonomiska konsekvenserna av sådana här änd-
38377: ka beslut fattas är ett möjligt ruedel att främja       ringar i avgiftssystemet är, t.ex. med beaktande
38378: ibruktagandet av miljövänliga fartyg. Också i           av hur målsättningen om kostnadsmotsvarighet
38379: Finland har denna princip tillämpats eftersom           skall kunna nås.
38380: oljeskyddsavgiften enligt 2 § lagen om olje-               För att minska luftföroreningarna orsakade
38381: skyddsfonden ( 1287/1989) uppbärs till det dubb-        av fartyg har det inom FN:s internationella sjö-
38382: la beloppet för importerad olja och för olja som        fartsorganisation IMO gjorts upp en särskild bi-
38383: transporteras genom Finland, om oljan trans-            laga om luftföroreningar i anslutning till konven-
38384: porteras med ett tankfartyg som inte har försetts       tionen om förorening av havsmiljön (Marpol).
38385: med dubbelbotten som omfattar hela dendel av            Bilagan har visserligen ännu inte trätt i kraft
38386: fartyget där lasttankarna är belägna.                   internationellt. I nämnda bilaga behandlas Öst-
38387:    1 spörsmålet hänvisas tili de miljödifferentie-      ersjön som ett specialområde, där strängare krav
38388: rade farleds- och hamnavgifter som tagits i bruk        än i konventionen i övrigt borde tillämpas i fråga
38389: i Sverige fr.o.m. den 1 januari 1998. 1 Finland         om bränsle. Enligt regeringens uppfattning bor-
38390: grundar sig uppbörden av farledsavgifter på la-         de miljöförstöring orsakad av fartyg i första hand
38391: gen om farledsavgift ( 1028/1980). Enligt den skall     minskas genom att införa strängare tekniska fö-
38392: farledsavgiften täcka de kostnader som staten           reskrifter.
38393: åsamkas genom byggandet, underhållet och                   Hamnavgifterna är korumunala avgifter, och
38394: skötseln av allmänna farleder för sjöfarten och         staten beslutar inte om principerna för faststäl-
38395: kostnader för säkerhetsanordningar som behövs           lande av dessa och inte heller om deras storlek.
38396: för sjötrafiken samt för isbrytarassistansen. Av-          Med stöd av ovanstående meddelar jag att
38397: giften är differentierad på ett sätt som är tänkt att   regeringen inte för närvarande planerar någon
38398: främja att det i Finlands utrikeshandels sjötran-       ändring av farledsavgiftssystemet för att miljö-
38399: sporter införs tonnage som lämpar sig för vinter-       synpunkter skulle beaktas då avgifternas storlek
38400: trafik, vilket allmänt ansetts vara ett viktigt mål     fastställs.
38401: med tanke på Finlands underhållssäkerhet och
38402: med tanke på flexibiliteten i åretrunttrafiken tili
38403: sjöss.
38404: 
38405:      Helsingforsden 23 november 1998
38406: 
38407:                                                                              Trafikminister Matti Aura
38408:                                             KK 1242/1998 vp
38409: 
38410: Kirjallinen kysymys 1242
38411: 
38412: 
38413: 
38414: 
38415:                                     Mikko Immonen /vas ym.: Natura 2000 -suojeluohjelman inventoin-
38416:                                        ti- ja karttatietojen oikeellisuudesta
38417: 
38418: 
38419:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38420: 
38421:     Saamiemme tietojen mukaan Varsinais-Suo-           karttapohjiin merkintöjä uusista teistä, raken-
38422: messa, Mietoisten kunnassa Natura 2000 -ohjel-         nuksista, puhumattakaan kokonaisista kaupun-
38423: man toteuttamisesta on tehty korkeimmalle hal-         ginosista,jos nämä tiedot eivät päivity Maanmit-
38424: linto-oikeudelle valitus, joka koskee erään pie-       tauslaitoksen karttapohjiin. Vastaavia epäkoh-
38425: nehkön pelto- ja metsäalueen kuulumista osaksi         tia on myös kiinteistöraja-aineistojen osalla. Tie-
38426: Laajoen suistossa olevaa lintuvesisuojelualuetta.      dot ovat puutteellisia, niitä ei ole kauttaaltaan
38427: Valituksen keskeiset perustelut koskevat sitä,         digitoitu tai niissä on selviä virheitä. Tämä ha-
38428: että valittajien mukaan valtioneuvoston päätök-        vainto on yleisemmättäkin kannalta tärkeä -
38429: sen 20.8.1998 rajaus maanomistajien maiden             yhteiskunnalle välttämättömiä paikkatietojär-
38430: kuulumisesta suojelualueeseen on perustunut            jestelmiä on syytä kiireesti ryhtyä saattamaan
38431: vanhentuneisiin karttoihin ja tämän vuoksi             sellaiselle tasolle, johon kehittynyt tekniikka an-
38432: muun muassa alueella tapahtunut maannousuja            taa erinomaiset mahdollisuudet."
38433: alueen kuivuminen ovat jääneet huomiotta. Li-             Mikäli kysymyksessä tarkoitetussa valitusta-
38434: säksi valittajien mukaan heidän omistamillaan          pauksessa esitetyt väitteet karttatietojen ja inven-
38435: tiloilla tehdyt suojelupäätökset eivät ole perustu-    tointitietojen vanhentuneisuudesta osoittautu-
38436: neet linnuston osalta ajanmukaisiin inventointei-      vat oikeiksi, on ilmeistä, että ympäristöhallinto ei
38437: hin.                                                   ole kyennyt korjaamaan reilun vuoden takaista
38438:     Ympäristöministeriö myönsi eräässä aiem-           tilannetta ja parantamaan kansalaisten oikeus-
38439: massa vastauksessaan Natura 2000 -ohjelman             turvaa Natura 2000 -suojeluohjelman toteutta-
38440: valmistelusta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen,        misessa. Viimeistään tässä vaiheessa, jolloin kor-
38441: että ympäristöhallinnon Maanmittauslaitoksel-          keimpaan hallinto-oikeuteen on tullut jättää vii-
38442: ta saarnat kartat eivät ole kaikissa tapauksissa       meisetkin Natura-ohjelman toteuttamista koske-
38443: olleet ajanmukaisia eivätkä enää ole vastanneet        vat valitukset, on selvitettävä suojelua toteutta-
38444: luonnossa vallitsevaa tilannetta (vastaus kirjalli-    vien viranomaisten tietopohjan oikeellisuus.
38445:  seen kysymykseen 676/1997 vp). Tuolloin todet-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38446:  tiin muun muassa:                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38447:      "Karttojen osalta ympäristöministeriö on ol-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38448:  lut maanmittaushallinnolta saadun aineiston va-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38449:  rassa. Kuulemista varten hankittiin digitaaliset
38450:  pohjakartta-aineistot sekä kiinteistörajatiedot.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38451:      Aineistoa käsiteltiin Suomen ympäristökes-               ryhtyä,jotta Natura 2000 -ohjelman alue-
38452:  kuksessa ainoastaan lisäämällä siihen ehdotettu-             rajaukset perustuisivat kaikilta osin ajan-
38453: jen Natura-alueiden ulkorajat. Ympäristöminis-                mukaisiin kartta- ja inventointitietoihin,
38454:  teriölle oli epämiellyttävä yllätys, ettei kansain-          ja
38455:  välisestikin arvostettu karttalaitoksemme voi-                  voiko Hallitus selvittää, ovatko suoje-
38456:  nutkaan palvella kaikilta osin tarkalla ja ajanta-           luvaatimuksen perusteena valitusten
38457:  saisella aineistolla.                                        kohteena olevissa asioissa olleet vanhen-
38458:      Ympäristöministeriöllä itsellään ei ole mitään           tuneet ja virheelliset tiedot?
38459:  mahdollisuutta esimerkiksi lisätä digitaalisiin
38460: 
38461:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
38462: 
38463:                       Mikko Immonen /vas                        Annika Lapintie /vas
38464: 280043
38465: 2                                          KK 1242/1998 vp
38466: 
38467: 
38468: 
38469: 
38470:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38471: 
38472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aluerajaukset perustuvat perusteelliseen harkin-
38473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taan ja ajankohtaisiin tietoihin alueiden suojelu-
38474: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       perusteista.
38475: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Im-            Ympäristöministeriö on käyttänyt Natura-
38476: mosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        verkostoehdotusta valmistellessaan ja valtioneu-
38477: n:o 1242:                                             voston päätöksen liitekartoissa karttapohjana
38478:                                                       Maanmittauslaitoksen PerusCD-rasterimuotoi-
38479:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sia numeerisia karttoja, joiden mittakaava on
38480:        ryhtyä,jotta Natura 2000-ohjelman alue-        1:20 000, sekä Maanmittauslaitoksen numeerista
38481:        rajaukset perustuisivat kaikilta osin ajan-    kiinteistönraja-aineistoa (NKRK) niiltä osin
38482:        mukaisiin kartta- ja inventointitietoihin,     kun aineistoa oli saatavilla. Pääosalla alueiden
38483:        ja                                             kartoista käytettiin myös numeerisessa muodos-
38484:           voiko Hallitus selvittää, ovatko suoje-     sa olevaa korkeuskäyräaineistoa, Käyrä-CD:tä.
38485:        luvaatimuksen perusteena valitusten                Natura 2000 -verkostoehdotuksesta tehdyissä
38486:        kohteena olevissa asioissa olleet vanhen-      muistutuksissaja huomautuksissa tuli esille, että
38487:        tuneet ja virheelliset tiedot?                 käytetty karttamateriaali ei pohjakartan osalta
38488:                                                       kaikin osin vastannut nykytilannetta. Asia otet-
38489:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tiin esille Maanmittauslaitoksen kanssa käydyis-
38490: taen seuraavaa:                                       sä neuvotteluissa ja päivitettyä karttamateriaalia
38491:                                                       hankittiin siltä osin kuin päivitettyä aineistoa oli
38492:    Valtioneuvoston päätöksen mukaiseen Natu-          saatavilla. Ympäristöministeriö on Naturaa val-
38493: ra 2000 -verkostoehdotukseen kuuluvien aluei-         mistellessaan käyttänyt mahdollisimman hyvää
38494: den valinta aloitettiin tarkastelemalla valtioneu-    saatavilla olevaa numeerista karttamateriaalia
38495: voston hyväksymiä suojeluohjelmia ja -päätök-         Natura 2000 -verkostoehdotuksessa.
38496: siä sekä niiden perustana olevia inventointitieto-        Kysymyksessä mainitulla Laajoen suistossa
38497: ja. Ohjelmat ja päätökset sekä niiden perustana       sijaitsevalla lintuvesisuojelualueella tarkoitetaan
38498: olevat inventoinnit tarkistettiin verkostoehdo-       todennäköisesti Mietoistenlahden (FI0200089)
38499: tuksen valmisteluun liittyvillä maastoinventoin-      aluetta, joka valtioneuvoston päätöksen mukaan
38500: neilla. Alueet ja niiden rajaukset käytiin läpi mo-   on tarkoitus ilmoittaa komissiolle lintudirektii-
38501: nivaiheisessa valmistelussa, jonka kuluessa muo-      vin mukaiseksi SPA-alueeksi. Alueen rajaus nou-
38502: dostettiin luettelo alueista, joiden on katsottu      dattaa      valtioneuvoston     periaatepäätöksen
38503: olevan luonto- ja lintudirektiivien ja niiden kri-    (3.6.1982) mukaista lintuvesiensuojeluohjelman
38504: teereiden mukaisia. Ympäristöministeriön ehdo-        aluerajausta,jonka pohjana on lintuvesien suoje-
38505: tuksen mukaiset Natura-alueet käytiin Natura          lutyöryhmän mietintö. Tämän lisäksi alueesta on
38506: 2000 -ministerityöryhmässä kahteen kertaan yk-        olemassa varsin tuoreet linnustoselvitykset vuo-
38507: sityiskohtaisesti läpi, ensimmäisen kerran syksyl-    silta 1992 ja 1994.
38508: lä 1997 ja alkutalvesta 1998 kevään 1997 muistu-          Korkein hallinto-oikeus tulee pyytämään ym-
38509: tusten perusteella ja toisen kerran keväällä ja       päristöministeriöltä lausunnon kaikista Natura
38510: kesällä 1998 jatkohuomautusten perusteella. Mi-       2000-verkostoehdotuksesta tehdyistä valituksis-
38511: nisterityöryhmä perehtyi sekä koko Natura 2000        ta. Huolimatta siitä, että Natura-päätöstä val-
38512: -verkostoehdotukseen että yksittäisiin alueisiin      misteltaessa on käytetty ajantasaista selvitystie-
38513: varsin perusteellisesti. Ministerityöryhmä piti       toa ja ajankohtaista karttamateriaalia, ympäris-
38514: yhteensä 45 kokousta. Edellisen perusteella voi-      töministeriö tulee valituksista lausuntoa antaes-
38515: daan todeta, että valtioneuvoston päätöksen           saan vielä tarkistamaan alueen verkostoon sisäl-
38516: mukaisen Natura 2000 -verkostoehdotuksen              lyttämisen perusteet.
38517: 
38518:      Helsingissä l päivänä joulukuuta 1998
38519:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
38520:                                            KK 1242/1998 vp                                             3
38521: 
38522: 
38523: 
38524: 
38525:                                         Tili Riksdagens Talman
38526: 
38527:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Finlands nätverk Natura 2000 enligt statsrådets
38528: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        beslut bygger på ingående prövning och aktuella
38529: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      uppgifter om grunderna för skyddet.
38530: man Mikko Immonen m.fl. undertecknade                    Miljöministeriet har vid beredningen av för-
38531: spörsmål nr 1242:                                     slaget tili nätverket Natura 2000 och i bilagekar-
38532:                                                       torna tili statsrådets beslut som kartbas använt
38533:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        lantmäteriverkets CD-rasterformiga numeriska
38534:        ta för att gränsdragningarna för pro-          grundkartor i skalan l :20 000 och lantmäteriver-
38535:        grammet Natura 2000 tili alla delar skall      kets numeriska materia! om fastighetsgränserna
38536:        bygga på aktuella kart- och inventerings-      (NKRK) i den utsträckning som sådant funnits
38537:        uppgifter, och                                 att tillgå. På största delen av kartorna över områ-
38538:           kan Regeringen utreda om grunden för        dena användes också numeriskt materia! med
38539:        kravet på skydd i fråga om de överklaga-       höjdkurvor, Käyrä-CO.
38540:        de ärendena är föråldrade och felaktiga           De anmärkningar och påpekanden som gjor-
38541:        uppgifter?                                     des om förslaget tili nätverket Natura 2000 visade
38542:                                                       att det kartmaterial som använts inte ens vad
38543:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grundkartan beträffar tili alla delar motsvarade
38544: anföra följande:                                      nuläget. Saken togs upp till diskussion med lant-
38545:                                                       mäteriverket, och ajourfört materia! införskaffa-
38546:    Valet av de områden som enligt statsrådets         des i den utsträckning som sådant fanns. Miljö-
38547: beslut ingår i förslaget tili Finlands nätverk Na-    ministeriet har vid beredningen av Natura an-
38548: tura 2000 inleddes genom en granskning av alla        vänt så bra numeriskt kartmaterial som möjligt i
38549: de skyddsprogram och skyddsbeslut som statsrå-        förslaget till nätverket.
38550: det godkänt samt de inventeringsuppgifter som            Det fågelskyddsområde i Laajokideltat som
38551: dessa byggde på. Programmen och besluten och          nämns i spörsmålet torde avse området
38552: de inventeringar som låg tili grund för dem kon-      (Fl0200089) i viken Mietoistenlahti, som enligt
38553: trollerades genom terrängundersökningar i sam-        statsrådets beslut skall anmälas tili kommissio-
38554: band med beredningen av förslaget tili nätverket.     nen som ett SPA-område enligt fågeldirektivet.
38555: Områdena och gränserna för dem genomgick en           Avgränsningen av området motsvarar gräns-
38556: beredning i många olika skeden, under viiken det      dragningen för programmet för skydd av fågelri-
38557: sattes upp en förteckning över områden som an-        ka insjöar och havsvikar i enlighet med statsrå-
38558: sågs Iigga i Iinje med habitatdirektivet och fågel-   dets principbeslut (3.6.1982), som bygger på ett
38559: direktivet och uppfylla kriterierna i dem. De Na-     betänkande av en arbetsgrupp för skydd av fågel-
38560: turaområden som miljöministeriet föreslagit be-       rika områden. Dessutom finns det helt fårska
38561: handlades två gånger i detalj i ministerarbets-       inventeringar av fågelbeståndet åren 1992 och
38562: gruppen för Natura 2000, första gången hösten         1994.
38563: 1997 och i början av vintern 1998 på basis av 1997       Högsta förvaltningsdomstolen kommer att
38564: års anmärkningar, andra gången våren och som-         begära miljöministeriets utlåtande om samtliga
38565: maren 1998 med anledning av de fortsatta an-          besvär som anförts över förslaget tili nätverket
38566: märkningarna. Ministerarbetsgruppen gick              Natura 2000. Oavsett att aktuella forskningsupp-
38567: mycket grundligt in på såväl hela förslaget till      gifter och kartmaterial har använts vid bered-
38568:  Finlands nätverk Natura 2000 som på de enskil-       ningen av Naturabeslutet kommer miljöministe-
38569: da områdena. Ministerarbetsgruppen höll sam-          riet då det yttrar sig om besvären att ytterligare
38570:  manlagt 45 möten. På basis av detta kan man          kontrollera grunderna för att områdena införli-
38571:  konstatera att gränsdragningarna i förslaget tili    vats i nätverket.
38572: 
38573:      Helsingforsden l december 1998
38574: 
38575:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
38576:                     j
38577:                    j
38578:                   j
38579:                  j
38580:                 j
38581:                j
38582:               j
38583:              j
38584:             j
38585:            j
38586:           j
38587:          j
38588:         j
38589:        j
38590:       j
38591:      j
38592:     j
38593:    j
38594:   j
38595:  j
38596: j
38597:                                            KK 1243/1998 vp
38598: 
38599: Kirjallinen kysymys 1243
38600: 
38601: 
38602: 
38603: 
38604:                                    Eero Lämsä /kesk: Metsäkanalintujen tarhauksen lainsäädännölli-
38605:                                       sistä ja käytännön epäkohdista
38606: 
38607: 
38608:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38609:     Suomessa on tarhattufasaaneja, viiriäisiä, pel-   tuonnille on anottava lupa. Käytännössä on il-
38610: topyytä ja heinäsorsaa jo viime vuosisadan lo-        mennyt, että kunnasta riippuen tuontilupa
38611: pusta lähtien. Tarhauskokeiluja riekon, metson        myönnetään tai jätetään myöntämättä. Tarhaa-
38612: ja teeren osalta on tiedossa jo 1920-luvulta al-      jat eivät siten ole tasavertaisessa asemassa. On-
38613: kaen. Kiinnostus tarhaustoimintaan on herännyt        gelma poistuisi muuttamalla lainsäädäntöä siten,
38614: nyt uudelleen lähinnä lihantuotannon ja metsäs-       että tarhattaviin metsäkanalintuihin luettaisiin
38615: tysmatkailullisten näkökohtien perusteella. Toi-      myös metso, teeri, riekkoja sepelkyyhky.
38616: minnalle on markkinoilla asiakaslähtöinen ti-            Toinen epäkohta on, että vaikka laki sallii
38617: laus, kysyntä kasvaa koko ajan. Kyse ei ole enää      siitoslintujen luonnosta oton siirtoistutuksia var-
38618: harrastelusta, vaan liiketoiminnasta.                 ten, on lupien saantia vaikeutettu, koska ollaan
38619:     Eläinsuojelulaki sallii metsäkanalintujen pyy-    huolissaan lintujen sopeutumisesta takaisin
38620: dystämisen tarhausta varten. Luvan pyydystämi-        luontoon. Jos kunnan eläinlääkäri ja riistanhoi-
38621: seen myöntää riistanhoitopiirin päällikkö. Myös       topiirin päällikkö velvoitettaisiin valvomaan is-
38622: eläinsuojeluasetuksen (7 luvun 25 §) mukaan           tutuksia yhdessä, varmistuisi, että luontoon
38623: luonnossa esiintyviä eläimiä saa ottaa tarhatta-      päästettäisiin vain terveitä ja kehityskykyisiä
38624:  vaksi lihan, munien tai siitoseläinten tuottamista   eläimiä.
38625:  varten.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38626:     Tarhauksen kannalta on kuitenkin ongelmal-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38627:  lista, että lainsäädännössä metsoa, teertä, riek-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38628:  koa ja sepelkyyhkyä ei lueta tarhattaviin metsä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38629:  kanalintuihin. Tästä seuraa, että vaikka lintutar-
38630:  haus perustuu ilmoitusperiaatteelle, on metson,                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38631:  teeren ja riekon tarhaukselle anottava lupa. Sa-             metsäkanalintujen tarhaukseen liittyvien
38632:  moin eläinaineksen tuonti perustuu ilmoitusvel-              lainsäädännöllisten ja käytännön epä-
38633:  vollisuuteen, mutta metson, teeren ja riekon                 kohtien poistamiseksi?
38634: 
38635:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
38636:                                            Eero Lämsä /kesk
38637: 
38638: 
38639: 
38640: 
38641:  280043
38642: 2                                           KK 1243/1998 vp
38643: 
38644: 
38645: 
38646: 
38647:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38648: 
38649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         väksyttävällä tavalla tulemaan toimeen tarha-
38650: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          olosuhteissa. Tarhaukseen soveltuvat sellaiset
38651: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        eläinlajit, joille voidaan tutkimusten ja nykytie-
38652: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-         don perusteella kohtuudella järjestää sellainen
38653: sän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           elinympäristö, että eläimet eivät joudu tarpeetto-
38654: 1243:                                                  masti kärsimään.
38655:                                                            Riistanhoidollisella tarhauksella tarkoitetaan
38656:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          toimintaa, missä luonnosta pyydystettyjä tai toi-
38657:        metsäkanalintujen tarhaukseen liittyvien        sesta tarhasta tuotuja riistaeläimiä tai niiden jäl-
38658:        lainsäädännöllisten ja käytännön epä-           keläisiä elätetään ja lisätään tarhassa myöhem-
38659:        kohtien poistamiseksi?                          pää luontoon takaisin vapauttamista varten.
38660:                                                        Riistanhoidollisen tarhauksen tarkoitus on el-
38661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vyttää tai vahvistaa tietyn alueen riistakantaa,
38662: vasti seuraavaa:                                       eikä toiminta näin ollen tähtää taloudelliseen
38663:                                                        voittoon. Riistanhoidolliseen tarhaukseen liitty-
38664:    Riistanhoitopiiri voi myöntää metsästyslain         vien siirtoistutusten avulla voidaan myös luoda
38665: (615/1993) 40 §:n mukaan metsästysoikeuden             riistaeläinkanta uusille alueille. Luonnonvarai-
38666: haltijalle luvan pyydystää riistaeläimiä elävänä       siin nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien eläinten
38667: riistanhoidollisia toimenpiteitä tai eläinten tar-     riistanhoidollisesta tarhauksesta on säädetty
38668: haamista varten. Luonnonvaraisiin nisäkäs- tai         eläinsuojelulain 23 §:ssä. Niitä eläinlajeja, joihin
38669: lintulajeihin kuuluvien eläinten tarhaus on eläin-     kuuluvia eläimiä on sallittua tarhata riistanhoi-
38670: suojelulain (247/1996) 21 §:n ja 23 §:n mukaan         dollisessa tarkoituksessa, ei ole rajoitettu eläin-
38671: ilmoituksenvaraista toimintaa. Toiminnanhar-           suojelusäädöksissä.
38672: joittajan on tehtävä hyvissä ajoin ennen toimin-           Eläinten maahantuontia koskevien maa- ja
38673: nan aloittamista, lopettamista tai toiminnan           metsätalousministeriön päätösten MMMEEOp
38674: oleellisesti muuttuessa kirjallinen ilmoitus sen       2711995 ja MMMp 231/1997 mukaan muiden
38675: läänin lääninhallitukselle, jonka alueella tarha       kuin siipikarjaan kuuluvien lintujen maahan-
38676: sijaitsee. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä tuo-       tuonti on sallittua ainoastaan maa- ja metsäta-
38677: tantotarkoituksessa että riistanhoidollisessa tar-     lousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosas-
38678: koituksessa tehtävää tarhausta.                        ton myöntämällä tuontiluvalla. Elävien eläinten
38679:     Lihan-, munien tai niiden tuottamiseen tarkoi-     tuontilupamenettelyssä ei ole alueellisia eroja
38680: tettujen siitoseläinten tuotantotarkoituksessa ta-     maan sisällä.
38681: pahtuvasta luonnonvaraisiin nisäkäs- ja lintula-           Koska tällä hetkellä ei katsota olevan käytös-
38682: jeihin kuuluvien eläinten tarhauksesta on säädet-      sä riittävää tietoa eläinsuojelullisesti hyväksyttä-
38683: ty eläinsuojelulain 21 §:ssä. Eläinsuojeluasetuk-      vien olosuhteiden järjestämiseksi metsojen, tee-
38684: sen (396/1998, muutettu 402/1998) 25 §:ssä on          rien, riekkojen ja sepelkyyhkyjen tarhaamiseksi
38685: lueteltu ne luonnonvaraiset nisäkäs- ja lintulajit,    lihan, munien tai niiden tuottamiseksi tarkoitet-
38686: joihin kuuluvien eläinten tarhaaminen edellä           tujen siitoseläinten tuotantotarkoituksessa, voi-
38687: mainitussa tarkoituksessa on sallittua. Metso,         massa olevaan lainsäädäntöön ei ole suunnitteil-
38688: teeri, riekko ja sepelkyyhky eivät sisälly sallittu-   la sellaista muutosta, joka sallisi niiden tarhauk-
38689: jen lajien luetteloon. Hallituksen esityksen eläin-     sen edellä mainitussa tarkoituksessa. Kyseisten
38690: suojelulaiksi (HE 36/1995 vp) mukaan tarhatta-          eläinlajien tarhaaminen riistanhoidollisessa tar-
38691: vaksi saadaan ottaa vain sellaisia nisäkäs- ja lin-     koituksessa on nykyisen eläinsuojelulainsäädän-
38692: tulajeja, jotka pystyvät eläinsuojelullisesti hy-       nön mukaan sallittua.
38693: 
38694:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
38695: 
38696:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38697:                                             KK 1243/1998 vp                                               3
38698: 
38699: 
38700: 
38701: 
38702:                                          Tili Riksdagens Talman
38703: 
38704:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ningsrön och enligt vad man i dag vet rimligen
38705: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         kan ordnas en sådan livsmiljö att djuren inte
38706: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       behöver Jida i onödan.
38707: man Eero Lämsä undertecknade spörsmål nr                   Med farmuppfödning i viltvårdssyfte avses
38708: 1243:                                                  verksamhet där vilt som infångats i naturen eJJer
38709:                                                        som härstammar i en annan farm eJJer dess av-
38710:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         komma föds upp och förökas med tanke på sena-
38711:        ta för att eliminera de lagstiftnings- och      re utsättning i naturen. Syftet med farmuppföd-
38712:        praktiska olägenheter som är förknippa-         ning i viltvårdssyfte är att stimulera eller förstär-
38713:        de med uppfödning av skogshöns?                 ka viltstammen inom ett visst område, och verk-
38714:                                                        samheten strävar således inte efter ekonomisk
38715:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vinst. Med hjälp av omplantering som anknyter
38716: anföra följande:                                       tili farmuppfödning i viltvårdssyfte kan man ock-
38717:                                                        så skapa en viltstam på nya områden. 1 djur-
38718:     Enligt 40 §jaktlagen (615/1993) kanjaktvårds-      skyddslagens 23 § bestäms om farmuppfödning i
38719: distriktet för viltvårdsåtgärder eller uppfödning      viltvårdssyfte i fråga om djur som hör tili vilda
38720: av djur ge en jakträttsinnehavare tillstånd att        däggdjurs- och fågelarter. Djur som hör tiJJ de
38721: fånga villebråd Jevande. Farmuppfödning av vil-        djurarter som inte har begränsats i djurskydds-
38722: da däggdjurs- och fågelarter är enligt 21 och 23 §     författningar får födas upp i viltvårdssyfte.
38723: djurskyddslagen (247/1996) verksamhet som är               Enligt jord- och skogsbruksministeriets veteri-
38724: beroende av anmälan. Verksamhetsidkaren skaJJ          när- och livsmedelsavdelnings beslut 27/1995 och
38725: i god tid innan verksamheten inleds eller avslutas     jord- och skogsbruksministeriets beslut 231/1997
38726: eller förändras väsentligt göra en skriftlig anmä-     gällande import av djur får andra fåglar än fjä-
38727: lan tilllänsstyrelsen i det Iän där farmen är belä-    derfån importeras endast om jord- och skogs-
38728: gen. Skyldigheten att göra anmälan gäJJer farm-        bruksministeriets veterinär- och Jivsmedelsavdel-
38729: uppfödning såväl i produktions- som i viltvårds-       ning har beviljat importtillstånd. Det förekom-
38730: syfte.                                                 mer inte några regionala skillnader inom Jandet i
38731:     1 djurskyddslagens 21 § bestäms om vilka vilda     det förfarande som gäller importtillstånd för Je-
38732: däggdjurs- och fågelarter som får farmuppfödas i       vande djur.
38733: syfte att producera kött, ägg eJJer avelsdjur för          Eftersom det för närvarande anses att det inte
38734: kött- och äggproduktion. 1 25 § djurskyddsför-         finns tillräckligt med information tiJJgänglig för
38735: ordningen (396/1998, ändr. 402/1998) uppräknas         ordnande av djurskyddsmässigt acceptabla för-
38736: de djur av vilda däggdjurs- och fågelarter som får     håJJanden för farmuppfödning av tjäder, orre,
38737: födas upp i farm i ovan nämnt syfte. Tjäder, orre,     ripa och ringduva när det gäJJer att producera
38738: ripa och ringduva finns inte med i förteckningen       kött, ägg eJJer avelsdjur för kött- eller äggproduk-
38739: över tillåtna arter. Enligt regeringens proposition    tion, finns det inte några planer på att i gällande
38740: tili riksdagen med förslag tili djurskyddslag (RP      Jagstiftning göra några sådana ändringar som
38741: 36/1995 rd) får bara sådana däggdjurs- och fågel-      tillåter farmuppfödning av dem i ovan nämnt
38742: arter som klarar sig i farmförhåJJanden på ett sätt    syfte. Farmuppfödning av de ifrågavarande djur-
38743: som är godtagbart från djurskyddssynpunkt tas          arterna i viltvårdssyfte är tillåten enligt den nuva-
38744: för farmuppfödning. Lämpliga för farmuppföd-           rande djurskyddslagstiftningen.
38745: ning är sådana djurarter för vilka det enligt forsk-
38746: 
38747:      Helsingforsden 25 november 1998
38748: 
38749:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38750:                                            KK 1244/1998 vp
38751: 
38752: Kirjallinen kysymys 1244
38753: 
38754: 
38755: 
38756: 
38757:                                    Eero Lämsä /kesk: Luomutukipäätösten jälkikäteisestä muuttami-
38758:                                       sesta
38759: 
38760: 
38761:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38762: 
38763:     Kiuruveteläinen maanviljelijä teki keväällä       kauden luomutuki. Kun tuki maksettiin
38764: päätöksen luomutuotantoon siirtymisestä. Tilan        7.10.1998, summa olikin pienempi kuin päätök-
38765: peltoala on yhteensä vähän yli 60 hehtaaria, josta    sessä ilmoitettu. Syyksi ilmoitettiin, että ministe-
38766: vuokrattua peltoa on kymmenisen hehtaaria. Ti-        riön uusien ohjeiden mukaan kyseiset pellot oli-
38767: lalla tehtiin vuonna 1992 kuudeksi vuodeksi mai-      vat oikeutettuja ainoastaan luomuviljelyn perus-
38768: dontuotannon keskeytyssopimus,johon liitettiin        tukeen, joka on 700 mk/ha. Maksettavaa tukea
38769: silloisesta peltoalasta kolmannes. Tänä vuonna        oli siis alennettu ilman mitään ilmoitusta tai en-
38770: maidontuotanto aloitettiin uudelleen ja maanvil-      nalta kuulemista.
38771: jelijä vuokrasi naapurista luopumiseläkesopi-            Viljelijän oikeusturvan kannalta on erittäin
38772: muksessa olleita peltoja.                             arveluttavaa, mikäli jo annettuihin päätöksiin
38773:     Luomutuotannon aloittamista suunniteltaes-        sovelletaan jälkikäteen uusia määräyksiä. Asian
38774: sa niin neuvonta kuin paikallisen maaseutuhal-        vakavuutta lisää se, että hallinnon puolelta uusis-
38775: linnon edustajat suosittelivat, että kyseisissä so-   ta määräyksistä kerrottiin vasta, kun viljelijä tie-
38776: pimuksissa (keskeytys- ja luet-sopimukset) olleet     dusteli syytä tukien alentamiseen.
38777: pellot tulisi siirtää suoraan luomupelloiksi. Hei-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38778:  dän tulkintansa mukaan pelloille maksettaisiin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38779:  normaalisti luomuviljelyyn siirtymisen tuki, eli     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38780:  1 000 mk/ha. Tilalla päädyttiin siirtämään suo-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38781:  raan luomutuotantoon maidontuotannon kes-
38782:  keytyssopimuksen alaisista pelloista ne lohkot,                 Mikä on Hallituksen kanta luomutu-
38783: joissa koko peruslohko oli kyseisessä sopimuk-                kipäätösten jälkikäteen tapahtuviin
38784:  sessa, ja luet-sopimukseen kuuluneet pellot ko-              muuttamisiin, ja
38785:  konaisuudessaan.                                                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38786:     17.8.1998 kirjatussa Pohjois-Savon TE-kes-                viljelijöiden oikeusturvan parantamiseksi
38787:  kuksen maaseutuosaston päätöksessä tulkittiin,               tässä asiassa?
38788:  että kyseisille hehtaareille maksetaan siirtymä-
38789: 
38790:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1998
38791: 
38792:                                            Eero Lämsä /kesk
38793: 
38794: 
38795: 
38796: 
38797:  280043
38798: 2                                           KK 1244/1998 vp
38799: 
38800: 
38801: 
38802: 
38803:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38804: 
38805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         sen erityistuen määräksi on selvitetty 702 mk
38806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hehtaarilta koko sopimuskauden osalta.
38807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Sopimusehdoissa on selvitetty tasapainotta-
38808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-         mislain (1261/1989) mukaisista sopimuksista va-
38809: sän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           pautuvien peltojen osalta tehtäväksi luonnon-
38810: 1244:                                                  mukaista tuotantoa koskeva sopimus. Edellä on
38811:                                                        selvitetty tähän sopimukseen kuuluvien peltojen
38812:              Mikä on Hallituksen kanta luomutuki-      osalta maksettavaksi 702 mk hehtaarilta koko
38813:          päätösten jälkikäteen tapahtuviin muut-       sopimuskauden.
38814:          tamisiin, ja                                     Vuoden 1998 sopimusehdoissa on ollut mai-
38815:             mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä vil-   ninta erityistuen määrästä erilaisissa tapauksis-
38816:          jelijöiden oikeusturvan parantamiseksi        sa. Maa- ja metsätalousministeriö on 14 päivänä
38817:          tässä asiassa?                                heinäkuuta 1998 antanut yleiskirjeen Nro 127/
38818:                                                        98. Yleiskhjeen otsake oli "Maatalouden ympä-
38819:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ristötuen erityistukisopimukset v. 1998". Yleis-
38820: vasti seuraavaa:                                       kirjeessä selvitettiin menettely muun muassa ta-
38821:                                                        sapainottamissopimuksista (1261/1989) va-
38822:    Maatalouden ympäristötuen erityistuen sopi-         pautuvien peltojen osalta. Vastaava oli jo selvi-
38823: muksia koskevien hakemuslomakkeiden osana              tetty kevään 1998 erityistukilomakkeella olevissa
38824: on sopimusehdot. Luonnonmukaiseen tuotan-              sopimusehdoissa. Yleiskirje on tullut voimaan 17
38825: toon siirtymistä ja luonnonmukaista tuotantoa          päivänä heinäkuuta 1998 ja se on toimitettu kaik-
38826: koskevilla sopimuksilla on yhteiset sopimuseh-         kiin TE-keskuksiin tiedoksi ja noudatettavaksi
38827: dot Sopimusehdoissa on selvitetty näiden kah-          välittömästi sen antamisen jälkeen.
38828: den eri sopimuksen erot sen suhteen, milloin teh-          Kuten edellä on selvitetty, TE-keskuksen
38829: dään luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä           17.8.1998 viljelijälle lähettämän päätöksen jäl-
38830: koskeva sopimus ja milloin tehdään luonnonmu-          keen ei ole annettu mitään uusia tässä tarkoitet-
38831: kaista tuotantoa koskeva sopimus. Erityistuen          tua erityistuen suuruutta koskevia määräyksiä.
38832: suuruudeksi on selvitetty luonnonmukaiseen tuo-        Kyseistä asiaa koskevat määräykset olivat voi-
38833: tantoon siirtymistä koskevan sopimuksen osalta         massa silloin kun TE-keskus on tehnyt ensim-
38834: l 000 mk hehtaarilta kolmena ensimmäisenä so-          mäisen päätöksensä. Maa- ja metsätalousminis-
38835: pimusvuotena luonnonmukaiseen tuotantoon               teriö tulee selvittämään TE-keskuksen toimin-
38836: siirtymisen aikana ja siirtymisen jälkeen luon-        nan asianmukaisuuden tässä kirjallisessa kysy-
38837: nonmukaisen tuotannon tukea sopimuskauden              myksessä tarkoitetussa yksittäisessä tapaukses-
38838: loppuun saakka 702 mk hehtaarilta. Edelleen            sa.
38839: luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopimuk-
38840: 
38841:         Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
38842: 
38843:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38844:                                            KK 1244/1998 vp                                                3
38845: 
38846: 
38847: 
38848: 
38849:                                         Tili Riksdagens Talman
38850: 
38851:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt avtalsvillkoren skall för åkrar som fri-
38852: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           görs från avtal enligt lagen om balansering av
38853: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       lantbruksproduktionen (1261/1989) ingås avtal
38854: dagsman Eero Lämsä undertecknade spörsmål             om ekologisk produktion. Enligt vad som sägs
38855: nr 1244:                                              ovan skall för åkrar som omfattas av detta avtal
38856:                                                       betalas 702 mk per hektar under hela avtalsperio-
38857:           Hur ställer sig Regeringen tili de änd-     den.
38858:        ringar som i efterskott görs i besluten om        1 avtalsvillkoren för 1998 ingår ett omnäm-
38859:        stöd för ekologisk produktion, och             nande om specialstödets storlek i olika situatio-
38860:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ner. Jord- och skogsbruksministeriet utfärdade
38861:        för att förbättra jordbrukarnas rättssä-       den 14 juli 1998 cirkulär nr 127/98 med rubriken
38862:        kerhet i detta avseende?                       "Avtal om miljöspecialstöd för jordbruket år
38863:                                                       1998". 1 cirkuläret utreds förfarandet bl.a. be-
38864:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         träffande åkrar som frigörs från balanseringsav-
38865: anföra följande:                                      tal enligt lagen om balansering av lantbrukspro-
38866:                                                       duktionen (1261/1989). Motsvarande utredning
38867:    De ansökningsblanketter som gäller avtalen         fanns redan våren 1998 i avtalsvillkoren på blan-
38868: om miljöspecialstöd för jordbruket innehåller         ketten för ansökan om specialstöd. Cirkuläret
38869: även avtalsvilikoren. A vtalen om omläggning tili     trädde i kraft den 17 juli 1998 och det har sänts tili
38870: ekologisk produktion och avtalen om fortsätt-         alla arbetskrafts- och näringscentraler för känne-
38871: ning av ekologisk produktion har gemensamma           dom och för omedelbart tillämpning.
38872: avtalsvillkor. 1 avtalsvillkoren utreds skillnader-       Enligt vad som utretts ovan har efter det beslut
38873: na mellan dessa två avtalstyper med avseende på       som arbetskrafts- och näringscentralen sände tili
38874: när avtal om omläggning tili ekologisk produk-        jordbrukaren 17.8.1998 inte givits några nya be-
38875: tion ingås och när avtal om ekologisk produktion      stämmelser om den här avsedda storleken av
38876: ingås. När det gäller avtal om omläggning tili        specialstödet. Bestämmelserna om ärendet i frå-
38877: ekologisk produktion är specialstödet 1 000 mk        ga var i kraft då arbetskrafts- och näringscentra-
38878: per hektar under de tre första avtalsåren och         len fattade sitt första beslut. Jord- och skogs-
38879: stödet för ekologisk produktion 702 mk per hek-       bruksministeriet kommer att utreda ändamåls-
38880: tar efter omläggningsskedet fram tili avtalsperio-    enligheten i arbetskrafts- och näringscentralens
38881: dens slut. Vidare är specialstödet för fortsättning   agerande i det enstaka fall som avses i spörsmå-
38882: av ekologisk produktion 702 mk per hektar un-         let.
38883: der hela avtalsperioden.
38884:      Helsingfors den 27 november 1998
38885: 
38886:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38887: 1
38888: 
38889: 
38890: 1
38891:                                              KK 1245/1998 vp
38892: 
38893: Kirjallinen kysymys 1245
38894: 
38895: 
38896: 
38897: 
38898:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Verohallinnon tarkastustoimintaa johtavan
38899:                                         virkamiehen siirtämisestä projektitehtäviin
38900: 
38901: 
38902:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38903: 
38904:     Muodollisen nahistelun jälkeen Verohallituk-        tamusta, tulisi pystyä sanomaan viimeinen sana
38905: sen tarkastusyksikön päällikkö Markku Hirvo-            tällaisessa kysymyksessä. Toisin sanoen Markku
38906: nen palasi taas ruotuun. Ei kuitenkaan siihen           Hirvonen olisi pitänyt palauttaa aikaisempiin
38907: tehtävään, josta oli poistunut, eli tarkastusosas-      tehtäviinsä ja osoittaa Verohallituksen pääjohta-
38908: ton päällikön tehtäviin, vaan projektitehtäviin         ja projektitehtäviin.
38909: ministeriön alaisuudessa suunnittelemaan har-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38910: maan talouden suhteen toteutettavia toimenpi-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38911: teitä taijotakin siihen suuntaan. Tämä merkitsee        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38912: käytännössä sitä, että Markku Hirvonen on ai-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38913: nakin toistaiseksi hyllytetty tehtävästään, jossa
38914: hän oli osoittautunut erinomaisen kyvykkääksi.                    Miten Verohallituksen johto pystyy
38915:     Jokainen tietää, mistä on kysymys. Verohalli-              sanelemaan hallituksen ja ao. ministeriön
38916: tuksen johto, joka näkee harmaan talouden hil-                 päätökset sillä tavoin kuin on tapahtunut
38917: litsemisen tarpeettomaksi, on vetänyt pitemmän                 johtaja Markku Hirvosen joutuessa ns.
38918: korren,ja ministeriö on jäänyt hopeasijalle. Mie-              projektitehtäviin ministeriön alaisuudes-
38919: lestäni kuitenkin pitäisi olla niin, että hallituksen          sa?
38920: ja ministeriön, jotka nauttivat eduskunnan Juot-
38921:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
38922: 
38923:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
38924: 
38925: 
38926: 
38927: 
38928: 280043
38929: 2                                        KK 1245/1998 vp
38930: 
38931: 
38932: 
38933: 
38934:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38935: 
38936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
38937: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vasti seuraavaa:
38938: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
38939: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        Verohallituksen johtajan Markku Hirvosen
38940: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      virkavapaus samoin kuin hänelle annettu projek-
38941: n:o 1245:                                          titehtäväkin perustuvat hänen omaan ehdotuk-
38942:                                                    seensa. Asiasta keskusteltiin valtiovarainminis-
38943:           Miten Verohallituksen johto pystyy       teriön ja verohallituksenjohtokunnan edustajien
38944:        sanelemaan hallituksen ja ao. ministeriön   kanssa ennen projektin asettamista.
38945:        päätökset tällä tavoin kuin on tapahtunut
38946:        johtaja Markku Hirvosen joutuessa ns.
38947:        projektitehtäviin ministeriön alaisuudes-
38948:        sa?
38949:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
38950: 
38951:                                                                        Ministeri Jouko Skinnari
38952:                                            KK 1245/1998 vp                                            3
38953: 
38954: 
38955: 
38956: 
38957:                                         Tili Riksdagens Talman
38958: 
38959:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
38960: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        anföra följande:
38961: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-
38962: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            Den tjänstledighet som har beviljats Skattesty-
38963: 1245:                                                 relsens direktör Markku Hirvonen liksom den
38964:                                                       projektuppgift som har getts honom baserar sig
38965:           Hur kan Skattestyrelsens ledning dik-       på hans eget förslag. En diskussion i ärendet
38966:        tera regeringens och vederbörande minis-       fördes mellan finansministeriet och representan-
38967:        teriums beslut på det sätt som var fallet då   ter från skattestyrelsens direktion innan projek-
38968:        direktör Markku Hirvonen blev förflyt-         tet tillsattes.
38969:        tad tili s.k. projektuppgifter under minis-
38970:        teriet?
38971: 
38972:      Helsingforsden 1 december 1998
38973: 
38974:                                                                             Minister Jouko Skinnari
38975:                                          KK 1246/1998 vp
38976: 
38977: Kirjallinen kysymys 1246
38978: 
38979: 
38980: 
38981: 
38982:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Vahingonkorvauksen vähentämisestä tulon-
38983:                                      hankintamenona
38984: 
38985: 
38986:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38987: 
38988:   Juuri kun eduskuntaa ja kansaa puhuttanut        vauksen vähennysoikeutta tulonhankkimisme-
38989: Alho-Sundqvist-jupakka oli vähän rauhoittu-        nona kyseisenlaisessa asiassa.
38990: nut, asia sai uuden joskin vähän odotetunkin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38991: käänteen. Ulf Sundqvist on julkisuudessa ollei-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38992: den tietojen mukaan vähentänyt valtiolle maksa-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38993: mansa vähäisen korvaussumman 1,2 miljoonaa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38994: markkaa vuoden 1997 verotuksessa ja saanut
38995: mittavan edun. Moni oli sitä mieltä, että men-                Aikooko Hallitus selvittää, onko Ulf
38996: köön niin kuin asia oli sovittu, vaikka halvalla           Sundqvistilla oikeus maksamansa vahin-
38997: menikin, mutta tätä uutta käännettä ei kestä               gonkorvauksen käyttämiseen verovähen-
38998: enää kukaan. Yhä useampi toivoo, että sopimus              nyksenä,ja
38999: voidaan vireillä olevan rikosoikeudenkäynnin                  aikooko Hallitus täsmentää lainsää-
39000: pohjalta purkaa.                                           däntöä vastaisen varalle tämäntyyppisten
39001:   Ongelma kuitenkin jää lainsäädäntöön ja tul-             tapausten estämiseksi?
39002: kintaan siltä osin kuin se koskee vahingonkor-
39003:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
39004:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
39005: 
39006: 
39007: 
39008: 
39009:  280043
39010: 2                                        KK 1246/1998 vp
39011: 
39012: 
39013: 
39014: 
39015:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39016: 
39017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sillä vähennystiedot ovat salassa pidettäviä. Hal-
39018: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       lituksella ei ole myöskään mahdollisuuksia puut-
39019: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tua yksittäisen verotusratkaisun sisältöön.
39020: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Noin 300 hallitusten ja luottamushenkilöä ja
39021: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       pankinjohtajia 25 säästöpankista on tuomittu
39022: n:o 1246:                                           vahingonkorvauksiin. Yleensä korvaussummat
39023:                                                     ovat ylivoimaisia verrattuna henkilön tuloihin ja
39024:           Aikooko Hallitus selvittää, onko Ulf      omaisuuteen. Koska eläkekin on ulosmittauskel-
39025:        Sundqvistilla oikeus maksamansa vahin-       poinen, vahingonkorvaus leikkaa ko. henkilön
39026:        gonkorvauksen käyttämiseen verovähen-        tulotasoa loppuiäksi. Noin 60 henkilön osalta
39027:        nyksenä,ja                                   vahingonkorvausasia on ratkaistu. Ministeriön
39028:           aikooko Hallitus täsmentää lainsää-       näkemyksen mukaan, jos vahingonkorvaukseen
39029:        däntöä vastaisen varalletämäntyyppisten      perustana on omanvoitontavoittelu itsensä tai
39030:        tapausten estämiseksi?                       lähiomaisen hyväksi tai asiaan liittyy rikos, se ei
39031:                                                     voi olla vähennyskelpoinen. Verotuksen täytän-
39032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        töönpanoviranomaisena verohallitus selvittää
39033: vasti seuraavaa:                                    oikeustapauksia sitä mukaa kuin ne tulevat hovi-
39034:                                                     oikeuksista ja korkeimmasta oikeudesta vero-
39035:    Hallituksella ei ole lain mukaan mahdollisuut-   tuksen piiriin. Suurin osa jutuista on kesken.
39036: ta selvittää, onko Ulf Sundqvistille tai jollekin   Viime kädessä laintulkinnan ratkaisee KHO. Sen
39037: muuliekaan myönnetty verovähennys hänen             jälkeen voidaan vasta päätellä, onko aihetta lain
39038: maksamansa vahingonkorvauksen perusteella,          muutoksiin.
39039:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
39040:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
39041:                                           KK 1246/1998 vp                                             3
39042: 
39043: 
39044: 
39045: 
39046:                                        Tili Riksdagens Talman
39047: 
39048:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Förtroendevalda i ca 300 styrelser och bankdi-
39049: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      rektörer vid 25 sparbanker har blivit dömda tili
39050: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    skadestånd. 1 allmänhet är ersättningsbeloppen
39051: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       övermäktiga med tanke på den ersättningsskyldi-
39052: 1246:                                               ges inkomster och förmögenhet. Eftersom t.o.m.
39053:                                                     pensionen är utmätbar sänker skadeståndet den
39054:           Ämnar Regeringen utreda huruvida          ifrågavarande personens inkomstnivå för resten
39055:        UlfSundqvist har rätt att i beskattningen    av livet. För ca 60 personers del har frågan om
39056:        dra av det skadestånd som han har beta-      skadestånd avgjorts. Ministeri et anser att ett ska-
39057:        Jat, och                                     destånd inte kan vara avdragsgillt om det grun-
39058:           ämnar Regeringen precisera Jagstift-      dar sig på en strävan efter egen vinning för en
39059:        ningen för att förhindra att liknande fall   själv eller någon nära anhörig eller om saken är
39060:        inträffar i framtiden?                       förknippad med ett brott. 1 egenskap av den
39061:                                                     myndighet som verkställer beskattningen utreder
39062:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       skattestyrelsen rättsfallen allt efter som de från
39063: anföra följande:                                    hovrätterna och högsta domstolen kommer in i
39064:                                                     skattesystemet. Största delen av målen är fortfa-
39065:    Regeringen har inte enligt lag möjligheter att   rande under behandling. 1 sista hand beslutar
39066: utreda huruvida UlfSundqvist eller någon annan      HD om hur lagen skall tolkas. Först därefter kan
39067: har beviljats skatteavdrag på grundval av det       man dra slutsatser om huruvida det finns orsaker
39068: skadestånd som han har betalat, eftersom upp-       att ändra Iagen.
39069: gifterna om avdrag är sekretessbelagda. Reger-
39070: ingen har inte heller någon möjlighet att blanda
39071: sig i innehållet i ett enskilt skattebeslut.
39072: 
39073:      Helsingfors den 8 december 1998
39074: 
39075:                                                                            Minister Jouko Skinnari
39076:                                            KK 1247/1998 vp
39077: 
39078: Kirjallinen kysymys 1247
39079: 
39080: 
39081: 
39082: 
39083:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: EU :n direktiivien kansallisessa soveltamises-
39084:                                        sa tarvittavasta valmistelusta
39085: 
39086: 
39087:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39088: 
39089:    Suomi joutuu EU-sopimuksen ja siihen liitty-          Jos tämä peli jatkuu, emme pian tiedä, mitä
39090: vien lisäsopimusten ja tulkintojen mukaan hy-         olemme hyväksyneet tai päättänet ja missä yleen-
39091: väksymään noudatettavaksi ne asetukset ja di-         sä ollaan. No liemessä tietenkin, niin kuin sano-
39092: rektiivit, jotka EU :ssa annetaan, asetukset sana-    taan, mutta kuka on vastuussa. Siksi on syytä
39093: tarkasti ja direktiivit niiden tarkoittaman asiasi-   kysyä valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä
39094: sällön osalta. Hyväksyminen tapahtuu hallituk-        vauhdin yhä kiihtyessä valtiopäiväjärjestyksen
39095: sen antamien esitysten pohjalta siten, että asiois-   37 §:n 1 momenttiin viitaten:
39096: ta päättää eduskunnassa suuri valiokunta, joka
39097: saa lausunnot erikoisvaliokunnilta. Jos asia edel-              Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
39098: lyttää lain muuttamista, sen tekee eduskunta va-             valtioneuvoston valmistelukoneisto sel-
39099: liokuntamietinnön pohjalta.                                  vittää yhä lisääntyvässä määrin eduskun-
39100:    Näitä esityksiä on kasvavassa määrin. Tämä ei             nalle tulevien EU-direktiivien ja muiden
39101: vielä mitään, mutta kun direktiivien ja määräys-             määräysten sisällön niin, että eduskunta
39102: ten sisältö on niin sekava, että valiokunnassa               pystyy saamaan tiedon, mitä kyseinen
39103: kuullut asiantuntijatkaan eivät ymmärrä osasta               ehdotus todellisuudessa tarkoittaa ja mi-
39104: niitä niin sanotusti hölkkäsen pölähtävää, ylittää           hin se velvoittaa niin sanotusti pitkässä
39105: asia jo ymmärryksen rajan. Yksi tällainen esitys             juoksussa tulevaisuuden aikoina?
39106: monien muiden joukossa on U 38/1998 vp
39107: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi
39108: maksuviivästysasioissa.
39109: 
39110:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
39111: 
39112:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
39113: 
39114: 
39115: 
39116: 
39117: 280043
39118: 2                                          KK 1247/1998 vp
39119: 
39120: 
39121: 
39122: 
39123:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39124: 
39125:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kannoista. Eduskunnan tulee riittävän aJOissa
39126: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         saada jäsenneltyä tietoa Euroopan unionin pää-
39127: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       töksenteossa esillä olevista asioista.
39128: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Edellä mainittujen ohjeiden lisäksi oikeusmi-
39129: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nisteriö on vuonna 1997 julkaissut Lainlaatijan
39130: n:o 1247:                                             ED-oppaan, joka sisältää neuvoja ja ohjeita yh-
39131:                                                       teisön säädösten huomioon ottamisesta kansalli-
39132:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      sessa lainvalmistelussa. Lisäksi oikeusministeriö
39133:        valtioneuvoston valmistelukoneisto sel-        on Hallinnon kehittämiskeskuksen kanssa viime
39134:        vittää yhä lisääntyvässä määrin eduskun-       vuosina järjestänyt useita säädösvalmistelun pe-
39135:        nalle tulevien ED-direktiivien ja muiden       rus- ja jatkokoulutuskursseja, joissa ED-asioi-
39136:        määräysten sisällön niin, että eduskunta       den valmistelua on perusteellisesti käsitelty.
39137:        pystyy saamaan tiedon, mitä kyseinen               Kansanedustaja Aittoniemen kysymyksessä
39138:        ehdotus todellisuudessa tarkoittaa ja mi-      esitetään huoli siitä, että direktiivien ja muiden
39139:        hin se velvoittaa niin sanotusti pitkässä      säädösten sisältö on niin sekava, että asiantunti-
39140:        juoksussa tulevaisuuden aikoina?               jatkaan eivät aina ymmärrä niiden sisältöä. Yh-
39141:                                                       tenä esimerkkinä mainitaan ehdotus Euroopan
39142:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maksuvii-
39143: vasti seuraavaa:                                      västysasioissa (D 38/1998 vp). Tämän ehdotetun
39144:                                                       direktiivin asiasisältö on vaikea, ja ED:n neuvos-
39145:     Oikeusministeriö on 14.6.1995 antanut ohjeet      tossa on esitetty erisuuntaisia käsityksiä asiassa.
39146: Euroopan unionin asioiden valmistelusta ja kä-        Hallituksen kirjelmään liitetyssä muistiossa on
39147: sittelystä yhteistyössä eduskunnan kanssa. Oh-        kuitenkin seikkaperäisesti selostettu direktiivin
39148: jeet uudistettiin 9.9.1996,jolloin ne myös hyväk-     sisältöä ja vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön.
39149: syttiin ED-asioiden komiteassa. Valtiopäiväjär-           Edellä mainituissa ohjeissa ja oppaassa on
39150: jestyksen 4 a luku sisältää ED-asioiden käsittelyä    ohjeet siitä, miten eduskunnalle tulee antaa tietoa
39151: eduskunnassa koskevat säännökset. Säännösten          direktiiviehdotusten ja hyväksyttyjen direktii-
39152: tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi hallituk-        vien sisällöstä. Kun direktiiviehdotus toimite-
39153: senja eduskunnan välinen vuorovaikutus päätet-        taan valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n mukaisesti
39154: täessä Suomen toiminnasta Euroopan unionia            eduskunnalle, hallituksen tulee eduskunnalle
39155: koskevissa asioissa siten, että eduskunta saa tar-    osoitetussa kirjelmässään kuvata ehdotuksen si-
39156: vitsemansa tiedot ja voi vaikuttaa Suomen edus-       sältöä ymmärrettävällä tavalla. Jos direktiivieh-
39157: tajien toimintaan ED :n toimielimissä.                dotus on tulkinnanvarainen, hallituksen olisi se-
39158:     Oikeusministeriön ohjeissa todetaan, että val-    lostettava oma näkemyksensä sen sisällöstä. Kä-
39159: tiopäiväjärjestyksen säännökset ED-asioiden           sittelyn tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida tehdä
39160: käsittelystä eduskunnassa on laadittu sitä varten,    aikaa vieviä selvityksiä, koska hallituksen tulee
39161: että turvattaisiin eduskunnan vaikutusmahdolli-       myös huolehtia siitä, että direktiiviehdotus toi-
39162: suudet niissä lainsäädäntö- ja budjettivaltaan        mitetaan nopeasti eduskunnalle.
39163: liittyvissä asioissa, jotka ovat siirtyneet unionin       Jos direktiiviehdotuksen sanamuoto on vai-
39164: ylikansalliseen päätöksentekoon. Tällaisissa ta-      keasti ymmärrettävissä, tämä voi johtua esimer-
39165: pauksissa on turvattava, että eduskunta voi lau-      kiksi kääntämisen yhteydessä syntyneistä epäsel-
39166: sua kantansa päätösehdotuksiin ennen kuin ne          vyyksistä taikka siitä, että teksti on vasta ehdotus
39167: tulevat asiallisesti ratkaistuiksi ja Suomea sito-    tai että ehdotuksella on tavoiteltu kompromissi-
39168: viksi. Jotta eduskunnan vaikutusmahdollisuudet        ratkaisua. Direktiivi- ja muiden säädöstekstien
39169: turvattaisiin valtiopäiväjärjestyksessä tarkoite-     laadun parantaminen onkin viime aikoina ollut
39170: tulla tavalla, on tärkeää, että ED-asioiden val-      esillä monessa eri yhteydessä. Suomi on aktiivi-
39171: mistelu organisoidaan siten, että eduskunta voi       sesti ollut mukana yhteisön lainsäädännön laa-
39172: tehokkaasti osallistua päätöksentekoon Suomen         dun parantamista koskevissa hankkeissa.
39173:                                           KK 1247/1998 vp                                             3
39174: 
39175:    Amsterdamin sopimukseen, jonka odotetaan          miseen. Tarkoituksena on myös parantaa työme-
39176: tulevan voimaan ensi vuonna, on liitetty yhteisön    netelmiä ja menettelyjäja lisätä koulutusta erityi-
39177: lainsäädännön valmistelun laatua koskeva julis-      sesti siten, että otetaan huomioon monikielisyy-
39178: tus (n:o 39). Julistuksen pohjalta valmistellaan     den vaikutukset valmistelun laatuun sekä että
39179: parhaillaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja       ollaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta
39180: komission yhteiset lainsäädännön valmistelun         tekstien laadinnassa huomioon otettavien eri-
39181: laatua koskevat suuntaviivat. Tarkoituksena on,      tyisnäkökohtien ymmärtäminen parantuisi.
39182: että EU:n toimielinten oikeudelliset yksiköt laa-       Hallitus jatkaa ponnisteluja lainsäädännön
39183: tisivat käytännön oppaan niiden henkilöiden          laadun parantamiseksi sekä kansallisella tasolla
39184: käyttöön, jotka osallistuvat säädöstekstien Iaati-   että Euroopan unionissa.
39185: 
39186:      Helsingissä l päivänä joulukuuta 1998
39187: 
39188:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
39189: 4                                            KK 1247/1998 vp
39190: 
39191: 
39192: 
39193: 
39194:                                           Tili Riksdagens Talman
39195: 
39196:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Utöver de ovan nämnda anvisningarna har
39197: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             justitieministeriet år 1997 gett ut en handbok
39198: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ("Lagberedarens EU-handbok", på finska), som
39199: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            innehåller råd och anvisningar om hur gemen-
39200: mål nr 1247:                                            skapens rättsakter skall beaktas i den nationella
39201:                                                         lagberedningen. Dessutom har justitieministeriet
39202:            Ämnar Regeringen se till att statsrå-        tillsammans med Centralen för förvaltningsut-
39203:         dets beredningsmaskineri reder ut inne-         veckling under de senaste åren ordnat fler grund-
39204:         hållet i de EG-direktiv och andra bestäm-       och fortbildningskurser i lagberedning, där be-
39205:         melser som i allt större utsträckning kom-      redningen av EU-ärenden har behandlats grund-
39206:         mer till riksdagen, så att riksdagen kan få     ligt.
39207:         veta vad förslaget i fråga faktiskt innebär         I sitt spörsmål är riksdagsman Aittoniemi oro-
39208:         och vad det förpliktar till så att säga i det   ad för att innehållet i direktiv och andra rättsak-
39209:         långa loppet i framtiden?                       ter är så osammanhängande att inte ens experter-
39210:                                                         na alltid begriper innehållet. Som ett exempel
39211:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nämns förslaget till Europaparlamentets och rå-
39212: anföra följande:                                        dets direktiv om betalningsförseningar (U 38/
39213:                                                         1998 rd). Innehållet i detta direktivförslag är
39214:    Justitieministeriet har 14.6.1995 utfårdat an-       svårt och i Europeiska unionens råd har det fun-
39215: visningar om beredningen och behandlingen av            nits olika slags uppfattningar i saken. I den pro-
39216: EU- ärenden i samarbete med riksdagen. Anvis-           memoria som finns fogad till regeringens skrivel-
39217: ningarna reviderades 9.9.1996, då de också god-         se har dock utförligt beskrivits direktivets inne-
39218: kändes av kommitten för EU-ärenden. Riks-               håll och verkningar på lagstiftningen i Finland.
39219: dagsordningens 4 a kap. innehåller bestämmelser             I de anvisningar och den handbok som nämn-
39220: om behandlingen av EU-ärenden i riksdagen.              des ovan finns anvisningar om hur riksdagen
39221: Syftet med bestämmelserna är att möjliggöra en          skall ges information om innehållet i direktivför-
39222: växelverkan mellan regeringen och riksdagen i           slag och redan godkända direktiv. När ett direk-
39223: beslut om Finlands åtgärder i EU-ärenden så att         tivförslag tillställs riksdagen i enlighet med 54 b §
39224: riksdagen får den information som behövs och            riksdagsordningen skall regeringen i sin skrivelse
39225: kan påverka hur Finlands representanter agerar i        till riksdagen beskriva innehållet i förslaget på ett
39226: EU:s institutioner.                                     begripligt sätt. Om direktivförslaget medför tolk-
39227:    I justitieministeriets anvisningar konstateras       ningssvårigheter, skall regeringen redogöra för
39228: att riksdagsordningens bestämmelser om be-              sin egen uppfattning om förslaget. I det skedet av
39229: handlingen av EU-ärenden i riksdagen har kom-           behandlingen kan man dock inte göra tidskrä-
39230: mit till för att säkerställa att riksdagen har infly-   vande utredningar, eftersom regeringen också
39231: tande i de lagstiftnings- och budgetärenden som         måste se till att direktivförslaget snabbt tillställs
39232: har överförts till det övernationella beslutsfat-       riksdagen.
39233: tandet. I dylika fall bör man se till att riksdagen         Om ordalydelsen i ett direktivförslag är svår-
39234: kan uttala sin ståndpunkt innan beslutsförslagen        begripligt kan detta bero t.ex. på oklarheter som
39235: blir avgjorda och bindande för Finland. För att         uppkommit i samband med översättningen eller
39236: riksdagens inflytande skall kunna säkerställas på       på att texten enbart är ett förslag eller på att man
39237: det sätt som riksdagsordningen avser är det vik-        genom förslaget har försökt nå en kompromiss.
39238: tigt att beredningen av EU-ärenden organiseras          Frågan om att förbättra kvaliteten på direktiv-
39239: så att riksdagen effektivt kan delta när beslut om      och andra författningstexter har under senare tid
39240: Finlands ställningstaganden fattas. Riksdagen           varit aktuell i flera olika sammanhang. Finland
39241: bör i tillräckligt god tid få analyserad informa-       har aktivt deltagit i projekt som syftar till att
39242: tion om de ärenden som är föremål för beslut            förbättra lagstiftningens kvalitet.
39243: inomEU.                                                     I Amsterdamfördraget, som antas träda i kraft
39244:                                           KK 1247/1998 vp                                              5
39245: 
39246: nästa år, finnsen förklaring om gemenskapslag-       ena skall förbättras och att utbildningen skall
39247: stiftningens redaktionella kvalitet (nr 39). Uti-    utökas så att man beaktar flerspråkighetens följ-
39248: från förklaringen bereds som bäst gemensamma         der för den redaktionella kvaliteten samt att man
39249: riktlinjer för gemenskapslagstiftningens redak-      samarbetar med medlemsstaterna så att man för-
39250: tionella kvalitet, vilka skall gälla Europaparla-    bättrar förståelsen för de särskilda överväganden
39251: mentet, rådet och kommissionen. Det är mening-       som måste göras.
39252: en att rättstjänsten vid respektive ED-institution      Regeringen fortsätter sina ansträngningar för
39253: skall utarbeta en praktisk handbok för dem som       att förbättra lagstiftningens kvalitet både på na-
39254: arbetar med beredning av rättsakter. Det är ock-     tionell nivå och inom EU.
39255: så meningen att arbetsmetoderna och förfarand-
39256: 
39257:      Helsingfors den 1 december 1998
39258: 
39259:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
39260:                                              KK 1248/1998 vp
39261: 
39262: Kirjallinen kysymys 1248
39263: 
39264: 
39265: 
39266: 
39267:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Raha-automaattiyhdistyksen tukea saavien
39268:                                         hoivapalveluja tarjoavien yhdistysten toiminnan turvaamisesta
39269: 
39270:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
39271: 
39272:     Tampereella ja taatusti myös muualla Suo-           loppumaan. Toistaiseksi tuki on pidetty voimas-
39273: messa on vanhusten hoivapalveluun erikoistu-            sa.
39274: neita yhdistyksiä. Yhdistykseen voi liittyä esi-            Vapaaehtoisuuteen ja hyväntekeväisyyteen
39275: merkiksi 50 markan vuosittaisella jäsenmaksul-          perustuva toiminta on kannatettavaa, joskin tätä
39276: la, ja sen työntekijät, jotka ovat paljolti eläkeläi-   ammattinaan pitävien mielipiteet ovat ymmär-
39277: siä itsekin, toimivat yhtä tai kahta lukuun otta-       rettäviä.
39278: matta ilman palkkaa hyväntekeväisessä tarkoi-               Toiminnan jatkuvuuden kannalta on kuiten-
39279: tuksessa. Esimerkiksi vanhusten luona suorite-          kin syytä kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
39280: tusta hoivatyöstä peritään 50 markan palkkio            momenttiin viitaten:
39281: päivässä. Tämän arvokkaan toiminnan mahdol-
39282: listaa se, että Raha-automaattiyhdistys tukee                     Mitä mieltä Hallitus on yhdistystoi-
39283: sitä.                                                          minnan puitteissa tapahtuvien ja hinnal-
39284:     Toimintaa kohtaan ovat kohdistaneet arvos-                 taan edullisten hoivapalvelujenjatkuvuu-
39285: telua ainakin ne, jotka normaaleilla taksoilla toi-            den turvaamisesta yhteiskunnan eli tar-
39286: mivat hoivatyön piirissä. Asiasta lienee otettu                kemmin sanottuna Raha-automaattiyh-
39287: useitakin kertoja yhteyttä esimerkiksi sosiaali- ja            distyksen tuella nykyisin toteutettavalla
39288: terveysministeriöön tarkoituksella saada yhteis-               tavalla?
39289: kunnan eli Raha-automaattiyhdistyksen tuki
39290: 
39291:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
39292:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
39293: 
39294: 
39295: 
39296: 
39297: 280043
39298:                                      '
39299: 2                                         KK 1248/1998 vp
39300: 
39301: 
39302: 
39303: 
39304:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39305: 
39306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yhdistyksen toiminnasta saadut kokemukset
39307: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ovat hyviä ja sen avustamista on tarkoitus jatkaa.
39308: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Raha-automaattiyhdistys on avustuspoliittisissa
39309: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       linjauksissaan asettanut avustustoiminnan pai-
39310: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nopisteaineiksi mm. erilaiset omaishoitajien jak-
39311: n:o 1248:                                            samista tukevat hankkeet.
39312:                                                         Yleisemmin ottaen voidaan todeta, että koti-
39313:           Mitä mieltä Hallitus on yhdistystoi-       palvelutoimintaan on myönnetty raha-auto-
39314:        minnan puitteissa tapahtuvien ja hinnal-      maattiavustuksiajo vuodesta 1989 alkaen. Avus-
39315:        taan edullisten hoivapalvelujen jatkuvuu-     tettua kotipalvelua on tällä hetkellä kaikkiaan
39316:        den turvaamisesta yhteiskunnan eli tar-       noin sadalla yleishyödyllisellä järjestöllä noin
39317:        kemmin sanottuna Raha-automaattiyh-           150 kunnassa. Avustuksella katetaan 35-45%
39318:        distyksen tuella nykyisin toteutettavalla     toiminnan kuluista. Näin on voitu turvata asia-
39319:        tavalla?                                      kasmaksujen kohtuullisuus. Tuettu kotipalvelu
39320:                                                      tavoittaa noin 16 000 vanhusta ja 20 000 lapsi-
39321:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         perhettä. Toiminnan laajuus on noin 10% kun-
39322: vasti seuraavaa:                                     nallisen kotipalvelun laajuudesta.
39323:                                                         Kysymyksessä on viitattu mahdollisiin kilpai-
39324:    Kysymyksessä viitataan tamperelaiseen yh-         luhaittoihin. Yrityspohjaista kotipalvelutarjon-
39325: distykseen, jossa eläkeläiset yhdessä palkattujen    taa on lähinnä suuremmissa asutuskeskuksissa ja
39326: työntekijöiden kanssa tekevät vanhusten hoiva-       ns. perinteisessä kotipalvelussa, jossa pääpaino
39327: työtä. Kyse lienee Tampereen Eläkeikäiset            on siivouksessa ja ateriapalveluissa. Raha-auto-
39328: Omaishoitajat ry:n kotipalvelutoiminnasta, joka      maattivaroja on sen vuoksi tarkoitus jatkossa
39329: tukee omaishoitajia.                                 suunnata erityisesti sellaisiin toimintoihin, joissa
39330:    Yhdistykselle on myönnetty vuosina 1996-          tukea järjestetään paljon apua tarvitseville asiak-
39331: 1998 tähän toimintaan avustuksia yhteensä            kaille kuten huonokuntoisille vanhuksille, jolloin
39332: 400 000 mk. Avustus voi kattaa enintään 45%          apua tarvitaan tavallista useammin ja pitkäkes-
39333: kustannuksista. Toiminnalla mahdollistetaan          toisemminja kun avustajia on paikalla auttamas-
39334: uupuneille omaishoitajille vapaa-aikaa hoito-        sa useampia samanaikaisesti. Lisäksi avustuksia
39335: työstä. Yhdistyksen avustajat työskentelevät         suunnataan sellaisiin toimintoihin ja sellaisille
39336: asiakkaiden kotona kuusi tuntia päivässä. Asia-      kohderyhmille,joille muuta tarjontaa ei juuri ole,
39337: kas maksaa 50 mk päivältä. Avustajat ovat työ-       kuten yöpartiotoimintaan ja kyläpiikatoimin-
39338: voimatoimiston kautta hankittuja työllistämis-       taan. Perinteiseen kotipalveluun ei sen sijaan
39339: tai yhdistelmätuen saajia, työvoimaharjoittelijoi-   enää olla esittämässä uusia avustuksia ja aiem-
39340: ta tai yhdistyksen suoraan palkkaamia hoiva-         matkin perinteisen kotipalvelun avustukset on
39341: alan työntekijöitä. Yhdistyksenjäseniä osallistuu    tarkoitus asteittain poistaa lähivuosien aikana.
39342: toiminnan järjestelytehtäviin.
39343: 
39344:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
39345: 
39346:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
39347:                                           KK 1248/1998 vp                                             3
39348: 
39349: 
39350: 
39351: 
39352:                                        Tili Riksdagens Talman
39353: 
39354:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Erfarenheterna av föreningens verksamhet
39355: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      har varit goda och avsikten är att man skall
39356: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    fortsätta hjä1pa den. Tyngdpunktsområden för
39357: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr       Penningautomatföreningens understödspolitis-
39358: 1248:                                               ka principer utgör bl.a. olika projekt som stöder
39359:                                                     närståendevårdarna.
39360:           Vad anser Regeringen om tryggandet           Rent allmänt kan man konstatera att penning-
39361:        av kontinuiteten för sådana omsorgs-         automatmedel har beviljats f6r hemserviceverk-
39362:        tjänster som tillhandahålls inom ramen       samhet alltsedan 1989. För tilifållet beviljas un-
39363:        för föreningsverksamhet, och som är för-     derstöd för hemservice tili ca 100 allmännyttiga
39364:        månliga, på det nuvarande sättet med         organisationer i ca 150 kommuner. Med hjälp av
39365:        hjälp av samhällets, närmare bestämt         understödet kan man täcka 35-45 % av kostna-
39366:        Penningautomatföreningens stöd?              derna för verksamheten. På detta sätt har man
39367:                                                     kunnat trygga skä1iga klientavgifter. Hemservice
39368:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som beviljas understöd når ca 16 000 å1dringar
39369: anföra följande:                                    och 20 000 barnfamiljer. Verksamheten utgör ca
39370:                                                     10 % av den kommuna1a hemservicens omfatt-
39371:    1 spörsmålet hänvisas tili en förening i Tam-    ning.
39372: merfors där pensionärer tillsammans med an-            1 spörsmålet hänvisas tili eventuella negativa
39373: ställda arbetstagare vårdar åldringar. Det torde    konkurrensfenomen. Hemserviceutbud på före-
39374: vara fråga om föreningen Tampereen Eläkeikäi-       tagsbasis finns närmast i större befolkningscen-
39375: set Omaishoitajat ry:s hemserviceverksamhet         trum och inom den s.k. traditionella hemservicen
39376: som stöder närståendevårdarna.                      där tyngdpunkten är förlagd tili städning och
39377:     Föreningen har för denna verksamhet bevil-      må1tidstjänster. Avsikten är därför att penning-
39378: jats understöd för sammanlagt 400 000 mk            automatmede1 i fortsättningen skall fördelas i
39379:  1996-1998. Understödet får täcka högst 45%         synnerhet tili funktioner där man ordnar stöd för
39380: av kostnaderna. Tack vare denna verksamhet får      sådana klienter som behöver mycket hjälp, t.ex.
39381: närståendevårdarna fritid så att de kan koppla av   å1dringar som är i dåligt skick, varvid hjä1p be-
39382: från sitt vårdarbete. Föreningens medhjälpare       hövs oftare än vanligt, för längre tider och det
39383: arbetar hemma hos klienterna sex timmar per         behövs flera hjälpare på plats samtidigt. Dess-
39384: dag. Klienten betalar 50 mk per dag. Medhjäl-       utom fördelas understöden tili sådana funktioner
39385: parna är av arbetskraftsbyrån förmedlade perso-     och sådana målgrupper för vilka det egentligen
39386: ner som mottar sysselsättningsstöd eller sam-       inte finns något annat utbud, t.ex. tili nattpatrul-
39387: mansatt stöd, arbetskraftspraktikanter eller ar-    lering och s.k. pigverksamhet. Däremot föreslås
39388:  betstagare inom omsorgsbranschen som anställs      inga nya understöd för traditionell hemservice
39389:  direkt av föreningen. Föreningsmedlemmarna         och avsikten är att också de gamla understöden
39390:  deltar i uppgifter som gäller organiseringen av    för den traditionella hemservicen stegvis skall
39391:  verksamheten.                                      slopas under de närmaste åren.
39392:      Helsingfors den 27 november 1998
39393: 
39394:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
39395:                                            KK 1249/1998 vp
39396: 
39397: Kirjallinen kysymys 1249
39398: 
39399: 
39400: 
39401: 
39402:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Alaikäisen holhoojan taloudellisesta vas-
39403:                                        tuusta vahingonkorvausasioissa
39404: 
39405: 
39406:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39407: 
39408:     Päättäjien keskuudessa mietitään kaiken ai-       hittely on tietyllä tavoin arkaluonteinen, koska
39409: kaa sitä, minkälaisia mahdollisuuksia yhteiskun-      valvontavastuun toteuttaminen on nykyoloissa
39410: nalla on hillitä alaikäisten ja nuorten joukossa      kovin hankalaaja vastuu vanhemmille tulisi ehkä
39411: kasvavaa rikollisuutta ja aiheutettujen taloudel-     kohtuuttomaksi.
39412: listen vahinkojen määrää. Ongelmana kun on se,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39413: että sen lisäksi, etteivät alaikäiset ole rikoslain   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39414: asettaman vastuun alaisia, heidän kykynsä kor-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39415: vata mahdollisesti aiheuttamiaan vahinkoja on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39416: olematon. Samoin on käytännössä asia, sillä
39417: vaikka nuori on saavuttanut rikosoikeudellisen                  Tulisiko Hallituksen mielestä vanhem-
39418: vastuun rajan, 15-18-vuotiaan mahdollisuudet                 pien taloudellista vastuuta alaikäisten
39419: vahingon korvaamiseen ovat kovin rajalliset.                 lastensa aiheuttamista vahingoista koros-
39420:     Yhä useammin on tuotu keskusteluun näke-                 taa silloin, kun vanhemmat ovat selvästi
39421: mys siitä, pitäisikö vanhempien taloudellista vas-           laiminlyöneet lapsiinsa kohdistuneen val-
39422: tuuta korostaa sellaisessa tapauksessa, että van-            vonta vastuun, ja
39423: hemmat ovat selvästi laiminlyöneet valvontavas-                 miten asia mahdollisesti pitäisi Halli-
39424: tuun lapsiinsa nähden ja tämä on johtanut siihen,            tuksen mielestä lainsäädännöllisesti hoi-
39425: että lapsen toiminta on johtanut taloudellisen               taa?
39426: vahingon aiheuttamiseen sivulliselle. Asian ke-
39427: 
39428:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
39429: 
39430:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
39431: 
39432: 
39433: 
39434: 
39435: 280043
39436: 2                                        KK 1249/1998 vp
39437: 
39438: 
39439: 
39440: 
39441:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39442: 
39443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toimiin vahingon estämiseksi, vaikka olivat tie-
39444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toisia ammuskelusta (KKO 1981 II 224). Myös
39445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lapselle annettu puutteellinen tai virheellinen
39446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kasvatus ja opetus voi johtaa huoltajan korvaus-
39447: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vastuuseen. Vuonna 1981 annetussa korkeim-
39448: n:o 1249:                                           man oikeuden ratkaisussa (KKO 1981 II 170)
39449:                                                     yhdeksänvuotiaan pojan isä velvoitettiin suorit-
39450:           Tulisiko Hallituksen mielestä vanhem-     tamaan korvausta poikansa pahoinpitelemäksi
39451:        pien taloudellista vastuuta alaikäisten      joutuneen naisen kärsimistä vahingoista, koska
39452:        lastensa aiheuttamista vahingoista koros-    isä oli neuvonut pojalleen, että tämä saa heti
39453:        taa silloin, kun vanhemmat ovat selvästi     lyödä, jos joku tarttuu häneen kiinni.
39454:        laiminlyöneet lapsiinsa kohdistuneen val-       Kysymys huoltajan korvausvastuusta ratkais-
39455:        vonta vastuun, ja                            taan tapauskohtaisesti. Harkinnassa otetaan
39456:           miten asia mahdollisesti pitäisi Halli-   huomioon muun muassa vahingon aiheuttaneen
39457:        tuksen mielestä lainsäädännöllisesti hoi-    lapsen ikä, vahingollisen teon ennalta-arvatta-
39458:        taa?                                         vuus ja huoltajan tosiasialliset mahdollisuudet
39459:                                                     valvoa lastaan. Käytännössä huoltaja voitaneen
39460:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yleensä saattaa korvausvastuuseen, jos hänen
39461: vasti seuraavaa:                                    tuomitsemisensa korvausvelvolliseksi on yksit-
39462:                                                     täistapauksessa kaikki olosuhteet huomioon ot-
39463:    Voimassa olevan oikeuden mukaan alaikäisen       taen perusteltua ja kohtuullista.
39464: lapsen huoltajan korvausvastuuta lapsensa ai-          Oikeusministeriö teetti ulkopuolisilla asian-
39465: heuttamasta vahingosta on arvioitava vahingon-      tuntijoilla selvityksen vahingonkorvauslain uu-
39466: korvauslain (412/1974) ja yleisten vahingonkor-     distustarpeesta, joka valmistui kesäkuussa 1998.
39467: vausoikeudellisten periaatteiden nojalla. Kor-      Selvityksessä tai siitä saadussa palautteessa ei ole
39468: vausvastuun edellytyksenä on vahingonkorvaus-       tuotu esille vanhempien korvausvastuuseen liit-
39469: lain 2luvun 1 §:stä ilmenevän periaatteen mukai-    tyviä epäkohtia. Lausuntojen antamiselle asetet-
39470: sesti, että huoltajan voidaan katsoa aiheuttaneen   tu määräaika päättyy marraskuun 1998 lopussa.
39471: vahingon tuottamuksellaan.                             Hallituksen näkemyksen mukaan alaikäisten
39472:    Oikeuskäytännössä huoltaja on velvoitettu        lasten vanhempien korvausvastuu lastensa ai-
39473: korvaamaan lapsensa aiheuttamia vahinkoja lä-       heuttamista vahingoista on nykyisin tyydyttä-
39474: hinnä silloin, kun hänen on katsottu laiminlyö-     västi järjestetty eikä asiassa ole tarpeellista aina-
39475: neen lapsensa asianmukaisen valvonnan. Kor-         kaan välittömästi ryhtyä lainsäädännöllisiin toi-
39476: kein oikeus on velvoittanut vanhemmat korvaa-       menpiteisiin. Muutostarvetta voidaan kuitenkin
39477: maan esimerkiksi 16-vuotiaan lapsen ammuske-        vielä erikseen selvittää, jos vahingonkorvausla-
39478: lemalla aiheuttaman vahingon, koska vanhem-         kia päätetään joltakin osin ehdottaa muutetta-
39479: mat olivat laiminlyöneet ryhtyä asianmukaisiin      vaksi edellä mainitun selvityksen perusteella.
39480:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
39481: 
39482:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
39483:                                           KK 1249/1998 vp                                               3
39484: 
39485: 
39486: 
39487: 
39488:                                        Tili Riksdagens Talman
39489: 
39490:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     och undervisning av barnet kan leda tili skade-
39491: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ståndsansvar för vårdnadshavaren. 1 ett avgö-
39492: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   rande som högsta domstolen fattade 1981 (HD
39493: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          1981 II 170) ålades fadern tili en nioårig pojke att
39494: nr 1249:                                             betala ersättning med anledning av de skador
39495:                                                      som en kvinna ådragit sig då hon misshandlats av
39496:           Anser Regeringen att man i fråga om        pojken. Motiveringen för skadeståndsansvaret
39497:        skador som minderåriga barn har orsakat       var att fadern hade rått sin son att denne får slå
39498:        borde betona föräldrarnas ekonomiska          genast när någon griper tag i honom.
39499:        ansvar när föräldrarna klart har försum-          Frågan om vårdnadshavarens skadestånds-
39500:        mat sitt övervakningsansvar gentemot          ansvar avgörs från fall tili fall. Vid bedömningen
39501:        barnen,och                                    tas hänsyn bland annat tili det skadevållande
39502:           hur borde saken enligt Regeringens         barnets ålder, den skadliga gärningens förutse-
39503:        uppfattning eventuellt åtgärdas i lagstift-   barhet och vårdnadshavarens faktiska möjlighe-
39504:        ningen?                                       ter att övervaka sitt barn. 1 praktiken torde vård-
39505:                                                      nadshavaren i allmänhet påföras skadestånds-
39506:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ansvar, om det med beaktande av alla omstän-
39507: anföra följande:                                     digheter i det enskilda fallet är befogat och rim-
39508:                                                      ligt att döma honom eller henne att betala skade-
39509:    Enligt gällande rätt bör vårdnadshavarens er-     stånd.
39510: sättningsansvar för skada som ett barn har vållat        Justitieministeriet beställde av utomstående
39511: bedömas utifrån skadeståndslagen (412/1974)          sakkunniga en utredning om behovet att revidera
39512: och allmänna skadeståndsrättsliga principer.         skadeståndslagen. Utredningen b1ev klar i juni
39513: Förutsättningen för skadeståndsansvar är enligt      1998. Varken i utredningen eller den respons som
39514: den princip som framgår av 2 kap. 1 § nämnda lag     erhållits om den har några missförhållanden i
39515: att vårdnadshavaren kan anses ha orsakat ska-        anslutning tili föräldrarnas skadeståndsansvar
39516: dan av vållande.                                     lyft fram. Utlåtandena om utredningen skall ges
39517:    1 rättspraxis har vårdnadshavaren ålagts att      in före utgången av november 1998.
39518: ersätta skador som ett barn orsakat närmast när          Enligt regeringens uppfattning är föräldrarnas
39519: vårdnadshavaren har ansetts ha försummat att se      skadeståndsansvar för skada som deras minder-
39520: efter sitt barn på behörigt sätt. Högsta domstolen   åriga barn vållar för närvarande ordnat på ett
39521: har ålagt föräldrarna att ersätta skada som deras    tillfredsställande sätt. Det är således inte nödvän-
39522: 16-åriga barn hade orsakat genom att skjuta          digt att, åtminstone omedelbart, vidta lagstift-
39523: omkring, eftersom föräldrarna hade försummat         ningsåtgärder. Revideringsbehovet kan dock
39524: att vidta lämpliga åtgärder för att förhindra ska-   ännu övervägas separat, ifall beslut fattas om att
39525: dan trQtS att de visste om skjutandet (HD 1981 II    utifrån tidigare nämnda utredning föreslå änd-
39526: 224). A ven bristfållig eller felaktig uppfostran    ring av skadeståndslagen tili någon del.
39527:      Helsingforsden 1 december 1998
39528: 
39529:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
39530:                                              KK 1250/1998 vp
39531: 
39532: Kirjallinen kysymys 1250
39533: 
39534: 
39535: 
39536: 
39537:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Sormenjäljen käyttämisestä asiakirjan var-
39538:                                         mentamiseen
39539: 
39540: 
39541:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39542: 
39543:    Ennen vanhaan hyvään aikaan, kun ihmisillä           sormenjälki, joka yksilöi sen omistajan ja sitä
39544: ei ollut vielä kirjoitustaitoa, asiakirja allekirjoi-   allekirjoituksessa käyttävän identiteetin. Se on
39545: tettiin puumerkkiä käyttäen. Kirjoitustaidon            helposti myös elektronisesti luettavissa ja näin
39546: mukana tuli nimellä tapahtuva allekirjoittami-          sopiva myös tietoliikenteeseen.
39547: nen ja asiakirjan varmentaminen. Nyt ollaan                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39548: menossa jo ns. sähköiseen allekirjoitukseen asia-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39549: kirjan varmentamisessa muun muassa kansain-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39550: välisen kaupan yhteydessä tietoliikennettä käyt-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39551: täen.
39552:    Niin puumerkkejä kuin allekirjoituksia on                      Miksi puumerkin, nimellisen allekir-
39553: väärennetty ja samalla tavoin tulee tapahtumaan                joituksen ja nyt käyttöön tulleen sähköi-
39554: myös sähköiselle allekirjoitukselle aikanaan, ja               sen allekirjoituksen sijaan ei ryhdytä ke-
39555: tällöin voi kysymys esimerkiksi taloudellisten                 hittämään järjestelmää, jossa allekirjoi-
39556: toimien yhteydessä olla mittavista summista ja                 tus tapahtuu väärentämätöntä ja omista-
39557: tappioista. Esimerkkiä ovat antaneet pankki-                   jansa ehdottoman tarkasti identifioivaa
39558: korttien viimeaikaiset väärinkäyttämiset pankki-               sormenjälkeä käyttäen niin asiakirjoissa
39559: automaateilla.                                                 kuin sähköisesti siirrettävissä viesteissä ja
39560:    Vain yksi on sellainen, jota ei voi väärentääja             sopimuksissa?
39561: jota ei kahta maailmassa ole samanlaista. Se on
39562: 
39563:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
39564:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
39565: 
39566: 
39567: 
39568: 
39569: 280043
39570: 2                                           KK 1250/1998 vp
39571: 
39572: 
39573: 
39574: 
39575:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39576: 
39577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neuvostokäsittelyssä on nyt Coreper- ja telemi-
39578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nisterineuvosto-käsittelyvaiheessa. Direktiivin
39579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        voimaantulon ajankohdaksi on ehdotettu
39580: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         1.1.2001.
39581: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Valtioneuvoston toimesta on eri hankkeina
39582: n:o 1250:                                              meneillään julkisen hallinnon sähköisen asiakir-
39583:                                                        jan standardin ja käyttäjän tunnistamistavan
39584:           Miksi puumerkin, nimellisen allekir-         luominen, jota ratkaisua parhaillaan pilotoidaan
39585:        joituksen ja nyt käyttöön tulleen sähköi-       Eduskunnassa. Valtioneuvosto on myös luomas-
39586:        sen allekirjoituksen sijaan ei ryhdytä ke-      sa kansalaisille toimikorttiratkaisuun perustu-
39587:        hittämään järjestelmää, jossa allekirjoi-       vaa sähköisten asiointipalveluiden käytön mah-
39588:        tus tapahtuu väärentämätöntä ja omista-         dollistavaa henkilön sähköistä tunnistamista-
39589:        jansa ehdottoman tarkasti identifioivaa         paa, jonka varmenneviranomaisena toimii Väes-
39590:        sormenjälkeä käyttäen niin asiakirjoissa        törekisterikeskus. Tähän liittyvät lakimuutoseh-
39591:        kuin sähköisesti siirrettävissä viesteissä ja   dotukset on annettu eduskunnalle 23.10.1998.
39592:        sopimuksissa?                                      Täten Suomeen ollaan luomassa kansainvälis-
39593:                                                        ten ratkaisujen mukaisia ja jatkossakin eri järjes-
39594:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           telmien yhteentoimivuuden takaavia menettely-
39595: vasti seuraavaa:                                       tapoja,joista näin keskeisessä asiassa ja yhdenty-
39596:                                                        vässä maailmassa ei voida poiketa.
39597:    Sormenjäljen ja muiden biometristen tunnis-             Suomessa ensi vuoden lopulla käyttöön otet-
39598: tamistapojen käyttö henkilön luotettavaan tun-         tavassa toimikorttipohjaisessa henkilön tunnis-
39599: nistamiseen esimerkiksi kulunvalvontaan liitty-        tamisjärjestelmässä henkilön tunnistautuminen
39600: vissäjärjestelmissä on jo pitkään ollut mahdollis-     tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin henkilö tun-
39601: ta. Sen sijaan sormenjäljen käyttämistä asiakir-       nistautuu kortille sen oikeaksi omistajaksi anta-
39602: jan varmentamiseen lienee harvemmin mietitty ja        malla oman, vapaasti vaihdettavissa olevan PIN-
39603: tiedossamme ei ole tätä koskevia laajempia käy-        koodin. Tämän jälkeen, jos koodi on oikea, hen-
39604: tännön sovelluksia. Asiantuntijoiden mukaan            kilön tunnistus tietoverkkopalveluissa tapahtuu
39605: sormenjäljen käyttäminen asiakirjan varmenta-          kortin prosessorilla olevien algoritmien ja vain
39606: miseen edellyttäisi sormenjäljen digitalisointi- ja    käyttäjän toimikortilla olevan salaisen avaimen
39607: lukijalaitteiden lisäksi tunnistamiseen tarvitta-      perusteella. Tämä julkisen ja salaisen avaimen
39608: vien vertailutietojen eli käyttäjien sormenjälkien     käyttöön ja prosessoriin sekä Väestörekisteri-
39609: tallentamista joustavan laiteriippumattoman            keskuksen varmennepalveluihin perustuva tek-
39610: ratkaisun varmistamiseksi varmennepalvelujen           niikka on luotettavaa käytettävien vahvojen al-
39611: tuottajien tietokantoihin ja tähän useimmat hen-       goritmien ja kovat tietoturvallisuusvaatimukset
39612: kilöt tuskin olisivat valmiita. Tällainen järjestel-   täyttävän palveluketjun johdosta.
39613: mä olisi myös erittäin vaikea ja kallis toteutta-         Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettua sor-
39614: vaksi esimerkiksi yksittäisen vaitionkin tasolla       menjäljen käyttämistä henkilön luotettavaan
39615: saati sitten kansainvälisesti.                         tunnistamiseen voitaneen jatkossa käyttää edellä
39616:    Edellä mainituista syistä valtioneuvoston toi-      kuvatussa käyttäjän tunnistautumisessa toimi-
39617: mesta Suomessa ja Euroopan Unionin toimesta            kortin oikeaksi omistajaksi PIN-koodin rinnalla
39618: ED-alueella ollaan toteuttamassa julkisen ja sa-       tai asemesta. Tämä edellyttää kuitenkin vielä ny-
39619: laisen avaimen tekniikkaan perustuvia sähköisen        kyään kalliiden sormenjäljen lukijoiden käyttä-
39620: allekirjoituksen ratkaisuja.                           mistä kortinlukijan lisäksi, ja näiden välineiden
39621:    ED-komission toimesta on 13.5.1998 valmis-          laajamittaiseen hankkimiseen kotien ja työpaik-
39622: tunut ehdotus Euroopan parlamentin ja Neuvos-          kojen työasemille ei vielä lähivuosina liene mah-
39623: ton direktiiviksi sähköisten allekirjoitusten yhtei-   dollisuuksia. Sormenjäljen käyttämistä käyttä-
39624: sestä kehyksestä. Ehdotus on kesän ajan ollut          jän tunnistamiseen PIN-koodin asemasta tullaan
39625:                                         KK 1250/1998 vp                                            3
39626: 
39627: kokeilemaan HST (Henkilön sähköinen tunnis-       vaiheessa käyttöön otettavien henkilön tunnis-
39628: taminen) -hankkeeseen kuuluvassa sosiaali- ja     tamis- ja sähköisen allekirjoituksen tekemistapo-
39629: terveysministeriön laajassa katkematon hoito-     jen osalta ratkaisuissa ei käytetä sormenjälkeä
39630: ketju -projektissa. Tästä kokeilusta lähimpien    käyttäjän tunnistamiseen. Kirjallisessa kysy-
39631: kahden vuoden aikana saatavien kokemusten         myksessä tarkoitettua sormenjäljen tunnistamis-
39632: mukaan voidaan myöhemmin arvioida, voidaan-       ta ei ole jatkossakaan tarkoitus käyttää tavallisen
39633: ko ja missä aikataulussa valtion antamalle kan-   tai sähköisen allekirjoituksen tuottamiseen, mut-
39634: salaisen sähköiselle henkilökortille ottaa PIN-   ta mahdollisesti sormenjälkeen perustuvaa tun-
39635: tunnistautumisen rinnalle tai sitä korvaavaksi    nistamista voidaan käyttää myöhemmin sähköi-
39636: menettelytavaksi sormenjälkeen perustuva tun-     sen allekirjoituksen tuottamisvälineet sisältävän
39637: nistautumistapa.                                  toimikortin oikean omistajan luotettavaan tun-
39638:    Yhteenvetona voidaan todeta, että nyt ensi     nistamiseen.
39639:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
39640: 
39641:                                                                        Ministeri Jouni Backman
39642: 4                                            KK 1250/1998 vp
39643: 
39644: 
39645: 
39646: 
39647:                                           Tili Riksdagens Talman
39648: 
39649:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             des den 13 maj 1998 ett förslag tili Europaparla-
39650: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             mentets och Rådets direktiv om en gemensam
39651: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ram för elektroniska underskrifter. Förslaget har
39652: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            under sommaren varit under behandling vid rå-
39653: mål nr 1250:                                            det och behandlas som bäst av Ständiga represen-
39654:                                                         tanternas kommitte och teleministerrådet. Det
39655:            Varför börjar man inte, i stället för        har föreslagits att direktivet skall träda i kraft den
39656:         bomärke, namnteckning och elektronisk           1 januari 2001.
39657:         underskrift som på sista tiden kommit i             Genom statsrådets försorg håller man inom
39658:         bruk, utveckla ett system där underteck-        ramen för olika projekt som bäst på att skapa en
39659:         nandet sker med hjälp av fingeravtryck          standard för elektroniska dokument inom den
39660:         som inte kan förfalskas och som med             offentliga förvaltningen och ett sätt att identifie-
39661:         hundra procents säkerhet identifierar           ra användaren, och lösningen pilotundersöks
39662:         ägaren både i fråga om dokument och i           som bäst i riksdagen. Statsrådet håller också på
39663:         fråga om meddelanden som överförs på            att skapa ett elektroniskt identifieringssystem
39664:         elektronisk väg samt avtal?                     som bygger på aktiva kort och möjliggör en an-
39665:                                                         vändning av elektroniska tjänster. Befolknings-
39666:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           registercentralen är certifieringsmyndighet för
39667: anföra följande:                                        systemet. Förslag tili lagändringar i anslutning
39668:                                                         tili detta avläts tili riksdagen den 23 oktober
39669:     Det har redan länge varit möjligt att använda       1998.
39670: fingeravtryck och andra biometriska identifie-              Sålunda håller vi i Finland på att bygga upp
39671: ringssätt för att tiliförlitligt identifiera personer   förfaringssätt som överensstämmer med interna-
39672: t.ex. i olika passagekontrollsystem. Däremot har        tionella lösningar och som också i fortsättningen
39673: man väl mera sällan tänkt på att utnyttja finger-       garanterar att de olika systemen passar ihop,
39674: avtryck för verifiering av dokument, och vi kän-        något som vi i en så väsentlig fråga som denna
39675: ner inte tili att något sådant skulle tillämpas i       och i en allt mer integrerad värld inte kan avvika
39676: någon större utsträckning. Enligt experter skulle       ifrån.
39677: användningen av fingeravtryck för verifiering av            1 det aktivkortbaserade identifieringssystem
39678: dokument förutom digitaliserings- och läsappa-          som tas i bruk i Finland i slutet av nästa år sker
39679: rater för fingeravtryck kräva lagring av för iden-      identifieringen av personer i två etapper. Först
39680: tifiering nödvändiga referensuppgifter, dvs. re-        skall vederbörande identifiera sig som kortets
39681: gistrering av användarnas fingeravtryck i data-         rätta innehavare genom att ge sin egen PIN-kod
39682: baserna hos dem som producerar certifierings-           som fritt kan bytas ut. Därefter, förutsatt att
39683: tjänster, för att en flexibellösning som är obero-      koden är korrekt, sker personens identifiering i
39684: ende av apparaturen skall kunna garanteras, och         datanätstjänsterna med hjälp av de algoritmer
39685: de flesta människor skulle knappast gå med på           som finns i kortets processor och med den privata
39686: detta. Det skulle också vara mycket svårt och bli       nyckel som endast finns på användarens aktiva
39687: mycket dyrt för t.ex. en enskild stat att genomfö-      kort. Denna teknik som grundar sig på använd-
39688: ra ett sådant system, för att inte tala om att          ningen av en öppen och en privat nyckel och på en
39689: genomföra ett sådant system internationellt.            processor samt på Befolkningsregistercentralens
39690:     Avovan nämnda orsaker håller man i Finland          certifieringstjänster är tiliförlitlig tack vare de
39691: genom statsrådets försorg och inom EU-området           starka algoritmer som används och det faktum
39692: genom Europeiska unionens försorg på att utar-          att de olika tjänsterna uppfyller stränga krav på
39693: beta lösningar på elektronisk underskrift som           datasäkerhet.
39694: grundar sig på en teknik med öppen och privat               Användningen av fingeravtryck för en tillför-
39695: nyckel.                                                 litlig identifiering av personer på det sätt som
39696:     Genom EU-kommissionens försorg framla-              avses i spörsmålet torde i fortsättningen komma
39697:                                           KK 1250/1998 vp                                                5
39698: 
39699: till användning, vid sidan av PIN-koden eller i      det är möjligt att införa ett på fingeravtryck base-
39700: stället för PIN-koden, i en ovan relaterad situa-    rat identifieringssystem vid sidan av en PIN-iden-
39701: tion där användaren skall identifera sig som det     tifiering eller i stället för en PIN-identifiering när
39702: aktiva kortets rätta innehavare. Detta förutsätter   det gäller de elektroniska 10-kort som staten ger
39703: likväl att läsapparater för fingeravtryck, vilka i   medborgarna.
39704: dag fortfarande är dyra, börjar användas utöver          Sammanfattningsvis kan det konstateras att
39705: kortläsare och under de närmaste åren finns det      fingeravtryck inte kommer att användas för iden-
39706: knappast några möjligheter att i större utsträck-    tifiering av användaren när det gäller de identifie-
39707: ning skaffa sådana apparater tili arbetsstationer-   ringssystem och elektroniska underskrifter som
39708: na i hemmen och på arbetsplatserna. Försök med       kommer att tas i bruk i det första skedet. Inte
39709: att använda fingeravtryck i stället för PIN-kod      heller i fortsättningen finns det några planer att
39710: för identifiering av användaren kommer att ge-       använda en sådan identifiering av fingeravtryck
39711: nomföras inom ramen för social- och hälsovårds-      som avses i spörsmålet för att åstadkomma en
39712: ministeriets omfattande projekt gällande en oav-     vanlig eller elektronisk underskrift, men eventu-
39713: bruten vårdkedja. Projektet hör tili ett större      ellt kan en på fingeravtryck baserad identifiering
39714: projekt som gäller ElO (elektroniska identitets-     användas senare för en tillförlitlig identifiering av
39715: kort). Enligt de erfarenheter som man får av detta   den rätta innehavaren tili ett aktivt kort som
39716: experiment under de två närmaste åren kan man        innehåller materia! för skapande ev elektronisk
39717: sedan bedöma huruvida och med viiken tidtabell       underskrift.
39718: 
39719:      Helsingfors den 25 november 1998
39720: 
39721:                                                                             Minister Jouni Backman
39722:                                             KK 1251/1998 vp
39723: 
39724: Kirjallinen kysymys 1251
39725: 
39726: 
39727: 
39728: 
39729:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Virkanimikkeistön uudistamisesta
39730: 
39731: 
39732: 
39733:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39734:     Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-       Tämä ei toki ole ainoa esimerkki, niitä on luke-
39735: tys (HE 17111998 vp),jossa ehdotetaan, että kor-       mattomia eri hallinnonaloilla.
39736: keimmassa hallinto-oikeudessa luovutaan käyt-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39737: tämästä virkanimikettä nuorempi hallitussihtee-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39738: ri. Asiantuntijalausunnoissa on todettu, että ky-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39739: seisessä instituutiossa on henkilöitä, jotka ovat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39740: iältään vanhoja, mutta virkanimikkeeltään nuo-
39741: ria. Mahdollisesti kysymys on myös palkkauk-                     Aikooko Hallitus korkeinta hallinto-
39742: sellisista kysymyksistä.                                      oikeutta koskevan esimerkin mukaisesti
39743:     Esitys on harvinaisen naiivi ja aiheuttaa jopa            uusia koko valtionhallinnon virkanimik-
39744: hymyä. Yhteiskunnan eri hallintoportaissa on                  keistön niin, että sana "nuorempi" pois-
39745: paljon vastaavia nimikkeitä ja vastaavat ongel-               tuu virkanimikkeen edestä, kuten tapah-
39746: mat. Muun muassa poliisissa ainakin takavuosi-                tuu korkeimman hallinto-oikeuden halli-
39747: na oli tilanteita, joissa poliisimies jäi harmaapar-          tussihteerien kohdalla?
39748: taisena eläkkeelle nuorempana konstaapelina.
39749:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
39750: 
39751:                                           Sulo Aittoniemi /k:esk
39752: 
39753: 
39754: 
39755: 
39756: 280043
39757: 2                                           KK 1251/1998 vp
39758: 
39759: 
39760: 
39761: 
39762:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39763: 
39764:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         momentin mukaisesti asianomainen virasto.
39765: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Eräillä hallinnonaloilla kyseistä toimivaltaa on
39766: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rajoitettu siten, että kyseessä olevat päätökset
39767: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tekee virkamiesasetuksen 3 §:n 2 momentissa
39768: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mainittu hallinnonalan ylempi viranomainen.
39769: n:o 1251:                                              Virkajärjestelyjä tehtäessä on otettava huo-
39770:                                                        mioon virkamiesasetuksen 4 §:n säännös, jonka
39771:           Aikooko Hallitus korkeinta hallinto-         mukaan viran nimeä ei saa muuttaa siten, että
39772:        oikeutta koskevan esimerkin mukaisesti          virkaan nimitetty virkamies ei täytä nimeltään
39773:        uusia koko valtionhallinnon virkanimik-         muutettuun virkaan säädettyjä kelpoisuusvaati-
39774:        keistön niin, että sana "nuorempi" pois-        muksia.
39775:        tuu virkanimikkeen edestä, kuten tapah-            Sen jälkeen kun virkajärjestelytoimivalta
39776:        tuu korkeimman hallinto-oikeuden halli-         1990-luvun alussa delegoitiin virastoille, on vir-
39777:        tussihteerien kohdalla?                         kanimikkeistön muutoksia tehty runsaasti. Vir-
39778:                                                        kanimikkeistön uusimisen yksityiskohtaisia lin-
39779:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jauksia ei valtioneuvoston tasolla ole tehty, mut-
39780: vasti seuraavaa:                                       ta valtiovarainministeriön toimesta tapahtunees-
39781:                                                        sa ohjauksessa on pyritty siihen, että virkanimik-
39782:     Vuoden 1997 rekisteritietojen mukaan valtion       keet ovat ajanmukaisia ja kuvaavat hyvin tehtä-
39783: budjettitalouden piiriin kuuluvissa virastoissa oli    vien luonnetta sekä viran tai tehtävän asemaa
39784: kyseisen vuoden marraskuussa 3 864 virkaa tai          organisaatiossa tai yhteisössä muuten. Myös
39785: tehtävää, joiden virkanimikkeeseen liittyi alku-       palkkauksellisten tavoitteiden huomioon otta-
39786: osa nuorempi. Koko henkilöstöstä näiden va-            minen on saattanut edellyttää virkanimikkeistön
39787: kanssien osuus oli noin 3,1 prosenttia.                yksinkertaistamista. Näin on tapahtunut erityi-
39788:     Eniten kyseisiä virkanimikkeitä oli käytössä       sesti ministeriöissä, joissa viime vuosina on luo-
39789: puolustusvoimissa (nuorempi upseeri, 1 239 kap-        vuttu virkanimikkeistä, jotka alkoivat sanalla
39790: paletta, ja nuorempi opistoupseeri, 425 kappalet-      nuorempi. Esimerkkeinä näistä viroista mainit-
39791: ta). Muita suuria määriä oli käytössä poliisihal-      takoon nuorempi hallitussihteeri, nuorempi fi-
39792: linnossa (nuorempi konstaapeli, 911 kappaletta),       nanssisihteeri ja nuorempi budjettisihteeri.
39793: rajavartiolaitoksessa (nuorempi rajavartija, 780          Näiden kuten monien muidenkin vastaavien
39794: kappaletta, ja nuorempi merivartija, 51 kappa-         virkajärjestelyjen osalta perustelut ovat olleet sa-
39795: letta), vankeinhoitolaitoksessa (nuorempi varti-       mankaltaisia kuin hallituksen esityksessä laiksi
39796: ja, 222 kappaletta) ja Suomen Akatemiassa (nuo-        korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain
39797: rempi tutkija, 131 kappaletta). Muissa nimik-          9 §:n muuttamisesta (HE 17111998 vp ). Siinä eh-
39798: keissä (yhteensä 11 kappaletta) määrä oli vähäi-       dotetaan luovuttavaksi nimikkeestä nuorempi
39799: nen ja jäikin kaikissa alle 20 kappaleen.              hallintosihteeri, joten korkeimmassa hallinto-oi-
39800:     Valtion virkamieslain (750/1994) 4 §:n 2 mo-       keudessa olisi tulevaisuudessa muiden virkojen
39801: mentin mukaan säännökset virkojen perustami-           ohella vain vanhempia hallintosihteereitä ja hal-
39802: sesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta anne-         lintosihteereitä. Muutosta on perusteltu sillä,
39803: taan asetuksella. Kyseisen lainkohdan mukaan ei        että kaikilla nuoremmilla hallintosihteereilläkin
39804: kuitenkaan laissa lueteltuja virkoja saa perustaa,     on pitkä virkaura ja työkokemus korkeimmassa
39805: lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kuta-      hallinto-oikeudessa sekä hyvät ammatilliset tai-
39806: kin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty. Vir-   dot ja myös he esittelevät vaativia lainkäyttöasi-
39807: kanimikkeitä, jotka alkavat sanalla nuorempi, ei       oita. Siksi hallituksen esityksen mukaan nuorem-
39808: lain luettelossa ole mainittu.                         pi hallintosihteeri ei enää sovellu hyvin korkeim-
39809:     Yleensä siis virkojen perustamisesta, lakkaut-     man hallinto-oikeuden esittelijäviran nimeksi.
39810: tamisesta ja viran nimen muuttamisesta päättää            Edellä esitetyt ja muut samankaltaiset peruste-
39811: valtion virkamiesasetuksen (97111994) 3 §:n 1          lut eivät sovellu kuitenkaan kaikkiin tilanteisiin.
39812:                                           KK 1251/1998 vp                                               3
39813: 
39814: Näistä voidaan mainita esimerkkeinä puolustus-       seisten virastojen ura- ja koulutusjärjestelmä on
39815: voimien, poliisihallinnon, rajavartiolaitoksen ja    sellainen, että kyseessä olevissa viroissa ei yleensä
39816: vankeinhoitolaitoksen niin sanotut sisääntulovi-     työskennellä kovin pitkää aikaa. Hallitus seuraa
39817: rat, joissa on perusteltua erityisesti viran luon-   tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta
39818: teen ja organisatorisen aseman osoittamiseksi        yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa.
39819: käyttää viran nimen alussa sanaa nuorempi. Ky-
39820: 
39821:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
39822: 
39823:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
39824: 4                                          KK 1251/1998 vp
39825: 
39826: 
39827: 
39828: 
39829:                                         Tili Riksdagens Talman
39830: 
39831:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      slutar om inrättande och indragning av tjänster
39832: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        och ändring av tjänstebenämningen. Inom vissa
39833: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      förvaltningsområden har ifrågavarande behörig-
39834: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga          het begränsats så att besluten i fråga fattas av den
39835: spörsmål nr 1251:                                     högre myndighet inom förvaltningsområdet som
39836:                                                       nämns i 3 § 2 mom. tjänstemannaförordningen. I
39837:           Ämnar Regeringen i överensstämmel-          samband med tjänsteregleringar bör man beakta
39838:        se med det exempel som gäller högsta           bestämmelsen i 4 § tjänstemannaförordningen,
39839:        förvaltningsdomstolen förnya alla tjäns-       enligt viiken benämningen på en tjänst inte får
39840:        tebenämningar inom statsförvaltningen          ändras så att den tjänsteman som utnämnts till
39841:        så att ordet "yngre" faller bort framför       tjänsten inte uppfyller de behörighetsvillkor som
39842:        tjänstebenämningen, så som sker i fråga        uppställts för den tjänst vars benämning ändrats.
39843:        om regeringssekreterarna vid högsta för-           Efter det att tjänsteregleringsbehörigheten i
39844:        valtningsdomstolen?                            början av 1990-talet delegerades tili ämbetsver-
39845:                                                       ken har åtskilliga ändringar gjorts i tjänstebe-
39846:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nämningarna. Några detaljerade linjedragningar
39847: anföra följande:                                      i fråga om förnyandet av tjänstebenämningarna
39848:                                                       har inte gjorts på statsrådsnivå, men inom ramen
39849:     Enligt registeruppgifter för 1997 fanns det i     för den styrning som finansministeriet svarar för
39850: november 1997 vid de ämbetsverk som omfattas          har man strävat efter att tjänstebenämningarna
39851: av statens budgetekonomi 3 864 tjänster eller         skall vara moderna och beskriva uppgifternas
39852: uppdrag, vilkas tjänstebenämning föregicks av         karaktär samt tjänstens eller uppdragets ställ-
39853: ordet yngre. Dessa tjänsters andel av hela perso-     ning i organisationen eller annars i sammanslut-
39854: nalen var ca 3,1 %.                                   ningen. Det är också möjligt att de lönemässiga
39855:     Mest användes ifrågavarande tjänstebenäm-         målsättningarna har förutsatt förenkling av
39856: ningar inom försvarsväsendet (1 239 yngre offi-       tjänstebenämningarna. Detta har skett särskilt i
39857: cerare och 425 yngre institutofficerare). Ett stort   de ministerier som under de senaste åren har
39858: antal sådana tjänstebenämningar användes ock-         avstått från tjänstebenämningar som börjar med
39859: så inom polisförvaltningen (911 yngre konstap-        ordet yngre. Som exempel på sådana tjänster kan
39860: lar), inom gränsbevakningsväsendet (780 yngre         nämnas yngre regeringssekreterare, yngre finans-
39861: gränsbevakare och 51 yngre sjöbevakare), inom         sekreterare och yngre budgetsekreterare.
39862: fångvårdsväsendet (222 yngre vakter) och vid              Motiveringarna för dessa såsom även för
39863: Finlands Akademi (131 yngre forskare ). 1 fråga       många andra motsvarande tjänsteregleringar har
39864: om andra tjänstebenämningar (sammanlagt 11            varit liknande som de i regeringens proposition
39865: st.) var antalet mindre och stannade för varje        tili riksdagen med förslag tilllag om ändring av
39866: enskild tjänstebenämnings del under 20 st.            9 § lagen angående Högsta förvaltningsdomsto-
39867:     Enligt 4 § 2 mom. statstjänstemannalagen          len (RP 17111998 rd). 1 den föreslås att man
39868: (750/1994) utfårdas bestämmelser om inrättan-         avstår från benämningen yngre förvaltningssek-
39869: de, indragning och ändring av tjänster genom          reterare för att det i framtiden vid högsta förvalt-
39870: förordning. Enligt ifrågavarande lagrum får           ningsdomstolen utöver andra tjänster endast
39871: emellertid inte de i lagen uppräknade tjänsterna      skall finnas äldre förvaltningssekreterare och
39872: inrättas, indras eller deras benämning ändras, om     förvaltningssekreterare. Förändringen har moti-
39873: de inte har specificerats särskilt i statsbudgeten.   verats med att även alla yngre förvaltningssek-
39874: Tjänstebenämningar som börjar med ordet yngre         reterares ämbetskarriär och arbetserfarenhet vid
39875: har inte nämnts i förteckningen i lagen.              högsta förvaltningsdomstolen är lång och deras
39876:     1 allmänhet är det alltså det ifrågavarande       professionella kunnande är högt och att även de
39877: ämbetsverket som i enlighet med 3 § 1 mom.            föredrar krävande lagskipningsärenden. Därför
39878: statstjänstemannaförordningen (971/1994) be-          lämpar sig yngre förvaltningssekreterare enligt
39879:                                              KK 1251/1998 vp                                              5
39880: 
39881: propositionen inte längre som namn på en före-          och ställning i organisationen är motiverat att i
39882: dragandetjänst vid högsta förvaltningsdomsto-           tjänstebenämningen använda ordet yngre. De
39883: len.                                                    ifrågavarande ämbetsverkens karriär- och ut-
39884:    Ovan anförda och andra liknande motivering-          bildningssystem är sådant att man i allmänhet
39885: ar är emellertid inte tillämpliga i alla situationer.   inte stannar särdeles länge i dessa tjänster. Reger-
39886: Av dessa kan nämnas t.ex. försvarsmaktens, po-          ingen följer i samarbete med löntagarorganisa-
39887: lisförvaltningens, gränsbevakningsväsendets och         tionerna med situationen sett ur spörsmålsställa-
39888: fångvårdsverkets s.k. inträdestjänster, i fråga om      rens synvinkel.
39889: vilka det för att särskilt påvisa tjänstens karaktär
39890: 
39891:      Helsingforsden l december 1998
39892: 
39893:                                                                                Minister Jouko Skinnari
39894:                                           KK 1252/1998 vp
39895: 
39896: Kirjallinen kysymys 1252
39897: 
39898: 
39899: 
39900: 
39901:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomailla työskentelevien rekkakuskien
39902:                                       rinnastamisesta merimiehiin verotuksessa
39903: 
39904: 
39905:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39906: 
39907:    Merimiehet ovat verotuksellisesti erityisase-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39908: massa, koska he työskentelevät valtaosan työ-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39909: ajastaan ulkomailla. Eräs vastaava ammattiryh-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39910: mä ovat rekkakuskit, jotka ovat Suomen kansa-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39911: laisia ja kirjoilla sekä verovelvollisia Suomessa.
39912: Näitä ns. rekkakuskeja on muutama sata nimen-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39913: omaan Euroopassa. He hakevat auton esimer-                  siin suurimman osan ajastaan Euroopas-
39914: kiksi Lyypekistä ja kuljettavat siinä olevan rah-           sa oleskelevien suomalaisten rekkakus-
39915: din Euroopan eri maihin, minkä jälkeen he käy-              kien verotuksen rinnastamiseksi meri-
39916: vät vaihtamassa Lyypekin satamasta uuden Suo-               miesten verotuskäytännön kanssa, koska
39917: mesta tulleen lastatuo auton. He oleskelevat vuo-           olosuhteet ulkomailla vietetyn ajan suh-
39918: dessa enintään muutaman viikon Suomessa ja                  teen ovat toisiinsa verrattavissajopa niin,
39919: sen yhteiskuntapalvelujen piirissä. Veronmaksu-             että rekkakuski joutuu viettämään maan
39920: velvollisuuden osalta he ovat kuitenkin samassa             ulkopuolella suuremman osan ajastaan
39921: asemassa kotimaassa työskentelevien kanssa.                 kuin merimies?
39922: 
39923:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
39924: 
39925:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
39926: 
39927: 
39928: 
39929: 
39930: 280043
39931: 2                                          KK 1252/1998 vp
39932: 
39933: 
39934: 
39935: 
39936:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39937: 
39938:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        hille myönnetään heidän erityisolosuhteidensa
39939: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuoksi merityötulovähennys. Merimiehille ei sitä
39940: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vastoin myönnetä eräitä muille ulkomailla työs-
39941: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kenteleville verovelvollisille myönnettäviä vero-
39942: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         helpotuksia.
39943: n:o 1252:                                                 Niin sanotun kuuden kuukauden säännön
39944:                                                       mukaan ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka
39945:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollisen oles-
39946:        siin suurimman osan ajastaan Euroopas-         kelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää vä-
39947:        sa oleskelevien suomalaisten rekkakus-         hintään kuusi kuukautta. Kuuden kuukauden
39948:        kien verotuksen rinnastamiseksi meri-          säännön soveltamista ei estä, että verovelvollinen
39949:        miesten verotuskäytännön kanssa, koska         oleskelee Suomessa keskimäärin enintään kuute-
39950:        olosuhteet ulkomailla vietetyn ajan suh-       na päivänä työskentelykuukautta kohti. Kuuden
39951:        teen ovat toisiinsa verrattavissa jopa niin,   kuukauden säännön soveltamisen edellytyksenä
39952:        että rekkakuski joutuu viettämään maan         on, että työskentelyvaltio voi verottaa palkasta.
39953:        ulkopuolella suuremman osan ajastaan           Ulkomaille suuntautuneista työmatkoista työn-
39954:        kuin merimies?                                 tekijä voi lisäksi saada verovapaita, useamman
39955:                                                       sadan markan suuruisia ulkomaan päivärahoja.
39956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Myös kysymyksessä tarkoitettuihin rekkakus-
39957: vasti seuraavaa:                                      keihin voidaan soveltaa edellytysten täyttyessä
39958:                                                       esimerkiksi kuuden kuukauden sääntöä ja ulko-
39959:   Ulkomailla oleskelu työn vuoksi otetaan Suo-        maan päivärahoja koskevia säännöksiä. Hallitus
39960: messa verotuksessa monin tavoin huomioon.             seuraa tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkö-
39961: Lähinnä ulkomaan liikenteessä oleville merimie-       kulmasta.
39962: 
39963:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
39964: 
39965:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
39966:                                           KK 1252/1998 vp                                            3
39967: 
39968: 
39969: 
39970: 
39971:                                        Tili Riksdagens Talman
39972: 
39973:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     rikesfart på grund av deras särförhållanden. Där-
39974: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      emot åtnjuter sjömän inte vissa andra skattelätt-
39975: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    nader som beviljas andra skattskyldiga som arbe-
39976: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr       tar utom1ands.
39977: 1252:                                                  Enligt den s.k. sexmånadersregeln är lön för
39978:                                                     arbete som har utförts utomlands inte skatteplik-
39979:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för      tig inkomst, om den skattskyldiges utlandsvistel-
39980:         att likställa beskattningen av finska       se beror på detta arbete och varar minst sex
39981:         långtradarchaufförer som tillbringar        månader. Sexmånadersregeln tillämpas även om
39982:         största delen av sin tid i Europa med be-   den skattskyldige vistas i Finland i medeltal högst
39983:         skattningen av sjömän med anledning av      sex dagar per tjänstgöringsmånad. Villkoret för
39984:         att förhållandena i fråga om tiden utom-    att sexmånadersregeln skall kunna tillämpas är
39985:         Iands är jämförbara och att långtradar-     att tjänstgöringsstaten kan ta ut skatt på lönen.
39986:         chaufförerna t.o.m. vistas längre tid       För arbetsresor tili utlandet kan arbetstagaren
39987:         utomlands än sjömännen?                     dessutom få skattefria utrikesdagtraktamenten
39988:                                                     på flera hundra mark. De Iångtradarchaufförer
39989:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som avses i spörsmålet omfattas också, om de
39990: anföra följande:                                    uppfyller villkoren, av t.ex. sexmånadersregeln
39991:                                                     och bestämmelserna om utrikesdagtraktamente.
39992:    Utlandsvistelse på grund av arbete beaktas på    Regeringen följer läget ur den synpunkt som
39993: många sätt i den finska beskattningen. A vdrag      spörsmålsställaren avser.
39994: för sjöarbetsinkomst beviljas främst sjömän i ut-
39995:      Helsingfors den l december 1998
39996: 
39997:                                                                           Minister Jouko Skinnari
39998:                                            KK 1253/1998 vp
39999: 
40000: Kirjallinen kysymys 1253
40001: 
40002: 
40003: 
40004: 
40005:                                    Irja Tuloneo /kok: Yhteiskunnan tukien kohdentumisesta monik-
40006:                                         koperheille
40007: 
40008: 
40009:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40010: 
40011:     Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, jo-       kin monikkolapset käsitellään kuten muutkin si-
40012: hon syntyy tai on syntynyt useampi kuin yksi          sarukset.
40013: lapsi kerralla. Monikkoraskaudet ovat lisäänty-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40014: neet 1990-luvulla. Kaksospareja syntyy vuosit-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40015: tain noin 1 000, kolmossynnytyksiä on noin 40 ja      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40016: nelossynnytyksiä 1-2 vuosittain.                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40017:     Monikkoraskauksissa joudutaan turvautu-
40018: maan sairauslomaan keskimäärin 1-2 kuukaut-                       Voitaisiinko monikkoperheiden on-
40019: ta ennen äitiysloman alkamista. Tästä aiheutuu                 gelmat ottaa lainsäädännössä nykyistä
40020: ansioiden menetyksiä. Sairaalakuluja aiheutuu                  paremmin huomioon monikkoperheiden
40021: siitä, että monikkoraskauden takia äiti useinjou-              tasavertaisen kohtelun toteuttamiseksi
40022: tuu sairaalaan tarkkailuun jo ennen lasten synty-              muuttamalla äitiysloma ja äitiyspäivära-
40023: mää, ja siitä, että monikkolapset synnyttyään                  hakausi lapsikohtaiseksi vanhempainlo-
40024: usein keskosina joutuvat olemaan sairaalassa                   maksi ja vanhempainrahakaudeksi,
40025: pitkäänkin syntymän jälkeen. Monikkoperheis-                      ottamalla huomioon monikkoperheet
40026: sä samanaikaisesti suoritettavat hankinnat kah-                lapsilisän, kotihoidon tuen ja kunnallisen
40027: delle tai useammalle lapselle rasittavat perheen               päivähoidon maksujen määräytymisessä,
40028: taloutta. Monikkoperhe joutuu usein asunnon-                      pidentämällä monikkolapsen kotihoi-
40029: ja autonvaihdon eteen. Menoeriä syntyy myös                    don tuen maksuaikaa,
40030: kodinhoitoavusta, jota tarvitaan, koska monik-                    mahdollistamalla      monikkoperheen
40031: kolasten hoitaminen vauvaiässä on erittäin han-                vanhemmalle työllistämistuen saaminen
40032: kalaa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Monikko-              kotihoidon tuen lisäksi,
40033: perheet kärsivät myös tiedonpuutteesta- perus-                    turvaamalla kodinhoitoa alle 3-vuo-
40034:  tieto monikkoraskaudesta ja -synnytyksestä                    tiaiden monikkolasten vanhemmille,
40035: puuttuu usein myös ammattiauttajilta.                             vaikuttamalla standardimitoitusta tar-
40036:     Yhteiskunta ei ota riittävästi huomioon mo-                kistamaila monikkolastenvaunujen liik-
40037:  nikkoperheiden erityisongelmia. Lapsilisä laske-              kumismahdollisuuksien parantamiseen
40038:  taan monikkolaP.~ille samalla tavoin kuin muille-             muun muassa kulkuneuvoissa, virastois-
40039:  kin sisaruksille. Aitiys-, isyys- ja vanhempainra-            sa ja kaupoissa sekä
40040:  ha lasketaan raskauskohtaisesti- ainoa poik-                     lisäämällä varsinkin terveydenhuollon
40041:  keus on vanhempainrahakauden pidentäminen                     ja sosiaalitoimen henkilöstön tietoutta
40042:  60 päivällä. Lapsen kotihoidon tukea laskettaes-              monikkoraskaudesta, monikkosynny-
40043:  sa monikkolapset rinnastetaan muihin sisaruk-                 tyksestäja monikkolasten kasvattamises-
40044:  siin. Kunnallisen päivähoidon maksuluokat ei-                 ta?
40045:  vät ota huomioon monikkoperheitä, vaan tässä-
40046: 
40047:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
40048: 
40049:                                            Irja Tulonen /kok
40050: 
40051: 
40052: 
40053: 280043
40054: 2                                          KK 1253/1998 vp
40055: 
40056: 
40057: 
40058: 
40059:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40060: 
40061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alusta lukien mainittu vanhempainrahakauden
40062: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pidennys muuttui lapsikohtaiseksi siten, että
40063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vanhempainrahan suorittamisaikaa pidennetään
40064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-       60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa lasta koh-
40065: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          ti.
40066: 1253:                                                     Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha määräytyy
40067:                                                       ensisijaisesti sairausvakuutuslain perusteella asi-
40068:           Voitaisiinko monikkoperheiden on-           anosaisen henkilön verotuksessa vahvistettujen
40069:        gelmat ottaa lainsäädännössä nykyistä          työtulojen perusteella. Sen määrään ei vaikuta
40070:        paremmin huomioon monikkoperheiden             huollettavana olevien lasten määrä. Kyseisillä
40071:        tasavertaisen kohtelun toteuttamiseksi         päivärahaetuuksilla korvataan vakuutusperiaat-
40072:        muuttamalla äitiysloma ja äitiyspäivära-       teen mukaisesti äitiys-, isyys- tai vanhempainlo-
40073:        hakausi lapsikohtaiseksi vanhempainlo-         man ajalta menetettyä ansiotuloa kuitenkin si-
40074:        maksi ja vanhempainrahakaudeksi,               ten, että päivärahan määrä on poikkeuksellisesti
40075:           ottamalla huomioon monikkoperheet           vähintään 60 markkaa päivältä. Äitiys-, isyys- ja
40076:        lapsilisän, kotihoidon tuen ja kunnallisen     vanhempainrahaa lukuun ottamatta vakuutus-
40077:        päivähoidon maksujen määräytymisessä,          periaatetta noudattavassa sairausvakuutuksen
40078:           pidentämällä monikkolapsen kotihoi-         päivärahajärjestelmässä on luovuttu vuoden
40079:        don tuen maksuaikaa,                           1994 alusta lukien minipäivärahajärjestelmästä.
40080:           mahdollistamaHa       monikkoperheen            Edellä olevan perusteella voidaan sanoa, että
40081:        vanhemmalle työllistämistuen saaminen          monikkoperheiden asema on otettu huomioon
40082:        kotihoidon tuen lisäksi,                       vanhempainrahakauden pituuden määräytymi-
40083:           turvaamalla kodinhoitoa alle 3-vuo-         sessä.
40084:        tiaiden monikkolasten vanhemmille,                 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta
40085:           vaikuttamalla standardimitoitusta tar-      maksetaan vanhempainpäivärahana äitiys-,
40086:        kistamaila monikkolastenvaunujen liik-         isyys- ja vanhempainrahaa. Tämän kauden jäl-
40087:        kumismahdollisuuksien parantamiseen            keen perheellä on oikeus saada joko kunnan jär-
40088:        muun muassa kulkuneuvoissa, virastois-         jestämä päivähoitopaikka tai vaihtoehtoisesti
40089:        sa ja kaupoissa sekä                           lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea
40090:           lisäämällä varsinkin terveydenhuollon       lapsesta. Lainsäädännön muuttaminen siten,
40091:        ja sosiaalitoimen henkilöstön tietoutta        että päivärahakausi pidentyisi vielä lapsikohtai-
40092:        monikkoraskaudesta, monikkosynny-              semmaksi, ei välttämättä tasa-arvoistaisi lapsi-
40093:        tyksestäja monikkolasten kasvattamises-        perheitä, sillä oikeus valita kunnan päivähoito-
40094:        ta?                                            paikka tai vaihtoehtoisesti kotihoidon tai yksi-
40095:                                                       tyisen hoidon tuki tuskin olisi toteutettavissa päi-
40096:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           värahan kanssa samanaikaisesti. Tällainen muu-
40097: taen seuraavaa:                                       tos ei myöskään selkeyttäisi nykyistä järjestel-
40098:                                                       mää.
40099: iitiys- ja vanhempainrahakauden pidennys                  Lokakuun alusta 1998 voimaan tulleella työ-
40100:                                                       sopimuslain muutoksella perhevapaiden käyttöä
40101:     Sairausvakuutuslain 14 §:n perusteella suori-     onjoustavoitettu, mikä tarjoaa kaikille lapsiper-
40102: tetaan ansionmenetyksen korvaamiseksi raskau-         heille kuten myös monikkoperheille mah-
40103: den ja synnytyksenjohdosta äitiysrahaa ja lapsen      dollisuuden lasten hoidon jaksottamiseen aikai-
40104: tai ottolapsen hoidonjohdosta isyys- tai vanhem-      sempaa paremmin.
40105: painrahaa. Sairausvakuutuslakia muutettiin                Sosiaali- ja terveysministeriön 1.4.1998 asetta-
40106: vuonna 1988 siten, että vanhempainrahakautta          ma isätoimikunta pyrkii lisäämään keskustelua
40107: pidennettiin 60 arkipäivällä, jos lapsia syntyi sa-   isyydestä ja edistämään isien perhevapaiden
40108: malla kertaa useampia kuin yksi. Vuoden 1997          käyttöä. Toimikunta pohtii myös, tarvitaanko
40109:                                            KK 1253/1998 vp                                               3
40110: 
40111: säädösmuutoksia, jotta isien mahdollisuuksia          -   kustakin seuraa vasta
40112: osallistua lasten hoitoon voidaan edistää.                - alle 3-vuotiaasta              500 mk/kk
40113:                                                           - alle oppivelvollisuusikäisestä 300 mk/kk
40114: Aitiysavustus
40115:                                                          Kotihoidontuen hoitolisä, jota maksetaan
40116:     Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan virka-   vain yhdestä hoitorahaan oikeuttavasta lapsesta,
40117: miestyönä selvittämässä, voitaisiinko monikko-        on korkeintaan 1 000 mk/kk.
40118: perheiden kustannuksia lasten syntymän yhtey-            Lasten kotihoidon tuen ja kunnanjärjestämän
40119: dessä kompensoida korotetuna äitiysavustuksel-        päivähoitopaikan valintaoikeutta esitettiin
40120: la. Äitiysavustuksen korottaminen lisäisi valtion     vuonna 1991 (631/1991) laajennettavaksi yhdellä
40121: kustannuksia, joten muutos voitaisiin käsitellä       ikäluokalla koskemaan alle 4-vuotiaiden lasten
40122: aikaisintaan vuoden 2 000 talousarvion valmiste-      perheitä. Laajennuksen voimaantuloa kuitenkin
40123: lun yhteydessä.                                       lykättiin moneen otteeseen, kunnes laajennuk-
40124:                                                       sesta luovuttiin viimeisimmän hoitojärjestelmän
40125: Lapsilisä                                             uudistuksen yhteydessä.
40126:   Lapsilisää maksetaan nykyisinjokaisesta Suo-           Päivähoitomaksuja koskeva sosiaali- ja ter-
40127: messa asuvasta lapsesta, kunnes lapsi täyttää 17      veydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain
40128: vuotta. Lapsilisän määrät ovat                        uudistus (1134/1996) tuli voimaan 1.8.1997.
40129:                                                       Kunnan järjestämässä päivähoidossa maksut
40130: ensimmäisestä lapsesta                     535 mk     määräytyvät perheen koonja tulojen perusteella
40131: toisesta lapsesta                          657mk      prosenttiperusteisesti. Enimmillään kokopäivä-
40132: kolmannesta lapsesta                       779mk      hoidon maksu on 1 000 markkaa kuukaudessa
40133: neljännestä lapsesta                       901 mk     lasta kohden, ja jos maksu jää alle 100 markan
40134: viidennestä ja sitä seuraavasta                       lasta kohden, sitä ei peritä. Perheen toisesta ko-
40135: lapsesta                                 1 023 mk     kopäivähoidossa olevasta lapsesta maksu on
40136:                                                       pääsääntöisesti samansuuruinen kuin ensimmäi-
40137:    Lapsilisäjärjestelmä ottaa nykyisellään huo-       sestä lapsesta. Kustakin seuraavasta lapsesta
40138: mioon useampilapsisia perheitä siten, että mak-       maksu on 20 % ensimmäisen lapsen maksusta.
40139: settava määrä kasvaa lapsiluvun mukaan aina               Maksuja määrättäessä perheen kokona ote-
40140: viidenteen lapseen saakka. Yksinhuoltajille mak-      taan huomioon vanhemmat ja perheen lapsista
40141: setaan tämän lisäksi lapsilisä korotettuna 200        enintään kaksi,jotka ovat valintaoikeuden piiris-
40142: markalla jokaisesta lapsesta.                         sä (vanhempainrahakauden päättymisestä siihen
40143:                                                       saakka, kunnes lapsi siirtyy oppivelvollisena
40144: Pienten lasten hoitojärjestelmä                       kouluun). Jos perheessä on muita alle 18-vuotiai-
40145:                                                       ta lapsia, päivähoitomaksun määräämisen pe-
40146:    Pienten lasten hoitojärjestelmää uudistettiin      rusteena olevasta tulosta vähennetään 500 mark-
40147: vuoden 1997 elokuun alusta. Lasten kotihoidon         kaa kustakin muusta lapsesta.
40148: tuen määräytymisperusteet muuttuivat ja uutena           Muutos on aiheuttanut maksujen korotuksia
40149: tukimuotona otettiin käyttöön lasten yksityisen       erityisesti monilapsisille perheille, mutta myös
40150: hoidon tuki (1128/1996). Myös kunnan järjestä-        osalle kaksilapsisia perheitä. Päivähoitomaksu-
40151: mästä lasten päivähoidosta määrättävät maksut         jen suurimpien markkamääräisten ja prosen-
40152: uudistettiin.                                         tuaalisten muutosten kohdistuminen monilapsi-
40153:    Lasten kotihoidon tukea maksetaan, jos per-        siin perheisiin aiheutuu siitä, että perheen todelli-
40154: heessä on alle 3-vuotias lapsi, joka ei ole kunnan    nen koko otetaan vain rajallisesti huomioon
40155: järjestämässä päivähoidossa. Myöntämisperus-          maksuja määriteltäessä.
40156: teetja määrät ovat samat monikko- ja ei-monik-           Laissa määritellyt maksut ovat enimmäismak-
40157: koperheillä. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitora-        suja. Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 1997
40158: ha, joka maksetaan erikseen jokaisesta tukeen         tekemän selvityksen mukaan kunnat eivät ole
40159: oikeuttavasta lapsesta sekä tulosidonnainen hoi-      juurikaan tehneet poikkeuksia näihin enimmäis-
40160: tolisä, jota maksetaan vain yhdestä lapsesta.         maksuihin. Muutamassa kunnassa monilapsis-
40161:                                                       ten perheiden maksuprosentteja on alennettu.
40162: Kotihoidon tuen hoitorahaa maksetaan                     Asiakasmaksulain mukaan kunnilla on myös
40163:     yhdestä alle 3-vuotiaasta                         mahdollisuus jättää päivähoidosta määrätty
40164:     lapsesta                          1 500 mk/kk     maksu perimättä tai alentaa sitä, mutta tapauk-
40165: 4                                          KK 1253/1998 vp
40166: 
40167: sia, joihin tätä lainkohtaa sovelletaan, on hyvin     mahdollisuuksia myös monikkolastenvaunujen
40168: vähän. Maksuista on yleensä vapautettu lasten-        kanssa.
40169: suojelun asiakasperheitä, toimeentulotuen saa-
40170: jia, velkasaneerauksessa olevia sekä perheitä, joi-   Kotipalvelun saatavuus
40171: denmaksukyky on hyvin heikko.                            Keskeisenä ongelmana monikkoperheet ko-
40172:     Vahvistaessaan lain lasten kotihoidon ja yksi-
40173:                                                       kevat, etteivät he lasten syntymän yhteydessä ja
40174: tyisen hoidon tuesta sekä päivähoitomaksuja
40175:                                                       pikkulapsivaiheessa saa riittävästi henkistä ei-
40176: koskevan uudistuksen eduskunta edellytti, että
40177:                                                       vätkä käytännön tukea. Kunnan lakisääteisenä
40178: hallitus seuraa uudistusten vaikutuksia. Tämä
40179:                                                       tehtävänä on järjestää kotipalvelua, jolla voi-
40180: seurantatutkimus on käynnistynyt sosiaali- ja
40181:                                                       daan tukea perheiden omatoimista selviytymistä
40182: terveysministeriön, Stakesin, Kelan ja Suomen         ja ennaltaehkäistä ongelmien syntyä. Kunnalli-
40183: Kuntaliiton yhteistyönä ja tulokset raportoidaan
40184:                                                       sen kotipalvelun tarjonta lapsiperheille on huo-
40185: keväällä 1999.                                        mattavasti vähentynyt ja voimavarat on suun-
40186:                                                       nattu ikääntyneille. Ministeriön mahdollisuus
40187: Työllistämistuen saaminen samanaikaisesti koti-       vaikuttaa siihen, kenelle kotipalvelua tarjotaan,
40188: hoidon tuen kanssa                                    toteutuu lähinnä informaatio-ohjauksen kautta.
40189:    Työvoimatoimisto voi myöntää työllistämis-
40190:                                                       Tiedon lisääminen
40191: tukea työntekijän palkkauskustannuksiin, jos
40192: kotitalous palkkaa työttömän työnhakijan.                Ministeriö on käynyt eri tahojen kanssa neu-
40193: Työllistämistukea ei voida kuitenkaan myöntää         votteluja monikkoperheiden asemasta. Monik-
40194: lastenhoitotehtäviin, jos kotitalous saa lasten       koperheiden asemaa on pyritty parantamaan tie-
40195: kotihoidon tukea tai lasten yksityisen hoidon         dottamalla heidän erityistarpeistaan, kehittä-
40196: tukea. Tuen myöntämisessä noudatetaan yhteis-         mällä valmennusta sekä lisäämällä järjestöjen
40197: kunnan muihinkin tukiin sovellettavaa periaatet-      välistä yhteistyötä. Stakes on uudistanut vuonna
40198: ta, että tiettyyn toimintaan ei samanaikaisesti       1997 opaskirjasen Opas monikkolasten vanhem-
40199: anneta kuin yhtä yhteiskunnan tukea.                  mille. Opasta jaetaan maksutta neuvoloissa.
40200:                                                       Suomen Kuntaliiton Perusturva-lehdessä jul-
40201: Standardimitoitukset                                  kaistiin artikkeli monikkoperheiden erityistar-
40202:                                                       peista. Lehti jaetaan jokaiseen kuntaan. Kätilö-
40203:    Rakennetun ympäristön muotoutumista oh-            opiston sairaala Helsingissä järjestää monikko-
40204: jataan lainsäädännöllä ja sitä alemmilla normeil-     perheille suunniteltua perhevalmennusta. Käti-
40205: la. Rakentamista säätelevässä lainsäädännössä         löliitto on käynnistämässä projektia, jolla mo-
40206: edellytetään, että rakennusten tulee soveltua         nikkoperheille suunniteltua valmennusta tarjot-
40207: myös lapsille, vanhuksille ja vammaisille. Suo-       taisiin myös muissa sairaaloissa. Väestöliitto on
40208: men liikennepolitiikan tavoitteena on kaikille        käynnistämässä yhteistyössä Monikkoperheet
40209: soveltuva julkinen liikenne. Liikenneministeriö       ry:n kanssa valmennusprojektia sekä opasmate-
40210: pyrkii ohjaamaan liikenteen saavutettavuutta          riaalin tuottamiseen tähtäävää hanketta. Yhteis-
40211: tutkimuksen, tiedottamisen ja eri toimijoiden         työtä on pyritty käynnistämään myös Manner-
40212: yhteistyön kautta. Kaupunkien paikallisliiken-        heimin Lastensuojeluliiton kanssa.
40213: teessä on viime vuosina lisääntyvästi otettu käyt-       Ministeriön tavoitteena on myös käynnistää
40214: töön matalalattiakalustoa. Pääkaupunkiseudul-         perhekasvatuksen kehittämishanke. Tässä työs-
40215: la on tehty päätös kaiken uuden kaluston esteet-      sä voidaan ottaa huomioon myös monikkoper-
40216: tömyydestä. Tämä päätös parantaa liikkumis-           heiden erityistarpeet.
40217: 
40218:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1998
40219: 
40220:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40221:                                              KK 1253/1998 vp                                             5
40222: 
40223: 
40224: 
40225: 
40226:                                          Tili Riksdagens Talman
40227: 
40228:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        samtidigt. Vid ingången av 1997 blev den nämn-
40229: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          da förlängningen av föräldrapenningsperioden
40230: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        barnrelaterad så att den tid för viiken föräldra-
40231: man Irja Tulonen undertecknade spörsmål nr              penning beta1as förlängs med 60 vardagar för
40232: 1253:                                                   varje barn utöver ett.
40233:                                                            Moderskaps-, faderskaps- och föräldrapen-
40234:           Skulle flerlingfamiljernas problem            ningen bestäms i första hand enligt sjukför-
40235:        kunna beaktas bättre än nu i lagstiftning-       säkringslagen på basis av de arbetsinkomster
40236:        en i syfte att genomföra ett jämlikt bemö-       som fastställts vid beskattningen. Beloppet på-
40237:        tande genom att moderskapsledigheten             verkas inte av antalet barn som försörjs. Dessa
40238:        och moderskapspenningsperioden änd-              dagpenningsförmåner kompenserar i enlighet
40239:        rades tili barnrelaterad föräldraledighet        med försäkringsprincipen en del av den förvärvs-
40240:        och föräldrapenningsperiod,                      inkomst som går förlorad under tiden för moder-
40241:           genom att flerlingfamiljerna beaktades        skaps-, faderskaps- eller föräldraledighet, dock
40242:        vid fastställandet av barnbidrag, stöd för       så att dagpenningsbeloppet undantagsvis är
40243:        hemvård och avgifter för kommunal dag-           minst 60 mk per dag. Frånsett moderskaps-, fa-
40244:        vård,                                            derskaps- och föräldrapenningen har man vid
40245:           genom att tiden för betalning av stöd         ingången a v 1994 i dagpenningssystemet för sjuk-
40246:        för hemvård av flerlingbarn förlängdes,          försäkring, som följer försäkringsprincipen, av-
40247:           genom att göra det möjligt för föräld-        stått från minimidagpenningssystemet.
40248:        rar i flerlingfamiljer att få sysselsättnings-      Med stöd av vad som anförts ovan kan man
40249:        stöd utöver stödet för hemvård,                  säga att flerlingfamiljernas ställning har beaktats
40250:           genom att säkerställa hemvård i fråga         vid bestämmandet av föräldrapenningsperiodens
40251:        om föräldrar tili flerlingbarn under 3 år,       längd.
40252:           genom att via en översyn av standard-            Under tiden för moderskaps-, faderskaps- och
40253:        dimensioneringen bidra tili att förbättra        föräldraledighet betalas moderskaps-, fader-
40254:        möjligheterna för flerlingbarnvagnar att         skaps- och föräldrapenning i form av föräldra-
40255:        ta sig fram bl.a. när det gäller fordon,         dagpenning. Efter denna period har familjen rätt
40256:        ämbetsverk och affårer samt                      att få antingen en av kommunen ordnad dag-
40257:           genom att öka i synnerhet hälso- och          vårdsplats eller stöd för hemvård eller för privat
40258:        socialvårdspersonalens kännedom om               vård av barnet. En ändring av lagstiftningen på
40259:        fler barnsgra viditet, flerbarnsförlossning      så sätt att dagpenningsperioden förlängs och blir
40260:        och fostran av flerlingbarn?                     ännu mer barnrelaterad skulle inte nödvändigt-
40261:                                                         vis göra barnfamiljerna mera jämlika, eftersom
40262:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rätten att välja antingen en kommunal dagvårds-
40263: anföra följande:                                        plats eller stöd för hemvård eller för privat vård
40264:                                                         knappast skulle gå att genomföra samtidigt med
40265: Förlängning av moderskaps- och föräldrapen-             dagpenningen. En sådan ändring skulle inte hei-
40266:                                                         Ier göra det nuvarande systemet mera överskåd-
40267: ningsperioden                                           ligt.
40268:    Med stöd av 14 § sjukförsäkringslagen betalas           Genom en ändring av Iagen om arbetsavtal
40269: i ersättning för förlorad inkomst moder-                som trädde i kraft vid ingången av oktober 1998
40270: skapspenning med anledning av havandeskap ei-           har utnyttjandet av familjeledigheter gjorts smi-
40271: Ier barnsbörd och faderskaps- eller föräldra-           digare, något som erbjuder alla barnfamiljer,
40272: penning med anledning av vård av barn eller             också flerlingfamiljerna, tillfålle att periodisera
40273: adoptivbarn. Sjukförsäkringslagen ändrades              vården av barn bättre än förr.
40274: 1988 så att föräldrapenningsperioden förlängdes            Pappakommissionen, som social- och hälso-
40275: med 60 vardagar, om fler än ett barn föddes             vårdsministeriet tillsatt 1.4.1998, arbetar för att
40276: 6                                           KK 1253/1998 vp
40277: 
40278: öka diskussionen om faderskap och främja få-           I vårdpenning enligt stödet för hemvård betalas
40279: dernas utnyttjande av familjeledigheter. Kom-
40280: missionen dryftar också om författningsändring-            för ett barn under 3 år    1 500 mk/månad
40281: ar behövs för att fådernas möjligheter att delta i         för varje följande barn
40282: vården av barn skall kunna främjas.                        under 3 år                   500 mk/månad
40283:                                                            för barn under läroplikts-
40284:                                                            åldern                       300 mk/månad
40285: Moderskapsunderstöd
40286:                                                            Vårdtillägget enligt stödet för hemvård är
40287:    Social- och hälsovårdsministeriet utreder som       högst 1 000 mk/månad. Det betalas för ett enda
40288: bäst som tjänsteuppdrag om de kostnader som            barn som berättigar till vårdpenning.
40289: flerlingfamiljer har i samband med barnens fö-             Rätten att välja mellan stöd för hemvård av
40290: delse skulle kunna kompenseras genom förhöjt           barn och en av kommunen ordnad dagvårdsplats
40291: moderskapsunderstöd. En höjning av moder-              föreslogs år 1991 (631/1991) bli utvidgad med en
40292: skapsunderstödet skulle öka statens kostnader,         åldersklass att gälla familjer med barn under 4 år.
40293: så ändringen skulle kunna behandlas tidigast i         lkraftträdandet sköts dock upp många gånger,
40294: samband med beredningen av budgeten för år             tills man i samband med densenaste reformen av
40295: 2000.                                                  vårdsystemet avstod från utvidgningen.
40296:                                                            En lag om ändring av lagen om klientavgifter
40297: Barnbidrag                                             inom social- och hälsovården (113411996), vilken
40298:    Barnbidrag betalas för närvarande för varje         gällde avgifter för barndagvård, trädde i kraft
40299: barn som är bosatt i Finland, tills barnet fyller 17   1.8.1997. 1 kommunalt ordnad dagvård bestäms
40300: år. Barnbidragsbeloppen är                             avgifterna i procent enligt familjens storlek och
40301:                                                        inkomster. Som högst är avgiften för heldags-
40302: för det första barnet                                  vård 1 000 mk per barn och månad, och om
40303:                                             535 mk
40304: för det andra barnet                        657mk      avgiften understiger 100 mk per barn uppbärs
40305: för det tredje barnet                       779mk      den inte. För det andra barn i familjen som är i
40306: för det fjärde barnet                                  heldagsvård är avgiften i allmänhet lika stor som
40307:                                             901 mk     för det första. För varje därpå följande barn är
40308: för det femte barnet och varje därpå
40309: följande barn                             1 023 mk
40310:                                                        avgiften 20 % av avgiften för det första barnet.
40311:                                                            När avgifterna bestäms beaktas som familjens
40312:    Barnbidragssystemet beaktar i sin nuvarande         storlek föräldrarna och högst två av de barn i
40313: utformning flerbarnsfamiljer så att det belopp         familjen som omfattas av rätten att välja vård-
40314: som betalas stiger med antalet barn ända till det      form (från föräldrapenningsperiodens utgång till
40315: femte barnet. Till ensamförsörjare betalas barn-       dess att barnet börjar i skola såsom läropliktigt).
40316: bidraget dessutom förhöjt med 200 mk per barn.         Om det i familjen finns andra barn under 18 år
40317:                                                        avdras från den inkomst som ligger till grund för
40318: Systemet för vård av små barn
40319:                                                        bestämmande av dagvårdsavgiften 500 mk för
40320:                                                        varj.e sådant barn.
40321:    Systemet för vård av små barn reviderades vid           Andringen har lett till avgiftshöjningar i syn-
40322: ingången av augusti 1997. Grunderna för fast-          nerhet för flerbarnsfamiljer, men också för en del
40323: ställande av stödet för hemvård av barn ändra-         av tvåbarnsfamiljerna. Att de största ändringar-
40324: des, och stödet för privat vård av barn togs i bruk    na i mark och procent för dagvårdsavgifternas
40325: som en ny stödform (1128/1996). Också avgifter-        del riktar sig till flerbarnsfamiljer föranleds av att
40326: na för kommunalt ordnad barndagvård sågs               familjens faktiska storlek beaktas bara i begrän-
40327: över.                                                  sad utsträckning när avgifterna definieras.
40328:    Stöd för hemvård av barn betalas, om det i              De i lagen definierade avgifterna är maximiav-
40329: familjen finns ett barn under 3 år som inte om-        gifter. Enligt en utredning som social- och hälso-
40330: fattas av kommunalt ordnad dagvård. Bevill-            vårdsministeriet utförde hösten 1997 har kom-
40331: ningsgrunderna och beloppen är desamma för             munerna just inte avvikit från dessa maximiav-
40332: flerlingfamiljer som för andra familjer. 1 stödet      gifter. 1 några kommuner har avgiftsprocenterna
40333: för hemvård ingår en vårdpenning som betalas           sänkts för flerbarnsfamiljer.
40334: särskilt för varje barn som berättigar till stödet         Enligt klientavgiftslagen har kommunerna
40335: samt ett inkomstrelaterat vårdtillägg som betalas      också möjlighet att sänka den avgift som fast-
40336: för ett enda barn.                                     ställts för dagvården eller att låta bli att ta ut den,
40337:                                            KK 1253/1998 vp                                             7
40338: 
40339: men detta lagrum tillämpas i mycket få fall. I        Tillgången tili hemservice
40340: allmänhet har avgiftsbefrielserna gällt barn-
40341:                                                          Flerlingfamiljer uppfattar det som ett centralt
40342: skyddsklienter, mottagare av utkomststöd, fa-
40343:                                                       problem att de inte får tillräckligt med psykiskt
40344: miljer som omfattas av skuldsanering samt famil-
40345:                                                       och praktiskt stöd i samband med barnens födel-
40346: jer med mycket svag betalningsförmåga.
40347:                                                       se och medan barnen är små. Det är en lagstad-
40348:    När riksdagen godkände den reform som gäll-
40349:                                                       gad uppgift för kommunen att anordna hemser-
40350: de stödet för hemvård och privat vård av barn
40351:                                                       vice som kan stödja familjerna att klara sig på
40352: samt dagvårdsavgifterna förutsatte den att reger-
40353:                                                       egen hand och förebygga uppkomsten av pro-
40354: ingen ger akt på reformens verkningar. Denna
40355:                                                       blem. Utbudet av kommunal hemservice för
40356: uppföljningsundersökning har inletts i samarbe-
40357:                                                       barnfamiljer har minskat avsevärt och resurserna
40358: te mellan social- och hälsovårdsministeriet, Sta-
40359:                                                       har inriktats på äldre. Ministeriets möjlighet att
40360: kes, FPA och Finlands Kommunförbund, och
40361:                                                       påverka vem som erbjuds hemservice realiseras
40362: resultaten rapporteras våren 1999.
40363:                                                       närmast via informationsstyrning.
40364: Erhållande av sysselsättningsstöd samtidigt med
40365:                                                       Ökning av kunskaperna
40366: stöd för hemvård
40367:    Arbetskraftsbyrån kan bevilja sysselsättnings-         Ministeriet har förhandlat med olika parter
40368:                                                       om flerlingfamiljernas ställning. A vsikten har
40369: stöd för kostnaderna för avlöning av arbets-
40370:                                                       varit att förbättra flerlingfamiljernas ställning
40371: tagare, om ett hushåll anställer en arbetslös ar-
40372:                                                       genom information om särbehoven, utveckling
40373: betssökande. Sysselsättningsstöd kan dock inte
40374:                                                       av familjeförberedelsen samt ökat samarbete
40375: beviljas för barnvårdsuppgifter, om hushållet får
40376:                                                       mellan organisationerna. Stakes har 1997 revide-
40377: stöd för hemvård av barn eller stöd för privat
40378:                                                       rat skriften Handbok för flerlingföräldrar.
40379: vård av barn. Vid beviljandet av stöd iakttas den
40380:                                                       Handboken delas ut avgiftsfritt vid rådgivnings-
40381: princip som tillämpas också på andra samhälleli-
40382:                                                       byråerna. I Finlands Kommunförbunds tidskrift
40383: ga stöd, nämligen att fler än ett samhälleligt stöd
40384:                                                       Perusturva har en artikel om flerlingfamiljernas
40385: inte beviljas samtidigt för en viss verksamhet.
40386:                                                       särbehov publicerats. Tidskriften delasut tili var-
40387:                                                       je kommun. Barnmorskeinstitutets sjukhus i Hel-
40388: Standarddimensioneringar
40389:                                                       singfors ordnar familjeförberedelse för flerling-
40390:    Utformningen av den byggda miljön styrs ge-        familjer. Suomen Kätilöliitto - Finlands Barn-
40391: nom lagstiftningen och normer på lägre nivå. I        morskeförbund ry är på väg att starta ett projekt
40392: den lagstiftning som styr byggandet förutsätts att    genom vilket familjeförberedelse för flerlingfa-
40393: byggnaderna lämpar sig också för barn, äldre          miljer skulle erbjudas också vid andra sjukhus.
40394: och människor med handikapp. Målet för Fin-           Väestöliitto ry håller på att tillsammans med
40395: Iands trafikpolitik är att kollektivtrafiken skall    Suomen Monikkoperheet ry inleda ett familje-
40396: Iämpa sig för alla. Trafikministeriet strävar efter   förberedelseprojekt samt ett projekt som syftar
40397: att styra trafikens tillgänglighet genom forsk-       tili att producera materia! fören handbok. Avsik-
40398: ning, information och samarbete mellan olika          ten har varit att inleda samarbete också med
40399: aktörer. Inom städernas lokaltrafik har allt mera     Mannerheims Barnskyddsförbund rf.
40400: låggolvsmateriel tagits i bruk på senare år. I hu-        Ministeriet har som mål också att starta ett
40401: vudstadsregionen har man beslutat att all ny          projekt för utveckling av familjefostran. I detta
40402: materiel skall vara fri från hinder. Detta beslut     arbete kan också flerlingfamiljernas särbehov
40403: förbättrar möjligheterna att röra sig också med       beaktas.
40404: flerlingbarnvagn.
40405: 
40406:      Helsingforsden 26 november 1998
40407: 
40408:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
40409:                                           KK 1254/1998 vp
40410: 
40411: Kirjallinen kysymys 1254
40412: 
40413: 
40414: 
40415: 
40416:                                   Esko Helle /vas: Moottoritierakentamisen kustannusvertailusta
40417:                                      yksityisenä ja julkisena hankkeena
40418: 
40419: 
40420:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40421: 
40422:     Järvenpää- Lahti-tietä rakennetaan mootto-       ja hallinnoinuin kautta maksamaan n. 800-900
40423: ritieksi yksityisen yrityksen ja rahoituksen toi-    Mmk.
40424: mesta. Valtion ensi vuoden talousarvion mukaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40425: hanke tulee maksamaan vuoteen 2012 mennessä          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
40426: valtiolle runsaat 1 200 Mmk.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40427:     Vuonna 1995 liikenneministeri on vastannut       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40428: kansanedustaja Juurolan kirjalliseen kysymyk-
40429: seen (KK 59/1995 vp) kyseisen tien rakentamisen                 Onko ministeriö laatinut vertailevat
40430: kiirehtimisestä. Vastauksessa todetaan, että po.             kustannuslaskelmat Järvenpää - Lahti-
40431: tiehankkeen kustannuksiksi on arvioitu n. 600                tien nykyisen kaltaisen yksityisen raken-
40432: Mmk.                                                         tamisen ja tavanomaisen valtion tienra-
40433:     Eräät asiantuntijat ovat vastikään arvioineet,           kentamisen välillä, ja jos on, millaisiin
40434: että hanke olisi tullut valtion oman rahoituksen             tuloksiin on tultu?
40435: 
40436:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
40437: 
40438:                                            Esko Helle /vas
40439: 
40440: 
40441: 
40442: 
40443: 280043
40444: 2                                         KK 1254/1998 vp
40445: 
40446: 
40447: 
40448: 
40449:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40450: 
40451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1,4 mrd. markkaan, kun kaikki valtion kulut -
40452: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mukaan luettuina valtion rahoituksen korkoku-
40453: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lut-otettiin valtion kustannuksissa huomioon.
40454: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-          Yksityisellä rahoituksella rakennusajan on ar-
40455: teen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        vioitu lyhenevän Lahdentiellä noin kolmella
40456:  1254:                                               vuodella. Budjettirahoituksen vuosirahoitukses-
40457:                                                      sa olisi muiden hankkeiden tapaan todennäköi-
40458:           Onko ministeriö laatinut vertailevat       sesti niukkuutta ja hanke olisi ilmeisesti päätetty
40459:        kustannuslaskelmat Järvenpää- Lahti-          rakentaa kahdessa osassa. Hankkeen toteutus
40460:        tien nykyisen kaltaisen yksityisen raken-     yhtenä kokonaisuutena vuosirahoituksen rajoit-
40461:        tamisen ja tavanomaisen valtion tienra-       tamatta säästää hallintokustannuksissa sekä
40462:        kentamisen välillä, ja jos on, millaisiin     mahdollistaa sarjatuotannon käytön ja hankin-
40463:        tuloksiin on tultu?                           tojen tekemisen suurissa erissä, jolloin saavute-
40464:                                                      taan kustannussäästöjä. Nopean rakentamisen
40465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kustannussäästöiksi on arvioitu 10 %.
40466: vasti seuraavaa:                                        Mikäli rahoituskulut jätetään kokonaan huo-
40467:                                                      miotta, on kysymyksessä mainittu "asiantunti-
40468:    Tielaitos on arvioinut Järvenpään- Lahden         joiden kustannusarvio" 800-900 milj. mk ra-
40469: moottoritien toisen ajoradan pelkiksi rakennus-      kentamisesta ja 15 vuoden ylläpidosta suuruus-
40470: kustannuksiksi tiesuunnitelmien perusteella noin     luokaltaan oikea. Rahoituskustannukset mak-
40471: 600 milj. mk. Näitä pelkkiä toisen ajoradan ra-      saa kuitenkin aina jokin taho: budjettirahoituk-
40472: kentamiskustannuksia tarkoitettiin kysymykses-       sessa ne jäävät valtion maksettaviksi, yksityisra-
40473: sä mainitussa liikenneministerin vastauksessa        hoituksessa ne näkyvät hankkeen kustannuksi-
40474: vuodelta 1995. Vastauksessa viitattiin myös lii-     na, mutta ovat vastaavasti poissa valtion varain-
40475: kenneministeriössä käynnissä olleeseen selvityk-     hankinnan kustannuksista. Jos hanke olisi tehty
40476: seen Lahden tien rakentamisesta ja ylläpitämi-       valtion työnä, arvioitiin nämä valtion rahoitus-
40477: sestä aivan uudentyyppistä yksityisrahoitusjär-      kulut tuolloin vuonna 1996 15 vuoden ajalta kor-
40478: jestelmää käyttäen. Tämän liikenneministeriön        kokuluineen noin 500 milj. markaksi,jolloin pää-
40479: selvityksen perusteella kansainvälistä tarjouskil-   dyttiin edellä mainittuun 1,4 mrd. markkaan.
40480: pailua ei käytykään pelkästään toisen ajoradan          Yksityisellä rahoituksella Lahdentie on ar-
40481: rakentamisesta, vaan kokonaissopimuksesta,           vioitu saatavan liikenteelle ainakin viisi vuotta
40482: jossa tarjoaja myös hankkii toisen ajoradan in-      aikaisemmin, koska budjettirahoituksella hank-
40483: vestoinnin rahoituksen sekä hoitaa ja ylläpitää      keen aloitus olisi todennäköisesti viivästynyt ja
40484: kumpaakin ajorataa 15 vuoden ajan, saaden kor-       rakennustyö olisi kestänyt rahoitusrajoituksista
40485: vauksen vain vuosittain 15 vuoden aikana.            johtuen muutaman vuoden kauemmin. Lasken-
40486:    Tarjouskilpailun voittaneelle työyhteenliitty-    nallinen hyöty aikaisemmasta liikenteelle avaa-
40487: mälle 15 vuoden sopimuskautena maksettava            misen ajankohdasta on usean sadan miljoonan
40488: summa on sopimuksen mukaan 1,2 mrd. mk (jos-         markan luokkaa, koostuen lähinnä tienkäyttä-
40489: sa on siis mukana toisen ajoradan 600 milj. mk);     jien aikasäästöistä ja onnettomuuskustannus-
40490: täsmällinen summa riippuu sopimuksen mukaan          säästöistä.
40491: tien tulevasta liikennemäärästä näiden 15 vuo-          Edellä mainittuihin selvityksiin ja laskelmiin
40492: den aikana. Silloin kun tätä uutta yksityisrahoi-    perustuen Lahden tiehanke esitettiin ns. yksityis-
40493: tusjärjestelmää selvitettiin vuonna 1996, päädyt-    rahoituksella toteutettavaksi vuoden 1997 ta-
40494: tiin valtion tekemänä työnä noin 200 milj. mk        lousarviossa, jossa eduskunta hyväksyi menette-
40495: tehtyä sopimusta suurempaan summaan eli noin         lyn.
40496: 
40497:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1998
40498: 
40499:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
40500:                                             KK 1254/1998 vp                                              3
40501: 
40502: 
40503: 
40504:                                          Tili Riksdagens Talman
40505: 
40506:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        alla statens kostnader- inklusive statsfinansie-
40507: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ringens räntekostnader - beaktades i statens
40508: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       utgifter.
40509: man Esko Helle undertecknade skriftliga spörs-            Den privata finansieringen beräknas förkorta
40510: mål nr 1254:                                           byggnadstiden för Lahtisvägen med tre år. Bud-
40511:                                                        getfinansieringens årliga finansiering skulle i lik-
40512:           Har ministeriet gjort upp jämförande         het med andra projekt antagligen innebära
40513:        kostnadsberäkningar mellan privat byg-          knapphet, och det skulle troligen ha beslutats att
40514:        gande av det aktuella slag som vägen            projektet utförs i två faser. Projektets utförande
40515:        Träskända - Lahtis representerar och            som en helhet utan de begränsningar som den
40516:        traditionellt statligt vägbyggande, och         årliga finansieringen innebär medför inbespa-
40517:        om jämförelser gjorts, hurudana resultat        ringar i förvaltningskostnader och möjliggör
40518:        visade de?                                      bruket av serieproduktion och anskaffningar i
40519:                                                        stora partier, varvid kostnadsinbesparingar upp-
40520:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          nås. De kostnadsinbesparingar som uppnås tack
40521: anföra följande:                                       vare ett snabbt byggande har beräknats uppgå tili
40522:                                                        10%.
40523:     Vägverket har på basis av blotta byggnads-            Om finansieringskostnaderna helt lämnas
40524: kostnaderna enligt vägplanen uppskattat att            obeaktade, är storleksklassen riktig beträffande
40525: kostnaderna för den andra körbanan på motor-           den i spörsmålet nämnda kostnadsberäkningen
40526: vägen Träskända- Lahtis kommer att uppgå tili          som gjorts av experter, dvs. 800--900 milj. mk för
40527: ca 600 mi1j. mk. Dessa byggnadskostnader för           byggande samt underhåll i 15 år. Finansierings-
40528: enbart byggande av den andra körbanan är de            kostnaderna betalas dock alltid av någon part:
40529: som avses i det trafikministerns svar från 1995        vid budgetfinansiering är det staten som måste
40530: som nämns i spörsmå1et. 1 svaret hänvisas även         betala dem, vid privatfinansiering syns de som
40531: tili en då pågående utredning om byggandet och         projektkostnader men exkluderas då i kostnader-
40532: underhållet av Lahtisvägen genom att använda           na för statens medelsanskaffning. Om projektet
40533: en aHdeies ny typ av privatfinansieringssystem.        hade utförts av staten, hade dessa statens finan-
40534: På basis av denna utredning från trafikministe-        sieringskostnader 1996 bedömts uppgå tili
40535: riet inbegärdes internationella anbud inte endast      500 milj. mk med ränteutgifter under 15 år, var-
40536: för byggandet av den andra körbanan, utan för          för summan blev ovan nämnda 1,4 mrd. mk.
40537: ett helhetsavtal, enligt vilket anbudsgivaren även        Tack vare privatfinansiering har Lahtisvägen
40538: skaffar investeringspengar för den befintliga kör-     uppskattats vara öppen för trafik åtminstone fem
40539: banan samt sköter och underhåller båda körba-          år tidigare, eftersom projektet med budgetfinan-
40540: norna i 15 år mot ersättningar årligen under dessa     siering troligen skulle ha försenats och byggnads-
40541: 15 år.                                                 arbetet p.g.a. finansieringsbegränsningar skulle
40542:     Den summa som under avtalsperioden på 15           ha dragit ut på tiden med några år. Den beräkna-
40543: år skall beta1as tili det konsortium som vann det      de nyttan av att vägen öppnas för trafik tidigare
40544: öppna anbudsförfarandet uppgår enligt avtalet          uppgår tili flera hundra miljoner mk, vilket när-
40545: tili 1,2 mrd. mk (i viiken ä ven den befintliga        mast inkluderar tidsinbesparingar för väganvän-
40546: körbanan ingår med en andel på 600 milj. mk);          darna och inbesparingar i olyckskostnader.
40547: den exakta summan är enligt avtalet beroende av           På basis av ovan nämnda utredningar och
40548: den kommande trafikvolymen under dessa 15 år.          beräkningar föreslogs Lahtisvägen i budgeten
40549: Då detta nya privatfinansieringssystem utreddes        1997 byggas med s.k. privatfinansiering. Riksda-
40550:  1996, kom man tili resultatet att arbetet utfört av   gen godkände detta förfarande i samband med
40551: staten skulle ha kostat 200 milj. mk mer än den nu     budgetbehandlingen.
40552: aktuella summan, dvs. ungefar 1,4 mrd. mk, då
40553: 
40554:      Helsingfors den 26 november 1998
40555: 
40556:                                                                            Trafikminister Matti Aura
40557:                                            KK 1255/1998 vp
40558: 
40559: Kirjallinen kysymys 1255
40560: 
40561: 
40562: 
40563: 
40564:                                    Juha Korkeaoja /kesk: Maarakennusalan koulutustilanteesta
40565: 
40566: 
40567: 
40568:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40569: 
40570:     Maarakennuskoneiden kuljettajakoulutusta          alkanut kolmivuotinen auton- ja maarakennus-
40571: voi nykyisellään saada enimmäkseen vain amma-         koneiden     kuljettajien   yhdistelmäkoulutus.
40572: tillisten aikuiskoulutuskeskusten järjestämillä ly-   Asiassa on siis viime aikoina edistytty, mutta
40573: hyillä kursseilla. Alan tekninen kehitys edellyt-     maarakennusalalla häämöttävää työvoimaon-
40574: täisi kuitenkin koneiden käyttäjiltä perusteelli-     gelmaa ei nykyisellä koulutusjärjestelmällä rat-
40575: sempaa koulutusta. Maarakennuskoneiden kul-           kaista.
40576: jettajien keski-ikä on jo varsin korkea ja nuorille      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40577: motivoituneille alan ammattilaisille olisi kysyn-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40578: tää. Tällä hetkellä esimerkiksi autonkuljettaja-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40579: tutkinnon voi suorittaa ammattitutkintona nuo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40580: risoasteen ammattioppilaitoksissa. Maaraken-
40581: nuskoneiden kuljettajatutkintoa ei sitä vastoin                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta maa-
40582: nuorisoasteen ammattioppilaitoksissa pääsään-                rakennuskoneiden        kuljettajakoulutus
40583: töisesti voi suorittaa. Poikkeuksena tosin mainit-           saatettaisiin alan vaatimuksia vastaavalle
40584: takoon Salon ammatti-instituutissa tänä syksynä              tasolle?
40585: 
40586:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998
40587: 
40588:                                          Juha Korkeaoja lkesk
40589: 
40590: 
40591: 
40592: 
40593: 280043
40594: 2                                        KK 1255/1998 vp
40595: 
40596: 
40597: 
40598: 
40599:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40600: 
40601:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Opetusministeriö on tehnyt 23.6.1998 päätök-
40602: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sen ammatillisista perustutkinnoista. Päätös
40603: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     muuttaa rakennusalan tutkinnot 1.8.1999 alka-
40604: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kor-      vasta koulutuksesta lukien. Uusi rakennusalan
40605: keaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        perustutkinto sisältää kolme koulutusohjelmaa:
40606: n:o 1255:                                           maanrakennuksen, maanrakennuskoneen kulje-
40607:                                                     tuksen ja talonrakennuksen koulutusohjelmat.
40608:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta maa-     Maanrakennuskuljetuksen koulutusohjelmasta
40609:        rakennuskoneiden        kuljettajakoulutus   valmistuu maanrakennuskuljettajia, joilla on li-
40610:        saatettaisiin alan vaatimuksia vastaavalle   säksi perusvalmiudet muihin rakennusalan
40611:        tasolle?                                     tehtäviin. Koulutus on kolmivuotinen.
40612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
40613: vasti seuraavaa:
40614: 
40615:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
40616:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40617:                                          KK 1255/1998 vp                                         3
40618: 
40619: 
40620: 
40621: 
40622:                                       Tili Riksdagens Talman
40623: 
40624:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Undervisningsministeriet fattade den 23 juni
40625: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     1998 ett beslut om yrkesinriktade grundexamina.
40626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   Beslutet ändrar byggnadsbranschens examina
40627: man Juha Korkeaoja undertecknade spörsmål nr       fOr den utbildning som inleds den 1 augusti 1999
40628: 1255:                                              och senare. Den nya grundexamen inom bygg-
40629:                                                    nadsbranschen omfattar tre utbildningspro-
40630:           Vad ämnar Regeringen göra så att ut-     gram: utbildningsprogrammen för jordbyggnad,
40631:        bildningen av schaktningsmaskinförare       schaktningsmaskintransport och husbyggnad.
40632:        når upp tili en nivå som motsvarar bran-    Utbildningsprogrammet för schaktningsmaskin-
40633:        schens krav?                                transport utexaminerar schaktningsmaskinfö-
40634:                                                    rare som också har basfårdigheter för andra upp-
40635:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      gifter inom byggnadsbranschen. Utbildningen är
40636: anföra följande:                                   treårig.
40637: 
40638:      Helsingfors den 27 november 1998
40639: 
40640:                                                     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40641:                                              KK 1256/1998 vp
40642: 
40643: Kirjallinen kysymys 1256
40644: 
40645: 
40646: 
40647: 
40648:                                     Janne Viitamies/sd: Tielaitoksen ylimmänjohdon nauttimasta luot-
40649:                                        tamuksesta
40650: 
40651: 
40652:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40653: 
40654:    Tavoitteet tuottavuuden lisäämiseksi ovat ai-        aatteiden kanssa. Kiistatta voi todeta, että Tielai-
40655: heuttaneet muutospaineita Tielaitoksen raken-           toksen henkilöstöön on laajalti levinnyt käsitys,
40656: teissa. Muutokset ovat syvällekäypiä ja niiden          että laitoksen nykyinen pääjohtaja ei arvosta lai-
40657: yhteydessä on ollut kyseenalaista esimerkiksi se,       toksen työntekijöitä. Hyvin monet yksittäiset
40658: kyetäänkö laitoksen henkilöstölle takaamaan             yhteydenotot Tielaitoksen henkilöstön ja jopa
40659: työsuhdeturva. Tämä on aiheuttanut epävar-              piiritason johdon taholta tukevat tätä näkemys-
40660: muutta laitoksen henkilöstössä ja kysymyksiä            tä.
40661: laitoksen ulkopuolella, vaikka periaatteessa                Jos käsitys johdon aleutuvasta suhtautumises-
40662: muutoksen tarve hyväksytään varsin laajalti.            ta henkilöstöön on väärä, se on oikaistava. Jos
40663: Muutoksen hallitseminen edellyttää laitoksen            käsitys on oikea, tulee liikenneministerin ja val-
40664: johdolta määrätietoisuuden lisäksi kärsivälli-          tioneuvoston harkita, onko nykyisellä pääjohta-
40665: syyttä noudattaa henkilökuntaa arvostavaa poli-         jalla edellytyksiä jatkaa tehtävässään.
40666: tiikka. Näitä periaatteita on korostettu Tielai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40667: toksen lukuisissa arvoja ja visioita käsittelevissä     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
40668: muistioissa.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40669:     Yhtä paljon kuin hyviä periaatteita on koros-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40670: tettu, on syntynyt kritiikkiä käytännönjohtamis-
40671: kulttuuriaja erityisesti Tielaitoksen ylintäjohtoa                 Kuinka Hallitus arvioi Tielaitoksen
40672: kohtaan.                                                        ylimmän johdon noudattamien menette-
40673:     Tielaitoksen pääjohtajan Lasse Weckströmin                  lyjen vastaavan hyvän henkilöstöpolitii-
40674: lokakuinen vierailu Kaakkois-Suomen tiepiirin                   kan vaatimuksia, ja
40675: piirikonttorissa Kouvolassa on aiheuttanut var-                    kuinka Hallitus varmistaa, että ylim-
40676: sin paljon hämmennystä Tielaitoksen henkilös-                   män johdon ja henkilöstön välinen luot-
40677:  tössä. Tiepiirin viikkotiedotteen 30.10.1998 mu-               tamus palautuu, sekä
40678:  kaan pääjohtaja Weckström on arvioinut laitok-                    onko Hallitus tarvittaessa valmis siir-
40679: sensa henkilöstöä tavalla, joka on selvästi ristirii-           tämään pääjohtajan muihin tehtäviin?
40680:  dassa keskinäistä kunnioitusta korostavien peri-
40681:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1998
40682: 
40683:                                             Janne Viitamies /sd
40684: 
40685: 
40686: 
40687: 
40688: 280043
40689: 2                                           KK 1256/1998 vp
40690: 
40691: 
40692: 
40693: 
40694:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40695: 
40696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tyinä ja myös asiayhteydestään irrotettuina tul-
40697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kittiin kaksi viikkoa myöhemmin ilmestyneessä
40698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Kaakkois-Suomen tiepiirin tiedotteessa aivan
40699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-        toisin kuin miksi ne oli tarkoitettu.
40700: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Saatuaan edellä mainitun tiedotteen Tielai-
40701: n:o 1256:                                              toksen pääjohtaja kommentoi heti puheenvuo-
40702:                                                        rostaan tehtyjä tulkintoja, jotta hänen tarkoitta-
40703:           Kuinka Hallitus arvioi Tielaitoksen          mansa viesti menisi oikealla tavalla perille. Sen
40704:        ylimmän johdon noudattamien menette-            lisäksi Kaakkois-Suomen tiepiirissä järjestettiin
40705:        lyjen vastaavan hyvän henkilöstöpolitii-        henkilöstölle uusi tilaisuus, jossa käsiteltiin tätä
40706:        kan vaatimuksia, ja                             asiaa ja myös muita henkilöstön esille tuomia
40707:           kuinka Hallitus varmistaa, että ylim-        asioita.
40708:        män johdon ja henkilöstön välinen luot-             Edellä todetun perusteella katson, että asiassa
40709:        tamus palautuu sekä                             on mitä ilmeisimmin tapahtunut selvä väärinkä-
40710:           onko Hallitus tarvittaessa valmis siir-      sitys. Se on oikaistu kirjallisesti ja siitä on myös
40711:        tämään pääjohtajan muihin tehtäviin?            keskusteltu asianomaisten henkilöiden kanssa.
40712:                                                        Tämän kaltaisia tulkintaerimielisyyksiä ei ole il-
40713:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mennyt aikaisemmin, vaikka pääjohtajan joh-
40714: vasti seuraavaa:                                       dolla on pidetty henkilöstölle kymmenittäin vas-
40715:                                                        taavanlaisia tai laajempiakin tilaisuuksia eri puo-
40716:    Tienpidon rahoituksen ja työmäärän vähenty-         lilla Suomea.
40717: minen sekä pyrkimys tuotannon tuottavuuden ja              Pääjohtajansa johdolla Tielaitos pitää myös
40718: kilpailukyvyn parantamiseen ovat aiheuttaneet          arvossa henkilöstöään ja hyvää yhteistyötä hen-
40719: paljon keskustelua Tielaitoksessa. Tätä keskus-        kilöstön kanssa. Tästä on muun muassa osoituk-
40720: telua käydään johdon ja henkilöstön edustajien         sena yhteisesti sovittu henkilöstöpolitiikka. Sen
40721: kesken Tielaitoksen yhteistoimintaelimissä kai-        mukaan on voitu vähentää henkilöstöä ilman
40722: kissa yksiköissä. Lisäksi laitoksen johto pääjoh-      pakkoirtisanomisia kohti sitä määrää, minkä
40723: taja mukaan lukien on tavannut eri yksiköiden          nykyinen tienpidon rahoitus mahdollistaa.
40724: henkilöstöä aina kun se on ollut mahdollista.              Kysymyksen johdosta totean lisäksi:
40725:     Näissä keskusteluissa on useaan otteeseen              - Tielaitoksessa on noudatettu ja tullaan
40726: pääjohtajan johdolla tiedotettu Tielaitoksen ke-       noudattamaan vaikeassa sopeuttamistilanteessa
40727: hitystilanteesta ja tavoitteista sekä korostettu       yhtä hyvää henkilöstöpolitiikkaa kuin muussa-
40728: yhteisesti sovittua henkilöstöpolitiikkaa. Henki-      kin valtionhallinnossa.
40729: löstöllä on ollut tilaisuus esittää kysymyksiä, joi-       - Tielaitoksen ylin johto noudattaa henkilös-
40730: hin on vastattu ja joista on käyty keskustelua.        tönsä kanssa sovittua laitoksen henkilöstöpoli-
40731: Tielaitoksenjohto pitää avointa ja luottamuksel-       tiikkaa, joka on sopusoinnussa valtion yleisen
40732: lista keskustelukulttuuria tärkeänä.                   henkilöstöpolitiikan kanssa. Pääjohtajan sano-
40733:     Pääjohtaja tapasi myös henkilöstön edustajia       misien tulkintoihin on esitetty selkeä oikaisu ja
40734: käydessään kuluvan vuoden lokakuussa Kaak-             asiasta on myös keskusteltu asianomaisen henki-
40735: kois-Suomen tiepiirissä Kouvolassa. Tuossa ta-         löstön kanssa.
40736: paamisessa pääjohtaja ja Kaakkois-Suomen tie-              - Tielaitoksen ylimmän johdon ja henkilös-
40737: johtaja edustivat Tielaitoksen johtoa. Aikataulu       tön välistä luottamusta pyritään pitämään yllä ja
40738: ei kuitenkaan tuolloin mahdollistanut laajempaa        edelleen parantamaan hyvällä ja tiiviillä yhteis-
40739: keskustelua. Niinpä pääjohtajan puheenvuoros-          työllä henkilöstön ja sen edustajien kanssa.
40740: saan esittämät asiat ilmeisesti väärin ymmärret-
40741: 
40742:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
40743: 
40744:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
40745:                                             KK 1256/1998 vp                                             3
40746: 
40747: 
40748: 
40749: 
40750:                                          Tili Riksdagens Talman
40751: 
40752:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            strikts bulletin som utkom två veckor senare. 1
40753: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            bulletinen tolkades utsagorna på ett helt annat
40754: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        sätt än de var menade.
40755: dagsman Janne Viitamies undertecknade skriftli-            Då Vägverkets generaldirektör fick ovan
40756: ga spörsmål nr 1256:                                   nämnda bulletin, gav han genast sin kommentar
40757:                                                        tili de tolkningar som gjorts av hans anförande i
40758:           Hur bedömer Regeringen att Vägver-           syfte att trygga att det budskap han önskat kom-
40759:        kets högsta lednings förfaranden motsva-        ma med skulle nå fram på rätt sätt. Dessutom
40760:        rar kraven på en god personalpolitik, och       anordnades det för Sydöstra Finlands vägdi-
40761:           hur ämnar Regeringen försäkra sig om         strikts personai ett nytt möte där denna fråga och
40762:        att förtroendet mellan den högsta led-          andra frågor som personalen lyft fram behandla-
40763:        ningen och personalen återställs, samt          des.
40764:           är Regeringen vid behov beredd att               På basis av ovanstående anser jag att det sä-
40765:        överflytta generaldirektören tili andra         kert varit fråga om ett rent missförstånd i denna
40766:        uppgifter?                                      fråga. Missförståndet har rättats tili skriftligen
40767:                                                        och diskussioner om saken har även förts med
40768:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ifrågavarande personer. Detta slags tolknings-
40769: anföra följande:                                       tvister har inte tidigare uppstått även om det
40770:                                                        under generaldirektörens ledning har anordnats
40771:    Minskad finansiering av väghållningen och en        tiotals motsvarande eller ännu större möten på
40772: minskad arbetsmängd samt strävandet efter pro-         olika håll i Finland.
40773: duktivitet inom produktionen och förbättring av            Under generaldirektörens ledning håller Väg-
40774: konkurrenskraften har lett till mycket diskussion      verket även sin personai och samarbetet med den
40775: vid Vägverket. Denna diskussion förs mellan re-        i ära. Ett bevis på detta är t.ex. den gemensamt
40776: presentanter för ledningen och personalen i Väg-       överenskomna personalpolitiken. Enligt denna
40777: verkets samarbetsorgan i alla enheter. Dessutom        har personalen kunnat minskas utan tvångsupp-
40778: har verkets ledning inklusive generaldirektören        sägningar och personalantalet närmar sig den
40779: träffat personai vid olika enheter alltid då detta     nivå som den nuvarande finansieringen av väg-
40780: har varit möjligt.                                     hållningen möjliggör.
40781:    1 dessa diskussioner har det under ledning av           Med anledning av spörsmålet konstaterar jag
40782: generaldirektören tlera gånger informerats om          dessutom:
40783: Vägverkets utvecklingssituation och målsätt-               - En god personalpolitik i en svår anpass-
40784: ningar. Vikten av den gemensamt överenskomna           ningssituation har efterlevts och kommer att ef-
40785: personalpolitiken har även understrukits. Perso-       terlevas vid Vägverket. Denna personalpolitik är
40786: nalen har fått tillfålle att ställa frågor som har     lika god som i statsförvaltningen i övrigt.
40787: besvarats och diskuterats. Vägverkets ledning              - Vägverkets högsta ledning efterlever till-
40788: anser en öppen och tillitsfull diskussionskultur       sammans med sin personai den överenskomna
40789: vara viktig.                                           personalpolitiken vid verket. Denna personalpo-
40790:     Generaldirektören träffade även representan-       litik är i samklang med statens allmänna perso-
40791: ter för personalen då han i oktober i år besökte       nalpolitik. En tydlig korrigering av tolkningen av
40792: Sydöstra Finlands vägdistrikt i Kouvola. Vid           generaldirektörens utsagor har gjorts och diskus-
40793: detta möte representerades Vägverkets ledning          sioner har även förts med ifrågavarande perso-
40794: av generaldirektören och vägdirektören för Syd-        nai.
40795: östra Finland. Tidtabellen tillät dock inte vid            - Man eftersträvar att förtroendet mellan
40796: detta tillfålle någon bredare diskussion. Därför       Vägverkets högsta ledning och personalen upp-
40797: hade de frågor som generaldirektören framförde         rätthålls och ytterligare förbättras genom ett gott
40798: i sitt anförande tydligen missförståtts och lyfts ur   och intensivt samarbete med personalen och dess
40799: sitt sammanhang i Sydöstra Finlands vägdi-             representanter.
40800: 
40801:      Helsingfors den 25 november 1998
40802: 
40803:                                                                           Trafikminister Matti Aura
40804:                                           KK 1257/1998 vp
40805: 
40806: Kirjallinen kysymys 1257
40807: 
40808: 
40809: 
40810: 
40811:                                   Kari Rajamäki /sd: Oppisopimuskoulutuksen turvaamisesta
40812: 
40813: 
40814: 
40815:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40816: 
40817:     Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudis-            Kuitenkin oppisopimuskoulutuksen paikal-
40818: tuksessa oppisopimuskoulutuksesta tulee yksi        lishallinto on saanut opetusministeriöstä viestiä,
40819: ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto.          että sekä ammattitutkintoon että erikoisammat-
40820: Hallitus tavoittelee oppisopimuskoulutuksen         titutkintoon johtavan oppisopimuskoulutuksen
40821: aloittavien nuorten määrän lisäämistä, joten op-    kasvua on hillittävä ja uusien oppisopimusten
40822: pisopimuskoulutuksena järjestettävään amma-         solmimista on rajoitettava loppuvuonna 1998.
40823: tilliseen peruskoulutukseen otettavien opiskeli-    Paikallisviranomaisille tulevat ohjeet ovat risti-
40824: joiden määrää ei rajoiteta. Tehtyjen oppisopi-      riitaisia vallitsevan koulutukseen ja työllistymi-
40825: musten määrä lisääntyi jo vuonna 1997 41 pro-       seen kannustavan yhteiskuntafilosofian kanssa.
40826: sentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja oppiso-   Opetushallinnon byrokratian muutokset eivät
40827: pimuskoulutukseen käytettiin 107 miljoonaa          saa estää oppisopimuskoulutukseen hakeutu-
40828: markkaa yli budjetoidun. Syy kansallisiin oppi-     mista.
40829: sopimuksiin varatun määrärahan ylitykseen oli           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40830: vuonna 1997 tapahtunut ammattitutkintoon val-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
40831: mistavan koulutuksen vapauttaminen kiintiöin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40832: nistä ja rahoituksen rinnastaminen peruskoulu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40833: tukseen. Tällöin ammattitutkintojen yksikkö-
40834: hinta nousi ja tutkintojen määrä kasvoi voimak-                Mistä johtuu opetusministeriön anta-
40835:  kaasti. Oppisopimuskoulutuksen kasvu on pai-               ma kehotus rajoittaa oppisopimuskoulu-
40836:  nottunut aikuisten oppisopimuksiin, vaikka val-            tusta vuonna 1998 ja missä laajuudessa
40837:  tioneuvosto on asettanut tavoitteeksi nimen-               Hallitus aikoo jatkaa oppisopimuskoulu-
40838:  oman nuorten oppisopimuskoulutuksen määräl-                tusta vuonna 1999?
40839:  lisen lisäämisen.
40840: 
40841:      Helsingissä lO päivänä marraskuuta 1998
40842: 
40843:                                          Kari Rajamäki /sd
40844: 
40845: 
40846: 
40847: 
40848: 280043
40849: 2                                        KK 1257/1998 vp
40850: 
40851: 
40852: 
40853: 
40854:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
40855: 
40856:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Ammatillisen peruskoulutuksen ja nuorten oppi-
40857: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      sopimuskoulutuksen lisäksi myös aikuisten am-
40858: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    mattitutkintoon valmistava lisäkoulutus on li-
40859: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-    sääntynyt merkittävästi.
40860: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudis-
40861: 1257:                                              tuksessa, jota koskevat lait tasavallan presidentti
40862:                                                    on vahvistanut 21 päivänä elokuuta 1998 ja joka
40863:           Mistä johtuu opetusministeriön anta-     tulee voimaan 1.1.1999, ammattitutkintoon val-
40864:        ma kehotus rajoittaa oppisopimuskoulu-      mistava oppisopimuskoulutus siirtyy määrälli-
40865:        tusta vuonna 1998 ja missä laajuudessa      sesti säädeltäväksi muun lisäkoulutuksen (eri-
40866:        Hallitus aikoo jatkaa oppisopimuskoulu-     koisammattitutkintoon valmistava ja ei-tutkin-
40867:        tusta vuonna 1999?                          totavoitteinen lisäkoulutus) tavoin. Muutos on
40868:                                                    välttämätön, jotta koulutuksen talous saadaan
40869:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tältä osin hallintaan. Määrällinen säätely lisä-
40870: vasti seuraavaa:                                   koulutuksena toteutettavan ammattitutkintoon
40871:                                                    valmistavan oppisopimuskoulutuksen osalta on
40872:    Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kasvu        väistämätöntä myös siksi, että koulutus on usein
40873: on 1990-luvulla ollut ripeää. Oppisopimusten       yritysten omien työntekijöiden henkilöstökoulu-
40874: määrä on 1990-luvulla kolminkertaistunut.          tusta.
40875: Vuonna 1997 tehtyjen oppisopimusten määrä li-          Ammattitutkintoon valmistavan oppisopi-
40876: sääntyi yhteensä 41 % edelliseen vuoteen verrat-   muskoulutuksen asemaa on pyritty paranta-
40877: tuna. Valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen   maan lisäämällä lisäkoulutuskiintiö nykyisestä
40878: varatun arviomäärärahan käyttö vuonna 1997         6 000 vuotuisesta paikasta 9 000 paikkaan vuo-
40879: oli 518 milj. markkaa, mikä ylitti budjetoidun     den 1999 talousarvioesityksessä. Lisäksi on huo-
40880: 107 milj. markalla. Vuoden 1998 kahden ensim-      mattava, että vuoden 1998 aikana solmitut ja
40881: mäisen kolmanneksen aikana oppisopimuskou-         aloitetut oppisopimukset saatetaan loppuun ny-
40882: lutuksessa olevien opiskelijoiden määrä on kas-    kyisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä tarkoit-
40883: vanut 21 % verrattuna edellisen vuoden vastaa-     taa sitä, että ammattitutkintoon valmistavan op-
40884: viin lukuihin.                                     pisopimuskoulutuksen "hännät" eivät rasita
40885:    Oppisopimuskoulutusta järjestetään sekä am-     lisäkoulutuskiintiötä vuonna 1999. Näiden
40886: matillisena peruskoulutuksena että lisäkoulu-      "häntien" arvioidaan vastaavan 3 000 vuosittais-
40887: tuksena. Hallituksen painopistevalinnoissa etu-    ta oppisopimuspaikkaa. Vuonna 1999 on toisin
40888: sijalle oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä      sanoen käytettävissä ammattitutkintoon ja eri-
40889: on asetettu nuorten ammatillinen koulutus. Val-    koisammattitutkintoon valmistavaan sekä ei-
40890: tioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja kor-      tutkintotavoitteiseen lisäkoulutukseen yhteensä
40891: keakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehit-     n. 12 000 vuotuista oppisopimuspaikkaa.
40892: tämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000 tavoit-         Opetusministeriön käsityksen mukaan vuo-
40893: teeksi asetetaan oppisopimuskoulutuksen osuu-      delle 1999 varattu lisäkoulutuskiintiö yhdessä
40894: den nostaminen 20 prosenttiin nuorten toisen       siirtymäsäännösten sekä lisäkoulutuksen yksik-
40895: asteen ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi ra-   köhintojen porrastuksen kanssa takaavat am-
40896: kennerahastokaudella 1995-99 tuetaan osana         mattitutkintoon valmistavan oppisopimuskou-
40897: EU:n sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelmaa oppi-    lutuksen määrän säilymisen nykyisellä tasollaan.
40898: sopimuskoulutuksena toteutettavaa nuorten,             Opetusministeriön (23.6.1998) ja opetushalli-
40899: alle 20-vuotiaiden ammatillista peruskoulutusta    tuksen (8.7.1998) kirjeillä oppisopimuskoulu-
40900: sekä alle 25-vuotiaiden lisäkoulutusta.            tuksen paikallishallintoviranomaisille pyrittiin
40901:    Oppisopimusten määrän kasvu ei ole kaikilta     varautumaan uuden lainsäädännön mukaiseen
40902: osin kohdentunut hallituksen painopisteeksi        tilanteeseen. Tavoitteena on ammattitutkintoon
40903: asettamille oppisopimuskoulutuksen alueille.       valmistavien oppisopimusten määrän kohtuut-
40904:                                          KK 1257/1998 vp                                         3
40905: 
40906: toman lisäyksen välttäminen loppuvuonna 1998.      mien painopisteiden mukaisesti ammatillisena
40907: Tarkoituksena on, että vuoden 1998 aikana sol-     peruskoulutuksena toteutettava oppisopimus-
40908: mitut ja aloitetut oppisopimukset saatetaan lop-   koulutus tulee säilymään määrällisen säätelyn
40909: puun nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä       ulkopuolella myös vuonna 1999. Oppisopimus-
40910: tarkoittaa sitä, että niiden "häntiä" ei vuonna    koulutuksena annettavan lisäkoulutuksen, eri-
40911: 1999 lueta lisäkoulutuksen kiintiöön ja että ne    tyisesti ammattitutkintoon valmistavan koulu-
40912: rahoitetaan perustutkinnon mukaisella, 27 000      tuksen tarvetta, toteutumaa sekä tutkintojen
40913: markan yksikköhinnalla. Tässä tilanteessa lop-     suorittamista tullaan seuraamaan. Mikäli koulu-
40914: puvuoden 1998 kustannusten huomattava lisäys       tuksen kysyntä tulee jatkossa olemaan huomat-
40915: rasittaisi oppisopimuskoulutuksen momenttia        tavasti tarjontaa suurempaa, voi vuonna 2000
40916: kohtuuttomasti myös vielä vuonna 1999.             olla tarvetta lisäkoulutuksen määrällisen kehyk-
40917:    Hallituksen oppisopimuskoulutukselle asetta-    sen tarkistamiseen.
40918: 
40919:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
40920: 
40921:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40922: 4                                           KK 1257/1998 vp
40923: 
40924: 
40925: 
40926: 
40927:                                          Tili Riksdagens Talman
40928: 
40929:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       läggsutbildning för vuxna som förbereder inför
40930: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         en yrkesexamen ökat avsevärt.
40931: lem av statsrådet översänt följande av riks-               De lagar som ingår i utbildningslagstiftnings-
40932: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs-             reformen stadfåstes av Republikens President
40933: mål nr 1257:                                           den 21 augusti 1998 och träder i kraft 1.1.1999.
40934:                                                        Enligt reformen kommer kvantitativ reglering av
40935:           Vad är orsaken tili undervisningsmi-         den 1äroavtalsutbi1dning som förbereder för en
40936:        nisteriets uppmaning att begränsa läroa v-      yrkesexamen att införas på samma sätt som för
40937:        talsutbildningen 1998 och i viiken omfatt-      annan tilläggsutbi1dning (tilläggsutbi1dning som
40938:        ning avser Regeringen fortsätta läroav-         förbereder för specialyrkesexamen och icke-
40939:        talsutbildningen 1999?                          examensinriktad tilläggsutbildning). Ändringen
40940:                                                        är nödvändig för att man skall få kontroll över
40941:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ekonomin i utbildningen tili denna del. K vantita-
40942:                                                        t~v reg1ering av läroavtalsutbi1dning i form av
40943: anföra följande:
40944:                                                        ttlläggsutbildning som förbereder för en yrkes-
40945:     Läroavtalsutbildningen har kvantitativt sett       examen _är ~undviklig också av den an1edningen
40946: ökat i rask takt under 1990-talet. Antalet läroav-     att utbt~dm~gen ofta utgör företagens per-
40947: tal har mer än tredubblats. År 1997 ingicks sam-       sona1utbtldmng för de anställda.
40948: manlagt 41 % fler 1äroavta1 än året innan. An-             Man har försökt förbättra ställningen för den
40949: vändningen år 1997 av det ans1ag som reserverats       läroavtalsutbildning som förbereder för en yr-
40950: för detta ändamå1 i statsbudgeten var 518 milj.        kesexamen genom att öka tilläggsutbi1dnings-
40951: mk, vi1ket överskred det budgeterade med 107           kvoten från nuvarande 6 000 platser per år till
40952: milj. mk. Under den första tredjede1en av 1998         9 000 p1atser i budgetpropositionen för 1999.
40953: har antalet studerande inom 1äroavta1sutbi1d-          Dessutom bör observeras att de läroavtal som
40954: ningen ökat med 21 %jämfört med motsvarande            ingåtts och påbörjats under 1998 s1utförs enligt
40955: siffror ett år tidigare.                               nuvarande 1agstiftning. Detta innebär att "svan-
40956:     Läroavtalsutbi1dning ordnas både som grund-        sama" i den läroavtalsutbi1dning som förbereder
40957:                                                        f~r en yrkesexamen inte be1astar tilläggsutbild-
40958: 1äggande yrkesutbi1dning och som yrkesinriktad
40959: tilläggsutbildning. 1 regeringens prioriteringar       mngskvoten 1999. Dessa "svansar" beräknas
40960: har yrkesutbi1dningen för unga getts företräde i       motsvara 3 000 1äroavtalsplatser per år. År 1999
40961: utveck1ingen av läroavtalsutbi1dningen. 1 den av       finns det således totalt ca 12 000 årliga 1äroavta1s-
40962: statsrådet godkända p1anen för utveckling av           platser till förfogande för tilläggsutbildning som
40963: utbi1dningen och av forskningen vid högsko-            förbereder för en yrkesexamen eller specialyrkes-
40964: lorna för åren 1995-2000 har man satt upp              examen samt för icke-examensinriktad tilläggs-
40965: målet att andelen 1äroavtalsutbildning skall hö-       utbi1dning.
40966: jas till 20 procent av yrkesutbildningen för unga          En1igt undervisningsministeriets uppfattning
40967: på andra stadiet. Likaså ges under strukturfonds-      garanterar den tilläggsutbildningskvot som re-
40968: perioden 1995-99 såsom en del av EU:s social-          serverats för 1999 kombinerat med övergångsbe-
40969: fonds må13-program understöd tili sådan grund-         stämmelserna och graderingen av priserna per
40970: läggande yrkesutbildning för personer under 20         enhet för tilläggsutbildningen att omfattningen
40971: år och sådan tiliäggsutbildning för personer un-       på den 1äroavtalsutbildning som förbereder för
40972: der 25 år som genomförs som läroavtalsutbild-          en yrkesexamen bibehålls på nuvarande nivå.
40973: ning.                                                      Undervisningsministeriet och utbildningssty-
40974:     Okningen av anta1et läroavta1 har inte tili alla   relsen försökte med sina brev (23.6.1998 respekti-
40975: delar gällt de områden inom 1äroavtalsutbild-          ve 8.7.1998) till loka1myndigheterna för läro-
40976: ningen som regeringen prioriterat. Förutom den         avtalsutbildningen förbereda inför den situation
40977: grundläggande yrkesutbildningen och läroav-            som ~en nya lagstiftningen medför. Syftet är att
40978: talsutbi1dningen för unga har också sådan tili-        undvtka en oskälig ökning av anta1et läroavtal
40979:                                             KK 1257/1998 vp                                            5
40980: 
40981: som förbereder för en yrkesexamen mot slutet av        utbildning som genomförs som grundläggande
40982: 1998. Det är meningen att de läroavtal som in-         yrkesutbildning fortfarande att stå utanför den
40983: gåtts och inletts under 1998 slutförs enligt gällan-   kvantitativa regleringen också 1999. Man kom-
40984: de lagstiftning. Detta innebär att "svansarna"         mer att följa behovet av tilläggsutbildning i form
40985: inte räknas tili tilläggsutbildningskvoten 1999        av läroavtalsutbilding, särskilt utbildning som
40986: och att de finaniseras med priset per enhet för en     förbereder för en yrkesexamen, hur utbildningen
40987: grundexamen, dvs. 27 000 mk. 1 denna situation         utfaller samt avläggandet av examina. Om efter-
40988: skulle en betydlig kostnadsökning i slutet av 1998     frågan på utbildningen i framtiden blir betydligt
40989: helasta momentet för läroavtalsutbildning orim-        större än utbudet kan en justering av den kvanti-
40990: ligt mycket ännu 1999.                                 tativa ramen för tilläggsutbildningen bli aktuell
40991:    Enligt de tyngdpunkter som regeringen givit         år 2000.
40992: läroavtalsutbildningen kommer den läroavtals-
40993: 
40994:      Helsingfors den 27 november 1998
40995: 
40996:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40997:                                             KK 1258/1998 vp
40998: 
40999: Kirjallinen kysymys 1258
41000: 
41001: 
41002: 
41003: 
41004:                                     Esa Lahtela /sd: Turpeen käytön lisäämisestä maassamme
41005: 
41006: 
41007: 
41008:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41009: 
41010:    Viime vuosina tehdyt energiaveroratkaisut           tön lisäämiselle vaatisivat myös turpeen käytön
41011: ovat heikentäneet turpeen käytön edellytyksiä          lisäämistä, jotta puun polttoarvot voitaisiin pitää
41012: energialähteenä. Erityisesti turpeen käyttöä vai-      kohtuullisella tasolla.
41013: keuttaa 15 000 MWh:iin asetettu raja:jos turpeel-         International Peat Societyn 30-vuotisjuhla-
41014: 1a tuotetun lämmön määrä kalenterivuodessa             symposiumissa Jyväskylässä 7.9.1998 Mr. Cabal
41015: ylittää sen, vero tulee maksaa koko käytetyltä         linjasi EU:n viimeisimpiä kannanottoja mm.
41016: turvemäärältä. Ehdottomasti raja on liian mata-        näin: "Turvetta ei voida pitää öljyn ja kivihiilen
41017: la ja veron määräytymisen tulisi lähteä vasta yli      tapaan fossiilisena polttoaineena, koska se koos-
41018: menevältä osalta.                                      tuu kasvijätteiden muodostamasta orgaanisesta
41019:     Vähenevä turpeen käyttö on taasen johtanut         aineksesta ja on monilta ominaisuuksiltaan puun
41020: siihen, että alan työntekijöitä on käyty irtisano-     kaltainen. Turve on orgaanisen polttoaineen ke-
41021: maan tai lomauttamaan. Yleensä vielä nämä              hittynyt muoto. Turve ansaitsee sen mukaan sa-
41022: henkilöt ovat sellaisilta alueilta, joilla muutenkin   man erityiskohtelun kuin uusiutuvilla energia-
41023: työttömyys on suhteellisesti korkeampi kuin            lähteillä on."
41024: muualla. Turpeen käytöllä kuitenkin olisi mah-            Edellä mainitulla tavalla näin nähdään jo
41025: dollisuuksia jopa lisätä tuotantoa, sillä tutkimus-    muuallakin. Jotta energiaomavaraisuuttamme
41026: ten mukaan turvetta kasvaa enemmän kuin sitä           voitaisiin nostaa, yhtenä merkittävänä puun ja
41027: vuosittain nostetaan ja käytetään.                     muiden uusiutuvien energialähteiden rinnalla
41028:     Turvesuot toimivat siis yhä edelleen tehokkaa-     myös turpeen asema tulee turvata ja sen käyttöä
41029: na ympäristöpäästöjen nieluna, eikä siten tur-         edistää. Meillä ei ole tarvetta eikä varaa jättää
41030: peenkäytön kohtuullinen lisääminen vaaranna            turvetta "jälkijunaan".
41031: ilmastomme tilaa. Lisäksi savukaasujen puhdis-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41032: tukseen on jo nyt järjestelmiä, joita tulee edelleen   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41033: kehittää siten, että päästöistä voitaisiin päästä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41034: lähes kokonaan eroon. Silloin turpeen käytölle         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41035: avautuisi moninkertaisia mahdollisuuksia n ykyi-
41036:  seen verrattuna.                                                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
41037:     Vesistöjen kuormituksen osalta uusilla tur-                että energiaverotuksen muutokset eivät
41038:  peennoston tekniikoilla, järjestelyillä ja valvon-            jatkossa heikentäisi turpeen asemaa ener-
41039:  nalla on päästy suhteellisen hyviin tuloksiin, jo-            gialähteenä, mikä suuntaus on vaikutta-
41040:  ten sekään ei enää ole este sellaisten soiden käyt-           nut heikentävästi muutenkin syrjäisim-
41041:  töönotolle,jotka turvetuotantoon on mahdollis-                pien seutujen työllisyyteen, ja että tur-
41042:  ta ottaa.                                                     peen energiakäyttöä voitaisiin maassam-
41043:     Samoin tehdyt linjaukset metsähakkeen käy-                 me lisätä?
41044: 
41045:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
41046: 
41047:                                              Esa Lahtela /sd
41048: 
41049: 
41050: 
41051: 
41052:  !80043
41053: 2                                          KK 1258/1998 vp
41054: 
41055: 
41056: 
41057: 
41058:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Turpeen käytön merkitys alueellisesti ja työlli-
41060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         syyden kannalta on tunnustettu tosiasia, samoin
41061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen rooli energiahuollon varmuuden ja monipuo-
41062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       lisuuden kannalta. Nimenomaan näistä syistä
41063: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          turpeen käyttöä on pyritty edistämään mm. ener-
41064: 1258:                                                 giaverotuksenaja valtion tuillajo pari vuosikym-
41065:                                                       mentä.
41066:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,            Energiapuun käytön merkittävä lisääminen
41067:        että energiaverotuksen muutokset eivät         kohdistuisi mm. kattilateknisistä syistä luontai-
41068:        jatkossa heikentäisi turpeen asemaa ener-      sesti ensivaiheessa suurehkoihin turvevoimaloi-
41069:        gialähteenä, mikä suuntaus on vaikutta-        hin ja turvelämpökeskuksiin ja korvaisi osan
41070:        nut heikentävästi muutenkin syrjäisim-         niissä käytetystä turpeesta. Tällöin väistämättä
41071:        pien seutujen työllisyyteen, ja että tur-      menetettäisiin turvetyöpaikkoja, mutta vastaa-
41072:        peen energiakäyttöä voitaisiin maassam-        vasti nämä korvautuisivat puun hankinnan työ-
41073:        me lisätä?                                     paikoilla. Turpeella on kuitenkin oleellinen rooli
41074:                                                       puun energiakäytön lisäämiselle. Usein puupolt-
41075:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toaineen saatavuus on siinä määrin rajoittunut,
41076: vasti seuraavaa:                                      että vähänkin suuremmat laitokset tarvitsevat
41077:                                                       toimiakseen myös muuta polttoainetta. Turve on
41078:    Energiaverotuksen perustana on hallituksen         teknisestikin hyvin soveltuva toinen polttoaine.
41079: energiapoliittiset linjaukset, jotka on viimeksi      Myös puun ja turpeen tuotantoprosesseissa on
41080: tuotu esiin valtioneuvoston energiapoliittisessa      ryhdytty kehittämään tehokkaita yhteisratkaisu-
41081: selonteossa eduskunnalle kesäkuussa 1997. Täs-        ja.
41082: sä Suomen energiastrategiassa energian hankin-            Turpeen asema on siis jossain määrin ristirii-
41083: nan keskeisiksi tavoitteiksi on asetettu energian     tainen edellä mainitsemieni tavoitteiden kannal-
41084: tuotantorakenteen edistäminen vähemmän hiili-         ta ja tämä heijastuu myös turpeen kohteluun
41085: pitoiseen energiataseeseen. Tässä suhteessa eri-      energiaverotuksessa. Energiastrategiassa lähde-
41086: tyisesti maakaasun ja puuenergian käytön lisää-       tään siitä, että turpeen tuotantoon ja käyttöön
41087: minen ovat ensimmäisellä sijalla. Samoin strate-      tehtyjä investointeja on tarkoituksenmukaista
41088: gian keskeisiä tavoitteita ovat bioenergian ja        käyttää myös tulevaisuudessa ja turpeen kilpai-
41089: muun kotimaisen energian käytön edistäminen           lukyvystä luontaisilla kulutusalueillaan tulee
41090: sekä riittävän monipuolinen energian hankinta.        huolehtia.
41091:    Siitä, mikä on luonnontieteellinen totuus tur-         Turve on energiaverotuksessamme erityisase-
41092: peen käytön ja turvesoiden monimutkaisesta il-        massa siksi, että toisin kuin muilla lämmöntuo-
41093: mastovaikutuksesta, ei ole vielä yleisesti yksimie-   tannon polttoaineilla sen vero ei määräydy hiili-
41094: lisyyttä. On kuitenkin syytä todeta, että Kioton      dioksidipäästöjen perusteella. Turpeen verotta-
41095: pöytäkirjan vuosille 2008-12 asettamien vel-          minen täysimääräisesti hiilidioksidipäästöjen pe-
41096: voitteiden täyttämisen kannalta turpeen käyttö        rusteella nostaisi turpeen hinnan kestämättö-
41097: ei tule Suomelle edulliseksi. Turpeen poltosta        mäksi. Näin ollen turpeen verotaso joudutaan
41098: aiheutuvat C0 2-päästöt joudutaan laskemaan           ratkaisemaan omana kysymyksenään em. risti-
41099: päästötaseeseen. Sen sijaan miinuspuolelle eli        riitaisten näkökohtien pohjalta sovittamalla tur-
41100: nieluiksi hyväksytään ko. kaudelle vain vuoden        peen vero tarkoituksenmukaiseksi suhteessa kil-
41101: 1990 jälkeen tapahtunut tuotantosoiden metsit-        paileviin polttoaineisiin. Erityisesti viimeisessä
41102: täminen. Tämä ei riitä kompensoimaan polton           veroratkaisussa, joka tuli voimaan 1.9.1998, tur-
41103: päästöjä. Se, mitä nieluvaikutuksia turvesoista       peen energiavero nousi suhteellisesti selvästi
41104: tullaan mahdollisesti myöhemmin saamaan hy-           enemmän kuin muiden polttoaineiden, mikä on
41105: väksi, on vielä jatkoneuvottelujen aiheena ja riip-   herättänyt arvostelua. Kilpailukyvyn kannalta
41106: puu myös tuotantosoiden jälkikäytöstä.                olennaista kuitenkin on, kuinka kilpailevien
41107:                                           KK 1258/1998 vp                                             3
41108: 
41109: polttoaineiden absoluuttiset hintaerot muuttu-       todennäköisesti vaikuttaisi puun käyttöä vähen-
41110: vat. Näin tarkasteltuna sekä kivihiilen että ras-    tävästi molempia polttoaineita käyttävissä pie-
41111: kaan polttoöljyn veroista aiheutuva hinnannou-       nissä laitoksissa.
41112: su oli suurempi kuin turpeella eli näihin nähden        Turve on saavuttanut energiapolitiikan tuke-
41113: turpeen kilpailukyky parani edelleen. Maakaa-        mana hyvin vahvan kilpailuaseman polttoaine-
41114: suunja puuhun nähden turve menetti kilpailuky-       markkinoillamme ja turpeen käyttö on kaksin-
41115: kyään. Silti turve on edelleen kevyimmin verotet-    kertaistunut tällä vuosikymmenellä. Toistaiseksi
41116: tu polttoaine puuta lukuun ottamatta, jota ei        ei ole merkkejä siitä, etteikö turve edelleen olisi
41117: uusiutuvana polttoaineena veroteta.                  hyvin kilpailukykyinen polttoaine luontaisella
41118:    Mitä tulee edustaja Lahtelan mainitsemaan         alueellaan. Hallituksen tavoitteena on siis turva-
41119: 15 000 MWh:n verottomuusrajaan, en usko sillä        ta turpeen käytön jatkuminen tulevina vuosina.
41120: olevan juurikaan merkitystä turpeen käyttöön         Tulevissa veroratkaisuissa turvetta kohdellaan
41121: valtakunnallisesti. Sen sijaan rajan nostaminen      tämän tavoitteen mukaisesti.
41122: tai veron kantaminen vain ylimenevältä osalta
41123:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
41124: 
41125:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
41126: 4                                             KK 1258/1998 vp
41127: 
41128: 
41129: 
41130: 
41131:                                           Tili Riksdagens Talman
41132: 
41133:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-         kommer att kunna räknas tili godo senare av
41134: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           torvmyrarna i egenskap av sänkor är ännu före-
41135: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       mål för fortsatta förhandlingar och beror också
41136: damot Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr              på hur myrarna används efter produktioneno
41137: 1258:                                                        Torvens betydelse regionalt och med tanke på
41138:                                                          sysselsättningen är ett erkänt faktum, och detta
41139:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-         gäller även dess roll med tanke på energiförsörj-
41140:         sikt att vidta för att ändringarna i energi-     ningens säkerhet och mångsidigheto Uttryckligen
41141:         beskattningen i fortsättningen inte skall        av dessa skäl har man försökt främja använd-
41142:         försvaga torvens ställning som energikäl-        ningen a v torv bl.ao genom energibeskattning och
41143:         la, något som har försvagat sysselsätt-          statliga stöd redan under ett par decennier 0
41144:         ningen i de annars också avsides belägna             En betydande ökning av användningen av en-
41145:         trakterna, och för att användningen av           ergived skulle, bl.ao av panntekniska skäl, natur-
41146:         torv för energiproduktion skall kunna            ligt nog i det första skedet gälla större torvkraft-
41147:         utökas i vårt land?                              verk och torvvärmecentraler, och energiveden
41148:                                                          skulle ersätta en del av den torv som har använts
41149:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            i dessao Härvid blir den oundvik1iga följden en
41150: anföra följande:                                         förlust av arbetsplatser inom torvproduktionen
41151:                                                          men dessa ersätts i motsvarande grad av arbets-
41152:    Grund för energibeskattningen utgör reger-            platser inom vedanskaffningeno Torven har
41153: ingens energipolitiska linjedragningar, vilka se-        emellertid en väsentlig roll vid utökaudet av an-
41154: nast togs upp i statsrådets energipolitiska redo-        vändningen av ved för energiproduktiono Ofta är
41155: göre1se tili riksdagen i juni 1997 01 denna energi-      tillgången på träbränsle så pass begränsad att
41156: strategi för Finland har som centrala mål för            redan ett lite större kraftverk också behöver ett
41157: energianskaffningen ställts att energiproduk-            annat bränsle för sin drift. Torven är ett sådant
41158: tionens uppbyggnad skall främjas i riktning mot          annat bränsle som även tekniskt lämpar sig väl
41159: en energibalans med lägre kolhalt. 1 detta hänse-        för dettao Också i produktionsprocesserna för
41160: ende står en utökning av i synnerhet användning-         ved och torv har man börjat utveckla effektiva
41161: en av naturgas och vedbaserad energi i främsta           kombinationslösningaro
41162: rummet. Centrala mål för strategin är också att              Torvens ställning är så1edes i viss mån kontro-
41163: främja användningen av bioenergi och annan               versiell med tanke på de mål som jag har nämnt
41164: inhemsk energi samt en tillräckligt mångsidig            ovan och detta återspeglas också i hur torven
41165: energianskaffningo                                       behandlas i energibeskattningeno 1 energistrate-
41166:    Något allmänt samförstånd föreligger inte             gin utgår man ifrån att det är ändamå1senligt att
41167: ännu om den naturvetenskap1iga sanningen om              också i framtiden använda de investeringar som
41168: den komplicerade inverkan användningen av                har gjorts i produktionen och användningen av
41169: torv och torvmyrar har på klimateto Det finns            torv, och att det bör sörjas för att torven är
41170: dock skäl att konstatera att det inte blir biliigt för   konkurrenskraftig på sina naturliga förbruk-
41171: Finland att använda torv när man beaktar möj-            ningsområdeno
41172: ligheterna att uppfylla de förpliktelser som ställ-          Torven har en specialställning i vår energibe-
41173: des i Kyoto-protokollet för åren 2008-20120 De           skattning, eftersom skatten på den inte fastställs
41174: C0 2-utsläpp som torvförbränningen förorsakar            utgående från koldioxidutsläppen, vilket är fallet
41175: måste räknas med i utsläppsbalanseno På minus-           med övriga bränslen inom värmeproduktioneno
41176: sidan, dovoso som soko sänkor, godkänns däremot          Om torven skulle beskattas fullt ut enligt koldi-
41177: för perioden i fråga endast den beskogning av            oxidutsläppen, skulle detta höja priset på torv tili
41178: produktionsmyrar som har skett efter år 19900            det ohållbarao Således blir man tvungen att avgö-
41179: Detta räcker inte för att kompensera utsläppen           ra torvens skattenivå som en egen fråga, utgåen-
41180: från förbränningeno Vilka effekter som eventuellt        de från ovan nämnda motstridiga synpunkter,
41181:                                             KK 1258/1998 vp                                              5
41182: 
41183: genom att anpassa skatten på torv så att den blir       nämnda gränsen för skattefrihet på 15 000 MWh,
41184: ändamålsenlig i förhållande tili konkurrerande          tror jag inte att den har just någon betydelse för
41185: bränslen. 1synnerhet i detsenaste skatteavgöran-        användningen av torvi riksomfattande perspek-
41186: det, som gäller från 1.9 .1998, steg energiskatten      tiv. Däremot skulle en höjning av gränsen eller
41187: på torv relativt sett klart mera än på övriga bräns-    uppbörd av skatt endast på dendel som överskri-
41188: len, vilket har väckt kritik. Med tanke på konkur-      der gränsen sannolikt inverka på användningen
41189: renskraften är det väsentliga dock hur de absolu-       av ved så att den skulle minska i små kraftverk
41190: ta prisskillnaderna ändras i förhållande tili kon-      som använder båda bränslena.
41191: kurrerande bränslen. Granskad på detta sätt var             Med stöd av energipolitiken har torven nått en
41192: den prisstegring som blev följden av skatteänd-         mycket stark konkurrensställning på vår bränsle-
41193: ringarna större både för stenkoi och tung bränn-        marknad och användningen av torv har fördubb-
41194: olja än för torv. Med andra ord förbättrades            lats under detta decennium. Hittills finns det inga
41195: torvens konkurrenskraft i förhållande tili dessa. 1     teeken som tyder på att torven inte också i fort-
41196: förhållande tili naturgas och ved förlorade tor-        sättningen skulle vara ett mycket konkurrens-
41197: ven i konkurrenskraft. Trots detta är torven fort-      kraftigt bränsle på sitt naturliga område. Reger-
41198: farande det minst beskattade bränslet med un-           ingens mål är således att trygga fortsatt använd-
41199: dantag av ved, som inte beskattas eftersom detta        ning av torv under de kommande åren. 1 kom-
41200: bränsle är förnybart.                                   mande skatteavgöranden behandlas torven i en-
41201:    Vad gäller den av riksdagsledamot Lahtela            lighet med detta mål.
41202:      Helsingforsden 27 november 1998
41203: 
41204:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
41205:                                            KK 1259/1998 vp
41206: 
41207: Kirjallinen kysymys 1259
41208: 
41209: 
41210: 
41211: 
41212:                                    Esa Lahtela /sd: Nelipyörämopedin rinnastamisesta liikenteessä
41213:                                       tavalliseen mopediin
41214: 
41215: 
41216:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41217: 
41218:     Maahamme on tullut markkinoille nelipyörä-        tai muissa jokapäiväisissä liikkumisen tarpeissa
41219: mopoja. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan            sellaisilla seuduilla, missä julkista liikennettä ei
41220: meillä Suomessa tällaisen nelipyörämopon kul-         edes kerran viikossakaan oven editse kulje.
41221: jettamiseen vaaditaan autonajokortti. Monissa            Koska kansallisesti meillä on tässäkin asiassa
41222: muissa maissa vastaavan ajoneuvon kuljettami-         itsenäinen päätäntäoikeus, nelipyörämopo tulee
41223: seen ei vaadita sen kummempia lupia, vaan se          jo ensi vuoden alusta rinnastaa tavalliseksi mope-
41224: rinnastetaan tavalliseksi mopediksi.                  diksi,jotta sen kuljettamiseen ei tarvita autonajo-
41225:     Koska asiasta on mahdollista päättää kansal-      korttia. Jos rinnastuksesta ei haluta tehdä pysy-
41226: lisesti, meidän tuleekin olla valmiit tarkistamaan    vää, tehtäköön siitä määräaikainen, niin että ko-
41227: kantaammejärkevämpään suuntaan. Kun verra-            keilun aikana kerrytetään riittävää kokemusta
41228: taan kolmipyörämopoa tai nelipyörämopoa toi-          asiasta pysyvän asiantilan määrittämiseksi.
41229:  siinsa, eroa ei ole muuta kuin yhden pyörän ver-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41230:  ran. Molempien maksimiajonopeudet ovat sa-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41231:  mat, moottori teholtaan samanlainen, samoin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41232:  ajohytti., Päinvastoin nelipyörämopon etuna ai-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41233:  nakin liukkailla keleillä on muihin mopoihin ver-
41234:  rattuna jopa liikenneturvallisuuden lisääntymi-                 Kun Hallitus tarkastelee ajokorttilain-
41235:  nen; se ei kaadu niin herkästi.                              säädäntöön liittyviä kysymyksiä, katsoo-
41236:     Autonajokortin vaatiminen nelipyörämopon                  ko se mahdolliseksi, että nelipyörämope-
41237:  kuljettajaltajättääkin suurenjoukon potentiaali-             deja kohdeltaisiin ajosäännösten osalta
41238:  sesta käyttäjäkunnasta ulos. Tällaisia kansalaisia           samoin kuin tavallisia kaksi- tai kolmi-
41239:  ovatjoikääntyneet henkilöt, jotka eivät korkean              pyörämopedeja, jolloin nelipyörämopon
41240:  ikänsä ja ajokortin kalleuden johdosta enää läh-             kuljettamiseen ei tarvittaisi ajokorttia, ja
41241:  de hankkimaan ajo korttia. Heille juuri tällainen               katsooko Hallitus, että tämä uudistus
41242:  nelipyöräinen mopedi olisi kylmemmälläkin il-                voitaisiin saada voimaan jo vuoden 1999
41243:  malla oivallinen liikkumaväline kauppareissuilla             alusta?
41244: 
41245:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
41246: 
41247:                                             Esa Lahtela /sd
41248: 
41249: 
41250: 
41251: 
41252: 280043
41253: 2                                           KK 1259/1998 vp
41254: 
41255: 
41256: 
41257: 
41258:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41259: 
41260:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mopot voivat käyttää pyörätietä tai piennarta.
41261: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Taajamissa ja risteystilanteissa niiden nopeudet
41262: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ovat muun liikenteen mukaisia. Kevyiden neli-
41263: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        pyörien voidaan olettaa joutuvan liikenteessä sa-
41264: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           manlaisiin liikenne- ja vaaratilanteisiin kuin
41265: 1259:                                                  muutkin moottoriajoneuvot. Kevyet nelipyörät
41266:                                                        ovat huomattavan kevyitä ja niiden korirakenne
41267:           Kun Hallitus tarkastelee ajokorttilain-      suojaa kuljettajaa ja matkustajaa oleellisesti huo-
41268:        säädäntöön liittyviä kysymyksiä, katsoo-        nommin kuin henkilöauton korirakenne. Maan-
41269:        ko se mahdolliseksi, että nelipyörämope-        tieliikenteessä kevyen nelipyörän henkilöautoa
41270:        deja kohdeltaisiin ajosäännösten osalta         selvästi pienempi nopeus saattaa aiheuttaa muul-
41271:        samoin kuin tavallisia kaksi- tai kolmi-        le liikenteelle yllättäviä tilanteita. Erityisen vaa-
41272:        pyörämopedeja, jolloin nelipyörämopon           rallisia nämä tilanteet ovat pimeässä ja huonoissa
41273:        kuljettamiseen ei tarvittaisi ajo korttia, ja   näkyvyysolosuhteissa. Koska kevyen nelipyörän
41274:           katsooko Hallitus, että tämä uudistus        kuljettaminen liikenteessä on käytännössä sa-
41275:        voitaisiin saada voimaan jo vuoden 1999         manlaista kuin henkilöauton kuljettaminen, on
41276:        alusta?                                         kuljettajan omattava tähän riittävät valmiudet.
41277:                                                        Koska ajoneuvot ovat erilaisia, ovat myös ke-
41278:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vyen nelipyörän kuljettajalle asetettavat vaati-
41279: vasti seuraavaa:                                       mukset erilaiset kuin esimerkiksi tavallisen kak-
41280:                                                        sipyöräisen mopon kuljettajalle asetettavat vaa-
41281:     Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista anne-       timukset.
41282: tun asetuksen mukaan autolla tarkoitetaan hen-             EY:n ajokorttidirektiivi ei edellytä kevyiden
41283: kilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrät-       nelipyörien kuljettajilta ajokorttia. Ajokortti-
41284: tyyn erikoistehtävään rakennettua moottoriajo-         vaatimus niiden osalta on näin ollen kansallisesti
41285: neuvoa, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat      päätettävissä. Tieliikennelain mukaan ajokortti-
41286: ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurem-       vaatimus koskee Suomessa kaikkia muita moot-
41287: pi kuin 30 km/h. Tämän mukaisesti Suomen tie-          torikäyttöisiä ajoneuvoja paitsi mopojaja kävel-
41288: liikennelainsäädännössä nelipyöräiset ajoneuvot        len ohjattavia ajoneuvoja. Kevyiden nelipyörien
41289: on tähän asti luokiteltu autoiksi ja niitä ovat        kuljettajilta on tämän mukaisesti vaadittu ajo-
41290: koskeneet samat vaatimukset kuin muitakin              kortti.
41291: autoja.                                                    Useimmissa EU-maissa mopon kuljettajalta
41292:     Toukokuun 1 päivänä 1998 voimaan tulleella         vaaditaan joko ajokortti tai ainakin vastaavan
41293: uudistuksella saatettiin Suomessa voimaan ns.          tutkinnon suorittaminen. Suomessa liikennemi-
41294: kevyitä nelipyöriä koskeva EY:n ajoneuvotekni-         nisteriö on käynnistänyt selvityksen mopon kul-
41295: nen lainsäädäntö, jolla mainitut ajoneuvot tek-        jettajille asetetta vista koulutus- ja tutkintovaati-
41296: nisten vaatimusten osalta rinnastettiin mopoi-         muksista. Selvitystyön yhteydessä arvioidaan
41297: hin.                                                   myös mahdollisen ajokorttivaatimuksen tarve.
41298:     Kevyet nelipyörät muistuttavat ulkoisesti          Selvityksen odotetaan valmistuvan lähikuukau-
41299: henkilöautoja ja niitä käytetään samoilla väylillä     sien aikana.
41300: kuin muitakin moottoriajoneuvoja. Nelipyöräi-              Selvityksen valmistuttua kevyiden nelipyörien
41301: set ajoneuvot vaativat erityisesti kaksipyöräisiin     ajokorttivaatimusta voidaan tarkastella uudel-
41302: mopoihin verrattuna huomattavan tilan liiken-          leen. Mitään uudistuksia ei kuitenkaan ole odo-
41303: teessä, minkä vuoksi ne joutuvat liikkumaan ajo-       tettavissa vuoden 1999 alusta.
41304: radalla autoliikenteen mukana silloinkin, kun
41305: 
41306:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
41307: 
41308:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
41309:                                              KK 1259/1998 vp                                              3
41310: 
41311: 
41312: 
41313: 
41314:                                           Tili Riksdagens Talman
41315: 
41316:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            på vägren. 1 tätorter och korsningar skall de hålla
41317: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             samma hastighet som den övriga trafiken. De
41318: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         lätta fyrhjulingarna kanitrafiken förväntas råka
41319: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål              i samma trafik- och risksituationer som övriga
41320: nr 1259:                                                motorfordon. De lätta fyrhjulingarna är an-
41321:                                                         märkningsvärt lätta, och deras korgkonstruktion
41322:           Då Regeringen granskar frågor i an-           skyddar avsevärt sämre föraren och passagera-
41323:        slutning tiJI körkortslagstiftningen, anser      ren än korgkonstruktionen på en personbil. Den
41324:        den det då vara möjligt att fyrhjulsmo-          klart lägre hastighet som en lätt fyrhjuling håller
41325:        pederna i fråga om körbestämmelserna             ijämförelse med en personbil i landsvägstrafiken
41326:        skulle behandlas på samma sätt som van-          kan leda tiJI överraskande situationer för den
41327:        liga två- och trehjuliga mopeder, varvid         övriga trafiken. Särskilt farliga är dessa situatio-
41328:        det inte skulle krävas körkort för framfö-       ner i mörker och vid dålig sikt. Eftersom framfö-
41329:        rande av en fyrhjulig moped, och                 randet av en lätt fyrhjuling i trafiken i praktiken
41330:           anser Regeringen att denna reform kan         kan jämställas med framförandet av en person-
41331:        bringas i kraft redan vid ingången av            bil, måste föraren ha tillräcklig beredskap för
41332:        1999?                                            detta. Eftersom fordonen är olika är även de krav
41333:                                                         som ställs på en lätt fyrhjulings förare andra än
41334:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           t.ex. de krav som ställs på föraren av en vanlig
41335: anföra följande:                                        tvåhjulig moped.
41336:                                                             EG:s körkortsdirektiv förutsätter inte att fö-
41337:    Enligt förordningen om fordons konstruktion          raren av en lätt fyrhjuling innehar körkort. Infö-
41338: och utrustning avses med bil ett för person- eller      rande av körkortskrav kan således i fråga om
41339: godstransport eller för en bestämd specialuppgift       dessa fordon avgöras på nationell nivå. Enligt
41340: konstruerat motorfordon som har minst fyra hjul         vägtrafiklagen gäller kravet på körkort i Finland
41341: eller band och vars största konstruktiva hastighet      alla motordrivna fordon med undantag av mope-
41342: är mer än 30 km/h. I enlighet med detta har             der och motordrivna fordon som är avsedda att
41343: fyrhjuliga fordon i Finlands vägtrafiklagstiftning      styras av gående. 1 enlighet med detta har det
41344: hittills klassificerats som bilar, och de har berörts   krävts att föraren av en lätt fyrhjuling innehar
41345: av samma krav som övriga bilar.                         körkort.
41346:    Genom en reform som trädde i kraft den 1 maj            1de flesta EU -länder krävs att en mopedförare
41347: 1998 bragtes EG:s fordonstekniska lagstiftning          antingen innehar körkort eller att mopedföraren
41348: om s.k. lätta fyrhjulingar i kraft i Finland. 1 och     åtminstone avlagt en motsvarande examen. 1
41349: med detta likställdes nämnda fordon med avse-           Finland har trafikministeriet startat en utredning
41350: ende på tekniska krav med mopeder.                      om de utbildnings- och examenskrav som skall
41351:    Lätta fyrhjulingar påminner tili det yttre om        ställas på mopedförare. 1 samband med utred-
41352: personbilar och de används på samma trafikleder         ningsarbetet bedöms även behovet av ett eventu-
41353: som andra motorfordon. Fyrhjuliga fordon krä-           ellt körkortskrav. Utredningen förväntas bli klar
41354: ver ett betydande utrymme i trafiken, särskilt i        inom de närmaste månaderna.
41355: jämförelse med tvåhjuliga mopeder, varför de                Då utredningen blivit klar kan kravet på kör-
41356: måste framföras på körbanan bland biltrafiken           kort för lätta fyrhjulingar granskas på nytt. Inga
41357: även då mopeder kan framföras på cykelväg eller         reformer är dock att vänta vid ingången av 1999.
41358: 
41359:      Helsingforsden 2 december 1998
41360: 
41361:                                                                             Trafikminister Matti Aura
41362:                                              KK 1260/1998 vp
41363: 
41364: Kirjallinen kysymys 1260
41365: 
41366: 
41367: 
41368: 
41369:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Korkeimman oikeuden päätöksen täytän-
41370:                                         töönpanosta Kerstin Campoyn lasten luovutusta koskevassa
41371:                                         asiassa
41372: 
41373: 
41374:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41375: 
41376:    Korkein oikeus on korkeassa viisaudessaan            täntöönpanoviranomaiset kieltäytyvät Iaitta-
41377: päättänyt kaiken inhimillisen syrjään sysäten,          rnasta korkeimman oikeuden päätöstä täytän-
41378: että Kerstin Campoyn lapset on palautettava ta-         töön. Jos Lipposen hallitus tukee tällaista ratkai-
41379: kaisin isänsä luo Yhdysvaltoihin. Paremminkin           sua, sille voisi pitkin hampain povata vaikka
41380: lastenkotiin sikäläisen syyttäjän holhottavaksi.        vaalivoittoa, sillä kansan ylivoimainen enemmis-
41381: Päätös saattaa kansainvälisiä säännöksiä nöyris-        tö on taatusti tätä mieltä.
41382: tellen olla lain kirjaimen mukainen, mutta se ei           Siis kysytään inhimillisyyden nimissä edellä
41383: ole oikea. Lapset, jotka ovat jo menettäneet ot-        olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
41384: teen aikaisempaan elämäänsä, joutuvat jälleen           menttiin viitaten:
41385: aloittamaan kaiken alusta ja vastoin omaa sel-
41386: keätä tahtoaan. Heidän elämänsä on päätöksen                      Katsooko Hallitus mahdolliseksi, että
41387: täytäntöönpanolla todennäköisesti tuhottu ja                   korkeimman oikeuden ns. Kerstin Cam-
41388: lasten äidille aiheutuu sanomaton sisäinen tuska.              poynjutussa antama lasten luovutuspää-
41389: Saattaa olla, että lasten isä ei enää niinkään välitä          tös jätettäisiin täytäntöön panematta ja
41390: lapsista vaan elää pelkästään kostolle.                        lapset voisivat jäädä äitinsä hellään huo-
41391:     Suomalaisen yhteiskunnan pitäisi nyt osoittaa              maan?
41392: tottelemattomuutta. Toisin sanoen niin, että täy-
41393: 
41394:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
41395: 
41396:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
41397: 
41398: 
41399: 
41400: 
41401: 280043
41402: 2                                         KK 1260/1998 vp
41403: 
41404: 
41405: 
41406: 
41407:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41408: 
41409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       riö. Keskusviranomaisten velvollisuuksista mää-
41410: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rätään yleissopimuksen 2luvussa. Kun palautta-
41411: olette antanut valtioneuvoston asianomaisen jä-      misasia on edennyt täytäntöönpanovaiheeseen,
41412: senen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitto-       keskusviranomaisen tärkein velvoite on huoleh-
41413: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tia lapsen turvalliseen palauttamiseen tähtäävis-
41414: n:o 1260:                                            tä käytännön toimenpiteistä yhteistyössä sen val-
41415:                                                      tion keskusviranomaisen kanssa, johon lapset on
41416:           Katsooko Hallitus mahdolliseksi, että      määrä palauttaa. Kysymyksessä tarkoitetussa
41417:        korkeimman oikeuden ns. Kerstin Cam-          tapauksessa oikeusministeriö on pyrkinyt var-
41418:        poyn jutussa antama luovutuspäätös jä-        mistamaan muun muassa sen, ettei äidin paluulle
41419:        tettäisiin täytäntöön panematta ja lapset     Yhdysvaltoihin olisi esteitä.
41420:        voisivatjäädä äitinsä hellään huomaan?           Täytäntöönpanomenettelyssä määräämisval-
41421:                                                      taa käyttää täytäntöönpanon hakija, lapsikaap-
41422:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pausasioissa se osapuoli, jonka huoltajan oi-
41423: vasti seuraavaa:                                     keuksia on loukattu viemällä lapsi luvattomasti
41424:                                                      pois. Täytäntöönpano estyy,jos hakija peruuttaa
41425:    Tuomioistuimen tekemän päätöksen täytän-          pyyntönsä esimerkiksi sen vuoksi, että lasten asu-
41426: töönpanoon vaikuttaminen ei ole hallituksen toi-     misesta on päästy osapuolten kesken sopimuk-
41427: mivaltaan kuuluva asia. Lapsen palauttamisesta       seen. Lapsikaappauksen aiheuttaman tilanteen
41428: annetun täytäntöönpanomääräyksen toimeen-            laukaiseminen vanhempien sopimuksella on
41429: panosta huolehtii ulosottomies, ja hänen velvolli-   käytännössä aina lasten kannalta paras ratkaisu.
41430: suutenaan on soveltaa lapsen huoltoa ja tapaa-       Kun oikeusministeriö Suomen keskusviran-
41431: misoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpa-         omaisena joutuu puuttumaan lapsen omavaltai-
41432: nosta annettua lakia.                                seen poisviemiseen, se pyrkii ensin selvittämään
41433:    Kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn        sovinnollisen ratkaisun mahdollisuudet. Sopi-
41434: Haagin yleissopimuksen tarkoittamana keskus-         muksen aikaansaaminen on kuitenkin viime kä-
41435: viranomaisena toimii Suomessa oikeusministe-         dessä aina vanhempien asia.
41436: 
41437:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
41438: 
41439:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
41440:                                          KK 1260/1998 vp                                               3
41441: 
41442: 
41443: 
41444: 
41445:                                        Tili Riksdagens Talman
41446: 
41447:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nande har nått verkställighetsskedet är det cen-
41448: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande         tralmyndighetens viktigaste skyldighet att i sam-
41449: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     arbete med centralmyndigheten i den stat tili vii-
41450: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade           ken barnen skall återlämnas handha de praktiska
41451: spörsmål nr 1260:                                   åtgärder som syftar tili att barnet skall kunna
41452:                                                     återlämnas på ett tryggt sätt. 1 det fall som avses
41453:           Anser Regeringen det möjligt att hög-     i spörsmålet har justitieministeriet strävat tili att
41454:        sta domstolens beslut om utlämning i fal-    försäkra sig bl.a. om att det inte finns några
41455:        let Kerstin Campoy inte verkställs och att   hinder för modern att återvända tili Förenta Sta-
41456:        barnen kunde få stanna i sin mors trygga     terna.
41457:        famn?                                           Vid verkställighetsförfarandet utövas bestäm-
41458:                                                     manderätten av den som ansökt om verkställig-
41459:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       het dvs. i ärenden som gäller bortförande av barn
41460: anföra följande:                                    den part vars rättigheter som vårdnadsha vare
41461:                                                     har kränkts då barnet olovligt har bortförts.
41462:    Det hör inte tili regeringens behörighet att     Verkställigheten förhindras om sökanden återtar
41463: inverka på verkställandet av domstolsbeslut.        sin begäran t.ex. därför att parterna har ingått ett
41464:    Utmätningsmannen handhar verkställandet          avtal om barnets boende. Att den situation som
41465: av beslutet om återlämnande av barnen och det       uppkommit på grund av att ett barn förts bort
41466: är dennes skyldighet att tillämpa lagen om verk-    Jöses genom ett avtal mellan föräldrarna är i
41467: ställighet av beslut beträffande vårdnad om barn    praktiken alltid den bästa lösningen ur barnets
41468: och umgängesrätt.                                   synvinkel. När justitieministeriet som central-
41469:    1 Finland verkar justitieministeriet som den     myndighet i Finland skall ingripa i egenmäktigt
41470: centralmyndighet som avses i Haagkonventio-         bortförande av barn strävar ministeriet först tili
41471: nen om internationella bortföranden av barn.        att utreda möjligheterna att nå en förlikningslös-
41472: Centralmyndigheternas skyldigheter anges i 2        ning. Det är dock alltid i sista hand f6räldrarnas
41473: kapitlet i konventionen. När frågan om återläm-     sak att åstadkomma en överenskommelse.
41474:      Helsingfors den 1 december 1998
41475: 
41476:                                                                   Justitieminister Jussi Järventaus
41477: