<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

132 Käyttäjää paikalla! 0.0065188407897949

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1998_1 | A_1998_2 | A_1998_3 | A_1998_4 | A_1998_5 | A_1998_6 | A_1998_7 | B_1998_1 | B_1998_2 | C_1998_1 | C_1998_2 | C_1998_3 | C_1998_4 | D_1998_1 | D_1998_2 | E_1998_1 | E_1998_2 | F_1998_1 | F_1998_2 | F_1998_3 | F_1998_4 | F_1998_5 | F_1998_6 | F_1998_7 | Hak_1998 | PTK_1998_1 | PTK_1998_2 | PTK_1998_3 | PTK_1998_4 | PTK_1998_5 | PTK_1998_6 | 
1: Vuoden 1998
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F6
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1261-1510
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: 
19: OY EDITAAB. HELSINKI1999
20:          Valtiopäiväasiakirj asarj an käyttäjälle
21:                                        ASIAKIRJAT A-F
22: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
23: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
24: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy-   jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
25: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen        Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
26: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut       peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
27: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val-      päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
28: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an-      myös sisällysluettelo.
29: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
30: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja     A-, B-, C- ja 0-osat julkaistaan myös ruotsin
31: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja       kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
32: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja        liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
33: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat.           F-osiin.
34: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
35: 
36:                                          PÖYTÄKIRJAT
37: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen        Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
38: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen.          nelmä Protokoll i sammandrag.
39: 
40:                                            HAKEMISTO
41: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo,         avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
42: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette-        mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
43: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille     valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
44: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk-    sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
45: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu,         vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
46: mistä asiakirjojen osasta mikin asiakirja löytyy.     asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
47: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien        vulle. Hakemista julkaistaan myös ruotsinkielise-
48: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus, jonka      nä.
49: 
50:                                             INTERNET
51: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo-          tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
52: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis-        jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
53: tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta         omista kokoelmista tai kaukolainana.
54: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
55: 
56: 
57:                                 SARJAN TOIMITTAMINEN
58: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun-      nettuina (esim. hallituksen esitykset), toimitetaan
59: nan asiakirjatoimisto. Niiden asiakirjojen osalta,    vain sisällysluettelo ja sidotus.
60: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai-
61: 
62: 290158
63: SISÄLLYSLUETTELO
64: 
65: 
66: 
67: 
68: Kirjalliset kysymykset 1261-1510
69: 
70: 1261 Raimo Vistbacka /ps: Tavarankuljetuksesta tak-       1273 Esa Lahtela /sd: Maksatusjärjestelmän kehittä-
71:      seissa                                                    misestä yhdistelmätuella työllistettyjen kohdalla
72: 
73: 1262 Heikki Rinne /sd: Sosiaalituki en väitettyjen vää-   1274 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion perintätoimien
74:      rinkäytösten suhteesta talousrikollisuuteen               järkeistämisestä
75: 
76: 1263 Seppo Kääriäinen /kesk: Alueellisen elinkeino-       1275 Sulo Aittoniemi /kesk: Ns. Patrakan notkon hir-
77:      toiminnan edistämiseen ja yritysten yleisten              viaidoista kolmostiellä Ikaalisissa
78:      toimintaedellytysten parantamiseen tarvitta-
79:      vista rahoitustoimenpiteistä Pohjois-Savon           1276 Sulo Aittoniemi /kesk: Lapsen kuulemisen ikä-
80:      alueella                                                  rajasta
81: 
82: 1264 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Lapsen oikeuksien       1277 Sulo Aittoniemi /kesk: Erivapauksien suosimi-
83:      turvaamisesta huoltajuuskysymyksistä päätet-              sesta apteekkitoiminnassa
84:      täessä
85:                                                           1278 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion vielä myyntikel-
86: 1265 Päivi Räsänen Iski: Lapsen kuulemisen toteutu-            poisesta omaisuudesta
87:      misesta lasta koskevissa asioissa
88:                                                           1279 Sulo Aittoniemi /kesk: Erotetun rantatontin ra-
89: 1266 Pirkko Peltomo /sd: Etäteknologian osaamis-               kennusoikeudesta
90:      alan sisällyttämisestä Satakunnan osaamiskes-
91:      kukseen                                              1280 Sulo Aittoniemi /kesk: EU:n ydinvoimaloiden
92:                                                                turvallisuutta koskevien investointien määrära-
93: 1267 Ulla-Maj Wideroos /sv: Beaktande av bamens                hoista
94:      intresse i fallet Kerstin Campoy
95:                                                           1281 Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaalaisten ase-
96: 1267 Ulla-Maj Wideroos /r: Lasten edun huomioon                velvollisuudesta
97:      ottamisesta Kerstin Campoyn tapauksessa
98:                                                           1282 Irja Tulonen /kok: Hirvien metsätaloudelle ai-
99:                                                                heuttamien vahinkojen arviointipalkkioiden
100: 1268 Markku Pohjola /sd ym.: Pien- ja suursijoittajien
101:                                                                korvaamisesta
102:      yhdenvertaisuudesta valtionyhtiön osakean-
103:      nissa
104:                                                           1283 Vaito Koski /sd ym.: Valtion kiinteistölaitoksen
105:                                                                muodostamisesta
106: 1269 Raimo Holopainen /sd: Kansanparannusperin-
107:      teen aseman kehittämisestä Suomessa                  1284 Valto Koski /sd ym.: Tielaitoksen organisaatio-
108:                                                                suunnitelmien toteuttamisesta
109: 1270 Mikko Elo /sd: Työmarkkinatuen maksamisesta
110:      EU- tai ETA-maahan                                   1285 Leena Luhtanen /sd ym.: Osteoporoosin tutki-
111:                                                                mus- ja hoitopalveluiden saatavuuden takaami-
112: 1271 Esa Lahtela /sd: Kiertävien myyntiedustajien              sesta julkisen terveydenhuollon palveluina
113:      aseman parantamisesta                                     asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta
114: 1272 Esa Lahtela /sd: Vaippojen ja muiden pienten         1286 Liisa Hyssälä /kesk: Suunnitelmista myöntää
115:      lasten tarvikkeiden arvonlisäveron alentami-              Kuopion yliopistolle oikeus pitää apteekkia
116:      sesta                                                     Kuopiossa
117: 6                                               Sisällysluettelo
118: 
119: 
120: 1287 Tuija Pohjola /sd ym.: Alaikäisen potilaan oi-       1305 Klaus Bremer /r: Verohallinnon veronkorotus-
121:      keudesta pitää potilastietonsa salassa                    päätösten oikeellisuudesta ja pienyrittäjien oi-
122:                                                                keusturvasta tilintarkastuskertomuksen jättä-
123: 1288 Eero Lämsä /kesk ym.: Pienyritysten työnanta-             misen laiminlyönnin vuoksi
124:      jamaksujen hoitamisen yksinkertaistamisesta
125:                                                           1306 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen organisaation
126: 1289 Klaus Bremer /r: Pienyrityksiä koskevien asioi-           ja toiminnan kokonaiskorjauksen tarpeesta
127:      den käsittelyn tehostamisesta kauppa- ja teolli-
128:      suusministeriössä                                    1307 Esa Lahtela /sd: Työttömyysturvajärjestelmän
129:                                                                uudistamisesta
130: 1290 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Työttömien
131:      omaehtoisen opiskelun edellytysten parantami-        1308 Jaakko Laakso /vas: Itä-Uudenmaan työttö-
132:      sesta                                                     myyden kasvusta
133: 1291 Päivi Räsänen /skl ym.: Ammatillisen koulutuk-       1309 Matti Väistö /kesk: Puun osuuden ilmoittami-
134:      sen päivänavauksista                                      sesta energiatilastossa
135: 1292 Timo Ihamäki /kok: Homeongelmasta
136:                                                           1310 Annika Lapintie /vas: Ikääntyvien naisten kun-
137: 1293 Timo Ihamäki /kok: Valtateiden kaistamäärästä             toutuksesta ja työllistymisestä
138: 
139: 1294 Matti Vähänäkki /sd: Yksityisten sosiaalipalve-      1311 Olavi Ala-Nissilä/kesk: Henkilöyhtiöiden vero-
140:      lujen valvonnasta                                         tuksen uudistamisesta
141: 
142: 1295 Annika Lapintie /vas: Sosiaali- ja terveyden-        1312 Heikki Koskinen /kok: Rintamamiestunnukses-
143:      huollon tukipalveluista perheille ja niiden lähi-         ta ja vuoden 1926 ikäluokasta
144:      yhteisölle
145:                                                           1313 Mikko Immonen /vas: Henkilöjunaliikenteen
146: 1296 Marjaana Koskinen /sd: Turkistarhojen eläinja-            toimivuuden parantamisesta Paimion kaupun-
147:      lostuksesta                                               gissa
148: 
149: 1297 Säde Tahvanainen /sd: Kalastuselinkeinon har-        1314 Liisa Hyssälä /kesk: Terveydenhuoltoalan osas-
150:      joittamisesta sisävesillä                                 tonhoitajien koulutuksesta
151: 
152: 1298 Anu Vehviläinen /kesk: Ammattikorkeakou-             1315 Matti Ryhänen /kesk: Elinkeinonharjoittamisen
153:      luissa harjoitettavasta tutkimustoiminnasta ja            ja omaisuuden suojaamisesta
154:      jatkotutkinnoista
155:                                                           1316 Esa Lahtela /sd ym.: Ylisuurien karhukantojen
156: 1299 Klaus Bremer /r: Hallituksen suhtautumisesta              vähentämisestä
157:      pienyrittäjien kasvu- ja työllistämismahdolli-
158:      suuksiin                                             1317 Matti Vähänäkki /sd: Suomen itärajan valvon-
159:                                                                ta- ja turvallisuustoimista
160: 1300 Timo Kalli /kesk: Maataloudessa saatujen vuok-
161:      ratulojen verotuksesta                               1318 Marjatta Vehkaoja /sd: YK:n väestörahaston
162:                                                                (UNFPA:n) rahoituksen turvaamisesta
163: 1301 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Hoitotarvik-
164:      keiden ja -välineiden ilmaisjakelun turvaami-
165:      sesta                                                1319 Klaus Bremer /r: Paraisille perustetulle tupakka-
166:                                                                tehtaalle myönnetyn rahoitustuen lainmukai-
167:                                                                suudesta
168: 1302 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Koulu- ja oppi-
169:      laitoskirjastojärjestelmän kehittämisestä
170:                                                           1320 Hannu Takkula /kesk: Matkapuhelinverkoston
171: 1303 Hannu Takkula /kesk: Partisaanien tekemistä               laajentamisesta Ylä-Lapin turistikohteisiin
172:      sotarikoksista
173:                                                           1321 Matti Vähänäkki /sd: Neuvostoliitolle luovute-
174: 1304 Marjatta Vehkaoja /sd: Rintamaveteraanien                 tuille Suomenlahden ulkosaarille suunnattavista
175:      hammashuollon korvaamisesta                               kotiseutumatkoista
176:                                               Sisällysluettelo                                            7
177: 
178: 1322 Sulo Aittoniemi /kesk: Kätkytkuoleman syiden       1340 Mikko Elo /sd: Tulevan ajan oikeuden olemas-
179:      selvittämisestä                                         saolon poistamisesta työttömyyseläkkeen eh-
180:                                                              doista
181: 1323 Sulo Aittoniemi /kesk: Lykkäyksen myöntämi-
182:      sestä muuntorangaistusta koskevassa asiassa        1341 Mikko Elo /sd: Aikuiskoulutuskeskusten kurssi-
183:                                                              todistusten antamisesta pätevyyskokeen suorit-
184: 1324 Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeudenkäyttöä ja vali-         tajalle
185:      tusmahdollisuuksia koskevan käytännön sel-
186:      keyttäruisestä                                     1342 Pentti Tiusanen /vas: Saukon rauhoittamisesta
187: 
188: 1325 Sulo Aittoniemi /kesk: Asuinpaikan vaikutuk-       1343 Annika Lapintie /vas: Pitkäaikaistyöttömien
189:      sesta kansanedustajaehdokkuuteen                        kokonaistilanteen huomioon ottamisesta työ-
190:                                                              voimatoimistojen ratkaisuissa
191: 1326 Sulo Aittoniemi /kesk: Maksuttomaan oikeu-
192:      denkäyntiin liittyvistä ongelmista                 1344 Annika Lapintie /vas: Monenkeskisistä sijoitus-
193:                                                              sopimuksista
194: 1327 Sulo Aittoniemi /kesk: Porojen teuraskuljetuk-
195:      sista                                              1345 Juha Karpio /kok: Ilmestymistiheyteen sidotun
196:                                                              arvonlisäveron poistamisesta järjestölehdiltä
197: 1328 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansallisen sähkönsääs-
198:      tämiskilpailun järjestämisestä                     1346 Juha Karpio /kok: Aikuisväestön hammashoi-
199:                                                              don rajoitusten poistamisesta
200: 1329 Sulo Aittoniemi /kesk: Erään somalin turva-
201:      paikkahakemuksesta                                 1347 Arja Ojala /sd: Junaliikenneyhteyksien paranta-
202:                                                              misesta Kolhon taajamassa
203: 1330 Kyösti Karjula /kesk: Puolustusvoimien elintar-
204:      vikehankinnoista                                   1348 Pehr Löv /sv m.fl.: Vanvärden av mentalpatien-
205:                                                              ter och handikappade i ryska Karelen
206: 1331 Raimo Holopainen /sd: Sota-aikana evakkoon
207:      liittyviin tehtäviin komennettujen henkilöiden
208:                                                         1348 Pehr Löv /r ym.: Mielenterveyspotilaiden ja
209:      avustamisesta
210:                                                              vammaisten huonosta hoidosta Venäjän Karja-
211: 1332 Raimo Holopainen /sd: Vanhustenhoidon tuki-             lassa
212:      palveluiden turvaamisesta
213:                                                         1349 Jukka Vihriälä /kesk: Metsäverotuksen tasa-
214: 1333 Marjatta Vehkaoja /sd: Kotitaloustyön tukiko-           puolisuuden turvaamisesta siirryttäessä pinta-
215:      keilusta                                                alaverotuksesta myyntiverotukseen
216: 
217: 1334 Leena Luhtanen /sd ym.: Insinöörikoulutuksen       1350 Vuokko Rehn /kesk: Diabeetikoiden jalkojen-
218:      tehostamisesta                                          hoidon saamisesta Kelan korvauksen piiriin ja
219:                                                              diabetesneuvonnan tehostamisesta
220: 1335 Mikko Elo /sd: Moottoriajoneuvon luvattomas-
221:      ta käyttöönotosta                                  1351 Markku Pohjola /sd ym.: Kanteen nostamatta
222:                                                              jättämisen perusteena olevan lausunnon julkis-
223: 1336 Pentti Tiusanen /vas ym.: Eduskunnan mahdol-            tamisesta pankkitukiasiassa
224:      lisuudesta vaikuttaa MAJ-sopimuksen kaltais-
225:      ten sijoitussäännösten valmisteluun                1352 Pirkko Peltomo /sd: Kuntootuksen lisäämisestä
226:                                                              lähihoitajakoulutukseen
227: 1337 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Ihmisarvon toteu-
228:      tumisesta                                          1353 Marjaana Koskinen /sd ym.: Euroopan unionin
229:                                                              eläinkohtaisten tukien myöntämisedellytyksistä
230: 1338 Kyösti Karjula /kesk: Lentoliikenteen laadun-
231:      varmistuksen parantamisesta                        1354 Markku Pohjola /sd ym.: Sisäpiirisäännösten
232:                                                              noudattamisen tehostamisesta
233: 1339 Reijo Laitinen /sd ym.: Valtionyhtiöiden omis-
234:      tuspohjan laajentamisesta saatavien tulojen        1355 Raimo Holopainen /sd: Arvonlisäveron poista-
235:      käyttämisestä                                           misesta sisävesikalastukselta
236: 8                                                Sisällysluettelo
237: 
238: 
239: 1356 Pekka Leppänen /vas: Ystävyysseuratoiminnan           1374 Raimo Holopainen /sd ym.: Yksinäisyydestä ja
240:      elvyttämisestä                                             perheväkivallasta jouluna
241: 
242: 1357 Raimo Vistbacka /ps: Koiraveron poistamisesta         1375 Riitta Prusti /sd ym.: Pinochetin saamisesta vas-
243:                                                                 tuuseen rikoksistaan
244: 1358 Eva Biaudet /sv: Främjande av vindkraften
245:                                                            1376 Klaus Bremer /r: Viranomaisen palkitsemisesta
246: 1358 Eva Biaudet /r: Tuulivoiman edistämisestä                  liikelaitoksen taloudellisesta voitosta
247: 
248: 1359 Heikki Rinne /sd: Työvoimapoliittisen koulu-          1377 Raimo Vistbacka /ps: Kevytrakenteisten talopa-
249:      tuksen työssäoloehdon jatkamisesta                         kettien käytöstä humanitäärisessä avussa
250: 
251: 1360 Matti Vanhanen /kesk: Kehyskuntien kohtelus-          1378 Raimo Tiilikainen /r: Meripelastusalusten ar-
252:      ta aravalainojen jaossa                                    vonlisäverottomuudesta
253: 1361 Ulla Juurola /sd: Potilaan asemasta lääkärinto-       1379 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion kontrollin lisää-
254:      distuksen saamisen yhteydessä                              misestä kuntien toiminnoissa
255: 1362 Raimo Vistbacka /ps: Vetelin Kalliojärven tien        1380 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansanedustajan siirty-
256:      peruskorjaus- ja päällystystyön loppuunsaatta-             misestä vaalikauden aikana toiseen eduskunta-
257:      misesta                                                    ryhmään
258: 1363 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Tärkeiden sivukir-         1381 Sulo Aittoniemi /kesk: Arsenalin tietoliikenne-
259:      jastojen toiminnan turvaamisesta                           hankinnoista
260: 1364 Jukka Gustafsson /sd ym.: Tarurockiin kohdis-
261:                                                            1382 Sulo Aittoniemi /kesk: Vanhusten- ja terveyden-
262:      tuvasta lähes 200 henkilön irtisanomisuhasta               huollon järjestämisestä kunnissa
263: 1365 Pentti Tiusanen /vas: Talvirengaspakon säätä-
264:      ruisestä ulkomaisille ajoneuvoille                    1383 Sulo Aittoniemi /kesk: Sähkömarkkinoiden va-
265:                                                                 pauttamisen vaikutuksista kotitalouksien säh-
266: 1366 Eila Rimmi /vas: Yleisen oikeusavun maksupe-               kön hintaan
267:      rusteiden määräytymisestä yksityishenkilön vel-
268:      kajärjestelyasiassa                                   1384 Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömien kurssitetta-
269:                                                                 vien palkkauksesta
270: 1367 Klaus Bremer /r: Arvonlisäverojärjestelmän kes-
271:      keisistä muutostarpeista ja virkamiesasiantunti-      1385 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen Säästöpankin
272:      joiden käytännöstä vieraantumisesta                        asiakirjojen julkistamisesta
273: 
274: 1368 Esa Lahtela /sd ym.: Haja-asutusalueen tietolii-      1386 Sulo Aittoniemi /kesk: Karhujen ihmisille ai-
275:      kenteen turvaamisesta                                      heuttamien vahinkojen korvaamisesta
276: 
277: 1369 Esa Lahtela /sd: Suurpetojen aiheuttamien kor-        1387 Irja Tulonen /kok: Suomalaisen tekstiiliteolli-
278:      vausten tasosta                                            suuden tulevaisuudesta
279: 
280: 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuus-              1388 Ossi Korteniemi /kesk: Saamelaiskäräjävaalien
281:      eläkkeen riittävyydestä                                    vaaliluetteloon hakeutumisen määräajasta
282: 
283: 1371 Erkki Pulliainen /vihr: Inarijärven ja sen sivuve-    1389 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Jatkokoulutukseen
284:      sien kalanhoidon kehittämisestä                            hakeutuvien oppilaiden saattamisesta yhdenver-
285:                                                                 taiseen asemaan
286: 1372 Klaus Bremer /r: Hallituksen kirjallisiin kysy-
287:      myksiin 713 ja 72311998 vp antamien vastausten        1390 Liisa Hyssälä /kesk: Satovahinkojen korvaami-
288:      totuudenmukaisuudesta                                      sesta
289: 
290: 1373 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Kasvintuotan-          1391 Timo Ihamäki /kok ym.: Tupakkateollisuuden
291:      non tarkastuskeskuksen siementarkastusosas-                korvausvastuusta
292:      ton toiminnasta tehdystä selvityksestä
293:                                                  Sisällysluettelo                                              9
294: 
295: 1392 Timo Ihamäki /kok ym.: Lääkekorvausjärjestel-         1410 Timo Ihamäki /kok: Lukioiden ja ammatillisen
296:      män epäjohdonmukaisuudesta                                 koulutuksen liikunnan ja terveystiedon opetuk-
297:                                                                 sesta
298: 1393 Timo Ihamäki /kok ym.: Joukkoruokailun ar-
299:      vonlisäverotuksesta                                   1411 Mats Nyby /sd: Tapaturmavakuutuslain mu-
300:                                                                 kaisten leskeneläkkeiden määräytymisperus-
301: 1394 Jorma Kukkonen /sd: Valtion ja kirkon vas-                 teista
302:      tuunjaosta asiakirjojen säilyttämisessä
303:                                                            1412 Sirkka Lekman /kok: Aravavuokra-asuntojen
304: 1395 Annika Lapintie /vas: Perusparannuslainojen                tarkoituksenmukaisen käytön varmistamisesta
305:      koroista
306:                                                            1413 Raimo Vistbacka /ps: Sykäräisen ja Rahkosen
307: 1396 Helena Vartiainen /sd: Vuokraajan etuoikeudes-             välisen paikallistien peruskorjauksesta
308:      ta lunastaa tontti
309:                                                            1414 Juha Karpio /kok: Velkajärjestelyn alaisen hen-
310: 1397 Raimo Vistbacka /ps: Luonnonmukaiseen vilje-               kilön verotuksesta
311:      lyyn siirtyneiden tilojen oikeudesta saada kor-
312:      vausta eläinten aiheuttamista vahingoista             1415 Juha Karpio /kok: Työkyvyttömyyseläkettä
313:                                                                 koskevien päätösten oikeudenmukaisuudesta
314: 1398 Irja Tulonen /kok: Eläkeläisneuvostoista
315:                                                            1416 Hannes Manninen /kesk: Terveyspalvelujen
316: 1399 Outi Siimes /kok: Tullin hallussa olevasta piraat-         korvaamisesta Pohjoismaiden välisellä raja-
317:      titavarasta                                                alueella
318: 
319: 1400 Matti Saarinen /sd ym.: Sairaaloiden lääkäripu-       1417 Heikki Rinne /sd: Niin sanotun pakkoruotsin
320:      lasta                                                      poistamisesta
321: 
322: 1401 Helena Vartiainen /sd: Ammattikorkeakoulun            1418 Heikki Rinne /sd: Yhteisen virkakielen määrää-
323:      sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistuvien               misestä Euroopan unionissa
324:      ammattinimikkeen puuttumisesta
325:                                                            1419 Pia Viitanen/sd: Ehdotuksesta "kympin tekijäs-
326: 1402 Seppo Kääriäinen /kesk: Sähkömarkkinoiden                  tä" keinona työllisyyden parantamiseksi
327:      vapautumisen vaikutuksista
328:                                                            1420 Hannes Manninen /kesk: Natura 2000 -päätök-
329: 1403 Raimo Vistbacka /ps: Tapaturmavakuutuslain                 sestä asianomaisilta perittyjen maksujen asian-
330:      soveltamisesta omaishoitajiin                              mukaisuudesta
331: 
332: 1404 Erkki Pulliainen /vihr: Oulun tiepiirin henkilös-     1421 Bjarne Kallis /fkf: Angivande av barnets familje-
333:      töpolitiikasta                                             rättsliga ställning i Befolkningsregistercentra-
334:                                                                 lens blankett
335: 1405 Anne Huotari /vas ym.: Pankkituen ja Katinkul-
336:      lan konkurssin välisestä yhteydestä                   1421 Bjarne Kallis /skl: Lapsen perheoikeudellisen
337:                                                                 aseman ilmoittamisesta Väestörekisterikeskuk-
338: 1406 Timo Ihamäki /kok: Hartolan Vuorenkylän tien               sen lomakkeessa
339:      peruskorjauksen toteuttamisesta
340:                                                            1422 Pentti Tiusanen /vas: Valkealan Vekaranjärven
341: 1407 Paula Kokkonen /kok: Laillisesti Suomessa am-              varuskunnan jätevesipäästöistä
342:      mattiaan harjoittavien veronmaksajien turvalli-
343:      suudesta huolehtimisesta                              1423 Jaakko Laakso /vas: Salausohjelmien vientival-
344:                                                                 vontasopimuksesta
345: 1408 Arja Ojala /sd ym.: Keskosiasten tasa-arvoisen
346:      elämän turvaamisesta                                  1424 Tero Mölsä/kesk ym.: Uudenmaan TE-keskuk-
347:                                                                 sen maaseutuosaston toiminnasta
348: 1409 Timo Ihamäki /kok: Koskenmylly-Haminan-
349:      mäki-maantien (4251) peruskorjaamisen toteut-         1425 Ulla Juurola /sd: Kuluttajansuojan parantami-
350:      tamisesta                                                  sesta asunnon vuokrauksessa
351: 
352: 
353: 2 290158
354: 10                                             Sisällysluettelo
355: 
356: 
357: 1426 Tauno Pehkonen /skl: Maanviljelijän luopumis-       1443 Toimi Kankaanniemi /skl: Karhujen ihmisille
358:      sopimuksen jälkeisestä eläketurvasta                     aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
359: 
360: 1427 TuijaNurmi /kok: Työttömyysturvan tasapuoli-        1444 Erkki Pulliainen /vihr: Eläinten kohteluun liitty-
361:      suudesta                                                 vän opaskirjallisuuden julkaisemisen valvon-
362:                                                               nasta
363: 1428 Mikko Kuoppa /va-r: VR-yhtiöiden eläkeiässä
364:      olevan henkilöstön tasapuolisen kohtelun var-       1445 Erkki Pulliainen /vihr: Wassenaar-sopimuksen
365:      mistamisesta                                             vaikutuksesta Suomen teollisuuden kilpailuky-
366:                                                               kyyn. Kysymyksen 1423 yhteydessä.
367: 1429 Toimi Kankaanniemi /skl: Kuluttajansuojan
368:      parantamisesta vuosituhannen vaihteen tietoko-      1446 Raimo Vistbacka /ps: Pinta-alaan perustuvan
369:      neongelmien johdosta                                     metsäverotuksen jatkamisesta vuoden 2005 jäl-
370:                                                               keen
371: 1430 Outi Siimes /kok: Wassenaarin sopimuksen laa-
372:      jentamisesta                                        1447 Antero Kekkonen /sd: Postin ja Postipankin
373:                                                               henkilöstön Avustuskassa Yhteisavulta saamat-
374: 1431 Mikko Kuoppa /va-r: Tielaitoksen tiimityöjär-            ta jääneiden korvausten maksamisesta
375:      jestelmien aiheuttamista ongelmista työaikoihin
376:                                                          1448 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Työaikakokeilun
377: 1432 Maija Rask /sd ym.: Enontekiön kuntakohtai-              jatkamisesta
378:      sen neuvottelukunnan asettamisesta
379:                                                          1449 Tuula Haatainen /sd: Esteettämän rakentami-
380: 1433 Martti Tiuri /kok: Sähköautojen dieselverosta            sen asettamisesta julkisen asuntorahoituksen
381:                                                               ehdoksi
382: 1434 Reino Laine /vas: Hallituksen suhtautumisesta
383:                                                          1450 Ulla-Maj Wideroos /sv: Problem som den kraf-
384:      taiteen Suomi-palkintojen jakoperusteihin
385:                                                               tigt ökade sälstammen orsakar fiskerinäringen
386: 1435 Klaus Bremer /r: Poliisin suhtautumisesta auto-     1450 Ulla-Maj Wideroos /r: Hyljekannan voimak-
387:      varkauksiin ja niihin liittyviin vakuutuspetok-          kaan kasvun kalastuselinkeinolle aiheuttamista
388:      siin                                                     ongelmista
389: 1436 Raimo Holopainen /sd ym.: Hanna ja Vilho Hie-       1451 Ulla-Maj Wideroos /sv: Utbetalningen av stats-
390:      talan sekä heidän läheistensä katoamisesta Ar-           understöd till kommunema
391:      gentiinassa vuonna 1977
392:                                                          1451 Ulla-Maj Wideroos /r: Kuntien valtionavustus-
393: 1437 Osmo Kurola /kok ym.: Lohipolitiikanjohdon-              ten maksatuksesta
394:      mukaisuudesta
395:                                                          1452 Ossi Korteniemi /kesk: Opettajien työnohjauk-
396: 1438 Hannu Takkula /kesk: Kunnallisen sosiaalitoi-            senjärjestämisestä
397:      men työpaineen lievittämisestä toimeentulotu-
398:      kiasioissa                                          1453 Maija Rask /sd: Kotkien porotaloudelle aiheut-
399:                                                               tamien vahinkojen korvaamisesta
400: 1439 Hannu Takkula /kesk: Tieliikenteeseen liittyvien
401:      verojen alueellistamisesta                          1454 Satu Hassi /vihr: Sukupuolisesta häirinnästä
402:                                                               oppilaitoksissa
403: 1440 Hannu Takkula /kesk: Valtatie 21 :n parantami-
404:      sesta ja liittämisestä TEN-verkkoon                 1455 Marjaana Koskinen /sd ym.: Tupakansavulle
405:                                                               altistumisen ehkäisemisestä
406: 1441 Hannu Takkula /kesk: Tietokone- ja televisiope-
407:      likerhojen toiminnan valvonnasta                    1456 Tuula Haatainen /sd: Ympäristötekijät osana
408:                                                               logistiikan kehittämistä
409: 1442 Toimi Kankaanniemi /skl: Työnantajamaksujen
410:      osittaisesta korvaamisesta taseeseen perustuval-    1457 Päivi Räsänen /skl: Kotitalouksien eläkevakuu-
411:      la maksulla                                              tusmaksuista
412:                                                Sisällysluettelo                                               11
413: 
414: 1458 Tauno Pehkonen /skl: Linja-autojen aikataulu-       1474 Raimo Vistbacka /ps: Työttömyyseläkehake-
415:      jen vahvistamisesta                                      musten käsittelystä ja maksatuksesta
416: 
417: 1459 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ns. "eläkeputkeen"       1475 Erkki Pulliainen /vihr: Puolustusvoimien Oulun
418:      siirtyneiden oikeuksista                                 yksiköiden lakkauttamisenjohdosta työttömäk-
419:                                                               si joutuneiden työllistämisestä valtion virastoi-
420: 1460 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Autokatsastuksen              hin
421:      jatkamisesta Utsjoella
422:                                                          1476 Erkki Pulliainen /vihr: Hallituksen luomutuo-
423: 1461 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Suomen Posti Oy:n             tantoon siirtymistä tukevista suunnitelmista
424:      ja Leonia Pankin yhteistyösopimuksenjatkami-
425:      sesta riittävin korvauksin                          14 77 Vuokko Rehn /kesk: Mikkelin ja Seinäjoen pien-
426:                                                                lentokenttien siirtämisestä Ilmailulaitoksen alai-
427: 1462 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Avustuskassa Yh-               suuteen
428:      teisavun jäsenten konkurssin yhteydessä menet-
429:      tämistä rahoista                                    1478 Vuokko Rehn /kesk: Savonradan liikenteen ke-
430:                                                               hittämisestä
431: 1463 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Junien aikataulujen yh-
432:      teensovittamisesta Turku-Toijala-rataosuu-          1479 Jouko Jääskeläinen /skl: Tupakansavun haitta-
433:      della                                                    vaikutusten torjumisesta hotelli- ja ravintola-
434:                                                               työssä
435: 1464 Kimmo Sasi /kok: Kertasuorituksena maksetun
436:      eläkkeen vaikutuksesta eläkkeensaajien vero-        1480 Markus Aaltonen /sd: Pitkäaikaistyöttömän
437:      tuksessa                                                 puolison verotuksesta
438: 1465 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Asuntojen home- ja       1481 Pentti Tiusanen /vas: Kadonneiden henkilöiden
439:      kosteushaittojen poistamisesta ja ehkäisemi-             etsintöjen tehostamisesta
440:      sestä
441:                                                          1482 Riitta Korhonen /kok: Eläkeläisten verotuskoh-
442: 1466 Sulo Aittaniemi /kesk: Postin ja Leonia Pankin
443:                                                               telusta
444:      yhteistyösopimuksesta ja työntekijöiden ase-
445:      man turvaamisesta
446:                                                          1483 Satu Hassi /vihr: Adoptiovanhempien oikeuk-
447: 1467 Markku Pohjola /sd: Kansalaisten yhdenvertai-            sista
448:      suuden toteutumisesta valtionyhtiö Soneran
449:      osakeannissa                                        1484 Maija Rask /sd ym.: Terveydenhoitajatutkinnon
450:                                                               suorittaneen kelpoisuudesta toimia sairaanhoi-
451: 1468 Pirkko Peltomo /sd: Soneran osakemyynnin                 tajana
452:      menettelytavoista
453:                                                          1485 Liisa Hyssälä /kesk: Päivähoitomaksujen muut-
454: 1469 Pirkko Peltomo /sd: Porin kaupungin esittämien           tamisen vaikutuksista erityisesti pieni- ja keski-
455:      hankkeiden järjestyksestä ja sisällyttämisestä           tuloisiin perheisiin
456:      opetusministeriön perustamishankkeiden rahoi-
457:      tussuunnitelmaan                                    1486 Esa Lahtela /sd: Vajaakuntoisten työllistämis-
458:                                                               tuen käytön kirjavuudesta eri työvoimatoimis-
459: 1470 Matti Vanhanen /kesk: Primalco Oy:n yksityis-            tojen välillä
460:      tämisestä
461:                                                          1487 Esa Lahtela /sd: Työttömien yhdistyksille mak-
462: 1471 Kari Rajamäki /sd: Omaishoitajajätjestelmän              settavan omatoimisuusavustuksen kehittämi-
463:      kehittämisestä                                           sestä
464: 
465: 1472 Liisa Hyssälä /kesk: Valtion asuntomääräraho-       1488 Esa Lahtela /sd: Provisiopalkalla työtään teke-
466:      jen riittävyydestä                                       vien kiertävien kotimyyntiedustajien verotuk-
467:                                                               sesta
468: 1473 Kari Rajamäki /sd: Kehitysvammaisten asumis-
469:      olosuhteiden parantamisesta                         1489 Esa Lahtela /sd: Kansalaisten yhdenvertaisuu-
470:                                                               den toteutumisesta Soneran osakekaupoissa
471: 12                                             Sisällysluettelo
472: 
473: 
474: 1490 Marjaana Koskinen /sd: Lääkärihelikopteri           1500 Sulo Aittoniemi /kesk: Englantilaisen naudanli-
475:      Medi-Helin toiminnan turvaamisesta                       han markkinoinnista Suomessa
476: 
477: 1491 Mikko Elo /sd: Köyliön yläasteen rakennus-          1501 Sulo Aittoniemi /kesk: Oppisopimuskoulutuk-
478:      hankkeen mahdollisimman nopeasta toteutta-               sen lisäämisestä
479:      misesta
480: 
481: 1492 Liisa Hyssälä /kesk: Yrittäjien opiskelumahdol-     1502 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen toimista
482:      lisuuksien parantamisesta                                Suomen sisäisen muuttoliikkeen hallitsemiseksi
483: 
484: 1493 Liisa Hyssälä /kesk: Perhepäivähoitajien sosiaa-    1503 Sulo Aittoniemi /kesk: Näpistysrikoksen tun-
485:      liturvan kehittämisestä                                  nusmerkistön muuttumisesta
486: 
487: 1494 Pehr Löv /sv: Finländska arbetstagares arbets-      1504 Sulo Aittoniemi /kesk: Kirkollisveron periruises-
488:      perioder på singaporeflaggade fartyg                     tä kirkosta eroamisen jälkeen
489: 
490: 1494 Pehr Löv /r: Suomalaisten työntekijöiden työ-       1505 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen suhtautumi-
491:      jaksoista Singaporen lipun alla purjehtivissa            sesta rikollisten televisiohaastatteluihin
492:      aluksissa
493: 
494: 1495 Irina Krohn /vihr ym.: Naisjärjestöjen valtion-     1506 Sulo Aittoniemi /kesk: Estemaksun poistamises-
495:      tuen lisäämisestä ja vakinaistamisesta                   ta ulosottoviranomaisen perintätoiminnassa
496: 
497: 1496 Kimmo Kiljunen /sd: Valtionyhtiöiden optio-         1507 Sulo Aittoniemi /kesk: Soneran osakekaupoista
498:      ohjelmista
499:                                                          1508 Sulo Aittoniemi /kesk: Ikaalisten kaupunginjät-
500: 1497 Matti Väistö /kesk: Migreenilääkityksen kor-             tämisestä valtion erityistuen ulkopuolelle
501:      vaamisesta
502: 
503: 1498 Matti Väistö /kesk: Sähköverotuksen tasapuoli-      1509 Sulo Aittoniemi /kesk: Verotustietojen säilyttä-
504:      suuden toteutumisesta                                    misajasta
505: 
506: 1499 Sulo Aittoniemi /kesk: Tuberkuloosin Suomeen        1510 Sulo Aittoniemi /kesk: Vakuuden vaatimisesta
507:      leviämisen estäruisestä                                  luvanvaraisilta perintätoimistoilta
508:                                             KK 1261/1998 vp
509: 
510: Kirjallinen kysymys 1261
511: 
512: 
513: 
514: 
515:                                     Raimo Vistbacka /ps: Tavarankuljetuksesta takseissa
516: 
517: 
518: 
519:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
520: 
521:     Henkilöliikenteen eli taksitoiminnan harjoit-      varsinaisen taksiluvan mukaisella alemmalla
522: tamiseen tarvitaan erillinen taksilupa,ja tätä var-    8 %:n henkilökuljetuksen verokannalla. Tämä
523: ten hankittavasta autosta saa ammatinharjoitta-        o.n ollut yksi määräävistä kilpailueduista kysei-
524: ja autoveron palautusta. Taksimaksut on arvon-         sille yrittäjille heidän voidessaan tehdä edulli-
525: lisäverolaissa määrätty 8 %:n verokantaan. Ta-         semma!' t~rjouk.s~!l verrattuna tavarankuljetuk-
526: varankuljetuksen ammattimaista harjoittamista          seen enkOistuneisim 17 %:n verokannalla toimi-
527: varten on olemassa oma lupamenettelynsä, sitä          viin yrittäjiin. Käytännössähän kyseessä voi olla
528: varten hankittavasta autosta ei myönnetä veron-        vielä samanlainen auto penkkien lukumäärän
529: palautusta ja se kuuluu arvonlisäveron osalta          ollessa vain erilainen. Vallitseva tilanne aiheuttaa
530:  17 %:n verokantaan. Lainsäädännössä on siis           monilla pienillä paikkakunnilla, joissa kuljetus-
531: varsin tarkoin eriytetty nämä kaksi ammatti-           tarvetta on niukalti, sen, ettei siellä voi haijoittaa
532: maista kuljetustoiminnan muotoa toisistaan.            kannattavaa tavarankuljetustoimintaa kun
533:      Liikenneministeriö antoi vuonna 1997 ohjeet       säännölliset kunnan ruokakuljetukset a~netaan
534:  siitä, missä määrin ja millä ehdoilla taksiluvalla    henkilöliikennöintiä varsinaisena toimiotanaan
535: liikennöint~ä harjoittavat saavat suorittaa myös
536:                                                        harjoittaville taksiautoilijoille. Tämä puolestaan
537:  tavarankuljetusta henkilökuljetuksen ohella.          heikentää paikkakunnan tavarankuljetusliiken-
538:  Päätöksessä säädetään mm., ettei kuljetettavan        nöintitarjontaa merkittävästi niiltä osin kuin
539:  tavaran paino saa ylittää 100 kiloa, auton istui-     sitä harjoitetaan taksiautoilla. Taksien saa'minen
540:  mia ei kuljetuksen takia poisteta, siihen käytettä-   varsinaiseen henkilöliikenteeseen voi vaikeutua
541:  vä aika ei ylitä vuorokaudessa 4 tuntia eikä muu-     niiden hoitaessa myös tavarankuljetuksia.
542:  toin 24 ~untia j~ että kyseessä tulee olla yhden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjäijes-
543:  satunnaisen kuljetuksen. Päätöksessä todetaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
544:  myös se, ettei näitä kahta lupaa voida myöntää        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
545:  samalle autolle.                                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
546:      Käytännössä on kuitenkin tullut esiin tapauk-
547:  sia,joissa taksiliikennöintiluvan omaava henkilö                 Onko Hallitus tietoinen, että henkilö-
548:  on saanut henkilöliikenteeseen tarkoitetulla au-              liikennöintiä päätoimenaan harjoittavat
549:  tollaan tarjouskilpailun jälkeen säännönmukai-                yrittäjät saavat alemman verokantansa
550:  sesti kuljetettavakseen kunnan tavarankuljetuk-               turvin hoitaakseen myös kuntien sään-
551:  sia, lähinnä keskuskeittiöitä saman kunnan eri                nöllisiä tavarankuljetuksia ja heikentävät
552:  kouluille tarkoitettuja ruoka-annoslähetyksiä.                näin merkittävästi siihen kalustoltaan
553:  Tämä toiminta on ollut siis säännönmukaista ja                erikoistuneiden yrittäjien asemaa, ja
554:  tarjouskilpailun perusteella hankittua toimintaa,                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
555:  jota on harjoitettu kuitenkin mitä ilmeisimmin                tämän asiantilan korjaamiseksi?
556: 
557:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
558: 
559:                                           Raimo Vistbacka /ps
560: 
561: 
562: 
563: 
564:  280043
565: 2                                         KK 1261/1998 vp
566: 
567: 
568: 
569: 
570:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
571: 
572:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       varaisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain
573: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        17 §:ssä. Kyseisen pykälän 2 momentin nojalla
574: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tilausliikenteessä saa henkilöautolla kuljettaa
575: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           vain kevyitä tavaralähetyksiä edellyttäen, ettei se
576: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        haittaa luvan sisältämää henkilökuljetusvelvoi-
577: sen n:o 1261:                                        tetta. Tarkemmin taksien ja tavarankuljetuksiin
578:                                                      tarkoitettujen ajoneuvojen työnjaosta on säädet-
579:           Onko Hallitus tietoinen, että henkilö-     ty liikenneministeriön päätöksessä tavarankulje-
580:        liikennöintiä päätoimenaan harjoittavat       tuksista takseissa (95/1997).
581:        yrittäjät saavat alemman verokantansa             Sen mukaan taksit voivat kuljettaa tavaralä-
582:        turvin hoitaakseen myös kuntien sään-         hetyksiä,joiden kokonaispaino ei ylitä 100 kiloa.
583:        nöllisiä tavarankuljetuksia ja heikentävät    Auton istuimia ei saa poistaa tavarankuljetuksia
584:        näin merkittävästi siihen kalustoltaan        varten eikä kuljetukseen saa käyttää perävau-
585:        erikoistuneiden yrittäjien asemaa, ja         nua. Päätöksessä taksien tavarankuljetuksia on
586:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        rajoitettu myös ajallisesti. Taksit voivat kuiten-
587:        tämän asiantilan korjaamiseksi?               kin edellä mainituista rajoituksista huolimatta
588:                                                      kuljettaa matkustajan mukanaan tuomia tava-
589:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         roita.
590: vasti seuraavaa:                                         Lisäksi voi mainita, että edellä mainitut rajoi-
591:                                                      tukset koskevat vain tilausliikennettä, mutta lain
592:    Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä an-    mukaan taksilupa oikeuttaa harjoittamaan myös
593: netun lain (343/1991) nojalla henkilöliikennettä     ostoliikennettä. Pääosa taksien harjoittamasta
594: päätoimenaan harjoittavat yrittäjät voivat hoi-      liikenteestä on kuitenkin tilausliikennettä. Ti-
595: taa myös tavarankuljetuksia.                         lausliikenteenä pidetään yleensä myös liikennet-
596:    Kuntien lakisääteisiin tehtäviin kuuluujärjes-    tä, jota harjoitetaan taksien ja kunnan välisen
597: tää asukkailleen sekä lakisääteisiä henkilökulje-    sopimuksen nojalla. Näin ollen esimerkiksi van-
598: tuksia, kuten koululaiskuljetuksia ja sosiaali- ja   husten aterialähetyksiä tulisi kerrallaan autossa
599: terveyspalveluihin kuuluvia kuljetuksia, että vii-   olla korkeintaan 100 kiloa.
600: meksi mainittuihin palveluihin liittyviä tavaran-        On huomattava, että ostoliikenteen käsite on
601: kuljetuksia, kuten vanhusten ateriakuljetuksia.      rajoitettu. Tätä ei aina käytännössä näytä ym-
602: Käytännössä kyseiset kuljetukset on paljolti         märretyn. Ostoliikenteellä tarkoitetaan nimit-
603: etenkin haja-asutusalueilla hoidettu takseilla       täin henkilöliikennettä, joka on säännöllistä ja
604: kuntien ja yrittäjien keskinäisin sopimuksin.        jonka palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Tak-
605:    Viime aikoina mainittuja kuljetuksia on alettu    sit eivät voi tehdä ostosopimuksia pelkästään
606: kilpailuttaa ja yhdistellä sekä hoitaa myös pie-     tavaraliikenteestä edes silloin, kun kyse on van-
607: nemmällä linja-autokalustolla ns. joukkoliiken-      husten ateriakuljetuksista.
608: neluvan nojalla. Tämänjärjestelmän on katsottu           Kuten edellä mainitsin, tavarakuljetuksia voi-
609: olevan kunnan, yksittäisen asiakkaan ja yrittä-      daan hoitaa myös hieman isommalla kalustolla
610: jien edun mukainen. Erityisesti taloudelliset syyt   kuin korkeintaan 1+8 hengen taksilla eli ns.jouk-
611: ja ympäristösyyt puoltavat sitä, että samaa ka-      koliikenneluvan nojalla. Näillä autoilla hoide-
612: lustoa voidaan käyttää mahdollisimman moni-          taan pääasiassa osto liikennettä. Edellä mainittua
613: puolisesti.                                          ostoliikenteen käsitettä on tulkittava suppeasti
614:    Tavarankuljetuksesta      henkilöliikenteeseen    myös tämän kaluston osalta.
615: tarkoitettujen lupien nojalla on säädetty Iuvan-
616: 
617:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
618: 
619:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
620:                                            KK 1261/1998 vp                                              3
621: 
622: 
623: 
624: 
625:                                         Tili Riksdagens Talman
626: 
627:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tillståndspliktig persontrafik på väg. Med stöd av
628: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           2 mom. i ifrågavarande paragraf får i beställ-
629: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       ningstrafik med en personbil transporteras en-
630: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                 dast lätta godsförsändelser förutsatt att detta inte
631: spörsmål nr 1261:                                     utgör en olägenhet för den i tillståndet nämnda
632:                                                       persontransportförpliktelsen. Närmare bestäm-
633:           Är Regeringen medveten om att före-         melser om arbetsfördelningen mellan taxibilar
634:        tagare i huvudsyssla inom persontrafiken       och fordon avsedda för godstransporter finns i
635:        i skydd av sin lägre skattesats även får ta    trafikministeriets beslut om försändelser av gods
636:        hand om kommunernas regelbundna                i taxibilar (95/l997).
637:        godstransporter och därmed betydligt               Enligt dettakan taxibilar transportera sådana
638:        försvagar ställningen för de företagare        godsförsändelser vilkas totalvikt inte överstiger
639:        som har specialmateriel för sådana trans-       100 kilo. Bilsitsarna får inte avlägsnas för gods-
640:        porter, och                                    transport och släpvagn får inte användas för
641:           tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        transport av gods. 1 beslutet har godstransporter
642:        skrida för att rätta tili denna situation?     i taxibilar begränsats även tidsmässigt. Taxibilar
643:                                                       kan dock utan hänsyn tili nämnda begränsningar
644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         transportera gods som medförs av passageraren.
645: anföra följande:                                          Dessutom kan det konstateras att ovan nämn-
646:                                                       da begränsningar endast gäller beställningstra-
647:     Med stöd av lagen om tillståndspliktig person-    fik, men enligt lagen berättigar taxitillståndet
648: trafik på väg (343/1991) kan företagare i huvud-      även tili idkande av upphandlad trafik. Lejon-
649: syssla inom persontrafiken sköta även godstran-       parten av den trafik so~. sker med taxibilar är
650: sporter.                                              dock beställningstrafik. Aven trafik som idkas
651:     Tili kommunernas lagstadgade uppgifter hör        med stöd av ett avtal mellan taxibilar och kom-
652: att för sina invånare ordna såväl persontranspor-     munen anses vanligen vara beställningstrafik.
653: ter, t.ex. skolskjutsar och transporteri anslutning   Därför kan t.ex. måltidsförsändelserna tili åld-
654: tili social- och hälsovårdstjänsterna, som gods-      ringar uppgå till högst 100 kilo per bil och gång.
655: transporter i anslutning till sistnämnda, t.ex.           Det är värt att beakta att begreppet upphand-
656: måltidsförsändelser tili åldringar. 1 praktiken har   lad trafik är begränsat. Det verkar som om man
657: ifrågavarande transporter tili stor del, särskilt i   inte alltid i praktiken har förstått detta. Med
658: glesbygden, skötts med taxibilar på basis av in-      upphandlad trafik avses nämligen persontrafik
659: bördes avtal mellan kommuner och företagare.          som är regelbunden och vars tjänster är tillgäng-
660:     Under densenaste tiden har nämnda transpor-       liga för alla. Taxibilar kan inte sluta avtal om
661: ter konkurrensutsatts och kombinerats samt bör-       upphandlad trafik endast för godstrafik ens då
662: jat skötas även med mindre linjebilsmateriel med      det är fråga om måltidsförsändelser tili åldringar.
663: stöd av s.k. kollektivtrafiktillstånd. Detta system       Som jag nämnde ovan kan godstransporter
664: har ansetts vara fördelaktigt såväl för kommu-        utföras även med något större materiel än en
665: nen och den enskilda kunden som för företaga-         taxibil för högst 1+8 personer, d.v.s. med stöd av
666: ren. Särskilt de ekonomiska skälen och miljöas-       det s.k. kollektivtrafiktillståndet. Med dessa bilar
667: pekterna talar för att samma materiel skall kunna     ombesörjs i huvudsak den upphandlade trafiken.
668: användas så mångsidigt som möjligt.                   Det ovan nämnda begreppet upphandlad trafik
669:     Bestämmelser om godstransport med stöd av         skall förstås utgående från sin snäva betydelse
670: tillstånd för persontrafik finns i 17 § lagen om      även i fråga om denna materiel.
671: 
672:      Helsingforsden 2 december 1998
673: 
674:                                                                           Trafikminister Matti Aura
675:                                           KK 1262/1998 vp
676: 
677: Kirjallinen kysymys 1262
678: 
679: 
680: 
681: 
682:                                   Heikki Rinne /sd: Sosiaalitukien väitettyjen väärinkäytösten suh-
683:                                      teesta talousrikollisuuteen
684: 
685: 
686:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
687:    Yhteiskuntarakennelman korkeimmilta par-          koko maassa vuonna 1998 yhteensä noin 3 mil-
688: tailta on alkanut kuulua yhä huolestuneempia         jardia markkaa. Vuonna 1990,jolloin työllisyys-
689: äänenpainoja kansakunnan moraalista.                 tilanne oli siedettävä, sitä maksettiin kolmannes
690:    Suuri huoli moraalin romahtamisesta koskee        eli noin miljardi markkaa.)
691: vain sitä kansan osaa, joka on syrjäytetty työttö-       Perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen mu-
692: myyden ja sosiaaliturvan leikkausten takia sosi-     kaan kansalaisten, myös rikollisten kansalaisten,
693: aaliseen turvattomuuteen ja taloudelliseen ah-       tulisi olla keskenään yhdenvertaisiaja saada sa-
694: dinkoon. Rikkaiden ja hyväosaisten moraalin          manlainen kohtelu. Hallituksen tehtävä on huo-
695: täydellisessä romahtamisessa ei uhkatekijöitä        lehtia siitä, että myös hyväosaisia ja rikkaita ri-
696: nähdä. Näyttääkin siltä, että kansakunta selviy-     kollisia tutkitaan ja ahdistetaan yhteiskunnassa
697: tyisi moraalisesta romahduksesta vain siinä ta-      samalla kiihkolla kuin tutkitaan köyhiä rikollisia
698: pauksessa, että syrjäytetty väestönosa säilyttää     siitä huolimatta, että Kansaneläkelaitos on edus-
699: korkean moraalinsa.                                  kunnan alainen laitos ja että vähäosaisiin kohdis-
700:    Kansaneläkelaitoksen aluejohtajien julkisten      tuvan sosiaalisen vihan, epäluulojen ja syyllisyy-
701: arvelujen (ei tutkimusten) mukaan Kelan sosiaa-      den lietsojana (syytös kohdistuu vain niin sanot-
702: lietuuksien väärinkäyttö olisi vuodessa noin 30      tuihin sosiaalisiin tukiin) toimii kansallisen ko-
703: miljoonaa markkaa. Harmaa talous, maksamat-          koomuspuolueen eduskuntaryhmän puheenjoh-
704: tomat verot, saamatta jäävät sosiaaliturvamak-       taja.
705: sutja muut pääosin hyväosaisten valtiolle aiheut-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
706: tamat tulonmenetykset ovat asiantuntija-arvioi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
707: den mukaan noin 30 miljardia (30 000 miljoonaa)      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
708: markkaa vuodessa. Summa on tuhatkertainen            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
709: verrattuna sosiaalisten tukien väärinkäytön epäi-
710: lyihin, mutta sen ei katsota vaikuttavan kansa-                 Katsooko Hallitus, että hyväosaisten
711: kunnan moraaliin millään tavalla.                            taloudellisilta vaikutuksiltaan tuhatker-
712:    Pankkituki on (kyseisten 30 miljardin markan              tainen rikollisuus on kansakunnan ylei-
713: lisäksi) tullut maksamaan veronmaksajille tähän              selle moraalille pienempi uhka kuin osat-
714:  mennessä 50 miljardia (50 000 miljoonaa) mark-              tomien niin sanottu sosiaalirikollisuus, ja
715:  kaa, eikä tutkimuksista ole tietoakaan. (Mitta-                uskooko Hallitus, että kumimaila hyt-
716: suhteiden hahmottamiseksi on syytä mainita,                  tysiä mutta laskemalla läpi kameleita
717: että kunnallista toimeentulotukea maksetaan                  kansakunnan yleinen moraali kohenee?
718: 
719:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
720: 
721:                                           Heikki Rinne /sd
722: 
723: 
724: 
725: 
726: 280043
727: 2                                          KK 1262/1998 vp
728: 
729: 
730: 
731: 
732:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teiskunta joutuu maksamaan perusteettornia tu-
734: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lonsiirtoja.
735: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Harmaan talouden torjumiseen on tartuttu
736: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           viime vuosina tosissaan. Vuonna 1996 aloitettua
737: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjun-
738: n:o 1262:                                             taohjelmaa tullaan jatkamaan vuosina 1999-
739:                                                       2000 valtioneuvoston 22.10.1998 tekemän peri-
740:           Katsooko Hallitus, että hyväosaisten        aatepäätöksen mukaisesti. Torjuntastrategian
741:        taloudellisilta vaikutuksiltaan tuhatker-      keino- ja toimenpidekokonaisuuteen kuuluvat
742:        tainen rikollisuus on kansakunnan ylei-        asenteisiin vaikuttaminen, tutkimus-, valvonta-
743:        selle moraalille pienempi uhka kuin osat-      ja torjuntatyön tehostaminen, viranomaisten yh-
744:        tomien niin sanottu sosiaalirikollisuus, ja    teistyön ja osaamisen parantaminen, rikoksente-
745:           uskooko Hallitus, että kumimaila hyt-       komahdollisuuksien vähentäminen sekä seuraa-
746:        tysiä mutta laskemalla läpi kameleita          musten selkeyttäminen ja tehostaminen. Seuraa-
747:        kansakunnan yleinen moraali kohenee?           musten selkeyttämiseen ja tehostamiseen sisälty-
748:                                                       vät varsinaisten rangaistusseuraamusten lisäksi
749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          muun muassa rikoshyödynjäljitys ja poisottami-
750: vasti seuraavaa:                                      nen.
751:                                                           Harmaan talouden torjumisessa on kysymys
752:    Sosiaaliturvan hyväksikäyttö ja suoranainen        yhteiskunnan verotulojen turvaamisesta. Samal-
753: väärinkäyttö on ollut ajoittain toistuva teema        Ia se on parasta sosiaaliturvan väärinkäytön eh-
754: julkisessa keskustelussa. Tänä syksynä keskuste-      käisyä ja sosiaaliturvan rahoituspohjan vahvis-
755: lu on jälleen vilkastunut. Keskustelu väärinkäy-      tamista.
756: töksistä on edustanut yhtä näkökulmaa suoma-              Toistaiseksi sosiaaliturvan hyväksi- ja väärin-
757: laisen hyvinvointivaltion tilaan ja tulevaisuu-       käytöstä on enemmän uskomuksia ja mielipiteitä
758: teen.                                                 kuin tietoa. Se tiedetään, että rikosilmoituksiin
759:     Monet ovat aivan aiheellisesti korostaneet        johtaneita sosiaaliturvan väärinkäytöstapauksia
760: tarvetta asettaa asioita oikeisiin mittasuhteisiin-   on ollut suhteellisen vähän. Ei kuitenkaan ole
761: sa. On todettu, että ylivoimaisesti suurimmat         syytä sivuuttaa olan kohautuksella esimerkiksi
762: menetykset yhteiskunnalle aiheutuvat harmaas-         arvioita siitä, että työttömyysturvaa maksetaan
763: ta taloudesta, joka aiheuttaa vuosittain kymme-       aiheettomasti satoja miljoonia markkoja vuosit-
764: nien miljardien menetykset verotuloissa ja so-        tain, tai niitä kansalaisten näkemyksiä, joita jul-
765: siaaliturvamaksuissa. Toisaalta on myös ym-           kaistiin äskettäin Kansaneläkelaitoksen ja Tu-
766: märrettävä, että talousrikollisuus ja sosiaalitur-    run yliopiston mielipidetutkimuksessa sosiaali-
767: van väärinkäytökset eivät ole täysin erillisiä        turvan väärinkäytöstä. Suurin osa vastaajista
768: asioita, vaan ne kytkeytyvät toisiinsa. Sosiaali-     halusi tiukentaa sosiaaliturvan valvontaa väärin-
769: turvan väärinkäyttäjät -joita heitäkin mahtuu         käytösten ehkäisemiseksi. Yli puolet katsoi, että
770: suureen sosiaaliturvan käyttäjien joukkoon -          sosiaali toimistosta jaetaan rahaa liian löyhäkäti-
771: kuuluvat osin harmaan talouden vapaamatkus-           sesti. Peräti kolme neljästä vastaajasta uskoi, että
772: tajiin. Harmaa talous mahdollistaakin taloudel-       työttömyyspäivärahaa maksetaan liian usein
773: liselta merkitykseltään suurimman sosiaalitur-        myös työhaluttomille. Tutkimuksen mukaan
774: van väärinkäyttömuodon, sillä sen piirissä tehty      suomalaisten kritiikki kohdistuu kuitenkin ensi-
775: työ ei tule verottajan ja työhallinnon tietoon.       sijaisesti sosiaaliturvajärjestelmään eikä niin-
776: Samalla tämä työ jää verottajan ja työhallinnon       kään sosiaaliturvan piirissä oleviin ihmisiin.
777: tietorekistereihin ja ratkaisuihin tukeutuvien           Sosiaali- ja terveysministeriö on asettamassa
778: Kansaneläkelaitoksen, kuntien ja työttömyys-          laajapohjaista työryhmää, jonka tehtävänä on
779: kassojen tiedon ulkopuolelle. Verotulojen ja so-      selvittää sosiaaliturvajärjestelmään ja sen rahoi-
780: siaaliturvamaksujen menettämisen lisäksi yh-          tukseen liittyvien väärinkäytösmahdollisuuksien
781:                                            KK 1262/1998 vp                                             3
782: 
783: syitä, laajuutta ja ehkäisymahdollisuuksia vuo-       parantaa aina toimeentuloa. Hallitus on jo teh-
784: den 1999 loppuun mennessä. Tähtäimessä ei ole         nyt monia tätä koskevia toimenpiteitä, ja tällä
785: huono-osaisten tai sosiaaliturvan varassa ilman       aktivoivan sosiaaliturvan tiellä on edelleen edet-
786: omaa syytään olevien ihmisten ahdisteleminenja        tävä.
787: heidän sosiaaliturvansa heikentäminen. Pyrki-            Mahdollisimman selkeästi määritellyt oikeu-
788: myksenä ei myöskään ole niiden ihmisten jahtaa-       det etuuksiin ja väärinkäytösten ehkäisy ovat
789: minen,jotka saattavat hyötyä lainsäätäjänjärjes-      myös sosiaaliturvaa tarvitsevien ihmisten etu. Ne
790: telmiin jättämistä aukoista. Tällainen ei olisi in-   parantavat mahdollisuuksia turvata etuuksien
791: himillistä eikä tehokasta toimintaa. Sen sijaan       kohtuullinen taso tukea tarvitseville. Tärkeä syy
792: tavoitteena on parantaa erijärjestelmiä niin, ettei   sosiaaliturvan väärinkäytösten selvittämiseen on
793: väärinkäyttöön ja epätarkoituksenmukaisuuk-           siinä, että sosiaaliturvan kuvitelluilla väärinkäy-
794: siin olisi houkutusta ja mahdollisuuksia ja ettei     töksillä voi olla vaikutusta sosiaaliturvan hyväk-
795: myöskään tahatonta väärinkäyttöä tapahtuisi.          syttävyyteen kansalaisten keskuudessa. Veron-
796:    Sosiaaliturvan väärinkäyttöä koskeviin selvi-      maksuhalukkuus saattaa horjua, jos laajemmin
797: tyksiin onkin tarpeen sisällyttää myös eri tukijär-   herää epäilys monien hyväksikäyttävän tai vää-
798: jestelmiin liittyvät väärät kannustimet. Kysymys      rinkäyttävän sosiaaliturvaa. Epäluottamus sosi-
799: on tällöin toiminnasta, joka on muodollisesti         aaliturvan kohdentamiseen on omiaan lisää-
800: lainmukaista, mutta moraalisesti kyseenalaista.       mään epämoraalista käyttäytymistä kuten pi-
801:    Lipposen hallituksen keskeinen tavoite on ol-      meän työn tekemistä tai teettämistä. Jos selvitys-
802: lut sosiaaliturvan kehittäminen työntekoa ja          ten jälkeen varmistuu, että väärinkäytökset ovat
803: -teettämistä suosivaksi. Sosiaaliturvan väärin-       merkitykseltään vähäisiä, voimme kaikki olla
804: käytöksiä voidaan ehkäistä myönteisellä tavalla,      tyytyväisiä ja katkaisemme siivet perusteettomil-
805: kun verotus, maksut ja tulonsiirrot muodostavat       ta puheilta.
806: sellaisen kokonaisuuden, että työn tekeminen
807: 
808:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
809: 
810:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
811: 4                                          KK 1262/1998 vp
812: 
813: 
814: 
815: 
816:                                         Tili Riksdagens Talman
817: 
818:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nas och arbetsförvaltningens dataregister och
819: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           beslut. F örutom att samhället går miste om soci-
820: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       alskyddsavgifterna, måste det dessutom betala
821: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmå1           obefogade inkomstöverföringar.
822: nr 1262:                                                 Man har de senaste åren på allvar gått in för
823:                                                       att bekämpa den ekonomiska gråzonen. Verk-
824:           Anser Regeringen att de brott med tu-       samhetsprogrammet för bekämpning av den
825:        senfaldig ekonomisk verkan som de välsi-       ekonomiska brottsligheten och den ekonomiska
826:        tuerade begår är ett mindre hot mot den        gråzonen, som startades år 1996, kommer att
827:        allmänna nationella moralen än de för-         fortsätta under åren 1999-2000 enligt statsrå-
828:        fördelades s.k. sociala brottslighet, och      dets principbeslut 22.10.1998. Den metod- och
829:           tror Regeringen att den allmänna na-        åtgärdshelhet som ingår i bekämpningsstrategin
830:        tionella moralen förbättras genom att          består av attitydpåverkan, vetenskaplig forsk-
831:        man silar mygg och sväljer kame1er?            ning, effektivare övervaknings- och bekämp-
832:                                                       ningsarbete, förbättrande av myndigheternas
833:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samarbete och kunnande, fårre möjligheter att
834: anföra följande:                                      begå brott samt precisering och effektivering av
835:                                                       påföljderna. Utöver den egent1iga straffpåfölj-
836:    Utnyttjande och direkt missbruk av den socia-      den innefattar precisering och effektiveringen av
837: la tryggheten har varit ett tidvis återkommande       påföljderna bl.a. uppspårning av vinningen av
838: tema i den offentliga diskussionen. Denna höst        brottet och återtagande av den.
839: har diskussionen igen blivit livligare. Diskussio-       Vid bekämpning av den ekonomiska gråzo-
840: nen om missbruk har representerat en synvinkel        nen är det fråga om att trygga samhällets skatte-
841: på den finländska vä1fårdsstatens tillstånd och       inkomster. Samtidigt är detta det bästa sättet att
842: framtid.                                              förebygga missbruk av sociala stöd och att stär-
843:     Många har med all rätt poängterat behovet av      ka finansieringsgrunden för den sociala trygghe-
844: att se tingen i sina rätta proportioner. Man har      ten.
845: konstaterat att den ekonomiska gråzonen orsa-            Tills vidare förekommer det mera föreställ-
846: kar de överlägset största förlusterna för samhäl-     ningar och åsikter än kunskap om utnyttjande
847: let och att denna årligen förorsakar förluster på     och missbruk av sociala stöd. Det är dock känt
848: tiotals miljarder mark i skatteinkomster och soci-    att det funnits relativt få fall av missbruk av de
849: alskyddsavgifter. Å andra sidan är det även för-      sociala stöden som lett tili brottsanmälan. Det
850: ståeligt att den ekonomiska brottsligheten och        finns dock ingen orsak att med en axelryckning
851: missbruket av de sociala stöden inte är helt sepa-    avfårda t.ex. de uppskattningar om att man årli-
852: rata saker, utan att de står i samband med varan-     gen obefogat betalar hundratals miljoner mark i
853: dra. De som missbrukar de sociala stöden - av         utkomstskydd för arbetslösa eller de uppfatt-
854: vilka det även förekommer i den stora grupp som       ningar medborgarna har, som kom fram i den
855: anlitar den sociala tryggheten- hör delvis tili dem   opinionsundersökning om missbruk av sociala
856: som åker snålskjuts på den ekonomiska gråzo-          stöd som nyligen publicerades av folkpensions-
857: nen. Denekonomiska gråzonen möjliggör också           anstalten och Åbo universitet. Största de1en av
858: den form av missbruk av de sociala stöden som         dem som besvarade frågorna ville strama åt över-
859: har den största inverkan på ekonomin, eftersom        vakningen av den sociala tryggheten för att före-
860: det arbete som utförs inom den ekonomiska grå-        bygga missbruk. Över hälften ansåg att socialby-
861: zonen inte kommer tili skattemyndigheternas           råerna delar ut pengar för slapphänt. Rentav tre
862: och arbetsförvaltningens kännedom. Samtidigt          av fyra antog att arbetslöshetsdagpenning alltför
863: får folkpensionsanstalten, kommunerna och ar-         ofta också betalas tili arbetsovilliga. Enligt un-
864: betslöshetskassorna inga uppgifter om detta ar-       dersökningen riktar sig finländarnas kritik dock i
865: bete eftersom de stöder sig på skattemyndigheter-     första hand mot systemet för social trygghet och
866:                                             KK 1262/1998 vp                                               5
867: 
868: inte så mycket mot de personer som anlitar den           lönar sig att arbeta och låta utföra arbeten. Miss-
869: sociala tryggheten.                                      bruk av de sociala stöden kan förebyggas på ett
870:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsätter         positivt sätt, om beskattningen, avgifterna och
871: som bäst en arbetsgrupp på bred bas, vars uppgift        inkomstöverföringarna bildar en sådan helhet att
872: är att före utgången av år 1999 utreda orsakerna         utkomsten alltid blir bättre då man arbetar. Re-
873: tili samt omfattningen och förebyggandet av              geringen har redan vidtagit flera åtgärder beträf-
874: missbruk i anslutning tili systemet för sociala          fande detta och på den här vägen, med en aktive-
875: trygghet och dess finansiering. Man siktar inte på       rande social trygghet, skall vi fortsätta.
876: att ansätta de sämre lottade eller de personer som           En så klart definierad rätt tili förmåner som
877: utan egen förskyllan är beroende av den sociala          möjligt samt förebyggande av missbruk är även
878: tryggheten eller att försämra deras sociala trygg-       till fördel för de människor som är i behov av den
879: het. Man strävar inte heller efter att jaga de           sociala tryggheten. Möjligheterna att trygga en
880: människor som eventuellt kan ha nytta av de              rimlig nivå på förmånerna för de personer som
881: luckor som lagstiftaren lämnat i systemet. En            behöver stöd blir då bättre. Det är viktigt att
882: sådan verksamhet skulle varken vara mänsklig             utreda missbruket av den sociala tryggheten där-
883: eller effektiv. I stället är syftet att förbättra de     för att det förmodade missbruket av de sociala
884: olika systemen så att det inte skall finnas frestel-     stöden kan inverka på hur den sociala tryggheten
885: ser eller möjligheter tili missbruk och oändamåls-       accepteras bland medborgarna. Viljan att betala
886: enligheter och att inte helier oavsiktligt missbruk      skatter kan rubbas om en mera allmän misstanke
887: skall ske.                                               väcks om att det finns många som utnyttjar och
888:     I utredningarna om missbruk av sociala stöd          missbrukar den sociala tryggheten. Misstroende
889: är det därför nödvändigt att även ta med de              mot hur den sociala tryggheten riktas kan för sin
890: felaktiga incitamenten i anslutning tili de olika        del leda till att ett omoraliskt beteende ökar,
891: stödsystemen. Det är då fråga om sådan verk-             såsom att utföra eller låta utföra arbete svart. Om
892: samhet som formellt är lagenlig, men moraliskt           utredningarna bekräftar att missbruket är av
893: sett tvivelaktig.                                        ringa betydelse, kan vi alla vara nöjda och ta död
894:     Ett centralt mål för Lipponens regering har          på de ogrundade ryktena.
895: varit att utveckla den sociala tryggheten så att det
896: 
897:      Helsingforsden l december 1998
898: 
899:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
900:                                           KK 1263/1998 vp
901: 
902: Kirjallinen kysymys 1263
903: 
904: 
905: 
906: 
907:                                   Seppo Kääriäinen /kesk: Alueellisen elinkeinotoiminnan edistämi-
908:                                      seen ja yritysten yleisten toimintaedellytysten parantamiseen
909:                                      tarvittavista rahoitustoimenpiteistä Pohjois-Savon alueella
910: 
911: 
912:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
913: 
914:    Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuk-       on merkinnyt sitä, että aluetukea on saanut alku-
915: sen yritysosasto sai alue- ja kansainvälistymistu-   vuodesta- rahatilanteesta riippuen- täysin eri
916: keen myöntämisvaltuuksia vuodelle 1998 alun          kriteerein kuin loppuvuodesta.
917: perin vain 16,2 miljoonaa markkaa. Puhtaasti            Viime vuosina aluetuen taso on Pohjois-Savon
918: kansallisen aluetuen määränä se on ollut pienin,     alueella ollut keskimäärin 20-30 miljoonaa
919: mitä koskaan Pohjois-Savoon on myönnetty.            markkaa. Vuositasolla aluetukeen voitaisiin täy-
920: Epäkohtaan puututtiin kuluvan vuoden lisäta-         sin perustellusti käyttää moninkertainen määrä.
921: lousarviossa, jossa Tekesin varoista siirrettiin     Varsinkin isojen, suuruusluokaltaan noin 100
922: aluetukeen 40 miljoonaa markkaa. Pohjois-Sa-         miljoonan markan hankkeisiin suunnattuja tuki-
923: von osuus siitä oli 15 miljoonaa markkaa. Ilman      päätöksiä on ollut- edes osittaisena- mahdo-
924: tätä lisärahaa mahdollisuudet alueellisen elinkei-   ton tehdä. Yksittäisistä tukimuodoista suurin
925: notoiminnan edistämiseen olisivat olleet huoles-     ongelma on liittynyt kansainvälistymistuen niuk-
926: tuttavan heikot. Huomattakoon, että Itä-Suomi-       kuuteen. Vain 0,8 miljoonalla markalla ei pystytä
927: työryhmä edellytti aikanaan myös Pohjois-Sa-         luomaan riittäviä edellytyksiä vientitoimintaan-
928: von erityistä huomioon ottamista elinkeinojen        sa aloitteleville tai sitä vahvistaville yrityksille.
929: kehittämisessä.                                      Erityisen kipeästi varojen puute on koskettanut
930:    Aina kesäkuun lopulle saakka vallinnut epä-       Kuopion alueella toimivia yrityksiä.
931: tietoisuus käytettävissä olevasta lopullisesta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
932: aluetukirahan määrästä ja sen myöntämisvaltuu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
933: desta on aiheuttanut Pohjois-Savon TE-keskuk-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
934: selle huomattavia vaikeuksia. Päätösten teko         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
935: koko vuotta silmällä pitäen on ollut hankalaa.
936: Rahoituspäätösten tekemisessä on ollut mahdo-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
937: tonta ylläpitää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta.              ryhtyä turvatakseen alueelliseen elinkei-
938: Nopeasti vaihtuva rahoitustilanne on aiheutta-               notoiminnan edistämiseen ja yritysten
939:  nut myös sen, että yrityskentälle on ollut mahdo-           yleisten toimintaedellytysten parantami-
940: tonta viestittää luotettavasti ja totuudenmukai-             seen käytettävien varojen riittävyyden
941: sesti mahdollisuuksista tukien myöntämiseen.                 myös Pohjois-Savossa ja varmistaakseen,
942:  Epätietoisuus kulloinkin käytettävissä olevista             että rahoituspäätösten tekeminen tapah-
943: aluetuen myöntämisvaltuuksista on pakottanut                 tuu johdonmukaisesti ja yrittäjiä tasave-
944:  kohtelemaan yrittäjiä epätasavertaisesti. Tämä              roisesti kohdellen?
945:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
946:                                        Seppo Kääriäinen /kesk
947: 
948: 
949: 
950: 
951: 280043
952: 2                                          KK 1263/1998 vp
953: 
954: 
955: 
956: 
957:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
958: 
959:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Pohjois-Savon TE-keskuksen yritysosastolle
960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kiintiöitiin yritystuesta annetun lain mukaisiin
961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       hankkeisiin tavoite 5b-alueelle alueellisten ke-
962: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Seppo        hysten mukaisesti 9,4 milj. markkaaja tavoite 6-
963: Kääriäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          alueelle 4,2 milj. markkaa. EU:n tavoiteohjel-
964: sen n:o 1263:                                          mien ulkopuolista yritystukilain mukaista rahoi-
965:                                                        tusta kiintiöitiin Pohjois-Savon TE-keskuksen
966:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         yritysosastolle yhteensä 20 milj. markkaa, josta
967:        ryhtyä turvatakseen alueellisen elinkei-        15 milj. markkaa tuli lisäyksenä vuoden 1998
968:        notoiminnan edistämisen ja yritysten            I lisätalousarviossa kehitysalueen ja erityisesti
969:        yleisten toimintaedellytysten parantami-        Itä-Suomen työllistäviin hankkeisiin osoitetusta
970:        seen käytettävien varojen riittävyyden          lisävaltuudesta. Pohjois-Savolie kiintiöidystä
971:        myös Pohjois-Savossa ja varmistaakseen,         kansainvälistymistuesta tavoite 5b-alueelle kiin-
972:        että rahoituspäätösten tekeminen tapah-         tiöitiin 2 milj. markkaa, tavoite 6-alueelle
973:        tuu johdonmukaisesti ja yrittäjiä tasave-       400 000 markkaa sekä EU-tavoiteohjelmien ul-
974:        roisesti kohdellen?                             kopuolista rahoitusta 800 000 markkaa.
975:                                                           Hallituksen säästöpäätösten johdosta yritys-
976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tukia kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
977: vasti seuraavaa:                                       alalla supistetaan vuosina 1995-1999, minkä
978:                                                        johdosta yritystukilain mukaisiin tukiin käytet-
979:    Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuk-         tävissä olevaa valtuutta ei nähdä mahdolliseksi
980: sen yritysosastolle on kiintiöity vuodelle 1998        nostaa. ED-ohjelmien rahoituksen edellyttämä
981: yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukaisiin        yritysrahoitus ko. alueella turvataan kuitenkin
982: tukiin myöntämisvaltuutta yhteensä 33,6 milj.          nykyisenä ohjelmakautena. Yritystoiminnan
983: markkaa ja kansainvälistymistukiin myöntämis-          edistämiseen on yritystukilain mukaisen rahoi-
984: valtuutta yhteensä 3,2 milj. markkaa.                  tuksenja kansainvälitymistukirahoituksen lisäk-
985:    Pohjois-Savon TE-keskuksen alueesta osa on          si ko. alueella käytettävissä myös Tekesin tuote-
986: EU :n tavoite 5b-aluetta, osa tavoite 6-aluetta ja     kehitysrahoitusta sekä Kera Oyj:n pienlaina ym.
987: osa tavoitealueiden ulkopuolista eli niin sanottua     lainainstrumentit sekä yritysten koulutus- ja neu-
988: 0-aluetta. Tavoitealueilla 6 ja 5b on käytettävissä    vontapalvelut.
989: sekä yritystukilain mukaisiin että kansainvälisty-
990: mistukihankkeisiin ko. alueohjelmien mukaisiin
991: toimenpiteisiin varattu osuus.
992:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
993: 
994:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
995:                                           KK 1263/1998 vp                                               3
996: 
997: 
998: 
999: 
1000:                                        Tili Riksdagens Talman
1001: 
1002:   I det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen              För foretagsavdelningen vid Norra Savolax
1003: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           TE-central kvoterades 9,4 milj. mk för projekt
1004: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       enligt lagen om företagsstöd i enlighet med de
1005: dagsledamot Seppo Kääriäinen undertecknade            regionala ramarna för ett område som hör tili
1006: spörsmål nr 1263:                                     mäl5b och 4,2 milj, mk för ett omräde som hör tili
1007:                                                       mål 6. För sådan finansiering enligt Iagen om
1008:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       företagsstöd som inte ingår i EU :s målprogram
1009:        sikt att vidta för att trygga främjandet av    kvoterades totalt 20 milj. mk för företagsavdel-
1010:        den regionala näringsverksamheten och          ningen vid Norra Savolax TE-central. Av denna
1011:        att de medel som skall användas för att        summa är 15 milj. mk en ökning i 1 tilläggsbudge-
1012:        förbättra företagens allmänna verksam-         ten för år 1998 som anvisades av tiliäggsfullmak-
1013:        hetsbetingelser räcker tili också i Norra      ten för utvecklingsområdet och i synnerhet för
1014:        Savolax, och för att säkerställa att finan-    sysselsättande projekt i östra Finland. Av det
1015:        sieringsbesluten fattas konsekvent och på      internationaliseringsstöd som kvoterades för
1016:        så sätt att företagarna behandlas lika?        Norra Savolax tilldelades 2 milj. mk området för
1017:                                                       mål 5b, 400 000 mk området för mål 6 samt
1018:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         800 000 mk i sådan finansiering som inte ingår i
1019: anföra följande:                                      EU:s målprogram.
1020:                                                          Tili följd av regeringens inbesparingsbeslut in-
1021:    För företagsavdelningen vid Norra Savolax          skränks företagsstöden på handels- och industri-
1022: arbetskrafts- och näringscentral har för år 1998      ministeriets förvaltningsområde åren 1995-
1023: kvoterats en beviliningsfullmakt på totalt 33,6       1999, vilket gör att det inte anses möjligt att höja
1024: milj. mk för stöd i enlighet med Jagen om före-       den fullmakt som står tili buds för stöd enligt
1025: tagsstöd (1136/1993) och en bevillningsfullmakt       lagen om företagsstöd. Den företagsfinansiering
1026: på totalt 3,2 milj. mk för internationaliserings-     i området i fråga som finansieringen från EU-
1027: stöd.                                                 programmen förutsätter kommer dock att tryg-
1028:    Av Norra Savolax TE-centrals område omfat-         gas under den nuvarande programperioden. För
1029: tas en del av EU:s mål5b, en del av mål6 och en       främjande av företagsverksamheten kan utöver
1030: del hör inte till mälområdena, dvs. är ett s.k. 0-    finansiering enligt lagen om företagsstöd och fi-
1031: omräde. På målområdena 6 och 5b står en finan-        nansiering i form av internationaliseringsstöd
1032: sieringsandel tili buds som har reserverats för       dessutom på området i fråga användas Tekes
1033: åtgärder enligt ifrågavarande områdesprogram          finansiering av produktutveckling samt Kera
1034: både i projekt enligt lagen om företagsstöd och i     Abp:s smålån m.fl. låneinstrument samt utbild-
1035: projekt som fär internationaliseringsstöd.            nings- och rådgivningstjänster tili företagen.
1036: 
1037:      Helsingforsden 27 november 1998
1038: 
1039:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
1040:                                              KK 1264/1998 vp
1041: 
1042: Kirjallinen kysymys 1264
1043: 
1044: 
1045: 
1046: 
1047:                                     Jouko Jääskeläinen /skJ ym.: Lapsen oikeuksien turvaamisesta
1048:                                        huoltajuuskysymyksistä päätettäessä
1049: 
1050: 
1051:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1052: 
1053:    Korkein oikeus on päätöksessään määrännyt                Monet asiantuntijat ovat kuitenkin sitä miel-
1054: Kerstin Campoyn lapset palautettavaksi huolta-          tä, että lasten mielipiteet olisi pitänyt ottaa käsit-
1055: juuskiistan käsittelyä varten Yhdysvaltoihin.           telyssä huomioon. Huomiotta jättämisen tekee
1056: Päätöstä perustellaan kansainvälisellä Haagin           vielä merkittävämmäksi se, että KKO:lla oli tie-
1057: sopimuksella lapsikaappauksista.                        dossa lasten palauttaminen lastenkotiin Yhdys-
1058:    Lasten mielipiteen arvosta on eri yhteyksissä        valloissa.
1059: kiistelty. Vaasan hovioikeus keskeytti palautta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1060: mispäätöksen toimeenpanon, ottaen huomioon              tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
1061: myös lasten vastustuksen. Helsingin hovioikeu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1062: den päätöksen mukaan poikien palauttaminen              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1063: isän luo saattaisi heidät alttiiksi ruumiillisille ja
1064: henkisille vaurioille.                                             Katsooko Hallitus, että Suomen lain-
1065:    KKO puolestaan määräsi lapset palautetta-                    säädäntö ottaa riittävästi huomioon lap-
1066:  vaksi Yhdysvaltoihin isälle, koska avioero ja riita            sen oikeudet lapsen huoltajuutta koske-
1067: lasten huoltajuudesta on siellä kesken. KKO ei                  via kysymyksiä käsiteltäessä?
1068:  katsonut lasten mielipiteellä olevan riittävää pai-
1069:  noa asian käsittelyssä.
1070:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
1071: 
1072:           Jouko Jääskeläinen /skl          Toimi Kankaanniemi/ skl          Tauno Pehkonen /skl
1073: 
1074: 
1075: 
1076: 
1077: 280043
1078: 2                                           KK 1264/1998 vp
1079: 
1080: 
1081: 
1082: 
1083:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1084: 
1085:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mielipiteensä toteuttaa itsemääräämisoikeut-
1086: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taan.
1087: olette antanut valtioneuvoston asianomaisen jä-           Lapsen palauttaminen kansainvälisestä lapsi-
1088: senen vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääs-         kaappauksesta Haagissa tehdyn sopimuksen no-
1089: keläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        jalla ei ole lapsen huoltoa koskeva ratkaisu. Lap-
1090: sen n:o 1264:                                          sen palauttaminen tähtää ainoastaan siihen, että
1091:                                                        huoltoa koskeva oikeudenkäynti voidaan käydä
1092:           Katsooko Hallitus, että Suomen lain-         valtiossa, jossa perheen olosuhteita koskevat to-
1093:        säädäntö ottaa riittävästi huomioon lap-        disteet ovat ja jossa sen vuoksi on parhaat edelly-
1094:        sen oikeudet lapsen huoltajuutta koske-         tykset päättää huollosta lapsen edun mukaisesti.
1095:        via kysymyksiä käsiteltäessä?                   Sen vuoksi ei ole ristiriitaa siinä, että lapsen mie-
1096:                                                        lipiteellä on palauttamisesta päätettäessä vähäi-
1097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sempi merkitys kuin lapsen huoltoa koskevissa
1098: vasti seuraavaa:                                       ratkaisuissa.
1099:                                                           Kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehty
1100:     Lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen          yleissopimus ei velvoita palauttamaan lasta, jos
1101: (SopS 60/1991) 3 artiklan mukaan kaikissa lasta        lapsi on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden,
1102: koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava         että lapsen mielipiteeseen on aiheellista kiinnit-
1103: huomioon lapsen etu. Yleissopimuksen 12 artik-         tää huomiota. Tämän kieltäytymisperusteen si-
1104: la velvoittaa puolestaan sopimusvaltioita siihen,      sältöä on tulkittava ottaen huomioon yleissopi-
1105: että lapsen näkemykset häntä itseään koskevissa        muksen tavoitteet ja sen yhdenmukainen sovelta-
1106: asioissa otetaan huomioon lapsen iän ja kehitys-       minen sopimusvaltioissa. Haagin kansainvälisen
1107: tason mukaisesti.                                      yksityisoikeuden konferenssi järjestää säännölli-
1108:     Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an-         sin väliajoin seurantakokouksia, joissa pohdi-
1109: nettu laki perustuu vastaaville periaatteille. Lain    taan yleissopimuksen oikeaa tulkintaa siitä saa-
1110: 10 §:n mukaan lapsen huoltoa koskeva ratkaisu          tujen kokemusten valossa. Nämä kokoukset tar-
1111: on tehtävä ennen kaikkea lapsen edun mukaises-         joavat tilaisuuden keskustella myös siitä, onko
1112: ti. Lapsen toivomusten ja mielipiteiden selvittä-      lapselle sopimusta tulkittaessa asetettua kyp-
1113: misestä lapsen huoltoa koskevassa asiassa sääde-       syysvaatimusta syytä alentaa nykyisestään.
1114: tään lain 11 §:ssä. Sen mukaan lapsen toiveet ja          Tässä yhteydessä pyydän kohteliaimmin viita-
1115: mielipiteet on selvitettävä aina, jos sitä on pidet-   ta myös kansanedustaja Ulla-Maj Wideroosin
1116: tävä lapsen edun kannalta aiheellisena.                kirjalliseen kysymykseen n:o 1267/1998 vp anta-
1117:     Lapsen mielipiteiden selvittämiselle ei ole sää-   maani vastaukseen, jossa tarkastelen laajemmin
1118: detty alaikärajaa. Melko pienenkin lapsen mieli-       kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn
1119: piteellä voi olla merkitystä todisteena siitä, mil-    yleissopimuksen merkitystä lapsen oikeuksien
1120: lainen päätös asiassa olisi lapsen edun mukainen.      kannalta.
1121: Varttuneempi lapsi voi puolestaan ilmaisemaila
1122:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
1123: 
1124:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
1125:                                             KK 1264/1998 vp                                              3
1126: 
1127: 
1128: 
1129: 
1130:                                          Till Riksdagens Talman
1131: 
1132:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Att ett barn återlämnas med stöd av Haagkon-
1133: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ventionen om internationella bortföranden av
1134: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        barn är inte ett avgörande som gäller vårdnaden
1135: dagsledamot Jouko Jääskeläinen m.fl. under-            om barn. Återlämnandet av barnet tar enbart
1136: tecknade spörsmål nr 1264:                             fasta på att rättegången om vårdnaden skall kun-
1137:                                                        na föras i den stat i vilken de bevis som gäller
1138:            Anser Regeringen att finsk lagstiftning     familjens omständigheter finns och som därför
1139:        i tillräcklig grad beaktar barnets rättighe-    har de bästa förutsättningarna att besluta om
1140:        ter vid behandlingen av frågor som gäller       vårdnaden i enlighet med barnets bästa. Därför
1141:        vårdnaden om barn?                              är det inte på något sätt motstridigt att barnets
1142:                                                        åsikt har en mindre betydelse när beslut fattas om
1143:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          återlämnande än vid avgöranden som gäller
1144: anföra följande:                                       vårdnaden om barn.
1145:                                                           Konventionen om internationella bortföran-
1146:     Enligt artikel 3 i konventionen om barnets         den av barn förpliktar inte tili att återlämna bar-
1147: rättigheter (F ördrS 6011991) skall barnets bästa      net om barnet har uppnått en sådan ålder och
1148: komma i främsta rummet vid alla åtgärder som           mognad att det är skäl att fåsta uppmärksamhet
1149: rör barn. Artikel 12 i konventionen förpliktar         vid barnets åsikt. Innehållet i denna grund för
1150: konventionsstaterna att i frågor som gäller bar-       förvägrande måste toikas med beaktande av kon-
1151: net självt tillmäta barnets åsikter betydelse i för-   ventionens mål och av att den skall tillämpas
1152: hållande tili barnets ålder och mognad.                enhetligt i konventionsstaterna. Haagkonferen-
1153:     Lagen angående vårdnad om barn och um-             sen för internationell privaträtt anordnar regel-
1154: gängesrätt grundar sig på motsvarande princi-          bundet uppföljningsmöten vid vilka man disku-
1155: per. Enligt lagens l 0 § skall ett ärende som angår    terar den riktiga tolkningen av konventionen i
1156: vårdnad om barn avgöras framför allt enligt vad        ljuset av de erfarenheter som förvärvats. Dessa
1157: som är bäst för barnet. 1lagens ll § föreskrivs om     möten erbjuder även en möjlighet att diskutera
1158: utredande av barnets önskemål och åsikt i ären-        om huruvida det finns skä1 att vid to1kningen av
1159: den som angår vårdnaden om barnet. Enligt pa-          konventionen 1indra det krav på mognad som för
1160: ragrafen skall barnets önskemål och åsikt alltid       närvarande ställs på barnet.
1161: utredas om det skall anses motiverat med hänsyn           1 detta sammanhang ber jag hövligast att få
1162: tili barnets intresse.                                 hänvisa även tili det svar som jag avgivit på
1163:     Ingen undre åldersgrän~ har angetts för utre-      riksdagsledamot Ulla-Maj Wideroos skriftliga
1164: dande av barnets åsikt. Aven ett relativt Iitet        spörsmål nr 1267/1998 rd i vilketjag i ett vidare
1165: barns åsikt kan ha betydelse som bevis för huru-       perspektiv granskar den betydelse konventionen
1166: dant det beslut skall vara som tillgodoser barnets     om internationella bortföranden av barn har för
1167: intresse. Ett något äldre barn kan utöva sin själv-    barnets rättigheter.
1168: bestämmanderätt genom att uttrycka sin åsikt.
1169:      Helsingforsden 1 december 1998
1170: 
1171:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
1172:                                            KK 1265/1998 vp
1173: 
1174: Kirjallinen kysymys 1265
1175: 
1176: 
1177: 
1178: 
1179:                                    Päivi Räsänen /skl: Lapsen kuulemisen toteutumisesta lasta koske-
1180:                                        vissa asioissa
1181: 
1182: 
1183:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1184: 
1185:     Korkein oikeus on tehnyt päätöksensä Cam-         tetään kaikilla lainsäädännön alueilla riittävää
1186: poyn lasten palauttamisesta eikä näe tarpeelli-       huomiota siihen, että lapsille turvataan kehitys-
1187: seksi kuulla alle 10-vuotiaiden lasten mielipidet-    tasoaan vastaavat mahdollisuudet vaikuttaa it-
1188: tä.                                                   seään koskeviin ratkaisuihin."
1189:     Lastensuojelulaki ja laki lapsen huollosta ja        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1190: tapaamisoikeudesta edellyttävät, että sosiaali-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1191: lautakunta selvittää, mikä ratkaisu toteuttaa lap-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1192: sen edun. Tällöin tulee lapsen iän ja kehitystason    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1193: mukaisesti kuulla myös lapsen omat mielipiteet
1194: ja toivomukset sekä ottaa ne huomioon ratkaisu-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että lasten
1195: esityksessä. Velvoitteeseen kuulla lasta ei liity            kuuleminen toteutetaan kaikissa lasta
1196: tiettyä ikärajaa lapsen oikeuksien sopimuksessa              koskevissa ratkaisuissa, ja
1197: eikä Suomen laeissakaan. Valtioneuvoston lapsi-                 tulisiko lainsäädäntöä tarkentaa siten,
1198: poliittisessa selonteossa vuonna 1995 koroste-               että myös pienten lasten kuuleruisvelvoite
1199: taan lasten kuulemista: "Alaikäisen kuulemista               toteutuisi, sekä
1200: ja määräämisvaltaa koskevia säännöksiä ja käy-                  aikooko Hallitus toimia niin, että kan-
1201: täntöjä kehitetään niin, että lapsen aito mielipide          sainvälisissä sopimuksissa lasten kuule-
1202: tulee nykyistä paremmin esiin lasta koskevissa               minen nousee yhtä tärkeälle sijalle kuin
1203: ratkaisuissa. Lainsäädäntöä kehitettäessä kiinni-            kotimaisessa lainsäädännössä?
1204:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
1205:                                            Päivi Räsänen /skl
1206: 
1207: 
1208: 
1209: 
1210: 280043
1211: 2                                          KK 1265/1998 vp
1212: 
1213: 
1214: 
1215: 
1216:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1217: 
1218:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        säännökset asianomaista kysymystä sääntele-
1219: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vään lakiin. Lukuisissa eri laeissa, joiden nojalla
1220: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voi tulla tehtäväksi lapsen henkilöä koskevia
1221: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        päätöksiä, on nykyisin säännöksiä lapsen kuu-
1222: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        lemisesta. Tätä menettelytapaa on perusteltua
1223:  1265:                                                soveltaa vastaisuudessakin. Mitä tulee hallituk-
1224:                                                       sen jo suorittamiin toimenpiteisiin tältä osin,
1225:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että lasten      pyydän kohteliaimmin viitata lapsen oikeuksien
1226:        kuuleminen toteutetaan kaikissa lasta          sopimuksen (SopS 60/1991) toteuttamisesta laa-
1227:        koskevissa ratkaisuissa, ja                    dittuun toiseen määräaikaisraporttiin, jonka
1228:           tulisiko lainsäädäntöä tarkentaa siten,     Suomi jätti Yhdistyneille Kansakunnille heinä-
1229:        että myös pienten lasten kuulemisvelvoite      kuussa 1998. Raportti on julkaistu ulkoasiainmi-
1230:        toteutuisi, sekä                               nisteriön toimesta.
1231:           aikooko Hallitus toimia niin, että kan-        Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artikla,
1232:        sainvälisissä sopimuksissa lasten kuule-       joka koskee lapsen mielipiteen asianmukaisen
1233:        minen nousee yhtä tärkeälle sijalle kuin       huomioon ottamisen tärkeyttä, muodostaa ny-
1234:        kotimaisessa lainsäädännössä?                  kyisin itsestään selvän lähtökohdan lapsia koske-
1235:                                                       vassa kansainvälisessä oikeusyhteistyössä. Haa-
1236:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          gin lapsikaappaussopimuksessa (SopS 57/1994)
1237: vasti seuraavaa:                                      on pyritty samaan tavoitteeseen, joten mainittu-
1238:                                                       jen sopimusten välillä ei ole ristiriitaa. Kuten
1239:    Se, millainen merkitys lapsen mielipiteelle on     edellä on todettu, lapsen mielipiteen merkitys
1240: asianmukaista antaa, riippuu olennaisesti rat-        saattaa kuitenkin vaihdella ratkaistavana olevas-
1241: kaistavana olevasta asiasta. Jos ratkaistavana        ta asiasta riippuen. Lapsen huoltoa koskeva asia
1242: oleva oikeus- tai hallintoasia koskee esimerkiksi     ja kysymys lapsen palauttamisesta ovat luonteel-
1243: lapsen varallisuutta tai lapsen oikeutta sosiaali-    taan erilaisia. Palauttamispäätöksessä ei ratkais-
1244: etuuteen, pienen lapsen kuuleminen voi vain           ta sitä, kummalle vanhemmalle lapsen huolto
1245: poikkeuksellisesti tuoda esille jotakin asiaan vai-   olisi uskottava. Lapsen palauttaminen tähtää ai-
1246: kuttavaa. Tällaisissa tilanteissa on pidettävä        noastaan siihen, että huoltoa koskeva oikeuden-
1247: huolta siitä, ettei lapsia aiheettomasti vedetä       käynti voidaan käydä valtiossa, jossa perheen
1248: mukaan oikeudenkäynteihin. Oikeuteen olla lap-        olosuhteita koskevat todisteet ovat ja jolla sen
1249: si kuuluu sekin, ettei lapsi joudu päättämään tai     vuoksi on parhaat edellytykset antaa lapsen nä-
1250: muutoin kantamaan vastuuta asioista, joista ai-       kemyksille oikea painoarvo. Näistä syistä myös
1251: kuisten tulee huolehtia. Jos ratkaistavana oleva      lapsen mielipiteen merkitys on näissä ratkaisuis-
1252: asia koskee sitä vastoin lapsen henkilöä, pienellä-   sa toisistaan poikkeava.
1253: kin lapsella voi olla näkemyksiä, jotka auttavat         Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden kon-
1254: arvioimaan sitä, miten asia olisi lapsen edun mu-     ferenssi järjestää säännöllisin väliajoin seuranta-
1255: kaisesti ratkaistava. Kuuleminen lapsen iän huo-      kokouksia, joissa pohditaan Haagin lapsikaap-
1256: mioon ottavin menettelymuodoin on tällöin pai-        paussopimuksen oikeaa tulkintaa sopimuksen
1257: kallaan.                                              soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta.
1258:    Koska tarve lapsen kuulemiseen vaihtelee           Nämä kokoukset tarjoavat parhaat edellytykset
1259: asiasta riippuen, on pidetty asianmukaisena, että     keskustella myös siitä, onko lapsen mielipiteelle
1260: lapsen kuulemisesta säädetään kunkin erityisky-       nykyisin sopimusta tulkittaessa annettu merkitys
1261: symyksen osalta erikseen ottamalla tarvittavat        sopimuksen hengen ja tavoitteiden mukainen.
1262: 
1263:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
1264: 
1265:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
1266:                                             KK 1265/1998 vp                                                3
1267: 
1268: 
1269: 
1270: 
1271:                                          Tili Riksdagens Talman
1272: 
1273:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bestämmelser om hörande a v barnet i ett stort
1274: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         antallagar med stöd av vilka beslut kan komma
1275: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        att fattas som gäller ett barns person. Det är
1276: man Päivi Räsänen undertecknade skriftliga              motiverat att detta förfarande tillämpas också
1277: spörsmäl nr 1265:                                      framöver. När det gäller de åtgärder som reger-
1278:                                                         ingen redan vidtagit tili dessa delar, ber jag hövli-
1279:           Vad ämnar Regeringen göra för att             gast att få hänvisa till den andra rapporten som
1280:        barnen skall höras i alla sådana avgöran-       gäller genomförande av konventionen om bar-
1281:        den som gäller dem, och                          nets rättigheter (FördrS 60/1991), viiken rapport
1282:           bör lagstiftningen preciseras så att          Finland överlämnade tili Förenta nationerna i
1283:        skyldigheten att höra ocksä små barn full-      juli 1998. Rapporten har publicerats av utrikes-
1284:        görs, samt                                      ministeriet.
1285:           har Regeringen för avsikt att arbeta för         I artikel 12 i konventionen om barnets rättig-
1286:        att hörandet av barn i internationella av-      heter betonas vikten av att barnets åsikt beaktas
1287:        tai får en lika viktig ställning som i vår      på tillbörligt sätt, och artikeln utgör i dag en
1288:        nationella lagstiftning?                        självklar utgångspunkt i det rättsliga samarbetet
1289:                                                        som gäller barn. 1 Haagkonventionen om bort-
1290:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          föranden av barn (FördrS 57/1994) har man ef-
1291: anföra följande:                                       tersträvat samma mål, varför ingen konflikt rå-
1292:                                                        der mellan de nämnda konventionerna. Såsom
1293:     Frågan om hur stor betydelse det är motiverat      konstaterats ovan kan barnets åsikt dock tillmä-
1294: att tillmäta ett barns åsikt är i väsentlig grad       tas varierande betydelse beroende på det ärende
1295: beroende av det ärende som skall avgöras. Om ett       som skall avgöras. Ett ärende som gäller vårdnad
1296: rätts- eller förvaltningsärende som skall avgöras      om barn och frågan om återlämnande av ett barn
1297: t.ex. gäller ett barns förmögenhet eller dess rätt     är tili sin natur olika. I beslutet om återlämnande
1298: tili sociala förmåner, kan vid hörandet av barnet      avgörs inte vilkendera föräldern som skall få
1299: endast undantagsvis framkomma något sådant             vårdnaden om barnet. Syftet med återlämnandet
1300: som skulle inverka på saken. I sädana situationer      är endast att vårdnadsrättegången skall kunna
1301: måste man se tili att barnet inte omotiverat dras      äga rum i den stat där de bevis som gäller famil-
1302: in i rättegången. Tili rätten att vara barn hör        jens omständigheter finns och som därför har de
1303: också att inte behöva besluta om eller annars ta       bästa förutsättningarna att ge barnets äsikter rätt
1304: ansvar för sådana saker som de vuxna skall sköta       tyngd. Av dessa orsaker tillmäts också barnets
1305: om. Om det ärende som avgörs däremot gäller            åsikt olika betydelse i dessa avgöranden.
1306: barnets person, kan t.o.m. ett litet barn ha åsikter       Haagkonferensen för internationell privaträtt
1307: som är tili hjälp vid bedömningen av hur ärendet       ordnar med jämna mellanrum uppföljningskon-
1308: skall avgöras i enlighet med barnets intresse. Det     ferenser, vid vilka man dryftar den riktiga tolk-
1309: är då på sin plats att höra barnet, med iakttagan-     ningen av Haagkonventionen om bortföranden
1310: de av förfaranden som beaktar barnets ålder.           av barn utgående från de erfarenheter man haft
1311:     Eftersom behovet av att höra barnet varierar       av tillämpningen av konventionen. Uppfölj-
1312: beroende på ärendets natur, har man ansett att         ningskonferenserna erbjuder de bästa förutsätt-
1313: det är ändamålsenligt att det för varje typ av         ningarna att också diskutera frågan om den bety-
1314: ärende bestäms särskilt om hörandet av barn            delse barnets åsikt tillmäts vid tolkningen av kon-
1315: genom att nödvändiga bestämmelser tas in i den         ventionen i dag överensstämmer med konven-
1316: lag som reglerar ärendet i fråga. I dag finns det      tionens anda och mål.
1317: 
1318:      Helsingforsden 2 december 1998
1319: 
1320:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
1321:                                           KK 1266/1998 vp
1322: 
1323: Kirjallinen kysymys 1266
1324: 
1325: 
1326: 
1327: 
1328:                                   Pirkko Peltomo /sd: Etäteknologian osaamisalan sisällyttämisestä
1329:                                       Satakunnan osaamiskeskukseen
1330: 
1331: 
1332:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1333: 
1334:    Osaamiskeskustyöryhmä esittää yhdeksi             nut kymmeniä yrityksiä, ja mm. osaamisaluee-
1335: osaamiskeskukseksi Satakunnan osaamiskes-            seen kuuluvasta makropilottihankkeesta on kiin-
1336: kusta, jonka osaamisalana olisi materiaalitek-       nostunut noin 80 yritystä. Maakunnan kehittä-
1337: niikka. Tämä on merkittävä askel Satakunnan          misstrategian kannalta osaamiskeskuksen osaa-
1338: kehittämisessä. Samalla tunnustetaan maakunta        misalueina tulisi olla sekä materiaalitekniikan
1339: alueeksi, jossa korkeampaa osaamista on vahvis-      että etäteknologiaan,jotka täydentävät toisiaan.
1340: tettava.                                             Osaamiskeskukseen tulisi sisältyä siis kaksi osaa-
1341:    Satakunnassa on myös korkeatasoista etätek-       misalaa.
1342: nologian osaamista useilla eri sovellutusalueilla.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1343: Näihin kuuluvat etäterveydenhuolto, äly- ja tie-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1344: toverkkotekniikka, digitaalinen media, ohjelmis-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1345: toyritystoimin ta, etäteknologian käyttö auto-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1346: maatiossa ja elektroniikkatuotannon kehittämi-
1347: nen. Uudet opetusmenetelmät, etäopetus ja liike-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
1348: toiminnan kehittäminen ovat osaamiskeskuksen                jotta Satakunnan osaamiskeskuksen
1349: tavoitteita.                                                osaamisalueina olisivat sekä materiaali-
1350:    Satakunnan etäteknologian osaamisalueella                tekniikka että etäteknologia?
1351: on vahva yrityskytkentä. Ohjelmaan on sitoutu-
1352: 
1353:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
1354: 
1355:                                          Pirkko Peltomo /sd
1356: 
1357: 
1358: 
1359: 
1360: 280043
1361: 2                                         KK 1266/1998 vp
1362: 
1363: 
1364: 
1365: 
1366:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1367: 
1368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       maakuntiin: Satakunta (materiaalitekniikka),
1369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Päijät-Häme (muotoilu-, laatu- ja ympäristö-
1370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teknologia), Etelä-Pohjanmaa (elintarvikeala),
1371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          Lappi (elämysteollisuus), Pohjois-Karjala (muo-
1372: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vi- ja metalliala) ja Kainuu (musiikki).
1373: n:o 1266:                                                Osaamiskeskustyöryhmä on valintaa tehdes-
1374:                                                      sään kiinnittänyt huomiota kansainvälisesti kor-
1375:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     keatasoiseen osaamisen määrään ja laatuun, oh-
1376:        jotta Satakunnan osaamiskeskuksen             jelman vaikuttavuuteen sekä ohjelman toimin-
1377:        osaamisalueina olisivat sekä materiaali-      nan organisointiin. Valintakriteerit ovat olleet
1378:        tekniikka että etäteknologia?                 hakijoiden tiedossa. Työryhmän keväällä teke-
1379:                                                      mien linjausten mukaisesti uudessa ohjelmassa
1380:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         painotetaan aikaisempaa enemmän ohjelmien
1381: vasti seuraavaa:                                     yrityslähtöisyyttä, vaikutusta työpaikkojen ja
1382:                                                      yritysten määrän kasvuun, kansallista ja kan-
1383:    Valtioneuvosto on alueiden kehittämisestä         sainvälistä yhteistyötä sekä panostusta inhimil-
1384: annetun asetuksen (1315/1993) nojalla määrän-        listen voimavarojen kehittämiseen. Lisäksi osaa-
1385: nyt 23.6.1994 ja 30.3.1995 nykyiset 11 osaamis-      misalan käsitettä on laajennettu koskemaan
1386: keskusta vuoden 1998loppuun asti. Osaamiskes-        myös muuta kuin teknologista osaamista.
1387: kukset toteuttavat osaamiskeskusohjelmaa, joka           Satakunnan osaamiskeskusohjelman etätek-
1388: on alueiden kehittämisestä annetun lain ( 1135/      nologia kattaa laajasti eri tieto- ja tietoliikenne-
1389: 1993) mukainen tavoiteohjelma. Ohjelman toi-         sektorin aloja. Osaamiskeskustyöryhmän mu-
1390: minta-ajatuksena on kansainvälisesti korkeata-       kaan tätä vastaava huippuosaaminen on ohjel-
1391: soisen tiedon ja osaamisen hyödyntäminen yri-        massa kapea, sillä pääasialliset toimijat ovat
1392: tystoiminnan, uusien työpaikkojen ja alueellisen     Tampereen teknillisen korkeakoulun Porin kor-
1393: kehittämisen voimavarana. Ohjelman kansalli-         keakouluyksikkö sekä Satakunnan ammattikor-
1394: sesta kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa       keakoulu. Lisäksi alan yritysten määrä Satakun-
1395: sisäasiainministeriön asettama osaamiskeskus-        nassa on suhteellisen vähäinen.
1396: työryhmä, jossa ovat edustettuina elinkeinoelä-          Työryhmän näkemyksen mukaan Satakun-
1397: män, tutkimuksen ja koulutuksen sekä keskus-,        taan on muodostumassa etäteknologian osaa-
1398: alue- ja paikallishallinnon asiantuntijat.           mista, mutta vielä tässä vaiheessa se ei täytä osaa-
1399:    Sisäasiainministeriö julisti uutta ohjelmakaut-   miskeskuksille asetettuja vaatimuksia huippu-
1400: ta varten 1.6.1998 haun, joka päättyi 30.9.1998.     osaamisen määrästä ja laadusta. Alueen etätek-
1401: Hakemuksia saapui 30, yhteensä 60 eri osaamis-       nologian hankkeita voidaan hyvin kehittää muis-
1402: alalta. Mukana oli myös Satakuntaliiton hake-        sa yhteyksissä esimerkiksi Euroopan unionin ra-
1403: mus materiaalitekniikan ja etäteknologian osaa-      kennerahasto-ohjelmien tai sosiaali- ja terveys-
1404: miskeskuksen nimittämisestä Satakuntaan.             ministeriön Makropilotti-hankkeen avulla.
1405:    Osaamiskeskustyöryhmä esitti 28.10.1998 yk-           Valtioneuvosto ei vielä ole tehnyt päätöstä
1406: simielisesti, että valtioneuvosto nimeäisi osaa-     osaamiskeskuksista. Nimeäminen tapahtuu lähi-
1407: miskeskusohjelmaa toteuttamaan vuosiksi              aikoina. Ohjelmakauden puolivälissä osaamis-
1408: 1999-2006 yhteensä 14 osaamiskeskusta, joihin        keskukset evaluoidaan, jonka perusteella myös
1409: sisältyy kaikkiaan 30 eri osaamisalaa. Uusia         ohjelman osaamisaloja voidaan tarkistaa.
1410: osaamiskeskuksia työryhmä esitti seuraaviin
1411: 
1412:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
1413: 
1414:                                                                            Ministeri Jouni Backman
1415:                                            KK 1266/1998 vp                                            3
1416: 
1417: 
1418:                                         Tili Riksdagens Talman
1419: 
1420:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      (~esign-, kvalitets- och miljöteknologi), Södra
1421: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        Osterbotten (livsmedelsbranschen), Lappland
1422: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      (upplevelseindustri), Norra Karelen (plast- och
1423: man Pirkko Peltomo undertecknade skriftliga           metallbranschen) och Kajanaland (musik).
1424: spörsmål nr 1266:                                         När arbetsgruppen gjorde sitt vai fåste den
1425:                                                       vikt vid nationellt sett högklassigt kunnande i
1426:          Vad ämnar Regeringen göra för att            kvantitativ och kvalitativ bemärkelse, program-
1427:        kunskapscentret i Satakunta skall få både      mets effekter samt organiseringen av program-
1428:        materialteknik och distansteknologi som        verksamheten. De sökande har känt tili urvals-
1429:        kunskapsområden?                               kriterierna. Enligt de riktlinjer som arbetsgrup-
1430:                                                       pen drog upp på våren är tyngdpunkten inom det
1431:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nya programmet mer än förut lagd på program-
1432: anföra följande:                                      mens beaktande av företagens behov, program-
1433:                                                       mens positiva inverkan på antalet företag och
1434:     Med stöd av förordningen om regional ut-          arbetstillfållen, nationellt och internationellt
1435: veckling (1315/1993) har statsrådet den 23 juni       samarbete samt satsningar på att utveckla de
1436: 1994 och den 30 mars 1995 fastställt verksam-         mänskliga resurserna. Dessutom har begreppet
1437: hetstiden för de nuvarande 11 kunskapscentren         kunskapsområde utvidgats tili att gälla också
1438: tili utgången av 1998. Kunskapscentren fullföljer     annat än teknologiskt kunnande.
1439: ett kunskapscentraprogram, som är ett må1pro-             Den distanstekno1ogi som står på programmet
1440: gram en1igt 1agen om regiona1 utveckling (1135/       för kunskapscentret i Satakunta omfattar ett
1441: 1993). Verksamhetsiden bakom programmet är            brett fålt av o1ika branscher inom data- och data-
1442: att utnyttja internationellt sett högk1assig kun-     kommunikationssektorn. Den motsvarande
1443: skap och kompetens som en resurs vid utveck1an-       kompetensen på toppnivå är snäv inom pro-
1444: det av företagsamheten, av nya arbetstillfållen       grammet enligt arbetsgruppen, eftersom de hu-
1445: och a v regionerna. För den nationella utveckling-    vudsakliga aktörerna är Tammerfors tekniska
1446: en och koordineringen av programmet ansvarar          högsko1as högskoleenhet i Björneborg samt )'r-
1447: en arbetsgrupp som inrikesministeriet har tillsatt    keshögsko1an i Satakunta. Dessutom är re1ativt
1448: för att dryfta frågor i anknytning tili kunskaps-     få företag i Satakunta verksamma inom denna
1449: centren. Sakkunniga i frågor som gäller närings-      bransch.
1450: liv, forskning och utbildning samt central-, regio-      Arbetsgruppen anser att ett distansteknolo-
1451: nal- och 1okalförvaltning är företrädda i arbets-     giskt kunnande håller på att utvecklas i Satakun-
1452: gruppen.                                              ta, men på det här stadiet uppfyller det ännu inte
1453:     lnför den nya programperioden fick ansök-         de krav som ställs på kunskapscentren när det
1454: ningar 1ämnas tili inrikesministeriet mellan den 1    gäller kvantiteten och kvaliteten i fråga om
1455: juni och den 30 september 1998. Det kom in 30         kompetensen på toppnivå. Distansteknologiska
1456: ansökningar, från tota1t 60 olika kunskapsområ-       projekt i regionen kan mycket väl utvecklas i
1457: den. Med fanns också Satakunta förbunds ansö-         andra sammanhang, t.ex. med hjälp av program-
1458: kan om ett kunskapscenter för materialteknik          men för Europeiska unionens strukturfonder el-
1459: och distansteknologi i Satakunta.                     ler social- och hälsovårdsministeriets projekt
1460:     Den arbetsgrupp som dryftar frågor i anknyt-      Makropilotti.
1461: ning tili kunskapscentren föreslog den 28 oktober        Statsrådet har ännu inte fattat något bes1ut om
1462:  1998 enhälligt att statsrådet utser sammanlagt 14    kunskapscentren, men det kommer att ske inom
1463: kunskapscenter, med allt som allt 30 olika kun-       den närmaste framtiden. I mitten av programpe-
1464: skapsområden, att fullfölja kunskapscentrapro-        rioden utvärderas kunskapscentren, och utifrån
1465: grammet för 1999-2006. Arbetsgruppen före-            denna utvärdering kan också kunskapsområ-
1466: slog nya kunskapscenter i följande landskap: Sa-      dena på programmet ändras.
1467: takunta (materialteknik), Päijänne-Tavastland
1468: 
1469:      Helsingforsden 1 december 1998
1470: 
1471:                                                                           Minister Jouni Backman
1472:                                           KK 1267/1998 vp
1473: 
1474: Skriftligt spörsmål 1267
1475: 
1476: 
1477: 
1478: 
1479:                                   Ulla-Maj Wideroos /sv: Beaktande av barnens intresse i fallet Kers-
1480:                                       tin Campoy
1481: 
1482: 
1483:                                       Tili Riksdagens Talman
1484: 
1485:     Högsta domstolens beslut om att Kerstin            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
1486: Campoys barn skall återbördas tili USA är grun-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
1487: dar sig på Haag-konventionen. Högsta domsto-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
1488: lens beslut bör naturligtvis respekteras, men man   följande spörsmål:
1489: bör också komma ihåg att Finland även ratifierat
1490: FN:s barnrättskonvention. 1 det aktuella fallet                Viiken är prioriteringen mellan de in-
1491: kan man konstatera att Högsta Domstolens be-                ternationella avtal som Finland ratifierat
1492: slut om återbördande av barnen tili USA inte är             och
1493: överensstämmande med FN:s barnrättskonven-                     har Haagkonventionen högre prioritet
1494: tion. Kerstin Campoys barn, som också är fin-               än FN:s barnrättskonvention samt
1495: ländska medborgare, kan enligt uppgift inget                   på vilket sätt tänker de finländska
1496: annat språk än finska, kommer i USA att tas om              myndigheterna tilivarata barnens intresse
1497: hand av barnskyddsmyndigheter, eftersom fa-                 och trygga deras psykiska välbefinnande?
1498: dern inte har vårdnaden. Detta innebär enligt
1499: medicinsk expertis fara för barnens psykiska häl-
1500: sa.
1501: 
1502:      Helsingforsden 11 november 1998
1503: 
1504:                                        Ulla-Maj Wideroos /sv
1505: 
1506: 
1507: 
1508: 
1509: 280043
1510: 2                                        KK 1267/1998 vp
1511: 
1512: Kirjallinen kysymys 1267                                                                  Suomennos
1513: 
1514: 
1515: 
1516: 
1517:                                   Ulla-Maj Wideroos /r: Lasten edun huomioon ottamisesta Kerstin
1518:                                       Campoyn tapauksessa
1519: 
1520: 
1521:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1522: 
1523:    Korkeimman oikeuden päätös Kerstin Cam-          tuntemuksen mukaan tästä aiheutuu vaaraa las-
1524: poyn lasten palauttamisesta Yhdysvaltoihin pe-      ten mielenterveydelle.
1525: rustuu Haagin sopimukseen. Korkeimman                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1526: oikeuden päätöstä on tietenkin kunnioitettava,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1527: mutta on myös muistettava, että Suomi on myös       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1528: ratifioinutYK:nlapsen oikeuksia koskevan yleis-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1529: sopimuksen. Tämän ajankohtaisen tapauksen
1530: osalta voidaan todeta, että korkeimman oikeu-                  Mikä on Suomen ratifioimien kansain-
1531: den päätös lasten palauttamisesta Yhdysvaltoi-             välisten sopimusten keskinäinen tärkeys-
1532: hin ei ole sopusoinnussa YK:n lapsen oikeuksia             järjestys, ja
1533: koskevan yleissopimuksen kanssa. Kerstin Cam-                  onko Haagin sopimus asetettava etusi-
1534: poyn lapset, jotka ovat myös Suomen kansalai-              jalle YK:n lapsen oikeuksia koskevaan
1535: sia, eivät saadun tiedon mukaan osaa muuta kiel-           sopimukseen nähden, sekä
1536: tä kuin suomeajajoutuvat Yhdysvalloissa lasten-               miten Suomen viranomaiset aikovat
1537: suojeluviranomaisten huostaan, koska isällä ei             huolehtia lasten edusta ja turvata heidän
1538: ole lasten huoltajuutta. Lääketieteellisen asian-          psyykkisen hyvinvointinsa?
1539: 
1540:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
1541: 
1542:                                        Ulla-Maj Wideroos /r
1543:                                           KK 1267/1998 vp                                                3
1544: 
1545: 
1546: 
1547: 
1548:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1549: 
1550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muksiin liittymistä. Haagin lapsikaappaussopi-
1551: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muksen voimaan saattaminen voidaan siten ym-
1552: olette antanut valtioneuvoston asianomaisen jä-      märtää toimenpiteenä, jolla täytetään lapsen oi-
1553: senen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj          keuksien sopimuksessa asetettuja velvoitteita.
1554: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mu-
1555: sen n:o 1267:                                        kaan kaikissa lasta koskevissa toimissa on ensisi-
1556:                                                      jaisesti otettava huomioon lapsen etu. Haagin
1557:            Mikä on Suomen ratifioimien kansain-      lapsikaappaussopimuksella tähdätään siihen,
1558:        välisten sopimusten keskinäinen tärkeys-      että lapsen huoltoa koskeva riita voidaan rat-
1559:        järjestys, ja                                 kaista sen valtion tuomioistuimessa, jolla on par-
1560:            onko Haagin sopimus asetettava etusi-     haat edellytykset antaa lapsen edun mukainen
1561:        jalle YK:n lapsen oikeuksia koskevaan         ratkaisu. Ne olosuhteet ja tapahtumat, joilla on
1562:        sopimukseen nähden, sekä                      keskeinen merkitys huoltoriitaa ratkaistaessa,
1563:            miten Suomen viranomaiset aikovat         ovat Iuotettavimmin selvitettävissä siinä valtios-
1564:        huolehtia lasten edusta ja turvata heidän     sa, missä lapsella oli asuinpaikka sieppauksen
1565:        psyykkisen hyvinvointinsa?                    tapahtuessa. Estämällä oikeuspaikan omavaltai-
1566:                                                      nen siirtäminen muuhun valtioon turvataan lap-
1567:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen etua.
1568: vasti seuraavaa:                                         Myös lapsen palauttamista koskeva menettely
1569:                                                      on Haagin lapsikaappaussopimuksessa pyritty
1570:     New Yorkissa vuonna 1989 tehty yleissopi-        järjestämään lapsen etua turvaavaksi. Tähän
1571: mus lapsen oikeuksista (lapsen oikauksien sopi-      tähtää 2 artiklassa oleva velvoite nopeimpien
1572: mus, SopS 60/1991) ja Haagissa vuonna 1980           mahdollisten menettelyjen käyttämiseen lapsen
1573: tehty yksityisoikeuden alaa koskeva yleissopi-       palauttamista koskevaa asiaa käsiteltäessä. Toi-
1574: mus kansainvälisestä lapsikaappauksesta ( Haa-       mimalla ripeästi vältetään se, että palauttaminen
1575: gin lapsikaappaussopimus, SopS 57/1994) ovat         merkitsee lapsen ottamista pois ympäristöstä,
1576: Suomea samalla tavoin veivoittavia kansainvä-        johon hän on jo vakiintunut. Lapsen etua on
1577: Iisoikeudellisia sopimuksia. Lapsen oikeuksien       pyritty suojaamaan myös siten, ettei velvollisuut-
1578: sopimus on saatettu valtionsisäisesti voimaan        ta lapsen palauttamiseen ole, jos on olemassa
1579: lailla (1129/1991). Haagin lapsikaappaussopi-        vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lap-
1580: muksen keskeiset määräykset on puolestaan            sen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille
1581: otettu lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta       tai että lapsi joutuisi muuten kestämättömään
1582: annettuun lakiin (186/1994). Lapsen oikeuksien       tilanteeseen. Lapsen oikeuksien sopimuksen
1583: sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvia mää-         12 artiklassa olevaa lapsen omien näkemysten
1584: räyksiä ja Haagin lapsikaappaussopimuksen vel-       kunnioittamisen periaatetta vastaa puolestaan
1585: voitteita lasten palauttamisesta sovelletaan siten   Haagin sopimuksessa määräys (13 artiklan 2
1586: molempia lakitasaisina normeina.                     kappale), jonka mukaan velvollisuutta lapsen
1587:     Edellä mainittujen valtiosopimusten välillä ei   palauttamiseen ei ole, jos lapsi, joka vastustaa
1588: ole ristiriitaa. Myös lapsen oikeuksien sopimuk-     palauttamista, on saavuttanut sellaisen iän ja
1589: sessa pidetään tärkeänä lapsikaappausten estä-       kypsyyden, että hänen mielipiteeseensä on ai-
1590: mistä ja jo tapahtuneiden sieppausten selvittä-      heellista kiinnittää huomiota.
1591: mistä oikeudellisin keinoin. Sopimuksen 11 ar-          Jos lapsi tulee Haagin lapsikaappaussopimuk-
1592: tiklassa sopimusvaltiot veivoitetaan ryhtymään       sen mukaan palauttaa, lapsen sieppaaja voi huo-
1593: toimiin ehkäistäkseen lasten laittomat maasta-       lehtia lapsen edusta ja hyvinvoinnista noudatta-
1594: kuljetukset ja ulkomailta palauttamatta jättämi-     malla päätöstä vapaaehtoisesti ja valmistelemai-
1595:  set. Tässä tarkoituksessa sopimusvaltiot ovat       Ia lapsia palautukseen. Näin hän varmistaa sen,
1596:  velvolliset edistämään kahden- ja monenvälisten     ettei palauttaminen aiheuta lapsille järkytystä.
1597:  sopimusten tekemistä tai olemassa oleviin sopi-        Jokainen Haagin lapsikaappaussopimuksessa
1598: 4                                        KK 1267/1998 vp
1599: 
1600: osapuolena oleva valtio on velvollinen asetta-     suoritetaan turvallisesti ja hyvässä yhteisymmär-
1601: maan keskusviranomaisen huolehtimaan sopi-         ryksessä kaikkien niiden viranomaisten kesken,
1602: muksessa asetetuista velvoitteista. Keskusviran-   joita asia koskettaa. Oikeusministeriö on myös
1603: omaisten velvollisuuksiin kuuluu muun muassa       pyrkinyt ja pyrkii vastaisuudessakin huolehti-
1604: yhteistyö lapsen turvallisen palauttamisen var-    maan mahdollisuuksiensa mukaisesti siitä, ettei
1605: mistamiseksi. Suomea koskevissa lapsikaap-         sieppaajan palaamiselle yhdessä lapsen kanssa
1606: paustapauksissa oikeusministeriö pyrkii keskus-    asetettaisi sellaisia esteitä, jotka eivät ole lapsen
1607: viranomaisena siihen, että lapsen palauttaminen    edun kannalta perusteltuja.
1608: 
1609:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
1610: 
1611:                                                                  Oikeusministeri Jussi Järventaus
1612:                                            KK 1267/1998 vp                                                5
1613: 
1614: 
1615: 
1616: 
1617:                                         Tili Riksdagens Talman
1618: 
1619:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           stås som en åtgärd genom viiken de förpliktelser
1620: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           som anges i konventionen om barnets rättigheter
1621: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       uppfylls.
1622: dagsledamot Ulla-Maj Wideroos undertecknade               Enligt artikel 3 i konventionen om barnets
1623: spörsmål nr 1267:                                     rättigheter skall barnets bästa komma i främsta
1624:                                                       rummet vid alla åtgärder som rör barn. Genom
1625:           Viiken är prioriteringen mellan de in-      Haagkonventionen strävar man tili att en tvist
1626:        ternationella avtal som Finland ratifierat     om vårdnaden av ett barn skall kunna avgöras av
1627:        och                                            en domstol i den stat som har de bästa förutsätt-
1628:           har Haagkonventionen högre prioritet        ningarna att ge ett avgörande som motsvarar
1629:        än FN:s barnrättskonvention samt               barnets intresse. De omständigheter och händel-
1630:           på vilket sätt tänker de finländska         ser som spelar en central roll när en vårdnadstvist
1631:        myndigheterna tilivarata barnens intresse      avgörs kan på det mest tillförlitliga sättet utredas
1632:        och trygga deras psykiska välbefinnande?       i den stat där barnet var bosatt när bortförandet
1633:                                                       skedde. Genom att man förhindrar att behörig
1634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         domstol egenmäktigt förflyttas tili någon annan
1635: anföra följande:                                      stat tryggar man barnets intresse.
1636:                                                           Genom Haagkonventionen strävar man också
1637:    Den i New York 1989 ingångna konventionen          tili att ordna förfarandet vid återlämnande av ett
1638: om barnets rättigheter (konventionen om barnets       barn så att förfarandet tryggar barnets intresse.
1639: rättigheter, FördrS 6011991) och den i Haag 1980      Tili detta syftar förpliktelsen enligt artikel 2 att
1640: ingångna konventionen om de civila aspekterna         vid behandlingen av ett ärende som gäller åter-
1641: på internationella bortföranden av barn ( Haag-       lämnande av ett barn använda de snabbaste för-
1642: konventionen, FördrS 57/1994) är internationellt-     faranden som finns tillgängliga. Genom ett
1643: rättsliga fördrag som på ett enhetligt sätt är för-   snabbt handlande kan man undvika att återläm-
1644: pliktande för Finland. Konventionen om barnets        nandet innebär att ett barn rycks loss ur den miljö
1645: rättigheter har på det nationella planet trätt i      i viiken det redan harrotat sig. Man strävar tili
1646: kraft genom en lag (112911991). De viktigaste         att skydda barnets intresse även på så sätt att en
1647: bestämmelserna i Haagkonventionen har tagits          skyldighet att återlämna barnet inte föreligger
1648: in i lagen angående vårdnad av barn och um-           om det finns en allvarlig risk att barnets återläm-
1649: gängesrätt (186/1994). De bestämmelser i barn-        nande skulle utsätta det för fysisk eller psykisk
1650: rättskonventionen som hör tili området för lag-       skada eller på annat sätt försä tta det i en situation
1651: stiftningen och förpliktelserna i Haagkonventio-      som inte är godtagbar. Principen om att barnets
1652: nen om att återlämna barn tillämpas sålunda           egna åsikter skall respekteras, viiken ingår i arti-
1653: vardera som normer på lagnivå.                        kel 12 i konventionen om barnets rättigheter,
1654:     De ovan nämnda statsfördragen står inte i         motsvaras i Haagkonventionen av bestämmelsen
1655: konflikt med varandra. Också enligt konventio-        (13 artikeln 2 stycket) om att någon skyldighetatt
1656: nen om barnets rättigheter anses det viktigt att      återlämna barnet inte finns om ett barn som
1657: förhindra bortförande av barn och att redan in-       motsätter sig att bli återlämnat har uppnått en
1658: träffade bortföranden utreds med rättsliga me-        ålder och mognad vid viiken det är skäligt att ta
1659: del. 1 artikel 11 i konventionen åläggs konven-       hänsyn till dess åsikt.
1660: tionsstaterna att vidta åtgärder för att bekämpa          Om barnet skall återlämnas i enlighet med
1661: olovligt bortförande och kvarhållande av barn i       Haagkonventionen kan den som bortfört barnet
1662:  utlandet. För detta ändamål är konventionssta-       tai beaktande barnets intresse och välbefinnande
1663: terna skyldiga att främja ingåendet av bilaterala     genom att frivilligt följa beslutet och genom att
1664: eller multilaterala överenskommelser eller an-        förbereda barnet på återlämnandet. På det sättet
1665: slutning tili befintliga överenskommelser. Att        säkerställer han eller hon att barnet inte utsätts
1666: Haagkonventionen trätt i kraft kan sålunda för-       för en chock vid återlämnandet.
1667: 6                                          KK 1267/1998 vp
1668: 
1669:    Varje stat som har anslutit sig tili Haagkon-      nomförs tryggt och i gott samförstånd mellan alla
1670: ventionen är skyldig att tillsätta en centralmyn-     de myndigheter som ärendet gäller. Justitieminis-
1671: dighet för att handha de förpliktelser som upp-       teriet har strävat tili och kommer även i framti-
1672: ställs i konventionen. Det hör tili centralmyndig-    den att sträva tili att inom ramen för sina möjlig-
1673: heternas skyldigheter bl.a. att idka samarbete för    heter se tili att sådana hinder som inte kan moti-
1674: att säkerställa att barnet kan äterlämnas på ett      veras med barnets intresse inte skall uppställas
1675: tryggt sätt. I de fall av bortförande av barn som     för att hindra den som bortfört sitt barn att
1676: gäller Finland strävar justitieministeriet som cen-   återvända med barnet.
1677: tralmyndighet tili att återlämnandet av barn ge-
1678: 
1679:      Helsingfors den 1 december 1998
1680: 
1681:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
1682:                                             KK 1268/1998 vp
1683: 
1684: Kirjallinen kysymys 1268
1685: 
1686: 
1687: 
1688: 
1689:                                     Markku Pohjola /sd ym.: Pien- ja suursijoittajien yhdenvertaisuu-
1690:                                        desta valtionyhtiön osakeannissa
1691: 
1692: 
1693:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1694: 
1695:    Kuusitoistakertainen ylimerkintä valtionyh-         jousvaiheessa osoittaa, Soneran osakeannin koh-
1696: tiö Soneran osakkeiden tarjousvaiheessa osoit-         distus olisi ollut syytä tehdä laajemmalti Suo-
1697: taa, että valtio myi omistamansa teleyhtiö Sone-       meen. Erityisen heikosti valtio kohteli suomalai-
1698: ran osakkeista 20 prosenttia ilmeiseen alihin-         sia piensijoittajia. Suursijoittajille oli tarjolla 100
1699: taan. Samalla valtio suosi suursijoittajia. Valtio     miljoonaa osaketta, piensijoittajille noin kol-
1700: myi osakkeet 45 markalla kurssin noustessa             mannes, vain 39 miljoonaa osaketta!
1701: pörssissä heti 65 markkaan. Kun Soneran osak-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1702: keita vaihtui jo pörssiintulopäivänä noin 1,2 mil-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1703: jardin markan arvosta, keräsivät suursijoittajat       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1704: eli ns. institutionaaliset sijoittajat noin 400 mil-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1705: joonan markan pikavoitot. 40 prosenttia Sone-
1706: ran myynnissä olleista osakkeista oli mennyt                      Aikooko Hallitus jatkossa toteuttaes-
1707: kansainvälisille suursijoittajille ja 5 prosenttia             saan valtionyhtiöiden osakeanteja taata
1708: pohjoismaisille suursijoittajille. Onkin todennä-              piensijoittajille vähintään yhtä hyvän
1709: köistä, että suurimman hyödyn korjasivat juuri                 kohtelun kuin suursijoittajille ja
1710: kansainväliset suursijoittajat.                                   miten Hallitus aikoo huomioida osa-
1711:     Kuten kuusitoistakertainen ylimerkintä tar-                keanneissa kansallisen edun?
1712: 
1713:      Helsingissä II päivänä marraskuuta 1998
1714: 
1715:                      Markku Pohjola /sd                          Matti Saarinen /sd
1716: 
1717: 
1718: 
1719: 
1720: 280043
1721: 2                                         KK 1268/1998 vp
1722: 
1723: 
1724: 
1725: 
1726:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1727: 
1728:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Toisin kuin kysymyksessä oletetaan, Soneran
1729: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         osakemyynnissä yksityissijoittajien osalta saavu-
1730: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tettiin suotuisa tulos, joka on omiaan vahvista-
1731: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           maan osakesäästämistä Suomessa.
1732: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Markkinointiesitteessä kerrottiin, että kah-
1733: myksen n:o 1268:                                      deksansadan osakkeen allokaatio pyritään ta-
1734:                                                       kaamaan kaikille vähittäissijoittajille. Tämä to-
1735:           Aikooko Hallitus jatkossa toteuttaes-       teutui. Se merkitsee noin 37 000 markan sijoitus-
1736:        saan valtionyhtiöiden osakeanteja taata        ta. Jos vähittäissijoittaja halusi merkitä osakkei-
1737:        piensijoittajille vähintään yhtä hyvän         ta sekä bonus- että bonuksettomasta myynnistä,
1738:        kohtelun kuin suursijoittajille ja             hän saattoi merkitä osakkeita molemmista.
1739:           miten Hallitus aikoo huomioida osa-         Nämä luvut ovat huomattavan korkeita suoma-
1740:        keanneissa kansallisen edun?                   laisessa osakesijoittamisessa. Isommat sijoituk-
1741:                                                       set jouduttiin kuitenkin leikkaamaan huomatta-
1742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          van ylikysynnän vuoksi.
1743: vasti seuraavaa:                                         Osakkeen arvon kehityksen kannalta valtiolle
1744:                                                       on ensiarvoisen tärkeää saada sellainen omistaja-
1745:    Nykyinen hallitus on vuodesta 1995 lähtien         kunta, joka osaltaan varmistaa osakkeen suotui-
1746: toteuttanut kuusi merkittävää osakemyyntiä,           san kehityksen. Tällöin keskeiseksi muodostuu
1747: joiden yhteydessä hallitus on pyrkinyt suuntaa-       vähittäissijoittajien lisäksi myös kotimaisten in-
1748: maan osakkeita riittävästi myös yleisölle ja pien-    stitutionaalisten sijoittajien osuus sekä kansain-
1749: sijoittajille. Kaikissa näissä osakemyynneissä        välisten sijoittajien kiinnostus. Toteutetussa
1750: piensijoittajia on kannustettu sijoittamaan tar-      myynnissä on pyritty parhaaseen mahdolliseen
1751: joamalla bonusetu. Vastaavaa etua ei ole annettu      tasapainoon eri sijoittajien kesken osakkeen ar-
1752: institutionaalisille sijoittajille.                   vokehitys huomioon ottaen. Tämä on valtiolle
1753:    Soneran osakkeita myytiin yli 1,7 miljardilla      noin 78 %:n omistajana erityisen tärkeää.
1754: markalla yleisölle, mikä on noin kuusinkertainen          Osakkeen vaihto pörssin pre-listalla oli ensim-
1755: aiempaan ennätykseen nähden. Soneralle saatiin        mäistä päivää lukuun ottamatta toteutetun
1756: yli 80 000 pienomistajaa, joka on lähes kolmin-       myynnin kokoon nähden varsin vähäistä. Valta-
1757: kertainen aiempaan ennätystulokseen verrattu-         osin sijoittajat ovat halunneet tulla Soneraan pit-
1758: na. Noin 70 % yksityissijoittajista sai merkitse-     käjänteisinä omistajina, joten tältäkin osin val-
1759: mänsä eli haluamansa määrän.                          tion tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen
1760:                                                       varsin hyvin.
1761: 
1762:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
1763: 
1764:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
1765:                                           KK 1268/1998 vp                                                  3
1766: 
1767: 
1768: 
1769: 
1770:                                        Tili Riksdagens Talman
1771: 
1772:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Tvärtemot vad man i spörsmålet antar upp-
1773: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           nåddes i fråga om privata investerare ett gynn-
1774: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       samt resultat vid försäljningen av Sonera-aktier,
1775: dagsman Markku Pohjola undertecknade spörs-           vilket kommer att förstärka aktiesparandets roll
1776: mål nr 1268:                                          i Finland.
1777:                                                          1 marknadsföringsbroschyren berättade man
1778:          Ämnar Regeringen i fortsättningen i          att målet var att garantera alla småinvesterare en
1779:        samband med statsbolags aktieemissio-          allokation omfattande åttahundra aktier. Man
1780:        ner garantera småplacerare ett minst lika      lyckades nå detta mål. Det innebar investering av
1781:        bra bemötande som stora placerare får          ca 37 000 mark. Om en småinvesterare så önska-
1782:        och                                            de kunde han teckna aktier både vid försäljning-
1783:          på vilket sätt ämnar Regeringen ta           en med bonus och vid försäljningen utan bonus.
1784:        hänsyn tili det nationella intresset i sam-    De ovan nämnda siffrorna är ovanligt stora för
1785:        band med aktieemissionerna?                    att gälla investering i aktier i Finland. Med anled-
1786:                                                       ning av en alitför stark efterfrågan varman dock
1787:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tvungen att skära ned på större investeringar.
1788: anföra följande:                                         Med tankepå utvecklingen av aktiens värde är
1789:                                                       det av största betydelse för staten att man får en
1790:    Sedan 1995 har den nuvarande regeringen ge-        sådan ägarkår som för sin del garanterar en
1791: nomfört sex betydande aktieförsäljningar vid vil-     gynnsam utveckling av aktien. Utöver småinves-
1792: ka regeringen har försökt rikta ett tillräckligt      terarna utgör sålunda även de inhemska institu-
1793: antal aktier även tili allmänheten och småplace-      tionelia investerarna samt det intesse som inter-
1794: rarna. Vid de nämnda aktieförsäljningarna har         nationella investerare visar en viktig faktor i det
1795: småplacerare uppmuntrats att investera genom          hela. Målet för de genomförda aktieförsäljnin-
1796: att erbjuda dem en bonusförmån. Någon mot-            garna bar varit att uppnå bästa möjliga balans
1797: svarande förmån har inte erbjudits institutionelia    mellan olika placerare och investerare med tanke
1798: investerare.                                          pä utvecklingen av aktiens värde. Detta är sär-
1799:    Sonera-aktier såldes tili alimänheten för drygt    skilt viktigt för staten vars ägarandel är ca 78 %.
1800: 1,7 miljarder mark vilket är ca sexdubbelt jäm-          Bortsett från den första dagen och med hänsyn
1801: fört med det tidigare rekordet. Därigenom fick        tagen tili omfattningen av den faktiska försälj-
1802: Sonera över 80 000 mindre ägare, vilket resultat      ningen var omsättningen av aktien på börsens
1803: är nästan tredubbelt jämfört med det tidigare         pre-Iista relativt liten. 1 de flesta fall har investe-
1804: rekordet. Ca 70% av de privata investerarna fick      rarna velat bli långsiktiga ägare av Sonera, varför
1805: det antal aktier de hade tecknat dvs. velat köpa.     man kan anse att staten också för den delen
1806:                                                       relativt bra lyckats nå de uppsatta målen.
1807: 
1808:      Helsingforsden 2 december 1998
1809: 
1810:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
1811:                                            KK 1269/1998 vp
1812: 
1813: Kirjallinen kysymys 1269
1814: 
1815: 
1816: 
1817: 
1818:                                    Raimo Holopainen /sd: Kansanparannusperinteen aseman kehittä-
1819:                                       misestä Suomessa
1820: 
1821: 
1822:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1823: 
1824:     Jo vuosisatojen taijopa vuosituhanten aikana      -yhdistys, jonka rekisteröinti on juuri käynnissä.
1825: on keskuudessamme ollut ihmisiä, joilla on ollut      Vastaavia yhdistyksiä lienee Suomessa muitakin.
1826: taito parantaa ihmisiä erinäisistä sairauksista il-   Yhdistysten tarkoituksena on elvyttää vanhaa
1827: man lääkärin apua. Kansanparantajia olivat            kansanparantajien perinnettä. Kansanparan-
1828: mm. kupparit, hierojat, erilaiset niksauttajat ja     nustoiminta ei kilpaile virallisen lääkärijärjestel-
1829: muut parantajat. Mm. Lieksan lähellä asusteli         män kanssa, vaan täydentää sitä.
1830: aikoinaan maankuulu "Viekin Mummo", jolta                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1831: monet kansalaiset saivat avun vaivoihinsa. Ihmi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1832: sillä itselläänhän on kehossaan käyttämättömiä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1833: resursseja, joita hyödyntämällä moni vaiva voi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1834: taisiin parantaa tai opittaisiin elämään vaivojen
1835: kanssa.                                                         Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kan-
1836:     Pohjois-Karjalaan perustettiin kuluvana syk-             sanparannusperinne e1pyisi ja sen toimin-
1837: synä "Karjalan Kansanparantajat - Karpalo"                   taedellytykset turvattaisiin?
1838: 
1839:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
1840: 
1841:                                         Raimo Holopainen /sd
1842: 
1843: 
1844: 
1845: 
1846:  280043
1847: 2                                         KK 1269/1998 vp
1848: 
1849: 
1850: 
1851: 
1852:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1853: 
1854:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       va yhteisymmärryksessä hänen kanssaan ja poti-
1855: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        laalla on aina oikeus kieltäytyä ehdotetusta hoi-
1856: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      dosta, jolloin häntä on hoidettava muulla lääke-
1857: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           tieteellisesti hyväksyttävänä tavalla. Vaihtoeh-
1858: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        toisia hoitoja käyttävän potilaan tulee saada vi-
1859: sen n:o 1269:                                        rallisessa järjestelmässä asiallinen hoito ja kohte-
1860:                                                      lu. Toisaalta terveydenhuoltohenkilöstöllä ei ole
1861:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kan-       velvoJJisuutta suostua antamaan hoitoa, joka ei
1862:        sanparannusperinne elpyisija sen toimin-      ole lääketieteellisesti perusteltua.
1863:        taedellytykset turvattaisiin?                     Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1986
1864:                                                      käynnistänyt pysyvän neuvottelukontaktin vaih-
1865:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toehtolääkinnän edustajien ja terveysviran-
1866: vasti seuraavaa:                                     omaisten välillä. Tätä kontaktia on sittemmin
1867:                                                      jatkettu ministeriön toimeksiannosta lääkintö-
1868:    Varsin suuri osa väestöstä käyttää ns. koulu-     hallituksessa ja myöhemmin sen seuraajissa, so-
1869: lääketieteen palvelujen ohella myös muita keino-     siaali- ja terveyshaJJituksessa ja Terveydenhuol-
1870: ja itsensä ja sairauksiensa hoitamiseen. Sosiaali-   lon oikeusturvakeskuksessa työryhmänä. Sen
1871: ja terveysministeriö on pyrkinyt ottamaan huo-       tehtävänä on mm. käsitellä ajankohtaisia kysy-
1872: mioon vaihtoehtoisen terveydenhoidon olemas-         myksiä, jotka koskevat vaihtoehtolääkintää,
1873: saolon ja katsonut, että mikäli potilasturvalli-     edistää keskustelua virallisen ja vaihtoehtoisen
1874: suutta ei vaaranneta, ei viranomaisilla ole syytä    terveydenhuollon edustajien välillä sekä osaltaan
1875: syrjiä potilaiden hyviksi kokemia menetelmiä         vaikuttaa asiallisen tiedon saamiseen vaihtoehto-
1876: kuten kansanparantajien hoitoja.                     lääkinnästä. Työryhmän toimesta on järjestetty
1877:    Vaihtoehtolääkinnän, johon kansanparan-           mm. neljä seminaariaja toimitettujuurijulkaistu
1878: nuskin kuuluu, harjoittamista ei ole Suomessa        opas nimeltään "Täydentävät hoitomuodot ter-
1879: säännelty. Näitä hoitoja voi siten antaa kuka        veydenhoidossa". Opas on ensimmäinen vaihto-
1880: tahansa. Terveysviranomaiset ovat kuitenkin pi-      ehtolääkinnän ja viranomaisten yhdessä toimit-
1881: täneet tärkeänä, että kansalaiset saisivat mahdol-   tamajulkaisu vaihtoehtolääkinnästäja se on tar-
1882: lisimman asiallista tietoa vaihtoehtoisen tervey-    koitettu paitsi terveydenhuollon asiakkaiden,
1883: denhoidon mahdollisuuksista ja rajoista. On pi-      myös hoitohenkilökunnan käyttöön.
1884: detty välttämättömänä myös sitä, että terveyden-         Edellä selvitetty kuvaa terveydenhuoltoviran-
1885: huoltohenkilökunnalla olisi riittävästi tietoa       omaisten myönteistä suhtautumista vaihtoehto-
1886: vaihtoehtoisesta terveydenhoidosta ja sen ajatte-    lääkintään ja siten myös kansanparannukseen ja
1887: lutavoista. Näin sen vuoksi, että monet ihmiset      sen kehittämiseen. Tarkoituksena on edelleen vi-
1888: käyttävät samanaikaisesti sekä vaihtoehtoisen        ranomaisten toimialojen rajoissa osaltaan vai-
1889: että virallisen terveydenhuollon palveluita.         kuttaa hyviksi havaittujen hoitomuotojen ase-
1890:    Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain     man ja toimintaedellytysten säilymiseen.
1891: (785/1992) 6 §:n mukaisesti potilasta on hoidetta-
1892: 
1893:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
1894: 
1895:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1896:                                           KK 1269/1998 vp                                              3
1897: 
1898: 
1899: 
1900: 
1901:                                        Tili Riksdagens Talman
1902: 
1903:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      patienten alltid rätt att vägra ta emot den före-
1904: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-       slagna vården, i vilket sistnämnda fall patienten
1905: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skall ges vård på något annat sätt som är godtag-
1906: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-            bart från medicinsk synpunkt. En patient som får
1907: mål nr 1269:                                         alternativ hälsovård skall i det officiella systemet
1908:                                                      få saklig vård och behandling. Hälso- och sjuk-
1909:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       vårdspersonalen är dock inte skyldig att ge sådan
1910:        ta för att den traditionella folkmedicineo    vård som inte är motiverad från medicinsk syn-
1911:        skall vakna tiii nytt Iiv och dess verksam-   punkt.
1912:        hetsförutsättningar tryggas?                      Social- och hälsovårdsministeriet har 1986
1913:                                                      etablerat en permanent förhandlingskontakt
1914:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mellan alternativmedicinen och hälsovårdsmyn-
1915: anföra följande:                                     digheterna. Denna kontakt har, på initiativ av
1916:                                                      ministeriet fortsatt, vid medicinalstyre]sen och
1917:    En tämligen stor del av befolkningen använder     senare vid dess efterföljare, social- och hälsosty-
1918: vid sidan av tjänsterna inom den s.k. skolmedici-    relsen samt rättsskyddscentralen för hälsovår-
1919: nen även andra medel för att sköta sig själv och     den, som en arbetsgrupp. Arbetsgruppen har
1920: behandla sina sjukdomar. Social- och hälso-          bl .a. i uppdrag att behandla aktuella frågor inom
1921: vårdsministeriet har strävat efter att beakta den    alternativmedicinen, att främja diskussionen
1922: alternativa hälsovården och ansett att myndighe-     mellan den officiella och den alternativa hälso-
1923: terna så länge patientsäkerheten inte blir lidande   och sjukvården samt att verka för sakenlig infor-
1924: inte har skäl att diskriminera metoder som pa-       mation om den alternativa hälsovården. På ar-
1925: tienterna upplever som bra, t.ex. vård och be-       betsgruppens initiativ har bl.a. ordnats fyra se-
1926: handling som naturläkare kan erbjuda.                minarier och sammanställts en nyss publicerad
1927:    Utövandet av alternativmedicin, tili viiken       handbok, "Täydentävät hoitomuodot tervey-
1928: folkmedicineo också hör, har inte reglerats i Fin-   denhoidossa", om kompletterande vårdformer
1929: land. Det innebär att vem som helst kan ge vård      inom hälsovården. Handboken är den första
1930: och behandling inom denna ram. Hälsovårds-           publikationen om alternativmedicin som alter-
1931: myndigheterna har dock ansett det vara viktigt       nativmedicinsektorn och myndigheterna gett ut
1932: att medborgarna får så saklig information som        tillsammans, och den är avsedd att användas inte
1933: möjligt om möjligheterna inom och gränserna för      bara av klienterna utan också av personalen
1934: den alternativa hälso- och sjukvården. Det har       inom hälso- och sjukvården.
1935: även ansetts nödvändigt att hälso- och sjukvårds-        Som av det ovan sagda framgår förhåller sig
1936: personalen har tiilräcklig kunskap om den alter-     hälso- och sjukvårdsmyndigheterna positivt tili
1937: nativa hälsovården och dess filosofi. Detta av den   alternativa vårdformer och således också tili
1938: anledningen att många människor använder             folkmedicineo och utvecklandet avden. Avsikten
1939: både den alternativa och den officiella hälso- och   är att inom ramen for myndigheternas verksam-
1940: sjukvårdens tjänster samtidigt.                      hetsområden sträva efter att bevara vårdformer
1941:    Enligt 6 § lagen om patientens ställning och      som konstaterats vara bra och verksamhetsförut-
1942: rättigheter (785/1992) skall vården och behand-      sättningarna for dem.
1943: lingen ges i samförstånd med patienten och har
1944: 
1945:      Helsingforsden 27 november 1998
1946: 
1947:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
1948:                                          KK 1270/1998 vp
1949: 
1950: Kirjallinen kysymys 1270
1951: 
1952: 
1953: 
1954: 
1955:                                  Mikko Elo /sd: Työmarkkinatuen maksamisesta EU- tai ETA-
1956:                                     maahan
1957: 
1958: 
1959:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1960: 
1961:    Suomesta työttömyyspäivärahaa saava työ-        onko työttömän työssäoloehto täyttynyt ja toi-
1962: tön voi lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnha-        saalta onko työttömälle maksettu enimmäismak-
1963: kuun toiseen EU- tai ETA-maahan ja saada siltä     suaika työttömyyspäivärahaa. Näillä syillä ei ole
1964: ajalta työttömyysturvan Suomesta. Edellytykse-     suoraa yhteyttä siihen, voiko työtön hakea työtä
1965: nä on, että henkilö on ollut ennen toiseen maa-    EU- tai ETA-maista. Työttömän on voitava läh-
1966: han lähtöä työttömänä työnhakijana Suomessa        teä työnhakuun EU- tai ETA-maihin siitä riippu-
1967: vähintään neljä viikkoa ja että hän ilmoittautuu   matta, saako hän työmarkkinatukea vai työttö-
1968: viikon kuluessa työttömäksi työnhakumaassa.        myyspäivärahaa.
1969: Käytäntö on hyvä, sillä se kannustaa työtöntä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1970: ennakkoluulottomaan työnhakuun. Työmarkki-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1971: natukea ei kuitenkaan makseta EU- ja ETA-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1972: maihin. Työmarkkinatukea ja työttömyyspäivä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1973: rahaa saavan työttömän välillä ei ole suurta
1974: eroavaisuutta, sillä molempien on ilmoittaudut-               Millä perusteilla työmarkkinatukea
1975: tava työvoimatoimistoon ja haettava kokoaika-              saava työtön ei ole oikeutettu lähtemään
1976: työtä. Molemmissa tapauksissa työttömän on                 työnhakuun EU- tai ETA-maihin, ja
1977: oltava työkykyinen ja työmarkkinoiden käytet-                aikooko Hallitus muuttaa ko. säädös-
1978:                                                              .. ?
1979: tävissä. Tukimuoto ratkaistaan sen perusteella,            t a.
1980: 
1981:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
1982: 
1983:                                           Mikko Elo /sd
1984: 
1985: 
1986: 
1987: 
1988: 280043
1989: 2                                            KK 1270/1998 vp
1990: 
1991: 
1992: 
1993: 
1994:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1995: 
1996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          työnhakija säilyttää tietyin edellytyksin oikeu-
1997: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tensa lähtömaan työttömyysturvaetuuksiin kol-
1998: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        men kuukauden ajan hakiessaan työtä toisen
1999: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon näin             EU/ET A-maan alueelta. Työttömyysturva-
2000: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1270:               etuuksia, joiden turvin henkilö voi työnhakuun
2001:                                                         lähteä, ovat työttömyysturvalain mukaiset pe-
2002:            Millä perusteilla työmarkkinatukea           ruspäiväraha ja ansioon suhteutettu päiväraha.
2003:         saava työtön ei ole oikeutettu lähtemään        Kyseisen asetuksen sekä siihen liitetyn lisäpöytä-
2004:         työnhakuun EU- tai ETA-maihin, ja               kirjan mukaan työmarkkinatuki ei sen sijaan ole
2005:            aikooko Hallitus muuttaa ko. säädös-         sellainen etuus, jota olisi mahdollista maksaa ul-
2006:         tä?                                             komaantyönhaun ajalta. Samoin on nimenomai-
2007:                                                         sesti todettu myös työmarkkinatuesta annettua
2008:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE
2009: vasti seuraavaa:                                        23511993 vp, s. 16)
2010:                                                            Työmarkkinatuki ei ole edellä kuvatun ETY-
2011:    Työttömyysturvajärjestelmä uudistui vuoden           asetuksen 69 artiklan tarkoittama työttömyys-
2012: 1994 alusta lukien muun muassa työttömyystur-           etuus, vaan lähinnä työvoimapoliittinen tuki-
2013: van saamisedellytyksien osalta. Paitsi ansioon          muoto, jonka tarkoituksena on parantaa työttö-
2014: suhteutetun päivärahan, niin myös työttömyys-           män työnhakijan työllistymisedellytyksiä ensisi-
2015: turvan peruspäivärahan saaruisedellytykseksi            jaisesti aktiivisin työvoimapoliittisin toimenpi-
2016: tuli työssäoloehdon täyttäminen. Uudistuksen            tein. Tästä on osoituksena mm. se, että työmark-
2017: johdosta työttömyyspäivärahajärjestelmän ul-            kinatuki maksetaan toimenpiteen ajalta aina täy-
2018: kopuolelle jääneiden henkilöiden työnhaun ai-           simääräisenä.
2019: kainen toimeentulo turvattiin luomalla uusi, ko-           Työmarkkinatuen saaja on laajassa mitassa
2020: rostetusti aktiivitoimenpiteiden ajalta maksetta-       velvoitettu osallistumaan edellä mainittuihin
2021: va etuusmuoto, työmarkkinatuki.                         työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Toimenpi-
2022:    Työmarkkinatuki etuutena eroaa huomatta-             teeseen osallistuminen on mahdollista luonnolli-
2023: vasti työttömyyspäivärahasta. Työmarkkinatu-            sestikin vain työnhakijan kotimaassa. Koska
2024: kea voidaan maksaa paitsi työttömyysajalta,             työmarkkinatuen saaminen on liitetty kiinteästi
2025: myös työvoimapoliittisten toimenpiteiden, kuten         työllistämistoimenpiteisiin, eksportointioikeu-
2026: esim. työharjoittelun, työvoimapoliittisen ai-          den laajentamista koskemaan myös työmarkki-
2027: kuiskoulutuksen sekä ammatinvalinnanohjaus-             natukea ei voida ainakaan tässä vaiheessa pitää
2028: ja kuntoutustoimenpiteiden ajalta. Työmarkki-           tarkoituksenmukaisena.
2029: natukijärjestelmän luomisen tarkoituksena oli               Koska työmarkkinatuki kohdistuu käytän-
2030: aikaansaada työttömyyspäivärahaa joustavam-             nössä keskimääräistä vaikeammin työllistettä-
2031: pi tukimuoto silmällä pitäen erityisesti niitä tilan-   viin henkilöihin, sen saaruisedellytyksiä on viime
2032: teita, joissa ehkä kokonaan vailla työkokemusta         aikoina jonkin verran rajoitettu (esim. odotus-
2033: oleva henkilö erilaisiin työhallinnon järjestämiin      ajan pidentäminen kolmesta viiteen kuukauteen
2034: aktiivitoimenpiteisiin osallistumalla parantaa          sekä alle 25-vuotiaisiin ammattikouluttamatto-
2035: omia työmarkkinavalmiuksiaan.                           miin nuoriin kohdistuvat rajoitukset). Työnhaun
2036:     Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuk-           mahdollistaminen toisesta EU/ET A-maasta työ-
2037: sessa (ETA-sopimus) mainitun neuvoston ase-             markkinatuen turvin ei olisi sopusoinnussa
2038: tuksen (ETY nro 1408/71) 69 artiklan mukaan             myöskään tämän kehityksen kanssa.
2039:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1998
2040: 
2041:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
2042:                                              KK 1270/1998 vp                                             3
2043: 
2044: 
2045: 
2046: 
2047:                                           Tili Riksdagens Talman
2048: 
2049:   1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen           nomiska samarbetsområdet (EES-avtalet) behål-
2050: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             1er en arbetssökande under vissa förutsättningar
2051: medlem av statsrädet översänt följande av riks-         i högst tre månader rätten tili arbetslöshetsför-
2052: dagsledamot Mikko Elo undertecknade spörs-              måner enligt utreselandets lagstiftning när han
2053: mäl nr 1270:                                            beger sig tili en annan EU/EES-stat för att söka
2054:                                                         arbete där. Sådana arbetslöshetsförmåner, med
2055:            Pä vilka grunder saknar en arbets1ös         stöd av vilka en person kan bege sig för att söka
2056:         som fär arbetsmarknadsstöd rätt att bege        arbete är grunddagpenning och inkomstrelate-
2057:         sig tili en EU- eller EES-stat för att söka     rad dagpenning som avses i lagen om utkomst-
2058:         arbete där, samt                                skydd för arbetslösa. Enligt nämnda förordning
2059:            ämnar Regeringen ändra denna be-             och det protokoll som ansluter sig tili den är
2060:         stämmelse?                                      arbetsmarknadsstöd däremot inte en sådan för-
2061:                                                         mån som kunde betalas för den tid en person
2062:   Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt           söker arbete utomlands. Detsamma konstateras
2063: anföra följande:                                        uttryckligen i den regeringsproposition som gäl-
2064:                                                         ler lagen om arbetsmarknadsstöd (RP 235/1993
2065:    Systemet med utkomstskydd för arbetslösa             rd, s. 16).
2066: reviderades i början av 1994 bl.a. till dendel som         Arbetsmarknadsstöd är inte sådan arbetslös-
2067: gäller förutsättningar för erhållande av utkomst-       hetsförmån som avses i artikel 69 ovan nämnda
2068: skydd för arbetslösa. Förutom för inkomstrela-          EEG-förordning, utan närmast en arbetskrafts-
2069: terad dagpenning började för erhällande av ock-         po1itisk stödform, vars mål är att i första hand
2070: så utkomstskyddets grunddagpenning förutsät-            genom aktiva arbetskraftspolitiska åtgärder för-
2071: tas att arbetsvillkoret blir uppfyllt. För att trygga   bättra en arbetslös arbetssökandes möjligheter
2072: utkomsten för personer som pä grund av refor-           att få arbete. Detta bevisas bl.a. av att arbets-
2073: men inte omfattas av systemet med arbets1öshets-        marknadsstödet alltid betalas tili fullt be1opp för
2074: dagpenning under den tid de söker arbete, skapa-        den tid man deltar i en åtgärd.
2075: des en ny förmänsform, arbetsmarknadsstöd,                 En mottagare av arbetsmarknadsstöd har
2076: som i synnerhet betalas för den tid man deltar i        omfattande sky1dighet att delta i ovan nämnda
2077: aktiva åtgärder.                                        arbetskraftspolitiska åtgärder. Naturligtvis kan
2078:    Som förmån skiljer sig arbetsmarknadsstöd            arbetssökanden deltai ätgärder endast i sitt hem-
2079: betydligt från arbetslöshetsdagpenning. Arbets-         land. Eftersom erhållandet av arbetsmarknads-
2080: marknadsstöd kan betalas utom för den tid man           stöd är sammankopplat med sysselsättningsåt-
2081: är arbetslös, även för den tid då man deltar i          gärder, kan man åtminstone inte i detta skede
2082: arbetskraftspo1itiska åtgärder, säsom arbets-           anse detvara ändamålsenligt att utvidga exporte-
2083: praktik, arbetskraftspolitisk vuxenutbildning           ringsrätten att omfatta även arbetsmarknads-
2084: samt yrkesväglednings- och rehabiliteringsåtgär-        stöd.
2085: der. När systemet med arbetsmarknadsstöd ska-              Eftersom arbetsmarknadsstöd i praktiken in-
2086: pades var avsikten att åstadkomma en stödform           riktas på relativt svärsysselsatta personer, har
2087: som var smidigare än arbetslöshetsdagpenning            förutsättningarna att fä detta stöd pä senare tid i
2088: speciellt med tanke pä situationer där en person        nägon män begränsats (t.ex. en förlängning av
2089: som kanske är helt utan arbetserfarenhet förbätt-       väntetiden frän tre tili fem månader samt vissa
2090: rar sina arbetsmarknadsfårdigheter genom att            restriktioner för ungdomar under 25 är som sak-
2091: delta i aktiva åtgärder som ordnas av arbetsför-        nar yrkesutbi1dning). Att ge möjlighet tili sökan-
2092: valtningen.                                             de av arbete i en annan EU/EES-stat med hjälp av
2093:    Enligt artikel 69 i rådets förordning (EEG) nr       arbetsmarknadsstöd vore inte heller förenligt
2094:  1408/71 som nämns i avta1et om Europeiska eko-         med denna utveckling.
2095: 
2096:      Helsingforsden 23 november 1998
2097: 
2098:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
2099:                                            KK 1271/1998 vp
2100: 
2101: Kirjallinen kysymys 1271
2102: 
2103: 
2104: 
2105: 
2106:                                    Esa Lahtela /sd: Kiertävien myyntiedustajien aseman parantamises-
2107:                                        ta
2108: 
2109: 
2110:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2111: 
2112:     Yhä yleisemmiksi ovat tulleet erilaiset kiertä-   vähennysten johdosta, jotka ovat perustuneet
2113: vään myyntiin perustuvat myyntityöt,joihin hae-       pitkiin ajomatkoihin ja ulkopaikkakunnilla
2114: taan myyjiä päivittäin lehti-ilmoituksin. Myynti-     oloon. Tällaisten myyjiksi lähteneiden henkilöi-
2115: edustajaksi ryhtyvien työ- ja palkkausehdot ovat      den asema on monessakin mielessä heikko. Kun
2116: hyvin mielivaltaisia, ja vaikka myyntiedustaja        heiltä aikanaan työ milloin mistäkin syystä päät-
2117: tekisi kohtuullisen hyvinkin kauppaa, niin enna-      tyy, heidän voi sanoa olevan lähes puilla paljailla.
2118: konpidätyksen alaista palkkaa jää hyvin vähän         Vaikka he ovat tehneet kovastikin työtä, heille ei
2119: tai ei ollenkaan.                                     juurikaan ole kertynyt eläke- eikä muutakaan
2120:     Esimerkki eräästä kiertävästä myyntiedusta-       sosiaaliturvaa. He ovat monessakin mielessä
2121: jasta kertoo parhaiten, mistä on kysymys: Myyn-       ikään kuin "lainsuojattomia" ja oman onnensa
2122: tiedustajan kolmen kuukauden provisiot olivat         varassa.
2123: noin 28 000 markkaa. Tästä työnantaja vähensi            Näiden myyntimiesten keskuudessa onkin he-
2124: ennen ennakonpidätystä ajopäiväkirjasta auton         rännyt epäilys siitä, ovatko heidän provisiopal-
2125: käytön kilometrikorvauksiksi lasketun summan          kastaan ennen ennakonpidätystä tehdyt vähen-
2126: ja ulkopaikkakunnilla olleiden päivien osalta         nykset lain hengen mukaisia, ja onko yleensä
2127: päivärahan suuruisen summan, yhteensä 25 000          tiedostettu yhteiskunnan taholta, miten nämä si-
2128: markkaa. Ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi         nänsä lailliset, mutta kaikki porsaanreiät lain-
2129: jäi 2 900 markkaa kolmelta kuukaudelta, jolta         säädännöstä etsivät firmat yleensä toimivat, ja
2130: työnantaja maksoi eläke- ja sotumaksut. Vero-         ovatko ne riittävästi yhteiskunnan toimesta val-
2131: tettava kuukausiansio jäi siis alle tuhannen mar-     vottuja.
2132: kan kuukaudessa. Myyjä joutui elämään ja elät-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2133: tämään perheensä kuukausittain tällä alle tuhan-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2134: nella markalla ja kilometrikorvauksilla. Työttö-      nioittavasti    valtioneuvoston     asianomaisen
2135: myyskorvaukseen hänellä ei ole oikeutta, koska        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2136:  hänen katsotaan työllistyvän kokopäiväisesti
2137:  tässä työssä.                                                   Onko Hallitus ollut tietoinen niistä lu-
2138:     Ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi tälle                kuisista ongelmista, joita liittyy provisio-
2139:  henkilölle tulee vuodessa alle 12 000 markkaa,               palkalla työskentelevien myyntiedusta-
2140: jos hän onnistuu myyntityössään yhtä hyvin kuin               jien asemaan, ja
2141:  tähänkin asti. Esimerkkitapaus on kaiken lisäksi                onko tarkoitus valmistella lainsäädän-
2142:  keskimääräisesti paremmasta päästä ko. firmas-               töä,jolla näiden henkilöiden asemaa edes
2143:  sa olevista myyjistä. On myös tapauksia, joissa              jollakin tavalla vähimmäisnormitettai-
2144:  provisioiden määrä on huomattavan suuri, mut-                siin?
2145:  ta verotettavaa tuloa ei jää ollenkaan tehtyjen
2146: 
2147:      Helsingissä II päivänä marraskuuta 1998
2148: 
2149:                                             Esa Lahtela /sd
2150: 
2151: 
2152: 
2153: 
2154: 280043
2155: 2                                          KK 1271/1998 vp
2156: 
2157: 
2158: 
2159: 
2160:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2161:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        harjoittaja ja milloin työsuhteinen myyntiedusta-
2162: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja, tehdään aina työsuhteen tunnusmerkkien
2163: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       täyttymiseen kohdistuvalla kokonaisharkinnal-
2164: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       la.
2165: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Työsopimuslain 19 §:ssä on säädetty palkan
2166:  1271:                                                määräytymisperusteesta. Säännöksen mukaan
2167:                                                       palkka voidaan laskea työhön käytetyn ajan,
2168:           Onko Hallitus ollut tietoinen niistä lu-    työn tuloksen tai muun sovitun perusteen mu-
2169:        kuisista ongelmista, joita liittyy provisio-   kaan. Lähtökohtaisesti palkkaustapa on siis osa-
2170:        palkalla työskentelevien myyntiedusta-         puolten vapaasti valittavissa. Erityislakina kaup-
2171:        jien asemaan, ja                               paedustajia ja myyntimiehiä koskeva laki sisäl-
2172:            onko tarkoitus valmistella lainsäädän-     tää säännöksiä muun muassa oikeudesta provi-
2173:        töä, jolla näiden henkilöiden asemaa edes      sioon edustussopimuksen voimassaoloaikana
2174:        jollakin tavalla vähimmäisnormitettai-         syntyneistä sopimuksista ja tietyin edellytyksin
2175:        siin?                                          myös sopimussuhteen lakkaamisen jälkeen syn-
2176:                                                       tyneistä sopimuksista, provisio-oikeuden perus-
2177:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teista sekä oikeuden syntyajankohdasta. Lisäksi
2178: vasti seuraavaa:                                      myyntimiehellä on lain mukaan oikeus saada eri-
2179:                                                       tyinen korvaus matka- ym. kuluista sekä oikeus
2180:     Kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun       päivärahaan matkojen ajalta. Pääsääntö kaup-
2181: lain (41711992) 1 §:ssä on määritelty kauppaedus-     paedustajista ja myyntimiehistä annetun lain no-
2182: taja ja 39 §:ssä myyntimies. Kauppaedustajalla        jalla on se, että osapuolet voivat sopia haluamal-
2183: tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, joka toisen,     laan tavalla provisioistaja kulujen korvauksista.
2184: päämiehen, kanssa tekemässään edustussopi-            Vain säännökset, jotka koskevat myyntimiehen
2185: muksessa on sitoutunut tämän lukuunjatkuvasti         oikeutta provisioon edustussopimuksen lakkaa-
2186: edistämään tavaroiden myyntiä tai ostoa hankki-       misen jälkeen syntyvistä sopimuksista, ovat sel-
2187: malla tarjouksia päämiehelle tai päättämällä tä-      laisia, joista myyntimies ei voi etukäteen luopua.
2188: män nimissä myynti- tai ostosopimuksia. Myyn-         Näin ollen palkkaustapaja kulujen korvaus ovat
2189: timiehellä puolestaan tarkoitetaan työntekijää,       sopimuksenvaraisia asioita, joista voidaan sopia
2190: joka on työnantajansa kanssa tekemässään edus-        ennen työsuhteen alkua tai sen kestäessä.
2191: tussopimuksessa sitoutunut tämän lukuun edis-             Työsopimuslain 17 §:n mukaan työnantajan
2192: tämään lain 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla tavaroi-    on työsopimuksessa tai työsuhteessa noudatetta-
2193: den myyntiä matkustamaHa eri paikkakunnilla           va vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka
2194: tai käymällä tapaamassa asiakkaita sillä paikka-      kyseessä olevasta tai siihen lähinnä rinnastetta-
2195: kunnalla, jossa työnantajan liike sijaitsee. Myyn-    vasta työstä asianomaisen alan yleiseksi katsot-
2196: timies ei kuljeta myytäväksi tarkoitettuja tava-      tavassa valtakunnallisessa työehtosopimuksessa
2197: roita mukanaan. Kauppaedustajista ja myynti-          on noudatettavaksi määrätty. Työsopimuslain
2198: miehistä annetun lain 40 §:n mukaan myyntimie-        17 §:n säännöksen soveltaminen edellyttää siten
2199: hen ja työnantajan väliseen oikeussuhteeseen so-      sitä, että kyseessä olevan työntekijän tekemästä
2200: velletaan työsopimuslakia (320/1970), jollei tässä    työstä (tai siihen rinnastettavasta työstä) on ole-
2201: laissa ole toisin säädetty.                           massa määräyksiä valtakunnallisessa, yleiseksi
2202:     Kysymyksessä tarkoitetaan ilmeisesti työsuh-      katsottavassa työehtosopimuksessa. Milloin
2203: teisia myyntimiehiä, joilla on edustussopimus         yleissitovaa työehtosopimusta ei ole, ei ole myös-
2204: työnantajansa kanssa. Myyntimiehiin sovelle-          kään nimenomaista minimipalkkaa koskevaa
2205: taan työsopimuslain lisäksi erityislakien sään-       säännöstä.
2206: nöksiä, jollaisia kauppaedustajista ja myyntimie-         Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on val-
2207: histä annetun lain säännökset ovat. Rajanveto         voa, ensi sijassa ohjeita ja neuvoja antamalla, että
2208: siitä, milloin kyseessä on itsenäinen elinkeinon-     työsuhteen ehdot myös palkan osalta täyttävät
2209:                                            KK 1271/1998 vp                                            3
2210: 
2211: edellä tarkoitetut vähimmäisehdot. Työsopimus-           Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset
2212: lain tarkoituksesta on johdettu työsuhdevalvon-       SMKJ ry:stä saadun tiedon mukaan järjestön
2213: nassa vakiintuneesti noudatettu periaate, jonka       edustamista noin 20 000 myyntimiehestä noin
2214: mukaan työstä on maksettava alaan nähden ta-          1 %:Ila on esimerkin kaltainen sopimus. Järjes-
2215: vanomainen ja kohtuullisena pidettävä palkka.         töön on tullutjoitakin yhteydenottoja tapauksis-
2216:    Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään             ta, joissa palkka on jäänyt niin pieneksi, että
2217: KKO 1998:63 ottanut kantaa työsuhteessa sovel-        henkilöllä ei ole työttömäksi jouduttuaan ollut
2218: lettavan palkkausehdon vähimmäistasoon.               oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
2219: KKO:n mukaan työsopimuksen palkkaa koske-                Työsopimuslakikomitea, jonka määräaika
2220: van ehdon kohtuullistaminen voidaan yksittäis-        päättyy 31.10.1999, käsittelee myös työsuhteen
2221: tapauksessa tehdä oikeustoimilain 36 §:n nojalla.     ehtojen vähimmäisehtojärjestelmää kokonaisuu-
2222: Palkkaa koskevan ehdon sovittelu oikeustoimi-         dessaan. Tavoitteena on tässä yhteydessä vähen-
2223: lain 36 §:n nojalla ei siten ole mahdollistajotakin   tää niitä epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät vä-
2224: alaa tai kokonaista ryhmää silmällä pitäen. Palk-     himmäispalkan määräytymiseen yleissitovien
2225: kaa koskevan ehdon kohtuuttomuutta arvostel-          työehtosopimusten kautta.
2226: taessa on otettava huomioon työntekijän ja työn-
2227: antajan olosuhteet sekä muut asiaan vaikuttavat
2228: seikat kussakin yksittäistapauksessa.
2229: 
2230:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998
2231: 
2232:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
2233: 4                                          KK 1271/1998 vp
2234: 
2235: 
2236: 
2237: 
2238:                                         Tili Riksdagens Talman
2239: 
2240:    I det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen            I 19 § lagen om arbetsavtal stadgas om grun-
2241: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           derna för normering av lön. I bestämmelsen före-
2242: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-       skrivs att lön kan beräknas enligt den för arbetet
2243: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål            använda tiden eller enligt arbetsresultatet eller
2244: nr 1271:                                              enligt annan överenskommen grund. I princip
2245:                                                       kan parterna således fritt välja lönesättningsfor-
2246:           Är Regeringen medveten om de talrika        men. Lagen om handelsrepresentanter och för-
2247:        prob1em som kommer av att representan-         säljare innehåller som speciallag bestämmelser
2248:        ter arbetar på provisionslön, samt             om bl.a. rätt till provision som grundar sig på
2249:           har man för avsikt att bereda en 1ag-       sådana avtal som ingåtts under representations-
2250:        stiftning som skulle innebära åtminstone       avtalets giltighetstid och under vissa förutsätt-
2251:        något slags miniminormer för dessa per-        ningar även sådana som ingåtts efter det att av-
2252:        soners situation?                              talsförhållandet har upphört, om grunderna för
2253:                                                       rätt till provision samt när rätten till provision
2254:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har uppkommit. Därtill har försäljare enligt la-
2255: anföra följande:                                      gen rätt till en ersättning för rese- och andra
2256:                                                       kostnader samt rätt till dagtraktamente för tiden
2257:     I 1 § lagen om handelsrepresentanter och för-     av resorna. Huvudregeln enligt lagen om han-
2258: säljare (41711992) definieras vad som avses med       delsrepresentanter och försäljare är att parterna
2259: handelsrepresentant och i 39 § vad som avses med      kan på ett lämpligt sätt sinsemellan komma över-
2260: försäljare. Med handelsrepresentant avses en nä-      ens om provisioner och kostnadsersättningar.
2261: ringsidkare som genom ett representationsavtal        Endast de bestämmelser som gäller försäljarens
2262: med en annan, huvudmannen, har förbundit sig          rätt till sådan provision som grundar sig på avtal
2263: att för dennes räkning varaktigt verka för försälj-   som ingåtts efter det att representationsavtalet
2264: ning eller inköp av varor genom att ta upp anbud      har upphört är sådana som försäljare inte på
2265: till huvudmannen eller sluta avtal i dennes namn.     förhand kan avstå från. Därigenom är lönesätt-
2266: Med försäljare avses isin tur en arbetstagare som     ningsformen och kostnadsersättningen sådana
2267: genom ett representationsavtal med sin arbetsgi-      avtalsenliga frågor som man kan komma överens
2268: vare har förbundit sig att för dennes räkning         om innan arbetsförhållandet inleds eller medan
2269: verka för försäljning av varor så som anges i 1 §     det pågår.
2270: genom att resa till olika orter eller besöka kunder       Enligt 17 § lagen om arbetsavtal skall arbetsgi-
2271: på den ort där arbetsgivarens affårsrörelse finns.    varen i arbetsavtal eller arbetsförhållande iaktta
2272: Försäljaren för inte med sig de varor som skall       åtminstone de löne- och andra villkor som be-
2273: säljas. Enligt 40 § nämnda lag tillämpas på rätts-    stämts för ifrågavarande eller därmed närmast
2274: förhållandet mellan försäljaren och arbetsgiva-       jämförligt arbete i riksomfattande kollektivavtal,
2275: ren lagen om arbetsavtal (320/1970), om inte nå-      vilket bör anses vara allmänt i vederbörande
2276: got annat stadgas i denna lag.                        bransch. En förutsättning för tillämpning av 17 §
2277:     I spörsmålet avses tydligen en sådan försäljare   lagen om arbetsavtal är att det i ett riksomfattan-
2278: i arbetsavtalsförhållande, som har ingått ett re-     de kollektivavtal som anses vara allmänt bindan-
2279: presentationsavtal med arbetsgivaren. På försäl-      de finns bestämmelser om sådant (eller därmed
2280: jare tillämpas förutom lagen om arbetsavtal även      jämförbart) arbete som arbetstagaren i fråga ut-
2281: bestämmelser i speciallagar, t.ex. lagen om han-      för. I de fall där ett allmänt bindande kollektivav-
2282: delsrepresentanter och försäljare. En gränsdrag-      tal inte finns, finns det inte heller någon uttryck-
2283: ning mellan huruvida det är fråga om en själv-        lig bestämmelse om minimilön.
2284: ständig näringsidkare eller en representant i ar-        Arbetarskyddsmyndigheterna skall, i första
2285: betsavtalsförhållande sker alltid genom helhets-      hand genom instruktioner och råd, se till att
2286: prövning av om kriterierna för ett arbetsförhål-      anställningsvillkoren också när det gäller lön,
2287: lande uppfylls.                                       uppfyller ovan avsedda minimivillkor. Vid över-
2288:                                            KK 1271/1998 vp                                             5
2289: 
2290: vakning av anställningsförhållandena följer man          Enligt uppgift från Försäljar- och marknads-
2291: en vedertagen princip, härledd från själva syftet     förarproffsen SMKJ rfhar cirka 1 % av de cirka
2292: med lagen om arbetsavtal, enligt viiken för arbe-     20 000 försäljare som representerar organisatio-
2293: tet skall betalas en för branschen skälig och gäng-   nen ett sådant avtal som avses i exemplet. Organi-
2294: se lön.                                               sationen har kontaktats i några fall där lönen har
2295:    Högsta domstolen har i sitt prejudikat HD          förblivit så liten att personen, när han blivit ar-
2296: 1998:63 tagit ställning tili lägsta nivån för löne-   betslös, inte har haft rätt tili inkomstrelaterad
2297: villkor som tillämpas på ett arbetsförhållande.       dagpenning.
2298: Enligt HD kan ett villkor som gäller lön i ett           Arbetsavtalskommitten, vars uppdrag upphör
2299: arbetsavtal i enskilda falljämkas med stöd av 36 §    31.10.1999, skall som helhet behandla systemet
2300: rättshandlingslagen. När det däremot gäller en        med minimivillkor som gäller anställningsvill-
2301: bransch eller en hei grupp kan en jämkning av ett     kor. A vsikten är att i detta sammanhang minska
2302: villkor i lönen inte ske med stöd av 36 § rätts-      de osäkerhetsfaktorer som hör ihop med bestäm-
2303: handlingslagen. Vid prövning av oskäligheten          ning av minimilön genom allmänt bindande kol-
2304: beträffande ett villkor i lönen skall man beakta      lektivavtal.
2305: arbetstagarens och arbetsgivarens förhållanden
2306: samt övriga omständigheter som i varje enskilt
2307: fall inverkar på saken.
2308: 
2309:      Helsingfors den 10 december 1998
2310: 
2311:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
2312:                     j
2313:                     j
2314:                 j
2315:                 j
2316:             j
2317:             j
2318:         j
2319:         j
2320:     j
2321:     j
2322: j
2323: j
2324:                                               KK 1272/1998 vp
2325: 
2326: Kirjallinen kysymys 1272
2327: 
2328: 
2329: 
2330: 
2331:                                      Esa Lahtela /sd: Vaippojen ja muiden pienten lasten tarvikkeiden
2332:                                          arvonlisäveron alentamisesta
2333: 
2334: 
2335:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
2336: 
2337:     Syntyvyys Suomessa on alentunut 1990-luvul-             Juuri syntymän jälkeen lapsen hoidon kustan-
2338: la. Syitä tähän ilmiöön on varmasti monia, mutta         nukset ovat suurimmillaan. Siitä syystä vaippa-
2339: yhtenä seikkana ovat varmasti myös taloudelliset         ikäisten lasten vaippojen ja muiden tarvikkeiden
2340: syyt. Pitkän taloudellisen laman aikana kotita-          arvonlisäveron alentamisella tai poistamisella
2341: loudet ajautuivat vararikkojen ja työttömyyden           kokonaan saavutettaisiin parhaiten kohdennettu
2342: vuoksi tiukalle eikä osa niistä ole vieläkään sel-       lapsipoliittinen tuki, joka olisi helppo toteuttaa.
2343: viytynyt. Osasyynä matalaan syntyvyyteen lienee             Tämäntyyppistä malliahan toteutettiin lääk-
2344: myös työttömyydellä, ei haluta synnyttää lapsia          keiden arvonlisäveron alentamisen yhteydessä ja
2345: lisää työttömyysjonoihin. Kuitenkin tilastollises-       se onkin otettu tyytyväisyydellä vastaan.
2346: ti, jos tilanne syntyvyyden osalta jatkuu tällaise-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2347: na, jossakin vaiheessa Suomessa tulee olemaan            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2348: väestön ikääntyessä työvoimapula. Jo yksin hoi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2349: vapalvelut tulevat vaatimaan moninkertaisen              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2350: määrän työvoimaa.
2351:     Suomalaista yhteiskuntaa ei voida paljoakaan                    Onko Hallitus suunnitellut joitain toi-
2352: moittia lapsivastaisuudesta maailmanlaajuisesti                  menpiteitä yhteiskunnan lapsiystävälli-
2353: vertailun kestävien suhteellisen hyvien lapsipo-                 syyden parantamiseksi, ja
2354: liittisten etujen ansiosta. Jotta kuitenkin voisim-                 näkeekö Hallitus mahdolliseksi, että
2355: me poistaa köyhimmiltäkin esteitä lasten hank-                   vaippojen ja muiden pienten lasten tar-
2356: kimiselle, tarvittaisiin uusia keinoja, joilla yhteis-           vikkeiden arvonlisäveroa voitaisiin alen-
2357: kunta tulisi perheitä vastaan.                                   taa?
2358: 
2359:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
2360: 
2361:                                                Esa Lahtela /sd
2362: 
2363: 
2364: 
2365: 
2366: 280043
2367: 2                                        KK 1272/1998 vp
2368: 
2369: 
2370: 
2371: 
2372:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2373: 
2374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      rätietoisesti kehitetty, merkittävimpänä toimen-
2375: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       piteenä kaikkia alle kouluikäisiä lapsia koskevan
2376: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteuttami-
2377: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     nen vuoden 1996 alusta.
2378: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan veroa
2379:  1272:                                              suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoimin-
2380:                                                     nan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palve-
2381:           Onko Hallitus suunnitellut joitain toi-   lujen myynnistä. Pienten lasten vaippojenjamui-
2382:        menpiteitä yhteiskunnan lapsiystävälli-      den tarvikkeiden myyntiin sovelletaan arvonlisä-
2383:        syyden parantamiseksi, ja                    verotuksessa yleistä 22 prosentin verokantaa.
2384:           näkeekö Hallitus mahdolliseksi, että      Alennettua 17 prosentin verokantaa sovelletaan
2385:        vaippojen ja muiden pienten lasten tar-      elintarvikkeisiin ja rehuihin sekä 8 prosentin ve-
2386:        vikkeiden arvonlisäveroa voitaisiin alen-    ro kantaa eräisiin muihin hyödykkeisiin, kuten
2387:        taa?                                         esimerkiksi lääkkeisiin. Vain eräät laissa nimen-
2388:                                                     omaisesti luetellut hyödykkeet on vapautettu ve-
2389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rosta.
2390: vasti seuraavaa:                                       Koska Suomi ei hakenut ja saanut ED-neu-
2391:                                                     votteluissa poikkeusta, arvonlisäverotuksessa
2392:    Taloudellisen laman myötä syntyneen sosiaa-      sovellettavan veropohjan laajuus ja verokannat
2393: liturvan rahoituskriisin ratkaisemiseksi on myös    on säädelty Suomea sitovasti Euroopan yhteisö-
2394: perhepoliittisten etuuksien tasoja muun sosiaali-   jen kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä (77/
2395: turvan tavoin jouduttu jossain määrin alenta-       388/ETY). Suomella ei ole oikeutta kansallisin
2396: maan. Kuitenkin esimerkiksi lapsilisän taso on      päätöksin supistaa direktiivin mukaista vero-
2397: edelleen kansainvälisesti verraten kohtuullisen     pohjaa tai soveltaa alennettuja verokantoja mui-
2398: korkea kattaen huomattavan osan perheelle lap-      hin kuin direktiivissä mainittuihin tavaroihin ja
2399: sesta aiheutuvista kustannuksista. Lapsilisä on     palveluihin. Tämä edellyttäisi direktiivin muu-
2400: myös hallinnollisesti yksinkertainen tapa to-       tosta, joka vaatii komission esitystä ja kaikkien
2401: teuttaa perhekustannusten tasausta myös pie-        jäsenmaiden yksimielisyyttä.
2402: nimpien lasten kohdalla.                               Alennetun verokannan soveltaminen Suomes-
2403:     Painopiste suomalaisessa perhepolitiikassa on   sa pienten lasten vaippojen ja muiden pienten
2404: selkeästi ollut pienten lasten hoitojärjestelyjen   lasten tarvikkeiden myyntiin ei ole kuudennen
2405: tukemisessa ja näin samalla nuorten perheiden       arvonlisäverodirektiivin perusteella mahdollista.
2406: tukemisessa. Huolimatta muussa sosiaaliturvas-      Hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoittamasta
2407: sa 1990-luvun alkupuoliskolla tehdyistä kustan-     näkökulmasta.
2408: nusten leikkauksista on lasten päivähoitoa mää-
2409:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
2410:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
2411:                                            KK 1272/1998 vp                                               3
2412: 
2413: 
2414: 
2415: 
2416:                                         Till Riksdagens Talman
2417: 
2418:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vecklats. Den mest betydande åtgärden var den
2419: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        subjektiva rätt tili dagvård för alla barn under
2420: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skolåldern som infördes vid ingången av 1996.
2421: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr                 Enligt mervärdesskattelagen ( 150 1/1993) skall
2422: 1272:                                                 skatt i princip betalas på all rörelsemässig försälj-
2423:                                                       ning av varor och tjänster. På försäljning av blö-
2424:           Har Regeringen planerat några åtgär-        jor och andra artiklar för små barn tillämpas
2425:        der för att göra samhället barnvänligare,      inom mervärdesbeskattningen den allmänna
2426:        och                                            skattesatsen på 22 %. En sänkt skattesats på 17 %
2427:           finner Regeringen det möjligt att sänka     tillämpas på livsmedel och foder, och skattesat-
2428:        mervärdesskatten på blöjor och andra           sen på 8 % tillämpas på vissa andra nyttigheter,
2429:        artiklar för små barn?                         t.ex. läkemedel. Endast vissa, i lagen uttryckligen
2430:                                                       angivna nyttigheter är befriade från skatt.
2431:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Då Finland inte har sökt och fått undantas i
2432: anföra följande:                                      EU-förhandlingarna den skattebas och de skat-
2433:                                                       tesatser som skall tillämpas inom mervärdesbe-
2434:    För att lösa den kris inom finansieringen av       skattningen har i Europeiska gemenskapernas
2435: socialskyddet som uppstod på grund av den eko-        sjätte mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG)
2436: nomiska depressioneo har man varit tvungen att        reglerats på ett sätt som är bindande för Finland.
2437: i någon mån sänka nivån också på de familje-          Vi har ingen rätt att genom nationella beslut
2438: politiska förmånerna, precis som på det övriga        reducera den skattebas som direktivet föreskri-
2439: socialskyddet. I en internationell jämförelse är      ver eller att tillämpa sänkta skattesatser på andra
2440: dock t.ex. barnbidraget fortfarande relativt högt     varor och tjänster än de som nämns i direktivet.
2441: och täcker en avsevärd del av familjens kostnader     För detta förutsätts en ändring av direktivet,
2442: för barnet. Barnbidraget är också med tanke på        vilket kräver ett förslag från kommissionen och
2443: administrationen enkelt sätt att jämna ut familje-    enhällighet bland alla medlemsländer.
2444: kostnaderna också i fråga om de minsta barnen.            Med hänsyn tili det sjätte mervärdesskattedi-
2445:    Inom finländsk familjepolitik har tyngdpunk-       rektivet går det inte att i Finland tillämpa en
2446: ten klart legat på att stödja ordnandet av vård för   sänkt skattesats på försäljning av blöjor och and-
2447: små barn, och härigenom samtidigt på att stödja       ra artiklar för små barn. Regeringen kommer att
2448: unga familjer. Trots nedskärningen av kostna-         följa läget ur den synvinkel som spörsmålsstäl-
2449: derna inom det övriga socialskyddet i början av       laren avser.
2450: 1990-talet har barndagvården målmedvetet ut-
2451: 
2452:      Helsingfors den l december 1998
2453: 
2454:                                                                              Minister Jouko Skinnari
2455:                                            KK 1273/1998 vp
2456: 
2457: Kirjallinen kysymys 1273
2458: 
2459: 
2460: 
2461: 
2462:                                    Esa Lahtela /sd: Maksatusjärjestelmän kehittämisestä yhdistelmä-
2463:                                        tuella työllistettyjen kohdalla
2464: 
2465: 
2466:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2467: 
2468:    Yhdistelmätukityöllistäminen on alkuvai-           järjestelmä olisi yksinkertaisempi hoitaa. Esille
2469: keuksien jälkeen lähtenyt liikkeelle. Tällä het-      on tullut kysymys, miksi yhdistelmätuella työllis-
2470: kellä yhdistelmätuella työllistettyjä lienee jo yli   tetyn tukea ei voisi maksaa ns. yhden luukun
2471: 5 000 henkeä. Alun perin odotettiin, että suurin      periaatteella ja ilman nykyisenlaisia viiveitä. Jos
2472: tämän tuen käyttäjäryhmä tulisi olemaan ns. kol-      järjestelmä saataisiin vähemmän byrokraattisek-
2473: mas sektori. Näin on myös käynyt. Valtaosa yh-        si ja maksatukseltaan nopeaksi, työllistettävien
2474: distelmätuella työllistetyistä on saanut tukityö-     määrä tulisi nousemaan nykyisestään huomatta-
2475: paikkansa yhdistyksistä ja jäijestöistä.              vasti.
2476:    Jo tähän mennessä tulleiden kokemusten pe-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2477: rusteella on tullut ilmi moniakin kehittämistar-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2478: peita, joilla yhdistelmätukijäijestelmästä voisi      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2479: saada parhaan mahdollisen hyödyn. Yhtenä              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2480: merkittävänä jarruna pienissä yhdistyksissä on
2481: koettu byrokratia, joka vaatii hakemuksia Kelal-                 Onko Hallitus noteerannut sen myön-
2482: le ja työvoimahallinnolle. Joissakin paikoin on-              teisen ilmiön, mikä yhdistelmätuella on
2483: nistuneesti ESR:n rahoituksen turvin on luotu                 ollut pitkäaikaistyöttömyyden katkai-
2484: kumppanuusprojekteja, joissa hoidetaan nämä                   suun,ja
2485: "paperinpyöritystehtävät". Kuitenkaan suurim-                    onko tarkoitus kehittää maksatusjär-
2486: malle osalle yhdistyksiä nämä palvelut eivät yllä.            jestelmää siten, että jatkossa yhdistelmä-
2487:     Onkin ilmennyt, että monilla yhdistyksillä oli-           tuella työllistävä yhdistys voisi saada val-
2488: si kuitenkin halukkuutta ja tarvetta ottaa tällai-            tion maksaman tuen yhdeltä luukulta il-
2489: nen yhdistelmätuella työllistetty henkilö, mikäli             man tarpeetonta viivytystä?
2490: 
2491:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998
2492: 
2493:                                             Esa Lahtela /sd
2494: 
2495: 
2496: 
2497: 
2498: 280043
2499: 2                                          KK 1273/1998 vp
2500: 
2501: 
2502: 
2503: 
2504:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2505: 
2506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Saatuaan myönteisen päätöksen yhdistelmä-
2507: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuen myöntämisestä työnantaja toimittaa kuu-
2508: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kausittain työvoimatoimistolle tilityshakemuk-
2509: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       sen yhdistelmätuen maksamisesta. Työvoimatoi-
2510: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          misto tarkistaa sekä yhdistelmätukeen liittyvän
2511:  1273:                                                työllistämistuen maksamisen edellytykset että
2512:                                                       työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen
2513:           Onko Hallitus noteerannut sen myön-         maksamisen edellytykset ja toimittaa hyväksy-
2514:        teisen ilmiön, mikä yhdistelmätuella on        mismerkinnöin varustetun tilityslomakkeen Ke-
2515:        ollut pitkäaikaistyöttömyyden katkai-          lan paikallistoimistoon, joka maksaa työmarkki-
2516:        suun,ja                                        natuen työnantajalle. Työllistämistuen osuuden
2517:           onko tarkoitus kehittää maksatusjär-        maksaa työnantajalle työvoima- ja elinkeinokes-
2518:        jestelmää siten, että jatkossa yhdistelmä-     kuksen kassa. Käytännössä yhdistelmätukea
2519:        tuella työllistävä yhdistys voisi saada val-   koskeva hakemus ja kuukausitiainen tilityshake-
2520:        tion maksaman tuen yhdeltä luukulta il-        mus tehdään suoraan työvoimatoimistolle eli täl-
2521:        man tarpeetonta viivytystä?                    tä osin niin sanottu yhden luukun periaate toteu-
2522:                                                       tuu.
2523:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Koska yhdistelmätukeen liittyvä työllistämis-
2524: vasti seuraavaa:                                      tuki kuuluu työhallinnon tukimuotoihin ja työ-
2525:     Työvoimapoliittisen uudistuksen yksi keskei-      markkinatuki puolestaan Kelan maksettaviin
2526: simmistä tavoitteista on työnhakijoiden syrjäyty-     etuuksiin, on myös yhdistelmätuessa katsottu
2527: miskehityksen estäminen. Syrjäytymisvaarassa          tarkoituksenmukaiseksi, että asianomainen vi-
2528: olevien työttömien aktivoimiseksi otettiin vuo-       ranomainen toimii myös tukeen liittyvän osuu-
2529: den 1998 alusta lukien käyttöön uusi tukimuoto,       den maksajana. Mahdollisimman nopean mak-
2530: yhdistelmätuki, joka muodostuu työnantajalle          satuksen edellytyksenä on myös se, että tilitysha-
2531: maksettavasta työmarkkinatuesta ja työllistä-         kemus on oikein täytetty. Tämän turvaamiseksi
2532: mistuesta. Vuoden 1998 tammi- ja helmikuun            on työnantajille pystyttävä antamaan riittävästi
2533: hitaan käyntiinlähdön jälkeen yhdistelmätuella        apua yhdistelmätuen tilitykseenja maksatukseen
2534: työllistettyjen määrä on kuukausi kuukaudelta         liittyvissä asioissa. Työministeriö ja Kansanelä-
2535: kasvanut. Etenkin kolmannelle sektorille on syn-      kelaitos ovat muun muassa omalle alue- ja pai-
2536: tynyt uusia työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille,       kallishallinnolle yhteistyössä antamassaan kou-
2537: jotka täyttävät yhdistelmätuella työllistämisen       lutuksessa käsitelleet Kelan paikallistoimistojen
2538: edellytykset. Kehitys on ollut myönteinen ja odo-     ja työvoimatoimistojen yhteistyötä yhdistelmä-
2539: tettavissa on, että yhdistelmätuen käyttö tulee       tuen osalta.
2540: entisestään lisääntymään.                                 Yhdistelmätuen käyttö on usein nivoutunut
2541:     Niille työnhakijoille,jotka kuuluvat työmark-     projekteihin, jonka hallinnointikustannuksiin
2542: kinatukijärjestelmän piiriin, työmarkkinatuen         työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosas-
2543: maksaa Kansaneläkelaitos. Yhdistelmätuessa            tot tai valtakunnallisten hankkeiden osalta työ-
2544: työvoimatoimisto voi työmarkkinatukilaissa            ministeriö on myöntänyt työllisyyspoliittista
2545: (1542/1993) säädettyjen edellytysten täyttyessä       projektitukea. Yhdistelmätuen ja työllisyyspo-
2546: työnantajan hakemuksesta antaa Kelalle sitovan        liittisen projektituen avulla on voitu organisoida
2547: lausunnon normaalisti työnhakijalle maksetta-         laajamittaisia projektikokonaisuuksia, jossa
2548: van työmarkkinatuen maksamisesta työnanta-            työllistäjän toimintaa on tuettu sekä hallinnolli-
2549: jalle. Työnantaja voijättää hakemuksen työnan-        sella että varsinaisella toimenpiderahoituksella.
2550: tajalle maksettavasta työmarkkinatuen osuudes-        Projektitukea on myönnetty paitsi uusien työ-
2551: ta myös suoraan työvoimatoimistolle samassa           mahdollisuuksien luomiseksi työttömille myös
2552: yhteydessä, kun työnantaja hakee yhdistelmätu-        projekteihin, jotka välillisesti auttavat yhdistel-
2553: keen liittyvää työllistämistuen osuutta.              mätuella työllistämistä. Projektitukea on esimer-
2554:                                          KK 1273/1998 vp                                          3
2555: 
2556: kiksi myönnetty projekteihin, joiden tavoitteena      Työministeriö seuraa tarkoin työvoimapoliit-
2557: on muun muassa kouluttaa ja avustaa kolman-        tiseen uudistukseen liittyvien säännösmuutosten
2558: nen sektorin uusia työnantajia työnantajavel-      toimeenpanoa. Saadun palautteen ja seurantatie-
2559: voitteiden ja yhdistelmätuen maksatukseen liit-    tojen perusteella tulevat myös harkittavaksi
2560: tyvien asioiden hoidossa.                          mahdolliset järjestelmän muutostarpeet.
2561: 
2562:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
2563: 
2564:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
2565: 4                                          KK 1273/1998 vp
2566: 
2567: 
2568: 
2569: 
2570:                                         Tili Riksdagens Talman
2571: 
2572:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Efter att ha fått ett positivt beslut om beviljan-
2573: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        det av sammansatt stöd, tillställer arbetsgivaren
2574: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      arbetskraftsbyrån månatligen en redovisnings-
2575: man Esa Lahtela undertecknade skriftliga spörs-       ansökan om betalning av sammansatt stöd. Ar-
2576: må1 nr 1273:                                          betskraftsbyrån granskar både förutsättningar-
2577:                                                       na för utbetalning a v sysselsättningsstöd i anslut-
2578:           Har Regeringen noterat den positiva         ning till sammansatt stöd och förutsättningarna
2579:        effekt som sammansatt stöd haft på av-         för utbetalning av det arbetsmarknadsstöd som
2580:        brytandet av 1ångtidsarbetslösheten, och       skall betalas åt arbetsgivaren och tillställer Fpa:s
2581:           är det meningen att utveck1a utbetal-       lokalbyrå den med anteckning om godkännande
2582:        ningssystemet så, att föreningar som sys-      försedda redovisningsblanketten. Fpa betalar se-
2583:        selsätter med sammansatt stöd i fortsätt-      dan arbetsmarknadsstödet till arbetsgivaren.
2584:        ningen kunde få statsunderstöd från en         Sysselsättningsstödsandelen betalas till arbetsgi-
2585:        1ucka utan onödigt dröjsmål?                   varen av arbetskrafts- och näringscentralens kas-
2586:                                                       sa. 1 praktiken riktas ansökan om sammansatt
2587:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         stöd och den månatliga redovisningsansökning-
2588: anföra fö1jande:                                      en direkt till arbetskraftsbyrån, dvs. i detta avse-
2589:                                                       ende iakttas den s.k. enlucksprincipen.
2590:    Ett av den arbetskraftspolitiska reformens             Eftersom sysselsättningsstödet som hänför sig
2591: viktigaste syften är att hindra uts1agningstrenden    till det sammansatta stödet hör till arbetsförvalt-
2592: bland arbetssökandena. För att aktivera arbets-       ningens stödformer och arbetsmarknadsstödet å
2593: 1ösa som riskerar uts1agning tog man i början av      sin sida hör till de förmåner som Fpa betalar, har
2594: 1998 i bruk en ny stödform, sammansatt stöd,          man också beträffande det sammansatta stödet
2595: som består av åt arbetsgivaren betalt arbets-         ansett det ändamålsenligt att den behöriga myn-
2596: marknadsstöd och sysselsättningsstöd. Efter en        digheten också fungerar som betalare av den
2597: långsam start i januari och februari 1998 har         andel som hänför sig till stödet. En förutsättning
2598: antalet personer som sysselsatts med sammansatt       för en så snabb utbetalning som möjligt är även
2599: stöd ökat från månad till månad. Speciellt inom       att redovisningsansökan är korrekt ifylld. För att
2600: den tredje sektorn har det uppstått nya arbets-       säkerställa detta bör man kunna ge arbetsgivarna
2601: platser för de långtidsarbetslösa som uppfyller       tillräckligt med hjälp i ärenden som hänför sig till
2602: kraven på sysselsättning med sammansatt stöd.         redovisningen av det sammansatta stödet och till
2603: U tvecklingen har varit positiv och man förväntar     utbetalningen. Arbetsministeriet och folkpen-
2604: sig att användningen av sammansatt stöd kom-          sionsanstalten har i den utbildning de i samråd
2605: mer att öka allt mer.                                 gett till bl.a. den egna regionala och lokala för-
2606:    För de arbetssökande som omfattas av syste-        valtningen behandlat samarbetet mellan Fpa:s
2607: met med arbetsmarknadsstöd betalas arbets-            lokalbyråer och arbetskraftsbyråerna för det
2608: marknadsstödet av folkpensionsanstalten. Då           sammansatta stödets vidkommande.
2609: det gäller sammansatt stöd, kan arbetskraftsby-           Användningen av sammansatt stöd har ofta
2610: rån i det fall då förutsättningarna enligt lagen om   anknutit tili projekt för vilkas administrativa
2611: arbetsmarknadsstöd (1542/1993) uppfylls på an-        kostnader arbetskrafts- och näringscentralernas
2612: hållan av arbetsgivaren ge folkpensionsanstalten      arbetskraftsavdelningar eller, då det gäller riks-
2613: ett bindande utlåtande om att arbetsmarknads-         omfattande projekt, arbetsministeriet beviljat
2614: stödet som normalt betalas till arbetssökanden        sysselsättningspolitiskt projektstöd. Med hjälp
2615: skall betalas till arbetsgivaren. Arbetsgivaren       av sammansatt stöd och sysselsättningspolitiskt
2616: kan också direkt till arbetskraftsbyrån lämna in      projektstöd har man kunnat organisera omfat-
2617: ansökan om den arbetsmarknadsstödsandel som           tande projekthelheter, där "sysselsättarens"
2618: skall betalas till arbetsgivaren i samband med att    verksamhet har stötts genom såväl administrativ
2619: arbetsgivaren ansöker om sysselsättningsstöds-        som egentlig åtgärdsfinansiering. Projektstöd
2620: andelen som hänför sig till sammansatt stöd.          har beviljats inte bara för att skapa arbetsmöjlig-
2621:                                              KK 1273/1998 vp                                           5
2622: 
2623: heter åt de arbetslösa, utan också för projekt som         Arbetsministeriet följer noggrant med verk-
2624: indirekt hjälper att ge sysselsättning med sam-         ställigheten av den revidering av bestämmelserna
2625: mansatt stöd. Projektstöd har t.ex. beviljats för       som hänför sig tili den arbetskraftspolitiska re-
2626: projekt vilka bl.a. syftar tili att utbilda och bistå   formen. På basis av den respons man får och på
2627: den tredje sektorns nya arbetsgivare i skötseln av      basis av uppföljningsuppgifterna kommer man
2628: ärenden som hänför sig tili arbetsgivarskyldighe-       också att överväga eventuella behov att ändra
2629: ter och utbetalning av sammansatt stöd.                 systemet.
2630: 
2631:      Helsingforsden 4 december 1998
2632: 
2633:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
2634:                                             KK 1274/1998 vp
2635: 
2636: Kirjallinen kysymys 1274
2637: 
2638: 
2639: 
2640: 
2641:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion perintätoimien järkeistämisestä
2642: 
2643: 
2644: 
2645:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2646: 
2647:    Yhteiskunnalla on kansataisiltaan erilaisia         kaista ja tasaisesti kasvavaa velkaa. Jos sitä heiltä
2648: rästiin jääneitä saatavia, veroja, maksuja ja kor-     ryhdyttäisiin ulosmittaamaan pienestä eläkkees-
2649: vauksia useita kymmeniä miljardeja markkoja.           tä, he joutuisivat toimeentuloluukulle. Ulosotto-
2650: Niiden perimisestä huolehtii oikeusministeriön         mies kuitenkin kyttää viran puolesta, ettei tuo
2651: alainen ulosoton organisaatio.                         saatava pääse vanhenemaan, vaan kasvaa koko
2652:    Tehokkaat perintätoimet ovat kannatettavia          ajan.
2653: ja ymmärrettäviä siitä huolimatta, että ne eivät           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2654: aina tuottaisi tulosta, ilman niitä kun maksuha-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2655: luttomuus kasvaisi entisestään. Joissakin ta-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2656: pauksissa kuitenkin tuntuu siltä, että perimistou-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2657: huissa ei ole mitään järkeä. Otetaan nyt esimer-
2658: kiksi vaikka erään toijalalaisen naishenkilön ta-                Olisiko Lipposen hyvän Hallituksen
2659: rina. Vajaat kymmenen vuotta sitten hän lopetti               mielestä mahdollista järkeistää valtion
2660: pienen siivousfirman kannattamattomana ja                     olemattomien saatavien perintäyrityksiä
2661: osin terveydellisistäkin syistä. Valtio joutui palk-          sellaisilta kohteilta,jotka eivät pysty edes
2662: katurvalain perusteella maksamaan rästiin jää-                korkosuorituksiin joutumatta toimeen-
2663: neitä palkkoja noin 8 000 markkaa. Tänä päivä-                tuloluukun asiakkaiksi, ja kohdistaa
2664: nä tuo valtion saatava on kasvanut korkojen                   ulosoton voimavarat sellaisiin kohteisiin,
2665: myötä ja on 21 000 markkaa. Velallinen nainen ja              joissa ne voivat tuottaa tulosta kymme-
2666: hänen miehensä elävät äärimmäisen pienillä tu-                nien miljardien markkojen saatavien suh-
2667: loilla, mutta elävät kumminkin omillaan pysty-                teen?
2668: mättä maksamaan tuota kymmenen vuoden ta-
2669: 
2670:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
2671: 
2672:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
2673: 
2674: 
2675: 
2676: 
2677: 280043
2678: 2                                           KK 1274/1998 vp
2679: 
2680: 
2681: 
2682: 
2683:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2684: 
2685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         man. Menettelyä koskee yksityishenkilön velka-
2686: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          järjestelystä annettu laki (57/1993). Velkajärjes-
2687: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        telyssä voidaan alentaa viivästyskoron ja maksa-
2688: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         matta olevan velan määrää. Julkisoikeudellisen
2689: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          saatavan haltijalla on oikeus muun lain estämät-
2690: n:o 1274:                                              tä suostua velkajärjestelyn lisäksi myös sellaiseen
2691:                                                        vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn, joka sisällöl-
2692:           Olisiko Lipposen hyvän Hallituksen           tään vastaa velkajärjestelylain periaatteita. Täl-
2693:        mielestä mahdollista järkeistää valtion         laisesta suostumuksesta päättää se viranomai-
2694:        olemattomien saatavien perintäyrityksiä         nen, jolla on toimivalta saatavan perimiseen.
2695:        sellaisilta kohteilta, jotka eivät pysty edes      Oikeusministeriön vuotta 1999 koskevissa tu-
2696:        korkosuorituksiin joutumatta toimeen-           lostavoitteissa asetetaan tavoitteeksi ns. erikois-
2697:        tulolaukun asiakkaiksi, ja kohdistaa            perinnän kehittäminen ja laajentaminen. Myös
2698:        ulosoton voimavarat sellaisiin kohteisiin,      Ulosotto 2000 -toimikunta (KM 1998:2) on mie-
2699:        joissa ne voivat tuottaa tulosta kymme-         tinnössään kiinnittänyt huomiota siihen, että pe-
2700:        nien miljardien markkojen saatavien suh-        rinnän painopiste ei saisi olla yksin heipoissa
2701:        teen?                                           perintätapauksissa. Ulosotto 2000 -toimikunnan
2702:                                                        mietinnössä on myös kiinnitetty huomiota sii-
2703:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hen, että ulosotto saattaa muodostua joidenkin
2704: vasti seuraavaa:                                       velallisten kohdalla hyvin pitkäkestoiseksi, jopa
2705:                                                        elinikäiseksi. Tästä syystä ulosottolain kokonais-
2706:     Maksukyvyttömän yksityishenkilön taloudel-         uudistuksen yhteydessä selvitetään, voitaisiinko
2707: lisen tilanteen korjaamiseksi tuomioistuin voi         myös ulosottomenettelyssä omaksua ulosottope-
2708: määrätä velkajärjestelyn ja vahvistaa velalliselle     rusteen vanhentumisaika,jonkajälkeen saatavaa
2709: hänen maksukykyään vastaavan maksuohjel-               ei voitaisi enää periä ulosottoteitse.
2710:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
2711:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
2712:                                           KK 1274/1998 vp                                              3
2713: 
2714: 
2715: 
2716: 
2717:                                        Till Riksdagens Talman
2718: 
2719:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          regleras i lagen om skuldsanering för privatper-
2720: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          soner (57/1993). I skuldsanering kan beloppet på
2721: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      dröjsmålsränta och obetald skuld sänkas. Utan
2722: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         att någon annan lag kan lägga hinder för det har
2723: mål nr 1274:                                         innehavare av en offentligrättslig fordran rätt att
2724:                                                      förutom på skuldsanering även gå med på sådan
2725:           Anser Lipponens förträffiiga Regering      frivillig skuldsanering som tili innehållet motsva-
2726:        det vara möjligt att rationalisera statens    rar principerna i skuldsanering. Beslut om ett
2727:        försumbara försök att indriva fordran         dylikt samtycke fattas av den myndighet som är
2728:        från sådana personer som inte ens klarar      behörig att indriva fordran.
2729:        av räntorna utan att vara tvungna att            I resultatmålen för justitieministeriet år 1999
2730:        vända sig till socialen, och koncentrera      ställs utvecklingen och utvidgningen av den s.k.
2731:        resurserna inom utsökningen på sådana         specialindrivningen upp som ett mål. I sitt betän-
2732:        mål där de kan frambringa resultat i för-     kande (KB 1998:2) fåste även kommissionen Ut-
2733:        hållande tili fordringar på tiotals miljar-   sökning 2000 uppmärksamhet vid att tyngd-
2734:        der mark?                                     punkten i utsökningen inte endast får vara på
2735:                                                      lätta indrivningsfall. I betänkandet fåstes även
2736:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        uppmärksamhet på att utsökningen kan för vissa
2737: anföra följande:                                     gäldenärers del bli mycket långvarig, tom. räcka
2738:                                                      hela livet ut. Därför utreds det i samband med
2739:    För att rätta till den ekonomiska situationen     totalreformen av utsökningslagen huruvida en
2740: för en insolvent privatperson kan en domstol         preskriptionstid för utsökningsgrunden kunde
2741: bestämma om skuldsanering och fastställa för         börja användas även i utsökningsförfarandet.
2742: gäldenären ett betalningsprogram som motsva-         Efter den kunde en fordran inte längre indrivas
2743: rar personens betalningsförmåga. Förfarandet         genom utsökning.
2744: 
2745:      Helsingfors den 27 november 1998
2746: 
2747:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
2748:                                             KK 1275/1998 vp
2749: 
2750: Kirjallinen kysymys 1275
2751: 
2752: 
2753: 
2754: 
2755:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Ns. Patrakan notkon hirviaidoista kolmos-
2756:                                         tiellä Ikaalisissa
2757: 
2758: 
2759:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2760: 
2761:    Tielaitoksen Hämeen tiepiiri on olemassa ole-       notko kuuluu, ei ole ollut vuosikymmeniin yh-
2762: vat resurssit huomioon ottaen pyrkinyt vastuu-         tään vauriotonta vuotta, ja esimerkiksi vuonna
2763: alueellaan huolehtimaan tienpidosta ja liikenne-       1997, jolloin hirvikanta oli alhainen, hirvi- ja
2764: turvaan liittyvistä asioista esimerkillisesti. Niin-   peuraonnettomuuksia oli viisi. Eräinä aikaisem-
2765: pä esimerkiksi kolmostiellä Tampereelta Parka-         pina vuosina hirvikolareita oli kymmenkunta
2766: noon on parasta aikaa menossa merkittävä pa-           vuosittain.
2767: rannustyö Ikaalisissa, missä pitkään odotettu             On vain kauhulla odotettava, milloin alueella
2768: kevyen liikenteen väylän rakentaminen on me-           rysähtää oikein kunnolla ja siten, että ihmisme-
2769: neillään Ikaalisista Ikaalisten kylpylään.             netykset tulevat mukaan kuvaan. Asiaan ovat
2770:    Yksi asia on, jota ei oikein jakseta ymmärtää.      kiinnittäneet huomiota niin poliisi kuin riistan-
2771: Se on se, että Tielaitoksen Hämeen tiepiiri ei ole     hoito- ym. yhdistykset.
2772: asentanut hirviaitoja ns. Patrakan notkon koh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2773: dalle ja läheisyyteen kolmostiellä. Syntyperäise-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2774: nä ikaalislaisena niin allekirjoittanut kuin monet     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2775: muutkin tietävät, että eräs kolmostien riskialt-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2776: teimpia kohtia hirvikolareille on ns. Patrakan
2777: notko noin puolitoista kilometriä Ikaalisten si-                 Milloin Tielaitoksen Hämeen tiepiiri
2778: säänmenotiestä Tampereen suuntaan. Kyseinen                   aikoo asentaa hirviaidan ns. Patrakan
2779: tienkohta on hirvien ja nykyisin alueella vahvasti            notkon kohdalle ja sen lähialueelle Sark-
2780: lisääntyneen metsäkauriskannan luontainen yli-                kilan ja Ikaalisten sisäänajotien välisellä
2781: tyskohta, koska maasto pitkällä alueella viettää              alueella kolmostiellä, vai onko odotetta-
2782: juuri kyseiseen notkoon. Alueella Hämeenkyrön                 va niin kauan, että myös ihmisuhrit ve-
2783: ja Ikaalisten rajasta pohjoiseen, johon Patrakan              toavat asian puolesta?
2784: 
2785:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1998
2786: 
2787:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
2788: 
2789: 
2790: 
2791: 
2792: 280043
2793: 2                                            KK 1275/1998 vp
2794: 
2795: 
2796: 
2797: 
2798:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2799: 
2800:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          moottoriteiden ja moottoriliikenneteiden varsille
2801: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sekä joillekin vilkkaille tavallisille eli ns. sekalii-
2802: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kenneteille. Ongelmana sekaliikenneteiden riis-
2803: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Alt-          ta-aidoissa ovat yksityistieliittymät, joiden kaut-
2804: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ta hirvet ja peurat pääsevät tielle. Vaikka maa- ja
2805: n:o 1275:                                               metsätalousliittymissä olisi portit, jäävät ne usein
2806:                                                         auki, jolloin eläimet pääsevät niidenkin kautta
2807:           Milloin Tielaitoksen Hämeen tiepiiri          tielle. Aitojen väliin jäävät eläimet ovat monin
2808:        aikoo asentaa hirviaidan ns. Patrakan            verroin "normaaleja ylittäjiä" vaarallisempia,
2809:        notkon kohdalle ja sen lähialueelle Sark-        sen vuoksi aitoja sekaliikenneteille rakennetaan
2810:        kilan ja Ikaalisten sisäänajotien välisellä      vain harkiten ja sellaisiin kohteisiin, joissa yksi-
2811:        alueella kolmostiellä, vai onko odotetta-        tyistieliittymiä voidaan samalla karsia. Ongel-
2812:        va niin kauan, että myös ihmisuhrit ve-          maa ei helpota se, että aidatulta osuudelta hirvi-
2813:        toavat asian puolesta?                           eläimet siirtyvät yleensä johonkin toiseen koh-
2814:                                                         taan tietä, jossa ylitys tapahtuu.
2815:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Hämeen tiepiirissä valmistuu vielä kuluvan
2816: vasti seuraavaa:                                        vuoden aikana hirvieläinonnettomuuksien tor-
2817:                                                         juntaa koskeva selvitys. Selvitystyössä on kartoi-
2818:    Valtatie 3:n tiejaksolle Hämeenkyrö-Ylöjär-          tettu onnettomuusalttiit kohdat tiestöllä ja poh-
2819: vi on osalle matkaa rakennettu riista-aita. Kysy-       dittu kohtuullisia keinoja onnettomuuksien vält-
2820: myksessä mainitulla Sarkkilan ja Ikaalisten si-         tämiseksi näillä kohdilla. Selvityksen perusteella
2821: säänajotien välisellä osuudella aitaa ei ole. Tällä     muodostetaan tiepiirissä eri keinovalikoimat
2822: osuudella on vuosina 1993-1997 sattunut 11              kattava ohjelma hirvieläinvahinkojen torjumi-
2823: poliisin ja tiepiirin tietoon tullutta eläin onnetto-   seksi. Patrakan notkoon eräs ohjelman kohteis-
2824: muutta, joista yksi on johtanut henkilövahinkoi-        ta, johon kiinnitetään huomiota ja jonka tilan-
2825: hin. Ko. tieosuuden onnettomuusmäärät eivät             netta seurataan. Toimenpiteistä ja aikataulusta
2826: kuitenkaan ole maakunnan suurimpia.                     Patrakan notkon kohdalla päätetään erikseen
2827:    Hämeen tiepiirissä on riista-aitoja rakennettu       ohjelman valmistuttua.
2828:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
2829:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
2830:                                            KK 1275/1998 vp                                             3
2831: 
2832: 
2833: 
2834: 
2835:                                         Tili Riksdagens Talman
2836: 
2837:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          samt längs några livligt trafikerade vanliga s.k.
2838: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           blandtrafikvägar. Problemet i fråga om bland-
2839: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       trafikvägarnas viltstängsel är de enskilda vägar-
2840: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-       nas anslutningar, vid Y.ilka älgar och hjortar kan
2841: ga spörsmål nr 1275:                                  komma ut på vägen. A ven om det vid jord- och
2842:                                                       skogsbruksanslutningar skulle finnas grindar,
2843:           När ämnar Vägverkets Tavastlands            lämnas dessa ofta öppna, varvid djuren även vid
2844:        vägdistrikt sätta upp ett älgstängsel vid      dessa kanta sig ut på vägen. De djur som befinner
2845:        den svacka som kaUas Patrakan notko            sig mellan stängslen är mångfaldigt farligare än
2846:        och på området mellan infartsvägarna tili      de djur som normalt korsar vägen. Därför byggs
2847:        Sarkkila och lkalis i svackans närhet på       det stängsel vid blandtrafikvägar endast efter
2848:        riksväg 3, eller måste man vänta så länge      prövning och vid sådana ställen där antalet an-
2849:        att även människooffer riktar uppmärk-         slutningar för enskilda vägar samtidigt kan mins-
2850:        samhet mot saken?                              kas. Problemet underlättas inte av att älgarna
2851:                                                       vanligen flyttar sig från områden med stängsel tili
2852:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         något annat ställe där vägen kan korsas.
2853: anföra följande:                                         Vid Tavastlands vägdistrikt blir ännu i år en
2854:                                                       utredning klar om förebyggande av älgolyckor. 1
2855:    På en del av sträckan mellan Tavastkyro och        utredningsarbetet har de ställen i vägnätet där
2856: Ylöjärvi på riksväg 3 har det byggts ett viltstäng-   benägenheten för olyckor är stor kartlagts. Vida-
2857: sel. På sträckan mellan infartsvägarna tili Sarkki-   re har olika rimliga metoder för undvikande av
2858: la och Ikalis, som nämns i spörsmålet, finns det      olyckor på dessa ställen behandlats. På basis av
2859: inget stängsel. På denna sträcka har det 1993-        utredningen uppgörs vid vägdistriktet ett pro-
2860: 1997 inträffat II djurolyckor som kommit tili         gram som erbjuder olika alternativa metoder för
2861: polisens och vägdistriktets kännedom. Av dessa        att förebygga älgolyckor. Svackan Patrakan not-
2862: har en olycka lett tili personskador. Antalet         ko är en av de ställen i programmet som ges
2863: olyckor på den ifrågavarande vägsträckan är           uppmärksamhet. Situationen vid svackan följs
2864: dock inte bland de högsta i regionen.                 upp. Åtgärder vid svackan Patrakan notko och
2865:     I Tavastlands vägdistrikt har det byggts vilt-    tidtabellen för dessa fastställs separat efter att
2866: stängsel längs motorvägar och motortrafikleder        programmet är fårdigt.
2867: 
2868:      Helsingforsden 3 december 1998
2869: 
2870:                                                                          Trafikminister Matti Aura
2871:                                             KK 1276/1998 vp
2872: 
2873: Kirjallinen kysymys 1276
2874: 
2875: 
2876: 
2877: 
2878:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Lapsen kuulemisen ikärajasta
2879: 
2880: 
2881: 
2882:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2883: 
2884:    Korkeimman oikeuden päättäessä lapsien              den, asian ja lapsen kehitysasteen perusteella.
2885: luovuttamisesta ns. Campoyn jutussa ratkaise-          Tämä saattaa olla perusteltu näkemys.
2886: vaksi rajaksi lapsien oman näkemyksen huo-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2887: mioon ottamisessa nousi se, että Suomessa vasta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2888: 10 vuotta täyttäneen lapsen näkemykselle omas-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2889: ta asiastaan lasketaan painoarvoa ja 12 vuotta         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2890: täyttäneen näkemys on otettava huomioon. Sa-
2891: massa asiassa aikaisemmin päätöksen antanut                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2892: Vaasan hovioikeus oli taas katsonut, että eräiden             siin lapsen omassa asiassaan tapahtuvan
2893: 6- ja 7-vuotiaiden lasten näkemys oli otettava                kuulemisen säännösten täsmentämiseksi
2894: huomioon.                                                     niin, että tarkkojen ikärajojen sijasta lap-
2895:    Yleisesti ollaan sitä mieltä, että tarkkaa ikära-          sen kuulemisessa painoarvo annetaan
2896: jaa ei lapsen kehitykselle tässä mielessä voida               lapsen kehitystasolle sekä asiayhteydelle,
2897: asettaa, vaan kysymys on ratkaistava olosuhtei-               jota käsiteltävä asia koskee?
2898: 
2899:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
2900: 
2901:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
2902: 
2903: 
2904: 
2905: 
2906: 280043
2907: 2                                          KK 1276/1998 vp
2908: 
2909: 
2910: 
2911: 
2912:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2913: 
2914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        antaa siten edellytykset lapsen yksilöllisen kehi-
2915: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tystason huomioon ottamiselle.
2916: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kuten kysymyksessä todetaan, vastaus siihen,
2917: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        millainen merkitys lapsen mielipiteelle olisi an-
2918: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nettava, riippuu olennaisesti käsiteltävästä asias-
2919: n:o 1276:                                             ta. Jos oikeus- tai hallintoasia koskee esimerkiksi
2920:                                                       lapsen varallisuutta tai lapselle tulevaa sosiaali-
2921:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        etuutta, pienen lapsen kuulemisen tarve olisi vai-
2922:        siin lapsen omassa asiassaan tapahtuvan        keasti perusteltavissa. Lapsihan ei yleensä voi
2923:        kuulemisen säännösten täsmentämiseksi          tuoda esille sellaista, jolla olisi merkitystä asian
2924:        niin, että tarkkojen ikärajojen sijasta lap-   ratkaisemisen kannalta.
2925:        sen kuulemisessa painoarvo annetaan                Lapsen palauttamisesta Haagin lapsikaap-
2926:        lapsen kehitystasolle sekä asiayhteydelle,     paussopimuksen nojalla tehty päätös poikkeaa
2927:        jota käsiteltävä asia koskee?                  olennaisesti lapsen huoltoa koskevasta ratkai-
2928:                                                       susta. Palauttamispäätöksessä ei ratkaista sitä,
2929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kummalle vanhemmalle lapsen huolto olisi us-
2930: vasti seuraavaa:                                      kottava. Lapsen palauttaminen tähtää ainoas-
2931:                                                       taan siihen, että huoltoa koskeva oikeudenkäynti
2932:    Suomen lainsäädännössä ei yleensä aseteta          voidaan toimittaa valtiossa, jossa perheen olo-
2933: tarkkoja ikärajoja lapsen kuulemiselle. Esimer-       suhteita koskevat todisteet ovat ja jolla sen vuok-
2934: kiksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koske-       si on parhaat edellytykset antaa lapsen näkemyk-
2935: vassa asiassa ei lapsen mielipiteen selvittämiselle   sille oikea painoarvo. Sen vuoksi ei ole ristiriitaa
2936: ole vahvistettu lainkaan alaikärajaa. Tämä pe-        siinä, että lapsen mielipiteellä ei ole samaa merki-
2937: rustuu siihen, että pienenkin lapsen mielipiteellä    tystä palauttamispäätöstä tehtäessä kuin sillä on
2938: voi olla merkitystä todisteena harkittaessa, mil-     lapsen huoltoa koskevissa ratkaisuissa.
2939: lainen ratkaisu olisi lapsen edun mukainen. Lap-          Haagin lapsikaappaussopimuksessa ei ole ase-
2940: sen kuulemiselle ei ole alaikärajaa myöskään esi-     tettu tarkkaa ikärajaa, jonka saavutettuaan lap-
2941: merkiksi selvitettäessä lapsen henkilöön kohdis-      sen katsottaisiin saavuttaneen riittävän kypsyy-
2942: tunutta rikosta.                                      den voidakseen määrätä palauttamisasian lop-
2943:    Useissa lapsen henkilöä koskevissa asioissa        putuloksesta. Harkittaessa, milloin lasta voidaan
2944: varttuneelle lapselle on annettu oikeus itse mää-     pitää riittävän kehittyneenä, on otettava huo-
2945: rätä asian lopputuloksesta. Tällöin on lakiin         mioon sopimuksen tavoitteet ja tarve sen yhden-
2946: yleensä otettu 12 vuoden ohjeellineo ikäraja itse-    mukaiseen soveltamiseen sopimusvaltioissa.
2947: määräämisoikeuden käyttämiselle. Näin on me-          Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konfe-
2948: netelty esimerkiksi lapseksiottamisesta annetus-      renssi järjestää säännöllisin väliajoin seuranta-
2949: sa laissa sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta     kokouksia, joissa pohditaan edellä mainitun so-
2950: koskevan päätöksen täytäntöönpanosta anne-            pimuksen oikeaa tulkintaa siitä saatujen koke-
2951: tussa laissa. Ikäraja ei kuitenkaan ole ehdoton,      musten valossa. Nämä kokoukset tarjoavat par-
2952: vaan sitä nuoremmankin lapsen mielipide voi-          haat edellytykset keskustella myös siitä, onko
2953: daan katsoa ratkaisevaksi, jos lapsi on saavutta-     lapselle sopimusta tulkittaessa asetettu kypsyys-
2954: nut riittävän kypsyyden. Nykyinen lainsäädäntö        vaatimus nykyisin asianmukainen.
2955: 
2956:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
2957: 
2958:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
2959:                                             KK 1276/1998 vp                                              3
2960: 
2961: 
2962: 
2963: 
2964:                                          Tili Riksdagens Talman
2965: 
2966:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Såsom det konstateras i spörsmålet beror sva-
2967: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ret på frågan viiken betydelse barnets åsikt bör
2968: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tillmätas väsentligen på det ärende som behand-
2969: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-        las. Om ett rättsligt eller administrativt ärende
2970: ga spörsmål nr 1276:                                   gäller till exempel barnets förmögenhet eller en
2971:                                                        social förmån som barnet åtnjuter skulle detvara
2972:           Har Regeringen för avsikt att vidta          svårt att motivera att ett litet barn skall höras.
2973:        åtgärder för att precisera bestämmelserna       Barnet kan ju normalt inte framfåra sådant som
2974:        om hörande av ett barn i dess egen sak så       skulle ha betydelse för avgörandet i frågan.
2975:        att vikt skulle fåstas vid barnets utveck-          Ett beslut om återlämnande av ett barn med
2976:        lingsnivå samt vid det sammanhang som           stöd av Haagkonventionen avviker väsentligt
2977:        saken gäller i stället för vid exakta ålders-   från ett avgörande om vårdnaden om ett barn. 1
2978:        gränser?                                        ett beslut om återlämnande avgör man inte vil-
2979:                                                        kendera föräldern som skall anförtros vårdnaden
2980:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          om barnet. Återlämnandet av barnet tar endast
2981: anföra följande:                                       fasta på att rättegången om vårdnaden skall kun-
2982:                                                        na föras i den stat i viiken de bevis som gäller
2983:    1 allmänhet anges inte i finsk lagstiftningen       familjens omständigheter finns och som därför
2984: exakta åldersgränser för hörande av ett barn. Till     har de bästa förutsättningarna att tillmäta bar-
2985: exempel i ärenden som gäller vårdnaden om och          nets syn på saken en adekvat betydelse. Därför är
2986: rätten att umgås medett barn hardet inte överhu-       det inte motstridigt att barnets åsikt inte har
2987: vudtaget fastställts någon nedre åldersgräns för       samma betydelse när ett beslut om återlämnande
2988: utredande av barnets åsikt. Detta grundar sig på       fattas som den har vid avgöranden som gäller
2989: att även ett litet barns åsikt kan ha betydelse som    vårdnaden om barnet.
2990: bevis vid prövningen av hurudant ett sådant av-            1 Haagkonventionen anges inte någon exakt
2991: görande borde vara som skulle tillgodose barnets       gräns för den ålder som bör uppnås för att ett
2992: intresse. Det finns inte heller någon undre ålders-    barn skall kunna anses ha uppnått en tillräcklig
2993: gräns för hörande av ett barn till exempel vid         mognad för att kunna bestämma om hur frågan
2994: utredning av ett brott som riktat sig mot barnet       om återlämnande skall avgöras. Vid bedömning-
2995: som person.                                            en av när ett barn kan anses tillräckligt utvecklat
2996:    1 ett flertal frågor som gäller barnet som per-     skall man beakta konventionens mål och behovet
2997: son har något äldre barn givits rätt att själva        av att den tillämpas enhetligt i konventionssta-
2998: bestämma om slutresultatet i saken. 1 sådana fall      terna. Haagkonferensen för internationell pri-
2999: har i allmänhet i lagen tagits in en riktgivande       vaträtt anordnar med regelbundna intervaller
3000: åldergräns om 12 år för användning av självbe-         uppföljningsmöten vid vilka diskussioner fårs
3001: stämmanderätten. Så har man förfarit tili exem-        om den riktiga tolkningen av ovan nämnda kon-
3002: pel i adoptionslagen samt i lagen om verkställig-      vention i ljuset av de erfarenheter som förvärvats.
3003: het av beslut beträffande vårdnad om barn och          Dessa möten erbjuder de bästa förutsättningarna
3004: umgängesrätt. Åldergränsen är dock inte absolut        att diskutera huruvida det krav på mognad som
3005: utan även ett något yngre barns åsikt kan anses        för närvarande ställs på barnet vid tolkningen av
3006: avgörande om barnet har uppnått en tillräcklig         konventionen är ändamålsenligt.
3007: mognad. Den nuvarande lagstiftningen skapar
3008: sålunda förutsättningar att beakta barnets indi-
3009: viduella utvecklingsnivå.
3010:      Helsingforsden 2 december 1998
3011: 
3012:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
3013:                                             KK 1277/1998 vp
3014: 
3015: Kirjallinen kysymys 1277
3016: 
3017: 
3018: 
3019: 
3020:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Erivapauksien suosimisesta apteekkitoimin-
3021:                                        nassa
3022: 
3023: 
3024:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3025: 
3026:    Apteekkimaailmassa on pitkään tunnettu nä-          Jos perusteet mainitunlaiselle apteekkitoimin-
3027: rää sen vuoksi, että Helsingin yliopiston apteek-      nalle ovat epämääräiset, lupaa ei kai pitäisi
3028: ki, joka toimii useilla paikkakunnilla, saa toimia     myöntää ainakaan ennen kuin EU:n komissio on
3029: erityisetujen pohjalta, vaikka kaikilla muilla         asian omalta osaltaan ratkaissut - EU:n orjia
3030: aloilla vapaa kilpailu on avainsana. Yliopiston        kun ollaan nykyisin kaikessa.
3031: apteekin tuottama voittokaan ei nykyisin ohjau-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3032: tune siten kuin oli alun perin tarkoitettu. Yliopis-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3033: ton apteekilla toki lienee joitakin koulutukselli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3034: sia tehtäviä, mutta tämä ei välttämättä edellytä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3035: esimerkiksi verotuksellista erityisasemaa. Ap-
3036: teekkariliitto on kääntynyt asiassa Euroopan                     Aikooko Hallitus laajentaa ns. yliopis-
3037: unionin komission puoleen.                                    tollisten apteekkien kirjoa erivapauksi-
3038:     Nyt on tiedossa, että sosiaali- ja terveysminis-          neen Kuopion yliopiston suuntaan, vaik-
3039: teriössä valmistellaan apteekkioikeuksien anta-               ka yliopistollisten apteekkien erioikeuk-
3040: mista Kuopion yliopistolle. Edut tulisivat ole-               sia koskevasta asiasta on meneillään vali-
3041: maan todennäköisesti samat kuin nykyisin Hel-                 tus Euroopan unionin komissiossa?
3042: singin yliopiston pohjalta toimivalla apteekilla.
3043: 
3044:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
3045: 
3046:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
3047: 
3048: 
3049: 
3050: 
3051:  280043
3052: 2                                          KK 1277/1998 vp
3053: 
3054: 
3055: 
3056: 
3057:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3058: 
3059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yliopiston apteekin erivapauksista voidaan
3060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         todeta, että yliopistolain ja tuloverolain perus-
3061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teella Helsingin yliopistolla on eräitä verotuksel-
3062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        lisia etuuksia. Yliopiston apteekin verotuksellisia
3063: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         etuuksia on kuitenkin kavennettu vuoden 1997
3064: n:o 1277:                                             alusta voimaan tulleella apteekkimaksulain
3065:                                                       muutoksella. Muutoksen jälkeen yliopiston ap-
3066:           Aikooko Hallitus laajentaa ns. yliopis-     teekki maksaa apteekkimaksun samojen perus-
3067:        tollisten apteekkien kirjoa erivapauksi-       teiden mukaan kuin muutkin apteekit. Erona on
3068:        neen Kuopion yliopiston suuntaan, vaik-        ainoastaan se, että apteekkimaksu suoritetaan
3069:        ka yliopistollisten apteekkien erioikeuk-      yliopistolle eikä valtiolle.
3070:        sia koskevasta asiasta on meneillään vali-         Suomen Apteekkariliitto ry on tehnyt Euroo-
3071:        tus Euroopan unionin komissiossa?              pan unionin komissiolle kantelun yliopiston ap-
3072:                                                       teekin asemasta. Tämä kantelu edustaa kuiten-
3073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kin vain yhden tahon näkemystä yliopiston ap-
3074: vasti seuraavaa:                                      teekin asemasta. Sen vuoksi sosiaali- ja terveys-
3075:                                                       ministeriö on katsonut, että tällainen yksittäisen
3076:    Yliopistollista farmasian alan opetusta anne-      tahon kantelu ei voi olla esteenä lääkelainsää-
3077: taan Suomessa Helsingin yliopistossa ja Kuo-          dännön tarpeelliselle uudistamiselle.
3078: pion yliopistossa. Alan opetukseen liittyy myös           Edellä mainitun selvitysmiesraportin valmis-
3079: käytännön harjoittelu ja tutkimus. Helsingin yli-     tumisen jälkeen Helsingin yliopisto ja Kuopion
3080: opisto voi tehdä tätä tutkimusta omassa aptee-        yliopisto ovat sopineet ehdoista, joiden perus-
3081: kissaan. Sen sijaan Kuopion yliopistolla ei ole       teella Helsingin yliopisto on valmis myymään
3082: tällaista mahdollisuutta. Voidaan kuitenkin ar-       Kuopiossa sijaitsevan sivuapteekkiosa Kuopion
3083: vioida, että opetus- ja tutkimustoiminta voitai-      yliopistolle. Tehtyyn sopimukseen ja selvitys-
3084: siin järjestää tarkoituksenmukaisemmin, jos           miesraportin ehdotuksiin perustuen sosiaali- ja
3085: Kuopion yliopistolla olisi oma apteekki. Tämän        terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan
3086: vuoksi yliopistollisesta apteekkitoiminnasta laa-     hallituksen esitystä lääkelain ja apteekkimaksu-
3087: ditussa selvitysmiesraportissa (STM 1997:5) to-       lain muuttamiseksi siten, että Kuopion yliopisto
3088: dettiin, että lääkehuollon kannalta olisi perustel-   saisi pitää yhtä apteekkia Kuopion kaupungissa.
3089: tua, että Kuopion yliopisto voisi pitää apteekkia
3090: Kuopion kaupungissa.
3091: 
3092:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
3093: 
3094:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
3095:                                           KK 1277/1998 vp                                               3
3096: 
3097: 
3098: 
3099: 
3100:                                        Tili Riksdagens Talman
3101: 
3102:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kan man konstatera att Helsingfors universitet
3103: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          med stöd av universitetslagen och inkomstskatte-
3104: medlem av statsrädet översänt följande av riks-      lagen ätnjuter vissa fördelar i skattehänseende.
3105: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         Universitetsapotekens skatteförmäner har dock
3106: mäl nr 1277:                                         inskränkts genom en ändring av lagen om apo-
3107:                                                      teksavgift som trädde i kraft vid ingängen av
3108:           Ämnar Regeringen utvidga den broki-        1997. Efter ändringen betalar även universitets-
3109:        ga mängfalden av s.k. universitetsapotek      apoteken apoteksavgift pä samma grunder som
3110:        jämte dispenser tili att gälla Kuopio uni-    andra apotek. Den enda skillnaden är att apo-
3111:        versitet, trots att besvär i ett ärende som   teksavgiften betalas tili universitetet och inte tili
3112:        gäller universitetsapotekens privilegier      staten.
3113:        har anförts hos Europeiska unionens              Suomen apteekkariliitto- Finlands apoteka-
3114:        kommission?                                   reförbund ry har tili Europeiska unionens kom-
3115:                                                      mission lämnat in en klagan som gäller universi-
3116:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt        tetsapotekens ställning. Klagan företräder dock
3117: anföra följande:                                     endast en parts syn pä universitetsapotekens
3118:                                                      ställning. Därför har social- och hälsovärdsmi-
3119:    1 Finland ges farmaciutbildning pä universi-      nisteriet ansett att en dylik klagan frän en enskild
3120: tetsnivä vid Helsingfors universitet och Kuopio      part inte kan vara ett hinder för en behövlig
3121: universitet. Tili utbildningen hör även praktik      revidering av läkemedelslagstiftningen.
3122: och forskning. Helsingfors universitet kan bedri-       Sedan den nämnda utredningsmannarappor-
3123: va denna forskning i sitt eget apotek. Den möjlig-   ten blev klar har Helsingfors universitet och
3124: heten har däremot inte Kuopio universitet. Det       Kuopio universitet kommit överens om vilikor
3125: kan dock anses att utbildningen och forskningen      enligt vilka Helsingfors universitet är redo att
3126: kunde arrangeras mer ändamälsenligt om Kuo-          sälja sitt filialapotek i Kuopio tili Kuopio univer-
3127: pio universitet hade ett eget apotek. Med anled-     sitet. Pä basis av denna överenskommelse och
3128: ning av detta framhölls i en utredningsmanna-        villkoren i utredningsmannarapporten bereder
3129: rapport om universitetsapotekens verksamhet          social- och hälsovärdsministeriet som bäst reger-
3130: (SHM 1997:5) att det med tanke pä läkemedels-        ingens proposition med förslag tili ändring av
3131: försörjningen skulle vara motiverat att Kuopio       läkemedelslagen och lagen om apoteksavgift sä,
3132: universitet kunde hälla ett apotek i Kuopio stad.    att Kuopio universitet fär hålla ett apotek i Kuo-
3133:    När det gäller universitetsapotekens dispenser    pio stad.
3134: 
3135:      Helsingfors den 3 december 1998
3136: 
3137:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
3138:                                           KK 1278/1998 vp
3139: 
3140: Kirjallinen kysymys 1278
3141: 
3142: 
3143: 
3144: 
3145:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion vielä myyntikelpoisesta omaisuu-
3146:                                       desta
3147: 
3148: 
3149:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3150: 
3151:    Lipposen hallitus on tavoitellut talouden tasa-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3152: painoa myymällä runsaasti valtion liikelaitoksia,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3153: yhtiöitä ja yhtiöiden osuuksia. Jo toteutuneet ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3154: suunnitteilla olevat kaupat ovat kymmeniä mil-
3155: jardeja markkoja. Herää kysymys, miten pitkään                  Onko Hallitus laskenut, paljonko val-
3156: tällaista voidaan jatkaa, eli paljonko vielä on             tion omaisuutta, liikelaitoksia, yhtiöitä ja
3157: vastaavaa myytävää ennen kuin kassi on tyhjä.               yhtiöiden osuuksia on jäljellä myytäväk-
3158:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          si?
3159: 
3160:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
3161: 
3162:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
3163: 
3164: 
3165: 
3166: 
3167: 280043
3168: 2                                          KK 1278/1998 vp
3169: 
3170: 
3171: 
3172: 
3173:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3174: 
3175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           2) arvopaperit luovutetaan vähintään niiden
3176: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         käyvästä arvosta; ja
3177: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          3) luovutus ei merkitse valtiolla olevan yksin-
3178: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kertaisen ääntenenemmistön tai määräenemmis-
3179: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tö- tai määrävähemmistöosuuden menettämistä.
3180: n:o 1278:                                                Osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista
3181:                                                       toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä annetun
3182:            Onko Hallitus laskenut, paljonko val-      lain (740/1991) 4 §:n mukaan valtion omistamia
3183:        tion omaisuutta, liikelaitoksia, yhtiöitä ja   osakkeita ei saa luovuttaa käypää arvoa alem-
3184:        yhtiöiden osuuksia on jäljellä myytäväk-       masta hinnasta, jollei luovutukseen liittyvistä eri-
3185:        si?                                            tyisolosuhteista muuta johdu. Käyvän hinnan
3186:                                                       olennaiseen alittamiseen on saatava eduskunnan
3187:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           suostumus. Lain 5 §:n mukaan, jos osakkeiden
3188: taen seuraavaa:                                       luovutus aiheuttaisi valtion määräysvallan tai
3189:                                                       määräenemmistövallan menetyksen taikka,
3190:     Kysymyksen perusteluissa on todettu, että         muussa kuin valtionyhtiössä, määrävähemmis-
3191: hallitus on myynyt runsaasti valtion liikelaitok-     tön hallinnan menetyksen, on järjestelyn toteut-
3192: sia, yhtiöitä ja yhtiöiden osuuksia. Talousarvio-     tamiseen liittyvien valtion toimenpiteiden edelly-
3193: lain (423/1988) 24 §:n mukaan sellaisia valtion       tyksenä, että eduskunta antaa niihin suostumuk-
3194: omistamia osakkeita, osuustodistuksia ja muita        sensa. Luovutuksista päättää eräin rajoituksin
3195: arvopapereita, joiden hankinta on tapahtunut          valtioneuvosto.
3196: eduskunnan nimenomaisen päätöksen nojalla, ei            Luovutuksista, joihin kysymyksessä on viitat-
3197: saa luovuttaa toiselle ilman eduskunnan suostu-       tu, voidaan tältä osin todeta, että ne ovat tapah-
3198: musta. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita, mikä-       tuneet lainsäädännössä määriteltyjen periaattei-
3199: li luovutusta on pidettävä asetuksella tarkemmin      den mukaisesti eduskunnan antaman suostu-
3200: säädetyllä tavalla merkitykseltään vähäisenä.         muksen nojalla ja tieto niistä on saatettu edus-
3201: Talousarvioasetuksen (1243/1992) 72 §:n mu-           kunnalle.
3202: kaan luovutusta on pidettävä merkitykseltään             Valtion omaisuuden myynneistä saatavat tu-
3203: vähäisenä, milloin                                    lot ovat olleet viime vuosina seuraavat (milj. mk):
3204:     1) varainhoitovuonna 1uovutettavien, samaa
3205: yhteisöä koskevien arvopapereiden käypä arvo ei
3206: yhteensä ylitä kolmea miljoonaa markkaa;
3207: 
3208: Momentti                                     1995       1996      1997       1998       1999
3209:                                              TP         TP        TP         TA         TAE
3210: 12.39.05 Valtion maaomaisuuden ja
3211: tuloa tuottavien oikeuksien myynti            26,5        131,2      123,8     100,0      100,0
3212: 12.39.50 Tulot osakemyynnistä                           3 856,7    1 600,1   2 000,0    2 500,0
3213: 
3214:    Valtiovarainministeriössä toimi Valtioyhtei-       valtion osakkuusyhtiöiden, valtion liikelaitosten
3215: sön hallintopolitiikka -hankkeen osana työryh-        ja valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen
3216: mä, jonka tehtävänä oli selvittää valtion omista-     liikevaihto, tulos sekä tase vuoden 1996 tietojen
3217: juuteen ja omistajaohjaukseen liittyviä ongelmia      pohjalta. Valtiontalouden tarkastusvirasto an-
3218: sekä tehdä ehdotuksia kehittämisperiaatteista.        taa vuosittain selonteon valtioenemmistöisten
3219: Työryhmä jätti mietintönsä 5.6.1997 (Omistaja-        yhtiöiden toiminnasta. Selonteosta käy ilmi näi-
3220: ohjaustyöryhmän muistio VM 1997:13). Työryh-          den yhtiöiden taloudellinen asema.
3221: män mietinnössä on esitetty valtionyhtiöiden,             Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle
3222:                                           KK 1278/1998 vp                                            3
3223: 
3224: 1999 valtiovarainministeriötä koskevissa luku-       sia valtion omaisuutta koskevan hallinnon tehos-
3225: perusteluissa (luku 28.01) todetaan, että "vuoden    tamiseksi.
3226: 1999 aikana valmistellaan selvitys/esitys valtion       Talousarviolain (165/1992) 22 §:n mukaisesti
3227: omistajapolitiikaksi". Tämän selvityksen tarkoi-     valtion omaisuutta on sen käyttötarkoitus huo-
3228: tuksena on käydä läpi valtion omistajuuteen liit-    mioon ottaen käytettävä tuottavalla tavalla.
3229: tyviä periaatteellisia kysymyksiä ja luoda toimin-   Hallitus on aktivoinut valtion omistajapolitiik-
3230: taperiaatteita siitä, mitä omaisuutta on tarkoi-     kaa laissa mainitun tavoitteen mukaisesti.
3231: tuksenmukaista säilyttää valtion omistuksessa ja     Omaksuttua kehittämislinjaa on tarkoitus jat-
3232: miltä osin omaisuutta voidaan myydä. Tarkoi-         kaa, mikä vastaa myös yleistä kansainvälistä ke-
3233: tuksena on niin ikään selvittää ja tehdä ehdotuk-    hityslinjaa.
3234: 
3235:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
3236: 
3237:                                                               Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
3238: 4                                           KK 1278/1998 vp
3239: 
3240: 
3241: 
3242: 
3243:                                        Tili Riksdagens Talman
3244: 
3245:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                2) värdepappren överlåts till minst sitt gängse
3246: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            värde och
3247: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-            3) överlåtelsen inte innebär att staten förlorar
3248: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           sin enkla röstmajoritet eller sin kvalificerade ma-
3249: mål nr 1278:                                           joritets- eller minoritetsandel.
3250:                                                            Enligt 4 § lagen om utövande av statens delä-
3251:           Har Regeringen räknat hur mycket av          garrätt i vissa aktiebolag som bedriver ekono-
3252:        statens egendom och hur många affårs-           misk verksamhet (740/1991) får aktier som staten
3253:        verk, bolag och andelar i bolag det finns       äger inte överlåtas till ett lägre pris än det gängse
3254:        kvar att sälja?                                 värdet, om inte något annat följer av särskilda
3255:                                                        omständigheter i anslutning till överlåtelsen. Till
3256:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ett väsentligt underskridande av det gängse priset
3257: anföra följande:                                       skall riksdagens samtycke dock alltid inhämtas. 1
3258:                                                        5 § i lagen föreskrivs att om en aktieöverlåtelse
3259:    1 motiveringen till spörsmålet har framhållits      medför förlust av statens bestämmanderätt eller
3260: att regeringen har sålt många av statens affårs-       den rätt som bygger på kvalificerad majoritet
3261: verk, bolag och andelar i bolag. Enligt 24 § lagen     eller, i något annat bolag än ett statbolag, att
3262: om statsbudgeten (423/1988) får staten tillhöriga      innehav av kvalificerad minoritet går förlorad,
3263: aktier, andelsbevis och andra värdepapper som          krävs för de åtgärder som staten skall vidta i
3264: förvärvats med stöd av riksdagens uttryckliga          samband med arrangemanget att riksdagen ger
3265: beslut inte överlåtas utan riksdagens samtycke.        sitt samtycke. Om överlåtelserna bestämmer,
3266: Samtycke behövs dock inte, om överlåtelsen en-         med vissa undantag, statsrådet.
3267: ligt vad som närmare stadgas genom förordning              Då det gäller de överlåtelser, till vilka hänvisas
3268: skall anses vara av ringa betydelse. Enligt 72 §       i spörsmålet, kan konstateras att de har skett
3269: förordningen om statsbudgeten (1243/1992) skall        inom ramen för de principer som anges i lagstift-
3270: en överlåtelse anses vara av ringa betydelse, om       ningen och med stöd av riksdagens samtycke
3271:     1) det gängse värdet av värdepapper som gäller     samt att riksdagen har fått kännedom om dessa.
3272: en viss sammanslutning och som överlåts under              De inkomster som under de senaste åren influ-
3273: finansåret sammanlagt inte överstiger tre miljo-       tit från försäljning av statens egendom uppgår till
3274: ner mark,                                              följande (milj. mk):
3275: Moment                            1995           1996           1997           1998           1999
3276:                                   Boks1ut        Boks1ut        Boks1ut        Stats-         Budget
3277:                                                                                budget         proposition
3278: 12.39.05 lnkomst vid föryttring
3279: av statsjord och inkomst-
3280: bringande rättigheter           26,5                 131,2        123,8          100,0          100,0
3281: 12.39.50 lnkomster av
3282: försäljning av aktier                            3 856,7        1 600,1        2 000,0        2 500,0
3283: 
3284: 
3285:    Vid finansministeriet finns som en del av pro-      5 juni 1997 (Omistajaohjaustyöryhmän muistio
3286: jektet Statssamfundets förvaltningspolitik en ar-      VM 1997:13). 1 betänkandet presenteras på basis
3287: betsgrupp, som har i uppdrag att klarlägga de          av 1996 års uppgifter omsättning, resultat och
3288: pro blem som hänför sig till statens ägande och        balans fråga om statliga bolag, bolag där staten
3289: ägarstyrning samt ge förslag till utvecklingsprin-     har delägarrätt, statens affårsverk och fonder
3290: ciper. Arbetsgruppen avgav sitt betänkande den         utanför statsbudgeten. Statens revisionsverk ger
3291:                                           KK 1278/1998 vp                                             5
3292: 
3293: årligen en redogörelse om bolag med statlig ma-      egendom kan säljas. Vidare ämnar man utreda
3294: joritet. Av redogörelsen framgår bolagens eko-       och lägga fram förslag gällande en effektivare
3295: nomiska ställning.                                   förvaltning av statens egendom.
3296:    1 regeringens budgetproposition för 1999             Enligt 22 § lagen om statsbudgeten (165/1992)
3297: konstateras i motiveringen för finansministeriets    skall statens egendom, med beaktande av vad den
3298: kapitel (28.01) att "en utredning om/framställ-      är avsedd för, användas på ett lönsamt sätt. Re-
3299: ning till statens ägarpolitik bereds" under 1999.    geringen har aktiverat statens ägarpolitik enligt
3300: A vsikten med denna utredning är att gå igenom       de mål som nämns i lagen. Avsikten är att fortsät-
3301: de principiella frågor som hänför sig tili statens   ta på denna utvecklingslinje, vilket också stäm-
3302: ägande och skapa verksamhetsprinciper för i vii-     mer överens med den allmänna internationella
3303: ken utsträckning det är ändamålsenligt att hålla     utvecklingslinjen.
3304: kvar egendom i statens ägo och till viiken del
3305:      Helsingforsden 27 november 1998
3306: 
3307:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
3308:                                             KK 1279/1998 vp
3309: 
3310: Kirjallinen kysymys 1279
3311: 
3312: 
3313: 
3314: 
3315:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Erotetun rantatontin rakennusoikeudesta
3316: 
3317: 
3318: 
3319:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3320: 
3321:     Vallitsevan käytännön mukaan tilan ranta-          rakennuslupahakemus hylätään. Asialla on mer-
3322: alueelle myönnetään vapaa-ajan asuntojen ra-           kitystä edelleen ja sen jälkeenkin, kun uusi raken-
3323: kennuslupia se määrä, mikä kunnan rakennus-            nuslaki tulee voimaan.
3324: järjestyksen mukaan on perusteltua. Rantatilalla          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3325: on siis tietty rakennuskapasiteetti,jonka puitteis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3326: sa toimitaan. Rakennuslupia myönnetään niin            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3327: kauan kunnes kapasiteetti on loppuun käytetty,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3328: jos muut edellytykset ovat olemassa.
3329:     Joskus on niin, ettäjoku on ostanut vaikkapa                 Katsooko Hallitus perustelluksi, että
3330: ihan ensimmäisenä tilasta rantatontin sekä erot-              rantatontin ostanut, erottanut ja lainhuu-
3331: tanut ja lainhuudattanut sen mutta ei ole hakenut             dattanut ostaja olisi oikeutettu, vaikka ei
3332: rakennuslupaa. Tontin omistaja on siis aikonut                rakennuslupaa hakisikaan, tekemään ra-
3333:  käyttää rakennusoikeuttaan myöhemmin. Kun                    kennuslupavarauksen esimerkiksi 10
3334:  hän sitten eräänä päivänä hakee lupaa, asian-                vuoden ajaksi, jotta ei kävisi niin, että
3335:  omaisesta kunnan lautakunnasta tulee hylkäävä                kymmenen vuoden kuluttua lupaa haet-
3336:  päätös, koska kantatilan rakennuskapasiteetti                taessa kantatilan ranta-alue todettaisiin
3337:  on loppuun käytetty. Tilanne on toisaalta ym-                loppuun rakennetuksi ja tilasta ensim-
3338:  märrettävä, toisaalta hankala. Ensimmäisenä ti-              mäisenä tontin ostanut jäisi ilman raken-
3339:  lasta tontin erotuttanut ei voi ymmärtää sitä, että          nuslupaa?
3340: 
3341:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
3342:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
3343: 
3344: 
3345: 
3346: 
3347:  280043
3348: 2                                         KK 1279/1998 vp
3349: 
3350: 
3351: 
3352: 
3353:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3354: 
3355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       maankäyttö- ja rakennuslakiehdotuksessa en-
3356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nallaan, turvaa myös rakentamattomien lohkoti-
3357: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lojen omistajien asemaa.
3358: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Kysymyksessä tarkoitettuja ongelmallisia ti-
3359: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lanteita on syntynyt aikaisemmin kuntien raken-
3360: n:o 1279:                                            nuslupamenettelyssä, jossa usein kiinnitettiin
3361:                                                      huomiota vain jo rakennettuihin rakennuksiin, ei
3362:           Katsooko Hallitus perustelluksi, että      kiinteistöjaotukseen. Ympäristöministeriö on
3363:        rantatontin ostanut, erottanut ja lainhuu-    poikkeuslupia ja valituksia käsitellessään selvit-
3364:        dattanut ostaja olisi oikeutettu, vaikka ei   tänyt myös kiinteistöjen muodostaruisajan ja
3365:        rakennuslupaa hakisikaan, tekemään ra-        kohtuullistanut tilannetta, ellei rakennusoikeus
3366:        kennuslupavarauksen esimerkiksi 10            ole noussut selvästi kaavallakaan sallittavaa
3367:        vuoden ajaksi, jotta ei kävisi niin, että     määrää suuremmaksi ja elleivät luonnonarvot
3368:        kymmenen vuoden kuluttua lupaa haet-          ole vaarantuneet. Tässä yhteydessä on pyritty
3369:        taessa kantatilan ranta-alue todettaisiin     selvittämään, onko tila hankittu ja tarkoitettu
3370:        loppuun rakennetuksi ja tilasta ensim-        todella rakennuspaikaksi, sillä kiinteistöjä muo-
3371:        mäisenä tontin ostanut jäisi ilman raken-     dostetaan myös muuhun tarkoitukseen, esimer-
3372:        nuslupaa?                                     kiksi lisämaaksi. On kuitenkin syytä korostaa,
3373:                                                      että kiinteistönmuodostuksella ei ratkaista ra-
3374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kentamista, vaan se tapahtuu maankäyttöä kos-
3375: vasti seuraavaa:                                     kevan lainsäädännön mukaisesti.
3376:                                                         Ympäristöministeriö ei pidä tarpeellisena eril-
3377:    Viime vuoden alusta rakennuslakiin tehty          lisen, 10 vuoden rakennuslupavarausta koskevan
3378: muutos edellytti kaavoitusta tai sen puuttuessa      järjestelmän luomista. Kaavoitus, erityisesti ran-
3379: poikkeuslupaa myös niiltä ranta-alueilta, joilla     tojen yleiskaavat, ovat pysyvä rakennusoikeuden
3380: rantakaavaa ei vielä ole katsottu tarpeelliseksi.    turvaava järjestelmä. Yleiskaavassa suunnittelun
3381: Kaavoituksessa tai poikkeuslupamenettelyssä          kohteena on laajempi alue, jolloin myös luon-
3382: kantatilasta muodostetut tilat, vaikka ne olisivat   nonarvot ja virkistystarpeet on mahdollista ottaa
3383: rakentamattomia, otetaan huomioon harkittaes-        huomioon. Poikkeuslupa ja sitä seuraava raken-
3384: sa mahdollisuutta lisärakennusoikeuden saami-        nuslupa voivat nykyisten säännösten mukaan
3385: seen kantatilalle. Siten rantojen laajentunut        olla voimassa yhteensä 7 vuotta, kun rakennuslu-
3386: suunnitteluvelvollisuus, joka on säilytetty par-     van jatkomahdollisuus otetaan huomioon.
3387: haillaan eduskunnan käsiteltävänä olevassa
3388: 
3389:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
3390: 
3391:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
3392:                                             KK 1279/1998 vp                                               3
3393: 
3394: 
3395: 
3396: 
3397:                                          Tili Riksdagens Talman
3398: 
3399:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som bäst ligger i riksdagen, ställningen också för
3400: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            dem som äger obyggda avstyckade lägenheter.
3401: medlem av statsrådet översänt fåljande av riks-           De i spörsmålet avsedda problematiska situa-
3402: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-        tionerna har tidigare uppstått vid kommunernas
3403: ga spörsmäl nr 1279:                                   byggnadslovsförfarande, där man ofta enbart
3404:                                                        ägnade redan uppförda byggnader uppmärk-
3405:           Anser Regeringen det motiverat att en        samhet och inte fastighetsindelningen. Miljömi-
3406:        person som har köpt en strandtomt, bru-         nisteriet har vid handläggningen av undantags-
3407:        tit ut den och skaffat lagfart pä köpet         lov och besvär också undersökt den tid då fastig-
3408:        skall ha rätt att, även om han inte ansöker     heterna bildades och sett tili att situationen blivit
3409:        om byggnadslov, att göra en byggnads-           skälig, om byggnadsrätten inte har blivit klart
3410:        lovsreservering för tili exempel 10 är, för     större än vad som kan tillåtas i en pian, och om
3411:        att det inte skall gä sä att dä man efter tio   naturvärdena inte har äventyrats. 1 detta sam-
3412:        år ansöker om lov, konstateras att stom-        manhang har man gätt in för att undersöka, om
3413:        lägenhetens strandområde är byggt och           lägenheten uttryckligen införskaffats och avsetts
3414:        den som först köpt en tomt av lägenheten        som en byggnadsplats, eftersom fastigheter ock-
3415:        blir utan byggnadslov?                          så bildas får andra ändamål, t.ex. som tilläggs-
3416:                                                        mark. Det är i alla fall skäl att betona att byggan-
3417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det inte avgörs genom fastighetsbildning, utan
3418: anföra följande:                                       det sker enligt lagstiftningen om markanvänd-
3419:                                                        ning.
3420:     Enligt den ändring som vid ingången av fjol-          Miljöministeriet anser det inte behövligt att
3421: året gjordes i byggnadslagen krävs planläggning,       inrätta ett separat system med en tio års bygg-
3422: eller i brist på planläggning undantagslov, också      nadslovsreservering. Planläggningen, i synnerhet
3423: i sådana strandområden där strandplan tills vida-      strandgeneralplanerna, utgör ett permanent sys-
3424: re inte har ansetts behövlig. De lägenheter som        tem som tryggar byggnadsrätten. Vid general-
3425: brutits ut från stomlägenheten beaktas i plan-         planläggning är det fråga om mer omfattande
3426: läggningen eller vid undantagslovsförfarandet,         områden, och då kan också naturvärdena och
3427: även om de är obebyggda, då möjligheterna tili         rekreationsbehovet beaktas. Ett undantagslov
3428: ytterligare byggnadsrätt för stomlägenheten            och ett därpå följande byggnadslov kan enligt
3429: övervägs. Därigenom säkerställer den utvidgade         nuvarande bestämmelser gälla i sammanlagt sju
3430: skyldigheten tili planering av stränderna, som         år, då man beaktar möjligheterna tili fortsatt
3431: har bibehållits i förutvarande form i regeringens      byggnadslov.
3432: förslag tili markanvändningsoch bygglag, vilket
3433: 
3434:      Helsingfors den 2 december 1998
3435: 
3436:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
3437:                                           KK 1280/1998 vp
3438: 
3439: Kirjallinen kysymys 1280
3440: 
3441: 
3442: 
3443: 
3444:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: EU:n ydinvoimaloiden turvallisuutta koske-
3445:                                       vien investointien määrärahoista
3446: 
3447: 
3448:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3449: 
3450:    Hiljattain ilmeni, että Suomenkin kustanta-      kuitenkin otettava kansallisella tasolla, sillä Suo-
3451: mia EU:n kehitysyhteistyömäärärahoja on ka-         men osuus tuhka tuuleen häipyvistä miljardeista
3452: donnut rosvojen taskuun 6,5 miljardia markkaa.      alkaa olla melkoinen.
3453: Tuskin ehdimme asiasta tointua ja hädin tuskin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3454: tehdä kirjallisen kysymyksen, kun edessä on uusi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3455: taloudellinen onnettomuus. Itäisen Euroopan,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3456: erityisesti Venäjän ydinvoimaloiden turvallisuut-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3457: ta vahvistaviin investointeihin EU:n toimesta
3458: satsatut varat, noin 5 miljardia markkaa, ovat                 Miten Hallitus suhtautuu siihen, että
3459: menneet Kankkulan kaivoon, epämääräisten                    kasvava määrä EU:n varoja häipyy ros-
3460: konsulttien taskuihin ja muualle. Kaiken lisäksi            vojen taskuun ja epämääräisille tahoille,
3461: projektia on ollut vetämässä suomalainen henki-             ja
3462: lö. Onko pankinjohtaja UlfSundqvist ollut kon-                 aikooko Hallitus pyrkiä siihen, että
3463: sulttina, siitä ei ole tietoa.                              Suomen EU-puheenjohtajakautena ta-
3464:    Se, että Euroopan unionista ollaan saamassa              loudellisiin väärinkäytöksiin saadaan
3465: todellinen mafiosojen temmellyskenttä, on ollut             jonkinlaista korjausta?
3466: tiedossa jo pitkään. Jotakin kantaa asioihin on
3467: 
3468:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
3469:                                        Sulo Aittoniemi lkesk
3470: 
3471: 
3472: 
3473: 
3474: 280043
3475: 2                                         KK 1280/1998 vp
3476: 
3477: 
3478: 
3479: 
3480:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3481: 
3482:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      huomattavia laitetoimituksia. Tukea on suun-
3483: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nattu laitosturvallisuuden parantamiseen, val-
3484: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vontaviranomaisten toiminnan kehittämiseen,
3485: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ydinjätteiden käsittelyn parantamiseen ja ydin-
3486: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        materiaalin valvonnan tehostamiseen. Ohjelman
3487: n:o 1280:                                            toteutukseen konsultteina osallistuvat sekä ydin-
3488:                                                      turvaviranomaiset että alan teollisuus unionin
3489:           Miten Hallitus suhtautuu siihen, että      jäsenmaista, ja ohjelman toteutusta seuraajäsen-
3490:        kasvava määrä EU:n varoja häipyy ros-         maiden ydinturvaviranomaisia edustava asian-
3491:        vojen taskuun ja epämääräisille tahoille,     tuntijaryhmä. Keski- ja Itä-Euroopan ydinvoi-
3492:        ja                                            maloiden kehittäminen kansainväliselle turvalli-
3493:           aikooko Hallitus pyrkiä siihen, että       suustasolle edellyttää Vastikkeettornana apuna
3494:        Suomen EU-puheenjohtajakautena ta-            saatavan teknisen avun ohella huomattavia in-
3495:        loudellisiin väärinkäytöksiin saadaan         vestointeja, joiden rahoittamiseen tarvitaan sekä
3496:        jonkinlaista korjausta?                       kunkin maan kansallisia määrärahoja että kan-
3497:                                                      sainvälistä luototusta.
3498:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Eri yhteyksissä on katsottu, että kansainväli-
3499: vasti seuraavaa:                                     nen tuki ydinurvallisuuden parantamiseksi Kes-
3500:                                                      ki- ja Itä-Euroopan maissa on oikein kohdistettu
3501:    Ottaen huomioon Keski- ja Itä-Euroopan            ja sillä on ollut merkittävä _yaikutus turvallisuus-
3502: maiden ydinvoimaloiden mahdolliset riskit ja         tilanteen parantamiseen. Askettäin julkaistussa
3503: maissa käynnissä olevat uudistusprosessit kan-       puolueettomien asiantuntijoiden laatimassa
3504: sainvälinen yhteisö on Euroopan unionin tekni-       Suomen kahdenvälisten ydinturvaohjelmien ar-
3505: sen avun ohjelmien Pharen ja Taciksen, Euroo-        vioinnissa todettiin, että lähialueittemme voima-
3506: pan jälleenrakennus- ja kehityspankin ja kahden-     lat ovat teknisen avun ansiosta kehittyneet tur-
3507: välisten tukiohjelmien kautta osoittanut huo-        vallisemmiksi ja häiriötilanteet ovat vähenty-
3508: mattavaa rahoitusta näiden maiden ydinturvalli-      neet. Myös äskettäin valmistuneessa Euroopan
3509: suuden parantamiseen. Euroopan unionin Kes-          unionin arvovaltaisen asiantuntijaryhmän muis-
3510: ki- ja Itä-Euroopan maihin suunnatuilla Phare-       tiossa Tacis- ja Phare-ydinturvaohjelmien tule-
3511: ja Tacis-ohjelmilla on keskeinen osuus tässä tues-   vista suuntauksista todettiin, että nämä ohjelmat
3512: sa. Kaikki Suomen lähialueilla sijaitsevat ydin-     ovat myötävaikuttaneet ydinturvan paranemi-
3513: voimalat ovat olleet tämän kansainvälisen tuen       seen kohdemaissa, vaikkakin erityisesti IVY-
3514: kohteina. Tacis-ohjelmasta on Leningradin            maissa edistys on ollut odotettua hitaampaa.
3515: alueella sijaitsevaan voimalaan kohdistettu 104      Euroopan komissio on puolestaan käynnistänyt
3516: miljoonaa markkaa ja Kuolan ydinvoimalaan            laajan ydinturvaohjelmiensa arvioinnin, jonka
3517: 190 miljoona markkaa. Kaikkiaan EU-tukea on          loppuraportin on määrä valmistua ensi keväänä.
3518: Keski- ja Itä-Euroopan maiden ydinturvallisuu-           Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomio-
3519: den parantamiseen osoitettu noin 4,5 miljardia       istuin on laatinut vuonna 1998 unionin ydintur-
3520: markkaa vuosina 1991-1997. Suomen lasken-            vaohjelmista erityiskertomuksen nro 25/98, jon-
3521: nallinen osuus ED-budjetista on noin 1,4 %, jo-      ka luonnosversioon perustuvia tietoja on julkais-
3522: ten voidaan laskea, että EU:njäsenyytensä myö-       tu lehdistössä. Lopullinen kertomus on äskettäin
3523: tä Suomi on vuosina 1995-1997 osallistunut           luovutettu komissiolle, joka laatii siihen kom-
3524: näiden ydinturvaohjelmien rahoitukseen noin          menttinsa. Sen jälkeen sekä kertomus että vas-
3525: 4,5 miljoonan markan edestä.                         taukset julkaistaan yhteisön virallisessa lehdessä.
3526:    Luonteeltaan Tacis- ja Phare-apu on ollut pai-    Kertomus käännöksineen tullaan toimittamaan
3527: nottunut tekniseen apuun, taitotiedon siirtoon,      myös jäsenmaille.          Valtiopäiväjärjestyksen
3528: mutta ydinturvaohjelmissa apu sisältää myös          54 e §:n menettelyä noudattaen kertomus toimi-
3529:                                           KK 1280/1998 vp                                           3
3530: 
3531: tetaan eduskunnan suurelle valiokunnalle liit-       asetuksen valmistelu tapahtuu Suomen EU-pu-
3532: tyen Euroopan unionin vastuuvapausmenette-           heenjohtajakaudella, mikä antaa Suomelle eri-
3533: lyyn koskien varainhoitovuotta 1998.                 tyisen hyvät vaikutusmahdollisuudet ohjelman
3534:    Kuten ministeri Haavisto äskettäin totesi vas-    kehittämiseen. Tässä yhteydessä Suomi erityises-
3535: tauksessaan edustaja Aittoniemen kysymykseen         ti korostaa ohjelmien parempaa kohdentamista
3536: Euroopan unionin humanitaarisen avun ohjel-          valikoiduille prioriteettialoille vaikuttavuuden
3537: man epäselvyyksistä, hallitus on erittäin huolis-    parantamiseksi sekä menettelytapojen virtavii-
3538: saan kaikista väärinkäytöksistä niin Euroopan        vaistamista toteutuksen nopeuttamiseksi ja te-
3539: unionin piirissä kuin kansallisessa hallinnossakin   hostamiseksi. Kansainvälinen yhteistyö Keski-
3540: ja pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin var-   ja Itä-Euroopan maiden kanssa ydinturva-alalla
3541: mistamaan, että minkäänlaisia väärinkäytöksiä        on selkeästi sidoksissa omaan turvallisuuteem-
3542: ei pääse syntymään. Kaikki epäilyt väärinkäy-        me, minkä vuoksi Suomi korostaa ydinturva-
3543: töksistä on tutkittava ja ryhdyttävä tarvittaviin    alan tärkeyttä sekä Phare- ja Tacis-ohjelmissa
3544: toimenpiteisiin, mikäli aihetta ilmenee.             että aloitteessaan unionin pohjoisen ulottuvuu-
3545:    Tacis-ohjelman uudistaminen ja uuden Tacis-       den kehittämisestä.
3546: 
3547:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
3548: 
3549:                                                                            Ministeri Ole Norrback
3550: 4                                           KK 1280/1998 vp
3551: 
3552: 
3553: 
3554: 
3555:                                          Tili Riksdagens Talman
3556: 
3557:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            förbättra anläggningarnas säkerhet, utveckla
3558: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            kontrollmyndigheternas verksamhet, förbättra
3559: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        hanteringen av kärnavfall och effektivisera över-
3560: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           vakningen av kärnmaterial. Som konsulter vid
3561: mål nr 1280:                                           genomförandet av programmet deltar såväl
3562:                                                        kärnkraftsmyndigheter som branschindustri i
3563:            Hur förhåller sig Reringen till det att     EU-länderna och en expertgrupp som represen-
3564:         allt mera EU-pengar försvinner i bandit-       terar medlemsländernas kärnsäkerhetsmyndig-
3565:         ers fickor och till obestämda instanser,       heter följer genomförandet av programmet. Att
3566:         och                                            förbättra kärnkraftverken i Central- och Öst-
3567:            ämnar Regeringen sträva efter att man       europa så att de motsvarar internationell säker-
3568:         under Finlands period som EU-ordfö-            hetsstandard förutsätter inte bara tekniskt bi-
3569:         rande skall kunna få någon slags korrige-      stånd utan motprestationer, utan också betydan-
3570:         ring av det ekonomiska missbruket?             de investeringar som behöver finansiering såväl
3571:                                                        nationellt från de enskilda länderna som interna-
3572:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tionella krediter.
3573: anföra följande:                                          1 olika sammanhang har det ansetts att det
3574:                                                        internationella stödet för att förbättra kärnsä-
3575:     Med hänsyn till de potentiella riskerna vid        kerheten i de central- och östeuropeiska länderna
3576: kärnkraftverken i Central- och Östeuropa samt          har allokerats korrekt och det har haft stor bety-
3577: 1ändernas omvandlingsprocesser har det interna-        delse för en bättre kärnsäkerhet. 1 en nyligen
3578: tionella samfundet genom Europeiska unionens           publicerad utvärdering som opartiska experter
3579: program för tekniskt bistånd, Phare och Tacis,         gjort om Finlands bilaterala kärnsäkerhetspro-
3580: och stödprogrammen inom ramen för Europeis-            gram konstaterades att kärnkraftverken i vårt
3581: ka banken för återuppbyggnad och utveckling            närområde har blivit säkrare tack vare det teknis-
3582: samt bilaterala stödprogram anvisat betydande          ka biståndet och att störningarna minskat. Också
3583: finansiering för att höja kärnsäkerheten i dessa       i den promemoria som nyligen fårdigställts av en
3584: länder. Europeiska unionens Phare- och Tacis-          auktoritativ EU-expertgrupp om framtida stra-
3585: program som avser de central- och östeuropeiska        tegier i kärnsäkerhetsprogram Tacis och Phare
3586: länderna spelar en viktig roll för detta stöd.         konstaterades att dessa program har bidragit tili
3587: Samtliga kärnkraftverk i Finlands närområde            bättre kärnsäkerhet i målländerna, även om
3588: har varit föremål för detta internationella stöd.      framstegen särskilt i OSS-länderna skett lång-
3589: lnom Tacis-programmet har 104 milj. mk kanali-         sammare än väntat. Europeiska kommissionen
3590: serats tili kraftverket i Leningrad-området och        har för sin del initierat en bred utvärdering av
3591: 190 milj. mk tili kraftverket på Kolahalvön. Sam-      sina kärnsäkerhetsprogram. Meningen är att
3592: manlagt har ca 4,5 mrd mk utgivits åren 1991-          slutrapporten skall bli fårdig under vårens lopp.
3593: 1997 i EU-stöd för att höja kärnsäkerheten i de           År 1998 har EG-revisionsrätten utarbetat en
3594: centra1- och östeuropeiska länderna. Finlands          särskild rapport nr 25/98 om unionens kärnsä-
3595: beräknade bidrag via EU-budgeten är ca 1,4 %,          kerhetsprogram. I pressen har förekommit upp-
3596: vilket betyder att man kan räkna med att Finland       gifter som baserat sig på utkastet tili denna rap-
3597: tili följd av EU-medlemskapet har deltagit i fi-       port. Den slutliga rapporten har nyligen över-
3598: nansieringen av dessa kärnsäkerhetsprogram             lämnats till kommissionen, som kommer att
3599: med ca 4,5 milj. mk åren 1995-1997.                    kommentera den. Därefter publiceras rapporten
3600:     Tacis- och Phare-biståndet har huvudsakligen       med kommentarer i gemenskapens officiella tid-
3601: gällt tekniskt bistånd, överföring av know-how,        ning. Rapporten jämte översättningar kommer
3602: men inom ramen för kärnsäkerhetsprogrammen             även att översändas tili medlemsstaterna. 1 enlig-
3603: innehåller biståndet också betydande leveranser        het med förfarandet enligt 54 e § riksdagsord-
3604: avolika slags apparatur. Stödet har riktats till att   ningen kommer rapporten att inges tili riksda-
3605:                                           KK 1280/1998 vp                                             5
3606: 
3607: gens stora utskott i samband med förfarandet för     redningen av den nya Tacis-förordningen kom-
3608: ansvarsfrihet för Europeiska unionen för finans-     mer att ske då Finland är EU-ordförande, vilket
3609: året 1998.                                           ger Finland särskilt goda möjligheter att påverka
3610:    Som minister Haavisto nyligen påpekade i sitt     programmets utveckling. I detta sammanhang
3611: svar på riksdagsman Aittoniemis spörsmål om          betonar Finland särskilt en bättre inriktning av
3612: oklarheterna i samband med Europeiska unio-          programmen tili utvalda prioriterade verksam-
3613: nens humanitära biståndsprogram, så är reger-        heter för att åstadkomma bättre effekt, samt en
3614: ingen oroad över alla slag av missbruk, såväl        rationalisering av procedurerna för att ta fram ett
3615: inom Europeiska unionen som den nationella           snabbare och effektivare genomförande. Det in-
3616: förvaltningen, och försöker med alla tili buds       ternationella samarbetet med länderna i Central-
3617: stående medel säkerställa att inget missbruk skall   och Östeuropa på kärnsäkerhetsområdet har
3618: kunna uppstå. Alla misstänkta fall av missbruk       klara kopplingar tili vår egen säkerhet och därför
3619: måste undersökas och lämpliga åtgärder vidtas,       betonar Finland kärnsäkerhetens vikt såväl i
3620: om det finns behov.                                  Phare- och Tacis-programmen som i sitt initiativ
3621:    Revideringen av Tacis-programmet och be-          om den nordliga dimensionen.
3622: 
3623:      Helsingforsden 2 december 1998
3624: 
3625:                                                                              Minister Ole Norrback
3626:                                         KK 1281/1998 vp
3627: 
3628: Kirjallinen kysymys 1281
3629: 
3630: 
3631: 
3632: 
3633:                                 Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaalaisten asevelvollisuudesta
3634: 
3635: 
3636: 
3637:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
3638: 
3639:    Itsehallintolain säännösten mukaan ahvenan-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3640: maalaisia asevelvollisuusikäisiä koskevat samat   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3641: säännöt asevelvollisuuden suhteen kuin muita-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3642: kin suomalaisia. Asian toteuttamisesta vaan pi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3643: täisi sopia erikseen. Käsitykseni mukaan asian
3644: toteuttamisesta ei ole lähemmin sovittu ja vain              Tietääkö Hallitus, kuinka suuri osa
3645: aniharva ahvenanmaalainen suorittaa asevelvol-            ahvenanmaalaisista suorittaa nykyisin
3646: lisuutensa. Se on mielestäni väärin valtakunnan           asevelvollisuutensa, ja jos määrä on pie-
3647: muita kansalaisia kohtaan, koska Ahvenanmaan              nempi kuin valtakunnan alueella,
3648: puolustaminen on kuitenkin valtakunnan kon-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3649: tolla.                                                    siin asian korjaamiseksi?
3650: 
3651:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
3652: 
3653:                                       Sulo Aittaniemi /kesk
3654: 
3655: 
3656: 
3657: 
3658: 280043
3659: 2                                       KK 1281/1998 vp
3660: 
3661: 
3662: 
3663: 
3664:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
3665: 
3666:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Asevelvollisuuslain 4 §:n mukaan Ahvenan-
3667: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      maan maakunnan asukkaiden asevelvollisuudes-
3668: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    ta on voimassa, mitä siitä erikseen on säädetty.
3669: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     Ahvenanmaan itsehallintolain 12 §:n mukaan se,
3670: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      jolla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus, saa ase-
3671: n:o 1281:                                          velvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vas-
3672:                                                    taavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai
3673:           Tietääkö Hallitus, kuinka suuri osa      muussa siviilihallinnossa. Saman lainkohdan
3674:        ahvenanmaalaisista suorittaa nykyisin       mukaan palvelusta luotsi- ja majakkalaitoksessa
3675:        asevelvollisuutensa, ja jos määrä on pie-   säädetään valtakunnan lailla maakuntapäivien
3676:        nempi kuin valtakunnan alueella,            saatua tilaisuuden antaa lausuntonsa. Palvelusta
3677:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     muussa siviilihallinnossa säädetään valtakunnan
3678:        siin asian korjaamiseksi?                   lailla, johon maakuntapäivät on antanut suostu-
3679:                                                    muksensa. Kunnes tällainen asevelvollisuuden
3680:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suorittamisen korvaava palvelu on järjestetty,
3681: vasti seuraavaa:                                   maakunnan kotiseutuoikeuden omaavat henki-
3682:                                                    löt ovat vapautettuja asevelvollisuuden suoritta-
3683:    Ahvenanmaalla asuvista miehistä varusmies-      misesta.
3684: palveluksen suorittaa 8,3 prosenttia. Koko             Hallitusohjelmaan ei ole sisältynyt eikä halli-
3685: maassa varusmiespalveluksen suorittaa 76,8 pro-    tuksen toimikauden aikana ole ilmennyt erityisiä
3686: senttia asevelvollisista. Ahvenanmaalla ikäluo-    syitä muuttaa Ahvenmaan kotiseutuoikeuden
3687: kan koko on 173 miestä, joista varusmiespalve-     omaavien henkilöiden asemaa asevelvollisuuden
3688: luksen suorittaa 14 miestä. Kotiseutuoikeuden      suhteen.
3689: omaavien osalta varusmiespalveluksen suorittaa
3690: n. 0,6 prosenttia ikäluokasta.
3691: 
3692:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
3693: 
3694:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
3695:                                           KK 1281/1998 vp                                             3
3696: 
3697: 
3698: 
3699: 
3700:                                        Tili Riksdagens Talman
3701: 
3702:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 4 § värnpliktslagen gäller angående in-
3703: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         vånarnas i Iandskapet Åland värnplikt vad där-
3704: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     om är särskilt stadgat. Enligt 12 § självstyrelsela-
3705: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-     gen för Åland får den som har hembygdsrätt i
3706: ga spörsmål nr 1281:                                stället för att fullgöra värnplikt tjänstgöra på
3707:                                                     motsvarande sätt vid lots- och fyrinrättningen
3708:           Känner Regeringen tili hur stor den       eller i någon annan civilförvaltning. Om den i
3709:        andel av ålänningarna som fullgör värn-      lagrummet nämnda tjänstgöringen vid lots- och
3710:        pliktstjänsten numera är, och om antalet     fyrinrättning bestäms i rikslag efter att lagtinget
3711:        är mindre än på rikets område,               har beretts tilifålle att ge utlåtande i saken. Om
3712:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-    tjänstgöringen i annan civilförvaltning bestäms i
3713:        te att rätta tili saken?                     rikslag med lagtingets bifall. Tills sådan tjänstgö-
3714:                                                     ring som ersätter fullgörandet av värnplikten har
3715:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ordnats är de som har hembygdsrätt i landskapet
3716: anföra följande:                                    befriade från att fullgöra värnplikt.
3717:                                                        1 regeringsprogrammet har inte ingått och un-
3718:    Av de på Åland bosatta männen fullgör 8,3 %      der regeringens verksamhetsperiod har inte
3719: beväringstjänsten. I hela Jandet fullgörs bevä-     framkommit några särskilda skäl tili att ändra
3720: ringstjänsten av 76,8 % av de värnpliktiga. På      ställningen vad värnplikten beträffar för dem
3721: Åland utgörs åldersklassen i fråga av 173 män, av   som har åländsk hembygdsrätt.
3722: vilka 14 fullgör beväringstjänsten. Bland dem
3723: som har hembygdsrätt fullgörs beväringstjänsten
3724: av 0,6% av åldersklassen.
3725: 
3726:      Helsingfors den 2 december 1998
3727: 
3728:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
3729:                                            KK 1282/1998 vp
3730: 
3731: Kirjallinen kysymys 1282
3732: 
3733: 
3734: 
3735: 
3736:                                    Irja Tolonen /kok: Hirvien metsätaloudelle aiheuttamien vahinko-
3737:                                        jen arviointipalkkioiden korvaamisesta
3738: 
3739: 
3740:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3741: 
3742:     Hirvikanta on vaihdellut maassamme suures-        nisteriön vahvistaman taksan mukaista toimitus-
3743: ti. Vuosisadan alusta 1950-luvulle hirvi oli harva-   maksua vastaavan palkkion. Kahden tunnin
3744: lukuinen. Nykyään hirvikanta on vakiinnutettu         työstä palkkio on 1 200 markkaa.
3745: suunnitelmallisella metsästyksellä 70 000-                Korvauksen määrän kussakin vahinkota-
3746: 80 000 yksilöön. Hirvi on valtion lailla suojaama     pauksessa päättää ja korvauksen suorittaa asian-
3747: eläin, josta valtio kerää tuloja metsästyslupia       omainen metsäkeskus maa- ja metsätalousminis-
3748: myymällä.                                             teriön tarkoitukseen osoittamien varojen puit-
3749:     Hirvet aiheuttavat metsätaloudelle tuhoja         teissa sekä mahdollisten lisäohjeiden mukaisesti.
3750: männyn ja koivun taimikoissa. Hirvivahingoille        Korvausta ei suoriteta vahingon arvioimisesta
3751: on tyypillistä, että ne toistuvat samassa taimikos-   hakijalle aiheutuneiden menojen johdosta. Met-
3752: sa vuosittain. Pahimmassa tapauksessa toistuvat       säkeskuksen arviointipalkkio jää siten hakijan
3753: tuhot tekevät taimikosta kehityskelvottoman.          vahingoksi riippumatta siitä, saako hakija vahin-
3754: Hirvien aiheuttamia metsikön laatuluokkaa             gosta korvausta ja kuinka paljon hän saa kor-
3755: alentavia metsätuhoja ilmeni vuosina 1986-            vausta.
3756:  1993 Etelä-Suomessa keskimäärin l, 1 %:11a met-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3757: sämaan alasta.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3758:     Hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat va-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3759: hingot korvataan valtioneuvoston päätöksen pe-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3760:  rusteella valtion varoista. Hirvieläinten metsä-
3761:  maalla aiheuttamia vahinkoja korvattiin 1990-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3762:  luvun alussa 7-12 Mmk/vuosi. Metsätaloudelle                  ryhtyä, että hirvien metsätaloudelle ai-
3763: aiheutuneen vahingon arvioinnista huolehtii                    heuttamat vahingot korvattaisiin metsä-
3764:  asianomainen metsäkeskus. Arvioinnista laadi-                 talouden harjoittajalle kokonaisuudes-
3765:  taan maa- ja metsätalousministeriön vahvista-                 saan mukaan lukien myös hirvivahingon
3766:  malle Iomakkeelle arvio kirja, joka on metsäkes-              arvioimisesta valtion viranomaiselle suo-
3767:  kuksen arviomiehen ja hakijan allekirjoitettava.              ritettava arviointipalkkio ja että viran-
3768:  Arvioinnin suorittamisesta hakija suorittaa met-              omaisen perimät arviointipalkkiot saa-
3769:  säkeskukselle enintään maa- ja metsätalousmi-                 tettaisiin kohtuullisiksi?
3770: 
3771:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
3772: 
3773:                                            Irja Tulonen /kok
3774: 
3775: 
3776: 
3777: 
3778: 280043
3779: 2                                         KK 1282/1998 vp
3780: 
3781: 
3782: 
3783: 
3784:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3785: 
3786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuksena on sellaisen perusturvan järjestäminen,
3787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ettei kukaan joudu hirvieläinvahinkojen johdos-
3788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta kärsimään kohtuuttoman suuria menetyksiä.
3789: jasenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-      Vähäisiä vahinkoja, joissa korvaushakemuksen
3790: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         käsittelyn ja korvauksen maksatuksen menot
3791: 1282:                                                saattavat olla jopa korvausta suuremmat, ei ole
3792:                                                      tarkoituskaan korvata. Suoritettavan korvauk-
3793:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       sen alarajaksi päätöksessä on säädetty 1 000
3794:        ryhtyä, että hirvien metsätaloudelle ai-      markkaa. Mikäli vahingon määrä on alarajaa
3795:        heuttamat vahingot korvattaisiin metsä-       suurempi, suoritetaan korvaus lyhentämättömä-
3796:        talouden harjoittajalle kokonaisuudes-        nä kokonaan. Päätöksessä vahingon arviointi-
3797:        saan mukaan lukien myös hirvivahingon         kustannus on säädetty korvauksen hakijan mak-
3798:        arvioimisesta valtion viranomaiselle suo-     settavaksi. Arviointikustannus vastaa siten ta-
3799:        ritettava arviointipalkkio ja että viran-     vallaan hakijan omavastuuta vahingossa.
3800:        omaisen perimät arviointipalkkiot saa-           Hirvieläinvahingon arviointimaksu on pää-
3801:        tettaisiin kohtuullisiksi?                    töksen mukaan maataloudelle aiheutuneessa va-
3802:                                                      hingossa matkakuluineen enintään 500 mark-
3803:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaa, liikenteelle aiheutuneessa vahingossa sama
3804: vasti seuraavaa:                                     kuin liikennevakuutusyhdistyksen autovahinko-
3805:                                                      tarkastajalle maksettava korvaus ja metsätalou-
3806:    Luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia va-         delle aiheutuneessa vahingossa maa- ja metsäta-
3807: hinkoja ei valtion varoista yleensä korvata. Poik-   lousministeriön vahvistaman taksan mukainen
3808: keuksena ovat luonnonsuojelulain piiriin kuulu-      palkkio. Maa- ja metsätalousministeriö on met-
3809: vien rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheut-    säkeskusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus
3810: tamat vahingot sekä metsästyslain piiriin kuulu-     Tapion maksullisista suoritteista antamanaan
3811: vien petoeläinten ja hirvieläinten aiheuttamat       päätöksellä (782/30.1 0.1996) määrännyt hirviva-
3812: vahingot. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen      hinkoa koskevan arvioinnin suorittamisesta ja
3813: ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvia me-       uudistamis- tai hoitosuunnitelman laatimisesta
3814: noja vastaava määräraha kerätään hirvieläinten       perittäväksi omakustannusarvon mukaisen
3815: metsästäjiltä pyyntilupamaksuina valtiolle.          maksun.
3816:    Hirvieläinvahinkojen korvaamisesta annetun           Näihin menettelyihin ei ole suunnitteilla muu-
3817: valtioneuvoston päätöksen (319/1982, muut.           toksia.
3818: 852/1991) mukaisen korvausmenettelyn tarkoi-
3819: 
3820:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
3821: 
3822:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
3823:                                             KK 1282/1998 vp                                              3
3824: 
3825: 
3826: 
3827: 
3828:                                          Tili Riksdagens Talman
3829: 
3830:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ersättningsförfarandet är det inte alls meningen
3831: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            att ersätta så obetydliga skador att kostnaderna
3832: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        för handläggningen av ersättningsansökan och
3833: dagsman Irja Tulonen undertecknade spörsmå1            utanordningen av ersättningen tili äventyrs rent-
3834: nr 1282:                                               av kunde överstiga ersättningsbeloppet. En1igt
3835:                                                        beslutet har minimibeloppet för ersättning som
3836:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        utbeta1as fastställts tili 1 000 mark. Om ersätt-
3837:        sikt att vidta för att skogsbrukarna skall      ningsbeloppet överstiger nämnda minimiersätt-
3838:        få de skador älgarna orsakar skogsbruket        ning utbetalas ersättningen oavkortad i sin hel-
3839:        ersatta i sin helhet ink1usive det arvode       het. 1 beslutet stadgas att sökanden av ersättning
3840:        som skall erläggas statens myndighet för        står för värderingskostnaderna i sin helhet. Vär-
3841:        värderingen av älgskadan och för att det-       deringskostnaden kan därför sägas motsvara
3842:        ta arvode skall hålla en skälig nivå?           sökandens självrisk vid skada.
3843:                                                            Arvodet jämte resekostnader för värdering av
3844:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        hjortdjursskada på jordbruk har i beslutet fast-
3845: anföra följande:                                       ställts tili högst 500 mark per skadefall. För ska-
3846:                                                        da som har drabbat trafik är sökande skyldig att
3847:    Skador som orsakas av vilda djur ersätts i regel    tili granskare betala ersättning enligt samma
3848: inte med statsmedel. Ett undantag utgör skador         grunder som tili trafikförsäkringsföreningens
3849: som orsakats av sällsynta djur som omfattas av         bilskadeinspektör. För verkställande av värde-
3850: naturvårdslagen samt skador som orsakats av            ring av skada på skogsbruk erlägger sökanden ett
3851: rovdjur och hjortdjur som omfattas av jaktlagen.       arvode i enlighet med den taxa jord- och skogs-
3852: Staten uppbär av hjortdjursjägarna i form av           bruksministeriet har fastställt. Jord- och skogs-
3853: jaktlicensavgifter ett be1opp som motsvarar de         bruksministeriet har i ett beslut (782/30.1 0.1996)
3854: medel som anslagits för utgifter som föranleds av      om avgiftsbelagda prestationer som verkställs av
3855: förebyggande och ersättande av skador som för-         skogscentralerna och Skogsbrukets utvecklings-
3856: orsakas av hjortdjur.                                  central Tapio fastställt att det arvode som upp-
3857:    Syftet med det ersättningsförfarande som an-        bärs för verkställande av värdering av hjortdjurs-
3858: ges i statsrådets beslut om ersättning för skador,     skada samt för uppgörande av förnyelse- och
3859: orsakade av hjortdjur (319/1982, ändr. 852/1991)       skötselplan skall utgå enligt självkostnadspris.
3860: är att ordna ett sådant grundskydd, att ingen på           Planer på en ändring av nämnda förfaranden
3861: grund av hjortdjursskador skall behöva bli utsatt      föreligger inte.
3862: för oskäligt stora förluster. Enligt det fastställda
3863: 
3864:      Helsingfors den 25 november 1998
3865: 
3866:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
3867:                                             KK 1283/1998 vp
3868: 
3869: Kirjallinen kysymys 1283
3870: 
3871: 
3872: 
3873: 
3874:                                     Vaito Koski /sd ym.: Valtion kiinteistölaitoksen muodostamisesta
3875: 
3876: 
3877: 
3878:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3879: 
3880:     Lain Valtion kiinteistölaitoksista tultua hy-       sekä niiden kustannustenjakaminen eri käyttäjä-
3881: väksytyksi Valtion kiinteistölaitoksesta on tar-        virastojen kesken.
3882: koitus muodostaa tammikuun 1 päivänä 1999                  Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että uu-
3883: valtion liikelaitoksista annetun lain (627/1987)        distuksella ei ole vaikutuksia liikelaitosten vuok-
3884: mukainen liikelaitos. Uudelle liikelaitokselle on       ratasoon. Yhtiöön on tarkoitus siirtää Valtion
3885: tarkoitus luovuttaa nykyisen Valtion kiinteistö-        kiinteistölaitoksen ja muiden valtion kiinteistö-
3886: laitoksen hallinnassa oleva omaisuus. Liikelai-         yksiköiden sekä eräiden valtionyhtiöiden, kuten
3887: tokselle siirretään oikeus myynti- ja muihin saa-       Alko-Yhtiöt Oy:n, Omaisuudenhoitoyhtiö Ar-
3888: misiinja vastuu veloista. Valtion kiinteistölaitok-     senal Oy:n ja Suomen Posti Yhtymä Oy:n perus-
3889: sen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudes-       toimintojen kannalta tarpeetonta kiinteistö-
3890: ta merkitään peruspääomaksi 4 000 milj. mark-           omaisuutta. Kiinteistölaitoksen muodostaminen
3891: kaa, joka on tuottovaatimuksen alaista ja muuk-         aiheuttaa nykytilaan verrattuna monenlaisia
3892: si pääomaksi noin 10 410 milj. markkaa. Valtion         muutoksia, joista ei ole minkäänlaista selvitystä
3893: lainaehdoin antamaksi vieraaksi pääomaksi               eikä arviota. Kiinteistölaitoksen hallintaan siir-
3894: merkitään 3 860 milj. markkaa ja muuksi vie-            tyvät huoneistot on tarkoitus saattaa arvonlisä-
3895: raaksi pääomaksi 710 milj. markkaa. Aloittavan          verollisiksi, mikä vaikeuttaa niiden vuokraamis-
3896: taseen loppusummaksi on merkitty 18 980 milj.           ta entisestään. Valtion kiinteistölaitoksen muo-
3897: markkaa. Hallitus on asettanut vuoden 1999 tu-          dostamista koskevassa selvityksessä ei ole mai-
3898:  lostavoitteeksi laitokselle 370 milj. markkaa.         nintaa, miten sen omistukseen siirtyvissä valtion-
3899:  Valtion talousarvioon merkityssä kohdassa              yhtiöissä nykyisin oleva henkilöstö sijoittuu uu-
3900:  28.60 todetaan mm. näin: "Valtion kiinteistölai-       teen kiinteistölaitokseen. Selvitystä ei ole myös-
3901:  toksen operatiivisena tehtävänä on huolehtia           kään siitä, miten kiinteistölaitos aikoo toimia
3902:  vastuulleen annetuista kiinteistöistä ja kohtuulli-    saavuttaakseen sille asetetun tulostavoitteen ti-
3903:  sin markkinaperusteisin ehdoin tarjota toimitilo-      lanteessa, jossa vuokralaisille on tulossa vapaus
3904: ja ensisijaisesti valtion virastoille ja laitoksille.   valita toimitilansa vapaiden markkinoiden voi-
3905:  Päämääränä on hallita kiinteistöjä pitkäjäntei-        dessa tarjota niille edullisempia tiloja. Valtion
3906:  sesti pyrkien pääoman tehokkaaseen käyttöön ja         omistuksessa olevia liiketiloja seisoo jo nyt tyhji-
3907:  tuottavuuteen sekä kiinteistöjen arvon säilymi-        nä eri puolilla maata samasta syystä.
3908:  seen ja vuokralaisuskollisuuteen. Toimitilatar-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3909:  jonnassa otetaan huomioon sekä liiketaloudelli-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3910:  set että asiakkaiden tarpeet siten, että rakennus-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3911:  kanta ylläpidetään kysyntää vastaavana.                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3912:      Valtion kiinteistölaitos hoitaa vuonna 1999
3913:   hallinnassaan olevista valtion työpaikkaruoka-                   Tietääkö Hallitus, minkälaiset vaiku-
3914:   loiden toimitiloista aiheutuvat tehtävät, mikä                tukset Valtion kiinteistölaitoksen uudes-
3915:   otetaan huomioon laitoksen tulostavoitteita                   ta organisaatiosta, toimintapolitiikasta
3916:   määriteltäessä."                                              sekä siihen liittyvistä tulostavoitteista
3917:      Valtion kiinteistölaitos tulee hakeutumaan                 seuraa niiden henkilöiden kohdalla, jotka
3918:   arvonlisäverolain (150 1/1993) 30 §:n mukaisesti              palvelevat nykyisissä valtionyhtiöissä nii-
3919:   arvonlisäverolliseksi. Lisäksi Valtion kiinteistö-            den siirtyessä perustettavan Valtion kiin-
3920:   laitokselle siirtyy vuoden 2000 alusta vuokrien ja            teistölaitoksen omistukseen, ja
3921:   käyttökorvausten perintä työpaikkaruokaloista
3922: 
3923:  280043
3924: 2                                       KK 1283/1998 vp
3925: 
3926:          miten on mahdollista saavuttaa asetet-           sa olevia kiinteistöjä on jo nyt tyhjillään
3927:       tu tulostavoite vuokramarkkinoiden                  eri puolilla maata vapailla markkinoilla
3928:       kautta tilanteessa, jossa on tarkoitus va-          tarjolla olevien kiinteistöjen edullisem-
3929:       pauttaa kiinteistön käyttäjät valitsemaan           man vuokratason johdosta?
3930:       itse toimitilansa, kun valtion omistukses-
3931: 
3932:     Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
3933: 
3934:      Vaito Koski /sd                   Heikki Rinne /sd              Jukka Roos /sd
3935:      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr     Esa Lahtela /sd               Marjaana Koskinen /sd
3936:                                            KK 1283/1998 vp                                              3
3937: 
3938: 
3939: 
3940: 
3941:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lytykset paranevat, kun kiinteistölaitoksen mak-
3943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         samat arvonlisäverot eivät jää laitoksen kustan-
3944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nuksiksi.
3945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Valto Kos-           Kiinteistölaitoksen henkilöstön määrä ja
3946: ken ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          palkkaus eivät muutu. Siirtyminen työsopimus-
3947: n:o 1283:                                             suhteeseen on henkilöstön puolelta hyväksytty ja
3948:                                                       neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ovat
3949:           Tietääkö Hallitus, minkälaiset vaiku-       käynnissä. Kiinteistölaitoksen omistukseen ei
3950:        tukset Valtion kiinteistölaitoksen uudes-      siirry valtionyhtiöitä eikä kiinteistölaitokseen
3951:        ta organisaatiosta, toimintapolitiikasta       myöskään siirry henkilöstöä valtionyhtiöistä.
3952:        sekä siihen liittyvistä tulostavoitteista      Toisaalta perustettavaan uuteen valtion koko-
3953:        seuraa niiden henkilöiden kohdalla, jotka      naan omistamaan osakeyhtiöön siirretään val-
3954:        palvelevat nykyisissä valtionyhtiöissä nii-    tionyhtiöiden perustoimintojen kannalta tarpee-
3955:        den siirtyessä perustettavan Valtion kiin-     ton kiinteistöomaisuus, jolloin myös ao. henki-
3956:        teistölaitoksen omistukseen, ja                löstö siirtyy perustettavan yhtiön palvelukseen.
3957:           miten on mahdollista saavuttaa asetet-          Valtion liikelaitoksen tulostavoite on riippu-
3958:        tu tulostavoite vuokramarkkinoiden             vainen palvelutavoitteista, jotka eduskunta aset-
3959:        kautta tilanteessa, jossa on tarkoitus va-     taa, joten tulostavoitteen yksipuolinen muutta-
3960:        pauttaa kiinteistön käyttäjät valitsemaan      minen ei ole mahdollista. Näin ollen nykyisen
3961:        itse toimi tilansa, kun valtion omistukses-    kohtuullisen markkinaperusteisen kilpailukykyi-
3962:        sa olevia kiinteistöjä on jo nyt tyhjillään    sen vuokratason säilyttäminen on mahdollista ja
3963:        eri puolilla maata vapailla markkinoilla       nimenomaan tarkoituksena. Tämä turvaa yh-
3964:        tarjolla olevien kiinteistöjen edullisem-      täältä kiinteistölaitoksen tuloksen ja toisaalta
3965:        man vuokratason johdosta?                      valtiovuokralaisten asianmukaiset pitkäjänteiset
3966:                                                       toimintaedellytykset.
3967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Muutos liikelaitokseksi ei lisää uhkaa, että
3968: vasti seuraavaa:                                      valtion tiloja jäisi tarpeettomasti tyhjiksi. Päin-
3969:                                                       vastoin kiinteistölaitoksen toimintaedellytysten
3970:    Valtion kiinteistölaitoksen muuttaminen lii-       ja investointikyvyn paraneminen tukee sitä, että
3971: kelaitokseksi aiheuttaa nykytilanteeseen nähden       valtiovuokralaiset pysyvät valtion omistamissa
3972: ainoastaan vähäisiä muutoksia varsinaisessa toi-      tiloissa. Eri asia on, että vuonna 1995 kiinteistö-
3973: minnassa. Kysymys on ensisijaisesti toimintaky-       laitoksen tilojen osalta voimaan saatettu järjes-
3974: vyn ja toimintaedellytysten parantumisesta.           telmä, jossa vastuu toimitiloista on kullakin vi-
3975: Näin ollen muutoksen vaikutukset on valmiste-         rastolla itsellään tilojen ollessa aina maksullisia,
3976: lun aikana arvioitu ja selvitetty toisin kuin kysy-   johtaa pitemmän päälle tilatehokkuuden parane-
3977: myksessä esitetään.                                   miseen. Tästä aiheutuva valtion toimitilojen tyh-
3978:    Valtion kiinteistölaitoksen arvonlisäverovel-      jentyminen on kuitenkin valtion kokonaisedun
3979: vollisuus ei vaikeuta toimitilojen vuokraamista,       mukaista, koska tarpeettomat tilat myymällä tai
3980: koska suurin osa kiinteistölaitoksen vuokralai-       vuokraamalla voidaan valtion tilakustannuksia
3981: sista on alv-velvollisia. Päinvastoin toimintaedel-   alentaa.
3982: 
3983:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
3984: 
3985:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
3986: 4                                           KK 1283/1998 vp
3987: 
3988: 
3989: 
3990: 
3991:                                          Tili Riksdagens Talman
3992: 
3993:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            na eftersom den mervärdesskatt som fastighets-
3994: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            verket betalar inte kvarstår som dess kostnader.
3995: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Fastighetsverkets personalantai och lönesätt-
3996: dagsman VaitoKoski m.fl. undertecknade spörs-          ning förändras inte. Personalen har godkänt
3997: mål n:o 1283:                                          övergången tili arbetsavtalsförhållande, och för-
3998:                                                        handlingar om ett nytt kollektivavtal har inletts.
3999:            Är Regeringen medveten om på vilket         Inga statsbolag övergår i fastighetsverkets ägo
4000:        sätt Statens fastighetsverks nya organisa-      och tili verket överförs inte heller någon personai
4001:        tion, verksamhetspolitik samt resultat-         från statsbolagen. Däremot överförs till det un-
4002:        målen i anslutning tili den påverkar de         der bildning varande aktiebolaget, som i sin hel-
4003:        personer som arbetar inom de nuvarande          het ägs av staten, sådan fastighetsegendom som
4004:        statsbolagen när dessa uppgår i Statens         med tanke på statsbolagens grundläggande funk-
4005:        fastighetsverk, som skall inrättas, och         tioner inte behövs, vilket medför att även perso-
4006:            på vilket sätt är det möjligt att via hy-   nalen i fråga överförs tili det bolag som skall
4007:        resmarknaden nå det uppsatta resultat-          bildas.
4008:        målet i en situation där syftet är att frigö-      Resultatmålen för statens affårsverk är bero-
4009:        ra dem som använder fastigheterna tili att      ende av de servicemål som sätts upp av riksdagen,
4010:        själva välja lokaliteter, när statsägda fas-    och det är således inte möjligt att ensidigt ändra
4011:        tigheter redan nu står tomma på olika håll      resultatmålen. Det är alltså möjligt och uttryckli-
4012:        i landet tili följd av att de fastigheter som   gen meningen att bevara den nuvarande skäliga,
4013:        erbjuds på den fria marknaden har en            marknadsbaserade och konkurrenskraftiga
4014:        lägre hyresnivå?                                hyresnivån. Detta säkerställer å ena sidan fastig-
4015:                                                        hetsverkets resultat, å andra sidan ändamålsenli-
4016:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ga och långsiktiga verksamhetsförutsättningar
4017: anföra följande:                                       när det gäller de statliga hyresgästerna.
4018:                                                           Ombildandet tili affårsverk ökar inte faran för
4019:    Ombildandet av Statens fastighetsverk tili af-      att statens lokaler ska stå tomma i onödan.
4020: fårsverk kommer jämfört med den nuvarande              Tvärtom medverkar förbättrandet av fastighets-
4021: situationen att medföra endast mindre ändringar        verkets verksamhetsförutsättningar och investe-
4022: i den egentliga verksamheten. Det är i första hand     ringsförmåga tili att de statliga hyresgästerna
4023: fråga om att förbättra funktionsförmågan och           kan stanna kvar i de statsägda lokalerna. En sak
4024: verksamhetsförutsättningarna. Tili följdav detta       för sig är att det system gällande fastighetsverkets
4025: har verkningarna av ändringen under beredning-         lokaler som infördes 1995, där de olika verken
4026: en utvärderats och utretts i motsats till vad som      själva ansvarar för de avgiftsbelagda lokalerna,
4027: sägs i spörsmålet.                                     på lång sikt leder tili att lokaleffektiviteten för-
4028:    Statens fastighetsverks skyldighet att betala       bättras. Att lokaler till följd av detta blir tomma
4029: mervärdesskatt försvårar inte uthyrningen av lo-       ligger dock i statens helhetsintresse, eftersom sta-
4030: kaliteterna, eftersom största delen av fastighets-     tens lokalkostnader kan sänkas genom försälj-
4031: verkets hyresgäster är mervärdesskattskyldiga.         ning eller uthyrning av sådana lokaler som inte
4032: Snarare forbättras verksamhetsförutsättningar-         behövs.
4033: 
4034:      Helsingforsden 27 november 1998
4035: 
4036:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
4037:                                             KK 1284/1998 vp
4038: 
4039: Kirjallinen kysymys 1284
4040: 
4041: 
4042: 
4043: 
4044:                                     Vaito Koski /sd ym.: Tielaitoksen organisaatiosuunnitelmien toteut-
4045:                                         tamisesta
4046: 
4047: 
4048:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4049: 
4050:    Tielaitoksen tulevaisuutta koskenut julkinen        nisteriön irtisanomisista antaman lupauksen
4051: kiistely sinetöitiin hallituksen talouspoliittisen     kanssa.
4052: ministerivaliokunnan linjauksissa ja päätöksissä.         Pääjohtaja Lasse Weckström vieraili Kaak-
4053: Niiden piti merkitä sitä, että Tielaitos säilytetään   kois-Suomen tiepiirissä 14 päivänä lokakuuta
4054: budjettitalouden piirissä toimivana virastokoko-        1998. Vierailun yhteydessä tuli esille seikkoja,
4055: naisuutena. Poliittisella tasolla tehdyillä päätök-    jotka ovat räikeässä ristiriidassa hyvän henkilös-
4056: sillä, joilla oli eduskuntaryhmien tuki, tähdättiin    töpolitiikan sekä Tielaitoksen organisaatio-
4057: siihen, etteivät Tielaitoksen sisälle muodostetta-     uudistuksen yhteydessä sovitun kanssa. Pääjoh-
4058: vat tilaaja-tuottajaorganisaatiotjohda tai aiheu-      taja Lasse Weckström on kommentoinut vierai-
4059: ta irtisanomisia Tielaitoksen henkilökunnassa.         luaan kirjelmällä.
4060: Ratkaisuilla korostettiin myös sitä, että oman ja         Esitetyt ajatukset antavat aihetta epäillä, että
4061: vieraan työn suhde suhteessa volyymiin pidetään        Tielaitoksen ylemmän johdon tasolla ei kunnioi-
4062: entisenä. Päätöksen perusteluissa todettiin toki,      teta tehtyjä päätöksiä, ja jos toimintalinjat muo-
4063: että sekä tiehallinnon että tuotannon markkinoi-       vautuvat sen mukaisesti, henkilökunnan on syy-
4064: den kehittämiseksi tiehallinto voi kilpailuttaa        tä epäillä työnantajan tarkoitusperiä.
4065: tuotantoa alan yrittäjien ja oman tuotannon kes-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4066: ken osapuolten sopimaila tavalla. Tähän liittyi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4067: maininta, jossa liikenneministeriö korostaa, ettei     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4068: se pidä irtisanomisia valtion henkilöstöpolitiikan     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4069: kannalta mahdollisena.
4070:     Kesäkuun II päivänä 1998 käytiin eduskun-                    Tietääkö Hallitus, minkälaiseen tilan-
4071: nan kyselytunnilla asiaa koskeva keskustelu.                  teeseen liikenneministeriön organisaatio-
4072: Keskustelussa esitettiin ministeri Auralie useita             uudistus Tielaitoksen piirissä on johta-
4073: kysymyksiä Tielaitoksen tilanteesta. Organisaa-               massa, mikäli perusteluissa esitetyt tiedot
4074: tiomuutos seurauksineen oli aiheuttanut henki-                pitävät paikkansa, ja
4075: lökunnassa huolestumista kilpailuttamisen li-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4076: sääntymisen kautta. Epäiltiin, että kaikessa hil-             siin kilpailuttamisen lisäämisen aiheutta-
4077: jaisuudessa on menetelty niin, että liikenneminis-            mien vääristymien estämiseksi niin, että
4078: teriön sisällä toteutettu organisaatio toimii taval-          henkilökunnan kanssa tehdyt sopimuk-
4079: la, joka on ristiriidassa hallituspuolueiden ryh-             set eivät vaarannu?
4080:  mien välisen neuvottelutuloksen sekä Iiikennemi-
4081: 
4082:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
4083: 
4084:          Vaito Koski /sd              Marjaana Koskinen /sd        Heikki Rinne /sd
4085:          Jukka Roos /sd               Erkki Pulliainen /vihr       Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
4086:                       Esa Lahtela /sd                        Sulo Aittoniemi /kesk
4087: 
4088: 
4089: 
4090: 
4091: 280043
4092: 2                                         KK 1284/1998 vp
4093: 
4094: 
4095: 
4096: 
4097:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4098: 
4099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       sena hintataso on alentunut, joten Tielaitos on
4100: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voinut toteuttaa suunniteltua useampia hankkei-
4101: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta. Kilpailuttamista on tarkoitus jatkaa ensi
4102: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vaito Kos-      vuonna hallitusti ja sovittua henkilöstöpolitiik-
4103: ken ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kaa noudattaen.
4104: n:o 1284:                                                Tielaitoksen tuotanto toteuttaa lisäksi toimi-
4105:                                                      alaansa liittyviä hankkeita muun muassa kunnil-
4106:           Tietääkö Hallitus, minkälaiseen tilan-     le noin 100 milj. markan arvosta nettobudjetoitu-
4107:        teeseen liikenneministeriön organisaatio-     na liiketoimintana. Tielaitoksen oman ja vieraan
4108:        uudistus Tielaitoksen piirissä on johta-      työn suhde on volyymin laskunkin huomioon
4109:        massa, mikäli perusteluissa esitetyt tiedot   ottaen pysynyt lähes muuttumattomana.
4110:        pitävät paikkansa, ja                             Tielaitos noudattaa henkilöstönsä kanssa so-
4111:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       pimaansa henkilöstöpolitiikkaa, jonka mukaan
4112:        siin kilpailuttamisen lisäämisen aiheutta-    henkilöstöä ei irtisanota tuotannollisista tai ta-
4113:        mien vääristymien estämiseksi niin, että      loudellisista syistä. Työsuhdeturvan edellytykse-
4114:        henkilökunnan kanssa tehdyt sopimuk-          nä on kuitenkin valmius tarvittaessa vaihtaa työ-
4115:        set eivät vaarannu?                           tehtäviä ja paikkakuntaakin. ·Henkilöstön vä-
4116:                                                      hentämistä pyritään edelleen toteuttamaan luon-
4117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nollisen poistuman kautta ja esimerkiksi vakans-
4118: vasti seuraavaa:                                     sisiirroin muualle valtion hallintoon. Kolmen vii-
4119:                                                      me vuoden aikana on toteutettu noin parinsadan
4120:    Talouspoliittisen ministerivaliokunnan tou-       vakanssin siirto Tielaitoksesta muuhun valtion-
4121: kokuussa 1997 tekemä päätös ja liikenneministe-      hallintoon.
4122: riön Tielaitokselle vuosittain antamat tulosta-          Tienpidon rahoituksen ja volyymin alenemi-
4123: voitteet tuotannon kilpailukyvyn parantamisek-       nen sekä tuotantoteknologian kehittyminen ovat
4124: si antavat lähtökohdat ja suunnan Tielaitoksen       aiheuttaneet sen, että Tielaitoksen henkilöstön
4125: nykyiselle organisaatiolle ja kehittämiselle. Tä-    määrä on huomattavasti vähentynyt erityisesti
4126: hän liittyen Tielaitoksen johtokunnan hyväksy-       1990-luvulla. Tilanteessa, jossa on edelleenkin
4127: mässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa kerro-       henkilöstön vähentämisen tarvetta, Tielaitoksen
4128: taan, että Tielaitoksen tuotannon virastomuoto       johto on pyrkinyt ja pyrkii hyvään yhteistoimin-
4129: ja asema tilaajaviranomaisen yhteydessä haittaa      taan henkilöstön ja sen edustajien kanssa koros-
4130: tuotannon tehokkuuden ja kilpailukyvyn paran-        taen voimassa olevan henkilöstöpolitiikan nou-
4131: tamista ja että suunnitelmakaudella selvitetään      dattamista. Tielaitos pyrkii samalla noudatta-
4132: edelleen mahdollisuuksia tiehallinnon ja tuotan-     maan talouspoliittisen ministerivaliokunnan
4133: non erillisiin organisaatioihin, tuotannon liike-    päätöksen perusteluita tienpidon hoitamisesta
4134: laitostamiseen sekä kilpailun avaamiseen.            mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti.
4135:    Tällä hetkellä yleisten teiden tienpidon noin        Tielaitos toteaa, että talouspoliittisen ministe-
4136: 4,3 miljardin suuruisesta rahoituksesta kilpailun    rivaliokunnan Tielaitoksen organisoiunista teke-
4137: piirissä on tuotannon alihankintoina noin 1,6        män päätöksen edellyttämä Tielaitoksen organi-
4138: miljardin markan suuruinen osa. Tilaajalla eli       saatiouudistus parantaa tienpidon tuottavuutta
4139: tiehallinnolla on 200 milj. markan suuruinen osa     ja tuotannon kilpailukykyä. Tielaitoksen avoi-
4140: rahoituksesta siten, että tuotanto on osallistunut   muus on myös parantunut. Nykyisessä organi-
4141: urakoitsijoiden rinnalla sovittuihin kilpailutta-    saatiossa tiedetään aikaisempaa paremmin, mit-
4142: miskokeiluihin. Muilta osin rahoitus käytetään       kä ovat tienpidon kustannukset suhteessa orga-
4143: oman työn kustannuksiin. Tielaitoksen tuotanto       nisaation kustannuksiin. Ongelmana on kuiten-
4144: on menestynyt kilpailussa hyvin voittaen muun        kin epätietoisuus tuotannon tulevasta asemasta
4145: muassa neljä alueurakkaa viidestä kilpailutetus-     ja kilpailun laajemmasta avaamisesta.
4146: ta hoidon alueurakasta. Kilpailuttamisen tulok-         Tielaitoksen oman arvion mukaan edellytyk-
4147:                                           KK 1284/1998 vp                                          3
4148: 
4149: senä tuotannon menestymiselle tulevaisuudessa          Tielaitoksessa vuonna 1998 toteutettu ja vuo-
4150: on sen eriytyminen tilaajasta erilliseksi organi-   deksi 1999 suunniteltu kilpailun hallittu avaami-
4151: saatioksi, joka voi toimia myös kilpailulle avau-   nen on tehty ja tullaan tekemään sovitun henki-
4152: tuvilla kuntamarkkinoilla. Kilpailu avattaisiin     löstöpolitiikan mukaisesti. Aktiivinen oma-
4153: hallitusti siten, että muutoksessa turvataan myös   aloitteinen kehitystyö tulee pitkällä aikavälillä
4154: nykyisen henkilöstön asema.                         olemaan henkilöstön edun mukainen.
4155: 
4156:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
4157: 
4158:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
4159: 4                                         KK 1284/1998 vp
4160: 
4161: 
4162: 
4163: 
4164:                                        Tili Riksdagens Talman
4165: 
4166:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     marginal lyckats få fyra områdesentreprenader
4167: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       av fem konkurrensutsatta områdesentreprena-
4168: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     der inom underhållet. Sam ett resultat av kon-
4169: man Valta Koski m.fl. undertecknade skriftliga       kurrensutsättningen har prisnivån sjunkit, var-
4170: spörsmål nr 1284:                                    vid Vägverket har kunnat genomföra fler projekt
4171:                                                      än planerat. Avsikten är att fortsätta konkur-
4172:           Vet Regeringen varthän det bär då tra-     rensutsättningen i kontrolierad utsträckning näs-
4173:        fikministeriet omorganiserar Vägverket,       ta år under det att den överenskomna personal-
4174:        såvida de uppgifter som anförs i motive-      politiken efterlevs.
4175:        ringen är riktiga, och                           Vägverkets produktion genomför dessutom
4176:           ämnar Regeringen skrida tili åtgärder      projekt inom sitt verksamhetsområde bl.a. för
4177:        för att hindra förvrängningar tili följd av   kommunerna som affårsverksamhet med en net-
4178:        konkurrensutsättningen så, att de avtal       tobudget på 100 milj. mk. Relationen melian
4179:        som slutits med personalen inte äventy-       Vägverkets egna arbete och främmande arbete
4180:        ras?                                          har även om volymminskningen beaktas hållits
4181:                                                      nästan oförändrad.
4182:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Vägverket efterlever den personalpolitik som
4183: anföra följande:                                     överenskommits tillsammans med personalen.
4184:                                                      Enligt denna kan personai inte sägas upp av
4185:    Finanspolitiska ministerutskottets beslut i maj   produktionsmässiga elier ekonomiska skäl. En
4186: 1997 och de resultatmål för förbättring av pro-      förutsättning för tryggad anstälining är dock be-
4187: duktionens konkurrenskraft som trafikministe-        redskap att vid behov byta arbetsuppgifter och
4188: riet årligen uppstälier för Vägverket är utgångs-    t.o.m. ort. Personalminskning eftersträvas fort-
4189: punkten och målsättningen för Vägverkets nuva-       sättningsvis genom naturlig avgång och t.ex. ge-
4190: rande organisation och för dess utvecklande. 1       nom att flytta över tjänster tili den övriga stats-
4191: fråga om detta berättas det i verksamhets- och       förvaltningen. Under de tre senaste åren har
4192: ekonomiplanen, som godkänts av Vägverkets di-        överflyttning från Vägverket tili övrig statsför-
4193: rektion, att ämbetsverksformen vid Vägverkets        valtning genomförts i fråga om ett par hundra
4194: produktion och dess stälining i anslutning till      tjänster.
4195: bestäliarmyndigheten skadar produktionens ef-           Minskningen i finansiering och volym vid
4196: fektivitet och förbättring av konkurrenskraften,     Vägverket samt produktionsteknologins utveck-
4197: och att det under den kommande perioden ytter-       ling har lett till att personalantalet vid Vägverket
4198: ligare skali utredas om det finns möjlighet att      märkbart har minskat särskilt under 1990-talet. 1
4199: dela upp vägförvaltningen och produktionen i         en situation då det ännu finns behov av personal-
4200: skilda organisationer, att omvandla produktio-       minskning har Vägverkets ledning eftersträvat
4201: nen tili ett affårsverk och att öppna konkurren-     och eftersträvar även i fortsättningen en god
4202: sen.                                                 samverkan med personalen och dess represen-
4203:    Av den nuvarande finansieringen av väghåli-       tanter, under det att tillämpningen av den ikraft-
4204: ning av allmänna vägar på 4,3 mrd. mk, består ca     varande personalpolitiken understryks. Samti-
4205: 1,6 mrd. mk av produktionens konkurrensutsat-        digt försöker Vägverket efterfölja beslutsgrun-
4206: ta anskaffningar från underleverantörer. Bestäl-     derna i finanspolitiska ministerutskottets beslut
4207: laren, d.v.s. vägförvaltningen, använder 200 milj.   om skötseln av väghåliningen på möjligast effek-
4208: mk av finansieringen på så sätt, att produktionen    tiva och högklassiga sätt.
4209: vid sidan av entreprenörerna har deltagit i över-       Vägverket konstaterar att finanspolitiska mi-
4210: enskomna test med konkurrensutsättning. 1 öv-        nisterutskottets beslut om organisering av Väg-
4211: rigt används pengarna för att täcka kostnaderna      verket, som förutsätter en organisationsreform
4212: för det egna arbetet. Vägverkets produktion har      vid Vägverket, förbättrar väghållningens pro-
4213: haft god framgång i konkurrensen och med god         duktivitet och produktionens konkurrenskraft.
4214:                                             KK 1284/1998 vp                                            5
4215: 
4216: Vägverkets öppenhet har även förbättrats. 1 den        munmarknaderna som öppnas för konkurrens.
4217: nuvarande organisationen vet man bättre än tidi-       Konkurrensen avses öppnas kontrollerat på så
4218: gare vi1ka väghållningens kostnader är i re1ation      sätt att även den nuvarande persona1ens ställning
4219: till organisationens kostnader. Ovisshet om pro-       tryggas vid förändringen.
4220: duktionens kommande ställning och om en bre-              Den kontrollerade öppningen f6r konkurrens
4221: dare öppning för konkurrens utgör dock pro-            som genomförts vid Vägverket 1998 och som
4222: b1em.                                                  p1anerats för 1999 har skett och kommer även i
4223:     En1igt Vägverkets egen bedömning är förut-         fortsättningen att ske i en1ighet med den överens-
4224: sättningen för att produktionen skall 1yckas i         komna persona1po1itiken. Ett aktivt, initiativrikt
4225: framtiden att den särskiljs från beställaren till en   utveck1ingsarbete kommer på 1ång sikt att gagna
4226: ski1d organisation som kan fungera även på kom-        persona1en.
4227: 
4228:      He1singfors den 2 december 1998
4229: 
4230:                                                                           Trafikminister Matti Aura
4231:                                            KK 1285/1998 vp
4232: 
4233: Kirjallinen kysymys 1285
4234: 
4235: 
4236: 
4237: 
4238:                                    Leena Luhtanen /sd ym.: Osteoporoosin tutkimus- ja hoitopalve-
4239:                                       luiden saatavuuden takaamisesta julkisen terveydenhuollon
4240:                                       palveluina asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta
4241: 
4242: 
4243:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4244: 
4245:    Osteoporoosi ja sen aiheuttamat luunmurtu-         veyttä ei voida mittaukseen perustuen arvioida
4246: mat ovat merkittävä kansanterveysongelma ja           julkisessa terveyspalvelujärjestelmässä muutoin
4247: haaste terveydenhuollolle. Vuosittain osteopo-        kuin ostopalveluna hankittujen Juuston tiheys-
4248: roosista aiheutuu 30 000 Juunmurtumaa eli vajaa       mittausten avulla. Ostopalveluihin käytettävät
4249: puolet kaikista murtumista. Näistä murtumista         terveydenhuollon määrärahat ovat rajalliset. Os-
4250: suurin osa olisi ehkäistävissä, jos osteoporoosi      topalveluna hankittavat Juuston tiheysmittauk-
4251: osattaisiin tunnistaaja sen ehkäisy ja hoito aloit-   set ovat huomattavan kalliita verrattuna omana
4252: taa ajoissa ennen murtuman ilmaantumista.             palveluna tuotettuihin tiheysmittauksiin. Kun
4253:     Koska osteoporoosi on suureksi osaksi ikään-      sairaalassa ei ole omia Juuston tiheysmittauspal-
4254: tymiseenja elämäntapaan liittyvä luustomuutos,        veluita, ei sinne yleensä ole kertynyt erityisasian-
4255: osteoporoosiongelman voi odottaa kasvavan ja          tuntemusta mittausten käytöstä eikä muutakaan
4256: vaikeutuvan väestömme ikääntymisen ja elä-            osteoporoosin erityisasiantuntemusta. Tämä
4257: mäntapojen passivoitumisen myötä.                     heijastuu edelleen perusterveydenhuoltoon, jos-
4258:     Tiedetään varsin hyvin, että osteoporoosi on      sa potilaan osteoporoosin olemassaoloon havah-
4259: tunnistettavissa tiettyjen kriteereiden perusteella   dutaan vasta vaikean osteoporoottisen murtu-
4260: seulontana ja hoitokontaktien osana kaikkialla        man myötä, ehdottomasti liian myöhään.
4261: terveydenhuollossa. Osteoporoosin ehkäisy on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4262: mahdollista aloittaa koska tahansa neuvomaila         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4263: riskihenkilöitä muuttamaan elämäntapojaan             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4264: luun hyvinvointia tukeviksi ja aloittamalla luun      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4265: terveyden palauttava lääkehoito, jos luun murtu-
4266: mavaara on uhkaamassa. Murtumavaaran ole-                       Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
4267: massaolo ja suuruus voidaan varmimmin arvioi-                koo ryhtyä erikoissairaanhoidon osteo-
4268: da Juuston tiheysmittauksella.                               poroosiasiantuntemuksen lisäämiseksi
4269:     Julkinen terveydenhuolto ei ole riittävästi pa-          sekä riittävien osteoporoosin tutkimus-
4270: neutunut osteoporoosiongelman ehkäisyyn ja                   ja hoitopalveluiden saatavuuden takaa-
4271:  hoitoon. Helsingin, Turun, Kuopion ja Oulun                 miseksi julkisen terveydenhuollon palve-
4272:  yliopistosairaaloita sekä Helsingin terveyskes-             luina asuinpaikasta ja varallisuudesta
4273:  kusta lukuun ottamatta suomalaisten osteopo-                riippumatta?
4274:  roosia sairastavien henkilöiden luun tilaa ja ter-
4275: 
4276:       Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
4277: 
4278:           Leena Luhtanen /sd             Tuija Pohjola /sd               Tarja Filatov /sd
4279:           Tapio Karjalainen /sd          Arja Ojala /sd                  Säde Tahvanainen /sd
4280:                                          Helena Vartiainen /sd
4281: 
4282: 
4283: 
4284: 
4285:  280043
4286: 2                                           KK 1285/1998 vp
4287: 
4288: 
4289: 
4290: 
4291:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4292: 
4293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Tällä hetkellä ollaan yksimielisiä siitä, että luu-
4294: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kadon seulontatutkimuksiin ei ole perusteita.
4295: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Vaikka luun mineraalitiheyttä pidetään parhaa-
4296: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena             na yksittäisen luunmurtuman ennustetekijänä,
4297: Luhtasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           sen kliininen merkitys ei ole vielä yksiselitteinen.
4298: myksen n:o 1285:                                       Sen tieteellinen näyttö on vielä puutteellinen
4299:                                                        myös riskiryhmien osalta. Suurimman riskiryh-
4300:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-      män muodostavat vaihdevuosi-ikäiset naiset,
4301:        koo ryhtyä erikoissairaanhoidon osteo-          joista osalle ilmeisesti naissukuhormonin vähe-
4302:        poroosiasiantuntemuksen lisäämiseksi            neminen aiheuttaa luun mineraalitiheyden alen-
4303:        sekä riittävien osteoporoosin tutkimus-         tumista. Kuitenkin osa heistä, joiden luun mine-
4304:        ja hoitopalveluiden saatavuuden takaa-          raalitiheys todetaan matalaksi, ei koskaan saa
4305:        miseksi julkisen terveydenhuollon palve-        luunmurtumaa. Toisaalta on potilaita, joilla to-
4306:        luina asuinpaikasta ja varallisuudesta          detaan normaali luun mineraalitiheys, mutta he
4307:        riippumatta?                                    saavat herkästi luunmurtuman. Sen vuoksi myös
4308:                                                        muut luunmurtuman riskitekijät kuin luun mine-
4309:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            raalitiheys on huomioitava potilaan hoitoa arvi-
4310: taen seuraavaa:                                        oitaessa.
4311:                                                           Osteoporoosin lääkehoidossa on viime vuosi-
4312:    Aikaisemmissa vastauksissani osteoporoosia          na raportoitu lupaavia tuloksia joidenkin yksit-
4313: koskeviin kirjallisiin kysymyksiin olen todennut,      täisten potilaiden kohdalla. Lääkehoidon aikana
4314: että osteoporoosi on kansanterveysongelma,             on mitattu luukadon etenemisen hidastumista ja
4315: jonka merkitys tulee lähivuosina kasvamaan             jopa todettu luun mineraalitiheyden parantumis-
4316: väestön ikääntymisen ja elintapojen passivoitu-        ta. Tieteellinen näyttö eri tutkimusten ja hoitojen
4317: IDisen myötä. Tupakointi, ikä, vähäinen fyysinen       kustannusvaikuttavuudesta on vielä kuitenkin
4318: aktiviteetti ja ruokavalion liian pieni 0-vitamii-     vajavaista.
4319: ni- ja kalsiumpitoisuus sekä naissukuhormonin              Luukadon tutkimus- ja hoitokäytäntöjen ke-
4320: väheneminen vähentävät ihmisen luuston kestä-          hittäminen on eräs lääketieteen painopistelueis-
4321: vyyttä. Vähentynyt luuston mineraalitiheys voi         ta. Duodecim-seuran Käypä hoito -sarjassa on
4322: johtaa osteoporoosiin eli luukatoonja sen myötä        parhaillaan valmistelussa valtakunnallinen tut-
4323: lisääntyneeseen luunmurtuman riskiin. Luuka-           kimus- ja hoitosuositus osteoporoosista. Se jul-
4324: don ehkäisy tulisikin kohdistaa edellä mainittui-      kaistaan ensi vuonna.
4325: hin riskitekijöihin. Erityisesti tulee lisätä kasvu-       Mikäli uudet tieteelliseen näyttöön perustuvat
4326: ikäisten lasten ja nuorten liikuntaa ja näin luoda     suositukset tulevat osoittamaan luuntiheysmit-
4327: pohja koko eliniän kestävälle liikuntamyöntei-         tauksen ja sen perusteella toteutettavan lääke-
4328: selle elämäntavalle.                                   hoidon kustannusvaikuttavaksi, on selvää, että
4329:    Luukadon tutkimus- ja hoitomahdollisuuk-            myös julkinen terveydenhuolto tulee ottamaan
4330: sista on viime vuosina saatu lisääntyvästi tietoa.     ne käyttöönsä nykyistä laajemmin.
4331:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
4332: 
4333:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4334:                                           KK 1285/1998 vp                                             3
4335: 
4336: 
4337: 
4338: 
4339:                                        Tili Riksdagens Talman
4340: 
4341:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bästa faktorerna när det gäller att prognostisera
4342: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          frakturer, är dess kliniska betydelse fortfarande
4343: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      inte entydig. De vetenskapliga bevisen är fortfa-
4344: dagsman Leena Luhtanen m.fl. undertecknade           rande bristfålliga, även när det gäller riskgrupp-
4345: spörsmå1 nr 1285:                                    erna. Den största riskgruppen är kvinnor i över-
4346:                                                      gångsåldern. För vissa av dem förorsakar en
4347:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      minskning av det kvinnliga könshormonet tro-
4348:        ta för att öka specialsjukvårdens sakkun-     ligtvis att benvävnadens mineraltäthet minskar.
4349:        skap om osteoporos samt för att i fråga       Trots detta får en del av dem hos vilka man
4350:        om sjukdomen garantera en tillräcklig         konstaterar en låg mineraltäthet i benvävnaden
4351:        tillgång på undersöknings- och vårdtjäns-     aldrig något benbrott. Däremot finns det patien-
4352:        ter som tjänster inom den offentliga sjuk-    ter hos vilka benvävnadens mineraltäthet kon-
4353:        och hä1sovården, oberoende av bonings-        stateras vara normal, men vilka lätt får frakturer.
4354:        ort och förmögenhet?                          Därför bör även andra riskfaktorer när det gäller
4355:                                                      benbrott än benvävnadens mineraltäthet upp-
4356:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        märksammas när vården av patienterna bedöms.
4357: anföra följande:                                        När det gäller den medicinska behandlingen
4358:                                                      av osteoporos har på senare år lovande resultat
4359:     1 mina tidigare svar på skriftliga spörsmål om   rapporterats i fråga om vissa enskilda patienter.
4360: osteoporos har jag framhållit att osteoporos är      Under medicineringen har man mätt i hur stor
4361: ett fo1khä1soprob1em som under de närmaste           grad benskörhetens framskridande fördröjs, och
4362: åren kommer att öka i omfattning då befo1kning-      man har t.o.m. kunnat konstatera en förbättring
4363: en blir äldre och levnadssätten allt passivare.      av benvävnadens mineraltäthet. De vetenskapli-
4364: Rökning, å1dern, brist på kvinnligt könshormon,      ga bevisen när det gäller olika undersökningars
4365: liten fysisk aktivitet och alltför små mängder av    och vårdformers kostnadseffektivitet är dock
4366: D-vitamin och kalcium i kosten försvagar män-        ännu bristfålliga.
4367: niskans benstomme. Försvagad mineraltäthet i            Utvecklandet av undersöknings- och vård-
4368: benstommen kan leda till osteoporos, dvs. ben-       praxis när det gäller benskörhet är ett av läkarve-
4369: skörhet, vilket innebär en större risk för ben-      tenskapens prioritetsområden. lnom läkaresäll-
4370: brott. Arbetet med att förebygga benskörhet bör      skapet Duodecims serie Käypä hoito bereds som
4371: därför inriktas på de nämnda riskfaktorerna. 1       bäst en riksomfattande undersöknings- och vård-
4372: synnerhet bör man öka motionen när det gäller        rekommendation om osteoporos. Den publiceras
4373: barn och ungdomar i växande ålder och på så sätt     nästa år.
4374: lägga en grund för en livslång idrottsbejakande         Om de nya rekommendationerna baserade på
4375: livsföring.                                          vetenskapliga bevis bevisar att mätningen av
4376:     På senare år har man fått allt mer information   bentätheten och en medicinering utgående från
4377: om undersöknings- och vårdmöjligheterna när          den är kostnadseffektiva vårdalternativ, är det
4378: det gäller benskörhet. För närvarande är man         uppenbart att även den offentliga hälso- och
4379: ense om att det inte finns några gru[!der för        sjukvården kommer att anlita dessa vårdformer i
4380: utförande av screening för osteoporos. Aven om       större omfattning än tidigare.
4381: benvävnadens mineraltäthet anses vara en av de
4382:      Helsingforsden 3 december 1998
4383: 
4384:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
4385:                                           KK 1286/1998 vp
4386: 
4387: Kirjallinen kysymys 1286
4388: 
4389: 
4390: 
4391: 
4392:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Suunnitelmista myöntää Kuopion yliopistolle
4393:                                       oikeus pitää apteekkia Kuopiossa
4394: 
4395: 
4396:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4397: 
4398:    Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan   mintaan liittyviä erivapauksia tulisi antaa, ennen
4399: lakiesitystä, jolla Kuopion yliopistolle myönnet-    kuin selvitetään, millä perusteilla yliopistoille yli-
4400: täisiin oikeus pitää apteekkia Kuopiossa. Tämä       päätään voidaan myöntää apteekkitoiminnan
4401: uusi esitys tulee samaan aikaan, jolloin Helsingin   harjoittamiseen liittyviä erioikeuksia. Näin ei ole
4402: yliopiston apteekin erivapausasia on tapetilla.      missään muussa EU-maassa.
4403: Suomen Apteekkariliitto on valittanut EU:n ko-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4404: missiolle Suomen valtion Helsingin yliopiston        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4405: apteekille myöntämistä valtion varoista rahoite-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4406: tuista tuista sekä muista erivapauksista. Valitus    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4407: kohdentuu Rooman sopimuksien 92 (1) ja 90 (1)
4408: artiklan soveltamiseen. ED-komissiota pyyde-                    Onko jokin terveyspoliittinen syy tai
4409: tään tutkimaan, ovatko nämä tuet kilpailuartik-              jokin muu kiire, mikä aiheuttaa sen, että
4410: lojen vastaisia, sekä pyydetään ryhtymään tarvit-            lakiesitystä Kuopion yliopistolle myön-
4411: taviin toimenpiteisiin tukijärjestelmän lakkaut-             nettävästä apteekkioikeudesta nyt val-
4412: tamiseksi välittömästi. Valituksessa kiinnitetään            mistellaan?
4413: huomiota myös siihen, ettei uusia apteekkitoi-
4414: 
4415:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
4416: 
4417:                                           Liisa Hyssälä /kesk
4418: 
4419: 
4420: 
4421: 
4422: 280043
4423: 2                                          KK 1286/1998 vp
4424: 
4425: 
4426: 
4427: 
4428:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4429: 
4430:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yliopiston apteekin erivapauksista voidaan
4431: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         todeta, että yliopistolain ja tuloverolain perus-
4432: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teella Helsingin yliopistolla on eräitä verotuksel-
4433: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       lisia etuuksia. Yliopiston apteekin verotuksellisia
4434: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        etuuksia on kuitenkin kavennettu vuoden 1997
4435: 1286:                                                 alusta voimaan tulleella apteekkimaksulain
4436:                                                       muutoksella. Muutoksen jälkeen yliopiston ap-
4437:           Onko jokin terveyspoliittinen syy tai       teekki maksaa apteekkimaksun samojen perus-
4438:        jokin muu kiire, mikä aiheuttaa sen, että      teiden mukaan kuin muutkin apteekit. Erona on
4439:        lakiesitystä Kuopion yliopistolle myön-        ainoastaan se, että apteekkimaksu suoritetaan
4440:        nettävästä apteekkioikeudesta nyt val-         yliopistolle eikä valtiolle.
4441:        mistellaan?                                        Suomen Apteekkariliitto ry on tehnyt Euroo-
4442:                                                       pan unionin komissiolle kantelun yliopiston ap-
4443:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teekin asemasta. Tämä kantelu edustaa kuiten-
4444: vasti seuraavaa:                                      kin vain yhden tahon näkemystä yliopiston ap-
4445:                                                       teekin asemasta. Sen vuoksi sosiaali- ja terveys-
4446:    Yliopistollista farmasian alan opetusta anne-      ministeriö on katsonut, että tällainen yksittäisen
4447: taan Suomessa Helsingin yliopistossa ja Kuo-          tahon kantelu ei voi olla esteenä lääkelainsää-
4448: pion yliopistossa. Alan opetukseen liittyy myös       dännön tarpeelliselle uudistamiselle.
4449: käytännön harjoittelu ja tutkimus. Helsingin yli-         Edellä mainitun selvitysmiesraportin valmis-
4450: opisto voi tehdä tätä tutkimusta omassa aptee-        tumisen jälkeen Helsingin yliopisto ja Kuopion
4451: kissaan. Sen sijaan Kuopion yliopistolla ei ole       yliopisto ovat sopineet ehdoista, joiden perus-
4452: tällaista mahdollisuutta. Voidaan kuitenkin ar-       teella Helsingin yliopisto on valmis myymään
4453: vioida, että opetus- ja tutkimustoiminta voitai-      Kuopiossa sijaitsevan sivuapteekkinsa Kuopion
4454: siin järjestää tarkoituksenmukaisemmin, jos           yliopistolle. Tehtyyn sopimukseen ja selvitys-
4455: Kuopion yliopistolla olisi oma apteekki. Tämän        miesraportin ehdotuksiin perustuen sosiaali- ja
4456: vuoksi yliopistollisesta apteekkitoiminnasta Iaa-     terveysministeriö on katsonut perustelluksi val-
4457: ditussa selvitysmiesraportissa (STM 1997:5) to-       mistella hallituksen esitystä lääkelain ja apteek-
4458: dettiin, että lääkehuollon kannalta olisi perustel-   kimaksulain muuttamiseksi siten, että Kuopion
4459: tua, että Kuopion yliopisto voisi pitää apteekkia     yliopisto saisi pitää yhtä apteekkia Kuopion kau-
4460: Kuopion kaupungissa.                                  pungissa.
4461: 
4462:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
4463:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4464:                                           KK 1286/1998 vp                                               3
4465: 
4466: 
4467: 
4468: 
4469:                                        Tili Riksdagens Talman
4470: 
4471:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lagen åtnjuter vissa fördelar i skattehänseende.
4472: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          Universitetsapotekets skatteförmåner har dock
4473: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      inskränkts genom en ändring av lagen om apo-
4474: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål         teksavgift som trädde i kraft vid ingången av
4475: nr 1286:                                             1997. Efter ändringen betalar ä ven universitets-
4476:                                                      apoteken apoteksavgift på samma grunder som
4477:           Finns det något hälsopolitiskt skäl el-    andra apotek. Den enda skillnaden är att apo-
4478:        ler någon annan brådska som är orsak till     teksavgiften betalas tili universitetet och inte till
4479:        att ett lagförslag om apoteksrättigheter      staten.
4480:        för Kuopio universitet nu bereds?                Suomen apteekkariliitto- Finlands apoteka-
4481:                                                      reförbund ry har tili Europeiska unionens kom-
4482:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mission lämnat in en klagan som gäller universi-
4483: anföra följande:                                     tetsapotekens ställning. Klagan företräder dock
4484:                                                      endast en parts syn på universitetsapotekens
4485:    1 Finland ges farmaciutbildning på universi-      ställning. Därför har social- och hälsovårdsmi-
4486: tetsnivå vid Helsingfors universitet och Kuopio      nisteriet ansett att en dylik klagan från en enskild
4487: universitet. Tili utbildningen hör även praktik      part inte kan vara ett hinder för en behövlig
4488: och forskning. Helsingfors universitet kan bedri-    revidering av läkemedelslagstiftningen.
4489: va denna forskning i sitt eget apotek. Den möjlig-      Sedan den nämnda utredningsmannarappor-
4490: heten har däremot inte Kuopio universitet. Det       ten blev klar har Helsingfors universitet och
4491: kan dock anses att utbildningen och forskningen      Kuopio universitet kommit överens om villkor
4492: kunde arrangeras mer ändamålsenligt om Kuo-          enligt vilka Helsingfors universitet är redo att
4493: pio universitet hade ett eget apotek. Med anled-     sälja sitt filialapotek i Kuopio tili Kuopio univer-
4494: ning av detta framhölls i en utredningsmanna-        sitet. På basis av denna överenskommelse och
4495: rapport om universitetsapotekens verksamhet          vilikoren i utredningsmannarapporten har so-
4496: (SHM 1997:5) att det med tanke på läkemedels-        cial- och hälsovårdsministeriet ansett det vara
4497: försörjningen skulle vara motiverat att Kuopio       motiverat att det bereds en regeringsproposition
4498: universitet kunde hålla ett apotek i Kuopio stad.    med förslag till ändring av läkemedelslagen och
4499:    När det gäller universitetsapotekens dispenser    lagen om apoteksavgift så, att Kuopio universitet
4500: kan man konstatera att Helsingfors universitet       kunde får hålla ett apotek i Kuopio stad.
4501: med stöd av universitetslagen och inkomstskatte-
4502: 
4503:      Helsingforsden 3 december 1998
4504: 
4505:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
4506:                                             KK 1287/1998 vp
4507: 
4508: Kirjallinen kysymys 1287
4509: 
4510: 
4511: 
4512: 
4513:                                     Tuija Pohjola /sd ym.: Alaikäisen potilaan oikeudesta pitää potilas-
4514:                                         tietonsa salassa
4515: 
4516: 
4517:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4518: 
4519:    Laissa potilaan oikeuksista on säädetty kes-           Potilaan oikeuksia polkematta on varmistet-
4520: keiset potilaan hoitoon ja kohteluun liittyvät pe-     tava, että vanhemmilla on mahdollisuus saada
4521: riaatteet. Laki antaa alaikäiselle potilaalle laajan   tietoa ja päättää alaikäisten lastensa hoidosta
4522: itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden. Lain           etenkin huumeongelman yhteydessä. Huume-
4523: lähtökohdat ovat hyvin periaatteelliset, siinä ko-     hoitoon liittyvät periaatteet on pikaisesti ratkais-
4524: rostuvat alaikäisten oikeus päättää omasta hoi-        tava, sillä huumeongelmat lisääntyvät voimak-
4525: dostaan ja toisaalta alaikäisen potilaan potilas-      kaasti ympäri maata.
4526: tietojen salassa pysyminen. Lapsilla on oltava            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4527: oikeus yksityisyyteen myös suhteessa vanhem-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4528: piinsa. Vanhemmilla on kuitenkin oltava mah-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4529: dollisuus saada tietoa lapsensa terveydentilasta       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4530: esimerkiksi huumehoitoon liittyen.
4531:    Nykykäytännön mukaan viranomaiset voivat                      Miten Hallitus aikoo parantaa huume-
4532: olla yhteydessä lapsen holhoojaan hoitoon liitty-             hoitoa tarvitsevien alaikäisten lasten van-
4533: vissä asioissa vasta, kun lapsesta tulee lastensuo-           hempien oikeutta saada tietoa lastensa
4534: jelulapsi. Ns. tavallinen nuori saa lain turvin               hoidosta, ja
4535: ajautua hyvin pitkälle huumekierteeseen ennen                    miten Hallitus aikoo parantaa ala-
4536: kuin hänen vanhemmillaan on oikeus saada lap-                 ikäisten lasten huumehoitoa?
4537: sensa terveyttä koskevia tietoja ja auttaa häntä
4538: hoitoon.
4539:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
4540:           Tuija Pohjola /sd               Jorma Kukkonen /sd              Matti Saarinen /sd
4541: 
4542: 
4543: 
4544: 
4545: 280043
4546: 2                                           KK 1287/1998 vp
4547: 
4548: 
4549: 
4550: 
4551:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4552: 
4553:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
4554: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          7 § sisältää säännökset alaikäisen potilaan ase-
4555: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        masta ja lain 9 § säännökset tiedonsaantioikeu-
4556: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Poh-        desta ja toimivallasta. Lain 7 §:n mukaan alaikäi-
4557: jolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on
4558: n:o 1287:                                              selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja
4559:                                                        kehitystasoansa nähden mahdollista. Jos alaikäi-
4560:           Miten Hallitus aikoo parantaa huume-         nen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee
4561:        hoitoa tarvitsevien alaikäisten lasten van-     päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava
4562:        hempien oikeutta saada tietoa lastensa          yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos ala-
4563:        hoidosta, ja                                    ikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä
4564:           miten Hallitus aikoo parantaa ala-           on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huol-
4565:        ikäisten lasten huumehoitoa?                    tajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.
4566:                                                        Lain 9 §:n mukaan, jos alaikäinen potilas ikäänsä
4567:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ja kehitystasoansa nähden kykenee päättämään
4568: taen seuraavaa:                                        hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveyden-
4569:                                                        tilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antami-
4570:    Huumeiden ongelmakäyttäjien hoitoa järjes-          nen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalle.
4571: tetään Suomessa sekä yleisinä sosiaali- ja tervey-        Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevaa lakia
4572: denhuollon palveluina että tarvittaessa päihde-        valmisteltaessa pohdittiin erityisesti sitä, pitäisi-
4573: huollon erityispalveluina. Vastuu hoidon järjes-       kö lakiin asettaa alaikäisen osalta ikäraja, minkä
4574: tämisestä on kunnilla ja hoitoa tulee järjestää        jälkeen hän voisi itse päättää hoidostaanjamyös
4575: sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisena, kun kun-     hoitoaan koskevien tietojen antamisesta. Joissa-
4576: nassa esiintyvä tarve edellyttää.                      kin laeissa on käytetty esimerkiksi 12 vuoden
4577:    Terveydenhuollossa päihdetyötä tehdään osa-         ikärajaa. Tämänsuuntaiseen ratkaisuun ei kui-
4578: na terveyskeskusten neuvolatoimintaa, koulu-,          tenkaan päädytty, koska alaikäisen osalta on
4579: opiskelija- ja työterveyshuoltoa. Päihteiden           miltei mahdotonta määritellä ikäraja, jolloin hän
4580: käyttöön liittyvien myrkytystilojen, sairauksien       kykenee päättämään hoidostaan. - Arviointi-
4581: ja vammojen hoito sekä osin myös vieroitushoito        kyky riippuu mm. asianomaisen kypsyydestä, eri
4582: (katkaisuhoito) tapahtuu monissa terveyskes-           elämäntilanteista sekä esimerkiksi sairaudesta ja
4583: kuksissa. Sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat hoi-     sen laadusta. Lakia valmisteltaessa todettiin, että
4584: detaan yleissairaaloiden poliklinikoilla ja psy-       arviointikyky saattaa myös vaihdella ja että tämä
4585: kiatrisissa sairaaloissa sekä mielenterveystoimis-     tulee esille varsin usein esimerkiksi silloin, kun
4586: toissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten pal-    kysymys on alkoholi- ja huumeongelmaisista
4587: velujen lisäksi huumeongelmaisella on käytettä-        nuorista.
4588: vissään päihdehuollon erityispalveluiden järjes-          Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
4589: tely. Pääkaupunkiseudulla on olemassa noin             yhtenä lähtökohtana on se, että terveydenhuol-
4590: kymmenen huumausaineongelmiin erikoistunut-            lon ammattihenkilö arvioi sen, milloin alaikäi-
4591: ta päihdehuollon yksikköä.                             nen potilas on kykenevä arvioimaan hoitoaan
4592:    Kysymyksessä on viitattu lakiin potilaan ase-       koskevat seikat ja päättämään niistä. Tästä läh-
4593: masta ja oikeuksista (78511992), jossa on säädet-      tökohdasta riippuu myös se, milloin alaikäisen
4594: ty keskeiset potilaan hoitoon ja kohteluun liitty-     potilaan huoltajalle annetaan hänen terveydenti-
4595: vät periaatteet. Kysymyksessä todetaan mm.,            laansa koskevia tietoja. Terveydenhuollon am-
4596: että laki antaa alaikäiselle potilaalle laajan itse-   mattihenkilöillä on riittävät valmiudet arvioida
4597: määräämisoikeuden ja yksityisyyden. Lain läh-          tämä tilanne eikä se sinänsä edellytä lastensuoje-
4598: tökohdat ovat hyvin periaatteelliset ja siinä ko-      lutoimenpiteitä.
4599: rostuvat alaikäisten oikeus päättää omasta hoi-           Huumeiden ongelmakäyttäjät pääsevät Suo-
4600: dostaan ja toisaalta alaikäisen potilaan potilas-      messa halutessaan useimmiten vaikeuksitta päih-
4601: tietojen salassapysyminen.                             dehuollon avohoitoyksiköihin, mutta riittävien
4602:                                           KK 1287/1998 vp                                             3
4603: 
4604: tehokkaiden hoitojaksojen toteuttaminen vai-         hallituksen piirissä vastikään keskusteltu huu-
4605: keissa päihdeongelmissa on kuntien säästötoi-        mausainepolitiikkaa koskevan periaatepäätök-
4606: mien vuoksi heikentynyt. Kunnat eivät ole olleet     sen antamisesta. Lähtökohtana ovat sosiaali- ja
4607: halukkaita tekemään usein pitkiä hoitojaksoja        terveysministeriön huumausainepolitiikan toi-
4608: vaativia hoitositoumuksia,jolloin hoitopaikkoja      mikunnan Huumausainestrategia 1997 -komi-
4609: on voinutjäädä käyttämättä. Sosiaali- ja terveys-    teanmietinnössä (1997:40) esitetyt toimenpiteet,
4610: ministeriö on seurannut tiiviisti huumeiden on-      joita on kehitetty edelleen sosiaali- ja terveysmi-
4611: gelmakäyttäjien hoitotilannetta. Huumehoidon         nisteriön, sisäasiainministeriön, oikeusministe-
4612: kokonaistilanne on kartoitettu ja pääkaupunki-       riön, ulkoministeriön ja tullin kesken tapahtu-
4613: seudun suuret kunnat ovat lisänneet voimavaro-       neessa jatkovalmistelussa. Huomiota on kiinni-
4614: ja hoidon kehittämiseen. Ministeriön kutsusta        tetty seuraaviin kokonaisuuksiin: ennaltaehkäisy
4615: keskeiset järjestämis- ja toteuttamisvastuussa       ja varhainen puuttuminen, valvonta toimet, käyt-
4616: olevat tahot ovat pohtineet kansallisen huu-         täjien ja heidän läheistensä hoito ja tukeminen,
4617: mausainestrategian toteutusta. On todettavissa,      kansainvälinen yhteistyö, tutkimus- ja seuranta
4618: että ehkäisevän työn kokonaisvastuu ja koordi-       sekä huumausainepolitiikan yhteensovittami-
4619: naatio on hajautunut samaan aikaan, kun huu-         nen, toteuttaminen ja kehittäminen. Esillä ovat
4620: mausainetilanne on kaikilla indikaattoreilla mi-     olleet keskeisesti myös alaikäisiä palvelevat
4621: tattuna huomattavasti huonontunut. Ammatti-          osuudet.
4622: henkilöt tarvitsevat koulutusta hoidon sisällön ja       Sosiaali- ja terveysministeriö huolehtii siitä,
4623: toteuttamisen sekä hallinnollisten toimintatapo-     että alan ammattilaisten huomiota kiinnitetään
4624: jen suhteen. Hoitomenetelmien arviointi ei ole       riittävien tietojen antamiseen huoltajille lainsää-
4625: helppoa, koska huumausaineiden ongelmakäyt-          dännön puitteissa. Valtakunnallisen huumausai-
4626: täjät ovat Suomessa useimmiten sekakäyttäjiä,ja      nepolitiikan yhteensovittamiseksi ja toiminnan
4627: arviointia hankaloittavat riippuvuuden moni-         tehostamiseksi hallituksen on tarkoitus antaa lä-
4628: naisuus ja siihen liittyvät monet sosiaaliset ja     hiviikkoina huumausainepolitiikkaa koskeva pe-
4629: terveydelliset riskit. Huumeongelmaisten hoi-        riaatepäätös. Lisäksi on tarkoitus asettaa huu-
4630: dossa tarvitaan nykyistä enemmän toiminnan           mausainepoliittinen koordinaatioryhmä. Lisäksi
4631:  koordinointia sekä eri yksiköiden työnjaon sel-     tullaan asettamaan erillinen toimikunta selvittä-
4632:  kiyttämistä ja yhteistyötä.                         mään ja kehittämään nuorten huumeidenkäytön
4633:     Huumausaineiden levittämisen ja käytön eh-       ehkäisyä.
4634:  käisemiseksi ja huumeiden parantamiseksi on
4635:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
4636: 
4637:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4638: 4                                        KK 1287/1998 vp
4639: 
4640: 
4641: 
4642: 
4643:                                       Tili Riksdagens Talman
4644: 
4645:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    sidan det faktum att de minderåriga patienternas
4646: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      patientuppgifter är sekretessbelagda.
4647: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        1 7 § lagen om patientens ställning och rättig-
4648: man Tuija Pohjola m.fl. undertecknade spörsmål      heter finns bestämmelser om minderåriga patien-
4649: nr 1287:                                            ters ställning och 9 § innehåller bestämmelser om
4650:                                                     rätten tili information och om behörighet. Enligt
4651:           Hur ämnar Regeringen förbättra rät-       7 § skall en minderårig patients åsikter om en
4652:        tigheterna för föräldrar tili minderåriga    vård- eller behandlingsåtgärd utredas, om det
4653:        barn som behöver narkotikavård att få        med beaktande av patientens ålder eller utveck-
4654:        information om barnens vård, och             ling är möjligt. Vården av en minderårig patient
4655:           hur ämnar Regeringen förbättra nar-       skall ske i samförstånd med patienten, om han
4656:        kotikavården av minderåriga barn?            med beaktande av ålder eller utveckling kan fatta
4657:                                                     beslut om vården. Om en minderårig patient inte
4658:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kan fatta beslut om vården, skall han vårdas i
4659: anföra följande:                                    samråd med sin vårdnadshavare eller någon an-
4660:                                                     nan laglig företrädare. Enligt 9 § har en minder-
4661:     Vården av narkotikamissbrukare ordnas i         årig patient som med beaktande av ålder och
4662: Finland både i form av allmän service inom soci-    utveckling kan fatta beslut om vården rätt att
4663: al- och hälsovården och vid behov i form av         förbjuda att uppgifter om hans hälsotilistånd och
4664: specialservice inom missbrukarvården. Kommu-        vård ges tili hans vårdnadshavare eller någon
4665: nerna ansvarar för vården och den skall ha ett      annan laglig företrädare.
4666: sådant innehåll och vara av en sådan omfattning         Vid beredningen av Jagen om patientens ställ-
4667: som behovet i kommunen kräver.                      ning och rättigheter övervägde man särskilt hu-
4668:     lnom hälso- och sjukvården utgör arbetet mot    ruvida lagen, i fråga om minderåriga, borde inne-
4669: droger en del av hälsocentralernas rådgivning       hålla en nedre åldersgräns efter viiken de själva
4670: samt skol-, student- och företagshälsovården.       skulle få besluta om sin vård och också om huru-
4671: Många hälsocentraler sköter förgiftningar, sjuk-    vida uppgifter om deras vård får utlämnas eller
4672: domar och skador i anslutning tili bruket av        inte. Vissa lagar tiliämpar t.ex. en åldersgräns på
4673: rusmedel samt delvis också avgiftning. Patienter    12 år. Man gick likväl inte in för en sådan lösning,
4674: som behöver sjukhusvård vårdas på de allmänna       eftersom det är nästan omöjligt att fastslå någon
4675: sjukhusens polikliniker och i psykiatriska sjuk-    sådan åldersgräns för en minderårig då han kan
4676: hus samt vid mentalvårdsbyråer. Utöver den all-     anses kapabel att besluta om sin vård.- Bedöm-
4677: männa service som social- och hälsovården tili-     ningsförmågan beror bl.a. på hur mogen patien-
4678: handahåller har narkotikamissbrukarna tiligång      ten i fråga är, patientens livssituationjust då samt
4679: tili specialservice som ordnas inom ramen för       t.ex. på sjukdomen och dess art. Vid beredningen
4680: missbrukarvården. 1 huvudstadsregionen finns        av lagen konstaterade man också att bedöm-
4681: ungefår tio missbrukarvårdenheter som har spe-      ningsförmågan kan variera och att detta mycket
4682: cialiserat sig på drogproblem.                      ofta kommer fram t.ex. när det är fråga om ung-
4683:     1 spörsmålet hänvisas tililagen om patientens   domar med alkohol- och drogproblem.
4684: ställning och rättigheter (785/1992) som innehål-       Lagen om patientens ställning och rättigheter
4685: ler bestämmelser om de viktigaste principerna i     utgår ifrån att yrkesutbildade personer inom häl-
4686: fråga om patientens vård och behandling. 1          so- och sjukvården skall bedöma när en minder-
4687: spörsmålet sägs bl.a. att lagen ger minderåriga     årig patient är i stånd tili att bedöma omständig-
4688: patienter en omfattande självbestämmanderätt        heter rörande vården och besluta om den. Det är
4689: och integritet. Lagens utgångspunkter är mycket     också den här utgångspunkten som avgör huru-
4690: principiella och den framhåller de minderårigas     vida uppgifter om en minderårig patient lämnas
4691: rätt att besluta om sin egen vård och å andra       tili hans vårdnadshavare. Yrkesutbildade perso-
4692:                                             KK 1287/1998 vp                                             5
4693: 
4694: ner inom hälso- och sjukvården har en tillräcklig      verksamheten, en klarare fördelning av arbetet
4695: beredskap att bedöma den här situationen och           mellan enheterna och ett bättre samarbete.
4696: det förutsätter inga åtgärder inom barnskyddet.            För att förebygga spridningen och bruket av
4697:    1 Finland har narkotikamissbrukarna, om de          droger och förbättra drogerna har regeringen
4698: själva vill, i allmänhet möjlighet att utan svårig-    nyligen diskuterat möjligheten att ge ett princip-
4699: heter komma in på öppenvårdsenheter inom               beslut om narkotikapolitiken. Utgångspunkten
4700: missbrukarvården, men på grund av kommuner-            är de åtgärder som föreslås av narkotikapolitiska
4701: nas sparåtgärder har det blivit svårare att genom-     korumissioneo vid social- och hälsovårdsministe-
4702: föra tillräckligt effektiva vårdperioder för grava     riet i dess kommittebetänkande Narkotikastrate-
4703: missbrukare. Kommunerna har inte varit viliiga         gi 1997 (1997:40), vilka har vidareutvecklats i den
4704: att ingå sådana vårdförbindelser som ofta kräver       fortsatta beredningen mellan social- och hälso-
4705: långa vårdperioder och då har vårdplatser kun-         vårdsministeriet, inrikesministeriet, justitiemi-
4706: nat bli obesatta. Social- och hälsovårdsministe-       nisteriet, utrikesministeriet och tullen. Man har
4707: riet har noga följt upp hur vårdsituationen för        fåst uppmärksamhet vid följande helheter: före-
4708: narkotikamissbrukare utvecklas. Helhetsläget i         byggande verksamhet och ingripande i ett tidigt
4709: fråga om narkotikavården har kartlagts och de          skede, övervakning, vård och stöd för missbru-
4710: stora kommunerna i huvudstadsregionen har              kare och deras anhöriga, internationellt samar-
4711: ökat resurserna för att utveckla vården. På kallel-    bete, forskning och uppföljning samt samord-
4712: se av ministeriet har de instanser som i första        ning, genomförande och utvecklande av narkoti-
4713: hand ordnar och verkställer vården tillsammans         kapolitiken. Också den del av servicen som är tili
4714: överlagt hur den nationella narkotikastrategin         för de minderåriga har diskuterats ingående.
4715: skall genomföras. Det kan konstateras att total-           Social- och hälsovårdsministeriet ser tili att
4716: ansvaret och samordningen i fråga om det före-         vårdpersonalens uppmärksamhet fåsts vid att
4717: byggande arbetet har decentraliserats samtidigt        tiliräckliga uppgifter skalllämnas tili vårdnads-
4718: som narkotikasituationen har försämrats betyd-         havaren inom de gränser som vår lagstiftning
4719: ligt, vilka indikatorer som än används vid mät-        tiliåter. 1 syfte att samordna den riksomfattande
4720: ningen. Vårdpersonalen behöver utbildning när          narkotikapolitiken och effektivera verksamheten
4721: det gäller vårdens innehåll och dess genomföran-       har regeringen för avsikt att ge ett principbeslut
4722:  de samt när det gäller administrativa förfarings-     om narkotikapolitiken inom de närmaste veck-
4723:  sätt. Att bedöma vårdmetoderna är inte lätt, ef-      orna. Dessutom finns det planer att tillsätta en
4724:  tersom narkotikamissbrukarna i Finland i all-         narkotikapolitisk koordineringsgrupp. Dessut-
4725:  mänhet är blandmissbrukare och bedömningen            om kommer en särskild korumissi on att tillsättas
4726:  försvåras av de olika formerna av beroende samt       med uppgift att utreda och utveckla det förebyg-
4727:  de åtskilliga sociala risker och hälsorisker som är   gande arbetet i fråga om ungdomars bruk av
4728:  förknippade med beroendet. 1 vården av narkoti-       narkotika.
4729:  kamissbrukare behövs en bättre samordning av
4730: 
4731:       Helsingfors den 3 december 1998
4732: 
4733:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
4734:                                              KK 1288/1998 vp
4735: 
4736: Kirjallinen kysymys 1288
4737: 
4738: 
4739: 
4740: 
4741:                                     Eero Lämsä /kesk ym.: Pienyritysten työnantajamaksujen hoitami-
4742:                                         sen yksinkertaistamisesta
4743: 
4744: 
4745:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4746: 
4747:     Johtaja Tanskanen selvitti vuosi sitten sosiaa-     Palkkakäsitteen ja vakuuttamisvelvollisuuden
4748: li- ja terveysministeriön toimeksiannosta pienyri-      yhtenäistäminen edellyttäisi useita eri toimenpi-
4749: tysten työnantajamaksujen hoitamiseen liittyviä         teitä, jotka on yksilöity raportissa. Raportissa
4750: ongelmia. Raportti luovutettiin ministeri Mön-          esitetään myös, että ensi vuodesta alkaen olisi
4751: käreelle 16.10.1997.                                    otettava käyttöön satunnaisesti työntekijöitä
4752:      Raportissa esitettiin toimenpiteitä, joilla alle   palkkaavia työnantajia varten yksinkertainen
4753: 10 hengen yrityksen työnantajamaksujen hoita-           TEL:n vähimmäisturvanja tapaturmavakuutuk-
4754: mista voitaisiin helpottaa. Raportissa ehdote-          sen kattava järjestelmä.
4755: taan, että alle 10 työntekijän yritykset voisivat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4756: hoitaa TEL-ennakkomaksut toteutuneen palk-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4757: kasumman perusteella jo vuonna 1998. Tämän              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4758: vuoden toimenpiteeksi esitetään myös, että Pien-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4759: työnantajien Palvelukeskuksen toiminta olisi
4760: laajennettava koskemaan alle 10 työntekijän yri-                  Mihin konkreettisiin toimiin Hallitus
4761:  tyksiä. Edelleen kuluvan vuoden toimenpiteinä                 on ryhtynyt perusteluissa tarkoitetussa
4762:  mainitaan, että työvoima- ja elinkeinokeskuksil-              selvitysmies Tanskasen raportissa vuosil-
4763:  le olisi annettava selkeästi vastuu työnantajavel-            le 1998 ja 1999listattujen toimenpiteiden
4764:  voitteita koskevan informaation jakamisesta.                  toteuttamiseksi, ja
4765:      Raportin mukaan vuonna 1999 olisi yhtenäis-                  onko Hallituksen tavoitteena saada
4766:  tettävä työnantajamaksujen maksuajat, maksu-                  raportissa esitetyt toimenpiteet toteute-
4767:  ehdot, palkkakäsite ja vakuuttamisvelvollisuus.               tuiksi tämän vaalikauden aikana?
4768: 
4769:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
4770: 
4771:           Eero Lämsä /kesk                Seppo Kääriäinen /kesk          Vuokko Rehn /kesk
4772:           Aulis Ranta-Muotio /kesk        Maija-Liisa Veteläinen /kesk    Juha RehuJa /kesk
4773:                                           Olavi Ala-Nissilä /kesk
4774: 
4775: 
4776: 
4777: 
4778:  280043
4779: 2                                          KK 1288/1998 vp
4780: 
4781: 
4782: 
4783: 
4784:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4785: 
4786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        perusteella kalenterikuukausittain. Nykyisellään
4787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         menettely koskee sellaisia työnantajia, joilla on
4788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pysyvästi enintään neljä työntekijää tai TEL:n
4789: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-        piiriin kuuluville työntekijöille maksettujen en-
4790: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nakonpidätyksen alaisten palkkojen määrä on
4791: n:o 1288:                                             yhteensä enintään 500 000 markkaa vuodessa.
4792:                                                           Tanskasen selvitysmiesraportin jatkotyössä
4793:           Mihin konkreettisiin toimiin Hallitus       on nyt kiinnitetty ennen kaikkea huomiota pien-
4794:        on ryhtynyt perusteluissa tarkoitetussa        yrittäjien neuvonnan laajentamiseen ja tehosta-
4795:        selvitysmies Tanskasen raportissa vuosil-      miseen sosiaalivakuutusasioissa. Kun painopiste
4796:        le 1998 ja 1999 listattujen toimenpiteiden     pitää kohdistaa normaaleihin sosiaalivakuutus-
4797:        toteuttamiseksi, ja                            asioiden hoitamiseen, niin hanke Kouvolassa toi-
4798:           onko Hallituksen tavoitteena saada          mivan Pientyönantajien Palvelukeskuksen toi-
4799:        raportissa esitetyt toimenpiteet toteute-      minnan laajentamisesta työnantajina toimivista
4800:        tuiksi tämän vaalikauden aikana?               kotitalouksista ja enintään kolmen työntekijän
4801:                                                       yrityksistä alle 10 työntekijän yrityksiin ei ole
4802:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tässä tarkoituksessa ensisijainen.
4803: vasti seuraavaa:                                          Yhteisneuvotteluissa on sovittu, että myös
4804:                                                       työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat neu-
4805:    Asko Tanskanen luovutti selvitysmiesraport-        vonnasta sosiaalivakuutusasioissa. Eläketurva-
4806: tinsa alle 10 hengen yritysten työnantajamaksu-       keskuksen velvollisuus on toimittaa näille kes-
4807: jen hoitamiseksi ja raporttiin liittyvät ehdotuk-     kuksille kysymykseen tulevaa aineistoa ja antaa
4808: sensa sosiaali- ja terveysministeriölle 16.10.1997.   tarvittavaa koulutusta. Tässä tarkoituksessa työ-
4809: Tanskasen raportti ja siihen liittyvät ehdotukset     voima- ja elinkeinokeskusten johdolle ja asiasta
4810: sekä sosiaali- ja terveysministeriön Tanskasen        vastaaville tahoille järjestettiin tämän vuoden
4811: selvitystyön pohjalta tekemät ehdotukset järjes-      keväällä seminaari sosiaali- ja terveysministeriön
4812: telmän uudistamisen käynnistämiseksi ovat ol-         johdolla.
4813: leet myös talouspoliittisen ministerivaliokunnan          Eläketurvaturvakeskus on sittemmin yhdessä
4814: käsiteltävänä. Sosiaali- ja terveysministeriö on      tapaturmavakuutusjärjestelmän kanssa valmis-
4815: talouspoliittisen ministerivaliokunnan 9.12.1997      tanut esitteen ja muuta aineistoa työvoima- ja
4816: tekemän päätöksen mukaisesti käynnistänyt toi-        elinkeinokeskusten käyttöön ja edelleen yrittäjil-
4817: menpiteet yhdessä kauppa- ja teollisuusministe-       le jaettavaksi.
4818: riön, työvoimaministeriön, Työeläkelaitosten              Eläketurvakeskus on varautunut palvelemaan
4819: Liiton, Eläketurvakeskuksen ja Tapaturmava-           työvoima- ja elinkeinokeskuksia ja koulutta-
4820: kuutuslaitosten Liiton kanssa välillisten työvoi-     maan niiden henkilökuntaa. Se on myös varautu-
4821: makustannusten maksujärjestelmän uudistami-           nut antamaan keskuksien asiakkaille neuvontaa.
4822: seksi.                                                Tässä tarkoituksessa Eläketurvakeskus on anta-
4823:    Välillisten työvoimakustannusten selkeyttä-        nut työvoima- ja elinkeinokeskuksille tiedot elä-
4824: miseksi tämän vuoden alussa on jo otettu käyt-        kejärjestelmän yhdyshenkilöistä. Eläketurvakes-
4825: töön pientyönantajia koskeva menettely TEL-           kus on myös toimittanut Uudenmaan työvoima-
4826: ennakkovakuutusmaksun            oma-aloitteisesta    ja elinkeinokeskuksen Internet-kotisivuille tie-
4827: maksamisesta. Menettelystä on määräykset so-          dot siitä, kuinka YEL-vakuutus tehdään ja miten
4828: siaali- ja terveysministeriön 5.12.1997 vahvista-     työnantaja järjestää lakisääteisen eläketurvan
4829: missa TEL-peruseläkevakuutuksen vakuutuseh-           työntekijöilleen. Tiedot ovat sekä suomeksi että
4830: doissa ja 19.12.1997 vahvistamissa TEL-vakuu-         ruotsiksi. Tarkoitus on kehittää myös tätä yhteis-
4831: tusmaksun laskuperusteissa.                           toimintaa jatkossakin.
4832:    Pientyönantajilla on siten mahdollisuus mak-           Eläketurvakeskuksella on Uudenmaan työ-
4833: saa ennakkomaksut toteutuneen palkkasumman            voima- ja elinkeinokeskuksen kanssa parhaillaan
4834:                                            KK 1288/1998 vp                                             3
4835: 
4836: meneillään niin sanottu pilottihanke, jonka yh-       jestelmien viivästyskoron tavoin määräydyttävä
4837: teydessä selvitetään muunkin yhteistoiminnan          korkolain mukaisena päiväkorkona. TEL-va-
4838: tarve työeläkejärjestelmän ja keskusten välillä.      kuutusmaksussa luovuttaisiin myös eräpäivän ja
4839: Viime aikoina on paneuduttu työttömyysturvaa          viimeisen maksupäivän erosta ja eräpäiväksi
4840: koskevaan yhteistyöhön. Yhteistoiminnailista          otettaisiin kalenterikuukauden 20. päivä kaikissa
4841: intressiä on myös yrittäjävakuutusten valvonta-       selvittelyn kohteena olleissa eli TEL-, LEL-,
4842: asioissa.                                             TaEL- ja YEL- järjestelmissä sekä lakisääteises-
4843:    Tanskasen selvitysmiesraportissa liittyvässä       sä tapaturmavakuutusjärjestelmässä ja työttö-
4844: jatkotyössä on sosiaalivakuutuksessa keskitytty       myysvakuutusjärjestelmässä. Nämä muutokset
4845: vakuutusmaksuaikojen ja -ehtojen yhtenäistämi-        tullaan toteuttamaan vuoden 2000 alusta. Muu-
4846: seen, viivästyskoron määräytymiseen sekä oma-         tokset koskisivat kaikkia työnantajia työnteki-
4847: aloitteisen TEL-ennakkovakuutusmaksumenet-            jöiden lukumäärästä riippumatta.
4848: telyn ulottamiseen alle 10 työntekijän yrityksiin.       Tanskasen selvitystyöhön liittyen sosiaali- ja
4849: Saavutettujen neuvottelujen tuloksena, johon          terveysministeriössä selvitetään myös yhdessä
4850: ovat osallistuneet työeläke-ja tapaturmavakuu-        Tapaturmavakuutusten Liiton, Eläketurvakes-
4851: tusjärjestelmä sekä työmarkkinaosapuolet, on          kuksen, eläkelaitosten ja keskeisten työmarkki-
4852: sovittu TEL-ennakkovakuutusmaksumenette-              naosapuolten sekä Maa- ja metsätaloustuotta-
4853: lyn laajentamisesta alle 10 työntekijän yrityksiin.   jain Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien kanssa
4854:  Ennen laajentamista on kuitenkin saatava tietoa      mahdollisuuksia palkkakäsitteiden sekä yrittäjä-
4855: siitä, kuinka edellä mainittu alle viiden työnteki-   käsitteiden ja yrittäjien työtulokäsitteiden yhte-
4856: jän yrityksiä koskeva TEL-ennakkovakuutus-            näistämiseksi eri sosiaalivakuutusjärjestelmissä.
4857:  maksumenettely toimii käytännössä. Jos uudesta       Ryhmän tarkoituksena on myös selvittää mah-
4858:  maksumenettelystä saadut kokemukset ovat             dollisuudet säätää LEL- ja TaEL-vakuutusmak-
4859:  myönteisiä, laajennus on mahdollista toteuttaa       sujen perinnälle 65 vuoden yläraja TEL:n ta-
4860:  vuoden 2000 alusta.                                  paan. Tarkoituksena on, että näistäkin kysymyk-
4861:     Samassa yhteydessä on katsottu, että TEL-         sistä päästäisiin yksimielisyyteen siten, että mah-
4862:  vakuutusmaksun viivästyskoron on yhdenmu-            dolliset lainmuutokset voisivat tulla voimaan
4863:  kaisuuden vuoksi muiden sosiaalivakuutusjär-         vuoden 2000 alusta.
4864: 
4865:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
4866: 
4867:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4868: 4                                            KK 1288/1998 vp
4869: 
4870: 
4871: 
4872: 
4873:                                           Tili Riksdagens Talman
4874: 
4875:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen            tala förskottspremierna på grundval av den fak-
4876: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             tiska lönesumman per kalendermånado Dagens
4877: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         förfarande gäller sådana arbetsgivare som per-
4878: dagsman Eero Lämsä moflo undertecknade skrift-          manent har högst fyra anställda eller då summan
4879: liga spörsmål nr 1288:                                  av de förskottsinnehållning underkastade löner
4880:                                                         som betalts till de anställda som omfattas av APL
4881:            Vilka konkreta åtgärder har Regering-        uppgår till sammanlagt högst 500 000 mk/åro
4882:         en vidtagit för att de åtgärder för åren           1 det fortsatta arbetet efter Tanskanens utred-
4883:         1998 och 1999 som uppräknas i utred-            ningsmannarapport har man nu fåst uppmärk-
4884:         ningsman Tanskanens rapport, som av-            samhet framför allt vid att rådgivningen för små-
4885:         ses i motiveringen, skall genomföras, och       företagare bör utvidgas och effektiveras i social-
4886:            har Regeringen som mål att under den-        försäkringsfrågoro När tyngdpunkten måste läg-
4887:         na valperiod få de i rapporten föreslagna       gas på skötseln av normala socialförsäkringsfrå-
4888:         åtgärderna genomförda?                          gor är projektet som gäller utvidgningen av verk-
4889:                                                         samheten vid Servicecentralen för små arbetsgi-
4890:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vare i Kouvola från hushåll som är arbetsgivare
4891: anföra följande:                                        och företag med högst tre anställda till företag
4892:                                                         med mindre än 10 anställda inte i detta avseende
4893:    Asko Tanskanen överlämnade den 16 oktober            primärto
4894: 1997 sin utredningsmannarapport som gäller                 Vid gemensamma förhandlingar har man
4895: skötseln av arbetsgivaravgifterna i företag med         kommit överens om att också arbetskrafts- och
4896: mindre än 10 anställda och sina förslag som hän-        näringscentralerna svarar för rådgivningen i so-
4897: för sig till rapporten till social- och hälsovårdsmi-   cialförsäkringsfrågor Pensionsskyddscentralens
4898:                                                                                0
4899: 
4900: 
4901: 
4902: 
4903: nisterieto Tanskanens rapport och förslagen samt        skyldighet är att tillställa dessa centraler materia!
4904: de framställningar som social- och hälsovårdsmi-        som kommer på fråga och att ge behövlig utbild-
4905: nisteriet har gjort på basis av Tanskanens utred-       ningo 1 detta syfte ordnades i våras under ledning
4906: ningsarbete för att få i gång en revidering av          av social- och hälsovårdsministeriet ett seminari-
4907: systemet har även behandlats av finanspolitiska         um för arbetskrafts- och näringscentralernas led-
4908: ministerutskotteto Social- och hälsovårdsminis-         ning och kretsar som ansvarar för sakeno
4909: teriet har i enlighet med finanspolitiska minister-        Pensionsskyddscentralen har senare tillsam-
4910: utskottets beslut av den 9 december 1997 vidtagit       mans med olycksfallsförsäkringssystemet utar-
4911: åtgärder tillsammans med handels- och industri-         betat en broschyr och annat material som arbets-
4912: ministeriet, arbetskraftsministeriet, Arbetspen-        krafts- och näringscentralerna kan använda och
4913: sionsanstalternas F örbund, Pensionsskyddscen-          som vidare kan delas ut till företagareo
4914: tralen och Olycksfallsförsäkringsanstalternas              Pensionsskyddscentralen har berett sig på att
4915: Förbund för att revidera betalningssystemet när         betjäna arbetskrafts- och näringscentralerna och
4916: det gäller de indirekta arbetskraftskostnadernao        att utbilda deras personal. Den har också berett
4917:    För att de indirekta arbetskraftskostnaderna         sig på att ge centralernas kunder rådo 1 detta syfte
4918: skall klarläggas har i början av detta år redan         har Pensionsskyddscentralen gett arbetskrafts-
4919: tagits i bruk ett förfarande som gäller små arbets-     och näringscentralerna uppgifter om pensions-
4920: givare i fråga om frivillig betalning av APL-för-       systemets kontaktpersoner Pensionsskyddscen-
4921:                                                                                      0
4922: 
4923: 
4924: 
4925: 
4926: skottspremieo Bestämme1ser om förfarandet in-           tralen har också försett Nylands arbetskrafts-
4927: går i de försäkringsvillkor för APL-grundpen-           och näringscentrals hemsidor på Internet med
4928: sionsförsäkringen som social-och hälsovårdsmi-          uppgifter om hur FöPL-försäkringen görs och
4929: nisteriet fastställde den 5 december 1997 samt i de     hur arbetsgivaren skall ordna det lagstadgade
4930: uträkningsgrunder för APL-försäkringspremien            pensionsskyddet för sina anställdao Uppgifterna
4931: som ministeriet fastställde den 19 december 1997    0   finns på såväl finska som svenskao A vsikten är att
4932:    Små arbetsgivare har således möj1ighet att be-       även i fortsättningen utveckla detta samarbeteo
4933:                                            KK 1288/1998 vp                                              5
4934: 
4935:     Pensionsskyddscentralen har för närvarande          enhetlighetens skull på samma sätt som dröjs-
4936: tillsammans med Nylands arbetskrafts- och nä-           målsräntan på andra socialförsäkringssystem
4937: ringscentral ett s.k. pilotprojekt, och i samband       skall fastställas som dagsränta enligt räntelagen.
4938: med detta utreds också behovet av annat samar-          När det gäller APL-försäkringspremien skulle
4939: bete mellan arbetspensionssystemet och centra-          man också avstå från skillnaden mellan förfallo-
4940: lerna. Under densenaste tiden har man satsat på         dag och sista betalningsdag och den 20 dagen i
4941: samarbete som gäller utkomstskyddet för arbets-         kalendermånaden skulle väljas tili förfallodag i
4942: lösa. Gemensamt intresse föreligger också i frå-        alla system som varit föremål för utredningen,
4943: gor som gäller övervakningen av företagarför-           dvs. APL-, KAPL-, KoPL och FöPL-systemen,
4944: säkringar.                                              samt i det lagstadgade olycksfallsförsäkringssys-
4945:     I det fortsatta arbetet efter Tanskanens utred-     temet och arbetslöshetsförsäkringssystemet.
4946: ningsmannarapport har man inom socialförsäk-            Dessa ändringar kommer att genomföras vid in-
4947: ringen koncentrerat sig på att förenhetliga för-        gången av år 2000. Förändringarna skulle gälla
4948: säkringspremietiderna och -villkoren, att fast-         alla arbetsgivare oberoende av antalet anställda.
4949: ställa dröjsmålsräntan samt att utvidga förfaran-          I anknytning tili Tanskanens utredningsarbete
4950: det med den frivilliga APL-förskottspremien så          utreds vid social- och hälsovårdsministeriet ock-
4951: att det även gäller företag med mindre än 10            så tillsammans med Olycksfallsförsäkringsan-
4952: anställda. Som ett resultat av förda förhandling-       stalternas Förbund, Pensionsskyddscentralen,
4953: ar, i vilka arbetspensions- och olycksfallsförsäk-      pensionsanstalterna och de centrala arbetsmark-
4954: ringssystemet samt arbetsmarknadsparterna del-          nadsparterna samt Centralförbundet för lant-
4955:  tog, har det avtalats om att förfarandet med           och skogsbruksproducenter och Företagarna i
4956: APL-förskottspremie skall utvidgas så att det           Finland möjligheterna att förenhetliga lönebe-
4957:  gäller företag med mindre än 10 anställda. Före        greppen samt företagarbegreppen och företagar-
4958:  utvidgningen är det emellertid nödvändigt att få       nas arbetsinkomstbegrepp i olika socialförsäk-
4959:  information om hur det ovan nämnda förfaran-           ringssystem. Gruppen har för avsikt att även
4960:  det med APL-förskottspremie som gäller företag         utreda möjligheterna att fastställa en övre gräns
4961:  med mindre än fem anställda fungerar i prakti-         på 65 år för indrivningen av KAPL- och KoPL-
4962:  ken. Om de erfarenheter som fås av det nya             försäkringspremier på samma sätt som då det
4963:  premieförfarandet är positiva kan utvidgningen         gäller APL-premier. Avsikten är att man skall nå
4964:  genomföras vid ingången av år 2000.                    en överenskommelse om dessa frågor så att even-
4965:     I detta sammanhang har det också ansetts att        tuella lagändringar kunde träda i kraft vid in-
4966:  dröjsmålsräntan på APL-försäkringspremien för          gången av år 2000.
4967: 
4968:      Helsingforsden 1 december 1998
4969:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
4970:                                               KK 1289/1998 vp
4971: 
4972: Kirjallinen kysymys 1289
4973: 
4974: 
4975: 
4976: 
4977:                                      Klaus Bremer /r: Pienyrityksiä koskevien asioiden käsittelyn tehos-
4978:                                          tamisesta kauppa- ja teollisuusministeriössä
4979: 
4980: 
4981:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4982: 
4983:     Vastauksessaan 10.11.1998 kirjalliseen kysy-         pakottavien säännösten piiriin ja on näin pako-
4984: mykseeni n:o 1210 hallitus ministeri Antti Kallio-       tettu uusimaan tilikarttansa.
4985: mäen allekirjoituksella todisti järkyttävästi, ettei        Kun KTM tekee em. yhteisrekisteripäätök-
4986: tunne pienyritysten arkitodellisuutta. Suomessa          sen, yritysten on muutettava tilikarttansa, koska
4987: oli Tilastokeskuksen laatiman vuoden 1996 yri-           päätös sisältää runkotilikartan, tai kuten minis-
4988: tystilaston mukaan 201 059 pienyritystä ja vain          teri Kalliomäki vastauksessaan monimutkaisem-
4989: 2 299 sk-yritystä (suurta ja keskisuurta yritystä).      min totesi, "yhdenmukaiset kaavat tietojen toi-
4990: Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) näyttää            mittamisesta viranomaisille". Ne yritykset, jotka
4991: olevan vähemmistöjen, työllistävyyttä vähentä-           ennen yhteisrekisteripäätöstä ovat joutuneet
4992: vien yritysten asialla, kun se palvelee ensisijaisesti   muuttamaan tilikarttansa, joutuvat päätöksen
4993: yrityskannasta vain 1 %edustavaa sk-yritysten            tultua tekemään muutoksen uudelleen. Tällaisil-
4994: joukkoa.                                                 le yrityksille KTM:n hidastelun vuoksi tilikartta-
4995:     Viime vuonna hyväksytyssä kirjanpitolaissa           muutoksista aiheutuvat kustannukset tulevat
4996: KTM:lle määrätyistä päätöksistä ministeriö kii-          kaksinkertaisina.
4997: ruhti ensimmäisenä tekemään ne päätökset, joil-             Toinen, parempi vaihtoehto olisi ollut piden-
4998: la on merkitystä sk-yrityksille. Esimerkiksi             tää osakeyhtiöille ja eräille muille niihin verratta-
4999:  KTM:n päätös (48/1998) rahoitusleasingsopi-             ville yhtiöille kirjanpitolaissa määrättyä siirty-
5000:  muksella vuokratun hyödykkeen merkitseruises-           mäaikaa vielä puolella vuodella, kuten muille
5001:  tä konsernitilinpäätökseen tehtiin jo hyvissä           kirjanpitovelvollisille tehtiin. Alun perinhän siir-
5002:  ajoin. Tämä päätös palvelee vain sk-yrityksiä,          tymäaika oli tiukempi, mutta painostuksen
5003:  sillä pienyrityksissä on harvoin konserniraken-         vuoksi KTM:ssä valmisteltiin muutos puolen
5004:  teita, aivan pienimmissä ei milloinkaan.                vuoden pidennyksestä osakeyhtiöille ja em. muil-
5005:      Vielä puuttuva kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n 5       le yhtiöille sekä vuoden pidennyksestä muille kir-
5006:  momentissa KTM:lle määrätty yhteisrekisteri-            janpitovelvollisille. Tuskin EU olisi kirjanpito-
5007:  päätös tulee palvelemaan ensisijaisesti pienyri-        lain joustavamman siirtymäajan vuoksi erotta-
5008:  tyksiä, sillä se säästää niiden hallintokustannuk-      nut Suomea jäsenyydestä.
5009:  sia. Yritykset voivat lähettää tilinpäätöstietonsa          Ministeri Kalliomäki korosti vastauksessaan,
5010:  yhdenmukaisesti eri viranomaisille ja tulevaisuu-       että yhteisrekisteripäätökseen tuleva runkotili-
5011:  dessa vain kerran viranomaisten yhteisrekiste-          kartta on vain suositus. Sellainen se on ja näin on
5012:  riin. Nykyiset erilliset vero-, tilasto- ja kauppare-   hyvä. Pakollisuus ei tällaisissa asioissa ole tar-
5013:  kisteri-ilmoitukset jäävät pois. Tiedot voidaan         peen. Monet kirjanpidon ammattilaiset ovat kui-
5014:  lähettää myös sähköisesti Internetin kautta. Pää-       tenkin sitä mieltä, että tästä suosituksesta muo-
5015:  tös on edelleen tekemättä. Vaikka päätöksellä on        dostuu alan standardi, sillä sellaista on jo vuosia
5016:  kiire ja ministeriötä on kiirehditty asiassa, minis-    toivottu.
5017:  teriö ei välitä.                                            Ministeri Kalliomäki antoi vastauksessaan
5018:      Jo tällä hetkellä KTM:n eräät kirjanpitovel-        ymmärtää, että olisin ehdottanut ekonomi, KLT
5019:   vollisetjoutuvat pakottavasti soveltamaan uutta        Lassi Mäkistä KTM:n yhteisrekisteripäätöstä
5020:   kirjanpitolainsäädäntöä. Ne ovat joutuneet täl-        valmistelevaan työryhmään. En suinkaan ehdot-
5021:   löin uusimaan tilikarUansa uusien tuloslaskel-         tanut. Ministerin on syytä selvittää, mistä moi-
5022:   ma-ja tasekaavojen mukaisiksi. Lisäksi tulevas-        nen halpamaisuus on peräisin. Vallan toinen asia
5023:   sa vuodenvaihteessa suuri joukko yrityksiä tulee       on se, että ekonomi Mäkinen varmasti on kiin-
5024: 
5025: 
5026:  280043
5027: 2                                          KK 1289/1998 vp
5028: 
5029: nostunut yhteisrekisteripäätöksen viivästymises-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5030: tä. Hän on idean isä ja joutuu nyt kirjanpitoalan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5031: ammattilaisten kyselytulvan kohteeksi siitä, mil-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5032: loin päätös tulee.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5033:    Vuonna 1996 Mäkinen kirjoitti ministeri Kal-
5034: liomäelle kirjeen, jossa hän ehdotti yhteisrekiste-              Mitä Hallitus tekee kiirehtiäkseen
5035: rin liittämistä kirjanpitolakiin. Vaikka KTM:n                KTM:n yhteisrekisteripäätöksen valmis-
5036: laatimassa pk-yrityspoliittisessa ohjelmassa mai-             telua, ja
5037: nitaan yhteisrekisteri ja ohjelma käsiteltiin edus-              mitä Hallitus tekee tarkistaakseen
5038: kunnassa, samassa ministeriössä kirjanpitolakia               KTM:n organisaatiota, sen tarkoituksen-
5039: valmistelevat virkamiehet eivät tienneet koko                 mukaista osaamista ja sisäistä tiedon kul-
5040: asiasta. Tarvittiin ulkopuolinen henkilö kerto-               kua pienyritysasioissa?
5041: maan se heille esimiehensä kautta. K TM :ssä olisi
5042: organisaation tarkistamisen paikka useammas-
5043: takin kohdasta.
5044: 
5045:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
5046: 
5047:                                             Klaus Bremer /r
5048:                                            KK 1289/1998 vp                                               3
5049: 
5050: 
5051: 
5052: 
5053:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5054: 
5055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dotus standardiksi,jota käyttäen yritykset voisi-
5056: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vat lähettää konekielisesti viranomaisille tilin-
5057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päätöstietosanoman. Standardin määrittely pe-
5058: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        rustuisi viranomaisten lain mukaan tarvitsemiin
5059: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tilinpäätöstietoihin.
5060: 1289:                                                      Työryhmävalmistelu on kesken; ryhmän mää-
5061:                                                        räaika päättyy 31.12.1998. Kuten vastauksessa
5062:             Mitä Hallitus tekee kiirehtiäkseen         edustaja Bremerin kirjalliseen kysymykseen
5063:          KTM:n yhteisrekisteripäätöksen valmis-        1034/1998 vp todettiin, kauppa- ja teollisuusmi-
5064:          telua, ja                                     nisteriö haluaa edetä asiassa rauhallisesti ottaen
5065:             mitä Hallitus tekee tarkistaakseen         huomioon tilinpäätössääntelyn merkityksen yri-
5066:          KTM:n organisaatiota, sen tarkoituksen-       tyksille. Tässä tarkoituksessa ministeriö tulee jär-
5067:          mukaista osaamista ja sisäistä tiedon kul-    jestämään myös lausuntokierroksen työryhmän
5068:          kua pienyritysasioissa?                       raportista, jotta erilaiset näkökannat asiasta saa-
5069:                                                        daan mahdollisimman laajasti kartoitettua.
5070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Liika kiirehtiminen asiassa ei ole tarkoituk-
5071: vasti seuraavaa:                                       senmukaista. Kuten edustaja Bremer myöntää
5072:                                                        nyt käsillä olevassa kirjallisessa kysymyksessään,
5073:     Edustaja Bremerin kirjallisen kysymyksen en-       mahdollinen tilikartta voisi olla vain suositus.
5074: simmäisessä osassa tarkoitettu yhteisrekisteri-        Pakottavaa voi kirjanpitolain mainitun säännök-
5075: päätös viittaa uuden kirjanpitolain (1336/1997)        sen nojalla olla vain konekielisen tilinpäätössa-
5076: 3 luvun 9 §:n 5 momenttiin, jonka mukaan               noman sisältöä koskeva standardi.
5077: "Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää niistä            Edustaja Bremerin kirjallisen kysymyksen toi-
5078: menettelytavoista, joita tulee noudattaa toimitet-     sessa osassa kannetaan huolta kauppa- ja teolli-
5079: taessa asiakirjoja koneellisessa muodossa patent-      suusministeriön osaamisesta ja sisäisestä tiedon
5080: ti- ja rekisterihallitukselle".                        kulusta pienyritysasioissa. Tältä osin kauppa- ja
5081:     Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, kuten      teollisuusministeriö viittaa vireillä olevaan mi-
5082: vastauksissa edustaja Bremerin aikaisempiin kir-       nisteriön organisaatiouudistukseen. Uudistuk-
5083: jallisiin kysymyksiin (KK 103411998 vp ja              sen tarkoituksena on osaltaan lisätä pienyritys-
5084:  121011998 vp) tuotiin esiin, että mainittuun          näkökulman painoarvoa ministeriön toiminnas-
5085: säännökseen perustuen ministeriö on asettanut          sa.
5086: työryhmän, jonka toimeksiantona on tehdä eh-
5087:         Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
5088: 
5089:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
5090: 4                                         KK 1289/1998 vp
5091: 
5092: 
5093: 
5094: 
5095:                                        Tili Riksdagens Talman
5096: 
5097:    1det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tag kan tillställa myndigheterna sina boksluts-
5098: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           uppgifter i elektronisk form. Standarden skall
5099: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       utformas så att den grundar sig på de boksluts-
5100: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål           uppgifter som myndigheterna enligt lag skall ha.
5101: nr 1289:                                                  Arbetsgruppen har ännu inte slutfört sitt arbe-
5102:                                                       te: fristen löper ut den 31 december 1998. Såsom
5103:           Vad tänker Regeringen göra för att          det konstaterades i svaret på det av riksdagsman
5104:        påskynda beredningen av handels- och           Bremer undertecknade tidigare spörsmålet
5105:        industriministeriets beslut angående ett       (spörsmål nr 1034/1998 rd) vill handels- och in-
5106:        gemensamt register, och                        dustriministeriet inte förhasta sig i detta ärende
5107:           vad tänker Regeringen göra för att se       med tanke på hur viktiga de bestämmelser som
5108:        över handels- och industriministeriets or-     rör bokslut är för företagen. 1 detta syfte kommer
5109:        ganisation, dess praktiska kunnande och        ministeriet också att skicka arbetsgruppens rap-
5110:        den interna informationen i de frågor som      port ut på remiss för att i så stor utsträckning som
5111:        rör småföretag?                                möjligt kunna kartlägga eventuella olika syn-
5112:                                                       punkter.
5113:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Det är inte ändamålsenligt att skynda sig för
5114: anföra följande:                                      mycket i detta fall. Såsom riksdagsman Bremer
5115:                                                       medger i det aktuella spörsmålet kan förslaget på
5116:    Med det beslut angående ett gemensamt regis-       en eventuell kontoplan endast vara en rekom-
5117: ter som nämns i den första delen av det av riks-      mendation. Det som med stöd av den ovan
5118: dagsman Bremer undertecknade spörsmålet               nämnda bestämmelsen i bokföringslagen kan
5119: åsyftas 3 kap. 9 § 5 mom. i den nya bokföringsla-     göras tvingande är endast den standard som gäl-
5120: gen (1~36/1997) där det sägs att "Handels- och        ler innehållet i de bokslutsuppigfter som skall
5121: industriministeriet beslutar om de förfaringssätt     tillställas i elektronisk form.
5122: som skall iakttas när handlingar lämnas till pa-          l den senare delen av det av riksdagsman Bre-
5123: tent- och registerstyrelsen i elektronisk form."      mer undertecknade spörsmålet uttrycker man
5124:    Handels- och industriministeriet konstaterar,      oro för handels- och industriministeriets kun-
5125: såsom det påpekades i svaren på de spörsmål som       nande i och den interna informationen om de
5126: tidigare undertecknats av riksdagsman Bremer          frågor som rör småföretag. För denna del hänvi-
5127: (spörsmål nr 103411998 rd och nr 1210/1998 rd),       sar handels- och industriministeriet till den om-
5128: att handels- och industriministeriet med anled-       organisation av ministeriets verksamhet som på-
5129: ning av den ovan nämnda bestämmelsen har till-        går som bäst. Ett av målen för omorganisationen
5130: satt en arbetsgrupp med uppgift att utarbeta ett      är att i ministeriets verksamhet lägga större vikt
5131: förslag till en standard med hjä1p av viiken före-    vid småföretagaraspekten.
5132: 
5133:      Helsingforsden 2 december 1998
5134: 
5135:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
5136:                                              KK 1290/1998 vp
5137: 
5138: Kirjallinen kysymys 1290
5139: 
5140: 
5141: 
5142: 
5143:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Työttömien omaehtoisen opiskelun
5144:                                        edellytysten parantamisesta
5145: 
5146: 
5147:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5148: 
5149:     Väliaikaisesti sovellettava laki pitkäaikais-           Järjestelmän suosioon vaikuttavat ne ehdot,
5150: työttömien omaehtoisen opiskelun tl!esta (7~?.(         jotka opiskelulle on asetettu. Laeissa on ~~etet~~
5151: 1997) tuli voimaan eloku~ssa 1~97, Ja pysyva~           mm. työttömyyden ja työuran kestoon lutt~vta
5152: lakia työttömien omaehtotsen optskelun tukemi-          ehtoja, jotka ilmeisesti ovat monissa tapaukstssa
5153: sesta (1402/1997) on voitu soveltaa elokuusta           liian tiukkoja ja keinotekoisia. Myös koulutus-
5154: 1998 lähtien aloitettavassa opiskelussa.                päivärahalle asetettu 500 päivän katto, ja se, että
5155:     Lakeja säädettäessä esitettiin varsin optim.isti-   päivärahapäivät luetaan työttömyysp~iväraho­
5156: sia arvioita tuen piiriin tulevan opiskelun laaJUU-     jen 500 päivän enimmäiskestoon, vatkuttavat
5157: desta. Pitkäaikaistyöttömien omaehtoiseen kou-          opiskelumahdollisuuksiin. Työmarkkina~uen al-
5158: lutukseen osallistuvien määräksi arvioitiin noin        hainen taso on sinänsä merkittävä este optskelul-
5159: 8 000 henkeä (HE 3711997 vp). Omaehtoiseen              le kun otetaan huomioon opiskelusta todennä-
5160: koulutuspäivärahaan oikeuttavaan koulutuk-              kÖisesti aiheutuvat matkustus-, oppimateriaali-
5161: seen arvioitiin hakeutuvan 6 700 työtöntä vuon-         ja ruokailukustannukse~.         .          .     .
5162: na 1998 ja vuonna 1999 koulutuksen aloittaisi               Työttömien omaehtotsen optskelun tukt keht-
5163: arviolta II 000 työtöntä (HE 215/1997 vp).              tettiin eräänlaisena kompensaationa tai vasta-
5164:     Saatavissa olevien tietojen mukaan pitkäai-         myönnytyksenä työttömyysturvan leikkauksille,
5165: kaistyöttömien omaehtoi~en op_is~elun tl!kea o~         jotka toteutettiin vuoden 1997 alussa. Se, etteivät
5166: käyttänyt huomatta~astt..arvwttua pt~ne~pt              uudistukseen liitetyt lupaukset ole toteutuneet,
5167: joukko työttömiä. Sostaah-Ja terveysmtm~tenon           on tämänkin vuoksi erittäin huono enne.
5168: ja Kelan tilastoista ilmenee, että tammt-elo-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5169: kuussa 1998 tuen piirissä oli keskimäärin 983           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitate~ esitän:tme
5170:  työtöntä, joista 847 ansio~uen ja 13~ ~y~~tömie!l      kunnioittavasti valtioneuvoston astanomatsen
5171: perusturvan tai työmarkkmatuen punssa. Halh-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5172:  tuksen talousarvioesityksessä vuodelle 1999 ar-
5173:  vioidaan että vuodelle 1998 varattu määräraha                    Ryhtyykö Hallitus toimiin työttömien
5174: jää "järj~stelmän hitaan käyntiinlähdön johdos-                omaehtoisen opiskelun tuen edellytykse-
5175:  ta pääosin käyttämättä". Tähän vedoten vu?d~l­                nä olevien rajoitusten lieventämiseksi,
5176:  le 1999 esitettyä määrärahaa on tuntuvasti pie-               jotta uudistuksen tavoitteet ja siihen liite-
5177:  nennetty.                                                     tyt odotukset toteutuisivat?
5178:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1998
5179: 
5180:           Esko-Juhani Tennilä /va-r        Mikko Kuoppa /va-r              Veijo Puhjo /va-r
5181: 
5182: 
5183: 
5184: 
5185: 280043
5186: 2                                          KK 1290/1998 vp
5187: 
5188: 
5189: 
5190: 
5191:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5192: 
5193:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taso verrattuna opintotukiin on selvästi kor-
5194: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keampi, eikä sitä ole tarkoitettu ensimmäisten
5195: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ammattiin johtavien opintojen tukimuodoksi.
5196: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         Työttömyys- ja työhistoriaehdon täyttäviä hen-
5197: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       kilöitä arvioidaan tällä hetkellä olevan runsaat
5198: symyksen n:o 1290:                                    100 000.
5199:                                                          Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
5200:           Ryhtyykö Hallitus toimiin työttömien        työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta
5201:        omaehtoisen opiskelun tuen edellytykse-        annetun lain 5 §:n muuttamisesta. Esityksessä
5202:        nä olevien rajoitusten lieventämiseksi,        ehdotetaan, että työttömien omaehtoisen opiske-
5203:        jotta uudistuksen tavoitteet ja siihen liit-   lun tukeen oikeuttavan koulutuksen valikoi-
5204:        tyvät odotukset toteutuisivat?                 maan lisätään yliopistoissa erityisesti työllisty-
5205:                                                       misnäkökulmasta kehitetyt ylempään korkea-
5206:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koulututkintoon johtavat opinnot.
5207: vasti seuraavaa:                                         Opetusministeriö on asettanut työryhmän
5208:                                                       huolehtimaan lain toimeenpanon seurannasta ja
5209:    Työttömien omaehtoisen opiskelun tukemi-           koordinoinnista sekä yhteydenpidosta työelä-
5210: sesta annetun lain (1402/1997) keskeinen tarkoi-      mänjärjestöihin. Työryhmän työ on tähän men-
5211: tus on antaa työttömälle henkilölle omaehtoinen       nessä suuntautunut erityisesti toimeenpanoa
5212: mahdollisuus kouluttautua uuteen, pitkäkestois-       koskevaan tiedotukseen, koulutukseen ja mark-
5213: takin opiskelua edellyttävään, ammattiin työ-         kinointiin sekä tilastojen ja tutkimustiedon
5214: uran aikana tilanteessa, jossa entistä ammattia       hankkimiseen. Mahdolliset muutokset koulutus-
5215: vastaavaa työtä ei ole työmarkkinoilla tarjolla.      päivärahan saamisen edellytyksiin on tarkoituk-
5216: Lakiin sisältyy työttömyyden kestoa, työhisto-        senmukaista ratkaista vasta sen jälkeen, kun lain
5217: riaa ja koulutuksen sisältöä koskevia rajoituksia.    toimivuudesta ja mahdollisista ongelmakohdista
5218: Työttömyyden kestoa ja työhistoriaa koskevia          on saatu käytännön kokemuksia.
5219: edellytyksiä on perusteltu lähinnä sillä, että tuen
5220:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
5221: 
5222:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5223:                                              KK 1290/1998 vp                                                 3
5224: 
5225: 
5226: 
5227: 
5228:                                           Tili Riksdagens Taman
5229: 
5230:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen                historien har i första hand motiverats med att
5231: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande                nivån på stödet är klart högre än studiestöden
5232: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            och att det inte är avsett som en stödform för de
5233: dagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. underteck-               första yrkesstudierna. Antalet personer som upp-
5234: nade skriftliga spörsmål nr 1290:                          fyller arbetslöshets- och arbetshistorievillkoret
5235:                                                            beräknas för närvarande uppgå tili drygt 100 000.
5236:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för                  Regeringen har avlåtit en proposition tili riks-
5237:        att lindra de begränsningar som utgör               dagen med förslag tili ändring av 5 § lagen om
5238:        förutsättningar för stödet för arbetslösas          stödjande av arbetslösas frivilliga studier. 1 pro-
5239:        frivilliga studier och på så sätt se tili att       positionen föreslås att det utbildningsurval som
5240:        reformens mål uppnås och förväntning-               berättigar tili stöd för arbetslösas frivilliga stu-
5241:        arna på den uppfylls?                               dier utökas med de studier för en högre högskole-
5242:                                                            examen som utvecklats i universiteten särskilt ur
5243:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              sysselsättningssynpunkt.
5244: anföra följande:                                               Undervisningsministeriet har tillsatt en ar-
5245:                                                            betsgrupp som skall följa och samordna verkstäl-
5246:    Det centrala syftet med lagen om stödjande av           ligheten av lagen samt sköta kontakterna med
5247: arbetslösas frivilliga studier (1402/1997) är att ge       arbetslivsorganisationerna. Hittills har arbets-
5248: arbetslösa en frivillig möjlighet att utbilda sig för      gruppens arbete inriktats speciellt på informa-
5249: ett nytt yrke i en sådan situation under karriären         tion, utbildning och marknadsföring i anslutning
5250: då inget arbete som motsvarar det tidigare yrket           tili verkställigheten samt på inhämtande av sta-
5251: står tili buds på arbetsmarknaden. Möjligheten             tistik och forskningsuppgifter. Frågan om even-
5252: gäller också när ett nytt yrke kräver långvariga           tuella ändringar i förutsättningarna för erhållan-
5253: studier. Lagen innehåller begränsningar i fråga            de av utbildningsdagpenning bör avgöras först
5254: om arbetslöshetens varaktighet, arbetshistorien            efter det att man har fått praktiska erfarenheter
5255: och utbildningens innehåll. Förutsättningarna              av lagens ändamålsenlighet och eventuella pro-
5256: gällande arbetslöshetens varaktighet och arbets-           blempunkter.
5257: 
5258:      Helsingfors den 3 december 1998
5259: 
5260:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5261:                                            KK 1291/1998 vp
5262: 
5263: Kirjallinen kysymys 1291
5264: 
5265: 
5266: 
5267: 
5268:                                    Päivi Räsänen /skl ym.: Ammatillisen koulutuksen päivänavauksis-
5269:                                        ta
5270: 
5271: 
5272:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5273: 
5274:     Eduskunnan sivistysvaliokunta halusi halli-       sessa koulutuksessa olevat nuoret tarvitsevat
5275: tuksen alkuperäisestä esityksestä poiketen säilyt-    yhtä lailla kuin lukio-opiskelijat arvo kasvatusta,
5276: tää nuorille suunnatussa lukio-opetuksessa päi-       elämyksellisiä luokka- ja kouluyhteisöä vahvis-
5277: vänavaukset kasvatuksellisesti ja yhteisöllisesti     taviahetkiä ja perehtymistä kansalliseen kulttuu-
5278: tärkeinä tapahtumina. Valiokunta halusi yksi-         riperintöön. Ammatillisen koulutuksen arvos-
5279: mielisesti laajentaa päivänavaukset myös nuoril-      tuksen kohottamisen kannalta on oleellista, että
5280: le suunnattuun ammatilliseen koulutukseen.            koulutuksen rakennetta muutetaan paremmin
5281: Mietinnössä todetaan: "Valiokunta pitää tärkeä-       tukemaan nuoren opiskelijan kokonaispersoo-
5282: nä, että lukiokoulutusta ja ammatiiiista koulu-       nallisuuden kehittämistä. Käytännössä päivän-
5283: tusta koskevia asetuksia säädettäessä otetaan         avaukset voitaisiinjoustavasti räätälöidä amma-
5284: huomioon että lukioissa ja ammatillisissa oppi-       tillisen koulutuksen luokkamuotoiseen päiväoh-
5285: laitoksissa tulee olla päivänavauksia ... Päivän-     jelmaan.
5286: avaus vahvistaa koulujen yhteisöllisyyttä ja tar-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5287: joaa mahdollisuudet hiljaisuuden kokemiseen,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5288: kasvatukselliseen arvopohdiskeluun ja kehitty-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5289: vään kulttuuriperintöömme perehtymiseen."             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5290:     Eduskunnan selkeästä kannasta huolimatta
5291:  hallitus on antanut vain lukio-opetusta koskevan                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että amma-
5292:  asetuksen päivänavauksista. Ammatillisen kou-               tillisessa koulutuksessa opiskelevat nuo-
5293:  lutuksen asetuksista päivänavauksia koskevaa                ret saisivat samanlaisen oikeuden päivän-
5294:  asetusta ei löydy.                                          avauksiin kuin lukio-opiskelijat edus-
5295:     Valiokunnan kanta perustui huolellisesti valit-          kunnan hyväksymän sivistysvaliokun-
5296:  tuun linjaukseen nuorille suunnatun koulutuk-               nan mietinnön edellyttämällä tavalla?
5297:  sen pohjana olevasta ihmiskuvasta. Ammatilli-
5298: 
5299:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
5300: 
5301:           Päivi Räsänen /skl             Anu Vehviläinen /kesk           Ulla-Maj Wideroos /r
5302:           Säde Tahvanainen /sd           Tapio Karjalainen /sd           Aino Suhola /kesk
5303:           Kalevi Olin /sd                Ossi Korteniemi /kesk           Liisa Hyssälä /kesk
5304:           Jukka Gustafsson /sd           Reino Laine /vas                Irja Tuloneo /kok
5305:           Risto Kuisma /rem              Irina Krohn /vihr               Jorma Kukkonen /sd
5306:           Markku Markkula /kok           Kirsti Ala-Harja /kok           Kari Uotila /vas
5307: 
5308: 
5309: 
5310: 
5311:  280043
5312: 2                                          KK 1291/1998 vp
5313: 
5314: 
5315: 
5316: 
5317:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5318: 
5319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        soonallisuuden monipuolisen kehittämisen kan-
5320: tarkoitetussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe-          nalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elin-
5321: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-       ikäistä oppimista.
5322: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja             Ammatilliseen koulutukseen ei kuulu kaikille
5323: Päivi Räsäsen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       pakollisia päivänavauksia siten kuin peruskou-
5324: symyksen n:o 1291:                                    lussa ja lukiossa. Ammatillisessa koulutuksessa
5325:                                                       sen luonteen vuoksi ei olekaan mahdollista sa-
5326:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että amma-      malla tavoin kuin perusopetuksessa ottaa käyt-
5327:        tillisessa koulutuksessa opiskelevat nuo-      töön kaikille pakollisia päivänavauksia. Tähän
5328:        ret saisivat samanlaisen oikeuden päivän-      vaikuttaa muun ohella, että kaikkiin tutkintoihin
5329:        avauksiin kuin lukio-opiskelijat edus-         kuuluu huomattava osuus pakollista työssäoppi-
5330:        kunnan hyväksymän sivistysvaliokun-            mista työpaikoilla eikä päivänavaus voisi tulla
5331:        nan mietinnön edellyttämällä tavalla?          kysymykseen oppisopimuskoulutuksessa.
5332:                                                          Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnössä
5333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          esitetyn suuntaisesti ammatillisesta koulutukses-
5334: vasti seuraavaa:                                      ta annetun asetuksen (81111998) 9 §:ssä sääde-
5335:                                                       tään, että oppilaitoksessa tapahtuvaan opetuk-
5336:     Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on         seen tulee liittyä yhteisöllisyyttä vahvistavaa toi-
5337: kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehit-       mintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopoh-
5338: tää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita          dintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen.
5339: sekä edistää työllisyyttä.                            Asetus tulee voimaan 1.1.1999.
5340:     Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena            Säännöksen tarkoituksena on vahvistaa edus-
5341: on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavutta-       kunnan sivistysvaliokunnan mietinnön mukai-
5342: miseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä val-     sesti sitä, että oppilaitoksissa annettavaan koulu-
5343: miuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen.           tukseen liittyy toimintaa, joka vahvistaa yhtei-
5344: Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiske-      söllisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuksia hiljaisuu-
5345: lijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmi-   den kokemiseen, kasvatukselliseen arvopohdis-
5346: siksija yhteiskunnanjäseniksi sekä antaa opiske-      keluunja kehittyvään kulttuuriperintöömme pe-
5347: lijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä per-      rehtymiseen.
5348: 
5349:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
5350: 
5351:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5352:                                             KK 1291/1998 vp                                              3
5353: 
5354: 
5355: 
5356: 
5357:                                          Tili Riksdagens Talman
5358: 
5359:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sen och en allsidig personlighetsutveckling samt
5360: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            att stödja livslångt lärande.
5361: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            1 yrkesutbildningen ingår inte för alla obliga-
5362: dagsman Päivi Räsänen m.fl. undertecknade              toriska morgonsamlingar såsom i grundskolan
5363: skriftliga spörsmål nr 1291 :                          och i gymnasiet. På grund av yrkesutbildningens
5364:                                                        karaktär är det inte heller möjligt att på samma
5365:           Vad avser Regeringen göra för att de         sätt som i den grundläggande utbildningen ta i
5366:        ungdomar som studerar i yrkesutbi1dning         bruk morgonsamlingar som är obligatoriska för
5367:        skall få samma rätt tili morgonsamlingar        alla. En bidragande orsak är bl.a. att det i alla
5368:        som studerande i gymnasiet såsom förut-         examina ingår en betydande del obligatorisk in-
5369:        sätts i det betänkande av kulturutskottet       lärning på arbetsplatser. Morgonsamlingar kan
5370:        som riksdagen godkänt?                          inte heller komma i fråga i läroavtalsutbildning-
5371:                                                        en.
5372:                                                            Med utgångspunkt i vad riksdagens kulturut-
5373:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skott föreslagit i sitt betänkande bestäms i 9 §
5374: anföra fö1jande:                                       förordningen om yrkesutbildning (81111998) att
5375:                                                        den undervisning som ges vid läroanstalterna
5376:    Syftet med yrkesutbildningen är att höja be-        skall omfatta verksamhet som stärker förmågan
5377: folkningens yrkeskunnande, utveckla arbetslivet        tili samverkan och som erbjuder en möjlighet att
5378: och svara mot dess behov av kunnande samt              dryfta värderingar och lyfta fram kulturarvet.
5379: främja sysselsättningen.                               Förordningen träder i kraft l.l.l999.
5380:    Den grundläggande yrkesutbildningens mål                Syftet med bestämmelsen är i enlighet med
5381: är att ge studerandena de kunskaper och fårdig-        riksdagens kulturutskotts betänkande att se tili
5382: heter som dessa behöver för att förvärva yrkes-        att det i samband med den utbildning som ges vid
5383: skicklighet samt för att utöva ett självständigt       läroanstalterna finns verksamhet som förstärker
5384: yrke. Må1et för utbi1dningen är också att stödja       grupptillhörigheten och erbjuder möjligheter tili
5385: de studerandes utveckling tili goda och harrno-        att uppleva stillhet, pedagogisk omprövning av
5386: niska människor och samhällsmedlemmar samt             värden och möjligheter tili att orientera sig i vårt
5387: att ge dem sådana kunskaper och fårdigheter            kulturarv i förändring.
5388: som de behöver för fortsatta studier, fritidsintres-
5389: 
5390:      Helsingforsden 2 december 1998
5391:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5392:                                           KK 1292/1998 vp
5393: 
5394: Kirjallinen kysymys 1292
5395: 
5396: 
5397: 
5398: 
5399:                                   Timo Ihamäki /kok: Homeongelmasta
5400: 
5401: 
5402: 
5403:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5404: 
5405:    Rakennusten homevauriot ovat viime vuosina        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5406: nousseet keskeiseksi ongelmaksi. Lähinnä julki-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5407: sia rakennuksia, kuten kouluja ja päiväkoteja on     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5408: suljettu. Homevauriot ovat aiheuttaneet mitta-
5409: van rakennusten korjaustarpeen. Homeen usko-                   Mikä on homeongelman laajuus ja
5410: taan aiheuttavan paljon terveyshaittoja ja sai-             merkitys tänä päivänä, ja
5411: rauksia. Toisaalta on pidetty koko homekeskus-                 mikä on Hallituksen tämänhetkinen
5412: telua ylimitoitettuna. Hometta on aina ollut ra-            virallinen kanta homeongelmaan, sekä
5413: kennuksissa ja homeen sairauksille altistavaa                  mikä on se todettava homeen määrä,
5414: vaikutusta on epäilty.                                      jolloin rakennus on suljettava ja korjatta-
5415:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          va?
5416: 
5417:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
5418:                                          Timo Ihamäki lkok
5419: 
5420: 
5421: 
5422: 
5423: 280043
5424: 2                                         KK 1292/1998 vp
5425: 
5426: 
5427: 
5428: 
5429:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5430: 
5431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sisäilmaston tasoa sekä sisäilmasto-ongelmien
5432: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        laatua ja laajuutta. Tutkimuksessa todettiin, että
5433: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vakavia kosteusvaurioita esiintyy merkittävästi
5434: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       vähemmän kuin tapauksia, joissa ilmanvaihto on
5435: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        riittämätön. Vastaavan tyyppisiä kartoituksia on
5436: 1292:                                                tehty muillakin hallinnonaloilla, mm. puolustus-
5437:                                                      ministeriön kiinteistöissä.
5438:           Mikä on homeongelman laajuus ja               Ympäristöministeriössä on ollut vuodesta
5439:        merkitys tänä päivänä, ja                      1995 lähtien käynnissä erityinen kosteus- ja ho-
5440:           mikä on Hallituksen tämänhetkinen          meohjelma. Sen tavoite on kosteusongelmien
5441:        virallinen kanta homeongelmaan, sekä          poistaminen viranomaisohjauksen, tutkimuk-
5442:           mikä on se todettava homeen määrä,         sen, koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Nykyisen
5443:        jolloin rakennus on suljettava ja korjatta-   rakennuskannan kosteus- ja homeongelmien sel-
5444:        va?                                           vittämiseksi ja hyvän kiinteistönpidon edistämi-
5445:                                                      seksi on kehitetty rakennusten kuntoarviomene-
5446:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         telmä ja kuntotutkimusmenetelmät, joista tär-
5447: vasti seuraavaa:                                     keimmät ovat kosteus- ja homevaurioituneen ra-
5448:                                                      kennuksen kuntotutkimus, sisäilmaston kunto-
5449:    Kosteus- ja homevaurioiden vakavuuden ta-         tutkimus sekä vesi- ja viemäriverkoston kunto-
5450: kia ympäristöministeriö selvitytti vuosina 1995 ja   tutkimus. Näiden menetelmien avulla on yhden-
5451: 1996 ongelmien laajuutta. Sen lisäksi ympäristö-     mukaistettu käytäntöä kosteus- ia homevaurioi-
5452: ministeriö ja eräät muut ministeriöt ovat käyn-      den selvittämisessä.
5453: nistäneet useita hankkeita, joilla pyritään kos-        Rakentamisen laadusta ja virheettömyydestä
5454: teus- ja homeongelmien ennaltaehkäisemiseen ja       säädetään rakennuslaissa ja -asetuksessa. Yksi-
5455: haittojen korjaamisen edistämiseen.                  tyiskohtaisempia teknisiä määräyksiä annetaan
5456:    Kansanterveyslaitos on ympäristöministeriön       Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Uu-
5457: toimeksiannosta selvittänyt kosteus- ja home-        det kosteusmääräykset ja -ohjeet tulevat voi-
5458: vaurioiden laajuutta ja korjauskustannuksia          maan 1.1.1999. Uusien pientalojen kosteusvauri-
5459: sekä pientaloissa että kerrostaloissa. Tutkimus-     oiden ennaltaehkäisemiseksi on ympäristöminis-
5460: ten mukaan kosteusongelmia ja -vauriota on ol-       teriö laatinut julkaisun "Pientalotyömaan val-
5461: lut yli 75 prosentissa vuosina 1950-1980 raken-      vonta". Vastaava julkaisu kerrostaloja varten
5462: netuista pientaloista. Korjaamatta niistä oli tut-   valmistui syyskuussa 1998. Näitäjulkaisuja suo-
5463: kimuksen ajankohtana kaksi kolmasosaa. Vauri-        sitellaan pientalo- ja kerrostalotyömaan tarkas-
5464: oista olin. puolet vakavaksi luokiteltavia, mutta    tusasiakirjoiksi. Hallituksen esityksessä uudeksi
5465: vielä helposti korjattavia. Kerrostaloasunnoissa     maankäyttö-ja rakennuslaiksi on ehdotettu pa-
5466: vaurioita havaittiin kolmessa asunnossa viidestä.    kolliseksi työmaan tarkastusasiakirjaa, ja sen
5467: Pientalojen vaurioiden korjauskustannuksiksi         käytön seuraaminen kuuluisi rakennusvalvon-
5468: arvioitiin 2,9-3,5 mrd. mk ja kerrostalojen          nan tehtäviin.
5469: 5,5 mrd. mk. Tutkimusten lähtökohtana oli, että         Kunnallinen rakennusvalvonta ohjaa luvan-
5470: korjaamattomat kosteusvauriot ovat aina home-        varaista uudisrakentamista ja korjaustoimintaa.
5471: riskejä.                                             Kunnallinen terveysvalvonta puolestaan seuraa
5472:    Ympäristöministeriö on selvityttänyt yhdessä      kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia tervey-
5473: vakuutusyhtiöiden kanssa myös pientalojen ta-        dellisiä uhkia. Valvontaa varten sosiaali- ja ter-
5474: lousvesiverkostojen vuotovahinkoja. Asuinra-         veysministeriö on laatinut julkaisun, "Sisäilma-
5475: kennusten vuotovahingoista merkittävin osuus         ohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysi-
5476: (60 %) esiintyy pientaloissa.                        kaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät",
5477:    Opetusministeriön toimeksiannosta Teknilli-       jossa annetaan ohjeita kunnan terveysvalvonnal-
5478: nen korkeakoulu selvitti vuonna 1996 koulujen        le olosuhdevalvontaan. Sisäilmaohjetta täyden-
5479:                                            KK 1292/1998 vp                                             3
5480: 
5481: tää "Asumisterveysopas", joka on ohjeen ohella        korjauskustannuksista. Valtion asuntorahasto
5482: tarkoitettu erityisesti terveysvalvonnan käyt-        voi kuitenkin myöntää avustusta enintään 40%
5483: töön, asunnontarkastuksia tekevän terveystar-         hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos tämä
5484: kastajan käsikirjaksi. Edellä mainituissa julkai-     harkitaan tarpeelliseksi korjaustoimenpiteiden
5485: suissa on raja-arvojaja ohjeita siitä, miten mikro-   laajuuden ja hakijaruokakunnan vaikean talou-
5486: bien aiheuttama terveyshaitta todetaan ja mitä        dellisen tilanteen vuoksi.
5487: jatkotoimenpiteitä, kuten korjauskehotus tai ti-         Viime kädessä kiinteistönpidosta ja rakennus-
5488: lan käyttökielto, voidaan esittää.                    ten kunnosta vastaavat rakennusten omistajat,
5489:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat kaksi    jotka päättävät, mitä kuntoarvio-, kuntotutki-
5490: selvitysmiestä ehdottivat vuonna 1997 julkiste-       mus- ja korjaustoimia heidän omistamissaan
5491: tussa raportissaan sisäilman laatua parantavia        kiinteistöissään tehdään.
5492: toimenpiteitä sekä potilaiden ja heidän altistumi-       Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
5493: sensa hoitoa parantavia menetelmiä. Ympäristö-        kosteus- ja homevaurioisten rakennusten kar-
5494: ministeriö on omalla hallinnonalallaan toteutta-      toittamiseksi sekä niiden syiden selvittämiseksi ja
5495: massa useimpia raportin suosituksia.                  korjaamiseksi on eri hallinnonaloilla käynnissä
5496:    Kosteus- ja homeongelmat kuuluvat ympäris-         useita hankkeita, joilla luodaan keinoja kosteus-
5497: töministeriön korjausavustusjärjestelmän pii-         ja homeongelmien ehkäisemiseksi ja olemassa
5498: riin. Valtioneuvosto on antanut päätöksen kor-        olevien ongelmien pienentämiseksi. Toimenpitei-
5499: jausavustusten jakoperusteista. Avustusta ter-        den tehoa seurataan ja menetelmiä kehitetään
5500: veyshaitan poistamisen edellyttämiin korjaustoi-      edelleen kosteusvaurioiden vähentämiseksi ja
5501: menpiteisiin voidaan myöntää enintään 10 %            ennaltaehkäisemiseksi.
5502: 
5503:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
5504: 
5505:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
5506: 4                                           KK 1292/1998 vp
5507: 
5508: 
5509: 
5510: 
5511:                                          Tili Riksdagens Ta/man
5512: 
5513:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen            fattningen av inhomhusklimatproblemen. Vid
5514: anger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande            undersökningen konstaterades att det förekom-
5515: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        mer betydligt fårre allvarliga fuktskador än såda-
5516: dagsman Timo Ihamäki undertecknade skriftliga          na fall där ventilationen är otillräcklig. Invente-
5517: spörsmål nr I292:                                      ringar av motsvarande typ har också gjorts inom
5518:                                                        andra förvaltningsområden, bl. a. i försvarsmini-
5519:           Vilken är mögeiproblemets omfatt-            steriets fastigheter.
5520:        ning och betydelse i dag, och                      Vid miljöministeriet pågår sedan år 1995 ett
5521:           viiken är Regeringens aktuella officiel-     särskilt fukt- och mögelprogram. Det syftar till
5522:        la ståndpunkt till mögelproblemet, samt         att avhjälpa fuktproblemen med tillhjälp av myn-
5523:           viiken är den mängd konstaterat mögei        dighetsstyrning, forskning, utbildning och upp-
5524:        på grund av viiken en byggnad måste             lysning. F ör att klarlägga fukt- och mögelproble-
5525:        stängas och repareras?                          men i det nuvarande byggnadsbeståndet och för
5526:                                                        att främja god fastighetsvård har man tagit fram
5527:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          en metod för att bedöma byggnaders skick samt
5528: anföra följande:                                       metoder far att undersöka skicket. Av de senare
5529:                                                        är undersökningen av fukt- och mögelskadade
5530:    På grund av att fukt- och mögeiskador är            byggnaders skick, undersökningen av inomhus-
5531: allvariiga lät miljöministeriet åren I995 och I996     klimatet samt undersökningen av vatten- och
5532: undersöka problemets omfattning. Därtill har           avloppsinstallationerna viktigast. Dessa metoder
5533: miljöministeriet och vissa andra ministerier star-     har bidragit till att förenhetliga praxis vid under-
5534: tat ett flertal projekt som syftar till att främja     sökningen av fukt- och mögelskador.
5535: förebyggandet av fukt- och mögelprobiem och               Byggnadslagen och byggnadsförordningen
5536: reparera skadorna.                                     innehåller bestämmelser om byggandets kvalitet
5537:    Folkhäisoinstitutet har på uppdrag av miijö-        och om felfritt byggande. Mer detaljerade teknis-
5538: ministeriet undersökt hur omfattande fukt- och         ka bestämmelser ingår i Finlands byggbestäm-
5539: mögeiskadorna är och hur stora reparationskost-        melsesamling. De nya föreskrifterna och anvis-
5540: naderna är både i småhus och i flervåningshus.         ningarna om fukt träder i kraft 1.1.1999. För att
5541: Eniigt undersökningarna har över 75 % av de            förhindra fuktskador i nya småhus ):lar miljömi-
5542: småhus som uppfördes åren I950-I980 haft               nisteriet utarbetat publikationen "Overvakning
5543: fukt- och mögelskador. Då undersökningen gjor-         av småhusbyggen". Motsvarande publikation
5544: des hade två tredjedelar av dem inte reparerats.       som gäller flervåningshus publicerades i septem-
5545: Av skadorna kunde ca hälften klassas som allvar-       ber I998. Dessa publikationer rekommenderas
5546: liga men alltjämt Iätta att reparera. 1 tre bostäder   för inspektion av byggplatser för småhus och
5547: av fem i flervåningshus observerades skador.           flervåningshus. Regeringens proposition med
5548: Kostnaderna för reparation av skadorna på små-         förslag till en markanvändnings- och bygglag
5549: hus beräknades til12,9-3,5 mrd mark, på flervå-        föreslår ett obligatoriskt inspektionsprotokoll
5550: ningshus ti115,5 mrd mark. Utgångspunkten för          för byggen, och byggnadstillsynen föreslås ha i
5551: undersökningarna var att fuktskador som inte           uppgift att övervaka att det används.
5552: åtgärdats alltid innebär risk för mögel.                  Den korumunala byggnadstillsynen styr ny-
5553:    Miljöministeriet har tillsammans med försäk-        byggen och reparationer som kräver tillstånd.
5554: ringsbolagen också låtit undersöka läckage på          Den korumunala hälsoövervakningen åter gäller
5555: vatteninstallationer i småhus. Av skadorna på          de hot som fukt- och mögelskador orsakar. Soci-
5556: bostadshus på grund av läckage förekom största         al- och hälsovårdsministeriet har för denna över-
5557: delen (60 %) i småhus.                                 vakning utarbetat en publikation med anvisning-
5558:    På uppdrag av undervisningsministeriet un-          ar om inomhusklimat, som behandlar fysikalis-
5559: dersökte tekniska högskolan år 1996 nivån på           ka, kemiska och mikrobiologiska faktorer i bo-
5560: inomhusklimatet i skolorna samt arten och om-          städer och andra vistelseutrymmen och som ger
5561:                                             KK 1292/1998 vp                                            5
5562: 
5563: anvisningar om hur man i kommunerna skall              som krävs för undanröjande av sanitära o1ägen-
5564: övervaka de omständigheter som påverkar hä1-           heter uppgår till högst 10% av ombyggnadskost-
5565: san. Anvisningarna om inomhusk1imat komp1et-           naderna. Statens bostadsfond kan dock bevilja
5566: teras av en hand1edning om hä1sosamt boende,           understöd på upp till 40 % av de godkända om-
5567: som jämsides med de förutnämnda anvisningar-           byggnadskostnaderna, om detta anses nödvän-
5568: na är avsedd särskilt för hä1soövervakningen,          digt med tanke på hur omfattande reparationer-
5569: som en handbok för den hä1soinspektör som              na är och på grund av det ansökande hushållets
5570: inspekterar bostäder. Dessa pub1ikationer inne-        svåra ekonomiska situation.
5571: håller gränsvärden och anvisningar om hur man             1 sista hand är det byggnadernas ägare som
5572: konstaterar hä1soo1ägenheter orsakade av mik-          svarar för fastighetshållningen och för byggna-
5573: rober och vilka fortsatta åtgärder i stil med upp-     dernas skick. De beslutar vilka bedömningar och
5574: maning tili reparation eller förbud mot använd-        undersökningar av byggnadernas skick som görs
5575: ning av lokaliteter som kan tillgripas.                och vilka reparationsåtgärder som vidtas i de
5576:    Två utredare som tillsatts av social- och hälso-    fastigheter som de äger.
5577: vårdsministeriet föreslog i sin rapport år 1997           På basis av vad som ovan anförs kan man
5578: vissa åtgärder för att förbättra kva1iteten på inne-   konstatera att det inom olika förvaltningsområ-
5579: 1uften och metoder för att bidra tili bättre pa-       den pågår ett antal projekt som syftar tili att
5580: tienthälsa och skötsel vid exponering. Miljömi-        inventera fukt- och mögelskadorna på byggna-
5581: nisteriet omsätter inom sitt förvaltningsområde i      der och för att utreda och avhjälpa orsakerna tili
5582: praktiken de flesta av rekommendationerna i            dem, och dessa tillhandahåller olika medel att
5583: rapporten.                                             förebygga fukt- och mögelproblem och minska
5584:    Mögel- och fuktproblemen faller inom ramen          befintliga problem. Det finns uppföljning av hur
5585: för miljöministeriets system med reparationsun-        åtgärderna verkar, och metoderna vidareutveck-
5586: derstöd. Statsrådet har fattat ett beslut om grun-     las kontinuerligt för att minska och förebygga
5587:  derna för fördelning av reparationsunderstöden.       fuktskador.
5588:  Reparationsunderstödet för sådan ombyggnad
5589:      Helsingforsden 3 december 1998
5590: 
5591:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
5592:                                             KK 1293/1998 vp
5593: 
5594: Kirjallinen kysymys 1293
5595: 
5596: 
5597: 
5598: 
5599:                                     Timo Ihamäki /kok: Valtateiden kaistamäärästä
5600: 
5601: 
5602: 
5603:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5604: 
5605:    Suomen valtatiet on monin paikoin rakennet-         aidan erottamaan eri suuntiin menevät kaistat.
5606: tu kolmikaistaisiksi, jolloin yksi kaista toimii ns.   Ainakin silloilla neljä kaistaa on toiminut hyvin.
5607: ohituskaistana. Ohituskaistat ovat toimineet              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5608: pääsääntöisesti hyvin.                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5609:    Valtateillä on leveä piennar ja varsin leveä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5610: maisemointi. Kolmikaistaista tietä ei tarvitsisi       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5611: levittää paljoakaan, kun tien leveys riittäisi nel-
5612: jään vierekkäiseen kaistaan. Tällöin tie voisi jo                Miksi kolmikaistaisia valtateitä ei ra-
5613: toimia moottoritienä. Rakennuskustannukset                    kenneta nelikaistaisiksi, jolloin ne voisi-
5614: olisivat huomattavasti halvemmat kuin perintei-               vat toimia moottoriteinä?
5615: sen moottoritien ja tien keskelle voisi rakentaa
5616: 
5617:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
5618: 
5619:                                            Timo Ihamäki /kok
5620: 
5621: 
5622: 
5623: 
5624: 280043
5625: 2                                            KK 1293/1998 vp
5626: 
5627: 
5628: 
5629: 
5630:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5631: 
5632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Mikäli tien nykyinen tai lähivuosina ennustet-
5633: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tu liikennemäärä on kuitenkin luokkaa 10 000
5634: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         autoa/vrk tai enemmän, tulee nelikaistaisuuden
5635: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          olla yhtenäinen, jotta tien välityskyky lisääntyisi.
5636: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Tällöin on edellä mainittujen maankäyttöliitty-
5637:  1293:                                                  mien karsimisen lisäksi tärkeää, että isommat
5638:                                                         liittymät muun tieverkon kanssa välittävät sekä
5639:            Miksi kolmikaistaisia valtateitä ei ra-      päätien että liittyvän tien liikenteen turvallisesti.
5640:         kenneta nelikaistaisiksi, jolloin ne voisi-     Jollei nelikaistaistuksen yhteydessä päädytä kal-
5641:         vat toimia moottoriteinä?                       liisiin eritasoliittymiin, tarvitaan usein ainakin
5642:                                                         liikennevalot, mikä puolestaan merkitsee 60-70
5643:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            km/h nopeusrajoitustaja päätien liikenteen suju-
5644: vasti seuraavaa:                                        vuuden sekä kapasiteetin laskua.
5645:                                                             Alussa mainitun Lahden-Heinolan mootto-
5646:     Suomen pääteillä on toteutettu varsinaisesti        riliikennetien täydentäminen moottoritieksi on
5647: vain yksi kokonaan kolmikaistainen tiejakso. Se         hyvinkin mahdollista, koska tiellä ei ole suoria
5648: on Lahden ja Heinolan välinen moottoriliikenne-         maankäyttöliittymiä ja se on jo varustettu eri-
5649: tie, jossa ohituskaista vuorottelee kumpaankin          tasoliittymin. Tien tarkempi poikkileikkaus rat-
5650: liikennesuuntaan. Muille teille eri puolilla maata      kaistaan yleis- tai tiesuunnitelmassa hankkeen
5651: on rakennettu noin 100 erillistä ohituskaistaa,         tullessa ajankohtaiseksi. Tieosan yleissuunnitte-
5652: joiden pituus vaihtelee välillä 0,7-2,5 km.             lu, jossa tien leventämisen tekniset ratkaisut sel-
5653:     Kaksi- tai kolmikaistaisen tien muuttamisessa       vitetään, alkaa vuonna 1999.
5654: ainakin paikoin nelikaistaiseksi tieksi ei keskei-          Tielaitoksessa on käynnissä tutkimusprojekti,
5655: nen ongelma ole niinkään tien leventäminen sivu-        jossa kehitetään ja kokeillaan uusia ratkaisuja
5656: suunnassa, kuin vaadittavat liittymäjärjestelyt         nykyisten pääteiden parantamiseksi. Yhtenä tut-
5657: sekä kevyen liikenteen ja kiinteistöjen yhteyksien      kittavana vaihtoehtona on nykyistä tietä leventä-
5658: järjestelyt. Nelikaistaistus edellyttää yleensä, että   mällä aikaansaatu kapea nelikaistainen tie, jolla
5659: tieosuudelta turvallisuussyistä kielletään kevyt        on keskikaide, joka kysymyksessäkin on mainit-
5660: liikenne pientareella sekä poistetaan kaikki kiin-      tu. Tutkimuksessa selvitetään eri tietyyppien so-
5661: teistökohtaiset liittymät, jolloin pääsy tienvarren     veltuvuus erilaisiin tilanteisiin, rakentamis- ja
5662: kiinteistöille joudutaan järjestämään uudelleen         kunnossapitokustannukset, turvallisuus- ja ym-
5663: rakentamalla tarvittavat rinnakkaistiet.                päristövaikutukset,       liikennöintikustannukset
5664:     Mikäli tien liikennemäärä on maaseutuoloissa        jne. Eräs tutkimuskohteista on parhaillaan valta-
5665: selvästi alle 10 000 autoa/vrk, voidaan ohitus-         tie 5:llä Kuopion eteläpuolelle rakenteilla oleva
5666: kaistoilla lisätä ohitusmahdollisuuksia sekä pa-        kavennettu nelikaistainen moottoriväylä.
5667: rantaa ohitusten turvallisuutta. Tähän riittää
5668: vuorottelevat ohituskaistat eli kolmikaistaisuus.
5669: 
5670:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
5671: 
5672:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
5673:                                              KK 1293/1998 vp                                               3
5674: 
5675: 
5676: 
5677: 
5678:                                           Tili Riksdagens Talman
5679: 
5680:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           lfall den nuvarande eller den för de närmaste
5681: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          åren prognostiserade trafikvolymen däremot
5682: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        uppgår tilli 0 000 bilar/dygn eller mer, skall fyrfi-
5683: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga               ligheten vara enhetlig för att vägens kapacitet
5684: spörsmål nr 1293:                                       skall kunna öka. 1 ett sådant fall är det viktigt,
5685:                                                         utöver ovan nämnda slopande av markanvänd-
5686:             Varför byggs trefiliga riksvägar inte ut    ningsanslutningar, att de största anslutningarna
5687:         tili fyrfiliga, varvid de kunde fungera som     liksom det övriga vägnätet tryggt förmedlar tra-
5688:         motorvägar?                                     fik från och tili såväl huvudvägen som den anslu-
5689:                                                         tande vägen. Om man inte i samband med ut-
5690:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           byggnad tili fyrfilighet stannar för att bygga dyra
5691: anföra följande:                                        planskilda anslutningar, behövs det ofta åtmins-
5692:                                                         tone trafikljus, vilket i sin tur innebär en hastig-
5693:     1 fråga om huvudvägarna i Finland har det           hetsbegränsning på 60-70 km/h och en sänk-
5694: byggts endast ett vägavsnitt som i sin helhet är        ning av huvudvägens trafiksmidighet och kapaci-
5695: trefiligt. Det är motortrafikleden mellan Lahtis        tet.
5696: och Heinola, där omkörningsfilerna alternerar i            Det är mycket möjligt att den i inledningen
5697: båda riktningarna. På andra vägar runt om i             nämnda motortrafikleden mellan Lahtis och
5698: landet har det byggts ca 100 särskilda omkör-           Heinola byggs ut till en motorväg, eftersom det
5699: ningsfiler, vars längd varierar mellan 0,7 och 2,5      inte finns några direkta markanvändningsanslut-
5700: km.                                                     ningar tili vägen och eftersom den redan har
5701:     Då två- eller trefiliga vägar åtminstone ställvis   planskilda anslutningar. Vägens precisa genom-
5702: ändras tili fyrfiliga vägar är det största problemet    skärning avgörs i den allmänna planen eller i
5703: inte egentligen att vägen måste breddas i sidorikt-     vägplanen då projektet blir aktuellt. Den all-
5704: ning, utan att detta kräver omorganisering av           männa planeringen av vägavsnittet, där de tek-
5705: anslutningarna samt arrangemang för den lätta           niska lösningarna för breddande a v vägen utreds,
5706: trafiken och för fastigheternas förbindelser. Fyr-      inleds 1999.
5707: filighet förutsätter vanligen att den lätta trafiken       Vid Vägverket pågår ett forskningsprojekt där
5708: av säkerhetsskäl förbjuds att använda vägkan-           nya lösningar för förbättrande av de nuvarande
5709: ten, och att alla fastighetsanslutningar slopas,        huvudvägarna utvecklas och testas. En av de
5710: varvid tiliträdet tili fastigheterna vid vägen måste    alternativ som undersöks är en smal fyrfilig väg
5711: omorganiseras genom att bygga behövliga paral-          som fås genom breddning av den befintliga vä-
5712: lellvägar.                                              gen. På denna skulle finnas en mittfil, vilket även
5713:     Ifall trafikvolymen i landsbygdsförhållanden        nämns i spörsmålet. 1 undersökningen utreds hur
5714: klart underskrider 10 000 fordon/dygn, kan om-          olika vägtyper kan tillämpas i olika situationer,
5715: körningsmöjligheterna förbättras genom omkör-           bygg- och underhållskostnader, säkerhets- och
5716: ningsfiler. Därmed förbättras även säkerheten           miljöeffekter, trafikeringskostnader o.s.v. En av
5717: vid omkörning. För detta ändamål räcker det             de nu aktuella undersökningsobjekten är den
5718: med alternerande omkörningsfiler, d.v.s. trefilig-      smala fyrfiliga motorfarled som är under bygg-
5719: het.                                                    nad på riksväg 5 söder om Kuopio.
5720: 
5721:      Helsingforsden 3 december 1998
5722: 
5723:                                                                             Trafikminister Matti Aura
5724:                                            KK 1294/1998 vp
5725: 
5726: Kirjallinen kysymys 1294
5727: 
5728: 
5729: 
5730: 
5731:                                    Matti Vähänäkki /sd: Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta
5732: 
5733: 
5734: 
5735:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5736: 
5737:    Vuoden 1997 alusta tulivat voimaan laki ja         siis ilman toivottua ja riittävää oikeudellista pa-
5738: siihen liittyvä asetus yksityisten sosiaalipalvelu-   lautetta.
5739: jen valvonnasta. Lakia sovelletaan yksityisiin so-        Yksityistäminen laajenee yhteiskunnassamme
5740: siaalipalveluihin, joita palvelujen tuottaja antaa    monilla yhteiskunnalle perinteellisesti kuuluneil-
5741: korvausta vastaan liike- tai ammattitoimintaa         la aloilla. Eräissä tapauksissa ja nimenomaan
5742: harjoittamalla. Palveluilla tarkoitetaan lasten-      yksilöä koskevilla eli lähellä ihmistä toimivilla
5743: huolto-, päivähoito-, perhekoti-, vammaishoito-       aloilla sekä erityisesti juuri sosiaalipalvelun alalla
5744: ym. palveluja, joissa hoitoa annetaan asiakkaan       ei suuntaus välttämättä ole oikea eikä onnistu-
5745: kodin ulkopuolella. Palvelun tarjoajalta vaadi-       nut. Niiden suhteen olisi paikallaan, että valvon-
5746: taan sopivia tiloja toiminnalle, henkilöstön am-      ta olisi huolellista ja jatkuvaa, ja että toimintaa
5747: mattitaitoa ym.,ja luvan palvelujen tuottamiseen      koskeviin epäilyihin saataisiin lakisääteinen oi-
5748: myöntää asianomainen lääninhallitus. Toimin-          keudellinenkin kontrolli esimerkiksi eduskunnan
5749: nan valvonta on uskottu lääninhallitukselle ja        oikeusasiamiehen peliin puuttumisen kautta.
5750: asianomaiselle kunnalle (käytännössä sosiaali-        Näin epäilyt hälvenisivätja selkeästikin näytettä-
5751: lautakunnalle), jonka alueella hoitoa annetaan.       vät epäasiallisuudet saataisiin kitketyiksi.
5752:     Jokainen ymmärtää, että ko. hoitolaitoksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5753: toiminta menee lähelle ihmistä, jokainen hoidok-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
5754: kihan on jonkun omainen tai sukulainen. Tätä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5755:  taustaa vasten on onnetonta todeta, että näistä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5756:  hoitolaitoksista on tullut sekä julkisen tiedonvä-
5757: lityksen että laitosten lähiseudulla asuvien kan-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimintaan
5758: salaisten kautta ilmi puutteita, jotka antavat ai-           yksityisten sosiaalipalveluja autavien lai-
5759: hetta huoleen. Karkeimpina esimerkkeinä viit-                tosten toiminnan tarkastusten tehostami-
5760:  taan rikoksiin, joita perhekodeista karanneet               seksi, koska yksityisten sosiaalipalvelu-
5761:  hoidokit ovat tehneet, tai samantyyppisissä lai-            jen valvonnasta annetun lain ja asetuksen
5762:  toksissa kyseenalaisiksi epäiltyihin kasvatusme-            säädökset eivät vaikuta tarpeeksi tehok-
5763:  netelmiin. Eduskunnan oikeusasiamiehellekin                 kailta,ja
5764:  on tehty kantelu, mutta oikeusasiamies on joutu-               aikooko Hallitus ryhtyä tarpeellisiin
5765:  nut toteamaan - aivan oikein - toisaalta, että              toimiin asianomaisten lakien muuttami-
5766:  kantelukirjelmässä ei oltu riittävästi yksilöity            seksi siten, että eduskunnan oikeusasia-
5767:  epäiltyjä puutteellisuuksia, ja toisaalta, että             miehen tehtäviin lisättäisiin mahdollisuus
5768:  eduskunnan oikeusasiamiehelle ei kuulu yksityi-             puuttua yksityisten sosiaalipalveluja tar-
5769:  sen henkilön tai yksityisen yrityksen pitämän               joavien laitosten toimintaan, sikäli kuin
5770:  perhekodin valvonta, vaan se kuuluu lääninhalli-            niistä tehdään kanteluita tai siihen olisi
5771:  tukselle ja ao. sosiaalilautakunnalle. Kantelu jäi          muuten aihetta?
5772: 
5773:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
5774: 
5775:                                          Matti Vähänäkki /sd
5776: 
5777: 
5778: 
5779: 
5780: 280043
5781: 2                                          KK 1294/1998 vp
5782: 
5783: 
5784: 
5785: 
5786:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5787: 
5788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        toiminnan jatkuessa. Tämä ehkäisee epäkohtien
5789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         syntymistä ennakolta, jolloin jälkikäteistä viran-
5790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       omaisvalvontaa sanktiomahdollisuuksineen tar-
5791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-        vitaan vähemmän.
5792: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Lisäksi ympärivuorokautisia yksityisiä so-
5793: n:o 1294:                                             siaalipalveluja antavat palvelutuottajat antavat
5794:                                                       lääninhallituksille toimintakertomuksen vuosit-
5795:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimintaan          tain. Lääninhallitus valvoo muun ohella näiden
5796:        yksityisten sosiaalipalveluja antavien lai-    kertomusten avulla palvelujen tuottajan toimin-
5797:        tosten toiminnan tarkastuksen tehosta-         taaja tarvittaessa voi antaa neuvoja ja ohjeita tai
5798:        miseksi, koska yksityisten sosiaalipalve-      antaa määräyksen puutteellisuuden poistamisek-
5799:        lujen valvonnasta annetun lain ja asetuk-      si tai epäkohdan korjaamiseksi.
5800:        sen säädökset eivät vaikuta tarpeeksi te-          Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta an-
5801:        hokkailta, ja                                  netun lain 8 §:n mukaan palvelujen valvonta kuu-
5802:           aikooko Hallitus ryhtyä tarpeellisiin       luu asianomaiselle lääninhallitukselle sekä sille
5803:        toimiin asianomaisten lakien muuttami-         kunnalle, jossa palveluja annetaan. Hallituksen
5804:        seksi siten, että eduskunnan oikeusasia-       esityksen mukaan viranomaisten keskinäisten
5805:        miehen tehtäviin lisättäisiin mahdollisuus     toimivaltasuhteiden selkeyttämiseksi on luvan-
5806:        puuttua yksityisten sosiaalipalveluja tar-     varaisten sosiaalipalvelujen valvonta ensi sijassa
5807:        joavien laitosten toimintaan, sikäli kuin      lääninhallituksilla, koska ne myös antavat luvan
5808:        niistä tehdään kanteluita tai siihen olisi     toiminnalle. Ilmoitusmenettelyn piiriin kuulu-
5809:        muuten aihetta?                                vien palvelujen valvonta on sillä kunnalla, jossa
5810:                                                       palveluja annetaan.
5811:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Lääninhallituksilla on alueellista asiantunte-
5812: taen seuraavaa:                                       musta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.
5813:                                                       Lääninhallituksen rooli yksityisen sosiaali- ja
5814:    Laki ja asetus yksityisten sosiaalipalvelujen      terveydenhuollon valvonnassa on siten muodos-
5815: valvonnasta (laki 603/1996 ja asetus 1208/1996)       tunut muita valvontaviranomaisia merkittäväm-
5816: tulivat voimaan vuoden 1997 alussa. Lain mu-          mäksi. Valvonta haluttiin pitää mahdollisimman
5817: kaan ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja an-        lähellä palveluntuottajaaja tämän vuoksi läänin-
5818: tavan yksityisen palveluntuottajan on haettava        hallitukset velvoitettiin tekemään tarkastus pal-
5819: lääninhallitukselta lupa ennen toiminnan aloitta-     veluntuottajayksikköön ennen luvan myöntä-
5820: mista ja olennaista muuttamista. Lain 3 §:ssä on      mistä.
5821: säädetty niistä toimintaedellytyksistä, joita yksi-       Jos valvontaviranomaiset havaitsevat, ettei
5822: tyisten sosiaalipalvelujen on täytettävä. Ennen       yksityinen sosiaalipalvelujen tuottaja ole täyttä-
5823: luvan myöntämistä lääninhallitukset tekevät tar-      nyt ilmoitus- tai luvanhakuvelvollisuuttaan tai
5824: kastuksen palvelutoimintaa harjoittavaan toi-         jos sosiaalipalvelujen järjestämisessä on puut-
5825: mintayksikköön. Lääninhallitus ratkaisee ta-          teellisuuksia tai epäkohtia, on lääninhallituksen
5826: pauskohtaisesti, ovatko yksikön toimintaedelly-       annettava määräys ilmoituksen antamiseksi, lu-
5827: tykset asianmukaiset.                                 van hakemiseksi tai puutteellisuuksien tai epä-
5828:    Tavoitteena on estää ennakolta sellaisten ym-      kohtien korjaamiseksi. Lääninhallitus voi aset-
5829: pärivuorokautisten sosiaalipalvelujen tuottami-       taa päätöksensä tehosteeksi uhkasakon.
5830: nen, jotka eivät täyttäisi toiminnalle asetettuja         Kunnan toimielimen on heti ilmoitettava tie-
5831: vaatimuksia ja siten välttää heikkolaatuisten pal-    toonsa tulleista puutteellisuuksista tai epäkoh-
5832: velujen tarjonta. Lain tavoitteena on myös saada      dista asianomaiselle lääninhallitukselle. Läänin-
5833: aikaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta viran-          hallituksella on myös oikeus keskeyttää tai kiel-
5834: omaisten ja yksityisten sosiaalipalvelujen tuotta-    tää yksityisen sosiaalipalvelujen tuottajan toi-
5835: jien välille jo ennen toiminnan aloittamista ja       minta, silloin kun toiminnan järjestämisessä on
5836:                                              KK 1294/1998 vp                                              3
5837: 
5838: menetelty säännösten tai määräysten vastaisesti.        Muistiossa on suosituksia siitä, miten laissa to-
5839: Toimintayksikön tai sen osan käyttö voidaan             dettuja toimintaedellytyksiä käytännössä tulee
5840: kieltää myös puutteellisuuden tai epäkohdan             arvioida sekä suosituksia muista sellaisista lää-
5841: korjaamisen ajaksi. Lääninhallitus voi peruuttaa        ninhallituksen suorittamaan valvontaan liitty-
5842: myöntämänsä luvan silloin, kun palveluja annet-         vistä asioista, joissa on eniten käytännössä ilmen-
5843: taessa on olennaisesti toimittu lain tai sen nojalla    nyt ongelmia.
5844: annettujen säännösten tai määräysten vastaises-            Hallitus on myös antanut eduskunnalle laki-
5845: ti.                                                     esityksen, jolla täsmennetään sosiaalihuolllon
5846:     Lain ja asetuksen täytäntöönpano on onnistu-        asiakkaan asemaa ja oikeuksia (HE 228/1998
5847: nut hyvin. Jo ennen lain voimaan tuloa läänin-          vp). Laki sisältäisi sosiaalihuollon asiakkaan
5848: hallitukset ovat tehneet ns. peruspalvelujen ar-        osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liit-
5849: viointia sisäasianministeriön toimeksiannosta.          tyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet ja se kos-
5850: Lääninhallitukset ovat arvioineet peruspalvelu-         kisi asiakkaan asemaa ja oikeuksia sekä viran-
5851: jen saatavuutta ja laatua niillä tehtäväaloilla,joi-    omaisen että yksityisen järjestämässä sosiaali-
5852: den ohjaukseen tai arviointiin lääninhallitukset        huollossa.
5853: osallistuvat säädöksissä tai tulossopimuksessa             Eduskunnan oikeusasiamies valvoo ennen
5854: määriteltävällä tavalla. Yksityisten sosiaalipal-       kaikkea sitä, että virkamiehet tehtävissään sa-
5855: velujen arviointi on ollut yksi painopistealue täs-     moin kuin julkisyhteisön työntekijät ja muutkin
5856: sä arvioinnissa.                                        julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia
5857:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on lisäksi val-   ja täyttävät velvollisuutensa. Perinteisten julkis-
5858: mistunut työryhmän muistio (STM työryhmä-               ten palvelujen valvonta kuuluu eduskunnan oi-
5859: muistiaita 1998: 17), johon on koottu periaattei-       keusasiamiehen toimivaltaan riippumatta siitä,
5860: ta, joita yksityisten sosiaalipalveluntuottajien        kuka niitä tuottaa. Yksityisten palvelujen yleisty-
5861: toimintaedellytyksiä arvioitaessa suositellaan          minen ei siten ole heikentänyt asiakkaiden oi-
5862: otettavaksi huomioon. Työryhmässä oli mukana            keusturvaa. Erityisesti perusoikeusuudistuksella
5863: sosiaali- ja terveysministeriön, kaikkien läänin-       korostettiin myös eduskunnan oikeusasiamiehen
5864: hallitusten ja Stakesin edustajia, jotka ovat sekä      valvontaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumi-
5865:  sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijoita.       sessa.
5866: 
5867:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
5868: 
5869:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5870: 4                                           KK 1294/1998 vp
5871: 
5872: 
5873: 
5874: 
5875:                                          Tili Riksdagens Talman
5876: 
5877:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            verksamheten inleds och även medan verksam-
5878: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            heten fortgår. Detta förebygger uppkomsten av
5879: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        olägenheter, vilket i sin tur minskar behovet av
5880: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade spörs-           myndighetstillsyn jämte sanktionsmöjligheter i
5881: mål nr 1294:                                           efterhand.
5882:                                                            Dessutom skall de serviceproducenter som
5883:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         tillhandahåller privat socialservice dygnet runt
5884:        att effektivera övervakningen av sådana         årligen lämna länsstyrelsen en verksamhetsberät-
5885:        privata inrättningar som tilihandahåller        telse. Utöverannan verksamhet utövar länssty-
5886:        socia1service, eftersom bestämmelserna i        relsen med hjälp av dessa berättelser tillsyn över
5887:        lagen och förordningen om tillsyn över          serviceproducenternas verksamhet och kan vid
5888:        privat socialservice inte förefaller vara       behov ge råd och anvisningar eller meddela före-
5889:        tiliräckligt effektiva, och                     skrifter för att avlägsna brister eller avhjälpa
5890:            ämnar Regeringen vidta behövliga åt-        olägenheter.
5891:        gärder för att ändra lagarna i fråga så, att        Enligt 8 § lagen om tillsyn överprivat socialser-
5892:        till riksdagens justitieombudsmans upp-         vice ankommer tillsynen över tjänster på länssty-
5893:        gifter fogas en möjlighet att ingripa i den     relsen samt på den kommun där tjänsterna till-
5894:        verksamhet som bedrivs avprivata inrätt-        handahålls. Enligt regeringspropositionen skall,
5895:        ningar som tillhandahåller socialservice, i     för att klarlägga myndigheternas inbördes befo-
5896:        den mån det anförs klagomå1 över verk-          genhetsförhållanden, tillsynen över tillståndsbe-
5897:        samheten eller det även i övrigt kan finnas     lagd socialservice i första hand ankomma på
5898:        anledning tili klagomål?                        länsstyrelserna, eftersom länsstyrelserna också
5899:                                                        beviljar tillstånd för verksamheten. Tilisynen
5900:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          över tjänster som omfattas av anmälningsförfa-
5901: anföra följande:                                       randet skall ankomma på den kommun där tjäns-
5902:                                                        terna tilihandahålls.
5903:     Lagen och förordningen om tilisyn över privat          Länsstyrelserna har regional kännedom om
5904: socialservice (lag 603/1996 och förordning 1208/       social- och hälsovårdstjänsterna. Länsstyrelsens
5905: 1996) trädde i kraft vid ingången av 1997. Enligt      roll i fråga om tillsynen över social- och hälsovår-
5906: lagen skall en privat serviceproducent som till-       den har sålunda b1ivit mer betydande än de andra
5907: handahåller socialservice dygnet runt ansöka om        tillsynsmyndigheternas. Man ville bibehålla till-
5908: tillstånd av länsstyrelsen innan verksamheten in-      synen så nära serviceproducenten som möjligt
5909: leds eller ändras väsentligt. Lagens 3 § innehåller    och därför förpliktades länsstyrelserna att innan
5910: bestämme1ser om de verksamhetsbetingelser som          tillstånd beviljas inspektera den serviceproduce-
5911: skall föreligga när privat socialservice tillhanda-    rande verksamhetsenheten.
5912: hålls. Innan tillstånd beviljas skall1änsstyrelser-        Om tillsynsmyndigheterna observerar att en
5913: na inspektera privata verksamhetsenheter som           privat socialserviceproducent inte har fullgjort
5914: bedriver serviceverksamhet. Länsstyrelsen avgör        sin anmälningsskyldighet eller skyldighet att an-
5915: i varje enskilt fall om enhetens verksamhetsbe-        söka om tillstånd eller om det i tillhandahållan-
5916: tingelser är ändamålsenliga.                           det av socialservice upptäcks bristfålligheter eller
5917:     Avsikten är att på förhand förhindra att det       missförhållanden, skall länsstyrelsen förordna
5918: produceras sådan socialservice dygnet runt som         att anmälan skall göras, tillstånd sökas eller brist-
5919: inte uppfyller de krav som ställs på verksamheten      fålligheterna eller missförhållandena avhjälpas.
5920: och att på detta sätt undvika ett utbud av kvalita-    Länsstyrelsen kan förena sitt beslut med vite.
5921: tivt dålig service. Syftet med lagen är att också få       Det korumunala organet skall omgående un-
5922: tili stånd samarbete och växelverkan mellan            derrätta länsstyrelsen om de bristfålligheter eller
5923: myndigheterna och privata serviceproducenter           missförhållanden som upptäcks. Länsstyrelsen
5924: som tillhandahåller socialservice redan innan          har också rätt att avbryta eller förbjuda verksam-
5925:                                             KK 1294/1998 vp                                              5
5926: 
5927: het som bedrivs av en privat socialserviceprodu-       och sjukvård. Promemorian innehåller rekom-
5928: cent, om verksamheten strider mot gällande lag-        mendationer om hur de verksamhetsbetingelser
5929: stiftning och andra bestämmelser. Användning-          som nämns i lagen skall utvärderas i praktiken
5930: en av en verksamhetsenhet eller en del därav kan       samt rekommendationer om andra sådana ären-
5931: också förbjudas tili dess bristfålligheten eller       den med anknytning tili länsstyrelsernas tillsyn
5932: missförhållandet har avhjälpts. Länsstyrelsen          som har gett upphov tili det största antalet pro-
5933: kan återkalla ett tilistånd som den beviljat, om       blem i praktiken.
5934: den service som tillhandahålls väsentligt strider          Regeringen har också avlåtit en proposition
5935: mot ovan nämnda lag eller mot sådan gällande           tili riksdagen om precisering av klientens ställ-
5936: lagstiftning eller andra bestämmelser som utfår-       ning och rättigheter inom socialvården (RP 228/
5937: dats med stöd av den.                                   1998 rd). Det föreslås att lagen skall innehålla de
5938:     Verkställigheten av lagen och förordningen         centrala rättsliga principer som gäller klienternas
5939: har lyckats väl. Redan före lagens ikraftträdande      medbestämmande inom socialvården, bemötan-
5940: har länsstyrelserna på uppdrag av inrikesministe-      det av dem samt deras rättsskydd. Lagen skall
5941: riet utvärderat den s.k. basservicen. Länsstyrel-      dessutom gälla klientens ställning och rättigheter
5942: serna har gjort en bedömning av tillgången och         inom både offentlig och privat socialvård.
5943: kvaliteten på basservicen inom de uppgiftsområ-            Riksdagens justitieombudsman övervakar
5944: den vilkas styrning eller utvärdering länsstyrel-      framför allt att tjänstemän i sina uppgifter samt
5945: serna deltar i på det sätt som anges i författningar   offentligt anställda arbetstagare och andra per-
5946: eller i resultatavtal. Utvärderingen av privat soci-   soner vid skötseln av offentliga uppdrag följer lag
5947: alservice har innehaft en central ställning i denna    och fullföljer sina skyldigheter. Overvakningen
5948: bedömning.                                             av sedvanlig offentlig service hör tili riksdagens
5949:     En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmi-       justitieombudsman oberoende av vem som pro-
5950: nisteriet har dessutom fårdigställt en promemo-        ducerar tjänsterna. Klienternas rättsliga ställ-
5951:  ria (SHM:s arbetsgruppspromemorior 1998: 17),         ning har sålunda inte försvagats av att andelen
5952: i viiken har samlats de principer som enligt ar-       privata tjänster har ökat och blivit vanligare. 1
5953:  betsgruppens rekommendation skall iakttas vid         samband med reformen gällande de grundläg-
5954: utvärderingen av verksamhetsbetingelserna för          gande fri- och rättigheterna betonades i synner-
5955:  privata socialserviceproducenter. 1 arbetsgrup-       het även riksdagens justitieombudsmans över-
5956:  pen ingick företrädare för social- och hälsovårds-    vakning av att de grundläggande fri- och rättig-
5957:  ministeriet, samtliga länsstyrelser och Stakes,       heterna samt de mänskliga rättigheterna beaktas.
5958:  som är experter på såväl socialvård som hälso-
5959:      Helsingforsden 3 december 1998
5960: 
5961:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
5962:                                               KK 1295/1998 vp
5963: 
5964: Kirjallinen kysymys 1295
5965: 
5966: 
5967: 
5968: 
5969:                                      Annika Lapintie /vas: Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluista
5970:                                         perheille ja niiden lähiyhteisölle
5971: 
5972: 
5973:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
5974: 
5975:     Kuluvan vuosikymmenen aikana perheiden                   Lähiyhteisön tukikaan ei usein yrityksistä
5976: sosiaaliset ongelmat ja yleinen pahoinvointi ovat        huolimatta tavoita päihdeongelmaista ihmistä,
5977: lisääntyneet valtavasti. Eräänä syynä näiden on-         joka on pudonnut syvälle ongelmiinsa. Näissä
5978: gelmien kasvamiseen pidetään vuosikymmenen               tilanteissa läheiset näkevät päihdeongelmaisen
5979: alun taloudellista lamaa ja sitä seuranneita so-         pakkohoidon ehkä ainoana keinona päästä
5980: siaali- ja terveyspalvelujen leikkauksia sekä val-       eteenpäin ja alkaa rakentaa yhteistä selviytymis-
5981: litsevien arvojen ja yhteiskunnallisten päätösten        tä.
5982: kaventumista. Ihminen on liian usein unohtunut.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5983:     Suuri joukko perheitä, lapsia, vanhempia ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5984: isovanhempia elää tilanteessa, jossa ei ole näkö-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5985: piirissä tukea eikä apua koko perhettä ja lähiyh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5986: teisöä koskettaviin ongelmiin. Jos esimerkiksi
5987: perheen yksinhuoltajaäiti on masentunut, itsetu-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisten
5988: hoinen, päihdeongelmainen ja näistä syistä kyke-                sosiaali- ja terveyspalvelujen tukijärjes-
5989: nemätön huolehtimaan itsestään ja lapsistaan,                   telmien rakentamiseksi, jotka tarjoavat
5990: voidaan lapset ottaa huostaan. Tämä ei kuiten-                  tukea ja apua sekä ihmiselle, joka ei tilan-
5991: kaan ratkaise perheen ongelmia: tukea tarvitse-                 sa takia kykene tekemään itseään koske-
5992:  vat niin perheen heitteille jäänyt äiti, lapset, iso-          viajärkeviä ratkaisuja, että hänen lähiyh-
5993:  vanhemmat kuin muutkin läheiset, jotka kanta-                  teisölleen, lapsille, vanhemmille ja ystä- -
5994:  vat huolta koko perheen selviytymisestä ja ovat                ville, sekä
5995:  valmiita ottamaan vastuuta ja auttamaan toi-                       miten Hallitus suhtautuu päihdeongel-
5996:  siaan.                                                         maisen pakkohoitoon?
5997: 
5998:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
5999: 
6000:                                             Annika Lapintie /vas
6001: 
6002: 
6003: 
6004: 
6005:  280043
6006: 2                                            KK 1295/1998 vp
6007: 
6008:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6009: 
6010:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on
6011: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden
6012: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perus-
6013: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika             teella.
6014: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Päihdehuollon lainsäädännössä ilmenevän
6015: n:o 1295:                                               keskeisen periaatteen mukaan toiminnassa on
6016:                                                         otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden on-
6017:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sellaisten          gelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Päihde-
6018:        sosiaali- ja terveyspalvelujen tukijärjes-       huollon kuntoutussuunnitelmaa yksilölle laadit-
6019:        telmien rakentamiseksi, jotka tarjoavat          taessa on huomioitava hänen huollossaan olevan
6020:        tukea ja apua sekä ihmiselle, joka ei tilan-     lapsen hoidon ja tuen tarve.
6021:        sa takia kykene tekemään itseään koske-              Mielenterveyslain (1116/1990) mukaan mie-
6022:        viajärkeviä ratkaisuja, että hänen lähiyh-       lenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen
6023:        teisölleen, lapsille, vanhemmille ja ystä-       hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuu-
6024:        ville, sekä                                      den kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja
6025:           miten Hallitus suhtautuu päihdeongel-         muiden mielenterveyshäiriöiden ehkäisemistä,
6026:        maisen pakkohoitoon?                             parantamista ja lievittämistä.
6027:                                                             Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauk-
6028:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville
6029: vasti seuraavaa:                                        henkilöille heidän lääketieteellisin perustein ar-
6030:                                                         vioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annet-
6031:     Sekä lastensuojelulaki (683/1983) että päihde-      tavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Mie-
6032: huoltolaki (41/1986) lähtevät ajattelusta, jonka        lenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolo-
6033: mukaan toimenpiteiden kohteena tulee olla lap-          suhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet
6034: sen tai päihdeongelmaisen lisäksi hänelle läheiset      ehkäisevät ennalta mielenterveyshäiriöiden syn-
6035: ja hänen elämäänsä vaikuttavat henkilöt. Las-           tyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mie-
6036: tensuojelulain mukaan sosiaali- ja terveyden-           lenterveyspalvelujen järjestämistä.
6037: huollon palvelujen, kuten päihdehuolto- ja mie-             Työmenetelmiä on lastensuojelussa ja päihde-
6038: lenterveyspalvelujen parissa olevan aikuisen            huollossa kehitetty perhekeskeisiksi niin avo-
6039: kohdalla tulee ottaa huomioon myös hänen                kuin laitoshuollossakin. Perhekeskeinen työmal-
6040: huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve.         li ja verkostotyön kehittäminen ovat lisänneet
6041: Lisäksi lastensuojelulaki velvoittaa terveyden-         yhteistyötä lastensuojelutyön ja päihdehuollon
6042: huollon viranomaiset antamaan asiantuntija-             välillä samoin kuin sosiaalihuollon ja terveyden-
6043: apua perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa       huollon välillä.
6044: ja tarvittaessa järjestämään lapsen huollon sekä            Sosiaalihuollon erityispalvelujen turvaaminen
6045: välttämättömät palvelut raskaana olevien nais-          kaikille kansalaisille asuinkunnasta riippumatta
6046: ten erityiseksi suojelemiseksi.                         on kehittämisen kohteena sosiaali- ja terveysmi-
6047:     Myöskään päihdehuollon toimien kohteeksi            nisteriön verkostoituvat erityispalvelut -hank-
6048: ei ole asetettu pelkästään ongelmakäyttäjää vaan        keessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi
6049: myös hänen perheensä ja hänelle läheiset henki-         käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon tutki-
6050: löt. Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja           mus- ja kehittämiskeskuksen toteuttaman Miele-
6051: vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen          käs· Elämä -ohjelman, jonka yhtenä tavoitteena
6052: liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä   on poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen
6053: edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen            mielenterveyteen liittyvissä asioissa ministeriöi-
6054: läheisensä toimintakykyä ja turvallisuutta.             den tasolla ja paikallisesti.
6055:     Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuol-        Olen 29.10.1998 kirjalliseen kysymykseen
6056: lon toimenpitein siten, että ne ovat helposti tavoi-     1085/1998 vp antamassani vastauksessa tuonut
6057: tettavia, joustavia ja monipuolisia. Päihdehuol-        esille hallituksen näkökannat päihdeongelmais-
6058: lon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päih-    ten pakkohoitoon.
6059: teiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen
6060: 
6061:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
6062: 
6063:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6064:                                           KK 1295/1998 vp                                              3
6065: 
6066:                                        Tili Riksdagens Talman
6067: 
6068:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         stående personer. Service skall ges med hänsyn
6069: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          till missbrukarens, hans familjs och andra honom
6070: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      närstäende personers behov av hjälp, stöd och
6071: dagsman Annika Lapintie undertecknade skrift-        vård.
6072: liga spörsmäl nr 1295:                                   Enligt den centrala princip som uttrycks i lag-
6073:                                                      stifningen angående missbrukarvärd skall i verk-
6074:           Vad ämnar Regeringen göra för att          samheten i första hand beaktas missbrukarens
6075:        bygga upp sådana stödsystem inom soci-        och hans närståendes fördel. När en individuell
6076:        al- och hälsovårdstjänsterna som erbju-       rehabiliteringsplan uppgörs inom missbrukar-
6077:        der stöd och hjälp bäde för den som pä        vården skall även skötseln av och behovet av stöd
6078:        grund av sitt tillstånd inte är i ständ att   för barn som är i hans vårdnad beaktas.
6079:        fatta förnuftiga beslut rörande sig själv,        Enligt mentalvårdslagen (1116/1990) avses
6080:        och för hans närmaste omgivning, barn,        med mentalvärdsarbete främjande av individens
6081:        föräldrar och vänner, samt                    psykiska välbefinannande och hans handlings-
6082:           viiken är Regeringens inställning till     förmåga och personlighetsutveckling samt före-
6083:        tvångsvärden av missbrukare?                  byggande, botande och lindrande av mentalsjuk-
6084:                                                      domar och andra mentala störningar.
6085:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt            Mentalvårdsarbetet omfattar social- och häl-
6086: anföra följande:                                     sovårdstjänster för personer som på medicinska
6087:                                                      grunder har konstaterats lida av mentalsjukdo-
6088:     Både barnskyddslagen (68311983) och lagen        mar eller andra mentala störningar. Till mental-
6089: om missbrukarvärd (4111986) utgär frän tanken        vårdsarbetet hör också åtgärder för att utveckla
6090: att föremål för ätgärder skall utöver barnet eller   befolkningens levnadsförhållanden så att dessa
6091: missbrukaren också vara de personer som står         förebygger uppkomsten av mentala störningar,
6092: honom nära och de som inverkar pä hans Iiv.          främjar mentalvårdsarbetet och gör det lättare
6093: Enligt barnskyddslagen skall även barnets behov      att tillhandahålla mentalvårdstjänster.
6094: av vård beaktas om en vuxen som har barn isin            Arbetsmetoderna inom barnskydd och miss-
6095: vård får social- och hälsovärdsservice, såsom        brukarvård har utvecklats så att de är familje-
6096: vård pä grund av rusmedelsmissbruk eller men-        centrerade såväl inom den öppna vården som
6097: talvärd. Dessutom förpliktar barnskyddslagen         anstaltvården. Den familjecentrerade arbetsmo-
6098: hälsovårdsmyndigheterna att i fräga om familje-      dellen och utvecklandet av nätverksarbete har
6099: och individinriktat barnskydd lämna sakkunnig-       ökat samarbetet mellan barnskyddsarbetet och
6100: hjälp och vid behov ordna barnets värd samt          missbrukarvården och likasä mellan socialvår-
6101: tillhandahälla tjänster som är nödvändiga sär-       den och hälsovården.
6102: skilt för att skydda gravida kvinnor.                    Tryggandet av tillgången till socialvårdens
6103:     Inte heller i fräga om målen för missbrukar-     specialservice för alla medborgare oberoende av
6104: värdens ätgärder gäller de enbart missbrukaren       hemkommun är föremål för utvecklingsåtgärder
6105: utan också hans familj och honom närstående          i anslutning till social- och hälsovårdsministeriets
6106: personer. Missbrukarvårdens syfte är att före-       projekt angående etableringen av nätverk för
6107: bygga och minska missbruket av rusmedel även-        specialservice. Social- och hälsovårdsministeriet
6108: som därmed förknippade sociala olägenheter           har dessutom startat ett program som genomförs
6109: och men för hälsan samt att främja missbrukar-       av forsknings- och utvecklingscentralen för soci-
6110: ens och honom närstående personers funktions-        al- och hälsovården kallat "Mielekäs Elämä"
6111: förmäga och säkerhet.                                (Ett meningsfullt Iiv). Ett av målen för detta
6112:     Servicen skall i första hand ordnas genom åt-    program är att öka samarbetet mellan olika för-
6113: gärder inom den öppna vården så att den är lätt      valtningar både på ministerienivå och lokalt.
6114: åtkomlig, smidig och mångsidig. Service inom             Jag har i mitt svar på det skriftliga spörsmålet
6115: missbrukarvården skall tillhandahållas den som       1085/1998 rd daterat 29.10.1998 framfört reger-
6116: har problem som har samband med bruk av              ingens ståndpunkter i fråga om tvångsvård av
6117: rusmedel samt hans familj och andra honom när-       missbrukare.
6118:      Helsingforsden 3 december 1998
6119: 
6120:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
6121:                                            KK 1296/1998 vp
6122: 
6123: Kirjallinen kysymys 1296
6124: 
6125: 
6126: 
6127: 
6128:                                    Marjaana Koskinen /sd: Turkistarhojen eläinjalostuksesta
6129: 
6130: 
6131: 
6132:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6133: 
6134:    Turkistarhoiila ovat tarhattavien eläinten         turkisteollisuuden omasta eläinten yleistä tervey-
6135: koot kasvaneet voimakkaasti 1990-luvulla. Näin        dentilaa koskevasta raportista.
6136: on etenkin naalien (sinikettu) osalta. Luonnossa         Mielestäni tarvittaisiin tutkimusta tarhaeläin-
6137: naali paina n. 3-5 kg, kun taas tarhanaalit pai-      ten suuren koon ja ylirasvaisen rehun vaikutuk-
6138: navat nykyään jopa yli 15 kg. Suurimman koko-         sista turkiseläinten terveyteen ja hyvinvointiin.
6139: luokan nahkoja oli 1980-luvulla n. 10% kaikista       Läänineläinlääkärien tarkastuskäynneillä tur-
6140: nahoista, nyt jo yli 90 %.                            kistarhoille nämä asiat eivät tule lainkaan esille,
6141:    Tästä kehityksestä seuraa eläinsuojeluongel-       vaan tarvittaisiin erillisselvityksiä. Lisäksi lää-
6142: mia. Olisi tarkasteltava, rikotaankojo nyt mm.        nineläinlääkärit yleensä ilmoittavat pari päivää
6143: eläinsuojelulain 1, 7, 8 ja 10 §:ää. Suuri koko on    ennen tarkastuskäyntiä tulevasta tarkastuksesta.
6144: tehnyt eläimistä lähes liikuntakyvyttömiä. Suuri      Tämä käytäntö heikentää tarkastustuloksien ar-
6145: paino aiheuttaa myös kivuliaisuutta sekä herkis-      voa.
6146: tää lonkka- ja nivelsairauksiin, kuten on tapah-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6147: tunut nopeasti kasvaville suurikokoisille koirille.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6148: Esim. rottweilerien lonkkatutkimuksessa geneet-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6149: tisiä tekijöitä lonkkasairauksien selittäjänä ei      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6150: voida sivuuttaa.
6151:     Myös turkiseläinten rehu on muuttunut eläin-                Aikooko Hallitus selvittää, onko tar-
6152: ten hyvinvoinnin kannalta epätoivottuun suun-                hattavien (esim. naali) turkiseläinten
6153:  taan. Tarhaeläinten rehussa on paljon rasvaa,               koko kasvanut niin, että jalostuksella on
6154: jopa 40-50% rehun koko energiamäärästä.                      aiheutettu eläimille kärsimystä tai tuskaa,
6155:  Näin kehitetään eläimelle suurempi koko ja no-              ja
6156:  peakasvuisuus, kun luonnossa taas kettujen ja                  voiko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,
6157:  minkkien ravinnosta rasvan osuus on vain 10-                että tehtäisiin laaja-alainen selvitys suu-
6158:  15%.                                                        ren koon ja ylirasvaisen rehun vaikutuk-
6159:     Rehun korkea rasvapitoisuus on jo aiheutta-              sista turkiseläinten terveyteen ja hyvin-
6160:  nut ainakin minkeille terveysongelmia kuten                 vointiin?
6161:  Juusto- ja sisäelinvikoja. Nämä tiedot ilmenevät
6162:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
6163: 
6164:                                         Marjaana Koskinen /sd
6165: 
6166: 
6167: 
6168: 
6169:  280043
6170: 2                                         KK 1296/1998 vp
6171: 
6172: 
6173: 
6174: 
6175:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6176: 
6177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       set näkökohdat sekä eläinten terveys. Sellainen
6178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        eläinjalostus tai jalostusmenetelmien käyttämi-
6179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä taik-
6180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana        ka merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai
6181: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        hyvinvoinnille, on kielletty. Eläinsuojeluasetuk-
6182: n:o 1296:                                            sen 24 §:n 1 momentin mukaan sellaista luonnol-
6183:                                                      lista tai keinollista lisäämistä tai sellaista jalos-
6184:           Aikooko Hallitus selvittää, onko tar-      tusmenetelmää, joka aiheuttaa eläimelle kärsi-
6185:        hattavien (esim. naali) turkiseläinten        mystä tai vahingoittaa sitä, ei saa käyttää.
6186:        koko kasvanut niin, että jalostuksella on        Turkiseläinlaboratorio tiedottaa säännöllises-
6187:        aiheutettu eläimille kärsimystä tai tuskaa,   ti turkiseläinten rehujen ravintosisällöstä. Tur-
6188:        ja                                            kiseläinten rehun koostumuksessa ei ole tapahtu-
6189:           voiko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin,     nut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Maa-
6190:        että tehtäisiin laaja-alainen selvitys suu-   ja metsätalousministeriö on tietoinen siniketun
6191:        ren koon ja ylirasvaisen rehun vaikutuk-      keskimääräisen koon kasvamisesta viime vuo-
6192:        sista turkiseläinten terveyteen ja hyvin-     sien aikana. Siniketun koon kasvua ei ole pystyt-
6193:        vointiin?                                     ty selittämään yksinomaan jalostuksellisilla tai
6194:                                                      ruokinnallisilla tekijöillä. Muun muassa tämän
6195:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asian selvittämiseksi Maatalouden tutkimuskes-
6196: vasti seuraavaa:                                     kus, Helsingin yliopisto, Suomen Turkiseläinten
6197:                                                      Kasvattajain Liitto sekä Eläinlääkintä- ja elin-
6198:    Eläinten pitopaikkaa ja hyvinvointia koske-       tarvikelaitos ovat aloittaneet vuonna 1997laajan
6199: vista yleisistä vaatimuksista on säädetty eläin-     tutkimushankkeen. Maa- ja metsätalousministe-
6200: suojelulaissa (24711996) ja eläinsuojeluasetukses-   riö seuraa tämän ja muiden vastaavien tutkimus-
6201: sa (396/1996). Eläinsuojelulain 5 §:n 1 momentis-    hankkeiden edistymistä. Käynnissä olevat tutki-
6202: sa säädetään, että eläimen on saatava sille sopi-    mukset tulevat aikanaan antamaan asiasta lisä-
6203: vaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa      tietoa ja niiden tuloksia tullaan käyttämään hy-
6204: hoitoa. Eläinjalostuksessa on eläinsuojelulain       väksi kehitettäessä turkistarhausta koskevia
6205: 8 §:n mukaan otettava huomioon eläinsuojelulli-      eläinsuojelu vaatimuksia.
6206: 
6207:      Helsingissä l päivänä joulukuuta 1998
6208: 
6209:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6210:                                          KK 1296/1998 vp                                           3
6211: 
6212: 
6213: 
6214: 
6215:                                       Tili Riksdagens Talman
6216: 
6217:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    kan åsamka djuren lidande eller medföra bety-
6218: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     dande men för djurets hälsa eller välbefinnande
6219: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   är förbjuden. Enligt 24 § 1 mom. djurskyddsför-
6220: man Marjaana Koskinen undertecknade spörs-         ordningen får sådan naturlig eller artificiell re-
6221: mål nr 1296:                                       produktion eller en sådan avelsmetod som äsam-
6222:                                                    kar eller kan äsamka djur lidande eller skada inte
6223:           Ämnar Regeringen utreda om storle-       användas.
6224:        ken på pälsdjur i hägn (t.ex. polarräven)      Pälsdjurslaboratoriet informerar regelbundet
6225:        ökat så att man genom avel förorsakat       om näringsinnehället i pälsdjursfoder. Pälsdjurs-
6226:        djuren Iidande eller smärta, och            fodrets sammansättning har inte undergått några
6227:           kan Regeringen vidta åtgärder för att    betydande förändringar under de senaste åren.
6228:        det skall genomföras en omfattande ut-      Jord- och skogsbruksministeriet är medvetet om
6229:        redning om hur den ökade storleken och      att blårävens genomsnittliga storlek har ökat
6230:        det överfeta fodret påverkar pälsdjurens    under de senaste åren. Ökningen av blårävens
6231:        hälsa och välbefinnande?                    storlek har inte kunnat förklaras enbart med
6232:                                                    avels- eller utfodringsmässiga faktorer. Bl.a. för
6233:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt      att utreda denna sak startade Lantbrukets forsk-
6234: anföra följande:                                   ningscentral, Helsingfors universitet, Finlands
6235:                                                    Pälsdjursuppfödares Förbund och Anstalten för
6236:    Allmänna krav på förvaringsutrymmen för         veterinärmedicin och livsmedel ett omfattande
6237: djur och pä djurens välbefinnande ingår i djur-    forskningsprojekt 1997. Jord- och skogsbruks-
6238: skyddslagen (2471 !996) och djurskyddsförord-      ministeriet följer hur detta och andra motsvaran-
6239: ningen (396/1996). 1 5 § 1 mom. djurskyddslagen    de forskningsprojekt framskrider. De pägående
6240: föreskrivs att djuren skall få tillräckligt med    forskningsprojekten kommer i sinom tid att ge
6241: lämplig föda, dryck och annan behövlig skötsel.    mer information om saken och resultaten av pro-
6242: Vid avel skall man enligt 8 § djurskyddslagen      jekten kommer att utnyttjas när djurskyddskra-
6243: beakta djurskyddssynpunkter och djurens hälsa.     ven på pälsdjursskötsel utvecklas.
6244: Sådan avel och användning av avelsmetoder som
6245: 
6246:      Helsingforsden 1 december 1998
6247: 
6248:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6249:                                              KK 1297/1998 vp
6250: 
6251: Kirjallinen kysymys 1297
6252: 
6253: 
6254: 
6255: 
6256:                                     Säde Tahvanainen /sd: Kalastuselinkeinon harjoittamisesta sisäve-
6257:                                          sillä
6258: 
6259: 
6260:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6261:    Suomessa on tuhansia järviä ja vesistöjä, jois-      tetty sisävesien kalakantojen nykyistä tehok-
6262: sa voidaan harjoittaa niin ammattikalastusta            kaampaa hyödyntämistä erityisesti ahvenen ym.
6263: kuin virkistyskalastustakin. Kalastuskunnat             sentyyppisten sisävesissä elävien kalalajien koh-
6264: hoitavat kalavesiä pyrkien yHäpitämään kala-            dalla.
6265: kantoja. Ne harjoittavat myös muuta kalastuk-              Ede11ä olevan perusteena ja valtiopäiväjärjes-
6266: seen liittyvää toimintaa.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6267:    Kalastuskuntien toimintaa on arvosteltu voi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6268: makkaasti mm. sen vuoksi, että niiden on koettu         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6269: rajaavan liiaksi vesistöalueillaan tapahtuvaa ka-
6270: lastustoimintaa. Arvostelua ovat harjoittaneet                    Onko Hallituksen mielestä nykyinen
6271: niin virkistyskalastajat kuin ammattikalastajat-               sisävesien kalastuksenhoitojärjestelmä
6272: kin. Ammattikalastajat ovat puuttuneet asiaan                  toimiva ja tehokas ja voitaisiinko ammat-
6273: erityisesti siksi, että he kokevat, ettei sisävesiem-          timaista kalastusta vielä lisätä sisävesil-
6274: me luonnollisia kalakantoja hyödynnetä riittä-                 lämme?
6275: vässä määrin elinkeinotarkoituksiin. Onkin esi-
6276: 
6277:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998
6278: 
6279:                                            Säde Tahvanainen /sd
6280: 
6281: 
6282: 
6283: 
6284:  280043
6285: 2                                             KK 1297/1998 vp
6286: 
6287: 
6288: 
6289: 
6290:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6291: 
6292:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            useille kiinteistöille yhteisesti kuuluvat kalave-
6293: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             den osakkaat.
6294: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Vedenomistajien itsensä harjoittaman kalas-
6295: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-            tuksen lisäksi vesillä voi harjoittaa yleiskalastus-
6296: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             oikeuden nojalla onkimista ja piikkimistä sekä
6297: n:o 1297:                                                 suorittamalla viehekalastusmaksun myös viehe-
6298:                                                           kalastusta. Tämän lisäksi jokaisella kylässä muu-
6299:            Onko Hallituksen mielestä nykyinen             toin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus harjoit-
6300:         sisävesien kalastuksenhoitojärjestelmä            taa kotitarvekalastusta vedenomistajan määrää-
6301:         toimiva ja tehokas ja voitaisiinko ammat-         mällä tavalla. Vedenomistajat voivat myös kalas-
6302:         timaista kalastusta vielä lisätä sisävesil-       tusoikeuden haltijana vuokrata vesialueensa.
6303:         lämme?                                            Tällöin on erityisesti otettava huomioon ammat-
6304:                                                           timaisesti harjoitettavan kalastuksen edut.
6305:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 Ammattimainen kalastus voi siis perustua
6306: vasti seuraavaa:                                          joko vedenomistukseen (oma kalastusoikeus) tai
6307:                                                           vesialueen vuokraukseen (vuokrattu kalastusoi-
6308:    Kalastuslain mukaan oikeus harjoittaa kalas-           keus). Kalastuskunnan kokouksen päätöksellä
6309: tusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omista-          voidaan myös kalastus yhteisessä kalavedessä
6310: jalle, jollei oikeutta ole luovutettu toiselle tai jol-   vuokrata. Tällöin on ensi sijassa edistettävä am-
6311: lei kalastuslaissa muuta säädetä. Sisävedet Gär-          mattimaista kalastusta.
6312: vet ja joet jokisuuhun asti mereen) ovat yksityis-           Lain suomat mahdollisuudet sekä oikeusturva
6313: oikeudellisia vesialueita lukuun ottamatta jär-           toimivaan ja tehokkaaseen kalastuksenhoitojär-
6314: vien yleisvesialueita. Näiden osalta kalastuksesta        jestelmään ovat hyvät. Kalastuksen lisääntymi-
6315: päättävät kalastusalueet.          Kalastusalueissa       nen onkin riippuvainen viime kädessä paikalli-
6316: enemmistönä ovat vedenomistajat, yleensä ka-              sesta kysynnästä (kalastajat) ja tarjonnasta (ka-
6317: lastuskunnat. Kalastuskunnan muodostavat                  lavarat ja kalavedet).
6318: 
6319:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
6320: 
6321:                                                             Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6322:                                           KK 1297/1998 vp                                                3
6323: 
6324: 
6325: 
6326: 
6327:                                        Tili Riksdagens Talman
6328: 
6329:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         lnom vattnen kan, utöver det fiske vattenägar-
6330: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       na själva bedriver, även bedrivas mete och pilk-
6331: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-   fiske med stöd av den allmänna fiskerätten samt
6332: damot Säde Tahvanainen undertecknade spörs-          efter att stadgad spöfiskeavgift betalts även
6333: må1 nr 1297:                                         handredskapsfiske. Utöver nämnda fiske har var
6334:                                                      och en som inte endast tillfålligt är bosatt i by rätt
6335:           Anser Regeringen att det nuvarande         att få tillstånd att bedriva husbehovsfiske på det
6336:        systemet för fiskevård i in1andets insjöar    sätt vattenområdets ägare bestämmer. Vatten-
6337:        och vattendrag fungerar och är effektivt      områdets ägare kan också i egenskap av fiske-
6338:        eller kunde det yrkesmässiga fisket ännu      rättens innehavare arrendera ut sina vattenområ-
6339:        ökas i våra insjövatten?                      den. 1ett sådant fall skall det yrkesmässiga fiskets
6340:                                                      intressen särskilt beaktas.
6341:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         Yrkesmässigt fiske kan sålunda antingen vara
6342: anföra fö1jande:                                     grundat på ägande av vattnet (egen fiskerätt)
6343:                                                      eller på arrendering av vattenområde (arrende-
6344:    Enligt 1agen om fiske tillkommer rätten att       rad fiskerätt). Fisket i samfållt fiskevatten kan
6345: bedriva fiske och att bestämma därom vattenom-       också genom beslut av fiskelagets möte arrende-
6346: rådets ägare, om inte denna rätt överlåtits tili     ras ut. Härvid skall i första hand det yrkesmässi-
6347: någon annan eller annat stadgats i lagen om fiske.   ga fisket främjas.
6348: lnlandets vattenområden (insjöarna och älvarna          De möjligheter och det rättsskydd lagen ger
6349: ända tili sitt utlopp i havet) är privaträttsliga    för ett fungerande och effektivt fiskevårdsystem
6350: vattenområden med undantag för de allmänna           är goda. 1sista hand är därför en eventuell ökning
6351: vattenområden som finns i insjöar. Om fisket         av fiskevolymen beroende av den lokala efterfrå-
6352: inom sistnämnda vattenområden besluter res-          gan (fiskare) och det lokala utbudet (fiskresurser-
6353: pektive fiskeområde. lnom fiskeområdena är           na och fiskevattnen).
6354: vattenägarna i majoritet, i regel via fiskelagen.
6355: Fiskelaget bildas av delägarna i samfållt fiske-
6356: vatten som tillhör flera fastigheter.
6357: 
6358:      Helsingfors den 1 december 1998
6359: 
6360:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6361: 1
6362: 
6363: 1
6364: 
6365: 1
6366: 
6367:     1
6368: 
6369:     1
6370: 
6371:     1
6372: 
6373:         1
6374: 
6375:         1
6376: 
6377:         1
6378: 
6379:             1
6380: 
6381:             1
6382: 
6383:             1
6384: 
6385:                 1
6386: 
6387:                 1
6388: 
6389:                 1
6390: 
6391:                     1
6392: 
6393:                     1
6394: 
6395:                     1
6396:                                            KK 1298/1998 vp
6397: 
6398: Kirjallinen kysymys 1298
6399: 
6400: 
6401: 
6402: 
6403:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Ammattikorkeakouluissa harjoitettavasta
6404:                                       tutkimustoiminnasta ja jatkotutkinnoista
6405: 
6406: 
6407:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6408: 
6409:    Viime vuosien suuri koulutuspoliittinen uu-        johonkin muuhun tekniikan alaan, sosiaali- ja
6410: distus on ollut ammattikorkeakouluverkoston           terveysalaan tai johonkin pieneen erityisalaan,
6411: luominen. Järjestelmä on vieläkin keskeneräi-         sekä yhtenä mahdollisuutena olisi monialainen
6412: nen, mutta tarkoitus on, että ammattikorkea-          tai useamman alan ammattikorkeakoulututkin-
6413: koulujärjestelmä vakinaistuisi kokonaisuudes-         non jatkotutkinnoksi soveltuva kokonaisuus.
6414: saan 1.8.2000 lukien. Tällä hetkellä maassamme           Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestä-
6415: toimii yhteensä 21 vakinaista ja 12 väliaikaista      mässä seminaarissa 21.9.1998 opetusministeri
6416: ammattikorkeakoulua. Toimipisteitä ammatti-           Olli-Pekka Heinonen totesi: "Yliopistojen ja am-
6417: korkeakouluilla on noin 90 kunnassa. Järjestel-       mattikorkeakoulujen profiilit tutkimuksen alalla
6418: män muotoutuminen ja kehittämistyö ovat edel-         on säilytettävä selkeinä. Tämän vuoksi tutkimus
6419: leen kesken. Ammattikorkeakoulujen kannalta           ja siihen perustuva korkein opetus tulevat ole-
6420: olennaisia kysymyksiä ovat mm. kestävän rahoi-        maan yliopistojen tehtävänä, jota ei tulla laajen-
6421: tuspohjan takaaminen, ylläpitäjäkysymykset,           tamaan ammattikorkeakouluihin."
6422: verkoston kattavuus, tutkintojen kansainvälinen          Opetusministeriön suunnasta on tullut ristirii-
6423: vastaavuus sekä suhde tiedekorkeakouluihin ja         taista viestiä ammattikorkeakoulujen tehtävästä
6424: yliopistoihin.                                        ja roolista tutkimuksen ja jatkokoulutuksen suh-
6425:    Syyskuun lopussa valmistui opetusministe-          teen.
6426: riön alaisen valmisteluryhmän ehdotus ammatti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6427: korkeakoulujen jatkotutkintojen alkuvaiheen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6428: organisoinnista. Esityksessä kaavaillaan ammat-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6429: tikorkeakouluopinnoille 60-80 opintoviikon            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6430: laajuista jatkotutkintoa. Työryhmä esittää ensi
6431:  vuonna käynnistettäväksi ns. pilottivaihetta                  Mikä on Hallituksen kanta ammatti-
6432:  kahdella tai kolmella alalla yhteensä 5-8 vaki-             korkeakouluissa harjoitettavaan tutki-
6433:  naisessa ammattikorkeakoulussa.                             mukseen ja jatkotutkintoihin?
6434:    Jatkotutkinnot liittyisivät tietotekniikkaan tai
6435:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
6436: 
6437:                                         Anu Vehviläinen /kesk
6438: 
6439: 
6440: 
6441: 
6442: 280043
6443: 2                                        KK 1298/1998 vp
6444: 
6445: 
6446: 
6447: 
6448:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6449: 
6450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dennetuista voimavaroista. Molemmilla sekto-
6451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       reilla on omat roolinsa ja profiilinsa lähtökoh-
6452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tiensa ja osaamisensa pohjalta.
6453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokysy-
6454: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mys on selvitteillä. Opetusministeriö on työryh-
6455: n:o 1298:                                           mänsä ehdotusten pohjalta pyytänyt ammatti-
6456:                                                     korkeakouluja esittämään asiasta alustavat
6457:          Mikä on Hallituksen kanta ammatti-         suunnitelmansa ensi tammikuun loppuun men-
6458:        korkeakouluissa harjoitettavaan tutki-       nessä. Valmisteluryhmän laatimassa suunnitel-
6459:        mukseen ja jatkotutkintoihin?                massa on lähtökohtana aikuiskoulutusmuotoi-
6460:                                                     nen ja työelämäläheinen osaamisen syventämi-
6461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        seen tähtäävä tutkinto, jonka kehittämisessä
6462: vasti seuraavaa:                                    pohjana ovat ammattikorkeakoulujen järjestä-
6463:                                                     mät ammatilliset erikoistumisopinnot. Suunni-
6464:     Ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain       telmien pohjalta opetusministeriö harkitsee ensi
6465: (255/1995) 25 §:n mukaan" ammattikorkeakoulu        vaiheessa varsin suppean pilottiprojektin käyn-
6466: voi sille määrätyn koulutustehtävän rajoissa har-   nistämistä. Tarkemmat suuntaviivat ammatti-
6467: joittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa       korkeakoulujen jatkotutkintojen kehittämisestä
6468: ja työelämää tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä".    on tarkoitus päättää koulutuksen ja tutkimuksen
6469: Ammattikorkeakoulut ovat pääsääntöisesti mo-        kehittämissuunnitelmassa vuosille 1999-2004.
6470: nialaisia maakunnallisia korkeakouluja. Niiden      Päätöksenteko kuuluu seuraavalle hallitukselle,
6471: järjestämän koulutuksen kuten myös tutkimus-        jonka hallituskaudella ohjelma pääosin tullaan
6472: ja kehitystyön keskeisiä lähtökohtia on tukea       toimeenpanemaan.
6473: alueellista kehitystä. Koulutuksen järjestämisen       Ammattikorkeakoulujen           jatkotutkintojen
6474: ohella ammattikorkeakoulut voivat tutkimus- ja      kohdallakin ammattikorkeakoulujen ja yliopis-
6475: kehitystyön avulla tuottaa alueensa elinkeino- ja   tojen työnjako on selvä. Ammattikorkeakoulu-
6476: muulle työelämälle monenlaisia kehityspalve-        jen jatkotutkintojen - ammatillisten jatkotut-
6477: luja.                                               kintojen - tarkoitus on muun muassa luoda
6478:     Ammattikorkeakoulut eivät harjoita tieteel-     niissä perustutkintonsa suorittaneille haastavat
6479: listä tutkimusta; tutkimuskäsitteen käyttökin on    ja vaativat jatko-opintomahdollisuudet heidän
6480: ammattikorkeakoulujen yhteydessä harhaan-           omissa korkeakouluissaan. Yliopistot vastaisi-
6481: johtavaa. Tutkimuksen harjoittaminen ja siihen      vat edelleen tieteellisistä jatkotutkinnoista eli li-
6482: perustuvan korkea-asteen koulutuksen järjestä-      sensiaatti- ja tohtorikoulutuksesta.
6483: minen on yliopistojen tehtävä. Tämä työnjako           Hallituksen kanta ammattikorkeakoulujen
6484: ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoreiden         tutkimuksen harjoittamiseen ja jatkotutkintoi-
6485: välillä on selvä ja se on pidettävä selvänä. Näin   hin käy ilmi edellä sanotusta. Opetusministeriös-
6486: saadaan parhaiten optimaalisin hyöty korkea-        sä ei ole erilaisia käsityksiä näistä kysymyksistä.
6487: koulujärjestelmän molempiin sektoreihin koh-
6488: 
6489:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
6490: 
6491:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
6492:                                           KK 1298/1998 vp                                           3
6493: 
6494: 
6495: 
6496: 
6497:                                        Tili Riksdagens Talman
6498: 
6499:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Frågan om påbyggnadsexamina vid yrkeshög-
6500: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       skolorna utreds som bäst. Undervisningsministe-
6501: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     riet har utgående från ett förslag av en arbets-
6502: man Anu Vehviläinen undertecknade skriftliga         grupp vid ministeriet bett yrkeshögskolorna
6503: spörsmå1 nr 1298:                                    komma med preliminära planer i frågan före
6504:                                                      slutet av januari 1999. 1 beredningsgruppens pian
6505:            Viiken är Regeringens ståndpunkt tili     utgår man från en examen som avläggs i form av
6506:        forskningen vid yrkeshögsko1orna och          vuxenutbildning och som siktar mot fördjupad
6507:        tili påbyggnadsexamina ?                      arbetslivsinriktad kompetens. Utvecklingen av
6508:                                                      examen bygger på de yrkesinriktade specialise-
6509:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        ringsstudierna som yrkeshögskolorna ordnar.
6510: anföra följande:                                     Undervisningsministeriet överväger att i första
6511:                                                      hand starta ett mindre pilotprojekt utgående från
6512:    I 25 § i 1agen om yrkeshögskolestudier (255/      yrkeshögskolornas planer. Beslut om närmare
6513: 1995) sägs: "En yrkeshögskola kan inom ramen         riktlinjer för utvecklingen av yrkeshögskolornas
6514: för sin utbildningsuppgift bedriva sådant forsk-     påbyggnadsexamina avses bli fattade i samband
6515: nings- och undervisningsarbete som tjänar yrkes-     med utvecklingsplanen för 1999-2004 beträf-
6516: högskoleundervisningen och stöder arbetslivet".      fande utbildning och forskning. Beslutsfattandet
6517: Yrkeshögskolorna är i regel mångsektoriella          tilikommer nästa regering; det blir under nästa
6518: landskapshögskolor. En central utgångspunkt          regeringsperiod som programmet i huvudsak
6519: för den utbildning de ordnar liksom för deras        kommer att verkställas.
6520: forsknings- och utvecklingarbete är att stöda den        Också när det gäller påbyggnadsexamina vid
6521: regionala utvecklingen. Vid sidan av utbildning-     yrkeshögskolor är arbetsfördelningen mellan yr-
6522: en kan yrkeshögskolorna med hjälp av forsk-          keshögskolorna och universiteten klar och tyd-
6523: nings- och utvecklingsarbete producera många         lig. Syftet med yrkeshögskolornas påbyggnads-
6524: slag av utvecklingstjänster för näringslivet och     examina - yrkesinriktade påbyggnadsexamina
6525: arbetslivet i övrigt inom regionen.                  - är bland annat att för dem som avlagt sin
6526:    Yrkeshögskolorna bedriver inte vetenskaplig       grundexamen där skapa utmanande och krävan-
6527: forskning; hela begreppet forskning är missvi-       de möjligheter tili påbyggnadsstudier vid samma
6528: sande i samband med yrkeshögskolorna. Att be-        högskolor. Universiteten skall alltjämt svara för
6529: driva forskning och ordna därpå baserad utbild-      de vetenskapliga påbyggnadsexmina, dvs. licen-
6530: ning på högre nivå är universitetens uppgift.        tiat- och doktorsutbildningen.
6531: Denna arbetsfördelning mellan yrkeshögskole-             Regeringens ståndpunkt tili forskning och på-
6532: och universitetssektorn är klar och tydlig och så    byggnadsexamina vid yrkeshögskolorna fram-
6533: bör den bevaras. På det sättet får man bäst ut den   går av ovan relaterade. Vid undervisningsminis-
6534: optimala nyttan av de resurser som tilldelas de      teriet råder inga andra uppfattningar om dessa
6535: bägge sektorerna inom högskolesystemet. Båda         frågor.
6536: sektorerna har sin egen roll och profil som bygger
6537: på deras utgångspunkter och kompetens.
6538: 
6539:      Helsingforsden 8 december 1998
6540: 
6541:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
6542:                                             KK 1299/1998 vp
6543: 
6544: Kirjallinen kysymys 1299
6545: 
6546: 
6547: 
6548: 
6549:                                     Klaus Bremer /r: Hallituksen suhtautumisesta pienyrittäjien kasvu-
6550:                                        ja työllistämismahdollisuuksiin
6551: 
6552: 
6553:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6554:     Onko verottaja ylipäätään eduskunnan, halli-       "hän oli laiminlyönyt työntekijänsä tehtäväsuo-
6555: tuksen ja ministeriöiden johtavien virkamiesten        ritusten valvonnan".
6556: hallinnassa ja ohjattu noudattamaan hallitusoh-            Mitä virkaa yrityksessä on työntekijöillä, joi-
6557: jelman työllistämistavoitteita? Sitä sopii epäillä     den tehtäviä toimitusjohtajan edellytetään kai-
6558: yritystoiminnasta päivittäin kantautuvien esi-         ken aikaa valvovan yksityiskohtia myöten? Mik-
6559: merkkien valossa. Tässä pari tuiki arkista esi-        si verohallinnon virheestä sakotetaan verovelvol-
6560: merkkiä:                                               lista? Miksi verovelvollista ei kuulla ennen mak-
6561:     Pienyritys A (nimi on allekirjoittaneen tiedos-    suunpanomääräyksen lähettämistä? Miksi sa-
6562: sa, mutta verottajan tavaksi muuttuneen koston         kon määrä on monituhatkertainen veron/mak-
6563: ansiosta ilmoitan sen vain, kun A:n oikeusturva        sun määrään? Miksi verohallinto ja valtiovarain-
6564: taataan) joutui maksamaan liki 7 000 markkaa           ministeriö eivät käytä pienyritysasiantuntijoita
6565: verottajan maksuunpanopäätöksen perusteella.           menetelmiä kehittäessään? Kuinka paljon edellä
6566:  Lähempi tarkastus paljasti verohallinnon opti-        mainitunlaisia tapauksia on? Kuinka suuri osa
6567: sen lukulaitteen lukeneen ennakonpidätyssum-           maksuonpanoista on maksettu verohallinnon
6568: man viimeisen numeron 4 väärin, tulkiten sen           virheitä huomaamatta?
6569: 8:ksi. Verohallinnon mielestä veroa oli siten tili-        Vastaavanlaiset esimerkit edustavat suoma-
6570:  tetty 4 (neljä) markkaa liian vähän.                  laisen viranomaiskulttuurin kourissa taistelevan
6571:     Verohallinnon tekemästä 4 markan virheestä         pienyritystoiminnan arkipäivää. Se ei anna mi-
6572:  yritys määrättiin maksamaan veron lisäystä 30         tään toivoa merkittävästä työllistämiskehityk-
6573:  markkaa ja veron korotusta liki 7 000 markkaa!        sestä maassamme, jossa mm. sen seurauksena
6574:     Pienyritys B:n (nimi allekirjoittaneen tiedossa,   arvioidaan olevan 100 000 pienyritystä vähem-
6575:  paljastetaan verottajan koston pelossa vain, jos      män kuin EU:n muissajäsenmaissa keskimäärin.
6576:  yrityksen oikeusturva taataan) verotarkastuk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6577:  sessa paljastui, että 75 markan tullausmaksu oli      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6578: jäänyt yrityksen tuonnista vastaavan osastopääl-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6579:  likön toimesta maksamatta kolmisen vuotta ai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6580:  kaisemmin. Kyseinen vastuuhenkilö, osasto-
6581:  päällikkö, oli samoihin aikoihin lopettanut työs-                Mitä Hallitus tekee verohallinnon mie-
6582:  kentelyn ja siirtynyt eläkkeelle.                             livallan poistamiseksi ja kansantalouden
6583:     Työntekijänsä inhimillisestä virheestä yritys B            kannalta kokonaisvastuullisen ja tarkoi-
6584:  velvoitettiin tullausmaksun lisäksi liki 400 mar-             tuksenmukaisen toimintamallin kehittä-
6585:  kan rangaistusmaksuun, minkä lisäksi yrityksen                miseksi verohallinnon ja pienyritysten
6586:  toimitusjohtajalle määrättiin sakkorangaistuk-                välille?
6587:  sena maksettavaksi liki 5 000 markkaa, koska
6588: 
6589:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
6590: 
6591:                                              Klaus Bremer /r
6592: 
6593: 
6594: 
6595: 
6596: 280043
6597: 2                                          KK 1299/1998 vp
6598: 
6599: 
6600: 
6601: 
6602:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6603: 
6604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        toimitetaan arviomääräisenä. Muutamia virheel-
6605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lisiä tapauksia on syntynyt 18.8-9.10.1998 väli-
6606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       senä aikana. Virhe on huomattu verovirastossa
6607: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       päätöksiä tarkastettaessa lokakuun aikana ja
6608: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        laskenta on korjaantunut, kun laskentaohjel-
6609:  1299:                                                masta on 9.10.1998 otettu käyttöön uusi versio.
6610:                                                           Verovirasto voi oikaista päätöksen viran-
6611:           Mitä Hallitus tekee verohallinnon mie-      omaisaloitteisesti, jos sillä on käytettävissään
6612:        livallan poistamiseksi ja kansantalouden       riittävät tiedot asiakkaasta. Asiakas voi myös
6613:        kannalta kokonaisvastuullisen ja tarkoi-       itse hakea muutosta virheelliseen maksuunpano-
6614:        tuksenmukaisen toimintamallin kehittä-         päätökseen.
6615:        miseksi verohallinnon ja pienyritysten             Kysyjä on ilmoittanut, että pienyritys B:n ve-
6616:        välille?                                       rotarkastuksessa on paljastunut, että yritys on
6617:                                                       kolme vuotta aiemmin jättänyt työntekijän inhi-
6618:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          millisen virheen johdosta maksamatta 75 mar-
6619: vasti seuraavaa:                                      kan suuruisen tullausmaksun. Yritys B on tämän
6620:                                                       vuoksi velvoitettu suorittamaan edellä mainitun
6621:    Kirjallisessa kysymyksessä kansanedustaja          tullausmaksun lisäksi 400 markan suuruinen
6622: Bremer viittaa pienyrityksen veronkorotukseen,        rangaistusmaksu, minkä lisäksi yrityksen toimi-
6623: jossa nimeltä mainitsematon pienyhtiö on joutu-       tusjohtajalle on määrätty sakkorangaistuksena
6624: nut maksamaan liki 7 000 markan veronkoro-            maksettavaksi liki 5 000 markkaa. Kysyjän esit-
6625: tuksen ja 30 markan veronlisäyksen 4 markan           tämien asiatietojen perusteella vaikuttaa siltä,
6626: maksamattomasta verosta. Kysymyksen mu-               että kyse olisi ollut joko tuontikiellon alaisen
6627: kaan maksamaton vero johtuu siitä, että verohal-      tavaran maahantuonnista tai sellaisen tavaran
6628: linnon optinen lukulaite on lukenut ennakonpi-        tuonnista, josta ei kanneta tullia, mutta jota kos-
6629: dätyssumman viimeisen numeron virheellisesti          kevaa ilmoitusvelvollisuutta on rikottu.
6630: siten, että veroa olisi tilitetty 4 markkaa liian         Kirjallisessa kysymyksessä esitetyssä esimerk-
6631: vähän.                                                kitapauksessa ei ole kysymys verohallinnon tai
6632:    Kuukausi-ilmoituksia käsitellään noin 1,5          tullihallinnon suhtautumisesta pienyrittäjien
6633: milj. kpl vuodessa. Suurin osa kuukausi-ilmoi-        kasvu- ja työllistämismahdollisuuksiin. Verotus-
6634: tuksista luetaan optisesti ja käsitellään koneelli-   ta koskevan maksuunpanopäätöksen syynä on
6635: sesti siten, että myös veronkorotus määrätään         ollut pelkästään laskentaohjelmassa ilmennyt
6636: ohjelmallisesti.                                      valitettava virhe, joka on heti havaitsemisen jäl-
6637:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetty veronli-       keen korjattu. Tuliausta koskevan esimerkin
6638: säys sekä suhteettoman suuri veronkorotus 4           osalta ei tietojen puutteen vuoksi ole ollut mah-
6639: markan maksamattomalle verolle eivät ole Vero-        dollista selvittää jälkiverotusta koskevaa päätös-
6640: hallituksen ohjeen mukaisia eikä näin pienistä        tä tarkemmin.
6641: määristä normaalitilanteessa synny maksuunpa-             Vero- ja tullihallinnon tehtävänä on toimittaa
6642: nopäätöksiä.                                          sen tehtäväpiiriin kuuluva verotus niin, että vero-
6643:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetyn tapauksen      tus on oikeudenmukaista ja tasapuolista ja ai-
6644: syynä on kuukausi-ilmoituksen maksuunpano-            heuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisim-
6645: laskennassa ilmennyt virhe. Maksuunpanolas-           man vähän kustannuksia ja haittaa taloudellisel-
6646: kenta oli laskenut virheellisesti 25 prosentin ko-    le toiminnalle. Lisäksi hallinnot huolehtivat ve-
6647: rotuksen maksamatta olevalle määrälle niissä ta-      rotuksen oikeamääräisyydestä, oikea-aikaisuu-
6648: pauksissa, joissa edelliselle asiakkaalle on mää-     desta ja tasapuolisuudesta sekä neuvovat ja oh-
6649: rätty 25 prosentin veronkorotus. Verohallituk-        jaavat asiakkaita niin, että nämä suoriutuvat
6650: sen ohjeen mukaan veronkorotus voi olla 25 pro-       mahdollisimman vaivattomasti verotukseen liit-
6651: senttia niissä tapauksissa, joissa maksuunpano        tyvistä velvoitteistaan.
6652:                                              KK 1299/1998 vp                                             3
6653: 
6654:    Työn korkea laatu on toiminnan keskeinen             eri puolilla maata. Lisäksi uusille yrittäjille on
6655: tavoite. Sen toteutumista seurataan ja edistetään       annettu resurssien puitteissa henkilökohtaista
6656: järjestelmällisesti. Sekä vero- että tullihallinnos-    veroneuvontaa verovirastoissa. Laajemmista
6657: sa laadun tunnusmerkkejä ovat päätösten ennus-          näitä koskevista periaatelinjauksista on sovittu
6658: tettavuus, yhtenäisyys ja pysyvyys, asiakkaiden         valtiovarainministeriön ja verohallinnon välisis-
6659: tarpeita vastaava tiedotus ja ohjaus, sekä sujuvat      sä tulostavoitesopimuksissa.
6660: ja nopeat menettelytavat.                                  Hallitus katsoo, että juuri uudistettu oikeus-
6661:    Verohallinnon käytännön toiminnassa on               suojajärjestelmä takaa yksilön oikeusturvan mie-
6662: otettu huomioon erityisesti uudet yrittäjät sekä        livaltaisia tai sellaisiksi koettuja päätöksiä vas-
6663: myös pienyrittäjät järjestämällä neuvontatilai-         taan.
6664:  suuksia uusille yrittäjille verotoimistojen tiloissa
6665: 
6666:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
6667: 
6668:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
6669: 4                                          KK 1299/1998 vp
6670: 
6671: 
6672: 
6673: 
6674:                                         Tili Riksdagens Talman
6675: 
6676:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tiden 18.8-9.10.1998 hade några misstag skett.
6677: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Misstagen hade upptäckts när man vid skattever-
6678: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ket i oktober granskat beslut. Kalkylerna rätta-
6679: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            des tili när en ny version av kalkylprogrammet
6680: 1299:                                                 togs i bruk den 9 oktober 1998.
6681:                                                          Skatteverket kan själv ta initiativet tili att kor-
6682:           Vad ämnar Regeringen göra för att           rigera ett beslut förutsatt att verket har tillräckli-
6683:        avskaffa godtycket inom skatteförvalt-         ga uppgifter om kunden. Kunden kan även själv
6684:        ningen, och för att i fråga om förfarandet     söka ändring i ett felaktigt debiteringsbeslut.
6685:        mellan skatteförvaltningen och småföre-           Spörsmålsställaren har uppgett att det vid en
6686:        tagen utveckla en sådan modell som med         skatteinspektion hos småföretaget B har fram-
6687:        tanke på samhällsekonomin bär ett hel-         kommit att företaget tre år tidigare, tili följd av en
6688:        hetsansvar och som är ändamålsenlig?           arbetstagares misstag, lämnade en förtullnings-
6689:                                                       avgift på 75 mk obetald. Företaget B ålades
6690:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         därför att förutom den nämnda förtullningsav-
6691: anföra följande:                                      giften betala en straffavgift på ytterligare 400 mk.
6692:                                                       Dessutom måste företagets verkställande direk-
6693:     I sitt skriftliga spörsmål hänvisar riksdagsman   tör betala nästan 5 000 mk i böter. Pä basis av de
6694: Bremer tili en skatteförhöjning som gäller ett        sakuppgifter som spörsmålsställaren lämnat ver-
6695: småföretag. I exemplet har ett småföretag som         kar det som om det varit fråga om antingen
6696: inte nämns vid namn varit tvunget att betala          införsel tili landet av någon vara belagd med
6697: nästan 7 000 mk i skatteförhöjning och 30 mk i        importförbud, eller import av en sådan vara som
6698: skattetiliägg för en obetald skatt på 4 mk. Enligt    det inte uppbärs nägon tull för men i fråga om
6699: spörsmålet beror den obetalda skatten på att          viiken det har brutits mot anmälningsskyldighe-
6700: skatteförvaltningens optiska läsapparat har läst      ten.
6701: den sista siffran i förskottsinnehållningssumman         I det exempel som har presenterats i det skrift-
6702: fel, vilket lett tili att 4 mk för litet skatt har    liga spörsmålet är det inte fräga om skatteförvalt-
6703: redovisats.                                           ningens eller tullförvaltningens inställning till
6704:     Varje år behandlas ca 1,5 miljoner mänadsde-      smäföretagens tiliväxts- eller sysselsättningsmöj-
6705: klarationer. Majoriteten av mänadsdeklara-            ligheter. Orsaken tili debiteringsbeslutet gällande
6706: tionerna läses optiskt och behandlas maskinellt       beskattningen var helt enkelt ett beklagligt fel i
6707: sä, att även skatteförhöjningar bestäms pro-          kalkylprogrammet. Felet rättades tili sä snart det
6708: grammässigt.                                          upptäcktes. När det gäller exemplet med förtull-
6709:     Det skattetiliägg som nämns i det skriftliga      ningen är det tili följd av bristfålliga uppgifter
6710: spörsmälet samt den oskäligt stora skatteförhöj-      inte möjligt att närmare utreda beslutet om efter-
6711: ningen för en obetald skatt på 4 mk är inte i linje   beskattning.
6712: med Skattestyrelsens anvisningar. I normala fall         Skatteförvaltningen och tullförvaltningen har
6713: ges inte heller debiteringsbeslut när det gäller så   i uppgift att inom sitt respektive uppgiftsområde
6714: små belopp.                                           verkställa beskattningen så, att den är rättvis och
6715:     I det exempel som nämns i det skriftliga spörs-   jämlik samt så att den förutom de egentliga skat-
6716: målet var orsaken ett fel i mänadsdeklarationens      terna föranleder så små kostnader och olägenhe-
6717: debiteringskalkyl. Debiteringskalkylen hade fel-      ter som möjligt när det gäller den ekonomiska
6718: aktigt beräknat en 25 procents förhöjning på det      verksamheten. Dessutom har skatteförvaltning-
6719: obetalda beloppet i de fall där en skatteförhöj-      en och tullförvaltningen ansvar för att beskatt-
6720: ning på 25 % hade fastslagits för den föregående      ningens belopp är korrekt, att beskattningen
6721: kunden. Enligt Skattestyrelsens anvisningar kan       verkställs i rätt tid och att den är rättvis. Förvalt-
6722: skatteförhöjningen vara 25 % i de fall när debite-    ningarna i fråga ger även råd och handledning tili
6723: ringen verkställs tili ett uppskattat belopp. Under   sina kunder så att dessa så enkelt som möjligt
6724:                                             KK 1299/1998 vp                                             5
6725: 
6726: skall kunna fullgöra sina skyldigheter i anslut-       nerhet nya företagare och även småföretagare
6727: ning tili beskattningen.                               genom att man för dem har ordnat informations-
6728:    Ett viktigt mål inom verksamheten är en hög         möten i skattebyråernas lokaliteter på olika håll i
6729: arbetskvalitet. K valiteten följs och främjas syste-   landet. Vid skatteverken har nya företagare även
6730: matiskt. För såväl skatteförvaltningen som tull-       fått personlig skatterådgivning så långt resurser-
6731: förvaltningen kännetecknas en god kvalitet av          na räckt tili. Finansministeriet och skatteförvalt-
6732: möjligheten att kunna förutsäga besluten samt          ningen har genom resultatmålsförhandlingar
6733: att besluten är enhetliga och inte ändras. Ytterli-    kommit överens om de mer omfattande princi-
6734: gare kännetecken är sådan handledning och styr-        perna när det gäller dessa nya företagare.
6735: ning som motsvarar kundernas behov samt smi-              Regeringen anser att det just reformerat rätts-
6736: diga och snabba förfaringssätt.                        skyddssystemet garanterar individen rättssäker-
6737:    När det gäller skatteförvaltningens verksam-        het när det gäller beslut som är godtyckliga eller
6738: het i praktiken har man uppmärksammat i syn-           som upplevs som sådana.
6739: 
6740:      Helsingfors den 8 december 1988
6741: 
6742:                                                                              Minister Jouko Skinnari
6743:                                           KK 1300/1998 vp
6744: 
6745: Kirjallinen kysymys 1300
6746: 
6747: 
6748: 
6749: 
6750:                                   Timo Kalli /kesk: Maataloudessa saatujen vuokratulojen verotuk-
6751:                                      sesta
6752: 
6753: 
6754:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6755: 
6756:     Vuoden 1993 alusta lähtien sovelletussa eriy-   symys on puhtaasti varallisuuden kerryttämästä
6757: tetyssä tuloverojärjestelmässä ansiotuloihin so-    tulosta. Eriytetyn tuloverojärjestelmän peruspe-
6758: velletaan valtionverotuksessa progressiivista ve-   riaate kuitenkin on, että varallisuuden kerryttä-
6759: roasteikkoa, kun taas pääomatuloja verotetaan       mää tuloa verotetaan pääomatulojen verokan-
6760: suhteellisen verokannan mukaan. Pääomatuloi-        nan mukaan. Tämän mukaista on esimerkiksi se,
6761: na pidetään tuloverolain 32 §:n mukaan muun         että maatalouden varoihin kuuluvien arvopape-
6762: ohessa vuokratuloja.                                reiden luovutusvoitot katsotaan tuloverolain
6763:     Maataloudessa saadut vuokratulot (esimer-       38 §:n 2 momentin nojalla aina pääomatuloksi
6764: kiksi tulo pellon vuokraamisesta) katsotaan ve-     nettovarallisuuden määrästä riippumatta. Vas-
6765: rotuksessa kuitenkin maatilatalouden tulovero-      taavaa periaatetta olisi sovellettava myös maata-
6766: lain mukaan verotettaviksi maatalouden tuloik-      louden vuokratuloihin.
6767: si. Maatalouden tulo puolestaan jaetaan ansio- ja      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6768: pääomatulo-osuuksiin maatalouden nettovaral-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6769: lisuuden perusteella.                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6770:     Siten esimerkiksi maatalouden harjoittamises-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6771: ta kokonaan luopuneenja peltoosa sekä mahdol-
6772: lisesti tuotantorakennuksensa vuokralle anta-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6773: neen verovelvollisen saama vuokratulo verote-                ryhtyä tuloverolainsäädännön muutta-
6774: taan edelleen maatalouden tulona. Tulo voi sil-              miseksi niin, että maatalouden vuokra-
6775: loin tulla verotettavaksi ansiotulona, vaikka ky-            tulot katsottaisiin aina pääomatuloiksi?
6776: 
6777:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
6778:                                           Timo Kalli /kesk
6779: 
6780: 
6781: 
6782: 
6783: 280043
6784: 2                                           KK 1300/1998 vp
6785: 
6786: 
6787: 
6788: 
6789:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6790: 
6791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         verotus vastaa niin sanotun horisontaalisen oi-
6792: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keudenmukaisuuden vaatimusta, jonka mukaan
6793: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        samansuuruisiin tuloihin tulee kohdistua sama
6794: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Kai-         verorasitus.
6795: Iin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o               Vuokratulo, on se saatu pellon tai maatalous-
6796:  1300:                                                 koneen vuokrauksesta, kuuluu maatalouden tu-
6797:                                                        lolähteeseen. Maatalouden harjoittajalle laske-
6798:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taan maatalouden tulos, joka saadaan vähentä-
6799:        ryhtyä tuloverolainsäädännön muutta-            mällä maatalouteen kohdistuvat korot maata-
6800:        miseksi niin, että maatalouden vuokra-          louden puhtaasta tulosta. Maatalouden tulos
6801:        tulot katsottaisiin aina pääomatuloiksi?        jaetaan yritystulon jakamista koskevien sään-
6802:                                                        nösten perusteella pääoma- ja ansiotulo-osuuk-
6803:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siin. Maatalouden varoihin kuuluvien arvopape-
6804: vasti seuraavaa:                                       reiden luovutusvoitot eivät ole rinnastettavissa
6805:                                                        pellon vuokratuloihin, sillä luovutusvoitot eivät
6806:     Vuoden 1993 alusta voimaan tulleen pääoma-         ole maatalouden juoksevaa tuloa.
6807: tulojen verotuksen uudistamisen tavoitteena oli            Käytännössä annetaan vuokralle paitsi koko-
6808: uudistaa pääomatulojen ja yritysten verotus en-        naisia tiloja, myös koneita samoin kuin erilaisia
6809: tistä yhtenäisemmäksija neutraalimmaksi. Tulo-         käyttöoikeuksia ja metsästysoikeuksia. Vuokra-
6810: verojärjestelmän keskeinen piirre on tulojen ja-       tulojen katsominen pääomatuloksi ei olisi suin-
6811: kaminen ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Läh-          kaan kaikissa tapauksissa verovelvollisen kan-
6812: tökohtana oli suhteellisen verotuksen piiriin kuu-     nalta edullisin ratkaisu. Eräissä tapauksissa pää-
6813: luvien pääomatulojen ensisijainen määrittämi-          omatulo-osuus saattaa tulla suuremmaksi kuin
6814: nen. Suhteellisen verotuksen käyttöönoton edel-        ansiotulo ja myös ansiotuloa ankarammin vero-
6815: lytyksenä oli pääomatulojen kattava ja yhtenäi-        tetuksi. Näin on sellaisilla maatalousyrittäjillä,
6816: nen verotus ja toisaalta se, että pääomatuloihin       joilla ei ole velkaajajoiden maatalouden puhdas
6817: liittyvät vähennykset, kuten korkomenot, vähen-        tulo on pieni ja kaikki tuloksentasauskeinot on
6818: netään pääomatulon veroprosentin mukaan.               käytetty hyväksi. Myös sosiaalietuuksien koh-
6819: Suhteellinen pääomaverotus vähentää verosuun-          dalla on eroja sen mukaan, minkälaista tuloa
6820: nittelun tarvetta ja mahdollisuutta.                   verovelvollisilla on. Eräiden sosiaalietuuksien
6821:     Tulon jakaminen ansiotuloon ja pääomatu-           saamisen kannalta on edullisempaa, että veron-
6822: loon on vaikeasti ratkaistava kysymys erityisesti      alainen tulo on ansiotuloa kuin että se on pää-
6823: yrittäjien verotuksessa. Yritystulo on usein talou-    omatuloa.
6824: delliselta luonteeltaan osin pääomatuloa ja osin          Voimassa oleva maatalouden verotus on osa
6825: ansiotuloa. Tuloa ei voidajakaa näihin tulolajei-      pääomatulojen ja yritystulon verouudistuksessa
6826: hin sillä perusteella, millä nimellä tulo nostetaan.   oikeudenmukaiseksi ratkaisuksi harkittua vero-
6827: Välttämätöntä on myös, että yritystulon jako           järjestelmää, jossa lähtökohtana on tulon jaka-
6828: ansiotuloon ja pääomatuloon tehdään kaava-             minen pääomatuloihin ja ansiotuloihin. Samaa
6829: maisten sääntöjen pohjalta. Jako toteutettiin          verojärjestelmää sovelletaan sekä yksityisen elin-
6830: meillä kuten muissakin pohjoismaissa siten, että       keinonharjoittajan että maatalouden harjoitta-
6831: pääomatuloksi katsotaan yritykseen sijoitetun          jan verotuksessa. Maatalouden harjoittaminen
6832: pääoman laskennallinen tuotto ja loppuosa kat-         on myös yritystoimintaa, ja on oikeudenmukais-
6833: sotaan ansiotuloksi. Tätä pidettiin parhaana           ta, että kaikkia yrittäjiä verotetaan samojen peri-
6834: vaihtoehtona toteuttaa tuloverojärjestelmän läh-       aatteiden mukaisesti. Kun verotus on massame-
6835: tökohta, jossa selvästi pääomatulon luonteiset         nettelyä, tulon jakaminen pääomatuloihin ja an-
6836: erät kuuluisivat suhteellisen verotuksen piiriin.      siotuloihin voi tapahtua vain kaavamaisesti.
6837: Erityyppisten pääomatulojen yhdenmukainen              Kun maatalouden verotuksessa maatilan maata-
6838:                                         KK 1300/1998 vp                                          3
6839: 
6840: louden puhdas tulo lasketaan maataloudesta        tavalla kuin muita maatalouden tuloja. Hallitus
6841: saatavien tulojen ja luonnollisten vähennysten    kuitenkin seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta-
6842: erotuksena, vuokratuloja ei voida käsitellä eri   masta näkökulmasta.
6843: 
6844:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
6845: 
6846:                                                                       Ministeri Jouko Skinnari
6847: 4                                           KK 1300/1998 vp
6848: 
6849: 
6850: 
6851: 
6852:                                          Tili Riksdagens Talman
6853: 
6854:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tas som förvärvsinkomst. Detta ansägs vara det
6855: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         bästa alternativet att realisera utgångspunkten
6856: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-       för inkomstskattesystemet, där poster av ren ka-
6857: man Timo Kalli undertecknade spörsmä1 nr               pitalinkomstkaraktär skulle beskattas propor-
6858: 1300:                                                  tionellt. En enhetlig beskattning avolika kapital-
6859:                                                        inkomsttyper uppfyller kravet på s.k. horisontal
6860:           Vi1ka ätgärder ämnar Regeringen vid-         rättvisa, som innebär att lika stora inkomster bör
6861:        ta för att ändra inkomstskatte1agstift-         påföras samma skattebörda.
6862:        ningen sä att arrende- och hyresinkoms-             Arrendeinkomst för äkrar eller hyresinkomst
6863:        ter inom jordbruket alltid betraktas som        för jordbruksmaskiner hör tili förvärvskällan för
6864:        kapita1inkomst?                                 jordbruk. För jordbrukare uträknas ett resultat
6865:                                                        av jordbruket som fäs dä man frän nettoinkoms-
6866:   Som svar pä detta spörsmä1 fär jag vördsamt          ten av jordbruket drar av de räntor som hänför
6867: anföra fö1jande:                                       sig till jordbruket. Resultatet av jordbruket inde-
6868:                                                        las i en kapitalinkomstandel och en förvärvsin-
6869:    Syftet med den reform av kapita1inkomstbe-          komstandel enligt bestämmelserna om indelning
6870: skattningen som trädde i kraft vid ingängen av         av företagsinkomst. Vinster pä överlätelser av
6871: 1993 var att kapita1inkomstbeskattningen och           värdepapper som hör till jordbrukets tillgängar
6872: företagsbeskattningen skulle b1i enhet1igare och       kan inte 1ikställas med arrendeinkomster för
6873: neutra1are än tidigare. Ett viktigt e1ement i in-      åker, eftersom överlätelsevinsterna inte är löpan-
6874: komstskattesystemet är inde1ningen av inkoms-          de inkomst av jordbruket.
6875: terna i förvärvsinkomster och kapita1inkomster.            1 praktiken utarrenderas förutorn hela lägen-
6876: Utgängspunkten var att i första hand bestämma          heter ocksä olika nyttjanderättigheter och jakt-
6877: de kapitalinkomster som skulle b1i proportionellt      rättigheter och dessutorn förekomrner uthyrning
6878: beskattade. En förutsättning för ibruktagandet         av maskiner. Att betrakta arrende- och hyresin-
6879: av proportionell beskattning var dels att beskatt-     komster som kapitalinkomst är inte alls i alla fall
6880: ningen av kapita1inkomster skulle vara täckande        den mest fördelaktiga lösningen för den skatt-
6881: och enhetlig, dels att de avdrag som hänför sig tili   skyldige. 1 vissa fall kan kapitalinkomstandelen
6882: kapita1inkomsterna, t.ex. ränteutgifter, skulle        bli större än förvärvsinkomsten och därmed ock-
6883: dras av enligt skatteprocenten för kapitalin-          så bli strängare beskattad än förvärvsinkomsten.
6884: komster. En proportionell kapitalinkomstbe-            Detta är fallet för sädana skuldfria lantbruksfö-
6885: skattning minskar behovet a v och möjligheten tili     retagare som har en liten nettoinkornst av jord-
6886: skatteplanering.                                       bruket och som har .~tnyttjat alla rnöjligheter till
6887:    Frägan om indelning av inkomster i förvärvs-        resultatutjämning. A ven i fråga orn sociala för-
6888: inkomst och kapitalinkomst är besvärlig i syn-         mäner finns det skillnader som beror på huruda-
6889: nerhet när det gäller beskattningen av företagare.     na inkomster de skattskyldiga har. Med tanke pä
6890: Företagsinkomst är till sin ekonomiska karaktär        vissa sociala förmäner är det fördelaktigare om
6891: ofta tili en del kapitalinkomst och till en annan      den skattepliktiga inkornsten är förvärvsinkomst
6892: del förvärvsinkomst. lnkomsten kan inte indelas        i stället för kapitalinkomst.
6893: i dessa inkomstslag utgäende frän under viiken             Den jordbruksbeskattning som gäller nu är en
6894: benämning inkomstbildningen sker. Det är också         del av det skattesystem som vid reformen av
6895: nödvändigt att indelningen av företagsinkomst i        beskattningen av kapitalinkornst och företagsin-
6896: förvärvsinkomst och kapitalinkomst görs enligt         kornst ansägs vara en rättvis lösning och som
6897: schematiska regler. Enligt den indelning som dä        utgär från att inkomsten indelas i kapitalinkornst
6898: togs i bruk och som är densamma som i de övriga        och förvärvsinkomst. Samma skattesystern till-
6899: nordiska länderna betraktas som kapitalinkomst         lärnpas i beskattningen av bäde privata närings-
6900: den beräknade avkastningen på det kapital som          idkare och jordbrukare. Att idka jordbruk är
6901: investerats i företaget, medan äterstoden betrak-      ocksä företagsverksarnhet, och det är rättvist att
6902:                                           KK 1300/1998 vp                                         5
6903: 
6904: alla företagare beskattas enligt samma principer.   mellan inkomsterna av jordbruket och de natur-
6905: Eftersom beskattningen är ett massförfarande,       liga avdragen, kan arrende- och hyresinkomster
6906: kan indelningen av inkomsten i kapitalinkomst       inte behandlas annorlunda än övriga inkomster
6907: och förvärvsinkomst endast ske schematiskt. Då      av jordbruk. Regeringen kommer dock att följa
6908: en gårdsbruksenhets nettoinkomst av jordbruket      läget ur den synvinkel som spörsmålsställaren
6909: i jordbruksbeskattningen räknas som skillnaden      avser.
6910: 
6911:      Helsingforsden 1 december 1998
6912: 
6913:                                                                         Minister Jouko Skinnari
6914:                                            KK 1301/1998 vp
6915: 
6916: Kirjallinen kysymys 1301
6917: 
6918: 
6919: 
6920: 
6921:                                    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Hoitotarvikkeiden ja -välinei-
6922:                                        den ilmaisjakelun turvaamisesta
6923: 
6924: 
6925:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6926: 
6927:     Samalla kun on siirrytty yhä enemmän avo-         merkittävä hoitotarvikkeiden ja-välineidenjake-
6928: hoitoon niin vanhusten, pitkäaikaissairaiden          lu on turvattava.
6929: kuin vammaistenkin kohdalla, ovat kunnat alka-           Hoitovälineiden maksuton jakelu piti turvata
6930: neet laiminlyödä monia peruspalveluvelvolli-          kansanterveyslain muutoksella, mikä ei kuiten-
6931: suuksiaan esim. lopettamalla hoitotarvikkeiden        kaan tapahtunut. Sosiaali- ja terveysministeriö ja
6932: jakelun terveyskeskuksista avohoidossa oleville.      Kuntaliitto aikovat lähiaikoina antaa suosituk-
6933: Näihin hoitotarvikkeisiin kuuluvat mm. injek-         sen hoitovälineiden ilmaisjakelun jatkamisesta
6934: tioruiskut, katetrit ja vaipat, jotka ovat välttä-    kunnissa. Tämä suositus ei kuitenkaan välttä-
6935: mättömiä perushoidon onnistumiselle.                  mättä turvaa ilmaisujakelun jatkumista.
6936:      Kuntien uusi käytäntö on aiheuttanut koh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6937: tuuttomia lisäkustannuksia pitkäaikaissairaille,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6938: vanhuksille ja vammaisille. Myös hoitoon tarvit-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6939: tavien välineiden hankkiminen on vaikeaa. Ke-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6940:  lan myöntämät tuet (kuten vammaistuki) eivät
6941:  ole tarkoitettuja kattamaan hoitovälineiden tai                Miten Hallitus aikoo turvata sen, ettei-
6942:  -tarvikkeiden hankintaa, vaan niiden tarkoituk-             vät pitkäaikaishoitoa tarvitsevat joudu
6943:  sena on kattaa hoidon ja perustiJanteen erityis-            kohtuuttomiin taloudellisiin ongelmiin il-
6944:  kustannuksia.                                               maisjakelukäytännön muuttuessa, ja
6945:      Avohoito on laitoshoitoa merkittävästi edulli-             katsooko Hallitus, että vanhukset,
6946:  sempaa yhteiskunnalle. Sen kunnollinen toteutus             vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat näin
6947:  on erittäin tärkeää pitkäaikaissairaille, vanhuk-           tasavertaisessa asemassa muiden kansa-
6948:  sille ja vammaisille. Tämän vuoksi avohuoliolle             laisten kanssa?
6949: 
6950:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
6951: 
6952:          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr          Tuija Brax /vihr
6953:          Ulla Anttila /vihr                Arja Ojala /sd                       Riitta Prusti /sd
6954:                                            Helena Vartiainen /sd
6955: 
6956: 
6957: 
6958: 
6959: 280043
6960: 2                                         KK 1301/1998 vp
6961: 
6962: 
6963: 
6964: 
6965:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6966: 
6967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuslää-
6968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käri, joka tavallisimmin on kotisairaanhoidosta
6969: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vastaava lääkäri. Maksuttomien välineidenjake-
6970: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija           lua ja käyttöä seurataan yksilökohtaisesti. Väli-
6971: Maaret Pykäläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen      neitä saa joko terveyskeskuksesta tai ne on toimi-
6972: kysymyksen n:o 1301:                                 tettu kotiin esimerkiksi kotisairaanhoidon käyn-
6973:                                                      tien yhteydessä, jos potilas on liian huonokuntoi-
6974:           Miten Hallitus aikoo turvata sen, ettei-   nen hakemaan niitä itse terveyskeskuksesta.
6975:        vät pitkäaikaishoitoa tarvitsevat joudu           Hyvin toimiva hoitovälinejakelu mahdollistaa
6976:        kohtuuttomiin taloudellisiin ongelmiin il-    itsehoidon ja potilaiden oman sitoutumisen hoi-
6977:        maisjakelukäytännön muuttuessa, ja            toon ja tätä kautta myös paremmat hoitotulok-
6978:           katsooko Hallitus, että vanhukset,         set. Kokonaisuutena tämä toiminta parantaa
6979:        vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat näin     potilaiden työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaa-
6980:        tasavertaisessa asemassa muiden kansa-        tua. Asianmukaisten hoitotarvikkeiden jakelu
6981:        laisten kanssa?                                on myös taloudellisesti kannattava, koska se vä-
6982:                                                       hentää merkittävästi yhteiskunnan sairaanhoito-
6983:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kustannuksia ehkäisemällä komplikaatioita ja
6984: vasti seuraavaa:                                      laitoshoidon tarvetta. Nykyinen käytäntö on
6985:                                                       osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi, eikä
6986:    Kansanterveyslain (66/1972) perusteella kun-       löydy mitään perustetta sille, että se muutettai-
6987: nan tehtävänä on huolehtia kansanterveystyös-         siin maksulliseksi. Suomen Kuntaliitto on myös
6988: tä. Osana kansanterveystyötä kunta järjestää          samaa mieltä, että nykyinen käytäntö tulee jat-
6989: asukkaidensa sairaanhoidon.                           kumaan.
6990:    Vakiintuneena osana terveyskeskusten järjes-           Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
6991: tämää sairaanhoitoa on ollut eräiden pitkäai-         että vanhukset, vammaiset ja pitkäaikaissairaat
6992: kaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tar-      saavat sairauden seurannan ja hoidon kannalta
6993: peellisten hoitovälineiden ja -tarvikkeiden jaka-     tarpeelliset hoitovälineet ja -tarvikkeet osana
6994: minen potilaille maksutta. Toiminta vakiintui jo      hoitoa maksutta terveyskeskuksista aikaisem-
6995: 1980-luvulla lääkintöhallituksen antamien ohje-       man käytännön mukaisesti.
6996: kirjeiden perusteella. Tavoitteena on ollut tukea         Hoitovälinejakelun ja potilaiden yhdenvertai-
6997: itsehoitoa ja tasoittaa pitkäaikaissairaudesta ai-    sen kohtelun turvaamiseksi ministeriö tulee lä-
6998: heutuvia kustannuksia. Ohjekirjeiden kumoutu-         hettämään hoitovälinejakelua koskevan kirjeen
6999: misesta huolimatta on terveyskeskuksissa toimit-      kunnille tämän vuoden aikana. Annettavan suo-
7000: tu edelleenkin näiden ohjekirjeiden periaatteiden     situksen tavoitteena on turvata pitkäaikaista sai-
7001: mukaisesti.                                           rautta sairastavien potilaiden hoitovälineiden
7002:    Terveyskeskukset jakavat maksuttornia hoi-         saanti silloin, kun se on potilaan oman, kotona
7003: totarvikkeita ja -välineitä yksilöllisen tarpeen      tapahtuvan hoidon kannalta tarpeellista.
7004: mukaan. Tarpeen määrittelee hoitava lääkäri ja
7005: 
7006:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
7007: 
7008:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7009:                                            KK 1301/1998 vp                                               3
7010: 
7011: 
7012: 
7013: 
7014:                                         Tili Riksdagens Talman
7015: 
7016:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inledas fattas av en läkare vid hälsovårdscentra-
7017: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           len, vanligtvis den läkare som ansvarar för hem-
7018: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sjukvården. Utdelningen och användningen av
7019: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen m.fl. under-          avgiftsfria tillbehör följs individuellt. Tillbehören
7020: tecknade spörsmål nr 1301:                            fås antingen från hälsovårdscentralen eller så har
7021:                                                       de skickats hem t.ex. i samband med hemsjuk-
7022:           På vilket sätt ämnar Regeringen se tili     vårdsbesök, om patienten är så dälig att han inte
7023:        att personer som behöver långtidsvård          själv kan hämta dem från hälsovårdscentralen.
7024:        inte råkar ut för oskäliga ekonomiska             En välfungerande utde1ning av sjukvårdstill-
7025:        problem när praxisen gällande gratis ut-       behör möjliggör egenvård samt att patienterna
7026:        delning ändras, och                            själva engagerar sig i vården, och medverkar på
7027:           anser Regeringen att åldringar och          detta sätt också till ett bättre vårdresultat. Som
7028:        långtidssjuka på detta sätt är likställda      en helhet betraktad förbättrar denna verksamhet
7029:        med andra medborgare?                          patienternas arbets- och funktionsförmåga samt
7030:                                                       Iivskvalitet. Verksamheten är också ekonomiskt
7031:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         lönsam, eftersom den avsevärt minskar samhäl-
7032: anföra följande:                                      lets sjukvårdskostnader. Nuvarande praxis har
7033:                                                       visat sig vara fungerande och nyttig, och det finns
7034:    På basis av folkhälso1agen (66/1972) åligger       inte några grunder för att införa avgifter. Fin-
7035: det kommunen att svara för folkhälsoarbetet.          lands Kommunförbund är också av den åsikten
7036: Som en del av fo1khälsoarbetet ordnar kommu-          att den nuvarande praxisen skall fortgå.
7037: nen kommuninvånarnas sjukvård.                           Social- och hälsovårdsministeriet anser det
7038:    Utdelningen av gratis sjukvärdstillbehör och       vara viktigt att åldringar, handikappade och
7039: -artiklar som är nödvändiga i behandlingen och        långtidssjuka i enlighet med tidigare praxis gratis
7040: uppföljningen av vissa långvariga sjukdomar har       får de sjukvårdstillbehör och -artiklar från hälso-
7041: varit en etablerad del av den sjukvård som hälso-     vårdscentralerna som är nödvändiga med tanke
7042: vårdscentralerna ordnar för patienterna. Verk-        pä uppföljningen och behandlingen av en sjuk-
7043: samheten etablerades redan på 1980-talet på           dom.
7044: grundval av medicina1styrelsens instruktions-             Ministeriet kommer, för att trygga utdelning-
7045: brev. Trots att instruktionsbreven inte längre gäl-   en av sjukvårdstillbehör och en jämlik behand-
7046: ler har hä1sovårdscentralerna fortfarande agerat      ling av patienterna, att utfårda en rekommenda-
7047: i enlighet med principerna i dessa instruktions-      tion om utdelningen av sjukvårdstillbehör före
7048: brev.                                                 årets slut. Syftet med rekommendationen är att
7049:    Hälsovårdscentralerna delar gratis ut sjuk-        säkerställa att patienter som lider av långvariga
7050: vårdsartiklar och -tillbehör enligt det individuel-   sjukdomar skall få sjukvårdstillbehör i sådana
7051: la behovet. Behovet fastställs av den behandlan-      fall då detta är nödvändigt med tanke på den
7052: de läkaren och beslut om att utdelningen skall        egenvård som sker hemma hos patienten.
7053: 
7054:      Helsingforsden 3 december 1998
7055: 
7056:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
7057:                                           KK 1302/1998 vp
7058: 
7059: Kirjallinen kysymys 1302
7060: 
7061: 
7062: 
7063: 
7064:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Koulu- ja oppilaitoskirjastojärjestel-
7065:                                       män kehittämisestä
7066: 
7067: 
7068:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7069: 
7070:    Koulu- ja oppilaitoskirjastoihin kohdistuu        hoidetaan muun työn ohessa usein ilman ta voit-
7071: kasvavia odotuksia oppimisympäristöinä. Tarvi-       teeilista kehittämispolitiikkaa. Huolestuttava ti-
7072: taan yhä monipuolisempia oppimateriaaleja.           lanne on todettu myös kansainvälisissä vertai-
7073: Kirjaston odotetaan toimivan opetusta tukevana       luissa, joissa jäämme selvästi jälkeen useimpien
7074: pedagogisena resurssina. Opetuksessa oppilaita       muiden EU-maiden koulukirjastojen tasosta.
7075: kannustetaan itsenäiseen tiedonhankintaan, jos-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7076: sa koulukirjasto on luonnollinen tiedonlähde.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7077: Valinnaisuusja koulujen painottamat opetusko-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7078: konaisuudet edellyttävät koulukirjastolta asian-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7079: mukaisia kokoelmia. Kunnolliset kirjastotilat lu-
7080: kunurkkauksineen tarjoavat osaratkaisun ala-                   Onko Hallitus tietoinen koulukirjasto-
7081: asteen oppilaiden iltapäivähoito-ongelmaan.                 jen surkeasta tilanteesta, ja
7082:    Suomen koulu- ja oppilaitoskirjastojärjestel-               mitä Hallitus aikoo tehdä, että koulu-
7083: mä ei ole kyennyt vastaamaan näihin haasteisiin.            kirjastojen kehittämisedellytykset niuk-
7084: Kokoelmat ovat suppeita ja vanhentuneita.                   kojenkin taloudellisten resurssien oloissa
7085: Asianmukaiset kirjastotilat puuttuvat useimmis-             voidaan varmistaa?
7086: ta kouluista. Määrärahat ovat pieniä ja kirjastoja
7087: 
7088:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
7089:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
7090: 
7091: 
7092: 
7093: 
7094: 280043
7095: 2                                         KK 1302/1998 vp
7096: 
7097: 
7098: 
7099: 
7100:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7101: 
7102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       tuntipalkkiota vastaavan korvauksen. Saatu
7103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        korvaus on monesti koettu vähäisenä, eikä se
7104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      välttämättä ole ruotivoinut pitkäjänteiseen kir-
7105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija           jaston kehittämistyöhön.
7106: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-          Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-
7107: symyksen n:o 1302:                                   netussa laissa määritellään tietty laskennallinen
7108:                                                      järjestelmä, jonka mukaan valtionosuuden pe-
7109:           Onko Hallitus tietoinen koulukirjasto-     ruste saadaan. Eri toimintojen valtionosuuksia ei
7110:        jen surkeasta tilanteesta, ja                 enää "korvamerkitä". Hallintokulttuurin muu-
7111:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että koulu-     tuttua kirjastotoimintaa ei enää ohjata yksityis-
7112:        kirjastojen kehittämisedellytykset niuk-      kohtaisilla normeillaja niille rakentuvilla seuran-
7113:        kojenkin taloudellisten resurssien oloissa    tajärjestelmillä, vaan paikallisesti asetettujen ta-
7114:        voidaan varmistaa?                            voitteiden mukaan, joiden toteutumista aletaan
7115:                                                      seurata arvioinnilla.
7116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Edellä esitetystä voidaan todeta, että valtion
7117: vasti seuraavaa:                                     viranomaisen ohjauksesta on enenevässä määrin
7118:                                                      siirrytty paikallistason päätöksentekoon. Paikal-
7119:    Voimassa olevan peruskoulu- ja lukiolain mu-      listasolla on käytävä se arvokeskustelu, jonka
7120: kaan peruskoululla ja lukiolla tulee olla tarkoi-    pohjalta niin koululaisille kuin kaikille muillekin
7121: tukseensa soveltuva koulurakennus tai -huo-          kuntalaisille peruspalveluja tuotetaan.
7122: neisto sekä tarpeellinen kalusto, opetusvälineet,        Lainsäädäntö mahdollistaa paikallisten olo-
7123: kirjasto sekä muut koulun toiminnalle tarpeelli-     suhteiden huomioon ottamisen. Koulukirjastois-
7124: set tilat ja varusteet. Kouluhallitus antoi aikoi-   ta tänä päivänä puhuttaessa on muistettava, että
7125: naan kunnille ohjeita kaluston ja irtaimiston        meillä yleinen kirjastoverkko on kattava, ja kir-
7126: hankinnasta, hoitamisesta ja käyttämisestä.          jastotointa kehitettäessä koulukirjaston ja ylei-
7127:    Uusissa, vuoden vaihteessa voimaan tulevissa      sen kirjaston on tarkoituksenmukaista tehdä tii-
7128: koululaeissa on sääntelyä nykyisen hallintokult-     vistä yhteistyötä. Ei ole enää järkevää määrätä,
7129: tuurin mukaisesti entisestään vähennetty: perus-     että jokaisella koululla tulisi olla tietyntyyppinen
7130: opetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjes-      koulukirjasto, koska lähistöllä saattaa olla mo-
7131: tää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta       derni yleinen kirjasto, jota myös koululaiset ja
7132: opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa; lukio-    opiskelijat voivat käyttää hyväksi. Koulukirjas-
7133: koulutuksen yhteydessä voidaan opiskelijoille        ton tila ja tarve on siis hyvin pitkälle paikkakun-
7134: järjestää koulutukseen läheisesti liittyvää muuta    ta- ja koulukohtainen.
7135: toimintaa.                                               Opetusministeriö on tietoinen koulukirjasto-
7136:    Vuonna 1991 kumottiin asetus, jonka mukaan        jen tilanteesta, mutta luottaa paikallistason päät-
7137: peruskoulun opettajan tai tuntiopettajan tuli        täjien ratkaisuihin. Tässä, niin kuin monessa
7138: suorittaa hänelle määrätyt opetuksen ohjausta,       muussakin asiassa, paikallistasolla on tärkeätä
7139: koulukirjaston, kokoelmien ja opetusvälineiden       arvokeskustelun käyminen, soveliaimpien to-
7140: hoitoa, koulun yhteisten musiikkiesitystenjärjes-    teuttamistapojen valitseminen ja resurssien koh-
7141: tämistä sekä keittolatoiminnan ohjausta ja val-      dentaminen. Jo peruskoulun opetussuunnitel-
7142: vontaa koskevat tehtävät kouluhallituksen ohjei-     man perusteissa (1994) edellytetään, että oppi-
7143: den mukaan.                                          laasta kasvaa ja kehittyy aktiivinen kirjaston-
7144:    Tosiasia on, että koulukirjastojen toimintaa      käyttäjä. Luokanopettajat ja äidinkielen opetta-
7145: on osin haitannut päätoimisten kirjastonhoita-       jat ovat tässä suhteessa avainasemassa.
7146: jien puute. Koulukirjastoa on hoitanut ja hoitaa         Vuonna 1995 käynnistettiin opetusministe-
7147: useimmiten koulun oma opettaja, joka kunnalli-       riön, Opetushallituksen, e~~ kustannusyhtiöiden,
7148: sen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mu-       Suomen kirjailijaliiton ja Aidinkielen opettajain
7149: kaan voi tehtävästä saada 1-3 vuosiviikkoyli-        liiton kanssa yhteistyössä koulukiijastokampan-
7150:                                             KK 1302/1998 vp                                              3
7151: 
7152: ja, jonka tarkoituksena oli edistää nuorten luku-      kaikkien koulukirjastojen surkeasta tilasta.
7153: harrastusta ja omaehtoista opiskelua. Yhteistyö-       Päinvastoin.
7154: projektin piirissä olivat maan kaikki yläasteen           Edellä mainitussa kirjassa erityisen tärkeänä
7155: koulut eli noin 184 000 oppilasta, joille hankittiin   pidettiin koulukirjastojen ja yleisten kirjastojen
7156: paljousalennuksia edullisemmin materiaalia             yhteistyötä, jota tulee entisestään kehittää. Kou-
7157: luokka- ja koulukirjastoa varten.                      lujen ja oppilaitosten kirjasto- ja tietopalvelujen
7158:     Koulukirjastoista Suomessa ei ole mitään kat-      järjestäminen tulisi entistä suuremmassa määrin
7159: tavaa, tuoretta tilastotietoa. Sen sijaan kansain-     tehdä yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa.
7160: välisesti arvioiden Suomessa on laadukasja teho-       Tällöin esimerkiksi hankinnat voidaan keskittää
7161: kas kunnallinen kirjastojärjestelmä.                   ja vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta. Verk-
7162:     Syksyllä 1994 opetusministeriö yhdessä Kun-        koyhteydet pienistäkin koulukirjastoista pääkir-
7163: taliiton kanssa käynnisti projektin, jonka tavoit-     jastoon on mielletty perusedellytyksiksi.
7164: teena oli edistää oppilaitosten, koulukirjastojen         Näin kirjastot muuttuvat mediakeskuksiksi,
7165: ja kirjastojen yhteistyötä ja verkottumista sekä       jotka voidaan kokea moderneina oppimisympä-
7166:  kehittää oppilaitoskirjastoja. Projektin tulokse-     ristöinä, joihin myös kaikista koulukirjastoista
7167:  na on syntynyt kirja "Tutkiva oppiminen- kir-         on yhteys tietoverkkojen välityksellä.
7168: jaston ja koulun yhteistyö". Kirjassa on esitelty         Kuten edellä esitetystä käy ilmi, opetusminis-
7169:  muun muassa runsaiden kymmenen kunnan kir-            teriö on hyvin tietoinen koulukirjastojen erilai-
7170: jasto- ja yhteistyömallit koulukirjastojen kanssa.     sesta tasosta maan eri kunnissa, mutta uskoo,
7171:  Kaikki kirjassa esitellyt tapaukset ovat hyvin eri-   että koulukirjaston ja yleisen kirjaston yhteis-
7172:  laisia ja kunkin kunnan erityistarpeet ja resurssit   työllä saavutetaan ne tavoitteet, joita uudelle kir-
7173:  huomioon ottavia. Ainakaan tämän perusteella          jastokäsitteelle tämän päivän yhteiskunnassa
7174:  ei missään tapauksessa voida yleistämällä puhua       asetetaan.
7175: 
7176:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
7177: 
7178:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
7179: 4                                           KK 1302/1998 vp
7180: 
7181: 
7182: 
7183: 
7184:                                          Tili Riksdagens Talman
7185: 
7186:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           vid skolan som har skött och sköter skolbibliote-
7187: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            ket. Läraren kan enligt det kommunala tjänste-
7188: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        och kollektivavtalet för undervisningssektorn för
7189: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen underteckna-           denna uppgift få en ersättning som motsvarar
7190: de skriftliga spörsmål nr 1302:                        1-3 årsveckoövertimarvoden. Ersättningen har
7191:                                                        i många fall upplevts som liten, och den har
7192:           Är Regeringen medveten om skolbib-           säkert inte motiverat tili ett långsiktigt utveck-
7193:        liotekens bedrövliga tillstånd, och             lingsarbete när det gäller biblioteket.
7194:           vad avser Regeringen göra för att skol-          1 lagen om finansiering av undervisnings- och
7195:        bibliotekens utvecklingsförutsättningar         kulturverksamhet anges ett visst kalkylmässigt
7196:        skall kunna säkerställas även under för-        system utgående från vilket grunden för statsan-
7197:        hållanden med knappa ekonomiska re-             delen fås. Statsandelarna för olika funktioner är
7198:        surser?                                         inte längre "öronmärkta". Sedan förvaltnings-
7199:                                                        kulturen ändrats styrs biblioteksverksamheten
7200:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inte längre genom detaljerade normer och upp-
7201: anföra följande:                                       följningssystem som baserar sig på dem, utan
7202:                                                        enligt lokalt uppställda mål. Hur väl de uppnås
7203:    Enligt gällande grundskollag och gymnasielag        skall man nu börja följa genom utvärderingar.
7204: skall en grundskola och ett gymnasium haen för             Utifrån det ovan anförda kan konstateras att
7205: ändamålet lämplig skolbyggnad eller skollokal          man allt mer övergått från myndighetsstyrning
7206: och behövliga inventarier, läromedel och biblio-       till beslutsfattande på lokal nivå. Det är på det
7207: tek samt annan utrustning och andra lokaliteter        lokala planet som den värdedebatt skall föras
7208: som skolans verksamhet kräver. Skolstyrelsen           utgående från viiken basservicen för såväl skol-
7209: utfårdade i tiden anvisningar till kommunerna          elever somalla andra kommuninvånare produce-
7210: om anskaffning, skötsel och användning av in-          ras.
7211: ventarier och lösöre.                                      Lagstiftningen gör det möjligt att beakta de
7212:    1 de nya skollagarna som träder i kraft vid         lokala förhållandena. När man talar om skolbib-
7213: årsskiftet har regleringen i enlighet med nuvaran-     lioteken i dag bör man hålla i minnet att nätet av
7214: de förvaltningskultur minskats ytterligare: för        allmänna bibliotek i Finland är heltäckande och
7215: eleverna kan i samband med den grundläggande           att ett nära samarbete mellan skolbiblioteken och
7216: utbildningen ordnas biblioteksverksamhet,              de allmänna biblioteken är ändamålsenligt vid
7217: klubbverksamhet och annan verksamhet som               utvecklandet av biblioteksväsendet. Det är inte
7218: nära anknyter tili utbildningen; för studerande        längre vettigt att bestämma att varje skola skall
7219: kan i samband med gymnasieutbildningen ord-            ha ett skolbibliotek av en viss typ, då det i närhe-
7220: nas annan verksamhet som nära anknyter till            ten kan finnas ett modernt allmänt bibliotek som
7221: utbildningen.                                          också skoleleverna och de studerande kan utnytt-
7222:    År 1991 upphävdes en förordning enligt viiken       ja. Hur det förhåller sig med skolbiblioteket och
7223: lärare eller timlärare vid grundskolan i enlighet      vilket behovet är i detta hänseende är i stor ut-
7224: med skolstyrelsens anvisningar skall utföra de         sträckning beroende av orten och skolan.
7225: uppgifter i fråga om handledning av undervis-              Undervisningsministeriet är medveten om
7226: ningen, skötsel av skolbibliotek, samlingar och        skolbibliotekens tillstånd men litar på de lokala
7227: undervisningsmaterial, ordnandet av skolans ge-        beslutsfattarnas lösningar. 1 denna fråga, liksom
7228: mensamma musikframträdanden samt ledning               i så många andra frågor, är det viktigt att man för
7229: och övervakning av kosthållsverksamheten som           en värdedebatt på lokal nivå, att man väljer
7230: har ålagts honom.                                      lämpligare sätt att tilihandahålla servicen och att
7231:    Det är ett faktum att verksamheten vid skol-        man omfördelar resurserna. Redan i grunderna
7232: biblioteken delvis har störts av bristen på heltids-   för läroplanen för grundskolan (1994) förutsätts
7233: anställda bibliotekarier. Det är vanligen en lärare    att eleven skall växa och utvecklas till en aktiv
7234:                                             KK 1302/1998 vp                                               5
7235: 
7236: biblioteksanvändare. Klasslärarna och moders-          det gäller skolbiblioteken. Alla de fall som tas
7237: målslärarna intar en nyckelställning i det avseen-     upp i boken är mycket olika varandra och beak-
7238: det.                                                   tar specialbehoven och resurserna i respektive
7239:     År 1995 startade undervisningsministeriet, ut-     kommun. Utgående från dettakan man på inget
7240: bildningsstyrelsen, olika förlag, det finska förfat-   vis tala om skolbibliotekens bedrövliga tillstånd
7241: tarförbundet och det finska modersmålslärarför-        över lag. Tvärtom.
7242: bundet en skolbibliotekskampanj vars syfte var            1 boken ansågs samarbetet mellan skolbiblio-
7243: att främja de ungas läsintresse och studier på         teken och de allmänna biblioteken speciellt vik-
7244: egen hand. Samarbetsprojektet omfattade alla           tigt och något som ytterligare borde utvecklas.
7245: högstadieskolor i landet, dvs. ca 184 000 elever,      Tillhandahållande av biblioteks- och informa-
7246: som fick materia} för klass- och skolbiblioteket       tionstjänster i skolor och läroanstalter borde i allt
7247: tili ett förmånligare pris än genom mängdrabatt.       högre grad ske i samarbete med de allmänna
7248:     Det finns ingen heltäckande fårsk statistik        biblioteken. Då kan t.ex. anskaffningarna kon-
7249: som gäller skolbiblioteken i Finland. Däremot är       centreras och överlappningar undvikas. Nätan-
7250: det kommunala biblioteksväsendet i vårt land           slutningar också från små skolbibliotek tili hu-
7251: både högklassigt och effektivt i en internationell     vudbiblioteket ses som en grundförutsättning.
7252: jämförelse.                                               På detta sätt blir biblioteken mediecentrer som
7253:     Hösten 1994 startade undervisningsministe-         kan upplevas som moderna inlärningsmiljöer
7254: riet tillsammans med Kommunförbundet ett pro-          med vilka alla skolbibliotek står i kontakt med
7255: jekt vars syfte var att främja samarbetet och          hjälp av datanät.
7256: nätverksbildningen mellan läroanstalterna, skol-          Såsom framgår av det ovanstående är under-
7257: biblioteken och biblioteken samt utveckla läro-        visningsministeriet mycket medvetet om den va-
7258: anstaltsbiblioteken. Projektet utmynnade i en          rierande nivån på skolbiblioteken i olika kom-
7259: bok om samarbetet mellan biblioteket och skolan        muner, men tror att man med hjälp av samarbete
7260: "Tutkiva oppiminen - kirjaston ja koulun yh-           mellan skolbiblioteken och de allmänna bibliote-
7261: teistyö". 1 boken presenteras bl.a. drygt tio kom-     ken skall uppnå de mål som dagens samhälle
7262:  muners biblioteks- och samarbetsmodeller när          ställer på det nya biblioteket.
7263: 
7264:      Helsingforsden 8 december 1998
7265: 
7266:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
7267:                                             j
7268:                                         j
7269:                                         j
7270:                                     j
7271:                                     j
7272:                                 j
7273:                                 j
7274:                             j
7275:                             j
7276:                         j
7277:                         j
7278:                     j
7279:                     j
7280:                 j
7281:                 j
7282:             j
7283:             j
7284:         j
7285:         j
7286:     j
7287:     j
7288: j
7289: j
7290:                                           KK 1303/1998 vp
7291: 
7292: Kirjallinen kysymys 1303
7293: 
7294: 
7295: 
7296: 
7297:                                   Hannu Takkula /kesk: Partisaanien tekemistä sotarikoksista
7298: 
7299: 
7300: 
7301:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7302: 
7303:    Jatkosodan aikana venäläiset partisaanit ai-      luokiteltu murhiksi ja sotarikoksiksi, jotka eivät
7304: heuttivat toiminnallaan mittaamattomia kärsi-        vanhene.
7305: myksiä itärajalla asuneille ihmisille. Lokan kylän      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7306: hävittäminen ja siellä asuneiden kyläläisten mur-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7307: haaminen ovat synkimpiä esimerkkejä tästä toi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7308: minnasta. Vaikka näistäjärkyttävistä tuhotöistä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7309: on kulunut aikaajo vuosikymmeniä, vasta viime
7310: aikoina on ollut mahdollisuus puhua näistä ta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7311: pahtumista avoimesti. Ikävät muistot ja halu                ryhtyä saattaakseen itärajalla sotarikok-
7312: saattaa tekijät vastuuseen elävät edelleen lähei-           siin syyllistyneet partisaanit teoistaan
7313: sensä menettäneiden omaisten keskuudessa.                   vastuuseen?
7314: Uusimmissa tutkimuksissa nämä hirmutyöt on
7315: 
7316:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
7317: 
7318:                                        Hannu Takkula /kesk
7319: 
7320: 
7321: 
7322: 
7323: 280043
7324: 2                                          KK 1303/1998 vp
7325: 
7326: 
7327: 
7328: 
7329:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7330: 
7331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lain henkirikoksia koskevien säännösten mu-
7332: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaan. Sota-aikana voimassa olleen rikoslain 21
7333: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       luvun 1 §:n mukaan se, joka surmaamisen aiko-
7334: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            muksessa vakain tuumin toiselta ottaa hengen,
7335: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         on tuomittava murhasta kuolemanrangaistuk-
7336: n:o 1303:                                             seen taikka kuritushuoneeseen elinkaudeksi. Ta-
7337:                                                       hallisesta taposta tuomittiin saman luvun 2 §:n
7338:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mukaan se, joka surmaamisen aikomuksessa pi-
7339:        ryhtyä saattaakseen itärajalla sotarikok-      kaistuksissa on ottanut toiselta hengen. Enim-
7340:        siin syyllistyneet partisaanit teoistaan       mäisrangaistus taposta oli kuritushuonetta elin-
7341:        vastuuseen?                                    kaudeksi.
7342:                                                           Jos tekijään ei voitu soveltaa SRL:n ja sota-
7343:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä
7344: vasti seuraavaa:                                      annetun lain (STL, 93/1920) säännöksiä, ratkesi
7345:                                                       Suomen lain soveltamisala yleisen rikoslain 1 lu-
7346:    Siviiliväestön suojelu sodassa on kansainväli-     vun säännösten nojalla. Sota-aikana voimassa
7347: sen tapaoikeuden mukaan sodan oikeussääntö-           olleen rikoslain 1 luvun 2 §:n 1 momentin mu-
7348: jen keskeisimpiä periaatteita. Haagin toisessa        kaan se, joka ei ole Suomen kansalainen, voitiin
7349: rauhankonferenssissa vuonna 1907 tehtyihin so-        tuomita Suomen rikoslain mukaan rikoksesta,
7350: pimuksiin kuuluu maasodan lakeja ja tapoja kos-       jonka hän on tehnyt Suomessa.
7351: keva yleissopimus, jonka mukaan puolustamat-              Mainittujen SRL:n ja STL:n säännösten pe-
7352: tomia kaupunkeja, kyliä, asuntoja tai rakennuk-       rusteella suomalaisissa sotatuomioistuimissa kä-
7353: sia "ei saa millään tavalla hätyyttää eikä pommit-    siteltiin runsaasti neuvostoliittolaisten sotilaiden
7354: taa". Suomi liittyi Haagin yleissopimuksiin           tekemiä rikoksia. Partisaanit ovat ilmeisesti
7355: vuonna 1922 (SopS 11/1924). Neuvostoliitto ei         usein esiintyneet muussa kuin virallisessa Neu-
7356: sodan aikana ottanut selvää kantaa siihen, missä      vostoliiton sotilaspuvussa. Harhaanjohtavasti
7357: määrin se Venäjänjatkajavaltiona katsoi olevan-       pukeutuneita vihollissotilaita syytettiin Suomes-
7358: sa Haagin sopimusten sitoma. Sopimuksen sito-         sa vakoilusta, ja heidän ennen kiinni jäämistään
7359: vuuden selvittäminen ei kuitenkaan ole välttä-        tekemänsä henkirikokset saattoivat tulla tutkit-
7360: mätöntä, sillä sodan jälkeen vakiintuneen käsi-       taviksi tuossa yhteydessä. Sodanaikainen oikeus-
7361: tyksen mukaan, joka vahvistettiin Niirnbergin         käytäntö, joka valaisisi suhtautumista vakoilijoi-
7362: sotarikosoikeudenkäynnissä, maasodankäyntiä           den ennen kiinni jäämistään tekemiin henkiri-
7363: koskevan Haagin IV sopimuksen määräykset              koksiin, ei ole laajaa, mihin lienevät vaikuttaneet
7364: olivat voimassa ns. tapaoikeutena. Niitä oli nou-     näyttövaikeudet. Oikeuden tutkittavaksi ei liene
7365: datettava jo jatkosodan aikana riippumatta siitä,     tullut varsinaisten partisaanien tekemiä henkiri-
7366: olivatko osapuolet liittyneet sopimukseen.            koksia, olipa kysymys harhaanjohtavasti tai
7367:    Suomen sotaväen rikoslakia (SRL, 7111919)          asianmukaisesti pukeutuneesta henkilöstä.
7368: sovellettiin tietyissä tapauksissa myös vihollisen    Tämä ei kuitenkaan välttämättä osoita sitä, että
7369: sotilaisiin. Sotaväen rikoslain 7 §:n mukaan sota-    partisaanin tekemää siviilihenkilön surmaamista
7370: vanki ja vihollisen vakoilija oli tekemästään ri-     ei olisi pidetty sotatoimena, vaan ilmeisesti tällai-
7371: koksesta tuomittava sotaväen rikoslain mukaan,        seen tekoon syyllistyneitä ei saatu elävänä kiinni.
7372: kun se rikoksen laatuun nähden on mahdollista.            Sota-aikana voimassa olleen rikoslain 8luvun
7373: SRL:ssä ei ollut kuitenkaan sellaisia siviilihenki-   1 §:n mukaan oikeus panna rikos syytteeseen ei
7374: löiden surmaamisia koskevia säännöksiä, joita         rauennut lainkaan, jos rikoksesta voitiin tuomita
7375: olisi voitu soveltaa vihollisen tekoihin. Erillinen   elinkautinen kuritushuonerangaistus. Tuolloin
7376: luku rikoksista ihmisyyttä vastaan liitettiin Suo-    siis sekä murha että tappo olivat vanhentumatto-
7377: men yleiseen rikoslakiin vasta vuonna 1974. Näin      mia rikoksia. Vanhentumissäännös on nykyisin-
7378: ollen siviilien surmaamisia on arvioitava rikos-      kin vastaava, mutta koska taposta ei enää voida
7379:                                             KK 1303/1998 vp                                             3
7380: 
7381: tuomita elinkautista rangaistusta vanhentumat-         mukaan sopimuspuolten viranomaiset antavat
7382: tomuus koskee nyt vain murhaa. Suomen lain             toisilleen virka-apua esimerkiksi henkilöiden
7383: kannalta partisaanien tekemät siviilien surmaa-        kuulemisessa, syyllisiksi epäillyn kuuluste1emi-
7384: miset ovat siis todennäköisesti edelleen vanhen-       sessa ja rikokseen liittyvien todisteiden hankki-
7385: tumattomia, koska niitä lienee yleensä nykyisen-       misessa.
7386: kin lainsäädännön mukaan arvioitava murhina.              Suomessa toimii riippumaton oikeuslaitos.
7387:     Suomen ja Venäjän välillä ei ole kahdenkes-        Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain
7388: kistä luovuttamissopimusta eikä Venäjä ole vielä       (689/1997) 6 §:n mukaan virallisen syyttäjän on
7389: iiittynyt rikoksen johdosta tapahtuvaa luovutta-       nostettava syyte, kun on olemassa todennäköisiä
7390: mista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimuk-          syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.
7391: seen (SopS 32/l97l). Näin ollen se, olisiko Venä-      Näin ollen ennen syytettä tai syyttämispyyntöä
7392: jä velvollinen luovuttamaan rikoksesta epäillyn,       tarvittaan selvitystä siitä, että tietty henkilö on
7393: määräytyisi pelkästään Venäjän oman lainsää-           todennäköisesti tehnyt tiettyjä tekoja. Teoista on
7394: dännön perusteella.                                    Suomessa sodanaikaista asiakirja-aineistoa, ja
7395:     Suomen ja Neuvostoliiton välillä tehtiin vuon-     antamissaan haastatteluissa eräät partisaanit
7396: na 1980 sopimus oikeussuojasta ja oikeusavusta         ovat kertoneet osallistumisestaan vangiksi otet-
7397: siviili-, perhe- ja rikosasioissa (SopS 48/l980),      tujen siviilien surmaamiseen. Syytetoimenpiteet
7398: sopimus on edelleen voimassa. Sopimuksen 26            edellyttäisivät tapahtumien perusteellisempaa
7399: artiklan mukaan kumpikin sopimuspuoli ryhtyy           selvittämistä Venäjänkin puolelta. Näihin selvi-
7400: toisen sopimuspuolen pyynnöstä oman lainsää-           tyksiin tulisi sisältyä mm. se ovatko teot Venäjän
7401: däntönsä mukaisesti syytetoimenpiteisiin sellais-      lainsäädännön mukaan rangaistavia. Suomen
7402: ta omaa kansalaistaan vastaan, jota epäillään          syyttäjäviranomaiset selvittävät, onko edellytyk-
7403: toisen sopimuspuolen aluella tehdystä rikokses-        siä saattaa teoista joitain henkilöitä rikosoikeu-
7404:  ta. Syyttäruispyynnön tulee sisältää kuvaus teos-     delliseen vastuuseen.
7405:  ta ja tekijäksi epäillystä, ja siihen tulee liittää      Olen vastannut 29.10.1998 kansanedustaja
7406:  käytettävissä oleva tutkinta-ja todistusaineisto.     Päivi Räsäseniski vastaavansisältöiseen kirjalli-
7407:  Suomen ja Venäjän välillä yhteistyöstä rikosten       seen kysymykseen 1101/1998 vp.
7408:  torjunnassa tehdyn sopimuksen (SopS 12/l994)
7409: 
7410:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
7411: 
7412:                                                                   Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
7413: 4                                            KK 1303/1998 vp
7414: 
7415: 
7416: 
7417: 
7418:                                          Tili Riksdagens Talman
7419: 
7420:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mot liv. Enligt 21 kap. 1 § i den strafflag som
7421: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          gällde under kriget skulle den som i uppsåt att
7422: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        döda, med berått mod berövade en annan livet,
7423: man Hannu Takku1a undertecknade skriftliga              dömas för mord till dödsstraff eller till tukthus på
7424: spörsmå1 nr 1303:                                       livstid. Enligt 21 kap. 2 § dömdes för s.k. vilje-
7425:                                                         dråp den som i uppsåt att döda, i hastigt mod
7426:            Vi1ka åtgärder tänker Regeringen vid-        berövade en annan livet. Maximistraffet för dråp
7427:         ta för att partisanerna som gjorde sig          var tukthus på livstid.
7428:         sky1diga till krigsförbryte1ser vid östgrän-       Om bestämmelserna i strafflagen för krigs-
7429:         sen skall ställas till ansvar för sina gär-     makten och i lagen om krigsdomstolar och rätte-
7430:         ningar?                                         gången därstädes (93/1920) inte kunde tillämpas
7431:                                                         på gärningsmannen, bestämdes tillämpningsom-
7432:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           rådet för finsk lag enligt bestämmelserna i 1 kap.
7433: anföra följande:                                        i den allmänna strafflagen. Enligt det 1 kap. 2 § 1
7434:                                                         mom. i den strafflag som gällde under kriget
7435:    Att skydda civila i krig är en av de centralaste     kunde den som inte var finsk medborgare dömas
7436: folkrättsliga principerna i krigets lagar. De kon-      enligt den finska strafflagen för ett brott som han
7437: ventioner som upprättades inom den andra                hade begått i Finland.
7438: fredskonferensen i Haag 1907 innehåller en kon-            Med stöd av bestämmelserna i strafflagen för
7439: vention angående lagar och bruk i lantkrig enligt       krigsmakten och lagen om krigsdomstolar och
7440: vilken "det är förbjudet att anfalla eller bombar-      rättegången därstädes behandlades flera brott
7441: dera städer, byar, bostäder eller byggnader, som        som hade begåtts av sovjetiska soldater. Uppen-
7442: icke försvaras". Finland tillträdde Haagkonven-         barligen uppträdde partisanerna ofta i andra klä-
7443: tionerna 1922(FördrS 11/1924). Underkrigettog           der än i sovjetisk uniform. Fiendesoldater som
7444: Sovjetunionen inte klar ställning till i viiken ut-     var klädda på ett vilseledande sätt anklagades för
7445: sträckning landet ansåg sig vara bundet av Haag-        spionage i Finland och sådana brott mot liv som
7446: konventionerna isin egenskap av successionsstat         de hade gjort sig skyldiga till innan de blev fast
7447: för Ryssland. Att utreda giltigheten av konven-         kunde bli föremål för utredning i detta samman-
7448: tionen är dock inte nödvändigt, eftersom bestäm-        hang. Det finns ingen omfattande rättspraxis
7449: melserna i Haagkonventionen om lantkrig (kon-           som kunde belysa hur man under kriget förhöll
7450: vention IV) gällde som sedvanerätt i enlighet med       sig till brott mot liv som spioner hade gjort sig
7451: den uppfattning som blev allmänt erkänd efter           skyldiga till innan de åkte fast. En orsak till detta
7452: kriget och som bekräftades i Niirnbergprocessen         är sannolikt att man haft bevisningssvårigheter.
7453: mot krigsförbrytarna. Bestämmelserna skulle             Brott mot liv som begåtts av riktiga partisaner,
7454: följas redan under fortsättningskriget, oberoen-        antingen i vilseledande klädsel eller korrekt kläd-
7455: de av om parterna tillträtt konventionen eller          da, torde inte ha tagits upp inför domstol. Detta
7456: inte.                                                   innebär dock nödvändigtvis inte att man ansåg
7457:    Strafflagen för krigsmakten (71/1919) tilläm-        att partisanernas dödande av civila var krigs-
7458: pades i vissa fall även på fiendesoldater. Enligt 7 §   handlingar, utan det sannolika är att personer
7459: skulle krigsfånge och fiendens spion för brott          som gjort sig skyldiga till sådana gärningar inte
7460: som han begått straffas efter strafflagen för krigs-    kunde tas fast levande.
7461: makten, där brottets beskaffenhet det medgav. 1            Enligt 8 kap. 1 § i den strafflag som gällde
7462: strafflagen för krigsmakten fanns dock inte såda-       under kriget förföll inte rätten att åtala brott, om
7463: na bestämmelser om dödande av civilbefolkning           straffet kunde vara tukthus på livstid. Såväl
7464: som hade kunnat tillämpas på fiendens gärning-          mord som dråp var alltså brott som inte preskri-
7465: ar. Ett särskilt kapitel om brott mot humaniteten       berades.
7466: infördes i vår allmänna strafflag först år 1974.           Preskriptionsbestämmelsen är fortfarande
7467: Detta betyder att dödande av civila skall bedö-         densamma, men eftersom livstidsstraff numera
7468: mas enligt strafflagens bestämmelser om brott           inte kan dömas för dråp, gäller icke-preskription
7469:                                            KK 1303/1998 vp                                             5
7470: 
7471: numera endast för mord. Vad finsk lag beträffar       som står tili förfogande. Enligt överenskommel-
7472: är sålunda partisanernas dödande av civila san-       sen mellan Finland och Ryssland om samarbete
7473: nolikt fortfarande brott som inte preskriberas        för bekämpning av brott (FördrS 12/1994) skall
7474: eftersom de sannolikt i regel bör bedömas som         parternas myndigheter lämna varandra hand-
7475: mord även enligt gällande lag.                        räckning bland annat vid hörande av personer,
7476:    Det finns inget bilateralt utlämningsavtal mel-    förhör av misstänkta och anskaffande av bevis
7477: lan Finland och Ryssland och Ryssland har tilis       som gäller brottet.
7478: vidare inte anslutit sig tili den europeiska kon-        Finland har ett oberoende rättsväsen. Enligt
7479: ventionen om utlämning för brott (FördrS 32/          6 § lagen om rättegång i brottmål (689/1 997) skall
7480: 1971). Detta betyder att frågan om Ryssland är        allmänna åklagaren väcka åtal om det finns san-
7481: skyldig att utlämna en person som är misstänkt        nolika skäl för att den misstänkte är skyldig tili
7482: för brott, skall avgöras uteslutande med stöd av      brottet. Innan åtal väcks eller begäran om väck-
7483: Rysslands egen lagstiftning.                          ande av åtal inlämnas måste man alltså utreda
7484:    År 1980 ingicks en överenskommelse mellan          om det är sannolikt att en viss person har begått
7485: Finland och Sovjetunionen om rättsskydd och           vissa gärningar. 1 Finland finns dokument från
7486: rättshjälp i mål och ärenden av civil- och familje-   krigstiden om dessa gärningar och en del partisa-
7487: rättslig natur samt i brottmål (FördrS 48/1980).      ner har i intervjuer berättat att de deltagit i dö-
7488: Denna överenskommelse är fortfarande i kraft.         dandet av tillfångatagna civila. Åtalsåtgärder
7489: Enligt artikel 26 vidtar en fördragsslutande part     kräver att det inträffade utreds grundligare också
7490: på begäran av den andra fördragsslutande parten       från rysk sida. Dessa utredningar bör även inne-
7491: och i enlighet med sin egen lagstiftning åtalsåt-     hålla bl.a. frågan om gärningarnas straffbarhet
7492: gärder mot sina egna medborgare om de miss-           enligt rysk lagstiftning. De finska åklagarmyn-
7493: tänks för brott som begåtts på den andra för-         digheterna utreder om det finns förutsättningar
7494: dragsslutande partens område. Framställningen         att för gärningarna lagföra någon person.
7495:  om väckande av åtal skall innehålla en beskriv-         Jag har den 29.10.1998 svarat på riksdagsman
7496:  ning av gärningen och den misstänkte och tili den    Päivi Räsänens/fkf skriftliga spörsmål 1 10111998
7497:  skall fogas det rannsaknings- och bevismaterial      rd med samma innehåll.
7498: 
7499:      Helsingforsden 4 december 1998
7500: 
7501:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
7502:                                           KK 1304/1998 vp
7503: 
7504: Kirjallinen kysymys 1304
7505: 
7506: 
7507: 
7508: 
7509:                                   Marjatta Vehkaoja /sd: Rintamaveteraanien hammashuollon kor-
7510:                                      vaamisesta
7511: 
7512: 
7513:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7514: 
7515:     Maamme 75-vuotisjuhlavuoteen liittyen rin-       tä tehdään vain muutamassa terveyskeskuksessa,
7516: tamaveteraanit saivat vuonna 1992 oikeuden la-       mistä syystä nämä palvelut on lähes poikkeukset-
7517: kisääteiseen hammashuoltoon. Kelan kautta ve-        ta ostettava yksityiseltä sektorilta.
7518: teraaneille korvataan hammaslääkärin suoritta-           Kunnilla olisi mahdollisuus jopa olla veloitta-
7519: masta tarkastuksesta ja ehkäisevästä hoidosta        matta veteraaneja teknisistä töistä tai periä heiltä
7520: johtuvat kustannukset 100-prosenttisesti taksan      kustannuksista vain osa, mutta laki ei siihen vel-
7521: mukaisesta määrästä. Myös proteettisen työn          voita.
7522: kustannukset korvataan 100 %:n mukaan kor-               Näin terveyskeskuksen potilaat ovat yksityi-
7523: vaustaksan mukaisesta määrästä. Muu hampai-          sen hammashuollon veteraanipotilaita huonom-
7524: den hoito korvataan rintamaveteraaneille 60 %:n      massa asemassa. Tämä ei varmasti ole ollut lain-
7525: mukaan korvaustaksan mukaisesta määrästä.            säätäjän tarkoitus.
7526: Lisäksi maksetaan korvausta veteraanien ham-            Asiantila olisi hoidettavissa muuttamalla la-
7527: mashoitoon liittyvistä laboratorio- ja röntgen-      kia rintamaveteraanien hammashuollonjärjestä-
7528: tutkimuksista sekä matkoista ja lääkkeistä.          misestä ja korvaamisesta sekä lakia ja asetusta
7529:     Kun veteraanin hammashuolto järjestetään         sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.
7530:  terveyskeskuksessa, häneltä ei peritä maksua ter-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7531:  veyskeskuksessa suoritetusta hampaiden tarkas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7532:  tuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä proteettisen   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7533:  hoidon kliinisestä työstä. Sen sijaan muusta ter-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7534:  veyskeskuksessa annetusta hammashoidosta
7535:  maksu peritään kuten muulta väestöltä.                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7536:     Tällä hetkellä tilanne on se, että veteraani,            ryhtyä, että veteraanit olisivat lakisäätei-
7537:  joka on terveyskeskuksen hammashuollon asia-                sen hammashuoltoon liittyvien proteet-
7538:  kas, joutuu yleensä maksamaan teknisistä töistä             tisten töitten korvaamisen suhteen tasa-
7539:  täyden hinnan. Tämä johtuu siitä, että Kela ei              vertaisessa asemassa riippumatta siitä,
7540:  korvaa julkisen sektorin potilaalle yksityiseltä            ovatko he terveyskeskuksen vai yksityi-
7541:  sektorilta hankittuja palveluosioita. Todetta-              sen hammashuollon potilaina?
7542:  koon, että hammashuoltoon liittyviä teknisiä töi-
7543: 
7544:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
7545: 
7546:                                         Marjatta Vehkaoja /sd
7547: 
7548: 
7549: 
7550: 
7551:  280043
7552: 2                                          KK 1304/1998 vp
7553: 
7554: 
7555: 
7556: 
7557:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7558: 
7559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Potilaat ovat yleensä erilaisessa asemassa kus-
7560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tannusten suhteen riippuen siitä, saavatko he
7561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hoidon yksityisellä lääkärillä vaiko terveyskes-
7562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta         kuksessa. Rintamaveteraanien hammashoidossa
7563: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          rintamaveteraanille jää omalle vastuulle kustan-
7564: sen n:o 1304:                                         nuksia yksityisen hammaslääkärin antamasta
7565:                                                       100-prosenttisesti korvattavasta hoidosta, koska
7566:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       korvaus maksetaan enintään Kelan vahvistaman
7567:        ryhtyä, että veteraanit olisivat lakisäätei-   taksan määrästä. Vastaavat hoidot terveyskes-
7568:        sen hammashuoltoon liittyvien proteet-         kuksessa annettuina olivat rintamaveteraaneille
7569:        tisten töitten korvaamisen suhteen tasa-       maksuttomia. Toukokuun alusta voimaan tul-
7570:        vertaisessa asemassa riippumatta siitä,        leet säännökset johtivat sellaiseen tilanteeseen,
7571:        ovatko he terveyskeskuksen vai yksityi-        että yksityisiä palveluja käyttävä henkilö on kus-
7572:        sen hammashuollon potilaina?                   tannusten suhteenjoltakin osin paremmassa ase-
7573:                                                       massa kuin terveyskeskusta käyttävä henkilö.
7574:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Tämä tilanne koskee sitä osaa veteraanien ham-
7575: vasti seuraavaa:                                      masprotetiikasta, joka tuli sairausvakuutuksen
7576:                                                       korvausten piiriin. Muilta osin tilanne on kuiten-
7577:     Rintamaveteraanien hammashuollosta anne-          kin toinen, eli terveyskeskuksen järjestämä ham-
7578: tun lain 3 §:n mukaan korvataan yksityisen ham-       mashoito on edullisempaa.
7579: maslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden               Nykyiset asiakasmaksuja koskevat säännök-
7580: tutkimuksesta sekä ehkäisevästä hoidosta peri-        set määrittelevät kuitenkin vain maksun enim-
7581: tystä palkkiosta 100 % tai, jos peritty palkkio on    mäismäärän. Kunta voi päättää, että se perii
7582: suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa       säädettyä pienemmän maksun tai että palvelu on
7583: edellyttää, taksan mukainen määrä. Lisäksi            kokonaan maksuton. Tämän vuoksi kukin kunta
7584: hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon              voi halutessaan päättää, että veteraaneille ham-
7585: suorittamasta protetiikan kliinisestä työstä kor-     masprotetiikasta aiheutuvat kustannukset ovat
7586: vataan 100% ja 1 päivästä toukokuuta 1998 lu-         samat kuin yksityistä hammaslääkäriä käyttävil-
7587: kien teknisestä työstä 50 %. Tätä ennen rintama-      lä. Ainakaan toistaiseksi kuntia ei kuitenkaan ole
7588: veteraanit olivat maksaneet teknisen työn kus-        haluttu velvoittaa maksamaan puolta veteraa-
7589: tannukset kokonaisuudessaan.                          nien protetiikasta aiheutuvista kustannuksista.
7590:     Terveyskeskuksessa suoritetusta hampaiden             Valtionosuuslainsäädännöllä on mahdollis-
7591: tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta sekä pro-       tettu, että kunnat voivat tuottaa terveydenhuol-
7592: tetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä rintama-    lon palveluita joko omana toimintana tai osto-
7593: veteraaneilta ei peritä maksua. Sen sijaan ham-       palveluna. Tämä koskee myös rintamaveteraa-
7594: mastekniset kulut, muun muassa protetiikkaan          nien protetiikan teknistä työtä. Kilpailuttamalla
7595: liittyvä tekninen työ, voidaan periä sosiaali- ja     protetiikan teknisen työn palvelujen tuottajia
7596: terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun             terveyskeskus voi tarjota proteesin rintamavete-
7597: asetuksen mukaan enintään todellisten kustan-         raanille kohtuulliseen kokonaishintaan, kun
7598: nusten mukaisina, mikäli potilas ei ole suoritta-     protetiikan kliininen työ on maksutonta.
7599: nut maksua suoraan valmistajalle.
7600: 
7601:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
7602: 
7603:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7604:                                                KK 1304/1998 vp                                                  3
7605: 
7606: 
7607: 
7608: 
7609:                                            Tili Riksdagens Talman
7610: 
7611:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            på om vården ges av en privat 1äkare eller vid en
7612: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-              hälsovårdscentral. När det gäller tandvården för
7613: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-            frontveteraner kvarstår för frontveteranen att
7614: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-                  själv beta1a en ande1 av kostnaderna för sådan
7615: må1 nr 1304:                                                vård given av en privat tand1äkare som ersätts tili
7616:                                                             100 %, eftersom ersättningen betalas högst enligt
7617:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            det av FPA fastställda be1oppet av taxan. Mot-
7618:         ta för att veteranerna skall vara likställda        svarande vård vid hä1sovårdscentralerna var av-
7619:         i fråga om ersättning för protetiska arbe-          giftsfri för frontveteraner. De bestämmelser som
7620:         ten i ans1utning tili den lagstadgade tand-         trädde i kraft den 1 maj har 1ett tili att personer
7621:         vården oberoende av om de anlitar tand-             som anlitar privat tandvård i fråga om kostna-
7622:         vård som ges vid en hä1sovårdscentra1               derna tili vissa delar befinner sig i en bättre ställ-
7623:         eller av en privat tand1äkare?                      ning än personer som an1itar en hä1sovårdscen-
7624:                                                             tral. Denna situation gäller dendel av tandprote-
7625:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt               tiken för veteraner som numera ersätts ur sjuk-
7626: anföra fö1jande:                                            försäkringen. Tili övriga delar är situationen
7627:                                                             dock en annan, dvs. tandvård som ges vid hälso-
7628:    Enligt 3 § 1agen gällande tandvården för front-          vårdscentralerna är billigare.
7629: veteraner ersätts det arvode som privata tand1ä-                De nuvarande bestämmelserna om klientav-
7630: kare uppbär för undersökning samt förebyggan-               gifter fastställer ändå bara maximibeloppet för
7631: de vård av mun och tänder tiliiOO% eller, om det            avgiften. Kommunen kan bestämma att den upp-
7632: uppburna arvodet är större än den fastställda               bär en mindre avgift än den som fastställts eller
7633: taxan förutsätter, med be1oppet en1igt taxan. Vi-           att tjänsten i fråga helt och hållet är avgiftsfri.
7634: dare ersätts kliniskt och tekniskt arbete i sam-            Därför kan varje kommun själv bestämma att de
7635: band med protetik som utförts av en tand1äkare              kostnader som föranleds veteraner på grund av
7636: eller specia1tandtekniker, det k1iniska arbetet tili        tandprotetik är desamma som vid besök hos pri-
7637: 100 % och, fr.o.m. den 1 maj 1998, det tekniska             vata tandläkare. Åtminstone hittills har man
7638: arbetet tili 50 %. Före det hade frontveteranerna           dock inte velat forplikta kommunerna att betala
7639: beta1t kostnaderna för det tekniska arbetet i sin           hälften av kostnaderna för veteraners tandprote-
7640: he1het.                                                     tik.
7641:    Av frontveteraner uppbärs ingen avgift för vid               Genom statsandelslagstiftningen har det blivit
7642: hälsovårdscentral utförd kontroll och där given             möjligt för kommunerna att producera hälso-
7643: förebyggande vård av tänder eller för sådant kli-           vårdstjänster antingen i form av egen verksamhet
7644: niskt arbete i samband med protetik som utförts             eller som köptjänster. Detta gäller även det tek-
7645: vid hälsovårdscentral. Däremot kan kostnader-               niska arbetet i samband med tandprotetik för
7646: na för tandtekniskt arbete, bl.a. tekniskt arbete i         frontveteraner. Genom att konkurrensutsätta
7647: samband med protetik, en1igt förordningen om                det tekniska arbetet i samband med protetik mel-
7648: k1ientavgifter inom socia1- och hälsovården upp-            lan dem som tillhandahåller dylika tjänster kan
7649: bäras högst enligt de faktiska kostnaderna, om              hälsovårdscentralerna erbjuda veteranerna pro-
7650: inte patienten har beta1t avgiften direkt tili tillver-     teser tili ett förmånligt totalpris eftersom det kli-
7651: karen.                                                      niska arbetet i samband med protetik är avgifts-
7652:    Situationen i fråga om de kostnader som för-             fritt.
7653: an1eds patienterna varierar i allmänhet beroende
7654: 
7655:      Helsingforsden 9 december 1998
7656: 
7657:                                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
7658:                                             KK 1305/1998 vp
7659: 
7660: Kirjallinen kysymys 1305
7661: 
7662: 
7663: 
7664:                                     Klaus Bremer /r: Verohallinnon veronkorotuspäätösten oikeelli-
7665:                                         suudesta ja pienyrittäjien oikeusturvasta tilintarkastuskerto-
7666:                                         muksen jättämisen laiminlyönnin vuoksi
7667: 
7668: 
7669:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7670: 
7671:     Vuoden 1997 verolippujen saapuminen sai-           verottaja ei edes väitä, koska ei pyydä lisätietoja
7672: käytti kymmeniätuhansia pienyrittäjiä uudesta,         verotuksen tekemistä varten. Veronkorotus pe-
7673: salaperäiseen muotoon verhotusta veronkoro-            rustuu siten vain hallinnolliseen päätökseen, joka
7674: tuksesta. Korotuksen määrä, esimerkiksi 400            on lainvastainen.
7675: mk, jäi verolipussa täysin epäselväksi. Se pakotti        Pienten osakeyhtiöiden asemaa pohtinut
7676: yrittäjät useiden työtuntien uhraamiseen verovi-       oikeusministeriön työryhmä päätyi ehdotta-
7677: rastossa selvittämässä, mistä oli kyse. Käynti pal-    maan pienten yhtiöiClen tilintarkastuksesta luo-
7678: jasti, että tilintarkastuskertomus on jäänyt lähet-    pumista. Tätä taustaa vasten on sitäkin käsittä-
7679: tämättä veroilmoituksen liitteenä.                     mättömämpää, että verohallinto samanaikaisesti
7680:     400 mk tuntuu verottajasta sopivalta rangais-      lähtee rankaisemaan kaikkia tilintarkastuskerto-
7681: tukselta. Sen avulla verohallinto voi kerätä mil-      muksen puuttumisesta.
7682: joonien markkojen lisätulot valtiolle. Toisaalta          Maamme yli 201 000 pienyrittäjän, joiden
7683: summa on niin pieni, ettei kenenkään kannata           päätehtävä on asiakkaidensa palveleminen, on
7684: lähteä ajamaan oikeuttaan sen takia. Asiasta va-       mahdotonta pysyä mukana kaikissa uusissa
7685: littaminen vie asiantuntijattakin muutaman tun-        säännöksissä,joita hallinto syytää. Se on mahdo-
7686: nin työrupeaman, koska se edellyttää perehty-          tonta jopa ammattilaisille, todistavat sekä vero-
7687: mistä lakiin ja sen perusteluihin - verohallinto       hallinnon omat virkamiehet että KHT-tilintar-
7688: kun ei tunnettuun tapaansa mitenkään perustele         kastajat. Ei voida kohtuudella edellyttää, että
7689: tuomiotaan yrittäjälle.                                yrittäjät kulkisivat valtiovarainministeriön pää-
7690:     Rangaistus perustuu verotusmenettelylain           töksen mukaan selvityttämässä itse kukin, mitä
7691:  32 §:ään.                                             säännöksiä tänä vuonna pitää noudattaa.
7692:     Sen ensimmäisessä momentissa todetaan ran-            400 markan veronkorotusta ei saa vähentää
7693:  gaistuksen perusteeksi, jos verovelvollisen asia-     verotuksessa. Verovirkailijan on itsensä ahkeroi-
7694:  kirjassa on vähäinen puutteellisuus eikä verovel-     tava kokonainen päivä sen ansaitsemiseksi. Mitä
7695:  vollinen ole noudattanut todistettavasti lähetet-     he pitäisivät siitä, että heidät tuomittaisiinjokai-
7696:  tyä kehotusta sen korjaamiseen. Koska tilintar-       sesta pikkuvirheestään päivän palkattomaan
7697:  kastuskertomuksen puuttumisesta ei ole lähetet-       työhön? Pienyrittäjille on kysymys vielä suurem-
7698:  ty kehotuksia, tämä väite ei pidä. Toisessa lau-      masta asiasta. Esimerkiksi kahvilayrittäjän täy-
7699:  seessa todetaan, että jos on ilman pätevää syytä      tyy myydä noin 800 kuppia kahvia, keittää, tiska-
7700:  antanut asiakirjan myöhässä, voidaan määrätä          ta ja siivota vastaavan määrän edestä, saadak-
7701:  enintään 1 000 markan veronkorotus. Koska ve-         seen verotetulla myyntikatteella maksettua 400
7702:  roilmoituksen tekijät eivät ole tienneet tilintar-    markan rangaistuksen. Häntä rangaistaanjokai-
7703:  kastuskertomuspakosta eikä heitä ole kehotettu        sesta tällaisesta oman päätyön ohessa tehdystä
7704:  sitä antamaan, ei asiakirja liioin voi olla myöhäs-   pikkurikkeestä 800 kahvikupin keittovuorolla!
7705:  sä. Siis tämäkin peruste on laiton.                      Verohallituksen pääjohtaja Tammi kirjoittaa
7706:     Toisessa momentissa sanotaan, ettäjos ilmoi-       tiedonsaannin erityispalveluista ja korostaa, että
7707:  tus on annettu olennaisesti vaillinaisena, voidaan    verohallinto kaikessa toiminnassaan pyrkii otta-
7708:  määrätä enintään 5 000 markan veronkorotus.           maan asiakaskunnan tarpeet huomioon oikean
7709:  Tämäkään peruste ei pidä, koska tilintarkastus-       ja yhdenmukaisen verotuksen tavoitteesta tinki-
7710:  kertomuksen puuttuminen ei tee ilmoituksesta          mättä (Tilisanomat 3/98). Pienyrittäjä olisi kon-
7711:  olennaisesti vaillinaista. Olennaisuus edellyttää     kurssissa alta aikayksikön verohallinnon ko.
7712:  jo sitä, ettei veroilmoitukseen voida luottaa. Sitä   asiassa osoittamalla ammattitaidolla.
7713: 280043
7714: 2                                         KK 1305/1998 vp
7715: 
7716:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           jättämisen laiminlyömisestä veroilmoi-
7717: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              tuksen liitteenä,
7718: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-                 mitä Hallitus tekee verohallinnon toi-
7719: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      minnan saattamiseksi vastaamaan kansa-
7720:                                                              laisten ja yrittäjien oikeus käsitystä, ja
7721:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kohtuullis-                 mitä Hallitus tekee pienyrittäjien nor-
7722:        taakseen verohallinnon synnyttämien                   maalin, jokaiselle kansalaiselle kuuluvan
7723:        kymmenientuhansien talousrikollisten                  oikeusturvan takaamiseksi verohallin-
7724:        rangaistuksen tilintarkastuskertomuksen               non mielivallan edessä?
7725: 
7726:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
7727: 
7728:                                            Klaus Bremer /r
7729:                                             KK 1305/1998 vp                                              3
7730: 
7731: 
7732: 
7733: 
7734:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7735: 
7736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         että asiakirjaa ei anneta lainkaan. Veronkoro-
7737: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuksen määrääminen ei edellytä, että verovelvol-
7738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lista olisi erikseen kehotettu antamaan asiakirja.
7739: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        Korotusmahdollisuuden tarkoituksenahan on
7740: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         juuri tehostaa ilmoitusten määräajassa antamis-
7741:  1305:                                                 ta, ja kehotusmenettelyyn ryhdyttäessä määrä-
7742:                                                        ajan on jo täytynyt ylittyä. Hallinnolliselta kan-
7743:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kohtuullis-        nalta olisi kestämätöntä, jos veroilmoituksen tai
7744:        taakseen verohallinnon synnyttämien             liitetietojen antamista voitaisiin seuraamuksetta
7745:        kymmenientuhansien talousrikollisten            lykätä, kunnes verotoimisto sitä erikseen kulta-
7746:        rangaistuksen tilintarkastuskertomuksen         kin verovelvolliselta vaatii. Veronkorotuksen
7747:        jättämisen laiminlyömisestä veroilmoi-          mahdollisuudesta mainitaan myös veroilmoituk-
7748:        tuksen liitteenä,                               sen täyttöoppaassa.
7749:           mitä Hallitus tekee verohallinnon toi-           Tilintarkastuskertomuksen puuttuminen ve-
7750:        minnan saattamiseksi vastaamaan kansa-          rotusasiakirjoista on käytännössä ollut tavallis-
7751:        laisten ja yrittäjien oikeuskäsitystä, ja       ta. Verotusmenettelylain mukaan veronkorotus-
7752:           mitä Hallitus tekee pienyrittäjien nor-      ta ei tällöin tule määrätä, jos verovelvollisella on
7753:        maalin, jokaiselle kansalaiselle kuuluvan       ollut menettelyynsä pätevä syy. Verovelvollisen
7754:        oikeusturvan takaamiseksi verohallin-           on selvitettävä pätevän syyn olemassaolo. Päte-
7755:        non mielivallan edessä?                         vänä voidaan verohallituksen mukaan pitää sitä,
7756:                                                        että tilintarkastuskertomusta ei ole ennen veroil-
7757:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           moituksen jättämistä käsitelty yhtiökokoukses-
7758: vasti seuraavaa:                                       sa, samoin kuin ymmärrettävää erehdystä. Ve-
7759:                                                        ronkorotusta ei tulisi määrätä myöskään silloin,
7760:     Osakeyhtiön velvollisuudesta antaa veroil-         kun veroilmoituksessa on mainittu, että kerto-
7761: moituksen liitteenä tilintarkastuskertomus sää-        mus tullaan toimittamaan myöhemmin ja näin
7762: detään valtiovarainministeriön ilmoittamisvel-         on myös menetelty.
7763: vollisuudesta antaman päätöksen (1760/1995)                Jos verovelvollista ei kuulla veronkorotusta
7764: 6 §:n 1 kohdassa. Velvollisuus ilmenee myös yh-        määrättäessä, siitä voi koitua verovelvolliselle
7765: teisöjen veroilmoituksen täyttöoppaasta (vero-         haittaa siitä syystä, että veronkorotuksen peruste
7766: hallituksenjulkaisu 788),joka postitetaan veroil-      ei ilmene verolipusta. Vaikka kuuleminen ei ve-
7767: moituslomakkeiden yhteydessä muun muassa               rotusmenettelylain mukaan ole pakollista, on
7768: kaikille osakeyhtiöille.                               verotusta toimitettaessa lähetetty tuhansia täy-
7769:     Verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n 1          dennyskehotuksia         tilintarkastuskertomuksen
7770: momentin mukaan verovelvolliselle voidaan              puuttumisen johdosta. Puutteen yleisyyden ja
7771: määrätä enintään 1 000 markan suuruinen ve-            toistuvuuden vuoksi veronkorotuksia on käy-
7772: ronkorotus, jos verovelvollisen ilmoittamisvel-        tännössä määrätty myös yritystä kuulematta.
7773: vollisuuden täyttämiseksi antamassa ilmoituk-          Massamenettelyssä on veronkorotus saattanut
7774: sessa, tiedossa tai asiakirjassa on vähäinen puut-     tulla määrätyksi silloinkin, kun tilintarkastus-
7775: teellisuus tai virhe eikä verovelvollinen ole kor-     kertomuksen puuttuminen ei ole toistuvaa tai
7776: jannut sitä kehotuksesta. Lainkohdan mukaan            tahallista. Verohallitus tulee täsmentämään yh-
7777: veronkorotus voidaan määrätä myös, jos vero-           tenäistämisohjeessaan veronkorotuksen mää-
7778: velvollinen on ilman pätevää syytä antanut il-         räämiseen liittyvää ohjetta kuulemisen osalta.
7779: moituksen, tiedon tai asiakirjan myöhässä.                 Pienyritysten tilintarkastuspakosta on esitetty
7780:     Nyt puheena oleva veronkorotus koskee vii-         erilaisia mielipiteitä. Kysymyksen perusteluosas-
7781:  meksi mainittua tilannetta, jossa sinänsä oikean      sa mainitun oikeusministeriön työryhmän esitet-
7782:  sisältöinen tieto tai asiakirja annetaan liian myö-   tyä oman käsityksensä on tilintarkastajien rapor-
7783:  hään. Myöhästymiseen rinnastetaan myös se,            tointityöryhmä puolestaan esittänyt hyväksytty-
7784: 4                                         KK 1305/1998 vp
7785: 
7786: jen tilintarkastajien käytön laajentamista nykyis-   ronkorotus silloin, kun tilintarkastuskertomus
7787: tä pienempiin yhtiöihin (Kauppa- ja teollisuus-      toimitetaan myöhässä tai sen toimittaminen ko-
7788: ministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja        konaan laiminlyödään. Kysymyksessä tarkoite-
7789: 6/1998). Verohallinto on omalta osaltaan joh-        tut ongelmat ovat olennaisesti tiedotusongelmia.
7790: donmukaisesti korostanut tilintarkastuksen ja        Vuoden 1998 uudistunut yhteisöjen veroilmoi-
7791: tarkastuskertomuksen hyödyllisyyttä verotuk-         tuksen täyttöopas ei jätä asiaa epäselväksi. So-
7792: sen toimittamisen ja verovalvonnan kannalta.         veltamiskäytännön yhtenäisyyttä eri verotoimis-
7793:    Velvollisuutta liittää tilintarkastuskertomus     toissa tullaan verohallituksen toimin edellä tode-
7794: veroilmoitukseen on pidettävä tarkoituksenmu-        tun mukaisesti parantamaan. Hallitus seuraa ti-
7795: kaisena, niin myös mahdollisuutta määrätä ve-        lannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta.
7796: 
7797:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
7798: 
7799:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
7800:                                             KK 1305/1998 vp                                               5
7801: 
7802: 
7803: 
7804: 
7805:                                          Tili Riksdagens Talman
7806: 
7807:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        situation där en i sig riktig uppgift eller handling
7808: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         inlämnas för sent. Med förseningjämställs också
7809: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       det att en handling inte alls inlämnas. Ett beslut
7810: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             om skattehöjning förutsätter inte att den skatt-
7811: 1305:                                                  skyldige särskilt skulle ha blivit uppmanad att
7812:                                                        inlämna handlingen. A vsikten med möjligheten
7813:           Vad ämnar Regeringen göra för att            tili höjning är just att de föreskrivna tiderna för
7814:        lindra straffet för de tiotals tusen ekono-     inlämnande av handlingar skall iakttas bättre
7815:        miska brottslingar som kommit tili inom         och när man tar tili ett förfarande med uppma-
7816:        skatteförvaltningen för att de försummat        ningar har tidsfristen redan överskridits. Från
7817:        att lämna in en revisionsberättelse som         administrativ synpunkt skulle detvara ohållbart
7818:        bilaga tili skattedeklarationen,                om det utan påföljd skulle gå att skjuta på inläm-
7819:           vad ämnar Regeringen göra för att            nadet av skattedeklaration eller bilagor tili dess
7820:        skatteförvaltningens verksamhet skall           att skattebyrån särskilt kräver det av varje en-
7821:        börja motsvara medborgarnas och före-           skild skattskyldig. Möjligheten tili skattehöjning
7822:        tagarnas rättsuppfattning, och                  omnämns också i guiden för ifyllande av skatte-
7823:           vad ämnar Regeringen göra för att            deklaration.
7824:        säkra småföretagarna en normal rättssä-             1 praktiken förekommer det ofta att revisions-
7825:        kerhet, som bör tilikomma alla medbor-          berättelsen inte finns med bland handlingarna i
7826:        gare, inför skatteförvaltningens god-           beskattningen. Enligt lagen om beskattningsför-
7827:        tycke?                                          farande skall den skattskyldige inte påföras skat-
7828:                                                        tehöjning om han har haft en giltig orsak tili sitt
7829:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förfarande. Den skattskyldige skall redogöra för
7830: anföra följande:                                       den giltiga orsaken. Som en giltig orsak kan en-
7831:                                                        ligt skattestyrelsen anses att revisionsberättelsen
7832:     Bestämmelser om ett aktiebolags skyldighet         inte har behandlats i bolagsstämman innan skat-
7833: att inge revisionsberättelse som bilaga tili skatte-   tedeklarationen skall inlämnas liksom också ett
7834: deklarationen finns i 6 § l punkten finansministe-     förståeligt misstag. Den skattskyldige skall inte
7835: riets beslut om deklarationsskyldighet (1760/          heller påföras någon skattehöjning om i skatte-
7836: 1995). Skyldigheten framgår också av denguide          deklarationen finns omnämnt att berättelsen
7837: för samfund angående ifyllande av skattedek1a-         kommer att inlämnas senare och om så också har
7838: ration (skattestyrelsens publikation 788) som          skett.
7839: postas tilisammans med skattedeklarationsblan-             Om den skattskyldige inte hörs när skattehöj-
7840: ketterna bl.a. tili alla aktiebolag.                   ningen fastställs kan detta förorsaka den skatt-
7841:     Enligt 32 § 1 mom. lagen om beskattningsför-       skyldige olägenheter därför att grunden för skat-
7842: farande kan den skattskyldige påföras en skatte-       tehöjningen inte framgår av debetsedeln. Även
7843: höjning på högst 1 000 mk om detfinnsen mindre         om den skattskyldige inte måste höras enligt la-
7844: bristfållighet eller ett mindre fel i en deklaration   gen om beskattningsförfarande har vid verkstäl-
7845: som skall ges för uppfyllande av deklarations-         landet av beskattning flera tusen uppmaningar
7846: skyldigheten eller i en uppgift eller handling som     om komplettering sänts ut därför att revionsbe-
7847: den skattskyldige har lämnat in, och den skatt-        rättelsen har fattats. Eftersom det är så vanligt att
7848: skyldige inte har avhjälpt bristfålligheten eller      berättelsen fattas och detta upprepar sig år efter
7849: felet trots uppmaning. Enligt lagrummet kan en         år har beslut om skattehöjningar i praktiken fat-
7850: skattehöjning påföras den skattskyldige också          tats också utan att företaget i fråga har hörts. 1ett
7851: om han utan giltig orsak har 1ämnat in en dekla-       massförfarande är det möjligt att skattehöjning-
7852: ration, uppgift eller handling alltför sent.           ar har påförts också i sådana fall där revisionsbe-
7853:     Beträffande den skattehöjning som avses i det-     rättelsen inte har uteblivit upprepade gånger eller
7854:  ta spörsmål är det fråga om en sådan sistnämnd        med avsikt. Skattestyrelsen kommer i sina anvis-
7855: 6                                          KK 1305/1998 vp
7856: 
7857: ningar om ett enhetligt förfarande att, vad beträf-      Skyldigheten att foga revisionsberättelse till
7858: far hörandet, precisera anvisningarna om påfö-        skattedeklarationen måste anses ändamålsenlig,
7859: rande av skattehöjning.                               likaså möjligheten att besluta om en skattehöj-
7860:    Det har framförts olika åsikter om revisions-      ning ifall revionsberättelsen inlämnas för sent
7861: tvånget för småföretag. Efter det att den i motive-   eller uteblir helt och hållet. 1 fråga om de problem
7862: ringen till detta spörsmål nämnda arbetsgruppen       som avses i spörsmålet handlar det i hög grad om
7863: vid justitieministeriet framfört sin egen uppfatt-    problem med informationen. Den för samfund
7864: ning har revisorernas rapporteringsgrupp å sin        avsedda guiden för ifyllande av skattedeklara-
7865: sida föreslagit att godkända revisorer skall anli-    tion, som har reviderats 1998, ger klara besked i
7866: tas också i mindre bolag än vad som sker i dag        frågan. Skattestyrelsen skall på de sätt som rela-
7867: (Handels- och industriministeriets arbetsgrupps-      terats ovan se till att den praktiska tillämpningen
7868: och kommissionsrapporter 6/1998). Skatteför-          på olika skattebyråer blir mera enhetlig. Reger-
7869: valtningen har för egen del konsekvent betonat        ingen kommer att följa situationen ur den synvin-
7870: nyttan med revisioner och revisionsberättelser        kel som spörsmålsställaren avser.
7871: med tanke på verkställandet av beskattningen
7872: och övervakningen i fråga om skatter.
7873: 
7874:      Helsingforsden 8 december 1998
7875: 
7876:                                                                              Minister Jouko Skinnari
7877:                                              KK 1306/1998 vp
7878: 
7879: Kirjallinen kysymys 1306
7880: 
7881: 
7882: 
7883: 
7884:                                     Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen organisaation ja toiminnan koko-
7885:                                         naiskorjauksen tarpeesta
7886: 
7887: 
7888:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7889: 
7890:    M.O.T.-ohjelma televisiossa 16.11.1998 todis-        ne maassamme on ajautunut taloudelliseen ja
7891: ti mm. englantilaisen ilmailualan asiantuntija-         ammatilliseen katastrofiin. Samanaikaisesti vain
7892: ryhmän raporttiin perustuen:                            sokea voi olla näkemättä, kuinka ilmakuljetus-
7893:    1) Ilmai1u1aitokse1ta (ILL) puuttuu siltä edel-      elinkeinomme ainoa kasvu pohja, y1eisilmailu, on
7894: lytettävä ammattitaito,                                 taantunut vuosi vuodelta jokaisella mittarilla
7895:    2) ILL:n johtajilta ja johtavilta virkamiehiltä      tarkasteltuna - lupakirjojen, ilma-alusten, leu-
7896: puuttuu tarvittava henkilö- ja asiakaspalvelutai-       totoiminnan tilastoilla - huolimatta jo useita
7897: to, minkäjohdosta heille annettavaa ihmissuhde-         vuosia jatkuneesta yleisestä kansantaloudellises-
7898: koulutusta pidetään välttämättömänä,                    ta nousukaudesta.
7899:    3) ILL:n liikelaitostoiminnan toteutukset ovat          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7900: jyränneet kaikkein tärkeimmän, lentoturvalli-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7901: suuden. Ohjelmassa pidettiin kaikkien aikojen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7902: ihmeenä, ettei Suomessa sen johdosta ole tapah-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7903: tunut suuronnettomuutta.
7904:    ILL:n muusta toiminnasta on kiistattomasti                      Miten kauan Hallitus aikoo viivytellä
7905: osoitettu, että sen koulutusasioista ja -tarpeista              ilmailumme kehityksestä vastuussa ole-
7906: vuodesta 1995 asti antamat lausunnot ja arviot                  van liikenneministeriön ja ILL:n toimin-
7907: ovat olleet sekä virheellisiä että valheellisia. Lii-           tojen välttämättömän, täydellisen uudel-
7908: kenne- ja sotilaslentäjä- sekä lennonjohtajatilan-              leenorganisoimisen kanssa?
7909: 
7910:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1998
7911: 
7912:                                               Klaus Bremer /r
7913: 
7914: 
7915: 
7916: 
7917: 280043
7918: 2                                            KK 1306/1998 vp
7919: 
7920:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7921: 
7922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Raportissa on esitetty monia varteenotettavia
7923: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           suosituksia liittyen niin lennonjohtomenetel-
7924: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         miin, dokumentointiin, organisaatioon kuin
7925: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         koulutukseenkin. Liikenneministeriön pyynnös-
7926: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          tä Ilmailulaitos antaa ministeriölle 10.3.1999
7927: 1306:                                                   mennessä selvityksen niistä toimista, joihin ra-
7928:                                                         portin johdosta on ryhdytty.
7929:            Miten kauan Hallitus aikoo viivytellä            Toisin kuin kysyjä, liikenneministeriö katsoo
7930:         ilmailumme kehityksestä vastuussa ole-          raportin osoittavan, että lentoturvallisuus on
7931:         van liikenneministeriön ja ILL:n toimin-        Suomessa yleisesti ottaen hyvällä kansainvälisel-
7932:         tojen välttämättömän, täydellisen uudel-        lä tasolla kaikilla siviili-ilmailun osa-alueilla. 11-
7933:         leenorganisoimisen kanssa?                      mailulaitos on liikelaitoskaudellaan kehittänyt
7934:                                                         erittäin voimakkaasti lennonvarmistuksen re-
7935:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            surssejaan. Lennonvarmistuslaitteiden määrä ja
7936: vasti seuraavaa:                                        laatu ovat kehittyneet myönteisesti liikelaitos-
7937:                                                         kaudella, ja infrastruktuuri paranee entisestään
7938:     Liikenneministeriön toimeksiannosta suoritti        huomattavien, mutta vielä keskeneräisten pro-
7939: Yhdistyneen kuningaskunnan ilmailuviran-                jektien valmistuessa lähivuosina. Lennonvarmis-
7940: omaisen asiantuntijaryhmä toukokuun ja heinä-           tushenkilöstön koulutusta ja kertauskoulutusta
7941: kuun välisenä aikana tänä vuonna Suomen len-            on viime vuosina voitu lisätä.
7942: nonvarmistusjärjestelmää koskevan tarkastuk-                M.O.T.-ohjelmaan perustuvista kysyjän väit-
7943: sen,johon perustuva asiantuntijaryhmän raport-          tämistä voidaan todeta, että niin kyseisen ohjel-
7944: ti julkistettiin syyskuussa.                            man toimittajilla kuin kysyjälläkin on luonnolli-
7945:     Kyseisen tarkastuksen tavoitteena oli selvittää     sesti oikeus esittää mielipiteitään, mutta kyseinen
7946: Ilmailulaitoksen lennonvarmistuspalvelujen tur-         ohjelma ei liikenneministeriön mielestä antanut
7947: vallisuus ja toimintaedellytykset sekä suhde len-       objektiivista kuvaa Ilmailulaitoksen toiminnasta
7948: toturvallisuutta valvovaan viranomaiseen, lento-        ja sen henkilöstön ammattitaidosta. Liikennemi-
7949: turvallisuushallintoon. Tarkastuksen perusteella        nisteriö on vakuuttunut siitä, että suuri osa ilmai-
7950: laaditun raportin mukaan tärkein johtopäätös            lussa aktiivisesti mukana olevista ja myös suuri
7951: on se, että Ilmailulaitoksen lennonvarmistuspal-        osa lentomatkustajista ovat tyytyväisiä Ilmailu-
7952: velut ovat yleisesti ottaen turvallisia. Asiantunti-    laitoksen toimintaan niin lennonvarmistus- kuin
7953: jaryhmän toinen keskeinen johtopäätös on, että          kenttäsektoreillakin.
7954: lentoturvallisuusviranomaisen         (lentoturvalli-        Kansanedustaja Bremer on lisäksi viitannut
7955: suushallinnon) ja Ilmailulaitoksen (liikelaitok-        kysymyksessään ylimalkaisesti koulutusta ja il-
7956: sen) tehtävät ovat lennonvarmistuspalvelujen            makuljetuselinkeinoa koskeviin asioihin väittäen
7957: osalta riittävän eriytyneitä.                           Ilmailulaitoksen lausuntoja kyseisistä asioista
7958:     Raportissa todetaan niin ikään, että useimmat       virheellisiksi ja valheellisiksi. Ilmailulaitos on
7959: raportissa olevista suosituksista koskevat var-         antanut kyseisistä aihealueista kansanedustaja
7960: muuden lisäämistä Ilmailulaitoksenjärjestelmiin          Bremerin seitsemään aikaisempaan kirjalliseen
7961: sekä turvallisuuden että laadun osalta. Raportin         kysymykseen (KK 988/1996 vp, KK 99111996 vp,
7962: mukaan tällä taataan, että yleisesti hyvät turval-       KK 42/1997 vp, KK 47/1997 vp, KK 753/1997
7963: lisuustilastot säilyvät sellaisina tai jopa parane-     vp, KK 348/1998 vp ja KK 708/1998 vp) perus-
7964: vat huolimatta siitä, että lennonvarmistusjärjes-        teelliset ja totuudenmukaiset lausuntonsa, joihin
7965: telmään kohdistuu kasvavia paineita liikenteen           liikenneministeriössä laaditut vastaukset ovat
7966: lisääntyessä vuosittain.                                perustuneet.
7967:     Lennonjohtajien pätevyydestä raportti toteaa,           Liikenneministeriö ei näe tässä yhteydessä tar-
7968: että tarkastuksen aikana havaittu yleinen ilmalii-      vetta ministeriön ja Ilmailulaitoksen täydelliseen
7969: kennepalvelujen taso oli hyvä ja lennonjohtotyö-         uudelleen organisoimiseen.
7970: tä tekevä henkilöstö osoittautui erittäin ammat-
7971: titaitoiseksi.
7972: 
7973:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
7974: 
7975:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
7976:                                             KK 1306/1998 vp                                               3
7977: 
7978:                                          Tili Riksdagens Talman
7979: 
7980:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        metoder som dokumentation, organisation och
7981: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         utbildning. På begäran av trafikministeriet till-
7982: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ställer Luftfartsverket före den 10 mars 1999 mi-
7983: man Klaus Bremer undertecknade skriftliga              nisteriet en utredning om de åtgärder som vidta-
7984: spörsmål nr 1306:                                      gits med anledning av rapporten.
7985:                                                            1motsats tili vad spörsmålsställaren anser rap-
7986:           Hur länge ämnar Regeringen fördröja          porten ge vid handen, påvisar den enligt trafikmi-
7987:        den nödvändiga totala omorganiseringen          nisteriets uppfattning att flygsäkerheten i Fin-
7988:        av trafikministeriet och av funktionerna        land överlag är på god internationell nivå på alla
7989:        vid Luftfartsverket, vilka har hand om          områden inom den civila luftfarten. Luftfartsver-
7990:        utvecklandet av vår luftfart?                   ket har under sin tid som affårsverk mycket kraf-
7991:                                                        tigt utvecklat resurserna för flygtrafiktjänsten.
7992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Antalet instrument vid flygtrafiktjänsten har
7993: anföra följande:                                       ökat och instrumentens kvalite har utvecklats i
7994:                                                        positiv riktning under affårsverksperioden och
7995:    På uppdrag av trafikministeriet gjorde en ex-       infrastrukturen förbättras allt mer då betydande
7996: pertgrupp från Förenade konungarikets luft-            men ännu ofullbordade projekt blir klara under
7997: fartsmyndigheter från maj tili augusti i år en         de närmaste åren. Utbildningen och repetitions-
7998: granskning av Finlands flygtrafiksystem. Den           utbildningen för personalen vid flygtrafiktjäns-
7999: rapport som grundar sig på granskningen publi-         ten har under de senaste åren kunnat utökas.
8000: cerades i september.                                       Angående spörsmålsställarens påståenden på
8001:     Målet för den ifrågavarande granskningen var       basis a v TV-programmet M. 0. T. kan det konsta-
8002: att utreda säkerheten och verksamhetsförutsätt-        teras att såväl programredaktörerna som spörs-
8003: ningarna i fråga om Luftfartsverkets flygtrafik-       målsställaren naturligtvis har rätt att framföra
8004: tjänster samt dess relation tili den myndighet som     sina egna åsikter, men ifrågavarande program
8005: har tillsyn över flygsäkerheten, d.v.s. luftfartsin-   gav enligt trafikministeriet inte någon objektiv
8006: spektionen. Den viktigaste konklusionen i den          bild av Luftfartsverkets verksamhet eller av yr-
8007: rapport som utarbetades på basis av granskning-        keskunskapen hos personalen. Trafikministeriet
8008: en var, att Luftfartsverkets flygtrafiktjänster        är övertygat om att en stor del av dem som aktivt
8009: överlag är säkra. En annan viktig konklusion           har att göra med luftfart och även en stor del av
8010: som expertgruppen gjorde var att flygsäkerhets-        flygpassagerarna är nöjda med Luftfartsverkets
8011: myndighetens (luftfartsinspektionen) och Luft-         verksamhet såväl i fråga om flygtrafiktjänst som
8012: fartsverkets (afTårsverkets) uppgifter i fråga om      i fråga om fiiltsektorerna.
8013: flygtrafiktjänster är tillräckligt avskilda.               Riksdagsman Bremer har dessutom i sitt
8014:     1 rapporten konstateras likaså att de flesta       spörsmål i stora drag hänvisat tili ärenden i an-
8015: rekommendationerna i rapporten berör en ökad           slutning tili utbildningen och lufttransportnä-
8016: tillförlitlighet i Luftfartsverkets system, såväl i    ringen genom att påstå att Luftfartsverkets utlå-
8017: fråga om säkerhet som i fråga om kvalite. Enligt       tanden om ifrågavarande ärenden är felaktiga
8018: rapporten borgar detta för att säkerhetsstatisti-      och lögnaktiga. Luftfartsverket har om dessa
8019: ken liksom hittills förblir genomgående positiv        ämnesområden gett grundliga och sanningsenli-
8020: eller t.o.m. förbättras trots att flygtrafiksystemet   ga utlåtanden i samband med sju av riksdagsman
8021: utsätts för allt hårdare press eftersom trafiken       Bremers tidigare skriftliga spörsmål (SS 98811996
8022: årligen ökar.                                          rd, SS 991/1996 rd, SS 4211997 rd, SS 47/1997 rd,
8023:     1 fråga om flygledarnas kompetens konstate-        SS 75311997 rd, SS 348/1998 rd och SS 708/1998
8024:  rar rapporten att den allmänna nivån på luft-         rd). Trafikministeriets svar på dessa spörsmål har
8025: fartstjänsterna var god under granskningen och         grundat sig på dessa utlåtanden.
8026: att personalen vid flygtrafiktjänsten visade sig           Trafikministeriet anser att det inte i detta sam-
8027:  vara mycket yrkeskunnig.                              manhang finns behov av en total omorganisering
8028:     1 rapporten ges många beaktansvärda rekom-         av ministeriet och Luftfartsverket.
8029:  mendationer gällande såväl flygtrafiktjänstens
8030: 
8031:      Helsingforsden 3 december 1998
8032: 
8033:                                                                            Trafikminister Matti Aura
8034:                                           KK 1307/1998 vp
8035: 
8036: Kirjallinen kysymys 1307
8037: 
8038: 
8039: 
8040: 
8041:                                   Esa Lahtela /sd: Työttömyysturvajärjestelmän uudistamisesta
8042: 
8043: 
8044: 
8045:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8046: 
8047:     Vuoden 1994 alusta työttömyysturvalain           tus ole ollut halukas korjaamaan Ahon hallituk-
8048: muutos toi kaikki alle kuukauden työsuhteet so-      sen aikaista töppäystä ja muuttamaan työttö-
8049: vitellun päivärahan piiriin. Muutos lisäsi työttö-   myysturvalakia sellaiseksi kuin se oli ennen vuo-
8050: myyskassojen työmäärää valtavasti, koska kaik-       den 1994 muutosta, jolloin työpäiviltä saatiin
8051: kien henkilöiden osalta, jotka tekivät pätkätöitä,   palkka ja työttömyyspäiviltä työttömyyskor-
8052: jouduttiin selvittämään jokaisen pätkän työaika      vaus. Se järjestelmä oli kaikkien kannalta selkeä
8053: ja palkka ja tekemään suhteellisen mutkikas las-     ja yksinkertainen ja jopa nykyiseen järjestelmään
8054: ku toimitus, ennen kuin henkilön soviteltu päivä-    verrattuna edullinenkin,jos kaikki kustannukset
8055: raha voitiin määrittää. Muutoksen yhteydessä         otetaan huomioon.
8056: kassat joutuivatkin lisäämään henkilöstöä pel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8057: kästään tämän lisääntyneen byrokratian takia.        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
8058: Siitä huolimatta kävi niin, että työttömyysturvan    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8059: saannin odotusajat pitenivät useilla viikoilla en-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8060: tiseen järjestelmään verrattuna. Monet ahtaassa
8061: taloudellisessa asemassa jo ennestäänkin olevat                 Onko Hallitus ollut tietoinen, mitä on-
8062: ovat näiden viiveiden takia joutuneet yhä tiu-               gelmia vuonna 1994 voimaan tullut työt-
8063:  kemmalle.                                                   tömyysturvalain muutos toi kaikille alle
8064:     Vaikka nykyisen hallituksen ja eduskunnan                kuukauden mittaisessa työsuhteessa ole-
8065:  toimesta joitakin korjaaviakin toimia on tehty,             ville heidän tullessaan sovitelluo työttö-
8066: joilla käsittelyn viiveitä on pyritty vähentämään,           myyspäivärahan piiriin, ja
8067:  siitä huolimatta pätkätyön vastaanotto johtaa                  onko Hallituksella suunnitelmissa tuo-
8068:  lähes poikkeuksetta 5-6 viikon katkokseen                   da eduskunnalle vielä lopuillaan olevan
8069:  työttömyysturvan saannissa. Em. seikka on ollut             kauden aikana korvaava esitys, jolla sovi-
8070:  omiaan lisäämään haluttomuutta ottaa vastaan                telluo työttömyysturvan osalta turhasta
8071:  lyhyitä työpätkiä.                                          byrokratiasta voitaisiin luopua?
8072:     Tuntuukin ihmeelliseltä, ettei nykyinen halli-
8073: 
8074:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
8075: 
8076:                                            Esa Lahtela /sd
8077: 
8078: 
8079: 
8080: 
8081:  280043
8082: 2                                           KK 1307/1998 vp
8083: 
8084: 
8085: 
8086: 
8087:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8088: 
8089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työttömyyskassojen käsittelyaikatilastojen
8090: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mukaan 30 prosenttia sovitelluista päivärahaha-
8091: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kemuksista käsitellään viikon kuluessa siitä, kun
8092: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        hakemus on saapunut työttömyyskassaan. Kah-
8093: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           den viikon kuluessa saapumisesta keskimäärin
8094: 1307:                                                  60 prosenttia sovitelluista päivärahahakemuk-
8095:                                                        sista on käsitelty. Kaikista annetuista päätöksis-
8096:           Onko Hallitus ollut tietoinen, mitä on-      tä laskettuna yli kuukauden käsittelyaika on ol-
8097:        gelmia vuonna 1994 voimaan tullut työt-         lut 10 %:ssa hakemuksista ja yli kahden kuukau-
8098:        tömyysturvalain muutos toi kaikille alle        den käsittelyaika l %:ssa hakemuksista vuonna
8099:        kuukauden mittaisessa työsuhteessa ole-         1997.
8100:        ville heidän tullessaan sovitellun työttö-         Käsittelyajoissa ei ole olennaista eroa koko-
8101:        myyspäivärahan piiriin, ja                      naan työttömien ja osittain työttömien tekemien
8102:            onko Hallituksella suunnitelmissa tuo-      hakemusten välillä. Työttömyyspäivärahan
8103:        da eduskunnalle vielä lopuillaan olevan         maksatuksessa tavoitteena on pidetty maksatuk-
8104:        kauden aikana korvaava esitys, jolla sovi-      sen säännöllisyyttä. Etuuden saajan kannalta
8105:        tellun työttömyysturvan osalta turhasta         olennaisempaa on se, että päiväraha on käytettä-
8106:        byrokratiasta voitaisiin luopua?                vissä tiettynä, etukäteen ilmoitettuna ajankohta-
8107:                                                        na.
8108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Vaikka käsittelyajan seurannassa ei erikseen
8109: vasti seuraavaa:                                       tilastoidakaan käsittelyn pitkittymisen syytä, on
8110:                                                        lähes kaikissa pitkissä käsittelyajoissa perustee-
8111:     Vuoden 1994 työttömyysturvalain muutok-            na ollut alun perin puutteelliset selvitykset ja
8112: sessa oli kysymys siitä, että työttömyysturvalais-     niistä johtuva lisäselvityksen hankkiminen.
8113: ta puuttui säännös työttömyyspäivärahan yh-            Puutteellisuudet koskevat useimmiten työsuh-
8114: teensovituksesta palkan kanssa silloin, kun hen-       teen tietoja, erityisesti palkkatietoja.
8115: kilö on lyhytaikaisessa kokoaikatyössä. Alle              Työsopimuslakiin on sisällytetty säännös,
8116: kuukauden kestävässä satunnaisessa kokoaika-           jonka mukaan työnantajan velvollisuutena on
8117: työssä olevalle työttömälle työnhakijalle makset-      toimittaa työntekijälle tämän pyynnöstä viipy-
8118: tiin ennen lain muutosta sekä palkkaa että työt-       mättä palkkatodistus. Tällä pyritään korjaa-
8119: tömiltä päiviltä kokonaan työttömän päivära-           maan se ongelmallinen tilanne, että sovitellun
8120: haa. Taas osa-aikatyössä olevalle, lomautuksen         päivärahan maksaminen viivästyy usein työnan-
8121: johdosta lyhennetyllä työajalla olevalle tai pää-      tajasta johtuvasta syystä.
8122: työn ohella sivutyötä tekevälle palkka ja päivära-         Soviteltuun päivärahaan liittyviä kirjallisia
8123: ha yhteensovitettiin ja maksettiin soviteltua päi-     kysymyksiä on vuodesta 1997lukien esitetty run-
8124: värahaa. Kuitenkin työttömyydestä aiheutuvat           saasti. Kysymykset 237, 366, 551, 565 ja 694/1997
8125: taloudelliset menetykset ovat kaikilla osittain        vpja kysymykset 6, 201,211,347, 516ja 625/1998
8126: työttömillä samanlaisia, joten laissa ei ollut syytä   vp vastaavat osaltaan esitettyyn kysymykseen ja
8127: säilyttää korvausperusteiden eroista aiheutuvaa        selvittävät sovitellun päivärahan lähtökohtia ja
8128: eriarvoista kohtelua.                                  valittujen ratkaisujen perusteita.
8129: 
8130:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
8131: 
8132:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8133:                                            KK 1307/1998 vp                                                 3
8134: 
8135: 
8136: 
8137: 
8138:                                         Tili Riksdagens Talman
8139: 
8140:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Enligt arbetslöshetskassornas statistik över
8141: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          behandlingstiden behandlas 30 % av ansökning-
8142: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        arna omjämkad dagpenning inom en vecka från
8143: man Esa Lahtela undertecknade skriftliga spörs-         att ansökan inkommit tili arbetslöshetskassan.
8144: mål nr 1307:                                            Inom två veckor har i medeltal 60% av ansök-
8145:                                                         ningarna omjämkad dagpenning behandlats. Av
8146:            Är Regeringen medveten om vilka pro-         alla beslut som meddelats 1997 var behandlings-
8147:        blem den ändring av lagen om utkomst-            tiden för 10% av ansökningarna över en månad
8148:        skydd för arbetslösa som trädde i kraft          och för 1 % av ansökningarna över två månader.
8149:        1994 medförde för alla som är anställda             Det finns ingen väsentlig skillnad i behand-
8150:        för kortare tid än en månad, i och med att       lingstiden för ansökningar gjorda av helt och
8151:        de nu omfattas av jämkad arbetslöshets-          hållet arbetslösa och ansökningar gjorda av del-
8152:        dagpenning, och                                  vis arbetslösa. Vid utbetalningen av arbetslös-
8153:            ingår det i Regeringens planer att ännu      hetsdagpenning har målet varit regelbundna ut-
8154:        under denna regeringsperiod, som nu Ii-          betalningar. För den som får förmånen är det
8155:        der mot sitt slut, förelägga riksdagen en        viktigare att dagpenningen är disponibel vid en
8156:        annan proposition i dess ställe genom vii-       viss, på förhand angiven tidpunkt.
8157:        ken den onödiga byråkratin i anknytning             Trots att det vid uppföljningen av behand-
8158:        tili jämkad arbetslöshetsdagpenning kan          lingstiden inte förs någon separat statistik över
8159:        slopas?                                          orsakerna tili att behandlingen fördröjts, har så
8160:                                                         gott somalla långa behandlingstider berott på att
8161:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utredningen ursprungligen har varit bristfållig
8162: anföra följande:                                        och att man därför har varit tvungen att skaffa
8163:                                                         ytterligare utredning. Bristerna gäller vanligen
8164:     Lagen om utkomstskydd för arbetslösa ändra-         uppgifter om anställningen, i synnerhet löneupp-
8165: des 1994 för att den saknade bestämmelser om            gifter.
8166: samordning av arbetslöshetsdagpenning och lön              1 lagen om arbetsavtal har det tagits med en
8167: i fråga om personer som utför kortvarigt heltids-       bestämmelse enligt viiken arbetsgivaren är skyl-
8168: arbete. Tili arbetslösa arbetssökande som spora-        dig att på begäran utan dröjsmål ge arbetstaga-
8169: diskt utförde heltidsarbete för kortare tid än en       ren ett löneintyg. Syftet med detta är att rätta tili
8170: månad betalades före lagändringen både lön och,         det problematiska faktum att utbetalningen av
8171: för de arbetslösa dagarna, motsvarande dagpen-          den jämkade dagpenningen ofta fördröjs på
8172: ning som tili en helt och hållet arbetslös. 1 fråga     grund av arbetsgivaren.
8173: om dem som hade deltidsarbete, förkortad ar-               Det har allt sedan 1997 ställts ett stort antal
8174: betstid på grund av permittering eller en bisyssla      spörsmål om denjämkade dagpenningen. Spörs-
8175: vid sidan av det huvudsakliga arbetet samordna-         mål237, 366,551,565 och 694/l997 rd och spörs-
8176: des lönen och dagpenningen däremot, och jäm-            mål6, 201, 211, 347, 516 och 625/l998 rd ger för
8177: kad dagpenning betalades. De ekonomiska för-            sin del svar på detta spörsmål och klargör ut-
8178: lusterna på grund av arbetslöshet är ändå desam-        gångspunkten för jämkad dagpenning och grun-
8179: ma för alla som är delvis arbetslösa, och därför        derna för de valda lösningarna.
8180: fanns det ingen anledning att i lagen bevara en
8181: ojämlik behandling som berodde på olikheter i
8182: ersättningsgrunderna.
8183: 
8184:      Helsingforsden 9 december 1998
8185: 
8186:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8187:                                          KK 1308/1998 vp
8188: 
8189: Kirjallinen kysymys 1308
8190: 
8191: 
8192: 
8193: 
8194:                                   Jaakko Laakso /vas: Itä-Uudenmaan työttömyyden kasvusta
8195: 
8196: 
8197: 
8198:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8199: 
8200:    Itä-Uudellamaalla työttömyysaste nousi syys-        Itä-Uudellamaalla oli lokakuussa yhteensä
8201: kuusta lokakuuhun seitsemässä kunnassa ja laski     5 324 työtöntä työnhakijaa. Koko Uudellamaal-
8202: viidessä kunnassa.                                  la työttömiä työnhakijoita oli 70 647. Samanai-
8203:    Erityisen vaikea tilanne on Loviisassa, jossa    kaisesti avoimia työpaikkoja oli vain 3 547.
8204: työttömyysaste on jo pitempään ollut koko Uu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8205: dellamaalla korkein. Syyskuussa työttömiä työn-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8206: hakijoita oli Loviisassa 13,9 prosenttia työvoi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8207: masta. Lokakuussa työttömyysaste oli noussut        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8208: 15,8 prosenttiin.
8209:    Myös Askolassa, Lapinjärvellä, Pernajassa,                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että työl-
8210: Pornaisissa, Pukkilassa ja Ruotsinpyhtäällä                lisyystilanne Itä-Uudellamaalla on vai-
8211: työttömyystilanne on vaikeutunut.                          keutumassa, ja
8212:    Vaikka Liljendalissa, Myrskylässä, Mäntsä-                 aikooko Hallitus ryhtyä erityistoimiin
8213: lässä, Porvoossa ja Sipoossa työllisyystilanne on          alueen työllisyyden parantamiseksi?
8214: jonkin verran kohentunut, on kuitenkin avointen
8215: työpaikkojen määrä Uudellamaalla vähentynyt
8216: syyskuusta peräti 2 733 paikalla.
8217: 
8218:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
8219: 
8220:                                         Jaakko Laakso /vas
8221: 
8222: 
8223: 
8224: 
8225:  280043
8226: 2                                          KK 1308/1998 vp
8227: 
8228: 
8229: 
8230: 
8231:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8232: 
8233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hin Uudenmaan TE-keskuksen työvoimaosasto
8234: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on myöntänyt vuoden 1998 alusta voimaan tul-
8235: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       leen työvoimapoliittisen uudistuksen yhteydessä
8236: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           käyttöön otettua työllisyyspoliittista projektitu-
8237: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kea. Esimerkiksi Sipoossa on käynnistetty pro-
8238: n:o 1308:                                             jektituella kumppanuusprojekti, jonka tarkoi-
8239:                                                       tuksena on muodostaa erityinen yhteistyöver-
8240:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että työl-   kosto,jossa ovat mukana kunta, seurakunta, val-
8241:        lisyystilanne Itä-Uudellamaalla on vai-        tion paikallisviranomaiset, alueen yritykset ja
8242:        keutumassa, ja                                 yhdistykset. Projektin tavoitteena on uusien työ-
8243:           aikooko Hallitus ryhtyä erityistoimiin      paikkojen luominen ao. yhteistyöverkoston puit-
8244:        alueen työllisyyden parantamiseksi?            teissa. Myös Porvoon Seudun työttömät ry:lle ja
8245:                                                       Porvoossa toimivalle Pro-Uusiokeskus ry:lle on
8246:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myönnetty projektitukea työllistämisprojektei-
8247: vasti seuraavaa:                                      hin, joiden tavoitteena on työllistää työttömiä
8248:                                                       työnhakijoi ta.
8249:    Työministeriö seuraa työllisyyden kehittymis-         Vuoden 1998 alusta voimaan tulleen yhdistel-
8250: tä oman tilastoseurannan ja alueellisilta työvoi-     mätuen käyttö on usein nivoutunut projekteihin,
8251: ma- ja elinkeinokeskuksilta saatavien työllisyys-     jonka hallinnointikustannuksiin työvoima- ja
8252: katsausten avulla. Työttömyys on yleisen talous-      elinkeinokeskusten työvoimaosastot tai valta-
8253: kasvun voimistumisen ja entistä aktiivisemman         kunnallisten hankkeiden osalta työministeriö on
8254: työllisyyspolitiikanjohdosta alentunut kuukausi       myöntänyt työllisyyspoliittista projektitukea.
8255: kuukaudelta. Myös lokakuussa 1998 työttömyys          Yhdistelmätuen ja työllisyyspoliittisen projekti-
8256: on laskenut eniten kasvukeskuksissa kuten Uu-         tuen avulla on mahdollisuus organisoida laaja-
8257: dellamaalla. Alueellisia eroavaisuuksia työllisyy-    mittaisia projektikokonaisuuksia, joissa työllis-
8258: den kehityksessä on kuitenkin edelleen. Ensi vuo-     täjän toimintaa on tuettu sekä hallinnollisella
8259: den aikana on tarkoitus entisestään edistää koti-     että varsinaisella toimenpiderahoituksella.
8260: paikkakunnan ulkopuolelta sijaitsevan työn vas-          Työhallinnon toimenpidevalikoima antaa täl-
8261: taanottamista muun muassa matkakuluista saa-          lä hetkellä entistä paremmat mahdollisuudet eri-
8262: tavan verovähennyksen ylärajan nostamisella,          tyistoimenpiteisiin, joiden avulla voidaan tehok-
8263: liikkuvuusavustuksen määrärahojen lisäämisellä        kaasti saada aikaan positiivisia työllisyysvaiku-
8264: sekä työttömien työnhaun aktivoinnilla.               tuksia alue- ja paikallistasolla toteutettavien
8265:     Kysymyksessä esitettyjen kuntien alueella on      hankkeiden avulla, myös Itä-Uudellamaalla.
8266: käynnistetty paikallisia työllisyysprojekteja, joi-
8267: 
8268:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998
8269: 
8270:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
8271:                                           KK 1308/1998 vp                                              3
8272: 
8273: 
8274: 
8275: 
8276:                                        Tili Riksdagens Talman
8277: 
8278:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     man startat Jo kala sysselsättningsprojekt för vil-
8279: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ka Nylands arbetskrafts- och näringscentral har
8280: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   beviljat sysselsättningspolitiskt projektstöd som
8281: damot Jaakko Laakso undertecknade skriftliga         togs i bruk i samband med den arbetskraftspoli-
8282: spörsmål nr 1308:                                    tiska reformen, viiken trädde i kraft i början av
8283:                                                      1998. T.ex. i Sibbo har man med projektstöd
8284:           Är Regeringen medveten om att syssel-      startat ett partnerskapsprojekt, som syftar tili att
8285:        sättningen i östra Nyland håller på att bli   bilda ett särskilt samarbetsnätverk vari ingår
8286:        svårare, och                                  kommunen, församlingen, statens lokala myn-
8287:           ämnar Regeringen vidta specialåtgär-       digheter samt företag och föreningar inom regio-
8288:        der för att sysselsättningen inom området     nen. Projektet syftar tili att skapa nya arbetsplat-
8289:        skall förbättras?                             ser inom ramen för samarbetsnätverket. Också
8290:                                                      Porvoon Seudun työttömät ry och i Borgå verk-
8291:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        samma Pro-Uusiokeskus ry har beviljats projekt-
8292: anföra följande:                                     stöd för sysselsättningsprojekt som syftar tili att
8293:                                                      sysselsätta arbetslösa arbetssökande.
8294:    Arbetsministeriet följer med sysselsättningsut-      Användningen av sammansatt stöd, vilket
8295: vecklingen genom en egen statistisk uppföljning      trädde i kraft i början av 1998, är ofta samman-
8296: och genom sysselsättningsöversikter som ges av       knutet med projekt tili vilkas administrativa
8297: de regionala arbetskrafts- och näringscentraler-     kostnader arbetskrafts- och näringscentralernas
8298: na. Arbetslösheten har på grund av den allt kraf-    arbetskraftsavdelningar eller, för de riksomfat-
8299: tigare allmänna ekonomiska tillväxten och en allt    tande projektens vidkommande, arbetsministe-
8300: aktivare sysselsättningspolitik minskat från må-     riet har beviljat sysselsättningspolitiskt projekt-
8301: nad tili månad. Också i oktober 1998 sjönk ar-       stöd. Med hjälp av sammansatt stöd och syssel-
8302: betslösheten mest i tillväxtcentra såsom Nyland.     sättningspolitiskt projektstöd är det möjligt att
8303: Det finns emellertid fortfarande regionala skili-    organisera omfattande projekthelheter, där "sys-
8304: nader i sysselsättningsutvecklingen. Under nästa     selsättarens" verksamhet är stödd med såväl ad-
8305: år är det meningen att ytterligare främja motta-     ministrativ som egentlig åtgärdsfinansiering.
8306: gandet av arbete som är förlagt utanför hemorten        Arbetsförvaltningens åtgärdsarsenal ger för
8307: bl.a. genom att höja övre gränsen för skatteav-      närvarande bättre möjligheter än tidigare tili spe-
8308: draget för resekostnader, genom att öka anslagen     cialåtgärder, genom vilka man effektivt kan få tili
8309: för rörlighetsunderstöd och genom att aktivera       stånd positiva sysselsättningsverkningar med
8310: de arbetslösas sökande efter arbete.                 hjälp av regionala och lokala projekt, också i
8311:    1 de kommuner som nämnts i spörsmålet har         östra Nyland.
8312: 
8313:      Helsingforsden 10 december 1998
8314: 
8315:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8316:                                            KK 1309/1998 vp
8317: 
8318: Kirjallinen kysymys 1309
8319: 
8320: 
8321: 
8322: 
8323:                                    Matti Väistö /kesk: Puun osuuden ilmoittamisesta energiatilastossa
8324: 
8325: 
8326: 
8327:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8328: 
8329:    Suomessa on perinteisesti julkaistu energia-       kisella tuella että veroratkaisuilla. Puun energia-
8330: lähteiden osuudet tuontienergian ja kotimaisen        käytön lisäämistä puoltavat niin ympäristösyyt,
8331: energian osalta. Tuontienergia ryhmitellään öl-       energiahuollon varmuuden lisääminen kuin työl-
8332: jyyn, maakaasuun, hiileen, ydinvoimaan ja tuon-       lisyys- ja aluepoliittiset seikat.
8333: tisähköön. Kotimainen energia taas on ryhmitel-          Puun energiakäytön lisäykselle on siis paina-
8334: ty vesivoimaan, turpeeseen ja muuhun kotimai-         vat perusteet. Olisi tärkeää, että puu näkyisi sel-
8335: seen.                                                 keästi myös energialähteiden osuuksia koskevis-
8336:    Energialähteiden osuutta koskevissa tilastois-     sa tilastoissa.
8337: sa huomio kiinnittyy muun kotimaisen energian             Edellä olevan perusteelia ja valtiopäiväjärjes-
8338: suureen osuuteen. Tämä osuus on lähes 20 pro-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8339: senttia. Toisaalta ihmetystä herättää myös se,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8340: että puuenergiaa ei mainita lainkaan.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8341:    Tarkempi selvitys osoittaa, että muut kotimai-
8342: set energialähteet ovat lähes kokonaan puupe-                   Aikooko Hallitus ripeästi uudistaa
8343: räisiä polttoaineita. Miksi tätä uusiutuvaa ener-            energialähteiden osuuksia koskevaa tilas-
8344: gialähdettä ei ilmoiteta tilastossa suoraan ja sel-          tointia niin, että tilastossa kerrotaan sel-
8345: keästi?                                                      keästi puuenergian osuus sen sijaan, että
8346:    Hyväksyessään energiapoliittisen selonteon                se nyt piilotetaan kohtaan "muut koti-
8347:  vuoden 1997 valtiopäivillä eduskunta piti tar-              maiset"?
8348:  peellisena, että puun käyttöä edistetään sekä jul-
8349: 
8350:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
8351: 
8352:                                            Matti Väistö /kesk
8353: 
8354: 
8355: 
8356: 
8357: 280043
8358: 2                                          KK 1309/1998 vp
8359: 
8360: 
8361: 
8362: 
8363:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8364: 
8365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tilastokeskus on ottanut käyttöön nykyiset,
8366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          yksityiskohtaiset uusiutuvien energialähteiden
8367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        luokitukset sen kehittämistyön tuloksena, jota
8368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti             tuettiin kauppa- ja teollisuusministeriön rahoi-
8369: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tuksella vuosina 1995-1997. Muutoinkin minis-
8370: n:o 1309:                                              teriön energiaosasto on jatkuvassa yhteistyössä
8371:                                                        Tilastokeskuksen kanssa energiatilastojen pitä-
8372:           Aikooko Hallitus ripeästi uudistaa           miseksi riittävän laadukkaina energia-alan lu-
8373:        energialähteiden osuuksia koskevaa tilas-       kuisia, vaativia tietotarpeita varten.
8374:        tointia niin, että tilastossa kerrotaan sel-       Uusiutuvien energialähteiden tilastointi on ol-
8375:        keästi puuenergian osuus sen sijaan, että       lut viime vuosina huomion kohteena kansainvä-
8376:        se nyt piilotetaan kohtaan "muut koti-          lisessäkin energiatilastoinnissa, sekä OECD:n
8377:        maiset"?                                        energiajärjestön lEA (International Energy
8378:                                                        Agency) että EU:n tilastoviranomaisen Eurosta-
8379:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tin toiminnassa. Tilastokeskus osallistui asian-
8380: taen seuraavaa:                                        tuntijana Eurostatin omaan kehittämishankkee-
8381:                                                        seen uusiutuvien energialähteiden tilastoinnissa.
8382:    Virallinen energiatilastointi on Tilastokes-        Suomalainen asiantuntemus on tunnetusti hyvä
8383: kuksen tehtävänä. Energiatilastot ilmestyvät           tällä alueella.
8384: Suomen virallisen tilaston osana. Virallisessa ti-         Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosas-
8385: lastoinnissa puuenergian kulutus jaotellaan seu-       to julkaisee Energiakatsauksessa itse kokoa-
8386: raavalla tarkkuudella (SVT Energia 1998:1, tau-        miaan ennakkotietoja energiankulutuksesta
8387: lu 2.9, Uusiutuvat energialähteet):                    puolivuosittain. Näissäkin tiedoissa jaotellaan
8388:    - Metsäpolttoaine                                   (Taulu l) puuperäiset polttoaineet erikseen
8389:    -Teollisuuden puutähde                              puunjalostusteollisuuden jäteliemiin, teollisuu-
8390:    -Puunjalostusteollisuuden jäteliemet                den puutähteisiin ja puun pien käyttöön.
8391:    - Purku- ja rakennustoiminnan puutähteet                Kun puun energiakäytön tilastointi Suomessa
8392:    -Muu energiapuu.                                    on äskettäin uusittu ja kansainvälisesti huipputa-
8393:    Myös muissa energiatilaston taulukoissa on          soa, on vaikea nähdä tarvetta niihin uusiin ja
8394: puuperäisten energialähteiden käyttö eritelty          kiireellisiin toimenpiteisiin tilastojen kehittämi-
8395: useampiin luokkiin, kuten esim. taulussa 1.2,          seksi, jotka edustaja Väistö on tuonut esille.
8396: Energian kokonaiskulutus:                                 Viralliset energiatilastot tarjoavat hyvän läh-
8397:    -Puunjalostusteollisuuden jäteliemet                tökohdan puunkäytön tarkasteluille. Tilastojen
8398:    -Teollisuuden puutähteet                            laatimiseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia sil-
8399:    -Puun pienkäyttö.                                   loin, kun on kysymys puun pienkäytöstä ja oma-
8400:    Yhdistettyä luokkaa "muut polttoaineet"             toimisesta hankinnasta. Tilastojen luotettavuut-
8401: käytetään joissakin taulukoissa tilastoteknisistä      ta pyritäänkin parantamaan erillisselvityksillä ja
8402: syistä luettavuuden parantamiseksi.                    muuta tiedonhankintaa kehittämällä.
8403:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
8404: 
8405:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
8406:                                               KK 1309/1998 vp                                               3
8407: 
8408: 
8409: 
8410: 
8411:                                            Tili Riksdagens Talman
8412: 
8413:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          energikällor som resultat av det utvecklingsarbe-
8414: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            te som under åren 1995-1997 understöddes med
8415: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-          finansiering från handels- och industriministe-
8416: man Matti Väistö undertecknade skriftliga                 riet. Också i övrigt står ministeriets energiavdel-
8417: spörsmål nr 1309:                                         ning i kontinuerligt samarbete med Statistikcen-
8418:                                                           tralen för att kunna hålla tillräckligt hög kvalitet
8419:            Har Regeringen för avsikt att snabbt           på energistatistikerna för de talrika krävande
8420:         förnya den statistikföring som gäller             behov av information som energisektorn har.
8421:         energikällornas andelar så att av statisti-          Statitiskföringen av förnybara energikällor
8422:         ken klart framgår den träbaserade ener-           har under de senaste åren varit föremål för upp-
8423:         gins andel i stället för att den som nu göms      märksamhet också i den internationella energi-
8424:         undan i punkten "övriga inhemska"?                statistikföringen, både i OECD:s energiorgan
8425:                                                           IEA:s (lnternational Energy Agency) och i EU:s
8426:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             statistikmyndighet Eurostats verksamhet. Statis-
8427: anföra följande:                                          tikcentralen deltog som sakkunnig i Eurostats
8428:                                                           egna utvecklingsprojekt vid statistikföringen av
8429:    Den officiella energistatistikfåringen ankom-          fårnybara energikällor. Den finska sakkunska-
8430: mer på Statistikcentralen. Publikationen Energi-          pen är erkänt hög på detta område.
8431: statistik utkommer som en del av den officiella              Handels- och industriministeriets energiavdel-
8432: finska statistiken. 1 den officiella statistikföring-     ning ger i publikationen Energiöversikt ut prog-
8433: en uppdelas förbrukningen av träbaserad energi            nosuppgifter som avdelningen själv har samlat in
8434: med följande noggrannhet (Finlands officiella             om energiförbrukningen halvårsvis. Också i
8435: statistik, Energi 1998:1, tabell 2.9, Förnybara           dessa uppgifter fördelas (Tabell 1) träbaserade
8436: energikällor):                                            bränslen särskilt i träförädlingsindustrins avlut,
8437:    - Skogsbränsle                                         industrins restprodukter och småförbränning av
8438:    - Industrins restprodukter                             ved.
8439:    - Träförädlingsindustrins avlut                           Eftersom statistikföringen av användningen
8440:    - Restprodukter från rivnings- och bygg-               av trä för energiproduktion i Finland nyligen har
8441: nadsverksamhet                                            förnyats och är av internationell toppnivå är det
8442:    - Övrig energived.                                     svårt att se något behov av de nya och brådskan-
8443:    Också i övriga tabeller inom energistatistiken         de åtgärder för att utveckla statistikerna som
8444: har användningen av träbaserade energikällor              riksdagsman Väistö för fram.
8445: specificerats på flera klasser som t.ex. i tabell 1.2,       De officiella energistatistikerna erbjuder en
8446: Total energiförbrukning:                                  god utgångspunkt för granskning av hur trä an-
8447:    - Träförädlingsindustrins avlut                        vänds. Med utarbetandet av statistikerna sam-
8448:    - Industrins restprodukter                             manhänger dock osäkerhet när det är fråga om
8449:    - Småförbränning av ved.                               småförbränning av ved och om anskaffning på
8450:    Den kombinerade klassen "övriga bränslen"              eget initiativ. Följaktligen eftersträvar man att
8451: används i en del tabeller av statistiktekniska skäl       förbättra statistikernas tillförlitlighet genom att
8452: för att förbättra läsbarheten.                            utföra separata utredningar och genom att ut-
8453:    Statistikcentralen har tagit i bruk de nuvaran-        veckla annan anskaffning av information.
8454: de detaljerade klassificeringarna av förnybara
8455: 
8456:       Helsingforsden 9 december 1998
8457: 
8458:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
8459:                                             KK 1310/1998 vp
8460: 
8461: Kirjallinen kysymys 1310
8462: 
8463: 
8464: 
8465:                                     Annika Lapintie /vas: Ikääntyvien naisten kuntoutuksesta ja työllis-
8466:                                        tymisestä
8467: 
8468: 
8469:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8470: 
8471:    Kun talouslaman jälkeen on jaettu työpaik-             Esimerkiksi Lounais-Suomessa on tutkittu yli
8472: koja, ovat koulutetut, ammattitaidon hankki-           50-vuotiaiden terveydentilaa, sosiaalista tilan-
8473: neet nuoret miehet olleet voittajia etenkin teollis-   netta, työ- ja toimintakykyä sekä työmarkkinati-
8474: tuneilla rannikkoseuduilla ja korkean teknolo-         lannetta. Naiset, joilla oli heikentynyt työkyky,
8475: gian yrityksissä. Työnantajat havittelevat töihin      kaipasivat ennen kaikkea kuntoutusta, koulutus-
8476: koulutettuja nuoria. He ovat halvempaa työvoi-         ta ja muutoksia työpaikan olosuhteisiin mie-
8477: maa ja suostuvaisia sopeutumaan yrityksen kul-         luummin kuin eläkkeelle hakeutumista. Tutki-
8478: loisillekin tavoille.                                  muksen tekijöiden mukaan naisilla on enemmän
8479:    Työvoima- ja elinkeinokeskusten tutkijat ker-       "remonttihenkeä", he ajattelevat kuntoutusta
8480: tovat naisten työllisyystilanteen olevan vielä var-    työelämän jatkumisen kannalta, miehet enem-
8481: sin heikko. Naisten työttömyys on valtakunnalli-       mänkin porttina eläkkeelle.
8482: sesti laskenut hitaammin kuin miesten työttö-             Ne oireet, joita naiset kokevat, heijastelevat
8483: myys. Naisten työllisyystilanne on vielä aivan         heidän kohdallaan varsinaisia sairauksia parem-
8484: viime kuukausinakin heikentynyt. Lokakuussa            min eläkkeelle hakeutumisen ja terveydentilan
8485: naisten työttömyysaste oli 11,2 % ja miesten           välisiä suhteita. Miehillä yleisemmät sydän- ja
8486: 8,9%.                                                  verisuonisairaudet ja tuki- ja liikuntaelinvaivat
8487:    Ns. naisten aloja on edelleen saneerauksessa,       vievät selkeästi työkyvyn. Tutkimukset osoitta-
8488: vaikka suurimmat saneeraustarpeet hoidettiin-          vatkin, että erilaiseen oireiluun pitäisi aina suh-
8489: kin vuosikymmenen alkupuolen talouslaman ai-           tautua vakavasti, jos halutaan ylläpitää työnteki-
8490: kana. Naisten heikossa työllisyystilanteessa tule-     jän ja työyhteisön työ kykyä.
8491: vat selvästi esiin julkisen sektorin säästöt. Ter-        Kulttuuriimme ei valitettavasti kuulu iän kun-
8492: veydenhuolto, opetus ja sosiaalitoimihan ovat          nioittaminen. Kylmäkiskoisinkin laskelmoija
8493: perinteisiä naisten aloja.                             ymmärtää kuitenkin varmasti, millaisia voima-
8494:    On vaarana, että tällainen kehitys jatkuessaan      varoja haaskataan, kun ikääntyvien naisten ko-
8495: johtaa työvoiman uuteen kahtiajakoon. Ydin-            kemus, näkemys, vastuuntunto ja suhteellisuu-
8496: työvoimaan kuuluisivat tällöin miehet, joilla on       dentaju poistetaan työelämästä.
8497: turvattu työpaikka. Työelämän heittopusseiksi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8498: joutuisivat varsinkin ikääntyvät naiset.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8499:    Ikä onkin työvoimaa valittaessa ratkaiseva te-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8500: kijä. Kysytyimpiä ovat alle 35-vuotiaat työnteki-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8501: jät. Kuitenkin tulevaisuudessa on näköpiirissä
8502: yleisen eläkeiän nostaminen. Tämä edellyttää,                    Mitä Hallitus aikoo tehdä ikääntyvien
8503: että myös ikääntyvillä on mahdollisuus pysyä                  naisten kuntoutuksen ja työkyvyn ylläpi-
8504: työelämässä ja huolehtia työkyvyn ylläpitämises-              tämisen hyväksi,
8505: tä. Pätkätöitä, lyhyitä työrupeamia tai osa-aika-                miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
8506: työtä tehneet naiset ovat jo nyt halukkaampia                 että ikääntyviä naisia ei syrjäytetä työelä-
8507: pysymään työelämässä pidempään kuin koko-                     mästä,ja
8508: päivätyötä tekevät. Halukkuus pysyä pidem-                       miten Hallitus aikoo kannustaa työn-
8509: pään työelämässä voi johtua tietysti myös siitä,              antajia huolehtimaan työntekijöidensä
8510: että eläkettä on kertynyt vähän.                              työkyvyn säilymisestä?
8511:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
8512: 
8513:                                           Annika Lapintie /vas
8514: 280043
8515: 2                                          KK 1310/1998 vp
8516: 
8517: 
8518: 
8519: 
8520:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8521: 
8522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valla entistä paremmin ja entistä pidempään.
8523: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Toisaalta tavoitteena oli vähentää työikäisen
8524: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       väestön tarvetta siirtyä työkyvyttömyyseläkkeel-
8525: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika           le ja muiden pitkäaikaisetuuksien piiriin.
8526: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Vuoden 1991 kuntoutusuudistuksesta alkaen
8527: n:o 1310:                                             Kansaneläkelaitos ja työeläkelaitokset ovat nou-
8528:                                                       dattaneet käytäntöä, jossa ammatillisen kuntou-
8529:           Mitä Hallitus aikoo tehdä ikääntyvien       tuksen aloittanut järjestelmä hoitaa myös kun-
8530:        naisten kuntoutuksenja työkyvyn ylläpi-        toutusprosessin loppuun. Kansaneläkelaitoksen
8531:        tämisen hyväksi,                               ammatillinen kuntoutus koskee periaatteessa
8532:           miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,       koko väestöä, joskin yksittäinen kuntoutuspää-
8533:        että ikääntyviä naisia ei syrjäytetä työelä-   tös tehdään yksilöllisen harkinnan perusteella.
8534:        mästä,ja                                       Työeläkejärjestelmä kuntouttaa työelämään si-
8535:           miten Hallitus aikoo kannustaa työn-        joittuneita työntekijöitä ja yrittäjiä. Työeläke-
8536:        antajia huolehtimaan työntekijöidensä          kuntoutusta voi saada, jos työsuhde tai yrittäjä-
8537:        työkyvyn säilymisestä?                         toiminta jatkuu tai jos kuntoutuksen hakijana on
8538:                                                       vielä oikeus saada eläkkeeseensä tuleva aika.
8539:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Työeläkelaitoksilla on siten päävastuu työelä-
8540: vasti seuraavaa:                                      mässä ja yrittäjätoiminnassa olevien yksilöllises-
8541:                                                       tä ammatillisesta kuntoutuksesta perinteisen
8542:    Suomessa on viime vuosina kiinnitetty erityi-      työeläkekuntoutuksen alueella.
8543: sesti huomiota väestön ikääntymiseen muun                 Vuoden 1991 kuntoutusuudistuksen pohjalta
8544: muassa sosiaali-, terveys- ja työvoimapolitiikan      kuntoutuslainsäädäntöä kehitettiin edelleen
8545: alueilla. Kymmenen vuoden kuluttuajoka neljäs         vuoden 1994 alusta voimaan tulleen joustavaa
8546: suomalainen on yli 60-vuotias ja työikäisen väes-     eläkeikäjärjestelmää koskevan lainsäädännön
8547: tön määrä alkaa nykykehityksen perusteella vä-        tarkistamisen ja vuoden 1996 alusta voimaan tul-
8548: hetä jo tulevan vuosituhannen vaihteessa. Tä-         leen yksityisalojen työeläkejärjestelmän uudista-
8549: män vuoksi on muun muassa lainsäädännön               mista koskevan lainsäädännön yhteydessä. Täl-
8550: uudistuksilla ja koulutuksella pyritty luomaan        löin haluttiin entisestään korostaa työkykyä yllä-
8551: uusia keinoja ikääntyvienja ikääntyneiden työn-       pitävien ja kuntouttavien toimien ensisijaisuutta
8552: tekijöiden työssä jatkamisen mahdollistamiseksi       ja työnteon jatkamista suhteessa pysyviin eläk-
8553: ja työkyvyn parantamiseksi.                           keisiin. Myös kuntoutusaikaista toimeentulotur-
8554:    Eläkepoliittisin keinoin kansaneläke- ja työ-      vaa parannettiin.
8555: eläkejärjestelmissä on 1990-luvulla kiinnitetty           Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyviä
8556: erityistä huomiota työikäisen väestön kuntou-         ongelmia selvittäneen, niin sanotun Letka-työ-
8557: tustoimenpiteiden tehostamiseen ja tämän väes-        ryhmän toukokuun lopulla 1998 päättyneen sel-
8558: tönosan työelämässä jaksamisen ja jatkamisen          vitystyön pohjalta Kansaneläkelaitoksen ja työ-
8559: edistämiseen.                                         eläkelaitosten välistä yhteydenpitoa yksittäistä
8560:    Kuntoutuslainsäädännön kokonaisuudistus            henkilöä koskevista kuntoutustoimista päätet-
8561: toteutettiin eläkejärjestelmissämme sekä tapa-        tiin käytännön toimin lisätä ja tehostaa.
8562: turmavakuutus- ja liikennevakuutusjärjestelmis-           Valtakunnallisesti kuntoutuslainsäädännön
8563: sämme vuoden 1991 alusta. Uudistuksella sel-          muutoksien vaikutuksia ja kehittämistarpeita on
8564: keytettiin ja tehostettiin viranomaisten ja eräiden   selvitetty laajasti viimeksi valtioneuvoston kulu-
8565: yhteisöjen ja laitosten kuntoutusvelvoitteita ja      van vuoden lokakuussa antamassa kuntoutusse-
8566: parannettiin kuntoutusajan toimeentuloturvaa.         lonteossa ja siihen liittyvässä tausta-aineistossa
8567: Tavoitteena oli, että kansalaiset voisivat osallis-   (sosiaali- ja terveysministeriön moniste 1998:24).
8568: tua työelämään ja selviytyä elämän muista vaati-      Selonteossa tuodaan työikäisten työkyvyn yllä-
8569: muksista kykyjensä ja ikänsä edellyttämällä ta-       pitäminenja kuntoutus esille yhtenä haasteenaja
8570:                                              KK 1310/1998 vp                                              3
8571: 
8572: kehittämistarpeena. Selonteossa todetaan, että           keellä olleista naisista 26 prosenttia palasi kun-
8573: harkittaessa mahdollisuuksia työssäolaajan pi-           toutuksen jälkeen työelämään ja 44 prosenttia
8574: dentämiseksi, on ratkaisevaa, minkä kuntoisina           eläkkeelle. Yli 45-vuotiaiden naisten osalta vas-
8575: ja millä ehdoilla ikääntyneet työntekijät jaksavat       taavat luvut olivat 12 prosenttia ja 68 prosenttia.
8576: jatkaa työssä.                                           Miesten kohdalla kuntoutuksen vaikutus oli sa-
8577:     Eläketurvakeskus julkaisee työeläkejärjestel-        mansuuntainen.
8578: mää koskevaa kuntoutustilastoa. Vuoden 1997                 Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnan
8579: kuntoutustilaston mukaan työeläkekuntoutus               kehitystä on vuoden 1991 kuntoutuslainsäädän-
8580: näyttää keskittyvän keski-iässä oleviin henkilöi-        nön uudistuksen jälkeen selvitetty laajasti Kelan
8581: hin.                                                     kuntoutustoiminta-nimisessä julkaisussa. Selvi-
8582:     Vuonna 1997 vireille tulleista uusista kuntou-      tys koskee vuosia 1992-1996, ja se on jaettu
8583: tusaloitteista koski 20 prosenttia alle 35-vuotiai-     myös eduskunnalle.
8584: ta, 38 prosenttia 35-44-vuotiaita ja 42 prosent-            Vuoden 1992 jälkeen iäkkäämpien työnteki-
8585: tia yli 45-vuotiaita. Miesten ja naisten välillä kun-   jöiden osuus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusta
8586: toutusaloitteet jakautuivat jokseenkin tasan.            saaneista on lisääntynyt ja keskimääräinen ikä
8587: Kuntoutuslupausten osalta oli sen sijaan eroja           on noussut 41 vuodesta 46 vuoteen. Kehitykseen
8588: miesten ja naisten välillä. Kuntoutuslupausten          on vaikuttanut se, että kuntoutuslainsäädännön
8589: saajista, joita oli vuonna 1997 yhteensä 1 315,         muutosten myötä Kansaneläkelaitokselle on an-
8590: miehiä oli 61 prosenttia ja naisia 39 prosenttia.       nettu järjestettäväksi uusia kuntoutusmuotoja,
8591: Eläketurvakeskuksen mukaan eräänä selitykse-            jotka kohdistuvat erityisesti iäkkäämpiin työssä
8592: nä tähän eroon saattaa olla miesten ammattira-          oleviin henkilöihin.
8593: kenne eli kuntoutusasiakkaana olevat miehet                 Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutus-
8594: työskentelevät naisia useammin fyysisesti ras-          ta sai vuonna 1997 yhteensä 67 604 kuntoutujaa.
8595: kaissa ammateissa, joissa esiintyy vaikeanastei-        Heistä yli 45-vuotiaita oli 51 prosenttia, joista
8596:  sia tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Lisäksi       naisia oli 61 prosenttia. Siten Kansaneläkelaitok-
8597: miehillä on usein naisia yhtenäisempi ja pidempi        sen kuntoutuksessa iäkkäämmät naiset ovat hy-
8598: työhistoria.                                            vin edustettuina.
8599:     Kuntoutuslupauksen saaneista naisista alle              Ikääntyneiden työntekijöiden työssä jatka-
8600: 45-vuotiaita oli 55 prosenttia, 45-54-vuotiaita         mista on pyritty tukemaan eläkepoliittisin kei-
8601: 43 prosenttia ja 55-64-vuotiaita 2 prosenttia.          noin muutenkin kuin kuntoutustoimenpitein.
8602:  Miesten osalta vastaavat luvut olivat hyvin sa-        Viimeisimpinä          työeläkelainsäädännöllisinä
8603:  mansuuntaiset.                                         hankkeina on ollut osa-aikaeläkeikärajan pudot-
8604:     Vuoden 1997 aikana työeläkejärjestelmässä           taminen 58 ikävuodesta 56 ikävuoteen määrä-
8605:  kuntoutettiin 2 665 henkilöä, joista naisia oli 41     ajaksi 1.7.1998-31.12.2000 sekä samaksi ajaksi
8606:  prosenttia. Heistä alle 45-vuotiaita oli vajaat 60     säädetty laki 55 vuotta täyttäneen työttömän
8607: prosenttia, 45-54-vuotiaita vajaat 40 prosenttia        työllistymisedellytysten parantamisesta.
8608: ja muut olivat näitä vanhempia.                             Edellä mainituissa eläkelainsäädännön muu-
8609:     Miesten ja naisten välinen ero näkyy myös           toksissa ei ole tehty eroa sukupuolten välillä.
8610:  kuntoutuskustannuksissa. Vuonna 1997 miesten           Tämän estää jo pelkästään sukupuolten välinen
8611:  kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat 41            tasa-arvoisen kohtelun periaate. Käytännössä
8612:  miljoonaa markkaa ja naisten 24 miljoonaa              naiset ovat kuitenkin miehiä useammin olleet
8613:  markkaa. Yleisin kuntoutusmuoto sekä miehillä          halukkaita hakeutumaan osa-aikaeläkkeelle, jo-
8614:  että naisilla oli iästä riippumatta koulutus. Yli      ten tätä järjestelyä voitanee pitää erityisesti
8615:  55-vuotiaiden osalta kuntoutus toteutettiin kui-       ikääntyneiden naisten työelämässä jatkamista ja
8616:  tenkin etupäässä työpaikkakuntoutuksena.               jaksamista tukevana.
8617:     Jos kuntouttaminen on voitu aloittaa ennen              Myös työterveyshuoli olla on ensiarvoisen tär-
8618:  kuin henkilö on joutunut eläkkeelle, tällä seikalla    keä asema työssä olevan väestön työkyvyn yllä-
8619:  näyttää olevan oleellista merkitystä kuntoutumi-       pitämisessä, arvioinnissa ja kuntoutukseen oh-
8620:  sen onnistumiseksi. Alle 45-vuotiaista naisista,       jaamisessa. Vuoden 1991 kuntoutusuudistukses-
8621: jotka eivät olleet eläkkeensaajia hakeutuessaan         sa työterveyshuollon lakisääteiseksi tehtäväksi
8622:  kuntoutukseen, 72 prosenttia palasi töihin ja          tuli osallistua omalta osaltaan työkykyä ylläpitä-
8623:  9 prosentille myönnettiin eläke. Vastaavat luvut       vään toimintaan työpaikoilla. Vuonna 1995 työ-
8624:  yli 45-vuotiaiden kohdalla olivat 58 prosenttiaja      terveyshuollon tehtävää ennalta ehkäisevän ja
8625:  19 prosenttia. Toisaalta alle 45-vuotiaista eläk-      työkykyä ylläpitävän toiminnan edistämiseksi
8626: 4                                        KK 1310/1998 vp
8627: 
8628: työpaikoilla vahvistettiin. Tässä yhteydessä           Painopisteen siirtäminen ikääntyvienja ikään-
8629: käynnistettiin myös tyky-toiminnan kokeilu-         tyneiden henkilöiden työkykyä ylläpitäviin ja
8630: hankkeet, joiden tarkoituksena oli kehittää uusia   kuntouttaviin toimenpiteisiin eläkkeelle siirtymi-
8631: työkykyä ylläpitäviä toimintamalleja. Työter-       sen vaihtoehtona tulee tulevaisuudessa yhä ko-
8632: veyshuollon alueella on käynnistetty myös laa-      rostumaan. Eduskunnalle annetun valtioneuvos-
8633: joja työterveyshuolto henkilöstön ja muiden yh-     ton kuntoutusselonteon käsittelyn yhteydessä
8634: teistyötahojen koulutushankkeita, jotta työky-      eduskunnalla on mahdollisuus puuttua niihin
8635: kyä ylläpitävä toiminta tulisi osaksi työpaikko-    epäkohtiin, joita se katsoo olevan naisten kun-
8636: jen omaehtoista toimintaa.                          toutuksessa.
8637:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
8638: 
8639:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8640:                                             KK 1310/1998 vp                                               5
8641: 
8642: 
8643: 
8644: 
8645:                                          Tili Riksdagens Talman
8646: 
8647:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och ålder skulle kunna delta i arbetslivet och
8648: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         klara andra krav i livet bättre och längre än
8649: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       tidigare. Ett annat syfte var att minska behovet
8650: man Annika Lapintie undertecknade skriftliga           av invalidpensioner och andra 1ångtidsförmåner
8651: spörsmål nr 1310:                                      hos befolkningen i arbetsför ålder.
8652:                                                            Fr.o.m. rehabiliteringsreformen 1991 har
8653:           Vad ämnar Regeringen göra för reha-          Folkpensionsanstalten och arbetspensionsan-
8654:        biliteringen av äldre kvinnor och upprätt-      stalterna iakttagit en praxis enligt viiken det sys-
8655:        hållandet av deras arbetsförmåga,               tem som inlett den yrkesinriktade rehabilitering-
8656:           på vilket sätt ämnar Regeringen se tili      en även slutfOr rehabiliteringsprocessen. Den yr-
8657:        att äldre kvinnor inte förbigås i arbetsli-     kesinriktade rehabilitering som Folkpensions-
8658:        vet, och                                        anstalten ordnar gäller i princip hela befolkning-
8659:           på vilket sätt ämnar Regeringen upp-         en, även om enskilda rehabiliteringsbeslut fattas
8660:        muntra arbetsgivare att se tili att deras       på basis av individuell prövning. Genom arbets-
8661:        arbetstagare upprätthåller arbetsförmå-         pensionssystemet ordnas rehabilitering för ar-
8662:        gan?                                            betstagare och företagare som är p1acerade i ar-
8663:                                                        betslivet. En sökande kan beviljas arbetspen-
8664:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          sionsrehabilitering om arbetsfOrhållandet eller
8665: anföra följande:                                       företagsverksamheten fortgår eller om han ännu
8666:                                                        har rätt tili återstående tid i fråga om pensionen.
8667:     1 Finland har man under de senaste åren bl.a.      Arbetspensionsansta1terna bär således det hu-
8668: inom social-, hä1sovårds- och arbetskraftspoliti-      vudsakliga ansvaret för individuell yrkesinriktad
8669: ken fåst särskild uppmärksamhet vid det faktum         rehabilitering av arbetstagare och företagare när
8670: att befolkningen blir äldre. Om tio år är var fjärde   det gäller traditionell arbetspensionsrehabilite-
8671: finländare över 60 år och den nuvarande utveck-        ring.
8672: lingen innebär att antalet personer som är i ar-           Utgående från rehabiliteringsreformen 1991
8673: betsför ålder börjar minska redan vid miliennie-       utvecklades rehabiliteringslagstiftningen ytterli-
8674: skiftet. Därför har man bl.a. genom att revidera       gare i samband med den ändring av lagstiftning-
8675: lagstiftningen och ordna utbildning försökt ska-       en gällande det flexibla pensionsålderssystemet
8676: pa nya medel för att äldre arbetstagare skall          som trädde i kraft vid ingången av 1994 och i
8677: kunna fortsätta att arbeta och för att deras ar-       samband med den lagstiftning gällande revision
8678: betsförmåga skall förbättras.                          av lagstiftningen om den privata sektorns arbets-
8679:     lnom folkpensions- och arbetspensionssyste-        pensionssystem som trädde i kraft vid ingången
8680: men har man på 1990-talet genom pensionspoli-          av 1996. Då ville man kraftigare än tidigare un-
8681: tiska åtgärder fåst särskild uppmärksamhet vid         derstryka den primära betydelsen av åtgärder
8682: en effektivare rehabilitering av personeri arbets-     som upprätthåller arbetsförmågan, rehabilite-
8683: för ålder och vid åtgärder som bidrar till att         ringsåtgärder och fortsat.! arbete i förhållande tili
8684: denna del av befolkningen skall orka i arbets1ivet     permanenta pensioner. A ven det utkomstskydd
8685: och fortsätta att arbeta.                              som betalas under rehabiliteringstiden förbättra-
8686:     Totalreformen av rehabiliteringslagstiftning-      des.
8687: en genomfördes i våra pensionssystem samt i                Utgående från det utredningsarbete som den
8688: våra olycksfallsförsäkrings- och trafikförsäk-         s.k. Letka-arbetsgruppen, som även har utrett
8689:  ringssystem vid ingången av 1991. Genom refor-        problem gällande invalidpension, slutförde i slu-
8690:  men förtydligades och effektiverades myndighe-        tet av maj 1998 beslöt man att i fråga om rehabi-
8691:  ternas och vissa samfunds och anstalters skyldig-     literingen av enskilda personer genom praktiska
8692:  heter att ordna rehabilitering och förbättrades       åtgärder utöka och intensifiera kontakten mellan
8693:  utkomstskyddet för rehabiliteringstiden. Syftet       Folkpensionsanstalten och arbetspensionsan-
8694:  var att medborgarna i enlighet med sin förmåga        stalterna.
8695: 6                                            KK 1310/1998 vp
8696: 
8697:    Verkningarna av ändringarna av rehabilite-               Att rehabiliteringen kan inledas innan perso-
8698: ringslagstiftningen och behoven av att utveckla         nen i fråga går i pension verkar vara av väsentlig
8699: den har utretts i stor utsträckning med beaktande       betydelse för att rehabiliteringen skalllyckas. Av
8700: av hela landet, senasti den redogörelse om reha-        de kvinnor under 45 år som inte var pensionsta-
8701: biliteringen jämte bakgrundsmaterial som stats-         gare när de sökte sig till rehabilitering återvände
8702: rådet lämnade i oktober (social- och hälsovårds-        72% till arbetet och beviljades 9% pension. För
8703: ministeriets stencil 1998:24). 1 redogörelsen be-       personer över 45 år var motsvarande procenttal
8704: traktas upprätthållande och rehabilitering av ar-       58 och 19. Å andra sidan återvände 26% av de
8705: betsförmågan hos personer i arbetsför ålder som         kvinnor under 45 år som var pensionstagare till
8706: en utmaning och ett område som behöver utveck-          arbetslivet efter rehabiliteringen och förblev 44%
8707: las. 1 redogörelsen konstateras att när möjlighe-       pensionstagare. För kvinnor över 45 år var mot-
8708: terna att förlänga tiden i arbete övervägs är det       svarande procenttal12 och 68. Rehabiliteringen
8709: avgörande i vilket skick och på vilka villkor äldre     påverkade männen på ungefår samma sätt.
8710: arbetstagare orkar fortsätta att arbeta.                    Efter 1991 års revidering av rehabiliteringslag-
8711:    Pensionsskyddscentralen ger ut statistik över        stiftningen har en omfattande utredning av ut-
8712: den rehabilitering som ordnas inom arbetspen-           vecklingen av Folkpensionsanstaltens rehabilite-
8713: sionssystemet. Enligt rehabiliteringsstatistiken        ringsverksamhet gjorts. F ör utredningen redo-
8714: för 1997 verkar det som om arbetspensionsreha-          görs i publikationen Folkpensionsanstaltens re-
8715: biliteringen skulle koncentreras till personer i        habiliteringsverksamhet. Utredningen gäller pe-
8716: medelåldern.                                            rioden 1992-1996 och har också tillställts riks-
8717:    Av de nya initiativ till rehabilitering som togs     dagen.
8718: 1997 gällde 20 % personer under 35 år, 38 %                 Efter 1992 har andelen äldre arbetstagare som
8719: personer i åldern 35-44 år och 42 % personer            får rehabilitering ordnad av Folkpensionsanstal-
8720: över 45 år. lnitiativen till rehabilitering fördelade   ten ökat och genomsnittsåldern stigit från 41 till
8721: sig någorlunda jämnt mellan män och kvinnor.            46 år. Utvecklingen har påverkats av att Folk-
8722: När det gäller rehabiliteringslöftena fanns det         pensionsanstalten på grund av ändringarna av
8723: däremot skillnader mellan män och kvinnor. År           rehabiliteringslagstiftningen har fått i uppgift att
8724: 1997 fick sammanlagt 1 315 personer löfte om            ordna nya rehabiliteringsformer, som riktar sig i
8725: rehabilitering. Av dem var 61 % män och 39%             synnerhet till äldre personer som ännu är aktiva i
8726: kvinnor. Enligt Pensionsskyddscentralen kan en          arbetslivet.
8727: förklaring till denna skillnad vara de manliga              År 1997 fick sammanlagt 67 604 rehabilite-
8728: yrkenas art, dvs. manliga rehabiliteringsklienter       ringsklienter rehabilitering ordnad av Folkpen-
8729: har oftare än kvinnliga fysiskt ansträngande yr-        sionsanstalten. Av dem var 51 % över 45 år, och
8730: ken, inom vilka svåra sjukdomar som drabbar             av dem var 61 % kvinnor. Sålunda är äldre kvin-
8731: stöd- och rörelseorganen förekommer. Dessut-            nor välrepresenterade inom den rehabilitering
8732: om har män ofta en mer sammanhängande och               som ordnas av Folkpensionsanstalten.
8733: längre arbetshistoria än kvinnor.                           Också genom andra pensionspolitiska stödåt-
8734:    Av de kvinnor som fick löfte om rehabilitering       gärder än rehabilitering har man försökt få äldre
8735: var 55% under 45 år, 43% i åldern 45-54 år och          arbetstagare att fortsätta att arbeta. De senaste
8736: 2% i åldern 55-64 år. För männens del var               projekten gällande arbetspensionslagstiftningen
8737: motsvarande siffror rätt liknande.                      utgörs av en sänkning av åldersgränsen för del-
8738:    Under 1997 fick 2 665 personer rehabilitering        tidspension från 58 år till 56 år för perioden
8739: inom arbetspensionssystemet, av dem 41% kvin-           1. 7.1998-31.12.2000 samt en lag om förbättran-
8740: nor. Knappt 60% var under 45 år, knappt 40% i           de av sysselsättningsförutsättningarna för 55 år
8741: åldern 45-54 år och resten äldre.                       fyllda arbetslösa, viiken är i kraft samma tid.
8742:    Skillnaden mellan män och kvinnor syns ock-              1 de ovan nämnda ändringarna av pensions-
8743: så i rehabiliteringskostnaderna. År 1997 uppgick        lagstiftningen görs ingen skillnad mellan könen.
8744: de totala kostnaderna för rehabiliteringen av           Redan principen om jämställdhet mellan könen
8745: män tili 41 milj. mk och för rehabiliteringen av        hindrar ett sådant förfarande. 1 praktiken har
8746: kvinnor ti1124 milj. mk. Utbildning var den van-        dock kvinnor oftare än män velat gå i deltidspen-
8747: ligaste formen av rehabilitering hos både män           sion, och därför kan detta arrangemang anses
8748: och kvinnor oberoende av ålder. Rehabilitering-         stöda i synnerhet äldre kvinnor när det gäller att
8749: en av personer över 55 år utfördes emellertid i         fortsätta i arbetslivet och att orka arbeta.
8750: huvudsak på arbetsplatsen.                                  Ä ven företagshälsovården är ytterst viktig när
8751:                                          KK 1310/1998 vp                                               7
8752: 
8753: det gäller att upprätthålla och bedöma arbetsför-     jekt för utbildning av företagshälsovårdsperso-
8754: mågan hos befolkningen i arbetsför ålder samt         nalen och andra samarbetspartner för att verk-
8755: att hänvisa personer tili rehabilitering. Genom       samheten för upprätthållande av arbetsförmå-
8756: rehabiliteringsreformen 1991 bestämdes i lag att      gan skall bli en del av den egna verksamheten på
8757: företagshälsovården för sin del på arbetsplatser-     arbetsplatserna.
8758: na skall deltai verksamheten för upprätthållande          1 framtiden kommer man allt mer att betona
8759: av arbetsförmågan. År 1995 fastställdes företags-     en flyttning av tyngdpunkten från pensioner tili
8760: hälsovårdens uppgift att främja förebyggande          åtgärder som upprätthåller och rehabiliterar äld-
8761: verksamhet och verksamhet för upprätthållande         re personers arbetsförmåga. 1 samband med be-
8762: av arbetsförmågan. Samtidigt inleddes också för-      handlingen av statsrådets redogörelse om rehabi-
8763: söksprojekt inom ramen för verksamheten för           literingen, som lämnats tili riksdagen, har riksda-
8764: upprätthållande av arbetsförmågan. Syftet med         gen möjlighet att ingripa i de missförhållanden
8765: dem var att utveckla nya modeller för upprätt-        som den anser förekomma i rehabiliteringen av
8766: hållande av arbetsförmågan. lnom företagshäl-         kvinnor.
8767: sovården har man också inlett omfattande pro-
8768: 
8769:      Helsingfors den 8 december 1998
8770: 
8771:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8772:                                           KK 1311/1998 vp
8773: 
8774: Kirjallinen kysymys 1311
8775: 
8776: 
8777: 
8778: 
8779:                                   Olavi Ala-Nissilä /kesk: Henkilöyhtiöiden verotuksen uudistami-
8780:                                       sesta
8781: 
8782: 
8783:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8784: 
8785:     Henkilöyritys on joustava yritysmuoto. Suo-          Henkilöyhtiöiden nettovarallisuutta lasket-
8786: messa on pitkään käyty keskustelua henkilöyh-        taessa lasketaan 18 prosenttia pääomatuloksi ja
8787: tiöiden verotuksellisen aseman parantamisesta,       vaikutusta vahvistetaan ottamalla nettovaralli-
8788: mutta merkittäviä kokonaisuudistuksia ei ole         suuteen mukaan 30 prosenttia yrityksen palkois-
8789: tehty. Verotuksen ongelmia ovat sen monimut-         ta. Loppu voitosta on osakkeiden ansiotuloa.
8790: kaisuus, velkaisten yritysten tilanne, ansiotulo-    Henkilöyhtiössä verotuksesta syntyy monimut-
8791: verokannan korkeus ja se, että verotus voi kan-      kainen ja sekava yhdistelmä, ja useimmissa ta-
8792: nustaa vääränlaisiin päätöksiin.                     pauksissa ansiotulojen veroaste on huomattavas-
8793:     Tuoreen VA TT:n selvityksen mukaan eriytet-      ti pääomatulojen verokantaa korkeampi.
8794: ty tuloverojärjestelmä kannustaa henkilöyhtiöitä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8795: tekemään investointeja, jotka voivat olla tappiol-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8796: lisia. Selvityksen mukaan verotus kannustaa in-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8797: vestoimaanja myös työllistämään sitä enemmän,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8798: mitä korkeampi henkilöyhtiön osakkaan ansio-
8799: tulojen rajaveroaste on. Verotus kannustaa huo-                Aikooko Hallitus valmistella henkilö-
8800: mattavastijyrkemmin investoimaan kuin työllis-              yhtiöiden verotuksen uudistamista siten,
8801: tämään. Tehdyn selvityksen mukaan noin kuu-                 että niiden verotuksellinen asema paran-
8802: delle prosentille henkilöyhtiöistä on verotekijöi-          tuisija että verotus ei kannustatekemään
8803: den takia kannattavaa toteuttaa jopa tappiolli-             vääränlaisia investointeja?
8804: nen investointi. Tällaiset ns. verotusinvestoinnit
8805: ovat tuhlausta.
8806:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
8807: 
8808:                                        Olavi Ala-Nissilä /kesk
8809: 
8810: 
8811: 
8812: 
8813: 280043
8814: 2                                         KK 1311/1998 vp
8815: 
8816: 
8817: 
8818: 
8819:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8820: 
8821:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voimakkaasti muun muassa monimutkaisuudes-
8822: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta ja siitä, että se olisi koskenut vain pienehköä
8823: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      osaa yrityksistä. Laajennusrahastomallin toteut-
8824: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      tamisen sijasta elinkeinonharjoittajien ja henki-
8825: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        löyhtiöiden tulorahoitusmahdollisuuksia päätet-
8826: n:o 1311:                                            tiin vahvistaa yksinkertaisemmalla ja suurempaa
8827:                                                      yritysjoukkoa hyödyttävällä tavalla.
8828:           Aikooko Hallitus valmistella henkilö-          Verovuodesta 1997 alkaen elinkeinonharjoit-
8829:        yhtiöiden verotuksen uudistamista siten,      tajien ja henkilöyhtiöiden yhtiömiesten tulo-
8830:        että niiden verotuksellinen asema paran-      osuuden pääomatulona verotettava osuus nos-
8831:        tuisija että verotus ei kannusta tekemään     tettiin 15 prosentista 18 prosenttiin nettovaralli-
8832:        vääränlaisia investointeja?                   suudesta. Nettovarallisuuden laskentaa muutet-
8833:                                                      tiin lisäksi siten, että osa tilikauden aikana mak-
8834:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         settujen palkkojen määrästä lisätään nettovaral-
8835: vasti seuraavaa:                                     lisuuteen pääomatulo-osuutta laskettaessa. Näi-
8836:                                                      den toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset oli-
8837:    Yritystoiminnasta saadun tulon verotusta          vat samansuuntaisia kuin yhtiöönjätetyn voiton
8838: uudistettiin merkittävästi vuoden 1993 alusta to-    lievemmän verokohtelun. Muutoksella oli myös
8839: teutetun verouudistuksen yhteydessä. Verouu-         työllistämistä kannustava vaikutus, koska osa
8840: distuksen keskeinen sisältö oli pääomatulojen ja     palkkamenoista luetaan nettovarallisuuteen.
8841: ansiotulojen verotuksen eriyttäminen. Uudistuk-          Henkilöyhtiöiden yhtiömiesten verotuksessa
8842: sella pyrittiin myös eri yritysmuotojen mahdolli-    on koettu ongelmaksi nimenomaan ansiotuloksi
8843: simman tasapuoliseen verokohteluun. Henkilö-         katsottavan tulo-osuuden verotus. On huomat-
8844: yhtiöiden verotusta muutettiin tuossa yhteydessä     tava, että ansiotulojen verotuksessa vuosina
8845: siten, että niiden tulo jaetaan verotettavaksi yh-   1996-1999 toteutetut kevennykset kohdistuvat
8846: tiömiesten tulona. Yhtiömiehen verotuksessa          myös yhtiömiesten yhtiöstä saaman tulon ansio-
8847: yhtiöstä saatu tulo jaetaan pääoma- ja ansiotulo-    tulo-osuuteen.
8848: osuuksiin. Pääomatulo-osuus määräytyy henki-             Kysymyksessä viitataan Valtion taloudellisen
8849: löyhtiön nettovarallisuuden perusteella. Loppu-      tutkimuskeskuksen julkaisemaan selvitykseen,
8850: osa tulosta verotetaan ansiotulona.                  jossa tarkastellaan eriytetyn tuloverojärjestel-
8851:    Henkilöyhtiöiden verotuksellista asemaa on        män investointi- ja työllisyyskannustimia sekä
8852: pidetty huonona lähinnä siksi, että niiden koh-      sitä, miten edellä mainitut vuonna 1997 voimaan
8853: dalla osa yrityksessä pidätetystä voitosta tulee     tulleet muutokset vaikuttivat niihin. Selvityksen
8854: usein verotetuksi yrittäjän ansiotulona. Henkilö-    mukaan vuonna 1997 kannattamauoman inves-
8855: yhtiöön jätettyä tuloa verotetaan siten monesti      toinnin toteuttaminen oli verosyistä kannattavaa
8856: ankarammin kuin esimerkiksi osakeyhtiöön jä-         kuudelle prosentille henkilöyhtiöistä. Verotuk-
8857: tettyä voittoa. Sen sijaan yhtiöstä nostetun voi-    sen työllistämiskannustin on selvityksen mukaan
8858: ton osalta henkilöyhtiön yhtiömiehen verotus on      vähäinen. Vuoden 1997 muutosten todetaan kui-
8859: usein osakeyhtiön osakkaan verotusta lievem-         tenkin lisänneen verotuksen työllistämiskannus-
8860: pää.                                                 tinta.
8861:    Henkilöyhtiöiden verotuksessa koettua epä-            Selvityksen mukaan verotuksella on inves-
8862: kohtaa tarkasteltiin valtiovarainministeriön         tointeja ohjaava vaikutus vain hyvin pienessä
8863: asettamassa Pienyritysten verotuksen uudista-        osassa henkilöyhtiöitä. Verotuksen ohjaavuutta
8864: mistyöryhmässä keväällä 1996. Työryhmä teki          voidaan selvityksenkin mukaan puolustaa, jos
8865: ehdotuksen niin sanotusta laajennusrahastosta,       sen aikaansaarnat kansantalouden kasvun hyö-
8866: joka olisi mahdollistanut tulon säästämisen yh-      dyt ylittävät verotuksen epäneutraalisuudesta ai-
8867: tiöverokannalla myös muissa yrityksissä kuin         heutuvat tehokkuustappiot. Selvityksessä käyte-
8868: osakeyhtiöissä. Ehdotusta arvosteltiin kuitenkin     tyn aineiston perusteella ei ole voitu kuitenkaan
8869:                                           KK 1311/1998 vp                                            3
8870: 
8871: arvioida verouudistuksen kokonaistaloudellisia       kymmenellä. Yritystulonjakamisella pääoma- ja
8872: hyötyjä ja haittoja. Siitä ei siis voida päätellä,   ansiotulo-osuuksiin pyrittiin myös siihen, että
8873: aiheuttaako verotus kansantalouden kannalta          omaan yritykseen ja muihin sijoituskohteisiin
8874: haitallisia tehokkuustappioita.                      tehdyt sijoitukset tulisivat verotuksessa tasaver-
8875:    Eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtymisen     taisesti kohdelluiksi. Pääomatulona verotetaan
8876: yhtenä tarkoituksena oli vahvistaa suomalaisten      siksi vain yritykseen sijoitetulle pääomalle saatu
8877: yritysten kansainvälisesti verrattuna heikkoa        laskennallinen tuotto. Edellä esitetyn perusteella
8878: omavaraisuutta. Nettovarallisuuteen perustuva        hallitus ei pidä henkilöyhtiöiden verotuksen
8879: pääomatulon laskenta kannustaa jättämään va-         muuttamista tällä hetkellä aiheellisena. Hallitus
8880: roja yritykseen ja siten vahvistamaan pääomara-      seuraa tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkö-
8881: kennetta tulorahoituksella. Suomalaisten yhtiöi-     kulmasta. Työllisyyden parantamisessa pienyri-
8882: den omavaraisuus onkin parantunut tällä vuosi-       tykset ovat avainasemassa.
8883: 
8884:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
8885: 
8886:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
8887: 4                                         KK 1311/1998 vp
8888: 
8889: 
8890: 
8891: 
8892:                                        Tili Riksdagens Talman
8893: 
8894:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     företag. Arbetsgruppen lade fram ett förslag om
8895: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       en s.k. utvidgningsfond som skulle ha gjort det
8896: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     möjligt att spara inkomsten med bolagsskatte-
8897: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål         sats också i andra företag än aktiebolag. Försla-
8898: nr 1311:                                             get mötte likväl stark kritik bl.a för att det var så
8899:                                                      komplicerat och för att det skulle ha berört en-
8900:           Ämnar Regeringen bereda en revision        dast en rätt liten del av företagen. 1 stället för att
8901:        av beskattningen av personbolag så att        genomföra modellen med en utvidgningsfond
8902:        deras situation skulle bli bättre i skatte-   beslöt man sig för att stärka näringsidkarnas och
8903:        hänseende och beskattningen inte skulle       personbolagens möjligheter tili inkomstfinansie-
8904:        uppmuntra tili att göra fel s1ags investe-    ring på ett enklare sätt som gagnar ett större antal
8905:        ringar?                                       företag.
8906:                                                         Från och med skatteåret 1997 höjdes den an-
8907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        del av näringsidkarnas och personbolagens bo-
8908: anföra följande:                                     lagsmäns inkomstandel som beskattas som kapi-
8909:                                                      talinkomst från 15 % tili18 % av nettoförmögen-
8910:    Beskattningen av inkomster från företags-         heten. Det sätt på vilket nettoförmögenheten ut-
8911: verksamhet reviderades grundligt i samband med       räknas ändrades dessutom så att en del av de
8912: den skattereform som genomfördes vid ingången        lönebelopp som betalats under räkenskapsperio-
8913: av 1993. Det väsentliga innehållet i skatterefor-    den fogas tili nettoförmögenheten när kapitalin-
8914: men var att beskattningen av kapitalinkomster        komstandelen beräknas. Dessa åtgärder hade
8915: och förvärvsinkomster skall hållas isär. Ett syfte   liknade ekonomiska effekter som den lindrigare
8916: med reformen var också att olika företagsformer      t?.eskattningen av vinst som lämnas i bolaget.
8917: skall behandlas så jämlikt som möjligt i skatte-     Andringen hade också en gynnsam effekt på sys-
8918: hänseende. Beskattningen av personbolag ändra-       selsättningen, eftersom en del av skatteutgifterna
8919: des i det sammanhanget så att inkomsten från         räknas som nettoförmögenhet.
8920: dessa bolag delas upp och beskattas som bolags-         1 beskattningen av personbolagens bolagsmän
8921: männens inkomst. Vid beskattningen av bolags-        har uttryckligen beskattningen av den inkomst-
8922: män delas inkomsten från bolaget upp i kapital-      andel som betraktas som förvärvsinkomst upp-
8923: inkomst- och förvärvsinkomstandelar. Kapital-        levts som ett problem. Det bör noteras att de
8924: inkomstandelen bestäms på grundval av person-        lättnader som genomfördes 1996-1999 i be-
8925: bolagets nettoförmögenhet. Den återstående de-       skattningen av förvärvsinkomster också påver-
8926: len av inkomsten beskattas som förvärvsin-           kar förvärvsinkomstandelen i fråga om den in-
8927: komst.                                               komst som bolagsmännen får från bolaget.
8928:    Den skattemässiga ställningen för personbo-          1 spörsmålet hänvisas tili en utredning som
8929: lag har ansetts dålig närmast av den orsaken att     publicerats av Statens ekonomiska forsknings-
8930: en del av den vinst som innehålls i företaget ofta   central i viiken man granskar investerings- och
8931: beskattas som företagarens förvärvsinkomst när       sysselsättningsdrivfjädrarna i ett uppdelat in-
8932: det är fråga om just dessa bolag. lnkomst som        komstskattesystem och på vilket sätt de ovan
8933: lämnats i personbolag beskattas således många        nämnda ändringarna, som trädde i kraft 1997,
8934: gånger strängare än t.ex. vinst som lämnats i        påverkade dessa drivfjädrar. En investering som
8935: aktiebolag. Om det däremot är fråga om vinst         var olönsam 1997 blev enligt utredningen, av
8936: som lyfts från ett bolag är beskattningen av per-    orsaker som hänför sig tili beskattningen, lönsam
8937: sonbolags bolagsmän ofta lindrigare än beskatt-      för 6 % av personbolagen. Beskattningen är en-
8938: ningen av delägare i aktiebolag.                     ligt utredningen endast en obetydlig drivfjäder
8939:    Det missförhållande som man upplevt i be-         med avseende på sysselsättningen. Det framhålls
8940: skattningen av personbolag granskades våren          likväl att de ändringar som genomfördes 1997
8941: 1996 i den av finansministeriet tilisatta arbets-    har höjt den positiva effekt som beskattningen
8942: gruppen för revidering av beskattningen av små-      har på sysselsättningen.
8943:                                           KK 1311/1998 vp                                             5
8944: 
8945:    Enligt utredningen har beskattningen effekter     nas på grundval av nettoförmögenheten sporrar
8946: på hur investeringarna styrs endast i fråga om en    detta tili att medellämnas i företaget och på så
8947: mycket liten del av personbolagen. Utredningen       sätt stärks kapitalstrukturen genom inkomstfi-
8948: visar också att beskattningens styrande effekter     nansiering. De finländska bolagens självförsörj-
8949: kan försvaras om den nytta i form av samhälls-       ning har också blivit bättre under det här årtion-
8950: ekonomins tillväxt som dessa leder tili överstiger   det. Ett syfte med företagsinkomstens uppdel-
8951: de effektivitetsförluster som föranleds av att be-   ning i kapitalinkomst- och förvärvsinkomstan-
8952: skattningen inte är neutral. Utgående från det       delar var också att investeringar som gjorts i eget
8953: material som använts i utredningen har man lik-      företag och investeringar som gjorts i andra pla-
8954: väl inte kunnat bedöma vilka nyttiga effekter och    ceringsobjekt skall bli jämlikt behandlade i be-
8955: vilka skadliga effekter skattereformen har haft      skattningen. Därför beskattas endast den kalky-
8956: på ekonomin som helhet. Det går alltså inte att      lerade avkastningen av det kapital som placerats
8957: dra några slutsatser av utredningen huruvida be-     i företaget såsom kapitalinkomst. Med stöd av
8958: skattningen, med avseende på samhällsekono-          det ovan anförda anser regeringen att det inte
8959: min, förorsakar skadliga förluster i fråga om        finns skäl att just nu ändra beskattningen av
8960: effektiviteten.                                      personbolag. Regeringen följer situationen ur
8961:    Ett syfte med övergången tili ett uppdelat in-    den synvinkel som spörsmålsställaren avser. När
8962: komstskattesystem var att stärka de finländska       det gäller att förbättra sysselsättningen är småfö-
8963: företagens sjävförsörjning, som är svag i interna-   retagen i nyckelposition.
8964: tionell jämförelse. Då kapitalinkomsten beräk-
8965: 
8966:      Helsingfors den 8 december 1998
8967: 
8968:                                                                            Minister Jouko Skinnari
8969:                                          KK 1312/1998 vp
8970: 
8971: Kirjallinen kysymys 1312
8972: 
8973: 
8974: 
8975: 
8976:                                  Heikki Koskinen /kok: Rintamamiestunnuksesta ja vuoden 1926
8977:                                     ikäluokasta
8978: 
8979: 
8980:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8981: 
8982:    Eduskunnassakin on kirjallisin kysymyksin,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8983: lakialoitteinja muutoin pyritty saamaan kestävä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8984: ja oikeudenmukainen ratkaisu vuonna 1926 syn-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8985: tyneiden oikeuteen saada rintamamiestunnus.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8986:    Vuonna 1926 syntynyt ja vuonna 1944 Lah-
8987: denrannassa PST-koulutuskeskuksessa sotaop-                   Onko olemassa jokinjärjellinen selitys,
8988: pinsa saanut Taisto Riskula ihmettelee, miksi              minkä vuoksi samanlaisen sotakoulutuk-
8989: hänelle ei ole myönnetty rintamamiestunnusta.              sen ja -historian omaavia aseveljiä koh-
8990: Ihmettelynsä tueksi hän tietää ainakin 51 :n sa-           dellaan perusteluissa kuvatulla tavalla
8991: massa yksikössä palvelleen ja samanlaisen sota-            eriarvoisesti, ja
8992: historian omaavan aseveljensä saaneen mainitun                jos perusteltuja syitä menettelylle ei
8993: tunnuksen. Nimeltä hän mainitsi suostumuksen               pystytä osoittamaan, milloin Riskulalle
8994: perusteella Lasse Lindholmin ja Olavi Harju-               myönnetään rintamamiestunnus?
8995: Villamon. Edelliselle on myönnetty rintamamies-
8996:  tunnus 27.11.1973 ja jälkimmäiselle 6.1 0.1978.
8997: 
8998:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
8999: 
9000:                                       Heikki Koskinen /kok
9001: 
9002: 
9003: 
9004: 
9005:  280043
9006: 2                                          KK 1312/1998 vp
9007: 
9008:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9009: 
9010:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        20.5.1985 antamassaan päätöksessä ottanut sen
9011: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kannan, että ne henkilöt, jotka Panssarintorjun-
9012: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       takoulutuskeskuksen 1. tykkikomppaniassa pal-
9013: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           vellessaan ovat 22.5.-1.6.1944 ottaneet osaa de-
9014: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         santtien etsintään ja tällöin joutuneet useita ker-
9015: n:o 1312:                                             toja tulitaisteluun desanttien kanssa, ovat oikeu-
9016:                                                       tettuja saamaan rintamasotilastunnuksen.
9017:           Onko olemassa jokin järjellinen selitys,        Sotatieteen laitoksen selvityksen mukaan de-
9018:        minkä vuoksi samanlaisen sotakoulutuk-         santinetsintään Hiitolan-Simpeleen maastossa
9019:        sen ja -historian omaavia aseveljiä koh-       osallistuivat 1. tykkikomppania 22.5.-1.6. ja 2.
9020:        dellaan perusteluissa kuvatulla tavalla        tykkikomppania 25.5.-28.5.1944. Selvityksessä
9021:        eriarvoisesti, ja                              todetaan lisäksi, että koulutuskeskuksen sota-
9022:           jos perusteltuja syitä menettelylle ei      päiväkirjan mukaan muut koulutuskeskuksen
9023:        pystytä osoittamaan, milloin Riskulalle        yksiköt eivät osallistuneet etsintöihin. Sotatie-
9024:        myönnetään rintamamiestunnus?                  teen laitoksen mukaan sotapäiväkirjat eivätkä
9025:                                                       muutkaan asiakirjat tunne vastaavanlaisia tehtä-
9026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viä kyseisellä alueella kevään tai kesän 1944 aika-
9027: vasti seuraavaa:                                      na. Tämä koskee kyseisiä komppanioita ja mai-
9028:                                                       nittuja muita keskuksen yksiköitä.
9029:    Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen              Panssarintorjuntakoulutuskeskuksen 1. ja 2.
9030: (772/1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite-          tykkikomppaniassa sanottuna ajankohtana pal-
9031: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so-          velleille on sittemmin eduskunnan oikeusasia-
9032: tien aikana osallistunut puolusvoimien joukoissa      miehen tulkinnan mukaisesti myönnetty rinta-
9033: varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä, nostomie-    masotilastunnus.
9034: henä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa palveluk-           Rintamasotilastunnuksen hakuaika on päät-
9035: sessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin katsotaan     tynyt 31.12.1994. Hylkäävään päätökseen haki-
9036: osallistuneeksi henkilö, joka todistettavasti on      jalla on ollut oikeus hakea muutosta valittamalla
9037: osallistunut taisteluihin rintamavastuussa olleen     puolustusministeriöön.
9038: sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen alueella taik-         Vuoden 1998 alusta tuli voimaan laki eräissä
9039: kailmatorjunta-tai rannikkojoukoissa, merivoi-        Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden
9040: mien alueyksiköissä tahi ilmavoimien lentoyksi-       kuntoutuksesta (103911997). Lain tarkoituksena
9041: köissä. Muissa tehtävissä sotatoimiyhtymän ul-        on mahdollistaa kuntoutuspalvelujen järjestämi-
9042: kopuolella palvelleita ei ole pidetty sellaisina      nen niille eräissä vuosien 1939-1945 sotiin liitty-
9043: henkilöinä, jotka olisivat tunnukseen oikeutet-       neissä tehtävissä palvelleille, joilla ei ole rintama-
9044: tuja edellä lueteltujen sotatoimiyhtymien jouk-       veteraanien kuntoutuksesta annetussa laissa
9045: ko-osastoissa palvelleiden tapaan.                    edellytettyjä rintamaveteraanitunnuksia. Heille
9046:    Ratkaisuissaan sotilasläänien esikunnat ovat       ei myönnetä erillisiä tunnuksia, vaan todistus
9047: seuranneet pääesikunnan teettämää sotahisto-          laissa tarkoitettuun palvelukseen osallistumises-
9048: rian laitoksen laatimaa luetteloa niistä joukko-      ta.
9049: osastoista, joissa palvelleet katsotaan edellä mai-       Lain mukaan rintamaveteraanien kuntouk-
9050: nitun asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi. Sil-    seen rinnastettavaa kuntoutusta voidaan antaa
9051: lä seikalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei      muun muassa niille, jotka ovat palvelleet sotien
9052: ole rintamaveteraanitunnusten myöntämisen             aikana puolustusvoimien koulutuskeskuksissa
9053: kannalta merkitystä. Ratkaisevaa on vain se,          asevelvollisuuslain nojalla määrättyinä. Valta-
9054: onko henkilöllä edellä mainituissa asetuksissa        osa lain soveltamisalaan lainkohdan nojalla tule-
9055: tarkoitettua rintamapalvelusta vai ei.                vista on vuonna 1926 syntyneitä koulutuskes-
9056:    Puolustusministeriöstä saadun selvityksen          kuksissa suurhyökkäyksen aikana vuonna 1944
9057: mukaan eduskunnan oikeusasiamies on                   palvelleita.
9058: 
9059:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
9060: 
9061:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
9062:                                              KK 1312/1998 vp                                                3
9063: 
9064:                                           Tili Riksdagens Talman
9065: 
9066:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           ring vid pansarvärnsutbildningscentrets 1 ka-
9067: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-             nonkompani 22.5-1.6.1944 deltagit i 1etandet
9068: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-           efter desanter och under denna tid flera gånger
9069: man Heikki Koskinen undertecknade spörsmål                 hamnat i eldstrid med desanter är berättigade tili
9070: nr 1312:                                                   frontmannatecken.
9071:                                                               1 letandet efter desanter i terrängen i Hiito1a-
9072:             Finns det någon förnuftig förklaring           Simpe1e deltog en1igt Krigsvetenskap1iga institu-
9073:         tili varför vapenbröder med samma mili-           tionens utredning 1 kanonkompaniet 22.5-1.6
9074:         tärutbildning och -historia behandlas             och 2 kanonkompaniet 25.5-28.5.1944. I utred-
9075:         ojämlikt på det sätt som beskrivs i moti-         ningen konstateras vidare att de övriga enheterna
9076:         veringen, och                                     vid utbi1dningscentret enligt utbi1dningscentrets
9077:             om det inte är möjligt att påvisa moti-       krigsdagbok inte de1tog i letandet. Enligt Krigs-
9078:         verade skäl tili förfarandet, när kommer          vetenskapliga institutionen känner inte krigsdag-
9079:         Riskula att beviljas frontmannatecken?            böckerna och inte heller övriga källor tili att
9080:                                                           motsvarande uppdrag skulle ha utförts i det ifrå-
9081:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             gavarande området under våren eller sommaren
9082: anföra följande:                                           1944. Detta gäller de ifråga varande kompanierna
9083:                                                           och de ovan nämnda övriga enheterna vid cen-
9084:    Enligt förordningen om frontmannatecken                tret.
9085: (772/1969) avses med frontman den som under                   Frontmannatecken har senare i enlighet med
9086: krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga krigs-           riksdagens justitieombudsmans bes1ut bevi1jats
9087: handlingarna inom försvarsväsendets trupper               dem som tjänstgjorde vid pansarvärnsutbild-
9088: såsom reservist, Iantvärnsman eller frivillig eller i     ningscentrets 1 och 2 kompani vid den nämnda
9089: aktiv tjänst. I de egentliga krigshandlingarna an-        tidpunkten.
9090: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i               Ansökningstiden för frontmannatecken gick
9091: strider inom trupper, hörande tili operativ enhet         ut 31.12.1994. Sökande som fick avslag på sin
9092: med frontansvar eller inom dess område eller              ansökan hade rätt att söka ändring hos försvars-
9093: också i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjö-           ministeriet genom besvär.
9094: stridskrafternas fartygsenheter eller inom Iuft-              Vid ingången av 1998 trädde 1agen om rehabi-
9095: stridskrafternas flygenheter. De som haft andra           1itering f6r personer som tjänstgjort i vissa upp-
9096: uppdrag utanför den operativa enheten har inte            drag under Fin1ands krig (1039/1997) i kraft.
9097: ansetts höra tili dem som är berättigade tili teek-       Avsikten med 1agen är att göra det möjligt att
9098: en på samma sätt som de personer som tjänst-              ordna rehabiliteringstjänster för de personer som
9099: gjort i truppförband inom de ovan uppräknade              tjänstgjorde i vissa uppdrag i anslutning tili kri-
9100: operativa enheterna.                                      gen 1939-1945 och som inte har de frontvete-
9101:    1 sina avgöranden har militärlänens staber             rantecken som förutsätts i lagen om rehabilite-
9102: följt den förteckning som respektive stab har Jätit       ring av frontveteraner. Dessa personer beviljas
9103: anstalten för krigshistorisk forskning göra upp           inte särskilda tecken, utan ett intyg över delta-
9104: över de truppförband i fråga om vilka de som har          gandet i sådan tjänstgöring som avses i lagen.
9105: tjänstgjort i förbanden anses som frontmän en-                Enligt lagen kan rehabilitering som motsvarar
9106: ligt förordningen. Vilket år personeo i fråga är          rehabliteringen för frontveteraner ges bl.a. per-
9107: född har ingen betydelse med tanke på beviljan-           soner som under krigen med stöd av värnpliktsla-
9108: det av frontveterantecken. Det avgörande är om            gen beordats tili tjänstgöring vid något av för-
9109: han har eller inte har haft sådan tjänstgöring vid        svarsmaktens utbildningscentrum. Den största
9110: fronten som avses i ovan nämnda förordning.               delen av de som med stöd av detta lagrum hör tili
9111:    Enligt den utredning som inkommit från för-            lagens tillämpningsområde är personer födda
9112: svarsministeriet har riksdagens justitieombuds-           1926 som under storoffensiven 1944 tjänsgjorde
9113: man i sitt bes1ut daterat 28.5.1985 tagit den             vid utbildningscentren.
9114: ståndpunkten att personer som under tjänstgö-
9115: 
9116:      Helsingfors den 9 december 1998
9117: 
9118:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
9119:                                            KK 1313/1998 vp
9120: 
9121: Kirjallinen kysymys 1313
9122: 
9123: 
9124: 
9125: 
9126:                                    Mikko Immonen /vas: Henkilöjunaliikenteen toimivuuden paranta-
9127:                                       misesta Paimion kaupungissa
9128: 
9129: 
9130:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9131: 
9132:     Valtio totmn VR-Yhtymä Oy:ssä pääosak-               Turun ja Helsingin välinen junamatkaliikenne
9133: kaana. Junamatkaliikenteen sujuvuutta ja liiken-      (yhdeksän vuoroa molempiin suuntiin päivässä)
9134: nöintitarpeita arvioitaneen alueellisesti sekä val-   ei tällä hetkellä palvele laisinkaan Turku-Pai-
9135: tion Ratahallintokeskuksessa että yksityistetyssä     mio-suunnan seudullisia henkilökuljetustarpei-
9136: VR-Yhtymä Oy:ssä.                                     ta. Turun ja Paimion välinen henkilöliikenne on
9137:     Turun lähellä sijaitseva lähes 10 000 asukkaan    kokonaan bussilinjojen varassa. Tämä tilanne ei
9138: Paimion kaupunki on alueellisesti merkittävä          vastaa seudullista tarvetta, joka syntyy yritysten
9139: kuntarajat ylittävän työmatkaliikenteen kannal-       toiminnan vilkastumisesta ja työntekijämäärien
9140: ta. Tästä huolimatta paikkakunnalla eivät junat       kasvusta.
9141: pysähdy matkustajaliikenteen vuoksi, vaan ai-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9142: noastaan ne pysähtyvät kohtaamisen tähden.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9143: Paimion kaupungin asukkaista käy paikkakun-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9144: nan ulkopuolella työssä n. 800 asukasta ja kau-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9145: pungin ulkopuolelta Paimiossa käy työssä n.
9146:  500--600 henkilöä.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9147:     Tällä hetkellä Paimion kaupungin muu liiken-             ryhtyä VR-Yhtymä Oy:n pääosakkaana,
9148: ne kunnan ulkopuolelle muodostuu lähikuntien                 jotta henkilöjunaliikenne Paimion kau-
9149:  ostosmatkoista erityisesti Turun ja Salon suun-             punginja muiden lähiseutujen välillä saa-
9150:  taan. Salon kaupungin alueella on Nokia-yhty-               taisiin toimivaksi ja seudullisia tarpeita
9151:  män suurehko tuotantolaitos (n. 4 500 henkeä),              vastaavaksi?
9152: joka toimii pääsääntöisesti vuorotyöperiaatteel-
9153:  la. Tästä toiminnasta aiheutuu pysyvää työmat-
9154:  kaliikennetarvetta.
9155: 
9156:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
9157: 
9158:                                          Mikko Immonen /vas
9159: 
9160: 
9161: 
9162: 
9163:  280043
9164: 2                                        KK 1313/1998 vp
9165: 
9166: 
9167: 
9168: 
9169:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9170: 
9171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      otetaan huomioon. Palveluvelvoiteasetuksen
9172: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mukaan VR Osakeyhtiötä, kuten ei muitakaan
9173: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     liikenteenharjoittajia, voida kuitenkaan velvoit-
9174: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          taa harjoittamaan kannattamatonta liikennettä.
9175: Immosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Liikenneministeriö vastaa valtakunnan tasol-
9176: n:o 1313:                                           la joukkoliikenteen kehittämisestä. Turun seu-
9177:                                                     dulla on parhaillaan käynnissä liikennejärjestel-
9178:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      män suunnittelutyö, jossa liikenneministeriö on
9179:        ryhtyä VR-Yhtymä Oy:n pääosakkaana,          mukana. Työn yhteydessä tutkitaan myös Turun
9180:        jotta henkilöjunaliikenne Paimion kau-       ja Salon välisen paikallisjunaliikenteen toiminta-
9181:        pungin ja muiden lähiseutujen välillä saa-   edellytyksiä. Selvityksen perusteella arvioidaan
9182:        taisiin toimivaksi ja seudullisia tarpeita   uuden paikallisen junaliikenteen realistisuus.
9183:        vastaavaksi?                                     Osana edellä mainittua liikennejärjestelmä-
9184:                                                     suunnittelua on käynnissä Turun seudun seutu-
9185:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lippujärjestelmän kehittäminen. Turun seudulli-
9186: vasti seuraavaa:                                    sen liikenteen osalta Länsi-Suomen lääninhalli-
9187:                                                     tus on ollut valmis osallistumaan kuntien kanssa
9188:    VR yhtiöitettiin vuonna 1995 VR-Yhtymä Oy        seutulippurahoitukseen. Turun ja Salon välisen
9189: -konserniksi, jossa liikenteen harjoittaminen on    paikallisjunaliikenteen mahdollinen valtionra-
9190: keskitetty VR Osakeyhtiölle. VR Osakeyhtiö toi-      hoitus olisi niin ikään mielekästä ohjata pitkällä
9191: mii yritystaloudellisin periaattein. Näiden peri-   aikavälillä matkustuksen tukemiseen eli helppo-
9192: aatteiden mukaisesti uuden henkilöjunaliiken-        käyttöisiin ja edullisiin seutulippuihin. Hank-
9193: teen aloittaminen riippuu siitä, onko liikenteen     keen alkuvaiheessa liikenneministeriö voi mah-
9194: hoitaminen VR Osakeyhtiölle taloudellisesti          dollisesti osallistua yhdessä asianomaisten kun-
9195: kannattavaa.                                         tien ja VR:nkanssa myös Turun ja Salon välisen
9196:    Rataverkkolain mukaan VR:llä ja valtiolla         paikallisjunaliikenteen suunnittelu- ja kokeilu-
9197: VR:n omistajana on velvollisuus huolehtia lii-       kustannuksiin. Tämä arvioidaan kuitenkin erik-
9198: kenteen palvelujen kehittämisestä liiketoimin-       seen edellä mainitun raideliikenneselvityksen
9199: nan edellytysten mukaisesti siten, että asiakkai-    valmistuttua.
9200: den, maan eri osien ja koko yhteiskunnan tarpeet
9201: 
9202:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998
9203: 
9204:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
9205:                                          KK 1313/1998 vp                                              3
9206: 
9207: 
9208: 
9209: 
9210:                                       Tili Riksdagens Talman
9211: 
9212:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    annan trafikidkare emellertid förpliktigas att
9213: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      idka olönsam trafik.
9214: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Trafikministeriet ansvarar för utvecklandet av
9215: man Mikko Immonen undertecknade skriftliga          kollektivtrafiken på riksnivå. 1 Åboregionen på-
9216: spörsmål nr 1313:                                   går för närvarande ett planeringsarbete om tra-
9217:                                                     fikarrangemang, i vilket trafikministeriet deltar.
9218:          Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen i     1 samband med detta undersöks även verksam-
9219:        egenskap av huvudaktieägare i VR-            hetsförutsättningarna för lokal tågtrafik mellan
9220:        Group Ab skrida för att persontågtrafi-      Åbo och Salo. På basis av utredningen görs be-
9221:        ken mellan staden Pemar och den övriga       dömningar om huruvida det är realistiskt med ny
9222:        närregionen skall fås att fungera och mat-   lokal tågtrafik.
9223:        svara de regionala behoven?                     Som en del av ovan nämnda planering av
9224:                                                     trafikarrangemangen pågår utvecklandet av
9225:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Åboregionens regionbiljettsystem. 1 fråga om
9226: anföra följande:                                    Åbos regionala trafik har länsstyrelsen i Västra
9227:                                                     Finlands Iän varit beredd att tillsammans med
9228:    Statsjärnvägarna bolagiserades 1995 tili kon-    kommunerna deltai finansieringen av regionbil-
9229: cernen VR-Group Ab, i viiken idkandet av trafik     jetten. Det skulle Iikaså vara meningsfullt att
9230: har koncentrerats tili VR Aktiebolag. VR Aktie-     styra den eventuella statsfinansieringen av lokal
9231: bolag fungerar enligt företagsekonomiska princi-    tågtrafik mellan Åbo och Salo på lång sikt tili
9232: per. 1enlighet med dessa principer är inledningen   stöd av resandet, d.v.s. tili regionbiljetter som är
9233: av ny persontågtrafik beroende av om trafike-       lätta att använda samt förmånliga. 1 projektets
9234: ringen är ekonomiskt lönsam för VR Aktiebolag.      inledningsskede kan trafikministeriet tillsam-
9235:    Enligt bannätslagen är VR och staten i egen-     mans med ifrågavarande kommuner och VR
9236: skap av VR:s ägare förpliktade att sköta om         eventuellt deltai planerings- och testkostnaderna
9237: utvecklandet av trafiktjänsterna i enlighet med     i anslutning tilllokal tågtrafik mellan Åbo och
9238: förutsättningarna för affårsverksamhet med be-      Salo. Bedömningar av detta kommer dock att
9239: aktande av kundernas, landets olika delars och      göras separat efter att ovan nämnda spårtrafikut-
9240: hela samhällets behov. Enligt trafikpliktsförord-   redning blir klar.
9241: ningen kan varken VR Aktiebolag eller någon
9242: 
9243:      Helsingforsden 10 december 1998
9244: 
9245:                                                                         Trafikminister Matti Aura
9246:                                            KK 1314/1998 vp
9247: 
9248: Kirjallinen kysymys 1314
9249: 
9250: 
9251: 
9252: 
9253:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Terveydenhuoltoalan osastonhoitajien koulu-
9254:                                        tuksesta
9255: 
9256:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9257: 
9258:    Yliopistojen hoitotieteen laitokset ovat ilmais-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9259: seet mm. kirjeellään opetusministeriölle syksyllä     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9260: 1997 halukkuutensa terveydenhuollon osaston-
9261: hoitajien yliopistokoulutuksen järjestämisen                    Aikooko opetusministeriö toimia niin,
9262: puolesta. Yliopistojen hoitotieteen ja terveyden-            että osastonhoitajien koulutus järjeste-
9263: huollon hallinnon laitoksilla on valmiit opetus-             tään yliopistotasaisena ja turvataan kou-
9264: ohjelmat koulutuksen järjestämiseksi. Päätökset              lutukselle riittävät resurssit, sekä
9265: koulutuksen järjestämisestä ja resursseista ovat                millä aikataululla ministeriö tulee te-
9266: kuitenkin edelleen tekemättä.                                kemään ko. koulutuksen järjestämistä
9267:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           koskevat päätökset?
9268: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9269: 
9270:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
9271:                                           Liisa Hyssälä /kesk
9272: 
9273: 
9274: 
9275: 
9276: 280043
9277: 2                                        KK 1314/1998 vp
9278: 
9279: 
9280: 
9281: 
9282:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9283: 
9284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sua. Hallinnolliset tehtävät painottuvat ja koos-
9285: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuvat kuitenkin eri tavoin terveydenhuollon eri-
9286: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     laisissa työympäristöissä. Muuttuvan toiminta-
9287: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-     ympäristön tehtäviin tulee voida kouluttaa työn-
9288: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      tekijöitä mahdollisimman tarkoituksenmukai-
9289: 1314:                                               sesti ja joustavasti.
9290:                                                        Ministeriölle tulleiden eräiden kannanottojen
9291:           Aikooko opetusministeriö toimia niin,     perusteella nykyisten osastonhoitajien ja apulais-
9292:        että osastonhoitajien koulutus järjeste-     osastonhoitajien tehtäväalueessa tapahtuvat
9293:        täänyliopistotasoisenaja turvataan kou-      muutokset edellyttäsivät yliopiston maisteritut-
9294:        lutukselle riittävät resurssit, sekä         kintoa, jossa pääaineena on terveydenhuollon
9295:           millä aikataululla ministeriö tulee te-   hallinto. Osa työelämän edustajista pitää riittä-
9296:        kemään ko. koulutuksen järjestämistä         vänä koulutusvaatimuksena ammattikorkea-
9297:        koskevat päätökset?                          koulun ammatillista jatkotutkintoa.
9298:                                                        Opetusministeriö selvittää toimintayksikön
9299:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osastonhoitajien muuttuneiden tehtävien edel-
9300: vasti seuraavaa:                                    lyttämän laadullisen ja määrällisen koulutustar-
9301:                                                     peen siten, että tarvittavat periaatteelliset ratkai-
9302:    Terveydenhuollon osastonhoitajakoulutuk-         sut ja koulutusmäärät voidaan sisällyttää koulu-
9303: sen järjestämistä koskevissa opetusministeriölle    tuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki-
9304: tulleissa esityksissä ja työelämän edustajien       muksen       kehittämissuunnite1maan        vuosille
9305: kanssa käydyissä keskusteluissa on korostettu       1999-2004, josta uusi hallitus tekee päätöksen
9306: osastonhoitajan tehtävien vaatimustason nou-        viimeistään syyskauden 1999 aikana.
9307: 
9308:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
9309: 
9310:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
9311:                                           KK 1314/1998 vp                                             3
9312: 
9313: 
9314: 
9315: 
9316:                                        Tili Riksdagens Talman
9317: 
9318:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     sammansatta på olika sätt i olika arbetsmiljöer
9319: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       inom hälso- och sjukvården. Man bör kunna
9320: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     utbilda arbetstagare på ett så ändamålsenligt och
9321: man Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga           smidigt sätt som möjligt för uppgifter i en förän-
9322: spörsmål nr 1314:                                    derlig omgivning.
9323:                                                         På basis av vissa ställningstaganden som in-
9324:           A vser undervisningsministeriet gå till-   kommit till ministeriet förutsätter de förändring-
9325:        väga så att utbildning av avdelningsskö-      ar som sker i uppgiftsområdet för de nuvarande
9326:        tare ordnas på universitetsnivå och så att    avdelningsskötarna och biträdande avdelnings-
9327:        utbildningen garanteras tillräckliga re-      skötarna magisterexamen som avläggs vid uni-
9328:        surser, samt                                  versitet med hälsovårdsförvaltning som huvud-
9329:           enligt viiken tidtabell kommer ministe-    ämne. En del av företrädarna för arbetslivet an-
9330:        riet att fatta de beslut som gäller ordnan-   ser en yrkesinriktad påbyggnadsexamen vid yr-
9331:        det av utbildningen?                          keshögskola vara ett tillräckligt utbildningskrav.
9332:                                                         Undervisningsministeriet kommer att utreda
9333:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        det kvalitativa och kvantitativa utbildningsbe-
9334: anföra följande:                                     hov som föranleds av de förändrade uppgifterna
9335:                                                      för avdelningsskötare vid en verksamhetsenhet
9336:    1 de framställningar som undervisningsminis-      så att behövliga principiella lösningar och utbild-
9337: teriet mottagit angående ordnandet av avdel-         ningsvolymer kan tas med i planen för utveckling
9338: ningsskötarutbildning inom hälsovården och vid       av utbildningen och av forskningen vid högsko-
9339: de diskussioner som förts med företrädare för        lorna för åren 1999-2004. Den nya regeringen
9340: arbetslivet betonas att kravnivån på de uppgifter    kommer att fatta beslut om utveck1ingsplanen
9341: som avdelningsskötarna utför har stigit. De ad-      senast under hösten 1999.
9342: ministrativa uppgifterna är dock fördelade och
9343: 
9344:      Helsingfors den 9 december 1998
9345:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
9346:                                            KK 1315/1998 vp
9347: 
9348: Kirjallinen kysymys 1315
9349: 
9350: 
9351: 
9352: 
9353:                                    Matti Ryhänen /kesk: Elinkeinonharjoittamisen ja omaisuuden
9354:                                       suojaamisesta
9355: 
9356: 
9357:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9358: 
9359:    Ministeri Pekka Haavisto on (SS 25.1 0.1998)          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9360: tuominnut turkistarhaajien oman elinkeinonsa          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9361: puolustamisen vihreiden terroristien eli ns. kettu-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9362: tyttöjen järjettömiltä hyökkäyksiltä.                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9363:    Haavisto toteaa kuitenkin, että yhteiskunnan
9364: tulee tarjota laillisen ammatin harjoittajille tar-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
9365: peellista suojaa. Koska tarhaiskuja tehdään ja               tynyt tai aikoo ryhtyä joidenkin eläinak-
9366: jopa yksityisten ihmisten ja tavaratalojen turval-           tivistien harjoittaman terrorismin poista-
9367: lisuutta ja omaisuuden suojaa jatkuvasti louka-              miseksi ja sekä laillisen elinkeinon että
9368: taan, tulisi hallituksen ryhtyä lupauksista tekoi-           yksityisten ihmisten ja tavaratalojen
9369: hin.                                                         omaisuuden suojelemiseksi?
9370: 
9371:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
9372: 
9373:                                          Matti Ryhänen /kesk
9374: 
9375: 
9376: 
9377: 
9378:  280043
9379: 2                                            KK 1315/1998 vp
9380: 
9381: 
9382: 
9383: 
9384:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9385: 
9386:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Poliisitoiminnan tehostamisen ohella on tut-
9387: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kittu mahdollisuutta, että valtion varoista voitai-
9388: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         siin tukea turvallisuusinvestointeja turkistarhoil-
9389: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Ry-          la. Vastauksessaan kansanedustaja Aulis Ranta-
9390: häsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Muotion /kesk ym. kirjalliseen kysymykseen
9391: 1315:                                                   1193/1998 vp maa- ja metsätalousministeri Kale-
9392:                                                         vi Hemilä käsitteli tätä mahdollisuutta. Ministeri
9393:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       Hemilä ilmoitti, että tarhojen ympärysaidat ja
9394:         tynyt tai aikoo ryhtyä joidenkin eläinak-       muut tämänkaltaiset eläinten turvallisuutta pa-
9395:         tivistien harjoittaman terrorismin poista-      rantavat investoinnit ovat niiden perusteiden
9396:         miseksi ja sekä laillisen elinkeinon että       mukaisia, joiden mukaan turkistaloudelle myön-
9397:         yksityisten ihmisten ja tavaratalojen           netään investointitukea.
9398:         omaisuuden suojelemiseksi?                          Mainittujen käytäntöön suuntautuvien toi-
9399:                                                         mien lisäksi on ryhdytty selvittämään tarvetta
9400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lainsäädännön muuttamiseen. Turkistarhoihin
9401: vasti seuraavaa:                                        kohdistuvien rikosten tarkoituksena ei ole pel-
9402:                                                         kästään aineellisen vahingon aiheuttaminen,
9403:    Vaikka viranomaisvalvonnalla ei olekaan              vaan niillä pyritään vaikeuttamaan elinkeinon-
9404: mahdollista suojella kaikkia maamme turkistar-          harjoittamista tai lopettamaan se. Ongelmana on
9405: hoja, sisäasiainministeriön alainen poliisi on ryh-     pidetty sitä, ettei tekojen motiivia ole täysin mää-
9406: tynyt toimiin valvonnan tehostamiseksi. Turkis-         rin voitu ottaa huomioon rangaistuksia mitat-
9407: tarhaajille on myös annettu suojausneuvontaaja          taessa. Tätä ongelmaaja rikoslain täydentämistä
9408: vartiotoimintaan liittyvää koulutusta. Lisäksi jo        säännöksellä, joka sellaisenaan suojaisi oikeutta
9409: tehtyjen turkistarhaiskujen selvittämistä on te-        elinkeinon harjoittamiseen, selvitetään parhail-
9410: hostettu eräin tutkin ta teknisin keinoin ja kiinnit-   laan oikeusministeriön asettamassa rikoslaki-
9411: tämällä työhön uusia voimavaroja. On muun               projektissa.
9412: muassa perustettu erityisiä valtakunnallisia tut-
9413: kintaryhmiä.
9414: 
9415:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
9416: 
9417:                                                                       Oikeusministeri Jussi Järventaus
9418:                                             KK 1315/1998 vp                                              3
9419: 
9420: 
9421: 
9422: 
9423:                                          Tili Riksdagens Talman
9424: 
9425:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Vid sidan av effektiveringen av polisverksam-
9426: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            heten har man undersökt möjligheterna att med
9427: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        statens medel stöda säkerhetsinvesteringar på
9428: dagsman Matti Ryhänen undertecknade spörs-             pälsfarmerna. 1 sitt svar på riksdagsman Aulis
9429: mål nr 1315:                                           Ranta-Muotio /cent m.fl. skriftliga spörsmål
9430:                                                        1193/1998 rd behandlade jord- och skogsbruks-
9431:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       minister Kalevi Hemilä denna möjlighet. Minis-
9432:        eller ämnar Regeringen vidta för att få         ter Hemilä anförde att stängslen runt farmerna
9433:        slut på den terrorism som några djurak-         och andra investeringar av detta slag som för-
9434:        tivister utövar samt för att skydda såväl       bättrar djurens säkerhet överensstämmer med de
9435:        laglig näringsverksamhet som privatper-         grunder enligt vilka pälsnäringen beviljas inves-
9436:        soners och varuhusens egendom?                  teringsstöd.
9437:                                                           Utöver nämnda praktiska åtgärder har beho-
9438:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vet av lagändringar tagits under övervägande.
9439: anföra följande:                                       Syftet med de brott som riktar sig mot päls-
9440:                                                        farmerna är inte enbart att orsaka materiell ska-
9441:    Trots att det inte är möjligt att med myndig-       da, utan med dem försöker gärningsmännen för-
9442: hetsövervakning skydda alla pälsfarmer i vårt          svåra näringsutövningen eller stoppa den. Ett
9443: land har polisen, som lyder under inrikesministe-      problem har ansetts vara att motiven för gär-
9444: riet, vidtagit åtgärder för att effektivera övervak-   ningarna inte i full utsträckning har kunnat beak-
9445: ningen. Pälsfarmarna har också fått skyddsråd-         tas vid straffmätningen. Detta problem och möj-
9446: givning och utbildning i bevakningsverksamhet.         ligheterna att komplettera strafflagen med en
9447: Dessutom har utredningen av redan gjorda päls-         bestämmelse som i sig skulle skydda rätten att
9448: farmsträder effektiverats med vissa undersök-          idka näring utreds som bäst i ett strafflagsprojekt
9449: ningstekniska medel och genom att koppla in nya        som tillsatts av justitieministeriet.
9450: resurser på arbetet. Bland annat har särskilda
9451: riksomfattande undersökningsgrupper bildats.
9452: 
9453:      Helsingforsden l december 1998
9454: 
9455:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
9456:                                           KK 1316/1998 vp
9457: 
9458: Kirjallinen kysymys 1316
9459: 
9460: 
9461: 
9462: 
9463:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Ylisuurien karhukantojen vähentämisestä
9464: 
9465: 
9466: 
9467:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9468: 
9469:     Kuluvan vuoden aikana ylisuureksi paisu-         kaan, kun monista sosiaaliturvaan liittyvistä
9470: neesta karhukannasta on aiheutunut ainakin           asioista on jouduttu säästämään.
9471: yksi karhun aiheuttama ihmishengen kuolemaan            Väkisinkin joutuu ihmettelemään, kummat
9472: johtanut tapaus ja toinen tapaus, jossa karhu        ovat tärkeämmät, pedot vai ihmiset?
9473: raateli metsästämässä ollutta miestä. Lisäksi lä-       Huolestuttavaa on myös se, että kaatolupien
9474: heltä piti -tapauksia on tullut tietoon useita.      perusteella voi päätellä suurpetokantojen kasva-
9475: Menneen syksyn aikana suurpetojen aiheutta-          van tulevaisuudessa, kun tilanteen odottaisi ole-
9476: man pelon johdosta monet ihmiset eivät enää          van juuri päinvastoin.
9477: uskaltaneet mennä metsään sienestämään tai              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9478: marjastamaan. Koululaisille järjestetään joissa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9479: kin paikoin petovaaran takia koululaiskyytejä.       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9480:     Ihmeeltä tuntuukin, miten suureksi suurpeto-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9481:  kantojen annetaan kasvaa, ennen kuin kantojen
9482:  määrää käydään rajoittamaan, sillä onhan tässä               Kuinka paljon suurpetojen aiheutta-
9483:  kysymys jo nyt ihmisten turvallisuudesta. Val-             mia "ihmisuhreja" tarvitaan, ennen kuin
9484:  tion talousarvioon on vuosittain myös lisätty va-          Hallitus ryhtyy toimiin suurpetokantojen
9485:  roja petovahinkojen korvaamiseen samaan ai-                vähentämiseksi?
9486: 
9487:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1998
9488: 
9489:                      Esa Lahtela /sd                           Erkki Partanen /sd
9490:                                          Matti Vähänäkki /sd
9491: 
9492: 
9493: 
9494: 
9495:  280043
9496: 2                                       KK 1316/1998 vp
9497: 
9498: 
9499: 
9500: 
9501:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
9502: 
9503:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kantojen säilyttäminen maassamme. Ehdotuk-
9504: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      sen mukaan mm. karhukannan kasvu pysäytet-
9505: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    täisiin poronhoitoalueena sekä itäisen Suomen
9506: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-    alueella ja muualla maassa kantojen annettaisiin
9507: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       edelleen hallitusti runsastua.
9508: n:o 1316:                                             Maa- ja metsätalousministeriö on metsästystä
9509:                                                    ohjatessaan menetellyt ympäristö- ja luonnonva-
9510:          Kuinka paljon suurpetojen aiheutta-       rainneuvoston ehdottamien suuntaviivojen mu-
9511:        mia "ihmisuhreja" tarvitaan, ennen kuin     kaisesti. Metsästystä on aikaisempaa selvemmin
9512:        Hallitus ryhtyy toimiin suurpetokantojen    kohdistettu mm. sellaisiin asutuksen lähellä vaki-
9513:        vähentämiseksi?                             tuisesti oleskeleviin, kaatopaikoilla ruokaileviin
9514:                                                    tai muutoin ihmisten läheisyyteen poikkeukselli-
9515:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sesti tottuneisiin yksilöihin, joiden aiheuttamien
9516: vasti seuraavaa:                                   ongelmien poistamiseen ei muutoin ole löydettä-
9517:                                                    vissä tyydyttävää ratkaisua. Metsästäjäjärjestöt
9518:    Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö-    ovat lisäksi neuvontatyössään jakaneet luonnos-
9519: ministeriön alainen ympäristö- ja luonnonva-       saliikkujille ohjeita petoeläinten kohtaamisen
9520: rainneuvosto laati syksyllä 1996 ehdotuksen        varalta.
9521: Suomen maasuurpetokantojen hoidon suunta-              Metsästyksen määrän mitoittaminen tulee
9522: viivoiksi vuoteen 2010. Ehdotus pohjautui Suo-     harkittavaksi seuraavan kerran vasta ennen uu-
9523: men solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin sekä     den metsästyskauden alkua silloin käytettävissä
9524: Suomen kansalliseen metsästyslainsäädäntöön,       olevien uusien kantatietojen pohjalta.
9525: ja sen tavoitteena oli suurpetojen elinkykyisten
9526: 
9527:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
9528: 
9529:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9530:                                             KK 1316/1998 vp                                               3
9531: 
9532: 
9533: 
9534: 
9535:                                          Tili Riksdagens Talman
9536: 
9537:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vårt land. Enligt förslaget skall bl.a. björnstam-
9538: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         mens tillväxt stoppas inom renskötselområdet
9539: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-       och de Östra delarna av Jandet medan stammarna
9540: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål           i övriga delar av Jandet skall tillåtas växa kontrol-
9541: nr 1316:                                               Ierat.
9542:                                                           Jord- och skogsbruksministeriet har isin styr-
9543:           Hur många "människooffer" för de             ning av jakten följt de riktlinjer rådet för miljö-
9544:        stora rovdjuren skall det behövas innan         och naturtillgångar föreslagit. Jakten har klarare
9545:        Regeringen skrider tili åtgärder för att        än tidigare inriktats bl.a. på sådana björnar som
9546:        decimera stammarna av stora rovdjur?            regelbundet vistas i närheten av bosättning och
9547:                                                        söker föda på avstjälpningsplatser eller annars på
9548:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ett exceptionellt sätt vant sig vid närheten tili
9549: anföra följande:                                       människor, om det inte för undanröjandet av de
9550:                                                        problem dessa individer förorsakar kan hittas
9551:    Hösten 1996 utarbetade rådet för miljö- och         någon annan tillfredsställande lösning. Därut-
9552: naturtillgångar, som är underställt jord- och          över har jägarorganisationerna i samband med
9553: skogsbruksministeriet och miljöministeriet, ett        sitt rådgivningsarbete delat ut anvisningar tili
9554: förslag tili riktlinjer för skötseln av stammarna av   dem som rör sig i naturen om hur de skall bete sig
9555: stora landrovdjur i vårt land fram tili år 2010.       vid eventuella möten med stora rovdjur.
9556: Förslaget är grundat på de internationella kon-           Jaktens dimensionering tas upp tili förnyad
9557: ventioner Finland undertecknat samt på vår na-         prövning först inför följande jaktsäsong. Pröv-
9558: tionella jaktlagstiftning och har som mål att he-      ningen sker då utgående från tillgängliga nya
9559: vara livskraftiga stammar av de stora rovdjuren i      uppgifter om stammarna.
9560: 
9561:      Helsingfors den 1 december 1998
9562: 
9563:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9564:                                           KK 1317/1998 vp
9565: 
9566: Kirjallinen kysymys 1317
9567: 
9568: 
9569: 
9570: 
9571:                                   Matti Vähänäkki /sd: Suomen itärajan valvonta- ja turvallisuustoi-
9572:                                      mista
9573: 
9574: 
9575:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9576: 
9577:     Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestamin eri-         Nähtävästi ministeri Enestamin edellä kerro-
9578: tyisasiantuntija Riku Eksymä antoi 29.10.1998        tun aktiivisuuden johdosta oikeus- ja sisäasioi-
9579: julkisuuteen tulleen tiedonannon 29.-30.1 0.         den neuvoston epävirallisessa kokouksessa pää-
9580: 1998 Wienissä pidetystä epävirallisesta oikeus- ja   tettiinkin, että yhteisenmaahanmuutto-ja turva-
9581: sisäasioiden neuvoston kokouksessa käsitellyistä     paikkastrategian valmistelua jatketaan ja että sii-
9582: asioista, johon kokoukseen maamme puolesta           tä Suomen toivomuksesta päätettäisiin Tampe-
9583: osallistui sisäasiainministeri Enestam. Tiedonan-    reen virallisessa neuvoston kokouksessa Suo-
9584: to kertoi ministeri Enestamin aktiivisuudesta        messa ensi vuonna.
9585: myönteisen kuvan, sikäli kuin oli kysymys Eu-           Wienin epävirallisessa oikeus- ja sisäasioiden
9586: roopan unionin ulkorajojen valvonta- ja turvalli-    kokouksessa keskusteltiin myös Europotin (EU-
9587: suuskysymyksistä. Tiedonannon sanamuoto an-          poliisijärjestön) käytännön toiminnan aloittami-
9588: toi samalla kuitenkin rivien välistä luettavissa     sesta.
9589: olevan vihjeen ministerimme tietynlaisesta huo-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9590: lestuneisuudesta itärajamme valvonnan ja tur-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9591: vallisuuden tasosta tällä hetkellä.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9592:     Ministeri totesi Suomen kannalta ajankohtai-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9593:  simmiksi ongelmiksi itärajallamme järjestäyty-
9594:  neen rikollisuuden, huumausainerikollisuuden,                 Katsooko Hallitus, että Suomen itära-
9595:  rahanpesun sekä mm. laittoman maahanmuu-                   ja, joka samalla on Euroopan unionin
9596:  ton. Niin ikään ministeri vaati laittoman maa-             itäraja Venäjään nähden, on tällä hetkel-
9597:  hantulon torjumiseksi EU:n ulkorajan valvon-               lä huumausainerikollisuuden, muun jär-
9598:  nan tehostamista, vaikkakaan laiton maahantu-              jestäytyneen rikollisuuden sekä laitto-
9599:  lo ei vielä ole Suomessa ongelma.                          man maahanmuuton, torjunnan, valvon-
9600:     Viimeksi mainittua, laittoman maahantulon               nan ja yleisen turvallisuuden tasoltaan
9601:  ongelmaa käsiteltäessä ministeri Enestam piti              muutenkin riittävä, ja
9602:  haasteena vapaan liikkumisen turvaamista,                     aikooko Hallitus tehostaa vaatimuk-
9603:  unionin sisäistä turvallisuutta sekä suojelun an-          siaan ja toimiaan Europolin käytännön
9604:  tamista pakenemaan joutuneille. Suomen tahol-              toimien aloittamiseksi myös Suomen
9605:  ta korostettiinkin mainitussa kokouksessa maa-             kohdalla olevan Euroopan unionin ulko-
9606:  hanmuutto- ja turvapaikkastrategian perustu-               rajan valvonnan ja turvallisuuden paran-
9607:  mista yhteiseen analyysiin Euroopan ja sen lähi-           tamiseksi?
9608:  alueiden tilanteesta.
9609: 
9610:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
9611: 
9612:                                         Matti Vähänäkki /sd
9613: 
9614: 
9615: 
9616: 
9617: 280043
9618: 2                                         KK 1317/1998 vp
9619: 
9620: 
9621: 
9622: 
9623:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9624: 
9625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päästä johonkin Euroopan unionin maahan.
9626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Tällaisten henkilöiden maahantuloyritykset
9627: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      saattavat lisääntyä Suomen suunnalla sen vuok-
9628: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-       si, että Venäjältä Euroopan unionin alueelle py-
9629: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         rittäessä Suomen kautta on ylitettävä laittomasti
9630: n:o 1317:                                            vain yksi valtioiden välinen raja.
9631:                                                          Tullilaitoksen toteuttamassa tullivalvonnassa
9632:           Katsooko Hallitus, että Suomen itära-      on kuluvan vuoden aikana paljastettu Suomen
9633:        ja, joka samalla on Euroopan unionin          itärajan rajanylityspaikoilla useita huumausai-
9634:        itäraja Venäjään nähden, on tällä hetkel-     neiden salakuljetusyrityksiä sekä kolme laitto-
9635:        lä huumausainerikollisuuden, muun jär-        man maahantulonjärjestämistä koskevaa tekoa.
9636:        jestäytyneen rikollisuuden sekä laitto-       Yhdessä tapauksessa linja-auton matkatavara-
9637:        man maahanmuuton, torjunnan, valvon-          tiloihin oli rakennettu oleskelutilat, joissa yritet-
9638:        nan ja yleisen turvallisuuden tasoltaan       tiin laittomasti tuoda maahan 21 Sri Lankan
9639:        muutenkin riittävä, ja                        kansalaista. Kahdessa muussa tapauksessa yksit-
9640:           aikooko Hallitus tehostaa vaatimuk-        täinen henkilö oli kätkeytynyt auton tavarati-
9641:        siaan ja toimiaan Europolin käytännön         laan.
9642:        toimien aloittamiseksi myös Suomen                Euroopan unionin jäsenvaltiot sopivat heinä-
9643:        kohdalla olevan Euroopan unionin ulko-        kuussa 1995 Euroopan poliisiviraston (Europol)
9644:        rajan valvonnan ja turvallisuuden paran-      perustamisesta. Europol avustaa jäsenvaltioiden
9645:        tamiseksi?                                    toimivaltaisia viranomaisia vakavan kansainvä-
9646:                                                      lisen rikollisuuden torjunnassa. Europolilla on
9647:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kansainvälisen järjestön asema, mutta sillä ei ole
9648: taen seuraavaa:                                      valtuuksia suorittaa itsenäisesti poliisitoimia jä-
9649:                                                      senvaltioissa. Merkittävin vaikutus tullee ole-
9650:    Rajavalvonnan painopisteenä on Suomen ja          maan Europolin kautta tapahtuvalla jäsenval-
9651: Venäjän välinen raja. Riittävän rajavalvontate-      tioiden viranomaisten välisellä tietojenvaihdolla.
9652: hon saavuttamiseksi rajavartiolaitos on viime        Kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset
9653: vuosina keventänyt muiden rajojen rajavalvon-        lähettävät Europoliin Haagiin yhteyshenkilöi-
9654: taa siirtämällä henkilöstöä Kaakkois-Suomen          tään, joiden avulla kyetään välittämään tietoa
9655: rajavartioston ja Suomenlahden merivartioston        jäsenvaltioiden viranomaisten välillä.
9656: vahventamiseksi. Suomen itärajan rajavalvon-             Europol ei voi yleissopimuksen 45 artiklan
9657: nan kattavuutta voidaan pitää siinä määrin te-       mukaisesti aloittaa toimintaansa ennen kuin ar-
9658: hokkaana, että se samalla ennalta estää luvatto-     tiklassa määritellyt oikeudelliset toimet on suori-
9659: mia rajanylityksiä. Kuluvan vuoden aikana lu-        tettu. Valtaosa artiklassa mainituista instrumen-
9660: vattomia rajanylityksiä on paljastunut yhteensä      teista on hyväksytty, mutta esimerkiksi Europo-
9661: 23.                                                  lin ja sen henkilöstön erioikeuksia ja vapauksia
9662:    Suomen itärajalla olevien rajanylityspaikko-      koskevan pöytäkirjan on toistaiseksi hyväksynyt
9663: jen kautta samoin kuin Euroopan unionin ulko-        seitsemän EU:n jäsenvaltiota. Suomi on hyväk-
9664: puolisessa matkustajalaivaliikenteessä maahan        synyt pöytäkirjan. Euroopan poliisiviraston pe-
9665: tulevat ja maasta lähtevät kaikki henkilöt tarkas-   rustamisesta tehdyn yleissopimuksen voimaan-
9666: tetaan. Rajatarkastuksissa on rajavartiolaitok-      saattamisesta ja yleissopimuksen sekä siihen liit-
9667: sen valvottavilla itärajan rajanylityspaikoilla      tyvän Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toi-
9668: käännytetty kuluvan vuoden aikana yhteensä           mivaltaa koskevan pöytäkirjan eräiden määräys-
9669: 718 henkilöä puuttuvien maahantuloedellytys-         ten hyväksymisestä 30 päivänä joulukuuta 1997
9670: ten vuoksi. Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan   annettu laki (692/1998) on, siltä osin kuin se
9671: Venäjällä on kuitenkin runsaasti kolmansien          koskee yleissopimusta, tullut voimaan 1.10.1998.
9672: maiden kansalaisia, joiden pyrkimyksenä on               Europotin käytännön toiminnan aloittaminen
9673:                                         KK 1317/1998 vp                                          3
9674: 
9675: edellyttää yleissopimuksen voimaantulon lisäksi   että edellä mainittu pöytäkirja tulisi kaikkien
9676: sopimuksessa mainittujen Europotin sisäisten      osapuolien osalta allekirjoitetuksijo ennen Tam-
9677: sääntöjen voimaantuloa. Hallitus on esittänyt     pereella lokakuussa 1999 pidettävää huippuko-
9678: toivomuksen yleissopimuksen osapuolille siitä,    kousta.
9679: 
9680:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
9681: 
9682:                                                           Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
9683: 4                                            KK 1317/1998 vp
9684: 
9685: 
9686: 
9687: 
9688:                                           Tili Riksdagens Talman
9689: 
9690:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             som strävar efter att komma tili något land inom
9691: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             Europeiska unionen. Inreseförsöken företagna
9692: medlem av statsrådet översänt följande riksdags-        av dylika personer kan öka på Finlands håll
9693: man Matti Vähänäkki undertecknade skriftliga            eftersom man vid försök att komma tili området
9694: spörsmål nr 1317:                                       inom Europeiska unionen från Ryssland härvid
9695:                                                         endast har en mellanstatlig gräns att överskrida
9696:            Anser Regeringen att läget vid Fin-          illegalt.
9697:         lands östgräns, som samtidigt utgör Eu-             I den tullövervakning som företagits av tull-
9698:         ropeiska unionens östgräns till Ryssland,       verket under det gångna året har man vid gräns-
9699:         för tillfållet är tillfredsställande vad be-    övergångsställena på Finlands östgräns uppda-
9700:         träffar avvärjning och övervakning av           gat flera försök tili narkotikasmuggling och tre
9701:         narkotikarelaterad brottslighet, övrig or-      fall av ordnande av olovlig inresa. I ett fall hade
9702:         ganiserad brottslighet och illega1 immi-        man i bagageutrymmena i en buss byggt utrym-
9703:         gration samt även annars betryggande            men för 21 srilankesiska medborgare i vilka man
9704:         beträffande allmän säkerhet, och                illegalt försökte införa personeroa i landet. I de
9705:            ämnar Regeringen skärpa sina krav            två övriga fallen hade enstaka personer gömt sig
9706:         och åtgärder avseende verkställigheten av       i bils bagageutrymmena.
9707:         de praktiska åtgärder som Europol förut-            Med1emsstaterna i Europeiska unionen kom i
9708:         sätter även för att förbättra övervakning-      juli 1995 överens om att upprätta den Europeiska
9709:         en och säkerheten vid Europeiska unio-          polisbyrån (Europol). Europol bistår behöriga
9710:         nens yttre gräns i Finland?                     myndigheter i medlemsstaterna i bekämpningen
9711:                                                         av grov internationell brottslighet. Europol har
9712:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           en status av en internationell organisation, men
9713: anföra följande:                                        den saknar befogenhet att sjä1vständigt vidtaga
9714:                                                         polisåtgärder i med1emsstaterna. Utbytet av in-
9715:    Tyngdpunkten i gränsövervakningen utgörs             formation mellan myndigheterna i medlemssta-
9716: av gränsen mellan Finland och Ryssland. Gräns-          terna som sker via Europol torde ha den betydel-
9717: bevakningsväsendet har för att uppnå tillräcklig        sefullaste verkningen. Behöriga myndigheter i
9718: effektivitet i gränsövervakningen lättat övervak-       varje medlemsstat sänder sina kontaktpersoner
9719: ningen av de övriga gränserna genom att förflytta       tili Europol i Haag, vilket möjliggör informa-
9720: personai tili Sydöstra Fin1ands gränsbevaknings-        tionsutbyte mellan myndigheterna i medlemssta-
9721: sektion och Finska vikens sjöbevakningssektion          terna.
9722: för att förstärka dessa. Omfattningen av gräns-             Enligt artikel 45 i konventionen kan Europol
9723: övervakningen av Finlands östgräns kan anses            inte inleda sin verksamhet innan de juridiska
9724: vara i den mån effektiv att olovliga gränsöver-         åtgärder som definieras i artikeln vidtagits. Ma-
9725: skridningar samtidigt härvid förebyggs. Under           joriteten av instrumenten som omnämns i arti-
9726: det gångna året har sammanlagt 23 olov1iga              keln har godkänts, men exempelvis protokollet
9727: gränsöverskridningar uppdagats.                         som rör de privilegier och friheter som tillfaller
9728:    Alla personer som reser tili eller från landet via   Europol och dess personai har tilisvidare god-
9729: gränsövergångsställena på östgränsen ävensom            känts av sju medlemsstater i EU. Protokollet har
9730: in- och utresande i passagerarfartygstrafiken ut-       godkänts av Finland. Lagen om godkännande av
9731: anför Europeiska unionen kontrolleras. I gräns-         vissa bestämmelser i konventionen om upprät-
9732: övervakningarna vid gränsövergångsställena på           tandet av en europeisk polisbyrå samt i det proto-
9733: östgränsen som övervakas av gränsbevaknings-            koll om Europeiska gemenskapernas domstols
9734: väsendet har sammanlagt 718 personer avvisats           behörighet som ansluter sig tili den (692/1998)
9735: på grund av bristfålliga inreseförutsättningar.         som givits den 30 december 1997 har, till dendel
9736: Enligt uppgifter från olika källor finns det dock i     den gäller konventionen, trätt i kraft 1.10.1998.
9737: Ryssland gott om medborgare från tredje Iänder              Inledandet av Europois praktiska verksamhet
9738:                                            KK 1317/1998 vp                                          5
9739: 
9740: förutsätter, utöver ikraftträdandet av konventio-     konventionen om att förenämnda protokoll
9741: nen, att de interna bestämmelserna för Europol        skulle undertecknas av alla parter redan före
9742: som omnämns i konventionen träder i kraft. Re-        toppmötet som hålls i oktober 1999 i Tammer-
9743: geringen har framfört sitt önskemål tili parterna i   fors.
9744: 
9745:      Helsingforsden 2 december 1998
9746: 
9747:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
9748:                                            KK 1318/1998 vp
9749: 
9750: Kirjallinen kysymys 1318
9751: 
9752: 
9753: 
9754: 
9755:                                    Marjatta Vehkaoja /sd: YK:n väestörahaston (UNFPA:n) rahoi-
9756:                                       tuksen turvaamisesta
9757: 
9758: 
9759:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9760: 
9761:     Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei se aio myön-    870 000 naiselta mahdollisuuden käyttää nyky-
9762: tää avustusta YK:n väestörahastolle seuraavana        aikaista ehkäisyä. Yli 520 000 heistä päätyy ole-
9763: budjettikautena.                                      maan ilman mitään menetelmää. Epäluotetta-
9764:     Tämä päätös ei rankaise ainoastaan YK:n           vien menetelmien käytöstä ja kokonaan ilman
9765: väestörahastoa, vaan myös miljoonia tavallisia        ehkäisyä olemisesta seuraa, että 1 200 äitiä ja
9766: miehiä ja naisia, joiden puolesta rahasto työsken-    22 500 vastasyntynyttä kuolee, 15 000 äitiä saa
9767: telee. Päätös tulee merkitsemään turhaa kärsi-        hengenvaarallisen taudin tai vamman raskauden
9768: mystä ja kuolemia naisille, joilta riistetään tieto   tai synnytyksen aikana, 500 000 naista tulee ha-
9769: ja keinot perhesuunnitteluun. Se tulee viemään        luamattaan raskaaksi, 234 000 lasta syntyy ei-
9770: monilta kehitysmaiden ihmisiltä oikeuden päät-        toivottuina ja 200 000 aborttia tehdään.
9771: tää lastensa määrästä ja ajoituksesta. Se ei ai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9772: noastaan tule heikentämään väestöohjelmia,            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9773: vaan myös ohjelmia, jotka tähtäävät parempaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9774: terveyteen, koulutukseen ja taloudelliseen tur-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9775: vallisuuteen. USA:npäätös iskee erityisen lujasti
9776: köyhistä köyhimpiin maihin Afrikassa ja muilla                  Aikooko Hallitus pyrkiä vaikutta-
9777: alueilla, joiden väestöohjelmat ovat eniten riip-            maan Yhdysvaltain hallitukseen, että se
9778: puvaisia ulkopuolisesta avusta.                              muuttaisi päätöstään ja palauttaisi vuo-
9779:     UNFPA:n tukemat ohjelmat ovat onnistuneet                tuisen avustuksensa UNFPA:Ile, ja tu-
9780: lisäämään perhesuunnittelun käyttöä ja vähentä-              leeko Suomi lisäämään avustustaan
9781:  mään aborttien määrää. Juuri nyt, aikana, jolloin           UNFPA:lle, sekä
9782: perhesuunnittelun kysyntä ja maiden halukkuus                   aikooko Hallitus rohkaista EU:n mui-
9783: panostaa parantuneeseen lisääntymisterveyteen                den jäsenmaiden hallituksia lisäämään
9784:  ovat nousussa koko maailmassa, USA:n päätös                 avustustaan UNFPA:Ile,jotta USA:njäl-
9785:  tulee heikentämään perhesuunnitteluohjelmia ja              keensä jättämä vaje saataisiin katettua,
9786:  lisäämään aborttien määrää.                                 että köyhimmät maat eivät jäisi ilman
9787:     Jo yhden vuoden aikana USA:n päätös lak-                 oleellisen tärkeitä seksuaali- ja Iisäänty-
9788:  kauttaa UNFPA:n avustaminen tulee riistämään                misterveyden palveluja?
9789:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
9790:                                          Marjatta Vehkaoja /sd
9791: 
9792: 
9793: 
9794: 
9795: 280043
9796: 2                                         KK 1318/1998 vp
9797: 
9798: 
9799: 
9800: 
9801:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9802: 
9803:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tannut positiivisesti edellä mainituin lisäavustuk-
9804: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sin.
9805: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Yhdysvaltain kongressi on päättänyt leikata
9806: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        UNFPA:n avustusta. Pääosin ongelma on synty-
9807: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         nyt Yhdysvaltojen sisäisestä aborttikeskustelus-
9808: sen n:o 1318:                                        ta,jossa tiukimmat abortin vastustajat väittävät,
9809:                                                      että UNFPA:n toiminta tukee Kiinassa pakko-
9810:           Aikooko Hallitus pyrkiä vaikutta-          sterilointejaja abortteja. UNFPA itse on aktiivi-
9811:        maan Yhdysvaltain hallitukseen, että se       sesti pyrkinyt korjaamaan väärinkäsityksen.
9812:        muuttaisi päätöstään ja palauttaisi vuo-          UNFPA:n toiminnalla on sen sijaan runsaasti
9813:        tuisen avustuksensa UNFPA:lle, ja tu-         tukijoita sekä Yhdysvaltain ulkoministeriössä
9814:        leeko Suomi lisäämään avustustaan             että kehitysapuvirastossa (USAID). Heidän pyr-
9815:        UNFPA:lle, sekä                               kimyksenään on saada tilanne normalisoitua
9816:           aikooko Hallitus rohkaista EU:n mui-       ensi vuonna.
9817:        den jäsenmaiden hallituksia lisäämään             Avustuksen leikkaus liittyy myös osittain Yh-
9818:        avustustaan UNFPA:lle,jotta USA:njäl-         dysvaltain kongressin harjoittamaan YK-järjes-
9819:        keensä jättämä vaje saataisiin katettua,      töihin kohdistettuun painostuspolitiikkaan.
9820:        että köyhimmät maat eivät jäisi ilman         Maksuosuuksiaan pidättämällä Yhdysvallat
9821:        oleellisen tärkeitä seksuaali- ja lisäänty-   katsoo voivansa vaikuttaa YK-järjestelmän toi-
9822:        misterveyden palveluja?                       minnan tehostamiseen. EU on puuttunut voi-
9823:                                                      makkaasti Yhdysvaltojen maksuvelvollisuuk-
9824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sien laiminlyömiseen YK:ssa, mistä viimeisimpä-
9825: vasti seuraavaa:                                     nä esimerkkinä Yhdysvaltain ulkoministeri Ma-
9826:                                                      deleine Albrightille marraskuun 17. päivänä
9827:     UNFPA on yksi merkittävimmistä Suomen             1998 osoitettu kirje.
9828: monenkeskisen kehitysavun kanavista. Vuonna              Koska UNFPA-rahoitus liittyy laajempaan
9829: 1997 Suomen rahoituksesta YK:n kehitysjärjes-        Yhdysvaltain YK-rahoituksesta käytävään kes-
9830: töille eniten kohdistettiin UNFPA:lle, 76 mil-       kusteluun, tarjoutuu asian käsittelylle useita ti-
9831: joonaa markkaa. Tänä vuonna UNFPA:lle on             laisuuksia. Kysymys tulee pysymään EU :n agen-
9832: myönnetty yleisavustusta 67 miljoonaa mark-          dalla. EU seuraa tilanteen kehittymistä ja on
9833: kaa, minkä lisäksi järjestölle on myönnetty          jatkossakin valmis puuttumaan siihen tarvittaes-
9834:  l milj. markkaa Kairon viisivuotisseurantaistun-    sa. Suomi on osaltaan omalla esimerkillään ja
9835: non valmisteluihin. Lisäksi on päätetty myöntää       kasvavalla rahoitusosuudellaan osoittanut muil-
9836: 9 milj. markkaa nuorten lisääntymisterveyspal-        le EU-maille, miten tärkeänä se pitää järjestön
9837: veluihin vielä tämän vuoden aikana. Yhteensä          toiminnan tukemista. Vuonna 1997 Suomi oli
9838: Suomen tuki UNFPA:lle tänä vuonna on näin             EU-maista 6. suurin UNFPA:n rahoittaja ja
9839: ollen 77 miljoonaa markkaa, siis miljoona mark-       kaikkiaan 9. suurin.
9840: kaa enemmän kuin viime vuonna.                           UNFPA:lla on keskeinen rooli globaaliagen-
9841:     Sekä UNFPA:n pääjohtaja Nafis Sadik että          dan toteuttamisessa ja erityisesti Kairon väestö-
9842: YK:n pääsihteeri Koti Annan ovat olleet yhtey-       ja kehityskonferenssin seurannassa, joten sen toi-
9843: dessä avunantajamaihin pyytääkseen lisäavus-          mintamahdollisuuksien turvaaminen on kaik-
9844: tusta järjestön toiminnalle erityisesti Kairon        kien YK:n jäsenmaiden velvollisuus. Suomi on
9845: väestö- ja kehityskonferenssin viisivuotisseuran-     aktiivisesti vastannut tähän haasteeseen.
9846: taistuntoa silmällä pitäen, joihin Suomi on vas-
9847: 
9848:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
9849: 
9850:                                                                           Ministeri Pekka Haavisto
9851:                                            KK 1318/1998 vp                                             3
9852: 
9853: 
9854: 
9855: 
9856:                                         Tili Riksdagens Talman
9857: 
9858:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 Förenta Staterna har kongressen beslutat att
9859: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        skära ned understödet tili UNFPA. Problemet
9860: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      har i huvudsak uppstått tili följd av den interna
9861: man Marjatta Vehkaoja undertecknade skriftli-         abortdiskussionen i Förenta Staterna, där de
9862: ga spörsmål nr 1318:                                  striktaste     abortmotståndarna      påstår   att
9863:                                                       UNFPA:s verksamhet stöder tvångssterilisering-
9864:           Ämnar Regeringen sträva efter att på-       ar och aborter i Kina. UNFPA har själv aktivt
9865:        verka Förenta Staternas regering så att        försökt korrigera denna missuppfattning.
9866:        den reviderar sitt beslut och återinför sitt       UNFPA:s verksamhet har däremot ett brett
9867:        årliga understöd tili UNFPA, och kom-          stöd såväl i Förenta Staternas utrikesdeparte-
9868:        mer Finland att öka sitt understöd tili        ment som i biståndsorganet (USAID). De har för
9869:        UNFPA, samt                                    avsikt att få situationen normaliserad nästa år.
9870:           ämnar Regeringen uppmuntra reger-               Nedskärningen av understödet hör också del-
9871:        ingarna i EU :s övriga medlemsländer så        vis ihop med den påtryckningspolitik som den
9872:        att de ökar sitt understöd till UNFPA i        amerikanska kongressen bedriver gentemot FN-
9873:        syfte att täcka det underskott som USA         organisationerna. Genom att innehålla sina an-
9874:        har lämnat efter sig, så att de fattigaste     delar av understödet anser Förenta Staterna sig
9875:        länderna inte skall bli utan väsentligt vik-   kunna påverka effektiveringen av verksamheten
9876:        tig service som avser sexuell och repro-       inom FN-systemet. EU har kraftfullt engagerat
9877:        duktiv hälsa?                                  sig i Förenta Staternas benägenhet att försumma
9878:                                                       sina betalningsskyldigheter i FN, och det senaste
9879:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         exemplet på detta är ett tili Förenta Staternas
9880: anföra följande:                                      utrikesminister Madeleine Albright riktat brev
9881:                                                       av den 17 november 1998.
9882:    UNFPA är en av de viktigaste kanalerna vad             Eftersom UNFPA-finansieringen hänför sig
9883: beträffar Finlands multilaterala bistånd. År 1997     tili en mer omfattande diskussion som berör För-
9884: riktades största delen av den finska finansiering-    enta Staternas FN-finansiering, erbjuds det ett
9885: en tili FN:s biståndsorganisationer tili UNFPA,       flertal tilifållen att behandla ärendet. Frågan
9886: dvs. 76 milj. mk. 1 år har 67 milj. mk i allmänt      kommer att kvarstå på EU:s agenda. EU följer
9887: understöd beviljats UNFPA, och utöver detta           med hur situationen utvecklas och är även i fort-
9888: har organisationen beviljats 1 milj. mk för förbe-    sättningen redo att vid behov ingripa. Finland
9889: redelserna inför femårsuppföljningen i Kairo.         har för sin del genom att föregå med gott exempel
9890: Därtill har man beslutat bevilja 9 milj. mk före      och genom sin växande finansieringsandel visat
9891: utgången av detta år för sådan service för ungdo-     andra EU-länder hur viktigt vårt land anser det
9892: mar som avser reproduktiv hälsa. Det samman-          vara att organisationens verksamhet stöds. År
9893: lagda finska stödet tili UNFPA i år uppgår såle-      1997 var Finland den sjätte största finansiären a v
9894: des tili 77 milj. mk, dvs. en miljon mark mer än i    UNFPA bland EU-länderna och inalles den
9895: fiol.                                                 nionde största.
9896:    Såväl UNFPA:s generaldirektör Nafis Sadik              UNFPA innehar en central roll i genomföran-
9897: som FN:s generalsekreterare Kofi Annan har            det av globalagendan och särskilt i fråga om
9898: varit i kontakt med de biståndsgivande länderna       uppföljningen av konferensen om befolkning och
9899: för att begära tiliäggsunderstöd för organisatio-     utveckling i Kairo, och därför är det alla FN :s
9900: nens verksamhet i synnerhet med tanke på fem-         medlemsländers skyldighet att trygga dess verk-
9901: årsuppföljningen av konferensen om befolkning         samhetsmöjligheter. Finland har aktivt svarat på
9902:  och utveckling i Kairo. Finland har bejakat ovan     denna utmaning.
9903:  nämnda önskemål genom att bevilja tiliäggsun-
9904:  derstöd.
9905: 
9906:       Helsingforsden 14 december 1998
9907: 
9908:                                                                             Minister Pekka Haavisto
9909:                                          KK 1319/1998 vp
9910: 
9911: Kirjallinen kysymys 1319
9912: 
9913: 
9914: 
9915: 
9916:                                  Klaus Bremer /r: Paraisille perustetulle tupakkatehtaalle myönne-
9917:                                     tyn rahoitustuen lainmukaisuudesta
9918: 
9919: 
9920:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9921:     Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni        teisesti kaikenlaisen tupakan myynnin ja käytön
9922: "Tupakkateollisuuden tukemisesta kansanter-         edistämisen. Oli valtion rahoituslaitoksen tuki
9923: veydenja kansantalouden tappioksi" (KK 1203/        miten pieni tahansa, se on syyllistynyt lainvastai-
9924: 1998 vp) hallitus vähättelee osuuttaan valtion      seen tekoon.
9925: rahalaitoksen Keran taloudellisella tuella Parai-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9926: sille perustetun tupakkatehtaan markkinoinnin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9927: edistämisessä.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9928:     Keran tuella perustetun sikaaritehtaan saama    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9929: laaja julkisuus mediassa on jopa ratkaisevaksi
9930: katsottava osa sikaritehtaan tunnettuuden teke-                Miksi Hallitus pyrkii selittelemään
9931: mistä ja siten myös markkinoinnin avaamista.                valtion rahalaitoksen Keran taloudelli-
9932:     Hallitus vähättelee myös Keran tuen osuutta             sella tuella Paraisille perustetun tupakka-
9933: todeten sen olevan ehkä vain 3,4% kokonaisra-               tehtaan markkinoinnin edistämisessä ta-
9934: hoituksesta. Tuollakin mitalla laskettuna valtion           pahtunutta virhettä hyväksyttäväksi, ja
9935: rahalaitoksen antama tuki on useita kymmeniä                   mitä Hallitus tekee tämän virheen kor-
9936: tuhansia markkoja!                                          jaamiseksi?
9937:     Voimassa oleva tupakkalaki kieltää yksiselit-
9938: 
9939:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
9940:                                           Klaus Bremer /r
9941: 
9942: 
9943: 
9944: 
9945:  280043
9946: 2                                            KK 1319/1998 vp
9947: 
9948: 
9949: 
9950:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9951: 
9952:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            sikarin tuotannon aloittaminen kotimaassa on
9953: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             sinänsä saanut aikaan julkisuutta, ei liity kysy-
9954: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           myksen laillisuustarkastelun kannalta valtion
9955: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-           erityisrahoituslaitoksen rahoituspäätökseen.
9956: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o                Koska Kera Oyj:n rahoituspäätökset kuulu-
9957: 1319:                                                     vat pankkisalaisuuden piiriin, yhtiö ei voi mil-
9958:                                                           tään osinjulkistaa tekemiään rahoituspäätöksiä.
9959:             Miksi Hallitus pyrkii selittelemään           Julkistamismahdollisuus on vain rahoitusta saa-
9960:          valtion rahalaitoksen Keran taloudelli-          neelia asiakkaalla itsellään, jos asiakas sitä ha-
9961:          sella tuella Paraisille perustetun tupakka-      luaa. Näin ollen Kera Oyj ei myöskään ole voinut
9962:          tehtaan markkinoinnin edistämisessä ta-          vaikuttaa siihen, että sen osuus on kyseisessä
9963:          pahtunutta virhettä hyväksyttäväksi, ja          tapauksessa yrityksen itsensä toimesta julkistet-
9964:             mitä Hallitus tekee tämän virheen kor-        tu.
9965:          jaamiseksi?                                          Valtion varoista hankkeeseen sisältyvä varsi-
9966:                                                           nainen valtiontukiosuus on todellakin vähäinen
9967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              eli markoissa noin 7 800 mk, eikä suinkaan useita
9968: vasti seuraavaa:                                          kymmeniä tuhansia markkoja. Rahoituksen
9969:                                                           työllistävä vaikutus on ollut varsin myönteinen
9970:    Kysymyksessä tarkoitettuun Kera Oyj:n lai-             ottaen huomioon, että yrittäjä mukaan luettuna
9971: nalla osaltaan rahoitettuun sikarien valmistuk-           hanke työllistää tällä hetkellä yhteensä 7 henki-
9972: sen aloittamiseen Paraisilla olen vastannut               löä, joista 3 on tilapäisesti palkattuja.
9973: 13.11.1998. Tässä vastauksessani todettiin, että              Terveydellisten seikkojen osalta on syytä tois-
9974: tuotannollisena toimintana sikarien valmistus on          taa jo edellisessä vaiheessa tehty arvio, ettei nyt
9975: laillista liiketoimintaa ja että Kera Oyj voi lain-       käynnistynyt tuotanto lisänne sikareiden kulu-
9976: säädäntönsä nojalla rahoittaa tällaista tuotan-           tusta sinänsä, vaan siirtänee kysyntää tuontituot-
9977: nollista toimintaa. Tässä yhteydessä todettiin            teesta kotimaiseen. On myös merkille pantavaa,
9978: myös, että yhteiskunta kerää tupakkaverona ve-            että kysymyksessä on pienimuotoinen työvoima-
9979: rotuloja, joiden tarkoituksena on muun ohella             valtainen yritys, eikä laajamittaista suuria pää-
9980: edistää niitä tavoitteita, joista säädetään laissa        omia edellyttävä savukkeiden tehdastuotanto.
9981: toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi.                    Tekemällään nyt kysymyksessä olevan kaltai-
9982:     Edellä esitetyn perusteella valtion eri tyisrahoi-    sella rahoituspäätöksellä valtion erityisrahoitus-
9983: tuslaitoksen Kera Oyj:n rahoitus kyseiseen hank-          laitoksen ei voida katsoa samalla ottaneen kan-
9984: keeseen on siten ollut täysin lainmukaista. Yh-           taa siihen, onko tupakointi terveyspoliittisesti
9985: tiön rahoitus on myönnetty sikarien valmistuk-            epäsuotavaa vai ei, vaan kysymyksessä on ollut
9986: seen, ei niiden markkinoinnin edistämiseen. Täs-          puhtaasti rahoitustekninen päätös sinänsä lain
9987: tä huolimatta kirjallisessa kysymyksessä katso-           mukaiseen toimintaan. Valtion erityisrahoitus-
9988: taan, että koska "voimassa oleva tupakkalaki              laito ksen tehtävänä on ennen kaikkea edistää pk-
9989: kieltää yksiselitteisesti kaikenlaisen tupakan            yrityspoliittisia ja aluepoliittisia tavoitteita, joi-
9990: myynnin ja käytön edistämisen", on valtion ra-            hin kiinteästi liittyy tarve saada aikaan taloudel-
9991: hoituslaitoksen tuki ollut lainvastaista.                 lista toimintaaja sen myötä myönteisiä seurauk-
9992:     Tällainen päättely ei ole kuitenkaan lakiin pe-       sia erityisesti työllisyyden osalta. Ottaen huo-
9993: rustuvaa, koska kysymyksessä ei ole Kera Oyj:n            mioon hankkeen pienimuotoisuuden, rahoituk-
9994: rahoituksen osalta lain toimenpiteistä tupakoin-          seen ei myöskään millään lailla voi liittyä sellaista
9995: nin vähentämiseksi 8 §:ssä tarkoitettu tupakka-           sivumerkitystä, että rahoituspäätöksen voitaisiin
9996: tuotteen mainonta eikä epäsuora mainonta eikä              katsoa kuvastavan maan hallituksen terveyspo-
9997: myöskään muu lainkohdassa tarkoitettu myyn-               liittista linjavetoa kysymyksessä olevassa asiassa.
9998: nin edistämistoiminta. Se seikka, miten paljon
9999: 
10000:         Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
10001: 
10002:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
10003:                                              KK 1319/1998 vp                                                  3
10004: 
10005: 
10006: 
10007: 
10008:                                           Tili Riksdagens Talman
10009: 
10010:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         som avses i 8 § lagen om åtgärder för inskränkan-
10011: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           de av tobaksrökning. Hur stor publicitet saken
10012: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         med den inhemska cigarrtiliverkningen än har
10013: man Klaus Bremer undertecknade skriftliga                vunnit har detta med tanke på bedömningen hu-
10014: spörsmå1 nr 1319:                                        ruvida beslutet har varit lagenligt eller inte inget
10015:                                                          samband med det finansieringsbeslut som statens
10016:            Varför försöker Regeringen bortför-           specialfinansieringsbolag har fattat.
10017:         klara det fel som begåtts vid främjande av          Eftersom de finansieringsbeslut som fattas av
10018:         marknadsföringen av den tobaksfabrik i           Kera Abp omfattas av banksekretessen kan bola-
10019:         Pargas som grundats med hjälp av ekono-          get inte tili någon som helst del offentliggöra de
10020:         miskt stöd från statens penninginstitut          beslut som det fattar. Den enda som kan bringa
10021:         Kera såsom acceptabelt och                       saken tili allmän kännedom, om man så önskar,
10022:            vad tänker Regeringen göra för att rät-       är den kund som beviljats finansiering. Sålunda
10023:         ta tili detta fel?                               har Kera Abp inte hellerkunnat inverka på det
10024:                                                          att Keras roll i det aktuella fallet har blivit känd
10025:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            genom ifrågavarande företags försorg.
10026: anföra följande:                                            Den andel av projektfinansieringen som be-
10027:                                                          står av faktiskt statligt stöd beviljat av statsmedel
10028:    På den fråga som åsyftas i spörsmålet och som         är verkligen liten, dvs. 7 800 mark, och inte flera
10029: gäller cigarrtiliverkningen i Pargas som inletts         tiotusen mark. Den sysselsättningseffekt som fi-
10030: delvis med hjälp av ett Iän beviljat av Kera Abp         nansieringen har haft har varit ganska positiv
10031: har jag svarat den 13 november 1998. 1 svaret            med tanke på det faktum att företaget för tilifållet
10032: konstaterades att eftersom cigarrtillverkningen          sysselsätter sammanlagt 7 personer inklusive
10033: räknas som produktion hör dentili normallaglig           ägaren. Av dessa 7 är 3 tilifålligt anställda.
10034: affårsverksamhet och att enligt lagen om Kera               När det gäller de hälsomässiga effekterna bör
10035: Abp kan Kera Abp finansiera dylik produktion.            man upprepa samma bedömning som gjorts re-
10036: 1 detta sammanhang konstaterades att samhället           dan i det föregående skedet, nämligen att den
10037: genom att uppbära accis samlar skatteinkomster           produktion av cigarrer som nu har inletts torde
10038: för att användas bl.a. tili främjande av de mål om       inte resultera i ökad efterfrågan på själva cigar-
10039: vilka det bestäms i lagen om åtgärder för in-            rerna utan troligen endast i att efterfrågan i större
10040: skränkande av tobaksrökning.                             utsträckning än tidigare riktar sig på inhemska
10041:     På de grunder som anförs ovan har den finan-         cigarrer i stället för importerade. Man bör även
10042: siering som statens specialfinansieringsbolag            lägga märke tili att det är fråga om ett litet arbets-
10043: Kera Abp beviljat för det aktuella projektet varit       kraftsintensivt företag och inte någon fabriks-
10044: helt 1agenlig. Den finansiering som bolaget erhål-       mässig produktion av cigarretter som kräver
10045: lit har beviljats för att användas för cigarrtili-       stort kapital.
10046: verkning och inte för främjande av marknadsfö-              Man kan inte anse att statens specialfinansie-
10047: ringen. Trots detta anser man i det skriftliga           ringsbolag genom det finansieringsbeslut som
10048: spörsmålet att det stöd som det statliga penning-        bolaget i det här faliet har fattat samtidigt skulle
10049: institutet beviljat har varit i strid med lagen efter-   ha tagit ställning tili huruvida rökning är önsk-
10050: som den gällande tobakslagen enligt frågeställa-         värd eller ej ur hälsopolitisk synvinkel utan det är
10051: ren entydigt förbjuder all slags främjande av to-        fråga om ett rent finansieringstekniskt beslut som
10052: baksförsäljningen och -förbrukningen.                    rör en i och för sig helt laglig verksamhet. Statens
10053:     Dylik slutledning baserar sig dock inte på la-       specialfinansieringsbolags främsta uppgift är att
10054: gen eftersom det i det aktuella fallet som rör sig       främja målen för den politik som rör små och
10055: om finansiering från Kera Abp inte är fråga om           medelstora företag och de regionalpolitiska må-
10056: sådan reklam och indirekt reklam av tobakspro-           len. En viktig del i dem är ett behov att få tili stånd
10057: dukter eller annan säljfrämjande verksamhet              ekonomisk verksamhet och därmed positiva
10058: 4                                          KK 1319/1998 vp
10059: 
10060: 
10061: följdverkningar särskilt när det gäller sysselsätt-    något sätt skulle avspegla en riktlinje som landets
10062: ningen. Eftersom det rör sig om ett litet projekt,     regering skulle ha dragit upp för hälsovårdspoli-
10063: kan man inte heller tänka att finansieringsbeslu-      tiken i det aktuella fallet.
10064: tet skulle ha en bibetydelse, dvs. att beslutet pä
10065: 
10066:      Helsingforsden 14 december 1998
10067: 
10068:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
10069:                                             KK 1320/1998 vp
10070: 
10071: Kirjallinen kysymys 1320
10072: 
10073: 
10074: 
10075: 
10076:                                     Hannu Takkula /kesk: Matkapuhelinverkoston laajentamisesta
10077:                                        Ylä-Lapin turistikohteisiin
10078: 
10079: 
10080:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10081: 
10082:    Suomessa on varsin kattavasta matkapuhelin-         matkapuhelimien käyttö olisi mahdollista myös
10083: verkostosta huolimatta edelleen alueita, joissa        Ylä-Lapin turistikohteissa.
10084: matkapuhelimet eivät toimi niiden tukiasemien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10085: puuttuessa. Ongelmallinen tämä tilanne on eten-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10086: kin Ylä-Lapissa toimivien matkailuyrittäjien           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisenjäse-
10087: kannalta, koska yhteyksien pitäminen ja kiireel-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10088: listen asioiden hoito tällöin vaikeutuu. Myös tu-
10089: ristien kannalta tilanne on kiusallinen. Kun tie-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10090: detään Lapin merkitys matkailukohteena, olisi                 ryhtyä, että matkapuhelimien käyttö
10091: enemmän kuin toivottavaa, että valtion hallin-                olisi mahdollista myös Ylä-Lapin turis-
10092: nassa oleva teleliikenneyhtiö huolehtisi siitä, että          tikohteissa?
10093:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
10094: 
10095:                                           Hannu Takkula /kesk
10096: 
10097: 
10098: 
10099: 
10100:  280043
10101: 2                                          KK 1320/1998 vp
10102: 
10103: 
10104: 
10105: 
10106:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Matkapuhelinpalveluissa yhtenä keskeisenä
10108: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kilpailuvälineenä on ollut teleyritysten verkkojen
10109: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuuluvuus (peitto). Tämä osaltaan pakottaa
10110: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            matkapuhelinpalveluita tarjoavat yritykset ra-
10111: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kentamaan koko ajan lisää tukiasemia myös har-
10112: n:o 1320:                                             vaan asutuille alueille, kuten Ylä-Lapiin ja var-
10113:                                                       sinkin alueen turistikohteisiin. Teleyritykset tut-
10114:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kivat myös aktiivisesti, kuinka verkon peitto ke-
10115:        ryhtyä, että matkapuhelimien käyttö olisi      hittyy, mutta varsinkin syrjäseuduilla käyttäjiltä
10116:        mahdollista Ylä-Lapin turistikohteissa?        itseltään tuleva palaute on erittäin tervetullutta
10117:                                                       ja jopa toivottavaakin. Täysin aukotonta peittoa
10118:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on kuitenkin käytännössä mahdoton rakentaa.
10119: vasti seuraavaa:                                          Hallitus on katsoo, että telepalveluiden käyt-
10120:                                                       täjä saa parhaimman palvelun teleyritysten kes-
10121:    Maamme telepolitiikan keskeisenä tavoittee-        kinäisen kilpailun kautta, eikä viranomaisten
10122: na on käyttäjien etu. Käytännössä tämä tar-           hallinnollisten määräysten velvoittamana. Kun
10123: koittaa sitä, että käyttäjillä tulee olla mahdolli-   lisäksi teleyritykset itsekin katsovat, että matka-
10124: suus laadultaan hyviin ja kohtuuhintaisiin tele-      viestinverkkojen peitto on niille tärkeä kysymys,
10125: palveluihin koko valtakunnan alueella. Tavoit-        hallitus ei katso olevan perusteltua syytä antaa
10126: teeseen on pyritty tehostamalla teleyritysten kes-    erityisiä hallinnollisia määräyksiä matkaviestin-
10127: kinäistä kilpailua. Kansainväliset vertailut osoit-   verkkojen peitosta. Tässä suhteessa teleyrityksel-
10128: tavat, että Suomi on saavuttanut asettamansa          lä, jossa valtio on osakkaana, on samat velvoit-
10129: tavoitteet erittäin hyvin olemalla länsimaiden        teet kuin muilla teleyrityksillä.
10130: kärkipäässä sekä telepalveluiden laadussa että
10131: niiden hintatason kohtuullisuudessa.
10132: 
10133:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
10134:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
10135:                                               KK 1320/1998 vp                                               3
10136: 
10137: 
10138: 
10139: 
10140:                                            Tili Riksdagens Talman
10141: 
10142:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          gaste konkurrensmedlen hörbarheten (täckning)
10143: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           för teleföretagens nät. Detta bidrar tili att företag
10144: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         som erbjuder mobilteletjänster hela tiden tvingas
10145: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr              utök~.antalet basstationer även i glesbygden som
10146: 1320:                                                    t.ex. Ovre Lappland och särskilt detta områdes
10147:                                                          turistorter. Teleföretagen undersöker också ak-
10148:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tivt hur nätets täckning utvecklas, men särskilt i
10149:          ta för att det skall bli möjligt att anv~.nda   fråga om glesbygder är den respons som använ-
10150:          mobiltelefoner på turistorterna i Ovre          daren själv ger mycket välkommen och t.o.m.
10151:          Lappland?                                       önskvärd. Det är dock i praktiken omöjligt att
10152:                                                          bygga ut ett nät med fullständig täckning.
10153:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Regeringen anser att användaren av teletjäns-
10154: anföra följande:                                         ter får den bästa servicen tili följd av konkur-
10155:                                                          rensen mellan teleföretagen och inte genom för-
10156:    Användarnas fördel är en viktig målsättning           pliktelser som de ålagts genom myndigheternas
10157: för telepolitiken i vårt land. 1 praktiken innebär       administrativa föreskrifter. Eftersom teleföreta-
10158: detta att användarna i hela landet skall ha till-        gen dessutom själva anser att täckningen i mobil-
10159: gång tili teletjänster av hög kvalite tili ett rimligt   kommunikationsnäten är en så viktig fråga för
10160: pris. Målet eftersträvas genom att konkurrensen          dem, anser regeringen att det inte finns något
10161: mellan teleföretagen skärps. lnternationellajäm-         motiverat skäl tili att meddela särskilda adminis-
10162: förelser visar att Finland väl har uppnått de mål        trativa föreskrifter om täckning i mobilkommu-
10163: som uppställts genom att bland västländerna hål-         nikationsnäten. 1 detta avseende har teleföreta-
10164: la sig på toppen såväl i fråga om teletjänsternas        get, i vilket staten är delägare, samma förpliktel-
10165: höga kvalite som i fråga om deras rimliga priser.        ser som andra teleföretag.
10166:    1 fråga om mobilteletjänster är en av de vikti-
10167: 
10168:         Helsingfors den 3 december 1998
10169:                                                                               Trafikminister Matti Aura
10170:                                           KK 1321/1998 vp
10171: 
10172: Kirjallinen kysymys 1321
10173: 
10174: 
10175: 
10176: 
10177:                                   Matti Vähänäkki /sd: Neuvostoliitolle luovutetuille Suomenlahden
10178:                                      ulkosaarille suunnattavista kotiseutumatkoista
10179: 
10180: 
10181:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10182:     Evakkomatkalle joutuivat Suomessa ensim-         suutta eivät ulkosaartemme evakot jälkeläisi-
10183: mäisinä Suomenlahden ulkosaarien, Suursaaren,        neen ole saaneet kokea kuin parin moottorivene-
10184: Lavansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin asukkaat.      retken muodossa vuosia sitten, jolloin mukaan
10185: Jo talvisodan alkaessa kotisaariitaan evakkoon       mahtui vain kourallinen entisiä saarelaisia.
10186: joutuneet saarelaiset ajautuivat eri puolille Suo-      Tulkoon mainituksi, että Lavansaari-seura,
10187: mea, huomattavalta osaltaan kuitenkin väestö         joka aikanaan perustettiin vaalimaan saarelais-
10188: asettui entisen Kymen (Viipurin) läänin alueelle,    ten perinteitä, viettää tänään 20.11.1998 SS-vuo-
10189: useat tehtyään ensin kierroksen muualla maassa.      tispäiväänsä ja on evakkoon joutumisensa jäl-
10190:     Suullisella    kyselytunnilla   eduskunnassa     keen toiminut ao. saarelaisten yhdyssiteenä ja on
10191:  12.1l.l998 tein pääministerille kysymyksen hä-      muutama vuosi sitten valmistuttanut Lavansaa-
10192: nen äskettäin suorittamastaan Moskovan mat-          relle pystyttämistä varten muistomerkin, ei ole
10193: kasta, jonka aikana hän oli neuvotellut Venäjän      voinut toistaiseksi edes viedä teosta ajatellulle
10194: pääministerin kanssa Suursaaren ja Nevajoen ja       paikalleen. Seura sai kuljetusta yms. varten jopa
10195: Laatokan vesistön avautumisesta suomalaisille        valtion avustusta, jota ei matkustusluvan puut-
10196: matkailijoille. Kysyin mahdollisuuksista ottaa       tuessa ole voitu hyödyntää, ja avustus vanhenee
10197:  matkan kohteiksi Suursaaren lisäksi myös La-        pian.
10198:  vansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin. Moskovan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10199:  neuvottelussa eivät nämä saaret kuitenkaan ol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10200: leet vielä esillä.                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10201:     Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ovat Kar-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10202: jalasta evakkoon lähteneiden sekä heidän jälke-
10203: läistensä vierailut luovutetuille manneralueille,              Aikooko Hallitus - niin kuin ulko-
10204:  Kannaksen ja Laatokan Karjalan pitäjiin, tulleet           saarelaiset hartaasti toivovat - esittää
10205:  varsin suosituiksi, ja ne ovat monen siirtokarja-          Venäjän ao. viranomaisille, että ne selvi-
10206:  laisen perheen kohdalla muodostuneet jopa jo-              tellessään Suursaaren sekä Laatokan ve-
10207:  ka vuotisiksi tapahtumiksi. Nämä synnyin- ja               sistön avaamismahdollisuuksia mm. suo-
10208:  kotiseudullaan vierailleet ovat siellä kunnosta-           malaisten matkailulle samalla sallisivat
10209:  neet esivanhempiensa hautapaikkoja ja pystyttä-            Lavansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin
10210:  neet muistomerkkejä jne.                                   entisille asukkaille jälkeläisineen vierailut
10211:     Tätä iloa ja muistojen kultaamisen mahdolli-            kotisaarillaan?
10212: 
10213:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
10214: 
10215:                                         Matti Vähänäkki /sd
10216: 
10217: 
10218: 
10219: 
10220: 280043
10221: 2                                           KK 1321/1998 vp
10222: 
10223: 
10224: 
10225: 
10226:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10227: 
10228:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Saarten avaamista turismille on esitetty venä-
10229: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          läisten taholta, mm. presidentti Jeltsin otti asian
10230: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        esille tavatessaan presidentti Ahtisaaren Karja-
10231: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-         lassa heinäkuussa 1997. Tuolloin ei täsmennetty,
10232: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           mistä saarista olisi kyse. Suomenlahden saarten
10233: n:o 1321:                                              avaaminen liittyy laajempaan suunnitelmaan
10234:                                                        t?.räiden Venäjän sisävesien, kuten Laatokan ja
10235:           Aikooko Hallitus - niin kuin ulko-           Aänisen sekä Vienanmeren, avaamisesta kan-
10236:        saarelaiset hartaasti toivovat - esittää        sainväliselle liikenteelle. Kyseeseen tulisivat il-
10237:        Venäjän ao. viranomaisille, että ne selvi-      meisesti reitit/paikkakunnat Pietari-Neva-
10238:        tellessään Suursaaren sekä Laatokan ve-         Laa~9kka-Valamon saari-Konevitsa-Syvä-
10239:        sistön avaaruismahdollisuuksia mm. suo-         ri-Aäninen-Kizhi-Petroskoi-Vienanmeren
10240:        malaisten matkailulle samalla sallisivat        kanava-Solovetskin saari. Myös EU:nja Venä-
10241:        Lavansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin           jän välinen 1.12.1997 voimaan tullut kumppa-
10242:        entisille asukkaille jälkeläisineen vierailut   nuus- ja yhteistyösopimus edellyttää sisävesireit-
10243:        kotisaarillaan?                                 tien avaamista kansainväliselle hyötyliikenteelle.
10244:                                                            Suomen osalta on selvitetty saarten hyöty-
10245:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           käyttöön ottamista. Kauppa- ja teollisuusminis-
10246: vasti seuraavaa:                                       teriön maaliskuussa 1998 valmistuneen alusta-
10247:                                                        van selvityksen mukaan mainituista Suomenlah-
10248:     Suomenlahden saaret Suursaari, Lavansaari,         den saarista ainoastaan Suursaarella voisi olla
10249: Tytärsaari ja Seiskari kuuluivat Suomelle yhtä-        matkailullista merkitystä liiketaloudellisessa
10250: jaksoisesti vuodesta 1812 viime sotiin saakka.         mielessä -muut saaret voisivat tulla kyseeseen
10251: Välittömästi sodanjälkeen niiden vesistöt raivat-      vain perinnematkailun kannalta. Tarkemmat
10252: tiin miinoista ja alue luovutettiin Sosialististen     selvitykset voidaan tehdä vasta, kun avautuvat
10253: Neuvostotasavaltojen Liitolle. Luovutuksen jäl-        saaret on virallisesti nimetty.
10254: keen saarista tuli sotilastukikohtia, eikä siviili-        Venäjän sotilasviranomaisten on todettu vas-
10255: asutusta ollut. Kuluvan vuosikymmenen alussa           tustavan saarten avaamista, ja laivasto haluaisi
10256: on tehty joitakin matkoja Suursaareen, Tytär-          avata saaret vain rajoitetulle luontoturismille.
10257: saareen, Seiskariin ja Lavan saareen. Matkat oli-      Venäläisviranomaisten keskuudessa on aloitettu
10258: vat kotiseutumatkoja, joiden osanottajat olivat        uusi lausuntokierros Suomen osapuolen esittä-
10259: syntyneet luovutetuilla saarilla. Venäjän viran-       mien kommenttien pohjalta ja Leningradin
10260: omaiset kielsivät matkat vuonna 1992 ilmeisesti        alueella on perustettu "Suursaari-työryhmä" tut-
10261: pyrkien varjelemaan saarten sotilaskohteita.           kimaan käytännön mahdollisuuksia.
10262:     Venäjä suunnittelee myös luonnonsuojelu-               Venäjä ei ole edelleenkään virallisesti ilmoitta-
10263: alueen perustamista itäisen Suomenlahden saa-          nut, mitä Suomenlahden saaria suunnitellaan
10264: rille. Luonnonsuojelualue käsittäisi yhdeksän          avattaviksi. Pääministeri Primakov totesi etukä-
10265: saarta ja suojelustatukseltaan alue olisi federaa-     teistietona pääministeri Lipposen Moskovan vie-
10266: tion jaottelussa tiukin, mikä vastaa Suomen            railun aikana 10.11., että kaavailee Suursaaren
10267: luonnonpuistoa. Tämän suojelun piiriin tulevat         avaamista. Samassa yhteydessä hän kuitenkin
10268: saaret varattaisiin tutkimuskäyttöön, ja liikku-       totesi, että saarelta puuttuu toistaiseksi matkai-
10269: minen olisi erittäin rajattua. Suojelun ulkopuo-       lun vaatima infrastruktuuri kuten taiturit sekä
10270: lelle jääville saarille, joihin myös Suursaari kuu-    raja- ja tulliasema. Lisäksi Primakov totesi, että
10271: luu, esitetään niillekin pienempiä rauhoitusaluei-     saarella on miinoja ja räjähteita, jotka on raivat-
10272: ta. Venäjän mukaan Suursaaresta tehtäisiin ehkä        tava. Vastuu saarten infrastruktuurin rakenta-
10273: kansallispuisto, jossa matkailu on mahdollista         misesta samoin kuin miinojen ja räjähteiden rai-
10274: tietyin rajoituksin. Osa Suomenlahden saarista,        vaamisesta kuuluu Venäjän viranomaisille.
10275: kuten Lavansaari, tulee mitä ilmeisimmin jää-              Suomi on jo aiemmin ilmoittanut Venäjälle
10276: mään edelleen suljetuiksi sotilasalueiksi.             pitävänsä myönteisenä hanketta Suomenlahden
10277:                                           KK 1321/1998 vp                                          3
10278: 
10279: saarten avaamisesta matkailulle ja vastaavasti       don, millä aikataululla tämä tapahtuu. Samalla
10280: Venäjän sisävesien avaamista kansainväliselle lii-   toivomme tietoja siitä, kuinka saarten matkailu-
10281: kenteelle. Suomi toivoo saavansa Venäjältä vi-       käytön edellytykset on aiottu hoitaa.
10282: rallisen ilmoituksen avattavista saarista ja tie-
10283: 
10284:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
10285: 
10286:                                                                Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
10287: 4                                           KK 1321/1998 vp
10288: 
10289: 
10290: 
10291: 
10292:                                          Tili Riksdagens Talman
10293: 
10294:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Att öppna öarna för turism har föreslagits från
10295: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ryskt håll, bl.a. tog president Jeltsin upp frågan
10296: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       vid ett möte med president Ahtisaari i Karelen i
10297: man Matti Vähänäkki undertecknade skriftliga           juli 199?: Då preciserades inte vilka öar som
10298: spörsmå1 nr 1321:                                      avsågs. Oppnandet av öarna i Finska viken hör
10299:                                                        samman med mera omfattande planer på att
10300:           Ämnar Regeringen- vilket ytterskär-          öppna vissa inre ryska vatten, t.ex. Ladoga, One-
10301:        gårdsfo1ket innerligt önskar- för 1ämp-         ga och Vita havet, för internationell trafik. Det
10302:        liga ryska myndigheter föreslå att de i         kommer sannolikt att bli fråga om rutterna/or-
10303:        utredningarna beträffande möjligheterna         terna S:t Petersburg-Nevan-Ladoga-ön Va-
10304:        att öppna Hogland och Ladoga-vattnen            lamo-Konevits-Svir-Onega-Kizhi-Pet-
10305:        för bl.a. turism från Finland samtidigt         roskoj-Vita havet-kanalen-ön Solovetskij.
10306:        kunde tillåta de forna invånarna på Löv-        Partnerskaps- och samarbetsavtalet mellan EU
10307:        skär, Tyterskär och Seitskär samt deras         och Ryssland, vilket trädde i kraft 1.12.1997,
10308:        efterlevande att besöka hemöarna?               förutsätter också att de inre vattenvägarna öpp-
10309:                                                        nas för internationell nyttotrafik.
10310:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             För Finlands del har man utrett möjligheterna
10311: anföra följande:                                       att ta öarna i bruk. Enligt en första utredning från
10312:                                                        handels- och industriministeriet i mars 1998 är
10313:    Hogland, Lövskär, Tyterskär och Seitskär i          Hogland den enda av de nämnda öarna i Finska
10314: Finska viken tillhörde Finland under hela perio-       viken som kunde vara av betydelse för turism i
10315: den från 1812 till de senaste krigen. Omedelbart       affårssyfte- de övriga öarna kan komma i fråga
10316: efter kriget röjdes minorna i vattnen runt öarna       endast med tanke på s.k. traditionsturism. När-
10317: och området överlämnades till Socialistiska            mare utredningar kan göras först sedan man offi-
10318: Rådsrepublikernas Förbund. Efter överlåtelsen          ciellt angett vilka öar som kommer att öppnas.
10319: blev öarna militärbaser och någon civil bosätt-           Det har konstaterats att de ryska militära
10320: ning fanns inte. 1början av detta årtionde gjordes     myndigheterna motsätter sig ett öppnande av
10321: några resor till Hogland, Lövskär, Tyterskär och       öarna och flottan vill öppna öarna endast för
10322: Seitskär. Det var fråga om s.k. hemtraktsresor         begränsad naturturism. De ryska myndigheterna
10323: där deltagarna var födda på de överlämnade öar-        har inlett en ny remissomgång på basis av de
10324: na. År 1992 förbjöds resorna av de ryska myndig-       kommentarer som anförts från finsk sida och i
10325: heterna, uppenbarligen i syfte att skydda de mili-     Leningradområdet har man upprättat "arbets-
10326: tära målen på öarna.                                   grupp Hogland" för att utreda de praktiska möj-
10327:    Ryssland planerar att grunda ett naturskydds-       ligheterna.
10328: område på öarna i Östra Finska viken. Meningen            Ryssland har tills vidare inte meddelat vilka
10329: är att området skall omfatta nio öar och att det       öar i Finska viken som man planerar att öppna.
10330: skall få högsta skyddsstatus enligt rysk klassifice-   Under statsminister Lipponens Moskvabesök
10331: ring, vilket motsvarar naturpark i Finland. De         10.11 meddelade premiärminister Primakov som
10332: öar som kommer att omfattas av skyddet skall           förhandsinformation att ett öppnande av Hog-
10333: reserveras för forskningsändamål och möjlighe-         land planeras. Samtidigt konstaterade han dock
10334: terna att röra sig på dem kommer att bli mycket        att ön tills vidare saknar den infrastruktur som
10335: begränsade. Också på de öar som blir utanför           krävs för turism, t.ex. båtbryggor och en gräns-
10336: skyddet, hit hör bl.a. Hogland, föreslås mindre        och tullstation. Primakov påpekade också att det
10337: fredningsområden. Ryssland uppger att man har          finns minor och sprängämnen på ön, som måste
10338: för avsikt att göra Hogland till en nationalpark       röjas. Ansvaret för byggandet av infrastrukturen
10339: där turism är möjlig på vissa villkor. En del av       och för röjningen av minor och sprängämnen
10340: öarna i Finska viken, t.ex. Lövskär, kommer            ankommer på de ryska myndigheterna.
10341: högst antagligt att förbli stängt militärområde           Finland har redan tidigare meddelat Ryssland
10342: också i fortsättningen.                                sin positiva inställning till att öarna i Finska
10343:                                         KK 1321/1998 vp                                         5
10344: 
10345: viken öppnas för turism och att de ryska inre     information om tidtabellen för detta. Samtidigt
10346: vattenvägarna öppnas för internationell trafik.   hoppas vi få uppgifter om hur man tänkt sköta
10347: Finland hoppas att Ryssland meddelar officiellt   förutsättningarna för att använda öarna för tu-
10348: vilka öar som kommer att öppnas och att vi får    rism.
10349: 
10350:     Helsingforsden 14 december 1998
10351: 
10352:                                                                 Utrikesminister Tarja Halonen
10353:                                           KK 1322/1998 vp
10354: 
10355: Kirjallinen kysymys 1322
10356: 
10357: 
10358: 
10359: 
10360:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kätkytkuoleman syiden selvittämisestä
10361: 
10362: 
10363: 
10364:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10365: 
10366:    Suomessa kuolee vuosittain noin 30-40 pie-        hön on olemassa riittävästi tutkimusmäärära-
10367: nokaista ns. kätkytkuoleman kautta. Vaikka lää-      hoja.
10368: ketieteemme on kehittynyt mittavin askelin, kät-        Jotta asia pysyisi muistissa, esitän edellä ole-
10369: kytkuoleman syitä ei ole pystytty tyhjentävästi      van perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
10370: selvittämään. Kätkytkuoleman kohtaamien per-         1 momenttiin viitaten kunnioittavasti valtioneu-
10371: heiden tukena toimii yhdistys nimeltä Käpy ry.       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
10372: Tampereella, ja se saa jonkin verran tukea muun      raavan kysymyksen:
10373: muassa Raha-automaattiyhdistykseltä ja Suo-
10374: men Kulttuurirahastolta sekä yksityisiltä henki-               Onko Hallitus huolehtinut ja huolehti-
10375: löiltä.                                                     massa siitä, että kätkytkuoleman syihin ja
10376:    On erinomainen asia, että yhteiskunta tukee              niiden selvittämiseen kohdistettu tutki-
10377: tätä tuki toimintaa, mutta hyvin tärkeä seikka on           mustoiminta saa riittävät määrärahat,
10378: myös se, että kätkytkuoleman syiden selvittämi-             sekä
10379: nen jatkuu lääketieteen taholla ja että tähän työ-             mikä on nykyinen tilanne kätkytkuole-
10380:                                                             man syiden selvittämisessä?
10381: 
10382:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
10383:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
10384: 
10385: 
10386: 
10387: 
10388: 280043
10389: 2                                         KK 1322/1998 vp
10390: 
10391: 
10392: 
10393: 
10394:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10395: 
10396:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       (Oulu, Tampere ja Helsinki) yhteistyönä tutki-
10397: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mus, jossa pyritään selvittämään syytä kätkyt-
10398: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuolemaan. Tutkimus on aivan alussaan, mutta
10399: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       sen tuloksista toivotaan lähivuosien aikana saa-
10400: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tavan lisätietoa kätkytkuolemien syihin.
10401: n:o 1322:                                                Kuten olen aikaisemmissa vastauksissani to-
10402:                                                      dennut, eri puolilla tehdystä tutkimustyöstä huo-
10403:           Onko Hallitus huolehtinut ja huolehti-     limatta läpimurtoa kätkytkuoleman syyn selvitt-
10404:        massa siitä, että kätkytkuoleman syihin ja    tämisessä ei ole vielä tapahtunut. Sairaaloissa,
10405:        niiden selvittämiseen kohdistettu tutki-      mielenterveystoimistoissa ja terveysneuvotoissa
10406:        mustoiminta saa riittävät määrärahat,         lapsensa menettäneitä vanhempia tuetaan erityi-
10407:        sekä                                          sesti ja heille annetaan apua niin kauan kuin he
10408:           mikä on nykyinen tilanne kätkytkuole-      kokevat sitä tarvitsevansa. Myös maamme yli-
10409:        man syiden selvittämisessä?                   opistoissa on tehty perheiden tukemisen tut-
10410:                                                      kimusta. Stakesin perhesuunnittelun ja äitiys-
10411:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huollon asiantuntijatyöryhmä on uudistamassa
10412: vasti seuraavaa:                                     Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa
10413:                                                      -opasta. Uudessa oppaassa tullaan kiinnittä-
10414:    Tilastokeskuksen tietojen mukaan kätkytkuo-       mään huomiota henkilökunnan valmiuksiin
10415: lemien määrä on vähentynyt 1990-luvun alun           kohdata lapsensa menettäneitä perheitä. Sosiaa-
10416: jälkeen. Kätkytkuolemia tilastoitiin vuosikym-       li- ja terveysministeriö seuraa jatkuvasti vauvao-
10417: menen alkupuolella noin 40 kuolemaa vuosit-          sa menettäneiden vanhempien tukemista sekä
10418: tain. Viime vuosina tilanne on ollut seuraava:       ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. Toiminta-
10419: vuonna 1995 oli 21 tapausta, vuonna 1996 oli 15      malleja kehitettäessä pidetään lähtökohtana per-
10420: tapausta ja viime vuonna (1997) tapauksia arvel-     heiden yksilöllisiä tarpeita. Perheitä ohjataan
10421: laan olevan vähän yli 20. Vuodelta 1997 ei ole       saamaan yhteys :g~yös Kätkytkuolemaperheiden
10422: saatavissa vielä Tilastokeskuksen virallista tie-    yhdistykseen (KAPY), joka on koonnut kätkyt-
10423: toa. Kätkytkuolemien määrä on ollut jo aikai-        kuolemaan liittyvää tietoutta. Yhdistys toimii
10424: semminkin Pohjoismaiden alhaisin.                    lapsensa menettäneiden perheiden tukena.
10425:    Kätkytkuolemien syy on edelleen selvittämät-          Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdiste-
10426: tä. Kansainvälistä tutkimustyötä tehdään jatku-      tut määrärahat ovat olleet kohtuullisia. Lääke-
10427: vasti asian selvittämiseksi. Suomi on osallistunut   tieteellistä tutkimusta on mahdollisuus tehdä yli-
10428: tutkimuksiin ja hyödyntänyt niistä saatua tietoa.    opistojen ja Suomen Akatemian tutkimusmäärä-
10429: Suomessa on aloitettu tänä syksynä kolmen eri        rahojen turvin sekä muiden tahojen rahoittama-
10430: yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen         na.
10431: 
10432:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998
10433: 
10434:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10435:                                            KK 1322/1998 vp                                              3
10436: 
10437: 
10438: 
10439: 
10440:                                         Tili Riksdagens Talman
10441: 
10442:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gemensamt inlett en undersökning som strävar
10443: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        efter att klarlägga orsaken tili plötslig spädbarns-
10444: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      död. Undersökningen har alldeles nyss kommit i
10445: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga          gång, och under de närmaste åren kommer resul-
10446: spörsmål nr 1322:                                     taten av den förhoppningsvis att belysa plötslig
10447:                                                       spädbarnsdöd ytter1igare.
10448:           Har Regeringen dragit försorg om och           Såsom jag i tidigare svar har konstaterat har
10449:        har den för avsikt att dra försorg om att      något genombrott i fråga om att k1arlägga orsa-
10450:        forskningen kring orsakerna tili p1ötslig      ken tili plötslig spädbarnsdöd ännu inte skett,
10451:        spädbarnsdöd och klarläggande av dem           trots forskningen på olika håll. Sjukhus, mental-
10452:        får tillräck1iga ans1ag, samt                  vårdsbyråer och rådgivningsbyråer ger särskilt
10453:           vilket är dagsläget i fråga om klarläg-     stöd tili förä1drar som förlorat sitt barn, och
10454:        gandet av orsakerna till plöts1ig späd-        dessa ges hjälp så länge som de upplever att de
10455:        barnsdöd?                                      behöver sådan. Också universiteten i Finland har
10456:                                                       forskat kring stödjandet av familjer. Stakes ex-
10457:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pertgrupp för familjeplanering och mödravård
10458: anföra följande:                                      ser som bäst över handboken Screeningunder-
10459:                                                       sökningar och samarbetet inom mödravården. 1
10460:    Enligt statistikcentra1ens uppgifter har anta1et   den nya handboken kommer uppmärksamhet att
10461: fall av plötslig spädbarnsdöd minskat sedan bör-      ägnas åt personalens beredskap att möta familjer
10462: jan av 1990-ta1et. Under årtiondets första hälft      som förlorat sitt barn. Social- och hä1sovårdsmi-
10463: registrerades omkring 40 fall årligen. Under de       nisteriet ger hela tiden akt på stödjandet av för-
10464: senaste åren har situationen varit följande: år       äldrar som förlorat sitt spädbarn och vidtar åt-
10465:  1995 var fallen 21, år 1996 var de 15 och i fjol     gärder vid behov. När verksamhetsmodellerna
10466: (1997) antas de ha varit något över 20. Statistik-    utveck1as är familjernas individuella behov ut-
10467: centralen har ännu inte sammanställt officiella       gångspunkten. Familjerna uppmuntras också att
10468: uppgifter för år 1997. Redan tidigare har antalet     kontakta KÄPY - Familjeföreningen plötslig
10469: fall av plöts1ig spädbarnsdöd varit lägst i Norden.   spädbarnsdöd rf, som har samlat information
10470:     Orsaken tili plöts1ig spädbarnsdöd är fortfa-     om plötslig spädbarnsdöd. Föreningen stöder
10471:  rande oklar. Internationell forskning för klarläg-   familjer som förlorat sitt barn.
10472: gande av frågan pågår oavbrutet. Finland har             Anslagen för forsknings- och utvecklingsverk-
10473:  deltagit i undersökningarna och tagit vara på de     samhet har varit skäliga. Det är möjligt att utföra
10474:  rön som de resulterat i. 1 Finland har de rättsme-   medicinsk forskning med stöd av universitetens
10475:  dicinska institutionerna vid tre olika universitet   och Finlands Akademis forskningsanslag samt
10476:  (Uleåborg, Tammerfors och Helsingfors) i höst        med finansiering från andra håll.
10477: 
10478:      Helsingforsden 10 december 1998
10479: 
10480:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
10481:                             j
10482:                         j
10483:                         j
10484:                     j
10485:                     j
10486:                 j
10487:                 j
10488:             j
10489:             j
10490:         j
10491:         j
10492:     j
10493:     j
10494: j
10495: j
10496:                                         KK 1323/1998 vp
10497: 
10498: Kirjallinen kysymys 1323
10499: 
10500: 
10501: 
10502: 
10503:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Lykkäyksen myöntämisestä muuntorangais-
10504:                                      tusta koskevassa asiassa
10505: 
10506: 
10507:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10508: 
10509:    Sukevan vankilassa on vanki, joka on suorit-       Jo on hulluus huipussaan. Siksi täytyy kysyä
10510: tamassa vankeusrangaistusta. Hänellä on myös       valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
10511: sakkoja, joista on määrätty muuntorangaistus.      ten:
10512: Hän kuitenkin suorittaa ulosottomiehelle sakois-
10513: ta maksua satasen kuukaudessa. Kerran kahdes-                Katsooko Hallitus, että vankeusvan-
10514: sa kuukaudessa vankia kuljetetaan Kuopion kä-             gin kuljettaminen Sukevan vankilasta
10515: räjäoikeuteen,jossa hän pyytää lykkäystä muun-            Kuopion käräjäoikeuteen joka toinen
10516: tarangaistuksen suorittamiselle, koska makselee           kuukausi henkilöautolla ja kahden saat-
10517: sakkojaan pikku hiljaa. Hänet kuljetetaan Suke-           tamana siinä tarkoituksessa, että vanki
10518: valta Kuopioon henkilöautolla, ja mukana on               pyytää lykkäystä muuntorangaistuksen
10519: kaksi vartijaa.                                           täytäntöönpanoon, on yhteiskunnan
10520:                                                           kannalta perusteltu ja taloudellinen me-
10521:                                                           nettely?
10522: 
10523:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
10524: 
10525:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
10526: 
10527: 
10528: 
10529: 
10530:  280043
10531: 2                                       KK 1323/1998 vp
10532: 
10533: 
10534: 
10535: 
10536:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10537: 
10538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    sitä muuntamatta tai lykätä asian käsittelyä.
10539: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     Muuntorangaistukseen haastaminen on pitkä,
10540: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   maksamattomuuden toteamiseen johtava pro-
10541: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-    sessi. On harvinaista, että päätös muuntoasiassa
10542: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     jätettäisiin tekemättä ja asia lykättäisiin. Ratkai-
10543: n:o 1323:                                         sun asiassa tekee kuitenkin riippumaton tuomio-
10544:                                                   istuin.
10545:           Katsooko Hallitus, että vankeusvan-         Sakon muuntamista ei estä se, että haastettu ei
10546:        gin kuljettaminen Sukevan vankilasta       saavu paikalle. Haastetulla on kuitenkin oikeus
10547:        Kuopion käräjäoikeuteen joka toinen        osallistua hänen maksamauoman sakkonsa
10548:        kuukausi henkilöautolla kahden saatta-     muuntamista koskevaan istuntoon. Jos haastettu
10549:        mana siinä tarkoituksessa, että vanki      on vanki, joka haluaa osallistua istuntoon, on
10550:        pyytää lykkäystä muuntorangaistuksen       vankilan hänet sinne toimitettava. Kuljettami-
10551:        täytäntöönpanoon, on yhteiskunnan          nen tapahtuu vahvistettua vanginkuljetusreittiä
10552:        kannalta perusteltu ja taloudellinen me-   käyttäen. Jos tämä ei ole mahdollista, joudutaan
10553:        nettely?                                   vanki kuljettamaan esimerkiksi henkilöautoa
10554:                                                   käyttäen. Vangilla on oltava saattajat muka-
10555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      naan.
10556: vasti seuraavaa:                                      Vangin kuljettaminen sakon muuntorangais-
10557:                                                    tusistuntoon ei ole taloudellista. Oikeus tulla
10558:    Sakkoon tuomittu, joka ei ole maksanut sak-    kuulluksi on kuitenkin osa oikeudenmukaista
10559: kojaan, voidaan haastaa tuomioistuimeen sakon      oikeudenkäyntiä. Sitä ei voida evätä taloudellisin
10560: muuntamiseksi vankeudeksi. Tuomioistuin voi        perustein.
10561: joko muuntaa sakon vankeudeksi, päättää olla
10562: 
10563:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
10564:                                                                 Oikeusministeri Jussi Järventaus
10565:                                             KK 1323/1998 vp                                              3
10566: 
10567: 
10568: 
10569: 
10570:                                          Tili Riksdagens Talman
10571: 
10572:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            uppskjuta behandlingen av målet. Att någon in-
10573: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            stäms till rättegång gällande förvandlingsstraff
10574: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        är en lång process som leder till fastställande av
10575: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           obetalda böter. Det är sällsynt att ett beslut inte
10576: mål nr 1323:                                           fattas i ett mål som gäller förvandlingsstraff och
10577:                                                        att målet skjuts upp. Beslut i saken fattas dock av
10578:           Anser Regeringen att transport av en         en oberoende domstol.
10579:        fångelsefånge från fångelset i Sukeva till         Förvandling av böter förhindras inte av att
10580:        Kuopio tingsrätt varannan månad, med            den som instämts inte infinner sig. Den instämde
10581:        personbil och åtföljd av två personer, i det    har dock rätt att delta i det sammanträde som
10582:        syftet att fången anhåller om uppskov           gäller förvandling av hans obetalda böter. Om
10583:        med verkställighet av förvandlingsstraff        den instämde är en fånge som vill deltai samman-
10584:        är ett motiverat och ekonomiskt förfa-          trädet, skall fångelset transportera honom dit.
10585:        rande från samhällets synpunkt?                 Transporten sker via en fastställd fångtransport-
10586:                                                        rutt. Om detta inte är möjligt, måste fängen
10587:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt          transporteras t.ex. med personbil. Fängen skall
10588: anföra följande:                                       ha eskort.
10589:                                                           Det är inte ekonomiskt att transportera en
10590:    Den som dömts tili böter och som inte har           fånge tili ett sammanträde där förvandlingsstraff
10591: betalt böterna kan instämmas till domstol för          för böter behandlas. Rätten att bli hörd utgör
10592: förvandling av böterna tili fångelse. Domstolen        dock ett Jed i en rättvis rättegång. Denna rätt kan
10593: kan antingen förvandla böterna till fångelse, be-      inte avslås pä ekonomiska grunder.
10594: sluta att inte förvandla böterna tili fångelse eller
10595: 
10596:      Helsingfors den 15 december 1998
10597: 
10598:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
10599:                                           KK 1324/1998 vp
10600: 
10601: Kirjallinen kysymys 1324
10602: 
10603: 
10604: 
10605: 
10606:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeudenkäyttöä ja valitusmahdollisuuksia
10607:                                       koskevan käytännön selkeyttämisestä
10608: 
10609: 
10610:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10611: 
10612:    Suomi on valitusten ja kanteluiden luvattu       Kantelu oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille tai
10613: maa. Tämän kannatettavuutta on perusteltu sil-      Kuusimäelle. Kirje tasavallan presidentille tai
10614: lä, että kansalaisten näkemys oikeusturvasta        kansanedustajalle asian saamiseksi perustuslaki-
10615: vaatii moninaisten menettelyiden mahdollisuu-       valiokunnan käsittelyyn tai asianajajan paikkaa-
10616: den. Täytyy olla mahdollisuus valittaa alioikeu-    minen kirjelmän lähettämiseksi EU :n oikeusasia-
10617: den päätöksestä ylioikeuteen ja korkeimpaan oi-     miehelle, EU :n tuomioistuimeen tai ihmisoikeus-
10618: keuteen sekä korkeimpaan hallinto-oikeuteen         tuomioistuimeen.
10619: erikoistuomioistuimien prosessiketjusta puhu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10620: mattakaan. Lisäksi on oikeus käyttää ns. epävar-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10621: sinaista muutoksenhakua kanteluteitse oikeus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10622: asiamiehelle sekä oikeuskanslerinvirastoon ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10623: nykyisin vielä valtakunnansyyttäjälle. Ylimpänä
10624: kansalaisten mielessä on kirje tasavallan presi-                Voisiko Hallitus oikeamielisesti laadi-
10625: dentille sekä se, että asia saatetaan kansanedus-           tuttaa kansalaisille ohjekirjan, mistä saa-
10626: tajan kautta eduskunnan perustuslakivaliokun-               tujen kokemusten valossa kannattaa va-
10627: nan käsittelyyn. Eikä tämäkään vielä riitä. Yhä             littaa tai kannella, kirjoittaa tai kirjelmöi-
10628: useampi pitää lopullisena niittinä Euroopan                 dä, ja minkälaiseen asiaan vaikuttavaan
10629: unionin oikeusasiamiehen viraston näkemystä                 päätökseen itsekullakin viranomaisella
10630: sekä EU :n tuomioistuimen ja ihmisoikeustuo-                on lainmukainen mahdollisuus, ja kuinka
10631: mioistuimen päätöstä.                                       monta kertaa tuo viranomainen on tuota
10632:    Sääli tulee kansalainen Karvista. Miksi ku-              mahdollisuuttaan käyttänyt valittajan
10633: kaan ei kerro, miten turhaa kaikki on, ainakin              eduksi tehtyjen valitusten ja kirjelmien
10634: normaalin tuomioistuinprosessin ulkopuolella.               määrään verrattuna?
10635: 
10636:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
10637: 
10638:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
10639: 
10640: 
10641: 
10642: 
10643: 280043
10644: 2                                            KK 1324/1998 vp
10645: 
10646: 
10647: 
10648: 
10649:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10650: 
10651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tää, että viranomaistoimintaa valvotaan. Tuo-
10652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           miovallan piiriin kuuluvaa lainkäytön valvontaa
10653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         toteuttavat ylemmät tuomioistuimet käsitelles-
10654: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          sään alempien oikeusasteiden tuomioista tehtyjä
10655: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           valituksia. Hallinnossa ylemmät hallintoviran-
10656: n:o 1324:                                               omaiset voivat ohjata alempien hallintoviran-
10657:                                                         omaisten toimintaa. Oikeusturvan parantami-
10658:            Voisiko Hallitus oikeamielisesti laadi-      seksi on kehitetty myös tuomioistuinmenettelyä
10659:        tuttaa kansalaisille ohjekirjan, mistä saa-      kevyempiä järjestelmiä. Eräänä esimerkkinä täl-
10660:        tujen kokemusten valossa kannattaa va-           laisesta voidaan mainita verotuksen oikaisume-
10661:        littaa tai kannella, kirjoittaa tai kirjelmöi-   nettely, jossa ao. verolautakunta voi muuttaa
10662:        dä ja minkälaiseen asiaan vaikuttavaan           verotuspäätöstä ilman tuomioistuinkäsittelyä.
10663:        päätökseen itse viranomaisella on lain-          Tämä uudistus on vähentänyt merkittävästi lää-
10664:        mukainen mahdollisuus, ja kuinka monta           ninoikeuksissa käsiteltävien verovalitusten mää-
10665:        kertaa tuo viranomainen on tuota mah-            rää.
10666:        dollisuuttaan käyttänyt valittajan eduksi            Maamme ylimpinä laillisuusvalvojina, joiden
10667:        tehtyjen valitusten ja kirjelmien määrään        puoleen kansalaiset voivat kääntyä kantelemal-
10668:        verrattuna?                                      la, toimivat valtioneuvoston oikeuskansleri sekä
10669:                                                         eduskunnan oikeusasiamies.
10670:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Oikeuskansleri ja oikeusasiamies eivät käsitte-
10671: vasti seuraavaa:                                        le yksityisten henkilöiden riita-asioita eivätkä
10672:                                                         laillisuusvalvojat voi muuttaa toisen viranomai-
10673:    Suomen hallitusmuodon 16 §:n mukaan jokai-           sen päätöstä tai määrätä korvauksia maksetta-
10674: sella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asian-       vaksi. Sen sijaan päätöksen tehnyttä virkamiestä
10675: mukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain          vastaan voidaan nostaa syyte tai rangaista häntä
10676: mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai            kurinpidonisin toimin.
10677: muassa viranomaisessa sekä oikeus saada oi-                 Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen lisäksi
10678: keuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös           on eräitä muitakin laillisuuden ja etujen valvojia,
10679: tuomioistuimen tai muun riippumattoman lain-            jotka valvovat lain noudattamista omilla erityis-
10680: käyttöelimen käsiteltäväksi.                            alueillaan. Tällaisia ovat muun muassa kulutta-
10681:    Saman pykälän 2 momentissa on todettu lain-          ja-asiamies, tasa-arvovaltuutettu ja tietosuoja-
10682: käytön ja ns. hyvän hallinnon keskeiset periaat-        valtuutettu.
10683: teet, joihin kuuluvat mm. käsittelyn julkisuus              Oikeusturvaa on mahdollista saada myös eu-
10684: sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu pää-      rooppalaisilta toimielimiltä, kuten Euroopan ih-
10685: tös ja oikeus hakea muutosta päätökseen. Nämä           misoikeustuomioistuimelta sekä Euroopan oi-
10686: oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän               keusasiamieheltä.
10687: hallinnon takeet turvataan lailla.                         Tyypillistä oikeussuojajärjestelmien toimin-
10688:    Hallitusmuodossa on niin ikään todettu ns.           nalle kuitenkin on, että näiden viranomaisten
10689: hallinnon lainalaisuuden periaate, jonka mu-            toimivalta on yleensä rajattu tiettyyn toimialuee-
10690: kaan kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seu-        seen. Niinpä esimerkiksi Euroopan oikeusasia-
10691: raamuksen uhalla lakia tarkoin noudatettava.            mies käsittelee Euroopan unionin toimielinten ja
10692:    Edellä todettujen periaatteiden varaan on            muiden organisaatioiden toiminnasta tehtyjä
10693: muodostettu maamme oikeusturva- sekä hallin-            kanteluja. Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja
10694: non oikeussuojajärjestelmä. Lisäksi kansainväli-        eduskunnan oikeusasiamiehen toimivaltaa voi-
10695: set sopimukset, kuten Euroopan lhmisoikeusso-           daan luonnehtia eräällä tavalla yleiseksi toimi-
10696: pimus, sisältävät oikeusturvaan kuuluvia ele-           vallaksi.
10697: menttejä.                                                   Kuten edellä kuvatusta ilmenee, kansalaisten
10698:    Oikeussuojajärjestelmien toimivuus edellyt-          käytössä oleva oikeussuojakoneisto on varsin
10699:                                               KK 1324/1998 vp                                               3
10700: 
10701: laaja. Käsiteltävänä olevassa kysymyksessäkin            täin. Näin on menetelty esimerkiksi valtioneu-
10702: todetaan, että kansalaiset ovat toisinaan ymmäl-         voston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeus-
10703: lään sen suhteen, minkä viranomaisen puoleen he          asiamiehen kertomuksissa.
10704: voivat ongelmineen kääntyä. Kysymys on mo-                  Kansalaisten kannalta on tärkeätä saada riit-
10705: nella tavalla tärkeä.                                    tävästi oikeata tietoa oikeussuojan takeista ja eri
10706:    Usein on niin, että kohdatessaan ongelmia             viranomaisten toimivaltuuksista. On luonnollis-
10707: viranomaisten kanssa tai saatuaan omalta kan-            ta, että edellä kuvattujen toimintakertomusten
10708: naltaan kielteisen ratkaisun asiassa kansalaisten        toimittaminen ei kuitenkaan ole ainoa eikä riittä-
10709: oikeusturvaodotukset eivät täyty. Mikäli esimer-         vä tapa kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi.
10710: kiksi tuomioistuimen tuomio pysyy tai säilyy kai-        Monet viranomaisten asemaan ja tehtäviin sekä
10711: kissa oikeusasteissa, niin kansalainen saattaa ko-       oikeussuojajärjestelmän perusteisiin liittyvät ky-
10712: kea virkamiesten tai tuomareiden toimineen vir-          symykset ovat yleissivistykseen kuuluvia asioita.
10713: heellisesti. Tästä saattaa seurata kantelu, minkä        Tässä suhteessa keskeisellä sijalla on luonnolli-
10714: ao. viranomainen tutkii toimivaltansa rajoissa.          sesti koululaitos. Tämän vuoksi oikeuskasvatuk-
10715:    Ohjekirjan laatiminen siitä, mistä asioista           sen lisääminen kouluissa on tärkeätä.
10716: kannattaa valittaa tai kannella ja kuinka usein             Yleissivistyksen lisäksi on välttämätöntä, että
10717: viranomainen on muuttanut tehtyjä päätöksiä              viranomaiset aktiivisesti tiedottavat omasta toi-
10718: valittajan eduksi jne. on monisäikeinen ja laaja         minnastaan ja ratkaisuistaan kansantajuisessa
10719: tehtävä. On myös lähes mahdotonta esittää nä-            muodossa. Hyvänä esimerkkinä tästä on laajen-
10720: kemyksiä siitä, minkälaisissa asioissa "kan-             tunut Internetin käyttö. Lähes kaikilla viran-
10721: nattaa" kannella tai valittaa. Lainkäytön ja vi-         omaisilla on oma kotisivu,jossa selvitetään kan-
10722: ranomaisten valvontaa suorittavien valvontavi-           telumenettelyä, viranomaisen toimivaltuuksia
10723: ranomaisten toimintaa samoin kuin niiden teke-           sekä ratkaisuja jne.
10724: mien ratkaisujen määriä ja laatua on pyritty esit-          Perinteisesti on laadittu erilaisia käsikirjoja ja
10725: telemään niiden toimintakertomuksissa. Nämä              oppaita,joissa on selvitetty em. asioita. Tuoreim-
10726: kertomukset sisältävät varsin seikkaperäisiä ti-         pia ovat Kansalaisen käsikirja sekä oikeusminis-
10727: lastoja ja esityksiä esimerkiksi vireille tulleiden ja   teriön toimesta valmistettu Oikeusturvaopas,
10728: ratkaistujen kanteluiden määristä, ja niissä on          jonka toinen painos on tältä vuodelta.
10729:  myös selostettu tiettyjä tapauksia asiaryhmit-
10730:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
10731: 
10732:                                                                        Oikeusministeri Jussi Järventaus
10733: 4                                            KK 1324/1998 vp
10734: 
10735: 
10736: 
10737: 
10738:                                           Tili Riksdagens Talman
10739: 
10740:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             handlar besvär över lägre rättsinstansers domar.
10741: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             Inom förvaltningen kan högre förvaltningsmyn-
10742: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         digheter styra verksamheten vid lägre förvalt-
10743: dagsledamot Sulo Aittaniemi undertecknade               ningsmyndigheter. För att öka rättsskyddet har
10744: spörsmål nr 1324:                                       det även utvecklats lättare system. Ett exempel på
10745:                                                         ett dylikt system är skatterättelse dvs. att en skat-
10746:            Kunde Regeringen rättrådigt låta upp-        tenämnd kan ändra ett beskattningsbeslut utan
10747:         rätta en handbok för medborgarna i när          att en domstol måste handlägga frågan. Denna
10748:         det enligt erfarenhet lönar sig att besvära     reform har klart minskat antalet skattebesvär
10749:         sig eller klaga, skriva eller upprätta en       som handläggs vid länsrötterna.
10750:         skrivelse och vilka beslut myndigheten              De högsta laglighetsövervakarna i landet är
10751:         själv lagligen kan fatta i ärendet, och i hur   justitiekanslern vid statsrådet och riksdagens jus-
10752:         många gånger denna myndighet har an-            titieombudsman tili vilka medborgarna kan vän-
10753:         vänt sig av möjligheten att avgöra för          da sig med klagomål.
10754:         klaganden i relation tili antalet klagomål          Justitiekanslern och justitieombudsmannen
10755:         och skrivelser?                                 behandlar inte tvistemål mellan privatpersoner
10756:                                                         och laglighetsövervakarna kan inte ändra på ett
10757:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           beslut av en annan myndighet eller bestämma att
10758: anföra följande:                                        ersättning skall betalas. Däremot kan åtal väckas
10759:                                                         mot den tjänsteman som fattat ett beslut eller så
10760:    Enligt 16 § regeringsformen har var och en rätt      kan tjänstemannen straffas med disciplinära me-
10761: att på ett tillbörligt sätt och utan ogrundat dröjs-    del.
10762: mål få sin sak behandlad av en domstol eller                Förutom justitiekanslern och justitieombuds-
10763: någon annan myndighet som är behörig enligt             mannen finns det också andra personer som
10764: lag samt att få ett beslut som gäller personens         övervakar laglighet och förmåner samt att lagen
10765: rättigheter och skyldigheter behandlat vid dom-         följs inom egna specialområden. Dylika är bl.a.
10766: stol eller något annat oavhängigt lagskipningsor-       konsument-, jämställdhets- och dataombuds-
10767: gan.                                                    mannen.
10768:    1 2 mom. samma paragraftas upp de centrala               Rättsskydd kan även erhållas av europeiska
10769: principerna för lagskipning och s.k. god förvalt-       institutioner såsom europeiska domstolen för de
10770: ning som inbegriper bl.a. offentligheten vid            mänskliga rättigheterna samt Europeiska om-
10771: handläggningen samt rätten att bli hörd, få moti-       budsmannen.
10772: verade beslut och söka ändring. Dessa garantier             Typiskt för rättsskyddssystemen är dock att
10773: för en rättvis rättegång och god förvaltning sä-        dessa myndigheters behörighet har normalt be-
10774: kerställs genom lag.                                    gränsats tili ett visst verksamhetsområde. Där-
10775:    1 regeringsformen konstateras även den prin-         med behandlar Europeiska ombudsmannen t.ex.
10776: cip att förvaltningen är lagbunden enligt viiken i      klagomål över verksamheten vid Europeiska
10777: all tjänsteverksamhet skall vid laga påföljd lag        unionens institutioner och övriga organisationer.
10778: noggrant iakttas.                                       Justitiehanslem vid statsrådet och riksdagens jus-
10779:    På dessa principer har vårt system för rättssä-      titieombudsman har en behörighet som på ett
10780: kerhet och rättsskydd inom förvaltningen                sätt kan karaktäriseras som allmän.
10781: byggts. Dessutom innehåller fördrag som Euro-               Som det framgår av ovansagda är det rätts-
10782: parådets människorättskonventionen element              skyddsmaskineri som medborgare förfogar över
10783: som gäller rättsskydd.                                  tämligen omfattande. 1 den fråga som nu be-
10784:    För att rättsskyddssystemet skall fungera            handlas konstateras även att medborgarna kan
10785: ~rävs att myndighetsverksamheten övervakas.             ibland vara konfunderade över viiken myndighet
10786: Overvakningen av den lagskipning som tillhör            de kan vända sig tili med sitt problem. Frågan är
10787: domaremakten sker när högre domstolar be-               viktig på många sätt.
10788:                                               KK 1324/1998 vp                                              5
10789: 
10790:    Ofta är det så att när en medborgare stöter på           För medborgarna är det viktigt att de får till-
10791: problem med myndigheter eller får ett negativt           räckligt med rätt information om garantierna för
10792: beslut i ett ärende, uppfylls inte medborgarnas          rättsskyddet och olika myndigheters behörighet.
10793: förväntningar på rättsskydd. Hålls t.ex. en dom-         Det är naturligt att upprättande av ovanbeskriv-
10794: stols dom i kraft i alla rättsinstanser kan en med-      na verksamhetsberättelser dock inte är det enda
10795: borgare uppleva att myndigheterna eller domar-           eller tillräckliga sättet för att öka medvetenheten
10796: na har förfarit orätt. Dettakan leda tili ett klago-     bland medborgarne. Flera frågor som gäller
10797: mål som myndigheten i fråga prövar inom grän-            myndigheternas ställning och uppgifter samt
10798: serna för sin behörighet.                                grunderna för rättsskyddssystemet tillhör all-
10799:    Upprättande av en handbok i när det lönar sig         mänbildningen. I detta avseende innehas en cen-
10800: att besvära sig eller klaga och hur ofta en myndig-      tral roll naturligtvis av skolväsendet. Därför är
10801: heten har ändrat beslut tili förmån för klaganden        det viktigt att man ökar utbildningen i rättskun-
10802: osv. är en invecklad och omfattande uppgift. Det         skap i skolan.
10803: är även nära på omöjligt att komma med åsikter              I tillägg tili allmänbildningen är det nödvän-
10804: om i vilka frågor det "lönar sig" att anföra klago-      digt att myndigheterna aktivt informerar om sin
10805: mål eller besvära sig. Man har försökt presentera        verksamhet och sina beslut på ett lättfattligt sätt.
10806: verksamheten vid de myndigheter som övervakar            Ett gott exempel på detta är det ökade bruket av
10807: Iagskipningen och myndigheterna samt antalet             Internet. Nästan alla myndigheter har en egen
10808: beslut och deras karaktär i deras verksamhetsbe-         hemsida där det gås igenom förfarandet för att
10809: rättelser. Dessa berättelser innehåller tämligen         klaga, myndigheternas behörighet samt avgöran-
10810: detaljerad statistik om och framställningar av           den osv.
10811: t.ex. antalet klagomål som anförts och avgjorts,            Traditionellt har det upprättats handböcker i
10812: och i dem har man även redogjort för vissa fall          ovannämnda frågor. Den fårskaste är Medbor-
10813: enligt typ. Så har det förfarits t.ex. i berättelserna   garens handbok samt boken Vårt rättsskydd i
10814: av justitiekanslern vid statsrådet och riksdagens        korthet som justitieministeriet Iät upprätta och
10815: justitieombudsman.                                       vars andra upplaga är från i år.
10816: 
10817:      Helsingforsden 14 december 1998
10818: 
10819:                                                                        Justitieminister Jussi Järventaus
10820:                                           KK 1325/1998 vp
10821: 
10822: Kirjallinen kysymys 1325
10823: 
10824: 
10825: 
10826: 
10827:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Asuinpaikan vaikutuksesta kansanedustaja-
10828:                                       ehdokkuuteen
10829: 
10830: 
10831:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10832: 
10833:     Kunnallisvaalien samoin kuin kirkollisvaalien    päivillä Uudenmaan vaalipiiriä ja Hankoniemen
10834: ehdokkaalta vaaditaan tietyt edellytykset asuin-     kulmakuntaa, jossa hän tuskin koskaan on edes
10835: paikan, toisin sanoen sen suhteen, että ehdokas      käynyt? Se on ihmisten pettämistä, vaikka he
10836: on viimeistään tiettynä aikana ennen vaaleja         jossakin julkisuuden lumouksessa mahdollisesti
10837: merkitty kunnan väestörekisteriin tai on sen seu-    äänensä antavatkin.
10838: rakunnan jäsen, jossa aikoo asettua ehdokkaak-          Asiaan pitäisi saada korjaus. Siksi kysynkin
10839: si.                                                  valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
10840:     Eduskuntavaaleissa ei mitään tällaisia rajoit-   ten:
10841: teita ole ja niinpä Utsjoella majaa pitävä voi
10842: asettua ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä.                   Katsooko      Hallitus    tarpeelliseksi
10843: Tämä mahdollistaa tietynlaisen pelin politiikan             muuttaa vaalilakeja niin, että kansan-
10844: ehdokasvalinnoissa, vaikka todellisuudessa                  edustajaehdokkaan tulisi olla kirjoilla sii-
10845: eduskuntaan valitun henkilön pitäisi edustaa                nä vaalipiirissä, josta hän eduskuntaan
10846: eduskunnassa ja valtiopäivillä sitä kulmakuntaa             pyrkii, tietyn ajan ennen ehdokkaaksi
10847: ja vaalipiiriä, johon hän on elämässään sitoutu-            asettumista samaan tapaan kuin on käy-
10848: nut ja jonka hän näin muodoin tuntee. Miten voi             täntö kunnallis- ja kirkollisvaalien osal-
10849: Utsjoella asuva politiikan peluri edustaa Valtio-           ta?
10850: 
10851:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
10852: 
10853:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
10854: 
10855: 
10856: 
10857: 
10858:  280043
10859: 2                                           KK 1325/1998 vp
10860: 
10861: 
10862: 
10863: 
10864:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10865: 
10866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sa hän on ehdokkaana. Henkilö, joka täyttää
10867: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vaalikelpoisuuden yleiset edellytykset, on näin
10868: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         ollen aina ollut vaalikelpoinen kaikissa vaalipii-
10869: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          reissä.
10870: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Kuten jo keväällä edustaja Aittoniemelle an-
10871: n:o 1325:                                               netussa vastauksessa kirjalliseen kysymykseen
10872:                                                         KK 236/1998 vp on todettu, kysymys siitä, tulisi-
10873:           Katsooko      Hallitus tarpeelliseksi         ko ehdokkaan asua sen vaalipiirin alueella, jossa
10874:        muuttaa vaalilakeja niin, että kansan-           hän eduskuntavaaleissa on ehdokkaana, on mitä
10875:        edustajaehdokkaan tulisi olla kirjoilla sii-     suurimmassa määrin poliittinen. Jotta tällainen
10876:        nä vaalipiirissä, josta hän eduskuntaan          kysymys johtaisi muutoksiin vaalilainsäädän-
10877:        pyrkii, tietyn ajan ennen ehdokkaaksi            nössä, tulisi sen tukena olla riittävä poliittinen
10878:        asettumista samaan tapaan kuin on käy-           tahto.
10879:        täntö kunnallis- ja kirkollisvaalien osal-          Eduskunnan käsiteltävänä on vastikään ollut
10880:        ta?                                              vaalilainsäädännön kokonaisuudistus, missä yh-
10881:                                                         teydessä myös kysymyksessä tarkoitettu asia on
10882:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tuotu keskustelussa esiin. Esitetty ajatus ehdolle-
10883: vasti seuraavaa:                                        asettumisoikeuden rajoittamisesta kysymyksessä
10884:                                                         tarkoitetulla tavalla ei kuitenkaan ole saanut
10885:    Kuten kysymyksestäkinjo ilmenee, kunnallis-          osakseen kannatusta. Tämän huomioon ottaen
10886: vaaleissa on perinteisesti edellytetty, että vaaleis-   ja kun muutoinkaan ei ole ilmennyt mitään sel-
10887: sa ehdokkaaksi asetettava henkilö asuu asian-           laista, joka olisi aiheuttanut poliittista painetta
10888: omaisessa kunnassa. Kuntalain (365/1995)                muuttaa lakia kysymyksessä tarkoitetulla taval-
10889: 33 §:ssä tästä on nimenomainen säännös. Edus-           la, on luonnollista, että tällaisen muutoksen val-
10890: kuntavaaleissa ei ehdokkaan sen sijaan koskaan          mistelua ei ole oikeusministeriössä tässä vaihees-
10891: ole edellytetty asuvan sen vaalipiirin alueella, jos-   sa aikomus käynnistää.
10892: 
10893:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
10894: 
10895:                                                                       Oikeusministeri Jussi Järventaus
10896:                                           KK 1325/1998 vp                                               3
10897: 
10898: 
10899: 
10900: 
10901:                                        Tili Riksdagens Talman
10902: 
10903:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen          valkrets i viiken han/hon kandiderar. En person,
10904: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          som fyller de allmänna förutsättningarna för val-
10905: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      barhet, har därmed alltid varit valbar i alla val-
10906: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         kretsar.
10907: mål nr 1325:                                             Som det redan i våras konstaterades i svaret på
10908:                                                      riksdagsman Aittoniemis skriftliga spörsmål SS
10909:            A vser Regeringen ändra vallagarna så     236/1998 rd, är frågan, om en kandidat måste bo
10910:        att en riksdagsmannakandidat, på sam-         inom området på den valkrets i viiken han/hon
10911:        ma sätt som gäller i kommunal- och kyr-       ställer upp som kandidat i riksdagsvalet, i högsta
10912:        koval, innan han låter ställa upp sig som     grad politisk. För att en sådan fråga skulle leda
10913:        kandidat en viss tid skulle vara tvungen      tili ändringar i vallagstiftningen måste den stödas
10914:        att vara inskriven i den valkrets från vii-   av en tiliräcklig politisk vilja.
10915:        ken han!hon har för avsikt att kandidera          Riksdagen har nyligen behandlat en helhetsre-
10916:        tili riksdagen?                               form av vallagstiftningen, i vilket sammanhang
10917:                                                      det i spörsmålet avsedda ärendet tagits upp i
10918:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        diskussionen. Den framlagda tanken om att be-
10919: anföra följande.                                     gränsa rätten att välja boningsort på det sätt som
10920:                                                      spörsmålet avser fick dock inte understöd. Då
10921:   Som det redan framgår av frågan har det i          man tar detta i betraktande samt att det i övrigt
10922: kommunaival traditionellt förutsatts att en per-     inte heller framgått sådant som skulle ha förorsa-
10923: son som ställs upp som kandidat i vaien bor i        kat politiskt tryck att ändra Iagen på avsett sätt,
10924: vederbörande kommun. En uttrycklig bestäm-           är det naturligt att justitieministeriet inte har för
10925: meise om detta finns i 33 § kommunallagen (365/      avsikt att påbörja beredningen av en dylik re-
10926: 1995). Däremot har det i riksdagsval inte förut-     form.
10927: satts att en kandidat bor inom området för den
10928: 
10929:      Helsingforsden 14 december 1998
10930: 
10931:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
10932:                             j
10933:                            j
10934:                           j
10935:                          j
10936:                         j
10937:                        j
10938:                       j
10939:                      j
10940:                     j
10941:                    j
10942:                   j
10943:                  j
10944:                 j
10945:                j
10946:               j
10947:              j
10948:             j
10949:            j
10950:           j
10951:          j
10952:         j
10953:        j
10954:       j
10955:      j
10956:     j
10957:    j
10958:   j
10959:  j
10960: j
10961:                                              KK 1326/1998 vp
10962: 
10963: Kirjallinen kysymys 1326
10964: 
10965: 
10966: 
10967: 
10968:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Maksuttomaan oikeudenkäyntiin liittyvistä
10969:                                         ongelmista
10970: 
10971: 
10972:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10973: 
10974:     Hiljattain antamassaan haastattelussa oikeus-       ainakin kahta mieltä ja jota paremmin loppujen
10975: ministeri Järventaus oli huolissaan siitä, että         lopuksi kelpo kunnallinen oikeusavustaja voisi
10976: vaikka maksuuoman oikeudenkäynnin kustan-               asian ajaa.
10977: nuksiin kuluu yhä enemmän varoja, keskituloi-              Yhteiskunnalle tulisikin halvemmaksi laajen-
10978: set ovat joutuneet yhä ahtaampaan asemaan               taa valtion kustantaman oikeusavustajajärjestel-
10979: maksuttomaan oikeudenkäyntiin liittyvän oi-             män toimintoja niin, että jokainen, myös keskitu-
10980: keusturvan suhteen. Oikeusministeri myös                loinen, jolle ilmainen oikeusavustaja voitaisiin
10981: myönsi, että siviiliprosessin osalta prosessiuudis-     määrätä, saisi avun valtion yllä pitämän, eikä ny-
10982: tus oli ainakin tietyllä tavoin epäonnistunut ja        kyisen asianajojärjestelmän kautta.
10983: että on olemassa hankkeita, joilla pyritään kor-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10984: jaamaan liiaksi valmisteluun keskittynyttä pai-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10985: notusta oikeudenkäynnissä.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10986:     Totuus on se, että prosessiuudistus on epäon-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10987: nistunut totaalisesti niin siviili- kuin rikosproses-
10988: sinkin osalta ja niin ali- kuin ylioikeuksissa. Oi-               Aikooko Hallitus lopettaa asianajajien
10989: keudenkäynneistä on tullut keskustelukerhoja,                  taholta tapahtuvan yhteiskuntaan koh-
10990: jotka mahdollistavat entistä paremmin taitaville               distuvan kohtuuttoman rahastuksen
10991: asianajajille mahdollisuuden kerätä huikeita                   maksutonta oikeudenkäyntiä koskien ja
10992:  summia yhteiskunnan kustannuksella. Tuomio-                   siirtää koko maksuuoman oikeuden-
10993:  istuimet kun eivät pysty tai edes haluakaan estää             käynnin järjestelmän yhteiskunnan palk-
10994:  sitä, että pikkurikoksestakin syytetty saa valita             kauksessa olevien oikeusavustajien toi-
10995:  naistenlehdissä poseeraavan huippujuristin ja                 mesta toteutettavaksi tätä toimintaa tar-
10996:  tämä taas palkkiokseen mitä lystää. Niin sano-                peen mukaan laajentaen?
10997:  tun huippujuristin, jonka kyvyistä voidaan olla
10998: 
10999:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
11000: 
11001:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
11002: 
11003: 
11004: 
11005: 
11006:  280043
11007: 2                                        KK 1326/1998 vp
11008: 
11009: 
11010: 
11011: 
11012:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11013: 
11014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Nykyään edellytykset yleisen oikeusavun
11015: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       avustajan määräämiselle ja avustajan kelpoi-
11016: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     suusvaatimukset ovat samat kuin maksuttomas-
11017: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      sa oikeudenkäynnissä avustajan määräämiselle.
11018: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       Kuten maksutlomassa oikeudenkäynnissä, myös
11019: n:o 1326:                                           yleisessä oikeusavussa tuomioistuimessa käsitel-
11020:                                                     tävässä asiassa asiamiehenä ja avustajana voi
11021:           Aikooko Hallitus lopettaa asianajajien    olla joko yleinen oikeusavustaja tai yksityinen
11022:        taholta tapahtuvan yhteiskuntaan koh-        asiamies. Viimeksi mainittu voi olla asianajaja tai
11023:        distuvan kohtuuttoman rahastuksen            muu oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut
11024:        maksutonta oikeudenkäyntiä koskien ja        henkilö tai muukin tehtävään sopiva henkilö.
11025:        siirtää koko maksutloman oikeuden-              Valtion oikeusaputoimistoissa on 220 yleistä
11026:        käynninjärjestelmän yhteiskunnan palk-       oikeusavustajaa, jotka avustavat ja toimivat
11027:        kauksessa olevien oikeusavustajien toi-      asiamiehinä tuomioistuimissa oikeusapuasiois-
11028:        mesta toteutettavaksi tätä toimintaa tar-    sa. Maksuttomaan oikeudenkäyntiin ja yleiseen
11029:        peen mukaan laajentaen?                      oikeusapuun oikeutetuilla henkiöillä on mahdol-
11030:                                                     lisuus valita avustajakseen joko yleinen oikeus-
11031:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       avustaja, asianajaja tai muu oikeustieteellisen
11032: vasti seuraavaa:                                    tutkinnon suorittanut henkilö.
11033:                                                        Asianajopalvelut perustuvat ehdottomaan
11034:    Kahta oikeusapujärjestelmäämme, maksu-           luottamussuhteeseen asiakkaan ja asiamiehen
11035: tonta oikeudenkäyntiä ja yleistä oikeusapua,        välillä. Parhaimmat edellytykset luottamussuh-
11036: uudistettiin sisällöltään vastaamaan aikaisem-      teen syntymiselle on silloin, kun asiakas voi itse
11037: paa enemmän toisiaan kunnallisten yleisten oi-      valita asiamiehensä. Asiamiehen valinnan va-
11038: keusaputoimistojen valtiollistamisen yhteydessä.    paus on eräs oikeudenmukaisen oikeudenkäyn-
11039: Tällöin maksutlomasta oikeudenkäynnistä an-         nin toteutumisen edellytyksistä, joka on kirjattu
11040: nettua lakia muutettiin siten, että maksutlomas-    hallitusmuodon 16 §:ään. Se on mainittu myös
11041: sa oikeudenkäynnissä määrätylle avustajalle val-    Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja perus-
11042: tion varoin suoritettavien palkkioiden perusteis-   vapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuk-
11043: ta säädetään asetuksella. Uudistus tuli voimaan     sen 6 artiklan 3 c kohdassa rikosasioiden osalta.
11044: 1.6.1998. Sen jälkeen on asetettu toimikunta        Periaatteen on katsottu soveltuvan myös saman
11045: pohtimaan oikeusapujärjestelmien edelleen ke-       artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin asioihin, jol-
11046: hittämistä. Toimikunnan on selvitettävä mah-        loin päätetään jonkun oikeuksista tai velvolli-
11047: dollisuuksia ulottaa oikeusapu keskituloisiin.      suuksista. Näistä syistä hallitus ei aio rajoittaa
11048: Toimikunnan on myös pohdittava, voidaanko            maksuttomaan oikeudenkäyntiin oikeutetun
11049: nykyiset oikeusapujärjestelmät liittää yhdeksi      henkilön mahdollisuutta valita oikeudenkäynti-
11050: järjestelmäksi.                                     asiamiehekseen joko yleisen oikeusavustajan tai
11051:                                                     yksityisen avustajan.
11052: 
11053:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
11054: 
11055:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
11056:                                              KK 1326/1998 vp                                              3
11057: 
11058: 
11059: 
11060: 
11061:                                           Tili Riksdagens Talman
11062: 
11063:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             sättningarna i lagen om fri rättegång. Såsom i fri
11064: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             rättegång kan även ett ombud eller biträde i all-
11065: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         män rättshjälp i ett mål som behandlas inför
11066: dags1edamot Sulo Aittaniemi undertecknade               domstol antingen vara ett allmänt rättsbiträde
11067: spörsmål nr 1326:                                       eller ett privat ombud. Den sistnämnda kan vara
11068:                                                         en advokat eller annan person som avlagt en
11069:           Ämnar Regeringen sätta stopp för att          juridisk examen eller även någon annan som 1äm-
11070:        advokaterna kammar in orimliga belopp            par sig för uppdraget.
11071:        av samhället för fria rättegångar och änd-           Vid statliga rättshjälpsbyråer arbetar 220 all-
11072:        ra hela systemet för fri rättegång så att        männa rättsbiträden som assisterar och fungerar
11073:        rättsbiträden som samhället avlönar tar          som biträden i rättshjälpsmål inför domstol. Per-
11074:        hand om dylika rättegångar och vid be-           soner som är berättigade tili fri rättegång och
11075:        hov utvidgar verksamheten?                       allmän rättshjälp får fritt vä1ja om deras biträde
11076:                                                         är ett allmänt rättsbiträde, en advokat eller nå-
11077:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gon annan som avlagt en juridisk examen.
11078: anföra fö1jande:                                            Advokattjänster baserar sig på ett absolut för-
11079:                                                         troendeförhållande mellan klienten och ombu-
11080:    Våra två system för rättshjälp, fri rättegång        det. Bästa förutsättningar för att ett förtroende-
11081: och allmän rättshjälp, reviderades så att de bättre     förhållande skall uppstå skapas när klienten själv
11082: motsvarar varandra tili innehållet i samband med        kan välja sitt ombud. Friheten att välja ombud är
11083: att kommunala allmänna rättshjälpsbyråer över-          en av förutsättningarna för att en rättvis rätte-
11084: gick i statligt regi. Då ändrades lagen om fri          gång skall bli verklighet, och denna förutsättning
11085: rättegång så att grunderna för de arvoden som           är nedskriven i 16 § regeringsformen. För brott-
11086: er1äggs tili ett förordnat biträde i en fri rättegång    må1s del nämns den även i artikel6.3(c) i Europa-
11087: meddelas genom förordning. Revisionen trädde i          rådets konvention om skydd för de mänskliga
11088: kraft den 1 juni 1998. Därefter tillsattes en kom-      rättigheterna och de grundläggande friheterna.
11089: mission för att utreda en vidareutveckling av            Det har även ansetts att principen är tillämplig på
11090: systemen för rättshjälp. Den skall bland annat          de frågor som avses i punkt 1 i samma artikel, när
11091: utreda möjligheten att utvidga rättshjälpen så att      det fattas beslut om någons rättigheter eller skyl-
11092: den också omfattar medelinkomsttagare. Kom-             digheter. Därför ämnar regeringen inte begränsa
11093: missionen skall även begrunda huruvida nuva-            möjligheten för den person som är berättigad till
11094: rande system kunde slås ihop.                           fri rättegång att välja antingen ett allmänt rätts-
11095:     Nuvarande förutsättningar för att ett biträde       biträde eller ett privat ombud som rättegångsom-
11096: skall förordnas i allmän rättshjälp och behörig-        bud.
11097: hetsvillkoren för biträdet är samma som förut-
11098: 
11099:      Helsingforsden 8 december 1998
11100: 
11101:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
11102:                                           KK 1327/1998 vp
11103: 
11104: Kirjallinen kysymys 1327
11105: 
11106: 
11107: 
11108: 
11109:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Porojen teuraskuljetuksista
11110: 
11111: 
11112: 
11113:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11114: 
11115:     Porojen ns. lähiteurastus perinteiseen tapaan    kokenut äkkikuoleman ilman ennakkopelkoa ja
11116: poroerotusten läheisillä teuraspaikoilla kiellet-    virtsan eritystä. Jos ministeriön herrat eivät usko,
11117: tiin EU:n direktiivin perusteella. Tilalle tulivat   niin kysykööt poromiehiltä.
11118: kauempana sijaitsevat teurastamot, joissa on            Parempaan muka pyrittäessä on menty ojasta
11119: menetelmät viimeisen päälle ja paikat hohtavat.      allikkoon. Sen vuoksi kysyn valtiopäiväjärjes-
11120: Homman piti olla niin eläinystävällistä, niin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
11121: eläinystävällistä.
11122:     Mutta kuinkas on käynyt? Pitkienkin kulje-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä elävien teu-
11123: tustenjälkeen puolivilli eläin, kuten poro, päätyy          rasporojen pitkien kuljetusten lopettami-
11124: poikkikoipisena teurastuspaikalle, jos nyt sitten           seksi niin, että teurastuksissa palattaisiin
11125: on elossa ollenkaan. Kuljetusautojen liukkaat               vanhaan järjestelmään, jossa poron elä-
11126: peltilattiat ja pakokauhu tekevät tehtävänsä. Ja            mänkaari loppui poroaidalla tai läheisyy-
11127: minkälaista on liha, kysyn vaan? Se on ammo-                dessä, eikä poikkikoipisena kymmenien,
11128: niakin makuista, sillä hätääntynyt eläin vaistoaa           ehkä sadan kilometrin päässä tunteja jat-
11129: kohtalonsa ja erittää virtsaa vereensä. Parasta             kuneen kuolemanpelon jälkeen?
11130: lihaahan saa porosta,joka on jäänyt auton alle ja
11131: 
11132:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
11133: 
11134:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
11135: 
11136: 
11137: 
11138: 
11139: 280043
11140: 2                                          KK 1327/1998 vp
11141: 
11142: 
11143: 
11144: 
11145:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11146: 
11147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen pienet ja erotuspaikkoja sekä erotuksia on
11148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         paljon. Lisäksi Oulun läänissä on vain yksi poro-
11149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teurastamo. Siirtymäaika katsottiin tarpeellisek-
11150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        si, jotta porojen teurastus ja kuljetusjärjestelyt
11151: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         saataisiin kuntoon myös poronhoitoalueen etelä-
11152: n:o 1327:                                             osassa.
11153:                                                           Poronhoitoalueen pohjoisosan teurastuska-
11154:           Mitä Hallitus aikoo tehdä elävien teu-      pasiteetista on huolehdittu rakentamalla alueelle
11155:        rasporojen pitkien kuljetusten lopettami-      erittäin kattava teurastamoverkko. Poroteuras-
11156:        seksi niin, että teurastuksissa palattaisiin   tamojen käyttö perustuu suurelta osin siihen, että
11157:        vanhaan järjestelmään, jossa poron elä-        porot kuljetetaan teurastamoihin. Tällä hetkellä
11158:        mänkaari loppui poroaidalla tai läheisyy-      ED-hyväksyttyjä poroteurastamoita on 13 kap-
11159:        dessä, eikä poikkikoipisena kymmenien,         paletta, joista 12 on Lapin läänissä ja yksi Oulun
11160:        ehkä sadan kilometrin päässä tuntejajat-       läänissä.
11161:        kuneen kuolemanpelon jälkeen?                      Lapin läänin teurastamoiden kapasiteetti riit-
11162:                                                       tää Lapin läänin porojen teurastamiseen. Noin
11163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          100 km:n keräilysäteellä kaikki paliskunnat tule-
11164: vasti seuraavaa:                                      vat pääsääntöisesti jonkin ED-hyväksytyn teu-
11165:                                                       rastamon piiriin, joten porot pystytään kuljetta-
11166:     Euroopan unionin jäsenyys asetti uusia vaati-     maan olemassa oleviin poroteurastamoihin.
11167: muksia porojen teurastukselle ja poron lihan kä-      Poikkeuksena on ainoastaan Käsivarren alue,
11168: sittelylle. Poron lihan korkean laadun takaami-       jonka porot voidaan olemassa olevan sopimuk-
11169: seksijajotta kaikkea poron lihaa voitaisiin käyt-     sen puitteissa teurastaa Ruotsin puolella sijaitse-
11170: tää raaka-aineena ED-hyväksytyissä lihavalmis-        vassa poroteurastamossa. Näistä syistä teurasta-
11171: telaitoksissa, asetettiin samat vaatimukset kaikil-   moverkkoa on pidetty riittävänä Lapin läänin
11172: le poroteurastamoille. Poikkeuksena ovat pieni-       alueella.
11173: muotoiset poroteurastamot, jotka voidaan hy-              Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on teh-
11174: väksyä hieman alemmilla rakenteellisilla vaati-       nyt porojen kuljettamista koskevan tutkimuksen
11175: muksilla. Lihantarkastuksen siirtäminen tapah-        (1993), jonka mukaan poroja voidaan kuljettaa
11176: tuvaksi kokonaan poroteurastamoihin on tar-           jopa 3-4 tuntia eli yli 200 km:n matkoja ilman,
11177: peen poron lihan hyvän hygieenisen laadun ta-         että lihan laatu heikkenee. Tämä edellyttää sitä,
11178: kaamiseksi. Kenttäteurastamoissa ei myöskään          että lastaus, kuljetus ja purku tehdään oikein.
11179: ole mahdollista täyttää Euroopan yhteisön lain-       Myös lihantarkastustilastojen mukaan verty-
11180: säädännön asettamia teurastushygieniaa ja lai-        mienja ruhjeiden takia hylätyn poron lihan mää-
11181: toksen valvontaa koskevia vaatimuksia.                rä on varsin pieni.
11182:     Poroteurastamoille myönnettiin siirtymäai-            Eläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana kos-
11183: kaa rakenteellisten vaatimusten täyttämiseksi         kevat säännökset ovat eläinsuojelulaissa (247/
11184: vuoden 1995 loppuun saakka. Siirtymäaikaa jat-        1996), eläinten kuljetuksesta annetussa asetuk-
11185: kettiin myöhemmin vuoden 1997loppuun saak-            sessa (491/1996) sekä maa- ja metsätalousminis-
11186: ka koko poronhoitoalueella. Lisäksi eläimistä         teriön päätöksessä eläinten kuljetukselle asetet-
11187: saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygienias-      tavista eläinsuojeluvaatimuksista nro 27/EEO/
11188: ta annetun asetuksen (1336/1996, hygienia-ase-        1996.
11189: tus) muutoksen (683/1998) 17 a §:llä myönnettiin          Edellä mainittujen säädösten mukaan porojen
11190: kotimaan kulutukseen tarkoitettujen porojen           kuljetus on järjestettävä siten, ettei niille aiheudu
11191: teurastamiselle siirtymäaikaa Oulun läänin            kuljetuksesta tarpeetonta kipua tai tuskaa eivät-
11192: alueella 1.6.2000 saakka. Siirtymäajan myöntä-        kä porotjoudu alttiiksi vahingoittumiselleja sai-
11193: minen Oulun läänin alueelle perustui siihen, että     rastumiselle. Poroja on kohdeltava rauhallisesti
11194: alueen paliskuntien poromäärät ovat suhteelli-        niitä kuormatessa, kuljetettaessa ja kuormaa pu-
11195:                                           KK 1327/1998 vp                                             3
11196: 
11197: rettaessa, ja eläinten käsittelyssä on pyrittävä     vomiseksi, että direktiivissä säädettyjä vaati-
11198: käyttämään hyväksi niiden lajinomaista käyttäy-      muksia noudatetaan. Suomessa kyseiset tarkas-
11199: tymistä eli lähinnä laumavaistoa.                    tukset on järjestetty siten, että teurastamoiden ja
11200:    Eläinsuojelusäädösten noudattamista porojen       teurastuspaikkojen alueella tarkastuksia tekevät
11201: kuljetuksissa valvotaan kuljetuksiin kohdistuvil-    tarkastuseläinlääkärit. Muualla tehtävien tar-
11202: la eläinsuojelutarkastuksilla. Eläinsuojelulain      kastuksienjärjestämisestä vastaavat läänineläin-
11203: 39 §:n mukaan poliisi voi suorittaa eläinkuljetus-   lääkärit. EU:n vaatimien eläinkuljetusten tarkas-
11204: ta koskevan tarkastuksen ilman epäilyäkin. Tar-      tusten osalta Lapin läänissä on keskitytty erityi-
11205: kastuseläinlääkäri valvoo teurastamossa ja teu-      sesti porokuljetuksiin. Porojen teuraskuljetusten
11206: rastuspaikassa sinne saapuvia eläinkuljetuksia       tarkastukset on aloitettu eikä niissä ole havaittu
11207: sekä eläinten käsittelyä kuormia purettaessa. Jos    eläinsuojelullisia ongelmia.
11208: valvontaviranomainen havaitsee, että eläinsuoje-        Edellä mainittuun perustuen Lapin läänin po-
11209: lusäännöksiä ei ole noudatettu, hän ryhtyy toi-      rojen teurastusta ja kuljetusta koskevaa tilannet-
11210: menpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Neuvos-       ta voidaan pitää sellaisena, että Lapin läänin
11211: ton direktiivi eläinten suojelemisesta kuljetuksen   kenttäteurastamoiden siirtymäaikaa ei ole tar-
11212: aikana (91/628/ETY) edellyttää, ettäjäsenvaltiot     vetta jatkaa.
11213: toimeenpanevat vuosittain tarkastuksia sen vai-
11214: 
11215:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
11216: 
11217:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11218: 4                                          KK 1327/1998 vp
11219: 
11220: 
11221: 
11222: 
11223:                                         Tili Riksdagens Talman
11224: 
11225:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     antalet renar i renbeteslagen i områdets södra del
11226: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       är förhållandevis litet och att både renskiljnings-
11227: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     platserna och renskiljningarna är många. 1 Uleå-
11228: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        bo~gs Iän finns dessutom bara ett enda renslakte-
11229: 1327:                                                ri. Overgångstiden ansågs vara nödvändig för att
11230:                                                      slakten och transportarrangemangen skulle kun-
11231:             Vad ämnar Regeringen göra för att na ordnas också i renskötselområdets södra del.
11232:          sätta punkt för de långa transporterna av       Slaktningskapaciteten i renskötselområdets
11233:          levande slaktrenar så att man vid slakter- norra del har skötts genom att ett synnerligen
11234:         na kan återgå till det gamla systemet där täckande nätverk av slakterier har byggts. An-
11235:          renens levnadslopp slutade vid rengärdet vändningen av renslakterierna baserar sig till stor
11236:         eller i närheten av det, och inte med brut- del på att renarna transporteras till slakterierna.
11237:          na ben på tiotals, kanske hundra, kilome- , För närvarande finns det 13 EU-godkända ren-
11238:          ters avstånd efter flera timmar fyllda av slakterier, av vilka tolv finns i Lapplands Iän och
11239:          dödsskräck?                                 ett i Uleåborgs Iän.
11240:                                                          Slakterierna i Lapplands län har en tillräcklig
11241:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kapacitet för att slakta renarna i länet. Alla ren-
11242: anföra följande:                                     beteslag är i regel inom räckhåll för ett renslakteri
11243:                                                      inom en insamlingsradie på ca 100 km, vilket
11244:     Medlemskapet i Europeiska unionen ställde innebär att renarna kan transporteras till befint-
11245: nya krav på slakten av renar och hanteringen av liga renslakterier. Det enda undantaget är områ-
11246: renkött. F ör att en hög kvalitet på renköttet skall det i Lappska armen, där renarna inom ramen för
11247: kunna garanteras och för att allt renkött skall gällande avtal kan slaktas vid renslakterier på
11248: kunna användas som råvara i EU-godkända svenska sidan av gränsen. Det nätverk av ren-
11249: köttberedningsinrättningar, ställdes samma krav slakterier som finns i Lapplands Iän har därför
11250: på alla renslakterier. Ett undantag utgörs av små- ansetts vara tillräckligt.
11251: skaliga renslakterier, som kan godkännas med             Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har ge-
11252: något lägre krav i fråga om konstruktionen. För nomfört en undersökning om transport av renar
11253: att en god hygienisk kvalitet på renköttet skall (1993). Enligt undersökningen kan renar trans-
11254: kunna garanteras är det nödvändigt att köttbe- porteras rentav 3-4 timmar, dvs. mer än 200 km,
11255: siktningen helt och hållet överförs till renslakte- utan att kvaliteten på köttet försämras. Detta
11256: rierna. 1 fåltslakterier kan man inte heller uppfyl- förutsätter att lastningen, transporten och avlast-
11257: la de krav på slakthygien och tillsyn över anlägg- ningen genomförs på rätt sätt. Också köttbesikt-
11258: ningarna som Europeiska gemenskapens lagstift- ningsstatistiken visar att synnerligen små mäng-
11259: ning uppställer.                                     der renkött har underkänts på grund av blöd-
11260:     Renslakterierna beviljades en övergångstid ningar och krosskador.
11261: fram till utgången av 1995 fö~_att uppfylla kraven       Bestämmelser om djurs välbefinnande under
11262: i fråga om konstruktionen. Overgångstiden för-       transport finns i djurskyddslagen (24 71 1996), för-
11263: längdes senare till utgången av 1997 inom hela ordningen om transport av djur (491/1996) samt
11264: renskötselområdet. Enligt 17 a § förordningen ijord- och skogsbruksministeriets beslut om krav
11265: om ändring av förordningen om livsmedelshygi- på skydd av djur vid transport (27/VLA/1996).
11266: en i fråga om animaliska livsmedel (1336/1996,           Enligt de ovan nämnda författningarna skall
11267: hygienförordningen, ändr. 683/1998) gäller dess- transporten av renar ordnas så, att den inte åsam-
11268: utom att renar som är avsedda att konsumeras i kar renarna onödig smärta eller plåga. Renarna
11269: hemlandet kan slaktas fram till den 1 juni 2000 i skall också skyddas mot skador och insjuknande.
11270: Uleåborgs län. Beviljandet av en förlängd över- Renarna skall behandlas lugnt när de lastas och
11271: gångstid för Uleåborgs Iän grundar sig på att transporteras samt när lasten lossas. Vid hante-
11272:                                           KK 1327/1998 vp                                             5
11273: 
11274: ring av djuren skall man försöka utnyttja deras      utför årliga inspektioner för att kontrollera att
11275: artbestämda beteende, i första hand flockinstink-    kraven i direktivet iakttas. 1 Finland har inspek-
11276: ten.                                                 tionerna ordnats så att besiktningsveterinärer
11277:    lakttagandet av djurskyddsförfattningarna         utför inspektioner på slakteri- och slaktplatsom-
11278: vid transport av renar övervakas genom djur-         rådena. Länsveterinärerna svarar för att det ord-
11279: skyddsinspektioner som avser transporterna.          nas inspektioner på andra platser. 1 Lappland
11280: Enligt 39 § djurskyddslagen får polisen inspekte-    har de inspektioner av djurtransporter som EU
11281: ra djurtransporter också utan misstanke. I slak-     kräver koncentrerats speciellt tili rentransporter.
11282: teriet och på slaktplatsen övervakar en besikt-      lnspektioner av transporter av slaktrenar har
11283: ningsveterinär de djurtransporter som anländer       inletts, och där har inga djurskyddsproblem ob-
11284: dit samt behandlingen av djuren när de lastas av.    serverats.
11285: Om tillsynsmyndigheten observerar att djur-             Med stöd av vad som anförts ovan kan situa-
11286: skyddsbestämmelserna inte har iakttagits, vidtar     tionen i fråga om slakt och transport av renar i
11287: han åtgärder för att rätta till missförhållandena.   Lapplands Iän anses vara sådan att övergångsti-
11288: Rådets direktiv om skydd av djur vid transport       den för fåltslakterierna i Lapplands Iän inte be-
11289: (91/628/EEG) förutsätter att medlemsstaterna         höver förlängas.
11290: 
11291:      Helsingforsden 9 december 1998
11292: 
11293:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11294:                         j
11295:                     j
11296:                     j
11297:                 j
11298:                 j
11299:             j
11300:             j
11301:         j
11302:         j
11303:     j
11304:     j
11305: j
11306: j
11307:                                            KK 1328/1998 vp
11308: 
11309: Kirjallinen kysymys 1328
11310: 
11311: 
11312: 
11313: 
11314:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Kansallisen sähkönsäästämiskilpailunjärjes-
11315:                                        tämisestä
11316: 
11317: 
11318:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11319: 
11320:    Suomessa on järjestetty vuosikymmenien ku-         pailuluokka olisi tietysti kotitaloudet, toinen
11321: luessa lukemattomia tempauksia, hulluja ja vä-        maatalous, kolmas kauppa jne. Kansan vaitaisi
11322: hemmän hulluja, kuten maaottelumarssi sota-           suuri innostus ja turhia tuikkuja ei poltettaisi.
11323: vuosien aikoihin kansallisen mielialan kohotta-       Hyvin onnistuessaan kampanjalla saattaisi sivu-
11324: miseksi, kultaesineiden lahjoituskeräys sotama-       tuotteena olla suuri merkitys meillä yhä alene-
11325: teriaalin ostamiseksi ja kansanhiihto maaottelu-      vaan syntyvyyteen; peiton alle kun mentäisiin
11326: na Ruotsia vastaan sekä monta muuta.                  tavallista aikaisemmin. Kuka sitä nyt pimeässä
11327:    Yksi tempaus eli kilpailu pitäisi järjestää:       istuskelemaan.
11328: Meillä on vuosikymmen puhuttu sähkön säästä-             Tiedän, että ministeriön virkamies repii perpe-
11329: misestä niin yrityksissä, teollisuudessa kuin koti-   rinsä, mutta kysyn silti ja totisessa tarkoituksessa
11330: talouksissa. Asia on kuitenkinjäänyt kampanjoi-       valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momenttiin viita-
11331: denkin yhteydessä puhumisen asteelle. Tänään          ten:
11332: säästetään innostuksen vallassa, huomenna tuh-
11333: lataan kahta enemmän. Kuitenkin sähköä sääs-                    Mitä mieltä Hallitus on ryhtymisestä
11334: tämällä säästettäisiin helposti yhden ydinreakto-            sähkön säästämisessä todelliseen toimeen
11335: rin tuotannon verran.                                        julistamalla kansallinen sähkönsäästä-
11336:    Valtion tulisi järjestää vuoden kestävä säh-              miskilpailu vuodelle 1999 siten, että sääs-
11337:  könsäästämiskilpailu, jossa olisi ruhtinaalliset            töä verrattaisiin kussakin kulutusluokas-
11338:  palkinnot. Säästö laskettaisiin eri luokissa pro-           sa prosentteina vuoteen 1998,ja runsaalle
11339:  senttisäästönä edellisen vuoden kulutuksesta.               määrälle eniten säästäneitä jaettaisiin
11340:  Kuluttajatjaettaisiin eri kilpailuluokkiin toimin-          valtion toimesta ruhtinaalliset palkinnot?
11341:  nan ja kulutuksen määrän perusteella. Yksi kil-
11342: 
11343:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
11344: 
11345:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
11346: 
11347: 
11348: 
11349: 
11350:  280043
11351: 2                                          KK 1328/1998 vp
11352: 
11353: 
11354: 
11355: 
11356:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11357: 
11358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            Kannustaminen energian säästöön erilaisilla
11359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          palkitsemismenetelmillä on eräs toimintatapa.
11360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Kilpailujakin on järjestetty. Esimerkiksi vuoden
11361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         energiansäästökunta on kerran valittu. Kilpailu
11362: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ei herättänyt suurta innostusta. Myös yrityksille
11363: n:o 1328:                                              suunnattuja yleisiä kilpailuja on kokeiltu muuta-
11364:                                                        ma vuosi sitten, mutta huonolla menestyksellä.
11365:           Mitä mieltä Hallitus on ryhtymisestä         Vain muutamia yrityksiä saatiin mukaan. Tiet-
11366:        sähkön säästämisessä todelliseen toimeen        tyyn asiaan ja kohdejoukkoon kohdistetuista kil-
11367:        julistamalla kansallinen sähkönsäästä-          pailuista on saatu parempia kokemuksia. Motiva
11368:        miskilpailu vuodelle 1999 siten, että sääs-     on järjestänyt mm. uuden teknologian kaupallis-
11369:        töä verrattaisiin kussakin kulutusluokas-       tamiseen liittyviä kilpailuja, tokaluokkalaisten
11370:        sa prosentteina vuoteen 1998, ja runsaalle      säästösuunnitelmakilpailun ja energiapihtarikil-
11371:        määrälle eniten säästäneitä jaettaisiin         pailun yläasteille. Parhaillaan on käynnissä ener-
11372:        valtion toimesta ruhtinaalliset palkinnot?      giansäästövinkki-kilpailu teekkareille.
11373:                                                            Pysyvien energiansäästövaikutusten aikaan-
11374:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           saaminen edellyttää uusien säästöä edistävien
11375: vasti seuraavaa:                                       menetelmien kehittämistä, laitekannan muutta-
11376:                                                        mista energiatehokkaammaksi ja jatkuvaa infor-
11377:     Kysymyksessä kiinnitetään huomiota tär-            maatiotoimintaa. Turhaa kulutusta tulee pyrkiä
11378: keään asiaan. Sähkön kulutuksen kasvu on ollut         välttämään, mikä ei kuitenkaan tarkoita pyrki-
11379: ja näyttääjatkossakin olevan energian kokonais-        mistä pimeyteen ja kylmyyteen. Informaatiotoi-
11380: kulutuksen kasvua nopeampaa. Keskeisiä syitä           minnan on todettu olevan kustannustehokkain ta
11381: ovat energiaintensiivisen teollisuuden tuotannon       silloin, kun se suunnataan kohdennettunaja rää-
11382: sekä kotitalouksien ja palvelusektorin laitekan-       tälöitynä eri kohderyhmille.
11383: nan lisääntyminen. Sähkön kulutuksen kasvuun               Valtakunnallisen kilpailun järjestäminen vaa-
11384: liittyvä keskeinen ongelma on sähkön tuotannos-        tisi suurta panostusta. Silti ei ole todennäköistä,
11385: ta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen lisääntymi-      että kysymyksen perusteluissa ennakoitua suurta
11386: nen, mikäli lisäsähkö tuotetaan fossiilisilla polt-    innostusta saataisiin aikaan, varsinkin kun val-
11387: toaineilla.                                            tiontalouden tila rajoittaa ruhtinaallisten palkin-
11388:     Hallituksen energiansäästöpolitiikan paino-        tojen jakamismahdollisuuksia. Näin ollen halli-
11389: pistealueita ovat energiatehokkaamman tekno-           tus jatkaa energiansäästöpolitiikkaansa edellä
11390: logian kehittäminen ja käyttöönotto, energian-         mainitut painopistealueet huomioon ottaen. Kil-
11391: säästösopimukset, energiakatselmukset, laittei-         pailut ja palkitseminen ovat osa toimenpiteitä,
11392: den energiamerkintöjen ja tehokkuusvaatimus-            mutta kysymyksessä tarkoitettua suppeammassa
11393: ten käyttöönotto ja mainittuja alueita tukeva in-      mittakaavassa.
11394: formaatiotoiminta. Toimenpiteiden toteuttami-
11395: sessa ja erityisesti informaatiotoiminnassa eräs
11396: keskeinentoimijaon Motiva.
11397: 
11398:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
11399: 
11400:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
11401:                                             KK 1328/1998 vp                                               3
11402: 
11403: 
11404: 
11405: 
11406:                                          Tili Riksdagens Talman
11407: 
11408:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tili energ~_sparande är olika typer av premierings-
11409: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          system. Aven tävlingar har arrangerats. Ett ex-
11410: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        empel på detta är att man en gång valde årets
11411: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga            energisparkommun. Tävlingen väckte inget stort
11412: spörsmål nr 1328:                                       intresse. För några år sedan prövade man även
11413:                                                         att ordna alimänna tävlingar som var riktade tili
11414:           Vad tycker Regeringen om iden att             företag men resultatet blev klent. Endast några få
11415:        man på allvar sätter i gång med elsparan-        företag engagerade sig. Mer positiva erfarenheter
11416:        de genom att utlysa en nationell tävlan          har man fått av sådana tävlingar som är upp-
11417:        om detta år 1999 så att man konsument-           byggda kring ett visst tema och riktade tili en viss
11418:        klass för konsumentklass jämför sparan-          mottagargrupp. Motiva har arrangerat bl.a. täv-
11419:        det i procent med år 1998 och att de som         lingar som anknyter tili kommersialisering av ny
11420:        sparat mest belönas furstligt av staten?         teknologi, en tävling i att planera energisparande
11421:                                                         i hemmet för Finlands tvåor och en tävling om att
11422:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kunna vara energisnål som var riktad tili högsta-
11423: anföra följande:                                        dieelever. Som bäst pågår en tävling om energi-
11424:                                                         spartips som är avsedd för teknologer.
11425:    1 spörsmålet fåster man uppmärksamhet vid                För att kunna åstadkomma bestående sparef-
11426: en viktig sak. Elförbrukningen har ökat och ser         fekter krävs att man utvecklar nya metoder som
11427: också i fortsättningen ut att öka snabbare än den       främjar energisparandet och att man konstruerar
11428: totala energiförbrukningen. Några av de vikti-          om apparaturen så att den blir energieffektivare.
11429: gaste orsakerna därtill är att den energiintensiva      Dessutom krävs fortlöpande information. Målet
11430: industrins produktion liksom även antalet eldriv-       bör vara att man undviker onödig energiförbruk-
11431: na apparter i hushåll och inom servicesektorn har       ning, vilket dock inte betyder att man skali frysa
11432: ökat. Ett viktigt problem som har samband med           och ha det mörkt. Det har konstaterats att infor-
11433: ökad elförbrukning är en ökning av ko1dioxidut-         mationsverksamheten är kostnadseffektivast när
11434: släppen tili följd av elproduktionen, om den öka-       den riktas tili vissa mottagargrupper och skräd-
11435: de produktioneo av el sker med hjälp av fossila         darsys efter deras behov.
11436: bränslen.                                                   Att ordna en riksomfattande tävling skulie
11437:    1 regeringens energisparpolitik prioriteras ut-      kräva en stor satsning. Och trots denna är det inte
11438: veckling och ibruktagande av energieffektivare          troligt att man skulle lyckas väcka så stort intres-
11439: teknologi, avtal om energisparande, energisyn,          se som åsyftas i motiveringen tili spörsmålet,
11440: införande av energimärkningar och effektivtets-         särskilt när de strama statsfinanserna utgör ett
11441:  krav på apparatur och information som syftar tili      hinder för att man skulle kunna utdela några
11442: att stödja de ovan nämnda områdena. Vid vidta-          furstliga priser. Sålunda tänker regeringen fort-
11443:  gande av åtgärder enligt ovan och särskilt i fråga     sätta med sin energisparpolitik med de ovan
11444: om informationsverksamhet är Motiva en av de            nämnda prioriteringarna. Tävlingar och premie-
11445:  viktigaste aktörerna.                                  ring hör också tili åtgärderna men inte i lika stor
11446:     Ett sätt att gå tili väga när man vill uppmuntra    utsträckning som avses i spörsmålet.
11447: 
11448:       Helsingforsden 9 december 1998
11449: 
11450:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
11451:                                              KK 1329/1998 vp
11452: 
11453: Kirjallinen kysymys 1329
11454: 
11455: 
11456: 
11457: 
11458:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Erään somalin turvapaikkahakemuksesta
11459: 
11460: 
11461: 
11462:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11463:     Niin sanotut somalipakolaiset pitävät suoma-         sekä pyrki alussa mainitussa kaupungissa aloit-
11464: laisia hölmöinä. Eräiden tarinoiden mukaan si-           tamaan uuden pakolaiselämän. Tarkoituksena
11465: käläisen kansanryhmän keskuudessa pidetään               oli taas uudelta pohjalta saada turvapaikka ja
11466: lottovoittona pääsemistä Suomen rajojen sisä-            tuoda tänne Suomeen perheenyhdistämislain
11467: puolelle, koska täällä menee läpi melkein mikä           pohjalta ehkä seitsemän aviovaimoa Somaliasta.
11468: vaan. Kerron esimerkin, johon liittyvät tiedot           Asia on ulkomaalaisvirastossa yksilöitävissä ky-
11469: eivät johda mihinkään virkamieheen eivätkä sa-           symyksen allekirjoittajalta saatavien tietojen
11470: lassapitovelvollisuuden rikkomiseen.                     pohjalta.
11471:     Erään kaupungin poliisilaitokselle tuli mar-            Jos tämä peli jatkuu ja asioista tullaan tietoi-
11472: raskuussa kuluvana vuonna Somaliasta peräisin            seksi, en ihmettele enää skinien käyttäytymistä ja
11473: oleva henkilö, jota kutsun tässä kysymyksessä            rasismin kasvua.
11474: nimellä lbrahin Abraham. Hän pyysi turvapaik-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11475: kaa ja esitti poliisille sydäntä särkevän kerto-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11476: muksen elämästään ja matkastaan Suomeen.                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11477: Hän kertoi, että hänellä ei ole Suomessa ketään          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11478: sukulaisia. Myöhemmin selvisi, että hän oli tul-
11479: lutkin Suomeen jo syyskuussa samana vuonna                        Aikooko Hallitus kovin ottein puuttua
11480: väärän asiakirjan turvin. Prosessi oli tapahtunut               pakolaisaseman jatkuvaan väärinkäyt-
11481: niin, että lbrahinin sisar, joka oli jo ennestään               töön nimenomaan Somaliasta saapuvien
11482: Suomessa, oli matkustanut Etiopiaan, jossa hei-                 ryhmien osalta, jossa keskeisenä väärin-
11483: dät, siis sisar ja veli, oli vihitty avioliittoon. Ko-          käytön osana ovat tällä hetkellä perhei-
11484:  tiin palattuaan sisar, jota on syytä kutsua Naji-              den yhdistämiseen liittyvät huijaukset, ja
11485:  maksi, oli pyytänyt perheenyhdistämismenette-                    saavatko edellä lbrahin Abrahamina
11486:  lyn mukaisesti "miestään" tänne Suomeen ja                     yksilöity henkilö ja hänen sisarensa Suo-
11487:  tämä oli saapunutkin, kuten edellä on kerrottu                 men lain mukaisen rangaistuksen ja kar-
11488:  syyskuussa kuluvana vuonna.                                    koituksen, ja jos eivät saa,
11489:      Suomeen tultuaan Ibrahin Abraham siis hyl-                   niin mikä on peruste?
11490:  käsi aikaisemman elämänsä ja sisarvaimonsa
11491: 
11492:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
11493: 
11494:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
11495: 
11496: 
11497: 
11498: 
11499: 280043
11500: 2                                          KK 1329/1998 vp
11501: 
11502: 
11503: 
11504: 
11505:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11506: 
11507:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käytösten ehkäisemiseksi Suomessa selvitetään
11508: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         DNA-testien käyttöönottoa. Hakijan henkilölli-
11509: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       syyden selvittämiseksi otetaan tarvittaessa myös
11510: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sormenjäljet. Asianomaiset viranomaiset pyr-
11511: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kivät selvittämään asiakirjojen luotettavuutta
11512: n:o 1329:                                             käytettävissä olevin keinoin muun muassa ulko-
11513:                                                       asiainministeriön ja keskusrikospoliisin avulla.
11514:          Aikooko Hallitus kovin ottein puuttua        Ulkomaalaisvirasto on tiiviissä yhteistyössä eri-
11515:        pakolaisaseman jatkuvaan väärinkäyt-           tyisesti keskusrikospoliisin laitonta maahan-
11516:        töön nimenomaan Somaliasta saapuvien           muuttoa tutkivan ryhmän kanssa.
11517:        ryhmien osalta, jossa keskeisenä väärin-           Esimerkkitapauksen kaltaisessa tilanteessa,
11518:        käytön osana ovat tällä hetkellä perhei-       kuten muissakin väärinkäytöstapauksissa, mah-
11519:        den yhdistämiseen liittyvät huijaukset, ja     dollisesti nostettavasta syytteestä ja rangaistuk-
11520:           saavatko edellä lbrahin Abrahamina          sesta päättävät oikeusviranomaiset
11521:        yksilöity henkilö ja hänen sisarensa Suo-          Ulkomaalainen karkotetaan tai käännytetään
11522:        men lain mukaisen rangaistuksen ja kar-        Suomesta, kun sille on lainsäädännön mukaiset
11523:        koituksen, ja jos eivät saa,                   edellytykset. Vaikka palauttamiselle ei lain mu-
11524:           niin mikä on peruste?                       kaan olisikaan esteitä, ongelman voi muodostaa
11525:                                                       se, että käytännössä palauttamisen toteuttami-
11526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nen ei ole mahdollista normaalien liikenneyh-
11527: vasti seuraavaa:                                      teyksien puuttumisen vuoksi tai koska alkuperä-
11528:                                                       maa ei suostu vastaanottamaan omia kansalai-
11529:    Suomalaisessa hallintokulttuurissa oikeustur-      siaan. Myös se, ettei ulkomaalaisella ole henki-
11530: vanäkökohdilla on keskeinen merkitys. Näitä sa-       löllisyyttä osoittavia asiakirjoja, voi estää palaut-
11531: moja periaatteita sovelletaan myös ulkomaalais-       tamisen.
11532: hallinnossa. Ulkomaalaishallinnon päätöksen-              Suomi ei ole toistaiseksi palauttanut ketään
11533: teolle asettaa kuitenkin tavallista suurempia vaa-    somalialaista turvapaikanhakijaa kotimaahan-
11534: timuksia muun muassa se, että päätöksenteon           sa, vaan lähes kaikille heistä on myönnetty oles-
11535: tueksi ei useinkaan ole saatavissa luotettavaa kir-   kelulupa. Joitain somalialaisia on käännytetty
11536: jallista näyttöä. Esimerkiksi useat ulkomaalaiset,    niin sanottuun ensimmäiseen turvalliseen turva-
11537: joille Suomessa olevat perheenjäsenet hakevat         paikkamaahan Suomea sitovien kansainvälisten
11538: oleskelulupaa perhesiteen perusteella, tulevat        sopimusten perusteella. Pääsääntöisesti somalia-
11539: valtioista ja alueilta, joissa ei ole lainkaan mah-   laiset turvapaikanhakijat ovat saaneet Suomessa
11540: dollista saada perhesuhteita osoittavia asiakir-      pysyväisluonteisen oleskeluluvan. Poikkeukselli-
11541: joja. Sikäli kuin asiakirjanäyttöä esitetään, sen     sesti on myönnetty tilapäisluonteinen oleskelulu-
11542: luotettavuus on usein erittäin heikkoa. Silti kaik-   pa. Näitä on myönnetty esimerkiksi rikoksiin
11543: ki hakemukset on käsiteltävä ja niihin annettava      syyllistyneille. Tilapäisen luvan saaneilla henki-
11544: päätös.                                               löillä ei ole mahdollisuutta perheen yhdistämi-
11545:     Viranomaiset niin Suomessa kuin muissa län-        seen.
11546: simaissa ovat eri tavoin pyrkineet vastaamaan             Erittäin harvat Euroopan maat ovat onnistu-
11547: hallinnolle asetettuihin uusiin vaatimuksiin. Eri-     neet karkottamaan ketään Somaliaan, joten täs-
11548: laisten uusien menetelmien käyttöön ottoa, joilla      sä suhteessa Suomi ei tee poikkeusta. Suomen
11549: pyritään saamaan luotettavaa näyttöä esimer-           viranomaiset seuraavat tiiviisti Somalian tilan-
11550:  kiksi perhesuhteista, tutkitaan.                      teen kehittymistä ja selvittävät palauttamismah-
11551:     Oleskelulupamenettelyyn liittyvien Väärin-         dollisuuksia maahan tai sen joihinkin osiin.
11552: 
11553:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998
11554:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
11555:                                              KK 1329/1998 vp                                              3
11556: 
11557: 
11558: 
11559: 
11560:                                          Tili Riksdagens Talman
11561: 
11562:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        gandet av DNA-prov i Finland. För att klarlägga
11563: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          sökandens identitet tar man också vid behov
11564: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dennes fingeravtryck. Vederbörande myndighe-
11565: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga            ter försöker utreda autenticiteten av dokument
11566: spörsmål nr 1329:                                       med alla tili buds stående medel, bland annat med
11567:                                                         hjälp av utrikesministeriet och centralkriminal-
11568:           Ämnar Regeringen med myndighet in-            polisen. Utlänningsverket bedriver nära samar-
11569:        gripa i fortsatt missbruk av flyktingsta-        bete i synnerhet med den grupp hos centralkri-
11570:        tus, uttryckligen i fråga om grupper som         minalpolisen som utreder illegal immigration.
11571:        kommer från Somalia, med bedrägeri i                 1 en situation som beskrivits ovan, såsom ock-
11572:        samband med familjeåterförening som              sä i andra fall av missbruk, fattar judiciella myn-
11573:        viktig del av detta missbruk för tillfållet,     digheter beslut om eventuellt väckande av åtal
11574:        och                                              och straff.
11575:           döms denperson som ovan individual-               En utlänning utvisas eller avvisas från Fin-
11576:        iserats som lbrahin Abraham och hans             land, om det enlig~)agstiftningen finns förutsätt-
11577:        syster tiii straff enligt Finlands lag och       ningar för detta. A ven om det enligt Iagen inte
11578:        skall de utvisas, och om inte,                   finns hinder för återsändning kan det uppstå
11579:           vad är grunden?                               problem därför att det i praktiken inte är möjligt
11580:                                                         att genomföra återsändningen eftersom normala
11581:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           trafikförbindelser saknas eller ursprungslandet
11582: anföra följande:                                        inte gär med på att ta emot sina medborgare.
11583:                                                         Återsändning kan också hindras av att utlän-
11584:    1 den finska förvaltningskulturen är rättssä-        ningen saknar dokument för att styrka sin identi-
11585: kerhetssynpunkterna av central betydelse. Sam-          tet.
11586: ma principer tiilämpas också inom utlännings-               Än så länge har Finland inte återsänt någon
11587: förvaltningen. Större krav än vanligt ställs ändå       somalisk asylsökande tili sitt hemland, utan de
11588: på beslutsfattandet inom utlänningsförvaltning-         har nästan alla beviljats uppehållstillstånd. Någ-
11589: en bl.a. därför att det ofta inte finns något skrift-   ra somalier har avvisats tiii det så kallade första
11590: ligt bevis som stöd för beslutsfattandet. Tili ex-      trygga asyllandet med stöd av internationella av-
11591: empel många utlänningar för vilka familjemed-           tai som binder Finland. Som huvudregel har so-
11592: Iemmar som är bosatta i Finland ansöker om              maliska asylsökande i Finland beviljats uppe-
11593: uppehållstiilstånd på grund av familjeband kom-         hållstillstånd av permanent natur. Undantagsvis
11594: mer från stater och områden där det inte alls är        har några av dem beviljats uppehållstillstånd av
11595: möjligt att få dokument som visar prov pä famil-        tiilfållig natur. Sådana tillstånd har tili exempel
11596: jeband. 1 de fall där bevis i form av dokument          beviljats asylsökande som har gjort sig skyldiga
11597: förevisas är tillförlitligheten ofta mycket svag.       tili brott. Personer som har fått tidsbegränsat
11598: Det oaktat skall alla ansökningar behandlas och         uppehållstillständ har ingen möjlighet tiii fa-
11599: beslut om dem fattas.                                   miljeåterförening.
11600:     Myndigheterna både i Finland och i de andra             Ytterst få europeiska Iänder har lyckats utvisa
11601:  västländerna har på olika sätt försökt motsvara        personer tili Somalia, så att i detta avseende utgör
11602: de nya krav som ställts pä förvaltningen. Man           Finland inget undantag. Myndigheterna i Fin-
11603:  undersöker möjligheter att ta i bruk olika nya         land följer noga hur läget i Somalia utvecklas.
11604:  metoder med vilka man försöker få tillförlitliga       Samtidigt utreder de möjligheter att återsända
11605:  bevis tiii exempel pä familjeförhållanden.             personer tili Somalia eller tili några delar av Jan-
11606:     För att förebygga missbruk som hänför sig tili      det.
11607:  uppehållstillståndsproceduren utreds ibrukta-
11608: 
11609:       Helsingfors den 11 december 1998
11610: 
11611:                                                                      lnrikesminister Jan-Erik Enestam
11612:                                          KK 1330/1998 vp
11613: 
11614: Kirjallinen kysymys 1330
11615: 
11616: 
11617: 
11618: 
11619:                                  Kyösti Karjula /kesk: Puolustusvoimien elintarvikehankinnoista
11620: 
11621: 
11622: 
11623:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11624: 
11625:    Puolustusvoimien hankinnat ovat tapahtu-         tyisesti puhuttaessa elintarvikkeista voimme ko-
11626: neet yhä enenevässä määrin ulkomailta. Tämä         timaisten tuotteiden hankintaa perustella elintar-
11627: suuntaus koskettaa valitettavasti myös elintarvi-   viketuotantomme puhtaudella ja jäämien vähäi-
11628: kehankintoja. Hintatekijästä on tullut lähes ai-    syydellä.
11629: noa hankintaa määrittävä tekijä. Toisin sanoen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11630: tuotteet hankitaan sieltä, mistä ne saadaan edul-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
11631: lisimmin. Esimerkiksi vuonna 1998 sissimuona-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11632: pakkauksia lukuun ottamatta kaikki perunaso-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11633: setuotteet hankitaan Hollannista.
11634:     Kuitenkin hankkimalla kotimaisia tuotteita,               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11635: jotka voivat olla jonkin verran kalliimpia kuin            ryhtyä kotimaisten elintarvikkeiden ase-
11636: ulkomaiset tuotteet, edesautamme työllisyyttä ja           man parantamiseksi puolustusvoimien
11637: alennamme työttömyys- ja sosiaalimenoja. Eri-              hankinta politiikassa?
11638: 
11639:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
11640: 
11641:                                         Kyösti Karjula /kesk
11642: 
11643: 
11644: 
11645: 
11646: 280043
11647: 2                                         KK 1330/1998 vp
11648: 
11649: 
11650: 
11651: 
11652:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11653: 
11654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Nyt kyselyn kohteena oleva perunasoseaines-
11655: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hankintasopimus on vuoden 1998 keskitetty han-
11656: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kinta, joka käsittää vuoden tarpeen. Vuoden
11657: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti          1998 aikana on käytetty Lihel Oy:n perunasose-
11658: KarjuJan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jauhetta, jonka spraykuivattu hiutale on saksa-
11659: n:o 1330:                                            lainen. Seoksen sekoittaminen sekä pakkaami-
11660:                                                      nen tapahtuu kotimaassa.
11661:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Tullilaboratorio, joka on ollut Lihelin sopi-
11662:        ryhtyä kotimaisten elintarvikkeiden ase-      muslaboratorio, on seurannut säännöllisesti pe-
11663:        man parantamiseksi puolustusvoimien           runasosejauheen laatua mikrobiologisin näyt-
11664:        hankintapolitiikassa?                         teenotoin ja puhtausmäärityksin. Näytteissä ei
11665:                                                      ole havaittu puhtauden tai jäämien osalta huo-
11666:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mautettavaa. Lihelin perunasosejauheen hinta-
11667: vasti seuraavaa:                                     ero vastaavaan kotimaiseen Raisio Yhtymän pe-
11668:                                                      runasoseainekseen oli useita kymmeniä prosent-
11669:    Puolustusvoimat hankkii elintarvikkeita nou-      teja.
11670: dattaen julkisista hankinnoista annettua lakia ja        Vuoden 1999 perunasoseaineksen hankinta-
11671: asetuksia. Tarjouskilpailut ratkaistaan sen mu-      sopimus on tehty halvimman tarjouksen tehneen
11672: kaan, minkä tarjoajan tuote on joko kokonaista-      Raisio Yhtymän kanssa Mestari-perunasosera-
11673: loudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.       keesta ja Mestari-perunasosejauheesta. Nyt teh-
11674:    Puolustusvoimien elintarvikkeita koskevia         ty hankinta on keskitetty hankintasopimus,joka
11675: hankintoja ei voida ohjata kotimaahan työlli-        käsittää vuoden tarpeen, jonka jälkeen hankinta
11676: syys- tai aluepoliittisilla syillä eikä muullakaan   kilpailutetaan uudelleen.
11677: hankinnan kohteen välittömästä arvioinnista              Puolustusvoimien elintarvikehankinnoissa ei
11678: erillään olevalla perusteella.                        ole tapahtunut muutoksia, vaan pääperiaatteena
11679:    Elintarvikehankinnoissa ratkaisu perustuu          on edelleen hankintojen kilpailutus, myyjien ta-
11680: pääsääntöisesti kokonaistaloudelliselle edulli-      sapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä hankitta-
11681: suudelle. Tällöin arviointiperusteista yhtenä tär-    vien elintarvikkeiden korkea laatu.
11682: keimmistä on laatu. Myös milloin hankinnan
11683: ilmoitettu ratkaisuperuste on edullisin hinta, on
11684: tuotteen täytettävä tiukat laatukriteerit.
11685: 
11686:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
11687: 
11688:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
11689:                                            KK 1330/1998 vp                                              3
11690: 
11691: 
11692: 
11693: 
11694:                                         Tili Riksdagens Talman
11695: 
11696:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Det upphandlingsavta1 om potatismosingre-
11697: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        dienser som är föremål för det aktuella spörsmå-
11698: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      let gäller 1998 års centraliserade upphandling
11699: man Kyösti Karjula undertecknade skriftliga           som omfattar ett års behov. Under år 1998 har
11700: spörsmål nr 1330:                                     man använt Lihel Oy:s potatismospulver, vars
11701:                                                       spraytorkade flinga är tysk. Blandningen rörs
11702:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        samman och förpackas i hemlandet.
11703:        ta i syfte att förbättra de inhemska livs-        Tullaboratoriet, som har varit Lihels avtalsla-
11704:        medlens ställning i försvarsmaktens upp-       boratorium, har regelbundet följt med potatis-
11705:        hand1ingspolitik?                              mospulvrets kvalitet med hjälp av mikrobiolgis-
11706:                                                       ka prov och renhetsana1yser. 1 proven har något
11707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         anmärkningsvärt i fråga om renhet eller rester
11708: anföra följande:                                      inte iakttagits. Prisskillnaden mellan Lihe1s pota-
11709:                                                       tismospu1ver och motsvarande inhemska pota-
11710:    Försvarsmakten anskaffar livsmedel med             tismosingredienser från Raisiokoncernen var fle-
11711: iakttagande av lagarna och fOrordningarna om          ra tiota1 procent.
11712: offentlig upphandling. Anbudstävlingarna av-              1999 års upphandlingsavtal om potatismosin-
11713: görs utgående från viiken anbudsgivare det är         gredienser har gjorts med Raisiokoncernen som
11714: som har antingen den tota1ekonomiskt förmånli-        gav det billigaste anbudet. A vtalet gäller Mestari-
11715: gast produkten eller det billigaste priset på sin     potatismosgranulat och Mestari-potatismospul-
11716: produkt.                                              ver. Den nu gjorda anskaffningen är ett koncen-
11717:    Den upphandling som gäller försvarsmaktens         trerat upphandlingsavta1 som omfattar årets be-
11718: livsmedel kan inte styras en1igt orsaker som gäller   hov, varefter anskaffningen konkurrensutsätts
11719: sysse1sättnings- eller regionalpolitik, inte heller   på nytt.
11720: enligt någon annan grund som är fristående från           Några förändringar i fråga om försvarsmak-
11721: en direkt bedömning av föremålet för upphand-         tens livsmedelsanskaffningar har inte skett, utan
11722: lingen.                                               huvudprincipen är alltjämt att upphandlingen
11723:    När det gäller livsmedelsupphandlingen base-       konkurrensutsätts, att säljarna behandlas jäm-
11724: rar sig avgörandet i regel på den totalekonomiska     likt och att ingen av säljarna diskrimineras samt
11725: förmånligheten. Härvid är kvaliteten en av de         att de livsmedel som upphandlas är av hög kvali-
11726: viktigaste bedömningsgrunderna. Också när det         tet.
11727: förmån1igaste priset är den grund som anges när
11728: det gäller avgörande av anskaffningen skall pro-
11729: dukten uppfylla stränga kvalitetskriterier.
11730: 
11731:      Helsingfors den 15 december 1998
11732: 
11733:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
11734:                                            KK 1331/1998 vp
11735: 
11736: Kirjallinen kysymys 1331
11737: 
11738: 
11739: 
11740: 
11741:                                    Raimo Holopainen /sd: Sota-aikana evakkoon liittyviin tehtäviin
11742:                                       komennettujen henkilöiden avustamisesta
11743: 
11744: 
11745:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11746: 
11747:     Nykyisestä rajantakaisesta Karjalasta sodan       ole saaneet. Eikö vihdoinkin nyt, kun noista
11748: jaloista evakkoon tai oikeammin kotiseuduiltaan       ajoista on kulunut yli puoli vuosisataa, olisi aika
11749: muualle Suomeen muuttamaanjoutuneet kansa-            muistaa näitä veteraaneja?
11750: laisemme kokivat kovia. He joutuivatjättämään            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11751: kotinsa ja ottamaan mukaansa vain osan välttä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11752: mättömistä tavaroistaan. Yksi merkittävä ja elä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11753: misen kannalta välttämätön oli karja, jota ajoi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11754: vat, vai olisiko parempi sanoa paimensivat, nuo-
11755: ret 15-16-vuotiaat pojat. Heille annettiin tehtä-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-
11756: vään pakkomääräys, aivan kuten jos heidät olisi              messa on perusteluissa mainittu väliinpu-
11757: kutsuttu armeijaan. Näin kertoo eräs yli kuukau-             toajaryhmä, ja
11758: den kestäneeseen pakkotehtävään osallistunut                    mitä Hallitus aikoo tehdä, että karjan-
11759:  kontiolahtelainen mies. Pienintäkään korvausta              ajo- ja muihin vastaaviin tehtäviin sota-
11760: eivät nämä raskaaseen, tärkeään ja pitkäkestoi-              vuosina komennetut henkilöt muistetaan
11761:  seen tehtävään osallistuneet silloiset nuoret, ny-          yhteiskunnan taholta?
11762:  kyisin 70 ikävuoden kieppeissä olevat eläkeläiset
11763: 
11764:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
11765: 
11766:                                         Raimo Holopainen /sd
11767: 
11768: 
11769: 
11770: 
11771: 280043
11772: 2                                          KK 1331/1998 vp
11773: 
11774: 
11775: 
11776: 
11777:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suuslain nojalla linnoitusrakentajana puolustus-
11779: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         voimien linnoitusrakentajajoukoissa rintama-
11780: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vastuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella.
11781: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Muissa tehtävissä sotatoimiyhtymän ulko-
11782: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         puolella palvelleita ei ole pidetty sellaisina henki-
11783: sen n:o 1331:                                         löinä, jotka olisivat tunnukseen oikeutettuja
11784:                                                       edellä lueteltujen sotatoimiyhtymien joukko-
11785:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-    osastoissa palvelleiden tapaan. Ratkaisuissaan
11786:        messa on perusteluissa mainittu väliinpu-      sotilasläänien esikunnat ovat seuranneet esikun-
11787:        toajaryhmä, ja                                 nan teettämää sotahistorian laitoksen laatimaa
11788:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että karjan-     luetteloa niistä joukko-osastoista, joissa palvel-
11789:        ajo- ja muihin vastaaviin tehtäviin sota-      leet katsotaan edellä mainitun asetuksen mukai-
11790:        vuosina komennetut henkilöt muistetaan         siksi rintamasotilaiksi. Sillä seikalla, minä vuon-
11791:        yhteiskunnan taholta?                          na henkilö on syntynyt, ei ole rintamaveteraani-
11792:                                                       tunnusten myöntämisen kannalta merkitystä.
11793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Ratkaisevaa on se, onko henkilöllä edellä maini-
11794: vasti seuraavaa:                                      tuissa asetuksissa tarkoitettua rintamapalvelusta
11795:                                                       vai ei.
11796:    Rintamasotilastunnus on myönnetty siitä an-           Naisille myönnettävän rintamapalvelustun-
11797: netun asetuksen (772/1969) mukaan miehelle,           nuksesta annetun asetuksen sanamuoto edellyt-
11798: joka on Suomen kansalaisena osallistunut tai          tää, että nainen on toiminut rintamapalveluk-
11799: joka nyt on Suomen kansalainen ja on osallistu-       seen rinnastettavissa tehtävissä. Tunnuksen
11800: nut vuosien 1939-1945 sotien aikana puolustus-        myöntämisen taustalla oli, että toimimalla muun
11801: voimienjoukoissa varsinaisiin sotatoimiin reser-      muassa lääkintä-, muonitus- ja ilmavalvontateh-
11802: viläisenä, nostomiehenä, vapaaehtoisena tai va-       tävissä naiset vapauttivat miehiä varsinaisiin so-
11803: kinaisessa palveluksessa olevana. Varsinaisiin        tatoimiin. Naisille tunnus on voitu myöntää
11804: sotatoimiin osallistuneeksi katsotaan henkilö,        myös evakuointitehtävistä sekä karjankuljetus-
11805: joka on todistettavasti osallistunut taisteluihin     tehtävästä. Koska kyseessä on kaksi eri asetusta,
11806: rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän jou-         jotka ovat lähtökohdiltaan ja sisällöltään osin
11807: koissa tahi sen alueella taikka ilman torjunta- tai   erilaiset, voivat siten rintamapalvelustunnusten
11808: rannikkojoukoissa, merivoimien alueyksiköissä         ja rintamasotilastunnusten myöntämisen perus-
11809: tahi ilmavoimien lentoyksiköissä.                     teet poiketa toisistaan. Näin ollen on mahdollis-
11810:    Rintamapalvelustunnus on annettu siitä anne-       ta, että rintamavastuussa olleen sotatoimiyhty-
11811: tun asetuksen (554/1978) mukaan naiselle, joka        män alueella karjanevakuointitehtävissä olleelle
11812: on Suomen kansalaisena palvellut, tai naiselle,       naiselle on voitu myöntää rintamapalvelustun-
11813: joka nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut        nus, mutta samassa tehtävässä olleelle miehelle ei
11814: vuosien 1939-1945 sotien aikana rintamavas-           ole voitu antaa rintamasotilastunnusta.
11815: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai il-         Evakuionti oli Päämajan ilmansuojelukomen-
11816: matorjunta- tai rannikkojoukoissa, merivoimien        tajan johtama operaatio. Se tapahtui sodan hy-
11817: alusyksiköissä tai ilmavoimien lentoyksiköissä        vin kriittisissä vaiheissa, jolloin miehet tarvittiin
11818: tahi muutoin toiminut rintamapalvelukseen rin-        rintamalle. Tässä tilanteessa evakuointitehtäviin
11819: nastettavissa tehtävissä rintamavastuussa olleen      määrättiin suureksi osaksi naisia, jotka sitten va-
11820: sotatoimiyhtymän alueella.                            pauttivat miehiä rintamapalvelukseen. Karjan-
11821:    Rintamatunnus on myönnetty siitä annetun           evakuiointitehtäviin osallistui tuhansia naisia.
11822: asetuksen (256/1988) mukaan henkilölle, joka          Miesten määrä oli vähäisempi. Mukana olleet
11823: Suomen kansalaisena on palvellut, ja henkilölle,      miehet olivat joko iäkkäitä tai sitten nuorukaisia,
11824: joka nyt on Suomen kansalainen ja on palvellut        jotka eivät vielä olleet asevelvollisuusiässä. Myös
11825: vuosien 1939-1945 sotien aikana työvelvolli-          tehtävät evakuointikuljetuksissa olivat erilaisia.
11826:                                           KK 1331/1998 vp                                             3
11827: 
11828: Mukana olleet miehet useimmiten ajoivat hevos-       erityisaseman. Työryhmä esitti, että rintamasoti-
11829: ta. Naiset puolestaan ajoivat karjaa kävellen        las-, rintamapalvelus- ja rintamatunnuksen
11830: sekä ruokkivat ja lypsivät senja tarvittaessa luo-   myöntäminen lopetetaan. Tämän mukaisesti on
11831: vuttivat maidon puolustusvoimien joukoille.          rintamaveteraanitunnusasetuksia muutettu si-
11832: Näin ollen puolustushallinnon mukaan naisten         ten, että tunnusten myöntämisperusteita laajen-
11833: voidaan katsoa toimineen tässä tehtävässä vas-       tamatta niiden myöntäminen on lopetettu vuo-
11834: tuullisina evakuoinnin suoritushenkilöinä. Tä-       den 1994lopussa.
11835: män johdosta heidät on katsottu oikeutetuiksi            Sosiaali- ja terveysministeriö maaras1
11836: kyseiseen tunnukseen.                                20.9.1995 apulaisosastopäällikkö Pekka Pitsin-
11837:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-   gin laatimaan selvitykset ja niihin liittyvät ehdo-
11838: maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti       tukset tarpeelliseksi katsottaviksi toimenpiteiksi
11839: muistiossaan (STM 1990/19) mahdollisuudet rin-       erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntou-
11840: tamaveteraanitunnusten myöntämisen laajenta-         tuspalveluidenjärjestämisestä eräille lähinnä rin-
11841: miseen ja toisaalta tunnusten myöntämisen lo-        tamaolosuhteisiin rinnastettavissa sodanajan ja
11842: pettamiseen. Selvitystyöryhmä pohti rintama-         välittömästi sotaan liittyneissä erityisen raskais-
11843: tunnusten myöntämisen laajentamista myös             sa ja vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansa-
11844: tasa-arvokysymyksenä. Työryhmä totesi, että          laisryhmille.
11845: naisille myönnettävästä rintamapalvelustunnuk-           Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysmi-
11846: sesta annetun asetuksen tulkinta on laventanut       nisteriö laati hallituksen esityksen asiaa koske-
11847: palvelun sellaisiin tehtäviin, joista mies ei saa    vaksi lainsäädännöksi. Sen mukaan vuoden 1998
11848: minkäänlaista tunnusta. Tämä ei työryhmän            alusta tuli voimaan laki eräissä Suomen sotiin
11849: mielestä kuitenkaan muuttanut sitä perusasetel-      liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukses-
11850: maa, jonka mukaan miehet ovat asevelvollisuus-       ta (1 039/I997). Lain tarkoituksena on mahdollis-
11851: lain alaisia ja erityisasemassa sotapalvelukseen     taa kuntoutuspalvelujen järjestäminen niille
11852: nähden, mikä seikka on tunnustettu myös laissa       eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä pal-
11853: naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/      velleille, joilla ei ole rintamaveteraanien kuntou-
11854: 1986).                                               tuksesta annetussa laissa edellytettyjä rintamave-
11855:    Huolimatta siitä, että työryhmä katsoi useiden    teraani tunnuksia. Heille ei myönnetä erillisiä
11856: henkilöryhmien panoksen olleen olennainen            tunnuksia, vaan todistus laissa tarkoitettuun pal-
11857: Suomen puolustustaistelussa, se halusi kuitenkin     velukseen osallistumisesta. Laissa määritellään,
11858: tunnustaa rintamalla taistelleille veteraaneille     kenelle tällaista kuntoutusta voidaan myöntää.
11859:      Helsingissä II päivänäjoulukuuta 1998
11860: 
11861:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
11862: 4                                            KK 1331/1998 vp
11863: 
11864: 
11865: 
11866: 
11867:                                           Tili Riksdagens Ta/man
11868: 
11869:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        lagen om arbetsplikt som befåstningsbyggare i
11870: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          försvarsmaktens fortifikationstrupper inom om-
11871: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        rådet för en operativ enhet med frontansvar.
11872: man Raimo Holopainen undertecknade skriftli-               De som haft andra uppdrag utanför den ope-
11873: ga spörsmål nr 1331:                                    rativa enheten har inte ansetts höra till dem som
11874:                                                         är berättigade tili teeken på samma sätt som de
11875:           Är Regeringen medveten om att det i           personer som tjänstgjort i ovan uppräknade
11876:         Finlandfinnsen i motiveringen tili spörs-       truppförband inom de operativa enheterna. 1
11877:         målet nämnd, missgynnad grupp och               sina avgöranden har militärlänens staber följt
11878:           vad ämnar Regeringen göra för att             den förteckning som respektive stab har låtit
11879:         samhället skall komma ihåg personer             anstalten för krigshistorisk forskning göra upp
11880:         som under krigsåren kommenderades tili          över de truppförband i fråga om vilka de som har
11881:         boskapsdrift och andra motsvarande              tjänat i förbanden anses som frontmän enligt
11882:         uppgifter?                                      förordningen. Vilket år personen i fråga är född
11883:                                                         har ingen betydelse med tanke på beviljandet av
11884:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           frontveterantecken. Det avgörande är om han
11885: anföra följande:                                        har eller inte har haft sådan tjänstgöring vid
11886:                                                         fronten som avses i ovan nämnda förordning.
11887:    Frontmannatecken har enligt förordningen                Ordalydelsen i förordningen om fronttjänst-
11888: om frontmannatecken (772/1969) beviljats män            tecken som tilldelas kvinnor förutsätter att en
11889: vilka som finska medborgare har deltagit, eller         kvinna har verkat i uppgifter jämförbara med
11890: män som nu är finska medborgare och har delta-          fronttjänst. Bakgrunden till beviljandet av front-
11891: git under krigen 1939-1945 i de egentliga krigs-        tjänsttecknet var att kvinnorna genom att tjäna i
11892: handlingarna inom försvarsväsendets trupper             bl.a. sanitets-, provianterings- och luftbevak-
11893: såsom reservist, lantvärnsman eller friviliig eller i   ningsuppgifter befriade männen från dessa upp-
11894: aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingarna an-      gifter så att de kunde delta i de egentliga krigs-
11895: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i         handlingarna. Fronttjänsttecken har kunnat till-
11896: strider inom trupper, hörande tili en operativ          delas även kvinnor som deltagit i evakuerings-
11897: enhet med frontansvar eller inom dess område            uppgifter och boskapstransport. Eftersom det är
11898: eller också i luftvärns- eller kusttrupper, inom        fråga om två olika förordningar som har olika
11899: sjöstridskrafternas fartygsenheter eller inom luft-     utgångspunkter och innehåll kan grunderna för
11900: stridskrafternas flygenheter.                           beviljande av fronttjänsttecken och av frontman-
11901:    Fronttjänsttecken har enligt förordningen om         natecken avvika från varandra. Därför är det
11902: fronttjänsttecken (554/1978) tilidelats kvinnor         möjligt att en kvinna som har deltagit i evakue-
11903: vilka som finska medborgare har tjänat, eller           ring av boskap inom området för en operativ
11904: kvinnor som nu är finska medborgare och har             enhet med frontansvar har kunnat beviljas front-
11905: tjänat under krigen 1939-1945 vid trupper, hö-          tjänsttecken, medan en man som har utfört sam-
11906: rande tili en operativ enhet med frontansvar, eller     ma uppgifter inte har kunnat tilldelas frontman-
11907: vid luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstrids-       natecken.
11908: krafternas fartygsenheter eller luftstridskrafter-         Evakueringen var en operation som leddes av
11909: nas flygenheter eller på annat sätt har verkat i        luftskyddskommendören vid högkvarteret. Den
11910: med fronttjänst jämförbara uppgifter inom om-           skedde i ett mycket kritiskt skede av kriget då
11911: rådet för en operativ enhet med frontansvar.            männen behövdes vid fronten. 1 denna situation
11912:    Fronttecken har enligt förordningen om               var de flesta som kommenderades tili evakue-
11913: fronttecken (256/1988) tilldelats personer, vilka       ringsuppgifter kvinnor som på detta sätt befriade
11914: såsom finska medborgare har tjänstgjort, eller          männen för fronttjänst. 1 evakueringen av bo-
11915: personer som nu är finska medborgare och har            skap deltog tusentals kvinnor. Männens antal
11916: tjänstgjort under krigen 1939-1945 med stöd av          var mindre. Det var antingen gamla män eller
11917:                                            KK 1331/1998 vp                                                 5
11918: 
11919: unga män som ännu inte var i värnpliktsålder            som kämpat vid fronten i en särställning. Arbets-
11920: som deltog. Dessutom var uppgifterna inom eva-          gruppen föreslog att beviljande av frontmanna-
11921: kueringstransporten olika tili sin art. Oftast kör-     tecken, fronttjänsttecken och fronttecken upp-
11922: de männen med häst medan kvinnorna drev bo-             hör. Enligt detta har förordningarna om frontve-
11923: skapen tili fots samt utfodrade och mjölkade den.       terantecken ändrats så, att bevi1jandet upphörde
11924: Vid behov gav de mjölken tili försvarsmaktens           i slutet av 1994 utan att grunderna för beviljande
11925: trupper. Således kan kvinnorna enligt försvars-         utvidgades.
11926: förvaltningen anses ha verkat i dessa uppgifter             Social- och hälsovårdsministeriet förordna-
11927: som ansvariga aktörer i evakueringen. På grund          den den 20 september 1995 biträdande avdel-
11928: härav har de ansetts vara berättigade tili front-       ningschefPekka Pitsinki att utreda och ge förslag
11929: tjänsttecken.                                           tili åtgärder som behövs för beviljande av ett
11930:    Den arbetsgrupp för utredande av frontvete-          särskilt teeken och rehabiliteringstjänster tili vis-
11931: rantecknen som social- och hälsovårdsministe-           sa befolkningsgrupper som under krigstid och i
11932: riet tillsatt utredde isin promemoria (STM 1990/        direkt anslutning tili kriget tjänsgjort i särskilt
11933:  19) å ena sidan möjligheterna att utvidga bevil-       tunga och farliga uppdrag närmast jämförbara
11934: jandet av frontveterantecknen och å andra sidan         med frontförhållanden.
11935: alternativet att inte längre bevilja några tecknen.         På grundval av utredningarna utarbetade so-
11936: Arbetsgruppen bedömde också ett utvidgat be-            cial- och hä1sovårdsministeriet en regeringspro-
11937: viljande av fronttjänsttecken som en jämställd-         position med ett lagförslag, vilket resu1terade i en
11938: hetsfråga. Arbetsgruppen konstaterade att tolk-         lag om rehabilitering för personer som tjänstgjort
11939: ningen av förordningen om fronttjänsttecken har         i vissa uppdrag under Finlands krig (1039/1997),
11940: utvidgat tjänstgöringen tili sådana uppgifter för       som trädde i kraft vid ingången av 1998. A vsikten
11941: vilka en man inte får någon som helst erkänsla.         med lagen är att göra det möj1igt att ordna reha-
11942: Enligt arbetsgruppen ändrade detta dock inte            bi1iteringstjänster för de personer som tjänstgjor-
11943: den grundläggande utgångspunkten, enligt vii-           de i vissa uppdrag i anslutning tili Finlands krig
11944: ken männen står under värnpliktslagen och i             och som inte har de frontveterantecken som för-
11945:  särställning i förhållande tili krigstjänsten, en      utsätts i lagen om rehabilitering av frontvetera-
11946:  faktor som även beaktas i lagen omjämställdhet         ner. Dessa personer kommer inte att beviljas sär-
11947:  mellan kvinnor och män (609/1986).                     skilda teeken utan ett intyg om deltagandet i
11948:     Trots att arbetsgruppen ansåg att många             sådan tjänstgöring som avses i lagen. 1 lagen
11949:  grupper har gjort en betydande insats i försvaret      bestäms vem som kan bevi1jas sådan rehabilite-
11950:  av vårt land, ville den dock placera de veteraner      ring.
11951: 
11952:      Helsingforsden 11 december 1998
11953: 
11954:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
11955:                                            KK 1332/1998 vp
11956: 
11957: Kirjallinen kysymys 1332
11958: 
11959: 
11960: 
11961: 
11962:                                    Raimo Holopainen /sd: Vanhustenhoidon tukipalveluiden turvaa-
11963:                                       misesta
11964: 
11965: 
11966:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11967: 
11968:     Talouskehityksen heikkenemisen seuraukse-         set saamistensa vakuudeksi. Vanhus saisi elää
11969: na on kunnissa jouduttu asettamaan tärkeysjär-        turvallisessa kotiympäristössään loppuelämänsä
11970: jestykseen tarjottavia palveluja ja säästämään        ja saisi tarvitsemansa kunnalliset palvelut ilman
11971: monista kuluista. Yksi sellainen ovat vanhusten-      byrokratian asettamia esteitä. Tämä olisi sitä
11972: hoidon tukipalvelut. Mikäli apua tarvitsevalla        paitsi yhteiskunnan kannalta edullisin ja inhimil-
11973: vanhuksella ei ole omaisuutta, ei tietyntasoisten     lisin vaihtoehto.
11974: tukipalvelujen saannille ole estettä. Jos vanhuk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11975: sella on kuitenkin omaisuutta, esim. oma mökki        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
11976: tai muu asunto, ei hänelle tietojen mukaan anne-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11977: ta kyseisiä palveluja, vaan saadakseen tukipalve-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11978:  lut hänen on ensin myytävä omaisuutensa. Tilan-
11979:  ne on vanhuksen kannalta tosi kiusallinen. Eläke               Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kaikki
11980:  on pieni, eikä maksullisiin palveluihin ole varaa.          vanhukset saisivat tarvitsemansa tukipal-
11981:  Mielestäni olisi oikeudenmukaisempaa, että kai-             velut myös silloin, kun heillä on omai-
11982:  kille vanhuksille annettaisiin heidän tarvitse-             suutta, mutta käytettävissä olevat tulot
11983:  mansa tuki palvelut, ja kunta hankkisi kiinnityk-           eivät riitä tukipalvelujen rahoittamiseen?
11984: 
11985:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1998
11986: 
11987:                                         Raimo Holopainen /sd
11988: 
11989: 
11990: 
11991: 
11992:  280043
11993: 2                                        KK 1332/1998 vp
11994: 
11995: 
11996: 
11997: 
11998:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11999: 
12000:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hinnoitella maksunsa itsenäisesti ottaen kuiten-
12001: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kin huomioon sen, että palvelusta perittävä mak-
12002: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     su saa olla enintään palvelun tuottamisesta ai-
12003: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          heutuneiden kustannusten suuruinen. Lainsää-
12004: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       däntö täten määrittelee maksujen enimmäisrajat,
12005: sen n:o 1332:                                       mutta ei erikseen edellytä kuntia perimään asia-
12006:                                                     kasmaksuja.
12007:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kaikki       Kunnallisen sosiaalitoimen perustehtävä on
12008:        vanhukset saisivat tarvitsemansa tukipal-    sosiaalihuollon palvelujen turvaaminen niitä tar-
12009:        velut myös silloin, kun heillä on omai-      vitseville. Tästä syystä ensisijaisesti onkin aina
12010:        suutta, mutta käytettävissä olevat tulot     selvitettävä asiakaskohtainen palvelujen tarve ja
12011:        eivät riitä tukipalvelujen rahoittamiseen?   toissijaisesti määriteltävä palvelumaksut siten,
12012:                                                     että maksuista ei muodostu estettä palvelujen
12013:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        käytölle, mikäli palveluja ei ole erikseen säädetty
12014: vasti seuraavaa:                                    maksuttomiksi. Asiakkaan varattomuus tai
12015:                                                     tulottomuus ei ole palvelujen saannin este eikä
12016:    Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista    asiakkaan varallisuudella ole vaikutusta palvelu-
12017: voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei    maksujen suuruuteen ellei varallisuus ole tuotta-
12018: palvelua ole laissa sosiaali- ja terveydenhuollon   vassa muodossa. Omaisuuden myyntiä ei voi
12019: asiakasmaksuista (734/1992) erikseen määrätty       asettaa palvelujen saamisen ehdoksi. Mikäli näin
12020: maksuttomaksi. Maksu voidaan periä henkilön         on jossakin yksittäistapauksessa käynyt tai se
12021: maksukyvyn mukaan, mutta kunnalla ei ole eri-       voidaan todeta jonkin kunnan toimintamalliksi,
12022: tyistä velvoitetta periä asiakasmaksuja.            on asia saatettava asianomaisen lääninhallituk-
12023:    Nykyinen lainsäädäntö ei määrittele tukipal-     sen tutkittavaksi.
12024: velumaksujen suuruutta, vaan kukin kunta voi
12025: 
12026:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998
12027: 
12028:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12029:                                           KK 1332/1998 vp                                            3
12030: 
12031: 
12032: 
12033: 
12034:                                        Tili Riksdagens Talman
12035: 
12036:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kan självständigt prissätta sina avgifter, dock
12037: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          med beaktande av att avgiften får vara högst lika
12038: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      stor som kostnaderna för serviceproduktionen.
12039: dagsman Raimo Holopainen undertecknade               Lagen bestämmer alltså den övre gränsen för
12040: spörsmål nr 1332:                                    avgifterna, men kräver inte särskilt att kommu-
12041:                                                      nerna skall uppbära klientavgifter.
12042:           Vad ämnar Regeringen göra för att             Den kommunla socialförvaltningens grund-
12043:        alla åldringar skall få de stödtjänster som   läggande uppgift är att säkerställa sociala tjäns-
12044:        de behöver också när de har egendom,          ter för dem som behöver dem. Av den anledning-
12045:        men deras disponibla inkomster inte           en måste man alltid i första hand utreda varje
12046:        räcker tili att finansiera stödtjänsterna?    klients servicebehov och i andra hand bestämma
12047:                                                      serviceavgifterna så att avgifterna inte blir ett
12048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hinder för anlitandet av tjänsterna, såvida det
12049: anföra följande:                                     inte särskilt bestämts att tjänsterna skall vara
12050:                                                      avgiftsfria. Att klienten är medellös eller saknar
12051:    För korumunala social- och hälsovårdstjäns-       inkomst är inget hinder för att få dessa tjänster.
12052: ter kan uppbäras en avgift hos den som använder      Inte heller klientens förmögenhet inverkar på
12053: servicen, om det inte i lagen om klientavgifter      avgifternas storlek förutsatt att förmögenheten
12054: inom social- och hälsovården (734/1992) särskilt     inte är produktiv. Försäljning av egendom kan
12055: bestämts att tjänsten är avgiftsfri. Avgiften får    inte ställas som villkor för tjänsterna. Om detta
12056: uppbäras enligt användarens betalningsförmå-         har skett i något enskilt fall eller om det kan
12057: ga, men det finns ingen särskild förpliktelse för    konstateras att detta är verksamhetsprincipen i
12058: kommunen att uppbära klientavgifter.                 någon kommun, skall frågan undersökas av ifrå-
12059:    Storleken på avgiften för stödservice bestäms     gavarande länsstyrelse.
12060: inte i gällande lagstiftning, utan varje kommun
12061: 
12062:      Helsingforsden 10 december 1998
12063:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
12064:                                              KK 1333/1998 vp
12065: 
12066: Kirjallinen kysymys 1333
12067: 
12068: 
12069: 
12070: 
12071:                                     Marjatta Vehkaoja /sd: Kotitaloustyön tukikokeilusta
12072: 
12073: 
12074: 
12075:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12076: 
12077:     Lehtitietojen mukaan yritystuen kautta ta-             Seurannan perusteella näyttää siltä, että pal-
12078: pahtuvaan kotitaloustyön tukemiseen on tälle            veluyritysten kautta tapahtuvasta kokeilusta on
12079: vuodelle varattu 200 miljoonan markan määrä-            pikimmiten luovuttava ja sen sijaan ulotettava
12080: raha, josta on käytetty ainoastaan 7 miljoonaa          verovähennysoikeus koko maahan.
12081: markkaa. Yritysten kautta tapahtuvaa tukemis-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12082: ta on toteutettu Länsi- ja Itä-Suomessa. Muissa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12083: lääneissä tuki on ohjattu suoraan kotitalouksille       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12084: verovähennysten muodossa, mikä on mennyt                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12085: paremmin kaupaksi kuin yritystuki.
12086:     Jo kokeilun käynnistämisen aikaan eduskun-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
12087: nassa kiinnitettiin huomiota siihen, että kansa-               tynyt tai aikoo ryhtyä kotitaloustyön tu-
12088: laiset joutuvat eriarvoiseen asemaan kokeilun                  kikokeilun muuttamiseksi niin, että kan-
12089: johdosta. Tämänhetkinen tilanne näyttäisi vah-                 salaiset eri puolilla Suomea eivät joudu
12090: vistavan tätä käsitystä. Kotitaloudet eivät voi                eriarvoiseen asemaan, ja
12091: sille mitään, jos sellaisia palveluyrityksiä ei kerta             onko Hallituksen piirissä harkittu ve-
12092: kaikkiaan ole olemassa, joilta tuetuo palvelun                 rovähennysoikeuden ulottamista koko
12093: voisi ostaa.                                                   maahan jo kokeilukauden aikana?
12094: 
12095:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
12096: 
12097:                                           Marjatta Vehkaoja /sd
12098: 
12099: 
12100: 
12101: 
12102: 280043
12103: 2                                           KK 1333/1998 vp
12104: 
12105: 
12106: 
12107: 
12108:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12109: 
12110:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        palveluiden toimialoille eli kotitaloustyöhön,
12111: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies           hoiva- ja hoitotyöhön sekä kunnossapito- ja pe-
12112: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       rusparannustyöhön. Yritykset ovat tuottaneet
12113: le jäsenelle kansanedustaja Marjatta Vehkaojan         palveluita vuonna 1998 noin 250 000 tuntia noin
12114: näin kuuluvan kirjallisen n:o 1333:                    10 700 kotitaloudelle. Työministeriön tietoon ei
12115:                                                        ole tullut, että yritystukijärjestelmän käytön es-
12116:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-       teenä olisi ollut se, ettei sopivaa yritystä ole rekis-
12117:        tynyt tai aikoo ryhtyä kotitaloustyön tu-       teristä löytynyt.
12118:        kikokeilun muuttamiseksi niin, että kan-           Työhallinto tiedotti tukijärjestelmästä sen
12119:        salaiset eri puolilla Suomea eivät joudu        käyttöönoton yhteydessä ja tämän vuoden ke-
12120:        eriarvoiseen asemaan, ja                        väällä tukijärjestelmää markkinoitiin laajasti
12121:           onko Hallituksen piirissä harkittu ve-       Itä- ja Länsi-Suomen alueella muun muassa pai-
12122:        rovähennysoikeuden ulottamista koko             kallisradioissa ja lehdissä. TE-keskuksien työ-
12123:        maahan jo kokeilukauden aikana?                 voimaosastoiiia järjestelmän hallinnoinnista vas-
12124:                                                        taavat henkilöt ovat tiedottaneet järjestelmästä
12125:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sidosryhmille, yrittäjäjärjestöiiie, yksittäisiiie
12126: vasti seuraavaa:                                       yrittäjille, kotitalouksille ja tiedotusvälineille.
12127:                                                        Järjestelmästä on myös järjestetty paikallisesti
12128:     Kun hallituksen esitykset laeiksi kotitalous-      tiedotus- ja neuvontatilaisuuksia. Muun muassa
12129: työn tukijärjestelmästä ja verotuesta annettiin        luetteloa rekisteröidyistä yrityksistä on julkaistu
12130: eduskunnalle, tarkoituksena oli, että kokeilu-         paikallislehdissä ja sitä on saatavissa myös kokei-
12131: alueista päättäisi valtioneuvosto. Kokeilut oli        lualueen työvoimatoimistoista.
12132: tarkoitus toteuttaa vain osassa maata. Eduskun-           Kokeilut ovat voimassa vuoden 1999 vuoden
12133: nassa lakeja muutettiin siten, että kokeilut ulotet-   loppuun saakka. Järjestelmien käytöstä ei vielä
12134: tiin koko maahan jakamalla maa kahtia.                 tällä hetkellä ole tutkittua tietoa. Yritystukijär-
12135:     Yhtenä syynä siihen, miksi haluttiin kokeilla      jestelmää seurataan työhallinnon sisäisen seu-
12136: myös yritystukijärjestelmää, oli se, että verovä-      rantajärjestelmän avulla. Työ- ja valtiovarainmi-
12137: hennys, joka tehdään ansiotuloista hyödyttää           nisteriö ovat suunnitelleet myös yhteisen tutki-
12138: eniten niitä verovelvollisia, joilla on suurimmat      muksen tilaamista. Tutkimuksella pyritään
12139: ansiotulot ja korkea veroprogressio. Tällöin an-       muun muassa selvittämään kokeilujen vaikutuk-
12140: siotuloista tehtävä vähennys ei hyödytä juuri-         set työllisyyteen, palveluiden hintaan ja yritystoi-
12141: kaan niitä verovelvollisia, joiden tulot eivät nou-    mintaan. Tutkimuksessa tullaan myös vertaile-
12142: se veroteitavaan tuloon asti tai ovat hieman vero-     maan yritystukijärjestelmää ja verovähennys-
12143: kynnyksen yläpuolella.                                 mallia. Tutkimuksesta saatujen tietojen perus-
12144:     Syyskuun loppuun mennessä 1998 oli Itä- ja         teella tullaan ennen kokeilujen päättymistä ar-
12145: Länsi-Suomen TE-keskuksien työvoimaosasto-             vioimaan, onko tarvetta joko verovähennysmal-
12146: jen rekistereihin merkitty yhteensä 1 122 yritystä.    lin tai yritystukimallin vakinaistamiselle.
12147: Yrityksiä on rekisteröitynyt kaikille tuettujen
12148: 
12149:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
12150: 
12151:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
12152:                                              KK 1333/1998 vp                                             3
12153: 
12154: 
12155: 
12156: 
12157:                                           Tili Riksdagens Talman
12158: 
12159:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            T &E-centraler. Företag har registrerat sig inom
12160: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             alla branscher med stödd service, dvs. inom hus-
12161: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         hållsarbete, omsorgs- och vårdarbete samt un-
12162: dagsledamot Marjatta Vehkaoja undertecknade             derhålls- och ombyggnadsarbete. Företagen har
12163: skriftliga spörsmål nr 1333:                            år 1998 producerat service upp tili ca 250 000
12164:                                                         timmar för ca 10 700 hushåll. Arbetsministeriet
12165:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit        har inte fått vetskap om att användningen av
12166:        eller ämnar Regeringen vidta för att stöd-       företagsstödsystemet skulle ha hindrats av att
12167:        försöket med hushållsarbete ändras så,           inget lämpligt företag hade funnits i registret.
12168:        att medborgarna på olika håll i Finland              Arbetsförvaltningen informerade om stödsys-
12169:        inte hamnar i ojämlik ställning, och             temet i samband med att detta togs i bruk och i
12170:           har man inom Regeringen övervägt att          Y.åras marknadsfördes stödsystemet i stor skala i
12171:        utsträcka rätten tili skatteavdrag tili att      Ostra och Västra Finland bl.a. i lokalradion och
12172:        omfatta hela landet redan under försöks-         i tidningarna. De personer som vid T&E-centra-
12173:        perioden?                                        lernas arbetskraftsavdelningar svarar för admi-
12174:                                                         nistrationen av systemet har informerat intres-
12175:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sentgrupperna, företagarorganisationerna, en-
12176: anföra följande:                                        skilda företagare, hushåll och massmedia om sys-
12177:                                                         temet. Lokala informations- och rådgivningsmö-
12178:     Då regeringens proposition med förslag tili         ten har också arrangerats om systemet. 1lokaltid-
12179: lagar om stödsystem och skattesubvention för            ningarna har man publicerat bl.a. en förteckning
12180: hushållsarbete överläts tili riksdagen, var syftet      över registrerade företag och förteckningen kan
12181: att statsrådet skulle besluta om försöksområde-         också fås hos försöksområdets arbetskraftsbyrå-
12182: na. Meningen var att försöken skulle genomföras         er.
12183: endast i en del av landet. 1 riksdagen ändrades             Försöken gäller tili slutet av 1999. För närva-
12184: Iagarna så, att försöken utsträcktes tili att omfat-    rande finns ännu inte undersökta uppgifter om
12185: ta hela landet genom en indelning av landet i två       användningen av systemen. Företagsstödssyste-
12186: delar.                                                  met följs med hjälp av arbetsförvaltningens inter-
12187:     En av orsakerna tili varför man också ville         na uppföljningssystem. Arbets- och finansminis-
12188: försöka med ett system med företagsstöd var att         terierna har också planerat att beställa en gemen-
12189: det skatteavdrag som görs på förvärvsinkomster          sam undersökning. Genom undersökningen för-
12190: mest gagnar de skattepliktiga som har de största        söker man bl.a. utreda försökens verkningar på
12191: förvärvsinkomsterna och en hög skatteprogres-           sysselsättningen, priset på service och företags-
12192: sion. Härvid gagnar avdraget på förvärvsin-             verksamheten. 1 undersökningen kommer man
12193: komsterna inte just alls de skattepliktiga vilkas       också att jämföra företagsstödssystemet och en
12194: inkomster inte stiger ända tili den beskattnings-       skatteavdragsmodell. På basis av uppgifterna
12195: bara inkomsten eller är något över skattetrös-          från undersökningen kommer man innan försö-
12196: keln.                                                   ken avslutas att bedöma huruvida det finns be-
12197:     Före slutet av september 1998 var sammanlagt        hov av att permanenta antingen skatteavdrags-
12198:  1 122 företag införd~. i registren hos arbetskrafts-   modellen eller företagsstödsmodellen.
12199: avdelningarna vid Ostra och Västra Finlands
12200: 
12201:      Helsingfors den 9 december 1998
12202: 
12203:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
12204:                                            KK 1334/1998 vp
12205: 
12206: Kirjallinen kysymys 1334
12207: 
12208: 
12209: 
12210: 
12211:                                    Leena Luhtanen /sd ym.: Insinöörikoulutuksen tehostamisesta
12212: 
12213: 
12214: 
12215:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12216:     Insinöörikoulutuksen aloituspaikat ovat kas-      ongelmat myös opetusministeriön tietoon. Järjes-
12217: vaneet räjähdysmäisesti. Vuoden 1990 3 378 vi-        töt ovat korostaneet, että insinöörikoulutuksen
12218: rallisesta ja 3 900 toteutuneesta aloituspaikasta     aloituspaikkojen määrän kasvattamisen sijasta
12219: noustiin vuonna 1997 jo 8 600 aloituspaikkaan.        on enemmän kiinnitettävä huomiota laadullisiin
12220: Opetusministeriön kaavailemien aloituspaikko-         kriteereihin.
12221: jen lukumäärä ylittyi vuonna 1997 1 200 paikalla.        Kasvattamalla sisäänottomääriä yli realistisen
12222: Tämä johtui siitä, että ammattikorkeakouluilla        rekrytointipohjanja hajauttamaila insinöörikou-
12223: on mahdollisuus suunnata aloituspaikkoja eri          lutusta liiaksi on luotu tehoton koulutusjärjestel-
12224: koulutusalojen kesken haluamallaan tavalla ja         mä, joka on johtamassa opintojen venymiseen ja
12225: insinöörikoulutukseen suunnattiin enemmän             keskeyttäneiden määrien kasvuun. Kun verra-
12226: voimavaroja. Insinööritutkintojen osuus kaikis-       taan insinööriopinnot aloittaneiden lukumäärää
12227: ta tutkinnoista oli Suomessa 23,2 prosenttia          valmistuneisiin, huomataan, että valmistuneiden
12228: vuonna 1992. Tämä oli OECD-maiden välisessä           määrä suhteessa aloittaneisiin on jatkuvassa las-
12229: vertailussa toiseksi korkein luku.                    kussa. Vuosina 1994-1997 valmistui vuosittain
12230:     Samalla kun aloituspaikkojen määrä on nous-       3 000 insinööriä. Vuonna 1990 aloitti opintonsa
12231: sut, ei koulutuksen voimavaroista ole kuiten-         noin 3 900 opiskelijaa. Neljän vuoden kuluttua
12232: kaan vastaavasti huolehdittu. Luokkakoot ovat         heistä oli valmistunut mainitut 3 000 opiskelijaa.
12233: kasvaneet 25 oppilaasta jopa yli 70 oppilaaseen.      Vuonna 1993 aloittaneita oli jo lähes 4 500, mutta
12234: Tämä on osaltaan johtanut keskeyttämisiin ja          valmistuneiden lukumäärä pysyi vuonna 1997
12235: valmistumisaikojen venymiseen. Esimerkiksi            edelleen noin 3 000 opiskelijassa. Yhteiskunnan
12236: vuonna 1997 valmistui vain 60 prosenttia opin-        voimavaroja tuhlataan tarpeettomasti, jos koulu-
12237:  tonsa neljä vuotta aiemmin aloittaneista oppi-       tuksen laatu ja tuloksellisuuden seuranta ontuu.
12238: laista.                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12239:     Insinöörikoulutusnimikkeiden määrän kasva-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12240:  minen on johtanut tilanteeseen, missä työnanta-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12241: jien on vaikeaa hahmottaa, mitä työnhakija to-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12242:  della osaa. Suuntautumisvaihtoehtoja on nyt yli
12243:  300, yksin tietotekniikan alueella 70 erilaista,               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12244:  luonnonmukaisesta tietojenkäsittelystä tekni-               ryhtyä insinöörikoulutuksen aloituspaik-
12245:  seen visualisointiin. Matemaattis-luonnontie-               kojen määrän ja koulutuksen edellyttä-
12246:  teellisten aineiden osuus opinto-ohjelmissa on              mien voimavarojen suhteuttamiseksi sekä
12247:  laskenut roimasti. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan                insinöörikoulutuksen tehostamiseksi
12248:  ammattikorkeakoulussa sen osuus on enää 13                  ja laadukkaan opetuksen turvaamiseksi
12249:  prosenttia.                                                 koulutuksen tulosten seurantaa ja oppi-
12250:     Insinöörijärjestöt ovat tuoneet edellä mainitut          laitosten työnjakoa kehittämällä?
12251: 
12252:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
12253: 
12254:           Leena Luhtanen /sd             Johannes Koskinen /sd           Säde Tahvanainen /sd
12255: 
12256: 
12257: 
12258: 
12259: 280043
12260: 2                                          KK 1334/1998 vp
12261: 
12262: 
12263: 
12264: 
12265:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12266: 
12267:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        huomattavasti tekniikan alan opiskelijoiden
12268: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hyvä työllisyystilanne. Vuosina 1995-1997 kes-
12269: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kimääräinen opiskeluaika tekniikan alalla on ol-
12270: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena            lut 4,0-4,2 vuotta, jota on pidettävä hyvänä
12271: Luhtasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          tuloksena normatiivisen Opiskeluajan ollessa
12272: myksen n:o 1334:                                      4 vuotta.
12273:                                                          Koulutuksen laatuun on panostettu ammatti-
12274:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        korkeakoulujen tukiohjelmalla, johon tullaan
12275:        ryhtyä insinöörikoulutuksen aloituspaik-       kaudella 1992-1999 käyttämään 500 miljoonaa
12276:        kojen määrän ja koulutuksen edellyttä-         markkaa. Toimenpiteet kohdistuvat opettajien
12277:        mien voimavarojen suhteuttamiseksi             jatkokoulutukseen, kansainvälistämiseen ja vie-
12278:        sekä                                           raskieliseen opetukseen, kirjasto- ja tietopalvelu-
12279:           insinöörikoulutuksen tehostamiseksi         jen kehittämiseen sekä tietotekniikkaan. Moni-
12280:        ja laadukkaan opetuksen turvaamiseksi          alaiset ammattikorkeakoulut luovat mahdolli-
12281:        koulutuksen tulosten seurantaa ja oppi-        suuksia myös poikkialoittaisiin opintoihin. Opis-
12282:        laitosten työnjakoa kehittämällä?              kelumenetelmät kehittyvät korkeakoulumaiseen
12283:                                                       suuntaan, jossa itsenäiset opiskelu- ja työskente-
12284:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lytavat korostuvat.
12285: vasti seuraavaa:                                         Tämän lisäksi insinöörikoulutuksen tehosta-
12286:                                                       mista ja koulutuksen kehittämistä erityisesti työ-
12287:    Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen         elämän tarpeita vastaavaan suuntaan on toteu-
12288: välillä vuosittain käytävissä tavoite- ja tulosneu-   tettu tietoteollisuuden lisätoimenpideohjelman
12289: votteluissa sovitaan kunkin ammattikorkea-            kautta. Insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja on
12290: koulun aloituspaikkamäärä koulutusaloittain.          suunnattu vuonna 1998 alkaneen tietoteollisuu-
12291: Vuonna 1997 tekniikan alalla oli nuorten koulu-       den lisätoimenpideohjelman mukaisesti vahvasti
12292: tuksessa yhteensä noin 7 400 aloituspaikkaa.          tietoteollisuuteen painottuviin koulutusohjel-
12293: Vuonna 1999 vastaava luku on noin 7 800. Vuon-        miin. Suuntaaminen on tapahtunut peruskapasi-
12294: na 1996 opistoasteella oli 3 400 tekniikan alan       teetin lisäyksen lisäksi uudelleenkohdentamalla
12295: aloituspaikkaa, joista ammattikorkeakoulujär-         jo olemassa olevia aloituspaikkoja muista teknii-
12296: jestelmän piiriin on tuotantopainotteiseksi in-       kan alan koulutusohjelmista tietoteollisuuden
12297: sinöörikoulutukseksi kehitetty 1 500 aloituspaik-     koulutusohjelmiin sekä kehittämällä poistuvasta
12298: kaa. Siten vähennystä opistoasteen paikkoihin         teknikkokoulutuksesta tuotantopainotteista in-
12299: nähden on melkein 2 000 aloituspaikkaa.               sinöörikoulutusta tietoteollisuuden aloille. Insi-
12300:    Ammattikorkeakoulujärjestelmän           kesken-   nöörikoulutuksen aloituspaikoista noin puolet
12301: eräisyyden vuoksi vertailu nykyhetken ja aiem-        suuntautuu vuonna 1999 tietoteollisen alan kou-
12302: pien vuosien aloittaneiden ja tutkinnon suoritta-     lutukseen. Lisätoimenpideohjelman toteutumis-
12303: neiden välillä on vaikeaa. Opistoasteen insinööri-    ta seurataan tarkoitukseen käynnistetyllä pro-
12304: tutkintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen          jektilla.
12305: vertailu on koulutusjärjestelmien eroistajohtuen         Koulutuksen suuntaamista tullaan jatkossa
12306: epätarkoituksenmukaista. Ammattikorkeakoulu-          yhä enemmän harjoittamaan valmistuneiden
12307: järjestelmän vakiinnuttua voidaan saada vertai-       työhön sijoittumisen pohjalta. Oppilaitosten
12308: lukelpoista tietoa eri vuosina tutkinnon suoritta-    työnjakoa on pyritty kehittämään siten, että kul-
12309: neiden lukumäärien kehityksestä. Keskeyttämis-        lakin ammattikorkeakoululla sekä saman am-
12310: aste on järjestelmän nykyvaiheessa käyttökel-         mattikorkeakoulun useimmilla insinöörikoulu-
12311: poisin mittari kuvaamaan insinöörikoulutuksen         tusta järjestävillä toimipisteillä olisi selkeä profii-
12312: tehokkuutta ja mielekkyyttä. Vuonna 1997 kes-         li koulutuksen tarjoajina. Vaikka nämä kysy-
12313: keyttämisaste tekniikan alalla oli 8,9 % opiskeli-    mykset ovat esillä myös opetusministeriön ja
12314: joista. Opintojen keskeyttämiseen vaikuttaa           ammattikorkeakoulujen vuosittaisissa tavoite- ja
12315:                                          KK 1334/1998 vp                                         3
12316: 
12317: tulossopimusneuvotteluissa, on toimipistever-      näistää ja selkiyttää järjestelmän rakennetta.
12318: kon kehittäminen ensisijaisesti ammattikorkea-     Hanke tulee jättämään esityksensä tarvittavista
12319: koulujen omalla vastuulla.                         kehittämistoimenpiteistä tammikuussa 1999.
12320:    Ammattikorkeakoulujen        rehtorineuvosto       Hallituksen käsityksen mukaan tarvittavat
12321: ARENE ry on opetusministeriön tukemana             toimenpiteet insinöörikoulutuksen kehittämi-
12322: käynnistänyt tutkinto- ja koulutusohjelmajärjes-   seksi on siten käynnistetty opetusministeriön ja
12323: telmän kehittämisen, jonka tavoitteena on yhte-    ammattikorkeakoulujen toimesta.
12324:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
12325: 
12326:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
12327: 4                                         KK 1334/1998 vp
12328: 
12329: 
12330: 
12331: 
12332:                                        Tili Riksdagens Talman
12333: 
12334:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     studier. Studieavbrotten påverkas i hög grad av
12335: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       det goda sysselsättningsläget för studerande
12336: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     inom det tekniska området. Mellan åren 1995
12337: man Leena Luhtanen m.fl. undertecknade skrift-       och 1997 var den genomsnittliga studietiden
12338: liga spörsmål nr 1334:                               inom det tekniska området 4,0-4,2 år, vilket bör
12339:                                                      anses som ett gott resultat då den normativa
12340:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      studietiden är 4 år.
12341:        för att antalet nybörjarplatser inom in-         Utbildningens kvalitet har uppmärksammats
12342:        genjörsutbildningenjusteras i relation tili   genom ett stödprogram för yrkeshögskolorna.
12343:        de resurser som utbildningen kräver samt      Satsningen på programmet är 500 milj. mk under
12344:        för att effektivera ingenjörsutbildningen     perioden 1992-1999. Åtgärderna gäller lärar-
12345:        och                                           fortbildning, internationalisering och undervis-
12346:           trygga en kvalitativ undervisning ge-      ning på främmande språk, utveckling av biblio-
12347:        nom att utveckla uppföljningen av utbild-     teks- och informationstjänsterna samt IT. De
12348:        ningsresultaten och arbetsfördelningen        mångsektoriella yrkeshögskolorna skapar möj-
12349:        mellan läroanstalterna?                       ligheter även för tvärsektoriella studier. Studie-
12350:                                                      metoderna utvecklas i riktning mot högskolestu-
12351:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dier som karaktäriseras av självständiga studie-
12352: anföra följande:                                     och arbetssätt.
12353:                                                         Ytterligare har ingenjörsutbildningen effekti-
12354:    Mellan undervisningsministeriet och yrkes-        verats och utvecklats genom ett program med
12355: högskolorna förs årligen mål- och resultatför-       extra åtgärder för informationsindustrin i en
12356: handlingar där man kommer överens om antalet         riktning som särskilt svarar mot arbetslivets be-
12357: nybörjarplatser per utbildningsområde för varje      hov. Nybörjarplatserna inom ingenjörsutbild-
12358: yrkeshögskola. Ar 1997 fanns det inom utbild-        ningen har enligt programmet, som inleddes
12359: ningen för unga sammanlagt ca 7 400 nybörjar-        1998, i hög grad fördelats tili utbildningsprogram
12360: platser inom det tekniska området. Motsvarande       som är inriktade mot informationsindustri. Till-
12361: tai för 1999 är ca 7 800. År 1996 fanns det på       delningen har utöver att man ökat baskapacite-
12362: institutnivå 3 400 nybörjarplatser inom det tek-     ten också skett genom att redan existerande ny-
12363: niska området. Av dem har 1 500 utvecklats tili      börjarplatser har omfördelats mellan andra tek-
12364: produktionsinriktad ingenjörsutbildning inom         niska utbildningprogram och informationsindu-
12365: yrkeshögskolesystemet. Minskningen är alltså         strins utbildningsprogram samt genom att pro-
12366: jämfört med platserna på institutnivå nästan         duktionsinriktad ingenjörsutbildning för infor-
12367: 2 000 nybörjarplatser.                               mationsindustrins branscher utvecklats av den
12368:    Eftersom yrkeshögskolesystemet inte är får-       slopade teknikerutbildningen. Av nybörjarplat-
12369: digt utbyggt är det svårt att jämföra dem som        serna för ingenjörsutbildningen går cirka hälften
12370: inlett utbildning och dem som utexaminerats i        år 1999 tili utbildning inom informationsindu-
12371: dag och tidigare år. En jämförelse mellan ingen-     strins sektor. Hur det extra åtgärdsprogrammet
12372: jörsexamina på institutnivå och yrkeshögskole-       utfaller kontrolleras genom för ändamålet igång-
12373: examina är på grund av skillnaderna i utbild-        satta projekt.
12374: ningssystemen oändamålsenlig. När yrkeshög-             Utbildningen kommer i fortsättningen allt
12375: skolesystemet är inkört kan man få jämförbara        mer att inriktas utgående från hur de som utexa-
12376: uppgifter om hur antalet utexaminerade under         minerats placerat sig i arbete. Arbetsfördelning-
12377: olika år har utvecklats. Studieavbrottens omfatt-    en mellan läroinrättningarna har man försökt
12378: ning är i detta skede av systemet det mest använd-   utveckla så att varje yrkeshögskola och de flesta
12379: bara måttet på hur effektiv och meningsfull in-      enheter som ordnar ingenjörsutbildning inom
12380: genjörsutbildningen är. År 1997 avbröt 8,9% av       samma yrkeshögskola skall haen klar profil i sitt
12381: de studerande inom det tekniska området sina         utbildningsutbud. Trots att dessa frågor tas upp
12382:                                           KK 1334/1998 vp                                          5
12383: 
12384: också i de årliga må1- och resultatförhand1ingar-   ningsprogramsystemet. Syftet är att förenhet1iga
12385: na mellan undervisningsministeriet och yrkes-       och skapa k1arhet i systemets uppbyggnad. Pro-
12386: högsko1orna, sker utveck1ingen av verksamhets-      jektet kommer att 1ämna sitt förs1ag tili nödvän-
12387: nätet i första hand på yrkeshögsko1ornas eget       diga utveck1ingsåtgärder i januari 1999.
12388: ansvar.                                                En1igt regeringens uppfattning har så1edes de
12389:    Rådet för yrkeshögsko1ornas rektorer ARE-        åtgärder som behövs för att utveck1a ingenjörsut-
12390: NE rf har med stöd av undervisningsministeriet      bi1dningen in1etts genom undervisningsministeri-
12391: satt igång en utveck1ing av examens- och utbi1d-    ets och yrkeshögsko1ornas försorg.
12392: 
12393:      He1singfors den 15 december 1998
12394: 
12395:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
12396:                                          KK 1335/1998 vp
12397: 
12398: Kirjallinen kysymys 1335
12399: 
12400: 
12401: 
12402: 
12403:                                   Mikko Elo /sd: Moottoriajoneuvon luvattomasta käyttöönotosta
12404: 
12405: 
12406: 
12407:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12408: 
12409:    Kansalaisten yleisen käsityksen mukaan ylei-     na. Siksi rangaistusten pitäisikin olla nopeita ja
12410: nen turvallisuus on maassamme selvästi heiken-      hyvin konkreettisia. On ehdotettu esimerkiksi
12411: tynyt. Tämä heijastuu mm. koteihin tehtävinä        arestirangaistuksia nuorille. On syytä erikseen
12412: murtoinaja yhä lisääntyvänä autojen Iuvattorna-     mainita, että omaisuusrikollisuuden on arvioitu
12413: na käyttöönottona. Erityisesti keskusteltaessa      maksavan Suomelle vuosittain noin 10 miljardia
12414: autojen luvattomasta käyttöönotosta ihmisten        markkaa.
12415: on vaikea ymmärtää, miksi varkautta ei kutsuta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12416: varkaudeksi, vaan luvattomaksi käyttöönotoksi.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12417:    Yleisen mielipiteen mukaan lainsäädäntöä pi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12418: täisikin muuttaa siten, että moottoriajoneuvon      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12419: luvaton käyttöönotto tuomitaan aina varkaute-
12420: na. Myös rangaistuksia varkauksista tulisi ko-                Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
12421: ventaa, sillä tuomiot ovat nykyään enimmäkseen             maan lainsäädännön muutosta siten, että
12422: muita kuin ehdottomia vankeustuomioita; eh-                autojen luvaton käyttöönotto tuomitaan
12423: dollista vankeutta, sakkoja ja yhdyskuntapalve-            aina varkaudeksi, ja
12424: lua. Poliisin käsityksen mukaan nuoret rikolliset             aikooko Hallitus samalla koventaa
12425: eivät pidä ehdollista tuomiota edes rangaistukse-          myös rangaistusta auton varastamisesta?
12426: 
12427:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
12428:                                            Mikko Elo /sd
12429: 
12430: 
12431: 
12432: 
12433: 280043
12434: 2                                         KK 1335/1998 vp
12435: 
12436: 
12437: 
12438: 
12439:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12440: 
12441:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       samalla kertaa tuomitaan luvattoman käytön li-
12442: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        säksi rangaistus useista muista rikoksista, myös
12443: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kokonaisrangaistukset kohoavat.
12444: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              Tuomioistuintilastojen mukaan esimerkiksi
12445: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        vuonna 1997 sellaisissa useita rikoksia koskevis-
12446: 1335:                                                sa tuomioissa, joihin sisältyi myös rangaistus lu-
12447:                                                      vattomasta käytöstä (rikoslain 28 luvun 7 §:n
12448:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-         l momentti) tuomittiin nuorelle seuraamukseksi
12449:        maan lainsäädännön muutosta siten, että       yli puolessa eli 54 prosentissa jutuista ehdoton
12450:        autojen luvaton käyttöönotto tuomitaan        vankeusrangaistus (näistä vajaa 20 prosenttia oli
12451:        aina varkaudeksi, ja                          yhdyskuntapalvelutuomioita), 28 prosentissa eh-
12452:           aikooko Hallitus samalla koventaa          dollinen rangaistus ja 16 prosentissa sakkoran-
12453:        myös rangaistusta auton varastamisesta?       gaistus. Lisäksi tuomittiin joitakin nuorisoran-
12454:                                                      gaistuksia tai nuori jätettiin seuraamusluontei-
12455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesti rangaistukseen tuomitsematta (2 prosent-
12456: vasti seuraavaa:                                     tia).
12457:                                                          Edellä olevista tilastotiedoista näkyy välilli-
12458:    Rikoslaissa varkautta (28 luvun 1-3 §)ja lu-      sesti myös se, että autojen luvaton käyttö on
12459: vatonta käyttöä (28 luvun 7-9 §)koskevat omat        tyypillisesti rikoskierteeseen joutuneiden nuor-
12460: tunnusmerkistöt. Erottelu perustuu siihen, että      ten toimintaa. Osassa Suomea kokeiltavana ole-
12461: varkaus edellyttää tarkoitusta omaisuuden pitä-      valla nuorisorangaistuksella pyritään kontrollin
12462: misestä itsellä eli anastamistarkoitusta. Autovar-   ja tuen avulla puuttumaan nuoren elämäntilan-
12463: kauksien osalta tämä tarkoittaa käytännössä esi-     teeseen juuri tällaisissa tilanteissa. Nuorisoran-
12464: merkiksi varastetun auton pilkkomista osiin ja       gaistukseen kuuluu yhdyskuntapalvelun tyyp-
12465: näiden myymistä taikka auton kuljettamista           pistä työtä, muita yhteiskuntaan sopeuttamista
12466: maan rajojen ulkopuolelle ja myymistä siellä tai     edistäviä ohjelmia sekä tehokas valvonta. Edus-
12467: muutoin tarkoitusta lopullisesti erottaa auto        kunnan käsiteltävänä on lisäksi hallituksen esitys
12468: omistajan määräämisvallasta. Autoihin kohdis-        laiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta an-
12469: tuvassa luvattamassa käytössä tarkoituksena on       netun lain muuttamisesta (HE 188/1998 vp). La-
12470: sen sijaan käyttää toisen omaisuutta ainoastaan      kia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nuoriso-
12471: rajoitetun ajan, ja sen jälkeen hylätä ajoneuvo.     rangaistus voitaisiin tuomita aikaisempaa var-
12472: Vaikka arkikielessä moottoriajoneuvon luvaton-       haisemmassa vaiheessa rikoskierrettä eli jo ennen
12473: ta käyttöä usein nimitetään varkaudeksi, kyse ei     ensimmäistä ehdollista rangaistusta.
12474: ole varkaudesta, koska tekijän tahallisuus ei lu-        Luvattoman käytön ja varkauden sijoittami-
12475: vattomassa käytössä ulotu omaisuuden anasta-         nen eri tunnusmerkistöön rikoslaissa ilmentää
12476: miseen.                                              nykyisin vallalla olevaa käsitystä siitä, että teki-
12477:    Varkaus ja luvaton käyttö on erotettu toisis-     jän syyllisyys on myös näissä teoissa erilainen.
12478: taan aina rikoslain säätämisestä asti vuonna         Luvaton käyttö liittyy yleensä muihin rikoksiin
12479: 1889.                                                ja kokonaisrangaistukset ovat jo nykyisin suh-
12480:    Arvioitaessa luvattomasta käytöstä seuraavia      teellisen ankarat. Käynnissä olevalla nuorisoran-
12481: rangaistuksia on tärkeää muistaa, että luvatto-      gaistuskokeiluna pyritään sisällöllisesti puuttu-
12482: maan käyttöön liittyy yleensä myös muita rikok-      maan rikoskierteeseen joutuneiden nuorten ase-
12483: sia. Tyypillisesti nuorelle tuomitaan samalla ker-   maan. Edellä mainituista syistä oikeusministe-
12484: taa rangaistus myös varkaudesta, koska luvatto-      riön suunnitelmissa ei ole ryhtyä valmistelemaan
12485: man käytön yhteydessä autosta usein anastetaan       muutoksia autojen luvatonta käyttöä koskevaan
12486: irtainta omaisuutta, esimerkiksi radio. Myös esi-    lainsäädäntöön.
12487: merkiksi rattijuopumus ja ajokortitta ajo liitty-        Lisäksi on huomattava, että sisäasiainministe-
12488: vät usein luvattomaan käyttöön. Kun nuorelle         riöstä saatujen tietojen mukaan poliisi tulee
12489:                                           KK 1335/1998 vp                                            3
12490: 
12491: suuntaamaan erityistä huomiota autojen luva-         nerikollisuuteen. Valtioneuvosto viimeistelee
12492: tonta käyttöä koskeviin rikoksiin, ja tarkoitukse-   huumausainepoliittista ohjelmaa, jonka tarkoi-
12493: na on muun muassa nostaa näiden rikosten sel-        tuksena on muun muassa tehostaa huumausaine-
12494: vittämisastetta. Moottoriajoneuvojen luvatto-        rikosten ja näihin rikoksiin liittyvien rikosten
12495: mat käytöt liittyvät myös kasvavaan huumausai-       torjuntaa.
12496:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
12497: 
12498:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
12499: 4                                              KK 1335/1998 vp
12500: 
12501: 
12502: 
12503: 
12504:                                            Tili Riksdagens Talman
12505: 
12506:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               stolsstatistiken t.ex. 1997, i fråga om sådana do-
12507: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande               mar som gällde flera brott och som också omfat-
12508: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           tade straff för olovligt brukande (28 kap. 7 §
12509: dagsman Mikko Elo undertecknade skriftliga                1 mom. strafflagen), den unga personen till ovill-
12510: spörsmåls nr 1335:                                        korligt fångelsestraff i mer än hälften, dvs. 54 %,
12511:                                                           av målen (av dessa var knappt 20% samhälls-
12512:            Har Regeringen för avsikt att börja            tjänstdomar), till villkorligt straffi 28% av målen
12513:         bereda en ändring av lagstiftningen så att        och till bötesstraff i 16 % av målen. I några fall
12514:         olovligt ibruktagande av en bil alltid be-        dömdes dessutom ungdomsstraffut, eller använ-
12515:         straffas som stöld, och                           des åtalseftergift som påföljd (2 %).
12516:            ämnar Regeringen samtidigt också                  Av de statistiska uppgifterna ovan framgår
12517:         skärpa straffet för bilstöld?                     indirekt också att olovligt brukande av bilar är en
12518:                                                           verksamhet som är typisk för ungdomar som
12519:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             befinner sig i en brottsspiral. Syftet med det för-
12520: anföra följande:                                          sök med ungdomsstraff som pågår i en del av
12521:                                                           landet är att med hjälp av kontroll och stöd
12522:    I strafflagen gäller särskilda rekvisit för stöld      ingripa i de ungas livssituation uttryckligen i så-
12523: (28 kap. 1-3 §) och olovligt brukande (28 kap.            dana fall. Till ungdomsstraffet hör arbete av ty-
12524: 7-9 §). Särskiljningen grundar sig på att stöld           pen samhällstjänst, andra program vilkas syfte är
12525: förutsätter att en person själv ämnar behålla             att främja en anpassning till samhället samt ef-
12526: egendomen, dvs. ett tillgreppssyfte. När det gäl-         fektiv övervakning. Riksdagen håller dessutom
12527: ler bilstölder betyder dettai praktiken t.ex. att en      på att behandla regeringens proposition med för-
12528: stulen bil tas i sär i mindre delar, vilka säljs, eller   slag tilllag om ändring av lagen om försöksverk-
12529: att bilen förs till utlandet och säljs där, eller         samhet med ungdomsstraff (RP 188/1998 rd).
12530: annars att syftet är att slutgiltigt frånta ägaren        Lagen föreslås bli ändrad så att ungdomsstraff
12531: bestämmanderätten över bilen. Vid olovligt                kan dömas ut i ett tidigare skede av brottsspiralen
12532: brukande av en bil är syftet däremot att använda          än förut, dvs. redan före det första villkorliga
12533: någon annans egendom endast en begränsad tid              straffet.
12534: och därefter överge fordonet. Trots att olovligt             Det att olovligt brukande och stöld hör till
12535: brukande av motorfordon i vardagsspråket ofta             olika rekvisit i straffiagen är ett uttryck för den
12536: kaUas stöld, är det inte fråga om stöld, eftersom         rådande uppfattningen om att också gärnings-
12537: gärningsmannens uppsåt vid olovligt brukande              mannens skuld är olikai fråga om dessa gärning-
12538: inte utsträcker sig till tillgrepp av egendomen.          ar. Olovligt brukande är ofta förknippat med
12539:    Gärningarna stöld och olovligt brukande har            andra brott, och de totala straffen är redan i dag
12540: hållits isär ända sedan strafflagen stiftades 1889.       relativt stränga. Genom det pågående försöket
12541:    När man bedömer straffen för olovligt bru-             med ungdomsstraff strävar man efter att inne-
12542: kande är det viktigt att komma ihåg att olovligt          hållsmässigt ingripa i sådana ungdomars ställ-
12543: brukande i allmänhet också är förknippat med              ning som bef nner sig i en brottsspiral. Av de ovan
12544: andra brott. Det typiska är att en ung person             nämnda orsakerna har justitieministeriet inga
12545: samtidigt också döms till straff för stöld, efter-        planer på att börja bereda ändringar i den lag-
12546: som lös egendom, t.ex. en radio, ofta stjäls från         stiftning som gäller olovligt brukande av bilar.
12547: bilen i samband med det olovliga brukandet. Det              Det bör dessutom noteras att polisen, enligt
12548: olovliga brukandet är ofta också förknippat med           uppgifter som erhållits från inrikesministeriet,
12549: t.ex. rattfylleri och körning utan körrätt. När en        kommer att rikta särskild uppmärksamhet på
12550: ung person utöver att dömas till straffför olovligt       brott som gäller olovligt brukande av bilar, och
12551: brukande samtidigt också döms till straff för             att avsikten är att bl.a. öka andelen utredda brott
12552: flera andra brott, ökar även de totala straffen.          härvidlag. Det olovliga brukandet av motorfor-
12553:    När det gäller påföljderna dömdes enligt dom-          don har också anknytning till den ökande narko-
12554:                                             KK 1335/1998 vp                                             5
12555: 
12556: tikabrottsligheten. Statsrådet håller på att fårdig-   är att bl.a. effektivera bekämpningen av narkoti-
12557: ställa ett narkotikapolitiskt program, vars syfte      kabrott och brott som hänför sig till dem.
12558: 
12559:      Helsingforsden 9 december 1998
12560: 
12561:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
12562:                                            KK 1336/1998 vp
12563: 
12564: Kirjallinen kysymys 1336
12565: 
12566: 
12567: 
12568: 
12569:                                    Pentti Tiusanen /vas ym.: Eduskunnan mahdollisuudesta vaikuttaa
12570:                                       MAJ-sopimuksen kaltaisten sijoitussäännösten valmisteluun
12571: 
12572: 
12573:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12574: 
12575:    OECD:n monenvälisestä sijoitussopimukses-             Julkisuudesta piilossa toteutettujen neuvotte-
12576: ta käydyt MAJ-neuvottelut lopetettiin nykymuo-        lujen vaarana on sopimustulos,jossa ylikansallis-
12577: dossaan. EU :n ja useiden maiden parlamentit,         ten yritysten oikeudet ovat paremmin suojatut ja
12578: Ranska ja monet kehitysmaat, sadat maailman           juridisesti velvoittavarumat kuin YK:ssa ja kan-
12579: kansalais- ja ammattijärjestöt sekä useat laki-       sallisissa parlamenteissa säädetyt ihmisoikeudet,
12580: asiantuntijat ilmaisivat huolensa siitä, miten        maapallon ihmisten ja yleensä elämän perusoi-
12581: MAJ vaarantaa demokratioiden perusoikeuksia.          keudet ovat.
12582:    Neuvoteltavien sijoitussäännösten lähtökoh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12583: dat, seuraamukset ja niitä koskeva politiikka tu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12584: lee saadajatkossa myös Suomessa huomattavasti         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12585: selvemmin kansanedustajien ja parlamentaari-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12586: sen julkisuuden demokraattisesti ratkaistaviksi.
12587:    Mikäli neuvottelut siirretään WTO:n piiriin,                  Onko Hallitus valmis asettamaan Suo-
12588: ovat vaarana neuvottelut, jotka käydään ainoas-               men periaatteet ja tavoitteet tulevissa
12589: taan ED-komission yhteiskompetenssin valtuuk-                 monenvälisissä      sijoitusneuvotteluissa
12590: sin. Näin kansallisten parlamenttien mahdolli-                avoimen kansalaiskeskustelun kohteeksi
12591: suus seurata ja ohjata prosessia sekä välittää kan-           ja eduskunnan arvioitavaksi, ja
12592: salaisten käsityksiä monenvälisten sijoitussopi-                 mikä on Suomen hallituksen kanta sii-
12593: musten tarkoituksenmukaisuudesta eivät riittä-                hen, että neuvottelut käytäisiin esimer-
12594: västi toteutuisi.                                             kiksi WTO:n sijasta YK:n järjestelmien
12595:                                                               tarjoamissa puitteissa?
12596: 
12597:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998
12598: 
12599:          Pentti Tiusanen /vas          Satu Hassi /vihr           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
12600:          Ulla Anttila /vihr            Annika Lapintie /vas       Heikki Rinne /sd
12601:          Mikko Elo /sd                 Kari Uotila /vas           Tarja Kautto /sd
12602:                                        Tuija Brax /vihr
12603: 
12604: 
12605: 
12606: 
12607: 280043
12608: 2                                          KK 1336/1998 vp
12609: 
12610: 
12611: 
12612: 
12613:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12614: 
12615:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        visella tiedotuksella ajamaan maamme etuja neu-
12616: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         votteluissa.
12617: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Minkä tahansa monenvälisen sijoitussopi-
12618: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      muksen, jossa Suomi on mukana, on oltava so-
12619: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        pusoinnussa Suomen muiden kansainvälisten
12620: n:o 1336:                                             velvoitteiden kanssa.
12621:                                                           Käynnissä oleva kansalaiskeskustelu asiasta
12622:           Onko Hallitus valmis asettamaan Suo-        on osoittanut, että Suomessa vallitsee laaja yksi-
12623:        men periaatteet ja tavoitteet tulevissa        mielisyys siitä, että monenväliset säännöt ovat
12624:        monenvälisissä      sijoitusneuvotteluissa     tarpeen kansainvälisessä sijoitustoiminnassa ja
12625:        avoimen kansalaiskeskustelun kohteeksi         ollaan valmiit tukemaan siihen tähtäävää työtä.
12626:        ja eduskunnan arvioitavaksi, ja                Suomessa ja myös muissa EU-maissa pidetään
12627:           mikä on Suomen hallituksen kanta sii-       avoimuutta kansainvälisiin sijoituksiin liittyvien
12628:        hen, että neuvottelut käytäisiin esimer-       kysymysten käsittelyssä ensiarvoisen tärkeänä.
12629:        kiksi WTO:n sijasta YK:n järjestelmien             Hallitus on käydyissä neuvotteluissa pyrkinyt
12630:        tarjoamissa puitteissa?                        ja tulee jatkossakin pyrkimään korkeatasoisen ja
12631:                                                       tasapuolisen monenvälisen sijoitussopimuksen
12632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          aikaansaamiseen. Sellaisen tulee sisältää myös
12633: vasti seuraavaa:                                      korkea velvoitetaso ympäristönsuojelulle ja työ-
12634:                                                       olosuhteille. Sopimuksessa tulee taata myös kult-
12635:     Monenvälisissä sijoitussopimusneuvotteluis-       turellisen moninaisuuden suoja. Sopimus ei saa
12636: sa, tapahtuivatpa ne sitten missä kansainvälises-     myöskään rajoittaa valtiovallan sääntelymah-
12637: sajärjestössä tahansa, hallituksen tavoitteena on     dollisuuksia yhteiskunnan ja kansalaisten kan-
12638: ensi sijassa pyrkiä turvaamaan suomalaisen elin-      nalta elintärkeillä aloilla, samalla kun taataan ei-
12639: keinoelämän mahdollisuudet toimia maan rajo-          syrjivä kohtelu yrityksille omistajuudesta riippu-
12640: jen ulkopuolella tasavertaiselta, ei-syrjivältä       matta. Huomiota on kiinnitettävä myös kehitys-
12641: pohjalta muiden maiden sijoittajien kanssa. Ta-       maiden erityisalasuhteiden hyväksymiseen neu-
12642: voitteena on myös osoittaa muiden maiden sijoit-      votteluissa.
12643: tajille, että Suomi noudattaa kansainvälisesti hy-        Hallituksen käsityksen mukaan monenväli-
12644: väksyttyjä yleisiä periaatteita ulkomaisten sijoi-    seen sijoitussopimukseen tähtäävää selvitystyötä
12645: tusten kohtelussa.                                    tulee jatkaa OECD:ssa. Hallitus ei toisaalta näe
12646:    Omalta osaltaan ja yhteistyössä muiden ED-         ristiriitaa sille, että WTO:ssa voitaisiin aloittaa
12647: maiden kanssa Suomen hallitus pitää tärkeänä          laajemmalla kokoonpanolla sijoituksiin liittyvät
12648: avoimen kansalaiskeskustelun käymistä ja edus-        sopimusneuvottelut, kun järjestö ja jäsenet ovat
12649: kunnan informoituna pitämistä ja näkemysten           siihen valmiita.
12650: kuulemista.                                               Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä,
12651:     Hallitus on hyvin aktiivisesti informoinut sekä   että tällaiset neuvottelut käytäisiin YK:n järjes-
12652: kansalaisia että eduskuntaa. Kiinnostus on tosin      telmien tarjoamissa puitteissa, kuten esimerkiksi
12653: usein ollut hyvin rajoitettua. Viimeiseen edus-       UNCTAD:ssa, jota ei ole käytetty sitovien sopi-
12654: kunnassa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen,        musten solmimiseen. UNCT AD:n puitteissa on
12655: jossa käsiteltiin globalisaatiota,johon MAJ-neu-      sen sijaan tehty kansainväliseen sijoitustoimin-
12656: vottelut kuuluvat osana, osallistui vain muutama      taan liittyvää selvitystyötä sekä järjestetty siihen
12657: kansanedustaja. Vähäisestä kiinnostuksesta            liittyviä seminaareja.
12658: huolimatta hallitus tulee hyvin avoimesti ja aktii-
12659: 
12660:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
12661: 
12662:                                                                               Ministeri Ole Norrback
12663:                                           KK 1336/1998 vp                                               3
12664: 
12665: 
12666: 
12667: 
12668:                                        Tili Riksdagens Talman
12669: 
12670:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Vilket multilateralt investeringsavtal som
12671: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       helst som Finland är part av skall dessutom över-
12672: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     ensstämma med Finlands övriga internationella
12673: man Pentti Tiusanen m.fl. undertecknade skrift-      förpliktelser.
12674: liga spörsmål nr 1336:                                  Den pågående medborgardebatten om detta
12675:                                                      har visat att det råder stor enighet i Finland om
12676:           Är Regeringen beredd att tillse att Fin-   behovet av multilaterala regler för den interna-
12677:        lands principer och mål i de kommande         tionella investeringsverksamheten, och man är
12678:        multilaterala investeringsförhandlingar-      redo att stödja arbetet för detta. 1 Finland och i
12679:        na underställs en öppen medborgarde-          de övriga EU-länderna anser man att öppenhet
12680:        batt och bedömning i riksdagen, och           är av största vikt i frågor som hör samman med
12681:           hur förhåller sig Finlands regering tili   internationella investeringar.
12682:        att förhandlingarna kunde föras inom ra-         1 de förhandlingar som förts har regeringen
12683:        men för t.ex FN-arrangemang i stället för     stävat efter ett rättvist multilateralt investerings-
12684:        WTO?                                          avtal av hög standard och kommer att eftersträva
12685:                                                      detta även i fortsättningen. Ett sådant avtal bör
12686:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        innehålla en hög förpliktelsenivå för miljöskydd
12687: anföra följande:                                     och arbetsvilikor. Avtalet skall kunna garantera
12688:                                                      skydd för den kulturella mångfalden. A vtalet får
12689:    Regeringens mål i de multilaterala investe-       inte begränsa statsmaktens möjligheter tili regle-
12690: ringsavtalsförhandlingarna- oberoende a v i vii-     ring på områden som är livsviktiga för samhället
12691: ken internationell organisation de förs- är att i    och medborgarna, samtidigt som företagen ga-
12692: första hand sträva efter att trygga det finska       ranteras en icke-diskriminerande behandling
12693: näringslivets möjligheter att arbeta utanför lan-    oberoende av vem som är ägare. Hänsyn bör
12694: dets gränser på jämlik, icke-diskriminerande         också fåstas vid godkännande av utvecklingslän-
12695: grund tillsammans med investerare från andra         dernas särförhållanden i förhandlingarna.
12696: länder. Ett annat mål är att visa investerare från      Enligt regeringens uppfattning bör utred-
12697: andra Iänder att Finland följer internationellt      ningsarbetet som syftar tili ett multilateralt inves-
12698: allmänt godtagna principer vid behandlingen av       teringsavtal fortsätta inom OECD. Å andra si-
12699: utländska investeringar.                             dan ser regeringen ingen kontlikt i att avtalsför-
12700:    F ör sin egen del och i samråd med de andra       handlingar angående investeringar kunde inledas
12701: EU -länderna anser Finlands regering det viktigt     med en bredare sammansättning inom WTO, då
12702: att en öppen medborgardebatt förs och att riks-      organisationen och medlemmarna är redo för
12703: dagen hålls informerad och rådfrågas.                detta.
12704:    Regeringen har mycket aktivt informerat så-          Regeringen anser det inte ändamålsenligt att
12705: väl medborgarna som riksdagen. lntresset har         förhandlingar förs inom ramen för FN-systemet,
12706: dock ofta varit mycket begränsat. Vid den senas-     t.ex. UNCTAD, som inte har använts för upprät-
12707: te informationen i riksdagen om globaliseringen      tande av bindande avtal. Inom ramen för UNC-
12708: av viiken MAI-förhandlingarna utgör en del, var      T AD har däremot anordnats seminarier och ut-
12709: bara några få riksdagsmän närvarande. Trots det      förts utredningsarbete som anknyter tili interna-
12710: ringa intresset kommer regeringen att i stor öp-     tionell investeringsverksamhet.
12711: penhet och med aktiv information driva vårt
12712: lands intressen i förhandlingarna.
12713: 
12714:      Helsingforsden 8 december 1998
12715: 
12716:                                                                               Minister Ole Norrback
12717:                                              KK 1337/1998 vp
12718: 
12719: Kirjallinen kysymys 1337
12720: 
12721: 
12722: 
12723: 
12724:                                     Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Ihmisarvon toteutumisesta
12725: 
12726: 
12727: 
12728:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12729:     Kuopiolaistutkimuksen tulokset ovat herättä-           Terveydenhuoltojärjestelmän       vaikeuksista
12730: neet kannanottoja ihmisarvosta ja sen toteutumi-        huolimatta eutanasiaa on pidettävä ihmisarvoa
12731: sesta. Armokuolema, eutanasia tai auttaminen            loukkaavana. Ihmisen surmaamisen mahdolli-
12732: ennenaikaiseen kuolemaan on noussut esille si-          suus on suljettava pois.
12733: vutuotteena keskusteltaessa ihmisten hoivan ta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12734: sosta. Keskustelu ja rajankäynti lääkäreiden tai        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12735: tavallisten ihmisten avunannosta kuolemaan              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12736: puuttuu. Onko ylipäätänsä ihmisellä oikeutta            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12737: päättää toisen ihmisen kuoleman ajankohdasta
12738: silloin, kun ihminen on parantumattomasti sai-                    Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
12739: ras?                                                           että suomalaisessa yhteiskunnassa ja
12740:     Suomessa ei ole rikos avustaa toista ihmistä               kulttuurissa toteutetaan ihmisarvoa käy-
12741: itsemurhassa. On kuitenkin epäselvää, missä                    tännössä elämän kaikissa vaiheissa, ja
12742: määrin terveydenhuollon ammattilaiset saavat                      mitä keinoja Hallitus aikoo käyttää
12743: avustaa kuolemaa toivovaa potilasta. Ennakko-                  heikkojen, parantumattomasti sairaiden
12744: tapauksia ei liene.                                            ihmisten elämän kunnioittamiseksi ja ar-
12745:     Kuopiossa kerätty tutkimus antaa pelottavia                vokkaan kuoleman säilyttämiseksi niin,
12746: viitteitä siitä, että ihminen alkaisi määritellä, ke-          ettei aktiivista kuoleman jouduttamista
12747: nellä on oikeus elää ja kenellä ei. Oikeus elämään             sallita?
12748: on ihmisoikeuksista perustavin. Elämän kun-
12749: nioittaminen on elämän oma laki, jota rikottaes-
12750: sa joudutaan arveluttavalle tielle.
12751: 
12752:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
12753:                       Jouko Jääskeläinen /skl                    Päivi Räsäneniski
12754: 
12755: 
12756: 
12757: 
12758: 280043
12759: 2                                         KK 1337/1998 vp
12760: 
12761: 
12762: 
12763: 
12764:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12765: 
12766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sia. Laki korostaa ihmisarvon kunnioittamista ja
12767: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tietoon perustuvaa suostumusta lääketieteellisen
12768: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tutkimuksen yhteydessä ja asettaa sallitulle tutki-
12769: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko           mukselle selvät rajat.
12770: Jääskeläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Suomessa ei sallita aktiivista kuoleman jou-
12771: myksen n:o 1337:                                     duttamista. Toisen ihmisen surmaaminen, vaik-
12772:                                                      ka se tapahtuisi hänen omasta vakaasta pyynnös-
12773:           Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,      tään, on rikos. Sen sijaan hyvää saattehoitoa
12774:        että suomalaisessa yhteiskunnassa ja          korostetaan. Kun potilaan sairaus johtaa kuole-
12775:        kulttuurissa toteutetaan ihmisarvoa käy-      maan eikä kuolemaa kyetä hoitotoimin estä-
12776:        tännössä elämän kaikissa vaiheissa, ja        mään, on hyvällä oireenmukaisella hoidolla py-
12777:           mitä keinoja Hallitus aikoo käyttää        rittävä parantamaan jäljellä olevan elämän laa-
12778:        heikkojen, parantumattomasti sairaiden        tua. Toimenpiteet, jotka ainoastaan pitkittävät
12779:        ihmisten elämän kunnioittamiseksi ja ar-      potilaan kärsimyksiä, eivät ole hyvää hoitoa.
12780:        vokkaan kuoleman säilyttämiseksi niin,        Hyvään hoitoon kuuluu muun muassa riittäväs-
12781:        ettei aktiivista kuoleman jouduttamista       tä kivunlievityksestä huolehtiminen.
12782:        sallita?                                         Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
12783:                                                      mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmär-
12784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ryksessä hänen kanssaan ja potilaalla on aina
12785: vasti seuraavaa:                                     oikeus kieltäytyä hoidosta, jolloin häntä on hoi-
12786:                                                      dettava muulla lääketieteellisesti hyväksyitäväliä
12787:    Suomalaisen yhteiskunnan perusperiaatteisiin      tavalla. Terveydenhuoltohenkilökunta ei saa an-
12788: kuuluu ihmisarvon kunnioittaminen ihmisen elä-       taa aktiivista kuolinapua potilaan pyynnöstä
12789: män kaikissa vaiheissa. YK:n ihmisoikeuksien         huolimatta. Lain 8 §:n mukaan potilaalle on an-
12790: yleismaailmallinen julistus on hyväksytty jo         nettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaa-
12791: vuonna 1948. Viime vuonna Suomi allekirjoitti        van vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito, vaik-
12792: Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia ja biolää-         ka potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun
12793: ketiedettä käsittelevän sopimuksen ja selvittää      syyn vuoksi voi saada selvitystä. Jos potilas on
12794: parhaillaan sopimuksen ratifioinnin edellytyk-       aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoi-
12795: siä. Sopimuksen tarkoituksena on suojata kaik-       toa koskevan tahtonsa esimerkiksi kirjallisen
12796: kien ihmisten ihmisarvoaja identiteettiä ja kun-     hoitotestamentin muodossa, ei hänelle saa antaa
12797: nioittaa heidän oikeuksiaan biolääketieteen          tämän tahdon vastaista hoitoa.
12798: alueella. Lääketieteen nopea kehitys voi hallitse-      Kysymyksessä viitataan tutkimukseen, jonka
12799: mattomana johtaa ihmisarvon ja ihmisoikeuk-          mukaan lähes puolet väestöstä sallisi aktiivisen
12800: sien loukkauksiin, minkä vuoksi tarvitaan sopi-      kuolinavun parantumatonta syöpää sairastaville
12801: mus asettamaan hoidolle ja tutkimukselle hyväk-      ja vaikeasti dementoituneille ja hyvin monet
12802: syitävät rajat.                                      myös syvästi kehitysvammaisille ja neliraajahal-
12803:    Potilaan lakisääteinen asema on kansainväli-      vaantuneille. Hoitajien ja erityisesti lääkäreiden
12804: sen vertailun perusteella Suomessa vahva. Poti-      keskuudessa kuolinapua kannatettiin selvästi vä-
12805: laan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/      hemmän. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää jul-
12806: 1992) 3 §:n mukaan hoito on järjestettävä niin,      kisuudessa esitettyjä tutkimustietoja huolestut-
12807: että potilaan ihmisarvoa ei loukata ja että hänen    tavina. Tietojen mukaan jotkut olivat valmiit
12808: vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.       hyväksymään aktiivisen kuolinavun henkilöille,
12809: Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva laki       jotka eivät itse kykene ilmaisemaan tahtoaan tai
12810: lääketieteellisestä tutkimuksesta säätää ihmiseen    jotka eivät sairasta kuolemaan johtavaa sairaut-
12811: sekä ihmisen sikiöön ja alkioon kohdistuvasta        ta. Ministeriö kuitenkin korostaa, että tutkimus
12812: tutkimuksesta. Se säätää myös eettisistä toimi-      koskee ihmisten mielipiteitä ja että aktiivista
12813: kunnista,jotka tähän asti ovat olleet vapaaehtoi-    kuolinapua koskeva kielto sitoo myös niitä ter-
12814:                                           KK 1337/1998 vp                                             3
12815: 
12816: veydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka ovat          ten valmistelussa, joihin liittyy eettisiä näkökoh-
12817: vastanneet tutkimuskyselyyn kuolinavun salli-        tia.
12818: vasti.                                                  Äsken on myös tuotu julkisuuteen tapauksia,
12819:    Keskustelua kuolinavusta on syytä jatkaa ja       joissa vanhusten on esitetty joutuneen syyttä
12820: syventää. Väestölle on annettava asiallista ja       saattohoitoon. Terveydenhuollon oikeusturva-
12821: monipuolista tietoa kysymyksistä, jotka kosket-      keskus, jonka tehtävänä on valvoa terveyden-
12822: tavat kaikkia ja jotka väärin uutisoituna herät-     huollon henkilöstön toimintaa, on esitettyjen
12823: tävät väärinkäsityksiä ja aiheetonta pelkoa.         väitteidenjohdosta ryhtynyt selvittämään näiden
12824: Vastaperustetun valtakunnallisen terveyden-          henkilöiden saamaa hoitoa. Tässä selvittelyssä
12825: huollon eettisen neuvottelukunnan tarkoituk-         tutkitaan jokaisen potilaita hoitaneen henkilön
12826: sena on käydä laajaa hoitoeettistä keskustelua       menettely. Potilasturvallisuutta on se, että sairas
12827: ajankohtaisista terveydenhuollon ilmiöistä. Sik-     ihminen voi luottaa häntä hoitavan henkilön
12828: si sen jäsenet edustavat monipuolisesti asiakkai-    osaamiseen. Terveydenhuollossa tehtyjen virhei-
12829: den, palvelujen tarjoajien, terveydenhuollon am-     den kasvusta ei toistaiseksi ole näyttöä, mutta
12830: mattilaisten, etiikan ja juridiikan asiantuntijoi-   tilannetta seurataan sekä tilastojen (potilasva-
12831: den sekä poliittisen päätöksenteon kokemusta ja      hinkoilmoitukset, ammatinharjoittajiin kohdis-
12832: näkökulmia. Neuvottelukuntaa kuullaan myös           tuvat kantelut) että kuolinsyytutkinnan avulla.
12833: sellaisten terveydenhuoltoa koskevien lakiesitys-
12834: 
12835:      Helsingissä l 0 päivänä joulukuuta 1998
12836:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12837: 4                                            KK 1337/1998 vp
12838: 
12839: 
12840: 
12841: 
12842:                                           Tili Riksdagens Talman
12843: 
12844:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1 lagen understryks att människovärdet skall res-
12845: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          pekteras och att ett på kunskap baserat samtycke
12846: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        skall ges i samband med medicinsk forskning.
12847: man Jouko Jääskeläinen m.fl. undertecknade              Dessutom dras tydliga gränser för den forskning
12848: skriftliga spörsmål nr 1337:                            som tillåts.
12849:                                                             1 Finland tillåts inte aktivt påskyndande av
12850:            På vilket sätt ämnar Regeringen se till      döden. Att ta livet av en annan människa är ett
12851:         att man i vårt samhälle och i vår kultur        brott oberoende av om det sker på hans egen
12852:         beaktar människovärdet i praktiken i alla       orubbliga begäran. Däremot understryks god
12853:         skeden av livet och                             terminalvård. När en patients sjukdom leder till
12854:            vilka medel ämnar Regeringen använ-          döden och döden inte kan förhindras med hjälp
12855:         da för att svaga, obotligt sjuka männi-         av vårdåtgärder bör man genom en god symp-
12856:         skors Iiv skall respekteras och för att         tomenlig vård försöka förbättra livskvaliteten
12857:         dessa människor skall få en värdig död så       under den återstående tiden. Åtgärder som bara
12858:         att aktivt påskyndande av döden inte till-      förlänger patientens lidande är inte god vård. Tili
12859:         låts?                                           en god vård hör bl.a. att man ser tili att patienten
12860:                                                         får tillräcklig smärtlindring.
12861:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Enligt lagen om patientens ställning och rät-
12862: anföra följande:                                        tigheter skall vården och behandlingen ges i sam-
12863:                                                         förstånd med patienten. Patienten har alltid rätt
12864:    Till grundprinciperna för det finska samhället       att vägra att ta emot en viss vård eller behandling
12865: hör att människovärdet skall respekteras i alla         och om så sker skall den ges på något annat sätt
12866: skeden av livet. FN :s allmänna förklaring om de        som är godtagbart från medicinsk synpunkt.
12867: mänskliga rättigheterna har godkänts redan              Hälso- och sjukvårdspersonalen får inte ge en
12868: 1948. 1fjol undertecknade Finland Europarådets          patient aktiv dödshjälp även om han begär det.
12869: konvention om mänskliga rättigheter och biome-          Enligt 8 § skall patienten beredas den vård som
12870: dicin och som bäst utreds förutsättningarna för         behövs för avvärjande av fara som hotar hans Iiv
12871: ratificering av konventionen. Avsikten med kon-         eller hälsa även om hans vilja på grund av med-
12872: ventionen är att skydda alla människors männi-          vetslöshet eller av någon annan orsak inte kan
12873: skovärde och identitet och respektera deras rät-        utredas. Har patienten tidigare på ett giltigt sätt
12874: tigheter inom biomedicinen. Den snabba utveck-          uttryckt sin bestämda vilja i fråga om vården,
12875: lingen inom läkarvetenskapen kan okontrollerad          t.ex. i form av ett skriftligt vårdtestamente, får
12876: leda till brott mot människovärdet och de mänsk-        han inte ges vård som strider mot hans viljeför-
12877: liga rättigheterna och därför behövs det en kon-        klaring.
12878: vention som drar godtagbara gränser för vården              1 spörsmålet hänvisas tili en undersökning en-
12879: och forskningen.                                        ligt viiken nästan hälften av befolkningen skulle
12880:    1 internationell jämförelse är patientens lag-       tillåta aktiv dödshjälp för obotligt cancersjuka
12881: stadgade ställning stark i Finland. Enligt 3 § la-      och svårt dementa, och många skulle även tiliä ta
12882: gen om patientens ställning och rättigheter (785/       aktiv dödshjälp för gravt utvecklingsstörda eller
12883: 1992) skall vården ordnas och patienten bemötas         personer med förlamning som omfattar alla fyra
12884: så att hans människovärde inte kränks och att           extremiteterna. Bland vårdarna och särskilt
12885: hans övertygelse och integritet respekteras. 1 det      bland läkarna fick dödshjälp klart mindre under-
12886: förslag tilllag om medicinsk forskning som för          stöd än bland allmänheten. Social- och hälso-
12887: närvarande behandlas i riksdagen regleras viliko-       vårdsministeriet anser att de undersökningsre-
12888: ren för medicinsk forskning där människor,              sultat som anförts i offentligheten är oroväckan-
12889: mänskliga embryon och foster utgör forsknings-          de. Enligt dem är somliga beredda att godkänna
12890: objekt. Lagen innehåller också bestämmelser om          aktiv dödshjälp i fråga om personer som inte
12891: etiska kommitteer, som hittills har varit frivilliga.   själva kan uttrycka sin vilja eller som inte lider av
12892:                                              KK 1337/1998 vp                                             5
12893: 
12894: en sjukdom som kan leda tili döden. Ministeriet         höra delegationen vid beredningen av sådana
12895: understryker dock att undersökningen gäller             lagförslag gällande social- och hälsovården som
12896: människors äsikter och att förbudet mot aktiv           är förknippade med etiska synpunkter.
12897: dödshjälp binder ocksä sådana yrkesutbildade               För en tid sedan publicerades även uppgifter
12898: personer inom hälso- och sjukvärden som i sam-          enligt vilka åldringar pästäs ha blivit intagna för
12899: band med undersökningen svarat att de godkän-           terminalvård utan orsak. Rättsskyddscentralen
12900: ner eutanasi.                                           för hälsovården, som har i uppdrag att övervaka
12901:    Det är skäl att fortsätta och fördjupa diskus-       hälso- och sjukvärdspersonalens verksamhet,
12902: sionen om dödshjälp. Befolkningen bör fä saklig         har pä grund av ovan nämna päståenden börjat
12903: och mångsidig information om frägor som berör           utreda den vård som åldringarna fätt. 1 denna
12904: alla och som då de presenteras på fel sätt leder tili   utredning undersöks hur varje person som vårdat
12905: missförständ och skapar onödiga rädslor. Syftet         patienterna förfarit. Patientskyddet innebär att
12906: med den nyligen inrättade riksomfattande etiska         en sjuk människa kan Iita på den yrkeskunskap
12907: delegationen inom hälso- och sjukvården är att          som den som sköter henne har. Tilis vidare finns
12908: föra en omfattande vårdetisk diskussion om ak-          inte nägra teeken på att antalet fel som begås
12909: tuella frågor inom hälso- och sjukvården. Därför        inom hälso- och sjukvården skulle ha ökat, men
12910: representerar dess medlemmar på ett mångsidigt          man följer med situationen både med hjälp av
12911: sätt erfarenheter och äsikter hos kunderna, dem         statistik (anmälningar om patientskador, klago-
12912: som erbjuder tjänsterna, yrkesutbildade perso-          mäl mot yrkesutövare) och undersökning av
12913: ner inom social- och hälsovärden samt sakkunni-         dödsorsaken.
12914: ga inom etik ochjuridik. Man kommer också att
12915: 
12916:      Helsingforsden 10 december 1998
12917: 
12918:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
12919:                                           KK 1338/1998 vp
12920: 
12921: Kirjallinen kysymys 1338
12922: 
12923: 
12924: 
12925: 
12926:                                   Kyösti Karjula /kesk: Lentoliikenteen laadunvarmistuksen paranta-
12927:                                      misesta
12928: 
12929: 
12930:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12931:    Kansallisen logistiikkajärjestelmän toimivuus    osoittavat, että Ilmailulaitos valtion liikelaitok-
12932: on tulevaisuutemme keskeinen menestystekijä.        sena ei ole riittävästi varautunut nykyjärjestelyil-
12933: Lentoliikenne on yhä tärkeämmässä roolissa          lä kasvavan lentoliikenteen tarpeisiin.
12934: sekä henkilö- että tavarakuljetusten osalta. Len-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12935: toliikenteen aikatauluongelmat ja erilaiset häi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12936: riöt puhuttavatjatkuvasti kansalaisiamme. Tors-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12937: taina 19. päivänä marraskuuta 1998 koko lento-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12938: liikenne pysähtyi Oulunsalon lentokentällä len-
12939: nonjohtajan sairastumisen vuoksi. Tietokonei-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12940: den näyttöpäätevika myöhästytti kaikkia lentoja             ryhtyä lentoliikenteen laadunvarmistuk-
12941: sunnuntaina 22. päivänä marraskuuta. Esimerkit              sen parantamiseksi?
12942: 
12943:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
12944: 
12945:                                         Kyösti Karjula /kesk
12946: 
12947: 
12948: 
12949: 
12950: 280043
12951: 2                                          KK 1338/1998 vp
12952: 
12953: 
12954: 
12955: 
12956:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12957: 
12958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käisyyn ja liikenteen mahdollisimman häiriöttö-
12959: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mään hoitamiseen myös silloin tällöin sattuvissa
12960: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       häiriötilanteissa. Liikelaitosmuodossa toimies-
12961: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti           saan Ilmailulaitos on voinut panostaa oleellisesti
12962: Karjulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         enemmän ja nopeammin sekä lennonvarmistuk-
12963: n:o 1338:                                             sen että lentoasemien toimintakapasiteetin lisää-
12964:                                                       miseen, kuin mihin sillä olisi ollut mahdollisuus
12965:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        valtion budjettivirastona toimiessaan. Täysin
12966:        ryhtyä lentoliikenteen laadunvarmistuk-        häiriötöntä toimintaa ei kuitenkaan mikään or-
12967:        sen parantamiseksi?                            ganisaatio kykene takaamaan, olipa kysymys
12968:                                                       valtion budjettivirastosta, liikelaitoksesta tai
12969:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osakeyhtiöstä.
12970: vasti seuraavaa:                                          Suomessa lentoliikenteen viiveet ja lentojen
12971:                                                       peruuntumiset ovat huomattavasti vähäisempiä
12972:     Kysymyksessä viitataan kahteen lentoliiken-       kuin Euroopassa keskimäärin. Euroopassa vii-
12973: nettä äskettäin kohdanneeseen toimintahäiriöön        västyy lennonjohdollisista syistä tällä hetkellä
12974: ja ilmaistaan huoli lentoliikenteen aikatauluon-      noin 17 % lennoista. Suomessa vastaava osuus
12975: gelmista ja lennonvarmistuksen häiriötilanteiden      on alle puolet, noin 8 %. Lisäksi on huomattava,
12976: Suomen lentoliikenteelle aiheuttamista ongel-         että Suomen kansainvälisten lentojen lennonjoh-
12977: mista.                                                dollisten viiveiden varsinainen syy on 80 %:sesti
12978:     Kysyjän tarkoittamista häiriöistä ensimmäi-       Suomen rajojen ulkopuolella, koska nykyään
12979: sessä Oulun lentoaseman lennonjohto jouduttiin        lentoliikenteen säätelyssä noudatetaan Euroo-
12980: aamulla 19.11.1998lennonjohtajan äkillisen sai-       passa valtioiden rajat ylittävää säätelyjärjestel-
12981: rastumisen johdosta sulkemaan 1,5 tunnin ajak-        mää. Tässä Eurocontrolin hoitamassa säätelyssä
12982: si, kunnes vapaavuorolainen saatiin hälytettyä        jokaiselle lennolle varmistetaan kapasiteetin riit-
12983: paikalle. Toisessa häiriössä Etelä-Suomen alue-       tävyys lennon koko reitille, ennen kuin lähtölupa
12984: lennonjohdon toimintakapasiteettia jouduttiin         annetaan. Näin vältytään suurilta odotuksilta
12985: sunnuntaina 22.11.1998 alentamaan viiden tun-         ilmassa, mutta saatetaan joutua odottamaan läh-
12986: nin ajaksi noin puoleen, koska lennonjohtolius-       tö kentällä.
12987: kojen tulostinja sen varajärjestelmä vikaantuivat        Ilmailulaitoksen lennonjohdon satunnaisista
12988: samanaikaisesti ja toiminnassa jouduttiin tur-        kapasiteettipuutteista tai häiriöistä tai säätilan
12989: vautumaan hitaaseen manuaaliseen työskente-           aiheuttamista toimintakapasiteetin laskustajoh-
12990: lyyn, kunnes vika saatiin korjattua. Kummassa-        tuvien myöhästyvien lentojen osuus on vuosita-
12991: kaan tilanteessa ei aiheutunut lentoturvallisuu-      solla 3--4 %, mikä on yksi Euroopan alhaisim-
12992: delle vaaraa ja valitut toimenpiteet tehtiin nimen-   pia. Pääosa Suomen lentoliikenteen myöhästy-
12993: omaan turvallisuuden ylläpitämiseksi. Ensim-          misistä johtuu muista kuin Ilmailulaitoksesta
12994: mäisestä häiriöstä aiheutui yhden lennon pe-          johtuvista syistä. Sama koskee vielä selkeämmin
12995: ruuntuminen ja toisesta häiriöstä varsin huomat-      lentojen peruuntumisia. Suomen vuosittaisesta
12996: tavia viiveitä yhteensä 56 lennolle.                  noin 200 000 lennosta on tänä vuonna peruuntu-
12997:     Molemmat tapahtumat ovat valitettavia, en-        nut kokonaan noin 1 000 lentoa. Ilmailulaitok-
12998: nalta arvaamattomia häiriötilanteita, joilla ei ole   sen tiedossa ei ole muuta suoraan laitoksen toi-
12999: keskinäistä syy-yhteyttä. Kumpaakaan häiriö-          minnasta johtunutta peruuntumista kuin kysy-
13000: tyyppiä ei myöskään ole sattunut aikaisemmin.         myksessä mainittu Oulun tapaus. Joissakin pe-
13001: Viimeksi mainitun kaltaisten häiriöiden välttä-       ruuntumisissa lennonjohdolliset myöhästymiset
13002: miseksi aluelennonjohdon liuskatulostimien va-        ovat saattaneet myötävaikuttaa lentoyhtiöiden
13003: rajärjestelyt uudistetaan. Ilmailulaitos seuraa       tekemiin peruutuspäätöksiin, mutta näidenkin
13004: tarkasti lentoliikenteen poikkeamatilanteita ja       tapausten määrä on kokonaisuuteen nähden vä-
13005: panostaa runsaasti erityistilanteiden ennaltaeh-      häinen.
13006:                                            KK 1338/1998 vp                                              3
13007: 
13008:     Kyseiset tapaukset eivät anna viitteitä siitä,    ta. Viiveisiin oleellisesti vaikuttaneita erilaisia
13009: että kansallisen logistiikkajärjestelmämme toi-       teknisiä erityistilanteita on esiintynyt suunnilleen
13010: mivuus olisi lennonvarmistuksen tai lentoase-         kerran vuodessa, eikä niistä missään maailman
13011: mien kapasiteettipuutteiden johdosta uhattuna         lennonjohtokeskuksessa ole päästy kokonaan
13012: tai huonossa tilassa. Ilmailulaitoksen toiminnan      eroon. Eurocontrol raportoi kuukausittain kes-
13013: ensisijainen tavoite on turvallisuuden ylläpitämi-    kimäärin 5 viiveisiin vaikuttavaa teknistä häiriö-
13014: nen kaikissa tilanteissa. Toinen tärkeä tavoite on    tä Euroopan eri lennonjohtokeskuksissa.
13015: mahdollistaa ja turvata lentoliikenteen täsmälli-        Lyhytaikaisesti saattaa ensi vuonna olla Suo-
13016: nen toiminta.                                         messa odotettavissa kapasiteettitasojen tietoisia
13017:     Lähivuosina Helsinki-Vantaan lentoaseman          alentamisia, kun lennonvarmistuksessa otetaan
13018: liikenne toimii arkipäivisin kapasiteettirajanaan     käyttöön uusia järjestelmiä ja myös ilmatilaa uu-
13019: (43 operaatiota/tunti) 3-5 vilkkaimman tunnin         distetaan. Tällöin turvallisuussyistä toimintata-
13020: aikana. Kapasiteettirajalla toimittaessa viive-       soa lasketaan kahden kolmen viikon ajaksi, jotta
13021: herkkyys kasvaa, ja viiveet tulevatkin siten jon-     uudet järjestelmät saadaan rutiiniksi lennonjoh-
13022: kin verran kasvamaan vuoteen 2002 saakka, jol-        dolle. Menettely on yleisesti käytössä myös vas-
13023: loin kolmas kiitotie valmistuu ja kapasiteetti kas-   taavissa uudistuksissa muissa maissa. Ilmailulai-
13024: vaa oleellisesti. Aluelennonjohdon nykyinen toi-      tos tiedottaa näistä hyvissä ajoin etukäteen ja
13025: mintakapasiteetti mahdollistaa puolestaan jok-        pyrkii myös lentoyhtiöiden kanssa yhteistyössä
13026: seenkin viiveettömän lentoliikenteen poikkeuk-        suunnittelemaan uudistusvaiheet mahdollisim-
13027: sellisia sää- ja miehitystilanteita lukuun ottamat-   man sujuviksi.
13028: 
13029:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
13030: 
13031:                                                                          Liikenneministerin sijainen
13032:                                                                               ministeri Anneli Taina
13033: 4                                            KK 1338/1998 vp
13034: 
13035: 
13036: 
13037: 
13038:                                           Tili Riksdagens Talman
13039: 
13040:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         som möj1igt även i störningssituationer som bara
13041: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          inträffar då och då. Under sin tid som affårsverk
13042: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        har Luftfartsverket i väsent1igt högre grad och
13043: man Kyösti Karju1a undertecknade skriftliga             betydligt snabbare än det fanns möjlighet tili då
13044: spörsmå1 nr 1338:                                       det verkade som ett statligt budgetämbetsverk
13045:                                                         kunnat satsa på såväl flygtrafiktjänsten som på
13046:            Till vilka åtgärder ämnar Regeringen         en ökning av flygp1atsernas verksamhetskapaci-
13047:         skrida för att förbättra kva1itetsverifika-     tet. lngen organisation kan dock garantera en
13048:         tionen inom luftfarten?                         fullständigt störningsfri verksamhet, oberoende
13049:                                                         om det är fråga om ett statligt budgetämbetsverk,
13050:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ett affårsverk eller ett aktiebolag.
13051: anföra följande:                                           1 Finland är förseningar i flygtrafiken och in-
13052:                                                         hiberingar av flyg betydligt mer sällsynt än i
13053:    1 spörsmålet hänvisas tili två funktionsstör-        Europa i medeltal. 1 Europa försenas för närva-
13054: ningar som nyligen drabbat flygtrafiken och ut-         rande ca 17 % av flygen av flygledningsskäl. 1
13055: trycks oro över flygtrafikens tidtabellsproblem         Finland inträffar detta inte ens hälften så ofta, ca
13056: samt över de problem som störningssituationer           8 %. Dessutom bör man beakta att de egentliga
13057: vid flygtrafiktjänsten orsakar finländsk 1uftfart.      orsakerna tili förseningar av internationella flyg i
13058:    Av de störningar spörsmå1sställaren avser in-        Finland p.g.a. flygledningsskäl tili 80% finns ut-
13059: träffade den första på flygplatsen i Uleåborg, där      anför Finlands gränser, eftersom styrningen av
13060: flygledningen på morgonen den 19 november               flygtrafiken numera sker en1igt ett styrningssys-
13061: 1998 var tvungen att hålla stängt under 1,5 h tili      tem som överskrider statsgränserna i Europa.
13062: följd av att en flygledare plötsligt insjuknat. Flyg-   Enligt denna styrning som sköts av Eurocontrol
13063: ledningen öppnades då en flygledare i friskift          försäkras för varje flyg att kapaciteten är tiliräck-
13064: alarmerats tili platsen. Den andra störningen in-       1ig för flygets hela rutt innan starttilistånd ges. På
13065: träffade då verksamhetskapaciteten vid Södra            så sätt undviks långa väntetider i luften, men
13066: Finlands regionaltrafik1edning söndagen den 22          istället kan det hända att flyget måste vänta på
13067: november 1998 måste sänkas med hälften under            startfåltet.
13068: fem timmar eftersom skrivaren för flyglednings-             Det är årligen 3-4% av flygen som försenas
13069: strips och dess reservsystem skadades samtidigt,        p.g.a. Luftfartsverkets flyglednings sporadiska
13070: varvid verksamheten måste skötas som långsamt           kapacitetsbrist eller p.g.a. störningar eller sänkt
13071: manuellt arbete tilis felet rättats till. 1 ingendera   verksamhetskapacitet till fö1jd av väderleksför-
13072: av dessa situationer äventyrades flygsäkerheten,        hållandena. Talet är en av de lägsta i Europa.
13073: och de åtgärder som vidtogs va1des uttryckligen         Lejonparten av skä1en till förseningar i flygtrafi-
13074: för att upprätthålla säkerheten. Den första stör-       ken i Finland står att finna någon annanstans än
13075: ningen ledde tili att ett flyg inställdes och den       vid Luftfartsverket. Detsamma gäller ännu tydli-
13076: andra störningen orsakade betydande försening-          gare i fråga om inhiberingar av flyg. Av de
13077: ar för inalles 56 flyg.                                 200 000 årliga flygen i Finland har inalles 1 000
13078:    Båda händelserna är beklagliga, oförutsebara         flyg inhiberats i år. Tili Luftfartsverkets känne-
13079: störningssituationer, som inte har något sam-           dom har det förutom det fall i Uleåborg som
13080: band sinsemellan. lngen av dessa störningstyper         nämns i spörsmålet inte kommit någon annan
13081: har heller tidigare uppstått. För att undvika stör-     inhibering som direkt skulle bero på verksamhe-
13082: ningar av sistnämnda typ förnyas reservarrange-         ten vid Luftfartsverket. 1 vissa fall kan försening-
13083: mangen i anslutning till flygledningens stripskri-      ar av flygledningsskäl ha medverkat till flygbo-
13084: vare. Luftfartsverket följer noggrant upp avvi-         lagens beslut om inhibering, men även antalet
13085: kande situationer i flygtrafiken och satsar kraf-       sådana fall är ur helhetssynpunkt litet.
13086: tigt på förebyggande av specialsituationer och på          lfrågavarande fall ger inte vid handen att
13087: att trafiken skall kunna skötas så störningsfritt       funktionerna i vårt nationella logistiksystem
13088:                                             KK 1338/1998 vp                                            5
13089: 
13090: skulle vara hotade eller i dåligt skick p.g.a. flyg-   ka specialsituationer som inverkat väsentligt på
13091: trafiktjänsten eller p.g.a. kapacitetsbrist på flyg-   förseningarna har uppstått ungefår en gång i
13092: platserna. Den primära målsättningen för Luft-         året, och ingen flygledningscentral i världen har
13093: fartsverkets verksamhet är att upprätthålla sä-        helt och hållet lyckats undvika detta. Eurocon-
13094: kerheten i alla situationer. Den nästviktigaste        trol rapporterar månatligen om i medeltal fem
13095: målsättningen är att möjliggöra och trygga en          tekniska störningar med förseningar som följd i
13096: sorgfållig verksamhet inom luftfarten.                 Europas olika flygledningscentraler.
13097:    Inom de närmaste åren rör sig trafiken på              Under en snabbt övergående tid nästa år kan
13098: Helsingfors-Vanda flygplats under vardagarna           en medveten sänkning av kapacitetsnivåerna i
13099: på sin yttersta kapacitetsgräns (43 operationer/h)     Finland väntas då flygtrafiktjänsten tar i bruk
13100: under de livligaste 3-5 timmarna. Vid verksam-         nya system och även luftrummet omorganiseras.
13101: het nära kapacitetsgränsen ökar känsligheten för       Då sänks verksamhetsnivån av säkerhetsskäl un-
13102: förseningar, och förseningarna kommer därför           der 2-3 veckor för att flygledningen skall hinna
13103: att i någon mån bli vanligare tili år 2002, då den     bli rutinerad med de nya systemen. Förfarandet
13104: tredje start- och landningsbanan blir fårdig och       är allmänt i bruk även vid motsvarande reformer
13105: kapaciteten åtskilligt ökar. Den regionala flyg-       i andra länder. Luftfartsverket informerar i god
13106: ledningens nuvarande verksamhetskapacitet              tid på förhand om dessa och eftersträvar även att
13107: möjliggör å andra sidan att flygtrafiken någor-        reformskedena skall bli så smidiga som möjligt
13108: lunda håller tiden med undantag av exceptionella       genom planering i samarbete med flygbolagen.
13109: väder- och bemanningssituationer. Olika teknis-
13110: 
13111:      Helsingforsden 15 december 1998
13112: 
13113:                                                                    Trafikministerns ställföreträdare
13114:                                                                               minister Anneli Taina
13115:                 j
13116:                j
13117:               j
13118:              j
13119:             j
13120:            j
13121:           j
13122:          j
13123:         j
13124:        j
13125:       j
13126:      j
13127:     j
13128:    j
13129:   j
13130:  j
13131: j
13132:                                            KK 1339/1998 vp
13133: 
13134: Kirjallinen kysymys 1339
13135: 
13136: 
13137: 
13138: 
13139:                                    Reijo Laitinen /sd ym.: Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentami-
13140:                                        sesta saatavien tulojen käyttämisestä
13141: 
13142: 
13143:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13144: 
13145:    Eduskunta on usein edellyttänyt, että valtion-     tutkimusrahoituksen voimakas ja pysyvä taso-
13146: yhtiöiden omistuspohjan laajennuksesta saata-         korotus vaalikauden aikana. Lisäksi myyntitulo-
13147: via tuloja tulisi käyttää tutkimus- ja kehitystoi-    ja kohdennetaan erikseen tehtävillä päätöksillä
13148: mintaan, infra-hankkeiden rahoittamiseen, teol-       elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvista-
13149: lisen toiminnan vahvistamiseen sekä velkojen          miseen ja rakenteen uusimiseen. Tällaisina koh-
13150: maksuun.                                              teina pidetään selonteossa lähinnä yritysten pää-
13151:     Hallitus on aiemmin päättänyt mm. siitä, että     omarakenteen vahvistamista, yritysten välisiä
13152: omistusjärjestelyistä saatavista tuloista budjetoi-   toimialajärjestelyjä, pk-yritysten riskirahoituk-
13153: daan vuosina 1997-1999 miljardi markkaa vuo-          sen laajentamista, koulutusjärjestelmän vahvis-
13154: sittain varsinaisessa talousarviossa yleiskattei-     tamista sekä yritysten kansainvälistymistä ja
13155: sesti valtion velkaantumisen hidastamiseen ja         markkinointitoimenpiteiden kehittämistä.
13156: myyntitulot tuloutetaan valtion budjettiin nor-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13157: maalin budjetti- ja lisäbudjettimenettelyn yhtey-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13158: dessä.                                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13159:     Lisäksi hallitus on päättänyt, että omistusjär-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13160: jestelyistä kertyvillä varoilla rahoitetaan vaali-
13161: kauden aikana merkittävä tutkimus- ja kehitys-                  Katsooko Hallitus, että valtionyhtiöi-
13162: panostusten nosto. Valtion tutkimus- ja kehitys-             den omistuspohjan laajentamisesta saa-
13163: rahoitusta lisätään siten, että kokonaistutkimus-            dut ja tällä vaalikaudella saatavat tulot
13164: menot voivat kasvaa noin 2,9 o/o:iin bruttokan-              on käytetty ja käytetään sekä hallituksen
13165: santuotteesta vuonna 1999. Tämä päätös ja sen                että eduskunnan linjausten mukaan, ja
13166: toteutus osoittautuvat pitkällä aikavälillä var-             jos näin on menetelty,
13167: masti viisaiksi.                                                miten tulot ovat jakautuneet ja miten
13168:     Hallituksen antamassa elinkeinopoliittisessa             niiden arvioidaan vielä jäljellä olevalla
13169: selonteossa todetaan, että valtionyhtiöistä saata-           vaalikaudella jakautuvan?
13170: villa varoilla rahoitetaan hallituksen päättämä
13171:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
13172:                      Reijo Laitinen /sd                        Kari Rajamäki /sd
13173: 
13174: 
13175: 
13176: 
13177: 280043
13178: 2                                         KK 1339/1998 vp
13179: 
13180: 
13181: 
13182: 
13183:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13184: 
13185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vat maamme teollisen pohjan ja sitä palvelevan
13186: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muun elinkeinotoiminnan kehitystä ja tätä kaut-
13187: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta vahvistavat kansantalouden kilpailukykyä.
13188: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-          Vastauksena päätöksen 1 kohtaan voidaan
13189: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       todeta, että osakemyynneistä sekä fuusio- ja
13190: n:o 1339:                                            muista rakennejärjestelyistä kertyneet tulot on
13191:                                                      budjetoitu sekä varsinaisessa talousarviossa että
13192:           Katsooko Hallitus, että valtionyhtiöi-     lisätalousarvioissa osakemyyntien tulomomen-
13193:        den omistuspohjan laajentamisesta saa-        tille. Vuodesta 1997 alkaen on myös ao. momen-
13194:        dut ja tällä vaalikaudella saatavat tulot     tille budjetoitu 1 mrd. mk valtion velkaantumi-
13195:        on käytetty ja käytetään sekä hallituksen     sen hidastamiseen.
13196:        että eduskunnan linjausten mukaan, ja             Myös kokonaistutkimusmenoja on kasvatettu
13197:        jos näin on menetelty,                        vuosien 1997-1999 talousarvioissa siten, että
13198:           miten tulot ovat jakautuneet ja miten      menojen taso on 1,5 mrd. mk suurempi vuonna
13199:        niiden arvioidaan vielä jäljellä olevalla     1999 verrattuna vuoteen 1997. Samalla täyttyy
13200:        vaalikaudella jakautuvan?                     tavoite tutkimusmenojen määrän kasvattamises-
13201:                                                      ta 2,9 %:iin bruttokansantuotteesta. Menojen
13202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kasvattaminen aloitettiin vuoden 1997 ensim-
13203: vasti seuraavaa:                                     mäisessä lisätalousarviossa, jolloin rahoituksen
13204:                                                      lisäämisen lähtötasona pidettiin vuoden 1997
13205:    Hallituksen ohjelmassa on linjattu valtionyh-     varsinaisen talousarvion tutkimusvolyymia
13206: tiöiden omistuspohjan laajentamisesta saatavien      n. 6,3 mrd. mk. Rahoituksen lisäämistä on jatket-
13207: varojen ohjaamista teollisen tuotannon edelly-       tu vuoden 1998 talousarviossa ja edelleen vuoden
13208: tysten vahvistamiseen ja rakenteen uusimiseen.       1999 talousarviossa, jolloin tutkimusrahoituksen
13209: Talouspoliittinen ministerivaliokunta toteutti       lisäystä varten laaditun ohjelman on määrä to-
13210: ko. linjausta tekemällä 6.9.1996 päätöksen val-      teutua kokonaan. Ohjelman pääperiaatteita ovat
13211: tionyhtiöiden myynnistä saatavien varojen bud-       olleet:
13212: jetoinnista ja käytöstä vuosina 1996-1999. Pää-          - innovaatiojärjestelmän toiminnan tehosta-
13213: tös sisälsi seuraavat kolme kohtaa:                  minen talouden, yritystoiminnan ja työllisyyden
13214:    1. Valtion omaisuuden myynnistä kertyvät tu-      hyväksi
13215: lot tuloutetaan varsinaisissa ja lisäbudjeteissa         - rahoituksen suunnattu, mutta ei kuiten-
13216: normaalin budjettimenettelyn mukaisesti. Varsi-      kaan liian kapea-alainen kohdentaminen sekä
13217: naisessa talousarviossa budjetoidaan vuosittain          - tutkimusvarojen ohjaaminen niiden loppu-
13218: 1 mrd. mk yleiskatteisesti valtion velkaantunai-     käyttäjille kilpailun avulla.
13219: sen hidastamiseen.                                       Rahoituslisäys toteutetaan osittain myöntä-
13220:    2. Tutkimusrahoituksen bkt-osuus nostetaan        misvaltuusmenettelyn kautta, jolloin noin kol-
13221: 2,9 prosenttiin vuoteen 1999 mennessä ja tiede- ja   mannes 1,5 mrd. markan kasvusta toteutuu mak-
13222: teknologianeuvosto valmistelee tämän mukai-          sumäärärahoina vuoden 1999 jälkeen.
13223: sesti uuden valtion menojen kasvu- ja rahoitus-          Talouspoliittisen ministerivaliokunnan koh-
13224: ohjelman. Ohjelman sisältämä valtion menojen         dassa kolme esittämiä toimenpiteitä maamme
13225: kasvu rahoitetaan valtionyhtiöiden myynnistä         teollisen pohjan ja sitä palvelevan elinkeinotoi-
13226: saatavilla varoilla.                                 minnan vahvistamiseksi ja kehittämiseksi on to-
13227:    3. Muilta osin menetellään hallituksen talous-    teutettu mm. lisäämällä pk-yritysten riskirahoi-
13228: poliittisen ministerivaliokunnan 14.5.1996 kan-      tusta ja valtionyhtiöiden osakepääomarahoitus-
13229: nanoton mukaisesti, eli pääsääntöisesti valtion      ta, osakehankintoja sekä koulutusta. Näihin
13230: omaisuuden myyntitulot käytetään sellaisiin          kohteisiin arvioidaan käytettävän osakkeiden
13231: erikseen päätettäviin investointiluonteisiin me-     myyntituloja kauppa- ja teollisuusministeriön
13232: nokohteisiin, jotka suoraan tai välillisesti tuke-   hallinnonalalla ainakin 1 mrd. mk.
13233:                                             KK 1339/1998 vp                                             3
13234: 
13235:    Varsinaiseksi riskirahoituksen tarjoajaksi on       seen: perustutkimuksen vahvistamiseen; uusiin
13236: perustettu Suomen Teollisuussijoitus Oy, jonka         liiketoimintoihin; teknologialähtöisiin palvelui-
13237: omaksi pääomaksi on sijoitettu em. myyntitu-           hin sekä hallinnonalojen välistä yhteistyötä sisäl-
13238: loista n. 300 milj. mk. Teollisuussijoitus sijoittaa   täviin klusteriohjelmiin.
13239: pääomasijoitusrahastoihin sekä suoraan kohde-              Toinen merkittävä rahoituksen saaja on Suo-
13240: yrityksiin. Teollisuussijoitus on laajentanut edel-    men Akatemia, jonka osuus on lähes 20 %
13241: leen toimintaansa mm. sijoittamalla yhdessä            (270 milj. mk) em. tasokorotuksesta. Myös Aka-
13242: Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden rahaston              temialla on ollut neljä pääkohdetta rahoitettava-
13243: Sitran kanssa yhteensä 200 milj. mk innovatiivis-      na: strategisten alojen tutkimusohjelmat; tutki-
13244: ten ja kansainvälistyvien pienten kasvuyritysten       muksen ja koulutuksen huippuyksikköjen vah-
13245: rahastoon.                                             vistaminen ja uusien luominen; vastavalmistu-
13246:    Hallituskaudella valtiolle osakemyynneistä ja       neiden tohtorien jatkokoulutus ja hankerahoitus
13247: muista rakennejärjestelyistä kertyvien tulojen ar-     nuorten tutkijatohtorien tutkijanuran muuhun
13248: vioidaan tällä hetkellä nousevan n. 20 mrd.            edistämiseen sekä kansainvälisen tutkimusyh-
13249: markkaan, kun huomioidaan myös kuluvan syk-            teistyön laajentaminen.
13250: syn toiseen lisätalousarvioon merkityt myynnit            Yliopistot ovat myös saaneet merkittävästi
13251: n. 8,4 mrd. mk. Pääosa tuloista kertyy kauppa- ja      määrärahalisäystä eli yhteensä 250 milj. mk, joka
13252: teollisuusministeriön hallinnonalalta.                 on painottunut mm. matemaattis-luonnontie-
13253:    Tulojen käyttö ilman velanoton hidastamisek-        teellisenja teknologisen perusosaamisen lisäämi-
13254: si vuosittain budjetoitavaa 1 mrd. mk jakautuu         seen.
13255: hallituskaudella tämän hetken laskelmien perus-            Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
13256: teella pääosin kauppa- ja teollisuusministeriön ja     eduskunnan kannanottojen ja hallituksen pää-
13257: opetusministeriön välille sekä vähäisemmässä           tösten mukaisesti valtionyhtiöiden omistuspoh-
13258: määrin muille hallinnonaloille.                        jan laajentamisesta saadut tulot on käytetty val-
13259:    Suurin yksittäinen rahoituksen saaja on Tek-        tion velkaantumisen hidastamiseen, tutkimusra-
13260: nologian kehittämiskeskus, jonka osuus nousee          hoituksen tason korottamiseen sekä elinkeino-
13261: 60 %:iin (900 milj. mk) 1,5 mrd. markan tutki-         elämän toimintaedellytysten vahvistamiseen ja
13262: musmenojen tasokorotuksesta. Tekesin lisära-           rakenteen uudistamiseen.
13263: hoitus on kohdistettu seuraaviin neljään aluee-
13264:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
13265: 
13266:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
13267: 4                                           KK 1339/1998 vp
13268: 
13269: 
13270: 
13271: 
13272:                                          Tili Riksdagens Talman
13273: 
13274:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           egendom tili sådana utgifter av investeringska-
13275: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            raktär som bestäms särskilt och som direkt eller
13276: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        indirekt stöder en utveckling av den industriella
13277: dagsman Reijo Laitinen m.fl. undertecknade             basen i Finland och av annan näringsverksamhet
13278: skriftliga spörsmål nr 1339:                           som betjänar den och på så sätt stärker den sam-
13279:                                                        hällsekonomiska konkurrenskraften.
13280:           Anser Regeringen att de inkomster               Som svar på punkt 1 i beslutet kan det konsta-
13281:        som erhållits när ägarunderlaget i stats-       teras att inkomsterna av aktieförsäljningar samt
13282:        bolag breddats och de inkomster som in-         fusions- och andra strukturella arrangemang
13283:        flyter under denna va1period har använts        både i den ordinarie budgeten och i tiliäggsbud-
13284:        och används i enlighet med de linjer som        geter har budgeterats under momentet inkomster
13285:        regeringen och riksdagen dragit upp, och        av försäljning av aktier. Sedan 1997 har också 1
13286:        om så är fallet,                                mrd. mk budgeterats under detta moment för en
13287:           hur har inkomsterna fördelat sig och         upQbromsning av statens skuldsättning.
13288:        hur bedömer man att de kommer att för-             Aven de totala forskningsutgifterna har ökats
13289:        dela sig under resten av valperioden?           i budgeterna för 1997-1999 så att utgiftsnivån
13290:                                                        1999 är 1,5 mrd. mk större än 1997. Samtidigt
13291:   Som svar på detta spörsmål för jag vördsamt          uppnås målet för en ökning av forskningsutgif-
13292: anföra följande:                                       terna tili 2,9 % av bruttonationalprodukten. En
13293:                                                        utökning av utgifterna inleddes i den första tili-
13294:    1 regeringsprogrammet har linjer dragits upp        läggsbudgeten för 1997, då ökningen av finansie-
13295: för hur de medel som fås genom en breddning av         ringen utgick från en forskningsvolym på ca
13296: ägarunderlaget i statsbolag skall kanaliseras så       6,3 m~~- mk enligt den ordinarie budgeten för
13297: att förutsättningarna för industriell produktion       1997. Okningen av finansieringen fortsatte i bud-
13298: stärks och produktionsstrukturen görs tidsenlig.       geten för 1998 och vidare i budgeten för 1999, då
13299: Finanspolitiska ministerutskottet förverkligade        avsikten är att det program som uppgjorts för
13300: dessa linjer genom att den 6 september 1996 fatta      utökningen av forskningsfinansieringen skall ge-
13301: bes1ut om hur de medel som fås av försäljningen        nomföras i sin helhet. Huvudprinciperna i pro-
13302: av statsbolag skall budgeteras och användas åren       grammet har varit- innovationssystemets verk-
13303: 1996-1999. Beslutet innehöll följande tre punk-        samhet skall effektiveras tili förmån för ekono-
13304: ter:                                                   min, företagsverksamheten och sysselsättningen
13305:     1. lnkomsterna av försäljningen av statens         - inriktningen av finansieringen blir styrd men
13306: egendom intäktsförs enligt normalt budgetförfa-        dock inte för sma1basig samt- forskningsmed-
13307: rande i den ordinarie budgeten och i tilläggsbud-      len styrs tili slutanvändarna med hjälp av kon-
13308: geterna. 1 den ordinarie budgeten budgeteras år-       kurrens
13309: ligen 1 mrd. mk för en allmän uppbromsning av             Finansieringsökningen genomförs delvis ge-
13310: statens skuldsättning.                                 nom förfarandet med beviliningsfullmakt, varvid
13311:    2. F orskningsfinansieringens bnp-andel höjs        ca en tredjedel av ökningen om 1,5 mrd. mk
13312: till2,9% före 1999 och statens råd för vetenskap       genomförs som anslag för betalningar.
13313: och teknologi bereder i enlighet med detta ett nytt       De åtgärder som finanspolitiska ministerut-
13314: program för ökningen av statens utgifter och           skottet föreslår i punkt 3 för att den industriella
13315: finansieringen av den. Den ökning av statens           basen och den näringsverksamhet som betjänar
13316: utgifter som ingår i programmet finansieras med        den skall stärkas och utvecklas har bl.a. genom-
13317: medel från försäljningen av statsbolag.                förts genom en utökning av små och medelstora
13318:    3. Tili övriga delar går man tili väga i enlighet   företags riskfinansiering och statsbolagens aktie-
13319: med regeringens finanspolitiska ministerutskotts       kapitalfinansiering, aktieförvärv samt utbild-
13320: ställningstagande av den 14 maj 1996, dvs. i regel     ning. För dessa objekt kommer enligt bedöm-
13321: används inkomsterna av försäljningen av statens        ningar åtminstone 1 mrd. mk av inkomsterna
13322:                                              KK 1339/1998 vp                                             5
13323: 
13324:   från försäljningen av aktier att användas inom        andel stiger ti1160% (900 milj. mk) av höjningen
13325:   handels- och industriministeriets förvaltnings-       om 1,5 mrd. mk av nivån på forskningsutgifter-
13326:   område.                                               na. U tvecklingscentralens tilläggsfinansiering
13327:       Finlands Industriinvestering Ab har grundats      har fördelats mellan följande fyra områden:
13328:   för att vara den som i praktiken erbjuder riskfi-     stärkt grundforskning, nya afTårsfunktioner,
13329:   nansiering. Ca 300 milj. mk av de ovan nämnda         teknologibaserade tjänster samt klusterprogram
13330: / försäljningsinkomsterna har placerats som eget        som inbegriper samarbete mellan olika förvalt-
13331:   kapital i bolaget. Industriinvestering placerar       ningsområden.
13332:   medel både i kapitalplaceringsfonder samt direkt          En annan betydande mottagare av finansie-
13333:   i företag. Industriinvestering har ytterligare ut-    ring är Finlands Akademi, vars andel utgör näs-
13334:   vidgat sin verksamhet bl.a. genom att tillsam-        tan 20 % (270 milj. mk) av ovan nämnda. Ä ven
13335:   mans med Fonden för Finlands självständighets         Akademin har haft fyra huvudobjekt att finan-
13336:   jubileumsår SITRA placera sammanlagt 200              siera: forskningsprogram inom strategiska områ-
13337:   milj. mk i en fond för innovativa små växande         den, stärkta toppenheter för forskning och ut-
13338:   företag som internationaliseras.                      bildning och skapande av nya, vidareutbildning
13339:       De inkomster som inflyter tili staten av aktie-   a v nyutexaminerade doktorer och finansiering a v
13340:   försäljning och andra strukturella arrangemang        projekt för annat främjande av forskarkarriären
13341:   under regeringsperioden kommer enligt fårska          för unga doktorer samt utvidgat internationellt
13342:   bedömningar att stiga tili ca 20 mrd. mk, om man      forskningssamarbete.
13343:   även beaktar försäljningar om ca 8,4 mrd. mk              Universiteten har också fått betydande til-
13344:   som antecknats i höstens andra tilläggsbudget.        läggsanslag om sammanlagt 250 milj. mk som
13345:   Huvuddelen av inkomsterna inflyter inom han-          bl.a. har koncentrerats tili att öka den grundläg-
13346:   dels- och industriministeriets förvaltningsområ-      gande matematisk-naturvetenskapliga och tek-
13347:   de.                                                   nologiska kunskapen.
13348:       Användningen av inkomsterna utan de 1 mrd.            På basis av ovanstående kan det konstateras
13349:   mk som årligen budgeteras för att brorosa upp         att de inkomster som influtit när ägarunderlaget
13350:   skuldsättningen fördelar sig under regeringsperi-     i statsbolagen breddats i enlighet med riksdagens
13351:   oden utgående från fårska kalkyler i huvudsak         ställningstaganden och regeringens beslut har
13352:   mellan handels- och industriministeriet och un-       använts tili att brorosa upp statens skuldsättning,
13353:   dervisningsministeriet samt i mindre utsträck-        höja nivån på forskningsfinansieringen samt
13354:    ning tili de övriga förvaltningsområdena.            stärka näringslivets verksamhetsbetingelser och
13355:       Den största enskilda mottagaren av finansie-      göra strukturen tidsenlig.
13356:    ring är Teknologiska utvecklingscentralen, vars
13357:        Helsingforsden 14 december 1998
13358: 
13359:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
13360:                                            KK 1340/1998 vp
13361: 
13362: Kirjallinen kysymys 1340
13363: 
13364: 
13365: 
13366: 
13367:                                    Mikko Elo /sd: Tulevan ajan oikeuden olemassaolon poistamisesta
13368:                                       työttömyyseläkkeen ehdoista
13369: 
13370: 
13371:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13372: 
13373:     Tulevaksi ajaksi kutsutaan varhaiseläkkeen           Työttömälle tämän tiedon saanti ja uuden ly-
13374: eläketapahtumahetken ja vanhuuseläkeiän väliin        hyenkin kunnon työsuhteen löytäminen on eriar-
13375: jäävää aikaa. Sen saa mukaan eläkkeeseen, jos         voista ja sattumanvaraista. Oikeudenmukaista ja
13376: työsuhteen päättymisen ja eläketapahtumahet-          tasa-arvoista on, että työttömyyseläkkeen eh-
13377: ken välissä on enintään 360 päivää. Jälkikarens-      doista poistettaisiin ehdoton vaatimus tulevan
13378: siksi kutsuttua 360 päivän aikaa jatkavat esim.       oikeuden olemassaolosta. Pitkään työttömänä
13379: työttömyyteen, sairauteen, koulutukseen ja kun-       ollut ikääntynyt työtön voisi saada työttömyys-
13380: toutukseen saadut korvauspäivät Työttömyys-           eläkkeen täysitehoisena tulevan ajan eläkkeenä,
13381: turvalain mukaisille Iisäpäivilie pääseväliä hen-     jos hän täyttää kaikki ehdot, tai vapaakirjaeläk-
13382: kilöllä oikeus tulevaan aikaan tarkistetaan 501.      keenä silloin, kun tulevan ajan oikeus on mennyt.
13383: päiväraha päivänä. Jos silloin on jostakin työsuh-    Pitkä työhistoriavaatimus rajaa pois sellaiset,
13384: teesta 360 päivänjälkikarenssi kulumatta, tuleva      jotka ovat olleet vain vähän aikaa työelämässä.
13385: aika on kunnossa ja työttömyyseläkettä voi 60-           Muutos parantaisi erityisesti sellaisten työttö-
13386: vuotiaana hakea.                                      mien asemaa, jotka asuvat paikkakunnilla, joilta
13387:     Vaikeuksia tulevan ajan säilyttämisessä tulee     ovat loppuneet tavalliset työpaikat. Vaikeuksia
13388: silloin, kun henkilö joutuu työttömäksi esim.         on tullut myös niille, jotka ovat joutuneet pitkä-
13389: noin 50-vuotiaana. Hän on saanutjatketuksi päi-       aikaistyöttömiksi jo 1980-luvun lopulla ja 1990-
13390: värahaoikeutta Iisäpäivilie esimerkiksi työvoi-       luvun alussa, ennen kuin työttömyyseläkkeen
13391: makoulutuksella tai työharjoittelulla, mutta jäl-     ehtoja vuonna 1994 kiristettiin ja suojasäännös
13392: kikarenssiaika on saattanutkin mennä umpeen ja        otti huomioon vain jo silloin 55 vuotta täyttä-
13393: tulevan ajan oikeus on mennyt. Uuden tulevan          neet.
13394: ajan oikeuden antaisi vähintään yhden kuukau-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13395: den työsuhde. Se tosin pitää osata tehdä ennen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13396: työttömyyseläkkeen         eläketapahtumahetkeä.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13397: Työttömyyseläkkeen eläketapahtumahetki taas           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13398:  määritellään laskennallisesti 60 viikkoa taakse-
13399:  päin siitä, kun työtön on saanut 60 vuotta täytet-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13400:  tyään todistuksen sekä päivärahan maksamises-               ryhtyä poistaakseen työttömyyseläkkeen
13401:  ta että työttömyyden jatkumisesta. Eläketapah-              ehdoista vaatimuksen tulevan ajan oikeu-
13402:  tumahetki määrittyy siten taannehtivasti het-               den olemassaolosta?
13403:  keen, jolloin hakija on ollut noin 58 vuoden 10
13404:  kuukauden ikäinen.
13405: 
13406:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
13407: 
13408:                                              Mikko Elo /sd
13409: 
13410: 
13411: 
13412: 
13413: 280043
13414: 2                                            KK 1340/1998 vp
13415: 
13416: 
13417: 
13418: 
13419:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13420: 
13421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Jos TEL-työsuhteen päättymisen ja eläketa-
13422: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           pahtuman tai niin sanotun työttömyyspäivära-
13423: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         han ensimmäisen lisäpäivän välillä on alle 360
13424: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              sellaista päivää, jolta henkilö ei ole saanut
13425: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           työttömyyspäivärahaa tai muuta sellaista etuut-
13426: 1340:                                                   ta, joka pidentää jälkikarenssiaikaa, eläkkeeseen
13427:                                                         tulee tuleva aika. Tulevan ajan oikeus tutkitaan
13428:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          lisäpäivien saajilla ensimmäisenä lisäpäivänä, jos
13429:         ryhtyä poistaakseen työttömyyseläkkeen          se on eläkkeen hakijalle edullisempaa kuin eläke-
13430:         ehdoista vaatimuksen tulevan ajan oikeu-        tapahtumapäivä. Yhdenkin lisäpäivän saaminen
13431:         den olemassaolosta?                             riittää säilyttämään tulevan ajan oikeuden.
13432:                                                             Nykyisten työttömyysturvalain säännösten
13433:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             mukaan oikeus lisäpäiviin syntyy henkilölle, joka
13434: tavasti seuraavaa:                                      on täyttänyt 57 vuotta ennen kuin 500 päiväraha-
13435:                                                         päivää täyttyy, eli hän on tällöin yleensä jäänyt
13436:    Työttömyyseläkkeen saaruisehtoja kiristettiin        työttömäksi melkein heti 55 vuotta täytettyään.
13437: vuoden 1994 alusta osana joustavaa eläkeikää            Aikaisempien säännösten mukaan lisäpäiväoi-
13438: koskevan lainsäädännön tarkistamista. Eläk-             keus syntyi, jos henkilö oli täyttänyt 55 vuotta
13439: keen saamisen edellytyksiin lisättiin vaatimus vii-     ennen 500 päivärahapäivän täyttymistä, eli hän
13440: den vuoden työedellytyksestä 15 viimeisen vuo-          oli jäänyt työttömäksi noin 53-vuotiaana. Osa
13441: den aikana ja vaatimus siitä, että eläkkeeseen          ennen vuotta 1944 syntyneistä kuuluu vastaisuu-
13442: pitää voida liittää tuleva aika. Eläkkeen aikaruis-     dessakin tämän vanhan lisäpäiväsäännöksen pii-
13443: aikaa myöhennettiin siten, että eläke alkaa vasta       riin.
13444: työttömyyspäivärahan enimmäismäärän täytyt-                 Jos henkilö on menettänytjostain syystä tule-
13445: tyä.                                                    van ajan oikeuden, sen voi saavuttaa uudelleen
13446:    Saaruisehtojen kiristämisen taustalla oli aika-      lyhyelläkin työnteolla, esimerkiksi jo kuukauden
13447: vien työttömyyseläkkeiden voimakas kasvu.               kestävällä TEL-työsuhteella. Uuden työskente-
13448: Lähtökohtana oli, että työttömien toimeentulos-         lyn tulee kuitenkin sijoittua niin, että siitä taas on
13449: ta huolehtimisen on ensi sijassa tapahduttava           oikeus tulevaan aikaan joko ensimmäisenä
13450: työttömyyspäivärahan turvin ja että työttömyys-         lisäpäivänä tai eläketapahtumapäivänä. Tulevan
13451: eläkettä ei ole tarkoitettu toimeentuloksi sellai-      ajan säilyminen on myös turvattu siten, että
13452: selle väestölle, joka ei ole ollut työelämässä aktii-   työeläkelisään oikeuttavat eri etuuspäivät piden-
13453: visesti mukana.                                         tävät 360 päivänjälkikarenssiaikaa. Etuuslajista
13454:    Vuoden 1994 työttömyyseläkettä koskevien             riippuen jälkikarenssiaika pitenee kuitenkin eri
13455: muutosten yhteydessä pyrittiin voimaantulo-             tavoin.
13456: säännöksellä turvaamaan lähellä työttömyyselä-              Kuten kysyjä toteaa, uuden tulevan ajan oi-
13457: keikää olevien henkilöiden oikeus jatkossakin           keuden tuovan työsuhteen "ajoittaminen" oi-
13458: työttömyyseläkkeeseen vanhojen säännösten               keaan kohtaan voi olla vaikeaa ja lopullinen,
13459: mukaisesti. Tämän vuoksi osa vuonna 1938 tai            toteutunut tilanne voidaan usein todeta vasta
13460: sitä ennen syntyneistä henkilöistä saa tulevaisuu-      jälkikäteen. Toisaalta on huomattava, että hen-
13461: dessakin työttömyyseläkkeensä vanhojen sään-            kilön, joka on työvoimatoimistoon ilmoittautu-
13462: nösten mukaan, joten heiltä ei vaadita tulevan          neena työttömänä työnhakijana, on otettava hä-
13463: ajan oikeutta. Tämä edellyttää kuitenkin, että          nelle sopivaksi katsottava työ vastaan riippumat-
13464: kysymykseen tulevalla henkilöllä oli työttö-            ta siitä, mihin ajankohtaan työ ajoittuu. Hänen
13465: myyspäivärahaoikeus 1.1.1994. Oikeus vanhojen           on otettava tällainen työ vastaanjopa silloin, kun
13466: säännösten mukaiseen eläkkeeseen säilyy, vaik-          hän on niin sanotussa työttömyyseläkeputkessa.
13467: ka henkilö tämän jälkeen olisikin ollut työssä,             Eläketurvakeskuksen arvion mukaan työttö-
13468: josta hän myöhemmin jää työttömäksi.                    myyseläkemenot kasvaisivat vuosittain kym-
13469:                                             KK 1340/1998 vp                                            3
13470: 
13471: menillä miljoonilla markoilla, jos työttömyys-         määräistä eläkkeellejäämisikää. Samalla on pai-
13472: eläkkeen saamisehdoista poistettaisiin tulevan         notettu, että työssäolo on aina parempi vaihtoeh-
13473: ajan vaatimus. Tällöin osa 60 vuoden iässä työt-       to kuin eläkkeelle jääminen. Tätä edellyttää
13474: tömyyseläkkeelle siirtyvistä olisi jatkossakin         myös työeläkejärjestelmän vakuutusmaksutulo-
13475: henkilöitä, joiden viimeinen ansiotyö on ollut         jen ja eläkemenojen tasapainottaminen ilman,
13476: jopa yli kymmenen vuotta sitten. Menettely voisi       että vakuutusmaksuja tarvitsisi kohtuuttomasti
13477: joidenkin työttömien kohdalla vähentää haluk-          nostaa.
13478: kuutta aktiivisesti yrittää saada työtä. Toisaalta         Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella
13479: tulevan ajan vaatimuksen poistaminen vähentäi-         siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh-
13480: si sellaisia keinottelutilanteita, joissa työllisty-   teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee
13481: tään lyhyeksi ajaksi vain tulevan ajan saavutta-       kehittää. Näiden neuvottelujen pohjalta val-
13482: miseksi ja vaaditaan eläkelaitokselta tai Eläke-       tiovalta valmistelee ja vahvistaa tarpeelliset
13483: turvakeskukselta laskelmia siitä, mihin vaihee-        lainsäädäntöuudistukset. Viime vuoden joulu-
13484: seen tällainen työ pitää ajoittaa, jotta se varmasti   kuussa solmitun tulopoliittisen kokonaisratkai-
13485: palauttaisi tulevan ajan oikeuden. Nykyisin täl-       sun mukaisesti työmarkkinajärjestöjen tarkoi-
13486: laisia ennakkolaskelmia tehdään jatkuvasti.            tuksena on yhdessä työeläkelaitosten kanssa sel-
13487:     Hallitusohjelmaan liittyen joustavaa eläke-        vittää tämän vuoden loppuun mennessä eri var-
13488: ikää koskevan lainsäädännön tarkistamisella            haiseläkemuotojen, siis myös työttömyyseläk-
13489:  muun muassa tulevan ajan säännöksiä tiuken-           keen käyttöön liittyvät kysymykset ja muutostar-
13490:  taen on pyritty yleisemminkin nostamaan keski-        peet
13491: 
13492:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
13493: 
13494:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
13495: 4                                            KK 1340/1998 vp
13496: 
13497: 
13498: 
13499: 
13500:                                           Tili Riksdagens Talman
13501: 
13502:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Återstående tid ansluts tili pensionen om det
13503: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          under perioden från det att ett APL-arbetsförhål-
13504: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        lande har upphört fram tili pensionsfallet eller
13505: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr                 arbetslöshetsdagpenningens första s.k. tilläggs-
13506: 1340:                                                   dag finns mindre än 360 sådana dagar för vilka
13507:                                                         personen i fråga inte fått arbetslöshetsdagpen-
13508:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ning eller någon annan förmån som förlänger
13509:         ta för att avskaffa kravet på rätt tili åter-   efterkarenstiden. Rätten tili återstående tid ut-
13510:         stående tid som ett villkor för arbetslös-      reds i fråga om arbetslösa som beviljas tilläggsda-
13511:         hetspension?                                    gar den första tilläggsdagen, om den är förmånli-
13512:                                                         gare för den sökande än dagen för pensionsfallet.
13513:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Aven en enda tilläggsdag är tillräcklig för att
13514: anföra följande:                                        rätten tili återstående tid skall bibehållas.
13515:                                                             Enligt de nu gällande bestämmelserna i lagen
13516:     Villkoren för arbetslöshetspension skärptes         om utkomstskydd för arbetslösa uppstår rätten
13517: från och med ingången av 1994 som en del av             tili tiliäggsdagar när en person fyllt 57 år innan
13518: översynen av lagstiftningen gällande flexibel           maximiantalet 500 dagpenningdagar gått ut, dvs.
13519: pensionsålder. Tili vilikoren för pensionen foga-       han har då i allmänhet blivit arbetslös nästan
13520: des ett arbetsvillkor som förutsätter fem år för-       genast efter fyllda 55 år. Enligt de tidigare be-
13521: värvsarbete under de senaste 15 åren och kravet         stämmelserna uppstod rätt tili tiliäggsdagar om
13522: att återstående tid skall kunna anslutas tili pen-      en person hade fyllt 55 år före maximiantalet 500
13523: sionen. Tidpunkten för när pensionen börjar se-         dagpenningdagar, dvs. han hade blivit arbetslös
13524: narelades så att pensionen börjar först när max-        vid ca 53 års ålder. En del personer födda före
13525: imitiden för arbetslöshetsdagpenningen har gått         1944 omfattas fortsättningsvis av den gamla be-
13526: ut.                                                     stämmelsen om tiliägsdagar.
13527:     Bakgrunden tili skärpningen av villkoren var            Om en person av någon anledning förlorat
13528: den kraftiga ökningen av nya arbetslöshetspen-          rätten tili återstående tid, kan den återställas
13529: sioner. Utgångspunkten var att arbetslöshets-           också tili följd av ett kortvarigt arbete, t.ex. ett
13530: dagpenningen skall trygga de arbetslösas ut-            endast en månad långt APL-arbetsförhållande.
13531: komst i första hand och att syftet med                  Detnya arbetsförhållandet skall dock placera sig
13532: arbetslöshetspensionen inte är att den skall utgö-      så att det ger rätt tili återstående tid antingen
13533: ra utkomst för personer som inte aktivt deltagit i      räknat från den första tilläggsdagen eller dagen
13534: arbetslivet.                                            för pensionsfallet. För att rätten tili återstående
13535:     1 samband med de ändringar av arbetslöshets-        tid skall bibehållas förlänger också olika för-
13536: pensionen som genomfördes 1994 ville man med            månsdagar som berättigar tili arbetspensionstili-
13537: hjälp av en ikraftträdelsebestämmelse säkerställa       lägg den 360 dagar långa efterkarenstiden. Efter-
13538: att personer som befann sig nära arbetslöshets-         karenstiden förlängs dock på olika sätt beroende
13539: pensionsåldern också i fortsättningen skulle ha         på förmånsslaget.
13540: rätt tili arbetslöshetspension enligt de tidigare           Liksom frågeställaren konstaterar, kan det
13541: reglerna. Därför får en del personer födda 1938         vara svårt att tidsmässigt "passa in" ett arbetsför-
13542: eller tidigare också i framtiden arbetspension en-      hållande som skall återställa rätten tili återståen-
13543: ligt de gamla reglerna, varför rätt tili återstående    de tid och den slutliga, fullbordade situationen
13544: tid inte krävs av dem. Detta förutsätter dock att       kan ofta konstateras först i efterhand. Å andra
13545: de hade rätt tili arbetslöshetsdagpenning               sidan bör det uppmärksammas att en person som
13546: 1.1.1994. Rätten tili pension enligt de gamla reg-      är anmäld tili arbetskraftsbyrån som arbetslös
13547: lerna bibehålls, även om den arbetslöse efter           arbetssökande måste ta emot ett arbete som anses
13548: nämnda datum har haft ett arbete som han senare         passa honom, oberoende av hur arbetet infaller
13549: har blivit arbetslös från.                              tidsmässigt. Han måste ta emot arbetet även om
13550:                                                KK 1340/1998 vp                                               5
13551: 
13552: han befinner sig i den s.k. arbetslöshetspensions-          genom att se över lagstiftningen gällande flexibel
13553: slussen.                                                    pensionsålder, bl.a. genom att skräpa reglerna
13554:    Enligt Pensionsskyddscentralens uppskatt-                för återstående tid, också mer allmänt strävat tili
13555: ning skulle arbetslöshetspensionsutgifterna öka             att höja den genomsnittliga pensioneringsåldern.
13556: med tiotals miljoner mark årligen, om kravet på             Samtidigt har man betonat att arbete alltid är ett
13557: återstående tid slopas som ett vilikor för arbets-          bättre alternativ än pensionering. Detta förut-
13558: löshetspensionen. 1 så fall skulle en del av de som         sätter också balanseringen av premieinkomst och
13559: får arbetslöshetspension vid 60 års ålder också i           pensionsutgifter för att premierna inte skall be-
13560: fortsättningen vara personer som inte förvärvs-             höva höjas orimligt mycket.
13561: arbetat på t.o.m. mer än tio år. Förfarandet kan               Det är arbetsmarknadsparternas uppgift att
13562: i vissa fallleda tili att viljan att aktivt söka arbete     förhandla om hur arbetspensionssystemet, som
13563: minskar. Å andra sidan skulle avskaffandet av               arbetsgivarsidan och arbetstagarsidan finansie-
13564: kravet på återstående tid minska sådana spekula-            rar gemensamt, skall utvecklas. På basis av dessa
13565: tiva situationer där man låter sig anställas bara           förhandlingar bereder och fastställer staten de
13566: för en kort tid för att få rätt tili återstående tid        nödvändiga ändringarna av lagstiftningen. En-
13567: och kräver att pensionsanstalten eller Pensions-            ligt den inkomstpolitiska helhetslösning som in-
13568: skyddscentralen skall räkna ut hur man skall                gicks i december 1997 är det arbetsmarknasorga-
13569: placera denna anställning tidsmässigt för att rät-          nisationernas avsikt att tilisammans med arbets-
13570: ten tili återstående tid med säkerhet skall återstäl-       pensionsanstalterna före utgången av inneva-
13571: las. 1 dag görs sådana förhandsberäkningar hela             rande år utreda frågor och ändringsbehov i an-
13572: tiden.                                                      slutning tili utnyttjandet av de olika förtida pen-
13573:     1 anslutning tili regeringsprogrammet har man           sionerna, bl.a. arbetslöshetspension.
13574: 
13575:       Helsingforsden 15 december 1998
13576: 
13577:                                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
13578:                                             KK 1341/1998 vp
13579: 
13580: Kirjallinen kysymys 1341
13581: 
13582: 
13583: 
13584: 
13585:                                     Mikko Elo /sd: Aikuiskoulutuskeskusten kurssitodistusten antami-
13586:                                         sesta pätevyyskokeen suorittajalle
13587: 
13588: 
13589:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13590: 
13591:    Maassamme toimivat aikuiskoulutuskeskuk-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13592: set järjestävät koulutusta myös yhteistyössä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13593: työnantajien kanssa siten, että annettavan koulu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13594: tuksen kustannukset jaetaan aikuiskoulutuskes-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13595: kuksen ja työnantajien kesken.
13596:    Esimerkiksi hitsauksessa aikuiskoulutuskes-                   Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
13597: kuksetjärjestävät mm. kuuden kuukauden kurs-                  aikuiskoulutuskeskusten      järjestämillä
13598: seja, joiden aikana kurssilaiset suorittavat hitsaa-          kursseilla suoritettu hitsaajan pätevyys-
13599: jan pätevyyskokeen. Kokeen valvojina toimivat                 kokeen todistus on työnantajan omai-
13600: Inspectan valtuuttamat henkilöt, jotka myös an-               suutta, ja
13601: tavat todistuksen. Erikoislaatuista tässä on se,                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13602: että hitsaajalle kuuluva henkilökohtainen todis-              siin käytännön muuttamiseksi?
13603: tus annetaan työnantajalle eikä hitsaaja kaikissa
13604: tapauksissa edes saa kopiota todistuksesta. To-
13605: distus on siis työnantajan omaisuutta.
13606: 
13607:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
13608: 
13609:                                               Mikko Elo /sd
13610: 
13611: 
13612: 
13613: 
13614:  280043
13615: 2                                         KK 1341/1998 vp
13616: 
13617: 
13618: 
13619: 
13620:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13621: 
13622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keita koskevia todistuksia, koska eräissä tapauk-
13623: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sissa lainsäädäntö edellyttää, että tiettyjä hit-
13624: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      saustöitä tekevillä henkilöillä on asianomaiset
13625: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           pätevyydet ja koska töiden tilaajat muutoinkin
13626: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        usein vaativat, että tilaukseen sisältyvien hitsaus-
13627:  1341:                                               töiden tekijöillä on standardin mukaiset pätevyy-
13628:                                                      det. Työntekijät tarvitsevat todistuksia työllisyy-
13629:           Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että        tensä turvaamiseksi.
13630:        aikuiskoulutuskeskusten      järjestämillä        Yleensä aikuiskoulutuskeskustenjärjestämäs-
13631:        kursseilla suoritettu hitsaajan pätevyys-     sä hitsauskoulutuksessa todistus pätevyysko-
13632:        kokeen todistus on työnantajan omai-          keesta annetaan kokeen suorittaneelle henkilölle
13633:        suutta,ja                                     itselleen. Niissä tapauksissa, joissa koulutuksen
13634:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       rahoittamiseen osallistuvat työvoimapoliittisesta
13635:        siin käytännön muuttamiseksi?                 aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) tai
13636:                                                      ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksesta an-
13637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         netun lain (1138/1996) mukaisesti myös työnan-
13638: vasti seuraavaa:                                     tajat, todistusten luovuttamista koskeva käytän-
13639:                                                      tö on epäyhtenäinen. Joissakin tapauksissa päte-
13640:    Ammatillisissa      aikuiskoulutuskeskuksissa     vyyskoetodistus on luovutettu vain työnantajal-
13641: järjestettävässä hitsauskoulutuksessa opiskeli-      le.
13642: joiden yhtenä tavoitteena on yleensä saavuttaa           Hallitus katsoo, että tämä käytäntö ei ole hy-
13643: ammattitaito, joka vastaa hitsaajan pätevyys-        väksyttävä. Julkisen valvonnan alaisessa oppilai-
13644: koetta koskevan standardin SFS-EN 287:n jota-        toksessa järjestettyyn valtion varoin rahoitet-
13645: kin tai joitakin osa-alueita. Koulutukseen sisäl-    tuun koulutukseen osallistuvalla henkilöllä on
13646: tyy yleensä myös mainitun standardin mukaisesti      oikeus saada todistus koulutuksestaan ja suori-
13647: järjestetyn pätevyyskokeen suorittaminen. Ko-        tuksistaan kokonaisuutena. Työnantajan osallis-
13648: keen valvojana toimivat yleensä tarkastuslaitos-     tuminen koulutuksen rahoitukseen ei voi rajoit-
13649: ten, mm. Inspecta Oy:n, valtuuttamat henkilöt,       taa tätä opiskelijan oikeutta. Hallitus tulee saat-
13650: jotka myös antavat erilliset todistukset pätevyys-   tamaan kantansa ammatillisten aikuiskoulutus-
13651:  kokeista. Työnantajat tarvitsevat pätevyysko-       keskusten tietoon.
13652: 
13653:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
13654: 
13655:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13656:                                          KK 1341/1998 vp                                             3
13657: 
13658: 
13659: 
13660: 
13661:                                       Tili Riksdagens Ta/man
13662: 
13663:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    kompetensproven därför att lagstiftningen i vissa
13664: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      fall kräver att den som utför bestämda svets-
13665: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    ningsarbeten har tillbörlig kompetens och därför
13666: man Mikko Elo undertecknade skriftliga spörs-       att uppdragsgivarna också annars ofta kräver att
13667: mål nr 1341:                                        de som utför svetsningsarbetena i en order har
13668:                                                     standardenlig kompetens. Arbetstagarna behö-
13669:           Anser Regeringen det rätt att kompe-      ver intygen för att trygga sin sysselsättning.
13670:        tensintyg för svetsare som utfårdats på          Normalt ges intygen över kompetensprov i
13671:        kurser vid vuxenutbildningscentrer till-     vuxenutbildningscenternas svetsarutbildning tili
13672:        hör arbetsgivaren, och                       den som avlagt provet. 1 de fall där arbetsgivaren
13673:           avser Regeringen vidta åtgärder för att   enligt lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbild-
13674:        ändra denna praxis?                          ning (763/1990) eller lagen om finansiering av
13675:                                                     yrkesinriktad tilläggsutbildning ( 1138/ 1996) del-
13676:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tar i finansieringen av utbildningen är det allmän-
13677: anföra följande:                                    na förfarandet beträffande vem som får intygen
13678:                                                     oenhetligt. 1 en del fall har kompetensintyget
13679:    1 svetsarutbildningen som ordnas vid yrkesut-    getts bara tili arbetsgivaren.
13680: bi1dningscentrerna för vuxna är ett av målen för        Regeringen anser att denna praxis inte är ac-
13681: de studerande i allmänhet att uppnå en yrkeskun-    ceptabel. Den som deltar i utbildning som ordnas
13682: skap som motsvarar något eller några delområ-       av en läroinrättning underställd offentlig över-
13683: den enligt standard SFS-EN 287, som gäller          vakning och som finansieras med statliga medel
13684: kompetensprov för svetsare. Utbildningen om-        har rätt att få intyg över sin utbildning och sina
13685: fattar vanligen också ett kompetensprov som         prestationer i dess helhet. Att arbetsgivaren del-
13686: ordnas enligt denna standard. Proven övervakas      tar i finansieringen av utbildningen får inte in-
13687: i allmänhet av personer som har fullmakt av en      skränka studerandens rätt på denna punkt. Re-
13688: inspektionsinstans, bl.a. Inspecta Oy, och som      geringen kommer att meddela yrkesutbildnings-
13689: också utfårdar särskilda intyg över kompetens-      centrerna för vuxna sin ståndpunkt.
13690: proven. Arbetsgivarna behöver intygen över
13691:      Helsingfors den 15 december 1998
13692: 
13693:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13694:                                           KK 1342/1998 vp
13695: 
13696: Kirjallinen kysymys 1342
13697: 
13698: 
13699: 
13700: 
13701:                                   Pentti Tiusanen /vas: Saukon rauhoittamisesta
13702: 
13703: 
13704: 
13705:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13706:    Lehtitietojen mukaan maa- ja metsätalousmi-       heuttamat ongelmat ovat hallittavissa. Myös-
13707: nisteriö on muuttamassa metsästysasetusta. Sau-      kään missään Länsi-Euroopan maassa ei saukol-
13708: kosta tulisi metsästettävä riistaeläin. Metsästyk-   le ole vahvistettu metsästysaikaa.
13709: sen sallivaa asetuksen muutosta on valmisteltu          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13710: salassa. Asiantuntijalausuntoa on pyydetty ai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13711: noastaan ympäristöministeriöitä ja metsästäjien      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13712: keskusjärjestöitä (HS 22.11.1998).                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13713:    Suomen metsästyslainsäädännön on katsottu
13714: olevan EU :n lintu- ja luontodirektiivin kanssa                Aikooko maa- ja metsätalousministe-
13715: ristiriidassa. Maa- ja metsätalousministeriö pää-           riö ottaa huomioon ympäristöministe-
13716: tyi muuttamaan metsästysasetusta ja tekemään                riön asiantuntijalausunnossa esitetyt nä-
13717: saukosta riistaeläimen huolimatta siitä, ettei              kökannat, joiden mukaan saukosta ei
13718: saukkokanta ole maassamme vakiintunut.                      tulisi tehdä metsästettävää riistaeläintä?
13719:    Myös tällä hetkellä ns. häirikkösaukkojen ai-
13720: 
13721:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1998
13722: 
13723:                                          Pentti Tiusanen /vas
13724: 
13725: 
13726: 
13727: 
13728:  280043
13729: 2                                        KK 1342/1998 vp
13730: 
13731: 
13732: 
13733: 
13734:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13735: 
13736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sia ei ole myönnetty. Lupia vahinkoa aiheutta-
13737: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vien saukkojen pyydystämiseksi vahinkokohteis-
13738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ta elävänä ei ole myöskään annettu, koska sauk-
13739: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-    ko vahingoittaa pyynnissä helposti hampaansa
13740: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      eikä sen jälkeen enää selviä luonnossa.
13741:  1342:                                                 Suoritetun metsästysasetuksen muutoksen
13742:                                                     tarkoituksena on Suomen metsästyslainsäädän-
13743:           Aikooko maa- ja metsätalousministe-       nön saattaminen EU:n lintu- ja luontodirektii-
13744:        riö ottaa huomioon ympäristöministe-         vejä vastaaviksi. Pääsääntöisesti muutokset tule-
13745:        riön asiantuntijalausunnossa esitetyt nä-    vat tiukentamaan metsästystä. Saukko samoin
13746:        kökannat, joiden mukaan saukosta ei          kuin luontodirektiivin muut ns. tiukasti suojellut
13747:        tulisi tehdä metsästettävää riistaeläintä?   lajit (susi poronhoitoalueen ulkopuolella, karhu
13748:                                                     ja ilves) ovat aina rauhoitettuja. Rauhoituksesta
13749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        voidaan poiketa tietyillä perusteilla, jos muuta
13750: vasti seuraavaa:                                    tyydyttävää ratkaisua ei ole ja metsästys ei hait-
13751:                                                     taa suotuisan suojelutason säilyttämistä. Poik-
13752:    Saukko on metsästyslaissa sanottu riistaeläin.   keuksen myöntää riistanhoitopiiri asetuksessa
13753: Metsästysasetuksella se on ollut kokonaan rau-      mainittuna aikana. Asetuksen mukaan maa- ja
13754: hoitettu. Kalankasvatukselle aiheutuneiden va-      metsätalousministeriöllä on kuitenkin oikeus an-
13755: hinkojen estämiseksi maa- ja metsätalousminis-      taa määräyksiä mm. sallittavan metsästyksen ra-
13756: teriö on kuitenkin vuosittain myöntänyt poik-       joittamisesta, pyyntiluvan myöntämisen edelly-
13757: keuksia rauhoituksesta vahinkoa aiheuttavien        tyksistä jne. Näillä vuosittain annettavilla mää-
13758: saukkojen tappamiseksi tapauksissa, jolloin va-     räyksillä on tarkoitus rajoittaa saukon metsästys
13759: hinko on ollut huomattava ja vahinkoja ei ole       vastaisuudessakin vain täysin pakottaviin vahin-
13760: ollut mahdollista kohtuullisin kustannuksin         kotapauksiin.
13761: muilla tavoilla estää. Luonnonvesiin poikkeuk-
13762:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1998
13763:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13764:                                           KK 1342/1998 vp                                              3
13765: 
13766: 
13767: 
13768: 
13769:                                        Tili Riksdagens Talman
13770: 
13771:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     av de skadegörande uttrarna levande på de plat-
13772: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ser där de förorsakat skador. Detta för att uttern
13773: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     i samband med fångsten lätt skadar sina tänder
13774: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr        och inte därefter kan klara sig i naturen som fri.
13775: 1342:                                                   Syftet med den ändring som gjorts i jaktför-
13776:                                                      ordningen är att uppdatera vårt lands jaktlag-
13777:            Har Regeringen för avsikt att beakta      stiftning så att d~n motsvarar EU:s fågel- och
13778:        de synpunkter miljöministeriet framfört i     habitatdirektiv. Andringarna kommer i första
13779:        sitt sakkunnigutlåtande om uttern och         hand att skärpa bestämmelserna för jakten. Ut-
13780:        om att denna inte bör hänföras till jakt-     tern såväl som övriga av de arter som enligt
13781:        bart vilt?                                    habitatdirektivet kräver s.k. noggrant skydd
13782:                                                      (vargen utanför renskötselområdet, björnen och
13783:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      lodjuret) är alltid fridlysta. Av särskilda skäl kan
13784: anföra följande:                                     avvikelser från fredningen göras om ej någon
13785:                                                      annan tillfredsställande lösning finns och omjak-
13786:    Enligt jaktlagen räknas uttern tili viltet. Med   ten inte har negativa följder för bevarandet av en
13787: stöd av jaktförordningen har den dock varit helt     gynnsam skyddsnivå. Undantaget beviljas av
13788: fridlyst. För att förebygga skador som förorsa-      jaktvårdsdistriktet under i förordningen angiven
13789: kats fiskodlingen har jord- och skogsbruksminis-     tid. Enligt förordningen har dock jord- och
13790: teriet dock årligen i sådana fall där skadan varit   skogsbruksministeriet rätt att meddela föreskrif-
13791: betydande och det inte har varit möjligt att tili    ter om bl.a. begränsning av den tiliåtna jakten,
13792: skäliga kostnader förhindra kostnaderna på an-       förutsättningarna för beviljande av jaktlicens
13793: nat sätt beviljat undantag från fredningen för       osv. Avsikten är att även i framtiden genom dessa
13794: avlivande av de uttrar som förorsakat skadorna.      årligen meddelade föreskrifter noggrant begrän-
13795: Undantag har inte beviljats i naturliga vatten.      sajakten på utter tili enbart tvingande skadefall.
13796: Tillstånd har inte heller beviljats för infångande
13797:      Helsingforsden 7 december 1998
13798:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
13799:                                             KK 1343/1998 vp
13800: 
13801: Kirjallinen kysymys 1343
13802: 
13803: 
13804: 
13805: 
13806:                                     Annika Lapintie /vas: Pitkäaikaistyöttömien kokonaistilanteen
13807:                                        huomioon ottamisesta työvoimatoimistojen ratkaisuissa
13808: 
13809: 
13810:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13811: 
13812:     Työvoimapoliittisten toimenpiteiden tulisi         mahdollisuus palata työmarkkinoille, osoittaa
13813: edistää työttömien työmarkkinoille palaamista          työhalunsa ja rakentaa tulevaisuuden työmah-
13814: ja työhön sijoittumista. Tämän lisäksi niiden pi-      dollisuuksiaan. Sen lisäksi pitkään työttömänä
13815: täisi mahdollistaa työttömän elämäntilanteen           ollut tarvitsee yksilöllistä kannustusta ja tukea
13816: yksilöllinen kokonaisarviointi. Voimassa olevien       hakeutuakseen yleisille työmarkkinoille.
13817: säädösten ja ohjeiden mukaiset, sinänsä hyvää             Pitkäaikaistyöttömien kohdalla tavoitteena
13818: tavoittelevat toimenpiteet saattavat kuitenkin ai-     tulee olla kestävien ratkaisujen ja tulevaisuuden-
13819: heuttaa yksittäisten työttömien elämäntilanteen        näkymien aikaansaaminen. Nyt yksittäisiä pit-
13820: mutkistumisen ja lisätä näin syrjäytymisriskiä.        käaikaistyöttömiä koskevat lyhytnäköiset rat-
13821:     Kymmenen päivän työnhakukurssi tai kurs-           kaisut vain jatkavat epävarmaa ja epäoikeuden-
13822: siin liittyvä lyhyt harjoittelujakso on saattanut      mukaista tilannetta eivätkä edistä pääsyä työ-
13823: Varsinais-Suomessa katkaista pitkäaikaistyöttö-        markkinoiiie.
13824: myyden. Näin on syntynyt tilanne, jossa työtön ei         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13825:  ole päässyt enää kurssin tai harjoittelujaksonjäl-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13826: keen tukityöllistämisen piiriin. Käytännössä hä-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13827:  neltä on viety mahdollisuus palata työmarkki-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13828:  noiile.
13829:     Työvoimatoimistot tekevät ratkaisujaan itse-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työ-
13830:  näisesti, ja käytäntö eri puolilla maata vaihtelee.          voimatoimistoissa harkittaisiin pitkäai-
13831:  Työvoimatoimistojen Iinjan sekä yksittäisiä työt-            kaistyöttömien työnhakuun ja elämänti-
13832:  tömiä koskevien ratkaisujen tulisi edistää työttö-           lanteeseen liittyviä ratkaisuja yksilöllises-
13833:  mien palaamista työmarkkinoille ja työllistymis-             ti ja kokonaisvaltaisesti, ja
13834:  tä. Työttömyysturvauudistus, johon liittyi kes-                  miten Hallitus aikoo turvata sen, ettei-
13835:  keisesti mm. työssäoloehdon ja tukityöllistämi-              vät eri puolilla maata asuvat pitkäaikais-
13836:  sen välisen yhteyden katkaiseminen, ei saa johtaa            työttömät joudu keskenään eriarvoiseen
13837:  pitkäaikaistyöttömien aseman heikkenemiseen.                 asemaan työvoimatoimistojen päätösten
13838:     Tukityö on pitkään työttömänä olleelle yksi               takia?
13839: 
13840:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
13841: 
13842:                                           Annika Lapintie /vas
13843: 
13844: 
13845: 
13846: 
13847: 280043
13848: 2                                           KK 1343/1998 vp
13849: 
13850: 
13851: 
13852: 
13853:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13854: 
13855:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kityötä työmarkkinavalmiuksiensa parantami-
13856: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          seksi. Tähän kokonaisharkintaan vaikuttaa
13857: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       muun muassa työnhakijalle jo aiemmin työttö-
13858: le jäsenelle kansanedustaja Annika Lapintien           myyden aikana mahdollisesti järjestetyt työvoi-
13859: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1343:         mapoliittiset toimenpiteet.
13860:                                                            Työllisyysasetuksen työllistämistukea koske-
13861:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työ-       via säännöksiä uudistettiin 1.4.1995 voimaan
13862:        voimatoimistoissa harkittaisiin pitkäai-        tulleella työllisyysasetuksen muutoksella (273/
13863:        kaistyöttömien työnhakuun ja elämänti-           1995). Työllisyysasetuksen muutoksen tavoittee-
13864:        lanteeseen liittyviä ratkaisuja yksilöllises-   na oli luopua ns. täsmätukijärjestelmästä, joka
13865:        ti ja kokonaisvaltaisesti, ja                   sääteli yksityiskohtaisesti, millä edellytyksillä ja
13866:            miten Hallitus aikoo turvata sen, ettei-    minkä suuruisena tukea kussakin tilanteessa voi-
13867:        vät eri puolilla maata asuvat pitkäaikais-      tiin myöntää. Samassa yhteydessä työllisyysase-
13868:        työttömät joudu keskenään eriarvoiseen          tusta täsmennettiin siten, että yhtäjaksoisesti 12
13869:        asemaan työvoimatoimistojen päätösten           kuukautta työttömänä olleen työnhakijan lisäksi
13870:        takia?                                          pitkäaikaistyöttömänä voidaan pitää myös hen-
13871:                                                        kilöä, joka on useammassa työttömyysjaksossa
13872:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ollut yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömä-
13873: vasti seuraavaa:                                       nä työnhakijana työvoimatoimistossa ja joka
13874:                                                        työttömyyden kokonaiskeston perusteella on
13875:    Työnhakukoulutuksen tavoitteena on paran-           rinnastettavissa yhtäjaksoisesti 12 kuukautta
13876: taa työnhakijoiden työnhakuvalmiuksia, lisätä          työttömänä olleeseen työnhakijaan. Vastaava
13877: työnhakuaktiivisuutta ja tukea omatoimista             säännös on otettu 1.1.1998 voimaan tulleeseen
13878: työnhakua. Työnhakukoulutusjakso on vähin-             uudistettuun työllisyysasetukseen (1363/1997).
13879: tään viiden ja enintään kymmenen päivän pitui-             Työvoimatoimisto harkitsee tapauskohtaises-
13880: nen. Työnhakukoulutusta voidaanjärjestääjoko           ti, onko työllistämistuen myöntämistä pidettävä
13881: työvoimatoimiston omana ryhmäpalveluna tai             kussakin tapauksessa työvoimapoliittisesti tar-
13882: osana työvoimapoliittista aikuiskoulutusta.            koituksenmukaisena ja henkilön työmarkkina-
13883: Työnhakijan työnhakukoulutuksen tarve arvioi-          valmiuksia parantavana ja voidaanko henkilö
13884: daan muun muassa säännöllisin väliajoin tehtä-         työttömyyden kokonaiskeston perusteella rin-
13885: vissä työnhakuhaastatteluissa. Näin pyritään           nastaa pitkäaikaistyöttömään. Rinnasteisen pit-
13886: työnhakijan omien edellytysten pohjalta tuke-          käaikaistyöttömän määritelmän ottamisella
13887: maan työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja       työllisyysasetukseen haluttiin nimenomaisesti
13888: edesauttamaan kestävien työllistymisratkaisujen        antaa työvoimatoimistoille liikkumavaraa siten,
13889: aikaansaamista.                                        ettei esimerkiksi lyhyestä koulutus- tai työssäolo-
13890:    Työllistämistukijärjestelmän yleisenä tavoit-       jaksosta aiheutuva lyhytaikainen työttömyyden
13891: teena on viimesijaisena keinona edistää työttö-        katko heikennä henkilön mahdollisuuksia tuki-
13892: män työmarkkinoille sijoittumista ja työmarkki-        työhön. Edellä selostetun perusteella työvoima-
13893: noilla pysymistä sekä katkaista pitkään jatku-         toimistot ovat myös tukityöllistäneet henkilöitä,
13894: nutta työttömyyttä ja estää työmarkkinoilta syr-       joiden työttömyyteen on tullut pieni katko esi-
13895: jäytymistä. Työllisyysmäärärahoja kohdeune-            merkiksi lyhyen kurssin vuoksi. Työministeriö
13896: taan erityisesti pitkäaikaistyöttömien työllistä-      on alue- ja paikallishallinnolleen antamassaan
13897: miseen. Työvoimatoimisto joutuu työllistämis-          koulutuksessa ja muun muassa työhallinnon tu-
13898: tukipäätöksiä tehdessään harkitsemaan, että            lostavoitteisiin liittyvässä ohjeistuksessa koros-
13899: käytettävissä olevat määrärahat kohdentuvat            tanut sitä, että rinnasteisena pitkäaikaistyöttö-
13900: juuri niiden henkilöiden tukityöllistämiseen, jot-     mänä pidettäviä työnhakijoita voidaan perustel-
13901: ka kaikista kipeimmin tarvitsevat työllistämistu-      lusti työllistää tukityöhön tilanteissa, joissa pit-
13902:                                          KK 1343/1998 vp                                          3
13903: 
13904: kittynyt yhdenjaksoinen työttömyys on työnha-      ton palveluista ja hakijan ja/tai työvoimatoimis-
13905: kijan oman aktiivisuuden seurauksena katken-       ton toimenpiteistä, jotka edistävät työnhakijan
13906: nut.                                               sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Työmi-
13907:    Vuoden 1998 alussa voimaan tulleen työvoi-      nisteriö on mittavana valtakunnallisella koulu-
13908: mapoliittisen uudistuksen yhtenä keskeisenä ta-    tusohjelmalla pyrkinyt varmistamaan työvoima-
13909: voitteena on työvoimatoimistojen palveluproses-    poliittisen uudistuksen yhteneväisen toimeenpa-
13910: sin vahvistaminen, asiakkaan omatoimisuuden        non. Työhallinnon työvoimapoliittiset toimenpi-
13911: lisääminen ja aktiiviseen työnhakuun sitouttami-   teetja uudistettu palveluprosessi antavat työnha-
13912: nen. Keskeisenä osana uutta palveluprosessia on    kijan työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi
13913: ns. työnhakusuunnitelma, jonka lähtökohtana        mahdollisuuden entistä yksilöllisempien ratkai-
13914: on työnhakijan palvelutarve. Suunnitelmassa        sujen tekemiseen myös pitkäaikaistyöttömien
13915: työnhakija ja virkailija sopivat työvoimatoimis-   osalta.
13916: 
13917:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
13918: 
13919:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
13920: 4                                           KK 1343/1998 vp
13921: 
13922: 
13923: 
13924: 
13925:                                          Tili Riksdagens Talman
13926: 
13927:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            naden. När man gör en sådan helhetsbedömning
13928: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            av situationen beaktar man bland annat even-
13929: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        tuella arbetskraftspolitiska åtgärder som ordnats
13930: dagsledamot Annika Lapintie undertecknade              åt den arbetslöse tidigare under dennes arbetslös-
13931: skriftliga spörsmål nr 1343:                           het.
13932:                                                            Bestämmelserna om sysselsättningsstöd revi-
13933:           Vad ämnar Regeringen göra för att            derades genom en ändring av sysselsättningsför-
13934:        arbetskraftsbyråerna individuellt och           ordningen (273/1995) som trädde i kraft 1.4.1995.
13935:        med beaktande av helheten överväger de          Syftet med förordningsändringen var att frångå
13936:        lösningar som gäller långtidsarbetslösas        systemet med s.k. preciserat stöd, där det i detalj
13937:        jobbsökning och livssituation, samt             reglerades på vilka villkor stöd i varje enskilt fall
13938:           hur ämnar Regeringen tillförsäkra att        kunde beviljas och hur stort stödbeloppet var.
13939:        långtidsarbetslösa som bor i olika delar        Samtidigt preciserades sysselsättningsförord-
13940:        av landet på grund av de beslut arbets-         ningen så, att som långtidsarbetslös nu kunde
13941:        kraftsbyråerna fattar inte skall hamna i        betraktas förutom de arbetssökande som utan
13942:        en sinsemellan olikvärdig ställning?            avbrott varit arbetslösa i 12 månader, även en
13943:                                                        person som har varit arbetslös arbetssökande vid
13944:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          en arbetskraftsbyrå i flera arbetslöshetsperioder
13945: anföra följande:                                       som sammanlagt omfattat minst 12 månader,
13946:                                                        och som på grundval av den tid arbetslösheten
13947:    Syftet med jobbsökarutbildning är att förbätt-      totalt har varat kan jämställas med en person
13948: ra arbetssökandenas fårdigheter för jobbsök-           som utan avbrott har varit arbetslös i 12 måna-
13949: ning, aktivera jobbsökningen samt stöda sökan-         der. Motsvarande bestämmelse ingår i den nya
13950: det av arbete på eget initiativ. Jobbsökarutbild-      sysselsättningsförordningen (1363/1997) som
13951: ningen varar minst fem och högst tio dagar.            trädde i kraft 1.1.1998.
13952: Jobbsökarutbildningen kan ordnas i form av ar-             Arbetskraftsbyrån överväger fall för fall om
13953: betskraftsbyråns egen gruppservice eller som ett       beviljandet av sysselsättningsstöd i varje enskilt
13954: led i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning. Ar-        fall bör anses vara arbetskraftspolitiskt motive-
13955: betssökandens behov av jobbsökarutbildning             rat och om det har förbättrat personens yrkesfår-
13956: bedöms bland annat i samband med de intervjuer         digheter samt om personen på grundval av sin
13957: som med regelbundna intervaller görs med ar-           totala arbetslöshetsperiod kanjämställas med en
13958: betssökandena. På detta sätt försöker man uti-         långtidsarbetslös. Meningen med det att man i
13959: från arbetssökandes egna förutsättningar stöda         sysselsättningsförordningen skrev in en defini-
13960: deras möjligheter att få arbete på den öppna           tion av en som kan jämställas med långtidsar-
13961: arbetsmarknaden samt att medverka till att det         betslös var uttryckligen att ge arbetskraftsbyrå-
13962: uppstår bestående arbetstillfållen.                    erna spelrum så, att ett kort avbrott i arbetslöshe-
13963:    Systemet med sysselsättningsstöd är avsett att      ten tili exempel på grund av en kortvarig utbild-
13964: vara en sistahandsmetod för att främja en arbets-      nings- eller arbetsperiod inte skall försämra sö-
13965: lös persons placering på arbetsmarknaden och           kandens möjligheter att få en stödarbetsplats.
13966: kvarstående i arbetet samt att avbryta långvarig       Arbetskraftsbyråerna har utifrån detta redan
13967: arbetslöshet och förebygga utslagning från ar-         stödsysselsatt personer vilkas arbetslöshet har
13968: betsmarknaden. Sysselsättningsanslagen inrik-          avbrutits för en kort tid exempelvis tili följd av en
13969: tas i synnerhet på att sysselsätta långtidsarbetslö-   kortvarig kurs. När arbetsministeriet har ordnat
13970: sa. När arbetskraftsbyrån fattar sina beslut om        utbildning för sin regional- och lokalförvaltning
13971: stödsysselsättning måste den se tili att de dispo-     och gett anvisningar i anslutning tili arbetsför-
13972: nibla anslagen skall anslås just för de personer       valtningens resultatmål har ministeriet betonat
13973: som allra mest behöver en stödarbetsplats för att      att arbetssökande som kan jämställas med lång-
13974: kunna förbättra sina fårdigheter på arbetsmark-        tidsarbetslösa på goda grunder kan sysselsättas i
13975:                                            KK 1343/1998 vp                                              5
13976: 
13977: stödarbetsplatser i de situationer där en långva-     och sökandens och/eller arbetskraftsbyråns åt-
13978: rig arbetslöshetsperiod har kunnat avbrytas som       gärder för att främja sökandens möjligheter att
13979: resultat av sökandens egen aktivitet.                 placera sig på den öppna arbetsmarknaden. Ar-
13980:    Ett centralt mål för den arbetskraftspolitiska     betsministeriet har genom ett brett upplagt riks-
13981: reform som trädde i kraft i början av 1998 är att     omfattande utbildningsprogram velat tillförsäk-
13982: förstärka arbetskraftsbyråernas serviceprocess,       ra att den arbetskraftspolitiska reformen genom-
13983: öka kundernas egen aktivitet och få dem att för-      förs på samma sätt runtom i landet. Arbetsför-
13984: binda sig att söka arbete. En viktig del av den nya   valtningens arbetskraftspolitiska åtgärder och
13985: serviceprocessen är en s.k. jobbsökarplan som         den nya serviceprocessen innebär en möjlighet att
13986: utgår från sökandens behov av service. När man        också för de långtidsarbetslösa kunna välja mer
13987: gör upp en pian kommer sökanden och tjänste-          individuella lösningar än hittills för att förbättra
13988: mannen överens om arbetskraftsbyråns tjänster         deras fårdigheter på arbetsmarknaden.
13989: 
13990:      Helsingforsden 9 december 1998
13991:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
13992:                                             KK 1344/1998 vp
13993: 
13994: Kirjallinen kysymys 1344
13995: 
13996: 
13997: 
13998: 
13999:                                     Annika Lapintie /vas: Monenkeskisistä sijoitussopimuksista
14000: 
14001: 
14002: 
14003:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14004: 
14005:    OECD:n kokouksessa joulukuun alussa kes-            on, että tällaisiin sijoitussopimuksiin liittyvä pää-
14006: kustellaan todennäköisesti myös tulevien mo-           tösvalta on demokraattisesti valituilla päätök-
14007: nenkeskisten investointisopimusten linjauksista.       sentekoelimillä. Sijoitussopimuksiin liittyvän
14008: Tämä tulee olemaan jatkoa ns. MAJ-sopimus-             lainkäyttö- ja tuomiovallan on oltava julkista,
14009: neuvotteluille, jotka kariutuivat lokakuussa.          puolueetonta sekä riippumatonta. Vain näin
14010:    On tärkeää, että uusia monenkeskisiin sijoi-        mahdollistetaan ihmisoikeuksien huomioon ot-
14011: tussopimuksiin liittyviä neuvotteluja käydään          taminen, vallankäytön kansanvaltaisuus ja tuo-
14012: niin, että neuvottelijoilla on julkiset, demokraat-    miomenettelyn oikeudenmukaisuus.
14013: tisen päätöksentekojärjestelmän asettamat lin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14014: jaukset ja valtuudet neuvotella kansainvälisistä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14015: sijoitussopimuksista.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14016:    Sijoituksia on tietenkin valvottava kansainvä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14017: lisesti. Eri asia on, ovatko kansainvälisten sijoit-
14018: tajien edut eniten suojaamisen tarpeessa. Eräs                    Mitkä ovat Hallituksen tavoitteet
14019: keskeinen asia onkin mm. kehitysmaiden tarpei-                 uusien kansainvälisten sijoitussopimus-
14020: den huomioon ottaminen kansainvälisiä sijoitus-                neuvottelujen varalle,
14021: sopimuksia neuvoteltaessa. Nykyisinhän monet                      miten Hallitus aikoo varmistaa kan-
14022: kehitysmaat ovat kahdenkeskisten sopimusten                    sainvälisiin sijoitussopimuksiin liittyvän
14023: varassa ja heikossa neuvotteluasemassa rikkai-                 päätösvallan säilymisen demokraattise-
14024: den teollisuusmaiden kanssa.                                   na, sekä
14025:     Maailmanlaajuisia rahoitusmarkkinoita on                      miten Hallitus aikoo varmistaa tällai-
14026:  voitava säädellä. Tavoitteena tulee olla ihmiskes-            siin sopimuksiin liittyvän lainkäyttö- ja
14027: keiset sijoitussopimukset, joilla ei vain yksipuoli-           tuomiovallan säilymisen riippumattoma-
14028: sesti vahvisteta sijoittajien oikeuksia. Keskeistä             na?
14029: 
14030:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
14031: 
14032:                                           Annika Lapintie /vas
14033: 
14034: 
14035: 
14036: 
14037: 280043
14038: 2                                          KK 1344/1998 vp
14039: 
14040: 
14041: 
14042: 
14043:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14044: 
14045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dollisuuksia yhteiskunnan ja kansalaisten kan-
14046: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nalta elintärkeillä aloilla. Myös kehitysmaiden
14047: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       erityisalasuhteet on huomioitava.
14048: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika               Hallituksen tavoitteena on pyrkiä turvaa-
14049: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        maan suomalaisen elinkeinoelämän mahdolli-
14050: n:o 1344:                                             suudet toimia maan rajojen ulkopuolella tasaver-
14051:                                                       taiselta pohjalta muiden maiden sijoittajien kans-
14052:           Mitkä ovat Hallituksen tavoitteet           sa. Tavoitteena on myös osoittaa muiden maiden
14053:        uusien kansainvälisten sijoitussopimus-        sijoittajille, että Suomi noudattaa ulkomaisten
14054:        neuvottelujen varalle,                         sijoitusten kohtelussa kansainvälisesti hyväksyt-
14055:           miten Hallitus aikoo varmistaa kan-         tyjä yleisiä periaatteita.
14056:        sainvälisiin sijoitussopimuksiin liittyvän         Hallitus korostaa avoimen kansalaiskeskuste-
14057:        päätösvallan säilymisen demokraattise-         lun merkitystä,jotta voitaisiin taata, että päätös-
14058:        na, sekä                                       valta säilyy demokraattisena kansainvälisissä si-
14059:           miten Hallitus aikoo varmistaa tällai-      joitussopimuksissa. Hallitus pitää tärkeänä, että
14060:        siin sopimuksiin liittyvän lainkäyttö-ja       eduskuntaa pidetään säännöllisesti informoituna
14061:        tuomiovallan säilymisen riippumattoma-         kansainvälisiin sijoitussopimuksiin liittyvistä ky-
14062:        na?                                            symyksistä ja hallituksen arvioinneista näiden
14063:                                                       osalta. Monenvälisten sopimusten, joissa Suomi
14064:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on mukana, on oltava myös sopusoinnussa Suo-
14065: vasti seuraavaa:                                      men muiden kansainvälisten velvoitteiden kans-
14066:                                                       sa. Hallitus tulee neuvotteluissa jatkamaan joh-
14067:    Suomessa viime aikoina käyty laaja ja avoin        donmukaisesti noudattamaansa linjaa, että sopi-
14068: kansalaiskeskustelu osoittaa, että maassamme          mus on niiden linjausten mukainen, joita hallitus
14069: vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että kansain-   noudattaa muissakin kansainvälisissä yhteyksis-
14070: väliset sijoitukset ovat hyödyllisiä. Ne vaikutta-    sä ympäristönsuojelun, kestävän kehityksen, ih-
14071: vat myönteisesti yleisen hyvinvoinnin kehityk-        misoikeuksien ja kehitysyhteistyön periaatteiden
14072: seen sekä teollisuus- että kehitysmaissa. Edelleen     osalta.
14073: maassamme vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä,           Koska eduskunta viime kädessä päättää Suo-
14074: että monenväliset säännöt ovat tarpeen kansain-        men liittymisestä kansainvälisiin sijoitussopi-
14075: välisessä sijoitustoiminnassa. Tällaiseen sään-        muksiin ja niissä mukana olemisesta, pitää halli-
14076: nöstöön tähtäävää työtä ollaan valmiita tuke-          tus tärkeänä, että eduskunnalle tarjoutuu tilai-
14077: maan.                                                  suus seurata säännöllisesti sopimukseen tähtää-
14078:    Hallitus pyrkii monenväliseen sijoitussopi-         vien neuvottelujen edistymistä sekä itse sopimus-
14079: mukseen tähtäävissä neuvotteluissa korkeatasoi-        ten käytännön soveltamiseen liittyviä kysymyk-
14080: sen ja tasapainoisen sopimuksen aikaansaami-           siä.
14081: seen. Siinä tulee taata, että kansainvälinen sijoi-        Hallitus edellyttää, että tällaisiin sopimuksiin
14082: tustoiminta tapahtuu ei-syrjivältä pohjalta avoi-      liittyvälainkäyttö-ja tuomiovalta on riippuma-
14083: muutta noudattaen. Sopimuksen tulee sisältää           tonta. Kysymykseen tulevat tällöin kansallinen
14084: myös korkea velvoitetaso ympäristönsuojelulle          lainkäyttö-ja tuomiovalta tai yleisesti hyväksy-
14085: ja työolosuhteille sekä tunnustaa ihmisoikeuk-         tyt puolueettomat ja riippumattomat kansainvä-
14086: sien kunnioittaminen. Myös kultturellinen moni-        listen välimiesmenettelyjen säännöt, joissa nou-
14087: naisuus tulee voida säilyttää. Sopimus ei saa          datetaan yhteisesti hyväksyttyjä julkisuusperi-
14088: myöskään rajoittaa valtiovallan sääntelymah-           aatteita.
14089: 
14090:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
14091: 
14092:                                                                               Ministeri Ole Norrback
14093:                                            KK 1344/1998 vp                                             3
14094: 
14095: 
14096: 
14097: 
14098:                                         Tili Riksdagens Ta/man
14099: 
14100:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ens möjligheter tili reglering på områden som är
14101: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        livsviktiga för samhället och medborgarna. Ut-
14102: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vecklingsländernas särförhållanden bör också
14103: man Annika Lapintie undertecknade skriftliga          uppmärksammas.
14104: spörsmål nr 1344:                                         Regeringens mål är att försöka trygga det fin-
14105:                                                       ska näringslivets möjligheter att arbeta utanför
14106:           Vilka är Regeringens mål inför nya          landets gränser på lika villkor som investerare
14107:        internationella     investeringsavtalsför-     från andra länder. Ett annat mål är att visa inves-
14108:        handlingar,                                    terare från andra Iänder att Finland följer inter-
14109:           hur tänker Regeringen säkra att beslu-      nationellt allmänt godtagna principer vid be-
14110:        tanderätten i samband med internationel-       handlingen av utländska investeringar.
14111:        Ia investeringsavtal förblir demokratisk,          Regeringen betonar vikten av en öppen med-
14112:        samt                                           borgardebatt för att man skall kunna garantera
14113:           hur tänker Regeringen säkra att den         fortsatt demokratisk beslutanderätt i internatio-
14114:        rättskipning och jurisdiktion som hör          nella investeringsavtal. Regeringen finner det
14115:        samman med dylika avtal förblir obero-         viktigt att riksdagen informeras rege1bundet om
14116:        ende?                                          frågor som hör samman med internationella in-
14117:                                                       vesteringsavtal och om regeringens bedömningar
14118:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i fråga om dessa.
14119: anföra följande:                                          Multilaterala investeringsavtal som Finland
14120:                                                       är part av skall överensstämma med Finlands
14121:    Den breda och öppna medborgardebatt som            övriga internationella förpliktelser. 1 förhand-
14122: förts i Finland under den senaste tiden visar att     lingarna kommer regeringen att fortsätta den
14123: det råder ett omfattande samförstånd i vårt land      linje som den konsekvent följt, dvs. att avtalet är
14124: om nyttan av internationella investeringar. De        förenligt med de linjedragningar som regeringen
14125: har en positiv effekt på det allmänna välståndets     iakttar även i andra internationella sammanhang
14126: utveckling i såväl industriländer som utveck-         i fråga om principerna för miljövård, hållbar
14127: lingsländer. 1 vårt land råder också stort samför-    utveckling, mänskliga rättigheter och utveck-
14128: stånd om behovet av multilaterala regler för den      lingssamarbete.
14129: internationella investeringsverksamheten. Man             Eftersom det är riksdagen som i sista hand
14130: är beredd att stödja arbetet som syftar tili ett      beslutar om Finlands anslutning tili internatio-
14131: sådant regelverk.                                     nella investeringsavtal och om de1tagandet i dem,
14132:    1 de förhandlingar som syftar tili ett multila-    anser regeringen det viktigt att riksdagen får
14133: teralt investeringsavtal strävar regeringen efter     möjlighet att rege1bundet fö1ja arbetet under av-
14134: att åstadkomma ett balanserat avtal av hög stan-      talsförhandlingarnas gång samt frågor som gäl-
14135: dard. A vtalet bör garantera att den internationel-   ler den praktiska tillämpningen av själva avtalen.
14136: la investeringsverksamheten sker på icke-diskri-          Regeringen förutsätter oberoende rättskip-
14137: minerande grund och med hänsyn tili öppenhe-          ning ochjurisdiktion i samband med dessa avta1,
14138: ten. Avtalet bör också innehålla en hög förplik-      antingen i form av nationell rättskipning och
14139: telsenivå för miljöskydd och arbetsvillkor samt       jurisdiktion eller allmänt antagna neutrala och
14140: erkänna respekten för de mänskliga rättigheter-       oberoende internationella reg1er för ski1jeförfa-
14141: na. Avtalet bör kunna bevara den kulturella           rande, vilka fö1jer allmänt godtagna öppenhets-
14142:  mångfalden. A vtalet får inte begränsa statsmakt-    principer.
14143: 
14144:      Helsingfors den 9 december 1998
14145: 
14146:                                                                               Minister Ole Norrback
14147:                                             KK 1345/1998 vp
14148: 
14149: Kirjallinen kysymys 1345
14150: 
14151: 
14152: 
14153: 
14154:                                    Juha Karpio /kok: Ilmestymistiheyteen sidotun arvonlisäveron
14155:                                       poistamisesta järjestölehdiltä
14156: 
14157: 
14158:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14159:    Järjestölehdet on vapautettu arvonlisäverosta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14160: ehdolla, että niiden on ilmestyttävä vähintään        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14161: neljä kertaa vuodessa. Nykyisin painokustan-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14162: nukset ovat kuitenkin sitä luokkaa, että yhdistys-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14163: ten taloudellinen tilanne ei kestä painattaa neljää
14164: lehteä vuodessa. Tämä ei välttämättä edes ole                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14165: yhdistystoiminnan kannalta tarpeellista.                      ryhtyä, jotta selvitetään järjestölehtien il-
14166:    Järjestöväki tekee ilmaiseksi vapaaehtoistyö-              mestymistiheyteen sidotun arvonlisäve-
14167: tä, joka on yhteiskunnallisesti arvokasta. Näin               rottomuuden edellytysten poistamismah-
14168: ollen vaikuttaa kohtuuttomalta, ettäjärjestöleh-              dollisuudet?
14169: tien arvonlisäverottomuus on sidottu ilmesty-
14170: mistiheyteen.
14171:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
14172: 
14173:                                            Juha Karpio /kok
14174: 
14175: 
14176: 
14177: 
14178: 280043
14179: 2                                            KK 1345/1998 vp
14180: 
14181: 
14182: 
14183: 
14184:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14185: 
14186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lehtiä koskevat painokset kirjapainolta verolli-
14187: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           seen hintaan. Eduskunnan mielestä verotto-
14188: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         maksi oli säädettävä myös kirjapainon veloitus,
14189: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-          joka kohdistui ei-verolliseen aatteelliseen yhdis-
14190: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tykseen tämän tilatessa kirjapainolta painoksen
14191: 1345:                                                   sellaisesta sanoma- tai aikakauslehdestä, jota
14192:                                                         muutoin kuin liiketoiminnan muodossa levitet-
14193:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tiin yhdistysten tai sen jäsenyhdistysten jäsenille.
14194:         ryhtyä, jotta selvitetään järjestölehtien il-   Myös tällaisten lehtien maahantuonti säädettiin
14195:         mestymistiheyteen sidotun arvonlisäve-          verottomaksi. Eduskunnan perusteluista ei kui-
14196:         rottomuuden edellytysten poistamismah-          tenkaan käy ilmi, mihin perustui säännöksen sa-
14197:         dollisuudet?                                    namuotoon tuolloin sisällytetty vaatimus vähin-
14198:                                                         tään neljästä ilmestymiskerrasta vuodessa. Ilmei-
14199:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sesti tällä on haluttu rajata jäsenlehdet muista
14200: vasti seuraavaa:               ·                        julkaisuista.
14201:                                                             Vastaava säännös vähintään neljä kertaa vuo-
14202:     Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan ar-            dessa ilmestyvän sanoma- tai aikakauslehden
14203: vonlisäveroa suoritetaan periaatteessa kaikesta         painoksen verottomasta myynnistä yleishyödyl-
14204: liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroi-           liselle yhteisölle sisällytettiin eräin muutoksin
14205: den ja palvelujen myynnistä. Kirjapainojen on           myös 1 päivänä lokakuuta 1991 voimaan tullee-
14206: siten pääsääntöisesti suoritettava arvonlisäveroa       seen liikevaihtoverolakiin (559/1991) ja edelleen
14207: harjoittamastaan painotyön myynnistä. Arvon-             1 päivänä kesäkuuta 1994 voimaan tulleeseen
14208: lisäverolain 56 § sisältää kuitenkin poikkeus-          arvonlisäverolakiin (1501/1993).
14209: säännöksen, jonka mukaan veroa ei suoriteta                 Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-
14210: vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sa-          pohjan laajuus on säädelty Suomea sitovasti Eu-
14211: noma- tai aikakauslehden painoksen myynnistä            roopan yhteisöjen kuudennessa arvonlisäverodi-
14212: yleishyödylliselle yhteisölle, joka julkaisee lehteä    rektiivissä (77/388/ETY). Direktiivi ei sisällä
14213: pääasiassa jäseniään tai osakkaitaan taikka jä-         säännöstä, jonka nojalla kirjapaino voisi myydä
14214: senyhteisöjensä jäseniä tai osakkaita varten ja         sanoma- tai aikakauslehden painoksen yleis-
14215: joka ei harjoita sanoma- tai aikakauslehtien jul-       hyödylliselle yhteisölle ilman arvonlisäveroa.
14216: kaisemista tai myyntiä liiketoiminnan muodos-           Liittymissopimuksessa Suomelle on kuitenkin
14217: sa. Mainittujen edellytysten täyttyessä yleishyö-       myönnetty oikeus siirtymäaikana soveltaa yleis-
14218: dyllinen yhteisö voi siten ostaajäsenlehtensä pai-      hyödyllisten yhteisöjen jäsenille jaettujen julkai-
14219: notyön arvonlisäverottomaan hintaan.                    sujen painamiseen vapautuksia, joihin liittyy
14220:     Aatteelliselle yhdistykselle tapahtuva, vähin-      edellisessä vaiheessa maksetun veron palautta-
14221: tään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän sanoma-           minen ja jotka ovat yhteisön oikeuden mukaisia.
14222: tai aikakauslehden painoksen myynti ja maahan-          Oikeus poikkeukseen perustuu direktiivin 28 ar-
14223: tuonti oli verotonta jo liikevaihtoverolain (532/       tiklan 2 kohdan a alakohdan säännökseen, joka
14224: 1963) nojalla, johon poikkeussäännös sisällytet-        nojalla säädettyjen edellytysten täyttyessä va-
14225: tiin eduskunnassa tehdyn lakialoitteen johdosta         pautukset voidaan pysyttää voimassa. Suomella
14226: hyväksytyllä lailla liikevaihtoverolain muuttami-       ei siten ole oikeutta jälkeenpäin ottaa käyttöön
14227: sesta (29111964). Liikevaihtoverolain mukaan            laajempaa verovapautta kuin mitä liittymissopi-
14228: vähintään kuukaudeksi tilattujen sanoma- ja ai-         musta tehtäessä on sovellettu. Suomi ei muutoin-
14229: kakauslehtien myynti ja maahantuonti oli vero-          kaan voi kansallisin päätöksin supistaa direktii-
14230: tonta. Eduskunnan perustelujen mukaan aika-             vin mukaista veropohjaa. Tämä edellyttäisi di-
14231: kauslehtien kustantajina toimivat aatteellisetkin       rektiivin muutosta, joka vaatii komission esitystä
14232: yhdistykset, jotka tosiasiallisesti eivät harjoitta-    ja kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä.
14233: neet liiketoimintaa, joutuivat hankkimaan näitä             Kirjapainojen oikeus myydä jäsenlehtien pai-
14234:                                            KK 1345/1998 vp                                            3
14235: 
14236: notyö verotta on perustunut tarkoitukseen saat-       ei myöskään ole tulo- ja arvonlisäverotukselli-
14237: taa muussa kuin liiketoiminnan muodossa har-          seen erityisasemaansa perustuvaa yleistä oikeut-
14238: joitettu jäsenlehtien julkaisutoiminta verotuksel-    ta ostaa tavaroita ja palveluja arvonlisäverotta,
14239: lisesti vastaavaan asemaan kuin vähintään kuu-        vaan se on tässä suhteessa samassa asemassa
14240: kaudeksi tilattavien lehtien julkaisutoiminta.        kuin muutkin ei-verovelvolliset. Hallitus seuraa
14241: Sääntelyn tarkoituksena ei ole ollut vapauttaa        tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmas-
14242: verosta kaikkia yleishyödyllisten yhteisöjen jul-     ta.
14243: kaisujen painotöitä. Yleishyödyllisillä yhteisöillä
14244:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
14245: 
14246:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
14247: 4                                            KK 1345/1998 vp
14248: 
14249: 
14250: 
14251: 
14252:                                           Tili Riksdagens Talman
14253: 
14254:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         i själva verket inte bedrev affårsverksamhet
14255: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          tvungna att skaffa upplagorna av dessa tidningar
14256: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        från tryckeriet tili skattepliktig pris. Enligt riks-
14257: man Juha Karpio undertecknade skriftliga                dagens åsikt borde även tryckeriets debitering
14258: spörsmå1 nr 1345:                                       vara skattefri när den riktade sig tili en icke-
14259:                                                         skattebetalande ideell förening som från trycke-
14260:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         riet beställde en upp1aga av en sådan tidning eller
14261:         ta för att utreda möjligheterna att s1opa       tidskrift som spreds tili föreningens eller dess
14262:         de förutsättningar för mervärdesskatte-         med1emsföreningars medlemmar på något annat
14263:         frihet för organisationstidskrifter som är      sätt än i rörelsemässig form. Det bestämdes att
14264:         kopp1ade tili hur ofta tidskrifteroa kom-       även import av sådana tidningar skulle vara skat-
14265:         merut?                                          tefri. Av riksdagens motivering framgår emeller-
14266:                                                         tid inte vad kravet på att tidningen skulle utkom-
14267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ma minst fyra gånger om året, som då togs in i
14268: anföra följande:                                        bestämmelsen, baserade sig på. På detta sätt ville
14269:                                                         man uppenbarligen dra en gräns mellan med-
14270:    Enligt mervärdesskattelagen (150 111993) skall       lemstidningarna och andra publikationer.
14271: mervärdesskatt i princip beta1as på all rörelse-           En motsvarande bestämmelse om skattefri
14272: mässig försäljning av varor och tjänster. Trycke-       försäljning av en upplaga av en tidning eller tid-
14273: rierna skall alltså i regel betala mervärdesskatt på    skrift som utkommer minst fyra gånger om året i
14274: försäljningen av tryckeriarbete. 1 56§ mervärdes-       det fall att den sä1js tili ett allmännyttigt samfund
14275: skattelagen ingår emellertid en undantagsbe-            togs med vissa ändringar in i omsättningsskatte-
14276: stämmelse, enligt viiken skatt inte betalas på för-     1agen, som träddei kraftden 1 oktober 1991 (559/
14277: säljning av en upplaga av en tidning eller tidskrift    1991), och vidare i mervärdesskattelagen, som
14278: som utkommer minst fyra gånger om året i det            trädde i kraft den 1 juni 1994 (1501/1993).
14279: fall att upplagan säljs tili ett allmännyttigt sam-        För Finland bindande bestämmelser om den
14280: fund som ger ut tidningen eller tidskriften huvud-      skattebas som skall tiliämpas inom mervärdebe-
14281: sakligen för sina medlemmar eller delägare eller        skattningen ingår i Europeiska gemenskapernas
14282: för sina medlemssammanslutningars med1em-               sjätte mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG).
14283: mar eller delägare och som inte bedriver rörelse-       Direktivet innehåller ingen bestämmelse med
14284: mässig utgivning eller försäljning av tidningar         stöd av viiken ett tryckeri skulle kunna sälja en
14285: eller tidskrifter. När nämnda förutsättningar fö-       upplaga a v en tidning eller tidskrifttili ett allmän-
14286: religger kan ett allmännyttigt samfund således          nyttigt samfund utan mervärdesskatt. 1 anslut-
14287: köpa tryckeriarbetet för sin medlemstidning tili        ningsfördraget har Finland emellertid beviljats
14288: ett mervärdesskattefritt pris.                          rätt att under en övergångstid ha sådana skatte-
14289:    Försä1jning och import av en upplaga av en           befrielser - genom återbetalning av skatt som
14290: minst fyra gånger om året utkommande tidning            tagits ut i tidigare led - som står i överensstäm-
14291: eller tidskrift tili en ideell förening var skattefri   melse med gemenskapsrätten och som avser
14292: redan med stöd av lagen angående omsättnings-           tryckning av publikationer som distribueras tili
14293: skatt (532/1963), i viiken undantagsbestämmel-          medlemmar i allmännyttiga sammanslutningar.
14294: sen togs in genom lagen om ändring av lagen             Rätten tili undantag baserar sig på bestämmelsen
14295: angående omsättningsskatt (29111964), soman-            i artikel 28.2 punkt a med stöd av viiken
14296: togs på grund av en lagmotion som väckts i              befrielserna får vidmakthållas om de uppfyller
14297: riksdagen. Enligt lagen angående omsättnings-           villkoren. Finland har således inte rätt att i efter-
14298: skatt var försäljning och import av tidningar och       hand införa mera omfattande skattefrihet än vad
14299: tidskrifter som prenumererats för minst en må-          som tillämpades när anslutningsfördraget upp-
14300: nad skattefri. Enligt riksdagens motivering var         rättades. Finland kan inte heller annars genom
14301: ideella föreningar som gav ut tidskrifter men som       nationella beslut krympa skattebasen enligt di-
14302:                                           KK 1345/1998 vp                                           5
14303: 
14304: rektivet. Detta skulle förutsätta att direktivet     tryckeriarbetet gällande alla allmännyttiga sam-
14305: ändras vilket i sin tur kräver ett förslag från      funds publikationer från skatt. Allmännyttiga
14306: kommissionen och att alla medlemsländer är           samfund har inte heller någon på sin inkomst-
14307: eniga.                                               och mervärdesskattemässiga särställning base-
14308:    Tryckeriernas rätt att sälja tryckeriarbete som   rad allmän rätt att köpa varor och tjänster tili
14309: avser medlemstidningar skattefritt har baserat       mervärdesskattefritt pris, utan i detta avseende
14310: sig på syftet att icke-rörelsemässig utgivning av    befinner de sig i samma ställning som andra som
14311: medlemstidningar i skattehänseende skall be-         inte betalar skatt. Regeringen kommer att följa
14312: handlas på samma sätt som utgivningen av tid-        läget ur den synvinkel som spörsmålsställaren
14313: ningar som prenumereras för minst en månad.          avser.
14314: Syftet med regleringen har inte varit att befria
14315:      Helsingforsden 14 december 1998
14316:                                                                           Minister Jouko Skinnari
14317:                                             KK 1346/1998 vp
14318: 
14319: Kirjallinen kysymys 1346
14320: 
14321: 
14322: 
14323: 
14324:                                     Juha Karpio /kok: Aikuisväestön hammashoidon rajoitusten pois-
14325:                                        tamisesta
14326: 
14327: 
14328:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14329:    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre       tulee käydä hammaslääkärin tutkimuksissa riit-
14330: jätti 22.10.1998 eduskunnan puhemiehelle vas-          tävän usein ja säännöllisesti, mikä myös alentaa
14331: tauksensa 2.10.1998 tekemääni kirjalliseen kysy-       hoitokustannuksia.
14332: mykseen 1069/1998 vp.                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14333:    Kysymyksellä halusin vastauksen ennen kaik-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14334: kea siihen, ryhtyykö hallitus toimenpiteisiin, joil-   nioittavasti   valtioneuvoston      asianomaisen
14335: la poistetaan väliaikaisella, vuoden 1999 lop-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14336: puun saakka olevalla lailla säädetty rajaus tutki-
14337: muksen ja ehkäisevän hoidon korvaamisesta                         Miksi aikuisväestön hammashoidon
14338: vain kerran kolmessa vuodessa vuonna 1956 ja                   rajauksen poistamista ei ole käsitelty ensi
14339: sitä ennen syntyneille henkilöille. Säädettyä ra-              vuoden budjetin valmistelujen yhteydes-
14340: jausta ei voida perustella terveyspoliittisilla sei-           sä,ja miksi siitä ei ole tehty esitystä valtio-
14341: koilla eikä sen poistamiseksi voi olla taloudellisia           päiville?
14342: esteitä. On selvästi osoitettu, että aikuisväestön
14343: 
14344:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
14345: 
14346:                                             Juha Karpio /kok
14347: 
14348: 
14349: 
14350: 
14351: 280043
14352: 2                                             KK 1346/1998 vp
14353: 
14354: 
14355: 
14356: 
14357:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
14358: 
14359:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           siin nykyisellään. Toisin sanoen hammashoidon
14360: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            korvausjärjestelmän laajentaminen koko väes-
14361: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          töä koskevaksi vuonna 2000 merkitsisi tämän
14362: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-           arvion mukaan kokonaiskustannusten kasvua
14363: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            noin 517 miljoonaan markkaan.
14364: 1346:                                                        Kiistatta voidaan sanoa, että meillä on tarvet-
14365:                                                          ta aikuisväestön hammashuollon tehostamiseen
14366:             Miksi aikuisväestön hammashoidon             niin kunnallisessa palvelujärjestelmässä kuin
14367:          rajauksen poistamista ei ole käsitelty ensi     myös sairausvakuutusjärjestelmässäkin. Myös
14368:          vuoden budjetin valmistelujen yhteydes-         eduskunnan lausuman perusteella sosiaali- ja ter-
14369:          sä, ja miksi siitä ei ole tehty esitystä val-   veysministeriö on käynnistänyt Stakesin kanssa
14370:          tiopäiville?                                    suun terveydenhuollon kehittämishankkeen
14371:                                                          vuosille 1998-2000 tarkoituksenaan selvittää
14372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              aikuisväestön hammashoidon järjestämismah-
14373: tavasti seuraavaa:                                       dollisuuksia. Tällöin selvitettäväksi tulee, voi-
14374:                                                          daanko käytettävissä olevat voimavarat suunna-
14375:     Kysymys aikuisväestön hammashuollon jär-             ta nykyistä kattavarumin vastaamaan väestön
14376: jestämisestä oli eduskunnan käsiteltävänä sai-           terveystarpeita suun ja hampaiden terveyden-
14377: rausvakuutuslain muuttamista koskevan halli-             huollossa, kehittää hammashuollon kustannus-
14378: tuksen esityksen (HE 173/1996 vp) yhteydessä.            vastaavuutta ja tiivistää yhteistyötä muun ter-
14379: Vastauksessaan hallituksen esitykseen edus-              veydenhuollon kannalta. Sosiaali- ja terveysmi-
14380: kunta on edellyttänyt selvitettäväksi vuoteen            nisteriön tavoitteena on suunnata käytettävissä
14381: 2000 mennessä nyt lepäämässä olevan aikuis-              olevat hammashuollon voimavarat sinne, missä
14382: väestön hammashuollon korvausta koskevan                 tarve on suurin. Tähän liittyy myös sen selvittä-
14383: lainsäädäntökokonaisuuden.                               minen, voidaanko sairausvakuutuksen korvaus-
14384:     Silloin eduskunta itse hammashuoltoon käy-           järjestelmää soveltaa käytettäväksi kehittämis-
14385: tettävissä olevien voimavarojen rajallisuuden            hankkeeseen valituissa kokeilukunnissa.
14386: tunnistaen sääti, että hammashoidon sairaus-                 Mahdollisuutta hammashuollon korvausjär-
14387: vakuutuslain mukaiseen korvaukseen oikeu-                jestelmän laajentamiseksi koko väestöä koske-
14388: tettujen piiriä laajennettiin lokakuun alusta 1997       vaksi selvitetään siten sosiaali- ja terveys-
14389: lukien siten, että myös ennen vuotta 1956 synty-         ministeriössä eduskunnan edellyttämässä aika-
14390: neillä vakuutetuilla on oikeus saada korvaus             taulussa. Aikuisväestön hammashuollon rajauk-
14391: joka kolmas vuosi hammaslääkärin suorittamas-            sen poistaminen sairausvakuutusjärjestelmästä
14392: ta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja ennalta            edellyttäisi, että mainitun kansaneläkelaitoksen
14393: ehkäisevästä hoidosta.                                   arvion perusteella muutoksesta aiheutuva lähes
14394:     Kansaneläkelaitoksen elokuussa 1998 teke-            300 miljoonan markan suuruinen kustannusli-
14395: män arvion mukaan sairausvakuutuskorvausjär-             säys tulisi rahoittaa työnantajien ja työnteki-
14396: jestelmän laajentaminen koko väestöä koskevak-           jöiden sairausvakuutusmaksua korottamalla,
14397:  si vuonna 2000 merkitsisi, että hammashoidon            koska valtion osuus sairausvakuutusrahastoon
14398: kustannukset kasvaisivat 295 miljoonalla mar-            on vuonna 1999 noin 2,4 miljardia markkaa.
14399:  kalla, jos voimassa oleva korvaustaso säilytettäi-
14400: 
14401:         Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
14402: 
14403:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14404:                                           KK 1346/1998 vp                                               3
14405: 
14406: 
14407: 
14408: 
14409:                                        Tili Riksdagens Talman
14410: 
14411:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningssystemet gällande tandvården så att det
14412: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         omfattar hela befolkningen år 2000 enligt beräk-
14413: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ningen innebära att de totala kostnaderna stiger
14414: man Juha Karpio undertecknade skriftliga               tili ca 517 milj. mk.
14415: spörsmål nr 1346:                                          Utan tvekan kan man säga att det finns behov
14416:                                                        av att effektivera tandvården för den vuxna be-
14417:           Varför har frågan om att slopa be-           folkningen såväl inom det kommunala service-
14418:        gränsningen av tandvård för den vuxna           systemet som inom sjukförsäkringssystemet. So-
14419:        befolkningen inte behandlats i samband          cial- och hälsovårdsministeriet har även tili följd
14420:        med beredningen av kommande års bud-            av riksdagens utlåtande i samarbete med Stakes
14421:        get och varför har det inte lagts fram          inlett ett utvecklingsprojekt för tandvården un-
14422:        något förslag om detta tili riksdagen?          der åren 1998-2000 i syfte att utreda möjlighe-
14423:                                                        terna att organisera tandvården för den vuxna
14424:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          befolkningen. Härvid blir man tvungen att utre-
14425: anföra följande:                                       da om de resurser som finns kan riktas så att de
14426:                                                        bättre motsvarar befolkningens vårdbehov då
14427:    Frågan om att ordna tandvården för den vux-         det gäller munnens och tändernas hälso- och
14428: na befolkningen behandlades i riksdagen i sam-         sjukvård. Dessutom bör kostnadsmotsvarig-
14429: band med regeringens proposition om ändring av         heten inom tandvården utvecklas och samarbetet
14430: sjukförsäkringslagen (RP 173/1996 rd). 1 sitt svar     med den övriga hälso- och sjukvården intensifie-
14431: på regeringens proposition har riksdagen förut-        ras. Social- och hä1svårdsministeriet har som mål
14432: satt att den lagstiftningshelhet gällande ersätt-      att placera tandvårdens resurser där behovet är
14433: ning för tandvården för den vuxna befolkningen         störst. 1 samband med detta bör också utredas
14434: som nu ligger vilande skall utredas före år 2000.      huruvida sjukförsäkringens ersättningssystem
14435:    Då frågan behandlades i riksdagen bestämde          kan tillämpas i de försökskommuner som har
14436: den, väl medveten om de begränsade resurser            tagits med i projektet.
14437: som fanns för tandvården, att systemet med er-             Social- och hälsovårdsministeriet utreder såle-
14438: sättning för tandvård enligt sjukförsäkringslagen      des möjligheten att utvidga ersättningssystemet
14439: skulle utvidgas från ingången av oktober 1997 så,      för tandvården så att det gäller hela befolkningen
14440: att också sådana försäkrade som är födda före          inom ramen för den tidtabell som riksdagen för-
14441: 1956 har rätt att få ersättning vart tredje år för     utsatt. Om begränsningarna i fråga om tandvård
14442: undersökning och förebyggande vård av mun              för den vuxna befolkningen slopas i sjukförsäk-
14443: och tänder som utförs av en tandläkare.                ringssystemet förutsätter det att det kostnadstill-
14444:    Enligt den beräkning som Folkpensionsan-            lägg om närmare 300 milj. mk som enligt folk-
14445: stalten utförde i augusti 1998 skulle en utvidg-       pensionsanstalten föranleds av att ändringen fi-
14446: ning av sjukförsäkringens ersättningssystem så         nansieras genom en höjning av arbetsgivarnas
14447: att det gäller hela befolkningen år 2000 innebära      sjukförsäkringsavgift och arbetstagarnas sjuk-
14448: att tandvårdskostnaderna stiger med 295 milj.          försäkringspremie eftersom statens andel tili
14449: mk, om ersättningarna hålls på nuvarande nivå.         sjukförsäkringsfonden är ca 2,4 mrd. mk år 1999.
14450: Med andra ord skulle en utvidgning av ersätt-
14451: 
14452:      Helsingforsden 15 december 1998
14453: 
14454:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14455:                                             KK 1347/1998 vp
14456: 
14457: Kirjallinen kysymys 1347
14458: 
14459: 
14460: 
14461: 
14462:                                     Arja Ojala /sd: Junaliikenneyhteyksien parantamisesta Kolhon taa-
14463:                                         jamassa
14464: 
14465: 
14466:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14467: 
14468:     Kolhon taajaman liikenneyhteyksien jatkuva         jen puuttuminen haittaa eniten nuorison liikku-
14469: heikentyminen huolestuttaa taajaman asukkaita          mista opiskelupaikkakunnille, varusmiehiä ja
14470: ja aiheuttaa ongelmia päivittäiseen toimintaan         eläkeläisiä, joilla kaikilla ei ole omaa autoa käy-
14471: monin tavoin.                                          tössään. Junan pysähtyminen Kolhossa ei ai-
14472:     Juupajoen kunta neuvotteli Ratahallintokes-        heuttaisi mitään ongelmiajunaliikenteelle. Juna-
14473: kuksen kanssa tuloksekkaasti junien pysähtymi-         seisakkeen sijaintipaikan tulisi olla Kolhon kes-
14474: sen Korkeakaskeila tarvittaessa. Myös Töysän           kustassa.
14475: kunta pääsi myönteiseen tulokseenjunien pysäh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14476: tymispaikan muutoksesta.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14477:      Kolhon taajamassa kiskobussit pysähtyivät         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14478: aikoinaan kolmessa paikassa. Kiskobussien ku-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14479:  lun loputtua kaukoliikenteen junista osa pysäh-
14480:  tyi vielä Kolhon asemalla.                                       Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-
14481:      Linja-autoliikenteen vuoroja on lakkautettu               riö aikoo ryhtyä kaikkien Kolhon ohitta-
14482:  siten, että kaikille Vilppulan asemalla pysähtyvil-           vien junien saamiseksi pysähtymään tar-
14483:  le junille ei ole enää yhteyksiä. Liikennepalvelu-            vittaessa Kolhossa?
14484: 
14485:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
14486: 
14487:                                               Arja Ojala /sd
14488: 
14489: 
14490: 
14491: 
14492:  280043
14493: 2                                        KK 1347/1998 vp
14494: 
14495: 
14496: 
14497: 
14498:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14499: 
14500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tampere-Haapamäki-välin henkilöjunalii-
14501: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kennettä hoidetaan tällä hetkellä ns. raskaalla
14502: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     junakalustolla. Rataosa kuuluu niihin rataosiin,
14503: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-      joiden liikennettä on suunniteltu hoidettavaksi
14504: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tulevaisuudessa nykyistä kalustoa kevyemmällä
14505: 1347:                                               ja taloudellisemmalla kiskobussikalustolla. VR
14506:                                                     Osakeyhtiö on parhaillaan harkitsemassa kisko-
14507:           Mihin toimenpiteisiin liikenneministe-    bussikaluston hankintaa. Hankintapäätöksen
14508:        riö aikoo ryhtyä kaikkien Kolhon ohitta-     jälkeen kestänee vielä noin kaksi vuotta ennen
14509:        vien junien saamiseksi pysähtymään tar-      kuin kiskobussikalusto on vakioliikenteessä.
14510:        vittaessa Kolhossa?                             Kiskobussikaluston käyttöönotosta riippu-
14511:                                                     matta liikenne Tampere-Haapamäki-rataosal-
14512:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        la tullee olemaan pääosin syöttöliikennettä kau-
14513: vasti seuraavaa:                                    koliikenneverkkoon ja näin ollen pysähdyspaik-
14514:                                                     koja ei ainakaan alkuvaiheessa todennäköisesti
14515:    Tampere-Haapamäki-välin junien aikatau-          lisätä. Pysähdyspaikkojen lisäämistä on tarkoi-
14516: lut on molemmissa päissä sovitettu kaukojunien      tuksenmukaista tarkastella myöhemmässä vai-
14517: aikatauluihin liityntäyhteyksien luomiseksi. Jot-   heessa, kun kiskobussiliikenteen kehittymisestä,
14518: ta nämä jatkoyhteydet voidaan varmistaa, aika-      kaluston toimintavarmuudesta ja kulkuominai-
14519: tauluja ei VR:n mukaan todennäköisesti voida         suuksista ollaan saatu kokemuksia.
14520: hidastaa uusilla pysähdyksillä.
14521: 
14522:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
14523: 
14524:                                                                       Liikenneministerin sijainen,
14525:                                                                            ministeri Anneli Taina
14526:                                           KK 1347/1998 vp                                            3
14527: 
14528: 
14529: 
14530: 
14531:                                        Tili Riksdagens Talman
14532: 
14533:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Persontågtrafiken mellan Tammerfors och
14534: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       Haapamäki sköts för närvarande med s.k. tung
14535: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     tågmateriel. Banavsnittet hör tili de banavsnitt
14536: man Arja Ojala undertecknade skriftliga spörs-       som enligt pianeroa i framtiden skall trafikeras
14537: mål nr 1347:                                         med rälsbussmateriel, som är lättare och mer
14538:                                                      ekonomisk än nuvarande materiel. VR Aktiebo-
14539:           Tili vilka åtgärder ämnar trafikminis-     lag överväger för närvarande anskaffingen av
14540:        teriet skrida för att alla tåg som passerar   rälsbussmateriel. Efter beslut om anskaffning
14541:        Kolho vid behov skall stannai Kolho?          torde det dröja ännu ungefår två år innan räls-
14542:                                                      bussmaterielen går i regelbunden trafik.
14543:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Oberoende av om och när rälsbussmaterielen
14544: anföra följande:                                     tas i bruk kommer trafiken på banavsnittet Tam-
14545:                                                      merfors-Haapamäki antagligen att huvudsakli-
14546:    På sträckan Tammerfors-Haapamäki har              gen utgöra matartrafik för fjärrtrafiknätet och
14547: tågens tidtabeller i båda ändarna anpassats tili     därför kommer man troligen inte att öka antalet
14548: fjärrtågens tidtabeller i syfte att skapa anslut-    uppehåll åtminstone i begynnelseskedet. Det är
14549: ningsförbindelser. För att dessa anslutningar        ändamålsenligt att i ett senare skede överväga en
14550: skall kunna garanteras, kan tidtabellerna enligt     utökning av haltpunkterna, då det finns erfaren-
14551: VR troligen inte tänjas genom nya uppehåll.          het av rälsbusstrafikens utveckling samt av mate-
14552:                                                      rielens driftssäkerhet och trafikegenskaper.
14553:      Helsingfors den 16 december 1998
14554: 
14555:                                                                  Trafikministerns ställföreträdare
14556:                                                                            minister Anneli Taina
14557:                                              KK 1348/1998 vp
14558: 
14559: Skriftligt spörsmål 1348
14560: 
14561: 
14562: 
14563: 
14564:                                      Pehr Löv /sv m.fl.: Vanvården av mentalpatienter och handikappa-
14565:                                         de i ryska Karelen
14566: 
14567: 
14568:                                           Tili Riksdagens Talman
14569: 
14570:    1 finlandssvensk TV visades den 15.11.1998 ett        från de rumänska barnhemmen, nu visar det sig
14571: reportage om mental- och handikappvården i               att det finns liknande vanvård endast 350 km från
14572: ryska Karelen, närmare bestämt från staden               vår östgräns. Flera finländska medborgarorgani-
14573: Ladva. Förhållandena i sjukhuset var vedervär-           sationer är redan aktiva på ort och ställe, men de
14574: diga och stanken på platsen måste ha varit olid-         stöter ofta på problem med de ryska myndighe-
14575: lig. Patienterna, som i de allra flesta fall var barn,   terna när det gäller att få hjälptransporter över
14576: satt och gungade i hopkrupen ställning i kalla           gränsen.
14577: utrymmen som var nedsölade i smuts och avfö-                Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
14578: ring. Patienterna hade nämligen aldrig fått lära         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14579: sig att stå. Man kan förmoda att förhållandena           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
14580: på detta sjukhus snarare är en regel än ett undan-       fö1jande spörsmål:
14581: tag. Detta är ett skrämmande exempel på att de
14582: mentalt sjuka och handikappade ofta får utstå de                   Hur ämnar Regeringen uppmärksam-
14583: hårdaste påfrestningarna i ett samhälle i omda-                 ma vanvården av mentalpatienter och
14584: ning. Patienterna var rätt och slätt idiotförklara-             handikappade i ryska Karelen och
14585: de av de ryska socialmyndigheterna trots att de                    ämnar Regeringen stå i kontakt med
14586: kunde reagera på tai och ögonkontakt.                           de karelska myndigheterna för att under-
14587:     Bilderna är oss bekanta. Liknande förhållan-                lätta de finska hjälpsändningarnas fram-
14588: den televiserades för några år sedan ut i världen               komst?
14589: 
14590:       Helsingforsden 25 november 1998
14591: 
14592:           Pehr Löv /sv                      Ulla-Maj Wideroos /r            Margareta Pietikäinen /r
14593: 
14594: 
14595: 
14596: 
14597:  280043
14598: 2                                          KK 1348/1998 vp
14599: 
14600: Kirjallinen kysymys 1348                                                                    Suomennos
14601: 
14602: 
14603: 
14604: 
14605:                                    Per Löv /r ym.: Mielenterveyspotilaiden ja vammaisten huonosta
14606:                                        hoidosta Venäjän Karjalassa
14607: 
14608: 
14609:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14610: 
14611:    Ruotsinkielinen televisio esitti 15.11.1998 re-    televisiokuvaa maailmalle joitakin vuosia sitten.
14612: portaasin mielenterveyspotilaiden ja vammais-         Nyt ilmenee, että vastaavaa huonoa hoitoa esiin-
14613: ten hoidosta Venäjän Karjalassa, tarkemmin sa-        tyy ainoastaan 350 km:n päässä itärajaltamme.
14614: nottuna Ladvan kaupungissa. Olot sairaalassa          Useat suomalaiset kansalaisjärjestöt toimivat jo
14615: olivat kauheat ja löyhkän paikan päällä on täyty-     aktiivisesti paikan päällä, mutta ne kohtaavat
14616: nyt olla sietämätön. Potilaat, jotka useimmissa       usein vaikeuksia Venäjän viranomaisten taholta,
14617: tapauksissa olivat lapsia, istuivat ja keinuivat      kun kyse on avustuskuljetusten saamisesta yli
14618: kumarassa asennossa kylmissä tiloissa, jotka oli-     rajan.
14619: vat lian ja ulosteen sotkemat. Potilaat eivät ni-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14620: mittäin koskaan olleet saaneet oppia seisomaan.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14621: Voidaan olettaa, että tämän sairaalan olot ovat       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14622: pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Tämä on             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14623: pelottava esimerkki siitä, että mielenterveyspoti-
14624: laat ja vammaiset joutuvat usein kokemaan pa-                   Miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-
14625: himmat koettelemukset muutoksessa olevassa                   miota mielenterveyspotilaiden ja vam-
14626: yhteiskunnassa. Venäjän sosiaaliviranomaiset                 maisten huonoon hoitoon Venäjän Kar-
14627: olivat yksinkertaisesti julistaneet potilaat idioo-          jalassa, ja
14628: teiksi siitä huolimatta, että he pystyivät reagoi-              aikooko Hallitus olla yhteydessä Kar-
14629: maan puheeseen ja katsekontaktiin.                           jalan viranomaisiin helpottaakseen Suo-
14630:     Nämä kuvat ovat meille tuttuja. Vastaavista              men avustuslähetysten perillepääsyä?
14631:  oloista romanialaisissa lastenkodeissa näytettiin
14632: 
14633:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
14634: 
14635:           Per Löv /r                     Ulla-Maj Wideroos /r            Margareta Pietikäinen /r
14636:                                             KK 1348/1998 vp                                             3
14637: 
14638: 
14639: 
14640:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14641: 
14642:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         äitien ja lasten terveydenhuollon ja vammaispal-
14643: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          velujen kehittäminen. Vammaispalvelujen kehit-
14644: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        täminen on osa laajempaa pyrkimystä parantaa
14645: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-          vammaisten asemaa ja integraatiota Karjalassa.
14646: vin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Hankkeessa kiinnitetään huomiota mm. vam-
14647: n:o 1348:                                              maisia ihmisiä ja vammaisuutta koskevan tiedon
14648:                                                        lisäämiseen, lainsäädännön ja sosiaalipalvelujen
14649:           Miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-         kehittämiseen sekä apuvälinetuotantoon Karja-
14650:        miota mielenterveyspotilaiden ja vam-           lassa. Hankkeen kahdenvälisen lähialueyhteis-
14651:        maisten huonoon hoitoon Venäjän Kar-            työn rahoitus on ollut seuraava: 1997 1 000 000
14652:        jalassa, ja                                     mk, 1998 500 000 mk ja esitys vuodelle 1999
14653:           aikooko Hallitus olla yhteydessä Kar-        700 000 mk.
14654:        jalan viranomaisiin helpottaakseen Suo-            Karjalan viranomaisten kanssa käydyissä kes-
14655:        men avustuslähetysten perillepääsyä?            kusteluissa on korostettu kansalaisjärjestötoi-
14656:                                                        minnan roolia erityisryhmien sosiaalisten olo-
14657:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suhteiden parantamiseksi. Taciksen kansalais-
14658: vasti seuraavaa:                                       järjestöohjelman puitteissa Suomen Invalidiliitto
14659:                                                        on toteuttanut vuonna 1998 invalidien elämän-
14660:     Venäjän taloudellisen ja poliittisen muutos-       laadun parantamiseen tähtäävän hankkeen Kar-
14661: prosessin aikana maan sosiaaliset olot ovat hei-       jalassa. Kansalaisjärjestöjen toimintaa invali-
14662: kentyneet,ja olosuhteet myös Suomen Iähialueil-        dien parissa Karjalassa on tuettu myös kahden-
14663: Ja ovat vaikeat. Hallitus on osana lähialueyhteis-     välisin 1ähialuevaroin.
14664: työohjelmaa kiinnittänyt lisääntyvää huomiota              Ulkoasiainministeriö on yhdessä sosiaali- ja
14665: sosiaalisektorin kehittämiseen myös Karjalassa,        terveysministeriön ja työministeriön kanssa pyr-
14666: koska Venäjän nykyisessä taloudellisessa tilan-        kinyt vaikuttamaan sosiaalialan hallinnon ja
14667: teessa tietyt erityisryhmät, kuten lapset, vanhuk-     lainsäädännön kehittämiseen laaja-alaisesti.
14668: set ja vammaiset, ovat erityisen huonossa ase-          Muutosprosessi tulee kestämään kauan, ja avun
14669: massa. Sosiaali- ja terveysministeriö ja työminis-     tarve jatkumaan vielä vuosia.
14670: teriö ovat toteuttaneet Jaajan inkeriläisten van-          Erilaisten avustuslähetysten tulli- ja verova-
14671: hustenhuollon kehittämishankkeen Luoteis-Ve-           paudet sekä perillemeno ovat olleet ongelma Ve-
14672: näjällä. Hiljattain valmistunut puolueeton ar-         näjällä aina siitä lähtien, kun lähialueyhteistyötä
14673: viointi osoitti hankkeen hyvin onnistuneeksi, ja       on harjoitettu. Suomen viranomaiset ovat lähi-
14674: hankkeen jatkovaihetta valmistellaan parhail-          alueyhteistyössä noudatettujen menettelytapo-
14675: laan. Myös Pietarin kaupungissa on meneillään          jen mukaisesti kiinnittäneet jatkuvasti sekä Ve-
14676: laaja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toteutta-   näjän federaation että alueiden viranomaisten
14677:  ma ohjelma, jolla tuetaan kaikkein huono-osai-        huomiota syntyneisiin epäkohtiin.
14678: simpia väestönryhmiä.                                      Vuonna 1997 Venäjällä annettiin verolakien
14679:     Karjalan tasavallassa on käynnissä hanke so-       muutoksia koskeva lakiesitys, jonka mukaan
14680:  siaali- ja terveydenhuollon uudistusten tukemi-       vastikkeetlomat toimitukset vapautettaisiin ve-
14681:  seksi 1995-2000, jota rahoitetaan sekä kahden-        roista ja tulleista. Lakiesityksen käsittely duu-
14682:  välisesti että Euroopan unionin Tacis-ohjelman        massa on kuitenkin edennyt hitaasti. Osittain
14683:  kautta. Tämä Stakesinja sen ulkomaanavun yk-          tilannetta helpottaa se, että Venäjän federaation
14684:  sikön ja Karjalan tasavallan sosiaali-, terveys- ja   tullihallinto on humanitaariseen apuun liittyvien
14685:  opetusministeriöiden kanssa toteutettava Tacis-       tavaratoimitusten osalta siirtänyt päätäntäval-
14686:  hanke käsittää hallinnon, palvelu- ja tietojärjes-    taa alueellisille tulliviranomaisille. Ongelmia ei
14687:  telmien kehittämistä sekä henkilöstön koulutus-       ole kuitenkaan toistaiseksi pystytty kokonaisuu-
14688:  ta. Ulkoasiainministeriön rahoittaman hank-           dessaan tyydyttävästi ratkaisemaan Suomen vi-
14689:  keen painopisteiksi valittiin Karjalan tasavallan     ranomaisista riippumattomista syistä.
14690: 
14691:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
14692: 
14693:                                                                   Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
14694: 4                                          KK 1348/1998 vp
14695: 
14696:                                         Tili Riksdagens Talman
14697: 
14698:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och handikappservicen för mödrar och barn i
14699: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           Republiken Karelen. Utvecklandet av handi-
14700: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kapps~rvic.~n ~r en del av ett ~törre sammanhang
14701: dagsman Pehr Löv m.fl. undertecknade skriftliga       som. v11l fo~bat~ra de hand1k.appades ställning
14702: spörsmäll nr 1348:                                    och mtegrenng 1 Karelen. ProJektet strävar efter
14703:                                                       att ö~a kunskapen om bl.a. handikappade och
14704:           Hur ämnar Regeringen uppmärksam-            hand1kapp, utveckla 1agstiftning och socialservi-
14705:        ma vanvärden av mentalpatienter och            ce samt. uppmärksamma produktionen av hjälp-
14706:        handikappade i ryska Karelen och               ~edel 1 Karelen. Finansieringen av projektets
14707:           ämnar Regeringen stå i kontakt med          b1laterala närområdessamarbete har varit fö1jan-
14708:        de karelska myndigheterna för att under-       de: 1997 1 000 000 mk, 1998 500 000 mk och 1999
14709:        lätta de finska hjälpsändningarnas fram-       föres1ås 700 000 mk.
14710:        komst?                                             1 de samtai som förts med de karelska myndig-
14711:                                                       heterna har man betonat medborgarorganisatio-
14712:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nernas roll i arbetet för bättre sociala förhållan-
14713: anföra följande:                                      den för specia1grupperna. Inom ramen för Tacis-
14714:                                                       programmet för medborgarorganisationer har
14715:    Under den ekonomiska och politiska omvand-         det finska Invalidförbundet år 1998 genomfört
14716: lingen i Ryssland har de sociala förhällandena i      ett Karelen-projekt för att förbättra invalidernas
14717: Jandet försämrats och även i det finska närområ-      livskvalitet. Medborgarorganisationernas inva-
14718: det är förhållandena svåra. Regeringen har som        lidarbete i Karelen har även understötts med
14719: en del av närområdesprogrammet fåst allt mer          bilaterala närområdesmedel.
14720: uppmärksamhet vid utvecklandet av den sociala             Utrikesministeriet har i samråd med social-
14721: sektorn även i Karelen, eftersom vissa special-       och hälsovårdsministeriet och arbetsministeriet
14722: grupper, t.ex. barn, äldringar och handikappade,      utfört övergripande arbete i syfte att påverka
14723: har en speciellt dålig ställning i Rysslands nuva-    ~tvecklandet ~v förvaltningen och lagstiftningen
14724: rande ekonomiska situation. Social- och hälso-        mom det soc1ala området. Omvandlingsproces-
14725: vårdsministeriet och arbetsministeriet har ge-        sen kommer att pågå länge och behovet av hjälp
14726: nomfört ett omfattande utvecklingsprojekt som         fortsätter ännu i många år.
14727: gällt ingermanländska åldringar i nordvästra            . Tull- och skattefriheten för olika hjälpsänd-
14728: Ryssland. En opartisk utvärdering som fårdig-         nm~ar s~mt deras framkomst har varit proble-
14729: ställts nyligen visade att projektet varit mycket     mattska 1Ryssland allt sedan närområdessamar-
14730: lyckat och som bäst förbereder man en fortsätt-       betet inleddes. I enlighet med rutinerna inom
14731: ning av projektet. Också i S:t Petersburg pågår ett   närområdessamarbetet har de finska myndighe-
14732: omfattande program som genomförs av organi-           t~rna kont.inuerligt fåst såväl de ryska federa-
14733: sationer inom social- och hälsovårdsbranschen         t10nsmynd1gheternas som de regionala myndig-
14734: och som stödjer de befolkningsgrupper som är          heternas uppmärksamhet vid de missförhållan-
14735: allra sämst lottade.                                  den som uppkommit.
14736:    1 Republiken Karelen pågår ett projekt med             År 1997 avgavs en proposition i Ryssland om
14737: såväl bilateral finansiering som finansiering över    skattelagsandringar, enligt viiken ersättningsfria
14738: Europeiska unionens Tacis-program, för att            leveranser skall befrias från skatter och tullar.
14739: stödja reformerna inom social- och hälsovården        Behandlingen av propositionen har dock fram-
14740:  1995-2000. Detta Tacis-projekt som genomförs         skridit långsamt i duman. Situationen underlät-
14741: av Stakes och dess enhet för utlandsbistånd samt      tas delvis av att tullförvaltningen i Ryska Federa-
14742: social-, hä1sovårds- och undervisningsministe-        tionen har överfört beslutanderätt till de regiona-
14743: rierna i Republiken Karelen, avser att utveckla       la tullmyndigheterna i frågor som gäller varule-
14744: förvaltningen och service- och informationssys-       veranser inom det humanitära biståndet. Tills
14745: temen samt att utbilda personal. 1 det projekt        vidare har man dock inte lyckats lösa hela proble-
14746: som finansieras av utrikesministeriet har man         met på ett tillfredsställande sätt av orsaker som är
14747: valt att fokusera pä utvecklandet av hälsovården      oberoende av de finska myndigheterna.
14748: 
14749:      Helsingfors den 16 december 1998
14750: 
14751:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
14752:                                             KK 1349/1998 vp
14753: 
14754: Kirjallinen kysymys 1349
14755: 
14756: 
14757: 
14758: 
14759:                                     Jukka Vihriälä /kesk: Metsäverotuksen tasapuolisuuden turvaami-
14760:                                         sesta siirryttäessä pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen
14761: 
14762: 
14763:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14764: 
14765:    Metsäverotuksessa on menossa siirtymäkausi          alaverotuksen mukaan ei siirtymäkauden viimei-
14766: pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen muu-           sinäkään vuosina ole näillä tiloilla mahdollista.
14767: tettaessa. Järjestelmän muutos kohtelee käytän-        Tulevaisuudessa vero maksetaan myyntivero-
14768: nössä eri tavalla eri maanomistajia, ja tässä on       tuksena, mikä tässä tapauksessa siis johtaa kak-
14769: syntymässä tiettyjä väliinputoajaryhmiä. Pahim-        sinkertaiseen verotukseen.
14770: millaan tämä voi johtaa heidän kohdallaan kak-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14771: sinkertaiseen veron maksuun.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14772:    Seuraavan esimerkin kaltaisia tapauksia on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14773: tullut esiin. Tila on ostettu sodan jälkeen, jolloin   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14774: puusto oli tyystin hakattu. Metsää ovat rasitta-
14775: neet suuret hoitovelvoitteet,ja siitä on joka vuosi              Aikooko valtioneuvosto ottaa perus-
14776: maksettu arvioituun vuosikasvuun perustuva                    teluissa tarkoitetut metsäverotuksen vä-
14777: vero. Todellisuudessa kuitenkaan tämän perus-                 liinputoajat huomioon ja korjata heidän
14778: teena ollutta "oletettua myyntituloa" ei metsän-              kärsimänsä epäoikeudenmukaisuuden
14779: omistaja ole voinut saada.                                    myöntämällä siirtymäkauden jälkeen
14780:     Kyseisen metsän puusto ei ole vielä tälläkään             heille verovapautta siltä osin kuin vero on
14781: hetkellä hakkuukelpoista, eikä keskenkasvuista                jo etukäteen maksettu?
14782:  metsää lain mukaan saa hakata. Myynti pinta-
14783: 
14784:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998
14785: 
14786:                                              Jukka Vihriälä
14787: 
14788: 
14789: 
14790: 
14791:  280043
14792: 2                                           KK 1349/1998 vp
14793: 
14794: 
14795: 
14796: 
14797:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14798: 
14799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         2005. Poikkeuksellisen pitkä, 13 vuoden mittai-
14800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nen siirtymäkausi on hallinnollisesti raskas. Näin
14801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        pitkään siirtymäkauteen päädyttiin kuitenkin
14802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-        sen varmistamiseksi, että kertaalleen verotettu
14803: riälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kasvu ehditään realisoida hakkuin ilman puun
14804: 1349:                                                  myyntitulon verotusta.
14805:                                                           Puun myyntitulon verotusta valmisteltaessa
14806:           Aikooko valtioneuvosto ottaa perus-          pidettiin uuteen verojärjestelmään siirryttäessä
14807:        teluissa tarkoitetut metsäverotuksen vä-        erityisen ongelmallisina se11aisia metsiä, joissa oli
14808:        liinputoajat huomioon ja korjata heidän         vuonna 1992 hakkuusäästöä ja jota kaikkea ei
14809:        kärsimänsä epäoikeudenmukaisuuden               vielä siirtymäkauden päättyessäkään ole voitu
14810:        myöntämällä siirtymäkauden jälkeen              myydä. Kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksis-
14811:        heille verovapautta siltä osin kuin vero on     sa taas ei ole ollut siirtymäkauden alkaessakaan
14812:        jo etukäteen maksettu?                          hakkuusäästöä. Taimikkovaltaisten metsien
14813:                                                        omistajat ovat yleensä siirtyneet puun myyntitu-
14814:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lon verotukseen eivätkä ole maksaneet metsästä
14815: vasti seuraavaa:                                       veroa siirtymäkauden aikana. Pinta-alaverotuk-
14816:                                                        sen voimassa ollessa alueilla, joilla on ollut huo-
14817:    Metsäverotuksen uudistusta valmisteltaessa          not hakkuumahdollisuudet, kuten taimikot, va-
14818: kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, miten voi-    jaapuustoiset metsät ja ojitusalueet, on ollut
14819: taisiin ottaa huomioon kaksinkertaisen verotuk-        mahdollisuus veronhuojennuksiin, joilla pinta-
14820: sen välttäminen niissä metsissä, joista puun           alaverotusta on voitu lieventää.
14821: myyntitulojen verotukseen siirryttäessä ei oHut            Verovapauden myöntäminen puun myyntitu-
14822: pitkään aikaan saatu tuloa, mutta joista oli kui-      losta siltä osin kuin vero on jo etukäteen makset-
14823: tenkin maksettu pinta-alaperusteinen vero. Pin-        tu, on käytännössä mahdoton toteuttaa. Vain
14824: ta-alaverotus ei kuitenkaan ole kohdistunut met-       harvoilla metsänomistajilla on mahdollisuutta
14825: sien koko vuotuiseen kasvuun, sillä laskennassa        selvittää edes alkupuustoosa arvo. Sen selvittä-
14826: käytetyt tuottoperusteet ovat olleet osittain van-     miseksi, miltä osin metsästä on maksettu veroa,
14827: hentuneita. Myös metsän kasvu on voitu mones-          olisi otettava huomioon todella monia seikkoja,
14828: sa tapauksessa realisoida verovapaana luovutus-        jotta päästäisiin oikeudenmukaiseen lopputu-
14829: voittona. Siirryttäessä pinta-alaperusteisesta         lokseen. Kaikkien näiden seikkojen selvittämi-
14830: metsäverojärjestelmästä puun myyntitulojen ve-         nen ei ole mahdollista.
14831: rojärjestelmään muutos oli suuri, ja siirtymävai-          Siirtymäkauden päättymiseen vuoteen 2005
14832: heen verotuksen toteuttaminen mahdo11isimman            on aikaa vielä useita vuosia. Jos pinta-alavero-
14833: oikeudenmukaisella tavalla oli vaikea ongelma.         tuksen päättyessä osoittautuu tarkoituksenmu-
14834: Kun pinta-alaperusteinen metsäverotus on luon-         kaiseksi tehdä lainsäädäntöön muutoksia joko
14835: teeltaan kaavamaista verotusta, myös siirtymä-         kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksissa tai
14836: säännökset oli pakko laatia kaavamaisiksi. Myös        mahdollisesti muutoin esiin tulevissa tapauksis-
14837: ha11inno11isista syistä säännösten tuli o1Ia riittä-   sa, muutokset toteutetaan vasta siirtymäkauden
14838: vän kaavamaiset. Metsänomistajana oli oikeus           loppupuolella.
14839: valita pinta-alaperusteinen verotus vuoteen
14840: 
14841:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
14842: 
14843:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
14844:                                              KK 1349/1998 vp                                                3
14845: 
14846: 
14847: 
14848: 
14849:                                           Tili Riksdagens Talman
14850: 
14851:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Den ovan1igt 1ånga övergångsperioden på 13 år
14852: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             är administrativt tung. Man valde likväl en så här
14853: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         lång övergångsperiod för att säkerställa att den
14854: dagsman Jukka Vihriälä undertecknade spörs-             tillväxt som en gång har beskattats hinner realise-
14855: mål nr 1349:                                            ras genom avverkningar utan att inkomsten av
14856:                                                         virkesförsäljningen blir beskattad.
14857:           Ämnar statsrådet ta i betraktande de i            När beskattningen av inkomsten av virkesför-
14858:        motiveringen tili spörsmålet avsedda per-        säljningen bereddes ansågs övergången tili ett
14859:        soner som råkat i kläm vid skogsbeskatt-         nytt skattesystem vara särskilt problematisk i
14860:        ningen och rätta tili den orättvisa som          fråga om sådana skogar där det ännu år 1992
14861:        dessa fått utstå genom att bevilja dem           fanns avverkningsbesparingar som man inte ens
14862:        skattefrihet efter övergångsperioden tili        vid övergångsperiodens utgång har kunnat sälja i
14863:        den del skatten redan har betalats i för-        sin helhet. 1de fall som avses i spörsmålet åter har
14864:        väg?                                             det inte funnits några avverkningsbesparingar
14865:                                                         ens i övergångsperiodens början. De som äger
14866:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skogar som huvudsakligen innehåller plantbe-
14867: anföra följande:                                        stånd har i allmänhet övergått tili beskattning av
14868:                                                         inkomsten av virkesförsäljningen och har inte
14869:    När reformen av skogsbeskattningen bered-            betalat skatt för skogen under övergångsperio-
14870: des fäste man särskild uppmärksamhet vid hur            den. Under den tid som den arealbaserade be-
14871: det skulle gå att undvika dubbel beskattning i          skattningen har varit i kraft har områden med
14872: fråga om de skogar som, när man övergick tili           dåliga avverkningsmöjligheter, såsom plantbe-
14873: beskattning av inkomsterna av virkesförsäljning-        stånd, skogar med glest trädbestånd och dik-
14874: en, inte hade gett någon inkomst på länge men för       ningsområden, kunnat få skattelättnader genom
14875: vilka ändå hade betalats arealbaserad skatt. Den        vilka den arealbaserade beskattningen har blivit
14876: arealbaserade beskattningen har likväl inte gällt       1indrigare.
14877: skogarnas hela årstillväxt, eftersom de grunder             Det är i praktiken omöjligt att bevilja skatte-
14878: för avkastningen som använts i beräkningen del-         frihet för inkomsten av virkesförsäljning tili den
14879: vis har varit föråldrade. Också skogens tillväxt        del skatten har betalats i förväg. Endast ett fåtal
14880: har i många fall kun~at realiseras som skattefri        skogsägare har möjlighet att ens ta reda på vad
14881: vinst av överlåtelse. Overgången från ett skatte-       det ursprungliga trädbeståndet var värt. För att
14882: system som baserade sig på skogarnas areal tili         utreda tili viiken del det har betalats skatt för
14883: ett system där inkomsterna av virkesförsäljning-        skogen, och för att slutresultatet skall bli rättvist,
14884: en beskattas innebar en stor omställning och att        borde verkligt många faktorer beaktas. Det är
14885: verkställa beskattningen under övergångsperio-          inte möjligt att utreda alla dessa omständigheter.
14886: den på ett så rättvist sätt som möjligt var ett svårt       Det är ännu flera år tili 2005 då övergångspe-
14887: problem. Eftersom den arealbaserade skogsbe-            rioden går tili ända. Om det visar sig vara ända-
14888: skattningen tili sin natur är schematisk var man        målsenligt att göra ändringar i lagstiftningen när
14889: tvungen att utforma också övergångsbestämmel-           den arealbaserade beskattningen upphör, anting-
14890: serna enligt ett visst schema. Också av administ-       en i de fall som avses i spörsmålet eller i andra fall
14891: rativa orsaker måste bestämmelserna vara till-          som eventuellt dyker upp, kommer ändringarna
14892: räckligt förenklade. Skogsägarna hade rätt att          att genomföras först i slutskedet av övergångspe-
14893: välja arealbaserad beskattning fram tili år 2005.       rioden.
14894: 
14895:      Helsingforsden 15 december 1998
14896: 
14897:                                                                                 Minister Jouko Skinnari
14898:                                            KK 1350/1998 vp
14899: 
14900: Kirjallinen kysymys 1350
14901: 
14902: 
14903: 
14904: 
14905:                                    Vuokko Rehn /kesk: Diabeetikoiden jalkojenhoidon saamisesta
14906:                                       Kelan korvauksen piiriin ja diabetesneuvonnan tehostamisesta
14907: 
14908: 
14909:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14910: 
14911:     Diabetes on aineenvaihdunnan häiriö, sai-         nittelua ja uudelleenkouluttautumista. Osa poti-
14912: raus, jossa veren sokeripitoisuus kasvaa liian        laistajää pysyvästi laitoshoitoon, mikä on yhteis-
14913: suureksi. Saamamme tiedon mukaan Suomessa             kunnalle kallein vaihtoehto.
14914: lasketaan nykyisin diabeetikoita olevan noin              Diabeetikoiden sääri- ja reisiamputaatioiden
14915: 300 000, joista nuoruustyypin diabetesta sairas-      määrä vaihtelee maassamme sairaanhoitopiireit-
14916: taa noin 30 000 ja yhä yleistyvää aikuisiän diabe-    täin suuresti. Myös jalkojenhoitopalvelujen jär-
14917: testa noin 270 000 suomalaista.                       jestämisessä on alueellisia eroja. Kun tilannetta
14918:     Diabetesta voidaan luonnehtia krooniseksi         tarkastellaan potilaan kannalta, on huolestutta-
14919: kansansairaudeksi, johon usein liittyy vakavien       vaa, että jalan, liikuntakyvyn ja elämänlaadun
14920: lisäsairauksien ja komplikaatioiden mahdolli-         säilyminen on riippuvainen asuinpaikkakunnas-
14921: suus. Vuosittaiset sairaalakulut ovat diabeetikoi-    ta ja sattumalta tarjolla olevista hoitoresursseis-
14922: den kohdalla keskimäärin viisi kertaa korkeam-        ta.
14923: mat kuin väestöllä keskimäärin. Eri komplikaa-            Tällä hetkellä diabeetikot eivät saa Kelalta
14924: tioista eniten kustannuksia aiheuttavia ovat dia-     korvausta heille välttämättömistä jalkojenhoito-
14925: beetikoiden jalkaongelmat, jotka väestön ikään-       palveluista. Kuitenkin jo pari kertaa vuodessa
14926: tymisen myötä tulevat yhä merkityksellisemmik-        tapahtuvalla ammattitaitoisellajalkojenhoidolla
14927: si. Maamme diabeetikoista yli tuhannelle joudu-       ehkäistäisiin kalliitaja potilaan kannalta elämää
14928: taan vuosittain suorittamaan reisi- tai sääriam-      suuresti hankaloittavia amputaatioita. Hyvällä
14929:  putaatio. Kun yhden amputaation kokonaisku-          jalkojenhoidon alueellisella organisoinoilla ja
14930:  lut ovat noin 200 000--400 000 markkaa, mer-         hoitohenkilökunnan koulutuksella voidaan
14931:  kitsee tämä vähintään 200 miljoonan markan           säästää suuria taloudellisia kustannuksia, työ-
14932:  kustannuksia yhteiskunnalle vuosittain. Tutki-       päivien menetyksiä, monta jalkaa sekä paljon
14933:  musten mukaan kuitenkin hyvä diabeetikoiden          inhimillistä kärsimystä. Tänä päivänä diabeeti-
14934: jalkojenhoito vähentää sekä sairaalahoidon ai-        koiden jalkojenhoitoon suunnatut voimavarat
14935:  kaa että amputaatioiden määrää jopa puolella.        ovat järkevä sijoitus tulevaisuuteen. Investointi
14936:      Diabeetikoiden jalkaongelmien taustalla on       aiheuttaa kustannuksia suuremmat säästöt.
14937:  yleensä aina sekä ääreishermovaurio että heiken-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14938:  tynyt valtimoverenkierto. Verenkierron toimin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14939:  nallinen heikkous altistaa jalkojen pienien haa-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14940:  vaumien ja vaurioiden syntyyn, jotka toimivat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14941:  infektioporttina,ja tulehduskierre syntyy helpos-
14942:  ti. Ilman asiantuntevaa hoitoajalkojen pienetkin               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta dia-
14943:   vauriot voivat siis muodostua diabeetikoille koh-          beetikoille välttämätön jalkojenhoito
14944:   talokkaiksijajohtaajalan amputaatioon. Ampu-               saataisiin Kelan korvauksen piiriin, ja
14945:   taationjälkeen potilaista vain 115 kuntoutuu kä-              miten diabetesneuvontaa aiotaan te-
14946:   velemään proteesilla, ja omatoimisena toimeen-             hostaa, kun jopa lääkärien keskuudessa
14947:   tuleminen vaatii pyörätuolin hankintaa, kulje-             esiintyy huolestuttavaa tietämättömyyttä
14948:   tuspalveluja sekä kodin muutostöitä. Usein tar-            asiasta?
14949:   vitaan myös työhönuudelleensijoittumisen suun-
14950: 
14951:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1998
14952: 
14953:                                           Vuokko Rehn /kesk
14954:  280043
14955: 2                                         KK 1350/1998 vp
14956: 
14957: 
14958: 
14959: 
14960:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14961: 
14962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määnsä luetteloon. Kysymyksessä tarkoitettua
14963: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jalkojenhoitajaa ei ole mainittu asetuksessa täl-
14964: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      laisena henkilönä, mutta kuten edellä on todettu,
14965: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko          sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja kuuluu kysei-
14966: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          seen ammattihenkilöiden luetteloon.
14967: n:o 1350:                                                Sairausvakuutusjärjestelmästä ei korvata en-
14968:                                                      nalta ehkäisevää hoitoa lukuun ottamatta ham-
14969:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta dia-      mashuoltoa, koska se kuuluu kunnallisen tervey-
14970:        beetikoille välttämätön jalkojenhoito         denhuollon tehtäviin. Kansanterveyslain 14 §:n
14971:        saataisiin Kelan korvauksen piiriin, ja       mukaan kansanterveystyöhön kuuluvina tehtä-
14972:           miten diabetesneuvontaa aiotaan te-        vinä kunnan tulee järjestää asukkaidensa sai-
14973:        hostaa, kun jopa lääkärien keskuudessa        raanhoito sekä ylläpitää terveysneuvontaa. Siten
14974:        esiintyy huolestuttavaa tietämättömyyttä      kunnallisen terveydenhoidon kautta diabeeti-
14975:        asiasta?                                      koilla on mahdollisuus saada tietoa diabetekseen
14976:                                                      liittyvistä ennalta ehkäisevistä toimista, kuten
14977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          esimerkiksi jalkojen hoidosta ja sen merkityk-
14978: tavasti seuraavaa:                                   sestä. Kansanterveyden neuvottelukunnassa on
14979:                                                      erillinen sydän- ja verisuonisairauksien sekä dia-
14980:    Sairausvakuutuksen perusteella korvataan          betesjaos, jonka tarkoituksena on edistää kan-
14981: osa yksityislääkärin ja muun yksityisen sairaan-     sansairauksien ehkäisyä sekä niiden hoidon te-
14982: hoitopalvelun käytöstä aiheutuneista kuluista,        hostamista. Lisäksi juuri on aloitettu jalka-
14983: hammashoidon kuluista sekä alle vuoden kestä-        terapeuttien koulutusohjelma ammattikorkea-
14984: vän lyhytaikaisen sairauden tai työkyvyttömyy-        koulussa, mikä myös osaltansa edistää diabetes-
14985: den aiheuttamasta ansionmenetyksestä. Sairaus-        neuvontaa.
14986: vakuutuslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan perus-            Kuten kysymyksessä on todettu, diabeetikoi-
14987: teella korvataan vakuutetulle sairaanhoitona          den jalkojen hoito on tärkeätä. Kun henkilöllä
14988: lääkärin määräämä, asetuksella tarkemmin sää-         todetaan diabetes, tulisi potilaalle antaa tietoa
14989: detyssä laitoksessa suoritettu tutkimus tai annet-    taudin etenemistä ehkäisevistä toimista, joihin
14990: tu hoito. Muun kuin lääkärin antaman hoidon          jalkojen ihon hoito ja jalkojen hoidosta huoleh-
14991: korvaamisen edellytyksenä on, että toimenpiteet       timinen kuuluvat. Mikäli alaraajoihin näistä toi-
14992: on suoritettu lääkärin määräyksestä sairausva-        mista huolimatta syntyy haavaumia, on näiden
14993: kuutusasetuksessa      tarkoitetussa     palveluja    haavaumien hoito katsottava diabeteksesta ai-
14994: tuottamaan hyväksytyssä laitoksessa tai palvelut      heutuvan liitännäissairauden hoidoksi. Tällöin
14995: on antanut lääkärin määräyksestä sairausvakuu-       jalkojen haavaumien hoitoa voidaan korvata
14996: tusasetuksen 5 §:ssä tarkoitettu asianmukaisen        sairausvakuutuksesta lääkärin itsensä antaman
14997: ammattikoulutuksen saanut henkilö.                    hoidon lisäksi myös silloin, kun hoidon antaa
14998:    Sairausvakuutusasetuksen mukaan asianmu-           sairaanhoitaja itsenäisenä ammatinharjoittajana
14999: kaisen ammattikoulutuksen saaneena henkilönä          tai hoito on annettu yksityisestä terveydenhuol-
15000: pidetään sitä, jonka Terveydenhuollon oikeus-         losta annetun lain 2 ja 4 §:n mukaisesti sai-
15001: turvakeskus on sairaanhoitajana, terveyden-           raanhoidon palveluja tuottavassa, lääninhalli-
15002: hoitajana, kätilönä, fysioterapeuttina, laborato-     tuksen luvan saaneessa yksityisessä terveyden-
15003: rionhoitajana tai erikoishammasteknikkona             huollon laitoksessa.
15004: merkinnyt terveydenhuoltohenkilöstöstä pitä-
15005:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
15006: 
15007:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15008:                                             KK 1350/1998 vp                                              3
15009: 
15010: 
15011: 
15012: 
15013:                                          Tili Riksdagens Talman
15014: 
15015:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         peut, laboratorieskötare eller specialtandtekni-
15016: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           ker. Fotvårdare, vilka avses i spörsmålet, nämns
15017: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         inte i förordningen som sådana personer, men
15018: man Vuokko Rehn undertecknade skriftliga                 såsom ovan konstateras ingår sjukskötare och
15019: spörsmål nr 1350:                                        hälsovårdare bland dessa yrkesutbildade perso-
15020:                                                          ner.
15021:           Vad ämnar Regeringen göra för att                  Sjukförsäkringssystemet ersätter inte förebyg-
15022:        ersättning från FPA skall kunna börja             gande vård, frånsett tandvård, eftersom den in-
15023:        betalas för den för diabetikerna nödvän-          går bland den kommunala hälso- och sjukvår-
15024:        diga fotvården och                                dens uppgifter. Enligt 14 § folkhälsolagen åligger
15025:           hur avses diabetesrådgivningen bli ef-         det inom folkhälsoarbetet kommunen att ordna
15026:        fektiverad, då det t.o.m. bland läkarna           kommuninvånarnas sjukvård samt att upprätt-
15027:        förekommer oroväckande okunskap i                 hålla hälsovårdsrådgivning. Viaden kommunala
15028:        frågan?                                           hälsovården har diabetikerna därmed möjlighet
15029:                                                          att få information om förebyggande åtgärder vil-
15030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ka har ett samband med diabetes, såsom fotvård
15031: anföra följande:                                         och dess betydelse. Inom folkhälsodelegationen
15032:                                                          finnsen separat sektion för hjärt- och kärlsjukdo-
15033:    Med stöd av sjukförsäkringen ersätts en del av        mar samt diabetes, som har tili syfte att främja
15034: de kostnader som uppkommit genom anlitande               förebyggandet av folksjukdomar och att effekti-
15035: av privatläkare och andra privata sjukvårds-             vera behandlingen av dem. Dessutom har ett
15036: tjänster, en del av tandvårdskostnaderna och en          utbildningsprogram för fotterapeuter just inletts
15037: del av sådant inkomstbortfall som kortvarig              på yrkeshögskolenivå, vilket också bidrar tili att
15038: sjukdom eller arbetsoförmåga viiken pågått i             främja diabetesrådgivningen.
15039: kortare tid än ett år har föranlett. Med stöd av 5 §         Som det konstateras i spörsmålet är fotvården
15040: 1 mom. 2 punkten sjukförsäkringslagen ersätts            viktig för diabetiker. När diagnosen diabetes
15041: den försäkrade såsom sjukvård av läkare före-            ställs bör patienten få information om vilka åt-
15042: skriven undersökning eller behandling i anstalter        gärder som hindrar sjukdomen från att framskri-
15043: som närmare anges i förordning. För att vård             da, och tili dem hör vård av fothuden och omsorg
15044: som ges av någon annan än en läkare skall kunna          om fotvården. Om sårigheter trots dessa åtgärder
15045: ersättas förutsätts att åtgärderna har vidtagits på      uppstår i de nedre extremiteterna, skall behand-
15046: läkarordination i en sådan i sjukförsäkringsför-         lingen av sårigheterna anses utgöra behandling
15047: ordningen avsedd anstalt som godkänts för tili-          av en accessorisk sjukdom. Då kan behandlingen
15048: handahållande av tjänster eller att tjänsterna på        av fotsårigheter ersättas via sjukförsäkringen,
15049: läkarordination har tilihandahållits av en i 5 §         dels i form av vård som ges av läkare, dels när
15050: sjukförsäkringsförordningen avsedd person med            vården ges av en sjukskötare som är en självstän-
15051: behörig yrkesutbildning.                                 dig yrkesutövare eller när vården i enlighet med 2
15052:     Enligt sjukförsäkringsförordningen avses med         och 4 § lagen om privat hälso- och sjukvård har
15053: en person med behörig yrkesutbildning den som            getts i en privat hälso- och sjukvårdsanstalt som
15054: rättsskyddscentralen för hälsovården infört i för-       tillhandahåller sjukvårdstjänster och beviljats
15055:  teckningen över hälsovårdspersonal som sjuk-            tillstånd av Iänsstyrelsen.
15056:  skötare, hälsovårdare, barnmorska, fysiotera-
15057: 
15058:      Helsingfors den 17 december 1998
15059: 
15060:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15061:                                            KK 1351/1998 vp
15062: 
15063: Kirjallinen kysymys 1351
15064: 
15065: 
15066: 
15067: 
15068:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Kanteen nostamatta jättämisen perustee-
15069:                                       na olevan lausunnon julkistamisesta pankkitukiasiassa
15070: 
15071: 
15072:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15073: 
15074:    Pankkituen veronmaksajien piikkiin tapahtu-        sanottu yleinen valvontavastuu, eikä heillä olisi
15075: va hoito maksoi korkoineen huikeat 52 miljardia       ollut päivittäistä yhteyttä pankkitoimintaan".
15076: markkaa. Tästä säästöpankkiryhmän tappiot                Kuitenkin juuri tällä samalla perusteella oli
15077: olivat yli 30 miljardia. Suomen Työväen Säästö-       nostettu kanteita eräiden pienten säästöpank-
15078: pankin osuus jäi alle 3 miljardin markan.             kien hallitusten luottamusmiesjäseniä vastaan.
15079:    Suurimman yksittäisen tappion aiheutti Hel-           Helsingin Suomalaisen Säästöpankin hallitus
15080: singin Suomalainen Säästöpankki (HSSP) eli            koostui merkittävistä talouselämän vaikuttajis-
15081: niin sanottu "Hessun pankki". Sen tappiot olivat      ta, joiden taloudellinen vastuunkantokyky oli
15082: yli 4 miljardia markkaa, eli miljardi markkaa         hyvä. Kun "pienet" joutuivat vastaamaan, mutta
15083: enemmän kuin koko STS-pankkiryhmän tap-               "isot" pääsivät vastuusta, ei voi välttyä siltä
15084: piot.                                                 otaksumalta, että asian käsittelyssä on loukattu
15085:    STS-pankin johtajat on vahingonkorvaus-            kansalaisten yhdenvertaisuutta.
15086: kanteen nojalla velvoitettu maksamaan vahin-             Tämän vuoksi tulisi selvittää, ovatko Valtion
15087: gonkorvauksia.                                        vakuusrahaston virkamiehet toimineet perustus-
15088:    Sitä vastoin Helsingin Suomalaisen Säästö-         lain edellyttämällä tavalla tehdessään kanteen
15089: pankin osalta ei nostettu lainkaan kanteita, vaik-    nostamattajättämispäätöksen.
15090: ka se teki suurimmat yksittäiset tappiot. Kun            Vaikka kanneoikeus Helsingin Suomalaisen
15091: Valtion vakuusrahaston virkamiehet tekivät            Säästöpankin hallituksenjäseniä vastaan on van-
15092: kanteen nostamattajättämispäätöksen, oli hei-         hentunut, tulisi eduskunnan oikeusasiamiehen
15093: dän käytössään poliisitutkintapöytäkirja, josta       taikka Pankkitarkastusviraston tutkia ja selvit-
15094: kävi ilmi, että pankki oli antanut 10 vuoden luo-     tää, tekivätkö Valtion vakuusrahaston virkamie-
15095: tot kolmessa vuodessa. Puolet luotoista oli an-       het tosin muodollisesti lain mukaisen mutta tosi-
15096: nettu ulos vastoin luotto-ohjeita ja ennen kuin       asiallisesti perustuslain ja lain vastaisen päätök-
15097: pankin luottoryhmä oli tehnyt asiasta päätöksen.      sen päättäessään jättää kanteen nostamatta,
15098: Poliisitutkintapöytäkirjasta käy niin ikään ilmi,     taikka vaikutettiinko vakuusrahaston virkamie-
15099: että meno HSSP:ssä oli "erityisen hulvatonta"         hiin muualta?
15100: (TVI:n ohjelma MOT, 2.11.1998).                          Tämä selvitys ei ole mahdollista muutoin kuin
15101:    Valtion vakuusrahasto ei selvittänyt kanteen       siten, että hallitus julkistaa vakuusrahaston hal-
15102: nostaruisperusteita omien tutkimustensa pohjal-       lussa olevan kyseisen Asianajotoimisto Procope
15103: ta, vaan tilasi asian ratkaisemista varten lausun-    & Hornborgin Helsingin Suomalaista Säästö-
15104: non yksityiseltä Asianajotoimisto Procope &           pankkia koskevan lausunnon.
15105: Hornborgilta. Tähän lausuntoon nojautuen va-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15106: kuusrahaston virkamiehet päättivät olla nosta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15107: matta rikos- tai riitakannetta Helsingin Suoma-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15108: laisen Säästöpankin hallituksen jäseniä vastaan.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15109:     Tätä asiakirjaa vakuusrahasto ei ole suostu-
15110: nut julkistamaan vedoten pankkisalaisuuteen.                    Aikooko Hallitus eduskunnan pankki-
15111:  Sanottu asiakirja oli kuitenkin kyseisen tv-ohjel-          tuen ehdoksi asettaman avoimuuden, lä-
15112:  man toimittajan hallussa.                                   pinäkyvyyden ja yhdenvertaisuuden to-
15113:     Tv-ohjelmassa väitettiin, että kanteen nosta-            teuttamiseksi julkistaa Asianajotoimisto
15114:  mattajättämispäätöksen perusteena olisi ollut               Procope & Hornborgin Helsingin Suo-
15115:  lausunnon maininta, jonka mukaan "Helsingin                 malaisen Säästöpankin hallituksenjäsen-
15116:  Suomalaisen Säästöpankin jäsenillä oli vain niin            ten vastuullisuutta koskevan lausunnon?
15117: 
15118: 280043
15119: 2                                     KK 1351/1998 vp
15120: 
15121:     Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1998
15122: 
15123:         Markku Pohjola /sd          Lauri Metsämäki /sd     Arja Ojala /sd
15124:         Matti Saarinen /sd          Heikki Rinne /sd        Jukka Mikkola /sd
15125:         Jukka Roos /sd              Ulla Juurola /sd        Pirkko Peltomo /sd
15126:         Reijo Kallio /sd            Marjatta Vehkaoja /sd   Maija Rask /sd
15127:         Johannes Koskinen /sd       Leena Luhtanen /sd      Matti Vähänäkki /sd
15128:         Sulo Aittoniemi /kesk       Esa Lahtela /sd         Raimo Mähönen /sd
15129:         Erkki Partanen /sd          Raimo Holopainen /sd    Pia Viitanen /sd
15130:         Tuija Pohjola /sd           Jorma Kukkonen /sd      Tuula Haatainen /sd
15131:                                            KK 1351/1998 vp                                             3
15132: 
15133: 
15134: 
15135: 
15136:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15137: 
15138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muutoksella Valtion vakuusrahasto siirrettiin
15139: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         eduskunnan alaisuudesta valtioneuvoston alai-
15140: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suuteen. Samalla rahaston hallintoneuvosto,
15141: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           johtokunta sekä rahaston virat ja palvelussuhteet
15142: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          lakkasivat. Valtioneuvoston ohjesäännön mu-
15143: myksen n:o 1351:                                      kaan Valtion vakuusrahasto kuuluu nyt valtio-
15144:                                                       varainministeriön toimialaan ja rahastoa hoita-
15145:           Aikooko Hallitus eduskunnan pankki-         vat valtiovarainministeriön virkamiehet.
15146:        tuen ehdoksi asettaman avoimuuden, lä-            Edellä sanotun johdosta päätöksiä erityistar-
15147:        pinäkyvyyden ja yhdenvertaisuuden to-          kastusten suorittamisesta ja vahingonkorvaus-
15148:        teuttamiseksi julkistaa Asianajotoimisto       kanteiden nostamisesta taikka nostamatta jättä-
15149:        Procope & Hornborgin Helsingin Suo-            misestä eivät tehneet Valtion vakuusrahaston
15150:        malaisen Säästöpankin hallituksenjäsen-        virkamiehet, vaan hallintoneuvoston valitsema
15151:        ten vastuullisuutta koskevan lausunnon?        johtokunta.
15152:                                                          Korvauskanteiden nostamista koskevasta
15153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Valtion vakuusrahaston päätöksenteosta ja tasa-
15154: vasti seuraavaa:                                      puolisuuden loukkaamisesta koskevasta väit-
15155:                                                       teestä on eduskunnan oikeusasiamies antanut
15156:     Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/       asiasta kannelleelle sosionomi Klaus Ketolalle
15157: 1992), sellaisena kuin se oli voimassa ennen          27.11.1996 päivätyn, diaarinro 709/4/94 vastauk-
15158: 1.5.1996 voimaan tullutta lakimuutosta (245/          sen. Oikeusasiamies on vastauksessaan todennut
15159: 1996), 14 a §:n mukaan vakuusrahaston johto-          seuraavaa:
15160: kunnan on määrättävä yksi tai useampi tarkasta-          "Vahingonkorvauskanteen nostamista kuten
15161: ja suorittamaan tukitoimien kohteena olevan           oikeudenkäyntimenettelyn aloittamista yleensä-
15162: pankin tai tukea hakevan pankin erityistarkastus      kin koskeva päätöksenteko sisältää aina harkin-
15163: siinä laajuudessa kuin johtokunta määrää. Va-         nanvaraa. Kanteen nostamista koskeva ratkaisu
15164: kuusrahaston johtokunta määräsi vuonna 1993           on tehtävä kussakin konkreettisessa yksittäista-
15165: tällaisen tarkastuksen suoritettavaksi Suomen         pauksessa kiinnittäen huomiota yhtäältä ta-
15166: Säästöpankki - SSP Oy:ssä ja siihen sulautu-          pauksen tosiasiaperustaan ja toisaalta näiden to-
15167: neissa säästöpankeissa, mukaan lukien Helsingin       siasioiden oikeudelliseen arviointiin. Näin ollen
15168: Suomalainen Säästöpankki. Suoritettujen eri-          pelkästään siitä seikasta, että joidenkin entisten
15169: tyistarkastusten jälkeen johtokunta valitsi useita    säästöpankkien toimi- ja luottamushenkilöitä
15170: asianajotoimistoja antamaan lausuntonsa siitä,        vastaan on nostettu korvauskanteita ja eräät toi-
15171: oliko vahingonkorvauskanteiden nostamiselle           set taas ovat korvauskanteilta välttyneet, ei voi
15172: perusteita. Johtokunta teki sittemmin korvaus-        sellaisenaan tehdä johtopäätöstä, että asiassa oli-
15173: kanteiden nostamista koskevat ratkaisunsa asiat       si menetelty yhdenvertaisuusperiaatteen vastai-
15174:  tutkineiden asianajajien esitysten perusteella.      sesti. Vakuusrahasto on noudattanut ratkaisus-
15175:     Valtion vakuusrahaston johtokunnassa oli          saan asianajajien suosituksia ja päätynyt selvi-
15176: enintään viisi jäsentä, jotka rahaston hallinto-      tyksessä esittämillään perusteilla mm. siihen, että
15177:  neuvosto valitsi neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jä-   HSSP:n (Helsingin Suomalaisen Säästöpankin)
15178:  senillä oli henkilökohtaiset varajäsenet. Johto-     osalta ei korvauskanteita nosteta. Käytettävissä-
15179:  kunnan lisäksi vakuusrahastossa oli hallintoneu-     ni olevasta selvityksestä ei ilmennyt perusteita
15180:  vosto, johtaja ja muuta henkilöstöä. Hallinto-       epäillä, että vakuusrahaston johtokunta olisi
15181:  neuvoston muodostivat eduskunnan pankkival-          korvauskanteista päättäessään ylittänyt lainmu-
15182:  tuutetut. Vain johtaja ja apulaisjohtaja olivat      kaista harkintavaltaansa tai käyttänyt sitä vää-
15183:  virkasuhteisia virkamiehiä, kun taas henkilökun-     rin."
15184:  ta oli työsuhteessa rahastoon. 1.5.1996 voimaan         Valtion vakuusrahaston johtokunta linjasi
15185:  tulleella valtion vakuusrahastosta annetun lain      mm. valtion vakuusrahastosta ja luottolaitostoi-
15186: 4                                           KK 1351/1998 vp
15187: 
15188: minnasta annetun lain salassapitovelvollisuutta        gonkorvausoikeudenkäynteihin vastaajiksi. Täl-
15189: koskevien pykälien perusteella, että erityistar-       löinkin luovutettaviksi velvoitettuja asiakirjoja
15190: kastuskertomukset ja niihin liittyvät oikeudelli-      ovat olleet ainoastaan ne, jotka ovat koskeneet
15191: set lausunnot eivät ole julkisia.                      sitä oikeudenkäynnin kohteena olevaa pankkia,
15192:     Valtion vakuusrahasto on 22.12.1995 tehnyt         jonka osalta henkilö on ollut vastaajana asian-
15193: päätöksen, jolla se on hylännyt pyynnön saada          osainen.
15194: tiedon Asianajotoimisto Procope & Hornborgin               Valtion vakuusrahastosta annetun lain 18
15195: lausunnosta, joka liittyi oikeudellisten vastuiden     §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta. Lain
15196: arviointiin Helsingin Suomalaisessa Säästöpan-         19 §säätää salassapitovelvollisuuden rikkomises-
15197: kin vastuuhenkilöiden osalta. Vakuusrahaston           ta rangaistuksen. Salassapito ei kuitenkaan estä
15198: päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oi-       esimerkiksi nyt kyseessä olevan asiakirjan esittä-
15199: keuteen, joka antoi asiasta päätöksen 22.5.1996,       mistä valtioneuvoston yleisistunnolle sen käsitel-
15200: taltio 1537, diaarinro 51/1/96. Korkeimman hal-        lessä pankkien tukitoimia, valtion tilintarkasta-
15201: linto-oikeuden päätöslauselman mukaan pyy-             jille ja Valtiontalouden tarkastusvirastolle eikä
15202: detty asiakirja sisältää valtion vakuusrahastosta      syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen
15203: annetun lain 18 §:ssä salassapidettäväksi säädet-      selvittämiseksi eikä myöskään muulle viran-
15204: tyjä tietoja toisen taloudellisesta asemasta ja lii-   omaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada tieto-
15205: kesalaisuuksista. Näin ollen asianajotoimistojen       ja.
15206: laatimat muistiot 1iitteineen ovat yleisten asiakir-       Ottaen huomioon edellä lausutun ja sen, että
15207: jain julkisuudesta annetun lain 16 §:n mukaisesti      eduskunnan oikeusasiamies on jo tutkinut kysy-
15208: salassapidettäviä asiakirjoja. Korkein hallinto-       myksessä esitetyn asian, hallitus ei aio ainakaan
15209: oikeus ei siten muuttanut Valtion vakuusrahas-         tässä vaiheessa julkistaa Asianajotoimisto Pro-
15210: ton päätöksen lopputulosta.                            cope & Hornborgin Helsingin Suomalaisen Sääs-
15211:     Sen sijaan korkein hallinto-oikeus ja valtio-      töpankin jäsenten vastuullisuutta koskevaa lau-
15212: neuvoston oikeuskansleri ovat asianosaisuusjul-        suntoa. Monien tiedustelujen johdosta ja tutus-
15213: kisuuteen vedoten veivoittaneet asianajajien lau-      tuttuani asiakirjoihin olen miettinyt, olisiko va-
15214: suntojen luovuttamiseen niitä pyytäneille henki-       hingonkorvauskanteiden nostamisen edellytyk-
15215: löille, jotka ovat erityistarkastusten ja oikeudel-    siä vielä kerran selvitettävä ulkopuolisin asian-
15216: listen lausuntojen perusteella joutuneet vahin-        tuntijavoimin.
15217:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
15218: 
15219:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
15220:                                          KK 1351/1998 vp                                               5
15221: 
15222: 
15223: 
15224: 
15225:                                       Tili Riksdagens Talman
15226: 
15227:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        säkerhetsfond från att ha lytt under riksdagen tili
15228: anger har Ni, Fru talman, tili vederbörande med-    att lyda under statsrådet. Samtidigt upplöstes
15229: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    fondens förvaltningsråd och direktion samt upp-
15230: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade skrift-      hörde fondens tjänster och anställningsförhål-
15231: liga spörsmål nr 1351:                              landen. Enligt reglementet för statsrådet hör sta-
15232:                                                     tens säkerhetsfond nu tili finansministeriets för-
15233:           Ämnar Regeringen för att genomföra        valtningsområde, och fonden sköts av finansmi-
15234:        den öppenhet, genomskinlighet och lik-       nisteriets tjänstemän.
15235:        ställighet som riksdagen uppställt som           Med anledning av det ovan sagda fattades inte
15236:        villkor för bankstödet offentliggöra ad-     besluten om specialgranskningar och huruvida
15237:        vokatbyrå Procope & Hornborgs utlå-          skadeståndstalan skulle väckas av tjänstemän-
15238:        tande om styrelsemedlemmarnas ansvar i       nen vid statens säkerhetsfond, utan av den direk-
15239:        Helsingin Suomalainen Säästöpankki?          tion som valdes av förvaltningsrådet.
15240:                                                         Vad beträffar statens säkerhetsfonds besluts-
15241:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       fattande i fråga om väckande av skadeståndsta-
15242: anföra följande:                                    lan samt påståendena om att jämlikheten skulle
15243:                                                     ha kränkts har riksdagens justitieombudsman
15244:    Enligt 14 a § lagen om statens säkerhetsfond     den 27 november 1996, diarienr 709/4/94, svarat
15245: (379/1992), i den lydelse den hade före den lag-    socionom Klaus Ketola, som anfört klagomål i
15246: ändring som trädde i kraft den 1 maj 1996 (245/     saken. Justitieombudsmannen konstaterar i sitt
15247: 1996), skall säkerhetsfondens direktion förordna    svar följande:
15248: en eller flera granskare för att specialgranska         "Beslutsfattande som gäller väckande av ska-
15249: banker som är föremål för eller ansöker om stöd     deståndstalan, liksom inledande av domstolsför-
15250: i den utsträckning som direktionen föreskriver.     farande i allmänhet, innefattar alltid prövning.
15251: Säkerhetsfondens direktion förordnade 1993 att      Beslut om väckande av talan skall fattas i varje
15252: en dylik granskning skulle utföras i Sparbanken i   konkret enskilt fall med beaktande av å ena sidan
15253: Finland- SBF Ab och i de sparbanker som hade        fallets faktiska grund och å andra sidan den rätts-
15254: fusionerats med den, inklusive Helsingin Suoma-     liga bedömningen av dessa fakta. Sålunda kan
15255: lainen Säästöpankki. Efter utförda special-         man inte av det faktum att skadeståndstalan har
15256: granskningar valde direktionen flera advokatby-     väckts mot vissa f.d. funktionärer och förtroen-
15257: råer som skulle ge sitt utlåtande om huruvida det   devalda inom sparbankerna och att vissa andra
15258: fanns grunder för väckande av skadeståndstalan.     däremot har undgått skadeståndstalan dra såda-
15259: Direktionen fattade senare sina beslut om väck-     na slutsatser att det i detta ärende skulle ha förfa-
15260: ande av skadeståndstalan på basis av de förslag     rits i strid med jämställdhetsprincipen. Säker-
15261: som framställts av de advokater som hade under-     hetsfonden har i sitt beslut iakttagit advokater-
15262: sökt saken.                                         nas rekommendationer och på de grunder som
15263:    Statens säkerhetsfonds direktion bestod av       framförts i utredningen bl.a. stannat för att ska-
15264: högst fem medlemmar, vilka fondens förvalt-         deståndstalan inte väcks i fråga om HSSP (Hel-
15265: ningsråd valde för fyra år i sänder. Medlemmar-     singin Suomalainen Säästöpankki). Av den ut-
15266: na hade personliga suppleanter. Utöver direktio-    redning som var tillgänglig framgick inte några
15267: nen hade säkerhetsfonden ett förvaltningsråd, en    skäl att misstänka att säkerhetsfondens direktion
15268: direktör och annan perso nai. F örvaltningsrådet    skulle ha överskridit sin lagenliga prövningsrätt
15269: bestod av riksdagens bankfullmäktige. Endast        eller missbrukat den när beslut om skadestånds-
15270: direktören och biträdande direktören var tjänste-   talan fattades."
15271: män i tjänsteförhållande, medan personalen stod         Statens säkerhetsfonds direktion fastslog på
15272: i arbetsförhållande tili fonden. Genom en sådan     grundval av de paragrafer om tystnadsplikt som
15273: ändring av lagen om statens säkerhetsfond som       bl.a. ingår i lagen om statens säkerhetsfond och i
15274: trädde i kraft den 1 maj 1996 övergick statens      kreditinstitutslagen att specialgranskningsberät-
15275: 6                                             KK 1351/1998 vp
15276: 
15277: telserna och de rättsliga utlåtanden som anknyter        delaktiga i.~kadeståndsrättegångar i egenskap av
15278: därtill inte är offentliga.                              svarande. A ven i dessa fall har parten haft rätt till
15279:     Statens säkerhetsfond fattade den 22 decem-          endast de handlingar som har gällt den bank som
15280: ber 1995 ett beslut genom vilket den avslog en           rättegången avsett och för vilkens del personen i
15281: anhållan om uppgifter från Advokatbyrå Proco-            fråga har varit part i egenskap av svarande.
15282: pe & Hornborgs utlåtande, vilket anknöt till be-             I 18 § lagen om statens säkerhetsfond före-
15283: dömningen av det juridiska ansvaret för de an-           skrivs om tystnadsplikten. 1 lagens 19 § bestäms
15284: svarigas del i Helsingin Suomalainen Säästöpan-          om straff för brott mot tystnadsplikten. Tyst-
15285: kki. Besvär över säkerhetsfondens beslut anför-          nadsplikten utgör emellertid inte något hinder
15286: des hos högsta förvaltningsdomstolen, som med-           för att visa den ifrågavarande handlingen för
15287: delade sitt beslut den 22 maj 1996, liggare 1537,        t.ex. statsrådets allmänna sammanträde när det
15288: diarienr 51/1196. Enligt högsta förvaltnings-            behandlar bankernas stödåtgärder, för statsrevi-
15289: domstolens domslut innehåller den handling som           sorerna och Statens revisionsverk, samt för åkla-
15290: begärts sådana uppgifter om en annan persons             gar- och förundersökningsmyndigheten när
15291: ekonomiska ställning och affårshemligheter, för          brott skall utredas och för andra myndigheter
15292: vilka tystnadsplikt gäller en1igt 18 § lagen om          som med stöd av lagen har rätt att få uppgifter.
15293: statens säkerhetsfond. Sålunda är de promemori-              Med beaktande av det ovan sagda och det
15294: or jämte bilagor som advokatbyråerna uppgjort            faktum att riksdagens justitieombudsman redan
15295: handlingar som enligt 16 § lagen om allmänna             har undersökt den fråga som tas upp i spörsmå-
15296: handlingars offentlighet skall hemlighållas. Hög-        let, ämnar regeringen åtminstone inte i detta ske-
15297: sta förvaltningsdomstolen ändrade således inte           de offentliggöra Advokatbyrå Procope & Horn-
15298: slutresultatet i statens säkerhetsfonds beslut.          borgs utlåtande om medlemmarnas ansvar i Hel-
15299:     Däremot har högsta förvaltningsdomstolen             singin Suomalainen Säästöpankki. Med anled-
15300: och justitiekanslern i statsrådet med hänvisning         ning av det stora antalet förfrågningar och efter
15301: till parternas rätt till handlingar fastställt att ad-   att ha bekantat mig med handlingarna har jag
15302: vokaternas utlåtanden skall ges ut till de personer      övervägt om förutsättningarna för att väcka ska-
15303: som begärt dem, vilka på grundval av special-            deståndstalan än en gång borde utredas med
15304: granskningar och rättsliga utlåtanden har blivit         hjälp av utomstående experter.
15305: 
15306:      Helsingfors den 15 december 1998
15307: 
15308:                                                                                  Minister Jouko Skinnari
15309:                                          KK 1352/1998 vp
15310: 
15311: Kirjallinen kysymys 1352
15312: 
15313: 
15314: 
15315: 
15316:                                   Pirkko Peltomo /sd: Kuntoutuksen lisäämisestä lähihoitajakoulu-
15317:                                       tukseen
15318: 
15319: 
15320:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15321: 
15322:    Suomen väestön keski-ikä nousee ja vanhus-       tuksesta. Lähihoitajakoulutukseen on lisättävä
15323: väestön määrä kasvaa. !kääntyvän väestön kun-       jo lähivuosina kuntouttavan perushoidon koulu-
15324: toutuksen tarve perushoidon ohella lisääntyy.       tusjakso.
15325: Lähipalvelujen kehittämisellä tuetaan ikäänty-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15326: vien kotona selviytymistä mahdollisimman pit-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15327: kään ja kunnioitetaan vanhuksen omaa tahtoa.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15328: Vanhuksen kotona selviytyminen edellyttää, että     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15329: hän saa säännöllisesti ja riittävästi kotona asu-
15330: mista tukevia palveluja. Lähihoitaja, joka on                 Aikooko Hallitus ottaa huomioon
15331: suorittanut kuntouttavan perushoidon opinnot,              ikääntyvän väestön kuntoutustarpeen li-
15332: pystyy monipuolisesti huolehtimaan vanhenevan              säämällä lähihoitajien koulutukseen kun-
15333: väestön toimintakyvyn ylläpidosta ja kuntou-               touttavaa perushoitoa?
15334: 
15335:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
15336: 
15337:                                          Pirkko Peltomo /sd
15338: 
15339: 
15340: 
15341: 
15342: 280043
15343: 2                                         KK 1352/1998 vp
15344: 
15345: 
15346: 
15347: 
15348:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15349: 
15350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       non suorittaneella on alan edellyttämät amma-
15351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tilliset perusvalmiudet ja samalla työelämän edel-
15352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lyttämä erityisosaaminen yhdellä tutkinnon osa-
15353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          alueella. Lähihoitajatutkinnon uudistustyö on
15354: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        aloitettu Opetushallituksessa tänä vuonna. Uu-
15355: n:o 1352:                                            den opetussuunnitelman mukainen kolmivuoti-
15356:                                                      nen lähihoitajakoulutus käynnistyy 1.8.1999.
15357:           Aikooko Hallitus ottaa huomioon                Lähihoitajan tutkintorakenteen uudistamisen
15358:        ikääntyvän väestön kuntoutustarpeen li-       yhteydessä opetusministeriön sidosryhmiltä saa-
15359:        säämällä lähihoitajien koulutukseen kun-      missa palautteissa painotettiin kuntoutuksen
15360:        touttavaa perushoitoa?                        kytkemistä olennaiseksi osaksi kaikkien lähihoi-
15361:                                                      tajien ammattiosaamista. Tavoitteena on, että
15362:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koulutuksen aikana kaikille opiskelijalle syntyy
15363: vasti seuraavaa:                                     entistä vahvempi kuntouttava työote eri-ikäisten
15364:                                                      ihmisten perushoidossa ja huolenpidossa sekä
15365:     Lähihoitajakoulutuksen tavoitteet ja opinnot     koulutusohjelman mukaisissa eriytyvissä opin-
15366: on määritelty tutkintoa koskevissa opetussuun-       noissa. !kääntyvän väestön tarpeet ovat erityise-
15367: nitelman perusteissa, joita on noudatettava val-     nä painoalueena lähihoitajakoulutuksessa sa-
15368: takunnallisesti kaikissa koulutusta järjestävissä    moin kuin kaikessa sosiaali- ja terveysalan erias-
15369: oppilaitoksissa. Voimassa oleva vuonna 1995          teisessa koulutuksessa.
15370: vahvistettu opetussuunnitelma on laadittu eri            Opetusministeriön näkemyksen mukaan lähi-
15371: asiantuntija- ja sidosryhmätahoilta saatujen kan-    hoitajakoulutuksen piteneminen kolmivuoti-
15372: nanottojen perusteella. Kannanotoissa korostet-      seksi tulee parantamaan lähihoitajiksi valmistu-
15373: tiin kuntouttavan työotteen kehittymistä osaksi      vien kuntoutuHavan hoidon ja huolenpidon am-
15374: jokaisen lähihoitajan ammattitaitoa. Kuntou-         matillisia valmiuksia aiempaan koulutukseen
15375: tuksen opinnot kytkettiin siten osaksi sekä perus-   verrattuna. Käynnissä oleva tiivis yhteistyö si-
15376: opintoja että kaikkia syventäviä opintoja.           dosryhmien ja erityisesti kuntoutuksen asiantun-
15377:     Ammatillisen koulutuksen tutkinnot uudiste-      tijoiden kanssa varmistaa osaltaan, että ikäänty-
15378: taan vuosina 1999-2001. Perustutkinnot muut-         vän väestön kuntoutukselliset kysymykset pai-
15379: tuvat kolmivuotisiksi ja opinnoista vähintään        nottuvat riittävästi opetussuunnitelman valta-
15380: puoli vuotta toteutetaan työpaikoilla. Uusien        kunnallisissa perusteissa.
15381: tutkintojen on tarkoitus varmistaa, että tutkin-
15382: 
15383:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
15384: 
15385:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15386:                                            KK 1352/1998 vp                                               3
15387: 
15388: 
15389: 
15390: 
15391:                                         Tili Riksdagens Ta/man
15392: 
15393:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      men sådana grundläggande yrkesfårdigheter
15394: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som branschen kräver och på samma gång sådan
15395: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      specialkompetens inom ett delområde av examen
15396: man Pirkko Peltomo undertecknade skriftliga           som arbetslivet kräver. Arbetet med att reforme-
15397: spörsmål nr 1352:                                     ra närvårdarexamen har påbörjats i Utbildnings-
15398:                                                       styrelsen i år. Treårig närvårdarutbildning enligt
15399:          A vser Regeringen beakta den åldrande        den nya läroplanen inleds 1.8.1999.
15400:        befolkningens rehabiliteringsbehov ge-            1samband med att närskötarexamens struktur
15401:        nom att ta in rehabiliteringsinriktad pri-     reformeras har undervisningsministeriet erhållit
15402:        märvård i utbildningen av närvårdare?          utlåtanden av intressegrupperna, som betonar
15403:                                                       vikten av att rehabiliteringen görs tili en väsentlig
15404:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         del av alla närvårdares yrkeskompetens. Målet är
15405: anföra följande:                                      att alla studerande under utbildningen får ett mer
15406:                                                       rehabiliteringsinriktat grepp i primärvården av
15407:    Närvårdarutbildningens mål och studier be-         och omsorgen om människor i olika åldrar och i
15408: stäms i läroplansgrunderna för examen. Grun-          de utbildningsprogramenliga specialiseringsstu-
15409: derna skall iakttas riksomfattande i alla läroan-     dierna. Den åldrande befolkningens behov är ett
15410: stalter som ordnar denna utbildning. Den gällan-      särskilt fokuserat område i närvårdarutbildning-
15411: de läroplanen, som fastställdes 1995, har utarbe-     en, liksom i all utbildning på olika nivåer inom
15412: tats på basis av ställningstaganden från olika        social- och hälsovårdsbranschen.
15413: sakkunnig- och intressegruppshåll. 1 ställnings-         Det är undervisningsministeriets uppfattning
15414: tagandena betonades att det rehabiliteringsin-        att den förlängda treåriga närvårdarutbildning-
15415: riktade greppet i arbetet bör utvecklas tili en del   en kommer att förbättra de blivande närvårdar-
15416: av varje närvårdares yrkesfårdighet. Studierna i      nas yrkesfårdighet i rehabiliteringsinriktad vård
15417: rehabilitering betraktades således som en del av      och omsorgjämfört med den tidigare utbildning-
15418: både grundstudierna och alla fördjupade studier.      en. Det intensiva samarbetet som inletts med
15419:    Yrkesutbildningens examina reformeras              olika intressegrupper och i synnerhet med rehabi-
15420: 1999-2001. Grundexamina blir treåriga och             literingssakkunniga säkrar för sin del att rehabi-
15421: minst ett halvt år av studierna skall genomföras      literingsfrågorna beträffande den äldre befolk-
15422: på en arbetsplats. A vsikten med de nya examina       ningen betonas i tillräcklig grad i de riksomfat-
15423: är att de skall garantera den som avlagt en exa-      tande läroplansgrunderna.
15424: 
15425:      Helsingforsden 21 december 1998
15426: 
15427:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15428:                                             KK 1353/1998 vp
15429: 
15430: Kirjallinen kysymys 1353
15431: 
15432: 
15433: 
15434: 
15435:                                     Marjaana Koskinen /sd ym.: Euroopan unionin eläinkohtaisten
15436:                                        tukien myöntämisedellytyksistä
15437: 
15438: 
15439:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15440: 
15441:    EU:n eläinkohtaisten tukien (Cap, LFA ym.)          minen. Tietysti tilalla asuminen on maaseudun
15442: maksaminen on lisännyt eläinsuojelun tarvetta,         asuttuna pitämisen kannattakin järkevää.
15443: kun tukien myöntämiskriteeri on kotieläinten              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15444: kappalemäärä (esim. emolehmä-, sonni- ja uuhi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15445: palkkio). Pieniinkin, varustetasoltaan ala-arvoi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15446: siin tiloihin saatetaan ahtaa suuri eläinmäärä il-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15447: man, että eläimiä hoidetaan kunnolla eläinsuoje-
15448: lulain veivoittamalla tavalla.                                   Ryhtyykö Hallitus sellaisiin toimenpi-
15449:    Edelleen eläinsuojelun kannalta ongelmalli-                teisiin, että Euroopan unionin eläinkoh-
15450: siksi ovat nousseet niin sanotut "kylmät tilat", eli          taisten tukien (mm. CAP-, LF A-ja osit-
15451: kotieläimiä pidetään eri paikassa kuin missä asu-             tain ymäristötuki) saantikriteerinä on
15452: taan. Tällä hetkellä vuoden 1999 loppuun asti                 maatilalla vakituinen asuminen ja että
15453: LFA-tuki mahdollistaa asumisen korkeintaan 12                 kotieläinten pitoon laaditaan miniminor-
15454: kilometrin päässä tilalta. Nyt kun neuvotellaan               mit ja valvotaan paremmin, että eläinsuo-
15455: Agenda 2000:sta, eläinsuojelun kannalta tärkeää               jelulakia noudatetaan?
15456: olisi eläinkohtaisiin tukiin sitoa maatilalla asu-
15457: 
15458:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
15459: 
15460:           Marjaana Koskinen /sd           Marjut Kaarilahti /kok          Tarja Filatov /sd
15461:           Esa Lahtela /sd                 Kari Rajamäki /sd               Erkki Partanen /sd
15462:           Jorma Rantanen /sd              Reijo Lindroos /sd              Tapio Karjalainen /sd
15463:           Jorma Kukkonen /sd              Valto Koski /sd                 Mikko Immonen /vas
15464:                                           Klaus Heliberg /sd
15465: 
15466: 
15467: 
15468: 
15469:  280043
15470: 2                                           KK 1353/1998 vp
15471: 
15472: 
15473: 
15474: 
15475:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15476: 
15477:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mukaan silloin, jos asetuksessa ei ole annettu
15478: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           valtuutusta, ei jäsenvaltio voi asettaa omille tuen-
15479: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         hakijoilleen sellaisia ehtoja, jotka voivat tehdä
15480: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana           yhteisön oikeuteen perustuvien oikeuksien käyt-
15481: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            tämisen käytännössä mahdottomaksi tai suhteet-
15482: myksen n:o 1353:                                        toman vaikeaksi.
15483:                                                            Euroopan unionin osittain rahoittamien tu-
15484:           Ryhtyykö Hallitus sellaisiin toimenpi-        kien (luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki)
15485:        teisiin, että Euroopan unionin eläinkoh-         osalta ohjelmien sisältöön ja tuen saamisen ehtoi-
15486:        taisten tukien (mm. CAP-, LF A-ja osit-          hin voidaan helpommin vaikuttaa kansallisesti.
15487:        tain ympäristötuki) saantikriteerinä on          Nykyisen ohjelman mukaisesti luonnonhaitta-
15488:        maatilalla vakituinen asuminen ja että           korvauksen saannin ehtona on tilalla tai tilan
15489:        kotieläinten pitoon laaditaan miniminor-         hoidon kannalta tarkoituksenmukaisella etäi-
15490:        mitja valvotaan paremmin, että eläinsuo-         syydellä asuminen.
15491:        jelulakia noudatetaan?                              Kotieläinten pidosta ja eläinsuojelusta on sää-
15492:                                                         detty eläinsuojelulaissa N :o 24711996 ja eläinsuo-
15493:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            jeluasetuksessa N :o 396/1996. Eläinsuojeluval-
15494: vasti seuraavaa:                                        vonnan edesauttamiseksi on eläintukien valvon-
15495:                                                         taa suorittavaa henkilökuntaa koulutettu ja tul-
15496:    Euroopan unionin kokonaan rahoittamien               laan edelleen kouluttamaan mahdollisten eläin-
15497: tukien osalta tilalla asumista ei ole säädetty tuen     suojelurikkomukseen viittaavien piirteiden tun-
15498: saamisen ehdoksi. Euroopan unionin kokonaan             nistamisessa tekemiensä tilatarkastusten yhtey-
15499: rahoittamat tuet maksetaan maatalouspolitiikan          dessä. Näistä havainnoista valvojan tulee välittö-
15500: uudistamiseksi tehtyjen maataloustuotteiden             mästi raportoida kunnan eläinsuojeluviranomai-
15501: hinnanalennusten korvauksena. Niihin ei edelli-         selle.
15502: sen uudistuksen yhteydessä liitetty muita tavoit-          Hallitus on tukenut eläinsuojelua edistäviä
15503: teita. Tukijärjestelmiä säätelevät EY-asetukset         ehdotuksia Euroopan yhteisöjen asianomaisissa
15504: ovat kaikilta osiltaan veivoittavia ja niitä sovelle-   toimielimissä ja aikoo toimia näin myös vastai-
15505: taan sellaisenaan kaikissa jäsen valtioissa. Euroo-      suudessa.
15506: pan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön
15507: 
15508:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
15509: 
15510:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15511:                                           KK 1353/1998 vp                                             3
15512: 
15513: 
15514: 
15515: 
15516:                                        Tili Riksdagens Talman
15517: 
15518:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          praxis kan en medlemsstat, om en förordning inte
15519: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          innehåller något bemyndigande, inte för sina
15520: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      egna sökande ställa upp sådana stödvillkor som i
15521: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-         praktiken kan göra det omöjligt eller oskäligt
15522: de skriftliga spörsmål nr 1353:                      svårt att utnyttja rättigheter vilka baserar sig på
15523:                                                      gemensk a psrätten.
15524:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-             När det gäller de stöd som Europeiska unio-
15525:        gärder att stadigvarande boende på går-       nen finansierar partiellt (kompensationsbidraget
15526:        den blir ett kriterium för erhållande av      och miljöstödet) är det lättare att påverka pro-
15527:        Europeiska unionens stöd per djur (bl.a.      grammens innehåll och stödvillkoren nationellt.
15528:        CAP-, LF A- och de1vis miljöstödet) och       Enligt det nuvarande programmet är ett villkor
15529:        att miniminormer för djurhållning utar-       för erhållande av kompensationsbidrag att sö-
15530:        betas och iakttagandet av djurskyddsla-       kanden bor på gården eller på ett avstånd från
15531:        gen övervakas bättre?                         den som är ändamålsenligt med tanke på gårdens
15532:                                                      skötsel.
15533:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Bestämmelser om djurhållning och djurskydd
15534: anföra följande:                                     ingår i djurskyddslagen (247/1996) och djur-
15535:                                                      skyddsförordningen (396/1996). För främjande
15536:    1 fråga om de stöd som Europeiska unionen         av tillsynen över djurskyddet har den personai
15537: finansierar helt och hållet har det inte bestämts    som övervakar djurstöden utbildats, och kom-
15538: att boende på gården skall vara ett villkor för      mer framgent att utbildas, i att i samband med
15539: erhållande av stöd. De stöd som Europeiska uni-      inspektionsbesök på gårdarna känna igen even-
15540: onen finansierar helt och hållet betalas som kom-    Wella teeken som tyder på djurskyddsförseelser.
15541: pensation för att priserna på jordbruksprodukter     Overvakaren skall omedelbart rapportera tili
15542: sänkts i samband med att jordbrukspolitiken re-      kommunens djurskyddsmyndighet om sådana
15543: formerats. Inga andra må1 kopplades samman           observationer.
15544: med dem vid den föregående reformen. De EG-             Regeringen har understött djurskyddsfräm-
15545: förordningar som reg1erar stödsystemen är för-       jande förslag i Europeiska gemenskapernas insti-
15546: pliktande tili alla de1ar och direkt tillämpliga i   tutioner och ämnar göra det också i framtiden.
15547: alla medlemsstater. Enligt EG-domsto1ens rätts-
15548: 
15549:      Helsingforsden 9 december 1998
15550: 
15551:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15552:                        j
15553:                       j
15554:                      j
15555:                     j
15556:                    j
15557:                   j
15558:                  j
15559:                 j
15560:                j
15561:               j
15562:              j
15563:             j
15564:            j
15565:           j
15566:          j
15567:         j
15568:        j
15569:       j
15570:      j
15571:     j
15572:    j
15573:   j
15574:  j
15575: j
15576:                                            KK 1354/1998 vp
15577: 
15578: Kirjallinen kysymys 1354
15579: 
15580: 
15581: 
15582: 
15583:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Sisäpiirisäännösten noudattamisen tehos-
15584:                                       tamisesta
15585: 
15586: 
15587:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15588: 
15589:    Piensijoittajien ja kansan luottamus Suomen           Suomen laki ei estä tällaista sijoitusjohtajan ja
15590: pörssin eettisten säännösten noudattamiseen on        omistajan kaksoisroolia. Sitä vastoin pörssin si-
15591: saanut kolauksen toisensa jälkeen. Mm. onnistu-       säpiirisäännökset koskevat heitä hallituksen jä-
15592: neet kaupat ja lukuisat optiojärjestelyt ennen        seninä, kuten ne koskevat myös hallintoneuvos-
15593: pörssissä tapahtunutta romahdusta ovat lisän-         ton jäseniä. Todettakoon, että samanlaisessa
15594: neet kansan epäluottamusta. Sisäpiirisäännösten       kaksoisroolissa istuvat myös pankinjohtajat.
15595: noudattamisessa onkin tuntuvasti parantamisen            Kaksoisrooleissa olevien on lähes mahdoton
15596: varaa. Muun muassa tästä syystä tasavallan hal-       välttää ristiriitatilanteita. Tämä on oivallettu
15597: litus joutui viime kuussa antamaan lakiehdotuk-       mm. Kuntien eläkevakuutuksessa, jossa on pää-
15598: sen tärkeiden sisäpiiririkosten rangaistusastei-      tetty, etteivät sen johtajat osallistu yhdenkään
15599: kon tuntuvasta nostamisesta.                          pörssiyhtiön hallintoon.
15600:     Luottamusta sisäpiirisäännösten noudattami-          Viime vuosina suomalaiseen oikeuskäytän-
15601: seen on omiaan ollut horjuttamaan myös vakuu-         töön on omaksuttu eurooppalainen "läpinäky-
15602: tusyhtiöiden johtajien kaksoisrooli: kyseiset joh-    vyyden" periaate. Enää ei siis riitä, että toiminta
15603: tajat istuvat pörssiyhtiöiden hallituksissa päättä-   on muodostunut lain mukaiseksi, sen on myös
15604: mässä pörssiyhtiöiden asioista samalla kun hei-       näytettävä ulospäin luotettavalta ja lailliselta.
15605: dänjohtamansa vakuutusyhtiöt käyvät kauppaa           Näin ei ole asianlaita vakuutusyhtiöiden kak-
15606: pörssiyhtiöiden osakkeilla arvopaperimarkki-          soisroolissa pörssiyhtiöissä. Sosiaali- ja terveys-
15607: noilla.- Miten tällaisetjohtajat voivat pidättäy-     ministeriö valvoo vakuutusyhtiöiden toimintaa
15608: tyä käyttämästä hyväksi pörssiyhtiöistä saa-          ja rahoitustarkastus sisäpiirisäännösten noudat-
15609: miaan sisäpiiritietoja, siten kuin sisäpiirisään-     tamista.
15610: nökset edellyttävät?                                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15611:     Esimerkiksi viime keväänä sekä vakuutusyh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15612: tiö Pohjola että Sampo tekivät erittäin onnistu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15613: neita kauppoja UPM Kymmenen ja Nokian                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15614: osakkeilla vähän ennen pörssin huomattavaa ro-
15615: mahtamista. Molempien yhtiöiden johtajat ovat                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15616: myös kyseisten pörssiyhtiöitten hallituksen jäse-             ryhtyä sisäpiirisäännösten noudattami-
15617: niä. Tämän vuoksi kansalaiset eivät voi välttyä               sen tehostamiseksi ja läpinäkyvyyden to-
15618: siltä epäilykseltä, että kiusaus käyttää sisäpiiri-           teuttamiseksi, erityisesti silmällä pitäen
15619: tietoa on muodostunut liian suureksi. Tietysti                vakuutusyhtiöiden kaksoisroolia pörs-
15620: kysymyksessä on vain epäilys, jonka toteen näyt-              siyhtiöiden hallituksissa?
15621: täminen saattaisi muodostua erittäin vaikeaksi.
15622: 
15623:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
15624: 
15625:                      Markku Pohjola /sd                        Kari Uotila /vas
15626:                      Matti Saarinen /sd                        Reijo Laitinen /sd
15627:                                             Mats Nyby /sd
15628: 
15629: 
15630: 
15631: 
15632: 280043
15633: 2                                          KK 1354/1998 vp
15634: 
15635: 
15636: 
15637: 
15638:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15639: 
15640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lan katteena olevasta omaisuudesta, ottaa huo-
15641: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mioon millaista vakuutusliikettä vakuutusyhtiö
15642: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       harjoittaa, ja tämän mukaisesti huolehtii kattee-
15643: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           seen kuuluvien varojen varmuudesta, tuotosta ja
15644: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmu-
15645: myksen n:o 1354:                                      kaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta
15646:                                                       siten kuin siitä vakuutusyhtiölaissa (1062/1979)
15647:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ja sen nojalla annetuissa alemmanasteisissa sää-
15648:        ryhtyä sisäpiirisäännösten noudattami-         döksissä erikseen säädetään. EY:n vakuutustoi-
15649:        sen tehostamiseksi ja läpinäkyvyyden to-       mintaa sääntelevät direktiivit kieltävät rajoitta-
15650:        teuttamiseksi, erityisesti silmällä pitäen     masta vastuuvelan katteen ylittävien varojen si-
15651:        vakuutusyhtiöiden kaksoisroolia pörs-          joittamisesta.
15652:        siyhtiöiden hallituksissa?                        Osakeyhtiölain (734/1978) 8 luvun 1 §:n mu-
15653:                                                       kaan osakeyhtiön hallituksen valitsee yhtiöko-
15654:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kous. Osakeyhtiön omistajilla on siten vapaus
15655: vasti seuraavaa:                                      valita hallitukseen edustajikseen haluamansa
15656:                                                       henkilöt. Siten vakuutusyhtiötä koskeva lainsää-
15657:     Sisäpiirintiedon väärinkäyttö on kielletty ar-    däntö ei rajoita vakuutusyhtiön johtoon kuulu-
15658: vopaperimarkkinalain (495/1989) 5 luvun 1 §:n         vien henkilöiden toimimista hallituksen jäsenenä
15659: nojalla. Säännöksen mukaan henkilö, joka ase-         sellaisessa osakeyhtiössä, jonka osakkeet ovat
15660: mansa, toimensa tai tehtävänsä nojalla on saanut      julkisen kaupankäynnin kohteena. Vakuutusyh-
15661: tietää julkisen kaupankäynnin kohteena olevaa         tiölain 7 luvun 3 a § edellyttää kuitenkin lähtö-
15662: arvopaperia koskevan julkistamattoman seikan,         kohtaisesti, että enemmistön vakuutusyhtiön
15663: joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sano-        hallituksen jäsenistä on oltava henkilöitä, jotka
15664: tun arvopaperin arvoon, ei saa käyttää tietoa         eivät ole vakuutusyhtiön kanssa samaan konser-
15665: hyväksi hankkiakseen itselleen tai toiselle aineel-   niin kuuluvan luottolaitoksen hallituksen jäsene-
15666: lista etua luovuttamalla tai hankkimalla omaan        nä.
15667: tai toisen lukuun arvopaperin tai suoraan tai            Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
15668: välillisesti neuvomaHa toista niiden kaupassa. Si-    (HE 25411998 vp), jossa ehdotetaan, että arvopa-
15669: säpiirintiedon väärinkäytön kielto koskee myös        perimarkkinarikoksia koskevat rangaistussään-
15670: henkilöä, jonka on syytä epäillä, että tieto on       nökset uudistettaisiin ja että moitittavimpia te-
15671: ilmaistu tai paljastettu luvattomasti tai vahingos-   koja koskevat säännökset siirrettäisiin arvopape-
15672: sa.                                                   rimarkkinalaista ja kaupankäynnistä vakioiduil-
15673:     Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskevat ran-      la optioilla ja termiineillä annetusta laista (772/
15674: gaistussäännökset sisältyvät arvopaperimarkki-        1988) rikoslakiin (39/1889). Samalla vakavim-
15675: nalain 8luvun 1§:ään. Säännöksen mukaan, joka         pien väärinkäytösten rangaistusseuraamuksia
15676: tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rik-       ankaroitettaisiin. Arvopaperimarkkinalain ny-
15677: koo 5luvun 1§:ää, on tuomittava sisäpiirintiedon      kyinen sisäpiirintiedon väärinkäyttöä koskeva
15678: väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään        rangaistussäännös koskisi ketä tahansa sisäpii-
15679: kahdeksi vuodeksi. Joka muulla tavalla rikkoo         rintietoa tahallisesti väärinkäyttänyttä henkilöä.
15680: 5 luvun 1 §:ää, on tuomittava, jollei teko ole        Sisäpiirintiedon väärinkäytön lisäksi ehdotetaan
15681: vähäinen, sisäpiirintiedon luvattomasta hyväksi-      säännöstä törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäy-
15682: käytöstä sakkoon.                                     töstä, josta voitaisiin tuomita enintään neljän
15683:     Vakuutusyhtiöiden toimintaa sääntelevä lain-      vuoden vankeusrangaistus, kun enimmäisran-
15684: säädäntö ei rajoita vakuutusyhtiöiden oikeutta        gaistus on nykyisin kaksi vuotta vankeutta.
15685: sijoittaa Suomessa julkisen kaupankäynnin koh-        Tuottamuksellinen sisäpiirintiedon väärinkäyttö
15686: teena oleviin osakkeisiin, kunhan vakuutusyhtiö       säilyisi rangaistavana, mutta rangaistavuus edel-
15687: siltä osin kuin kyse on vakuutusyhtiön vastuuve-      lyttäisi törkeää huolimattomuutta. Esityksen
15688:                                           KK 1354/1998 vp                                            3
15689: 
15690: mukaan näihin rikoksiin voitaisiin soveltaa, mitä    (niin sanottu Corporate Governance -keskustelu).
15691: oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.        Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on
15692:    Hallitus katsoo myös, että rikoslain täydentä-     14 päivänä joulukuuta 1998 tehnyt ehdotuksia
15693: minen ehdotetuna tavalla arvopaperimarkkina-         arvopaperimarkkinoiden kaupankäyntisääntö-
15694: rikoksia koskevilla säännöksillä korostaa arvo-      jen kehittämiseksi. Työryhmä esittää muun
15695: paperimarkkinoihin kohdistuvien väärinkäytös-        muassa, että markkinaosapuolten järjestöt yh-
15696: ten moitittavuutta ja tehostaa mahdollisuuksia       dessä arvopaperipörssin kanssa laatisivat ettiset
15697: valvoa sisäpiirisäännösten noudattamista. Kan-       säännöt sisäpiiriläisten kaupankäynnille, kau-
15698: sainvälisellä tasolla, esimerkiksi OECD:ssä, sa-     pankäynnin valvonnalleja sääntöjen laiminlyön-
15699: moin kuin kansallisillakin tasoilla keskustellaan    nin seuraamuksille. Hallitus seuraa tilannetta
15700: yleisistä periaatteista yritysten tehokkaasta joh-   näistä ja kysyjän tarkoittamista näkökulmista.
15701: tamisesta ja omistajien osallistumisesta siihen
15702:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
15703: 
15704:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
15705: 4                                          KK 1354/1998 vp
15706: 
15707: 
15708: 
15709: 
15710:                                         Tili Riksdagens Talman
15711: 
15712:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          som utgör täckning för försäkringsbolagets an-
15713: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           svarsskuld beaktar arten av den försäkringsrörel-
15714: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       se som försäkringsbolaget bedriver och i enlighet
15715: dagsman Markku Pohjola undertecknade skrift-          med ~et~~· ~å det sätt som separat bestäms i lagen
15716: liga spörsmål nr 1354:                                om forsaknngsbolag (1062/1979) och i författ-
15717:                                                       ningar på lägre nivå som givits med stöd av den,
15718:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        drar försorg om de i täckningen ingående till-
15719:        ta för att effektivera iakttagandet av insi-   gångarnas säkerhet, avkastning och likviditet
15720:        derbestämmelserna och genomföra in-            s~mt om deras. till~örliga diversitet och sprid-
15721:        syn, särskilt med avseende på försäk-          nmg. De EG-dtrektiv som reglerar försäkrings-
15722:        ringsbolagens dubbelroll i styrelsen för       verksamheten förbjuder begränsning av investe-
15723:        börsbolag?                                     ringar som gäller tiligångar vilka överskrider
15724:                                                       täckningen av ansvarsskulden.
15725:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Enligt 8 kap. 1 § lagen om aktiebolag (734/
15726: anföra följande:                                      1978) väljs ett aktiebolags styrelse av bolagsstäm-
15727:                                                       man. Det står därmed aktiebolagets ägare fritt att
15728:    Missbruk av insiderinformation är förbjudet        välja in vem de vill i styrelsen som sina represen-
15729: med stöd av 5 kap. 1 § värdepappersmarknads1a-        tanter. Lagstiftningen om försäkringsbolag hin-
15730: gen (495/1989). Enligt bestämmelsen får den som       drar därmed inte personer som ingår i ett försäk-
15731: på grund av sin ställning, sin syssla eller sitt      ringsbolags styrelse från att vara medlemmar i
15732: uppdrag har fått kännedom om en sådan icke            styrelsen i ett sådant aktiebolag vars aktier är
15733: offentliggjord omständighet som hänför sig tili       föremål för offentlig handel. Utgångspunkten
15734: värdepapper vilka är föremål för offentlig handel     för 7 kap. 3 a § lagen om försäkringsbolag är dock
15735: och som är ägnad att väsentligt påverka värde-        att majoriteten av medlemmarna i ett försäk-
15736: papperens värde inte utnyttja informationen för       ringsbolags styrelse skall bestå av personer som
15737: att bereda sig eller någon annan materiell fördel     inte är medlemmar i ett sådant kreditinstituts
15738: genom att för egen eller för någon annans räk-        styrelse som hör tili samma koncern som försäk-
15739: ning avyttra eller förvärva sådana värdepapper        ringsbolaget.
15740: eller direkt eller indirekt råda någon ihandel med      ..Regeringen har tili riksdagen avlåtit en propo-
15741: dem. Förbudet mot missbruk av insiderinforma-         Sthon (RP 254/1998 rd), där det föreslås att straff-
15742: tion gäller också den som har skäl att misstänka      bestämmelserna om värdepappersmarknads-
15743: att informationen har yppats eller röjts olovligen    brott revideras och att de bestämmelser i värde-
15744: eller av misstag.                                     pappersmarknadslagen och lagen om handel
15745:    Bestämmelser om straff för missbruk av insi-       med standardiserade optioner och terminer (772/
15746: derinformation ingår i 8 kap. 1 § värdepappers-       1988) som gäller de mest klandervärda brotten
15747: marknadslagen. Enligt lagrummet skall den som         överförs tili strafflagen (39/ 1889). Samtidigt före-
15748: uppsåtligen eller av grov oaktsamhet bryter mot       slås en skärpning av straffpåföljderna för de all-
15749: 5 kap. 1 § för missbruk av insiderinformation         varligaste formerna av missbruk. Värdepappers-
15750: dömas tili böter eller fångelse i högst två år. Den   marknadslagens nuvarande bestämmelse om
15751: som på något annat sätt bryter mot 5 kap. 1 §         straff för missbruk av insiderinformation före-
15752: skall, om inte gärningen är ringa, för olovligt       slås bli utvidgad tili att omfatta alla som uppsåt-
15753: utnyttjande av insiderinformation dömas tili bö-      ligen missbrukar insiderinformation. Utöver be-
15754: ter.                                                  stämmelsen om missbruk av insiderinformation
15755:    Den lagstiftning som reglerar försäkringsbo-       föreslås en bestämmelse om grovt missbruk av
15756: lagens verksamhet begränsar inte försäkringsbo-       insiderinformation, för vilket maximistraffet
15757: lagens rätt att investera i aktier som är föremål     skulle vara fångelse i fyra år, medan maximistraf-
15758: för offentlig handel i Finland, så länge försäk-      fet för närvarande är fångelse i två år. Oaktsamt
15759: ringsbolaget tilidendel det är fråga om tiligångar    missbruk av insiderinformation skall fortsätt-
15760:                                           KK 1354/1998 vp                                            5
15761: 
15762: ningsvis vara straffbart, förutsatt att gärnings-   tagsledning och för ägarnas deltagande i den (den
15763: mannen gör sig skyldig till grov oaktsamhet. En-    s.k. Corporate Governance-diskussionen). En ar-
15764: ligt förslaget kan på dessa brott tillämpas vad     betsgrupp som finansministeriet tillsatt har den
15765: som föreskrivs om juridiska personers straffan-     14 december 1998lagt fram förslag till utvecklan-
15766: svar.                                               de av reglerna om handel på värdepappersmark-
15767:    Regeringen anser också att den föreslagna        naden. Arbetsgruppen föreslår bland annat att
15768: kompletteringen av strafflagen med bestämmel-       marknadsparternas organisationer tillsammans
15769: ser om värdepappersmarknadsbrott framhäver          med fondbörsen skall utarbeta etiska regler för
15770: klandervärdheten hos missbruk som gäller vär-       handeln i fråga om personer i insiderställning,
15771: depappersmarknaden och att den främjar möj-         tillsyn över handeln och påföljderna av att regler-
15772: ligheterna att utöva tillsyn över att insiderbe-    na överträds. Regeringen ger akt på situationen
15773: stämmelserna iakttas. På internationell nivå,       från dessa synpunkter och från de synpunkter
15774: t.ex. inom OECD, samt på nationell nivå diskute-    som spörsmålsställaren avser.
15775: ras de allmänna principerna för en effektiv före-
15776: 
15777:      Helsingfors den 22 december 1998
15778: 
15779:                                                                           Minister Jouko Skinnari
15780:                                             KK 1355/1998 vp
15781: 
15782: Kirjallinen kysymys 1355
15783: 
15784: 
15785: 
15786: 
15787:                                     Raimo Holopainen /sd: Arvonlisäveron poistamisesta sisävesikalas-
15788:                                        tukselta
15789: 
15790: 
15791:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15792:    Maamme sisävesillä on runsaasti ns. pienka-         luonnosta saataviin keräilytuotteisiin,jotka ovat
15793: lastajia, jotka harjoittavat kalastusta hankkiak-      vapaita arvonlisäverosta 50 000 markkaan asti.
15794: seen itselleen ja perheelleen lisätuloja. Puhtaat ja      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15795: kalaisat sisävetemme tuottavat hehtaaria kohden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15796: jopa enemmän kuin peltohehtaari. Pienkalastuk-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15797: sella on suuri merkitys sekä lisätulojen hankin-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15798: nan että kalavesien hoidon kannalta. Kannatta-
15799: van myynnin ja markkinoinnin ongelma on se,                      Aikooko Hallitus edistää sisävesika-
15800: että kalastajat joutuvat tilittämään myynnistään              lastuksen harjoittamista ja vapauttaa sen
15801: arvonlisäveron. Se nostaa kohtuuttomasti kalo-                arvonlisäverosta rinnastamaila saaliit
15802: jen hintaa. Eikö niitä voitaisi rinnastaa muihin              muihin luonnosta saataviin keräilytuot-
15803:                                                               teisiin?
15804: 
15805:      Helsingissä 1 päivänäjoulukuuta 1998
15806: 
15807:                                          Raimo Holopainen /sd
15808: 
15809: 
15810: 
15811: 
15812:  280043
15813: 2                                           KK 1355/1998 vp
15814: 
15815: 
15816: 
15817: 
15818:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15819: 
15820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Arvonlisäverolain 59 §:n 6 kohdan mukaan
15821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          verosta on vapautettu eräät keräilytuotteet. Ve-
15822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rovapaus koskee itse poimittuja luonnonvaraisia
15823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             marjoja ja sieniä, jotka poimija myy sellaisinaan
15824: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          muualta kuin erityisestä myyntipaikasta. Keräi-
15825: sen n:o 1355:                                          lytuotteita koskevaa verovapautta ei sovelleta
15826:                                                        kalastustoimintaan.
15827:           Aikooko Hallitus edistää sisävesika-             Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-
15828:        lastuksen harjoittamista ja vapauttaa sen       pohjan laajuus on säädelty Suomea sitovasti Eu-
15829:        arvonlisäverosta rinnastamaHa saaliit           roopan yhteisöjen kuudennessa arvonlisäverodi-
15830:        muihin luonnosta saataviin keräilytuot-         rektiivissä (77/388/ETY). Direktiiviin ei sisälly
15831:        teisiin?                                        säännöstä, jonka perusteella sisävesikalastus voi-
15832:                                                        taisiin vapauttaa kokonaisuudessaan verosta.
15833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suomi ei voi kansallisin päätöksin supistaa direk-
15834: vasti seuraavaa:                                       tiivin mukaista veropohjaa.
15835:                                                            Sisävesikalastuksen asettaminen merikalas-
15836:    Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan ar-            tusta tai muuta alkutuotantoa edullisempaan ve-
15837: vonlisäveroa suoritetaan periaatteessa kaikesta        rotukselliseen asemaan olisi vastoin arvonlisäve-
15838: liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroi-          rojärjestelmän neutraalisuusperiaatetta. Sisäve-
15839: den ja palvelujen myynnistä. Verovelvollisia ovat      sikalastuksen jättäminen kokonaan arvonlisäve-
15840: siten pääsääntöisesti kaikki verollisia tavaroita ja   rotuksen ulkopuolelle aiheuttaisi lisäksi piilevän
15841: palveluja liiketoiminnan muodossa myyvät yri-          arvonlisäveron kertaantumista, sillä laajaakaan
15842: tykset ja ammatinharjoittajat. Suomen liittyessä       kalastustoimintaa harjoittavalla ei tällöin olisi
15843: Euroopanunioniin 1.1.1995 yleinen verovelvolli-        mahdollisuutta vähentää kalastustoimintaa var-
15844: suus ulotettiin koskemaan myös alkutuotantoa           ten ostamiensa tavaroiden ja palvelujen hintaan
15845: harjoittavia yrittäjiä kuten kalastajia.               sisältyvää arvonlisä veroa.
15846:     Hallinnollisista syistä verosta on vapautettu          Lisäksi hallitus toteaa, että voimassa olevan
15847: vähäinen toiminta, jonka vuosiliikevaihto ei ylitä     arvonlisäverolain mukaan 50 000 markan vähäi-
15848: 50 000 markkaa. Tätä vapautusta sovelletaan            sen toiminnan verovelvollisuusrajaa sovelletaan
15849: myös alkutuottajiin, joten 50 000 markan vähäi-        myös sisävesikalastustoimintaan. Hallitus seu-
15850: sen toiminnan raja koskee myös kalastustoimin-         raa tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökul-
15851: taa harjoittavia yrittäjiä.                            masta.
15852: 
15853:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
15854:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
15855:                                            KK 1355/1998 vp                                            3
15856: 
15857: 
15858: 
15859: 
15860:                                         Tili Riksdagens Talman
15861: 
15862:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt 59§ 6 punkten mervärdesskattelagen är
15863: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           vissa uppsamlingsprodukter befriade från skatt.
15864: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Skattefriheten gäller självplockade vilda bär och
15865: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                svampar som plockaren säljer som sådana från
15866: spörsmål nr 1355:                                     en annan plats än en särskild försäljningsplats.
15867:                                                       Denna skattefrihet som gäller uppsamlingspro-
15868:           Ämnar Regeringen främja idkandet av         dukter tillämpas inte på fiske.
15869:        insjöfiske och befria det från mervärdes-         Omfattningen av den skattebas som skall till-
15870:        skatt genom att likställa fångsten med         lämpas inom mervärdesbeskattningen bestäms
15871:        andra uppsamlingsprodukter som fås             på ett för Finland bindande sätt i Europeiska
15872:        från naturen?                                  gemenskapernas sjätte mervärdesskattedirektiv
15873:                                                       (77/388/EEG). Direktivet innehåller ingen be-
15874:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stämmelse med stöd av viiken insjöfiske helt kun-
15875: anföra följande:                                      de befrias från skatt. Finland kan inte genom
15876:                                                       nationella beslut inskränka den skattebas om
15877:     Enligt mervärdesskattelagen (1501/1993) skall     viiken bestäms i direktivet.
15878: mervärdesskatt i princip betalas på all rörelse-         Att ge insjöfiske en i skattehänseende fördel-
15879: mässig försäljning av varor och tjänster. Således     aktigare ställning än havsfiske eller annan pri-
15880: är i regel alla företag och yrkesutövare som idkar    märproduktion strider mot mervärdesskattesys-
15881: rörelsemässig försäljning av skattepliktiga varor     temets neutralitetsprincip. Att helt lämna insjö-
15882: och tjänster skyldiga att betala mervärdesskatt.      fisket utanf6r mervärdesbeskattningen skulle
15883: När Finland den 1 januari 1995 blev medlem av         dessutom innebära dold mervärdesskatt, efter-
15884: Europeiska unionen utvidgades den allmänna            som inte ens den som idkar omfattande insjöfiske
15885: skattskyldigheten så att den även gäller företaga-    då skulle kunna dra av den mervärdesskatt som
15886: re som idkar primärproduktion, t.ex. fiskare.         ingår i priset på varor och tjänster som han köpt
15887:     Av administrativa skä1 är sådan verksamhet i      för sin fiskeverksamhet.
15888: liten skala vars omsättning per år inte överskrider      Regeringen framhåller ytterligare att enligt
15889: 50 000 mk befriad från skatt. Denna befrielse         den gällande mervärdesskattelagen tillämpas
15890: tillämpas också på primärproducenter, så grän-        gränsen för skattskyldighet för verksamhet i liten
15891: sen för verksamhet i liten skala, 50 000 mk, gäller   skala, dvs. 50 000 mk, även på insjöfiske. Reger-
15892: även företagare som idkar fiske.                      ingen kommer att följa läget ur den synvinkel
15893:                                                       som spörsmålsställaren avser.
15894: 
15895:      Helsingforsden 16 december 1998
15896: 
15897:                                                                             Minister Jouko Skinnari
15898:                                             KK 1356/1998 vp
15899: 
15900: Kirjallinen kysymys 1356
15901: 
15902: 
15903: 
15904: 
15905:                                    Pekka Leppänen /vas: Ystävyysseuratoiminnan elvyttämisestä
15906: 
15907: 
15908:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15909: 
15910:    Suomessa toimivat ystävyysseurat tekevät            taloudellisten vaikeuksien vuoksi, kun valtion-
15911: maamme kannalta äärimmäisen tärkeää työtä.             avut ystävyysseuroille leikattiin. Erityisesti pien-
15912: Nämä kulttuurielämän ruohonjuuritasolla vai-           ten ystävyysseurojen tilanne on ollut vaikea. Val-
15913: kuttavat toimijat rikastuttavat vuorovaikutusta        tionapujen leikkaaminen pois rahoitusvaihtoeh-
15914: Suomen ja muiden maiden välillä monin eri ta-          tojenjoukosta on ollut miltei kuolinisku monelle
15915: voin. Ystävyysseurojen toiminta kohdistuu kai-         perinteisesti aktiiviselle seuralle.
15916: kille mantereille, moniin erilaisiin maihin ja kult-       Koska ystävyysseuratoimintaa tarvitaan jat-
15917: tuureihin.                                             kossakin ja koska monelle yksittäiselle kansalai-
15918:    Usein kuitenkin ystävyysseuratyö lepää va-          selle toimiminen ystävyysseuroissa on tärkeä it-
15919: paaehtoisuuden ja yksittäisten seuran jäsenten         sensä toteuttamisen keino, pitäisi valtion taata
15920: aktiivisuuden varassa, ja itse toimintaan varatut      riittävät perusresurssit edes ystävyysseurojen jul-
15921: taloudelliset resurssit ovat lähes olemattomat.        kaisutoiminnan ja kulttuurinvaihtotyön turvaa-
15922: Monien ystävyysseurojen toiminnan kehittämi-           miseksi.
15923: nen riippuu opetusministeriön myöntämästä                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15924: avusta. Nykyisessä tilanteessa tällaisen kulttuu-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15925: ritoiminnan kehittäminen edellyttäisi opetusmi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15926: nisteriöltä säännöllisempää tukea ja selvempää         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15927: roolia ystävyysseurojen perustoiminnan ja eri-
15928: laisten hankkeiden toteuttamisessa.                               Aikooko Hallitus jatkossa ottaa enem-
15929:     Ongelmana on viime vuosina ollut lähes kai-                män taloudellista vastuuta ystävyysseu-
15930: kissa maassamme toimivissa ystävyysseuroissa                   rojen toiminnan jatkuvuudesta?
15931:  toiminnan supistuminen ja yksipuolistuminen
15932: 
15933:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
15934:                                           Pekka Leppänen /vas
15935: 
15936: 
15937: 
15938: 
15939:  280043
15940: 2                                       KK 1356/1998 vp
15941: 
15942: 
15943: 
15944: 
15945:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
15946: 
15947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa    maansa kanssa. Valtion noudattaman tiukan ta-
15948: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     loudenpidon vuoksi yleisavustusta saavien yh-
15949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   distysten piiriä on jouduttu supistamaan, joskin
15950: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka        kaikki yhdistykset voivat edelleen hakea tukea
15951: Leppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     hankkeisiinsa. Eduskunta edellytti vuoden 1995
15952: n:o 1356:                                         talousarvioesitystä koskevassa vastauksessaan,
15953:                                                   että lähialueilla toimivien yhdistysten toiminnan
15954:           Aikooko Hallitus jatkossa ottaa enem-   rahoitus turvattaisiin suurin piirtein silloisella
15955:        män taloudellista vastuuta ystävyysseu-    tasolla. Tämä edellytys on voitu täyttää.
15956:        rojen toiminnan jatkuvuudesta?                Ystävyysseurojen yleis- ja hankekohtaisten
15957:                                                   avustusten määrää harkittaessa otetaan huo-
15958:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mioon sekä järjestöjen talous, mukaan lukien
15959: vasti seuraavaa:                                  järjestöjen oma osuus toiminnan rahoittamises-
15960:                                                   sa, että niiden jäsenistö kuin myös ne toiminta-
15961:    Ystävyysseurojen valtionavun myöntämisen       panokset, joilla järjestöt osallistuvat virallisten
15962: yleisenä perusteena on, että ne antavat merkit-   kulttuurisuhteiden täydentämiseen kansalais- ja
15963: tävän panoksen Suomen solmimien kulttuuriso-      järjestötasolla.
15964: pimusten toimeenpanoon kukin oman kohde-
15965: 
15966:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
15967: 
15968:                                                                      Ministeri Suvi-Anne Siimes
15969:                                          KK 1356/1998 vp                                              3
15970: 
15971: 
15972: 
15973: 
15974:                                       Tili Riksdagens Talman
15975: 
15976:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    staten iakttagit har man varit tvungen att skära
15977: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      ner pä antalet föreningar som får allmänt under-
15978: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-    stöd, även om alla föreningar fortfarande kan
15979: man Pekka Leppänen undertecknade skriftliga         ansöka om stöd för sina projekt. Riksdagen för-
15980: spörsmål nr 1356:                                   utsatte i sitt svar på budgetpropositionen för
15981:                                                     1995 att finansieringen av verksamheten i sådana
15982:           A vser Regeringen i fortsättningen päta   föreningar som finns i närområdena skall säker-
15983:        sig större ekonomiskt ansvar för att ga-     ställas på ungefår den nivä som rådde då. Detta
15984:        rantera kontinuiteten i vänskapsföre-        villkor har kunnat fyllas.
15985:        ningarnas verksamhet?                           När det gäller att ta ställning tili antalet all-
15986:                                                     männa och projektbaserade understöd tili vän-
15987:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt       skapsföreningarna beaktas såväl organisationer-
15988: anföra fö1jande:                                    nas ekonomi, inkl. organisationernas egen andel
15989:                                                     vid finansieringen av verksamheten, som deras
15990:     En allmän grund för beviljande av statsbidrag   medlemsantal liksom också de satsningar med
15991: tili vänskapsföreningarna är att de bidrar med en   vilka organisationerna kompletterar de officiella
15992: betydlig insats när det gäller att genomföra de     kulturkontakterna på medborgar- och organisa-
15993: kulturavtal som Finland ingått med respektive       tionsnivå.
15994: Iand. Pä grund av den strama hushällning som
15995: 
15996:      Helsingfors den 17 december 1998
15997: 
15998:                                                                         Minister Suvi-Anne Siimes
15999:                                             KK 1357/1998 vp
16000: 
16001: Kirjallinen kysymys 1357
16002: 
16003: 
16004: 
16005: 
16006:                                     Raimo Vistbacka /ps: Koiraveron poistamisesta
16007: 
16008: 
16009: 
16010:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16011:    Kunnat ovat voineet vuodesta 1991 alkaen               Eduskunnassa on lähes kaksi vuotta maannut
16012: päättää täysin itsenäisesti siitä, peritäänkö kysei-   valiokuntakäsittelyssä yli sadan kansanedusta-
16013: sen kunnan alueella pidettävistä koirista koirave-     jan lakialoite koiraverosta annetun lain kumoa-
16014: roa vai ei. Enimmillään 300 markan suuruisesta         misesta. Näin ollen hallituksella ei voine olla
16015: verosta onkin luovuttu varsin useassa kunnassa.        epätietoisuutta siitä, mikä on eduskunnan enem-
16016: Alun perin vesikauhun torjuntaan tarvittavien          mistön kanta asiassa. Siksi onkin ihmeteltävää,
16017: varojen hankkimiseksi säädetty laki on autta-          ettei hallitus ole halunnut tuoda omaa lakiesitys-
16018: matta aikansa elänyt ja tarpeeton.                     tään koiraveron kumoamisesta.
16019:    Vuoden 1997loppuun mennessä oli ennakko-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16020: tietojen mukaan noin puolet kunnista luopunut          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16021: veron kannosta. Tämä ei suinkaan merkitse sitä,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16022: että puolet koirista olisi verosta vapaita, sillä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16023: väki- ja samalla koirarikkaat kaupunkikunnat
16024: eivät ole koiraverosta luopuneet. Niissäkin on                   Mihin toimiin ja millä aikataululla
16025: ongelmana veron perinnän hankaluus, koska                     Hallitus aikoo ryhtyä koiraverosta anne-
16026: omistajat ovat haluttomia maksamaaoja valvon-                 tun lain kumoamiseksi?
16027: ta on vaikeata. Maksuhaluttomuuden ymmär-
16028: tää, sillä veron vastineeksi on tarjolla äärimmäi-
16029: sen niukasti palveluja koiranomistajille.
16030: 
16031:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
16032: 
16033:                                           Raimo Vistbacka /ps
16034: 
16035: 
16036: 
16037: 
16038: 280043
16039: 2                                       KK 1357/1998 vp
16040: 
16041: 
16042: 
16043: 
16044:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
16045: 
16046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kuntien mahdollisuutta itse päättää koirave-
16047: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     ron perimisestä on yleensä pidetty hyvänä ratkai-
16048: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   suna. Jos kunta katsoo, että veron periminen on
16049: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo        sen tuottoon nähden liian kallista, voidaan ve-
16050: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     rosta luopua. Koska noin puolet kunnista edel-
16051: sen n:o 1357:                                     leen veron perii, verolla on perusteensa. Koirave-
16052:                                                   ron hyvänä puolena voidaan pitää sitäkin, että se
16053:           Mihin toimiin ja millä aikataululla     on omalta osaltaan omiaan rajoittamaan harkit-
16054:        Hallitus aikoo ryhytä koiraverosta anne-   semattomia koiranhankintoja. Tämän vuoksi
16055:        tun lain kumoamiseksi?                     erityisesti kennelväki on ollut veron kannalla.
16056:                                                      Suunnitelmia koiraveron perimisoikeuden
16057:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lakkauttamiseksi ei ole vireillä.
16058: vasti seuraavaa:
16059: 
16060:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
16061: 
16062:                                                                        Ministeri Jouko Skinnari
16063:                                          KK 1357/1998 vp                                            3
16064: 
16065: 
16066: 
16067: 
16068:                                       Tili Riksdagens Talman
16069: 
16070:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Kommunernas möjlighet att själva besluta om
16071: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     de skall uppbära hundskatt har i allmänhet an-
16072: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   setts vara en bra lösning. Om en kommun anser
16073: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål         att uppbörden av skatten är för dyr i förhållande
16074: nr 1357:                                           tili den vinst som den ger, kan kommunen låta bli
16075:                                                    att uppbära skatten. Eftersom hälften av kom-
16076:           Med vilka åtgärder och enligt viiken     munerna fortfarande uppbär hundskatt finns det
16077:        tidtabell ämnar Regeringen upphäva Ia-      skäl att bevara den. En god sak med hundskatten
16078:        gen om hundskatt?                           är också att den för sin del bidrar tiii att minska
16079:                                                    ogenomtänkta hundanskaffningar. Av den an-
16080:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      ledningen har i synnerhet kennelfolk understött
16081: anföra följande:                                   skatten.
16082:                                                        Det finns inga aktuella planer på att slopa
16083:                                                    rätten att uppbära hundskatt.
16084: 
16085:      Helsingfors den 17 december 1998
16086: 
16087:                                                                         Minister Jouko Skinnari
16088:                                            KK 1358/1998 vp
16089: 
16090: Skriftligt spörsmål1358
16091: 
16092: 
16093: 
16094: 
16095:                                    Eva Biaudet /sv: Främjande av vindkraften
16096: 
16097: 
16098: 
16099:                                         Tili Riksdagens Talman
16100: 
16101:    Vindkraften är den starkast växande energi-        kommersialiserande av vindkraften och vidta åt-
16102: formen i världen idag. Tyvärr ligger Finland efter    gärder för att avlägsna dem. Tyvärr är handels-
16103: i utvecklingen om man ser på vindkraften i Euro-      och industriministeriets inställning tili vindkraf-
16104: pa. Danmark ökar stadigt vindkraftens andel           ten mycket njuggare än vad som är motiverat
16105: inom sin energiproduktion och i Tyskland har          med tanke på de positiva utfåstelserna i energi-
16106: vindkraften nått 1 % av elproduktionen. 1 Fin-        strategin. Speciellt med tanke på att vindkraften
16107: land räknas motsvarande siffra fortfarande i pro-     har sitt genombrott inom räckhåll och liberalise-
16108: mille.                                                ringen av elmarknaden möjliggör handel med
16109:     Regeringens energistrategi utgår ifrån att        grön el, vilket kan antas öka efterfrågan på vind-
16110: vindkraften har tillväxtpotential och kommer att      kraft, behövs nu aktiva åtgärder från hela stats-
16111: vara en allt viktigare energikälla. För att höja      maktens sida och speciellt handels- och industri-
16112: andelen el som produceras med vindkraft krävs         ministeriet. Det behövs stöd och en enkel
16113: en aktiv understödjande politik. Det här är moti-     ansökningsprocess samt information om vind-
16114: verat med tanke på att vinden och andra nya           kraftens potential i Finland och om stödformer-
16115: energiformer kommer att utgöra en viktig del av       na.
16116: den framtida energimarknaden. Vindenergibran-            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
16117: schen är sålunda en växande bransch och också         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16118: finländska företag har kommit i åtnjutande av         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16119: effekterna av den globala tillväxten inom vind-       följande spörsmål:
16120: kraften. Branschens omsättning har mångdubb-
16121: lats sedan 1994. Främst gäller det här kompo-                    Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
16122: nent- och materialtillverkning. Vindkraftens till-            ta för att aktivt stöda en utbyggnad av
16123: växt är sålunda tili nytta för den finska industrin           vindkraften i Finland,
16124: och förbättrar sysselsättningen.                                 hur mycket stöd har hittills beviljats
16125:     Enligt energistrategin skall man i främjandet             och hurudan är ansökningsprocessen,
16126: av nya energiproduktionsformer betona stöd av                 och
16127: kommersialiserande och introducerande på                         hur informerar man om vindkraftens
16128: marknaden av teknologi samt utreda hindren för                potential i Finland och om stödformerna?
16129: 
16130:      Helsingforsden 1 december 1998
16131: 
16132:                                             Eva Biaudet /sv
16133: 
16134: 
16135: 
16136: 
16137: 280043
16138: 2                                          KK 1358/1998 vp
16139: 
16140: Kirjallinen kysymys 1358                                                                     Suomennos
16141: 
16142: 
16143: 
16144: 
16145:                                    Eva Biaudet /r: Tuulivoiman edistämisestä
16146: 
16147: 
16148: 
16149:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16150: 
16151:     Tuulivoima on maailmassa nykyisin voimak-         sen esteet ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden poista-
16152: kaimmin kasvava energiamuoto. Valitettavasti          miseksi. Valitettavasti kauppa- ja teollisuusmi-
16153: Suomi on kehityksestä jäljessä Euroopan tuuli-        nisteriön suhtautuminen tuulivoimaan on paljon
16154: voimatilannetta tarkasteltaessa. Tanska lisää ta-     nuivempaa kuin olisi perusteltua ottaen huo-
16155: saisesti tuulivoiman osuutta energiantuotannos-       mioon energiastrategian myönteiset lupaukset.
16156: saan ja Saksassa tuulivoima muodostaa yhden           Varsinkin kun otetaan huomioon, että tuulivoi-
16157: prosentin sähköntuotannosta. Suomessa vastaa-         man läpimurto on aivan ulottuvilla ja sähkö-
16158: va luku on edelleenkin laskettavissa promilleina.     markkinoiden vapauttaminen mahdollistaa vih-
16159:     Hallituksen energiastrategia lähtee siitä, että   reän sähkön kaupan, minkä voidaan olettaa li-
16160: tuulivoimalla on kasvupotentiaalia ja että se tu-     säävän tuulivoiman kysyntää, tässä tilanteessa
16161: lee olemaan yhä tärkeämpi energianlähde. Tuuli-       tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä koko valtioval-
16162: voimalla tuotettavan sähkön osuuden nostami-          lan ja erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriön
16163: seksi tarvitaan aktiivista tukipolitiikkaa. Tämä      taholta. Tarvitaan tukea ja yksinkertainen haku-
16164: on perusteltua, koska tuuli ja muut uudet ener-       menettely sekä tiedottamista tuulivoiman mah-
16165: giamuodot muodostavat tärkeän osan tulevista          dollisuuksista Suomessa ja tukimuodoista.
16166: energiamarkkinoista. Tuulienergia-ala on siten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16167: kasvava ala, ja myös suomalaiset yritykset ovat       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16168: päässeet nauttimaan tuulivoiman globaalin kas-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16169: vun vaikutuksista. Alan liikevaihto on monin-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16170: kertaistunut vuodesta 1994lähtien. Tämä koskee
16171: ennen kaikkea komponentti- ja materiaalival-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16172: mistusta. Tuulivoiman kasvu on siten hyödyllistä              ryhtyä tukeakseen aktiivisesti tuulivoi-
16173: Suomen teollisuudelle, ja se parantaa työllisyyt-             man lisärakentamista Suomessa,
16174: tä.                                                               miten paljon tukea on tähän mennessä
16175:     Energiastrategian mukaan uusien energian-                 myönnetty ja millainen on hakumenette-
16176: tuotantomuotojen edistämisessä tulee painottaa                ly, sekä
16177: teknologian kaupallistamista ja markkinoille                      miten tuulivoiman mahdollisuuksista
16178: pääsyä sekä selvittää tuulivoiman kaupallistami-              Suomessa ja tukimuodoista tiedotetaan?
16179: 
16180:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1998
16181: 
16182:                                              Eva Biaudet /r
16183:                                            KK 1358/1998 vp                                            3
16184: 
16185: 
16186: 
16187: 
16188:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16189: 
16190:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mikä on noin 3 % Suomen energiateknologian
16191: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         viennistä.
16192: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Viimeisen kolmen vuoden ajan tuulivoimara-
16193: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eva              kentamiseen on manner-Suomessa myönnetty
16194: Biaudefn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         investointitukea kaikkiaan noin 40 miljoonaa
16195: n:o 1358:                                             markkaa. Tänä aikana tuulivoimakapasiteetti on
16196:                                                       yli kaksinkertaistunut 8 MW:sta vuonna 1996
16197:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       17 MW:iin vuonna 1998. Odotettavissa on, että
16198:        ryhtyä tukeakseen aktiivisesti tuuli-          kapasiteetti ensi vuoden aikana edelleen jopa
16199:        voiman lisärakentamista Suomessa,              kaksinkertaistuu nykyisestä ollen tällöin 30-35
16200:           miten paljon tukea on tähän mennessä        MW. Käytännössä kaikki tuulivoimahankkeet
16201:        myönnetty ja millainen on hakumenette-         manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla ovat saa-
16202:        ly, sekä                                       neet valtiolta maksimissaan 40 %:n ja vähimmil-
16203:           miten tuulivoiman mahdollisuuksista         lään noin 30% investointituen.
16204:        Suomessa ja tukimuodoista tiedotetaan?            Investointituen ohella merkittävä uusi tukitoi-
16205:                                                       mi on tuulivoimalla tuotetulle sähkölle myön-
16206:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nettävä veronpalautus,joka on viimeisen kahden
16207: vasti seuraava:                                       vuoden aikana lähes kolminkertaistunut 1,6
16208:                                                       pennistä per kilowattitunti 4,1 penniin per kilo-
16209:     Uusilla energiantuotantomuodoilla, joilla         wattitunti. Tuki on osaltaan lisännyt kiinnostus-
16210: tarkoitetaan lähinnä tuuli- ja aurinkoenergiaa,       ta tuulivoimasähkön tuottamiseen. Samoin ym-
16211: on tärkeä merkitys erityisesti pitkällä aikavälillä   päristömerkityn sähkön lanseeraus markkinoille
16212: energiataloudessa, koska ne ovat uusiutuvia ja        on lisännyt kiinnostusta tuulivoimalla tuotet-
16213: vähentävät       osaltaan    hiilidioksidipäästöjä.   tuun sähköön. Taustalla edellä mainitussa on
16214: Muun muassa tästä syystä on perusteltua edis-         ollut uusi sähkömarkkinalaki.
16215: tää niiden asemaa. Uusista energiantuotanto-             Kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 1994
16216: muodoista tuulen perusteknologia on pääpiir-          Tuulivoiman edistämisohjelman tavoite 100
16217: teissään pitkälle kehittynyttä ja osin kaupallis-     MW:n tuulivoimateho vuonna 2005 tultaneen
16218: ta. Valtioneuvosto painottaa Suomen energia-          saavuttamaan ja nykynäkymien valossa jopa
16219: strategiassa uusien energiantuotantomuotojen          etuajassa. Ministeriössä on käynnistynyt kaikkia
16220: edistämiskeinoina teknologian kaupallistamista        uusiutuvia energianlähteitä koskevan edistä-
16221: ja markkinoille pääsyn tukemista sekä verotus-        misohjelman valmistelu, jossa yhtenä osana on
16222: ta.                                                   tuulivoiman käytön edistäminen. Ohjelma tulee
16223:     Tuulivoimateknologian kehittämistä ja tuuli-      toimimaan EU:n uusiutuvien energianlähteiden
16224: voimaloiden rakentamista on valtion toimesta          valkoisen kirjan kansallisena edistämisohjelma-
16225: tuettu manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla vah-          na.
16226: vasti 1980-luvun lopulta alkaen ja läpi koko             Kauppa- ja teollisuusministeriö selvittää par-
16227:  1990-luvun. Teknologian kehittämiskeskuksen          haillaan tuulivoiman kaupallistumisen esteitä ja
16228: Tekesin 5-vuotiset uusien energianlähteiden tut-      ryhtyy selvityksen pohjalta tarvittaessa toimen-
16229: kimusohjelmat NEMO 1 jaNEMO 2 ovat olleet             piteisiin esteiden poistamiseksi.
16230: keskeisiä, kun Suomen vaativiin erityis-                 Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomessa
16231: alasuhteisiin on kehitelty toimivia tuulivoimala-     voi tuulivoiman rakentamisinvestointeihin ha-
16232: ratkaisuja. Eräs suomalainen tuulivoimaJoihin         kea energiatueksi kutsuttua investointitukea sa-
16233: liittyvä erityisosaaminen ovat lämmitettävät tuu-     maan tapaan kuin moniin muihin energia-alan
16234: livoimalan lavat. Tuulivoimateknologiasta on          investointeihin. Tukea hallinnai kauppa- ja
16235: myös tullut, kuten kysymyksessäkin todetaan,          teollisuusministeriö. Tukeen liittyvistä hakume-
16236: merkittävä vientituote Suomelle, vuosittaiselta       nettelyistä saa tietoa ministeriön energiaosastol-
16237: arvoltaan noin 300---400 miljoonaa markkaa,           ta ja alueellisista TE-keskuksista. Aiheesta on
16238: 4                                         KK 1358/1998 vp
16239: 
16240: julkaistu suomen-ja ruotsinkielinen opas, Ener-           MOTIV An tehtäväkenttää laajennettiin vuo-
16241: giatukiopas,jonka viimeisin versio onjoulukuul-       den 1998 alusta kattamaan myös uusiutuvat
16242: ta 1997.                                              energianlähteet. Vuoden 1998 aikana MOTIVA
16243:    Ahvenanmaalla tuulivoiman tukiasiat on jär-        on käynnistänyt muun muassa tuulivoimaan liit-
16244: jestetty hieman eri tavalla ja tietoa saa Ahvenan-    tyvää informaatiotoimintaa. Kauppa- ja
16245: maan maakuntahallituksesta.                           teollisuusministeriö on tukenut sekä suomenkie-
16246:    Tuulivoiman rakentamismahdollisuuksista            lisen että ruotsinkielisen tuulivoimayhdistyksen
16247: Suomeen on tehty useita selvityksiä. Näissä osit-     toimintaa. Yhdistykset toimivat kansalaisjärjes-
16248: tain kauppa- ja teollisuusministeriön rahoitta-       tötasolla tuulivoima-asian edistäjinä ja tiedotta-
16249: missa selvityksissä on kartoitettu lähes kaikki       jina. Muuta tiedottamista on harjoitettu asiaan
16250: todennäköiset tuulivoimaan soveltuvat alueet eli      liittyvien seminaarien yhteydessä ja sidosryh-
16251: pääosin Lappi ja kauttaaltaan rannikkoalueet.         mien kautta.
16252: 
16253:     Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
16254:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16255:                                              KK 1358/1998 vp                                            5
16256: 
16257: 
16258: 
16259: 
16260:                                           Tili Riksdagens Talman
16261: 
16262:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vilket utgör ca 3 % av den finska exporten av
16263: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          energiteknologi.
16264: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Under de tre senaste åren har totalt ca 40
16265: ledamot Eva Biaudet undertecknade skriftliga            miljoner mark beviljats i investeringsstöd för ut-
16266: spörsmål nr 1358:                                       byggnad av vindkraften på fastlandet. Under
16267:                                                         denna tid har vindkraftskapaciteten mer än för-
16268:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          dubblats från 8 MW år 1996 tili 17 MW år 1998.
16269:        ta för att aktivt stöda en utbyggnad av          Det kan förväntas att kapaciteten under nästa år
16270:        vindkraften i Finland,                           t.o.m. fördubblas från den nuvarande, och där-
16271:           hur mycket stöd har hittills beviljats        med ökar tili 30-35 MW. 1 praktiken haralla
16272:        och hurudan är ansökningsprocessen,              vindkraftsprojekt på fastlandet och på Åland fått
16273:        och                                              ett investeringsstöd av staten som har varit 40%
16274:           hur informerar man om vindkraftens            som högst och ca 30 % som lägst.
16275:        potential i Finland och om stödformerna?            En betydande ny stödform vid sidan av inves-
16276:                                                         teringsstödet är den skatteåterbäring som skall
16277:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           beviljas för el som produceras med vindkraft.
16278: anföra följande:                                        Under de två senaste åren har denna återbäring
16279:                                                         nästan tredubblats från 1,6 penni per kilowattim-
16280:    De nya energiproduktionsformerna, med vil-           me ti114, 1 penni per kilowattimme. Stödet har för
16281: ka främst avses vind- och solenergi, har stor           sin del ökat intresset för att producera el med
16282: betydelse för vår energiekonomi i synnerhet på          vindkraft. Också lanseringen av miljömärkt ei på
16283: lång sikt, eftersom de är förnybara och gör sitt tili   marknaden har ökat intresset för el som produce-
16284: för att minska koldioxidutsläppen. Bland annat          ras med vindkraft. Den nya elmarknadslagen
16285: av detta skäl är det motiverat att främja deras         utgör bakgrund tili det ovan nämnda.
16286: ställning. Av de nya energiproduktionsformerna             En vindkraftseffekt på 100 MW år 2005, som
16287: är basteknologin för vindkraften tili sina huvud-       ställdes som mål i handels- och industriministeri-
16288: drag långt utvecklad och delvis kommersialise-          ets program för främjande av vindkraften från år
16289: rad. Statsrådet betonar i sin energistrategi för        1994, kommer att uppnås och, som det ser ut
16290: Finland kommersialisering av teknologin och             idag, kommer detta mål att uppnås t.o.m. i förtid.
16291: stödjande av introducerandet av den på markna-          På ministeriet har man börjat bereda ett program
16292: den samt beskattning som metoder för att främja         för främjande av alla förnybara energikällor, där
16293: de nya formerna av energiproduktion.                    en del utgör främjandet av användningen av
16294:    Utvecklandet av vindkraftsteknologin och             vindkraft. Programmet kommer att fungera som
16295: byggandet av vindkraftverk har understötts              ett nationellt program i enlighet med EU :s vitbok
16296: kraftigt med statliga åtgärder på fastlandet och        om förnybara energikällor.
16297: på Åland med början vid utgången av 1980-talet             Handels- och industriministeriet utreder som
16298: och under hela 1990-talet. Teknologiska utveck-         bäst hindren för en kommersialisering av vind-
16299: lingscentralens, Tekes, 5-åriga forskningspro-          kraften och vidtar vid behov, utgående från ut-
16300: gram för nya energikällor NEMO 1 och NEMO               redningen, åtgärder för att undanröja hindren.
16301: 2 har varit centrala, när vindkraftverkslösningar          1 Finland kan man, med undantag för Åland,
16302: som fungerar i de krävande specialförhållande-          ansöka om ett investeringsstöd som kallas energi-
16303: na i Finland har utvecklats. En form av finsk           stöd för byggnadsinvesteringar som gäller vind-
16304: know-how som anknyter till vindkraftverken är           kraften på samma sätt som för många andra
16305: uppvärmbara rotorblad för vindkraftverk.                investeringar inom energisektorn. Stödet admi-
16306: Vindkraftsteknologin har också blivit en bety-          nistreras av handels- och industriministeriet. Mi-
16307:  dande exportprodukt för Finland, något som             nisteriets energiavdelning och de regionala TE-
16308: även konstateras i spörsmålet. Tili sitt årliga         centralerna ger information om den ansöknings-
16309:  värde uppgår den till 300-400 miljoner mark,           process som gäller stödet. 1 fråga om detta har en
16310: 6                                         KK 1358/1998 vp
16311: 
16312: guide, Energifinansieringsguiden, getts ut på fin-       MOTIVAs uppgiftsområde breddades från
16313: ska och svenska. Den senaste versionen är från        ingången av år 1998 till att täcka också förnybara
16314: december 1997.                                        energikällor. Under år 1998 har MOTIVA inlett
16315:    På Åland har stödärendena i fråga om vind-         informering om bl.a. vindkraften. Handels- och
16316: kraften ordnats på ett något annorlunda sätt och      industriministeriet har stött både den finsksprå-
16317: information om detta fås från Ålands landskaps-       kiga och den svenskspråkiga vindkraftsförening-
16318: styrelse.                                             ens verksamhet. F öreningarna främjar och infor-
16319:    Flera utredningar har gjorts om möjligheterna      merar om vindkraften på medborgarorganisa-
16320: att bygga ut vindkraften i Finland. 1 dessa utred-    tionsnivå. 1 samband med seminarier som ankny-
16321: ningar, som delvis har finansierats av handels-       ter till de här frågorna och via intressegrupperna
16322: och industriministeriet, har så gott som alla om-     har det också informerats på annat sätt.
16323: råden som sannolikt lämpar sig för vindkraft
16324: kartlagts, d.v.s. största delen av Lappland och
16325: kustområdena i sin helhet.
16326: 
16327:      Helsingforsden 17 december 1998
16328: 
16329:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16330:                                            KK 1359/1998 vp
16331: 
16332: Kirjallinen kysymys 1359
16333: 
16334: 
16335: 
16336: 
16337:                                    Heikki Rinne /sd: Työvoimapoliittisen koulutuksen työssäoloeh-
16338:                                       don jatkamisesta
16339: 
16340: 
16341:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16342: 
16343:    Vuonna 1996 eduskunta hyväksyi työttö-                 1) koulutus on aina ja kaikissa tapauksissa
16344: myysturvalain muutoksen, joka tuli voimaan            henkilön työmarkkinakelpoisuutta parantavaa;
16345: 1.1.1997 ja jonka nojalla työttömyysturvan työs-          2) se, että koulutukseen hakeutuminen lisään-
16346: säoloehtoon voi lukea enintään kuudentoista vii-      tyy työttömyyden pitkittyessä, ei johdu työlli-
16347: kon ajalta myös ajanjakson, jolloin henkilö on        syyskoulutusjärjestelmän väärinkäytöstä vaan
16348: saanut työvoimapoliittisesta aikuiskoulutukses-       siitä, että työtä ei ole tarjolla;
16349: ta annetun lain mukaista koulutustukea. Tämä              3) aktiivista työllisyyspolitiikkaa ei voi raken-
16350: säännös säädettiin olemaan voimassa kaksi vuot-       taa kielteisten ennakkoluulojen ja muutaman
16351: ta. Lain voimassaolo päättyy siten kuluvan vuo-       oletetun yksittäistapauksen varaan.
16352: den lopussa.                                              Kaikki vertailututkimukset osoittavat, että
16353:     Tiettävästi hallituksella ei ole suunnitelmissa   suomalaiset ovat Euroopan työhaluisinta kan-
16354: tuoda esitystä tämän määräaikaisen lain jatka-        saa. Kouluttautumisen luokitteleminen väärin-
16355: misesta, mikä tarkoittaisi sitä, ettei työvoimapo-    käytöskäyttäytymiseksi on vainoharhaisuutta.
16356: liittista aikuiskoulutusta ensi vuoden alusta enää        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16357: laskettaisikaan työttömyysturvan työssäoloeh-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16358: toon oikeuttavaksi.                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16359:     Hallituksen vastaus (KK 1015/1998 vp) pää-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16360: tyy johtopäätökseen, jonka mukaan työvoima-
16361: poliittisen koulutuksen työssäoloehdon jatkami-                  Aikooko Hallitus tutkia ja selvittää
16362: seen ei ole syytä. Päätös perustuu kestämättö-                pitkään työttömänä olleiden todelliset
16363: miin oletuksiin ja vääriin johtopäätöksiin.                   syyt hakeutua työllisyyskoulutukseen ja
16364:     Perustelut lain jatkamisen puolesta ovat seu-             arvioida uudelleen päätöksensä olla jat-
16365:  raavat:                                                      kamaHa kyseistä lakia?
16366: 
16367:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
16368: 
16369:                                            Heikki Rinne /sd
16370: 
16371: 
16372: 
16373: 
16374:  280043
16375: 2                                          KK 1359/1998 vp
16376: 
16377: 
16378: 
16379: 
16380:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16381: 
16382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ehtoa, hän voi saada koulutusajalta koulutus-
16383: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuen sijasta Kansaneläkelaitoksen maksamaa
16384: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työmarkkinatukea lapsikorotuksineen.
16385: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki              Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloit-
16386: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          taneita oli vuonna 1997 yhteensä 134 325. Koulu-
16387: n:o 1359:                                             tuksen aloittaneista 69,7% oli työttömiä. Pitkä-
16388:                                                       aikaistyöttömiä (yli 12 kk) koulutuksen aloitta-
16389:           Aikooko Hallitus tutkia ja selvittää        neista oli 14,8 %eli 19 850 henkilöä. Pitkäaikais-
16390:        pitkään työttömänä olleiden todelliset         työttömien suhteellinen osuus koulutuksen aloit-
16391:        syyt hakeutua työllisyyskoulutukseen ja        taneista on kolmena viime vuonna liikkunut
16392:        arvioida uudelleen päätöksensä olla jat-       16,6 %:n ja 14,8 %:n välillä eli se ei ole kovin
16393:        kamatta kyseistä lakia?                        suuri. Koulutukseen pyritäänkin ohjaamaan
16394:                                                       henkilöitä mieluummin jo työttömyyden alku-
16395:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaiheissa.
16396: vasti seuraavaa:                                          Työvoimaviranomaiset valitsevat työvoima-
16397:                                                       koulutukseen opiskelijat työvoimapoliittisin pe-
16398:    Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus säilyy          rustein. Keskeisimmät valintakriteerit ovat hen-
16399: edelleen yhtenä työvoimapalvelulain (1005/1993)       kilön koulutustarve ja koulutuksen arvioitu vai-
16400: mukaisena etuutena. Työvoimakoulutuksen ta-           kutus henkilön työllistymiseen sekä henkilön so-
16401: voitteeksi asetetut periaatteet parantaa työvoi-      veltuvuus saatavilla olevaan koulutukseen. Työ-
16402: man ammatillisia valmiuksia, edistää työttömän        voimakoulutuksen          koulutustukijärjestelmää
16403: työllistymistä ja vähentää työttömäksi joutumi-       voidaan työttömän kannalta pitää suhteellisen
16404: sen uhkaa, ovat edelleen voimassa ja paranta-         hyvänä erityisesti siitä syystä, ettei sillä ole vaiku-
16405: massa työttömän työnhakijan edellytyksiä työ-         tusta työttömyyspäivärahakauden kestoon. Li-
16406: markkinoilla. Vain määräaikaisesti voimassa           säksi opiskelijoille maksetaan 30 markan suu-
16407: oleva säännös, jonka mukaan työssäoloon voi-          ruista verotonta päivittäisten ylläpitokustannus-
16408: daan rinnastaa enintään 16 viikon ajalta myös         ten korvausta.
16409: sellainen ajanjakso, jolta henkilö on saanut työ-         Koulutustuen käyttämistä työssäoloehtoon
16410: voimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun        on selvitetty vastauksessa kirjalliseen kysymyk-
16411: lain mukaista koulutustukea, on jäämässä työt-         seen 1015/1998 vp. Kyseisessä vastauksessa on
16412: tömyysturvalaista pois määräajan päättymisen          käsitelty myös kysymystä, aikooko hallitus ar-
16413: vuoksi.                                               vioida uudelleen päätöksensä olla jatkamatta ky-
16414:    Koulutustukea maksetaan joko perustukena           seistä lakia.
16415: tai ansiotukena. Jos opiskelija ei täytä työssäolo-
16416: 
16417:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
16418: 
16419:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
16420:                                              KK 1359/1998 vp                                                3
16421: 
16422: 
16423: 
16424: 
16425:                                           Tili Riksdagens Talman
16426: 
16427:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               inte uppfyller arbetsvillkoret kan han under ut-
16428: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               bildningstiden i stället för utbildningsstöd få ar-
16429: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           betsmarknadsstöd med barntillägg. Stödet beta-
16430: dagsman Heikki Rinne undertecknade skriftliga             las av Folkpensionsanstalten.
16431: spörsmål nr 1359:                                            År 1997 fanns det sammanlagt 134 325 perso-
16432:                                                           ner som hade inlett arbetskraftapolitisk vuxenut-
16433:           Ämnar Regeringen undersöka och                  bildning. Av dem som inlett utbildningen var
16434:        k1arlägga de verkliga orsakerna tili att           69,7% arbetslösa och 14,8 %, dvs. 19 850, Iång-
16435:        långvarigt arbetslösa söker sig tili syssel-       tidsarbetslösa (över 12 månader). De långtidsar-
16436:        sättningsfrämjande utbildning och om-              betslösas proportionella andel av dem som inlett
16437:        pröva sitt beslut att inte förlänga giltig-        utbildningen har under de tre senaste åren rört sig
16438:        hetstiden för ifrågavarande lag?                   mellan 16,6 % och 14,8 %, vilket betyder att
16439:                                                           andelen inte är särskilt stor. Man strävar också
16440:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             efter att styra arbetslösa tili utbildning helst re-
16441: anföra följande:                                          dan i början av arbetslösheten.
16442:                                                              Arbetskraftsmyndigheterna väljer elever tili
16443:     Den arbetskraftspolitiska utbildningen kvars-         arbetskraftsutbildningen på arbetskraftspolitis-
16444: tår som en förmån som anges i lagen om arbets-            ka grunder. De viktigast urvalskriterierna är per-
16445: kraftsservice (1005/1993). De principer som               sonens behov av utbildning och den uppskattade
16446: uppställts som mål för den syssälsättningsfräm-           inverkan på hans sysselsättning som utbildning-
16447: jande utbildningen, dvs. att förbättra arbetskraf-        en har samt hans 1ämplighet för de kurser som
16448: tens yrkesfårdigheter, att främja sysselsättandet         finns att tillgå. Arbetskraftsutbildningens stöd-
16449: av arbetslösa och att minska hotet att bli arbets-        system kan anses vara relativt bra ur de arbetslös-
16450: Iös, gäller fortfarande och bidrar tiii att f6rbättra     as synvinkel, särskilt då det inte har någon inver-
16451: arbetslösa arbetssökandes möjligheter på arbets-          kan på arbetslöshetsdagpenningperioden. Dess-
16452:  marknaden. Endast den temporärt gällande be-             utom betalas studerande en skattefri ersättning
16453: stämmelsen, enligt viiken med tid i arbete under          om 30 mk för de dagliga kostnaderna för uppe-
16454: en tid av högst 16 veckor kan jämställas också en         hälle.
16455:  tidsperiod för viiken utbildningsstöd har betalats          Användningen av utbildningsstödet i fråga
16456:  enligt Iagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbild-        om arbetsvillkoret har utretts i svaret på det
16457:  ning, kommer att slopas i lagen om utkomst-              skriftliga spörsmålet 1015/1998 rd. 1 svaret be-
16458:  skydd f6r arbetslösa på grund av att giltighetsti-       handlas också frågan om regeringen ämnar
16459:  den går ut.                                              ompröva sitt beslut att inte förlänga giltighetsti-
16460:     Utbildningsstöd betalas antingen som grund-           den för ifrågavarande lag.
16461:  stöd eller som förtjänststöd. Om en studerande
16462: 
16463:       Helsingfors den 22 december 1998
16464: 
16465:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
16466:                                           KK 1360/1998 vp
16467: 
16468: Kirjallinen kysymys 1360
16469: 
16470: 
16471: 
16472: 
16473:                                   Matti Vanhanen /kesk: Kehyskuntien kohtelusta aravalainojen
16474:                                       jaossa
16475: 
16476: 
16477:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16478: 
16479:    Nykyisen hallituksen aikana valtion tukeman      tullee olemaan noin 50 prosenttia. Syksyn 1998
16480: asuntotuotannon kokonaismäärä jäänee noin           yhteensä 500 miljoonan markan korkotukival-
16481: 14 000 asuntoa pienemmäksi kuin edellisen halli-    tuuksista pääkaupunkiseudulle ohjattiin yli 300
16482: tuksen aikana ja samalla on nähtävissä, että        miljoonaa markkaa ja kehyskuntiin 3 miljoonaa
16483: asuntojonot ovat taas kasvussa ja suoranainen       markkaa. Silti kehyskunnissa asuu noin 250 000
16484: asunnottomuuskin on vuosien myönteisen kehi-        ihmistä, ja asuntojen kysyntä on suurta.
16485: tyksen jälkeen kääntynyt kasvuun. Asuntotuo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16486: tantoon suoritetut leikkaukset eivät kuitenkaan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16487: ole kohdistuneet tasapuolisesti. Erityisesti pää-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16488: kaupunkiseutua ympäröivän ns. kehyskuntien          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16489: alueen saamien asuntolainojen määrä Valtion
16490: asuntorahastolta on supistunut olennaisesti                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16491: enemmän kuin esimerkiksi Helsingin kohdalla                 ryhtyä ohjatakseen valtion asuntolainoja
16492: on tapahtunut. Koko vaalikauden osalta Helsin-              ja korkotukilainoja tähän asti tekemään-
16493: gin saamien valtion asuntolainojen ja korkotuki-            sä oikeudenmukaisemmalla tavalla myös
16494: lainojen määrä saattanee säilyä lähes edellisvaa-           pääkaupunkiseudun kehysalueelle?
16495: likauden tasolla, mutta kehyskunnissa pudotus
16496:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
16497: 
16498:                                        Matti Vanhanen /kesk
16499: 
16500: 
16501: 
16502: 
16503: 280043
16504: 2                                         KK 1360/1998 vp
16505: 
16506: 
16507: 
16508: 
16509:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16510: 
16511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ja varten 3 500 miljoonan markan suuruinen hy-
16512: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       väksymisvaltuus. Valtion asuntorahaston tam-
16513: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mi-marraskuussa 1998 tekemistä uustuotan-
16514: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti          non arava- ja korkotukilainapäätöksistä 38,5 %
16515: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       eli noin 2 043 miljoonaa markkaa on kohdistu-
16516: n:o 1360:                                           nut pääkaupunkiseudulle. Samana ajanjaksona
16517:                                                     pääkaupunkiseudun kehyskuntiin on tehty uus-
16518:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tuotannon lainapäätöksiä 4,3 %eli noin 230 mil-
16519:        ryhtyä ohjatakseen valtion asuntolainoja     joonaa markkaa. Lainoituksella on voitu aloit-
16520:        ja korkotukilainoja tähän asti tekemään-     taa vuonna 1998 pääkaupunkiseudulla 4 227 uu-
16521:        sä oikeudenmukaisemmalla tavalla myös        den vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakentami-
16522:        pääkaupunkiseudun kehysalueelle?             nen ja kehysalueella 511 asunnon rakentaminen.
16523:                                                     Vuonna 1997, jolloin lainoitusvaltuudet olivat
16524:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        yhteensä 9 600 miljoonaa markkaa, pääkaupun-
16525: vasti seuraavaa:                                    kiseudun kehysalueelle myönnettiin arava- ja
16526:                                                     korkotukilainoja noin 241 miljoonaa markkaa,
16527:     Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-      jolla lainoitettiin yhteensä 586 vuokra- ja asumis-
16528: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-    oikeusasunnon uustuotanto.
16529: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,           Valtion asuntorahaston kunnilta vuoden 1997
16530: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-    lopussa keräämien tietojen mukaan pääkaupun-
16531: toa sekä peruskorjaustoimintaa.                     kiseudulla oli hakijoita vuokra-asuntojonossa
16532:     Valtion tukema asuntotuotanto on pidetty        35,5% kaikista hakijoista ja pääkaupunkiseudun
16533: koko hallituskauden ajan korkealla tasolla. Vuo-    kehysalueella 5,8 %. Hakijoista oli erittäin kii-
16534: desta 1995 lokakuun loppuun 1998 on valtion         reeilisessä asunnontarpeessa pääkaupunkiseu-
16535: tuella lainoitettu yhteensä noin 65 000 asunnon     dulla 38,8 %ja kehysalueella 16,2 %. Hakijoista
16536: uustuotanto. Näistä pääosa eli noin 55 000 asun-    sai     vuokra-asunnon       pääkaupunkiseudulla
16537: toa on vuokra- ja asumisoikeusasuntoja.             21,5 % hakijoista ja kehysalueella 32,4% haki-
16538:     Vuoden 1998 talousarvion mukaan Valtion         joista. Asumisoikeusasuntojonoissa olevista ha-
16539: asuntorahaston tavoitteena on ollut suunnata        kijoista miltei 56 % oli pääkaupunkiseudulla ja
16540: valtion tukemaa tuotantoa entistä enemmän           kehysalueella noin 9 %.
16541: pääkaupunkiseudulle ja muille kasvukeskus-              Vuoden 1999 talousarviossa on vuodelle 1999
16542: alueille sekä painottaa uustuotantoa perusparan-    varattu 3 900 miljoonan markan suuruinen ara-
16543: nusta enemmän kasvualueilla, joilla asuntojen       valainojen myöntämisvaltuus ja 3 000 miljoonan
16544: tarjonta ei vastaa lisääntynyttä kysyntää. Arava-   markan suuruinen korkotukiasuntolainojen hy-
16545: lainojen ja asuntolainojen korkotuen käyttöpe-      väksymisvaltuus.        Talousarvion    mukaisilla
16546: rusteet vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston     myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksilla on arvioi-
16547: päätöksellä valtion talousarvion tultua eduskun-    tu voitavan lainoittaa noin 12 000 asunnon uus-
16548: nassa hyväksytyksi. Asuntojen kysynnän alueel-      tuotanto ja noin 5 900 asunnon perusparantami-
16549: listen erojen vuoksi hallitus on talousarvion mu-   nen.
16550: kaisesti edellyttänyt, että valtion tukea uustuo-       Talousarviossa kiinnitetään erityistä huomio-
16551: tantoon kohdeunetaan vain niille alueille, joilla   ta voimistuneen muuttoliikkeen myötä kasva-
16552: on kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta ja kysyn-    neeseen asuntojen kysyntään kasvukeskusalueil-
16553: tää ottaen huomioon alueen tuleva väestönkehi-      la. Talousarvion mukaan on asuntoniukkuuden
16554: tys sekä vapaarahoitteisten asuntojen hinta- ja     välttämiseksi tärkeää, että uutta asuntotarjontaa
16555: vuokrataso.                                         saadaan kasvavilla alueilla aikaan nopeasti, min-
16556:     Vuoden 1998 talousarviossa on aravalainoja      kä vuoksi korostetaan valtion tukemien vuokra-
16557: varten osoitettu 4 000 miljoonan markan suurui-     ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa näillä alueil-
16558: nen myöntämisvaltuus ja korkotukiasuntolaino-       la.
16559:                                           KK 1360/1998 vp                                        3
16560: 
16561:    Talousarvion hyväksymisen jälkeen valtio-        tettujen Iinjausten mukaisesti suuntaamaan uus-
16562: neuvostossa vahvistettavassa lainoitusvaltuuk-      tuotannon tuki erityisesti pääkaupunkiseudulle,
16563: sien käyttösuunnitelmassa sekä sen pohjalta Val-    sen kehyskuntiin sekä muihin kasvukeskuksiin ja
16564: tion asuntorahastossa tehtävässä valtuuksien        niiden työssäkäyntialueille asuntomarkkinoita
16565: kunnittaisessa jaossa tullaan talousarviossa ase-   tasapainottavasti.
16566: 
16567:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
16568: 
16569:                                                                      Ministeri Sinikka Mönkäre
16570: 4                                          KK 1360/1998 vp
16571: 
16572: 
16573: 
16574: 
16575:                                         Tili Riksdagens Talman
16576: 
16577:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ett belopp av 3 500 miljoner mark. Av de beslut
16578: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        som Statens bostadsfond mellan januari och no-
16579: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-      vember 1998 fattat om arava- och räntestödslän
16580: man Matti Vanhanen undertecknade skriftliga           till nyproduktion har 38,5 %, dvs. ca 2 043 miljo-
16581: spörsmå1 nr 1360:                                     ner mark gällt huvudstadsregionen. Under sam-
16582:                                                       ma tid gällde 4,3 % av besluten, dvs. ca 230 miljo-
16583:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ner mark, län för nyproduktion i kranskom-
16584:        ta för att kana1isera statens bostadslån       munerna kring huvudstadsregionen. Med denna
16585:        och räntestödslän pä ett rättvisare sätt än    längivning kunde man är 1998 i huvudstadsregi-
16586:        vad den hittills gjort också till områdena     onen inleda byggandet av 4 227 nya hyresbostä-
16587:        kring huvudstadsregionen?                      der och bostadsrättsbostäder och i kranskom-
16588:                                                       munerna av 511 bostäder. År 1997, då fullmakte-
16589:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt         rna att bevilja län sammanlagt uppgick till 9 600
16590: anföra följande:                                      mark, beviljades aravaiän och räntestödslän till
16591:                                                       ca 241 miljoner mark till kranskommunerna
16592:     Enligt regeringsprogrammet är det ett centralt    kring huvudstadsregionen, och med dem finan-
16593: mäl för regeringens långsiktiga bostadspolitik att    sierades nyproduktionen av sammanlagt 586
16594: öka produktionen av bostäder till skäligt pris,       hyresbostäder och räntestödsbostäder.
16595: särskilt hyresbostäder och bostadsrättsbostäder,          Enligt uppgifter som Statens bostadsfond i
16596: samt ombyggnadsverksamheten.                          slutet av är 1997 samlade in i kommunerna ut-
16597:     Den statsstödda bostadsproduktionen har un-       gjorde de sökande tili hyresbostäder i huvud-
16598: der hela regeringsperioden bibehällits på en hög      stadsregionen 35,5 % av samtliga sökande, i om-
16599: nivä. Frän är 1995 till slutet av oktober 1998 har    rädet kring huvudstadsregionen 5,8 %. De sö-
16600: lån med statlig stöd bevilljats till nyproduktion     kandes bostadsbehov var i huvudstadsregionen
16601: av ca 65 000 bostäder. Huvuddelen av dessa, dvs.      av ytterst brädskande art hos 38,8% av de sökan-
16602: ca 55 000 bostäder, är hyresbostäder och bo-          de, i kranskommunerna hos 16,2 %. Av de sökan-
16603: stadsrättsbostäder.                                   de fick 21,5 % en hyresbostad i huvudstadsregio-
16604:     Enligt 1998 ärs budgeten har Statens bostads-     nen, i kranskommunerna 32,4 %. Av de sökande
16605: fond strävat efter att i allt högre grad rikta den    i kön för bostadsrättsbostäder fanns inemot 56%
16606: statsstödda produktionen till huvudstadsregio-        i huvudstadsregionen och ca 9 % i omrädet där-
16607: nen och andra tillväxtområden samt att i sådana       omkring.
16608: tiliväxtområden där utbudet pä bostäder inte              1 1999 ärs budget har fullmakter att bevilja
16609: motsvarar den ökade efterfrägan ge nyproduk-          aravaiän är 1999 reserverats för 3 900 miljoner
16610: tionen företräde framom ombyggnad. Grunder-           mark och fullmakter att godkänna räntestödsbo-
16611: na för användningen av aravaiän och räntestöds-       stadslän för 3 000 miljoner mark. Pä basis av de
16612: lån för bostäder fastställs ärligen genom stats-      fullmakter budgeten ger att bevilja och godkänna
16613: rådsbeslut efter att riksdagen har godkänt stats-     län räknar man med att län kan beviljas för
16614: budgeten. På grund av de regionala skillnaderna       nyproduktion a v ca 12 000 bostäder och ombygg-
16615: i efterfrågan pä bostäder har regeringen i enlighet   nad a v ca 5 900 bostäder.
16616: med budgeten förutsatt att statligt stöd till ny-         1 budgeten ägnas inte bara den ökade migra-
16617: produktion bara riktas tili de omräden där det        tionen utan ocksä den ökade efterfrågan på bo-
16618: finns behov av bostäder till skäligt pris samt        städer i tiliväxtomrädena särskild uppmärksam-
16619: efterfrägan på sådana med beaktande av den            het. Enligt budgeten är det viktigt att man för att
16620: kommande befolkningsutvecklingen samt pris-           undvika bostadsbrist snabbt kan öka utbudet av
16621: och hyresnivån för fritt finansierade bostäder.       nya bostäder i tillväxtområdena, och därför be-
16622:     1998 års budget innehäller fullmakter att he-     tonas produktionen av statsstödda hyresbostä-
16623: vilja aravalån till ett belopp av 4 000 miljoner      der och bostadsrättsbostäder i dessa omräden.
16624: mark och att godkänna räntestödsbostadslän tili           Sedan budgeten godkänts fastställer statsrä-
16625:                                          KK 1360/1998 vp                                        5
16626: 
16627: det dispositionsplanen för lånefullmakter och då   tili nyproduktion tili huvudstadsregionen, dess
16628: Statens bostadsfond på basen av den fördelar       kranskommuner och andra tiliväxtcentra och
16629: fullmakterna på kommunerna enligt riktlinjerna     deras pendlingsområden så att detta balanserar
16630: i budgeten, kommer man att särskilt rikta stödet   bostadsmarknaden.
16631: 
16632:      Helsingforsden 22 december 1998
16633: 
16634:                                                                      Minister Sinikka Mönkäre
16635:                                              KK 1361/1998 vp
16636: 
16637: Kirjallinen kysymys 1361
16638: 
16639: 
16640: 
16641: 
16642:                                     Ulla Juurola /sd: Potilaan asemasta lääkärintodistuksen saamisen
16643:                                         yhteydessä
16644: 
16645: 
16646:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16647: 
16648:    Jo pidemmän aikaa on käyty kansalaiskeskus-          myös viralliseen diagnoosiin, jotta se olisi siitä
16649: telua ja on tullut paljon kyselyjä siitä, miksi lää-    helposti myös potilaan tarkastettavissa.
16650: kärintodistus on kirjoitettu ainoastaan lääketie-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16651: teellisiä termejä käyttäen. Onhan selvää, ettei         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16652: tavallinen kansalainen eikä edes useissa tapauk-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16653: sissa työnantaja pysty tietämään, mitä lääkärin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16654: tekemä diagnoosi tarkkaan ottaen tarkoittaa,
16655: kun diagnoosi on tehty ainoastaan latinaksi. Sik-                   Onko Hallituksen lainsäädäntöteitse
16656: si olisikin perusteltua, että diagnosointi tehtäisiin            tai muilla keinoin mahdollista puuttua
16657: myös suomeksi. Tietenkin on totta, että lääkäri                  siihen, että lääkärintodistusten diagnoo-
16658: selvittää potilaalle, mistä diagnoosissa on kysy-                sit saataisiin myös selkeästi suomen kie-
16659: mys ja mitä se tarkoittaa, mutta olisi hyvä jo                   lellä kirjoitettuina?
16660: muistamisenkin kannalta, että selvitys tulisi
16661: 
16662:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
16663: 
16664:                                               Ulla Juurola /sd
16665: 
16666: 
16667: 
16668: 
16669:  280043
16670: 2                                           KK 1361/1998 vp
16671: 
16672: 
16673: 
16674: 
16675:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16676: 
16677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         velvollisuus on kuitenkin selvittää potilaille asia-
16678: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kirjoissa olevat seikat.
16679: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Lääkärintodistuksia ei yleensä kirjoiteta poti-
16680: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-         laan hoitoasiakirjaksi. Ne laaditaan tavallisesti
16681: rolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         muuta tahoa varten, kuten esimerkiksi työnanta-
16682:  1361:                                                 jalle taikka sosiaalivakuutuslaitokselle toimitet-
16683:                                                        tavaksi. Tällaisen asiakirjan tarkoitus saattaa hy-
16684:           Onko Hallituksen lainsäädäntöteitse          vinkin toteutua, vaikka siihen ei ole merkitty
16685:        tai muilla keinoin mahdollista puuttua          suomenkielistä diagnoosia. Jos painotetaan sitä,
16686:        siihen, että lääkärintodistusten diagnoo-       että potilaan tulisi voida tarkistaa, että hänelle
16687:        sit saataisiin myös selkeästi suomen kie-       suullisesti selvitetyt asiat on kirjattu lääkärinto-
16688:        lellä kirjoitettuina?                           distukseen, suomenkielinen merkintä palvelee
16689:                                                        parhaiten tätä tarkoitusta. Joskus saattaa kuiten-
16690:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kin esiintyä epäilyjä siitä, että suomenkieliset
16691: vasti seuraavaa:                                       diagnoosit saattaisivat muita helpommin joutua
16692:                                                        epäasianmukaisiin tarkoituksiin. Lääkärintodis-
16693:    Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa          tukseen saatetaan kirjoittaa sanallisen diagnoo-
16694: laissa (78511992) säädetään muun muassa poti-          sin sijasta vain pelkkä koodi. Tällä menettelyllä
16695: laan tiedonsaantioikeudesta ja potilasasiakirjo-       saatetaan yrittää suojella potilasta siten, että esi-
16696: jen laatimisesta. Lain 5 §:n mukaan potilaalle on      merkiksi leimaavaksi koettava diagnoosi ei näy
16697: annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoi-      suoraan lääkärintodistuksesta.
16698: don merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja              Lääkärintodistuksiin kirjoitetaan tautien ja
16699: niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoon-        muiden terveysongelmien sanalliset diagnoosit
16700: sa liittyvistä seikoista. Tietoa ei kuitenkaan anne-   sekä niitä vastaavat koodit ICD-1 0-tautiluoki-
16701: ta vastoin potilaan tahtoa taikka jos selvitys ai-     tuksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö
16702: heuttaisi vakavaa vaaraa potilaan terveydelle.         on antanut sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
16703: Tämä selvitysvelvollisuus merkitsee useimmiten         kehittämiskeskuksen (Stakes) tehtäväksi tauti-
16704: sitä, että lääkärin on normaalisti kerrottava poti-    luokituksen suomenkielisen painoksen toimitta-
16705: laalle tätä koskevat diagnoositja ne on merkittä-      misen, julkaisemisen ja päivityksen. Suomenkie-
16706: vä potilasasiakirjoihin.                               linen painos on käännös Maailman Terveysjär-
16707:    Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut poti-     jestön (WHO) englanninkielisestä ICD-1 0-lai-
16708: lasasiakirjojen laatimista ja säilyttämistä koske-     toksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on mää-
16709: vat määräykset 25.2.1993 potilaan asemasta ja          rännyt tautiluokituksen otettavaksi käyttöön
16710: oikeuksista annetun lain 12 §:n nojalla. Tervey-        1.1.1996. Suomenkielinen painos on kolmikieli-
16711: denhuollon ammattihenkilön ja kunkin tervey-           nen: suomi, ruotsi ja latina. Näin ollen esteitä
16712: denhuollon toimintayksikön on laadittava poti-         käyttää suomen kieltä sanallisiin diagnooseihin
16713: lasasiakirjat näiden määräysten mukaisesti.            ei ole.
16714: Määräyksissä korostetaan potilasasiakirjojen               Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää ensi
16715: selkiinnyttävää merkitystä.                            vuonna potilasasiakirjoja koskevan uudistamis-
16716:     Potilasasiakirjoihin diagnoosit merkitään           työn. Tässä yhteydessä ministeriö selvittää myös,
16717: usein vieraskielisinä. Tämä vaikeuttaa potilaan         onko tarpeen antaa erillistä ohjeistoa lääkärinto-
16718: mahdollisuutta ymmärtää asiakirjamerkintöjä.            distusten osalta. Tarvittaessa ministeriö voi ter-
16719:  Myös epikriiseissä käytetään paljon vierasperäi-       veydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain
16720: siä ilmaisuja. Terveydenhuollon ammattilaisten          (559/1994) nojalla antaa tällaisen ohjeistuksen.
16721: 
16722:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
16723: 
16724:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16725:                                            KK 1361/1998 vp                                             3
16726: 
16727: 
16728: 
16729: 
16730:                                         Tili Riksdagens Talman
16731: 
16732:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Läkarintyg skrivs i allmänhet inte för att ingå
16733: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        i patientens vårdhandlingar. Läkarintyg skrivs
16734: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      vanligen för andra behov, t.ex. för att sändas tili
16735: man Ulla Juuro1a undertecknade skrift1iga             arbetsgivaren eller socialförsäkringsanstalten.
16736: spörsmål nr 1361:                                     En sådan handling kan mycket väl fylla sin upp-
16737:                                                       gift även om diagnosen inte är skriven på finska.
16738:           Kan Regeringen genom lagstiftning el-       Om man betonar att patienten bör kunna kon-
16739:        1er på annat sätt göra något för att diag-     trollera att det som förklarats för honom munt-
16740:        nosen på läkarintygen också skulle skri-       ligt har antecknats i läkarintyget, tjänar en an-
16741:        vas klart ut på finska?                        teckning som gjorts på finska bäst detta ändamål.
16742:                                                       lbland kan det dock förekomma misstankar om
16743:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att diagnoser som skrivits på finska lättare än
16744: anföra följande:                                      andra används för obehöriga ändamål. På läkar-
16745:                                                       intyget anges diagnosen ibland endast med en
16746:     1 1agen om patientens ställning och rättigheter   kod i stället för i textform. A vsikten med förfa-
16747: (785/1992) ingår bl.a. bestämmelser om patien-        randet kan vara att skydda patienten så att en
16748: tens rätt tili information och förande av journal-    diagnos som t.ex. upplevs som stämp1ande för
16749: handlingar. Enligt 5 § har en patient rätt att få     patienten inte kan läsas direkt från läkarintyget.
16750: upplysningar om sitt hälsotillstånd, vårdens och         På läkarintygen antecknas diagnoserna på pa-
16751: behandlingens betydelse, olika vård- och be-          tientens sjukdom eller andra hälsoproblem i
16752: handlingsalternativ och deras verkningar samt         textform och med motsvarande koder enligt sjuk-
16753: om andra omständigheter som hänför sig tili           domsklassifikationen ICD-10. Social- och hälso-
16754: vården och behandlingen. Upplysningar ges             vårdsministeriet har gett forsknings- och utveck-
16755: dock inte mot patientens vilja eller om de skulle     lingscentralen för social- och hälsovården (Sta-
16756: medföra allvarlig fara för patientens hälsa. Den-     kes) i uppdrag att redigera, publicera och uppda-
16757: na skyldighet att ge information innebär oftast       tera den finska upplagan av sjukdomsklassifika-
16758: att läkaren normalt måste berätta för patienten       tionen. Den finska upplagan är en översättning
16759: vilka diagnoser som gäller honom och att diagno-      av Världshälsoorganisationens (WHO) engelska
16760: serna skall införas i journalhandlingarna.            upplaga av sjukdomsklassifikationen ICD-10.
16761:     Med stöd av 12 § lagen om patientens ställning    Social- och hälsovårdsministeriet har beslutat att
16762: och rättigheter har social- och hälsovårdsminis-      sjukdomsklassifikationen skall tas i bruk
16763: teriet 25.2.1993 meddelat föreskrifter om förande     1.1.1996. Den finska upplagan är avfattad på tre
16764:  och förvaring av journalhandlingar. Yrkesutbil-      språk: finska, svenska och latin. Det finns alltså
16765:  dade personer inom hälso- och sjukvården och         inte några hinder för användandet av finska i
16766:  verksamhetsenheterna för hälso- och sjukvård         diagnoser som anges i textform.
16767:  skall föra journalhandlingar i enlighet med dessa       Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
16768:  föreskrifter. 1 föreskrifterna betonas journa1-      inleda en revidering av bestämmelserna omjour-
16769:  handlingarnas klarläggande betydelse.                nalhandlingar 1999. 1 detta sammanhang kom-
16770:     Diagnoserna antecknas ofta på ett främmande       mer ministeriet också att utreda om det är nöd-
16771:  språk ijournalhandlingarna. Detta försvårar pa-      vändigt meddela särskilda föreskrifter om läkar-
16772:  tientens möjligheter att förstå anteckningarna i     intyg. Ministeriet kan enligt lagen om yrkesutbil-
16773:  handlingarna. Också i epikriserna används            dade personer inom hälso- och sjukvården (559/
16774:  många uttryck av främmande ursprung. Det är           1994) vid behov meddela sådana föreskrifter.
16775:  dock den yrkesutbildade personalens skyldighet
16776:  att förklara innehållet i handlingarna för patien-
16777:  ten.
16778:       Helsingfors den 17 december 1998
16779: 
16780:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
16781:                                            KK 1362/1998 vp
16782: 
16783: Kirjallinen kysymys 1362
16784: 
16785: 
16786: 
16787: 
16788:                                    Raimo Vistbacka /ps: Vetelin Kalliojärven tien peruskorjaus- ja
16789:                                       päällystystyön loppuunsaattamisesta
16790: 
16791: 
16792:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16793:     1990-luvun alkupuolella peruskorjattiin ja        työn ajalta, joten hanke on kiinni vain sen vaati-
16794: päällystettiin Vetelin kunnassa kulkevasta noin       masta suhteellisen pienestä määrärahasta. Tie-
16795: yhdeksän kilometrin pituisesta Kalliojärven ties-     piirin niukoista kunnossapitomäärärahoista sen
16796: tä suurin osa eli noin kuuden kilometrin pituinen     toteuttaminen lienee kuitenkin ylivoimaista. Sik-
16797: osuus ns. Nykäsen tien peruskorjauksesta yli jää-     si hankkeelle tulisi osoittaa pikaisesti rahaa mi-
16798: neillä varoilla. Kunnostamatta ja päällystämättä      nisteriön toimesta ja samalla ryhtyä valmistele-
16799: jäi vajaan kolmen kilometrin mittainen osuus          maan mainittujen Lappajärven suuntaan kulke-
16800: asutustaajaman kohdalla rahojen loputtua.             vien kahden tieosuuden peruskorjausta.
16801:     Tämä mainittu tieosuus on edelleenkin kor-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16802: jaamattaja päällystämättäja sen kunnossapitoa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16803: kio on viime vuosina laiminlyöty jättämällä mm.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16804: sepelöinti tekemättä. Tämän seurauksena tie-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16805:  osuus on päässyt erittäin huonoon kuntoon ja
16806:  haittaa Kalliojärven kylän asukkaiden ja tien                   Mihin toimiin ja millä aikataululla
16807:  vaikutuspiirissä olevien yritysten jokapäiväistä            Hallitus aikoo ryhtyä Vetelin kunnassa
16808:  asiointia. Edelleen tilannetta huonontaa vielä se,          kulkevan Kalliojärven tien peruskor-
16809:  ettei kylältä Lappajärven suuntaan olevien tei-             jauksenja päällystämisen loppuunsaatta-
16810:  den, Kalliojärven - LuomaJan ja LuomaJan -                  miseksi sekä kylästä Lappajärven suun-
16811:  Itäkylän liikennejärjestelyjä ole myöskään pa-              nan yhteyden muodostavien kahden tie-
16812:  rannettu.                                                   osuuden vastaavien töiden aloittamisek-
16813:     Kalliojärven tien kunnostamatta olevasta                 si?
16814:  osuudesta ovat suunnitelmat valmiit jo tehdyn
16815: 
16816:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
16817: 
16818:                                          Raimo Vistbacka /ps
16819: 
16820: 
16821: 
16822: 
16823:  280043
16824: 2                                         KK 1362/1998 vp
16825: 
16826: 
16827: 
16828: 
16829:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16830: 
16831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tilanne paikallistiellä 17833 Luomalan ja Itä-
16832: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kylän välillä on edellisen kaltainen. Vähäliiken-
16833: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teistä soratietä jaksolla on noin 4 km. Peruskor-
16834: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           jausta ei ole tienpidon ohjelmissa.
16835: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            Vaasan tiepiirissä on yleisistä teistä sorapin-
16836: sen n:o 1362:                                        taisia yli 3 000 km, joista valtaosa on vilkkaam-
16837:                                                      min liikennöityjä kuin nyt puheena olevat tiet.
16838:            Mihin toimiin ja millä aikataululla       Vähäliikenteisten teiden päällystämistä tärkeäm-
16839:        Hallitus aikoo ryhtyä Vetelin kunnassa        mäksi on Tielaitoksessa tiedostettu runkokeliri-
16840:        kulkevan Kalliojärven tien peruskor-          kosta aiheutuvien haittojen torjuminen, mihin
16841:        jauksenja päällystämisen loppuunsaatta-       tienpidossa onkin ryhdytty mahdollisuuksien
16842:        miseksi sekä kylästä Lappajärven suun-        mukaan panostamaan. Koska perustienpidon
16843:        nan yhteyden muodostavien kahden tie-         rahoitustaso mahdollistaa vain hyvin suppean
16844:        osuuden vastaavien töiden aloittamisek-       vuosiohjelman, valitaan parantamiskohteet ensi
16845:        si?                                           sijassa hyvän vaikuttavuuden pohjalta. Etusijalle
16846:                                                      tulevat tällöin kohteet, joissa selvitään halvoin
16847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toimenpitein ja vaikutetaan mahdollisimman
16848: vasti seuraavaa:                                     suureen liikennesuoritteeseen, eli töitä voidaan
16849:                                                      tehdä vain vilkkaasti liikennöidyillä teillä. Mikäli
16850:     Kalliojärven paikallistie 17853 on vähäliiken-   kelirikkahaittojen poistoon pystytään suuntaa-
16851: teinen (keskimääräinen liikenne alle l 00 autoa!      maan varoja tulevinakin vuosina, on mahdollista
16852: vrk) yhdystie Vetelin Räyringin ja Lappajärven        saada nyt kyseessä olevien teidenkin pahimmat
16853: LuomaJan välillä. Tien pituus on noin 12 km, ja       kohdat korjattua lähivuosina. Korjausohjelma ei
16854: siitä on puolet sorapintaista. Runkokelirikkoa        kuitenkaan mahdollista koko tien parantamista
16855: on tiellä ollut vähäisessä määrin, mutta se on       ja päällystämistä, vaan tarkoituksena on korjata
16856: hoito- ja kunnostustoimin voitu pitää liikennettä     vain runkokelirikkokohdat, jotta apua riittäisi
16857: tyydyttävässä kunnossa muiden vastaavien sora-        mahdollisimman monelle tielle ja saataisiin ensin
16858: teiden tapaan. Tien peruskorjaukseen ja päällys-      teiltä kelirikko pois.
16859: tämiseen ei perustienpidon nykyisellä rahoitusta-
16860: solla ole mahdollisuuksia.
16861: 
16862:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
16863:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
16864:                                            KK 1362/1998 vp                                              3
16865: 
16866: 
16867: 
16868: 
16869:                                         Tili Riksdagens Talman
16870: 
16871:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       maJa och Itäkylä påminner om föregående. Den
16872: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        glest trafikerade grusvägen är 4 km lång. Ingen
16873: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      grundförbättring ingår i väghållningsprogram-
16874: man Raimo Vistbacka undertecknade skriftliga          men.
16875: spörsmål nr 1362:                                        Av de allmänna vägarna i Vasa vägdistrikt är
16876:                                                       över 3 000 km grusbelagda. Lejonparten av dessa
16877:            Hur och när ämnar Regeringen skrida        är livligare trafikerade än de vägar som nu är i
16878:        tili åtgärder för att slutföra grundförbätt-   fråga. Vid Vägverket är man medveten om att det
16879:        ringen och asfalteringen av Kalliojärvivä-     är viktigare att förebygga skador tili följd av
16880:        gen i Vetil kommun samt för att inleda         tjällossning än att asfaltera glest trafikerade vä-
16881:        motsvarande arbeten på de två vägsträck-       gar. Väghållningen har därför i mån av möjlighet
16882:        or som förbinder Kalliojärvi med orter i       börjat satsa på förebyggande av tjälskador. Ef-
16883:        riktning mot Lappajärvi?                       tersom basväghållningens finansieringsnivå en-
16884:                                                       dast ger möjlighet tili ett mycket begränsat års-
16885:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         program, väljs förbättringsobjekten primärt ut-
16886: anföra följande:                                      gående från effektivitetskriterier. Därför priori-
16887:                                                       teras objekt som kan åtgärdas för låg kostnad
16888:    Kalliojärvivägen (bygdeväg 17853) är en glest      och som resulterar i ett så fördelaktigt trafikarbe-
16889: trafikerad förbindelseväg mellan Röringe i Vetil      te som möjligt, d.v.s. arbeten kan utföras endast
16890: och LuomaJa i Lappajärvi. Trafiken uppgår i           på de livligt trafikerade vägarna. Om det även
16891: genomsnitt tili mindre än 100 bilar/dygn. Vägens      under de kommande åren kan anvisas medel för
16892: längd är ca 12 km, och hälften av denna sträcka       avvärjande av skador till följd av tjällossning, är
16893: är grusbelagd. Bastjälskador har förekommit i         det möjligt att de värsta ställena även på de vägar
16894: mycket ringa grad på vägen, men den har i likhet      som nu är i fråga repareras inom de närmaste
16895: med motsvarande grusvägar genom underhålls-           åren. Reparationsprogrammet ger dock inte
16896: och förbättringsåtgärder kunnat hållas i ett för      möjlighet tili förbättring och asfaltering av hela
16897: trafiken tillfredsställande skick. Med basväghåll-    vägen, utan avsikten är att reparera endast de
16898: ningens nuvarande finansieringsnivå finns det         ställen som skadats vid tjällossningen. På så sätt
16899: inga möjligheter tili grundförbättring och asfal-     kan hjälp anvisas till så många vägar som möjligt
16900: tering av vägen.                                      och då kan tjälskadorna på vägarna först elimi-
16901:    Situationen på bygdeväg 17833 mellan Luo-          neras.
16902: 
16903:      Helsingfors den 21 december 1998
16904: 
16905:                                                                           Trafikminister Matti Aura
16906:                                            KK 1363/1998 vp
16907: 
16908: Kirjallinen kysymys 1363
16909: 
16910: 
16911: 
16912: 
16913:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Tärkeiden sivukirjastojen toiminnan
16914:                                        turvaamisesta
16915: 
16916: 
16917:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16918:    Kuntien valtionapujen leikkaaminen on joh-          denryhmien lukemismahdollisuutta heikentäen.
16919: tamassa siihen, että sivukirjastoja lopetetaan.        Esimerkiksi työttömistä monet saattavat sivukir-
16920: Rovaniemen kaupungissa on otettu esille kahden         jaston lopettamisen vuoksi menettää jopa mah-
16921: ison kaupunginosan, Ounasrinteen ja Korkalo-           dollisuuden seurata päivittäin sanomalehteä, mi-
16922: vaaran, sivukirjastojen lakkautus. Kumman-             hin sivukirjasto on antanut mahdollisuuden.
16923: kaan sivukirjaston osalta kyse ei ole kävijämää-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16924: rän vähäisyydestä. Ounasrinteen sivukirjastossa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16925: käy päivittäin 400-500 asiakasta, Korkalovaa-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16926: ran kirjastossa 300-400 asiakasta.                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16927:    Jos sivukirjastot lakkautetaan, toimi kohdis-
16928: tuu erityisesti niihin ihmisiin, joilla ei ole omaa              Mihin toimiin Hallitus ryhtyy turva-
16929: kulkuneuvoa tai joiden tulot ovat niin vähäiset,              takseen erityisesti pienituloisille tärkei-
16930: että kulkemiskustannukset keskustan kirjastoon                den sivukirjastojen säilymisen, joiden sul-
16931: nousevat liian suuriksi ja niistä luovutaan. Sivu-            kemista käsitellään parhaillaan myös
16932: kirjastojen lakkautus siis kohdistuisi ennen muu-             Rovaniemen kaupungissa?
16933: ta työttömiin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin näi-
16934: 
16935:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
16936: 
16937:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
16938: 
16939: 
16940: 
16941: 
16942:  280043
16943: 2                                           KK 1363/1998 vp
16944: 
16945: 
16946: 
16947: 
16948:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16949:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kuntien kirjastojen käyttömenot ovat vain n.
16950: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          1 % kuntien käyttötalouden kokonaismenoista.
16951: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Näin ollen suunnitellut leikkaukset helpottaisi-
16952: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          vat kuntien taloutta vain marginaalisesti. Sen
16953: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          sijaan leikkaukset heikentäisivät kirjastoverkon
16954: myksen n:o 1363:                                       palvelukykyä eräissä tapauksissa tavalla, joka on
16955:                                                        ristiriidassa uuden kirjastolain asettamien vel-
16956:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy turva-         voitteiden kanssa. Vuoden 1999 alussa voimaan
16957:        takseen erityisesti pienituloisille tärkei-     tuleva kirjastolakihan edellyttää, että väestölle
16958:        den sivukirjastojen säilymisen, joiden sul-     tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet kirjasto- ja
16959:        kemista käsitellään parhaillaan myös            tietopalveluiden käyttöön. Ongelmallisimmil-
16960:        Rovaniemen kaupungissa?                         laan vireillä olevat kirjastojen toimipaikkojen
16961:                                                        supistukset ovat tämän tavoitteen vastaisia.
16962:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Euroopan neuvosto järjesti tänä syksynä se-
16963: vasti seuraavaa:                                       minaarin aiheesta Demokratia ja kirjastot. Semi-
16964:                                                        naari totesi kannanotossaan, että demokraatti-
16965:    Julkisen talouden ongelmien takia kunnat            sen yhteiskunnan käyttövoimana ovat valistu-
16966: ovat suunnitelleet ensi vuoden talousarvioiden         neet, yhteisistä asioista kiinnostuneet ja innostu-
16967: käsittelyn yhteydessä suurehkoja leikkauksia           neet ihmiset. Jokaisen demokraattisesti toimivan
16968: myös kirjastotoimeen. Julkisuudessa olleiden tie-      järjestelmän on taattava kansalaisille mahdolli-
16969: tojen perusteella leikkauksia ollaan kohdista-         suus saada informaatiota ja tietoa. Tämän mah-
16970: massa nyt erityisesti kirjastoverkon purkamiseen       dollisuudenjärjestämisessä kirjastoilla on tärkeä
16971: ja kirjastopalvelujen saavutettavuuden heikentä-       tehtävä. Kirjastopalvelut ovat osa koulutusjär-
16972: miseen. Lakkautusuhan alla on useita sivukirjas-       jestelmää ja itseopiskelua, ne ovat tutkimuksen ja
16973: toja ja kirjastoautoja, joiden toiminnan jatkumi-      kehittämistyön perusta, ne ovat monien kansa-
16974: nen on käyttölukujen valossa ja taloudellisesti        laisyhteiskunnan toimintojen kohtaus- ja palve-
16975: arvioiden täysin perusteltua.                          lupaikkoja ja ne tukevat jokaisen ihmisen kehit-
16976:    Kirjastoverkko on Suomessa rakennettu hy-           tymistä yksilönä ja oman yhteisönsä jäsenenä.
16977: vin rationaaliseksi ja taloudellisesti toimivaksi.         Päätösvalta kunnallisesta kirjastoverkosta on
16978: Siitä ovat esimerkkinä noin 200 kirjastoautoa,         kunnallisilla päättäjillä, eikä hallituksella ole
16979: jotka palvelevat haja-asutusalueiden ja uusien         mahdollisuuksia suoraan vaikuttaa kirjastover-
16980: asuntoalueiden asukkaita sekä usein myös kou-          kon muutoksiin. Kirjastojen käyttäjät ovat muu-
16981: luja, päiväkoteja sekä terveys- ja sosiaalialan lai-   tamissa kunnissa saaneet aktiivisella toiminnal-
16982: toksia. Sivukirjastoja on nykyisin lähinnä vain        laan estettyä kirjastojen lakkauttamisen ja tätä
16983: kaupunkikuntien lähiöissä tai muissa taajamissa,       kansalaisaktiivisuutta tarvittaisiin enemmänkin.
16984: joista löytyy riittävä väestöpohja kiinteän palve-         Hallitus toivoo, että kunnalliset päättäjät
16985: lupaikan ylläpitämiselle. Monissa tapauksissa si-      punnitsisivat tarkoin ennen lopullisten päätösten
16986: vukirjasto toimii myös koulukirjastona, koska          tekoa kirjastoverkon harventamisesta saavutet-
16987: Suomessa on hyvin vähän erillisiä koulukirjasto-       tavat taloudelliset hyödyt suhteessa palveluky-
16988: ja. Lakkauttamisten haitalliset seurausvaikutuk-       vyn heikentymisen aiheuttamiin menetyksiin.
16989: set saattavat olla paljon ajateltua laajemmat.
16990: 
16991:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
16992: 
16993:                                                                           Ministeri Suvi-Anne Siimes
16994:                                                KK 1363/1998 vp                                                  3
16995: 
16996: 
16997: 
16998: 
16999:                                             Tili Riksdagens Talman
17000: 
17001:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           driftsekonomin. Sålunda är de planerade ned-
17002: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-             skärningarna bara tili marginell hjälp i kom-
17003: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-           munernas ekonomi. Däremot försämrar ned-
17004: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade skrift-              skärningarna i vissa fall biblioteksväsendets ser-
17005: liga spörsmå1 nr 1363:                                     viceförmåga på ett sätt som strider mot de skyl-
17006:                                                            digheter som den nya bibliotekslagen ålägger.
17007:             Vilka åtgärder kommer Regeringen att           Biblioteks1agen, som träder i kraft vid ingången
17008:         vidta för att trygga bevarandet av de i            av 1999, förutsätter ju att befo1kningen erbjuds
17009:         synnerhet för småinkomsttagare viktiga             lika möjligheter att använda biblioteks- och in-
17010:         filia1biblioteken, när en stängning av dem         formationstjänster. Som mest problematiska
17011:         som bäst behand1as också i Rovaniemi               strider de aktuella nedskärningarna av bibliote-
17012:         stad?                                              kens verksamhetsställen mot detta mål.
17013:                                                               Europarådet ordnade i höstas ett seminarium
17014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              kring temat demokratin och biblioteken. Semi-
17015: anföra följande:                                           nariet kunde i sitt ställningstagande konstatera
17016:                                                            att drivkraften i ett demokratiskt samhälle utgörs
17017:     Tili följd av problemen i den offentliga ekono-        av upp1ysta och entusiastiska människor som är
17018: min har kommunerna i samband med behand-                   intresserade av gemensamma angelägenheter.
17019: Iingen av nästa års budget planerat större ned-            Varje demokratiskt fungerande system måste ga-
17020: skärningar också i biblioteksväsendet. Enligt              rantera medborgarna möjlighet att få informa-
17021: uppgifter i offentligheten träffar nedskärningar-          tion och kunskap. När det gäller att ordna denna
17022: na just nu särski1t biblioteksnätet och tillgången         möjlighet har biblioteken en viktig uppgift. Bib-
17023: tili bibliotekstjänster försämras. Ett flertal filial-     liotekstjänsterna är en del av utbildningssystemet
17024: bibliotek och biblioteksbussar är indragnings-             och sjä1vstudierna, de är grunden för undersök-
17025: hotade, fast det i skenet av användningssiffror            ningar och utvecklingsarbete, de tjänstgör som
17026: och ekonomiska bedömningar är fullt motiverat              mötes- och serviceplats för många av medborgar-
17027: att fortsätta verksamheten.                                samhällets funktioner och de stöder varje män-
17028:     Biblioteksnätet i Finland är uppbyggt så att           niskas utveckling som individ och som medlem i
17029: det fungerar mycket rationellt och ekonomiskt.             sin egen grupp.
17030: Exempel på detta utgör de cirka 200 biblioteks-               Rätten att besluta om det kommunala biblio-
17031: bussar som betjänar invånarna i glesbygdsom-               teksväsendet finns hos de kommunala besluts-
17032: råden och nya bostadsområden samt ofta också               fattarna, och regeringen har inte möjligheter att
17033: skolor, daghem samt inrättningar inom hä1so-               direkt inverka på ändringar i biblioteksnätet.
17034:  och socialvården. Filialbibliotek finns numera            Biblioteksanvändarna har i några kommuner ge-
17035:  närmast i stadskommunernas förorter eller an-             nom sin aktiva verksamhet lyckats hindra att
17036:  dra tätorter med tillräckligt befolkningsunder1ag         bibliotek har dragits in och sådan medborgarak-
17037:  för ett fast serviceställe. 1 många fall tjänar filial-   tivitet skulle det behövas mer av.
17038:  biblioteket också som sko1bibliotek, eftersom                Regeringen önskar att de kommunala besluts-
17039:  Finland har väldigt få särskilda skolbibliotek. De        fattarna noga överväger den ekonomiska nyttao
17040:  negativa följderna av indragningarna kan vara             av ett glesare biblioteksnät i relation tili de förlus-
17041:  mycket större än man tänkt sig.                           ter som den försämrade serviceförmågan orsa-
17042:      De kommunala bibliotekens driftsutgifter är           kar, innan de slutliga besluten fattas.
17043:  bara ca 1 % av kommunernas totala utgifter för
17044: 
17045:       Helsingfors den 21 december 1998
17046: 
17047:                                                                                  Minister Suvi-Anne Siimes
17048:                                              KK 1364/1998 vp
17049: 
17050: Kirjallinen kysymys 1364
17051: 
17052: 
17053: 
17054: 
17055:                                      Jukka Gustafsson /sd ym.: Tarurockiin kohdistuvasta lähes 200
17056:                                         henkilön irtisanomisuhasta
17057: 
17058: 
17059:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17060: 
17061:    Tampereella toimivan ja myös kansainvälistä           siihen, että Tarurockin uustuotantoa ajettaisiin
17062: menestystä saaneen Tarurockin ympärille ollaan           alas. Kysymys on tällöin koko Suomelle tärkeäs-
17063: rakentamassa epävarmuustekijöitä, jotka pa-              tä vientiteollisuudesta, jolla omalla yritysalal-
17064: himmillaan voivat johtaa laajoihin irtisanomisiin        laan on noin 30 prosentin osuus maailman kai-
17065: ja voivat vaarantaa pidemmällä aikavälillä Taru-         voskonemyynnistä.
17066: rockin uustuotannon. Tarurock on ollut ruotsa-              Mielestämme valtioneuvoston tulee kantaa
17067: laisen Sandvikin omistuksessa vuodesta 1996              huolta paitsi työllisyydestä myös korkean osaa-
17068: lähtien. Myös ruotsalaisten omistuksessa olevan          misenja ammattitaidon säilymisestä Suomessa ja
17069: Atlas Copcon kanssa Sandvik/Tamrock hallitsee            Tampereella sekä pyrkiä käytettävissään olevin
17070: noin 60 prosentin markkinaosuuden maailmalle             keinoin vaikuttamaan siihen, että menestyvä yri-
17071: myytävistä kaivos- ja urakointilaitteista, osassa        tysrakenne pidetään terveenä ja toimivana maas-
17072: tuotteista jopa yli 60 prosenttia.                       samme.
17073:     Tällä hetkellä Tarurockin Suomen yksiköt                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17074: ovat kaikki kannattavia. Tämänkin vuoden bud-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17075: jettitavoite ollaan saavuttamassa, jopa ylitetään        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17076:  lehtitietojen mukaan.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17077:     Tarurockin omistajataho on ilmoittanut pyr-
17078:  kivänsä irtisanomaan lähes 200 henkilöä - 130                     Onko Hallitus tietoinen Tampereella
17079:  toimihenkilöä ja 50 työntekijää- tässä tilantees-              Tarurockiin kohdistuvasta lähes 200 hen-
17080:  sa, jossa erityisesti markkinointi- ja suunnittelu-            kilön irtisanomisuhasta ja siitä mahdolli-
17081:  osastolla tulisi voida tehdä juuri nyt töitä, jotta            suudesta, että tärkeä erityisosaaminen
17082:  saataisiin uusia tilauksia.                                    voi jäädä hyödyntämättä, ja
17083:     Tarurockin osaava henkilöstö on oikeutetusti                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17084:  ylpeä saavutuksistaan: maailman parhaista po-                  menestyvän toiminnan turvaamiseksi ja
17085:  raus- ja Iastauslaitteista. Henkilökunnalla on                 kehittämiseksi sekä työpaikkojen säilyt-
17086:  kiistatonta osaamista ja ammattitaitoa, jota ei                tämiseksi Tampereella ja mahdollisten
17087:  ole varaa jättää hyödyntämättä.                                uusien korvaavien työpaikkojen luomi-
17088:     On aiheellisesti tuotu esille se pelko, että ruot-          seksi Tampereelle?
17089:  salainen kilpaileva yritys Atlas Copco voi pyrkiä
17090: 
17091:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
17092: 
17093:            Jukka Gustafsson /sd             Eila Rimmi /vas                 Reino Ojala /sd
17094:            Arja Ojala /sd                   Pia Viitanen /sd                Markku Vuorensola /kesk
17095:                                             Kari Kantalainen /kok
17096: 
17097: 
17098: 
17099: 
17100:  280043
17101: 2                                           KK 1364/1998 vp
17102: 
17103: 
17104: 
17105: 
17106:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17107: 
17108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Oyj:n, kuntien, teknologiakeskusten ja työmark-
17109: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kinajärjestöjen kanssa hankekokonaisuuksia,
17110: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          joilla parannetaan Pirkanmaan liiketoimintaym-
17111: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka               päristöä ja helpotetaan sopeutumista teollisuu-
17112: Gustafssonin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         den rakennemuutoksesta syntyviin häiriöihin.
17113: myksen n:o 1364:                                         Hallitus seuraa Tampereen sopeutumista raken-
17114:                                                          nemuutokseen ja tarvittaessa käynnistää yritys-
17115:           Onko Hallitus tietoinen Tampereella            ten toimintaympäristöä parantavia lisä toimenpi-
17116:        Tarurockiin kohdistuvasta lähes 200 hen-          teitä, joita työvoima- ja elinkeinokeskus on alu-
17117:        kilön irtisanomisuhasta ja siitä mahdolli-        eellaan kartoittanut.
17118:        suudesta, että tärkeä erityisosaaminen                Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on
17119:        jää hyödyntämättä, ja                             ryhtynyt seuraaviin Tarurockin irtisanomista en-
17120:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            nakoiviin toimenpiteisiin. Yhteistyössä metalli-
17121:        menestyvän toiminnan turvaamiseksi ja             teollisuuden keskusliiton ja Teollisuuden ja työn-
17122:        kehittämiseksi sekä työpaikkojen säilyt-          antajien keskusliiton paikallisjärjestöjen kanssa
17123:        tämiseksi Tampereella ja mahdollisten             on käynnistetty kartoitus metallialan työnantaji-
17124:        uusien korvaavien työpaikkojen luomi-             en rekrytointisuunnitelmista ja henkilöstötar-
17125:        seksi Tampereelle?                                peista palvelemaan nopeaa tiedon saantia avoi-
17126:                                                          mista tai avoimiksi tulevista työpaikoista ja tar-
17127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             peista käynnistää työvoimapoliittista täydennys-
17128: vasti seuraavaa:                                         koulutusta. Alustavasti on selvitetty, että muuta-
17129:                                                          missa voimakkaasti kasvavissa lähinnä infor-
17130:    Hallitus on tietoinen Tarurockin suunnitel-            maatiotekniikan ja elektroniikka-alan yrityksis-
17131: mista irtisanoa henkilöstöä Tampereella. Taru-            sä olisi kiinnostusta muuntokoulutuksenjälkeen
17132: rock ja sen omistaja Sandvik tekevät kuitenkin            rekrytoida Tarurockista irtisanottavia henkilöi-
17133: itsenäisesti strategiset ratkaisunsa ja niihin halli-     tä. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi kuitenkin
17134: tuksella ei ole mahdollisuuksia puuttua. Yritys           ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin vasta, kun
17135: on ilmoittanut irtisanomisuhasta Pirkanmaan               Tarurockista irtisanottavat henkilöt ovat tiedos-
17136: TE-keskukselle, joka on käynnistänyt neuvotte-            sa. Tampereen työvoimatoimisto on varautunut
17137: lut yhtiön työnantaja- ja työntekijäosapuolten            myös järjestämään tehostetut palvelut työttö-
17138: kanssa.                                                   miksi jääville henkilöille siten, että välittömästi
17139:     Hallituksen toteuttaman elinkeinopolitiikan           laaditaan yksilölliset osaamiskartoitukset sekä
17140: periaatteena on vaikuttaa yritysten toimintaym-           koulutus- ja työllistymissuunnitelmat.
17141: päristöön niin, että se on kansainvälisesti kilpai-          Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
17142: lukykyinen. Koneenrakennuksen toimintaym-                 valtion eri organisaatiot Tampereella ja Pirkan-
17143: päristö on Tampereen seudulla kilpailukykyinen            maalla ovat ryhtyneet moniin toimenpiteisiin
17144: ja alan osaaminen on siellä huippuluokkaa. Tä-            Tampereen alueen rakennemuutoksen aiheutta-
17145: hän valtio osaltaan vaikuttaa Tampereen teknil-           mien ongelmien helpottamiseksi. Konkreettisiin
17146: lisen korkeakoulun, Teknologian kehittämiskes-            toimiin Tamrock Oy:n suunnittelemien irtisano-
17147: kuksen rahoituksen ja osaamiskeskusohjelman               mistenjohdosta voidaan ryhtyä vasta, kun irtisa-
17148: välityksellä. Valtionhallinnon paikallisorgani-           nottavat henkilöt sekä heidän koulutustaustansa
17149: saatio, Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokes-             ja työkokemuksensa on tiedossa.
17150: kus, toteuttaa yhteistyössä yritysten, Finnvera
17151: 
17152:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
17153: 
17154:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
17155:                                             KK 1364/1998 vp                                                3
17156: 
17157: 
17158: 
17159: 
17160:                                          Tili Riksdagens Talman
17161: 
17162:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Birkaland och underlätta anpassningen tili de
17163: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          störningar som strukturomvandlingen inom in-
17164: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        dustrin förorsakar. Regeringen följer med i hur
17165: man Jukka Gustafsson m.fl. undertecknade                Tammerfors lyckas anpassa sig tili strukturom-
17166: skriftliga spörsmål nr 1364:                            vandlingen och vidtar vid behov sådana extra
17167:                                                         åtgärder i syfte att förbättra företags verksam-
17168:           Är Regeringen medveten om den upp-            hetsbetingelser som TE-centralen har gjort en
17169:        sägning som i Tammerfors hotar närmare           kartläggning av.
17170:        200 anställda vid Tamrock och om den                 Birkalands arbetskrafts- och näringscentral
17171:        möjlighet att viktig know-how förblir            har vidtagit följande åtgärder med tanke på de
17172:        outnyttjad, och                                  förestående uppsägningarna vid Tamrock. För
17173:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         att informationen om de arbetsplatser som är
17174:        för att säkerställa att verksamheten fort-       Iediga eller blir Iediga snabbt skall spridas och f6r
17175:        sätter framgångsrik och utvecklas och för        att utreda behovet att starta arbetskraftspolitisk
17176:        att arbetsplatserna i Tammerfors kan             kompletterande utbildning har man i samarbete
17177:        tryggas och eventuella nya ersättande ar-        med Metallindustrins Centralförbund MET:s
17178:        betstiiifållen kan skapas?                       och lndustrins och Arbetsgivarnas Centralför-
17179:                                                         bunds lokalorganisationer startat en kartlägg-
17180:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ning av vilka rekryteringsplaner och personal-
17181: anföra följande:                                        mässiga behov arbetsgivarna inom metallbran-
17182:                                                         schen har. Enligt en preliminär kartläggning har
17183:     Regeringen känner till Tamrocks planer på att       några starkt växande företag, närmast inom in-
17184: säga upp personai i Tammerfors. Tamrock och             formationstekniken och elektronikbranschen,
17185: dess ägare Sandvik fattar dock sina strategiska         visat intresse för att efter en omskolning anställa
17186: beslut självständigt och regeringen har ingen           sådana personer som Tamrock säger upp. Ar-
17187: möj1ighet att ingripa i dessa. F öretaget har infor-    betskrafts- och näringscentralen kan dock vidta
17188: merat Birkalands arbetskrafts- och näringscen-          konkreta åtgärder först när man vet vilka de
17189: tra1 om hotet om uppsägningar och TE-centralen          personer som Tamrock skall säga upp är. Arbets-
17190: har in1ett förhand1ingar med arbetstagarnas och         kraftsbyrån i Tammerfors är också beredd att
17191: arbetsgivarens representanter.                          tillhandahålla dem som blir arbetslösa effektive-
17192:      En av principerna hos den näringspolitik som       rade tjänster vilket innebär att man omedelbart
17193: regeringen bedriver är att påverka företags verk-       gör kartläggningar av personernas kunskaper
17194: samhetsmiljö så att den skall vara internationellt      samt gör upp individuella utbildnings- och syssel-
17195: sett konkurrenskraftig. 1 fråga om maskintill-          sättningsplaner.
17196: verkning är verksamhetsbetingelserna i Tammer-              Med anledning av det som anförts ovan kon-
17197: forstrakten gynnsamma och där finns även hög-           staterar regeringen att statsförvaltningens orga-
17198: klassig know-how. Staten har en del i allt detta        nisationer i Tammerfors och Birkaland har vid-
17199: genom Tammerfors tekniska högskola, den fi-             tagit många åtgärder för att lindra de problem
17200:  nansiering som beviljas av Teknologiska utveck-        som strukturomvandlingen i Tammerforsregio-
17201: lingscentralen och kunskapscentraprogrammet.            nen vållar. Några konkreta åtgärder med anled-
17202:  Statsförvaltningens lokala organisation, Birka-        ning av de uppsägningar som Tamrock Oy plane-
17203:  lands arbetskrafts- och näringscentral, genomför       rar kan vidtas först efter det att man fått känne-
17204:  tillsammans med företag, Finnvera Abp, kom-            dom om vilka de personer som blir uppsagda är
17205:  munerna, teknologicentra och arbetsmarknads-           och viiken utbildningsmässig bakgrund och ar-
17206:  organisationerna projekthelheter vilkas syfte är       betserfarenhet de har.
17207:  att förbättra företags verksamhetsbetingelser i
17208: 
17209:      Helsingforsden 21 december 1998
17210: 
17211:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
17212:                                           KK 1365/1998 vp
17213: 
17214: Kirjallinen kysymys 1365
17215: 
17216: 
17217: 
17218: 
17219:                                   Pentti Tiusanen /vas: Talvirengaspakon säätämisestä ulkomaisille
17220:                                      ajoneuvoille
17221: 
17222: 
17223:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17224: 
17225:     Ulkomainen liikenne on jatkuvasti kasvanut       Kuitenkin hallituksella on tässä apunaan kehit-
17226: 1990-luvulla erityisesti itäisen Suomen valtateil-   tynyt ja nopea tietotekniikka.
17227: lä. Tämä näkyy raskaan itäliikenteen lisääntymi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17228: senä, joka tapahtuu monesti vajaakuntoisella         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17229: kalustolla. Kymenlaaksossa tehdyn selvityksen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17230: mukaan ulkomaalaisten kuljettajien onnetto-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17231: muusriski verrattuna suomalaisiin oli henkilöau-
17232: tonkuljettajien osalta noin kymmenkertainen ja                 Miksi liikenneministeriössä valmistel-
17233: kuorma-autonkuljettajien osalta noin kaksinker-             tu ulkomaisille ajoneuvoille talvirengas-
17234: tainen. Onnettomuuksien syinä ovat useimmiten               pakon määräävä asetuksen muutos tulee
17235: epäkuntoiset jarrut ja huonokuntoiset renkaat.              voimaan vasta 1.1.2000, ja
17236:     Nyt liikenneministeriössä on valmisteltu ase-              onko Hallitus valmis kiirehtimään ase-
17237: tuksen muutos, joka määrää talvirengaspakon                 tuksen voimaantuloa niin, että se tulisi
17238: myös ulkomaisille ajoneuvoille. Asetus tulisi kui-          voimaan 1.1.1999 tai viimeistään
17239: tenkin voimaan vasta 1.1.2000. Syyksi on kerrot-            15.1.1999?
17240: tu asian kansainvälisen tiedottamisen hitaus.
17241: 
17242:      Helsingissä 2 päivänäjoulukuuta 1998
17243: 
17244:                                          Pentti Tiusanen /vas
17245: 
17246: 
17247: 
17248: 
17249: 280043
17250: 2                                        KK 1365/1998 vp
17251: 
17252: 
17253: 
17254: 
17255:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17256: 
17257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      16 §:n mukaisesti voimassa ainoastaan joulu-,
17258: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tammi- ja helmikuussa.
17259: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Koska asetusmuutos kevyen kaluston talvi-
17260: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-    renkaiden käyttöpakon laajentamiseksi koske-
17261: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      maan myös vastaavia ulkomaisia ajoneuvoja hy-
17262: 1365:                                               väksyttiin tämän vuoden marraskuun 13 päivä-
17263:                                                     nä, eli vain muutama viikko ennen joulukuun
17264:           Miksi liikenneministeriössä valmistel-    alusta alkanutta talvirengaspakkokautta, ei ase-
17265:        tu ulkomaisille ajoneuvoille talvirengas-    tuksen antamisesta jäänyt riittävää tiedotusai-
17266:        pakon määräävä asetuksen muutos tulee        kaa ulkomailta Suomeen tuleville auton käyttä-
17267:        voimaan vasta 1.1.2000, ja                   jille,jotta vaatimus olisi voitu saattaa jo voimaan
17268:           onko Hallitus valmis kiirehtimään ase-    tänä vuonna alkaneelle talvirenkaiden käyttö-
17269:        tuksen voimaantuloa niin, että se tulisi     pakkoajanjaksolle.
17270:        voimaan 1.1.1999 tai viimeistään                 Ehdotusta asetuksen voimaantulon aikaista-
17271:        15.1.1999?                                   miseksi siten, että ulkomaisilta kyseisen luokan
17272:                                                     ajoneuvoilta ryhdyttäisiin vaatimaan kysymyk-
17273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sessä esitetyn mukaisesti talvirenkaita kesken
17274: vasti seuraavaa:                                    meneillään jo olevan talvirenkaiden käyttöpak-
17275:                                                     koajanjakson, ei nähdä mahdolliseksi toteuttaa,
17276:    Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuk-      koska tässäkin tapauksessa ulkomailta Suomeen
17277: sen 16 §:n muutos, johon kysymyksessä viita-        aikoville auton käyttäjille tarvittava tiedotusaika
17278: taan, annettiin 13 päivänä marraskuuta ja asetus-   muutoksesta jäisi riittämättömän lyhyeksi, jotta
17279: muutoksen voimaantulosäännöksen mukaan se           he voisivat kohtuullisessa määrin varautua muu-
17280: tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999 eikä        tokseen.
17281: 1.1.2000 kuten kirjallisen kysymyksen alkuosas-         Edellä todettuun viitaten hallitus ei aio ryhtyä
17282: sa erheellisesti mainitaan.                         toimenpiteisiin, joilla muutettaisiin ulkomaisten
17283:    Kevyen kaluston talvirenkaiden käyttöpakko       ajoneuvojen talvirenkaiden käyttöpakkoa edel-
17284: on ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen    lyttävän asetuksen voimaantuloa.
17285: 
17286:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
17287: 
17288:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
17289:                                           KK 1365/1998 vp                                                3
17290: 
17291: 
17292: 
17293: 
17294:                                        Tili Riksdagens Ta/man
17295: 
17296:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Eftersom ändringen av förordningen, som
17297: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       innebär att vinterdäcksplikten för lätt materiel
17298: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     utsträcks att gälla även motsvarande utländska
17299: man Pentti Tiusanen undertecknade skriftliga         fordon, godkändes den 13 november i år, d.v.s.
17300: spörsmål nr 1365:                                    endast några veckor innan perioden för vinter-
17301:                                                      däcksplikt började den 1 december, kvarstod det
17302:           Varför träder den vid trafikministeriet    inte efter att förordningen givits tillräckligt med
17303:        beredda ändringen av den förordning           tid för informationsspridning tili bilister som
17304:        som ålägger utländska fordon vinter-          kommer från utlandet tili Finland för att det
17305:        däcksplikt i kraft först den 1januari 2000,   skulle ha varit möj1igt att bringa kravet i kraft
17306:        och                                           redan då årets period för vinterdäcksplikt börja-
17307:           är Regeringen beredd att påskynda          de.
17308:        förordningens ikraftträdande så att den           Förslaget att tidigarelägga förordningens
17309:        träder i kraft den 1 januari 1999 eller       ikraftträdande genom att det av utländska for-
17310:        senast den 15 januari 1999?                   don i ifrågavarande klass i enlighet med förslaget
17311:                                                      i spörsmålet skulle krävas vinterdäck mitt i redan
17312:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        pågående period för vinterdäcksplikt kan inte
17313: anföra följande:                                     anses vara möjligt att förverkliga, eftersom den
17314:                                                      erforderliga tiden för information om ändringen
17315:    Ändringen av 16 § förordningen om använd-         även i detta fall skulle vara för kort för de bi1ister
17316: ning av fordon på väg, som det hänvisas tili i       som ämnar komma tili Finland, och dessa skulle
17317: spörsmålet, gavs den 13 november och en1igt          inte i rimlig tid kunna förbereda sig för ändring-
17318: ikraftträdelsebestämme1sen träder den i kraft        en.
17319: den 1 december 1999 och inte den 1januari 2000,          Med hänvisning tili det ovanstående ämnar
17320: som det felaktigt nämns i det skriftliga spörsmå-    regeringen inte skrida till åtgärder för att ändra
17321: lets inledning.                                      ikraftträdandet av förordningen om plikt fOr ut-
17322:    Plikten att använda vinterdäck i fråga om lätt    ländska fordon att använda vinterdäck.
17323: materiel gäller enligt 16 § förordningen om an-
17324: vändning av fordon på väg endast december,
17325: januari och februari.
17326: 
17327:      Helsingfors den 21 december 1998
17328: 
17329:                                                                           Trafikminister Matti Aura
17330:                                             KK 1366/1998 vp
17331: 
17332: Kirjallinen kysymys 1366
17333: 
17334: 
17335: 
17336: 
17337:                                     Eila Rimmi /vas: Yleisen oikeusavun maksuperusteiden määräyty-
17338:                                         misestä yksityishenkilön velkajärjestelyasiassa
17339: 
17340: 
17341:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17342: 
17343:     Saamani tiedon mukaan Tampereen yleinen            ta käräjäoikeuspaikkakunnilla. Valtion oikeus-
17344: oikeusaputoimisto ryhtyy perimään tulevan vuo-         aputoimistot aloittivat toimintansa 1.6.1998, ja
17345: den vaihteessa velkajärjestelyasiakkailtaan 200        ne perustettiin korvaamaan aikaisemmat kun-
17346: markan palvelumaksun lisäksi normaalia oma-            nalliset yleiset oikeusaputoimistot. Oikeusapu-
17347: vastuuosuutta palkkiosta esimerkiksi maksuoh-          lain I6 §:n mukaan kuntien yleisten oikeusapu-
17348: jelman vuosimuutosten valmistelusta velkajär-          toimistojen vakinaiset viranhaltijat ja työsopi-
17349: jestelypäätöksen päivittämiseksi tuomioistui-          mussuhteessa olevat työntekijät nimitetään sa-
17350: messa. Oikeusaputoimiston mukaan tällaisen             man hovioikeuspiirin alueella perustettavaan
17351: asiakirjan laatimisesta peritään asiakkaalta oma-      uuteen virkaan. Uudistuksessa siirtyy valtion vir-
17352: vastuuosuuden määrä I 000-I 500 markan                 koihin yhteensä noin 400 henkilöä (oikeusminis-
17353: paikkiosta (A yleisen oikeusavun ja maksuuo-           terin vastaus kirjalliseen kysymykseen 260/1998
17354: man oikeudenkäynnin palkkioperusteista, II §:n         vp).
17355:  2 momentin 2 kohta, 359/I998, sekä A yleisestä           Kaikissa näissä toimistoissa on tähän saakka
17356:  oikeusavusta ja maksuttomasta oikeudenkäyn-           tehty myös velkajärjestelyhakemuksia ja maksu-
17357:  nistä 358/I998). Paikallisen oikeusaputoimiston       ohjelman muutoshakemuksia. Asetukseen ylei-
17358:  menettely saattaa olla asetuksen mukainen, mut-       sestä oikeusavusta ja maksuttomasta oikeuden-
17359:  ta velkajärjestelyasiakkaan kannalta tilanne on       käynnistä tulisi tehdä tarvittavat muutokset, jot-
17360:  kohtuuton.                                            ta velkajärjestelyasiakkaita kohdeltaisiin ohjel-
17361:     Tämä tulkinta asetuksista johtaa siihen, että      man mukaisesti myös yleisessä oikeusaputoimis-
17362:  velkajärjestelyvelallinen joutuu käytännössä          tossa. Käytännössä tämä johtaisi siihen, että vel-
17363:  vuosittain maksamaan huomattavan summan eli           kajärjestelyasiakkaille ei tulisi määrätä omavas-
17364:  omavastuun velkajärjestelyhakemuksensa uusi-          tuuosuutta saadusta palvelusta. Tällä hetkellä
17365:  misesta. Vaikka velkajärjestelyasiakkaalle jää        korvaukseton etu myönnetään, kun asetuksen
17366:  kuukausittain käyttöönsä tuloistaan todellisesti      2 §:n mukainen nettotulo on yksinäisenä henki-
17367:  vain vähimmäistoimeentuloon yltävä n. 2 000-          löllä enintään 3 900 markkaa ja puolisoilla enin-
17368:  2 500 markkaa, yleisen oikeusavun laskentakri-        tään 3 100 markkaa (asetuksen 5 §).
17369:  teerein hänen "nettotulonsa" ovat selvästi suu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17370:  remmatja häntä voidaan siksi laskuttaa saadusta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17371:  palvelusta sellaistenkin tulojen perusteella, jotka   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17372:  velkajärjestelyohjelmassa on varattu kuuluvaksi       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17373:  elantomenoihin (vrt. yleisestä oikeusavusta ja
17374:  maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun ase-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17375:  tuksen 2 §:n I momentin 3. virke).                            ryhtyä, jotta ylivelkaantuneet voisivat
17376:     Oikeusapulain (1 06/1998) 2 §:n nojalla oikeus-            saada oikeusapua maksuohjelmien hake-
17377:  ministeriö on päättänyt perustaa valtion oikeus-              misessa ja uudistamisessa nykyistä koh-
17378:  aputoimistot 68 paikkakunnalle. Toimistot si-                 tuullisemmin kustannuksin koko valta-
17379:  jaitsevat muutamaa poikkeusta lukuun ottamat-                 kunnan alueella?
17380: 
17381:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
17382: 
17383:                                              Eila Rimmi /vas
17384: 
17385: 
17386: 280043
17387: 2                                           KK 1366/1998 vp
17388: 
17389: 
17390: 
17391: 
17392:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17393: 
17394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          niitä hoitaa, ja toisaalta sellaisia ylivelkaantunei-
17395: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ta, joiden kunta ei tarjoa velkaneuvontaa.
17396: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Kun ylivelkaantunut hakee yleistä oikeus-
17397: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-          apua, hänen taloudellinen tilanteensa selvitetään
17398: min näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            oikeusavun myöntämistä varten, kuten muiden-
17399:  1366:                                                  kin yleistä oikeusapua hakevien henkilöiden.
17400:                                                         Yleisestä oikeusavusta ja maksuttomasta oikeu-
17401:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          denkäynnistä annetussa asetuksessa säädetään
17402:        ryhtyä, jotta ylivelkaantuneet voisivat          perusteet sille, miten oikeusavun hakijan talou-
17403:        saada oikeusapua maksuohjelmien hake-            delliset olosuhteet otetaan huomioon oikeus-
17404:        misessa ja uudistamisessa nykyistä koh-          apua myönnettäessä. Asetus annettiin uudistuk-
17405:        tuullisemmin kustannuksin koko valta-            sen yhteydessä, mutta sisällöltään se on ylivel-
17406:        kunnan alueella?                                 kaantuneiden osalta vastaava kuin oikeusminis-
17407:                                                         teriön määräys, jonka perusteella yleinen oikeus-
17408:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            apu aikaisemmin myönnettiin.
17409: vasti seuraavaa:                                            Pääsääntöisesti hakijan velkojen lyhennyksiä
17410:                                                         tai korkoja ei oteta huomioon oikeusavun myön-
17411:    Yleisimmin ylivelkaantuneita avustavat vel-          tämistä harkittaessa. Tältä osin ylivelkaantuneet
17412: kajärjestelyasioissa kuntien palkkaamat velka-          on kuitenkin asetettu muita oikeusavun hakijoita
17413: neuvojat, joita on lähes sata eri puolilla maata.       parempaan asemaan velkajärjestelyasiassa, sillä
17414: Oikeusministeriö on myöntänyt vuosittain kun-           mainitun asetuksen 15 §:n 3 momentin mukaan
17415: nille tukea päätoimisten velkaneuvojien palk-           heidän osaltaan poikkeuksellisesti hyväksytään
17416: kaamiseen. Lisäksi kuntien antamasta velkaneu-          vähennyksenä myös velanhoitomenot. Lisäksi
17417: vonnasta suoritetaan yksityishenkilön velkajär-          15 §:n 2 momentissa säädetään, että velkajärjes-
17418: jestelystä annetun lain 62 §:n 2 momentin mukai-        telylain mukaisessa maksuohjelmassa vahviste-
17419: sesti kunnille korvaus valtion varoista.                tut suoritukset hyväksytään vähennyksiksi haki-
17420:     Ennen oikeusaputoiminnan valtiolle siirty-          jan taloudellisia oloja harkitessa, mikä myös on
17421: mistä 1.6.1998 kuntien velkaneuvonta oli organi-        ylivelkaantuneen eduksi säädetty poikkeus pää-
17422: soitu yleisten oikeusaputoimistojen kautta. Val-        säännöstä.
17423: taosa velkaneuvojista jäi uudistuksen yhteydessä            Viime aikoina on käyty laajaa keskustelua oi-
17424: edelleen kuntien palvelukseen. Nyt ylivelkaantu-        keudenkäyntikuluista, joita myös velkajärjeste-
17425: neet käyttävät pääsääntöisesti näiden kunnallis-        lyhakemuksesta aiheutuvat kulut ovat. Oikeu-
17426: ten velkaneuvojien palveluja, jotka he saavat           denkäyntikulujen on katsottu keskimäärin nous-
17427: korvauksetta.                                            seen niin korkeiksi, että se vaarantaa oikeustur-
17428:     Koska yleiseen oikeusapuun kuuluu avusta-            van toteutumista. Heinäkuussa 1998 on asetettu
17429: minen kaikissa oikeudellisissa asioissa, valtion         toimikunta pohtimaan oikeusapujärjestelmien
17430:  oikeusaputoimistojen toimiala kattaa myös vel-          edelleen kehittämistä. Toimikunnan selvittäessä
17431:  kajärjestelyasiat Joissakin oikeusaputoimistois-        mahdollisuuksia ulottaa oikeusapu keskituloi-
17432:  sa on määräaikaisia velkaneuvojia. Valtion oi-          siin se samalla harkitsee uudelleen oikeusavun
17433:  keusaputoimiston hoidettavaksi tulee nykyään-           myöntämiselle ja oikeusavun saajan omavastuu-
17434:  kin sellaisia velkajärjestelyasioita, jotka ovat oi-    osuudelle asetettavat edellytykset.
17435:  keudellisesti niin vaikeita, ettei velkaneuvoja voi
17436: 
17437:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
17438: 
17439:                                                                       Oikeusministeri Jussi Järventaus
17440:                                              KK 1366/1998 vp                                                3
17441: 
17442: 
17443: 
17444: 
17445:                                           Tili Riksdagens Talman
17446: 
17447:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         sidan finns det sådana överskuldsatta vars kom-
17448: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           mun inte erbjuder skuldrådgivning.
17449: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-             När en överskuldsatt söker allmän rättshjälp
17450: ledamot Eila Rimmi undertecknade skriftliga              utreds personens ekonomiska situation för bevil-
17451: spörsmål nr 1366:                                        jande av rättshjälp, på samma sätt som for andra
17452:                                                          personer som söker allmän rättshjälp. 1 förord-
17453:            Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen          ningen om allmän rättshjälp och fri rättegång
17454:         skrida för att överskuldsatta skall få           bestäms grunderna tili hur sökandens ekonomis-
17455:         rättshjälp förmånligare inom hela landet         ka situation skall beaktas när rättshjälp beviljas.
17456:         när de ansöker om och vili förnya ett            Förordningen gavs i samband med reformen,
17457:         betalningsprogram?                               men tili sitt innehåll är den för överskuldsattas
17458:                                                          dellikadan som det justitieministeriebeslut som
17459:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            tidigare bildade grunden tili beviljande av allmän
17460: anföra följande:                                         rättshjälp.
17461:                                                              1 regel beaktas inte amorteringar eller räntor
17462:    Vanligen är det kommunala skuldrådgivare              på Iän när det övervägs om rättshjälp skall bevil-
17463: som biträder överskuldsatta i skuldsaneringsfrå-         jas. Tili denna del är dock överskuldsatta i en
17464: gor. Skuldrådgivare finns knappt hundra runtom           bättre ställning än andra sökande av rättshjälp,
17465: i landet. Justitieministeriet har årligen beviljat       eftersom det i 15 § 3 mom. nämnda förordning
17466: kommunerna stöd för att avlöna heltidsanställda          exceptionellt bestäms att även utgifter för skötsel
17467: skuldrådgivare. F ör den skuldrådgivning som             av skuld godkänns för deras del som ett avdrag.
17468: kommunerna lämnar betalas ytterligare ersätt-            Ytterligare bestäms i 15 § 2 mom. att betalningar
17469: ning tili kommunen med statsmedel enligt 62 § 2          som har fastställts i ett betalningsprogram enligt
17470: mom. lagen om skuldsanering för privatperso-             skuldsaneringslagen godkänns som ett avdrag
17471: ner.                                                     när sökandens ekonomiska situation utreds, vil-
17472:     lnnan rättshjälpen övergick tili statligt regi       ket även är ett undantag från huvudregeln som
17473: den 1 juni 1998, arrangerades den kommunala              gynnar överskuldsatta.
17474: skuldrådgivningen genom allmänna rättshjälps-                På sistone har rättegångskostnaderna allmänt
17475: byråer. 1 samband med reformen blev merparten            diskuterats och även kostnader för en ansökan
17476: av skuldrådgivarna kvar i kommunal tjänst. Nu            om skuldsanering är dylika kostnader. Det har
17477: anlitar överskuldsatta i regel dessa kommunala           ansetts att rättegångskostnaderna gått upp så
17478: skuldrådgivare och servicen är gratis för dem.           mycket i snitt att de är en fara f6r rättssäkerheten.
17479:     Eftersom det tili allmän rättshjälp hör att bi-       ljuli 1998 tillsattes en kommission för att begrun-
17480:  träda i alla rätts1iga frågor ingår i statliga rätts-    da en vidareutveckling av systemen för rätts-
17481:  hjälpsbyråernas verksamhetsområde även skuld-           hjälp. På samma gång som kommissionen utre-
17482:  rådgivning. Vid vissa rättshjälpsbyråer finns            der huruvida det är möjligt att inkludera medel-
17483:  visstidsanställda skuldrådgivare. Statliga rätts-        inkomsttagare i rättshjälpen, går den på nytt
17484:  hjälpsbyråer tillställs även sådana skuldrådgiv-         igenom förutsättningarna för att bevilja rätts-
17485:  ningsärenden som är juridiskt så svåra att en            hjälp och för den självrisk som mottagare av
17486:  skuldrådgivare inte klarar av dem, och å andra           rättshjälp skall betala.
17487: 
17488:       Helsingfors den 22 december 1998
17489: 
17490:                                                                         Justitieminister Jussi Järventaus
17491:                                             KK 1367/1998 vp
17492: 
17493: Kirjallinen kysymys 1367
17494: 
17495: 
17496: 
17497: 
17498:                                     Klaus Bremer /r: Arvonlisäverojärjestelmän keskeisistä muutostar-
17499:                                         peista ja virkamiesasiantuntijoiden käytännöstä vieraantumi-
17500:                                         sesta
17501:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17502: 
17503:     EU hylkäsi hiljattain hankkeen alentaa vali-       voidaan tehdä yksinkertaisesti eikä EU :n suostu-
17504: koitujen palvelualojen arvonlisäv~rokantaa. Ta-        musta tarvita lainkaan. Kun nykyisin samassa
17505: voitteena oli helpottaa työllistämistä työvaltaisil-   valvontailmoituslomakkeessa tehdään arvon-
17506: la palvelualoilla. Puhuttiin mm. parturien ja ra-      lisäverovähennyksetja ilmoitetaan maksetut pal-
17507: vintoloiden arvonlisäverokantojen alentamises-         kat, voidaan palkkasumman perusteella laskea
17508: ta. Suomen hallitus oli hankkeessa innolla muka-       laissa erikseen säädettävä prosenttimäärä ja vä-
17509: na (mm. ministeri Skinnari Kauppalehdessä              hentää saatu luku maksettavan arvonlisäveron
17510: 1.12.1997).                                            määrästä. Lomakkeeseen tarvitaan vain yksi lo-
17511:     Onneksi hanke kaatui. Miksi vain parturienja       kero lisää.
17512: ravintolatyöntekijöiden työttömyyttä helpotet-             Vähennystä voidaan kutsua työllistämistuek-
17513: taisiin? Esimerkiksi asuntorakentaminen on yh-         si, joten sitä eivät koske EU:n arvonlisäverodi-
17514: teiskunnan kannalta paljon hyödyllisempi ala           rektiivin määräykset. Samalla muista elinkeino-
17515: kuin ravintola-ala. Eikö ole aivan sama, millä         tuista voidaan luopua hallinnollisesti raskaina,
17516: alalla työllistämistä tapahtuu, kunhan työlliste-      tarkoitustaan huonosti palvelevina ja kilpailua
17517: tään? Työpaikkoja pitää luoda niissä yrityksissä,      vääristävinä.
17518: joissa kauppa käy kannattavasti, eikä vain halli-          Työkustannusten vähentämismalli on niin yk-
17519: tuksen määräämillä aloilla.                            sinkertainen ja vaikeasti väärinkäytettävissä,
17520:     Suomen hallitus kuunteli huonosti pienimpien       että verohallinnon kustannukset alenevat. Elin-
17521: yrittäjien kokemuksia ja mielipiteitä. Se ajoi val-    keinotukien poistaminen vähentää mm. työhal-
17522: tiovarainministeriön (VM) virkamiesten teoria-         linnon ja elinkeinokeskusten kustannuksia.
17523: pohjaisia ideoita ja kuuli veroprofessoreita ja jär-       Työkustannusten vähentämismahdollisuus
17524: jestövirkamiehiä, jotka ovat luoneet nykyjärjes-       edistää välittömästi uusien työpaikkojen synty-
17525: telmän. Takaiskun jälkeen hallituksen on syytä         mistä, koska työllistäminen on halvempaa, hin-
17526: muuttaa kurssia.                                       tojen alennus lisää kotimaista kulutusta, josta
17527:      Insinööri Markku Nivakoski Ivalosta on eh-        juuri nyt ollaan yleisesti huolissaan, ja yksinker-
17528: dottanut, että palkat ja sivukulut joko kokonaan       tainen hallintomenettely alentaa yritysten kus-
17529: tai osittain voitaisiin vähentää arvonlisä verotuk-    tannuksia. Työllistäminen tapahtuu tasaisesti
17530:  sessa, koska nykyisin arvonlisävero kohdistuu         kaikissa ammateissa ja kaikilla toimialoilla.
17531:  pääasiallisesti työhön. Nivakoski palkittiin          Teollisuuden työllistämistä edistetään, samoin
17532: vuonna 1996 tästä ideasta Suomen Kuvalehden            kuin ravintoloiden ja partureiden.
17533:  huippuideakilpailussa ja ,sai laajaa huomiota             Oleellista on se, että työhön kohdistuvaa vero-
17534:  mm. Helsingin Sanomissa 15.12.1997.                   tusta tai muuta lakisääteistä lisäkuormaa alenne-
17535:     'Ekonomi Lassi Mäkinen Järvenpäästä on eh-         taan riittävän voimakkaasti niin, että työn hinta
17536:  dottanut, että ainakin palkkoihin ja sivukuluihin     suhteessa muihin tuotannontekijöihin alenee.
17537:  sisältyvät verot saataisiin vähentää arvonlisäve-     Esitetyllä Nivakosken mallilla torjutaan tehok-
17538:  rotuksessa, sillä nyt verotetaan myös veroja.         kaimmin nykyisen alv-järjestelmämme tuhoisaa
17539:  Mäkinen kirjoitti asiasta Helsingin Sanomien          johdatusta harmaan talouden piiriin!
17540:  Vieraskynä-palstalla 15.4.1997.                           Ministeri Jouko Skinnari kirjoitti Helsingin
17541:      Nämä ehdotukset ovat yhdensuuntaisia pk-          Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa 23.1.1998,
17542:  yrittäjien käytännön kokemusten kanssa.               että veropolitiikassajoudutaan entistä enemmän
17543:      Nivakoski ja Mäkinen ideoivat syksyllä 1997       ottamaan huomioon verojen vaikutukset työlli-
17544:  yhdessä mallin, jolla työkustannusten vähennys        syyteen. Kuitenkin hän samassa kirjoituksessa
17545: 280043
17546: 2                                        KK 1367/1998 vp
17547: 
17548: yksioikoisesti tyrmäsi Markku Nivakosken esit-      taatusti- tuntien EU:n yleisen tyytymättömyy-
17549: tämän mallin perustellen kantaa 30 miljardin        den alv-järjestelmiään kohtaan - esiteltäväksi
17550: markan verotulojen menetyksellä. Hän tukeutui       myös EU:lle kaikissa jäsenmaissa kokeiltavaksi
17551: VM:n virkamiesten teoreettisiin olettamuksiinja     ja toteutettavaksi.
17552: kuunteli lähinnä omaa tärkeyttään pönkittävien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17553: järjestövirkamiesten puheita.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17554:    Virkamiehet eivät olleet kunnolla perehtyneet    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17555: Nivakosken ehdotukseen, koska väittivät, että       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17556: Nivakoski olisi ehdottanut kaikkien työkustan-
17557: nusten vähentämistä. Todellisuudessa hän on                     Milloin Hallitus tekee asiallisen selvi-
17558: ehdottanut työkustannusten vähentämistä siinä               tyksen työkustannusten vähentämismah-
17559: laajuudessa kuin eduskunnassa katsotaan tar-                dollisuuksista arvonlisäverotuksessa,
17560: peelliseksi. Lisäksi hän on ehdottanut elinkeino-               milloin Hallitus on valmis työkustan-
17561: tuista luopumista samalla, joten verotulojen me-            nusten vähentämismallin alueelliseen ko-
17562: netykset korvataan tukiaisten vähennyksillä.                keiluun ja esittelee sen myös EU:lle ko-
17563: Myös työttömyydestä aiheutuneet kustannukset                keiltavaksi ja toteutettavaksi kaikissa jä-
17564: alenevat ja elinkeinoelämä vilkastuu. Valtion tu-           senmaissa, ja
17565: lot lisääntyvät ja menot vähenevät, kun malli                   mitä Hallitus aikoo tehdä, että minis-
17566: toteutetaan. Tärkein lopputulos on se, että yhä             teriöiden virkamiehet alkavat aidosti
17567: useammalle ihmiselle löytyy hyödyllistä työtä               kuunnella käytännön kokemuksen kouli-
17568: nykyisen toimettomuuden sijaan.                             mia kansalaisia ja pienyrittäjyyden am-
17569:    Vaikka mallin toteutukseen ei tarvitse mennä             mattilaisia eivätkä leimaa heitä häiriköik-
17570: hattu kädessä pyytämään EU :lta lupaa, se kelpaa            si?
17571: 
17572:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
17573:                                           Klaus Bremer /r
17574:                                             KK 1367/1998 vp                                             3
17575: 
17576: 
17577: 
17578: 
17579:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17580: 
17581:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rakentuu edellä mainituille periaatteille. Kuu-
17582: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dennen arvonlisäverodirektiivin 17 artiklan 2 a
17583: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kohdan mukaan verovelvollisella on oikeus vä-
17584: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        hentää siitä verosta, jonka maksamiseen hän on
17585: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         velvollinen, arvonlisävero, joka on maksettava
17586:  1367:                                                 tai maksettu tavaroista tai palveluista, jotka luo-
17587:                                                        vuttaa toinen verovelvollinen. Toisin sanoen vä-
17588:            Milloin Hallitus tekee asiallisen selvi-    hennyskelpoisia ovat ainoastaan arvonlisäverol-
17589:        tyksen työkustannusten vähentämismah-           liset kustannukset. Lisäksi direktiivin 11 artiklan
17590:        dollisuuksista arvonlisäverotuksessa,           mukaan tavaroiden ja palvelujen veron perus-
17591:            milloin Hallitus on valmis työkustan-       teen tulee sisältää koko saatu vastike eli myyn-
17592:        nusten vähentämismallin alueelliseen ko-        tihinta.
17593:        keiluun ja esittelee sen myös EU:lle ko-           Nivakosken esitys, jonka mukaan palkat olisi-
17594:        keiltavaksi ja toteutettavaksi kaikissa jä-     vat arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia, on
17595:        senmaissa, ja                                   arvonlisäverojärjestelmän perusrakenteen ja
17596:            mitä Hallitus aikoo tehdä, että minis-      EU:n kuudennen arvonlisäverodirektiivin vas-
17597:        teriöiden virkamiehet alkavat aidosti           tainen. Lisäksi Nivakosken mallin kansallinen
17598:        kuunnella käytännön kokemuksen kouli-           soveltaminen johtaisi EU:n sisämarkkinoilla
17599:        mia kansalaisia ja pienyrittäjyyden am-         epäneutraaliin tilanteeseen. Se diskriminoisi
17600:        mattilaisia eivätkä leimaa heitä häiriköik-     muissa jäsenmaissa tuotettuja hyödykkeitä, kos-
17601:        si?                                             ka vain Suomessa tuotettujen hyödykkeiden
17602:                                                        palkkakustannukset voitaisiin vähentää. Tämä
17603:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           olisi EU:ssa sovellettavalle verojärjestelmälle
17604: vasti seuraavaa:                                       asetettujen sisämarkkinatavoitteiden vastaista.
17605:                                                            Suomi ei voi kansanisin toimenpitein poiketa
17606:    Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jonka         direktiivien määräyksistä. EU:n piirissä uudet
17607: suuruus määräytyy prosenttiosuutena tavaran            verotusta koskevat ratkaisut vaativat yksimieli-
17608: tai palvelun kuluttajahinnasta. Vero on perus-         syyttä, joka on käytännössä ollut vaikea saavut-
17609: luonteeltaan neutraali. Kuluttajan maksaman            taa. Erityisen vaikeaa se olisi järjestelmän perus-
17610: veron määrä ei tällöin saa riippua hyödykkeen          rakenteen vastaisen ja sisämarkkinoita vääristä-
17611: jakelutiestä tai tuotantotavasta, vaan sen tulee       vän verotusmallin osalta. Arvonlisäverotuksella
17612: kohdistua suhteellisesti ottaen samansuuruisena        on myös hyvin tärkeä fiskaalinen merkitys EU:n
17613: kaikkiin kuluttajalle myytäviin hyödykkeisiin.         jäsenmaille. Koska arvonlisäyksestä valtaosa
17614: Kotimaassa tuotettuihin tavaroihin ja palvelui-        muodostuu maksetuista palkoista, seuraisi sen
17615: hin tulee kohdistua sama verorasitus kuin ulko-        tärkeimmän elementin poistamisesta huomatta-
17616: maisiin hyödykkeisiin.                                 va verotulojen menetys. Lisäksi arvonlisävero-
17617:    Arvonlisäverotuksessa           verovelvolliselle   pohja muodostaa erittäin merkittävän osan
17618: myönnetyn vähennysoikeuden tarkoituksena on            EU:n budjetin omista varoista, ja huomattavat
17619: poistaa hyödykkeiden tuotannossa käytettyjen           muutokset siinä merkitsisivät myös uudistustar-
17620: tuotantopanosten hinnoissa maksettu arvon-             vetta koko omien varojen järjestelmään.
17621: lisävero ja estää siten veron kertaantuminen. Vä-         Jos työhön kohdistuvaa verotusta haluttaisiin
17622: hennysoikeus koskee tämän vuoksi vain arvon-           keventää arvonlisäverotuksen kautta, olisi se to-
17623: lisäverollisia hankintoja. Vähennysoikeus ei sitä      teutettavissa, mikäli valtiontalous antaa myöten,
17624: vastoin koske palkkakustannuksia, koska ne ei-         yksinkertaisimmin ja järjestelmän mukaisesti ar-
17625: vät ole arvonlisäverollisia. Palkat ovat keskeinen     vonlisäveron yleistä verokantaa alentamalla.
17626: osa sitä arvonlisää, josta vero järjestelmän mu-       Tällä voitaisiin päästä samaan tavoitteeseen kuin
17627: kaan tulee kantaa.                                     Nivakosken mallilla. On kuitenkin muistettava,
17628:    Myös EU:n kuudes arvonlisäverodirektiivi            että yhden prosenttiyksikön alennus arvonlisäve-
17629: 4                                           KK 1367/1998 vp
17630: 
17631: ron yleisessä verokannassa merkitsisi valtion ve-      syyden parantamisessa. Hallitus onkin pitänyt
17632: rotulojen pienenemistä noin 2 miljardilla markal-      verotuksen kehittämisessä painopistealueenaan
17633: la.                                                    juuri tuloverotuksen alentamista. Tuntuvaropien
17634:     Työn korkean verotuksen aiheuttamasta ve-          alennusten toteuttaminen edellyttää kuitenkin
17635: rokiilasta vallitsee laaja yksimielisyys. Verokiilan   valtiontaloudelle enemmän liikkumavaraa. Ar-
17636: alentamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi on        vonlisäverotus, tuloverotus ja pääomaverotus
17637: olemassa myös muita keinoja, kuten palkan-             ovat seuraavaa hallitusta muodostettaessa kes-
17638: saajien tuloveron sekä työnantajan sosiaaliturva-      keisiä ohjelmakysymyksiä, mutta myös EU :n pii-
17639: maksun alentaminen, jotka on todettu arvon-            rissä
17640: lisäverotusta tehokkaammiksi keinoiksi työlli-
17641: 
17642:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
17643: 
17644:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
17645:                                             KK 1367/1998 vp                                               5
17646: 
17647: 
17648: 
17649: 
17650:                                          Tili Riksdagens Talman
17651: 
17652:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Även EU:s sjätte mervärdesskattedirektiv
17653: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         bygger på de ovan nämnda principerna. Enligt
17654: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       artikel 17.2 punkt a i det sjätte mervärdesskatte-
17655: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             direktivet har en skattskyldig rätt att från den
17656: 1367:                                                  skatt som han är skyldig att betala dra av mervär-
17657:                                                        desskatt som skall betalas eller har betalts med
17658:            När ämnar Regeringen göra en saklig         avseende på varor eller tjänster som tillhanda-
17659:         utredning av möjligheterna att dra av ar-      hålls av någon annan skattskyldig person. Med
17660:         betskostnader i mervärdesbeskattningen,        andra ord är endast kostnader som innehåller
17661:            när är Regeringen redo att inleda re-       mervärdesskatt avdragsgilla. När det gäller varor
17662:         gionala försök med modellen för arbets-        och tjänster skall enligt artikelll i direktivet hela
17663:         kostnadsavdrag och när ämnar Regering-         det erhållna vederlaget, dvs. försäljningspriset,
17664:         en föreslå för EU att modellen också prö-      inräknas i beskattningsunderlaget.
17665:         vas och genomförs i alla medlemsländer,           Nivakoskis förslag, enligt vilket löner skulle
17666:         och                                            vara avdragsgilla i mervärdesbeskattningen, stri-
17667:            vad ämnar Regeringen göra för att mi-       der mot mervärdesskattesystemets grundläggan-
17668:         nisteriernas tjänstemän verkligen skall        de struktur och EU:s sjätte mervärdesskattedi-
17669:         börja lyssna på medborgare med praktis-        rektiv. Dessutom skulle en nationell tillämpning
17670:         ka erfarenheter och professionella småfö-      av Nivakoskis modellleda tili en oneutral situa-
17671:         retagare och inte stämplar dem som bråk-       tion på EU:s inre marknad. Modellen diskrimi-
17672:         makare?                                        nerar nyttigheter som har producerats i andra
17673:                                                        medlemsländer, eftersom endast lönekostnader
17674:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som hänför sig till nyttigheter som producerats i
17675: anföra följande:                                       Finland kan dras av. Detta strider mot de inre-
17676:                                                        marknadsmål som uppställts för det skattesys-
17677:    Mervärdesskatten är en allmän konsumtions-          tem som tillämpas inom EU.
17678: skatt vars storlek bestäms som en procentuell             Finland kan inte genom nationella åtgärder
17679: andel av konsumentpriset på en vara eller en           avvika från bestämmelserna i direktiven. Inom
17680: tjänst. Till sin grundläggande natur är skatten        EU kräver nya skattelösningar enhällighet, som i
17681: neutral. Beloppet av den skatt som konsumenten         praktiken har varit svår att nå. Särskilt svårt
17682: betalar för en nyttighet får således inte vara bero-   skulle detvara att få igenom en beskattningsmo-
17683: ende av hur nyttigheten distribueras eller produ-      dell som strider mot systemets grundläggande
17684: ceras utan skall proportionellt sett vara lika stor    struktur och snedvrider den inre marknaden.
17685: för alla nyttigheter som säljs tili konsumenter.       Mervärdesbeskattningen har dessutom en myck-
17686: Skattebördan skall vara lika stor för inhemska         et viktig fiskal betydelse för medlemsländerna.
17687: produkter och tjänster som för utländska nyttig-       Eftersom största delen av mervärdet består av
17688: heter.                                                 betalade löner, skulle ett avskaffande av dess
17689:    Syftet med den avdragsrätt som inom mervär-         viktigaste element innebära ett betydande skatte-
17690: desbeskattningen beviljas skattskyldiga är att         intäktsbortfall. Dessutom bildar mervärdes-
17691: eliminera den mervärdesskatt som betalts på de         skattebasen en mycket viktig del av de egna med-
17692: insatsvaror som använts vid produktionen av            len i EU-budgeten, och betydande ändringar i det
17693: nyttigheter och att således hindra dubbelbeskatt-      avseendet skulle också innebära att hela systemet
17694: ning. Därför gäller avdragsrätten endast anskaff-      med egna medel måste förnyas.
17695: ningar där mervärdesskatt ingår. Avdragsrätten            Om man ville lindra beskattningen av arbete
17696: gäller däremot inte lönekostnader, eftersom de         genom ändringar i mervärdesbeskattningen,
17697: inte innehåller mervärdesskatt. Lönerna utgör en       skulle det kunna göras, om statsekonomin tillå-
17698: centraldel av det mervärde på vilket skatten skall     ter, genom en sänkning av den allmänna skatte-
17699: tas ut enligt systemet.                                satsen för mervärdesskatt. Detta vore det enklas-
17700: 6                                            KK 1367/1998 vp
17701: 
17702: te sättet och skulle inte heller strida mot systemet.   givares socialskyddsavgift, vilket har konstate-
17703: Genom en sådan åtgärd skulle man kunna nå               rats vara ett effektivare sätt att förbättra syssel-
17704: samma mål som genom Nivakoskis modell. Man              sättningen än åtgärder i mervärdesbeskattning-
17705: bör dock komma i håg att en sänkning av den             en. Regeringen har också i utvecklingen av be-
17706: allmänna skattesatsen för mervärdesskatt med            skattningen betonat just en sänkning av in-
17707: en procentenhet innebär en minskning om ca 2            komstskatten. Mer betydande sänkningar krä-
17708: mrd. mk av statens skatteintäkter.                      ver emellertid att statsekonomin har större spel-
17709:     Om den skattekil som orsakas av den höga            rum. Mervärdesbeskattningen, inkomstbeskatt-
17710: beskattningen av arbete råder stor enighet. När         ningen och kapitalbeskattningen kommer att
17711: det gäller att minska skattekilen och förbättra         vara centrala programfrågor när nästa regering
17712: sysselsättningen finns det också andra sätt, t.ex.      bildas, men också inom EU.
17713: sänkning av löntagares inkomstskatt och arbets-
17714: 
17715:      Helsingforsden 17 december 1998
17716: 
17717:                                                                                Minister Jouko Skinnari
17718:                                              KK 1368/1998 vp
17719: 
17720: Kirjallinen kysymys 1368
17721: 
17722: 
17723: 
17724: 
17725:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Haja-asutusalueen tietoliikenteen turvaamises-
17726:                                         ta
17727: 
17728: 
17729:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17730: 
17731:    Sonera on syrjäisimmillä seuduilla pyrkimässä        samat tasapuoliset edellytykset, asuipa henkilö
17732: sellaiseen tilanteeseen, ettei kiinteistä puhelinlan-   sitten millä puolen Suomea tahansa.
17733: kaverkoista enää pidettäisi huolta. Tällaisten              Edellä mainittujen seikkojen sekä koventunei-
17734: seutujen asukkaille on tarjottu jopa 4 000 mar-         den kaupallisten tavoitteidenjohdosta Sonera on
17735: kan edestä puheaikaa, jos he suostuvat siirtä-          suunnittelemassa n. 250 henkilön lomautuksia
17736: mään kiinteän liittymänsä kännykkään. Tämä              talvikaudeksi. Linjojen rakentamis- ja kunnossa-
17737: kehityslinjaus tarkoittaa sitä, ettei kiinteitä lan-    pitotöissä ollaan tiettävästi siirtymässä kausi-
17738: ka- eikä kaapeliverkkojajatkossa enää syrjäisim-        luonteiseen toimintaan, jolloin pääasialliset työt
17739: millä alueilla tule olemaan.                            tehtäisiin kesällä ja talvella olisi huomattava
17740:    Samanaikaisesti kuitenkin Suomen tavoittee-          määrä henkilöstöä pakkolomalla. Tähän saakka
17741: na on päästä tietoyhteiskunnaksi. Kiinteiden            töiden järjestelyt on hoidettu niin, että töitä on
17742: verkkojen purkaminen ei ole ainakaan tukemas-           tehty ympäri vuoden.
17743: sa mainittua tavoitetta. Onhan kuitenkin niin,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17744: että esim. Internet-yhteyksien toimiminen kän-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17745: nykän kautta on hyvin epävarmaa. Tämä taas              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17746: rajoittaa paljon puhutun etätyönteon mahdolli-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17747: suuksia juuri siellä, mihin etätyötä kipeimmin
17748: kaivattaisiin.                                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
17749:    Jos hinnat halutaan pitää siedettävällä tasolla,            että toimivat tilaajaverkkoyhteydet tur-
17750: syrjäisten seutujen tietoliikenteen hoitamisesta ei            vataan tasapuolisesti ja puhelujen hinnat
17751: tulla saamaan kaupallisesti kannattavaa toimin-                pidetään kohtuuhintaisina syrjäisemmil-
17752: taa. Siitä syystä näiden alueiden tietoliikennettä             läkin seuduilla asuville suomalaisille,
17753: ei voi jättää pelkästään markkinavoimien va-                   sekä
17754: raan, ja se tietäisi väistämättä verkkoyhteyksien                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17755: alasajoa joiltakin osin. Tästä syystä ainoaksi kei-            Soneran enemmistöosakkaana, että yh-
17756: noksi valtiovallalla on enemmistöomistajana                    tiössä luovuttaisiin suunnitellunlaisesta
17757: vaikuttaa Soneran toimintalinjauksiin siten, että              kausiluonteisuusajattelusta ja työt järjes-
17758: syrjäisten alueiden tietoliikenneverkko tullaan                teltäisiin niin kuin tähänkin asti, jolloin
17759: jatkossakin hoitamaan ja takaamaan siltä osin                  suunnitelluilta lomautuksilta vältyttäi-
17760:                                                                siin?
17761: 
17762:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
17763: 
17764:                       Esa Lahtela /sd                          Raimo Mähönen /sd
17765:                                           Tapio Karjalainen /sd
17766: 
17767: 
17768: 
17769: 
17770: 280043
17771: 2                                         KK 1368/1998 vp
17772: 
17773: 
17774: 
17775: 
17776:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17777: 
17778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaisesti teleyritysten on huolehdittava, että tele-
17779: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        palveluita on kohtuullisin ehdoin kaikkien käyt-
17780: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      täjien saatavilla koko valtakunnan alueella. Jotta
17781: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      syrjäisimmille alueille tarjottavien telepalvelui-
17782: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         den säilyminen ei aiheuttaisi kohtuuttomia kus-
17783: n:o 1368:                                            tannuksia, on teleyritysten tutkittava kaikki
17784:                                                      käytettävissä olevat keinot, jotta telepalveluiden
17785:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia voidaan
17786:        että toimivat tilaajaverkkoyhteydet tur-      pienentää.
17787:        vataan tasapuolisesti ja puhelujen hinnat        Telealan laitetoimittajat ovat jo kehittäneet
17788:        pidetään kohtuuhintaisina syrjäisemmil-       tekniikkaa, jossa matkaviestinverkkoja voidaan
17789:        läkin seuduilla asuville suomalaisille,       käyttää lankaverkon korvikkeena. Tällöin pit-
17790:        sekä                                          kien pylväslinjojen rakentamisesta tai uusimises-
17791:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        ta voitaisiin luopua ja käyttäjän lankapuhelin
17792:        Soneran enemmistö-osakkaana, että yh-         yhdistettäisiin esimerkiksi seinään kiinnitettyyn
17793:        tiössä luovuttaisiin suunnitellunlaisesta     matkaviestinverkon vastaanotto- ja lähetinlait-
17794:        kausiluonteisuusajattelusta ja työt järjes-   teeseen. Liikenneministeriön selvityksen mu-
17795:        tettäisiin niin kuin tähänkin asti, jolloin   kaan tällaisella tekniikalla voidaan tarjota kaikki
17796:        suunnitelluilta lomautuksilta vältyttäi-      Euroopan yhteisöjen sekä myös Suomen lainsää-
17797:        siin?                                         dännön edellyttämät peruspalvelut sekä myös
17798:                                                      kohtuullisesti Internet-palveluita. Yhteyden laa-
17799:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tu on jopa parempi kuin pitkä pylväiden varaan
17800: vasti seuraavaa:                                     rakennettu lankayhteys. Tätä uutta langatonta
17801:                                                      tekniikkaa on kokeiltu Keski-Suomessa ja liiken-
17802:    Maamme telepolitiikan keskeisenä tavoittee-       neministeriön tietojen mukaan käyttäjät ovat ol-
17803: na on nimenomaan käyttäjän etu. Käyttäjillä          leet erittäin tyytyväisiä. Varsinkin ukkosilmalla
17804: tulee olla mahdollisuus laadultaan hyviin ja         uusi tekniikka koettiin turvalliseksi, koska mm.
17805: kohtuuhintaisiin telepalveluihin koko valtakun-      tulipalon vaaraa on pienempi. Jos teleyritys vaih-
17806: nan alueella. Tavoitteeseen on pyritty tehosta-      taa pitkässä pylväslinjassa olevan puhelinlanka-
17807: malla teleyritysten keskinäistä kilpailua. Kan-      yhteyden edellä mainittuun matkaviestinyhtey-
17808: sainväliset vertailut osoittavat, että Suomi on      teen, liikenneministeriö edellyttää, että käyttäjä
17809: saavuttanut asettamansa tavoitteet erittäin hyvin    saa edelleen samat peruspalvelut lankapuhelin-
17810: olemalla länsimaiden kärkipäässä sekä telepalve-     linjojen hinnoilla.
17811: luiden laadussa että niiden hintatason koh-             Uuden langattoman tekniikan suosioon on
17812: tuullisuudessa. Myös liikenneministeriön vuosit-     vaikuttanut ihmisten lisääntynyt liikkuvuus.
17813: tain teettämä tutkimus Suomen telemaksujen           Monet pitävät myös aina mukana olevaa matka-
17814: hintatasosta on osoittanut, että telepalveluiden     puhelinta perinteistä lankapuhelinta turvallisem-
17815: ja -maksujen kehitys on ollut alueellisesti koh-     pana. Osittain tästä syystä monet syrjäseutujen
17816: tuullisen tasapainoista.                             asukkaat ovat luopuneet lankapuhelinliittymäs-
17817:    Liikenneministeriö on keskustellut Soneran        tään ja siirtyneet käyttämään vain matkapuhe-
17818: sekä eräiden muiden harvaan asutuilla alueilla       linta. Teleyritykset ovat myös saattaneet tarjota
17819: paikallisteletoimintaa harjoittavien teleyritysten   matkapuhelinta lankapuhelimen tilalle. Tällöin
17820: kanssa syrjäseuduilla sijaitsevien pylväslinjojen    lankapuhelimen vaihtaminen matkapuhelimeen
17821: uusimisesta. Uusien pylväslinjojen rakentami-        on ollut täysin vapaaehtoista. Ketään ei voi eikä
17822: nen on taloudellisesti kannattamatonta. Teleyri-     saa pakottaa vasten tahtoaan vaihtamaan lanka-
17823: tykset pitävät kuitenkin tärkeänä telepalveluiden    puhelimensa matkapuhelimeen.
17824: säilyttämistä kaikkein syrjäisimmilläkin seuduil-       Sonera on 17.11.1998 antanut yt-neuvottelu-
17825: la. Myös telemarkkinalain (396/1997) 2 §:n mu-       esityksen noin 250 henkilön Iomauttamisesta tai-
17826:                                              KK 1368/1998 vp                                             3
17827: 
17828: vikaudella vuonna 1999. Sonera ei ole käynnistä-            Yt-neuvotteluissa käsitellään toimintamallia,
17829: nyt neuvotteluja ensisijaisesti taloudellisista syis-   jossa rakennus- ja kunnossapitotöitä tehtäisiin
17830: tä, vaan koska neuvottelujen kohteena olevia            lähinnä silloin kun se luonnonolosuhteiden ja
17831: henkilöitä ei pystytä varsinkaan talven aikana          tilausmäärien kannalta on mahdollista ja järke-
17832: työllistämään.                                          vintä. Todennäköisin työskentelyaika vuosittain
17833:    Lomautukset koskevat pääasiassa verkonra-            olisi ilmeisesti huhti-toukokuusta loka-mar-
17834: kentamis- ja kunnossapitotöissä työskenteleviä          raskuuhun.
17835: henkilöitä Soneran rakennus- ja kunnossapitodi-             Sonera aikoo toteuttaa mahdolliset lomau-
17836: visioonassa. Heistä noin puolet on työntekijöitä        tukset tammikuussa 1999 heti nyt aloitettujen yt-
17837: ja toinen puoli toimihenkilöitä. Lomautettavat          neuvotteluiden päätyttyä. Lomautusten arvioi-
17838: henkilöt ja heidän tarkka määränsä selviävät yt-        daan kestävän maalis-huhtikuun 1999.
17839: neuvotteluissa.                                             Hallitus katsoo, että syrjäseutujen käyttäjien
17840:    Sonera pyrkii yt-neuvotteluissa turvaamaan           tilaajaverkkoyhteydet on turvattu tasapuolisesti
17841: rakennus- ja kunnossapitodivisioonan taloudel-          ja kohtuullisella hinnalla. Teleyritykset ovat sel-
17842: lisesti mielekkään toiminnan. Kaikkia verkonra-         vittäneet kaikki mahdollisuudet pitää syrjäseutu-
17843: kentamis- ja kunnossapitotöitähän ei voi tehdä          jen telepalvelut sekä niiden kustannukset koh-
17844: eikä ole myöskään järkevää tehdä talvisaikaan.          tuullisina ja siinä varsin hyvin onnistuneetkin.
17845: Tällöin talvikautena ei ole tarjota korvaavia töitä     Telepoliittisessa päätöksenteossa teleyrityksellä,
17846: niille henkilöille, jotka pystytään työllistämään       jossa valtio on osakkaana, tulee olla samat oikeu-
17847: kesäkautena. Verkonrakentamis- ja kunnossa-             det ja velvoitteet kuin muillakin teleyrityksellä.
17848: pitotöiden määrä on myös vähentynyt, minkä
17849: lisäksi töiden tilausmäärät vaihtelevat muutoin-
17850: kin.
17851:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
17852:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
17853: 4                                           KK 1368/1998 vp
17854: 
17855: 
17856: 
17857: 
17858:                                          Tili Riksdagens Talman
17859: 
17860:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skall medföra oskäliga kostnader måste teleföre-
17861: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         tagen undersöka alla möjligheter att minska
17862: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kostnaderna för tillhandahållandet av teletjäns-
17863: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade skriftliga         terna.
17864: spörsmål nr 1368:                                          Leverantörerna av teleutrustning har redan
17865:                                                        utvecklat en teknik som gör det möjligt att ut-
17866:            Vilka åtgärder vidtar Regeringen för        nyttja mobiltelenäten i stället för de fasta näten.
17867:         att trygga jämlika abonnentförbindelser        Härigenom kan man frångå byggandet och för-
17868:         och för att hålla samtalspriserna på en        nyandet av långa stolplinjer eftersom använda-
17869:         rimlig nivå även för sådana som bor i          rens trådtelefon kopplas tili mobiltelenätet ge-
17870:         glesbygderna, samt                             nom en mottagar- och sändaranordning i väg-
17871:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       gen. Enligt trafikministeriet utredning är det med
17872:         i egenskap av majoritetsaktieägare i So-       hjälp av denna teknik möjligt att erbjuda alla de
17873:         nera för att förmå företaget att frångå det    bastjänster som Europeiska gemenskapernas och
17874:         säsongbetonade tänkesättet och ordna           Finlands lagstiftning förutsätter samt även lnter-
17875:         arbetet på samma sätt som hittilis så att      nettjänster i rimlig mån. Förbindelsens kvalitet
17876:         de planerade permitteringarna kan und-         kan t.o.m. vara bättre än vid långa trådbundna
17877:         vikas?                                         stolplinjer. Denna nya trådlösa teknik har testats
17878:                                                        i Mellersta Finland och enligt trafikministeriets
17879:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          uppgifter har användarna varit mycket nöjda.
17880: anföra följande:                                       Speciellt vid åskväder upplevdes den nya tekni-
17881:                                                        ken som trygg eftersom bl.a. brandfaran är min-
17882:     Ett viktigt mål för telepolitiken i vårt land är   dre. Om teleföretaget byter ut en lång trådbun-
17883: uttryckligen att bevaka användarnas intressen.         den stolplinje mot ovan nämnda mobilteleförbin-
17884: Användarna skall ha tiligång tili teletjänster av      delse förutsätter trafikministeriet att användarna
17885: god kvalitet och tili rimliga priser i hela landet.    alltjämt får samma bastjänster till samma pris
17886: Man har försökt uppnå detta mål genom en ef-           som då trådtelefonlinjer användes.
17887: fektiverad konkurrens mellan teleföretagen. ln-            Människornas ökade rörlighet har inverkat på
17888: ternationella jämförelser visar att Finland har        populariteten hos den nya trådlösa tekniken.
17889: uppnått de uppställda målen mycket väl och lig-        Många tycker också att den ständigt medhavda
17890: ger i täten av västländerna beträffand~ både kva-      mobiltelefonen är tryggare än en traditionell
17891: liteten och prisnivån på teletjänster. Aven de ut-     trådtelefon. Delvis av denna orsak har många
17892: redningar av teleavgifterna i Finland som trafik-      invånare i glesbygderna avstått från sin trådtele-
17893: ministeriet låtit göra årligen har visat att utveck-   fonanslutning och övergått till att använda en-
17894: lingen av teletjänsterna och -avgifterna regionalt     bart mobiltelefon. Teleföretagen kan också ha
17895: har varit i relativt god balans.                       erbjudit sig att byta ut trådtelefonen mot en mo-
17896:     Trafikministeriet har fört diskussioner om för-    biltelefon. 1 dylika fall har bytet varit helt frivil-
17897: nyandet av stolplinjer i glesbygden med Sonera         ligt. lngen kan eller får tvingas att mot sin vilja
17898: samt med vissa andra teleföretag som idkar lokal       byta ut sin trådtelefon mot en mobiltelefon.
17899: televerksamhet i glesbebyggda områden. Det är             Sonera har 17 .11.1998lagt fram ett samarbets-
17900: ekonomiskt olönsamt att bygga nya stolplinjer.         förhandlingsförslag om att ca 250 personer skall
17901: Teleföretagen anser dock att det är viktigt att        permitteras vintern 1999. Sonera har inte inlett
17902: teletjänster~~ bibehålls även i de mest avlägsna       förhandlingarna i första hand av ekonomiska
17903: bygderna. Aven enligt 2 § telemarknadslagen            orsaker utan tili följd av att det i synnerhet under
17904: (396/1997) skall teleföretagen sörja för att tele-     vinterhalvåret saknas sysselsättning för de perso-
17905: tjänster är tillgängliga för användarna på skäliga     ner som berörs av förhandlingarna.
17906: villkor i hela landet. För att bibehållandet av           Permitteringarna gäller i huvudsak personer
17907: teletjänster i de mest avlägsna glesbygderna inte      som arbetar med byggande och underhåll av nä-
17908:                                              KK 1368/1998 vp                                                5
17909: 
17910: ten inom Soneras division för byggande och un-          naturförhållandena och antalet beställningar.
17911: derhåll. Av dessa personer är ca hälften arbetsta-      Den troliga arbetstiden skulle uppenbarligen
17912: gare och hälften tjänstemän. Vilka personer som         vara från april-maj tili oktober-november år-
17913: permitteras och det exakta antalet klarnar vid          ligen.
17914: samarbetsförhandlingarna.                                  Sonera har för avsikt att genomföra de even-
17915:    Vid samarbetsförhandlingarna strävar Sonera          tuella permitteringarna ijanuari 1999, genast då
17916: efter att trygga en ekonomiskt meningsfull verk-        de nu inledda samarbetsförhandlingarna har av-
17917: samhet inom divisionen för byggande och under-          slutats. Permitteringarna beräknas räcka tili
17918: håll. Det är varken möjligt eller förnuftigt att        mars-a pril 1999.
17919: vintertid utföra alla slags arbeten i anslutning tili      Regeringen anser att abonnentförbindelserna
17920: byggande och underhåll av näten. Detta innebär          för sådana som bor i glesbygderna har tryggats
17921: att det inte finns ersättande arbete vintertid för de   på ett jämlikt sätt och tili ett rimligt pris. Telefö-
17922: personer som kan sysselsättas på sommaren.              retagen har utrett alla möjligheter att bibehålla
17923: Mängden arbeten inom byggande och underhåll             teletjänsterna i glesbygderna och kostnaderna
17924: har också minskat och dessutom varierar antalet         fördem på en rimlig nivå och de har även lyckats
17925: beställningsarbeten även i övrigt.                      tämligen väl i denna uppgift. När telepolitiska
17926:    Vid samarbetsförhandlingarna diskuteras en           beslut fattas skall teleföretag som staten är aktie-
17927: verksamhetsmodell som innebär att byggnads-             ägare i ha samma rättigheter och skyldigheter
17928: och underhållningsarbeten skulle utföras främst         som andra teleföretag.
17929: då det är möjligt och förnuftigast med tanke på
17930: 
17931:      Helsingforsden 21 december 1998
17932: 
17933:                                                                              Trafikminister Matti Aura
17934:                                            KK 1369/1998 vp
17935: 
17936: Kirjallinen kysymys 1369
17937: 
17938: 
17939: 
17940: 
17941:                                    Esa Lahtela /sd: Suurpetojen aiheuttamien korvausten tasosta
17942: 
17943: 
17944: 
17945:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17946: 
17947:     Suurpetokannan kasvun myötä hyöty- ja koti-          Jos kuitenkin maassamme nykyisenlaista
17948: eläimille aiheutettujen vahinkojen määrä on ra-       suurpetopolitiikkaa tullaan harjoittamaan, va-
17949: justi lisääntynyt. Valtion budjetissa korvauksiin     hinkojen sattumista ei pystytä estämään. Siksi
17950: varattua rahaa on vuosittainjouduttu lisäämään        yksittäiselle kansalaisellekin aiheutuvista vahin-
17951: korvausmäärien kasvaessa jatkuvasti. Nykyiset         goista tulee suorittaa täysi korvaus.
17952: varat eivät näköjään riitä oikeudenmukaisten             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17953: korvausten maksuun. Sellaisten eläinten osalta,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17954: jotka vaativat koulutusta ja joilla on muutenkin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17955: arvoa kuin vain kilohinnassa, korvausten taso ei      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17956:  ole vastannut menetyksiä. Tällaisia kotieläimiä
17957:  ovat koirat.                                                    Onko Hallitus ollut tietoinen siitä, ettei
17958:     Todettakoon, että Pohjois-Karjalassa vuoden               nykyisellä petovahinkojen korvauskäy-
17959:  aikana sudet ovat tappaneet useita kymmeniä                  tännöllä koiravahingosta omistaja saa lä-
17960:  koiria. Ongelmana näissä vahinkojen korvauk-                 heskään sitä korvausta, mikä todellinen
17961:  sissa on, ettei koiran arvoa määritettäessä juuri-           koiran arvo olisi ollut, ja
17962:  kaan oteta huomioon sen koulutuksen arvoa                       mitä Hallitus aikoo tehdä, että vahin-
17963:  eikä mitä se osaa ja mikä sen myyntihinta olisi              gon kärsinyt tulisi jatkossa petovahinko-
17964:  ollut. Monissa petovahinkotapauksissa koiran-                tapauksissa saamaan sen suuruisen kor-
17965:  omistaja on saanut korvaukseksi vain pentuar-                vauksen kuin vahingon todellinen määrä
17966:  von.                                                         on?
17967: 
17968:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
17969:                                             Esa Lahtela /sd
17970: 
17971: 
17972: 
17973: 
17974:  280043
17975: 2                                           KK 1369/1998 vp
17976: 
17977: 
17978: 
17979: 
17980:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17981: 
17982:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Petoeläinten kotieläimelle aiheuttama vahin-
17983: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ko korvataan valtion varoista petoeläinvahinko-
17984: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jen korvaamisesta annetun valtioneuvoston pää-
17985: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        töksen ( 1367 /30.12.1997) mukaisesti. Toisin kuin
17986: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           julkisuudessa usein esitetään, korvauksen perus-
17987: 1369:                                                  tana on eläimen käypä arvo, jolloin mm. eläimen
17988:                                                        siitosarvo otetaan korvausta määrättäessä huo-
17989:           Onko Hallitus ollut tietoinen siitä, ettei   mioon.
17990:        nykyisellä petovahinkojen korvauskäy-               Korvauksen suuruuden yksittäisessä vahinko-
17991:        tännöllä koiravahingosta omistaja saa lä-       tapauksessa päättää kunnan maaseutuelinkeino-
17992:        heskään sitä korvausta, mikä todellinen         viranomainen. Käytännössä koiralle aiheutunut
17993:        koiran arvo olisi ollut, ja                     vahinko on korvattu Suomen Kennelliiton anta-
17994:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että vahin-       mien asiantuntijalausuntojen mukaisesti.
17995:        gon kärsinyt tulisi jatkossa petovahinko-           Nykyinen petoeläinvahinkojen korvausjärjes-
17996:        tapauksissa saamaan sen suuruisen kor-          telmä on Pohjoismaiden kattavin eikä esim. koi-
17997:        vauksen kuin vahingon todellinen määrä           ralle aiheutunuHa vahinkoa korvata muualla.
17998:        on?                                             Järjestelmään ei ole suunnitteilla muutoksia.
17999: 
18000:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18001: vasti seuraavaa:
18002: 
18003:      Helsingissä l 0 päivänä joulukuuta 1998
18004:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18005:                                          KK 1369/1998 vp                                          3
18006: 
18007: 
18008: 
18009: 
18010:                                       Tili Riksdagens Talman
18011: 
18012:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Den skada rovdjur förorsakar husdjur ersätts
18013: anger har Ni, Fru talman, tili vederbörande med-   av statens medel enligt statsrådets beslut om er-
18014: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   sättning för skador förorsakade av rovdjur
18015: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr          (1367/30.12.1997). 1 motsats tili vad som ofta
18016: 1369                                               framförs i offentligheten utgör djurets gängse
18017:                                                    värde grund för ersättningen. Vid fastställande
18018:           Är Regeringen medveten om att den        av ersättningen beaktas härvid bl.a. även djurets
18019:        ersättning hundägaren får för hundskada     avelsvärde.
18020:        som förorsakats av rovdjur enligt nuva-        1 de enskilda skadefallen är det kommunens
18021:        rande ersättningspraxis för rovdjursska-    landsbygdsnäringsmyndighet som beslutar om
18022:        dor inte ens närmelsevis motsvarar det      ersättningens storlek. 1 praktiken har hundska-
18023:        faktiska värde hunden haft, och             dor ersatts enligt de sakkunnigutlåtanden Finska
18024:           vad avser Regeringen att göra för att    Kennelklubben givit.
18025:        den som lidit skada i rovdjursskadefall i      Vårt nuvarande system för ersättning av rov-
18026:        fortsättningen skall få en ersättning som   djursskador är det mest täckande i Norden och
18027:        motsvarar skadans verkliga värde?           t.ex. skador som förorsakats hundar ersätts inte
18028:                                                    på annat håll. Någon ändring av systemet plane-
18029:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt    ras inte.
18030: anföra följande:
18031: 
18032:      Helsingforsden 10 december 1998
18033:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18034:                                            KK 1370/1998 vp
18035: 
18036: Kirjallinen kysymys 1370
18037: 
18038: 
18039: 
18040: 
18041:                                    Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä
18042: 
18043: 
18044: 
18045:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18046: 
18047:    Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoi-             Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henki-
18048: tu ikääntyneille työntekijöille mahdollisuutena       lö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä
18049: päästä normaalia aikaisemmin eläkkeelle työelä-       suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppu-
18050: mästä, kun voimat eivät enää riitä kohtuullisesti     elämäksi. Eläkkeen taso saattaa jäädä toimeen-
18051: työssä selviytymiseen. Työntekijän terveys on         tulotukiminimiä alhaisemmaksi,jolloin toimeen-
18052: heikentynyt, mutta ei ole eläkelaitosten mielestä     tulo ilman toimeentulotukea käy mahdottomak-
18053: vielä niin heikko, että työkyvyttömyyseläke olisi     si.
18054: mahdollinen.' Varhennetun vanhuuseläkkeen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18055: taso saattaa jäädä kohtuullisen pitkänkin työhis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18056: torian jälkeen varsin alhaiseksi, eikä eläke parane   nioittavasti    valtioneuvoston      asianomaisen
18057: eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta. Kansanelä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18058: kelain mukaan työeläke otetaan varhennetussa
18059: kansaneläkkeessä huomioon ilman varhennus-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18060: vähennystä eli suurempana kuin eläkkeensaaja                 ryhtyä varhennetun vanhuuseläkkeen va-
18061: sitä todellisuudessa saa.                                    linneiden eläkeläisten eläkkeiden vähim-
18062:     Eläkeläiselle oli myönnetty kansaneläke                  mäistason turvaamiseksi siten, että eläk-
18063:  1.10.1990 varhennettuna vanhuuseläkkeenä 60                 keiden vähimmäistaso vastaa vähintään
18064: vuoden iässä, jolloin varhennusvähennys oli                  täyden kansaneläkkeen määrää?
18065: 30 %. Henkilön eläke jäi varsin alhaiseksi, ja nyt
18066: kokonaiseläke on 1 979 mk/kk eli selvästi alhai-
18067: sempi kuin niin sanottu täysi kansaneläke.
18068: 
18069:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1998
18070: 
18071:                                          Mikko Kuoppa /va-r
18072: 
18073: 
18074: 
18075: 
18076: 280043
18077: 2                                         KK 1370/1998 vp
18078: 
18079: 
18080: 
18081: 
18082:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18083: 
18084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eläkkeeseen. Järjestelmää luotaessa katsottiin,
18085: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ettei eläkkeen aikaistamisesta saa aiheutua työ-
18086: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eikä kansaneläkejärjestelmälle lisäkustannuksia.
18087: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           Tämän johdosta varhennettu vanhuuseläke
18088: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          maksetaan pienempänä kuin normaali vanhuus-
18089: n:o 1370:                                            eläke, ja kansaneläkelain mukaisessa varhenne-
18090:                                                      tussa vanhuuseläkkeessä otetaan työeläkelakien
18091:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mukainen varhennettu vanhuuseläke tuloksi to-
18092:        ryhtyä varhennetun vanhuuseläkkeen va-        dellista maksettavaa eläkettä suurempana eli si-
18093:        linneiden eläkeläisten eläkkeiden vähim-      ten kuin työeläkkeeseen ei olisi tehty varhennus-
18094:        mäistason turvaamiseksi siten, että eläk-     vähennystä. Kansaneläkejärjestelmään kuulu-
18095:        keiden vähimmäistaso vastaa vähintään         vaa eläkkeensaajien asumistukea ei myöskään
18096:        täyden kansaneläkkeen määrää?                 makseta varhennettua vanhuuseläkettä saavalle,
18097:                                                      sillä eläkkeensaajan asumistukea voi saada vasta
18098:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          65 vuotta täyttänyt henkilö. Eläkkeensaajan asu-
18099: tavasti seuraavaa:                                   mistuessa eläketulot huomioidaan todellisten tu-
18100:                                                      lojen mukaisina. Kansaneläkejärjestelmän var-
18101:    Varhennettu vanhuuseläke kuuluu osana kan-        hennettu vanhuuseläke ei vaikuta työeläk-
18102: saneläke- ja työeläkejärjestelmän mukaiseen          keeseen vähentävästi.
18103: joustavaan eläkeikäjärjestelmään. Varhennetun            On huomattava, että kansaneläke- ja työelä-
18104: vanhuuseläkkeen lisäksi työeläkejärjestelmän         kejärjestelmälle syntyy normaaliin vanhuuseläk-
18105: puolella joustavaan eläkeikäjärjestelmään kuu-       keeseen verrattuna lisäkustannuksia kaikista
18106: luvat työttömyyseläke, täysi- ja osatyökyvyttö-      muista joustavaan eläkeikäjärjestelmään kuulu-
18107: myyseläke, yksilöllinen varhaiseläke ja osa-aika-    vista eläkelajeista kuin varhennetusta vanhuus-
18108: eläke. Kansaneläkejärjestelmän mukainen jous-        eläkkeestä. Näissä muissa eläkejärjestelyissä on
18109: tava eläkeikäjärjestelmä poikkeaa työeläkejär-       otettu huomioon henkilön mahdollisuudet ter-
18110: jestelmästä sikäli, ettei kansaneläkejärjestelmäs-   veydentilansa, ikääntymisensä, työolosuhteiden-
18111: sä ole osatyökyvyttömyyseläkettä eikä osa-aika-      sa ynnä muiden työntekoon vaikuttavien seikko-
18112: eläkettä.                                            jen vuoksi jatkaa normaalisti työelämässä van-
18113:    Varhennettu vanhuuseläke voidaan myöntää          huuseläkeikään saakka.
18114: 60 vuotta täyttäneelle henkilölle. Työeläkejär-          Varhennetun vanhuuseläkkeen saajia, oli vuo-
18115: jestelmässä varhennettu vanhuuseläke voidaan         den 1997lopussa kaiken kaikkiaan 55 598 henki-
18116: kuitenkin myöntää jo ennen 60 vuoden ikää, jos       löä. Heidän keskimääräinen oma eläkkeensä oli
18117: henkilön vanhuuseläkeikä on alle yleisen 65 vuo-     5 018 markkaa kuukaudessa. Vuoden 1997 lo-
18118: den vanhuuseläkeiän. Voimassa olevien sään-          pussa varhennetun vanhuuseläkkeen saajista oli
18119: nösten mukaan varhennusvähennys on 0,5 pro-           17 764 sellaisia, joiden kokonaiseläke jäi alle
18120: senttia jokaista varhentamiskuukautta kohti.         2 500 markkaa kuukaudessa. Heistä suurin osa
18121: Suurimmillaan varhennusvähennys on 30 pro-           oli pelkkää kansaneläkettä saavia.
18122: senttia, jolloin henkilö on jäänyt varhennetulle         Kuluvan vuoden marraskuussa kansaneläke-
18123: vanhuuseläkkeelle viisi vuotta ennen vanhuus-        lain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä
18124: eläkeikäänsä.                                        maksettiin yhteensä 42 222 eläkkeensaajalle,
18125:    Varhennetulla vanhuuseläkejärjestelmällä on       joista täyttä varhennettua vanhuuseläkettä sai
18126: pyritty lisäämään yksilön valinnanvapautta ja        6 104, työeläketulojen perusteella vähennettyä
18127: mahdollistamaan eläkkeelle siirtymisiän jousto.      eläkettä sai 13 194 ja niin sanottua leikattua kan-
18128: Järjestelmän tarkoituksena ei kuitenkaan ole ol-     saneläkettä sai 22 923 henkilöä. Kansaneläkelain
18129: lut muuttaa normaalia 65 vuoden vanhuuseläke-        mukaisen täyden varhennetun vanhuuseläkkeen
18130: ikää, ja siksi varhennettu vanhuuseläke on kus-      määrä on 2 578-1 524 markkaa kuukaudessa
18131: tannusneutraali suhteessa normaaliin vanhuus-        riippuen varhennusvähennyksen suuruudesta,
18132:                                           KK 1370/1998 vp                                            3
18133: 
18134: eläkkeensaajan asuinkunnan kalleusryhmästä ja        miljoonia markkoja vuodessa. Samalla varhen-
18135: siitä, onko eläkkeensaaja naimisissa.                nettu vanhuuseläke ja muut joustavaan eläke-
18136:    Jos varhennetulle vanhuuseläkkeelle lähtijöil-    ikäjärjestelmään kuuluvat eläkelajit menettäisi-
18137: le haluttaisiin taata vähintään kansaneläkejärjes-   vät ainakin osaltaan sen merkityksen, mihin tar-
18138: telmän mukainen täyden eläkkeen taso, tämä           koitukseen ne ovat luotu. Lisäksi uudistus vai-
18139: tarkoittaisi käytännössä sitä, että kansaneläke-     kuttaisi päinvastaiseen suuntaan niiden toimen-
18140: järjestelmän mukainen yleinen vanhuuseläkeikä        piteiden kanssa, joilla hallitus on tietoisesti
18141: putoaisi 60 vuoteen. Eläketurvakeskuksen pi-         pyrkinyt nostamaan Suomen alhaista keskimää-
18142: kaisten arvioiden mukaan kansaneläkejärjestel-       räistä eläkkeellejäämisikää.
18143: män kustannukset nousisivat tällöin useita satoja
18144: 
18145:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
18146: 
18147:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18148: 4                                           KK 1370/1998 vp
18149: 
18150: 
18151: 
18152: 
18153:                                          Tili Riksdagens Ta/man
18154: 
18155:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        betalning av pensionen inte får medföra merkost-
18156: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         nader för arbets- eller folkpensionssystemet.
18157: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       Med anledning av detta betalas förtida ålders-
18158: man Mikko Kuoppa undertecknade skriftliga              pension tili ett mindre belopp än den normala
18159: spörsmål nr 1370:                                      ålderspensionen och i fråga om förtida ålders-
18160:                                                        pension enligt folkpensionslagen tas den förtida
18161:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ålderspensionen enligt arbetspensionslagarna
18162:        ta för att trygga miniminivån på pensio-        som inkomst tili ett högre belopp än den faktiska
18163:        ner för de pensionärer som har valt förti-      pension som betalas, dvs. som om förtidsminsk-
18164:        da ålderspension så att miniminivån på          ning inte alls hade gjorts i arbetspensionen. Det
18165:        pensionerna åtminstone motsvarar be-            bostadsbidrag för pensionstagare som hänförs
18166:        loppet av full folkpension?                     tili folkpensionssystemet betalas inte heller tili
18167:                                                        den som får förtida å1derspension, eftersom en-
18168:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dast personer som har fyllt 65 år kan få bostads-
18169: anföra följande:                                       bidrag för pensionstagare. När det gäller bo-
18170:                                                        stadsbidrag för pensionstagare beaktas pensions-
18171:    Den förtida ålderspensionen är en del av det        inkomsterna i enlighet med de faktiska inkom-
18172: flexib1a pensionsålderssystemet i enlighet med         sterna. Folkpensionssystemets förtida å1ders-
18173: fo1kpensions- och arbetspensionssystemet. På           pension påverkar inte arbetspensionen på ett så-
18174: arbetspensionssystemets sida hör till det flexibla     dant sätt att den skulle minska.
18175: pensionsålderssystemet utöver förtida ålderspen-           Det bör beaktas att folkpensions- och arbets-
18176: sion dessutom arbetslöshetspension, full inva1id-      pensionssystemet i jämförelse med normal å1-
18177: pension och de1invalidpension, individuell för-        derspension förorsakas merkostnader av alla
18178: tidspension och deltidspension. Det flexibla pen-      andra pensionsslag som hänförs till det flexibla
18179: sionsålderssystemet enligt fo1kpensionssystemet        pensionsålderssystemet än av den förtida ålders-
18180: avviker från arbetspensionssystemet på så sätt att     pensionen. 1 dessa övriga pensionsarrangemang
18181: varken de1invalidpension eller de1tidspension in-      har man beaktat en persons möjligheter att med
18182: går i folkpensionssystemet.                            beaktande av sitt hälsotillstånd, åldrande, ar-
18183:    F örtida å1derspension kan bevi1jas personer        betsförhållanden och andra omständigheter som
18184: som har fyllt 60 år. 1 arbetspensionssystemet kan      inverkar på arbetet fortsätta normalt i arbetslivet
18185: förtida å1derspension 1ikväl bevi1jas redan före 60    ända till å1dern för å1derspensionering.
18186: års ålder, om personens å1derspensionsålder är             1 slutet av år 1997 fanns det inalles 55 598
18187: lägre än den allmänna å1derspensionså1dern på          personer som fick förtida ålderspension. Den ge-
18188: 65 år. En1igt gällande bestämme1ser är förtids-        nomsnittliga egna pensionen för dessa var 5 018
18189: minskningen 0,5% för varje månad. Förtids-             mk/månad. 1 slutet av 1997 var 17 764 personer
18190: minskningen uppgår till 30 % när den är som            av dem som fick förtida ålderspension sådana
18191: störst, i vilket fall personen i fråga har gått i      vars totala pension blev mindre än 2 500 mk/
18192: förtida å1derspension fem år före sin ålderspen-       månad. Av dem var största de1en sådana som
18193: sionså1der.                                            endast får folkpension. 1 november i år betalades
18194:     Med hjä1p av det förtida ålderspensionssyste-      förtida ålderspension till samman1agt 42 222
18195: met har man strävat efter att öka individens val-      pensionstagare, av vilka 6 104 fick full förtida
18196: frihet och möjliggöra flexibilitet då det gäller den   ålderspension, 13 194 personer minskad pension
18197: ålder då man går i pension. Syftet med systemet        på grundval av arbetspensionsinkomsterna och
18198: har emellertid inte varit att ändra den normala        22 923 personer s.k. nedskuren folkpension. Be-
18199: ålderspensionsåldern på 65 år och därför är den        loppet av den fulla förtida ålderspensionen enligt
18200: förtida ålderspensionen kostnadsneutral i förhål-      folkpensionslagen uppgår till 2 578-1 524 mk/
18201: lande tili den normala ålderspensionen. När det-       månad beroende av storleken på förtidsminsk-
18202: ta system skapades ansågs det att en tidigarelagd      ningen, av dyrhetsgruppen för den kommun där
18203:                                          KK 1370/1998 vp                                              5
18204: 
18205: pensionstagaren är bosatt och av det faktum hu-      met i detta fall öka med hundratals miljoner
18206: ruvida pensionstagaren är gift.                      mark per år. Samtidigt skulle den förtida ålders-
18207:    Om man, när det gäller de personer som går i      pensionen och de övriga pensionsslagen som
18208: förtida ålderspension, vill garantera minst en       hänförs tiii det flexibla pensionsålderssystemet
18209: nivå som motsvarar full pension enligt folkpen-      åtminstone delvis förlora den betydelse som de
18210: sionssystemet, skulle detta i praktiken innebära     ursprungligen var avsedda att ha. Dessutom
18211: att den allmänna ålderspensionsåldern enligt         skulle reformen verka i motsattriktning i förhål-
18212: folkpensionssystemet sjunker tili 60 år. Enligt      lande tili de åtgärder med hjälp av vilka regering-
18213: snabba uppskattningar hos pensionsskyddscen-         en medvetet har strävat efter att höja den låga
18214: tralen skulle kostnaderna för folkpensionssyste-     genomsnittliga pensioneringsåldern i Finland.
18215: 
18216:      Helsingforsden 18 december 1998
18217: 
18218:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
18219:                                             KK 1371/1998 vp
18220: 
18221: Kirjallinen kysymys 1371
18222: 
18223: 
18224: 
18225: 
18226:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Inarijärven ja sen sivuvesien kalanhoidon
18227:                                        kehittämisestä
18228: 
18229: 
18230:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18231: 
18232:     Inarijärvessä esiintyy kuusi tunnistettavaa sii-      Useat tutkijat ovat päätyneetkinjohtopäätök-
18233: kamuotoa, joista kullakin on omat kutu- ja elin-       seen, että istutukset ovat olleet kannattamauo-
18234: alueensa järvessä ja siihen liittyvissä jokivesis-     mia taijopa suorastaan vahingollisia. Tilannetta
18235: töissä. Järvi on säännöstelty vesiallas, minkä joh-    olisi parantanut se, että Inarijärvellä ja sen sivu-
18236: dosta korkein hallinto-oikeus on määrännyt mil-        vesillä olisi ollut samat kalanhoitovelvoitteet
18237: joonan kesänvanhan siian istutusvelvoitteen itse       Niiden yhdistäminen mahdollistaisi vastedes bio-
18238: järveen. Poiketen yleisistä monimuotoisuuden           logisesti ja taloudellisesti järkevämmän hoidon.
18239: säilyttämisvelvoitteista istukkaat on tuotettu yk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18240: sinomaan Ivalojoen pohjasiiasta, vaikka tekni-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18241: sesti olisi ollut täysin mahdollista ottaa kaikki      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18242: siikamuodot poikastuotannon perusaineistoksi.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18243:     Asialla on myös muut puolensa. Noudatetusta
18244: kannanistutuslisäämistavasta tai muun syynjoh-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Inari-
18245: dosta Inarijärvestä saatavan kutusiikasaaliin                 järven ja sen sivuvesien kalanhoitovel-
18246: mätituotantomäärä on vähentynyt erityisesti                   voitteiden yhdistämiseksi biologisesti ja
18247:  1990-luvulla. Jo edellisellä vuosikymmenellä                 taloudellisesti järkeväksi kokonaisuu-
18248:  Inarijärvessä oli ylitiheä siikakanta, mikä aiheut-          deksi?
18249:  ti kasvun hidastumista.
18250: 
18251:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
18252: 
18253:                                          Erkki Pulliainen /vihr
18254: 
18255: 
18256: 
18257: 
18258: 280043
18259: 2                                        KK 1371/1998 vp
18260: 
18261: 
18262: 
18263: 
18264:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18265: 
18266:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      tutkimuksiin perustuvaa tietoa velvoitehoidon
18267: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kehittämiseksi. Toisaalta kalakantojen tila ja ka-
18268: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lastus ovat muuttuneet em. päätösten antamisen
18269: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     jälkeen tuntuvasti. Saalislajien joukkoon on il-
18270: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    maantunut muikku, jonka kannat olivat 1980- ja
18271:  1371:                                               1990-lukujen vaihteessa varsin vahvat, mutta
18272:                                                     ovat sen jälkeen romahtaneet. Tällä kehityksenä
18273:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Inari-    on ollut vaikutusta myös muihin kalakantoibio
18274:        järven ja sen sivuvesien kalanhoitovel-      sekä kalastukseen.
18275:        voitteiden yhdistämiseksi biologisesti ja       Jatkuvasti muuttuvan tilanteen ja kokemus-
18276:        taloudellisesti järkeväksi kokonaisuu-       ten lisääntymisen johdosta Inarijärvellä ja sen
18277:        deksi?                                       sivuvesistöissä on tehty määrätietoista työtä ka-
18278:                                                     lakantojen hoidon kehittämiseksi siten, että hoi-
18279:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        totoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa
18280: vasti seuraavaa:                                    voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon
18281:                                                     kalojen ravintotilanne ja kalakantojen tila hoito-
18282:    Inarijärven säännöstelystä aiheutuvien haitto-   toimenpiteiden suuntaamiseksi kulloinkin perus-
18283: jen poistamiseksi on suoritettu kalakantojen hoi-   tellusti tietyille alueille, tiettyihin lajeihin ja tie-
18284: totoimenpiteitä, jotka perustuvat Pohjois-Suo-      tynkokoisiin poikasiin.
18285: men vesioikeuden 18.12.197 4 antamaan ja kor-           Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnis-
18286: keimman hallinto-oikeuden 27.11.197 5 vahvista-     tetty kuluvan syksyn aikana kala talous- ja vesivi-
18287: maan päätökseen. Inarijärven sivuvesistöissä        ranomaisten yhteistyönä selvityksen laatiminen
18288: Inarijärven säännöstelystä aiheutuvien vahinko-     mahdollisuuksista Inarijärven säännöstelystä
18289: jen estämiseksi suoritettavat kalakantojen hoito-    Inarijärvelle ja sen sivuvesistöihin määrättyjen
18290: toimenpiteet ovat perustuneet puolestaan Poh-       kalanhoitovelvoitteiden ajanmukaistamiseen ja
18291: jois-Suomen vesioikeuden 22.12.1982 antamaan        yhdistämiseen biologisesti toimivaksi kokonai-
18292: ja korkeimman hallinto-oikeuden 10.5.1984 vah-       suudeksi. Asia on tarkoitus saattaa aikanaan
18293: vistamaan päätökseen.                               Pohjois-Suomen vesioikeuden käsiteltäväksi.
18294:    Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalakantojen       Koska asian valmistelu on jo käynnissä, toi-
18295: velvoitehoitoa on toteutettu jo niin kauan, että     menpiteisiin hallituksen taholta ei ole tarvetta.
18296: tällä hetkellä on olemassa kokemusperäistä ja
18297: 
18298:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998
18299: 
18300:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18301:                                            KK 1371/1998 vp                                              3
18302: 
18303: 
18304: 
18305: 
18306:                                         Tili Riksdagens Talman
18307: 
18308:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       att kunna utveckla skyldighetsvården. Å andra
18309: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        sidan har både fiskbeståndens tillstånd och fisket
18310: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      väsentligt förändrat karaktär sedan ovan nämn-
18311: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmå1 nr        da beslut gavs. Arterna av fångstfisk har utökats
18312: 1371:                                                 med mujkan, vars bestånd i decennieskiftet 1980/
18313:                                                        1990 var relativt starka, men därefter har gått ner
18314:            Har Regeringen för avsikt att skrida       kraftigt. Denna utveckling har även påverkat
18315:        tili åtgärder för att få fiskevårdsskyldig-    bestånden av annan fisk och även fisket.
18316:        heterna i Enare träsk jämte biflöden får-         På grund av den ständigt växlande situationen
18317:        enade till en biologiskt och ekonomiskt        i vattnen och med den allt större samlade erfaren-
18318:        rationell helhet?                              heten som utgångspunkt har det utförts ett mål-
18319:                                                       medvetet arbete i Enare träsk och träskets biflö-
18320:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       den för att utveckla vården av fiskbestånden på
18321: anföra följande:                                      ett sådant sätt att fiskarnas näringssituation och
18322:                                                       fiskbeståndens tillstånd skall kunna beaktas
18323:    För att eliminera de menliga effekter regle-       bättre vid planering och verkställande av fiske-
18324: ringen av Enare träsk för med sig har det för att     vårdsåtgärder genom att vid respektive tidpunkt
18325: främja fiskbeståndens livskraft utförts fiskevård-    motiverat inrikta åtgärderna på vissa områden,
18326: ande åtgärder som grundar sig på det beslut Nor-      vissa arter och ynge1 av viss storlek.
18327: ra Fin1ands vattendomstol gav den 18.12.1974             Inomjord- och skogsbruksministeriet har det i
18328: och som fastställdes den 27.11.1975 av högsta         form av ett samarbete mellan fiskeri- och vatten-
18329: förva1tningsdomstolen. De fiskevårdsåtgärder          myndigheter innevarande höst in1etts en utred-
18330: som vidtagits i Enare träsks biflöden för att främ-   ning av möjligheterna att modernisera och sam-
18331: ja fiskbestånden och förebygga skador på grund        manföra de fiskevårdsskyldigheter som påbju-
18332: av regleringen av Enare träsk har igen grundat sig    dits i Enare träsk och träskets biflöden på grund
18333: på det beslut Norra Finlands vattendomstol gav        av regleringen av Enare träsk tili en biologiskt
18334: den 22.12.1982 och som i sin tur fastställdes av      fungerande he1het. A vsikten är att i sinom tid
18335: högsta förvaltningsdomstolen den 10.5.1984.           föra frågan vidare tili Norra Finlands vatten-
18336:    Fiskevårdsskyldigheten gällande fiskbestån-        domstol för behandling.
18337: den i Enare träsk och träskets biflöden har redan        Eftersom frågan redan är under beredning
18338: verkställts under en så lång tid att det för närva-   finns det inte något behov av åtgärder från reger-
18339: rande finns tillräckligt med såväl erfarenhets-       ingens sida.
18340: mässig som på forskning grundad kunskap för
18341: 
18342:      Helsingforsden 11 december 1998
18343: 
18344:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18345:                                               KK 1372/1998 vp
18346: 
18347: Kirjallinen kysymys 1372
18348: 
18349: 
18350: 
18351: 
18352:                                      Klaus Bremer /r: Hallituksen kirjallisiin kysymyksiin 713 ja 723/
18353:                                          1998 vp antamien vastausten totuudenmukaisuudesta
18354: 
18355: 
18356:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
18357:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 723/          vastaavat tapaukset ILL:n lupakirjatenttitoi-
18358: 1998 vp ilmailualan koulutuksesta hallitus esit-         minnassa, ettei allekirjoittaneen tarvitse ryhtyä
18359: tää: "... yhtään valitusta ei ole tehty, vaikka muu-     tässäkin asiassa paljastamaan hallituksen puo-
18360: tama kokeensuorittaja onkinjoutunut uusimaan             lesta nimiä ja tietoja.
18361: hylätyn koesuorituksensa", ja "tähän mennessä               Samalla on selvitettävä, miksi ILL ei voi tent-
18362: ei ole tullut yhtään tapausta, jossa olisi havaittu      tikysymysten ja vastausten osalta julkaista kau-
18363: virheellisiä kysymyksiä ja vääriä vastauksia".           pan olevan kirjan muodossa "2000 tenttikysy-
18364:    Jos lentokoneinsinöörin vastaus peruslupa-            mystä ja vastausta", kuten ilmeisesti useimmat
18365: kirjatentin tekniseen kysymykseen tuomitaan              ED-jäsenmaat tekevät. ILL:n Suomen Ansiolen-
18366: vääräksi, mutta kieltäydytään selvittämästä,             täjät ry:lle ja Ansiolentotoimenharjoittajat ry:lle
18367: mikä on väärin, on syytä epäillä Ilmailulaitoksen        antama vastaus, että niitä ei voida kopioida mui-
18368: (ILL) pitämän kokeen tarkoituksenmukaisuut-              den maiden kysymyssarjoista, on käsittämätön
18369: ta. Hallitus ei voi piiloutua sen tosiasian taakse,      ottaen huomioon ilmaliikenteen kansainväliset
18370: että ko. ilmailuinsinööri ILL:n tavanomaisia             yhdenmukaiset säännöt.
18371: kostotoimenpiteitä peläten ei uskalla vaatia                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18372: asian puintia julkisesti. Hallituksen ei pitäisi -       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18373: ILL:n ala-arvoisen toiminnaujo hyvin tuntien-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18374: tyytyä ILL:n vastaukseen asiassa!                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18375:    Jos liikennelentäjä ei selviydy helikopteripe-
18376: ruslupakirjan yleisilmailukysymyksistä ILL:n                        Mitä Hallitus aikoo tehdä liikennemi-
18377: tentissä, jotain on vialla. Jos hallitus selvityttäisi          nisteriön perehdyttämiseksi ilmailun
18378: erikseen helikopteri- ja ns. kiinteäsiipistenttien              JAA-, JAR-, FCL-, OPS-, TRG-, ICAO-,
18379: läpäisseiden ja hylättyjen määrät ja vertaisi niitä             Annex- ym. vastaavien peruskäsitteiden
18380: muiden ED-jäsenmaiden vastaaviin, hallituskin                   sisältöihin ja merkitykseen, ettei Ilmailu-
18381: joutuisi ihmettelemään ILL:n lupakirjateottien                  laitos jatkuvasti ja toistuvasti pysty har-
18382: kysymysten ja vastausten tarkoituksenmukai-                     hauttamaan sekä ministeriötä että halli-
18383: suutta. Tehtävä näyttää kuitenkin ylittävän sekä                tusta selityksillään,
18384: liikenneministeriön että hallituksen kyvyt.                         mitä Hallitus tekee selvittääkseen kir-
18385:    Kun nyt lopulta yksi tulevaisuudestaan piit-                 jallisiin kysymyksiin 713 ja 723/1998 vp
18386: taamaton lentäjän lupakirjan hakija, Jari Levan-                esittämiensä vastausten lukuisat paik-
18387: oja, on uskaltanut tehdä omasta tapauksestaan                   kansapitämättömyydet ja taatakseen oi-
18388: julkisen, kenties se helpottaa hallitusta muodos-               keusturvan henkilöille, jotka voivat pal-
18389: tamaan kuvan ILL:n osaamisesta tälläkin alueel-                 jastaa epäkohdat, ja
18390: la. Pyydän hallitusta tutustumaan Jukka Intken                      paljonko vielä tarvitaan, että Hallitus
18391: asiasta 25.9.1998laatimaan kirjalliseen selvityk-               toimeenpanee maamme ilmaliikenteen
18392: seen ja valitukseen ILL:n ylijohtaja Saloselle sekä             kehitystä jo vakavasti vaarantavan Ilmai-
18393: eduskunnan oikeusasiamiehelle. Samalla rohke-                   lulaitoksen organisaation täysremontin?
18394: nen toivoa, että hallitus selvityttää kaikki muut
18395: 
18396:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
18397: 
18398:                                               Klaus Bremer /r
18399: 280043
18400: 2                                          KK 1372/1998 vp
18401: 
18402: 
18403: 
18404: 
18405:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18406: 
18407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sakin tapauksissa vastaukset riippuvat muun
18408: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muassa koulutukseen käytetystä ilma-aluksesta
18409: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tai lentopaikasta.
18410: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-           Koesuorituksen valvojina toimivat lentotur-
18411: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        vallisuushallinnon tarkastajat informoivat ko-
18412: 1372:                                                 keeseen osallistujia siitä, että vastaukseksi tulee
18413:                                                       valita vaihtoehdoista oikea tai lähinnä oikea. Jos
18414:            Mitä Hallitus aikoo tehdä liikennemi-      kokeeseen osallistuja on eri mieltä minkään vaih-
18415:        nisteriön perehdyttämiseksi ilmailun           toehdon soveltuvuudesta oikeaksi tai lähinnä oi-
18416:        JAA-, JAR-, FCL-, OPS-, TRG-, ICAO-,           keaksi vastaukseksi, valvojat ovat etukäteisin-
18417:        Annex- ym. vastaavien peruskäsitteiden         formaatiossaan kehottaneet osallistujia kirjoitta-
18418:        sisältöihin ja merkitykseen, ettei Ilmailu-    maan käsityksensä vastauksen viereen, samoin
18419:        laitos jatkuvasti ja toistuvasti pysty har-    kuin kirjoittamaan vastauspaperille huomautuk-
18420:        hauttamaan sekä ministeriötä että halli-       sensa, jos kysymys on ollut osallistujan mielestä
18421:        tusta selityksillään,                          huono. Näistä kommentointikehotuksista huoli-
18422:            mitä Hallitus tekee selvittääkseen kir-    matta lentoturvallisuushallinto on saanut erit-
18423:        jallisiin kysymyksiin 713 ja 723/1998 vp       täin harvoin mitään palautetta.
18424:        esittämiensä vastausten lukuisat paik-             Koevastausten arvostelussa lentoturvallisuus-
18425:        kansapitämättömyydet ja taatakseen oi-         hallinnolla on kokeen suorittajan kannalta var-
18426:        keusturvan henkilöille, jotka voivat pal-      sin lievä hyväksymisraja. Ilmailumääräyksen
18427:        jastaa epäkohdat, ja                           PEL Ml-7 mukainen hyväksyruisraja kunkin
18428:            paljonko vielä tarvitaan, että Hallitus    osa-alueen kokeen osalta on se, että 75 prosenttia
18429:        toimeenpanee maamme ilmaliikenteen             vastauksista on oikein. Kun tulos on ollut lähelle
18430:        kehitystä jo vakavasti vaarantavan Ilmai-      75 prosenttia oikein, näissä rajatapauksissa ko-
18431:        lulaitoksen organisaation täysremontin?        keen suorittajan on katsottu saavuttaneen hy-
18432:                                                       väksymisrajan. Kyseisessä ilmailumääräyksessä
18433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ovat niin ikään määräykset teoriakokeen osittai-
18434: vasti seuraavaa:                                      sesta hyväksymisestä, kokeen uusimisesta ja tie-
18435:                                                       tyissä tapauksissa vaadittavasta lisäkoulutukses-
18436:    Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen         ta.
18437: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur-           Tilastot osoittavat, että suuri osa oppilaista
18438: vallisuushallinnolta.                                 läpäisee kokeen ensimmäisellä kerralla, lentoko-
18439:    Vastaus kansanedustaja Bremerin kirjalliseen       nelentäjät hieman useammin kuin helikopterilen-
18440: kysymykseen 723/1998 vp käsitteli samaa aihe-         täjät Hylättyjen oppilaiden koesuoritukset ovat
18441: piiriä kuin nyt esillä oleva kysymys. Tämän           pääsääntöisesti jääneet selvästi alle hyväksymis-
18442: vuoksi toistetaan se, mitä on lausuttu aiemmin        rajan. Kertauskoulutuksen jälkeen kokeen uusi-
18443: kysymykseen 723/1998 vp annetussa vastauk-            jat ovat läpäisseet kokeen useimmiten hyvin,
18444: sessa. Lisäksi liikenneministeriö katsoo vielä ai-    jopa niin hyvin, että uusintakokeessa uusijoiden
18445: heelliseksi tuoda esille eräitä keskeisiä seikkoja,   vastauksista on useinkin ollut yli 85 prosenttia
18446: jotka koskevat lentoturvallisuushallinnon pitä-       oikein.
18447: mien teoriakokeiden arvostelua ja koetuloksia.            Eräiden oppilaiden ja heidän lennonopetta-
18448:    Lentoturvallisuushallinnon kysymyssarjojen         jiensa tai oppilaiden valtuuttamien muiden hen-
18449: kysymykset on sovitettu eri lupakirjan hakijoille     kilöiden pyynnöstä lentoturvallisuushallinnossa
18450: juuri sille tietotasolle, joka kyseisen lupakirjan    pidetyissä tilaisuuksissa on käyty läpi kysymyk-
18451: hakijan tulee hallita. Kysymykseen annetaan nel-      set ja vastausvaihtoehdot niiden kysymysten
18452: jä vastausvaihtoehtoa,joista oppilaan on valitta-     osalta, joihin oppilaat olivat vastanneet väärin.
18453: va oikea tai lähinnä oikea. Lähinnä oikean vaih-      Lennonopettajat pitivät kysymyksiä pääsääntöi-
18454: toehdon hyväksyminen perustuu siihen, että täy-       sesti asiallisina ja vaativuustasoltaan sopivina
18455: dellisen oikeaa vastausvaihtoehtoa ei jokaiseen       sekä totesivat, että vastausvaihtoehdoista oikea
18456: kysymykseen ole mahdollista laatia, koska jois-       vastaus oli löydettävissä. Eräisiin kysymyksiin
18457:                                              KK 1372/1998 vp                                              3
18458: 
18459: lennonopettajat ehdottivat lähinnä sanamuodon               Kysymyksessä on otaksuttu, että useimmat
18460: tarkistamista. Lentoturvallisuushallinnon edus-         EU :n jäsenmaista julkaisevat ja myyvät mittavan
18461: tajat ovat kirjanneet saadut kommentit, jotta           määrän koekysymyksiä ja vastauksia sisältäviä
18462: kommentteja voitaisiin hyödyntää kysymysten             teoriakoekysymyssarjoja. Lentoturvallisuushal-
18463: laadinnassa vastaisuudessa.                             linnon tiedossa puolestaan ei ole, että ainakaan
18464:     Kysymyksessä viitataan lentokoneinsinöö-            useimpien EU :n jäsenmaiden ilmailuviranomai-
18465: riin, jonka vastausta koekysymykseen ei ollut           set näin tekisivät. Lentoturvallisuushallinnon
18466: hyväksytty. Lentoturvallisuushallinnolla ei ole         käsityksen mukaan jäsenmaiden ilmailuviran-
18467: tiedossa, että kukaan lentokoneinsinööri olisi          omaisten pääsääntöinen suhtautuminen koeky-
18468: ottanut osaa teoriakokeeseen tai että olisi edes        symysten ja vastausten julkaisemiseen on, ellei
18469: keskustellut jonkun oppilaan puolesta edellä            tiukempi, niin sitten kutakuinkin sama kuin Suo-
18470: mainituissa jälkiarviointitilaisuuksissa lentotur-      messa.
18471: vallisuushallinnon edustajien kanssa vastaukses-            Varsinaisen kysymysosan ensimmäisen perus-
18472: ta. Kysymyksen perusteella on mahdoton myös-            käsitteitä koskevan kysymyksen osalta liikenne-
18473: kään tietää, mitä teoriakoekysymystä ja vastaus-        ministeriö katsoo, että liikenneministeriössä il-
18474: ta tarkoitetaan. Jos kysymyksessä tarkoitettu           mailuasioista vastaavat virkamiehet ovat riittä-
18475: henkilö on sen sijaan teoriakokeeseen osallistu-        västi selvillä työhönsä liittyvien ilmailukäsittei-
18476: nut ja hänelle on jäänyt vähänkin epäselvyyttä          den ja lyhenteiden sisällöstä ja merkityksestä.
18477: kyseisen vastauksensa arvostelusta, lentoturval-        Toisen kysymyksen osalta todetaan, että vas-
18478: lisuushallinto on aina valmis palaamaan keskus-         taukset kirjallisiin kysymyksiin 713 ja 72311998
18479: teluin asiaan.                                          vp on annettu virkamiesvastuuseen perustuen
18480:     Liikennelentäjää koskevan viittauksen osalta        rehellisesti ja asiallisesti.
18481: lentoturvallisuushallinto epäilee, että kyse ei ol-         Kolmannen varsinaisen kysymyksen osalta
18482: lut tässäkään tapauksessa teoriakokeeseen osal-         todetaan, että lentoturvallisuushallinto toimii
18483: listuneesta, vaan hänen edustajanaan edellä mai-        lentoturvallisuutta valvovana viranomaisena
18484: nitussa lentoturvallisuushallinnon järjestämässä        asianmukaisesti ja vastuullisesti sekä kehittää
18485: jälkiarvointitilaisuudessa toimineesta tietystä         oman toimialueensa osalta ilmaliikenteen turval-
18486:  lennonopettajasta. Kyseinen lennonopettaja piti        lisuutta. Liikenneministeriön tehtävänä on hal-
18487:  kysymyksiä paria poikkeusta lukuun ottamatta           linnonalan ministeriönä arvioida, täyttääkö 11-
18488:  varsin hyvinä ja tuntui tietävän yleisesti ottaen      mailulaitoksen nykyinen organisaatiomalli, jos-
18489:  hyvin vastaukset kysymyksiin. Lennonopettaja           sa on sekä lentoturvallisuutta valvova itsenäinen
18490:  ei osannut itse vastata pariin kysymykseen. Ky-        viranomaispuoli että kenttä- ja lennonvarmistus-
18491:  symykset olivat sen tasoisia, että niin yksityislen-   infrastruktuuria ylläpitävä liikelaitospuoli, sille
18492:  täjän kuin liikennelentäjänkin olisi pitänyt kyetä     asetetut tavoitteet. Kysymys on jatkuvasta pro-
18493:  vastausvaihtoehtojen perusteella niihin oikein         sessista, johon kansalaisten näkökohtien lisäksi
18494:  vastaamaan. Toisaalta on ymmärrettävää, että           vaikuttavat myös kansainväliset hankkeet kuten
18495:  yksittäisissä vastauksissa sattuu erehdyksiä tai       eurooppalaisen lentoturvallisuusviranomaisen
18496:  virheitä hyvänkin tietotason omaavalla ammatti-        (EASA) perustaminen.
18497:  lentäjällä.                                               Liikenneministeriön toimeksiannosta tehdys-
18498:     Kysymyksessä viitataan myös lennonopettaja          sä Yhdistyneen kuningaskunnan ilmailuviran-
18499:  Jukka Intken kanteluun eduskunnan oikeusasia-          omaisen arvioitsijoiden tämän vuoden syyskuus-
18500:  miehelle. Kantelu koskee lähinnä lentoturvalli-        sa julkaisemassa raportissa, jossa selvitettiin 11-
18501:  suushallinnon pitämien teoriakokeiden arvoste-         mailulaitoksen lennonvarmistuspalvelujen tur-
18502:  lua ja oikeutta saada nähtäväksi ja kopioitavaksi      vallisuutta ja toimintaedellytyksiä sekä suhdetta
18503:  teoriakoekysymykset vastausvaihtoehtoineen.            lentoturvallisuutta valvovaan viranomaiseen
18504:  Asia on edelleen vireillä eduskunnan oikeusasia-       lentoturvallisuushallintoon, keskeinenjohtopää-
18505:  miehellä. Lentoturvallisuushallinto on jo aiem-        tös oli, että lentoturvallisuusviranomaisen (len-
18506:  min toimittanut eduskunnan oikeusasiamiehen            toturvallisuushallinto) ja Ilmailulaitoksen (liike-
18507:  selvitys- ja lausuntopyynnön vuoksi liikennemi-        laitos) tehtävät ovat riittävän eriytyneitä, erityi-
18508:  nisteriölle 24.11.1998 päivätyn vastineensa Int-       sesti lennonvarmistuspalvelujen osalta.
18509:  ken kanteluun. Liikenneministerö on 27.11.1998
18510:  toimittanut selvityksen eduskunnan oikeusasia-
18511:  miehelle.
18512:       Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1998
18513: 
18514:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
18515: 4                                           KK 1372/1998 vp
18516: 
18517: 
18518: 
18519:                                          Tili Riksdagens Talman
18520: 
18521:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rekt svarsalteroativ eftersom svaren i vissa faU
18522: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            beror på bl.a. det luftskepp eller den flygplats
18523: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        som använts i utbildningen.
18524: dagsman Klaus Bremer undertecknade skriftliga             De luftfartsinspektionens inspektörer som vid
18525: spörsmål nr 1372:                                      provtillfållet fungerar som övervakare informe-
18526:                                                        rar deltagaroa om att de bland svarsalteroativen
18527:           Vad ämnar Regeringen göra för att            skaU välja det korrekta eller det i det aUra när-
18528:        instruera trafikministeriet om innehållet i     maste korrekta. Om examinanden har avvikande
18529:        och innebörden av luftfartsförkortningar        åsikt i förhåUande till alla svarsalteroativ och
18530:        som t.ex. JAA, JAR, FCL, OPS, TRG,              anser att ingen av dem varken är korrekt eUer i
18531:        ICAO och Annex, i syfte att Luftfartsver-       det aUra närmaste korrekt, har övervakaroa un-
18532:        ket inte kontinuerligt och upprepade            der förhandsinformationen uppmanat deltagar-
18533:        gånger skall kunna vilseleda såväl minis-       na att skriva ned sin uppfattning bredvid svaret
18534:        teriet som regeringen med sina utlägg-          liksom även att på svarspapperet skriva ned sin
18535:        ningar,                                         anmärkning ifall frågan enligt examinanden har
18536:           vad gör Regeringen för att utreda de         varit dålig. Trots dessa uppmaningar till att ge
18537:        talrika osanningar som finns i svaren på        kommentarer har luftfartsinspektionen mycket
18538:        spörsmålen 713 och 723/1998 rd och för          sällan fått någon respons aUs.
18539:        att garantera rättsskyddet för personer            Vid bedömningen av provsvaren ställer luft-
18540:        som kan avslöja missförhållandena, och          fartsinspektionen ribban för godkännande
18541:           hur mycket krävs det ännu för att Re-        mycket lågt för examinanden. 1 enlighet med
18542:        geringen skall påbörja en totalrenovering       luftfartsföreskriften PEL M 1-7 är gränsen för att
18543:        av Luftfartsverkets organisation, vilken        bli godkänd på varje delområde i provet att 75%
18544:        redan nu allvarligt äventyrar luftfartens       av svaren är korrekta. Då nästan 75% av svaren
18545:        utveckling i vårt land?                         är korrekta anses examinanden i dessa gränsfaU
18546:                                                        ha nått gränsen för godkänt. 1 nämnda luftfarts-
18547:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          föreskrift finns likaså bestämmelser om partiellt
18548: anföra följande:                                       godkännande av teoriprovet, om omtagning av
18549:                                                        provet och om behov av tilläggsutbildning i vissa
18550:    Trafikministeriet har med anledning av spörs-       faU.
18551: målet inbegärt en utredning från luftfartsinspek-         Statistiken visar att en stor del av eleveroa
18552: tionen vid Luftfartsverket.                            klarar provet vid första provtillfåUet. Därvid kla-
18553:    Svaret på riksdagsman Bremers skriftliga            rar flygplansflygaroa provet något oftare än heli-
18554: spörsmål723/1998 rd behandlade samma ämnes-            kopterflygaroa. De underkända eleveroas prov
18555: område som föreliggande spörsmål. Därför upp-          har vanligen klart stannat under gränsen för god-
18556: repas vad som tidigare framfördes i svaret till        känt. Efter repetitionsskolning har de som tagit
18557: spörsmål 723/1998 rd. Dessutom anser trafikmi-         om provet vanligen klarat det väl, t.o.m. så väl att
18558: nisteriet att det vidare är befogat att ta upp några   de som tar om provet ofta svarat korrekt på över
18559: viktiga frågor som geller bedömning och provre-        85 % av frågoroa.
18560: sultat i anslutning till de teoriprov som luftfarts-      På begäran av vissa elever och deras flyglärare
18561: inspektionen håUer.                                    eller andra personer som eleveroa har befuUmäk-
18562:    Frågoroa i luftfartsinspektionens frågeserier       tigat har det vid luftfartsinspektionen anordnats
18563: har anpassats enligt olika certifikatsökande till      möten där frågoroa och svarsalteroativen ge-
18564: just den kunskapsnivå som ifrågavarande certifi-       nomgåtts till dendel eleveroa svarat inkorrekt på
18565: katsökande skaU behärska. Till frågan ges fyra         dem. Flygläraroas åsikt är att frågoroa i huvud-
18566: svarsalteroativ, av vilka eleven skall välja det       sak varit sakliga och lagom krävande och har
18567: korrekta eller det i det allra närmaste korrekta.      konstaterat att korrekt svar kunde hittas bland
18568: Godkännandet av det i det allra närmaste kor-          svarsalteroativen. Till vissa frågor har flyglärar-
18569: rekta alteroativet grundar sig på att det inte är      na snarast föreslagit en revidering av ordformen.
18570: möjligt att för varje fråga uppgöra ett exakt kor-     Representanteroa för luftfartsinspektionen har
18571:                                            KK 1372/1998 vp                                             5
18572: 
18573: registrerat responsen för att kommentarerna           derna i EU offentliggör och säljer teoriprovens
18574: skall kunna komma tili gagn då frågorna görs          frågeserier, vilka innehålier en avsevärd mängd
18575: upp i fortsättningen.                                 provfrågor och svar. Luftfartsinspektionen har
18576:    I spörsmålet hänvisas tili en flygplansingenjör    däremot inte kännedom om detta, inte i alla fall i
18577: vars svar på en provfråga inte hade godkänts.         fråga om de flesta luftfartsmyndigheterna i EU:s
18578: Luftfartsinspektionen känner inte tili någon flyg-    medlemsländer. Enligt luftfartsinspektionens
18579: plansingenjör som skulle ha skrivit teoriprovet       uppfattning är inställningen hos luftfartsmyndig-
18580: elier att någon sådan ens som representant för        heterna i medlemsländerna i fråga om offentlig-
18581: någon elev överhuvudtaget vid ovan nämnda ut-         görande av provfrågor och svar om inte stränga-
18582: värderingstillfålie skulle ha diskuterat med luft-    re, så ungefår densamma som i Finland.
18583: fartsinspektionens representanter om något svar.         Vad anbelangar den första av det egentliga
18584: På basis av spörsmålet är det även omöjligt att       spörsmålets frågor om grundbegrepp anser tra-
18585: veta viiken teoriprovsfråga och vilket svar som       fikministeriet att de tjänstemän vid trafikministe-
18586: avses. Om den person som avses i spörsmålet           riet som är ansvariga för luftfartsfrågor är tili-
18587: däremot har deltagit i teoriprovet och denna per-     räckligt insatta i innehållet i och innebörden av
18588: son efteråt ansett bedömningen av ifrågavarande       luftfartstermerna och förkortningarna i anslut-
18589: fråga vara oklar, är luftfartsinspektionen alltid     ning tili sitt arbete. 1 fråga om den andra frågan
18590: redo att genom diskussion återkomma tili ären-        konstateras att svaren på de skriftliga spörsmå-
18591: det.                                                  len 713 och 723/1998 rd under tjänsteansvar har
18592:     Vad anbelangar hänvisningen tili en trafikfly-    givits ärligt och sakligt.
18593: gare misstänker luftfartsinspektionen att det inte       Vad anbelangar den tredje av de egentliga
18594: heller i detta fall var fråga om någon som deltagit   frågorna konstateras att luftfartsinspektionen är
18595: i teoriprovet, utan om en viss flyglärare som vid     en myndighet som utövar tilisyn över flygsäker-
18596: luftfartsinspektionens utvärderingstillfålle repre-   heten på ett sak1igt och ansvarsfullt sätt samt
18597: senterade trafikflygaren. Ifrågavarande flyglära-     utvecklar luftfartens säkerhet på sitt eget verk-
18598: re ansåg frågorna vara tämligen bra med undan-        samhetsområde. Trafikministeriets uppgift är att
18599: tag f6r ett par frågor, och verkade allmänt taget     som ministeriet på förvaltningsområdet bedöma
18600: väl veta vilka de korrekta svaren på frågorna var.    huruvida Luftfartsverkets nuvarande organisa-
18601:  Flygläraren kunde inte själv svara på ett par av     tionsmodell, som inbegriper både en självständig
18602: frågorna. Frågorna är på en sådan nivå att såväl      myndighetsdel som övervakar flygsäkerheten
18603: en privatflygare som en trafikflygare på basis av     och en affårsverksdel som upprätthåller flyg-
18604: svarsalternativen borde ha kunnat svara korrekt       plats- och flygtrafikledningsinfrastruktur, upp-
18605: på dem. Å andra sidan är det förståeligt att det i    fylier de målsättningar som uppställts för dem.
18606: enskilda frågor sker misstag eller uppstår fel även   Det är fråga om en kontinuerlig process som
18607: för yrkesflygare med god kunskapsnivå.                påverkas av såväl medborgarnas synpunkter som
18608:     I spörsmålet hänvisas även tili flyglärare Juk-   av internationella projekt såsom grundandet av
18609:  ka Intkes klagan tili riksdagens justitieombuds-     den     europeiska        flygsäkerhetsmyndigheten
18610:  man. Denna klagan gällde närmast bedömning-          (EASA).
18611: en av luftfartsinspektionens teoriprov och rätten        1 september i år publicerades en rapport som
18612:  att få se och kqpiera teoriprovets frågor med        på uppdrag av trafikministeriet uppgjorts av be-
18613:  svarsalternativ. Arendet är fortfarande anhäng-      dömare från luftfartsmyndigheten i Förenade
18614:  igt hos riksdagens justitieombudsman. Luftfarts-     konungariket. I rapporten utreddes säkerheten
18615:  inspektionen har redan tidigare på begäran om        och verksamhetsförutsättningarna vid Luftfarts-
18616:  utredning och utlåtande från riksdagens justitie-    verkets flygtrafiktjänst samt dess förhållande tili
18617:  ombudsman tillstälit trafikministeriet sitt gen-     luftfartsinspektionen, som är den myndighet som
18618:  mäle, daterat den 24 november 1998, tili Intkes      utövar tilisyn över säkerheten. En viktig slutsats
18619:  klagan. Trafikministeriet har den 27 november        i rapporten var att flygsäkerhetsmyndighetens
18620:  1998 tiliställt riksdagens justitieombudsman den-    (luftfartsinspektionen) och Luftfartsverkets (af-
18621:  na utredning.                                        fårsverk) uppgifter är åtskilda i tiliräcklig grad,
18622:     1 spörsmålet antas att de flesta medlemslän-      särskilt i fråga om flygtrafiktjänster.
18623: 
18624:      Helsingfors den 23 december 1998
18625: 
18626:                                                                           Trafikminister Matti Aura
18627:                                           KK 1373/1998 vp
18628: 
18629: Kirjallinen kysymys 1373
18630: 
18631: 
18632: 
18633: 
18634:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Kasvintuotannon tarkastuskeskuk-
18635:                                      sen siementarkastusosaston toiminnasta tehdystä selvityksestä
18636: 
18637: 
18638:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18639: 
18640:    Mennyt satokausi korostaa suomalaisen            mentarkastusosaston kehittäminen luotettavana
18641: oman siemenviljan ja viljalajikkeiden merkitys-     valtion laitoksena on kotimaisen siementuotan-
18642: tä. Ulkomaiset lajikkeet eivät sovi Suomen ly-      non kannalta hyvin tärkeää.
18643: hyeen kasvukauteen. Kasvintuotannon tarkas-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18644: tuskeskuksen siementarkastusosaston toiminta        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18645: siementuotantoketjussa on siksi hyvin tärkeää.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18646: Siemenen laatu ja viljelijöiden luottamus siihen    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18647: on kasvinviljelyn perustekijä.
18648:    Maa- ja metsätalousministeriön 18.9.1997                    Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
18649: asettama työryhmä on selvittänyt Kasvintar-                 tyä Kasvintuotannon tarkastuskeskuk-
18650: kastuskeskuksen siementarkastusosaston toi-                 sen siementarkastusosaston toiminnasta
18651: mintaa ja todennut siinä ongelmia. Valmistu-                tehdyssä selvityksessä ilmenneiden ongel-
18652: neessa selvityksessä 15.1.1988 on ilmennyt lain             mien johdosta, ja
18653: ja säädösten vastaista menettelyä siemenerien                  miten Hallitus aikoo kehittää siemen-
18654: sertifioinneissa. Tätä ei voida pitää hyväksyttä-           tarkastusosaston toimintaa valtion lai-
18655: vänä.                                                       toksena laadukkaan kotimaisen siemen-
18656:    Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen sie-                  viljatuotannon turvaamiseksi?
18657: 
18658:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
18659: 
18660:                      Anneli Jäätteenmäki /kesk            Olavi Ala-Nissilä /kesk
18661:                                     Aulis Ranta-Muotio /kesk
18662: 
18663: 
18664: 
18665: 
18666: 280043
18667: 2                                         KK 1373/1998 vp
18668: 
18669: 
18670: 
18671: 
18672:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18673: 
18674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valmistui 15.1.1998 (MMM 1998:2) ja siinä to-
18675: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        dettiin muun muassa eräitä säännöstenvastai-
18676: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suuksia siementarkastusosaston toiminnassa.
18677: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli          Muistio sisälsi eräitä osaston toiminnan kehittä-
18678: Jäätteenmäen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       mistä koskevia toimenpide-ehdotuksia, minkä li-
18679: symyksen n:o 1373:                                   säksi työryhmä edellytti asiaa koskevan lainsää-
18680:                                                      dännön muutostarpeiden selvittämistä.
18681:           Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-        Työryhmän ehdotusten perusteella maa- ja
18682:        tyä Kasvintuotannon tarkastuskeskuk-          metsätalousministeriö päätti 27.2.1998 niistä toi-
18683:        sen siementarkastusosaston toiminnasta        menpiteistä, joilla Kasvintuotannon tarkastus-
18684:        tehdyssä selvityksessä ilmenneiden ongel-     keskuksen siementarkastusosaston toimintaa tu-
18685:        mien johdosta, ja                             lee kehittää. Päätöksen mukaan toimintaa kehi-
18686:           miten Hallitus aikoo kehittää siemen-      tetään selkiyttämällä siementarkastusosaston
18687:        tarkastusosaston toimintaa valtion lai-       organisaatiota ja päätöksentekojärjestelmää si-
18688:        toksena laadukkaan kotimaisen siemen-         ten, että toimialoiHain nimetään vastuuhenkilöt,
18689:        viljatuotannon turvaamiseksi?                 jotka ovat suoraan osaston johtajan alaisia, ke-
18690:                                                      hittämällä käynnistettävän laatujärjestelmän
18691:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         avulla selkeät menettelytavat ja työohjeet sekä
18692: vasti seuraavaa:                                     toimenkuvat toiminnan parantamiseksi ja sää-
18693:                                                      döstenmukaisuuden varmistamiseksi, uudista-
18694:    Siementuotanto ja toimivat siemenmarkkinat        malla siementarkastustoimintaa koskevat viral-
18695: ovat maa- ja puutarhatalouden keskeisiä toimin-      lisohjeet, käynnistämällä työyhteisön kehittä-
18696: taedellytyksiä, joiden turvaaminen ja kehittämi-     mishanke sekä kehittämällä esimiesten ja henki-
18697: nen kuuluu maa- ja metsätalousministeriön teh-       löstön osaamista hallinnossa noudatettavien
18698: täviin. Tärkeä merkitys toiminnassa on siemen-       säännösten, menettelytapojen ja päätöksenteko-
18699: kauppalainsäädännöllä, jolla säännellään pelto-      järjestelmien osalta. Kehittämistoimenpiteiden
18700: ja puutarhakasvien kylvösiemenen tuotantoa,          toteuttaminen on kesken. Työryhmän edellyttä-
18701: markkinointia ja laadunvalvontaa ja jonka ta-        mä lainsäädännön muutostarpeita koskeva selvi-
18702: voitteena on ylläpitää korkealaatuista kasvin-       tys ja tarpeelliset säädösmuutokset (kahdeksan
18703: tuotantoa edistämällä hyvälaatuisen ja Suomen        ministeriön päätöstä) on tehty keväällä 1998.
18704: kasvuolosuhteisiin sopivan kylvösiemenen tar-           Kehittämistoimenpiteitä vastaavat tavoitteet
18705: jontaa ja käyttöä. Olennaisen osan sääntelyä         on otettu ministeriön ja kasvintuotannon tarkas-
18706: muodostaa kylvösiemenen sertifiointijärjestel-       tuskeskuksen väliseen tulossopimukseen vuodel-
18707: mä, jonka mukaan markkinoitavan kylvösieme-          le 1998. Tulossopimuksessa edellytetty osaston
18708: nen tulee olla lajikkeeltaan ja tekniseltä laadul-   toimintaa koskeva laatujärjestelmä on toimitettu
18709: taan viranomaisen varmentamaa. Varmentamis-          ulkopuolisen asiantuntijan arvioitavaksi. Muilta
18710: tehtävä kuuluu kasvintuotannon tarkastuskes-         osin tulossopimuksen toteutuminen arvioidaan
18711: kuksen siementarkastusosastolle.                     vuoden lopussa.
18712:    Siementarkastusosaston toiminnassa ilmen-            Asiassa on lisäksi ryhdytty kurinpidollisiin
18713: neiden ongelmien vuoksi maa- ja metsätalousmi-       toimenpiteisiin ja eräisiin osaston toimintaa kos-
18714: nisteriö asetti 18.9.1997 työryhmän selvittämään     keviin henkilöjärjestelyihin työryhmämuistion
18715: osaston toimintaa ja päätöksentekojärjestelmää       antamisen jälkeen tehtyjen selvitysten perus-
18716: sekä tekemään tarpeelliset toimenpide-ehdotuk-       teella. Ministeriö tulee lisäksi tekemään asiassa
18717: set. Työryhmän tehtävänä oli lähinnä selvittää       selvityksen oikeuskanslerin pyynnöstä. Selvitys-
18718: osaston tekemien päätösten säännöstenmukai-          tä varten on asetettu työryhmä 11.12.1998.
18719: suutta, mutta samalla pidettiin tarpeellisena sel-      Siementarkastusosaston toiminnalla on kes-
18720: vittää osaston toimintaa ja sen päätöksenteko-       keinen merkitys hyvälaatuisen ja maamme olo-
18721: järjestelmää yleisemminkin. Työryhmän muistio        suhteisiin sopivan kylvösiemenen tuotannon tur-
18722:                                         KK 1373/1998 vp                                         3
18723: 
18724: vaamisessa ja kehittämisessä. Erityisen tärkeää   kastusosaston toiminnassa ilmenneet ongelmat
18725: toiminnassa on osaston suorittaman tarkastus-     voidaan poistaa ja laitoksen toimintaa kehittää
18726: toiminnan ja valvonnan luotettavuus. Hallitus     laadukkaan kotimaisen siementuotannon tur-
18727: katsoo, että edellä mainittujen kehittämistoi-    vaamiseksi.
18728: menpiteiden ja selvitysten tuloksena siementar-
18729: 
18730:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
18731: 
18732:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18733: 4                                         KK 1373/1998 vp
18734: 
18735: 
18736: 
18737: 
18738:                                        Tili Riksdagens Talman
18739: 
18740:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     främst utreda huruvida de beslut som fattats
18741: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       inom avdelningen motsvarat gällande bestäm-
18742: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     melser, men samtidigt ansågs det också nödvän-
18743: man Anneli Jäätteenmäki m.fl. undertecknade          digt att klarlägga den verksamhet som avdelning-
18744: skriftliga spörsmål nr 1373:                         en bedriver samt dess beslutsfattande i övrigt.
18745:                                                      Arbetsgruppens promemoria slutfördes den 15
18746:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       januari 1998 (JSM 1998:2) och i den bekräftades
18747:        ta till följd av de problem som yppats i      bl.a. vissa regelstridigheter gällande verksamhe-
18748:        samband med en utredning av verksam-          ten inom frökontrollavdelningen. Promemorian
18749:        heten vid frökontrollavdelningen vid          innehöll vissa åtgärdsförslag för utvecklande av
18750:        Kontrollcentralen för växtproduktion,         avdelningens verksamhet, utöver vilket arbets-
18751:        och                                           gruppen även förutsatte att behoven av att ändra
18752:           på vilket sätt ämnar Regeringen ut-        lagstiftningen i fråga skall utredas.
18753:        veckla frökontrollavdelningens verksam-           På grundval av arbetsgruppens förslag beslu-
18754:        het såsom en statlig inrättning för att       tade jord- och skogsbruksministeriet den 27 fe-
18755:        trygga produktionen av högklassig in-         bruari 1998 om de åtgärder som skall vidtas för
18756:        hemsk utsädesspannmål?                        att utveckla den verksamhet som frökon-
18757:                                                      trollavdelningen vid Kontrollcentralen för växt-
18758:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        produktion bedriver. Enligt beslutet skall verk-
18759: anföra följande:                                     samheten utvecklas genom en rationalisering av
18760:                                                      organisationen för frökontrollavdelningen och
18761:    F röproduktionen och en fungerande frömark-       dess beslutsfattande så att ansvariga personer
18762: nad hör till de viktigaste verksamhetsbetingelser-   som är direkt underställda avdelningschefen ut-
18763: na för jordbruket och trädgårdsodlingen, och         ses sektorvis och genom att med hjälp av det
18764: tryggandet och utvecklandet av dessa betingelser     kvalitetssystem som inleds utveckla klara för-
18765: ankommer på jord- och skogsbruksministeriet. I       faringssätt och anvisningar för arbetet samt be-
18766: denna verksamhet innehar lagstiftningen om           fattningsbeskrivningar för att förbättra verk-
18767: handel med utsäde en central roll. Genom denna       samheten och säkerställa att reglerna följs. Vida-
18768: regleras produktionen, marknadsföringen och          re skall myndighetsanvisningarna för frökon-
18769: kvalitetskontrollen i fråga om utsäde för åker-      trollverksamheten revideras, ett projekt för ut-
18770: och trädgårdsväxter och syftet med denna lag-        veckling av arbetsgemenskapen startas samt che-
18771: stiftning är att upprätthålla en högklassig växt-    fernas och personalens kunnande i fråga om de
18772: produktion genom att främja tillgången på och        regler, förfaringssätt och det beslutsfattande som
18773: användningen av utsäde som är av hög kvalitet        iakttas inom förvaltningen utvecklas. Genom-
18774: och lämpligt för växtförhållandena i Finland. En     förandet av dessa utvecklingsåtgärder är under
18775: väsentlig del av regleringen sköts genom systemet    arbete. Den utredning som gäller förslag till änd-
18776: med certifiering av utsäde, vilket innebär att det   ringar av lagstiftningen som arbetsgruppen för-
18777: utsäde som marknadsförs i fråga om sort och          utsatte samt de behövliga författningsändringa-
18778: teknisk identitet skall ha intygats av myndig-       rna (åtta ministeriebeslut) verkställdes våren
18779: heter. Intygningen sköts av frökontrollavdel-        1998.
18780: ningen vid kontrollcentralen för växtproduktion.         De mål som följer av utvecklingsåtgärderna
18781:    På grund av de problem som yppats i fråga om      har tagits in i det resultatavtal för 1998 som
18782: frökontrollavdelningens verksamhet tillsatte         ingåtts mellan ministeriet och kontrollcentralen
18783: jord- och skogsbruksministeriet den 18 septem-       för växtproduktion. Det kvalitetssystem som gäl-
18784: ber 1997 en arbetsgrupp med uppgift att utreda       ler avdelningens verksamhet som förutsätts i re-
18785: verksamheten och beslutsfattandet inom avdel-        sultatavtalet har sänts till en utomstående expert
18786: ningen samt utarbeta förslag till behövliga åt-      för utvärdering. Genomförandet av resultatavta-
18787: gärder. Arbetsgruppen hade som uppgift att           let utvärderas till övriga delar i slutet av året.
18788:                                           KK 1373/1998 vp                                          5
18789: 
18790:    1 ärendet har på grundval av de utredningar      klassigt utsäde som är Iämpligt för växtför-
18791: som gjorts efter att arbetsgruppspromemorian        hållandena i Finland. 1 denna verksamhet är till-
18792: slutfördes dessutom vidtagits disciplinära åtgär-   förlitligheten hos den inspektionsverksamhet
18793: der och personalarrangemang när det gäller vissa    och övervakning som avdelningen utövar särskilt
18794: delar av verksamheten vid avdelningen. Ministe-     viktig. Regeringen anser att de problem som yp-
18795: riet kommer dessutom att på begäran av justitie-    pat sig i fråga om verksamheten inom frökon-
18796: kanslern genomföra en utredning i saken. Med        trollavdelningen kan avhjälpas med hjälp av de
18797: anledning av utredningen har den 11 december        utvecklingsåtgärder och utredningar som nämns
18798: 1998 tillsatts en arbetsgrupp.                      ovan samt avdelningens verksamhet utvecklas så
18799:    Den verksamhet som frökontrollavdelningen        att den säkerställer en högklassig inhemsk frö-
18800: bedriver är av stor betydelse när det gäller att    produktion.
18801: trygga och utveckla produktionen av sådant hög-
18802: 
18803:      Helsingfors den 18 december 1998
18804: 
18805:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18806:                                              KK 1374/1998 vp
18807: 
18808: Kirjallinen kysymys 1374
18809: 
18810: 
18811: 
18812: 
18813:                                     Raimo Holopainen /sd ym.: Yksinäisyydestä ja perheväkivallasta
18814:                                        jouluna
18815: 
18816: 
18817:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18818: 
18819:     Käsillä on pian joulu, jolloin "maassa on rau-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18820: ha ja ihmisillä hyvä tahto", kuten jouluevanke-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18821: liumissa julistetaan. Näin ei todellisuudessa aina      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18822: ole, vaan hyvin usein ihmisten henkinen pahoin-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18823: vointi purkautuu monenlaisina ilmiöinä juuri
18824: jouluna. On yksinäisyyttä sekämielenterveys-ja                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että joulu-
18825: alkoholiongelmia, jotka voivat johtaa itsemur-                 evankeliumin sanoma "maassa rauha ja
18826: hiin tai perheväkivaltaan.                                     ihmisillä hyvä tahto" toteutuisi ja yksi-
18827:     Monet vapaaehtoisjärjestöt ja suuremmat                    näisyydestä sekä mielenterveys- ja alko-
18828: kunnat ovat ottaneet huomioon nämä ongelmat                    holiongelmista aiheutuvat ongelmat voi-
18829: kiitettävästi ja järjestävät toimintaa ja turva-               taisiin minimoida, ja
18830: asuntoja kohderyhmille. Useat turvakodit ovat                     onko ihmisten turvallisuudesta huo-
18831: kuitenkin jo nyt täynnä, joten mikä on tilanne                 lehtivien viranomaisten toimintavalmiu-
18832: sitten jouluna, jolloin tarve kasvaa.                          det joulunaikana turvattu?
18833:     Nousukausi, jolloin osalla kansaa menee hy-
18834:  vin, aiheuttaa ahdistusta ihmisille, joille joulu ei
18835:  ole yhtään parempi kuin mikään muukaan aika.
18836: 
18837:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
18838:                       Raimo Holopainen /sd                       Jorma Kukkonen /sd
18839: 
18840: 
18841: 
18842: 
18843: 280043
18844: 2                                           KK 1374/1998 vp
18845: 
18846: 
18847: 
18848: 
18849:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18850: 
18851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          sia täysipainoiseen ja mielekkääseen elämään.
18852: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on kovalla koe-
18853: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tuksella.
18854: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                  Vaikka suomalainen kattava hyvinvointipoli-
18855: Holopaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          tiikka järjestelmineen ja palveluineen on osoit-
18856: myksen n:o 1374:                                        tautunut hyvin toimivaksi myös laman aikana,
18857:                                                         jää erilainen hätä ja ahdistus aina yksittäisen
18858:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että joulu-        ihmisen kokemaksi. Turvaverkkojen rakentami-
18859:        evankeliumin sanoma "maassa rauha ja             nen ja kehittäminen on sekä laajaa viranomais-
18860:        ihmisillä hyvä tahto" toteutuisi ja yksi-        toimintaa että ruohonjuuritason lähimmäisenä
18861:        näisyydestä sekä mielenterveys- ja alko-         olemista. Viralliset määritykset turvallisuusvi-
18862:        holiongelmista aiheutuvat ongelmat voi-          ranomaisista on esitetty sisäasiainministeriön
18863:        taisiin minimoida, ja                            johtamassa VIR VE-viranomaisradioverkkoa ja
18864:           onko ihmisten turvallisuudesta huo-           alueellisia hätäkeskuksia kehittävässä hankkees-
18865:        lehtivien viranomaisten toimintavalmiu-          sa. Ne lähtevät siitä, että tällöin tarkoitetaan
18866:        det joulunaikana turvattu?                       sellaisia julkisen hallinnon viranomaisia, joiden
18867:                                                         tehtävänä on lain suomin velvoitteinja oikeuksin
18868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            turvata yhteiskunnan ja sen organisaatioiden toi-
18869: vasti seuraavaa:                                        mivuus sekä suojata kansalaisia ja omaisuutta
18870:                                                         oikeudettomilta toimilta ja onnettomuuksilta.
18871:     Kansalaisten kokemaa hyvinvointia, sosiaa-          Tavanomaisessa normaalitoiminnassa on varau-
18872: lista turvallisuutta ja viihtyvyyttä uhkaavat mu-       duttu myös poikkeusoloihin ja -tilanteisiin. So-
18873: rentaa monet tekijät. Aineellisen hyvinvoinnin          siaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla täl-
18874: edetessä yksittäiset ihmiset ja perheet kokevat         löin toimijoina ovat terveyskeskukset ja sairaa-
18875: entistä useammin henkistä pahoinvointia, josta          lat, niiden valmiusyksiköt, kriisiryhmät, liikku-
18876: yksinäisyys, irrallisuus, mielenterveyden horju-        vat yksiköt, ensihoito-ja sairaankuljetusyksiköt
18877: minen, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön          ja sosiaalitoimen erityislaitokset sekä päivystä-
18878: liittyvät ongelmat, itsemurhat ja perheväkivalta         vät ja liikkuvat yksiköt. Keskeisinä toimijoina
18879: ikävällä tavalla kertovat. Absoluuttista köyhyyt-       ovat aluehälytyskeskukset tai hätäkeskukset
18880: tä ei ole saatu kokonaan poistetuksi. Suhteellinen       sekä ministeriötasolla sosiaali- ja terveysministe-
18881: huono-osaisuus näyttää monella tavalla kasau-            riön osalta sen valmiusyksikkö.
18882: tuvan joillekin väestöryhmille ja perheille, jopa           Lähiyhteisöjen ja -palveluiden kehittäminen
18883: pysyväisluonteisesti ja sukupolvelta toiselle jat-       sekä vapaaehtoistoiminnan edistäminen on li-
18884: kuvana. Toistuvasti on puhuttu väestönjakautu-          säksi oleellista, kun pyritään vahvistamaan ih-
18885: misesta A-ja B-luokan kansalaisiin tai selviyty-         misten kokemaa turvallisuutta ja hyvinvointia.
18886: jiin, sinnittelijöihinja putoajiin. Yksilö- ja perhe-    Lähin tuki ja auttaja on usein yhtä lähellä kuin
18887: tasolla koetut vaikeudet ja pulmat heijastavat           lähin puhelin. Vastauksia ja ohjausta eteenpäin
18888: osaltaan myös koko yhteiskunnan kehitysvaihei-           saa esimerkiksi seurakuntien palvelevasta puhe-
18889: ta, mm. väestön hakeutumista suuriin keskuksiin          limesta, Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten
18890: haja-asutusalueiden tyhjentyessä. Kovien talou-         ja nuorten puhelimesta tai AA:n auttavasta pu-
18891: dellisten arvojen korostaminen uhkaa heikoim-            helimesta.
18892: massa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuk-
18893: 
18894:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
18895: 
18896:                                                             Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijainen,
18897:                                                          sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18898:                                               KK 1374/1998 vp                                              3
18899: 
18900: 
18901: 
18902: 
18903:                                           Tili Riksdagens Talman
18904: 
18905:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         dem som har det sämst ställt. Den sociala rättvi-
18906: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           san är hårt prövad.
18907: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Även om vår vältäckande välfårdspolitik med
18908: man Raimo Holopainen m.fl. undertecknade                 sina nätverk och sin service har visat sig fungera
18909: skriftliga spörsmål nr 1374:                             väl också under lågkonjunkturen finns det alltid
18910:                                                          enskilda människor som drabbas av nöd och
18911:           Vad ämnar Regeringen göra för att              ångest avolika slag. När det gäller att bygga upp
18912:        julevangeliets budskap "frid på jorden            och utveckla skyddsnäten är det fråga om såväl
18913:        och tili människorna en god vilja" skall          omfattande verksamhet från myndigheternas
18914:        bli verklighet och problemen på grund av          sida som att vara medmänniska på gräsrotsnivå.
18915:        ensamhet, mental ohälsa och alkoholpro-           Officiella definitioner på säkerhetsmyndigheter-
18916:        blem skall kunna minimeras, och                   na har lagts fram i VIR VE, ett projekt som leds
18917:           är aktionsberedskapen hos de myn-              av inrikesministeriet och vars syfte är att utveckla
18918:        digheter som sörjer för människornas sä-          myndighetsradionätet och de regionala nödcen-
18919:        kerhet tryggad under jultiden?                    tralerna. De utgår ifrån att därmed avses sådan
18920:                                                          myndigheter inom den offentliga förvaltningen
18921:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            som har i uppgift att med de förpliktelser och
18922: anföra följande:                                         rättigheter som lagen inbegriper sörja för att
18923:                                                          samhället och dess organisationer fungerar samt
18924:    Många faktorer hotar rasera den välfård, so-          skydda medborgare och egendom för obehöriga
18925: ciala trygghet och trivsel som medborgarna upp-          åtgärder och olyckor. 1 den vanliga normala
18926: lever i dag. 1takt med att den materiella välfården      verksamheten har man beredskap också för
18927: ökar upplever enskilda människor och familjer            undantagsförhållanden eller exceptionella situa-
18928: allt oftare själsligt iliamående - om detta vittnar      tioner. Aktörerna inom social- och hälsovårds-
18929: ensamhet, rotlöshet, mental ohälsa, problem som          ministeriets förvaltningsområde består då av häl-
18930: hänför sig till användningen av alkohoi och an-          socentraler och sjukhus, deras beredskapsenhe-
18931: dra rusmedel, självmord och familjevåld på ett           ter, krisgrupper, ambulerande enheter, akut-
18932: tråkigt sätt. Man har inte helt lyckats eliminera        vårds- och sjuktransportenheter och specialin-
18933: den absoluta fattigdomen. Det verkar som om              rättningar samt jourhavande och ambulerande
18934: relativt svåra livsförhållanden på många sätt ho-        enheter inom socialförvaltningen. Centrala aktö-
18935: par sig hos vissa befolkningsgrupper och famil-          rer är de regionala alarmcentralerna eller nöd-
18936: jer, t.o.m. så att de blir bestående och går vidare      centralerna samt på ministerienivå för social- och
18937: från en generation tili en annan. Gång på gång           hälsovårdsministeriets del dess beredskapsenhet.
18938: har man taiat om att befolkningen håller på att             Det är dessutom mycket viktigt att utveckla
18939: delas upp i A- och B-klassens medborgare eller i         den närmaste omgivningen och den närliggande
18940: sådana som klarar sig, sådana som hankar sig             servicen samt att främja den frivilliga verksamhe-
18941: fram och sådana som faller igenom. De svårighe-          ten när målet är att stärka medborgarnas trygg-
18942: ter och problem som enskilda personer och famil-         het och välfård. Det närmaste stödet och den
18943: jer upplever reflekterar å sin sida också vissa          närmaste hjälparen finns ofta lika nära som den
18944: utvecklingsskeden i samhället som helhet, såsom          närmaste telefonen. T.ex. församlingarnas servi-
18945: det faktum att människor söker sig till stora            cetelefoner, Mannerheims Barnskyddsförbunds
18946:  centra medan glesbygden avfolkas. Betonandet            telefon för barn och ungdomar eller AA-Jouren
18947:  av hårda ekonomiska värden hotar möjlig-                kan ge svar och vidare vägledning.
18948:  heterna tili ett fullvärdigt och meningsfullt Iiv för
18949: 
18950:       Helsingforsden 21 december 1998
18951: 
18952:                                                  Ställföreträdare för minister Terttu Huttu-Juntunen,
18953:                                                       social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
18954:                                            KK 1375/1998 vp
18955: 
18956: Kirjallinen kysymys 1375
18957: 
18958: 
18959: 
18960: 
18961:                                    Riitta Prusti /sd ym.: Pinochetin saamisesta vastuuseen rikoksistaan
18962: 
18963: 
18964: 
18965:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18966: 
18967:     Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusju-         aktiivisuutta Pinochetin syyteasiassa. Heidän
18968: listuksen 50-vuotisjuhlavuonna on rohkaisevaa         mielestään myös Suomi voisi, ja sen pitäisi, koet-
18969: havaita kansainvälisen yhteisön herkistynyt           taa saattaa entinen diktaattori vastaamaan kidu-
18970: omatunto suhteessa vakaviin ja laajamittaisiin        tuksista ja muista ihmisoikeusrikoksista.
18971: ihmisoikeusrikoksiin. Osaltaan tätä heijastaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18972: Roomassa kesällä solmittu sopimus pysyvän             tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
18973: kansainvälisen rikostuomioistuimen perustami-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18974: sesta tällaisten vakavampien rikosten tutkimista      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18975: ja tuomitsemista varten. Uuden tuomioistuimen
18976: toimivalta ei kuitenkaan ole taannehtivaa.                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-
18977:     Samaa henkeä kuin uuden tuomioistuimen                   messakin on Pinochetin uhreja, jotka
18978: perustaminen heijastaa kuitenkin pyrkimys                    edellyttävät hallituksen toimia Pinoche-
18979: muilla keinoin saattaa oikeudelliseen vastuuseen             tin saamiseksi rikosoikeudelliseen vas-
18980: ne, jotka menneinä vuosina ovat syyllistyneet                tuuseen, viime kädessä vaatimalla tämän
18981: törkeisiin ihmisoikeusrikoksiin. Chilen entisen              luovuttamista Suomessa pidettävää oi-
18982: diktaattorin Augusto Pinochetin tapaus on tästä              keudenkäyntiä varten,
18983: ajankohtainen esimerkki.                                        onko Hallitus valmis ryhtymään asian
18984:     Pinochet on Englannissa pidätettynä odotta-              vaatimiin toimenpiteisiin, ja jos Hallitus
18985:  massa ratkaisua Espanjasta esitettyyn luovutus-             katsoo tällaiselle toimille olevan oikeu-
18986: pyyntöön. Sen mukaan entinen diktaattori olisi               dellisia esteitä, niin mihin toimenpiteisiin
18987: saatava espanjalaiseen tuomioistuimeen vastaa-               Hallitus aikoo ryhtyä tällaisten esteiden
18988:  maan törkeisiin rikoksiin. Englannin parlamen-              poistamiseksi vastaisen varalta, sekä
18989:  tin ylähuone on jo katsonut, ettei luovutukselle               onko Hallitus joka tapauksessa valmis
18990: ole oikeudellisia esteitä.                                   tukemaan Espanjan luovutuspyyntöä ja
18991:     Espanjan lisäksi on muissakin maissa nostettu            vastustamaan Pinochetin päästämistä
18992: esiin vaatimus Pinochetin saamiseksi vastuuseen              palaamaan takaisin Chileen, ja
18993:  niistä rikoksistaan, jotka liittyvät näissä maissa             miten Hallitus on tuonut tai aikoo tuo-
18994:  asuviin. Myös Suomessa asuu Pinochetin vainon               da esiin tätä koskevan poliittisen kantan-
18995:  kohteeksi joutuneita, tänne pakolaisina siirtynei-          sa?
18996:  tä, jotka omalta osaltaan toivovat Suomeltakin
18997: 
18998:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
18999: 
19000:                      Riitta Prusti /sd                         Jorma Kukkonen /sd
19001:                      Janne Viitamies /sd                       Tuija Brax /vihr
19002: 
19003: 
19004: 
19005: 
19006: 280043
19007: 2                                          KK 1375/1998 vp
19008: 
19009: 
19010: 
19011: 
19012:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19013: 
19014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        terrorismisopimukset) ja rikokset, joiden perus-
19015: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teella syytetoimiin voidaan ryhtyä.
19016: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Rikosoikeuden soveltamisalaa koskevat sään-
19017: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta           nökset mahdollistavat Suomen rikosoikeuden
19018: Prustin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        soveltamisen varsin laajalti. Tästä seuraa, että
19019: sen n:o 1375:                                         säännökset koskevat myös sellaisia tapauksia,
19020:                                                       jotka eivät aina kovin läheisesti liity Suomeen.
19021:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että Suo-    Tapauksiin soveltuvat usein myös jonkin vieraan
19022:        messakin on Pinochetin uhreja, jotka           valtion rikosoikeudelliset normit. Sen vuoksi on
19023:        edellyttävät hallituksen toimia Pinoche-       tarvittu menettely,jossa tapauksittain harkitaan,
19024:        tin saamiseksi rikosoikeudelliseen vas-        onko rangaistusvaatimuksen esittäminen Suo-
19025:        tuuseen, viime kädessä vaatimalla tämän        messa tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi ri-
19026:        luovuttamista Suomessa pidettävää oi-          koslaissa säädetään, että jos rikos on tehty ul-
19027:        keudenkäyntiä varten,                          komailla, rikosasiaa ei saa tutkia Suomessa il-
19028:           onko Hallitus valmis ryhtymään asian        man valtakunnansyyttäjän syytemääräystä.
19029:        vaatimiin toimenpiteisiin, ja jos Hallitus     Tämä säännös koskee myös asianomistajan oi-
19030:        katsoo tällaiselle toimille olevan oikeu-      keutta nostaa syyte suomalaisessa tuomiois-
19031:        dellisia esteitä, niin mihin toimenpiteisiin   tuimessa. Laki jättää valtakunnansyyttäjälle
19032:        Hallitus aikoo ryhtyä tällaisten esteiden      asiassa harkintavaltaa ja mahdollistaa muun
19033:        poistamiseksi vastaisen varalta, sekä          muassa kansainvälisen oikeuden eri normien ja
19034:           onko Hallitus joka tapauksessa valmis       toimivaltaristiriitojen huomioon ottamisen.
19035:        tukemaan Espanjan luovutuspyyntöä ja           Ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä käyt-
19036:        vastustamaan Pinochetin päästämistä            tää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintaval-
19037:        palaamaan takaisin Chileen, ja                 taa.
19038:           miten Hallitus on tuonut tai aikoo tuo-        Kansainvälisissä syyteprosesseissa ja näytön
19039:        da esiin tätä koskevan poliittisen kantan-     hankinnassa, joka on useimmiten vaikeaa, tur-
19040:        sa?                                            vaudutaan kansainväliseen viranomaisten väli-
19041:                                                       seen oikeusapuun. Suomen ja Chilen välillä ei ole
19042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          voimassa kahdenvälistä oikeusapusopimusta.
19043: vasti seuraavaa:                                      Tällöin Suomen osalta sovellettavaksi tulisivat
19044:                                                       yleiset kansainvälistä oikeusapua koskevat sään-
19045:    Tietyt kansainväliset rikokset ovat luonteel-      nökset, jotka sisältyvät lakiin kansainvälisestä
19046: taan niin vakavia, että on katsottu tarpeelliseksi    oikeusavusta rikosasioissa (4/1994) ja Chilessä
19047: luoda kansainvälisin sopimuksin verkosto, jotta       heidän vastaavat säännöksensä. Lisäksi sovellet-
19048: rikolliset eivät olisi turvassa missään maassa.       taksi saattaisivat tulla myös edellä mainittujen
19049: Vakavien rikosten syyttäruisestä ja luovuttami-       asetuksessa lueteltujen monenvälisten sopimus-
19050: sesta on pääperiaatteena sääntö: syytä tai luovu-     ten oikeusapua koskevat säännökset.
19051: ta. Vakavia rikoksia ovat mm. kansainvälinen             Suomi on osapuolena rikoksen johdosta ta-
19052: terrorismi, vakavat humanitaarisen oikeuden           pahtuvaa luovuttamista koskevassa Eurooppa-
19053: loukkaukset ja sotarikokset.                          laisessa yleissopimuksessa vuodelta 1957. Luo-
19054:    Suomen rikoslain mukaan Suomen lakia voi-          vuttamisen toteuttamisen osalta sovelletaan
19055: daan soveltaa myös Suomen ulkopuolella teh-           luovuttajan maan lakeja. Suomessa on voimas-
19056: tyyn rikokseen, tekopaikan laista riippumatta,        sa vuonna 1970 säädetty laki rikoksen johdosta
19057: jos rankaiseminen perustuu Suomea veivoitta-          tapahtuvasta luovuttamisesta (465/1970) sekä
19058: vaan kansainväliseen sopimukseen tai säännök-         Pohjoismaiden välillä noudatettava vuonna
19059: seen. Asetuksella on tarkemmin säädetty ne sopi-      1960 säädetty luovutuslaki (270/1960). Luovu-
19060: mukset (ml. Geneven 1949 sopimukset, joukko-          tuslaissa todetaan, että poliisi- tai syyttäjäviran-
19061: tuhonta, huumausainesopimus, kidutussopimus,          omaisen, joka haluaa esitettäväksi pyynnön vie-
19062:                                           KK 1375/1998 vp                                              3
19063: 
19064: raassa valtiossa oleskelevan henkilön luovutta-       17). Harkinnassa on otettava huomioon pyyntö-
19065: misesta Suomeen, on tehtävä siitä esitys oikeus-     jen aikamäärät, rikoksen törkeysaste ja muut
19066: ministeriölle. Jos oikeusministeriö katsoo, että     asiaan vaikuttavat seikat.
19067: esitykseen on suostuttava, oikeusministeriö te-          Suomessa toimii riippumaton syyttäjä- ja tuo-
19068: kee luovuttamispyynnön diplomaattista tietä          mioistuinlaitos. Tämä tarkoittaa muun muassa
19069: ulkoasiainministeriön kautta ellei toisin ole        sitä, että hallitus ei puutu syyttäjäviran omaisten,
19070: sovittu ao. maan kanssa.                             mukaan lukien valtakunnansyyttäjän, harkinta-
19071:    Oikeusministeriö voi myös omasta aloittees-       vallan käyttöön. Tätä periaatetta noudattaen
19072: taan tehdä luovuttamispyynnön. Tämä säännös          hallitus ei ole puuttunut myöskään muiden mai-
19073: on kuitenkin tarkoitettu tapauksiin, joissa on       den oikeus- ja syyttäjäviranomaisten päätöksiin,
19074: kyseessä rangaistuksen täytäntöönpano, eikä si-      jotka on tehty näiden maiden oikeusperiaatteita
19075: ten sovellu nyt kyseessä olevaan tapaukseen.         ja kansainvälisiä velvoitteita noudattaen.
19076:    Espanjalaisen tuomari Garzonin tekemä luo-           Suomessa toimii riippumaton syyttäjä- ja tuo-
19077: vuttamispyyntö kenraali Pinochetin luovuttami-       mioistuinlaitos. Tämä tarkoittaa muun muassa
19078: sesta Espanjaan, samoin kuin Sveitsin ja Rans-       sitä, että hallitus ei puutu syyttäjäviranomaisten
19079: kan syyttäjäviranomaisten luovuttamispyynnöt,        toimintaan, mukaan lukien valtakunnansyyttä-
19080: on tehty ao. maiden lakien mukaisesti. Tietojem-     jän harkintavallan käyttöön kansainvälisissä ri-
19081: me mukaan sekä Sveitsin viranomaiset että            kosasioissa. Tätä periaatetta noudattaen hallitus
19082: Ranskan viranomaiset ovat tehneet luovuttamis-       ei ole puuttunut myöskään muiden maiden oi-
19083: pyyntönsä lähtien siitä, että Espanjan luovutta-     keus- ja syyttäjäviranomaisten päätöksiin, jotka
19084: mispyyntö on etusijalla eikä sen käsittelyä haluta   on tehty näiden maiden oikeusperiaatteita ja
19085: vaikeuttaa. Näiden luovuttamispyyntöjen osalta       kansainvälisiä velvoitteita noudattaen. Olen itse
19086: tulee sovellettavaksi myös eurooppalainen ri-        julkisessa yleisötilaisuudessa vastannut Suomes-
19087: koksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista kos-        sa oleville Chilen pakolaisille, että he ovat terve-
19088: keva yleissopimus (SopS32/71 ), jonka osapuolia      tulleita keskustelemaan halukkuudestaan toimia
19089: ovat myös Espanja, Iso-Britannia, Sveitsi ja         todistajina Pinochetia vastaan Espanjassa mah-
19090:  Ranska. Sopimus säätelee myös samanaikaisesti       dollisesti nostettavassa oikeudenkäynnissä.
19091: tehtyjen luovutuspyyntöjen käsittelyn (artikla
19092: 
19093:      Helsingissä 23 päivänäjoulukuuta 1998
19094: 
19095:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
19096: 4                                            KK 1375/1998 vp
19097: 
19098: 
19099: 
19100: 
19101:                                          Tili Riksdagens Talman
19102: 
19103:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Bestämmelserna om straffrättens tillämp-
19104: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             ningsområde möjliggör en bred tillämpning av
19105: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         finsk straffrätt. Detta innebär att bestämmelser-
19106: dagsman Riitta Prusti m.fl. undertecknade skrift-       na även kan gälla sådana fall som inte har särskilt
19107: 1iga spörsmål nr 1375:                                  nära samband med Finland. På dessa fall är dess-
19108:                                                         utom någon främmande stats straffrättsliga reg-
19109:           Är Regeringen medveten om att det             ler ofta tillämpliga. Därför har det funnits behov
19110:        finns Pinochet-offer också i Finland, vil-       av ett förfarande där man från fall till fall kan
19111:        ka förutsätter åtgärder av regeringen för        bedöma om det är ändamålsenligt att yrka straff
19112:        att få Pinochet ställd till svars inför rätta,   i Finland. Av denna anledning föreskriver straff-
19113:        i sista hand genom att kräva att denne           lagen att om ett brott har begåtts utomlands, får
19114:        utlämnas för rättegång i Finland,                brottmålet inte prövas i Finland utan åtalsför-
19115:           är Regeringen beredd att vidta de åt-         ordnande av riksåklagaren. Denna bestämmelse
19116:        gärder som saken kräver, och om Reger-           gäller även målsägandens rätt att väcka talan vid
19117:        ingen anser att det finns rättsliga hinder       finsk domstol. Lagen ger riksåklagaren pröv-
19118:        för sådana åtgärder, vilka åtgärder tän-         ningsrätt och gör det möjligt att ta hänsyn till
19119:        ker Regeringen vidta för att avlägsna            bl.a. olika normer och behörighetskonflikter
19120:        dessa hinder med tanke på framtiden,             inom folkrätten. 1 egenskap av högsta åklagare
19121:        samt                                             utövar riksåklagaren självständig och oberoende
19122:           är Regeringen i varje fall beredd att         åtalsprövningsrätt.
19123:        stödja Spaniens begäran om utlämning                1 en internationell åtalsprocess och vid an-
19124:        och motsätta sig att Pinochet får återvän-       skaffningen av bevisning, vilket ofta är svårt,
19125:        da till Chile, och hur har Regeringen fört       använder sig myndigheterna av internationell
19126:        fram eller hur tänker Regeringen föra            rättshjälp. Mellan Finland och Chile finns ingen
19127:        fram sin politiska ståndpunkt om detta?          bilateral rättshjälpsöverenskommelse. Därmed
19128:                                                         blir de allmänna reglerna om internationell rätts-
19129:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hjälp tillämpliga, vilka för Finlands del ingår i
19130: anföra följande:                                        lagen om internationell rättshjälp i straffrättsliga
19131:                                                         ärenden (4/1994), och för Chiles del deras mot-
19132:    Vissa internationella brott är av så allvarlig       svarande regler. Dessutom kan även bestämmel-
19133: karaktär att det har ansetts nödvändigt att ge-         serna om rättshjälp i de tidigare nämnda multila-
19134: nom ett internationellt fördragsnät tillse att för-     terala överenskommelserna, vilka räknas upp i
19135: brytarna inte är i säkerhet i något land. Huvud-        förordning, eventuellt bli tillämpliga.
19136: principen vid åtal och utlämning för allvarliga             Finland är part i 1957 års europeiska konven-
19137: brott är regeln: åtala eller utlämna. Allvarliga        tion om utlämning för brott. Vid utlämning till-
19138: brott är bl.a. internationell terrorism, allvarliga     lämpas lagarna i det utlämnande landet på förfa-
19139: kränkningar av den humanitära rätten och krigs-         randet. 1 Finland gäller lagen från 1970 om ut-
19140: förbrytelser.                                           lämning för brott (465/1970) och lagen från 1960
19141:    Enligt den finska strafflagen kan finsk lag,         om utlämning för brott Finland och de övriga
19142: oberoende av lagen på gärningsorten, tillämpas          nordiska länderna emellan (270/1960). 1 utläm-
19143: också på brott som begås utanför Finland, bl.a.         ningslagen fastställs att polis- eller åklagarmyn-
19144: om straffbarheten grundar sig på en internatio-         dighet, som önskar att framställning skall göras
19145: nell överenskommelse eller författning som är           om utlämning till Finland av en person som up-
19146: förpliktande för Finland. 1 förordning har man          pehåller sig i en främmande stat, skall rikta begä-
19147: närmare bestämt vilka överenskommelser (inbe-           ran därom till justitieministeriet. Om justitiemi-
19148: gripet Genevekonventionerna 1949, massmord,             nisteriet anser att begäran skall hörsammas, gör
19149: narkotikakonventionen, tortyrkonventionen,              justitieministeriet en framställning på diploma-
19150: terrorismkonventionerna) och brott som kan ge           tisk väg genom utrikesministeriet, om inte annor-
19151: anledning till åtalsåtgärder.                           lunda överenskommits med staten i fråga.
19152:                                              KK 1375/1998 vp                                                5
19153: 
19154:    Justitieministeriet kan även göra framställ-            Finland har ett oberoende åklagar- och dom-
19155: ningen på eget initiativ. Denna bestämmelse är          stolsväsen. Detta innebär bl.a. att regeringen inte
19156: dock tänkt för fall som gäller utlämning för verk-      blandar sig i åklagarmyndigheternas arbete, in-
19157: ställighet av straff och är sålunda inte tillämplig i   begripet riksåklagarens användning av sin pröv-
19158: det aktuella fallet.                                    ningsrätt i internationella brottmål. 1 enlighet
19159:     Den begäran om utlämning av Pinochet tili           med denna princip har regeringen inte heller in-
19160: Spanien som gjorts av den spanske domaren               gripit i sådana beslut av andra länders judiciella
19161: Garz6n och de framställningar om utlämning              myndigheter eller åklagarmyndigheter som har
19162: som gjorts av de schweiziska och de franska åkla-       fattats med iakttagande av dessa länders rätts-
19163: garmyndigheterna har gjorts i enlighet med lagen        principer och internationella förpliktelser.
19164: i respektive land. Enligt våra uppgifter har såväl         Finland har ett oberoende åklagar- och dom-
19165: de schweiziska myndigheterna som de franska             stolsväsen. Detta innebär bl.a. att regeringen inte
19166: myndigheterna gjort sin framställning utgående          blandar sig i åklagarmyndigheternas arbete, in-
19167: från att den spanska begäran kommer i första            begripet riksåklagarens användning av sin pröv-
19168: rummet och man vill inte försvåra behandlingen          ningsrätt i internationella brottmål. 1 enlighet
19169: av denna. 1 fråga om dessa framställningar är           med denna princip har regeringen inte heller in-
19170: även europeiska konventionen om utlämning för           gripit i sådana beslut av andra länders judiciella
19171: brott (FördrS 32/1971) tillämplig. Bl.a. Spanien,       myndigheter eller åklagarmyndigheter som har
19172: Storbritannien, Schweiz och Frankrike är parter         fattats med iakttagande av dessa länders rätt-
19173: i denna konvention. Konventionen reglerar även          principer och internationella förpliktelser. Jag
19174: behandlingen av framställningar som gjorts sam-         har själv vid ett offentligt diskussionstillfalle sva-
19175: tidigt (artikell7). Vid bedömningen skall hänsyn        rat åt chilenska flyktingar i Finland att de är
19176: tas tili tidsföljden mellan de olika framställning-     välkomna att diskutera deras villighet att vittna
19177: arna, brottets svårighetsgrad och andra relevanta       mot Pinochet i rättegången, som möjligtvis inleds
19178: omständigheter.                                         i Spanien.
19179: 
19180:      Helsingforsden 23 december 1998
19181: 
19182:                                                                         Utrikesminister Tarja Halonen
19183:                                            KK 1376/1998 vp
19184: 
19185: Kirjallinen kysymys 1376
19186: 
19187: 
19188: 
19189: 
19190:                                    Klaus Bremer /r: Viranomaisen palkitsemisesta liikelaitoksen talou-
19191:                                        dellisesta voitosta
19192: 
19193: 
19194:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19195: 
19196:     Ilmailulaitoksen (ILL) johtaja Erkki Pitkänen     varassa johtuvat muun muassa epäkohdat, joita
19197: todistaa kirjallisesti korkeimman ilmailuviran-       on tuotu hallituksen nähtäväksi kirjallisilla kysy-
19198: omaisen osuudesta ja palkitsemisesta liikelaitok-     myksillä 988 ja 991/1996 vp; 42, 69, 743 ja 753/
19199: sen voitonteossa:                                     1997 vp sekä 319, 708 ja 72311998 vp ja joita
19200:     "ILL maksoi keväällä 1997 koko henkilö-           hallitus sinnikkäästi on kieltäytynyt näkemästä.
19201: kunnalleen tulospalkkion vuoden 1996 tuloksen         Se on sittemmin tulostunut yhteiskunnallemme
19202: perusteella. Tulospalkkiota maksettiin 5,5 Mmk.       tuhoisan kalliina pilottipulana, lentoturvalli-
19203: Yksittäisen henkilön tulospalkkio vaihteli            suutta vaarantavana lennonjohtajasotana ja tu-
19204: 2 000---8 000 mk:n välillä.                           levaisuudessa paljastuvana koko kansallisen il-
19205:     ILL on yksi kokonaisuus, josta lentoturvalli-     maliikenneteollisuuden menetyksenä ja kuihtu-
19206: suushallinto on osa.                                  misena.
19207:     Tulospalkkiotavoitteella tehostettiin koko           Kun edellä oleva ILL:n oma näkemys peruste-
19208: ILL:n toimintaa. Tulospalkkiolla haluttiin palki-     lee peräti oikeuskanslerille viranomaisen tavoit-
19209: ta koko henkilöstöä hyvästä tuloksesta vuodelta       teellista toimintaa käsikassarana ILL:n liiketa-
19210:  1996. Tulospalkkiolla ei ole voinut olla asiak-      loudellisen voiton maksimoimiseksi, osoitan sen
19211: kaan kannalta negatiivista vaikutusta lentotur-       perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
19212: vallisuushallinnon henkilökunnan toimintaan,          momenttiin viitaten kunnioittavasti valtioneu-
19213: vaan aivan päinvastoin. Liikelaitoksena toimi-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
19214: vassa ILL:ssa ... palkkausjärjestelmissä tavoit-      raavan kysymyksen:
19215: teena on lisätä kannattavuutta."
19216:     ILL on liikelaitoksena monopoliasemassa.                     Onko Hallituksen mielestä yhä täysin
19217:  Kun sen tulospalkittu lentoturvallisuushallinto              normaaliaja hyväksyttävää, että korkein
19218:  on ilmailumme ylin viranomainen ja se valjaste-              ilmailuviranomainen toimii alansa mo-
19219:  taan liikelaitoksen taloudellisen voitonpyynnin              nopoliasemaa hyödyntävän liikelaitok-
19220:  maksimoimiseen, jotain on pahasti vialla. Onhan              sen voiton maksimoijana, ja
19221:  lentoturvallisuushallinto diktatorinen oikeuden-                mitä Hallitus aikoo tehdä viranomai-
19222:  käyttäjä: se Juo itse ilmailumääräykset, valvoo              sen ja liikelaitoksen yhteistyön tuhoisten
19223:  niiden toteutumista, tutkii ja langettaa tuomiot.            seurausten korjaamiseksi ja osapuolten
19224:  Se on paljon enemmän kuin poliisi. Jos poliisi               erottamiseksi länsimaista oikeuskäsitystä
19225:  toimisi liikelaitoksen myynnin edistäjänä ja saisi           vastaaviksi toisistaan riippumattomiksi
19226:  menestyksestä tulospalkkion, sitä pidettäisiin               tekijöiksi, jotta yhteiskunnan luottamus
19227:  skandaalina maamme rajojen ulkopuolellakin.                  ilmailuviranomaisemme toimintaa koh-
19228:      ILL liikelaitoksen ja viranomaisen toiminnas-            taan palautuisi?
19229:  ta saman katon alla ja liikelaitoksen kukkaron
19230: 
19231:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1998
19232: 
19233:                                             Klaus Bremer /r
19234: 
19235: 
19236: 
19237: 
19238: 280043
19239: 2                                          KK 1376/1998 vp
19240: 
19241: 
19242: 
19243: 
19244:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19245: 
19246:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rusteluissa todetaan. Tulospalkkiota maksettiin
19247: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaikkiaan 5,5 milj. mk perustuen siihen, että lai-
19248: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toksen käyttökate ylitti noin 17 milj. markalla
19249: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       tulospalkkion perusteeksi määrätyn käyttökate-
19250: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tavoitteen 265 milj. mk vuodelle 1996. Ilmailulai-
19251: 1376:                                                 toksen tulospalkkio poikkesi yleisimmistä järjes-
19252:                                                       telmistä siinä, että se ei perustunut henkilö- tai
19253:           Onko Hallituksen mielestä yhä täysin        ryhmäkohtaisiin toiminnallisiin tavoitteisiin,
19254:        normaalia ja hyväksyttävää, että korkein       vaan tavoitteena oli koko laitoksen tasolla vai-
19255:        ilmailuviranomainen toimii alansa mo-          kuttaa lähinnä työskentelyilmapiiriin ja työn-
19256:        nopo1iasemaa hyödyntävän liikelaitok-          teon asenteeseen.
19257:        sen voiton maksimoijana, ja                       Ilmailulaitos on taloudellisessa mielessä koko-
19258:           mitä Hallitus aikoo tehdä viranomai-        naisuus, josta lentoturvallisuushallinto on yksi
19259:        sen ja liikelaitoksen yhteistyön tuhoisten     osa. Ilmailulaitoksen tulee kohdella henkilös-
19260:        seurausten korjaamiseksi ja osapuolten         töään aina tasapuolisesti ja etenkin kun on kyse
19261:        erottamiseksi länsimaista oikeuskäsitystä      palvelussuhteen ehdoista tai henkilöstöetuuksis-
19262:        vastaaviksi toisistaan riippumattomiksi        ta. Ilmailulaitoksen hallitus on hyväksymässään
19263:        tekijöiksi, jotta yhteiskunnan luottamus       henkilöstöstrategiassa vahvistanut sen periaat-
19264:        ilmailuviranomaisemme toimintaa koh-           teen, että koko laitoksessa noudatetaan yhtenäis-
19265:        taan palautuisi?                               tä henkilöstöpolitiikkaa. Tämän johdosta ja ot-
19266:                                                       taen huomioon tulospalkkion tavoitteet ja mää-
19267:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          räytymisperusteet Ilmailulaitos ei näe mitään vir-
19268: vasti seuraavaa:                                      heellistä tai väärää siinä, että tulospalkkio muun
19269:                                                       palkkauksen tapaan maksetaan myös lentotur-
19270:    Ilmailulaitos on liikenneministeriön hallin-       vallisuushallinnon henkilökunnalle.
19271: nonalalla toimiva valtion liikelaitos,johon sovel-       Ilmailulaitoksen liikevaihto oli vuonna 1997
19272: letaan valtion liikelaitoksista annettua lakia        971 milj. mk. Lentoturvallisuushallinnon koko-
19273: (627 /1987) ja jonka toimialasta ja tehtävistä sää-   naiskulut olivat 24 milj. mk ja tuotot 4 milj. mk.
19274: detään Ilmailulaitoksesta annetussa laissa (1123/     Lentoturvallisuushallinnon omat tulot muodos-
19275: 1990). Liikelaitoslain mukaan Ilmailulaitoksen        tuvat liikenneministeriön vahvistamista viran-
19276: on toimittava eduskunnan ja valtioneuvoston sil-      omaismaksuista ja julkaisutuloista, joten sillä ei
19277: le asettamien palvelutavoitteiden ja muiden toi-      ole roolia Ilmailulaitoksen voitonmuodostukses-
19278: mintatavoitteiden sekä liiketaloudellisten peri-      sa. Tästä syystä ei voi ajatella, että tulospalkkioi-
19279: aatteiden mukaisesti.                                 den maksamisesta, kun koko laitos ja myös sen
19280:    Liikelaitoslain mukaisesti Ilmailulaitoksen        viranomaisyksikkö saavuttavat niille asetetut
19281: toimintaa ohjaa ja valvoo hallitus, jonka asettaa     järkevät ja kannustavat tavoitteet, aiheutuisi ne-
19282: valtioneuvosto. Liikelaitos itse päättää mm. hen-     gatiivisia vaikutuksia asiakkaiden kannalta leu-
19283: kilöstönsä palkoista ja palvelussuhteen ehdoista.     toturvallisuushallinnon henkilökunnan toimin-
19284: Laitoskohtainen laki säätää, että Ilmailulaitok-      taan tai työskentelyperiaatteisiin. Päinvastoin
19285: sessa on erillinen yksikkö laissa määriteltyjen       hyvä ja tehokas toiminta koituu koko ilmailun,
19286: erityisesti lentoturvallisuuteen liittyvien viran-    myös yleisilmailijoiden, hyväksi aiempina mak-
19287: omaistehtävien hoitamista varten. Yksikön pääl-       suina ja hakemusten nopeampina käsittelyaikoi-
19288: liköllä on toimialansa asioissa itsenäinen päätös-    na.
19289: valta.                                                   Erilaiset tulospalkkiojärjestelmät ovat yleisiä
19290:    Ilmailulaitos maksoi keväällä 1997 laitoksen       valtionhallinnon budjettivirastoissa. Valtiova-
19291: hallituksen 30.1.1996 tekemän päätöksen nojalla       rainministeriön julkaisun "Tulospalkkiot orga-
19292: koko henkilökuunalleen tulospalkkion vuoden           nisaation kehittämisen välineenä" (Valtiovarain-
19293: 1996 tuloksen perusteella, kuten kysymyksen pe-       ministeriö 8/98) mukaan valtion virastomuotoi-
19294:                                              KK 1376/1998 vp                                            3
19295: 
19296: sista organisaatioista tulospalkkiojärjestelmä oli      niin toiminnan tehostajina kuin puskurina työn-
19297: vuonna 1997 käytössä 17 organisaatiossa. Lisäk-         antajalle huonompina aikoina.
19298: si 25 muussa vastaavanlaatuisessa organisaatios-           Ilmailulaitoksen toiminnassa ei ole kyse voi-
19299: sa harkittiin tulospalkkiojärjestelmän käyttöön-        ton maksimoinnista, kuten kysymyksessä väite-
19300: ottoa lähitulevaisuudessa. Tulospalkkiojärjestel-       tään. Ilmailulaitos pyrkii palvelemaan lentolii-
19301: miä oli käytössä vuonna 1997 mm. Tielaitokses-          kennettä ja ilmailijoita taloudellisesti, tehok-
19302: sa, Tullilaitoksessa, Patentti- ja rekisterihallituk-   kaastija sujuvasti, mistä on hyötynyt koko ilmai-
19303: sessa sekä Ajoneuvohallintokeskuksessa. Tulos-          luala merkittävinä investointeina, kohtuullisina
19304: palkkiojärjestelmät ovat tällä hetkellä merkittä-       maksuina ja viime vuosina alle inflaation tapah-
19305: västi lisääntymässä niin yksityisellä sektorilla        tuneina hinnankorotuksina.
19306: kuin kunnallis- ja valtionhallinnossa. Tällaiset           Liikenneministeriö ei näe tässä yhteydessä tar-
19307: järjestelmät sopivat hyvin osaksi nykyaikaisia          vetta Ilmailulaitoksen uudelleenorganisoinnille.
19308: palkkausjärjestelmiä sekä toimivat erinomaisesti
19309: 
19310:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1998
19311: 
19312:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
19313: 4                                             KK 1376/1998 vp
19314: 
19315: 
19316: 
19317: 
19318:                                            Tili Riksdagens Talman
19319: 
19320:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              tiveringarna till spörsmålet. Resultatpremiernas
19321: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              storlek uppgick inalles ti115,5 milj. mk, baserat på
19322: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          att verkets driftsnetto med 17 milj. mk översteg
19323: dagsman Klaus Bremer undertecknade skriftliga            driftsnettomålsättningen för 1996, viiken hade
19324: spörsmål nr 1376:                                        fastställts till265 milj. mk. Luftfartsverkets resul-
19325:                                                          tatpremie avvek från de vanligaste systemet ge-
19326:            Är det enligt Regeringens åsikt fortfa-       nom att den inte grundade sig på person- eller
19327:         rande helt normalt och acceptabelt att           gruppvisa verksamhetsmål, utan må1et var att i
19328:         den högsta luftfartsmyndigheten funge-           verket som helhet främst påverka arbetsklimatet
19329:         rar som en maximerare av vinsten för             och inställningen till arbetsuppgifterna.
19330:         sektorns monopolaffårsverk, och                     Luftfartsverket är i ekonomiskt hänseende en
19331:            vad ämnar Regeringen göra för att rät-        helhet, i viiken luftfartsinspektionen ingår som
19332:         ta till det förödande samarbetet mellan          en del. Luftfartsverket skall alltid behandla sin
19333:         myndigheten och affårsverket och för att         personaljämlikt, särskilt då det är fråga om vill-
19334:         skilja parterna åt till två oberoende aktö-      koren i anställningsförhållanden eller om perso-
19335:         rer, vilket motsvarar västerländsk rätts-        nalfördelar. Luftfartsverkets styrelse har genom
19336:         uppfattning, i syfte att kunna återställa        den personalstrategi den godkänt fastställt prin-
19337:         samhällets förtroende för vår luftfarts-         cipen att det vid verket som helhet förs en enhetlig
19338:         myndighets verksamhet?                           personalpolitik. P.g.a. detta, och med beaktande
19339:                                                          av målen för resultatpremien och fastställelse-
19340:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            grunderna för denna, ser Luftfartsverket inget
19341: anföra följande:                                         orätt eller fel i att även luftfartsinspektionens
19342:                                                          personai får resultatpremie i likhet med avlöning-
19343:     Luftfartsverket är ett statligt affårsverk på tra-   en i övrigt.
19344: fikministeriets förvaltningsområde, på vilket la-           Luftfartsverkets omsättning uppgick 1997 till
19345: gen om statens affårsverk (627/1987) tillämpas           971 milj. mk. Luftfartsinspektionens helhets-
19346: och vars verksamhetsomräde och uppgifter reg-            kostnader var 24 milj. mk och intäkterna 4 milj.
19347: leras i lagen om Luftfartsverket (1123/1990). En-        mk. Luftfartsinspektionens egna intäkter utgörs
19348: ligt affårsverkslagen skall Luftfartsverket funge-       av de myndighetsavgifter, som trafikministeriet
19349: ra enligt de servicemålsättningar och andra verk-        fastställt, och av publikationsintäkter. Luftfarts-
19350: samhetsmålsättningar som riksdagen och stats-            inspektionen spelar således ingen roll i Luftfarts-
19351: rådet uppställer samt enligt företagsekonomiska          verkets vinstbildning. Därför kan man inte säga
19352: principer.                                               att utbetalningen av resu1tatpremier får negativa
19353:     Enligt affårsverkslagen 1eds och övervakas           följder för kunderna i fråga om luftfartsinspek-
19354: Luftfartsverkets verksamhet av styrelsen, som            tionens personals verksamhet eller arbetsprinci-
19355: tillsätts av statsrådet. Affårsverket besluter självt    per, eftersom hela inrättningen och även dess
19356: om bl.a. personalens löner och villkoren för an-         myndighetsenhet har uppnätt de förnuftiga och
19357: ställningsförhållandena. Lagen om Luftfartsver-          sporrande mål som uppställts för den. Tvärtom
19358: ket stadgar att det vid Luftfartsverket finns en         är en god och effektiv verksamhet till fördel för
19359: särskild enhet som handhar myndighetsuppgifter           hela luftfarten, även allmänflygarna, i form av
19360: i anslutning till flygsäkerheten, vilka särskilt fast-   lägre avgifter och snabbare behandling av ansök-
19361: ställts i lagen. Enhetens chef har självständig          ningar.
19362: beslutanderätt i ärenden inom sitt kompetens-               Olika resultatpremiesystem förekommer all-
19363: område.                                                  mänt vid statsförvaltningens budgetämbetsverk.
19364:     Luftfartsverket betalade våren 1997 med stöd         Enligt finansministeriets publikation om resul-
19365: av verkets styrelses beslut den 30 januari 1996 en       tatpremier som ett medel för utvecklande av or-
19366: resultatpremie för hela sin personai på basis av         ganisationer, "Tulospalkkiot organisaation ke-
19367: resultatet för 1996, vilket även konstateras i mo-       hittämisen välineenä" (Finansministeriet 8/98),
19368:                                           KK 1376/1998 vp                                             5
19369: 
19370: var resultatpremiesystemet 1997 i bruk i 17 orga-   märkt både som effektivitetssporre och som buf-
19371: nisationer bland statens ämbetsverksmässiga or-     fert för arbetsgivaren under sämre tider.
19372: ganisationer. Dessutom övervägde 25 övriga             1 motsats tili påståendet i spörsmålet går Luft-
19373: motsvarande organisationer att ta ett resultat-     fartsverkets verksamhet inte ut på att maximera
19374: premiesystem i bruk inom den närmaste framti-       vinsten. Luftfartsverket strävar efter att betjäna
19375: den. Resultatpremiesystemet var 1997 i bruk bl.a.   tlygtrafiken och tlygarna ekonomiskt, effektivt
19376: vid Vägverket, Tullstyrelsen, Patent- och regis-    och smidigt, vilket har gagnat hela luftfartssek-
19377: terstyrelsen samt Fordonsförvaltningscentralen.     torn i form av betydande investeringar, skäliga
19378: Bruket av resultatpremiesystem ökar för närva-      avgifter och under senare år i form av prishöj-
19379: rande betydligt såväl inom den privata sektorn      ningar som legat under inflationsnivån.
19380: som inom kommun- och statsförvaltningen.               Trafikministeriet anser inte att det i detta sam-
19381: Dessa system lämpar sig väl som en del av de        manhang finns behov av en omorganisering av
19382: moderna avlöningssystemen och fungerar ut-          Luftfartsverket.
19383: 
19384:      Helsingforsden 23 december 1998
19385: 
19386:                                                                         Trafikminister Matti Aura
19387:                                          KK 1377/1998 vp
19388: 
19389: Kirjallinen kysymys 1377
19390: 
19391: 
19392: 
19393: 
19394:                                   Raimo Vistbacka /ps: Kevytrakenteisten talopakettien käytöstä
19395:                                      humanitäärisessä avussa
19396: 
19397: 
19398:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19399: 
19400:     Eri puolilla maapalloa sattuu muutamia ker-     Niiden kohteeseensa toimittaminenkaan ei kes-
19401: toja vuodessa suuria luonnonmullistuksia taika-     täisi kohtuuttoman kauan nykyaikaisen logistii-
19402: tastrofeja, kuten maanjäristyksiä, tulvia ja hir-   kan avulla. Taloja voisi olla tietty määrä paketis-
19403: mumyrskyjä. Näiden seurauksena tuhoutuu suu-        sa valmiina odottamassa tarvetta, jolloin toimi-
19404: ri määrä alueen rakennuskannasta ja tuhansia,       tus voisi "hälytyksen" tullessa lähteä muutaman
19405: usein kymmeniä ellei satoja tuhansia ihmisiä me-    päivän sisällä kohteeseensa. Avustustoiminnan
19406: nettää kotinsa joutuen käytännössä taivasalle       nykyistä runsaampi painotus talopaketteihin toi-
19407: monesti vaikeisiinkin olosuhteisiin. Tällöin kan-   si kaivattua työtä monille talopakettitehtaille ja
19408: sainvälinen nopea katastrofiapu on lähes ainoa      niiden valmistus voisi täyttää muuten hiljaisia
19409: keino auttaa hätää kärsiviä ihmisiä. Myös Suomi     ajanjaksoja.
19410: on osallistunut lukuisiin tämänkaltaisiin operaa-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19411: tioihin niin Kirkon ulkomaanavun, Punaisen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19412: Ristin kuin muiden järjestöjen tai jopa suoran      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19413: avun kautta.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19414:     Suomen apu menee tapauksesta riippuen ra-
19415: hana, lääkkeinä, telttoina ym. Valitettavan har-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Suo-
19416: voin Suomesta lähetetään avustuskohteisiin tääl-           men katastrofiavun sisällön muuttami-
19417: lä valmistettuja kevytrakenteisia asuin-, koulu-           seksi niin, että siitä nykyistä suurempi osa
19418:  tai sairaalarakennuksia, joiden valmistamiseen            toimitetaan Suomessa valmistettuina ke-
19419:  maassamme on laajaa valmiutta, taitoa ja koke-            vytrakenteisina asuin-, koulu- ja sairaala-
19420:  musta sekä tämän johdosta myös kilpailukykyä.             rakennuksina?
19421: 
19422:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
19423: 
19424:                                         Raimo Vistbacka /ps
19425: 
19426: 
19427: 
19428: 
19429: 280043
19430: 2                                          KK 1377/1998 vp
19431: 
19432: 
19433: 
19434: 
19435:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19436: 
19437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maasta, joten tällä tavalla välillisesti humanitaa-
19438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         risen avun määrärahoista tehtyjen hankintojen
19439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       loppusumma liikkuu kymmenissä miljoonissa
19440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            markoissa.
19441: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Kysymyksessä mainittuja rakennuksia on hu-
19442: sen n:o 1377:                                         manitaarisen avun varoilla toimitettu vuonna
19443:                                                       1995 Afganistaniin 3,5 miljoonalla markalla ja
19444:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Suo-        Tshetsheniaan kahdella miljoonalla markalla.
19445:        men katastrofiavun sisällön muuttami-              Vuosina 1996-97 ulkoasiainministeriössä
19446:        seksi niin, että siitä nykyistä suurempi osa   tutkittiin humanitaarisen avun tavaravalmiuk-
19447:        toimitetaan Suomessa valmistettuina ke-        sien kehittämistä. Tällöin harkittiin myös huma-
19448:        vytrakenteisina asuin-, koulu- ja sairaala-    nitaarisen avun tuotteiden valmiusvarastointi-
19449:        rakennuksina?                                  järjestelmän kokeiluluonteista perustamista.
19450:                                                       Tehtyjen selvitysten pohjalta päädyttiin kuiten-
19451:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kin ratkaisuun, että erillisen varastointijärjestel-
19452: vasti seuraavaa:                                      män perustaminen ei ole taloudellisesti tarkoi-
19453:                                                       tuksenmukaista. Valtion ylläpitämää humani-
19454:    Vuonna 1997 hyväksytyn Suomen humani-              taarisen avun valmiusvarastaa ei ole esimerkiksi
19455: taarisen avun linjauksen mukaisesti Suomi antaa       sellaisissa maissa, kuten Ruotsi, Tanska tai Sak-
19456: humanitaarista apua pääsääntöisesti kansainvä-        sa.
19457: 1istenja kotimaisten humanitaaristen avustusjär-          Kuitenkin u1koasiainministeriönkin näke-
19458: jestöjen kautta ja niiden tarvearvion perusteella.    myksen mukaan ponnisteluja suomalaisen
19459: Omia humanitaarisen avun hankintoja ulko-             tavara-avun valmiuksien parantamiseksi on
19460: asiainministeriö on tehnyt vuonna 1995 21,5 mil-      edelleen syytä jatkaa. Ulkoasiainministeriön ke-
19461: joonan markan arvosta, vuonna 1996 15,2 mil-          hitysyhteistyöosaston johtoryhmä hyväksyi hel-
19462: joonan markan arvosta ja vuonna 1997 3,3 mil-         mikuussa 1998 etenemistavan, jonka mukaan
19463: joonan markan arvosta. Kuluvan vuoden aikana          seuraavassa vaiheessa kartoitetaan suomalaisia
19464: näiden hankintojen arvo on ollut yksi miljoona        tavaran toimittajia, laaditaan tuoterekisteri ja ke-
19465: markkaa. Kotimaisista humanitaarisista avus-          hitetään palvelupaketteja edelleen kansainvälis-
19466: tusjärjestöistä kuitenkin erityisesti Suomen Pu-      tenjärjestöjen tarpeiden pohjalta. Tämä kehitys-
19467: nainen Risti tekee merkittäviä hankintoja koti-       työ jatkuu.
19468: 
19469:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1998
19470: 
19471:                                                                            Ministeri Pekka Haavisto
19472:                                            KK 1377/1998 vp                                               3
19473: 
19474: 
19475: 
19476: 
19477:                                         Tili Riksdagens Talman
19478: 
19479:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           land, vilket betyder att slutsumman för anskaff-
19480: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ningar som gjorts med anslag för humanitär hjälp
19481: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       indirekt stiger tili tiotals miljoner mk.
19482: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                    Byggnader som nämns i spörsmålet har med
19483: skriftliga spörsmål nr 1377:                          medel för humanitär hjälp skickats tili Afghani-
19484:                                                       stan för 3,5 milj. mk och tili Tjetjenien för 2 milj.
19485:            Ämnar Rgeringen vidta åtgärder för         mk år 1995.
19486:        att ändra innehållet i Finlands katastrof-        Under åren 1996-97 undersöktes vid utrikes-
19487:        bistånd så att en större del av hjälpen        ministeriet hur den humanitära hjälpens varube-
19488:        sänds i form av bostads-, skol- och sjuk-      redskap kunde utvecklas. Härvid övervägde man
19489:        husbyggnader av lätt konstruktion vilka        också att på försök inrätta ett beredskapslager-
19490:        tillverkats i Finland?                         system för produkter som skickas som humanitär
19491:                                                       hjälp. På basis av utredningar som hade gjorts
19492:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kom man dock tili att det ur ekonomisk synvinkel
19493: anfdra följande:                                      inte är ändamålsenligt att grunda ett särskilt la-
19494:                                                       gersystem. Ett beredskapslager för humanitär
19495:    Enligt den år 1997 godkända riktlinjen för         hjälp som upprätthålls av staten finns inte heller
19496: Finlands humanitära bistånd ger Finland huma-         i Iänder som Sverige, Danmark och Tyskland.
19497: nitär hjälp huvudsakligen via internationella och         Också utrikesministeriet anser dock att man
19498: inhemska humanitära hjälporganisationer och           bör fortsätta strävandena att förbättra varube-
19499: enligt deras bedömning av hjälpbehoven. Egna          redskapen då det gäller finländskt bistånd. Led-
19500: anskaffningar för humanitär hjälp har utrikesmi-      ningsgruppen vid utrikesministeriets avdelning
19501: nisteriet gjort tili ett belopp av 21,5 milj. mk år   för utvecklingssamarbete godkände i februari
19502: 1995, 15,2 mi1j. mk år 1996 och 3,3 mi1j. mk år        1998 att man i följande skede kartlägger fin-
19503: 1997. Anskaffningarna under innevarande år har        1ändska varuleverantörer, gör upp ett varuregis-
19504: uppgått tili en miljon mk. Av de inhemska huma-       ter och utvecklar servicepaket utgående från de
19505: nitära hjälporganisationerna gör i synnerhet Fin-     internationella hjälporganisationernas behov.
19506: lands Röda Kors betydande anskaffningar i Fin-        Detta utvecklingsarbete fortsätter.
19507: 
19508:      Helsingfors den 28 december 1998
19509: 
19510:                                                                             Minister Pekka Haavisto
19511:                                            KK 1378/1998 vp
19512: 
19513: Kirjallinen kysymys 1378
19514: 
19515: 
19516: 
19517: 
19518:                                    Raimo Tiilikainen /r: Meripelastusalusten arvonlisäverottomuu-
19519:                                       desta
19520: 
19521: 
19522:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19523: 
19524:    Euroopan unionin kuudennen arvonlisävero-          si erikokoista pelastusalusta. Pieni pelastusvene
19525: direktiivin mukaan jäsenmaiden tulee vapauttaa        pystyy hoitamaan suuren osan pienveneilijöihin
19526: meripelastus-ja avustusalukset arvonlisä verosta.     kohdistuvista pelastus- ja avustustapahtumista.
19527: Suomi on kuitenkin liittyessään Euroopan unio-           Arvonlisävero kohdistuu aluksen hankinta-
19528: niin neuvotellut poikkeuksen tälle käytännölle.       kustannusten lisäksi myös kaikkiin laitehankin-
19529: Suomessa arvonlisäverovapaus voidaan myön-            toihin ja huoltoihin, mikä automaattisesti suu-
19530: tää vain niille edellä mainituille aluksille, jotka   rentaa pienen pelastusveneen käyttö- ja kunnos-
19531: ovat vähintään kymmenen metriä pitkiä. Kyseis-        sapitokuluja. Ei ole perusteltua, että verotukselli-
19532: tä siirtymätoimenpidettä voidaan soveltaa vuo-        sin keinoin jaetaan meripelastusalukset kahteen
19533: den 2000 loppuun.                                     eriarvoiseen luokkaan. Alukset suorittavat kui-
19534:    Sisäasiainministeriössä valmisteilla olevassa      tenkin samoja tehtäviä, eli pelastavat ja avusta-
19535: ehdotuksessa uudeksi meripelastuslaiksi vapaa-        vat ihmisiä merihädässä.
19536: ehtoisen meripelastuksen osuuden merenkulun              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19537: turvaamisesta on ajateltu korostuvan entises-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
19538: täänkin. Jo tällä hetkellä Suomen Meripelastus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19539: seuran alukset ovat toiseksi tärkeimmät avusta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19540: jat merellä heti merivartiostojenjälkeen,ja miltei
19541: ainoat sisävesillä. Ilman vapaaehtoisten meripe-                Milloin valmistelut arvonlisäverolain
19542: lastajien lahjoittamaa työpanosta meripelastus-              muuttamiseksi Euroopan unionin kuu-
19543: järjestelmä olisi suurissa vaikeuksissa merialueil-          dennen arvonlisäverodirektiivin mukai-
19544: la, ja tilanne olisi aivan toivoton sisävesillä.             seksi meripelastusalusten ja meripelastus-
19545:     Pienille, alle kymmenen metriä pitkille pelas-           toiminnan kohdalta aloitetaan, ja
19546: tusaluksille on tarvetta. Esimerkiksi järvialueille             miten kauan valmistelutyö tulee kestä-
19547: ei aina ole tarkoituksenmukaista sijoittaa isoa,             mään, sekä
19548: yli kymmenmetristä alusta. Vilkkaimmille vesi-                  mitkä ovat sen eri vaiheet?
19549: alueille on tarkoituksenmukaisin ta sijoittaa kak-
19550: 
19551:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
19552: 
19553:                                           Raimo Tiilikainen /r
19554: 
19555: 
19556: 
19557: 
19558:  280043
19559: 2                                         KK 1378/1998 vp
19560: 
19561: 
19562: 
19563: 
19564:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19565: 
19566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toverolakiin (559/1991) ja edelleen 1 päivänä ke-
19567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        säkuuta 1994 voimaan tulleeseen arvonlisävero-
19568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lakiin.
19569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Tii-          Euroopan yhteisöjen kuudennen arvonlisäve-
19570: likaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rodirektiivin (77/388/ETY) 15 artiklan 4 alakoh-
19571: n:o 1378:                                            dan b alakohdassa on säädetty verottomuudesta,
19572:                                                      joka koskee tavaroiden luovutusta, vesialusten
19573:           Milloin valmistelut arvonlisäverolain      polttoaineen tankkausta ja varastojen täyden-
19574:        muuttamiseksi Euroopan unionin kuu-           nystä muun muassa meripelastus- ja avustus-
19575:        dennen arvonlisäverodirektiivin mukai-        aluksiin. Jäsenmailla on oikeus rajoittaa näiden
19576:        seksi meripelastusalusten ja meripelastus-    vapautusten soveltamisalaa, kunnes niitä koske-
19577:        toiminnan kohdalta aloitetaan, ja             vat yksityiskohtaiset yhteisösäännökset tulevat
19578:           miten kauan valmistelutyö tulee kestä-     voimaan. Direktiivin 15 artiklan 5 alakohdan
19579:        mään, sekä                                    mukaan jäsenmaiden on vapautettava muun
19580:           mitkä ovat sen eri vaiheet?                muassa b alakohdassa tarkoitettujen merialusten
19581:                                                      luovutus, muutostyö, korjaus, huolto, vuokraus
19582:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rahtaukseen ja vuokraus sekä näihin merialuk-
19583: vasti seuraavaa:                                     siin liittyvän tai niissä käytetyn varustuksen -
19584:                                                      mukaan lukien kalastusvarusteiden - luovutus,
19585:     Voimassa olevan arvonlisäverolain (1501/         vuokraus, korjaus ja huolto. Edellä mainitun 15
19586: 1993) 58 §:n mukaan veroa ei suoriteta sellaisten    artiklan johdantolauseen mukaan edellä maini-
19587: vesialusten myynnistä, vuokrauksesta tai rah-        tut liiketoimet on vapautettava edellytyksillä,
19588: tauksesta, joiden rungon suurin pituus on vä-        joita jäsenvaltiot asettavat Vapautusten oikeaksi
19589: hintään 10 metriä ja jotka eivät ole rakenteeltaan   ja selkeäksi soveltamiseksi sekä veron kiertämi-
19590: pääasiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoi-    sen ja muiden väärinkä ytösten estämiseksi.
19591: tettuja. Veroa ei myöskään suoriteta verottorniin        Direktiivin 15 artiklan mukainen vesialusten
19592: vesialuksiin sekä tällaisesta aluksesta korjatta-    verovapaus koskee lähinnä vain merialuksia eikä
19593: viksi irrotettuihin tavaroihin kohdistuvan työ-      siten ole yhtä laaja kuin arvonlisäverolaissa
19594: suorituksen sekä työhön käytetyn ja työn yhtey-      myönnetty verovapaus, joka koskee myös sisä-
19595: dessä alukseen asennetun tavaran myynnistä.          vesillä käytettäviä aluksia. Merialusten ja sisäve-
19596: Verovapauden tarkoituksena on vapauttaa ve-          sialusten erotteluun liittyvien rajanvetovaikeuk-
19597: rosta lähinnä kauppamerenkulkuun käytettävät         sien välttämiseksi Suomelle on 1iittymissopimuk-
19598: vesialukset.                                         sessa myönnetty oikeus siirtymäaikana jatkaa
19599:     Vähintään 10 metriä pitkien vesialusten          vesialusten myynnin, vuokrauksen, korjauksen
19600: myynti oli verotonta jo liikevaihtoverolain (532/    ja huollon vapauttamista arvonlisäverosta. Va-
19601: 1963) nojalla. Hallituksen esityksen mukaan ve-      pautusta voidaan soveltaa aluksiin, jotka ovat
19602: rovapaus olisi koskenut nettovetomäärältään          vähintään 10 metriä pitkiä ja joita ei ole raken-
19603: vähintään 19 rekisteritonnin vesialuksia. Edus-      teeltaan tarkoitettu huviveneiksi tai urheilutar-
19604: kunta katsoi kuitenkin tarkoituksenmukaisem-         koituksiin. Siirtymäaika päättyy 31 päivänä jou-
19605: maksi määritellä alusten verovapausrajan aluk-       lukuuta 2000.
19606: sen pituuden mukaan. Näin muun muassa pelas-             Arvonlisäverolaissa vesialusten verovapau-
19607: tusalukset pääsivät verovapauden piiriin. Ra-        delle asetetun 10 metrin pituusedellytyksen tar-
19608: kenteeltaan huvi- ja urheilukäyttöön tarkoi-         koituksena on ollut rajata verovapauden ulko-
19609: tettuja aluksia koskevasta rajoituksesta säädet-     puolelle muut kuin kauppamerenkulkuun käyte-
19610: tiin 1 päivänä tammikuuta 1974 voimaan tullees-      tyt vesialukset ja niihin rinnastettavat pelastus-
19611: sa lainmuutoksessa. Vesialusten verovapautta         alukset. Rajaus on toiminut varsin hyvin eikä sen
19612: koskeva poikkeussäännös sisältyi myös 1 päivä-       poistamiseen tai verovapauden uudelleen mää-
19613: nä lokakuuta 1991 voimaan tulleeseen liikevaih-      rittelyyn ole ollut tarvetta. Direktiivin mukainen
19614:                                           KK 1378/1998 vp                                          3
19615: 
19616: verovapaus koskee vain merikelpoisia pelastus-       joko rajoitettava verovapautta koskemaan vain
19617: aluksia, joten myöskään direktiivi ei edellytä l 0   merialuksia tai yritettävä saada poikkeuslupa
19618: metrin edellytyksen poistamista.                     nykysääntelyn jatkamiseen.
19619:    Liittymissopimuksen mukaan verovapaiden              Siirtymäajan päättymisestä aiheutuvien toi-
19620: vesialusten nykyinen määrittely voi säilyä vuo-      menpiteiden valmisteluun on tarkoitus ryhtyä
19621: den 2000 loppuun. Tämän jälkeen Suomen on            vuoden 1999 aikana.
19622: 
19623:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
19624: 
19625:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
19626: 4                                           KK 1378/1998 vp
19627: 
19628: 
19629: 
19630: 
19631:                                          Tili Riksdagens Ta/man
19632: 
19633:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       mervärdesskattelagen, som trädde i kraft den 1
19634: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         juni 1994.
19635: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-           1 artikel 15.4 punkt b i E uropeiska gemenska-
19636: man Raimo Tiilikainen undertecknade spörsmå1           pernas sjätte mervärdesskattedirektiv (77/388/
19637: nr 1378:                                               EEG) ingår bestämmelser om skattefrihet för
19638:                                                        leverans av varor för bunkring och proviantering
19639:            När in1eds förberede1serna för att änd-     av bl.a. fartyg som används för sjöräddning eller
19640:         ra mervärdesskatte1agen så att den blir        assistans. Medlemsländerna har rätt att begränsa
19641:         fören1ig med Europeiska unionens sjätte        tiliämpningsområdet för dessa befrielser, tills de-
19642:         mervärdesskattedirektiv i fråga om sjö-        taljerade gemenskapsskatteregler på detta områ-
19643:         räddningsfartyg och sjöräddningsverk-          de träder i kraft. En1igt artikel 15.5 i direktivet
19644:         samheten, och                                  skall medlemsländerna från skatt befria 1everans,
19645:            hur 1änge kommer förberedelserna att        ombyggnad, reparation, underhåll, befraktning
19646:         pågå, samt                                     och uthyrning av bl.a. sådana havsgående fartyg
19647:            vi1ka är de o1ika skedena?                  som avses i punkt 4 b samt 1everans, uthyrning,
19648:                                                        reparation och underhåll av utrustning - däri-
19649:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          bland fiskeriutrustning- som ingår som en del i
19650: anföra fö1jande:                                       eller används i dem. Enligt ingressen tili artike115
19651:                                                        skall de ovan nämnda transaktionerna undantas
19652:    En1igt 58 § i gällande mervärdesskatte1ag           från skattep1ikt på de vilikor som medlemsstater-
19653: (1501/1993) beta1as skatt inte på försä1jning, ut-     na fastställer och som krävs för att säkerställa en
19654: hyrning eller befraktning av fartyg med en största     riktig och enke1 tillämpning och förhindra even-
19655: skrov1ängd på minst 10 meter och med en sådan          tuell skatteflykt, skatteundandragande eller
19656: konstruktion att de inte huvudsak1igen är avsed-       missbruk.
19657: da för nöjes- eller sportbruk. Skatt beta1as inte          Den skattefrihet för fartyg som avses i artikel
19658: heller på försä1jning av arbetsprestationer som        15 gäller närmast endast havsgående fartyg och
19659: hänför sig till skattefria fartyg och tili varor som   är därmed inte lika omfattande som den skatte-
19660: för reparation har 1ösgjorts från sådana fartyg        frihet som beviljats i mervärdesskattelagen och
19661: eller på försä1jning av varor som använts i arbetet    som gäller också insjöfartyg. F ör att gränsdrag-
19662: och i samband med det monterats på fartyget.           ningssvårigheter som hänför sig tili åtskiljandet
19663: Syftet med skattefriheten är att från skatt befria     av havsgående fartyg från insjöfartyg skall und-
19664: närmast fartyg för handelssjöfart.                     vikas har Finland i anslutningsfördraget bevi1jats
19665:    Försä1jningen av minst 10 meter 1ånga fartyg        rätt att under en övergångstid fortsätta att befria
19666: var skattefri redan en1igt 1agen angående              försäljning, uthyrning, reparation och underhåll
19667: omsättningsskatt (532/1963). En1igt regeringens        av fartyg från mervärdesskatt. Befrie1sen kan til-
19668: proposition skulle skattefriheten ha gällt fartyg      lämpas på fartyg som är minst 10 meter 1ånga och
19669: med en nettodräktighet på minst 19 registerton.        har en sådan konstruktion att de inte är avsedda
19670: Riksdagen ansåg det dock vara ändamålsen1ig-           för nöjes- eller sportbruk. Övergångstiden upp-
19671: are att definiera fartygens skattefrihetsgräns en-     hör den 31 december 2000.
19672: 1igt fartygs1ängden. På så sätt kom bl.a. rädd-            Syftet med det krav på 10 meters längd som
19673: ningsfartygen att omfattas av skattefrihet. Be-        gäller skattefriheten för fartyg och ingår i mer-
19674: gränsningen i fråga om fartyg med en sådan             värdesskattelagen har varit att avgränsa skatte-
19675: konstruktion att de är avsedda för nöjes- eller        friheten så att den omfattar enbart fartyg för
19676: sportbruk fastställdes genom en 1agändring som         handelssjöfart och med dem jämförbara rädd-
19677: trädde i kraft den 1 januari 1974. En undan-           ningsfartyg. A vgränsningen har fungerat väl, och
19678: tagsbestämme1se om skattefrihet för fartyg in-         det har inte funnits något behov av att slopa den
19679: gick också i omsättningsskatte1agen (559/1991),        eller omdefiniera skattefriheten. Den skattefrihet
19680: som trädde i kraft den 1 oktober 1991, och i           som avses i direktivet gäller bara sjödugliga rädd-
19681:                                           KK 1378/1998 vp                                            5
19682: 
19683: ningsfartyg, så inte heller direktivet förutsätter   la enbart havsgående fartyg eller försöka få till-
19684: att kravet på 10 meters längd slopas.                stånd tili undantag så att den nuvarande regle-
19685:    Enligt anslutningsfördraget kan den nuvaran-      ringen kan fortgå.
19686: de definitionen av begreppet skattefria fartyg bi-      Avsikten är att de åtgärder som övergångsti-
19687: behållas tili utgången av år 2000. Efter det måste   dens upphörande föranleder skall börja förbe-
19688: Finland antingen begränsa skattefriheten att gäl-    redas år 1999.
19689: 
19690:      Helsingfors den 17 december 1998
19691: 
19692:                                                                            Minister Jouko Skinnari
19693:                                             KK 1379/1998 vp
19694: 
19695: Kirjallinen kysymys 1379
19696: 
19697: 
19698: 
19699: 
19700:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion kontrollin lisäämisestä kuntien toi-
19701:                                         minnoissa
19702: 
19703: 
19704:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19705: 
19706:    Aikanaan ennen valtionosuusuudistusta val-          piirteitä ja on yhä useammin alettu vaatia valtion
19707: tionosuudet myönnettiin osin kohdekohtaisesti          kontrollin palauttamista ainakin nykyistä laa-
19708: korvamerkittynä rahana. Järjestelmän mukai-            jemmin kuntien toiminnan suhteen.
19709: sesti valtio myös valvoi, että kunnat suorittivat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19710: niille kuuluvat yhteiskunnalliset velvoitteet. Val-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19711: tionosuusuudistuksessa niin sanotusti korvamer-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19712: kitystä rahasta luovuttiin. Samalla myös valtion       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19713: kontrolli kuntien velvoitteiden toteuttamisen
19714: suuntaan väheni ja kunnat ovat saaneet etupääs-                  Katsooko Hallitus, että valtion tulisi
19715: sä itse päättää omista asioistaan tiettyjen yleispe-          palauttaa osa siitä kuntiin kohdistuvasta
19716: riaatteiden puitteissa.                                       valvonnasta, josta luovuttiin aikanaan
19717:    On käynyt juuri niin kuin aikanaan uudistuk-               valtionosuusuudistuksen yhteydessä ja
19718: sen yhteydessä ounasteltiin. Kun valtio on koko               joka on nyt johtanut siihen, että kunnat
19719: ajan kiristänyt omaa rahoitusosuuttaan, kunnat                kasvavassa määrin laiminlyövät niille
19720: ovat alkaneet laiminlyödä tehtäviään, selkeim-                kuuluvia tehtäviä erityisesti koulutoimen
19721: min koulutoimen ja terveyden- sekä vanhusten-                 sekä terveyden- ja vanhustenhuollon
19722: huollon alueella. Asia on saanut huolestuttavia               osalta?
19723: 
19724:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
19725: 
19726:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
19727: 
19728: 
19729: 
19730: 
19731: 280043
19732: 2                                          KK 1379/1998 vp
19733: 
19734: 
19735: 
19736: 
19737:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19738:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kuntalain uudistamisella ja kuntia koskevan
19739: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         erityislainsäädännön uudistamisella on tietoises-
19740: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ti 1990-luvulla haluttu antaa kunnille suuremmat
19741: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        vapaudet päättää hallinnostaan ja tehtävien jär-
19742: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         jestämistavasta. Palveluja koskeva erityislain-
19743: n:o 1379:                                             säädäntö keskittyy nykyisin sisällöllisiin kysy-
19744:                                                       myksiin. Ajatuksena on samalla ollut, että kun-
19745:           Katsooko Hallitus, että valtion tulisi      nilla itsehallinnollisina toimijoina on läheisyys-
19746:        palauttaa osa siitä kuntiin kohdistuvasta      periaatteen mukaan parhaat edellytykset arvioi-
19747:        valvonnasta, josta luovuttiin aikanaan         da kuntalaisten palvelusten tarve ja se mihin voi-
19748:        valtionosuusuudistuksen yhteydessä ja          mavarat tulee käyttää.
19749:        joka on nyt johtanut siihen, että kunnat           Kunnat ovat selvinneet laman aiheuttamista
19750:        kasvavassa määrin laiminlyövät niille          rahoitusongelmistaan ja valtionosuusleikkauk-
19751:        kuuluvia tehtäviä erityisesti koulutoimen      sista. Näistä aiheutuneisiin sopeutumistarpeisiin
19752:        sekä terveyden- ja vanhustenhuollon            nähden kunnat ovat vähintäänkin tyydyttävästi
19753:        osalta?                                        pystyneet turvaamaan kuntalaisten peruspalve-
19754:                                                       lut. Tämän on tehnyt mahdolliseksijuuri se, että
19755:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kunnat ovat itse voineet päättää voimavarojensa
19756: vasti seuraavaa:                                      tarpeenmukaisesta kohdentamisesta. On ilmeis-
19757:                                                       tä, että talousongelmista ei olisi selvitty näin vä-
19758:     Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksessa luo-        hin vaurioin, jos valtiovalta olisi nykyistä tiu-
19759: vuttiin kustannusperusteisesta valtionosuusjär-       kemmin valvonut ja ohjannut kuntien resurssien
19760: jestelmästä ja järjestelmä muutettiin laskennalli-    käyttöä. Valtionosuuksien "korvamerkintä"
19761: seksi siten, etteivät kuntien valtionosuudet ole      vanhan valtionosuusjärjestelmän tavoin olisi
19762: sidoksissa kuntien hoitamien tehtävien menoi-         johtanut resurssien epätarkoituksenmukaiseen
19763: hin.                                                  ja tehottomaan käyttöön.
19764:     Vanhan järjestelmän jatkaminen olisi johta-           Kuntien valvontaa ei ole kokonaan poistettu.
19765: nut nykyistä suurempiinjulkisen talouden rahoi-       Käsitellessään kuntalakia eduskunta katsoi, että
19766: tusongelmiin, koska siinä kunta sai sitä suurem-      kuntien toiminnan valvonta on tarpeen. Kunta-
19767: mat valtionosuudet mitä suuremmat kunnan              lakiin sisällytettiin tätä koskeva säännös, joka
19768: menot olivat. Järjestelmä oli tarpeen hyvinvointi-    antaa lääninhallitukselle mahdollisuuden valvoa
19769: palvelujen saattamiseksi tasaisesti kaikkien saa-     kunnan toiminnan laillisuutta kantelun johdos-
19770: taville maan eri osissa.                              ta. Erityislakeihin sisältyy lähinnä hallitukselle
19771:     Vuoden 1997 valtionosuusuudistuksessa kiin-       sosiaali- ja terveys- sekä koulutoimessa säädetty-
19772: nitettiin erityistä huomiota kuntien tasavertaisiin   jä ohjaus- ja valvontatehtäviä. Näiden puitteissa
19773: mahdollisuuksiin tuottaa palveluja. Tässä uudis-      voidaan valtiovallan taholta puuttua epäkohtiin
19774: tuksessa keskeistä oli palvelutarvetta kuvaavien      tarvittaessa siten, että uhkasakot tehostavat epä-
19775: kriteerien sekä korkeita palvelujen tuottamiskus-     kohtien korjaamista tarkoittavia määräyksiä.
19776: tannuksia kompensoivien tekijöiden uudistami-             Hallitus on toteuttanut useita lainsäädännön
19777: nen. Myös kuntien taloudellisia mahdollisuuksia       uudistuksia, joilla turvataan kansalaisen asemaa
19778: rahoittaa palvelut tasattiin verotulojen perusteel-   palvelujen käyttäjänä. Näitä ovat mm. laki poti-
19779: la.                                                   laan asemasta ja oikeuksista sekä äskettäin ko-
19780:     Kummassakaan valtionosuusuudistuksessa ei         konaisuudessaan uudistettu koululainsäädäntö.
19781: ollut esillä kuntia koskevan valvonnan lisäämi-       Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia
19782: nen. Päinvastoin vaapaakuntakokeilun myön-            koskeva lainsäädäntö on eduskunnan käsiteltä-
19783: teisten tulosten hengessä haluttiin antaa kunnille    vänä.
19784: vapauksia palvelurakenteensa muotouttamiseen              Kunnilla ja valtiolla on yhteinen vastuu kan-
19785: paikallisia oloja vastaavaksi.                        salaisten sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoi-
19786:                                            KK 1379/1998 vp                                             3
19787: 
19788: keuksien toteuttamisesta. Julkinen valta rahoit-      Iinnollisesta näkökulmasta parhaat mahdolli-
19789: taa nämä palvelut yhdessä. Hallituksen näke-          suudet itsearviointiin. Valvontaa ei voida palaut-
19790: myksen mukaan kunnat ovat selviytyneet tehtä-         taa kuntien päätöksentekoa sitovaksi vielä sen yli
19791: viensä hoidosta tähän asti hyvin. Peruspalvelut       mitä kunnallisista palveluista on jo säädetty. Val-
19792: on voitu turvata koko maassa.                         vonnan tulee olla mahdollisiin epäkohtiin tarttu-
19793:    Hallitus on viime vuosien uudistustyössään         mista, ei ennakkovalvontaa siten, että kuntien
19794: pitänyt lähtökohtana sitä, että palveluja paran-      resursseja ohjataan sitomalla ne jo etukäteen tiet-
19795: netaan kehittämällä kuntien omaa laadunar-            tyihin tarkoituksiin.
19796: viointia. Koulutuspalvelujen tasoa arvioidaan            Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena palata
19797: omin seurantajärjestelminjne. Lääninhallitukset       vanhan valtionosuusjärjestelmän mukaiseen val-
19798: arvioivat kuntien palveluiden riittävyyttä sekä       vontaan tai kustannusperusteisiin valtionosuuk-
19799: laatua. Kunnilla on kuitenkin itsellään ja itsehal-   siin.
19800: 
19801:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
19802: 
19803:                                                                            Ministeri Jouni Backman
19804: 4                                           KK 1379/1998 vp
19805: 
19806: 
19807: 
19808: 
19809:                                          Tili Riksdagens Talman
19810: 
19811:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nerna större frihet att besluta om sin förvaltning
19812: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         och om hur uppgifterna skall ordnas. Speciallag-
19813: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       stiftningen om service koncentreras nu på inne-
19814: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga           hållsmässiga frågor. Tanken har samtidigt varit
19815: spörsmål nr 1379:                                      att kommunerna med sin självstyrelse enligt när-
19816:                                                        hetsprincipen har de bästa förutsättningarna att
19817:           Anser Regeringen att staten bör återta       bedöma kommuninvånarnas behov av service
19818:        en del av den tillsyn över kommunerna           och vad resurserna skall användas tili.
19819:        som den i tiden avstod från i samband               Kommunerna har klarat av de finansiella pro-
19820:        med statsandelsreformen, vilket nu har          blem och nedskärningar i statsandelarna som
19821:        lett tili att kommunerna' i ökande ut-          depressionen förde med sig. Med avseende på de
19822:        sträckning försummar sina uppgifter i           anpassningsbehov som dessa förorsakat har
19823:        synnerhet inom skolväsendet samt hälso-         kommunerna med åtminstone nöjaktigt resultat
19824:        och åldringsvården?                             kunnat trygga basservicen för kommuninvånar-
19825:                                                        na. Detta har gjorts möjligt just i och med att
19826:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kommunerna själva har kunnat besluta om en
19827: anföra följande:                                       ändamålsenlig fördelning av resurserna. Det är
19828:                                                        uppenbart att man inte skulle ha klarat av de
19829:     Vid statsandelsreformen 1993 upphävdes det         ekonomiska problemen med så små skador om
19830: kostnadsbaserade statsandelssystemet. Systemet         statsmakten hade utövat en strängare tillsyn än
19831: omarbetades och blev kalkylbaserat så att kom-         för närvarande och strrt användningen av kom-
19832: munernas statsandelar inte är bundna tili utgif-       munernas resurser. "Oronmärkningen" av stats-
19833: terna för de uppgifter kommunerna sköter. Att          andelarna på samma sätt som i det gamla statsan-
19834: fortsätta med det gamla systemet skulle ha lett till   delssystemet skulle ha lett till en oändamålsenlig
19835: att de finansiella problemen inom den offentliga       och ineffektiv användning av resurserna.
19836: ekonomin varit större än i dagens läge, eftersom          Tillsynen över kommunerna har inte helt och
19837: kommunerna enligt det gamla systemet fick              hållet slopats. Vid behandlingen av kommunalla-
19838: större statsandelar ju större utgifter de hade. Sys-   gen ansåg riksdagen att det är nödvändigt att
19839: temet behövdes för att alla skulle ha lika tillgång    utöva tillsyn över kommunernas verksamhet. 1
19840: till välfårdsservicen i landets olika delar.           kommunallagen togs in en bestämmelse om det-
19841:     Vid statsandelsreformen 1997 fåstes särskild       ta. Den ger länsstyrelsen möjlighet att med anled-
19842: uppmärksamhet vid kommunernas jämbördiga               ning av ett klagomål utöva tillsyn över den koru-
19843: möjligheter att producera service. Centralt i den-     munala verksamhetens laglighet. 1 speciallagar-
19844: na reform var en revidering av de kriterier som        na tilldelas främst regeringen styr- och tillsyns-
19845: beskriver servicebehovet samt av faktorer som          uppgifter inom social- och hälsovården samt
19846: kompenserar d~ höga kostnaderna för service-           skolväsendet. lnom ramen för dessa kan stats-
19847: produktionen. Aven kommunernas ekonomiska              makten vid behov ingripa i missförhållanden så
19848: möjligheter att finansiera servicen utjämnades på      att bestämmelser som avser att undanröja miss-
19849: basis av skatteinkomsterna.                            förhållanden förenas med vite.
19850:     lnte i någondera statsandelsreformen var det           Regeringen har genomfört flera lagstiftnings-
19851: aktuellt att utöka tillsynen över kommunerna.          reformer, genom vilka medborgarens ställning
19852: Tvärtom ville man mot bakgrunden av de positi-         som serviceanvändare tryggas. Dessa är bl.a. la-
19853: va resultaten av frikommunsförsöket ge kommu-          gen om patientens ställning och rättigheter samt
19854: nerna frihet att utforma sin servicestruktur så att    skollagstiftningen, som nyligen reviderades i sin
19855: den motsvarar de lokala förhållandena.                 helhet. Lagstiftning om klientens ställning och
19856:     Genom en revidering av kommunallagen och           rättigheter inom socialvården behandlas nu av
19857: av speciallagstiftningen om kommuner har man           riksdagen.
19858: på 1990-talet medvetet gått in för att ge kommu-          Kommunerna och staten har ett gemensamt
19859:                                          KK 1379/1998 vp                                             5
19860: 
19861: ansvar for att medborgarnas sociala och kultu-      och ur självstyrelseperspektiv de bästa möjlighe-
19862: rella grundläggande rättigheter tillgodoses. Det    terna att bedöma sig själva. Tillsynen kan inte
19863: allmänna finansierar denna service gemensamt.       återföras så att den binder kommunernas be-
19864: Enligt regeringen har kommunerna hittills klarat    slutsfattande utöver vad som redan har föreskri-
19865: av att sköta sina uppgifter. Basservicen har kun-   vits om kommunal service. Tillsynen bör begrän-
19866: nat tryggas i hela landet.                          sa sig tili ingripanden i eventuella missförhållan-
19867:    Regeringen har under de senaste årens reform-    den och inte omfatta förhandstilisyn så att kom-
19868: arbete utgått från att servicen förbättras genom    munernas resurser styrs genom att de redan på
19869: att kommunernas egen kvalitetsbedömning ut-         förhand knyts tili vissa ändamål.
19870: vecklas. Nivån på utbildningsservicen bedöms           Regeringen anser inte att det är ändamålsen-
19871: med egna uppföljningssystem osv. Länsstyrelser-     ligt att återgå tili tillsyn eller kostnadsbaserade
19872: na bedömer tillgången och kvaliteten på servicen    statsandelar enligt det gamla statsandelssyste-
19873: i kommunerna. Kommunerna har dock själva            met.
19874: 
19875:      Helsingforsden 22 december 1998
19876: 
19877:                                                                           Minister Jouni Backman
19878:                                              KK 1380/1998 vp
19879: 
19880: Kirjallinen kysymys 1380
19881: 
19882: 
19883: 
19884: 
19885:                                     Sulo Aittoniemi lkesk: Kansanedustajan siirtymisestä vaalikauden
19886:                                          aikana toiseen eduskuntaryhmään
19887: 
19888:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19889: 
19890:    Aina silloin tällöin eduskunnassa kansanedus-           Saattaisi olla perusteltua säätää hallitusmuo-
19891: taja jättää sen poliittisen ryhmittymän, jonka          dossa kielto, joka estää ryhmänsä jättävän kan-
19892: listoilta hänet on valittu eduskuntaan, ja liittyy      sanedustajan siirtymisen toiseen ryhmään. Näin
19893: toiseen olemassa olevaan ryhmittymään. Yleen-           ollen siirtyminen olisi mahdollista vain siten, että
19894: sä niin sanottuun loikkaukseen ovat syynä eri-          edustaja perustaa oman ryhmänsä.
19895: mielisyydet poliittisista linjauksista. Joissakin ta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19896: pauksissa syynä on ollut se, että poliittinen ryh-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19897: mä hajoaa ja sen taustalla oleva poliittinen puo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19898: lue lopettaa toimintansa.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19899:     Siirtyminen toiseen olemassa olevaan ryh-
19900: mään ilman erityisen perusteltua syytä on jossain                 Katsooko Hallitus, että valtiopäivä-
19901: määrin epäilyttävää. Kansanedustaja, joka siir-                järjestystä tulisi muuttaa siten, että kan-
19902: tyy toisen vaaleissa mukana olleen puolueen ryh-               sanedustaja ei voisi vaalikauden aikana
19903: mään, pettää häntä kannattaneet äänestäjät eri-                siirtyä ryhmästään toisen puolueen edus-
19904: tyisesti silloin, jos uuden puolueen näkemykset                kuntaryhmään, vaan että ryhmänsä jät-
19905: poikkeavat voimakkaasti sen puolueen ja ryh-                   täneen tulisi jatkaa vaalikauden loppuun
19906: män näkemyksistä, jonka pohjalta edustaja on                   omana ryhmänään?
19907:  valittu valtiopäiville.
19908:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
19909: 
19910:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
19911: 
19912: 
19913: 
19914: 
19915:  280043
19916: 2                                         KK 1380/1998 vp
19917: 
19918: 
19919: 
19920: 
19921:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19922: 
19923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ryhmien toiminnan sääntelyä ja hyväksyy myös
19924: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen, että ryhmä voi kohdistaajäseneensä ryhmän
19925: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toimintaan osallistumiseen ja ryhmän jäsenyy-
19926: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       teen liittyviä ryhmän sääntöihin perustuvia seu-
19927: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        raamuksia. Säännöt ja seuraamukset eivät kui-
19928: n:o 1380:                                            tenkaan saa olla valtiopäiväjärjestyksen 11 §:n
19929:                                                      vastaisia.
19930:           Katsooko Hallitus, että valtiopäivä-           Eduskuntaryhmään liittyminen tai ryhmänjä-
19931:        järjestystä tulisi muuttaa siten, että kan-   senenä pysyminen on kuitenkin vapaaehtoista.
19932:        sanedustaja ei voisi vaalikauden aikana       Oikeudellisesti edustaja voi halutessaan irtaan-
19933:        siirtyä ryhmästään toisen puolueen edus-      tua ryhmästään joko liittyäkseen toiseen edus-
19934:        kuntaryhmään, vaan että ryhmänsä jät-         kuntaryhmään tai muodostaakseen oman uuden
19935:        täneen tulisi jatkaa vaalikauden loppuun      eduskuntaryhmän. Lainsäädännössä tämä on
19936:        omana ryhmänään?                              otettu huomioon muutettaessa puoluelakia
19937:                                                      vuonna 1973. Tuolloin säädettiin, että jos edus-
19938:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuntavaalien välisenä aikana kunkin vuoden ta-
19939: vasti seuraavaa:                                     lousarvion julkaisemiseen mennessä vähintään
19940:                                                      puolet jotakin puoluetta edustaneista ja puolue-
19941:     Valtiopäiväjärjestyksen 11 §:n mukaan edus-      tuen osuutta laskettaessa mukaan luetuista kan-
19942: taja on velvollinen toimessaan noudattamaan oi-      sanedustajista on eduskunnan puhemiehelle il-
19943: keutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen nou-    moittanut luopuvansa edustamasta tätä puoluet-
19944: dattamaan perustuslakia eivätkä häntä sido mit-      ta eduskunnassa, on puoluetuen jakoperusteita
19945: kään muut määräykset. Vastaava säännös on            tarkistettava siten, että tapahtuneet siirtymiset
19946: ehdotettu sisällytettäväksi uuden hallitusmuo-       otetaan huomioon. Säännös sallii niin sen, että
19947: don 29 §:ään. Säännöksellä on haluttu torjua         puolueen eduskuntaryhmästä eronnut edustaja
19948: kaikenlaisen niin sanotun imperatiivisen man-        liittyy toisen puolueen eduskuntaryhmään, kuin
19949: daatin olemassaolo. Edustaja ei ole oikeudellises-   myös sen, että hän muodostaa oman uuden ryh-
19950: ti velvollinen noudattamaan sen enempää valitsi-      mänsä.
19951: joidensa tai tukiryhmiensä kuin eduskuntaryh-            Perustuslain uudistamista valmisteltaessa ei
19952: mänsäkään toimintaohjeita. Vain hänen oma             ole nähty tarpeelliseksi muuttaa nykyistä edus-
19953: vakaa käsityksensä siitä, mikä kussakin kysy-         kuntaryhmien jäsenyydessä omaksuttua järjes-
19954: myksessä on oikeus ja totuus, on määräävää hä-        telmää kysymyksessä tarkoitetulla tavalla tai
19955: nen toiminnassaan edustajana.                         muutoinkaan. Tällaisen muutoksen valmistelua
19956:     Käytännössä eduskuntatyö pohjautuu olen-         ei myöskään erillishankkeena ole aikomus halli-
19957: naisesti eduskuntaryhmien olemassaoloon ja toi-       tuksen piirissä käynnistää.
19958: mintaan. Järjestäytynyt työskentely edellyttää
19959: 
19960:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
19961: 
19962:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
19963:                                              KK 1380/1998 vp                                              3
19964: 
19965: 
19966: 
19967: 
19968:                                          Tili Riksdagens Ta/man
19969: 
19970:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             förutsätter reglering av gruppernas verksamhet
19971: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             och tillåter också att en grupp får mot sin medlem
19972: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         rikta påföljder beträffande deltagande i gruppens
19973: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            verksamhet och medlemsskap i gruppen, som
19974: mål nr 1380:                                            baserar sig på gruppens regler. Reglerna och på-
19975:                                                         följderna får emellertid inte strida mot 11 § riks-
19976:           Avser Regeringen att riksdagsord-             dagsordningen.
19977:        ningen borde ändras så att en riksdagsle-           Det är emellertid frivilligt att ansluta sig tili
19978:        damot under en valperiod inte skulle kun-        och förbli medlem i en grupp. Juridiskt sett kan
19979:        na flytta från sin grupp tili ett annat partis   en riksdagsledamot när han vill det lösgöra sig
19980:        riksdagsgrupp utan att den som Iämnar            från sin grupp antingen för att ansluta sig tili en
19981:        sin grupp borde fortsätta valperioden ut         annan riksdagsgrupp eller för att bilda en egen,
19982:        som en egen grupp?                               ny riksdagsgrupp. Detta togs i betraktande i lag-
19983:                                                         stiftningen år 1973 när partilagen ändrades. Då
19984:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           bestämdes, att har under tiden mellan riksdags-
19985: anföra följande:                                        val minst hälften av de riksdagsledamöter som
19986:                                                         företrätt ett parti och som medtagits vid uträk-
19987:    Enligt 11 § riksdagsordningen är riksdagsleda-       ningen av partistöd, förrän budgeten för ettvart
19988: mot förpliktad att i utövningen av sitt uppdrag         år publicerats, för riksdagens talman uppgivit sig
19989: handla så som rätt och sanning bjuda. Han är            avstå från att i riksdagen företräda detta parti,
19990: skyldig att iaktta grundlagarna och är inte bun-        skall fördelningsgrunden för partistödet justeras
19991: den av några andra föreskrifter. En motsvarande         så att de inträffade ändringarna beaktas. Bestäm-
19992: bestämmelse har föreslagits att tas in i 29 § i den     melsen tillåter såväl det, att en riksdagsledamot
19993: nya regeringsformen. Syftet med bestämmelser-           som utträtt från en riksdagsgrupp ansluter sig tili
19994: na har varit att avvärja existensen av alla former      ett annat partis riksdagsgrupp som också det, att
19995: av ett så kallat imperativt mandat. En riksdagsle-      han bildar en egen, ny grupp.
19996: damot är inte juridiskt förpliktad att följa in-           1 beredningen av grundlagsreformen ansåg
19997: struktioner vare sig från sina väljare, sina stöd-      man det inte nödvändigt att ändra på det hittills
19998: grupper eller sin riksdagsgrupp. Endast hans/           omfattade systemet om medlemskap i riksdags-
19999: hennes egen, fasta uppfattning om det, vad som i        grupper på det sätt som avses i spörsmålet eller på
20000: varje fråga är rätt och sanning, skall bestämma         annat sätt. lnom den nuvarande regeringens
20001: hans/hennes uppdrag som riksdagsledamot.                krets har man inte heller för avsikt att påbörja
20002:    1 praktiken baserar sig uppdraget som riks-          beredningen av en sådan ändring som ett separat
20003: dagsledamot i väsentlig grad på riksdagsgrupper-        projekt.
20004: nas existens och verksamhet. Organiserat arbete
20005: 
20006:      Helsingfors den 22 december 1998
20007: 
20008:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
20009:                                            KK 1381/1998 vp
20010: 
20011: Kirjallinen kysymys 1381
20012: 
20013: 
20014: 
20015: 
20016:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Arsenalin tietoliikennehankinnoista
20017: 
20018: 
20019:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20020:    Hallituksen taholta on vakaasti ilmoiteltu,        litus on lupaillut, kallis hankinta menettää ar-
20021: että roskapankki Arsenalin toimintaa ollaan aja-      vonsa. Vai mistä nyt oikein on kysymys?
20022: massa alas. Hallituksen vakuuttelut ovat olleet           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20023: mannaa korville ja hyvin uskottavissa, sillä nyt      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
20024: jos koskaan kaikenlainen omaisuus käy kaupak-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20025: si kuin kuumille kiville. Lokoisan työpaikan lop-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20026: puminen saattaa hyvinkin käydä monen aika-
20027: naan Arsenalin palvelukseen pankkikriisin sa-                   Tietääkö Hallitus, mitä perusteita on
20028: vuavilta raunioilta siirtyneen pankkimiehen mie-             ollut hankkia roskapankki Arsenalille
20029: lessä.                                                       yhteiskunnan kustannuksella 130 miljoo-
20030:     Jotkut mittarit näyttävät kuitenkin aivan tois-          naa markkaa maksava tietojärjestelmä,
20031: ta. Vastikään Arsenalille hankittiin 130 miljoo-             juuri kun pankkia ollaan ajamassa alas,
20032: naa markkaa maksaneet tietojärjestelmät Jos                  vai ollaanko ajamassa?
20033: Arsenal ajetaan alas siinä aikataulussa kuin hal-
20034: 
20035:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
20036: 
20037:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
20038: 
20039: 
20040: 
20041: 
20042:  280043
20043: 2                                        KK 1381/1998 vp
20044: 
20045: 
20046: 
20047: 
20048:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20049: 
20050:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kiinteistöyhtymään. Arsenalin taselainauskanta
20051: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       myydään Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n
20052: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     terveen liiketoiminnan ja osakkeita vuonna 1993
20053: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      ostaneille pankeille keväällä 1999 SSP:n luo-
20054: tomiemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vutussopimuksen mukaisesti. Jäljelle jäävän lä-
20055: n:o 1381:                                           hinnä perittävänä olevan saatavakannan osalta
20056:                                                     selvitetään vaihtoehdot, joilla valtiontaloudelle
20057:           Tietääkö Hallitus, mitä perusteita on     aiheutuva rasite saadaan mahdollisimman pie-
20058:        ollut hankkia roskapankki Arsenalille        neksi.
20059:        yhteiskunnan kustannuksella 130 miljoo-         Edustaja Aittaniemen kysymyksessä mainitut
20060:        naa markkaa maksava tietojärjestelmä,        130 miljoonaa markkaa koostuvat lähinnä vuo-
20061:        juuri kun pankkia ollaan ajamassa alas,      sittain syntyneistä tietohallinnon kuluista, jotka
20062:        vai ollaanko ajamassa?                       esimerkiksi vuonna 1998 ovat noin 38 miljoonaa
20063:                                                     markkaa käsittäen tietohallinnon palkkakulut,
20064:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vuokrat, puhelinkulut ja tietokoneajoista aiheu-
20065: vasti seuraavaa:                                    tuvat kulut. Arsenalin tietojärjestelmäinvestoin-
20066:                                                     tiperusteisiin on kiinnittänyt huomiota myös Ar-
20067:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n toimin-       senalin tarkastusvaliokunta.
20068: ta omaisuudenhoitoyhtiömuotoisena päättyy al-           Edellä mainitun johdosta olen antanut Omai-
20069: kuperäisten suunnitelmien mukaisesti viimeis-       suudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n tilintarkastajille
20070: tään vuonna 2000. Vuoden 1999 kuluessa Arse-        tehtäväksi selvittää tietohallintoon liittyvät väi-
20071: nalin kiinteistöomaisuus siirretään 1.1.1999 toi-   tetyt epäselvyydet. Selvityksen on määrä valmis-
20072: mintansa aloittavaan valtion vaihto-omaisuus-       tua vielä kuluvan vuoden aikana.
20073: 
20074:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1998
20075: 
20076:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
20077:                                          KK 1381/1998 vp                                            3
20078: 
20079: 
20080: 
20081: 
20082:                                       Tili Riksdagens Talman
20083: 
20084:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avtalet om överlåtelse av SBF säljs Arsenals ba-
20085: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         lanslånepost våren 1999 till de banker som köpte
20086: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     Sparbanken i Finland- SBF Ab:s suoda affårs-
20087: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skrift-       verksamhet och aktier 1993. 1 fråga om den ford-
20088: liga spörsmål nr 1381:                              ringspost som återstår och som närmast skall
20089:                                                     indrivas utreds alternativen för hur den statseko-
20090:          Känner Regeringen tili vilka grunder       nomiska belastningen skall kunna minimeras.
20091:        det har funnits för att på samhällets be-       Det belopp på 130 milj. mk som riksdagsman
20092:        kostnad skaffa ett datasystem värt 130       Aittoniemi nämner i spörsmålet består i första
20093:        milj. mk tili skräpbanken Arsenaljust när    hand av de utgifter som årligen uppkommit för
20094:        man håller på att lägga ner banken, eller    informationsförvaltningen, t.ex. ca 38 milj. mk
20095:        håller man på att lägga ner den?             1998. 1 beloppet ingår löneutgifter för informa-
20096:                                                     tionsförvaltningen, hyror, telefonutgifter och ut-
20097:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       gifter för datorkörningar. Också Arsenals
20098: anföra följande:                                    granskningsutskott har fåst uppmärksamhet vid
20099:                                                     grunderna för Arsenals datasystemsinvestering.
20100:    Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Abp:s           Med anledning av vad som anförts ovan har
20101: verksamhet i form av egendomsförvaltningsbo-        jag gett Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal
20102: lag upphör i enlighet med de ursprungliga pianer-   Abp:s revisorer i uppdrag att utreda de påstådda
20103: oa senast år 2000. Under 1999 överförs Arsenals     oklarheterna i samband med informationsför-
20104: fastighetsegendom tili statens fastighetskoncern    valtningen. A vsikten är att utredningen skall bli
20105: för omsättningstillgångar, viiken inleder sin       klar före årets slut.
20106: verksamhet den l januari 1999. 1 enlighet med
20107: 
20108:      Helsingfors den 28 december 1998
20109: 
20110:                                                                           Minister Jouko Skinnari
20111:                                            KK 1382/1998 vp
20112: 
20113: Kirjallinen kysymys 1382
20114: 
20115: 
20116: 
20117: 
20118:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Vanhusten- ja terveydenhuollon järjestämi-
20119:                                        sestä kunnissa
20120: 
20121: 
20122:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20123: 
20124:    Kuntien talous on ahtaalla. Tilanteessa on yhä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20125: avoimemmin alettu keskustella asiasta, jonka          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20126: mukaan esimerkiksi vanhusten ja sairaiden hoi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20127: totarpeet tulisi priorisoida ja luopua mahdolli-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20128: sesti vanhusten hengissä pitämisestä kalliiden
20129: hoitokustannusten välttämiseksi. Puhutaan siitä,                 Seuraako Hallitus, miten kuntien ah-
20130: että kunnan talouspäällikkö antaa terveyskes-                taalle ajettu talous vaikuttaa kuntien van-
20131: kuslääkärille ohjeita siitä, että vanhuksille tulee          husten- ja terveydenhuollon priorisoin-
20132: lääkityksen ja hoidon sijasta antaa kuolinapua               tiin ja estää tarvittaessa keskustelun as-
20133: kunnan vaikean taloudellisen aseman helpotta-                teelle edenneen mahdollisuuden siitä, että
20134: miseksi.                                                     ratkaisut vanhusten hengissä pitämisestä
20135:    Tällaista keskustelua ei esimerkiksi eduskun-             tai siitä luopumisesta sairaanhoidollisin
20136: nan piirissä ole käyty koskaan aikaisemmin.                  keinoin tehdään kunnan talouspäällikön
20137:                                                              eikä terveyskeskuslääkärin toimesta?
20138:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
20139:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
20140: 
20141: 
20142: 
20143: 
20144: 280043
20145: 2                                          KK 1382/1998 vp
20146: 
20147: 
20148: 
20149: 
20150:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20151: 
20152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ammattiryhmien velvollisuudet, terveydenhuol-
20153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lon ammattihenkilöiden ohjauksen ja valvon-
20154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nan, säännökset virheellisestä toiminnasta ja
20155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ammattitoiminnassa tehdystä rikoksesta, kyke-
20156: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nemättömyydestä toimia ammatissa, ammatin-
20157: n:o 1382:                                             harjoittamisoikeuden poistamisesta sekä kurin-
20158:                                                       pito- ja rangaistussäännökset. Terveydenhuol-
20159:            Seuraako Hallitus, miten kuntien ah-       lon ammattihenkilökunnan yleisiin velvollisuuk-
20160:        taalle ajettu talous vaikuttaa kuntien van-    siin kuuluu mm. täydennyskoulutusvelvollisuus,
20161:        husten- ja terveydenhuollon priorisoin-        jolla ylläpidetään ja kehitetään ammattitaitoa.
20162:        tiin ja estää tarvittaessa keskustelun as-     Terveydenhuollon ammattihenkilökunnan val-
20163:        teelle edenneen mahdollisuuden siitä, että     vonnasta huolehtii terveydenhuollon oikeustur-
20164:        ratkaisut vanhusten hengissä pitämisestä       vakeskus, jonka toiminnasta on säädetty laissa
20165:        tai siitä luopumisesta sairaanhoidollisin      (1074/1992).
20166:        keinoin tehdään kunnan talouspäällikön            Vanhusten terveydenhoitopalvelut toteute-
20167:        eikä terveyskeskuslääkärin toimesta?           taan valtaosaltaan kansanterveyslain alaisena
20168:                                                       toimintana. Kansanterveyslain 17 §:n mukaan
20169:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          terveyskeskuksen vastaava lääkäri päättää siitä,
20170: vasti seuraavaa:                                      järjestetäänkö potilaan sairaanhoito avosairaan-
20171:                                                       hoitona, kotisairaanhoito mukaan luettuna, vai
20172:    Suomen terveydenhuollon tukipilareina pide-        ottamalla potilas terveyskeskuksen sairaansijalle
20173: tään julkiseen rahoitukseen perustuvaa palvelu-       hoidettavaksi. Niin ikään hän päättää potilaan
20174: järjestelmää ja ammatillisesti korkeasti koulutet-    siirrosta toiseen sairaanhoitolaitokseen.
20175: tua ja pätevää henkilökuntaa.                            Viittaan vanhusten palvelujen määrässä, saa-
20176:    Terveydenhuollon palvelujen toteuttamista          tavuudessa ja rakenteessa tapahtuneiden muu-
20177: säätelevät useat erityislait ja niistä annetut ase-   tosten osalta kysymyksen tekijälle annettuun
20178: tukset, joista keskeisimpinä kansanterveyslaki        vastaukseen kirjalliseen kysymykseen 330/1998
20179: (66/ 1972), erikoissairaanhoitolaki ( 1062/1989) ja   vp sekä kansanedustaja Liisa Hyssälälie kysy-
20180: mielenterveyslaki (1116/1990) sekä laki yksityi-      mykseen 54/1997 vp annettuun vastaukseen.
20181: sestä terveydenhuollosta (152/1990). Palvelujen          Terveydenhuollon järjestämisen ja toteutta-
20182: järjestäruisvastuu on kunnilla ja lain sosiaali- ja   misen yleinen ohjaus- ja valvontatehtävä on lää-
20183: terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuu-       ninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoilla ja nii-
20184: desta (733/1992) 3 §:n mukaan kuntien on osoi-        den alueellisilla toimipisteillä.
20185: tettava voimavaroja valtionosuuden perusteena            Yksittäisen kansalaisen lakisääteiset mahdol-
20186: olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Valtion-      lisuudet vaikuttaa itseään koskevaan terveyden-
20187: osuus määräytyy laskennanisin perustein ikäryh-       ja sairaanhoitoon sisältyvät sekä toiminnallisiin
20188: mäkohtaisena erikseen sosiaali- ja terveyden-         lakeihin, mm. erikoissairaanhoitolain 33 §:äänja
20189: huoltoon. Jos kunta ei ole järjestänyt asukkail-      potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun la-
20190: leen erityislaeissa tarkoitettuja palveluja siten,    kiin (785/1992). Lain mukaan potilaalla on oi-
20191: että välttämättömät peruspalvelut vastaavat           keus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoi-
20192: yleisesti hyväksyttyä tasoa, voi sosiaali- ja ter-    toon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä
20193: veysministeriö saattaa palvelujärjestelmän asian-     on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan
20194: mukaisuuden perusturvalautakunnan arvioita-           loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen
20195: vaksi.                                                yksityisyyttään kunnioitetaan. Lakiin sisältyvät
20196:    Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä           säännökset potilaan tiedonsaantioikeudesta, it-
20197: (559/1994) määrittelee oikeudet toimia tervey-        semääräämisoikeudesta, alaikäisen potilaan ase-
20198: denhuollon ammattihenkilönä ja yleiset ja eri         masta ja kiireellisestä hoidosta sekä potilaan
20199:                                               KK 1382/1998 vp                                            3
20200: 
20201: mahdollisuudesta muistutuksen tekoon ja jokai-           työn valtakunnallinen kehittäminen -hankkeen
20202: sessa terveydenhuollon toimintayksikössä ni-             sisällä toteutettiin mm. 28 omaishoitajiin, 15
20203: mettävästä potilasasiamiehestä.                          kuolevan potilaan hoitoon ja 8 vuodeosastojen
20204:    Vanhuspotilaan kohdalla lain suoma turva ja           toiminnan kehittämiseen kohdistunutta hanket-
20205: viralliset valvontatoimenpiteet eivät aina kuiten-       ta.
20206: kaan riitä.Tästä syystä vanhuksen oman turva-                Kehittämistyössä, tutkimuksissa ja selvityk-
20207: verkoston, lasten, muiden omaisten ja läheisten          sissä on käynyt ilmi, miten yhteiskunnan raken-
20208: ja ystävien tulisi tarvittaessa toimia aktiivisesti      nemuutokset ja taloudellinen lama ovat vaikut-
20209: vanhuksen etujen hyväksi. Palvelujärjestelmän            taneet. Terveydenhuollon työn vaativuus on kas-
20210: tulee erityisesti kiinnittää huomiota sellaisiin         vanut mm. lyhytaikaisten työntekijöiden osuu-
20211: vanhuksiin, jotka ovat yksinäisiä sekä vanhuk-           den lisäännyttyä. Muutos on edellyttänyt uusien
20212: siin, jotka kärsivät muistihäiriöstä tai mielenter-      taitojen omaksumista, joka on jouduttu hankki-
20213: veyshäiriöstä. Hallituksen antama esitys edus-           maan työn ohessa sekä tehtävämuutoksia työn-
20214: kunnalle uudesta holhouslaista sisältää myös us-         tekijämäärän vähentyessä, mitkä yhdessä aiheut-
20215: kotunmiehen huolenpitovelvotteen päämiehes-              tavat riittämättömyyden ja pätemättömyyden
20216: tään.                                                    tunnetta. Nämä yhdessä saattavat johtaa yksit-
20217:    Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle          täisten työntekijöiden välinpitämättömyyteen
20218: annettiin keväällä 1998 vanhustenhuollon tilasta         hoidettavista vanhuksista.
20219: selvitys, lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, Sta-       Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa parhail-
20220: kes, eri kunnat ja Suomen Kuntaliitto ovat käyn-         laan yhdessä lääninhallitusten alueellisten toimi-
20221: nistäneet selvityksiä ja kehittämishankkeita.            yksiköiden kanssa kuntia koulutus- ja neuvotte-
20222:    Vanhusten omia mielipiteitä elämänsä laadus-          lutilaisuuksiin vanhuspalvelujen strategisesta
20223: ta, heidän saamistaan palveluista ja asenteista          suunnittelusta kunnissa. Koulutuksen tavoittee-
20224: yhteiskunnassa on tutkittu sosiaali- ja terveys-         na on aikaansaada pitkäjänteisyyden lisäänty-
20225: ministeriön Stakesilta tilaamassa "Vanhuusba-            mistä kuntien vanhustyössä ja koulutus toteute-
20226: rometrissä", joka valmistuu vuodenvaihteessa             taan osana YK:n ikäihmisten vuotta.
20227:  1998-99. Keväällä 1998 valmistuneen Hoito-
20228: 
20229:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
20230: 
20231:                                                             Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijainen,
20232:                                                          sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
20233: 4                                           KK 1382/1998 vp
20234: 
20235: 
20236: 
20237: 
20238:                                          Tili Riksdagens Talman
20239: 
20240:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        att vara verksam som yrkesutbildad person inom
20241: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         hälso- och sjukvården och de alimänna skyldig-
20242: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       heterna, läkares och tandläkares särskilda rättig-
20243: man Sulo Aittoniemit undertecknade skriftliga          heter och skyldigheter, styrningen av samt tillsy-
20244: spörsmål nr 1382:                                      nen över yrkesutbildade personer inom hälso-
20245:                                                        och sjukvården, bestämmelserna om felaktigt
20246:           Följer Regeringen med hur den pressa-        förfarande och brott i samband med yrkesutöv-
20247:        de ekonomin i kommunerna inverkar på            ningen, oförmögenhet att utöva yrke, fråntagan-
20248:        prioriteringen inom å1drings- samt hälso-       de av rätt att utöva yrke samt disciplin- och
20249:        och sjukvården i kommunerna, och för-           straffstadgandena. Tiliden yrkesutbildade hälso-
20250:        hindrar den vid behov den möjligheten,          och sjukvårdspersonalens alimänna skyldigheter
20251:        som redan har framskridit tili debattsta-       hör bl.a. fortbildningsskyldighet, med hjälp av
20252:        diet, att avgörandena om huruvida åld-          viiken yrkesskickligheten upprätthålis och ut-
20253:        ringarna skali hålias vid Iiv elier huruvida    vecklas. Tillsynen över den yrkesutbildade hälso-
20254:        man skali avstå från att göra det med           och sjukvårdspersonalen utövas av rättsskydds-
20255:        sjukvårdens metoder fattas av kommu-            centralen för hälsovården, vars verksamhet reg-
20256:        nens ekonomichef och inte a v hälsovårds-       leras i lag (1074/1992).
20257:        centraliäkaren?                                     Hälsovårdstjänster för å1dringar tillhanda-
20258:                                                        hålis till största delen i form av verksamhet som
20259:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1yder under fo1khä1solagen. Enligt 17 § folkhälso-
20260: anföra följande:                                       lagen beslutar ansvarige läkaren vid hälsovårds-
20261:                                                        centralen huruvida en patients sjukvård ordnas i
20262:    Det servicesystem som bygger på offentlig fi-       form av öppen sjukvård, hemsjukvård medräk-
20263: nansiering och en yrkesmässigt högt utbildad och       nad, elier genom att patienten intas för vård på en
20264: kompetent personai anses vara stöttepelarna            vårdplats i hälsovårdscentralen. Läkaren fattar
20265: inom hälso- och sjukvården i Finland.                  även beslut angående överflyttning av en patient
20266:    Tillhandahåliandet av hälso- och sjukvårds-         till en annan sjukvårdsanstalt.
20267: tjänster regleras i flera specialiagar och i förord-       1 fråga om förändringarna i mängden av tjäns-
20268: ningar som har utfårdats med stöd av dem. De           ter som tillhandahålis å1dringar, tillgången till
20269: viktigaste är folkhä1solagen 66/1972), lagen om        dessa tjänster och tjänsternas struktur hänvisar
20270: specialiserad sjukvård (1 062/1989) och mental-        jag till det svar på det skriftliga spörsmålet 330/
20271: vårdslagen (1116/1990) samt lagen om privat            1998 rd som givits spörsmålsstäliaren och till
20272: hälso- och sjukvård (152/1990). Kommunerna             svaret på riksdagsman Liisa Hyssä1äs spörsmål
20273: ansvarar för ordnandet av servicen och enligt 3 §      54/1997 rd.
20274: lagen om planering av och statsandel för social-           Den allmänna styrningen av och tillsynen över
20275: och hälsovården (733/1992) skali varje kommun          ordnandet och förverkligandet av hälso- och
20276: anvisa resurser för den social- och hälsovård som      sjukvård ankommer på länsstyrelsernas social-
20277: ligger tili grund för statsandelen. Statsandelen       och hälsovårdsavdelningar och deras regionala
20278: bestäms på kalkylerade grunder en1igt å1ders-          ver ksamhetsstälien.
20279: grupp separat för socialvården och för hälsovår-           En enskild medborgares lagstadgade möjlig-
20280: den. Om kommunen inte har ordnat sådan servi-          heter att påverka sin egen hälso- och sjukvård
20281: ce för sina invånare som avses i specialiagarna        ingår både i lagstiftningen angående verksamhet
20282: och så att den nödvändiga basservicen motsvarar        och funktioner, bl.a. 33 § lagen om specialiserad
20283: alimänt godkänd nivå, kan social- och hälso-           sjukvård, och i lagen om patientens stälining och
20284: vårdsministeriet låta grundskyddsnämnden prö-          rättigheter (785/1992). Enligt den sistnämnda la-
20285: va servicesystemets ändamålsenlighet.                  gen har varje patient rätt till hälso- och sjukvård
20286:    Lagen om yrkesutbildade personer inom häl-          av god kvalitet. Vården skali ordnas och patien-
20287: so- och sjukvården (55911994) faststälier rätten       ten bemötas så att hans elier hennes människo-
20288:                                            KK 1382/1998 vp                                             5
20289: 
20290: värde inte kränks och så att hans eller hennes        utvecklande a v vårdarbetet, som slutfördes våren
20291: övertygelse och integritet respekteras. I lagen       1998, genomfördes bl.a. 28 projekt som gällde
20292: finns bestämmelser om patientens rätt tili infor-     närståendevårdare, 15 projekt som gällde vård av
20293: mation, patientens självbestämmanderätt, min-         döende patienter och 8 projekt som gällde ut-
20294: deråriga patienters ställning, brådskande vård,       vecklande av verksamheten på vårdavdelningar-
20295: patientens möjlighet att framställa anmärkning        na.
20296: och den patientombudsman som skall utses vid             I samband med utvecklingsarbetet samt olika
20297: varje verksamhetsenhet för hälso- och sjukvård.       undersökningar och utredningar har det fram-
20298:    När det gäller åldringspatienter räcker det        gått vilka verkningar strukturomvandlingarna i
20299: emellertid inte alltid med lagens skydd och of-       samhället och den ekonomiska depressionen har
20300: fentliga tillsynsåtgärder. Därför bör en åldrings     haft. Arbetet inom hälso- och sjukvården har
20301: närmaste skyddsnätverk, barnen, andra anhöri-         blivit mera krävande, bl.a. tili följd av att de
20302: ga och närstående samt vänner vid behov handla        kortvariga arbetstagarnas andel har ökat. För-
20303: aktivt för att bevaka åldringens intressen. Servi-    ändringen har krävt nya fårdigheter, som man
20304: cesystemet bör särskilt beakta ensamma åldring-       har varit tvungen att skaffa sig vid sidan av arbe-
20305: ar och åldringar som lider av minnesrubbningar        tet, och medfört förändrade uppgifter då antalet
20306: eller mentala störningar. Regeringens proposi-        arbetstagare har minskat, vilket tillsammans ger
20307: tion tili riksdagen med förslag till en ny förmyn-    upphov tili en känsla av otillräcklighet och in-
20308: derskapslag innefattar också skyldighet för god       kompetens. Allt detta tillsammans kan leda tili
20309: man att ta hand om sin huvudman.                      att enskilda arbetstagare blir likgiltiga för de
20310:    Till riksdagens social- och hälsovårdsutskott      åldringar som de skall sköta.
20311: överlämnades våren 1998 en utredning om läget            Social- och hälsovårdsministeriet håller som
20312: inom åldringsomsorgen. Dessutom har social-           bäst på att tillsammans med länsstyrelsernas re-
20313: och hälsovårdsministeriet, Stakes, olika kommu-       gionala verksamhetsenheter kalla samman kom-
20314: ner och Finlands Kommunförbund satt igång             munerna tili kurser i och förhandlingar om den
20315: utredningar och utvecklingsprojekt.                   strategiska planeringen av tjänster som tillhan-
20316:    Åldringarnas egna åsikter om livskvalitet, de      dahålls åldringar i kommunerna. Syftet med kur-
20317: tjänster som tillhandahålls dem och attityderna i     serna är att åstadkomma större långsiktighet i
20318: samhället har undersökts i en "åldringsbarome-        åldringsarbetet i kommunerna, och kurserna ge-
20319: ter", som social- och hälsovårdsministeriet har       nomförs som en del av det av FN proklamerade
20320: beställt av Stakes och som blir klar vid årsskiftet   internationella året för äldre.
20321: 98-99. Inom det riksomfattande projektet för
20322: 
20323:      Helsingforsden 22 december 1998
20324: 
20325:                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunens ställföreträdare,
20326:                                                   social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
20327:                                           KK 1383/1998 vp
20328: 
20329: Kirjallinen kysymys 1383
20330: 
20331: 
20332: 
20333: 
20334:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Sähkömarkkinoiden vapauttamisen vaiku-
20335:                                       tuksista kotitalouksien sähkön hintaan
20336: 
20337: 
20338:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20339: 
20340:     Ennen vanhaan hyvään aikaan sähkönjake-          neet tulleensa raskaasti petetyiksi. Sähkökustan-
20341: lusta omalla alueellaan vastasi paikallinen säh-     nukset eivät ole alentuneet, päinvastoin tulevat
20342: köyhtiö, joka osti sähkönsä valtakunnan verkos-      kohoamaan. Sen lisäksi kuluttaja on pudonnut
20343: ta. Useimmillajakeluyhtiöillä oli myös oma pie-      pois aikaisemman paikallisen Sähkönjakelijan
20344: nehkö sähkövoimala paikallisen puron varressa.       palveluiden piiristä.
20345:     Sähkömarkkinalaki toi mukaan kilpailun ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20346: sen, että Hankoniemellä asuva voi ostaa sähkön-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20347: sä Utsjoen Sähkö Oy Ab:ltä. Siirrosta perivät        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20348: maksun valtakunnallisen ja paikallisen siirtover-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20349: koston omistajat. Kuvaan tuli mukaan myös
20350: mahdollisuus ostaa luomusähköä eli energiaa,                   Missä ovat ne yksityiset taloudet,jotka
20351: jota on tuotettu tuulivoimalla tai vesivoimalla             ovat hyötyneet sähkömarkkinalain mah-
20352: jne. Kaikkein suurin täky kilpailuttamisessa oli            dollistaman kilpailun myötä, ja
20353:  se, että kuluttaja saisi sähkönsä halvalla.                   miten Hallitus arvelee kilpailun tuotta-
20354:     Kilpailuttamisen täkyyn on talouksista men-             man hyötysuhteen kehittyvän nimen-
20355:  nyt 0,4 prosenttia siitä huolimatta, että Vatten-          omaan hinnanmuodostuksen osalta seu-
20356:  fall ym. ovat uhranneet tienvarsimainontaan mil-           raavien vuosien aikana?
20357: joonia. Nämäkin 0,4 prosenttia ovat huoman-
20358: 
20359:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
20360: 
20361:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
20362: 
20363: 
20364: 
20365: 
20366:  280043
20367: 2                                         KK 1383/1998 vp
20368: 
20369: 
20370: 
20371: 
20372:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20373: 
20374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        osittain paikalliseen myyjään sidotun kuluttajan
20375: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tai muun edellä mainitun sähkönkäyttäjän mak-
20376: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       settaviksi. Tilanteen korjaamiseen olisi tarvittu
20377: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        joko hintasääntelyä tai sähkömarkkinaviran-
20378: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         omaisen valvonnan voimakasta lisäämistä. Yk-
20379: n:o 1383:                                             sinkertaisin ja markkinatilanteeseen soveltuvin
20380:                                                       keino korjata tilanne oli ratkaisu, jossa kuluttajia
20381:           Missä ovat ne yksityiset taloudet,jotka     varten luotiin norjalaisen esimerkin mukaisesti
20382:        ovat hyötyneet sähkömarkkinalain mah-          mahdollisimman helppo tapa ostaa sähköä
20383:        dollistaman kilpailun myötä, ja                markkinoilta eli niin sanottu tyyppikuormitus-
20384:           miten Hallitus arvelee kilpailun tuotta-    käyrämenettely. Tämä uudistus toteutettiin säh-
20385:        man hyötysuhteen kehittyvän nimen-             kömarkkinalain         muutoksella       (332/1998)
20386:        omaan hinnanmuodostuksen osalta seu-            1.9.1998 ja 1.11.1998 alkaen. Uudistusta oli en-
20387:        raavien vuosien aikana?                        nakoitu jo sähkömarkkinalaissa (386/1995).
20388:                                                           Ratkaisua perusteltiin ensisijaisesti sillä, että
20389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jo pelkkä mahdollisuus vaihtaa myyjää, pakot-
20390: vasti seuraavaa:                                      taa kaikki sähkönmyyjät kiinnittämään huomio-
20391:                                                       ta kuluttajien hintatasoon ja estää kuluttajaryh-
20392:    Sähkömarkkinalain (386/1995) säätäminen             mien välistä ristiinsubventiota. Näin on käynyt-
20393: teki mahdolliseksi, että 1.11.1995 alkaen suuret      kin. Teollisuuskäyttäjien ja kuluttajien hintaero
20394: sähkönkäyttäjät saattoivat ostaa sähköä halua-        kasvoi aiemmin kuluttajien tappioksi. Vähitellen
20395: maitaan myyjältä. Vuoden 1997 alusta alkaen            kehitys on tasaantunut ja kääntynyt kuluttajien
20396: sähkönkäyttäjien kokoon perustuvat rajoitukset         kannalta parempaan suuntaan. Kuluttajien ve-
20397: poistuivat. Tavallisten kuluttajien, sähköläm-         rottomilla hinnoilla laskettu sähkölasku on alen-
20398: mittäjien, maatilatalouden harjoittajien tai pien-     tunut 4-6 %. Samalla myyjien vaihto on jäänyt
20399: yrittäjien ei aiemmin kuitenkaan kannattanut           vähäiseksi, kuten uudistusta valmisteltaessa en-
20400: vaihtaa myyjää vaadituo kalliin mittauslaitteis-       nakoitiin. Lisäksi uudistuksella on luotu hyvät
20401: ton vuoksi. Tässä tilanteessa oli uhkana, että         edellytykset muun muassa pienimuotoiselle säh-
20402: isoimpien sähkönkäyttäjien kilpailuttamisella          köntuotannolle.
20403: saavuttamat alennukset olisivat tulleet ainakin
20404: 
20405:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
20406: 
20407:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
20408:                                             KK 1383/1998 vp                                              3
20409: 
20410: 
20411: 
20412: 
20413:                                         Tili Riksdagens Talman
20414: 
20415:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         na hade uppnått genom att konkurrensutsätta
20416: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          sin elanskaffning. För att situationen skulle kun-
20417: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        na korrigeras behövdes antingen en prisreglering
20418: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga            eller en kraftig ökning av den tillsyn som elmark-
20419: spörsmål nr 1383:                                       nadsmyndigheten står för. Den enklaste metoden
20420:                                                         och den som lämpade sig bäst i denna marknads-
20421:           Var finns de enskilda hushåll som har         situation för korrigering av situationen var en
20422:        dragit nytta av att elmarknadslagen har          lösning där för konsumenterna skapades ett så
20423:        möjliggjort konkurrens, och                      enkelt sätt som möjligt att köpa el på marknaden
20424:           hur bedömer Regeringen att det nyttig-        enligt norsk förebi1d, d.v.s. ett förfarande med en
20425:        hetsförhållande som konkurrensen med-            s.k. typbelastningskurva. Denna reform genom-
20426:        för kommer att utvecklas under de följan-        fördes med en ändring av elmarknadslagen (332/
20427:        de åren uttryckligen vad gäller prisbild-        1998) fr.o.m. den 1 september och den 1 novem-
20428:        ningen?                                          ber 1998. Reformen förutsågs redan i elmark-
20429:                                                         nadslagen (38611995).
20430:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Lösningen motiverades i första hand med att
20431: anföra följande:                                        redan möjligheten att byta försäljare tvingar alla
20432:                                                         elförsäljare att fåsta uppmärksamhet vid den
20433:     Stiftandet av elmarknadslagen (386/1995)            prisnivå som gäller konsumenter och förhindrar
20434: gjorde det möjligt för stora elförbrukare att köpa      korssubventionering mellan konsumentgrupper-
20435: el av den elförsäljare de själva valde från den 1       na. Så har också skett. Prisskillnaden mellan
20436: november 1995. Vid ingången av år 1997 slopa-           industriförbrukare och konsumenter ökade tidi-
20437: des de begränsningar som gällde elförbrukarnas          gare tili nackdel för konsumenterna. Småningom
20438: storlek. För vanliga konsumenter, för dem som           har utvecklingen jämnats ut och vänt i en för
20439: har eluppvärmning, för dem som idkar gårds-             konsumenterna bättre riktning. Konsumenter-
20440: bruk eller för småföretagare 1önade det sig dock        nas elräkning har sjunkit med 4--6 % när den
20441: inte att byta försäljare tili följd av den dyra mät-    beräknas på priserna utan skatter. Samtidigt har
20442: utrustning som krävdes. 1 detta läge förelåg det        det endast förekommit få byten av försäljare,
20443: en risk för att en konsument eller någon annan av       något som förutsågs när reformen bereddes.
20444: de ovan nämnda e1förbrukarna, som var bunden            Dessutom har reformen skapat goda förutsätt-
20445: tili den 1oka1a försäljaren, åtminstone de1vis sku1-    ningar bl.a. för elproduktion i 1iten ska1a.
20446: 1e få beta1a den rabatt som de större elförbrukar-
20447: 
20448:      Helsingfors den 18 december 1998
20449: 
20450:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
20451:                                           KK 1384/1998 vp
20452: 
20453: Kirjallinen kysymys 1384
20454: 
20455: 
20456: 
20457: 
20458:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Työttömien kurssitettavien palkkauksesta
20459: 
20460: 
20461: 
20462:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20463: 
20464:    Työttömän perustukeen liittyy olennaisena         työttömät kurssilaiset eivät saa yhtään markkaa.
20465: osana vaatimus osallistumisesta koulutukseen.        Työttömät katsovat joutuneensa kapitalistin or-
20466: Useat peruspäivärahalla olevat työttömät ovat        jatyövoimaksi muinaisegyptiläiseen malliin.
20467: käyneet useita kursseja eivätkä enää edes muista,       Asiasta voidaan olla pitkälti samaa mieltä.
20468: mitä kursseja ovat käyneet, vaikka niiden tarkoi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20469: tuksena on muodollisesti antaa valmiuksia uu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20470: den työpaikan saamiseen. Periaatteessa tällainen     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20471: kurssittaminen on hyväksi ainakin siinä mielessä,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20472: että työttömät eivät umpioidu omaan yksinäi-
20473: syyteensä.                                                     Miten Hallitus suhtautuu työttömien
20474:    Työttömien piirissä on kuitenkin alettu esittää          kurssitettavien purnaukseen siitä, että he
20475: yhä ankarampaa kritiikkiä eräästä asiasta. Kurs-            joutuvat tekemään ilman palkkaa täysi-
20476: sien yhteydessä he joutuvat tekemään eri työnan-            päiväistäkin työtä jonkun kapitalistin
20477: tajien parissa täysipäiväistä työtä, joka työnan-           kartanolla tälle työnantajalle koituvaksi
20478: tajalle on täyden palkan arvoista, mutta josta              täysimääräiseksi hyödyksi?
20479: 
20480:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
20481: 
20482:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
20483: 
20484: 
20485: 
20486: 
20487: 280043
20488: 2                                         KK 1384/1998 vp
20489: 
20490: 
20491: 
20492: 
20493:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20494:    Valtiopäivärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Opiskelijoiden oppiminen työpaikoilla pyri-
20495: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tään toteuttamaan mahdollisimman paljon työ-
20496: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      paikan normaalien työtehtävien kautta ja nor-
20497: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       maalina työaikana. Opiskelijoilla ei ole koulutus-
20498: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ohjelman aikana sitä ammattitaitoa mitä työnan-
20499: n:o 1384:                                            tajat työntekijöiltään edellyttävät, mutta tavoit-
20500:                                                      teena on, että koulutuksen päätyttyä heillä olisi
20501:           Miten Hallitus suhtautuu työttömien        sellainen ammattitaito, jota työnantajat tulevilta
20502:        kurssitettavien purnaukseen siitä, että he    rekrytoitavilta edellyttävät. Koska työpaikoilla
20503:        joutuvat tekemään ilman palkkaa täysi-        oppiminen on osa koulutusohjelmaa, jonka
20504:        päiväistäkin työtä jonkun kapitalistin        kautta pyritään saavuttamaan työntekijöiltä
20505:        kartanolla tälle työnantajalle koituvaksi     vaadittava ammattitaidon taso, eivät opiskelijat
20506:        täysimääräiseksi hyödyksi?                    työharjoitteluajalta saa myöskään yleensä palk-
20507:                                                      kaa, vaan heidän toimeentulonsa määräytyy
20508:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         opiskelijan statuksen mukaan. Työvoimapoliitti-
20509: vasti seuraavaa:                                     sessa aikuiskoulutuksessa hyvinkin pitkäaikaise-
20510:                                                      na käytäntönä on ollut, että koulutusorganisaa-
20511:    Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen si-       tio perii työharjoittelupaikan työnantajalta kul-
20512: sältyy yleensä työpaikoilla tapahtuvaa työhar-       loinkin erikseen sovittavan korvauksen opiskeli-
20513: joittelua tai muulla tavoin toteutettuja työssäop-   jan työpanoksesta. Nämä ns. työharjoittelutulot
20514: pimisjaksoja, koska näin voidaan merkittävästi       arvioidaan työhallinnon maksamaa koulutuksen
20515: parantaa opiskelijoiden koulutuksen jälkeistä        hintaa vähentävänä tekijänä siinä vaiheessa kun
20516: työhönsijoittumista. Työpaikoilla toteutettavat      työhallinto tekee koulutuksen myyjän kanssa
20517: oppimisjaksot ovat osa koulutusohjelmaa, jol-        koulutuksen hankintasopimuksen.
20518: loin työssäoppimispaikat ja oppimisjaksojen si-         Työssä oppimisen merkitys tulee kaikessa am-
20519: sältö ja tavoitteet valitaan niin, että ne tukevat   matillisessa koulutuksessa entisestään korostu-
20520: koko koulutusohjelman tavoitteiden toteutumis-       maan työelämän ammattitaitovaatimusten jat-
20521: ta. Tavoitteena on löytää sellaisia työnantajia,     kuvasti muuttuessa. Tätä suuntausta kuvastaa
20522: jotka voisivat työllistää opiskelijat koulutuksen    myös se, että kaikkiin toisen asteen ammatillisiin
20523: päätyttyä. Työpaikoilla toteutettavan koulutuk-      perustutkintoihin liitetään lähivuosina vähin-
20524: sen etuna on mm., että oppilaitoksessa saatua        tään puolen vuoden pituinen työssä oppimisen
20525: teoriatietoa opitaan soveltamaan todellisessa        jakso.
20526: työympäristössä ja käytännön töissä käyttäen
20527: nykyaikaista laitekantaaja alan viimeisintä tietä-
20528:  mystä.
20529: 
20530:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
20531: 
20532:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
20533:                                             KK 1384/1998 vp                                             3
20534: 
20535: 
20536: 
20537: 
20538:                                          Tili Riksdagens Talman
20539: 
20540:   1 det syfte 37 §:n 1 mom. riksdagsordningen              Målet är att ordna arbetsplatsutbildningen så
20541: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            att arbetsuppgifterna så långt möjligt gäller nor-
20542: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        mala arbetsuppgifter på arbetsplatsen under den
20543: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade              arbetstid som gäller där. Medan studerande del-
20544: spörsmål nr 1384 :                                     tar i utbildningsprogrammet saknar de sådana
20545:                                                        yrkeskunskaper som arbetsgivarna förutsätter
20546:            Hur förhåller sig Regeringen tili ar-       av sina anställda, men målet är att de efter avslu-
20547:        betslösa kursdeltagares gnällande över          tad utbildning skall ha fått de kvalifikationer som
20548:        att de utan lön måste utföra tili och med       arbetsgivarna kräver av den arbetskraft som de
20549:        heldagsarbete i tjänst hos någon kapita-        rekryterar. Inlärningen på arbetsplatsen utgör en
20550:        list så att arbetsgivaren drar full nytta av    del av utbildningsprogrammet vars mål är att ge
20551:        deras arbete?                                   deltagaren de yrkeskunskaper som krävs av ar-
20552:                                                        betstagarna i branschen, och därför får stude-
20553:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          randena vanligen inte heller någon lön för arbets-
20554: anföra följande:                                       praktiktiden, utan deras utkomst bestäms efter
20555:                                                        studerandens status. Enligt en hävdvunnen prax-
20556:    Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning omfat-         is inom den arbetskraftspolitiska vuxenutbild-
20557: tar vanligen arbetspraktik på arbetsplatserna el-      ningen uppbär utbildningsorganisationen hos ar-
20558: ler på annat sätt ordnade avsnitt med inlärning i      betspraktikplatsens arbetsgivare en i varje enskilt
20559: arbetet, eftersom man på så sätt kan ge stude-         fall särskilt avtalad ersättning för studerandens
20560: randena betydligt bättre möjligheter att placera       arbetsinsats. När arbetsförvaltningen ingår ett
20561: sig i arbete efter utbildningen. Avsnitten med         avtal om anskaffning av arbetskraftsutbildning
20562: inlärning på arbetsplatsen är en del av utbild-        med utbildningsproducenten beaktas dessa s.k.
20563: ningsprogrammet, varvid såväl arbetsinlärnings-        arbetspraktikinkomster som avdrag när det pris
20564: platserna som innehållet i och målet för inlär-        som arbetsförvaltningen skall betala för utbild-
20565: ningsavsnitten väljs så att de stöder uppnåendet       ningen fastställs.
20566: av det allmänna målet för utbildningsprogram-              Inom all yrkesutbildning kommer inlärningen
20567: met. Målet är att finna sådana arbetsgivare som        i arbete att få allt större betydelse i och med att
20568: har möjlighet att sysselsätta studerandena efter       kvalifikationskraven i arbetslivet ständigt för-
20569: avslutad utbildning. En fördel med arbetsplats-        ändras. Denna inriktning märks också i att man
20570: utbildning är t.ex. att studerande lär sig att till-   inom den närmaste framtiden kommer att foga
20571: lämpa den teoretiska kunskap som de inhämtat           tili alla yrkesinriktade grundexamina på andra
20572: vid läroanstalten på praktiska uppgifter i en rik-     stadiet ett minst ett halvt år långt avsnitt med
20573: tig arbetsmiljö där de kan använda modern appa-        inlärning i arbete.
20574:  ratur och det fårskaste kunnandet i branschen.
20575: 
20576:      Helsingfors den 17 december 1998
20577: 
20578:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20579:                                              KK 1385/1998 vp
20580: 
20581: Kirjallinen kysymys 1385
20582: 
20583: 
20584: 
20585: 
20586:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen Säästöpankin asiakirjojen julkista-
20587:                                         misesta
20588: 
20589: 
20590:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20591:     Pankkikriisi alkaa olla ohi ja eduskunta on            Jos ei ole salaamista, tulee asiakirjojen olla
20592: poistamassa ponsilausumaa, jonka se aikanaan            kaiken kansan nähtävänä.
20593: antoi pankkien tukemiseen liittyen. Nyt näyttää            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20594: käsillä olevan tavanomaisen jälkipyykin aika,           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20595: jossa selvitellään, kuka on tehnyt mitäkin ja           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20596: kuinka virheellisesti. Vaalien alla asia saa selvästi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20597: poliittisen Juonteen.
20598:     Suomen Säästöpankin pilkkomista koskien                       Miksi Suomen Säästöpankin pilkko-
20599: on esitetty väitteitä, että pankki olisi myyty liian           miseen ja myyntiin liittyviä kaikkia asia-
20600: halvalla eli alle niiden hintojen, minkä asiantun-             kirjoja ei ole saatettu julkisiksi, ja
20601:  tijat arvioivat. Asiaa hämmentää se, että kaikkia                milloin tällainen julkiseksi saattami-
20602: Suomen Säästöpankin pilkkomiseen ja myyntiin                   nen tulee tapahtumaan?
20603: liittyviä asiakirjoja ei ole saatettu julkisiksi.
20604: Tämä herättää ajatuksen siitä, ettäjotakin saiaa-
20605:  rnisen arvoista asiassa on.
20606: 
20607:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
20608: 
20609:                                            Sulo Aittaniemi /k:esk
20610: 
20611: 
20612: 
20613: 
20614:  280043
20615: 2                                        KK 1385/1998 vp
20616: 
20617: 
20618: 
20619: 
20620:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20621: 
20622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mien tuoreimpien laskelmien lisäksi mm. Suo-
20623: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       men Pankin ja rahoitustarkastuksen lausunnot.
20624: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Kukin eduskuntaryhmä sai kaikki mainitut asia-
20625: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kirjat käyttöönsä tekemäni päätöksen mukaises-
20626: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       ti marraskuussa 1998.
20627: n:o 1385:                                              Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo usean
20628:                                                     vuoden ajan suorittanut selvitystyötä myös
20629:           Miksi Suomen Säästöpankin pilkko-         SSP:n myyntiin ja Omaisuudenhoitoyhtiö Ar-
20630:        miseen ja myyntiin liittyviä kaikkia asia-   senal Oyj:n perustamiseen liittyvistä asioista.
20631:        kirjoja ei ole saatettu julkisiksi, ja       Olen omalta osaltani pyytänyt tarkastusvirastoa
20632:           milloin tällainen julkiseksi saattami-    kiirehtimään selvitystyön valmistumista.
20633:        nen tulee tapahtumaan?                          Eduskunnassa 26.11.1998 käydyn pankkitu-
20634:                                                     kiasioita käsitelleen teemakeskustelun ja ns.
20635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pankkitukiponnen purkamisesta käydyn valio-
20636: vasti seuraavaa:                                    kuntakäsittelyn perusteella eduskunta on edel-
20637:                                                     lyttänyt, että hallitus antaa vuoden 1999 kuluessa
20638:    Valtiovarainministeriö julkisti 22.10.1998       eduskunnalle selonteon pankkitukeen liittyvistä
20639: Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n lokakuussa           asioista.
20640: 1993 tapahtuneeseen myyntiin liittyvät asiakirjat       Hallitus odottaa mielenkiinnolla tarkastusvi-
20641: siinä muodossa ja laajuudessa kuin asiakirja-ai-    raston selvityksiä ja niiden pohjalta mahdollisesti
20642: neisto oli valtioneuvoston käytettävissä päätök-    tehtäviä kannanottoja ja toimenpide-ehdotuk-
20643: senteon yhteydessä.                                 sia. Selvitysten valmistuttua nykyisellä hallituk-
20644:    Valtioneuvostolla oli siten käytettävissään      sella on paremmat edellytykset arvioida edellisen
20645: valtion vakuusrahaston johtokunnan esityksen        hallituksen SSP-päätösten perusteita.
20646: ja suomeksi käännettyjen Merrill Lynchin Iaati-
20647: 
20648:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1998
20649: 
20650:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
20651:                                              KK 1385/1998 vp                                             3
20652: 
20653: 
20654: 
20655: 
20656:                                          Tili Riksdagens Talman
20657: 
20658:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            det således tillgång tili bl.a. Finlands Banks och
20659: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             finansinspektionens utlåtanden. Alla dessa
20660: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         handlingar har enligt mitt beslut tillställts varje
20661: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skrift-           riksdagsgrupp i november 1998.
20662: liga spörsmå1 nr 1385:                                      Statens revisionsverk har redan under flera år
20663:                                                         också utrett ärenden i anslutning tili försäljning-
20664:           Varför har inte alla handlingar gällan-       en av SBF och bildandet av Egendomsförvalt-
20665:        de uppspjä1kningen och försäljningen av          ningsbo1aget Arsena1 Abp. Jag har uppmanat
20666:        Sparbanken i Finland offentliggjorts,            revisionsverket att påskynda utredningsarbetet.
20667:           och när skall de offentliggöras?                  På basis av den temadiskussion om bank-
20668:                                                         stödsfrågor som fördes i riksdagen den 26 no-
20669:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vember 1998 och utskottsbehandlingen av frågan
20670: anföra följande:                                        om hävandet av den s.k. bankstödsk1ämmen har
20671:                                                         riksdagen förutsatt att regeringen under 1999
20672:    Statsrådet offentliggjorde den 22 oktober 1998       tillställer riksdagen en redogöre1se över bank-
20673: handlingarna gällande försäljningen av Sparban-         stödsfrågorna.
20674: ken i Finland- SBF Abi oktober 1993. Hand-                  Regeringen väntar med intresse på revisions-
20675: lingarna som offentliggjordes motsvarande tili          verkets utredningar och eventuella ställningsta-
20676: formen och omfattningen det dokumentmateria1            ganden och åtgärdsförs1ag som baserar sig på
20677: som statsrådet hade tillgång tili när bes1utet fatta-   dem. Efter det att utredningarna har b1ivit k1ara
20678: des.                                                    har den nuvarande regeringen bättre förutsätt-
20679:    Utöver framställningen av statens säkerhets-         ningar att bedöma grunderna för den föregående
20680: fonds direktion och Merrill Lynchs fårskaste kal-       regeringens SBF-beslut.
20681: kyler, som hade översatts tili finska, hade statsrå-
20682: 
20683:      Helsingfors den 28 december 1998
20684: 
20685:                                                                               Minister Jouko Skinnari
20686:                                           KK 1386/1998 vp
20687: 
20688: Kirjallinen kysymys 1386
20689: 
20690: 
20691: 
20692: 
20693:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Karhujen ihmisille aiheuttamien vahinkojen
20694:                                       korvaamisesta
20695: 
20696: 
20697:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20698:    Maatalousministeriön myötävaikutuksella on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20699: eteläiseen ja läntiseen Suomeen rahdattu itärajal-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20700: ta ja mahdollisesti tarhoista karhuja. Muutamia      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20701: viikkoja sitten oli Kurussa nähty karhu, jolla oli   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20702: korvassa vihreä muoviläpyskä. Siinä luki, että
20703: EU.                                                            Kun karhuja Hallituksen toimesta
20704:    Lisääntyneen karhukannan vuoksi ihminen                  rahdataan maan läntisille ja eteläisille
20705: joutuu melkein joka toinen viikko karhun raate-             alueille, olisiko kohtuullista, että niiden
20706: lemaksi. Jos hyökkäyksen kohteella ei ole vakuu-            mahdollisesti ihmiselle aiheuttamat vam-
20707: tusta esimerkiksi metsästyskorttiin sidotulla ta-           mat korvattaisiin valtion varoista?
20708: valla, hän ei saa pedon aiheuttamista vahingoista
20709: minkäänlaista korvausta. Petoeläintuhoista
20710: maksettavat korvaukset kun eivät koske ihmistä.
20711: 
20712:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
20713: 
20714:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
20715: 
20716: 
20717: 
20718: 
20719: 280043
20720: 2                                            KK 1386/1998 vp
20721: 
20722: 
20723: 
20724: 
20725:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20726: 
20727:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          minen. Maa- ja metsätalousministeriön asettama
20728: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           petovahinkojen korvaustyöryhmä (Työryhmä-
20729: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         muistio 1996:15 MMM) esitti korvauksen suorit-
20730: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo               tamista petoeläinten liikenteelle sekä ihmisille ai-
20731: Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          heuttamista vahingoista. Kuluvan vuoden va-
20732: sen n:o 1386:                                           hinkotapausten jälkeen asia on tullut uudelleen
20733:                                                         harkittavaksi. Ihmisille aiheutuneiden vammo-
20734:            Kun karhuja Hallituksen toimesta             jen korvaamisen osalta korvausperusteiden
20735:         rahdataan maan läntisille ja eteläisille        muuttaminen edellyttää kuitenkin metsästyslain
20736:         alueille, olisiko kohtuullista, että niiden     (615/1993) 87 §:n muuttamista. Toistaiseksi halli-
20737:         mahdollisesti ihmisille aiheuttamat vam-        tus ei ole käsitellyt mahdollista muutosesitystä.
20738:         mat korvattaisiin valtion varoista?                 Aineellisten vahinkojen lisäksi vahinkoa ihmi-
20739:                                                         sille aiheuttaa petoeläinten pelko. Pelkoa ovat
20740:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lisänneet Ruokolahden vahinkotapauksen jäl-
20741: vasti seuraavaa:                                        keen etenkin läntisessä Suomessa petoeläimiä
20742:                                                         tuntemattomien ihmisten levittämät mielikuvi-
20743:    Petoeläinvahinkojen korvaamisesta annetun            tukselliset kertomukset petoeläimiä koskevista
20744: valtioneuvoston päätöksen (1367/1997) mukaan            havainnoista. Kysymyksessä mainittu havainto
20745: valtion varoista korvataan petoeläinten maata-          vihreällä ED-merkillä varustetusta karhusta on
20746: loudelle, kotieläimille ja viljellyille eläimille ai-   näistä tyypillinen esimerkki. Petoeläinten pelosta
20747: heuttamat vahingot. Päätöstä laadittaessa har-          aiheutuvia henkisiä vammoja ei ole kuitenkaan
20748: kittavana oli myös korvausperusteiden laajenta-         mahdollista korvata valtion varoista.
20749: 
20750:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
20751: 
20752:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20753:                                            KK 1386/1998 vp                                           3
20754: 
20755: 
20756: 
20757: 
20758:                                         Tili Riksdagens Talman
20759: 
20760:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      promemoria 1996: 15 JSM) föreslog att ersätt-
20761: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ning även skulle erläggas för de skador rovdjuren
20762: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      förorsakar trafiken och människor. Efter de ska-
20763: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         defall som inträffat innevarande år har frågan på
20764: 1386:                                                 nytt tagits upp för prövning. Till den del det
20765:                                                       gäller skador som förorsakats människor förut-
20766:           Månntro det vore befogat att ersätta        sätter en ändring av ersättningsgrunderna även
20767:        de skador björnar förorsakar människor         en ändring av jaktlagen (615/1993) 87 §. Tillsvi-
20768:        av statsmedel då en gång björnar på för-       dare har regeringen inte behandlat något förslag
20769:        sorg av Regeringen fraktas tili landets        till ändring.
20770:        västliga och sydliga områden?                      Utöver materiella skador orsakas människor
20771:                                                       även psykisk skada på grund av räds1a för rov-
20772:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       djuren. Rädslan har efter skadefallet i Ruokolax
20773: anföra följande:                                      ökat på grund av att människor som inte har
20774:                                                       kunskaper om rovdjuren, särskilt i de västra de-
20775:    Enligt statsrådets beslut om ersättning för ska-   lama av landet, spritt fantiserade berättelser om
20776: dor förorsakade av rovdjur (1367/1997) ersätts        observationer av rovdjur. Den i spörsmålet
20777: de skador som rovdjur har förorsakat jordbruk,        nämnda observationen av en björn som varit
20778: husdjur och uppfödda djur av statens medel. Då        försedd med ett grönt EU-märke är ett typiskt
20779: beslutet utarbetades övervägdes också en utvidg-      exempel på dessa fantasifoster. Psykiska skador
20780: ning av ersättningsgrunderna. Den av jord- och        som förorsakas av rädsla för rovdjur kan dock
20781: skogsbruksministeriet tillsatta arbetsgruppen för     inte ersättas av statsmedel.
20782: ersättningar av rovdjursskador (Arbetsgrupps-
20783: 
20784:      Helsingfors den 16 december 1998
20785: 
20786:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20787:                                             KK 1387/1998 vp
20788: 
20789: Kirjallinen kysymys 1387
20790: 
20791: 
20792: 
20793: 
20794:                                     Irja Tuloneo /kok: Suomalaisen tekstiiliteollisuuden tulevaisuu-
20795:                                         desta
20796: 
20797: 
20798:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20799: 
20800:     Suomalaisen teollisuuden vientimenestys on         välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuret. Välil-
20801: tapahtunut kotimarkkinaosuuksien alentumisen           linen työllisyysvaikutus on teollisuudessa keski-
20802: kustannuksella. Vuonna 1988 teollisuutemme             määrin yli kaksinkertainen suoraan työllisyys-
20803: kotimaan markkinaosuus oli lähes 67 prosenttia.        vaikutukseen verrattuna. Tekstiilituotteen tuo-
20804: Vuonna 1996 suomalaisen teollisuuden markki-           tantoprosessi on poikkeuksellisen pitkä- muun
20805: naosuudeksi arvioitiin noin 55 prosenttia. Tuonti      muassa langan tuotanto, kudonta, pesu, värjäys,
20806: vähensi kotimaista tuotantoa laman vuosina eri-        kankaan jatkojalostus, kankaan markkinointi,
20807: tyisen nopeasti muun muassa tekstiili- ja vaate-       kuljetus, ompelu, viimeistely, tuotteen markki-
20808: tusteollisuuden tuotteissa.                            nointi, kuljetus. Välilliset työllisyysvaikutukset
20809:     Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa on tapah-     ovat alalla erityisen suuret.
20810: tunut rakennemuutos Suomen liityttyä Euroo-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20811: pan unioniin. Alan kannattavuus on voimak-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20812: kaasti huonontunut. Syynä tähän on ollut tullit-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20813: toman osavalmistuksen salliminen Virossa ja            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20814: kaksinkertaisen tullin poistuminen Kaukoidän
20815: halpatuonnilta. Miltei kaikki alan pienyritykset                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20816: ovat lopettaneet, ja muutamat jäljelle jääneet                  ryhtyä, jotta suomalaisen tekstiili- ja vaa-
20817: suuret yritykset ovat erikoistuneet sellaisiin tuot-            tetusteollisuuden tulevaisuus turvattai-
20818: teisiin, joilla ulkomainen kilpailu on vähäistä.                siin, alalle saataisiin takaisin suhteellisesti
20819:     Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on naisvaltai-             eniten ihmisiä työllistävät pienyritykset,
20820:  nen ala, joten alan aseman heikkeneminen on                    ja kuluttajille taattaisiin mahdollisuus
20821:  vaikuttanut erityisen paljon naisten työllisyy-                saada Suomessa valmistettuja laadukkai-
20822:  teen. Kuitenkin tekstiili- ja vaatetusteollisuuden             ta tekstiili- ja vaatetusalan tuotteita?
20823: 
20824:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
20825: 
20826:                                             Irja Tulonen /kok
20827: 
20828: 
20829: 
20830: 
20831: 280043
20832: 2                                              KK 1387/1998 vp
20833: 
20834: 
20835: 
20836: 
20837:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
20838: 
20839:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            ratkaisujen seurauksena. Toisaalta myös elinkei-
20840: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             nopoliittinen ajattelumme korostaa tuotantoa,
20841: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           jonka kilpailuetu perustuu osaamiseen ja jousta-
20842: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-           vuuteen alhaisten tuotantokustannusten sijasta.
20843: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Tällainen elinkeinotoiminta turvaa omalta osal-
20844: 1387:                                                     taan parhaiten myös hyvinvointiyhteiskunnan
20845:                                                           säilymisen.
20846:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo               Vaatetusteollisuudessa ns. osavalmistus mm.
20847:         ryhtyä, jotta suomalaisen tekstiili- ja vaa-      Virossa on kehityssuunta, joka on ollut välttä-
20848:         tetusteollisuuden tulevaisuus turvattai-          mätöntä,jotta suomalaiset yritykset ovat voineet
20849:         siin, alalle saataisiin takaisin suhteellisesti   säilyttää kilpailukykynsä ja siten turvata pää-
20850:         eniten ihmisiä työllistävät pienyritykset,        omavaltaisen osan tuotannosta ja erityisosaa-
20851:         ja kuluttajille taattaisiin mahdollisuus          mista vaativien työvaiheiden kuten tuotekehityk-
20852:         saada Suomessa valmistettuja laadukkai-           sen, markkinoinnin ja tuotesuunnittelun säilymi-
20853:         ta tekstiili- ja vaatetusalan tuotteita?          sen Suomessa. Tätä menettelyä ei ole syytä Suo-
20854:                                                           men omin toimenpitein muuttaa.
20855:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                  Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden kotimarkki-
20856: vasti seuraavaa:                                          noille suuntautuneiden, pääosin pienten yritys-
20857:                                                           ten ongelmia ovat riittämättömät panostukset
20858:     Tekstiili- ja vaatetusala ei ole yhtenäinen.          tuotekehitykseen ja markkinointiin, kotimarkki-
20859: Tekstiilialalla on on yrityksiä, joiden asiakkaina        noiden pienuus sekä vaatteiden ja tekstiilien al-
20860: on teollisuus ja joilla on merkittävää vientiä, ja        hainen kulutus Suomessa. Pienten kotimarkki-
20861: yrityksiä, joiden tuotanto suuntautuu kotimaan            noiden johdosta yritykset joutuvat kansainvälis-
20862: kulutukseen. Vaatetusalalla on puolestaan suu-            tymään aikaisessa vaiheessa. Lisäksi heikko
20863: ria yrityksiä, joilla on merkittävää vientiä ja toi-      omavaraisuus ja usein alhainen kannattavuus
20864: saalta pieniä kotimaan kulutukseen nojautuvia             vaikeuttavat toiminnan kehittämistä. Toisaalta
20865: yrityksiä. Sekä tekstiili- että vaatetusteollisuuden      suomalaisilla yrityksillä on vahvuuksia, kuten
20866: yritykset ovat valtaosaltaan pieniä, sillä alle viisi     design, laatu, ammattitaito ja osaaminen, mo-
20867: henkilöä työllistävien osuus yritysten lukumää-           derni teknologia ja joustavuus.
20868: rästä on noin 85 prosenttia. Tekstiili- ja vaatetus-          Suomen tekstiili- ja vaatetusteollisuuden mah-
20869: alan uhkat kohdistuvat erityisesti pieniin koti-          dollisuuksia ovat erikoistuminen esimerkiksi kyl-
20870: markkinoiden kulutukseen valmistaviin yrityk-             mää vastaan pukeutumiseen sekä yleensä kapeil-
20871: siin.                                                     le ammattitaitoa ja teknologiaa vaativille tuote-
20872:    Ns. halpatuonti vaikeuttaa kotimarkkinoille            alueille, joilla alhaisen kustannustason maat ei-
20873: suuntautuneiden yritysten toimintaa, sillä Suo-           vät pysty kilpailemaan. Mahdollisuuksia kilpai-
20874: messa ei ole mahdollisuuksia kilpailla alhaisilla         luetujen luomisessa ovat myös uusien materiaa-
20875: kustannuksilla. Tekstiili- ja vaatetustuotteiden          lien kehittäminen (esim. tupasvilla), tekniset in-
20876: kaupan vapautuminen on osa väistämätöntä                  novaatiot, merkkituotteet ja ympäristöystävälli-
20877: kansainvälistä kehitystä, joka tapahtuu maail-            syys.
20878: man kauppajärjestön, WTO:n puitteissa, eikä ole               Hallitus toteaa, että ensisijainen vastuu teks-
20879: siten erityisesti Suomen ED-jäsenyyteen liitty-           tiili- ja vaatetusteollisuuden kilpailukyvyn kehit-
20880: vää. Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suo-               tämisessä on alan yrityksillä itsellään. Alalla tar-
20881: men tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuontisuo-         vitaan uskoa niin omiin toimintaedellytyksiin
20882: jassa tapahtui välineiden muutos korkeasta tulli-         kuin valmiuksia kehittää tuotteistoa ja tuotan-
20883: suojasta aikaisempaa kattavampiin määrällisiin            toa, voittaa suomalaisten kuluttajien luottamus
20884: tuontirajoituksiin. Liikkumavara suojautua hal-           sekä kansainvälistyä. Julkinen valta voi koulu-
20885: patuonnilta on siis rajoitettu kauppapoliittisten         tukseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä
20886:                                           KK 1387/1998 vp                                              3
20887: 
20888: kansainvälistymiseen liittyvillä toimenpiteillään     parantaminen tällaisin toimenpitein on kestävää
20889: edesauttaa tekstiili- ja vaatetusalan ponnistuksia    toisin kuin kilpailu alhaisilla tuotantokustannuk-
20890: kilpailukykynsä parantamiseksi. Kilpailukyvyn         silla.
20891: 
20892:      Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1998
20893: 
20894:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
20895: 4                                           KK 1387/1998 vp
20896: 
20897: 
20898: 
20899: 
20900:                                          Tili Riksdagens Talman
20901: 
20902:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nämligen att man i stället för ett tidigare högt
20903: ger har Ni, Fru Talman, till vederhörande med-         tullskydd införde mer täckande kvantitativa im-
20904: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       portrestriktioner. Det spelrum inom vilket man
20905: man Irja Tulonen undertecknade skriftliga              kan röra sig när man vill skydda sig mot lågpris-
20906: spörsmål nr 1387:                                      importen är alltså hegränsat tili följd av handels-
20907:                                                        politiska lösningar. 1 vårt näringspolitiska tän-
20908:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         kande framhävs å andra sidan också sådan pro-
20909:        ta för att säkerställa att den finska textil-   duktion vars konkurrensförmän haserar sig på
20910:        och heklädnadsindustrin har en framtid,         kunnande och flexihilitet i stället för läga pro-
20911:        för att locka småföretag, som hör till de       duktionskostnader. En dylik näringsverksamhet
20912:        som sysselsätter relativt sett mest männis-     utgör för sin egen del också den hästa garantin
20913:        kor, tilihaka till hranschen och för att        för att välfårdssamhället kan hevaras.
20914:        garantera konsumenterna en möjlighet               lnom heklädnadsindustrin är partiell tillverk-
20915:        att skaffa högklassiga textil- och hekläd-      ning hl.a. i Estland en utvecklingstrend som varit
20916:        nadsvaror som har tiliverkats i Finland?        nödvändig för att finska företag skall kunna he-
20917:                                                        vara sin konkurrenskraft och därigenom trygga
20918:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den kapitalintensiva delen av sin produktion och
20919: anföra följande:                                       se till att sådana arhetsmoment som kräver speci-
20920:                                                        alkunskap såsom produktutveckling, marknads-
20921:    Textil- och heklädnadshranschen är inte en-         föring och produktplanering också i fortsätt-
20922: hetlig. Inom textilhranschen finns det företag vil-    ningen utförs i Finland. Det finns ingen orsak att
20923: kas kunder kommer från industrin och vilka he-         ändra detta förfaringssätt genom våra egna åt-
20924: driver export i stor skala, och företag vilkas pro-    gärder.
20925: duktion går till den inhemska förhrukningen.               De företag inom textil- och heklädnadshran-
20926: lnom heklädnadshranschen finns det å ena sidan         schen som huvudsakligen är små och riktar sig till
20927: stora företag som hedriver export av hetydande         hemmamarknaden måste hrottas med sådana
20928: mått men å andra sidan också små företag som           prohlem som otiliräcklig sastning pä produktut-
20929: stöder sig på den inhemska förhrukningen. Hu-          veckling och marknadsföring, hemmamarkna-
20930: vudparten av de verksamma företagen inom               dens ringa storlek samt den läga konsumtionen
20931: håde textilindustrin och heklädnadsindustrin är        av kläder och textilier i Finland. Pä grund av att
20932: små eftersom ca 85 % av dem har fårre än fem           hemmamarknaden är liten är företagen tvungna
20933: anställda. De hot som herör textil- och hekläd-        att hli internationella i ett tidigt skede. Dessutom
20934: nadshranschen gäller särskilt små företag vilkas       försvårar den låga självförsörjningsgraden och
20935: produktion är avsedd för hemmamarknadens               en ofta dålig lönsamhet utvecklandet av verk-
20936: hruk.                                                  samheten. Å andra sidan har finska företag star-
20937:    Den s.k. lågprisimporten försvårar verksam-         ka sidor såsom design, kvalitet, yrkeskunskap
20938: heten hos de företag som riktar sig tili hemma-        och know-how, modern teknologi och flexihili-
20939: marknaden eftersom det här i Finland inte är           tet.
20940: möjligt att konkurrera med låga kostnader. Att             Den finska textil- och heklädnadsindustrins
20941: handeln med textilier och heklädnadsvaror har          möjligheter ligger i specialisering t.ex. på kläder
20942: avreglerats är en följd av den oundvikliga inter-      mot kyla och i allmänhet på sådana smala pro-
20943: nationella utveckling som sker inom ramen för          duktsektorer som kräver yrkeskunskap och av-
20944: världshandelsorganisationen WTO och har så-            ancerad teknologi och där Iänder med låg kost-
20945: lunda inget särskilt samhand med Finlands EU-          nadsnivå inte kan konkurrera med oss. När det
20946: medlemskap. 1 och med att Finland hlev EU-             gäller att skapa konkurrensförmåner erhjuder
20947: medlem skedde det en ändring i de medel som den        utvecklande av nya materia! (t.ex. tuvull), teknis-
20948: finländska textil- och heklädnadsindustrin kan         ka innovationer, märkesvaror och miljövänlig-
20949: använda sig av för att skydda sig mot import,          het ytterligare möjligheter.
20950:                                          KK 1387/1998 vp                                               5
20951: 
20952:    Regeringen konstaterar att det primära ansva-     som textil- och beklädnadsbranschen gör för
20953: ret för förbättrande av textil- och beklädnadsin-    ökad konkurrenskraft genom åtgärder som har
20954: dustrins konkurrenskraft vilar på företagen. Det     att göra med utbildningen, forsknings- och ut-
20955: krävs såväl tro på de egna förutsättningarna som     vecklingsverksamheten samt internationalise-
20956: förmåga att utveckla produkterna och produk-         ringen. Att förbättra konkurrenskraften genom
20957: tionen, att vinna de finländska konsumenternas       dylika åtgärder är ett bestående sätt i motsats tili
20958: förtroende samt att bli internationella. Den of-     den konkurrens som sker med hjälp av låga pro-
20959: fentliga makten kan stödja de ansträngningar         duktionskostnader.
20960: 
20961:      Helsingforsden 21 december 1998
20962: 
20963:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
20964:                                             KK 1388/1998 vp
20965: 
20966: Kirjallinen kysymys 1388
20967: 
20968: 
20969: 
20970: 
20971:                                     Ossi Korteniemi /kesk: Saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon ha-
20972:                                         keutumisen määräajasta
20973: 
20974: 
20975:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20976: 
20977:    Oikeusministeriö on vahvistanut 1.12.1998           hyväksytty jo vuonna 1995. Tiettävästi heti lain
20978: saamelaiskäräjävaalien vaaliohjesäännön. Ohje-         vahvistamisen jälkeen on oikeusministeriöön lä-
20979: säännön 6 §:n mukaan saamelaiskäräjävaalien            hetetty anomuksia vaaliluetteloon pääsemiseksi.
20980: vaaliluetteloon pyrkivien on jätettävä hakemuk-        Asiaa on pitkitetty sillä perusteella, ettei ole ollut
20981: sensa tammikuun 31. päivään mennessä.                  vaaliohjesään töä.
20982:    Kun ensi vuonna pidettäviin saamelaiskäräjä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20983: vaaleihin uuden lain mukaisen saamelaisen mää-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20984: ritelmän mukaan voi osallistua huomattava              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20985: määrä uusia henkilöitä, on pelättävissä, että ha-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20986: keutumiseen on varattu liian vähän aikaa. Ongel-
20987: mia tulee aiheuttamaan se, että uudet hakijat                     Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
20988: tarvitsevat arkistoviranomaisen todistuksen. To-               että kaikki, joilla on lain mukaan oikeus
20989: distuksia varten vaaditaan usein huomattava                    tulla merkityiksi saamelaiskäräjien vaali-
20990: työmäärä arkistoissa.                                          luetteloon, voivat saada arkistoviran-
20991:    Ihmetystä herättää se, että oikeusministeriö                omaisilta tarvittavat todistukset määrä-
20992: toimii näin kiireisellä aikataululla, vaikka laki on           aikaan mennessä?
20993: 
20994:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
20995: 
20996:                                          Ossi Korteniemi /kesk
20997: 
20998: 
20999: 
21000: 
21001: 280043
21002: 2                                           KK 1388/1998 vp
21003: 
21004: 
21005: 
21006: 
21007:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21008: 
21009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Vahvistettavaksi esitettyyn vaaliohjesääntöön
21010: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jouduttiin kuitenkin pyytämään saamelaiskärä-
21011: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jiltä joitakin tarkennuksia, joiden tekemisen jäl-
21012: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-         keen vaaliohjesääntö voitiin virallisesti vahvistaa
21013: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          1.12.1998. Vaaliohjesäännössä asetettu määräai-
21014: n:o 1388:                                              ka 31.1.1999 vaaliluetteloon ottamista koskevien
21015:                                                        hakemusten tekemiselle on käytännön sanelema.
21016:           Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,              Saamelaiskäräjälain 25 §:n mukaan vaalilau-
21017:        että kaikki, joilla on lain mukaan oikeus       takunnan tulee asettaa vaaliluettelo nähtäville 14
21018:        tulla merkityiksi saamelaiskäräjien vaali-      päivän ajaksi vaaliohjesäännössä tarkemmin il-
21019:        luetteloon, voivat saada arkistoviran-          moitettaviin paikkoihin siten, että nähtävilläolo-
21020:        omaisilta tarvittavat todistukset määrä-        ajan päättymisestä on aikaa vaalien toimittami-
21021:        aikaan mennessä?                                seen vähintään neljä kuukautta. Kun vaaliluette-
21022:                                                        loon otetuille henkilöille on lisäksi lähetettävä
21023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ilmoituskortti heistä vaaliluetteloon otetuista tie-
21024: vasti seuraavaa:                                       doista hyvissä ajoin ennen vaaliluettelon asetta-
21025:                                                        mista nähtäville, tulee vaaliluettelon olla valmii-
21026:    Oikeusministeriössä oli vireillä hanke saame-       na viitisen kuukautta ennen vaalitoimituksen
21027: laiskäräjistä annetun lain (974/1995) muuttami-        aloittamista. Saamelaiskäräjävaalien 1999 vaali-
21028: sesta. Muutoksella olisi ollut vaikutusta saame-       toimitus aloitetaan 6.9.1999, joten vaaliluettelon
21029: laiskäräjien lakisääteisten vaalien toimittami-        tulee lain mukaan olla valmiina viimeistään noin
21030: seen vuonna 1999,ja se oli tarkoitus saattaa voi-      6.4.1999.
21031: maan ennen vaalivalmistelujen aloittamista.                Vaaliluettelon valmistumisaikaa on kuitenkin
21032: Muutos olisi vaikuttanut myös vaalien toimitta-        jouduttu vaaliohjesäännössä varhentamaan, jot-
21033: miseen läheisesti liittyvän vaaliohjesäännön si-       ta saadaan aikaa vaaliluetteloon ottamista kos-
21034: sältöön.                                               kevasta päätöksestä säädettyä monivaiheista
21035:     Muutosehdotuksesta käytyjen neuvottelujen          muutoksenhakumenettelyä varten. Päätökseen
21036: perusteella ei kuitenkaan löytynyt riittävää yksi-     voi hakea oikaisua vaalilautakunnalta ja saame-
21037: mielisyyttä hankkeen eteenpäin viemiseksi muun         laiskäräjien hallitukselta. Saamelaiskäräjien hal-
21038: muassa sen vuoksi, ettei vuoden 1996 alusta voi-       lituksen päätöksestä voi valittaa edelleen saame-
21039: maan tulleen saamelaiskäräjälain säännösten            laiskäräjille ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
21040: mukaisesti järjestetyistä saamelaiskäräjien vaa-       Valitusaika kummassakin tapauksessa on hallin-
21041: leista ollut vielä saatu kokemuksia. Hankkeesta        tolainkäyttölaissa (586/1996) säädetyt 30 päivää.
21042: luopumisesta ilmoitettiin saamelaiskäräjille, saa-         Vaaliohjesäännön mukaan vaaliluettelon tu-
21043: melaisten kotiseutualueen kunnille ja eräille          lee olla valmiina viimeistään 2.3.1999, jolloin il-
21044: muille tahoille 26.8.1998 lähetetyllä kirjeellä. Sa-   moituskortit ja mahdolliset hylkäävät päätökset
21045: malla aloitettiin vaaliohjesäännön laatimista          on lähetettävä asianosaisille. Vaaliluettelo pide-
21046: koskevat neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa.         tään nähtävänä 15.3.-29.3.1999. Lakisääteinen
21047: Oikeusministeriön tietoon saatettiin tuolloin,         14 päivän määräaika ensimmäisen oikaisuvaati-
21048: että vaaliohjesääntö oli tarkoitus hyväksyä saa-       muksen tekemiselle alkaa kulua viimeksi maini-
21049: melaiskäräjien kokouksessa 7.1 0.1998, niin kuin       tusta päivämäärästä.
21050: sittemmin tapahtuikin.                                     Oikeusministeriöön on lähetetty saamelaiskä-
21051:     Saamelaiskäräjävaalit toimeenpanee saame-          räjävaalien vaaliluetteloon ottamista koskevia
21052: laiskäräjien asettama vaalilautakunta saamelais-       hakemuksia. Lain mukaan vaaliluettelon laatii
21053: käräjälainja laissa tarkoitetun vaaliohjesäännön       saamelaiskäräjien vaalilautakunta aikaisempien
21054: mukaisesti. Vaaliohjesäännön laatii saamelais-         saamelaisvaalien vaaliluettelon pohjalta ja vaali-
21055: käräjät ja sen vahvistaa oikeusministeriö.             lautakunnalle tehtyjen hakemusten perusteella.
21056:                                            KK 1388/1998 vp                                            3
21057: 
21058: Kun oikeusministeriö ei ole toimivaltainen elin       säännöksiä, jotka ovat vaikuttaneet vaaliohje-
21059: sanottuja hakemuksia käsittelemään, ne on hal-        säännössä mainitun ajankohdan 31.1.1999 mää-
21060: lintomenettelylain (598/1982) nojalla toimitettu      räytymiseen. Kun vaaliluettelo on vahvistettava
21061: saamelaiskäräjille asianmukaisia toimenpiteitä        viimeistään 2.3.1999, vaalilautakunnalle jää vain
21062: eli saamelaiskäräjien asettaman vaalilautakun-        kuukausi aikaa käsitellä ja ratkaista sille määrä-
21063: nan käsittelyä varten.                                ajassa tehdyt hakemukset.
21064:     Saamelaiskäräjävaaleissa on kysymys saame-           Vaikka vaaliohjesääntö on vahvistettu viralli-
21065: laisille alkuperäiskansana turvatun kulttuuri-        sesti vasta 1.12.1998, oikeusministeriön käsityk-
21066: itsehallinnon toteuttamisesta. Tätä tehtävää var-     sen mukaan asiassa on toimittu niin hyvin kuin se
21067: ten saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudes-       vallitsevissa olosuhteissa on mahdollista. Oulun
21068: taan saamelaiskäräjät. Vaalien järjestäminen on       maakunta-arkistolle tuleva tehtävä on huomioi-
21069: itsehallintoon kuuluvien periaatteiden mukaises-      tu opetusministeriön hallinnonalan vuoden 1999
21070: ti jätetty saamelaiskäräjien itsensä tehtäväksi, ja   määrärahoista päätettäessä, ja maakunta-arkis-
21071: vaaleja toimitettaessa noudatettavat menettely-       tolle on osoitettu lisäresursseja näiden määrära-
21072: tavat saamelaisten itsensä tarkemmin päätettä-        hojen puitteissa. Vaaliohjesääntöä laadittaessa
21073: väksi. Oikeusministeriön tehtävänä tässä asiako-      ilmeni kuitenkin, että aikataulu menettelyn kai-
21074: konaisuudessa on sen varmistaminen, että vaali-       kissa vaiheissa muodostuu tiukemmaksi kuin
21075: menettely vastaa saamelaiskäräjälaissa ja muus-       alun alkaen osattiin odottaa. Maakunta-arkisto
21076: sa laissa olevia säännöksiä. Vaalien käytännön        onkin omalta osaltaan ryhtynyt toimenpiteisiin
21077: toimittamiseen liittyvät asiat kuuluvat vaalilau-     niin, että edellä tarkoitettuja määrärahoja voi-
21078: takunnan yksinomaiseen toimivaltaan, eikä mi-         daan ryhtyä käyttämään heti tammikuun 1999
21079: nisteriöllä ole toimivaltaa antaa saamelaiskärä-      alussa. Oikeusministeriö on lisäksi päättänyt
21080: jille tai sen vaalilautakunnalle tulkintaohjeita      osoittaa maakunta-arkistolle varoja lisähenkilö-
21081: näissä asioissa.                                      kunnan palkkaamiseksi sanottuun tarkoituk-
21082:     Edellä on selvitetty niitä voimassa olevan lain   seen.
21083: 
21084:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
21085: 
21086:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
21087: 4                                           KK 1388/1998 vp
21088: 
21089: 
21090: 
21091: 
21092:                                          Tili Riksdagens Talman
21093: 
21094:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1998. Den 31 januari 1999 som i valreglementet
21095: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            är den utsatta tiden för att lämna in en begäran
21096: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        om upptagning i vallängden dikterades av prak-
21097: dagsledamot Ossi Korteniemi undertecknade              tiska skäl.
21098: spörsmål nr 1388:                                         Enligt 25 § sametingslagen skall valnämnden
21099:                                                        lägga fram vallängden för en tid om 14 dagar på
21100:            Hur ämnar Regeringen garantera att          platser som närmare anges i valreglementet så att
21101:         alla som enligt lag har rätt att bli upptag-   det från det tiden för framläggande löpt ut finns
21102:         na i vallängden för sametinget får de intyg    en tid om minst fyra månader tili dess vai förrät-
21103:         som behövs av arkivmyndigheterna inom          tas. Eftersom personer som upptagits i valläng-
21104:         den utsatta tiden?                             den dessutom skall sändas ett meddelande på
21105:                                                        kort om de uppgifter som intagits i vallängden i
21106:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          god tid innan vallängden framläggs för påseende,
21107: anföra följande:                                       bör vallängden vara klar en fem månader innan
21108:                                                        valförrättningen inleds. Förrättningen av same-
21109:     Vid justitieministeriet var ett projekt för att    tingsvalet år 1999 inleds den 6 september 1999
21110: ~ndra     sametingslagen (974/1995) anhängigt.         och därmed skall vallängden enligt lag vara klar
21111: Andringen hade påverkat förrättningen av det           senast ungefår den 6 apri1 1999.
21112: lagenliga sametingsvalet år 1999, och a vsikten           1 valreglementet har man dock varit tvungen
21113: var att den skulle träda i kraft innan man inledde     att tidigarelägga tidpunkten för när vallängden
21114: förberedelserna för valet. Ändringen hade även         skall vara klar, så att det finns tillräckligt med tid
21115: påverkat innehållet i det valreglemente som är         för det förfarande för ändringssökande som gäl-
21116: nära bundet tili förrättningen av valet.               ler ett beslut om att tas upp i vallängden. Av
21117:     På basis av de diskussioner som fördes om          valnämnden och sametingets styre1se kan det yr-
21118: ändringsförslaget lyckades man dock inte finna         kas att beslutet skall rättas. Besvär kan vidare
21119: en tillräcklig enighet för att projektet skulle ha     anföras över styrelsens beslut hos sametinget och
21120: kunnat föras vidare, bland annat för att man           högsta förvaltningsdomstolen. 1 bägge fall är be-
21121: ännu inte hade erfarenhet av sametingsval som          svärstiden de 30 dagar som bestäms i förvalt-
21122: skall förrättas enligt de bestämmelser i same-         ningsprocesslagen (586/1996).
21123: tingslagen som trädde i kraft i början av 1996.           Enligt valreglementet skall vallängden vara
21124: Sametinget, kommunerna inom samernas hem-              klar senast den 2 mars 1999 då meddelandekor-
21125: bygdsområde och vissa andra grupper informe-           ten och eventuella förkastande beslut skall sän-
21126: rades om att man gett upp projektet med ett brev       das parterna. Vallängden läggs fram för tiden
21127: av den 26 augusti 1998. Samtidigt inleddes för-        15-29 mars 1999. Den lagbestämda utsatta ti-
21128: handlingar med sametinget om upprättande av            den på 14 dagar för att lämna det första yrkan-
21129: valreglementet. Då delgav man justitieministeriet      det på rättelse börjar löpa från sistnämnda da-
21130: att avsikten är att valreglementet godkänns i sa-      tum.
21131: metingets möte den 7 oktober 1998, som även               Justitieministeriet har sänts ansökningar om
21132: sedan skedde.                                          upptagning i vallängden för sametingsvalet. En-
21133:     Sametingsval anordnas enligt sametingslagen        ligt lagen upprättar valnämnden vallängden på
21134: och det valreglemente som avses i lagen av en          basis av vallängden för tidigare sameval och an-
21135: valnämnd som sametinget tillsatt. Valreglemen-         sökningar som tillställts valnämnden. Eftersom
21136: tet upprättas av sametinget och fastställs av justi-   justitieministeriet inte är behörig att behandla
21137: tieministeriet.                                        dessa ansökningar har de tillställts sametinget för
21138:     1 det valreglemente som lades fram för faststäl-   åtgärder med stöd av lagen om förvaltningsförfa-
21139: lelse var man dock tvungen att be om några             rande (598/1982), det vill säga för att den val-
21140: preciseringar av sametinget, varefter valregle-        nämnd som sametinget tillsatt skall behandla
21141: mentet kunde officiellt fastställas den 1 december     dem.
21142:                                            KK 1388/1998 vp                                              5
21143: 
21144:    I ett sametingsval är det fråga om att uppfylla    en månad på sig att behandla och avgöra de
21145: den kulturella autonomi som samerna tillförsäk-       ansökningar som sänts den inom den bestämda
21146: ras som urfolk. För dessa uppgifter väljer samer-     tiden.
21147: na genom val som förrättas bland dem ett same-            Fastän valreglementet fastställdes officiellt
21148: ting. Enligt de principer som hänför sig till auto-   först den 1 december 1998, anser justitieministe-
21149: nomin skall sametinget självt anordna valet, sa-      riet att i denna fråga har det förfarits så bra som
21150: merna får själva närmare bestämma hur det skall       det under dessa förhållanden har varit möjligt.
21151: gås tillväga när ett val förrättas. I detta samman-   Den uppgift som Uleåborgs Iandsarkiv får beak-
21152: hang är justitieministeriet uppgift att se till att   tades när det fattades beslut om anslagen för
21153: valförfarandet motsvarar bestämmelserna i sa-         1999 till undervisningsministeriets förvaltnings-
21154: metingslagen och övriga lagar. De frågor som          område, och landsarkivet har anvisats extra re-
21155: hänför sig till den praktiska förrättningen av ett    surser inom ramarna för dessa anslag. När val-
21156: val tillhör valnämndens uteslutande behörighet        reglementet upprättades framgick det dock att
21157: - ministeriet har ingen behörighet att meddela        tidsschemat blir mer hektisk i alla skeden av
21158: anvisningar om tolkningen av dessa frågor till        förfarandet än vad som förväntades. F ör sin egen
21159: sametinget eller valnämnden.                          del har landsarkivet även tagit itu med arbetet så
21160:    Ovan har det redogjorts för de gällande lagbe-     att ovan nämnda anslag kan användas genast i
21161: stämmelser som har lett till att datumet som          början av januari 1999. Justitieministeriet har
21162: bestäms i valreglementet är just den 31 januari       dessutom beslutat anvisa landsarkivet resurser
21163: 1999. Eftersom vallängden skall fastställas senast    för att anställa ytterligare personai för detta syf-
21164: den 2 mars 1999, har valnämnden därmed endast         te.
21165: 
21166:      Helsingfors den 22 december 1998
21167: 
21168:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
21169:                                             KK 1389/1998 vp
21170: 
21171: Kirjallinen kysymys 1389
21172: 
21173: 
21174: 
21175: 
21176:                                   Jukka Vihriälä /kesk ym.: Jatkokoulutukseen hakeutuvien oppilai-
21177:                                      den saattamisesta yhdenvertaiseen asemaan
21178: 
21179: 
21180:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21181: 
21182:    Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön        valintansa mukaanjättää pois seitsemän kurssia,
21183: suurimmassa osassa Suomen lukioita vuonna            jos koulun säännöt tämän sallivat. Käytännössä
21184: 1994. Samalla lukioille siirrettiin yhä enemmän      tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi vaikuttaa
21185: päätösvaltaa mm. siinä, miten opiskelijoiden         päästätodistuksensa arvosanoihin jättämällä
21186: päättäarviointi suoritetaan. Lukion oppimäärä        heikoimmat kurssit pois. Tämä voi tarkoittaa
21187: sisältää vähintään 75 kurssia. Yksittäisten oppi-    sitä, että hänet valitaan jatko-opintoihin, kun
21188: aineitten päästätodistusarvosanat muodostuvat        taas poisvalinnat kieltävässä lukiossa opiskellut
21189: pääsääntöisesti kurssiarvosanojen keskiarvoista.     opiskelija jää ilman opiskelu paikkaa.
21190:    Päästätodistuksen arvosanoilla on merkitystä         Tällainen tilanne on epäoikeudenmukainen ja
21191: esimerkiksi silloin, kun ylioppilas hakeutuu am-     oppilaita eriarvoiseen asemaan asettava. Tilanne
21192: mattikorkeakouluihin ja ammatillisiin perustut-      olisi mahdollisimman pian korjattava, jotta
21193: kintoihin. Vaikka ylioppilastutkintotodistuksen      kaikki jatkokoulutukseen hakeutuvat olisivat
21194: arvosanoilla on päästätodistuksen arvosanoja         samalla lähtöviivalla.
21195: suurempi painoarvo hakeuduttaessa useimpiin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21196: yliopistoihin ja korkeakouluihin, niin on tiede-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21197: kuntiaja koulutusohjelmia,joihin saa alkupistei-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21198: tä myös päästätodistuksen arvosanoista.              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21199:    Joissakin lukioissa on sellainen käytäntö, että
21200: viimeisen vuoden keväällä abiturientti voi valita                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21201: pois jo suorittamiaan kursseja, jos hänen kurssi-             siin, jotta kaikki jatkokoulutukseen ha-
21202: määränsä ylittää vaaditun 75. Esimerkiksi 82                  keutuvat oppilaat saatettaisiin yhdenver-
21203: kurssia suorittanut abiturientti voi halutessaan,             taiseen asemaan?
21204: 
21205:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
21206: 
21207:                      Jukka Vihriälä /kesk                      Juhani Alaranta /kesk
21208: 
21209: 
21210: 
21211: 
21212:  280043
21213: 2                                        KK 1389/1998 vp
21214: 
21215: 
21216: 
21217: 
21218:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21219: 
21220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dentai useamman aineen suorittamisesta. Puhee-
21221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       na olevan asetuksen 8 §:n 4 momentissa sääde-
21222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tään, että Opetushallitus voi antaa tarkempia
21223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-     määräyksiä tässä pykälässä säädetyistä asioista.
21224: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Opetushallitus on keväällä 1997 pyytänyt kai-
21225: n:o 1389:                                           kilta päivälukioilta niiden opetussuunnitelmat.
21226:                                                     Tämän pohjalta valittiin 60 oppilaitosta, joiden
21227:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      kohdalla arvioitiin, minkälaisia eroja on muo-
21228:        siin, jotta kaikki jatkokoulutukseen ha-     dostunut oppilasarvostelussa. Otannassa tutkit-
21229:        keutuvat oppilaat saatettaisiin yhdenver-    tiin, miten opiskelija-arviointi on kirjattu opetus-
21230:        taiseen asemaan?                             suunnitelmaan, oliko hyväksytysti suoritetun
21231:                                                     kurssin uusiruismahdollisuuksia sekä mikä kurs-
21232:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         sisuoritus jäi voimaan. Otannassa ilmeni, että
21233: taen seuraavaa:                                     käytännöt eri koulujen ja kuntien välillä olivat
21234:                                                     hyvin vaihtelevia.
21235:    Opetushallitus on vuonna 1994 antanut lu-            Kuten edellä esitetystä käy ilmi, opetusminis-
21236: kion opetussuunnitelman perusteet, joissa mää-      teriö on tietoinen vallitsevasta tilanteesta ja siitä,
21237: rätään opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja     mitä erilainen arvioinnin soveltaminen lukioissa
21238: sisällöt sekä asetusta täydentävät oppilasarvos-    voi aiheuttaa opiskelijoiden hakeutuessa jatko-
21239: telun yleiset perusteet.                            opintoihin. Tämän vuoksi Opetushallitus on pa-
21240:    Uuden, 1.1.1999 voimaan tulevan lukiolain        rastaikaa laatimassa uuteen asetukseen liittyviä
21241: (629/1998) nojalla on säädetty lukioasetus (810/    määräyksiä yhtenäisen käytännön luomiseksi lu-
21242: 1998), joka tulee voimaan samoin vuoden vaih-       kion opiskelija-arviointiin koko maassa. Näillä
21243: teessa. Kyseisessä asetuksessa on säädetty tar-     määräyksillä varmistetaan yhtäläinen menettely
21244: kemmin opiskelijan arvioinnista, joka koskee        maan kaikissa lukioissa opiskelijoiden kurssisuo-
21245: päättöarviointia, erotodistusta ja todistusta yh-   ritusten arvioinnissa ja päättöarvioinnissa.
21246: 
21247:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998
21248: 
21249:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
21250:                                            KK 1389/1998 vp                                               3
21251: 
21252: 
21253: 
21254: 
21255:                                         Tili Riksdagens Talman
21256: 
21257:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      reskrifter om de frågor som anges i denna para-
21258: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        graf.
21259: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Utbildningsstyrelsen bad våren 1997 alla dag-
21260: männen Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade             gymnasier om deras läroplan. Utgående från det-
21261: skriftliga spörsmål nr 1389:                          ta valdes 60 läroanstalter tili föremål för en utvär-
21262:                                                       dering av vilka skillnader som har uppstått i
21263:           Avser Regeringen vidta åtgärder så att      elevbedömningen. 1 samplet undersöktes hur be-
21264:        alla elever som söker tili fortsatt utbild-    dömningen av studerande har skrivits in i
21265:        ning ges en jämlik ställning?                  läroplanen, om det fanns möjligheter att ta om en
21266:                                                       kurs som studeranden godkänts i samt viiken
21267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kursprestation som blev gällande. Det framgick
21268: anföra följande:                                      av samplet att praxis i hög grad varierade mellan
21269:                                                       olika skolor och kommuner.
21270:    Utbildningsstyrelsen utfårdade 1994 grunder-          Som det framgår av ovan relaterade är under-
21271: na för gymnasiets läroplan där de riksomfattan-       visningsministeriet medvetet om den rådande si-
21272: de målen och innehållen bestäms samt som kom-         tuationen och om vad tillämpningen av olika
21273: plettering tili förordningen allmänna grunder för     bedömning i gymnasiet kan leda tili när stude-
21274: elevbedömningen.                                      randena söker tili fortsatta studier. På grund av
21275:    Med stöd av den nya gymnasielagen (629/            detta håller utbildningsstyrelsen som bäst på att i
21276: 1998), som träder i kraft den 1.1.1999, har en        anslutning tili den nya förordningen utarbeta
21277: gymnasieförordning (81 0/1998) stiftats, som          bestämmelser för att skapa en enhetlig praxis f6r
21278: också träder i kraft vid årsskiftet. 1 förordningen   bedömningen av gymnasiestuderande i hela Jan-
21279: bestäms närmare om bedömningen av studeran-           det. Genom dessa bestämmelser säkras ett enhet-
21280: de. Bedömningen gäller slutbedömning, skiljebe-       ligt förfarande i Iandets alla gymnasier såväl i
21281: tyg och betyg över slutförd lärokurs i ett eller      bedömningen av de studerandes kurspresta-
21282: flera ämnen. 1 förordningens 8 § 4 mom. bestäms       tioner som i slutbedömningen.
21283: att utbildningsstyrelsen kan meddela närmare fö-
21284:      Helsingfors den 30 december 1998
21285: 
21286:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
21287: 1
21288: 
21289: 1
21290: 
21291: 1
21292: 
21293:     1
21294: 
21295:     1
21296: 
21297:     1
21298: 
21299:         1
21300: 
21301:         1
21302: 
21303:         1
21304: 
21305:             1
21306: 
21307:             1
21308: 
21309:             1
21310: 
21311:                 1
21312: 
21313:                 1
21314:                                           KK 1390/1998 vp
21315: 
21316: Kirjallinen kysymys 1390
21317: 
21318: 
21319: 
21320: 
21321:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Satovahinkojen korvaamisesta
21322: 
21323: 
21324: 
21325:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21326: 
21327:     MTK:n esimerkkilaskelmat osoittavat, että        kustannukset ovat normaalivuotta suuremmat.
21328: satovahinkokorvaus voi jäädä alle viiteen pro-       Nurmitilalla korvaus jää samaan tapaan riittä-
21329: senttiin maatilan todellisista kokonaisvahingois-    mättömäksi. Kustannuksia lisäävät nurmen ai-
21330: ta, vaikka omavastuun ylittävät vahingot kor-        kaistettu uudistaminen ja rehun korvikkeeksi
21331: vattaisiin satovahinkolaskelman mukaisesti ko-       hankittavat ostorehut.
21332: konaan. Vahinkojen omavastuuosuus sääntöjen             Maatilojen tulotaso on muutenkin laskenut ja
21333: mukaan on 30 prosenttia.                             kustannukset ovat nousseet. Yhdessä tämän syk-
21334:     Satovahinkokorvaus jää alhaiseksi sen takia,     syn pahojen satovahinkojen kanssa tämä saattaa
21335: että satovahinkolaskelmassa käytetään normisa-       monilla tiloilla johtaa kestämättömään tilantee-
21336: toja, ei tilan normaalisti saamia satoja. Lisäksi    seen. Esimerkiksi nuoret viljelijät, jotka ovat in-
21337: laatutappioista ja välillisistä vahingoista aiheu-   vestoineet, voivat joutua tilanteeseen, jonka yli
21338: tuneista kustannuksista suurin osa jää korvaa-       pääsemiseksi tarvittaisiin erityistoimia.
21339: matta, vaikka päätettyjen määrärahojen puit-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21340: teissa maksettaisiinkin yleiskorvauksia.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21341:     Esimerkkilaskelman 50 hehtaarin viljatilalla,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21342: jonka sadon arvo normaalivuonna on 157 000           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21343: markkaa, se on määrä- ja laatutappioiden vuoksi
21344: ollut tänä vuonna vain 65 200 markkaa. Tilakoh-                Millä perusteilla maa- ja metsätalous-
21345:  taista satovahinkokorvausta tila saa arviolta              ministeriössä on päädytty näin huonoon
21346:  2 300 markkaa ja yleiskorvausta vajaat 1 900               satovahinkojen korvakseen vilja- ja nur-
21347:  markkaa. Näin korvaus olisi alle viisi prosenttia          mitiloilla,ja aikooko Hallitus korjata täs-
21348:  vahingoista. Vahinkoja pahentaa se, että korjuu-           tä aiheutuvat epäkohdat?
21349: 
21350:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
21351: 
21352:                                             Liisa Hyssälä
21353: 
21354: 
21355: 
21356: 
21357:  280043
21358: 2                                           KK 1390/1998 vp
21359: 
21360: 
21361: 
21362: 
21363:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          200 miljoonaa markkaa osittain siitä riippuen,
21365: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mille tasolle korvausosuus tullaan vahvista-
21366: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         maan. Korvausosuus onkin ainoa tekijä, jonka
21367: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-         suhteen valtioneuvostolla on harkintavaltaa vil-
21368: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          jelmäkohtaisista satovahinkoasioista päättäes-
21369:  1390:                                                  sään. Koska vuoden 1998 satovahinkojen kor-
21370:                                                         vaamiseen on käytettävissä yhteensä noin 325
21371:            Millä perusteilla maa- ja metsätalous-       miljoonaa markkaa, on loppuosa käytettävissä
21372:         ministeriössä on päädytty näin huonoon          yleiskorvauksiin, jotka on tarkoitus suunnata lei-
21373:         satovahinkojen korvaukseen vilja- ja nur-       päviljan tuotannon ja nurmituotannon menetys-
21374:         mitiloilla,ja aikooko Hallitus korjata täs-     ten lieventämiseen. Tässä yhteydessä tulee myös
21375:         tä aiheutuvat epäkohdat?                        muistaa, että vehnän tuotantotuki, joka on jo
21376:                                                         valtioneuvoston päätöksellä muutettu pinta-ala-
21377:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            perusteiseksi, maksetaan edellä mainittujen sato-
21378: vasti seuraavaa:                                        vahinkokorvauksiin käytettävissä olevien varo-
21379:                                                         jen lisäksi maatalouden kansalliseen tukeen osoi-
21380:     Satovahingoista viljelijöille aiheutuvien talou-    tetuista varoista ja joka kokonaismääräitään
21381: dellisten menetysten lieventäminen tapahtuu en-         merkitsee noin 62 miljoonan markan tukime-
21382: sisijaisesti siten kuin satovahinkojen korvaami-        noja. Vuoden 1998 toiseen lisätalousarvioon liit-
21383: sesta annetussa laissa (530/1975) ja asetuksessa        tyen korotettiin myös maataloudelle myönnettä-
21384: (820/1975) säädetään. Korvausten maksamiseen            vien korkotukilainojen myöntövaltuutta 200
21385: tarvittavat varat osoitetaan vuosittain valtion         miljoonalla markalla muun muassa satovahin-
21386: talousarvioissa. Pääsäännön mukaan korvauk-              koperusteilla.
21387: set maksetaan viljelmäkohtaisina korvauksina,               Satovahinkotoimenpiteiden valmistelu on ta-
21388: jotka perustuvat viljelijän tekemään korvausha-         pahtunut yhteistoiminnassa valtion ja maata-
21389: kemukseen ja tilalla tapahtuvaan satovahingon            loustuottajien keskusjärjestöjen välillä, ja toi-
21390: arviointiin. Viljelmäkohtaiseen satovahinkoon            menpiteet ovat perustuneet neuvotteluissa saa-
21391: liittyy lakiin perustuva viljelijälle kuuluva 30 pro-    vutettuihin ratkaisuihin.
21392: sentin omavastuuosuus. Satovahingon suuruus                 Lopuksi on syytä korostaa sitä seikkaa, että
21393: ja korvaus lasketaan käyttämällä vertailuarvoi-          viljelijöiden maataloudesta saama tulo muodos-
21394: na normisatoa, joka on kunkin normisatoalueen            tuu aikaisempaa enemmän maatalouden saamis-
21395: pitkäaikainen satotason keskiarvo, sekä markki-          ta suorista tuista. Tuotteesta saadun hinnan mer-
21396: noilla noudatettavia tuotteiden yksikköhintoja.          kitys on vastaavasti suhteellisesti vähentynyt.
21397: Viljelmäkohtainen korvaus ei pääsääntöisesti             Tähän mennessä viljelijöille on maksettu erilaisia
21398: kata sadolle aiheutuneita laatuvahinkoja. Viljel-        tulotukia lähes viisi miljardia markkaa vuoden
21399: mäkohtaisten korvausten lisäksi voidaan lain             1998 maataloustuotannosta. Näin ollen tukijär-
21400: mukaan maksaa myös yleiskorvauksia,joita voi-           jestelmä jo itsessään muodostaa viljelijöille tur-
21401: daan suunnata maan eri alueille tai eri tuotanto-        van ennalta arvaamattomien taloudellisten me-
21402: suunnille sekä joissa voidaan ottaa myös huo-            netysten varalle. Satovahinko ei ole sellainen syy,
21403: mioon sadolle aiheutuneita laadullisia menetyk-          että sen perusteella voisi menettää suoran tulo-
21404: siä.                                                     tuen. Sen jälkeen kun päätettiin, että leipä viljojen
21405:     Satovahinkojen laskentatyö on lähiaikoina            tuotantotuet tullaan muuttamaan pinta-alape-
21406: valmistumassa, ja tässä vaiheessa voidaan tode-          rusteisiksi, ei myöskään näiden tukien osalta sa-
21407: ta, että viljelmäkohtaisten satovahinkojen kor-          tovahingonjohdosta pääse syntymään menetyk-
21408: vaamiseen tulee kulumaan valtion varoja runsaat          siä.
21409: 
21410:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
21411: 
21412:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21413:                                           KK 1390/1998 vp                                              3
21414: 
21415: 
21416: 
21417: 
21418:                                        Tili Riksdagens Talman
21419: 
21420:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     200 mi1j. mk av statens mede1 delvis beroende på
21421: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       på viiken nivå ersättningsande1en kommer att
21422: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     fastställas. Ersättningsande1en är också den enda
21423: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr          faktori fråga om viiken statsrådet har prövnings-
21424: 1390:                                                rätt när det fattar beslut i ärenden som gäller
21425:                                                      lägenhetsbestämda skördeskador. Eftersom det
21426:           På vilka grunder har man vid jord- och     har reserverats samman1agt ca 325 milj. mk för
21427:        skogsbruksministeriet kommit tili en så       ersättande av skördeskador år 1998 kan resten
21428:        dålig ersättning för skördeskador på går-     användas för allmänna ersättningar, som är av-
21429:        dar med spannmå1s- och vallodling, och        sedda att användas för lindrande av de för1uster
21430:        ämnar Regeringen avhjälpa de missför-         som drabbat brödsäds- och vallproduktionen. 1
21431:        hållanden som föranleds härav?                detta sammanhang är det också skä1 att komma
21432:                                                      ihåg att produktionsstödet för vete, som redan
21433:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        genom statsrådets beslut har ändrats så att det
21434: anföra följande:                                     baserar sig på area1en, betalas inte bara ur ovan
21435:                                                      nämnda mede1 för ersättande av skördeskador
21436:     De ekonomiska förluster som skördeskadorna       utan också ur de mede1 som anvisats för det
21437: föran1eder od1arna 1indras i första hand så som      nationella stödet tili jordbruket, vilket innebär
21438: anges i lagen (530/1975) och förordningen (820/      stödutgifter tili ett sammanlagt belopp av 62 mi1j.
21439: 1975) om ersättande av skördeskador. De medel        mk. 1 samband med den andra tilläggsbudgeten
21440: som krävs för betalning av ersättningarna anvi-      för 1998 höjdes också fullmakten att bevilja rän-
21441: sas årligen i statsbudgeten. En1igt huvudrege1n      testödslån tilljordbruket med 200 milj. mk, vi1ket
21442: beta1as ersättningarna som 1ägenhetsbestämda         bl.a. motiverades med skördeskador.
21443: ersättningar, som baserar sig på odlarens ansö-         Beredningen av de åtgärder som bör vidtas på
21444: kan om ersättning och en uppskattning av             grund av skördeskador har skett i samarbete med
21445: skördeskadorna på gården. Tili 1ägenhetsbe-          staten och 1antbruksproducenternas centra1or-
21446: stämda skördeskador hör en1igt 1agen en själv-       ganisationer och åtgärderna har baserat sig på de
21447: riskandel om 30% för odlaren. Omfattningen av        1ösningar som man kommit tili i förhandlingar-
21448: och ersättningen för skördeskadan beräknas ge-       na.
21449: nom att använda en normskörd som jämförelse-            Tili slut är det skä1 att poängtera att den in-
21450: tal. N ormskörden är den genomsnittliga skördni-     komst som od1arna får av jordbruket i allt högre
21451: vån för varje normskördeområde under en 1ängre       grad består av direkta stöd tili jordbruket. 1 stä1-
21452: tid samt produkternas enhetspriser på markna-        1et har produktpriset fått en allt mindre betyde1se
21453: den. De lägenhetsbestämda ersättningarna täck-       proportionellt sett. Hittills har jordbrukarna fått
21454: er inte i allmänhet kva1itetsskador på skörden.      o1ika inkomststöd tili ett be1opp av nästan 5 mrd.
21455: En1igt lagen kan utöver lägenhetsbestämda er-        mk för 1998 års jordbruksproduktion. Således
21456: sättningar beta1as också allmänna ersättningar       utgör stödsystemet redan i sig en trygghet för
21457: som kan riktas tili olika områden och produk-        od1arna i hände1se av oväntade ekonomiska för-
21458:  tionsinriktningar i landet. 1 de allmänna ersätt-   luster. En skördeskada är inte en sådan orsak
21459:  ningarna kan också skördens försämrade kvali-       som 1eder tili att man går miste om det direkta
21460:  tet beaktas.                                        inkomststödet. Efter bes1utet att ändra produk-
21461:     Beräkningarna som gäller skördeskadorna          tionsstöden fOr brödsäd så att de baserar sig på
21462:  fårdigställs inom kort och i detta skede kan det    area1en torde det inte heller i fråga om dessa stöd
21463:  konstateras att de lägenhetsbestämda ersättning-    uppstå förluster på grund av skördeskador.
21464:  arna för skördeskador kommer att kräva drygt
21465: 
21466:      Helsingforsden 18 december 1998
21467: 
21468:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21469:                                            KK 1391/1998 vp
21470: 
21471: Kirjallinen kysymys 1391
21472: 
21473: 
21474: 
21475: 
21476:                                    Timo Ihamäki /kok ym.: Tupakkateollisuuden korvausvastuusta
21477: 
21478: 
21479:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21480:     USA:nosa valtiot ovat voittaneet vuonna 1994         Tupakka on suurin yksittäinen sairauksien ai-
21481: aloittamansa oikeudenkäynnin tupakkateolli-           heuttaja myös Suomessa. Meillä tupakkatautien
21482: suutta vastaan. Osavaltioiden kanteissa vaadit-       maksajina ovat sairaaloita ylläpitävät kuntayh-
21483: tiin korvauksia savukkeiden aiheuttamista sai-        tymät ja valtio Kelan kautta. Olisiko vaadittava
21484: rauskuluista ja lisäksi 46,2 miljardia dollaria tu-   kansainvälistä tupakkateollisuutta maksamaan
21485: pakka tautien ehkäisytoimiin. Tupakkayhtiöt           osuutensa tupakan aiheuttamista sairauksista ja
21486: joutuivat maksamaan osavaltioille 206 miljardin       niiden aiheuttamista kustannuksista? Tupakka-
21487: dollarin (1 260 miljardia markkaa) korvaukset.        teollisuus voisi kohtuudella ohjata muutamia
21488:     Suomi on täysin samojen tupakkafirmojen           kymmeniä miljardeja markkoja myös Suomessa
21489: hallussa kuin Yhdysvallat. Myös tupakkateolli-        tuottamiinsa tuhoihin.
21490: suuden menettelytavat ovat olleet Suomessa sa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21491: mat kuin Yhdysvalloissa. Suomi muun muassa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21492: kuuluu niihin maihin, joissa eräissä tupakoissa       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21493: nikotiinimäärä on nostettu geenitekniikalla kak-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21494: sinkertaiseksi riippuvuuden lisäämiseksi.
21495:     Kun tupakkateollisuus Yhdysvalloissa joutui                Onko Hallitus tietoinen USA:n tupak-
21496: korvausvelvolliseksi, on kysyttävä, minkä takia              kateollisuuden sitoutumisesta maksa-
21497:  ne eivät ole velvollisia korvaamaan myös Suo-               maan suuret korvaukset osavaltioille sai-
21498:  messa aiheuttamiaan sairauskuluja. Tupakka-                 rauskuluista, joita tupakkateollisuudesta
21499:  taudithan kuormittavat sairaalalaitosta kaik-               on aiheutunut eri osavaltioiden tervey-
21500:  kialla. Kanada ja Ranska ovat liikkeellä ensim-             denhoitojärjestelmille, ja
21501:  mäisinä; terveydenhuollon kustannuksia koske-                  onko Hallitus pohtinut keinoja, miten
21502:  vat kanteet on jo pantu vireille.                           vastaava korvauskäytäntö saadaan Suo-
21503:                                                              messa aikaan?
21504: 
21505:       Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
21506: 
21507:                      Timo Ihamäki /kok                         Maija Rask /sd
21508: 
21509: 
21510: 
21511: 
21512:  280043
21513: 2                                           KK 1391/1998 vp
21514: 
21515: 
21516: 
21517: 
21518:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21519: 
21520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37§:n 1 momentissa          että rikosperusteisia kanteita tupakan valmista-
21521: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jia vastaan eli ns. tupakkaoikeudenkäyntejä,
21522: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        joista osa on vielä kesken ja oikeudenkäynneissä
21523: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         keuhkosyöpään sairastumisen perusteella tupak-
21524: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kateollisuudelta on vaadittu vahingonkorvausta
21525: n:o 1391:                                              tupakan aiheuttamista terveydellisistä haitoista.
21526:                                                            Suomessa tupakkatuotteita verotetaan tupak-
21527:          Onko Hallitus tietoinen USA:n tupak-          kaverosta annetun lain (1470/1994) mukaisesti.
21528:        kateollisuuden sitoutumisesta maksa-            Yhtenä verotusperusteena laissa mainitaan toi-
21529:        maan suuret korvaukset osavaltioille sai-       menpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi anne-
21530:        rauskuluista, joita tupakkateollisuudesta       tun lain (693/1976) tavoitteiden eli väestön terve-
21531:        on aiheutunut eri osavaltioiden tervey-         yden edistäminen. Tältä osin tupakkaverolakim-
21532:        denhoitojärjestelmille, ja                      me vastaaUSA:nosavaltioiden tekemiä vahin-
21533:           onko Hallitus pohtinut keinoja, miten        gonkorvaussopimuksia. Vuosittain kertyvästä
21534:        vastaava korvauskäytäntö saadaan Suo-           tupakkaverosta käytetään osa, esimerkiksi tänä
21535:        messa aikaan ?                                  vuonna noin 0, 75% , väestön tupakoinnin vähen-
21536:                                                        tämiseen ja terveyden edistämiseen.
21537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Vuositasolla tupakkaveroa kertyy noin kolme
21538: vasti seuraavaa:                                       miljardia markkaa. Voidaan arvioida, että vaik-
21539:                                                        ka summa ei sinällään kata kaikkia yhteiskun-
21540:    Hallitus on tietoinen, ettäUSA:nosavaltiot ja       nalle tupakoinnista aiheutuvia sairaanhoito- ja
21541: tupakkateollisuus ovat päässeet sopimukseen sii-       sosiaalikustannuksia summa on hyvin vertailu-
21542: tä, että tupakkateollisuus maksaa sopimuksen           kelpoinen USA:n osavaltioiden sopimien kor-
21543: tehneille osavaltioille kiinteän korvauksen tu-         vausten kanssa.
21544: pakkasairauksien aiheuttamasta hoitokysynnäs-              Suomessa tupakkaverotuksella on voitu vai-
21545: tä ja tukee samalla sovitulla summalla tupakka-        kuttaa väestön tupakointiin vähentävästi. On
21546: sairauksien ehkäisyä. Korvaus on sovittu mak-           odotettavissa, ettäUSA:nosavaltioiden saamilla
21547: settavaksi seuraavien 25 vuoden aikana.                 korvaoksilla on samansuuntainen vaikutus, kos-
21548:    Suomessa ei ole harkittu vastaavanlaisen kor-        ka korvauskulut siirtyvät tupakkatuotteiden
21549: vauskanteen nostamista valtion toimesta.                hintoihin.
21550:    Suomessa sairaanhoitopalvelujen järjestämi-             Suomessa arvioidaan oltavan tällä hetkellä ti-
21551: sestäja rahoittamisesta vastaavat kunnat ja kun-        lanteessa, jossa tupakkaverotusta ei irtotupakan
21552: tainliitot. Kuntataholla ei ole toistaiseksi harkit-    verotusta lukuun ottamatta voida suurestikaan
21553: tu korvauskanteita tupakkateollisuutta vastaan.         lisätä tupakoinnista aiheutuvien sairaanhoito- ja
21554: USA:n malli tupakkasairauksien sairaanhoidon            sosiaalikulujen korvaamiseksi tai väestön tupa-
21555: rahoittamismahdollisuuksista korvausperustei-           koinnin vähentämiseksi, sillä Euroopan yhteisö
21556: sesti saattaa kuitenkin herättää keskusteluja           säätelee tupakkaverotostamme ja kaupan ja liik-
21557: kunnissa korvausvaateista etenkin, kun kuntien          kumisen vapautumisen myötä tupakkatuottei-
21558: taloudelliset liikkumavarat ovat tällä hetkellä         den verotuksen kiristäminen voisi johtaa tupak-
21559: hyvin rajalliset.                                       katuotteiden sekä tax-free- että harmaatuonnin
21560:    Suomessa on kuitenkin nostettu sekä siviili-         lisääntymiseen.
21561: 
21562:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
21563: 
21564:                                                            Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijainen,
21565:                                                         sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
21566:                                            KK 1391/1998 vp                                              3
21567: 
21568: 
21569: 
21570: 
21571:                                         Tili Riksdagens Talman
21572: 
21573:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           civila och brottsrättsliga grunder mot tobakstill-
21574: anger har Ni, Fru talman, tili vederbörande med-      verkare, dvs. sk. tobaksrättegångar, av vilka en
21575: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      del ännu håller på. Rättegångar där man på basis
21576: man Timo Ihamäki m.fl. undertecknade skriftli-        av att personer insjuknat i lungcancer krävt ska-
21577: ga spörsmål nr 1391:                                  deståndsersättning av tobaksindustrin för de
21578:                                                       skador som tobaken förorsakat hälsan.
21579:           Är regeringen medveten om att to-               1 Finland beskattas tobaksprodukter enligt
21580:        baksindustrin i USA förbundit sig att be-      lagen om tobaksaccis (1470/1994). Enligt lagen är
21581:        tala stora ersättningar till delstaterna för   ett syfte med tobaksaccisen att främja de mål
21582:        sådana sjukvårdskostnader som tobaks-          varom stadgas i lagen om åtgärder för inskrän-
21583:        industrin förorsakat hälso- och sjuk-          kande av tobaksrökning (693/1976), dvs. att
21584:        vårdssystemet i de olika delstater, och        främja befolkningens hälsa. Tili denna del mot-
21585:           har Regeringen funderat på hur man          svarar vår lag om tobaksaccis de avtal om skade-
21586:        kunde få till stånd en motsvarande ersätt-     ståndsersättning som delstaterna i USA ingått.
21587:        ningspraxis i Finland?                         Av den influtna tobaksaccisen används årligen
21588:                                                       en del, i år t.ex. 0,75 %, för att minska tobaksrök-
21589:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningen bland befolkningen och för att främja
21590: anföra följande:                                      hälsa.
21591:                                                           På årsnivå inflyter i tobaksacciser cirka tre
21592:    Regeringen är medveten om att delstaterna          miljarder mark. Summan är antagligen mycket
21593: och tobaksindustrin i USA kommit överens om           jämförbar med de ersättningar som delstaterna i
21594: att tobaksindustrin betalar de delstater som in-      USA kommit överens om, trots att summan inte
21595: gått avtal en fast ersättning för behandling av       i sig täcker alla de sjukvårds- och socialutgifter
21596: sådana sjukdomar som förorsakats av tobak och         som tobaksrökningen fårorsakar samhället.
21597: samtidigt stöder med en överenskommen summa               1Finland har man med hjälp av beskattning av
21598: förebyggandet av sådana sjukdomar som föror-          tobaksprodukter kunnat minska på tobaksrök-
21599: sakas av tobak. Ersättningen betalas under de         ning bland befolkningen. Det är att vänta att de
21600: kommande 25 åren.                                     ersättningar delstaterna i USA får har Iiknande
21601:    1 Finland har man inte övervägt att väcka en       effekter, eftersom kostnaderna för ersättningar-
21602: Iiknande ersättningstalan av staten.                  na överflyttas tili tobaksprodukternas priser.
21603:    1 Finland ansvarar kommunerna och sam-                 1 Finland antas man nu vara i den situationen
21604: kommunerna för ordnandet och finansieringen           att tobaksaccisen inte, fårutom får rulltobakens
21605: av sjukvårdstjänsterna. På kommunalt håll har         den, kan höjas avsevärt för att ersätta de sjuk-
21606: man inte ännu övervägt att väcka ersättningsta-       vårds- och socialutgifter som tobaksrökning för-
21607: lan mot tobaksindustrin. USA:s modell, där be-        orsakar eller för att minska tobaksrökningen
21608: handlingen av sjukdomar förorsakade av tobak          bland befolkningen, eftersom Europeiska ge-
21609: finansieras med hjälp av ersättningar, kan dock i     menskapen reglerar vår beskattning av tobaks-
21610: kommunerna väcka diskussion om ersättnings-           produkter. I och med den fria handeln och rörlig-
21611: krav, då det ekonomiska spelrummet för kom-           heten kan en åtstramning av beskattningen av
21612: munernas del får tillfållet är mycket begränsat.      tobaksprodukter dessutom leda till att taxfree-
21613:    1 Finland har man dock väckt åtal både på          och gråimporten av tobaksprodukter ökar.
21614:      Helsingfors den 22 december 1998
21615: 
21616:                                                Ställföreträdare för minister Terttu Huttu-Juntunen,
21617:                                                     social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
21618:                                            KK 1392/1998 vp
21619: 
21620: Kirjallinen kysymys 1392
21621: 
21622: 
21623: 
21624: 
21625:                                    Timo Ihamäki /kok ym.: Lääkekorvausjärjestelmän epäjohdonmu-
21626:                                       kaisuudesta
21627: 
21628: 
21629:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21630: 
21631:    1990-luvulla monien sairauksien hoitoon on         ten vanhemmat lääkkeet. Kuitenkin tähän ryh-
21632: tullut uusia tehokkaita lääkkeitä. Sairausvakuu-      mään kuuluvat lääkkeet ovat yhtä tehokkaita tai
21633: tuksen korvausjärjestelmä ei ole kyennyt seuraa-      tehokkaampia kuin vanhemmat lääkkeet ja osal-
21634: maan tapahtunutta kehitystä. Lääkehoidon eri-         le potilaista välttämättömiä, koska he eivät voi
21635: tyiskorvattavuuden perusteet eri sairauksissa ei-     käyttää vanhempia lääkkeitä esimerkiksi sivu-
21636: vät tällä hetkellä ole oikeassa suhteessa keske-      vaikutusten takia. Eri lääkeryhmistä ja sairauk-
21637: nään, jos ajatellaan niiden tutkimukseen perus-       sista löytyy esimerkkejä siitä, että nykyinen sai-
21638: tuvaa vaikuttavuutta kuolleisuuteen ja uusinta-       rausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmä on
21639: sairastuvuuteen.                                      epäjohdonmukainen.
21640:    Sydänlääkkeiden osalta edellä mainittu kos-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21641: kee ennen muuta kolesterolia alentavia lääkkeitä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21642: sepelvaltimotautia sairasta villa. Useat tutkimuk-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21643: set ovat vuoden 1994 jälkeen osoittaneet lääke-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21644: hoidon alentavan kokonaiskuolleisuutta 20-
21645: 30 %. Uusintainfarktit ja aivohalvaukset vähene-                Onko Hallitus tietoinen sairausvakuu-
21646: vät samassa suhteessa, samoin ohitusleikkausten              tuksen lääkekorvausjärjestelmän epäjoh-
21647: ja pallolaajennusten määrä.                                  donmukaisuudesta, erityisesti sydänlääk-
21648:    Myöskään verenpainetaudin ja sydämen toi-                 keiden osalta, ja
21649: minnanvajauksen hoidossa käytetyt angiotensii-                  mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
21650: ninestäjät, jotka ovat tulleet käyttöön vuonna               jaamiseksi?
21651:  1995, eivät ole saaneet erityiskorvattavuutta, ku-
21652: 
21653:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
21654: 
21655:                      Timo Ihamäki /kok                        Maija Rask /sd
21656: 
21657: 
21658: 
21659: 
21660: 280043
21661: 2                                          KK 1392/1998 vp
21662: 
21663: 
21664: 
21665: 
21666:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21667: 
21668:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tännön esimerkkejä erityiskorvattaviksi ehdote-
21669: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuista lääkkeistä, jotka ovat sittemmin käytössä
21670: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       osoittautuneet turvallisuudeltaan puutteellisiksi
21671: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        tai kyseenalaisiksi kahden vuoden kuluessa sai-
21672: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         rausvakuutuksesta korvattavaksi tulemisesta ja
21673:  1392:                                                jotka on siksi vedetty markkinoilta joko vapaa-
21674:                                                       ehtoisesti tai viranomaispäätöksen perusteella,
21675:           Onko Hallitus tietoinen sairausvakuu-       joten sairausvakuutuslain vaatimus myös käy-
21676:        tuksen lääkekorvausjärjestelmän epäjoh-        tössä osoitetusta hoidollisesta arvosta on käytän-
21677:        donmukaisuudesta, erityisesti sydänlääk-       nössäkin osoittautunut perustelluksi.
21678:        keiden osalta, ja                                  Hallituksen esityksen HE 175/1997 vp perus-
21679:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        telujen mukaan lääke on aikaisemmin voitu hy-
21680:        jaamiseksi?                                    väksyä erityiskorvausjärjestelmän piiriin niu-
21681:                                                       kemmankin näytön perusteella. Perustelujen
21682:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mukaan erityiskorvattavuuden edellytysten tar-
21683: tavasti seuraavaa:                                    kentuessa on paikallaan, että nykyisin erityiskor-
21684:                                                       vattavat lääkeaineet arvioidaan uudelleen asian-
21685:     Sairausvakuutuslain mukaan lääkkeiden pe-         tuntijoita apuna käyttäen, ja valtioneuvoston
21686: ruskorvaus on 50 prosenttia 50 markkaa ylittä-        päätöksiä valmisteltaessa arvioidaan myös aiem-
21687: västä määrästä kultakin ostokerralta. Lääkkei-        min erityiskorvattaviksi määrättyjen sairauksien
21688: den erityiskorvaus on 75 prosenttia 25 markkaa        ja hoitojen korvausluokkiin sijoittelun tarkoi-
21689: ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta, kun       tuksenmukaisuus.
21690: kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sai-             Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen
21691: rauden hoidossa tarvittava välttämätön lääke ja       lääkkeiden korvausluokkiin sijoitteluun liittyvis-
21692: 100 prosenttia 25 markkaa ylittävästä määrästä        tä kehittämistarpeista. Kansaneläkelaitos on
21693: kultakin osto kerralta, kun kysymyksessä on vai-      saattanut sosiaali- ja terveysministeriön tietoon
21694: kean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvit-      kansaneläkelaitokselle tehdyt ehdotukset veren
21695: tava vaikutustavaltaan korvaava tai korjaava          kolesterolipitoisuutta alentavien lääkkeiden
21696: välttämätön lääke.                                    erityiskorvattavuudesta sepelvaltimotautia sai-
21697:     Valtioneuvosto päättää edellä tarkoitetut         rastaville ja angiotensiininestäjien erityiskorvat-
21698: erityiskorvattavuuteen oikeutetut sairaudet ja        tavuudesta potilaille, joiden hoitoon ne ovat vält-
21699: lääkkeet. Tätä valtioneuvoston päätöstä annet-        tämättömiä.
21700: taessa otetaan huomioon sairauden laatu, lääk-           Sosiaali- ja terveysministeriölle on myös tullut
21701: keen tarpeellisuus ja taloudellisuus sekä käytössä    useita aloitteita eri lääkevalmisteiden erityiskor-
21702: ja tutkimuksissa osoitettu lääkkeen hoidollinen       vattavuudesta. Kustannusvaikutuksiltaan kallii-
21703: arvo. Lääke voidaan määrätä erityiskorvatta-          den lääkkeiden erityiskorvattavuudelle ei ole ol-
21704: vaksi vasta sen oltua peruskorvattuna vähintään       lut valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. On
21705: kaksi vuotta. Tästä kahden vuoden määräajasta         myös otettava huomioon, että vakuutetun vuo-
21706: voidaan erityisestä syystä poiketa.                   sittain maksettaviksi jääville sairausvakuutus-
21707:    Vuoden 1998 alusta täydennettiin sairausva-        lain mukaan korvattaville lääkkeille on säädetty
21708: kuutuslakia siten, että erityiskorvattavalta lääk-    vuotuinen omavastuukatto, joka vuonna 1998
21709: keeltä edellytetään käytössä ja tutkimuksissa         on 3 240,43 markkaa.
21710: osoitettua hoidollista arvoa. Muutos perustuu            Sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä ole-
21711: hallituksen esitykseen HE 175/1997 vp,joka puo-       vien lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskevien
21712: lestaan on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön   ratkaisujen selvittämiseksi on tarkoituksenmu-
21713: lääkekustannustyöryhmän (1997: 11) ehdotuk-           kaista, että sosiaali- ja terveysministeriö ja kan-
21714: siin perustuen.                                       saneläkelaitos selvittävät yhteistyössä, vastaa-
21715:    Vuoden 1998 aikana on jo kertynyt useita käy-      vatko erityiskorvattavaksi ehdotetut lääkkeet
21716:                                           KK 1392/1998 vp                                             3
21717: 
21718: voimassa olevassa laissa ja sen taustalla olevassa   tulee osaltaan vaikuttamaan myös ministeriössä
21719: lääkekustannustyöryhmän muistiossa hyväksyt-         vireillä oleva lääkkeiden määräämiskäytännön
21720: tyjä erityiskorvattavuuden periaatteita. Työhön      kehittämistyö.
21721: 
21722:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
21723: 
21724:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
21725: 4                                           KK 1392/1998 vp
21726: 
21727: 
21728: 
21729: 
21730:                                          Tili Riksdagens Talman
21731: 
21732:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgruppen för
21733: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         läkemedelskostnader (1997:11).
21734: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-           Under 1998 har redan framkommit ett flertal
21735: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga              praktiska exempel på läkemedel som föreslagits
21736: spörsmål nr 1392:                                      bli specialersättningsgilla och som sedan inom
21737:                                                        två år från det att de började omfattas av syste-
21738:           Är Regeringen medveten om inkon-             met med ersättning ur sjukförsäkringen från sä-
21739:        sekvenserna hos systemet med läkeme-            kerhetssynpunkt har visat sig vara bristfålliga
21740:        delsersättning, särskilt när det gäller         eller tvivelaktiga i användning och därför har
21741:        hjärtmediciner, och                             återtagits från marknaden, antingen frivilligt el-
21742:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-       ler med stöd av ett myndighetsbeslut. Sålunda
21743:        ta till situationen?                            har kravet enligt sjukförsäkringslagen om i an-
21744:                                                        vändning bevisat terapeutiskt värde för ett lä-
21745:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kemedel visat sig vara motiverat även i prakti-
21746: anföra följande:                                       ken.
21747:                                                            Enligt motiveringen till proposition RP 175/
21748:    Enligt sjukförsäkringslagen är grundersätt-         1997 rd har ett läkemedel tidigare kunnat tas med
21749: ningen för läkemedel 50 % av det belopp som            i systemet med specialersättning också på basis
21750: överstiger 50 mk vid varje inköpstillfålle. Special-   av mindre omfattande bevisning. Enligt motive-
21751: ersättningen för läkemedel är 75 % av det belopp       ringen är det i och med att förutsättningarna för
21752: som överstiger 25 mk vid varje inköpstillfålle, då     specialersättningen preciseras på sin plats att de
21753: det är fråga om nödvändiga läkemedel som an-           läkemedelssubstanser för vilka det i dag betalas
21754: vänds vid behandlingen av svåra och långvariga         specialersättning skall bedömas på nytt med
21755: sjukdomar, och 100% av det be1opp som vid              hjä1p av experter, och vid beredningen av statsrå-
21756: varje inköpstillfålle överstiger 25 mk då det är       dets beslut bedöms också ändamålsenligheten i
21757: fråga om ett nödvändigt läkemedel med ersät-           fråga om kategoriseringen av sjukdomar och be-
21758: tande eller korrigerande verkan som används vid        handlingsformer som redan tidigare har bedömts
21759: behandlingen av svåra och långvariga sjukdo-           höra till specialersättningskategorierna.
21760: mar.                                                       Vid socia1- och hä1sovårdsministeriet är man
21761:    Genom beslut av statsrådet bestäms de ovan          medveten om de utvecklingsbehov som hänför
21762: avsedda sjukdomar och läkemedel som berätti-           sig till indelningen av läkemedel i ersättningska-
21763: gar till specialersättning. När detta beslut av        tegorier. Folkpensionsanstalten har tillkänna-
21764: statsrådet utfårdas beaktas sjukdomens art, i vii-     gett social- och hälsovårdsministeriet de förslag
21765: ken mån läkemedlet är nödvändigt och ekono-            som lagts fram hos folkpensionsanstalten om att
21766: miskt fördelaktigt samt läkemedlets terapeutis-        läkemedel som sänker kolesterolhalten i blodet
21767: ka värde, bevisat genom användning och forsk-          skall bli specialersättningsgilla för personer som
21768: ning. Ett läkemedel kan bli föremål för special-       lider av kranskärlssjukdomar och om ersättandet
21769: ersättning först då det i minst två års tid har        av angiotensinförebyggande läkemedel för pa-
21770: omfattats av grundersättningen. Undantag från          tienter i vilkas vård dessa är oumbärliga.
21771: denna tidsperiod på två år kan göras av särskil-          Social- och hälsovårdsministeriet har också
21772: da skäl.                                               fått ta emot ett flertal initiativ om olika läkeme-
21773:    Från ingången av 1998 kompletterades sjuk-          delspreparat som föreslås bli specialersättnings-
21774: försäkringslagen så att av specialersättningsgilla     gilla. Läkemedel med höga kostnadsverkningar
21775: läkemedel förutsätts att läkemedlets terapeutiska      har inte av statsekonomiska skäl kunnat inklude-
21776: värde ):lar bevisats genom användning och forsk-       ras i systemet med specialersättning. Det bör
21777: ning. Andringen grundar sig på regeringens pro-        också beaktas att i fråga om de kostnader för
21778: position RP 17511997 rd, vilken isin tur bygger        läkemedel som den försäkrade haft under ett år
21779: på de förslag som lagts fram av den av social- och     och som ersätts enligt sjukförsäkringslagen har
21780:                                            KK 1392/1998 vp                                              5
21781: 
21782: för den årliga självriskandelen fastställts en övre     svarar principerna för att ett läkemedel skall be-
21783: gräns, som år 1998 var 3 240,43 mk.                     rättiga tili specialersättning enligt gällande lag
21784:    Med tanke på beredningen av de avgöranden            och den promemoria som arbetsgruppen för lä-
21785: gällande specialersättningsgilla läkemedel som          kemedelskostnader utarbetat tili grund för lagen.
21786: tagits upp tili behandling vid social- och hälso-       Detta samarbete kommer i viss mån att påverkas
21787: vårdsministeriet är det ändamålsenligt att social-      även av det arbete för utvecklande av förfarandet
21788: och hälsovårdsministeriet och folkpensionsan-           vid ordination av läkemedel som pågår vid minis-
21789: stalten tillsammans reder ut huruvida de läkeme-        teriet.
21790: del som föreslås bli specialersättningsgilia mot-
21791: 
21792:      Helsingforsden 21 december 1998
21793: 
21794:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
21795:                                            KK 1393/1998 vp
21796: 
21797: Kirjallinen kysymys 1393
21798: 
21799: 
21800: 
21801: 
21802:                                    Timo Ihamäki /kok ym.: Joukkoruokailun arvonlisäverotuksesta
21803: 
21804: 
21805:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21806:    Joukkoruokailulla on tärkeä merkitys terveel-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21807: listen ruokatottumusten juurtumiseen eri ikä vai-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21808: heissa. Joukkoruokailu kuuluu arvonlisäveron
21809: osalta korkeimpaan veroluokkaan (22 %). Työ-                    Onko Hallitus tietoinen joukkoruo-
21810: paikkaruokailuun osallistuvien määrä on laske-               kailun terveyttä edistävästä merkitykses-
21811: nut jatkuvasti, mikä ainakin osittain johtuu ar-             tä, ja
21812: vonlisäverosta ja sen vaikutuksesta aterian hin-                mitä mahdollisuuksia on saada jouk-
21813: taan.                                                        koruokailun arvonlisäveroa alenemaan
21814:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          lähitulevaisuudessa?
21815: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21816: 
21817:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
21818: 
21819:                      Timo Ihamäki /kok                        Maija Rask /sd
21820: 
21821: 
21822: 
21823: 
21824:  280043
21825: 2                                         KK 1393/1998 vp
21826: 
21827: 
21828: 
21829: 
21830:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21831: 
21832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       arvonlisä verodirektiivissä (77 /388/ETY). Suo-
21833: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mella ei ole oikeutta kansallisin päätöksin supis-
21834: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taa direktiivin mukaista veropohjaa tai soveltaa
21835: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       alennettuja verokantoja muihin kuin direktiivis-
21836: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sä mainittuihin tavaroihinja palveluihin. Direk-
21837: n:o 1393:                                            tiivi ei sisällä säännöstä, jonka mukaan tarjoilu-
21838:                                                      palveluihin voitaisiin soveltaa alennettua vero-
21839:           Onko Hallitus tietoinen joukkoruo-         kantaa.
21840:        kailun terveyttä edistävästä merkitykses-         Euroopan unionin komissio on 12.11.1997
21841:        tä, ja                                        antanut neuvostolle tiedonannon (SEK(97)
21842:            mitä mahdollisuuksia on saada jouk-       2089), jonka mukaan jäsenvaltiot voisivat ottaa
21843:        koruokailun arvonlisäveroa alenemaan          rajoitetuksi kokeiluajaksi käyttöön alennetun
21844:        lähitulevaisuudessa?                          verokannan tietyille työvaltaisille palvelualoille.
21845:                                                      Suomi on puoltanut kokeiluaja ilmoittanut mah-
21846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dollisena kokeilukohteena ravintolapalvelut.
21847: vasti seuraavaa:                                     Työministerien neuvosto on kuitenkin eräiden
21848:                                                      jäsenvaltioiden vastustuksen vuoksi 20.11.1998
21849:    Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan veroa        päättänyt, ettei kokeiluun ryhdytä.
21850: suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoimin-          Henkilöstöruokailun painopiste on 1990-lu-
21851: nan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja pal-         vulla siirtynyt yritysten tai yhteisöjen itse järjes-
21852: velujen myynnistä. Joukkoruokailun, kuten esi-       tämästä ruokailusta ulkopuolisten järjestämään
21853: merkiksi henkilöstöruokailun, järjestäminen on       ruokailuun. Henkilöstöravintoloiden ja tarjoil-
21854: tarjoilupalvelun myyntiä, johon sovelletaan          tujen annosten määrässä on havaittu tapahtu-
21855: yleistä 22 prosentin verokantaa. Elintarvikkei-      neen vuonna 1997 vähäistä laskua. Sen sijaan
21856: den myyntiin sovelletaan sen sijaan alennettua 17    erityisesti ulkopuolisten hoitamien henkilöstöra-
21857: prosentin verokantaa. Vain eräät laissa nimen-       vintoloiden lukumäärä ja niiden tarjoamat an-
21858: omaisesti luetellut hyödykkeet on vapautettu ve-     nosmäärät näyttävät kääntyneen vuosina 1997 ja
21859: rosta. Arvonlisäverolaissa verosta on vapautettu      1998 selvään kasvuun. Arvonlisäverotuksen vai-
21860: oppilaitoksessa koulutuksensaajalle myyty tar-       kutusta tähän kehitykseen on kuitenkin vaikea
21861: joilupalvelu, kun tarjoilu tapahtuu koulutuksen      arvioida, sillä samanaikaisesti kotitalouksien os-
21862: yhteydessä ja tarjoilu liittyy tavanomaisesti kou-   tovoima on kasvanut ja työllisyys parantunut.
21863: lutukseen. Tämän mukaisesti esimerkiksi koulu-           Hallitus on tietoinenjoukkoruokailun tärkey-
21864: ruokailu on arvonlisäverotonta.                       destä terveyden edistämisessä. Siksi Hallitus seu-
21865:    Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-          raa tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökul-
21866: pohjan laajuus ja verokannat on säädelty Suo-        masta.
21867: mea sitovasti Euroopan yhteisöjen kuudennessa
21868: 
21869:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
21870: 
21871:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
21872:                                              KK 1393/1998 vp                                             3
21873: 
21874: 
21875: 
21876: 
21877:                                          Tili Riksdagens Talman
21878: 
21879:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        anges i direktivet eller att tillämpa lägre skatte-
21880: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          satser på andra varor och tjänster än de som
21881: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        nämns i direktivet. Direktivet innehåller ingen
21882: man Timo Ihamäki m.fl. undertecknade spörs-             bestämmelse enligt viiken en Iägre skattesats
21883: mål nr 1393:                                            skulle kunna tillämpas på serveringstjänster.
21884:                                                            Europeiska unionens kommission har
21885:           Är Regeringen medveten om bespis-             12.11.1997 tili rådet avlåtit ett meddelande
21886:        ningens hälsofrämjande betydelse, och            (SEK(97)2089), enligt vilket medlemsstaterna
21887:           vilka möjligheter finns det att få mer-       under en begränsad försöksperiod skulle kunna
21888:        värdesskatten på bespisning att sjunka i         tai bruk en lägre skattesats för vissa arbetsinten-
21889:        en nära framtid?                                 siva servicesektorer. Finland har förordat experi-
21890:                                                         mentet och meddelat att det eventuellt skulle
21891:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kunna gälla restaurangtjänster. Rådet (arbets-
21892: anföra följande:                                        marknads- och socialministrarna) har dock, på
21893:                                                         grund av att vissa medlemsstater motsatt sig för-
21894:    Enligt mervärdesskattelagen (150 111993) skall       slaget, 20.11.1998 beslutat att experimentet inte
21895: skatt i princip betalas på all rörelsemässig försälj-   genomförs.
21896: ning av varor och tjänster. Ordnandet av bespis-           Under 1990-talet har tyngdpunkten inom per-
21897: ning, t.ex. personalbespisning, utgör försäljning       sonalbespisningen förflyttats från bespisning
21898: av serveringstjänster, på viiken den allmänna           som företagen eller sammanslutningarna själva
21899: skattesatsen 22 procent tillämpas. På försäljning       ordnar tili bespisning som utomstående ordnar.
21900: av livsmedel tillämpas däremot en lägre skatte-         År 1997 har en lindrig nedgång noterats i fråga
21901: sats, 17 procent. Bara vissa nyttigheter som ut-        om antalet personalrestauranger och serverade
21902: tryckligan uppräknas i lagen är befriade från           portioner. Däremot förefaller i synnerhet antalet
21903: skatt. 1 mervärdesskattelagen har servering tili        personalrestauranger som utomstående sköter
21904: dem som utbildar sig vid en läroinrättning befri-       och antalet portioner som serveras där ha tagit en
21905: ats från skatt, när serveringen sker i samband          tydlig vändning uppåt 1997 och 1998. Det är
21906: med utbildning och normalt anknyter tili utbild-        emellertid svårt att bedöma hur mervärdesbe-
21907: ningen. 1 enlighet med detta är t.ex. skolbespis-       skattningen inverkat på utvecklingen, eftersom
21908: ningen befriad från mervärdesskatt.                     hushållens köpkraft samtidigt har ökat och sys-
21909:    F ör Finland bindande bestämmelser om den            selsättningen förbättrats.
21910: skattebas och de skattesatser som skall tillämpas          Regeringen är medveten om bespisningens be-
21911: vid mervärdesbeskattningen ingår i Europeiska           tydelse för hälsofrämjandet. Regeringen kom-
21912: gemenskapernas sjätte mervärdesskattedirektiv           mer därför att följa med läget ur den synvinkeln
21913: (77/388/EEG). Finland har inte rätt att genom           som spörsmålsställaren avser.
21914: nationella beslut inskränka den skattebas som
21915: 
21916:      Helsingforsden 21 december 1998
21917: 
21918:                                                                               Minister Jouko Skinnari
21919:                                             KK 1394/1998 vp
21920: 
21921: Kirjallinen kysymys 1394
21922: 
21923: 
21924: 
21925: 
21926:                                     Jorma Kukkonen /sd: Valtion ja kirkon vastuunjaosta asiakirjojen
21927:                                        säilyttämisessä
21928: 
21929: 
21930:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21931: 
21932:     Evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat vas-      sa, säilytetään nyt maamme historian kannalta
21933: taavat yksin kirkollisten arkistojen, mukaan lu-       ensiarvoisen tärkeää aineistoa. Eikö valtiolle ja
21934: kien kirkonkirjat liitteineen sekä hallinnolliset ja   kirkolle kuulu yhteinen vastuu tämän materiaa-
21935: taloudelliset asiakirjat, ylläpitämisestä. Niille      lin ja tiedon säilyttämisestä, ennen kuin se on
21936: kuuluvat myös ko. materiaalista huolehtiminen          liian myöhäistä?
21937: ja järjestäminen. Asiakirjojen tulee olla asianmu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21938: kaisestijärjestetytja luetteloidut, kun ne luovute-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21939: taan maakunta-arkistolle. Tähän seurakunnilla          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21940: ei ole tarpeeksi halua eikä resursseja. Koulutus-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21941: tarve näissä asioissa on myös ilmeisen suuri. Vas-
21942: tuunjako valtion ja kansankirkkojen välillä ei ole               Miten Hallitus aikoo huolehtia arvok-
21943: mielestäni selvä. Museoviraston rooli ja tehtävät             kaan historiallisen ja kirkkohistoriallisen
21944: suhteessa kirkkoihin kaipaavat pohdintaa. Suo-                aineiston tallentamisesta ja arkistojen jär-
21945: men arkistolaki ei koske evankelisluterilaista                jestämisestä, ja
21946: kirkkoa, päinvastoin kuin ortodoksista kirkkoa.                  aiotaanko arkistolaki ulottaa koske-
21947:     Seurakuntien arkistoissa ja kirkkoherranvi-               maan myös evankelisluterilaista kirkkoa?
21948: rastoissa,joskus myös hyvin puutteellisissa olois-
21949: 
21950:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1998
21951: 
21952:                                           Jorma Kukkonen /sd
21953: 
21954: 
21955: 
21956: 
21957: 280043
21958: 2                                          KK 1394/1998 vp
21959: 
21960: 
21961: 
21962: 
21963:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21964: 
21965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ja seurakuntien arkistoon kuuluvia asiakirjoja
21966: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         voidaan kirkkovaltuuston tai seurakuntaneu-
21967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voston suostumuksella tallettaa yleisarkistoon.
21968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma            Voimassa olevan arkistolain (831/1994) 14 §:n
21969: Kukkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mukaan Kansallisarkisto ja maakunta-arkisto
21970: n:o 1394:                                             voivat erillisen sopimuksen perusteella ottaa vas-
21971:                                                       taan myös muiden arkistonmuodostajien kuin
21972:           Miten Hallitus aikoo huolehtia arvok-       viranomaisten pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja.
21973:        kaan historiallisen ja kirkkohistoriallisen    Evankelisluterilaisten seurakuntien arkistot ovat
21974:        aineiston tallentamisesta ja arkistojen jär-   juuri tällaisia arkistoja. Maakunta-arkistot ovat-
21975:        jestämisestä, ja                               kin olleet valmiita ottamaan vastaan kaikki mai-
21976:           aiotaanko arkistolaki ulottaa koske-        nittua aikarajaa vanhemmat kirkonarkistot.
21977:        maan myös evankelisluterilaista kirkkoa?       Suurta osaa kirkonarkistojen tällaisista osista
21978:                                                       säilytetään jo nyt maakunta-arkistoissa. Seura-
21979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuntien arkistotoimen hoidon edistämiseksi
21980: vasti seuraavaa:                                      maakunta-arkistot ovat järjestäneet kursseja ja
21981:                                                       koulutustilaisuuksia, jotka on erityisesti suun-
21982:     Evankelisluterilaisen kirkon arkistoista sää-     nattu seurakuntien arkistonhoidosta vastaavalle
21983: detään kirkkolaissa. Voimassa olevan kirkkolain       henkilökunnalle.
21984: (1054/1993) 16 luvun 3 §:n mukaan kirkkohalli-           Valmisteltaessa voimassa olevaa arkistolakia
21985: tus antaa tarkemmat määräykset kirkonkirjojen         (831/1994) kiinnitettiin huomiota evanke1is-
21986: ja seurakunnan arkistoon kuuluvien asiakirjojen       1uterilaisen kirkon arkistojen merkitykseen osa-
21987: järjestämisestä, säilyttämisestä sekä hävittämi-      na kansallista kulttuuriperintöä. Hallituksen esi-
21988: sen edellytyksistä. Kirkkohallitus on vuonna          tyksessä arkistolaiksi (HE 187/1993 vp) todettiin,
21989: 1985 vahvistanut evankelisluterilaisten seura-        että tarkoituksena on kuitenkin selvittää, tulisi-
21990: kuntien arkistosäännön, jota on eräin osin täy-       ko arkistolain soveltamisalue ulottaa myös evan-
21991: dennetty keväällä 1995. Vaikka arkistolaki ei         kelisluterilaisen kirkon arkistoihin näiden arkis-
21992: ulotu koskemaan evankelisluterilaista kirkkoa,        tojen keskeisen kulttuurimerkityksen vuoksi.
21993: on voimassa oleva seurakuntien arkistosääntö              Kysymystä evankelisluterilaisen kirkon arkis-
21994: kirkkohallituksesta saadun tiedon mukaan laa-         tonmuodostajien saamisesta arkistolain piiriin
21995: dittu arkistolain pohjalta.                           on käsitelty arkistolaitoksen johdon ja kirkko-
21996:     Kirkkolain 19luvun 1 §:n mukaan tuomioka-         hallituksen edustajien välisissä neuvotteluissa.
21997: pitulit hoitavat kussakin hiippakunnassa kirkol-      Kirkkohallituksen asettama arkistotoimikunta,
21998: lista hallintoa ja toimintaa. Piispantarkastusten     jonka päätehtävänä on arkistosääntöjen laatimi-
21999: yhteydessä tarkistetaan myös seurakunnan              nen evankelisluterilaisen kirkon arkistonmuo-
22000: kirkkoherranvirasto ja arkisto niin toiminnan         dostajille ja jossa on edustajia myös Kansallisar-
22001: kuin fyysisten tilojen osalta. Kirkonarkistojen       kistosta, on saanut kirkkohallitukselta tehtäväk-
22002: hoidosta vastaa seurakunnan kirkkoherra. Seu-         seen myös selvittää, mitä toimenpiteitä tarvittai-
22003: rakuntien arkistosääntö edellyttää, että seura-       siin ja mitä seurauksia olisi siitä, että myös evan-
22004: kunnasssa nimetään arkistonhoidon vastuuhen-          kelisluterilaisen kirkon arkistoista säädettäisiin
22005: kilö.                                                 arkistolailla. Kansallisarkistosta saadun selvi-
22006:     Kirkkolain 16 luvun 3 §:ssä säädetään, että       tyksen mukaan arkistolain ulottaminen koske-
22007: vanhoja kirkonkirjoja ja seurakunnan muita            maan evankelisluterilaisen kirkon arkistoja edel-
22008: asiakirjoja voidaan tallettaa yleisarkistoon ja       lyttäisi myös kirkkolain muuttamista.
22009: kirkkojärjestyksen (1 05511993) 5 §:ssä sääde-           Opetusministeriön käsityksen mukaan ei ole
22010: tään, että sataa vuotta vanhempia kirkonkirjoja       tarkoituksenmukaista laatia kirkonarkistoja
22011:                                           KK 1394/1998 vp                                          3
22012: 
22013: koskevia suunnitelmia ennen kuin kirkkohalli-        tamisella koskemaan evankelisluterilaisen kir-
22014: tuksen asettama arkistotoimikunta on tehnyt          kon arkistonmuodostajia tulee olemaan, ja niistä
22015: kirkkohallitukselle esityksen niistä kustannus- ja   toimenpiteistä, joita tämän johdosta tarvitaan.
22016: muista vaikutuksista, joita arkistolain ulot-
22017: 
22018:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998
22019: 
22020:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
22021: 4                                           KK 1394/1998 vp
22022: 
22023: 
22024: 
22025: 
22026:                                          Tili Riksdagens Talman
22027: 
22028:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kyrkofullmäktiges eller församiingsrådets sam-
22029: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-         tycke kan deponeras i ett allmänt arkiv. Eniigt
22030: Iem av statsrådet översänt föijande av riksdags-       14 § i gällande arkiviag (831 /1994) kan Riksarki-
22031: man Jorma Kukkonen undertecknade skriftliga            vet och Iandsarkiven på basis av ett särskiit avtai
22032: spörsmåi nr 1394:                                      även ta emot sådana handiingar från andra ar-
22033:                                                        kivbiidare än myndigheter som skall förvaras
22034:           På viiket sätt avser Regeringen sörja        varaktigt. De evangeiisk-Iutherska församiingar-
22035:        för att värdefullt historiskt och kyr-          nas arkiv är just sådana arkiv. Landsarkiven har
22036:        kohistorisktmateriai tas tili vara och ord-     varit beredda att ta emot alla kyrkoarkiv som
22037:        nas i arkiv, och                                överskrider nämnda tidsgräns. En stor andei av
22038:           har man för avsikt att utsträcka arkiv-      sådana deiar av kyrkoarkiven förvaras redan nu
22039:        Iagen att gälla också den evangeiisk-Iuth-      i Iandsarkiven. För att främja skötsein av arkiv-
22040:        erska kyrkan?                                   väsendet i församlingarna har Iandsarkiven ord-
22041:                                                        nat kurser och utbiidningsdagar som särskilt rik-
22042:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          tar sig tili denpersonai som svarar för skötsein av
22043: anföra föijande:                                       arkiven i församlingarna.
22044:                                                            Vid beredningen av nuvarande arkiviag (831/
22045:    Om den evangeiisk-Iutherska kyrkans arkiv           1994) fåstes uppmärksamhet vid den betydeise
22046: bestäms i kyrkoiagen. Enligt 16 kap. 3 § i gällan-     den evangeiisk-Iutherska kyrkans arkiv har i
22047: de kyrko1ag (1054/1993) meddeiar kyrkostyrei-          egenskap av nationellt kuiturarv. 1 regeringens
22048: sen närmare föreskrifter om ordnande och upp-          proposition med försiag tili arkiviag (RP 187/
22049: bevaring samt om förutsättningarna för förstö-         1993 rd) konstaterades att avsikten dock är att
22050: rande av kyrkböcker och andra hand1ingar som           utreda möjligheterna att utsträcka arkiviagens
22051: hör tili församlingens arkiv. Kyrkostyreisen fast-     tiliämpningsområde också tili den evangeiisk-
22052: ställde 1985 en arkivstadga för de evangeiisk-         Iutherska kyrkans arkiv på grund av dessa arkivs
22053: Iutherska församiingarna. Arkivstadg~n kom-            stora ku1turella betyde1se.
22054: pietterades tili vissa de1ar våren 1995. Aven om           Frågan om huruvida arkivbi1darna inom den
22055: arkiviagen inte utsträcks tili att gälla den evange-   evangeiisk-Iutherska kyrkan borde omfattas av
22056: Iisk-Iutherska kyrkan, har gällande arkivstadga        arkiviagen har behand1ats vid överläggningar
22057: för församiingarna, eniigt uppgift från kyrkosty-      mellan Iedningen för arkivverket och företrädare
22058: reisen, sammanställts utgående från arkiviagen.        för kyrkostyreisen. En av kyrkostyreisen tillsatt
22059:     Enligt 19 kap. 1 § omhänderhar domkapitlet         arkivkommission, vars huvudsakiiga uppgift är
22060: den kyrkiiga förvaltningen och verksamheten i          att utarbeta arkivbestämmeiser för arkivbiidarna
22061: stiftet. 1 samband med biskopsvisitationerna           i evangelisk-Iutherska kyrkan och i viiken även
22062: granskas också församiingens pastorsexpedition         ingår företrädare för Riksarkivet, har av kyrko-
22063: och arkiv både i fråga om verksamheten och de          styreisen även fått i uppgift att utreda viika åtgär-
22064: fysiska Iokaierna. Församiingens kyrkoherde            der som skulle behövas och viika föijderna skulle
22065: svarar för skötsein av kyrkoarkiven. Församling-       bii om också den evangeiisk-Iutherska kyrkans
22066: arnas arkivstadga förutsätter att det utses en per-    arkiv regierades genom arkiviagen. Eniigt en ut-
22067: son med ansvar för arkivskötsein i församiingen.       redning av Riksarkivet skulle en utvidning av
22068:    1 16 kap. 3 § kyrkoiagen bestäms att gamia          arkiviagen så att den omfattar arkiven i den
22069: kyrkböcker och övriga handlingar i församiing-         evangeiisk-Iutherska kyrkan även förutsätta en
22070: ens arkiv kan deponeras i allmänna arkiv och i 16      ändring av kyrkoiagen.
22071: kap. 5 § kyrkoordningen (1055/1993) att kyrk-              Enligt undervisningsministeriets uppfattning
22072: böcker och handiingar som hör tili församlingens       är det inte ändamåiseniigt att göra upp pianer för
22073: arkiv och som är äidre än etthundra år med             kyrkoarkiven innan den av kyrkostyreisen tillsat-
22074:                                        KK 1394/1998 vp                                            5
22075: 
22076: ta arkivkommissionen har lagt fram ett förslag   kivlagen tili att gälla arkivbildarna i evangelisk-
22077: för kyrkostyrelsen om de kostnadsverkningar      lutherska kyrkan kommer att ha och om de åt-
22078: och andra verkningar som en utvidgning av ar-    gärder som blir nödvändiga på grund av detta.
22079: 
22080:     Helsingforsden 30 december 1998
22081: 
22082:                                                    Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
22083:                                            KK 1395/1998 vp
22084: 
22085: Kirjallinen kysymys 1395
22086: 
22087: 
22088: 
22089: 
22090:                                    Annika Lapintie /vas: Perusparannuslainojen koroista
22091: 
22092: 
22093:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22094: 
22095:    Asuntokannan kunnon ylläpitäminen on tär-          lailla (1482/1992) kolmesta kahdeksaan prosent-
22096: keää yhteisen elinympäristömme viihtyisyyden ja       tiin. Tätä perusteltiin silloin muun muassa tar-
22097: terveellisyyden takia mutta myös kulttuurisista       peella pienentää valtion subventioastetta 60 pro-
22098: syistä. On huolehdittava siitä, että asuminen ei      sentista 20 prosenttiin. Näiden lainojen korkoa
22099: aiheuta terveyshaittoja. Yhtä tärkeää on pitää        pidettiin liian alhaisena verrattuna yleiseen kor-
22100: huolta siitä, että asuntorakentamisen eri aika-       kotasoon.
22101: kaudet, elämänvaiheemme, näkyvät kulttuuri-               Joukko elinympäristöstämme hyvin huolehti-
22102: maisemassamme. On siis syytä suosia korjausra-        via ihmisiä maksaa nyt liian korkeaa korkoa
22103: kentamista.                                           perusparannuslainastaan.
22104:    Ensi vuoden talousarviossa todetaan, että              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22105: korjausrakentamisessa omistajien vastuuta lisä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22106: tään ja pyritään ohjaamaan korjauksia raskaista       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22107: vaiheittaisiin, kevyempiin ja oikea-aikaisiin kor-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22108: jauksiin. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen,
22109: että rangaistaisiin niitä, jotka haluavat huolehtia             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22110: elin ympäristöstään.                                         ryhtyä kohtuullistaakseen näiden pitkä-
22111:    Edellinen hallitus teki juuri näin. Pitkäaikais-          aikaisten perusparannuslainojen koron?
22112: ten perusparannuslainojen korkoa korotettiin
22113: 
22114:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
22115: 
22116:                                          Annika Lapintie /vas
22117: 
22118: 
22119: 
22120: 
22121: 280043
22122: 2                                         KK 1395/1998 vp
22123: 
22124: 
22125: 
22126: 
22127:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22128: 
22129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dessa. Lainoja myönnettiin vain vuosina 1994---
22130: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        1996.
22131: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Vuokrataloille on 1 päivästä tammikuuta
22132: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika           1991 lähtien voitu myöntää peruskorjaus- ja pe-
22133: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       rusparannuslainaa ns. vuosimaksulainana asun-
22134: n:o 1395:                                            totuotantolain muutoksen (1185/1990) 6 §:n 4
22135:                                                      momentinja myöhemmin aravalain 13 §:n 1 mo-
22136:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mentin 5 kohdan mukaan. Pitkäaikaisen perus-
22137:        ryhtyä kohtuullistaakseen näiden pitkä-       parannuslainan korko määräytyy arava-asetuk-
22138:        aikaisten perusparannuslainojen koron?        sen 37 §:n 2 momentin tai yhdistetyn lainan olles-
22139:                                                      sa kyseessä arava-asetuksen 38 §:n nojalla. Korot
22140:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaihtelevat kuluttajahintaindeksin muutoksen ja
22141: vasti seuraavaa:                                     talon iän perusteella 1,1 prosentista 5,1 prosent-
22142:                                                      tiin 1 päivästä maaliskuuta 1999lähtien.
22143:    Asuntojen perusparantamisesta annetun lain            Pankkien myöntämien asuntoluottojen korot
22144: (3411979) perusteella on myönnetty pitkäaikaisia     vaihtelevat sen mukaan, mihin korkoperustee-
22145: perusparannuslainoja sekä yksityisille henkilöil-    seen lainan korko on sidottu. Suomen Pankin
22146: le että vuokrataloyhteisöille samanlaisilla laina-   tilastokatsauksen (Rahoitusmarkkinat) 12/1998
22147: ehdoilla. Lain 9 §:n 2 momentin mukaan pitkäai-      mukaan kotitalouksille myönnettyjen vanhojen
22148: kaisen perusparannuslainan korko oli kolme           asuntoluottojen korot vaihtelevat 5,63 prosentis-
22149: prosenttia ja laina-aika 20 vuotta.                  ta 8,22 prosenttiin. Matalin korko on peruskor-
22150:    Vuonna 1992 asuntojen perusparantamisesta         koon sidotuissa ja korkein viiden vuoden mark-
22151: annetun lain 9 §:n 2 momenttia muutettiin (1482/     kinakorkoon sidotuissa koroissa. Kaikkien van-
22152:  1992) siten, että pitkäaikaisen perusparannuslai-   hojen asuntoluottojen keskikorko on 5,82 pro-
22153: nan korko nostettiin kahdeksaan prosenttiin.         senttia.
22154: Lain muutosta sovellettiin lain voimaantulonjäl-         Perusparannuslainojen korkoa tulisi korkota-
22155: keen myönnettyihin lainoihin eli niihin, jotka       soa arvioitaessa verrata sellaisten lainojen kor-
22156: myönnettiin 1 päivänä tammikuuta 1993 tai sen        koihin, joiden korko on sidottu perusteeseen,
22157: jälkeen.                                             joka pysyy pitkään samana. Tällaisia ovat esi-
22158:    Asuntojen perusparantamisesta annetun lain        merkiksi vanhojen asuntoluottojen 3 tai 5 vuo-
22159: 9 §:n 3 momentin mukaan valtioneuvosto voi           den markkinakorkoon sidotut korot, jotka ovat
22160: asumiskustannusten tasoittamiseksi muuttaa           keskimäärin 6, 72 ja 8,22 prosenttia.
22161: sekä lyhytaikaisen että pitkäaikaisen peruspa-           Suomen Pankin tilaston mukaan voittoa ta-
22162: rannuslainan korkoa. Valtioneuvosto on alenta-       voittelemattomalle yhteisölle myönnettyjen van-
22163: nutkin päätöksellään (1590/1993) jo vuonna           hojen luottojen korko on keskimäärin 5,28 pro-
22164: 1993 niiden pitkäaikaisten perusparannuslaino-       senttia.
22165: jen korkoa, jotka on myönnetty vuonna 1993.              Sekä yksityishenkilöille että vuokrataloyhtei-
22166: Korko alennettiin kuuteen prosenttiin 1 päivästä     söille myönnettyjen perusparannuslainojen ko-
22167: tammikuuta 1994 lukien. Tämä korko on edel-          rot vastaavat melko hyvin pankkien myöntämien
22168: leen voimassa vuonna 1993 tai myöhemmin              vastaavanlaisten luottojen korkotasoa.
22169: myönnetyissä pitkäaikaisissa perusparannuslai-           Lainansaajan joutuessa taloudellisiin vai-
22170: noissa.                                              keuksiin kunnilla on mahdollisuus yksittäista-
22171:    Aravalain (1189/1993) 7 §:n 1 momentin 5          pauksissa lykätä perusparannuslainan korkoa ja
22172: kohdan mukaan 1 päivästä tammikuuta 1994             lyhennystä.
22173: lähtien yksityishenkilölle on voitu myöntää ara-         Aravalain 46 §:n 1 momentin mukaan kunta
22174: valaina omakotitalon perusparantamista varten.       voi lainansaajan hakemuksesta myöntää mm.
22175: Arava-asetuksen (158711993) 27 §:n 2 momentin        asuntojen perusparantamisesta annetun lain no-
22176: mukaan lainan korko on kuusi prosenttia vuo-         jalla myönnetyn perusparannuslainan korkojen
22177:                                             KK 1395/1998 vp                                             3
22178: 
22179: ja lyhennysten maksamiseen lykkäystä enintään          hentumiseen ja asukasrakenteen monipuolistu-
22180: 10 vuotta enimmäislaina-aikaa pidentämättä ja          miseen.
22181: valtion talousarviossa vuosittain vahvistetun              Enimmäislainamäärän ylittäminen on perus-
22182: enimmäismäärävaltuuden rajoissa. Käytännös-            teltua myös silloin, kun talon korjauksella ediste-
22183: sä lykkäyksen pituus vaihtelee viidestä kymme-         tään vanhusten ja vammaisten mahdollisuutta
22184: neen vuoteen. Hallitus on esittänyt vuoden 1999        itsenäiseen asumiseen esimerkiksi poistamalla lii-
22185: talousarvioesityksessä varattavaksi valtuutta tä-      kuntaesteitä ja rakentamalla hissejä. Myös sil-
22186: hän tarkoitukseen 15 miljoonaa markkaa.                loin, kun opiskelijoille tarkoitettuja soluasuntoja
22187:     Lisäksi on muistettava, että perusparannuslai-     muutetaan nykyistä asuntokysyntää vastaaviksi,
22188: nan saaneet yksityishenkilöt voivat vähentää ve-       voidaan enimmäislainamäärä ylittää.
22189: rotuksessaan lainan korkoja samoin kuin pank-             Yksityishenkilöille ei enää ole vuodesta 1997
22190: kien myöntämien asuntoluottojen korkojakin.            lähtien myönnetty aravalain nojalla perusparan-
22191:     Valtion vuoden 1999 talousarvioesityksessä         nuslainoja. Vanhusten ja vammaisten asuntojen
22192: ehdotetaan, että korjausrakentamisessa omista-         korjaamiseen myönnetään edelleen korjausavus-
22193: jien vastuuta lisätään ja pyritään ohjaamaan kor-      tuksia sosiaalisin perustein. Korjausavustus on
22194: jaustoimintaa raskaista korjauksista vaiheittai-       osa korjaustoimenpiteiden rahoituksesta. A vus-
22195: siin, kevyempiin ja oikea-aikaisiin korjauksiin.       tusta osarahoituksena käyttäen on esimerkiksi
22196: Kiinteistönomistajien tavoitteena tulisi olla jat-     vanhustalouden omakotitaloon rakennettu sani-
22197: kuva, systemaattinen rakennusten kunnon seu-           teettitilat, jotka aikaisemmin ovat sijainneet ul-
22198: ranta ja kunnossapito sekä vaiheittain tapahtu-        korakennuksissa. Avustusta em. tarkoitukseen
22199:  vat korjaukset. Ympäristöministeriön Remontti-        on voinut saada enintään 40 prosenttia hyväksy-
22200:  ohjelmassa vuosina 1992-1996 on luotu välinei-        tyistä korjauskustannuksista ja erityisestä syystä
22201: tä, jotka tukevat pitkäjänteistä ja systemaattista     enintään 70 prosenttia. Vuoden 1999 korjaus-
22202:  elinkaariajattelun mukaista kiinteistönpitoa.         avustusten myöntämisvaltuudeksi valtion ta-
22203:     Tätä tarkoitusta varten valtioneuvosto on          lousarvioesityksessä on ehdotettu 240 miljoonaa
22204:  päätöksellään (740/1998) alentanut vuokratalo-        markkaa.
22205:  yhteisöille myönnettävien perusparannuslaino-            Kuten edellä on todettu, yksityishenkilöille
22206: jen asuinneliömetriä kohden laskettuja markka-         myönnettyjen perusparannuslainojen korot ovat
22207:  määräisiä enimmäismääriä verrattuna nykyisiin         samalla tasolla kuin pankkien kotitalouksille
22208: enimmäismääriin 1 päivästä tammikuuta 1999             myöntämien sellaisten vanhojen asuntoluottojen
22209:  lukien. Perusparannuslainaa myönnetään pää-           korot, joiden korot on sidottu pitkäaikaiseen ja
22210:  sääntöisesti vasta, kun rakennuksen valmistumi-       vakaaseen korkoperusteeseen. Myös vuokrata-
22211:  sesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut      loyhteisöille myönnettyjen perusparannuslaino-
22212:  20 vuotta. Perusparannuslainaa voidaan myön-          jen korot vastaavat pankkien vastaavanlaisten
22213:  tää myös nuorempien talojen korjaamiseen sil-         luottojen korkotasoa. Perusparannuslainojen
22214:  loin, kun se on tarpeen terveyshaittaa aiheutta-      enimmäismäärien alentaminen tulee johtamaan
22215:  van tai korjaamattoman talon rakenteita vaaran-       elinkaariajattelun mukaisiin jatkuviin ja oikea-
22216:  tavan vaurion korjaamiseksi.                          aikaisiin korjauksiin sekä raskaat ja massiiviset
22217:     Joissakin erityistapauksissa haluttiin säilyttää   kertakorjaukset tulevat vähenemään. Tämä vai-
22218:  perusparannuslainan määrä entiseen tapaan kor-        kuttaa myös vuokralaisten maksamiin vuokriin
22219:  keana, koska niissä on tarpeen lainaittaa tavallis-   siten, että perusparannusten aiheuttamat suuret
22220:  ta kalliimpia tai mittavampia korjauksia. Tällai-     kertakorotukset tulevat vähitellen jäämään ko-
22221:  nen syy on esimerkiksi silloin, kun lähiöalueella     konaan pois ja jatkuvien oikea-aikaisten kor-
22222:  sijaitsevan asuinrakennuksen perusparantami-          jausten johdosta korotukset ovat kohtuullisia.
22223:  sella on vaikutusta koko alueen arvostuksen ko-
22224: 
22225:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
22226: 
22227:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
22228: 4                                             KK 1395/1998 vp
22229: 
22230: 
22231: 
22232: 
22233:                                            Tili Riksdagens Talman
22234: 
22235:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              mom. 5 punkten. Räntan pä ett Iängfristigt om-
22236: anger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande               byggnadsiän bestäms eniigt 37 § 2 mom. arava-
22237: mediem av statsrädet översänt föijande av riks-           förordningen eller, i fräga om ett sammansiaget
22238: dagsman Annika Lapintie undertecknade skrift-             Iän, enligt 38 § aravaförordningen. Räntorna va-
22239: Iiga spörsmäi nr 1395:                                    rierar enligt konsumentprisindexet och husets äi-
22240:                                                           der mellan I,1 och 5,1 procent frän den 1 mars
22241:            Viika ätgärder ämnar Regeringen vid-           1999.
22242:         ta för att göra räntan pä dessa Iängfristiga         Räntorna pä de bostadsiän som bankerna be-
22243:         ombyggnadsiän skäiig?                             viijar varierar beroende pä viiken grund som
22244:                                                           Iäneräntan baseras pä. Eniigt Finiands Banks
22245:   Som svar pä detta spörsmäi fär jag vördsamt             statistiska översikt (Rahoitusmarkkinat) 12/
22246: anföra föijande:                                          1998 varierar räntorna pä de gamia bostadsiän
22247:                                                           som beviijats hushällen mellan 5,63 procent och
22248:    Pä basis av Iagen om grundförbättring av bo-           8,22 procent. Den Iägsta räntan betaias, om den
22249: städer (3411979) har Iängfristiga ombyggnadsiän           är bunden tili grundräntan, den högsta, om den
22250: beviijats säväi privatpersoner som hyreshussam-           är bunden tili marknadsräntan under fem är.
22251: fund pä Iikadana Iänevillkor. Eniigt Iagens 9 § 2         Medeiräntan för alla gamia bostadsiän är 5,82
22252: mom. var räntan päde Iängfristiga grundförbätt-           procent.
22253: ringsiänen tre procent och Iänetiden 20 är.                  Räntan pä ombyggnadsiänen borde, dä vi ta-
22254:    Ar I992 ändrades Iagens 9 § 2 mom. (I482/              Iar om räntenivän, jämföras med räntorna på
22255: 1992) sä, att räntan pä de Iängfristiga ombygg-           sädana Iän vars ränta är bunden till en grund som
22256: nadsiänen höjdes till ätta procent. Lagändringen          Iänge förbiir densamma. Sådana är t.ex. de rän-
22257: gällde Iän som beviijats efter att Iagen trätt i kraft,   tor pä gamia bostadsiän som bundits till mark-
22258: dvs. den tillämpades pä Iän som beviijades den I          nadsräntan för tre eller fem år, viiket i genomsnitt
22259: januari I993 eller därefter.                              biir 6, 72 och 8,22 procent.
22260:    Enligt 9 § 3 mom. Iagen om grundförbättring               Eniigt Finiands Banks statistik är den genom-
22261: av bostäder kan statsrädet ändra räntan pä bäde           snittiiga räntan på Iän som beviijats samfund som
22262: kortfristiga och Iängfristiga grundförbättrings-          inte eftersträvar ekonomisk vinning 5,28 pro-
22263: Iän i syfte att jämna ut boendekostnaderna.               cent.
22264: Statsrädet har ocksä sä tidigt som är I993 (I590/            Räntorna på de ombyggnadsiån som beviijats
22265: 1993) sänkt räntan pä de Iängfristiga grundför-           privatpersoner och hyreshussamfund motsvarar
22266: bättringsiän som beviijades är I993. Räntan               rätt väi räntenivån för motsvarande Iän som ban-
22267: sänktes till sex procent frän den I januari I994.         kerna beviijat.
22268: Denna ränta gäller alltjämt för de Iängfristiga              Dä en Iäntagare räkar i ekonomiska svårighe-
22269: ombyggnadsiän som beviijats är 1993 eller däref-          ter har kommunerna möjiighet att i enstaka fall
22270: ter.                                                      uppskjuta räntan och amorteringen pä ett om-
22271:    Eniigt aravaiagens (1189/1993) 7 § I mom. 5            byggnadsiån.
22272: punkten har privatpersoner frän den I januari                Eniigt aravaiagens 46 § 1 mom. kan en kom-
22273: 1994 kunnat beviijas aravaiän för ombyggnad av            mun pä ansökan av en Iåntagare beviija högst IO
22274: ett egnahemshus. Eniigt aravaförordningens                års uppskov i betainingen av räntor och amorte-
22275: (1587/1993) 27 § 2 mom. är räntan pä Iänet sex            ringar pä ett ombyggnadsiän som beviijats eniigt
22276: procent i äret. Sädana Iän beviijades bara ären           Iagen om grundförbättring av bostäder, utan att
22277:  I994-1996.                                               föriänga maximiiånetiden och inom ramarna för
22278:    Hyreshus har frän den I januari I99I kunnat            de maximibefogenheter som årligen fastställs i
22279: beviijas grundreparations- och grundförbätt-              statsbudgeten. I praktiken varierar tiden för det-
22280: ringsiän säsom sä kallat annuitetsiän eniigt 6 § 4        ta uppskov från fem tili tio år. Regeringen har i
22281: mom. i den ändrade Iagen om bostadsproduktion             budgetförsiaget för år 1999 föresiagit att I5 mil-
22282: (1185/1990) och senare eniigt aravaiagens 13 § 1          joner mark skall reserveras för detta ändamäl.
22283:                                             KK 1395/1998 vp                                             5
22284: 
22285:    Dessutom bör man komma ihåg att de privat-          kappade får större möjligheter att bo självstän-
22286: personer som fått ombyggnadslån har rätt att i         digt tili exempel genom att rörelsehinder avlägs-
22287: beskattningen dra av räntorna på lånet på sam-         nas och hissar installeras. Också då vissa typer av
22288: ma sätt som räntorna på bostadslån som banker-         bostäder avsedda för studerande byggs om så att
22289: na beviljat.                                           de motsvarar den nuvarande efterfrågan på bo-
22290:    1 1999 års budgetförslag föreslås att ägarnas       städer kan man överskrida maximilånebeloppet.
22291: ansvar för ombyggnad skall ökas och att repara-           Privatpersoner har inte sedan år 1997 beviljats
22292: tionsverksamheten successivt skall styras från         ombyggnadslån med stöd av aravalagen. För re-
22293: tung ombyggnad tili lättare reparationer med           paration av åldringars och handikappades bostä-
22294: korrekt tidläggning. Fastighetsägarna borde            der beviljas alltjämt reparationsbidrag på sociala
22295: sträva efter att kontinuerligt och systematiskt        grunder. Reparationsbidragen är en del av finan-
22296: undersöka byggnadernas skick och hålla dem i           sieringen av ombyggnaden. Då detta bidrag an-
22297: stånd genom reparationer i flera skeden. Miljö-        vänds som delfinansiering har man tili exempel i
22298: ministeriets ROT-program (reparation ombygg-           ett egnahemshus där det bor åldringar byggt in
22299: nad tillbyggnad) åren 1992-1996 har resulterat i       sanitetsutrymmen som tidigare funnits i uthus.
22300: hjä1pmedel som stöder ett långsiktigt och syste-       Bidraget för sådana ändamål uppgår tili högst 40
22301: matiskt livscykeltänkande i fastighetsvården.          procent av de godkända reparationskostnaderna
22302:    För detta ändamål har statsrådet genom sitt         och av särskilda skäl tili högst 70 procent. 1 1999
22303: beslut (740/1998) från den 1 januari 1999 sänkt        års budgetförslag har befogenheten att bevilja
22304: maximibeloppen i mark per kvadratmeter för             reparationsbidrag föreslagits uppgå tili 240 mil-
22305: ombyggnadslån som beviljas hyreshussamfund,            joner mark.
22306: jämfört med de nuvarande maximibeloppen.                  Så som tidigare konstaterats ligger räntorna
22307: Ombyggnadslån beviljas i regel inte förrän det         på ombyggnadslån som beviljats privatpersoner
22308: har gått 20 år sedan byggnaden blev fårdig eller       på samma nivå som räntorna på sådana gamla
22309: en omfattande ombyggnad gjordes. Ombygg-               bostadslån som bankerna beviljat hushållen där
22310: nads1ån kan också beviljas för reparation av nya-      räntorna är bundna tili en varaktig och stabil
22311: re hus i sådana fall där det krävs för att reparera    grund. Också räntorna på de ombyggnadslån
22312: en skada som orsakar hälsoolägenheter eller som        som beviljats hyreshussamfund motsvarar ränte-
22313: utan ombyggnad äventyrar strukturerna.                 nivån för bankernas motsvarande lån. Då maxi-
22314:    1 vissa särskilda fall ville man på tidigare sätt   mibeloppen för ombyggnadslånen sänks kom-
22315: bibehålla ombyggnads1ån tili ett högt belopp,          mer reparationerna att vara kontinuerliga och
22316: eftersom de kan behövas för lån tili dyrare eller      rätt tidlagda i enlighet med livscykeltänkandet,
22317: mer omfattande reparationer än vanligt. Detta          och de tunga och massiva engångsreparationerna
22318: kan tili exempel vara fallet då ombyggnad av ett       kommer att minska. Detta inverkar också på de
22319: bostadshus i en förort kan inverka på att upp-         hyror som hyresgäster betalar så att de stora
22320: skattningen av hela området ökar och boende-           engångshöjningar som ombyggnad orsakar så
22321: strukturen blir mångsidigare.                          småningom faller bort helt och hållet, och höj-
22322:    Det kan också vara motiverat att överskrida         ningarna på grund av kontinuerliga och rätt tid-
22323: maximilånebeloppet i sådana fall då ombyggna-          lagda reparationer blir skäliga.
22324: den av huset bidrar tili att åldringar och handi-
22325: 
22326:      Helsingforsden 18 december 1998
22327: 
22328:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
22329: 1
22330: 1
22331: 1
22332:     1
22333:     1
22334:     1
22335:         1
22336:         1
22337:         1
22338:             1
22339:             1
22340:             1
22341:                 1
22342:                 1
22343:                 1
22344:                     1
22345:                     1
22346:                     1
22347:                         1
22348:                         1
22349:                         1
22350:                             1
22351:                             1
22352:                             1
22353:                                 1
22354:                                              KK 1396/1998 vp
22355: 
22356: Kirjallinen kysymys 1396
22357: 
22358: 
22359: 
22360: 
22361:                                     Helena Vartiainen /sd: Vuokraajan etuoikeudesta lunastaa tontti
22362: 
22363: 
22364: 
22365:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22366: 
22367:    Vuokratontille rakennetun rakennuksen -              tin vuokranantaja on myymässä tonttiaja vuok-
22368: tai loma-asuunonkin - omistajan oikeusturva             rasuhde on yhtäjaksoisestijatkunut 10-20 vuot-
22369: on nykyisessä lainsäädännössä riittämätön siinä         ta tai enemmän. Koska vuokralaisella olisi vain
22370: tapauksessa, että vuokranantaja haluaa pitkän           etuosto-oikeus yhdessä sovittuun hintaan, vuok-
22371: vuokra-ajan päätyttyä myydä tontin, mutta ei            ranantaja ei kärsisi minkäänlaista vahinkoa.
22372: halua myydä sitä vuokraajalle.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22373:    Tämäntyyppisiä tilanteita on maassamme hy-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22374: vin paljon ja usein niissä on myös suullisesti sovit-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22375: tu lunastus- tai etuosto-oikeudesta, mikäli vuok-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22376: ranantaja haluaisi myydä kyseisen maa-alueen.
22377: Kun vuokrasuhde on kestänyt 20-30 vuotta, on                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22378: vaikeaa edes muistaa täsmällisesti, mitä on sovit-             ryhtyä vuokralaisen oikeudenmukaisen
22379: tu, saati sitten näyttää se toteen.                            kohtelun turvaamiseksi niin, että vuokra-
22380:    Tämän vuoksi olisi perusteltua muuttaa lain-                lainen saisi etuosto-oikeuden vuokraa-
22381: säädäntöä siten, että tontin vuokralaisella on                 maansa tonttiin?
22382: etuoikeus ostaa tontti omakseen silloin, kun ton-
22383: 
22384:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998
22385: 
22386:                                     Helena Vartiainen /sd
22387: 
22388: 
22389: 
22390: 
22391: 280043
22392: 2                                          KK 1396/1998 vp
22393: 
22394: 
22395: 
22396: 
22397:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22398: 
22399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksessä on kuvailtu tilannetta, jossa
22400: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kiinteistön omistaja vuokrasuhteen päättyessä
22401: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       aikoo myydä vuokra-alueen, mutta ei ole halu-
22402: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena           kas myymään sitä vuokramiehelle. Tällaisia ti-
22403: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       lanteita varten ehdotetaan, että vuokramiehellä
22404: n:o 1396:                                             olisi etuosto-oikeus. Käytännössä lienee kuiten-
22405:                                                       kin harvinaista, että kiinteistön omistaja kieltäy-
22406:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tyisi tekemästä kauppaa vuokramiehen kanssa,
22407:        ryhtyä vuokralaisen oikeudenmukaisen           jos tämä on valmis tekemään kaupan samoin
22408:        kohtelun turvaamiseksi niin, että vuokra-      ehdoin kuin ulkopuolinenkin ostaja. Useimmi-
22409:        lainen saisi etuosto-oikeuden vuokraa-         ten ongelmat aiheutunevat osapuolten erilaisista
22410:        maansa tonttiin?                               käsityksistä maapohjan oikeasta arvosta. Esi-
22411:                                                       merkiksi toisena ostajaehdokkaana voi olla ra-
22412:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kennuttajayritys, joka on halukas maksamaan
22413: vasti seuraavaa:                                      käyttämättömästä rakennusoikeudesta huomat-
22414:                                                       tavasti enemmän kuin kiinteistöllä asuva vuok-
22415:    Nykyisen lainsäädännön mukaan vuokramie-           ramies. Etuosto-oikeus ei siten merkittävästi pa-
22416: hellä ei ole oikeutta suoraan lain nojalla lunastaa   rantaisi vuokramiehen asemaa, koska kauppa-
22417: vuokraamaansa ja rakentamaansa kiinteistöä it-        hinta määräytyisi rakennuttajayrityksen teke-
22418: selleen. Kiinteistön vuokraamisen yhteydessä tai      män tarjouksen perusteella. Lisäksi tällaisella
22419: myöhemmin voidaan kuitenkin sopia, että vuok-         säännöksella olisi vaikutusta vain, jos kiinteistön
22420: ramiehellä on oikeus ostaa kiinteistö itselleen       omistajan myyntiaikeet sattuvat ajoittumaan
22421: vuokrasopimuksen päättyessä. Tällöin kysymys          juuri vuokrakauden päättymisajankohtaan.
22422: on itse asiassa maakaaren (540/1995) 2 luvun              Jos vuokramiehen asemaa halutaan tehok-
22423: 7 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön kaupan esisopi-     kaasti parantaa, tarvittaisiin yleisiä säännöksiä
22424: muksesta,joka on tehtävä kirjallisesti ja noudat-     siitä, millä edellytyksillä vuokramiehellä on oi-
22425: taen kiinteistön kaupan muotovaatimuksia. Esi-        keus jatkaa kiinteistön hallintaa. Maanvuokrala-
22426: sopimus sitoo kiinteistön omistajaa niin, että tar-   kitoimikunta on mietinnössään (Komiteanmie-
22427: vittaessa hänet voidaan tuomioistuimen päätök-        tintö 1989:40) ehdottanut, että asuntoalueen
22428: sellä velvoittaa kauppaan. Jotta tuomioistuin         vuokrassa vuokramiehellä olisi oikeus tietyin
22429: voisi antaa tuomion, sopimuksessa on määritel-        edellytyksin saada pidennys vuokrasopimuk-
22430: tävä ne ehdot, joiden täyttyessä kauppa on tehtä-     seensa. Ehdotuksen mukaan tuomioistuin olisi
22431: vä ja joiden mukaan kauppahinta määräytyy.            voinut määrätä kerrallaan enintään viiden vuo-
22432:     Maanvuokralaissa (258/1966) vuokramiehen          den pidennyksestä. Tätä ehdotusta vastustettiin
22433: taloudellisia investointeja turvataan lähinnä         lausuntokierroksella jyrkästi. Vaarana pidettiin
22434: vuokra-aikaa koskevilla vähimmäissäännöksil-          sitä, että mahdollisuus vuokra-ajan pidentämi-
22435: lä. Asunto-alueen vuokrassa, jossa rakennukset        seen aiheuttaisi epävarmuutta ja vähentäisi kiin-
22436: kuuluvat vuokramiehelle, vuokra-aika on vähin-        teistön omistajien halukkuutta ylipäänsä vuok-
22437: tään 30 vuotta. Jollei vuokrakauden pidentämi-        rata maata. Lakiin perustuva vuokramiehen ylei-
22438: sestä tai vuokrasopimuksen uudistamisesta ole         nen lunastus- tai etuosto-oikeus olisi huomatta-
22439: muuta sovittu, vuokraoikeus lakkaa vuokrakau-         vasti voimakkaampi puuttuminen sopimusva-
22440: den päättyessä. Vuokramies ei siten voi yksipuo-      pauteen ja omistusoikeuteen kuin ehdotettu
22441: lisesti vaatia, että vuokra-aikaa pidennettäisiin.    vuokrakauden pidentäminen.
22442: Tähän ei vaikuta se, onko kiinteistö vielä alkupe-        Maanvuokralainsäädännön uudistaminen ei
22443: räisenä, vuokrasopimuksen tehneellä kiinteistön       ole tällä hetkellä vireillä oikeusministeriössä.
22444: omistajana vai onko kiinteistö myyty jollekin         Kun asia tulee laajemmin pohdittavaksi, yhtenä
22445: toiselle. Kiinteistön omistajanvaihdoksella ei si-    kysymyksenä on vuokramiehen asemanjärjestä-
22446: ten ole suoraa vaikutusta vuokraoikeuden pysy-        minen vuokrakauden päättyessä. Toisaalta on
22447: vyyteen.                                              vakavasti kiinnitettävä huomiota markkinoiden
22448:                                        KK 1396/1998 vp                                          3
22449: 
22450: toimivuuteen. Käytäntö on osoittanut, etteivät   kaasti korostettu. Lain kuolleiksi kirjaimiksi
22451: sellaiset vuokramuodot lainkaan tule käyttöön,   ovat jääneet esimerkiksi maanvuokralain 2luvun
22452: joissa vuokraoikeuden pysyvyyttä on voimak-      säännökset tontinvuokrasta.
22453: 
22454:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
22455: 
22456:                                                              Oikeusministeri Jussi Järventaus
22457: 4                                            KK 1396/1998 vp
22458: 
22459: 
22460: 
22461: 
22462:                                           Tili Riksdagens Talman
22463: 
22464:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               1 spörsmålet beskrivs en situation där fastig-
22465: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             hetsägaren när arrendeförhåliandet upphör har
22466: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         för avsikt att sälja arrendeområdet men inte är
22467: dagsman Helena Vartiainen undertecknade                 villig att sälja det till arrendatorn. Med tanke på
22468: skriftliga spörsmål nr 1396:                            sådana situationer föreslås det att arrendatorn
22469:                                                         skall ha förköpsrätt. 1 praktiken torde det dock
22470:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         vara sälisynt att en fastighetsägare vägrar att
22471:         ta för att trygga en rättvis behandling av      sluta ett köp med arrendatorn, om denne är redo
22472:         arrendatorer så att en arrendator får för-      att vid köpet iaktta samma villkor som en utom-
22473:         köpsrätt tili en tomt som han arrenderar?       stående köpare. Oftast torde problemen bero på
22474:                                                         att parterna har olika uppfattning om markens
22475:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rätta värde. Den andra parten som önskar köpa
22476: anföra följande:                                        området kan t.ex. vara ett byggherreföretag som
22477:                                                         är villigt att betala betydligt mera för den out-
22478:    Enligt den nuvarande lagstiftningen har en           nyttjade byggnadsrätten än den arrendator som
22479: arrendator inte rätt att direkt med stöd av lagen       är bosatt på fastigheten. Förköpsrätten skulie
22480: åt sig själv lösa in en fastighet som han arrenderat    således inte i nämnvärd grad förbättra arrenda-
22481: och bebyggt. 1 samband med att fastigheten ar-          torns stälining, eftersom köpeskillingen skulle
22482: renderas elier senare kan dock överenskommas            bestämmas på basis av byggherreföretagets an-
22483: om att arrendatorn har rätt att köpa fastigheten        bud. En dylik bestämmelse skulle dessutom en-
22484: åt sig själv när arrendeavtalet går ut. Det är då i     dast ha inverkan på sådana fali där fastighetsäga-
22485: själva verket fråga om ett sådant föravtal vid          ren står i beråd att sälja fastigheten precis vid den
22486: fastighetsköp som avses i 2 kap. 7 § jordabalken        tidpunkt när arrendetiden går ut.
22487: (540/1995). Föravtalet skall ingås skriftligen och          Om man på ett effektivt sätt vill förbättra
22488: med iakttagande av de formkrav som gäller vid           arrendatorns stälining behövs allmänna bestäm-
22489: fastighetsköp. Föravtalet är bindande för fastig-       melser om villkoren för att arrendatorn skall få
22490: hetsägaren på så sätt att han vid behov genom           fortsatt besittning av fastigheten. Jordlegolags-
22491: domstolsbeslut kan åläggas att fuliborda köpet.         kommissionen föreslog i sitt betänkande
22492: För att domstolen skali kunna meddela en dom            (komm. bet. 1989:40) att arrendatorn vid arrende
22493: skall i avtalet fastställas de villkor på vilka köpet   av ett bostadsområde på vissa villkor skulle ha
22494: sluts och villkoren för bestämmande av köpeskil-        rätt att få sitt arrendeavtal förlängt. Enligt försla-
22495: lingen.                                                 get skulle domstolen ha kunnat bestämma om en
22496:    1 jordlegolagen (258/1966) tryggas arrenda-          förlängning för högst fem år åt gången. Detta
22497: torns ekonomiska investeringar främst genom             förslag stötte på hårt motstånd vid remissbe-
22498: minimibestämmelser som gäller arrendetiden.             handlingen. Man ansåg att det fanns risk för att
22499: Vid arrende av ett bostadsområde där byggna-            möjligheten till förlängd arrendetid skulie med-
22500: derna tillhör arrendatorn är arrendetiden minst         föra osäkerhet och minska fastighetsägarnas vil-
22501: 30 år. Om inte någonting annat överenskommits           ja att över huvud taget arrendera ut mark. En på
22502: om förlängning av arrendetiden eller förnyande          lag grundad alimän inlösnings- och förköpsrätt
22503: av arrendeavtalet, upphör arrenderätten när ar-         för arrendatorer skulle innebära ett betydligt
22504: rendetiden går ut. Arrendatorn kan således inte         kraftigare ingripande i avtalsfriheten och ägorät-
22505: ensidigt kräva att arrendetiden förlängs. Detta         ten än den föreslagna förlängningen av arrendeti-
22506: faktum påverkas inte av om fastigheten fortfa-          den.
22507: rande ägs av den ursprungliga fastighetsägaren              För närvarande är ingen revidering av jord-
22508: som ingått arrendeavtalet eller om fastigheten          legolagstiftningen aktuell vid justitieministeriet.
22509: har sålts till någon annan. Att fastigheten över-       När saken börjar dryftas i större utsträckning är
22510: gått till en annan ägare har således inte någon         en av frågorna hur arrendatorernas ställning
22511: direkt inverkan på arrenderättens kontinuitet.          skall ordnas när arrendetiden går ut. Å andra
22512:                                         KK 1396/1998 vp                                             5
22513: 
22514: sidan måste allvarlig uppmärksamhet fåstas vid    itet är kraftigt betonad inte alls tillämpas. T.ex.
22515: en fungerande marknad. Praxis har visat att så-   bestämmelserna om tomtlego i 2 kap. jordlegola-
22516: dana arrendeformer där arrenderättens kontinu-    gen har förblivit en död bokstav i lagen.
22517: 
22518:     Helsingforsden 22 december 1998
22519: 
22520:                                                                 Justitieminister Jussi Järventaus
22521:                                            KK 1397/1998 vp
22522: 
22523: Kirjallinen kysymys 1397
22524: 
22525: 
22526: 
22527: 
22528:                                    Raimo Vistbacka/ps: Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyneiden tilo-
22529:                                       jen oikeudesta saada korvausta eläinten aiheuttamista vahin-
22530:                                       goista
22531: 
22532: 
22533:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22534: 
22535:    Nykykäytännön mukaan tilat, jotka siirtyvät        eläimet ovat aiheuttaneet useilla luomu-siirtymä-
22536: tavanomaisesta viljelytavasta käyttämään luon-        korvausta saavilla tiloilla mittavia vahinkoja,
22537: nonmukaista menetelmää, ovat oikeutettuja saa-        jotka vaarantavat koko tilan jatkomahdollisuu-
22538: maan kolmen vuoden siirtymäkaudelta ao. kor-          det Näistä aiheutuvat tappiot jäävät nykykäy-
22539: vauksen. Kyseinen korvaus on myönteinen vas-          tännön mukaan yksin viljelijän harteille, mikä ei
22540: taantulo niitä viljelijöitä kohtaan, jotka ovat       liene ollut alkuperäinen tarkoitus järjestelmää
22541: päättäneet ryhtyä puhtaamman, mutta tuotol-           luotaessakaan.
22542: taan alhaisemman elintarvikkeen tuottajiksi.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22543:    Valitettavasti kyseisessä järjestelmässä on eräs   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22544: vakava puute tai kohtuuttomuus: siirtymäkor-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22545: vausta saavat tilat eivät ole oikeutettuja saamaan    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22546: korvausta hirvi- tai peuravahingoista tavan-
22547: omaista viljelytekniikkaa käyttävien tapaan.                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
22548: Tämä on johtanut vaikeisiin tilanteisiin varsin-             että luonnonmukaiseen viljelyyn siirty-
22549: kin Keski-Pohjanmaalla Suomenselän alueella,                 neilleja siitä ns. siirtymäkorvausta saavil-
22550: jossa on tällä hetkellä runsas ja nopeasti kasvava           le viljelijöille korvattaisiin hirvien tai peu-
22551: eläinkanta erityisesti peurojen osalta. Kyseiset             rojen aiheuttamat merkittävät vahingot?
22552: 
22553:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
22554: 
22555:                                          Raimo Vistbacka /ps
22556: 
22557: 
22558: 
22559: 
22560:  280043
22561: 2                                            KK 1397/1998 vp
22562: 
22563: 
22564: 
22565: 
22566:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22567: 
22568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Valtioneuvoston päätöksen mukaan vahinko-
22569: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            alueen sadoksi ilman vahinkoa katsotaan asian-
22570: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          omaiselle kasville vuosittain satovahinkojen kor-
22571: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               vaamisesta annetun lain nojalla vahvistettu nor-
22572: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            misato pinta-alayksikköä kohti. Luonnonmu-
22573: sen n:o 1397:                                            kaiseen tuotantoon siirtyneiden peltolohkojen
22574:                                                          osalta hirvien ja peurojen aiheuttamat vahingot
22575:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,          korvataan jo nykyisin mainitun normisadon mu-
22576:        että luonnonmukaiseen viljelyyn siirty-           kaisesti. Sen sijaan luonnonmukaiseen tuotan-
22577:        neille ja siitä ns. siirtymäkorvausta saavil-     toon vasta siirtymässä olevien peltolohkojen
22578:        le viljelijöille korvattaisiin hirvien tai peu-   osalta hirvieläinten aiheuttamia satovahinkoja ei
22579:        rojen aiheuttamat merkittävät vahingot?           voida nykyisin erikseen korvata. Niiden osalta
22580:                                                          maksetaan kuitenkin noin 300 markkaa hehtaa-
22581:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              rilta korkeampi tuki kuin varsinainen luonnon-
22582: taen seuraavaa:                                          mukaisen tuotannon tuki. Lisäksi myös niiden
22583:                                                          osalta maksetaan CAP-tukea, LF A-tukea, ym-
22584:    Hirvieläinten peltoviljelmälle ja kootulle sa-        päristötuen perustukea ja muita kansallisista va-
22585: dolle aiheuttamat vahingot korvataan hirvieläin-         roista maksettavia pinta-alaperusteisia tukia.
22586: vahinkojen korvaamisesta annetun valtioneu-                  Kansallisista ja ED-varoista maksettujen tu-
22587: voston päätöksen (319/1982) mukaisesti. Kor-             kien määrän hehtaaria kohti siirtymävaiheessa
22588: vausta ei suoriteta laidunnurmelle, olkisadolle,         on katsottu olevan jo niin suuri, että tuki riittää
22589: perunanvarsisadolle eikä muun kuin sokerijuu-            kohtuullisesti kattamaan siirtymävaiheessa ole-
22590: rikkaan naattisadolle aiheutuneesta vahingosta.          vien kasvulohkojen osalta myös hirvien ja peuro-
22591: Korvausta ei myöskään makseta sellaisen pellon           jen aiheuttamat vahingot. Tämän vuoksi ei ole
22592: osalta, josta on voimassa valtion kanssa tehty           ole tarvetta korvausjärjestelmän muuttamiseen.
22593: pellon käytön rajoittamista koskeva sopimus.
22594: 
22595:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
22596: 
22597:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22598:                                          KK 1397/1998 vp                                            3
22599: 
22600: 
22601: 
22602: 
22603:                                       Tili Riksdagens Talman
22604: 
22605:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt statsrådets beslut betraktas som skörd
22606: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         från ett skadeområde som inte drabbats av skada
22607: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     den normskörd per ytenhet som årligen med stöd
22608: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade               av lagen om ersättande av skördeskador fast-
22609: skriftliga spörsmål nr 1397:                        ställs för växten i fråga. 1 fråga om åkerskiften
22610:                                                     som lagts om tili ekologisk produktion ersätts
22611:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      redan nu av älgar och hjortar orsakade skador i
22612:        ta för att jordbrukare som gått in för       enlighet med nämnda normskörd. 1 fråga om
22613:        ekologisk odling och får ersättning för      åkerskiften som befinner sig i omläggningsskedet
22614:        omläggningen skall ersättas för betydan-     kan skördeskador som orsakas av hjortdjur där-
22615:        de skador som älgar eller hjortar orsakat?   emot inte ersättas separat för närvarande. För
22616:                                                     deras del betalas dock ett stöd som är ca 300 mk
22617:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       större per hektar än det egentliga stödet för eko-
22618: anföra följande:                                    logisk produktion. Dessutom betalas också för
22619:                                                     dem CAP-stöd, LF A-stöd, miljöbasstöd och an-
22620:   Skador som hjortdjur orsakat åkerodlingar         dra arealbaserade stöd som finansieras av natio-
22621: och bärgad skörd ersätts i enlighet med statsrå-    nella medel.
22622: dets beslut om ersättning för skador, orsakade av      Beloppet per hektar av stöd som betalas av
22623: hjortdjur (319/1982). Ersättning betalas inte för   nationella medel och EU-medel är redan så stort
22624: skada som drabbat betesmark, skördad halm,          under omläggningsskedet att stödet i rimlig ut-
22625: skördad potatisblast eller skördad blast av andra   sträckning täcker också skador som älgar och
22626: växter än sockerbetor. Ersättning betalas inte      hjortar orsakat påjordbruksskiften som befinner
22627: heller i fråga om sådan åker som omfattas av ett    sig under omläggning. Därför finns det inte något
22628: med staten ingånget avtal om begränsning av         särskilt behov av att ändra systemet med ersätt-
22629: nyttjande av åker.                                  ning för skador.
22630: 
22631:      Helsingfors den 15 december 1998
22632: 
22633:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22634:                                             KK 1398/1998 vp
22635: 
22636: Kirjallinen kysymys 1398
22637: 
22638: 
22639: 
22640: 
22641:                                     Irja Tuloneo lkok: Eläkeläisneuvostoista
22642: 
22643: 
22644: 
22645:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22646: 
22647:     Kunnanvaltuustoissa ikääntyneiden valtuu-           rausvakuutusmaksu ja kansaneläkkeen pohja-
22648: tettujen määrä on suhteellisen vähäinen. Kun-           osan leikkaus. Eläkeläiset ovat kokeneet, että
22649: nallisessa päätöksenteossa on viime vuosina             heitä ei kuulla valtakunnallisella tasolla valtion
22650: ikääntyneiden näkökulma jäänyt vaille huomio-           talousarviosta päätettäessä samojen periaattei-
22651: ta. Kunnat ovat rahapulaan vedoten laiminlyö-           den mukaan kuin esimerkiksi kolmikantaneu-
22652: neet esimerkiksi vanhustenhuoltoa ja terveys-           votteluissa palkansaajia, ja näin edellä luetellut
22653: palveluita. Ikääntyneiden näkökulman unohtu-            epäkohdat ovat päässeet tapahtumaan.
22654: minen näkyy myös esimerkiksi automarkettien                 Ikääntyneiden lukumäärä kasvaa tulevina
22655: rakentamisena, lähipalvelujen ja ikääntyneiden          vuosikymmeninä. Heidät on otettava huomioon
22656: harrastusmahdollisuuksien lakkauttamisena ja            entistä selkeämmin päätöksenteossa. Ikäänty-
22657: Internetin informaatiovälinearvon ylikorostami-         neillä sen paremmin kuin heidän järjestöillään-
22658: sena.                                                   kään ei tällä hetkellä ole lakisääteistä asemaa
22659:     Kuntalain keskeisiä tavoitteita on kansalais-       kunnallisella eikä valtakunnallisella tasolla.
22660: ten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Tar-           !kääntyneet ovat itse olojensa parhaat asiantun-
22661: koitus on luoda perinteisen edustuksellisen de-         tijat.
22662: mokratian rinnalle edellytykset kansalaisten suo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22663:  ralle osallistumiselle. Erityisen tärkeänä on pi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22664: detty sitä, että palvelujen käyttäjiä ja erilaisia      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22665:  vähemmistöryhmiä saadaan mukaan kunnalli-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22666:  seen toimintaan. Kunnallinen vammaisneuvos-
22667:  totoiminta on eräs suoran osallistumisen ja vai-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22668:  kuttamisen muoto.                                               ryhtyä, jotta eläkeläisten näkökannat
22669:     Eräissä muissa maissa ja erityisesti Tanskassa               otettaisiin huomioon paremmin kunnal-
22670:  on jo lakisääteiset vanhusneuvostot. Kunnanval-                 lisessa ja valtakunnallisessa päätöksen-
22671:  tuusto asettaa vanhusneuvoston, joka neuvoo                     teossa,
22672:  kunnanvaltuustoa vanhuspoliittisissa asioissa ja                    voitaisiinko kunnallisista ja valtakun-
22673:  toimii välittäjänä kansalaisten ja kunnanvaltuus-               nallisista eläkeläisneuvostoista säätää
22674:  ton välillä vanhuksia koskevissa asioissa.                      lailla, ja
22675:      Eläkkeellä olevilta ihmisiltä on leikattu eläke-                asettaako nykyinen kuntalaki esteitä
22676:  tuloa. Siihen ovat vaikuttaneet niin sanotun tai-               eläkeläisneuvostojen perustamiselle kun-
22677:  tetuo indeksin käyttöönotto, ylimääräinen sai-                  tiin?
22678: 
22679:       Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
22680: 
22681:                                              Irja Tuloneo /kok
22682: 
22683: 
22684: 
22685: 
22686:  280043
22687: 2                                         KK 1398/1998 vp
22688: 
22689: 
22690: 
22691: 
22692:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sessä esitetyllä tavalla. Neuvottelukunnissa on
22694: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tavallisesti edustettuina paikkakunnalliset alan
22695: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      järjestöt, luottamushenkilöt sekä asianomaiset
22696: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-      virkamiehet. Kunnissa on pääasiassa hyviä ko-
22697: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kemuksia vastaavista muista yhteistyöelimistä.
22698:  1398:                                                   Nykyinen lainsäädäntö ei siten aseta min-
22699:                                                      käänlaisia esteitä pysyväisluonteisten osallisuut-
22700:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuutta lisää-
22701:        ryhtyä, jotta eläkeläisten näkökannat         vien neuvottelukuntien tai neuvostojen perusta-
22702:        otettaisiin huomioon paremmin kunnal-         miselle. Nykyisen kuntalain tarkoituksena onkin
22703:        lisessa ja valtakunnallisessa päätöksen-      luoda puitteet kuntien omista lähtökohdista ta-
22704:        teossa,                                       pahtuvalle toiminnan kehittämiselle, ilman että
22705:            voitaisiinko kunnallisista ja valtakun-   kunnat toisaalta pakotettaisiin tiettyihin toimin-
22706:        nallisista eläkeläisneuvostoista säätää       tamuotoihin. Tämän mukaisesti mm. kuntien
22707:        lailla, ja                                    pakollisten lautakuntien määrää on vähennetty.
22708:            asettaako nykyinen kuntalaki esteitä          Omaksuttuun linjaan sopisi huonosti ajatus
22709:        eläkeläisneuvostojen perustamiselle kun-      säätää lailla kunnallisista vanhus- tai eläkeläis-
22710:        tiin?                                         neuvostoista. Myös valtion ja kuntien välisissä
22711:                                                      neuvotteluissa on yhteisesti päädytty siihen, ettei
22712:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kunnille asetettaisi uusia lakisääteisiä tehtäviä.
22713: vasti seuraavaa:                                      Erilaisten yhteistyöelinten kohdalla lähtökohta-
22714:                                                      na on, että paikalliset olosuhteet tuotevilla kun-
22715:     Kysymyksessä esiin tuotuun huoleen ikäänty-       nilla on parhaat mahdollisuudet löytää tarkoi-
22716: vän väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdol-      tuksenmukaisimmat ratkaisut erilaisten näkö-
22717: lisuuksien lisäämisestä on kiinnitetty huomiota       kulmien esiintuomiseksi. Lukuisissa kunnissa
22718: mm. sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa       onkin mm. sisäasiainministeriön osallisuushank-
22719: "Vanhuspolitiikkaa vuoteen 2001, Suomen van-          keeseen liittyen tai muutoin vireillä kokeiluja eri-
22720: huspoliittisen tavoite- ja strategiatoimikunnan       laisten osallistumis- ja vaikuttamismuotojen ke-
22721: mietintö". Mietinnössä korostetaan vanhusten          hittämiseksi palvelusitoumuksista suunnattuihin
22722: osallistumismahdollisuuksien lisäämistä ja ke-        kyselyihin asti.
22723: hittämistä yhteiskuntaelämän kaikilla tasoilla ja        Kysymyksessä esitetyt vaikuttamismahdolli-
22724: kehotetaan mm. kuntia selvittämään vanhuspo-          suuksiin liittyvät ongelmat esiintyvät lähinnä
22725: liittisen neuvottelukunnan tarve.                     kuntatasolla, jossa pääosa suoraan vanhusväes-
22726:     Erityistoimenpiteiden tarve vaikutusmahdol-       töön kohdistuvasta päätöksistä tehdään. Valta-
22727: lisuuksien lisäämiseksi vaihtelee kunnittain.         kunnallisen tason päätöksenteossa asetelma on
22728: Useissa suurissa kunnissa mm. pääkaupunkiseu-         toisenlainen. Julkisissa tiedotusvälineissä käytä-
22729: dulla on viime vuosina jo lähdetty kehittämään        vän keskustelun ohella vaikuttamismahdollisuu-
22730: erityistä vanhus- tai eläkeläisneuvostoa tai neu-     det toteutuvat parhaiten erilaisten etujärjestöjen
22731: vottelukuntaa, jonka tehtävänä on seurata ja         ja poliittisten puolueiden eläkeläis- ja vanhusjär-
22732: edistää eri hallinnon aloilla tapahtuvaa toimin-     jestöjen kautta.
22733: taa ja aloittein ja lausunnoin neuvoa kunnanval-         Edellä todettuun viitaten hallitus katsoo, ettei
22734: tuustoa vanhuspoliittisissa asioissa sekä toimia      kysymyksen tulisi antaa aihetta enempiin lain-
22735: välittäjänä kansalaisten ja kunnanvaltuuston          säädäntö- tai muihin toimenpiteisiin.
22736: välillä vanhuksia koskevissa asioissa kysymyk-
22737: 
22738:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
22739: 
22740:                                                                             Ministeri Jouni Backman
22741:                                             KK 1398/1998 vp                                              3
22742: 
22743: 
22744: 
22745: 
22746:                                          Tili Riksdagens Ta/man
22747: 
22748:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tanter för lokala organisationer på området, för-
22749: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         troendevalda samt de tjänstemän saken gäller. 1
22750: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kommunerna har man i huvudsak goda erfaren-
22751: man Irja Tulonen undertecknade skriftliga              heter av andra motsvarande samarbetsorgan.
22752: spörsmål nr 1398:                                         Den gällande lagstiftningen utgör alltså inget
22753:                                                        hinder när det gäller att inrätta permanenta dele-
22754:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         gationer eller råd som skall utöka medborgarnas
22755:        ta för att pensionärers synpunkter skall        möjligheter tili delaktighet och påverkan. Avsik-
22756:        beaktas på ett bättre sätt i beslutsfattan-     ten med den gällande kommunallagen är också
22757:        det på kommunal och riksomfattande              att skapa ramar för ett sådant utvecklande av
22758:        nivå,                                           verksamheten som baserar sig på kommunernas
22759:           kunde man genom lag bestämma om              egna utgångspunkter utan att å andra sidan
22760:        kommunala och riksomfattande pensio-            tvinga kommunerna tili vissa verksamhetsfor-
22761:        närsråd, och                                    mer. 1 överensstämmelse med detta har bl.a. an-
22762:           utgör den gällande kommunallagen ett         talet obligatoriska nämnder i kommunerna
22763:        hinder när det gäller att inrätta pensio-       minskats.
22764:        närsråd i kommunerna?                              Tanken på att genom lag bestämma om kom-
22765:                                                        munala äldre- eller pension~rsråd stämmer dåligt
22766:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          överens med denna linje. Aven vid de förhand-
22767: anföra följande:                                       lingar som fårts mellan staten och kommunerna
22768:                                                        har man gemensamt kommit fram tili att kom-
22769:     Den i spörsmålet nämnda omsorgen om ut-            munerna inte borde åläggas nya lagstadgade
22770: ökandet av den äldre befolkningens möjligheter         uppgifter. När det gäller samarbetsorgan av oli-
22771: tili delaktighet och påverkan har uppmärksam-          ka slag har man utgått från att kommunerna,
22772: mats i bl.a. social- och hälsovårdsministeriets        som känner tili de lokala fårhållandena, har de
22773: publikation "Äldrepolitik fram tili år 2001, Fin-      bästa förutsättningarna att finna de mest ända-
22774: lands kommission för äldrepolitiska mål och            målsenliga lösningarna för hur olika synpunkter
22775: strategier". 1 betänkandet betonas ett utökande        kan framföras. 1 flera kommuner pågår också i
22776: och utvecklande av äldre personers möjligheter         anslutning tili inrikesministeriets delaktighets-
22777: att deltai samhällsiivet på alla nivåer och uppma-     projekt eller i övrigt försök för att utveckla olika
22778: nas bl.a. kommunerna att utreda behovet av en          delaktighets- och påverkningsformer, allt från
22779: äldrepolitisk delegation.                              serviceförbindelser tili riktade förfrågningar.
22780:     Behovet av särskilda åtgärder för att utöka           De problem gällande påverkningsmöjligheter
22781: påverkningsmöjligheterna varierar från kom-            som tas upp i spörsmålet förekommer främst i
22782: mun tili kommun. 1 ett flertal större kommuner         kommunerna, där största delen av de beslut som
22783:  bl.a. i huvudstadsregionen har man under de           direkt hänför sig tili den äldre befolkningen fat-
22784: senaste åren redan börjat utveckla ett särskilt        tas. När det gäller beslutsfattandet på riksnivå är
22785: äldre- eller pensionärsråd eller en särskild delega-   situationen en annan. Vid sidan av den diskus-
22786:  tion med uppgift att följa och främja verksamhe-      sion som förs i massmedierna realiseras påverk-
22787:  ten inom olika förvaltningsområden och att på         ningsmöjligheterna bäst via olika intresseorgani-
22788:  det sätt som föreslås i spörsmålet genom initiativ    sationer och de politiska partiernas pensionärs-
22789:  och utlåtanden fungera som rådgivare för kom-         och äldreorganisationer.
22790:  munfullmäktige i äldrepolitiska ärenden och              Med hänvisning tili det ovan anförda anser
22791:  vara förmedlare mellan medborgarna och kom-           regeringen att spörsmålet inte föranleder några
22792:  munfullmäktige i ärenden som gäller äldre perso-      vidare lagstiftningsåtgärder eller andra åtgärder.
22793:  ner. 1 delegationerna finns i allmänhet represen-
22794: 
22795:      Helsingforsden 22 december 1998
22796: 
22797:                                                                               Minister Jouni Backman
22798:                                              KK 1399/1998 vp
22799: 
22800: Kirjallinen kysymys 1399
22801: 
22802: 
22803: 
22804: 
22805:                                     Outi Siimes /kok: Tullin hallussa olevasta piraattitavarasta
22806: 
22807: 
22808: 
22809:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22810: 
22811:    Suomen tullin haltuun joutuu vuosittain run-            Loppujen lopuksi suurin osa piraattitavarasta
22812: saasti piraattitavaraa. Tullihallituksen tuoreiden      tuhotaan. Tuotemerkkien varsinaiset omistajat
22813: laskelmien mukaan Suomen satamien, lento-               vetoavat usein siihen, ettei väärennöksiä voi
22814: kenttien sekä maaliikennekeskusten varastoissa          päästää markkinoille, koska silloin myös aidon
22815: lojuu reilusti yli miljoona kiloa erilaista piraatti-   tuotteen arvostus kärsii. Merkkien omistajat voi-
22816: tavaraa odottamassa hävittämispäätöstä tai              sivat kuitenkin olla valmiita päästämään väären-
22817: matkan jatkumista myyntiin. Tietojeni mukaan            nökset markkinoille, jos niistä ensin poistetaan
22818: varastoissa on' tälläkin hetkellä lähes miljoona        merkkituotteen tunnusmerkit eikä tästä aiheudu
22819: paria sukkia, yli 500 000 paria urheilujalkineita       kuluja merkin oikealle omistajalle.
22820: ja muita kenkiä, yli 300 000 kappaletta erilaisia          Vaikka väärennösten laadulle ei voida antaa
22821: merkkivaatteita ja toistasataa tuhatta laukkua          mitään takeita, tavara on kuitenkin useimmiten
22822: tai koulureppua.                                        ihan käyttökelpoista. Onkin järjetöntä, että tulli
22823:    Piraattierien määrä on viime vuosina ollut           käyttää aikaansa ja varojaan väärennösten tu-
22824: kasvussa. Vuonna 1995 tulli nappasi viisi piraat-       hoamiseen, kun samat tuotteet voitaisiin aivan
22825: tierää, seuraavana vuonna 24, viime vuonna 114          hyvin antaa esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjes-
22826: ja tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä               töille käytettäväksi avustustyössä. Hyvänteke-
22827: eriä oli otettu haltuun jo 130 kuljetusta.              väisyysjärjestöt voisivat antaa tuotteita eteen-
22828:    Tällä hetkellä piraattitavara makaa tullin va-       päin hätää kärsiville ihmisille sen jälkeen, kun
22829: rastoissa useita kuukausia tavaran oikeudellisen        tuotteista olisi vapaaehtoisvoimin poistettu ai-
22830: aseman määrittämiseen liittyvän oikeusprosessin         toja tuotteita loukkaavat tunnusmerkit.
22831: jähmeyden vuoksi. Prosessin hitautta lisää se,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22832: ettei väärennöksille usein löydy omistajaa tai          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22833: muuta vastuunkantajaa. Näin ollen haastetta ei          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22834: saada annetuksi vastaajalle ja yksipuolisen pää-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22835: töksen saamiseksi joudutaan käyttämään julkis-
22836: ta haastetta, mikä taas hidastaa prosessia. Myös                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22837: laintulkinnasta piraattitavaraa koskevien pykä-                 siin nopeuttaakseen piraattitavaran koh-
22838: lien osalta on erimielisyyttä. Oikeusprosessi tu-               talon määräävää oikeusprosessia, ja
22839: leekin pikaisesti saattaa entistä nopeammaksi ja                   aikooko Hallitus edistää tulliin jää-
22840: joustavammaksi ja tulkintakysymykset selkeiksi,                 neen piraattitavaran luovuttamista hy-
22841: jotta tavara ei turhaan kuormita varastoja.                     väntekeväisyyskäyttöön esimerkiksi lähi-
22842:                                                                 alueidemme kipeisiin tarpeisiin?
22843:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
22844: 
22845:                                              Outi Siimes /kok
22846: 
22847: 
22848: 
22849: 
22850: 280043
22851: 2                                          KK 1399/1998 vp
22852: 
22853: 
22854: 
22855: 
22856:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22857: 
22858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        liian raskaana, erityisesti edellisessä kappaleessa
22859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         selostettujen syiden vuoksi, ja toivoneet kevyem-
22860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pää käsittelyä. Suomen oikeusjärjestyksen perus-
22861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Outi Sii-        periaatteiden mukaisesti oikeusprosessin nopeu-
22862: meksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           den vastapainona on kuitenkin vastaajan oikeus-
22863: n:o 1399:                                             turva, joka on rikosprosessissa korostunut. Il-
22864:                                                       man syytetyn tietoa syytteestä häntä ei voida
22865:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tuomita. Usein näissä tapauksissa syylliseksi
22866:        siin nopeuttaakseen piraattitavaran koh-       epäiltyä ei ole saatu edes poliisikuulusteluihin,
22867:        talon määräävää oikeusprosessia, ja            jolloin rikosprosessi ei tule kysymykseen lain-
22868:           aikooko Hallitus edistää tulliin jää-       kaan. Syyttäjien toiminta on luonteeltaan riippu-
22869:        neen piraattitavaran luovuttamista hy-         matonta, mutta asianomistajien mahdollisuus
22870:        väntekeväisyyskäyttöön esimerkiksi lähi-       ajaa rikosasiaa on turvattu antamalla asianomis-
22871:        alueidemme kipeisiin tarpeisiin?               tajille oikeus ajaa syytettä, mikäli virallinen syyt-
22872:                                                       täjä ei niin tee. Siviilijuttujen osalta julkisen haas-
22873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teen menettely on nimenomaan oikeudenhalti-
22874: vasti seuraavaa:                                      joiden etujen mukainen, joskin hidas keino saada
22875:                                                       juttu päätökseen.
22876:     Suomen tulliviranomaiset ovat viimeisten kol-         Suomessa ei ole tällä hetkellä vireillä lainsää-
22877: men ja puolen vuoden aikana tehneet yli 250           däntöhanketta, jonka perusteella oikeudenhalti-
22878: tuoteväärennösasetuksen eli Euroopan yhteisö-         jan väärennetyiksi tai laittomasti valmistetuiksi
22879: jen neuvoston asetuksen (EY) 3295/94 mukaista         väittämät tavarat voitaisiin hävittää ilman riita-
22880: tavaraerän pysäyttämistä tullivalvontaan. Tava-       tai rikosoikeudenkäynnissä annettua määräystä.
22881: rat ovat olleet pääasiassa kulutustavaraa, lähin-     Sen sijaan konfiskaatiojärjestelmän vielä kesken-
22882: nä vaatteita ja jalkineita. Monet tavaraerät ovat     eräisen uudistamisen yhteydessä tulee harkitta-
22883: olleet tavattoman suuria, ja ne on tarkoitettu        vaksi myös rangaistusmääräysmenettelyn käy-
22884: muualle kuin Suomen markkinoille eli ne ovat          tön mahdollistaminen menettämiseuraamuksi-
22885: olleet kauttakuljetustavaraa. Tavaroiden lopulli-     neen myös näissä tapauksissa.
22886: sesta kohtalosta Suomessa määrää yleinen ali-             Kuluvan vuoden syksyllä on perustettu Suo-
22887: oikeus, jonka käsiteltäväksi oikeudenhaltijan on      men Anti-piratismiyhdistys r.y. Yhdistyksen jä-
22888: saatettava asia nopeastijoko riita-asian haasteen     senistö koostuu suurelta osin henkilöistä, jotka
22889: nojalla tai sitten tekemällä rikosilmoitus asian-     toimivat oikeudenhaltijoiden edustajina Suo-
22890: omaiseen tullipiiriin, josta asia etenee syyttäjän    messa. He pyrkivät sujuvaan ja yhtenäiseen oi-
22891: välityksellä oikeuteen.                               keuskäytäntöön sekä asioiden mahdollisimman
22892:     Oikeudenkäyntien ongelmana ovat olleet lä-        ripeään päätökseen saattamiseen.
22893: hinnä epätietoisuus vastaajien henkilöllisyydestä         Tuoteväärennöstenja laittomasti valmistettu-
22894: tai vastaajien tavoittamattomuus, mitkä seikat        jen tavaroiden käyttöä hyväntekeväisyyteen voi-
22895: ovat pitkittäneet ja vaikeuttaneet oikeusproses-      daan pitää kannatettavana ajatuksena. Koska
22896: sien etenemistä. Syyttäjien varsin yleisen näke-      näissä tapauksissa on kuitenkin kyse asianomais-
22897: myksen mukaan tuoteväärennöstenja laittomas-          ten oikeudenhaltijoiden immateriaalioikeuksien
22898: ti valmistettujen tavaroiden kauttakuljetus ei sitä   väärinkäytöstä, jonka takana on usein järjestäy-
22899: paitsi ole rangaistava teko. Toisaalta summaari-      tynyt rikollisuus, tuoteväärennösten ja laitto-
22900: nenja nopea rangaistusmääräysmenettely vähäi-         masti valmistettujen tavaroiden käyttö hyvänte-
22901: semmissä jutuissa ei sovellu mainitunlaisiin ta-      keväisyyteen edellyttää kunkin oikeudenhaltijan
22902: pauksiin, koska tässä menettelyssä ei voida esit-     myönteistä päätöstä. Mikäli tarkoituksena on
22903: tää menettämisseuraamusvaatimuksia.                   toimittaa tavaraerät Suomen lähialueille, tulee
22904:     Oikeudenhaltijat ovat usein pitäneet voimassa     lisäksi ottaa huomioon muuan muassa Venäjän
22905: olevaa oikeudenkäyntimenettelyä näissä asioissa       lainsäädäntö,joka myöntää hyväntekeväisyysta-
22906:                                           KK 1399/1998 vp                                               3
22907: 
22908: varoille tullittomuuden ja arvonlisäverottomuu-      vihreää kirjaa väärentämisen ja tavaroiden lait-
22909: den vain tietyin, tarkoin määrätyin edellytyksin     toman valmistamisen vastaisesta toiminnasta si-
22910: ja joka edellyttää useiden tuotteiden, esimerkiksi   sämarkkinoilla KOM(98) 569 lopull. esittänyt
22911: juuri vaatteiden, viranomaistarkastusta ja hy-       yhteisön puitteissa tutkittavaksi mahdollisuutta
22912: väksyntää eli sertifiointia.                         myöntää tullittomuus väärennetyille tai laitto-
22913:     Mikäli tavarat tuodaan yhteisöön kolmannes-      masti valmistetuille tavaroille, mikäli ne tietyn
22914: ta maasta, niistä kannetaan tulli. Tämä koskee       päätöksentekomenettelyn jälkeen osoitetaan hy-
22915: luonnollisesti myös tuoteväärennöksiä ja laitto-     väntekeväisyyteen yhteisön alueelle.
22916: masti valmistettuja tavaroita. Euroopan yhteisö-        Tulliviranomainen ei Suomessa maksa tuhoa-
22917: jen tullittomuusasetus (EY) 918/83 puolestaan        miskustannuksia, vaan kulut peritään tavaran
22918: määrittelee hyvin yksityiskohtaisesti ne hyvänte-    omistajalta tai ellei tätä tahoa ta voiteta, tavaran-
22919: keväisyystuotteet, joille myönnetään tullitto-       haltijalta, joka usein on huolitsija. Hallitus seu-
22920: muus yhteisöön tuotaessa. Valtiovarainministe-       raa tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökul-
22921:  riö on 7.12.1998 päivätyssä lausunnossaan Eu-       masta.
22922:  roopan yhteisöjen komissiolle koskien komission
22923:      Helsingissä 30 päivänäjoulukuuta 1998
22924:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
22925: 4                                           KK 1399/1998 vp
22926: 
22927: 
22928: 
22929: 
22930:                                          Tili Riksdagens Talman
22931: 
22932:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tungt, särskilt på grund av de orsaker som nämn-
22933: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            des i föregående stycke, och de har önskat en
22934: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        lättare behandling. Enligt grundprinciperna i
22935: dagsman Outi Siimes undertecknade spörsmål             Finlands rättsordning står likväl svarandens
22936: nr 1399:                                               rättsskydd, som understryks i en straffprocess,
22937:                                                        såsom motvikt tili rättsprocessens snabbhet.
22938:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         Utan den åtalades vetskap om åtal kan han inte
22939:         att påskynda den rättsprocess som avgör        dömas. Ofta har man i dessa fall inte ens fått den
22940:         piratvarornas öde, och                         person som misstänkts vara skyldig till polisför-
22941:            ämnar Regeringen göra det lättare att       hör och då kommer ingen som helst straffprocess
22942:         överlåta piratvaror som blivit kvar i tul-     i fråga. Åklagarnas verksamhet är till sin natur
22943:         len till välgörenhetsändamål, t.ex. för be-    oberoende men målsägandenas möjlighet att dri-
22944:         hjärtansvärda behov i våra närområden?         va ett brottmål har tryggats genom att målsäg-
22945:                                                        andena har getts rättigheten att föra talan om den
22946:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          allmänna åklagaren inte gör det. När det gäller
22947: anföra följande:                                       civilmål är ett förfarande med offentlig stämning
22948:                                                        uttryckligen i rättsinnehavarnas intresse även om
22949:     De finska tullmyndigheterna har under de se-       det är ett långsamt sätt att få ett mål avgjort.
22950: naste 31h åren stoppat 250 varupartier i tullbe-           1 Finland pågår för närvarande inget sådant
22951: vakningen i enlighet med rådets förordning (EG)        lagstiftningsarbete som skulle ge rätt att förstöra
22952: 3295/94 angående varumärkesförfalskade och             varor som rättsinnehavaren påstår vara förfal-
22953: pirattillverkade varor. Det har huvudsakligen          skade eller pirattillverkade utan en anmodan som
22954: rört sig om konsumtionsvaror, främst kläder och        meddelats i en rättegång som gäller tviste- eller
22955: skor. Många varupartier har varit ofantligt stora      brottmål. Däremot kommer man i samband med
22956: och avsedda för andra marknader än den fin-            den ännu ofullbordade revideringen av konfiska-
22957: ländska, dvs. det har varit fråga om transitogods.     tionssystemet att överväga huruvida strafforder-
22958: Varornas slutliga öde i Finland avgörs av den          förfarande jämte förverkandepåföljder kunde
22959: allmänna underrätten, till viiken rättsinnehava-       användas också i dessa fall.
22960: ren skall föra ärendet för behandling i snabb              Under hösten grundades Finska Föreningen
22961: ordning antingen med stöd av stämning i tviste-        mot Piratkopiering r.f. Föreningens medlemmar
22962: mål eller genom att göra en brottsanmälan till         består tili stor del av personer som fungerar som
22963: tulldistriktet i fråga, från vilket saken går vidare   representanter för rättsinnehavarna i Finland.
22964: till rätten genom åklagarens förmedling.               De försöker få tili stånd en smidig och enhetlig
22965:     Problemet i rättegångarna har närmast bestått      rättspraxis samt så snabba beslutsprocesser som
22966: i ovetskapen om svarandenas identitet eller att        möjligt.
22967: det inte har gått att få tag på de svarande och            Iden att använda varumärkesförfalskade och
22968: dessa omständigheter har lett till att rättsproces-    pirattillverkade varor till välgörenhet är värd att
22969: serna har dragit ut på tiden och blivit svårare.       understödas. Eftersom det i dessa fall likväl är
22970: Enligt en rätt allmän uppfattning bland åklagar-       fråga om missbruk av rättsinnehavarnas immate-
22971: na är transitering av varumärkesförfalskade och        rialrättigheter, bakom vilket ofta döljer sig orga-
22972: pirattillverkade varor inte någon straffbar gär-       niserad brottslighet, förutsätter användningen av
22973: ning. Å andra sidan lämpar sig ett summariskt          varumärkesförfalskade och pirattiliverkade va-
22974: och snabbt strafforderförfarande i mindre bety-        ror ett positivt beslut av varje rättsinnehavare.
22975: dande mål inte i ovan nämnda fall eftersom några       lfall avsikten är att leverera varupartierna tili
22976: krav på förverkandepåföljder inte kan ställas i        Finlands närområden bör man dessutom beakta
22977: detta förfarande.                                      bl.a. Rysslands lagstiftning, som beviljar välgö-
22978:     Rättsinnehavarna har ofta ansett att gällande      renhetsvaror tullfrihet och befrielse från omsätt-
22979: rättegångsförfarande i dessa ärenden är alltför        ningsskatt endast på vissa noggrant angivna vill-
22980:                                           KK 1399/1998 vp                                              5
22981: 
22982: kor och som kräver granskning och godkännan-         den inre marknaden KOM(98) 569 slutlig före-
22983: de, dvs. certifiering från myndigheternas sida för   slagit att inom ramen för gemenskapen skall un-
22984: ett flertal produkter såsomjust kläder.              dersökas möjligheten att bevilja tullfrihet för för-
22985:     Om varorna införs i gemenskapen från tredje      falskade eller pirattillverkade varor såvida de ef-
22986: land uppbärs tuli för dem. Detta gäller naturligt-   ter ett visst beslutsförfarande anvisas tili välgö-
22987: vis också i fråga om varumärkesförfalskade och       renhet inom gemenskapens område.
22988: pirattiliverkade varor. I förordning (EEG) 918/         Tullmyndigheten i Finland betalar inte kost-
22989: 83 om tullbefrielse anges å sin sida mycket detal-   naderna för förstöring av varorna utan utgifterna
22990: jerat de välgörenhetsprodukter som beviljas tull-    uppbärs av varans ägare eller, om det är omöjligt
22991: frihet vid införsel tili gemenskapen. Finansminis-   att få reda på en sådan, av varans innehavare som
22992: teriet har i ett utlåtande av den 7 december 1998    ofta är liktydig med speditören. Regeringen kom-
22993: tili Europeiska gemenskapernas kommission an-        mer att följa läget ur den synvinkel som spörs-
22994: gående kommissionens grönbok om att bekämpa          målsställaren avser.
22995: varumärkesförfalskning och pirattillverkning på
22996: 
22997:      Helsingfors den 30 december 1998
22998: 
22999:                                                                             Minister Jouko Skinnari
23000:                                             KK 1400/1998 vp
23001: 
23002: Kirjallinen kysymys 1400
23003: 
23004: 
23005: 
23006: 
23007:                                    Matti Saarinen /sd ym.: Sairaaloiden lääkäripulasta
23008: 
23009: 
23010:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23011: 
23012:     Julkisen sektorin sairaaloissa on tällä hetkellä   opistot eivät ole suunnitelleet koulutusvolyyme-
23013: pulaa useiden erikoisalojen lääkäreistä. Sairaa-       jaan tarpeeksijulkisen sektorin terveydenhuolto-
23014: loilla on vaikeuksia saada vakituisia lääkärinvir-     järjestelmän tarpeista lähtien. Valtion vuoden
23015: koja täytetyiksi. Näin siitäkin huolimatta, että        1999 talousarvioon liittyvä ajankohtainen ongel-
23016: virat ja määrärahat ovat olemassa. Tilanne ai-         ma on se, että erityisvaltionosuudet lääketieteel-
23017: heuttaa julkisen sektorin sairaaloiden palveluky-      liseen tutkimukseen ja koulutukseen eli lääkärien
23018: kyyn rajoituksia, ja kansalaisten oikeus hoitoon       jatkokoulutuksen määrärahat eivät ole riittäviä.
23019: vaikeutuu.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23020:     Tilanne on tällä hetkellä vaikein erityisesti      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23021: seuraavilla erikoisaloilla: silmätaudit, röntgen-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23022: toiminta, psykiatria, naistentaudit ja synnytyk-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23023: set, patologia, anestesiologia sekä kirurgian alal-
23024: la ortopedia ja traumatologia.                                    Onko Hallitus tietoinen erikoisalojen
23025:      Lääkäripulaan on syynä ensinnäkin tulotaso-               lääkäripulasta julkisen sektorin sairaa-
23026: ero yksityisen ja julkisen sektorin sairaaloiden               loissa, ja
23027:  välillä yksityisen hyväksi. Lisäksi erikoislääkä-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23028:  rien koulutus on Suomessa liian vähäistä. Yli-                ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
23029: 
23030:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1998
23031: 
23032:                       Matti Saarinen /sd                        Markku Pohjola /sd
23033: 
23034: 
23035: 
23036: 
23037:  280043
23038: 2                                         KK 1400/1998 vp
23039: 
23040: 
23041: 
23042:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23043: 
23044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ennen aloituspaikkoja oli yli 500. Aloituspaikko-
23045: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jen vähentämisen takia ensi vuodesta alkaen vuo-
23046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teen 2003 saakka lääkäreitä valmistuu vuosittain
23047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-      noin 150 vähemmän kuin tähän asti. Lisäksi lää-
23048: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kärikunta käyttää lisääntyvässä määrin osa-ai-
23049: n:o 1400:                                            kaeläkkeen, varhennetun vanhuuseläkkeen ja
23050:                                                      yksilöllisen varhaiseläkkeen mahdollisuuksia.
23051:           Onko Hallitus tietoinen erikoisalojen      Myös palvelussuhteen ehdoilla ja sairausvakuu-
23052:        lääkäripulasta julkisen sektorin sairaa-      tuksen korvausjärjestelmillä on merkitystä lää-
23053:        loissa, ja                                    käreiden hakeutumiseen yksityissektorille.
23054:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Työryhmä ehdotti lääkärikoulutuksen aloi-
23055:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?               tuspaikkamäärien lisäämistä ja erikoislääkäri-
23056:                                                      koulutuksen lisäämistä ja tehostamista. Työryh-
23057:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         män näkemyksen mukaan erikoislääkärikoulu-
23058: vasti seuraavaa:                                     tuksesta nykyistä suurempi osa tulee voida suo-
23059:                                                      rittaa yliopistosairaalan ulkopuolella. Se kannat-
23060:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lää-     ti lääketieteellisten tiedekuntien yhteyteen perus-
23061: kärityövoiman tarvetta selvittänyt työryhmä          tettavia alueellisia neuvottelukuntia.
23062: (STM :n työryhmämuistio 1997: 13) totesi, että           Tänä syksynä lääkärikoulutuksen aloitus-
23063: Suomen lääkäritiheys, yksi työikäinen lääkäri        paikkoja onkin nostettu 430:een, ja ensi syksynä
23064: 350 asukasta kohti, on keskimääräistä läntisten       on tarkoitus nostaa aloituspaikkamäärä 480:een.
23065: teollisuusmaiden tasoa. Lääkäritiheydessä on         Kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia
23066: suurta alueellista vaihtelua. Kun viime vuonna       on muutettu niin, että viime vuoden alusta alkaen
23067: oli Uudellamaalla yksi työikäinen lääkäri 268         valtion korvausta lääkäri- ja erikoislääkärikou-
23068: asukasta kohti, niin Lapissa oli yksi lääkäri 574     lutukseen ovat voineet saada yliopistosairaaloi-
23069: asukasta kohti.                                       den lisäksi muutkin sairaalat ja terveyskeskuk-
23070:    Sairaanhoitopiireissä oli 500 erikoislääkärin      set.
23071: vaje, ja lisätarve vuosituhannen taitteeseen tul-        Erikoislääkärikoulutuksesta on annettu uusi
23072: taessa oli 400 uutta erikoislääkäriä. Lisätarve       asetus, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta
23073: kohdistui pääasiassa erikoisaloille, joilla oli jo    alkaen. Erikoislääkärikoulutusohjelmien sisäl-
23074: erikoislääkäripulaa, kuten anestesiologiassa,         töä on muutettu laaja-alaisemmaksi, määrää on
23075: psykiatriassa, kirurgiassa ja silmätaudeissa.         vähennetty ja koulutusaikoja lyhennetty vastaa-
23076:    Terveyskeskuksissa oli samaan aikaan noin          maan paremmin väestön palvelutarvetta. Lääke-
23077: 200 lääkärin vaje, ja vuoteen 2000 mennessä ar-       tieteellisen tiedekuntien yhteyteen on perustettu
23078: vioitiin tarvittavan lisäksi 150 uutta lääkäriä.      alueelliset neuvottelukunnat,joiden tarkoitukse-
23079:    Sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkäritar-       na on erikoisaloittain selvittää alueen erikoislää-
23080: peeseen ovat vaikuttaneet lisääntyneen palvelu-       käritarve ja laatia toimenpiteet puutteiden kor-
23081: tarpeen ohella muun muassa työaikalaki sekä           jaamiseksi.
23082: lääkärikunnan ikä- ja sukupuolijakauma. Lää-             Lääkärikoulutuksen lisääminen, erikoislää-
23083: käripula on pahentunut, vaikka 1990-luvulla on        kärikoulutuksen uudistaminen ja tehostaminen
23084: valmistunut tähän asti vuosittain 300 lääkäriä        sekä EVO-korvausten laajentaminen ovat tapah-
23085: enemmän kuin työelämästä on poistunut.                tuneet tämän hallituksen aikana. Sosiaali- ja ter-
23086:    Vuosikymmenen alkupuolella esiintyneen lää-        veysministeriö on myös ollut yhteydessä kunta-
23087: kärityöttömyyden takia lääkärikoulutusta vä-          sektorin työmarkkinaosapuoliin sairaalalääkä-
23088: hennettiin. Vuosina 1993-1997 lääkärikoulu-           rien palkkarakenteen uudistamiseksi.
23089: tukseen otettiin 352-379 opiskelijaa, kun sitä
23090: 
23091:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
23092: 
23093:                                                          Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijainen,
23094:                                                       sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
23095:                                             KK 1400/1998 vp                                             3
23096: 
23097: 
23098:                                          Tili Riksdagens Talman
23099: 
23100:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        rande till läkarutbildningen. Tidigare fanns det
23101: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         över 500 nybörjarplatser. På grund av att antalet
23102: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nybörjarplatser har minskat kommer det från
23103: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade skriftli-       och med nästa år fram till år 2003 att utexamine-
23104: ga spörsmål nr 1400:                                   ras ca 150 läkare fårre årligen än hittills. Dess-
23105:                                                        utom utnyttjar läkarkåren alltmera möjligheter-
23106:           Är Regeringen medveten om läkar-             na att få deltidspension, förtida ålderspension
23107:        bristen inom specialområden på sjukhu-          och individuell förtidspension. Också anställ-
23108:        sen inom den offentliga sektorn, och            ningsvillkoren och ersättningssystemen inom
23109:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        sjukförsäkringen är av betyde1se för att läkarna
23110:        för att avhjälpa situationen?                   söker sig tili den privata sektorn.
23111:                                                           Arbetsgruppen föreslog att antalet nybörjar-
23112:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          platser inom läkarutbildningen utökas samt att
23113: anföra följande:                                       specialläkarutbildningen utökas och effektive-
23114:                                                        ras. Arbetsgruppen ansåg att en större del av
23115:     Den arbetsgrupp för utredande av behovet av        specialläkarutbildningen bör kunna genomföras
23116: Iäkararbetskraft som social- och hälsovårdsmi-         utanför universitetssjukhusen. Den förespråkade
23117: nisteriet tillsatt (SHM:s arbetsgruppspromemo-         att det inrättas regionala delegationer i samband
23118: rior 1997: 13) konstaterade att läkartätheten i        med de medicinska fakulteterna.
23119: Finland, dvs. en läkare i arbetsför ålder per 350         1 höst har antalet nybörjarp1atser inom läkar-
23120: invånare, motsvarar medelnivån i de västliga in-       utbildningen ökats tili 430, och avsikten är att
23121: dustriländerna. Läkartätheten uppvisar stora re-       antalet ökas till 480 nästa höst. Folkhälsolagen
23122: gionala variationer. 1 Nyland fanns det i fjol en      och lagen om specialiserad sjukvård har ändrats
23123: läkare i arbetsför ålder per 268 invånare, medan       så att vid sidan av universitetssjukhus kan även
23124: det i Lappland fanns en läkare per 574 invånare.       andra sjukhus och hälsovårdscentraler få ersätt-
23125:     1 sjukvårdsdistrikten fanns det ett underskott     ning av staten för 1äkar- och specialläkarutbild-
23126: på 500 specialläkare. Tilläggsbehovet beräkna-         ning.
23127: des uppgå ti11400 nya specialläkare vid millennie-        Den nya förordningen om specialläkarexa-
23128: skiftet, främst inom specialområden där det re-        men träder i kraft vid ingången av 1999. lnnehål-
23129: dan rådde läkarbrist, såsom anestesiologi, psy-        let i utbildningsprogrammen för specialläkare
23130: kiatri, kirurgi och ögonsjukdomar.                     har breddats, antalet utbildningsprogram har
23131:     På hä1sovårdscentra1erna fanns det samtidigt       minskats och utbildningstiderna har förkortats
23132: ett underskott på ca 200 läkare. Det uppskatta-        så att de bättre motsvarar befolkningens service-
23133:  des att ytterligare 150 nya 1äkare behövs före år     behov. Regionala delegationer har inrättats i
23134:  2000.                                                 samband med de medicinska fakulteterna f6r att
23135:     Utöver det ökade servicebehovet har bl.a. ar-      inom varje specialområde utreda behovet av spe-
23136:  betstidslagen samt å1ders- och könsförde1ningen       cialläkare i regionen och utarbeta åtgärder f6r att
23137:  inom 1äkarkåren påverkat sjukhusens och hä1so-        avhjälpa bristerna.
23138:  vårdscentra1ernas behov av 1äkare. Läkarbristen          Under den sittande regeringens tid har läkar-
23139:  har förvärrats trots att anta1et utexaminerade        utbildningen utökats, specialläkarutbildningen
23140:  1äkare hittills under 1990-ta1et varje år har över-   reviderats och effektiverats samt ersättningarna
23141:  stigit anta1et 1äkare som 1ämnar arbetslivet med      enligt specialstatsandelssystemet utvidgats. So-
23142:  300.                                                  cial- och hälsovårdsministeriet har också stått i
23143:     På grund a v arbets1ösheten bland 1äkare under     kontakt med arbetsmarknadsparterna inom den
23144:  förra hä1ften av decenniet skars 1äkarutbildning-     kommuna1a sektorn i syfte att revidera sjukhus-
23145:  en ner. Åren 1993-1997 antogs 352-379 stude-          läkarnas lönestruktur.
23146: 
23147:       Helsingfors den 22 december 1998
23148: 
23149:                                               Ställföreträdare för ministern Terttu Huttu-Juntunen,
23150:                                                     social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
23151:                                         KK 1401/1998 vp
23152: 
23153: Kirjallinen kysymys 1401
23154: 
23155: 
23156: 
23157: 
23158:                                 Helena Vartiainen /sd: Ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulu-
23159:                                     tusohjelmasta valmistuvien ammattinimikkeen puuttumisesta
23160: 
23161: 
23162:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
23163: 
23164:    Ammattikorkeakouluista valmistuvat sosiaa-     toksesta valmistunutta tulee kohdella yhdenver-
23165: lialan koulutusohjelman läpikäyneet ihmiset       taisesti. Tässä suhteessa oikeus omaan ammatti-
23166: ovat tällä hetkellä kokonaan vailla ammattitut-   nimikkeeseen on perustavaa laatua oleva oikeus.
23167: kintonimikettä. Sama ongelma koskee jossain          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23168: määrin myös ammattikorkeakoulusta valmistu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23169: nutta terveydenhuollon henkilöstöä. Näiden        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23170: henkilöiden koulutus kestää 140 opintoviikkoa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23171: eli 3,5 vuotta. Ammattikorkeakoulusta valmistu-
23172: van terveydenhuollon ammattilaisen on kyettävä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23173: lyhyellä nimikkeellä ilmaisemaan ammattitai-              ryhtyä, jotta ammattikorkeakouluista
23174: tonsa ja koulutuksensa.                                   valmistuville sosiaali- ja terveysalan kou-
23175:     Nimike on tärkeä ammatti-identiteetin kan-            lutuksen saaneille luodaan ammattinimi-
23176: nalta. Se toimii myös osaamisen tunnustuksena             ke?
23177: ja kuvaajana. Jokaisesta suomalaisesta oppilai-
23178: 
23179:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998
23180: 
23181:                                       Helena Vartiainen /sd
23182: 
23183: 
23184: 
23185: 
23186:  280043
23187: 2                                          KK 1401/1998 vp
23188: 
23189: 
23190: 
23191: 
23192:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23193: 
23194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sosionomi (AMK)-nimike ja toiseksi eniten so-
23195: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siopedagogi (AMK)-nimike. Kumpaakaan vaih-
23196: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toehtoa ei pidetä hyvänä. Sosionomi-nimike on
23197: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena           käytössä yliopistossa ja sosiopedagogi-nimike
23198: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kuvaa heikosti koulutuksessa hankittua osaa-
23199: n:o 1401:                                             mista. Sosiaalialan opistoasteisen koulutuksen
23200:                                                       kolmea tutkintonimikettä ei myöskään pidetä
23201:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sopivina, koska ammattikorkeakoulututkinto
23202:        ryhtyä, jotta ammattikorkeakouluista           on opistoasteen tutkintoa laaja-alaisempi. Tut-
23203:        valmistuville sosiaali- ja terveysalan kou-    kinnon rakenne on myös toisenlainen kuin opis-
23204:        lutuksen saaneille luodaan ammattinimi-        toasteisessa tutkinnossa. Ammattikorkeakoulun
23205:        ke?                                            tuottamaa osaamista kuvaa parhaiten yksi nimi-
23206:                                                       ke. Muiden esille tulleiden tutkintonimikkeiden
23207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kannatus on jäänyt varsin vähäiseksi.
23208: vasti seuraavaa:                                         Ammattikorkeakoulujen tutkinto- ja koulu-
23209:                                                       tusohjelmarakenteen kehittämiseksi on käynnis-
23210:    Sosiaalialan    ammattikorkeakoulutasoista         tetty viime syksynä laaja projekti, jossa alakoh-
23211: osaamista hyvin kuvaavan ammattinimikkeen             taisissa ryhmissä ovat mukana kaikki ammatti-
23212: vahvistaminen sosiaalialan koulutusohjelmaan          korkeakoulut. Sosiaalialan koulutusohjelmia
23213: on opiskelumotivaation ja selkeän informaation        selvittävän työryhmän tehtävänä on tehdä ehdo-
23214: antamisen vuoksi edelleen kiireellisesti hoidetta-    tus myös ammattinimikkeestä. Yhteistyötä ni-
23215: va asia.                                              mikkeen löytymiseksi tehdään lisäksi alan koulu-
23216:    Opetusministeriölle on esitetty eri tahojen toi-   tustoimikunnan ja sidosryhmien kanssa. Am-
23217: mesta nimikevaihtoehtoja, joista tehtyjen selvi-      mattinimike tullaan vahvistamaan välittömästi,
23218: tysten perusteella on eniten kannatusta saanut        kun sopiva nimike on löytynyt.
23219: 
23220:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
23221:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
23222:                                            KK 1401/1998 vp                                            3
23223: 
23224: 
23225: 
23226: 
23227:                                         Tili Riksdagens Talman
23228: 
23229:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           gog (YH) det näststörsta. lngendera förslaget
23230: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           anses bra. Benämningen socionom används vid
23231: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       universiteten och sociopedagog ger en vag be-
23232: dagsman Helena Vartiainen undertecknade               skrivning av den kompetens som utbildningen
23233: skriftliga spörsmål nr 1401:                          ger. Inte heller de tre examensbenämningarna
23234:                                                       inom utbildningen på institutnivå för det sociala
23235:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       området anses lämpliga eftersom yrkeshögskole-
23236:        så att en yrkesbenämning skapas för dem        examen är mer omfattande än examen på insti-
23237:        som utexamineras från yrkeshögskolorna         tutnivå. Examensstrukturen är också annorlun-
23238:        och har fått utbildning inom social- och       da jämfört med examina på institutnivå. Den
23239:        hälsovårdsområdet?                             kompetens som yrkeshögskolan ger kan bäst be-
23240:                                                       skrivas med en enda benämning. De andra exa-
23241:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mensbenämningarna som föreslagits har fått
23242: anföra följande:                                      mycket lite understöd.
23243:                                                          1 syfte att utveckla strukturen i yrkeshögsko-
23244:    Att i utbildningsprogrammet för det sociala        lornas examina och utbildningsprogram inleddes
23245: området fastställa en yrkesbenämning som adek-        i höstas ett omfattande projekt där alla yrkeshög-
23246: vat beskriver kompetens på yrkeshögskolenivå          skolor medverkar i branschvisa grupper. Den
23247: inom det sociala området är alltjämt en sak som       arbetsgrupp som skall utreda utbildningspro-
23248: bör skötas brådskande på grund av studiemoti-         grammen för det sociala området har till uppgift
23249: vationen och behovet av tydlig information.           att komma med förslag även tili yrkesbenäm-
23250:    Det har från olika håll tili undervisningsminis-   ning. Samarbetet för att hitta benämningen sker
23251: teriet framförts alternativ tili benämningar. En-     också med branschens utbildningskommission
23252: ligt utredningar har benämningen socionom             och intressegrupper. Yrkesbenämningen fast-
23253: (YH) fått det största understödet och sociopeda-      ställs så snart man hittat en lämplig titel.
23254: 
23255:      Helsingfors den 7 januari 1999
23256: 
23257:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
23258:                                          KK 1402/1998 vp
23259: 
23260: Kirjallinen kysymys 1402
23261: 
23262: 
23263: 
23264: 
23265:                                   Seppo Kääriäinen /kesk: Sähkömarkkinoiden vapautumisen vaiku-
23266:                                      tuksista
23267: 
23268: 
23269:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23270: 
23271:    Vähittäismarkkinat sähköalalla on avattu. Se        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23272: on ollut erittäin suuri muutos. Vapautumisen        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23273: yhtenä seurauksena ovat olleet kaupat paikalli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23274: sista ja maakunnallisista sähköyhtiöistä. Tämä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23275: kehitys näyttää jatkuvan.
23276:    Paikallisten ja maakunnallisten sähköyhtiöi-               Onko Hallitus seurannut pitkäaikais-
23277: den kannalta erityisen ongelmallisiksi ovat muo-           ten sähkönmyyntisopimusten tilannetta
23278: dostuneet tukkukaupan kanssa aikanaan tehdyt               paikallisten ja maakunnallisten yhtiöiden
23279: ns. pitkäaikaiset sähkönmyyntisopimukset Näi-              näkökulmasta ja sitä, että sähkön hinta
23280: tä pitkäaikaisia, nykyhetken tilanteen mukaan              todella tarkoitetulla tavalla alenee ja että
23281: arvioiden taloudellisessa mielessä epätarkoituk-           sähkön laatutaso voidaan taata koko
23282: senmukaisiksi käyneitä sopimuksia ei ole kuiten-           maassa?
23283: kaan voitu sanoa irti. Tämänkin seurauksena voi
23284: olla paikallisten ja maakunnallisten sähköyhtiöi-
23285: den häviäminen ja kilpailun heikkeneminen.
23286: 
23287:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998
23288: 
23289:                                       Seppo Kääriäinen /kesk
23290: 
23291: 
23292: 
23293: 
23294:  280043
23295: 2                                           KK 1402/1998 vp
23296: 
23297: 
23298: 
23299: 
23300:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23301: 
23302:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pyrkineet kasvattamaan myyntiään asiakkai-
23303: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           naan olevien vähittäismyyjien jakelualueilla, jol-
23304: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         loin erityisesti pitkäaikaisia sopimuksia tehnei-
23305: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo              den vähittäismyyjien asema olisi vaikeutunut.
23306: Kääriäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-               Selvitysmiesten tulee työssään kiinnittää huo-
23307: sen n:o 1402:                                           miota tukkumyyjän ja vähittäismyyjän solmi-
23308:                                                         miin pitkäaikaisiin sopimuksiin ja tukkumyyjän
23309:           Onko Hallitus seurannut pitkäaikais-          mahdolliseen kilpailemiseen tukkuasiakkaiden-
23310:        ten sähkönmyyntisopimusten tilannetta            sa kanssa vähittäismarkkinoilla. Lisäksi selvitys-
23311:        paikallisten ja maakunnallisten yhtiöiden        miesten tehtävänä on tehdä tarvittavat ehdotuk-
23312:        näkökulmasta ja sitä, että sähkön hinta          set tilanteen korjaamiseksi.
23313:        todella tarkoitetulla tavalla alenee ja että         Selvitysmiehet saavat työnsä valmiiksi vuo-
23314:        sähkön laatutaso voidaan taata koko              denvaihteessa 1998/99. Selvitysmiesten raportin
23315:        maassa?                                          pohjalta kauppa- ja teollisuusministeriö harkit-
23316:                                                         see pikaisesti, mihin toimenpiteisiin asiassa on
23317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ryhdyttävä.
23318: vasti seuraavaa:                                            Myös Kilpailuvirasto tutkii omalta osaltaan
23319:                                                         pitkien tukkusähkösopimusten haittoja sille teh-
23320:     Kauppa- ja teollisuusministeriö kutsui viime        dyn valituksen pohjalta.
23321: elokuussa kaksi selvitysmiestä tekemään arvion              Sähkömarkkinakeskus kerää jatkuvasti säh-
23322: siitä, onko tukkusähkösopimuksissa sellaisia            kön hintatietoja sekä laatii ja julkaisee niistä ti-
23323: seikkoja, jotka vaikeuttavat tervettä ja toimivaa       lastoja ja vertailuja, joiden avulla sähkön hinta-
23324: kilpailua sähkön vähittäismarkkinoilla.                 kehitystä seurataan. Kun kilpailuttamisen mah-
23325:     Selvitystyö katsottiin tarpeelliseksi, koska osa    dollisuus avautui käytännössä viime syksynä
23326: vähittäismyyjistä on solminut vuonna 1995 pit-          myös pienkäyttäjille tyyppikuormituskäyräjär-
23327: käaikaisia sähkösopimuksia tukkumyyjien kans-           jestelmän avulla, on kuluttajien verottomilla hin-
23328: sa käyttäen lähtökohtana silloisia hintatietoja ja       noilla laskettu sähkölasku alentunut 4-6 pro-
23329: -odotuksia. Vuosina 1997-98 sähkön hinta on             senttia.
23330: pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla laskenut pää-             Sähkömarkkinalain mukaan verkonhaltijalla
23331: asiassa vesivoimalla edullisesti tuotetun sähkön        on verkostonsa kehittämisvelvollisuus. Se tar-
23332: kasvaneen tarjonnan vuoksi. Tämä on aiheutta-           koittaa muun muassa sitä, että verkonhaltijan
23333: nut tilanteen, jossa osa pitkäaikaisia tukkusäh-        tulee turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen
23334: kösopimuksia tehneistä sähkön vähittäismyyjis-           sähkön saanti asiakkaille. Sähkömarkkinakes-
23335: tä on menettänyt asiakkaita muille myyjille.             kus seuraa yhdessä sähköturvallisuudesta vas-
23336: Eräin osin on näkynyt merkkejä siitä, että säh-          taavan Turvatekniikan keskuksen kanssa myös
23337: kön tukkumyyjien konserniyhtiöt ja osakkuus-             sitä, että verkonhaltijat hoitavat verkostonsa ke-
23338: yhtiöt olisivat aggressiivisella markkinoinnilla         hittämisvelvollisuuden.
23339: 
23340:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
23341: 
23342:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
23343:                                            KK 1402/1998 vp                                              3
23344: 
23345: 
23346: 
23347: 
23348:                                         Tili Riksdagens Talman
23349: 
23350:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            den där minutförsäljarna är deras kunder, varvid
23351: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            i synnerhet de minutförsäljare som har ingått
23352: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        långfristiga avtal har fått en svårare ställning.
23353: dagsman Seppo Kääriäinen undertecknade                    Utredningsmännen bör i sitt arbete fåsta upp-
23354: spörsmål nr 1402:                                      märksamhet vid de långfristiga avtal som en par-
23355:                                                        tiförsäljare och en minutförsäljare har ingått och
23356:           Har Regeringen följt med situationen i       vid om partiförsäljaren eventuellt konkurrerar
23357:        fråga om de långfristiga elförsäljningsav-      med sina partikunder på minutmarknaden.
23358:        talen ur de Jo kala och landskapsvisa bola-     Dessutom har utredningsmännen tili uppgift att
23359:        gens synvinkel, och att elpriset verkligen      komma med nödvändiga förslag om hur situatio-
23360:        sjunker på avsett sätt och att nivån på         nen kunde korrigeras.
23361:        elkvaliteten kan garanteras i hela landet?         Utredningsmännen skall få sitt arbete klart vid
23362:                                                        årsskiftet 1998/99. U tgående från deras rapport
23363:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kommer handels- och industriministeriet snabbt
23364: anföra följande:                                       att överväga vilka åtgärder som bör vidtas i sa-
23365:                                                        ken.
23366:    Handels- och industriministeriet tillsatte i au-       Ä ven Konkurrensverket undersöker för sin
23367: gusti två utredningsmän som fick i uppdrag att         del nackdelarna med långfristiga partielsavtal ut-
23368: göra en utvärdering av, om det finns sådana            gående från de besvär som har anförts hos verket.
23369: faktorer i partielsavtalen som försvårar en sund          Elmarknadscentralen samlar kontinuerligt in
23370: och fungerande konkurrens på minutmarknaden            uppgifter om elpriserna samt utarbetar och pub-
23371: för ei.                                                Iicerar statistik och jämförelser över dem, med
23372:    Utredningsarbetet ansågs nödvändigt, efter-         hjälp av vilka utvecklingen i fråga om elpriset
23373: som en del av minutförsäljarna år 1995 hade            bevakas. Sedan möjligheten tili konkurrensut-
23374: ingått långfristiga elavtal med partiförsäljarna       sättning i höstas blivit en realitet också för små-
23375: med dåvarande prisuppgifter och prisförvänt-           förbrukarna i och med systemet med en typbe-
23376: ningar som utgångspunkt. Åren 1997-98 sjönk            lastningskurva, har konsumenternas elräkning
23377: elpriset på den nordiska elmarknaden huvudsak-         sjunkit med 4--6 procent när den beräknas på
23378: ligen tili följd av det ökade utbudet av sådan el      priserna utan skatter.
23379: som hade producerats förmånligt med vatten-               Enligt elmarknadslagen har en nätinnehavare
23380: kraft. Detta har medfört en situation där en del       skyldighet att utveckla sitt nät. Detta innebär
23381: av de minutförsäljare av ei som har ingått lång-       bl.a. att nätinnehavaren för sin del skall säker-
23382: fristiga partielsavtal har förlorat kunder tili an-    ställa att kunderna får ei med tillräckligt god
23383: dra försäljare. Tili vissa delar har teeken kunnat     kvalitet. Elmarknadscentralen bevakar tillsam-
23384: ses på att elpartiförsäljarnas koncernbolag och        mans med Säkerhetsteknikcentralen, som svarar
23385: intressebolag med aggressiv marknadsföring har         för elsäkerheten, också att nätinnehavarna skö-
23386: försökt öka sin försäljning på distributionsområ-      ter sin skyldighet att utveckla nätet.
23387: 
23388:      Helsingfors den 21 december 1998
23389: 
23390:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
23391:                                              KK 1403/1998 vp
23392: 
23393: Kirjallinen kysymys 1403
23394: 
23395: 
23396: 
23397: 
23398:                                      Raimo Vistbacka /ps: Tapaturmavakuutuslain soveltamisesta omais-
23399:                                         hoitajiin
23400: 
23401: 
23402:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23403: 
23404:    Tapaturmavakuutuslaissa on säädetty ne               seiset henkilöt tekevät vastuullista ainakin perus-
23405: poikkeukset, joita koskevat työntekijät eivät           hoitajan työhön rinnastettavaa työtä käytännös-
23406: pääse tapaturmavakuutuksen piiriin. Lain                sä ympäri vuorokauden, ja siksi tapaturmariski
23407: 2 §:ssä määritellään, että oikeutta korvaukseen         ei ole mitätön, sattuuhan kaikista tapaturmista
23408: työtapaturman johdosta ei ole, jos työntekijä           merkittävä osa tutkimusten mukaan juuri koto-
23409: elää vakinaisesti työnantajan taloudessa ja on          na. Ongelmallista on myös omaishoitajan vas-
23410: hänelle tai hänen aviopuolisolleen sukua suoraan        tuuvakuutuksen saaminen omien hoitovirheiden
23411: takenevassa tai etenevässä polvessa tahi on hä-         varalle tai muiden aiheuttamiensa vahinkojen
23412: nen ottolapsensa tai ottovanhempansa tahi jon-          varalle, sillä vakuutuslaitoksille on vapaaehtois-
23413: kun tässä tarkoitetun henkilön puoliso.                 ta myöntää tai olla myöntämättä vastuuvakuu-
23414:    Kyseinen säännös rajaa käytännössä tämän             tusta omaishoitajille.
23415: lain sovellutuksen ulkopuolelle omaishoitajat,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23416: jotka useimmiten hoitavat juuri omia vanhem-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23417: piaan, isovanhempiaan, lapsiaan tai lapsenlap-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23418: siaan. Epäkohta on tuntuva, sillä Suomessa on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23419: voimassa tuhansia omaishoitajasopimuksia ja
23420: tämä hoitomuoto ei ole merkittävästi vähene-                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
23421: mässä. Siksi olisi erityisen tärkeätä saada tämä               omaishoitajien vakuutusturvan kohenta-
23422: merkittävä henkilöryhmä lain piiriin erillisenä                miseksi niin, että he pääsisivät perhehoi-
23423: lisäyksellä, kuten aikoinaan lisätyllä 3 a §:llä per-          tajien tapaan tapaturmavakuutuksen pii-
23424: hehoitajien kohdalla meneteltiin.                              riin ja että heille taattaisiin mahdollisuus
23425:    Ei ole suinkaan samantekevää, ovatko omais-                 saada vastuuvakuutus?
23426: hoitajat tapaturmavakuutuslain piirissä, sillä ky-
23427: 
23428:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998
23429: 
23430:                                            Raimo Vistbacka /ps
23431: 
23432: 
23433: 
23434: 
23435: 280043
23436: 2                                          KK 1403/1998 vp
23437: 
23438: 
23439: 
23440: 
23441:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23442: 
23443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omaisesti, ettei omaishoidon tuesta sopimuksen
23444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tehnyt henkilö ole työsopimuslain (320/1970) tar-
23445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koittamassa työsuhteessa sopimuksen tehnee-
23446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            seen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huol-
23447: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tajaan. Koska omaishoitajia koskevan lainsää-
23448: sen n:o 1403:                                         dännön uudistuksen yhtenä tarkoituksena oli
23449:                                                       kuitenkin parantaa omaishoitajien asemaa, kun-
23450:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        nallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkela-
23451:        omaishoitajien vakuutusturvan kohenta-         kiin (202/1964) tehtiin lailla 1366/1992 poikkeus,
23452:        miseksi niin, että he pääsisivät perhehoi-     jonka mukaan myös omaishoitajia koskee työ-
23453:        tajien tapaan tapaturmavakuutuksen pii-        eläkelakien mukainen peruseläketurva.
23454:        riin ja että heille taattaisiin mahdollisuus       Omaishoitojärjestelmän uudistuksen yhtey-
23455:        saada vastuuvakuutus?                          dessä säädetyn perhehoitajalain (312/1992) mu-
23456:                                                       kaan perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka
23457:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai
23458: vasti seuraavaa:                                      kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksianto-
23459:                                                       sopimuksen perusteella antaa sosiaalihuoltolain
23460:    Omaishoitoa koskeva lainsäädääntö uudistet-        25 §:ssä tarkoitettua perhehoitoa. Viimeksi mai-
23461: tiin 1 päivästä heinäkuuta 1992 lukien. Omais-        nitulla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuk-
23462: hoidon tuella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain         sen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon
23463: (710/1982) mukaan vanhuksen, vammaisen tai            järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella
23464: sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai         yksityiskodissa. Perhehoitoa annetaan henkilöl-
23465: muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa             le, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpi-
23466: hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään       toa ei voida tarkoituksenmukaisestijärjestää hä-
23467: hoidettavan hoitosuunnitelmassa. Omaishoidon          nen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja ter-
23468: tukea voidaan antaa, jos henkilö alentuneen toi-      veydenhuollon palveluita hyväksikäyttäen ja
23469: mintakyvyn, sairauden tai muun vastaavanlaisen        jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa.
23470: syyn vuoksi tarvitsee hoitoa tai muuta huolenpi-      Myös perhehoitajia koskee työeläkelakien mu-
23471: toa, joka on mahdollista järjestää hoidettavan        kainen peruseläketurva. Tapaturmavakuutusla-
23472: kotona sopimaHa siitä hänen omaisensa tai lähei-      kiin lisätyllä poikkeussäännöksellä (31411992)
23473: sensä kanssa ja tarpeellisten palveluiden avulla.     perhehoitajiin ulotettiin myös tapaturmavakuu-
23474: Sopimus omaishoidon tuesta voidaan tehdä              tuslain (608/1948) mukainen pakollinen tapatur-
23475: myös muun henkilön kuin hoidettavan omaisen           maturva. Kunnan on otettava perhehoitajalle
23476: tai läheisen kanssa.                                  pakollinen tapaturmavakuutus. Velvoitetta per-
23477:     Hoito ja muu huolenpito voidaan järjestää         hehoitajan eikä omaishoitajan vastuuvakuutta-
23478: erityisestä syystä myös hoitajan kotona. Hoita-       miseen ei ole.
23479: jan kotona järjestettyyn ympärivuorokautiseen             Kuten edellä ilmenee, omaishoitajasuhde on
23480: hoitoon sovelletaan kuitenkin perhehoitajalain        toimeksiantosopimussuhde niinkuin perhehoita-
23481: (31211992) säännöksiä silloin, kun myös muut          jalain mukainen perhehoitajasuhde. Molemmat
23482: perhehoidolle säädetyt edellytykset täyttyvät.        on haluttu pitää selkeästi työsuhteen käsitteen
23483: Omaishoidon tuesta laaditaan sopimus hoitajan         ulkopuolella. Tämä johtuu osin näiden sopimus-
23484: ja kunnan välille, jonka liitteenä on hoito- ja       suhteiden luonteesta ja osin siitä, että työsopi-
23485: palvelusuunnitelma. Omaishoitajajärjestelmä on        mussuhteeseen liittyy sellaisia työlainsäädännöl-
23486: siten sosiaalipalvelun muotona tarkoitettu ensi-      lisiä velvoitteita, joiden soveltaminen puheena
23487: sijaisesti tilanteisiin, jossa omainen tai läheinen   oleviin järjestelmiin ehkäisisi käytännössä niiden
23488: ottaa vastuun kotona auttamisesta.                    toteutumisen.
23489:     Sosiaalihuoltolain omaishoitajia koskevia             Pakollisen työtapaturmaturvan perusteena on
23490: säännöksiä uudistettaessa laissa todettiin nimen-     työnantajan työsuhteeseen liittyvä vahingonkor-
23491:                                             KK 1403/1998 vp                                               3
23492: 
23493: vausvelvollisuus. Lakisääteisen tapaturmava-              Kotivakuutukseen liittyvästä vastuuvakuu-
23494: kuutuksen tarkoituksena on kattaa työnantajalle        tuksesta ei korvata muilla samalla vakuutuksella
23495: työntekijöille sattuneista työtapaturmista mah-        vakuutetuille aiheutettuja vahinkoja. Näin ollen
23496: dollisesti seuraava korvausvelvollisuus. Omais-        omaishoitajien hoidettavalleen aiheuttamat va-
23497: hoitosuhteeseen liittyy keskeisenä tekijänä per-       hingot jäävät usein kotivakuutukseen liittyvän
23498: he- ja sukulaisuussuhteeseen pohjautuva huolen-        vastuuvakuutuksen ulkopuolelle.
23499: pitovelvollisuus eikä ansaintatarkoitus. Omais-           Vapaaehtoinen vakuutustoiminta on liiketoi-
23500: hoidon tuen yhtenä tarkoituksena on taata hoito        mintaa, jossa vakuutusyhtiöt itse päättävät tar-
23501: mahdollisimman pitkään hoidettavaliekin mie-           joamistaan tuotteista. Siinäkin tapauksessa, että
23502: luisassa kotiympäristössä ja vähentää siten lai-       omaishoitajille säädettäisiin velvollisuus ottaa
23503: toshoidon tarvetta. Valtaosa noin 20 OOO:sta           vastuuvakuutus tai luotaisiin lakisääteinen vas-
23504: omaishoitajasta hoitaa puolisoaan, lapsiaan ja         tuuvakuutus, vakuutusyhtiö ei olisi velvollinen
23505: vanhempiaan ja omaishoito tapahtuu hoidetta-           ottamaan tuotevalikoimaansa tällaista vakuu-
23506: van omassa kodissa.                                    tusta, ellei sitä säädettäisi lailla. Omaishoitaja-
23507:    Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole      suhteeseen ei kuitenkaan liity sellaisia erityispiir-
23508: tullut, että tapaturmaturvan puuttuminen olisi         teitä, joiden vuoksi tämän kaltaisen, yleisestä
23509: koettu omaishoitajien piirissä laajempana ongel-       poikkeavan turvan luominen olisi perusteltua.
23510: mana. Pakollinen tapaturmaturva ei koske sel-             Omaishoitajasuhteeseen liittyvistä ongelmista
23511: laista työsuhdetta,jonka osapuolina ovat samas-        on tehty Stakesin toimesta kuluvan vuoden aika-
23512: sa taloudessa asuvat lähisukulaiset ja puolisot.       na kaksi selvitystä. Toinen koskee omaishoidon
23513: Sen vuoksi sitä ei ole ulotettu koskemaan myös-        tuen järjestäruistapaa kunnissa ja toinen omais-
23514: kään lähisukulaisten välillä tehtävää omaishoi-        hoitajien kokemuksia. Selvityksen tulokset jul-
23515: totyötä. Omaishoitajilla on kuitenkin mahdolli-        kaistaan ensi vuoden puolella. Ministeriö tulee
23516: suus tarvittaessa saada itselleen lakisääteistä työ-   näiden selvitysten valmistuttua selvittämään
23517: tapaturmaturvaa vastaava turva ottamalla va-           myös tarvetta omaishoitajien tapaturmaturvan
23518: paaehtoinen työtapaturmavakuutus.                      parantamiseen.
23519: 
23520:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1998
23521:                                                                Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
23522:                                                                                 ministeri Anneli Taina
23523:  4                                          KK 1403/1998 vp
23524: 
23525: 
23526: 
23527: 
23528:                                          Tili Riksdagens Talman
23529:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       stöd för närståendevård inte står i ett arbetsför-
23530: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         hållande enligt arbetsavtalslagen (320/1970) tili
23531: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       den kommun, den vårdbehövande eller vårdbe-
23532: man Raimo Vistbacka undertecknade skriftliga           hövandens vårdnadshavare som har ingått avta-
23533: spörsmå1 nr 1403:                                      let. Då en av avsikterna med ändringen av lag-
23534:                                                        stiftningen om närståendevårdare dock var att
23535:             Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       förbättra närståendevårdarnas ställning, gjordes
23536:          ta för att höja närståendevårdarnas för-      genom lag 1366/1992 ett undantag i lagen om
23537:          säkringsskydd så att de på samma sätt         pension för korumunala tjänsteinnehavare och
23538:          som fami1jevårdarna omfattas av o1ycks-       arbetstagare (202/1964), enligt vilket grundpen-
23539:          fallsförsäkringen och för att de skall ga-    sionsskyddet enligt arbetspensionslagen också
23540:          ranteras möj1ighet att teckna ansvarsför-     omfattar närståendevårdare.
23541:          säkring?                                          Enligt familjevårdarlagen (312/1992), som
23542:                                                        stiftades i samband med ändringen av systemet
23543:    Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         för närståendevård, avses med familjevårdare
23544:  anföra fö1jande:                                      den som enligt ett uppdragsavtal med den koru-
23545:                                                        mun eller det kommunalförbund som svarar för
23546:      Lagstiftningen om närståendevård ändrades         ordnandet av vården ger i 25 § socialvårdslagen
23547:  fr.o.m. den 1 ju1i 1992. Med stöd för närstående-     avsedd familjevård. Med familjevård avses ord-
23548:  vård avses en1igt socia1vårds1agen (71 0/1982)        nande av vård, fostran eller annan omvårdnad av
23549:  vårdarvode som beta1as för tryggande av vård av       en person dygnet runt utanför hans eget hem i ett
23550:  eller annan omsorg om å1dringar, handikappade         privathem. Familjevård ges den för viiken vård,
23551:  eller sjuka i hemmet samt service som anges i         fostran eller annan omvårdnad inte kan ordnas
23552:  vårdp1anen för den vårdbehövande. Stöd för när-       på ett ändamålsenligt sätt i hans eget hem eller
23553:  ståendevård kan ges om någon p.g.a. nedsatt           genom utnyttjande av någon annan social- och
23554:  funktionsförmåga, sjukdom eller någon annan           hälsovårdsservice och som inte anses vara i behov
23555:  motsvarande orsak behöver vård eller annan            av anstaltsvård. Ä ven familjevårdare omfattas a v
23556:  omsorg som kan ordnas hemma hos den vårdbe-           grundpensionsskyddet enligt lagarna om arbets-
23557:  hövande genom avta1 med någon anhörig eller           pension. Genom den undantagsbestämmelse
23558:  närstående person och med hjä1p av behöv1ig           som fogades tili olycksfallsförsäkringslagen (314/
23559:  service. Avta1 om stöd för närståendevård kan         1992) utvidgades lagen tili att innefatta också
23560:  ingås även med någon annan än en anhörig eller        familjevårdarna i det obligatoriska försäkrings-
23561:  närstående tili den vårdbehövande.                    skyddet enligt olycksfallsförsäkringslagen (608/
23562:     Av särski1da skäl kan vård och annan omsorg        1948). Kommunen skall teckna en obligatorisk
23563:  även ordnas hemma hos vårdaren. På vård dyg-          olycksfallsförsäkring för sina familjevårdare.
23564:  net runt hemma hos vårdaren tiliämpas dock            Någon skyldighet tili ansvarsförsäkring för fa-
23565:  bestämmelserna i familjevårdarlagen (312/1992),       miljevårdare eller närståendevårdare finns inte.
23566:  då även de övriga villkoren för familjevård upp-          Såsom framgår av det ovanstående är närstå-
23567:  fylls. Ett avtal om stöd för närståendevård skall     endevårdarförhållandet ett förhållande baserat ·
23568:  ingås mellan vårdaren och kommunen och en             på ett uppdragsavtal så som familjevårdarförhål-
23569:  vård- och serviceplan skall alltid bifogas avtalet.   landet är det i enlighet med fami1jevårdarlagen.
23570:  Systemet för närståendevård är därmed såsom en        Man har önskat hålla bägge dessa förhållanden
23571:  form av socialservice avsedd för i första hand        utanför begreppet arbetsförhållande. Detta be-
23572:  sådana situationer där en anhörig eller närståen-     ror delvis på dessa avtalsförhållandens karaktär
23573:  de ansvarar för att den vårdbehövande får hjälp i     och delvis på att det tili arbetsavtalsförhållande-
23574:  hemmet.                                               na ansluter sig sådana skyldigheter enligt arbets-
23575:     När bestämmelserna i socialvårdslagen gäl-         lagstiftningen som, om de tillämpades, skulle
23576:  lande närståendevårdare ändrades, framhölls i         göra det omöjligt att genomföra de aktuella sys-
23577: 'la~en uttryckligen att den som ingått ett avtal om    temen i praktiken.
23578:      ~
23579:                                              KK 1403/1998 vp                                             5
23580: 
23581:    Det obligatoriska försäkringsskyddet i fråga              En ansvarsförsäkring som tecknats i anslut-
23582: om olycksfall i arbetet grundar sig på arbetsgiva-      ning tili en hemförsäkring ersätter inte skador
23583: rens skyldighet att ersätta olycksfall som hänför       som drabbar andra försäkrade som omfattas av
23584: sig tili arbetsförhållandet. Syftet med den lag-        samma försäkring. Därmed förblir de skador
23585: stadgade olycksfallsförsäkringen är att täcka ar-       som närståendevårdare orsakar vårdbehövade
23586: betsgivarens utgifter för ersättningar som even-        ofta utanför det försäkringsskydd som ansvars-
23587: tuellt utfaller tili arbetstagarna för olycksfall som   försäkringen i anslutning tili hemförsäkringen
23588: inträffat i arbetet. 1 närståendevårdarförhållan-       ger.
23589: det är den skyldighet att ge omvårdnad som grun-            Den frivilliga försäkringsverksamheten är af-
23590: dar sig på familje- och släktrelationer och inte        fårsverksamhet där försäkringsbolagen själva
23591: förtjänstsyftet den centrala faktorn. En av avsik-      beslutar vilka produkter de erbjuder. Också i det
23592: terna med stödet för närståendevård är att så           fall att skyldigheten för närståendevårdare att
23593: länge som möjligt garantera den vårdbehövande           teckna ansvarsförsäkring ålades dem i lag eller en
23594: vård i den för honom mera tilltalande hemmiljön         lagstadgad ansvarsförsäkring skapades skulle
23595: och därmed minska behovet av anstaltsvård.              försäkringsbolaget inte vara skyldigt att ta in en
23596: Största del en av de ca 20 000 närståendevårdarna       sådan försäkring i sitt försäkringsutbud, om det-
23597: sköter make, barn eller föräldrar och närstående-       ta inte reglerades i lag. Tili närståendevårdarför-
23598: vården sker i den vårdbehövandes hem.                   hållandet ansluter sig dock inte några sådana
23599:    Det har inte kommit tili social- och hälso-          särdrag som skulle motivera skapandet av ett
23600: vårdsministeriets kännedom att avsaknaden av            dylikt, från allmän praxis avvikande försäkrings-
23601: olycksfallsförsäkringsskydd skulle ha upplevts          skydd.
23602: som något större problem bland närståendevår-               Under detsenaste året har Stakes låtit genom-
23603: darna. Det obligatoriska olycksfallsförsäkrings-        föra två utredningar om problemen i anslutning
23604: skyddet gäller inte sådana arbetsförhållanden i         tili närståendevårdarförhållandet. Den ena gäller
23605: vilka parterna är nära anhöriga eller makar som         det sätt på vilket stödet för närståendevård ord-
23606: bor i samma hushåll. Därför har det inte heller         nas i kommunerna och den andra närståendevår-
23607: utvidgats tili att gälla närståendevårdsarbete          darnas erfarenheter. Resultatet av utredningarna
23608: nära anhöriga emellan. Närståendevårdarna har           offentliggörs nästa år. När dessa utredningar får-
23609: dock vid behov möjlighet att själva få ett försäk-      digställts kommer ministeriet också att utreda
23610: ringsskydd som motsvarar det lagstadgade för-           behovet av ett förbättrat olycksfallsförsäkrings-
23611: säkringsskyddet genom att teckna en frivillig ar-       skydd för närståendevårdare.
23612: betsolycksfallsförsäkring.
23613: 
23614:      Helsingforsden 29 december 1998
23615: 
23616:                                                     Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare,
23617:                                                                                minister Anneli Taina
23618:                                             KK 1404/1998 vp
23619: 
23620: Kirjallinen kysymys 1404
23621: 
23622:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Oulun tiepiirin henkilöstöpolitiikasta
23623: 
23624: 
23625:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23626:    Liikenneministeriön ja Tielaitoksen johtohen-       myksiinsä eli henkilökunnan nopeaan vähentä-
23627: kilöiden aikomukset muuttaa perusteellisesti           miseen.
23628: Tielaitoksen rakennetta ja toimintatapaa eivät            Oulun tiepiirin operointi edellä kuvatulla ta-
23629: saaneet vaalikauden alkupuolella valtioneuvos-         valla johtaa toimintojen eräänlaiseen pakkokes-
23630: ton taholta siunausta. Tämä ei kuitenkaan estä-        kittämiseen lähinnä Ouluun. Hoidettavat tiet
23631: nyt Tielaitosta pyrkimästä samaan toista tietä.        kuitenkinjäävät sijaitsemaan muutamaa tienpät-
23632: Tielaitos jaettiin- talouspoliittisen ministeriva-     kää lukuun ottamatta maakuntaan. On selvää,
23633: liokunnan hyväksynnällä- tämän vuoden alus-            ettei tässä ole mitään järkeä. Se on liikennepoliit-
23634: ta lukien tiehallintoon ja tuotantoon.                 tisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti tuomit-
23635:    Tässäkin muutosvaihtoehdossa olennaiseksi           tava toimintastrategia.
23636: asiaksi ennakoitiin muodostuvan toteutettavan             Vallan erikoiseen asemaan Tielaitos saattaa
23637: henkilöstöpolitiikan. Tässä katsannossa valtio-        tällä toiminnallaan liikenneministeriöoja valtio-
23638: neuvoston jäsenet ovatkin toistuvasti hokeneet,        neuvoston eräiden jäsenten kannanotot. Eräskin
23639: "ettei henkilökuntaa irtisanota vaan muutos hoi-       valtioneuvoston jäsen on nimikirjoituksenaan
23640: detaan luonnollisen poistuman kautta". Liiken-         vahvistanut lausunnon: "Tämä tarkoittaa sitä,
23641: neministeriökin on ilmoittanut luottamusmiehil-        että irtisanomisiin ei jouduta, vaan muutos hoi-
23642: le, ettei se pidä irtisanomisia valtion henkilöstö-    detaan luonnollisen poistuman kautta."
23643: politiikan kannalta mahdollisina.                         Eduskunta on lisäämässä ensi vuoden talous-
23644:     Näin puhutaan ja kirjoitetaan, kun huolestu-       arvioon työllisyysmäärärahoja. Ei ole mitään
23645: neet kansalaiset ottavat yhteyttä valtioneuvos-        järkeä siinä, että toisaalla sanotaan valtion pal-
23646: ton jäseniin ja liikenneministeriöön. Arkipäivä        veluksessa olevaa vakinaista, osaavaa henkilö-
23647: on kuitenkin jotain muuta. Tielaitoksen johto          kuntaa irti, ja toisaalla lisätään työttömyyden
23648: osaa tunnetusti "temput" tehdä se sama kierto-         hoitoon tarkoitettuja määrärahoja. Valtioneu-
23649: tietä. Eräs tällainen keino on tehtävien ns. ulkois-   voston ja liikenneministeriön on saatettava soo-
23650: taminen eli siirretään toiminnot ulkopuoliselle        loilevat tiepiiri(e)n johtaja(t)/tuotantoaluejoh-
23651: yrittäjälle, jonka palvelukseen entiset valtion        taja(t) ensi tilassa kuriin.
23652: työntekijät otetaan määräajaksi, esim. kolmeksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23653: vuodeksi (mikä on ns. pääkaupunkiseudun lii-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23654: kennelaitosmalli). Tätä YTV-alueen bussilak-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23655: koihin johtanutta toimintamallia ollaan nyt to-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23656: teuttamassa 40 siivoojan osalta Oulun tiepiirissä/
23657: Pohjois-Suomen tuotantoalueella.                                  Onko Hallitus tietoinen, että Oulun
23658:     Vuodenvaihteessa henkilökunta joutuu muu-                 tiepiiri/Pohjois-Suomen tuotantoalue on
23659: toinkin puhutteluun, jossa kullekin kerrotaan                 ainakin työtehtävien ulkoistamisen ja
23660:  "hänen kohtalonsa". Oulun tiepiirihän on jo                  pakkomuuttomenettelyjen avulla tosi-
23661:  käyttänyt pakkomuuttojärjestelyä henkilökun-                 asiallisesti irtisanomassa henkilökuntaa,
23662: tansa "ulkoistamisessa" työttömyyskortistoon;                 ja jos on,
23663:  organisaatiomuutoksen nimissä annetaan henki-                    mihin toimiin Hallitus ryhtyy,jotta sen
23664:  lökunnalle mahdollisuus joko muuttaa paikka-                 jäsenten lupaukset "irtisanomisiin ei Tie-
23665:  kuntaa tai lähteä "talosta". Johto on hyvin tietoi-          laitoksen muutosprosessissa jouduta,
23666:  nen henkilökuntaansa kuuluvien perhesiteistä,                muutos hoidetaan luonnollisen poistu-
23667:  puolisoiden työpaikoista jne. Näin se voi valikoi-           man kautta" toteutuvat tosiasiallisesti
23668:  denkin kurittaa pyrkiessään tosiasiallisiin pyrki-           myös käytännössä?
23669: 
23670:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998
23671: 
23672:                                           Erkki Pulliainen /vihr
23673: 280043
23674: 2                                          KK 1404/1998 vp
23675: 
23676: 
23677: 
23678: 
23679:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23680: 
23681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kohtana on, että muutoksen toteutuessa asian-
23682: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         omainen henkilöstö sovitulla tavalla ja ehdoilla
23683: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       voisi siirtyä asianomaisen organisaation palve-
23684: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       lukseen. Työryhmässä on mukana asianomaisen
23685: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      henkilöstön edustus, ja selvityksessä otetaan
23686: 1404:                                                 henkilöstön asema ja olosuhteet huomioon. Työ-
23687:                                                       ryhmän työ on kesken eikä mitään päätöksiä
23688:            Onko Hallitus tietoinen, että Oulun        asiasta ole tehty. Selvitykseen liittyen kaikilla
23689:        tiepiiri/Pohjois-Suomen tuotantoalue on        tuotantoalueilla on järjestetty asiasta informaa-
23690:        ainakin työtehtävien ulkoistamisen ja          tio- ja keskustelutilaisuudet. Pohjois-Suomessa
23691:        pakkomuuttomenettelyjen avulla tosi-           tällaiset on pidetty sekä Oulussa että Rova-
23692:        asiallisesti irtisanomassa henkilökuntaa,      niemellä.
23693:        ja jos on,                                        Tienpidon rahoituksen alenemisen ja teknolo-
23694:            mihin toimiin Hallitus ryhtyy,jotta sen    gian kehittymisen vuoksi Tielaitoksen henkilös-
23695:        jäsenten lupaukset "irtisanomisiin ei Tie-     tömäärä on vähentynyt huomattavasti 1990-lu-
23696:        laitoksen muutosprosessissa jouduta,           vulla. Muutostilanteessakin Tielaitoksessa nou-
23697:        muutos hoidetaan luonnollisen poistu-          datetaan yhdessä henkilöstön kanssa sovittua
23698:        man kautta" toteutuvat tosiasiallisesti        henkilöstöpolitiikkaa, jonka mukaan vakituista
23699:        myös käytännössä?                              henkilöstöä ei irtisanota tuotannollisista eikä ta-
23700:                                                       loudellisista syistä. Työsuhdeturvan edellytykse-
23701:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nä on kuitenkin valmius vaihtaa työtehtäviä ja
23702: vasti seuraavaa:                                      tarvittaessa työskentelypaikkakuntaakin.
23703:                                                           Tielaitoksen tuotannossa joulukuussa 1998
23704:    Talouspoliittisen ministerivaliokunnan tou-        yhdessä henkilöstön kanssa hyväksyttyjen peri-
23705: kokuussa 1997 tekemän päätöksen mukaisesti            aatteiden mukaan muutoksiin varataan aikaa.
23706: Tielaitosjaettiin tiehallintoonja tuotantoon. Ta-     Jokaisen henkilön kanssa keskustellen selvite-
23707: voitteena oli silloin ja on edelleen tuotannon te-    tään henkilön osaaminen ja tehtävät, niihin liitty-
23708: hokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. Tie-         vät kehittämistarpeet ja Tielaitoksen eri mahdol-
23709: laitoksessa on edetty tavoitteiden edellyttämällä     lisuudet tarjota työtehtäviä. Myös mahdollisista
23710: tavalla. Tavoitteet ja tienpidon kireä rahoitus       muista vaihtoehdoista keskustellaan. Henkilös-
23711: edellyttävät keskittymistä jatkossa yhä enemmän       tölie kerrotaan mahdollisista muutoksista hyvis-
23712: varsinaisen tienpidon tehtäviin. Tästä syystä Tie-    sä ajoin, jolloin henkilöille jää aikaa järjestää
23713: laitoksessa on selvitetty vaihtoehtoisia tapoja       tilanteensa. Mahdolliset siirrot paikkakunnalta
23714: hoitaa varsinaisen osaamisen ulkopuolelle kuu-        toiselle toteutetaan tarpeeseen perustuen, jolloin
23715: luvia tehtäviä. Esimerkkejä tällaisista toimin-       myös henkilöiden erilaiset elämäntilanteet ote-
23716: noista ovat olleet mm. ajoneuvojen korjaustoi-        taan huomioon.
23717: minta, joka on liikelaitostettu sekä myöhemmin            Kehitys- ja tuloskeskustelutjokaisen henkilön
23718: yhtiöitetty, sekä tietotekniikkapalvelut, jotka on    kanssa kuuluvat Tielaitoksen johtamis- ja toi-
23719: ulkoistettu atk-palveluja hoitavan yrityksen teh-     mintatapaan. Myös virka- ja työehtosopimukset
23720: täväksi. Molemmissa tapauksissa myös henki-           ja palkkausjärjestelmä edellyttävät näiden kes-
23721: löstö on siirtynyt Tielaitoksesta toisen organisaa-   kusteluiden käymistä. Tielaitos on pyrkinyt kes-
23722: tion palvelukseen yhdessä henkilöstön kanssa          kusteluilla lisäämään avoimuutta, poistamaan
23723: tehdyin sopimuksin.                                   epävarmuutta sekä etsimään henkilöstöpolitiik-
23724:    Tielaitoksessa on työryhmä, joka parhaillaan       kansa mukaisia hyviä sopeutumisratkaisuja.
23725: selvittää mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja siirtää     Tämä on ollut yleisesti myös henkilöstön toivo-
23726: toimitilojen siivous- ja kunnossapitotehtäviä ny-     mus.
23727: kyistä enemmän ulkopuolisen organisaation teh-            Tielaitoksessa ei irtisanota ketään tuotannol-
23728: täväksi. Selvitys koskee koko maata, ja lähtö-        lisista ja taloudellisista syistä. Tielaitoksen tuo-
23729:                                           KK 1404/1998 vp                                         3
23730: 
23731: tannon kehittämistyötä tehdään hallituksen          non tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantami-
23732: edellyttämällä tavalla ja liikenneministeriön ta-   sen. Tielaitoksen tuotannon kilpailukyvyn var-
23733: voitteiden mukaisesti.                              mistaminen tulee olemaan pitkällä aikavälillä
23734:    Tielaitoksen tuotannon keskittyminen varsi-      koko henkilöstön edun mukaista.
23735: naisen tienpidon tehtäviin mahdollistaa tuotan-
23736: 
23737:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
23738: 
23739:                                                                    Liikenneministeri Matti Aura
23740: 4                                           KK 1404/1998 vp
23741: 
23742: 
23743: 
23744: 
23745:                                          Tili Riksdagens Ta/man
23746: 
23747:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       föra rengöringen och underhållet av lokaliteter-
23748: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         na till en utomstående organisation. Utredning-
23749: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       en berör hela landet och utgångspunkten är att
23750: man Erkki Pulliainen undertecknade skriftliga          ifrågavarande personal, då reformen genomförs,
23751: spörsmå1 nr 1404:                                      på överenskommet sätt och på överenskomna
23752:                                                        villkor skall kunna överföras till ifrågavarande
23753:           Är Regeringen medveten om att Uleå-          organisation. 1 arbetsgruppen ingår representan-
23754:        borgs vägdistrikt/Norra Fin1ands pro-           ter för ifrågavarande personal, och i utredningen
23755:        duktionsområde p.g.a. extema1isering av         beaktas personalens ställning och situation. Ar-
23756:        arbetsuppgifter och tvångsförflyttnings-        betsgruppens arbete är på hälft och inga beslut
23757:        åtgärder de facto håller på att säga upp        har ännu fattats i ärendet. 1 anslutning till utred-
23758:        persona1, och om så är fallet,                  ningen har informations- och diskussionsmöten i
23759:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta        ärendet arrangerats på alla produktionsområ-
23760:        för att garantera att dess medlemmars           den. 1 norra Finland har sådana möten hållits
23761:        1öften de facto efterlevs i praktiken, d.v.s.   såväl i Uleåborg som i Rovaniemi.
23762:        att uppsägningar inte behöver tillgripas i          P.g.a. sjunkande anslag för väghållning och
23763:        samband med reformprocessen vid Väg-            p.g.a. den teknologiska utvecklingen har antalet
23764:        verket, utan att reformen verkställs ge-        anställda vig Vägverket minskat kraftigt under
23765:        nom naturlig avgång?                            1990-talet. Aven i situationer av förändring har
23766:                                                        Vägverket efterlevt den personalpolitik som
23767:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          överenskommits med personalen. Enligt denna
23768: anföra följande:                                       kan fast anställd personai inte sägas upp av pro-
23769:                                                        duktionsmässiga eller ekonomiska skäl. En för-
23770:     Enligt ett beslut som finanspolitiska minister-    utsättning för anställningstryggheten är dock be-
23771: utskottet fattade i maj 1997 inde1ades Vägverket       redskapen att byta arbetsuppgifter och vid behov
23772: i vägförvaltning och produktion. Må1sättningen         t.o.m. arbetsort.
23773: var då och är fortfarande att öka effektiviteten           Enligt de principer som produktioneo vid
23774: och förbättra konkurrenskraften inom produk-           Vägverket godkände tillsammans med persona-
23775: tionen. Vägverket har gjort framsteg på det sätt       leni december 1998, skall tid reserveras för för-
23776: som må1sättningama förutsätter. Må1sättningar-         ändringama. Genom diskussioner med varje in-
23777: na och den njugga finansieringen av väghållning-       divid utreds individens kunskaper och uppgifter,
23778: en förutsätter att man i framtiden allt mer kon-       de utvecklingsbehov som ansluter sig till dessa
23779: centrerar sig på uppgifter inom den egentliga          och Vägverket~. olika möjligheter att erbjuda ar-
23780: väghållningen. P.g.a. detta har det vid Vägverket      betsuppgifter. Aven andra möjliga altemativ dis-
23781: utretts olika a1temativ till extema1isering av sköt-   kuteras. Personalen informeras i så god tid som
23782: se1n av uppgifter som faller utanför den egentliga     möjligt om eventuella förändringar, i syfte att
23783: sakkunskapen. Exempe1 på sådana funktioner             bereda tid för olika personer att ordna upp sin
23784: har t.ex. varit reparationer av fordon, som ombil-     situation. Eventuella förflyttningar från en ort
23785: dats till ett affårsverk och senare bo1agiserats,      till en annan skall ske utgående från behovet,
23786: samt datatekniktjänstema som extema1iserats            varvid även olika personers olika livssituationer
23787: till ett företag som erbjuder adb-tjänster. 1 båda     beaktas.
23788: fallen har även personai överflyttats från Vägver-         Utvecklings- och resultatdiskussionerna med
23789: ket till den andra organisationen i enlighet med       varje individ hör till..Vägverkets lednings- och
23790: avta1 som uppgjorts tillsammans med persona-           verksamhetskultur. A ven tjänstekollektivavta-
23791: len.                                                   len och kollektivavtalen och lönesättningssyste-
23792:     Vid Vägverket finns en arbetsgrupp som för         met förutsätter att sådana diskussioner förs.
23793: närvarande utreder möjligheter och altemativ till      Vägverket har strävat efter att öka öppenheten
23794: att i större utsträckning än för närvarande över-      genom diskussioner, avlägsna osäkerhet samt
23795:                                          KK 1404/1998 vp                                         5
23796: 
23797: finna goda anpassningslösningar i samklang med        En koncentration av Vägverkets produktion
23798: personalpolitiken. Detta har vanligen även varit   på uppgifter inom den egentliga väghållningen
23799: personalens önskan.                                möjliggör en effektivare och konkurrenskrafti-
23800:    Vid Vägverket blir ingen uppsagd av produk-     gare produktion. På lång sikt är det tili hela
23801: tionsmässiga eller ekonomiska skäl. Utvecklan-     personalens fördel att man försäkrar sig om en
23802: det av Vägverkets produktion sker på det sätt      bättre konkurrenskraft vid Vägverkets produk-
23803: som regeringen förutsätter och i enlighet med      tion.
23804: trafikministeriets målsättningar.
23805: 
23806:      Helsingforsden 22 december 1998
23807: 
23808:                                                                      Trafikminister Matti Aura
23809:                                             KK 1405/1998 vp
23810: 
23811: Kirjallinen kysymys 1405
23812: 
23813: 
23814: 
23815: 
23816:                                     Anne Huotari /vas ym.: Pankkituen ja Katinkullan konkurssin väli-
23817:                                        sestä yhteydestä
23818: 
23819: 
23820:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23821: 
23822:     Katinkulta Sotkamon Vuokatissa on yksi              mista on eri tahoilla vaadittu pankkitukipäätök-
23823: Suomen suurimmista ja tunnetuimmista matkai-            sen seuraamisen vuoksi. On väitetty, että hinta
23824: 1ukeskuksista. Se perustettiin vuonna 1988 ja se        on ollut pilkkahinta. On arvioitu, että Suomen
23825: valmistui vuonna 1991. Investoinnin kokonais-           valtio on Katinkullan konkurssissa kärsinyt yli
23826: kustannus oli 465 miljoonaa markkaa, josta              300 miljoonan markan vahingon, joka on aiheu-
23827: myyntituloilla rahoitettiin 200 miljoonaa mark-         tunut konkurssiin ajamisen jälkeen. SKOP oli
23828: kaa. Muun osan eli 265 miljoonaa markkaa ra-            asiakirjojen mukaan arvioinut ja siten myös tie-
23829: hoitti SKOP.                                            toinen siitä, että konkurssi aiheuttaa vähintään
23830:     Katinkulta ajautui konkurssiin vuonna 1992          150 miljoonan markan omaisuuden arvon las-
23831: äänestyspäätöksellä kokouksessa, jossa perusta-         kun.
23832: jajäsenet vastustivat ja SKOPin edustajat kan-              Katinkulta sopisi hyvin ensimmäiseksi selvi-
23833: nattivat konkurssia. Pesäluettelon mukaan varat         tyskohteeksi, koska sen realisointi on nyt saatu
23834: olivat 38 miljoonaa markkaa suuremmat kuin              päätökseen ja lopullinen selvitys voitaisiin laatia.
23835: velat, vaikka omaisuusmassan arvo oli alennettu         Kuten tiedetään, pankkikriisiin syyllisiksi epäil-
23836: 30 %:iin silloisista käyvistä arvoista. Suuri kysy-     tyjen pankinjohtajien tekemisiä selvitetään sato-
23837:  mys on, miksi SKOP ajoi toimivan yrityksen             jen miljoonien markkojen asianajokustannuk-
23838: konkurssiin. Jostakin syystä SKOPei edes yrittä-        sin. Kun kaikki selvitys- ja selvitysorganisaatioi-
23839:  nyt realisoida Katinkultaa, vaan pyöritti sen lii-     den kustannukset otetaan huomioon, määrä lä-
23840:  ketoimintaa kuusi vuotta vuoteen 1998 saakka,          hentelee joidenkin arvioiden mukaan miljardia
23841: jolloin se SKOP-Kiinteistöjen mukana siirtyi            markkaa. Eräät talousasioiden asiantuntijat
23842:  Arsenalille.                                           ovat väittäneet, että ajamalla laman jalkoihin
23843:      Elokuussa 1998 Arsenal myi Katinkullan Suo-        jääneitä, muissa oloissa terveitä yrityksiä vas-
23844:  men Lomapörssi Oy:lle, joka tunnetaan alan             tuuttomasti konkurssiin, aiheutettiin pääosa sii-
23845:  merkittävimpänä ja ammattitaitoisimpana yrit-          tä kokonaisvahingosta, jota Suomen valtio nyt
23846:  täjänä Suomessa. Ensimmäiseksi toimekseen os-          pankkituen muodossa maksaa. Tämä käsitys on
23847:  taja palkkasi Katinkullan toisen perustajajäse-        myös kansan keskuudessa varsin yleinen.
23848:  nen Seppo Juurikon konsultikseen avustamaan                Valtionhallinnon uskottavuus, yleinen etu ja
23849:  Katinkullan johtamisessa. Suomen Lomapörssi            kansalaisten yhdenvertaisuus vaativat selvittä-
23850:  Oy on nyt aloittanut sadoissa miljoonissa lasket-      mään, onko väitteissä perää. Selvitystyötä suo-
23851:  tavat laajennusinvestoinnit alueella. Katinkullan       rittamaan on asetettava puolueeton ja riippuma-
23852:  käyttöaste on noin 80 % ja se on ollut koko            ton selvitysryhmä, joka muodostetaan sellaisista
23853:  toiminnan ajan korkeampi kuin suomalaisissa            henkilöistä, jotka eivät ole olleet vastuullisia sen
23854:  majoitusliikkeissä keskimäärin.                        paremmin lamaan ajautumisesta kuin sen jälki-
23855:      Katinkulta on tuonut lomaosakemallilla             pyykin selvittämisestäkään. Erityisesti Katinkul-
23856:  alueelle satoja työpaikkoja, mutta sen perusta-        lan tapauksessa selvitysmiehinä pitäisi olla sellai-
23857:  jat ovat joutuneet miljoonavelkoihin, joita ku-        sia henkilöitä, jotka ovat täydellisesti riippumat-
23858:  kaan yksityinen ihminen ei pysty maksamaan             tomia aiemmista SKOPiin liittyvistä tapahtumis-
23859:  normaalituloilla. Samoin vastuussa olleet suku-         ta ja toimista.
23860:   laiset ovat menettäneet konkurssissa kaiken                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23861:   omaisuutensa.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23862:      Arsenalin Katinkullasta saama kauppahinta           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23863:   on pidetty tiukasti salaisena, vaikka sen julkista-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23864: 
23865:  280043
23866: 2                                       KK 1405/1998 vp
23867: 
23868:         Aikooko Hallitus ryhtyä selvittämään                 voisiko Katinkulta olla yksi tällainen
23869:       SKOPin roolia yksittäisten yritysten aja-           selvitettävä yritys?
23870:       misesta konkurssiin pankkituen takia, ja
23871: 
23872:     Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998
23873: 
23874:         Anne Huotari /vas        Mikko Immonen /vas         Annika Lapintie /vas
23875:         Eila Rimmi /vas          Iivo Polvi /vas            Matti HuutoJa /vas
23876:         Arto Lapiolahti /sd      Matti Saarinen /sd         Mikko Kuoppa /va-r
23877:         Heikki Rinne /sd         Marja-Leena Viljamaa /sd   Marjaana Koskinen /sd
23878:                   Hannu Kemppainen /kesk            Kyösti Karjula /kesk
23879:                                           KK 1405/1998 vp                                             3
23880: 
23881: 
23882: 
23883: 
23884:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23885: 
23886:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       turvautunut konkurssivaihtoehtoon vain ta-
23887: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pauksissa, joissa muut järjestelyt olisivat tuotta-
23888: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      neet selvästi heikomman perintätuloksen. Suos-
23889: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne            tuminen kohtuullistamisiin ja poikkeamisiin
23890: Huotarin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         noudatetusta yleislinjasta on edellyttänyt kaikis-
23891: myksen n:o 1405:                                     sa tapauksissa myös sitä, ettei velalliseen ja/tai
23892:                                                      asiakaskokonaisuuteen liity mitään epäselvyyk-
23893:           Aikooko Hallitus ryhtyä selvittämään       siä.
23894:        SKOPin roolia yksittäisten yritysten aja-        Pankkitukea saaneiden rahalaitosten asiak-
23895:        misesta konkurssiin pankkituen takia, ja      kaiden kohtelun valvonnasta on vastannut ra-
23896:           voisiko Katinkulta olla yksi tällainen     hoitustarkastus. Se on ottanut käsiteltäväkseen
23897:        selvitettävä yritys?                          yksittäisten valitusten pohjalta väitetyt epäsel-
23898:                                                      vyydetja kohtuuttomuudet pankin toiminnassa.
23899:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Eduskunta käsitteli pankkitukeen liittyviä
23900: vasti seuraavaa:                                     asioita laajemmin marraskuussa 1998. Talousva-
23901:                                                      liokunta päätyi muun muassa edellyttämään,
23902:    Valtioneuvosto päätti 20.11.1998 esittää Yri-     että hallitus antaa vuonna 1999 selonteon pank-
23903: tyspankki Skop Oyj:n hallintoneuvostolle, että se    kitukeen liittyvissä kysymyksissä. Selonteon yh-
23904: kutsuisi koolle pankin ylimääräisen yhtiöko-         teydessä on mielestäni syytä käsitellä myös niitä
23905: kouksen pankin asettamiseksi vapaaehtoiseen          periaatteita, joita on noudatettu pankkitukea
23906: selvitystilaan. Toimenpiteellä pyritään vauhdit-     saaneiden yhtiöiden asiakassuhteiden hoidossa.
23907: tamaan pankin alasajoa hallitusti aiheuttamatta      Arsenalilta on viimeksi keväällä pyydetty selvitys
23908: lisäongelmia pankin jäljellä oleville asiakkaille.   Katinkullan asioista. Ministeriössä parhaillaan
23909:    Yrityspankki Skop Oyj:n ensisijaisena tavoit-     harkitaan erityisen ulkopuolisen selvityksen teet-
23910: teena on ollut minimoida saamastaan pankki-          tämistä Arsenalin toiminnasta. Tätä on edellyt-
23911: tuesta valtiontaloudelle aiheutuva rasite. Saata-    tänyt mm. eduskunnan asettama Arsenalin tar-
23912: vieosa turvaamiseksi pankki on suorittanut nor-      kastusvaliokunta. Em. selvitysten odotetaan an-
23913: maaleja perintätoimia mukaan lukien asiakkai-        tavan lisävalaistusta myös Katinkullan tapauk-
23914: den vapaaehtoiset velkajärjestelyt. Pankki on        seen.
23915: 
23916:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1998
23917: 
23918:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
23919: 4                                            KK 1405/1998 vp
23920: 
23921: 
23922: 
23923: 
23924:                                          Tili Riksdagens Talman
23925: 
23926:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            i sådana fall då andra arrangemang skulle ha
23927: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             resulterat i ett klart sämre indrivningsresultat.
23928: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Samtycke till jämkning eller till undantag från
23929: dagsman Anne Huotari m.fl. undertecknade                den iakttagna allmänna linjen har i samtliga fall
23930: skriftliga spörsmål nr 1405:                            även förutsatt att det inte finns några oklarheter
23931:                                                         förknippade med gäldenären och/eller kundhel-
23932:            Ämnar Regeringen inleda utredningar          heten.
23933:         av SCAB:s roll vid försättandet av ensta-           Ansvaret för övervakningen av behandlingen
23934:         ka företag i konkurs på grund av bank-          av kunderna vid penninginstitut som erhållit
23935:         stödet, och                                     bankstöd har legat på finansinspektionen. Den
23936:            kunde Katinkulta vara ett dylikt före-       har utgående från enstaka besvär behandlat på-
23937:         tag som utreds?                                 stådda oklarheter och oskäligheter i bankens
23938:                                                         verksamhet.
23939:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Riksdagen behandlade ärenden i anslutning
23940: anföra följande:                                        tili bankstödet i större omfattning i november
23941:                                                         1998. Ekonomiutskottet förutsatte bl.a. att re-
23942:    Statsrådet beslöt 20.11.1998 att föreslå för         geringen under 1999 1ämnar en redogörelse över
23943: Yrityspankki Skop Oyj:s förvaltningsråd att det         frågor som anknyter tili bankstödet. 1 samband
23944: kallar tili en extra bolagsstämma i syfte att försät-   med redogörelsen är det enligt min åsikt skäl att
23945: ta baoken i frivillig likvidation. Genom denna          även behandla de principer som har iakttagits vid
23946: åtgärd försöker man påskynda en kontrollerad            skötse1n av kundförhållandena vid företag som
23947: nedmontering av baoken utan att orsaka ytter-           erhållit bankstöd. En utredning om frågorna
23948: ligare problem för bankens återstående kunder.          kring Katinkulta har begärts av Arsenal förra
23949:    Det främsta målet för Yrityspankki Skop Oyj          våren. Som bäst överväger ministeriet att låta
23950: har varit att se tili att det bankstöd som baoken       utföra en särskild utomstående utredning av Ar-
23951: erhållit anstränger statsekonomin så lite som           senals verksamhet. Detta har förutsatts bl.a. av
23952: möjligt. För att säkerställa fordringarna har bao-      det granskningsutskott gällande Arsenal som
23953: ken vidtagit normala indrivningsåtgärder, kun-          riksdagen tilisatt. Ovan nämnda utredningar
23954: dernas frivilliga skuldsaneringar medräknade.           väntas ge ytterligare information även om fallet
23955: Baoken har tillgripit alternativet konkurs endast       Katinkulta.
23956: 
23957:      Helsingforsden 28 december 1998
23958: 
23959:                                                                               Minister Jouko Skinnari
23960:                                         KK 1406/1998 vp
23961: 
23962: Kirjallinen kysymys 1406
23963: 
23964: 
23965: 
23966: 
23967:                                  Timo Ihamäki /kok: Hartolan Vuorenkylän tien peruskorjauksen
23968:                                     toteuttamisesta
23969: 
23970: 
23971:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
23972: 
23973:     Vuorenkylän tie Hartolassa on tärkeä paikal-   noin kuuden kilometrin peruskorjaus ja päällys-
23974: lisliikenteen kannalta, mutta se on myös tärkeä    tys, jotta oltaisiin hiihtokeskus Purnuvuoressa.
23975: matkailutie, koska Purnuvuoren hiihtokeskus           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23976: sijaitsee tien varrella. Vuorenkylän tie on myös   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23977: oikotie Hartolasta Jyväskylään. Sitä kautta voi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23978: daan ohjata liikennettä, jos nelostie joudutaan    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23979: jostakin syystä sulkemaan.
23980:     Vuorenkylän tietä on peruskorjailtu vähän                Minkälaisia mahdollisuuksia on saada
23981: kerrassaan ja nyt on päästy jo Leppäkoskelie              Hartolassa sijaitsevan Vuorenkylän tie
23982: saakka. Maantien peruskorjausta olisikinjatket-           mahdollisimman nopeasti peruskorja-
23983: tava Leppäkoskelta ainakin Vuorenkylään, mie-             tuksi hiihtokeskus Purnuvuoreen saak-
23984: lellään Tammihaaraan saakka. Vielä tarvittaisiin          ka?
23985: 
23986:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998
23987: 
23988:                                         Timo Ihamäki /kok
23989: 
23990: 
23991: 
23992: 
23993:  280043
23994: 2                                       KK 1406/1998 vp
23995: 
23996: 
23997: 
23998: 
23999:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
24000: 
24001:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    päin tie on tavallisessa kunnossa oleva soratie.
24002: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     Maantien liikennemäärä Ruskealan ja Leppä-
24003: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   kosken välillä on noin 400 autoa/vrk, Leppäkos-
24004: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-    kelta Vuorenkylään alle 200 autoalvrkja edelleen
24005: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     Tammiharjuun alle 100 autoa/vrk. Tien paranta-
24006: 1406:                                             minen Vuorenkylään ei ole tiepiirien lähivuosien
24007:                                                   ohjelmissa. Nykysuuruisilla perustienpidon
24008:           Minkälaisia mahdollisuuksia on saada    määrärahoilla voidaan soratien parantaminen
24009:        Hartolassa sijaitsevan Vuorenkylän tie     ottaa harkintaan, kun sen liikenne on 300-400
24010:        mahdollisimman nopeasti peruskorja-        autoa/vrk.
24011:        tuksi hiihtokeskus Purnuvuoreen saak-         Tehtyjen soratieselvitysten mukaan päällystä-
24012:        ka?                                        mistä odottamassa on runsaasti vilkkaampia so-
24013:                                                   ratiekohteita, eikä Vuorenkylän tie mahdu ohjel-
24014:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      miin. Tiellä ei ole kelirikko-ongelmia, vaan sitä
24015: vasti seuraavaa:                                  hoidetaan normaalein kunnossapitotoimin, jo-
24016:                                                   hon kuuluu mm. sorapinnan tasaus ennen talven
24017:    Vuorenkylän kautta kulkevan maantien 6134      tuloa. Myös tiekohtaisia erityisnäkökohtia voi-
24018: jakson Hartola-Tammiharju parantamisesta          daan ottaa huomioon. Hiihtokeskuksen sesonki
24019: on laadittu toimenpideselvitys vuonna 1990. Tä-   painottunee talvikauteen, jolloin sorapinta ei
24020: män selvityksen mukaisesti tietä on parannettu    muodosta merkittävää liikenne- eikä mukavuus-
24021: Ruskealasta (vt 4) Leppäkoskelle, mistä eteen-    haittaa.
24022: 
24023:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
24024: 
24025:                                                                   Liikenneministeri Matti Aura
24026:                                          KK 1406/1998 vp                                           3
24027: 
24028: 
24029: 
24030: 
24031:                                       Tili Riksdagens Talman
24032: 
24033:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    Ruskeala och Leppäkoski, under 200 bilar/dygn
24034: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      mellan Leppäkoski och Vuorenkylä och under
24035: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    100 bilar/dygn mellan Vuorenkylä och Tammi-
24036: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga           harju. Det ingår ingen förbättring av vägen tili
24037: spörsmål nr 1406:                                   Vuorenkylä i vägdistriktens program för de när-
24038:                                                     maste åren. Med nuvarande storlek på anslagen
24039:           Hurudana möjligheter finns det att så     för basväghållning kan förbättring av grusvägar
24040:        snabbt som möjligt grundförbättra Vuo-       endast övervägas i fråga om vägar med trafikvo-
24041:        renky1ävägen i Gustav Adolfs ända tili       lymer på 300--400 bilar/dygn.
24042:        Purnuvuori skidcentrum?                         Enligt de grusvägsutredningar som gjorts står
24043:                                                     många livligare trafikerade grusvägar i kö för
24044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       asfaltering, och Vuorenkylävägen ryms inte i
24045: anföra följande:                                    programmen. Det finns inga tjälskadeproblem
24046:                                                     på vägen, utan den sköts genom normala under-
24047:    A vsnittet mellan Gustav Adolfs och Tammi-       hållsåtgärder, t.ex. utjämning av grusytan före
24048: harju på landsväg 6134, som går via Vuorenky1ä,     vintern. Aven särskilda vägspecifika synpunkter
24049: var föremål för en åtgärdsutredning 1990. 1enlig-   kan beaktas. Skidcentrumets högsäsong torde
24050: het med denna utredning förbättrades vägen mel-     infalla under vintern, varvid grusytan inte utgör
24051: lan Ruskeala (rv 4) och Leppäkoski. Därifrån        någon betydande olägenhet ur trafikens eller be-
24052: framåt är vägen en grusväg i normalt skick. Tra-    kvämlighetens synvinkel.
24053: fikvolymen på vägen är ca 400 bilar/dygn mellan
24054: 
24055:      Helsingforsden 22 december 1998
24056: 
24057:                                                                        Trafikminister Matti Aura
24058:                                          KK 1407/1998 vp
24059: 
24060: Kirjallinen kysymys 1407
24061: 
24062: 
24063: 
24064: 
24065:                                   Paula Kokkonen /kok: Laillisesti Suomessa ammattiaan harjoitta-
24066:                                       vien veronmaksajien turvallisuudesta huolehtimisesta
24067: 
24068: 
24069:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24070:    Maassamme on lähes kolmen vuoden ajanjat-           Ei ole hyväksyttävää, että oikeusvaltio vero-
24071: kunut parinkymmenen hengen johtamana syste-         varoilla ylläpidettävine koneistoineen katsoo si-
24072: maattinen turkiseläinten tarhaajien ja koe-eläin-   vusta rikollista toimintaa ja kehottaa lainkuuliai-
24073: ten kanssa työskentelevien tutkijoitten häirintä,   sia kansalaisia itse hoitamaan valtiolle perintei-
24074: uhkailu, kotirauhan rikkominen ja heidän omai-      sesti kuuluvan kansalaisten turvallisuudesta
24075: suutensa tuhoaminen.                                huolehtimisen.
24076:    Viranomaisten edustajat ovat julkisuudessa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24077: esitettyjen tietojen mukaan kehottaneet asian-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24078: omaisia rikosten uhreja ja potentiaalisia uhreja    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24079: rakentamaan itselleen "turvahuoneen" ja "jokais-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24080: ta varautumaan niin kuin hyväksi näkee". Mitä
24081: pahempaan varautuu, sitä vähemmän kuulemma                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24082: tulee pettymyksiä.                                         taatakseen laillisesti Suomessa ammat-
24083:    "Hyväksi näkemillään keinoilla" elämäntyö-              tiaan harjoittavien veronmaksajien tur-
24084: tään ja omaisuuttaan sekä kotirauhaansa puo-               vallisuuden?
24085: lustanut turkistarhaaja Kuisma on ensi tammi-
24086: kuun puolivälin tienoilla Orimattilan käräjillä
24087: syytettynä.
24088: 
24089:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998
24090: 
24091:                                        Paula Kokkonen /kok
24092: 
24093: 
24094: 
24095: 
24096: 280043
24097: 2                                         KK 1407/1998 vp
24098: 
24099: 
24100: 
24101: 
24102:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24103: 
24104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sovinnollisuutta erilaisia katsantokantoja edus-
24105: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tavien henkilöryhmien välillä, jolloin voitaisiin
24106: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      myös turvata hallitusmuodossa jokaiselle osoi-
24107: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula           tettu oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemal-
24108: Kokkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Iaan laillisella elinkeinona. Poliisi on tehostanut
24109: n:o 1407:                                            eläinsuojeluun liittyvän laittoman toiminnan
24110:                                                      seuraamista ja myös lisännyt ennalta estävää toi-
24111:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        mintaa turkistarhausalueille suunnatuilla par-
24112:        taatakseen laillisesti Suomessa ammat-        tioinneilla. Huomioiden kuitenkin poliisille lain-
24113:        tiaan harjoittavien veronmaksajien tur-       säädännössä asetettujen tehtävien määrä, val-
24114:        vallisuuden?                                  tiontalouden nykytila ja poliisin resurssit, näiden
24115:                                                      lain vastaisten tekojen kohteita ei ole voitu suoja-
24116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta riittävällä tavalla vähentämättä samalla muu-
24117: vasti seuraavaa:                                     ta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvon-
24118:                                                      taa.
24119:     Suomessa kansalaiset osallistuvat aktiivisesti       Poliisi on kerännyt valtakunnallisesti tiedot
24120: yleisesti hyväksyttävänä pidettävään eläinten        eläinaktivistien tekemistä rikoksista. Esitutkin-
24121: suojeluun. Suurin osa suojelutyöhön osallistuvis-    taa on tehostettu ja poliisi on selvittänyt useita
24122: ta henkilöistä noudattaa lainsäädäntöä ja käyt-      tapahtumasarjoja. Esitutkinta on eräiden teko-
24123: tää tärkeäksi kokemansa asian edistämiseen yk-       jen osalta kesken. Tämän lisäksi sisäasiainminis-
24124: sinomaan hallitusmuodosta ilmeneviä perusoi-         teriön poliisiosaston ja oikeusministeriön edusta-
24125: keuksia.                                             jat ovat selvittäneet lainsäädäntöön mahdollises-
24126:     Vuodesta 1995 lähtien ovat eräät eläinsuoje-     ti tehtäviä muutoksia, joiden tavoitteena on akti-
24127: lun tavoitteekseen ilmoittaneet henkilöt ottaneet    vistien laittoman toiminnan tehokkaampi torju-
24128: käyttöönsä lain vastaisia keinoja, jotka ovat        minen.
24129: suuntautuneet turkis- ja lihanjalostusalalla toi-        Jokaisella on oikeus ottaa kiinni rikokseen
24130: mivia yrityksiä sekä tutkimustoimintaa harjoit-      syyllistyvä henkilö ja käyttää kiinnioton yhtey-
24131: tavia laitoksia tai henkilöitä vastaan. Rikoksiin    dessä sellaisia voimakeinoja, jotka ovat välttä-
24132: syyllistyneet henkilöt ovat omaksuneet toiminta-     mättömiä lainvastaisen teon torjumiseksi. Tällai-
24133: mallinsa kansainvälisten yhteyksiensä perusteel-     nen hätävarjelu on mahdollista vain tarkasti ra-
24134: la. Rikoksilla on aiheutettu merkittäviä taloudel-   jatuissa tilanteissa. Henkilö, jonka toiminta ei
24135: lisia vahinkoja vahingonteko-, varkaus- ja tuho-     pysy säännöksen osoittamissa puitteissa, saattaa
24136: työrikosten tunnusmerkistöt täyttävillä teoilla.     itse syyllistyä lainvastaiseen tekoon. Tämän vai-
24137: Lisäksi toiminta on aiheuttanut huomattavia vä-      kean ja tulkinnanvaraisen rajanvedon oikeuskä-
24138: lillisiä vahinkoja mm. lisääntyneinä vartiointi-     sittely alkaa Orimattilassa itsenäisyyspäivänä
24139: kustannuksina.                                        1997 tapahtuneiden tapahtumien jälkipuintina.
24140:     Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskunta-        Hallitus tulee jatkamaan sellaisten toimenpi-
24141: järjestyksen turvaaminen, minkä vuoksi sen on        teiden kehittämisen ja käyttöönoton tukemista,
24142: huolehdittava myös siitä, että jokaisella on mah-    joiden tavoitteena on laillisen ammatinharjoitta-
24143: dollisuus käyttää perustuslaillisia oikeuksiaan.     misen turvaaminen sekä rikoksiin syyllistyneiden
24144: Poliisin, mutta myös muiden yhteiskunnallisten       saattaminen vastaamaan teoistaan.
24145: vaikuttajien on toisaalta pyrittävä edistämään
24146: 
24147:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
24148: 
24149:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
24150:                                            KK 1407/1998 vp                                              3
24151: 
24152: 
24153: 
24154: 
24155:                                         Tili Riksdagens Talman
24156: 
24157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komst genom en självvald, laglig näring. Polisen
24158: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           har effektiverat övervakningen av den olagliga
24159: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       verksamheten i anslutning tili djurskyddet och
24160: dagsman Paula Kokkonen undertecknade skrift-          också ökat den förebyggande verksamheten ge-
24161: liga spörsmål nr 1407:                                nom attt ordna patrullering i pälsdjursfarmom-
24162:                                                       rådena. Med beaktande av mängden uppgifter
24163:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        som polisen ålagts genom lagstiftningen, stats-
24164:        ta för att lagligen garantera yrkesutövan-     ekonomins nuvarande situation och poliseos re-
24165:        de skattebetalares säkerhet?                   surser, har man inte kunnat skydda föremålen för
24166:                                                       dessa olagliga gärningar tiilräckligt utan att sam-
24167:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tidigt minska övervakningen av den allmänna
24168: anföra följande:                                      ordningen och säkerheten.
24169:                                                           Polisen har samlat in uppgifter om alla brott
24170:    1 Finland deltar medborgarna aktivt i den          som har begåtts av djurskyddsaktivister i hela
24171: djurskyddsverksamhet som kan anses vara all-          landet. Förundersökningsåtgärderna har effekti-
24172: mänt accepterad. De flesta iakttar lagstiftningen     verats och polisen har klarat upp flera händelse-
24173: och använder sig endast av regeringsformens           kedjor. Förundersökningen är fortfarande på
24174: grundläggande fri- och rättigheter för att främja     hälft i fråga om vissa gärningar. Utöver detta har
24175: dessa frågor som de upplever som viktiga.             inrikesministeriets polisavdelning och företräda-
24176:    Fr.o.m. 1995 har några personer som uppgett        re för justitieministeriet utrett möjligheterna att
24177: djurskyddet som mål för sin verksamhet börjat         göra lagändringar, vars mål är ett effektivare
24178: använda olagliga metoder som riktats mot före-        förhindrande av aktivisternas olagliga verksam-
24179: tag inom päls- och köttförädlingsbranschen samt       het.
24180: inrättningar eller personer som bedriver forsk-           Varochen har rätt att gripa en person som gör
24181: ning. De personer som gjort sig skyldiga tili dessa   sig skyldig tili brott samt att vid gripandet använ-
24182: brott har tillägnat sig verksamhetsmodellen ge-       da sådana kraftåtgärder som krävs f6r att avvär-
24183: nom internationella kontakter. Brotten har orsa-      ja den olagliga gärningen. Nödvärn av detta slag
24184: kat betydande ekonomiska skador genom hand-           är möjligt endast i noggrant angivna situationer.
24185: lingar som närmast uppfyller brottsrekvisiten f6r     En person, vars åtgärder inte hålls inom ramen
24186: skadegörelse, stöld och sabotage. Dessutom har        för denna bestämmelse, kan själv göra sig skyldig
24187: brotten orsakat betydande indirekta skador bl.a.      tiii en lagstridig handling. Denna svåra och på
24188: genom att bevakningskostnaderna har ökat.             tolkning beroende gränsdragning är aktuell i ett
24189:    Poliseos uppgift är att trygga rätts- och sam-     mål som kommer att behandlas i rätten som
24190: hällsordningen, varför den också skall se tili att    efterspel tiii de händelser som ägde rum på själv-
24191: var och en har möjlighet att använda sig av de        ständighetsdagen 1997 i Orimattila.
24192:  grundläggande fri- och rättigheter som anges i           Regeringen kommer att fortsätta att stöda ut-
24193:  grundlagen. Polisen och även andra påverkare i       vecklandet och ibruktagandet av åtgärder som
24194:  samhället skall verka för försonlighet mellan        har tili syfte att trygga laglig yrkesutövning och
24195:  grupper som representerar olika synsätt. På detta    att ställa de som gör sig skyldiga tili brott tili
24196:  sätt kan man också trygga vars och ens i reger-      ansvar för sina gärningar.
24197:  ingsformen fastslagna rätt att skaffa sig sin ut-
24198: 
24199:      Helsingfors den 22 december 1998
24200: 
24201:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
24202:                                           KK 1408/1998 vp
24203: 
24204: Kirjallinen kysymys 1408
24205: 
24206: 
24207: 
24208: 
24209:                                   Arja Ojala /sd ym.: Keskosiasten tasa-arvoisen elämän turvaami-
24210:                                       sesta
24211: 
24212: 
24213:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24214: 
24215:     Lääketieteen kehittyessä yhä pienempänä syn-    syntyneiden määrän lisääntyessä tarvitaan kui-
24216: tyneitä keskosia voidaan nykyisin "pelastaa elä-    tenkin yhteiskunnan kuntoutukseen lisäpanos-
24217: mälle". Keskosena syntynyt sekä hänen perheen-      tuksia, jotta tasa-arvon periaate toteutuisi.
24218: sä tarvitsevat yhteiskunnan tukea myös sen jäl-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24219: keen, kun lapsi on kotiutettu synnytyssairaalas-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24220: ta.                                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24221:     Mitä pienempänä lapsi on syntynyt, sitä enem-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24222: män hänellä todennäköisesti on eriasteisia toi-
24223: mintojen vajavuuksia. Näiden vajavuuksien                      Miten Hallitus on varautunut siihen,
24224: kuntouttaminen vaatii panostuksia pitkään,                  että tulevaisuudessakin keskosena synty-
24225: ehkä koko eliniän ajan.                                     neille voidaan turvata tasa-arvoinen elä-
24226:     Myös keskosina syntyneillä on oikeus tasa-                ··?
24227:                                                             ma.
24228: arvoiseen elämään muiden rinnalla. Keskosena
24229: 
24230:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998
24231: 
24232:          Arja Ojala /sd                 Tuija Pohjola /sd             Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
24233:          Kimmo Kiljunen /sd             Virpa Puisto /sd              Mikko Elo /sd
24234:          Pirkko Peltomo /sd             Klaus Heliberg /sd            Tarja Kautto /sd
24235:          Matti Vähänäkki /sd            Kari Rajamäki /sd             Esa Lahtela /sd
24236:          Eila Rimmi /vas                Jorma Kukkonen /sd            Tarja Filatov /sd
24237: 
24238: 
24239: 
24240: 
24241: 280043
24242: 2                                          KK 1408/1998 vp
24243: 
24244: 
24245: 
24246: 
24247:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24248: 
24249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        leen ennaltaehkäisy. Keskosen sikiöikä vaikut-
24250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taa keskeisesti lapsen pitkäaikaisennusteeseen.
24251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Siihen vaikuttavat osaltaan myös vastasynty-
24252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-        neen tehohoito sekä henkilöstön tiedot ja taidot.
24253: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Näistä syistä keskoslasten hoito ja kuntoutus on
24254: n:o 1408:                                             järjestetty porrastetusti kunkin yliopistosairaan-
24255:                                                       hoitopiirin alueella. Eri riskiryhmiin kuuluvien
24256:           Miten Hallitus on varautunut siihen,        äitien synnytykset ja näin syntyvien lasten hoito
24257:        että tulevaisuudessakin keskosena synty-       pyritään keskittämään yliopistollisiin tai muihin
24258:        neille voidaan turvata tasa-arvoinen elä-      keskussairaaloihin, joissa on parhaat edellytyk-
24259:          "?
24260:        ma.                                            set keskosten tarvitsemalle monipuoliselle ja vaa-
24261:                                                       tivalle hoidolle. Osa vaativan erityistason hoi-
24262:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          doista, esimerkiksi imeväisten avosydänkirurgia,
24263: vasti seuraavaa:                                      toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön anta-
24264:                                                       man ohjeen mukaisesti keskitetysti Helsingin yli-
24265:    Suomessa syntyy tänä vuonna noin 57 500 las-       opistollisessa keskussairaalassa.
24266: ta eli lähes kaksi tuhatta lasta vähemmän kuin            Sairaalat järjestävät keskoslasten perheille so-
24267: viime vuonna. Syntyvyys on vähentynyt joka            peutumisvalmennuskursseja, joilla lastenlääkä-
24268: vuosi 1990-luvulla, mutta on vieläkin ED-jäsen-       rit, lastenneurologit, sairaanhoitajat, fysiotera-
24269: maiden korkeimpia. Alle kaksi ja puoli kiloa          peutit ja sosiaalityöntekijät antavat tietoa kes-
24270: painavien keskosten osuus syntyvistä lapsista on      koslapsen kehityksen tukemisesta, vanhemmuu-
24271: pysynyt noin neljässä prosentissa.                    desta ja sosiaalietuuksista. Lastenneuvolan lisäk-
24272:    Perinataalikuolleisuus eli kuolleena syntynei-     si perheet käyvät sairaalan jälkitarkastuspolikli-
24273: denja ensimmäisen elinviikkonsa aikana kuollei-       nikoilla yksilöllisesti suunniteltujen ohjelmien
24274: den osuus syntyneistä lapsista ja imeväisikäisten     mukaisesti. Käynnit saattavatjatkua usean vuo-
24275: lasten kuolleisuus on maassamme alhaisinta            den ajan. Kuntien järjestämissä fysioterapia- ja
24276: maailmassa. Myös pienipainoisten keskosten            kotipalveluissa on jonkin verran paikkakunta-
24277: osuus syntyneistä on pysynyt kansainvälisesti ar-     kohtaisia eroja. Hoidon jatkuvuuden varmista-
24278: vioiden matalana huolimatta siitä, että keinoal-      miseksi perheitä ohjataan keskosten erityisvaati-
24279: kuisen hedelmöityshoidon avulla syntyneiden           muksia tuntevien fysioterapiapalvelujen piiriin
24280: lasten määrä on lisääntynyt. Saavutusta pide-         tarvittaessa myös kotipaikkakunnan ulkopuolel-
24281: tään esimerkkinä kattavan äitiys- ja lastenneuvo-     le.
24282: lajärjestelmän ja korkeatasoisen julkisen erikois-        Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö
24283: sairaanhoidon saumattomasta yhteistyöstä.             käynnisti vuonna 1994 yhteistyössä viiden sai-
24284:    Keskosten hoito on kehittynyt niin, että alle      raalan kanssa varhaiskuntoutuksen kehittämis-
24285: kilon painoisista elävänä syntyneistä keskosista      ja tutkimusprojektin pienten keskosten, riskilas-
24286: suuri osa jää henkiin ja neurologisten kehitys-       ten ja neurologisesti poikkeavien lasten kuntou-
24287: vammojen ja -häiriöiden määrä on vähentynyt           tuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on tukea per-
24288: oleellisesti. Nämä lapset joutuvat luonnollisesti     hettä lääkinnällisen, sosiaalisen ja pedagogisen
24289: olemaan sairaalassa usein pitkiäkin aikoja. Hen-      kuntoutuksen keinoin mahdollisimman nopeasti
24290: gitysongelmat ovat tavallisia, mutta ne eivät         lapsen syntymän jälkeen. Perhetyöntekijä tukee
24291: yleensä aiheuta myöhemmällä iällä harmia. Sen         vauvan ja vanhempien vuorovaikutusta sekä
24292: sijaan keskoslapsille kasautuvat aisti- ja neurolo-   auttaa lapsen kuntoutuksessa perheen omilla eh-
24293: giset häiriöt johtavat usein pikäaikaiseen, jopa      doilla. Vanhempien omaa jaksamista tuetaan
24294: elinikäiseen kuntoutustarpeeseen.                     myös vapaaehtoisvoimin toteutettuna keskoslas-
24295:    Keskosuuden hoidon painopisteenä on edel-          ten kummitoimintana.
24296:                                            KK 1408/1998 vp                                            3
24297: 
24298:    Keskoslapsilla on yhtäläinen oikeus tasa-ar-       äitiys- ja lastenhuollon tai keskosina syntyneiden
24299: voiseen elämään muiden rinnalla. Sosiaali- ja ter-    hoidon ja kuntoutuksen olevan uhattuna maas-
24300: veysministeriön tietoon ei ole tullut mitään sel-     samme.
24301: laista, mikä antaisi aihetta epäillä korkeatasoisen
24302: 
24303:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998
24304: 
24305:                                                                  Ministeri Huttu-Juntusen sijainen,
24306:                                                                         ministeri Suvi-Anne Siimes
24307: 4                                          KK 1408/1998 vp
24308: 
24309: 
24310: 
24311: 
24312:                                         Till Riksdagens Talman
24313: 
24314:    I det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-      Prognosen påverkas för sin del också av intensiv-
24315: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        vården av nyfödda samt av personalens kunska-
24316: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      per och yrkesskicklighet. Av dessa orsaker har
24317: man Arja Ojala motlo undertecknade skriftliga         vården och rehabiliteringen av prematura barn
24318: spörsmål nr 1408:                                     ordnats i olika nivåer inom varje universitets-
24319:                                                       sjukvårdsdistrikts områdeo Mödrar som hör till
24320:           Hur har Regeringen förberett sig på att     olika riskgrupper förlöses och barnen vårdas i
24321:        barn som föds som prematurer också i           mån av möjlighet centraliserat vid de universi-
24322:        framtiden kan garanteras ett jämbördigt        tets- eller andra centralsjukhus som har de bästa
24323:        liv?                                           förutsättningarna för den mångsidiga och krä-
24324:                                                       vande vård som för tidigt födda barn behöver En
24325:                                                                                                     0
24326: 
24327: 
24328: 
24329: 
24330:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         del av den krävande specialsjukvården, toexo öp-
24331: anföra följande:                                      pen hjärtkirurgi för spädbarn, har ordnats cen-
24332:                                                       traliserat vid Helsingfors universitetscentralsjuk-
24333:     I Finland föds i år ca 57 500 barn, dvso nästan   hus i enlighet med social- och hälsovårdsminis-
24334: två tusen fårre barn än i fjol. Nativiteten har       teriets anvisningaro
24335: sjunkit varje år under 1990-talet, men hör fortfa-        Sjukhusen ordnar kurser i anpassningsträning
24336: rande till de högsta i EU-ländernao Andelen pre-      för familjer med prematurer på vilka barnläkare,
24337: maturer under två och ett halvt kilogram har          barnneurologer, sjukskötare, fysioterapeuter
24338: bibehållits vid ca fyra procento                      och socialarbetare informerar om hur utveck-
24339:     Den perinatala mortaliteten, dvso andelen         lingen av prematurer kan stödas samt om föräld-
24340: dödfödda och döda under den första levnads-           raskap och socialförmåner F örutom barnråd-
24341:                                                                                    0
24342: 
24343: 
24344: 
24345: 
24346: veckan samt spädbarnsdödligheten hör i Finland        givningen besöker familjerna sjukhusens polikli-
24347: till de lägsta i hela världeno Också andelen prema-   niker för efterkontroll enligt individuellt upp-
24348: turer med låg födelsevikt har internationellt sett    gjorda programo Besöken kan pågå i flera års tido
24349: bibehållits på en låg nivå trots att antalet barn     I fråga om den fysioterapi och den hemservice
24350: som fötts genom assisterad befruktning har ökat.      som kommunerna ordnar förekommer vissa
24351: Detta anses vara ett exempel på det smidiga sam-      skillnader mellan olika orter. För att trygga en
24352: arbetet mellan det heltäckande mödra- och             fortsatt vård hänvisas familjer vid behov också
24353: barnavårdssystemet och den högklassiga offent-        till sådana fysioterapitjänster som beaktar pre-
24354: liga specialsjukvårdeno                               maturernas speciella krav som finns att få utan-
24355:     Vården av prematurer har utvecklats så att en     för hemorteno
24356: stor del av de prematurer under ett kilo som föds         Stiftelsen för handikappade barn och ungdo-
24357: levande överlever och antalet neurologiska ut-        mar startade år 1994 i samarbete med fem sjuk-
24358: vecklingsskador och -störningar har minskat vä-       hus ett utvecklings- och forskningsprojekt angå-
24359: sentligt. Dessa barn måste ofta naturligt nog vår-    ende tidig rehabilitering för utvecklande av reha-
24360: das på sjukhus, ofta också under långa periodero      biliteringen av små prematurer, barn i riskgrup-
24361: Andningsproblem är vanliga, men de orsakar i          per och barn som avviker i neurologiskt avseen-
24362: allmänhet inte problem när barnen blir äldreo         deo Målet är att med hjälp av medicinsk, social
24363: Däremot leder de störningar i sinnesorganen och       och pedagogisk rehabilitering stödja familjen så
24364: neurologiska störningar som anhopar sig hos           snart som möjligt efter barnets födelseo Familje-
24365: prematura barn ofta till ett långvarigt, t.oomo       arbetaren stödjer växelverkan mellan barn och
24366: livslångt behov av rehabiliteringo                    föräldrar samt hjälper till i rehabiliteringen av
24367:     Tyngdpunkten i vården av prematura barn           barnet på familjens egna villkor. Också den fad-
24368: ligger fortsättningsvis på den förebyggande vår-      derverksamhet för prematurer som sker på fri-
24369: deno Prematurens fosterålder har stor betydelse       villig basis försöker ge föräldrarna kraft att orka
24370: för hur prognosen för barnet ter sig på lång sikt.    vidareo
24371:                                             KK 1408/1998 vp                                           5
24372: 
24373:   Prematura barn har en likvärdig rätt tili ett        att den högklassiga mödra- och barnavården el-
24374: jämlikt Iiv jämsides med andra. Tili social- och       ler vården och rehabiliteringen av prematura
24375: hälsovårdsministeriets kännedom har inte kom-          barn skulle vara hotad i vårt land.
24376: mit någonting som skulle ge orsak tili att tvivla på
24377: 
24378:      Helsingforsden 30 december 1998
24379: 
24380:                                                          Minister Huttu-Juntunens ställföreträdare,
24381:                                                                          minister Suvi-Anne Siimes
24382:                                             KK 1409/1998 vp
24383: 
24384: 
24385: Kirjallinen kysymys 1409
24386: 
24387: 
24388: 
24389: 
24390:                                     Timo Ihamäki /kok: Koskenmylly-Haminanmäki-maantien (4251)
24391:                                         peruskorjaamisen toteuttamisesta
24392: 
24393: 
24394:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24395: 
24396:    Koskenmylly-Haminanmäki-maantie (4251)                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24397: on huonokuntoinen ja profiililtaan vanhentunut,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24398: mutkikas ja kapea. Tie vaatii peruskorjauksen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24399: etenkin sen takia, että tien varrella sijaitsee puo-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24400: lustusvoimien Hartolan varikko. Varikkoa on
24401: vastikään laajennettu. Tähän mennessä varasto-                   Minkälaisessa aikataulussa on tarkoi-
24402: osaston kuljetukset ovat olleet mittavat, mutta               tus peruskorjata Koskenmylly-Koitti-
24403: varikon laajentaminen tuo huomattavan lisäkul-                maantie?
24404: jetustarpeen.
24405: 
24406:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998
24407: 
24408:                                            Timo Ihamäki /kok
24409: 
24410: 
24411: 
24412: 
24413:  280043
24414: 2                                          KK 1409/1998 vp
24415: 
24416: 
24417: 
24418: 
24419:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24420: 
24421:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Tiejakson parantamisesta on Hämeen tiepii-
24422: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rissä parhaillaan tekeillä esisuunnitelma, jossa
24423: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       selvitetään, miten saadaan tien geometria tasa-
24424: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        laatuisemmaksi, keliriko He alttiit osuudet pois ja,
24425: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         miltä osin on tarvetta leventää poikkileikkausta.
24426:  1409:                                                Suunnittelun yhteydessä selvitetään myös tien
24427:                                                       vaikutuspiirin kuljetustarpeiden asettamat eri-
24428:           Minkälaisessa aikataulussa on tarkoi-       tyisvaatimukset. Esisuunnitelma valmistuu vuo-
24429:        tus peruskorjata Koskenmylly-Koitti-           den 1999 alkupuoliskolla.
24430:        maantie?                                          Tien parantaminen yhtenäisenä hankkeena ei
24431:                                                       näytä tienpidon muut tarpeet ja nykyrahoitus
24432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          huomioon ottaen lähivuosina mahdolliselta,
24433: vasti seuraavaa:                                      vaan parantaminenjoudutaan tekemään vaiheit-
24434:                                                       tain. Parantamisen vaiheistus määritellään esi-
24435:    Koskenmyllyn-Haminanmäen              maantien     suunnitelmassa. Kiireellisimpiä kohtia voitaneen
24436: 4251 liikennemäärä vaihtelee välillä 100-300          parantaa vuodesta 2000 alkaen.
24437: autoalvrk. Tie on osittain päällystetty ja osittain
24438: sorapintainen. Tien parantaminen ei ole tiepii-
24439: rien nykyisissä lähivuosien ohjelmissa.
24440: 
24441:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1998
24442: 
24443:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
24444:                                          KK 1409/1998 vp                                           3
24445: 
24446: 
24447: 
24448: 
24449:                                       Tili Riksdagens Talman
24450: 
24451:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       1 Tavastlands vägdistrikt pågår för närvaran-
24452: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      de en preliminär utredning om förbättrande av
24453: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    vägsträckan. 1 utredningen klarläggs hur vägens
24454: man Timo Ihamäki undertecknade skriftliga           geometri kan utjämnas, hur avsnitt känsliga för
24455: spörsmål nr 1409:                                   tjälskador kan åtgärdas och tili vilka delar det
24456:                                                     finns behov av att bredda tvärsektionen. 1 sam-
24457:          Enligt hurudan tidtabell avses lands-      band med planeringen utreds även de specialkrav
24458:        vägen mellan Koskenmylly och Koitti          som transportbehoven på vägens influensområ-
24459:        grundförbättras?                             de ställer. Den preliminära planen blir klar i
24460:                                                     början på 1999.
24461:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Med beaktande av väghållningens övriga be-
24462: anföra följande:                                    hov och den nuvarande finansieringen ser det inte
24463:                                                     ut som om en förbättring av vägen som ett enhet-
24464:    Trafikvolymen på landsväg 4251 mellan            ligt projekt skulle vara möjligt inom de närmaste
24465: Koskenmylly och Haminanmäki ligger i interval-      åren, utan förbättringarna måste göras etappvis.
24466: Iet 100-300 bilar/dygn. Vägen är delvis asfalte-    Förbättringsetapperna fastställs i den preliminä-
24467: rad och delvis grusbelagd. 1 vägdistriktens nuva-   ra planen. De mest brådskande avsnitten torde
24468: rande program för de närmaste åren ingår ingen      kunna förbättras fr.o.m. år 2000.
24469: förbättringav vägen.
24470: 
24471:      Helsingforsden 23 december 1998
24472: 
24473:                                                                        Trafikminister Matti Aura
24474:                                           KK 1410/1998 vp
24475: 
24476: 
24477: Kirjallinen kysymys 1410
24478: 
24479: 
24480: 
24481: 
24482:                                   Timo Ihamäki /kok: Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen liikun-
24483:                                      nan ja terveystiedon opetuksesta
24484: 
24485: 
24486:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24487: 
24488:    Lukion ja yleensä keskiasteen liikunnan ja ter-   sua liikuntaa elämäntavaksi. Myöskään yksi kes-
24489: veystiedon opetuksen tärkeimpiä tehtäviä on          kitetysti suoritettu (6-7 viikkoa) terveystiedon
24490: vahvistaa liikunnallisten ja terveiden elämänta-     kurssi ei anna tarvittavaa vaikutusta. Tämän
24491: pojen omaksumista, mikä edistää yksilön hyvin-       vuoksi liikunnan ja terveystiedon opetuksen ei
24492: vointia, kansanterveyttä ja työkykyisyyttä. Tie-     tule olla kurssimuotoista, vaan koko opiskelu-
24493: dot ja taidot sekä valmius oman terveyden ja         ajan kestävää.
24494: työkykyisyyden ylläpitämiseksi tulee nähdä sekä         Uudet lait edellyttävät, että liikuntaa ja ter-
24495: yleissivistyksen osana että yleiseen pätevyyteen     veystiedon opetusta on oltava säännöllisesti lu-
24496: kuuluvana.                                           kion ja ammatillisen koulutuksen alusta sen lop-
24497:    Koulutusta koskevan lainsäädännön hyväk-          puun. Säännöllisyys tarkoittaa minimissään ker-
24498: syessään eduskunta päätti lisätä liikunnan ja ter-   ran viikossa, jotta liikunnallisen elämäntavan
24499: veystiedon lukio- ja ammatillista koulutusta kos-    oppiminen ja terveystietojen omaksuminen olisi
24500: keviin lakeihin. Lait hyväksyttiin I6.6.I998, ja     vähimmässäkään määrin mahdollista.
24501: samalla eduskunta hyväksyi lausuman: "Edus-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24502: kunta edellyttää, että liikunnan ja terveystiedon    tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
24503: opetusta kehitetään siten, että oppiaineet jak-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24504: sotetaan läpi koko lukiokoulutuksen. Tavoittee-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24505: na on vahvistaa terveitä elämäntapoja ja liikun-
24506: nanharrastusta."                                              Miten Hallitus aikoo toteuttaa edus-
24507:    Nykyisten opetussuunnitelmien ja tuntijako-              kunnan tahdon lukioiden ja ammatillisen
24508: jen mukaan monet opiskelijat suorittavat lukion             koulutuksen liikunnan ja terveystiedon
24509: ja ammatillisen koulutuksen liikunnan 3-4 kuu-              opetuksessa koulutusta koskevan lain-
24510: kaudessa, jona aikana ei varmasti ehditä omak-              säädännön tullessa voimaan 1. 1.1999?
24511: 
24512:       Helsingissä II päivänä joulukuuta 1998
24513:                                          Timo Ihamäki /kok
24514: 
24515: 
24516: 
24517: 
24518:  280043
24519: 2                                         KK 1410/1998 vp
24520: 
24521: 
24522: 
24523: 
24524:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24525: 
24526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muassa eri vuodenaikojen keskeisiin sisä- ja ul-
24527: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        koliikuntamuotoihin, pidetään yllä ja kehitetään
24528: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      liikuntataitoja ja edistetään liikunnallista ilmai-
24529: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       sua.
24530: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Lukiolakiin ja sen nojalla annettuun asetuk-
24531:  1410:                                               seen (810/1998) sekä mainittuun tuntijakopää-
24532:                                                      tökseen ei sisälly säännöksiä eikä määräyksiä
24533:           Miten Hallitus aikoo toteuttaa edus-       minkään oppiaineen osalta opetuksen jaksotta-
24534:        kunnan tahdon lukioiden ja ammatillisen       misesta. Koulutuksen järjestäjät päättävät pai-
24535:        koulutuksen liikunnan ja terveystiedon        kallisten olosuhteiden mukaan opintojen järjes-
24536:        opetuksessa koulutusta koskevan lain-         tämisestä ja tarjonnasta. Lukioasetuksen 3 §:n 1
24537:        säädännön tullessa voimaan 1.1.1999?          momentin mukaan opetus tulee järjestää kuiten-
24538:                                                      kin siten, että opiskelija voi suorittaa lukion op-
24539:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodes-
24540: vasti seuraavaa:                                     sa. Jotta liikunnan opetuksessa voidaan saavut-
24541:                                                      taa opetussuunnitelman perusteissa asetetut
24542:    Uudet koulutusta koskevat lait hyväksyttiin       edellä todetut tavoitteet, edellyttää tämä kuiten-
24543: eduskunnassa 16.6.1998 ja tasavallan presidentti     kin opetuksen jaksottamista vähintäänkin eri
24544: vahvisti ne 21.8.1998. Lait tulevat voimaan          vuodenajoille. Opiskelija, joka osallistuu vain
24545: 1.1.1999. Eduskunta liitti vastaukseensa halli-      pakollisiin liikunnan kursseihin, opiskelee lii-
24546: tuksen esitykseen koulutusta koskevaksi lainsää-     kuntaa yhteensä 76 oppituntia. Jos opetus järjes-
24547: dännöksi (HE 86/1997 vp) lausuman, jonka mu-         tetään siten, että liikuntaa on yksi tunti viikossa,
24548: kaan eduskunta edellyttää, että liikunnan ja ter-    on opiskelijana liikuntaa kahden lukuvuoden
24549: veystiedon opetusta kehitetään siten, että oppiai-   ajan. Terveystieto on luonteeltaan enemmän "lu-
24550: neet jaksotetaan läpi koko lukiokoulutuksen.         kuaine",joten sen hajauttaminen ei ole pedagogi-
24551: Tavoitteena on vahvistaa terveitä elämäntapoja       sesti samalla tavalla mielekäs ratkaisu kuin lii-
24552: ja liikunnanharrastusta.                             kunnan opetuksen hajauttaminen. Kuitenkaan
24553:    Vuoden 1999 alussa voimaan tulevan lukio-         myöskään terveystiedon opetuksen hajauttami-
24554: lain (629/1998) 7 §:n 2 momentin mukaan lukion       selle ei ole säännöksenisiä esteitä.
24555: oppimäärä sisältää muun ohella liikuntaa ja ter-         Uuden ammatillisesta koulutuksesta annetun
24556: veystietoa. Lukiolain 10 §:n 1 momentin nojalla      lain (630/1998) 12 §:n 2 momentin mukaan am-
24557: valtioneuvosto päättää opetukseen käytettävän        matillisena peruskoulutuksena suoritettava tut-
24558: ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien     kinto sisältää muun ohella liikuntaaja terveystie-
24559: opetukseen sekä opinto-ohjaukseen ja saman           toa. Valtioneuvosto päättää lain 13 §:n 1 momen-
24560: pykälän 2 momentin mukaan Opetushallitus             tin mukaan opintojen laajuudesta ja Opetushalli-
24561: päättää eri aineiden tavoitteista ja keskeisestä     tus saman pykälän 2 momentin mukaan opetuk-
24562: sisällöstä. Valtioneuvoston lukion tuntijaosta       sen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä. Voimas-
24563: antaman päätöksen (835/1993) mukaan liikun-          sa olevien päätösten mukaan ammatilliseen pe-
24564: taa ja terveystietoa on pakollisesti kolme kurssia   rustutkintoon sisältyy pakollisena liikuntaa ja
24565: (kurssi = 38 oppituntia), joista yksi kurssi on      terveystietoa yhden opintoviikon verran. Opin-
24566: terveystietoa. Lisäksi koulutuksenjärjestäjän tu-    tojen tavoitteena on muun ohella, että opiskelija
24567: lee tarjota valittavaksi vähintään kolme syventä-    oppii terveellisen, fyysisesti, psyykkisesti ja so-
24568: vää liikunnan ja terveystiedon kurssia. Opetus-      siaalisesti aktiivisen elämäntavan sekä ymmärtää
24569: hallituksen vuonna 1994 antamien lukion ope-         liikunnan merkityksen eri ikäkausina ja että opis-
24570: tussuunnitelman perusteiden mukaan liikunnan         kelija oppii valitsemaan itselleen sopivia liikunta-
24571: pakollisten kurssien aikana perehdytään muun         lajeja ja -muotoja. Pakollisten opintojen lisäksi
24572:                                           KK 1410/1998 vp                                           3
24573: 
24574: opiskelija voi osallistua 1-4 opintoviikon laajui-   suunnattua tiedotusta liikunnan opetuksen ta-
24575: siin valinnaisiin liikunnan ja terveystiedon opin-   voitteista sekä seuraamalla ja arvioimalla koulu-
24576: toihin.                                              tuksen järjestäjien toimintaa liikunnan ja ter-
24577:    Hallituksen tarkoituksena ei ole ottaa lainsää-   veystiedon opetuksen järjestämisessä. Lisäksi on
24578: däntöön eikä sen nojalla annettuihin opintojen       tarkoitus muuttaa ammatilliseen perustutkin-
24579: laajuutta koskeviin päätöksiin säännöksiä lii-       toon sisältyvistä yhteisistä opinnoista annettua
24580: kunnan ja terveystiedon opetuksen jaksottami-        päätöstä niin, että liikunnan ja terveystiedon
24581: sesta. Nykyiset Opetushallituksen antamat ope-       opetuksen määrää lisättäisiin ammatillisessa
24582: tussuunnitelman perusteet edellyttävät liikunnan     koulutuksessa. Vuosina 1999-2001 toteutetta-
24583: opetuksen hajauttamista ja näin monissa lukiois-     van ammatillisten perustutkintojen uudistami-
24584: sa ja ammatillisissa oppilaitoksissa menetellään-    sen yhteydessä opetussuunnitelman perusteita
24585: kin. Hallitus pyrkii toteuttamaan eduskunnan         on tarkoitus muuttaa niin, että ammatillisiin
24586: tahdon lukioiden ja ammatillisen koulutuksen         opintoihin sisällytetään työkykyä ylläpitävää
24587: liikunnan ja terveystiedon opetuksen järjestämi-     toimintaa.
24588: sessä tehostamalla koulutuksen järjestäjille
24589: 
24590:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
24591:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
24592: 4                                          KK 1410/1998 vp
24593: 
24594: 
24595: 
24596: 
24597:                                         Tili Riksdagens Talman
24598: 
24599:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           omhus under olika årstider, upprätthåller och
24600: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           utvecklar sina fysiska fårdigheter och förbättrar
24601: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sin fysiska uttrycksförmåga.
24602: dagsman Timo Ihamäki undertecknade skriftliga            1 gymnasielagen och i den förordning (81 0/
24603: spörsmål nr 1410:                                     1998) som utfårdats med stöd av den samt i
24604:                                                       nämnda beslut om timfördelningen ingår inga
24605:           På vilket sätt avser Regeringen efter-      bestämmelser eller föreskrifter om periodisering
24606:        komma riksdagens vilja när det gäller          av undervisningen i något ämne. Utbildningsan-
24607:        undervisningen i gymnastik och hälso-          ordnarna beslutar utgående från de lokala för-
24608:        kunskap i gymnasierna och yrkesutbild-         hållandena hur studierna skall ordnas och vilket
24609:        ningen när lagstiftningen om utbildning        utbudet är. Enligt 3 § 1 mom. gymnasieförord-
24610:        träder i kraft 1.1.1999?                       ningen skall dock undervisningen ordnas så att
24611:                                                       en studerande kan slutföra de studier som ingår i
24612:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gymnasiets lärokurs på tre år. För att man inom
24613: anföra följande:                                      gymnastikundervisningen skall kunna uppnå
24614:                                                       ovannämnda mål som anges i grunderna för läro-
24615:    De nya utbildningslagarna antogs av riksda-        planen, måste dock undervisningen periodiseras
24616: gen 16.6.1998 och stadfåstes av Republikens pre-      åtminstone enligt olika årstider. En studerande
24617: sident 21.8.1998. Lagarna träder i kraft 1.1.1999.    som endast deltar i de ob1igatoriska kurserna i
24618: Riksdagen fogade till sitt svar på regeringens        gymnastik, studerar gymnastik under samman-
24619: proposition med förslag till lagstiftning om ut-      1agt 76 lektioner. Om undervisningen ordnas så
24620: bildning (RP 86/1997 rd) ett yttrande enligt vi1ket   att det finns en timme gymnastik i veckan, har
24621: riksdagen förutsätter att undervisningen i gym-       den studerande gymnastik under två läsår. Häl-
24622: nastik och hälsokunskap utveck1as så att 1äroäm-      sokunskap är tili sin karaktär mer ett "1äsämne",
24623: nena periodiseras genom hela gymnasieutbi1d-          vilket innebär att det inte är en lika bra lösning ur
24624: ningen med sunda levnadsvanor och intresse för        pedagogisk synvinkel att sprida ut den som i
24625: motion som mål.                                       fråga om gymnastiken. Det finns dock inga hin-
24626:    En1igt 7 § 2 mom. gymnasielagen (629/1998),        der för dettai bestämmelserna.
24627: som träder i kraft vid ingången av 1999, innehå1-        Enligt 12 § 2 mom. i den nya lagen om yrkesut-
24628: 1er gymnasiets lärokurs bl.a. gymnastik och hä1-      bildning (630/1998) omfattar en examen inom
24629: sokunskap. Medstödav 10§ 1 mom. gymnasiela-           grundläggande yrkesutbildning bl.a. gymnastik
24630: gen beslutar statsrådet hur den tid som används       och hälsokunskap. Statsrådet beslutar med stöd
24631: för undervisningen skall fördelas mellan under-       av lagens 13 § 1 mom. om studiernas omfattning.
24632: visning i olika ämnen, ämnesgrupper och elev-         Enligt samma paragrafs 2 mom. beslutar Utbild-
24633: hand1edning. En1igt samma paragrafs 2 mom.            ningsstyrelsen om målen för och det centrala
24634: beslutar Utbildningsstyre1sen om målen för och        innehållet i undervisningen. Enligt gällande be-
24635: det centrala innehållet i de olika läroämnena.        slut ingår en studieveckas obligatoriska studier i
24636: En1igt statsrådets beslut om timförde1ningen i        gymnastik och hälsokunskap i en yrkesinriktad
24637: gymnasiet (835/1993) är de ob1igatoriska kurser-      grundexamen. Målet för studierna är bl.a. att den
24638: na i gymnastik och hä1sokunskap tre till anta1et      studerande lär sig en hälsosam och fysiskt, psy-
24639: (en kurs  =  38 lektioner), av vi1ka en kurs är       kiskt och socialt aktiv livsstil samt inser gymnas-
24640: hä1sokunskap. Dessutom skall utbildningsan-           tikens och motionens betydelse under olika åld-
24641: ordnaren erbjuda minst tre valfria fördjupade         rar och att den studerande lär sig välja sådana
24642: kurser i gymnastik och hälsokunskap. En1igt de        idrottsgrenar och idrottsformer som lämpar sig
24643: av Utbildningsstyre1sen 1994 utfårdade grunder-       för just honom eller henne. Utöver de obligato-
24644: na för gymnasiets 1äroplan fördjupar sig eleverna     riska studierna kan den studerande delta i valfria
24645: under de obligatoriska kurserna i de främsta          studier i gymnastik och hälsokunskap omfattan-
24646: gymnastik- och idrottsgrenarna inomhus och ut-        de 1-4 studieveckor.
24647:                                             KK 1410/1998 vp                                          5
24648: 
24649:    Regeringen har inte för a vsikt att ta in bestäm-   1er mä1en för gymnastikundervisningen samt ge-
24650: melser om periodisering av undervisningen i            nom att fö1ja och utvärdera utbi1dningsanord-
24651: gymnastik och hälsokunskap i lagstiftningen el-        narnas verksamhet vid ordnandet av undervis-
24652: ler i de beslut om studiernas omfattning som           ningen i gymnastik och hä1sokunskap. Dessutom
24653: utfårdats med stöd av den. De nuvarande av             har man för avsikt att ändra bes1utet om de
24654: Utbildningsstyrelsen utfårdade grunderna för lä-       gemensamma studier som ingår i en yrkesinrik-
24655: roplanen förutsätter att undervisningen i gym-         tad grundexamen så att undervisningens omfatt-
24656: nastik sprids ut och det förfarandet gäller i          ning i dessa ämnen utökas i yrkesutbi1dningen.
24657: många gymnasier och yrkesläroanstalter. Rege-          A vsikten är att i samband med den reform av de
24658: ringen försöker efterkomma riksdagens önskan           yrkesinriktade grundexamina som genomförs
24659: när det gäller ordnandet av undervisningen i           1999-2001 ändra grunderna för 1äroplanen så
24660: gymnastik och hälsokunskap i gymnasierna och           att de yrkesinriktade studierna också inbegriper
24661: yrkesutbildningen genom att effektivera infor-         verksamhet som upprätthåller arbetsförmågan.
24662: mationen tili utbildningsanordnarna när det gäl-
24663: 
24664:      Helsingfors den 7 januari 1999
24665: 
24666:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
24667:                                             KK 1411/1998 vp
24668: 
24669: Kirjallinen kysymys 1411
24670: 
24671: 
24672: 
24673: 
24674:                                     Mats Nyby /sd: Tapaturmavakuutuslain mukaisten leskeneläkkei-
24675:                                        den määräytymisperusteista
24676: 
24677: 
24678:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24679: 
24680:     Lakisääteisillä perhe-eläkkeillä turvataan            Tapaturmavakuutuslain mukaista leskenelä-
24681: omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuol-            kettä ei makseta siinä tapauksessa, että eläkkeen-
24682: tua. Perhe-eläkkeen voivat saada naisleski, mies-      saaja solmii uuden avioliiton. Tältä osin tapatur-
24683: leski, eräissä tapauksissa myös entinen aviopuo-       mavakuutuslain mukainen leskeneläke poikkeaa
24684: liso ja kuolleen perheenhuoltajan alle 18-vuo-         työeläkelakien mukaisista leskeneläkkeistä. Ti-
24685: tiaat lapset. Leskeneläkkeen edellytyksenä on,         lanne on epäoikeudenmukainen ja voi pakottaa
24686: että puolisot olivat edunjättäjän kuollessa avio-      lesken valitsemaan uudesta avioliitosta luopumi-
24687: liitossa ja että avioliitto on solmittu ennen edun-    sen taloudellisista syistä. Tapaturmavakuutus-
24688: jättäjän 65-vuotispäivää. Jos yhteistä lasta ei ole,   lain mukaisen leskeneläkkeen määräytymispe-
24689: edellytetään, että leski tai entinen puoliso oli       rusteita on muutettava työeläkelakien määräyty-
24690: edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta tai         misperusteiden mukaisiksi.
24691: että hän on pitkäaikaisesti työkyvytön. Lisäksi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24692: edellytetään, että avioliitto oli solmittu ennen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24693: kuin leski on täyttänyt 50 vuotta ja että avioliitto   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24694: on kestänyt vähintään viisi vuotta.                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24695:     Leskeneläke lakkaa uuden avioliiton vuoksi
24696: vain, jos leski on uudelleen avioituessa alle 50-                Aikooko Hallitus muuttaa tapaturma-
24697: vuotias. Tällöin leskelle maksetaan kertasuori-               vakuutuslain mukaista leskeneläkettä
24698: tuksena kolmen vuoden leskeneläkettä vastaava                 työeläkkeen leskeneläkkeen mukaiseksi
24699: määrä. Jos uusi avioliitto purkautuu viiden vuo-              siltä osin, että leskeneläke ei lakkaa, vaik-
24700: den sisällä, leski saa hakemuksesta takaisin enti-            ka leski solmii uuden avioliiton?
24701: sen oikeutensa leskeneläkkeeseen, ellei uuden
24702: avioliiton perusteella ole syntynyt leskeneläke-
24703: oikeutta.
24704:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
24705: 
24706:                                              Mats Nyby /sd
24707: 
24708: 
24709: 
24710: 
24711: 280043
24712: 2                                            KK 1411/1998 vp
24713: 
24714: 
24715: 
24716: 
24717:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24718: 
24719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Perhe-eläkejärjestelmän ko konaisuudistuk-
24720: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sessa pyrittiin entistä oikeudenmukaisemmin ja
24721: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tasa-arvoisemmin ottamaan huomioon perheen-
24722: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-           huoltajan kuoleman vaikutus perheen toimeen-
24723: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            tuloon. Lasten eläketurvaa haluttiin myös paran-
24724:  1411:                                                  taa. Uudistuksessa pidettiin tärkeänä, että lap-
24725:                                                         sella on syntyperästäänja perhetaustastaan, van-
24726:            Aikooko Hallitus muuttaa tapaturma-          hempiensa keskinäisistä ratkaisuista ja lesken
24727:         vakuutuslain mukaista leskeneläkettä            perhe-eläkeoikeudesta riippumaton oikeus lap-
24728:         työeläkkeen leskeneläkkeen mukaiseksi           seneläkkeeseen.
24729:         siltä osin, että leskeneläke ei lakkaa, vaik-       Työeläkejärjestelmän perhe-eläketurva on an-
24730:         ka leski solmii uuden avioliiton?               sioeläke, jonka suuruus määräytyy edunjättäjän
24731:                                                         ansiotulojen perusteella. Sen tarkoituksena on
24732:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            perheen toimeentulotason kohtuullinen säilyttä-
24733: vasti seuraavaa:                                        minen perheen huoltajan kuolemaa edeltäneenä
24734:                                                         tasolla. Lapselle pyritään turvaamaan lesken elä-
24735:     Voimassa olevat työeläkejärjestelmän perhe-         keoikeudesta riippumaton lapsen toimeentulota-
24736: eläkettä koskevat säännökset perustuvat                 soa vastaava osa siitä tulosta, jota lapsen perheen-
24737: 1.7.1990 voimaan tulleeseen perhe-eläkelain-            huoltaja sai ennen kuolemaansa. Leskeneläkkeen
24738: säädännön kokonaisuudistukseen. Perhe-eläke-            tarkoitus on täydentää lesken toimeentuloa sil-
24739: oikeuteen kuuluu sekä lesken että lapsen eläkeoi-       loin, kun lesken omat ansio- tai eläketulot eivät
24740: keus. Työntekijäin eläkelain mukaan leskeneläk-         riittävässä määrin turvaa hänen toimeentuloaan
24741: keen saamisen edellytyksenä on, että puolisot           kuolemaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna.
24742: olivat edunjättäjän kuollessa avioliitossa ja että      Leskeneläkkeellä on siis tarkoitus korvata sitä
24743: avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli      osuutta, miltä osin edunjättäjä oli osallistunut
24744: täyttänyt 65 vuotta. Jos leskellä on tai on ollut       lesken toimeentulon turvaamiseen.
24745: yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa, lesken eläke-           Vuoden 1993 alusta voimaan tulleella tapatur-
24746: oikeuteeen ei vaikuta lesken ikä eikä avioliiton        mavakuutusjärjestelmän perhe-eläkeuudistuk-
24747: kestoaika. Mikäli puolisoilla ei ole eikä ole ollut     sella leskeneläkejärjestelmä ulotettiin koske-
24748: yhteistä lasta, edellytetään lisäksi, että leski oli    maan myös miesleskiä ja lapseneläkkeen mää-
24749: edunjättäjän kuollessa täyttänyt vähintään 50           räytymissäännökset irrotettiin leskeneläkkeestä.
24750: vuotta, avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli    Leskeneläkeoikeus ulotettiin koskemaan myös
24751: täyttänyt 50 vuotta ja avioliitto oli kestänyt vä-      edunjättäjän avopuolisoa, mikäli tällä oli tai oli
24752: hintään viisi vuotta. Avoliitto ei perusta eikä         ollut yhteinen lapsi taikka keskinäinen elatusso-
24753: lakkauta oikeuksia työeläkejärjestelmän mukai-          pimus edunjättäjän kanssa. Mikäli avioliitto oli
24754: sessa leskeneläkkeessä. Lapseneläkkeeseen on            solmittu tai avoliitossa eläminen on alkanut kuo-
24755: oikeus edunjättäjän alle 18-vuotiaalla lapsella.        lemaan myöhemmin johtaneen tapaturman jäl-
24756: Myös edunjättäjän lesken alle 18-vuotiaalla lap-        keen, leskeneläkeoikeuden edellytyksenä on joko
24757: sella, joka asui edunjättäjän kuollessa edunjättä-      yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa taikka, että
24758: jän ja lesken kanssa samassa taloudessa, on oi-         avioliitto tai avoliitossa eläminen oli jatkunut
24759: keus lapseneläkkeeseen.                                 vähintään kolmen vuoden ajan ennen edunjättä-
24760:     Työeläkejärjestelmän leskeneläke lakkaa uu-         jän kuolemaa. Muita rajoituksia avioliiton sol-
24761: den avioliiton vuoksi paitsi silloin, kun leski sol-    mimisajankohdalle taikka sen tai avoliiton kes-
24762: mii uuden avioliiton yli 50-vuotiaana. Uusi avio-       tolle ei laissa aseteta. Myöskään leskeneläkeoi-
24763: liitto ei viimeksi mainitussa tapauksessa myös-         keutta koskevia ikärajoituksia ei tapaturmava-
24764: kään enää perusta leskelle eläkeoikeutta, ellei         kuutuslaissa ole.
24765: hänelle synny yhteistä lasta uuden aviopuolison             Oikeus tapaturmavakuutuslain mukaiseen
24766: kanssa.                                                 leskeneläkkeeseen lakkaa, kun leski solmii avio-
24767:                                               KK 1411/1998 vp                                               3
24768: 
24769: liiton taikka ryhtyy elämään avoliitossa ja avo-         na on korvata työtapaturmaisen kuoleman les-
24770: puolisoille syntyy yhteinen lapsi taikka he teke-        ken toimeentulolle aiheuttama todellinen mene-
24771: vät keskinäisen elatussopimuksen. Tällöin les-           tys. Siksi järjestelmä ei sisällä leskeneläkeoikeut-
24772: kelle maksetaan kolmen vuoden leskeneläkettä             ta koskevia ikärajoituksia. Lesken toimeentuloa
24773: vastaava määrä. Oikeus leskeneläkkeeseen ei ala          ei toisaalta tällöin ole myöskään enää tarvetta
24774: uudelleen, vaikka myöhempi avioliitto purkau-            tukea, kun leski solmii uuden, puolisoiden keski-
24775: tuisi tai avoliitto päättyisi.                           näisen elatusvelvollisuuden perustavan aviolii-
24776:     Erottyöeläke-ja tapaturmavakuutusjärjestel-          ton, joka myös voi perustaa leskelle eläkeoikeu-
24777: män leskeneläke-edellytysten välilläjohtuvatjär-         den puolison tapaturmaisen kuoleman varalta.
24778: jestelmien erilaisesta luonteesta. Työeläkejärjes-          Suhteessa työeläkejärjestelmään tapaturma-
24779: telmä on ansioeläkejärjestelmä, kun taas työta-          vakuutusjärjestelmä on ensisijainen. Työeläke-
24780: paturmavakuutuksen pohjana on työnantajan                järjestelmän maksama leskeneläke yhteensovite-
24781: vahingonkorvausvelvollisuus työntekijälle työs-          taan tapaturmavakuutusjärjestelmän mukaisen
24782: sä sattuneista tapaturmista. Leskeneläkeoikeus           leskeneläkkeen kanssa. Tilanteessa, jossa tapa-
24783: rajoitettiin työeläkejärjestelmässä lapsettomien         turmavakuutuslain mukainen leskeneläke lak-
24784: leskien kohdalla koskemaan vain 50 vuotta täyt-          kaa lesken solmiman uuden avioliiton tai avolii-
24785: täneitä leskiä, koska myös Iapsettornilla avio-          ton vuoksi, leskelle jää edelleen oikeus työeläke-
24786: puolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus.           järjestelmän mukaiseen leskeneläkkeeseen sen
24787: Perhe-eläkejärjestelmän ajatuksena oli myös, et-         asettamin edellytyksin.
24788: tei huoltovelvollisuutta ole tosiasiallisesti aviolii-      Tapaturmavakuutusjärjestelmää kehitetään
24789: ton perusteella toteutunut, jos leski on ennen           yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
24790: edunjättäjän kuolemaa elättänyt itsensä 50 ikä-          Työmarkkinaosapuolet eivät ole esittäneet kysy-
24791: vuoteen saakka.                                          myksessä mainittuja muutoksia tapaturmava-
24792:     Tapaturmavakuutusjärjestelmän tarkoitukse-           kuutusjärjestelmään.
24793:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1998
24794: 
24795:                                                                  Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
24796:                                                                                   ministeri Anneli Taina
24797: 4                                          KK 1411/1998 vp
24798: 
24799: 
24800: 
24801: 
24802:                                         Tili Riksdagens Talman
24803: 
24804:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      heller Iängre grund för den efterlevandes rätt till
24805: ger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande med-        pension, om den efterlevande inte får ett gemen-
24806: Iem av statsrådet översänt föijande av riksdags-      samt barn med den nya maken.
24807: man Mats Nyby undertecknade skriftliga spörs-             Genom totaireformen av familjepensionssys-
24808: måi nr 1411:                                          temet ville man på ett rättvisare och jämiikare
24809:                                                       sätt än tidigare beakta verkningarna av famiije-
24810:           Ämnar Regeringen ändra efter1evan-          försörjarens död på familjens utkomst. Man ville
24811:        depensionen en1igt Iagen om oiycksfalls-       också förbättra barnens pensionsskydd. Det an-
24812:        försäkring så att den i Iikhet med arbets-     sågs viktigt att barnens rätt till barnpension skall
24813:        pensionens efter1evandepension inte upp-       vara oberoende av härkomst och famiijebak-
24814:        hör trots att den efter1evande ingår ett       grund, föräidrarnas vai i fråga om sin relation
24815:        nytt äktenskap?                                och den efterlevande makens rätt tili familjepen-
24816:                                                       sion.
24817:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             Arbetspensionssystemets         famiijepensions-
24818: anföra fö1jande:                                      skydd är en förvärvspension, vars storiek be-
24819:                                                       stäms på basis av förmånslåtarens förvärvsin-
24820:     Arbetspensionssystemets gällande familjepen-      komster. Syftet med pensionsskyddet är att inom
24821: sionsbestämme1ser grundar sig på den totaire-         rimliga gränser bevara familjens inkomstnivå på
24822: form av famiijepensions1agstiftningen som träd-       samma nivå som före familjeförsörjarens död.
24823: de i kraft den 1 juii 1990. Rätten till famiijepen-   Målet är att för barnet trygga en andel av den
24824: sion omfattar både den efterlevande makens och        inkomst som familjeförsörjaren hade före sin
24825: barnens rätt till pension. Enligt 1agen om pension    död, en andel som är oberoende av den efterle-
24826: för arbetstagare förutsätter efter1evandepensio-      vande makens pensionsrätt och som motsvarar
24827: nen att makarna har varit gifta vid förmåns1åta-      barnets utkomstnivå. Syftet med efterlevande-
24828: rens död och att äktenskapet har ingåtts fore         pensionen är att komplettera den efterlevande
24829: förmåns1åtarens 65-årsdag. Om den efterievande        makens utkomst i situationer då den efterlevande
24830: maken har eller har haft ett gemensamt barn med       maken inte genom sina egna förvärvs- eller pen-
24831: förmånslåtaren, inverkar varken den efterlevan-       sionsinkomster garanteras en tillräcklig utkomst
24832: de makens ålder eller äktenskapets längd på rät-      i jämförelse med situationen före förmånslåta-
24833: ten till efterlevandepension. Om makarna inte         rens död. Syftet med efterlevandepensionen är
24834: har eller inte har haft ett gemensamt barn förut-     alltså att ersätta den andel med viiken förmånslå-
24835: sätts att den efterlevande maken var minst 50 år      taren skulle ha deitagit i tryggandet av den efter-
24836: vid förmånslåtarens död, att äktenskapet hade         Ievandes utkomst.
24837: ingåtts innan den efterlevande fyllt 50 och att           Genom den reform av olycksfallsförsäkrings-
24838: äktenskapet hade varat i minst fem år. 1 fråga om     systemets familjepension som trädde i kraft vid
24839: efterlevandepension eniigt arbetspensionssyste-       ingången av 1993 utsträcktes efterievandepen-
24840: met gäller att ett samboförhållande varken utgör      sionssystemet tili att gälla även manliga efterle-
24841: grund för eller upphäver några rättigheter. Rätt      vande och bestämmelserna om hur barnpensio-
24842: till barnpension har förmånslåtarens barn under       nen fastställs avskildes från efterlevandepensio-
24843: 18 år. Också den efterlevande makens barn under       nen. Rätten tili efterlevandepension utsträcktes
24844: 18, vilka vid förmånslåtarens död bodde i samma       till att gälla även förmånsiåtarens sambo, om
24845: hushåll som den efterlevande maken och för-           sambon hade eller hade haft ett gemensamt barn
24846: månslåtaren, har rätt till barnpension.               eller ett avtal om inbördes underhåll med för-
24847:     lnom arbetspensionssystemet upphör efterle-       månsiåtaren. Om äktenskapet hade ingåtts eller
24848: vandepensionen när ett nytt äktenskap ingås,          samboförhållandet har in1etts efter det oiycksfall
24849: förutom i sådana fall då den efterlevande maken       som senare ledde tili dödsfallet, förutsätter rätten
24850: ingår nytt äktenskap efter fyllda 50 år. 1 det        till efterlevandepension antingen att den efterle-
24851: sistnämnda fallet utgör det nya äktenskapet inte      vande har ett gemensamt barn med förmånsiåta-
24852:                                            KK 1411/1998 vp                                               5
24853: 
24854: ren eller att äktenskapet eller sambof6rhållandet     efterlevande maken före förmånslåtarens död
24855: hade fortgått minst tre år före förmånslåtarens       har försörjt sig själv fram tili sitt 50:e levnadsår.
24856: död. 1 lagen uppställs inga andra begränsningar i        Olycksfallsförsäkringssystemet syftar tili att
24857: fråga om tidpunkten för ingåendet av äktenska-        ersätta den faktiska förlust som ett dödsfall tili
24858: pet eller för dess eller samboförhållandets längd.    följd av olycksfall i arbete åsamkar den efterle-
24859: 1 lagen om olycksfallsförsäkring finns inte heller    vande. Systemet innehåller därför inte några ål-
24860: några åldersbegränsningar i fråga om rätten tili      dersbegränsningar i fråga om rätten tili efterle-
24861: efterlevandepension.                                  vandepension. A andra sidan är det inte heller
24862:     Rätten tili efterlevandepension enligt lagen      längre nödvändigt att stöda den efterlevandes
24863: om olycksfallsförsäkring upphör när den efterle-      utkomst när den efterlevande ingår ett nytt äk-
24864: vande ingår äktenskap eller börjar leva i ett sam-    tenskap som utgör grund för makarnas inbördes
24865: boförhållande och samborna får ett gemensamt          underhållsskyldighet och som också kan utgöra
24866: barn eller ingår ett avtal om inbördes underhåll.     grund för den efterlevande makens rätt tili pen-
24867: Tili den efterlevande betalas då ett belopp mot-      sion i händelse av att den andra maken avlider tili
24868: svarande tre års efterlevandepension. Rätten tili     följd av ett olycksfall.
24869: efterlevandepension börjar inte gälla på nytt            Olycksfallsförsäkringssystemet är primärt i
24870: även om det senare äktenskapet upplöses eller         förhållande tili arbetspensionssystemet. Efterle-
24871: sambof6rhållandet upphör.                             vandepension som betalas enligt arbetspensions-
24872:     Skilinaderna mellan förutsättningarna för ef-     systemet samordnas med efterlevandepensionen
24873: terlevandepension i arbetspensions- och olycks-       enligt olycksfallsförsäkringssystemet. 1 en situa-
24874: fallsförsäkringssystemet beror på systemens oli-      tion där efterlevandepension enligt lagen om
24875: ka karaktär. Arbetspensionssystemet är ett för-       olycksfallsförsäkring upphör på grund av att den
24876: värvspensionssystem, medan grunden för försäk-        efterlevande ingår ett nytt äktenskap eller inleder
24877: ring för olycksfall i arbete utgörs av arbetsgiva-    ett samboförhållande, har den efterlevande fort-
24878: rens skyldighet att betala skadestånd tili arbets-    farande rätt tili efterlevandepension enligt ar-
24879: tagaren för olycksfall i arbetet. 1 arbetspensions-   betspensionssystemet på de vilikor som uppställs
24880: systemet begränsades rätten tili efterlevandepen-     där.
24881: sion för barnlösa efterlevande så, att den gäller        Olycksfallsförsäkringssystemet utvecklas i
24882: enbart efterlevande som fyllt 50 år, eftersom ock-    samarbete med arbetsmarknadsorganisationer-
24883: så barnlösa makar har inbördes underhållsskyl-        na. Arbetsmarknadsparterna har inte föreslagit
24884: dighet. En ide med familjepensionssystemet var        att de i frågan nämnda ändringarna genomförs i
24885: också att försörjningsplikten i själva verket inte    olycksfallsförsäkringssystemet.
24886: har uppfyllts på basis av äktenskapet, om den
24887:      Helsingforsden 29 december 1998
24888: 
24889:                                                   Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare,
24890:                                                                              minister Anneli Taina
24891:                                            KK 1412/1998 vp
24892: 
24893: Kirjallinen kysymys 1412
24894: 
24895: 
24896: 
24897: 
24898:                                    Sirkka Lekman /kok: Aravavuokra-asuntojen tarkoituksenmukai-
24899:                                        sen käytön varmistamisesta
24900: 
24901: 
24902:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24903: 
24904:     Aravavuokra-asunnot ovat yhteiskunnan                Lisäksi siitä, että vuokranantaja ei voi miten-
24905: tuella rakennettuja asuntoja, joiden tarkoitukse-     kään valvoa asunnon käyttöä, saattaa seurata
24906: na on mahdollistaa pienituloisille siedettävät        monenlaisia ongelmia. Perheissä tapahtuneet
24907: asuinolot. Niinpä aravavuokra-asunnot voi-            muutokset, kuten avioliitot tai -erot, lasten
24908: daankin rinnastaa yhteiskunnan antamiin mui-          muuttaminen pois, syntyneet tai kuolleet unoh-
24909: hin sosiaalisiin tukiin, lähinnä Kansaneläkelai-      detaan ilmoittaa samoin kuin mahdolliset ali-
24910: toksen (Kela) myöntämään asumistukeen.                vuokralaiset. Tästä aiheutuu haittaa myös viran-
24911:     Kelalta asumistukea saavien henkilöiden oi-       omaisille, kun esimerkiksi poliisi, ulosottomies,
24912: keutus tukeen tarkistetaan vuosittain. Tämä on        verottaja tai postinkantaja eivät tiedä, keitä
24913: paitsi oikeudenmukaista, myös nykyisessä val-         asunnossa asuu, ja tiedustelut väestörekisteristä
24914: tiontaloudellisessa tilanteessa ehdottoman vält-      ovat maksullisia. Viranomaisten erehdyttäminen
24915: tämätöntä. Samoin kuin asumistuen saamiseen           on myös mahdollista asumistuki-, toimeentulo-
24916: sovelletaan tiettyjä kriteereitä, on myös arava-      tuki- tai työttömyystukihakemusten yhteydessä,
24917: vuokra-asunnon saamiseksi asetettu tietyt kritee-     kun asianomainen voi ilmoittaa asunnokseen
24918: rit. Tarkoitushan on jakaa niukista resursseista      minkä tahansa osoitteen.
24919: apua sitä todella tarvitseville.                         Ottaen huomioon, että samaan aikaan on täl-
24920:     Mutta toisin kuin Kelan asumistuen kohdalla,      laisiin asuinkohteisiin pitkät, näitä asuntoja to-
24921: arava-asuntojen vuokralaisten tarvetta sosiaali-      della tarvitsevien jonot, ei järjestelmää voi nykyi-
24922: seen asumiseen ei enää tarkisteta sen jälkeen, kun    sellään pitää hyvin toimivana. Sekä oikeuden-
24923: vuokralainen on kerran saanut oikeuden asun-          mukaisuuden että tarkoituksenmukaisen resurs-
24924: toon. Itse asiassa vuokranantajilla ei nykyisen       sien kohdentamisen kannalta olisi toivottavaa,
24925: lainsäädännön puitteissa ole edes mahdollisuutta      että kehitettäisiin järjestelmä, jolla voitaisiin tie-
24926: valvoa, kuka vuokratussa asunnossa todellisuu-        tyin väliajoin tarkistaa, onko aravavuokra-asun-
24927: dessa asuu.                                           tojen vuokralaisilla todellista tarvetta tämänkal-
24928:     Käytännössä tämä merkitsee sitä, että useat       taiseen yhteiskunnan tukeen.
24929: näistä yhteiskunnan tuella rakennetuista asun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24930: noista eivät ole tarkoituksenmukaisessa käytös-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
24931:  sä. Usein niissä asuu henkilöitä, jotka eivät enää   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24932: täytä niitä kriteerejä, joita edellytetään arava-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24933:  vuokra-asunnon asukkailta. Valvontamahdolli-
24934:  suuksien puuttuessa kyseisiä asuntoja voidaan                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24935: myös vuokrata edelleen tai pitää kakkosasun-                  aravavuokra-asuntojen tarkoituksenmu-
24936:  toina.                                                       kaisen käytön varmistamiseksi?
24937: 
24938:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
24939: 
24940:                                          Sirkka Lekman /kok
24941: 
24942: 
24943: 
24944: 
24945: 280043
24946: 2                                           KK 1412/1998 vp
24947: 
24948: 
24949: 
24950: 
24951:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24952: 
24953:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Valtioneuvoston päätöksen 5 §:n mukaan va-
24954: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rallisuutena tulee ottaa huomioon hakijaruoka-
24955: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen
24956: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sirkka            arvo ole vähäinen. Hakijaruokakuntaa ei tule
24957: Lekmanin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          valita asukkaaksi, jos hakijaruokakunnalla on
24958: n:o 1412:                                              varallisuutta siinä määrin, että se kykenee hank-
24959:                                                        kimaan tarvettaan vastaavan asunnon.
24960:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä             Valtioneuvoston päätöksen 17 §:n mukaan
24961:         aravavuokra-asuntojen tarkoituksenmu-          asukkaaksi valitsemisen edellytyksenä on, että
24962:         kaisen käytön varmistamiseksi?                 ruokakunnan kuukausitulot, kun niistä on tehty
24963:                                                        sallitut vähennykset, eivät ylitä pykälässä mainit-
24964:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuja sijaintipaikkakunnan mukaan määräytyviä
24965: vasti seuraavaa:                                       enimmäistuloja. Sovellettavat tulorajat ovat
24966:                                                        erikseen pääkaupunkiseudulla ja muissa kunnis-
24967:    Aravavuokra-asuntojen käytöstä, luovutuk-           sa sijaitseville vuokra-asunnoille. Alempia tulo-
24968: sesta ja omaksilunastamisesta annetun lain             rajoja sovelletaan aravavuokra-asuntoihinja pit-
24969: (119011993) 4 §:n 3 momentin mukaan asukkai-           käaikaisella perusparannuslainalla lainoitettui-
24970: den valinnan perusteena aravavuokra-asuntoi-           hin vuokra-asuntoihin. Ylempiä tulorajoja so-
24971: hin on sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja ta-        velletaan aravavuokra-asuntoihin, jotka ovat
24972: loudellinen tarve. Valtioneuvosto vahvistaa tar-       työ- tai virkasuhdekäytössä ja joiden omistajana
24973: kemmat asukkaiden valintaperusteet. Asukasva-          on työnantaja sekä pitkäaikaisella korkotuella
24974: lintaperusteista on tarkemmin säädetty omistus-        lainoitettuihin vuokra-asuntoihin.
24975: aravalainan myöntämisessä, omistusasuntokor-               Valtioneuvoston päätöksen 19 §:n mukaan
24976: kotukilainaksi hyväksymisessä sekä asukkaaksi          kunta voi antaa luvan käyttää vuokra-asuntoa
24977: valitsemisessa sovellettavista perusteista anne-       tilapäisesti muiden kuin em. edellytykset täyttä-
24978: tussa valtioneuvoston päätöksessä (1135/1995).         vien henkilöiden asuntona, kun kyseessä on yh-
24979:    Valtioneuvoston päätöksen 2 §:n 1 momentin          teiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisten tai
24980: mukaan asukkaaksi valitsemisen perusteena on           muutoin erittäin kiireellisten toimenpiteiden suo-
24981: pidettävä hakijaruokakunnan asunnontarvetta,           rittaminen. Lupa annetaan silloin enintään kah-
24982: varallisuutta ja tuloja. Pykälän 2 momentin mu-        deksi vuodeksi kerrallaan. Päätöksen 20 §:n mu-
24983: kaan etusijalle on asetettava asunnottomat ja          kaan, jos edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole,
24984: muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa ole-          voidaan asukkaiksi valita muitakin hakijoita.
24985: vat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat haki-             Veronmaksajain Keskusliitto selvitti syksyllä
24986: jaruokakunnat.                                         1998 ympäristöministeriön pyynnöstä, miten
24987:    Asunnontarvetta arvioitaessa valtioneuvos-          vuoden 1999 tuloilla erilaiset ruokakunnat mah-
24988: ton päätöksen 3 §:n mukaan tulee erityisesti ottaa     tuisivat nykyisiin tulorajoihin. Selvityksen mu-
24989: huomioon hakijaruokakunnan asunto-olot ja              kaan lapseton työntekijäpariskunta mahtuisi tu-
24990: niiden parantamisen kiireellisyys sekä ruokakun-       lorajoihin niin koko maassa kuin myös pääkau-
24991: nan koko ja ikärakenne. Asunnontarvetta arvioi-        punkiseudulla. Sen sijaan yksinäisen teollisuus-
24992: taessa käytetään yleensä kolmiportaista luoki-         työntekijän tulot ylittäisivät tulorajat sekä pää-
24993: tusta: erittäin kiireellinen, kiireellinen tai asun-   kaupunkiseudulla että muualla maassa. Koska
24994: nontarve. Lähtökohtana on se, että kaikkein kii-       yksinäisiä hakijoita on hyvin runsaasti, lähes
24995: reellisimmässä asunnontarpeessa olevat valitaan        puolet kaikista hakijoista, ei ympäristöministe-
24996: ensisijaisesti asukkaiksi, koska kysyntä vuokra-       riössä ole nähty tarvetta esittää tulorajojen nos-
24997: asuntomarkkinoilla on suurempaa kuin tarjonta.         tamista yksinäisten hakijoiden kohdalla.
24998: Erittäin kiireeilisessä asunnontarpeessa ovat esi-        Jos vuokralaisten tulot ja varallisuus tarkistet-
24999: merkiksi asunnottomat tai erittäin puutteellisesti     taisiin tietyin väliajoin, se asettaisi asukkaat erit-
25000: varustetuissa asunnoissa asuvat hakijat.               täin suureen epävarmuuteen jo muutenkin kireil-
25001:                                               KK 1412/1998 vp                                            3
25002: 
25003: lä vuokramarkkinoilla. Myös useat tutkimukset                Tällainen toiminta on ollut mahdollista jo
25004: osoittavat, että aravavuokralaisten tulo- ja varal-       1970-luvulta lähtien, mutta tätä mahdollisuutta
25005: lisuustaso ei liiemmälti nouse asumisaikana. Eh-         on käytetty erittäin harvoin. Voimassa olevan
25006: dotettu järjestelmä johtaisi myös asuntoalueiden         asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain
25007: voimakkaaseen segregaatioon liian yksipuolisen           mukaan toistaiseksi voimassa olevan sopimuk-
25008: väestörakenteen vuoksi. Samoin asukkaat koki-            sen vuokranantajan hyväksyttävinä irtisanoruis-
25009: sivat asumisensa väliaikaiseksi,josta taas seuraisi      perusteina tulevat kysymykseen edelleen aikai-
25010: vuokra-asumisen arvostuksen lasku ja välinpitä-          semminkinjo huoneenvuokralain 53 §:n mukaan
25011: mättömyyttä talonkunnossapitoaja hoitoa koh-             hyväksyttyinä pidetyt irtisanomisperusteet. Täl-
25012: taan. Tämä puolestaan näkyisi suurempina kus-            laisena perusteena on lain perusteluissa (HE 304/
25013: tannuksina kohoavissa vuokrissa.                          1994 vp, sivu 180 ja HE 127/1984 vp, sivu 63 sekä
25014:     Ympäristöministeriön rahoittaman tutki-              HE 39/1970 vp, sivu 6) nimenomaan todettu,
25015: muksen (Toimivatko tulorajat. Suomen Ympä-               "että irtisanomisen syynä voi tulla kysymykseen
25016: ristö. Asuminen, 208/1998) mukaan vuoden 1995            myös se, että huoneisto on valtion asuntolainoit-
25017: tulojen perusteella aravavuokra-asunnoissa asu-          tamaja tarkoitettu käytettäväksi vain tietyn tulo-
25018: vista mahtui tulojensa puolesta 86 prosenttia            ja varallisuustason alittavien henkilöiden asun-
25019: alempiin tulorajoihin ja 92 prosenttia ylempiin          tona. Hyväksyttävänä irtisanomisperusteena
25020: tulorajoihin, vaikka tuen tarvetta ei ole asumisai-      tulisi kysymykseen myös se seikka, että huoneis-
25021: kana tarkistettu.                                        to on annettu vuokralle tietyin sosiaalisin perus-
25022:     Kysymyksessä kiinnitetään huomiota siihen,           tein ja että tämä edellytys vuokralaisen kohdalla
25023: että kaikki vuokranantajat eivät ole selvillä siitä,     lakkaa. Esimerkiksi opiskelija-asunnossa asuva
25024:  keitä heidän vuokralle antamissaan vuokra-              vuokralainen saa opintonsa päätökseen tai tuki-
25025: asunnoissa todella asuu. Tämä pitänee paikkan-           asunnossa asuva ei enää ole sen tuen tai hoidon
25026:  sa. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Väestökir-        tarpeessa, jonka antamiseksi hän sai asunnon
25027: janpitoa varten aikaisemmin vuosittain talon-            vuokralle". Voimassa olevan lain mukaan sopi-
25028:  omistaja joutui selvityttämään, missä käytössä          mus voidaan irtisanoa myös sopimusehtojen tar-
25029:  kiinteistön eri huoneistot olivat ja keitä kiinteis-    kistamiseksi, ja erityisedellytykset asunnon saa-
25030:  tössä vakituisesti asui. Jos muuttoilmoitukset          miseksi voidaan siten asettaa jo sopimusta teh-
25031:  tehtäisiin asianmukaisesti, tieto olisi nykyisinkin     täessä.
25032:  saatavissa väestörekisteriviranomaisilta. Ympä-             Edellä mainituista syistä hallitus ei pidä tar-
25033:  ristöministeriö on jo aiemmin kääntynyt sisä-           peellisena muuttaa asukasvalintasäännöksiä kir-
25034:  asiainministeriön puoleen todeten, ettei nykyistä       jallisessa kysymyksessä esitetyllä tavalla. Arava-
25035:  tilannetta voi pitää kaikilta osin tyydyttävänä.        vuokra-asunnoissa asuu valtaosaltaan niitä hen-
25036:     Huoneenvuokralainsäädäntö lähtee siitä, ettei        kilöitä, joita varten asunnot on tarkoitettu ja
25037:  huoneiston jälleenvuokraus ole mahdollista il-          rakennettu. Kuitenkin on syytä kehittää arava-
25038:  man vuokranantajan suostumusta. Jos vuokran-            ja korkotukivuokra-asuntojen asukasseurantaa •
25039:  antaja haluaa, hän saa tiedon myös huoneistossa         ja -valintaa muun muassa ympäristöministeriön
25040:  asuvista henkilöistä ja vuokrasopimuksen siir-          asukasvalintatyöryhmän ehdotusten pohjalta si-
25041:  rosta. Vuokranantajan intressissä siis on se, että      ten, että asukasvalinnassa otetaan nykyistä pa-
25042:  hän tietää, kuka on hänen vuokralaisensa ja ket-        remmin huomioon asunnontarpeen kiireellisyys,
25043:  kä asuvat vakituisesti asunnossa.                       syrjimättömyys ja erityisryhmien asunnonsaanti
25044:     Kysymyksessä on myös esitetty, että kehitet-         ja tehostetaan erityisesti korkotukivuokra-asun-
25045:  täisiinjärjestelmä,jolla voitaisiin tietyin väliajoin   tojen asukasvalinnan valvontaa.
25046:  tarkistaa, onko aravavuokra-asuntojen vuokra-               Oleellista on, että tuotetaan aravavuokra- ja
25047:  laisilla todellista tarvetta tämänkaltaiseen yhteis-    asumisoikeusasuntoja sekä muita vuokra-asun-
25048:  kunnan tukeen. Käytännössä tällä tarkoitetaan           toja runsaasti etenkin kasvukeskuspaikkakun-
25049:  sitä, että nykyisiltä vuokralaisilta tarkastettaisiin   nilla ja erityisesti pääkaupunkiseudun työssä-
25050:  tulot ja varallisuus, ja rajat ylittävät asukkaat       käyntialueella.
25051:  irtisanottaisiin asunnoistaan. Tätä varten ei kui-
25052:   tenkaan ole tarvetta luoda mitään uutta järjestel-
25053:   mää.
25054:       Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1998
25055: 
25056:                                                                             Ministeri Sinikka Mönkäre
25057: 4                                           KK 1412/1998 vp
25058: 
25059: 
25060: 
25061: 
25062:                                          Tili Riksdagens Talman
25063: 
25064:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       hushåll skall inte väljas tili boende, om hushållet
25065: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         har förmögenhet i en sådan omfattning att hus-
25066: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       hållet förmår anskaffa en bostad som motsvarar
25067: man Sirkka Lekman undertecknade skriftliga             dess behov.
25068: spörsmål nr 1412:                                          Enligt 17 § i statsrådets beslut är en förutsätt-
25069:                                                        ning för att bli vald tili boende i en bostad att
25070:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        månadsinkomsterna för hushållet efter de tiliåt-
25071:         ta för att säkerställa att aravahyresbostä-    na avdragen inte överstiger de i paragrafen
25072:         derna används ändamålsenligt?                  nämnda maximiinkomster som fastställs enligt
25073:                                                        den kommun i viiken bostaden finns. De in-
25074:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          komstgränser som tiliämpas anges separat för
25075: anföra följande:                                       huvudstadsregionen och för andra kommuner.
25076:                                                        De lägre inkomstgränserna tillämpas på arava-
25077:     Enligt 4 § 3 mom. lagen om användning, över-       hyresbostäder och sådana hyresbostäder för vil-
25078: låtelse och inlösen av aravahyresbostäder och          ka långfristigt ombyggnadslån beviljats. De
25079: aravahyreshus (1190/1993) görs valet av boende         högre inkomstgränserna tiliämpas på aravahy-
25080: tili aravahyresbostäderna på basis av social än-       resbostäder som är arbets- eller tjänstebostäder
25081: damålsenlighet och ekonomiskt behov. Statsrå-          och ägs av arbetsgivaren samt på hyresbostäder
25082: det fastställer närmare grunder för valet av boen-     för vilka lån med långfristigt räntestöd beviljats.
25083: de. Närmare bestämmelser om grunderna för                  Enligt 19 § i statsrådets beslut kan kommunen
25084: valet av boende ingår i statsrådets beslut om de       ge tillstånd tili att en hyresbostad tillfålligt an-
25085: grunder som skall tiliämpas då ägarbostadsara-         vänds som bostad för personer som inte motsva-
25086: valån beviljas, då ägarbostadslån godkänns som         rar de nämnda förutsättningarna, när det är frå-
25087: räntestödslån samt då boende väljs (1135/1995).        ga om vidtagande av åtgärder som från samhälle-
25088:     Enligt 2 § 1 mom. i statsrådets beslut skall       lig synpunkt är ändamålsenliga eller annars yt-
25089: såsom grund för vai av boende i bostäder anses         terst brådskande. Tilistånd beviljas då för högst
25090: hushållets bostadsbehov, förmögenhet och in-           två år åt gången. Enligt 20 § kan tili boende väljas
25091: komster. Enligt 2 mom. skall företräde ges bo-         också andra sökande, om det inte finns sökande
25092: stadslösa och andra hushåll som har det mest           som motsvarar förutsättningarna.
25093: brådskande behovet av bostad, är minst bemed-              Veronmaksajain Keskusliitto - Skattebeta-
25094: lade och har de lägsta inkomsterna.                    larnas Centralförbund ry utredde hösten 1998 på
25095:     När bostadsbehovet bedöms skall enligt 3 § i       miljöministeriets begäran hur olika hushåll skul-
25096: statsrådets beslut särskilt beaktas hushållets bo-     le rymmas inom de nuvarande inkomstgränserna
25097: stadssituation och hur brådskande behovet av att       med 1999 års inkomster. Utredningen visade att
25098: förbättra denna är samt hushållets storlek och         ett barnlöst arbetarpar skulle rymmas in i in-
25099: åldersstruktur. När bostadsbehovet bedöms an-          komstgränserna i hela landet, också i huvud-
25100: vänds i regel en trestegsklassificering: ytterst       stadsregionen. lnkomsterna för en ensamstående
25101: brådskande, brådskande eller bostadsbehov.             industriarbetare skulle däremot överstiga in-
25102: Principen är att de som har det allra mest bråd-       komstgränserna både i huvudstadsregionen och i
25103: skande behovet av en bostad väljs tili boende i        de övriga delarna av landet. Eftersom antalet
25104: första hand, eftersom efterfrågan på hyresbo-          ensamstående sökande är mycket stort, nästan
25105: stadsmarknaden är större än utbudet. 1 ytterst         hälften av alla sökande, har miljöministeriet inte
25106: brådskande behov av en bostad är t.ex. bostads-        funnit något behov av att föreslå en höjning av
25107: lösa eller sökande som bor i bostäder som håller       inkomstgränserna i fråga om ensamstående sö-
25108: synnerligen bristfållig standard.                      kande.
25109:     Enligt 5 § i statsrådets beslut skall såsom för-       Om hyresgästernas inkomster och förmögen-
25110: mögenhet beaktas hushållets sammanlagda för-           het kontrollerades med vissa mellanrum skulle de
25111: mögenhet, om värdet av den inte är ringa. Ett          boendes situation bli ytterst osäker på en hyres-
25112:                                              KK 1412/1998 vp                                              5
25113: 
25114: marknad som redan är stram. Också flera under-          boende vilkas inkomster eller förmögenhet över-
25115: sökningar visar att aravahyresgästernas in-             stiger gränserna skulle sägas upp. F ör detta är det
25116: komst- och förmögenhetsnivå inte stiger särski1t        ändå inget behov att skapa ett nytt system.
25117: mycket under boendetiden. Det föres1agna syste-             En sådan möjlighet har enligt hyreslagstift-
25118: met skulle också 1eda tili en kraftig segregation       ningen funnits ända sedan 1970-talet, men den
25119: b1and bostadsområdena på grund av alltför ensi-         har utnyttjats mycket sällan. Enligt gällande lag
25120: dig befo1kningsstruktur. De boende skulle 1ikaså        om hyra av bostadslägenhet kan samma grunder
25121: upp1eva att deras boende är tilifålligt, vi1ket sku1-   för uppsägning som har redan tidigare varit ef-
25122: 1e 1eda tili sänkt status för boendeformen och en       fektiva enligt 53 § i hyreslagen fortfarande vara
25123: 1ikgiltig inställning till underhåll och skötsel av     godtagbara när hyresförhållandet är i kraft tills
25124: husen. Detta skulle i sin tur märkas i form av          vidare och hyresvärden säger upp avtalet. Såda-
25125: hyreshöjningar, eftersom kostnaderna skulle bli         na grunder har nämligen konstaterats i motive-
25126: större.                                                 ringen tilllagen (RP 304/1994 rd, sidan 180 och
25127:     En1igt en undersökning som miljöministeriet         RP 127/1984 rd, sidan 63 samt RP 39/1970 rd,
25128: finansierat (Fungerar inkomstgränserna? Fin-            sidan 6) att "orsak tili uppsägning kan också
25129: lands Miljö. Boende, 208/1998) rymdes, på basis         förekomma att ifrågavarande lägenhet är en lä-
25130: av 1995 års inkomster, 86 procent av dem som            genhet med statens bostadslån, viiken är avsedd
25131: bodde i aravahyresbostäder inom de lägre in-            tili bostad enbart för personer, vilkas inkomst
25132: komstgränserna och 92 procent inom de högre             och förmögenhet understiger en viss nivå. En
25133: inkomstgränserna, trots att stödbehovet inte har        godtagbar grund för uppsägning kan även vara
25134: kontrollerats under boendetiden.                        den omständigheten, att lägenheten har hyrts ut
25135:     1 spörsmålet fåsts uppmärksamhet vid att inte       på vissa sociala grunder, och att denna förutsätt-
25136: alla hyresvärdar är på det klara med vilka som          ning inte längre föreligger i fråga om hyresgästen.
25137: egentligen bor i de hyresbostäder de har hyrt ut.       Hyresgästen i en studenthyresbostad blir fårdig
25138: Detta torde hålla streck. Så skulle det dock inte       med sina studier eller den som bor i en stödbostad
25139: behöva vara. Tidigare var varje husägare tvung-         är inte längre i behov av det stöd eller den vård
25140: en att med tanke på folkbokföringen, årligen ta         med tanke på viiken han eller hon fick hyra
25141: reda på vad de olika lägenheterna i en fastighet        bostaden." Enligt gällande lagen kan avtalet sä-
25142: användes tili och vi1ka som var stadigvarande           gas upp för att revidera avta1svillkor och särskil-
25143: bosatta i fastigheten. Om flyttningsanmälningar-        da villkor kan ställas för att få bostaden när
25144: na sköttes som sig bör, skulle denna information        avtalet ingås.
25145: också nu fås hos befo1kningsregistermyndighe-               Avovan nämnda skäl anser regeringen inte att
25146: terna. Miljöministeriet har redan tidigare vänt sig     det är nödigt att ändra bestämmelserna om vai av
25147: tili inrikesministeriet och konstaterat att den rå-     boende på det sätt som föreslås i spörsmålet.
25148: dande situationen inte tili alla delar kan anses        Merparten av dem som bor i aravahyresbostäder
25149: vara tilifredsställande.                                är sådana som bostäderna är avsedda och byggda
25150:     Hyreslagstiftningen utgår från att uthyrning i      för. Det är dock skäl att utveckla va1et av boende
25151: andra hand inte kan vara möjlig utan hyresvärd-         tili arava- och räntestödshyresbostäder och me-
25152: ens tiliåtelse. Om hyresvärden så önskar får han        toder att följa upp detta bl.a. utifrån de förslag
25153: också reda på vilka som bor i lägenheten och            som mi1jöministeriets arbetsgrupp för vai av bo-
25154: vetskap om att hyresavtalet överförts på någon          ende lagt fram så att man vid valet av boende
25155: annan. Det ligger alltså i hyresvärdens intresse att    bättre än nu beaktar hur brådskande bostadsbe-
25156: veta vem han har som hyresgäster och vilka som          hovet är, principen om icke-diskriminering och
25157: är stadigvarande bosatta i bostaden.                    olika specialgruppers tiligång tili bostäder samt
25158:     1 spörsmålet föreslås också att det utvecklas       så att i synnerhet övervakningen av valet av bo-
25159: ett system med vars hjälp man regelbundet skulle        ende tili räntestödshyresbostäder effektiveras.
25160: kunna kontrollera om de som bor i aravahyres-               Det väsentliga är att det produceras rikligt
25161: bostäder verkligen har behov av stöd av detta           med aravahyres- och bostadsrättsbostäder samt
25162: slag från samhällets sida. 1 praktiken menas med        andra hyresbostäder, särskilt i tiliväxtcentra och
25163: detta att de nuvarande hyresgästernas inkomster         framför allt inom huvudstadsregionens pend-
25164: och förmögenhet skulle kontrolleras och att de          lingsområde.
25165: 
25166:      Helsingforsden 23 december 1998
25167: 
25168:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
25169:                                            KK 1413/1998 vp
25170: 
25171: Kirjallinen kysymys 1413
25172: 
25173: 
25174: 
25175: 
25176:                                    Raimo Vistbacka /ps: Sykäräisen ja Rahkosen välisen paikallistien
25177:                                       peruskorjauksesta
25178: 
25179: 
25180:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25181: 
25182:    Keski-Pohjanmaalla Ullavan ja Toholammin           osuuden osalta noin 2,5 miljoonaan markkaan.
25183: kuntien alueella kulkeva Sykäräinen - Rahko-          Työt tulisi saada käyntiin jo vuoden 1999 alku-
25184: nen-paikallistie on lähes koko matkaltaan sora-       puolella, jotta tehtaiden toiminta ei kulkuyh-
25185: pintainen, mutkainen, mäkinen ja huonokuntoi-         teyksien heikkouden takia vaarantuisi.
25186: nen. Tietä on peruskorjattuja pieni osuus Sykä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25187: räisen puoleisesta päästä on päällystetty. Tien       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25188: varrella on asutusta ja Finnsping Oyj:n tuotanto-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25189: laitokset. Tehtaalle on runsaasti raskasta hyöty-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25190: liikennettä pullokuljetusten ym. takia. Lisäksi
25191: alueelle on tulossa toinenkin yritys lähiaikoina.               Mihin toimiin ja millä aikataululla
25192: Yritysten toiminnan kannalta niin kuljetusten                Hallitus aikoo ryhtyä määrärahojen
25193: kuin työmatkojenkin takia olisi tärkeätä saada               osoittamiseksi Ullavan ja Toholammin
25194: kyseinen tie liikenneturvalliseksi ja riittävän hy-          kuntien alueella kulkevan Sykäräinen -
25195: väkuntoiseksi raskaammallekin liikenteelle.                  Rahkonen-paikallistien peruskorjaami-
25196:     Tien peruskorjaamisesta on olemassa suunni-              seen?
25197: telmat, jotka päätyvät koko kunnostamaUoman
25198: 
25199:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
25200:                                           Raimo Vistbacka /ps
25201: 
25202: 
25203: 
25204: 
25205:  280043
25206: 2                                         KK 1413/1998 vp
25207: 
25208: 
25209: 
25210: 
25211:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25212: 
25213:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sien tarkastuksissa ei ole myöskään havaittu run-
25214: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kokelirikkoa. Tiellä ei ole sattunut onnetto-
25215: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muuksia enempää kuin muillakaan vastaavilla
25216: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           vähäliikenteisillä teillä.
25217: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           Tien parantamisesta Toholammin kunnan
25218: sen n:o 1413:                                        alueella noin 9 kilometrin matkalla on vuonna
25219:                                                      1987 tehty suunnitelma, jota ei kuitenkaan ole
25220:           Mihin toimiin ja millä aikataululla        voitu rahoituksen puuttuessa toteuttaa. Tämä
25221:        Hallitus aikoo ryhtyä määrärahojen            suunnitelma on käynyt myös teknisesti vanhan-
25222:        osoittamiseksi Ullavan ja Toholammin          aikaiseksi, ja se pitää ajantasaistaa ennen mah-
25223:        kuntien alueella kulkevan Sykäräinen -        dollista parannustyötä. Tien muusta osasta ei
25224:        Rahkonen-paikallistien peruskorjaami-         tiesuunnitelmia ole tehty.
25225:        seen?                                            Tielaitos toteuttaa teiden peruskorjauksia val-
25226:                                                      tion talousarviossa perustienpitoon osoitetulla
25227:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kokonaismäärärahalla (mom. 31.24.21 ). Perus-
25228: vasti seuraavaa:                                     tienpidon rahoituksen alhaisen tason ja muiden
25229:                                                      kiireellisempien hankkeiden vuoksi Rahkosen-
25230:    Ullavan Rahkosen ja Toholammin Sykäräi-           Sykäräisen tiejakson osittainenkaan parantami-
25231: sen välinen Härkänevan paikallistie 18097 on 26      nen ei ole lähivuosien peruskorjausohjelmissa.
25232: km pitkä ja sorapintainen lukuun ottamatta 4 km         Vaasan tiepiiri pitää tien liikennettä tyydyttä-
25233: pitkää päällystettyä osuutta Ullavan puoleisessa     vässä kunnossa normaalein hoitotoimin sekä
25234: päässä. Sorapintaisen osuuden liikenne on keski-     seuraa liikennetarpeen kehittymistä. Välttämät-
25235: määrin 50-200 autoa/vrk eli tie on vähäliiken-       tämiksi osoittautuvat parannustoimenpiteet py-
25236: teinen. Tien kantavuus on Toholammin puolella        ritään kuitenkin toteuttamaan mitoittamalla ne
25237: puutteellinen, mutta painorajoitusta ei vähäisen     mahdollisimman tarkoin tarpeen mukaisiksi.
25238: raskaan liikenteen vuoksi ole tarvittu. Viime vuo-
25239: 
25240:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998
25241:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
25242:                                            KK 1413/1998 vp                                              3
25243: 
25244: 
25245: 
25246: 
25247:                                         Ti/1 Riksdagens Ta/man
25248: 
25249:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skador upptäckts. Det har inte inträffat fler
25250: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        olyckor på vägen än på andra motsvarande glest
25251: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      trafikerade vägar.
25252: man Raimo Vistbacka undertecknade skriftliga              1987 uppgjordes en pian för förbättring av en
25253: spörsmål nr 1413:                                     9 km lång sträcka av vägen på Toholampi kom-
25254:                                                       muns område. Förbättringen har dock inte ut-
25255:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        förts i avsaknad av finansiering. Denna pian har
25256:        skrida, och enligt viiken tidtabell, för att   även tekniskt blivit föråldrad och måste föras a
25257:        allakera anslag för grundförbättringen av      jour innan det är möjligt att inleda förbättrings-
25258:        lokalvägen mellan Sykäräinen och Rah-          arbeten. Ingen vägplan har gjorts för vägens öv-
25259:        konen på Ullava och Toholampi kom-             riga delar.
25260:        muners område?                                     Vägverket utför grundförbättringar av vägar
25261:                                                       med nettoanslagen för basväghållning i statsbud-
25262:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         geten (mom. 31.24.21). P.g.a. den låga nivån på
25263: anföra följande:                                      finansieringen av basväghållning, och p.g.a. an-
25264:                                                       dra mer brådskande projekt, ingår inte ens en
25265:    Härkänevavägen (lokalväg 18097) mellan             partiell förbättring av vägavsnittet Rahkonen-
25266: Rahkonen i Ullava och Sykäräinen i Taholampi          Sykäräinen i grundförbättringsprogrammen för
25267: är 26 km lång och grusbelagd med undantag för         de närmaste åren.
25268: vägändan i Ullava, där det finns en 4 km lång             Vasa vägdistrikt håller vägen i ett för trafiken
25269: asfalterad sträcka. Trafikvolymen på den grusbe-      tillfredsställande skick genom normala under-
25270: lagda sträckan är i medeltal 50-200 bilar/dygn,       hållsåtgärder samt följer upp trafikbehovets ut-
25271: d.v.s. vägen är glest trafikerad. Vägens bärighet     veckling. De förbättringsåtgärdersom visar sig
25272: är bristfållig på avsnittet i Toholampi, men det      vara oundgängliga avses dock vidtas genom att
25273: har inte behövts någon viktbegränsning p.g.a. att     dimensionera dem så noggrant som möjligt utgå-
25274: tung trafik förekommer sparsamt. Vid undersök-        ende från behovet.
25275: ningar de senaste åren har inte heller några tjäi-
25276:      Helsingfors den 30 december 1998
25277: 
25278:                                                                           Trafikminister Matti Aura
25279:                                                KK 1414/1998 vp
25280: 
25281: Kirjallinen kysymys 1414
25282: 
25283: 
25284: 
25285: 
25286:                                       Juha Karpio /kok: Velkajärjestelyn alaisen henkilön verotuksesta
25287: 
25288: 
25289: 
25290:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
25291: 
25292:     Realisoitaessa velkajärjestelyn alaisen henki-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25293: lön omaisuutta saa pantinhaltija pitää myynti-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25294: saamisen velallisen vastatessa kuitenkin mahdol-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25295: lisen myyntivoiton mukaan määräytyvästä luo-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25296: vutusvoittoverosta. Tämä tarkoittaa kuitenkin
25297: tällä hetkellä, että velallinen ei voi valittaa, vaatia             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25298: muutosta tai ennakkoverosta vapautusta ennen                     ryhtyä, jotta perusteluissa tarkoitettu ve-
25299: kuin lopullinen vero vuodelta 1998 vahvistetaan                  rotuksellinen epäkohta korjataan velka-
25300: syksyllä 1999. Mikäli velallinen ei ennakkoveroa                 järjestelyn alaiselle velalliselle kohtuulli-
25301: pysty suorittamaan, uhkaa häntä ulosotto. Uutta                  sempaan muotoon?
25302: lainaakaan velkajärjestelyn alainen henkilö ei voi
25303: ottaa.
25304: 
25305:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
25306: 
25307:                                               Juha Karpio /kok
25308: 
25309: 
25310: 
25311: 
25312: 280043
25313: 2                                           KK 1414/1998 vp
25314: 
25315: 
25316: 
25317: 
25318:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25319: 
25320:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jen maksamisenjälkeen varoja, ne voidaan mak-
25321: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suohjelmassa joko kokonaan tai osittain varata
25322: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        velalliselle luovutusvoittoveron maksamiseen.
25323: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-         Myös velallisen tuloja voidaan maksuohjelmassa
25324: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          käyttää tällaisten menojen maksamiseen. Käy-
25325: 1414:                                                  tännössä tämä saattaa johtaa siihen, että velalli-
25326:                                                        selle ei jää velkajärjestelyn piiriin kuulumatto-
25327:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         man verovelan maksamisen jälkeen lainkaan
25328:        ryhtyä, jotta perusteluissa tarkoitettu ve-     maksuvaraa velkajärjestelyn piiriin kuuluvien
25329:        rotuksellinen epäkohta korjataan velka-         velkojen maksamiseen. Tämän lisäksi on luon-
25330:        järjestelyn alaiselle velalliselle kohtuulli-   nollisesti mahdollista, että velallinen ei kykene
25331:        sempaan muotoon?                                maksamaan verovelkojakaan kokonaan tai oi-
25332:                                                        kea -aikaisesti.
25333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Käytännössä on esiintynyt tapauksia, joissa
25334: vasti seuraavaa:                                       tulevaa luovutusvoittoveroa ei ole edellä kuva-
25335:                                                        tulla tavalla otettu maksuohjelmassa välttämät-
25336:     Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun        tömänä menona huomioon sen vuoksi, että velal-
25337: lain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan velkajär-        linen ei ole osannut sitä vaatia eikä maksuohjel-
25338: jestelyn piiriin kuuluvalla velalla tarkoitetaan       maehdotuksen laatinut selvittäjä tai maksuohjel-
25339: kaikkia velallisen velkoja, joiden peruste on syn-     man vahvistanut tuomioistuin ole tutkinut asiaa
25340: tynyt ennen velkajärjestelyn alkamista. Jos velan      viran puolesta. Ennen yksityishenkilön velkajär-
25341: peruste syntyy velkajärjestelyn alkamisen jäl-         jestelystä annetun lain 1.2.1997 voimaan tullutta
25342: keen, velan ehtoja ei voida velkajärjestelyn kei-      muutosta (63/1997) maksuohjelmaa voitiin täl-
25343: noin muuttaa. Velallinen vastaa tällaisesta velas-     laisessa tilanteessa muuttaa, jos luovutusvoitto-
25344: ta täysimääräisesti, ja velkoja voi periä velkaa       verolla katsottiin olevan olennainen merkitys ve-
25345: myös ulosottoteitse. Korkein oikeus on ratkai-         lallisen maksukyvylle. Nykyisen yksityishenki-
25346: sussa KKO 1997:206 katsonut, että luovutusvoi-         lön velkajärjestelystä annetun lain 44 §:n mukaan
25347: tosta johtuvien verojen peruste velkajärjestelyn       maksuohjelmaa voidaan muuttaa ainoastaan,
25348: tarkoittamassa mielessä syntyy omaisuuden luo-         jos velallisen maksukyky on pitkäaikaisesti hei-
25349: vutushetkellä.                                         kentynyt niin, että häneltä ei voida kohtuudella
25350:     Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun        edellyttää maksuohjelmassa määrätyn maksu-
25351: lain 37 §:n 2 momentin mukaan omaisuuden ra-           velvollisuuden täyttämistä. Kysymys siitä, min-
25352: haksimuuttokustannukset otetaan rahaksimuu-            kälaisissa tapauksissa maksuohjelmaa voidaan
25353: tosta kertyvistä varoista. Korkein oikeus on rat-      muuttaa maksuohjelman vahvistamisen jälkeen
25354: kaisussa KKO 1998:125 katsonut, että luovutus-         ilmeuneen luovutusvoittoveron perusteella, rat-
25355: voitosta määrättävä vero ei ole sellainen rahaksi-     keaa viime kädessä oikeuskäytännössä.
25356: muutto kustannus, joka voidaan ennen vakuus-              Jos maksamatta jäänyttä verovelkaa ryhdy-
25357: velkojen maksamista ottaa omaisuudesta saa-            tään perimään ulosottoteitse, velallisen palkasta
25358: dusta kauppahinnasta.                                  voidaan velkajärjestelyn estämättä ulosmitata
25359:     Velkajärjestelyssä velalliselle vahvistetaan hä-   ulosottolainsäädännössä säädetty määrä. Tämä
25360: nen maksukykyään vastaava maksuohjelma. Ve-            määrä saattaa olla suurempi kuin velallisen vel-
25361: lallisen maksukykyä arvioitaessa velkajärjeste-        kajärjestelyssä huomioon otettu maksuvara.
25362: lyn piiriin kuulumatonta verovelkaa pidetään           Ulosmittaus voi myös kohdistua sellaiseen omai-
25363: velallisen välttämättömänä menona. Jos omai-           suuteen, joka on velkajärjestelyssä velallisen pe-
25364: suutta määrätään maksuohjelmassa myytäväksi,           rusturvaan kuuluvana säilytetty. Kaikissa ta-
25365: verovelan määrä on arvioitava ja otettava mak-         pauksissa ulosmittaus heikentää velallisen mah-
25366: suohjelmassa huomioon.                                 dollisuuksia noudattaa vahvistettua maksuohjel-
25367:    Jos omaisuuden myynnistä jää vakuusvelko-           maa.
25368:                                            KK 1414/1998 vp                                              3
25369: 
25370:    Edellä kuvattuja ongelmia ei synny ,jos velalli-   järjestelyn piiriin kuulumattomasta verovelasta,
25371: sen omaisuus realisoidaan ennen velkajärjestelyn      yksi tapa hoitaa asia on harkita mahdollisuuksia
25372: aloittamista. Tämä edellyttää käytännössä kui-        soveltaa veronhuojennussäännöksiä velkajärjes-
25373: tenkin vakuusvelkojan suostumusta ja tulee ky-        telyssä oleviin velallisiin. Verohallituksen ilmoi-
25374: seeseen ainoastaan sellaisen omaisuuden osalta,       tuksen mukaan verohallinnon järjestämillä neu-
25375: joka ei kuulu velallisen perusturvaan tai jonka       vottelupäivillä annetussa ohjauksessa on kiinni-
25376: säilyttämistä koskevaa ratkaisua velallinen ei ha-    tetty huomiota sellaisten huojennushakemusten
25377: lua maksuohjelmassa tehtäväksi.                       käsittelyyn, joita velkajärjestelyn alla olevat hen-
25378:    Veron perintä saattaajohtaa siihen, että velal-    kilöt ovat tehneet. Toinen mahdollisuus asian
25379: linen ei kykene noudattamaan vahvistettua mak-        ratkaisemiseksi on, kuten edellä on todettu, ottaa
25380: suohjelmaa, ja pahimmillaan vaarantaa tai estää       maksuohjelmaa vahvistettaessa luovutusvoitos-
25381: koko velkajärjestelyn tarkoituksen toteutumi-         ta aiheutuva vero huomioon velallisen välttämät-
25382: sen, ilman että velallinen voisi omalla toiminnal-    tömänä menona. Hallitus seuraa tilannetta kysy-
25383: laan vaikuttaa asiaan.                                jän tarkoittamasta näkökulmasta.
25384:    Kun kyseessä oleva ongelma aiheutuu Velka-
25385: 
25386:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1999
25387: 
25388:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
25389: 4                                         KK 1414/1998 vp
25390: 
25391: 
25392: 
25393: 
25394:                                        Tili Riksdagens Talman
25395: 
25396:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Om det b1ir medel över från försä1jningen av
25397: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          egendom sedan säkerhetssku1derna betalts, kan
25398: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      de i beta1ningsprogrammet reserveras antingen
25399: dagsman Juha Karpio undertecknade skriftliga         he1t eller de1vis för beta1n~pgen av gä1denärens
25400: spörsmå1 nr 1414:                                    skatt på över1åte1sevinst. Aven gä1denärens in-
25401:                                                      komster kan i beta1ningsprogrammet användas
25402:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       för beta1ningen av dy1ika utgifter. I praktiken
25403:        ta för att det skattemässiga missförhå1-      kan detta 1eda tili att efter att en skattesku1d som
25404:        1ande som nämns i motiveringen skall rät-     inte omfattas av sku1dsaneringen har beta1ats har
25405:        tas tili så att en gä1denär som bevi1jats     gä1denären inte 1ängre någon beta1ningsmån för
25406:        sku1dsanering behand1as skä1igare?            de sku1der som omfattas av sku1dreg1eringen.
25407:                                                      Dessutom är det naturligtvis möj1igt att gä1denä-
25408:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        ren inte kan beta1a ens skattesku1derna helt och
25409: anföra fö1jande:                                     hållet eller i rätt tid.
25410:                                                         1 praktiken har det förekommit fall där en
25411:    En1igt 3 § 1 mom. 3 punkten 1agen om sku1dsa-     framtida skatt på över1åte1sevinst inte har beak-
25412: nering för privatpersoner avses med sku1d som        tats som en oundgäng1ig utgift i beta1ningspro-
25413: omfattas av sku1dsaneringen alla de gä1denärens      grammet på ovan beskrivet sätt därför att gä1-
25414: sku1der som har uppkommit innan sku1dsane-           denären inte har förstätt att kräva det och den
25415: ringen in1eddes. Om sku1den uppkommer efter          utredare som gjort upp förs1aget tili beta1nings-
25416: att sku1dsaneringen in1etts, kan villkoren för       program eller den domsto1 som fastställt beta1-
25417: sku1den inte ändras genom sku1dsaneringsmeto-        ningsprogrammet inte har undersökt saken på
25418: der. För en sådan sku1d ansvarar gä1denären tili     tjänstens vägnar. Före den ändring (63/1997) av
25419: fullt be1opp och sku1derna kan också indrivas i      1agen om sku1dsanering för privatpersoner som
25420: utsökningsväg. Högsta domsto1en har i sitt avgö-     trädde i kraft den 1 februari 1997 kunde beta1-
25421: rande HD 1997:206 funnit att med avseende pä         ningsprogrammet ändras i en dy1ik situation, om
25422: sku1dsanering uppkommer grunden för skatter          skatten på överlåte1sevinst ansågs inverka vä-
25423: pä överläte1sevinst vid den tidpunkt dä egendo-      sentligt på gä1denärens betalningsförmåga. En-
25424: men överläts.                                        ligt nuvarande 44 § lagen om skuldsanering för
25425:    En1igt 37 § 2 mom. 1agen om sku1dsanering för     privatpersoner kan beta1ningsprogrammet änd-
25426: privatpersoner täcks kostnaderna för rea1isering-    ras endast om gäldenärens betalningsförmåga
25427: en av egendom med de mede1 som inflyter vid          under en lång tid har försämrats så att det inte
25428: rea1iseringen. Högsta domsto1en har i sitt avgö-     rim1igen kan förutsättas att han uppfyller sin
25429: rande HD 1998:125 funnit att skatt på över1åte1-     betalningssky1dighet enligt beta1ningsprogram-
25430: sevinst inte är en sådan kostnad för realiseringen   met. Frågan om i vilka slags fall betalningspro-
25431: av egendom som kan tas från den köpeskilling         grammet kan ändras på grundval av skatt på
25432: som erhållits för egendomen innan säkerhets-         överlåtelsevinst som uppkommit efter att betal-
25433: sku1derna beta1ats.                                  ningsprogrammet fastställts avgörs i sista hand
25434:    Vid sku1dsanering fastställs ett beta1ningspro-   genom rättspraxis.
25435: gram för gä1denären som motsvarar hans beta1-           Om en obetald skattesku1d börjar indrivas i
25436: ningsförmåga. När gä1denärens beta1ningsför-         utsökningsväg, kan av gä1denärens lön utan hin-
25437: måga bedöms betraktas en skattesku1d som inte        der av sku1dsaneringen utmätas det belopp som
25438: omfattas av sku1dsaneringen som en oundgäng-         anges i utsöknings1agstiftningen. Detta be1opp
25439: 1ig utgift för gä1denären. Om det bestäms i beta1-   kan vara större än den betalningsmån som beak-
25440: ningsprogrammet att egendom skall sä1jas, skall      tats vid skuldsaneringen. Utmätningen kan också
25441: be1oppet av skattesku1den uppskattas och beak-       rikta sig tili sådan egendom som inte rörts i sam-
25442: tas i beta1ningsprogrammet.                          band med skuldsaneringen eftersom den ansetts
25443:                                            KK 1414/1998 vp                                             5
25444: 
25445: ingå i gäldenärens bastrygghet. 1 samtliga fall          Eftersom det aktuella problemet förorsakas
25446: försämrar utmätning gäldenärens möjligheter att       av en skatteskuld som inte omfattas av skuldsa-
25447: iaktta det fastställda betalningsprogrammet.          neringen, vore ett sätt att sköta saken att övervä-
25448:    Ovan nämnda problem uppstår inte om gälde-         ga möjligheterna att tillämpa bestämmelserna
25449: närens egendom realiseras innan skuldsanering-        om skattelättnad på gäldenärer som beviljats
25450: en inleds. Detta förutsätter emellertid emellertid    skuldsanering. Enligt uppgift från skattestyrel-
25451: säkerhetsborgenärens samtycke och kommer i            sen har man i den handledning som getts under
25452: fråga endast beträffande sådan egendom som            konferenser som ordnats av skatteförvaltningen
25453: inte ingår i gäldenärens bastrygghet eller vars       fåst uppmärksamhet vid behandlingen av sådana
25454: bibehållande gäldenären inte vill att skall avgöras   ansökningar om lättnad som gjorts av personer
25455: i betalningsprogrammet.                               som beviljats skuldsanering. Ett annat sätt att
25456:    Indrivning av skatt kan leda tili att gäldenären   lösa saken är, som konstaterats ovan, att när
25457: inte formår iaktta det fastställda betalningspro-     betalningsprogrammet fastställs beakta skatt på
25458: grammet och kan i värsta fall äventyra eller för-     överlåtelsevinst som en oundgänglig utgift för
25459: hindra att syftet med hela skuldsaneringen upp-       gäldenären.
25460: nås, utan att gäldenärens själv kan påverka sa-
25461: ken.
25462:      Helsingforsden 8 januari 1999
25463: 
25464:                                                                             Minister Jouko Skinnari
25465:                                           KK 1415/1998 vp
25466: 
25467: Kirjallinen kysymys 1415
25468: 
25469: 
25470: 
25471: 
25472:                                   Juha Karpio /kok: Työkyvyttömyyseläkettä koskevien päätösten
25473:                                      oikeudenmukaisuudesta
25474: 
25475: 
25476:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25477: 
25478:    Kansaneläkelain 22 §:n mukaan työkyvyttö-        evätä täysimääräinen työkyvyttömyyseläke ol-
25479: mänä pidetään tätä lakia sovellettaessa henkilöä,   koonkin, että lääkärinlausunnot toteavat henki-
25480: joka sairauden, vian tai vamman takia on kyke-      lön täysin työkyvyttömäksi.
25481: nemätön tekemään tavallista työtään tai muuta          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25482: siihen verrattavaa työtä, mitä on pidettävä ikä,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25483: ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25484: hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25485: turvaavana.
25486:    Käytännössä kuitenkin työkyvyttömyyden                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25487: toteavat lääkärinlausunnot ja vakuutusyhtiöi-               ryhtyä,jotta käytännöllistä ristiriitaa lää-
25488: den näiden pohjalta tehdyt kielteiset päätökset             kärinlausuntojen ja vakuutusyhtiöiden
25489: ovat ristiriidassa keskenään. Myös vakuutusoi-              päätösten välillä lievennettäisiin?
25490: keus on puoltanut vakuutusyhtiöiden päätöksiä
25491: 
25492:      Helsingissä 15 päivänäjoulukuuta 1998
25493:                                          Juha Karpio /kok
25494: 
25495: 
25496: 
25497: 
25498:  280043
25499: 2                                           KK 1415/1998 vp
25500: 
25501: 
25502: 
25503: 
25504:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25505: 
25506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Eläkelaitosten ja muutoksenhakuelimien va-
25507: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kuutuslääkäreiden, jotka osallistuvat asiantunti-
25508: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jalääkärijäseninä työkyvyttömyyseläkkeitä kos-
25509: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-         kevaan päätöksentekoon, tehtävänä on harkita
25510: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          eläkkeenhakijan työkyvyttömyyttä myös muihin
25511: 1415:                                                  työkyvyttömyyseläkkkeenhakijoihin nähden ta-
25512:                                                        sapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tätä harkin-
25513:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taansa varten asiantuntijalääkärijäsen tarvitsee
25514:        ryhtyä, jotta käytännöllistä ristiriitaa lää-   seikkaperäisesti laaditun lääkärintodistuksen,
25515:        kärinlausuntojen ja vakuutusyhtiöiden           jossa on riittävät tiedot. Asiantuntijalääkäreiden
25516:        päätösten välillä lievennettäisiin?             pyrkimyksenä on olla ehdottoman objektiivisia.
25517:                                                        Harkinnan tulee perustua havaittuihin tosiseik-
25518:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           koihin, ei vaikutelmiin. He eivät saa myöskään
25519: vasti seuraavaa:                                       olla potilaan suoran tai epäsuoran painostuksen
25520:                                                        kohteena. Asiantuntijalääkäreillä tulee olla riit-
25521:    Sairausvakuutuslaissa, kansaneläkelaissa ja         tävän korkea ja ajanmukainen lääketieteellisen
25522: työeläkelaeissa on nimenomaiset säännökset sii-        tiedon taso ja hyvä kokemus käytännön lääkärin
25523: tä, milloin henkilöä voidaan pitää näiden lakien       työstä.
25524: mukaisesti työkyvyttömänä. Ratkaisuoikeus                 Viime vuosina on hallitusohjelman mukaisesti
25525: tästä kuuluu ensikädessä kysymyksessä olevia           lainsäädäntöä muutettu työkyvyn ylläpitoa ja
25526: etuuksia hoi taville eläkelaitoksille eli Kansanelä-   kuntoutusta tehostaen. Lähtökohtana on pidetty
25527: kelaitokselle ja työeläkelaitoksille. Niiden pää-      työkykyä ylläpitävien ja kuntouttavien toimien
25528: töksistä voi valittaa mainituissa laeissa säädetyil-   ensisijaisuutta suhteessa eläkkeelle siirtymiseen.
25529: le muutoksenhakuelimille.                              Pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista
25530:    Eläkkeenhakijan hoitavan lääkärin lausunto          on haluttu myöhentää. Tähän liittyen myös hoi-
25531: on yksi keskeinen selvitys päätettäessä hakijan        tavien lääkärien täytettäviksi tarkoitettuja lää-
25532: oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Hoita-           kärintodistuslomakkeita Aja B on muutettu si-
25533: van lääkärin lausunto on kuitenkin vain eläke-         ten, että lomakkeissa on varattu aikaisempaa
25534: laitoksen päätöksentekoa varten tarvittava asia-       enemmän tilaa kuntoutustarpeen selvittämiseen
25535: kirja, jossa diagnosoidaan potilaan sairaudet ja       ja lisätietojen antamiseen ja samalla on pyritty
25536: kuvataan hänen sairauksiaan ja toimintaky-             ohjaamaan lausunnon laatijoita kuntoutuspai-
25537: kyään. Hoitava lääkäri esittää lausunnossaan           notteiseen työkyvyn arvioon ja huomioimaan
25538: myös oman arvionsa potilaan työkyvystä ja kun-         kuntoutusmahdollisuudet ennen pysyvän työky-
25539: toutusmahdollisuuksista.                               vyn arviointia.
25540:    Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu ar-               Samanaikaisesti uusittujen lääkärintodistus-
25541: vioon hakijan kokonaistilanteesta. Tässä pää-          lomakkeiden käyttöönoton kanssa vuoden 1996
25542: töksenteossa arvioidaan hakijan jäljellä oleva         aikana toteutettiin laaja Huomisen työkyky
25543: työkyky, kuntoutustoimenpiteiden tarve sekä se,        -koulutushanke, joka suunnattiin pääasiassa
25544: minkälaiseen työhön hän jäljellä olevalla työky-       hoitaville lääkäreille. Tässä työkyvyn arviointi-
25545: vyllään pystyisi. Tällöin otetaan terveydellisten      koulutuksessa korostettiin työelämän tuntemi-
25546: seikkojen lisäksi huomioon esimerkiksi hakijan         sen merkitystä työkykyarvioon ja luotiin edelly-
25547: ikä, ammatti, koulutus, työkokemus, kotipaik-          tyksiä paikallistason yhteistyöhön julkisen ter-
25548: kasidonnaisuus ja asuinpaikan työllisyystilanne.       veydenhuollon, työterveyshuollon ja sosiaaliva-
25549: Näin ollen pelkästään lääketieteellisen diagnoo-       kuutuksen eri toimijoiden välillä. Koulutuksella
25550: sin pohjalta ei aina voida päätellä henkilön oi-       tavoitettiin noin 5 000 osallistujaa, joista 85 pro-
25551: keutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.                      senttia oli lääkäreitä. Helsingin yliopiston kan-
25552:                                          KK 1415/1998 vp                                              3
25553: 
25554: santerveystieteen laitoksen seurantaraportin mu-   seen osallistui 932lääkäriä. Työkyvyn arviointiin
25555: kaan koulutuksen tavoitteet saavutettiin hyvin.    ja työkyvyn turvaamiseen liittyvä koulutus on
25556: Myös käytännön työkykyarvioinnissa ja B-lää-       ollut Kansaneläkelaitoksen oman organisaation
25557: kärinlausunnoissa on tapahtunut toivotun suun-     osalta eräs koulutuksen painopistealueita.
25558: taisia muutoksia.                    ·                Sen lisäksi, että lääkärintodistuslomakkeiden
25559:    Myös muuta koulutusta on järjestetty. Muun      uusimisella ja koulutuksella on pyritty tehosta-
25560: muassa Työterveyslaitos on kouluttanut noin        maan edellä tarkoitettujen lainsäädännöllisten
25561: 4 900 työterveyshuollon ammattihenkilöä ja työ-    tavoitteiden saavuttamista, niillä on pyritty
25562: paikkojen edustajaa. Kansaneläkelaitos järjesti    muun muassa siihen, että hoitavien lääkäreiden
25563: vuonna 1996 koulutusta terveydenhuollon yksi-      arviot potilaidensa työkyvystä vastaisivat aiem-
25564: köitä johtaville lääkäreille ja myös muille työ-   paa paremmin voimassa olevien lakien mukaisia
25565: kyky- ja kuntoutusasioiden kanssa tekemisissä      käsitteitä työkyvystä ja työkyvyttömyydestä.
25566: oleville lääkäreille. Yhteensä tähän koulutuk-
25567: 
25568:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1998
25569: 
25570:                                                            Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
25571:                                                                             ministeri Anneli Taina
25572: 4                                         KK 1415/1998 vp
25573: 
25574: 
25575: 
25576: 
25577:                                        Till Riksdagens Talman
25578: 
25579:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Pensionsanstalternas och besvärsorganens
25580: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       försäkringsläkare, vilka i egenskap av sakkun-
25581: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nigläkarmedlemmar deltar i det beslutsfattande
25582: man Juha Karpio undertecknade skriftliga             som gäller invalidpensioner, har till uppgift att
25583: spörsmål nr 1415:                                    överväga pensionssökandens arbetsoförmåga
25584:                                                      även i relation tili andra invalidpensionssökan-
25585:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       den på ett jämlikt och rättvist sätt. För denna
25586:        ta för att den praktiska konflikten mellan    prövning behöver sakkunnigläkarmedlemmen
25587:        läkarutlåtanden och försäkringsbolagens       ett detaljerat läkarintyg varav framgår tillräcklig
25588:        beslut skall mildras?                         information. Sakkunnigläkama strävar efter att
25589:                                                      vara absolut objektiva. Prövningen skall grunda
25590:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sig på skönjbara fakta, inte på uppfattningar. De
25591: anföra följande:                                     får inte heller vara föremål för patientens direkta
25592:                                                      eller indirekta påtryckning. Sakkunnigläkarna
25593:    1 sjukförsäkringslagen, folkpensionslagen och     skall ha en tiliräckligt hög och tidsenlig medi-
25594: arbetspensionslagama ingår uttryckliga bestäm-       cinsk kunskapsnivå och god erfarenhet av läkar-
25595: melser för när en person kan anses vara arbets-      arbetet i praktiken.
25596: oförmögen i enlighet med ovan nämnda lagar.             Under de senaste åren har lagstiftningen i en-
25597: Beslutanderätten i denna fråga tillkommer i för-     lighet med regeringsprogrammet ändrats så att
25598: sta hand de pensionsanstalter som sköter förmå-      upprätthållandet och rehabiliteringen av arbets-
25599: nema i fråga, dvs. folkpensionsanstalten och ar-     förmågan har effektiverats. Utgångspunkten har
25600: betspensionsanstalterna. Besvär över deras be-       varit att åtgärder som upprätthåller och rehabili-
25601: slut kan anföras hos de besvärsinstanser som         terar arbetsförmågan är primära i förhållande tili
25602: nämns i lagarna.                                     pensionering. När det gäller permanent invalid-
25603:    Ett utlåtande av den läkare som behandlar den     pension har man velat uppskjuta tidpunkten för
25604: pensionssökande är en viktig utredning då man        pensioneringarna. 1 anslutning till detta har även
25605: skall fatta beslut om sökandens rätt till invalid-   läkarintygsblanketterna A och B, vilka är avsed-
25606: pension. Utlåtandet av den behandlande läkaren       da att ifyllas av de behandlande läkarna, ändrats
25607: är likväl endast ett dokument som behövs för         så, att mera utrymme än tidigare har reserverats
25608: pensionsanstaltens beslutsfattande och i vilket      för utredning av rehabiliteringsbehovet och för
25609: patientens sjukdomar diagnostiseras och hans         lämnande av tilläggsuppgifter, och samtidigt har
25610: sjukdomar och funktionsförmåga beskrivs. Den         man försökt styra dem som skriver utlåtandena
25611: behandlande läkaren lägger i sitt utlåtande även     mot en mera rehabiliteringsbetonad bedömning
25612: fram sin egen bedömning av patientens arbets-        av arbetsförmågan och mot att beakta rehabilite-
25613: förmåga och rehabiliteringsmöjligheter.              ringsmöjligheterna innan den bestående arbets-
25614:    Beslutet om invalidpension grundar sig på en      förmågan bedöms.
25615: bedömning av sökandens helhetssituation. 1 det-         Samtidigt som de förnyade blanketterna för
25616: ta beslutsfattande bedöms sökandens återståen-       läkarintyg togs i bruk 1996 genomfördes ett om-
25617: de arbetsförmåga, behovet av rehabiliteringsåt-      fattande utbildningsprojekt, (Huomisen työ-
25618: gärder samt hurdant arbete han med sin återstå-      kyky), vi1ket i huvudsak riktades till behandlande
25619: ende arbetsförmåga klarar av. 1 detta samman-        1äkare. Utbildningen gällde bedömning av ar-
25620: hang beaktar man utöver de hälsomässiga fakto-       betsförmågan och i den framhävdes arbetslivs-
25621: rema dessutom t.ex. sökandens ålder, yrke, ut-       kunskapens betydelse för bedömningen samti-
25622: bildning, arbetserfarenhet, bundenhet till hemor-    digt som det skapades förutsättningar för lokalt
25623: ten och sysselsättningssituationen på boningsor-     samarbete mellan olika aktörer inom den offent-
25624: ten. Sålunda kan man inte alltid enbart utgående     liga hälso- och sjukvården, företagshälsovården
25625: från den medicinska diagnosen dra slutsatser om      och socialförsäkringen. Med utbildningen nådde
25626: en persons rätt tili invalidpension.                 man ca 5 000 deltagare, varav 85 % var läkare.
25627:                                          KK 1415/1998 vp                                            5
25628: 
25629: Enligt en uppföljningsrapport av institutionen     kare deltog i denna utbildning. Beträffande folk-
25630: för folkhälsovetenskap vid Helsingfors universi-   pensionsanstaltens egen organisation har utbild-
25631: tet uppnåddes målen för utbildningen väl. Ä ven    ningen i annytkning tili bedömningen och tryg-
25632: då det gäller praktiska bedömningar av arbets-     gandet av arbetsförmågan varit ett av de viktigas-
25633: förmågan och läkarutlåtanden på blankett B har     te utbildningsområdena.
25634: det skett förändringar i önskad riktning.             Utöver det att man med förnyandet av läkar-
25635:    Också annan utbildning har ordnats. Bland       intygsblanketterna och med utbildningen har
25636: annat har Institutet för arbetshygien ordnat ut-   strävat efter att effektivare nå de ovan avsedda
25637: bildning för ca 4 900 yrkesutbildade personer      målen i fråga om lagstiftningen, har man med
25638: inom företagshälsovården och företrädare för       dessa åtgärder bl.a. försökt få de behandlande
25639: olika arbetsplatser. Folkpensionsanstalten ord-    läkarnas bedömningar av sina patienters arbets-
25640: nade år 1996 utbildning för de läkare som leder    förmåga att bättre än tidigare motsvara begrep-
25641: hälso- och sjukvårdsenheter och även för andra     pen arbetsförmåga och arbetsoförmåga i gällan-
25642: läkare som arbetar med frågor som gäller arbets-   delagar.
25643: förmåga och rehabilitering. Sammanlagt 932 lä-
25644: 
25645:      Helsingfors den 29 december 1998
25646:                                                Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare,
25647:                                                                           minister Anneli Taina
25648:                                              KK 1416/1998 vp
25649: 
25650: Kirjallinen kysymys 1416
25651: 
25652: 
25653: 
25654: 
25655:                                     Hannes Manninen /kesk: Terveyspalvelujen korvaamisesta Pohjois-
25656:                                        maiden välisellä raja-alueella
25657: 
25658: 
25659:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25660: 
25661:     Esitin otsikkoasiaa koskevan kirjallisen kysy-         Katson, että edellä mainittu tapaus on analo-
25662: myksen (KK 26311996 vp), jossa tiedustelin, pi-         ginen aiemmassa kysymyksessä esittämiini Haa-
25663: tääkö hallitus sairausvakuutusasetuksen 7 §:n           parannalla tarjottaviin fysioterapia- ja lääkäri-
25664: kumoamista pohjoismaisen yhteistyöhengen                palveluihin, joiden sairausvakuutuskorvaukset
25665: mukaisena ja aikooko hallitus ryhtyä toimenpi-          Kansaneläkelaitos lopetti. Näin ollen katson,
25666: teisiin yksityisen terveydenhuollon yhteistyö-          että Suomi on menetellyt yhteisölainsäädännön
25667: edellytysten palauttamiseksi Pohjoismaiden              vastaisesti rajoittamalla palveluiden vapaata tar-
25668: raja-alueilla?                                          jontaa.
25669:      Vastauksessaan 2.5.1996 sosiaali- ja terveys-         Saamani tiedon mukaan joitakin korvauksia
25670: ministeri Sinikka Mönkäre toteaa, että "ministe-        on suoritettu viime aikoina, mutta minkäänlaista
25671: riön mielestä rajaseudun terveyspalvelujen kor-         kirjallista tietoa tai ohjetta ei ole ollut saatavissa.
25672: vaaminen on nykyisen laajuisena sekä lainsää-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25673: dännön että käytännön osalta tyydyttävää. Mi-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25674: nisteriö kuitenkin seuraa oikeuskäytäntöä ja ryh-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25675: tyy tarvittaessa asian edellyttämiin toimenpitei-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25676: siin".
25677:      Yhteisöjen tuomioistuin on 28.4.1998 asiassa                  Katsooko Hallitus, että Kansaneläke-
25678: C-158/96, Raymond Kohl! vastaan Union des                       laitoksen noudattama sairausvakuutus-
25679: caisses de maladie vastannut Luxemburgin kan-                   lain 25 §:n tulkinta on ollut vastoin yhtei-
25680:  salliselle tuomioistuimelle, että "sellainen kansal-           sölainsäädäntöä, ja
25681:  linen säätely, jonka mukaan toisessa jäsenval-                    mihin lainsäädäntö- tai muihin toi-
25682:  tiossa toimivan hammaslääkärin suorittamista                   menpiteisiin Hallitus on ryhtynyt tai ryh-
25683:  oikomispalveluista aiheutuvien kulujen korvaa-                 tyy,jotta palveluiden tarjoamisen vapaus
25684:  minen senjäsenvaltion korvaustaksan mukaises-                  Suomen ja Ruotsin välillä turvataan, ja
25685:  ti, jossa asianomainen on vakuutettu, edellyttää               aiotaanko asiassa antaa selkeät menette-
25686:  vakuutetun sosiaaliturvalaitoksen antamaa en-                  lytapaohjeet?
25687:  nakkolupaa, on perustamissopimuksen 59 ja 60
25688:  artiklan vastainen".
25689: 
25690:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
25691: 
25692:                                          Hannes Manninen /kesk
25693: 
25694: 
25695: 
25696: 
25697:  280043
25698: 2                                          KK 1416/1998 vp
25699: 
25700: 
25701: 
25702: 
25703:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25704: 
25705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muksen perusteella, olisi ensisijainen sairausva-
25706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuutuslain mukaisiin korvauksiin nähden.
25707: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Sairausvakuutuslain 25 §:ssä on myös sään-
25708: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes           nös,jonka mukaan samoin korvataan hoito, jon-
25709: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ka tarve on syntynyt valtakunnan rajan läheisyy-
25710: n:o 1416:                                             dessäja hoitoa on annettu naapurivaltion alueel-
25711:                                                       la. Kansaneläkelaitoksen soveltamiskäytännös-
25712:           Katsooko Hallitus, että Kansaneläke-        sä Pohjoismaissa annettua hoitoa on korvattu
25713:        laitoksen noudattama sairausvakuutus-          ainoastaan silloin, jos kysymys on ollut akuutista
25714:        lain 25 §:n tulkinta on ollut vastoin yhtei-   päivystystapauksesta tai tapauksesta, jossa lähin
25715:        sölainsäädäntöä, ja                            mahdollinen hoitopaikka on ollut naapurival-
25716:           mihin lainsäädäntö- tai muihin toi-         tiossa.
25717:        menpiteisiin Hallitus on ryhtynyt tai ryh-         Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asioissa
25718:        tyy,jotta palveluiden tarjoamisen vapaus       C-120/95 (Decker)ja C-158/96 (KohU) 28.4.1998
25719:        Suomen ja Ruotsin välillä turvataan, ja        antamien tuomioiden johdosta Kansaneläkelai-
25720:        aiotaanko asiassa antaa selkeät menette-       tos on antanut 28.5.1998 ohjeet sairausvakuutus-
25721:        lytapaohjeet?                                  lain 25 §:n soveltamisesta. Ohjeiden mukaan ter-
25722:                                                       veyspalveluista voidaan suorittaa korvausta sai-
25723:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rausvakuutuslain mukaan myös silloin, jos
25724: vasti seuraavaa:                                      asianomainen on käyttänyt näitä palveluja toi-
25725:                                                       sessa jäsenmaassa.
25726:    Sairausvakuutuslain 25 §:n mukaan ulkomail-            Kysymys Decker ja Kohl! -tapausten tulkin-
25727: la annettu hoito korvataan, jos ulkomailla oles-      nasta on ollut esillä sosiaali- ja terveysministe-
25728: keleva vakuutettu on joutunut hoidon tarpeeseen       riössä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta on
25729: eikä hänellä ole oikeutta hoitoon siinä maassa,       tulossa myös uusia asiaan liittyviä ennakkorat-
25730: jossa hoitoa on annettu. Säännöksellä on pyritty      kaisuja. Tarkoituksena on yhteistyössä Kansan-
25731: siihen, että korvaus, jonka vakuutettu saa ase-       eläkelaitoksen kanssa selvittää tarve mahdolli-
25732: tuksen (ETY) N :o 1408171 tai sosiaaliturvasopi-      siin lainsäädäntömuutoksiin.
25733: 
25734:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
25735: 
25736:                                                               Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
25737:                                                                    ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25738:                                          KK 1416/1998 vp                                             3
25739: 
25740: 
25741: 
25742: 
25743:                                       Tili Riksdagens Talman
25744: 
25745:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         71 eller en överenskommelse om social trygghet
25746: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande         skall gå före ersättningar enligt sjukförsäkrings-
25747: med1em av statsrådet översänt följande av riks-     lagen.
25748: dagsman Hannes Manninen undertecknade                  1 25 § sjukförsäkringslagen finns också en be-
25749: skriftliga spörsmål nr 1416:                        stämmelse om att vård som den försäkrade blivit
25750:                                                     i behov av i närheten av riksgränsen och får inom
25751:           Anser Regeringen att Fo1kpensionsan-      grannstatens område likaså ersätts. Enligt Folk-
25752:        staltens tolkning av 25 § sjukförsäkrings-   pensionsanstaltens tillämpningspraxis har vård
25753:        lagen har stridit mot gemenskapsrätten,      som givits i de nordiska länderna ersatts endast
25754:        och                                          då det har varit fråga om akuta jourfall eller
25755:           vilka lagstiftningsåtgärder eller andra   sådana fall där den närmaste möjliga vårdplatsen
25756:        åtgärder har Regeringen vidtagit eller       har funnits på grannstatens område.
25757:        vidtar den för att trygga möjligheten att       Tili följd av domarna 28.4.1998 i målen C-120/
25758:        fritt erbjuda tjänster mellan Finland och    95 (Decker) och C-158/96 (KohU) vid Europeiska
25759:        Sverige, och är avsikten att klara anvis-    gemenskapernas domstol har Folkpensionsan-
25760:        ningar som gäller förfaringssättet ges i     stalten 28.5.1998 gett anvisningar om tillämp-
25761:        ärendet?                                     ningen av 25 § sjukförsäkringslagen. Enligt anvis-
25762:                                                     ningarna kan vårdtjänster ersättas enligt sjukför-
25763:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       säkringslagen även då· personeo i fråga har ut-
25764: anföra följande:                                    nyttjat dessa tjänster i ett annat medlemsland.
25765:                                                        Frågan om tolkningen av fallen Decker och
25766:    Enligt 25 § sjukförsäkringslagen ersätts vård    Kohll har behandlats vid social- och hälsovårds-
25767: som givits utomlands om den försäkrade vid en       ministeriet. Europeiska gemenskapernas dom-
25768: utlandsvistelse blivit i behov av vård och den      stol kommer även att meddela nya prejudikat
25769: försäkrade inte har rätt tili vård i det land där   som ansluter sig tili saken. A vsikten är att till-
25770: vården har givits. A vsikten med bestämmelsen       sammans med folkpensionsanstalten utreda be-
25771: har varit att ersättningar som den försäkrade       hovet av eventuella ändringar i Jagstiftningen.
25772: erhåller med stöd av förordning (EEG) nr 1408/
25773: 
25774:      Helsingfors den 7 januari 1999
25775: 
25776:                                                 Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare,
25777:                                                                   minister Terttu Huttu-Juntunen
25778:                                                                                                                 j
25779:                                                                                                             j
25780:                                                                                                         j
25781:                                                                                                     j
25782:                                                                                                 j
25783:                                                                                             j
25784:                                                                                         j
25785:                                                                                     j
25786:                                                                                 j
25787:                                                                             j
25788:                                                                         j
25789:                                                                     j
25790:                                                                 j
25791:                                                             j
25792:                                                         j
25793:                                                     j
25794:                                                 j
25795:                                             j
25796:                                         j
25797:                                     j
25798:                                 j
25799:                             j
25800:                         j
25801:                     j
25802:                 j
25803:             j
25804:         j
25805:     j
25806: j
25807:                                           KK 1417/1998 vp
25808: 
25809: Kirjallinen kysymys 1417
25810: 
25811: 
25812: 
25813: 
25814:                                   Heikki Rinne /sd: Niin sanotun pakkoruotsin poistamisesta
25815: 
25816: 
25817: 
25818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25819: 
25820:    Ihmiskunnan historia ei tunne tapausta, jossa     ehtoisuus on lisännyt venäjän kielen harrastusta
25821: pakottaminen olisijohtanut hyvään lopputulok-        ja opiskelua. Ruotsin kielen kohdalla tapahtuisi
25822: seen. Eräs tällainen pakko on niin sanottu pak-      sama myönteinen ilmiö, jos pakosta luovuttai-
25823: koruotsi. Vapaaehtoisuus ja vapaa valinta tulisi-    siin. Euroopan unionin uusissa olosuhteissa
25824: vat lisäämään ruotsin kielen opiskelua, edistä-      ruotsin kielen kohtalo tulee pakkokirjoittamisen
25825: mään ruotsin kielellä harjoitettavaa kulttuuria ja   takia todennäköisesti olemaan yhtä kohtalokas
25826: lisäämään ruotsin kielen arvostusta Suomessa.        kuin pakkovenäjän aikoinaan. On rohjettava
25827: Ruotsin kielen opetus ja opiskelu tulisivat takuu-   katsoa ennakkoluulottomasti ja pitkälle tulevai-
25828: varmasti lisääntymään ja laadullistumaan, jos        suuteen.
25829: pakkokirjoittamisesta luovuttaisiin.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25830:     Edellä lausuttua tosiasiaa ei yksikään RKP:n     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25831: poliitikko uskalla ääneen lausua äänten menettä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25832: misen pelossa. Siksi ruotsin kielen tulevaisuudes-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25833: ta huolta kantavien suomenkielisten on tehtävä
25834: esitys pakkoruotsin poistamisesta. Jos pakkokir-                Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-
25835: joittamisen lopettaminen ei muutoin onnistu, tu-             maan (asianmukaisen siirtymäajan puit-
25836: lisi harkita, tasapuolisuuden nimissä, pakkosuo-             teissa) kielivalintojen (kirjoittamisen) te-
25837: men kirjoittamisen poistamista ruotsinkielisiltä             kemistä vapaavalintaisiksi sekä suomen-
25838: suomalaisilta.                                               kieliselle että ruotsinkieliselle väestöllem-
25839:     Keisarinvallan aikoina vallalla ollut pakkove-           me?
25840: näjän opiskelu epäonnistui täydellisesti. Vapaa-
25841: 
25842:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
25843: 
25844:                                           Heikki Rinne /sd
25845: 
25846: 
25847: 
25848: 
25849:  280043
25850: 2                                           KK 1417/1998vp
25851: 
25852: 
25853: 
25854: 
25855:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25856:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tutkimuksin ei voida kuitenkaan saada tyydyttä-
25857: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vää tai perusteellista tietoa näinkin monisäikei-
25858: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sestä sosiaalisesta ilmiöstä.
25859: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki               Valtioneuvosto on vuonna 1993 päättänyt ny-
25860: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kyisin voimassa olevasta peruskoulun ja lukion
25861: n:o 1417:                                              tuntijaosta. Sen mukaan toista kotimaista kieltä,
25862:                                                        joka suomenkielisille oppilaille on ruotsin kieli ja
25863:           Aikooko Hallitus ryhtyä valmistele-          ruotsinkielisille oppilaille suomen kieli, opiskel-
25864:        maan (asianmukaisen siirtymäajan puit-          laan peruskoulussa kaikille yhteisenä aineena
25865:        teissa) kielivalintojen (kirjoittamisen) te-    joko peruskoulun ala-asteelta alkavana kielenä
25866:        kemistä vapaavalintaisiksi sekä suomen-         (Al ja A2) tai yläasteelta alkavana kielenä (B1).
25867:        kieliselle että ruotsinkieliselle väestöllem-   Vanhemmat ja oppilas tekevät valinnan siitä,
25868:        me?                                             opiskeleeko oppilas ruotsin kieltä ala-asteelta vai
25869:                                                        yläasteelta alkavan oppimäärän mukaisesti. Va-
25870:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lintaan vaikuttavaa luonnollisesti myös kunnan
25871: taen seuraavaa:                                        ja koulun tarjoama opinto-ohjelma. Lukiossa
25872:                                                        opinnot ovat valtioneuvoston päätöksen mu-
25873:    Maassamme on tehty lukuisia kielitaidon tar-        kaan pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursse-
25874: vetta koskevia selvityksiä mm. väestön asenteista      ja. Ala-asteelta ja yläasteelta alkaneissa kielissä
25875: maan kaksikielisyyttä, ruotsin kieltä ja suomen-       on sekä pakollisia että syventäviä kursseja. Sy-
25876: ruotsalaisuutta kohtaan. Kielitaidon tarvetta          ventävien kurssien osalta lukiolaiset voivat valita
25877: koskevien tutkimusten mukaan eri kielten tarve         minimi- ja maksimimäärien välillä koulun tar-
25878: vaihtelee hieman sen mukaan, missä yhteyksissä         joamien kurssien määrästä riippuen.
25879: kieltä käytetään. Eniten tarvittuja kieliä ovat           Vuonna 1992 opetusministeriö asetti työryh-
25880: englanninja ruotsin kieli. Näidenjälkeen tulevat       män,jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus yli-
25881: saksa, ranska, venäjä ja espanja. Mitä sitten tulee    oppilastutkinnon kehittämisestä ottaen erityises-
25882: väestön asennetutkimuksiin, tulokset poikkea-          ti huomioon opetussuunnitelmauudistus, siirty-
25883: vat toisistaan sen mukaan, minkälainen kysy-           minen luokattomaan lukioon ja ylioppilastutkin-
25884: myksenasettelu on ollut. Opetusministeriö ja           non suorittaminen hajautetusti. Työryhmä esitti
25885: opetushallitus teettivät toukokuussa 1998 perus-       muistiossa 1994 entistä valinnaisempaa ylioppi-
25886: koululaisten keskuudessa kyselyn, johon osallis-       lastutkintoa, jota ei sittemmin tutkinnon raken-
25887: tui 500 suomen- ja 200 ruotsinkielistä vuosina         teen osalta kuitenkaan toteutettu. Tämän joh-
25888: 1983 ja 1984 syntynyttä peruskoululaista. Kyse-        dosta opetusministeriö päätti käynnistää raken-
25889: lyn päätuloksina kävi ilmi, että miltei puolet suo-    nekokeilun, joka koski vuosina 1995-1998 toi-
25890: menkielisistä oppilaista näyttää pitävän ruotsin       meenpantavaa ylioppilastutkintoa. Sen jälkeen
25891: kielestä oppiaineena, vastaavasti 62 % ruotsin-        kokeilua on pidennetty. Ministeriö asetti vuoden
25892: kielisistä pitää suomen kielestä. Suomenkielisistä     1995 lopussa työryhmän, joka on tulkinnut teh-
25893: tytöistä peräti 56 % katsoo, että ruotsin olisi        tävänsä nimenomaan rakennekokeilusta saata-
25894: oltava ns. pakollisena kielenä, poikien kohdalla       via johtopäätöksiä ja perusteluja koskevaksi si-
25895: prosentti on 41. Ruotsinkielisistä 92% ilmoittaa,      ten, että keskeisintä olisi saada ylioppilastutkin-
25896: että suomen olisi oltava ns. pakollinen kieli.         non rakenne vastaamaan hajautetun tutkinnon
25897: Nuorten mukaan toista kotimaista kieltä tarvi-         ja luokattoman lukion tarpeita. Valinnaisuutta
25898: taan matkailussa, työelämässä, opiskelussa ja          ylioppilastutkinnossa on kokeiltu ylioppilastut-
25899: yleensä toisten kanssa kommunikoitaessa. Pe-           kintoasetuksesta poiketen niin, että jokaisen ko-
25900: rusteluina toisen kotimaisen kielen opiskelulle        kelaan on suoritettava äidinkielen koe ja lisäksi
25901: koululaiset toivat esiin Suomen statuksen kaksi-       valittava kolme ns. pakollista ainetta neljän ko-
25902: kielisenä maana ja yleissivistykseen kuuluvana         keen ryhmästä, jonka muodostavat toisen koti-
25903: seikkana osata kumpaakin kieltä. Haastattelu-          maisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematii-
25904:                                            KK 1417/1998 vp                                              3
25905: 
25906: kan koe ja reaalikoe. Rakennekokeiluun osallis-          Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen
25907: tui 29lukiota,joissa oppilaita vuosikurssia koh-      ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen
25908: den oli noin 2 000.                                   kehittämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000
25909:    Työryhmä sai työnsä valmiiksi vuoden 1998          on linjattu myös koulutuksen kansainvälistymi-
25910: alkupuolella. Työryhmän mukaan rakenneko-             sen ja kieltenopetuksen kehittämisen tavoitteet.
25911: keilusta on kertynyt riittävästi tietoa, ja sen       Kehittämissuunnitelman mukaan peruskoulun
25912: vuoksi se esitti kokeiltua mallia uudeksi ylioppi-    tuntijako ja siihen perustuvat opetussuunnitel-
25913: lastutkinnon rakenteeksi. Opetusministeriö            man perusteet on tarkoitus säilyttää suunnittelu-
25914: päätti kuitenkin syyskuussa 1998, ettei toistai-      kauden ajan tehtyjen päätösten mukaisina.
25915: seksi ryhdytä toimenpiteisiin nykyisin voimassa          Kuten edellä esitetystä käy ilmi, peruskoulun
25916: olevan ylioppilastutkintoasetuksen (l 000/1994)       ja lukion tuntijakoa ja niihin liittyvää kieliohjel-
25917: muuttamiseksi. Samalla kokeilua päätettiin jat-       maa on nykyisellään oppiaineiden pakollisuuden
25918: kaa vuoteen 2003 saakka. Tarkoitus on saada           ja valinnaisuuden osalta pidettävä asianmukaise-
25919: lisää tietoa valinnaisuuden vaikutuksista ja siitä,   na.
25920: onko valinnaisuutta mahdollisesti syytä lisätä.
25921:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
25922:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
25923: 4                                        KK 1417/1998vp
25924: 
25925: 
25926: 
25927: 
25928:                                        Tili Riksdagens Talman
25929: 
25930:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         bägge språken. Det är dock inte möjiigt att med
25931: anger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande         hjäip av intervjuer få tillfredsställande eller nog-
25932: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-     granna uppgifter om ett så pass mångfasetterat
25933: dagsman Heikki Rinne undertecknade skriftliga       socialt fenomen.
25934: spörsmå1 nr I417:                                       Statsrådet fattade I993 bes1ut om den gällande
25935:                                                     timförde1ningen i grundskoian och gymnasiet.
25936:           A vser Regeringen (inom ramen för en      Eniigt den skall det andra inhemska språket, som
25937:        Iämplig övergångsperiod) börja vidta åt-     för finskspråkiga eiever är svenska och för
25938:        gärder för att göra språkvaien (skriv-       svenskspråkiga e1ever är finska, i grundskoian
25939:        ningarna) vaifria för såväi den finsksprå-   studeras som ett för alla gemensamt ämne anting-
25940:        kiga som den svenskspråkiga befoikning-      en så att språkundervisningen inleds på Iågstadi-
25941:        en?                                          et (A1- och A2-språk) eller på högstadiet (BI-
25942:                                                     språk). Föräidrarna och eieven väijer om eleven
25943:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       skalliäsa svenska en1igt den Iärokurs som inieds
25944: anföra föijande:                                    på Iågstadiet eller den som inieds på högstadiet.
25945:                                                     Det studieprogram som kommunen och skoian
25946:    Det har gjorts flera undersökningar om beho-     erbjuder inverkar naturligtvis också på vaiet.
25947: vet av språkkunskaper och utredningar av be-        Enligt statsrådets bes1ut består studierna i gym-
25948: foikningens attityd till tvåspråkigheten i vårt     nasiet av obiigatoriska, fördjupade och tillämpa-
25949: Iand, till svenskan och gentemot finiandssvensk-    de kurser. 1 de språk som påbörjats på 1ågstadiet
25950: heten. Eniigt undersökningarna varierar behovet     och högstadiet finns både obiigatoriska och för-
25951: av fårdigheter i oiika språk i någon utsträckning   djupade kurser. 1 fråga om de fördjupade kurser-
25952: beroende på i vi1ka sammanhang språket an-          na kan gymnasiee1everna väija mellan minimi-
25953: vänds. De språk som behövs mest är engeiska och     och maximiantaiet beroende på antaiet kurser
25954: svenska. Efter dem i rangordning kommer tyska,      skoian erbjuder.
25955: franska, ryska och spanska. Vad beträffar under-        År 1992 tillsatte undervisningsministeriet en
25956: sökningarna om befoikningens attityder avviker      arbetsgrupp som hade tili uppgift att bereda ett
25957: resultaten från varandra beroende på hur frågor-    försiag tili utveckiing av studentexamen med be-
25958: na har ställts. Undervisningsministeriet och ut-    aktande särskilt av Iärop1ansreformen, över-
25959: biidningsstyreisen Iät i maj 1998 göra en förfrå-   gången till årskursiöst gymnasium och möjiighe-
25960: gan b1and grundskoieeieverna i viiken 500 finsk-    ten att aviägga studentexamen vid flera examens-
25961: språkiga och 200 svenskspråkiga eiever födda        tillfållen. 1 sin promemoria 1994 föresiog arbets-
25962: 1983 och 1984 deltog. Resu1taten gav vid handen     gruppen större vaifrihet i studentexamen, viiket
25963: att inemot häiften av de finskspråkiga eieverna     dock sedan inte genomfördes i fråga om exa-
25964: förefaller att tycka om svenska som Iäroämne        mensstrukturen. Av denna aniedning besiöt un-
25965: medan 62 % av de svenskspråkiga tycker om           dervisningsministeriet starta ett strukturförsök
25966: finska som Iäroämne. Av de finskspråkiga flick-     som gällde studentexamen under åren I995-
25967: orna är det ända upp tili 56 % som anser att        1998. Efter det har försöket föriängts. Ministeriet
25968: svenskan skall vara s.k. obligatoriskt språk.       tillsatte i siutet av 1995 en arbetsgrupp som ut-
25969: Biand pojkarna är procenten 41. Av de svensk-       ifrån siutledningarna och motiveringarna i sam-
25970: språkiga uppger 92% att finskan skall vara ob1i-    band med strukturförsöket har toikat sin uppgift
25971: gatorisk. Eniigt ungdomarna behövs det andra        så att det mest centraia är att få studentexamens
25972: inhemska språket inom turism, i arbetslivet, vid    struktur att motsvara de behov som föranieds av
25973: studier och över huvudtaget i kommunikationen       den uppdeiade examen och det årskurs1ösa gym-
25974: med andra människor. Som motiveringar för stu-      nasiet. Vaifriheten i studentexamen har med av-
25975: dier i det andra inhemska språket förde eieverna    vikeise från studentexamensförordningen prö-
25976: fram Finiands status som ett tvåspråkigt Iand       vats så att varje examinand skall aviägga provet i
25977: och att det hör till allmänbiidningen att kunna     modersmåiet och dessutom väija tre s.k. obliga-
25978:                                           KK 1417/1998 vp                                          5
25979: 
25980: toriska ämnen ur en grupp på fyra prov, dvs.        Avsikten är att inhämta ytterligare information
25981: provet i det andra inhemska språket, provet i ett   om valfrihetens verkningar och om det eventuellt
25982: främmande språk, matematikprovet och real-          finns skäl att öka valfriheten.
25983: provet. 1 strukturförsöket deltog 29 gymnasier, i      1 den pian för utveckling av utbildningen och
25984: vilka antalet elever per årskurs uppgick tili ca    av forskningen vid högskolorna för åren 1995-
25985: 2000.                                               2000 har målen för internationaliseringen av ut-
25986:   Arbetsgruppen slutförde sitt arbete i början av   bildningen och utvecklingen av språkundervis-
25987: 1998. Enligt arbetsgruppen hade man nu samlat       ningen dragits upp. Enligt utvecklingsplanen är
25988: tillräckligt med information om strukturförsöket    avsikten att timfördelningen i grundskolan och
25989: och arbetsgruppen föreslog därför att den modell    grunderna för läroplanen under planeringsperio-
25990: som prövats skulle bli den nya strukturen i stu-    den skall stå kvar enligt de fattade besluten.
25991: dentexamen. Undervisningsministeriet beslöt            Såsom framgår av det ovan relaterade bör
25992: dock i september 1998 att tillsvidare inte vidta    timfördelningen i grundskolan och gymnasiet
25993: åtgärder för att ändra den nuvarande studentexa-    och tillhörande språkprogram i fråga om obliga-
25994: mensförordningen (1000/1994). Samtidigt fatta-      toriska och valfria läroämnen anses adekvat i den
25995: des beslut om att fortsätta försöket tili 2003.     form de har i dag.
25996:      Helsingforsden 13 januari 1999
25997:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
25998:                  j
25999:                 j
26000:                j
26001:               j
26002:              j
26003:             j
26004:            j
26005:           j
26006:          j
26007:         j
26008:        j
26009:       j
26010:      j
26011:     j
26012:    j
26013:   j
26014:  j
26015: j
26016:                                              KK 1418/1998 vp
26017: 
26018: Kirjallinen kysymys 1418
26019: 
26020: 
26021: 
26022: 
26023:                                     Heikki Rinne /sd: Yhteisen virkakielen määräämisestä Euroopan
26024:                                        unionissa
26025: 
26026: 
26027:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26028:     Maailman tähän asti mammuttimaisin byro-            esimerkiksi munkkilatina tai neuro, koska neu-
26029: kratia,jota myös Euroopan unioniksi kutsutaan,          vostoblokin maita ei enää ole.
26030: nielee paperia kuin Ilmestyskirjan peto. Kysymys            Kaikki tietävät sataprosenttisella varmuudel-
26031: on miljoonista päivittäisistä paperiarkeista Brys-      la, että esimerkiksi ranskalaiset eivät koskaan
26032: selissä ja jäsenmaissa. Unionin byrokratiassa           luovu omasta kielestään. Tuskin monet muut-
26033: kaikki aineisto käännetään jäsenmaiden kielille.        kaan Euroopan maat. Vain Suomen herrat to-
26034: Unionin laajeneminen lisää edelleen paperimää-          dennäköisesti olisivat valmiit luokan kuuliaisim-
26035: rää. Euroopan vuotuinen metsänkasvu uhkaa               pina oppilaina ja sisäsyntyisen alamaisajattelun
26036: huveta byrokratian tarpeisiin. Euroopan unio-           läpitunkemina luopumaan kielestämme.
26037: nille on luotu yhteinen raha, josta seuraa yhtei-           Latinankielinen (latinalainen Eurooppa) Eu-
26038: nen talouspolitiikka, työllisyyspolitiikka, eläke-      rooppa voisi olla todellinen vastavoima kaikkial-
26039: politiikka, sosiaalipolitiikka ja yhteinen poliisi.     le tunkeutuvan englanninkielen amerikkalaiselle
26040: Unionin lainsäädäntö käy jo nyt ylitse kansalli-        imperialismille. Tehty kysymys on tarkoitettu
26041: sen lainsäädännön. Lainkäyttö seuraa perässä.           vakavasti otettavaksi ja unionistien vastattavak-
26042: Yhteisen puolustuksen suunnitelmat ovat pitkäl-         si siitä huolimatta, että se ei kaikilta osin ole
26043: lä.                                                     virasto kieltä.
26044:     Kielitieteilijöiden mukaan yhteistä mieltä ei           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26045: kuitenkaan voi syntyä ilman yhteistä kieltä. Va-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26046: roittavana esimerkkinä kielten moninaisuudesta          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26047: on Baabelin tornin rakentaminen. Mikäli integ-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26048: raatio etenee liittovaltion kautta yhtenäisvaltiok-
26049: si, oma kieli on lopulta väistämätön pakko. Hyvä                   Aikooko Suomi tulevana EU :n pu-
26050:  valinta olisi latina. Kieliriitoja ja rajariitoja ei           heenjohtajamaana ottaa keskusteltavak-
26051:  syntyisi, koska varsinaista Latinan maata ja kan-              si yhteisen virkakielen valitsemisen Eu-
26052: saa ei ole olemassa. Huonoja valintoja olisivat                 roopan unionin byrokratialle?
26053: 
26054:       Helsingissä 15 päivänäjoulukuuta 1998
26055: 
26056:                                              Heikki Rinne /sd
26057: 
26058: 
26059: 
26060: 
26061:  280043
26062: 2                                           KK 1418/1998 vp
26063: 
26064: 
26065: 
26066: 
26067:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26068: 
26069:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             Lainsäädäntöaloitteet tehdään ja lainsäädän-
26070: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tö julkaistaan kaikilla unionin virallisilla kielellä.
26071: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Myös Euroopan tuomioistuin toimii kaikilla vi-
26072: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki            rallisilla kielillä. Kyseessä on pohjimmiltaan oi-
26073: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           keusturvakysymys, kun sekä lainsäädäntö että
26074: n:o 1418:                                              sen soveltaminen tapahtuu kaikkien jäsenmai-
26075:                                                        den virallisilla kielillä. On vaikea kuvitella, että
26076:           Aikooko Suomi tulevana EU:n pu-              kieliregiimin muuttaminen voisi tapahtua ilman
26077:        heenjohtajamaana ottaa keskusteltavak-          oikeustusturvan huomattavaa heikkenemistä.
26078:        si yhteisen virkakielen valitsemisen Eu-            Uusien maiden liittyessä jäseneksi virallisten
26079:        roopan unionin byrokratialle?                   kielten lukumäärä nousee. Tällöin on toki syytä
26080:                                                        pohtia, missä määrin kaikkia virallisia kieliä käy-
26081:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tetään unionin toimielinten sisäisessä työskente-
26082: vasti seuraavaa:                                       lyssä. Jo nyt osassa kokouksista ja valmistelu-
26083:                                                        asiakirjoissa käytetään vain muutamia virallisia
26084:    Euroopan unionin virallisia kieliä ovat kaik-       kieliä.
26085: kien jäsenmaiden viralliset kielet, joita tällä het-       Jäsenvaltioiden välillä ei toistaiseksi ole kes-
26086: kellä on 12. Virallisista kielistä on päätetty ase-    kusteltu yhteisen virkakielen käyttöönotosta,
26087: tuksessa N :o 1, annettu 15 päivänä huhtikuuta         eikä asia nousse esille myöskään Suomen pu-
26088: 1958 (EYVL N :o 17, 6.1 0.1958, s. 385/58), johon      heenjohtajuuskaudella. On hyvin epätodennä-
26089: on uusien jäsenmaiden liittyessä tehty muutok-         köistä, että yksimielinen neuvosto asettuisi tuke-
26090: sia. Asetus nojaa perustamissopimuksen 217 ar-         maan tällaista kieliregiimin muutosta, jos sitä
26091: tiklaan, jonka mukaan neuvosto antaa yksimieli-        esitettäisiin. Suomi pitää nykyistä kieliregiimiä
26092: sesti säännöt yhteisön toimielimissä käytettävis-      perusteltuna eikä tule puheenjohtajuuskaudel-
26093: tä kielistä.                                           laan olemaan aloitteellinen sen muuttamiseksi.
26094: 
26095:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
26096: 
26097:                                                                                 Ministeri Ole Norrback
26098:                                            KK 1418/1998 vp                                               3
26099: 
26100: 
26101: 
26102: 
26103:                                         Tili Riksdagens Talman
26104: 
26105:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           så Europeiska gemenskapernas damstol verkar
26106: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           på alla afficiella språk. 1 grund och batten är det
26107: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       en rättssäkerhetsfråga att såvällagstiftandet som
26108: dagsman Heikki Rinne undertecknade skriftliga         tillämpningen sker på alla medlemsländers offici-
26109: spörsmål nr 1418:                                     ella språk. Det är svårt att föreställa sig en sådan
26110:                                                       ändring av språkbestämmelserna som inte samti-
26111:           Ämnar Finland som kommande ord-             digt skulle innebära ett avsevärt försvagande av
26112:        förandeland för EU ta upp frågan om att        rättssäkerheten.
26113:        välja ett gemensamt ämbetsspråk för by-            När unianeo får nya medlemsländer stiger an-
26114:        råkratin inom Europeiska unionen?              talet officiella språk. Då är det trots allt skäl att
26115:                                                       dryfta i viiken utsträckning alla afficiella språk
26116:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skall användas inam EU-institutionernas interna
26117: anföra följande:                                      arbete. Redan nu används bara några av de affi-
26118:                                                       ciella språken vid en del möten ach i en del bered-
26119:    Officiella språk inom Europeiska unianeo är        ningshandlingar.
26120: alla medlemsländers afficiella språk. För närva-          Hittills har det inte förts några diskussioner
26121: rande är de 12 till antalet. Om de officiella språ-   mellan medlemsstaterna am att ta i bruk ett ge-
26122: ken har beslutats i f6rordning nr 1 av den 15 april   mensamt ämbetsspråk, och frågan torde inte hel-
26123: 1958 (EGT Nr 17, 6.10.1958, s. 385/58). Förard-       ler tas upp under Finlands ardförandeskap. Det
26124: ningen har ändrats i ach med att nya medlems-         är mycket asannalikt att rådet enhälligt skulle
26125: länder har kammit tili. Förardningen bygger på        ställa sig bakam en sådan ändring av språkbe-
26126: artike1 217 i Ramf6rdraget, enligt viiken rådet       stämmelserna, am detta föreslogs. Finland anser
26127: enhälligt fastställer reglerna i fråga am språk för   de nuvarande språkbestämmelserna vara mati-
26128: gemenskapens institutianer.                           verade och kommer under sitt ardförandeskap
26129:     Lagstiftningsinitiativ tas ach lagstiftningen     inte att ta initiativet till en ändring av dem.
26130: publiceras på unionens alla officiella språk. Ock-
26131: 
26132:      Helsingfars den 22 december 1998
26133: 
26134:                                                                                Minister Ole Norrback
26135:                                               KK 1419/1998 vp
26136: 
26137: Kirjallinen kysymys 1419
26138: 
26139: 
26140: 
26141: 
26142:                                      Pia Viitanen /sd: Ehdotuksesta "kympin tekijästä" keinona työlli-
26143:                                          syyden parantamiseksi
26144: 
26145: 
26146:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26147: 
26148:    Työttömyysaste yhteiskunnassamme on edel-             nen ja nykyisellä tietotekniikalla helposti toteu-
26149: leen korkea. Huolimatta esimerkiksi kotitalouk-          tettavissa. Se voisi osaltaan vähentää harmaata
26150: sien työllistämiskokeiluista on edelleen ongelma-        taloutta rohkaisemaila ihmisiä tekemään erilai-
26151: na ns. pikkutöiden tekeminen toiselle osapuolelle        sia pikkutöitä pienen veroprosentin kannusta-
26152: niin, että siitä hyötyisivät niin työntekijä, -teettä-   mana. Työttömänä ihminen voisi helposti ja lail-
26153: jä kuin valtiokin. Harmaan talouden piirissä on          lisesti parantaa ansioitaan niin, etteivät lisätulot
26154: edelleen tämänkaltaista työtä.                           vaikuttaisi etuuksien tasoon.
26155:    Ongelman ratkaisussa ovat uudet ideat tar-                Systeemiin voitaisiin haluttaessa liittää "kym-
26156: peen. Edustajat ovat työssään saaneet yhteyden-          pin tekijöille" esim. 50 markan suuruinen lähtö-
26157: ottoja ja erilaisia ideoita ongelman ratkaisemi-         maksu, jolla voitaisiin luoda tarvittavat erilaiset
26158: seksi. Eräs tällainen on idea "kympin tekijästä".        vakuutusjärjestelmät.
26159: Idea voisi toimia esimerkiksi tähän tyyliin: ihmi-           Olisi tärkeää, että kaikentyyppiset uudet ideat
26160: nen, joka haluaa suorittaa pikkutehtäviä esim.           tulisivat tutkituiksi ja niiden mahdolliset edut ja
26161: tuttaville, naapureille tai kotitalouksille ylipää-      haitat kartoitetuksi. On kiistämättä selvää, että
26162: tään, ryhtyy "kympin tekijäksi". Hän lunastaa            edelleen on kehitettävä keinoja harmaan talou-
26163:  kaupasta, kioskista tms. erikseen sovitusta pai-        den vähentämiseksi kaikilla tasoilla. On myös
26164:  kasta, jossa toimii nykyaikainen tiedonsiirtojär-       tärkeää, että ihmiset voivat halutessaan tehdä
26165: jestelmä, esim. 100 markan arvoiset poletit,joista       laillisesti myös erilaisia pikkutöitä mahdollisim-
26166:  hän maksaa 15 mk (vero valtiolle), ja tapahtuma         man helposti.
26167:  rekisteröidään. Tämän jälkeen "kympin tekijä"               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26168:  kokoaa vaikkapa naapurin kirjahyllyn, saa hä-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26169:  neltä 100 markkaa ja antaa hänelle poletin, josta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26170:  naapuri saa sen palautettuaan 5 markkaa. Näin           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26171:  valtiolle jäisi edelleen 10 mk tehdystä työstä.
26172:  Työn teettäjä saisi samalla viiden prosentin hyvi-                  Miten Hallitus suhtautuu ajatukseen
26173:  tyksen työn teettämisestä.                                       "kympin tekijästä" keinona pikkutöiden
26174:     Tämäntyylinen järjestelmä olisi yksinkertai-                  tekemisen helpottamiseksi?
26175: 
26176:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
26177: 
26178:                                                Pia Viitanen /sd
26179: 
26180: 
26181: 
26182: 
26183:  280043
26184: 2                                          KK 1419/1998 vp
26185: 
26186: 
26187: 
26188: 
26189:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26190: 
26191:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tanut muun muassa tuloverotusta ja työnanta-
26192: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jien työttömyysvakuutusmaksuja. Vuoden 1997
26193: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       alusta voimaan tulleen työttömyysturvauudis-
26194: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-       tuksen tavoitteena on kannustaa työnhakijoita
26195: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          aktiivisuuteen ja tehdä myös lyhytaikaisten työ-
26196: 1419:                                                 suhteiden vastaanottaminen kannattavaksi.
26197:                                                          Vaikka verotuksen ja työllisyyden välillä on
26198:           Miten Hallitus suhtautuu ajatukseen         ilmeinen yhteys, veroihin ja maksuihin liittyy
26199:        "kympin tekijästä" keinona pikkutöiden         myös muita näkökohtia. Jos verohelpotusten
26200:        tekemisen helpottamiseksi?                     avulla voidaan parantaa pienten ansiotulojen os-
26201:                                                       tovoimaa suhteessa myös verovaroin ylläpidettä-
26202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vään sosiaaliturvaan, voidaan vähentää työlli-
26203: vasti seuraavaa:                                      syysloukkuja ilman, että kansalaisten perustoi-
26204:                                                       meentuloturvaa heikennettäisiin.
26205:    Verotuksen ja työllisyyden hoidon välinen             Kysymyksessä esitetyn aloitteen yksinkertai-
26206: riippuvuus on yleisesti tunnustettu. Nimen-           nen toteuttaminen siten, että pystyttäisiin otta-
26207: omaan ansiotulon korkea verottaminen nostaa           maan huomioon myös muut näkökohdat kuin
26208: ns. verokiilan korkeaksi, mikä omalta osaltaan        verotuksen ja työllisyyden väliset yhteydet, voi
26209: heikentää työmarkkinoiden toimivuutta.                olla vaikeasti toteutettavissa. Jatkamalla jo aloi-
26210:    Työn hintaa nostavan verokiilan ohentamisel-       tettua lainsäädännön uudistamista ja tätä kautta
26211: la on todettu olevan ainakin lyhyellä ja keski-       verotuksen, tulonsiirtojen ja palvelumaksujen
26212: pitkällä aikavälillä työllisyyttä lisäävä vaikutus.   rakenteiden yhteensovittamista voidaan vero- ja
26213: Tämän vuoksi myös Suomen työllisyysohjelmas-          sosiaaliturvajärjestelmän avulla kannustaa työn-
26214: sa vuosille 1996---1999 on esitetty useita verotus-   tekoon, opiskeluun ja samalla estää kannustin-
26215: ta koskevia toimenpiteitä, joita on toteutettu.       loukkujen syntymistä.
26216: Työllisyysohjelman mukaisesti hallitus on alen-
26217: 
26218:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
26219: 
26220:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
26221:                                           KK 1419/1998 vp                                            3
26222: 
26223: 
26224: 
26225: 
26226:                                        Tili Riksdagens Talman
26227: 
26228:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     grammet har regeringen bland annat minskat på
26229: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       inkomstbeskattnigen och arbetsgivarnas arbets-
26230: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   löshetsförsäkringsavgifter. Syftet med den ut-
26231: damot Pia Viitanen undertecknade spörsmål nr         komstskyddsreform som trädde i kraft i början
26232: 1419:                                                av 1997 är att uppmuntra arbetssökande tili akti-
26233:                                                      vitet och göra det lönsamt att ta emot även kort-
26234:           Hur förhåller sig Regeringen tili tao-     var.~ga arbetsförhållanden.
26235:        ken "en arbetstagare för en tia" som ett         Aven om det finns ett uppenbart samband
26236:        sätt att underlätta utförandet av små ar-     mellan beskattning och sysselsättning, har skat-
26237:        beten?                                        ter och avgifter även andra aspekter. Om man
26238:                                                      genom skattelättnader kan förbättra köpkraften
26239:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hos små fOrvärvsinkomster i förhållande tili so-
26240: anföra följande:                                     cialskydd, som också upprätthålls med skatte-
26241:                                                      medel, kan man minska på sysselsättningsfållor
26242:    Beroendeförhållandet mellan beskattning och       utan att samtidigt försämra medborgarnas
26243: skötseln av sysselsättningen erkänns allmänt.        grundläggande utkomstskydd.
26244: Särskilt det att beskattningen av förvärvsin-           Att utan vidare kunna genomf6ra den i spörs-
26245: komsterna är hög höjer den s.k. skattekilen, vil-    målet föreslagna motionen så att även andra syn-
26246: ket för sin del har en försämrande inverkan på       punkter än sambandet mellan beskattningen och
26247: arbetsmarknadens funktion.                           sysselsättningen blir beaktade kan vara svårt.
26248:    En minskning av denna skattekil som höjer         Genom att fortsätta med den lagstiftningsreform
26249: priset på arbete har konstaterats haen sysselsätt-   som redan inletts och i anslutning tili detta sam-
26250: ningsökande effekt åtminstone på kort och me-        manjämkandet av strukturen för beskattningen,
26251: dellång sikt. 1 Sysselsättningsprogrammet för        inkomstöverföringarna och serviceavgifterna,
26252: Finland för 1996-1999 ingår därför flera åtgär-      kan man med hjälp av skatte- och socialskydds-
26253: der inom beskattningen, av vilka många redan         systemet sporra människor tili arbete och studier
26254: har vidtagits. 1 enlighet med sysselsättningspro-    och samtidigt förebygga flitfållor.
26255: 
26256:      Helsingfors den 13 januari 1999
26257: 
26258:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
26259:                                            KK 1420/1998 vp
26260: 
26261: Kirjallinen kysymys 1420
26262: 
26263: 
26264: 
26265: 
26266:                                    Hannes Manninen /kesk: Natura 2000 -päätöksestä asianomaisilta
26267:                                       perittyjen maksujen asianmukaisuudesta
26268: 
26269: 
26270:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26271: 
26272:    Valtioneuvosto teki 20.8.1998 päätöksen            kohdaltaan. Tämä olisi käsitykseni mukaan ollut
26273: Suomen Natura 2000 -ehdotuksesta. Ympäristö-          mahdollista muutoksenhausta hallintoasioissa
26274: ministeriö lähetti muistutuksen ja/tai huomau-        annetun lain (15411950) 9 b §:n 2 momentin nojal-
26275: tuksen tekijöille kirjeen, jossa ilmoitettiin pää-    la.
26276: töksen tiedoksiannosta yleistiedoksiantomenet-            Kaikesta edellä esitetystä herää epäilys, että
26277: telyäkäyttäenja annettiin ohjeet päätöksen tilaa-     maksun perimmäisenä tarkoituksena on ollut vä-
26278: misesta valittamista tai tutustumista varten.         hentää valitusten määrää. Jos näin on, olisi se
26279:    Ohjeen mukaan valitusta varten tilattavan          mielestäni vakava loukkaus kansalaisten oikeus-
26280: pöytäkirjanotteen lunastusmaksu oli 300 mark-         turvaa kohtaan ja edellyttäisi toimenpiteitä val-
26281: kaa ja tutustumista varten tilatun päätöksen ko-      vovilta viranomaisilta.
26282: piointimaksu 270,10-321,90 markkaa.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26283:    Mielestäni on tavanomaisuudesta poikkeavaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26284: ja hyvän hallintotavan vastaista, että asianosai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26285: silta henkilöiltä,joiden oikeutta viranomaisaloit-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26286: teesta tehty päätös koskee, peritään päätöksestä
26287: lunastusmaksu. Asianomaisethan eivät ole ano-                   Pitääkö Hallitus asiallisena ja hyvän
26288: neet tai pyytäneet mitään lupaa tai oikeutta, vaan           hallintotavan mukaisena periä myös
26289: valtio on puuttunut heidän oikeuksiinsa ja edel-             asianosaisilta    viranomaisaloitteisesta
26290: lyttää vielä maksua siitä, että asianomainen voi             Natura 2000 -päätöksestä 300 markan lu-
26291: saada päätöksen oikeuksiensa puolustamiseksi.                nastusmaksu, ja mihin säännöksiin se pe-
26292:     Toisaalta tuntuu tarpeettomalta, että jokai-             rustuu, ja
26293: seen valitukseen tarvitaan koko valtioneuvoston                 oliko Hallituksen tarkoituksena vä-
26294: päätös. Sehän merkitsee KHO:lle tuhansia pak-                hentää valituksia vaatimalla jokaiselta
26295:  suja asiakirjanippuja. Eikö olisi ollut tarkoituk-          valittajalta maksullinen täydellinen pää-
26296:  senmukaista lähettää valtioneuvoston toimesta               tös, vai miksi ei käytetty lain sallimaa
26297: tarvittavat kappaleet viranomaisille ja edellyttää           poikkeusmenettelyä?
26298:  valituksiin liitettäväksi vain lyhennysote omalta
26299: 
26300:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
26301:                                         Hannes Manninen /kesk
26302: 
26303: 
26304: 
26305: 
26306: 280043
26307: 2                                           KK 1420/1998 vp
26308: 
26309: 
26310: 
26311: 
26312:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26313: 
26314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jennös siitä. Valtioneuvoston asiaa koskeva pöy-
26315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           täkirjanote päätösjäljennöksineen on voitu tilata
26316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         valtioneuvoston kansliasta. Valtioneuvoston
26317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes             pöytäkirjanotteesta on peritty suoritteiden mak-
26318: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sullisuudesta annetun valtioneuvoston kanslian
26319: n:o 1420:                                               päätöksen (1397 /1993) mukainen lunastusmaksu
26320:                                                          10 markkaa sivulta eli yhteensä 20 markkaa.
26321:            Pitääkö Hallitus asiallisena ja hyvän        Pöytäkirjan liitteenä olevaa valtioneuvoston
26322:         hallintotavan mukaisena periä myös              päätöstä ei ole todistettu oikeaksi, vaan se on
26323:         asianosaisilta    viranomaisaloitteisesta       ollut pelkkä kopio. Liitteestä onkin peritty ai-
26324:         Natura 2000 -päätöksestä 300 markan lu-         noastaan edellä mainitun valtioneuvoston kans-
26325:         nastusmaksu,ja mihin säännöksiin se pe-         lian päätöksen mukainen kopiointimaksu, joka
26326:         rustuu, ja                                      on 2 markkaa sivulta, eikä lainkaan varsinaista
26327:            oliko Hallituksen tarkoituksena vä-          lunastusmaksua. Valtioneuvoston päätöksen va-
26328:         hentää valituksia vaatimalla jokaiselta         litusosoituksessa on päätöksen lunastushinnaksi
26329:         valittajalta maksullinen täydellinen pää-       todettu noin 300 markkaa, koska valitusosoituk-
26330:         tös, vai miksi ei käytetty lain sallimaa        sen laatimisen aikana ei ollut varmuutta pöytä-
26331:         poikkeusmenettelyä?                             kirjanotteen ja siihen liittyvän päätöksen lopulli-
26332:                                                         sesta sivumäärästä. Maksu on käytännössä ollut
26333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tätä pienempi ja muodostunut seuraavista teki-
26334: vasti seuraavaa:                                        jöistä: pöytäkirjanote 20 markkaa, esittelymuis-
26335:                                                         tio 8 markkaa, pöytäkirjan liitteenä oleva A 4
26336:     Joulukuun 1 päivänä 1996 voimaan tulleen            -kokoinen kartta 2 markkaa, suomenkielinen
26337: hallintolainkäyttölain (58611996) 25 §:ssä on sää-      päätös 174 markkaa ja ruotsinkielinen päätös
26338: detty yleisesti valituskirjelmän liitteistä. Valitus-    146 markkaa. Suomenkielisen pöytäkirjanotteen
26339: kirjelmään on lainkohdan mukaan muun ohella             ja päätöksen kopion hinnaksi on siten muodos-
26340: liitettävä se päätös, johon muutosta haetaan,            tunut 204 markkaa ja ruotsinkielisen 176 mark-
26341: joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Hallinto-          kaa. Lisäksi asiakirjojen toimittamisesta on pe-
26342: lainkäyttölailla on kumottu muutoksenhausta              ritty postitusmaksu 54 markkaa, eli kokonais-
26343: hallintoasioissa annettu laki (154/1950), johon          summa on ollut 258 markkaa suomenkielisestä ja
26344: kysymyksessä on viitattu. Siten tämän lain 9 b §:n       230 markkaa ruotsinkielisestä pöytäkirjanot-
26345: 2 momentin mukaista, valituskirjan liitteitä kos-        teesta ja päätöksen kopiosta.
26346: kevaa poikkeusmenettelyä ei ole ollut mahdollis-             Valtioneuvoston kanslian päätökset suorittei-
26347: ta soveltaa Natura 2000 -verkostoa koskevan              den maksullisuudesta perustuvat 1.3.1992 voi-
26348: päätöksenteon yhteydessä. Natura 2000 -verkos-           maan tulleeseen valtion maksuperustelakiin
26349: ton Suomen ehdotuksen hyväksymistä koskevan              (150/1992),joka velvoittaa viranomaisen päättä-
26350: valtioneuvoston päätöksen liitteenä olevassa va-         mään suoritteidensa hinnanjoko omakustannus-
26351: litusosoituksessa on lueteltu ne asiakirjat, jotka       arvion mukaisesti tai liiketaloudellisin perustein.
26352: hallintolainkäyttölain 25 §:n mukaan valituskir-         Valtioneuvoston kanslia ei ole vuoden 1993 jäl-
26353: jelmään on liitettävä.                                   keen tarkistanut suoritteistaan perittäviä maksu-
26354:     Valituskirjelmään on edellä todetun mukai-           jaan,joten ne voidaan sinänsä katsoa varsin koh-
26355: sesti liitettävä valituksenalainen päätös tai jäi-       tuullisiksi.
26356: 
26357:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
26358: 
26359:                                                                         Ympäristöministerin sijainen,
26360:                                                                          ministeri Jan-Erik Enestam
26361:                                             KK 1420/1998 vp                                                3
26362: 
26363: 
26364: 
26365: 
26366:                                          Tili Riksdagens Talman
26367: 
26368:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            1enlighet med vad som ovan konstaterats skall
26369: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          tili besvärsskrivelsen fogas det beslut som över-
26370: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        klagas i original eller kopia. Ett utdrag ur statsrå-
26371: man Hannes Manninen undertecknade skriftliga            dets protokolljämte kopia av beslutet har kunnat
26372: spörsmål nr 1420:                                       rekvireras på statsrådets kansli. För protokolls-
26373:                                                         utdraget har avgiften enligt statsrådets kanslis
26374:           Anser Regeringen att det är sakligt och       beslut om avgifter för kansliets prestationer
26375:        förenligt med god förvaltningssed att            (1397/1993) varit 10 mark per sida, dvs. inalles 20
26376:        man för ett Natura 2000-beslut som myn-          mark. Det statsrådsbeslut som bifogats beslutet
26377:        digheterna tagit initiativet till av de berör-   är inte styrkt utan enbart en kopia. För bilagan
26378:        da uppbär en inlösningsavgift på 300             har enbart uppburits kopieringsavgiften enligt
26379:        mark, och på vilka bestämmelser grundar          kansliets ovan nämnda beslut, dvs. 2 mark per
26380:        sig detta, och                                   sida, och ingen egentlig inlösningsavgift. 1 den
26381:           var det Regeringens avsikt att minska         besvärsanvisning som utgjorde bilaga tili statsrå-
26382:        antalet besvär genom att kräva att varje         dets beslut konstateras att inlösningsavgiften för
26383:        ändringssökande skall ha ett avgiftsbe-          beslutet är ca 300 mark, eftersom det vid den
26384:        lagt komplett beslut, eller varför använ-        tidpunkt då besvärsanvisningen skrevs inte fanns
26385:        des inte det undantagsförfarande som la-         säkra uppgifter om antalet sidor i protokollsut-
26386:        gen tillåter?                                    draget och det bifogade beslutet. A vgiften har i
26387:                                                         praktiken varit lägre och varit sammansatt av
26388:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           följande element: protokollsutdraget 20 mark,
26389: anfora följande:                                        föredragningspromemorian 8 mark, bilagekar-
26390:                                                         tan i storlek A 4 2 mark, beslutet på finska 174
26391:     1 förvaltningsprocesslagen (586/1996), som          mark och på svenska 146 mark. Dessutom har en
26392: trädde i kraft den l december 1996, föreskriver         postavgift på 54 mark burits upp, dvs. summan
26393: 25 § allmänt om bilagorna tili besvärsskrivelser.       har allt som allt varit 258 mark för det finska och
26394: Tili besvärsskrivelsen skall man enligt detta lag-      230 mark för det svenska protokollsutdraget
26395: rum bland annat foga det beslut i vilket ändring        jämte kopia av beslutet.
26396: söks genom besvär, antingen i original eller ko-            Statsrådets kanslis beslut om avgifter för kans-
26397: pia. Förvaltningsprocesslagen upphäver lagen            liets prestationer bygger på lagen om grunderna
26398: om ändringssökande i förvaltningsärenden (154/          för avgifter tili staten (150/1992), som trädde i
26399: 1950), till viiken spörsmålet hänvisar. Därför har      kraft 1.3.1992 och som förpliktar myndigheterna
26400: det inte varit möjligt att i beslutsfattandet kring     att besluta om priset på sina prestationer anting-
26401: nätverket Natura 2000 tillämpa den sistnämnda           en enligt självkostnadsprincipen eller enligt af-
26402: lagens 9 b § 2 mom., som föreskriver om undan-          fårsekonomiska grunder. Statsrådets kansli har
26403: tag i fråga om bilagor tili besvärsskrivelser. 1 den    inte efter år 1993 reviderat avgifterna för sina
26404: besvärsanvisning som utgjorde bilaga till statsrå-      prestationer, så att i sig kan de anses mycket
26405: dets beslut om godkännande av Finlands förslag          skäliga.
26406: tili nätverket Natura 2000 räknades de handling-
26407: ar upp som enligt 25 § förvaltningsprocesslagen
26408: skall fogas tili en besvärsskrivelse.
26409: 
26410:      Helsingfors den 7 januari 1999
26411: 
26412:                                                                       Miljöministerns ställföreträdare,
26413:                                                                            minister Jan-Erik Enestam
26414:                                           KK 1421/1998 vp
26415: 
26416: Skriftligt spörsmål 1421
26417: 
26418: 
26419: 
26420: 
26421:                                   Bjarne Kallis /fkf: Angivande av barnets familjerättsliga ställning i
26422:                                       Befolkningsregistercentralens blankett
26423: 
26424: 
26425:                                        Tili Riksdagens Talman
26426: 
26427:    För varje nyfött barn skall Befolkningsregis-     blanketten ange barnets familjerättsliga ställ-
26428: tercentralens blankett ifyllas. 1 blanketten skall   ning, borde denna kolumn strykas från blanket-
26429: anges förutom namnet på barnet och föräldrarna       ten.
26430: också barnets familjerättsliga ställning. Ifall         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
26431: barnets föräldrar inte är gifta, antecknas "utom     ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
26432: äktenskaplig" som familjerättslig ställning för      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
26433: barnet.                                              följande spörsmål:
26434:    Begreppet "utom äktenskaplig" har en stark
26435: negativ belastning, som inget barn borde behöva                   Är Regeringen medveten om de negati-
26436: bära. Också barnets föräldrar uppfattar                        va effekter som begreppet "utom äktens-
26437: begreppet som negativt, i synnerhet i de fall då               kaplig" medför och
26438: barnets föräldrar lever tilisammans.                              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
26439:    Då det knappast finns någon orsak tili att på               för att avskaffa detta?
26440: 
26441:      Helsingforsden 15 december 1998
26442: 
26443:                                           Bjarne Kallis /fkf
26444: 
26445: 
26446: 
26447: 
26448: 280043
26449: 2                                        KK 1421/1998 vp
26450: 
26451: Kirjallinen kysymys 1421                                                                     Suomennos
26452: 
26453: 
26454: 
26455: 
26456:                                  Bjarne Kallis /skl: Lapsen perheoikeudellisen aseman ilmoittamises-
26457:                                      ta Väestörekisterikeskuksen lomakkeessa
26458: 
26459: 
26460:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26461: 
26462:    Jokaisesta vastasyntyneestä lapsesta on täy-        Koska tuskin on mitään syytä lapsen perheoi-
26463: tettävä Väestörekisterikeskuksen lomake. Lo-        keudellisen aseman ilmoittamiseen lomakkeessa,
26464: makkeessa on ilmoitettava lapsen ja vanhempien      tämä sarake tulisi poistaa.
26465: nimien lisäksi myös lapsen perheoikeudellinen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26466: asema. Jolleivät lapsen vanhemmat ole naimisis-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26467: sa, lapsen perheoikeudelliseksi asemaksi merki-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26468: tään "avioliiton ulkopuolella syntynyt".            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26469:    Käsitteellä "avioliiton ulkopuolella syntynyt"
26470: on hyvin voimakas kielteinen rasite, jota yhden-                 Onko Hallitus tietoinen käsitteen
26471: kään lapsen ei tulisi joutua kantamaan. Myös                   "avioliiton ulkopuolella syntynyt" ai-
26472: lapsen vanhemmat kokevat tämän käsitteen kiel-                 heuttamista kielteisistä vaikutuksista, ja
26473: teiseksi, varsinkin silloin, kun lapsen vanhemmat                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26474: elävät yhdessä.                                                ryhtyä tämän käsitteen poistamiseksi?
26475: 
26476:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1998
26477: 
26478:                                           Bjarne Kallis /skl
26479:                                              KK 1421/1998 vp                                              3
26480: 
26481:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26482: 
26483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vistettu. Suomen lainsäädännön mukaan isyys
26484: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           voidaan tunnustaa ja vahvistaa vasta lapsen syn-
26485: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tymänjälkeen. Lapsen kotikunnaksi ja asuinpai-
26486: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne             kan osoitteeksi merkitään samat tiedot kuin äi-
26487: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dillä on väestötietojärjestelmässä sillä hetkellä,
26488: n:o 1421:                                               kun syntymätiedot rekisteröidään.
26489:                                                             Rekisteriin näin tehdyillä päättelyillä merkityt
26490:           Onko Hallitus tietoinen käsitteen             tiedot tulostetaan lomakkeelle Lapsen tietojen
26491:         "avioliiton ulkopuolella syntynyt" ai-          ilmoittaminen, joka lähetetään lapsen äidin pai-
26492:         heuttamista kielteisistä vaikutuksista, ja      kallisen rekisterinpitäjän kautta lapsen vanhem-
26493:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          mille. Menettelyn tarkoituksena on antaa van-
26494:         ryhtyä tämän käsitteen poistamiseksi?           hemmille mahdollisimman pian tietojen rekiste-
26495:                                                         röinninjälkeen mahdollisuus tarkistaa, onko tie-
26496:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            dot merkitty oikein. Mikäli esimerkiksi lapsen
26497: vasti seuraavaa:                                        vanhempien vihkimisilmoitus ei olisi vielä rekis-
26498:                                                         teröitynyt väestötietojärjestelmään, asia paljas-
26499:    Väestötietojärjestelmään merkittävistä tie-          tuisi lomakkeelle merkittyjen tietojen avulla. Sa-
26500: doista säädetään väestötietolaissa (507/1993) ja        malle lomakkeelle vanhemmat merkitsevät myö-
26501: väestötietoasetuksessa (886/1993). Väestötieto-         hemmin lapselle annettavat nimet ja äidinkielen.
26502: lain 4 §:n 2 kohdan mukaan väestötietojärjestel-        Lomakkeelle merkitään myös tieto mahdollises-
26503: mään merkitään perheoikeudellista asemaa ku-            ta uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä,
26504: vaavat vanhempia, avioliittoa, puolisoaja lapsia        minkä jälkeen lomake palautetaan paikalliselle
26505: koskevat tiedot. Väestötietoasetuksen 4 §:n             rekisteriviranomaiselle väestötietojärjestelmään
26506: 7 kohdan mukaan väestötietojärjestelmään mer-           tehtäviä merkintöjä varten. Lomakkeen näkevät
26507: kitään muun muassa tieto perheoikeudellisesta           vain lapsen vanhemmat ja paikallinen rekisterivi-
26508: asemasta. Tällä tarkoitetaan käytännössä tietoa         ranomainen sekä, jos lapsi otetaanjonkin uskon-
26509: siitä, onko lapsi aviolapsi eli ovatko lapsen van-      nollisen yhdyskunnan jäseneksi, tämän yhdys-
26510: hemmat olleet avioliitossa keskenään lapsen syn-        kunnan edustaja.
26511: tymän hetkellä vai onko lapsi syntynyt avioliiton           Väestötietojärjestelmässä ja edellä mainitulla
26512: ulkopuolella. Tieto on merkittävä väestötietojär-       lomakkeella käytetty käsite "avioliiton ulkopuo-
26513: jestelmään, jotta maistraatti pystyisi täyttämään       lella syntynyt" perustuu isyyslainsäädännössä
26514: sille isyyden vahvistamisesta ja kumoamisesta           käytettyyn ilmaisuun. Käsitettä käytetään edellä
26515: sekä lapsen elatuksesta annetun asetuksen (673/         mainitun lomakkeen lisäksi sellaisessa lomak-
26516:  1976) 1 §:ssä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa        keessa, jolla ilmoitetaan ulkomailla syntyneen
26517: väestötietojärjestelmään talletettu tieto aviolii-      lapsen tiedot rekisteröitäväksi väestötietojärjes-
26518: ton ulkopuolella syntyneestä lapsesta viipymättä        telmään. Tietoa ei merkitä millekään muulle lo-
26519: lapsen äidin kotikunnan lastenvalvojalle. Tämä          makkeelle, jota voisivat käsitellä muut kuin
26520: ilmoitusmenettely on välttämätön, jotta lasten-         asianomaiset viranomaiset. Käsitteellä ei pitäisi
26521:  valvoja voi puolestaan toteuttaa sille isyyslain       enää nykyisin olla sellaista kielteistä vaikutusta
26522: (700/1975) 2 luvussa säädetyn velvollisuuden            kuin mahdollisesti joskus aikaisemmin, koska
26523:  huolehtia avioliiton ulkopuolella syntyneen lap-       nykyisin lapsen syntymä vanhemmille, jotka ei-
26524:  sen isyyden selvittämisestä.                           vät ole avioliitossa keskenään, on melko tavan-
26525:     Samalla kun lapsen syntymä rekisteröidään           omaista. Avialiiton ulkopuolella syntyneitä lap-
26526:  väestötietojärjestelmään ja lapselle annetaan          sia oli vuonna 1997 jo 21 659 eli 36,5% kaikista
26527:  henkilötunnus, lapselle merkitään väestötieto-         Suomessa syntyneistä lapsista (yhteensä 59 329)
26528: järjestelmässä olevien tietojen perusteella tiedot      ja määrä on kasvanut joka vuosi 1960-luvulta
26529:  kummastakin vanhemmasta, jos vanhemmat                 lähtien. Mikäli lomakkeestajätettäisiin pois lap-
26530:  ovat avioliitossa keskenään lapsen syntyessä.          sen perheoikeudellista asemaa kuvaava sarake,
26531:  Muussa tapauksessa lapselle rekisteröidään tässä       vanhemmilla ei olisi mahdollisuutta tarkistaa
26532:  vaiheessa vain äidin tiedot. Isän tiedot rekisteröi-   lapsesta väestötietojärjestelmään merkittyjen tie-
26533:  dään myöhemmin sen jälkeen, kun isyys on vah-          tojen oikeellisuutta.
26534:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
26535: 
26536:                                                                               Ministeri Jouni Backman
26537: 4                                          KK 1421/1998 vp
26538: 
26539: 
26540: 
26541: 
26542:                                         Tili Riksdagens Talman
26543: 
26544:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gifta med varandra då barnet föddes. 1 annat fall
26545: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           registreras i detta skede endast uppgifter om mo-
26546: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       dern. Uppgifter om fadern registreras i ett senare
26547: dagsman Bjarne Kallis undertecknade skriftliga        skede efter att faderskapet har fastställts. Enligt
26548: spörsmål nr 1421:                                     Finlands lagstiftning kan faderskapet erkännas
26549:                                                       och fastställas först efter barnets födelse. Som
26550:           Är Regeringen medveten om de negati-        barnets hemkommun och som bostadsadress
26551:        va effekter som begreppet "utom äkten-         anges samma uppgifter som de som finns införda
26552:        skaplig" medför och                            för modern i befolkningsdatasystemet vid det
26553:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tillfålle då uppgifterna om föde1sen registreras.
26554:        för att avskaffa detta?                            De uppgifter som införts i befolkningsdatare-
26555:                                                       gistret på basis av gjorda slutledningar framgår
26556:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         av de förhandsifyllda uppgifterna på blanketten
26557: anföra följande:                                      Anmälan om uppgifter om barnet som via den
26558:                                                       lokala registerföraren på moderns hemort skick-
26559:    Bestämmelser om de uppgifter som skall infö-       as till barnets föräldrar. Syftet med förfarandet är
26560: ras i befolkningsdatasystemet ingår i befolk-         att så snart som möjligt efter registreringen av
26561: ningsdatalagen (507/1993) och befo1kningsdata-        uppgifterna ge föräldrarna möjlighet att kontrol-
26562: förordningen (886/1993). Enligt 4 § 2 punkten         lera att uppgifterna är rätt ifyllda. Om t.ex. an-
26563: befolkningsdatalagen registreras i befo1knings-       mä1an om föräldrarnas vigsel ännu inte skulle ha
26564: datasystemet sådana uppgifter om föräldrar, äk-       hunnit registreras i befolkningsdatasystemet, så
26565: tenskap, make och barn som anger den familje-         framgår detta av uppgifterna på b1anketten. För-
26566: rätts1iga ställningen. Enligt 4 § 7 punkten befolk-   äldrarna fyller senare i uppgifter om barnets
26567: ningsdataförordningen är familjerätts1ig ställ-       namn och modersmål. Också uppgifter om bar-
26568: ning en av de uppgifter som registreras i befolk-     nets eventuella anslutning till ett religionssam-
26569: ningsdatasystemet. Med detta avses i praktiken        fund fylls i, och blanketten returneras sedan till
26570: uppgift om huruvida barnet är fött inom äkten-        den loka1a registermyndigheten för införande i
26571: skapet, dvs. har föräldrarna varit gifta med var-     befolkningsdatasystemet. Blanketten ses endast
26572: andra när barnet föddes eller har barnet fötts        av barnets förä1drar och den loka1a registermyn-
26573: utom äktenskapet. Uppgiften skall införas i be-       digheten samt religionssamfundets representant,
26574: folkningsdatasystemet för att magistraten skall       ifall barnet upptas som medlem i ett sådant.
26575: kunna uppfylla sin skyldighet enligt 1 § förord-          Begreppet "utom äktenskap" som används i
26576: ningen om fastställande och upphävande av fa-         befolkningsdatasystemet och på den ovan nämn-
26577: derskap samt om underhåll för barn (673/1976)         da blanketten grundar sig på det begrepp som
26578: att ofördröjligen göra anmälan om i befolknings-      används i faderskapslagstiftningen. Begreppet
26579: datasystemet införd uppgift om att barn fötts         används utöver på den ovan nämnda blanketten
26580: utom äktenskap tili barnatillsyningsmannen i          också på blanketten för anmälan om utomlands
26581: moderns hemkommun. Detta anmälningsförfa-             född finsk medborgare, som ligger till grund för
26582: rande är nödvändigt för att barnatillsyningsman-      registrering i befolkningsdatasystemet. Uppgif-
26583: nen skall kunna uppfylla sin i 2 kap. lagen om        ten anges inte på någon annan blankett som kan
26584: faderskap (70011975) föreskrivna skyldighet att       komma att hanteras av andra än behöriga myn-
26585: ombesörja utredning av faderskapet då det gäller      digheter. Begreppet borde inte längre haen sådan
26586: barn som fötts utom äktenskapet.                      negativ effekt som det eventuellt någon gång har
26587:    Samtidigt som barnets födelse registreras i be-    haft, eftersom det är ganska vanligt att barn har
26588: folkningsdatasystemet och barnet får en person-       föräldrar som inte är gifta med varandra. Anta1et
26589: beteckning införs också, på basis av befintliga       barn som föddes utom äktenskapet var år 1997 så
26590: uppgifter i befolkningsdatasystemet, uppgifter        stort som 21 659, dvs. 36,5% av alla barn som
26591: om barnets båda föräldrar såvida dessa varit          föddes i Finland det året (sammanlagt 59 329),
26592:                                         KK 1421/1998 vp                                           5
26593: 
26594: och antalet har ökat varje år sedan 1960-talet.   föräldrarna inte ha möjlighet att kontrollera rik-
26595: Om uppgiften om barnets familjerättsliga ställ-   tigheten i de uppgifter om barnet som införts i
26596: ning inte längre framgick av blanketten, skulle   befolkningsdatasystemet.
26597: 
26598:      Helsingforsden 7 januari 1999
26599: 
26600:                                                                        Minister Jouni Backman
26601:                                          KK 1422/1998 vp
26602: 
26603: Kirjallinen kysymys 1422
26604: 
26605: 
26606: 
26607: 
26608:                                   Pentti Tiusanen /vas: Valkealan Vekaranjärven varuskunnan jäte-
26609:                                      vesipäästöistä
26610: 
26611: 
26612:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26613: 
26614:    Valkealan kunnassa Vekaranjärvellä sijaitse-     ovat yhteydessä Valkealan varuskunnan jäteve-
26615: van varuskunnanjätevesien käsittely ei ole toteu-   sien laskuun.
26616: tunut suunnitellulla tavalla. Valkealan varus-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26617: kunta on jatkuvasti kasvanut. Näin sen jätevesi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26618: kuormitus on lisääntynyt. Läheisen, pitkälti        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26619: 1uonnontilaisen ja ahkerassa retkeilykäytössä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26620: olevan Repoveden vesistön tilan on pelätty sa-
26621: malla heikkenevän käsiteltyjenkinjätevesien vai-              Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
26622: kutuksesta. Suunnitelmissa on ollut siirtoviemä-           Valkealan varuskunnan jätevesien ai-
26623: rin vetäminen Valkealan Vekaranjärveltä Kuu-               heuttaman lähivesien tilan huononemi-
26624: sankoskelle.                                               sen,ja
26625:    Alueella liikkuvien ja sen läheisyydessä asu-              mitä Hallitus aikoo tehdä kiirehtiäk-
26626: vien käsityksen mukaan Repoveden vesistön ti-              seen Vekaranjärven varuskunnan jäteve-
26627: lan heikkeneminen sekä Luujärven ja Tihvetnie-             sien käsittelyä ympäristön kannalta kes-
26628: meä ympäröivän vesialueen tilan huononeminen               tävällä tavalla?
26629: 
26630:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
26631: 
26632:                                         Pentti Tiusanen /vas
26633: 
26634: 
26635: 
26636: 
26637: 280043
26638: 2                                          KK 1422/1998 vp
26639: 
26640: 
26641: 
26642: 
26643:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26644: 
26645:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kuusankosken kaupunki, Valkealan kunta,
26646: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Jaalan kunta ja Kaakkois-Suomen ympäristö-
26647: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keskus ovat tehneet sopimuksen Pohjois-Valkea-
26648: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      lan ja Jaalan siirtoviemärin rakentamisesta ja
26649: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        jätevesien johtamisesta Kuusankosken kaupun-
26650:  1422:                                                gin jäteveden puhdistamoon. Siirtoviemäri välil-
26651:                                                       le Vekaranjärvi-Vuohijärvi rakennettiin vuo-
26652:           Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen        den 1997 aikana. Vuoden 1998 aikana rakennet-
26653:        Valkealan varuskunnan jätevesien ai-           tiin Kääpälän haara välille Tuohikotti-Jurvala
26654:        heuttaman lähivesien tilan huononemi-          ja aloitettiin Jaalan haaran työt, jotka ovat edel-
26655:        sen,ja                                         leen käynnissä.
26656:           mitä Hallitus aikoo tehdä kiirehtiäk-           Siirtoviemärinjatkamista Vuohijärveltä Kuu-
26657:        seen Vekaranjärven varuskunnan jäteve-         sankoskelle viivytti päätös Okanniemen teko-
26658:        sien käsittelyä ympäristön kannalta kes-       pohjavesihankkeesta. Pohjavesihankkeen toteu-
26659:        tävällä tavalla?                               tuessa olisi ollut edullista sijoittaa Kuusankes-
26660:                                                       kelle tuleva runkovesijohto samaan kaivanteon
26661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siirtoviemärin kanssa. Kuusankosken kaupun-
26662: vasti seuraavaa:                                       gin kielteinen päätös pohjavesihankkeesta mer-
26663:                                                        kitsee siirtoviemärin toteuttamista alkuperäisen
26664:    Vekaranjärven varuskunnan ja Kääpälän               suunnitelman mukaisesti.
26665: alueen jätevedet johdetaan kemiallisesti puhdis-          Pohjois-Valkealan ja Jaalan siirtoviemäri-
26666: tettuna Sorvalammen kautta Luujärveen. Suh-            hankkeesta on valmiina noin 20 km. Jäljellä ole-
26667: teellisen pieniin vesistöihin tapahtuva puhdistet-     vat 30 km saadaan valmiiksi vuoden 1999 lop-
26668: tujen jätevesien johtaminen on vaikuttanut ve-         puun mennessä. Kaakkois-Suomen ympäristö-
26669: sien tilaan haitallisesti. Kalataloudellisten mene-    keskuksella on tarvittava rahoitus hankkeen lop-
26670: tysten hyvittämiseksi vesioikeuden luvassa on          puun saattamiseksi.
26671: määrätty kalanpoikasten istutusvelvoite.
26672: 
26673:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
26674: 
26675:                                                                       Ympäristöministerin sijainen,
26676:                                                                        ministeri Jan-Erik Enestam
26677:                                            KK 1422/1998 vp                                             3
26678: 
26679: 
26680: 
26681: 
26682:                                         Tili Riksdagens Talman
26683: 
26684:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-          Kuusankoski stad, Valkeala kommun, Jaala
26685: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kommun och Sydöstra Finlands miljöcentral har
26686: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ingått ett avtal om byggande av en överförings-
26687: man Pentti Tiusanen undertecknade skriftliga          ledning från norra Valkeala och Jaala och om
26688: spörsmål nr 1422:                                     avledande av avloppsvatten tili Kuus~_nkoski
26689:                                                       stads reningsverk för avloppsvatten. Overfö-
26690:           Vad ämnar Regeringen göra för att           ringsledningen mellan Vekaranjärvi och Vuohi-
26691:        förhindra den försämring av de närlig-         järvi byggdes 1997. Under 1998 byggdes en för-
26692:        gande vattnens tillstånd som avloppsvatt-      grening i Kääpälä mellan Tuohikotti och Jurvala
26693:        nen från Valkeala garnison åsamkar, och        samt inleddes arbetena på en förgrening i Jaala,
26694:           vad ämnar Regeringen göra för att på-       där arbetena fortfarande pågår.
26695:        skynda behandlingen av avloppsvattnen              Förlängningen av överföringsledningen från
26696:        från Vekaranjärvi garnison på ett sätt         Vuohijärvi tili Kuusankoski fördröjdes av beslu-
26697:        som är hållbart med tanke på miljön?           tet om att starta ett projekt för konstgjort grund-
26698:                                                       vatten i Okanniemi. Om grundvattensprojektet
26699:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hade genomförts skulle det ha varit fördelaktigt
26700: anföra följande:                                      att placera huvudvattenledningen tili Kuusan-
26701:                                                       koski i samma kana! som överföringsledningen.
26702:    A vloppsvattnen från Vekaranjärvi garnison         Kuusankoski stads avslag på grundvattenspro-
26703: och Kääpälä avleds kemiskt renade via Sorva-          jektet innebär att överförings1edningen byggs i
26704: Iampi i Luujärvi. A vledandet av renat avlopps-       enlighet med den ursprungliga p1anen.
26705: vatten i relativt små vattendrag har inverkat             Av projektet gällande överföringsledningen
26706: menligt på vattnens tillstånd. 1 syfte att gottgöra   tili Jaala och norra Valkeala har man ffillbordat
26707: för dem som lidit fiskeriekonomiska förluster         ca 20 km. Arbetena på de resterande 30 km av
26708: inbegriper vattendomstolens tillstånd en förplik-     ledningen slutförs före utgången av 1999. Syd-
26709: telse att plantera in fiskyngel i vattendragen.       östra Finlands miljöcentral har den finansiering
26710:                                                       som behövs för att slutföra projektet.
26711:      Helsingfors den 7 januari 1999
26712: 
26713:                                                                    Miljöministerns ställföreträdare,
26714:                                                                         minister Jan-Erik Enestam
26715:                                           KK 1423, 1445/1998 vp
26716: 
26717: Kirjallinen kysymys 1423, 1445
26718: 
26719: N:o 1423
26720: 
26721: 
26722: 
26723:                                     Jaakko Laakso /vas: Salausohjelmien vientivalvontasopimuksesta
26724: 
26725: 
26726: 
26727:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26728: 
26729:    Joulukuun 3. päivänä 1998 hyväksyttiin Wie-          ten ja rehellisten yritysten mahdollisuuksia suo-
26730: nissä, Itävallassa, vahvan salaustekniikan vienti-      jata yksityisyytensä ja liikesalaisuutensa (TKK:n
26731: valvontaa koskeva sopimus, joka asettaa yli 64          tietotekniikan professori Arto Karila, HS
26732: bitin salausalgoritmeja sisältävät massaohjelmis-       12.12.1998).
26733: tot Yhdysvaltojen vaatimuksesta vientivalvon-               Professori KariJan mukaan salaustekniikan
26734: taan. Myös Suomi hyväksyi, vastoin lokakuussa           vientirajoitukset palvelevat amerikkalaisen oh-
26735: asiassa tehtyä hallituksen linjausta, vientivalvon-     jelmistoteollisuuden etuja ja vaikeuttavat suo-
26736: taa koskevan sopimuksen.                                malaisten tuotteiden hyvin alkuun päässyttä le-
26737:    Sopimus tehtiin kylmän sodan ajoilta peräisin        viämistä kansainvälisille markkinoille. "Tällaiset
26738: olevan ja sosialistisia maita vastaan suunnatun         rajoitukset ovat vastoin kansallista etuamme,
26739: Cocom-järjestön perillisen Wassenaar-järjestön          eikä Suomen pitäisi olla hyväksymässä niitä",
26740: kokouksessa.                                            toteaa Karila.
26741:    Käytännössä vahvan salaustekniikan vienti-               Kauppa- ja teollisuusministeriön ulkomaan-
26742: valvontaa koskeva sopimus heikentää tietotur-           kaupparyhmän päällikkö Jari Gustafsson on
26743: vallisuutta, koska yksityisyyden suojan mahdol-         "perustellut" Suomen kannanmuutosta ja muka-
26744: listaa vain tehokkaiden salausohjelmien vapaa           naoloa sopimuksessa "tarkoituksenmukaisuu-
26745: käyttö. Mm. sähköpostien tietoturvallisuus vaa-         della yhtyä konsensukseen". Pääministeri Paavo
26746: rantuu, jos tehokkaat salausohjelmat joutuvat           Lipponen puolestaan on sanonut, että Wasse-
26747: vientivalvonnan piiriin.                                naar-järjestössä "joudumme pyrkimään yhteis-
26748:     Suomen elektroniikkateollisuus on vahvojen          ymmärrykseen".
26749: salausohjelmien valmistuksessa maailman kärki-              Pääministeri on myös viitannut Yhdysvaltain
26750: päässä. Alan yritykset ovatkin pitäneet oikeana         vahvaan asemaan järjestössä ja siihen, että Was-
26751: hallituksen lokakuista salauspoliittista kannan-        senaar-neuvottelut ovat "erittäin salaisia".
26752: ottoa. Se, että Suomi on nyt mukana Wassenaar-             Päätökset Wassenaar-järjestössä tehdään
26753: sopimuksessa, on otettu vahvoja salausohjelmia          konsensuksella,joten yhdenkin maan eriävä mie-
26754: valmistavissa suomalaisyrityksissä tyrmistynei-         lipide olisi estänyt sopimuksen synnyn. Suomi ei
26755: nä vastaan.                                             kuitenkaan jostakin syystä joko halunnut tai us-
26756:     Uudesta Wassenaar-sopimuksesta kärsivät-            kaltanut käyttää veto-oikeuttaan.
26757: kin useat suomalaisyritykset, jotka ovat voineet           Eduskunta on pidetty täydellisesti neuvottelu-
26758: viedä halvalla ulkomaille tehokkaita salausohjel-       jen ulkopuolella. Vielä runsaat kaksi kuukautta
26759: mia. Jatkossa niiden vienti kärsii tiukasta vienti-     sitten Suomen hallitus hyväksyi liberaalin salaus-
26760: valvonnasta hankaline vientilupineen. Vientilu-         poliittisen linjauksen, jonka ytimenä oli nyt teh-
26761: van hakeminen jokaiselle massaohjelmalle on             dyn Wassenaar-sopimuksen kaltaisten rajoitus-
26762: myös käytännössä mahdotonta.                            ten torjuminen.
26763:     Myös Internetin kautta ostettavat ja jaeltavat         Suomalaiset tietokonealan ammattilaiset ovat
26764: massaohjelmat joutuvat Yhdysvaltain vaati-              pitäneet käsittämättömänä, että Suomi on hy-
26765: muksen mukaisesti vientilupamenettelyn piiriin.         väksynyt vahvan salaustekniikan vientivalvon-
26766:     Tietokonealan asiantuntijoiden mukaan vien-         taa koskevan Wassenaar-sopimuksen.
26767: tirajoituksilla tuskin voidaan estää vahvan sa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26768:  lauksen leviämistä rikollisjärjestöjen tai terroris-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26769:  mia tukevien hallitusten käyttöön. Sitä vastoin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26770: vientirajoitukset vaikeuttavat tavallisten ihmis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26771: 
26772: 280043
26773: 2                                    KK 1423, 1445/1998 vp
26774: 
26775:          Miksi Suomi on vastoin lokakuussa              laisyritysten valmistamien tehokkaiden
26776:       hyväksyttyä salauspoliittista kannanot-           salaustuotteiden hyvin alkuun päässyttä
26777:       toa yhtynyt Wassenaar-järjestössä tieto-          leviämistä kansainvälisille markkinoille,
26778:       turvallisuuttaja yksityisyyden suojaa hei-        ja
26779:       kentävään ns. vahvan salaustekniikan                 miksi Hallitus on salannut eduskun-
26780:       vientivalvontaa koskevaan sopimukseen,            nalta salauspoliittisen linjansa muutok-
26781:       vaikka vientivalvonta vaikeuttaa suoma-           sen?
26782: 
26783:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
26784: 
26785:                                        Jaakko Laakso /vas
26786:                                            KK 1423, 1445/1998 vp                                           3
26787: 
26788: N:o 1445
26789: 
26790: 
26791: 
26792: 
26793:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Wassenaar-sopimuksen vaikutuksesta Suo-
26794:                                         men teollisuuden kilpailukykyyn
26795: 
26796:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26797: 
26798:    Valtioneuvosto hyväksyi Wassenaar-sopi-                   Nykyaikana me käytämme salausteknologiaa
26799: muksen vahvan salaustekniikan saattamisesta              päivittäin pankkikorteissa, GSM-puhelimissa,
26800: vientisäännöstelyn (so. vientilupa tarvitaan) alai-      Internet-pankkiyhteyksissä jne. Salausteknolo-
26801: seksi käyttäen mm. seuraavia perusteluita:               gia on myös yhä tärkeämmässä osassa niin sanot-
26802:     "Vientirajoitusten tarpeet poikkeavat yleisistä      tuja sulautettuja järjestelmiä eli niitä tietokonei-
26803: salaustuotteiden käytön rajoituksista. Vientira-         ta, jotka ohjaavat erilaisia laitteita ja laitoksia,
26804: joituksille on eri perusteet kuin salaustuotteiden       kuten tehtaita, voimalaitoksia, kulunvalvontaa,
26805: käyttöä koskeville rajoituksille, koska ne poh-          puhelin- ja sähkönjakelutietoverkkoja jne. Yhä
26806: jautuvat turvallisuuspoliittisiin ja puolustukselli-     useammin myös sulautettujen järjestelmien oh-
26807: siin näkökohtiin. Nämä näkökohdat ovat yh-               jaus tapahtuu tietoverkkojen kautta. Mikäli tieto
26808: täältä kansainvälisiä, rajoituksilla pyritään glo-       liikkuu salaamattomana tai heikosti salattuna, se
26809: baalisti turvallisuuspoliittisin perustein sääntele-     olisi merkitykseltään lähes sama kuin jos edellä
26810: mään yhteisiin normeihin sitoutumattomien                mainittujen laitosten ovet jätettäisiin lukitsemat-
26811: maiden salauspolitiikan ja salausteknologian ta-         ta. Tällöinhän mikä tahansa vihamielinen taho
26812: soa. Tarkoituksena on kohdistaa vientivalvonta-          voisi hetkessä tuhota tai lamauttaa tämän yhteis-
26813: toimenpiteitä joukkotuhoaseiden eli kemiallis-           kunnan kannalta elintärkeän infrastruktuurin.
26814: ten, biologisten ja ydinaseiden ja niiden kuljetus-          Esimerkiksi nykyisin Internet-pankkiyhteyk-
26815: välineiden, erityisesti ballististen ja risteilyohjus-   sissä käytetään juuri USA:n vientirajoituksista
26816:  ten kannalta relevanttiin teknologiaan sekä sa-         johtuen erittäin heikkoa 40-bittistä salausta. Voi-
26817:  laustuotteiden rajoituksilla säilyttää mahdolli-        si vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos vihamielisen
26818:  suus seurata destabilisoivia sotilaallisia varus-       valtion tiedustelupalvelu päättäisi romuttaa
26819:  tautumistrendejä."                                      pankkijärjestelmän tekemällä satojatuhansia
26820:     Perustelua voi pitää vähintäänkin ontuvana           väärennettyjä tilinsiirtoja.
26821:  taijopa paremminkin täysin virheellisenä.                   Koska salausteknologia on osana yhä useam-
26822:     Salausteknologia tässäkin rinnastetaan ase-          paa tietotekniikkaa sisältävää järjestelmää, se
26823:  teknologiaan, jopa joukkotuhoaseisiin, ja pelä-         merkitsee myös sitä, että yhä suurempi osa suo-
26824:  tään sen joutumista sotilaallisesti destabiileihin      malaisesta korkean teknologian tuotannosta
26825:  valtioihin. Perinteisesti salausteknologian onkin       joutuu vientisäännöstelyn piiriin. Tämä heiken-
26826:  ajateltu kuuluvansotilastiedustelu-sekä vakoilu-        tää suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä mark-
26827:  teknologian piiriin. Tosiasiassa tämä on kauka-         kinoilla, kun jo pienen laitteen taijopa ohjelman
26828:  na vallitsevasta totuudesta.                            vientiin tarvitaan lupa.
26829:     Kansanomaisesti salausteknologiaa voisi rin-             Kansallista turvallisuutta ajatellen ongelmak-
26830:  nastaa lukkoon, se on keino lukita tieto siten, että    si muodostuvat myös pienet kotimarkkinat.
26831:  asiattomat tahot eivät pääse käsiksi tietoon il-        Pelkkien kotimarkkinoiden varassa kun ei voida
26832:  man avainta. Ehkä lukot olivat aikanaan vain            pitää yllä kansainvälisesti kilpailukykyistä sa-
26833:  kuninkaiden aarrekammioiden ovissa, mutta               lausteknologiateollisuutta. Suomi onkin jäämäs-
26834:  voisimmeko kuvitella, että nykyaikainen yhteis-         sä näin suurvaltojen armoille tässä suhteessa.
26835:  kunta voisi olla enää turvallinen ilman kotien ja           Wassenaar-sopimus uhkaa siis sekä teollisuu-
26836:  laitosten ovia suojaavia lukkoja? Lukkoja siis          temme kilpailukykyä että sisäistä turvallisuut-
26837:  tarvitaan muuallakin kuin joukkotuhoasetehtai-          tamme, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta val-
26838:  den ovissa.                                             tioneuvoston       hyväksymisperustelumuistiossa
26839: 4                                       KK 1423, 1445/1998 vp
26840: 
26841: mainittuihin sotilaallisiin tekijöihin, ei ainakaan            Millä toimilla Hallitus aikoo korvata
26842: Suomen eduksi. Valtioneuvostolta odotetaan nyt               maamme teollisuudelle sen kilpailukyky-
26843: toimia tehdyn virheen korjaamiseksi.                         menetyksen, jonka se sai aikaan mene-
26844:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           mällä hyväksymään Wassenaar-sopi-
26845: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              muksen?
26846: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26847: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26848: 
26849:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
26850: 
26851:                                          Erkki Pulliainen /vihr
26852:                                        KK 1423, 1445/1998 vp                                           5
26853: 
26854: 
26855: 
26856: 
26857:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26858: 
26859:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaikki keskeiset toimittajamaat sitoutuvat yhte-
26860: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        näisiin vientivalvontaehtoihin ja että erilaiset lu-
26861: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vitusmenettelyt eivät vaikuta kilpailulähtökoh-
26862: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko          tiin.
26863: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Vientivalvonnan tarkoituksena on pyrkiä es-
26864: n:o 1423:                                            tämään destabilisioivien asesiirtojen ja asekerty-
26865:                                                      mien muodostumista. Wassenaar-järjestelyn
26866:           Miksi Suomi on vastoin lokakuussa          edustama vientivalvonta tukee myös keskeisesti
26867:        hyväksyttyä salauspoliittista kannanot-       joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteistojen
26868:        toa yhtynyt Wassenaar-järjestössä tieto-      leviämisen estämistä, ts. asesulkua, edistävää
26869:        turvallisuutta ja yksityisyyden suojaa hei-   strategisten tuotteiden vientivalvontaa.
26870:        kentävään ns. vahvan salaustekniikan             Wassenaar-järjestelyssä saavutettu määräai-
26871:        vientivalvontaa koskevaan sopimukseen,        kainen kompromissiratkaisu 64 bitin ylittävien
26872:        vaikka vientivalvonta vaikeuttaa suoma-       massamittaisesti valmistettujen salausohjelmis-
26873:        laisyritysten valmistamien tehokkaiden        tojen asettamisesta yhtenäisen vientivalvonnan
26874:        salaustuotteiden hyvin alkuun päässyttä       alaisuuteen vakauttaa salausteknologian vienti-
26875:        leviämistä kansainvälisille markkinoille,     valvontaa koskevaa kansainvälistä käsittelyä.
26876:        ja                                               Suomi yhtyi päätökseen ja muodostuneeseen
26877:           miksi Hallitus on salannut eduskun-        konsensukseen ensisijaisesti turvallisuuspoliitti-
26878:        nalta salauspoliittisen linjansa muutok-      sin perustein.
26879:        sen?                                             Hallituksen käsittelemän salauspolitiikka-
26880:                                                      muistion johtopäätösten mukaisesti Suomi ajoi
26881:   sekä kansanedustaja Erkki Pulliaisen näin          valmisteluvaiheessa maksimaalisen vapaata sa-
26882: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1445:            lauspolitiikan valvonnan linjausta huolehtien sa-
26883:                                                      massa yhteydessä ko. salauspolitiikka-muistion
26884:          Millä toimilla Hallitus aikoo korvata       linjausten mukaisesti myös siitä, että Suomen
26885:        maamme teollisuudelle sen kilpailukyky-       oman turvallisuuspoliittisen edun ja tekemiem-
26886:        menetyksen, jonka se sai aikaan mene-         me kansainvälisten sitoumusten perusteella vält-
26887:        mällä hyväksymään Wassenaar-sopi-             tämätön toimeenpanemamme vientivalvonnan
26888:        muksen?                                       uskottavuus ja tehokkuus säilyivät.
26889:                                                         Yhdysvalloissa, joka keskeisesti ajoi salausoh-
26890:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-         jelmistojen vientivalvontapäätöstä, katsotaan
26891: vasti seuraavaa:                                     salausohjelmistojen yhtenäinen vientivalvonta
26892:                                                      turvallisuuspoliittiseksi välttämättömyydeksi.
26893:    Suomi yhtyi 33 keskeisen teollisuusmaan           Yhdysvalloissa niin ikään arvioidaan informaa-
26894: muodostaman Wassenaar-järjestelyn vuosiko-           tiosodankäynnin välineitä, joihin salausteknolo-
26895: kouksessa 2.12.1998 teknisten asiantuntijoiden       gia myös kuuluu, keskeisinä sotilaallisina resurs-
26896: valmistelemaan kompromissiehdotukseen, jon-          seina. Näiden resurssien hillitsemätön leviämi-
26897: ka perusteella ko. 33 maan kesken asetetaan yh-      nen riskimaiden käyttöön on Yhdysvalloille kes-
26898: tenäiset lähtökohdat salausteknologian vienti-       keinen turvallisuuspoliittinen uhkakuva, jota
26899: valvonnalle. Yhtenäisten lähtökohtien toteutu-       myös vientivalvonnan keinoin estetään.
26900: misen kannalta on tärkeää, että EU toteuttaa             Suomen yhtyminen konsensukseen Wasse-
26901: Suomen kansallisesti jo toimeenpaneman aineet-       naar-järjestön yleiskokouksessa vaikuttaa Suo-
26902: toman viennin valvonnan.                             men mahdollisuuksiin antaa asiantunteva neu-
26903:    Vientivalvonnan eräänä tavoitteena on edis-       vottelupanos salausteknologian vientivalvonnan
26904: tää kansainvälistä kauppaa ko. valvonnanalais-       jatkokehittämisessä. Wassenaar-järjestelyn pää-
26905: ten teknologioiden alalla varmistamalla sen, että    tösten mahdollisimman liberaali ja yksinkertais-
26906: 6                                         KK 1423, 1445/1998 vp
26907: 
26908: tettu kohdentaminen riskimaihin sekä EU:ssa              (YUTP 94/942). Wassenaar-järjestelyn ja myös
26909: että ensisijaisesti kansallisesti on Suomen etujen       muiden vientivalvontaregiimien listapäätökset
26910: mukaista.                                                toimeenpannaan Suomessa ko. ED-lainsäädän-
26911:    Käyttämällä maksimaalisesti hyväksi yksin-            nön kautta kokonaisuudessaan.
26912: kertaistettuja lisensointimenettelyjä Euroopan              On syytä korostaa, ettei Wassenaar-tuotelista
26913: yhteisön sallimissa puitteissa sekä vaikuttamalla        ole vientikielto, vaan lisensointia edellyttävä val-
26914: EU:n ko. lainsäädännön laatimiseen ei Wasse-             vontaluettelo. Päätökset lisensoinnista, ts. vienti-
26915: naar-järjestelyssä tehdyillä päätöksillä arvioida        lupien myöntämisestä, tekevät yksinomaan kan-
26916: olevan välittömiä, taloudellisesti merkittäviä           salliset viranomaiset: Suomen tapauksessa kaup-
26917: seuraamuksia maamme tietoturva- ja salausoh-             pa- ja teollisuusministeriö. Kauppa- ja teollisuus-
26918: jelmistoteollisuudelle. Pitkäaikaisten vaikutus-         ministeriö voi myös kuulla valtioneuvoston aset-
26919: ten arvioiminen ei toistaiseksi ole mahdollista.         tamaa vientivalvontaneuvottelukuntaa, jossa
26920:    Arvio riskimaihin suunnattavan vientivalvon-          myös teollisuus on edustettuna. Kauppa- ja teol-
26921: nan vaikutuksen vähäisyydestä perustuu myös              lisuusministeriön tarkoitus on varmistua siitä,
26922: siihen, ettei ko. teollisuutemme ole suunnannut          että salausteknologian viennissä voidaan sovel-
26923: ulkomaankauppaansa tai markkinointiaan nii-              taa mahdollisimman laajasti yksinkertaistettuja
26924: hin n. 10-15 maahan, joita mm. Wassenaar-                lisensointimenette1yjä ja näin minimoida suoma-
26925: järjestelyn edellyttämän vientivalvonnan piirissä        laisyrityksille aiheutuvat taloudelliset haittavai-
26926: pidetään sotilaallisesti ja poliittisesti destabilisi-   kutukset sekä ylimääräinen hallinnollinen työ.
26927: oivina riskimaina.                                           Hallituksen salauspolitiikkalinjaus on edel-
26928:    Irrottautuminen Wassenaar-järjestelyn edus-           leen voimassa eikä sitä ole muutettu. Hallitus
26929: tamasta vientivalvonnasta yhden yksittäisen tuo-         pyrkii em. linjauksensa periaatteiden mukaisesti
26930: teryhmän osalta ei ole mahdollista. Valvonnan-           mahdollisimman liberaaliin salauspolitiikkaan.
26931: alaisuuden juridinen pohja Suomessa perustuu             Tämä on tarkoitus toteuttaa Wassenaar -järjeste-
26932: vientivalvontalakiin (562/1996) ja EU:n kaksi-           lyssä nyt tehdyn päätöksen jatkokäsittelyn yh-
26933: käyttötuotteiden         vientivalvonta-asetukseen       teydessä kahden vuoden kuluttua ja kansallisessa
26934: (EY) N:o 3381/94 ja neuvoston päätökseen                 lisensiointimenettelyssä.
26935:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
26936: 
26937:                                                                                  Ministeri Ole Norrback
26938:                                          KK 1423, 1445/1998 vp                                          7
26939: 
26940: 
26941: 
26942: 
26943:                                          Tili Riksdagens Talman
26944: 
26945:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            att säkerställa att alla centrala leverantörsländer
26946: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            förbinder sig att följa enhetliga villkor för ex-
26947: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        portkontroll och att olika licensieringsförfaran-
26948: dagsman Jaakko Laakso undertecknade skriftli-          den inte påverkar utgångspunkterna för konkur-
26949: ga spörsmål nr 1423:                                   rensen.
26950:                                                           A vsikten med exportkontrollen är att sträva
26951:           Varför har Finland, i strid med det          efter att förebygga destabiliserande vapenexport
26952:        krypteringspolitiska ställningstagande          och uppbyggnad av vapenarsenaler. Den ex-
26953:        som godkändes i oktober, inom Wassena-          portkontroll som Wassenaar-arrangemanget re-
26954:        ar-organisationen ställt sig bakom avtalet      presenterar stöder också på ett betydande sätt en
26955:        om exportkontroll i fråga om s.k. stark         sådan exportkontroll i fråga om strategiska pro-
26956:        krypteringsteknik, vilket försvagar data-       dukter viiken främjar förebyggandet av sprid-
26957:        säkerheten och integritetsskyddet, trots        ning av massförstörelsevapen och anläggningar
26958:        att exportkontrollen försvårar den fram-        för framförande av sådana, dvs. icke-spridning.
26959:        gångsrikt inledda spridningen på den in-           Den tidsbestämda kompromisslösning som
26960:        ternationella marknaden av effektiva            inom Wassenaar-arrangemanget nåddes om att
26961:        krypteringsprodukter tillverkade av fin-        masstillverkad krypteringsprogramvara på över
26962:        ländska företag, och                            64 bitar skall underställas enhetlig exportkont-
26963:           varför har Regeringen för riksdagen          roll ger stadga åt den internationella behandling-
26964:        hemlighållit ändringen av riktlinjerna för      en av exportkontrollen i fråga om krypterings-
26965:        krypteringspolitiken?                           teknologi.
26966:                                                           Finland ställde sig bakom beslutet och den
26967:    och av riksdagsman Erkki Pulliainen under-          uppkomna konsensusen främst på säkerhetspoli-
26968: tecknade skriftliga spörsmål nr 1445:                  tiska grunder.
26969:                                                           1 överensstämmelse med slutsatserna i det PM
26970:           Genom vilka åtgärder ämnar Reger-            om krypteringspolitiken som regeringen behand-
26971:        ingen kompensera vårt lands industri för        lat arbetade Finland under beredningsfasen för
26972:        den förlust av konkurrenskraft som              att riktlinjerna för kontrollen av krypteringspoli-
26973:        åstadkoms genom godkännandet av                 tiken skulle bli så fria som möjligt och beaktade
26974:        W assenaar -a vtalet?                           samtidigt också, i överensstämmelse med nämn-
26975:                                                        da PM, Finlands egna säkerhetspolitiska intres-
26976:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt          sen och bevarandet av trovärdigheten och effek-
26977: anföra följande:                                       tiviteten hos den nödvändiga exportkontroll vi
26978:                                                        verkställt på basis av internationella åtaganden.
26979:    Vid det årsmöte som Wassenaar-arrange-                 1 Förenta staterna, som var en viktig pådrivan-
26980: manget, som består av 33 centrala industriländer,      de kraft när det gällde beslutet om exportkontroll
26981: höll den 2 december 1998 ställde sig Finland           i fråga om programvara för kryptering, ses en
26982: bakom det kompromissförslag som hade beretts           enhetlig exportkontroll i fråga om programvara
26983: av tekniska experter och enligt vilket enhetliga       för kryptering som en säkerhetspolitisk nödvän-
26984: riktlinjer för exportkontroll i fråga om krypte-       dighet. 1 Förenta staterna räknas likaså metoder
26985: ringsteknologi skall utarbetas mellan de 33 län-       för informationskrigföring, dit också kryp-
26986: derna. F ör att de enhetliga riktlinjerna skall kun-   teringsteknologin hör, som centrala militära re-
26987: na realiseras är det viktigt att EU inför en sådan     surser. En otyglad spridning av dessa resurser tili
26988: kontroll av immateriell export som Finland re-         riskländerna utgör för Förenta staterna en viktig
26989: dan har verkställt på det nationella planet.           säkerhetspolitisk hotbild, som motarbetas också
26990:    Ett syfte med exportkontrollen är att främja        med hjälp av exportkontroll.
26991: den internationella handeln inom de aktuella tek-         Att Finland stödde konsensus vid Wassenaar-
26992: nologibranscher som kontrollen gäller, genom           organisationens generalförsamling påverkar
26993: 8                                       KK 1423, 1445/1998 vp
26994: 
26995: våra möjligheter att göra en sakkunnig förhand-       3381/94 om upprättandet av en gemenskapsord-
26996: lingsinsats vid den fortsatta utvecklingen av ex-     ning för kontroll av export av varor med dubbla
26997: portkontrollen i fråga om krypteringsteknologi.       användningsområden och rådets beslut (94/942/
26998: Det ligger i Finlands intresse att de beslut inom     GUSP). De beslut om listor som fattas inom
26999: Wassenaar-arrangemanget som gäller risklän-           Wassenaar-arrangemanget och också genom
27000: derna realiseras på ett så liberalt och förenklat     andra exportkontrollregimer verkställs i Finland
27001: sätt som möjligt både inom EU och, framför allt,      helt och hållet via EU-lagstiftningen.
27002: på det nationella planet.                                Det är skäl att understryka att de produkter
27003:    Om vi maximalt utnyttjar förenklade licensie-      som finns upptagna på W assenaars lista inte är
27004: ringsmetoder inom de ramar Europeiska gemen-          belagda med exportförbud, utan listan utgör en
27005: skapen tiliåter och påverkar utformningen av          kontrollförteckning över produkter som kräver
27006: EU-lagstiftningen på området, beräknas de be-         licens. Besluten om att bevilja exportlicens fattas
27007: slut som fattats inom Wassenaar-arrangemanget         enbart av de nationella myndigheterna, i Fin-
27008: inte ha några omedelbara, ekonomiskt betydan-         lands fall av handels- och industriministeriet.
27009: de följder för vårt lands datasäkerhets- och kryp-    Handels- och industriministeriet kan också höra
27010: terinsprogramvaruindustri. För närvarande är          den av statsrådet tilisatta exportkontrolldelega-
27011: det inte möjligt att bedöma effekterna på lång        tionen, där även industrin är representerad. Han-
27012: sikt.                                                 dels- och industriministeriet har som mål att för-
27013:    Bedömningen att kontrollen av exporten tili        säkra sig om att man inom exporten av krypte-
27014: riskländerna har ringa verkan för Finland base-       ringsteknologi i så hög utsträckning som möjligt
27015: rar sig också på det faktum att vår industri inom     kan tiliämpa förenklade licensieringsmetoder
27016: den aktuella branschen inte har riktat sin utrikes-   och på så sätt minimera de ekonomiska skade-
27017: handel eller marknadsföring tili de ca 10-15          verkningarna för de finländska företagen samt
27018: Iänder som bl.a. inom den exportkontroll som          det extra administrativa arbetet.
27019: Wassenaar-arrangemanget förutsätter räknas               Regerings krypteringspolitiska linjedragning
27020: som militärt och politiskt destabiliserande risk-     är fortfarande i kraft och har inte ändrats. Reger-
27021: länder.                                               ingen strävar efter en möjligast liberal krypte-
27022:    Det går inte att för en enskild produktgrupps      ringspolitik i enlighet med principerna för ovan
27023: del frigöra sig från den exportkontroll som Was-      nämnda linjedragning. A vsikten är att genomfö-
27024: senaar-arrangemanget företräder. Den juridiska        ra i detta samband den fortsatta behandlingen av
27025: basen för kontrollen utgörs i Finland av lagen om     det nu gjorda beslutet inom Wassenaar-arrange-
27026: kontroll av export av produkter med dubbel an-        manget om två år och inom det nationella licen-
27027: vändning (562/l996), EU-förordningen (EG) nr          sieringsförfarandet.
27028:      Helsingfors den 7 januari 1999
27029: 
27030:                                                                               Minister Ole Norrback
27031:                                               KK 1424/1998 vp
27032: 
27033: Kirjallinen kysymys 1424
27034: 
27035: 
27036: 
27037: 
27038:                                      Tero Mölsä /kesk ym.: Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosas-
27039:                                         ton toiminnasta
27040: 
27041: 
27042:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
27043: 
27044:    Eteläisen Suomen (A-ja B-alueet) osalta maa-          maan hakemukset ripeästi. On myös muistetta-
27045: seutuyrittäjien investointihakemukset ovat TE-           va, että 141-tuen viimeinen vuosi on alkamassa.
27046: keskuksissa pahoin ruuhkautuneet ja käsittely-              Kun TE-keskukset perustettiin, ajatuksena oli
27047: ajat ovat käsittämättömän pitkiä. Maaseutuyrit-          parantaa palvelutasoa. Maaseutuyrittäjiltä saa-
27048: täjille aiheutuu tästä hankkeiden viivästymistäja        dun palautteen mukaan palvelu ainakin osin on
27049: lisäkustannuksia mm. tilapäisrahoituksen käyt-           ollut epäasiallista, mikä yhdessä käsittelyaikojen
27050: tämisestä. Myös erilaiset maaseudun rahoituk-            pitkittymisen kanssa lisää epävarmuutta maa-
27051: seen liittyvät lakien muutokset aiheuttavat mene-        seudulla.
27052: tyksiä yrittäjille. Esim. tällä hetkellä on käsiteltä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27053: vänä rahoituslain muutos, jossa korkotuen                tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
27054: osuutta ollaan laskemassa 5 %:sta 4 %:iin. Tul-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27055: lessaan voimaan 1.1.1999 tämä heikennys koskee           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27056: kaikkia niitä, joiden hakemuksia ei ole ehditty
27057: käsitellä. Erityisen pahoin hakemukset ovat                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27058: ruuhkautuneet Uudenmaan TE-keskuksen maa-                       siin turvatakseen eri TE-keskuksille tasa-
27059: seutuosastolla. Päätösten viipyminen vaarantaa                  vertaiset mahdollisuudet hoitaa niille
27060: koko alueen investointihankkeet ja asettaa tä-                  määrätyt lakisääteiset tehtävänsä niin,
27061: män alueen maaseutuyrittäjät eriarvoiseen ase-                  että maaseutuyrittäjät saavat tasaver-
27062: maan keskenään ja niiden yrittäjien kanssa, joi-                taisen kohtelun riippumatta siitä, mikä
27063: den alueella TE-keskukset ovat pystyneet hoita-                 TE-keskus hakemuksen käsittelee?
27064: 
27065:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
27066: 
27067:                       Tero Mölsä /kesk                        Jouko Jääskeläinen /skl
27068:                       Ola Rosendahl /r                        Risto Kuisma /rem
27069:                                            Matti Vanhanen /kesk
27070: 
27071: 
27072: 
27073: 
27074: 280043
27075: 2                                          KK 1424/1998 vp
27076: 
27077: 
27078: 
27079: 
27080:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27081: 
27082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tä arvioitiin tehtävän noin 20 000. Vaikka tuki-
27083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         päätöksiä on tehty enemmän kuin viime vuonna,
27084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ei tilanne siltikään ole aivan heti helpottumassa:
27085: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl-         kun vuosi sitten hakemuksia oli vuodenvaihtees-
27086: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sa vireillä noin 4 500, arvioidaan niitä vuoden
27087: n:o 1424:                                             1999 alussa olleen vireillä yli 6 000. Näköpiirissä
27088:                                                       on kuitenkin, että vuonna 1999 ei uusia rahoitus-
27089:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tukia enää haettaisi siinä mitassa kuin vielä vuon-
27090:        siin turvatakseen eri TE-keskuksille tasa-     na 1998. Eri TE-keskusten arvio hakemusruuh-
27091:        vertaiset mahdollisuudet hoitaa niille         kien helpottumisesta jo vuoden 1999 alkupuolis-
27092:        määrätyt lakisääteiset tehtävänsä niin,        kolla näyttää realistiselta.
27093:        että maaseutuyrittäjät saavat tasaver-             Rahoitustukihakemusten käsittelyajat vaihte-
27094:        taisen kohtelun riippumatta siitä, mikä        levat paitsi A- ja B-tukialueiden myös TE-kes-
27095:        TE-keskus hakemuksen käsittelee?               kusten välillä. Eniten rahoitustukia haettiin Var-
27096:                                                       sinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan TE-
27097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keskuksista, minkä vuoksi käsittelyajat ovat niis-
27098: vasti seuraavaa:                                      sä olleet pisimmät. Käsittelyajat vaihtelevat
27099:                                                       myös TE-keskusten sisällä: joihinkin hakemuk-
27100:    Maaseutuyrittäjät ovat vuosina 1997-98 ha-         siin pystytään päätös tekemään kuta kuinkin heti
27101: keneet runsaasti rahoitustukea investointeihinsa      hakemuksen vireille tultua, kun taas esimerkiksi
27102: eteläisen Suomen TE-keskuksista, minkä vuoksi         rakentamishankkeita koskevien hakemusten kä-
27103: rahoitustukihakemukset ovat ruuhkautuneet ja          sittely vie yleensä pitkän ajan.
27104: käsittelyajat olleet joissain tapauksissa pitkiä.         Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosaston
27105: Syynä hakemusten suureen määrään on ollut             tukihakemusten käsittelytilanne ei poikkea Var-
27106: vuoden 1997 alustaA- ja B-tukialueilla käyttöön       sinais-Suomen ja Satakunnan TE-keskuksien
27107: otettu liittymissopimuksen 141 artiklaan perus-       vastaavasta. Uudenmaan TE-keskuksen maa-
27108: tuva tukijärjestelmä, niin sanottu korotettu in-      seutuosastolla tehdään tukipäätös esimerkiksi
27109: vestointituki, jota oli mahdollista hakea vuonna      salaojitusinvestointeihin varsin pian, mutta ra-
27110: 1997 tai myöhemmin toteutettaviin investoin-          kennussuunnitelmia ei ehditä käsittelemään riit-
27111: teihin sekä vuonna 1997 takautuvana vuosina           tävän nopeasti. Rakennussuunnitelmien heikko
27112: 1995-96 tehtyihin investointeihin. Tämä tuki-         taso on viivästyttänyt niiden tarkistamista. Li-
27113: järjestelmä on voimassa vuoden 2001 loppuun           säksi rakennussuunnitelmien käsittelijäiden työ-
27114: saakka; tukijärjestelmän yksityiskohdista vuosi-      aikaa sidottiin jonkin verran muuton järjestelyi-
27115: na 2000-2001 neuvotellaan vielä vuonna 1999.          hin TE-keskuksen muuttaessa, samoin heidän
27116:    TE-keskuksiin on jätetty joissain tapauksissa      työaikaansa on sidottu myös muiden kuin yksit-
27117: erittäin puutteellisia hakemuksia, joiden selvittä-   täisten maaseutuyrittäjien rakennussuunnitel-
27118: minen on ollut työlästä ja aikaa vievää. TE-kes-      mien tarkistamiseen. Maa- ja metsätalousminis-
27119: kukset eivät ole pystyneet palkkaamaan riittä-        teriön rakentamisyksikkö on katsonut, että ra-
27120: västi lisähenkilöstöä, jotta rahoitustukihake-        kennussuunnitelmien tarkistaminen Uuden-
27121: mukset saataisiin käsiteltyä koko maassa tasa-        maan TE-keskuksessa ei poikkea muualla sovel-
27122: vertaisesti. Lisäksi palkatun lisähenkilöstön kou-    lettavasta käytännöstä.
27123: luttaminen on vienyt aikansa ja sitonut vakituis-         Hallitus ei tässä vaiheessa, kun on nähtävissä,
27124: ten rahoitustukikäsittelijäiden aikaa.                että maaseutuyrittäjien rahoitustukihakemusten
27125:    Vuonna 1997 TE-keskuksissa tehtiin noin            määrä on vähenemässä ja käsittelytilanne siten
27126: 17 000 rahoitustukipäätöstä, ja vuonna 1998 nii-      joka tapauksessa helpottumassa, näe aihetta ryh-
27127:                                          KK 1424/1998 vp                                              3
27128: 
27129: tyä erityisiin toimenpiteisiin turvatakseen TE-    jos näyttää siltä, että TE-keskuksilla ei ole riittä-
27130: keskusten tasavertaiset mahdollisuudet tehdä tu-   västi henkilökuntaa lisääntyvien lakisääteisten
27131: kipäätöksiä. Hallitus kuitenkin seuraa tilanteen   tehtäviensä hoitamiseen.
27132: kehittymistä TE-keskuksissa ja ryhtyy toimiin,
27133: 
27134:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
27135: 
27136:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27137: 4                                          KK 1424/1998 vp
27138: 
27139: 
27140: 
27141: 
27142:                                         Tili Riksdagens Talman
27143: 
27144:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       situationen ändå inte genast att lätta; när det för
27145: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        ett år sedan vid årsskiftet hade anhängiggjorts ca
27146: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      4 500 ansökningar uppskattas motsvarande siff-
27147: man Tero Mölsä m.fl. undertecknade skriftliga         ra i början av 1999 uppgå tili mer än 6 000. Det
27148: spörsmål nr 1424:                                     ser dock ut som om nya ansökningar om finansie-
27149:                                                       ringsstöd inte 1999längre görs i samma utsträck-
27150:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ning som ännu under 1998. Olika TE-centra1ers
27151:        att garantera de olika TE-centralerna lik-     bedömning att anhopningen av ansökningar
27152:        värdiga möjligheter att sköta de lagstad-      kommer att 1ätta redan under den första hälften
27153:        gade uppgifter som ankommer på dem så          av 1999 verkar realistisk.
27154:        att landsbygdsföretagarna får ett jämbör-         Behandlingstiderna för ansökningar om fi-
27155:        digt bemötande oberoende av viiken TE-         nansieringsstöd varierar förutom mellan A- och
27156:        central som behandlar deras ansökan?           B-stödområdena även mellan de olika TE-cen-
27157:                                                       tralerna. Det största antalet ansökningar om fi-
27158:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nansieringsstöd lämnades tili Egentliga Fin-
27159: anföra följande:                                      lands, Satakunta och Nylands TE-centraler, vil-
27160:                                                       ket har inneburit att behandlingstiderna vid
27161:     Landsbygdsföretagarna har under 1997-98 i         dessa varit de längsta. Behandlingstiderna varie-
27162: stor utsträckning ansökt om finansieringsstöd         rar också inom TE-centralerna. En del ansök-
27163: för sina investeringar hos TE-centralerna i södra     ningar kan avgöras så gott som genast när ansök-
27164: Finland. Detta har medfört en anhopning av            ningen har anhängiggjorts, medan t.ex. behand-
27165: ansökningar om finansieringstöd och behand-           lingen av ansökningar som gäller byggnadspro-
27166: lingstiderna har i vissa fall varit långa. Orsaken    jekt i allmänhet är tidskrävande.
27167: tili det stora antalet ansökningar har varit det         Situationen gällande behandlingen av stödan-
27168: stödsystem som grundar sig på artikel 141 i an-       sökningar vid Nylands TE-centrals landsbygds-
27169: slutningsfördraget, det s.k. förhöjda investe-        avdelning avviker inte från motsvarande situa-
27170: ringsstödet, som vid ingången a v 1997 togs i bruk    tion vid Egentliga Finlands och Satakunta TE-
27171: inom A- och B-stödområdena och som har kun-           centraler. Vid Nylands TE-centrals landsbygds-
27172: nat sökas för investeringar som genomförs 1997        avdelning fattas stödbesluten gällande t.ex. täck-
27173: eller senare samt under 1997 retroaktivt för inves-   dikningsinvesteringar mycket snabbt, medan
27174: teringar som genomförts åren 1995-96. Detta           byggnadsplaner inte kan behandlas tiliräckligt
27175: stödsystem gäller tili utgången av 2001, under        snabbt. Den bristfålliga nivån på byggnadspla-
27176: 1999 förhandlas ännu om detaljerna i stödsyste-       nerna har fördröjt granskningen av dem. I sam-
27177: met för åren 2000-2001.                               band med TE-centralernas flyttning måste dess-
27178:     I vissa fall har de ansökningar som lämnats in    utom de som handlägger byggnadsplaneärenden
27179: tili TE-centralerna varit synnerligen bristfålliga    i viss mån offra tid på flyttarrangemangen och
27180: och utredandet av dem har varit arbetsamt och         därtili har granskningen av även andra än enbart
27181: tidskrävande. TE-centralerna har inte kunnat          privata landsbygdsföretagares byggnadsplaner
27182: anställa tiliräckligt med extra personai för att      tagit deras tid i anspråk. Jord- och skogsbruksmi-
27183: ansökningarna om finansieringsstöd skulle kun-        nisteriets byggnadsenhet har ansett att gransk-
27184: na behandlas på ett likvärdigt sätt i hela landet.    ningen av byggnadsplaner vid Nylands TE-cen-
27185: Dessutom har utbildandet av den extra personai        tral inte avviker från den praxis som tillämpas
27186: som anställts tagit sin tid och bundit de ordinarie   annanstans.
27187: finansieringsstödshandläggarnas tid.                     I detta skede, när det ser ut som om antalet
27188:     År 1997 fattades vid TE-centralerna ca 17 000     ansökningar om finansieringsstöd som görs av
27189: beslut om finansieringsstöd och ca 20 OQ.O dylika     landsbygdsföretagare håller på att minska och
27190: beslut uppskattades bli fattade år 1998. A ven om     situationen i fråga om behandlingen av ansök-
27191: antalet stödbeslut är större än året innan kommer     ningar sålunda ändå kommer att lätta, anser re-
27192:                                           KK 1424/1998 vp                                             5
27193: 
27194: geringen det inte vara ändamålsenligt att vidta      gärder i det fall att TE-centralerna inte verkar ha
27195: några särskilda åtgärder för att garantera TE-       tillräckligt med personai för att sköta den ökade
27196: centralerna likvärdiga möjligheter att fatta stöd-   mängd lagstadgade uppgifter som ankommer på
27197: beslut. Regeringen följer dock med hur situatio-     dem.
27198: nen vid TE-centralerna utvecklas och vidtar åt-
27199: 
27200:      Helsingforsden 7 januari 1999
27201: 
27202:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27203:                                         KK 1425/1998 vp
27204: 
27205: Kirjallinen kysymys 1425
27206: 
27207: 
27208: 
27209: 
27210:                                  Ulla Juurola /sd: Kuluttajansuojan parantamisesta asunnon vuok-
27211:                                      rauksessa
27212: 
27213: 
27214:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27215: 
27216:    Asunnon ostotilanteessa kuluttajansuojalain-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27217: säädäntö on turvaamassa ostajaa hyvinkin tar-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27218: kasti. Asunnon vuokrausta ja vuokralaisen ase-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27219: maa ei kuluttajansuoja koske. Vuokralaisen ase-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27220: ma on vailla lainsäädännön kuluttajansuojaa esi-
27221: merkiksi välittäjäpalkkioita ja takuuvuokraa                   Aikooko Hallitus valmistella asunnon
27222: koskevissa kysymyksissä. Maahamme on saata-                 vuokrausta koskevaa kuluttajansuoja-
27223: va pikaisesti asunnonvuokrausta koskeva kulut-              lainsäädäntöä?
27224: tajansuojalainsäädäntö.
27225: 
27226:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
27227: 
27228:                                          Ulla Juurola /sd
27229: 
27230: 
27231: 
27232: 
27233: 280043
27234: 2                                         KK 1425/1998 vp
27235: 
27236: 
27237: 
27238: 
27239:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27240: 
27241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vuokra-asuntojen välitystoiminnasta sääde-
27242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tään puolestaan vuonna 1993 annetussa asun-
27243: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nonvälittäjäasetuksessa (76111993). Asetus sisäl-
27244: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-       tää pääosin elinkeino-oikeudellisia säännöksiä
27245: rolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       välitystoiminnan aloittamisesta ja harjoittami-
27246:  1425:                                               sesta.
27247:                                                         Kuluttajansuojaongelmia esiintyy lähinnä
27248:           Aikooko Hallitus valmistella asunnon       asunnonvälitystoiminnassa, joka on viime vuosi-
27249:        vuokraosta koskevaa kuluttajansuoja-          na voimakkaasti lisääntynyt. Näihin ongelmiin
27250:        lainsäädäntöä?                                on kiinnittänyt huomiota muun muassa kulutta-
27251:                                                      ja-asiamies vuonna 1997 tekemässään aloitteessa
27252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuokra-asuntojen välitystoimintaa koskevan
27253: vasti seuraavaa:                                     lainsäädännnön uudistamisesta. Merkittävim-
27254:                                                      mät ongelmat koskevat välityspalkkiota: palk-
27255:    Huoneenvuokralainsäädännön           kokonais-    kiot ovat useimmiten melko korkeita ja määräy-
27256: uudistus tehtiin vuonna 1995, jolloin asuinhuo-      tyvät kaavamaisin perustein ilman, että välitys-
27257: neistoja ja liikehuoneistoja koskevat säännökset     palvelun sisältö vaikuttaisi palkkion suuruuteen.
27258: eriytettiin eri lakeihin. Kuluttajia koskee asuin-   Ongelmallista on myös se, että toimeksiantosopi-
27259: huoneiston vuokrauksesta annettu laki (4811          mus tehdään yleensä vuokranantajan ja asun-
27260: 1995). Laki sisältää säännöksiä vuokranantajan       nonvälittäjän välillä, vaikka välityspalkkionjou-
27261: ja vuokralaisen välisestä sopimussuhteesta.          tuu maksamaan vuokralainen.
27262: Vaikka huoneenvuokralainsäädäntöä uudistet-              Asunnonvälitystoiminnassa havaittujen on-
27263: taessa sopimusvapautta huomattavasti lisättiin,      gelmien vuoksi oikeusministeriön tarkoituksena
27264: sisältää laki edelleen useista kysymyksistä pakot-   on piakkoin asettaa työryhmä, jonka tehtäväksi
27265: tavia säännöksiä. Esimerkkinä voidaan mainita        annetaan valmistella ehdotus hallituksen esityk-
27266: vuokravakuus,jonka määrä ei saa ylittää kolmen        seksi vuokra-asuntojen ja kiinteistöjen välitystä
27267: kuukauden vuokran määrää. Kun kyseessä on            kaskevan lainsäädännön uudistamisesta. Työ-
27268: kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välinen          ryhmän tulee saada ehdotuksensa valmiiksi kesä-
27269: vuokrasopimus, sovelletaan sopimukseen myös           kuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että
27270: kuluttajansuojalain (3811978) säännöksiä, esi-       mahdollisimman pikaisesti työryhmän mietin-
27271: merkiksi kuluttajan kannalta kohtuuttomien so-        nöstä järjestettävän lausuntokierroksen jälkeen
27272: pimusehtojen sovittelua koskevaa 41uvun 1 §:ää.       asiaa koskeva hallituksen esitys annetaan edus-
27273:                                                       kunnalle.
27274: 
27275:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
27276: 
27277:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
27278:                                            KK 1425/1998 vp                                               3
27279: 
27280: 
27281: 
27282: 
27283:                                         Tili Riksdagens Ta/man
27284: 
27285:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Om förmedling av hyresbostäder föreskrivs
27286: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           åter i förordningen om bostadsförmedlare (761/
27287: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       1993) från 1993. Förordningen innehåller hu-
27288: dagsman Ulla Juuro1a undertecknade skriftliga         vudsakligen näringsrättsliga bestämmelser om
27289: spörsmål nr 1425:                                     inledande och bedrivande av förmedlingsverk-
27290:                                                       samhet.
27291:           Har Regeringen för avsikt att bereda           Konsumentskyddsproblem förekommer när-
27292:        lagstiftning om konsumentskyddet vid           mast inom bostadsförmedlingsverksamheten,
27293:        hyra av bostad?                                som har ökat kraftigt under de senaste åren. Bl.a.
27294:                                                       konsumentombudsmannen har fåst uppmärk-
27295:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samhet vid dessa prob1em i ett initiativ av 1997
27296: anföra följande:                                      gällande revidering av lagstiftningen om förmed-
27297:                                                       ling av hyresbostäder. De största prob1emen gäl-
27298:    En totalrevision av hyres1agstiftningen ge-        ler förmedlingsarvodena: arvodena är oftast rätt
27299: nomfördes 1995, då bestämmelserna om bo-              höga och bestäms på schematiska grunder utan
27300: stadslägenheter och affårsloka1er uppdelades på       att förmedlingstjänstens innehåll inverkar på ar-
27301: skilda lagar. Lagen om hyra av bostadslägenhet        vodets storlek. Det är också problematiskt att
27302: (48 111995) gäller konsumenter. Lagen innehåller      uppdragsavtalet i allmänhet ingås mellan hyres-
27303: bestämmelser om avtalsförhållandet mellan hy-         värden och bostadsförmedlaren, trots att det är
27304: resvärden och hyresgästen. Trots att avtalsfrihe-     hyresgästen som måste betala förmedlingsarvo-
27305: ten ökade betydligt vid revisionen av hyreslag-       det.
27306: stiftningen, innehåller lagen fortfarande tvingan-       På grund av de problem som uppdagats i bo-
27307: de bestämmelser om ett flertal frågor. Som exem-      stadsförmedlingsverksamheten har justitiemini-
27308: pel kan nämnas hyressäkerheten, vars belopp           steriet för avsikt att inom kort tillsätta en arbets-
27309: inte får överstiga beloppet av tre månaders hyra.     grupp med uppdrag att bereda ett förslag tili en
27310: När det är fråga om ett hyresavtal mellan en          regeringsproposition om revidering av lagstift-
27311: konsument och en näringsidkare, tillämpas på          ningen om förmedling av hyresbostäder och fas-
27312: avtalet också bestämmelserna i konsument-             tigheter. Arbetsgruppen skall ha fårdigställt sitt
27313: skyddslagen (38/1978), t.ex. 4 kap. 1 §, som gäller   förslag före utgången av juni. Avsikten är att en
27314: jämkning av avtalsvilikor som är oskäliga mot         regeringsproposition i saken skall avlåtas till
27315: konsumenten.                                          riksdagen så snart som möjligt efter remissbe-
27316:                                                       handlingen av arbetsgruppens betänkande.
27317: 
27318:      Helsingfors den 7 januari 1999
27319: 
27320:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
27321:                                            KK 1426/1998 vp
27322: 
27323: Kirjallinen kysymys 1426
27324: 
27325: 
27326: 
27327: 
27328:                                    Tauno Pehkonen /skl: Maanviljelijän luopumissopimuksen jälkei-
27329:                                       sestä eläketurvasta
27330: 
27331: 
27332:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27333: 
27334:     1990-luvulla monet maanviljelijät, erityisesti    että ne vaatisivat suuria investointeja? Toisek-
27335: iäkkäämmät henkilöt joilla ei ollut jatkajaa, te-     seen, jos he jäisivät ilman maatalousyrittäjäelä-
27336: kivät ns. bonussopimuksia, joissa he luopuivat        kettä, on eläke heille niin pieni, ettei heillä ole
27337: määräajaksi viljelemisestä. Nyt nämä sopimuk-         toimeentulon mahdollisuuksia. Miten he voisivat
27338: set ovat päättyneet tai päättymässä ennen eläke-      saada työttömyyskorvausta, kun taas työvoima-
27339: iän saavuttamista. Eräs maanviljelijäpariskunta       viranomaisten mielestä he ovat maatalousyrittä-
27340: teki ns. luopumissopimuksen, joka sittemmin           ····?
27341:                                                       Jla.
27342: päättyi toukokuussa 1998. Sopimuksen päät-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27343: tyessä viljelijä oli 60-vuotias ja päätti hakea an-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27344: saitsemaansa osa-aikaista eläkettä Melasta. Me-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27345: Jan päätöksessä kuitenkin todettiin, ettei hänellä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27346: ole oikeutta osa-aikaiseen eläkkeeseen, sillä hän
27347: ei ole harjoittanut maataloutta viimeksi kulunei-               Mihin lakiin perusteluissa kuvattu
27348: den viiden vuoden aikana. Ei olekaan, sillä sehän            MELAn menettely perustuu, ja onko
27349: juuri oli luopumissopimuksen sisältö. Luopumis-              maatalousyrittäjille luopumissopimuksia
27350: sopimuksen tekohetkellä ei ollut tiedossa, että              tehtäessä ilmoitettu, että he sopimuksen
27351: maanviljelijän tehdessä sopimuksen se samalla                hyväksyessään menettävät maatalous-
27352: tarkoittaisi eläketurvasta luopumista. Kyseinen              yrittäjän eläketurvan sopimuksen päät-
27353: henkilö on kuitenkin maksanut koko sopimus-                  tyessä, ja jos ei ole kerrottu, niin
27354: ajan (viisi vuotta) täydet MELAn maksut ja                      kuka on silloin korvausvelvollinen, ja
27355: häntä on muutenkin käsitelty maanviljelijänä.                ovatko eläkeviranomaiset toimineet em.
27356: MELAn päätös kuitenkin tarkoittaa sitä, että                 asiassa oikein, ja jos ovat, niin
27357: luopumissopimus on pudottanut sen tehneet                       miten Hallitus aikoo toimia tämän
27358: maatalousyrittäjän eläketurvan piiristä, heidän              maanviljelijöitä väärin kohdelleen epä-
27359: sitä tietämättään, sekä ettei heitä enää pidetä              kohdan poistamiseksi ja taata heille jo
27360: maanviljelijöinä, paitsi mitä tulee heiltä perittä-          ennakkoon maksetun maatalousyrittä-
27361: viin maksuihin. Miten 60-vuotias ex-maanvilje-               jän eläketurvan toteutumisen sekä tur-
27362: lijä sekä hänen puolisonsa työllistävät itsensä,             vata heidän toimeentulonsa eläkeikään,
27363: kun pellot sekä rakennukset ovat siinä kunnossa,             65 vuoteen, saakka?
27364: 
27365:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
27366: 
27367:                                          Tauno Pehkonen /skl
27368: 
27369: 
27370: 
27371: 
27372: 280043
27373: 2                                         KK 1426/1998 vp
27374: 
27375: 
27376: 
27377: 
27378:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27379: 
27380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tönnössä säännöksellä on ollut suurin merkitys
27381: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lähellä vanhuuseläkeikää oleville henkilöille,
27382: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      joilla ei ole tasapainottamissopimuksen jälkeen-
27383: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tauno           kään ollut muuta ansiotoimintaa,josta olisi kart-
27384: Pehkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tunut työeläkettä. Säännöksen avulla heillä on
27385: n:o 1426:                                            ollut halutessaan mahdollisuus pitää entinen työ-
27386:                                                      tulonsa voimassa sopimuskauden ajan myös sii-
27387:           Mihin lakiin perusteluissa kuvattu         nä tapauksessa, että tosiasiallinen viljely on päät-
27388:        MELAn menettely perustuu, ja onko             tynyt kokonaan sopimuksen solmimiseen. Ilman
27389:        maatalousyrittäjille luopumissopimuksia       kyseistä säännöstä tällainen ei olisi ollut mahdol-
27390:        tehtäessä ilmoitettu, että he sopimuksen      lista.
27391:        hyväksyessään menettävät maatalous-               Syyt edellä tarkasteltuun lainmuutokseen oli-
27392:        yrittäjän eläketurvan sopimuksen päät-        vat lähinnä eläkepoliittisia eikä missään vaihees-
27393:        tyessä, ja jos ei ole kerrottu, niin          sa tarkoitettu, että sen avulla voitaisiin esimer-
27394:           kuka on silloin korvausvelvollinen, ja     kiksi kokonaan viljelemättä jääneet tai metsitetyt
27395:        ovatko eläkeviranomaiset toimineet em.        pellot rinnastaa normaalisti viljeltyihin peltoihin.
27396:        asiassa oikein, ja jos ovat, niin             Säännöksen tarkoituksena ei ollut myöskään
27397:           miten Hallitus aikoo toimia tämän          muuttaa MELAn tai muiden myöntämien etuuk-
27398:        maanviljelijöitä väärin kohdelleen epä-       sien saaruisedellytyksiä miltään osin. Näin ollen
27399:        kohdan poistamiseksi ja taata heille jo       esimerkiksi kysyjän mainitsemaa osa-aikaeläket-
27400:        ennakkoon maksetun maatalousyrittä-           tä haettaessa tasapainottamissopimuksen joh-
27401:        jän eläketurvan toteutumisen sekä tur-        dosta viljelemättä olleita peltoja ei voida pitää
27402:        vata heidän toimeentulonsa eläkeikään,        viljeltyinä sen vuoksi, että hakija on halunnut
27403:        65 vuoteen, saakka?                           säilyttää entisen MYEL-eläketurvansa myös so-
27404:                                                      pimuskauden ajan.
27405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Yhtenä osa-aikaeläkkeen saamisen edellytyk-
27406: vasti seuraavaa:                                     senä on aikaisemman työpanoksen vähentämi-
27407:                                                      nen. Osa-aikaeläkettä ei voida myöntää, jos työs-
27408:    Maatalousyrittäjien eläkelain (467 /1969;         kentely on päättynyt jo aikaisemmin, kuten kysy-
27409: MYEL) 8 g §:ään lisättiin 1 päivänä tammikuuta       jän tapauksessa. Toisaalta työpanoksen vähene-
27410: 1992 uusi 3 momentti,jonka mukaan maatalous-         minen on vain yksi osa-aikaeläkkeen saamisen
27411: yrittäjän työtuloa ei tarkisteta maatalousyrittä-    edellytys, joten edes viljelyn jatkaminen ei kaikis-
27412: jien eläkelaitoksen (MELA) aloitteesta,jos viljel-   sa tapauksissa merkitse automaattista osa-aika-
27413: män käyttöä on rajoitettu valtion maatalous-         eläkeoikeutta.
27414: tuotantoa tasapainottavien toimenpiteiden joh-           Lisäksi on todettava, että tasapainottamisso-
27415: dosta.                                               pimuksen solmiminen ei ole ollut esteenä muulle
27416:    Edellä tarkoitettuja maataloustuotantoa tasa-     työskentelylle, joten kysyjän tapauksessa osa-ai-
27417: painottavia toimenpiteitä olivat muun muassa         kaeläkeoikeus olisi voitu saavuttaa esimerkiksi
27418: peltojen kesannoimis- ja metsittämissopimukset       työsuhteen tai muun yrittäjän toimimisen avulla.
27419: sekä kotieläintuotannon vähentämissopimukset.            Toisin kuin kysymyksessä todetaan, MYEL-
27420: Ennen edellä sanottua lainmuutosta tällaiset so-     vakuutuksen jatkaminen entisellään luopumissi-
27421: pimukset otettiin MYEL-työtulossa aina huo-          toumuksen aikana ei ole merkinnyt eläketurvas-
27422: mioon, mutta lainmuutoksen jälkeen vain siinä        ta luopumista. Säännöksen merkitys tulee esille
27423: tapauksessa, että maatalousyrittäjä itse niin ha-    konkreettisesti vasta siinä vaiheessa, kun työtu-
27424: lusi.                                                lonsa entisellä tasolla pitänyt henkilö jää MYEL-
27425:    Säännöksen tarkoituksena oli estää eläketur-      eläkkeelle. MYEL-eläkkeen määrä on tällöin
27426: van heikkeneminen niissä tilanteissa, joissa maa-    suurempi kuin mitä se olisi, jos työtuloa olisi
27427: talousyrittäjä toimi silloisten maatalouspolitii-    tarkistettu tasapainottamissopimusta solmit-
27428: kalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Käy-      taessa.
27429:                                          KK 1426/1998 vp                                             3
27430: 
27431:    Kysyjän tarkoittama henkilö voi halutessaan        Tiedotuksen osalta todettakoon, että edellä
27432: hyödyntää MYEL-vakuutuksen mukaan tuo-             mainituista asioista on kerrottu vakuutetuille
27433: man eläketurvan jo nyt jäämällä varhennetulle      normaalitiedotuksen puitteissa. Käytännössä
27434: vanhuuseläkkeelle, koska hän on täyttänyt jo 60    tällä tarkoitetaan ainakin vakuutusmaksukuit-
27435: vuotta. Tässäkin tapauksessa varhennettu van-      tien yhteydessä lähetettäviä tiedotteita ja eri tie-
27436: huuseläke on määrältään suurempi kuin mitä se      dotusvälineiden kautta annettua informaatiota.
27437: olisi, jos työtuloa olisi tarkistettu tai MYEL-    Lisäksi paikallisille asiamiehille ja Maatalous-
27438: vakuutus olisi päätetty tasapainottamissopi-       yrittäjien eläkelaitoksen henkilökunnalle on an-
27439: mukseen. On kuitenkin todettava, että varhen-      nettu ohjeet, että edellä mainittu asia ja sen mer-
27440: nusvähennys pienentää eläkettä eikä varhennet-     kitys tulee ottaa esille kun ilmenee, että maata-
27441: tu vanhuuseläke voi koskaan olla niin suuri kuin   lousyrittäjän tilaa koskee maatalouden tasapai-
27442: 65 vuoden iästä alkava vanhuuseläke.               nottamista koskeva sopimus.
27443: 
27444:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
27445: 
27446:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27447: 4                                          KK 1426/1998 vp
27448: 
27449: 
27450: 
27451: 
27452:                                         Tili Riksdagens Talman
27453: 
27454:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dåtida jordbrukspolitiska målen. I praktiken har
27455: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        bestämmelsen haft den största betydelsen för per-
27456: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      soner som varit nära åldern för ålderspension och
27457: man Tauno Pehkonen undertecknade skriftliga           som inte heller efter balanseringsavtalet haft nå-
27458: spörsmå1 nr 1426:                                     gon annan förvärvsverksamhet som skulle ha lett
27459:                                                       tili att de intjänat arbetspension. Med hjälp av
27460:           På viiken lag grundar sig LPA:s i moti-     bestämmelsen har de, om de så önskat, haft till-
27461:        veringen relaterade förfarande, och har        fålle att hålla sin tidigare arbetsinkomst i kraft
27462:        1antbruksföretagarna vid ingåendet av          under avtalsperioden även i det fall att den faktis-
27463:        avträdelseavtal underrättats om att de,        ka odlingen har upphört helt när avtalet ingåtts.
27464:        när de godkänner avtalet, går miste om         Utan bestämmelsen i fråga skulle detta inte ha
27465:        pensionsskyddet för lantbruksföretagare        varit möjligt.
27466:        vid avtalets upphörande, och om de inte            Orsakerna till den ovan relaterade lagändring-
27467:        har underrättats om detta,                     en var närmast pensionspolitiska, och avsikten
27468:           vem är då ersättningsskyldig, och har       var inte i något som helst skede att man med hjälp
27469:        pensionsmyndigheterna hand1at korrekti         av lagändringen skulle kunna jämställa t.ex. åk-
27470:        ärendet i fråga, och om de har det,            rar som helt och hållet lämnats utanför odling
27471:           hur ämnar Regeringen gå tili väga för       eller beskogats med normalt odlade. Syftet med
27472:        att e1iminera detta missförhållande som        bestämmelsen var inte heller att tili någon del
27473:        varit av ondo för jordbrukarna och för att     ändra förutsättningarna för erhållande av förmå-
27474:        garantera dem att det pensionsskydd för        ner som LPA eller andra beviljar. Således kan,
27475:        lantbruksföretagare som redan beta1ts i        exempelvis vid ansökan om deltidspension som
27476:        förskott skall realiseras samt för att tryg-   spörsmålsställaren nämner, åkrar som tagits ur
27477:        ga deras försörjning fram tili pensionsål-     odling med an1edning av ett balanseringsavtal
27478:        dern 65 år?                                    inte anses vara odlade därför att sökanden har
27479:                                                       velat bibehålla sitt tidigare LFöPL-pensions-
27480:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skydd också under avtalsperioden.
27481: anföra följande:                                          Ett vilikor för erhållande av de1tidspension är
27482:                                                       att den tidigare arbetsinsatsen minskas. Deltids-
27483:    Till 8 g § lagen om pension för lantbruksföre-     pension kan inte beviljas om arbetet redan tidiga-
27484: tagare (467/1969; LFöPL) fogades den 1 januari        re har upphört, såsom i det fall spörsmålsställa-
27485: 1992 ett nytt 3 mom., enligt vilket lantbruks-        ren nämner. Å andra sidan är minskad arbetsin-
27486: företagarens arbetsinkomst inte justeras på           sats endast en av förutsättningarna för erhållan-
27487: initiativ av lantbruksföretagarnas pensionsan-        de av deltidspension, så inte ens fortsatt odling
27488: stalt (LPA), om användningen av brukningsen-          innebär i samtliga fall en automatisk rätt tili
27489: heten begränsas genom statliga åtgärder i syfte       deltidspension.
27490: att balansera lantbruksproduktionen.                      Vidare måste det konstateras att ingående av
27491:    Till de åtgärder för balansering av lantbruks-     balanseringsavta1 inte har utgjort ett hinder för
27492: produktionen som avses ovan hörde bl.a. avtal         annat arbete, så i det fall spörsmålsställaren näm-
27493: om träda och beskogning samt avtal om minskad         ner skulle rätten tili deltidspension ha kunnat
27494: husdjursproduktion. F öre den ovan nämnda lag-        uppnås t.ex. med hjälp av ett arbetsförhållande
27495: ändringen beaktades avtal av detta slag alltid i      eller annan företagarverksamhet.
27496: LFöPL-inkomsten, men efter lagändringen en-               Tili skilinad från vad som sägs i spörsmålet har
27497: dast i det fall att lantbruksföretagaren själv ön-    den omständigheten att LFöPL-försäkringen
27498: skade det.                                            fortgått oförändrad under tiden för avträdelse-
27499:    Syftet med bestämmelsen var att hindra en          förbindelsen inte inneburit avstående från pen-
27500: försvagning av pensionsskyddet i sådana fall där      sionsskyddet. Bestämmelsens betydelse framgår
27501: lantbruksföretagaren handlade i enlighet med de       konkret först i det skede då någon som hållit sin
27502:                                            KK 1426/1998 vp                                            5
27503: 
27504: arbetsinkomst ofårändrad börjar lyfta LFöPL-          som ålderspension som man börjar lyfta vid 65
27505: pension. Beloppet av LFöPL-pension är då stör-        års ålder.
27506: re än det skulle ha varit om arbetsinkomsten hade        Beträffande informationen kan det konstate-
27507: justerats när balanseringsavtalet ingicks.            ras att de försäkrade har underrättats om ovan
27508:    Den som spörsmålsställaren avser kan, om           nämnda omständigheter inom ramen för den
27509: han så önskar, redan nu utnyttja det pensions-        normala informationen. I praktiken avses med
27510: skydd som LFöPL-försäkringen medför genom             detta åtminstone meddelanden som skickas i
27511: att välja förtida ålderspension, eftersom han re-     samband med försäkringspremiekvittona och in-
27512: dan har fyllt 60 år. Också i detta fall är beloppet   formation som ges via olika medier. Dessutom
27513: av förtida ålderspension större än det skulle ha      har de lokala ombudsmännen och personalen vid
27514: varit om arbetsinkomsten hade justerats eller om      Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt fått an-
27515: LF öPL-försäkringen hade avslutats när balanse-       visningar om att den fråga som nämns ovan och
27516: ringsavtalet ingicks. Det måste dock konstateras      dess innebörd bör tas upp när det visar sig att en
27517: att tidigareläggning minskar pensionen och att        lantbruksfåretagares gård omfattas av ett avtal
27518: förtida ålderspension aldrig kan vara lika stor       om balansering av lantbruksproduktionen.
27519: 
27520:      Helsingforsden 7 januari 1999
27521:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27522: 1
27523: 
27524: 1
27525: 
27526: 
27527: 
27528: 
27529:     1
27530: 
27531:     1
27532: 
27533: 
27534: 
27535: 
27536:         1
27537: 
27538:         1
27539: 
27540: 
27541: 
27542: 
27543:             1
27544:                                            KK 1427/1998 vp
27545: 
27546: Kirjallinen kysymys 1427
27547: 
27548: 
27549: 
27550: 
27551:                                    Tuija Nurmi /kok: Työttömyysturvan tasapuolisuudesta
27552: 
27553: 
27554: 
27555:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27556:    Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttö-         myysturvaa peruspäivärahan lisäksi ja he ovat
27557: myyskassa perustettiin vuonna 1995. Siihen voi-       sikäli väliinputoajia. Kyseessä on pieni ihmisryh-
27558: vat liittyä yrittäjät ja ammatinharjoittajat, jotka   mä ja etupäässä he ovat jo 50-60-vuotiaita.
27559: ovat toimineet kaksi vuotta yrittäjinä ja ansain-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27560: neet yli 50 400 mk vuodessa. Tätä ennen yrittäjät     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
27561: eivät voineet liittyä työttömyyskassan jäseniksi.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27562: Kuitenkin löytyy yrittäjiä, jotka ovat toimineet      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27563: pitkään yrittäjinä ennen työttömyyskassan pe-
27564: rustamista. Heistä jotkut ovat ajautuneet kon-                   Miten Hallitus aikoo turvata peruste-
27565: kurssiin niin, että eivät ole pystyneet liittymään            luissa mainitun ihmisryhmän tasapuoli-
27566: työttömyyskassaan. Heillä ei ole mitään työttö-               sen työttömyysturvan?
27567: 
27568:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
27569:                                            Tuija Nurmi /kok
27570: 
27571: 
27572: 
27573: 
27574:  280043
27575: 2                                          KK 1427/1998 vp
27576: 
27577: 
27578: 
27579: 
27580:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27581: 
27582:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ajan neljän vuoden tarkastelujakson aikana.
27583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,         Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyys-
27584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kassaan liittymisen ehtona ei ole se, että on jos-
27585: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       kus toiminut kaksi vuotta yrittäjänä, niin kuin
27586: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kysyjä esittää. Kyseiseen työttömyyskassaan jä-
27587: 1427:                                                 seneksi voi liittyä jokainen alle 65-vuotias henki-
27588:                                                       lö, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa yrittä-
27589:           Miten Hallitus aikoo turvata peruste-       jänä ja jonka yrittäjyys on laajuudeltaan olen-
27590:        luissa mainitun ihmisryhmän tasapuoli-         naista. Työttömyyskassassa on oltava jäsenenä
27591:        sen työttömyysturvan?                          vähintään kaksi vuotta ennen kuin on oikeutettu
27592:                                                       yrittäjän ansiopäivärahaan.
27593:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Työttömyysturvalain muutos sisälsi voimaan-
27594: vasti seuraavaa:                                      tulosäännöksen ja siihen liittyvän soveltamis-
27595:                                                       säännöksen, jonka mukaan lain vaikutusta ulo-
27596:    Kansalaisten oikeusasema muodostuu niistä          tettiin lain voimaantulopäivää (1.1.1995) edeltä-
27597: oikeuksista ja velvollisuuksista, joita hänellä oi-   vään aikaan. Peruspäivärahan edellytyksenä ole-
27598: keusjärjestyksen mukaan on. Oikeudet ja velvol-       va yrittäjän työssäoloehto voitiin hankkia
27599: lisuudet on kirjoitettu pääasiassa Suomen lakiin.      1.1.1994 jälkeen tapahtuneella yritystoiminnalla.
27600: Työttömyysturvalakiin sisällytetty säännös yrit-      Kahden vuoden työssäoloehdon täyttymisenjäl-
27601: täjän oikeudesta työttömyysturvaan tuli voi-          keen peruspäivärahaan oli oikeus 1.1.1996. Pal-
27602: maan 1 päivänä tammikuuta 1995.                       kansaajakassasta siirtyvä henkilö voi laskea hy-
27603:    Lailla työttömyysturvalain muuttamisesta           väkseen puoli vuotta palkansaajakassan jäse-
27604: (1317/1994) lisättiin työttömyysturvalakiin sään-     nyyttä ja työssäoloehtoa yrittäjän työssäoloeh-
27605: nökset yrittäjän oikeudesta sekä peruspäivära-        toon, jolloin oikeus yrittäjän ansiopäivärahaan
27606: haan että ansioon suhteutettuun päivärahaan.          alkoi 1.7.1996.
27607: Yrittäjällä ei aikaisemmin voimassa olleen lain           Vakuutusperiaatteen keskeisen periaatteen
27608: mukaan ollut oikeutta työttömyyspäivärahaan,          mukaan henkilö ottaa vakuutuksen ja maksaa
27609: vaan yritystoiminnasta työttömäksijääneellä oli       vakuutusmaksuja, mitkä oikeuttavat vakuutus-
27610: oikeus työmarkkinatuesta annetun lain (1542/          suoritukseen vakuutustapahtuman sattuessa.
27611: 1993) mukaiseen työmarkkinatukeen.                    Vakuutussuorituksen maksaminen kysymykses-
27612:    Yrittäjän työssäoloehto edellyttää yritystoi-      sä tarkoitetulla tavalla ilman vakuutusmaksujen
27613: minnan harjoittamista yhteensä kahden vuoden          suorittamista olisi vastoin tätä periaatetta.
27614: 
27615:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
27616: 
27617:                                                               Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
27618:                                                                    ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27619:                                             KK 1427/1998 vp                                              3
27620: 
27621: 
27622: 
27623: 
27624:                                          Tili Riksdagens Talman
27625: 
27626:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och företagarnas arbetslöshetskassa är inte att
27627: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            man någon gång skall ha varit företagare i två år,
27628: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        som spörsmålsställaren anger. Varochen under
27629: dagsman Tuija Nurmi undertecknade skriftliga           65 år som får sin huvudsakliga utkomst som
27630: spörsmå1 nr 1427:                                      företagare och vars företagande tili sin omfatt-
27631:                                                        ning är väsentligt kan bli medlem i denna arbets-
27632:           På vilket sätt ämnar Regeringen trygga       löshetskassa. Man måste vara medlem i arbets-
27633:        ett likvärdigt utkomstskydd för arbetslö-       löshetskassan minst två år innan man är berätti-
27634:        sa i fråga om den människogrupp som             gad tili företagares dagpenning avvägd enligt för-
27635:        nämns i motiveringen?                           tjäl);sten.
27636:                                                            Andringen av lagen om utkomstskydd för ar-
27637:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          betslösa innehöll en ikraftträdelsebestämmelse
27638: anföra följande:                                       och i anslutning tili den en tiliämpningsbestäm-
27639:                                                        melse enligt viiken lagen utsträcktes tili att gälla
27640:     En medborgares rättsställning utformas av de       även tiden före den dag lagen trädde i kraft
27641: rättigheter och skyldigheter som han enligt rätts-     ( 1.1.1995). Arbetsvillkoret för företagare, vi1ket
27642: ordningen har. Rättigheterna och skyldigheterna        var förutsättningen för grunddagpenning, kunde
27643: ingår i huvudsak i Finlands lag. En bestämmelse        uppfyllas genom företagsverksamhet som bedri-
27644: om företagares rätt tili utkomstskydd för arbets-      vits efter den 1 januari 1994. Sedan arbetsvillko-
27645: lösa som fogats tili lagen om utkomstskydd för         ret om två år uppfyllts erhölls rätt tili grunddag-
27646: arbetslösa trädde i kraft den 1 januari 1995.          penning den 1januari 1996. En person som utträ-
27647:     Genom lagen om ändring av lagen om ut-             der ur en löntagarkassa kan i arbetsvillkoret för
27648: komstskydd för arbetslösa (1317/1994) fogades          företagare inräkna ett halvt år av den tid som han
27649: tili lagen bestämmelser om företagares rätt tili       har varit med1em i löntagarkassan och som han
27650: grunddagpenning och dagpenning avvägd enligt           har intjänat som arbetsvillkor, vilket innebär att
27651: förtjänsten. Enligt den lag som tidigare var i kraft   rätt tili företagares dagpenning avvägd enligt för-
27652: hade en företagare inte någon rätt tili arbetslös-     tjänsten inträdde den 1 juli 1996.
27653: hetsdagpenning, utan den som hade blivit arbets-           Enligt en central försäkringsprincip skall en
27654: lös efter att ha idkat företagsverksamhet var be-      person ta en försäkring och betala försäkrings-
27655: rättigad tili arbetsmarknadsstöd enligt lagen om       premier som berättigar tili en försäkringsutbetal-
27656: arbetsmarknadsstöd (1542/1993).                        ning i händelse av ett försäkringsfall. Försäk-
27657:     Arbetsvillkoret för företagare förutsätter att     ringsutbetalningar på det sätt som avses i spörs-
27658: företagsverksamhet skall ha idkats i sammanlagt        målet utan betalning av premier skulle strida mot
27659: två år under en granskningsperiod om fyra år.          denna princip.
27660: Vilikoret för att ansluta sig tili yrkesutövarnas
27661: 
27662:      Helsingfors den 7 januari 1999
27663: 
27664:                                                    Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare,
27665:                                                                      minister Terttu Huttu-Juntunen
27666:                                           KK 1428/1998 vp
27667: 
27668: Kirjallinen kysymys 1428
27669: 
27670: 
27671: 
27672: 
27673:                                   Mikko Kuoppa /va-r: VR-yhtiöiden eläkeiässä olevan henkilöstön
27674:                                      tasapuolisen kohtelun varmistamisesta
27675: 
27676: 
27677:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27678:    Valtionrautateiden henkilöstöllä on useita        ero saattaa olla jopa 7 vuotta määräajan jälkeen
27679: ammattiin perustuvia erityiseläkeikiä. VR:n          siirtyneen työntekijän vahingoksi. Työnantajan
27680: eläkkeet maksettiin Valtiokonttorista. Ennen         tulisi kohdella VR:n vanhoja työntekijöitä tasa-
27681: Valtionrautateiden yhtiöittämistä syntyi Trans-      puolisesti.
27682: port tytäryhtiö, johon siirtyi aiemmin Valtion-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27683: rautateillä työssä olleita henkilöitä. Eläkkeiden    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
27684: maksu siirtyi Eläkesäätiölle, jossa on A- ja B-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27685: osasto. Erityiseläkeiän säilyttivät ne henkilöstön   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27686: edustajat, jotka siirtyivät VR-yhtiöön 30.6.1995
27687: mennessä Transport tytäryhtiöstä. VR-yhtiössä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27688: on erityisetåkeikään oikeutettuja ammatteja. Jos            ryhtyä, että samoissa työtehtävissä ja
27689: siirtyminen tapahtui myöhemmin, niin henkilö ei             ammateissa toimivan henkilöstön eläke-
27690: saanut oikeutta enää erityiseläkeikään. Tästä on            ikäoikeus olisi sama VR-yhtiöiden kaikil-
27691: ollut seurauksena, että samaa tehtävää tekevillä            la niin sanotuilla vanhoilla työntekijöillä?
27692: henkilöillä on erilainen eläkkeellesiirtymisikä,
27693: 
27694:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
27695: 
27696:                                          Mikko Kuoppa /va-r
27697: 
27698: 
27699: 
27700: 
27701: 280043
27702: 2                                          KK 1428/1998 vp
27703: 
27704: 
27705: 
27706: 
27707:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           - Transpoint-henkilöstö siirtyy yhtiöön
27709: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         TEL:n peruseläketurvan mukaisiin ehtoihin il-
27710: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       man lisäeläketurvaa. Yhtiöittämishetkellä 30
27711: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            vuotta VEL:n palvelusta omaaville perustetta-
27712: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           vaan yhtiöön siirtyville turvataan eläke-etujen
27713: n:o 1428:                                             säilyminen kuten muillekin henkilöstöryhmille.
27714:                                                          Perustettaessa VR-yhtiöitä muodostettiin
27715:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        myös VR Eläkesäätiö, jossa nyt kaikkien VR-
27716:        ryhtyä, että samoissa työtehtävissä ja         konsernissa palvelevien henkilöiden eläketurva
27717:        ammateissa toimivan henkilöstön eläke-         on järjestetty. Eläkesäätiö on ns. AB-yhteiseläke-
27718:        ikäoikeus olisi sama VR-yhtiöiden kaikil-      säätiö, jossaA-osaston mukaan määräytyviä li-
27719:        la niin sanotuilla vanhoilla työntekijöillä?   säeläkeoikeuksia ei ole rekisteröity.
27720:                                                          Yhtenä periaatteena sovittaessa eläkeoikeuk-
27721:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sienjärjestämisestä oli, että pitkään valtiolla pal-
27722: vasti seuraavaa:                                      velleiden eläkeoikeudet turvataan VEL:n mukai-
27723:                                                       sinaja vähemmän palvelusta omaavien eläkeoi-
27724:    Ennen VR:n yhtiöittämistä tehtiin VR:n ja          keuksia leikattiin. Transpoint-yhtiöön siirtyvän
27725: henkilöstöjärjestöjen välillä 11.5.1994 sopimus       henkilöstön kohdalla leikkaus jouduttiin teke-
27726: niistä ehdoista, joita noudatetaan VR:n yhtiöit-      mään edellä mainitussa 30 vuoden valtion palve-
27727: tämisessä.                                            lun kohdalla, koska Transpoint Oy:n taloudelli-
27728:    Transpoint-liikenteessä palvelevien henkilöi-      set mahdollisuudet vertaamalla myös alan mui-
27729: den työsuhteen ehdot ja eläkeoikeus sovittiin jär-    hin yrittäjiin olivat rajatummat kuin muilla VR:n
27730: jestettäväksi alalla vallitsevien yleisten ehtojen    toiminnoilla.
27731: pohjalta seuraavasti:                                    VR Eläkesäätiön A-osastoon pääsemisen
27732:    - Transpoint-liikenteessä palvelevat henkilöt      kannalta ratkaisevaa on ollut myös ns. yhtiöittä-
27733: siirtyvät joko konserniin perustettavan erillisen     mishetki eli se, missä yhtiössä henkilö on toimi-
27734: yhtiön palvelukseen alalla yleisesti noudatettavin    nut 1. 7.1995, koska eläkesäätiön A-osastoon ei
27735: ehdoin tarkemmin neuvoteltavalla tavalla tai          sääntöjen mukaan voida ottaa uusia henkilöitä.
27736: jäävät muiden VR-konsernin yhtiöiden palve-           Periaate on sama, mitä lisäeläkesäätiöt pääsään-
27737: lukseen niissä noudatettavin ehdoin, sekä             töisesti noudattavat.
27738: 
27739:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1998
27740:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
27741:                                            KK 1428/1998 vp                                             3
27742: 
27743: 
27744: 
27745: 
27746:                                         Tili Riksdagens Talman
27747: 
27748:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       med APL utan tilläggspensionsskydd. De som
27749: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        vid bolagiseringsögonblicket i 30 år haft tjänst
27750: lem av statsrådet översänt foljande av riksdags-      som faller inom StPL och som överfördes tili det
27751: man Mikko Kuoppa undertecknade skriftliga             bolag som bildades, fick sina pensionsförmåner
27752: spörsmål nr 1428:                                     tryggade i likhet med övriga persona1grupper.
27753:                                                          Då VR-koncernen grundades bildades även
27754:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        pensionsstiftelsen VR Eläkesäätiö, i viiken alla
27755:        skrida för att pensionsrätten skall vara       personer som nu är anställda i VR -koncernen har
27756:        densamma för personai med samma ar-            sitt pensionsskydd ordnat. Pensionsstiftelsen är
27757:        betsuppgifter och i samma yrken för alla       en s.k. AB-sampensionsstiftelse, där tilläggspen-
27758:        s.k. gamla arbetstagare i VR-koncernen?        sionsrätt enligt A-sektionen inte registrerats.
27759:                                                          En av principerna då avtal slöts om ordnande
27760:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av pensionsrättigheterna var att pensionsrättig-
27761: anföra följande:                                      heterna för dem som länge varit statsanställda
27762:                                                       tryggas i enlighet med StPI och att pensionsrättig-
27763:   Före bo1agiseringen av Statsjärnvägarna s1öt        heterna för dem som varit anställda en kortare tid
27764: Statsjärnvägarna och personalorganisationerna         inskränktes. F ör denpersonai som överfördes tili
27765: den 11 maj 1994 ett avta1 om de villkor som skall     Transpoint-bo1aget måste inskränkningen göras
27766: gälla vid bolagiseringen av Statsjärnvägarna.         vid ovan nämnda gräns, d.v.s. 30 år i statlig
27767:   Anställningsvillkoren och pensionsrätten för        tjänst, eftersom Transpoint Ab:s ekonomiska
27768: personer anställda i Transpoint-trafiken avta1a-      möjligheter även i jämföre1se med andra företag i
27769: des bli ordnade utgående från de allmänna vill-       branschen var mer begränsade än i fråga om
27770: kor som är förhärskande i sektorn, som följer:        andra funktioner vid Statsjärnvägarna.
27771:   - Personer som arbetar i Transpoint-trafiken            Det som varit avgörande vid tillträde tili VR
27772: överflyttas antingen tili ett skilt bolag som grun-   Eläkesäätiös A-sektion har även varit det s.k.
27773: das inom koncernen på allmänt godtagna villkor        bolagiseringsögonb1icket, d.v.s. vari bolaget per-
27774: på ett sätt som närmare överenskoms, eller stan-      sonen arbetade den 1 juli 1995 eftersom nya per-
27775: nar kvar i tjänst vid de övriga bo1agen inom VR-      soner enligt bestämmelserna för A-sektionen inte
27776: koncernen på de villkor dessa följer, samt            kan antas. Principen är densamma som tilläggs-
27777:    - Transpoint-personalen överförs tili bolaget      pensionsstiftelserna i regel följer.
27778: med villkor för grundpensionsskydd i enlighet
27779: 
27780:      Helsingfors den 23 december 1998
27781: 
27782:                                                                           Trafikminister Matti Aura
27783:                                              KK 1429/1998 vp
27784: 
27785: Kirjallinen kysymys 1429
27786: 
27787: 
27788: 
27789: 
27790:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Kuluttajansuojan parantamisesta vuosi-
27791:                                        tuhannen vaihteen tietokoneongelmien johdosta
27792: 
27793: 
27794:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27795: 
27796:    Vuosituhat vaihtuu noin vuoden kuluttua.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27797: Julkisuudessa on paljon keskusteltu tietokonei-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
27798: den mikroprosessorienohjelmoinnin ongelmista,           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27799: jotka saattavat aiheuttaa mittaviakin häiriöitä ja      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27800: vahinkoja monilla eri aloilla. Lukuisat kodinko-
27801: neet ja tavallisten kotitalouksien laitteet, autot ja             Onko Hallitus selvittänyt vuosituhan-
27802: vastaavat saattavat mennä käyttökelvottomiksi                  nen vaihteessa kotitalouksille mahdolli-
27803: tai niihin joudutaan tekemään kalliit muutos-                  sesti aiheutuvien mikroprosessoriongel-
27804: työt. Myynnissä olevissa koneissa ja laitteissa ei             mien synnyttämiin taloudellisiin mene-
27805: liene vieläkään kaikissa tapauksissa asianmukai-               tyksiin liittyvät vastuu- ja korvauskysy-
27806: sia merkintöjä vuosituhannen vaihteen mahdol-                  mykset, ja
27807: lisesti aiheuttamista ongelmista. Yhä näyttää                     onko nyt myynnissä olevat koneet ja
27808: olevan epäselvää, mikä on laitteiden hankkinei-                laitteet varustettu asianmukaisilla tie-
27809: den kuluttajansuoja näissä tapauksissa. Vakuu-                 doilla vuosituhannen vaihteen niille mah-
27810: tusyhtiöt ovat antaneet ymmärtää, että ne eivät                dollisesti aiheuttamista ongelmista, sekä
27811: mahdollisesti korvaa vakuutuksenottajille synty-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27812: viä vahinkoja. Kuluttajansuojan parantamiseksi                 siinkuluttajansuoja-ja muun lainsäädän-
27813: olisi paikallaan selvittää, onko lainsäädäntöä                 nön muuttamiseksi ongelman johdosta?
27814: muutettava edessä olevien ongelmien johdosta.
27815: 
27816:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
27817:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
27818: 
27819: 
27820: 
27821: 
27822: 280043
27823: 2                                         KK 1429/1998 vp
27824: 
27825: 
27826: 
27827: 
27828:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mimasta tai alkaa toimia puutteellisesti epäta val-
27830: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lisen lyhyen käyttöajan jälkeen, se poikkeaa ku-
27831: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      luttajien aiheellisista odotuksista ja on siis kulut-
27832: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           tajansuojalain mukaan virheellinen. Virhettä ei
27833: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        toisaalta katsota olevan, jos kuluttajalle on en-
27834: myksen n:o 1429:                                     nen kaupantekoa ilmoitettu odotettavissa olevis-
27835:                                                      ta toimintahäiriöistä ja mahdollisesti tarvittavis-
27836:           Onko Hallitus selvittänyt vuosituhan-      ta korjauksista. Tällöin nämäkin seikat sisältyvät
27837:        nen vaihteessa kotitalouksille mahdolli-      tehtyyn sopimukseen ja voidaan ottaa asianmu-
27838:        sesti aiheutuvien mikroprosessoriongel-       kaisesti huomioon myös kauppahinnassa.
27839:        mien synnyttämiin taloudellisiin mene-            Esimerkiksi kuluttajaviranomaisten ei siis tar-
27840:        tyksiin liittyvät vastuu- ja korvauskysy-     vitse erityisesti huolehtia siitä, että nyt myynnissä
27841:        mykset, ja                                    olevat koneet tai laitteet on varustettu tiedoilla
27842:           onko nyt myynnissä olevat koneet ja        vuosituhannen vaihteen niille mahdollisesti ai-
27843:        laitteet varustettu asianmukaisilla tie-      heuttamista ongelmista, sillä riski tietojen anta-
27844:        doilla vuosituhannen vaihteen niille mah-     matta jättämisestä on myyjällä. Jos kuluttajan
27845:        dollisesti aiheuttamista ongelmista, sekä     kanssa ei ole muuta sovittu, lähtökohtana on,
27846:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       että tuote pysyy toimintakunnossa kyseiselle
27847:        siinkuluttajansuoja-ja muun lainsäädän-       tuotteelle tavanomaisen käyttöajan.
27848:        nön muuttamiseksi ongelman johdosta?              Virheestä vastaa ensisijaisesti kuluttajan sopi-
27849:                                                      japuoli eli yleensä vähittäismyyjä. Valmistusvir-
27850:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         heen perusteella sekä eräissä muissa virhetilan-
27851: vasti seuraavaa:                                     teissa kuluttajalla on oikeus esittää vaatimuksen-
27852:                                                      sa myyjän sijasta tavaran valmistajalle, maahan-
27853:     Kuluttajansuojalain 5 luvussa on säännökset      tuojalle tai muulle aikaisemmalle myyntiportaal-
27854: siitä, milloin kulutustavarassa katsotaan olevan     le.
27855: virhe, kuka virheestä on vastuussa sekä mitkä            Kun tavarassa on virhe, kuluttajalla on oikeus
27856: ovat virheen seuraamukset. Näitä säännöksiä so-      vaatia virheen korjaamista, tavaran vaihtamista
27857: velletaan myös kysymyksessä tarkoitettuihin ti-      virheettömään, hinnanalennusta tai, jos virhe on
27858: lanteisiin eli kulutustavaroiden toiminnassa ja      olennainen, kaupan purkua. Kaikkiin näihin
27859: käyttökelpoisuudessa vuosituhannen vaihteessa        vaihtoehtoisiin seuraamuksiin voi lisäksi liittyä
27860: mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin.                  vahingonkorvaus, jos virheestä on aiheutunut
27861:     Kuluttajansuojalain mukaan virhearvioinnin       vahinkoa.
27862: lähtökohtana on osapuolten välinen sopimus:              Jos osapuolten kesken syntyy erimielisyyttä
27863: tavaran on muun muassa laadultaan ja ominai-         siitä, onko kysymyksessä virhe tai mikä on asian-
27864: suuksiltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa     mukainen seuraamus, kuluttaja voi viedä erimie-
27865: sovitun. Laissa on lisäksi säännökset niitä ta-      lisyyden tuomioistuimen sijasta kuluttajavalitus-
27866: pauksia varten, joissa tavaran laadusta tai omi-     lautakunnan ratkaistavaksi. Käsittely lautakun-
27867: naisuuksista ei ole erityisesti sovittu tai joissa   nassa on muodoiltaan joustavaa, asianosaisille
27868: sopimus on tässä suhteessa epätäydellinen, niin      helppoa ja maksutonta. Vaikka lautakunnan rat-
27869: kuin usein on asianlaita. Esitetyn kysymyksen        kaisut ovat luonteeltaan suosituksia, niitä nou-
27870: kannalta kenties merkittävin on säännös, jonka       datetaan käytännössä varsin hyvin.
27871: mukaan tavaran on kestävyydeltään ja muuten              Tuotteisiin liittyvän vahingonvaaran osalta
27872: vastattava sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sel-   on lisäksi erityisiä säännöksiä muun muassa tuo-
27873: laisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olet-    teturvallisuuslaissa ja tuotevastuulaissa. Elinkei-
27874: taa.                                                 nonharjoittajille on tuoteturvallisuuslaissa ase-
27875:    Jos esimerkiksi kodinkone tai elektroninen        tettu nimenomainen velvollisuus noudattaa olo-
27876: laite omien ominaisuuksiensa vuoksi lakkaa toi-      suhteiden edellyttämää huolellisuutta, jotta ku-
27877:                                            KK 1429/1998 vp                                            3
27878: 
27879: Jutustavarasta ei aiheudu vaaraa kuluttajan ter-      hevastuusäännöksiin ja pyysi järjestöjä tiedotta-
27880: veydelle tai omaisuudelle. Tuotevastuulaissa sää-     maan jäsenilleen lain periaatteista, jotta epäsel-
27881: detään korvausvelvollisuudesta silloin, kun tuot-     vyyksiä vastuutahaista mahdollisissa virhetilan-
27882: teesta aiheutuu vahinkoa henkilölle tai omaisuu-      teissa ei vuosituhannen vaihteessa syntyisi.
27883: delle.                                                   Kuluttajansuojalain ja muun lainsäädännön
27884:     Kuluttaja-asiamies on kesällä 1998lähettänyt      nykyisiä säännöksiä voidaan pitää kuluttajan-
27885: kaupan järjestöille kirjeen vuoteen 2000 liittyvis-   suojan kannalta riittävinä myös kysymyksessä
27886: tä tietojärjestelmäongelmista kuluttajansuojan        tarkoitetuissa tilanteissa. Lainsäädännön muu-
27887: kannalta. Kirjeessään kuluttaja-asiamies kiinnit-     toksiin ei näin ollen ole tarvetta.
27888: ti järjestöjen huomiota kuluttajansuojalain vir-
27889: 
27890:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
27891: 
27892:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
27893: 4                                            KK 1429/1998 vp
27894: 
27895: 
27896: 
27897: 
27898:                                           Tili Riksdagens Talman
27899: 
27900:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nisk apparat på grund av sina egenskaper upphör
27901: anger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande             att fungera eller börjar fungera bristfålligt efter
27902: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-         en osedvanligt kort användningstid, avviker den
27903: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade                från vad konsumenten har aniedning att vänta
27904: skriftliga spörsmåi nr 1429:                            sig och är såiedes feiaktig enligt konsument-
27905:                                                         skyddsiagen. Å andra sidan anses det inte vara
27906:             Har Regeringen utrett de ansvars- och       fråga om ett fei, om konsumenten före köpet har
27907:         ersättningsfrågor som hänför sig tili de        underrättats om de funktionsstörningar som är
27908:         ekonomiska förlusterna tili föijd av even-      att vänta och om eventuella reparationer som
27909:         tuella probiem med mikroprocessorer             behövs. Då omfattas också dessa omständigheter
27910:         som orsakas hushållen i millennieskiftet,       av det ingångna avtaiet, och de kan på behörigt
27911:         och                                             sätt också beaktas i priset.
27912:            är de maskiner och apparater som säijs           T.ex. konsumentmyndigheterna behöver såie-
27913:         i dag försedda med behöriga uppgifter om        des inte särskilt se tili att de maskiner och appara-
27914:         de probiem som miliennieskiftet eventu-         ter som säijs i dag är försedda med uppgifter om
27915:         ellt medför i fråga om dem, samt                eventuella probiem på grund av millennieskiftet,
27916:            har Regeringen för avsikt att vidta åt-      eftersom säijaren bär risken när det gäller för-
27917:         gärder för ändring av konsumentskydds-          summeise att 1ämna dessa uppgifter. Om inte
27918:         och den övriga Iagstiftningen med anied-        någonting annat har överenskommits med kon-
27919:         ning av probiemet?                              sumenten, är utgångspunkten att varan skall
27920:                                                         vara funktionsdugiig under den normaia an-
27921:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt           vändningstiden för varan i fråga.
27922: anföra föijande:                                            Det är främst konsumentens avtaispart, dvs. i
27923:                                                         allmänhet detaijhandiaren, som ansvarar för ett
27924:     1 5 kap. konsumentskyddsiagen finns bestäm-         fel. På basis av ett tillverkningsfei samt i vissa
27925: meiser om när en konsumtionsvara skall anses            andra feisituationer har konsumenten rätt att
27926: vara behäftad med fei, vem som ansvarar för feiet       rikta sina anspråk mot tillverkaren, importören
27927: och viika påföijderna för feiet är. Bestämmeiser-       eller något annat tidigare säijied i stället för mot
27928: na tillämpas också på sådana situationer som            säijaren.
27929: avses i spörsmåiet, dvs. på de probiem som even-            När varan har ett fei har konsumenten rätt att
27930: tuellt uppstår vid millennieskiftet när det gäller      kräva avhjäipande av feiet, byte mot en feifri
27931: konsumtionsvarors funktionsdugiighet och an-            vara, prisavdrag eller, om felet är väsentligt, häv-
27932: vändbarhet.                                             ning av köpet. Alla dessa aiternativa påföijder
27933:     Eniigt konsumentskydds1agen är det avtai            kan dessutom förenas med skadestånd, om feiet
27934: parterna ingått utgångspunkten för bedömning-           har orsakat skada.
27935: en av feiet: en vara skall bl.a. i fråga om kvaiitet        Uppstår det oenighet mellan parterna om hu-
27936: och andra egenskaper överensstämma med det              ruvida det är fråga om ett fei eller om viiken den
27937: som föijer av avtaiet. 1 Iagen finns dessutom           korrekta påföijden är, kan konsumenten föra
27938: bestämmeiser med tanke på sådana fall då det            stridigheten till konsumentkiagonämnden för
27939: inte har överenskommits särskilt om varans kva-         avgörande i stället för till domstol. Behandiingen
27940: Iitet eller andra egenskaper eller då avtaiet i detta   i nämnden är smidig, enkei för parterna och av-
27941: avseende är ofullständigt, viiket ofta är fallet.       giftsfri. Trots att nämndens avgöranden till sin
27942: Den med tanke på spörsmåiet kanske viktigaste           natur är rekommendationer, iakttas de i prakti-
27943: bestämmelsen är den eniigt viiken en vara till sin      ken i hög grad.
27944: hållbarhet och i övrigt skall överensstämma med             1 bl.a. produktsäkerhetsiagen och produktan-
27945: vad konsumenter i allmänhet har grundad anied-          svarsiagen finns dessutom särskilda bestämmei-
27946: ning att förutsätta vid köp av en sådan vara.           ser om den skaderisk som hänför sig tili varor.
27947:     Om t.ex. en hushållsmaskin eller en eiektro-        Näringsidkare åiäggs i produktsäkerhetsiagen
27948:                                          KK 1429/1998 vp                                              5
27949: 
27950: bl.a. en uttryck1ig sky1dighet att iaktta sådan     budsmannen organisationernas uppmärksamhet
27951: omsorg som omständigheterna kräver så att en        vid konsumentskydds1agens bestämme1ser om
27952: konsumtionsvara inte medför risk för konsu-         ansvar för fe1 och bad organisationerna att infor-
27953: mentens hä1sa eller egendom. 1 produktansvars-      mera sina med1emmar om principerna i 1agen, så
27954: 1agen föreskrivs om ersättningssky1dighet i såda-   att ok1arheter om vem som är ansvarig i eventue1-
27955: na fall då en produkt har orsakat skada på en       1a fe1situationer inte uppstår vid millennieskiftet.
27956: person eller på egendom.                                De nuvarande bestämme1serna i konsument-
27957:    Konsumentombudsmannen tillställde som-           skydds1agen och den övriga 1agstiftningen kan
27958: maren 1998 organisationerna inom hande1n ett        anses vara tillräck1iga med tanke på konsument-
27959: brev, som gällde de med år 2000 förknippade         skyddet också i de situationer som avses i spörs-
27960: prob1emen inom datasystemen från konsument-         må1et. Det finns så1edes inget behov av ändringar
27961: skyddssynpunkt. 1 sitt brev fåste konsumentom-      i 1agstiftningen.
27962: 
27963:      He1singfors den 7 januari 1999
27964: 
27965:                                                                   Justitieminister Jussi Järventaus
27966:                                            KK 1430/1998 vp
27967: 
27968: Kirjallinen kysymys 1430
27969: 
27970: 
27971: 
27972: 
27973:                                    Outi Siimes /kok: Wassenaarin sopimuksen laajentamisesta
27974: 
27975: 
27976: 
27977:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27978: 
27979:     Hallituksen iltakoulussa 7.10.1998 hyväksyt-      vaikuttavat todennäköisesti tulevaisuudessakin
27980: tiin liikenneministeriön muistio, jossa perustel-     negatiivisesti uusien palvelujen käyttöönottoon,
27981: laan laajasti, miksi salausjärjestelmien rajoitta-    mikäli niitä ei pystytä poistamaan. Muun muassa
27982: misesta koituu enemmän haittaa kuin hyötyä.           sähköinen kaupankäynti laajenee huomattavas-
27983: Muistiossa päädytään siihen lopputulokseen,           ti, kun turvalliset maksujärjestelyt ovat kaikkien
27984: että Suomen ei tule rajoittaa salaustuotteiden        saatavilla. Yritysten välinen ja niiden sisäinen
27985: käyttöä tai maahantuontia. Muistiossa todettiin       kirjeenvaihto, yksityishenkilöiden henkilökoh-
27986: myös Suomen liberaalista linjasta maamme tieto-       tainen viestintä ja kaupankäynti siirtyvät entistä
27987: turva- ja salausohjelmistoteollisuudelle koituvan     enemmän avoimiin tietoverkkoihin. Esimerkiksi
27988: merkittävää hyötyä. Wassenaarin sopimuksen            tuotekehityssuunnitelmat, liikesalaisuudet, poti-
27989: uudistamisen yhteydessä kauppa- ja teollisuus-        laskertomukset ja tilitiedot ovat siinä määrin ar-
27990: ministeriö kuitenkin taipui nöyryyttävästi Yh-        kaluonteisia, ettei niitä haluta antaa muiden tie-
27991: dysvaltojen painostuksen alla ja suostui tietotur-    toon. Internetiä suunniteltaessa painotettiin
27992: va- ja salausohjelmistojen viennin rajoituksien       enemmän sen yleismaailmallista luonnetta ja
27993: kiristämiseen, vaikka oli jo edeltä käsin selvää,     käytännön toimivuutta kuin sen tietoturvaa.
27994: että juuri Suomi olisi yksi niistä maista, jotka      Avoimuutensajohdosta se on altis viestintäsalai-
27995: tulisivat kärsimään eniten uudistuksesta.             suuden loukkauksille ja tietomurroille. Usein tie-
27996:     Yhdysvaltoja on aikaisemmin kritisoitu voi-       tovuodot johtuvat yhteisöjen sisäisistä tietotur-
27997: makkaasti vientirajoituksien vuoksi, mm. maan         va-aukoista. Kaikkien näiden uhkien torjumises-
27998: oma ohjelmistoteollisuus on vaatinut voimak-          sa salaustuotteilla on keskeinen asema. Vahvan
27999: kaasti rajoitusten poistamista. Nyt Yhdysvalto-       salauksen laajamittainen käyttö on tehokas säh-
28000: jen hallinto kuitenkin onnistui Wassenaarin sopi-     köisen rikollisuuden torjuntakeino. Salauksen
28001: muksen yhteydessä painostamaan myös muut              tietoturvaa parantava vaikutus onkinjäänyt suh-
28002: maat oman tehottoman järjestelmänsä taakse.           teellisen vähäiselle huomiolle, kun kansainväli-
28003: Jos Suomi lähtisi julkisesti haastamaan Yhdys-        sissä yhteyksissä arvioidaan lainvalvontaviran-
28004: valtojen kannan asiassa, Yhdysvalloilla ei olisi      omaisten rikostutkintaan liittyviä tehtäviä sa-
28005: mitään argumentteja, joilla puolustaa kantaan-        laustuotteiden kannalta. Vahvalla salauksella
28006: sa. Suomi voisi näin myös merkittävästi vahvis-       pystytään tehokkaasti vähentämään tietomur-
28007: taa mainettaan maailman johtavana tietoyhteis-        toihin ja teolliseen vakoiluun liittyviä rikoksia,
28008: kuntana, maana, joka on oikeasti huolissaan           kuten muun muassa suojelupoliisi ja tietotur-
28009: kansalaistensa yksityisyydestä ja tietoturvasta       vaan erikoistuneet palveluyritykset ovat toden-
28010: tulevassa informaatioyhteiskunnassa. Varmaa           neet. Salausalgoritmeilla pystytään nykyään es-
28011:  myös olisi, ettei Suomijäisi yksin linjanvalintan-   tämään jopa tekijänoikeudellisesti suojattujen
28012:  sa kanssa. Harvasta asiasta vallitsee yhtä suurta    digitaalisessa muodossa olevien teosten luvaton
28013: yksimielisyyttä asiantuntijoiden piirissä kuin sii-   kopiointi.
28014: tä, että salausjärjestelmien vientirajoituksilla ei       Sen sijaan vientirajoituksista hyötyvät ne
28015:  tosiasiassa saavuteta mitään muuta kuin rehellis-    maat, joilla on resursseja harrastaa laajamittaista
28016:  ten käyttäjien tietoturvan heikkeneminen. Sa-        taloudellista tiedustelua. Myös liikenneministe-
28017:  maa mieltä ollaan myös liikenneministeriön           riön muistiossa ollaan samaa mieltä: Euroopan
28018:  muistiossa: nopean ja vaivattoman sähköisen          parlamentin teettämässä tutkimuksessa poliitti-
28019:  viestinnän yleistymistä on hidastanut puutteelli-    sen vallankäytön välineistä mainittiin maailman-
28020:  nen tietosuoja sekä heikko tietoturva. Nämä syyt     laajuinen ECHELON-kuuntelujärjestelmä, jolla
28021: 
28022: 280043
28023: 2                                           KK 1430/1998 vp
28024: 
28025: valtaosa maailman teleliikenteestä siepataan           Wassenaarin toiminnan salaisuuteen vedoten
28026: analysoitavaksi mm. Yhdysvaltoihin ja Yhdisty-         esitetään asia tapahtuneena tosiasiana. Kyseinen
28027: neisiin Kuningaskuntiin. Osa analyysistä perus-        menettely oli mahdollista ehkä kylmän sodan
28028: tuu ennalta määriteltyjen merkkijonojen tai sa-        aikana, ei vuonna 1998.
28029: nojen tunnistamiseen viestin sisällöstä. Tällaisilla      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28030: tiedusteluorganisaatioilla on käytettävissään hy-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28031: vin suuri tietokone- ja laskentakapasiteetti. Sa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28032: lattujen viestien valvominen ja purkaminen ei          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28033: kuitenkaan aina ole mahdollista. On esimerkiksi
28034: arvioitu, ettäjärjestäytynyt kansainvälinen rikol-                Mitkä ovat ne perusteet, joiden vuoksi
28035: lisuus kehittää omia vahvoja salausmenetel-                    Suomen oli tarkoituksenmukaista taipua
28036: miään, joita on käytännössä mahdotonta pur-                    konsensukseen sopimuksen laajentami-
28037: kaa. Tämän seurauksena on esitetty yleisesti nä-               sesta ja mitä painostuskeinoja Suomea
28038: kemyksiä, että joidenkin tiedustelujärjestöjen en-             vastaan käytettiin,
28039: sisijainen tehtävä olisi pikemminkin taloudelli-                  mitä taloudellisia seuraamuksia sopi-
28040: nen kuin valtion turvallisuuteen liittyvä tieduste-            muksesta tulee koitumaan maamme tie-
28041: lu. Mahdollisimman vahvan salauksen käyttö                     toturva-ja salausohjelmistoteollisuudelle
28042: vähentää taloudellisen tiedustelun uhkaa ja on                 ja vaikuttaako sopimus myös vapaasti le-
28043: suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kannal-                 vitettäviin (Sharewareja Freeware) ohjel-
28044: ta tärkeää.                                                    miin, ja
28045:    Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole suostu-                 mitä seuraamuksia Suomelle koituu,
28046: nut paljastamaan niitä perusteita, joiden vuoksi               jos Suomi irtisanoutuu salausjärjestel-
28047: Suomi suoritti tämän takinkäännön. Ottaen                      mien vientirajoituksien osalta Wassenaa-
28048: huomion, että kyse on kuitenkin tulevan tietoyh-               rin sopimuksesta ja miten tämä irtautu-
28049: teiskunnan kannalta hyvin keskeisestä asiasta, ei              minen on käytännössä toteutettavissa?
28050: voida mitenkään hyväksyä menettelyä, jossa
28051: 
28052:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
28053: 
28054:                                             Outi Siimes /kok
28055:                                             KK 1430/1998 vp                                            3
28056: 
28057: 
28058: 
28059: 
28060:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28061: 
28062:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteistojen
28063: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies,          leviämisen estämistä, ts. asesulkua, edistävää
28064: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        strategisten tuotteiden vientivalvontaa.
28065: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Outi Sii-            Wassenaar-järjestelyssä saavutettu määräai-
28066: meksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            kainen kompromissiratkaisu 64 bitin ylittävien
28067: n:o 1430:                                              massamittaisesti valmistettujen salausohjelmis-
28068:                                                        tojen asettamisesta yhtenäisen vientivalvonnan
28069:           Mitkä ovat ne perusteet, joiden vuoksi       alaisuuteen vakauttaa salausteknologian vienti-
28070:        Suomen oli tarkoituksenmukaista taipua          valvontaa koskevaa kansainvälistä käsittelyä.
28071:        konsensukseen sopimuksen laajentami-               Suomi yhtyi päätökseen ja muodostuneeseen
28072:        sesta ja mitä painostuskeinoja Suomea           konsensukseen ensisijaisesti turvallisuuspoliitti-
28073:        vastaan käytettiin,                             sin perustein.
28074:           mitä taloudellisia seuraamuksia sopi-           Hallituksen käsittelemän salauspolitiikka-
28075:        muksesta tulee koitumaan maamme tie-            muistion johtopäätösten mukaisesti Suomi ajoi
28076:        toturva-ja salausohjelmistoteollisuudelle       valmisteluvaiheessa maksimaalisen vapaata sa-
28077:        ja vaikuttaako sopimus myös vapaasti le-        lauspolitiikan valvonnan linjausta huolehtien sa-
28078:        vitettäviin (Shareware ja Freeware) ohjel-      massa yhteydessä ko. salauspolitiikkamuistion
28079:        miin, ja                                        linjausten mukaisesti myös siitä, että Suomen
28080:           mitä seuraamuksia Suomelle koituu,           oman turvallisuuspoliittisen edun ja tekemiem-
28081:        jos Suomi irtisanoutuu salausjärjestel-         me kansainvälisten sitoumusten perusteella
28082:        mien vientirajoituksien osalta Wassenaa-        välttämätön toimeenpaneroamme vientivalvon-
28083:        rin sopimuksesta ja miten tämä irtautu-         nan uskottavuus ja tehokkuus säilyivät.
28084:        minen on käytännössä toteutettavissa?              Yhdysvalloissa, joka keskeisesti ajoi salausoh-
28085:                                                        jelmistojen vientivalvontapäätöstä, katsotaan
28086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           salausohjelmistojen yhtenäinen vientivalvonta
28087: vasti seuraavaa:                                       turvallisuuspoliittiseksi välttämättömyydeksi.
28088:                                                        Yhdysvalloissa niin ikään arvioidaan informaa-
28089:    Suomi yhtyi 33 keskeisen teollisuusmaan             tiosodankäynnin välineitä, joihin salausteknolo-
28090: muodostaman Wassenaar-järjestelyn vuosiko-             gia myös kuuluu, keskeisinä sotilaallisina resurs-
28091: kouksessa 2.12.1998 teknisten asiantuntijoiden         seina. Näiden resurssien hillitsemätön leviämi-
28092: valmistelemaan kompromissiehdotukseen, jon-            nen riskimaiden käyttöön on Yhdysvalloille kes-
28093: ka perusteella ko. 33 maan kesken asetetaan yh-        keinen turvallisuuspoliittinen uhkakuva, jota
28094: tenäiset lähtökohdat salausteknologian vienti-         myös vientivalvonnan keinoin estetään.
28095: valvonnalle. Yhtenäisten lähtökohtien toteutu-            Suomen yhtyminen konsensukseen Wasse-
28096: misen kannalta on tärkeää, että EU toteuttaa           naar-järjestön yleiskokouksessa vaikuttaa Suo-
28097: Suomen kansallisesti jo toimeenpaneroan aineet-        men mahdollisuuksiin antaa asiantunteva neu-
28098: toman viennin valvonnan.                               vottelupanos salausteknologian vientivalvonnan
28099:     Vientivalvonnan eräänä tavoitteena on edis-        jatkokehittämisessä. Wassenaar-järjestelyn pää-
28100: tää kansainvälistä kauppaa ko. valvonnanalais-         tösten mahdollisimman liberaali ja yksinkertais-
28101: ten teknologioiden alalla varmistamalla sen, että      tettu kohdentaminen riskimaihin sekä EU:ssa
28102: kaikki keskeiset toimittajamaat sitoutuvat yhte-       että ensisijaisesti kansallisesti on Suomen etujen
28103: näisiin vientivalvontaehtoihin ja että erilaiset lu-   mukaista.
28104: vitusmenettelyt eivät vaikuta kilpailulähtökoh-           Arvio riskimaihin suunnattavan vientivalvon-
28105: tiin.                                                  nan vaikutuksen vähäisyydestä perustuu myös
28106:     Vientivalvonnan tarkoituksena on pyrkiä es-        siihen, ettei ko. teollisuutemme ole suunnannut
28107: tämään destabilisioivien asesiirtojen ja asekerty-     ulkomaankauppaansa tai markkinointiaan nii-
28108: mien muodostumista. Wassenaar-järjestelyn              hin n. 10-15 maahan, joita mm. Wassenaar-
28109: edustama vientivalvonta tukee myös keskeisesti         järjestelyn edellyttämän vientivalvonnan piirissä
28110: 4                                           KK 1430/1998 vp
28111: 
28112: pidetään sotilaallisesti ja poliittisesti destabili-       Pitkävaikutteisia seuraamuksia on tässä vai-
28113: sioivina riskimaina.                                   heessa vaikea arvioida. Salausteknologioiden
28114:     Irrottautuminen Wassenaar-järjestelyn edus-        käyttö tulee integroitumaan myös käyttöjärjes-
28115: tamasta vientivalvonnasta yhden yksittäisen tuo-       telmiin ja tietoliikenteen ns. middleware-ohjel-
28116: teryhmän osalta ei ole mahdollista. Valvonnan-         mistoihin. Useiden arvioiden mukaan näillä oh-
28117: alaisuuden juridinen pohja Suomessa perustuu           jelmistoilla tulee olemaan keskeinen merkitys
28118: vientivalvontalakiin (562/1996) ja EU:n kaksi-         seuraavan sukupolven tietoliikenne- ja tietotek-
28119: käyttötuotteiden        vientivalvonta-asetukseen      niikkaratkaisuissa. Tehdyn päätöksen vaikutus-
28120: (EY) N:o 3381/94 ja neuvoston päätökseen               ta tietotekniikkayritysten markkinoiden näkö-
28121: (YUTP 94/942). Wassenaar-järjestelyn ja myös           kulmasta on niinikään vaikea arvioida vielä.
28122: muiden vientivalvontaregiimien listapäätökset          Epävarmuustekijät saattavat vaikuttaa markki-
28123: toimeenpannaan Suomessa ko. ED-lainsäädän-             noiden odotusarvoihin.
28124: nön kautta kokonaisuudessaan.                              Päätöksen jatkokäsittely Wassenaarin järjes-
28125:     On syytä korostaa, ettei Wassenaar-tuotelista      telyssä kahden vuoden kuluttua tulee olemaan
28126: ole vientikielto, vaan lisensointia edellyttävä val-   tärkeä. Mikäli osoittautuu, että päätöksen seu-
28127: vontaluettelo. Päätökset lisensoinnista, ts. vienti-   raamukset ovat kielteisiä, kahden vuoden kulut-
28128: lupien myöntämisestä, tekevät yksinomaan kan-          tua on mahdollisuus harkita päätöstä uudelleen.
28129: salliset viranomaiset; Suomen tapauksessa kaup-            Suomentietoturva-ja ohjelmistoteollisuuden
28130: pa- ja teollisuusministeriö. Kauppa- ja teollisuus-    kannalta seuraamukset tulevat riippumaan eri-
28131: ministeriö voi myös kuulla valtioneuvoston aset-       tyisesti siitä, miten vientilupakäytäntö toteute-
28132: tamaa vientivalvontaneuvottelukuntaa, jossa            taan Suomessa ja Euroopan unionissa.
28133: myös teollisuus on edustettuna. Kauppa- ja teol-           Lisensointimenettelyistä päätetään yleensä
28134: lisuusministeriön tarkoitus on varmistua siitä,        kansallisella tasolla, mutta Euroopan unionin
28135: että salausteknologian viennissä voidaan sovel-        jäsenvaltioita sitovat myös neuvoston asetus
28136: taa mahdollisimman laajasti yksinkertaistettuja        (EY) N:o 3381/94 kaksikäyttötuotteiden vientiä
28137: lisensointimenettelyjä ja näin minimoida suoma-        koskevan yhteisön valvontajärjestelmän käyt-
28138: laisyrityksille aiheutuvat, tarpeettomat taloudel-     töön ottamisesta sekä neuvoston päätös 94/942/
28139: liset haittavaikutukset sekä ylimääräinen hallin-      YUTP kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa
28140: nollinen työ.                                          koskevasta yhteisestä toiminnasta, jonka neu-
28141:     Wassenaar-järjestön päätösten taloudellisia        vosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn
28142: seurauksia maamme tietoturva- ja ohjelmisto-           sopimuksen J.3 artiklan perusteella.
28143: teollisuudelle sekä erityisesti vapaasti levitettä-        Kansallisella tasolla eduskunta on säätänyt
28144: viin (Shareware ja Freeware) ohjelmistoihin ar-        lain kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta
28145: vioitaessa teknologia -ja teollisuuspoliittisista      (562/1996).
28146: lähtökohdista katsoen massamarkkinaohjelmis-               Tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuottei-
28147: tojen vientivalvonnan seuraamukset saattavat           den kansainvälisessä vientivalvonnassa edellyte-
28148: pitemmällä aikavälillä olla kielteisiä Suomelle ja     tään yleisesti - muiden kuin yleislisenssimenet-
28149: muille pienille ja teknologisesti edistyneille mail-   telyjen yhteydessä- viennin lopullisessa määrä-
28150: le.                                                    maassa loppukäyttäjän antamaa todistusta tuot-
28151:     Aikaisempaan tilanteeseen verrattuna nyt teh-      teen käyttötarkoituksesta eli ns. loppukäyttäjä-
28152: ty päätös antaa Yhdysvalloille merkittävän etu-        todistusta (end-user statement). Todistuksen
28153: lyöntiaseman voimakkaasti kasvavilla ohjelmis-         käyttöön liittyvät menettelyt vaihtelevat kansal-
28154: to- ja tietoliikennemarkkinoilla. Pienissä maissa      lisesti. Loppukäyttäjätodistuksen muoto ja sisäl-
28155: toimivat salausohjelmistoja valmistavat yrityk-        tö riippuvat myös valvonnanalaisesta tuotteesta.
28156: set saattavat ajautua vaikeuksiin, kun pienet ko-      Joukkotuhoaseiden kehittelyyn liittyvien tekno-
28157: timarkkinat eivät yksin mahdollista sen kaltaista      logioiden valvonnassa noudatetaan tiukempaa
28158: tuotekehityspanosta, jota menestyminen edellyt-        linjaa kuin esimerkiksi Wassenaarin järjestelyn
28159: tää. Uhkana saattaa olla, että tiukkaan säänte-        pääosin siviilikäyttöisen tietoliikenneteknolo-
28160: lyyn perustuva ulkomaankauppalainsäädäntö              gian valvonnassa.
28161: pakottaa yritykset siirtämään toimintonsa                  Mikäli salausteknologian massamarkkina-
28162: muualle, erityisesti Yhdysvaltoihin, joka muo-         tuotteisiin sovellettaisiin tiukkaa vientilupakäy-
28163: dostaa toimialalla ylivoimaisesti suurimman            täntöä siten, että jokaisen tuotteen jakeluketjun
28164: markkina-alueen.                                       loppukäyttäjäitä vaadittaisiin loppukäyttäjäto-
28165:                                            KK 1430/1998 vp                                             5
28166: 
28167: distus, tällä olisi erittäin kielteinen vaikutus      tavoin. Yhtä lailla Wassenaarin päätöksen mää-
28168: maamme tietoturva- ja ohjelmistoteollisuuden          rittelemää termiä "julkinen" voidaan tulkita eri
28169: kannalta. Se saattaisi käytännössä jopa pysäyt-       tavoin. Massamarkkinatuotteita koskevaa pää-
28170: tää viennin.                                          töstä tehtäessä Wassenaarinjärjestelyssä päätet-
28171:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on valmistau-      tiin, että - osana kompromissiratkaisua - ter-
28172: tunut ottamaan käyttöön hallituksen salauspoli-       min "julkinen" mahdollinen muuttaminen siirre-
28173: tiikkalinjauksen periaatteiden mukaisesti mah-        tään tarkasteltavaksi vuoden 1999 aikana.
28174: dollisimman liberaalin lisensointipolitiikan siten,   Kauppa- ja teollisuusministeriön tiedossa on,
28175: etteivät tarvittavat rajoitukset haittaisi kohtuut-   että vapaasti levitettävien julkisohjelmistojen li-
28176: tomasti teollisuuden ja yritysten normaalia ulko-     senssivapaus on elintärkeää mm. tiedeyhteisölle.
28177: maankauppaa.                                              Käyttämällä maksimaalisesti hyväksi yksin-
28178:    Wassenaarin järjestelyssä sovitun yleisen oh-      kertaistettuja lisensointimenettelyjä Euroopan
28179: jelmistohuomautuksen mukaan "julkiset" ohjel-         yhteisön sallimissa puitteissa sekä vaikuttamalla
28180: mistot on vapautettu valvonnanalaisuudesta.           EU:n ko. lainsäädännön laatimiseen ei Wasse-
28181: Wassenaarinjärjestely on itse määritellyt termin      naar-järjestelyssä tehdyillä päätöksillä arvioida
28182: "julkinen" ("in the public domain") seuraavasti:      olevan välittömiä, taloudellisesti merkittäviä
28183: "julkinen" tarkoittaa tässä yhteydessä tekno-         seuraamuksia maamme tietoturva-ja salausoh-
28184: logiaaja ohjelmistoja, jotka ovat saatavilla ilman    jelmistoteollisuudelle. Pitkäaikaisten vaikutus-
28185: edelleenlevitystä koskevia rajoituksia (kustan-       ten arvioiminen ei toistaiseksi ole mahdollista.
28186: nusoikeudelliset rajoitukset eivät estä teknolo-          Hallituksen salauspolitiikkalinjaus on edel-
28187: giaa tai ohjelmistoa olemasta "julkisia").            leen voimassa eikä sitä ole muutettu. Hallitus
28188:    Edellä mainitun mukaisesti Wassenaarin sopi-       pyrkii em. linjauksensa periaatteiden mukaisesti
28189: mus ei vaikuta vapaasti levitettäviin ohjelmiin.      mahdollisimman liberaaliin salauspolitiikkaan.
28190: On kuitenkin todettava, että edustaja Siimeksen       Tämä on tarkoitus toteuttaa Wassenaar -järjeste-
28191: kysymykessä mainittujen termien (Shareware ja         lyssä nyt tehdyn päätöksen jatkokäsittelyn yh-
28192:  Freeware) osalta terminologia ei ole kovin va-       teydessä kahden vuoden kuluttua ja kansallisessa
28193: kiintunut ja niitä saatetaan tulkita eri maissa eri   lisensointimenettelyssä.
28194:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
28195: 
28196:                                                                              Ministeri Ole Norrback
28197: 6                                           KK 1430/1998 vp
28198: 
28199: 
28200: 
28201: 
28202:                                          Tili Riksdagens Talman
28203: 
28204:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            portkontroll som Wassenaar-arrangemanget re-
28205: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            presenterar stöder också på ett betydande sätt en
28206: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        sådan exportkontroll i fråga om strategiska pro-
28207: dagsman Outi Siimes undertecknade skriftliga           dukter viiken främjar förebyggandet av sprid-
28208: spörsmål nr 1430:                                      ning av massförstörelsevapen och anläggningar
28209:                                                        för framförande av sådana, dvs. icke-spridning.
28210:           På vilka grunder var det ändamålsen-            Den tidsbestämda kompromisslösning som
28211:        ligt för Finland att sträcka sig till konsen-   inom Wassenaar-arrangemanget nåddes om att
28212:        sus i fråga om en utvidgning av Wasse-          masstillverkad krypteringsprogramvara på över
28213:        naar-avtalet, och vilka påtryckningsme-         64 bitar skall underställas enhetlig exportkont-
28214:        toder användes mot Finland,                     roll ger stadga åt den internationella behandling-
28215:           vilka kommer de ekonomiska följder-          en av exportkontrollen i fråga om krypterings-
28216:        na av avtalet att bli för vårt lands industri   teknologi.
28217:        inom datasäkerhets- och krypteringspro-             Finland ställde sig bakom beslutet och den
28218:        gramvarubranschen, och påverkar avta-           uppkomna konsensusen främst på säkerhetspoli-
28219:        let också program som fritt får spridas         tiska grunder.
28220:        (Shareware och Freeware), och                      1 överensstämmelse med slutsatserna i det PM
28221:           vilka blir följderna för Finland om vi       om krypteringspolitiken som regeringen behand-
28222:        säger upp Wassenaar-avtalet i fråga om          1at arbetade Finland under beredningsfasen för
28223:        exportbegränsningarna för krypterings-          att riktlinjerna för kontrollen av krypteringspoli-
28224:        systemen, och hur kan detta göras i prak-       tiken skulle bli så fria som möjligt och beaktade
28225:        tiken?                                          samtidigt också, i överensstämmelse med nämn-
28226:                                                        da PM, Finlands egna säkerhetspolitiska intres-
28227:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sen och bevarandet av trovärdigheten och effek-
28228: anföra följande:                                       tiviteten hos den nödvändiga exportkontroll vi
28229:                                                        verkställt på basis av internationella åtaganden.
28230:    Vid det årsmöte som Wassenaar-arrange-                 1Förenta staterna, som varen viktigpådrivan-
28231: manget, som består av 33 centrala industriländer,      de kraft när det gällde beslutet om exportkontroll
28232: höll den 2 december 1998 ställde sig Finland           i fråga om programvara för kryptering, ses en
28233: bakom det kompromissförslag som hade beretts           enhetlig exportkontroll i fråga om programvara
28234: av tekniska experter och enligt vilket enhetliga       för kryptering som en säkerhetspolitisk nödvän-
28235: riktlinjer för exportkontroll i fråga om krypte-       dighet. 1 Förenta staterna räknas likaså metoder
28236: ringsteknologi skall utarbetas mellan de 33 län-       för informationskrigföring, dit också krypte-
28237: derna. För att de enhetliga riktlinjerna skall kun-    ringsteknologin hör, som centrala militära resur-
28238: na realiseras är det viktigt att EU inför en sådan     ser. En otyglad spridning av dessa resurser till
28239: kontroll av immateriell export som Finland re-         riskländerna utgör för Förenta staterna en viktig
28240: dan har verkställt på det nationella planet.           säkerhetspolitisk hotbild, som motarbetas också
28241:    Ett syfte med exportkontrollen är att främja        med hjälp av exportkontroll.
28242: den internationella handeln inom de aktuella tek-         Att Finland stödde konsensus vid Wassenaar-
28243: nologibranscher som kontrollen gäller, genom           organisationens generalförsamling påverkar
28244: att säkerställa att alla centrala leverantörsländer    våra möjligheter att göra en sakkunnig förhand-
28245: förbinder sig att följa enhetliga villkor för ex-      lingsinsats vid den fortsatta utvecklingen av ex-
28246: portkontroll och att olika licensieringsförfaran-      portkontrollen i fråga om krypteringsteknologi.
28247: den inte påverkar utgångspunkterna för konkur-         Det ligger i Finlands intresse att de beslut inom
28248: rensen.                                                Wassenaar-arrangemanget som gäller risklän-
28249:    Avsikten med exportkontrollen är att sträva         derna realiseras på ett så liberalt och förenklat
28250: efter att förebygga destabiliserande vapenexport       sätt som möjligt både inom EU och, framför allt,
28251: och uppbyggnad av vapenarsenaler. Den ex-              på det nationella planet.
28252:                                            KK 1430/1998 vp                                             7
28253: 
28254:    Bedömningen att kontrollen av exporten tili        kryptering kan få svårigheter när den Iilla hem-
28255: riskländerna har ringa verkan för Finland base-       mamarknaden inte ensam räcker tili för en sådan
28256: rar sig också på det faktum att vår industri inom     satsning på produktutveckling som krävs för att
28257: den aktuella branschen inte har riktat sin utrikes-   företagen skall lyckas. Ett hot kan vara att en
28258: handel eller marknadsföring tili de ca 10-15          utrikeshandelslagstiftning som baserar sig på
28259: Iänder som bl.a. inom den exportkontroll som          stram reglering tvingar företagen att flytta sin
28260: Wassenaar-arrangemanget förutsätter räknas            verksamhet någon annanstans, i synnerhet tili
28261: som militärt och politiskt destabiliserande risk-     Förenta staterna, som utgör det överlägset störs-
28262: länder.                                               ta marknadsområdet inom branschen.
28263:    Det går inte att för en enskild produktgrupps         För närvarande är det svårt att bedöma följ-
28264: del frigöra sig från den exportkontroll som Was-      derna på längre sikt. Användningen av krypte-
28265: senaar-arrangemanget företräder. Den juridiska        ringsteknik kommer att integreras också i opera-
28266: basen för kontrollen utgörs i Finland av lagen        tivsystemen och i den s.k. middleware-program-
28267: om kontroll av export av produkter med dubbel         varan inom datakommunikationen. Enligt flera
28268: användning (562/1996), EU-förordningen (EG)           bedömningar kommer denna programvara att
28269: nr 3381/94 om upprättandet av en gemenskaps-          spela en viktig roll inom nästa generations data-
28270: ordning för kontroll av export av varor med           kommunikativa och datatekniska lösningar. Li-
28271: dubbla användningsområden och rådets beslut           kaså är det svårt att nu bedöma hur det fattade
28272: (94/942/GUSP). De beslut om listor som fattas         beslutet påverkar marknaden för datateknikfö-
28273: inom Wassenaar-arrangemanget och också ge-            retagen. Osäkerhetsfaktorerna kan påverka
28274: nom andra exportkontrollregimer verkställs i          marknadens förväntningsvärden.
28275: Finland helt och hållet via EU-lagstiftningen.           Den fortsatta behandlingen av beslutet inom
28276:    Det är skäl att understryka att de produkter       Wassenaar-arrangemanget om två år kommer
28277: som finns upptagna på Wassenaars lista inte är        att vara viktig. Om det visar sig att följderna av
28278: belagda med exportförbud, utan listan utgör en        beslutet är negativa, finns det en möjlighet att
28279: kontrollförteckning över produkter som kräver         ompröva beslutet om två år.
28280: licens. Besluten om att bevilja exportlicens fattas      För Finlands datasäkerhets- och program-
28281: enbart av de nationella myndigheterna, i Fin-         varuindustri kommer följderna att vara särskilt
28282: lands fall av handels- och industriministeriet.       beroende av hur praxis i fråga om exportlicenser-
28283: Handels- och industriministeriet kan också höra       na utformas i Finland och inom Europeiska uni-
28284: den av statsrådet tillsatta exportkontrolldelega-     onen.
28285: tionen, där även industrin är representerad.             Licensieringsförfarandet bestäms vanligen på
28286: Handels- och industriministeriet har som mål att      det nationella planet, men Europeiska unionens
28287: försäkra sig om att man inom exporten av kryp-        medlemsstater är också bundna av rådets förord-
28288: teringsteknologi i så hög utsträckning som möj-       ning (EG) nr 3381194 om upprättandet av en
28289: ligt kan tillämpa förenklade licensieringsmeto-       gemenskapsordning för kontroll av export av
28290: der och på så sätt minimera de onödiga ekono-         varor med dubbla användningsområden och av
28291: miska skadeverkningarna för de finländska före-       rådets beslut 94/942/GUSP om den gemensam-
28292: tagen samt det extra administrativa arbetet.          ma åtgärd för kontroll av export av varor med
28293:    När de ekonomiska följderna av Wassenaar-          dubbla användningsområden som antagits av
28294: organisationens beslut för vårt lands datasäker-      rådet på grundval av artikel J 3 i Fördraget om
28295: hets- och programvaruindustri samt i synnerhet        Europeiska unionen.
28296: för den programvara som fritt får spridas (Share-        På det nationella planet har riksdagen stiftat
28297: ware och Freeware) bedöms, kan följderna av att       en lag om kontroll av export av produkter med
28298: exporten av masstillverkad programvara kont-          dubbel användning (562/1996).
28299: rolleras, ur ett teknologi- och industripolitiskt        lnom den internationella exportkontrollen i
28300: perspektiv sett, på längre sikt vara negativa för     fråga om konventionella vapen och produkter
28301:  Finland och andra små, teknologiskt avancerade       med dubbel användning krävs allmänt, utom vid
28302: länder.                                               förfarandet med generella licenser, att den slutli-
28303:    Jämfört med det tidigare läget ger det nu fatta-   ga användaren i det land som utgör slutlig desti-
28304:  de beslutet Förenta staterna initiativet på den      nation för exporten ger ett intyg över produktens
28305:  kraftigt växande marknaden för programvara           användningsändamål, dvs. ett s.k. slutanvändar-
28306:  och datakommunikation. De företag verksam-           intyg (end-user statement). Förfarandet för an-
28307:  ma i små Iänder som tillverkar programvara för       vändningen av intyget varierar från land tillland.
28308: 8                                          KK 1430/1998 vp
28309: 
28310: Slutanvändarintygets utformning och innehåll          verkar Wassenaar-avtalet inte program som fritt
28311: beror också på den produkt som kontrollen gäl-        får spridas. Det skall dock påpekas att terminolo-
28312: ler. Vid kontrollen av teknologi som anknyter tili    gin inte är särskilt vedertagen i fråga om de ter-
28313: utvecklandet av massförstörelsevapen följs en         mer (Shareware och Freeware) som rdm. Siimes
28314: stramare linje än t.ex. vid kontrollen inom Was-      nämner i spörsmålet, och termerna kantoikas på
28315: senaar-arrangemanget av datakommunikations-           olika sätt i olika länder. På samma sätt kan ter-
28316: teknologi avsedd huvudsakligen för civilt bruk.       men "allmän" som definieras i Wassenaar-beslu-
28317:     Om man på de massproducerade krypterings-         tet toikas på olika sätt. När beslutet om masspro-
28318: teknologiska produkterna tillämpar en strikt          ducerade produkter fattades inom Wassenaar-
28319: praxis för exportlicenser, så att ett slutanvändar-   arrangemanget beslutades att en eventuell änd-
28320: intyg krävs av den slutliga användaren i distribu-    ring av termen "allmän" som ett led i kompro-
28321: tionskedjan för varje produkt, får detta en myck-     misslösningen skall skjutas upp tili 1999. Han-
28322: et negativ inverkan på vårt lands datasäkerhets-      dels- och industriministeriet är medvetet om att
28323: och programvaruindustri. 1 praktiken kan det          licensfrihet för allmänna program som fritt får
28324: t.o.m. stoppa exporten.                               distribueras är livsviktig bl.a. för forskarsamhäl-
28325:     Handels- och industriministeriet har berett sig   let.
28326: på att i överensstämmelse med principerna för             Om vi maximalt utnyttjar förenklade licensie-
28327: regeringens riktlinjer för krypteringspolitiken tai   ringsmetoder inom de ramar Europeiska gemen-
28328: bruk en så liberal licensieringspolitik som möj-      skapen tiliåter och påverkar utformningen av
28329: ligt, så att de behövliga begränsningarna inte        EU-lagstiftningen på området, beräknas de be-
28330: skall medföra oskäligt stora olägenheter för in-      slut som fattats inom Wassenaar-arrangemanget
28331: dustrins och företagens normala utrikeshandel.        inte ha några omedelbara, ekonomiskt betydan-
28332:     Enligt den allmänna anmärkning om pro-            de följder för vårt lands datasäkerhets- och kryp-
28333: gramvaror som man kom överens om inom W as-           terinsprogramvaruindustri. För närvarande är
28334: senaar-arrangemanget omfattas "allmän" pro-           det inte möjligt att bedöma effekterna på lång
28335: gramvara inte av kontrollen. Inom Wassenaar-          sikt.
28336: arrangemanget har termen "allmän" ("in the pu-            Regeringens krypteringspolitiska linjedrag-
28337: blic domain") definierats på följande sätt: "all-     ning är fortfarande i kraft och har inte ändrats.
28338: män" avser i detta sammanhang teknologi och           Regeringen strävar efter en möjligast liberal
28339: programvara som finns att tiligå utan begräns-        krypteringspolitik i enlighet med principerna för
28340: ningar i fråga om vidare spridning (upphovs-          ovannämnda linjedragning. Avsikten är att ge-
28341: rättsliga begränsningar utgör inget hinder för att    nomföra detta i samband med den fortsatta be-
28342: teknologin eller programvaran skall kunna vara        handlingen av det nu gjorda beslutet inom Was-
28343: "allmän").                                            senaar-arrangemanget om två år och inom det
28344:     1 överensstämmelse med det ovan sagda på-         nationella licensieringsförfarandet.
28345:      Helsingfors den 7 januari 1999
28346: 
28347:                                                                               Minister Ole Norrback
28348:                                              KK 1431/1998 vp
28349: 
28350: Kirjallinen kysymys 1431
28351: 
28352: 
28353: 
28354: 
28355:                                     Mikko Kuoppa /va-r: Tielaitoksen tiimityöjärjestelmien aiheutta-
28356:                                        mista ongelmista työaikoihin
28357: 
28358: 
28359:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28360: 
28361:    Talvinen teiden kunnossapito edellyttää työn-        paha keli, jolloin aurausautojen kuljettajat työs-
28362: tekijöiltä suurta joustavuutta työaikojen suh-          kentelevät kuormitettuina". Ministerin vastaus
28363: teen. Tielaitoksella on siirrytty laajasti "tiimi-      vähättelee aurausautojen kuljettajien työn vaati-
28364: työskentelyyn", jolloin tiimillä on muodollisesti       vuutta ja huonojen kelien määrää. Sellainen talvi
28365: itse mahdollisuus vaikuttaa työaikajärjestelyihin       Suomessa on todellinen poikkeus, jos vain kerran
28366: tiimin sisällä. Auraustyö on suurta huolellisuutta      tai muutaman kerran on huono keli ja tarvitaan
28367: vaativaa työtä. Aurausauton kuljettaja joutuu           teiden kunnossapitoa ympäri vuorokauden.
28368: muun liikenteen seuraamisen lisäksi valvomaan           Ehkä Ahvenanmaalla saattaa olla ministerin vas-
28369: yhtäaikaisesti useampia aurauslaitteita, mahdol-        tauksen mukaisia talvia yleisesti.
28370: lista suolaus- tai hiekoituslaitetta ja erilaisia in-      Aurausautojen kuljettajat joutuvat työskente-
28371: formaatiovälineitä. Työ tehdään usein erittäin          lemään liikenteessä usein poikkeuksellisen huo-
28372: vaikeissa keliolosuhteissa, mikä lisää työn rasit-      noissa olosuhteissa, jolloin työn rasittavuus ylit-
28373: tavuutta.                                               tää normaalin esim. rekka-auton kuljettajan
28374:     Tiimin vastuulla on tiimille sovittu alue, joka     työn rasittavuuden. Aurausautojen kuljettajien
28375: kuuluu pitää lain ja sopimusten edellyttämässä          työsuojelun ja yleisen liikenneturvallisuuden
28376: kunnossa. Erityisesti pitkien lumisadejaksojen          kannalta on välttämätöntä, että kuljettajille taa-
28377: aikana aurausautojen kuljettajien työjaksot saat-       taan riittävät vuorokautiset ja viikoittaiset lepo-
28378: tavat venyä kohtuuttoman pitkiksi, jolloin kul-         ajat.
28379: jettajat ovat väsyneitä. Ylipitkät työskentelyjak-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28380:  sot toistuvat talvikausina useita kertoja. Tielai-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28381:  toksen ohjeiden mukaan tiimin työntekijät jou-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28382:  tuvat liian pitkien työvuorojen kohteeksi, jos         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28383:  työntekijälle kolme kertaa peräkkäisinä vuoro-
28384:  kausina syntyy 19 tunnin työvuoroja. Vasta täl-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28385:  löin ollaan Tielaitoksen mukaan hälyttävällä ta-              ryhtyä, että Tielaitoksen käyttämä tiimi-
28386:  solla esim. kunnossapitotöissä, mitä aurausau-                työmalli ja epäselvä lainsäädäntö eivät
28387:  ton kuljettaminen on. Vastatessaan kirjalliseen               johda aurausautojen kuljettajien koh-
28388:  kysymykseen ll26/ 1998 vp liikenneministeri                   tuuttoman rasittaviin ja pitkiin työvuo-
28389:  Matti Aura totesi muun muassa, että "joka vuosi               roihin?
28390:  teiden kunnossapidossa on yksi tai muutama
28391: 
28392:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
28393: 
28394:                                            Mikko Kuoppa /va-r
28395: 
28396: 
28397: 
28398: 
28399:  280043
28400: 2                                           KK 1431/1998 vp
28401: 
28402: 
28403: 
28404: 
28405:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28406: 
28407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         muksessa painotetaan, että työaikalain viikko- ja
28408: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vuorokausilepoaikoja koskevia säännöksiä tulee
28409: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        noudattaa. Kysymyksessä esiin tuotu mahdolli-
28410: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             suus, jossa kolmena peräkkäisenä vuorokautena
28411: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            syntyy 19 tunnin työvuoroja, on työaikalain
28412: n:o 1431:                                              29 §:n 2 momentin 4 kohdan mukainen teoreetti-
28413:                                                        nen enimmäismäärä. Koska tieliikennelain 63 §
28414:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kieltää ajoneuvon kuljettamisen väsyneenä, täl-
28415:        ryhtyä, että Tielaitoksen käyttämä tiimi-       lainen työjärjestely ei ole käytännössä mahdolli-
28416:        työmalli ja epäselvä lainsäädäntö eivät         nen. Tielaitoksessa käytettävissä olevaa alihan-
28417:        johda aurausautojen kuljettajien koh-           kintakalustoa tiimi voi käyttää apuna silloin,
28418:        tuuttoman rasittaviin ja pitkiin työvuo-        kun lumisadekausi muodostuu pitkäksi. Ei ole
28419:        roihin?                                         tarkoitus, että tiimi vastaa yksin millaisesta sääil-
28420:                                                        miöstä hyvänsä.
28421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tiimityöhön on siirrytty Tielaitoksen ja asian-
28422: vasti seuraavaa:                                       omaisen henkilöstöjärjestön välisellä sopimuk-
28423:                                                        sella, jossa on määritelty mm. tiimin vastuut,
28424:    Kansanedustaja Kuoppa on 14.10.1998 teh-            käytettävissä oleva kalusto sekä tiimityökor-
28425: nyt vastaavan aura-autojen kuljettajien työai-         vaukset. Tielaitoksen kokemuksen mukaan tii-
28426: koja koskevan kysymyksen, johon vastasin               mityöjärjestelyt eivät ole lisänneet aurausautojen
28427: 3.11.1998. Uuden kysymyksen perustelujen mu-           kuljettajien työn rasittavuutta ja pitkiä työvuo-
28428: kaan edellisessä vastauksessa on vähätelty kuljet-     roja. Tiimi hoitaa teiden kunnossapitotyöt yh-
28429: tajien työn vaativuutta sekä nostettu Tielaitok-       teisvastuullisesti, minkä seurauksena työt jakau-
28430: sessa sovellettu tiimityömalli rasittavuuden lisää-    tuvat aikaisempaa tasaisemmin kuljettajien kes-
28431: jäksi.                                                 ken. Kun työajan käyttö kohdeunetaan keliolo-
28432:    Lumen poisto ja liukkauden torjunta ovat kes-       suhteiden mukaan, kuljettajien ylitöiden määriä
28433: keisimpiä suoraan tieliikenteen olosuhteisiin hei-     on voitu vähentää. Työnjohdon ja työntekijöi-
28434: jastuvia toimenpiteitä. Tielaitos pitää näitä töitä    den velvollisuutena on noudattaa työaikasään-
28435: sekä erittäin tärkeinä että tekijöiltään paljon vaa-   nöksiä vaikeissakin keliolosuhteissa.
28436: tivina. Aurausautojen kuljettajien työn luontee-          Aurausauton kuljettaminen väsyneenä ei ole
28437: seen kuuluu, että talvikautena joudutaan työs-         sallittua. Aurausautojen kuljettajien työn hen-
28438: kentelemään vaikeissakin sääolosuhteissa, jous-        kistä ja fyysistä kuormittavuutta ei voida Tielai-
28439: tamaan työajoissa sekä tekemään pitkiä työpäi-         toksen mielestä poistaa työaikasäännöksiä
28440: viä.                                                   muuttamalla. Sen sijaan koulutuksen, työjärjes-
28441:     Kuten aiemmassa vastauksessa selostettiin,         telyjen ja työnkuvan parantamiseen tähtäävien
28442: aurausautojen kuljettajiin sovelletaan työaika-        toimenpiteiden avulla liiallista kuormitusta voi-
28443: lain (605/1996) yleisiä työaika- ja lepoaikasään-      daan edelleen vähentää ja tasata.
28444: nöksiä. Kuljettajien tiimityötä koskevassa Sopi-
28445: 
28446:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998
28447: 
28448:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
28449:                                            KK 1431/1998 vp                                              3
28450: 
28451: 
28452: 
28453: 
28454:                                         Tili Riksdagens Ta/man
28455: 
28456:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           arbete understryks att arbetstids1agens bestäm-
28457: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           melser om vecko- och dygnsviloperioder skall
28458: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       efterlevas. Möjligheten att tre dygn i sträck göra
28459: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade skriftli-          arbetsskift på 19 timmar, vilket påtalas i spörs-
28460: ga spörsmål nr 1431:                                  målet, är enligt 29 § 2 mom. 4 punkten arbetstids-
28461:                                                       lagen den teoretiska maximimängden arbetstim-
28462:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        mar. Eftersom 63 § vägtrafiklagen förbjuder att
28463:        skrida för att Vägverkets modell för           fordon förs av en uttröttad förare, är ett sådant
28464:        teamarbete och den oklara lagstiftningen       arbetsarrangemang inte i praktiken möjligt. Den
28465:        inte skallleda tili oskälig arbetsbelastning   underentreprenörsmateriel som tillhandahålls
28466:        och oskäligt långa arbetsskift för plog-       vid Vägverket kan användas som hjälp av teamet
28467:        bilsförare?                                    då snöfallsperioden blir lång. Det är inte mening-
28468:                                                       en att teamet ensamt skall bära ansvar i vilket
28469:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         väder som helst.
28470: anföra följande:                                         Övergången tili teamarbete har skett genom
28471:                                                       ett avtal mellan Vägverket och den behöriga per-
28472:    Riksdagsman Kuoppa har den 14 oktober              sonalorganisationen. 1 avtalet fastställs bl.a. tea-
28473: 1998 inlämnat ett motsvarande spörsmål om             mets ansvar, tillgänglig materiel samt ersättning-
28474: plogbilsförarnas arbetstider. Spörsmålet besva-       arna för teamarbete. Vägverkets erfarenheter vi-
28475: rades den 3 november 1998. Enligt motiveringa-        sar att teamarbetsarrangemangen inte har ökat
28476: rna tili det nya spörsmålet har det i det förra       plogbilsförarnas arbetsbelastning eller förlängt
28477: svaret underskattats hur krävande förarnas arbe-      arbetsskiften. Teamet har under gemensamt an-
28478: te är. Den modell för teamarbete som tillämpas        svar hand om vägunderhållet, varför arbetet för-
28479: vid Vägverket ökar enligt motiveringarna belast-      delar sig jämnare än tidigare mellan förarna. Då
28480: ningen.                                               väderförhållandena avgör hur arbetstiden an-
28481:    A vlägsnande av snö och förebyggande av hal-       vänds, har övertidsarbetet för förarna kunnat
28482: ka är de viktigaste åtgärderna som direkt åter-       minskas. Det är arbetsledningens och arbetsta-
28483: speglas på vägförhållandena. Vägverket anser          garnas plikt att efterleva arbetstidsbestämmel-
28484: dessa arbeten vara synnerligen viktiga och att de     serna även vid svårt väglag.
28485: är mycket krävande för dem som utför arbetena.            Det är inte tillåtet för uttröttade förare att
28486: 1 fråga om plogbilsförarna hör det tili arbetets      köra plogbil. Den psykiska och fysiska • last-
28487: natur att de vintertid är tvungna att arbeta även i   ning som plogbilsförarnas arbete utgör kan inte
28488: svåra väderförhållanden, flexa med arbetstider-       enligt Vägverkets åsikt elimineras genom änd-
28489: na och göra långa arbetsdagar.                        ring av arbetstidsbestämmelserna. Däremot kan
28490:    Såsom det förklarades i det förra svaret, till-    onödig belastning ännu minskas och utjämnas
28491: lämpas på plogbilsförare de allmänna bestäm-          genom åtgärder som siktar tili att förbättra ut-
28492: melser om arbets- och vilotider som finns i arbets-   bildningen, arbetsarrangemangen och arbetspro-
28493: tidslagen (605/1996). 1 avta1et om förarnas team-     filen.
28494: 
28495:      Helsingfors den 30 december 1998
28496: 
28497:                                                                           Trafikminister Matti Aura
28498:                                             KK 1432/1998 vp
28499: 
28500: Kirjallinen kysymys 1432
28501: 
28502: 
28503: 
28504: 
28505:                                     Maija Rask /sd ym.: Enontekiön kuntakohtaisen neuvottelukunnan
28506:                                        asettamisesta
28507: 
28508: 
28509:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28510: 
28511:     Enontekiön kunnan suojeluaste on Suomen            mittanut esityksensä ministeriölle. Neuvottelu-
28512: suurin. Kunta on esittänyt ympäristöministeriöl-       kunta on edelleen asettamatta.
28513: le, että se päätöksellään asettaisi kuntakohtaisen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28514: neuvottelukunnan, jonka tehtävänä olisi ympä-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28515: ristönsuojelullisten, taloudellisten ja sosiaalisten   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28516: sekä elinkeinopoliittisten näkökantojen ja toi-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28517: menpiteiden yhteensovittaminen Enontekiön
28518: alueella. Esityksen mukaan neuvottelukunta oli-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä neuvottelu-
28519: si ministeriövetoinen ja siihen osallistuisivat ym-           kunnan perustamiseksi mahdollisimman
28520: päristöviranomaisten lisäksi paikalliset, ympä-               pian, jotta luottamus valtioon luonnon-
28521: ristönkäyttöön liittyvät intressiryhmät                       suojelukysymysten jälkihoidossa ei ai-
28522:     Ympäristöministeriö on antanut asian valmis-              heetta horjuisi?
28523: telun Lapin ympäristökeskukselle,joka on jo toi-
28524: 
28525:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
28526: 
28527:                      Maija Rask /sd                             Ossi Korteniemi /kesk
28528:                      Osmo Kurola /kok                           Jorma Huuhtanen /kesk
28529: 
28530: 
28531: 
28532: 
28533:  280043
28534: 2                                       KK 1432/1998 vp
28535: 
28536: 
28537: 
28538: 
28539:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
28540: 
28541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    Ministeriö on kirjeellään 18.12.1998 (Drno 11
28542: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     049/97) pyytänyt Lapin ympäristökeskusta aset-
28543: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   tamaan Enontekiön kuntakohtaisen neuvottelu-
28544: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija        ryhmän. Neuvotteluryhmän tehtävänä olisi ym-
28545: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     päristönsuojelullisten, taloudellisten ja sosiaa-
28546: sen n:o 1432:                                     listen sekä elinkeinopoliittisten näkökohtien yh-
28547:                                                   teensovittaminen Enontekiön kunnan alueella.
28548:           Mitä Hallitus aikoo tehdä neuvottelu-   Neuvotteluryhmään kuuluisivat Lapin ympäris-
28549:        kunnan perustamiseksi mahdollisimman       tökeskuksen, Enontekiön kunnan, Enontekiön
28550:        pian, jotta luottamus valtioon luonnon-    yrittäjät ry:n, Metsähallituksen, Metsäntutki-
28551:        suojelukysymysten jälkihoidossa ei ai-     muslaitoksen, Saamelaiskäräjienja ao. patiskun-
28552:        heetta horjuisi?                           tien edustajat. Ympäristöministeriön edustaja
28553:                                                   osallistuisi neuvotteluryhmän toimintaan asian-
28554:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuntijana.
28555: vasti seuraavaa:                                      Neuvotteluryhmän toimikaudeksi ympäristö-
28556:                                                   ministeriö on esittänyt kolmea vuotta.
28557:    Ympäristöministeriö on yhdessä Lapin ympä-         Lapin ympäristökeskus asettaa neuvottelu-
28558: ristökeskuksen kanssa valmistellut Enontekiön     ryhmän kuluvan tammikuun aikana.
28559: kuntakohtaisen neuvottelukunnan asettamista.
28560: 
28561:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
28562: 
28563:                                                                   Ympäristöministerin sijainen,
28564:                                                                    ministeri Jan-Erik Enestam
28565:                                            KK 1432/1998 vp                                             3
28566: 
28567: 
28568: 
28569: 
28570:                                         Tili Riksdagens Talman
28571: 
28572:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-      brev 18.12.1998 (dnr l/049/97) bett Lapplands
28573: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        miljöcentral att tillsätta en kommuna1 diskus-
28574: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      sionsgrupp för Enontekis. Tili diskussionsgrup-
28575: man Maija Rask m.fl. undertecknade skriftliga         pens uppgifter hör att i Enontekis kommuns
28576: spörsmål nr 1432:                                     område jämka samman de miljövårdsmässiga,
28577:                                                       ekonomiska och sociala samt näringspolitiska
28578:           Vad avser Regeringen att göra for att       synpunkterna. Diskussionsgruppen skall omfat-
28579:        så snabbt som möjligt tillsätta delegatio-     ta representanter för Lapplands miljöcentral,
28580:        nen så att förtroendet för staten i fråga      Enontekis kommun, den registrerade företagar-
28581:        om eftervården av naturvårdsfrågorna           föreningen i Enontekis, Forststyrelsen, Skogs-
28582:        inte grundlöst rubbas?                         forskningsinstitutet, Sametinget och de berörda
28583:                                                       renbeteslagen. En representant för miljöministe-
28584:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         riet deltar i egenskap av sakkunnig i diskussions-
28585: anföra följande:                                      gruppens verksamhet.
28586:                                                          Miljöministeriet har föreslagit att diskussions-
28587:   Miljöministeriet har i samråd med Lapplands         gruppens mandattid skall vara tre år.
28588: miljöcentral berett tillsättandet av en kommunal         Lapplands miljöcentral tillsätter nu i januari
28589: delegation för Enontekis. Ministeri et har med sitt   den ifrågavarande diskussionsgruppen.
28590: 
28591:      Helsingfors den 7 januari 1999
28592: 
28593:                                                                   Miljöministerns ställföreträdare,
28594:                                                                        minister Jan-Erik Enestam
28595:                                            KK 1433/1998 vp
28596: 
28597: Kirjallinen kysymys 1433
28598: 
28599: 
28600: 
28601: 
28602:                                    Martti Tiuri /kok: Sähköautojen dieselverosta
28603: 
28604: 
28605: 
28606:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28607: 
28608:    Voimassa olevien lakien ja asetusten mukaan        vitseman sähkön tuottaminenkaan aiheuta pien-
28609: sähkökäyttöisistä henkilö-, paketti-, kuorma- ja      hiukkasia eikä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi säh-
28610: erikoisautoista on maksettava varsinaista ajo-        köauton hyötysuhde on paljon parempi kuin
28611: neuvoveroa eli dieselveroa. Ympäristö- ja kan-        polttomoottoriauton, joten energiankulutus vä-
28612: santerveyssyistä ei kuitenkaan ole perusteltua        henee merkittävästi sähköautoihin siirryttäessä.
28613: rinnastaa sähkö- ja dieselautoja. Sähköautot ei-         Ympäristö- ja terveyssyistä on väärin rinnas-
28614: vät tuota terveydelle vaarallisia pienhiukkasia       taa sähköauto verotuksessa dieselautoon. Ym-
28615: eivätkä ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidiok-       päristön kannalta on edullista suosia sähköau-
28616: sidipäästöjä, ja meluhaittakin on pieni.              toja,joten sähköautojen dieselvero on epäoikeu-
28617:    Polttomoottorien pienhiukkaset eli hiukkaset,      denmukainen.
28618: jotka ovat 2,5 tuhannesosamillimetriä pienem-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28619: piä, ovat kaupungeissa merkittävä terveyshaitta.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28620: Ne tunkeutuvat hengitettäessä suoraan keuhko-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28621: rakkuloihin ja aiheuttavat verenkierto- ja hen-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28622: gityselinsairauksia sekä kuolemia. Dieselauto
28623: tuottaa pienhiukkasia erityisen runsaasti. Sähkö-                Aikooko Hallitus poistaa dieselveron
28624: auto ei tuota niitä lainkaan. Jos sähkö on peräisin            sähköautoilta?
28625: ydinvoimalasta tai vesivoimalasta, ei auton tar-
28626: 
28627:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1998
28628: 
28629:                                            Martti Tiuri /kok
28630: 
28631: 
28632: 
28633: 
28634: 280043
28635: 2                                            KK 1433/1998 vp
28636: 
28637: 
28638: 
28639: 
28640:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28641: 
28642:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          käyttöisessä ajoneuvossa kuluu moottoribensii-
28643: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           niä noin 15 1/l 00 km. Sähköauton käyttämä
28644: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         energia on hinnaltaan noin viidennes siitä, mitä
28645: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti             bensiinikäyttöisen ajoneuvon polttoaineesta on
28646: Tiurin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         samalle matkalle laskettava. Sähköveroa tähän
28647: 1433:                                                   sisältyy 100 kilometriä kohden 1 veroluokan mu-
28648:                                                         kaan laskien noin 1,40 markan verran. Tähän
28649:           Aikooko Hallitus poistaa dieselveron          rinnastuva moottoribensiinin polttoainevero on
28650:         sähköautoilta?                                  noin 49,80 markkaa, eli noin 35-kertainen verrat-
28651:                                                         tuna sähköajoneuvon käyttöenergian veroon sa-
28652:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            malta ajomatkalta. Moottoribensiinin ja diesel-
28653: vasti seuraavaa:                                        öljyn mukaan laskien vastaavaksi valmistevero-
28654:                                                         jen suhteeksi voidaan laskea hieman yli kaksi. Jos
28655:     Varsinaisen ajoneuvoveron, jota myös kutsu-         tästä lasketaan vielä lopuksi, mikä tulisi asettaa
28656: taan epävirallisesti dieselveroksi, tarkoituksena       sähkökäyttöisen ajoneuvon veroksi, jotta vaik-
28657: on fiskaalisten tavoitteiden lisäksi tasata ajoneu-     kapa 15 000 kilometrin vuotuisella ajosuoritteel-
28658: vojen käytöstä johtuvia verotuksesta riippuvia          la koko vuodelta laskettava verotus olisi sama,
28659: kustannuksia. Varsinaista ajoneuvoveroa kan-            sähköautolta tulisi kantaa ajoneuvoveroa hie-
28660: netaan yleisesti kaikilta niiltä ajoneuvoilta, joi-     man yli 7 000 markkaa. Tällä hetkellä tuo vero,
28661: den käyttövoimana on moottoribensiiniä lievem-          jota kysymyksessä esitetään poistettavaksi, on
28662: min verotettu polttoaine tai mikä tahansa muu           vajaat 500 markkaa vuodessa laskettuna paketti-
28663: moottoribensiiniä lievemmin verotettu käyttö-           auton veron mukaan. Jos vastaava laskelma teh-
28664: voima. Tarkoitus on, että verotus ei suosisi esi-       täisiin henkilöauton veroperusteita noudattaen,
28665: merkiksi dieselöljyä moottoribensiinin kustan-          ero olisi jonkin verran pienempi, mutta edellyt-
28666: nuksella, vaikka dieselöljyn valmistevero on ma-        täisi kuitenkin huomattavaa korotusta sähkö-
28667: talampi kuin moottoribensiinin valmistevero.            auton vuotuiseen veroon.
28668: Niinpä esimerkiksi dieselkäyttöisen henkilöau-             Lopputuloksena edellä sanotusta on, että säh-
28669: ton varsinaisen ajoneuvoveron tasoa määrät-             köautosta suoritettava varsinainen ajoneuvo-
28670: täessä on pitkällä aikavälillä pidetty tavoitteena,     vero on nykyperusteiden mukaan niin matalalla
28671: että ajosuoritteella, joka olisi bensiini- ja diesel-   tasolla, että voidaan katsoa sähköautolle annet-
28672: henkilöauton keskimääräisten ajosuoritteiden            tavan huomattavan suurta verotukea, verrattiin-
28673: välillä, dieselkäyttöisen auton ajoneuvovero ja         pa sähköautoa bensiinikäyttöiseen tai diesel-
28674: dieselöljyn hintaan sisältyvä polttoainevero olisi-     käyttöiseen vastaavaan ajoneuvoon. Valtiova-
28675: vat yhteensä saman suuruiset kuin vastaavan             rainministeriö muistuttaa samalla siitä, että Suo-
28676: bensiinikäyttöisen auton käyttämän bensiini-            messa kehitetyille ja täällä valmistetuille sähkö-
28677: määrän hintaan sisältyvä polttoaineveron mää-           autoille on kohdennettu autoverotuksessa veron-
28678: rä.                                                     huojennuspäätöksillä verotuki, joka vastaa ajo-
28679:     Edellä sanottu arviointi on perustunut lähinnä      neuvoa kohden monen kymmenen vuoden ajo-
28680: moottoribensiinin ja dieselöljyn polttoainevero-        neuvoveroja. Ministeriö on pitänyt tarkoituk-
28681: jen eroon. Jos vastaavasti tarkastellaan bensiini-      senmukaisena edistää tällaisen uuden tekniikan
28682: käyttöisenja sähkökäyttöisen ajoneuvon käyttö-          kehittelyä mieluimmin sellaisilla keinoilla, joilla
28683: vuoden aikana maksamia veroja, tilanne on huo-          on todellista merkitystä, kuin taloudelliselta vai-
28684: mattavan edullinen sähköajoneuvolle. Suomessa           kutukseltaan vähäisellä varsinaisen ajoneuvove-
28685: saatujen käyttökokemusten perusteella voidaan           ron poistamisella. Nytkään ei ole suunnitteilla
28686: laskea, että kevyessä jakelukäytössä olevan pa-         ajoneuvoveron poistamista sähköajoneuvoilta,
28687: kettiauton energiakulutus on noin 40 kWhllOO            mutta edellä mainituista laskelmista huolimatta
28688: km, kun vastaavassa käytössä olevassa bensiini-         ei myöskään ole tekeillä tämän veron korotusta.
28689:                                           KK 1433/1998 vp                                           3
28690: 
28691:    Sähkökäyttöiset ajoneuvot ovat tavalla tai toi-   kin seuraa tarkoin sähköajoneuvojen kehitystä ja
28692: sella tehneet tuloaan koko sen runsaan sadan         on valmis aikanaan muuttamaan myös näiden
28693: vuoden ajan, jonka verran tieliikenteessä on käy-    ajoneuvojen verotusta, jos siihen olisi aihetta.
28694: tetty konevoimalla kulkevia ajoneuvoja. Sähkö-       Mahdollisia lainmuutoksia valmisteltaessa on
28695: energian varastointi ja mukana kuljettaminen on      kuitenkin pidettävä lähtökohtana sähköajoneu-
28696: tähän asti ollut ratkaisevana pulmana. Hyvällä       votekniikan ympäristövaikutuksia kokonaisket-
28697: syyllä voidaan arvioida, ettei sähkökäyttöisten      jujen tasolla ja ottaen huomioon myös muut ym-
28698: ajoneuvojen yleistyminen ja sähköajoneuvotek-        päristövaikutukset kuin vain ajoneuvon päästö-
28699: niikan kaupallistuminen riipu ainakaan Suomen        jen paikalliset vaikutukset.
28700: moottoriajoneuvoverotuksesta. Hallitus kuiten-
28701: 
28702:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
28703: 
28704:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
28705: 4                                           KK 1433/1998 vp
28706: 
28707: 
28708: 
28709: 
28710:                                          Tili Riksdagens Talman
28711: 
28712:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       motsvarande sätt uppgär tili ca 151/100 km. Pri-
28713: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         set pä den energi som en elbil förbrukar är unge-
28714: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       får en femtedel av priset pä den mängd bränsle
28715: man Martti Tiuri undertecknade spörsmål nr             som ett bensindrivet fordon förbrukar på samma
28716: 1433:                                                  sträcka. Beräknat enligt accisklass 1 ingär i priset
28717:                                                        accis på elström tili ett belopp av ca 1,40 mk per
28718:           Ämnar Regeringen avskaffa diesel-            100 km. Den därmedjämförbara bränsleaccisen
28719:         skatten på elbilar?                            på motorbensin är ca 49,80 mk, dvs. ca 35 gånger
28720:                                                        större än accisen pä den energi som ett elfordon
28721:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förbrukar pä samma körsträcka. När det gäller
28722: anföra följande:                                       accisen på motorbensin och accisen på dieselolja
28723:                                                        kan motsvarande förhållande beräknas tili något
28724:     Syftet med den egentliga fordonsskatten, som       över två. Om man utgäende från detta slutligen
28725: inofficiellt även kallas dieselskatt, är förutom att   räknar ut den skatt som borde tas ut pä eldrivna
28726: uppnå fiskala mål också att utjämna de kostna-         fordon för att beskattningen t.ex. i fråga om
28727: der för användningen av fordon som beror på            15 000 fordonskilometer per år skall vara Iika-
28728: beskattningen. Egentlig fordonsskatt tas i all-        dan, borde fordonsskatten på elbilar vara något
28729: mänhet ut på alla fordon vars drivkraft är ett         över 7 000 mk. F ör närvarande är den skatt som
28730: bränsle som beskattas lindrigare än motorbensin        i spörsmälet föresläs bli avskaffad knappt 500 mk
28731: eller viiken drivkraft som helst som beskattas         per år dä den beräknas enligt skatten pä paketbi-
28732: lindrigare än motorbensin. Avsikten är att be-         lar. Om motsvarande ka1kyl görs med iakttagan-
28733: skattningen inte skall gynna t.ex. dieselolja på       de av skattegrunderna för personbilar är skillna-
28734: bekostnad av motorbensin, även om accisen på           den något mindre, men den skulle ändå förutsät-
28735: dieselolja är lägre än accisen på motorbensin.         ta en betydande höjning av den årliga skatten på
28736: När man t.ex. har fastställt storleken på den          elbilar.
28737: egentliga fordonsskatten på dieseldrivna person-           Slutresultatet av det ovan anförda är att den
28738: bilar har det långsiktiga mälet sålunda varit att      egentliga fordonskatten på elbilar enligt de nuva-
28739: vid ett antal fordonskilometer som ligger mellan       rande grunderna är sä liten att elbilar kan anses
28740: de genomsnittliga fordonskilometrarna för ben-         åtnjuta ett omfattande skattestöd oberoende av
28741: sindrivna och dieseldrivna personbilar skall det       om de jämförs med bensindrivna eller dieseldriv-
28742: sammanlagda beloppet av fordonsskatten pä en           na fordon av motsvarande slag. Finansministe-
28743: dieseldriven bil och den bränsleaccis som ingår i      riet päminner samtidigt om att med stöd av beslut
28744: dieseloljepriset vara lika stort som beloppet av       om skattelättnader ges elbilar som utvecklats och
28745: den bränsleaccis som ingår i priset på den mängd       tillverkats i Finland i bilbeskattningen ett skatte-
28746: bensin som förbrukas av en bensindriven bil av         stöd som per fordon motsvarar fordonsskatterna
28747: motsvarande slag.                                      för flera tiotal år. Ministeriet har ansett att det är
28748:     Beräkningen ovan baserar sig främst pä skill-      mera ändamålsenligt att främja utvecklingen av
28749: naden mellan bränsleaccisen på motorbensin och         sådan här ny teknik genom sådana medel som
28750: bränsleaccisen på dieselolja. En motsvarande           har verklig betydelse än genom att avskaffa den
28751: jämförelse av de skatter som under ett är betalas      egentliga fordonsskatten, som har mindre eko-
28752: pä bensindrivna fordon och eldrivna fordon av-         nomisk betydelse. Det finns inte heller nu några
28753: slöjar att elfordonens situation är ytterst förmån-    planer pä att avskaffa fordonskatten pä elfordon,
28754: lig. Pä basis av de erfarenheter som man i Finland     men den kommer inte heller att höjas trots de
28755: har av användningen av elfordon kan man räkna          ovan beskrivna kalkylerna.
28756: ut att energiförbrukningen hos en paketbil som             Eldrivna fordon har pä ett eller annat sätt varit
28757: används för lättare distributionskörning är ca 40      i antägande under hela den tid pä drygt 100 år
28758: kWH/100 km, medan förbrukningen av motor-              under viiken maskindrivna fordon har använts i
28759: bensin i ett bensindrivet fordon som används pä        vägtrafiken. Det avgörande problemet har hit-
28760:                                            KK 1433/1998 vp                                            5
28761: 
28762: tills varit hur elenergin skalllagras och medföras.   en av även dessa fordon om det finns skäl därtill.
28763: Det finns goda skäl att anta att utbredningen av      Vid beredningen av eventuella lagändringar bör
28764: eldrivna fordon och kommersialiseringen av el-        man dock utgå från elfordonsteknikens miljö-
28765: fordonstekniken åtminstone inte är beroende av        konsekvenser för hela kedjor och även beakta
28766: den finska motorfordonsbeskattningen. Reger-          andra miljökonsekvenser än de lokala konse-
28767: ingen följer dock noggrant elfordonens utveck-        kvenserna av fordonens utsläpp.
28768: ling och är redo att i sinom tid ändra beskattning-
28769: 
28770:      Helsingfors den 14 januari 1999
28771: 
28772:                                                                             Minister Jouko Skinnari
28773:                                            KK 1434/1998 vp
28774: 
28775: Kirjallinen kysymys 1434
28776: 
28777: 
28778: 
28779: 
28780:                                    Reino Laine /vas: Hallituksen suhtautumisesta taiteen Suomi-pal-
28781:                                        kintojen jakoperusteihin
28782: 
28783: 
28784:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28785: 
28786:    Taiteen Suomi-palkintojärjestelmä on ollut            Kuudetta vuotta käytössä oleva Suomi-pal-
28787: voimassa vuodesta 1993, jolloin se korvasi taide-     kintojärjestelmä on osoittautunut epävireiseksi
28788: toimikuntien myöntämät valtionpalkinnot kult-         ja raatien työskentely horjuvaksi. Miten muuten
28789: tuurin eri alojen edustajille.                        voitaisiin selittää sitä tosiasiaa, että esimerkiksi
28790:    Kuluneella viikolla (viikko 51) opetusministe-     tämänvuotisesta palkittujen joukosta kokonaan
28791: riö myönsi Suomi-palkinnot 12 yksittäiselle tai-      puuttui kansainvälisestikin korkealle arvostetun
28792: teilijalle ja kolmelle ryhmälle. Kaikkiaan jaossa     muusikkokunnan edustus? Kuvataiteen ja teatte-
28793: oli kaksi miljoonaa markkaa. Viisi Suomi-pal-         rin ylivahvan edustutuksenjoukkoon oli päässyt
28794: kintoa myönnettiin merkittävästä taiteellisesta       musiikin alueelta vain Keski-Pohjanmaan kama-
28795: urasta ja kymmenen kannustukseksi nuorille lu-        riorkesterin kapellimestari Juha Kangas, Lahden
28796: paaville taiteilijoille.                              kaupunginorkesteri ja lahtelainen rockmusiikin
28797:    Taiteen Suomi-palkinnon raatiin kuuluivat          levy-yhtiö.
28798: tänä vuonna kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola,           Erityistä kummastusta herättää jazz-, pop- ja
28799: filosofian maisteri Anne Valkonen, kirjailija         rockmuusikkojen syrjäyttäminen.
28800: Hannu Mäkelä ja säveltäjä Pehr Henrik Nord-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28801: gren. Nuoren taiteen Suomi-palkinnoista päätti-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
28802: vät kapellimestari Atso Almila, toimittaja Lise-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28803: lott Forsman, tanssitaiteilija Reijo Kela, kuvatai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28804: teilija Inari Krohn, kirjailija Kari Hotakainen ja
28805: apulaisprofessori Minna Tarkka.                                  Miten Hallitus aikoo kehittää sinäl-
28806:     Molempien raatien puheenjohtajana toimi                   lään arvokasta taiteen Suomi-palkinto-
28807: kulttuuriministeri Suvi-Anne Siimes.                          järjestelmää, jotta se vastaisuudessa tasa-
28808:     Lisäksi taiteen keskustoimikunta ja valtion               puolisemmin ja perusteluiltaan johdon-
28809: taidetoimikunnat palkitsivat ll taiteilijaa ja yh-            mukaisemmin huomioisi koko kulttuurin
28810:  den ryhmän.                                                  kentän?
28811: 
28812:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
28813: 
28814:                                            Reino Laine /vas
28815: 
28816: 
28817: 
28818: 
28819: 280043
28820: 2                                             KK 1434/1998 vp
28821: 
28822: 
28823: 
28824: 
28825:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28826: 
28827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              musiikki       23
28828: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,               teatteri       21
28829: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             kuvataide      17
28830: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reino Lai-             kirjallisuus   16
28831: neen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o               elokuva         8
28832:  1434:                                                      tanssi          8
28833:                                                             valokuva        7
28834:            Miten Hallitus aikoo kehittää sinäl-             taideteollisuus 5
28835:         lään arvokasta taiteen Suomi-palkinto-              rakennustaide 4
28836:         järjestelmää,jotta se vastaisuudessa tasa-          muut            3
28837:         puolisemmin ja perusteluiltaan johdon-
28838:         mukaisemmin huomioisi koko kulttuurin                 Musiikin osuudesta klassisen musiikin puolel-
28839:         kentän?                                           la palkinnon saajia on ollut 14 ja kevyen musiikin
28840:                                                           puolella 9.
28841:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                  Suomi-palkintojärjestelmään ei ole kuulunut
28842: vasti seuraavaa:                                          tiettyjen taiteenalojen omia kiintiöitä, vaan kul-
28843:                                                           loinkinjaettavat palkinnot on harkittujoka vuo-
28844:    Nykyinen taiteen Suomi-palkintojärjestelmä             si erikseen. Jaettava määräraha ei myöskään ole
28845: on ollut voimassa vuodesta 1993,joten palkinnot           niin suuri, että kaikki taiteenalat voitaisiin palki-
28846: on tässä muodossa jaettu kuusi kertaa. Palkinto-          ta joka vuosi. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna
28847: ja on kolme erilaista. Suomi-palkinto myönne-             eniten palkintoja ovat saaneet musiikki, teatteri,
28848: tään tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta           kuvataide ja kirjallisuus.
28849: urasta sekä huomattavasta taiteellisesta saavu-               Suomi-palkintojärjestelmä on vanhaan val-
28850: tuksesta. Nuoren taiteen Suomi-palkinto myön-             tionpalkintojärjestelmään verrattaessa saanut
28851: netään lupaavan läpimurron tehneelle nuorelle             osakseen melko paljon arvostelua. Suomi-pal-
28852: taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle. Valtion taidetoi-   kintoja on arvosteltu siitä, että niillä on heikko
28853: mikunnat ja taiteen keskustoimikunta myöntä-              huomioarvo, koska palkintojajaetaan niin mon-
28854: vät taiteellisesta saavutuksesta annettavan Suo-          ta yhtä aikaa. Samoin on arvosteltu sitä, että
28855: mi-palkinnon.                                             palkintosummat ovat vuosien varrella pienenty-
28856:    Suomi-palkintoja ja Nuoren taiteen Suomi-              neet ja niiden merkittävyys laskenut samalla kun
28857: palkintoja on tähän mennessä myönnetty kaik-              palkintoja on pyritty jakamaan useammille.
28858: kiaan 112 palkinnon saajalle. Nämä ovatjakaan-                Opetusministeriössä käynnistetään vuonna
28859: tuneet seuraavasti:                                        1999 kriittiseen tarkasteluun perustuva prosessi
28860:                                                           Suomi-palkintojärjestelmän uudelleenarvioimi-
28861:                                                           seksi, muuttamiseksi ja parantamiseksi.
28862: 
28863:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
28864: 
28865:                                                                               Ministeri Suvi-Anne Siimes
28866:                                            KK 1434/1998 vp                                               3
28867: 
28868: 
28869: 
28870: 
28871:                                         Tili Riksdagens Talman
28872: 
28873:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             musik         23
28874: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             teater        21
28875: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         bildkonst     17
28876: dagsman Reino Laine undertecknade skriftliga            litteratur    16
28877: spörsmål nr 1434:                                       film           8
28878:                                                         dans           8
28879:           Hur avser Regeringen utveckla det i           foto           7
28880:        och för sig betydelsefulla systemet med          konstindustri 5
28881:        Finlandspriset för konst så att det i fort-      arkitektur     4
28882:        sättningen på ett mer jämlikt och i fråga        övriga         3
28883:        om motiveringarna konsekventare sätt
28884:        beaktar hela det kulturella fåltet?               lnom musiken har 14 pristagare funnits inom
28885:                                                       den klassiska musiken och 9 inom den lätta musi-
28886:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ken.
28887: anföra följande:                                         Prissystemet har inte haft egna kvoter för vissa
28888:                                                       konstarter, utan fördelningen av priserna har
28889:    Det nuvarande Finlandspriset för konst har         övervägts från år tili år. Det anslag som kan delas
28890: som system varit i bruk sedan 1993 och priserna       ut är inte heller så stort att alla konstarter skulle
28891: har alltså i denna form delats ut sex gånger.         kunna belönas varje år. Sett i ett längre tids-
28892: Prisen är av tre slag. Finlandspriset beviljas som    perspektiv har de flesta priserna gått tili musiken,
28893: erkänsla för en betydande konstnärlig karriär         teatern, bildkonsten och litteraturen.
28894: och för anmärkningsvärda konstnärliga presta-            Systemet med Finlandspriset har i jämförelse
28895: tioner. Finlandspriset för unga konstnärer ges tili   med det gamla statsprissystemet rönt ganska
28896: en lovande ung konstnär eller konstnärsgrupp          mycket kritik. Finlandspriserna har kritiserats
28897: som fått sitt genombrott. Det är statens              för att de har ett så svagt notisvärde eftersom så
28898: konstkommissioner och centralkommissionen             många pris delas ut på en gång. Likaså har det
28899: f6r konst som beviljar Finlandspriset för en          kritiserats att prissummorna med åren har mins-
28900: konstnärlig prestation.                               kat och deras betydelse sjunkit samtidigt som
28901:    Finlandspriset och Finlandspriset för unga         juryn velat se fler pristagare.
28902: konstnärer har hittills beviljats sammanlagt 112         Vid undervisningsministeriet inleds 1999 en
28903: pristagare. De har fördelat sig enligt följande:      process grundad på kritisk granskning för att
28904:                                                       omvärdera, ändra och utveckla systemet med
28905:                                                       Finlandspriset.
28906: 
28907:      Helsingforsden 7 januari 1999
28908: 
28909:                                                                            Minister Suvi-Anne Siimes
28910:                                                KK 1435/1998 vp
28911: 
28912: Kirjallinen kysymys 1435
28913: 
28914:                                       Klaus Bremer /r: Poliisin suhtautumisesta autovarkauksiinja niihin
28915:                                           liittyviin vakuutuspetoksiin
28916: 
28917: 
28918:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
28919: 
28920:     Ajoneuvorikollisuuden torjuntatyöryhmän               se kieltäytyy tulemasta edes ajoneuvorikosten ta-
28921: mietintö osoittaa, että Suomessa kuolee vuosit-           pahtumapaikalle- kirjaa puhelimitse automur-
28922: tain keskimäärin 11 ihmistä, 500 loukkaantuu ja           rossa kadonneen omaisuuden ja vahvistaa luette-
28923: invalidisoituuja autonomistajien kärsimät talou-          lon poliisin virallisella leimalla, jotta ajoneuvori-
28924: delliset tappiot kohoavat yli 1,1 miljardiin mark-        kollisuuden uhri voisi hakea korvausta vakuu-
28925: kaan autovarkauksien seurauksinaja ko. rikolli-           tusyhtiöltä. Rikosilmoituksen vastaanottava po-
28926: suus kasvaa hallitsemattomasti 10 %:n vuosi-              liisi toteaa säännönmukaisesti uhrille varkausva-
28927: vauhdilla. Tuore selvitys osoittaa puolestaan,            kuutuksen olevan välttämättömyys tänä päivä-
28928: että maamme lapsiperheistä peräti 94 %:1la on             nä, koska poliisi ei keskitä voimia ko. rikosten
28929: auto käytössään ja 84 %:1la kaikista perheistä on         torjuntaan!
28930: auto käytössään. Kun otetaan lisäksi huomioon,                On todistettavissa, että autovarasliigan para-
28931: että auto on suomalaisen perheen suurin talou-            hiksi murtautuessa kymmeniin autoihin ikkunoi-
28932: dellinen sijoitus ja myös suurin velkaannuttaja           ta rikkomalla poliisi on vastannut samanaikai-
28933: oman asunnon jälkeen, autovarkaudella on erit-            sesti ilmoituksen tekijälle puhelimeen, että sillä ei
28934: täin tuhoisa vaikutus sen kohteeksijoutuvan per-          ole aikaa tulla paikalle! Ajoneuvorikollisuuden
28935: heen taloudelle ja henkiselle tasapainolle.               torjuntatyöryhmän pitäessä informaation lisää-
28936:     Ajoneuvorikollisuuden torjuntatyöryhmä te-            mistä autonomistajien omasta vastuusta varus-
28937: kee yksilöidysti peräti 58 toimenpide-ehdotusta           taa autonsa varkaudenestolaitteella yhtenä tär-
28938: sekä yksittäisten kansalaisten että perhetalouk-          keimmistä poliisin tehtävistä, sisäasiainministe-
28939: sien kannalta tuhoisan rikollisuuden torjumisek-          riön poliisiosasto on halveksittavalla tavalla kie-
28940: si. Lukuisat toimenpide-ehdotukset ovat toteu-            murrellut puolittaisesta lupautumisestaan var-
28941: tettavissa pelkästään organisatorisin järjestelyin        kaudenestolaitteiden maahantuojien ja vakuu-
28942: ja merkityksettömin taloudellisin panostuksin.            tusyhtiöiden esittämästä 50 000 markan osallis-
28943: Siitä huolimatta ei ainuttakaan toimenpide-               tumispanoksesta valtakunnalliseen yhteismai-
28944: ehdotusta liene tähän mennessä toteutettu, vaik-          nontakampanjaan.
28945: kajo vuosi on kulunut mietinnönjulkistamisesta                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28946: -muistini mukaan joulukuussa 1997 - kerro-                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28947: taan työryhmän eräiden jäsenten suulla.                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28948:     Tätä vahvistaa poliisiylijohtaja Reijo Naula-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28949: päänjulkinen lausunto Huomenta Suomi tv-oh-
28950: jelmassa tuoreeltaan. Naulapää julisti poliisijoh-                    Onko myös Hallituksen mielestä ajo-
28951: tajan ratkaisuna autovarkauksien torjunnan po-                    neuvorikollisuuden torjuminen toisar-
28952: liisin kannalta toisarvoiseksi tehtäväksi, johon                  voinen asia,
28953: poliisilta ei liikene resursseja. Myös poliisin toi-                  tukeeko Hallitus poliisiylijohtajan va-
28954: minta kentällä todistaa poliisin valinnan kansa-                  lintaa ja ratkaisua asiassa,
28955: laistemme ja perheiden omaisuuden suojelemi-                          hyväksyykö Hallitus poliisin toimin-
28956: seksi kääntyneen täysin vähätteleväksija ylimie-                  nan vakuutuspetosten toteutuksessa ja
28957: liseksi.                                                          vakuutusyhtiöiden myynnin edistämises-
28958:     Samalla poliisi on johdonmukaisesti ryhtynyt                  sä, ja
28959: aktiivisesti ja epäilyksittä täysin tietoisesti edistä-               mitä Hallitus aikoo tehdä Ajoneuvori-
28960: mään Vakuutuspetosten toteutumista sekä toimi-                    kollisuuden torjuntatyöryhmän työn tu-
28961: maan vakuutusyhtiöiden myynninedistäjänä.                         losten hyödyntämiseksi myös käytännös-
28962: Tämä toteutuu siten, että poliisi - samalla kun                    ··?
28963:                                                                   sa.
28964:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
28965: 
28966:                                                Klaus Bremer /r
28967: 
28968: 280043
28969: 2                                           KK 1435/1998 vp
28970: 
28971: 
28972: 
28973: 
28974:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28975:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tamaan rikolliseksi rekrytoitumiseen ja kontrol-
28976: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          loimaan rikoksenuusijoita ja ammatti- tai tapari-
28977: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kollisia. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksella
28978: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        ja Etelä-Suomen läänissä on ajoneuvoihin koh-
28979: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         distuneiden rikoksien esitutkintaa tehostettu
28980:  1435:                                                 suuntaamallasitä entistä enemmän tekijäkeskei-
28981:                                                        seksi ja suorittamalla analyysejä mm. rikoksien
28982:            Onko myös Hallituksen mielestä ajo-         maantieteellisestä jakautumisesta, rikoskasautu-
28983:        neuvorikollisuuden torjuminen toisar-           mista ja aktiivisista tekijöistä. Ajoneuvorikolli-
28984:        voinen asia,                                    suus on huomioitu myös entistä enemmän huu-
28985:            tukeeko Hallitus poliisiylijohtajan va-     mausainerikoksien tutkinnassa, mikä on Helsin-
28986:        lintaa ja ratkaisua asiassa,                    gissä nostanut ajoneuvoihin kohdistuneiden ri-
28987:            hyväksyykö Hallitus poliisin toimin-        koksien selvitysprosentteja. Ajoneuvorikollisuu-
28988:        nan vakuutuspetosten toteutuksessa ja           teen pureutuvia projekteja on toteutettu myös
28989:        vakuutusyhtiöiden myynnin edistämises-          muilla paikkakunnilla. Niillä on kyetty paikalli-
28990:        sä, ja                                          sesti vähentämään rikoksien määrää sekä paljas-
28991:            mitä Hallitus aikoo tehdä Ajoneuvori-       tamaan myös muuta rikollisuutta, kuten esimer-
28992:        kollisuuden torjuntatyöryhmän työn tu-          kiksi vakuutuspetoksia.
28993:        losten hyödyntämiseksi myös käytännös-             Lähipoliisitoimintamallin mukaisesti poliisi
28994:         "?
28995:        sa.                                             on suorittanut ennalta estävää työtä ajoneuvori-
28996:                                                        kollisuuden estämiseksi ja vähentämiseksi mm.
28997:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kohdistamalla tiedottamista autojen omistajiin
28998: vasti seuraavaa:                                       ja autoliikkeisiin. Poliisin tehtävien lisääntymi-
28999:                                                        sestä ja voimavarojen niukkuudesta johtuen en-
29000:    Moottoriajoneuvoihin kohdistuneet luvatto-          nalta estävää työtä ja rikoksien esitutkintaa ei ole
29001: mat käytöt, varkaudet ja vahingonteot muodos-          voitu tehdä riittävällä tavalla vähentämättä sa-
29002: tavat erään suurimmista poliisin rikostorjunnan        malla muuta yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
29003: tehtäväalueista erityisesti isoimmissa asutuskes-      den valvontaa tai muiden rikoksien torjuntaa.
29004: kuksissa. Poliisin tietoon on tullut kuluvan vuo-      Poliisi tulee jatkossa toteuttamaan lisää ajoneu-
29005: den syyskuun loppuun mennessä ajoneuvoihin             vorikollisuuden torjuntatyöryhmän esityksiä, ja
29006: kohdistuneita murtoja kuusi prosenttia viime           näiden toteuttamista tulevat helpottamaan mm.
29007: vuotta enemmän, kokonaismäärän ollessa nyt             eräät meneillään olevat poliisin tietojärjestelmien
29008: 30 000 kappaletta. Ajoneuvojen anastuksien ja          uudistukset.
29009: luvattomien käyttöjen määrässä on myös kas-               Poliisi osallistuu aktiivisesti vakuutusvilppien
29010: vua.                                                   ja muiden vakuutusyhtiöihin kohdistuvien ri-
29011:    Ajoneuvorikollisuuteen liittyy tyypillisesti        koksien torjuntaan. Tuoreen tutkimuksen mu-
29012: myös muuta rikollisuutta. Erityisesti huumausai-       kaan vakuutusyhtiöt ilmoittavat epäiltyjä vilp-
29013: neiden käyttäjien tiedetään tekevän automurtoja        pitapauksia poliisille varsin vähän, luvun ollessa
29014: rahoittaakseen huumausaineiden saantia. Ajo-           alle tuhat kappaletta vuodessa. Näistäkin ta-
29015: neuvorikollisuus on myös tyypillisesti kasautu-        pauksista suurin osa liittyy muuhun kuin ajoneu-
29016: vaa rikollisuutta eli jotkut tekijät saattavat tehdä   vorikollisuuteen. Kysyjän arviot poliisin toimin-
29017: huomattavia määriä tietyn alueen ajoneuvori-           nasta vakuutuspetoksien toteuttamisessa ja va-
29018: koksista. Poliisi on toiminnassaan- toisin kuin        kuutusyhtiöiden myynnin edistämisessä ovat siis
29019: kysyjä esittää - ottanut huomioon ajoneuvori-          perusteettomia.
29020: kollisuuden torjuntatyöryhmän konkreettisia               Kysyjän viittaaman haastattelulausunnon
29021: toimintamalleja. Rikostorjuntaa on toteutettu          osalta on todettava, että kyseisessä haastattelus-
29022: tekijäkeskeisesti, jolloin poliisi pyrkii yhdessä      sa poliisin ylin johto - toisin kuin kysyjä ym-
29023: muiden viranomaisten ja tahojen kanssa vaikut-         märtää- halusi tuoda esille huolestuneisuuten-
29024:                                              KK 1435/1998 vp                                             3
29025: 
29026: sa poliisin rajallisista resursseista johtuvista vai-   joiden tavoitteena on ajoneuvorikollisuuden tor-
29027: keuksista kiinnittää riittävää huomiota massa- ja       juntatyöryhmän toimenpide-esitysten toteutta-
29028: arkirikollisuuden, mm. ajoneuvoihin kohdistu-           minen, ajoneuvorikollisuuden ennalta estämi-
29029: neiden rikoksien torjumiseen ja selvittämiseen.         nen, erityisesti nuoriin rikoksentekijöihin vaikut-
29030: Siten kyseessä ei ollut ajoneuvorikollisuustorjun-      taminen alkavan rikosuran katkaisemiseksi sekä
29031: taa koskeva linjanvalinta.                              rikoksiin syyllistyneiden saattaminen vastaa-
29032:    Hallitus tulee jatkamaan sellaisten toimenpi-        maan teoistaan.
29033: teiden kehittämisen ja käyttöönoton tukemista,
29034: 
29035:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1999
29036: 
29037:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
29038: 4                                           KK 1435/1998 vp
29039: 
29040: 
29041: 
29042: 
29043:                                          Tili Riksdagens Talman
29044: 
29045:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            eller vaneförbrytare. T.ex. vid Helsingfors polis-
29046: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            inrättning och i Södra Finlands Iän har förunder-
29047: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        sökningen av brott mot fordon effektiverats ge-
29048: dagsman Klaus Bremer undertecknade skriftliga          nom att den i allt högre grad utgår från gärnings-
29049: spörsmål nr 1435:                                      mannen och genom analyser av bl.a. brottens
29050:                                                        geografiska fördelning, anhopningar av brott
29051:           Anser även Regeringen att bekämp-            och aktiva gärningsmän. Fordonsbrottsligheten
29052:        ningen av fordonsbrottslighet är av se-         har även i allt högre grad uppmärksammats vid
29053:        kundär betydelse,                               utredningen av narkotikabrott, vilket i Helsing-
29054:           stöder Regeringen polisöverdirektör-         fors har höjt den procentuella andelen fordons-
29055:        ens val och lösning i ärendet,                  brott som klarlagts. Projekt som biter på for-
29056:           godtar Regeringen polisens verksam-          donsbrottsligheten har även genomförts på an-
29057:        het vid genomförandet av försäkringsbe-         dra orter. Med hjälp av dessa har man lokalt
29058:        drägerier och främjandet av försäkrings-        lyckats minska antalet brott och även avslöja
29059:        bolagens försäljning och                        annan brottslighet, t.ex. försäkringsbedrägerier.
29060:           vad ämnar Regeringen göra för att               1 enlighet med verksamhetsmodellen för när-
29061:        även i praktiken dra nytta av det som           polisen har polisen utfört förebyggande arbete
29062:        arbetsgruppen för bekämpning av for-            bl.a. genom information tili bilägarna och bilfir-
29063:        donsbrottslighet kommit tili?                   morna för att hindra och minska fordonsbrotts-
29064:                                                        ligheten. Tili följd av polisens ökade uppgifter
29065:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och de knappa resurserna har förebyggande ar-
29066: anföra följande:                                       bete och förundersökning av brott inte kunnat
29067:                                                        utföras i tillräcklig mån utan samtidig minskning
29068:     Olovlig användning och stölder av motorfor-        av annan övervakning av den allmänna ordning-
29069: don samt skadegörelser på dem utgör ett av de          en och säkerheten eller av bekämpningen av an-
29070: största uppgiftsområdena för polisens brottsbe-        dra brott. Polisen kommer i fortsättningen att
29071: kämpning speciellt i de största tätorterna. Fram       genomföra ytterligare förslag som lagts fram av
29072: tili utgången av september innevarande år har          arbetsgruppen för bekämpning av fordonsbrott.
29073: polisen fått kännedom om sex procent fler for-         Detta kommer att underlättas av vissa reformer
29074: donsinbrott än i fjol. Det totala antalet uppgår nu    av polisens datasystem som pågår som bäst.
29075: till30 000. Även antalet tillgrepp och fall av olov-      Polisen deltar aktivt i bekämpningen av för-
29076: lig användning ökar.                                   säkringsfusk och andra brott mot försäkringsbo-
29077:     Utmärkande för fordonsbrottsligheten är att        lag. Enligt en fårsk undersökning anmäler för-
29078: den också är förknippad med annan brottslighet.        säkringsbolagen mycket få misstänkta fall av för-
29079: Man vet att speciellt narkotikamissbrukare gör         säkringsfusk tili polisen. Antalet underskrider
29080: bilinbrott för att finansiera narkotikan. Utmär-       tusen anmälningar per år. Av dessa fall är största
29081: kande för fordonsbrottsligheten är också att den       delen förknippade med annat än fordonsbrotts-
29082: hopar sig i fråga om vissa gärningsmän som kan         lighet. Spörsmålsställarens bedömning av poli-
29083: begå en avsevärd andel av fordonsbrotten inom          sens verksamhet vid genomförandet av försäk-
29084: ett visst område. Polisen har isin verksamhet-         ringsbedrägerier och främjandet av försäkrings-
29085: tili skillnad från vad spörsmålsställaren framför      bolagens försäljning är alltså grundlös.
29086: - beaktat de konkreta verksamhetsmodeller                 1 fråga om det uttalande som spörsmålsställa-
29087: som arbetsgruppen för bekämpning av fordons-           ren hänvisar tili kan det konstateras att i inter-
29088: brottslighet lagt fram. Brottsbekämpningen har         vjun i fråga ville polisens högsta ledning - i
29089: utgått från gärningsmannen, varvid polisen till-       motsats tili vad spörsmålsställaren uppfattar -
29090: sammans med andra myndigheter och instanser            framådra sin oro för svårigheterna att rikta till-
29091: försöker påverka rekryteringen till en krimineli       räcklig uppmärksamhet på mass- och vardags-
29092: bana och övervaka återfallsförbrytare och yrkes-       brottslighet, t.ex. bekämpning och utredning av
29093:                                             KK 1435/1998 vp                                           5
29094: 
29095: fordonsbrott, på grund av polisens begränsade          gruppen for bekämpning av fordonsbrottslighet
29096: resurser. Sålunda var det inte fråga om ett linjeval   lagt fram, att förebygga fordonsbrottslighet, på-
29097: beträffande bekämpningen av fordonsbrottslig-          verka speciellt unga gärningsmän så att en begyn-
29098: het.                                                   nande brottsbana kan brytas samt att få sådana
29099:     Regeringen kommer alltjämt att stödja ut-          som begått brott ställda tili svars för sina gär-
29100: vecklandet och införandet av åtgärder som syftar       ningar.
29101: tili att vidta de förslag tili åtgärder som arbets-
29102: 
29103:      Helsingfors den 4 januari 1999
29104: 
29105:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29106:                                             KK 1436/1998 vp
29107: 
29108: Kirjallinen kysymys 1436
29109: 
29110: 
29111:                                    Raimo Holopainen /sd ym.: Hanna ja Vilho Hietalan sekä heidän
29112:                                       läheistensä katoamisesta Argentiinassa vuonna 1977
29113: 
29114: 
29115:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29116:     Juukalaissyntyinen Hanna Hietala os. Väyry-        että hänen äitinsä kohtalon selvittämiseksi teh-
29117: nen (kadotessaan 65 v) siepattiin Argentiinassa        dään kaikki voitava, ja viittaakin, että espanja-
29118: toukokuussa 1977. Tämä tapahtui pojantyttären          lainen tuomari Garzon,joka on tullut kuuluisak-
29119: (3 v) silmien edessä. Sen jälkeen ei Hanna Hieta-      si entisen Chilen presidentin Augusto Pinochetin
29120: lasta ole kuulunut mitään. Sieppaus liittyi vuon-      luovutuspyynnöstä Espanjan tuomioistuimelle
29121: na 1976 tehtyyn armeijan vallankaappaukseen,           vastaamaan kidnappauksista, kidutuksista ja
29122: jolloin aloitettiin poliittinen vasemmiston vaino.     kansanmurhasta, on aktiivisesti tutkinut myös
29123: Hanna Hietalan lisäksi vallanpitäjien toimesta         Argentiinan kadonneiden ihmisten kohtaloa ja
29124: siepattiin kadulta myös Hannan poika Vilho ja          onnistunut myös useissa tapauksissa. Espanjan
29125: tämän argentiinalainen vaimo Estella. Seuraava-        lisäksi monet maat, kuten Italia, Sveitsi, Ruotsi,
29126: na päivänä katosivat Estellan vanhemmat. Han-          Saksa ja Ranska, ovat viime aikoina ottaneet
29127: nan kanssa yhtaikaa vei kuolemanpartio myös            taas aktiivisesti esille heidän kadonneiden kansa-
29128: tämän anopin Domingan.                                 laistensa kohtalon selvittämisen nimeämällä
29129:      Nämä kuusi henkilöä kuuluivat niiden 30 000       oman tutkiotatuomarin tai yleisen syyttäjän,
29130:  Argentiinassa kadonneen joukkoon, josta silloi-       joka omasta maasta käsin ja omien lakien puit-
29131:  set hirmuhallitsijat kantavat vastuun. Hanna          teissa tutkii ja tuomitsee argentiinalaiset ihmisoi-
29132:  Hietalan poika Reino ja hänen vaimonsa Gloria         keusrikkomuksiin syyllistyneet. Hyvänä esi-
29133:  pääsivät pakenemaan hyvien ystävien avustama-         merkkinä on Ranskassa langetettu tuomio meri-
29134:  na Suomeen, jossa he edelleen asuvat. Syynä po-       voimien kapteeni Alfredo Astizille, joka sai elin-
29135:  liittisiin vainoihin kyseisten henkilöiden kohdal-    kautisen tuomion kahden ranskalaisen nunnan
29136:  la oli se, että sekä Reino että Vilho olivat ammat-   sieppauksesta ja murhasta.
29137:  tiyhdistysaktivisteja.                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29138:      Kadonneet ovat tuskin enää elossa, mutta vä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29139:  hintään kohtuullista on saada selville, ketkä kan-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29140:  tavat vastuun näistä kadonneista ja minne he          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29141:  katosivat. Reino Hietala vieraili entisessä koti-
29142:  maassaan Argentiinassa vuonna 1996. Vierailun-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä suomalais-
29143:  sa aikana Reino sai tietoa naapureiltaan katoa-               syntyisen Hanna Hietalan ja hänen poi-
29144:  miseen liittyvistä taustoista ja tapahtumista.                kansa Vilho Hietalan sekä heidän läheis-
29145:  Asiaa on yritetty ulkoministeriön taholta selvit-             tensä kohtalon selvittämiseksi Argentii-
29146:  tää, mutta mitään ratkaisevaa ei ole asiassa ta-              nassa vuonna 1976 aloitetun vasemmis-
29147:  pahtunut. Hanna Hietalan poika Reino toivoo,                  ton vainon yhteydessä?
29148: 
29149:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
29150: 
29151:           Raimo Holopainen /sd        Arja Ojala /sd                      Tauno Pehkonen /skl
29152:           Erkki Partanen /sd          Kalevi Olin /sd                     Säde Tahvanainen /sd
29153:           Tuija Brax /vihr            Satu Hassi /vihr                    Irina Krohn /vihr
29154:           Kimmo Kiljunen /sd          Toimi Kankaanniemi /skl             Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
29155:           Tapio Karjalainen /sd       Reijo Kallio /sd                    Jorma Vokkolainen /vas
29156:           Matti HuutoJa /vas          Pekka Saarnio /vas                  Esa Lahtela /sd
29157:           Raimo Mähönen /sd           Jorma Kukkonen /sd                  Helena Vartiainen /sd
29158:           Janina Andersson /vihr      Raimo Vistbacka /ps                 Valto Koski /sd
29159:           Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Annikki Koistinen /kesk             Marjaana Koskinen /sd
29160:           Veijo Puhjo /va-r           Pirkko Peltomo /sd                  Marjatta Vehkaoja /sd
29161:  280043
29162: 2                                         KK 1436/1998 vp
29163: 
29164: 
29165: 
29166:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29167: 
29168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pidättäneet Hanna Hietalaa, vaan sen ovat teh-
29169: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        neet muut tahot.
29170: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Ulkoasiainministeriön ja suurlähetystön
29171: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           säännöllisin väliajoin Argentiinan viranomaisiin
29172: Holopaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       pitämä yhteys ei tuottanut mitään tietoja. Vuosi-
29173: myksen n:o 1436:                                     na 1984--1987 valtion varoin maksettu paikalli-
29174:                                                      nen asianajaja pyrki selvittämään, löytyisikö
29175:           Mitä Hallitus aikoo tehdä suomalais-       Hanna Hietalan katoamiseen liittyviä tietoja Ar-
29176:        syntyisen Hanna Hietalan ja hänen poi-        gentiinan viranomaisilta. Nämäkään toimenpi-
29177:        kansa Vilho Hietalan sekä heidän läheis-      teet eivät johtaneet tarkempiin tuloksiin.
29178:        tensä kohtalon selvittämiseksi Argentii-          Suomen ulkoministeri otti Hanna Hietalan
29179:        nassa vuonna 1976 aloitetun vasemmis-         katoamisen puheeksi virallisen vierailun yhtey-
29180:        ton vainon yhteydessä?                        dessä vuonna 1985. Suomen suurlähetystö eh-
29181:                                                      dotti 1987, että myös omaiset palkkaisivat yksi-
29182:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tyisasianajajan Hanna Hietalan katoamisen sel-
29183: vasti seuraavaa:                                     vittämiseksi. Tähän ei kuitenkaan saatu Hanna
29184:                                                      Hietalan Suomessa asuviita sukulaisilta vastaus-
29185:     Hanna Hietala oli Suomen kansalainen. Hä-        ta.
29186: nen poikansa Vilho Hietala samoin kuin muut              Asia on edelleen ulkoasiainministeriössä vi-
29187: kysymyksessä tarkoitetut läheiset olivat Argen-      reillä ja viimeksi asia otettiin esille Argentiinan
29188: tiinan kansalaisia.                                  presidentin valtiovierailun aikana toukokuun lo-
29189:     Suomen Buenos Airesissa oleva suurlähetystö      pussa 1998,jolloin presidentti Menem lupasi tut-
29190: sai tiedon Hanna Hietalan katoamisesta 6.6.1977      kia asiaa.
29191: ja myöhemmin selvisi, että katoaminen oli tapah-         Argentiinan ulkoministeriön edustaja ilmoitti
29192: tunut 22.5.1977.                                     suurlähetystön edustajalle 17 .9.1998, että Hanna
29193:     Suurlähetystö pyysi 9.6.1977 virallisesti Ar-    Hietalan asia on Argentiinan viranomaisten ak-
29194: gentiinan ulkoministeriötä selvittämään asian.       tiivisessa tutkinnassa. Samalla hän totesi, että
29195: Lisäksi suurlähetystö vetosi Argentiinan eri vi-     Argentiinan ulkoministeriöön on näitä tieduste-
29196: ranomaistahojen korkeimpaan johtoon samoin           luja ja selvityksiä varten perustettu ihmisoikeus-
29197: kuin kirkon korkeimpaan edustajaan. Ulkomi-          asioita hoitavan alivaltiosihteerin virka, jolle
29198: nisteri vetosi Argentiinan ulkoministeriin ja otti   omaiset voivat välittää mahdollisia uusia tietoja
29199: asian esille suurlähettilään käynnin yhteydessä      ja aineistoa. Ulkoasiainministeriö on ilmoittanut
29200: 24.1.1978. Buenos Airesissa käännyttiin myös         tämän viranomaisen yhteystiedot myös Reino
29201: Punaisen Ristin ja UNHCR:n edustajan puo-            Hietalalle ja kehottanut häntä omalta osaltaan
29202: leen.                                                 olemaan suoraan yhteydessä Argentiinan ulko-
29203:     Suomessa Argentiinan suurlähettiläs kutsut-      ministeriön ihmisoikeusyksikköön.
29204: tiin ulkoasiainministeriöön ensimmäisen kerran           Hanna Hietalan katoamista koskeva asia otet-
29205:  11.8.1977 ja pyydettiin välittömästi tietoja Han-   tiin esille viimeksi 25.11.1998 ulkoasiainministe-
29206: na Hietalasta. Argentiinan suurlähetystö vastasi     riön valtiosihteerin Argentiinan vierailun yhtey-
29207: 28.8.1977 todeten, etteivät etsinnät olleet johta-   dessä. Tuolloin Argentiinan taholta tuotiin esille,
29208: neet tulokseen ja että tutkimuksia jatketaan.        että asiaa on tutkittu sisäasiainministeriön toi-
29209:     Suomen ulkoasiainministeri vetosi Argentii-       mesta. Argentiinan ulkoministeriön 22.12.1998
29210: nan ulkoministeriin uudelleen 7.8.1978.               antaman ilmoituksen mukaan Hanna Hietalan
29211:     Ajalla 6.6.1977-14.8.1981 Suomen suurlähe-        tapaus on edelleen vireillä ja käsittelyssä Argen-
29212: tystö otti monissa Argentiinan viranomaisissa         tiinan oikeuslaitoksessa.
29213:  toistuvasti esille Hanna Hietalan tapauksen ja           Hallitus aikoo jatkossakin olla aktiivisesti yh-
29214:  vetosi asian selvittämiseksi. Argentiinan ulko-      teydessä Argentiinan viranomaisiin Hanna Hie-
29215: asiainministeriö      ilmoitti    suurlähetystölle    talan kohtalon selvittämiseksi.
29216:  20.2.1979, etteivät Argentiinan viranomaiset ole
29217: 
29218:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
29219: 
29220:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
29221:                                           KK 1436/1998 vp                                             3
29222: 
29223: 
29224:                                        Tili Riksdagens Talman
29225: 
29226:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          De kontakter som utrikesministeriet och am-
29227: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       bassaden hade med de argentinska myndigheter-
29228: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     na medjämna mellanrum gav ingen information.
29229: man Raimo Holopainen m.fl. undertecknade             En lokal advokat som avlönades med statliga
29230: skriftliga spörsmål nr 1436:                         medel försökte åren 1984--1987 utreda om det
29231:                                                      hos de argentinska myndigheterna kunde finnas
29232:           Vad ämnar Regeringen göra för att          uppgifter som har samband med Hanna Hietalas
29233:        utreda vad som hänt finlandsfödda Han-        försvinnande. lnte heller dessa åtgärder gav bätt-
29234:        na Hietala och hennes son Vilho Hietala       re resultat.
29235:        samt dem närstående personeri samband             Under ett officiellt besök 1985 tog Finlands
29236:        med den förföljelse av vänstern som in-       utrikesminister upp Hanna Hietalas försvinnan-
29237:        leddes i Argentina 1976?                      de. År 1987 föreslog finska ambassaden att även
29238:                                                      de anhöriga skulle anlita en privat advokat för att
29239:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        utreda försvinnandet. Något svar på detta fick
29240: anföra följande:                                     man dock inte av Hanna Hietalas släktingar i
29241:                                                      Finland.
29242:     Hanna Hietala var finsk medborgare. Hennes           Ärendet är fortfarande aktuellt i utrikesminis-
29243: son Vilho Hietala och andra närstående som           teriet och senast togs frågan upp under Argen-
29244: spörsmålet avser var argentinska medborgare.         tinas presidents statsbesök i slutet av maj 1998.
29245:     Finlands ambassad i Buenos Aires meddela-        Då lovade president Menem att saken undersöks.
29246: des att Hanna Hietala försvunnit 6.6.1977 och            En företrädare för Argentinas utrikesministe-
29247: senare blev det klarlagt att försvinnandet inträf-   rium meddelade 17.9.1998 en företrädare fOr
29248: fat 22.5.1977.                                       ambassaden att fallet Hanna Hietala utreds ak-
29249:     Ambassaden gjorde en formell begäran hos         tivt av de argentinska myndigheterna. Samtidigt
29250: argentinska utrikesministeriet 9.6.1977 och bad      konstaterade han att en understatssekreterar-
29251: om utredning av fallet. Dessutom vädjade am-         tjänst för mänskliga rättigheter har inrättats vid
29252: bassaden tili högsta ledningen i olika argentinska   argentinska utrikesministeriet för dylika förfråg-
29253: myndigheter samt tili kyrkans högsta företräda-      ningar och utredningar. Tili denna tjänsteman
29254: re. Utrikesministern vädjade tili Argentinas utri-   kan de anhöriga förmedla eventuella nya uppgif-
29255: kesminister och tog upp saken vid ambassadö-         ter och materia!. Utrikesministeriet har meddelat
29256: rens besök 24.1.1978. 1 Buenos Aires kontaktade      kontaktuppgifterna för denna myndighet även
29257: man också företrädare för Röda Korset och            tili Reino Hietala och uppmanat honom att för
29258: UNHCR.                                               sin del stå i direkt kontakt med enheten för
29259:     1 Finland kallades Argentinas ambassadör tili    mänskliga rättigheter vid Argentinas utrikesmi-
29260: utrikesministeriet första gången 11.8.1977 och       nisterium.
29261: upplysningar om Hanna Hietala begärdes ge-               Senast behandlades Hanna Hietalas försvin-
29262: nast. Argentinska ambassaden svarade 28.8.1977       nande 25.11.1998 under utrikesministeriets stats-
29263: och konstaterade att eftersökningen inte lett tili   sekreterares besök i Argentina. Från argentinskt
29264:  resultat och att undersökningarna fortsätter.       håll uppgavs då att saken har undersökts av inri-
29265:     Finlands utrikesminister vädjade tili Argen-     kesministeriet. Enligt ett meddelande från Ar-
29266:  tinas utrikesminister på nytt 7.8.1978.             gentinas ukikesministerium 22.12.1998 är falld
29267:     Under perioden 6.6.1977-14.8.1981 tog fin-       Hanna Hietala fortfarande aktuellt och under
29268:  ska ambassaden upprepade gånger upp fallet          beq!lndling inom det argentinska rättsväsendet.
29269:  Hanna Hietala med flera argentinska myndighe-           Aven i fortsättningen kommer regeringen ak-
29270:  ter och vädjade om att fallet skulle utredas. Ar-   tivt att stå i kontakt med de argentiska myndighe-
29271:  gentinas utrikesministerium meddelade ambas-        terna för att ukeda Hanna Hietalas öde.
29272:  saden 20.2.1979 att gripandet a v Hanna Hietala
29273:  inte gjorts av argentinska myndigheter utan av
29274:  andra.
29275:       Helsingforsden 7 januari 1999
29276: 
29277:                                                                     Utrikesminister Tarja Halonen
29278:                                            KK 1437/1998 vp
29279: 
29280: Kirjallinen kysymys 1437
29281: 
29282: 
29283: 
29284: 
29285:                                    Osmo Kurola lkok ym.: Lohipolitiikan johdonmukaisuudesta
29286: 
29287: 
29288:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29289: 
29290:    Itämeren alueella villilohikannat ovat uhan-          Tutkimustulosten perusteella tiedetään, että
29291: alaisia. Kaikista Itämeren alueen vaelluspoika-       kaksi seuraavaa vuotta ovat parhaimmillaankin
29292: sista on villilohta vajaat 10 %. Merellä tapahtu-     yhtä huonoja lohivuosia villilohikantojen kan-
29293: van tehopyynnin ja M74-oireyhtymän johdosta           nalta kuin päättymässä ollut vuosi oli. Tästä
29294: villilohikannat olivat lopullisesti kuolla suku-      syystä tulevana keväänä tulisi tiukentaa kutu-
29295: puuttoon 1990-luvun puolivälissä. Tilanteenjoh-       vaellukselle lähtevän lohen kalastusta ja palata
29296: dosta myös Suomen oli ryhdyttävä toimenpitei-         kevätkalastuksessa kaikilta osin vuosien 1996-
29297: siin villilohikantojen pelastamiseksi.                1997 aikana toteutettuihin rajoituksiin. Suomen
29298:    Vuosina 1996-1997 toteutetut tiukat lohen-         asettama villilohikantojen vahvistamistavoite ja
29299: kalastuksen säätelytoimenpiteet nostivat villilo-     johdonmukainen sekä järkevä lohipolitiikka
29300: hikantojen poikastuotannon jokialueilla vähin-        edellyttävät, että kalastuksen intensiteettiä ja
29301: tään kymmenkertaiseksi aiempaan 1990-luvun            kohdentamista säädellään villilohikantojen kehi-
29302: tasoon nähden. Tähän vaikutti myös se, että vuo-      tyksen mukaan. Heikkoina vuosina pyyntiä vä-
29303: si 1991 oli ollut hyvä poikastuotantovuosi.           hennetään ja hyvinä vuosina pyyntiä sallitaan
29304:     Viime kesänä jokiin päässeiden viliilohien        enemmän.
29305: määrät kuitenkinjälleen romahtivat alle puoleen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29306: edellisvuosien tasosta. Tämän perusteella voi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29307: daan olettaa, että jokien poikastuotanto on myös      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29308: romahtanut alle puoleen edellisvuosien tasosta.       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29309:     Viime keväänä oli erittäin epäjohdonmukaista
29310: se, että samanaikaisesti kun tiedettiin, että kutu-              Tietääkö Hallitus, että samanaikaises-
29311: vaellukselle lähtevien emokalojen määrä on huo-              ti kun meressä olevat villilohikannat ovat
29312: mattavasti aiempien vuosien tasoa pienempi, niin             romahtaneet, pyyntiä merialueilla on
29313: siitä huolimatta samanaikaisesti lohen kutuvael-             oleellisesti lisätty myöntämällä Ahvenan-
29314: luksenaikaista pyyntiä lisättiin merkittävästi an-           maan kalastajille kaksi ylimääräistä
29315: tamalla Ahvenanmaan kalastajille kaksi ylimää-               pyyntiviikkoa (toinen toukokuussa ja toi-
29316:  räistä viikkoa (viikko toukokuussa ja viikko ke-            nen kesäkuussa), sellaiseen aikaan, jol-
29317: säkuussa) pyyntiaikaa sellaisena ajankohtana,                loin pyynti kohdistuu erittäin tehokkaas-
29318: jolloin pyynti kohdistui erityisesti kutuvaelluk-            ti uhanalaisten villilohikantojen emoka-
29319:  selle lähteviin villilohiin. Tapahtui siis täysin           loihin,ja
29320:  päinvastoin kuin villilohikantojen elvyttäminen                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
29321: ja vahvistaminen olisi vaatinut.                             siin asiantilan korjaamiseksi?
29322: 
29323:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
29324: 
29325:           Osmo Kurola /kok           Maria Kaisa Aula /kesk     Matti HuutoJa /vas
29326:           Ossi Korteniemi /kesk      Hannes Manninen /kesk      Maija Rask /sd
29327:                     Hannu Takkula /kesk                 Esko-Juhani Tennilä /va-r
29328: 
29329: 
29330: 
29331: 
29332: 280043
29333: 2                                        KK 1437/1998 vp
29334: 
29335: 
29336: 
29337: 
29338:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29339: 
29340:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tämän perusteella maa- ja metsätalousminis-
29341: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       teriö ja Ahvenanmaan maakunnan asianomaiset
29342: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     viranomaiset erottivat vuodeksi 1998 Suomen
29343: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Osmo Ku-       Pohjanlahden ja Itämeren pääaltaan lohikiin-
29344: rolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tiöstä Ahvenanmaalle oman kiintiöosuuden,
29345: n:o 1437:                                           joka oli 24 983lohta eli 24% kyseisestä kiintiöstä.
29346:                                                     Lisäksi sovittiin siitä, että ahvenanmaalaiset saa-
29347:            Tietääkö Hallitus, että samanaikaises-   vat kalastaa kiintiötään maakunnan vesialueelia
29348:        ti kun meressä olevat villilohikannat ovat   4 mpk:n sisäpuolella myös 18.5.-22.5.1998 ja
29349:        romahtaneet, pyyntiä merialueilla on         8.-15.6.1998. Sopimuksen avulla pyrittiin tur-
29350:        oleellisesti lisätty myöntämällä Ahvenan-    vaamaan 1uonnonlohien kutuvaelluksen onnis-
29351:        maan kalastajille kaksi ylimääräistä         tuminen Ahvenanmaan vesialueella. Mikäli ky-
29352:        pyyntiviikkoa (toinen toukokuussa ja toi-    seistä sopimusta ei olisi solmittu, maa- ja metsä-
29353:        nen kesäkuussa), sellaiseen aikaan, jol-     talousministeriölläei olisi ollut lainkaan mahdol-
29354:        loin pyynti kohdistuu erittäin tehokkaas-    lisuutta osallistua Ahvenanmaan lohenkalastuk-
29355:        ti uhanalaisten villilohikantojen emoka-     sen säätelyyn maakunnan lainkäyttövaltaan
29356:        loihin,ja                                    kuuluvilla vesillä.
29357:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Ahvenanmaalaisten kalastajien kokonaislo-
29358:        siin asiantilan korjaamiseksi?               hisaaliit olivat touko-kesäkuussa vuonna 1997
29359:                                                      11 515 lohta ja 1998 8 644 lohta. Kun vuosien
29360:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         1997 ja 1998 saaliita verrataan keskenään, havai-
29361: vasti seuraavaa:                                    taan, ettei kalastuksen lisääntymisestä voida pu-
29362:                                                     hua. Päinvastoin Ahvenanmaan lohen kokonais-
29363:    Korkein oikeus on 29.1.1998 antamassaan          saalis touko-kesäkuussa on pienentynyt. Kysei-
29364: päätöksessä katsonut, että maa- ja metsätalous-     nen saalismäärä on kokonaisuudessaan vähäi-
29365: ministeriöllä ei yksin ilman Ahvenanmaan maa-       nen, eikä saalis koostu pelkästään luonnonlohis-
29366: kunnan suostumusta ole toimivaltaa määrätä Io-      ta. Osa siitä on lisäksi pyydetty kesäkuun lopun
29367: hikiintiön jakamisesta Ahvenanmaan ja Man-          pyyntiaikana.
29368: ner-Suomen kalastajien kesken, vaan ministe-            Edellä selostetun perusteella hallitus katsoo,
29369: riön ja maakunnan on sovittava asiasta keske-       että sopimusjärjestely Ahvenanmaan kanssa tur-
29370: nään. Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan           vaa luonnonlohen kutuvaelluksen.
29371: kalastusrajoituksista Ahvenanmaan vesialueilla
29372: päättää Ahvenanmaan maakuntahallitus.
29373: 
29374:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1999
29375: 
29376:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29377:                                          KK 1437/1998 vp                                            3
29378: 
29379: 
29380: 
29381: 
29382:                                       Tili Riksdagens Talman
29383: 
29384:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Därför avsatte jord- skogsbruksministeriet
29385: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         och Ålands vederbörande myndigheter tili Åland
29386: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     en egen kvotangel av Finlands laxkvot i Bottnis-
29387: dagsman Osmo Kurola m.fl. undertecknade             ka viken och Ostersjös huvudbassäng. Ålands
29388: skriftliga spörsmål nr 1437:                        kvotandel består av 24 983 laxar och är 24% av
29389:                                                     ifrågavarande kvot. Därtill kom man överens om
29390:           Är Regeringen medveten att samtidigt      att ålänningar får fiska sin kvot på landskapets
29391:        som vildlaxbestånden i havet har brutit      vattenområde inom 4 sjömil också under tiden
29392:        samman, har fisket på havsområden            18.5.-22.5.1998 och 8.-15.6.1998. Genom av-
29393:        ökats genom att åländska fiskare bevil-      talet försökte man säkra framgång av vildlaxens
29394:        jats två extra fiskeveckor (de11 ena i maj   lekvandring på Ålands vattenområde. 1 fall detta
29395:        och den andra ijuni), sådan tid, då fisket   avtal hade inte slutits, skulle jord- och skogs-
29396:        mycket effektivt är riktat mot avelsfisk     bruksministeriet inte ha haft några möjligheter
29397:        från hotade vildlaxbestånd, och              att inverka på regleringen av laxfisket på vatten
29398:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       som hör tilllandskapet Ålands jurisdiktion.
29399:        att tillrättalägga sakförhållandet?             De åländska fiskarnas totala laxfångster var i
29400:                                                     maj och juni i 1997 11 515 laxar och i 1998 8 644
29401:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       laxar. När man jämför med fångster 1997 och
29402: anföra följande:                                    1998 märker man, att man inte kantala om ökat
29403:                                                     fiske. Tvärtom har den totala laxfångsten i maj
29404:    Den Högsta domstolen har i sitt beslut den       och juni minskat. Den ifrågavarande fångst-
29405: 29.1.1998 ansett, att jord- och skogsbruksminis-    mängden är i sin helhet liten och fångsten består
29406: teriet inte utan Ålands landskapets samtycke har    inte enbart av vildlaxar. En del av den är dessut-
29407: befogenhet att bestämma om delning av laxkvo-       om fiskad under fångsttiden i slutet av juni.
29408: ter mellan Åland och Finland, utan ministeriet          Med stöd av ovanstående redogörelse anser
29409: och landskapet måste komma överens om saken.        regeringen, att avtalet med Åland säkrar vild-
29410: Enligt Ålands självstyrelselag bestämmer Ålands     laxens lekvandring.
29411: landskapsstyrelse om fiskebegränsningar på
29412: Ålands havsområden.
29413: 
29414:      Helsingfors den 5 januari 1999
29415: 
29416:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29417:                                             KK 1438/1998 vp
29418: 
29419: Kirjallinen kysymys 1438
29420: 
29421: 
29422: 
29423: 
29424:                                     Hannu Takkula /kesk: Kunnallisen sosiaalitoimen työpaineen lie-
29425:                                        vittämisestä toimeentulotukiasioissa
29426: 
29427: 
29428:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29429:     Viimesijaiseksi tarkoitetulla toimeentulotur-      toimelle annetaan parempi mahdollisuus keskit-
29430: vallajoudutaan yhä useammin paikkaamaan pe-            tyä varsinaiseen sosiaalityöhön. Toinen vaihto-
29431: rustoimeentulon vajauksia. Työttömyyspäivära-          ehto olisi se, että ns. normivajauksen mukainen
29432: han pienuus sekä asumistuen ja kotihoidon tuen         pelkän rahaetuuden suorittaminen siirretään
29433: leikkaukset ovat tuoneet yhä enemmän asiakkai-         Kelan vastattavaksi ja sosiaalityöhön liittyvä
29434: ta toimeentulotuen piiriin. Kunnallinen sosiaali-      harkinnanvarainen toimeentulotuki toteutetaan
29435: työ on nykyisin pääasiassa toimeentulotukiasioi-       edelleen kunnallisen sosiaalitoimen piirissä.
29436: den käsittelyä, minkä vuoksi muut tärkeät kun-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29437: nallisen sosiaalitoimen sektorit ovat jääneet vä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29438: hemmälle huomiolle. Tästä on kärsinyt muun             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29439: muassa lastensuojelutyö ja ennalta ehkäisevä so-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29440: siaalityö yleensäkin. Etenkin tuloksellinen las-
29441: tensuojelutyö on äärimmäisen tärkeä asia, koska                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29442: se antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden elä-             ryhtyä lievittääkseen kunnallisen sosiaa-
29443: mänsä hallintaan ja selviytymään aikuisena itse-              litoimen työpainetta toimeentulotukiasi-
29444: näisesti. Siksi perustoimeentuloturvaetuuksia tu-             oissa ja sen kautta antaakseen sosiaalitoi-
29445: lisi korottaa sille tasolle, että viimesijaisen toi-          melle mahdollisuuden keskittyä varsinai-
29446: meentulotuen tarve vähenee ja kunnan sosiaali-                seen sosiaalityöhön?
29447: 
29448:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
29449:                                           Hannu Takkula /kesk
29450: 
29451: 
29452: 
29453: 
29454: 280043
29455: 2                                         KK 1438/1998 vp
29456: 
29457: 
29458: 
29459: 
29460:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29461: 
29462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mukaan toimeentulotukea koskevien säännösten
29463: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        uudistaminen oli osa laajempaa kokonaisuutta,
29464: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      johon sisältyivät mm. erikseen toteutetut asumis-
29465: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           tuen parantaminen sekä työttömyyspäivärahan
29466: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        korottaminen. Näiden niin sanottuja ensisijaisia
29467: n:o 1438:                                            etuuksia koskevien toimenpiteiden sekä toi-
29468:                                                      meentulotuessa tehtyjen muutosten arvioitiin vä-
29469:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      hentävän toimeentulotuen saajamäärää vuosita-
29470:        ryhtyä lievittääkseen kunnallisen sosiaa-     solla noin 10 prosenttia. Tähän kokonaisuuteen
29471:        litoimen työpainetta toimeentulotukiasi-      kuuluvat muutokset tulivat voimaan vuoden
29472:        oissa ja sen kautta antaakseen sosiaalitoi-   1998 aikana. Vuoden 1998 alkupuolta koskevat
29473:        mene mahdollisuuden keskittyä varsinai-       tiedot osoittavat, että toimeentulotuen saajien
29474:        seen sosiaalityöhön?                          määrä on alentunut selvästi. Stakesin toimeentu-
29475:                                                      lotuen ennakkotilaston mukaan tammi-kesä-
29476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuussa 1998 toimeentulotukea saaneiden kotita-
29477: vasti seuraavaa:                                     louksien määrä supistui seitsemän prosenttia
29478:                                                      verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjak-
29479:    Kansanedustaja Takkulan kysymyksessä vii-         soon. Myös toimeentulotukimenojen pienenemi-
29480: tataan toimeentulotukea saavien määrän voi-          nen on vastannut niitä arvioita, jotka sisältyivät
29481: makkaaseen kasvuun ja sen aiheuttamaan sosi-         hallituksen esitykseen. Kokonaisuudessaan uu-
29482: aalityön toimintamahdollisuuksien kaventumi-         distusten vaikutukset toteutuvat vasta vuonna
29483: seen, kun kunnan sosiaalitoimessa on jouduttu         1999.
29484: keskittymään toimeentulotukiasiakkaiden hoi-             Sosiaali- ja terveysministeriö pitääkin tärkeä-
29485: tamiseen. Toimeentulotukea saavien määrän            nä, että kunnissa ei vähennettäisi sosiaalityönte-
29486: kasvu on ollut lähinnä edellisen, pääministeri       kijöiden virkoja toimeentulotukitehtävien supis-
29487: Esko Ahon hallituksen toimikaudella tapahtu-         tumisesta huolimatta. Tärkeää olisi, että näistä
29488: neen taloudellisen taantuman seurausta. Vuonna        tehtävistä vapautuvia voimavaroja voitaisiin
29489: 1990 toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli      käyttää varsinaisen sosiaalityön kehittämiseen
29490: yhteensä 181 600. Vuonna 1995 toimeentulotu-         kunnissa. Tätä koskevia kehittämishankkeita on
29491: kea saaneita kotitalouksia oli 339 000, mikä on       mm. sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämi-
29492: miltei 90% enemmän kuin vuonna 1990. Vuonna           nä meneillään useita. Tässä tilanteessa kuntien
29493: 1996 toimeentulotukea sai 349 600 kotitaloutta ja     tulisi huolehtia siitä, että sosiaalityön voimava-
29494: vuonna 1997 344 700 kotitaloutta. Kuten kysy-         roja ei supisteta, vaan niitä suunnattaisiin esimer-
29495: myksessä todetaan, laman aikana toimeentulo-          kiksi kysymyksessä mainitun lastensuojelutyön
29496: tuesta on muodostunut lisääntyvässä määrin ns.        tehostamiseen. Tätä seikkaa on korostettu mm.
29497: ensisijaisessa turvajärjestelmässä oleva puutteita    hallituksen 31.8.1998 hyväksymässä sosiaali- ja
29498: paikkaava tukimuoto.                                  terveydenhuollon järjestämistä vuosina 1999-
29499:    Tämän kehityksen katkaisemiseksi hallitus          2000 koskevassa valtakunnallisessa suunnitel-
29500: antoi eduskunnalle lokakuussa 1997 esityksen          massa, missä sosiaalityön kehittäminen ja sen
29501: laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuol-    voimavarojen turvaaminen on mainittu eräänä
29502: tolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoa-        sosiaalipalvelujen kehittämisen painoalueena.
29503: misesta (HE 217/1997 vp). Esityksen perustelujen
29504: 
29505:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
29506: 
29507:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
29508:                                            KK 1438/1998 vp                                               3
29509: 
29510: 
29511: 
29512: 
29513:                                         Tili Riksdagens Talman
29514: 
29515:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nen utgjorde revideringen av bestämmelserna om
29516: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           utkomststöd en del av en större helhet som om-
29517: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       fattade bl.a. förbättringar av bostadsbidraget
29518: dagsman Hannu Takkula undertecknade skrift-           samt höjningar av arbetslöshetsdagpenningen,
29519: liga spörsmål nr 1438:                                vilka genomförts separat. Åtgärderna gällande
29520:                                                       dessa s.k. primära förmåner samt ändringarna i
29521:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        utkomststödet beräknades minska antalet mot-
29522:        ta för att inom den kommunala socialför-       ~~gare av utkomststöd med ca 10% på årsnivå.
29523:        valtningen lindra stressen i ärenden som       Andringarna i denna helhet trädde i kraft under
29524:        gäller utkomststöd och på så sätt göra det     1998. Uppgifterna för den första hälften av 1998
29525:        möjligt för dem som arbetar inom social-       visar att antalet personer som erhåller utkomst-
29526:        förvaltningen att koncentrera sig på det       stöd har minskat betydligt. Enligt Stakes för-
29527:        egentliga socialarbetet?                       handsstatistik över utkomststödet har antalet
29528:                                                       hushåll som ijanuari-juni 1998 erhöll utkomst-
29529:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stöd minskat med 7 % j~mfört med motsvarande
29530: anföra följande:                                      tidsperiod året innan. A ven minskningen av ut-
29531:                                                       gifterna för utkomststödet har motsvarat de be-
29532:    1 riksdagsman Takkulas spörsmål hänvisas till      räkningar som ingick i propositionen. Verkning-
29533: det kraftigt ökade anta1et personer som erhåller      arna av revisionen kommer att uppnås isin helhet
29534: utkomststöd och de på grund härav minskade            först 1999.
29535: möjligheterna att bedriva socialarbete eftersom          Social- och hälsovårdsministeriet anser det
29536: man inom den kommunala socialförvaltningen            också viktigt att kommunerna inte drar in på
29537: har varit tvungen att koncentrera sig på att betjä-   anta1et socialarbetartjänster trots minskningen
29538: na klienterna inom utkomststödet. Det ökade           av uppgifter som hänför sig till utkomststödet.
29539: antalet mottagare av utkomststöd har främst be-       Det vore viktigt att de resurser som frigörs från
29540: rott på den ekonomiska recessionen under man-         dessa uppgifter kan användas tili att utveckla det
29541: dattiden för statsminister Esko Ahos regering. År     egentliga socialarbetet i kommunerna. För när-
29542: 1990 uppgick antalet hushåll som erhöll ut-           varande pågår flera utvecklingsprojekt gällande
29543: komststöd tili sammanlagt 181 600. År 1995 fick       detta, bl.a. sådana som social- och hälsovårdsmi-
29544: 339 000 hushåll utkomststöd, vilket är inemot         nisteriet startat. 1 denna situation bör kommu-
29545: 90% mera än år 1990. År 1996 uppgick antalet          nerna se till att resurserna för socialarbetet inte
29546: hushåll som erhöll utkomststöd till 349 600 och       skärs ner, utan att de i stället riktas tili t.ex. en
29547: år 1997 till 344 700. Såsom det framhålls i spörs-    effektivering av barnskyddsarbetet, som nämns i
29548: målet har utkomststödet under depressioneo i          spörsmålet. Denna omständighet har accentue-
29549: allt högre grad blivit en stödform som kompense-      rats bl.a. i den riksomfattande planen för anord-
29550: rar bristerna inom det s.k. primära stödsystemet.     nande av social- och hälsovården åren 1999-
29551:    1 syfte att bryta denna utveckling avlät reger-    2000, som regeringen godkände den 31 augusti
29552: ingen i oktober 1997 en proposition tili riksdagen     1998. 1planen nämns utvecklandet av socialarbe-
29553: med förslag tili lag om utkomststöd och tili lag      tet och tryggandet av dess resurser som ett av
29554: om upphävande av vissa bestämmelser i social-         prioritetsområdena inom utvecklandet av den
29555: vårdslagen och socialvårdsförordningen (RP            sociala servicen.
29556:  217/1997 rd). Enligt motiveringen tili propositio-
29557: 
29558:      Helsingfors den 7 januari 1999
29559: 
29560:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
29561:                                              KK 1439/1998 vp
29562: 
29563: Kirjallinen kysymys 1439
29564: 
29565: 
29566: 
29567: 
29568:                                     Hannu Takkula /kesk: Tieliikenteeseen liittyvien verojen alueellista-
29569:                                        misesta
29570: 
29571: 
29572:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29573: 
29574:    Valtio kerää vuosittain tieliikenteeseen liitty-     tion rahanjaossa sekä muutenkin aluepolitiikas-
29575: viä veroja samojen veronkantojen nojalla. Vero-         sa.
29576: rasitus kohdistuu kaikkein ankarimmin Lapin                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29577: läänissä asuviin ihmisiin, koska pitkien etäisyyk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29578: sien ja puuttuvien joukkoliikenneyhteyksien             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29579: vuoksi oman auton käyttömäärä voi olla jopa             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29580: kymmenkertainen suurimpien keskuksien ta-
29581: louksiin verrattuna. Tällä on suora vaikutus työ-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29582: paikkojen saatavuuteen, asutuksen keskittymi-                  ryhtyä tieliikenteeseen liittyvien verojen
29583: seen ja palvelujen järjestämiseen. Tieliikentee-               alueellistamiseksi, jotta vaikutukset val-
29584: seen liittyvien verojen alueellistamisella voitaisiin          tion rahanjaossa ja aluepolitiikassa koh-
29585: paremmin kohdentaa niiden vaikutukset valta-                   dentuisivat nykyistä paremmin tieliiken-
29586: kunnallisessa tukivertailussa, Tielaitoksen ja vai-            neveroja suhteessa eniten maksa ville?
29587: 
29588:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
29589: 
29590:                                           Hannu Takkula lkesk
29591: 
29592: 
29593: 
29594: 
29595: 280043
29596: 2                                          KK 1439/1998 vp
29597: 
29598: 
29599: 
29600: 
29601:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29602: 
29603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sinne, missä niitä tarvitaan ja missä ne tuottavat
29604: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         parhaimman hyödyn.
29605: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Toistaiseksi ei ole tehty vertailulaskelmaa sii-
29606: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            tä, miten resurssit jakautuisivat maan eri osien
29607: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kesken uudelleen, jos todellakin ryhdyttäisiin ja-
29608: n:o 1439:                                             kamaan niitä maan eri osista kannettujen verojen
29609:                                                       suhteessa. Yhtenä perusongelmana tällaisissa
29610:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        laskelmissa tosin on, että verotulot ovat kohden-
29611:        ryhtyä tieliikenteen verojen alueellistami-    nettavissa maan eri osille pääasiallisesti vain vä-
29612:        seksi, jotta vaikutukset valtion rahan-        lillisesti liikennesuoritteita ja autokantaa koske-
29613:        jaossa ja aluepolitiikassa kohdentuisivat      vien tietojen varassa, eli siis juuri sen tietopohjan
29614:        nykyistä paremmin tieliikenneveroja suh-       mukaan, jota käytetään liikennepoliittisessa
29615:        teessa eniten maksaville?                      suunnittelussa. Tienpitoa ja muuta resurssien
29616:                                                       käyttöä koskevat laskelmat ja arviot on aivan
29617:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ilmeisesti parempi tehdä suoraan tämän tiedon
29618: vasti seuraavaa:                                      perusteella kuin saman tiedon nojalla laskettujen
29619:                                                       verokertymää kuvaavien tietojen nojalla. Vero-
29620:     Kysymyksen perusteluista päätellen tieliiken-     kertymätieto ei suinkaan kuvaisi kaikkia niitä
29621: teen verojen alueellistamisella tarkoitettaneen,      näkökulmia, joiden perusteella esimerkiksi lii-
29622: että näitä veroja olisi ryhdyttävä kantamaan si-      kenneväyliä koskevat päätökset on tehtävä. Ver-
29623: ten, että verokannat olisivat erilaiset maan eri      tailulaskelmien tekeminen saattaisi kuitenkin
29624: osissa. Tämä tarkoittaisi siis erisuuruista autove-   olla kiinnostavaa, jos liikenteen verotuksessa ny-
29625: roa samasta autosta maan eri osissa, samoin eri-      kyistä enemmän halutaan siirtyä Euroopassa
29626: suuruisia ajoneuvoveroja maan eri osiin rekiste-      suositun käyttäjä maksaa -periaatteen suuntaan.
29627: röidyistä ajoneuvoista ja erisuuruista polttoaine-    On ilmeistä, etteivät erot maan eri osien välillä
29628: veroa maan eri puolilla myytävästä bensiini- tai      ole niin suuria kuin kysymyksen perusteluissa
29629: dieselöljylitrasta.                                   esitetään. Esimerkiksi autoverosta suhteellisen
29630:     Kysymyksessä katsotaan, että edellä sanotulla     suuri osuus kertyy Etelä-Suomen tai muutaman
29631: tieliikenteen verojen alueellistamisella voitaisiin   tärkeimmän kasvukeskuksen alueelle rekiste-
29632: paremmin kohdistaa verojen vaikutukset valta-         röidyistä uusista autoista. On myös tiedossa, että
29633: kunnallisessa tukivertailussa, tielaitoksen ja val-   maan harvaan asutuissa osissa käytetään liiken-
29634: tion rahanjaossa sekä muutenkin aluepolitiikas-       neväylien palvelutason ylläpitämiseen asukasta
29635: sa. Tässä kohden on ensiksi huomautettava, että       kohden huomattavasti enemmän julkisia varoja
29636: kaikki tieliikenteen verot ovat Suomessa yleis-       kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
29637: katteellisia, kuten palkka- ja muutkin verotulot.         Jos kysymys tarkoittaa, että tieliikenteen ve-
29638: Tämä tarkoittaa, ettei verotuloja ole osoitettu       roja olisi ryhdyttävä kantamaan erisuuruisina
29639: minkään erityisen menon katteeksi, ei sen enem-       maan eri osissa, käytännön vaikeudet muodos-
29640: pää valtakunnallisesti kuin alueellisestikaan.        tuisivat suuriksi, jos veroperusteiden erolla tulisi
29641: Kaikki menoja koskevat päätökset esimerkiksi          olla taloudellista merkitystä. Autoverotuksessa
29642: tielaitoksen toiminnassa tehdään veroista riippu-     voisi välttää veroja ostamalla auto siitä osasta
29643: matta aivan toisenlaisista lähtökohdista. Tämän       maata, jossa verotus on edullisin. Jos verosään-
29644: harkinnan pohjaksi tuotetaan liikenneministe-         nökset sitä edellyttäisivät, auton voisi helposti
29645: riön hallinnonalalla seikkaperäistä tietoa liiken-    jättää rekisteriin siinä osassa maata, jossa vero-
29646: nevirroista eri puolilla maata, liikenneverkkojen     tus on edullinen. Vuotuista ajoneuvoveroa tai
29647: tilasta, palvelukyvystä ja monesta muusta teki-       moottoriajoneuvoveroa voisi samoin välttää re-
29648: jästä, minkä jälkeen vasta voidaan järkevin pe-       kisteröimällä auto siihen osaan maata, jossa ve-
29649: rustein kohdistaa käytettävissä olevat resurssit      rotus on keveintä. Polttoaineverotuksessa on jos-
29650:                                              KK 1439/1998 vp                                             3
29651: 
29652: kus arvioitu, että jo 10 pennin alueellinen ero         taisi muun muassa luovutuskieltoja maan eri
29653: veron määrässä riittää siihen, että kannattaisi         osien välille ynnä muita vastaavia erittäin vaikei-
29654: kuljettaa polttoaine lievemmän verotuksen               ta tai käytännössä mahdottomia järjestelyjä. Jär-
29655: alueelta myytäväksi kuluttajille siellä, missä vero     jestelyt muuttuisivat sitä vaikeammiksi, mitä
29656: on korkeampi.                                           suuremmasta veroedusta olisi kysymys. Henki-
29657:     Periaatteessa voitaisiin toki ajatella, että esi-   löiden asuinpaikan määrittäminen on joskus
29658: merkiksi auton rekisteröintiä koskevia säännök-         kohdannut vaikeuksia helpommiltakin näyttä-
29659: siä kehitettäisiin siihen suuntaan, että voitaisiin     vissä kysymyksissä kuin auton käytössä.
29660: varmistaa, että autoa käytetään pääosin siinä              Aluepolitiikkaa ja liikennepolitiikkaa on tar-
29661: osassa maata, johon se on rekisteröity ja tällä         koituksenmukaista jatkossakin hoitaa näiden
29662: tavoin estettäisiin verotuksen alueellistamiseen        politiikkalohkojen omilla keinoilla eikä tieliiken-
29663: liittyvät hyvin ilmeiset ongelmat. Rekisteröin-         neverotuksen kautta. EU:ssa ja Suomessa alue-
29664: tisäännösten kehittäminen tällä tavoin tarkoit-         politiikka on hyvin tärkeä asia.
29665: 
29666:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
29667: 
29668:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
29669: 4                                             KK 1439/1998 vp
29670: 
29671: 
29672: 
29673: 
29674:                                           Tili Riksdagens Talman
29675: 
29676:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              grunder rikta de tili buds stående resurserna dit
29677: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              där de bäst behövs och där de gör mest nytta.
29678: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             Tills vidare har man inte gjort några jämföran-
29679: dagsman Hannu Takkula undertecknade spörs-               de kalkyler om på vilket sätt resurserna skulle
29680: mål nr 1439:                                             omfördelas bland landets olika delar, om man
29681:                                                          verkligen började fördela dem i relation tili de
29682:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          skatter som uppburits i landets olika delar. Ett
29683:         ta för att regionalisera den beskattning         grundläggande problem i dylika kalkyler är dock
29684:         som gäller vägtrafiken, så att verkningar-       att skatteinkomsterna i huvudsak kan fördelas
29685:         na i fråga om fördelningen av statliga           på landets olika delar endast indirekt med hjälp
29686:         medel och regionalpolitiken bättre än vad        av uppgifter som gäller trafikarbete och bilbe-
29687:         nu är fallet skall gagna dem som propor-         stånd, dvs. enligt just det kunskapsunderlag som
29688:         tionellt sett betalar mest vägtrafikska tter?    används i den trafikpolitiska planeringen. Det är
29689:                                                          förmodligen bättre att göra kalkyler och upp-
29690:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            skattningar som gäller väghållning och annan
29691: anföra följande:                                         resursanvändning direkt på basis av dessa kun-
29692:                                                          skaper än på grundval av uppgifter som beskriver
29693:    Av spörsmålets motivering att döma torde              de influtna skatterna och som uträknats med stöd
29694: med regionalisering av den beskattning som gäl-          av samma kunskaper. Uppgifterna om influtna
29695: ler vägtrafiken avses att dessa skatter bör uppbä-       skatter skulle ingalunda beskriva alla de synvink-
29696: ras så att skattesatsen varierar i landets olika         lar på basis av vilka t.ex. beslut om trafikleder
29697: delar. Detta skulle alltså innebära att bilskatten       skall fattas. Det kunde emellertid vara intressant
29698: på samma bil varierar i olika delar av landet,           att göra jämförande kalkyler, om man, då det
29699: liksom också fordonsskatterna på fordon som är           gäller trafikbeskattningen, vili gå mera i riktning
29700: registrerade i olika delar av landet och bränsleac-      mot den princip som är populär i Europa, dvs. att
29701: cisen på en liter bensin eller dieselolja som säljs på   den som använder något också betalar för detta.
29702: olika håll i landet.                                     Det är uppenbart att skilinaderna mellan landets
29703:    I spörsmålet anses att man med hjälp av en            olika delar inte är så stora som framhålls i moti-
29704: ovan nämnd regionalisering av den beskattning            veringen tili spörsmålet. Som exempel kan näm-
29705: som gäller vägtrafiken bättre kunde styra skatte-        nas att en relativt stor andel av bilskatten flyter in
29706: verkningarna i den riksomfattande stödjämförel-          av nya bilar som registrerats i södra Finland eller
29707: sen, i vägverkets och statens fördelning av medel        i några av de viktigaste tiliväxtcentrumen. Man
29708: samt även annars i regionalpolitiken. Här bör            känner också till att märkbart mer offentliga
29709: man till att böija med påpeka att alla skatter som       medel används för upprätthållandet av serviceni-
29710: gäller vägtrafiken i Finland är skatter med all-         vån på trafiklederna per invånare i glesbygderna
29711: män täckning, på samma sätt som även löne- och           än t.ex. inom huvudstadsregionen.
29712: andra skatteinkomster. Detta innebär att skatte-            Om spörsmålet betyder det att de skatter som
29713: inkomsterna inte har anvisats som täckning för           gäller vägtrafiken borde uppbäras tili olika stora
29714: någon speciell utgift, varken på det riksomfattan-       beloppi olika delar av landet, skulle de praktiska
29715: de planet eller på det regionala planet. Alla beslut     svårigheterna bli stora, om skillnaden mellan
29716: gällande utgifter t.ex. i vägverkets verksamhet          skattegrunderna skall ha någon ekonomisk bety-
29717: fattas oberoende av skatterna på basis av helt           delse. I fråga om bilbeskattningen kunde man
29718: andra utgångspunkter. Som grund för denna                undvika skatter genom att köpa sin bil i den del
29719: prövning produceras inom trafikministeriets för-         av landet där beskattningen är fördelaktigast.
29720: valtningsområde detaljerad information om tra-           Om skattebestämmelserna så kräver kunde bilen
29721: fiken på olika håll i landet, om trafiknätens till-      lätt införas i registret i den del av landet där
29722: stånd, om serviceförmågan och om många andra             beskattningen är fördelaktig. Den årliga for-
29723: faktorer, och först efter dettakan man på rimliga        donsskatten eller motorfordonsskatten kunde på
29724:                                            KK 1439/1998 vp                                            5
29725: 
29726: samma sätt undvikas genom att man registrerar         de med en regionalisering av skatterna. Om re-
29727: sin bil i den del av Jandet där beskattningen är      gistreringsbestämmelserna utvecklades på detta
29728: lindrigast. 1 fråga om beskattningen av bränslen      sätt skulle detta bl.a. innebära överlåtelseförbud
29729: har det någon gång uppskattats att redan en           mellan landets olika delar samt andra motsva-
29730: regional skillnad på 10 p i skattebeloppet är till-   rande mycket svåra eller i praktiken omöjliga
29731: räcklig för att det skalllöna sig att transportera    arrangemang. Ju större skatteförmån det är fråga
29732: bränslet från ett område där beskattningen är         om desto svårare blir arrangemangen. Faststäl-
29733: lindrigare för att säljas tili konsumenterna där      landet av en persons boningsort har ibland stött
29734: accisen är högre.                                     på problem i sådana fall som har förefallit enkla-
29735:    1 princip kunde man visserligen tänka sig att      re än då det är fråga om användning av bil.
29736: t.ex. de bestämmelser som gäller registreringen          Det är även i fortsättningen ändamålsenligt att
29737: av bilar skulle utvecklas i en sådan riktning att     sköta regionalpolitiken och trafikpolitiken med
29738: det vore möjligt att säkerställa att bilen i huvud-   hjälp av dessa politikområdens egna metoder och
29739: sak används i den del av Jandet där den är regi-      inte med hjälp av vägtrafikbeskattningen. Regio-
29740: strerad, och att man på detta sätt skulle förhindra   nalpolitiken är mycket viktig i EU och i Finland.
29741: de ytterst uppenbara problem som är förknippa-
29742: 
29743:      Helsingfors den 14 januari 1999
29744: 
29745:                                                                             Minister Jouko Skinnari
29746:                                           KK 1440/1998 vp
29747: 
29748: Kirjallinen kysymys 1440
29749: 
29750: 
29751: 
29752: 
29753:                                   Hannu Takkula /kesk: Valtatie 21 :n parantamisesta ja liittämisestä
29754:                                      TEN-verkkoon
29755: 
29756: 
29757:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29758:    Valtatie 21 :n merkitys liikenneväylänä on kas-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29759: vanut. Kyseistä tietä käytetään yhä runsaammin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29760: kansainvälisessä liikenteessä, kuten Pohjois-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29761: Norjan pääkaupungin Tromssan ja Oulun välil-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29762: lä. Lisäksi tie palvelee lyhimpänä yhteytenä Al-
29763: taan ja Nordkappiin etelästä päin matkusta ville.              Mihin parannustoimenpiteisiin Halli-
29764: Nykyisellään valtatie 21 ei täytä sen käyttövolyy-          tus aikoo ryhtyä valtatie 21 :n suhteen,
29765: miin nähden riittäviä vaatimuksia. Tielle on tar-           jotta kyseinen tie vastaisi tulevaisuudessa
29766: peen tehdä mm. levennyksiä, ohituskaistoja ja               sen käyttötarpeelle asetettavia vaatimuk-
29767: kevyen liikenteen väyliä, tasauksiaja oikaisuteitä          sia?
29768: sekä ohitustie välille Röyttä-Karunki, koska
29769: nykyisellään tieliikenne ohjautuu Tornion kau-
29770: pungin taajaman kautta.
29771: 
29772:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
29773:                                         Hannu Takkula /kesk
29774: 
29775: 
29776: 
29777: 
29778:  280043
29779: 2                                          KK 1440/1998 vp
29780: 
29781: 
29782: 
29783: 
29784:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edistävät toimenpiteet, mm. ohituskaistat ja ke-
29786: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vyen liikenteen väylät. Selvitys kattaa myös välin
29787: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Tornio-Karunki, sillä yleissuunnitelman mu-
29788: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            kainen uusi tielinjaus on toistaiseksi epäviralli-
29789: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nen ja toimii vain kaavoitusvarauksena. Nykyi-
29790: n:o 1440:                                             selle tielle tehtävien toimenpiteiden arvioidaan
29791:                                                       olevan riittäviä noin 10-20 vuoden aikajänteel-
29792:           Mihin parannustoimenpiteisiin Halli-        lä.
29793:        tus aikoo ryhtyä valtatie 21 :n suhteen,           Koko tiejaksolla toteutetaan jatkuvasti pie-
29794:        jotta kyseinen tie vastaisi tulevaisuudessa    nehköjä parannustoimia sekä perustienpidon ra-
29795:        sen käyttötarpeelle asetettavia vaatimuk-      hoituksella että mahdollisuuksien mukaan myös
29796:        sia?                                           työllisyysrahoituksella. Työllisyysrahoituksella
29797:                                                       on aloitettu merkittävä hanke Kilpisjärven ja
29798:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Norjan rajan välillä (13 km). Tiesuunnitelma on
29799: vasti seuraavaa:                                      myös laadittu välille Peera-Kilpisjärvi (33 km).
29800:                                                           Yhteistyössä Norjan tieviranomaisten kanssa
29801:     Kysymys koskee valtatietä 21 Torniosta poh-       on laadittu liikenteellistaloudellinen selvitys vt
29802: joiseen. Välillä Kemi-Tornio on rakenteilla           21/E8 -tielle välille Palojoensuu-Skibotn. Tiellä
29803: moottoritie.                                          on merkitystä kaikkien pohjoiskalotin maiden
29804:     Liikennemäärä Tornion siltojen kohdalla on        liikenteelle. Hiljattain julkistetun, liikenneminis-
29805: noin 9 000 autoa/vrk, mutta se laskee pohjoiseen      terin puheenjohdolla toimineen liikenneinfra-
29806: edetessä nopeasti ollen Karungin kohdalla luok-       struktuurin ministerityöryhmän mietinnön mu-
29807: kaa noin 2 000-3 000 autoa/vrk. Pohjoisempana         kaan "Suomen käsivarren tien" perusparantami-
29808: taajamien kohdat ovat melko vilkkaita muiden          nen on tarpeen. Hankkeen kustannusarvio on
29809: osuuksien liikenteen jäädessä luokkaan 1 000-         255 milj. mk ja se tulisi toteuttaa tieverkon kehit-
29810:  2 000 autoa/vrk. Muonion jälkeen liikenne on         tämismomentin (mom. 31.24.77) rahoituksella.
29811: alle 1 000 autoa/vrk.                                 Rahoitustarkastelujen mukaan se on kuitenkin
29812:     Välin Tornio-Pello ongelmakohdat on hil-          jäämässä jonkin verran karatetullakin rahoitus-
29813: jattain kartoitettu tarveselvityksessä. Osuudelle     tasolla vasta vuoden 2003 jälkeen.
29814: Tornio-Karunki on laadittu myös korkeam-                  Valtatien 21 hoito- ja kuntotasosta huolehdi-
29815:  paan tiestandardiin tähtäävä yleissuunnitelma,       taanjatkossakin ottaen huomioon tien kuulumi-
29816: jonka mukaan tie siirtyisi pääosin uudelle linjalle   nen valta- ja E-tieverkkoon. Sen sijaan merkittä-
29817: jättäen nykyisen, runsaasti maankäytön liittymiä      vien parannustoimenpiteiden toteutusjää riippu-
29818:  sisältävän tiejakson paikalliseen käyttöön.          maan tienpidon rahoituksen yleisestä kehitykses-
29819:     Tornion-Pellon tarveselvityksessä on esitet-      tä.
29820:  ty liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta
29821:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998
29822: 
29823:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
29824:                                           KK 1440/1998 vp                                             3
29825: 
29826: 
29827: 
29828: 
29829:                                        Tili Riksdagens Talman
29830: 
29831:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          heten och trafiksäkerheten, t.ex. omkörningsfiler
29832: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          och leder för lätt trafik. Utredningen täcker även
29833: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      avsnittet Torneå-Karungi eftersom den nya
29834: dagsman Hannu Takkula undertecknade skriftli-        väglinjen enligt utredningsplanen tills vidare är
29835: ga spörsmål nr 1440:                                 inofficiell och endast fungerar som planlägg-
29836:                                                      ningsreservering. De åtgärder som vidtas i fråga
29837:           Vilka förbättringsåtgärder ämnar Re-       om den nuvarande vägen beräknas vara tillräck-
29838:        geringen vidta i fråga om riksväg 21 för      liga för en tidsperiod på 10-20 år.
29839:        att ifrågavarande väg i framtiden skall           Längs hela vägavsnittet vidtas kontinuerligt
29840:        motsvara de krav som användningsbeho-         smärre förbättringsåtgärder såväl med basväg-
29841:        vet ställer?                                  hållningens medel som i mån av möjlighet med
29842:                                                      sysselsättningsmedel. Ett betydande projekt har
29843:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inletts med sysselsättningsmedel mellan Kil-
29844: anföra följande:                                     pisjärvi och norska gränsen (13 km). Vägplan har
29845:                                                      även uppgjorts för sträckan Peera-Kilpisjärvi
29846:     Spörsmå1et gäller riksväg 21 från Torneå norr-   (33 km).
29847: ut. På sträckan Kemi-Torneå pågår ett motor-             1 samarbete med de norska vägmyndigheterna
29848: vägsbygge.                                           har en trafikekonomisk utredning gjorts för riks-
29849:     Trafikvolymen vid broarna i Torneå uppgår        väg 21/E 8 mellan Palojoensuu och Skibotn. Vä-
29850: tili ca 9 000 bilar/dygn, men norröver minskar       gen är viktig för trafiken i alla Nordkalottenlän-
29851: trafiken kraftigt och trafikvolymen uppgår vid       der. En ministerarbetsgrupp för trafikinfrastruk-
29852: Karungi tili ca 2 000-3 000 bilar/dygn. Längre       tur har arbetat under trafikministerns ordföran-
29853: norrut är områdena kring tätorterna ganska liv-      deskap och har nyligen publicerat ett betänkan-
29854: ligt trafikerade, medan trafiken på övriga avsnitt   de, där det konstateras att grundförbättringen a v
29855: stannar i intervallet 1 000-2 000 bilar/dygn. Ef-    vägen i "Finlands arm" är påkallad. Projektets
29856: ter Muonio uppgår trafikvolymen tili under 1 000     beräknas kosta 255 milj. mk och bör utföras med
29857: bilar/dygn.                                          medel ur momentet för utvecklande av vägnätet
29858:     Problemavsnitten på sträckan Torneå-Pello        (mom. 31.24.77). Enligt de finansiella undersök-
29859: har nyligen kartlagts i en behovsutredning. För      ningarna framskjuts projektet även med något
29860: sträckan Torneå-Karungi har det även upp-            för~öjd finansieringsnivå tili tiden efter år 2003.
29861: gjorts en utredningsplan som siktar tili en högre        Aven i fortsättningen ombesörjs att riksväg 21
29862: vägstandard. Enligt denna pian skall vägen i hu-     hålls i gott skick med beaktande av att vägen
29863:  vudsak dras enligt en ny linje medan det nuvaran-   tillhör riksvägnätet och europavägnätet. Där-
29864: de vägavsnittet med sina många markanvänd-           emot förblir omfattande förbättringsåtgärder be-
29865:  ningsanslutningar reserveras för lokalt bruk.       roende av den allmänna utvecklingen inom fi-
29866:     1 behovsutredningen för sträckan Torneå-         nansieringen av väghållningen.
29867:  Pello föreslås åtgärder för att öka trafiksmidig-
29868: 
29869:      Helsingfors den 30 december 1998
29870: 
29871:                                                                          Trafikminister Matti Aura
29872:                                             KK 1441/1998 vp
29873: 
29874: Kirjallinen kysymys 1441
29875: 
29876: 
29877: 
29878: 
29879:                                     Hannu Takkula /kesk: Tietokone- ja televisiopelikerhojen toimin-
29880:                                        nan valvonnasta
29881: 
29882: 
29883:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29884: 
29885:     Maassamme toimii tietokone- ja televisiopeli-      päinvastoin ne ovat antamassa vaikutteita, jotka
29886: kerhoja, jotka toimivat kirjakerhojen tapaan vä-       ovat haitaksi nuoren kehitykselle. Tästä on mo-
29887: littäen pelejä postimyynnin kautta. Tarjolla on        nia tutkimuksia ja todisteita, mm. Yhdysvallois-
29888: myös suuri määrä sellaisia pelejä, joiden suosi-       sa nuorten tekemien väkivallantekojen taustalla
29889: tusikäraja on 18 vuotta pelin väkivaltaisuuden ja      on todettu olleen väkivaltaisten tietokonepelien
29890: raaistavuuden vuoksi. Koska suuri osa tietoko-         pelailua.
29891: ne- ja televisiopelien pelaajista on alaikäisiä lap-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29892: sia, tulee kerhoon Iiittymiseen saada huoltajan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29893: suostumus. Suostumuksen kirjoittamisen jäl-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29894: keen ei kuitenkaan kaikilla vanhemmiiia ole            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29895: mahdollisuutta ns. reaaliajassa seurata lapsille
29896: postitettavia pelejä. Ongelmaksi onkin noussut                   Onko tietokone- ja televisiopelikerho-
29897: se, että kerhot lähettävät alaikäisille asiakkail-            jen harjoittamaa pelien välitystoimintaa
29898: leen "kuukauden pelinä" pelejä, joiden suositus-              miilään tavoin valvottu erityisesti kor-
29899: ikäraja on 18 vuotta. Tällaiset pelit eivät ole               keita suositusikärajoja koskevien pelien
29900: omiaan tukemaan nuoren kokonaispersoonalli-                   osalta?
29901: suuden kasvua ja eheytymistä, vaan mieluummin
29902: 
29903:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
29904: 
29905:                                           Hannu Takkula /kesk
29906: 
29907: 
29908: 
29909: 
29910: 280043
29911: 2                                           KK 1441/1998 vp
29912: 
29913: 
29914: 
29915: 
29916:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29917: 
29918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taa harhaan, jos kokonaisuuden kannalta mer-
29919: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kittäviä tietoja ei saateta kuluttajien tietoon tai
29920: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jos ne esitetään epäselvästi.
29921: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu                 Kysymyksessä tarkoitettujen pelikerhojen toi-
29922: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mintaa koskevan markkinoinnin on oltava sopu-
29923: n:o 1441:                                              soinnussa kerhoa koskevien periaatteiden kanssa
29924:                                                        eikä kerhon jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista
29925:           Onko tietokone- ja televisiopelikerho-       saa antaa harhaanjohtavaa kuvaa. Jäsenyyden
29926:        jen harjoittamaa pelien välitystoimintaa        keskeisen sisällön on siten tultava selkeästi esiin
29927:        millään tavoin valvottu erityisesti kor-        jo tutustumistarjouksessa.
29928:        keita suositusikärajoja koskevien pelien            Kuluttajansuojalain mukaan tavaran on lajil-
29929:        osalta?                                         taan, määrältään, laadultaan, muilta ominai-
29930:                                                        suuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä,
29931:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mitä voidaan katsoa sovitun. Tavarassa on virhe,
29932: vasti seuraavaa:                                       jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on anta-
29933:                                                        nut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa
29934:     Tietokone- ja televisiopelien kerhomuotoiseen      markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa
29935: myyntitoimintaan voidaan ennen muuta sovel-            ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kaup-
29936: taa kuluttajansuojalain (38/1978) 2luvun mark-         paan.
29937: kinointia koskevia säännöksiä, 5 luvun tavaran             Kuluttajansuojalaki koskee myös postimyyn-
29938: virhettä koskevia säännöksiä sekä 6luvun posti-        tiä. Kuluttaja-asiamies on edellyttänyt, että pos-
29939: myyntiä koskevia säännöksiä. Näiden säännös-           timyynnin tilauslomakkeessa on kohta, jossa alle
29940: ten valvonnasta vastaa pääasiallisesti kuluttaja-      18-vuotiaita kehotetaan hankkimaan holhoojan
29941: asiamies.                                              suostumus postitse tehtävään tilaukseen. Muus-
29942:     Jo kuluttajansuojalain säätämisen yhteydessä       sa tapauksessa markkinointia pidetään sopimat-
29943: todettiin, että eräitä kuluttajaryhmiä voidaan         tomana.
29944: heidän tietojensa ja kokemustensa rajoittunei-             Se, että holhooja on antanut suostumuksensa
29945: suuden tai eräiden muiden seikkojen vuoksi pitää       esimerkiksi tietokone- tai televisiopelikerhoon
29946: tavallista alttiimpina markkinoinnin vaikutuk-         liittymiseen, ei merkitse holhoojan suostumusta
29947: sille. Jotta epäasianmukainen markkinointi voi-        siihen, että alaikäiselle holhottavalle saataisiin
29948: taisiin ehkäistä, on erityisesti lapsiin kohdistuvaa   vastaisuudessa lähettää pelejä, jotka on tarkoi-
29949: markkinointia arvioitava tavanomaista tiukem-          tettu vain 18 vuotta täyttäneille. On kyseenalais-
29950: min.                                                   ta, voisiko holhooja edes yksittäistapauksessa
29951:     Kuluttaja-asiamies valvoo kuluttajansuoja-         pätevästi antaa tällaista suostumusta. Tietoko-
29952: lain noudattamista oma-aloitteisesti, mutta eri-       ne- ja televisiopelikerhotoimintaa harjoittavan
29953: tyisesti kuluttajien yhteydenottojen perusteella.      yrityksen on pidättäydyttävä lähettämästä ala-
29954: Vuonna 1998 kuluttaja-asiamies on käynnistä-           ikäisille kerhonjäsenilleen sellaisia pelejä, jotka
29955: nyt keskustelut lapsiin kohdistuvasta markki-          on tarkoitettu vain 18 vuotta täyttäneille.
29956: noinnistaja lasten käytöstä mainonnassa Lasten-            Kuluttaja-asiamiehen tietoon ei ole tähän
29957: suojelun Keskusliiton, Mannerheimin Lasten-            mennessä tullut, että alaikäisille kerhonjäsenille
29958: suojeluliiton, Suomen Kuluttajaliiton sekä Ku-         olisi lähetetty pelejä, jotka on tarkoitettu vain 18
29959: luttajat-Konsumenterna ry:n kanssa.                    vuotta täyttäneille. Mikäli tällaisia tapauksia on
29960:     Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnis-          käytännössä havaittu, olisi niistä syytä ilmoittaa
29961: sa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muu-       kuluttaja-asiamiehelle.
29962: toin kuluttajan kannalta sopimatonta menette-              Laissa video- ja muiden kuvaohjelmien tar-
29963: lyä. Markkinoinnissa ei myöskään saa antaa to-         kastamisesta on nykyisin ennakkotarkastuksesta
29964: tuudenvastaista eikä harhaanjohtavaa tietoa.           vapautettu video- ja muut ohjelmapelit, joissa
29965: Oikeitakin tietoja sisältävä markkinointi voijoh-      pelaaja voi vaikuttaa näyttölaitteessa näkyviin
29966:                                            KK 1441/1998 vp                                              3
29967: 
29968: tapahtumiin. Näiden pelien suositusikärajan            ohjaudu alaikäisille, joudutaan kuitenkin harkit-
29969: asettaa siten asianomainen elinkeinonharjoittaja       semaan, tuleeko peleille luoda samanlainen en-
29970: itse. Jos elinkeinonharjoittajien itsesääntely ei      nakkotarkastusjärjestelmä kuin elokuville ja vi-
29971: toimi riittävän hyvin sen estämiseksi, ettei pelejä    deoelokuville.
29972: 
29973:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1999
29974: 
29975:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
29976: 4                                           KK 1441/1998 vp
29977: 
29978: 
29979: 
29980: 
29981:                                          Tili Riksdagens Talman
29982: 
29983:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        heller 1ämnas osanna eller vi1se1edande uppgifter.
29984: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         Också marknadsföring som innehåller riktiga
29985: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       uppgifter kan vara vi1se1edande, om för helheten
29986: man Hannu Takku1a undertecknade skrift1iga             betydelsefulla uppgifter inte bringas till konsu-
29987: spörsmå1 nr 1441:                                      menternas kännedom eller de framförs oklart.
29988:                                                            Den marknadsföring som bedrivs av de spe1-
29989:           Övervakas den förmedling av spe1 som         k1ubbar som avses i spörsmålet skall stämma
29990:        bedrivs av dator- och tv-spe1k1ubbar på         överens med de principer som gäller för k1ubben
29991:        något sätt, särski1t med tanke på de spe1       och man får inte ge en vilseledande bild av de
29992:        vid vi1ka gränsen för rekommenderad å1-         skyldigheter som är förenade med medlemskap.
29993:        der är hög?                                     Den mest väsentliga innebörden i med1emskapet
29994:                                                        skall så1unda framgå tyd1igt redan av introduk-
29995:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          tionserbjudandet.
29996: anföra fö1jande:                                           En1igt konsumentskyddslagen skall varan i
29997:                                                        fråga om art, mängd, kvalitet, andra egenskaper
29998:    På den försä1jning av dator- och TV-spe1 som        och förpackning överensstämma med det som
29999: sker genom särski1da k1ubbar äger framför allt         följer av avtalet. Varan är felaktig om den inte
30000: bestämme1serna om marknadsföring i 2 kap., om          överensstämmer med sådana uppgifter om dess
30001: fe1 i varan i 5 kap. samt om postförsä1jning i         beskaffenhet eller användning som sä1jaren har
30002: 6 kap. konsumentskydds1agen (38/1978) tiliämp-         1ämnat vid marknadsföringen av varan eller an-
30003: ning. Det huvudsak1iga ansvaret för tilisynen          nars före köpet och som kan antas ha inverkat på
30004: över att de nämnda bestämme1serna fö1js vi1ar på       köpet.
30005: konsumentombudsmannen.                                     Ocksä postförsä1jningen omfattas av bestäm-
30006:    Redan i samband med att konsumentskydds-            melserna i konsumentskydds1agen. Konsument-
30007: 1agen stiftades konstaterades att vissa konsu-         ombudsmannen har krävt att en beställnings-
30008: mentgrupper på grund av sina begränsade insik-         b1ankett som används vid postförsäljning skall
30009: ter eller erfarenheter eller vissa andra orsaker kan   vara försedd med en punkt där ungdomar under
30010: anses vara mer än van1igt mottag1iga för mark-         18 år uppmanas att skaffa förmyndarens tillstånd
30011: nadsföringens påverkningar. För att man skall          tili beställning per postorder. 1 annat fall betrak-
30012: kunna förebygga osak1ig marknadsföring bör             tas marknadsföringen som otillbörlig.
30013: marknadsföring som riktas särski1t till barn be-           Den omständighet att förmyndaren har gett
30014: dömas strängare än i genomsnitt.                       sitt samtycke t.ex. till att den minderåriga blir
30015:    Konsumentombudsmannen utövar också pä               medlem av en dator- eller TV-spe1klubb betyder
30016: eget initiativ tillsyn över att bestämmelserna i       inte att förmyndaren har gett sitt samtycke tili att
30017: konsumentskydds1agen fö1js men särskilt på             man tili den minderåriga, som står under hans
30018: grund av de kontakter som konsumenterna tar            eller hennes förmynderskap, skickar spel som är
30019: med honom. År 1998 har konsumentombuds-                avsedda endast för personer som har fyllt 18 år.
30020: mannen tillsammans med Centra1förbundet för            Att förmyndaren lagligt skulle kunna ge sitt sam-
30021: Barnskydd, Mannerheims Barnskyddsförbund,              tycke tili detta även i ett enskilt fall kan ifrågasät-
30022: Fin1ands Konsumentförbund rf samt föreningen           tas. Ett företag som idkar verksamhet med dator-
30023: Ku1uttajat-Konsumenterna ry in1ett en debatt           och TV-spelk1ubbar skall avstå från att till sina
30024: om den marknadsföring som riktar sig till barn         minderåriga medlemmar skicka sådana spel som
30025: och om användningen av barn i rek1am.                  är avsedda endast för personer som fyllt 18 år.
30026:    En1igt konsumentskydds1agen får vid mark-               Konsumentombudsmannen har hittills inte
30027: nadsföringen icke användas förfarande, som stri-       fått kännedom om fall där minderåriga klubb-
30028: der mot god sed eller eljest är otilibör1igt mot       medlemmar skulle ha fått hemskickade spel som
30029: konsumenterna. Vid marknadsföring får inte             är avsedda endast för personer som fyllt 18 år.
30030:                                        KK 1441/1998 vp                                            5
30031: 
30032: Om dylika fall har förekommit i verkligheten,     ren själv som bestämmer den åldersgräns som
30033: bör dessa anmälas tili konsumentombudsman-        rekommenderas i anslutning tili ett visst spel. Om
30034: nen.                                              näringsidkarnas självreglering i syfte att förhin-
30035:    Enligt lagen om granskning av videoprogram     dra att spel av fel typ hamnar hos minderåriga
30036: och andra bildprogram är för närvarande video-    inte fungerar tillräckligt bra, måste man dock
30037: spel och andra programspel där spelaren kan       även i fråga om spel överväga införande av ett
30038: påverka det som sker i bildrutan befriade från    liknande system med förhandsgranskning som
30039: förhandsgranskning. Det är alltså näringsidka-    nu gäller för filmer och videofilmer.
30040: 
30041:     Helsingfors den 4 januari 1999
30042: 
30043:                                                  Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
30044:                                             KK 1442/1998 vp
30045: 
30046: Kirjallinen kysymys 1442
30047: 
30048: 
30049: 
30050: 
30051:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Työnantajamaksujen osittaisesta korvaa-
30052:                                        misesta taseeseen perustuvalla maksulla
30053: 
30054: 
30055:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30056: 
30057:     Usean vuosikymmenen ajan on etsitty keino-         yritysten rasitetta ja parantaisi työllisyyttä erityi-
30058: ja, joilla voitaisiin siirtyä työn tekemistä ja työn   sesti palvelualoilla.
30059: teettämistä rasittavista palkkasummaan perus-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30060: tuvista työnantajamaksuista jollakin muulla pe-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30061: rusteella määräytyviin sosiaali- ja eläketurvan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30062: rahoitusmuotoihin. Uudistuksia ei kuitenkaan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30063:  ole onnistuttu toteuttamaan.
30064:     Viimeaikaisessa keskustelussa on esiilä ollut                 Pitääkö Hallitus mahdollisena ja pe-
30065: malli, jonka mukaan palkan sivukuluja alennet-                 rusteltuna keventää työnantajien palkka-
30066:  taisiin nykytasosta 10 prosentilla ja vastaava                perusteisia maksuja ottamalla käyttöön
30067:  summa kerättäisiin yhden prosentin suuruisella                työntekijämäärästä ja palkkasummasta
30068:  yrityksen tai muun työnantajan taseen loppu-                  riippumattoman taseen loppusummaan
30069:  summasta laskettavalla ns. tasemaksulla. Malli                perustuvan maksun, joka korvaisi osan
30070:  keventäisi pääsääntöisesti työvoimavaltaisten                 nykyisistä työnantajamaksuista?
30071: 
30072:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
30073:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
30074: 
30075: 
30076: 
30077: 
30078:  280043
30079: 2                                           KK 1442/1998 vp
30080: 
30081: 
30082: 
30083: 
30084:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30085: 
30086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         "Työllisyys ja työnantajan sosiaalivakuutusmak-
30087: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sujen porrastaminen" (1995:11) ja "Työnantaja-
30088: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maksujen porrastaminen", selvitysmiesraportti
30089: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             (1997: 1). Raportit eivät ole toistaiseksi johtaneet
30090: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          konkreettisiin toimenpiteisiin. Taseen loppu-
30091: myksen n:o 1442:                                       summaan perustuvan maksun mahdollista käyt-
30092:                                                        töä ei ole selvitetty. Sen sijaan aikaisemmin on
30093:           Pitääkö Hallitus mahdollisena ja pe-         selvitetty maksun mahdollista sitomista muihin-
30094:        rusteltuna keventää työnantajien palkka-        kin yrityksen tuotannontekijöihin kuin työvoi-
30095:        perusteisia maksuja ottamalla käyttöön          man käyttöön, mutta sekään ei ole johtanut toi-
30096:        työntekijämäärästä ja palkkasummasta            menpiteisiin. Tanskasen selvitysmiesraportin jat-
30097:        riippumattoman taseen loppusummaan              kotyössä on nyt kiinnitetty ennen kaikkea huo-
30098:        perustuvan maksun, joka korvaisi osan           miota pienyrittäjien neuvonnan laajentamiseen
30099:        nykyisistä työnantajamaksuista?                 ja tehostamiseen sosiaalivakuutusasioissa. Pai-
30100:                                                        nopiste on haluttu kohdistaa sosiaalivakuutus-
30101:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           maksujen ja sosiaalivakuutusetuuksien normaa-
30102: vasti seuraavaa:                                       liin kytkentään. Parhaillaan Tanskasen selvitys-
30103:                                                        työhön liittyen sosiaali- ja terveysministeriössä
30104:    Hallituksen ohjelmassa lähdetään siitä, että        selvitetään myös yhdessä Tapaturmavakuutus-
30105: verotusrakennetta muutetaan selkeästi työn te-         laitosten Liiton, Eläketurvakeskuksen, eläkelai-
30106: kemistä ja työn teettämistä suosivaksi. Lisäksi        tostenja keskeisten työmarkkinaosapuolten sekä
30107: ohjelmassa todetaan, että vähimmäisturva rahoi-        Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ja
30108: tetaan yleisin verovaroin ja että yritysten työn       Suomen Yrittäjien kanssa mahdollisuuksia palk-
30109: tekemiseen liittymättömät sosiaaliturvamaksut          kakäsitteiden sekä yrittäjäkäsitteiden ja yrittä-
30110: poistetaan asteittain.                                 jien työtulokäsitteiden yhtenäistämiseksi eri so-
30111:    Yritysten työn tekemiseen liittymättömien so-       siaalivakuutusjärjestelmissä.
30112: siaaliturvamaksujen asteittaisessa poistamisessa           Kysymys työnantajamaksujen palkkaperus-
30113: ei ole edetty, koska korvaavaa rahoitusta ei ole       teisuudesta tai vaihtoehtoisista keräämistavoista
30114: löydetty. Ilman muita toimenpiteitä näiden mak-        on laaja kokonaisuus, johon kuuluu työnantajan
30115: sujen alentaminen edellyttäisi valtion menojen         työeläke-, kansaneläke-, sairausvakuutus-, työt-
30116: vastaavaa kasvattamista, mihin ei ole ollut mah-        tömyysvakuutus-ja tapaturmavakuutusmaksut.
30117: dollisuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on vii-   Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista ensin pyr-
30118: me vuosina teettänyt kolme selvitystä sosiaalitur-     kiä selkeyttämään maksujen kohdentumista hal-
30119: vamaksujen kokonaisuudesta. Erilaisia maksu-            litusohjelmassa esitetyllä tavalla.
30120: jen porrastusvaihtoehtoja sisältyy raportteihin
30121: 
30122:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
30123: 
30124:                                                                 Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
30125:                                                                      ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30126:                                             KK 1442/1998 vp                                             3
30127: 
30128: 
30129: 
30130: 
30131:                                          Tili Riksdagens Talman
30132: 
30133:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           (1995: II) och i en utredningsmannarapport gäl-
30134: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            lande differentiering av arbetsgivaravgifterna
30135: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        "Työnantajamaksujen _porrastaminen", selvitys-
30136: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade               miesraportti (1997: I ). An så länge har rapporter-
30137: skriftliga spörsmål nr 1442:                           na inte lett tili några konkreta åtgärder. Möjlig-
30138:                                                        heten att använda en avgift som baserar sig på
30139:           Anser Regeringen att det är möjligt          balansens siutsumma har inte utretts. Möjlighe-
30140:        och motiverat att Iindra arbetsgivarnas         ten att binda avgiften även vid andra produk-
30141:        Iönebaserade avgifter genom att tai bruk        tionsfaktorer i företaget än vid användningen av
30142:        en på balansens slutsumma baserad av-           arbetskraft har däremot utretts tidigare, men inte
30143:        gift som är oberoende av antalet arbetsta-      heller detta har lett tili några åtgärder. 1 det
30144:        gare och lönesumman och som ersätter en         fortsatta arbetet efter Tanskanens utrednings-
30145:        del av de nuvarande arbetsgivaravgifter-        mannarapport har man nu fåst uppmärksamhet
30146:        na?                                             framför allt vid att rådgivningen för småföreta-
30147:                                                        gare bör utvidgas och effektiveras i socialförsäk-
30148:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          ringsfrågor. Man har strävat efter att låta tyngd-
30149: anföra följande:                                       punkten vila på den normala kopplingen mellan
30150:                                                        socialförsäkringsavgifterna och socialförsäk-
30151:    Regeringsprogrammet utgår från att beskatt-         ringsförmånerna. 1 anslutning tili Tanskanens
30152: ningsstrukturen ändras så att den klart gynnar         utredningsarbete utreder social- och hälsovårds-
30153: arbete. 1 programmet konstateras dessutom att          ministeriet också tillsammans med Oiycksfalls-
30154: minimiskyddet finansieras med allmänna skatte-         försäkringsanstalternas Förbund, Pensions-
30155: medel och att de socialskyddsavgifter i företagen      skyddscentraien, pensionsanstaiterna och de
30156: som inte hänför sig tili utförandet av arbete slo-     centraia arbetsmarknadsparterna samt Centrai-
30157: pas stegvis.                                           förbundet för Iant- och skogsbruksproducenter
30158:     Det stegvisa slopandet de socialskyddsavgifter     och Företagarna i Finland möjligheterna att för-
30159: i företagen som inte hänför sig tili utförandet av     enhetliga lönebegreppen samt företagarbegrep-
30160: arbete har inte framskridit, eftersom man inte har     pen och begreppen företagares arbetsinkomst
30161: funnit någon ersättande finansiering. För att av-      inom olika socialförsäkringssystem.
30162: gifterna skall kunna sänkas utan att några andra          Frågan om arbetsgivaravgifternas löneav-
30163: åtgärder vidtas förutsätts att statens utgifter utö-   hängighet eller alternativa sätt att uppbära dem
30164: kas i motsvarande grad. Detta har inte varit möj-      utgör en vidsträckt helhet, som omfattar arbets-
30165: ligt. Under de senaste åren har social- och häl-       givares arbetspensions-, folkpensions- och sjuk-
30166: sovårdsministeriet låtit utföra tre utredningar        försäkringsavgifter samt arbetslöshetsförsäk-
30167: om socialskyddsavgifterna som helhet. Olika al-        rings- och olycksfallsförsäkringspremier. Det är
30168: ternativ för att differentiera avgifterna ingår i      därför ändamålseniigt att först försöka kiarlägga
30169: rapporten "Sysselsättningen och differentiering-       en sådan inriktning av avgifterna och premierna
30170: en av arbetsgivarens socialförsäkringsavgifter"        som föreslås i regeringsprogrammet.
30171: 
30172:      Helsingfors den 7 januari 1999
30173: 
30174:                                                    Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare,
30175:                                                                      minister Terttu Huttu-Juntunen
30176:                                            KK 1443/1998 vp
30177: 
30178: Kirjallinen kysymys 1443
30179: 
30180: 
30181: 
30182: 
30183:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Karhujen ihmisille aiheuttamien vahin-
30184:                                        kojen korvaamisesta
30185: 
30186: 
30187:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30188:    Jokin aika sitten karhu raateli täysin yllättäen   sille aiheuttamia vahinkoja ei korvata vakuutuk-
30189: Multialla mieshenkilöä hengenvaarallisella ta-        sesta eikä edes valtion varoista, yleinen mielipide
30190: valla. Vastaavia tapauksia on ollut muuallakin        näitä petoja vastaan kärjistyy. Tämä ei ole luon-
30191: maassa.                                               nonsuojelun kannalta myönteistä.
30192:    Valtioneuvoston petoeläinvahinkojen kor-               Mainittua valtioneuvoston päätöstä olisi pe-
30193: vaamisesta antaman päätöksen (1367/1997) mu-          rusteltua muuttaa siten, että petovahinkoja kor-
30194: kaan valtio korvaa petoeläimen maataloudelle,         vattaisiin myös ihmisvahinkojen osalta. Erityi-
30195: kotieläimille ja viljellyille eläimille aiheuttaman   sen tärkeää tämä on,jos karhujen määrän alenta-
30196: vahingon. Päätöksen mukaan monenlaiset ra-            miseen järkevälle tasolle ei anneta kaatolupia.
30197: kenteet ja muut materiaaliset vahingot korva-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30198: taan, mutta ihmiselle petoeläimen aiheuttamaa         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30199: vahinkoa ei valtio korvaa.                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30200:    Multian vahinkotapauksessa mieshenkilölle          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30201: aiheutuneet vahingot olivat merkittävät. Metsäs-
30202: täjävakuutuksestakaan ei korvata näitä vahin-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30203: koja. Vahingoittunut henkilö on saanut kansa-                siin karhujen ja muiden petojen ihmisille
30204: laiskeräyksestä taloudellista tukea.                         aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi
30205:    Karhujen määrä on kasvussa ja ihmisten pel-               valtion varoista samalla tavalla kuin ai-
30206: ko on myös lisääntymässä mm. Keski-Suomessa.                 neelliset vahingot korvataan valtioneu-
30207: Kun valtion "suojeluksessa" olevan pedon ihmi-               voston päätöksen 1367/1997 perusteella?
30208:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1998
30209:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
30210: 
30211: 
30212: 
30213: 
30214:  280043
30215: 2                                       KK 1443/1998 vp
30216: 
30217: 
30218: 
30219: 
30220:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
30221: 
30222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Petoeläinvahinkojen korvaamisesta annetun
30223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      valtioneuvoston päätöksen (1367/30.12.1997)
30224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    mukaan valtion varoista korvataan petoeläinten
30225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi         maataloudelle, kotieläimille ja viljellyille eläimil-
30226: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-      le aiheuttamat vahingot. Päätöstä laadittaessa
30227: myksen n:o 1443:                                   harkittavana oli myös korvausperusteiden laa-
30228:                                                    jentaminen. Maa- ja metsätalousministeriön
30229:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     asettama petovahinkojen korvaustyöryhmä
30230:        siin karhujen ja muiden petojen ihmisille   (Työryhmämuistio 1996:15 MMM) esitti kor-
30231:        aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi       vauksen suorittamista petoeläinten liikenteelle
30232:        valtion varoista samalla tavalla kuin ai-   sekä ihmisille aiheuttamista vahingoista. Kulu-
30233:        neelliset vahingot korvataan valtioneu-     van vuoden vahinkotapausten jälkeen asia on
30234:        voston päätöksen 1367/1997 perusteella?     tullut uudelleen harkittavaksi. Ihmisille aiheutu-
30235:                                                    neiden vammojen korvaamisen osalta korvaus-
30236:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       perusteiden muuttaminen edellyttää kuitenkin
30237: vasti seuraavaa:                                   metsästyslain (615/1993) 87 §:n muuttamista.
30238:                                                    Toistaiseksi hallitus ei ole käsitellyt mahdollista
30239:                                                    muutosesitystä.
30240: 
30241:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998
30242: 
30243:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30244:                                             KK 1443/1998 vp                                           3
30245: 
30246: 
30247: 
30248: 
30249:                                          Tili Riksdagens Talman
30250: 
30251:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        dor förorsakade av rovdjur (1367/30.12.1997) er-
30252: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         sätts de skador som rovdjur har förorsakat jord-
30253: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       bruk, husdjur och uppfådda djur av statens me-
30254: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            del. Då beslutet utarbetades övervägdes också en
30255: mål nr 1443:                                           utvidgning av ersättningsgrunderna. Den av
30256:                                                        jord- och skogsbruksministeriet tillsatta arbets-
30257:            Har Regeringen för avsikt att skrida        gruppen för ersättningar av rovdjursskador (Ar-
30258:        tili åtgärder för att ersätta de skador björ-   betsgruppspromemoria 1996:15 JSM) föreslog
30259:        nar och andra rovdjur förorsakar av             att ersättning även skulle erläggas för de skador
30260:        statsmede1 på samma sätt som de materi-         rovdjuren förorsakar trafiken och människor.
30261:        ella skadorna med stöd av statsrådets be-       Efter de skadefall som inträffat innevarande år
30262:        slut 1367/1997 ersätts?                         har frågan på nytt tagits upp för prövning. Tili
30263:                                                        den del det gäller skador som förorsakats män-
30264:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        niskor förutsätter en ändring av ersättningsgrun-
30265: anföra fö1jande:                                       derna även en ändring av jaktlagen (615/1993)
30266:                                                        87 §. Tillsvidare har regeringen inte behandlat
30267:   Enligt statsrådets beslut om ersättning får ska-     något fårslag tili ändring.
30268: 
30269:      Helsingfors den 30 december 1998
30270: 
30271:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30272:                                            KK 1444/1998 vp
30273: 
30274: Kirjallinen kysymys 1444
30275: 
30276: 
30277: 
30278: 
30279:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Eläinten kohteluun liittyvän opaskirjallisuu-
30280:                                       den julkaisemisen valvonnasta
30281: 
30282: 
30283:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30284: 
30285:    Koiran kouluttaminen on vaikea laji, jossa         miota eläinten käyttämiseen koe-eläiminä. Vä-
30286: yhdistyvät sopivalla tavalla taide ja tiede. Etsit-   hemmän on pohdiskeltu sitä, kuinka eläimiä ko-
30287: täessä tuloksellisuutta voidaan helposti ajautua      deissa kohdellaan ja millaisia ohjeita alan "gu-
30288: myös arveluttaviin toimenpiteisiin. Seuraavassa       rut" tällaiseen antavat. Nyt, kun ollaan luomassa
30289: on ote Tuomo Karsikkaan kirjasta "Kanakoiran          laatujärjestelmää koirien hoitolaitoksille, on
30290: koulutusopas" (s. 87): "Vaimoni kielsi minua lo-      kiinnitettävä huomiota myös siihen, miten koiria
30291: pettamasta tuota koiraaja lähti mukaan varmis-        kohdellaan siellä, mistä koirat toimitetaan tila-
30292: tamaan, etten tekisi mitään sellaista. Pujotin pan-   päiseen hoitoon.
30293: nan koiran kaulaan, kiersin ja kuristin antaen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30294: samalla noutokäskyn ja taivutin koiran kuonon         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30295: kiinni varikseen. Ilmeisesti ilman väheneminen ja     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30296: tuska avasivat koiran suun, ja painoin variksen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30297: koiran suuhun. Pannasta katkesi pari piikkiä.
30298: Kävelin takaisin lähtöpaikalle ja kutsuin Rollen                Aikooko Hallitus antaa jonkin viran-
30299: luokseni. Se tuli ja luovutti istuen variksen moit-          omaisen tehtäväksi seurata sitä, millaista
30300: teettomasti. Annoin Rollen rauhoittua ja rauhoi-             eläinten kohteluun liittyvää opaskirjalli-
30301: tun itsekin."                                                suutta julkaistaan, jotta niiden sisältöön
30302:     Koulutuksen tavoite siis ilmeisesti saavutet-            voidaan - tarpeen niin vaatiessa - no-
30303: tiin, mutta menetelmä vaikuttaa vähintäänkin                 peasti puuttua?
30304: epäilyttävältä. Viime aikoina on kiinnitetty huo-
30305: 
30306:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
30307:                                          Erkki Pulliainen /vihr
30308: 
30309: 
30310: 
30311: 
30312: 280043
30313: 2                                           KK 1444/1998 vp
30314: 
30315: 
30316: 
30317: 
30318:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sanan- ja ilmaisuvapauden rajoituksista on
30320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          säädetty pääasiassa rikoslailla, jossa on säädetty
30321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rangaistavaksi erinäisiä julkaistun viestin sisäl-
30322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        töön perustuvia tekoja, kuten esimerkiksi uskon-
30323: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       rauhan rikkominen (RL 17:10 laissa 563/1998),
30324:  1444:                                                 kiihottaminen kansanryhmää vastaan (RL 11:8
30325:                                                        laissa 578/1995) ja julkinen kehottaminen rikok-
30326:           Aikooko Hallitus antaa jonkin viran-         seen (RL 17:llaissa 563/1998).
30327:        omaisen tehtäväksi seurata sitä, millaista          Painovapauslaissa tarkoitetulla tavalla jul-
30328:        eläinten kohteluun liittyvää opaskirjalli-      kaistut painokirjoitukset kuuluvat viranomais-
30329:        suutta julkaistaan, jotta niiden sisältöön      valvonnan piiriin. Lain 40 §:ssä on säädetty oi-
30330:        voidaan - tarpeen niin vaatiessa -no-           keusministeriölle velvollisuus valvoa tuon lain
30331:        peasti puuttua?                                 noudattamista.
30332:                                                            Ministeriön suorittama valvonta on luonteel-
30333:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taan jälkikäteen tapahtuvaa laillisuusvalvontaa,
30334: vasti seuraavaa:                                       minkä vuoksi laissa on tarkoin säädetty (42 §),
30335:                                                        minkälaisissa olosuhteissa ministeriön on lupa
30336:    Suomen hallitusmuodon 10 §:ssä (969/1995)           puuttua julkaistun painokirjoituksen sisältöön.
30337: on turvattu jokaiselle perusoikeutena sananva-         Tällainen oikeus ministeriölle on annettu vain,
30338: paus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja     jos havaitaan, että ilmestyneet painotuotteet
30339: vastaanottaa tietoja ja muita viestejä kenenkään       ovat sisällöltään rikollisia, eli painotuotteeseen
30340: ennakolta estämättä. Sananvapaus ei kuiten-            sisältyvä ilmaisu täyttää jonkun laissa rangaista-
30341: kaan ole rajoittamaton, sen käyttämisestä anne-        vaksi säädetyn (virallisen syytteen alaisen) rikok-
30342: taan tarkempia säännöksiä lailla. Näillä sään-         sen tunnusmerkistön. Tässäkin tapauksessa mi-
30343: nöksillä on luotu myös sananvapauden ja siihen         nisteriön toimivalta rajoittuu määräyksen anta-
30344: sisältyvän ilmaisuvapauden käytönjälkikäteinen         miseen syytteen nostamisesta ja tarvittaessa syy-
30345: valvonta.                                              temääräyksen antamisen edellyttämän esitutkin-
30346:    Sananvapauteen liittyy olennaisena osana            nan käynnistämisestä, mikäli esitutkintaa ei ole
30347: myös painovapaus, jonka käyttämisestä sääde-           asian vireille tullessa suoritettu. Ministeriö voi
30348: tään tarkemmin vuonna 1919 annetulla painova-          käynnistää tutkinnan myös omasta aloittees-
30349: pauslailla (1/1919). Sen 1 § vastaa sisällöltään       taan.
30350: hallitusmuodon 10 §:ää: jokaisella on oikeus vi-           Ilmaisun sisältöä tulkittaessa ei lähtökohdaksi
30351: ranomaisen ennalta estämättä julkaista paino-          voida ottaa vain ilmaisuun sisältyvää yksittäistä
30352: kirjoituksia noudattaen, mitä painovapauslaissa        tai erillistä lausetta tai väitettä, vaan asianomais-
30353: säädetään. Painokirjoituksella laissa tarkoite-        ta ilmaisua on tarkasteltava yhtenä kokonaisuu-
30354: taan jokaista kirjoitusta, joka painokonetta tai       tena, jolloin merkitystä on pantava muun ohella
30355: muuta samanlaatuista keinoa käyttämällä on             sille yhteydelle, jossa ilmaisu esitetään, samoin
30356: monistettu.                                            kuin sille, mitä ilmaisun esittäjä on tarkoittanut
30357:    Sananvapauden rajoituksiin sovelletaan pe-          ilmaista.
30358: rusoikeuksien rajoittamista koskevia yleisiä peri-         Hallitusmuodossa säädetty sananvapaus ja
30359: aatteita: rajoituksesta on säädettävä lailla, rajoi-   sitä täydentävä lainsäädäntö koskee myös kysy-
30360: tusperusteen tulee olla hyväksyttävä ja itse rajoi-    myksessä tarkoitettua opaskirjallisuutta. Niin
30361: tusta on pidettävä painavan yhteiskunnallisen          kuin edellä on todettu, painovapauden toteutu-
30362: tarpeen vaatimana. Rajoituksen tulee lisäksi olla      mista valvovilla viranomaisilla, joiksi tässä yh-
30363: suhteellisuusvaatimuksen mukainen eli välttä-          teydessä voitaneen lukea myös poliisiviranomai-
30364: mätön hyväksyttävän tarkoituksen saavuttami-           set virkansa puolesta, on oikeus puuttua julkais-
30365: seksi.                                                 tun painokirjoituksen sisältöön vain siinä ta-
30366:                                           KK 1444/1998 vp                                             3
30367: 
30368: pauksessa, että kirjoituksen sisältö täyttää jon-    teriössä on ollut vireillä useita lainvalmistelu-
30369: kun laissa rangaistavaksi säädetyn rikoksen tun-     hankkeita muun lainsäädännön sopeuttamiseksi
30370: nusmerkistön. Mikäli tunnusmerkistö täyttyy,         uudistettuun perusoikeusnormistoon. Tämän
30371: teoksen tai kirjoituksen kirjoittaja voidaan käyt-   sopeuttamisen yhteydessä sananvapauden ra-
30372: tämänsä ilmaisun sisällön perusteella saattaa ri-    joittamista koskevaa rikosoikeudellista säänte-
30373: kosoikeudelliseen vastuuseen.                        lyä on pikemminkin supistettu kuin väljennetty,
30374:    Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhtey-         eikä ministeriössä ole tällä hetkellä vireillä min-
30375: dessä sananvapauden sisältöä täsmennettiin.          käänlaisia ilmaisuvapauden enempään rajoitta-
30376: Muutoksen voimaantulon jälkeen oikeusminis-          miseen tähtääviä hankkeita.
30377: 
30378:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1999
30379: 
30380:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
30381: 4                                          KK 1444/1998 vp
30382: 
30383: 
30384: 
30385: 
30386:                                         Tili Riksdagens Talman
30387: 
30388:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      brott mot trosfrid (17:10 SL, 563/1998), hets mot
30389: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        folkgrupp (11 :8 SL, 578/1995) och offentlig upp-
30390: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    maning tili brott (17:1 SL, 563/1998).
30391: damot Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål             De tryckskrifter som utges på det sätt som
30392: nr 1444:                                              avses i tryckfrihetslagen faller under myndighets-
30393:                                                       tilisyn. 1 40 § lagen bestäms att det åligger justitie-
30394:           Ämnar Regeringen låta någon myn-            ministeriet att övervaka efterlevnaden av tryck-
30395:        dighet följa hurudana handböcker det           frihetslagen.
30396:        publiceras om skötseln av djur,.så att det         Den tilisyn som utförs av ministeriet är laglig-
30397:        - vid behov - snabbt kan ingripas mot          hetsövervakning i efterhand och därför har det i
30398:        deras innehåll?                                lagen exakt bestämts (42 §) när ministeriet får
30399:                                                       ingripa i innehållet i en tryckskrift som har getts
30400:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ut. En dylik rätt har ministeriet endast om det
30401: anföra följande:                                      uppdagas att ett utkommet tryckalster är tili sitt
30402:                                                       innehåll förgripligt dvs. att ett yttrande i tryckal-
30403:    1 10 § regeringsformen för Finland (96911995)      stret uppfyller rekvisiten för en gärning som be-
30404: garanteras var och en yttrandefriheten som en         stämts .yara stratlbar i lagen (hör under allmänt
30405: grundläggande rättighet. Tili den hör rätten att      åtal). Aven i dessa fall begränsar ministeriets
30406: framföra, sprida och ta emot uppgifter och andra      behörighet sig tili att ge ett förordnande om att
30407: meddelanden utan att hinder läggs i förväg. Ytt-      åtal skall väckas och vid behov om att inleda den
30408: randefriheten är dock inte obegränsad, utan när-      förundersökning som ett förordnande om åtal
30409: mare bestämmelser om den utfårdas genom lag.          kräver, ifall en förundersökning inte har utförts
30410: Genom dessa bestämmelser har det bildats den          när fallet blir anhängigt. Ministeriet kan även
30411: övervakning av yttrandefriheten som sker i efter-     inleda en förundersökning på eget initiativ.
30412: hand.                                                     När innehållet i ett yttrande undersöks kan
30413:    En essentien del av yttrandefriheten är tryck-     utgångspunkten inte vara en enskild eller särskild
30414: friheten som regleras närmare genom den tryck-        mening eller ett påstående som ingår i yttrandet,
30415: frihetslag (111919) som gavs år 1919. Dess 1 §        utan detta skall granskas som en helhet. Då skall
30416: motsvarar 10 § regeringsformen: var och en har        bl.a. det sammanhang där yttrandet har fram-
30417: rätt att utan att myndigheterna lägger hinder för     förts beaktas såsom även vad den person som
30418: det i förväg utge tryckskrifter med iakttagande av    framfört uttalandet har avsett yttra.
30419: tryckfrihetslagen. 1 lagen förstås med tryckskrift        Den yttrandefrihet som bestäms i regerings-
30420: varje skrift som mångfaldigats genom användan-        formen och den lagstiftning som kompletterar
30421: de av tryckpress eller annat likartat medel.          den gäller även de handböcker som avses i spörs-
30422:    På begränsning av yttrandefriheten tiliämpas       målet. Som det konstateras ovan kan de myndig-
30423: allmänna principerna för begränsning av grund-        heter som övervakar att tryckfriheten efterlevs-
30424: läggande rättigheter: begränsningen skall be-         tili vilka i detta sammanhang även kan räknas
30425: stämmas genom lag, orsaken tili begränsningen         polismyndigheterna å tjänstens vägnar- ingripa
30426: skall vara godtagbar och själva begränsningen         mot innehållet i ett utkommet tryckalster endast,
30427: skall anses vara nödvändig p.g.a. ett tungt sam-      ifall innehållet i alstret uppfyller rekvisitet för en
30428: hälleligt behov. Begränsningen skall dessutom         gäming som bestämts vara straffbar i lagen. lfall
30429: uppfylla kravet på proportionalitet dvs. vara         rekvisiten uppfylls kan författaren av verket eller
30430: nödvändig för att uppnå ett godtagbart mål.           alstret bli straffrättsligt ansvarig för innehållet i
30431:    Om begränsningar av yttrandefriheten be-           sitt yttrande.
30432: stäms främst i straffiagen där det bestäms att            1 samband med grundrättsreformen år 1995
30433: vissa gärningar som baserar sig på innehållet i ett   preciserades innehållet i yttrandefrihet. Efter att
30434: publicerat meddelande skall vara stratlbara, t.ex.    ändringen trädde i kraft har flera lagberednings-
30435:                                           KK 1444/1998 vp                                            5
30436: 
30437: projekt för att anpassa den övriga lagstiftningen   ringen av yttrandefriheten snarare begränsats än
30438: tili de förnyade grundrättsnormerna varit an-       utvidgats, och vid ministeriet finns för tillfållet
30439: hängiga vid justitieministeriet. 1 samband med      inga projekt som ämnar begränsa yttrandefrihe-
30440: denna anpassning har den straffrättsliga regle-     ten.
30441: 
30442:      Helsingfors den 8 januari 1998
30443: 
30444:                                                                  Justitieminister Jussi Järventaus
30445:                                   KK 1445/1998 vp
30446: 
30447: Kirjallinen kysymys 1445
30448: 
30449: 
30450: 
30451: 
30452:                            Erkki Pulliainen /vihr: Wassenaar-sopimuksen vaikutuksesta Suo-
30453:                               men teollisuuden kilpailukykyyn
30454: 
30455: 
30456: 
30457: 
30458:                            (Kysymyksen 1423 yhteydessä)
30459: 
30460: 
30461: 
30462: 
30463:  299006G
30464:                                             KK 1446/1998 vp
30465: 
30466: Kirjallinen kysymys 1446
30467: 
30468: 
30469: 
30470: 
30471:                                     Raimo Vistbacka /ps: Pinta-alaan perustuvan metsäverotuksen jat-
30472:                                        kamisesta vuoden 2005 jälkeen
30473: 
30474: 
30475:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30476: 
30477:     Metsän pinta-alan mukaan tapahtuva verotus         sä valtiovallan kiristystoimien kanssa jopa kun-
30478: päättyy tämän vaihtoehdon valinneiden metsän-          talaisten peruspalvelujen vaarantuminen ja
30479: omistajien osalta vuonna 2005, minkä jälkeen           maaltapako.
30480: hekin siirtyvät metsän myyntiveron piiriin sen            Jotta voitaisiin välttyä edellä esitetyltä uhka-
30481: vaihtoehdon jo aiemmin valinneiden lisäksi. Tu-        kuvalta, tulisi mielestäni metsän pinta-alaan pe-
30482: lossa olevan, merkittävää osaa metsänomistajis-        rustuvaa verotusmahdollisuutta jatkaa vuodesta
30483: ta koskevan verotusmuutoksenjohdosta näyttää           2005 ainakin vielä viidellä vuodella ylimenokau-
30484: jo nyt siltä, että hakkuut lisääntyvät kiihtyvällä     den mainitsemieni ongelmien välttämiseksi.
30485: vauhdilla lähestyttäessä vuoden 2005 määräai-          Tämä olisi niin metsänomistajien kuin koko
30486: kaa. Niiden metsien osalta, joissa puutajää hak-       maaseudun etu, ja pitkällä tähtäimellä se koituisi
30487: kaamatta em. ajankohtaan mennessä, sisältää            hyödyksi myös valtiontaloudelle ja kansantalou-
30488: puu tämän jälkeen käytännössä noin 80% veroa.          delle. Näin vältettäisiin myös pulajäreästä puus-
30489:     Edellä kuvattu tilanne johtaa siihen, että lähi-   ta vuoden 2005 jälkeen ja turvattaisiin lukuisia
30490: vuosina puuraaka-aineesta tulee olemaan ylitar-        työpaikkoja.
30491: jontaa varsinkin, jos puunjalostusteollisuuden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30492: tuotteiden kysynnässä on edessä laskukausi, ku-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30493: ten merkit viittaavat. Tämä johtaa väistämättä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30494: "puualeen", ja metsänomistajat menettävät mil-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30495: jardien markkojen myyntitulot Tämä puoles-
30496:  taan tuntuu suoraan metsävaltaisissa ja harvaan                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pin-
30497:  asutuissa kunnissa talouden ja elinkeinoelämän               ta-alaan perustuvan metsäverotusvaihto-
30498:  kiristymisenä vaikeuttaen entisestään vaikeata               ehdon mahdollistamiseksi vielä vuoden
30499:  kuntien taloustilannetta. Seurauksena on yhdes-              2005 jälkeenkin?
30500: 
30501:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
30502: 
30503:                                           Raimo Vistbacka /ps
30504: 
30505: 
30506: 
30507: 
30508: 280043
30509: 2                                         KK 1446/1998 vp
30510: 
30511: 
30512: 
30513: 
30514:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30515: 
30516:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Siirtymäkauden pituutta harkittaessa otettiin
30517: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        huomioon myös se, että siirtymäkausi ei aiheut-
30518: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taisi häiriöitä puumarkkinoille. Pitkän siirtymä-
30519: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           kauden aikana metsänomistajilla on mahdolli-
30520: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        suus suunnitella puun myynnit siten, että ne eivät
30521: sen n:o 1446:                                        jää siirtymäkauden loppuun. Pinta-alaverotuk-
30522:                                                      sen piirissä on enää vajaat 27 prosenttia metsä-
30523:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pin-       maan pinta-alasta. Siirtymäaikana luovutettujen
30524:        ta-alaan perustuvan metsäverotusvaihto-       metsämaiden verotukseen sovelletaan puun
30525:        ehdon mahdollistamiseksi vielä vuoden         myyntitulojen järjestelmää, jos uudella omista-
30526:        2005 jälkeenkin?                              jana ei ole ennestään metsää, vaikka myyjään
30527:                                                      olisi sovellettu pinta-alaperusteista järjestelmää.
30528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Näin pinta-alaperusteisesti verotettavan metsä-
30529: vasti seuraavaa:                                     maan pinta-ala vähenee jatkuvasti, ja 2000-luvun
30530:                                                      alussa tällaista metsää on vielä nykyistä vähem-
30531:    Siirtyminen pinta-alaperusteisesta metsävero-     män.
30532: tuksesta todellisten tulojen verotukseen oli suuri      Siirtymäkauden pituutta harkittaessa on otet-
30533: muutos. Jos uuteen järjestelmään olisi siirrytty     tu huomioon sen vaikutukset puukauppaan. Pin-
30534: kerralla, se olisi ollut epäoikeudenmukaista nii-    ta-alaperusteisen metsämaan pinta-ala siirtymä-
30535: den metsänomistajien kannalta, jotka eivät olleet    kauden päättyessä on huomattavasti vielä ny-
30536: vielä voineet realisoida sitä metsänkasvua, josta    kyistäkin pienempi. Hallitus ei ole harkinnut pin-
30537: heitä oli verotettu. Tästä syystä päädyttiin vero-   ta-alaperusteisen metsäverotuksen siirtymäkau-
30538: lainsäädännössä poikkeukselliseen ratkaisuun,        den jatkamista, sillä siirtymäkauden päättymi-
30539: jonka mukaan verovelvolliselle annettiin mah-        seen, vuoteen 2005, on vielä useita vuosia. Jos
30540: dollisuus valita siirtymäkauden ajaksi pinta-ala-    siirtymäkauden päättyessä osoittautuu, että lain-
30541: perusteinen verotus. Siirtymäkauden aikana on        säädäntöön on tarpeen tehdä joitakin yksittäisiä
30542: mahdollista myydä verovapaasti jo kertaalleen         muutoksia, ne toteutetaan vasta siirtymäkauden
30543: verotettu puumäärä. Siirtymäkausi on poik-            loppupuolella.
30544: keuksellisen pitkä, 13 vuotta, joka on myös hal-
30545: linnollisesti raskas, kun joudutaan ylläpitämään
30546: ja soveltamaan kahta rinnakkaista järjestelmää.
30547: 
30548:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1999
30549: 
30550:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
30551:                                            KK 1446/1998 vp                                             3
30552: 
30553: 
30554: 
30555: 
30556:                                         Tili Riksdagens Talman
30557: 
30558:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              När längden på övergångsperioden överväg-
30559: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           des beaktades också att övergångsperioden inte
30560: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skulle förorsaka störningar på virkesmarknaden.
30561: dagsman Raimo Vistacka undertecknade spörs-           Under den långa övergångsperioden har skogsä-
30562: mål nr 1446:                                          garna möjlighet att planera sin virkesförsäljning
30563:                                                       på så sätt att den inte infaller i slutet av över-
30564:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         gångsperioden. För närvarande omfattas endast
30565:        att möjliggöra alternativet med arealba-       knappt 27 % av skogsmarksarealen av den arel-
30566:        serad skogsbeskattning även efter år           baserade skogsbeskattningen. På beskattningen
30567:        2005?                                          av sådan skogsmark som överlåtits under över-
30568:                                                       gångsperioden tillämpas det system som baserar
30569:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sig på virkesförsäljningsinkomsterna, om den
30570: anföra följande:                                      nya ägaren inte äger skog från tidigare, fastän det
30571:                                                       arealbaserade systemet skulle ha tillämpats på
30572:    Övergången från arealbaserad skogsbeskatt-         säljaren. På så sätt minskar arealen av sådan
30573: ning tili beskattning som baserar sig på de faktis-   skogsbruksmark som beskattas enligt areal kon-
30574: ka inkomsterna innebar en stor förändring. Om         tinuerligt och i början av 2000-talet har andelen
30575: det nya systemet hade tagits i bruk på en gång        dylik skog ytterligare minskat.
30576: skulle det ha varit orättvist med tanke på de            1 samband med övervägandet av längden på
30577: skogsägare som då inte ännu hade kunnat reali-        övergångsperioden har man beaktat dess verk-
30578: sera den skogstillväxt för viiken de beskattats.      ningar på virkeshandeln. Arealen av sådan
30579: Därför stannade man i skattelagstiftningen för        skogsmark som beskattas enligt areal kommer
30580: en exceptionelllösning som gav den skattskyldige      vid utgången av övergångsperioden att vara be-
30581: möjlighet att tillämpa arealbaserad skogsbe-          tydligt mindre än för närvarande. Regeringen
30582: skattning under övergångsperioden. Under över-        har inte haft planer på att förlänga övergångspe-
30583: gångsperioden är det möjligt att skattefritt sälja    rioden eftersom flera år ännu återstår innan över-
30584: sådana virkesmängder som redan beskattats en          gångsperioden löper ut år 2005. Om det vid ut-
30585: gång. Övergångsperioden är exceptionellt lång,        gången av övergångsperioden visar sig att det
30586: 13 år, och den är också administrativt betungan-      finns anledning tili smärre enstaka ändringar i
30587: de eftersom man är tvungen att upprätthålla och       lagstiftningen kommer dessa att genomföras
30588: tillämpa två parallella system.                       först i slutet av övergångsperioden.
30589:      Helsingfors den 8 januari 1999
30590: 
30591:                                                                             Minister Jouko Skinnari
30592:                                          KK 1447/1998 vp
30593: 
30594: Kirjallinen kysymys 1447
30595: 
30596: 
30597: 
30598: 
30599:                                   Antero Kekkonen /sd: Postin ja Postipankin henkilöstön Avustus-
30600:                                      kassa Yhteisavulta saamatta jääneiden korvausten maksami-
30601:                                      sesta
30602: 
30603:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30604:     Posti- ja telelaitoksen ja Postipankin henki-   saa korvaukset. Kyse lienee niin pienistä summis-
30605: löstön Avustuskassa Yhteisapu joutui lopetta-       ta, että niillä ei qle valtiontaloudellista merkitys-
30606: maan toimintansa vuonna 1990, kun se oli käy-       tä. Korvausten maksamisella säästettäisiin kalliit
30607: tännössä ajautunut konkurssiin. Konkurssinjäl-      yksittäiset oikeudenkäyntikulut,jolloin lopputu-
30608: keen tuhansiltajäseniltäjäi saamatta avustuksia.    los vaitionkin kannalta voisi olla edullisin vaihto-
30609:     Lain mukaan kassan valvonta kuului sosiaali-    ehto.
30610: ja terveysministeriölle. Asiasta on käyty oikeus-       Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjes-
30611: taistelu, ja korkeimman oikeuden lausunnon          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30612: mukaan ministeriö oli laiminlyönyt valvontavel-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30613: vollisuuden. Tietämäni mukaan erään yksittäi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30614: sen kassan jäsenen ja ammattiliiton oikeustais-
30615: telu on johtanut korvausten maksuun. Sen sijaan                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta
30616: tuhannet muut jäsenmaksua vuosia maksaneet                  Avustuskassa Yhteistuen jäsenet saisivat
30617: jäsenet ovatjääneet ilman korvausta. Mikäli näin            aikanaan maksamaosa jäsenmaksut ta-
30618: on käynyt, oikeudenmukaisuuden ja tasapuoli-                kaisin kassan sääntöjen tarkoittamina
30619:  suuden nimissä myös muille jäsenille tulisi mak-           avustuksina?
30620: 
30621:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
30622: 
30623:                                        Antero Kekkonen /sd
30624: 
30625: 
30626: 
30627: 
30628:  280043
30629: 2                                           KK 1447/1998 v·p
30630: 
30631: 
30632: 
30633:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30634: 
30635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             Korvaukset rahoitettiin siis yhteisvastuullises-
30636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tijajälkikäteen keräämälläjäseniltä tapausmak-
30637: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sua sen verran kuin kunkin vuoden hautaus- ja
30638: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero            eroavustuskorvausmenoihin tarvittiin. Jäsenen
30639: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          suorittama maksu meni siis aina toisen jäsenen
30640: n:o 1447:                                              korvauksen rahoittamiseen eikä maksu sisältä-
30641:                                                        nyt mitään henkilökohtaista säästöosaa jäsenen
30642:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, jotta       omaa tulevaa korvausta varten. Tästä rahoitus-
30643:        Avustuskassa Yhteistuen jäsenet saisivat        järjestelmästä johtuen mitään jäsenten omia ra-
30644:        aikanaan maksamansa jäsenmaksut ta-             hasto-osuuksia ei kassaa purettaessa ollutjaetta-
30645:        kaisin kassan sääntöjen tarkoittamina           vana.
30646:        avustuksina?                                        Avustuskassa Yhteisavun jäsenen vahingon-
30647:                                                        korvausvaatimus valtiota vastaan oli perustunut
30648:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siihen, että hän ei ollut saanut avustusta puretus-
30649: vasti seuraavaa:                                       ta kassasta. Korkein oikeus hylkäsi kanteen kai-
30650:                                                        kilta osin ja vapautti valtion kaikesta korvausvel-
30651:     Kysymyksessä viitataan Posti- ja telelaitoksen     vollisuudesta. Korkein oikeus katsoi, ettei kas-
30652: ja Postipankin henkilökunnanAvustuskassa Yh-           san toiminnan jatkamiselle enää ollut edellytyk-
30653: teisavun toiminnan lopettamiseen sekä korkeim-         siä 1980-luvun lopussa, mikä korkeimman oi-
30654: man oikeuden tuomioon, jossa hylättiin A vus-          keuden mukaan oli pääosaltaan johtunut teki-
30655: tuskassa Yhteisavun jäsenen vahingonkorvaus-           jöistä, joihin ei ministeriön toimenpitein ollut
30656: vaatimus valtiota vastaan.                             mahdollista vaikuttaa, joskin pakkojäsenyyden
30657:     Avustuskassa Yhteisapu oli jäsentensä kes-         poistamisen hyväksyminen oli jouduttanut kiel-
30658: kuudessa vapaaehtoista avustuskassatoimintaa           teistä kehitystä. Korkeimman oikeuden mukaan
30659: harjoittava, avustuskassalain (47111942) alainen       ministeriön olisi kassan jäsenten tasapuolisen
30660: kassa. Sen perustamisesta, toiminnan jatkami-          kohtelun varmistamiseksi tullut lopettaa kassan
30661: sesta ja lopettamisesta päättivät jäsenet itse. Kas-   toiminta jo ennen kuin kassa päätettiin asettaa
30662: sa oli perustettu vuonna 1946 sulauttamaHa pos-         suoritustilaan kassankokouksessa 29.3.1990.
30663: ti- ja lennätinlaitoksen henkilöstön piirissä toimi-    Korkein oikeus ei kuitenkaan lausunut tuomios-
30664: neet hautausapurenkaat ja -kassat. Uusi kassa           saan siitä, että ministeriöllä ei ollut lakiin perus-
30665: jatkoi aiempaa toimintaa rengastyyppisenäjako-          tuvaa oikeutta lakkauttaa kassan toimintaa niin
30666: perusteisena järjestelynä. Kassan sääntöjen mu-        kauan kuin jäsenet päättivät suorittaa kassan
30667: kaan korvauksiin oikeutettuja olivat jäsenen            sääntöjen mukaista jäsenmaksua kassalle kassan
30668: kuoltua omaiset, joille maksettiin hautausavus-         avustusten maksamista varten.
30669: tus (2 000 markkaa), sekäjäsen itse hänen siirryt-         Avustusten saanti jakoperusteisessa ja rengas-
30670: tyään eläkkeelle, jolloin kassa maksoi hänelle          tyyppisessä järjestelyssä perustuu toiminnan jat-
30671: eroavustuksen (7 000 markkaa). Korvaukset ra-           kumiseen. Kun Avustuskassa Yhteisavunjäsenet
30672: hoitettiin keräämällä muilta jäseniltä tapaus-          päättivät lopettaa kassan toiminnan, ei sen jäl-
30673: maksua korvaukseen oikeuttavan tapahtuman               keen jäseninä olleilla ollut oikeutta saada kassan
30674: jälkeen. Jäseniä kassassa oli noin 18 000.              sääntöjen tarkoittamia avustuksia muualtakaan.
30675:     Avustuskassa Yhteisavun jäsenet päättivät              Korkeimman oikeuden tuomiolauselman mu-
30676:  yksimielisesti kassan toiminnanjatkamisen sijas-       kaan valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvol-
30677:  ta vapaaehtoisesta lopettamisesta varsinaisessa        lisuudesta. Valtio ei ole vastuussa Avustuskassa
30678:  kassankokouksessaan 29.3.1990. Kyseessä ei siis        Yhteisavun entisille jäsenille kassan säännöissä
30679:  ollut ajautuminen konkurssiin. Päättäessään toi-       kassan toiminta-aikana luvatuista avustuksista
30680:  minnan lopettamisesta päättivät kassan jäsenet         sen johdosta, ettäjäsenet itse kassankokouksessa
30681:  samalla lopettaa sääntöjen tarkoittamien kor-          päättivät purkaa kassan ja siis lopettaa sen toi-
30682:  vausten rahoittamisen.                                 minnan.
30683: 
30684:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999
30685: 
30686:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
30687:                                            KK 1447/1998 vp                                             3
30688: 
30689: 
30690: 
30691: 
30692:                                         Tili Riksdagens Talman
30693: 
30694:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den 29 mars 1990 att frivilligt upphöra med verk-
30695: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           samheten. Det var alltså inte fråga om någon
30696: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       konkurs. I och med att medlemmarna beslöt att
30697: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                 upphöra med verksamheten, bes1öt de samtidigt
30698: skriftliga spörsmål nr 1447:                          att upphöra med den finansiering av understöd
30699:                                                       som avsågs i stadgarna för kassan.
30700:           Ämnar Regeringen vidta några åtgär-             De understöd som betalades ut finansierades
30701:        der för att medlemmarna i understöds-          alltså kollektivt genom insamling bland medlem-
30702:        kassan Avustuskassa Yhteistuki så små-         marna i efterskott för täckande av de samman-
30703:        ningom skall få sina inbeta1ade medlems-       lagda utgifter varje begravning och avgång som
30704:        avgifter tillbaka i form av i kassans reg1er   inträffat under året gett upphov till. I avgiften
30705:        avsedda understöd?                             ingick inte någon personlig reserv för kommande
30706:                                                       understöd tili medlemmen själv, utan med avgif-
30707:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         ten finansierades alltid understöd tili någon an-
30708: anföra följande:                                      nan medlem eller en avliden medlems anhöriga.
30709:                                                       På grund av det här finansieringssystemet fanns
30710:     1 spörsmålet hänvisas till avslutandet av den     det inte några fondande1ar att dela ut tili medlem-
30711: verksamhet som bedrivits av Avustuskassa Yh-          marna då kassan upplöstes.
30712: teisapu, understödskassa för Post- och te1ever-           Det skadeståndsyrkande som en medlem i
30713: kets samt Postbankens personal, samt högsta           Avustuskassa Yhteisapu framställde gentemot
30714: domstolens dom genom vilket det skadestånds-          staten grundade sig på det faktum att han inte fått
30715: yrkande en med1em i Avustuskassa Yhteisapu            ut något understöd från den upplösta kassan.
30716: har framställt gentemot staten förkastats.            Högsta domstolen förkastade talan tili alla delar
30717:     Avustuskassa Yhteisapu var en understöds-         och befriade staten från all skadeståndsskyldig-
30718: kassa som omfattades av 1agen om understöds-          het. Högsta domstolen ansåg att det i slutet av
30719: kassor (471/1942) och bedrev frivillig under-         1980-talet inte längre fanns några förutsättning-
30720: stödskasseverksamhet b1and sina medlemmar.            ar för kassans fortsatta verksamhet, vilket enligt
30721: Medlemmarna bestämde själva över dess grun-           högsta domstolen tili största delen berodde på
30722: dande, dess fortsatta verksamhet och dess upp-        faktorer som inte kunde påverkas av de åtgärder
30723: hörande. Kassan hade grundats 1946 genom en           ministeriet hade möjlighet att vidta, även om den
30724: sammans1agning av de grupper och kassor för           negativa utvecklingen hade påskyndats av att
30725: utbetalning av begravningsbidrag som bedrev           slopandet av obligatoriskt medlemskap god-
30726: verksamhet bland post- och telegrafverkets per-       känts. Enligt högsta domstolen borde ministe-
30727: sonal. Den nya kassan fortsatte att tillämpa ett      riet för att säkerställa en rättvis behandling av
30728:  finansieringssystem enligt tidigare fördelnings-     kassans medlemmar ha avslutat kassans verk-
30729:  grunder. Berättigade till understöd var en1igt       samhet redan innan beslut om att försätta kassan
30730:  kassans stadgar de anhöriga, till vilka betalades    i likvidation fattades vid kassamötet den 29 mars
30731:  begravningsbidrag (2 000 mk) efter en medlems         1990. Högsta domstolen yttrade sig i sin dom
30732:  död, och medlemmen själv när han gick i pension,     dock inte därom att ministeriet inte hade någon
30733:  varvid kassan beta1ade avgångsbidrag (7 000          på lag grundad rätt att inställa kassans verksam-
30734:  mk). Ersättningarna finansierades genom insam-       het så länge medlemmarna beslutade fortsätta att
30735:  ling bland övriga medlemmar i efterskott för         erlägga sina medlemsavgifter tili kassan för utbe-
30736:  täckande av utgifterna för varje begravning eller    talning av understöd.
30737:  avgång som berättigade till understöd. Kassans           Erhållandet av understöd enligt fördelnings-
30738:  medlemmar uppgick till ca 18 000.                    systemet grundar sig på att verksamheten fort-
30739:     Avustuskassa Yhteisapus medlemmar beslöt          går. När medlemmarna i Avustuskassa Yhteis-
30740:  enhälligt vid det ordinarie kassamöte som hölls      apu beslöt avsluta kassans verksamhet hade de
30741: 4                                        KK 1447/1998 vp
30742: 
30743: som varit medlemmar inte längre rätt att någon        stadgar utlovats de tidigare medlemmarna i Av-
30744: annanstans få de understöd som avsågs i kassans       ustuskassa Yhteisapu under kassans verksam-
30745: stadgar.                                              hetstid, eftersom kassan själv vid sitt kassamöte
30746:    Enligt högsta domstolens domslut befriades         beslutade att upplösa kassan och därmed avsluta
30747: staten från all skadeståndsskyldighet. Staten är      dess verksamhet.
30748: inte ansvarig för de understöd som enligt kassans
30749: 
30750:      Helsingforsden II januari I999
30751: 
30752:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
30753:                                           KK 1448/1998 vp
30754: 
30755: Kirjallinen kysymys 1448
30756: 
30757: 
30758: 
30759: 
30760:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Työaikakokeilun jatkamisesta
30761: 
30762: 
30763:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30764: 
30765:    Työministeriö ilmoitti äskettäin, että kuntien    asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä silloin, kun pal-
30766: työaikakokeilua ei enää sellaisenaan jatketa.        veluaikoja on kokeilun yhteydessä lisätty ja pal-
30767: Näin kaksi ja puoli vuotta kestänyt kokeilujulis-    velutarpeeseen on voitu vastata paremmin, tode-
30768: tettiin päättyneeksi. Uusien työaikamallien käyt-    taan työministeriön selvityksessä. Työaikakokei-
30769: töönottoa luvataan tukea vain normaalien työlli-     lujen puitteissa on työttömille voitu tarjota nor-
30770: syysmäärärahojen ja työllisyysasetuksen nor-         maalia pidempiä tukityöpaikkoja.
30771: maalien tukimuotojen avulla. Päätöstä perustel-         Vaikka työllisyysmäärärahoja on edelleen
30772: laan mm. vähenevillä määrärahoilla, mikä viit-       mahdollista käyttää työaikamallien kokeiluun,
30773: taa siihen, että työaikakokeilut tulevat joka ta-    ministeriön päätös varsinaisen kokeilun lopetta-
30774: pauksessa supistumaan.                               misesta viittaa siihen, että työaikamallien kehit-
30775:    Kemi kuuluu kuntiin, joissa työaikakokeiluja      tämiseen suhtaudutaan tästä lähtien aikaisem-
30776: on laajimmin toteutettu. Kokeilun piirissä on        paa passiivisemmin. Myös se, että päätöstä pe-
30777: ollut enimmillään 183 kaupungin työntekijää ja       rustellaan määrärahojen vähentymisellä, vahvis-
30778: 61 työllistettyä. Koko maassa vastaavat luvut        taa, että työaikakokeilut vaikeutuvatja todennä-
30779: ovat 1323 ja 577. Kemin kotipalveluissa oma          köisesti loppuvat monilla paikkakunnilla.
30780: työaikakokeilu toteutettiin jo vuonna 1996. Osa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30781: kokeiluista on keskittynyt ns. 6 + 6-malliin, mut-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30782: ta myös muita malleja on kehitelty.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30783:     Kokeilun tulokset on yleensä todettu hyviksi     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30784: kuntien henkilöstön kannalta. Kokeilut ovatpa-
30785: rantaneet työssä jaksamista, lisänneet vapaa-ai-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, että myön-
30786: kaa ja mahdollistaneet itsensä kehittämisen ja              teisiä tuloksia tuottaneita kuntien työ-
30787: työkyvystä huolehtimisen. Työn ja perheen yh-               aikakokeiluja voitaisiin jatkaa ja laajen-
30788: teensovittaminen on helpottunut. Myös kuntien               taa?
30789: 
30790:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
30791:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
30792: 
30793: 
30794: 
30795: 
30796: 280043
30797: 2                                          KK 1448/1998 vp
30798: 
30799: 
30800: 
30801: 
30802:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30803: 
30804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        parhaiten täyttäviin työttömiin. Työaikakokei-
30805: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         luilla ei siten ole pystytty työllistämään henkilöi-
30806: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tä, joiden työn saannin tarve on suurin ja työttö-
30807: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         myyden kesto pitkä.
30808: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Valtion ja kunnan tukityöllistämisen määrän
30809: myksen n:o 1448:                                      laskiessa vaikeutuu muiden kuin yhdistelmätuel-
30810:                                                       la työllistettävien pitkäaikaistyöttömien työllis-
30811:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että myön-       täminen. Jo tällä hetkellä kysyntä kohdistuu li-
30812:        teisiä tuloksia tuottaneita kuntien työ-       sääntyvässä määrin sellaisiin tukityöllistämisen
30813:        aikakokeiluja voitaisiin jatkaa ja laajen-     muotoihin (esim. oppisopimuskoulutus ja osa-
30814:        taa?                                           aikalisä), jotka kohdistuvat lyhyen aikaa työttö-
30815:                                                       mänä olleisiin työnhakijoihin.
30816:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Jos uusien työaikamallien käyttöönottoa tue-
30817: vasti seuraavaa:                                      taan työllisyysmäärärahoista, asettaa työllistä-
30818:                                                       mistukien käyttötarkoitus puitteet tukemiselle.
30819:     Työaikakokeilussa on ollut yhteensä mukana        Työllistämistukea myönnettäessä lähtökohtana
30820: noin 1 320 kunnan vakituista työntekijää ja noin      on työttömien työmarkkinavalmiuksien paran-
30821: 580 työllistettyä. Työllistetyistä noin 7% on ollut   taminen ja siihen liittyvät tarpeet sekä työllistet-
30822: työttömänä yhtäjaksoisesti 12 kuukautta ja työl-      tävien yhdenvertainen kohtelu. Palkkaperustei-
30823: listetyistä noin 13,5% on ollut alle 25-vuotiaitaja   silla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräi-
30824: noin 1 % vajaakuntoisia. Työaikaansa lyhentä-         nen tukijakso on kuusi kuukautta. Tämä tode-
30825: neiden työntekijöiden keski-ikä on ollut 44 vuot-     taan myös budjetissa. Edellä mainittua pidempi
30826: ta ja palkattujen sijaisten 35 vuotta. Työaikaansa    tukijakso voi olla oppisopimuskoulutuksessa
30827: lyhentäneistä 94 prosenttia on ollut naisia.          sekä työllistettäessä vajaakuntoinen työnhakija
30828:     Työaikakokeilut on toteutettu pääsääntöisesti     tai työnsuunnittelija. Jos kuntiin voitaisiin työl-
30829: kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työlliste-   listää nykyistä pitemmäksi aikaa työtön työnha-
30830: tyistä suurin osa on ollut ammattitaitoisia sosiaa-   kija sillä perusteella, että kunnassa otetaan käyt-
30831: li- ja terveysalan tehtävissä toimivia henkilöitä     töön uusi työaikamalli, tarkastelu lähtisi ensi si-
30832: (esim. hammaslääkäreitä, hammashoitajia, ter-         jassa työnantajan/työyhteisön näkökulmasta
30833: veydenhoitajia, sairaanhoitajia, perushoitajia,       eikä työttömän työnhakijan näkökulmasta. Täl-
30834: lähihoitajia, lastentarhanopettajia, lastenhoita-     löin kuntaan työllistettävät joutuisivat samassa
30835: jia, kodinhoitajia, kotiavustajia). Kuntien työ-      kunnassakin eriarvoiseen asemaan sen perusteel-
30836: aikakokeilut ovat mahdollistaneet työllistetyille     la, onko ao. työyksikössä käynnissä työaikamal-
30837: keskimääräistä eli kuutta kuukautta pidemmät          lin kokeilu vai ei. Työaikakokeilusta saatujen
30838: tukijaksot.                                           kokemusten perusteella on oletettavissa, että hy-
30839:     Kokeiluille asetetut tavoitteet ovat parhaiten    vän koulutuksen ja lyhyen työttömyyden omaa-
30840: toteutuneet henkilöstön työkyvyn ylläpitämisen        vat henkilöt työllistettäisiin kaksi kertaa niin pit-
30841: ja työtyytyväisyyden parantumisen suhteen. Sen        käksi aikaa kuin usein ammattitaidottomat ja
30842: sijaan tarkasteltaessa saatuja kokemuksia työlli-     pitkään työttömänä olleet henkilöt.
30843: syyden hoidon kannalta eivät tulokset vaikutta-           Edellä selostettujen syiden vuoksi työministe-
30844: vuudeltaan ole olleet työllisyysmäärärahojen          riö on päättänyt olla jatkamatta kuntien työaika-
30845: käytölle asetettujen painopistealueiden mukai-        kokeiluja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
30846: sia. Koska työaikakokeilujen rahoitus on hoidet-      työaikamallien kehittämiseen suhtauduttaisiin
30847: tu työllisyysmäärärahoja uudelleenkohdenta-           aikaisempaa passiivisemmin. Voimassa olevat
30848: malla, kokeilu ei ole juurikaan lisännyt kuntien      työllisyysasetuksen säännökset mahdollistavat
30849: työllistämistä. Työaikakokeilussa työllisyys-         työllistämis- tai yhdistelmätuen myöntämisen
30850: määrärahoja on kohdennettu parhaassa työ-             uusien työaikamallien käyttöönoton tukemiseen
30851: markkinaiässä oleviin työnantajan vaatimukset         ja sitä kautta tapahtuvaan työllistämiseen. Työ-
30852:                                           KK 1448/1998 vp                                           3
30853: 
30854: ministeriö on 4.12.1998 lähettänyt alue- ja pai-     sopia uusien työaikamallien tukemisesta esimer-
30855: kallishallinnolleen kirjeen, jossa se toteaa, että   kiksi aiesopimuksessa,jotta asia on työvoimatoi-
30856: uusien työaikamallien käyttöönottoa voidaan          miston tiedossa työllisyysmäärärahojen käyttöä
30857: tukea työllisyysmäärärahoilla, kun työaikamal-       ja eri työnhakijaryhmien työllistämistä suunni-
30858: lin käyttöönotto työllistää samalla työttömiä        teltaessa.
30859: työnhakijoi ta. Kunta ja työvoimatoimisto voivat
30860: 
30861:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999
30862: 
30863:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
30864: 4                                              KK 1448/1998 vp
30865: 
30866: 
30867: 
30868: 
30869:                                            Tili Riksdagens Talman
30870: 
30871:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               den bästa arbetsmarknadsåldem vilka bäst upp-
30872: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande               fyller arbetsgivarens krav. Genom arbetstidsför-
30873: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           söken har man sålunda inte kunnat sysselsätta
30874: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade                 personer vilkas behov att få arbete är störst och
30875: spörsmål nr 1448:                                         vilkas arbetslöshet varat länge.
30876:                                                              Då statens och kommunens stödsysselsätt-
30877:            Vad ämnar Regeringen göra för att de           ningsvolym minskar, försvåras sysselsättningen
30878:         kommuners arbetstidsförsök vilka gett             för andra långtidsarbetslösa än för dem som sys-
30879:         positiva resultat kunde fortsättas och ut-        selsätts med sammansatt stöd. Redan nu riktas
30880:         vidgas?                                           efterfrågan i ökande grad på sådana former av
30881:                                                           stödd sysselsättning (t.ex. läroavtalsutbildning
30882:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             och deltidstillägg), vilka gäller arbetssökande
30883: anföra följande:                                          som varit arbetslösa en kort tid.
30884:                                                              lfall ibruktagandet av de nya arbetstidsmodel-
30885:     1 arbetstidsförsöken har deltagit inalles ca          lema stöds med sysselsättningsanslag, uppställer
30886: 1 320 ordinarie kommunala arbetstagare och ca             syftet med sysselsättningsstöd gränser för stöd-
30887: 580 sysselsatta. Av de sysse1satta har ca 7 % varit       jandet. Vid beviljandet av sysselsättningsstöd är
30888: arbetslösa i 12 månader i ett sträck och ca 13,5%         utgångspunkten att förbättra de arbetslösas ar-
30889: av de sysselsatta har varit under 25 år gamla och         betsmarknadsfårdigheter, därtill anslutna behov
30890: ca 1 % handikappade. Medelåldem för de arbets-            och en likställd behandling av dem som skall
30891: tagare som förkortat sin arbetstid har varit 44 år        sysselsättas. Vid sysselsättning med lönebaserade
30892: och för de avlönade vikariema 35 år. Av dem som           anslag är den genomsnitt1iga stödperioden sex
30893: förkortat sin arbetstid har 94 procent varit kvin-        månader. Detta konstateras också i budgeten.
30894: nor.                                                      Stödperioden kan vara längre än den ovan nämn-
30895:     Arbetstidsförsöket har i regel genomförts             da då det gäller läroavtalsutbildning och då man
30896: inom kommunemas social- och hälsovårdsservi-              sysselsätter handikappade arbetssökande eller
30897: ce. Av de sysselsatta har majoriteten varit yrkes-        arbetsplanerare. Om man i kommunema kunde
30898: kunniga personer som verkar inom social- och              sysselsätta en arbetslös arbetssökande för en
30899: hälsovårdssektom (t.ex. tandläkare, tandsköta-            längre tid än den nuvarande på den grunden att
30900: re, hälsovårdare, sjukskötare, primärskötare,             man i kommunen tar i bruk en ny arbetstidsmo-
30901: närvårdare, bamträdgårdslärare, bamskötare,               dell, skulle granskningen i första hand basera sig
30902: hemvårdare, hemhjälpare). Kommunemas ar-                  på arbetsgivarens /arbetsgemenskapens synvin-
30903: betstidsförsök har för de sysselsatta möjliggjort         kel och inte på den arbetslösa arbetssökandens
30904: stödperioder som är längre än genomsnittet, dvs.          synvinkel. Härvid skulle de som får sysselsätt-
30905: längre än sex månader.                                    ning inom kommunen till och med inom samma
30906:     De mål som ställts för försöken har bäst upp-         kommun hamna i en ojämlik ställning beroende
30907: nåtts i fråga om upprätthållandet av de anställ-          på om det inom arbetsenheten i fråga pågår för-
30908: das arbetsförmåga och förbättrandet av arbets-            sök med arbetstidsmodeller eller inte. På basis av
30909: tillfredsställelsen. Om man däremot granskar er-          erfarenhetema från arbetstidsförsöken kan man
30910: farenhetema vad gäller skötseln av sysselsätt-            anta att personer med god utbildning och kort
30911: ningen, har resultaten till sin effektivitet inte varit   arbetslöshet skulle få sysselsättning för dubbelt
30912: förenliga med de insatsområden som fastställts            så lång tid som personer utan yrkeskunskap och
30913: för användningen av sysselsättningsanslagen.              lång arbetslöshet.
30914: Eftersom finansieringen av arbetstidsförsöken                På grund av ovan relaterade orsaker har ar-
30915: skötts genom omallokering av sysselsättnings-             betsministeriet beslutat att inte fortsätta med
30916: anslagen, har försöken knappast ökat sysselsätt-          kommunemas arbetstidsförsök. Detta betyder
30917: ningen inom kommunema. 1 arbetstidsförsöken               emellertid inte att man skulle förhålla sig passiv-
30918: har sysselsättningsanslagen anvisats arbetslösa i         are till utvecklandet av arbetstidsmodellema. De
30919:                                            KK 1448/1998 vp                                              5
30920: 
30921: gällande bestämmelserna i sysselsättningsförord-      arbetstidsmodellen samtidigt ger sysselsättning
30922: ningen möjliggör beviljande av sysselsättnings-       åt arbetslösa arbetssökande. Kommunen och ar-
30923: eller sammansatt stöd för att stödja ibruktagan-      betskraftsbyrån kan komma överens om stödjan-
30924: det av nya arbetstidsmodeller och för att därige-     det av nya arbetstidsmodeller t.ex. i en avsiktsför-
30925: nom ge sysselsättning. Arbetsministeriet har          klaring för att arbetskraftsbyrån skall ha känne-
30926: 4.12.1998 tili sin regionala och lokala förvaltning   dom om saken, då den planerar användningen av
30927: sänt ett brev, där man konstaterar att ibrukta-       sysselsättningsanslagen och sysselsättandet av
30928: gandet av nya arbetstidsmodeller kan stödjas          olika grupper av arbetssökande.
30929: med sysselsättningsanslag, då ibruktagandet av
30930: 
30931:      Helsingforsden 11 januari 1999
30932: 
30933:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30934:                                            KK 1449/1998 vp
30935: 
30936: Kirjallinen kysymys 1449
30937: 
30938: 
30939: 
30940: 
30941:                                    Tuula Haatainen /sd: Esteettömän rakentamisen asettamisesta jul-
30942:                                       kisen asuntorahoituksen ehdoksi
30943: 
30944: 
30945:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30946: 
30947:    Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelman       10 cm korkeammalla, huoneiden välissä on kyn-
30948: mukaan tavoitteena on, että 90 prosenttia yli 75-     nyksiä, parvekkeelle pääsy on hankalaa liikunta-
30949: vuotiaista asuu edelleen omassa kodissaan. Ta-        esteiselle jne. Kun asunnot suunnitellaan ja ra-
30950: voite on inhimillisesti ottaen hyvä, mutta edellyt-   kennetaan esteettömyys laiminlyöden, joudu-
30951: tää vanhusten asuinympäristön korjaamista.            taan myöhemmin kalliisti korjaamaan tehtyjä
30952: Syynä asuntojen muutostöiden tarpeellisuuteen         virheitä.
30953: on huonosti suunniteltu asuntokantamme, joka             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30954: ei mahdollista kotona selviytymistä pyörätuolis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30955: sa tai rollaattorilla liikkuvalle vanhukselle. Sen    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30956: sijaan, että rakennamme inva-talojaja vanhusten       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30957: palvelutaloja, huomiota pitäisi kiinnittää nor-
30958: maalin asuntokannan toimivuuteen liikuntaes-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30959: teisen näkökulmasta.                                         ryhtyä, jotta asuntotuotannossa julkisen
30960:    Vanhan asuntokannan remontointi on edessä.                rahoituksen ehtona olisi esteetön asumi-
30961: Samanaikaisesti pitäisi kiinnittää huomiota                  sen suunnittelu, jotta myöhemmiltä asun-
30962: uuteen asuntokantaan. Edelleen asuntoja raken-               tojen turhilta muutostöiltä vältyttäisiin?
30963: netaan siten, että kylpyhuoneen lattia on lähes
30964: 
30965:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
30966: 
30967:                                          Tuula Haatainen /sd
30968: 
30969: 
30970: 
30971: 
30972: 280043
30973: 2                                           KK 1449/1998 vp
30974: 
30975: 
30976: 
30977: 
30978:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30979: 
30980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Myös asuinkerrostalon kerroskorkeuden nos-
30981: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taminen kolmeen metriin antoi edellytyksiä
30982: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        asuinhuoneiston haitallisten tasoerojen välttämi-
30983: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula             seen. Näitä asuntosuunnitteluun vaikuttavia uu-
30984: Haataisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         distuksia esiteltiin tarkemmin ympäristöministe-
30985: n:o 1449:                                              riön v. 1994 valmistamassa asuntosuunnittelua
30986:                                                        koskevassa julkaisussa.
30987:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Sittemmin on liikkumisesteetöntä rakentamis-
30988:        ryhtyä, jotta asuntotuotannossa julkisen        ta koskevissa rakentamismääräyksissä v. 1997
30989:        rahoituksen ehtona olisi esteetön asumi-        otettu kanta muun muassa kynnysratkaisujen
30990:        sen suunnittelu, jotta myöhemmiltä asun-        mitoitukseen niin, että ne eivät olisi esteenä pyö-
30991:        tojen turhilta muutostöiltä vältyttäisiin?      rätuolin käyttämiselle. Tämä ratkaisu välillisesti
30992:                                                        vaikuttaa myös asuntorakentamiseen. Ministe-
30993:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           riö on yhdessä Rakennustietosäätiön kanssa v.
30994: vasti seuraavaa:                                       1998 julkaissut esteetöntä rakentamista koske-
30995:                                                        van yksityiskohtaisen opasjulkaisun,joka on toi-
30996:    Asuntorakentamista koskevat säännökset ja           mitettu myös kuntien rakennusvalvontaviran-
30997: rakentamismääräykset uudistettiin v. 1993. Sa-         omaisten käyttöön.
30998: massa yhteydessä uudistetun valtion tukeman               Viimeksi on vuoden 1998 lopulla valmistunut
30999: asuntorakentamisen ohjauksessa lähdettiin siitä,       ministeriön yhdessä Suomen Kiinteistöliiton
31000: että erillisiä suunnitteluohjeita niin sanottua ara-   kanssa julkaisema hissiopas, jonka tarkoitukse-
31001: varakentamista varten ei annettaisi. Tältä osin        na on edistää hissien rakentamista vanhoihin
31002: ovat siten noudatettavina asuntorakentamista           asuinrakennuksiin.
31003: koskevat yleiset säännökset.                              Rakennuslain kokonaisuudistus on eduskun-
31004:     Liikkumisesteettömyyttä koskevassa raken-          nan käsiteltävänä. Sen yhteydessä on vähintään
31005: nusasetuksen 80 §:n 2 momentissa säädetään,            voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavasti otet-
31006: että asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien ti-      tu huomioon vanhenevan väestön selviytyminen
31007: lojen tulee rakennuksen aiottu käyttäjämäärä,          rakennetussa ympäristössä. Lakia täydentävässä
31008: kerrosluku ja muut olosuhteet huomioon ottaen          asetuksessa sekä rakentamismääräyksiä uudis-
31009: täyttää liikkumisesteettömyydelle asetetut vaati-      tettaessa kiinnitetään erityistä huomiota asuin-
31010: mukset. Näitä vaatimuksia on täsmennetty asun-         ympäristön sosiaalisen toimivuuden näkökoh-
31011: tosuunnittelua koskevilla rakentamismääräyk-           tiin. Lähtökohtana edelleenkin on, että vaati-
31012: sillä. Määräyksissä on muun muassa otettu kan-          mukset koskisivat rahoitusmuodosta riippumat-
31013: ta asuinkerrostalon hissin rakentamiseen sekä          ta kaikkea asuntorakentamista.
31014: käymälä- ja pesutilojen rakentamiseen myös
31015: pyörätuolin käyttäjälle soveltuviksi.
31016: 
31017:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999
31018: 
31019:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
31020:                                              KK 1449/1998 vp                                                 3
31021: 
31022: 
31023: 
31024: 
31025:                                           Tili Riksdagens Talman
31026: 
31027:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          der och om byggande av wc- och tvättutrymmen
31028: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           så att de också 1ämpar sig för rullsto1sbundna.
31029: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Också ökningen av våningshöjden tili tre me-
31030: man Tuula Haatainen undertecknade skriftliga             ter i flervåningshus med bostäder gav bättre för-
31031: spörsmål nr 1449:                                        utsättningar att undvika skadliga nivåskillnader
31032:                                                          mellan bostadslägenheter. Dessa förnyelser, som
31033:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           inverkar på bostadsp1aneringen, presenterades
31034:        ta för att göra dettili ett villkor för offent-   mer ingående i mi1jöministeriets pub1ikation om
31035:        lig finansiering av bostadsproduktionen           bostadsp1anering, som före1åg år 1994.
31036:        att planeringen avlägsnar begränsningar              Sedermera har byggbestämme1serna om att
31037:        för boendet, så att man kan undvika sena-         byggandet inte får orsaka röre1sehinder år 1997
31038:        re onödiga ombyggnadsarbeten i bostä-             bl.a. fåreskrivit att trösk1arna skall dimensione-
31039:        derna?                                            ras så att de inte förhindrar användning av rull-
31040:                                                          stol. Denna 1ösning påverkar indirekt också bo-
31041:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            stadsbyggandet. Ministeriet har år 1998 i samråd
31042: anföra fö1jande:                                         med Bygginformationsstifte1sen pub1icerat en
31043:                                                          hand1edning om hur man bygger så att inga rörel-
31044:    De föreskrifter och byggbestämmelser som              sehinder uppstår, och denna har distribuerats tili
31045: gäller bostadsbyggande förnyades år 1993. 1 det-         kommunernas byggnadstillsynsmyndigheter.
31046: ta sammanhang förnyades också styrningen av                 Det nyaste är att ministeriet i samråd med
31047: den statsstödda bostadsproduktionen, och ut-             Fin1ands Fastighetsförbund i slutet av år 1998
31048: gångspunkten var att några separata planerings-          publicerade en hand1edning om hissar som skall
31049: anvisningar inte skulle ges för så kallat aravabyg-      bidra tili att hissar installeras i gam1a flervånings-
31050: gande. Tili dessa de1ar skall alltså de allmänna         hus.
31051: bestämme1serna om bostadsbyggande fö1jas.                   Riksdagen behandlar som bäst en tota1revide-
31052:    1 byggnadsförordningens 80 § 2 mom., som              ring av byggnads1agen. 1 detta sammanhang har
31053: gäller kravet på att det inte skall finnas rörelse-      å1dringars möjligheter att k1ara sig i den byggda
31054: hinder, fåreskrivs att bostadshus och utrymmen i         mi1jön beaktats i minst samma utsträckning som
31055: anslutning tili boendet med beaktande av bygg-           i gällande lag. Då den komp1etterande förord-
31056: nadens avsedda brukaranta1, våningsta1 och öv-           ningen och byggbestämmelserna förnyas kom-
31057: riga förhållanden skall uppfylla de krav som har         mer särskild uppmärksamhet att ägnas synpunk-
31058: ställts för oförhindrad röre1se. Dessa krav har          ter som har att göra med hur socialt fungerande
31059: preciserats i byggbestämme1serna om bostads-             boendemiljön är. Utgångspunkten är alltjämt att
31060: p1anering. Bestämme1serna föreskriver bl.a. om           kraven gäller samtliga s1ag av bostadsbyggande,
31061: installering av hissar i flervåningshus med bostä-       oavsett hur det finansieras.
31062: 
31063:      Helsingfors den 11 januari 1999
31064: 
31065:                                                                               Minister Sinikka Mönkäre
31066:                                             KK 1450/1998 vp
31067: 
31068: Skriftligt spörsmål 1450
31069: 
31070: 
31071: 
31072: 
31073:                                     Ulla-Maj Wideroos /sv: Problem som den kraftigt ökade sälstam-
31074:                                         men orsakar fiskerinäringen
31075: 
31076: 
31077:                                          Tili Riksdagens Ta/man
31078: 
31079:     Sälstammen har ökat kraftigt de senaste åren.      sälar i Kvarkenområdet uppskattas av yrkesfis-
31080: Orsaken tili detta är bl.a. den begränsade jakten      karna tili minst 1 000 individer. Tillväxten i be-
31081: samt att gråsälen förökar sig normalt. Den kraf-       ståndet är 12% per år.
31082: tigt ökade sälstammen f6rorsakar skador på fis-           HELCOMS rekommendation var att man av-
31083: keredskap på över två miljon.~r mark för yrkesfis-     håller sig från jakt tills en normal förökning kon-
31084: karna i havsområdet. lnom Osterbottens Fiskar-         staterats, men den jakt som får bedrivas på säl är
31085: förbunds verksamhetsområde har skadorna på             begränsad såväl tidsmässigt som antalsmässigt.
31086: fiskeredskap de senaste tre åren mer än trefaldi-      Jakttillstånden är jämnt fördelade mellan kust-
31087: gats. År 1997 uppgick skadorna på fiskeredska-         landskapen, trots att inget tyder på att sälbestån-
31088: pen tili 567 250 mark. Av skadorna uppstod 77          det skulle vara jämnt fördelat. Av de 30 jakttill-
31089: procent i den yttre skärgården inom Korsholms          stånd på säl som beviljats 1998 är t.ex. den öster-
31090: kommun. Förutom skador på fiskeredskap                 bottniska kvoten 5 stycken sälar. Med beaktande
31091: åstadkommer sä1en också betydande skador på            av det antal sälar som uppskattas finnas i områ-
31092: fiskefångsten och för dessa utgår ingen ersätt-        det samt en reproduktionstakt på 12% är det
31093: ning. 1 Finland finns inga tillförlitliga uppgifter    klart att avskjutningen inte är tillräcklig. Antalet
31094: på hur stora skador sä1en åstadkommer på fång-         jakttillstånd borde utökas tili att motsvara jakt-
31095: sten, men enligt uppgifter från en svensk under-       lagens 3:e kapitel20 § om "principen för bärkraf-
31096: sökning (Fiskeriverket i Sverige) 1997 är sä1ska-      tigt utnyttjande" såsom gäller för övrigt vilt. Yt-
31097: dorna på sikfisket med nät 100% i norra Kvar-          terligare borde jakttiden förlängas så att jaktpe-
31098: ken! Undersökningen för sikfiskets del i norra         rioden sträcker sig från våren över sommaren i en
31099: Kvarken inställdes helt på grund av sälskador          enda period. Detta för att jakt även skall kunna
31100:  1997. 1 undersökningen påpekas att skadepro-          ske under den tid då sälen gör mest skada för
31101: centen blir missvisande eftersom den mera visar        fisket. Eftersom övriga regleringar i fisket försvå-
31102: på när fisket upphör på grund av omfattande            rar yrkesfiskarnas möjligheter tili att utöva sin
31103:  sälskador. Förutom de direkta skadorna på red-        näring på ett effektivt och lönsamt så.tt är det
31104:  skap och fisk innebär en ökad sälstam även en         kraftigt ökande sälbeståndet ytterligare ett all-
31105: minskning av fiskbeståndet och därmed in-              varligt hot mot fiskerinäringen.
31106:  komstbortfall för yrkesfiskarna.                         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
31107:     Det råder delade meningar om hur stort sälbe-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31108:  ståndet är. Orsaken härtill är att det inte finnsen   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
31109:  fårsk räkning av sälar att tillgå. Sedan 1995 har     följande spörsmål:
31110:  det inte gjorts någon internationell tot~lsumme­
31111:  ring av det räknade antalet gråsälar i Ostersjön.               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
31112:  Det tai som framförs 5 000-6 000 individer är                ta för att öka kunskapen om sälarnas
31113:  inte populationens storlek, utan ett resultat av             antal och beteende samt främja utveck-
31114:  räkningen. 1 räkningen beaktas endast antalet                landet av nya fiskefångstmetoder, som
31115:  observerade sälar på land på utvalda sälräk-                 innebär möjlighet tilllönsamt fiske även i
31116:  ningsställen. Antalet är ett minimital. De sälar             sälrika områden, och
31117:  som befinner sig i vattnet är inte med i räkningen.             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
31118:  Sälar som observeras mellan räkningsställena                 för att kompensera yrkesfiskarna för de
31119:  beaktas inte. Viltforskningen uppskattar att det             skador som det ökade sälbeståndet föror-
31120:  inom hela Östersjön finns ca 10 000. Antalet grå-            sakar på fångsten samt
31121: 
31122: 280043
31123: 2                                       KK 1450/1998 vp
31124: 
31125:           ämnar Regeringen utöka antalet jakt-            den tid då sälen gör mest skada och även
31126:       tillstånd på säl och förlänga jaktperioden          vid behov ge tillstånd till en utökad jakt
31127:       så att jakt även skulle vara möjligt under          på de mest utsatta områdena?
31128: 
31129:     Helsingforsden 18 december 1998
31130: 
31131:                                      Ulla-Maj Wideroos /sv
31132:                                             KK 1450/1998 vp                                              3
31133: 
31134: Kirjallinen kysymys 1450                                                                       Suomennos
31135: 
31136: 
31137: 
31138:                                     Ulla-Maj Wideroos /r: Hyljekannan voimakkaan kasvun kalastus-
31139:                                         elinkeinolle aiheuttamista ongelmista
31140: 
31141: 
31142:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31143:     Hyljekanta on kasvanut voimakkaasti viime          tä ei oteta huomioon. Riistantutkimuksen arvion
31144: vuosina. Syynä tähän on mm. pyynnin rajoit-            mukaan koko Itämeressä on noin 10 000 hyljettä.
31145: taminen ja harmaahylkeen normaali lisäänty-            Ammattikalastajat arvioivat harmaahylkeiden
31146: minen. Voimakkaasti lisääntynyt hyljekanta ai-         määräksi Merenkurkun alueella vähintään 1 000
31147: heuttaa vahinkoja merialueen ammattikalasta-           yksilöä. Kannan kasvu on 12 prosenttia vuodes-
31148: jien kal?,.npyydyksille yli 2 miljoonan markan         sa.
31149: edestä. Osterbottens Fiskarförbundin toiminta-             HELCOMin suosituksena oli pyynnistä pi-
31150: alueella kalanpyydyksille aiheutuneet vahingot         dättäytyminen siihen saakka, että normaali li-
31151: ovat kolmen viime vuoden aikana yli kolminker-         sääntyminen on todettavissa, mutta sallittu hyl-
31152: taistuneet. Vuonna 1997 kalanpyydyksille aiheu-        keenpyynti on sekä ajallisesti että lukumääräises-
31153: tuneiden vahinkojen määrä oli 567 250 markkaa.         ti rajoitettua. Pyyntiluvat jaetaan tasaisesti ran-
31154: Vahingoista 77 prosenttia syntyi ulkosaaristossa       nikkomaakuntien kesken siitä huolimatta, että
31155: Mustasaaren kunnan alueella. Pyydysvahinko-            mikään ei viittaa hyljekannan tasaiseen jakautu-
31156: jen lisäksi hylkeet aiheuttavat merkittäviä vahin-     miseen. Vuodeksi 1998 myönnetystä 30 hylkeen-
31157: koja kalansaaliille, joista ei makseta korvausta.      pyyntiluvasta on esim. Pohjanmaan kiintiö viisi
31158: Suomessa ei ole luotettavia tietoja hylkeiden saa-     kappaletta. Alueella arvioidun hylkeiden mää-
31159: liille aiheuttamien vahinkojen suuruudesta, mut-       rän ja 12 prosentin lisääntymisvauhdin huo-
31160: ta vuodelta 1997 olevien ruotsalaisten tutkimus-       mioon ottaen on selvää, että ammuttava määrä ei
31161: tietojen mukaan (Ruotsin Fiskeriverket) hylkei-        ole riittävä. Pyyntilupien määrää tulisi lisätä vas-
31162: den siian verkkokalastukselle aiheuttamat vahin-       taamaan metsästyslain 3 luvun 20 §:ssä todettua
31163: got ovat sataprosenttisia Merenkurkun pohjois-         "kestävän käytön periaatetta" kuten muunkin
31164:  osassa! Tutkimus lopetettiin siian kalastuksen        riistan osalta. Lisäksi pyyntiaikaa tulisi pidentää
31165:  osalta Merenkurkun pohjoisosassa kokonaan             siten, että pyyntikausi ulottuu keväästä yhtämit-
31166: hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi vuon-         taisena kautena yli kesän. Tämä siksi, että pyyn-
31167:  na 1997. Tutkimuksessa osoitettiin vahinkopro-        tiä voitaisiin harjoittaa myös aikana, jolloin hyl-
31168: sentin olevan harhaanjohtava, koska se pikem-          keet aiheuttavat eniten vahinkoa kalastukselle.
31169:  minkin osoittaa sen, milloin kalastus loppuu suu-     Koska kalastuksen muu säännöstely vaikeuttaa
31170:  rimittaisten hyljevahinkojen vuoksi. Pyyntiväli-      ammattikalastajien mahdollisuuksia elinkeinon
31171:  neille ja kaloille aiheutuneiden vahinkojen lisäksi   harjoittamiseen tehokkaalla ja kannattavalla ta-
31172:  lisääntynyt hyljekanta vähentää myös kalakan-         valla, voimakkaasti kasvanut hyljekanta on va-
31173:  taa, mikä merkitsee ammattikalastajien tulojen        kavasti otettava lisäuhka kalastuselinkeinolle.
31174:  vähentymistä.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31175:      Hyljekannan koosta ollaan eri mieltä. Syynä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31176:  tähän on, että käytettävissä ei ole tuoretta hylje-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31177:  laskentaa. Vuoden 1995 jälkeen ei ole tehty kan-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31178:  sainvälistä kokonaisarviota Itämeren hylkeiden
31179:  lukumäärästä. Esitetty 5 000---6 000 yksilön                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31180:  luku ei ole kannan koko vaan laskennan tulos.                ryhtyä lisätäkseen tietoa hylkeiden mää-
31181:  Laskennassa otetaan huomioon ainoastaan                      rästä ja käyttäytymisestä sekä edistääk-
31182:  maalla havaitut hylkeet valituilla hyljelaskenta-            seen uusien kalastusmenetelmien kehittä-
31183:  paikoilla. Lukumäärä on vähimmäismäärä. Ve-                  mistä kannattavan kalastuksen mahdol-
31184:  dessä olevat hylkeet eivät ole laskennassa muka-             listamista myös alueilla, joilla on runsaas-
31185:  na. Laskentapaikkojen välillä havaittavia hylkei-            ti hylkeitä, ja
31186: 4                                       KK 1450/1998 vp
31187: 
31188:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             ten, että pyynti olisi mahdollista myös
31189:       ryhtyä korvatakseen ammattikalastajille             aikana, jolloin hylkeet aiheuttavat eniten
31190:       lisääntyneen hyljekannan saaliille aiheut-          vahinkoa, ja antaa tarvittaessa luvan
31191:       tamat vahingot, sekä                                pyynnin lisäämiseen alueilla, joissa tilan-
31192:          aikooko Hallitus lisätä hylkeiden                ne on pahin?
31193:       pyyntilupia ja pidentää pyyntikautta si-
31194: 
31195:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
31196: 
31197:                                       Ulla-Maj Wideroos /r
31198:                                            KK 1450/1998 vp                                             5
31199: 
31200: 
31201: 
31202: 
31203:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31204: 
31205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ke" -projektin tulosten pohjalta. Riista- ja kala-
31206: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         talouden tutkimuslaitos on käynnistänyt viime
31207: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keväänä kokeilut hyljevahinkojen vähentämi-
31208: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj         seksi mm. rysäpyydysten rakennetta ja materiaa-
31209: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         leja testaamalla ja etsimällä karkoituskeinoja
31210: sen n:o 1450:                                         hylkeiden pitämiseksi pyydysten ulkopuolella.
31211:                                                       Työtä on tarkoitus jatkaa kuluvana vuonna.
31212:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Hylkeiden kalanpyydyksille aiheuttamat va-
31213:        ryhtyä lisätäkseen tietoa hylkeiden mää-       hingot korvataan kalastusvakuutuslain (3311
31214:        rästä ja käyttäytymisestä sekä edistääk-        1958) mukaisesta kalastusvakuutuksesta. Valtio
31215:        seen uusien kalastusmenetelmien kehittä-       tukee kalastusvakuutustoimintaa vuosittain n. 7
31216:        mistä kannattavan kalastuksen mahdol-          milj. markalla. Sen sijaan hylkeiden kalansaaliil-
31217:        listamista myös alueilla, joilla on runsaas-   le tai kalojen karkoittamisesta kalastukselle ai-
31218:        ti hylkeitä, ja                                heuttamaa vahinkoa ei nykyisin korvata missään
31219:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       maassa Itämeren alueella. Tällaista korvausjär-
31220:        ryhtyä korvatakseen ammattikalastajille        jestelmää ei myöskään Suomessa ole suunnitteil-
31221:        lisääntyneen hyljekannan saaliille aiheut-     la.
31222:        tamat vahingot, sekä                               Helsingin komissio (HELCOM) on vuonna
31223:            aikooko Hallitus lisätä hylkeiden           1988 antanut suosituksen, jonka mukaan "hallin,
31224:        pyyntilupia ja pidentää pyyntikautta si-       norpan ja kirjohylkeen kaikki metsästys tulee
31225:        ten, että pyynti olisi mahdollista myös        kieltää Itämeren alueella. Näiden lajien olemas-
31226:        aikana, jolloin hylkeet aiheuttavat eniten     saolon turvaamiseksi kielto tulee pitää voimassa
31227:        vahinkoa, ja antaa tarvittaessa luvan          niin kauan, kunnes on tieteellisesti osoitettu hyl-
31228:        pyynnin lisäämiseen alueilla, joissa tilan-    keiden terveydentilaoja lisääntymistehon olevan
31229:        ne on pahin?                                   normaalit". Kaikki maat Itämeren alueelta ovat
31230:                                                       ratifioineet suosituksen. HELCOMin hyljepro-
31231:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jekti selvittää parhaillaan hyljekantojen tilaa sa-
31232: vasti seuraavaa:                                      moin kuin kantojen kehityksen kalastukselle ai-
31233:                                                       heuttamia ongelmia.
31234:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on suo-         Suomessa hylkeiden metsästys on muutamana
31235: rittanut viime vuosina hyljekantojen runsauden,       viime vuotena sallittu erittäin vähäisessä määrin.
31236: lisääntymistehon ja muun terveydentilan sekä          Sallitun metsästyksen tarkoituksena ei ole ollut
31237: kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen seuran-        kantojen kasvun rajoittaminen vaan hyljekanto-
31238: taa. Tutkimuksen lisääminen ei käytettävissä          jen tilaa koskevien tutkimusnäytteiden keräämi-
31239: olevilla resursseilla ole mahdollista. Hylkeiden      nen sekä kalastusvahinkojen estämistä tarkoitta-
31240: suuren liikkuvuuden johdosta kantojen tilan seu-      vien kokeilujen suorittaminen. Metsästysvuonna
31241: ranta edellyttää kansallisten tutkimusten ohella       1999/2000 metsästettäväksi sallittavien hylkei-
31242: lisäksi koko Itämeren alueen kansainvälistä yh-       den määrästä päätetään ennen 1. päivänä elo-
31243: teistyötä. Viimeksi tällainen yhteisarvio on tehty    kuuta alkavaa uutta metsästysvuotta. Hylkeiden
31244: vuonna 1995 ja seuraava on tarkoitus tehdä kulu-      metsästysaikoihin liittyvät ongelmat olivat tie-
31245: vana vuonna.                                          dossa nykyisiä metsästysaikoja säädettäessä,
31246:     Kalastusmenetelmien kehittäminen on tapah-        eikä säädöksiin ole suunnitteilla muutoksia.
31247: tunut lähinnä Ruotsissa toteutetun "Sälar & Fis-
31248: 
31249:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1999
31250: 
31251:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31252: 6                                         KK 1450/1998 vp
31253: 
31254: 
31255: 
31256: 
31257:                                        Tili Riksdagens Talman
31258: 
31259:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      förda projektet "Sälar & Fiske". Senaste i vår
31260: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       inledde vilt- och fiskeriforskningsinstitutet för-
31261: 1em av statsrådet översänt fOljande av riksdags-     sök med målet att minska sälskadorna, bl.a. ge-
31262: man Ulla-Maj Wideroos undertecknade spörs-           nom att testa ryssjekonstruktioner och -material
31263: mål nr 1450:                                         och utveckla mede1 för att avskräcka sälarna så
31264:                                                      att de hålls utanför fångstredskapen.
31265:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          De skador sälar åsamkat fiskeredskapen er-
31266:        ta för att öka kunskapen om sälarnas          sätts enligt den fiskeriförsäkring varom före-
31267:        antal och beteende samt främja utveck-        skrivs i lagen om fiskeriförsäkringsföreningar
31268:        landet av nya fiskefångstmetoder, som         (331/1958). Staten stöder årligen fiskeriförsäk-
31269:        innebär möjlighet tililönsamt fiske även i    ringsverkamheten med omkring 7 miljoner mark.
31270:        sälrika områden, och                          Däremot ersätts inte numera de skador sälarna
31271:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     åsamkar fisket genom att förstöra fiskfångsten
31272:        för att kompensera yrkesfiskarna för de       eller skrämma bort fisken i ett enda av länderna i
31273:        skador som det ökade sälbeståndet föror-      Östersjöområdet. Planer på att införa något så-
31274:        sakar på fångsten samt                        dant ersättningssystem i Finland finns inte heller.
31275:            ämnar Regeringen utöka antalet jakt-          År 1988 har Helsingforskommissionen (HEL-
31276:        tillstånd på säl och förlänga jaktperioden    COM) gett en rekommendation enligt viiken "all
31277:        så att jakt även skulle vara möjligt under    jakt efter g_råsäl, vikare och knubbsäl bör förbju-
31278:        den tid då sälen gör mest skada och även      das inom Ostersjöområdet. För att trygga dessa
31279:        vid behov ge tillstånd tili en utökad jakt    arters existens bör förbudet hållas i kraft ända
31280:        på de mest utsatta områdena?                  tills det vetenskapligt har påvisats att sälarnas
31281:                                                      hälsotillstånd och reproduktionskapacitet är
31282:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      normala". Samtliga Iänder inom Östersjöområ-
31283: anföra fOljande:                                     det har ratificerat rekommendationen. För när-
31284:                                                      varande utreder HELCOM:s sälprojekt sälbe-
31285:    Under de senaste åren har vilt- och fiskeri-      ståndens status ävensom de problem beståndens
31286: forskningsinstitutet följt upp sälpopulationernas    utveckling åsamkar fiskerinäringen.
31287: storlek, reproduktionskapacitet och hälsotill-           1 vårt land har jakt efter säl tillåtits i ytterst
31288: stånd samt de skador sälarna åsamkar fiskerinä-      ringa omfattning under de allra senaste åren.
31289: ringen. Med till buds stående resurser är det inte   Avsikten med den tillåtna jakten har inte varit att
31290: möjligt att utöka denna forskning. P.g.a. sälar-     begränsa beståndens tillväxt utan att samla in
31291: nas rörlighet förutsätter uppföljningen av be-       prover för forskningen kring sälbeståndens sta-
31292: ståndens status vid sidan av den nationella forsk-   tus samt utförande av försök som syftar tili före-
31293: !2ingen även ett internationellt samarbete inom      byggande av skador på fiskerinäringen. Beslut
31294: Ostersjöområdet. J::n gemensam bedömning av          om antalet sälar som får jagas under jaktåret
31295: sälsituationen i Ostersjön utfördes senast år        1999/2000 fattas före det nya jaktåret inleds den 1
31296: 1995. Avsikten är att verkställa följande gemen-     augusti. Problemen kring sälarnas jakttider var
31297: samma utvärdering under innevarande år.              kända då nu gällande jakttider fastställdes. Pla-
31298:    Utveckling av fiskemetoder har skett närmast      ner på ändring av nuvarande bestämmelser finns
31299: utgående från resultaten av det i Sverige genom-     inte.
31300: 
31301:      Helsingfors den 15 januari 1999
31302: 
31303:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31304:                                             KK 1451/1998 vp
31305: 
31306: Skriftligt spörsmål 1451
31307: 
31308: 
31309: 
31310: 
31311:                                    Ulla-Maj Wideroos /sv: Utbetalningen av statsunderstöd tili kom-
31312:                                        munerna
31313: 
31314: 
31315:                                          Tili Riksdagens Ta/man
31316: 
31317:     Statens utbetalning av statsandelar tili kom-      tili Leonia med hänvisning tili ovan .. nämnda
31318: muner som inte använder sig av Leonia har hit-         statsrådsbeslut. Tili exempel Svenska Osterbot-
31319: tills skötts så att även dessa kommuners statsan-      tens Jaktvårdsdistrikt har inte rätt att välja tili
31320: delar utbetalts samma dag. Detta enligt uppgifter      viiken bank deras statsstöd skall utbetalas.
31321: i kommunförbundets ekonomiinfo 7/98.                       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
31322:     Enligt ett statsrådsbeslut (490/1965) skall sta-   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
31323: tens betalningstrafik skötas via Leonia, tidigare      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
31324: Postbanken. Leonia var då ännu en bank med ett         följande spörsmål:
31325: kontorsnät som så gott som täckte hela Finland.
31326: Nu är situationen en helt annan och många orter,                 Har Regeringen för avsikt att ändra
31327: tili och med städer är helt utan Leonia-kontor.               statsrådsbeslutet (490/1965) så att motta-
31328: Det har också lett tili att bl.a. kommunerna öns-             garen av statsstöd själv kan avgöra tili
31329: kar att deras statsbidrag betalas tili en bank som            viiken bank statsstödet skall utbetalas
31330: finns på orten. Detta är också möjligt, men leder             och
31331: tili att kommunen inte får pengarna samma dag                    vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
31332: som om man skulle använda Leonia. Detta är                    för att kommunernas statsbidrag finns på
31333: naturligtvis inte acceptabelt.                                kommunens konto samma dag oberoen-
31334:     Fortsättningsvis finns det dock andra statsbi-            de av tili viiken bank kommunen vill ha
31335: drag som inte betalas tili någon annan bank än                statsbidraget utbetalt?
31336: 
31337:      Helsingfors den 18 december 1998
31338: 
31339:                                          Ulla-Maj Wideroos /sv
31340: 
31341: 
31342: 
31343: 
31344:  280043
31345: 2                                        KK 1451/1998 vp
31346: 
31347: Kirjallinen kysymys 1451                                                                  Suomennos
31348: 
31349: 
31350: 
31351: 
31352:                                 Ulla-Maj Wideroos /r: Kuntien valtionavustusten maksatuksesta
31353: 
31354: 
31355: 
31356:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31357:    Valtion suorittamat valtionosuuksien maksa-      kiin kuin Leoniaan viittamaila edellä mainittuun
31358: tukset kunnille, jotka eivät käytä Leoniaa, on      val~~oneuvoston päätökseen. Esimerkiksi Svens-
31359: tähän mennessä hoidettu niin, että myös nämä        ka Osterbottens Jaktvårdsdistrikt ei ole oikeutet-
31360: kuntien valtionosuudet on maksettu samana päi-      tu valitsemaan sitä, mihin pankkiin heidän val-
31361: vänä. Näin Kuntaliiton Kunnallistalous-tiedot-      tionavustuksensa maksetaan.
31362: teen 7/98 mukaan.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31363:    Valtioneuvoston päätöksen (490/1965) mu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31364: kaan valtion maksuliikenne on hoidettava Leo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31365: nian, aikaisemmin Postipankin, välityksellä.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31366: Leonia oli tuolloin vielä pankki, jolla oli lähes
31367: koko Suomen kattava konttoriverkosto. Nyt ti-                 Aikooko Hallitus muuttaa valtioneu-
31368: lanne on kokonaan toinen, ja monilla paikka-               voston päätöstä (490/1965) siten, että val-
31369: kunnilla, jopa kaupungeissa, ei ole ollenkaan              tionavustuksen vastaanottaja voi itse rat-
31370: Leonian konttoria. Tämä on myös johtanut sii-              kaista, mihin pankkiin valtionavustus
31371: hen, että mm. kunnat toivovat, että niiden val-            maksetaan, ja
31372: tionavustukset maksetaan paikkakunnalla ole-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31373: vaan pankkiin. Tämä onkin mahdollista, mutta               ryhtyä, jotta kuntien valtionavustukset
31374: kunta ei saa rahoja samana päivänä kuin Leo-               olisivat kunnan tilillä samana päivänä
31375: nian konttoria käyttäessään. Tämä ei ole tieten-           riippumatta siitä, mihin pankkiin kunta
31376: kään hyväksyttävää.                                        haluaa valtionavustuksensa maksetta-
31377:    Edelleen on kuitenkin muita valtionavustuk-             van?
31378: sia, joita ei makseta mihinkään muuhun pank-
31379: 
31380:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
31381: 
31382:                                        Ulla-Maj Wideroos /r
31383:                                           KK 1451/1998 vp                                              3
31384: 
31385: 
31386: 
31387: 
31388:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31389: 
31390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tajana, valtiovarainministeriö on uudistamassa
31391: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        valtion maksuliikejärjestelmää. Tässä yhteydes-
31392: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sä selvitetään myös valtionavustusten maksamis-
31393: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj        järjestelmän kehittämistä. Valtiovarainministe-
31394: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        riössä on käynnistetty valmistelu postipankista
31395: sen n:o 1451:                                        annetun lain kumoamisesta ja tarvittavan uuden
31396:                                                      maksuliikelainsäädännön antamista varten.
31397:           Aikooko Hallitus muuttaa valtioneu-            Kysymyksen toisen osion osalta on todettava,
31398:        voston päätöstä (490/1965) siten, että val-   että valtion tehtävänä on hoitaa maksunsa ajal-
31399:        tionavustuksen vastaanottaja voi itse rat-    laan. Jos lakisääteisiä menoja ei suoritettaisi nii-
31400:        kaista, mihin pankkiin valtionavustus         den eräpäivinä, valtionhallinnossa syyllistyttäi-
31401:        maksetaan, ja                                 siin virkavirheeseen. Valtion maksukäyttäyty-
31402:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mistä sääntelee myös valtioneuvoston talousar-
31403:        ryhtyä, jotta kuntien valtionavustukset       vion soveltamista koskeva yleismääräys, jonka
31404:        olisivat kunnan tilillä samana päivänä        mukaan valtion menoa ei saa maksaa ennen
31405:        riippumatta siitä, mihin pankkiin kunta       maksun eräpäivää.
31406:        haluaa valtionavustuksensa maksetta-              Valtion menojen maksaminen ennen eräpäi-
31407:        van?                                          vää olisi veronmaksajien edun vastaista. Valtion
31408:                                                      kassavarojen korkotuotto kertyy veronmaksa-
31409:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jien eduksi. Korkotuotto on aina sitä vähäisem-
31410: vasti seuraavaa:                                     pää, mitä aiemmin ennen eräpäivää valtion me-
31411:                                                      noja oltaisiin maksamassa.
31412:     Valtioneuvoston päätös (490/1965) valtion-           Nykyaikana asiakkaan ja pankin välinen
31413: avustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi on ollut      maksuliike hoidetaan voittopuolisesti maksu-
31414: ja on edelleenkin tarpeen valtionapuvarojen val-     päätteitä ja muita pankkien tarjoamia elektroni-
31415: vonnan kannalta. Valtioneuvosto on muuttanut          sia palveluja käyttäen. Tästä syystä Leonia Pank-
31416: (85/1997) edellä mainittua päätöstään siten, että    ki Oyj:n paikallisverkoston vähentäminen ei ole
31417: kunnat ja kuntayhtymät saavat valtionavustuk-        todellinen este kunnan tai kuntayhtymän maksu-
31418: sensa ilmoittamansa rahalaitoksen tilille. Tämä      liikkeen hoitamiselle.
31419: muutos on tullut voimaan vuoden 1997 helmi-              Valtiovarainministeriön tiedossa on, että
31420: kuun alusta lukien.                                  pankkien välisessä maksujen välitystoiminnassa
31421:     Kaikkien valtionavustusten saajien osalta val-    on pankkien kesken sovittu tällä hetkellä siitä,
31422: tioneuvosto muutti päätöstään edellä tarkoite-       että saajalle suoritettu maksu, jonka tili ei ole
31423: tun yhteydessä myös siten, että alle 50 000 mar-      maksajan pankissa, kestää yhden päivän. Näin
31424: kan valtionavustusten osalta avustukset suorite-      pankit menettelevät myös välittäessään kaikkia
31425:  taan aina saajan ilmoittaman rahalaitoksen tilil-    niitä tuloja, jotka on suoritettu valtiolle muuhun
31426:  le. Valtionavustusten valvonnankin kannalta          rahalaitokseen kuin Leonia Pankkiin.
31427:  tämä katsottiin mahdolliseksi.                          Hallituksen ja valtiovarainministeriön tarkoi-
31428:     Valtionavustusten maksamistoimet kuuluvat         tuksena ei ole puuttua pankkien sopimaan mak-
31429:  valtion maksuliikejärjestelmään. Kilpailuviras-      sujenvälityskäytäntöön. Voidaan kuitenkin ih-
31430:  ton 27.11.1998 valtiovarainministeriölle teke-       metellä, eikö nykyisin käytettävissä oleva tieto-
31431:  mään aloitteeseen liittyen, joka koskee Leonia       tekniikan reaaliaikaisuus olisi siirrettävissä myös
31432:  Pankki Oyj:n asemaa valtion maksuliikkeen hoi-       pankkien väliseen maksujenvälitykseen.
31433: 
31434:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
31435: 
31436:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
31437: 4                                         KK 1451/1998 vp
31438: 
31439: 
31440: 
31441: 
31442:                                        Tili Riksdagens Talman
31443: 
31444:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rörelse. 1 samband med detta utreder man även
31445: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          utvecklingen av systemet för utbetalning av stats-
31446: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      bidragen. Inom finansministeriet pågår en bered-
31447: dagsman Ulla-Maj Wideroos undertecknade              ning som tar sikte på ett upphävande av lagen om
31448: skriftliga spörsmål nr 1451:                         postbaoken och åstadkommandet av ny lagstift-
31449:                                                      ning om beta1ningsröre1ser.
31450:           Har Regeringen för avsikt att ändra            Om frågans andra del kan man konstatera att
31451:        statsrådsbeslutet (490/1965) så att motta-    staten skall sköta sina betalningar på utsatt tid.
31452:        garen av statsstöd själv kan avgöra tili      Ifalllagstadgade utgifter inte betalas på förfallo-
31453:        viiken bank statsstödet skall utbetalas       dagen, gör man sig inom statsförvaltningen skyl-
31454:        och                                           dig tili tjänstefel. Statens beta1ningsförfarande
31455:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      regleras även av statsrådets allmänna föreskrift
31456:        för att kommunernas statsbidrag finns på      om tillämpning av budgeten, en1igt viiken före-
31457:        kommunens konto samma dag oberoen-            skrift statens utgifter inte får betalas före förfallo-
31458:        de av till viiken bank kommunen vill ha       dagen.
31459:        statsbidraget utbetalt?                           Det vore emot skattebetalarnas intresse att
31460:                                                      beta1a statens utgifter före förfallodagen. Ränte-
31461:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        avkastningen på statens kassamedel löper tili
31462: anföra följande:                                     skattebetalarnas fördel. Ränteavkastningen är
31463:                                                      alltid mindre ju 1ängre före förfallodagen man
31464:    Statsrådets beslut (490/1965) om allmänna fö-     beta1ar statens utgifter.
31465: reskrifter angående statsbidrag och -understöd           I dag sköts betalningsröre1sen mellan banken
31466: har varit och är fortfarande nödvändigt med tan-     och kunden mestadels via betalterminaler och
31467: ke på tillsynen över statsbidragsmed1en. Statsrå-    andra elektroniska tjänster som banken erbju-
31468: det har ändrat (85/1997) sitt ovan nämnda beslut     der. Därför är det faktum att Leonia Bank Abp:s
31469: så att statsbidrag till kommuner och samkom-         1okalnät reducerats inte ett faktiskt hinder för
31470: muner inbetalas på det penninginstituts konto de     skötse1n av kommunens eller samkommunens
31471: uppgivit. Denna ändring trädde i kraft 1.2.1997.     betalningsrörelse.
31472:    Statsrådet ändrade i samband med det ovan             På finansministeriet är man medveten om att
31473: nämnda för alla statsbidragstagares del sitt be-     bankerna sinsemellan har kommit överens om
31474: slut så att statsbidrag på mindre än 50 000 mk       hur betalningar förmedlas. Denna överenskom-
31475: alltid inbetalas på det penninginstituts konto       melse innebär att överföring av en betalning till
31476: understödstagaren uppgivit. Detta ansågs vara        ett konto i en annan bank än betalarens tar en
31477: möjligt även med tanke på tillsynen över statsbi-    dag. Likadant går bankerna tili väga även när de
31478: dragen.                                              förmedlar alla de statens inkomster som betalas
31479:    Utbetalningen av statsbidragen är en del av       tili annat penninginstitut än Leonia Bank.
31480: statens betalningsrörelsesystem. Finansministe-          Det är varken regeringens eller finansministe-
31481: riet håller för närvarande på att förnya statens      riets avsikt att ingripa i den betalningsförmed-
31482: betalningsrörelsesystem i enlighet med det initia-   lingspraxis som bankerna kommit överens om.
31483: tiv som konkurrensverket riktat till ministeriet     Det vore dock märkligt om inte dagens realtids-
31484: 27.11.1998. lnitiativet gäller Leonia Bank Abp:s     informationsteknik kunde tillämpas även när
31485: ställning som ombesörjare av statens betalnings-      betalningar förmedlas banker emellan.
31486: 
31487:      Helsingforsden 21 januari 1999
31488: 
31489:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
31490:                                          KK 1452/1998 vp
31491: 
31492: Kirjallinen kysymys 1452
31493: 
31494: 
31495: 
31496: 
31497:                                   Ossi Korteniemi /kesk: Opettajien työnohjauksen järjestämisestä
31498: 
31499: 
31500: 
31501:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31502: 
31503:    Viime vuosien aikana opettajien työhön on           Suurin osa opettajista on saanut koulutuksen-
31504: kohdistunut poikkeuksellisen paljon paineita.       sa aikana, jolloin opettajan työ oli aivan toisen-
31505: Niitä on aiheutunut erityisesti kouluun kohdistu-   laista. He eivät ole saaneet koulutusta sellaisten
31506: neista säästötoimenpiteistä, jotka ovat johtaneet   ongelmien ratkaisemiseen, jotka ovat nyt todelli-
31507: siihen, että luokka- ja ryhmäkoot ovat kasva-       sia yhä useammassa koulussa.
31508: neet. Suuremmissa ryhmissä oppilaiden käytös-          Opettajien täydennyskoulutus on laiminlyöty
31509: häiriöt ovat yleisempiä. Hyviin oppimistuloksiin    taloudellisista syistä enimmässä osassa kuntia.
31510: pääseminen on vaikeutunut. Näistä syistä opet-      Myös nykyaikainen työnohjaus on yleensä jär-
31511: tajien työuupumus on lisääntynyt.                   jestämättä koululaitoksen piirissä.
31512:    Opettajan työhön heijastuvat perheiden ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31513: koko yhteiskunnan ongelmat. Varsinkin lama-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31514: vuosina ja niitä seuranneina vuosina monet per-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31515: heet ovat ajautuneet taloudellisten ongelmien       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31516: johdosta kriisiin. Ongelmia perheissä lisäävät
31517: myös ihmisten arvomaailmassa tapahtuneet                      Mitä Hallitus aikoo tehdä opettajien
31518: muutokset. Itsekeskeinen elämäntapa johtaa                 työnohjauksen järjestämiseksi nykyistä
31519: usein siihen, että lapsen etu jää huomioon otta-           suunnitelmallisemmin ja kaikkia kuntia
31520: matta. Tämä kaikki heijastuu opettajan työhön              koskevana?
31521: ja on tehnyt siitä entistä vaativamman ja ras-
31522: kaamman.
31523:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
31524:                                        Ossi Korteniemi /kesk
31525: 
31526: 
31527: 
31528: 
31529: 280043
31530: 2                                          KK 1452/1998 vp
31531: 
31532: 
31533: 
31534: 
31535:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31536: 
31537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Täydennyskoulutus on keskittynyt myös
31538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muun muassa sosiaalisten taitojen ja suvaitsevai-
31539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suuden kehittämiseen, yrittäjyyden edistämiseen
31540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-        ja ikäohjelman toimeenpanoon sekä koulutuk-
31541: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sen työelämäyhteyksien ja oppilaitosten ja työ-
31542: n:o 1452:                                             yhteisöjen kehittämiseen. Koulutukseen osallis-
31543:                                                       tuu vuosittain noin 10 000 opettajaa.
31544:           Mitä Hallitus aikoo tehdä opettajien           Opetushallituksessa on opetusministeriön ja
31545:        työnohjauksen järjestämiseksi nykyistä         Opetushallituksen tulossopimukseen perustuen
31546:        suunnitelmallisemmin ja kaikkia kuntia         valmistumassa arviointi, joka koskee koulutus-
31547:        koskevana?                                     poliittisesti keskeisten painoalueiden täydennys-
31548:                                                       koulutusta. Arviointiin liittyvä kysely on suun-
31549:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nattu koulutukseen osallistujille, koulutuksen
31550: vasti seuraavaa:                                      järjestäjille ja rehtoreille. Arviointi on loppusuo-
31551:                                                       ralla, ja raportti on saatujen tietojen mukaan
31552:     Työnohjaus on osa työnantajalle kuuluvaa          käytettävissä tämän kuun lopulla.
31553: henkilöstön huoltoa. Kunnilla on työnantajina            Elokuussa 1998 käynnistyi opettajien koulu-
31554: keskeinen vastuu työnohjauksen ja tarvittavan         tustarpeita koskeva ennakointihanke ESR-ra-
31555: täydennyskoulutuksen järjestämisestä opettajil-       hoituksella. Projekti ajoittuu vuosille 1998-
31556: le. Kunnat myös päättävät itsenäisesti tarkoituk-      1999, ja sen raportit ovat tämän vuoden lopulla
31557: seen käytettävistä voimavaroista.                     käytettävissä. Koulutustarpeiden ennakointi
31558:     Vaikka työnohjaus on työnantajien asiana, on      koskee sekä opettajien peruskoulutusta että täy-
31559: opetusviranomaisten syytä tarkoin kiinnittää          dennyskoulutusta.
31560: huomiota kaikkiin niihin tekijöihin, joilla ope-         Osana ennakointihanketta tehdään kuluvan
31561: tushenkilöstön hyvinvointia ja jaksamista työssä      kevätlukukauden aikana täydennyskoulutuksen
31562: voidaan edistää. Opetuksen tavoitteetjäävät saa-      saatavuutta ja saavutettavuutta koskeva selvitys
31563: vuttamatta, jos tavoitteiden toteutumisen kan-        sekä selvitys täydennyskoulutustarpeita koske-
31564: nalta keskeiset tekijät eli opettajat uupuvat työs-   vista opettajien omista käsityksistä. Viime mai-
31565: sään. Ammattitaitoa koskevat vaatimukset kas-         nittu selvitys perustuu varsin laajaan otokseen
31566: vavat ja monipuolistuvat lähes kaikilla aloilla.      (n. 7 000 opettajaa).
31567: Kiistatonta tämä kehitys on myös opetushenki-            Opettajien täydennyskoulutusta yliopistojen
31568: löstön kohdalla.                                      näkökulmasta sivutaan paraikaa meneillään ole-
31569:     Kuntien valmiudet ja halu panostaa opettajien     vassa yliopistollisen opettajien peruskoulutuk-
31570: täydennyskoulutukseen vaihtelevat kunnittain          sen valtakunnallisessa arvioinnissa, joka on Kor-
31571: suuresti. Valtion rahoittaman täydennyskoulu-         keakoulujen arviointineuvoston valmisteltava-
31572: tuksen laajuus on kuitenkin säilynyt tyydyttäväl-     na.
31573: lä tasolla.                                              Opettajien korkean ammattitaidon säilyttä-
31574:     Opetushallitus koordinoi opetustoimen hen-        minen ja edelleen parantaminen voivat osaltaan
31575: kilöstölle täydennyskoulutusta koulutuspoliitti-      vähentää työuupumusta ja auttaa opettajia sel-
31576: sesti merkittävillä alueilla. Näitä alueita ovat      viämään heidän työhönsä liittyvistä odotuksista
31577: muun muassa koulutuksen ja korkeakouluissa            ja paineista. Pidän tärkeänä, että myös valtion
31578: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-       rahoittama täydennyskoulutus painottaa mah-
31579: massa vuosille 1995-2000 sisällytetyt mate-           dollisuuksien mukaan opettajan työssä jaksami-
31580: maattis-luonnontieteellisen opetuksen ja kielten-     sen kannalta keskeisiä asioita.
31581: opetuksen kehittäminen sekä elinikäisen oppimi-          On tärkeää, että opettajille luodaan mahdolli-
31582: sen strategian ja tietostrategiaohjelman toteutta-    suuksia säännönmukaiseen keskustelevaan yh-
31583: minen.                                                teistyöhön. Näin koulujen sisältä löytyy myös
31584:                                           KK 1452/1998 vp                                          3
31585: 
31586: uusia ratkaisumalleja oppimis- ja opetusvuoro-       tajien työnohjauksen järjestämisestä päätetään
31587: vaikutuksen kehittämiseen. Tällaisten olosuhtei-     paikallisten työnantajien toimesta. Opetusminis-
31588: den järjestämisessä kuntien kouluviranomaiset        teriö tukee mahdollisuuksien mukaan vastaavia
31589: voimavaroja kohdentaessaan ovat keskeisessä          tavoitteita rahoittamansa täydennyskoulutuk-
31590: asemassa. Koulujen sisällä avainasemassa ovat        sen avulla.
31591: koulujen johtajat ja rehtorit. Varsinaisesta opet-
31592: 
31593:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
31594: 
31595:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
31596: 4                                          KK 1452/1998 vp
31597: 
31598: 
31599: 
31600: 
31601:                                         Tili Riksdagens Talman
31602: 
31603:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Fortbildningen har bland annat koncentrerat
31604: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sig också på att utveckla sociala fårdigheter och
31605: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vidsynthet, främjande av entreprenörskap och
31606: man Ossi Korteniemi undertecknade skriftliga          verkställigheten av äldreprogrammet samt på att
31607: spörsmål nr 1452:                                     utveckla utbildningens kontakter tili arbetslivet
31608:                                                       och utveckla läroanstalterna och arbetsgemen-
31609:           Vad avser Regeringen göra så att ar-        skaperna. I utbildningen deltar årligen cirka
31610:        betshandledningen för lärare blir mer          10 000 lärare.
31611:        planmässigt ordnad och så att den gäller          Vid utbildningsstyrelsen fårdigställs utgående
31612:        alla kommuner?                                 från resultatavtalet mellan undervisningsminis-
31613:                                                       teriet och utbildningsstyrelsen en utvärdering
31614:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som gäller fortbildningen på de utbildningspoli-
31615: anföra följande:                                      tiskt centrala insatsområdena. 1 samband med
31616:                                                       utvärderingen har en enkät riktats tili utbild-
31617:    Arbetshandledning är en del av den omsorg          ningsdeltagarna och anordnarna och rektorerna.
31618: om personalen som tillkommer arbetsgivaren.           Arbetet är inne på slutrakan och en rapport kom-
31619: Kommunerna har som arbetsgivare ett centralt          mer enligt uppgift att vara tillgänglig mot slutet
31620: ansvar för att arbetshandledning och nödvändig        av denna månad.
31621: fortbildning för lärare ordnas. Det är också kom-        I augusti 1998 inleddes med ESF-pengar ett
31622: munerna som självständigt beslutar om de resur-       projekt som skall förutse lärarnas fortbildnings-
31623: ser som skall användas för ändamålet.                 behov. Projektet sträcker sig över åren 1998-
31624:    Även om arbetshandledningen är arbetsgivar-        1999 och rapporterna över arbetet skall finnas i
31625: nas sak, har utbildningsmyndigheterna anled-          slutet av innevarande år. Förutsäge1sen av ut-
31626: ning att noggrant fåsta uppmärksamhet vid de          bildningsbehoven gäller både lärarnas grundut-
31627: faktorer med vars hjälp man kan främja under-         bildning och fortbildning.
31628: visningspersonalens välmående och hjälpa dem             Som en del av detta projekt genomförs under
31629: att orka. Målen för undervisningen kan inte nås       vårtermin en utredning om tillgången på och
31630: om de centrala faktorerna med tanke på målupp-        åtkomsten av fortbildning samt en utredning om
31631: nåelsen, dvs. lärarna, utmattas i sitt arbete. Kra-   lärarnas egna uppfattningar om fortbi1dningsbe-
31632: ven på yrkesskicklighet blir större och mångsidi-     hovet. Den sistnämnda utredningen grundar sig
31633: gare på nästan alla områden. Obestridlig är den-      på ett synnerligen stort urval (ca 7 000 lärare).
31634: na utveckling också när det gäller undervisnings-        I universitetsperspektiv tangeras lärarnas fort-
31635: personalen.                                           bildning i en riksomfattande utvärdering av uni-
31636:    Kommunernas förmåga och vilja att satsa på         versitetens grundutbildning av lärare. Utvärde-
31637: fortbildning av lärarna varierar i hög grad från      ringen pågår som bäst och har förberetts av Rå-
31638: kommun tili kommun. Omfattningen av den               det för utvärdering av högskolorna.
31639: fortbildning som finansieras av staten har dock          Att lärarnas höga yrkesfårdighet bevaras och
31640: bibehållits på en tillfredsställande nivå.            vidareutvecklas kan för sin del minska utmatt-
31641:    Utbildningsstyrelsen koordinerar fortbild-         ningen i arbetet och hjälpa lärarna att klara de
31642: ningen för personalen inom undervisningväsen-         förväntningar och den press som förekommer i
31643: det inom områden av kulturpolitisk betydelse.         samband med arbetet. Jag anser det viktigt att
31644: Sådana områden är bl.a. utvecklingen av under-        man i mån av möjlighet också i den fortbildning
31645: visningen i matematisk-naturvetenskapliga äm-         som staten finansierar betonar frågor som är
31646: nen och i språk samt genomförandet av program-        centrala med tanke på lärarnas utsikter att orka i
31647: met för livslångt lärande och informationsstrate-     arbetet.
31648: giprogrammet, vilka alla upptas i planen för ut-         Det är viktigt att lärarna ges möjligheter tili
31649: veckling av utbildningen och av forskningen vid       regelrätt samarbete i samtalsform. På det sättet
31650: högskolorna för åren 1995-2000.                       kan man inom skolorna också hitta nya lösnings-
31651:                                            KK 1452/1998 vp                                          5
31652: 
31653: modeller för att utveckla interaktionen i inlär-      det av arbetshandledning för lärarna avgörs av
31654: ningen och undervisningen. När sädana förhäl-         de lokala arbetsgivarna. Undervisningsministe-
31655: landen ordnas har kommunernas skolmyndig-             riet stöder i män av möjlighet motsvarande mål
31656: heter i sin resurstilldelning en central ställning.   med hjälp av fortbildning som ministeriet finan-
31657: Inom skolorna står skolornas föreståndare och         sierar.
31658: rektorer i nyckelposition. Det egentliga ordnan-
31659: 
31660:      Helsingforsden 12januari 1999
31661: 
31662:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
31663:                                           KK 1453/1998 vp
31664: 
31665: Kirjallinen kysymys 1453
31666: 
31667: 
31668: 
31669: 
31670:                                   Maija Rask /sd: Kotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen
31671:                                      korvaamisesta
31672: 
31673: 
31674:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31675: 
31676:    Petojen porotaloudelle aiheuttamien vahinko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31677: jen korvaukset eivät kata niiden aiheuttamia va-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31678: hinkoja. Kotkien porotaloudelle aiheuttamista        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31679: vahingoista ei ole voimassa olevaa korvaussään-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31680: nöstöä. Porotilojen kannattavan toiminnan kan-
31681: nalta on ensiarvoisen tärkeää, että maa- ja metsä-              Kuinka Hallitus aikoo varmistaa po-
31682: talousministeriö sopii nopeasti korvausperus-                rotaloudelle merkittävän kotkien poro-
31683: teista ja varaa riittävät määrärahat petojen ai-             vahinkojen korvaussäännöstön mahdol-
31684: heuttamien porovahinkojen korvaamiseksi.                     lisimman nopean valmistumisen?
31685: 
31686:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
31687: 
31688:                                             Maija Rask /sd
31689: 
31690: 
31691: 
31692: 
31693:  280043
31694: 2                                          KK 1453/1998 vp
31695: 
31696: 
31697: 
31698: 
31699:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31700: 
31701:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ympäristöministeriö valmisteli päätösluon-
31702: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         noksen maakotkien porotaloudelle aiheuttamien
31703: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vahinkojen korvaamisesta ja pyysi siitä lausun-
31704: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija            not. Päätösluonnoksen mukaisesti korvaus olisi
31705: Raskin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           määräytynyt maakotkan reviirien lukumäärän,
31706: n:o 1453:                                             pesintätuloksen ja reviirin sijainnin mukaan Ias-
31707:                                                       ketulla pisteytyksellä. Päätöstä olisi sovellettu
31708:           Kuinka Hallitus aikoo varmistaa po-         1.1.1998 jälkeen tapahtuneisiin maakotkan ai-
31709:        rotaloudelle merkittävän kotkien poro-         heuttamiin vahinkoihin.
31710:        vahinkojen korvaussäännöstön mahdol-               Saatujen lausuntojen ja vuoden 1998 syksyllä
31711:        lisimman nopean valmistumisen?                 Paliskuntain yhdistyksen kanssa käytyjen neu-
31712:                                                       vottelujen perusteella päätösluonnosta muutet-
31713:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiin, mutta siitä ei ole päästy yksimielisyyteen
31714: vasti seuraavaa:                                      Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Yhdistys vaatii
31715:                                                       maakotkan pesintäajan ulkopuolella tappamien
31716:    Eduskunta esitti vastauksessaan (EV 228/1997       korvamerkittyjen porojen korvaamista erikseen.
31717: vp) hallituksen esitykseen laiksi petoeläinten tap-       Metsähallitus on selvittänyt vuosittain maa-
31718: pamien porojen korvaamisesta annetun lain ku-         kotkan pesintätilanteen ja vuoden 1998 tulokset
31719: moamisesta, että kotkien porotaloudelle aiheut-       olivat tiedossa loka-marraskuun vaihteessa. Si-
31720: tamien vahinkojen korvaamisessa siirryttäisiin        ten korvaukset olisi voitu maksaa ympäristömi-
31721: mahdollisuuksien mukaan järjestelmään, jossa          nisteriön päätösluonnoksen mukaisen järjestel-
31722: korvaus perustuisi pesivien maakotkaparien lu-        män mukaisesti heti tuon jälkeen. Yksi vaihtoeh-
31723: kumäärään. Valtioneuvosto antoi päätöksensä           to korvausten maksamiseksi on vahinkoilmoi-
31724: petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-        tuksiin perustava järjestelmä.
31725: sesta (1367/1998) ja se tuli voimaan 1.1.1998.            Ympäristöministeriö harkitsee vielä eri vaih-
31726: Samalla maakotkan aiheuttamien vahinkojen             toehtoja, mutta pyrkii kuitenkin tekemään pää-
31727: korvaaminen siirtyi ympäristöministeriölle.           töksensä uudesta korvausjärjestelmästä kuluvan
31728:                                                       tammikuun aikana.
31729: 
31730:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999
31731:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
31732:                                          KK 1453/1998 vp                                                3
31733: 
31734: 
31735: 
31736: 
31737:                                       Tili Riksdagens Talman
31738: 
31739:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Miljöministeriet har berett ett utkast tili beslut
31740: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande         om ersättning för de skador som kungsörnen
31741: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     åsamkar renhushållningen och begärt utlåtanden
31742: dagsman Maija Rask undertecknade skriftliga         om det. Enligt utkastet skulle ersättningen be-
31743: spörsmål nr 1453:                                   stämmas enligt en poängsättning som byggde på
31744:                                                     antalet kungsörnsrevir, häckningsresultatet och
31745:           Hur ämnar Regeringen säkra att de         revirets läge. Beslutet var avsett att tillämpas på
31746:        bestämme1ser om ersättning för renska-       örnskador som uppstått efter 1.1.1998.
31747:        dor orsakade av örnar som är så viktiga        · På basis av de utlåtanden som kom in och de
31748:        för renhushållningen blir klara så snabbt    underhandlingar som hösten 1998 fördes med
31749:        som möjligt?                                 renbeteslagsföreningen Paliskuntain yhdistys
31750:                                                     ändrades beslutsutkastet, men det har inte varit
31751:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       möjligt att nå samförstånd med föreningen. För-
31752: anföra följande:                                    eningen kräver separat ersättning för de märkta
31753:                                                     renar som örnen dödar utanför häckningstiden.
31754:     Riksdagens svar (RSv 228/1997 rd) på reger-         Forststyrelsen har årligen undersökt kungs-
31755: ingens proposition med förslag tili lag om upp-     örnens häckning, och resultaten för år 1998 före-
31756: hävning av lagen om renar, som dödats av rov-       låg i månadsskiftet oktober-november. Därige-
31757: djur gick ut på att ersättningen av de skador som   nom hade ersättningarna omedelbart därefter
31758: örnar åsamkar renskötseln såvitt möjligt skulle     kunnat betalas ut enligt det system som ingick i
31759: bygga på ett system där ersättningen betalas en-    miljöministeriets beslutsutkast. Ett alternativ tili
31760: ligt antalet häckande kungsörnspar. Statsrådet      betalning av ersättning är ett system som bygger
31761: fattade ett bes1ut om ersättning för skador orsa-   på skadeanmälningar.
31762: kade av rovdjur (1367/1998), som trädde i kraft         Miljöministeriet överväger ytterligare olika al-
31763:  1.1.1998. Samtidigt övergick betalningen av er-    ternativ men arbetar på att få beslutet om det nya
31764: sättning för skador orsakade av kungsörnen tili     ersättningssystemet fårdigt inom januari månad.
31765: miljöministeriet.
31766: 
31767:      Helsingforsden 11 januari 1999
31768: 
31769:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
31770:                                             KK 1454/1998 vp
31771: 
31772: Kirjallinen kysymys 1454
31773: 
31774: 
31775: 
31776: 
31777:                                    Satu Hassi /vihr: Sukupuolisesta häirinnästä oppilaitoksissa
31778: 
31779: 
31780:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31781:      Tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee huo-       kaan nuori nainen ei halua leimautua "hankalak-
31782: lehtia siitä, ettei työntekijä joudu työelämässä       si" esimerkiksi abiturienttivuotenaan tai yliopis-
31783: sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi.       ton jatko-opiskelijana. Tasa-arvolaissa on siis
31784: Häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:      aukko opiskelevien naisten oikeusturvan koh-
31785: Sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, härskit   dalla. Joissakin korkeakouluissa sekä henkilö-
31786: puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeu-     kunnalla että opiskelijoilla on häirintäyhdyshen-
31787: tumista tai yksityiselämää koskevat huomautuk-         kilö, jonka tarkoitus on auttaa uhria, jotta häi-
31788: set tai kysymykset; pornografisten aineistojen         rintä saataisiin lopetetuksi. Pienemmissä oppilai-
31789: näkyvillä pitäminen, seksuaalisesti värittyneet        toksissa tällaista mahdollisuutta ei yleensä ole
31790: kirjeet tai puhelinsoitot, fyysinen koskettelu, su-    tarjolla. Peruskouluissa ja lukioissa tällainen häi-
31791: kupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssa-         rintäyhdyshenkilö tai muu tukihenkilö voisi hy-
31792: käymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset           vinkin olla tarpeellinen. Mitä nuorempi häirin-
31793: sekä raiskaus tai sen yritys.                          nän uhri on, sitä enemmän hän todennäköisesti
31794:      Jos ahdistelija tahallisesti loukkaa uhrin fyy-   tarvitsee tukea selviytyäkseen tilanteesta.
31795: sistä koskemattomuutta, asiassa voidaan sovel-            Oppilaitoksissa tapahtuvaa sukupuolista häi-
31796: taa rikoslain pahoinpitely- tai siveellisyysrikok-     rintää ja ahdistelua voidaan pitää yhtenä koulu-
31797:  sia koskevia säännöksiä. Muissa tapauksissa su-       kiusaamisen muotona. Jos tekijä on opettaja,
31798: kupuoliseen häirintään on mahdollista puuttua          tilanne on kuitenkin oppilaalle vielä vaikeampi
31799:  lähinnä tasa-arvolain nojalla. Tasa-arvolaki on       kuin silloin, kun oppilaiden keskinäisen kiusaa-
31800:  soveltamisalaltaan yleinen - sukupuoleen pe-          misen tapauksessa.
31801:  rustuva syrjintä on sen mukaan kielletty kaikessa         Onkin syytä pohtia, antaako lainsäädäntö riit-
31802:  yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kaikilla niillä    tävästi turvaa oppilaitoksissa tapahtuvaa suku-
31803:  elämän alueilla, joita ei nimenomaan ole jätetty      puolista häirintää ja ahdistelua vastaan, sekä
31804:  lain soveltamisalan ulkopuolelle. Sukupuoliseen       myös sitä, voidaanko häirintää ja ahdistelua vä-
31805:  häirintään ja ahdisteluun laki puuttuu kuitenkin      hentää muin kuin lainsäädännön keinoin. Jotta
31806:  vain työpaikkojen osalta.                             häirintää ja ahdistelua voidaan vähentää, on
31807:      Työelämää koskeva häirintäkielto ei auta eri-     myös tarpeen tutkia sen yleisyyttä ja muotoja
31808:  laisissa oppilaitoksissa opiskelevia. Opiskelijat-    oppilaitoksissa.
31809:  han eivät ole työsuhteessa oppilaitokseensa. Su-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31810:  kupuolisen häirinnän yleisyyttä peruskoulussa ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31811:  lukioissa ei ole tutkittu, mutta joissakin yliopis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31812:  toissa tehdyt tutkimukset ja selvitykset kertovat     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31813:  opettaja-oppilas -suhteessa tapahtuvan ahdiste-
31814:  lun olevan yleistä. Helsingin yliopistossa opiske-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että tasa-
31815:  levista lähes joka kymmenes opiskelija on koke-                arvolaki ei nykyisellään anna oppilaitok-
31816:  nut sukupuolista häirintää, Kuopion yliopistos-                sissa opiskeleville suojaa seksuaalista häi-
31817:   sa 40 %. Opettaja-oppilas -suhde on usein hie-                rintää ja ahdistelua vastaan, ja
31818:   rarkkinen valtasuhde,jossa opettajan myötämie-                   mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
31819:   lisyys vaikuttaa oppilaan tai opiskelijan arvioin-            korjaamiseksi?
31820:   tiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Moni-
31821: 
31822:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
31823: 
31824:                                              Satu Hassi /vihr
31825:  280043
31826: 2                                          KK 1454/1998 vp
31827: 
31828: 
31829: 
31830: 
31831:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31832: 
31833:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 monentissa           Viime vuosina on naisten asemaa ja tasa-arvo-
31834: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kysymyksiä koskeva tutkimus lisääntynyt muun
31835: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muassa yliopistoihin perustettujen naistutki-
31836: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        muksen professuurien ansiosta. Sukupuolista
31837: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          häirintää koskevat tutkimukset ovat osoittaneet
31838:  1454:                                                häirinnän luultua yleisemmäksi. Tämän johdos-
31839:                                                       ta monet oppilaitokset ovatkin ryhtyneet toi-
31840:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että tasa-   menpiteisiin asian korjaamiseksi. Esimerkiksi
31841:        arvolaki ei nykyisellään anna oppilaitok-      Kuopion yliopiston tasa-arvosuunnitelmassa
31842:        sissa opiskeleville suojaa seksuaalista häi-   1999-2001 on esitetty monipuolisesti toimenpi-
31843:        rintää ja ahdistelua vastaan, ja               teitä kaikille häiriöttömän työskentely- ja opis-
31844:           mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen         keluympäristön turvaamiseksi. Pienemmissä op-
31845:        korjaamiseksi?                                 pilaitoksissa on oppilaitoksen johdon lisäksi eri-
31846:                                                       tyisesti kouluterveydenhuollon henkilöstöllä
31847:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keskeinen merkitys ongelmien tunnistamisessa ja
31848: vasti seuraavaa:                                      niiden ratkaisemisessa.
31849:                                                          Opettajankoulutus on avainasemassa pyrit-
31850:    Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne-    täessä tasa-arvon edistämistä koskevan kasva-
31851: tun lain (609/1986) tarkoituksena on sukupuoli-       tustavoiteen toteuttamiseen. Yliopistollisesta
31852: sen syrjinnän estäminen. Lain 5 §:n mukaan vi-        opettajankoulutuksesta tehdään vuonna 1999
31853: ranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulu-       kokonaisarviointi, jossa myös tasa-arvon edistä-
31854: tusta ja opetusta antavien yhteisöjen on huoleh-      miseen liittyvät seikat tulevat esille. Valtioneu-
31855: dittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat     vosto on helmikuussa 1997 hyväksynyt tasa-
31856: mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen          arvo-ohjelman, jonka toteutumisesta on valmis-
31857: kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiai-       tumassa seurantaraportti helmikuun loppuun
31858: neisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteutu-       mennessä. Opetusministeriö seuraa edelleen
31859: mista. Opetusministeriö katsoo, että tämän ta-        tasa-arvotavoitteiden toteuttamista hallinnon-
31860: voitteen toteutumiseksi oppilaitosten on järjes-      alallaan. Ministeriön tarkoituksena on tukea sii-
31861: tettävä toimintansa siten, että tasa-arvon toteu-     hen liittyviä hankkeita ja tarvittaessa käytettävis-
31862: tumista estäviin kysymyksiin, kuten sukupuoli-        sä olevin ohjauskeinoin puuttua todettuihin epä-
31863: seen häirintään, puututaan ja ongelmia pyritään       kohtiin.
31864: ennalta ehkäisemään.
31865: 
31866:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
31867: 
31868:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
31869:                                            KK 1454/1998 vp                                              3
31870: 
31871: 
31872: 
31873: 
31874:                                         Tili Riksdagens Talman
31875: 
31876:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Under de senaste åren har forskningen kring
31877: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kvinnors ställning och jämställdhetsfrågor ökat
31878: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bl.a. tack vare de professurer i kvinnoforskning
31879: man Satu Hassi undertecknade skriftliga spörs-        som inrättats vid universiteten. Undersökningar
31880: mål nr 1454:                                          har visat att sexuella trakasserier är långt van-
31881:                                                       ligare än man trott. Av denna anledning har
31882:            Är Regeringen medveten om att jäm-         många läroanstalter vidtagit åtgärder för att rät-
31883:        ställdhetslagen isin nuvarande form inte       ta tili situationen. 1 Kuopio universitets jäm-
31884:        erbjuder dem som studerar i läroanstalter      ställdhetsplan för 1999-2001 har man på ett
31885:        skydd mot sexuella trakasserier, och           mångsidigt sätt föreslagit åtgärder för att trygga
31886:            vad avser Regeringen göra för att rätta    en ostörd arbets- och studiemiljö för alla. 1 mind-
31887:        tiii situationen?                              re läroanstalter är det vid sidan av läroanstaltens
31888:                                                       ledning särskilt skolhälsovårdspersonalen som
31889:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         spelar en viktig roll när det gäller att identifiera
31890: anföra följande:                                      problemen och lösa dem.
31891:                                                          Lärarutbildningen intar en nyckelställning
31892:     Lagen om jämställdhet mellan kvinnor och          när det gäller att förverkliga det fostringsmål som
31893: män (609/ 1986) har tili ändamål att hindra diskri-   gäller jämställdheten. År 1999 kommer det att
31894: minering på grund av kön. Enligt lagens 5 § skall     göras en helhetsutvärdering av lärarutbildningen
31895: myndigheter och läroanstalter samt andra sam-         vid universiteten. Faktorer som gäller främjan-
31896: fund som har ansvar för utbildning och undervis-      det av jämställdheten kommer då också att tas
31897: ning se tiii att kvinnor och män har lika möjlighet   fram. Statsrådet godkände ett jämställdhetspro-
31898: tili utbildning och avancemang inom yrket samt        gram i februari 1997 och en uppföljningsrapport
31899: att undervisningen, forskningen och läromedlen        om hur programmet utfallit kommer att bli klar
31900: stöder syftet med denna lag. Undervisningsmi-         före utgången av februari. Undervisningsminis-
31901: nisteriet anser att läroanstalterna för att uppnå     teriet kommer att följa hur jämställdhetsmålen
31902: detta mål måste ordna sin verksamhet så att man       uppnås inom förvaltningsområdet. Ministeriet
31903: ingriper i sådant som hindrar jämställdheten, så-     har för avsikt att stödja projekt som anknyter tili
31904: som sexuella trakasserier, och försöker hindra att    detta och vid behov med hjälp av existerande
31905: problem uppstår.                                      styrmedel ingripa i de missförhållanden som upp-
31906:                                                       dagats.
31907:      Helsingforsden 12januari 1999
31908: 
31909:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
31910:                                              KK 1455/1998 vp
31911: 
31912: Kirjallinen kysymys 1455
31913: 
31914: 
31915: 
31916: 
31917:                                     Marjaana Koskinen /sd ym.: Tupakansavulie altistumisen ehkäise-
31918:                                        misestä
31919: 
31920: 
31921:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31922:     Ravintolatyöntekijät on ainoa ryhmä, joka on        Tupakansavun on osoitettu aiheuttavan vaaraa
31923: voimassa olevan tupakkalain ulkopuolella ja al-         odottavan äidin sikiölle.
31924: tistuu tupakansavulle työssään. Esimerkiksi baa-           Ravintola-alan naisvaltaisuuden (yli 80% nai-
31925: ritiskit, ravintolasalit ja hotellien vastaanotto-      sia) takia työntekijöiden keskuudessa on vuosit-
31926: tilat ovat sekä asiakastiloja että työntekijöiden       tain paljon raskauksia. Koska tupakansavua ei
31927: tiloja, joissa tupakointi on kielletty työntekijöil-    ole määritelty syöpäsairautta aiheuttavien ainei-
31928: tä, mutta asiakkaat saavat tupakoida.                   den joukkoon, sairausvakuutuksen määräykset
31929:     Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on        erityisäitiyspäivärahasta eivät ole koskeneet
31930: huolestunut alan työntekijöiden terveydestä ja          esim. tarjoilijoita ja baarimestareita. Lähtökoh-
31931: siitä, että työntekijä jää ammatin perusteella lais-    tana pitäisi olla, että äidin ammatinvalinta ei saa
31932: sa eriarvoiseen asemaan.                                vaarantaa lapsen kehitystä.
31933:     Uudessa lakiluonnoksessa on toteutettu                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31934: asiakkaiden oikeus savuttorniin tiloihin, mutta         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31935: jätetty lain ulkopuolelle työntekijöitä, jotka jou-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31936: tuvat tekemään työtä asiakastilojen tupakansa-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31937: vussa. Itse laissa tai sen perusteluissa ei ole tuotu
31938: esille, miten ravintolatyöntekijöiden työsuojelu                  Aikooko Hallitus kiirehtiä tupakka-
31939: tulee ottaa huomioon tilajärjestelyissä tai mitä               lain käsittelyä niin, että ravintola-alan
31940: vaatimuksia ilmastoinnille asetetaan.                          työntekijöiden ongelmat otetaan huo-
31941:     Työterveyslaitos on jo vuonna 1991 esittänyt               mioon ja että työntekijöiden terveyttä
31942: sosiaali- ja terveysministeriölle, että tupakan-               suojellaan,
31943: savu otettaisiin syöpävaarallisten aineiden jouk-                 miksi tupakansavua ei ole otettu syö-
31944: koon. Myös eri maissa tehdyillä tutkimuksilla                  pävaarallisten aineiden joukkoon, sekä
31945: tupakka on todettu syöpää aiheuttavaksi aineek-                   onko pohdittu muutosta sairausva-
31946: si. Ihmetyttääkin, miksi Suomessa tupakansavua                 kuutuslakiin, jolla mahdollistettaisiin se,
31947: ei ole otettu syöpävaarallisten aineiden luette-               että passiivinen tupakointi työssä oikeut-
31948: loon.                                                          taisi erityisäitiyslomaan ja erityispäivä-
31949:     Ravintolatyöntekijän altistuminen tupakan-                 rahaan raskausaikana?
31950: savulle on kaikkein vaarallisinta raskausaikana.
31951: 
31952:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
31953: 
31954:           Marjaana Koskinen /sd            Mikko Immonen /vas              Esa Lahtela /sd
31955:           Pirkko Peltomo /sd               Valto Koski /sd                 Mikko Kuoppa /va-r
31956: 
31957: 
31958: 
31959: 
31960: 280043
31961: 2                                         KK 1455/1998 vp
31962: 
31963: 
31964: 
31965: 
31966:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31967: 
31968:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työn johdosta haittaa terveydelleen. Vaarateki-
31969: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jöitä arvioitaessa on otettava huomioon myös
31970: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      perimälle ja sikiölle aiheutuva vaara. Työturval-
31971: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana        lisuuslain 12 § :n mukaan työhuoneen ilmastoin-
31972: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         nin tulee olla riittävän tehokas ja se on järjestettä-
31973: myksen n:o 1455:                                     vä tarkoituksenmukaisesti.
31974:                                                         Työsuojeluvalvonnassa on jo nykyisen lain-
31975:           Aikooko Hallitus kiirehtiä tupakka-        säädännön pohjalla lähdetty siitä, että ravinto-
31976:        lain käsittelyä niin, että ravintola-alan     latyöntekijöiden kiinteät työskentelypisteet ra-
31977:        työntekijöiden ongelmat otetaan huo-          jataan tupakansavuisten tilojen ulkopuolelle.
31978:        mioon ja että työntekijöiden terveyttä        Ravintolatilojen suunnittelussa ja ennakkoval-
31979:        suojellaan,                                   vonnassa sekä tarvittaessa myös olosuhdeval-
31980:           miksi tupakansavua ei ole otettu syö-      vonnassa on noudatettu ympäristöministeriön
31981:        pävaarallisten aineiden joukkoon, sekä        vuonna 1987 hyväksymää ohjetta rakennusten
31982:           onko pohdittu muutosta sairausva-          sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (D 2). Saman-
31983:        kuutuslakiin, jolla mahdollistettaisiin se,   sisältöiset ohjeet ovat työsuojeluhallituksen tur-
31984:        että passiivinen tupakointi työssä oikeut-    vallisuustiedotteessa työpaikkojen ilmastoinnis-
31985:        taisi erityisäitiyslomaan ja erityispäivä-    ta (14/1985). Ravintolasaliin (kahvilaan, baariin)
31986:        rahaan raskausaikana?                         edellytetään ohjeen mukaan noin 10 dm 3/s/hen-
31987:                                                      kilö ulkoilmavirtausta. Tämän saavuttaminen
31988:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edellyttää koneellista kokonaisilmanvaihtoa.
31989: vasti seuraavaa:                                     Tarvittaessa on edellytetty erityisiä ilmanpuhdis-
31990:                                                      tuslaitteita. Ympäristöministeriöllä on valmiu-
31991:    Hallituksen esitys laiksi toimenpiteistä tupa-    det uudistaa D 2 -ohjeet pikaisesti ravintoloita
31992: koinnin vähentämiseksi annetun lain muuttami-        koskevien uusien tupakointisäädösten tultua hy-
31993: sesta (HE 82/1998 vp) annettiin 4.6.1998. Halli-     väksytyksi.
31994: tus ei voi vaikuttaa esityksen eduskuntakäsitte-         Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöis-
31995: lyn aikatauluun. Esityksen ravintolatupakointia      tä annetussa työministeriön päätöksessä (838/
31996: koskevat muutokset johtaisivat toteutuessaan          1993) on lueteltu sellaisia syöpäsairauden vaaraa
31997: sekä ravintolatyöntekijöiden että asiakkaiden        aiheuttavia työmenetelmiä ja aineita, joiden osal-
31998: tupakansavualtistuksen merkittävään vähene-          ta on noudatettava työhön liittyvän syöpävaaran
31999: miseen, mutta eivät poistaisi ongelmaa koko-         torjunnasta annetun valtioneuvoston päätöksen
32000: naan. Esitystä on valmisteltu yhteistyössä alan      (1182/1992) määräyksiä. Päätöksen velvoitteet
32001: työmarkkinaosapuolten kanssa, ja esitys on tällä     kohdistuvat lähinnä työnantajaan. Monet pää-
32002: pohjalla syntynyt kompromissi. Esitys on saanut      töksen määräykset sopivat huonosti työtilantee-
32003: lausuntokierroksella laajan tuen. Kansanter-         seen, jossa altistutaan tupakansavulle. Tällaisia
32004: veyslaitoksen haastattelututkimuksen mukaan          määräyksiä on esim. päätöksen 7 (tekijän kor-
32005: myös väestön valtaosa, tupakoivat mukaan lu-         vaaminen), 11 (odottamaton altistuminen), 13
32006: kien, pitää ehdotettua ratkaisumallia hyvänä.        (pääsy vaaraalueelle), 14 (hygienia ja henkilö-
32007:    Osa ravintolatyöntekijöistä joutuisi hallituk-    kohtainen suojaus), 15 (opetus ja ohjeet) ja 16
32008: sen esityksen toteutumisen jälkeenkin tekemään       (työntekijöille tiedottaminen) pykälissä. Myös-
32009: työtä tupakansavuisissa asiakastiloissa. Työtur-     kään tupakansavulle altistuneita työntekiöitä ei
32010: vallisuuslain 9 §:n mukaan työnantajan on otet-      kannata Iuetteloida ammatissaan syöpäsairau-
32011: tava huomioon kaikki, mikä muun muassa työn-         den vaaraa aiheuttaville aineille altistuvia työnte-
32012: laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään ja      kiöitä koskevaan tiedostoon (ASA-tiedosto) val-
32013: muihin edellytyksiin katsoen on kohtuudella tar-     tioneuvoston päätöksen 19 §:n mukaisesti, koska
32014: peellista työntekijän suojelemiseksi saamasta        toisaalta altistumisen määrästä saatavat tiedot
32015:                                                KK 1455/1998 vp                                             3
32016: 
32017: olisivat arvionvaraisia ja toisaalta tupakansavut-            Sairausvakuutuslain 14 §:n perusteella voi-
32018: Ie altistuvat ammattiryhmät ovat muutoinkin               daan suorittaa erityisäitiysrahaa sikiön kehityk-
32019: verrattain hyvin tiedossa.                                selle tai raskaudelle aiheutuvan vaaran johdosta.
32020:     Tupakansavu sisältää yli 3 800 eri yhdistettä,        Siten raskaana olevalle vakuutetulle suoritetaan
32021: jotka ovat pääasiassa samoja kuin muunkin or-             erityisäitiysrahaa sairausvakuutuslain perusteel-
32022: gaanisen materiaalin palamisessa syntyvät ai-             la, jos hänen työhönsä tai työpaikkansa olosuh-
32023: neet. Pääosa tupakansavun aineosista on biolo-            teisiin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai
32024: gisesti aktiivisia ja osa niistä on todettu syöpäsai-     tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa
32025: rauden vaaraa aiheuttaviksi. Työministeriön               sikiön kehitykselle tai raskaudelle. Tämän etuu-
32026: päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavis-            den maksamisen edellytyksenä on, ettei henkilöl-
32027: ta tekijöistä (838/1993) on tupakansavun syöpä-           le voidajärjestää muuta työtä siten kuin työsopi-
32028: sairauden vaaraa aiheuttavista aineosista mainit-         muslaissa tai merimieslaissa on tarkoitettu ja että
32029: tu parikymmentä. Näin ollen ei ole epäilystä-             henkilö joutuu tämän vuoksi olemaan poissa
32030: kään, etteikö tupakansavu olisi syöpäsairauden            työstä. Tämän mukaisesti työntekijä tulisi ensisi-
32031: vaaraa aiheuttava kemiallisten yhdisteiden seos           jaisesti siirtää hänen ammattitaitonsa ja koke-
32032: samoin kuin muutkin orgaanisen materiaalin                muksensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin
32033: palamisessa syntyvät savut. Esimerkiksi kemial-           äitiysloman alkamiseen saakka, jollei vaara teki-
32034: listen aineiden terveysvaaran arviointineuvosto           jää ole voitu työpaikalta poistaa.
32035:  (KATA) on jo 12.5.1987 lääkintöhallitukselle                 Sairausvakuutusasetuksen 11 a §:n sekä sikiön
32036:  antamassaan lausunnossa todenut seuraavasti:             kehitykselle ja raskaudelle vaaraa aiheuttavista
32037:  "Näyttö tupakansavun karsinogeenisuudesta sil-           tekijöistä ja vaaran arvioinnista annetun sosiaali-
32038:  le aktiivisesti ja passiivisesti altistuvien osalta on   ja terveysministeriön päätöksen 2 §:n (931/1991)
32039:  riittävä ja luotettava. Riskiero aktiivisesti ja pas-    perusteella sikiön kehitykselle ja raskaudelle vaa-
32040:  siivisesti tupakoivien välillä selittyy erisuuruises-    raa aiheuttavina kemiallisina aineina on todettu
32041:  ta altistumisesta."                                      muun muassa lyijy, hiilimonoksidi eli häkä sekä
32042:      Kysymys siitä, pitäisikö tupakansavu lisätä          syöpäsairauden vaara aiheuttavat aineet. Työmi-
32043:  syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden              nisteriön päätöksessä syöpäsairauden vaaraa ai-
32044:  luetteloon, on monimutkainen. Vaikka monet               heuttavista tekijöistä (838/1993) on lueteltu ne
32045:  ihmiset altistuvat työssään tupakansavulle, ei tu-       työmenetelmät ja aineet, joita on pidettävä syö-
32046:  pakansavulle altistuminen yleensä tiettyjä poik-         päsairauden vaaraa aiheuttavina. Tupakansavua
32047:  keuksia kuten ravintolatyötä lukuun ottamatta            ei ole sisällytetty tähän luetteloon.
32048:  liity olennaisesti työhön eikä altistuminen rajoitu          Sikiön kehitykselle tai raskaudelle vaaraa ai-
32049:  työtilanteeseen. Tällaisessa tapauksessa työnan-         heuttavien tekijöiden arvioinnin tulee tapahtua
32050:  tajalle tulevat uudet velvoitteet voisivat olla koh-     jo työympäristön ja työolosuhteiden suunnitte-
32051:  tuuttomia.                                               lun yhteydessä. Siten työterveyshuoltoon kuulu-
32052:      Valtion eri viranomaisia ja työmarkkinaosa-          van työpaikkaselvityksen yhteydessä tulisi tun-
32053:  puolia edustava kemian työsuojeluneuvottelu-             nistaa sikiön kehitykselle tai raskaudelle vaaraa
32054:   kunta on 8.11.1994 työministeriölle antamassaan         aiheuttavien tekijöiden esiintyminen työpaikalla
32055:  lausunnossa edellä mainittuja perusteluita käyt-         sekä ne tehtävät, joissa vaaraa esiintyy. Työter-
32056:   täen todennut seuraavasti: "Edellä sanotun pe-          veyshuoltoa toteuttavien ammattihenkilöiden
32057:   rusteella kemian työsuojeluneuvottelukunta kat-         tulee tiedottaa vaaraa aiheuttavista tekijöistä
32058:   soo, että nimikettä "tupakansavu" ei tulisi lisätä      työnantajalle sekä tehdä ehdotuksia vaaran pois-
32059:   syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden             tamiseksi ja siltä suojaamiseksi. Edellä mainitun
32060:   luetteloon."                                            sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen perus-
32061:      Viitaten edellä sanottuun sosiaali- ja terveys-      teella sikiön kehitykselle ja raskaudelle vaaraa
32062:   ministeriö ei pidä ainakaan toistaiseksi tarkoi-        aiheuttavien tekijöiden ennalta ehkäiseminen
32063:   tuksenmukaisena lisätä nimikettä "tupakansa-            korostuu työterveyshuollon yhteydessä. Sosiaa-
32064:   vu" syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista teki-           li- ja terveysministeriössä on vuoden 1998 aikana
32065:  jöistä annettuun työministeriön päätökseen (838/         ryhdytty selvittämään toimenpiteitä, joilla työ-
32066:    1993).                                                 terveyshuollon toimintaa voitaisiin kehittää eh-
32067:      Oikeudesta erityisäitiysvapaaseen säädetään          käisevässä terveydenhuollossa.
32068:   työsopimuslaissa ja sairausvakuutuslakiin sisäl-            Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut lo-
32069:   tyy säännökset erityisäitiysvapaan perusteella          kakuussa 1998 kolmikantaisen asiantuntijatyö-
32070:   suoritettavasta päivärahaetuudesta.                     ryhmän selvittämään tapaturma- ja ammattitau-
32071: 4                                        KK 1455/1998 vp
32072: 
32073: tilainsäädännön kehittämistä. Määräyksensä         tävät tarpeellisena. Tämä työn yhteydessä on si-
32074: mukaisesti työryhmä voi ottaa selvitettäväkseen    ten myös tarvittaessa mahdollista ottaa tarkas-
32075: myös monet olennaiset tapaturma- ja ammatti-       teltavaksi tupakansavusta ylipäänsä ja erityisesti
32076: tautijärjestelmään liittyvät kysymykset, joiden    raskaana oleville työntekijöille aiheutuvat ongel-
32077: selvittämistä keskeiset työmarkkinajärjestöt pi-   mat.
32078: 
32079:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
32080: 
32081:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32082:                                           KK 1455/1998 vp                                              5
32083: 
32084: 
32085: 
32086: 
32087:                                        Tili Riksdagens Talman
32088: 
32089:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      riskfaktorer skall även risk för genetisk skada
32090: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       eller fosterskada beaktas. Enligt 12 § lagen om
32091: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skydd i arbete skall luftväxlingen i arbetsrum
32092: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade            vara tillräckligt effektiv samt ändamålsenligt an-
32093: skriftliga spörsmål nr 1455:                         ordnad.
32094:                                                         1 arbetarskyddet har man redan på basis av
32095:           Ämnar Regeringen påskynda behand-          den gällande lagstiftningen utgått från att restau-
32096:        lingen av tobakslagen så att arbetstagar-     rangarbetstagarnas fasta arbetspunkter avgrän-
32097:        nas problem inom restaurangbranschen          sas från rökiga utrymmen. Vid planering och
32098:        beaktas och att arbetstagarnas hälsa          förhandsövervakning av restaurangutrymmena
32099:        skyddas,                                      samt vid behov även vid övervakning av förhål-
32100:           varför har tobaksrök inte medtagits i      landena har man tiliämpat den anvisning som
32101:        förteckningen över cancerframkallande         miljöministeriet godkänt år 1987 om inomhus-
32102:        ämnen, samt                                   luften och ventilationen i byggnader (D 2). Lika-
32103:           har man funderat på att ändra sjukför-     lydande anvisningar finns i arbetarskyddsstyrel-
32104:        säkringslagen så att passiv rökning i arbe-   sens säkerhetsmeddelande angående ventilatio-
32105:        tet berättigar tili särskild moderskapsle-    nen på arbetsplatser (14/1985). För en restau-
32106:        dighet och särskild moderskapspenning         rangsal (kafe, bar) förutsätts enligt anvisningen
32107:        under graviditet?                             att frånluftsflödet är cirka 10 dm 3/s/person. För
32108:                                                      att detta skall uppnås krävs ett maskinellt venti-
32109:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lationssystem. Vid behov har man krävt särskil-
32110: anföra följande:                                     da luftrenare. Miljöministeriet har beredskap att
32111:                                                      förnya D 2-anvisningarna snabbt efter att de nya
32112:    Regeringens förslag tilllag om ändring av la-     tobaksförfattningarna angående restauranger
32113: gen om åtgärder för inskränkande av tobaksrök-       blivit godkända.
32114: ning (RP 82/1998 rd) gavs 4.6.1998. Regeringen          1 arbetsministeriets beslut om cancerframkal-
32115: kan inte påverka tidtabellen för riksdagsbehand-     lande agenser (838/1993) räknas upp sådan can-
32116: lingen. De föreslagna ändringarna beträffande        cerframkallande arbetsmetoder och ämnen, vid
32117: tobaksrökning i restauranger skulle medföra att      vilkas användning skall iakttas bestämmelserna i
32118: både restaurangarbetstagare och gäster betydligt     statsrådets beslut om avvärjning av cancerrisk i
32119: mindre skulle utsättas för tobaksrök, men skulle     anslutning tili arbete (1182/1992). Åläggandena i
32120: inte avlägsna problemet helt. Förslaget har be-      beslutet riktar sig närmast tili arbetsgivaren. Fle-
32121: retts i samarbete med branschens arbetsmark-         ra av bestämmelserna i beslutet lämpar sig dåligt
32122: nadsparter och förslaget utgör på denna basis en     för sådana arbetssituationer där man utsätts för
32123: kompromiss. Förslaget har fått ett omfattande        tobaksrök. Sådana bestämmelser finns t.ex. i pa-
32124: stöd då det varit på remiss. Enligt den enkät som    ragraferna 7 (ersättande av agens), II (oväntad
32125: folkhälsoinstitutet gjort anser även största delen   exponering), 13 (tiliträde tili riskområde), 14 (hy-
32126: av befolkningen, inklusive rökare, att den före-     gien och personlig skyddsutrustning), 15 (utbild-
32127: slagna lösningsmodellen är bra.                      ning och anvisningar) och 16 (information tili
32128:    En del av restaurangarbetstagarna skulle även     arbetstagarna) i beslutet. Det finns inte heller
32129: efter att regeringens förslag genomförts vara        orsak att räkna upp de arbetstagare som utsätts
32130: tvungna att arbeta i rökiga kundutrymmen. En-        för tobaksrök i förteckningen över de arbetstaga-
32131: ligt 9 § lagen om skydd i arbete skall arbetsgiva-   re som exponeras för cancerframkallande ämnen
32132: ren noggrant iaktta allt som bl.a. med hänsyn tili   i sitt yrke (ASA-registret) i enlighet med 19 § i
32133: arbetets natur, arbetsförhållandena, arbetstaga-     statsrådets beslut, eftersom dels de uppgifter om
32134: rens ålder och övriga förutsättningar skäligen       antalet fall av exponering skulle vara en upp-
32135:  kan krävas för att skydda arbetstagaren mot av      skattning och dels känner man rätt så bra tili de
32136:  arbetet förorsakad ohälsa. Vid bedömning av         yrkesgrupper som är utsatta för tobaksrök.
32137: 6                                            KK 1455/1998 vp
32138: 
32139:     Tobaksrök innehåller över 3 800 olika för-          risk för fostrets utveckling eller havandeskapet.
32140: eningar som huvudsakligen är samma som de               Sålunda betalas särskild moderskapspenning åt
32141: ämnen som bildas då även annat organiskt mate-          en gravid försäkrad på basis av sjukförsäkrings-
32142: ria! brinner. Största delen av tobaksrökens be-         lagen om ett kemiskt ämne, skålning eller en
32143: ståndsdelar är biologiskt aktiva och en del av          smittsam sjukdom, som har samband med hen-
32144: dem har konstaterats vara cancerframkallande. I         nes arbete eller förhållandena på hennes arbets-
32145: arbetsministeriets beslut om cancerframkallande         plats, bedöms medföra risk för fostrets utveck-
32146: agenser (838/1993) har ett tjugotal av tobaksrök-       ling eller havandeskapet. Förutsättningen för att
32147: ens beståndsdelar som är cancerframkallande             denna förmån betalas är att man inte kan förflyt-
32148: nämnts. Således råder det inget tvivel om att inte      ta personen tili andra uppgifter på så sätt som
32149: tobaksrök skulle vara en sådan blandning av             avses i lagen om arbetsavtal eller sjömanslagen
32150: kemiska föreningar som är cancerframkallande            och att personen därför måste vara borta från
32151: på samma sätt som annan rök som bildas då               arbetet. I enlighet med detta skall arbetstagaren i
32152: organiskt materia! brinner. Till exempel har rå-        första hand förflyttas tili andra uppgifter som
32153: det för bedömning av hälsorisken hos kemiska            lämpar sig för henne med beaktande av hennes
32154: ämnen redan 12.5.1987 då det gav sitt utlåtande         yrkeskunskap och erfarenhet till dess moder-
32155: tili medicinalstyrelsen konstaterat: "Bevisen för       skapsledigheten börjar, om den omständighet
32156: tobaksrökens karcinogenitet beträffande perso-          som medför risken inte har kunnat avlägsnas från
32157: ner som aktivt eller passivt utsätts för den är         arbetet eller förhållandena på arbetsplatsen.
32158: tillräckliga och tillförlitliga. Riskskillnaderna be-      Enligt 11 a § sjukförsäkringsförordningen och
32159: träffande personer som aktivt röker och personer        2 § i social- och hälsovårdsministeriets beslut om
32160: som passivt röker förklaras av att utsattheten är       faktorer som medför risk för fostrets utveckling
32161: olika stor."                                            och graviditeten samt om bedömning av denna
32162:     Frågan huruvida tobaksrök skall tas med i           risk (931/1991) har bl.a. bly, kolmonoxid eller os
32163: förteckningen över cancerframkallande ämnen             samt cancerframkallande ämnen konstaterats
32164: är komplicerad. Trots att många människor i sitt        vara kemiska ämnen som medför risk för foskets
32165: arbete utsätts för tobaksrök hänför sig inte ut-        utveckling och graviditeten. I arbetsministeriets
32166: sattheten för tobaksrök väsentligt till arbetet,        beslut om cancerframkallande agenser (838/
32167: med vissa undantag såsom restaurangarbete, ut-           1993) uppräknas de arbetsmetoder och ämnen
32168: sattheten begränsar sig inte hellertili arbetssitua-    som anses vara cancerframkallande. Tobaksrök
32169: tionen. I sådana fall kunde nya ålägganden för          ingår inte i denna förteckning.
32170: arbetsgivaren vara orimliga.                               Bedömningen av faktorer som medför risk
32171:     Delegationen för arbetarskydd beträffande           för foskets utveckling och graviditeten skall ske
32172: kemiska ämnen, som representerar olika statliga         redan i samband med planeringen av arbetsmil-
32173: myndigheter och arbetsmarknadsorganisatio-              jön och arbetsförhållandena. På så sätt borde
32174: ner, har 8.11.1994 i sitt utlåtande till arbetsminis-   man i samband med sådan arbetsplatsutredning
32175: teriet med hänvisning till de ovan nämnda moti-         som hänför sig till företagshälsovården identifie-
32176: veringarna konstaterat följande: "På basis av det       ra förekomsten av sådana faktorer på arbets-
32177: ovan nämnda anser delegationen för arbetar-             platsen som medför risk för fostrets utveckling
32178: skydd beträffande kemiska ämnen att benäm-              och graviditeten samt de uppgifter där risken
32179: ningen 'tobaksrök' inte skall fogas till förteck-       förekommer. De yrkesutbildade personer som
32180: ningen över cancerframkallande ämnen."                  genomför företagshälsovården skall informera
32181:     Med hänvisning tili det ovan nämnda anser           arbetsgivaren om de faktorer som medför risk
32182: social- och hälsovårdsministeriet att det åtmin-        samt göra upp förslag till hur risken kunde
32183: stone ännu inte är ändamålsenligt att foga be-          avlägsnas och hur man kunde skydda sig mot
32184: nämningen "tobaksrök" tili statsrådets beslut           den. På basis av det ovan nämnda social- och
32185: om cancerframkallande agenser (838/1993).               hälsovårdsministeriets beslut betonas förebyg-
32186:     Om rätten till särskild moderskapsledighet          gandet av sådana faktorer som medför risk för
32187: bestäms i lagen om arbetsavtal och i sjukförsäk-        foskets utveckling och graviditeten i samband
32188: ringslagen ingår bestämmelser om dagpenning             med företagshälsovården. Vid social- och hälso-
32189: som betalas på basis av särskild moderskapsle-          vårdsministeriet har man under år 1998 påbörjat
32190: dighet.                                                 en utredning om åtgärder med vilka man kunde
32191:     Med stöd av 14 § sjukförsäkringslagen kan           utveckla företagshälsovården inom den förebyg-
32192: särskild moderskapspenning betalas på grund av          gande hälso- och sjukvården.
32193:                                           KK 1455/1998 vp                                         7
32194: 
32195:    Social- och hälsovårdsministeriet har i okto-    olycksfall och yrkessjukdomar och som de cen-
32196: ber 1998 tillsatt en trepartsarbetsgrupp beståen-   trala arbetsmarknadsorganisationerna anser att
32197: de av sakkunniga för att utreda hur lagstiftning-   är nödvändiga att utreda. Pä sä sätt är det i
32198: en beträffande olycksfall och yrkessjukdomar        samband med detta arbete möjligt att vid behov
32199: kunde utvecklas. 1 enlighet med sitt förordnande    även granska de problem som tobaksrök förorsa-
32200: kan arbetsgruppen utreda även flera sådana vä-      kar i allmänhet och för gravida arbetstagare i
32201: sentliga frågor som hänför sig till systemet med    synnerhet.
32202: 
32203:      Helsingfors den 12 januari 1999
32204: 
32205:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
32206:                                              KK 1456/1998 vp
32207: 
32208: Kirjallinen kysymys 1456
32209: 
32210: 
32211: 
32212: 
32213:                                     Tuula Haatainen /sd: Ympäristötekijät osana logistiikan kehittä-
32214:                                        mistä
32215: 
32216: 
32217:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32218: 
32219:     Kaupan ja tuotantoelämän pyrkimys toimin-           telmissä optioitaisiin kuljetuksia pienyritysten
32220: tayksikköjen suurentamiseen aiheuttaa ongelmia          tarpeisiin, pienyritysten kilpailukyky nousisi ja
32221: ihmisten elinympäristön ekologiaan: pienmylly-          sitä kautta tuotantorakenne saataisiin pysymään
32222: jen sijaan on yksi iso suurmylly, lähileipomon          monipuolisena. Kuljetusten aiheuttamat ympä-
32223: leivän asemesta syömme EU-leipää ja -kakun-             ristöpäästöt vähenisivät.
32224: pohjia, kauppatorin tilalle on tullut marketti,            Pienyritysten logistiikkaongelmien ratkaisu
32225: huoltoasema paistaa leipää ja kioski myy maitoa.        on kuitenkin kallista. Jotkut maakuntaliitoista,
32226: Autot korjataan keskitetysti merkkihuoltamois-          esimerkiksi Uudenmaan liitto, on kehitellyt alu-
32227: sa jne. Paitsi että alueelliset lähipalvelut ovat       eensa sisällä pienyritysten ja tuottajien logistiik-
32228: heikentyneet, elinympäristön saastekuormitus            kaketjuja. Jotta kestävän kehityksen periaatetta
32229:  on kasvanut.                                           voitaisiin noudattaa mahdollisimman pitkälle,
32230:     Elintarvikkeiden ja muiden tarpeellisten tava-      tarvitaan yhteiskunnan apua pienyritysten logis-
32231:  roiden kuljetusmatkat kasvavat keskitetyn jär-         tiikkatutkimukseen ja logistiikkaketjujen raken-
32232: jestelmän vuoksi jopa tuhansiksi kilometreiksi.         tamiseen.
32233:  Suuryritysten logistiikkajärjestelmät huolehtivat         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32234:  siitä, ettäjärjestelmän sisällä kuljetuskustannuk-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
32235:  set ja -matkat minimoituvat. Logistiikkajärjes-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32236:  telmät optimoivat kuitenkin kuljetuksia vain yh-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32237:  den yrityksen sisällä.
32238:     Jos logistisiin järjestelmiin otettaisiin muuttu-             Millä tavalla liikenneministeriö on ot-
32239: jina huomioon myös ympäristötekijät, tuotan-                   tanut huomioon ympäristötekijöiden ja
32240:  non rakennemuutostekijät, työllisyys ja työn si-              kuljetusjärjestelmien välisen riippuvuu-
32241:  sältö, optimoinninja evaluoinnin tuloksena saat-              den,ja
32242:  taisi olla toisenlainen tuotantorakenne, keskite-                onko liikenneministeriö kiinnittänyt
32243:  tyn sijaan hajautunut.                                        asiaan riittävässä määrin huomiota esi-
32244:      Nykyiset logistiset järjestelmät palvelevat iso-          merkiksi logistiikan tutkimusohjelmissa
32245:  ja yrityksiä ja niiden kuljetus-, varastointi- ja             ja kuljetuskustannuksissa?
32246:  laskutusketjuja. Jos logistiikka- ja laskentajärjes-
32247: 
32248:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998
32249: 
32250:                                            Tuula Haatainen /sd
32251: 
32252: 
32253: 
32254: 
32255:  280043
32256: 2                                          KK 1456/1998 vp
32257: 
32258: 
32259: 
32260: 
32261:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32262: 
32263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            Liikenne- ja kuljetusjärjestelmän tehokkuus ja
32264: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         edullisuus mahdollistaa tuotannon ja jakelun
32265: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keskittymisen, jos siihen on muuten pyrkimys.
32266: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula            Liikenne- ja kuljetustekniikka ei ole ainoa eikä
32267: Haataisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ehkä edes tärkein kehitykseen johtanut tekijä.
32268: n:o 1456:                                             Sama tekniikkahan antaisi hajautetulle tuotan-
32269:                                                       nolle ja jakelulle entistä paremmat mahdollisuu-
32270:           Millä tavalla liikenneministeriö on ot-     det kilpailussa. Joillakin aloilla on havaittavissa
32271:        tanut huomioon ympäristötekijöiden ja          esimerkkejä myös uudesta kehityksestä. Taustal-
32272:        kuljetusjärjestelmien välisen riippuvuu-       la olevia monimutkaisia syy-yhteyksiä on vaikea,
32273:        den,ja                                         ellei mahdotonta yksiselitteisesti selvittää.
32274:           onko liikenneministeriö kiinnittänyt            Viimeisten viiden vuoden aikana suoraan kul-
32275:        asiaan riittävässä määrin huomiota esi-        jetusten ympäristövaikutuksiin liittyviä raportte-
32276:        merkiksi logistiikan tutkimusohjelmissa        ja liikenneministeriössä on julkaistu puolen tusi-
32277:        ja kuljetuskustannuksissa?                     naa (mm. "Jakelulogistiikan ekotase" 7/95).
32278:                                                           Kuljetuspäätökset ovat kuitenkin yritysten it-
32279:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          senäisiä ratkaisuja, joihin liikenneministeriö ei
32280: vasti seuraavaa:                                      voi vaikuttaa. Liikenneministeriön mahdollisuu-
32281:                                                       det vaikuttaa kehitykseen rajoittuvat normatiivi-
32282:     Kansanedustaja Haataisen kuvaus tapahtu-          seen ja taloudelliseen ohjaukseen pois lukien lii-
32283: neesta kehityksestä on oikea. Kauppa ja tuotan-       kenteen verotus, joka on valtiovarainministeriön
32284: toelämä pyrkivät toimintayksikköjensä suuren-         vastuulla. Säädöksin ja resurssien suuntaamisel-
32285: tamiseen. Kehitys on seurausta yritysten välises-     la pyritään suosimaan ympäristön kannalta edul-
32286: tä kilpailusta: monilla toimialoilla suuret yksiköt   lisia kuljetusjärjestelmiä. EU :n yhteisen liikenne-
32287: ovat pystyneet käyttämään resurssinsa pieniä te-      politiikan yksi tavoite on yhdistettyjen kuljetus-
32288: hokkaammin, jolloin niiden tuottamat tuotteet         ten lisääminen suorien tiekuljetusten kustannuk-
32289: ja palvelut ovat hinnaltaan kilpailukykyisempiä.      sella. Suomessa tätä tavoitetta on tuettu rahoitta-
32290:     Kansalaisten kulutustottumukset ovat toinen       mana sitä koskevia tutkimus- ja kehityshankkei-
32291: kehitystä ohjaava tekijä. Kuluttajat haluavat yhä     ta.
32292: monipuolisempia valikoimia myös perushyö-                 Lähes kaikki ministeriön teettämä logistiikka-
32293: dykkeinä. Suuremmissa yksiköissä, mm. marke-          tutkimus kohdistuu logististen järjestelmien ja
32294: teissa, voidaan muuten hidaskiertoisille tuoHeil-     kuljetusten tehokkuuteen, kustannuksiin ja ym-
32295: lekin saada hyväksyttävä kiertonopeus suhteelli-      päristövaikutuksiin. Tutkimustuloksia voivat
32296: sen alhaisin kustannuksin.                            hyödyntää hallinto sekä yritykset kukin tavoit-
32297:     Yrityksen logististen järjestelmien tehtävä on     teidensa mukaan. Liikenneministeriön tavoittee-
32298: tukea yrityksen tavoitteiden toteutumista. Osta-      na on luoda yhteiskuntataloudellisesti mahdolli-
32299: jien ympäristö- ja laatutietoisuus vaikuttaa ene-      simman edullinen liikennejärjestelmä, mikä sisäl-
32300: nevästi ostopäätöksiin, mikä on johtanut yritys-       tää pyrkimyksen ympäristöhaittojen ehkäisemi-
32301: ten ympäristöasioiden hallintajärjestelmien ke-        seen. Tutkimustuloksia hyödynnetään tämän ta-
32302: hittymiseen. Logististen järjestelmien arviointi       voitteen saavuttamiseksi. Luettelo tehdyistä ja
32303: sisältyy ympäristöasioiden hallintajärjestelmiin.      tekeillä olevista tutkimuksista on saatavissa lii-
32304:  Liikenneministeriö on tukenut muutamissa kehi-        kenneministeriöstä. Lähes kaikki valmiit tutki-
32305: tyshankkeissa tällaisten järjestelmien kehittämis-     mukset on julkaistu ministeriön julkaisusarjassa.
32306: tä.                                                    Tutkimusselostuksia myy Edita ja osa on saata-
32307:                                                        vissa myös ministeriöstä.
32308: 
32309:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999
32310: 
32311:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
32312:                                            KK 1456/1998 vp                                             3
32313: 
32314: 
32315: 
32316: 
32317:                                         Tili Riksdagens Talman
32318: 
32319:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          eftersträvas. Trafik- och transporttekniken är
32320: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           inte den enda eller ens den viktigaste av de fakto-
32321: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       rer som lett tili denna utveckling. Samma teknik
32322: dagsman Tuula Haatainen undertecknade skrift-         skulle ju också erbjuda den decentraliserade pro-
32323: Iiga spörsmål nr 1456:                                duktion en och distributionen allt bättre möjlig-
32324:                                                       heter i konkurrensen. lnom vissa sektorer kan
32325:           På vilket sätt har trafikministeriet be-    även exempel på den nya utvecklingen skönjas.
32326:        aktat beroendeförhållandet mellan miljö-       De komplicerade orsakssamband som finns i
32327:        faktorer och transportsystemen, och            bakgrunden är det svårt, för att inte säga omöj-
32328:           har det vid trafikministeriet fåsts tili-   ligt, att entydigt förklara.
32329:        räcklig uppmärksamhet vid saken t.ex. i           Under de senaste fem åren har ett halvt dussin
32330:        fråga om forskningsprogrammen för lo-          rapporter i direkt anslutning tili transporternas
32331:        gistik och i fråga om transportkostnader?      miljökonsekvenser publicerats vid trafikministe-
32332:                                                       riet (t.ex. "Jakelulogistiikan ekotase" 7/95).
32333:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Transportbesluten fattas dock självständigt av
32334: anföra följande:                                      företagen, och detta kan trafikministeriet inte
32335:                                                       påverka. Trafikministeriets möjligheter att på-
32336:    Riksdagsman Haatainens beskrivning av              verka uvecklingen begränsar sig tili normativ och
32337: skedda utveckling är riktig. Handeln och pro-         ekonomisk styrning med undantag av trafikbe-
32338: duktionen strävar efter att förstora sina verksam-    skattning, för viiken ansvaret ligger hos finans-
32339: hetsenheter. Utvecklingen är en följd av konkur-      ministeriet. Styrningen genom författningar och
32340: rensen mellan företagen; på många verksamhets-        resurser eftersträvar gynnande av transportsys-
32341: områden har stora enheter Jyckats utnyttja sina       tem som är fördelaktiga för miljön. En av målen
32342: resurser effektivare än små enheter, varvid deras     för EU:s gemensamma trafikpolitik är att öka de
32343: produkter och tjänster varit mer konkurrens-          kombinerade transporteroa på bekostnad av de
32344: kraftiga prismässigt.                                 direkta vägtransporterna. 1 Finland har detta
32345:    Medborgarnas konsumtionsvanor är en an-            mål fått stöd genom finansiering av forsking och
32346: nan faktor som styr utvecklingen. Konsumenter-        utvecklingsprojekt om detta.
32347: na önskar ett allt mångsidigare urval även av             Nästan all logistikforskning som ministeriet
32348: grundläggande nyttovaror. 1 stora enheter, bl.a.      Jätit göra har inriktat sig på logistiksystemens
32349: stormarknader, kan man för produkter som i            och transporternas effektivitet, kostnader och
32350: övrigt omsätts långsamt uppnå en acceptabel           miljökonsekvenser. Forskningsresultaten kan
32351: omsättningstakt tili förhållandevis låga kostna-      utnyttjas av förvaltningen samt av företagen i
32352: der.                                                  enlighet med vars och ens målsättningar. Trafik-
32353:    Uppgiften för ett företags logistiska system är    ministeriets målsättning är att skapa ett trafik-
32354: att bidra tili att företagets mål uppnås. Köparnas    system som är så fördelaktigt som möjligt för
32355: miljö- och kvalitetsmedvetenhet påverkar allt         samhällsekonomin, vilket inbegriper en strävan
32356: mer köpbesluten, vilket hos företagen har lett tili   efter att förebygga miljöskador. Forskningsre-
32357: utvecklande av styrsystemen för miljöfrågor. Be-      sultaten utnyttjas för att nå detta mål. En för-
32358: dömningen av logistiska system ingår i styrsyste-     teckning över forskning som gjorts och som är på
32359: men för miljöfrågor. Trafikministeriet har ge-        gång kan fås från trafikministeriet. Nästan alla
32360:  nom några utvecklingsprojekt stött utvecklandet      slutförda forskningsprojekt finns dokumentera-
32361:  av sådana system.                                    de och publicerade i ministeriets publikationsse-
32362:     Trafik- och transportsystemets effektivitet       rie. Forskningsrapporter säljs av Edita och kan
32363:  och fördelaktighet möjliggör en koncentration        även fås från ministeriet.
32364:  av produktion och distribution, ifall detta ändå
32365: 
32366:      Helsingforsden II januari 1999
32367: 
32368:                                                                           Trafikminister Matti Aura
32369:                                           KK 1457/1998 vp
32370: 
32371: Kirjallinen kysymys 1457
32372: 
32373: 
32374: 
32375: 
32376:                                   Päivi Räsänen /skl: Kotitalouksien eläkevakuutusmaksuista
32377: 
32378: 
32379: 
32380:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32381: 
32382:     Veronmaksajille on tiedotusvälineissä tiedo-     maksamaan pienestä palkastaan vakuutusmak-
32383: tettu iloinen verovinkki, ettäjoulupukille makse-    sua, mikä ei häntä hyödytä.
32384: tusta palkasta ei tarvitsisi suorittaa eläkevakuu-      Jos kotitalouksien työllistämismahdollisuuk-
32385: tusmaksua, vaikka hallituksen toimesta saatet-       sia halutaan helpottaa, pienimuotoisen työn tuli-
32386: tiinkin voimaan vuoden alusta laki, joka velvoit-    si olla tiettyyn rajaan vapaa sekä verojen että
32387: taa kotitaloudet suorittamaanjokaisesta makse-       vakuutusmaksun pidätyksestä. Kotitaloustyön-
32388: tusta markasta eläkevakuutusmaksut.                  antajan kannalta olisi järkevää, että sama 8 000
32389:     Kotitalouksilla on nykyisin mahdollisuus         markan raja koskisi molempia. Jos vuosiansiot
32390: maksaa pienestä kotityöstä 8 000 markkaan            jäävät alle 8 000 mk vuodessa, ei tarvitsisi pidät-
32391: saakka palkkaa ilman ennakonpidätystä velvol-        tää veroa eikä vakuutusmaksua.
32392: lisuutenaan ainoastaan tehdä vuosi-ilmoitus ve-          Tiedotus niin kotitalouksille kuin myös val-
32393: rottajalle maksetusta palkasta. Eläkevakuutta-       tion virastojen ja vakuutuslaitosten henkilökun-
32394: misvelvollisuus puuttui aiemmin kotitaloustyös-      nalle työllistävien kotitalouksien muuttuneista
32395: tä, jos ansio jäi alle 1 135,14 mk/kk.               velvoitteista on hoidettu huonosti. Hallitus on
32396:     Hallitus vaikeutti kuitenkin kotitalouksien      hukannut tavoitteensa tukea kotitalouksien työl-
32397: työllistämismahdollisuuksia lisäämällä niiden        listämistä ja samalla vähentää niissä tehtävää
32398: luukkujen määrää, joihin erilaisia sivukuluja on     pimeää työtä.
32399: maksettava. Vuoden alusta lähtien on esimerkik-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32400: si koululaiselle maksetusta pienestäkin lastenhoi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32401: topalkasta tullut pidättää T AEL-vakuutusmak-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32402: su ja tilittää se sekä työnantajan T AEL-vakuu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32403: tusmaksu seuraavan kuukauden 20. päivään
32404: mennessä taiteilijoiden eläkekassaan. Pienistä                 Pitääkö tieto kotitalouden maksaman
32405: maksuista tilitettävät eläkemaksut saattavat olla           joulupukin palkan vapaudesta eläkeva-
32406: jopa pienempiä kuin pankin ottama palvelumak-               kuutusmaksun suhteen paikkansa, ja
32407: su, mikä vähentää kotitalouksien maksumoti-                    jos joulupukin palkannut kotitalous
32408: vaatiota.                                                   välttää eläkevakuutusmaksun maksami-
32409:     Kaiken lisäksi esimerkiksi lastenhoitajana tai          sen, niin miksei samoin perustein voida
32410: joulupukkina pientä lisätyötä tekevän alle 23-              jättää maksamatta kyseinen maksu esi-
32411: vuotiaan nuoren oma eläke ei edes kartu näistä              merkiksi tilapäiselle lastenhoitajalle?
32412: maksuista, joten hänenkin on vaikea motivoitua
32413: 
32414:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
32415: 
32416:                                           Päivi Räsänen /skl
32417: 
32418: 
32419: 
32420: 
32421: 280043
32422: 2                                          KK 1457/1998 vp
32423: 
32424: 
32425: 
32426: 
32427:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32428: 
32429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vollisuus ovat kaksi toisistaan täysin erillään ole-
32430: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaa työnantajavelvoitetta. Kotitaloudet ovat tä-
32431: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hänkin asti olleet vapautettuja veron ennakonpi-
32432: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        dätyksestä, jos samalle työntekijälle maksetta-
32433: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        van palkan määrä ei kalenterivuoden aikana yli-
32434:  1457:                                                tä 8 OOO:ta markkaa. Edellä tarkoitettu työeläke-
32435:                                                       uudistus ei ole tuonut tähän mitään muutosta.
32436:           Pitääkö tieto kotitalouden maksaman         Työnantajan vapauttaminen veron ennakonpi-
32437:        joulupukin palkan vapaudesta eläkeva-          dätyksestä ei merkitse sitä, että sanotun palkan
32438:        kuutusmaksun suhteen paikkansa, ja             perusteella ei tarvitsisi lainkaan maksaa veroa.
32439:           jos joulupukin palkannut kotitalous         Veron maksaa työntekijä itse, ja kotitalous on
32440:        välttää eläkevakuutusmaksun maksami-           velvollinen ilmoittamaan teettämänsä työt.
32441:        sen, niin miksei samoin perustein voida           Työeläkejärjestelmä on osa sosiaalivakuutus-
32442:        jättää maksamatta kyseinen maksu esi-          ta,jonka rahoituksesta työnantajat ja palkansaa-
32443:        merkiksi tilapäiselle lastenhoitajalle?        jat vastaavat yhdessä. Työeläketurvassa pyritään
32444:                                                       soveltamaan niin sanottua vakuutusperiaatetta,
32445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jonka mukaan vakuutusmaksut peritään niistä
32446: vasti seuraavaa:                                      palkoista, jotka oikeuttavat eläkkeeseen. Vakuu-
32447:                                                       tusmaksut eivät kuitenkaan sosiaalivakuutuk-
32448:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti vuoden             sessa määräydy yhtä yksilöllisesti kuin yksityis-
32449: 1998 alusta tulivat voimaan työeläkelakien muu-       vakuutuksessa.
32450: tokset, joiden mukaan työntekijäin eläkelain              Työllistämiseen liittyen hallitus on käynnistä-
32451: (TEL) mukaisten työalojen lyhytaikaiset, alle         nyt kaksi erilaista kokeilua, joilla pyritään lisää-
32452: kuukauden pituiset työsuhteet ja yli kuukauden        mään kotitalouksien yhteyteen syntyviä työpaik-
32453: pituiset työsuhteet, joissa palkka jää alle TEL-      koja. Näillä kokeiluilla, jotka koskevat vuosia
32454: työtulon alarajan eli 1 156,69 markkaa kuukau-         1997-1999, kerätään kokemuksia kotitalouk-
32455: dessa vuonna 1998, vakuutetaan taiteilijoiden ja      sien erilaisten tukijärjestelmien työllistävistä vai-
32456: eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin         kutuksista ja muistakin hyvistä ja huonoista puo-
32457: eläkelain (TaEL) mukaisesti. Myös kotitalouk-         lista. Tukijärjestelmillä pyritään myös vähentä-
32458: sien teettämä TEL-alojen työ on vakuutettu vuo-       mään kotitalouksien teettämän harmaan työn
32459: den 1998 alusta TaEL:n mukaisesti. Samalla            määrää. Kummassakin järjestelmässä tuen saa-
32460: TaEL:n mukainen eläketurvaa kartuttava ansio-         minen on sidottu siihen, että lakisääteiset työn-
32461: raja alennettiin puoleen entisestään eli vuonna       antajamaksut suoritetaan. Toisessa kokeilussa
32462: 1998 alaraja oli 3 736 markkaa vuodessa. TaEL-        kotitaloustyönantaja saa vähentää valtion tulo-
32463: vakuutusmaksu maksetaan jokaisesta palkka-            verotuksessa 40 prosenttia maksamastaan työ-
32464: markasta. Tämän työeläkelainsäädännön uudis-          korvauksesta, kuitenkin enintään 5 000 markkaa
32465: tuksen tarkoituksena on entistä kattavammin           vuodessa. Toisessa kokeilussa yrittäjänä toimi-
32466: taata eläketurvan karttuminen yleistyvissä lyhyt-     valle työnsuorittajalle maksetaan 40 prosenttia
32467: aikaisissa työsuhteissa ja ehkäistä työeläkeva-       kotitaloudelle tehdystä työstä maksettavan palk-
32468: kuuttamisvelvollisuuden kiertämistä. Samalla          kion määrästä.
32469: eläkeuudistuksella on helpotettu vakuuttamis-             Kysymyksen perusteluosassa mainittu 23 vuo-
32470: velvollisuuden täyttämistä siten, ettei esimerkiksi   den ikäraja koskee pelkästään vanhuuseläkkeen
32471: kotitaloustyönantajien tarvitse tehdä erillistä va-   karttumista. Alle 23-vuotiaat palkansaajat ovat
32472: kuutussopimusta. Kotitalouksien vakuuttamis-          muiden palkansaajien tavoin työeläkejärjestel-
32473: velvollisuuden täyttäminen on yksinkertaistunut       män mukaisen työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-
32474: tältä osin huomattavasti.                             turvan piirissä sen kalenterivuoden alusta, jona
32475:    Työnantajille laissa säädetyt veron ennakon-       he täyttävät 14 vuotta. Nykyinen työeläkejärjes-
32476: pidätysvelvollisuus ja työeläkevakuuttamisvel-        telmä perustuu ajatukselle, että täysimääräinen
32477:                                          KK 1457/1998 vp                                             3
32478: 
32479: työeläke kertyy 40 vuodessa. Jos työ jatkuu 65-     minen opas. Siinä neuvotaan, kuinka kotitalous-
32480: vuotiaaksi saakka, täyden eläkkeen, joka on 60      työnantajan tulee hoitaa muun muassa verot ja
32481: prosenttia eläkepalkasta, saamiseen riittää va-     sosiaalivakuutusmaksut ja mistä voi saada lisä-
32482: jaat 37 työvuotta. Enimmillään vanhuuseläkettä      tietoa oppaassa käsitellyistä asioista. Opasta jae-
32483: voi karttua 23-vuotiaasta 65-vuotiaaksi eli 42      taan kotitalouksille muun muassa verotoimis-
32484: vuoden ajan. Kuitenkin, mitä pitempi karttumis-     toista, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistois-
32485: aika on, sitä useammin tulee kysymykseen eläk-      ta, työvoimatoimistoista, vakuutusyhtiöistä ja
32486: keiden yhteensovitus eli enimmäiseläkkeen ra-       LEL Työeläkekassasta.
32487: jaaminen 60 prosenttiin työaikaisista palkoista.       Myös Asko Tanskasen selvitysmiesraportin
32488: Vanhuuseläkkeen määrä lasketaan niistä työ-         jatkotyössä on tässä vaiheessa kiinnitetty ennen
32489: suhteista saaduista palkoista, jotka kartuttavat    kaikkea huomiota pientyönantajien neuvonnan
32490: vanhuuseläkettä. Jos alle 23-vuotiaiden työsken-    laajentamiseen ja tehostamiseen sosiaalivakuu-
32491: tely otettaisiin vanhuuseläkkeessä huomioon, tu-    tusasioissa. Kouvolassa toimii Pientyönantajien
32492: lisi myös kysymyksessä olevasta työskentelystä      Palvelukeskus, joka erityisesti neuvoo työnanta-
32493:  maksetut palkat ottaa huomioon, mikä saattaisi     jina toimivia kotitalouksiaja pientyönantajia so-
32494: johtaa monissa tapauksissa jopa alhaisempaan        siaalivakuutusasioissa. Myös työvoima- ja elin-
32495: eläketurvaan kuin voimassa olevien säännösten       keinokeskukset neuvovat asiakkaitaan sosiaali-
32496:  mukainen eläketurva on.                            vakuutusasioissa. Tätä varten Eläketurvakeskus
32497:     Sosiaali-ja terveysministeriön asettaman Työ-   toimittaa näille keskuksille kysymykseen tulevaa
32498:  maa-työryhmän ehdotusten pohjalta vuonna           aineistoaja antaa tarvittaessa koulutusta. Eläke-
32499:  1998 julkaistiin Eläketurvakeskuksen, Kansan-      turvakeskus on yhdessä tapaturmavakuutusjär-
32500:  eläkelaitoksen, LEL Työeläkekassan, sosiaali- ja   jestelmän kanssa valmistanut myös esitteen työ-
32501:  terveysministeriön, Tapaturmavakuutuslaitos-       voima- ja elinkeinokeskusten käyttöön ja edel-
32502:  ten Liiton, työministeriöoja Verohallituksen yh-   leen niiden asiakkaille jaettavaksi.
32503:  teisenä hankkeena Kotitalous työnantajana -ni-
32504:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999
32505: 
32506:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
32507: 4                                            KK 1457/1998 vp
32508: 
32509: 
32510: 
32511: 
32512:                                          Tili Riksdagens Talman
32513: 
32514:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skyldighet har tili denna del blivit betydligt enk-
32515: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          lare.
32516: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            Arbetsgivarens skyldigheter enligt lagen,
32517: man Päivi Räsänen undertecknade skriftliga              nämligen förskottsinnehållning av skatt och ar-
32518: spörsmål nr 1457:                                       betspensionsförsäkring, är två helt separata skyl-
32519:                                                         digheter. Hushållen har även hittilis varit befria-
32520:           Stämmer uppgiften om att hushållen            de från förskottsinnehållning av skatt, om den
32521:        är befriade från pensionsförsäkringspre-         lön som betalas tili en och samma arbetstagare
32522:        mien när det gäller lön som de betalar tili      inte överstiger 8 000 mk under ett kalenderår.
32523:        jultomtar, och                                   Den ovan nämnda arbetspensionsreformen har
32524:           om ett hushåll som anställt en jultomte       inte ändrat på detta. Befrielse för arbetsgivaren
32525:        undviker att betala pensionsförsäkrings-         när det gäller förskottsinnehållningen betyder
32526:        premie, varför kan då inte den nämnda            inte att man inte behöver betala skatt på basis av
32527:        premien på samma grunder lämnas obe-             nämnda lön. Arbetstagaren betalar själv sin skatt
32528:        tald, t.ex. när det gäller en tillfållig barn-   och hushållet är skyldigt att anmäla det arbete
32529:        skötare?                                         som hushållet låtit utföra.
32530:                                                             Arbetspensionssystemet är en del av socialför-
32531:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           säkringen, och för dess finansiering ansvarar ar-
32532: anföra följande:                                        betsgivarna och arbetstagarna gemensamt. lnom
32533:                                                         arbetspensionsskyddet försöker man tillämpad
32534:    1 enlighet med riksdagens beslut trädde vissa        en s.k. försäkringsprincipen, enligt viiken försäk-
32535: ändringar av a~)Jetspensionslagarna i kraft i bör-      ringspremier uppbärs för de löner som berättigar
32536: jan av 1998. Andringarna medför att sådana              tili pension. 1 fråga om socialförsäkringen be-
32537: kortvariga arbetsförhållanden som varar kortare         stäms dock försäkringspremierna inte så indivi-
32538: tid än en månad inom de branscher som avses i           duellt som i fråga om en privatförsäkring.
32539: 1agen om pension för arbetstagare (APL) samt                1 anslutning tili sysselsättningen har regering-
32540: sådana arbetsförhållanden som varar 1ängre tid          en startat två olika försök med vilka man strävar
32541: än en månad men där lönen inte når upp tili APL-        efter att öka antalet arbetsplatser som uppstår i
32542: arbetsinkomstens nedre gräns, dvs. 1 156,69 mk          anslutning tili hushållen. Med dessa försök, som
32543: per månad 1998, försäkras enligt 1agen om pen-          gäller åren 1997-1999, samlar man erfarenheter
32544: sion för konstnärer 9.ch särski1da grupper av ar-       om de sysselsättande verkningarna av de olika
32545: betstagare (KoPL). Aven det arbete inom APL-            stödsystemen när det gäller hushållen samt även
32546: branscherna som hushållen låter utföra har se-          om andra goda och dåliga sidor hos systemen.
32547: dan början av 1998 försäkrats en1igt KoPL. Sam-         Med stödsystemen strävar man även efter att
32548: tidigt sänktes den förtjänstgräns enligt KoPL för       minska den mängd arbete inom gråzonen som
32549: intjänande av pensionsskydd med hälften från            hushållen låter utföra. 1 båda systemen är erhål-
32550: vad den tidigare varit, dvs. år 1998 var den nedre      landet av stöd bundet tili att de lagstadgade ar-
32551: gränsen 3 736 mk per år. KoPL-försäkringspre-           betsgivaravgifterna betalas. 1 det ena försöket får
32552: mie beta1as för varje 1önemark. Syftet med denna        hushållsarbetsgivaren i statsbeskattningen dra av
32553: arbetspensionsreform är att på ett mer he1täc-          40% av den arbetsersättning som han betalar,
32554: kande sätt än tidigare garantera att pensions-          dock högst 5 000 mk per år. 1 det andra försöket
32555: skyddet intjänas för de allt allmännare kortvari-       betalas 40% av beloppet av det arvode som beta-
32556: ga arbetsförhållandena och förhindra att arbets-        las för arbetet i ett hushåll tili det företag som
32557: pensionsförsäkringsskyldigheten kringgås. Med           utför arbetet.
32558: denna pensionsreform har även uppfyllandet av               Den åldersgräns på 23 år som nämns i spörs-
32559: försäkringsskyldigheten underlättats, så att t.ex.      målets motivering gäller endast tiliväxten av ål-
32560: hushållsarbetsgivarna inte behöver ingå ett sär-        derspension. Löntagare under 23 år omfattas,
32561: skilt försäkringsavtal. Hushållens försäkrings-         liksom andra löntagare, av invaliditets- och fa-
32562:                                             KK 1457/1998 vp                                                5
32563: 
32564: miljepensionsskydd i enlighet med arbetspen-             Arbetspensionskassan, social- och hälsovärds-
32565: sionssystemet från början av det kalenderår när          ministeriet, Olycksfallsförsäkringsansta1ternas
32566: de fyller 14 år. Det nuvarande arbetspensionssy-         Förbund, arbetsministeriet och skattestyrelsen. 1
32567: stemet utgår från att full arbetspension intjänas        guiden ges råd om hur en hushällsarbetsgivare
32568: under en period av 40 är. Om arbetet pågår tili          skall sköta bl.a. skatter och socialförsäkringsav-
32569: dess att personen i fråga är 65 år, räcker det med       gifter och varman kan få mer information om de
32570: 37 arbetsår för att fä full pension, som är 60% av       frågor som behandlas i guiden. Bl.a. skattebyrä-
32571: pensionslönen. Som mest kan ålderspension in-            erna, Folkpensionsanstaltens lokalbyräer, ar-
32572: tjänas från det att en person är 23 år tili dess att     betskraftsbyråerna, försäkringsbolagen och
32573: han är 65 år, dvs. under en period av42 år. Likväl       LEL Arbetspensionskassan delar ut guiden tili
32574: är det sä att ju längre den pensionsgrundande            hushällen.
32575: tiden är desto oftare uppstår frägan om samord-              Även i det fortsatta arbetet när det gäller Asko
32576: ning av pensionerna, dvs. begränsning av den             Tanskanens utredningsmannarapport har man i
32577: maximala pensionen tili 60% av lönerna för ti-           detta skede i synnerhet fåst uppmärksamhet vid
32578: den i arbete. Ålderspensionens belopp räknas ut          att pä ett mer omfattande och effektivare sätt ge
32579: på basis av de löner från arbetsförhållanden för         små arbetsgivare råd i socialförsäkringsärenden.
32580: vilka älderspension intjänas. Om det arbete som          1 Kouvola finns Servicecentralen för smä arbets-
32581: en person under 23 år utför skulle beaktas i ål-         givare, som i socialförsäkringsärenden ger råd
32582: derspensionen, mäste även de löner som betalts           särskilt tili hushåll ~om är arbetsgivare och tili
32583: för arbetet i fråga beaktas, vilket i mänga fall         små arbetsgivare. A ven arbetskrafts- och nä-
32584: kunde leda tili ett t.o.m. lägre pensionsskydd än        ringscentralerna ger sina klienter råd i socialför-
32585: pensionsskyddet enligt de gällande bestämmel-            säkringsärenden. För detta ändamäl tillhanda-
32586: serna.                                                   häller Pensionsskyddscentralen dessa centraler
32587:    Pä basis av förslagen av en arbetsgrupp (Työ-         aktuellt materia! och ger vid behov utbildning.
32588: maa-arbetsgruppen) som tillsatts av social- och          Pensionsskyddscentralen har i anslutning tili
32589: hälsovärdsministeriet publicerades 1998 guiden           olycksfallsförsäkringssystemet även utarbetat en
32590: Hushället som arbetsgivare. Guiden har utarbe-           broschyr som kan användas av arbetskrafts- och
32591: tats som ett gemensamt projekt av Pensions-              näringscentralerna och som dessa kan ge vidare
32592: skyddscentralen, Folkpensionsanstalten, LEL              tili sina klienter.
32593: 
32594:      Helsingforsden 11 januari 1999
32595: 
32596:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
32597:                                          KK 1458/1998 vp
32598: 
32599: Kirjallinen kysymys 1458
32600: 
32601: 
32602: 
32603: 
32604:                                   Tauno Pehkonen /skl: Linja-autojen aikataulujen vahvistamisesta
32605: 
32606: 
32607: 
32608:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32609: 
32610:     Linja-autojen aikataulut vahvistaa liikenne-    pakkasessa. Lisäksi asiakkaat eivät voi myöhäs-
32611: ministeriö linja-autoyhtiöiden esityksestä. Käy-    tymistä ennakoida, koska he eivät voi tietää en-
32612: tännössä on osoittautunut, että aikataulut ovat     nakkoon, onko tulossa linja-auto, joka saa ajaa
32613: liian nopeat ja aiheuttavat merkittäviä myöhäs-     80 kmlh tai 100 kmlh. Aikataulut on vahvistettu
32614: tymisiä kaukolinjoilla ainakin kahdesta syystä.     100 kmlh ajaville linja-autoille.
32615: Ensinnäkin on suuri määrä linja-autoja, joiden         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32616: sallittu suurin nopeus on 80 kmlh. Toiseksi pika-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32617: vuorot lähtevät linja-autoasemalta Helsingistä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32618: samanaikaisesti (mikä sinänsä yleisön kannalta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32619: on hyvä). Tästä aiheutuva ruuhka kaupunkialu-
32620: eella aiheuttaa noin 10 minuutin myöhästymisen               Onko aikatauluja vahvistettaessa huo-
32621: aikataulusta. Esimerkiksi Mikkelissä linja-autot           mioitu linja-autojen rakenteelliset no-
32622: ovat 15-20 minuuttia myöhässä edellä maini-                peuserot ja yhtäaikaisten lähtöjen aiheut-
32623: tuista syistä. Odottavan aika on pitkä, varsinkin          tamat ruuhkat linja-autoasemalla?
32624: kun se tapahtuu ulkosalla sateessa tai kovassa
32625: 
32626:      Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1998
32627:                                        Tauno Pehkonen /skl
32628: 
32629: 
32630: 
32631: 
32632: 280043
32633: 2                                            KK 1458/1998 vp
32634: 
32635: 
32636: 
32637: 
32638:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32639:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ulosajoväyliensä osalta. Lopulliset järjestelyt täl-
32640: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tä osin saadaan aikaan vasta kun uusi linja-auto-
32641: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         asema on rakennettu. Tämän hetken tietojen
32642: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tauno              mukaan uusi terminaalialue valmistunee vasta
32643: Pehkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           aikaisintaan vuoden 2002 loppupuolella. Siihen
32644: n:o 1458:                                               saakka joudutaan tyytymään nykyisiin varsin
32645:                                                         ahtaisiin väyliin, jotka hidastavat liikennettä.
32646:           Onko aikatauluja vahvistettaessa huo-            Pikavuorojen yhtäaikaisia lähtöaikoja ei käy-
32647:         mioitu linja-autojen rakenteelliset no-         tännössä ilmene muutoin kuin suurten juhlapy-
32648:         peuserot ja yhtäaikaisten lähtöjen aiheut-      hien aattoina, jolloin matkustajamäärät ovat
32649:         tamat ruuhkat linja-autoasemalla?               niin suuret, että useille vuoroille joudutaan laitta-
32650:                                                         maan vara-autoja. Enimmillään vara-autojenkin
32651:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            määrät vuoroa kohti ovat kuitenkin vain 2-3
32652: vasti seuraavaa:                                        bussia. Ongelmana ei olekaan saman pikavuoron
32653:                                                         bussien yhtäaikainen lähteminen, vaan nykyisen
32654:     Linja-autojen kaukoliikenteen aikatauluista         linja-autoaseman ja sen ulosajoväylien yleinen
32655: liikenneministeriö vahvistaa vuoden 1994 henki-         ahtaus, kaikkien asemalta lähtevien vuorojen
32656: löliikennelain muutoksen jälkeen enää noin 15-          suuri määrä sekä Helsingin katuverkon välitys-
32657: 20 %, pikavuoroliikenteen aikatauluista sen si-         kyky suhteessa nykyisiin liikennemääriin kanta-
32658: jaan edelleenkin noin 40 %. Pääosa, noin 95 %,          kaupungin alueella. Vaikka ne normaalissa arki-
32659: pikavuoroliikenteen busseista on katsastettu 100        liikenteessä vielä jotenkin toimivat, niin jo klo
32660: km/t nopeuksille. Vain Kuopion Liikenne Oy              16.00-17.30 ilmenee huomattavia ongelmia,
32661: (Koiviston Autoyhtymä) ajaa 80 km/t katsaste-           koska ruuhkahuippuna myös kymmenettuhan-
32662: tuilla busseilla myös pikavuoroliikenteessä. Yh-        net henkilöautot kuormittavat Helsingin katu-
32663: tiön aikataulut on kuitenkin laadittu ja vahvistet-     verkkoa. Viikonpäivistä selvästi pahin tässä suh-
32664: tu tällainen kalusto huomioiden. Käytännössä ei         teessa on perjantaipäivä. Jo pelkästään kaukolii-
32665: kuitenkaan juuri voida puhua hitaammasta ja             kenteen vuoromäärä on silloin 10 % suurempi
32666: nopeammasta kalustosta sen mukaan, mille no-            kuin muina päivinä.
32667: peudelle bussi on katsastettu, koska lähinnä               Yleisesti ottaen aikataulujen laatijat ovat
32668: moottoriteitä lukuun ottamatta bussit eivät voi         kyenneet ratkaisemaan ongelmat niin, että pa-
32669: vapaasti valita haluamaansa ajonopeutta, vaan           hemmilta viivästymisiltä määränpäässä on väl-
32670: niiden käytännön ajonopeus määräytyy sekä               tytty. Linja-autoliiton Taloustutkimus Oy:llä
32671: muun liikenteen rytmin että tiekohtaisten no-           1998 teettämän tutkimuksen mukaan Express-
32672: peusrajoitusten mukaan. Näin ollen erityyppis-          bus-järjestelmään kuuluvassa pikavuoroliiken-
32673: ten bussien todelliset nopeudet ovat varsin lähel-      teessä aikatauluissa pysyminen Suomessa on
32674: lä toisiaan. Esimerkiksi Helsinki-Mikkeli-välil-        huippuluokkaa. Yli 5 minuutin myöhästymisiä
32675: lä keskituntinopeus eri nopeuksille katsastetuille      määränpäästä voitiin todeta vain alle 3 %:ssa
32676: busseille vaihtelee 61,8 ja 63,2 välillä eli vain 1,4   tapauksia.
32677: km/t. Käytetystä keskituntinopeudesta voidaan              Kun nykyisen linja-autoaseman palvelukyvyn
32678: lisäksi päätellä, että aikataulu Helsinki-Mikke-        on normaalioloissakin todettu olevan äärimmil-
32679: li-välillä ei ole liian kireä.                          leen venytetty, on selvää, että suurten juhlapy-
32680:    Helsingin linja-autoasema on Euroopan vilk-          hien aattoina ja poikkeuksellisten keliolosuhtei-
32681: kaimmin liikennöity linja-autoasema. Linja-au-          den vallitessa ei pahoiltakaan myöhästymisiltä
32682: toasemalta lähtee päivittäin 2 911 vuoroa ja Hel-       voida täysin välttyä. Toisaalta taas aikatauluja ei
32683: singin keskustan muista terminaaleista lisäksi          voida laatia poikkeusolosuhteiden mukaan. Jos
32684: 1 527 vuoroa, yhteensä siis 4 438 vuoroa. Helsin-       aikataulut toimivat 97-prosenttisesti alle 5 mi-
32685: gin linja-autoasema on pitkään ollut saneerauk-         nuutin myöhästymisrajoissa kaikissa oloissa ym-
32686: sen kohteena niin bussien lähtöalueiden kuin            päri vuoden, on tulosta pidettävä enemmän kuin
32687:                                             KK 1458/1998 vp                                           3
32688: 
32689: tyydyttävänä. Myös matkustajat ovat suhtautu-          kuin aikataulu on ns. ajettu sisään ja korjaukset
32690: neet ymmärtäväisesti poikkeusoloissa tapahtu-          tehty. Sama koskee myös laajempia aikatauluko-
32691: neisiin myöhästymisiin.                                konaisuuksia, joissa olosuhteiden muuttumisen
32692:    Yleisesti voidaan näin ollen todeta, että linja-    johdosta joudutaan tekemään suuria muutoksia.
32693: autojen aikatauluissa ei normaalioloissa ole ha-       Esimerkiksi Helsinki-Lahti-välillä viime elo-
32694: vaittu liiallista kireyttä eikä linja-autojen raken-   kuussa toteutettu kaikkien vuorojen tasavälitar-
32695: teellisilla nopeuseroilla tai vara-autojärjestelmäl-   jonta on saattanut aiheuttaa Lahden lävitse aina
32696: lä sellaisenaan ole vaikutusta vahvistetuissa aika-    Pohjois-Suomeen saakka kulkevilla Iinjoilla en-
32697: tauluissa pysymiseen. Ongelmat tässä suhteessa         nakoimattomia aikatauluhäiriöitä. Ministeriö
32698: ovat muualla. Yksittäisiä tapauksia sitä vastoin       seuraa tilannetta ja ryhtyy tarvittaessa korjaus-
32699: ilmenee silloin tällöin esimerkiksi uusien reittien    toimiin.
32700: aikataulujen suhteen. Kestääjonkin aikaa ennen
32701: 
32702:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1999
32703: 
32704:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
32705: 4                                            KK 1458/1998 vp
32706: 
32707: 
32708: 
32709: 
32710:                                           Tili Riksdagens Talman
32711: 
32712:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Upprustningen av busstationen i Helsingfors har
32713: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             pågått länge såväl i fråga om bussarnas avgångs-
32714: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         område som i fråga om utfarterna. De slutliga
32715: dagsman Tauno Pehkonen undertecknade skrift-            arrangemangen rörande detta fås till stånd först
32716: liga spörsmål nr 1458:                                  då den nya busstationen har byggts. Enligt aktu-
32717:                                                         ell information torde det nya terminalområdet bli
32718:             Har bussarnas konstruktiva skillnader       klart tidigast i slutet av år 2002. Tills dess måste
32719:         i fråga om hastighet och den rusning som        man låta sig nöja med de nuvarande mycket
32720:         uppstår på busstationerna vid samtidiga         trånga lederna som bromsar upp trafiken.
32721:         avgångar beaktats då tidtabellerna fast-            Snabbturernas samtidiga avgångstider inträf-
32722:         ställts?                                        far inte i praktiken i andra fall än dagarna före
32723:                                                         större helger, då passagerarantalet är så stort att
32724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           flera turer måste köras med reservbussar. Som
32725: anföra följande:                                        mest är antalet reservbussar per tur dock endast
32726:                                                         2-3 bussar. Problemet utgörs dock inte av sam-
32727:    Av busstidtabellerna för fjärrtrafik fastställer     tidig avgång för bussar i samma snabbtur, utan
32728: trafikministeriet efter ändringen av persontrafik-      av trängseln på den nuvarande busstationen och
32729: lagen 1994 endast ca 15-20%. 1 fråga om snabb-          på dess utfarter, det stora antalet avgångar från
32730: turtrafikens tidtabeller fastställer trafikministe-     stationen samt Helsingfors gatunäts kapacitet i
32731: riet dock fortfarande ca 40 %. Lejonparten av           förhållande till de nuvarande trafikvolymerna i
32732: snabbturtrafikens bussar, ca 95 %, har besikti-         stadskärnan. Ä ven om kapaciteten är någotsånär
32733: gats för en hastighet på 100 kmlh. Endast Kuo-          tillräcklig vid normal vardagstrafik, uppträder
32734: pion Liikenne Oy (Koiviston Autoyhtymä) kör             betydande problem redan kl. 16.00-17.30 efter-
32735: även snabbturer med bussar som besiktigats för          som Helsingfors gatunät i rusningstid även belas-
32736: 80 kmlh. Företagets tidtabeller har dock upp-           tas av tiotusentals personbilar. Av veckodagarna
32737: gjorts och fastställts med beaktande av denna           är fredag den värsta i detta sammanhang. Redan
32738: materiel. 1 praktiken kan man dock inte tala om         fjärrtrafikens antal turer är i sig 10% större då än
32739: långsammare och snabbare materiel utgående              andra dagar.
32740: från den hastighet bussen besiktigats för, efter-           Allmänt taget har de som uppgör tidtabellerna
32741: som bussarna - förutom närmast på motorvä-              klarat av att lösa problemen så att de värsta
32742: gar - inte fritt kan välja sin körhastighet, utan       förseningarna vid destinationsorten har kunnat
32743: deras körhastighet bestäms i praktiken av såväl         undvikas. Enligt en undersökning som Linja-
32744: den övriga trafikens rytm som av de vägvisa             autoliiton Taloustutkimus Oy låtit utföra 1998
32745: hastighetsbegränsningarna. Därför ligger de             kan den snabbturstrafik som hör till Expressbus-
32746: verkliga hastigheterna för bussar av olika typer        systemet i Finland hålla tidtabellen på ett sätt
32747: mycket nära varandra. På t.ex. rutten Helsing-          som är högklassigt även i internationelljämförel-
32748: fors- S:t Michelligger den genomsnittliga has-          se. Förseningar på över 5 minuter vid destina-
32749: tigheten för bussar som besiktigats för olika has-      tionsorten kunde konstateras endast i under 3 %
32750: tigheter i intervallet 61,8 och 63,2, d.v.s. skillna-   av fallen.
32751: den är bara 1,4 km/h. Av den genomsnittliga                 Då den nuvarande busstationens servicekapa-
32752: hastigheten per timme kan man dessutom dra              citet redan i normala förhållanden konstaterats
32753: slutsatsen att tidtabellen mellan Helsingfors och       ligga vid bristningsgränsen, är det klart att inte
32754: S:t Michel inte är alltför snäv.                        ens betydande förseningar helt kan undvikas da-
32755:    Busstationen i Helsingfors hör till de livligast     gen före större helger eller vid exceptionellt väg-
32756: trafikerade i Europa. 2 911 turer avgår dagligen        lag. Å andra sidan kan tidtabeller inte uppgöras
32757: från busstationen, och ytterligare 1 527 turer av-      utgående från exceptionella förhållanden. Om
32758: går från övriga terminaler i Helsingfors centrum.       tidtabellerna fungerar upp tili 97 % med förse-
32759: Totalt är det alltså fråga om 4 438 turer per dag.      ningsgränser på 5 minuteri alla förhållanden året
32760:                                             KK 1458/1998 vp                                            5
32761: 
32762: run~ 2 måste resultatet anses vara tillfredsställan-   nya tidtabellerna så att säga blivit inkörda och
32763: de. A ven passagerarna har förhållit sig förståen-     innan korrigeringar gjorts. Detsamma gäller
32764: de tili förseningar i exceptionella förhållanden.      även större tidtabellshelheter, i vilka det måste
32765:    Allmänt taget kan man därför konstatera att         göras betydande ändringar p.g.a. ändrade för-
32766: busstidtabellerna i normala förhållanden inte          hållanden. T.ex. det utbud av avgångar medjäm-
32767: befunnits vara för snäva, och att bussarnas kon-       na mellanrum som infördes i augusti på linjen
32768: struktiva hastighetsskillnader eller reservbussys-     Helsingfors- Lahtis har kunnat förorsaka oför-
32769: temet i sig inte inverkar på hur bussarna kan hålla    utsedda tidtabellsstörningar för linjer som går
32770: de fastställda tidtabellerna. Problemen återfinns i    genom Lahtis och ända upp tili norra Finland.
32771: detta fall på annat håll. Enskilda incidenter in-      Ministeriet ger akt på situationen och vidtar kor-
32772: träffar däremot nu och då, t.ex. i fråga om tidta-     rigeringsåtgärder vid behov.
32773: bellerna för nya rutter. Det tar sin tid innan de
32774: 
32775:      Helsingforsden 4 januari 1999
32776: 
32777:                                                                           Trafikminister Matti Aura
32778:                                           KK 1459/1998 vp
32779: 
32780: Kirjallinen kysymys 1459
32781: 
32782: 
32783: 
32784: 
32785:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ns. "eläkeputkeen" siirtyneiden oikeuk-
32786:                                       sista
32787: 
32788: 
32789:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32790: 
32791:    Varsinkin suurissa yrityksissä on käytetty ja     johtuvan sairausvakuutuslain 61 §:stä ja vakuu-
32792: käytetään edelleen laajasti ns. "eläkeputkea"        tuskassalain 4 §:stä.
32793: työvoiman vähentämiseksi. Tässä "putkessa" on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32794: se perusongelma, että työstä poisjäävä ei ole enää   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32795: töissä, mutta ei vielä eläkkeelläkään. Tämän epä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32796: määräisen tilanteen monimutkaisista vaikutuk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32797: sista on esimerkkinä Veitsiluodon Sairauskassas-
32798: sa syntynyt tilanne. Siellä on huomattu, että jä-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
32799: senoikeutta kassaan ei ole "eläkeputkessa" ole-             korjatakseen sairausvakuutuslakia ja va-
32800: valla henkilöllä, koska hän ei ole enää työssä,             kuutuskassalakia siten, että ns. "eläke-
32801: mutta ei vielä eläkkeelläkään, eikä hän siten saa           putkeen" siirtyneet ja vuorotteluvapaalla
32802: myöskään lisäetuusoikeutta. Sama ongelma kos-               olevat ovat oikeutettuja perusteluissa
32803: kee vuorotteluvapaalla olevia. Tämän sanotaan               mainittuun jäsenyyteen ja lisäetuuteen?
32804: 
32805:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
32806: 
32807:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
32808: 
32809: 
32810: 
32811: 
32812:  280043
32813: 2                                         KK 1459/1998 vp
32814: 
32815: 
32816: 
32817: 
32818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32819: 
32820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös saman työnantajan palveluksesta eläkkeel-
32821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        le siirtyneet henkilöt. Etuuksia kassa voi myön-
32822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tää jäsenilleen tai heille ja heidän perheenjäsenil-
32823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        leen.
32824: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Kysymyksen perusteluissa on esimerkkinä vii-
32825: myksen n:o 1459:                                     tattu Veitsiluodon Sairauskassassa syntyneeseen
32826:                                                      tilanteeseen.
32827:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy          Veitsiluodon Sairauskassa on vakuutuskassa-
32828:        korjatakseen sairausvakuutuslakia ja va-      lain alainen sairauskassa, joka myöntää toimin-
32829:        kuutuskassalakia siten, että ns. "eläke-      tapiirissään jäsenille ja näiden perheenjäsenille
32830:        putkeen" siirtyneet ja vuorotteluvapaalla     sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja sään-
32831:        olevat ovat oikeutettuja perusteluissa        töjensä mukaisia lisäetuuksia. Kassan toimin-
32832:        mainittuun jäsenyyteen ja lisäetuuteen?       taan sovelletaan siten myös sairausvakuutus-
32833:                                                      lakia. Kassan säännöt ovatjäsenistön kassanko-
32834:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kouksen hyväksymät. Lisäetuudet jäsenistö kus-
32835: vasti seuraavaa:                                     tantaa itse jäsenmaksuilla.
32836:                                                          Jotta työnantajaan työsuhteessa oleva henkilö
32837:    Kysymys koskee mahdollisuutta olla vakuu-         voisi kuulua sairauskassan toimintapiiriin, edel-
32838: tuskassalaissa (1164/1992) tarkoitetun sairaus-      lytetään Veitsiluodon Sairauskassan säännöissä,
32839: kassan jäsenenä ja saada kassan myöntämiä lisä-      että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toi-
32840: etuja.                                                meentulonsa. Kassan jäsenmaksu on säännöissä
32841:    Vakuutuskassalain 3 §:ssä on sairauskassan         määrätty prosenttimäärä jäsenen palkasta, ja
32842: määritelmä. Kassan toimintapiirillä tarkoitetaan      työnantaja pidättää senjäsenen palkasta palkan-
32843: henkilöitä, jotka voivat olla siinä vakuutettuina.    maksun yhteydessä.
32844: Vakuutuskassalain 4 §:ssä on säännökset siitä,           Ns. "eläkeputkessa" oleva henkilö ei ole työ-
32845: ketkä voivat olla ko. kassoissa vakuutettuina.        suhteessa työnantajaan, vaan työttömänä työn-
32846: Pykälän mukaan vakuutettuja voivat olla kassan        hakijana saaden toimeentulonsa työttömyystur-
32847: työnantajan tai sellaisten työnantajien, joilla on    vajärjestelmästä. Siten häntä koskevat samat oi-
32848: laissa säädetty yhteys keskenään, työntekijät,        keudet ja velvollisuudet kuin muitakin työttömiä
32849: näiden perheenjäsenet sekä työnantajan palve-         työnhakijoita. Koska henkilö ei ole myöskään
32850: luksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt ja heidän     saanut eläkepäätöstä, ei hän voi voimassa olevan
32851: perheenjäsenensä. Laissa on lisäksi mainittu tie-     lainsäädännön mukaan kuulua sairauskassan
32852: tyt henkilöryhmät, jotka voivat muodostaa sai-        toimintapiiriin ja saada jäsenenä lisäetuuksia.
32853: rauskassan toimintapiirin.                               Vuorotteluvapaalla olevalla henkilöllä työ-
32854:    Sairausvakuutuslain (364/1963) 61 §:n mukai-       suhde työnantajaan jatkuu, mutta hän ei saa pää-
32855: nen vakuutettujen rajaus perustuu avustuskassa-       asiallista toimeentuloaan työnantajalta, vaan
32856: lain (471/1942) ja sen korvanneen vakuutuskas-        työttömyyskassaha tai kansaneläkelaitokselta.
32857: salain säännöksiin ja on niiden mukainen. Toi-        Näin ollen tällainen henkilö ei voi kassan sääntö-
32858: mintapiiriin kuuluvat työnantajan palveluksessa       jen mukaanjäsenenä saada lisäetuuksia kassasta.
32859: olevat henkilöt sekä lisäetuuksien saajien osalta
32860: 
32861:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999
32862: 
32863:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
32864:                                            KK 1459/1998 vp                                               3
32865: 
32866: 
32867: 
32868: 
32869:                                         Tili Riksdagens Talman
32870: 
32871:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-        och gått i pension. Kassankan bevilja sina med-
32872: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          lemmar eller medlemmarna och deras familje-
32873: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        medlemmar förmåner.
32874: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade skrift-              1 motiveringen tili spörsmålet nämns som ex-
32875: liga spörsmål nr 1459:                                  empel den situation som uppkommit inom Veit-
32876:                                                         siluodon Sairauskassa benämnd sjukkassa.
32877:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Veitsiluodon Sairauskassa är underställd la-
32878:        ta för att sjukförsäkringslagen och lagen        gen om försäkringskassor och beviljar inom sin
32879:        om försäkringskassor skall revideras så          verksamhetssektor medlemmarna och deras fa-
32880:        att de som är inne i den s.k. "pensions-         miljemedlemmar förmåner enligt sjukförsäk-
32881:        slussen"och de som är alterneringslediga         ringslagen och tilläggsförmåner i enlighet med
32882:        blir berättigade tili ett sådant medlem-         stadgarna för kassan. Därmed tllämpas också
32883:        skap och sådana tilläggsförmåner som             sjukförsäkringslagen på kassans verksamhet.
32884:        nämns i motiveringen tili spörsmålet?            Kassans stadgar har godkänts av medlemmarna
32885:                                                         vid kassamötet. Tilläggsförmånerna bekostas av
32886:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           medlemmarna själva med hjälp a v medlemsavgif-
32887: anföra följande:                                        ter.
32888:                                                            För att en person som är anställd av arbetsgi-
32889:    Spörsmålet gäller möjligheten att vara med-          varen skall kunna ingå i sjukkassans verksam-
32890: lem i en i lagen om försäkringskassor (1164/ 1992)      hetssektor förutsätter stadgarna för Veitsiluodon
32891: avsedd sjukkassa och erhålla de tilläggsförmåner        Sairauskassa att personen i fråga får sin huvud-
32892: kassan beviljar.                                        sakliga utkomst hos arbetsgivaren. Kassans
32893:     1 3 § lagen om försäkringskassor ingår en defi-     medlemsavgift fastställs i stadgarna tili en viss
32894: nition på vad en sjukkassa är. Med en försäk-           procentandel av varje medlems Iän, och arbetsgi-
32895: ringskassas verksamhetssektor avses de personer         varen innehåller den av medlemmarnas löner i
32896: som kan vara försäkrade i kassan. 1 lagens 4 §          samband med löneutbetalningen.
32897: ingår bestämmelser om vilka som kan vara för-              En person som befinner sig i den s.k. "pen-
32898: säkrade i detta slag av kassor. Enligt paragrafen       sionsslussen" står inte i arbetsförhållande tili en
32899: kan de försäkrade vara arbetstagare hos kassans         arbetsgivare, utan är en arbetslös arbetssökande
32900: arbetsgivare eller hos sådana arbetsgivare som          som får sin utkomst via systemet för utkomst-
32901: har ett i lagen angivet samband med varandra,           skydd för arbetslösa. Därmed gäller samma rät-
32902:  arbetstagarnas familjemedlemmar samt personer          tigheter och skyldigheter som för andra arbetslö-
32903: som avgått med pension från sin anställning hos         sa arbetssökande också honom eller henne. Ef-
32904:  arbetsgivaren jämte familjemedlemmar. 1 lagen          tersåm en sådan person inte heller har fått något
32905:  nämns också vissa persongrupper som kan utgö-          pensionsbeslut, kan han eller hon enligt gällande
32906:  ra en sjukkassas verksamhetssektor.                    lagstiftning inte ingå i verksamhetssektorn för en
32907:     Begränsningen av de försäkrade i enlighet med       sjukkassa och som medlem erhålla tilläggsförmå-
32908:  61 § sjukförsäkringslagen (364/1963) baserar sig        ner.
32909:  på bestämmelserna i lagen om understödskassor              Då det gäller en person som är alterneringsle-
32910:  (471/1942) och i lagen om försäkringskassor, som       dig så fortsätter hans eller hennes arbetsförhål-
32911:  har ersatt lagen om understödskassor, och be-          lande, men han eller hon får inte sin huvudsakliga
32912:  gränsningen följer den gällande lagens bestäm-          utkomst från arbetsgivaren, utan från en arbets-
32913:  melser. Verksamhetssektorn omfattar de perso-          löshetskassa eller från folkpensionsanstalten.
32914:  ner som är i arbetsgivarens tjänst och, då det         Därmed kan en sådan person enligt kassans stad-
32915:  gäller mottagarna av tilläggsförmåner, de perso-       gar inte som medlem få tilläggsförmåner från
32916:  ner som har varit i samma arbetsgivares tjänst          kassan.
32917: 
32918:       Helsingfors den 1 februari 1999
32919: 
32920:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
32921:                                           KK 1460/1998 vp
32922: 
32923: Kirjallinen kysymys 1460
32924: 
32925: 
32926: 
32927: 
32928:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Autokatsastuksen jatkamisesta Uts-
32929:                                      joella
32930: 
32931: 
32932:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32933: 
32934:    Valtion omistama Suomen Autokatsastus Oy          asettaa kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan.
32935: on päättänyt, että se ei enää vuonna 1999 jatka      Kustannukset katsastukseen osallistumisesta ko-
32936: katsastustoimintaa Utsjoella. Utsjoke1aiset          hoavat kohtuuttamiksi niillä, jotka asuvat sato-
32937: autonomistajat aiotaan tästä lähtien kutsua kat-     jen kilometrien päässä lähimmästä katsastuspis-
32938: sastukseen Ivaloon.                                  teestä.
32939:    Lapissa etäisyydet ovat pitkiä. Monille utsjo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32940: kelaisille uusi katsastuskäytäntö merkitsee yli      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32941: 200 kilometrin yhdensuuntaista ja yli 400 kilo-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32942: metrin kahdensuuntaista matkaa. Tämä vaatii          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32943: paljon aikaa, ja se tuottaa myös lisäkustannuk-
32944: sia.                                                           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ajo-
32945:    Ajoneuvojen vuosikatsastus on ajoneuvojen                neuvojen katsastusta ei lopetettaisi Uts-
32946: omistajiiie asetettu lakisääteinen velvoite. Kat-           joella ja jotta kansalaisten yhdenvertai-
32947: sastuksen lopettaminen Utsjoella ja mahdollises-            suus myös katsastuspalveluissa toteutuisi
32948: ti muissa kunnissa tai harvaan asutuiiia seuduiiia          mahdollisimman hyvin?
32949: 
32950:      Helsingissä 21 päivänäjoulukuuta 1998
32951:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
32952: 
32953: 
32954: 
32955: 
32956:  280043
32957: 2                                         KK 1460/1998 vp
32958: 
32959: 
32960: 
32961: 
32962:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32963: 
32964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perustein sopeuttamaan toimintaansa kulloises-
32965: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sakin kilpailutilanteessa ilman velvoitteita ylläpi-
32966: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tää tai jatkaa katsastustoimintaa niillä seuduilla,
32967: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        joilla se ei pidä toimintaa omista toimintalähtö-
32968: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        kohdistaan tarpeellisena.
32969: myksen n:o 1460:                                         Suunniteltaessa katsastustoimen avaamista
32970:                                                      kilpailulle otettiin erikseen huomioon katsastus-
32971:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ajo-      palvelun kohtuullinen saatavuus myös harvaan
32972:        neuvojen katsastusta ei lopetettaisi Uts-     asutuilla alueilla. Koska katsastuspalvelujen saa-
32973:        joella ja jotta kansalaisten yhdenvertai-     tavuutta kilpailutilanteessa ohjaavat pitkälti kat-
32974:        suus myös katsastuspalveluissa toteutuisi     sastusyrittäjien taloudelliset tavoitteet, todettiin
32975:        mahdollisimman hyvin?                         jo kilpailuttamisen suunnitteluvaiheessa tarpeel-
32976:                                                      liseksi luoda katsastustoimilupajärjestelmään
32977:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         erityisjärjestelyt, joilla edesautettaisiin, ettei syr-
32978: vasti seuraavaa:                                     jäseuduilla toimivia katsastustoimipaikkoja tul-
32979:                                                      taisi lopettamaan vähäisen katsastusvolyymin
32980:     Ajoneuvojen katsastustoiminta on avattu kil-     takia kannattamattomana. Tällaisena erityis-
32981: pailulle vuoden 1994 alusta. Katsastustoiminnan      järjestelynä on katsastustoimilupalakiin tehty
32982: kilpailuttamisella päätavoitteena on yhteiskun-       1.3.1999 voimaantulevana säännös, joka sallii
32983: nan kustannusten alentaminen ja toisaalta autoi-     varsinaisen katsastustoimiluvan haltioille perus-
32984: lijoiden palvelutason parantaminen. Tähän men-       taa kevyen kaluston katsastuksia varten poik-
32985: nessä tavoitteiden on todettu toteutuneen yleisel-   keustapauksissa kevyemmin organisoituja sivu-
32986: lä tasolla varsin hyvin. Katsastuspalvelun paran-    toimipisteitä sellaisille seuduille, joilla ei ole toi-
32987: tumisesta on osoituksena mm. toimipaikkojen          milupalain mukaisia katsastuspalveluja saatavil-
32988: palvelun parantuminen, aukioloaikojen pidenty-       la.
32989: miset, mahdollisuudet katsastaa ajoneuvo ilman           Ennen kilpailuttamista Autorekisterikeskuk-
32990: etukäteen tehtyä ajanvarausta sekä mahdollisuus      sen aikana luotu valtion omistamien toimipistei-
32991: valita katsastustoimipaikka yhä lisääntyvästä        den verkosto on kattavuudeltaan laajentunut
32992: katsastustoimipaikkojen määrästä. Katsastus-         Suomen Autokatsastus Oy:n jatkaessa katsas-
32993: toiminnan kilpailuttamisen aloitusajankohtana        tustoimintaa. Tällä hetkellä Suomen Autokat-
32994: katsastustoimipaikkoja oli alle 130 kpl, kun ny-     sastus Oy:llä on noin 120 varsinaista katsastus-
32995: kyisin toimipaikkojen määrä ylittää jo 200 kpl ja    toimipaikkaa ja noin 40 sivutoimipistemäisesti
32996: määrän odotetaan edelleen vielä kasvavan.            toimivaa ns. matkapaikkakuntaa. Lisäksi yksi-
32997:     Kilpailuttamisen myötä myös vuosikatsastus-      tyisiä katsastustoimipaikkoja on nykyisin 47 ,jot-
32998: ten hinnoittelu vapautui. Kilpailu yhdistettynä      ka ovat myös sijoittuneet maamme eri osiin.
32999: vapaaseen hinnoitteluun on omiaan yleisesti hil-         Koska tähän mennessä katsastustoimipaikko-
33000: litsemään katsastusmaksujen nousua, mistä hyö-       jen kokonaismäärä on ollut jatkuvassa kasvussa
33001: ty kohdistuu suoraan autoileville kuluttajille.      eikä Suomen Autokatsastus Oy ole aiemmin pur-
33002:     Katsastustoiminnan kilpailun ja hinnoittelun     kanut palveluverkostoaan sellaisilta syrjäseu-
33003: vapauttamisen yhteydessä valtion toimesta koko       duilta, jossa se on ollut ainoana katsastuspalve-
33004: maan laajuisesti katsastustoimesta yksinoikeu-       lun tarjoajana hoitaen koko alueen katsastusky-
33005: della aiemmin vastannut Autorekisterikeskus lo-      synnän, ei tähän mennessä ole käytettävissä seu-
33006: petettiin ja sen katsastustointa hoitanut osa muu-   rantatietoa siitä, miten nopeasti ja millä kat-
33007: tettiin omaksi, katsastusmarkkinoilla kilpaile-      sastushinnoin tällaiselle alueelle tulee Suomen
33008: vaksi osakeyhtiöksi: Suomen Autokatsastus            Autokatsastus Oy:n lopetettua alueella toimin-
33009: Oy:ksi. Näin ollen Suomen Autokatsastus Oy           tansa uusi katsastusyrittäjä tai kuinka nopeasti
33010: toimii nykyisin liiketaloudellisin perustein kat-    jokin muualla toimiva katsastusyrittäjä perustaa
33011: sastusmarkkinoilla ja on vapaa liiketaloudellisin    sinne sivutoimipisteensä.
33012:                                             KK 1460/1998 vp                                             3
33013: 
33014:     Vaikka Suomen Autokatsastus Oy lopettaa            vansa katsastustoiminnan tarjoamisen Karigas-
33015: katsastuskilpailun kiristyessä jollakin harvaan        niemellä ja 1.3.1999 Utsjoella. Ilmeisin syy kat-
33016: asutulla alueella omista toimintalähtökohdis-          sastuspalvelujen tarjonnan lopettamiseen on kat-
33017: taan katsastustoiminnan, kuten nyt näyttää kehi-       sastuspalvelujen kysynnän ja tarpeen vähäisyys
33018: tys olevan Utsjoen tapauksen kohdalla, ei se vält-     näillä toimipaikoilla.
33019: tämättä merkitse, että katsastuspalvelujen tar-           Ajoneuvohallintokeskuksen antamien tieto-
33020: jonta alueella päättyisi lopullisesti. Tällaisessa     jen mukaan Suomen Autokatsastus Oy teki viime
33021: tilanteessa harvaan asutulle alueelle muodostuu        vuonna vain kolme katsastuskäyntiä niin Uts-
33022: tilanne, joka antaa mahdollisuuden uusille yrit-       joelle kuin Karigasniemellekin. Utsjoella tehtiin
33023: täjille arvioida mahdollisen sivutoimipisteen pe-      koko viime vuonna vain noin 250 katsastus ta ja
33024: rustamista alueelle.                                   Karigasniemellä noin 100 katsastusta. Jo nyt näi-
33025:     Sivutoimipisteen perustaminen harvaan asu-         den alueiden ajoneuvojen käyttäjistä osa valitsee
33026: tulle alueelle ei kuitenkaan aina ole itsestään sel-   katsastuspalvelunsa muualta kuin näistä toimi-
33027: vyys. Sivutoimipisteen perustamisen tarvetta ja        pisteistä. Esimerkiksi Utsjoen kunnassa oli
33028: mahdollisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta            31.12.1998 merkittynä rekisteriin 531 henkilöau-
33029: ohjaavat pitkälti alueella esiintyvä katsastustar-     toa ja Utsjoen katsastustoimipisteessä vuosikat-
33030: ve sekä alueen autoilijoiden halu maksaa pää-          sastettiin vain 180 henkilöautoa.
33031: asiassa vain kerran vuodessa tarvitsemastaan lä-          Suomen Autokatsastus Oy:n lopettaessa mat-
33032: hellä saatavasta katsastuspalvelusta enemmän           kapaikkakuntakatsastukset Utsjoella ja Kari-
33033: kuin kerran vuodessa jonkin verran kauempaa            gasniemellä lähimmäksi katsastuspaikkakun-
33034: haetusta, todennäköisesti halvemmasta katsas-          naksijää Ivalo ,jollei korvaavia katsastusyrittäjiä
33035:  tuspalvelusta. On syytä korostaa, että normaali-      ilmaannu Lapin alueelle. Tähän asti Suomen
33036:  tapauksissa auton käyttäjä kuitenkin tarvitsee        Autokatsastus Oy on tyydyttänyt Ivalon poh-
33037:  määräaikaiskatsastuspalvelua vain kerran vuo-         joispuolella sijaitsevien alueiden ajoneuvokat-
33038:  dessa ja uusien henkilöautojen käyttäjät vasta        sastustarpeen yksin eikä näiden alueiden rajatuil-
33039:  autonsa neljäntenä käyttövuotena. Näin ollen          la katsastusmarkkinoilla ole ollut tilaa muille
33040:  katsastustoiminnasta yhteiskunnalle koituvien         katsastus yrittäjille.
33041:  kokonaiskustannusten kannalta ei ole perustel-           Suomen Autokatsastus Oy:n lopettaessa kat-
33042:  tua pyrkiä ylläpitämään vuosikatsastustarjontaa       sastustoimintansa näillä alueilla syntyy alueille
33043:  niillä harvoilla äärimmäisillä haja-asutusalueilla,   ainakin hetkellisesti katsastustarjonnasta vapaa
33044:  joissa kysyntä perustuu vain kymmeniin autoihin       markkina-alue, johon uusilla katsastusyrittäjillä
33045:  vuodessa. Vain kerran vuodessa tarvittavan kat-       on entistä paremmat edellytykset perustaa vaki-
33046:  sastuspalvelun hankkiminen on useissa tapauk-         nainen katsastustoimipaikka tai muulta paikka-
33047:  sissa mahdollista suunnitella ja ajoittaa autolla     kunnalta käsin hoidettava sivutoimipiste, joka
33048:  katsastustoimipaikan omaavallepaikkakunnalle          voi jatkossa tyydyttää alueen katsastuskysyn-
33049:  muutenkin suoritettavan käynnin yhteyteen.            nän.
33050:     Utsjoella katsastustoimintaa on harjoittanut          Hallitus tulee seuraamaan katsastuspalvelu-
33051:  vain Suomen Autokatsastus Oy. Se on hoitanut          jen tason ja saatavuuden kehitystä sekä pyrkii
33052:  toimintaa kysynnän mukaisin väliajoin tehdyin         edelleen edistämään kansalaisten yhdenvertai-
33053:  ns. matkapaikkakuntakatsastuksin. Nyt Suo-            suuden toteutumista myös katsastuspalveluissa.
33054:  men Autokatsastus Oy on ilmoittanut lopetta-
33055: 
33056:       Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
33057: 
33058:                                                                        Liikenneministeri Kimmo Sasi
33059: 4                                          KK 1460/1998 vp
33060: 
33061: 
33062: 
33063: 
33064:                                         Tili Riksdngens Talman
33065: 
33066:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      med företagsekonomiska principer på besikt-
33067: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        ningsmarknaderna och är i enlighet med dessa
33068: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      principer fri att anpassa sin verksamhet i varje
33069: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade skrift-         särskild konkurrenssituation utan plikt att upp-
33070: liga spörsmål nr 1460:                                rätthålla eller fortsätta besiktningsverksamheten
33071:                                                       i regioner där bolaget med utgångspunkt i sina
33072:           Vad ämnar Regeringen göra för att           egna verksamhetsprinciper inte anser det vara
33073:        bilbesiktningen i Utsjoki inte skallläggas     nödvändigt.
33074:        ned och för att medborgarnas likställdhet          Då en öppning av konkurrensen för bilbesikt-
33075:        skall tryggas så väl som möjligt även i        ning planerades, beaktades särskilt den rimliga
33076:        fråga om besiktningstjänster?                  åtkomsten av besiktningstjänster även i glesbyg-
33077:                                                       den. Eftersom åtkomsten av besiktningstjänster i
33078:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en konkurrenssituation även långt styrs av be-
33079: anföra följande:                                      siktningsföretagarnas ekonomiska målsättning-
33080:                                                       ar, konstaterades det redan i planeringsskedet att
33081:    Besiktningen av fordon öppnades för konkur-        det är nödvändigt att skapa särskilda arrange-
33082: rens fr.o.m. början av 1994. Huvudmålsättning-        mang för systemet för besiktningskoncessioner i
33083: en med konkurrensutsättning av besiktningen är        syfte att undvika att glesbygdens besiktningsstäl-
33084: att sänka samhällets kostnader och att å andra        len läggs ned p.g.a. olönsamhet till följd av låg
33085: sidan höja servicenivån till gagn för bilisterna.     besiktningsvolym. Ett sådant specialarrange-
33086: Hittills kan målsättningarna konstateras ha bli-      mang har skrivits in i en bestämmelse i besikt-
33087: vit uppnådda ganska väl på ett allmänt plan.          ningskoncessionslagen. Bestämmelsen träder i
33088: Exempel på förbättringen av besiktningstjänster-      kraft den 1 mars 1999, och den tillåter att inneha-
33089: na är bl.a. en förbättrad service vid verksamhets-    vare av fast besiktningskoncession för besiktning
33090: ställena, förlängning av öppethållningstiderna,       av lätt materiel i undantagsfall inrättar filialer
33091: möjligheten att besiktiga fordonet utan att reser-    med lättare administration i regioner där besikt-
33092: vera tid på förhand samt möjligheten att välja        ningstjänster i enlighet med koncessionslagen
33093: besiktningsställe bland det ökande antalet be-        inte är tillgängliga.
33094: siktningsställen. Då konkurrensutsättningen av            Det nätverk av statsägda besiktningsställen
33095: besiktningsverksamheten inleddes, fanns det får-      som bildats för Bilregistercentralen före konkur-
33096: re än 130 besiktningsställen, medan antalet för       rensutsättningen har utökats efter det att Fin-
33097: närvarande redan överstiger 200, och detta antal      lands Bilbesiktning Ab övertog verksamheten.
33098: förväntas öka även i fortsättningen.                  För närvarande har Finlands Bilbesiktning Ab
33099:    1 och med med konkurrensutsättningen fri-          ca 120 fasta besiktningsställen och ca 40 orter
33100: gjordes även prissättningen av årsbesiktningar-       med s.k. ambulerande besiktning, som fungerar
33101: na. I kombination med konkurrensen bidrar det-        som filialer. Dessutom finns det numera 47 priva-
33102: ta allmänt till en återhållsam prisökning av be-      ta besiktningsställen som även har etablerat sig i
33103: siktningsavgifterna, vilket direkt är till gagn för   olika delar av vårt land.
33104: bilistkonsumenterna.                                      Eftersom det totala antalet besiktningsställen
33105:    1 samband med frigörelsen av konkurrensen          hittills har ökat kontinuerligt, och eftersom Fin-
33106: och prissättningen upphörde den riksomfattande        lands Bilbesiktning Ab inte tidigare har lagt ned
33107: besiktningsverksamheten som utövats av staten         sitt servicenätverk i glesbygder där bolaget är
33108: under namnet Bilregistercentralen, och den del        ensamt om att erbjuda besiktningstjänster och
33109: av Bilregistercentralen som utövat besiktnings-       där bolaget sköter efterfrågan på besiktnings-
33110: verksamhet ombildades till ett självständigt ak-      tjänster för hela området, finns det inte ännu
33111: tiebolag som konkurrerar på besiktningsmark-          några uppföljningsuppgifter om hur snabbt och
33112: naderna: Finlands Bilbesiktning Ab. Finlands          till vilka besiktningspriser en ny besiktningsföre-
33113: Bilbesiktning Ab agerar således numera i enlighet     tagare kan etablera sig på området efter att Fin-
33114:                                                KK 1460/1998 vp                                              5
33115: 
33116: lands Bilbesiktning Ab lagt ned verksamheten,              delat att besiktningsverksamheten läggs ned i
33117: eller hur snabbt en besiktningsföretagare med              Karigasniemi och den 1 mars 1999 i Utsjoki. Den
33118: verksamhet någon annanstans kan inrätta en fili-           mest uppenbara orsaken tili detta är den svaga
33119: al r.ä området.                                            efterfrågan och det ringa behovet av besiktnings-
33120:     Ä ven om Finlands Bilbesiktning Ab med ut-             tjänster på dessa orter.
33121: gångspunkt i sina egna verksamhetsprinciper                   Enligt uppgift från Fordonsförvaltningscen-
33122: lägger ned sin verksamhet någonstans i glesbyg-            tralen gjorde Finlands Bilbesiktning Ab i fjol
33123: den tili följd av skärpt konkurrens, vilket verkar         endast tre besiktningsbesök i Utsjoki och lika
33124: vara utvecklingen i Utsjokis fall, innebär detta           många i Karigasniemi. I Utsjoki besiktigades
33125: inte nödvändigtvis att utbudet på besiktnings-             under hela fjolåret endast cirka 250 fordon och i
33126: tjänster skulle slopas helt i området. I ett sådant        Karigasniemi cirka 100 fordon. Redan nu väljer
33127: läge uppstår det i glesbygden en situation som ger         fordonsanvändarna på dessa områden att få sin
33128: en ny företagare möjlighet att överväga en even-           besiktningsservice på annat håll. T.ex. i Utsjoki
33129: tuell filialetablering i området.                          kommun hade det den 31 december 1998 registre-
33130:      Det är dock inte alltid någon självklarhet att        rats 531 personbilar och vid Utsjoki besiktnings-
33131: en filial kan inrättas i glesbygden. Behovet av att        ställe årsbesiktigades endast 180 personbilar.
33132: inrätta en filial, dess möjligheter och dess ända-            Då Finlands Bilbesiktning Ab upphör med de
33133: målsenlighet styrs långt av behovet av besiktning          ambulerande besiktningarna i Utsjoki och Kari-
33134: i området samt av områdets bi1isters beredskap             gasniemi, blir den närmaste besiktningsorten
33135:  att betala mer för en besiktningstjänst som för det       Ivalo om inte ersättande besiktningsföretagare
33136:  mesta behövs bara en gång i året om denna finns           etablerar sig i Lappland. Hittills har Fin1ands
33137:  i närheten jämfört med att en gång i året få              Bilbesiktning Ab ensamt tillfredsställt behovet
33138:  besiktningsservice billigare men på ett längre av-        av fordonsbesiktning för områdena norr om Iva-
33139:  stånd. Det är dock skäl att understryka att bilan-        lo, och på de begränsade besiktningsmarknader-
33140:  vändaren i normala fall behöver periodisk besikt-         na i denna region har det inte heller funnits ut-
33141:  ningsservice endast en gång i året, och användare         rymme för andra besiktningsföretagare.
33142:  av nya personbilar först under det fjärde använd-            Då Finlands Bilbesiktning Ab upphör med
33143:  ningsåret. Därför är det inte med beaktande av            besiktningsverksamheten på dessa områden,
33144:  besiktningsverksamhetens helhetskostnader för             uppstår det åtminstone för en tid ett marknads-
33145:  samhället motiverat att eftersträva att årsbesikt-        område som är öppet för erbjudande av besikt-
33146:  ningsutbudet upprätthålls i de få yttersta gles-          ningstjänster. Nya besiktningsföretagare har
33147:  bygderna där efterfrågan utgörs av endast ett             bättre förutsättningar än tidigare att inrätta en
33148:  tiotal bi1ar i året. Besiktning som görs endast en        fast besiktningsstation eller att från en annan ort
33149:  gång i året är det i de flesta fall möjligt att planera   sköta en besiktningsfilia1 som i fortsättningen
33150:  in vid ett besök som även annars skulle göras på          kan svara mot efterfrågan på besiktningstjänster
33151:  den ort där det finns en besiktningsstation.              i området.
33152:      I Utsjoki har besiktningsverksamheten skötts             Regeringen kommer att följa upp utveck1ing-
33153:  endast av Finlands Bilbesiktning Ab. Företaget            en i fråga om nivån och tillgången på besiktnings-
33154:   har skött verksamheten enligt efterfrågan genom          tjänster och eftersträvar fortfarande 1ikställdhet
33155:   s.k. ambulerande besiktningar med jämna me1-             mellan medborgarna även i fråga om besikt-
33156:   lanrum. Nu har Fin1ands Bilbesiktning Ab med-            ningstjänsterna.
33157: 
33158:       Helsingfors den 28 januari 1999
33159: 
33160:                                                                               Trafikminister Kimmo Sasi
33161:                                          KK 1461/1998 vp
33162: 
33163: Kirjallinen kysymys 1461
33164: 
33165: 
33166: 
33167: 
33168:                                  Esko-Juhani Tennilä /va-r: Suomen Posti Oy:n ja Leonia Pankin
33169:                                     yhteistyösopimuksen jatkamisesta riittävin korvauksin
33170: 
33171: 
33172:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33173: 
33174:    Postitoimipaikkoja on suljettu jatkuvasti.       velvollisuus hoitaa asia niin, että pankkipalvelut
33175: Monilla alueilla tämä on johtanut siihen, että      posteissa säilyvät ja näin turvataan myös nykyis-
33176: lähin postitoimipaikka voi olla jo hyvinkin kau-    ten postitoimipaikkojen säilyminen.
33177: kana tai postissa joutuu ainakin jonottamaan.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33178: Jos postin ja Leonia Pankin yhteistyösopimusta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33179: ei jatketa, uhkaamassa ovat uudet postitoimi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33180: paikkojen sulkemiset.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33181:    Postin ja Leonian viisivuotisesta yhteistyöso-
33182: pimuksesta on vielä kaksi vuotta jäljellä. Kor-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus välittö-
33183: vaussummat vuosille 1999 ja 2000 ovat kuitenkin            mästi ryhtyy Suomen Posti Oy:n ja Leo-
33184: vielä sopimatta. Päätännän on ottanut käsiinsä             nia Pankin yhteistyösopimuksen jatka-
33185: valtiovarainministeriö, jonka alaisuudessa Leo-            miseksi riittävin korvauksin nykyisten
33186: nia (entinen Postipankki) toimii. Valtiolla onkin          postitoimipaikkojen säilyttämiseksi?
33187: 
33188:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
33189: 
33190:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
33191: 
33192: 
33193: 
33194: 
33195:  280043
33196: 2                                          KK 1461/1998 vp
33197: 
33198: 
33199: 
33200: 
33201:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33202: 
33203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Leonia Pankki Oyj:n saama hyöty Suomen Posti
33204: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Oy:n palveluista sille aiheutuvia kustannuksia.
33205: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Erimielisyys korvauksen suuruudesta on saatta-
33206: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         nut vaikeuttaa keskusteluja siitä, miten mahdol-
33207: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         linen yhteistyö kyseisen ajanjakson jälkeen voisi
33208: myksen n:o 1461:                                      jatkua.
33209:                                                          Valtiovarainministeriön tulevan ratkaisun pe-
33210:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus välittö-     riaatteellista tärkeyttä korostaa mm. se, että Leo-
33211:        mästi ryhtyy Suomen Posti Oy:n ja Leo-         nia Pankki Oyj kilpailee jo nyt tasavertaisesti
33212:        nia Pankin yhteistyösopimuksen jatka-          muiden pankkien kanssa, kun taas Suomen Posti
33213:        miseksi riittävin korvauksin nykyisten         Oy joutuu sopeutumaan merkittäviin teknisiin
33214:        postitoimipaikkojen säilyttämiseksi?           toimialallaan tapahtuviin muutoksiin. Asian tär-
33215:                                                       keyden ja tasapuolisen ratkaisun turvaamiseksi
33216:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          olen nimittänyt pankinjohtaja Matti Louekos-
33217: vasti seuraavaa:                                      ken selvitysmieheksi, jonka tulee 15.2.1999 men-
33218:                                                       nessä tehdä ehdotus Leonia Pankki Oyj:nja Suo-
33219:    Sekä Leonia Pankki Oyj että Suomen Posti Oy        men Posti Oy:n yhteistyösopimuksen mukaisista
33220: ovat ilmoittaneet valtiovarainministeriölle joulu-    korvauksista vuosina 1999 ja 2000. Samalla selvi-
33221: kuun 1998 alussa päivätyillä kirjeillä, etteivät ne   tysmiehen tulee esittää käsityksensä mm. siitä,
33222: ole saavuttaneet yksimielisyyttä yhteistyösopi-        miten ja millä ehdoilla yhtiöiden yhteistyö voisi
33223: muksen mukaisista korvauksista. Tämänjälkeen          jatkua vuoden 2000 jälkeen sekä miten voidaan
33224: asian ratkaiseminen on siirtynyt valtiovarainmi-       varmistaa riittävien postipalvelujen tarjonta
33225: nisteriölle postipankkilain 9 §:n mukaisesti. Yh-      koko Suomen alueella.
33226: tiöiden erimielisyys koskee mm. sitä, vastaako
33227: 
33228:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1999
33229: 
33230:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
33231:                                          KK 1461/1998 vp                                              3
33232: 
33233: 
33234: 
33235: 
33236:                                        Tili Riksdagens Talman
33237: 
33238:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         da den nytta Leonia Bank Abp har av Posten
33239: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande         Finland Ab:s tjänster motsvarar kostnaderna.
33240: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     Oenigheterna om ersättningens storlek kan ha
33241: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade           försvårat diskussionerna om hur ett eventuellt
33242: skriftliga spörsmål nr 1461:                        samarbete kunde fortsätta efter ifrågavarande
33243:                                                     tidsperiod.
33244:           Vilka omedelbara åtgärder kommer             Finansministeriets beslut är principiellt viktigt
33245:        Regeringen att vidta för att forlänga sam-   bl.a. eftersom Leonia Bank Abp redan nu kon-
33246:        arbetsavta1et mellan Pasten Finland Ab       kurrerar som enjämlik aktör med andra banker,
33247:        och Leonia Bank Abp med tiiiräckliga         medan Posten Finland Ab måste anpassa sig tili
33248:        ersättningar för att bibehålla de nuvaran-   de stora tekniska omvälvningarna i branschen.
33249:        de postkontoren?                             För att säkerställa att frågan prioriteras och att
33250:                                                     ett rättvist avgörande träffas, har jag utnämnt
33251:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       bankdirektör Matti Louekoski till utrednings-
33252: anföra följande:                                    man. Han skall före utgången av den 15 februari
33253:                                                     1999 göra upp ett förslag om ersättningar åren
33254:    Såväl Leonia Bank Abp som Pasten Finland         1999 och 2000 i enlighet med Leonia Bank Abp:s
33255: Ab har i brev daterade i början av december 1998    och Pasten Finland Ab:s samarbetsavtal. Dess-
33256: meddelat finansministeriet att de inte nått enig-   utom skall utredningsmannen framföra sin upp-
33257: het om de ersättningar som samarbetsavtalet för-    fattning om bl.a. hur och på vilka villkor bola-
33258: utsätter. Därefter har avgörandet av frågan över-   gens samarbete kunde fortsätta efter år 2000
33259: förts tili finansministeriet enligt 9 § lagen om    samt om hur utbudet av tillräckliga posttjänster
33260: postbanken. Bo1agen är oeniga bl.a. om huruvi-      kan tryggas i hela Finland.
33261: 
33262:      Helsingfors den 20 januari 1999
33263: 
33264:                                                                            Minister Jouko Skinnari
33265:                                            KK 1462/1998 vp
33266: 
33267: Kirjallinen kysymys 1462
33268: 
33269: 
33270: 
33271: 
33272:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Avustuskassa Yhteisavun jäsenen kon-
33273:                                       kurssin yhteydessä menettämistä rahoista
33274: 
33275: 
33276:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33277: 
33278:    Posti- ja telelaitoksen ja Postipankin henkilös-   Tämänkin perusteella ainoa oikea tapa ratkaista
33279: tön Avustuskassa Yhteisapu ajautui asiallisesti       asia on sovintoratkaisu, jossa valtio maksaa kas-
33280: konkurssiin vuonna 1990. Tämä merkitsi sitä,          san jäsenille näiden maksamat ja saamatta jää-
33281: että jopa tuhannet kassan jäsenet menettivät ra-      neet rahat.
33282: haa, vaikkajäsenyys kassassa oli ollut pakollinen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33283: ja kassamaksu oli peritty suoraan palkasta.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33284: Aiemmin kassan jäsenen maksamat rahat mak-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33285: settiin hänelle takaisin silloin, kun hän siirtyi     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33286: eläkkeelle tai kuolemantapauksen sattuessa
33287: omaisille.                                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
33288:    Oikeuskäsittelyssä on selvinnyt, että valvoja-            maksaakseen Avustuskassa Yhteisavun
33289: na toiminut sosiaali- ja terveysministeriö löi lai-          jäsenille näiden kassan konkurssin yhtey-
33290: min avustuskassan vakavaraisuuden valvontaa.                 dessä menettämät rahat?
33291: 
33292:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1998
33293:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
33294: 
33295: 
33296: 
33297: 
33298:  280043
33299: 2                                          KK 1462/1998 vp
33300: 
33301: 
33302:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jälkikäteen keräämällä jäseniltä tapausmaksua
33304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen verran kuin kunkin vuoden hautaus- ja ero-
33305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        avustuskorvausmenoihin tarvittiin. Jäsenen suo-
33306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          rittama maksu meni siis aina toisen jäsenen kor-
33307: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          vauksen rahoittamiseen, eikä maksu sisältänyt
33308: myksen n:o 1462:                                       mitään henkilökohtaista säästöosaa jäsenen
33309:                                                        omaa tulevaa korvausta varten. Tämän rahoitus-
33310:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy        järjestelmän johdosta mitään jäsenten omia ra-
33311:        maksaakseen Avustuskassa Yhteisavun             hasto-osuuksia ei kassaa purettaessa ollut jaetta-
33312:        jäsenille näiden kassan konkurssin yhtey-       vana.
33313:        dessä menettämät rahat?                             Avustuskassa Yhteisavun jäsenen vahingon-
33314:                                                        korvausvaatimus valtiota vastaan oli perustunut
33315:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siihen, että hän ei ollut saanut avustusta puretus-
33316: vasti seuraavaa:                                        ta kassasta. Korkein oikeus hylkäsi kanteen kai-
33317:                                                         kilta osin ja vapautti valtion kaikesta korvausvel-
33318:     Kysymyksessä viitataan Posti- ja telelaitoksen      vollisuudesta. Korkein oikeus katsoi, ettei kas-
33319: ja Postipankin henkilökunnanAvustuskassa Yh-           san toiminnan jatkamiselle enää ollut edellytyk-
33320: teisavun toiminnan lopettamiseen sekä korkeim-         siä 1980-luvun lopussa, mikä korkeimman oi-
33321: man oikeuden tuomioon, jossa hylättiin A vus-           keuden mukaan oli pääosaltaan johtunut teki-
33322: tuskassa Yhteisavun jäsenen vahingonkorvaus-           jöistä, joihin ei ministeriön toimenpitein ollut
33323: vaatimus valtiota vastaan.                              mahdollista vaikuttaa, joskin pakkojäsenyyden
33324:     Avustuskassa Yhteisapu oli jäsentensä kes-          poistamisen hyväksyminen oli jouduttanut kiel-
33325: kuudessa vapaaehtoista avustuskassatoimintaa            teistä kehitystä. Korkeimman oikeuden mukaan
33326: harjoittava, avustuskassalain (471/1942) alainen        ministeriön olisi kassan jäsenten tasapuolisen
33327: kassa. Sen perustamisesta, toiminnan jatkami-           kohtelun varmistamiseksi tullut lopettaa kassan
33328: sestaja lopettamisesta päättivätjäsenet itse. Kas-      toiminta jo ennen kuin kassa päätettiin asettaa
33329: sa oli perustettu vuonna 1946 sulauttamaila pos-        suoritustilaan kassankokouksessa 29.3.1990.
33330: ti- ja lennätinlaitoksen henkilöstön piirissä toi-      Korkein oikeus ei kuitenkaan lausunut tuomios-
33331: mineet hautausapurenkaatja -kassat. Uusi kassa          saan siitä, että ministeriöllä ei ollut lakiin perus-
33332: jatkoi aiempaa toimintaa rengastyyppisenä jako-         tuvaa oikeutta lakkauttaa kassan toimintaa niin
33333: perusteisena järjestelynä. Korvauksiin oikeutet-        kauan kuin jäsenet päättivät suorittaa kassan
33334: tuja olivat jäsenen kuoltua omaiset, joille mak-        sääntöjen mukaista jäsenmaksua kassalle kassan
33335: settiin hautausavustus (2 000 markkaa) sekä jä-         avustusten maksamista varten.
33336: sen itse hänen siirryttyään eläkkeelle, jolloin kas-       Avustusten saanti jakoperusteisessa ja rengas-
33337: sa maksoi hänelle eroavustuksen (7 000 mark-            tyyppisessä järjestelyssä perustuu toiminnan jat-
33338:  kaa). Korvaukset rahoitettiin keräämällä muilta        kumiseen. Kun Avustuskassa Yhteisavunjäsenet
33339: jäseniltä tapausmaksua korvaukseen oikeutta-            päättivät lopettaa kassan toiminnan, ei sen jäl-
33340:  van tapahtuman jälkeen. Avustukset maksettiin          keenjäseninä olleilla ollut oikeutta saada kassan
33341:  kassan hallituksen toimesta. Jäseniä kassassa oli      sääntöjen tarkoittamia avustuksia muualtakaan.
33342:  noin 18 000.                                              Korkeimman oikeuden tuomiolauselman mu-
33343:     Avustuskassa Yhteisavun jäsenet päättivät           kaan valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvol-
33344:  kassan toiminnan jatkamisen sijasta yksimieli-         lisuudesta. Valtio ei ole vastuussa Avustuskassa
33345:  sesti kassan toiminnan vapaaehtoisesta lopetta-        Yhteisavun entisille jäsenille kassan säännöissä
33346:  misesta varsinaisessa kassankokouksessaan              kassan toiminta-aikana luvatuista avustuksista
33347:  29.3.1990. Kyseessä ei siis ollutajautuminen kon-      sen johdosta, että jäsenet itse kassankokouksessa
33348:  kurssiin.                                              päättivät purkaa kassan ja siis lopettaa sen toi-
33349:     Korvaukset rahoitettiin yhteisvastuullisesti ja     minnan.
33350: 
33351:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
33352: 
33353:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33354:                                             KK 1462/1998 vp                                               3
33355: 
33356:                                          Tili Riksdagens Talman
33357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              kollektivt genom insamling bland medlemmarna
33358: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              i efterskott för täckande av de sammanlagda ut-
33359: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          gifter varje begravning och avgång som inträffat
33360: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade                under året gett upphov tili. 1 avgiften ingick inte
33361: skriftliga spörsmål nr 1462:                             någon personlig reserv för kommande understöd
33362:                                                          tili medlemmen själv, utan med avgiften finansie-
33363:           Vilka åtgärder kommer Regeringen att           rades alltid understöd tili någon annan medlem
33364:        vidta för att betala medlemmarna i under-         eller en avliden medlems anhöriga. På grund av
33365:        stödskassan Avustuskassa Yhteisapu er-            det här finansieringssystemet fanns det inte några
33366:        sättning för de pengar de förlorade i sam-        fondandelar att dela ut tili medlemmarna då kas-
33367:        band med att kassan gick i konkurs?               san upplöstes.
33368:                                                              Det skadeståndsyrkande som en medlem i
33369:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Avustuskassa Yhteisapu framställde gentemot
33370: anföra följande:                                         staten grundade sig på det faktum att han inte fått
33371:                                                          ut något understöd från den upplösta kassan.
33372:     1 spörsmålet hänvisas tili avslutandet av den        Högsta domstolen förkastade talan tili alla delar
33373: verksamhet som bedrivits av Avustuskassa Yh-             och befriade staten från all skadeståndsskyldig-
33374: teisapu, understödskassa för Post- och telever-          het. Högsta domstolen ansåg att det i slutet av
33375: kets samt Postbankens personal, samt Högsta              1980-talet inte längre fanns några förutsättning-
33376: domstolens dom genom vilket det skadestånds-             ar för kassans fortsatta verksamhet, vilket enligt
33377: yrkande en medlem i Avustuskassa Yhteisapu               Högsta domstolen tili största delen berodde på
33378: har framställt gentemot staten förkastats.               faktorer som inte kunde påverkas av de åtgärder
33379:     Avustuskassa Yhteisapu var en understöds-            ministeriet hade möjlighet att vidta, även om den
33380: kassa som omfattades av lagen om understöds-             negativa utvecklingen hade påskyndats av att
33381: kassor (471/1942) och bedrev frivillig under-            slopandet av obligatoriskt medlemskap god-
33382: stödskasseverksamhet bland sina medlemmar.               känts. Enligt Högsta domstolen borde ministe-
33383:  Medlemmarna bestämde själva över dess grun-             riet för att säkerställa en rättvis behandling av
33384:  dande, dess fortsatta verksamhet och dess upp-          kassans medlemmar ha avslutat kassans verk-
33385:  hörande. Kassan hade grundats 1946 genom en             samhet redan innan beslut om att försätta kassan
33386:  sammanslagning av de grupper och kassor för             i likvidation fattades vid kassamötet den 29 mars
33387:  utbetalning av begravningsbidrag som bedrev              1990. Högsta domstolen yttrade sig i sin dom
33388:  verksamhet bland post- och telegrafverkets per-         dock inte därom att ministeriet inte hade någon
33389:  sonal. Den nya kassan fortsatte att tiiiämpa ett        på lag grundad rätt att inställa kassans verksam-
33390:  finansieringssystem enligt tidigare fördelnings-        het så länge medlemmarna beslutade fortsätta att
33391:  grunder. Berättigade tili understöd var de anhö-        erlägga sina medlemsavgifter tili kassan för utbe-
33392:  riga, tili vilka betalades begravningsbidrag (2 000     talning av understöd.
33393:  mk) efter en medlems död, och medlemmen själv                Erhållandet av understöd enligt fördelnings-
33394:  när han gick i pension varvid kassan betalade           systemet grundar sig på att verksamheten fort-
33395:  avgångsbidrag (7 000 mk). Ersättningarna finan-         går. När medlemmarna i Avustuskassa Yhteis-
33396:  sierades genom insamling bland övriga medlem-           apu beslöt avsluta kassans verksamhet hade de
33397:  mar i efterskott för täckande av utgifterna för         som varit medlemmar inte längre rätt att någon
33398:  varje begravning och avgång som berättigade tili        annanstans få de understöd som avsågs i kassans
33399:  understöd. Kassans styrelse skötte om utbetal-          stadgar.
33400:  ningen av understöden. Kassans medlemmar                     Enligt Högsta domstolens domslut befriades
33401:  uppgick tili ca 18 000.                                 staten från all skadeståndsskyldighet. Staten är
33402:      Avustuskassa Yhteisapus medlemmar beslöt            inte ansvarig för de understöd som enligt kassans
33403:  enhälligt vid det ordinarie kassamöte som hölls         stadgar utlovats de tidigare medlemmarna i
33404:   den 29 mars 1990 att frivilligt upphöra med verk-       Avustuskassa Yhteisapu under kassans verksam-
33405:   samheten. Det var alltså inte fråga om någon           hetstid, eftersom kassan själv vid sitt kassamöte
33406:   konkurs.                                                beslutade att upplösa kassan och därmed avsluta
33407:      De understöd som betalades ut finansierades         dess verksamhet.
33408: 
33409:       Helsingforsden 12januari 1999
33410: 
33411:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
33412: 1
33413: 1
33414: 1
33415: 1
33416:     1
33417:     1
33418:     1
33419:     1
33420:         1
33421:         1
33422:         1
33423:         1
33424:             1
33425:             1
33426:             1
33427:             1
33428:                 1
33429:                                             KK 1463/1998 vp
33430: 
33431: Kirjallinen kysymys 1463
33432: 
33433: 
33434: 
33435: 
33436:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk: Junien aikataulujen yhteensovittamisesta
33437:                                       Turku-Toijala-rataosuudella
33438: 
33439: 
33440:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33441: 
33442:     Rautateiden merkitys henkilöliikenteessä kas-      ja-autoliikenteeseen ei ole aina sopivia linja-au-
33443: vaa edelleen rataosuuksien sähköistyksen myötä.        toyhteyksiä Loimaalta. Kuitenkin tarve matkus-
33444: Turun ja Toijalan välisen rataosuuden sähköis-         tamiseen pääkaupunkiseudulle ja pääkaupunki-
33445: tystyöt ovat hyvässä vauhdissa.                        seudulta koko ajan kasvaa.
33446:     Henkilöliikenteen tehokkaan käytön kannal-            Paremmalla aikataulujen yhteensopivuudella
33447: ta on ongelmana junien aikataulujen huono yh-          voitaisiin tehostaa VR:n palveluja ja parantaa
33448: teensopivuus. Loimaan ja Humppilan seudulta            huomattavasti liikenneyhteyksiä Turku-Toija-
33449: junayhteys Toijalan kautta pääkaupunkiseudul-          la-rataosuudella.
33450: le olisi erityisesti sähköistyksenjälkeen hyvin toi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33451: miva ja suhteellisen nopeakin liikenneyhteys.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33452: Edellytyksenä olisi se, että Toijalassa olisi aamui-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33453: sin ja iltaisin hyvä vaihtoyhteys. Aikataulujen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33454: yhteensopivuutta on VR:ltä kyselty, mutta yh-
33455: teensopivuus puuttuu edelleen. Odotusajat Toi-                   Aiotaanko VR:n taholta parantaa
33456: jalassa ovat juuri tärkeimmillä aamu- ja iltavuo-             juna-aikataulujen yhteensopivuutta Tur-
33457:  roilla kohtuuttoman pitkät.                                  ku-Toijala-radalla pääkaupunkiseudun
33458:     Loimaan seudulta eivät julkiset yhteydet Hel-             suuntaan ja siten tehostaa VR:n henkilö-
33459:  sinkiin muutoinkaan ole hyvät, koska 2-tien Iin-             liikennepalveluja?
33460: 
33461:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
33462: 
33463:                                          Olavi Ala-Nissilä /kesk
33464: 
33465: 
33466: 
33467: 
33468:  280043
33469: 2                                        KK 1463/1998 vp
33470: 
33471: 
33472: 
33473: 
33474:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33475: 
33476:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      varoja. Turun suunnan rata on yksiraiteinen ja
33477: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kohtauspaikkavälit ovat pitkät, mikä rajoittaa
33478: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kapasiteettia. Lisäksi muun muassa Turun pääs-
33479: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-     sä liikenteen yhteensovittaminen laivaliikenteen
33480: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kanssa asettaa omat vaatimuksensa.
33481: n:o 1463:                                               VR Osakeyhtiön mukaan matkustuksen pää-
33482:                                                     virrat keskittyvät Helsingistä ja Turusta Tampe-
33483:            Aiotaanko VR:n taholta parantaa          reen kautta pohjoiseen ja itään sekä päinvastoin.
33484:        juna-aikataulujen yhteensopivuutta Tur-      VR Osakeyhtiö on pyrkinyt tämän takia luo-
33485:        ku-Toijala-radalla pääkaupunkiseudun         maan mahdollisimman järkeviä ja toimivia yh-
33486:        suuntaan ja siten tehostaa VR:n henkilö-     teyksiä näille reiteille siten, että Helsingistä ja
33487:        liikennepalveluja?                           Turusta lähtevät junat osuvat Tampereelle sa-
33488:                                                     maan aikaan junanvaihtojen mahdollistamisek-
33489:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        si. Samoin pohjoisesta ja idästä Tampereelle saa-
33490: vasti seuraavaa:                                    puvilla junilla on yhteydet vastaavasti Turun ja
33491:                                                     Helsingin juniin. Aikataulujen optimoiminen
33492:    Junaliikenteen aikataulusuunnittelussa on        painottamalla niitä päävirtojen mukaan johtaa
33493: infrastruktuurilla ja sen mahdollistamaHa kapa-     nykytilanteessa Toijalan nykyisiin yhteyksiin.
33494: siteetilla ratkaiseva merkitys.                         Turun ja Toijalan välisen sähköradan on tar-
33495:    Toijalanjunayhteyksiin vaikuttavat sekä Hel-     koitus valmistua vuonna 2000 ja Helsingin ja
33496: sinki-Tampere-välin että Turun suunnan lii-         Tampereen välisen radan tasonnosto on loppu-
33497: kenneolosuhteet. Helsinki-Tampere-väli on           suoralla. Valmistuessaan nämä mahdollistavat
33498: maamme vilkkain rataosa. Sen kapasiteetti on        junien aikataulujen nopeutuksen, mikä osaltaan
33499: Riihimäen eteläpuolella kokonaan liikenteen         myös vaikuttaa siihen, että edellytykset aikatau-
33500: täyttämä. Lähi-, taajama- ja tavaraliikenteen so-   lujen yhteensovittamiselle paranevat.
33501: vittaminen yhteen ei juuri mahdollista liikkuma-
33502: 
33503:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1999
33504:                                                                     Liikenneministeri Kimmo Sasi
33505:                                             KK 1463/1998 vp                                             3
33506: 
33507: 
33508: 
33509: 
33510:                                          Tili Riksdagens Talman
33511: 
33512:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           glest mellan mötesplatserna, vilket begränsar ka-
33513: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            paciteten. Dessutom ställer bl.a. samordnandet
33514: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        med fårjetrafiken särskilda krav på trafiken i
33515: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade skrift-        Åbo.
33516: liga spörsmål nr 1463:                                     Enligt VR Aktiebolag koncentrerar sig hu-
33517:                                                        vudströmmen av resor tili trafiken från Helsing-
33518:           Ämnar VR förbättra tågtidtabellernas         fors och Åbovia Tammerfors norrut och österut
33519:        förenlighet från banan Åbo-Toijala mot          samt tvärtom. Därför har VR Aktiebolag strävat
33520:        huvudstadsregionen och på så sätt effek-        efter att bilda så vettiga och fungerande förbin-
33521:        tivisera VR:s persontrafikservice?              delser som möjligt på dessa rutter genom att
33522:                                                        tågen från Helsingfors och Åbo anländer samti-
33523:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          digt tili Tammerfors i syfte att möjliggöra tågby-
33524: anföra följande:                                       te. På motsvarande sätt finns det i Tammerfors
33525:                                                        förbindelser från tågen norrifrån och österifrån
33526:    Då tågtidtabeller planeras är infrastrukturen,      tili tågen tili Åbo och Helsingfors. Optimeringen
33527: och den kapacitet som infrastrukturen ger möj-         av tidtabellerna enligt dessa huvudströmmar har
33528: lighet tili, av avgörande betydelse.                   lett tili den nuvarande situationen i fråga om
33529:    Tågförbindelserna i Toijala påverkas av tra-        förbindelser i Toijala.
33530: fikförhållandena såväl på sträckan Helsing-                Elektrifieringen av banan mellan Åbo och
33531: fors-Tammerfors som på sträckan mot Åbo.               Toijala avses bli klar år 2000 och nivåhöjningen
33532: Bandelen mellan Helsingfors och Tammerfors är          av banan mellan Helsingfors och Tammerfors är
33533: den livligaste i vårt land. Dess trafikkapacitet har   på slutrakan. Då dessa projekt blir klara, blir det
33534: nått taket på sträckan söder om Riihimäki. Då          möjligt att införa snabbare tågtidtabeller, vilket
33535: närtrafik, tätortstrafik och godstrafik skall sam-     bidrar tili att möjligheterna tili samordning av
33536: ordnas, kvarstår det inte många möjligheter tili       tidtabellerna förbättras.
33537: förskjutningar. Åbohanan är enspårig och det är
33538: 
33539:      Helsingforsden 25 januari 1999
33540: 
33541:                                                                           Trafikminister Kimmo Sasi
33542:                                           KK 1464/1998 vp
33543: 
33544: Kirjallinen kysymys 1464
33545: 
33546: 
33547: 
33548: 
33549:                                   Kimmo Sasi /kok: Kertasuorituksena maksetun eläkkeen vaikutuk-
33550:                                      sesta eläkkeensaajien verotuksessa
33551: 
33552: 
33553:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33554: 
33555:     Vuonna 1996 Kuntien eläkevakuutus maksoi         vuonna 1996 ja jos häneen jo ennen lainmuutok-
33556: kunnallisissa luottamustehtävissä toimineille        sen voimaantuloa oli sovellettu tuloverolain puo-
33557: noin 300 000 suomalaiselle kertasuorituksena         lisaa koskevia säännöksiä.
33558: eläkkeen, joka perustui näistä luottamustehtä-          Eräillä verovelvollisilla Kuntien eläkevakuu-
33559: vistä vuosina 1978-1992 maksettuihin palkkioi-       tuksen maksama kertaeläke nosti vuoden 1996
33560: hin ja ansionmenetyskorvauksiin. Kunnallisten        ansiotulon kunnallisverotuksessa niin korkeaksi,
33561: luottamushenkilöiden eläkelaki oli kumottu           että verovelvollinen ei tuona ratkaisevana vuon-
33562: 1.1.1993 alkaen lailla 98111992, ja kumotun lain     na saanut eläketulovähennystä kunnallisvero-
33563: aikana kertyneet eläkkeet haluttiin hoitaa pois      tuksessa lainkaan, vaikka hän aiempina vuosina
33564: kerralla ja säästää järjestelmän aiheuttamat suu-    oli ollut oikeutettu tuloverolain 101 §:n 2 ja 3
33565: ret ylläpitokustannukset Usein suoritukset oli-      momentin mukaiseen vähennykseen. Silloin hä-
33566: vat pieniä; keskimääräinen kertasuoritus oli         nelle ei voida myöntää tuota suurempaa eläketu-
33567: 3 500 markkaa. Suurimmat kertasuoritukset ylit-      lovähennystä myöhempinäkään vuosina, mikä
33568: tivät kuitenkin 100 000 markkaa.                     kiristää hänen kunnallisverotustaan pysyvästi.
33569:     Tuloverotuksen progression vuoksi kertaeläk-     Tähän veroansaan pudonneet ovat kokeneet
33570: keeseen saattoi kohdistua korkeampi vero kuin        asian erityisen epäoikeudenmukaiseksi sen vuok-
33571: normaalisti maksettuun eläketuloon olisi koh-        si, että kunnallisverotuksen kiristymien johtui
33572:  distunut. Kertaeläke kiristi verotusta kuitenkin    nimenomaan kunnallisiin luottamustehtäviin pe-
33573:  muullakin tavoin. Vuonna 1996 päätettiin nimit-     rustuvan eläkkeen kertasuorituksesta.
33574:  täin tuloverolain kunnallisveron eläketulovä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33575:  hennystä koskevan 101 §:n muuttamisesta vuo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33576:  den 1997 alusta lähtien (20.12.1996/1126). Tulo-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33577:  verolain 101 §:n 4 momenttiin otettiin säännös      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33578:  puolison eläketulovähennyksestä; vähennys
33579:  myönnetään eläketuloa saavalle verovelvollisel-               Onko Hallitus tietoinen, että eräät ve-
33580:  le, johon sovelletaan tuloverolain puolisaa kos-            rovelvolliset ovat vuonna 1996 maksetun
33581:  kevia säännöksiä.                                           kertaeläkkeen vuoksi pysyvästi menettä-
33582:      Lain siirtymäsäännöksen mukaan avioliitossa             neet oikeutensa tuloverolain 101 §:n 2ja 3
33583:  olevalle verovelvolliselle myönnetään kuitenkin             momentin mukaiseen eläketulovähen-
33584:  lainmuutoksen jälkeenkin suurempaan vähen-                  nykseen,ja
33585:  nykseen oikeuttava tuloverolain 101 §:n 2 ja 3                 mihin toimiin Hallitus aikoo tältä osin
33586:  momentin mukainen yksinäisen eläketulovähen-                ryhtyä eläkkeensaajien tasa-arvoisen
33587:  nys, jos hänelle oli myönnetty tällainen vähennys           kohtelun turvaamiseksi?
33588: 
33589:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1998
33590: 
33591:                                           Kimmo Sasi /kok
33592: 
33593: 
33594: 
33595: 
33596:  280043
33597: 2                                           KK 1464/1998 vp
33598: 
33599: 
33600: 
33601: 
33602:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33603: 
33604:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Koska muutos oli verotusta kiristävä, ehdo-
33605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tettiin, että sitä ei sovellettaisi niihin puolisoihin,
33606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jotka ovat vuonna 1996 saaneet yksinäisen eläke-
33607: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo             tulovähennyksen. Tällä pyrittiin asiaa koskeneen
33608: Sasin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         hallituksen esityksen mukaan siihen, että kenen-
33609: 1464:                                                  kään vuonna 1996 (jatkuvaa) eläkettä saavan
33610:                                                        verotus ei kiristyisi.
33611:            Onko Hallitus tietoinen, että eräät ve-         Asiaa koskeneen siirtymäsäännöksen sovelta-
33612:          rovelvolliset ovat vuonna 1996 maksetun       miskäytännön mukaan oikeuden yksinäisen elä-
33613:          kertaeläkkeen vuoksi pysyvästi menettä-       ketulovähennykseen ovat säilyttäneet ne puoli-
33614:          neet oikeutensa tuloverolain 101 §:n 2 ja 3   sot, joiden yksinäisen henkilön mitoituksin las-
33615:          momentin mukaiseen eläketulovähen-            kettu eläketulovähennys todella muodostui
33616:          nykseen,ja                                    vuonna 1996 nollaa suuremmaksi. Jos kyseinen
33617:             mihin toimiin Hallitus aikoo tältä osin    vähennys satunnaistenkin ansiotulojen, kuten
33618:          ryhtyä eläkkeensaajien tasa-arvoisen          kysymyksessä mainittujen kunnallisissa luotta-
33619:          kohtelun turvaamiseksi?                       mustehtävissä toimineille maksettujen kertasuo-
33620:                                                         ritusten johdosta muodostui nollaksi, verottaja
33621:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           katsoi, että vähennystä ei myönnetty eikä oikeus
33622: vasti seuraavaa:                                       täten yksinäisen vähennykseen säilynyt.
33623:                                                            Lakia valmisteltaessa tavoitteena oli pysyttää
33624:     Kunnallisverotuksessa eläketulovähennyksen         eläketulovähennyksen määräytyminen yksinäi-
33625: mitoitus tapahtui vuoteen 1996 saakka sen perus-        sen henkilön eläketulovähennyssäännösten mu-
33626: teella, saako puoliso kansaneläkettä tai sitä vas-      kaisena niillä, joiden ko. vähennys jo ennen muu-
33627: taavaa eläkettä vai ei. Kansaneläkkeen pohja-           tosta oli jatkuvan eläketulon nojalla määräyty-
33628: osan poistuessa vuonna 1997 tämän perusteen             nyt yksinäisen eläketulovähennyksen määräyty-
33629: soveltaminen kävi mahdottomaksi. Vuodesta               misperusteiden mukaisesti. Hallituksen tarkoi-
33630: 1997 alkaen puolison eläketulovähennystä alet-          tuksena on antaa vielä tämän vuoden aikana
33631: tiin soveltaa verotuksessa puolisana pidettäviin        asiasta esitys. Samassa yhteydessä tulee myös
33632: henkilöihin silloin, kun eläkkeensaaja alkaa saa-       selvitettäväksi, mistä ajankohdasta muutosta so-
33633: da mitä tahansa eläketulovähennykseen oikeut-           vellettaisiin.
33634: tavaa eläkettä. Eläkeläispuolisot tulivat näin yh-
33635: denvertaiseen asemaan eläkkeen laadusta riippu-
33636: matta.
33637: 
33638:         Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
33639: 
33640:                                                                                Ministeri Jouko Skinnari
33641:                                            KK 1464/1998 vp                                             3
33642: 
33643: 
33644: 
33645: 
33646:                                         Tili Riksdagens Talman
33647: 
33648:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Eftersom lagändringen skärpte beskattning-
33649: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        en, föreslogs att den inte skulle tillämpas på ma-
33650: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      kar som 1996 hade beviljats pensionsinkomstav-
33651: man Kimmo Sasi undertecknade skriftliga spörs-        drag för ensamstående. På detta sätt ville man
33652: må1 nr 1464:                                          enligt regeringspropositionen i denna fråga se tili
33653:                                                       att beskattningen inte skulle skärpas för någon
33654:           Är Regeringen medveten om att vissa         av dem som 1996 fick (fortlöpande) pension.
33655:        skattskyldiga på grund av att de 1996 fått         Enligt tillämpningspraxis för övergångsbe-
33656:        pension av engångskaraktär för gott har        stämmelsen skall de makar som 1996 beviljats
33657:        för1orat rätten tili pensionsinkomstav-        pensionsinkomstavdrag för ensamstående och
33658:        drag en1igt 101 § 2 och 3 mom. inkomst-        vars pensionsinkomstavdrag då faktiskt blev
33659:        skatte1agen, och                               större än noll behålla rätten tili pensionsinkomst-
33660:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta       avdrag för ensamstående. Om avdraget blev noll
33661:        för att när det gäller denna fråga trygga en   också på grund av tilifålliga förvärvsinkomster,
33662:        jämbördig behandling av pensionstaga-          såsom i spörsmålet avsedda engångsbetalningar
33663:        re?                                            tili personer som haft kommunala förtroende-
33664:                                                       uppgifter, ansåg skattemyndigheterna att avdra-
33665:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         get inte beviljades och att rätten tili avdrag för
33666: anföra fö1jande:                                      ensamstående således inte kvarstod.
33667:                                                           När lagen bereddes var avsikten att pensions-
33668:    Tili och med 1996 var pensionsinkomstavdra-        inkomstavdraget alltjämt skulle fastställas enligt
33669: gets stor1ek i kommunalbeskattningen beroende         bestämmelserna om pensionsinkomstavdrag för
33670: av om maken fått folkpension eller motsvarande        ensamstående för dem för vilka avdraget redan
33671: pension eller inte. När folkpensionens basdel slo-    före ändringen, på grund av att de fick kontinuer-
33672: pades 1997 kunde denna grund inte längre tilläm-      lig pensionsinkomst, hade fastställts enligt grun-
33673: pas. Från och med 1997 började pensionsin-            derna för bestämmande av pensionsinkomstav-
33674: komstavdraget för make tillämpas på dem som i         drag för ensamstående. Regeringen har för a vsikt
33675: beskattningen betraktas som makar från den tid-       att under detta år avlåta en proposition om denna
33676: punkt då pensionstagaren börjar få viiken pen-        fråga. Samtidigt utreds det också från och med
33677: sion som helst som berättigar tili pensionsin-        viiken tidpunkt ändringen skall tillämpas.
33678: komstavdrag. På detta sätt blev makar som är
33679: pensionstagare jämbördigt behandlade oberoen-
33680: de av pensionens art.
33681: 
33682:      Helsingfors den 28 januari 1999
33683: 
33684:                                                                              Minister Jouko Skinnari
33685:                                             KK 1465/1998 vp
33686: 
33687: Kirjallinen kysymys 1465
33688: 
33689: 
33690: 
33691: 
33692:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Asuntojen home- ja kosteushaittojen
33693:                                        poistamisesta ja ehkäisemisestä
33694: 
33695: 
33696:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33697: 
33698:     Asuinrakennusten ja muiden talojen home- ja        homeelle. Vuonna 1986 valmistunut talo on julis-
33699: kosteusvauriot on viime vuosina tiedostettu va-        tettu asuinkelvottomaksi, ja perhe on joutunut
33700: kavaksi ongelmaksi. Yksittäiset asukkaatjoutu-         muuttamaan vanhempaan, mutta monilta osin
33701: vat usein lähes ylivoimaisiin terveydellisiin ja ta-   vielä huonokuntoisempaan taloon. Tutkimuk-
33702: loudellisiin ongelmiin homevaurioisten asuinta-        sissa talosta löydettiin erittäin haitallisia home-
33703: lojen vuoksi. Ongelmavyyhteen liittyy monia oi-        myrkkyjä. Talon toimittaja ja myös rakennustar-
33704: keudellisia, terveyspoliittisia ja asuntopoliittisia   kastuksesta vastaava kunta kiistävät vastuunsa
33705: näkökohtia.                                            asennusvirheistä. Rakennusvirheistä tehty kanne
33706:     Asukkaat joutuvat käymään oikeutta raken-          hylättiin käräjäoikeudessa, mutta perheelle on jo
33707: nuttajia ja rakennusyhtiöitä vastaan saadakseen        koitunut satojentuhansien markkojen oikeuden-
33708: korvauksia edes ilmiselvistä rakennusvirheistä.        käyntikulut. Asuinkelvoton kiinteistö tuottaa
33709: Käytäntö osoittaa, että asukkaan oikeusturva on        edelleen kustannuksia mm. lämmityksestä ja
33710: yleensä hyvin heikko. Vastapuolena olevat yhtiöt       kiinteistöverosta. Selviytyäkseen pienituloinen
33711: ja organisaatiot pystyvät kaatamaan oikeudessa         perhe on joutunut turvautumaan toimeentulotu-
33712: asukkaiden kanteet, vaikka näyttö rakennusvir-         keen ja myös vapaaehtoisjärjestöjen apuun.
33713: heistä olisi varsin selvä. Korjauskustannukset tai        Homeongelman hoitaminen vaatii selvästikin
33714: tappiot täysin asuinkelvottomista taloistajäävät       yhteiskunnalta suurempaa panosta. Asukkaiden
33715: asukkaiden harteille. Sosiaaliturvassa tällaisia       oikeusturvaa olisi parannettava. Homeasuntojen
33716: menetyksiä ei oteta huomioon.                          korjaamiseen tai korvaamiseen olisi suunnattava
33717:     Myös terveydellisten ongelmien tunnustami-         erityisavustuksia niissä tapauksissa,joissa raken-
33718: nen on puutteellista ja oireisiin suhtaudutaan         nuttaja tai rakentaja ei niitä korvaa. Myös ter-
33719: usein vähätellen. Sairauksien toteaminen on mo-        veydenhuollossa olisi lisättävä asiantuntemusta
33720: nesti pitkän kamppailun tulos. Paikallinen ter-        ja resursseja homeongelmista aiheutuvien sai-
33721: veyskeskus saattaa kieltäytyä sairauksien diag-        rauksien tutkimiseen ja diagnostisoimiseen. Ra-
33722: nostisoimiseen tarvittavien tutkimusten ja kokei-      kentamistekniikan tutkimusta olisi lisättävä ja
33723: den suorittamisesta. Potilas joutuu usein omalla       rakennusvalvontaa parannettava homevaurioi-
33724: kustannuksellaan tai vain yksityishoidon kautta        den ennalta ehkäisemiseksi.
33725: hankkimaan tarvittavan näytön terveydentilan-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33726: sa huonontumisesta.                                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33727:     Lukuisat esimerkit home- ja kosteusvaurioista      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33728: antavat aiheen epäillä, että rakennusmääräyksis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33729:  sä ja rakennusvalvonnassa on monia puutteita.
33730:     Esimerkkinä mainittakoon eräs pellolainen                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta asun-
33731:  perhe, jossa kummatkin vanhemmat ovat sairas-                tojen home- ja kosteusvaurioista synty-
33732:  tuneet astmaan homeongelmien vuoksi, ja toinen               neeseen ongelmavyyhteen saataisiin ko-
33733:  heistä on joutunut sen vuoksi työkyvyttömyys-                konaisvaltainen ratkaisu?
33734:  eläkkeelle. Myös perheen lapset ovat altistuneet
33735: 
33736:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1998
33737: 
33738:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
33739: 
33740: 
33741: 280043
33742: 2                                         KK 1465/1998 vp
33743: 
33744: 
33745:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33746: 
33747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      riot vältetään. Valmistumassa on julkaisu "Kos-
33748: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       teus rakentamisessa, RakMK C2 opas", joka
33749: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     havainnollistaa määräysten ja ohjeiden mukaisia
33750: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       ratkaisuja, taustaa ja tavoitteita. Uusien pienta-
33751: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       lojen kosteusvaurioiden ennalta ehkäisemiseksi
33752: myksen n:o 1465:                                    on laadittu julkaisu Pientalotyömaan valvonta.
33753:                                                     Vastaavajulkaisu kerrostaloja varten on valmis-
33754:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta asun-    tunut syyskuussa 1998. Näitä julkaisuja suosi-
33755:        tojen home- ja kosteusvaurioista synty-      tellaan jo nyt rakennusvalvonnan toimesta
33756:        neeseen ongelmavyyhteen saataisiin ko-       pientalo ja kerrostalotyömaan tarkastusasiakir-
33757:        konaisvaltainen ratkaisu?                    joiksi. Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa
33758:                                                     ne ovat pakollisia työmaan tarkastusasiakirjoja,
33759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        joiden käytön seuraaminen kuuluu rakennusval-
33760: vasti seuraavaa:                                    vonnan tehtäviin.
33761:                                                        Nykyisen rakennuskannan kosteus- ja home-
33762:     Kosteus- ja homevaurioiden laajuutta ja ter-    ongelmien selvittämiseksi ja hyvän kiinteistön-
33763: veysvaikutuksia selvitettiin Kansanterveyslai-      pidon edistämiseksi on kehitetty rakennusten
33764: toksen ja ympäristöministeriön yhteisissä pro-      kuntoarviomenetelmä ja kuntotutkimusmenetel-
33765: jekteissa vuosina 1994-1995. Senjälkeen laadit-     mät, joista tärkeimmät ovat kosteus- ja home-
33766: tiin ympäristöministeriössä erityinen kosteus- ja   vaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus, si-
33767: homeohjelma ongelmien ratkaisemiseksi. Ohjel-       säilmaston kuntotutkimus sekä vesi- ja viemäri-
33768: man tavoitteeksi asetettiin kosteus- ja homeon-     verkoston kuntotutkimus. Näiden menetelmien
33769: gelmien poistaminen viranomaisohjauksen, tut-       avulla on yhdenmukaistettu käytäntöä kosteus-
33770: kimuksen, koulutuksen ja tiedotuksen avulla.        ja homevaurioiden selvittämisessä. Ympäristö-
33771: Ohjelmaan koottiin kaikki ne osa-alueet, joilla     ministeriön toimesta on luotu myös edellytyksiä
33772: on merkitystä kosteus- ja homeongelmien ratkai-     nykyistä merkittävästi paremman ja laajemman
33773: semisessa uudisrakentamisessa, kiinteistöjen yl-    kuntotutkimuskoulutuksen käynnistämiseksi.
33774: läpidossa ja rakennusten korjaamisessa. Kos-        Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen
33775: teus- ja homeohjelmassa on voitu käyttää hyväk-     korjaamista varten on laadittu opas. Hanke, jos-
33776: si valtakunnallisen, vuosina 1992-1996 toteu-       sa kehitetään kosteus- ja homevaurioiden kor-
33777: tetun, korjausrakentamisen kehittämisohjelman       jaamisen laatusuunnitelmaa, on parhaillaan
33778: (REMONTTI) tutkimus- ja kehitystyön tulok-          käynnissä. Keväällä 1998 Teknologian kehittä-
33779: sia.                                                miskeskus, Tekes, käynnisti Terve Talo -teknolo-
33780:     Rakentamisen laadusta ja virheettömyydestä      giaohjelman,joka painottuu terveen talon raken-
33781: säädetään rakennuslaissa ja -asetuksessa. Yk-       nustekniikkaan, sisäilmastoon ja laatuun. Ohjel-
33782: sityiskohtaisempia teknisiä määräyksiä anne-        ma ajoittuu vuosille 1998-2002. Viime kädessä
33783: taan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.           kiinteistönpidosta ja rakennusten kunnosta vas-
33784: Uudessa 1.1.2000 voimaan tulevassa maankäyt-        taavat rakennusten omistajat, jotka päättävät,
33785: tö- ja rakennuslaissa on lukuisia rakentamisen      mitä kuntoarvio-, kuntotutkimus-ja korjaustoi-
33786: virheettömyyteen tähtääviä uusia menettelyta-       mia heidän omistaruissaan kiinteistöissä teh-
33787: poja ja velvoitteita, mm. rakennushankkeeseen       dään.
33788: ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus, rakennustyön         Asumiseen liittyvien oikeudellisten vastuu-
33789: aloituskokous, tehtävien vaativuus ja rakennus-     suhteiden selvittämiseksi ja osapuolien oikeus-
33790: hankkeessa toimivien kelpoisuus, työmaan tar-       turvan parantamiseksi ympäristöministeriössä
33791: kastusasiakirja sekä selvitys rakennustyön laa-     on valmisteltu opas Hometalo -kuka vastuus-
33792: dun varmistamisesta.                                sa? selventämään eri asumismuodoissa asuk-
33793:     Rakentamismääräyskokoelman osa C2 Kos-          kaanja esim. asunto-osakeyhtiön välisten vastui-
33794: teus, määräyksetja-ohjeeton uusittu ja ne tulivat   den jakautumista kosteus- ja homevaurioiden
33795: voimaan 1.1.1999. Uusilla määräyksillä ja ohjeil-   osalta. Pyrkimyksenä on saada vaurioituneen ra-
33796: la pyritään vaikuttamaan rakennusten suunnit-       kennuksen korjaustoimenpiteet käyntiin huk-
33797: teluun ja rakentamiseen siten, että kosteusvau-     kaamatta aikaa juridisiin selvityksiin.
33798:                                             KK 1465/1998 vp                                             3
33799: 
33800:     Kosteus- ja homeongelmien välttäminen ra-          heuttamien mahdollisten sairauksien tutkimus ja
33801: kentamisessa on monen ammattikunnan yhteis-            hoito. Sisäilmasto-ongelmista kärsivien potilai-
33802: työtä. Ympäristöministeriö toteutti vuosina            den tutkimus toteutetaan muiden sairauksien ta-
33803: 1997-1998 kehittämishankkeen, jonka tavoit-            voin terveydenhuollon porrasteisen toiminta-
33804: teena oli tuottaa kuntien viranomaisille yhteis-       periaatteen mukaisesti. Keskeistä on sopia työn-
33805: työmallit, koulutusohjelmat ja ohjeistot toimen-       jaosta erikoissairaanhoidon ja perusterveyden-
33806: piteiksi, joilla kosteus- ja homevaurio-ongelmat       huollon välillä. Erityisosaamista edellyttävissä
33807: voitaisiin ratkaista kuntien eri hallinnonalojen       tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä voidaan käyt-
33808: viranomaisten yhteistyönä. Koulutushanke to-           tää yliopistollisten keskussairaaloiden ja Työter-
33809: teutettiin seitsemän alueellisen ympäristökes-         veyslaitoksen ja sen alueorganisaatioiden asian-
33810: kuksen alueella ja siihen osallistui n. 100 kuntaa     tuntemusta ja osaamista.
33811: tai muuta yhteisöä ja n. 600 henkilöä. Hankkeen            Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
33812: avulla ympäristöministeriö tuotti kaikille alueei-     vuonna 1994 yhteistyössä Työterveyslaitoksen
33813: Iisille ympäristökeskuksille koulutussuunnitel-        kanssa viisivuotisen sisäilmasto-ohjelman. Oh-
33814: man, jolla ne voivat täydentää alueensa kuntien        jelman keskeinen tavoite on terveydenhuolto-
33815: vastuuhenkilöiden tietämystä kosteus- ja home-         henkilöstön taitotietojen lisääminen sekä palve-
33816: vaurioista sekä yleensä rakennusten korjaustar-        lujärjestelmän toimintatapojen kehittäminen
33817: peen arviointiin liittyvistä kysymyksistä.             home- ja kosteusperäisten sairauksien ehkäisys-
33818:     Korjausavustusjärjestelmään kehitettiin vai-       sä, tutkimuksessa ja hoidossa. Sisäilmasto-ohjel-
33819: keisiin kosteus- ja homevauriokohteisiin tai mui-      man koulutusosia on tavoittanut useita satoja
33820: hin vastaaviin terveyshaittakorjauksiin 40 %:n         perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon am-
33821: avustus, jonka käsittelee ja myöntää valtion           mattihenkilöitä. Samoin terveydenhuoltohenki-
33822: asuntorahasto. Tämän avustuksen myöntämis-             löstön peruskoulutukseen on lisätty sisäilman
33823: perusteena on ollut korjaustoimenpiteiden laa-         terveyshaittoja koskevaa opetusta. Ohjelman
33824: juus ja hakijaruokakunnan vaikea taloudellinen         puitteissa on tuotettu myös erilaista tukimate-
33825:  tilanne. Ensimmäisenä vuonna, 1997, näitäavus-        riaalia ja oppaita alan toimintakäytäntöjen ja
33826:  tuksia myönnettiin 2,8 milj. mk ja kohteita oli 51.   menettelytapojen kehittämiseksi.
33827:  Viime vuonna marraskuun loppuun mennessä                  Ohjelman toimenpide-ehdotusten mukaisesti
33828:  myönteinen päätös avustuksen saamisesta oli           maassamme on käynnistynyt erikoissairaanhoi-
33829:  tehty 35 tapauksessa ja avustussumma oli yh-          don ja perusterveyden yhteistyönä sisäilmaston
33830:  teensä 1,56 milj. mk. Osa tapauksista tulee esiin     epäpuhtauksista aiheutuvia keskeisiä sairauksia
33831:  omakotitalokaupan jälkeen, kun uusi omistaja          koskevien alueellisten hoito-ohjelmien laatimi-
33832:  alkaa oireilla esim. huonon sisäilman takia ja        nen. Vastaisuudessa on keskeistä näiden hoito-
33833:  vaatii myyjää korjaamaan rakenteita ja laitteita.     ohjelmien toimivuuden ja vaikuttavuuden ar-
33834:  Näihin tapauksiin on myyjän ollut mahdollista         viointi sekä toimivien menettelytapojen ja toi-
33835:  hankkia keväästä 1998 alkaen vapaaehtoinen            mintamallien levittäminen valtakunnallisesti
33836:  kiinteistön luovutusvakuutus, josta korvataan         maamme terveyspalvelujärjestelmään.
33837:  ostajalle piilevistä rakennusvirheistä aiheutuvat         Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
33838:  korjauskustannukset.                                  asuntojen kosteus- ja homevaurioista syntynee-
33839:      Asuntojen korjausavustuksista annetun lain        seen ongelmavyyhteen on pyritty löytämään ko-
33840:  (1031/1998) 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan          konaisvaltainen ratkaisu. Ongelmien poistami-
33841:  korjausavustuksia voidaan myöntää terveyshait-        seksi tarvitaan paljon suunnitelmallista ja pitkä-
33842:  tojen poistamisen edellyttämiin korjauksiin so-       jänteistä työtä sekä toisiaan tukevia toimenpitei-
33843:  siaalisin perustein. Valtioneuvosto tulee lähiai-     tä ja eri osapuolien kiinteää yhteistyötä. Toteute-
33844:  koina päättämään tarkemmin avustusten käyt-           tuillaja valmistelussa olevilla viranomaistoimen-
33845:  tötarkoituksesta, avustusten enimmäismääristä         piteillä on luotu hyviä edellytyksiä tilanteen kor-
33846:  sekä muista myöntämisen perusteista.                  jaamiseen. Toimenpiteiden tehoa seurataan ja
33847:      Kansanterveystyöhön ja erikoissairaanhoi-         menetelmiä kehitetään edelleen kosteusvaurioi-
33848:  toon kuuluvina tehtävinä kunnan tulee järjestää       den vähentämiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi
33849:  asukkaidensa sairaanhoito, johon kuuluvat             sekä niiden haitallisten vaikutusten vähentämi-
33850:   myös asuntojen home- ja kosteushaittojen ai-         seksi.
33851: 
33852:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
33853: 
33854:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
33855: 4                                          KK 1465/1998 vp
33856: 
33857:                                         Tili Riksdagens Talman
33858: 
33859:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      bereds publikationen Fukt i byggnadsverksam-
33860: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        het, en handledning till byggbestämmelsesam-
33861: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      lingens del C 2, som åskådliggör lösningar, bak-
33862: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade skrift-         grund och mål i anslutning till föreskrifterna och
33863: liga spörsmål nr 1465:                                anvisningarna. Publikationen Övervakning av
33864:                                                       småhusbyggen syftar till att förebygga fuktska-
33865:           Vad ämnar Regeringen göra för att           dor i nya småhus. En motsvarande pub1ikation
33866:        finna en övergripande lösning på det pro-      för flervåningshus blev fårdig i september 1998.
33867:        blemkomplex som uppstått på grund av           lnom byggnadstillsynen rekommenderas dessa
33868:        fukt- och mögelskador i bostäderna?            publikationer redan nu som inspektionsproto-
33869:                                                       koll för byggen av s_måhus eller flervåningshus. I
33870:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt         den nya markanvändnings- och bygglagen kom-
33871: anföra följande:                                      mer användningen av dem att vara ob1igatorisk,
33872:                                                       och det hör till byggnadstillsynens uppgifter att
33873:    Folkhälsoinstitutet och miljöministeriet un-       kontrollera att bestämmelserna följs.
33874: dersökte under åren 1994--1995 genom gemen-              För att utreda fukt- och mögelproblemen i det
33875: samma projekt viiken omfattning och vilka häl-        nuvarande byggnadsbeståndet och för att främja
33876: soverkningar fukt- och mögelskadorna hade.            god fastighetsvård har det utvecklats metoder för
33877: Därefter utarbetade miljöministeriet ett särskilt     undersötning och bedömning av byggnaders
33878: fukt- och mögelprogram för att lösa problemen.        skick, där de viktigaste inslagen är undersökning
33879: Målet för programmet gick ut på att avhjälpa          av fukt- och mögelskadade byggnaders skick, av
33880: dessa problem genom myndighetsstyrning,               inomhusklimatet samt av vatten- och avloppsnä-
33881: forskning, utbildning och information. 1 pro-         tets skick. Därigenom har förfarandet för under-
33882: grammet inlemmades alla de delområden som             sökning av fukt- och mögelskador kunnat fören-
33883: har betydelse med tanke på lösningen av fukt-         hetligas. Miljöministeriet har också skapat förut-
33884: och mögelproblemen i nybyggen, fastighetsvård         sättningar för en betydligt bättre och mer omfat-
33885: och reparation eller ombyggnad. Resultaten av         tande utbildning i undersökning av byggnaders
33886: forsknings- och utvecklingsprogrammet i sam-          skick. En handledning för reparation av fukt-
33887: band med det riksomfattande utvecklingspro-           och möge1skadade byggnader har utarbetats.
33888: grammet för reparation, ombyggnad och till-           Som bäst pågår ett projekt för utveck1ing av ett
33889: byggnad (ROT-programmet) åren 1992-1996               kvalitetsprogram för reparation av fukt- och
33890: kunde utnyttjas i fukt- och mögelprogrammet.          mögelskador. Våren 1998 inledde Teknologiska
33891:    Byggnads1agen och byggnadsförordningen             utveck1ingscentralen TEKES ett teknologipro-
33892: föreskriver om byggandets kvalitet och felfrihet.     gram för sunda hus (Terve Talo), som fokuseras
33893: Mer detaljerade tekniska bestämmelser ingår i         på byggnadsteknik, inomhusklimat och kva1itet i
33894: Fin1ands byggbestämmelsesamling. 1 den nya            sunda hus. Programmet gäller tiden 1998-2002.
33895: markanvändnings- och bygglagen, som träder i          Det är i sista hand byggnadernas ägare som sva-
33896: kraft 1.1.2000, finns många nya förfaringssätt        rar för fastighetsvården och byggnadernas skick
33897: och förpliktelser som siktar till felfritt byggande   genom att de beslutar om vi1ka undersökningar
33898: och som bl.a. gäller tillsynsskyldighet för den       och bedömningar av skicket och vilka reparatio-
33899: som inleder byggnadsprojekt, startmöte för            ner och ombyggnader som görs i deras fastighe-
33900: byggarbeten, kravnivå för uppgifterna och behö-       ter.
33901: righet för dem som deltar i byggnadsprojekt,             För att utreda de juridiska ansvarsförhållan-
33902: inspektionsprotokoll för byggarbetsplatser och        dena och förbättra parternas rättsskydd har mil-
33903: en utredning om hur kvaliteten på byggarbetet         jöministeriet utarbetat en handledning Mögel-
33904: säkras.                                               hus - vem har ansvaret? (Hometalo - kuka
33905:    Byggbestämmelsesamlingens del C 2, Fukt,           vastuussa?), som klarlägger var ansvaret för fukt-
33906: föreskrifter och anvisningar, har förnyats, och       och mögelskador ligger i olika boendeformer,
33907: bestämme1serna trädde i kraft 1.1.1999. De nya        t.ex. mellan de boende och bostadsaktiebolaget.
33908: föreskrifterna och anvisningarna syftar till att      Strävan är att skadade byggnader skall åtgärdas
33909: länka planeringen av byggnader och byggande           så snabbt som möjligt utan att tiden går förlorad
33910: så, att det går att undvika fuktskador. Som bäst      på juridiska utredningar.
33911:                                              KK 1465/1998 vp                                              5
33912: 
33913:     Att undvika fukt- och mögelproblem i byg-           domar orsakade av fukt- och mögelproblem i
33914: gandet är en fråga om samarbete mellan många            bostäderna. Undersökningen av patienter vars
33915: olika yrkeskårer. Miljöministeriet förverkligade        problem orsakas av problem med inomhusklima-
33916: åren 1997-1998 ett utvecklingsprojekt som syf-          tet sker på samma sätt som i fråga om andra
33917: tade tili att ge de kommunala myndigheterna             sjukdomar enligt de graderade verksamhetsprin-
33918: samarbetsmodelier, utbildningsprogram och an-           ciperna inom hälsovården. Det viktiga är att
33919: visningar om åtgärder med vars tilihjälp mögel-         komma överens om arbetsfördelningen melian
33920: problemen kan lösas i samråd melian myndighe-           specialsjukvård och bashälsovård. Vid under-
33921: terna inom olika förvaltningar. Detta utbild-           sökning och vård som kräver specialkunnande
33922: ningsprojekt genomfördes i sju regionala miljö-         kan sakkunskapen och fårdigheterna vid univer-
33923: centralers verksamhetsområden, och ett hundra-          sitetscentralsjukhusen och lnstitutet för arbets-
33924: tal kommuner och andra samfund, inalies ca 600          hygien och dess distriktsorganisationer anlitas.
33925: personer, deltog. Genom detta projekt produce-             Social- och hälsovårdsministeriet igångsatte
33926: rade miljöministeriet för samtliga regionala mil-       år 1994 ett femårigt program för inomhusklima-
33927: jöcentraler en utbildningsplan med viiken de kan        tet i samråd med lnstitutet för arbetshygien. Det
33928: bygga på sakkunskapen i fråga om fukt- och              centrala målet för detta program är att bibringa
33929: mögelskador och också alimänt i frågor som              hä1sovårdspersonalen mer kunskaper och fårdig-
33930: gälier bedömning av behovet att reparera bygg-          heter och att utveck1a arbetssätten i servicesyste-
33931: nader hos ansvarspersonerna i kommunerna.               men för att förebygga, undersöka och sköta sjuk-
33932:     1 systemet för reparationsbidrag introducera-       domar som beror på fukt- och mögelproblem.
33933: des ett 40 % bidrag för reparation av svåra fukt-       Den utbildning som gälier inomhusklimatet har
33934: och mögelskador elier avhjälpande av andra häl-         omfattat många hundra yrkesarbetande inom
33935: soolägenheter, vilket handläggs och beviljas av         bashä1sovården och företagshälsovården. Likaså
33936: statens bostadsfond. Grunden för beviljandet av         har grundutbi1dningen för hälsovårdspersonal
33937: detta bidråg har varit omfattningen av reparatio-       utökats med undervisning om hälsoproblem or-
33938: nerna och det sökande hushåliets svåra ekono-           sakade av inneluften. lnom detta program har
33939: miska situation. Under första året, 1997, bevilja-      man också producerat olika slags stödmaterial
33940:  des 2,8 milj. mk sådana bidrag tili 51 mottagare.      och handledningar för att förbättra praxis och
33941: Tili utgången av november i fjol hade positiva          förfaringssätt inom området.
33942:  beslut om bidrag fat tats i 35 fali, och bidrags-         Enligt åtgärdsförslagen i programmet har re-
33943: summan uppgick tili sammanlagt 1,56 milj. mk.           giona1a vårdprogram för de viktigaste sjukdo-
33944:  En del av fallen kommer fram då ett egnahems-          mar som orsakas av orenheter i inneluft nu börjat
33945:  hus har bytt ägare, då den nya ägaren börjar           utarbetas i samråd melian specia1sjukvården och
33946:  uppvisa symtom t.ex. på grund av dålig inneluft        bashälsovården. Framöver är det viktigt att be-
33947:  och kräver att säljaren skali reparera konstruk-       döma hur dessa program fungerar och vilka ef-
33948:  tionerna och anläggningarna. 1 sådana fali har         fekter de har och att i hela 1andet sprida funge-
33949:  försäljaren sedan våren 1998 haft möjlighet tili en    rande förfaringssätt och handlingsmodelier i vårt
33950:  frivillig försäkring för fastighetsöverlåtel se, som   hälsotjänstsystem.
33951:  ersätter köparen för de reparationskostnader              På basis a v ovanstående kan vi konstatera att vi
33952:  som dolda byggnadsfel orsakar.                         har försökt ta fram en övergripande lösningpå det
33953:     Enligt 2 § l mom. 3 punkten lagen om repara-        prob1emkomp1ex som fukt- och mögelproblemen
33954:  tionsbidrag for bostäder (1 031/1998) kan repara-      i bostäderna har utgjort. För att avhjälpa dessa
33955:  tionsbidrag bevi1jas på sociala grunder för att        problem krävs åtskilliga mängder planmässigt
33956:  avhjä1pa hä1soo1ägenheter. Statsrådet kommer           och långsiktigt arbete, samverkande åtgärder och
33957:  inom kort att fatta ett mer detaljerat bes1ut om       nära samarbete mellan olika parter. De myndig-
33958:  bidragets bruksändamål, maximibelopp och an-           hetsåtgärder som redan vidtagits och de som är
33959:  dra grunder för beviljandet.                           under beredning har gett oss goda förutsättningar
33960:      Kommunen skali, såsom uppgifter som hör tili       att tillrättalägga situationen. Vi följer med hur
33961:  folkhälsoarbetet och specialsjukvården, organi-        åtgärderna verkar och tar fram ytterligare meto-
33962:  sera sjukvården för dem som bor i området, och         der för att minska och förebygga fuktskador och
33963:  här ingår också undersökning av eventuelia sjuk-       minska deras skadliga verkningar.
33964: 
33965:      Helsingforsden 26 januari 1999
33966: 
33967:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
33968:                                            KK 1466/1998 vp
33969: 
33970: Kirjallinen kysymys 1466
33971: 
33972: 
33973: 
33974: 
33975:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Postin ja Leonia-pankin yhteistyösopimuk-
33976:                                        sesta ja työntekijöiden aseman turvaamisesta
33977: 
33978: 
33979:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33980:    Postin ja Leonia-pankin viisivuotisesta yhteis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33981: työsopimuksesta on kaksi vuotta jäljellä. Kor-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33982: vaussummat vuosille 1999 ja 2000 ovat vielä sopi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33983: matta, koska osapuolet eivät ole tiettävästi pääs-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33984: seet asiassa koko syksyn jatkuneista neuvotte-
33985: luista huolimatta sopimukseen. Asian ratkaisi-                  Miten Hallitus näkee Postin ja Leonia-
33986: jaksi tulee ilmeisesti valtiovarainministeriö, jon-          pankin välisten neuvotteluiden kehityk-
33987: ne asia on siirtynyt.                                        sen vuosiin 1999 ja 2000 liittyvän yhteis-
33988:     Postipankin, nykyisen Leonian, vedettyä pal-             työsopimuksen osalta, ja
33989: velujaan pois Postin konttoreista, postitoimi-                  mitä Hallitus aikoo tehdä neuvottelui-
33990: paikkoja on jouduttu suuressa määrin lopetta-                den eteenpäin viemiseksi ja tätä kautta
33991: maan. Tämä on merkinnyt myös kasvavaa työt-                  työpaikkojen säilyttämiseksi Postin pal-
33992: tömyyttä postilaisten piirissä. Jos Leoniaja Posti           veluksessa, sekä postitoimipaikkojen ver-
33993: eivät pääse nyt sopimukseen kohtuullisista kor-              koston säilyttämiseksi nykyisellään?
33994: vauksista, Postin työpaikat vähenevät entises-
33995:  tään. Huoli asioiden kehittymisen suhteen on
33996:  suuri inhimillisesti ymmärrettävistä syistä.
33997: 
33998:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1998
33999:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
34000: 
34001: 
34002: 
34003: 
34004:  280043
34005: 2                                        KK 1466/1998 vp
34006: 
34007: 
34008: 
34009: 
34010:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34011: 
34012:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Molemmat yhtiöt ovat ilmoittaneet valtiova-
34013: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       rainministeriölle joulukuun 1998 alussa päivä-
34014: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tyillä kirjeillä, ettei yksimielisyyttä korvauksen
34015: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      suuruudesta ole saavutettu. Erimielisyys koskee
34016: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mm. sitä, vastaako Leonia Pankki Oyj:n saama
34017: n:o 1466:                                           hyöty Suomen Posti Oy:n palveluista sille aiheu-
34018:                                                     tuvia kustannuksia. Erimielisyys korvauksen
34019:           Miten Hallitus näkee Postin ja Leonia-    suuruudesta on saattanut vaikeuttaa keskuste-
34020:        pankin välisten neuvotteluiden kehityk-      luja siitä, miten mahdollinen yhteistyö kyseisen
34021:        sen vuosiin 1999 ja 2000 liittyvän yhteis-   ajanjakson jälkeen voisi jatkua.
34022:        työsopimuksen osalta, ja                         Valtiovarainministeriön tulevan ratkaisun pe-
34023:           mitä Hallitus aikoo tehdä neuvottelui-    riaatteellista tärkeyttä korostaa mm. se, että Leo-
34024:        den eteenpäin viemiseksi ja tätä kautta      nia Pankki Oyj kilpailee jo nyt tasavertaisesti
34025:        työpaikkojen säilyttämiseksi Postin pal-     muiden pankkien kanssa, kun taas Suomen Posti
34026:        veluksessa, sekä postitoimipaikkojen ver-    Oy joutuu sopeutumaan merkittäviin teknisiin
34027:        koston säilyttämiseksi nykyisellään?         postiliikenneväylien muutoksiin. Asian tärkey-
34028:                                                     denja tasapuolisen ratkaisun turvaamiseksi olen
34029:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-        nimittänyt pankinjohtaja Matti Louekosken sel-
34030: vasti seuraavaa:                                    vitysmieheksi, jonka tulee 15.2.1999 mennessä
34031:                                                     tehdä ehdotus Leonia Pankki Oyj:n ja Suomen
34032:    Leonia Pankki Oyj:n ja Suomen Posti Oy:n         Posti Oy:n yhteistyösopimuksen mukaisista kor-
34033: vuonna 1996 allekirjoittaman yhteistyösopimuk-      vauksista vuosina 1999 ja 2000. Samalla selvitys-
34034: sen 10.7kohdan mukaan on vuosien 1999ja2000          miehen tulee mm. esittää käsityksensä siitä, mi-
34035: korvausten suuruudesta sovittava viimeistään         ten ja millä ehdoilla yhtiöiden yhteistyö voisi
34036: 31.10.1998. Mahdollisen erimielisyyden ratkaise-    jatkua vuoden 2000 jälkeen sekä miten voidaan
34037: vat em. määräajanjälkeen yhtiöiden pääjohtajat.      varmistaa riittävien postipalvelujen tarjonta
34038: Jos nämä eivät ole päätyneet ratkaisuun              koko Suomen alueella.
34039: 30.11.1998, asian ratkaisee Postipankkilain 9 §:n
34040: mukaisesti valtiovarainministeriö.
34041: 
34042:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1999
34043: 
34044:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
34045:                                            KK 1466/1998 vp                                              3
34046: 
34047: 
34048: 
34049: 
34050:                                         Tili Riksdagens Talman
34051: 
34052:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Båda bolagen har med brev daterade i början
34053: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           av december 1998 meddelat finansministeriet att
34054: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       man inte nått enighet om ersättningens storlek.
34055: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-       Meningsskiljaktigheterna gäller bl.a. frågan om
34056: ga spörsmål nr 1466:                                  huruvida den nytta Leonia Bank Abp har av
34057:                                                       Pasten Finlands Ab:s tjänster motsvarar de kost-
34058:           Hur ser Regeringen på utvecklingen av       nader de orsakar. Oenigheten om storleken av
34059:        förhandlingarna mellan Pasten och Leo-         ersättningen har möjligtvis försvårat diskussio-
34060:        nia Bank i fråga om samarbetsavtalet för       nerna om hur ett eventuellt samarbete kunde
34061:        åren 1999 och 2000 och                         fortsätta efter den ifrågavarande tidsperioden.
34062:           vad kommer Regeringen att göra för             Finansministeriets beslut är principiellt viktigt
34063:        att föra förhandlingarna vidare och på så      bl.a. eftersom Leonia Bank Abp redan nu kon-
34064:        sätt bevara arbetsplatser inom Pasten          kurrerar som enjämlik aktör med andra banker,
34065:        samt för att bibehålla nätverket av post-      medan Posten Finland Ab måste anpassa sig tili
34066:        kontor?                                        de stora tekniska omvälvningarna i branschen.
34067:                                                       För att säkerställa att frågan prioriteras och att
34068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ett rättvist avgörande träffas, har jag utnämnt
34069: anföra följande:                                      bankdirektör Matti Louekoski tili utrednings-
34070:                                                       man. Han skall före utgången av den 15 februari
34071:    Enligt punkt 10.7 i det samarbetsavtal som         1999 göra upp ett förslag om ersättningar åren
34072: Leonia Bank Abp och Posten Finland Ab under-          1999 och 2000 i enlighet med Leonia Bank Abp:s
34073: tecknat 1996 bör man senast 31.10.1998 komma          och Posten Finland Ab:s samarbetsavtal. Dess-
34074: överens om ersättningarnas storlek för åren 1999      utom skall utredningsmannen framföra sin upp-
34075: och 2000. Efter den utsatta tidpunkten löser bo-      fattning om bl.a. hur och på vilka villkor bola-
34076: lagens generaldirektörer eventuella meningsskilj-     gens samarbete kunde fortsätta efter år 2000
34077: aktigheter. Ifall dessa inte kommit tili en lösning   samt om hur utbudet av tiliräckliga posttjänster
34078: 30.11.1998 avgörs ärendet av finansministeriet        kan tryggas i hela Finland.
34079: enligt 9 § lagen om postbanken.
34080:      Helsingforsden 20 januari 1999
34081: 
34082:                                                                              Minister Jouko Skinnari
34083:                                            KK 1467/1998 vp
34084: 
34085: Kirjallinen kysymys 1467
34086: 
34087: 
34088: 
34089: 
34090:                                    Markku Pohjola /sd: Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumi-
34091:                                       sesta valtionyhtiö Soneran osakeannissa
34092: 
34093: 
34094:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34095: 
34096:     Valtionyhtiö Soneran osakeanti marraskuus-        vajaassa kahdessa kuukaudessa. Eivätkö mark-
34097: sa 1998, jota antia liikenneministeriö hallinnoi ja   kinat osoita, että valtion eli veronmaksajien
34098: josta liikenneministeri vastaa, toteutettiin yhtiön   omistama huipputeknologian yhtiö oli pantu
34099: omaa johtoa suosien. Toisin sanoen liikennemi-        huikean alihintaisena myyntiin kansainvälisille
34100: nisteriön virkamiehet, liikenneministerin suostu-     ja muille sijoittajille? Tässä tilanteessa liikenne-
34101: muksella hyväksyivät valtionyhtiö Soneran osa-        ministeri antoi luvan Soneran johdolle kaksin-
34102: keannissa sen johdolle merkittäviä erioikeuksia,      kertaiseen erivapauteen. Miksi? Eikö Soneran
34103: jotka mahdollistivat suuren tulonsiirron valtiolta    johdon palkkaus ole riittävä yhtiön johdon si-
34104: ko. yhtiön johdolle.                                  touttamiseksi yhtiöön? Eikö valtionyhtiö Sone-
34105:     Sonera-konsernin pääjohtaja Pekka Venna-          ran ensisijainen tavoite olekaan pääomistajansa
34106: mo, kuten koko yhtiön muu toimiva johto asetet-       valtion eli kansalaisten edun toteuttaminen?
34107: tiin muihin yksityishenkilöihin ja muiden yksi-           Liikenneministerin menettely Soneran osake-
34108: tyishenkilöiden omistamiin sijoitusyhtiöihin          annissa loukkaa kansalaisten käsitystä Suomen
34109: nähden suosituimmuusasemaan. Niinpä pääjoh-           Hallitusmuodon takaamasta kansalaisten yh-
34110: taja Vennamo merkitsija sai kaiken haluamansa:        denvertaisuudesta, minkä suhteen valtion tulisi
34111: yksityishenkilönä 22 000 osaketta ja omistaman-       olla erityisen tarkka.
34112: sa sijoitusyhtiö Sijoitus Oy:n nimissä 25 000 osa-        Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön
34113: ketta eli yhteensä 47 000 osaketta. Niinpä pää-       hallinnoimassa valtionyhtiö Fortumin osakean-
34114: johtaja Vennamo maksoi osakkeistaan 2,1 mil-          nissa menetettiin niin kuin valtionyhtiöissä pitää-
34115: joonaa markkaa, ja vajaassa kahdessa kuukau-          kin. Siinä toimivalle johdolle ei annettu mitään
34116: dessa omistuksen arvo on jo noin 4, 7 miljoonaa       erioikeuksia ja osakkeen hinnanmääritys asetet-
34117: markkaa. Muut yksityishenkilöt ja heidän omis-        tiin käyvälle tasolle.
34118: tamansa sijoitusyhtiöt saivat varatuista osak-           Jo edellä mainittujen ristiriitaisuuksienkin ta-
34119: keista kukin enintään noin kymmenen prosent-          kia hallituksen tulisi kiireellisesti antaa menette-
34120: tia.                                                  lytapaohjeet tulevia valtionyhtiöiden osakean-
34121:     Tulonsiirron merkittävyyttä valtiolta Soneran     teja varten.
34122: johdolle korostaa se, että liikenneministeri hy-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34123: väksyi Soneran merkintähinnan käsittämättö-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34124: män alhaiseksi, "polkumyyntihinnaksi" eli 45          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34125:  markaksi osakkeelta. Kansalaisia askarruttava        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34126:                                                               -J
34127:  kysymys on se, kuinka tietoisia sisäpiirissä, toi-
34128: saalta yhtiönjohdossa ja toisaalta liikenneminis-                Mikä oli ja tulevaisuudessa on valtion-
34129: teriössä oltiin osakkeen merkintähinnan alhai-               yhtiöiden osakeantipolitiikka, ja
34130: suudesta. Ainakin pääjohtaja Vennamon toi-                       miksi liikenneministeri asetti valtion-
34131: menpiteet osoittavat suurta tietoisuutta osak-               yhtiö Soneran osakeannissa kansalaiset
34132:  keen todellisesta arvosta. Pääjohtaja Vennamon              eriarvoiseen asemaan, siten että Soneran
34133: ja liikenneministerin menettely ei ole sopusoin-             johdolla oli muita merkitsijöitä oleellises-
34134:  nussa sisäpiirilainsäädännön hengen kanssa.                 ti suurempi oikeus ko. yhtiön osakkeisiin,
34135:     Jo listauksen käynnistyessä osakkeen hinta               niin että yhtiön pääjohtaja sai merkitä
34136:  nousi yli 60 markan ja vajaassa kahdessa kuu-               kaikki varaamansa osakkeet sekä yksi-
34137:  kaudessa 100 markkaan. Toisin sanoen osakkeen               tyishenkilönä että omistamansa sijoitus-
34138:  hinnassa tapahtui yli 120 prosentin hinnan nousu            yhtiön kautta, kun muille yksityisille
34139: 280043
34140: 2                                       KK 1467/1998 vp
34141: 
34142:       myönnettiin varatuista osakkeista vain              pahtui niin halvalla, että vajaassa kahdes-
34143:       noin kymmenen prosenttia, vaikka osak-              sa kuukaudessa kurssi nousi yli 120 pro-
34144:       keiden voimakas hinnannousu oli nähtä-              senttia, sekä
34145:       vissä jo osakejakoa tehtäessä, ja                      mitä johtopäätöksiä liikenneministeri
34146:          miten liikenneministeriö valvoi asiassa          aikoo tehdä?
34147:       veronmaksajien etua, kun merkintä ta-
34148: 
34149:     Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1998
34150: 
34151:                                        Markku Pohjola /sd
34152:                                             KK 1467/1998 vp                                              3
34153: 
34154: 
34155: 
34156: 
34157:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34158: 
34159:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teinen etu on, että johto myös omistuksensa
34160: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kautta sitoutui yhtiöön. Tämä haluttiin varmis-
34161: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taa riittävällä, enimmillään noin 1-2 miljoonan
34162: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            markan suuruisella johtoon kuuluvan henkilön
34163: Pohjolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          oman rahan panostuksella yhtiöön. Johdon os-
34164: n:o 1467:                                              tot tapahtuivat samalla hinnalla ja samoilla eh-
34165:                                                        doilla kuin muidenkin sijoittajien.
34166:            Mikä oli ja tulevaisuudessa on valtion-         Yleisömyynnissä ja henkilöstöannissa kaikkia
34167:        yhtiöiden osakeantipolitiikka, ja               merkitsijäitä-myös Soneran johtoa- kohdel-
34168:            miksi liikenneministeri asetti valtion-     tiin osakkeen tarkkuudella yhtenäisin periaat-
34169:        yhtiö Soneran osakeannissa kansalaiset          tein. Instituutiomyynnissä myyjä voi toteuttaa
34170:        eriarvoiseen asemaan, siten että Soneran        omistajapohjaa koskevia tavoitteitaan. Yhtiön
34171:        johdolla oli muita merkitsijäitä oleellises-    johtoa koskeva edellä kuvattu tavoite oli tällai-
34172:        ti suurempi oikeus ko. yhtiön osakkeisiin,      nen. Ministeriö pitää edelleen periaatetta oikea-
34173:        niin että yhtiön pääjohtaja sai merkitä         na. Instituutiomyynnin suhteen ei ostajilla ole
34174:        kaikki varaamansa osakkeet sekä yksi-           mitään subjektiivisia oikeuksia - myyjä myy
34175:        tyishenkilönä että omistamansa sijoitus-        tarjoajille harkintansa mukaan.
34176:        yhtiön kautta, kun muille yksityisille              Soneran osakkeen hintavälin määrittely ta-
34177:        myönnettiin varatuista osakkeista vain          pahtui 9.10.1998 tilanteessa, jossa markkinat oli-
34178:        noin kymmenen prosenttia, vaikka osak-          vat heikentyneet jatkuvasti sekä Suomessa että
34179:        keiden voimakas hinnannousu oli nähtä-          ulkomailla. Helsingin pörssissä heinäkuun lopul-
34180:        vissä jo osakejakoa tehtäessä, ja               ta lähtien jatkunut laskeva kurssikehitys ja myös
34181:            miten liikenneministeriö valvoi asiassa     lokakuun alun jatkunut epävarmuus huipentui
34182:         veronmaksajien etua, kun merkintä ta-          8.10.1998 pörssin romahtamiseen 8,2 %:lla.
34183:        pahtui niin halvalla, että vajaassa kahdes-     HEX-indeksi oli tuossa vaiheessa laskenut heinä-
34184:        sa kuukaudessa kurssi nousi yli 120 pro-        kuun huipusta noin 40 %ja pelkästään hintavä-
34185:        senttia, sekä                                   lin asettamista edeltäneen viikon kuluessa noin
34186:            mitä johtopäätöksiä liikenneministeri       20 %. Kotimaiset osakemarkkina-asiantuntijat
34187:        aikoo tehdä?                                    ennakoivat pörssin alamäen jatkuvan lähikuu-
34188:                                                        kaudet
34189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Alustavan hintavälin määräämisen jälkeen
34190: vasti seuraavaa:                                       osakemarkkinat kääntyivät nousuun. Pelkäs-
34191:                                                        tään markkinoiden muutosta tarkastellen Sone-
34192:    Soneran johtoon sovellettiin osakemyynnissä         ran osake olisi voitu hinnoitella hieman yli 45
34193: periaatetta, että johdon tulisi näyttää sitoutumi-     markan. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt uuden
34194: sensa yhtiöön ja uskonsa sen liiketoiminnan suo-       hinta välin asettamista ja sen julkistamista ostosi-
34195: tuisaan kehitykseen ja osakkeen arvon kasvuun          toumusten uusimiseksi ja muuttamiseksi. Myyn-
34196: hankkiutumaila riittävän suurella osakemäärällä        nin toteutuminen olisi siirtynyt, jos hinnoittelu-
34197: yhtiön omistajiksi. Kansainväliset institutionaa-      väli olisi uusittu. Tänäkin aikana markkinat oli-
34198: liset sijoittajat pitivät tätä sitoutumista tärkeänä   sivat kehittyneet suuntaan, josta kellään ei voi-
34199: Sonerassa samaan tapaan kuin muissakin yh-             nut olla varmaa tietoa. Liikenneministeriö päätti
34200: tiöissä. Kysymys johdon sitoutumisesta nousi           pysyä ilmoitetussa hintavälissä ja aikataulussa.
34201: yhtä lailla esiin kotimaan yleisömyynnin tilai-        Ministeriö teki päätöksen ajatellen, paitsi nyt
34202: suuksissa kuin kansainvälisellä tarjouskierrok-        saatua hintaa, myös ottaen erityisesti huomioon
34203: sella. Valtion etu myyjänä ja osakkeenomistaja-        Soneran osakkeiden tulevat myynnit ja valtiolle
34204: na sekä kaikkien uusien osakkeenomistajien yh-         jäävien osakkeiden arvon paras kehitys kokonai-
34205: 4                                        KK 1467/1998 vp
34206: 
34207: suutena pitkällä aikajänteellä. Hintavälin pitä-    omistajapolitiikassaan kuin yhtiön ja sen arvon
34208: misellä Soneralle haluttiin myös luoda hyvä pörs-   hyvä kehitys.
34209: simaine.                                               Edellä kuvatuista ja kysymyksessä tarkoite-
34210:    Liikenneministeriö on toiminut Soneran osa-      tuista seikoista olen antanut eduskunnalle sekä
34211: kepohjan laajentamisessa yleisten yhtiötä kos-      sen valtiovarainvaliokunnalle, liikennevaliokun-
34212: kevien ammattimaisten periaatteiden mukaan.         nalle ja talousvaliokunnalle yksityiskohtaisen
34213: Ministeriöllä ei ole ollut muuta lähtökohtaa        selvityksen 12.ja 13.1.1999.
34214: 
34215:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
34216: 
34217:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
34218:                                            KK 1467/1998 vp                                               5
34219: 
34220: 
34221: 
34222: 
34223:                                         Tili Riksdagens Talman
34224: 
34225:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gemensamma intresse att ledningen även genom
34226: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sitt aktieinnehav band sig vid bolaget. Man ville
34227: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      säkerställa detta genom att låta en person som
34228: man Markku Pohjola undertecknade skriftliga           hör tillledningen satsa en tillräckligt hög summa,
34229: spörsmål nr 1467:                                     dvs. högst 1-2 milj. mk av eget kapital i bolaget.
34230:                                                       Ledningen köpte sina aktier tili samma pris och
34231:           Hurudan var och hurudan kommer              på samma vilikor som övriga investerare.
34232:        statsbolagens aktieemissionspolitik att           Vid försäljningen tili allmänheten och emissio-
34233:        vara i framtiden, och                          nen tili personalen behandlades alla som teckna-
34234:           varför försatte trafikministern med-        de aktier- även Soneras ledning- enligt enhet-
34235:        borgarna i ojämlik ställning i samband         liga principer då det gäller varje enskild aktie. Vid
34236:        med statsbolaget Soneras aktieemission i       en institutioneli försäljning kan säljaren uppfylla
34237:        och med att Soneras ledning hade betyd-        sina önskemål gällande ägarunderlaget. Ovan
34238:        ligt större rätt än andra att teckna bola-     anförda mål som gäller ledningen var ett sådant.
34239:        gets aktier, så att generaldirektören fick     Ministeriet anser fortfarande att principen var
34240:        teckna alla aktier som han hade reserve-       rätt. Vid institutioneli försäljning har köparen
34241:        rat både som privatperson och genom det        ingen subjektiv rätt - säljaren säljer enligt eget
34242:        investeringsbolag som han äger, medan          övervägande tili anbudsgivarna.
34243:        övriga privatpersoner fick endast ca tio          Prisintervallet f6r Soneras aktie bestämdes
34244:        procent av de reserverade aktierna, trots      den 9 oktober 1998 i en situation där marknaden
34245:        att man redan vid aktiefördelningen kun-       kontinuerligt hade försvagats både i Finland och
34246:        de konstatera att priserna på aktierna         utomlands. Den nedåtgående kursutvecklingen
34247:        kommer att stiga kraftigt, och                 på Helsingforsbörsen som pågått sedan slutet av
34248:           på vilket sätt bevakade trafikministe-      juli och den osäkerhet som fortfarande rådde i
34249:        riet skattebetalarnas intresse när aktierna    början av oktober kulminerade i ett börsras på
34250:        tecknades tili ett så lågt pris och kursen     8,2 % den 8 oktober 1998. Då hade Hex-indexet
34251:        under knappt två månader har stigit med        sjunkit från toppen ijuli med ca 40% och enbart
34252:        över 120%, samt                                under veckan före den dag då prisintervallet fast-
34253:           vilka slutsatser ämnar trafikministern      ställdes med ca 20%. De inhemska aktiemark-
34254:        dra?                                           nadsexperterna förutspådde att nedgången på
34255:                                                       börsen skulle fortsätta under de närmaste måna-
34256:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         derna.
34257: anföra följande:                                          Efter att det preliminära prisintervallet hade
34258:                                                       fastställts började en uppgång på aktiemarkna-
34259:    Vid aktieemissionen tiliämpades på Soneras         den. Om man beaktar endast den förändring som
34260: Iedning den principen att ledningen genom att bli     skedde på marknaden kunde priset på Soneraak-
34261: delägare i bolaget med en tiliräckligt stor aktie-    tien ha bestämts tili lite över 45 mk. Detta hade
34262: mängd skulle visa sin bindning tili bolaget och att   dock förutsatt att ett nytt prisintervall fastställts
34263: den tror på en gynnsam utveckling då det gäller       och att det skulle ha offentliggjorts för förnyande
34264: affårsverksamheten samt att aktiens värde ökar.       och ändring av köpförbindelserna. Försäljning-
34265: De internationella institutionelia investerarna       en skulle ha uppskjutits om prisintervallet hade
34266: ansåg en sådan bindning vara viktig för Sonera        ändrats. Också under denna tid skulle markna-
34267: på samma sätt som för andra bolag. Frågan om          derna ha utvecklats i en riktning som ingen kunde
34268: Iedningens bindning togs upp såväl vid de tillfål-    förutse. Trafikministeriet beslöt att hålla fast vid
34269: len där försäljningen tili allmänheten i hemlandet    prisintervallet och tidtabellen. Ministeriet fatta-
34270: behandlades som i den internationella anbuds-         de beslutet inte bara med tanke på det erhållna
34271: ronden. Det Iigger i statens intresse som säljare     priset utan också särskilt med beaktande av kom-
34272: och aktieägare och även i alla nya aktieägares        mande försäljningar av Soneraaktier och den
34273: 6                                          KK 1467/1998 vp
34274: 
34275: bästa utvecklingen som helhet på lång sikt för de     haft någon annan utgångspunkt då det gäller
34276: aktier som staten fortfarande har. Genom att          ägarpolitiken än en gynnsam utveckling för bola-
34277: hålla fast vid prisintervallet ville man också ska-   get och dess värde.
34278: pa ett gott rykte för Sonera på börsen.                  Jag har den 12 och 13 januari 1999 gett riksda-
34279:    Trafikministeriet har vid utvidgandet av ak-       gen och dess statsutskott, trafikutskott samt eko-
34280: tieägandet i Sonera verkat enligt fackmässiga         nomiutskott en detaljerad redogörelse om de frå-
34281: priciper för allmänna bolag. Ministeriet har inte     gor som nämns ovan och som avses i spörsmålet.
34282: 
34283:      Helsingforsden 14 januari 1999
34284: 
34285:                                                                          Trafikminister Matti Aura
34286:                                             KK 1468/1998 vp
34287: 
34288: 
34289: Kirjallinen kysymys 1468
34290: 
34291: 
34292: 
34293: 
34294:                                     Pirkko Peltomo /sd: Soneran osakemyynnin menettelytavoista
34295: 
34296: 
34297: 
34298:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34299: 
34300:    Valtionyhtiö Soneran osakkeiden kuusitoista-        tietoinen pääjohtaja Vennamon ostoaikeista ja
34301: kertainen ylimerkintä jo tarjousvaiheessa on           sijoitusyhtiöstä. Liikenneministeri on ilmoitta-
34302: osoitus siitä, että valtio myi kansallisvarallisuut-   nut toimineensa järkevän omistajan tavoin.
34303: ta ilmeiseen alihintaan. Osakkeet myytiin 45              Menettelytavat Soneran osakemyynnissä
34304: markalla. Pörssissä kurssi nousi välittömästi 65       loukkaavat kansalaisten yhdenvertaisuutta ei-
34305: markkaan ollen korkeimmillaan 97 markkaa.              vätkä ole moraalisesti hyväksyttävissä.
34306:    Nyt julkisuuteen tullut pääjohtaja Pekka Ven-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34307: namon Soneran osakejärjestelyissä saama eri-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34308: tyiskohtelu saa kansaltajyrkän tuomion. Liiken-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34309: neministeriö ja liikenneministeri MattiA ura ovat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34310: lehtitietojen mukaan hyväksyneet menettelyn.
34311:    Pääjohtaja Vennamo sai sekä yksityisenä hen-                  Oliko Hallitus tietoinen valtionyhtiö
34312: kilönä että omistamansa sijoitusyhtiön nimissä                Soneran pääjohtajan erityiskohtelusta
34313: lopullisessa osakejaossa kaikki varaamansa                    muihin sijoittajiin nähden, ja
34314: osakkeet. Poikkeuksellisen suuri määrä Soneran                   mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
34315: osakkeita tuotti miljoonavoitot. Tavalliset sijoit-           jotta jatkossa valtionyhtiöiden osake-
34316: tajat saivat ostaa vain noin 10 prosenttia ha-                myynnissä turvataan sijoittajille yhden-
34317: luamistaan osakkeista. Liikenneministeriö oli                 vertainen kohtelu?
34318: 
34319:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998
34320: 
34321:                                            Pirkko Peltomo /sd
34322: 
34323: 
34324: 
34325: 
34326: 280043
34327: 2                                          KK 1468/1998 vp
34328: 
34329: 
34330: 
34331: 
34332:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34333: 
34334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Yleisömyynnissä ja henkilöstöannissa kaikkia
34335: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          merkitsijäitä-myös Soneran johtoa- kohdel-
34336: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tiin osakkeen tarkkuudella yhtenäisin periaat-
34337: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            tein. Instituutiomyynnissä myyjä voi toteuttaa
34338: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          omistajapohjaa koskevia tavoitteitaan. Yhtiön
34339: n:o 1468:                                              johtoa koskeva edellä kuvattu ministeriön aset-
34340:                                                        tamaja toteuttama tavoite oli tällainen. Ministe-
34341:           Oliko Hallitus tietoinen valtionyhtiö        riö pitää edelleen periaatetta oikeana. Instituu-
34342:        Soneran pääjohtajan erityiskohtelusta           tiomyynnissä ei ostajiiia ole mitään subjektiivisia
34343:        muihin sijoittajiin nähden, ja                  absoluuttiseen yhdenvertaisuuteen tähtääviä oi-
34344:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,       keuksia - myyjä myy tarjoajille harkintansa
34345:        jotta jatkossa valtionyhtiöiden osake-          mukaan soveltaen tarjoajaryhmittäin erilaisia al-
34346:        myynnissä turvataan sijoittajille yhden-        lokaatioperiaatteita.
34347:        vertainen kohtelu?                                  Kotimaisten instituutiosijoittajien kohteluun
34348:                                                        ministeriö antoi Merita Corporate Financelle al-
34349:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lokaationeuvotteluissa ohjeet, joihin sisältyivät
34350: vasti seuraavaa:                                       ohjeet siitä, että johto pyritään sitouttamaan yh-
34351:                                                        tiöön myös omistuksensa kautta.
34352:    Soneran johtoon sovellettiin osakemyynnissä             Johdon omistusta koskeva ministeriön tavoite
34353: periaatetta, että johdon tulisi näyttää sitoutumi-     olisi ehkä voitu saavuttaa myös ylimerkinnän
34354: sensa yhtiöön ja uskonsa sen liiketoiminnan suo-       kautta, jollaisia tarjouksissa yleisesti esiintyy.
34355: tuisaan kehitykseen ja osakkeen arvon kasvuun           Ministeriö piti kuitenkin parempana ja varmem-
34356: hankkiutumaila riittävän suurella osakemäärällä         pana sitä, että johto voi tehdä merkinnän suo-
34357: yhtiön omistajiksi. Kansainväliset institutionaa-       raan oikean suuruisena. Johtoon kuuluvan 100-
34358: liset sijoittajat pitivät tätä sitoutumista tärkeänä   prosenttisesti omistaman sijoitusyhtiön merkin-
34359: Sonerassa samaan tapaan kuin muissakin yh-             tä rinnastettiin henkilökohtaiseen merkintään.
34360: tiöissä. Kysymys johdon sitoutumisesta nousi           Johdolle ostettavaksi allokoidut osakkeet olivat
34361: yhtä lailla esiin kotimaan yleisömyynnin tilai-         noin 0,03 %prosenttia koko Soneran osakkeista.
34362: suuksissa kuin kansainvälisellä tarjouskierrok-            Liikenneministeriö on toiminut Soneran osa-
34363: sella. Johdon vahvalla sitoutumisella yhtiöön           kepohjan laajentamisessa yleisten yhtiötä koske-
34364: nähtiin olevan myönteinen vaikutus osakkeen             vien ammattimaisten periaatteiden mukaan. Mi-
34365: arvostukseen. Valtion etu myyjänä ja osakkeen-          nisteriöllä ei ole ollut muuta lähtökohtaa omis-
34366: omistajana sekä kaikkien uusien osakkeenomis-           tajapolitiikassaan kuin yhtiön ja sen arvon hyvä
34367: tajien yhteinen etu on, että johto myös omistuk-        kehitys.
34368: sensa kautta sitoutui yhtiöön. Tämä haluttiin              Edellä kuvatuista seikoista olen antanut edus-
34369: varmistaa instituutiomyynnissä riittävällä, enim-       kunnalle sekä sen valtiovarainvaliokunnalle, lii-
34370: millään noin 1-2 miljoonan markan suuruisella           kennevaliokunnalle ja talousvaliokunnalle yksi-
34371: johtoon kuuluvan henkilön oman rahan panos-             tyiskohtaisen selvityksen 12.ja 13.1.1999.
34372: tuksella yhtiöön. Johdon ostot tapahtuivat sa-
34373: malla hinnalla ja samoilla ehdoilla kuin muiden-
34374: kin sijoittajien.
34375: 
34376:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
34377: 
34378:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
34379:                                             KK 1468/1998 vp                                               3
34380: 
34381: 
34382: 
34383: 
34384:                                          Tili Riksdagens Talman
34385: 
34386:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Vid försäljningen tili allmänheten och emissio-
34387: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         nen tili personalen behandlades alla som teckna-
34388: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       de aktier- även Soneras ledning- enligt enhet-
34389: man Pirkko Peltomo undertecknade skriftliga            liga principer då det gäller varje enskild aktie. Vid
34390: spörsmål nr 1468:                                      den institutionelia försäljningen kan säljaren
34391:                                                        uppfylla sina önskemål beträffande ägarunderla-
34392:           Är Regeringen medveten om den sär-           get. Ovan anförda mål gällande ledningen som
34393:        behandling som statsbolaget Soneras ge-         ministeriet satt upp och uppnådde var ett sådant.
34394:        neraldirektör fick i förhållande tili övriga    Ministeriet anser fortfarande att principen var
34395:        investerare, och                                rätt. Vid institutioneli försäljning har köparen
34396:           vilka åtgärder ämnar Reger!ngen vidta        inga subjektiva rättigheter som syftar tili absolut
34397:        för att trygga att investerarna i fortsätt-     likställighet - säljaren säljer tili anbudsgivarna
34398:        ningen får en jämlik behandling vid för-        enligt egen prövning med tillämpning av olika
34399:        säljning av ett statsbolags aktier?             allokeringsprinciper enligt anbudsgrupp.
34400:                                                           1 fråga om behandlingen av inhemska institu-
34401:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tionelia investerare gav ministeriet Merita Cor-
34402: anföra följande:                                       porate Finance under allokeringförhandlingarna
34403:                                                        direktiv i vilka ingick anvisningar om att avsikten
34404:     Vid aktieemissionen tillämpades på Soneras         är att binda ledningen vid bolaget även genom
34405: ledning den principen att ledningen genom att bli      ägande.
34406: delägare i bolaget med en tillräckligt stor aktie-        Ministeriets mål gällande ledningens ägande
34407: mängd skulle visa sin bindning tili bolaget och att    hade eventuellt kunna uppnås även genom över-
34408: den tror på en gynnsam utveckling då det gäller        teckning, som ofta förekommer vid anbud. Mi-
34409: affårsverksamheten samt att aktiens värde ökar.        nisteriet ansåg det dock vara bättre och tryggare
34410: Den internationella institutionelia investerarna       att ledningen kan teckna aktierna direkt till det
34411: ansåg en sådan bindning vara viktig för Sonera         rätta priset. Aktieteckning som gjordes av ett
34412: på samma sätt som för andra bolag. Frågan om           investeringsbolag som ledningen äger tili l 00 %
34413: ledningens bindning togs upp så väl vid de tillfål-    jämställdes med personlig aktieteckning. De ak-
34414: len där försäljningen tili allmänheten i hemlandet     tier som allokerats med tanke på ledningen ut-
34415: behandlades som i den internationelia anbuds-          gjorde ca 0,03% av alla Soneraaktier.
34416: ronden. Det ansågs att uppskattningen av aktien           Trafikministeriet har vid utvidgandet av ak-
34417: skulle påverkas positivt om ledningen hade en          tieägandet i Sonera verkat enligt fackmässiga
34418: stark bindning tili bolaget. Det ligger i statens      priciper för alimänna bolag. Ministeriet har inte
34419: intresse som säljare och aktieägare och även i alla    haft någon annan utgångspunkt då det gäller
34420: nya aktieägares gemensamma intresse att led-           ägarpolitiken än en gynnsam utveckling för bola-
34421: ningen även genom sitt aktieinnehav band sig vid       get och dess värde.
34422:  bolaget. Man ville säkerställa detta vid den insti-      Jagharden 12och 13januari 1999gettriksda-
34423: tutionelia försäljningen genom att låta en person      gen och dess statsutskott, trafikutskott samt eko-
34424:  som hör tili ledningen satsa en tillräckligt hög      nomiutskott en detaljerad redogörelse om de frå-
34425:  summa, dvs. högst 1-2 milj. mk av eget kapital i      gor som nämns ovan.
34426:  bolaget. Ledningen köpte sina aktier tili samma
34427:  pris och på samma villkor som övriga investera-
34428:  re.
34429: 
34430:      Helsingfors den 14 januari 1999
34431: 
34432:                                                                             Trafikminister Matti Aura
34433:                                            KK 1469/1998 vp
34434: 
34435: Kirjallinen kysymys 1469
34436: 
34437: 
34438: 
34439: 
34440:                                    Pirkko Peltomo /sd: Porin kaupungin esittämien hankkeidenjärjes-
34441:                                        tyksestä ja sisällyttämisestä opetusministeriön perustamis-
34442:                                        hankkeiden rahoitussuunnitelmaan
34443:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34444: 
34445:     Opetusministeriön perustamishankkeiden ra-            Opetusministeriön uudessa rahoitussuunni-
34446: hoitussuunnitelmassa vuosille 1999-2000 on            telmassa vuosille 1999-2002 ainoana Porin kau-
34447: Porin kaupungin hankerahoituksia karsittu ai-         pungin ammatillisen koulutuksen investointi-
34448: kaisempaan vuosia 1998-2001 koskevaan ra-             hankkeena on Satakunnan ammattikorkea-
34449: hoitussuunnitelmaan verrattuna 29 milj. mark-         koulun tekniikan Porin yksikön peruskorjaus,
34450: kaa. Samanaikaisesti rahoitussuunnitelma sisäl-       joka on siirretty vuodelle 2000. Vuonna 1996
34451: tää täysin uusiakin hankkeita.                        käynnistynyt peruskorjaus jouduttaisiin rahoi-
34452:     Porin kaupunki valmisteli rahoitussuunnitel-      tussuunnitelman mukaan keskeyttämään vuo-
34453: maesitystään yhteistyössä lääninhallituksen           deksi, jonka jälkeen jatkorahoitus olisi ainoas-
34454: edustajien kanssa. Neuvotteluissa päädyttiin Sa-      taan yhdeksi vuodeksi, eli vuodelle 2000. Vanhan
34455: takunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja ter-        rakennuksen peruskorjaus ei näin toteutettuna
34456: veysalan Porin yksikön peruskorjauksen siirtä-        ole mahdollista, vaan töitä on voitava jatkaa
34457: miseen vuosille 2003-2004, oppilaitoksen asun-        loppuun saakka.
34458: tolan kiireellisesti vaatiman peruskorjauksen to-         Porin kaupungin ammatillisen koulutuksen
34459: teuttamiseen ilman valtionosuutta siten, että         investointisuunnitelma on kokonaisuus, jossa
34460: asuntola muutetaan yleiseksi opiskelija-asunto-       peruskorjataan huonokuntoisia tiloja vastaa-
34461: laksi, ja SAMK:n liiketalouden Porin yksikön          maan uusia koulutustarpeita. Investointisuunni-
34462: lisärakennuksen rakentamiseen kaupungin oma-           telman toteuttaminen mahdollistaa Satakunnan
34463: na hankkeena siten, että rakennuttamisen hoitaa       ammattikorkeakoulun toimintojen kokoamisen
34464: kaupungin omistama kiinteistöosakeyhtiö.               ns. kampusmallin mukaisesti. Samalla se tekee
34465:  Yleissivistävän koulutuksen osalta kaupungilla        mahdolliseksi korvata toisen asteen oppilaitok-
34466: on parhaillaan meneillään noin 23 milj. markkaa        sen hajallaan eri puolilla kaupunkia sijaitsevat
34467:  maksava Cygnaeuksen koulun peruskorjaus, jo-          huonokuntoiset tai väliaikaiset vuokratilat
34468:  hon ei saada va1tionosuutta. Edellä mainittujen      asianmukaisilla koulutustiloilla.
34469:  toimenpiteiden ja kaupungin mittavan oman pa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34470:  nostuksen avulla pyrittiin varmistamaan valtion-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34471:  osuuden saaminen keskeisiin ammatillisen kou-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34472:  lutuksen hankkeisiin.                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34473:      Opetusministeriön perustamishankkeiden ra-
34474:  hoitussuunnitelmassa vuosille 1998-2001 oli va-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34475:  rauduttu Porin kaupungin kustannusarvioiltaan                ryhtyä, jotta Porin kaupungin investoin-
34476:  yhteensä 36,7 milj. markan investointihankkei-               tisuunnitelma voisi toteutua kaupungin
34477:  siin. Satakunnan ammattikorkeakoulun teknii-                 ja lääninhallituksen edustajien yhteis-
34478:  kan Porin yksikön peruskorjaushanke oli suun-                työssä valmistellun esityksen mukaisesti
34479:   nitelmassa ajoitettu vuosille 1998-1999. Vuo-               siten, että kaupungin esittämät hankkeet
34480:  delle 2001 oli sijoitettu terveydenhuolto-oppilai-           sisältyisivät opetusministeriön perusta-
34481:   toksen peruskorjaus ja Liisanpuiston opetusra-              mishankkeiden rahoitussuunnitelmaan?
34482:   vintolan peruskorjaus.
34483: 
34484:       Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998
34485:                                           Pirkko Peltomo /sd
34486:  280043
34487: 2                                         KK 1469/1998 vp
34488: 
34489: 
34490: 
34491: 
34492:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34493: 
34494:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vat esittämäänsä hankkeiden kiireellisyysjärjes-
34495: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tystä. Länsi-Suomen lääninhallituksessa hank-
34496: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keiden keskinäistä kiireellisyyttä arvioitaessa
34497: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          otettiin muiden tekijöiden ohella huomioon
34498: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        hankkeidenjakautuminen alueellisesti tasapuoli-
34499: n:o 1469:                                            sesti.
34500:                                                          Länsi-Suomen lääninhallituksen alkuperäi-
34501:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       seen rahoitussuunnitelmaesitykseen sisältyneet
34502:        ryhtyä, jotta Porin kaupungin investoin-      kaikki kolme Porin kaupungin peruskoulu- ja
34503:        tiohjelma voisi toteutua kaupungin ja lää-    lukiohanketta sisältyvät opetusministeriön vah-
34504:        ninhallituksen edustajien yhteistyössä        vistamaan suunnitelmaan, mutta määrärahata-
34505:        valmistellun esityksen mukaisesti siten,      son pienenemisen johdosta kahden hankkeen
34506:        että kaupungin esittämät hankkeet sisäl-      ajoitusta on jouduttu vuodella siirtämään myö-
34507:        tyisivät opetusministeriön perustaruis-       hemmäksi. Ammatillisten oppilaitosten ja am-
34508:        hankkeiden rahoitussuunnitelmaan?             mattikorkeakoulujen osalta rahoitussuunnitel-
34509:                                                      maan voitiin ottaa vain Satakunnan ammatti-
34510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         korkeakoulun tekniikan Porin yksikön perus-
34511: vasti seuraavaa:                                     korjauksen III vaihe ja sitäkin jouduttiin läänin-
34512:                                                      hallituksen laatiman hankkeiden kiireellisyysjär-
34513:    Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-      jestyksen perusteella siirtämään vuotta myöhem-
34514: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva             mäksi eli vuodelle 2000. Opetusministeriö jo ra-
34515: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten. Op-      hoitussuunnitelmaa käsiteltäessä on lähtenyt sii-
34516: pilaitoksia koskeva rahoitussuunnitelma vuosille     tä, että hankkeelle pyritään myöntämäään val-
34517: 1999-2002 on opetusministeriössä vahvistettu         tionosuus jo vuonna 1999, mikäli rahoitussuun-
34518: 29.9.1998. Suunnitelma vuoden 1999 osalta pe-         nitelmaan sisältyvät varaukset hankkeelle riittä-
34519: rustuu vuoden 1999 talousarvioesityksen mo-           vät, jotta kolmivaiheinen peruskorjaustyö voitai-
34520: mentilla 29.40.34 olevaan 270 milj. markan val-       siin toteuttaa mahdollisimman joustavasti. Muut
34521: tuuteen myöntää valtionosuuksia yleissivistävien      kaksi lääninhallituksen esitykseen sisältynyttä
34522: ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikor-       hanketta jouduttiin lääninhallituksen tarkista-
34523: keakoulujen perustamishankkeille. Myöhem-             man kiireellisyysjärjestyksen perusteella jättä-
34524: pien vuosien osalta on lähdetty siitä, että momen-    mään pois rahoitussuunnitelmasta.
34525: tin määrärahataso pysyy vuoden 1999 tasolla.              Kysymyksessä mainittu Porin kaupungin ja
34526: Valtionosuuksien myöntämisvaltuutta talousar-         lääninhallituksen edustajien yhteistyössä valmis-
34527: vioesityksessä on jouduttu valtiontaloudellisista     teleroa esitys on pohjautunut edelliseen rahoitus-
34528: ja rakennusalaan liittyvistä suhdannepoliittisesta    suunnitelman määrärahatasoon. Kun valtion
34529: syistä pienentämään 40 % vuoden 1998 tasoon           vuoden 1999 talousarviossa määrärahatasoa on
34530: verrattuna.                                           jouduttu huomattavasti leikkaamaan edelliseen
34531:     Rahoitussuunnitelma on opetusministeriössä        talousarvioon ja sen pohjalta laadittuun rahoi-
34532: valmisteltu lääninhallitusten tekemien esitysten      tussuunnitelmaan verrattuna, leikkaukset koh-
34533: pohjalta. Koska lääninhallituksissa alkuperäiset      distuivat hankkeiden siirtoina myös Porin kau-
34534: esitykset valmisteltiin edellisen suunnitelman ta-    punkiin. Valtiolla ei ole valtiontaloudellisia edel-
34535: son pohjalta, jouduttiin määrärahojen ja val-         lytyksiä valtionosuuksien myöntämiseen oppi-
34536: tuuksien leikkausten johdosta neuvottelemaan          laitosten perustaruishankkeisiin läheskään siinä
34537: suunnitelmaan eri vuosille otettavista hankkeis-      aikataulussa kuin kunnat pitävät hankkeiden
34538: ta. Tässä yhteydessä lääninhallitukset paikallisen    toteutusta tarpeellisena.
34539:  asiantuntemuksensa perusteella yleensä tarkisti-
34540:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
34541: 
34542:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
34543:                                            KK 1469/1998 vp                                                3
34544: 
34545: 
34546: 
34547: 
34548:                                         Tili Riksdagens Talman
34549: 
34550:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som de föreslagit utgående från sin Iokala sak-
34551: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            kunnighet. Då den inbördes skyndsamhetsord-
34552: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-        ningen för projekten bedömdes vid länsstyrelsen
34553: dagsman Pirkko Peltomo undertecknade skriftli-         i Västra Finlands Iän togs bl.a. hänsyn tili en
34554: ga spörsmål nr 1469:                                   jämn fördelning av projekten regionalt.
34555:                                                            Alla de tre grundskole- och gymnasieprojekt i
34556:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        Björneborgs stad som ingick i det ursprungliga
34557:        så att Björneborgs stads investeringspro-       förslaget tili finansieringsplan av länsstyrelsen i
34558:        gram kunde genomföras enligt den fram-          Västra Finlands Iän ingår i den av undervisnings-
34559:        ställning som beretts i samverkan mellan        ministeriet fastställda planen, men på grund av
34560:        företrädare för staden och länsstyrelsen        mindre anslag har man varit tvungen att skjuta
34561:        så att de projekt som föreslagits av staden     fram tidtabellen för två projekt med ett år. 1 fråga
34562:        ingår i undervisningsministeriets finan-        om yrkesläroanstalterna och yrkeshögskolorna
34563:        sieringsplan för anläggningsprojekt?            kunde man i finansieringsplanen endast ta med
34564:                                                        den tredje fasen av den grundliga reparationen på
34565:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          enheten för teknik i Björneborg vid Satakunnan
34566: anföra fö1jande:                                       ammattikorkakoulu och man var också tvungen
34567:                                                        att skjuta fram det med ett år, dvs. tili år 2000, på
34568:     Vid undervisningsministeriet görs år1igen upp       basis av den skyndsamhetsordning som 1änssty-
34569: en pian för finansieringen av anläggningsprojekt        relsen givit projekten. Undervisningsministeriet
34570: för de fyra följande åren. Finansieringsplanen för     har redan vid behandlingen av finansieringspla-
34571: !999-2002 fOr läroanstalterna fastställdes vid          nen utgått ifrån att projektet i mån av möj1ighet
34572: ministeriet den 29 september 1998. Planen grun-        skall få statsandel redan 1999, förutsatt att de
34573: dar sig för 1999 års del på bemyndigandet under         reserveringar för projektet som ingår i finansie-
34574: moment 29.40.34 i budgetpropositionen 1999 att          ringsplanen räcker tili, för att reparationsarbetet
34575: bevilja 270 milj. mk i statsandelar för anlägg-         som sker i tre faser skall kunna genomföras så
34576: ningsprojekt vid de allmänbildande läroanstal-          smidigt som möjligt. De två övriga projekt som
34577: terna och yrkesläroanstalterna samt yrkeshög-           ingick i länsstyre1sens framställning måste på ba-
34578: skolorna. För de senare årens del har man utgått        sis av den av länsstyrelsen justerade skyndsam-
34579: från att anslagsnivån under detta moment förblir        hetsordningen lämnas utanför finansieringspla-
34580: på 1999 års nivå. På grund av statsekonomiska           nen.
34581: omständigheter och av konjunkturpolitiska or-              Den i spörsmålet nämnda framställningen
34582: saker med anknytning tili byggnadsbranschen             som beretts i samverkan mellan företrädare för
34583:  har man varit tvungen att minska budgetproposi-        Björneborgs stad och länsstyrelsen har baserat
34584:  tionens bemyndigande att bevilja statsandelar          sig på den tidigare anslagsnivån i finansierings-
34585:  med 40 % jämfört med 1998 års nivå.                    planen. När man varit tvungen av avsevärt sänka
34586:     Finansieringsplanen har vid undervisningsmi-        anslagsnivån i statsbudgeten för 1999 jämfört
34587:  nisteriet gjorts upp utgående från länsstyrelser-      med den tidigare budgeten och den finansierings-
34588:  nas framställningar. Eftersom de ursprungliga          plan som uppgjorts utgående från den, drabbar
34589:  framställningarna i länsstyrelserna bereddes ut-       nedskärningarna också Björneborgs stad på så
34590:  gående från nivån i den föregående p1anen,             sätt att projekten senareläggs. Staten har inte
34591:  tvingades man på grund av de nedskurna ansla-          statsekonomiska möjligheter att bevilja statsan-
34592:  gen och bemyndigandena förhandla om vilka              delar för läroanstalternas anläggningsprojekt på
34593:  projekt som skulle tas med i planen för olika år. 1    Iångt när enligt den tidtabell som kommunerna
34594:  detta sammanhangjusterade vanligen länsstyrel-         anser nödvändig för projekten.
34595:  serna skyndsamhetsordningen för de projekt
34596: 
34597:       Helsingforsden 21 januari 1999
34598: 
34599:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
34600:                                              KK 1470/1998 vp
34601: 
34602: Kirjallinen kysymys 1470
34603: 
34604: 
34605: 
34606: 
34607:                                      Matti Vanhanen /kesk: Primalco Oy:n yksityistäruisestä
34608: 
34609: 
34610:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
34611: 
34612:     Valtion omistaman Primalco Oy:n (Alkon en-              Viime aikoina on totuttu siihen, että hallitus
34613: tinen teollisuus) viimeisimmässä sisäisen tiedo-         tekee valtion omaisuuden myyntipäätöksiä no-
34614: tuslehden Primetimen pääkirjoituksessa ilmoite-          peasti ja siten, että jälkikäteen niihin ei voida
34615: taan, että "Alko-Yhtiöt-konserninjakautumisen            enää poliittisesti vaikuttaa. Kun kyse on kuiten-
34616: jälkeen Primalco yksityistetään jollakin aikavä-         kin yhteisen kansallisomaisuuden myynnistä,
34617: lillä. Prosessi on jo käynnissä, ja lisätietoja voita-   tarvitaan asioiden valmistelussa toisenlaista
34618: neen kertoa jo alkuvuodesta 1999."                       avoimuutta ja linjakeskustelua siitä, onko myyn-
34619:     Nykyisen hallituksen eduskunnalle vuonna             ti ylipäätään tarkoituksenmukaista.
34620:  1996 antamassa elinkeinopoliittisessa selonteos-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34621: sa ei valtion omistajuuspolitiikkaan liittyen käsi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34622:  telty mitenkään Alkon teollisuuden mahdollista          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34623:  yksityistämistä eikä asiasta ole ymmärtääkseni          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34624:  muutenkaan informoitu eduskuntaa. Tietääkse-
34625:  ni myöskään henkilökunta ei tunne yksityistä-                     Ovatko lehtitiedot Primalco Oy:n yksi-
34626:  ruishanketta mainittua lehtitietoa enempää. Al-                tyistäruisestä oikeita, ja mihin toimenpi-
34627:  kon teollisuus ei ole ollut valtiolle omistajana               teisiin Hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen
34628:  pitkällä aikavälillä mikään rasite, päinvastoin se             sen, että mahdollisen yksityistäruishank-
34629:  on ollut vakaa ja työllistävä yritys. On pelättävis-           keen tarkoituksenmukaisuudesta käy-
34630:  sä, että mahdollisia ostajia Primalcossa kiinnos-              dään yhteiskunnassa riittävän avoin ja
34631:  tavat pitkällä aikavälillä eniten vain sen tunne-              julkinen keskustelu, ja
34632:  tuimmat tuotemerkit,joiden tuotannon siirtämi-                    miten eduskuntaa aiotaan informoida
34633:  nen muualle voi tapahtua helposti.                             käynnistetystä yksityistämisprosessista?
34634: 
34635:       Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1999
34636: 
34637:                                            Matti Vanhanen /kesk
34638: 
34639: 
34640: 
34641: 
34642:  280043
34643: 2                                        KK 1470/1998 vp
34644: 
34645: 
34646: 
34647: 
34648:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34649: 
34650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lillä. Prosessi on jo käynnissä, ja lisätietoja voita-
34651: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        neen kertoa jo alkuvuodesta 1999 ."Alko-Yhtiöi-
34652: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      denjakautumisen tultua voimaan 4.1.1999 siirtyi
34653: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalai-
34654: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        seksi Primalcosta ja Havistrasta muodostettu
34655: n:o 1470:                                            Altia-konserni. Kauppa- ja teollisuusministeriö
34656:                                                      on tehnyt perusselvitystä koskien Altia-konser-
34657:           Ovatko lehtitiedot Primalco Oy:n yksi-     nin markkina-asemaa, kilpailukykyä, rakennetta
34658:        tyistämisestä oikeita, ja mihin toimenpi-     sekä taloudellista asemaa, jotta ministeriöllä olisi
34659:        teisiin Hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen    riittävät valmiudet menestyksekkään omistaja-
34660:        sen, että mahdollisen yksityistämishank-      politiikan toteuttamiselle. Mitään suunnitelmaa
34661:        keen tarkoituksenmukaisuudesta käy-           konsernin omistuspohjan laajentamiseksi ei kui-
34662:        dään yhteiskunnassa riittävän avoin ja        tenkaan ole olemassa. Kauppa- ja teollisuusmi-
34663:        julkinen keskustelu, ja                       nisteriö luonnollisesti arvioi omistajapolitiikkaa
34664:           miten eduskuntaa aiotaan informoida        niin Altiassa kuin muissakin hallintoansa kuulu-
34665:        käynnistetystä yksityistämisprosessista?      vissa yhtiöissä.
34666:                                                          Siinä vaiheessa kun omistusjärjestelyt tulevat
34667:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Altian osalta ajankohtaisiksi, tarvitaan järjeste-
34668: vasti seuraavaa:                                     lyille eduskunnan suostumus valtion osakasval-
34669:                                                      lan käytöstä annetun lain mukaisesti. Tämä mer-
34670:    Kysymyksessä viitatussa lehtitiedossa ilmoite-    kitsee luonnollisesti myös sitä, että asia tulisi
34671: taan, että "Alko-Yhtiöt -konsernin jakautumisen      eduskunnan käsiteltäväksi ja samalla eduskunta
34672: jälkeen Primalco yksityistetään jollakin aikavä-      tulisi näin kuulluksi.
34673: 
34674:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1999
34675: 
34676:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
34677:                                             KK 1470/1998 vp                                              3
34678: 
34679: 
34680: 
34681: 
34682:                                          Tili Riksdagens Talman
34683: 
34684:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningom att privatiseras. Processen pågår redan
34685: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             och tilläggsuppgifter torde man kunna ge redan
34686: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         vid början av år 1999." Sedan uppdelningen av
34687: dagsman Matti Vanhanen undertecknade skrift-            Alko-Bolagen hade trätt i kraft 4.1.1999 överför-
34688: liga spörsmål nr 1470:                                  des koncernen Altia, som bildats av Primalco och
34689:                                                         Havistra, tili handels- och industriministeriets
34690:           Är tidningsuppgifterna om att Primal-         förvaltningsområde. Handels- och industrimi-
34691:        co Oy skall privatiseras riktiga, och vilka      nisteriet har gjort en basutredning om Altia-kon-
34692:        åtgärder har Regeringen för avsikt att           cernens marknadsställning, konkurrenskraft,
34693:        vidta för att säkerställa att en tillräckligt    uppbyggnad samt ekonomiska ställning, för att
34694:        öppen och offentlig diskussion förs i sam-       ministeriet skall ha tillräcklig beredskap att föra
34695:        hället om det ändamålsenliga i ett eventu-       en framgångsrik ägarpolitik. Dock existerar det
34696:        ellt privatiseringsprojekt, och                  ingen pian för att bredda koncernens ägarbas.
34697:           på vilket sätt kommer riksdagen att           Handels- och industriministeriet bedömer natur-
34698:        informeras om den privatiseringsprocess          ligtvis ägarpolitiken både i Altia och i övriga
34699:        som har inletts?                                 bolag som hör tili ministeriets förvaltning.
34700:                                                             1 det skede när ägararrangemangen blir aktu-
34701:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ella för Altias del, behövs riksdagens samtycke
34702: anföra följande:                                        till arrangemangen i enlighet med lagen om utö-
34703:                                                         vande av statens delägarrätt. Detta innebär na-
34704:   1 den tidningsuppgift som det hänvisas tili i         turligtvis också att saken kommer att ges riksda-
34705: spörsmålet meddelas det att "efter att koncernen        gen för behandling och samtidigt blir riksdagen
34706: Alko-Bolagen har delats kommer Primalco små-            då hörd i saken.
34707: 
34708:      Helsingfors den 20 januari 1999
34709: 
34710:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
34711:                                          KK 1471/1998 vp
34712: 
34713: Kirjallinen kysymys 1471
34714: 
34715: 
34716: 
34717: 
34718:                                  Kari Rajamäki /sd: Omaishoitajajärjestelmän kehittämisestä
34719: 
34720: 
34721:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34722: 
34723:    Omaishoidon tuki on kunnan järjestämä sosi-      palkkio, joka kartuttaa eläkettä, mutta ei kartuta
34724: aalipalvelun muoto. Omaishoidon tuen avulla on      työssäoloehtoa. Omaishoitajan palkkion tasoa
34725: mahdollista järjestää vanhuksen, vammaisen tai      on korotettava. Hoidettavalta omaiselta peri-
34726: sairaan henkilön kotona tapahtuva hoito ja huo-     tään omaishoitajamaksua sekä intervallihoito-
34727: lenpito. Palvelut määritellään erityisessä hoito-   paikan maksu. Nämä maksut on siirrettävä vero-
34728: ja palvelusuunnitelmassa. Tavallisesti omaishoi-    vähennysoikeuden piiriin. Omaishoitaja ja hoi-
34729: tajana toimii hoidettavan perheenjäsen tai suku-    dettava ovat käytännössä samaa taloutta, joten
34730: lainen, mutta se ei ole välttämätöntä. Omaishoi-    ei ole syytä rasittaa taloutta monesta suunnasta
34731: tajalle maksettava palkkio on pieni korvaus tär-    yhden palvelumuodon vuoksi.
34732: keästä työstä. Palkkion lisäksi omaishoitajalla        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34733: on lakisääteinen oikeus yhteen vapaapäivään         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34734: kuukaudessa. Omaishoito on erittäin hyvä palve-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34735: lumuoto sekä hoitajalle, hoidettavalle että kun-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34736: nalle. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että
34737:  omaishoitajajaksaa tehdä tärkeää työtään uupu-               Aikooko Hallitus kehittää omaishoi-
34738: matta.                                                     tojärjestelmää, jotta hoitajan jaksaminen
34739:     Järjestelmää on tarkastettava sekä hoitajan            taataan ja toisaalta hoidettavalle ei koidu
34740:  että hoidettavan osalta. Omaishoidon tuki on              ylimääräisiä sivukuluja hoidosta?
34741: 
34742:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1999
34743: 
34744:                                          Kari Rajamäki /sd
34745: 
34746: 
34747: 
34748: 
34749:  280043
34750: 2                                          KK 1471/1998 vp
34751: 
34752: 
34753: 
34754: 
34755:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34756: 
34757:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Omaishoidon tuen kohdalla kuntien käytännöt
34758: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaihtelevat siten, että osa kunnista rinnastaa
34759: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       omaishoitajan antaman hoidon saatuun kodin-
34760: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-       hoitoapuun ja perii asiakasmaksua. Osa kunnis-
34761: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ta perii palvelumaksuja vain käytetyistä muista
34762: 1471:                                                 palveluista, kuten esim. intervallihoidon käytös-
34763:                                                       tä. Eri sosiaalipalvelumaksujen saattamisesta ve-
34764:           Aikooko Hallitus kehittää omaishoi-         rovähennysoikeuden piiriin ei ole keskusteltu,
34765:        tojärjestelmää, jotta hoitajan jaksaminen      koska verotusta yleisesti ottaen on pyritty yksin-
34766:        taataan ja toisaalta hoidettavalle ei koidu    kertaistamaan.
34767:        ylimääräisiä sivukuluja hoidosta?                  Omaishoidon tuen lainsäädäntöä kehitettäes-
34768:                                                       sä rajoitteina ovat olleet niukkenevat valtion- ja
34769:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuntatalouden resurssit. Näissä olosuhteissa
34770: vasti seuraavaa:                                      omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö jäi väl-
34771:                                                       jäksi ja tietoisesti kunnille jätettiin liikkumava-
34772:    Omaishoidon tuki tuli kunnalliseksi sosiaali-      raa paikallisten sovellutusten kehittämisessä.
34773: palvelumuodoksi sosiaalihuoltolain (71011982)         Asian kääntöpuoli on se, että omaishoidon tuen
34774: muutoksella (136511992). Omaishoidon tuella           saajat ja omaishoitajat ovat keskenään eriarvoi-
34775: tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan         sessa asemassa. Omaishoidon tukea koskeva
34776: henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun            lainsäädäntö antaa laajat mahdollisuudet kunta-
34777: huolenpidon turvaamiseksi myönnettävää hoi-           kohtaisiin ratkaisuihin, mutta säädetty omais-
34778: topalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoi-     hoidon tuen hoitopalkkion minimimarkkamää-
34779: dettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Uu-          rä on nostanut keskimääräisiä hoitopalkkioiden
34780: distus valmisteltiin taloudellista taantumaa edel-    määriä.
34781: tävänä aikana, mutta uudistus tuli voimaan ns.            Omaishoidon jatkokehittämistä on pidetty
34782: lama vuosina. Taloudellisesta taantumasta huoli-       tärkeänä, koska se on useimmissa tapauksissa
34783: matta omaishoidon tuki on ollut sosiaalipalvelu-      hyvin inhimillinen, mutta myös taloudellinen
34784: muoto,joka on saanut lisäresursseja valtion bud-       tapa toteuttaa hoitoa ja huolenpitoa sitä tarvitse-
34785: jetissa. Viime vuoden alusta tuli voimaan sosiaa-      ville. Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti yhteis-
34786: lihuoltolain muutos (71 0/1982, 27 b §),jolla sito-    työssä kuntien, järjestöjen ja Raha-automaatti-
34787: vaa ja jatkuvaa hoitoa antaville hoitajille luotiin    yhdistyksen kanssa omaishoidon palveluseteli-
34788: subjektiivinen oikeus yhteen lomapäivään kuu-          kokeilun, jonka yhteydessä Stakes teki laajan
34789: kaudessa.                                              omaishoitajaselvityksen, joka perustuu noin
34790:     Koska omaishoidon tuki on kunnallinen sosi-        l 200 omaishoitajan haastatteluun. Viime vuon-
34791: aalipalvelu, voidaan siitä yleisten säädösten pe-      na Stakes keräsi myös kaikista Suomen kunnista
34792: rusteella periä maksu palvelun käyttäjältä, kun        tiedot omaishoidon tuen kuntakohtaisista to-
34793: palvelua ei ole laissa sosiaali- ja terveydenhuol-     teuttamistavoista. Selvitysten yksityiskohtaiset
34794: lon asiakasmaksuista (734/1992) erikseen mää-          tiedot ovat käytettävissä maaliskuun alussa, jol-
34795: rätty maksuttomaksi. Maksu voidaan periä hen-          loin on mahdollisuus arvioida omaishoidon tuen
34796: kilön maksukyvyn mukaan, mutta kunnalla ei            jatko kehi ttämistarpei ta.
34797: ole erityistä velvoitetta periä asiakasmaksuja.
34798: 
34799:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
34800: 
34801:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34802:                                             KK 1471/1998 vp                                             3
34803: 
34804: 
34805: 
34806: 
34807:                                          Tili Riksdagens Talman
34808: 
34809:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nerna jämställer den vård som ges av en närståen-
34810: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             devårdare med hemvårdshjälp och uppbär kli-
34811: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         entavgift. En del av kommunerna uppbär klient-
34812: dagsman Kari Rajamäki undertecknade skrift-             avgifter endast för anlitande av annan service,
34813: Iiga spörsmål nr 1471:                                  såsom t.ex. anlitande av intervallvård. Några dis-
34814:                                                         kussioner har inte förts om möjligheten att få
34815:           Ämnar Regeringen utveckla systemet            olika socialvårdsavgifter att omfattas av skatte-
34816:        med närståendevård för att det skall kun-        avdragsrätt, eftersom strävandena allmänt taget
34817:        na garanteras att vårdaren härdar ut med         har gått i riktning mot att förenkla beskattning-
34818:        uppgiften och å andra sidan för att vården       en.
34819:        inte skall medföra några extra utgifter för          Vid utvecklandet av den lagstiftning som gäl-
34820:        den som vårdas?                                  ler stödet för närståendevård har de minskande
34821:                                                         resurserna inom statsekonomin och den korumu-
34822:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nala ekonomin utgjort en begränsande faktor.
34823: anföra följande:                                        Den lagstiftning som gäller stöd för närstående-
34824:                                                         vård blev under dessa omständigheter allmänt
34825:     Stödet för närståendevård blev genom en änd-        utformad och kommunerna lämnades medvetet
34826: ring (1365/1992) av socialvårdslagen (710/1982)         spelrum i fråga om utvecklandet av lokala till-
34827: en form av kommunal socialservice. Med stöd för         lämpningar. A vigsidan av detta är att de som får
34828: närståendevård avses vårdarvode som beviljas            stöd för närståendevård och närståendevårdarna
34829: för tryggande av vård av och annan omsorg om            inbördes inte är jämlika. Den lagstiftning som
34830: åldringar, handikappade eller sjuka i hemmet            gäller stöd för närståendevård ger omfattande
34831: samt service som anges i en vård- och serviceplan       möjligheter tili olika lösningar i kommunerna,
34832: för den vårdbehövande. Reformen bereddes un-            men det fastställda minimibeloppet av vårdarvo-
34833: der den tid som föregick den ekonomiska reces-          det inom ramen för stödet för närståendevård har
34834: sionen, men den trädde i kraft under de s.k.            ökat de genomsnittliga beloppen av vårdarvode-
34835: recessionsåren. Trots den ekonomiska tillbaka-          na.
34836: gången har stödet för närståendevård varit en               Det har ansetts vara viktigt att fortsätta ut-
34837: form av socialservice som har beviljats tilläggsre-     vecklandet av närståendevården, eftersom den i
34838: surser i statsbudgeten. Vid ingången av 1998            de flesta fall är ett ytterst mänskligt, men också
34839: trädde en ändring av socialvårdslagen (71 0/1982,       ekonomiskt sätt att ge vårdbehövande vård och
34840: 27 b §) i kraft, med hjälp av viiken sådana vårdare     omsorg. Social- och hälsovårdsministeriet ge-
34841: som ger bindande och fortgående vård fick sub-          nomförde i samarbete med kommuner, organisa-
34842: jektiv rätt tili en semesterdag i månaden.              tioner och Penningautomatföreningen ett försök
34843:      Eftersom stödet för närståendevård är kom-         med vårdsedel inom närståendevården, och i
34844:  munal socialservice, kan en avgift på grundval av      samband med detta försök gjorde Stakes en om-
34845:  allmänna författningar uppbäras av den soman-          fattande utredning av närståendevårdarna, vii-
34846:  vänder servicen, i och med att servicen inte i lagen   ken grundar sig på intervjuer med ca 1 200 närstå-
34847:  om klientavgifter inom social- och hälsovården         endevårdare. 1 fjol samlade Stakes in uppgifter i
34848:  (73411992) separat har fastställts att vara avgifts-   alla kommuner i vårt land om sättet att genomfö-
34849:  fri. A vgift kan uppbäras enligt personens betal-      ra stödet för närståendevård i kommunerna. De-
34850:  ningsförmåga, men kommunen har inte någon              taljerade uppgifter i dessa utredningar finns att
34851:  särskild skyldighet att uppbära klientavgifter.        tillgå i början av mars, då det är möjligt att
34852:  Vad gäller stödet för närståendevård varierar           bedöma behovet av fortsatt utveckling av stödet
34853:  praxis i olika kommuner så att en del av kommu-        för närståendevård.
34854: 
34855:       Helsingforsden 2 februari 1999
34856: 
34857:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
34858:                                             KK 1472/1998 vp
34859: 
34860: Kirjallinen kysymys 1472
34861: 
34862: 
34863: 
34864: 
34865:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Valtion asuntomäärärahojen riittävyydestä
34866: 
34867: 
34868: 
34869:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34870:    Muuttoliike on jatkunut maassamme voimak-           pienenevät kahdessa vuodessa 4 miljardia mark-
34871: kaana. Esimerkiksi Turun väkiluku kasvoi viime         kaa. Asukasliiton laskelmien mukaan asuntojen
34872: vuonna muuttovoittona lähes 2 000 hengellä.            kokonaistuotannon tulee nousta vuosittain
34873: Muuttoaalto asutuskeskuksiin on nostanut               30 000 asuntoon, jotta asuntopulaa ja asunto-
34874: vuokria ja lisännyt asunnottomien määrää.              markkinoiden kärjistymistä voidaan lieventää.
34875:    Turun seudulla on erityisen kova kysyntä sosi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34876: aalisesta asuntotuotannosta. Toisaalta alueella        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34877: on runsaasti rakentamiskapasiteettia. Nyt näyt-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34878: tää siltä, että jos asuntomäärärahoja ei lisätä, osa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34879: ammattitaitoisesta rakennusalan työvoimasta
34880: joutuu työttömyyskortistoon. Tähän ei pitäisi                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34881: olla varaa.                                                      ryhtyä vauhdittaakseen asuntorakenta-
34882:    On arvioitu, että valtion asuntomäärärahat                    mista Turussa ja sen ympäristössä?
34883: 
34884:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
34885: 
34886:                                            Liisa Hyssälä /kesk
34887: 
34888: 
34889: 
34890: 
34891:  280043
34892: 2                                         KK 1472/1998 vp
34893: 
34894: 
34895: 
34896: 
34897:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34898: 
34899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       kentaminen sekä 5 251 asunnon perusparannus,
34900: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        joihin on osoitettu arava- ja korkotukilainoja
34901: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      yhteensä 2 863 miljoonaa markkaa. Turun seu-
34902: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      dun arava- ja korkotukilainamäärärahat ovat ol-
34903: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       leet 7,2-9,6% kaikista myönnetyistä lainoista
34904: 1472:                                                laskettuna. Turun seudulle on siis koko hallitus-
34905:                                                      kauden ajan osoitettu hyvin asuntolainamäärä-
34906:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rahoja ottaen huomioon Turun seudun asunto-
34907:        ryhtyä vauhdittaakseen asuntorakenta-         markkinatilanteen kokonaisuudessaan.
34908:        mista Turussa ja sen ympäristössä?                 Vuoden 1999 talousarviossa on vuodelle 1999
34909:                                                      varattu 3 900 miljoonan markan suuruinen ara-
34910:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valainojen myöntämisvaltuus ja 3 000 miljoonan
34911: vasti seuraavaa:                                     markan suuruinen korkotukiasuntolainojen hy-
34912:                                                      väksymisvaltuus.       Talousarvion      mukaisilla
34913:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-        myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksilla on arvioi-
34914: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-     tu voitavan lainoittaa noin 12 000 asunnon uus-
34915: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,        tuotanto ja noin 5 900 asunnon perusparantami-
34916: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-     nen.
34917: toa sekä peruskorjaustoimintaa. Valtioneuvos-             Talousarviossa kiinnitetään erityistä huomio-
34918: ton vuosittain vahvistamissa arava- ja korkotu-      ta voimistuneen muuttoliikkeen myötä kasva-
34919: kilainoitusvaltuuksia koskevissa käyttösuunni-        neeseen asuntojen kysyntään kasvukeskusalueil-
34920: telmissa on koko hallituskauden ajan suunnattu        la. Talousarvion mukaan on asuntoniukkuuden
34921: lainoitusta niille alueille, missä asuntojen tarve    välttämiseksi tärkeää, että uutta asuntotarjontaa
34922: on suurin.                                            saadaan kasvavilla alueilla aikaan nopeasti, min-
34923:     Valtion asuntorahasto kerää vuosittain kun-       kä vuoksi korostetaan valtion tukemien vuokra-
34924: nilta tietoja kuntien asuntomarkkinatilanteesta.     ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa näillä alueil-
34925:  Rahaston vuoden 1997 lopussa keräämien tieto-        la.
34926: jen mukaan Turun seudulla oli vuokra-asunnon              Talousarvion hyväksymisen jälkeen valtio-
34927: hakijoista erittäin kiireeilisessä asunnontarpees-    neuvostossa vahvistettavassa lainoitusvaltuuk-
34928: sa 7,0 %, kun pääkaupunkiseudun ja neljän             sien käyttösuunnitelmassa sekä sen pohjalta Val-
34929:  muun suurimman kasvukeskusalueen (Turku,             tion asuntorahastossa tehtävässä valtuuksien
34930: Tampere, Jyväskylä ja Oulu) keskiarvo oli             kunnittaisessa jaossa on tarkoituksena talousar-
34931:  29,0 %. Turussa sai hakijoista vuokra-asunnon        viossa asetettujen linjausten mukaisesti suunnata
34932:  peräti 55,9 % hakijoista, kun edellä mainituilla     uustuotannon tuki erityisesti pääkaupunkiseu-
34933:  kasvukeskusalueilla keskimäärin 24,8 % haki-         dulle, sen kehyskuntiin sekä muihin kasvukes-
34934: joista sai vuokra-asunnon. Turussa oli marras-        kuksiin ja niiden työssäkäyntialueille asunto-
34935:  kuussa 1997 tyhjänä 86 aravavuokra-asuntoa.          markkinoita tasapainottavasti. Tämä painotus
34936:     Vuosina 1995-1998 Turkuun on lainoitettu          sisältää myös Turun seudun.
34937:  6 113 uuden vuokra- ja asumisoikeusasunnon ra-
34938: 
34939:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
34940: 
34941:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
34942:                                           KK 1472/1998 vp                                               3
34943: 
34944: 
34945: 
34946: 
34947:                                        Tili Riksdagens Talman
34948: 
34949:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gandet av 6 113 nya hyresbostäder och bostads-
34950: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       rättsbostäder samt tili ombyggnad av 5 251 bo-
34951: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     städer. För detta riktades inalles 2 863 miljoner
34952: man Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga           mark i aravaiän och räntestödslän. 1 Åbotrakten
34953: spörsmäl nr 1472:                                    har anslagen för aravaiän och räntestödslän ut-
34954:                                                      gjort 7,2-9,6% av alla beviljade lån. U nder hela
34955:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-       regeringsperioden har alltså riktats betydande
34956:        ta för att sätta fart pä bostadsbyggandet i   bostadsläneanslag tili Åbotrakten med beaktan-
34957:        Åbo med omnejd?                               de av situationen på bostadsmarknaden som hel-
34958:                                                      het i Åbotrakten.
34959:   Sam svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt            1 1999 års statsbudget har fullmakter reserve-
34960: anföra följande:                                     rats att bevilja aravaiän för sammanlagt 3 900
34961:                                                      miljoner mark och att godkänna räntestödslän
34962:     Enligt regeringsprogrammet är det ett centralt   tili bostäder för sammanlagt 3 000 miljoner mark
34963: mä! för regeringens längsiktiga bostadspolitik att   under år 1999. Med fullmakterna att bevilja ara-
34964: öka produktioneo av bostäder till skäligt pris,      vaiän och godkänna räntestödslän, som ingär i
34965: särskilt hyresbostäder och bostadsrättsbostäder,     budgeten, kommer man uppskattningsvis att
34966: samt ombyggnadsverksamheten. 1 de disposi-           kunna bevilja Iän tili nyproduktion av ca 12 000
34967: tionsplaner som gäller fullmakterna att bevilja      bostäder och ombyggnad av ca 5 900 bostäder.
34968: aravaiän och godkänna räntestödslän och som              1 budgeten fåsts särskild vikt vid den allt kraf-
34969: statsrädet ärligen fastställer har längivningen      tigare migrationen och därmed ökande efterfrå-
34970: under hela regeringsperioden riktats tili de omrä-   gan på bostäder i tillväxtcentra. Enligt budgeten
34971: den där behovet av bostäder är störst.               är det viktigt att vi snabbt fär tili stånd ett utbud
34972:     Statens bostadsfond samlar årligen in uppgif-    av nya bostäder i tillväxtcentra för att kunna
34973: ter om situationen på bostadsmarknaden i kom-        undvika bostadsbrist och därför framhävs pro-
34974: munerna. Enligt de uppgifter som samlades in i       duktioneo av statsstödda hyresbostäder och bo-
34975: slutet av är 1997 var 7,0% av dem som sökte tili     stadsrättsbostäder i dessa omräden.
34976: hyresbostäder i Åbotrakten i mycket brådskande            Efter att budgeten har godkänts fastställer
34977: behov av en bostad, medan motsvarande medel-         statsrådet dispositionsplanen för fullmakterna
34978: tal för huvudstadsregionen och de fyra andra         att bevilja Iän, varefter Statens bostadslän förde-
34979: största tillväxtcentra (Åbo, Tammerfors, Jyvä-       lar dessa fullmakter pä kommunerna. A vsikten
34980: skylä och Uleäborg) var 29,0 %. 1 Åbo fick rentav    är dä att i enlighet med linjedragningen i stats-
34981:  55,9 % av de sökande en hyresbostad, medan i        budgeten särskilt rikta nyproduktionen tili hu-
34982:  medeltal 24,8% av de sökande i de ovan nämnda       vudstadsregionen, kranskommunerna och andra
34983:  tillväxtomrädena fick en. 1 november 1997 fanns     tillväxtcentra samt tili deras pendlingsomräden
34984:  det i Åbo 86 tamma aravahyresbostäder.              pä ett sätt som balanserar bostadsmarknaden.
34985:      Åren 1995-1998 beviljades Åbo Iän tili byg-     Denna betoning omfattar också Åbotrakten.
34986: 
34987:      Helsingfors den 29 januari 1999
34988: 
34989:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
34990:                                          KK 1473/1998 vp
34991: 
34992: Kirjallinen kysymys 1473
34993: 
34994: 
34995: 
34996: 
34997:                                  Kari Rajamäki /sd: Kehitysvammaisten asumisolosuhteiden paran-
34998:                                      tamisesta
34999: 
35000: 
35001:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35002:    Yli 4 000 kehitysvammaista asuu yli 65-vuoti-    takaisin laajamittaiseen laitosasumiseen. Kehi-
35003: aiden vanhempiensa luona. Kehitysvammaiset          tysvammaisten asumista on kehitettävä palvelu-
35004: lapset tarvitsevat ikääntyviltä vanhemmiltaan       asumisen suuntaan. Palveluasuminen turvaa riit-
35005: edelleen paljon huolenpitoa, vaikka vanhempien      tävän hoidon ja huolenpidon yksilöllisemmässä
35006: voimavarat ehtyvät jatkuvasti. Vaikka avo- ja       ympäristössä.
35007: omaishoitoa on viime aikoina paljon kehitetty,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35008: ne eivät ole oikeita ratkaisuja kaikkien kehitys-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35009: vammaisten elämäntilanteissa. Kotona asuvien        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35010: kehitysvammaisten ongelmat kärjistyvät lähi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35011: vuosina, jos uusia ratkaisuja ei löydetä.
35012:    Tällä hetkellä Suomen kehitysvammalaitok-                 Miten Hallitus aikoo kehittää kehitys-
35013: set ovat suuria ja ahtaita, eikä ole syytä palata          vammaisten asumisoloja?
35014: 
35015:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
35016: 
35017:                                          Kari Rajamäki /sd
35018: 
35019: 
35020: 
35021: 
35022:  280043
35023: 2                                          KK 1473/1998 vp
35024: 
35025:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35026: 
35027:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         palvelutarpeesta. Kaikki 17 erityishuoltopiiriä
35028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vastasivat kyselyyn.
35029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Kyselyn pohjalta tehty selvitys Laitoshoidon
35030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-        paikkamäärien kehitys erityishuoltopiireissä
35031: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          vuosina 1997-2000 sekä ikääntyvien vanhem-
35032:  1473:                                                 piensa luona asuvien kehitysvammaisten palve-
35033:                                                        lutarve (STM monisteita 1998:21) osoittaa, että
35034:          Miten Hallitus aikoo kehittää kehitys-        laitoshoidon paikkamäärät erityishuoltopiireis-
35035:        vammaisten asumisoloja?                         sä tulevat vähentymään 3 130 hoitopaikasta
35036:                                                        2 700 hoitopaikkaan vuosina 1997-2000. Tämä
35037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vastaa hyvin asetettua tavoitetta. Laitospaikko-
35038: vasti seuraavaa:                                       jen vähenemisestä huolimatta kaikissa erityis-
35039:                                                        huoltopiireissä ei kuitenkaan vielä vuoteen 2000
35040:     Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1995        mennessä päästä laitospainotteisuudesta. Kehit-
35041: asettaman kehitysvammahuollon palveluraken-            tämishaasteita arvioidaan olevan edelleen vuo-
35042: teen seurantatyöryhmän tehtävänä oli tarkastel-        den 2000 jälkeenkin noin seitsemässä erityishuol-
35043: la kehitysvammahuollon palvelurakenteen toi-           topiirissä.
35044: mivuutta ja taloudellisuutta, seurata kehitys-             Ikääntyvien yli 65-vuotiaiden vanhempiensa
35045: vammaisia henkilöitä koskevien palvelusuunni-          luona asuu edellä mainitun selvityksen mukaan
35046: telmien toteutumista sekä selvittää palveluraken-      yhteensä 2 616 kehitysvammaista. Heistä suurin
35047: nemuutokseen liittyviä kehittämistarpeita ja           osa tarvitsee lähivuosina erilaisia kunnallisia
35048: lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Työryhmän           asumispalveluja. Laitoshoitoa tarvitsee vain pie-
35049: muistio Kohti lähiyhteisöä-kehitysvammahuol-            ni osa. Muita palvelutarpeita ovat kuntien tar-
35050: lon palvelurakenteen seurantatyöryhmä valmis-          joama kotipalvelu, perhehoito, päivätoiminta
35051: tui 28.2.1997 (STM työryhmämuistioita 1996:24)          sekä omaisten ohjaus ja neuvonta. Selvityksen
35052:     Työryhmän mukaan kehitysvammahuollon                mukaan ikääntyvien vanhempiensa luona asu-
35053: palvelurakennetta tulee kehittää tukemaan ensi-         vien kehitysvammaisten palvelut muodostavat
35054: sijaisesti kotona asumista, avohuoltoaja lähipal-       erityisen haasteen Savon ja Pohjois-Pohjanmaan
35055: veluja. Työryhmä kiinnitti huomiota myös                erityishuoltopiirien jäsenkunnille.
35056: ikääntyneiden vanhempiensa luona asuvien ke-               Laadullista, asumisen sisältöä tukevia kehittä-
35057: hitysvammaisten palveluihin.                            mishankkeita ovat käynnistäneet muun muassa
35058:     Syyskuun 1997 ja kesäkuun 1998 välisenä ai-         erityishuoltopiirit ja järjestöt. Esimerkiksi Kehi-
35059: kana sosiaali- ja terveysministeriö järjesti yhteen-    tysvammaliitolla on Raha-automaattiyhdistyk-
35060: sä neljätoista erityishuoltopiirikohtaista koulu-       sen rahoittamana laaja laatuprojekti, jossa mer-
35061: tus- ja keskustelutilaisuutta, joissa paneuduttiin      kittävänä osana on kehitysvammaisten asumis-
35062: kehitysvammahuollon palvelurakenteen kehittä-           palveluiden parantaminen.
35063: miseen ja työryhmän ehdotuksiin alueellisesta               Sosiaali- ja terveysministeriö ja Sosiaali- ja
35064: näkökulmasta. Tilaisuuksiin osallistuivat laajas-       terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Sta-
35065:  ti lääninhallitukset, erityishuoltopiirit, piirien     kes) seuraavat kehitysvammahuollon palvelura-
35066:  kunnat ja järjestöt.                                   kenteen kehittymistä. Lääninhallitukset laativat
35067:     Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö lähetti      vuosittain kehitysvammahuollon alueellisten
35068: elokuussa 1997 erityishuoltopiirien kuntayhty-          palvelujen saatavuutta ja kehitystä koskevat sel-
35069:  mille kirjeen, jossa piirejä pyydettiin laatimaan      vitykset peruspalvelujen arvioinnin yhteydessä.
35070:  suunnitelmat laitoshoidon paikkamäärien kehi-          Selvitysten perusteella erityishuoltopiirit ja kun-
35071:  tyksestä vuosina 1997-2000 sekä ikääntyvien            nat tarkistavat kehitysvammahuollon suunnitel-
35072:  vanhempiensa luona asuvien kehitysvammaisten           miaan.
35073: 
35074:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
35075: 
35076:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35077:                                            KK 1473/1998 vp                                              3
35078: 
35079:                                         Tili Riksdagens Talman
35080: 
35081:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           föräldrar. Alla 17 specialomsorgsdistrikten sva-
35082: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            rade på enkäten.
35083: med1em av statsrådet översänt följande av riks-            På basis a v enkäten har en utredning gjorts om
35084: dagsman Kari Rajamäki undertecknade skrift-            utvecklingen av antalet anstaltsplatser inom spe-
35085: liga spörsmål nr 1473:                                 cialomsorgsdistrikten åren 1997-2000 samt om
35086:                                                        behovet av service för utvecklingsstörda som bor
35087:          Hur ämnar Regeringen utveck1a de ut-          hos sina åldrande föräldrar (SHM stenciler
35088:        vecklingsstördas boendeför hållanden?           1998:21 ). Utredningen visar att antalet anstalts-
35089:                                                        vårdsplatser inom specialomsorgsdistrikten
35090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kommer att minska från 3 130 tili 2 700 under
35091: anföra följande:                                       åren 1997-2000. Detta motsvarar väl det mål
35092:                                                        man satt. Oberoende av att antalet anstaltsplat-
35093:     Den arbetsgrupp för uppföljning av service-        ser minskar kommer man inte inom alla special-
35094: strukturen inom omsorgerna om utvecklings-             omsorgsdistrikt ifrån betoningen på anstaltsvård
35095: störda, som social- och hälsovårdsministeriet till-    före år 2000. Man uppskattar att det även efter år
35096: satte år 1995, hade som uppgift att undersöka          2000 kommer att finnas behov av utveckling i ca
35097: servicestrukturens funktionsduglighet och lön-         sju specialomsorgsdistrikt.
35098: samhet inom omsorgerna om utvecklingsstörda,               Enligt den ovan nämnda utredningen bor sam-
35099: att iaktta hur serviceplaner för utvecklingsstörda     manlagt 2 616 utvecklingsstörda hos sina åldran-
35100: personer förverkligas samt att reda ut vilka ut-       de, över 65 år gamla förä1drar. Största delen av
35101: vecklingsbehov och behov av att ändra 1agstift-        dem kommer under de närmaste åren att behöva
35102: ningen som uppstår när servicestrukturen för-          olika former av kommunal boendeservice. En-
35103: ändras. Arbetsgruppen för uppföljning av servi-        dast en liten del behöver anstaltsvård. Andra
35104: cestrukturen inom omsorgerna om utvecklings-           serviceformer som behövs är sådan hemservice,
35105: störda blev fårdig med sin promemoria Mot ett          familjevård och dagverksamhet som kommuner-
35106: närsamfund 28.2.1997 (SHM arbetsgruppspro-             na erbjuder samt handledning och rådgivning för
35107: memorior 1996:24)                                      anhöriga. Enligt utredningen utgör servicen för
35108:     Enligt arbetsgruppen bör servicestrukturen          utvecklingsstörda som bor hemma hos sina åld-
35109: inom omsorgerna om utvecklingsstörda utveck-           rande föräldrar en speciell utmaning för med-
35110: las främst så att den stöder hemmaboende, öppen        lemskommunerna i specialomsorgsdistrikten i
35111:  vård och närservice. Arbetsgruppen fåste även         Savolax och Norra Österbotten.
35112:  uppmärksamhet vid service för utvecklingsstör-            Specialomsorgsdistrikt och organisationer
35113:  da som bor hos sina åldrande föräldrar.               har b1and andra satt igång utvecklingsprojekt
35114:     Mellan september 1997 ochjuni 1998 ordnade         vilkas avsikt är att höja kvaliteten på boendet.
35115:  social- och hälsovårdsministeriet sammanlagt          Tili exempel Förbundet Utvecklingshämning
35116:  fjorton utbildnings- och diskussionsdagar inom        driver ett av Penningautomatföreningen finan-
35117:  olika specialomsorgsdistrikt, där man koncen-          sierat omfattande kvalitetsprojekt, där ett bety-
35118:  trerade sig på att utveckla servicestrukturen inom     dande inslag är att förbättra boendeservicen för
35119:  omsorgerna om utvecklingsstörda samt på ar-            utvecklingsstörda.
35120:  betsgruppens förslag i lokalt perspektiv. Länssty-        Social- och hälsovårdsministeriet och Forsk-
35121:  relserna, specialomsorgsdistrikten, distriktens        nings- och utvecklingscentralen för social- och
35122:  kommuner och organisationer deltog i stor ut-          hälsovården (Stakes) följer utvecklingen av servi-
35123:  sträckning i kursdagarna.                              cestrukturen inom omsorgerna om utvecklings-
35124:     Därtill sände social- och hä1sovårdsministeriet     störda. Länsstyrelserna gör årligen utredningar
35125:  i augusti 1997 ett brev tili samkommunerna för         om tillgången tilllokal service och dess utveck-
35126:  specialomsorgsdistrikten, där distrikten ombads        ling inom omsorgerna om utvecklingsstörda i
35127:  göra upp planer för utvecklingen av antalet plat-      samband med utvärderingen av basservicen. På
35128:  ser inom anstaltsvården under åren 1997-2000           basis av utredningarna kontrollerar specialom-
35129:   samt planer för att tillfredsställa servicebehovet    sorgsdistrikten och kommunerna sina planer för
35130:   hos utvecklingsstörda som bor hos sina åldrande       omsorgerna om utvecklingsstörda.
35131: 
35132:       Helsingfors den 2 februari 1999
35133: 
35134:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
35135:                                            KK 1474/1998 vp
35136: 
35137: Kirjallinen kysymys 1474
35138: 
35139: 
35140: 
35141: 
35142:                                    Raimo Vistbacka /ps: Työttömyyseläkehakemusten käsittelystä ja
35143:                                       maksatuksesta
35144: 
35145: 
35146:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35147: 
35148:     Tietoon on viime aikoina tullut tapauksia,        osalta. Kyseisen kaltainen korvaukseton viivyt-
35149: joissa työttömänä 500 päivän enimmäisajan ol-         täminen on ehkä maksavan laitoksen kannalta
35150: leille ja tämänjälkeen myönteisen työttömyyselä-      myönteistä, mutta rahojaan kuukausia odotta-
35151: kepäätöksen saaneille henkilöille ei ole maksettu     valle eläkeläiselle olisi muutamien kymmenien
35152: myönnettyä eläkettä kuin vasta useiden kuukau-        tai satojen markkojen korko äärimmäisen oikeu-
35153: sien odotuksen jälkeen. Eräässäkin käytännön          tettu hyvitys.
35154: tapauksessa lokakuussa 1998 500 työttömyys-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35155: korvauspäivän rajan ylittänyt henkilö ei ole saa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35156: nut omaa eläkekassaansa, tässä tapauksessa Ta-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35157: pion eläkekassaa, vielä käsittelemään omaa työt-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35158: tömyyseläkehakemustaan. Laitoksessa vedo-
35159: taan ruuhkiin ja työvoimapulaan, mutta lähes                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että elä-
35160:  kaksi vuotta työttömyyskorvauksella elämisen                kekassoissa kestää työttömyyseläkkeiden
35161: jälkeen useita kuukausia ilman mitään tuloja elä-            päätöskäsittely useita kuukausia ja ettei
35162:  minen on useimpien kansalaisten osalta käytän-              viivästyneille ja pitkittyneille eläkesuori-
35163:  nössä mahdotonta. Eläkepäätökset tulisi saada               tuksille makseta korkoa kuin vasta yli
35164:  käsitellyiksi nykyistä nopeammin vastaavanlais-             kolme kuukautta eräpäivästään myöhäs-
35165:  ten tapausten estämiseksi jatkossa.                         tyneiden osalta, sekä
35166:     Eläkekassasta on myös puheena olevan esi-                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
35167:  merkin henkilölle kerrottu, ettei kassa maksa               näiden epäkohtien pikaiseksi poistami-
35168:  korkoa viivästyneille eläkesuorituksille kuin vas-          seksi?
35169:  ta yli kolme kuukautta yli eräpäivän viipyneiden
35170:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1999
35171: 
35172:                                          Raimo Vistbacka /ps
35173: 
35174: 
35175: 
35176: 
35177: 280043
35178: 2                                           KK 1474/1998 vp
35179: 
35180: 
35181: 
35182: 
35183:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35184: 
35185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Edellä mainittu todistus ja sitä koskeva ohjeis-
35186: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tus on uusittu 1.11.1998. Uudistuksen keskeinen
35187: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lähtökohta oli, että työttömyyseläkkeen hakemi-
35188: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             seen liittyvä menettely tehdään mahdollisimman
35189: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          joustavaksi muun muassa siten, että enimmäis-
35190: sen n:o 1474:                                          määrätodistus voidaan antaa useissa tilanteissa
35191:                                                        jo sinä kuukautena, jolloin henkilö täyttää 59
35192:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että elä-     vuotta 10 kuukautta. Kuitenkin niissä tapauksis-
35193:        kekassoissa kestää työttömyyseläkkeiden         sa, joissa työttömyyskassan tai kansaneläkelai-
35194:        päätöskäsittely useita kuukausia ja ettei       toksen todistus annetaan 500 päivän enimmäis-
35195:        viivästyneille ja pitkittyneille eläkesuori-    määrän täyttymisen johdosta, työttömyyskassa
35196:        tuksille makseta korkoa kuin vasta yli          tai kansaneläkelaitos voi kirjoittaa todistuksen
35197:        kolme kuukautta eräpäivästään myöhäs-           vasta kun 500 päivää todella on täyttynyt. Täl-
35198:        tyneiden osalta, sekä                           löin eläkettä voidaan käytännössä hakea vasta,
35199:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kun tämä todistus ja samalla lomakkeella oleva
35200:        näiden epäkohtien pikaiseksi poistami-          työvoimaviranomaisen merkintä työttömyydes-
35201:        seksi?                                          tä on kirjoitettu. Tämä johtaa siihen, että työttö-
35202:                                                        myyseläkettä ei saada maksuun heti, kun hakijal-
35203:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           la on siihen oikeus.
35204: vasti seuraavaa:                                           Sosiaali- ja terveysministeriö on antamissaan
35205:                                                        määräyksissä ja työttömyyskassojen koulutuk-
35206:     Kysymyksessä ja sen perusteluissa viitataan        sessa kiinnittänyt huomiota siihen, että työttö-
35207: siihen, että työntekijäin eläkelain (TEL) mukai-       myyseläketilanteissa menettelytapoja ja tiedo-
35208: seen työttömyyseläkkeeseen on oikeus 60 vuotta         tusta kehitetään siten, että todistukset voidaan
35209: täyttäneellä henkilöllä, jos ansiosidonnaista päi-     kirjoittaa niin ajoissa kuin se on säännökset ja
35210: värahaa on maksettu enimmäisajalta. Nykysään-          todistuksen täyttöohje huomioon ottaen mah-
35211: nösten mukaan on lisäksi edellytyksenä, että           dollista. Työttömyyskassa voi esimerkiksi todis-
35212: työntekijällä on oikeus ns. tulevan ajan eläkkee-      tuksen ohella antaa hakijalle samalla kertaa työt-
35213: seen. Oikeus tulevan ajan eläkkeeseen on silloin,      tömyyseläkehakemuksen.
35214: kun työsuhteen päättymisen ja eläketapahtuman              Viivästyskorotuksen maksamisesta on sään-
35215: tai ensimmäisen lisäpäivän välillä on vähemmän         nökset työntekijäin eläkelain (TEL) 19 d §:n
35216: kuin 360 sellaista päivää, jolta henkilöllä ei ole     2 momentissa. Sen mukaisesti eläkkeelle makse-
35217: ollut oikeutta jälkikarenssiaikaa pidentäviin          taan viivästyskorotusta, kun kolme kuukautta
35218: TEL 6 a §:n 2 momentissa mainittuihin etuuksiin.       on kulunut sen kalenterikuukauden päättymises-
35219:     Jotta eläkelaitoksessa voitaisiin edellä mainit-   tä, jona eläkehakemus ja etuuden myöntämiseksi
35220: tu työttömyyseläke myöntää, on eläkehakemuk-           riittävä selvitys ovat saapuneet eläkelaitokselle.
35221: seen liitettävä työttömyyskassan tai kansanelä-        Säännös koskee kaikkia TEL:n mukaista toimin-
35222: kelaitoksen todistus siitä, että ansiosidonnaista      taa harjoittavia eläkelaitoksia, ei ainoastaan elä-
35223: päivärahaa on maksettu enimmäismäärä. Lisäk-           kekassoja. Säännös on pakottava, siis eläkelai-
35224: si on liitettävä työvoimaviranomaisen todistus         toksen on ilman erillista hakemusta maksettava
35225: siitä, että hakija on työttömänä työnhakijana          eläke korotettuna. Toisaalta korotusta ei voida
35226: työvoimatoimistossa eikä hänelle voida osoittaa        myöskään maksaa harkinnan perusteella.
35227: sellaista työtä, jonka vastaanottamisesta hän ei           Säännöksestä ilmenee, että eläkehakemuksen
35228: voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttö-         käsittelyä varten on eläkelaitoksille varattu kol-
35229: myysturvalain mukaiseen työttömyyspäivära-             me kuukautta korotuksetonta käsittelyaikaa,
35230: haan.                                                  jonka laskeminen aloitetaan sen kalenterikuu-
35231:                                           KK 1474/1998 vp                                             3
35232: 
35233: kauden päättymisestä, jona eläkehakemus tai,         raja on ylittynyt lokakuussa 1998, on ratkaistu.
35234: jos se on ollut puutteellinen, eläkkeen myöntämi-    Viimeisin eläkepäätös on annettu 12.1.1999. Vii-
35235: seen riittävä selvitys on saapunut eläkejärjestel-   meisenä ratkaistun hakemuksen käsittelyaikaan
35236: mään. Eläkkeen katsotaan viivästyneen tämän          on eläkekassan ilmoituksen mukaan vaikuttanut
35237: kolmen kuukauden jälkeen.                            hakijan oikeutta tulevaan aikaan koskevan lau-
35238:    Kysymyksen perusteluosassa mainitaan yksi-        sunnon pyytäminen toiselta eläkelaitokselta.
35239: tyismetsätalouden edistäruisjärjestöjen peruselä-    Hakijalla on ollut toisen eläkelaitoksen vakuut-
35240: kevakuutuksia myöntävä Eläkekassa Tapio ja           tamaa palvelusaikaa, jonka vuoksi hakijan oi-
35241: viitataan erääseen käytännön tapaukseen. Elä-        keus ns. tulevan ajan eläkkeeseen myös tältä osin
35242: kekassan antaman ilmoituksen mukaan ne ta-           oli selvitettävä sekä lisäksi eläkkeiden määrät
35243: paukset, joissa 500 työttömyyskorvauspäivän          yhteensovitusta varten.
35244:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999
35245: 
35246:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
35247: 4                                             KK 1474/1998 vp
35248: 
35249: 
35250: 
35251: 
35252:                                           Tili Riksdagens Talman
35253: 
35254:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Det ovan nämnda intyget och anvisningarna
35255: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              för det har ändrats den 1 november 1998. Den
35256: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          viktigaste utgångspunkten för ändringen har va-
35257: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                    rit att förfarandet i anslutning tili ansökan om
35258: skriftliga spörsmål nr 1474:                             arbetslöshetspension skall bli så smidigt som
35259:                                                          möjligt, bl.a. så att intyget över att dagpenning
35260:            Är Regeringen medveten om att pen-            har betalts för det maximala antalet dagar i
35261:         sionskassornas behandling av beslut om           många fall kan ges redan den månad då personen
35262:         arbetslöshetspensioner räcker flera må-          blir 59 år och 10 månader. 1 de fall då arbetslös-
35263:         nader och att någon ränta inte betalas på        hetskassan eller folkpensionsanstalten utfårdar
35264:         pensionerna då behandlingen försenats            sitt intyg över att utbetalning för det maximala
35265:         och dragit ut på tiden, utom när utbetal-        antalet dagar gjorts, kan arbetslöshetskassan el-
35266:         ningen är över tre månader försenad,             ler folkpensionsanstalten utfårda intyget först
35267:         samt                                             när de 500 dagarna verkligen har förflutit. Här-
35268:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         vid kan ansökan om pension inlämnas först när
35269:         för att med det snaraste avlägsna dessa          intyget har utfärdats och arbetskraftsmyndighe-
35270:         missförhållanden?                                tens anteckning om arbetslöshet har gjorts i sam-
35271:                                                          ma blankett. Detta leder tili att utbetalningen av
35272:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            arbetslöshetspensionen inte kan inledas omedel-
35273: anföra följande:                                         bart efter att den sökande blivit berättigad tili
35274:                                                          pension.
35275:     1 spörsmålet och motiveringen tili spörsmålet           Social- och hälsovårdsministeriet har i sina
35276: hänvisas tili det faktum att en person som fyllt 60      föreskrifter och i den utbildning som ges arbets-
35277: år enligt lagen om pension för arbetstagare              löshetskassornas personai understrukit att förfa-
35278: (APL) har rätt tili arbetslöshetspension, om in-         ringssättet och informationen då det gäller bevil-
35279: komstrelaterad dagpenning har utbetalts för den          jande av arbetslöshetspension skall utvecklas så
35280: maximala tiden. Enligt nu gällande bestämmelser          att intygen kan skrivas i så god tid som det med
35281: tillkommer dessutom vilikoret att arbetstagaren          beaktande av gällande bestämmelser och ifyll-
35282: har rätt tili pension för s.k. återstående tid. Rätt     nadsanvisningarna för intyget är möjligt att göra.
35283: tili pension för återstående tid föreligger i det fall   Arbetslöshetskassan kan utöver intyget också ge
35284: att mindre än 360 sådana dagar, för vilka perso-         den sökande en blankett för ansökan om arbets-
35285: nen inte har varit berättigad tili i 6 a § 2 mom.        löshetspension.                          ,
35286: APL nämnda förmåner som förlänger efterka-                  Bestämmelserna som gäller betalningen av
35287: renstiden, har förflutit mellan tidpunkten för ar-       förhöjning för dröjsmålstiden finns i 19 d § 2
35288: betsförhållandets upphörande och pensionsfallet          mom.lagen om pension för arbetstagare (APL).
35289: eller den första tilläggsdagen.                          Enligt momentet betalas pensionen med förhöj-
35290:     För att pensionsanstalten skall kunna bevilja        ning för dröjsmålstiden när tre månader har för-
35291: den ovan nämnda arbetslöshetspensionen skall             flutit från utgången av den kalendermånad då
35292: ett av arbetslöshetskassan eller folkpensionsan-         pensionsansökan och en tillräcklig utredning för
35293: stalten utfårdat intyg företes över att inkomstre-       beviljande av pension har framställts tili pen-
35294: laterad dagpenning har utbetalts för maximiti-           sionsanstalten. Bestämmelsen gäller alla pen-
35295: den. Dessutom skall ett intyg från arbetskrafts-         sionsanstalter som bedriver verksamhet i enlighet
35296: byrån företes, varav framgår att den sökande är          med APL, inte enbart pensionskassorna. Be-
35297: arbetslös arbetssökande vid arbetskraftsbyrån            stämmelsen är tvingande, dvs. pensionsanstalten
35298: och att honom inte kan anvisas sådant arbete             måste betala ut pensionen med förhöjning för
35299: som han inte kan vägra att ta emot utan att              dröjsmålstiden utan särskild ansökan. Å andra
35300: förlora sin rätt tili arbetslöshetsdagpenning en-        sidan kan förhöjning inte utbetalas enligt pröv-
35301: ligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa.               ning.
35302:                                              KK 1474/1998 vp
35303: 
35304:     Av bestämmelsen framgår att pensionsanstal-            meddelande från pensionskassan haT ak M mw-
35305: terna har tre månader på sig att behandla pen-             gjorts i vilka gränsen på 500 ersättnimRiUll arr-
35306: sionsansökningarna utan att de behöver betala              betslöshetsdagar överskridits i oktobetr n~.lllett
35307: förhöjning, och att tiden börjar löpa vid utgång-          senaste pensionsbeslutet har getts dan D~jjmmmii
35308: en av den månad då pensionsansökan eller, om               1999. Enligt vad pensionskassan baJr 111!1lBllidhliHJ
35309: den har varit bristfållig, en utredning som är             har behandlingstiden i fråga om dm smmH1 mw-
35310: tillräcklig för beviljande av pension har anlänt tili      gjorda ansökan berott på att ett u111:i11aJnxil\t; <m11
35311: pensionssystemet. Efter utgången av dessa tre              den sökandes rätt tili återstående tid lhaur ~
35312: månader anses pensionen vara fördröjd.                     från en annan pensionsanstalt. Söbmooftm1 fuur
35313:     1 motiveringen tili spörsmålet nämns Eläke-            utfört arbete som har försäkrats av m ammm
35314: kassa Tapio, som är en pensionskassa som bevil-            pensionsanstalt, och därför har man wmiitttMuqg-
35315: jar grundpensionsförsäkringar tili organisatio-            en att utreda sökandens rätt tili s.k. pemHillm ffiir
35316: ner för främjande av den privata skogshushåll-             återstående tid samt dessutom pen~
35317: ningen, och hänvisas tili ett praktikfall. Enligt ett      med tanke på samordningen av pens;ictmcmml..
35318:      Helsingfors den l februari 1999
35319: 
35320:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Miidiitlfl'
35321:                                             KK 1475/1998 vp
35322: 
35323: Kirjallinen kysymys 1475
35324: 
35325: 
35326: 
35327: 
35328:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Puolustusvoimien Oulun yksiköiden lak-
35329:                                         kauttamisenjohdosta työttömäksijoutuneiden työllistämisestä
35330:                                         valtion virastoihin
35331: 
35332: 
35333: 
35334:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35335: 
35336:     Puolustusvoimien rakennemuutoksen vuoksi            ta sekä Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta työ-
35337: Oulun alueelta siirtyy muualle tai lakkaa noin          markkina- ja työnhakukoulutusohjelma. Pohjan
35338: 550 työpaikkaa. Pohjan Prikaatin palkatusta             Prikaatissa on kartoitettu sijoittamatta jäävien
35339: henkilökunnasta (361) on noin 70 henkilöä sijoit-       uratoiveita.
35340: tunut Oulun esikuntiin, noin 100 Kajaaniin ja              Oulun työvoimatoimisto on käynyt kertomas-
35341: vajaat 100 muualle puolustusvoimiin.                    sa työvoimatoimiston palveluista ja koulutus-
35342:     Pohjan Prikaati lakkasi 1.1.1999. Pohjan Pri-       mahdollisuuksista. Työttömyysuhan alaiset ovat
35343: kaatista on irtisanottu tähän mennessä yhteensä         ilmoittautuneet työnhakijoiksi syksyn mittaan ja
35344: 73 henkilöä. Heistä työttömäksi on jäämässä 57          he ovat tulleet normaalien työvoimatoimiston
35345: siviiliä ja muutama opistoupseeri, jotka eivät ole      palvelujen piiriin. Heille on tehty muun muassa
35346: voineet ottaa vastaan puolustusvoimista tarjot-         työnhakusuunnitelmat ja osaamiskartoitukset.
35347: tua työpaikkaa. Puolustusvoimiin on uudelleen               Työvoimaosasto on kesällä 1998 kartoittanut
35348: työllistynyt 6 henkilöä, yksityisille 1 henkilö,        Oulun alueen virastojen ja laitosten mahdolli-
35349: opiskelemaan on lähtenyt 3 henkilöä. Lisäksi            suutta sijoittaa irtisanottuja, jotta he voisivat
35350: Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen 64:stä ir-         siirtyä uusiin tehtäviin nykyisin eduin. Osasto-
35351: tisanotusta 29:lle on tehty lyhyitä (3 kk-1 v)          päällikkö Räihän vetämä työryhmä on tehnyt
35352: työsopimuksia. Sotilaskotiyhdistykseltä joutui          2.6.1998 ja 1.9.1998 valtiosihteeri Saarelle seu-
35353: 14 henkilöä työttömäksi 1.1.1999. Pohjan Soti-          raavan sisältöisen esityksen:
35354: lassairaalan tilanteesta on annettu tiedote                 "Pohjan Prikaatin, Puolustushallinnon Ra-
35355: 8.12.1998. Oulun Vaatetuskorjaamo lakkaa                kennuslaitoksen Oulun toimipisteen lakkautta-
35356:  1.1.2000. Yhteenvetona voidaan todeta, että            misesta johtovien työpaikkojen menetys (yht.
35357: vuodenvaihteessa 1998/1999 Oulun varuskun-              137 htv) korvattaisiin ns. kompensaatiotuella
35358: nasta jäi 108 henkilöä työttömäksi.                     asianomaisten työttömäksi jäävien henkilöiden
35359:      Valtiovarainministeriön turvallisuus- ja puo-      työllistämiseksi ensisijaisesti eri valtion virastoi-
35360: lustuspoliittisen selonteon alueellisten toimenpi-      hinja laitoksiin. Alustavan kartoituksen mukaan
35361:  teiden seurantaa koordinoiva työryhmä oli eh-          Oulun seudulla olisi töitä tarjolla useissa eri vi-
35362: dottanut työvoimaviranomaisten, kaupungin ja            rastoissa ja laitoksissa. Määrärahan tarve ilman
35363:  varuskunnan yhteistyöryhmän perustamista.              sosiaali- ja työnantajakuluja on edellä esitettyjen
35364:  Ryhmän tehtävänä oli löytääjatkotoimenpiteitä          laskelmien mukaan 14 220 000 markkaa vuodes-
35365:  varuskunnista irtisanottaville. Osastopäällikkö        sa. Tukea tulisi varata kahden vuoden pituiseen
35366:  Räihän johtamana työryhmä aloitti toimintansa          siirtymäkauteen, jolloin määrärahatarve olisi
35367:  9.1.1998.                                              28 440 000 markkaa. Tämän jälkeen palkka-
35368:      Pohjan Prikaatissa on toiminut 8-jäseninen          rahat siirrettäisiin ao. viraston momentille. Mää-
35369:  tukiryhmä ja se on kokoontunut noin kahden              rärahaesitys ei sisällä Oulun Vaatetuskorjaamon
35370:  viikon välein kertaamaan tapahtuneita tukitoi-         ja Pohjan Sotilassairaalan henkilöstön mahdol-
35371:  mintaan liittyviä asioita ja suunnittelemaan tule-     lista määräraha tarvetta."
35372:  vaa tuki toimintaa. Tukitoiminta on kohdennetto            Vaikka puolustusvoimien Oulun yksiköiden
35373:  pääasiassa irtisanottaville henkilöille ja heille on   lakkautuspäätösten teon aikoihin valtioneuvos-
35374:  ostettu muun muassa Oulun diakonissalaitoksel-         ton jäsenet antoivat lausuntoja, joiden mukaan
35375:   ta henkisen kriisin käsittelyyn liittyvää koulutus-   jälkihoito toteutetaan niin, ettei tosiasiallisesti
35376: 
35377:  280043
35378: 2                                          KK 1475/1998 vp
35379: 
35380: kukaan jää työttömäksi, niin siitä huolimatta                    Aikooko Hallitus tehdä välittömästi
35381: myönteistä vastausta valtioneuvoston taholta                 myönteisen päätöksen kompensaatio-
35382: mainitun Teuvo Räihän työryhmän ehdotukseen                  tuesta puolustusvoimien Oulun yksiköi-
35383: ei ole saatu. Sitä odotetaan Oulussa välittömästi.           den lakkauttamisenjohdosta työttömäk-
35384:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          si joutuneiden työllistämiseksi valtion vi-
35385: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              rastoihin ns. Räihän työryhmän ehdo-
35386: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              tuksen mukaisesti?
35387: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35388: 
35389:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1999
35390: 
35391:                                          Erkki Pulliainen /vihr
35392:                                             KK 1475/1998 vp                                              3
35393: 
35394: 
35395: 
35396: 
35397:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35398: 
35399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eroamisiän vuoden 2000 loppuun mennessä, ovat
35400: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          saaneet lisäksi jäädä ylivahvuudeksi entiselle si-
35401: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        joituspaikkakunnalle.
35402: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-            Puolustusvoimissa on irtisanotuilla henkilöil-
35403: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       lä ollut mahdollisuus hakea tukea täydennys- ja
35404:  1475:                                                 uudelleenkoulutukseen. Muutoin kaikki hallin-
35405:                                                        nonalan toimenpiteet on pitänyt tehdä käytettä-
35406:            Aikooko Hallitus tehdä välittömästi         vissä olevien voimavarojen puitteissa, koska mi-
35407:        myönteisen päätöksen kompensaatio-              tään erillisrahoitusta ei ole ollut. Puolustushal-
35408:        tuesta puolustusvoimien Oulun yksiköi-          linto on siten käyttänyt kaikkia hallussaan olevia
35409:        den lakkauttamisenjohdosta työttömäk-           keinoja irtisanottujen aseman helpottamiseksi.
35410:        si joutuneiden työllistämiseksi valtion vi-         Pääministeri Paavo Lipponen asetti keväällä
35411:        rastoihin ns. Räihän työryhmän ehdo-             1997 työryhmän koordinoimaan turvallisuus- ja
35412:        tuksen mukaisesti?                              puolustuspoliittisen selonteon alueellisten toi-
35413:                                                        menpiteiden täytäntöönpanoa. Valtioneuvoston
35414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kanslian valtiosihteeri Rauno Saarenjohtamassa
35415: vasti seuraavaa:                                       työryhmässä on edustus puolustus-, valtiova-
35416:                                                        rain-, opetus-, liikenne- ja työministeriöstä. Työ-
35417:     Puolustushallinnossa toteutettuun rakenne-         ryhmällä ei ole ollut käytössään erillisrahoitusta,
35418: uudistukseen liittyvänä henkilöstöpoliittisena         vaan toimenpiteitä tarkastellaan kunkin hallin-
35419: lähtökohtana on ollut, ettei ketään irtisanota.        nonalan järjestelymahdollisuuksien puitteissa.
35420: Jokaiselle taataan työpaikka hallinnonalalla en-        Ryhmän taholta on painotettu päätösten toi-
35421: tisen kaltaisissa tehtävissä entisenlaisin palvelus-   meenpanoa puolustusselvityksen mukaisessa
35422: suhteen ehdoin sillä paikkakunnalla, jonne hen-         hengessä ja toimenpiteiden ripeyttä. Parasta
35423: kilön tehtävät rakennemuutoksen seurauksena            työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa on saada va-
35424: siirtyvät.                                              pautuneet tilat ja maa-alueet uuden yritystoimin-
35425:     Kaikilla siirrettäviksi aiotuilla henkilöillä ei    nan ja kaupunkien tulevaisuutta palvelevan ke-
35426: kuitenkaan käytännössä ole ollut halua tai mah-         hittämistoiminnan piiriin. Tämä työ on edennyt
35427: dollisuutta muuttaa toiselle paikkakunnalle heil-      ja on loppusuoralla.
35428: le osoitettuun työhön. Heidät on siten jouduttu            Valtion henkilöstöä on koko 1990-Iuvun voi-
35429: irtisano maan.                                          makkaasti vähennetty, vaikka parina viime vuo-
35430:     Irtisanottujen henkilöiden aseman parantami-        tena onkin pitkäaikaisesti tukityöllistettyjen hoi-
35431: seksi on, kuten kysymyksessäkin todetaan, tehty         tamia tehtäviä myös jonkin verran vakinaistettu.
35432:  monenlaisia toimenpiteitä ja toimittu aktiivisesti     Hallinnonalojen henkilöstötarpeet joudutaan
35433: uuden työpaikan löytymiseksi. Puolustusvoimiin          pääosin hoitamaan olemassa olevia virkoja ja
35434:  on luotu työpaikkarekisteri,jossa kaikki puolus-       tehtäviä uudelleen kohdentamalla. Näin ollen
35435: tusvoimissa avautuvat virat ja tehtävät ovat mm.        kysymyksessä tarkoitetun erillisen kompensaa-
35436:  irtisanottujen nähtävissä. Näin tahdottiin hel-        tiotuen käyttäminen Pohjan Prikaatin lakkautta-
35437:  pottaa heitä löytämään työtä mahdollisesti pa-         misen johdosta työpaikan siirrosta kieltäytynei-
35438:  remmin sopivalta paikkakunnalta. Muutamia              den ja siitä syystä irtisanottujen työllistämiseksi
35439:  henkilöitä on virkoineenja palkkarahoineen siir-      ja myöhemmin tehtävien vakinaistamiseksi ei ole
35440:  retty hallinnonalan ulkopuolelle. Siirrettäväksi       mahdollista.
35441:  suunnitelluista henkilöistä ne, jotka saavuttavat
35442:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
35443: 
35444:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
35445: 4                                          KK 1475/1998 vp
35446: 
35447: 
35448: 
35449: 
35450:                                         Tili Riksdagens Talman
35451: 
35452:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               lnom försvarsmakten har den uppsagda per-
35453: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            sonalen kunnat ansöka om vidareutbildning och
35454: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        omskolning. 1 övrigt har det varit nödvändigt att
35455: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade skrift-         vidta alla åtgärder på förvaltningsområdet inom
35456: liga spörsmål nr 1475:                                 ramen för de tillgängliga resurserna, eftersom det
35457:                                                        inte har funnits någon särskild finansiering. För-
35458:           Ämnar Regeringen omedelbart fatta            svarsförvaltningen har sålunda använt alla resur-
35459:        ett positivt beslut om kompensations-           ser som den förfogar över för att underlätta de
35460:        stöd så att de som på grund av nedlägg-         uppsagdas ställning.
35461:        ningen av försvarsmaktens enheter i                 Statsminister Paavo Lipponen tillsatte på vå-
35462:        Uleåborg blivit arbetslösa kan sysselsät-       ren 1997 en arbetsgrupp med uppgift att koordi-
35463:        tas vid statens ämbetsverk enligt det för-      nera verställigheten av de regionala åtgärder som
35464:        slag som har gjorts av den s.k. Räihä-          föreslås i den säkerhets- och försvarspolitiska
35465:        arbetsgruppen?                                  redogörelsen. 1 den arbetsgrupp vid statsrådets
35466:                                                        kansli som leds av statssekreterare Rauno Saari
35467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          är försvars-, finans-, undervisnings-, trafik- och
35468: anföra följande:                                       arbetsministeriet representerade. Arbetsgruppen
35469:                                                        har inte disponerat över någon särskild finansie-
35470:    Den personalpolitiska utgångspunkten för            ring, utan åtgärderna granskas inom ramen för
35471: den strukturreform som har genomförts inom             de enskilda förvaltningsområdenas möjligheter
35472: försvarsförvaltningen har varit att ingen skall        att vidta arrangemang. Gruppen har understru-
35473: sägas upp. Var och en garanteras en arbetsplats        kit betydelsen av att besluten verkställs i en anda
35474: inom förvaltningsområdet i uppgifter och med           som är förenlig med försvarsredogörelsen och att
35475: anställningsvillkor av samma slag som tidigare         åtgärderna vidtas i brådskande ordning. Den
35476: på den ort tili viiken uppgifterna flyttas som följd   bästa sysselsättnings- och näringspolitiken är att
35477: av strukturförändringen.                               lokaliteter och markområden som blir lediga tas
35478:    Alla de för vilka en flyttning blivit aktuell har   i bruk för ny företagsverksamhet och utveck-
35479: dock inte i praktiken önskat eller haft möjlighet      lingsverksamhet som är tili nytta för städernas
35480: att flytta till det arbete som anvisats dem på en      framtid. Detta arbete har avancerat och är nu på
35481: annan ort. Dessa personer har sålunda blivit upp-      slutrakan.
35482: sagda.                                                     Statens personai har under hela 1990-talet
35483:    1 syfte att förbättra ställningen för dem som       kraftigt minskats, även om uppgifter som sköts
35484: blivit uppsagda har, såsom också konstateras i         av personer vilka är långvarigt stödsysselsatta
35485: spörsmålet, många slag av åtgärder vidtagits, och       också i viss mån har gjorts stadigvarande under
35486: man har arbetat aktivt för att finna nya arbets-       de senaste åren. Personalbehovet på förvalt-
35487: platser. F örsvarsmakten har gjort upp ett arbets-      ningsområdena måste i huvudsak skötas genom
35488: platsregister som omfattar alla tjänster och upp-       omfördelning av existerande tjänster och uppgif-
35489: gifter som blir lediga inom försvarsmakten och          ter. Sålunda är det inte möjligt att använda ett
35490: som bl.a. de uppsagda har tillgång tili. Man öns-      sådant i spörsmålet avsett särskilt kompensa-
35491: kade på så sätt göra det lättare för dem att finna      tionsstöd som skulle ges med anledning av att
35492: arbete på en eventuellt bättre lämpad ort. Några        Pohja Brigad har dragits in för att med hjälp av
35493: personer har jämte tjänster och löner flyttats ut       det sysselsätta dem som vägrat ta emot en arbets-
35494: från förvaltningsområdet. Av de personer som            plats på annan ort och därför sagts upp, och att
35495: enligt planerna skulle flyttas har de som uppnår        senare omvandla på så sätt uppkomna arbets-
35496: avgångsåldern före år 2000 dessutom fått stanna         uppgifter tili ordinarie.
35497: kvar som extra styrka på sin tidigare placerings-
35498: ort.
35499:      Helsingforsden 27 januari 1999
35500: 
35501:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
35502:                                             KK 1476/1998 vp
35503: 
35504: Kirjallinen kysymys 1476
35505: 
35506: 
35507: 
35508: 
35509:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Hallituksen luomutuotantoon siirtymistä
35510:                                       tukevista suunnitelmista
35511: 
35512:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35513: 
35514:    Niin sanotulla kentällä liikkuu sitkeänä huhu,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35515: että alkaneena vuonna ei aiota tehdä lainkaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35516: luomutuotantoon siirtymissopimuksia. Tämä-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35517: hän ei tietenkään voi pitää paikkaansa, sillä ei-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35518: hän voida ajatella, että niin suunnitelmallisuutta
35519: vaativaa toimintaa kuin luomutuotanto harjoi-                    Aikooko Hallitus pikaisesti julkistaa
35520: tettaisiin tukipolitiikan osalta poukkoilevasti.              suunnitelmansa laajuudesta, jolla toivo-
35521:    Syntyneessä kiusallisessa tilanteessa on erit-             taan tuottajien tekevän luomutuotan-
35522: täin välttämätöntä, että hallitus pikaisesti julkis-          toon siirtymissopimuksia kuluvana
35523: taa kuluvaa vuotta koskevan luomutuotantoon                   vuonnajajohon Hallitus on taloudellises-
35524: siirtymistä koskevan ohjelmansa rahoitustietoi-               ti varautunut?
35525: neen.
35526:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1999
35527: 
35528:                                           Erkki Pulliainen /vihr
35529: 
35530: 
35531: 
35532: 
35533:  280043
35534: 2                                         KK 1476/1998 vp
35535: 
35536: 
35537: 
35538: 
35539:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35540: 
35541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tyistukisopimukset ja vielä ratkaisemattomat,
35542: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hyväksymiskelpoiset erityistukihakemukset ku-
35543: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      luttanevat noin 250 miljoonaa markkaa. Yhteen-
35544: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      sä voimassa olevat perustukisitoumukset sekä
35545: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     vireillä ja voimassa olevat erityistukisopimukset
35546:  1476:                                               kuluttavat noin 1 675 miljoonaa markkaa vuon-
35547:                                                      na 1999.
35548:           Aikooko Hallitus pikaisesti julkistaa          Luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvät sopi-
35549:        suunnitelmansa laajuudesta, jolla toivo-      mukset asetettiin vuoden 1996 sopimusten teossa
35550:        taan tuottajien tekevän luomutuotan-          etusijalle. Luomusopimuksia tehtiinkin tuolloin
35551:        toon siirtymissopimuksia kuluvana             runsaasti ja muut sopimuksetjäivät vähemmälle.
35552:        vuonna ja johon Hallitus on taloudellises-    Osittain tämän vuoksi vuonna 1997 otettiin luon-
35553:        ti varautunut?                                nonmukaisen tuotannon osalta vastaan pää-
35554:                                                      asiassa vain hakemuksia, jotka koskevat lisä-
35555:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alueiden liittämistä olemassa oleviin sopimuk-
35556: vasti seuraavaa:                                     siin. Vuonna 1998 voitiin hyväksyä kaikki luo-
35557:                                                      muhakemukset, jotka täyttivät sopimusehdot.
35558:     Euroopan unionin osarahoittamaan maata-          Luonnonmukaisen tuotannon sopimukset katta-
35559: louden ympäristötukeen on vuosittain ollut käy-      vat tällä hetkellä lähes 130 000 hehtaaria peltoa,
35560: tettävissä kansallinen rahoitus huomioon ottaen      mikä on noin 10 000 hehtaaria maatalouden ym-
35561: yhteensä 1 690 miljoonaa markkaa. Tästä yh-          päristöohjelmassa tavoitteeksi asetettua enem-
35562: teensä 3,5 miljoonaa markkaa käytetään yhteis-       män.
35563: ten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekoh-          Valtion talousarvion 1999 mukaan maatalou-
35564: taiseen suunnitteluun, suojavyöhykkeiden yleis-      den ympäristöohjelman mukaisiin vuonna 1999
35565: suunnitelmiin ja ympäristötuen toimeenpanosta         tehtäviin uusiin sitoumuksiin ja sopimuksiin saa
35566: aiheutuviin kustannuksiin.                            kulua vuosina 2000-2018 enintään 24 miljoo-
35567:     Pääosa ympäristötuesta, vuonna 1998 noin          naa markkaa. Ottaen huomioon määrärahan
35568:  1 410 miljoonaa markkaa, käytetään viljelijöille     niukkuuden maa- ja metsätalousministeriö on
35569: peltoalan mukaan maksettavaan perustukeen.            päättänyt esittää valtioneuvostolle, että vuonna
35570: Uusia perustukisitoumuksia on otettu vastaan          1999 tehtäisiin sopimuksia valtuutta vastaavasti
35571: kaikkina neljänä ympäristötuen voimassaolo-           vain luonnonmukaisesta tuotannosta ja siihen
35572: vuonna. Maatilojen rakennekehitys huomioon            siirtymisestä. Mikäli valtuus ei riitä kaikkien
35573: ottaen perustuen rahanmenon arvioidaan kasva-         uusien hakemusten käsittelyyn, asiaa harkitaan
35574: van noin 1 425 miljoonaan markkaan vuonna             lisämenoarvioesityksen yhteydessä.
35575:  1999, vaikka uusia perustukisitoumuksia ei teh-          Maatalouden ympäristöohjelmaa vuosille
35576: täisi.                                                2000-2006 suunnittelee parhaillaan maa- ja
35577:     Tehokkaampia ympäristönhoitotoimia edel-          metsätalousministeriön asettama työryhmä.
35578: lyttäviä erityistukisopimuksia oli vuoden 1998        Uuden ohjelman käsittelyn ja hyväksynnän yh-
35579: lopussa voimassa noin 17 000 kappaletta. Lisäksi      teydessä tullaan päättämään myös luonnonmu-
35580: oli samana ajankohtana työvoima- ja elinkeino-        kaisen tuotannon erityistuista tulevalla vuositu-
35581:  keskusten maaseutuosastoilla vireillä olevia, kä-    hannella. Tällöin voitaneen uusia luomuviljeli-
35582:  sittelemättömiä erityistukihakemuksia lähes          jöitä ottaa ohjelman piiriin kysyntää vastaavasti.
35583:  2 000 kappaletta. Yhteensä voimassa olevat eri-
35584: 
35585:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
35586: 
35587:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
35588:                                            KK 1476/1998 vp                                              3
35589: 
35590: 
35591: 
35592: 
35593:                                         Tili Riksdagens Talman
35594: 
35595:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          landsbygdsavdelningar. De gällande avtalen om
35596: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           mi1jöspecia1stöd och de ansökningar om nämnda
35597: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       stöd som ännu inte har avgjorts men som kan
35598: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade skrift-        godkännas torde förbruka ca 250 milj. mk. De
35599: liga spörsmål nr 1476:                                gällande avtalen om miljöbasstöd samt de an-
35600:                                                       hängiga och gällande avtalen om miljöspeci-
35601:           Ämnar Regeringen inom kort offent-          alstöd förbrukar totalt ca l 675 milj. mk år 1999.
35602:        liggöra sin pian för den omfattning enligt        A vtal som hänf6r sig tili eko1ogisk odling prio-
35603:        viiken den önskar att producenterna skall      riterades då avtalen för 1996 ingicks. Då ingicks
35604:        ingå avtal om omläggning tili ekologisk        avtal om ekologisk od1ing i stor utsträckning
35605:        odling i år och viiken Regeringen ekono-       framom andra avtal. De1vis på grund av detta tog
35606:        miskt har förberett sig på?                    man 1997 i fråga om eko1ogisk odling i huvudsak
35607:                                                       endast emot sådana ansökningar som gällde an-
35608:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         slutning av tilläggsområden till gällande avtal. År
35609: anföra följande:                                      1998 kunde alla de ansökningar angående ekolo-
35610:                                                       gisk od1ing som uppfyllde avta1svillkoren god-
35611:    1 det miljöstöd för jordbruket som delfinansie-    kännas. A vtalen om ekologisk odling omfattar
35612: ras av Europeiska unionen har, med beaktande          för tillfållet nästan 130 000 hektar åker, vi1ket är
35613: av den nationella finansieringen, varje år stått      ca 10 000 hektar mer än det må1 som ingår i
35614: totalt 1 690 milj. mk tili förfogande. Härav an-      mi1jöprogrammet för jordbruket.
35615: vänds totalt 3,5 milj. mk för projektvis utförd           Enligt statsbudgeten för 1999 får högst 24 mi1j.
35616: planering av gemensamma vattenhushåll-                mk användas mellan 2000 och 2018 för nya för-
35617: ningsåtgärder, för allmänna planer för skyddszo-      binde1ser och nya avta1 som ingås år 1999. Med
35618: ner och för kostnader på grund av verkställandet      beaktande av att ans1aget är snävt tilltaget har
35619: av miljöstödet.                                       jord- och skogsbruksministeriet bes1utat att fö-
35620:    Största de1en a v mi1jöstödet, ca 1 410 mi1j. mk   res1å för statsrådet att avta1 inom ramen för full-
35621: år 1998, används för det miljöbasstöd som beta-       makten endast skall ingås i fråga om ekologisk
35622: 1as enligt åkerarea1 tilljordbrukarna. Nya förbin-    od1ing och om1äggning tili sådan 1999. Om full-
35623: delser som gäller miljöbasstöd har emottagits         makten inte är tillräck1ig för behand1ingen av alla
35624: under alla fyra år som mi1jöstödet har funnits.       nya ansökningar, skall detta övervägas i sam-
35625: Med beaktande av gårdsbruksenheternas struk-          band med tilläggsbudgetpropositionen.
35626: turella utveckling beräknas utgifterna öka tili ca        En av jord- och skogsbruksministeriet tillsatt
35627:  1425 milj. mk år 1999, även om några nya förbin-     arbetsgrupp p1anerar för tillfållet ett miljöpro-
35628:  de1ser om miljöbasstöd inte ingås.                   gram för jordbruket för åren 2000-2006. 1 sam-
35629:     Vid utgången av 1998 var ca 17 000 sådana         band med behand1ingen och godkännandet av
35630:  miljöspecia1stödsavta1 som kräver effektivare        det nya programmet kommer man också att be-
35631:  mi1jövårdsåtgärder i kraft. Vid samma tidpunkt       sluta om mi1jöspecia1stöd för ekologisk odling
35632:  fanns det ytterligare inemot 2 000 anhängiga,        under det kommande årtusendet. Härvid torde
35633:  obehand1ade ansökningar om mi1jöspecia1stöd          nya ekoodlare kunna komma med i programmet
35634:  vid arbetskrafts- och näringscentralernas            en1igt efterfrågan.
35635: 
35636:      Helsingforsden 27 januari 1999
35637: 
35638:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
35639:                                            KK 1477/1998 vp
35640: 
35641: Kirjallinen kysymys 1477
35642: 
35643: 
35644: 
35645: 
35646:                                    Vuokko Rehn /kesk: Mikkelin ja Seinäjoen pienlentokenttien siirtä-
35647:                                        misestä Ilmailulaitoksen alaisuuteen
35648: 
35649: 
35650:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35651: 
35652:    Suomessa on vain kaksi säännöllistä reittilii-     Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien siirtämisestä
35653: kennettä hoitavaa lentokenttää, jotka eivät ole       Ilmailulaitoksen alaisuuteen. Lausuma hyväk-
35654: Ilmailulaitoksen hallinnassa. Nämä ovat Seinä-        syttiin myös eduskunnan budjettikäsittelyssä.
35655: joen ja Mikkelin pienlento kentät.                        Hallitusohjelmassa korostetaan, että liikenne-
35656:    Valtion tuki pienlentokenttien toimintaan on       verkot on pidettävä koko maassa liikenteen tar-
35657: supistunut jatkuvasti. Kun budjetissa (31.52.41)      vetta vastaavassa ja elinkeinoelämän kilpailuky-
35658: oli vielä vuonna 1997 varattuna ll miljoonan          kyä tukevassa kunnossa. Hyvät liikenneyhteydet
35659: markan määräraha kyseisenlaisten lentopaikko-         ovat olennainen tekijä seutujen elinkeinoelämän
35660: jen rakentamiseen ja ylläpitoon, on vuodelle 1999     ja yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja lisäämisek-
35661:  varattu määräraha pudonnut seitsemään miljoo-        si.
35662:  naan markkaan.                                           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35663:     Mikkelin pienlentokentällä harjoitetaan mat-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
35664:  kustajatarvetta vastaavaa säännöllistä reittilii-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35665:  kennettä. Lentoliikenne on olennainen ja nopein      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35666:  kulkuyhteys maakunnasta esimerkiksi pääkau-
35667:  punkiseudulle ja jatkoyhteys kansainvälisille                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35668:  vuoroille. Lisäksi hyvät lentoyhteydet ovat vält-            ryhtyä Mikkelin ja Seinäjoen pienlento-
35669:  tämätön edellytys useille seudun vientiä harjoit-            kenttien ylläpidon ja hyvien lentoyhteyk-
35670:  taville yrityksille.                                         sien turvaamiseksi, sekä
35671:     Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ja sen lii-                missä aikataulussa liikenneministeriön
35672:  kennejaosto esittivät yksimielisesti joulukuussa             neuvottelut kenttien siirtämisestä Ilmai-
35673:  1998, että liikenneministeriö aloittaa neuvottelut           lulaitoksen vastuulle tullaan käymään?
35674: 
35675:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1999
35676: 
35677:                                           Vuokko Rehn /kesk
35678: 
35679: 
35680: 
35681: 
35682:  280043
35683: 2                                           KK 1477/1998 vp
35684: 
35685: 
35686: 
35687: 
35688:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35689: 
35690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Myönnetyt avustukset ovat kattaneet noin
35691: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        80% reittiliikenteen piirissä olleiden pienkenttien
35692: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kustannuksista, loppuosan noin 20% pienkentät
35693: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko          ovat kattaneet omilla tuloillaan (käyttömaksuil-
35694: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          la) sekä omistajayhteisöjensä avustuksilla. Pien-
35695: n:o 1477:                                            kenttien ylläpito ei siten ole merkittävästi rasitta-
35696:                                                      nut omistajiensa taloutta. Ilmailulaitoksen lento-
35697:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     asemien ylläpito rahoitetaan kokonaan lentoase-
35698:          ryhtyä Mikkelin ja Seinäjoen pienlento-     man käyttäjiltä perittävillä maksuilla.
35699:          kenttien ylläpidon ja hyvien lentoyhteyk-       Käsitellessään vuoden 1999 talousarviota
35700:          sien turvaamiseksi, sekä                    eduskunta on hyväksynyt pienkenttiä koskevan
35701:             missä aikataulussa liikenneministeriön   seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää,
35702:          neuvottelut kenttien siirtämisestä Ilmai-   että Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttien toimin-
35703:          lulaitoksen vastuulle tullaan käymään?      nan jatkuvuuden turvaamiseksi selvitetään mah-
35704:                                                      dollisuudet siirtää mainitut kentät Ilmailulaitok-
35705:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen alaisuuteen."
35706: vasti seuraavaa:                                         Kysymyksessä on tiedusteltu, mihin toimenpi-
35707:                                                      teisiin hallitus aikoo ryhtyä Mikkelin ja Seinä-
35708:     Muiden kuin llmailulaitoksen ylläpitämien        joen pienlentokenttien ylläpidon ja hyvien lento-
35709: lentokenttien toimintaa on vuosikymmenet ra-         yhteyksien turvaamiseksi. Lentoyhteyksien pe-
35710: hoitettu valtion talousarviossa nykyisin momen-      rusedellytys tietenkin on, että alueella on toimiva
35711: tille 31.52.41 "Valtionapu eräiden lentopaikkojen    lentokenttä, mutta lentokentän olemassaolo ei
35712: rakentamiseen ja ylläpitoon" myönnetystä mää-        sinänsä turvaa hyviä lentoyhteyksiä, vaan olen-
35713: rärahasta. Viime vuosina eduskunta on myöntä-        naista on se, miten houkuttelevana lentoyhtiöt
35714: nyt tätä määrärahaa seuraavasti:                      näkevät yhteydet. Lentoliikenteen harjoittami-
35715:                                                      nen on Suomessa kaupallista liiketoimintaa ja
35716:     1996                 11,0 Mmk                     lentoyhtiöiden asia on päättää siitä, mitä yhteyk-
35717:     1997                 11,0 Mmk                     siä ne ylläpitävät.
35718:     1998                  8,0Mmk                         Kysymyksessä on tiedusteltu myös, missä ai-
35719:     1999                  7,0 Mmk                     kataulussa liikenneministeriön neuvottelut ko.
35720:                                                       kenttien siirtämisestä Ilmailulaitoksen vastuulle
35721:     Noin 90 % näistä määrärahoista on käytetty        tullaan käymään. Eduskunta ei ole lausuman
35722: niiden pienkenttien avustamiseen, joille on ollut     hyväksyessään edellyttänyt neuvotteluja kent-
35723: säännöllistä reittiliikennettä. Avustukset myön-      tien siirtämisestä, vaan siirtämismahdollisuuk-
35724: tää liikenneministeriö llmailulaitoksen esitykses-    sien selvittämistä. Vuodelle 1999 Mikkelin ja Sei-
35725: tä.                                                   näjoen lentokenttien toiminnan rahoitus järjes-
35726:     Mikkelin ja Seinäjoen lentokentille avustuksia    tyy eduskunnan myöntämän määrärahan turvin.
35727: on myönnetty:                                         Eduskunnan edellyttämä selvitys tehdään siten,
35728:                                                       että eduskunta voi sitä käyttää päättäessään vuo-
35729:                Mikkeli          Seinäjoki             den 2000 talousarvion hyväksymisestä.
35730:  1996          4,05 Mmk         4,0 Mmk
35731:  1997          4,15 Mmk         5,0 Mmk
35732:  1998          4,35 Mmk         2,65 Mmk
35733:         Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1999
35734: 
35735:                                                                       Liikenneministeri Kimmo Sasi
35736:                                                KK 1477/1998 vp                                           3
35737: 
35738: 
35739: 
35740: 
35741:                                           Tili Riksdagens Talman
35742: 
35743:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                De beviljade bidragen har täckt ca 80 % av
35744: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             kostnaderna för mindre flygplatser med reguljär
35745: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         trafik, medan resten, ca 20%, har finansierats av
35746: dagsman Vuokko Rehn undertecknade skriftliga            de mindre flygplatserna själva med egna ruedel
35747: spörsmål nr 1477:                                       (användningsavgifter) samt med bidrag från
35748:                                                         ägargrupperna. Därför har underhållet av de
35749:            Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen         mindre flygplatserna inte på något avgörande
35750:          skrida för att trygga underhållet av de        sätt belastat ägarnas ekonomi. Underhållet av
35751:          mindre flygplatserna i S:t Michel och Sei-     Luftfartsverkets flygplatser finansieras i sin hel-
35752:          näjoki och för att trygga goda flygförbin-     het av de avgifter som uppbärs av flygplatsens
35753:          delser tili dessa, samt                        användare.
35754:            enligt viiken tidtabell kommer trafik-          Då riksdagen behandlade budgetpropositio-
35755:          ministeriet att föra diskussioner om en        nen för 1999 har den godkänt följande utlåtande
35756:          överföring av flygplatserna tili Luftfarts-    om de mindre flygplatserna: "Riksdagen förut-
35757:          verkets ansvarsområde?                         sätter att möjligheten att överföra flygplatserna i
35758:                                                         Seinäjoki och S:t Michel tili Luftfartsverket bör
35759:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utredas i syfte att trygga nämnda flygplatsers
35760: anföra följande:                                        fortsatta verksamhet."
35761:                                                            1 spörsmålet ställs frågan om vilka åtgärder
35762:    Flygplatser som upprätthålls av andra än             regeringen ämnar vidta för att trygga underhållet
35763: Luftfartsverket har i årtionden finansierats med        av de mindre flygplatserna i S:t Michel och Seinä-
35764: anslag som numera beviljas under moment                 joki och för att trygga goda flygförbindelser till
35765: 31.52.41 i statens budgetproposition, "Statsbi-         dessa. Grundförutsättningen för flygförbindelser
35766: drag för byggande och underhåll av vissa flyg-          är givetvis att det på området finnsen fungerande
35767: platser". Under de senaste åren har riksdagen           flygplats, men flygplatsens existens tryggar inte i
35768: beviljat detta anslag som följer:                       sig existensen av goda flygförbindelser, utan det
35769:                                                         väsentliga är hur lockande flygbolagen anser för-
35770:   1996             11,0 milj. mk                        bindelserna vara. ldkande av flygtrafik är i Fin-
35771:   1997             11,0 milj. mk                        land kommersiell affårsverksamhet och det är
35772:   1998              8,0 milj. mk                        flygbolagens sak att avgöra vilka förbindelser de
35773:   1999              7,0 milj. mk                        upprätthåller.
35774:                                                            1 spörsmålet frågas det också enligt viiken
35775:    U ngefår 90% av dessa anslag har beviljats som       tidtabell trafikministeriet kommer att föra dis-
35776: bidrag tili de mindre flygplatser som har haft          kussioner om en överföring av ifrågavarande
35777: regelbunden reguljär trafik. Bidragen beviljas av       flygplatser tili Luftfartsverkets ansvarsområde.
35778: trafikministeriet på föredragning av Luftfarts-         Riksdagen har inte då den godkände utlåtandet
35779: verket.                                                 förutsatt att diskussioner inleds om överflyttning
35780:    Bidrag för flygplatserna i S:t Michel och Sei-       av flygplatserna, utan att en utredning om möj-
35781: näjoki har beviljats som följer:                        ligheten tili överflyttning görs. Finansieringen av
35782:                                                         verksamheten vid flygplatserna i S:t Michel och
35783:                S:t Michel          Seinäjoki            Seinäjoki ordnas under 1999 genom de anslag
35784:  1996          4,05 milj. mk       4,0 milj. mk         riksdagen beviljat. Den utredning som riksdagen
35785:  1997          4, 15 milj. mk      5,0 milj. mk         förutsätter görs så att riksdagen kan använda
35786:  1998          4,35 milj. mk       2,65 milj. mk        den då beslut skall fattas om godkännande av
35787:                                                         budgetpropositionen för år 2000.
35788: 
35789:         Helsingforsden 21 januari 1999
35790: 
35791:                                                                            Trafikminister Kimmo Sasi
35792:                                           KK 1478/1998 vp
35793: 
35794: Kirjallinen kysymys 1478
35795: 
35796: 
35797: 
35798: 
35799:                                   Vuokko Rehn /kesk: Savonradan liikenteen kehittämisestä
35800: 
35801: 
35802: 
35803:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35804: 
35805:    Savonradan parantaminen nopealle Pendoli-            Lisäksi Itä-Suomi nousee hyvin todennäköi-
35806: no-liikenteelle soveltuvaksi on yksi Itä-Suomen      sesti Euroopan unionin rakennerahastojen kor-
35807: yhteiskunnallisen kehityksen välttämättömistä        keimman tuen eli tavoite 1:n piiriin vuoden 2000
35808: edellytyksistä.                                      alusta, kuten EU:n komissio esittää. Tämä mah-
35809:    Myös valtioneuvoston Itä-Suomi-työryhmä           dollistaa Savonradan rakentamisen Pendolino-
35810: nosti Savonradan perusparannuksen ja Lahden          kelpoiseksi EU:n rahoituksen avulla, jos se vain
35811: oikoradan keskeiseksi tavoitteeksi. Sen mukaan       nostetaan painopisteeksi Suomen omassa val-
35812: "Itä-Suomen tie- ja rataverkon kunto on huo-         tiollisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa.
35813: nontunut suhteessa muuhun maahan viime vuo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35814: sina" ja "nopeiden junayhteyksien ja uuden ka-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35815: luston hyödyntäminen tulee olla mahdollista          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35816: myös Itä-Suomen alueella".                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35817:    Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan
35818: ministeriöiden on otettava Itä-Suomen erityison-               Aikooko Hallitus Itä-Suomea koske-
35819: gelmat huomioon kaikessa päätöksenteossaan.                 van periaatepäätöksen mukaisesti edel-
35820: Savonradan jälkeenjääneisyys on kiistatta Itä-              lyttää VR:n ottavan Savonradan kehittä-
35821: Suomen kannalta erityinen ongelma. VR on lii-               misen suunnitelmiensa painopisteeksi, ja
35822: kenneministeriön alainen yhtiö, joten liikenne-                aikooko Hallitus nostaa Savonradan
35823: ministeriön tehtävänä on huolehtia siitä, että Sa-          liikenteen nopeuttamisen yhdeksi EU :n
35824: vonradan parantaminen on VR:nsuunnitelmissa                 rakennetuen tavoite 1:n Itä-Suomi-ohjel-
35825: painopisteenä.                                              man osaksi?
35826: 
35827:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1999
35828: 
35829:                                          Vuokko Rehn /kesk
35830: 
35831: 
35832: 
35833: 
35834:  280043
35835: 2                                         KK 1478/1998 vp
35836: 
35837: 
35838: 
35839: 
35840:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35841: 
35842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Edellisen lisäksi Pieksämäki-Kuopio-välin
35843: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        päällysrakenteen uusiminen aloitetaan suunni-
35844: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      telmien mukaan vuonna 2002. Hankkeen kus-
35845: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko          tannusarvio on 160 milj. markkaa.
35846: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Pitemmän aikavälin tavoitteisiin sisältyy lii-
35847: n:o 1478:                                            kenneministeriön päätöksen mukaisesti Kera-
35848:                                                      va-Lahti-oikoradan toteutus. Oikorata lyhen-
35849:           Aikooko Hallitus Itä-Suomea koske-         tää matka-aikoja Itä-Suomen ja pääkaupunki-
35850:        van periaatepäätöksen mukaisesti edel-        seudun välillä, mutta se on ennen kaikkea tar-
35851:        lyttääVR:nottavan Savonradan kehittä-         peen lisäkapasiteettina Helsingistä pohjoiseen ja
35852:        misen suunnitelmiensa painopisteeksi, ja      itään Suuntautuvalle liikenteelle. Oikoradalle
35853:            aikooko Hallitus nostaa Savonradan        siirtyvä Savon ja Karjalan liikenne sekä Venäjäl-
35854:        liikenteen nopeuttamisen yhdeksi EU:n         le suuntautuva liikenne vapauttavat kapasiteet-
35855:        rakennetuen tavoite l :n Itä-Suomi-ohjel-     tia pä*radan kauko-ja taajamaliikenteen tarpei-
35856:        man osaksi?                                   siin. Askettäin valmistuneessa ministerityöryh-
35857:                                                      män raportissa ei ole kuitenkaan suunniteltu ra-
35858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hoitusta lähivuosina tälle hankkeelle.
35859: vasti seuraavaa:                                         VR Osakeyhtiö on päättänyt lisätä henkilölii-
35860:                                                      kenteen nopeata junakalustoa. Uuden kaluston
35861:    Itä-Suomen rataosilla on meneillään mittavat      liikenteeseen sijoittelu tehdään rataverkon uusi-
35862: perusparannustyöt. Riihimäki-Kouvola-välin           misen ja tasonnoston edistymisen mukaisessa
35863: päällysrakennetta ja turvalaitteita on viime         tahdissa.
35864: vuosina uusittu 600 milj. markalla. Kouvola-             Mikäli Itä-Suomi tulee EU:n rakennerahasto-
35865: Pieksämäki-välin päällysrakennetta ja turvalait-      uudistuksessa tavoitealue yhden piiriin, voidaan
35866: teita uusitaan parhaillaan. Hanke sisältää lisäksi    myös harkita merkittävien liikennehankkeiden
35867: kulunvalvonnan ja liikennepaikkamuutoksia.            ottamista rakennetuen kohteeksi. Liikennemi-
35868: Hankkeen kustannusarvio on 770milj. markkaa,          nisteriö on tämän takia esittänyt mm. Itä-Suo-
35869: ja se valmistuu vuonna 2004.                          men liikennehankkeiden valintaa uusiin tavoite-
35870:     Hankkeen valmistuttua rataosan akselipaino        ohjelmiin. Hankkeiden lopullinen valinta tapah-
35871: voidaan nostaa nykyisestä 22,5 tonnista 25 ton-       tuu lähikuukausina maakuntien liitoissa ohjel-
35872: niin. Henkilöliikenteessä nopeustaso säilyy ny-       mien normaalin hankevalmistelun yhteydessä.
35873: kyisellään eli 140 kilometriä tunnissa lähinnä ta-
35874: soristeyksistä johtuen.
35875: 
35876:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
35877: 
35878:                                                                      Liikenneministeri Kimmo Sasi
35879:                                           KK 1478/1998 vp                                               3
35880: 
35881: 
35882: 
35883: 
35884:                                        Tili Riksdagens Talman
35885: 
35886:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Utöver ovan nämnda projekt planeras för-
35887: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nyandet av överbyggnaden på sträckan Pieksä-
35888: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     mäki-Kuopio inledas år 2002. Kostnadskal-
35889: man Vuokko Rehn undertecknade skriftliga             kylen för projektet uppgår ti11160 milj. mk.
35890: spörsmål nr 1478:                                       Till de långsiktiga målen i trafikministeriets
35891:                                                      beslut hör byggandet av genbanan mellan Kervo
35892:           Ämnar Regeringen i enlighet med sitt       och Lahtis. Genbanan förkortar restiderna mel-
35893:        principbeslut om östra Finland förutsätta     lan Östra Finland och huvudstadsregionen, men
35894:        att VR tar utvecklandet av Savolaxbanan       ger framför allt tilläggskapacitet för trafiken från
35895:        som tyngdpunkt i sin planering, och           Helsingfors norrut och österut. Då trafiken tili
35896:           ämnar Regeringen införliva målet med       Savolax, Karelen och Ryssland överflyttas tili
35897:        snabbare förbindelser på Savolaxbanan i       genbanan, frigörs kapacitet på stambanan för
35898:        programmet för östra Finland inom EU :s       fjärr- och tätortstrafiken. I en ministerarbets-
35899:        strukturbidrags målområde 1?                  grupps rapport som nyligen blev klar har det
35900:                                                      dock inte planerats någon finansiering inom de
35901:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        närmaste åren för detta projekt.
35902: anföra följande:                                        VR Aktiebolag har beslutat utöka sin tågma-
35903:                                                      teriel för snabb persontrafik. Dennya materielen
35904:    På bandelarna i östra Finland pågår betydan-      tas i bruk efter hand i takt med att bannätet
35905: de grundförbättringsarbeten. På sträckan Riihi-      förnyas och nivåhöjningen framskrider.
35906: mäki-Kouvola har överbyggnaden och säker-               lfall östra Finland kommer att ingå i målom-
35907: hetsanordningarna under de senaste åren för-         råde 1 i EU:s strukturfondsreform, är det även
35908: nyats för 600 milj. mk. På sträckan Kouvola-         möjligt att överväga att med strukturbidrag utfö-
35909: Pieksämäki förnyas dessa för närvarande. Pro-        ra betydande trafikprojekt. Därför har trafikmi-
35910: jektet inbegriper dessutom automatisk tågkon-        nisteriet föreslagit att bl.a. östra Finlands trafik-
35911: troll och ändring av trafikplatser. Kostnadskal-     projekt skall ingå i de nya målområdesprojekten.
35912: kylen fOr projektet uppgår till 770 milj. mk och     Det slutliga valet av projekt sker inom de när-
35913: jobbet blir klart år 2004.                           maste månaderna inom Iandskapsförbunden i
35914:    Då projektet slutförts kan axeltrycket på         samband med normal beredning av projekten i
35915:  bandelen ökas från nuvarande 22,5 ton till25 ton.   programmen.
35916:  Inom persontrafiken förblir hastigheten på nuva-
35917:  rande nivå, d.v.s. 140 km/h, närmast p.g.a. plan-
35918:  korsningarna.
35919:      Helsingfors den 28 januari 1999
35920: 
35921:                                                                          Trafikminister Kimmo Sasi
35922:                                            KK 1479/1998 vp
35923: 
35924: Kirjallinen kysymys 1479
35925: 
35926: 
35927: 
35928: 
35929:                                    Jouko Jääskeläinen /skl: Tupakansavun haittavaikutusten torjumi-
35930:                                       sesta hotelli- ja ravintolatyössä
35931: 
35932: 
35933:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35934: 
35935:    Voimassa olevan tupakkalain määräykset ei-         pakanpolton kieltämiseksi tai rajoittamiseksi
35936: vät koske ravintoloiden ja hotellien asiakastiloja.   työpaikoilla ja asiakastiloissa. Tupakansavua ei
35937: Baaritiskit, ravintolasalit ja hotellien vastaan-     ole luokiteltu syöpävaarallisten aineiden luette-
35938: otat ovat sekä asiakastiloja että työntekijöiden      loon.
35939: työtiloja, joissa tupakointi on kielletty työnteki-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35940: jöiltä, mutta ei asiakkailta. Usein myös savuisten    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
35941: asiakastilojen ilmastointi on puutteellista.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35942:    Hotellien ja ravintoloiden henkilökunta on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35943: jäänyt eriarvoiseen asemaan. Uudessa tupakka-
35944: lain lakiluonnoksessa toteutetaan asiakkaiden                    Mitä Hallitus aikoo tehdä hotellien ja
35945: toivomukset savuttomista tiloista, jolloin työnte-           ravintoloiden henkilökunnan suojelemi-
35946: kijät eivät altistu tupakansavulle. Laki jättää ul-          seksi tupakansavulta ja tupakansavun
35947: kopuolelle kuitenkin ne työntekijät, jotka joutu-            saamiseksi syöpävaarallisten aineiden
35948: vat työskentelemään tupakansavuisissa asiakas-               luetteloon, ja
35949: tiloissa.                                                       mitä Hallitus aikoo tehdä, että tupa-
35950:     Tutkimuksilla on todettu tupakka syöpää ai-              kansavuiset asiakastilat tulevat vähin-
35951: heuttavaksi aineeksi. Myös passiivinen tupa-                 täänkin tehokkaamman ilmastoinnin pii-
35952:  kointi aiheuttaa samanlaisen terveysriskin. Eri             riin?
35953:  puolilla maailmaa on säädetty lainsäädäntöä tu-
35954: 
35955:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1999
35956:                                         Jouko Jääskeläinen /skl
35957: 
35958: 
35959: 
35960: 
35961: 280043
35962: 2                                         KK 1479/1998 vp
35963: 
35964: 
35965: 
35966: 
35967:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35968: 
35969:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jöiden että asiakkaiden tupakansavualtistuksen
35970: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        merkittävään vähenemiseen, mutta eivät poistai-
35971: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      si ongelmaa kokonaan. Ympäristöministeriö te-
35972: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko           kee lain edellyttämät muutokset rakentamismää-
35973: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      räyskokoelmaan. Näillä varmistetaan riittävä il-
35974: sen n:o 1479:                                        manvaihto ravintoloissa tupakansavuiset asia-
35975:                                                      kastilat mukaan lukien. Hallitus tulee seuraa-
35976:            Mitä Hallitus aikoo tehdä hotellien ja    maan lain muutosten vaikutuksia työntekijöiden
35977:        ravintoloiden henkilökunnan suojelemi-        altistumiseen ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimenpi-
35978:        seksi tupakansavulta ja tupakansavun          teisiin altistumisen vähentämiseksi.
35979:        saamiseksi syöpävaarallisten aineiden            Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöis-
35980:        luetteloon, ja                                tä annetussa työministeriön päätöksessä (838/
35981:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että tupa-      1993) on lueteltu sellaisia syöpäsairauden vaaraa
35982:        kansavuiset asiakastilat tulevat vähin-       aiheuttavia työmenetelmiä ja aineita,joiden osal-
35983:        täänkin tehokkaamman ilmastoinnin pii-        ta on noudatettava työhön liittyvän syöpävaaran
35984:        riin?                                         torjunnasta annetun valtioneuvoston päätöksen
35985:                                                      (1182/1992) määräyksiä. Päätöksen velvoitteet
35986:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kohdistuvat työnantajaan. Monet päätöksen
35987: taen seuraavaa:                                      määräykset sopivat huonosti työtilanteeseen,
35988:                                                      jossa altistutaan tahattomasti tupakansavulle.
35989:     Työpaikan ilmastointia koskevat työturvalli-     Tällaisia määräyksiä on esim. päätöksen 7 (teki-
35990: suuslain (299/1958) säännökset koskevat sellaise-    jän korvaaminen), 11 (odottamaton altistumi-
35991: naan myös ravintoloiden ja hotellien työtiloja.      nen), 13 (pääsy vaara-alueelle), 14 (hygienia ja
35992: Näin ollen työsuojelun valvontatoiminnassa on-       henkilökohtainen suojaus), 15 (opetus ja ohjeet)
35993: kin kiinnitetty huomiota myös hotelli- ja ravinto-   ja 16 (työntekijöille tiedottaminen) pykälissä.
35994: latyöntekijöiden suojelemiseen altistumiselta tu-    Tupakansavulle altistuneiden työntekijöiden
35995: pakansavulle. Työsuojeluvalvonnassa on nykyi-        luetteloiminen ammatissaan syöpäsairauden
35996: sen lainsäädännön pohjalla lähdetty siitä, että      vaaraa aiheuttaville aineille altistuvia työnteki-
35997: ravintolatyöntekijöiden kiinteät työskentelypis-     jöitä koskevaan tiedostoon (ASA-tiedosto) val-
35998: teet rajataan tupakansavuisten tilojen ulkopuo-      tioneuvoston päätöksen 19 §:n mukaisesti on on-
35999: lelle. Ravintolatilojen suunnittelussa ja ennakko-   gelmallista mm. työstä riippumattoman altistuk-
36000: valvonnassa sekä tarvittaessa myös olosuhdeval-      sen yleisyyden takia.
36001: vonnassa on noudatettu ympäristöministeriön             Tupakansavu sisältää yli 3 800 eri yhdistettä,
36002: vuonna 1987 hyväksymää ohjetta rakennusten           jotka ovat pääasiassa samoja kuin muunkin or-
36003: sisäilmastostaja ilmanvaihdosta (D 2). Samansi-      gaanisen materiaalin palamisessa syntyvät ai-
36004: sältöiset ohjeet ovat työsuojeluhallituksen tur-     neet. Pääosa tupakansavun aineosista on biolo-
36005: vallisuustiedotteessa työpaikkojen ilmastoinnis-     gisesti aktiivisia ja osa niistä on todettu syöpäsai-
36006: ta (14/1985). Ravintolasaliin (kahvilaan, baariin)   rauden vaaraa aiheuttaviksi. Työministeriön
36007: edellytetään ohjeen mukaan noin 10 dm 3/s/hen-       päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavis-
36008: kilö ulkoilmavirtausta. Tämän saavuttaminen          ta tekijöistä (838/1993) on tupakansavun syöpä-
36009: edellyttää koneellista kokonaisilmanvaihtoa.         sairauden vaaraa aiheuttavista aineosista mainit-
36010: Tarvittaessa on edellytetty erityisiä ilmanpuhdis-   tu parikymmentä. Näin ollen ei ole epäilystä-
36011: tuslaitteita.                                        kään, etteikö tupakansavu olisi syöpäsairauden
36012:     Hallituksen esitys laiksi toimenpiteistä tupa-   vaaraa aiheuttava kemiallisten yhdisteiden seos
36013: koinnin vähentämiseksi annetun lain muuttami-        samoin kuin muutkin orgaanisen materiaalin pa-
36014: sesta (HE 82/1998 vp) annettiin 4.6.1998. Esityk-    lamisessa syntyvät savut. Esimerkiksi kemiallis-
36015: sen ravintolatupakointia koskevat muutokset          ten aineiden terveysvaaran arviointineuvosto
36016: johtaisivat toteutuessaan sekä ravintolatyönteki-    (KATA) on jo 12.5.1987 lääkintöhallitukselle
36017:                                               KK 1479/1998 vp                                               3
36018: 
36019: antamassaan lausunnossa todennut seuraavasti:            dännön avulla. Eduskunnan käsiteltävänä on
36020: "Näyttö tupakansavun karsinogeenisuudesta sil-           ehdotus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämi-
36021: le aktiivisesti ja passiivisesti altistuvien osalta on   seksi annetun lain muuttamisesta. Tässä yhtey-
36022: riittävä ja luotettava. Riskiero aktiivisesti ja pas-    dessä eduskunta harkitsee tupakansavun lisää-
36023: siivisesti tupakoivien väliiiä selittyy erisuuruises-    mistä syöpävaarallisten aineiden luetteloon. Täl-
36024: ta altistumisesta."                                      lä lailla rajoitettaisiin tupakointia erityisesti ho-
36025:    Työntekijän kannalta ei-tahallista tupakansa-         telleissa ja ravintoloissa ja vähennettäisiin mer-
36026: vulle altistumista ehkäistään ja torjutaan sekä          kittävästi työntekijöiden altistumista tupakansa-
36027: työsuojelulainsäädännön että tupakkalainsää-             vulle.
36028: 
36029:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
36030: 
36031:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36032: 4                                           KK 1479/1998 vp
36033: 
36034: 
36035: 
36036: 
36037:                                          Tili Riksdagens Talman
36038: 
36039:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       förs, att leda till att både restaurangpersonal och
36040: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         kunder utsätts för betydligt mindre tobaksrök,
36041: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       men ändringarna avhjälper inte problemet helt
36042: man Jouko Jääskeläinen undertecknade skriftli-         och hållet. Miljöministeriet gör de ändringar i
36043: ga spörsmål nr 1479:                                   byggbestämmelsesamlingen som lagen förutsät-
36044:                                                        ter. Genom dem säkerställs att ventilationen i
36045:           Vad ämnar Regeringen göra för att            restaurangerna är tillräcklig, också i sådana ut-
36046:        skydda hotell- och restaurangpersonal           rymmen för kunderna där tobaksrök förekom-
36047:        från tobaksrök och för att tobaksrök            mer. Regeringen kommer att övervaka hur änd-
36048:        skall tas upp i förteckningen över cancer-      ringarna av lagen inverkar på personalens expo-
36049:        framkallande ämnen och                          nering och vidtar vid behov ytterligare åtgärder
36050:           vad ämnar Regeringen göra för att så-        för att minska exponeringen.
36051:        dana för kunder avsedda lokaler där det            1 arbetsministeriets beslut om cancerframkal-
36052:        finns tobaksrök åtminstone skall ha en          lande agenser (838/1993) uppräknas sådana ar-
36053:        effektivare ventilation?                        betsmetoder och ämnen som medför risk för can-
36054:                                                        cersjukdom. För deras del skall föreskrifterna i
36055:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          statsrådets beslut om avvärjande av cancerrisk i
36056: anföra följande:                                       anslutning till arbete (1182/1992) iakttas. De för-
36057:                                                        pliktelser som anges i beslutet gäller arbetsgiva-
36058:    De bestämmelser om ventilation på arbets-           ren. Många av föreskrifterna i beslutet är svåra
36059: platsen som finns i lagen om skydd i arbete (299/      att tillämpa på arbetssituationer där det är fråga
36060: 1958) gäller som sådana även arbetsutrymmen i          om ofrivillig exponering för tobaksrök. Sådana
36061: restauranger och hotell. Sålunda har man i tillsy-     föreskrifter finns bl.a. i 7 § (ersättande av agens),
36062: nen över arbetarskyddet även fåst uppmärksam-          11 § (oväntad exponering), 13 § (tillträde tili risk-
36063: het vid att hotell- och restaurangpersonal skall       områden), 14 § (hygien och personlig skyddsut-
36064: skyddas mot tobaksrök. På basis av den gällande        rustning), 15 § (utbildning och anvisningar) och
36065: lagstiftningen har man i tillsynen över arbetar-       16 § (information tili arbetstagarna). Det är pro-
36066: skyddet utgått från att restaurangpersonalens          blematiskt att i enlighet med 19 § i statsrådets
36067: fasta arbetsställen skall vara klart avgränsade        beslut katalogisera arbetstagare som exponeras
36068: från utrymmen där tobaksrök förekommer. Vid            för tobaksrök i registret över arbetstagare som i
36069: planeringen av och förhandstillsynen över res-         sitt arbete exponeras för ämnen som medför risk
36070: taurangutrymmen samt vid behov även vid över-          för cancersjukdom (ASA-registret), bl.a. på
36071: vakningen av förhållandena har den anvisning           grund av att det är så allmänt med ofrivillig
36072: gällande byggnaders inomhusklimat och ventila-         exponering som inte hänför sig tili arbetet.
36073: tion (D 2) som miljöministeriet godkände 1987             Tobaksrök innehåller över 3 800 olika för-
36074: iakttagits. Liknande anvisningar ingår i ett av        eningar som i huvudsak består av samma ämnen
36075: arbetarskyddsstyrelsen givet säkerhetsmedde-           som uppstår när även annat organiskt materia!
36076: lande som gäller ventilation på arbetsplatsen (14/     brinner. Största del en av tobaksrökens bestånds-
36077: 1985). Enligt anvisningen förutsätts i en res-         delar är biologiskt aktiva och en del av dem har
36078: taurangsal (ett kafe, en bar) ett uteluftflöde på ca   konstaterats medföra risk för cancersjukdomar.
36079: 10 dm 3/s/person. För att detta villkor skall upp-     1 arbetsministeriets beslut om cancerframkallan-
36080: fyllas krävs fläktventilation. Vid behov har sär-      de agenser (838/1993) nämns ett tjugotal cancer-
36081: skilda luftrenare krävts.                              framkallande beståndsdelar som finns i tobaks-
36082:    Regeringens proposition till riksdagen med          rök. Således råder det inga tvivel om att tobaks-
36083: förslag tilllag om ändring av lagen om åtgärder        rök är en cancerframkallande blandning av ke-
36084: för inskränkande av tob~~srökning (RP 82/1998)         miska föreningar liksom annan rök som uppstår
36085: avläts den 4 juni 1998. Andringarna som gäller         när organiskt materia! brinner. T.ex. rådet för
36086: rökning i restauranger kommer, då de genom-            bedömning av hälsorisken hos kemiska ämnen
36087:                                           KK 1479/1998 vp                                            5
36088: 
36089: har redan i ett utlåtande av den 12 maj 1987 tili    stiftningen. Ett förs1ag tili ändring av 1agen om
36090: medicina1styrelsen konstaterat att bevisen för att   åtgärder för inskränkande av tobaksrökning be-
36091: tobaksrök är karcinogen för både aktivt och pas-     hand1as som bäst i riksdagen. I detta samman-
36092: sivt exponerade är tillräckliga och tillförlit1iga   hang överväger riksdagen huruvida tobaksrök
36093: och att skillnaden mellan risken för aktiva rökare   skall tas upp i förteckningen över cancerframkal-
36094: och risken för passiva rökare förk1aras av o1ika     lande ämnen. Genom denna lag kunde tobaks-
36095: exponeringsgrad.                                     rökning begränsas i synnerhet i hotell och restau-
36096:    För arbetstagarnas del förebyggs och bekäm-       ranger, och arbetstagarnas exponering för to-
36097: pas ofrivillig exponering för tobaksrök genom        baksrök kunde minskas avsevärt.
36098: både arbetarskydds1agstiftningen och tobaks1ag-
36099: 
36100:      He1singfors den 4 februari 1999
36101: 
36102:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
36103:                                           KK 1480/1998 vp
36104: 
36105: Kirjallinen kysymys 1480
36106: 
36107: 
36108: 
36109: 
36110:                                   Markus Aaltonen /sd: Pitkäaikaistyöttömän puolison verotuksesta
36111: 
36112: 
36113: 
36114:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36115: 
36116:    Työmarkkinatuki turvaa toimeentulon niille        otetaan huomioon ja puolisoita käsitellään tois-
36117: työttömille, joiden työttömyyspäivärahan enim-       tensa elatuksesta vastuussa olevina. Sosiaalitur-
36118: mäismaksuaika on tullut täyteen. Tuki on tarve-      vaa ja verotusta uudistettaessa on otettava huo-
36119: harkintainen ja se turvaa vähimmäistoimeentu-        mioon myös tämä köyhyysloukku, johon pitkä-
36120: lon. Kun tuen tarvetta arvioidaan, työttömän         aikaistyöttömän perhe voi ajautua.
36121: omien tulojen lisäksi otetaan huomioon hänen            Edellä olevan perusteena ja valtiopäiväjärjes-
36122: avio- ja avopuolisonsa tulot 300 markkaa kuu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36123: kaudessa ylittävältä osalta. Puolison tulot vai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36124: kuttavat tuen määrään hyvin voimakkaasti, sillä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36125: tuki leikkautuu kokonaan pois jo a11e keskituloi-
36126: sen palkansaajan puolisoita.                                    Mitä Hallitus aikoo tehdä pitkäaikais-
36127:    Pitkäaikaistyötöntä, tulotonta puolisoa ei ote-          työttömä11e maksettava11e harkinnanva-
36128: ta huomioon mitenkään työssä käyvän puolison                raise11e työmarkkinatue11e ja toisaalta
36129: verotuksessa. Puolisot katsotaan verotuksessa               henkilöverotuksesta johtuvalle köy-
36130: itsenäisiksi toimijoiksi, mutta harkinnanvaraisen           hyysloukulle?
36131: työmarkkinatuen myöntämisessä puolison tulot
36132: 
36133:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
36134: 
36135:                                         Markus Aaltonen /sd
36136: 
36137: 
36138: 
36139: 
36140:  280043
36141: 2                                           KK 1480/1998 vp
36142: 
36143: 
36144: 
36145: 
36146:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36147: 
36148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          matkakulujen verovähennysoikeuden määrässä
36149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ja muutokset, joilla sanotussa vähennyksessä
36150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         otetaan entistä paremmin huomioon työllistymi-
36151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus             nen satunnaiseen työhön tai osallistuminen työ-
36152: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           voimapoliittisiin toimenpiteisiin.
36153: n:o 1480:                                                   Työmarkkinatuki maksetaan työttömyystur-
36154:                                                         vajärjestelmän ulkopuolella oleville. Tällaisia
36155:           Mitä Hallitus aikoo tehdä pitkäaikais-        henkilöitä ovat ensinnä työttömät, jotka aiem-
36156:        työttömälle maksettavalle harkinnanva-           min eivät ole olleet työmarkkinoilla, toisin sa-
36157:        raiselle työmarkkinatuelle ja toisaalta          noen eivät täytä työttömyyspäivärahan edelly-
36158:        henkilöverotuksesta johtuvalle köy-              tyksenä olevaa työssäoloehtoa. Heidän osaltaan
36159:        hyysloukulle?                                    tarveharkintaa sovelletaan koko työttömyysjak-
36160:                                                         son aikana. Kysymyksen johdanto-osassa viita-
36161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            taan toiseen työttömien ryhmään, joka on työ-
36162: vasti seuraavaa:                                        markkinatukijärjestelmän piirissä, eli henkilöi-
36163:                                                         hin, jotka ovat jo saaneet työttömyyspäivärahaa
36164:    Verotuksen keskeisistä periaatteista toteaisin,      500 päivän enimmäisajan. Ensinnä toteaisin, että
36165: että koko tuloverojärjestelmämme on jo useam-           55 vuotta täyttäneitä koskevat työttömyyspäivä-
36166: man vuosikymmenen ajan perustunut jokaisen              rahaoikeuden ja työmarkkinatuen tarveharkin-
36167: tulonsaajan erillisverotukseen. Kehitys on johta-       nan osalta erillissäännökset. Toiseksi toteaisin,
36168: nut asteittain yhä vain puhtaampaan henkilö-            ettei tarveharkintaa sovelleta työttömyyspäivä-
36169: kohtaiseen verotukseen. Yhteiskunnan vallitseva         rahalta "pudonneiden" työmarkkinatukeen en-
36170: arvomaailma on ollut taustalla vahvasti tuke-            simmäisten 180 työttömyyspäivän aikana eikä
36171: massa tätä kehitystä.                                   sen jälkeenkään heidän osallistuessaan työvoi-
36172:    Sinänsä voidaan varmastikin osoittaa tiettyjä        mapoliittisiin toimenpiteisiin.
36173: tilanteita, joissa erillisverotus ei näyttäisi toimi-        Siten kysymyksessä kuvattu tilanne voi syntyä
36174: van parhaalla mahdollisella tavalla. On kuiten-         vain, jos alle 55-vuotiaana työttömäksi jäänyt
36175: kin selvää, että sellaisten tapausten korjailu vero-     puoliso ei osallistu aktiivisiin toimenpiteisiin ja
36176: tuksen poikkeusmenettelyillä tms. aiheuttaisi            on ollut jo työttömänä 680 maksupäivää eli mil-
36177: enemmän uusia ongelmia kuin lieventäisi vanho-           tei kolme vuotta!
36178: ja. Nytkin kysymyksessä olevassa tilanteessa ky-            Tarveharkinnan jyrkkyyden osalta on aiheel-
36179: seessä olevilla tulotasoilla verotuksen vaikutus         lista muistaa, että osana tällä hallituskaudella
36180: on suhteellisen vähäinen. Merkittävämpi puoli            toteutettua aiempaa parempaa ja kannustavam-
36181: asiaa onkin se, että nykyinen verojärjestelmä tu-        paa toimeentulotuen, asumistuen, työttömyys-
36182: kee selkeästi puolison työllistymistä, kun vero-         turvaoja opintotuen yhteensovittamista on muu-
36183: prosenttiin eivät vaikuta puolison tulot.                tettu vuoden 1997 alusta sekä työttömälle mak-
36184:     Hallituksen toimintalinjana onkin ollut tukea        settavaa ns. soviteltua päivärahaa ja työmarkki-
36185: henkilön työllistymistä niin, että myös verotuk-         natukea että työmarkkinatuen tarveharkintaa.
36186: sellisin keinoin palkkatyön kannattavuutta ver-          Muutosten jälkeen tulonlisäys, olipa kyse kum-
36187: rattuna sosiaaliturvaan lisätään. Tuoreimpana            man puolison tuloista tahansa, lisää kaikilla tulo-
36188: tähän tähtäävänä toimena mainitsen kuluvan               tasoilla perheen käytettävissä olevia tuloja.
36189: vuoden alusta voimaan tulleet muutokset työ-
36190: 
36191:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1999
36192: 
36193:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
36194:                                             KK 1480/1998 vp                                                3
36195: 
36196: 
36197: 
36198: 
36199:                                          Tili Riksdagens Talman
36200: 
36201:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             för kostnader för arbetsresor och det faktum att
36202: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             man i samband med dessa avdrag bättre beaktar
36203: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         sysselsättningen i tiiifålligt arbete eller deltagan-
36204: dagsledamot Markus Aaltonen undertecknade               de i arbetskraftspolitiska åtgärder.
36205: skriftliga spörsmål nr 1480:                                Arbetsmarknadsstöd betalas tili personer som
36206:                                                         inte berörs av systemet med utkomstskydd för
36207:          Vad ämnar Regeringen göra åt arbets-           arbetslösa. Tili dessa personer hör för det första
36208:        marknadsstöd som betalas tili långtidsar-        arbetslösa som inte tidigare varit på arbetsmark-
36209:        betslösa enligt behovsprövning och å an-         naden, dvs. som inte uppfyller arbetsvillkoret för
36210:        dra sidan den fattigdomsfålla som beror          erhållande av arbetslöshetsdagpenning. För dem
36211:        på personbeskattning?                            tillämpas behovsprövning under hela arbetslös-
36212:                                                         hetsperioden. 1 spörsmålets inledning hänvisas
36213:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tili en annan grupp arbetslösa som omfattas av
36214: anföra följande:                                        arbetsmarknadsstödet, dvs. personer som redan
36215:                                                         har fått arbetslöshetsdagpenning i den maximala
36216:    När det gäller centrala principer för beskatt-       tiden på 500 dagar. Här villjag konstatera för det
36217: ningen vill jag konstatera att grunden för hela         första att det finns särskilda bestämmelser om
36218: vårt inkomstskattesystem redan under flera år-          rätten tili arbetslöshetsdagpenning och behovs-
36219: tionden har varit särsbeskattning som betyder att       prövningen vid betalning av arbetsmarknadsstöd
36220: varje inkomsttagare beskattas individuellt. Ut-         som tillämpas på personer som fyllt 55 år. F ör det
36221: vecklingen har stegvis Iett till en allt mer renodlad   andra ville jag påpeka att för personer som "fal-
36222: personlig beskattning. Denna utveckling bör ses         lit" från arbetslöshetsdagpenningen beviljas ar-
36223: mot bakgrunden av det värdesystem som råder i           betsmarknadsstöd utan behovsprövning under
36224: samhället.                                              de första 180 dagarna av arbetslöshetsperioden
36225:    1 själva verket kan man förstås hitta exempel        och också därefter, om de deltar i arbetskraftspo-
36226: på vissa situationer där särbeskattningen inte          litiska åtgärder.
36227: tycks fungera på optimalt sätt. Det är dock klart           En sädan situation som beskrivs i spörsmålet
36228: att korrigering av sådana fall genom beskatt-           kan således uppstä endast, om maken som blivit
36229: ningsmässiga undantag eller liknande förfaran-          arbets1ös innan han fyllt 55 är inte deltar i aktiva
36230: den skulle snarare medföra nya problem än lind-         ätgärder och om han har varit arbetslös i 680
36231: ra dem som redan finns. Också i det aktuella fallet     dagar eller närmare tre år!
36232:  och på de inkomstnivåer det här är frågan om är            1 fräga om behovsprövningens stränghet är
36233:  beskattningseffekten relativt liten. Av större be-     det skäl att komma ihäg att man i början av 1997,
36234:  tydelse i det här fallet är däremot det att det        som ett led i strävandena att under denna reger-
36235:  nuvarande skattesystemet klart stöder makens           ingsperiod få tili ständ en bättre sammanjämk-
36236:  sysselsättning, eftersom skatteprocenten inte på-      ning av utkomststöd, bostadgsbidrag, utkomst-
36237:  verkas av makens inkomster.                            skydd för arbetslösa och studiestöd för att sporra
36238:     Regeringens strategi har därför varit att stöda     tili arbete, ändrade säväl den s.k. jämkade dag-
36239:  sysselsättningen av människor så att man också         penningen for arbetslösa och arbetsmarknads-
36240:  genom beskattningsmässiga medel försöker göra          stödet som behovsprövningen vid betalning av
36241:  lönearbetet lönsammare än socialskyddet. Som           arbetsmarknadsstödet. Efter dessa ändringar
36242:  den fårskaste ätgärden i denna riktning vill jag       höjer inkomstöknigen, oavsett vilkendera ma-
36243:  nämna ändringar som trädde i kraft i början av         kens inkomster det är frågan om, och på alla
36244:  det här året och som gäller beloppet av avdraget       inkomstniväer, familjens disponibla inkomster.
36245: 
36246:       Helsingfors den 1 februari 1999
36247: 
36248:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
36249:                                            KK 1481/1998 vp
36250: 
36251: Kirjallinen kysymys 1481
36252: 
36253: 
36254: 
36255: 
36256:                                    Pentti Tiusanen /vas: Kadonneiden henkilöiden etsintöjen tehosta-
36257:                                       misesta
36258: 
36259: 
36260:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36261:    Ruokolahtelainen         neljäkymmentävuotias         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36262: mies katosi 16.-17.12.1998 välisenä yönä Hel-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36263: singin ja Tukholman välillä. Hän oli matkustaja-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36264: na Helsingistä lähteneellä Viking Linen lautalla.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36265: Aluksen henkilökunnalle asiasta ilmoitettiin var-
36266: hain aamulla 17 päivänä joulukuuta, ennen aluk-                 Onko Hallituksen käsityksen mukaan
36267: sen saapumista Tukholman satamaan.                           toimittu oikein, kun kadonneen mieshen-
36268:    Ilmoituksen tehneelle kadonneen omaiselle                 kilön etsinnät käynnistettiin vasta katoa-
36269: kerrottiin, että asiaa voidaan selvittää vasta seu-          misilmoituksen antamista seuranneena
36270: raavana päivänä, 18 päivänä joulukuuta, kun                  päivänä, ja
36271: alus on palannut Helsinkiin. Vasta tuossa vai-                  onko kadonneiden etsimisestä anne-
36272: heessa aloitettiin virallinen kadonneen etsintä.             tuissa säädöksissä täsmentämistä?
36273: 
36274:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
36275: 
36276:                                           Pentti Tiusanen /vas
36277: 
36278: 
36279: 
36280: 
36281:  280043
36282: 2                                         KK 1481/1998 vp
36283: 
36284: 
36285: 
36286: 
36287:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36288: 
36289:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        matkatavaroiden kuljettamisesta. Aluksella ta-
36290: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pahtuneen rikoksen osalta sovelletaan rikoslain
36291: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       1 luvun säännöksiä Suomen rikosoikeuden so-
36292: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      veltamisalasta.
36293: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Merilain säännösten perusteella aluksen pääl-
36294:  1481:                                                likkö vastaa aluksen ja sen lastin, myös matkus-
36295:                                                       tajien, turvallisesta kuljettamisesta. Milloin aluk-
36296:           Onko Hallituksen käsityksen mukaan          sen kuljettamisesta vastuussa oleva on saanut
36297:        toimittu oikein, kun kadonneen mieshen-        tietää henkilön pudonneen alukselta tai muuten
36298:        kilön etsinnät käynnistettiin vasta katoa-     joutuneen veden varaan, alus pysäytetään sekä
36299:        misilmoituksen antamista seuranneena           käynnistetään etsintä- ja pelastustoimenpiteet.
36300:        päivänä, ja                                    Tapahtumasta ilmoitetaan myös asianomaisille
36301:           onko kadonneiden etsimisestä anne-          viranomaisille, jotta nämä voivat käynnistää
36302:        tuissa säädöksissä täsmentämistä?              omat toimenpiteensä.
36303:                                                            Nyt kysymyksessä olevaan tapaukseen ei voi
36304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yksiselitteisesti ottaa kantaa, koska kysymys pe-
36305: vasti seuraavaa:                                      rustuu vain toisen osapuolen kertomukseen. Oi-
36306:                                                       kean asianlaidan selvittämiseksi tulisi asiasta
36307:    Poliisiasetuksen 14 §:n nojalla poliisin on ryh-   tehdä tutkintapyyntö poliisille. Henkilökunnan
36308: dyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön        olisi tullut tehdä katoamistapauksesta ilmoitus
36309: löytämiseksi, milloin on perusteltua syytä olettaa    satamapaikkakunnan viranomaisille, jotka olisi-
36310: henkilön kadonneen tai joutuneen onnettomuu-           vat arvioineet tilanteen ja suorittaneet tarpeelli-
36311: den uhriksi. Sen lisäksi poliisin on sille tehdyn      set toimenpiteet.
36312: ilmoituksen perusteella tai muusta erityisestä             Kadonneen henkilön löytämiseksi suoritetta-
36313: syystä toimitettava katoamisen selvittämiseksi         vat toimenpiteet vaihtelevat tapauksesta riip-
36314: tarpeellisessa laajuudessa poliisitutkinta.            puen. Kussakin katoamistapauksessa tarpeelli-
36315:    Merellä kadonneen henkilön etsinnästä vas-          set toimenpiteet ratkeavat tapauksen erityispiir-
36316: taa rajavartiolaitos meripelastuspalvelusta an-        teiden ja voimassa olevien säännösten mukaises-
36317: nettujen säännösten sekä rajavartiolaitoksesta         ti. Säännökset ovat tällä hetkellä riittävät. Kysy-
36318: annetun lain ja asetuksen perusteella.                 mys on niiden soveltamisesta kussakin yksittäis-
36319:    Toimenpiteiden käynnistämisen edellytykse-          tapauksessa.
36320: nä on, että katoamisesta on tehty ilmoitus jolle-          Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei
36321: kin niistä viranomaisista, jotka vastaavat kadon-      nyt esitetyn kaltaisten tilanteiden varalta ole tar-
36322: neen henkilön etsinnästä.                              vetta ryhtyä lainsäädäntötoimiin. Yksittäisessä
36323:    Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa hen-          tapauksessa sattuneen virheellisen menettelyn
36324: kilö on ollut matkustajana matkustajalautalla.         johdosta asia tulee saattaa asianomaisten viran-
36325: Tapaukseen tulevat sovellettaviksi merilain            omaisten tutkittavaksi.
36326: säännökset, joissa säädetään matkustajien ja
36327: 
36328:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
36329: 
36330:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
36331:                                           KK 1481/1998 vp                                                3
36332: 
36333: 
36334: 
36335: 
36336:                                        Tili Riksdagens Talman
36337: 
36338:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     gerare på ett passagerarfartyg. På fallet skall till-
36339: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       lämpas bestämmelserna i sjölagen, i viiken före-
36340: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skrivs om befordran av passagerare och rese-
36341: man Pentti Tiusanen undertecknade skriftliga         gods. Då det gäller brott som har begåtts på
36342: spörsmål nr 1481:                                    fartyget tillämpas bestämmelserna i 1 kap. straff-
36343:                                                      lagen, vilka gäller tillämpningsområdet för finsk
36344:           Handlade man enligt Regeringens            straffrätt.
36345:        uppfattning rätt när spaningarna efter en         Enligt bestämmelserna i sjölagen svarar farty-
36346:        försvunnen mansperson inleddes först          gets befålhavare för en säker fart och en säker
36347:        dagen efter att anmälan om försvinnan-        befordran av lasten, även passagerarna. När den
36348:        det hade gjorts och                           som är ansvarig för farten har fått veta att någon
36349:           finns det skäl att precisera författ-      ramlat överbord eller annars hamnat i vattnet
36350:        ningarna om spaning efter försvunna per-      stannas fartyget och inleds spanings- och rädd-
36351:        soner?                                        ningsåtgärder. Händelsen rapporteras också tili
36352:                                                      vederbörande myndigheter så att dessa skall kun-
36353:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        na vidta sina åtgärder.
36354: anföra följande:                                         Man kan inte entydigt ta ställning tili det ifrå-
36355:                                                      gavarande fallet eftersom spörsmålet baserar sig
36356:     Enligt 14 § polisförordningen skall polisen om   på endast den ena partens berättelse. För att
36357: det finns grundad anledning att anta att en per-     klarlägga det verkliga förhållandet borde man
36358: son försvunnit eller råkat ut för en olycka vidta    begära att polisen undersöker saken. Personalen
36359: nödvändiga åtgärder för att finna personen.          borde ha anmält försvinnandet tili myndigheter-
36360: Dessutom skall polisen på grundval av erhållen       na på den ort där hamnen är belägen och sedan
36361: anmälan eller av andra särskilda skäl utföra en      skulle myndigheterna ha bedömt situationen och
36362: tillräckligt omfattande polisundersökning för att    vidtagit behövliga åtgärder.
36363: reda ut försvinnandet.                                   De åtgärder som vidtas för att hitta en för-
36364:     För spaningarna efter en person som försvun-     svunnen person varierar från fall tili fall. Åtgär-
36365: nit tili sjöss svarar gränsbevakningsväsendet en-    derna beror på de särskilda omständigheterna i
36366: ligt bestämmelserna om sjöräddningstjänst och        fallet och gällande bestämmelser. För närvaran-
36367: lagen och förordningen om gränsbevakningsvä-         de är bestämmelserna tiliräckliga. Frågan gäller
36368: sendet.                                              närmast hur de tillämpas i varje enskilt fall.
36369:     Förutsättningen för att man skall vidta åtgär-       Med stöd av det ovan anförda anser regering-
36370: der är att anmälan om försvinnandet har gjorts       en att det inte finns skäl att vidta lagstiftningsåt-
36371: tili någon av de myndigheter som ansvarar för        gärder för sådana fall som nämns ovan. Vid fel-
36372: spaning efter försvunna personer.                    aktigt förfarande i ett enskilt fall skall saken föras
36373:     1 ifrågavarande fall har personen varit passa-   tili behöriga myndigheter för undersökning.
36374:      Helsingfors den 28 januari 1999
36375: 
36376:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
36377:         1
36378: 
36379:         1
36380: 
36381: 
36382: 
36383: 
36384:     1
36385: 
36386:     1
36387: 
36388: 
36389: 
36390: 
36391: 1
36392: 
36393: 1
36394:                                             KK 1482/1998 vp
36395: 
36396: Kirjallinen kysymys 1482
36397: 
36398: 
36399: 
36400: 
36401:                                    Riitta Korhonen /kok: Eläkeläisten verotuskohtelusta
36402: 
36403: 
36404: 
36405:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36406:     Lähtökohtaisesti verotuksessa pyritään kaik-       musmieseläkkeensä, joka oli kertynyt 11 vuoden
36407: kien yhdenmukaiseen ja tasapuoliseen kohte-            ajalta. Verotuskäytännön muutoksen seuraukse-
36408: luun. Valitettavasti on käynyt ilmi, että tietyssä     na esimerkkihenkilömme verotukseen alettiin
36409: tapauksessa pykälien mukainen verotus johtaa           soveltaa puolison eläketulovähennystä. Verotus-
36410: kohtuuttomaan lopputulokseen.                          käytäntö muuttui lopullisesti siten, että seuraa-
36411:     Luottamusmiestehtävistä kertyi eläkettä aina       vinakio vuosina henkilön verotuksessa käytettiin
36412: vuoden 1992 loppuun asti. Luottamusmieseläke           puolison eläketulovähennystä.
36413: oli mahdollista maksaa kertasuorituksena, kun             Verotuskäytännön muutoksen seurauksena
36414: eläkkeensaaja saavutti eläkeiän. Vuoden 1993           koko luottamusmieseläke, jonka määrä oli
36415: jälkeen luottamusmieseläkkeiden kertyminen             20 322 markkaa, siirtyy käytännöllisesti katsoen
36416: lakkasi. Käytännössä luottamusmieseläkkeet             veroina verottajalle seitsemän vuoden kuluessa.
36417: maksettiin nimenomaan kertasuorituksina. Ker-          Jos otetaan huomioon suomalaisen naisen odo-
36418: tasuoritus saattoi aiheuttaa suuren yksittäisen        tettavissa oleva elinikä n. 83 vuotta, voidaan las-
36419: ansiotulon nousun kyseiselle verovuodelle, min-        kea, että verotuskohtelun muutoksen johdosta
36420: kä vuoksi oli mahdollista hakea tulontasausta          esimerkkihenkilömme joutuu maksamaan elin-
36421:  15 000 markkaa ylittävälle osalle. Myönnetty tu-      aikanaan veroina vielä lisää n. 15 000 markkaa.
36422: lontasaus oli kuitenkin minimaalinen.                  Mikäli verotuskohtelu ei olisi muuttunut, esi-
36423:     Vuonna 1996 tuli voimaan säädös puolison           merkkihenkilöämme olisi verotettu n. 35 000
36424: eläketulovähennyksen soveltamisesta koskien            markkaa vähemmän!
36425:  niitä verovelvollisia, joihin sovellettiin puolisoa      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36426:  koskevia säännöksiä. Verotuskohtelu siten             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36427:  muuttui. Puolison eläketulovähennyksen enim-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36428:  mäismäärä on pienempi kuin yksinäisen eläketu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36429:  lovähennyksen enimmäismäärä. Näin ollen puo-
36430:  lisoita verotetaan ankarammin.                                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
36431:     Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa henkilön               jotta puolison eläketulovähennyksen so-
36432:  verotukseen on sovellettu yksinäisen eläketulo-              veltaminen ei aiheuttaisi eläkeläisille pe-
36433:  vähennystä vuoteen 1996 saakka. Tuona vuonna                 rusteluissa esitetyn kaltaisia suuria vero-
36434:  verotuskäytäntö muuttui ja juuri tuona kyseise-              tuksellisia menetyksiä?
36435:  nä vuonna henkilö sai kertasuorituksena luotta-
36436: 
36437:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
36438: 
36439:                                           Riitta Korhonen /kok
36440: 
36441: 
36442: 
36443: 
36444:  280043
36445: 2                                         KK 1482/1998 vp
36446: 
36447: 
36448: 
36449: 
36450:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36451: 
36452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tettiin, että sitä ei sovellettaisi niihin puolisoihin,
36453: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jotka ovat vuonna 1996 saaneet yksinäisen eläke-
36454: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tulovähennyksen. Tällä pyrittiin asiaa koskeneen
36455: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta          hallituksen esityksen mukaan siihen, että kenen-
36456: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kään vuonna 1996 (jatkuvaa) eläkettä saavan
36457: n:o 1482:                                            verotus ei kiristyisi.
36458:                                                          Asiaa koskeneen siirtymäsäännöksen sovelta-
36459:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       miskäytännön mukaan oikeuden yksinäisen elä-
36460:        jotta puolison eläketulovähennyksen so-       ketulovähennykseen ovat säilyttäneet ne puoli-
36461:        veltaminen ei aiheuttaisi eläkeläisille pe-   sot, joiden yksinäisen henkilön mitoituksin las-
36462:        rusteluissa esitetyn kaltaisia suuria vero-   kettu eläketulovähennys todella muodostui
36463:        tuksellisia menetyksiä?                       vuonna 1996 nollaa suuremmaksi. Jos kyseinen
36464:                                                      vähennys satunnaistenkin ansiotulojen, kuten
36465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kysymyksessä mainittujen kunnallisissa luotta-
36466: vasti seuraavaa:                                     mustehtävissä toimineille maksettujen kertasuo-
36467:                                                      ritusten johdosta muodostui nollaksi, verottaja
36468:     Kunnallisverotuksessa eläketulovähennyksen       katsoi, että vähennystä ei myönnetty eikä oikeus
36469: mitoitus tapahtui vuoteen 1996 saakka sen perus-     täten yksinäisen vähennykseen säilynyt.
36470: teella, saako puoliso kansaneläkettä tai sitä vas-       Lakia valmisteltaessa tavoitteena oli pysyttää
36471: taavaa eläkettä vai ei. Kansaneläkkeen pohja-         eläketulovähennyksen määräytyminen yksinäi-
36472: osan poistuessa vuonna 1997 tämän perusteen           sen henkilön eläketulovähennyssäännösten mu-
36473: soveltaminen kävi mahdottomaksi. Vuodesta             kaisena niillä, joiden ko. vähennys jo ennen muu-
36474: 1997 alkaen puolison eläketulovähennystä alet-        tosta oli jatkuvan eläketulon nojalla määräyty-
36475: tiin soveltaa verotuksessa puolisoina pidettäviin     nyt yksinäisen eläketulovähennyksen määräyty-
36476: henkilöihin silloin, kun eläkkeensaaja alkaa saa-     misperusteiden mukaisesti. Hallituksen tarkoi-
36477: da mitä tahansa eläketulovähennykseen oikeut-         tuksena on antaa vielä tämän vuoden aikana
36478: tavaa eläkettä. Eläkeläispuolisot tulivat näin yh-    asiasta esitys. Samassa yhteydessä tulee myös
36479: denvertaiseen asemaan eläkkeen laadusta riippu-       selvitettäväksi, mistä ajankohdasta muutosta so-
36480: matta.                                                vellettaisiin.
36481:     Koska muutos oli verotusta kiristävä, ehdo-
36482: 
36483:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1999
36484: 
36485:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
36486:                                           KK 1482/1998 vp                                             3
36487: 
36488: 
36489: 
36490: 
36491:                                        Tili Riksdagens Talman
36492: 
36493:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         drag för ensamstående. På detta sätt ville man
36494: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          enligt regeringspropositionen som gäller denna
36495: medlem av statsrådet översänt f6ljande av riks-      fråga se tili att beskattningen inte skulle skärpas
36496: dagsman Riitta Korhonen undertecknade skrift-        för någon av dem som 1996 fick (fortlöpande)
36497: liga spörsmål nr 1482:                               pension.
36498:                                                          Enligt tillämpningspraxis för övergångsbe-
36499:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       stämmelsen som gäller denna fråga skall de ma-
36500:        ta för att tillämpningen av pensionsin-       kar som 1996 beviljats pensionsinkomstavdrag
36501:        komstavdrag for make inte skall orsaka        för ensamstående och vars pensionsinkomstav-
36502:        pensionärer stora skattemässiga förluster     drag då faktiskt blev större än noll behålla rätten
36503:        av det slag som beskrivs i motiveringen?      tili pensionsinkomstavdrag för ensamstående.
36504:                                                      Om avdraget blev noll också på grund av tillfålli-
36505:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ga förvärvsinkomster, såsom i spörsmålet avsed-
36506: anföra följande:                                     da engångsbetalningar tili personer som haft
36507:                                                      korumunala förtroendeuppgifter, ansåg skatte-
36508:    Tili och med 1996 var pensionsinkomstavdra-       myndigheterna att avdraget inte beviljades och
36509: gets storlek i kommunalbeskattningen beroende        att rätten tili avdrag för ensamstående således
36510: av om maken fått folkpension eller motsvarande       inte kvarstod.
36511: pension eller inte. När fo1kpensionens basde1 slo-       När lagen bereddes var avsikten att pensions-
36512: pades 1997 kunde denna grund inte längre tilläm-     inkomstavdraget alltjämt skulle fastställas enligt
36513: pas. Från och med 1997 började pensionsin-           bestämmelserna om pensionsinkomstavdrag för
36514: komstavdraget för make tillämpas på dem som i        ensamstående för dem för vilka avdraget redan
36515: beskattningen betraktas som makar från den tid-      före ändringen, på grund av att de fick kontinuer-
36516: punkt då pensionstagaren börjar få viiken pen-       lig pensionsinkomst, hade fastställts enligt grun-
36517: sion som helst som berättigar tili pensionsin-       derna för bestämmande av pensionsinkomstav-
36518: komstavdrag. På detta sätt blev makar som är         drag för ensamstående. Regeringen har för a vsikt
36519: pensionstagare jämbördigt behandlade oberoen-        att under detta år avlåta en proposition som
36520: de av pensionens art.                                gäller denna fråga. Samtidigt utreds det också
36521:    Eftersom lagändringen skärpte beskattning-        från och med viiken tidpunkt ändringen skall
36522: en, föreslogs att den inte skulle tillämpas på ma-   tillämpas.
36523: kar som 1996 hade beviljats pensionsinkomstav-
36524: 
36525:      Helsingforsden 28 januari 1999
36526: 
36527:                                                                            Minister Jouko Skinnari
36528:                                               KK 1483/1998 vp
36529: 
36530: Kirjallinen kysymys 1483
36531: 
36532: 
36533: 
36534: 
36535:                                      Satu Hassi /vihr: Adoptiovanhempien oikeuksista
36536: 
36537: 
36538: 
36539:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
36540: 
36541:    Suomeen adoptoidaan ulkomailta noin 200                  Käsitys perheestä ja vanhemmuudesta on kui-
36542: lasta vuodessa. Ulkomailta adoptoitujen lasten           tenkin laajentunut. Uusperheiden aikana sosiaa-
36543: lukumäärä on Suomessa Pohjoismaiden pienin.              lisesta vanhemmuudesta on tullut täysin nor-
36544: Osasyy tähän on yhteiskunnan vähäinen tuki               maali asia. On myös aivan normaalia haluta lasta
36545: adoptoiville perheille. Suomessa adoptioperhei-          adoption kautta. Yhteiskunnan ei tulisi tätä ra-
36546: den vanhempainloma on lyhyempi kuin biologis-            joittaa.
36547: ten vanhempien ja adoptiovanhemmat joutuvat                 Kansalaisten tulisi olla yhdenvertaisia lain
36548: itse rahoittamaan kaikki adoptiosta johtuvat             edessä. Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oi-
36549: kustannukset.                                            keuksien sopimuksen, jonka mukaan lapsen syn-
36550:     Ulkomailta adoptointi maksaa tällä hetkellä          typerä ei saa vaikuttaa hänen oikeuksiinsa. Lain
36551: kohdemaasta riippuen 20 000--75 000 markkaa.             mukaan adoptio on jo nyt hyväksyttävä tapa
36552: Useimmiten suurin kustannuserä ovat lapsen               muodostaa perhe. Siksi yhteiskunnan tulisi tur-
36553: hakemiseen liittyvät matka- ja oleskelukustan-           vata myös adoptioperheille parhaat mahdolliset
36554: nukset. Tämän lisäksi kustannuksia syntyy asia-          edellytykset hoitaa tehtävänsä ja kohdella heitä
36555: kirjojen hankkimisesta, käännättämisestä, lail-          tasavertaisesti biologisten perheiden kanssa.
36556: listamisesta ja erilaisista oikeudellisista ja hallin-      Adoptio on tällä hetkellä mahdollista vain ra-
36557: nollisista toimenpiteistä. Useissa tapauksissa           jatulle joukolle ihmisiä, niin kuin on syytäkin.
36558: adoptiovanhemmat joutuvat myös maksamaan                 Osa rajoituksista ei kuitenkaan ole perusteltuja.
36559: lapsensa hoidosta ennen hänen saapumistaan               Ei esimerkiksi tunnu loogiselta, että toisaalta yk-
36560: Suomeen. Adoptoiminen ulkomailta olisi monel-            sin asuvalla on oikeus adoptoida lapsi, mutta ei
36561: le lasta haluavalle parempi vaihtoehto kuin esi-         avoliitossa elävällä. Toisaalta esimerkiksi Kan-
36562:  merkiksi fyysisesti raskaat hedelmöityshoidot.          saneläkelaitoksen etuuksissa avoliitossa elävät
36563: Adoptiomahdollisuus pitäisikin myös Suomessa             rinnastetaan lähes järjestelmällisesti avioliitossa
36564:  antaa muillekin kuin varakkaille ihmisille.             oleviin. Olisikin luonnollista antaa adoptio-oi-
36565:     Muissa Pohjoismaissa adoptiovanhempien ja            keus myös avopareille.
36566:  biologisten vanhempien vanhempainloma on                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36567:  yhtä pitkä ja ulkomailta adoptoiville myönne-           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
36568:  tään verovaroin rahoitettu adoptioavustus.              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36569:  Tanskassa kyseinen avustus on 30 000 kruunuaja          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36570:  Ruotsissa 24 000 kruunua.
36571:     Suomessa yhteiskunta tukee verovaroin biolo-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta adop-
36572:  gisen lapsen synnyttämistä monin tavoin, muun                   tiovanhempien kohtelu saatettaisiin tasa-
36573:  muassa pitämällä yllä äitiysneuvolaverkostoa ja                 vertaiseksi biologisten vanhempien kans-
36574:  synnytyssairaaloita. Tämä onkin aivan oikein.                   sa, jotta myös muilla kuin varakkailla
36575:  Myös lääketieteellisiä lapsettomuustutkimuksia                  olisi aito mahdollisuus adoptoida lapsia?
36576:  ja -hoitoja rahoitetaan julkisin varoin. Myös
36577:  tämä on erittäin arvokasta työtä.
36578: 
36579:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
36580: 
36581:                                               Satu Hassi /vihr
36582: 
36583:  280043
36584: 2                                            KK 1483/1998 vp
36585: 
36586: 
36587: 
36588: 
36589:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36590: 
36591:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mahdollisuus jäädä pois ansiotyöstä hoitaakseen
36592: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lastaan tai ottolastaan ja näin turvata lapsen ja
36593: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vanhemman välisen siteen kehittymistä ja vah-
36594: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-          vistumista. Vuoden 1997 alusta voimaan tulleella
36595: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymykseen n:o           sairausvakuutuslain muutoksella toteutettiin ot-
36596:  1483:                                                  tovanhempien asemaa koskevia parannuksia,
36597:                                                         mm. pidennettiin ottovanhemman vanhempain-
36598:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta adop-       rahakauden vähimmäisaikaa. Vanhempainra-
36599:         tiovanhempien kohtelu saatettaisiin tasa-       haa maksetaan ottovanhemmalle jokaiselta arki-
36600:         vertaiseksi biologisten vanhempien kans-        päivältä siihen saakka, kunnes lapsen syntymäs-
36601:         sa, jotta myös muilla kuin varakkailla          tä on kulunut 234 arkipäivää, kuitenkin vähin-
36602:         olisi aito mahdollisuus adoptoida lapsia?       tään 180 arkipäivältä. Ottoisällä on oikeus isyys-
36603:                                                         rahaan kuudelta arkipäivältä vanhempainraha-
36604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kauden aikana. Jos perheeseen tulee samalla ker-
36605: vasti seuraavaa:                                        taa useampi adoptiolapsi, pitenee vanhempain-
36606:                                                         rahakausi 60 arkipäivällä kutakin yhtä useam-
36607:     Kansainvälisiä adoptioita koskevat säännök-         paa adoptilasta kohti.
36608: set saatiin Suomen lainsäädäntöön vuonna 1985.              Ulkomailta adoptoidut lapset ovat harvoin
36609: Säännöksiä tarkistettiin vuonna 1997, kun Suo-          aivan pieniä vauvoja, joten useimmiten heidän
36610: mi liittyi lasten suojelua sekä yhteistyötä kan-        ottovanhemmilleen maksetaan vanhempainra-
36611: sainvälisissä lapseksiottamisasioissa koskevaan         haa 180 arkipäivältä eli noin seitsemän kuukau-
36612: yleissopimukseen. Kansainvälisten adoptioiden           den ajan. Tätä aikaa voidaan yleisesti ottaen pi-
36613: määrä on vuosittain jatkuvasti kasvanut. Vuon-          tää riittävänä lapsen turvallisuudentarpeen tyy-
36614: na 1997 Suomeen tuli ulkomailta 192 ottolasta,          dyttämiseen sekä lapsen ja ottovanhemman kes-
36615: joista 88 lasta Venäjältä.                              kinäisen yhteyden luomiseen. Ajanjakso on hie-
36616:     Kansainvälisestä adoptiosta aiheutuu per-           man pidempi kuin biologisen vanhemman van-
36617: heelle kustannuksia, jotka muodostuvat, kuten           hempainrahakausi, joka on enimmillään 158 ar-
36618: kysyjäkin on kuvannut, mm. asiakirjojen kään-           kipäivää.
36619: nöksistä ja legalisoinneista sekä palvelumaksuis-           Lisäksi vastauksena kysyjän toteamukseen,
36620: ta, jotka kansainvälisen lapseksiottamispalvelun        ettei tunnu loogiselta rajoittaa adoptio-oikeutta
36621: antaja perii. Suurin menoerä kansainvälisessä           vain naimisissa oleviin pariskuntiin, kun toisaal-
36622: adoptiossa on lapsen noutomatka ja ulkomailla           ta yksin asuvalla on oikeus adoptointiin, voi to-
36623: oleskelu tarvittavien hallinnollisten ja oikeudel-      deta seuraavaa:
36624: listen toimenpiteiden hoitamiseksi. Lähialueilta            Jo vuoden 1980 ottolapsilakia oikeusministe-
36625: adoptoitaessa kustannukset ovat pienemmät               riössä valmisteltaessa ehdotettiin, että avioliiton-
36626: kuin kaukaisista maista adoptoitaessa.                  omaisissa olosuhteissa elävät pariskunnat voitai-
36627:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty selvi-   siin rinnastaa aviopuolisoihin. Hallituksen esi-
36628: tyksiä ja laskelmia adoptioavustuksesta. Tavoit-        tyksen perustelujen mukaan, ehdotuksesta pyy-
36629: teena on jatkossa adoptioperheiden taloudellisen        detyissä lausunnoissa ehdotukseen avoliitossa
36630: tilanteen tukeminen, johon viimeaikainen tiukka         elävien ja naimisissa olevien rinnastamisesta,
36631: valtiontaloudellinen tilanne ei ole antanut mah-        suhtauduttiin kuitenkin hyvin kielteisesti. Kiel-
36632: dollisuuksia.                                           teistä suhtautumista perusteltiin muun muassa
36633:     Lapsen syntymän jälkeiseltä ajalta maksetta-        sillä, että avioliitonomainen suhde on määrittele-
36634: va päivärahakausi jakautu~ äitiysrahakauteen ja         mätön, ja siksi sen olemassaolon toteaminen olisi
36635: vanhempainrahakauteen. Aitiysrahakauden tar-            vaikeaa. Myös avioliitonomaisten suhteiden kes-
36636: koituksena on ennen kaikkea turvata äidin toi-          tävyyttä avioliittoon verrattuna epäiltiin. Saa-
36637: puminen synnytyksestä. Vanhempainrahakau-               dun palautteen vuoksi ehdotusta ei enää sisälly-
36638: den tarkoituksena taas on antaa vanhemmalle             tetty lopulliseen hallituksen esitykseen (HE 147/
36639:                                               KK 1483/1998 vp                                               3
36640: 
36641: 1978 vp, s. 10.). Ottolapsilain myöhemmissä              tonta. Voidaan siis esittää kysymys siitä, onko
36642: muutoksissa avoliiton ja avioliiton rinnastami-          perusteltua rajoittaa oikeus lapseksiottamiseen
36643: sesta ei ole käyty laajempaa keskustelua, vaan           vain avioliitossa eläviin pariskuntiin.
36644: lakiuudistusten painopisteenä on ollut kansain-              Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut
36645: välisten lapseksiottamisasioiden sääntely.               vuonna 1997 oikeusministeriölle lausunnon kos-
36646:    Suomalaiset perheet ovat viimeisen kahden-            kien hedelmöityshoitotyöryhmän mietintöä
36647: kymmenen vuoden aikana muuttuneet ja avolii-             (STM:n lausunto 5.12.1997, 54/061/97). Sosiaali-
36648: tot ovat yleistyneet. Lainsäädäntö ei tunne yhte-        ja terveysministeriö ei ole nähnyt huomauttamis-
36649: näistä perhekäsitettä, vaan eri laeissa erilaiset        ta siinä, että työryhmä esittää hedelmöityshoito-
36650: perhesuhteet on katsottu merkityksellisiksi.Tällä        jen sallimista myös avoliitossa eläville pariskun-
36651: hetkellä avoliitto rinnastetaan avioliittoon mo-         nille. Ministeriö on sitä vastoin katsonut, ettei ole
36652: nissa sellaisissa säännöksissä, joissa yhteistalou-      johdonmukaista kieltää hedelmöityshoitojen
36653: dessa asuminen on ratkaiseva tekijä, kuten useis-        käyttämistä yksin elävältä naiselta, kuten työ-
36654: sa Kansaneläkelaitoksen maksamissa etuuksis-             ryhmä on esittänyt, kun toisaalta lapseksiottami-
36655: sa. Sen sijaan esimerkiksi perimyssäännöstö on           sesta annettu laki mahdollistaa yksinäisen henki-
36656: avioliittosidonnainen. Perhekäsitteestä keskus-          lön toimesta tapahtuvan adoption.
36657: teltaessa on todettu, ettei ole tarkoituksenmu-              Ministeriö ei katso olevan estettä sille, että
36658: kaista pakottaa ihmisiä tiettyyn perhemalliin, ja        lapseksiottaminen tulevaisuudessa sallittaisiin
36659: erityisesti on vältettävä sellaista avo- ja avioliiton   myös avoliitossa eläville pariskunnille.
36660: erilaiseen asemaan asettamista,joka on perustee-
36661: 
36662:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
36663: 
36664:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36665: 4                                         KK 1483/1998 vp
36666: 
36667: 
36668: 
36669: 
36670:                                        Tili Riksdagens Talman
36671: 
36672:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen          möjligt för föräldrarna att stanna hemma från
36673: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          förvärvsarbetet och sköta sitt barn eller adoptiv-
36674: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      barn och på så sätt trygga att bandet mellan
36675: dagsman Satu Hassi undertecknade skriftliga          barnet och föräldern utvecklas och stärkso Adop-
36676: spörsmål nr 1483:                                    tivföräldrarnas ställning förbättrades genom en
36677:                                                      ändring av sjukförsäkringslagen som trädde i
36678:           Vad ämnar Regeringen göra för att          kraft vid ingången a v 1997 0Bl.ao förlängdes mini-
36679:        adoptivföräldrar skall vara jämställda        mitiden för adoptivförälderns föräldrapennings-
36680:        med biologiska föräldrar, så att också        periodo Föräldrapenning utbetalas till adoptiv-
36681:        andra än de som är förmögna skall ha en       föräldern för varje vardag fram till det att det
36682:        verklig möjlighet att adoptera barn?          förflutit 234 vardagar sedan barnets födelse,
36683:                                                      dock minst för 180 vardagaro Adoptivfadern har
36684:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rätt till faderskapspenning för sex vardagar un-
36685: anföra följande:                                     der föräldrapenningsperiodeno Om familjen sam-
36686:                                                      tidigt adopterar flera barn, förlängs föräldrapen-
36687:    Bestämmelser om internationella adoptioner        ningsperioden med 60 vardagar för varje adop-
36688: fogades till finsk lagstiftning 19850 Bestämmel-     tivbarno
36689: serna ändrades 1997 när Finland anslöt sig till          Barn som adopteras från utlandet är sällan
36690: konventionen om skydd av barn och samarbete          nyfödda, varför föräldrapenning betalas till de-
36691: vid internationella adoptioner. Antalet interna-     ras adoptivföräldrar vanligen för 180 vardagar,
36692: tionella adoptioner har ökat årligeno År 1997        dvso ca sju månader Dettakan allmänt sett anses
36693:                                                                           0
36694: 
36695: 
36696: 
36697: 
36698: adopterades 192 barn från utlandet till Finland,     vara tillräckligt för att tillfredsställa barnets be-
36699: av dem kom 88 från Rysslando                         hov av trygghet samt för att skapa kontakten
36700:    En internationell adoption medför kostnader       mellan barnet och adoptivförälderno Perioden är
36701: för familjeno Så som också spörsmålsställaren        något längre än biologiska föräldrars föräldra-
36702: beskriver består kostnaderna bl.ao av översätt-      penningsperiod, som maximalt är 158 vardagaro
36703: ning av dokument och legaliseringar samt betjä-         Som svar på spörsmålsställarens konstateran-
36704: ningsavgifter som tas ut av det organ som sköter     de att det inte känns logiskt att begränsa adop-
36705: internationell adoptionstjänsto Den största ut-      tionsrätten endast tili gifta par, då å andra sidan
36706: giftsposten vid internationell adoption utgörs av    personer som lever ensamma har rätt att adopte-
36707: resan för att hämta barnet och vistelsen utom-       ra barn, kan följande framhållas:
36708: lands under den tid som det tar att vidta de nöd-        Redan då 1980 års lag om adoption bereddes
36709: vändiga administrativa ochjuridiska åtgärdernao      vid justitieministeriet föreslogs att par som lever i
36710: När adoptivbarnet kommer från närområdena            äktenskapsliknande förhållanden skulle jämstäl-
36711: är kostnaderna lägre än vid adoption från fjärran    las med äkta makar. Enligt motiveringen tili re-
36712: länder.                                              geringens proposition förhöll sig de av vilka utlå-
36713:    Social- och hälsovårdsministeriet har utfört      tanden om förslaget hade begärts emellertid klart
36714: utredningar och beräkningar med tanke på ett         avvisande till förslaget om att personer som lever
36715: adoptionsbidrago 1 fortsättningen är målet att       i samboförhållande skulle jämställas med perso-
36716: ekonomiskt stöda familjer som adopterar barn,        ner som är giftao Den negativa inställningen mo-
36717: vilket inte har varit möjligt i den senaste tidens   tiverades bl.ao med att begreppet äktenskapslik-
36718: strama statsekonomiska situationo                    nande förhållande är vagt och att det därför vore
36719:    Dagpenningsperioden efter ett barns födelse       svårt att konstatera om ett sådant föreliggero
36720: indelas i en moderskapspenningsperiod och en         Varaktigheten hos äktenskapsliknande förhål-
36721: föräldrapenningsperiodo Syftet med moder-            landen jämfört med äktenskap ifrågasattes ock-
36722: skapspenningsperioden är framför allt att trygga     såo På grund av utlåtandena togs detta förslag
36723: moderns återhämtning efter förlossningeno Syf-       inte med i regeringens slutliga proposition (RP
36724: tet med föräldrapenningsperioden är att göra det     14711978 rd, So 9-10)0 1 samband med senare
36725:                                           KK 1483/1998 vp                                              5
36726: 
36727: ändringar av lagen om adoption har någon mera        ta är obefogat. Man kan således ställa frågan om
36728: omfattande diskussion om att jämställa sambo-        det är befogat att begränsa adoptionsrätten en-
36729: förhållande med äktenskap inte förts, utan regle-    bart tili par som lever i äktenskap.
36730: ringen av internationella adoptionsärenden har          År 1997 gav social- och hälsovårdsministeriet
36731: prioriterats i lagreformerna.                        ett utlåtande tili justitieministeriet om ett betän-
36732:    U nder de senaste tjugo åren har de finländska    kande av arbetsgruppen för assisterad befrukt-
36733: familjerna förändrats och samboförhållanden          ning (SHM:s utlåtande 5.12.1997, 54/061/97).
36734: blivit vanligare. Lagstiftningen känner inte något   Social- och hälsovårdsministeriet har inte funnit
36735: enhetligt familjebegrepp, utan i olika lagar har     något att anmärka mot arbetsgruppens förslag
36736: olika slag av familjeförhållanden ansetts relevan-   om att assisterad befruktning skall vara tillåten
36737: ta. För närvarande jämställs samboförhållande        också när det gäller par som lever i samboförhål-
36738: med äktenskap i flera sådana bestämmelser där        lande. Tvärtom har ministeriet ansett att man
36739: boende i gemensamt hushåll är den avgörande          inte är konsekvent om assisterad befruktning för-
36740: faktorn, så som när det gäller flera förmåner som    bjuds när det gäller kvinnor som lever ensamma,
36741: Folkpensionsanstalten betalar. Däremot är t.ex.      så som arbetsgruppen har föreslagit, då lagen om
36742: de regler som gäller arvsrätt bundna tili äkten-     adoption å andra sidan tillåter att ensamstående
36743: skapet. Då familjebegreppet har diskuterats har      personer adopterar barn.
36744: man konstaterat att det inte är ändamålsenligt att      Ministeriet anser att det inte finns något som
36745: tvinga in människor i en speciell familjemodell,     hindrar att också par som lever i samboförhållan-
36746: och att man i synnerhet skall undvika att behand-    de skall ha rätt att adoptera barn i framtiden.
36747: la samboförhållande och äktenskap olika då det-
36748: 
36749:      Helsingfors den 2 februari 1999
36750: 
36751:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
36752:                                          KK 1484/1998 vp
36753: 
36754: Kirjallinen kysymys 1484
36755: 
36756: 
36757: 
36758: 
36759:                                  Maija Rask /sd ym.: Terveydenhoitajatutkinnon suorittaneen kel-
36760:                                     poisuudesta toimia sairaanhoitajana
36761: 
36762: 
36763:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36764:    Suomalainen terveydenhoitajakoulutus sisäl-      muun muassa ammattiin johtava, selkeästi mää-
36765: tää yleissairaanhoitajan koulutuksen. Vuodesta      ritelty viranomaisten hyväksymä koulutus. Laki
36766: 1987 terveydenhoitajan, kätilön ja eri kliinisten   ei sulje pois mahdollisuutta, että toinen tervey-
36767: alojen sairaanhoitajakoulutus on tuonut myös        denhuollon laillistettu ammattihenkilö toimisi
36768: kelpoisuuden toimia yleissairaanhoidollisissa       koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaiton-
36769: tehtävissä, joissa kelpoisuutena on sairaanhoita-   sa mukaisesti toisessa tehtävässä (HE 33/1994 vp
36770: jan 2,5-vuotinen tai sitä vastaava tutkinto. Suo-   ja laki 559/1994 2 §:n 2 mom.)
36771: men liityttyä EU:hun terveydenhoitajan koulu-          Tällä hetkellä terveydenhoitaja saa ammatin-
36772: tus sopeutettiin ETY:n yleissairaanhoidosta vas-    harjoittamisoikeudet tutkintonimikkeensä mu-
36773: taavan sairaanhoitajan koulutusta sääteleviin di-   kaisesti, mutta tutkinnon sisältämää sairaanhoi-
36774: rektiiveihin, jolloin yleissairaanhoitajan koulu-   tajan ammattikoulutusta ja sen tuottamaa am-
36775: tusaika kasvoi kolmivuotiseksi. Terveydenhoita-     mattitaitoa ei tunnusteta millään tavalla.
36776: jan tutkintotodistukseen on merkitty, että se si-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36777: sältää yleissairaanhoitajan koulutuksen tai         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36778:  ETY :n direktiivien mukaisen yleissairaanhoi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36779: dosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36780:     Suomessa Terveydenhuollon oikeusturvakes-
36781:  kus myöntää ammatinharjoittamisoikeudet ha-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Suo-
36782:  kemuksesta tutkintotodistusten perusteella. Ter-           mi tunnustaa terveydenhoitajatutkin-
36783:  veydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain              non suorittaneen sairaanhoitajakelpoi-
36784:  (55911994) mukaan laillistamisen perusteena on             suuden?
36785: 
36786:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
36787: 
36788:                     Maija Rask /sd                           Marjut Kaarilahti lkok
36789: 
36790: 
36791: 
36792: 
36793:  280043
36794: 2                                       KK 1484/1998 vp
36795: 
36796: 
36797: 
36798: 
36799:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
36800: 
36801:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     täydentää opintonsa sairaanhoitajan tutkintoon
36802: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      oikeuttavaksi.
36803: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Terveydenhuollon ammattihenkilöistä sääde-
36804: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija         tyn lain (559/l994) yhtenä keskeisenä tarkoi-
36805: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tuksena oli helpottaa terveydenhuollon eri am-
36806: sen n:o 1484:                                      mattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksen-
36807:                                                    mukaista käyttöä työelämässä. Laissa säädetyn
36808:          Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Suo-      ammatinharjoittamisoikeudenja ammattinimik-
36809:        mi tunnustaa terveydenhoitajatutkin-        keen käyttöoikeuden eli nimikesuojan kytkentä
36810:        non suorittaneen sairaanhoitajakelpoi-      suoraan koulutusnimikkeisiin on käytännössä
36811:        suuden?                                     johtanut varsinjäykkään virkojen täyttökäytän-
36812:                                                    töön. Koska laissa ja sen perusteluissa on kuiten-
36813:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kin korostettu käytännön työelämässä tarvitta-
36814: vasti seuraavaa:                                   vaa joustavuutta, joka voidaan saavuttaa vain
36815:                                                    määrittelemällä virka-/tehtävänimikkeet ja nii-
36816:    Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-       den kelpoisuusehdot riittävän väljästi, ovat Suo-
36817: tun lain (559/1994) mukaan Terveydenhuollon        men Kuntaliitto ja kunnallinen työmarkkinalai-
36818: oikeusturvakeskus myöntää Suomen kansalai-         tos täydentäneet hoitohenkilöiden kelpoisuuk-
36819: selle hakemuksesta oikeuden harjoittaa sairaan-    sista kunnille ja kuntayhtymille vuonna 1996
36820: hoitajan ammattia laillistettuna ammattihenki-      lähettämäänsä kirjettä 21.12.1998 päivätyllä
36821: lönä ammattiin johtavan koulutuksen perusteel-     yleiskirjeellään 37/98. Yleiskirjeessä on esitetty
36822: la. Sairaanhoitajan kelpoisuuden saaminen Suo-      periaatteet, joiden mukaan toimien työelämä voi
36823: messa edellyttää siten sairaanhoitajan tutkinnon    valita kulloiseenkin tehtävään parhaiten soveltu-
36824: suorittamista.                                      van henkilön. Esitettyjen periaatteiden noudat-
36825:     Sairaanhoitajan tutkinnon laajuus on sekä       taminen tulee mahdollistamaan virkojen tarkoi-
36826: opistoasteisessa koulutuksessa että ammattikor-     tuksenmukaisen ja joustavan täytön työelämän
36827: keakoulutuksessa 140 opintoviikkoa (kolme ja        tarpeen mukaisesti.
36828: puoli vuotta), josta 120 opintoviikkoa (kolme          Koulutuksesta tulevaisuudessa valmistuvien
36829: vuotta) on yleishoidosta vastaavan sairaanhoi-      terveydenhoitajien osalta opetusministeriö pyr-
36830: tajan direktiivillä 77/452/ETY säädeltyjä opin-     kii kuluvan kevätkauden aikana tarkistamaan
36831: toja. Terveydenhoitajan tutkintoon 140 opinto-      terveysalan koulutusrakenteen siten, että
36832: viikkoa sisältyy edellä mainitun direktiivin mu-    terveydenhoitajaksi valmistuvilla on työelämän
36833: kaiset 120 opintoviikon opinnot. Voidakseen toi-    edellyttämä koulutus ja siltä pohjalta myönnet-
36834: mia sairaanhoitajan virassa terveydenhoitaja voi    tävä selkeä ammatinharjoittamisoikeus.
36835: 
36836:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
36837:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
36838:                                             KK 1484/1998 vp                                             3
36839: 
36840: 
36841: 
36842: 
36843:                                         Tili Riksdagens Talman
36844: 
36845:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Ett av de viktigaste syftena med lagen om
36846: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         yrkesutbildade personer inom hälso- och sjuk-
36847: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vården (559/1994) är att underlätta samarbetet
36848: man Maija Rask m.fl. undertecknade skriftliga          mellan olika yrkesutbildade personer inom häl-
36849: spörsmå1 nr 1484:                                      so- och sjukvården och en ändamå1sen1igt an-
36850:                                                        vändning av dem i arbetslivet. Genom att den rätt
36851:           Vad avser Regeringen göra för att per-       att utöva yrke och den rätt att använda en yrkes-
36852:        soner med hälsovårdarexamen skall an-           beteckning, dvs. skyddad yrkesbeteckning, som
36853:        ses behöriga att arbeta som sjukskötare?        föreskrivs i lagen knyts direkt tili utbildningsbe-
36854:                                                        nämningarna har det i praktiken uppstått ett
36855:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          synnerligen stelt förfarande vid tjänstetillsätt-
36856: anföra följande:                                       ningar. Eftersom det i lagen och i motiveringen
36857:                                                        tili den dock har lagts vikt vid den praktiska
36858:    Enligt lagen om yrkesutbildade personer inom        smidighet som behövs i arbetslivet, och som kan
36859: hä1so- och sjukvården (55911994) beviljar Rätts-       uppnås endast genom att tjänste/uppgiftsbenäm-
36860: skyddscentra1en f6r hälsovården en finsk med-          ningarna och behörighetsvillkoren ges en till-
36861: borgare på ansökan rätt att utöva sjukskötar-          räckligt vid definition, har Fin1ands Kommun-
36862: yrket som legitimerad yrkesutbildad person på          förbund och kommunala arbetsmarknadsverket
36863: basis av en utbildning som leder tili yrket. För att   i ett cirkulär 37/98 av 21.12.1998 kompletterat
36864: få sjukskötarbehörighet i Finland f6rutsätts såle-     sitt brev tili kommunerna och samkommunerna
36865: des att personeo i fråga har avlagt sjukskötar-        från 1996. 1 cirkuläret anges de principer enligt
36866: examen.                                                vilka arbetslivet kan välja den person som bäst
36867:    Sjukskötarutbildningen omfattar 140 studie-         lämpar sig för respektive uppgift. Dessa principer
36868: veckor (tre och ett halvt år) både i utbildningen      möjliggör en ändamålsenlig och smidig
36869: på institutnivå och i yrkeshögskolorna. Av detta       tjänstetilisättning utgående från arbetslivets be-
36870: är 120 studieveckor (tre år) sådana studier som        hov.
36871: regleras i direktiv 77/452/EEG som gäller sjuk-            1 fråga om de hälsovårdare som utexamineras
36872: sköterskor med ansvar för allmän hä1so- och            i framtiden försöker undervisningsministeriet
36873: sjukvård. 1 hälsovårdarexamen på 140 studie-           under innevarande vårtermin justera utbild-
36874: veckor ingår de 120 studieveckors studier som          ningsstrukturen inom hälsovården så att de
36875: anges i ovannämnda direktiv. För att kunna             hälsovårdare som utexamineras skall ha den ut-
36876: inneha en tjänst som sjukskötare kan en                bildning som arbetslivet kräver och utgående
36877: hälsovårdare komplettera sina studier så att de        från detta beviljas klar rätt att utöva yrket.
36878:  berättigar tili sjukskötarexamen.
36879: 
36880:      Helsingfors den 2 februari 1999
36881: 
36882:                                                         U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
36883:                                            KK 1485/1998 vp
36884: 
36885: Kirjallinen kysymys 1485
36886: 
36887: 
36888: 
36889: 
36890:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Päivähoitomaksujen muuttamisen vaikutuk-
36891:                                        sista erityisesti pieni- ja keskituloisiin perheisiin
36892: 
36893: 
36894:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36895:    Kun päivähoitolakia viimeksi uudistettiin,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36896: niin hoidosta perittäviä maksuja muutettiin si-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36897: ten, että hyvätuloisten maksuja laskettiin, mutta     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36898: erityisesti pieni- ja keskituloisten, monilapsisten   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36899: perheiden maksurasitusta lisättiin. Tällöin mo-
36900: nen perheen maksut kohosivat jopa yli 1 000-                    Milloin päivähoitomaksujen korotta-
36901: 1 500 markkaa kuukaudessa. Viime vuoden al-                  miseen liittyvät epäkohdat selvitetään, ja
36902: kupuolella, kun eduskunnan kyselytunnilla asia                  jos tässä selvityksessä tulee ilmi koh-
36903: nousi esille, ministeri Huttu-Juntunen antoi ym-             tuuttomia maksurasituksia, ollaanko
36904: märtää, että asia selvitetään, kun uudesta laista            tätä lakia valmiita pikaisesti muutta-
36905: kertyy käytännön kokemusta.                                  maan?
36906: 
36907:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
36908: 
36909:                                           Liisa Hyssälä /kesk
36910: 
36911: 
36912: 
36913: 
36914:  280043
36915: 2                                          KK 1485/1998 vp
36916: 
36917: 
36918: 
36919: 
36920:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36921: 
36922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        arvioita muutosten vaikutuksista kunnan mak-
36923: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sukertymään selvitettiin sosiaali- ja terveysminis-
36924: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teriön ja Suomen Kuntaliiton yhteisesti toteutta-
36925: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Rys-       massa tutkimuksessa syksyllä 1997. Koska kun-
36926: säiän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nat olivat noudattaneet toisistaan paljonkin
36927: 1485:                                                 poikkeavia maksuperusteita erityisesti maksun
36928:                                                       määräytymisen perusteena olevien tulojen osal-
36929:             Milloin päivähoitomaksujen korotta-       ta, merkitsi maksuperusteiden yhtenäistäminen
36930:          miseen liittyvät epäkohdat selvitetään, ja   erisuuntaisia muutoksia kuntien maksukerty-
36931:             jos tässä selvityksessä tulee ilmi koh-   missä, mutta keskimäärin ottaen maksukertymä
36932:          tuuttomia maksurasituksia, ollaanko          näytti säilyvän suuruusluokaltaan entisellään,
36933:          tätä lakia valmiita pikaisesti muutta-       mikä oli eräs uudistuksen lähtökohdista.
36934:          maan?                                            Lapsiperheiden käsityksiä maksujärjestelmän
36935:                                                       toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta selvi-
36936:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tetään parhaillaan menossa olevassa Sosiaali- ja
36937: vasti seuraavaa:                                      terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskes-
36938:                                                       kuksen sosiaali- ja terveysministeriön toimek-
36939:    Vuoden 1997 elokuussa voimaan tulleen pien-        siannosta toteuttamassa laajassa pienten lasten
36940: ten lasten hoidon tukijärjestelmää koskevan           vanhempiin kohdistuvassa kyselytutkimuksessa,
36941: uudistuksen osana toteutettiin muutoksia myös         jonka Stakes tekee yhteistyössä Kansaneläkelai-
36942: lasten päivähoidon maksujärjestelmään. Uudis-         toksen kanssa. Tutkimus tulee antamaan tietoa
36943: tuksella yhtenäistettiin päivähoitomaksut sa-         myös pienten lasten hoitojärjestelmän kokonai-
36944: moin perustein määräytyviksi kaikissa kunnissa,       suuden toimivuudesta perheiden näkökulmasta
36945: poistettiin niin kutsuttuja tuloloukkuja aiheutta-    katsottuna, jolloin samalla tulee arvioiduksi pal-
36946: neet maksujen määräytymisen perusteena olleet          velujen ja tukien käyttäjien näkökulmasta vuo-
36947: tuloluokat ja siirryttiin maksujen määräytymi-         den 1997 elokuusta voimaan tulleiden muutosten
36948: seen prosenttiosuutena tuloista sekä muun muas-        toimivuus. Selvityksen ensimmäiset tulokset
36949: sa alennettiin selvästi päivähoidosta perittävien      ovat käytettävissä kuluvan vuoden kevään aika-
36950: korkeimpien maksujen tasoa.                            na. Niiden ja muun lainsäädännön toimivuudes-
36951:    Maksu-uudistuksen vaikutukset erilaisiin per-       ta saadun palautteen perusteella voidaan harkita
36952: heisiin olivat laskennallisesti selkeästi esillä jo    mahdollisesti tarvittavia lainsäädännön muu-
36953: muutoksista päätettäessä. Kuntien käsityksiä ja        toksia.
36954: 
36955:         Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
36956: 
36957:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36958:                                             KK 1485/1998 vp                                            3
36959: 
36960: 
36961: 
36962: 
36963:                                          Tili Riksdagens Talman
36964: 
36965:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            inflyter tili kommunen utreddes i en undersök-
36966: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ning som social- och hälsovårdsministeriet och
36967: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Finlands Kommunförbund genomförde tillsam-
36968: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga         mans hösten 1997. Eftersom kommunerna hade
36969: spörsmål nr 1485:                                      följt t.o.m. mycket avvikande grunder för av-
36970:                                                        gifterna, i synnerhet i fråga om de inkomster som
36971:           När kommer de missförhållanden som           avgifterna baserade sig på, innebar förenhetli-
36972:        hänför sig tili förhöjningen av dagvårds-       gandet av grunderna för avgifterna ändringar av
36973:        avgifterna att redasut och                      varierande slag i de avgifter som inflöt tili kom-
36974:           finns det, om oskäliga avgiftsbördor         munerna, men i genomsnitt tycktes beloppet av
36975:        kommer fram i utredningen, beredskap            de influtna avgifterna ha förblivit oförändrat,
36976:        att snabbt ändra lagen?                         vilket var en av utgångspunkterna för reformen.
36977:                                                           Barnfamiljernas uppfattning om hur avgifts-
36978:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          systemet fungerar och hur rättvist det är utreds
36979: anföra följande:                                       genom en omfattande enkät som Forsknings-
36980:                                                        och utvecklingscentralen för social- och hälso-
36981:    Som en del av den reform av systemet med stöd       vården som bäst genomför på uppdrag av social-
36982: för vård av små barn som trädde i kraft i augusti      och hälsovårdsministeriet. Enkäten riktar sig tili
36983: 1997 ändrades också avgiftssystemet inom barn-         föräldrar med små barn och den utförs av Stakes
36984: dagvården. Genom reformen förenhetligades              i samarbete med Folkpensionsanstalten. Under-
36985: dagvårdsavgifterna så att de bestäms enligt sam-       sökningen kommer också att ge uppgifter om hur
36986: ma grunder i alla kommuner. Samtidigt slopades         hela systemet med vård för små barn fungerar ur
36987: de inkomstklasser som hade utgjort grund för           familjernas synpunkt sett, varvid det också sam-
36988: bestämmande av avgifterna och som hade med-            tidigt kan göras en bedömning av hur de ändring-
36989: fört s.k. inkomstfållor, vilket innebär att avgifte-   ar som trädde i kraft i augusti 1997 har fungerat
36990: rna nu bestäms som en procentuell andel av in-         med tanke på dem som använder tjänsterna och
36991: komsterna. Dessutom sänktes bl.a. de högsta av-        stöden. De första resultaten av utredningen kom-
36992: gifterna för dagvården betydligt.                      mer att finnas tillgängliga under vårens Iopp
36993:    Klara kalkylmässiga uppgifter om avgiftsre-         innevarande år. På basis av dem och den respons
36994: formens verkningar för olika familjer fanns tili       som fås om hur den övriga lagstiftningen funge-
36995: hands redan då beslut om ändringarna fattades.         rar kan de ändringar av lagstiftningen som even-
36996:  Kommunernas uppfattning om och bedömning-             tuellt behövs övervägas.
36997: ar av ändringarnas verkningar på de avgifter som
36998: 
36999:      Helsingfors den 2 februari 1999
37000: 
37001:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
37002:                                            KK 1486/1998 vp
37003: 
37004: Kirjallinen kysymys 1486
37005: 
37006: 
37007: 
37008: 
37009:                                    Esa Lahtela /sd: Vajaakuntoisten työllistämistuen käytön kirjavuu-
37010:                                        desta eri työvoimatoimistojen välillä
37011: 
37012: 
37013:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37014: 
37015:     Vajaakuntoisille on mahdollista myöntää           taa vain, kuinka väljät raamit voivatjohtaa hyvin
37016: työllistämistukea jopa kahden vuoden ajan. Kui-       erilaiseen käyttäytymiseen ja toimintaan eri
37017: tenkin joidenkin kuntien työvoimatoimistoissa         työnvälitystoimistoissa. Jos työvoimatoimiston
37018: on otettu tiukka kanta siten, ettei tukityötä anne-   johto ei halua tuntea sosiaalista vastuuta hei-
37019: ta vajaakuntoisille sen pitemmäksi ajaksi kuin        kommista, se näköjään voi nykyisten säännösten
37020: muillekaan työttömille. Tällainen työvoimatoi-        mukaan näinkin menetellä. Kärsijöinä tällaises-
37021: misto sijaitsee esimerkiksi Pohjois-Karjalassa        sa tilanteessa vain valitettavasti ovat vajaakun-
37022: Pyhäselän kunnassa. Kun puhelimitse syyskesäl-        toiset, jotka sattuvat asumaan tällaisen työvoi-
37023: lä kysyin, miksi näin on, minulle vastattiin: "Jos    matoimiston vaikutuspiirissä.
37024: yhdelle antaa pitemmän työllistämisjakson, jou-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37025: tuu antamaan kaikille." Tämä vastaus osoittaa-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37026: kin sen, miksi eri toimistojen välillä on suuria      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37027: eroja. Muun muassa Pyhäselän kunnassa sijait-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37028: sevassa työvoimatoimistossa ei ymmärretä tai
37029: halutakaan ymmärtää sitä, mihin tarkoitukseen                    Onko Hallitus ollut tietoinen siitä kir-
37030: vajaakuntoisten työllistämistukijärjestelmä on                javasta käytännöstä, joka eri työvoima-
37031: luotu. Sillähän on juuri annettu työvoimatoimis-              toimistoilla on vajaakuntoisten työllistä-
37032: toille mahdollisuus antaa harkinnanvaraisesti                 misessä,ja
37033: tukityötä pitemmäksi aikaa sellaisille henkilöille,              mitä Hallitus aikoo tehdä, että työttö-
37034: jotka jonkin vamman tai sairauden johdosta ei-                mien yhdenvertaisuus voitaisiin taata eri
37035: vät missään tapauksessa vapaille työmarkkinoil-               työvoimatoimistojen alueilla, jolloin
37036: le sijoitu. Tämä asia on monissa muissa Pohjois-              kaikkien työvoimatoimistojen alueilla
37037:  Karjalan työnvälitystoimistoissa ymmärretty, ja              vajaakuntoisilla olisi mahdollisuus puol-
37038:  sitä mahdollisuutta on käytetty ihan kiitettävällä           ta vuotta pitempäänkin tukityöjaksoon?
37039: tavalla hyväksikin. Kuvaamani esimerkki osoit-
37040: 
37041:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
37042: 
37043:                                             Esa Lahtela /sd
37044: 
37045: 
37046: 
37047: 
37048: 280043
37049: 2                                          KK 1486/1998 vp
37050: 
37051: 
37052: 
37053: 
37054:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37055: 
37056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        enintään 10 kuukautta. Työllistämistukityön rin-
37057: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nalla järjestettävällä palvelukokonaisuudella
37058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      työnhakijaa on puolestaan kannustettava ja hä-
37059: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan näin         nen työllistymisedellytyksiään kehitettävä siten,
37060: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1486:             että hänen valmiutensa palata työmarkkinoille
37061:                                                       tosiasiallisesti paranevat. Jos työnhakija on ajau-
37062:           Onko Hallitus ollut tietoinen siitä kir-    tunut tilanteeseen, jossa vain työttömyys- ja tuki-
37063:        javasta käytännöstä, joka eri työvoima-        työjaksot vuorottelevat, hän tosiasiassa syrjäy-
37064:        toimistoilla on vajaakuntoisten työllistä-     tyy avoimilta työmarkkinoilta.
37065:        misessä, ja                                        Aiemmin voimassa olleessa työttömyysturva-
37066:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että työttö-     järjestelmässä oli piirteitä, jotka ylläpitivät mää-
37067:        mien yhdenvertaisuus voitaisiin taata eri      räaikaisia tasan kuuden kuukauden pituisia työ-
37068:        työvoimatoimistojen alueilla, jolloin          suhteita. Työttömyysturvan uudistamiseen liit-
37069:        kaikkien työvoimatoimistojen alueilla          tyen työministeriö lähetti 3.12.1996 päivätyn kir-
37070:        vajaakuntoisilla olisi mahdollisuus puol-      jeen paikallis-ja piirihallinnolle. Kirjeessä onko-
37071:        ta vuotta pitempäänkin tukityöjaksoon?         rostettu sitä, ettei työttömyysturvalain työssä-
37072:                                                       oloehdon muutoksesta saisi seurata sitä, että
37073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          työllistämistukijaksoja järjestettäisiin 10 kuu-
37074: vasti seuraavaa:                                      kauden pituisiksi työssäoloehdon täyttämistar-
37075:                                                       koituksessa, vaan että työllistämistukijakson pi-
37076:    Työllisyysasetuksen tuen ja palvelukokonai-        tuutta harkittaessa lähtökohtana on työnhakijan
37077: suuden kestoa koskevan 35 §:n mukaan työlli-          työmarkkinavalmiuksien parantaminen siten,
37078: syysmäärärahoista voidaan myöntää henkilös-           että tukityöllistämisellä saataisiin entistä parem-
37079: tön palkkaukseen työllistämistukea enimmäis-          pi työvoimapoliittinen vaikuttavuus.
37080: ajaksi. Poikkeuksena on oppisopimuskoulutus,              Edellä mainitulla kirjeellä ei kuitenkaan ole
37081: jonka perusteella työllistämistukea voidaan           rajattu vajaakuntoisten työttömien erityistyöllis-
37082: myöntää koko sopimuskauden ajaksi. Muutoin            tämistukia kuuteen kuukauteen.
37083: tuki voidaan pääsääntöisesti myöntää enintään             Suunniteltaessa vajaakuntoisille työnhakijoil-
37084: 10 kuukaudeksi kerrallaan. Sen jälkeen, kun hen-      le työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kiinnitet-
37085: kilö on ollut työllistettynä 10 kuukautta, ei häntä   tävä huomiota siihen, että vajaakuntoisten työl-
37086: voida osoittaa uudelleen työllisyysmäärärara-         listymismahdollisuudet ovat lähtökohtaisesti
37087: hoin tuettuun työhön, ennen kuin hän on ollut         usein muita työnhakijoita huonommat. Tämän
37088: viimeisten kuuden kuukauden aikana vähintään          vuoksi työllisyysasetuksen säännökset edelleen
37089: viisi kuukautta työttömänä työnhakijana työ-          mahdollistavat vajaakuntoisten osalta pitempien
37090: voimatoimistossa. Tätä viiden kuukauden vä-           tukityöjaksojen käyttämisen, jotta vajaakuntoi-
37091: himmäisaikaa sovelletaan kuitenkin vajaakun-          sen työmarkkinavalmiuksia voitaisiin kehittää ja
37092: toiseen työnhakijaan vasta sen jälkeen, kun hän       paluuta työmarkkinoille pysyvämpään työllisty-
37093: on ollut työllisyysmäärärahoin työllistettynä         miseen helpottaa. Voimassa olevien työllisyys-
37094: kaksi vuotta.                                         asetuksen säännösten perusteella työvoimatoi-
37095:    Vajaakuntoiselle työttömälle voidaan myös          misto voi tukityöllistää vajaakuntoisen kerral-
37096: työllisyysasetuksen mainitun säännöksen mu-           laan enintään kahdeksi vuodeksi, jos tukityöllis-
37097: kaan järjestää palvelukokonaisuus siten, että         tämisen katsotaan edistävän vajaakuntoisen työ-
37098: työllistämistuella työllistämisen ja muiden toi-      markkina valmiuksia.
37099: menpiteiden, kuten esimerkiksi työvoimapoliitti-          Työministeriö seuraa kuukausittain työvoi-
37100: sen koulutuksen tai työllistymistä edistävän kun-     mapoliittisten toimenpiteiden tasoaja kohdentu-
37101: toutuksen, yhteenlaskettu kesto on enintään 24        mista. Tukityöllistämisen määrän ja keston li-
37102: kuukautta kuitenkin siten, että tukityöllistämi-      säksi huomiota kiinnitetään myös vajaakuntois-
37103: sen osuus palvelukokonaisuuden kestosta on            ten tukityöllistämiseen ja sen vaikuttavuuteen
37104:                                           KK 1486/1998 vp                                            3
37105: 
37106: myös pitemmällä aikavälillä. Suomen työllisyys-      samoja mahdollisuuksia tosiasialliseen työllisty-
37107: ohjelman ja työministeriön asettamien vajaakun-      miseen asuinpaikkakunnasta riippumatta ei mi-
37108: toisten työllistämisen tulostavoitteiden saavutta-   tenkään maan eri osissa ole mahdollista taata.
37109: miseksi yksilöllisiä työvoimapoliittisia toimenpi-   Sen sijaan on selvää, että säädöksiä sovelletta-
37110: teitä aiotaan jatkossakin tukea ja kehittää.         essa harkintaperusteiden tulee olla yhtäläisiä eri
37111:    Arvioitaessa työttömän työnhakijan tosiasial-     puolilla maata jo kansalaisten yhdenvertaisuu-
37112: lista mahdollisuutta saada työtä työllistämistuen    denkin turvaamiseksi. Tämän johdosta haluan-
37113: avulla ja tukityön kestoa on kuitenkin muistetta-    kin todeta, että ministeriön toimeenpano-osas-
37114: va, että mahdollisuudet ovat riippuvaisia toisaal-   tolta on jo oltu yhteydessä Pohjois-Karjalan TE-
37115: ta määrärahojen ja tarjolla olevien työmahdolli-     keskukseen kysymyksen johdanto-osassa maini-
37116: suuksien määrästä ja toisaalta paikkakunnan          tun asian ja edustaja Lahtelan työvoimatoimis-
37117: työttömyydestä ja sen rakenteesta. Siten täysin      tosta saaman vastauksen johdosta.
37118: 
37119:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
37120: 
37121:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
37122: 4                                           KK 1486/1998 vp
37123: 
37124: 
37125: 
37126: 
37127:                                          Tili Riksdagens Talman
37128: 
37129:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att ordna en sådan servicehelhet och inte enbart
37130: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            en stödarbetsplats är att uppmuntra arbetssö-
37131: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        kande och utveckla deras sysselsättningsförut-
37132: dagsledamot Esa Lahtela undertecknade skriftli-        sättningar så att deras beredskap för återinträde
37133: ga spörsmål nr 1486:                                   på arbetsmarknaden faktiskt förbättras. Om ar-
37134:                                                        betssökanden har hamnat i en situation där han
37135:           Har Regeringen varit medveten om             endast har arbetslöshetsperioder och stödarbe-
37136:        olika arbetkraftsbyråers varierande prax-       ten efter varandra, blir han i verklighten utslagen
37137:        is när det gäller att sysselsätta handikap-     från den öppna arbetsmarknaden.
37138:        pade, samt                                          I det tidigare utkomstskyddssystemet ingick
37139:           vad ämnar Regeringen göra för att ga-        vissa drag som upprätthöll arbetsförhållanden
37140:        rantera att arbetslösa som kommer från          som varade exakt sex månader. 1 samband med
37141:        olika arbetskraftsbyråers områden är            revideringen av utkomstskyddet sände arbetsmi-
37142:        jämbördiga så, att handikappade sökan-          nisteriet tili distrikts- och lokalförvaltningen ett
37143:        de oavsett arbetskraftsbyrå skulle ha           brev, daterat 3.12.1996. 1 brevet betonades att
37144:        möjlighet också tili en stödarbetsperiod        ändringarna som gäller arbetsvillkoret i den nya
37145:        som är längre än ett halvt år?                  lagen om utkomstskydd för arbetslösa inte får
37146:                                                        leda tili att man ordnar 10 månader långa stödar-
37147:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          betsperioder bara för att få arbetsvillkoret upp-
37148: anföra följande:                                       fyllt, utan att utgångspunkten vid övervägande
37149:                                                        av längden på en stödarbetsperiod bör vara att
37150:    Enligt 35 § sysselsättningsförordningen som         förbättra arbetssökandens arbetsmarknadsfår-
37151: föreskriver om stödets och servicehelhetens var-       digheter så att de arbetskraftspolitiska effekterna
37152: aktighet kan av sysselsättningsanslagen beviljas       av stödsysse1sättningen blir bättre.
37153: sysselsättningsstöd för avlönande av personai för          Ovan nämnda brev betyder dock inte att sys-
37154: en viss maximitid. Endast på grundval av ett           selsättningsstöden för handikappade begränsas
37155: arbetsavtal som avses i lagen om läroavtalsut-         tili sex månader.
37156: bildning kan sysselsättningsstöd dock beviljas             När man planerar arbetskraftspolitiska åtgär-
37157: för hela avtalsperioden. I övriga fall kan stödet i    der för handikappade arbetssökande bör man ta
37158: regel beviljas för högst 10 månader åt gången.         i betraktande att deras sysselsättningsmöjlighe-
37159: Efter det att en person har varit sysselsatt i 10      ter ofta i princip är sämre än andra arbetssökan-
37160: månader, kan han inte på nytt anvisas sådant           des. Därför ger bestämmelserna i sysselsättnings-
37161: arbete som stöds med sysselsättningsanslag förr-       förordningen fortfarande en möjlighet att ordna
37162: än han under de senaste sex månaderna har varit        längre stödarbetsperioder för handikappade för
37163: arbetslös arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå i      att deras arbetsmarknadsfårdigheter skall kunna
37164: minst fem månader. Denna minimitid på fem              förbättras och deras möjligheter att på nytt kom-
37165: månader tiliämpas på begränsat arbetsföra dock         ma in på arbetsmarknaden och få mer permanent
37166: först efter att de har varit sysselsatta med stöd av   sysselsättning skall bli bättre. Med stöd av den
37167: sysselsättningsanslag i två år.                        gällande sysselsättningsförordningen kan arbets-
37168:    För en handikappad arbetssökande kan med            kraftsbyrån stödsysselsätta en handikappad per-
37169: stöd av nämnda bestämmelse i sysselsättnings-          son för högst två år åt gången, om stödsysselsätt-
37170: förordningen också ordnas en servicehelhet i vii-      ningen anses främja dennes arbetsmarknadsfår-
37171: ken ingår en stödarbetsplats och andra åtgärder,       digheter.
37172: såsom arbetskraftspolitisk utbildning eller sys-           Arbetsministeriet uppföljer månadsvis de ar-
37173: selsättningsfrämjande rehabilitering och som           betskraftspolitiska åtgärdernas nivå och inrik-
37174: sammanlagt varar högst 24 månader dock så att          tande. Förutom stödarbetets volym och längd
37175: andelen av stödsysselsättning inom servicehelhe-       fåster man uppmärksamhet också vid stödsyssel-
37176: ten inte får överstiga 10 månader. Avsikten med        sättningen av handikappade och dess verkningar
37177:                                           KK 1486/1998 vp                                           5
37178: 
37179: även på längre sikt. Både sysselsättningspro-        tera alla som bor i landets olika delar oberoende
37180: grammet för Finland och arbetsministeriet har        av boningsort helt likadana faktiska möjligheter
37181: uppställt resultatmålen för sysselsättning av han-   att få arbete är däremot inte möjligt. Klart är
37182: dikappade och för att de skall kunna uppnås skall    däremot att man i olika delar av landet skall
37183: man även i fortsättningen stöda och utveckla         använda enhetliga bedömningsgrunder vid till-
37184: individuella arbetskraftspolitiska åtgärder.         lämpning av författningar, detta för att medbor-
37185:    När man bedömer en arbetslös arbetssökan-         garnas jämlikhet skall kunna garanteras. På
37186: des faktiska möjlighet att få arbete med hjälp av    grund härav vill jag konstatera att ministeriets
37187: sysselsättningsstöd och stödarbetets varaktighet     verkställande avdelning redan har tagit kontakt
37188: bör man dock komma ihåg att möjligheterna            med Norra Karelens T &E-central med anledning
37189: beror å ena sidan på anslagen och antalet till-      av det ärende som nämns i spörsmålets inledning
37190: budsstående arbetstillfållen och å andra sidan på    och arbetskraftsbyråns svar på riksdagsledamot
37191: ortens arbetslöshet och dess struktur. Att garan-    Lahtelas förfrågan.
37192: 
37193:      Helsingforsden 26 januari 1999
37194: 
37195:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
37196:                                          KK 1487/1998 vp
37197: 
37198: Kirjallinen kysymys 1487
37199: 
37200: 
37201: 
37202: 
37203:                                  Esa Lahtela /sd: Työttömien yhdistyksille maksettavan omatoimi-
37204:                                      suusavustuksen kehittämisestä
37205: 
37206: 
37207:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37208:    Asetuksessa työttömien aloitteellisuuden tu-     tusta siten, että siitä luotaisiin nimenomaan työt-
37209: kemisesta on määritelty, miten pitkään ja kenelle   tömien yhdistyksiä ajatellen pysyvämpijärjestel-
37210: omatoimivuusavustus voidaan myöntää. Työt-          mä, jolla tuettaisiin myös pitempäänkin toimin-
37211: tömien yhdistysten osalta ongelmaksi on muo-        nassa olevia työttömien yhdistyksiä.
37212: dostunut se, että avustusta myönnetään vain toi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37213: minnan alkuun saattamiseksi. Sen sijaan jo pi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37214: tempään toimineet työttömien yhdistykset eivät      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37215: sitä saa, heidän kun odotetaan hankkivan rahoi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37216: tuksensa toiminnan kautta. Karu totuus kuiten-
37217: kin monessa työttömien yhdistyksessä on se, ettei                Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
37218: homma onnistu ns. bisnesperiaatteella. Yleensä               mista, joita työttömien yhdistyksillä toi-
37219: kun yhdistyksen palvelujen käyttäjät ovat työt-              mintansa rahoittamisessa on ilmennyt, ja
37220: tömiä, ei onnistuta mistään saamaan sellaisia                    aikooko Hallitus ryhtyä muuttamaan
37221: hintoja, joilla kaikki kustannukset pystyttäisiin            omatoimisuusavustusjärjestelmää siten,
37222: peittämään. Yhdistysten työ onkin osaltaan so-               että sitä voitaisiin maksaa myös pitem-
37223: siaalista työtä, joka pitäisi yhteiskunnankin                päänkin toiminnassa oleville yhdistyksil-
37224: kantilta sellaisena nähdä. Tästä syystä olisikin             le?
37225:  hyvin perusteltua kehittää omatoimisuusavus-
37226: 
37227:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
37228: 
37229:                                            Esa Lahtela /sd
37230: 
37231: 
37232: 
37233: 
37234:  280043
37235: 2                                          KK 1487/1998 vp
37236: 
37237: 
37238: 
37239: 
37240:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37241: 
37242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        tettavan toiminnan alkuun saattaminen. Avus-
37243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuksen tarkoituksena ei ole toimia pysyvänä toi-
37244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       minta-avustuksena, vaan uusien aktiviteettien
37245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       käynnistyksen apuna.
37246: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Yhteisöistä työttömien yhdistykset ovat mer-
37247: 1487:                                                 kittävä osa tuen saajista. Käytännössä tukea
37248:                                                       myönnetään usein toimintansa aloittavan työt-
37249:              Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-    tömien yhdistyksen käynnistysvaiheessa. Kui-
37250:          mista, joita työttömien yhdistyksillä toi-   tenkaan, toisin kuin kysymyksessä annetaan ym-
37251:          mintansa rahoittamisessa on ilmennyt, ja     märtää, estettä tuen myöntämiselle pitkäänkin
37252:              aikooko Hallitus ryhtyä muuttamaan       toimineelle yhdistykselle ei ole, jos tuen avulla
37253:          omatoimisuusavustusjärjestelmää siten,       käynnistetään uusi, työttömien omaan aloitteel-
37254:          että sitä voitaisiin maksaa myös pitem-      lisuuteen liittyvä toiminto.
37255:          päänkin toiminnassa oleville yhdistyksil-        Myöskään uusosuuskuntien osalta ei sään-
37256:          le?                                          nöksissä ole varsinaista estettä myöntää tukea
37257:                                                       uuteen toimintamuotoon. Tuen myöntäminen
37258:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          varsinaiseen liiketoimintaan ei ole kilpailunäkö-
37259: vasti seuraavaa:                                      kohtien johdosta mahdollista, joten uusosuus-
37260:                                                       kuntien tukeminen käytännössä painottuu nii-
37261:    Omatoimisuusavustusta voidaan myöntää re-           den toiminnan alkuvaiheeseen.
37262: kisteröidylle yhteisölle, jonka toimintatavoittee-        Asetukseen työttömien aloitteellisuuden tuke-
37263: seen sisältyy yhteisön sääntöjen tai muiden vas-       misesta on tarkoitus lähiaikoina tehdä eräitä
37264: taavien asiakirjojen perusteella työttömien oma-       muutoksia ja uudistaa omatoimisuusavustusta
37265: aloitteellisuuteen perustuva työskentely sekä          koskeva työministeriön ohjeistus käytäntöjen
37266: työllistymistä edistävän muun toiminnan tuke-          yhdenmukaisuuden lisäämiseksi. Tässä yhtey-
37267: minen ja näitä tavoitteita tukevan koulutuksen         dessä ei kuitenkaan ole tarkoitus muuttaa tuen
37268: järjestäminen. Lisäksi avustusta voidaan myön-         perusluonnetta uusien aktiviteettien käynnistäjä-
37269: tää työttömien perustarnalle osuuskunnalle, jon-       nä eikä tällaiseen muutokseen käsitykseni mu-
37270: ka tarkoituksena on järjestää työtä ja työnteko-       kaan ole tarvettakaan. Työttömien yhdistyksen
37271: mahdollisuuksia työttömille.                           käytettävissä on omatoimisuusavustuksen lisäk-
37272:    Työttömien aloitteellisuuden tukemisesta an-        si useita muita tukimuotoja, joista työhallinnon
37273: netun asetuksen mukaan keskeisenä omatoimi-            osalta mainittakoon eri työllistämistuet, yhdis-
37274: suusavustuksen tarkoituksena on lähinnä avus-          telmätuki ja projektituki.
37275: 
37276:         Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
37277: 
37278:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
37279:                                             KK 1487/1998 vp                                             3
37280: 
37281: 
37282: 
37283: 
37284:                                          Tili Riksdagens Ta/man
37285: 
37286:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Av sammanslutningarna utgör föreningarna
37287: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            en betydande del av mottagarna av understöd. 1
37288: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        praktiken beviljas understöd ofta då ep förening
37289: dagsledamot Esa Lahtela undertecknade skriftli-        för arbetslösa inleder sin verksamhet. Andå finns
37290: ga spörsmål nr 1487:                                   det inte, mot vad man i spörsmålet låter förstå,
37291:                                                        något hinder för beviljande av understöd också
37292:           Är Regeringen medveten om de pro-            till föreningar som länge varit verksamma, ifall
37293:        blem som har kommit fram i finansiering-        man med hjälp av understödet startar en ny verk-
37294:        en av verksamheten inom de arbetslösas          samhet som hänför sig tili de arbetslösas egen
37295:        föreningar, och                                 företagsamhet.
37296:           ämnar Regeringen börja ändra syste-              Också då det gäller nyandelslag, förekommer
37297:        met med företagsamhetsunderstöd så att          det i bestämmelserna inget egentligt hinder för att
37298:        detta stöd kunde betalas åt föreningar          bevilja understöd för den nya verksamhetsfor-
37299:        som också varit verksamma en längre tid?        men. Beviljandet av understöd för egentlig af-
37300:                                                        fårsverksamhet är inte möjligt på grund av kon-
37301:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kurrensaspekter. Därför fokuseras stödjandet av
37302: anföra följande:                                       nyandelslagen i praktiken på det skede då deras
37303:                                                        verksamhet inleds.
37304:    Företagsamhetsunderstöd kan beviljas regi-              Meningen är att man i förordningen om stöd-
37305: strerade föreningar i vilkas verksamhetsmål in-        jande av arbetslösas företagsamhet inom den
37306: går en på de arbetslösas företagsamhet grundad         närmaste tiden skall göra vissa ändringar och
37307: verksamhet, baserad på sammanslutningens reg-          förnya arbetsministeriets anvisningar om före-
37308: ler eller på andra motsvarande dokument, samt          tagsamhetsunderstöd för att öka enhetligheten
37309: stödjande av annan sysselsättningsfrämjande            då det gäller praxis. 1 detta sammanhang är det
37310: verksamhet och anordnande av utbildning som            dock inte meningen att ändra understödets
37311: stöder dessa mål. Därtill kan understöd beviljas       grundkaraktär som "startare" av nya aktiviteter.
37312: andelslag som bildats av de arbetslösa och vilkas      Inte heller finns det enligt min uppfattning något
37313: syfte är att ordna arbete och möjligheter tili arbe-   behov av en sådan ändring. De arbetslösas för-
37314: te för de arbetslösa.                                  eningar har inte bara företagsamhetsunderstöd
37315:     Enligt förordningen om stödjande av arbetslö-      tili sitt förfogande, utan också ett flertal andra
37316: sas företagsamhet är det centrala syftet med före-     stödformer, av vilka man för arbetsförvaltning-
37317: tagsamhetsunderstöd främst att sätta i gång den        ens vidkommande må nämna olika sysselsätt-
37318: verksamhet som skall stödjas. Avsikten med un-         ningsstöd, sammansatt stöd och projektstöd.
37319: derstödet är inte att det skall fungera som ett
37320: permanent verksamhetsunderstöd, utan som
37321:  hjälp för att starta nya aktiviteter.
37322: 
37323:      Helsingforsden 26 januari 1999
37324: 
37325:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
37326:                                            KK 1488/1998 vp
37327: 
37328: Kirjallinen kysymys 1488
37329: 
37330: 
37331: 
37332: 
37333:                                    Esa Lahtela /sd: Provisiopalkalla työtään tekevien kiertävien koti-
37334:                                        myyntiedustajien verotuksesta
37335: 
37336: 
37337:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37338:     Yhä yleisemmiksi ovat tulleet erilaiset kiertä-    oloon. Tällaisten myyjiksi lähteneiden henkilöi-
37339: vään myyntiin perustuvat myyntityöt,joihin hae-        den asema on monessakin mielessä heikko. Kun
37340: taan myyjiä päivittäin lehti-ilmoituksin. Myynti-      heiltä aikanaan milloin mistäkin syystä päättyy
37341: edustajaksi ryhtyvien työ- ja palkkausehdot ovat       työ, heidän voidaan sanoa olevan lähes puilla
37342: hyvin mielivaltaisia ja vaikka myyntiedustaja te-      paljailla. Vaikka he ovat tehneet kovastikin työ-
37343: kisi kohtuullisen hyvinkin kauppaa, ennakonpi-         tä, heille ei juurikaan ole kertynyt eläkettä eikä
37344: dätyksen alaista palkkaa jää hyvin vähän tai ei        muutakaan sosiaaliturvaa. He ovat monessakin
37345: ollenkaan, minkä johdosta heidän sosiaalitur-          mielessä ikään kuin "lainsuojattomia" ja oman
37346: vansakin jää täysin olemattomaksi.                     onnensa varassa. Työttömäksijoutuessaan heillä
37347:     Esimerkki eräästä kiertävästä myyntiedusta-        ei ole oikeutta edes ansiosidonnaiseen työttö-
37348: jasta kertoo parhaiten, mistä on kysymys: Myyn-        myysturvaan.
37349: tiedustajan kolmen kuukauden provisiot olivat             Näiden myyntimiesten keskuudessa onkin he-
37350: noin 28 000 markkaa. Tästä työnantaja vähensi          rännyt epäilys siitä, ovatko heidän provisiopal-
37351: ennen ennakonpidätystä ajopäiväkirjasta auton-         kastaan ennen ennakonpidätystä tehdyt vähen-
37352: käytön kilometrikorvauksiksi lasketun summan           nykset verotuksesta annettujen lakien hengen
37353: ja ulkopaikkakunnilla olleiden päivien osalta ve-      mukaisia, ja onko yleensä tiedostettu yhteiskun-
37354: rottoman päivärahan suuruisen summan, yh-              nan taholta sitä, miten nämä sinänsä lailliset,
37355: teensä 25 000 markkaa. Ennakonpidätyksen               mutta kaikki porsaanreiät lainsäädännöstämme
37356: alaiseksi palkaksi jäi 2 900 markkaa kolmelta          etsivät firmat yleensä toimivat, ja ovatko ne riit-
37357: kuukaudelta, jolta työnantaja maksoi eläke- ja         tävästi yhteiskunnan toimesta valvottuja.
37358: sotumaksut. Verotettava kuukausiansio jäi siis             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37359: alle 1 000 markkaan kuukaudessa. Myyjä joutui          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37360: elämään ja elättämään perheensä kuukausittain          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37361:  tällä alle 1 000 markalla ja kilometrikorvauksilla.   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37362: Työttömyyskorvaukseen hänellä ei ole oikeutta,
37363:  koska hänen katsotaan työllistyvän kokopäiväi-                   Onko Hallitus ollut tietoinen kiertävää
37364:  sesti tässä työssä.                                           kotimyyntiä suorittavien myyjien ase-
37365:     Ennakonpidätyksen alaiseksi palkaksi tälle                 masta, ja onko verotuksesta vastaavan
37366:  henkilölle tulee vuodessa alle 12 000 markkaa,jos             ministeriön mielestä edellä kuvattu mat-
37367:  hän onnistuu myyntityössään yhtä hyvin kuin                   kapäiväkirjan mukaan tehty kilometrien
37368:  tähänkin asti. Esimerkkitapaus on kaiken lisäksi              ja päivärahojen vähennysmenettely pro-
37369:  keskimääräisesti paremmasta päästä ko. firmas-                visiopalkasta kokonaisuudessaan ennen
37370:  sa olevista myyjistä. On myös tapauksia, joissa               ennakonpidätystä ja muita ennakonpidä-
37371:  provisioiden määrä on huomattavan suuri, mut-                 tyksen alaisesta palkasta määräytyviä
37372:  ta verotettavaa tuloa ei jää ollenkaan tehtyjen               maksuja verolakiemme hengen mukais-
37373:  vähennysten johdosta, jotka ovat perustuneet                  ta?
37374:  pitkiin ajomatkoihin ja ulkopaikkakunnalla
37375: 
37376:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
37377: 
37378:                                              Esa Lahtela /sd
37379: 
37380:  280043
37381: 2                                        KK 1488/1998 vp
37382: 
37383: 
37384: 
37385: 
37386:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37387: 
37388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vitys,jonka puuttuessa kustannukset arvioidaan
37389: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vastaavanlaatuisissa olosuhteissa ja tehtävissä
37390: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     yleensä aiheutuvien kustannusten mukaisesti.
37391: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     Esimerkiksi auton käytöstä aiheutuneet kustan-
37392: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nukset määräytyvät verohallituksen vahvista-
37393:  1488:                                              mien kilometrikorvausten perusteella.
37394:                                                        Kysymyksen perusteluissa kuvatut kotimyyn-
37395:           Onko Hallitus ollut tietoinen kiertävää   tityötä tekevien ongelmat eivät johdu verotuk-
37396:        kotimyyntiä suorittavien myyjien ase-        sessa omaksutuista linjauksista, vaan kysymys
37397:        masta, ja onko verotuksesta vastaavan        on pikemminkin työsuhteen ehdoista. Myynti-
37398:        ministeriön mielestä edellä kuvattu mat-     työstä aiheutuu paljon varsinkin matkakuluja,
37399:        kapäiväkirjan mukaan tehty kilometrien       joita myyntiedustaja ei ehkä tule ottaneeksi riit-
37400:        ja päivärahojen vähennysmenettely pro-       tävän hyvin huomioon työsuhteen ehdoista so-
37401:        visiopalkasta kokonaisuudessaan ennen        vittaessa. Verotettavan tulon jääminen pieneksi
37402:        ennakonpidätystä ja muita ennakonpidä-       voi siten tulla yllätyksenä. Verojärjestelmän kei-
37403:        tyksen alaisesta palkasta määräytyviä        noin tähän asiaan ei voida puuttua. Verolainsää-
37404:        maksuja verolakiemme hengen mukais-          dännön avulla pyritään selvittämään verotetta-
37405:        ta?                                          vien tulojen määrä ja varmistamaan tulon hank-
37406:                                                     kimisestaja säilyttämisestä aiheutuneiden meno-
37407:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jen oikeamääräinen vähentäminen. Kenenkään
37408: vasti seuraavaa:                                    palkanmuodostukseen verotuksella ei voida vai-
37409:                                                     kuttaa. Myyntiedustajien asemaa voidaan halut-
37410:    Ennakkoperintälain 15 §:n mukaan työnan-         taessa parantaa työlainsäädäntöä muuttamalla.
37411: taja voi korvata palkansaajalle tämän työstä ai-    Valtiovarainministeriö tulee omalta osaltaan
37412: heutuneet välittömät kustannukset tai vähentää       seuraamaan tilannetta kysyjän tarkoittamasta
37413: kustannusosuuden ennen ennakonpidätyksen             näkökulmasta.
37414: toimittamista. Kustannuksista on esitettävä sel-
37415:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
37416: 
37417:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
37418:                                           KK 1488/1998 vp                                              3
37419: 
37420: 
37421: 
37422: 
37423:                                        Tili Riksdagens Talman
37424: 
37425:   1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen        nas uppskattas kostnaderna enligt de kostnader
37426: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          som uppstår under motsvarande förhållanden
37427: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      och i motsvarande uppgifter i allmänhet. Till
37428: dagsman Esa Lahtela undertecknade skriftliga         exempel kostnaderna för användning av bil be-
37429: spörsmål nr 1488:                                    stäms utgående från de kilometerersättningar
37430:                                                      som skattestyrelsen fastslagit.
37431:           Har Regeringen varit medveten om de           De problem som beskrivs i motiveringen och
37432:        kringresande hemförsäljarnas ställning,       som drabbar hemförsäljare beror inte på princi-
37433:        och anser det ministerium som svarar för      perna i beskattningen, utan snarare på villkoren i
37434:        beskattningen det vara förenligt med 1a-      arbetsförhållandet. Försäljningsarbete föran1e-
37435:        gens anda att som i ovan nämnda fall          der stora kostnader, framför allt resekostnader,
37436:        utgående från resedagboken dra av ki1o-       som försä1jningsagenten kanske inte tillräckligt
37437:        metrar och dagtraktamenten från provi-        beaktar när man kommer överens om anställ-
37438:        sionslönen i dess helhet före förskottsin-    ningsvillkoren. Att den beskattningsbara inkom-
37439:        nehållningen och andra avgifter som skall     sten blir liten kan således komma som en över-
37440:        betalas för den lön som är underkastad        raskning. Några skattemässiga åtgärder kan inte
37441:        förskottsinnehållning?                        vidtas i frågan. Syftet med skattelagstiftningen är
37442:                                                      att utreda den beskattningsbara inkomstens stor-
37443:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lek och säkerställa att de rätta avdragen för utgif-
37444: anföra följande:                                     ter för inkomstens forvärvande och bibehållande
37445:                                                      görs. Hur enskilda löntagares lön utformas kan
37446:    Enligt 15 § lagen om förskottsuppbörd kan         inte påverkas genom beskattningen. Försälj-
37447: arbetsgivaren ersätta löntagaren för direkta kost-   ningsagenternas ställning kan vid behov förbätt-
37448: nader som åsamkas honom på grund av arbetet          ras genom ändringar i arbetslagstiftningen. Fi-
37449: eller dra av kostnadsande1en innan förskottsin-      nansministeriet kommer för egen del att följa
37450: nehållningen verkställs. En utredning över kost-     utvecklingen ur den synvinkel spörsmålsställaren
37451: naderna måste 1äggas fram. Om utredning sak-         avser.
37452: 
37453:      Helsingforsden 29 januari 1999
37454: 
37455:                                                                             Minister Jouko Skinnari
37456:                                            KK 1489/1998 vp
37457: 
37458: Kirjallinen kysymys 1489
37459: 
37460: 
37461: 
37462: 
37463:                                    Esa Lahtela /sd: Kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta
37464:                                       Soneran osakekaupoissa
37465: 
37466: 
37467:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37468: 
37469:    Soneran osakekauppaseikkailujen johdosta           Yleisen oikeuskäsityksen mukaan tällainen
37470: Pekka Vennamo erotettiin ja liikenneministeri         kauppa tulisi voida purkaa, tai jos joku on sen
37471: Matti Aura erosi. Osakekaupat väitetään tehdyn        aiheuttanut tuottamuksellaan, hänet tulee saat-
37472: kaikkien lainsäännösten mukaisesti ja kaikki on       taa siitä vastuuseen.
37473: tapahtunut liikenneministeriön siunauksella.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37474:    Osakekaupoissa yhä vain ihmetyttää se, miksi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37475: Pekka Vennamolle annettiin hänen kaikki Sijoi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37476: tus Oy:n nimissä merkitsemänsä osakkeet, kun          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37477: taas muille varaajille vain murto-osa. Eikö tässä
37478: tapauksessa räikeästi loukattu kansalaisten yh-                  Koska Pekka Vennamon Sijoitus Oy:n
37479: denvertaisuutta? Koska tällaisen menettelyn sal-              kautta tehty osakekauppa loukkaa kan-
37480: liminen on ollut liikenneministeriön päätös, mie-             salaisten yhdenvertaisuutta, mihin toi-
37481: lestäni onkin selvitettävä, millä valtuuksilla joku           miin Hallitus on aikonut ryhtyä, että pe-
37482: virkamies on tällaisen päätöksen tehnyt. Jos hän              rusteluissa mainittu yhdenvertaisuutta
37483: on tehnyt sen yksin, onko hän syyllistynyt virka-             loukkaava osakekauppa saadaan pure-
37484: virheeseen? Eikö silloin pidä ryhtyä toimenpitei-             tuksi, ja jos se ei ole mahdollista,
37485: siin, kuten siinä tilanteessa kuuluukin? Vai onko                aikooko Hallitus perusteellisesti selvit-
37486: tällaiseen kansalaisten yhdenvertaisuutta Iouk-               tää, ylittävätkö liikenneministeriön vir-
37487: kaavan päätöksen hyväksymiseen siunauksensa                   kamiehet toimivaltuutensa siunatessaan
37488: antanut myös liikenneministeri Aura?                          mainitut kaupat, vai tapahtuiko koko re-
37489:    Joka tapauksessa Vennamo on saanut erioi-                  vohka mahdollisesti liikenneministeri
37490: keuksia muihin kansalaisiin verrattuna Sijoitus               Auran luvalla?
37491: Oy:n nimissä ostamiensa osakkeiden kautta.
37492: 
37493:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
37494: 
37495:                                             Esa Lahtela /sd
37496: 
37497: 
37498: 
37499: 
37500: 280043
37501: 2                                          KK 1489/1998 vp
37502: 
37503: 
37504: 
37505: 
37506:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37507: 
37508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tää sitoutumisensa yhtiöön ja uskonsa sen liike-
37509: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toiminnan suotuisaan kehitykseen ja osakkeen
37510: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       arvon kasvuun hankkiutumaila riittävän suurel-
37511: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       la osakemäärällä yhtiön omistajiksi. Tämä tavoi-
37512: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          te haluttiin instituutiomyynnissä varmistaa riit-
37513: 1489:                                                 tävällä, enimmillään noin 1-2 miljoonan mar-
37514:                                                       kan suuruisella johtoon kuuluvan henkilön
37515:           Koska Pekka Vennamon Sijoitus Oy:n          oman rahan panostuksella yhtiöön.
37516:        kautta tehty osakekauppa loukkaa kan-              Johdon ostot tapahtuivat samalla hinnalla ja
37517:        salaisten yhdenvertaisuutta, mihin toi-        samoilla ehdoilla kuin muidenkin sijoittajien.
37518:        miin Hallitus on aikonut ryhtyä, että pe-      Johdon omistusta koskeva ministeriön tavoite
37519:        rusteluissa mainittu yhdenvertaisuutta         olisi ehkä voitu saavuttaa myös ylisuuren mer-
37520:        loukkaava osakekauppa saadaan pure-            kinnän kautta, jollaisia tarjouksissa yleisesti
37521:        tuksi, ja jos se ei ole mahdollista,           esiintyy. Ministeriö piti kuitenkin parempana ja
37522:           aikooko Hallitus perusteellisesti selvit-   varmempana sitä, että johto voi tehdä merkin-
37523:        tää, ylittävätkö liikenneministeriön vir-      nän suoraan oikean suuruisena. Johtoon kuulu-
37524:        kamiehet toimivaltuutensa siunatessaan         van 100-prosenttisesti omistaman sijoitusyhtiön
37525:        mainitut kaupat, vai tapahtuiko koko re-       merkintä rinnastettiin henkilökohtaiseen mer-
37526:        vohka mahdollisesti liikenneministeri          kintään.
37527:        Auran luvalla?                                     Edellä olevan perusteella Pekka Vennamon
37528:                                                       Sijoitus Oy:n kautta tekemään osakekauppaan ei
37529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sisälly instituutiomyynnin luonne ja myyjän ta-
37530: vasti seuraavaa:                                      voitteet huomioon ottaen sellaista perustetta,
37531:                                                       joka tekisi tehdyn osakekaupan pätemättömäk-
37532:     Yleisömyynnissä ja henkilöstöannissa kaikkia      si, vaan kyseinen kauppa osakekauppana on yh-
37533: merkitsijäitä-myös Soneran johtoa- kohdel-            denvertainen ja yhtä pätevä kuin muutkin insti-
37534: tiin osakkeen tarkkuudella yhtenäisin periaat-        tuutiomyynnissä tehdyt kaupat.
37535: tein. Instituutiomyynti on luonteeltaan osin eri-         Yhtiön johdon omistusta koskevat ministe-
37536: lainen: siinä myyjä voi toteuttaa omistuspohjaa       riön antamat allokointiohjeet olivat neuvotte-
37537: koskevia tavoitteitaan. Tämän vuoksi instituu-        luissa suullisesti vahvistetut. Tosiasia on, että
37538: tiomyynnissä ei ostajilla ole mitään subjektiivisia   liikenneministeriö epäonnistui näiden johdon
37539: absoluuttiseen yhdenvertaisuuteen tähtääviä oi-       omistukseen liittyvien tavoitteiden ja niiden to-
37540: keuksia. Eräänä liikenneministeriön asettamana        teutustavanjulkistamisessa. Tämä ei kuitenkaan
37541: ja toteuttamana omistuspohjaan liittyvänä ta-         tee virheelliseksi itse menettelyä, jossa liikenne-
37542: voitteena oli Soneran johdon omistusta koskeva         ministeriön virkamiehet toimivat ministerin an-
37543: tavoite. Tavoitteena oli, että johdon tulisi näyt-    tamien toimivaltuuksien puitteissa.
37544: 
37545:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
37546: 
37547:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
37548:                                              KK 1489/1998 vp                                             3
37549: 
37550: 
37551: 
37552: 
37553:                                          Tili Riksdagens Talman
37554: 
37555:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             räckligt stor aktiemängd skulle visa sin bindning
37556: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             tili bolaget och att den tror på en gynnsam ut-
37557: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         veckling då det gäller affårsverksamheten samt
37558: dagsman Esa Lahtela undertecknade skriftliga            att aktiens värde ökar. Detta mål skulie säker-
37559: spörsmål nr 1489:                                       ställas genom att låta en person som hör tili
37560:                                                         ledningen satsa en tillräckligt hög summa, högst
37561:           Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen          1-2 milj. mk av eget kapital, i bolaget.
37562:        skrida, eftersom Pekka Vennamos aktie-               Ledningen köpte sina aktier till samma pris
37563:        köp via företaget Sijoitus Oy kränker            och på samma villkor som övriga investerare.
37564:        medborgarnas likställdhet, för att det i         Ministeriets mål gällande ledningens ägande
37565:        motiveringen nämnda aktieköpet som               hade eventuellt kunnat uppnås även genom över-
37566:        kränker likstälidheten skali upphävas,           teckning, som ofta förekommer vid anbud. Mi-
37567:        och om detta inte är möjligt,                    nisteriet ansåg det dock vara bättre och tryggare
37568:           ämnar Regeringen grundligt utreda             att ledningen kan teckna aktierna direkt tili det
37569:        om trafikministeriets tjänstemän över-           rätta priset. Aktieteckning som gjordes av ett
37570:        skrider sina befogenheter då de godkän-          investeringsbolag som ledningen äger till 100 %
37571:        ner nämnda köp, elier uppstod möjligen           jämstälides med personlig aktieteckning.
37572:        hela villervalian med tillstånd av trafik-           På basis av ovanstående finns det inte, med
37573:        minister Aura?                                   beaktande av den institutionelia försäljningens
37574:                                                         natur och säljarens mål, någon grund för att
37575:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ogiltigförklara det aktieköp Pekka Vennamo
37576: anföra följande:                                        gjorde viaSijoitus Oy, utan ifrågavarande köp är
37577:                                                         som aktieköp likställt och lika giltigt som de
37578:     Vid försäljningen tili alimänheten och emissio-     övriga köpen som gjordes vid den institutionelia
37579: nen tili personalen behandlades alla som teckna-        försäljningen.
37580: de aktier- även Soneras ledning- enligt enhet-              De allokeringsdirektiv som ministeriet gav i
37581: liga principer då det gäller varje enskild aktie.       fråga om företagsledningens ägande hade munt-
37582: Institutionsförsäljningen är delvis annorlunda          ligen faststälits under förhandlingarna. Det är ett
37583: tili sin natur: där kan säljaren uppfylla sina öns-     faktum att trafikministeriet misslyckades med att
37584: kemål som gäller ägarunderlaget. Därför har kö-         offentliggöra målsättningarna i fråga om före-
37585: paren vid institutioneli försäljning inga subjekti-     tagsledningens ägande och hur dessa mål skulle
37586: va rättigheter som syftar tili absolut likställighet.   uppnås. Detta innebär dock inte att fel begåtts i
37587: Ett av de mål trafikministeriet uppstälit och upp-      själva förfarandet, där trafikministeriets tjänste-
37588: nått i fråga om ägarbasen var målet gällande            män agerade inom de befogenheter ministern
37589: Soneraledningens ägande. Målet var att ledning-         gett.
37590: en genom att bli delägare i bolaget med en till-
37591: 
37592:      Helsingfors den 14 januari 1999
37593: 
37594:                                                                             Trafikminister Matti Aura
37595:                                           KK 1490/1998 vp
37596: 
37597: Kirjallinen kysymys 1490
37598: 
37599: 
37600: 
37601: 
37602:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Lääkärihelikopteri Medi-Helin toimin-
37603:                                      nan turvaamisesta
37604: 
37605: 
37606:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37607: 
37608:    Turun lääkärihelikopteri Medi-Heli lopetti        asiainministeriössä valmistellaan myös virka-
37609: toimintansa vuoden 1999 alusta rahoituksen           miestyöryhmän mietintöä, jossa otetaan kantaa
37610: puutteen takia. Medi-Helin kolmen hengen ryh-        lääkäri- ja pelastushelikoptereihin. Turun lääkä-
37611: mä on hoitanut puolen vuoden aikana 646 tehtä-       rihelikopteri Medi-Helin ansiokasta toimintaa
37612: vää ja pelastanut varmuudella yli 30 ihmishen-       osana terveydenhuoltoa ei voi kukaan kyseen-
37613: keä. Medi-Heli on ollut tarpeellinen niin Turun      alaistaa.
37614: saaristolle kuin maakunnallekin.                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37615:     Medi-Helin toimintaa on rahoitettu keräyk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37616: sien kautta, Kansaneläkelaitos on maksanut po-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37617: tilaskuljetuksista ja Turun kaupunki on antanut      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37618: työvoima-apua, mutta Raha-automaattiyhdis-
37619: tyksen evättyä Medi-Helin avustuksen toiminta                   Aikooko Hallitus turvata Turun lää-
37620: loppui. Lääkärihelikopteri Medi-Helin tarpeelli-            kärihelikopteri Medi-Helin toiminnan
37621: suudesta ollaan varmaankin yhtä mieltä. Medi-               esimerkiksi osoittamalla lisätalousar-
37622: Helin toiminta on tärkeä osa terveydenhuoltoa,              viossa määrärahan sen toimintaan tai vie-
37623: ja jokainen pelastettu ihmishenki on korvaama-              lä yrittämällä vaikuttaa Raha-automaat-
37624: ton.                                                        tiyhdistyksen rahanjakoon, ja
37625:     Koska Raha-automaattiyhdistyksen tuen                       ollaanko Hallituksessa huolestuneita
37626: epävarmuuden takia Medi-Helin toiminta on                   siitä, että Raha-automaattiyhdistyksen
37627: keskeytynyt, olisikin erittäin perusteltua, että            tukien kautta ei välttämättä pystytäkään
37628: lääkärihelikopteritoimintaa tuettaisiin valtion             säilyttämään yhteiskunnallisesti tärkeää
37629: budjetin kautta ja että esim. tulevaan lisäbudjet-          toimintaa, jolla on terveyspoliittinen tar-
37630: tiin varattaisiin määräraha, jolla voidaan lääkä-           ve, esim. Turun lääkärihelikopteri Medi-
37631: rihelikopteri Medi-Helin toimintaa jatkaa. Sisä-            Heliä?
37632: 
37633:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
37634: 
37635:                      Marjaana Koskinen /sd                    Mikko Immonen /vas
37636: 
37637: 
37638: 
37639: 
37640: 280043
37641: 2                                          KK 1490/1998 vp
37642: 
37643: 
37644: 
37645: 
37646:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37647: 
37648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Lääkärihelikopteritoiminnan järjestämista-
37649: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         poja ja rahoitusperiaatteita on sosiaali- ja ter-
37650: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       veysministeriön toimeksiannosta selvitetty Lää-
37651: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         kärihelikopteritoiminta Suomessa -selvitys-
37652: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          miesraportissa       (STM:n       työryhmämuistio
37653: myksen n:o 1490:                                       1995: 17) ja Ensihoitotyöryhmän muistiossa
37654:                                                       (STM:n työryhmämuistio 1997:16). Niissäesitet-
37655:            Aikooko Hallitus turvata Turun lää-        tiin toiminnan organisoimista alueellisesti keski-
37656:        kärihelikopteri Medi-Helin toiminnan           tettynä erityistason sairaanhoitona toiminnallisi-
37657:        esimerkiksi osoittamalla lisätalousar-         na keskuspaikkoina sairaanhoitopiirit, joissa on
37658:        viossa määrärahan sen toimintaan tai           yliopistollinen keskussairaala. Selvitysten mu-
37659:        vielä yrittämällä vaikuttaa Raha-auto-         kaan valtion tulisi osallistua helikopteritoimin-
37660:        maattiyhdistyksen rahanjakoon, ja              nan valmiuden ylläpitokustannuksiin. Kunnat
37661:            ollaanko Hallituksessa huolestuneita       maksaisivat käyttämistään lääkärihelikopteri-
37662:        siitä, että Raha-automaattiyhdistyksen         palveluista.
37663:        tukien kautta ei välttämättä pystytäkään           Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahaesi-
37664:        säilyttämään yhteiskunnallisesti tärkeää       tystä tätä toimintaa varten valtion vuoden 1996
37665:        toimintaa, jolla on terveyspoliittinen tar-    talousarvioon ei hyväksytty ottaen huomioon
37666:        ve, esim. Turun lääkärihelikopteri Medi-       julkisen talouden tila ja erilaiset näkemykset toi-
37667:        Heliä?                                         minnan kustannusvaikuttavuudesta.
37668:                                                           Sisäasiainministeriön asettaman asiaa selvitel-
37669:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          leen ns. helikopterityöryhmän 4.2.1999 julkiste-
37670: vasti seuraavaa:                                      tussa muistiossa todetaan, että helikopterituki-
37671:                                                       kohtia olisi tarpeen perustaa kahdeksalle paikka-
37672:    Erikoissairaanhoitolain (106211989) 1 §:n 2        kunnalle, joiden sijoittelu noudattaisi pääsään-
37673: momentinja kansanterveyslain (66/1972) 14 §:n 1       töisesti terveydenhuollon erityisvastuualueja-
37674: momentin 3 kohdan mukaan kunnan on ylläpi-            koa. Pääkaupunkiseudulla kyse olisi lääkäriheli-
37675: dettävä lääkinnällistä pelastustoimea. Tällä tar-     kopteritoiminnasta kuten tähänkin saakka. Mo-
37676: koitetaan terveydenhuollon äkillisten tilanteiden     nitoimihelikopterille olisi tarvetta muilla paikka-
37677: hoitamista sekä terveyskeskusten ja sairaaloiden      kunnilla tai alueilla ja muun muassa Turussa.
37678: ulkopuolella annettavaa ensiapua ja ensihoitoa.       Monitoimihelikopterien tehtävätyypit ja valmius
37679:    Lääkärihelikopteritoiminnan toiminta-aja-          painottuisivat ensisijaisesti lääkinnällisten näkö-
37680: tuksena on riittävän korkeatasoisen ensihoidon        kohtien perusteella. Turussa ja Tampereella lää-
37681: vieminen sairastuneen tai vammautuneen luokse         kinnälliset tehtävät määrittelisivät toimintaa vie-
37682: mahdollisimman nopeasti. Vain poikkeusta-             lä keskeisemmin. Kustannuksista vastaisivat yh-
37683: pauksissa lääkärihelikopteria käytetään potilaan      teisesti valtio ja kunnat. Raha-automaattiyhdis-
37684: kuljettamiseen sairaanhoitolaitokseen.                tyksen avustuksia tarvittaisiin siirtymäkauden
37685:    Terveydenhuollon lainsäädännössä on kun-           aikana.
37686: nan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien          Sosiaali- ja terveysministeriö tulee työryhmän
37687: palvelujen laajuus ja järjestämistapa jätetty yksi-   työn pohjalta arvioimaan tarvittavat jatkotoi-
37688: tyiskohtaisesti määrittelemättä. Kunnalla on          menpiteet ja mahdollisuudet lääkärihelikopteri-
37689: näiden suhteen harkintavalta. Yleisluonteisesta       toiminnan hallinnon ja rahoituksen vakiinnutta-
37690: sääntelystä on esimerkkinä erikoissairaanhoito-       miseksi.
37691: lain velvollisuus järjestää erikoissairaanhoidon         Pro Medi-Heli ry käynnisti keväällä 1998
37692: palvelut. Lääkärihelikopteritoiminta on osa eri-      omalla rahoituksellaanja riskillään MediHeli 02
37693: koissairaanhoitoa. Kuntia ei ole lainsäädännös-       -kokeilun Turussa. Toiminta alkoi 21.5.1998 ja
37694: sä velvoitettu järjestämään lääkärihelikopteritoi-    päättyi 31.12.1998, kun tuli tietoon Raha-auto-
37695: mintaa osana ensihoidon palveluja.                    maattiyhdistyksen kielteinen kanta 5 milj. mk:n
37696:                                           KK 1490/1998 vp                                          3
37697: 
37698: avustushakemukseen. Raha-automaattiyhdis-            män näkemyksiin viitaten valtioneuvosto on
37699: tyksen kanta perustui siihen, että laajennukseen     päättänyt myöntää vuodelle 1999 Turun heli-
37700: ei haluttu ryhtyä ennen kuin selvitys helikopteri-   kopterin toimintaan raha-automaattiavustusta
37701: toiminnasta on valmistunut. Helikopterityöryh-       4 200 000 mk.
37702: 
37703:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
37704: 
37705:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37706: 4                                          KK 1490/1998 vp
37707: 
37708: 
37709: 
37710: 
37711:                                         Tili Riksdagens Talman
37712: 
37713:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      inte genom lagstiftning ålagts att ordna läkar-
37714: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        helikopterverksamhet som en del av sådan servi-
37715: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ce som hänför sig tili akutvården.
37716: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade                 Pä uppdrag av social- och hälsovärdsministe-
37717: skriftliga spörsmål nr 1490:                          riet har sätten att ordna läkarhelikopterverk-
37718:                                                       samhet och finansieringsprinciperna för denna
37719:           Ämnar Regeringen trygga läkarheli-          utretts i utredningsmannarapporten Lääkäri-
37720:        koptern Medi-Helis verksamhet i Åbo            helikopteritoiminta Suomessa (SHM:s arbets-
37721:        genom att t.ex. i tiliäggsbudgeten anvisa      gruppspromemorior 1995: 17) och i en promemo-
37722:        anslag för dess verksamhet eller genom         ria avfattad av en arbetsgrupp för akutvård
37723:        att ytterligare försöka påverka Penning-       (SHM:s arbetsgruppspromemorior 1997:16). 1
37724:        automatföreningens fördelning av medel,        dessa föreslogs att verksamheten skall organise-
37725:        och                                            ras som sådan regionalt centraliserad högspecia-
37726:           är Regeringen oroad för att det nöd-        liserad sjukvård med de sjukvårdsdistrikt där det
37727:        vändigtvis inte heller med hjälp av Pen-       finns universitetscentralsjukhus som funktionel-
37728:        ningautomatföreningens stöd är möjligt         la centralorter. Enligt utredningarna skall staten
37729:        att bibehålla sådan samhällsmässigt sett       delta i kostnaderna för att upprätthälla bered-
37730:        viktig verksamhet av viiken det finns ett      skapen för helikopterverksamhet. Kommunerna
37731:        hälsopolitiskt behov, t.ex. läkarhelikop-      skall betala för de läkarhelikoptertjänster som de
37732:        tern Medi-Heli i Åbo?                          anlitat.
37733:                                                           Social- och hälsovårdsministeriets förslag tili
37734:   Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt         anslag för denna verksamhet godkändes emeller-
37735: anföra följande:                                      tid inte i statsbudgeten för 1996 med beaktande
37736:                                                       av den offentliga ekonomins tilistånd samt olika
37737:     Enligt 1 § 2 mom.lagen om specialiserad sjuk-     synpunkter på verksamhetens kostnadseffektivi-
37738: vård (1062/1989) och 14 § 1 mom. 3 punkten            tet.
37739: folkhälsolagen (66/1972) åligger det kommunen             1 en promemoria som offentliggjordes den 4
37740: att upprätthälla den medicinska räddningsverk-        februari 1999 och som är avfattad av den av
37741: samheten. Med detta avses skötseln av akuta           inrikesministeriet tilisatta s.k. helikopterarbets-
37742: situationer inom hälso- och sjukvården samt för-      gruppen, som har utrett saken, konstateras att
37743: sta hjälpen och akutvärd som ges utanför hälso-       det vore nödvändigt att inrätta helikopterbaser
37744: värdscentraler och sjukhus.                           på åtta orter, vilkas placering i huvudsak skall
37745:     Läkarhelikopterverksamhetens verksamhets-         följa indelningen i specialansvarsområden inom
37746: ide är att tillräckligt högklassig akutvård skall     hälso- och sjukvärden. lnom huvudstadsregio-
37747: föras till den insjuknade eller skadade så snabbt     nen är det fråga om läkarhelikopterverksamhet
37748: som möjligt. Endast i undantagsfall används lä-       såsom hittilis. Det skulle finnas behov av en heli-
37749: karhelikoptern för transport av en patient till en    kopter som kan användas för flera olika ändamål
37750: sjukvärdsanstalt.                                     på andra orter eller i andra regioner och bl.a. i
37751:     1 den lagstiftning som gäller hälso- och sjuk-    Åbo. Dessa helikoptrars uppgifter och bered-
37752: vården har inte omfattningen av den service som       skap skulle grunda sig på i första hand medicin-
37753: kommunerna är skyldiga att ordna och sättet att       ska synpunkter. 1 Åbo och Tammerfors bestäm-
37754: ordna den fastställts i detalj. Kommunen har rätt     mer de medicinska uppgifterna verksamheten i
37755: tili prövning i dessa fall. Exempel på reglering av   ännu högre grad. Staten och kommunerna skall
37756: allmän natur är den i lagen om specialiserad          tilisammans stå för kostnaderna. Penningauto-
37757: sjukvård avsedda skyldigheten att ordna service       matföreningens bidrag behövs under över-
37758: som hänför sig till den specialiserade sjukvården.    gångsperioden.
37759: Läkarhelikopterverksamheten är en del av den              Social- och hälsovårdsministeriet kommer ut-
37760: specialiserade sjukvården. Kommunerna har             gående från arbetsgruppens arbete att bedöma
37761:                                         KK 1490/1998 vp                                          5
37762: 
37763: vilka åtgärder som behöver vidtas i framtiden     5 milj. mk i understöd. Penningautomatf6re-
37764: och vilka möjligheter det finns att permanenta    ningens ståndpunkt baserade sig på det faktum
37765: administrationen och finansieringen av läkarhe-   att den inte ville gå in för en utvidgning förrän
37766: likopterverksamheten.                             utredningen av helikopterverksamheten hade
37767:    Pro Medi-Heli ry inledde våren 1998 med egen   blivit fårdig. Med hänvisning tili helikopterar-
37768: finansiering och på egen risk ett experiment,     betsgruppens synpunkter har statsrådet fattat
37769: MediHeli 02, i Åbo. Verksamheten började den      beslut om att bevilja 4 200 000 mk i understöd av
37770: 21 maj 1998 och slutade den 31 december 1998      penningautomatmedel för Åbohelikopterns
37771: när man fick vetskap om att PenningautomatfOr-    verksamhet år 1999.
37772: eningen förhöll sig negativt tili en ansökan på
37773: 
37774:      Helsingforsden 5 februari 1999
37775: 
37776:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
37777:                                           KK 1491/1998 vp
37778: 
37779: Kirjallinen kysymys 1491
37780: 
37781: 
37782: 
37783: 
37784:                                   Mikko Elo /sd: Köyliön yläasteen rakennushankkeen mahdollisim-
37785:                                      man nopeasta toteuttamisesta
37786: 
37787: 
37788:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37789: 
37790:    Köyliön kunta on tehnyt hakemuksia yläas-         olisikin perusteltua, että Köyliön yläasteen ra-
37791: teen uuden koulurakennuksen saamiseksi aina-         kentaminen asetettaisiin sellaiselle sijalle, että se
37792: kin jo vuodesta 1979 lähtien. Asia ei kuitenkaan     varmistaisi yläasteen rakentamisen valtion ra-
37793: ole edennyt, joten köyliöläiset ovat todella vai-    hoituksen turvin mahdollisimman pikaisesti.
37794: kean tilanteen edessä.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37795:    Köyliöläisten ehdoton ensisijainen vaatimus       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37796: on, että he saavat oman yläasteen kouluraken-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37797: nuksen. Tässä Köyliön kunta kuitenkin tarvitsee      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37798: valtion tukea, sillä ilman valtion rahoitusta Köy-
37799: liön kunnan asukkaat velkaantuisivat lisää noin                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37800: 3 000 markalla per kuntalainen.                              ryhtyä, että Köyliön yläasteen rakenta-
37801:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Länsi-             minen voitaisiin toteuttaa mahdollisim-
37802: Suomen lääninhallitus myöntää Köyliön koulun                 man nopeasti valtion rahoituksen turvin?
37803: poikkeuksellisen huonokuntoisuuden. Siksi
37804: 
37805:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
37806: 
37807:                                             Mikko Elo /sd
37808: 
37809: 
37810: 
37811: 
37812:  280043
37813: 2                                         KK 1491/1998 vp
37814: 
37815: 
37816: 
37817: 
37818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37819: 
37820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Rahoitussuunnitelma on opetusministeriössä
37821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        valmisteltu lääninhallitusten tekemien esitysten
37822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pohjalta. Koska lääninhallituksissa alkuperäiset
37823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           esitykset valmisteltiin edellisen suunnitelman ta-
37824: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        son pohjalta, jouduttiin määrärahojen ja val-
37825: 1491:                                                tuuksien leikkausten johdosta neuvottelemaan
37826:                                                      suunnitelmaan eri vuosille otettavista hankkeis-
37827:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ta.
37828:          ryhtyä, että Köyliön yläasteen rakenta-         Köyliön yläasteen ja Köyliön kunnan Kan-
37829:          minen voitaisiin toteuttaa mahdollisim-     kaanpään ala-asteen käsittävän Köyliön koulu-
37830:          man nopeasti valtion rahoituksen turvin?    keskuksen lisärakennus- ja peruskorjaushanke,
37831:                                                      jonka kustannusarvioksi kunta on ilmoittanut
37832:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         8 381 000 markkaa, sijoittui Länsi-Suomen lää-
37833: vasti seuraavaa:                                     ninhallituksen alkuperäisessä esityksessä vuodel-
37834:                                                      le 2002. Siten voidaan todeta, että lääninhallitus
37835:    Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-      oli arvioinut hankkeen kiireelliseksi. Määräraha-
37836: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva             tason leikkauksenjohdosta lääninhallitus tarkis-
37837: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten. Op-      ti rahoitussuunnitelmaesitystään, ja tässä esityk-
37838: pilaitoksia koskeva rahoitussuunnitelma vuosille     sessä lääninhallitus oli jättänyt Köyliön hank-
37839: 1999-2002 on opetusministeriössä vahvistettu         keen rahoitussuunnitelmakauden ulkopuolelle.
37840: 29.9.1998. Suunnitelma vuoden 1999 osalta pe-            Köyliön koulukeskuksen hanke Länsi-Suo-
37841: rustuu vuoden 1999 talousarvioesityksen mo-          men lääninhallituksen rahoitussuunnitelmaesi-
37842: mentilla 29.40.34 olevaan 270 milj. markan val-      tyksessä on toinen hanke Satakunnasta, joka jäi
37843: tuuteen myöntää valtionosuuksia yleissivistävien     pois hyväksytystä rahoitussuunnitelmasta. Tä-
37844: ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikor-      män perusteella näyttää todennäköiseltä, että
37845: keakoulujen perustamishankkeille. Myöhem-             Köyliön hanke voidaan ottaa syksyllä 1999 hy-
37846: pien vuosien osalta on lähdetty siitä, että momen-   väksyttävään rahoitussuunnitelmaan vuosille
37847: tin määrärahataso pysyy vuoden 1999 tasolla.          2000--2003 edellyttäen, että myönnettävien val-
37848: Valtionosuuksien myöntämisvaltuutta talousar-         tionosuuksien taso pysyy vähintään hyväksytyn
37849: vioesityksessä on jouduttu valtiontaloudellisista     rahoitussuunnitelman tasolla ja hankkeiden kus-
37850: syistä pienentämään 40 % vuoden 1998 tasoon          tannusarvioissa ei tapahdu merkittävää nousua.
37851: verrattuna.
37852:         Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
37853: 
37854:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
37855:                                           KK 1491/1998 vp                                             3
37856: 
37857: 
37858: 
37859: 
37860:                                        Tili Riksdagens Talman
37861: 
37862:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nisteriet gjorts upp utgående från länsstyrelser-
37863: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          nas framställningar. Eftersom de ursprungliga
37864: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      framställningarna i Iänsstyrelserna bereddes ut-
37865: dagsman Mikko Elo undertecknade skriftliga           gående från nivån i den föregående pianen, tving-
37866: spörsmål nr 1491:                                    ades man på grund a v de nedskurna anslagen och
37867:                                                      bemyndigandena förhandla om vilka projekt
37868:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      som skulle tas med i pianeo för olika år.
37869:        för att byggnadsarbetena på högstadiet i         Det projekt som gäller tillbyggnad och grund-
37870:        Kjulo skall kunna genomföras så snabbt        Iig reparation av skolcentret i Kjulo, vilket om-
37871:        som möjligt med statlig finansiering?         fattar Kjulo högstadium och Kankaanpää låg-
37872:                                                      stadium i Kjulo kommun, och vars kostnadskal-
37873:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kyl enligt uppgifter av kommunen uppgår tili
37874: anföra följande:                                     8 381 000 mark, ingick i den ursprungliga fram-
37875:                                                      ställningen för år 2002 från länsstyrelsen i Västra
37876:    Vid undervisningsministeriet görs årligen upp     Finlands Iän. Det kan således konstateras att
37877: en pian för finansieringen av anläggningsprojekt     Iänsstyrelsen hade bedömt projektet som bråd-
37878: för de fyra följande åren. Finansieringsplanen för   skande. På grund av sänkningen av anslagsnivån
37879: 1999-2002 för Iäroanstalterna fastställdes vid       justerade länsstyrelsen sin framställning i fråga
37880: ministeriet den 29 september 1998. Pianeo grun-      om finansieringsplanen och i denna framställ-
37881: dar sig för 1999 års del på bemyndigandet under      ning hade Iänsstyrelsen lämnat Kjulo utanför
37882: moment 29.40.34 i budgetpropositionen 1999 att       finansieringsplanen för perioden.
37883: bevilja 270 milj. mk i statsandelar för anlägg-          I länsstyrelsens framställning angående finan-
37884: ningsprojekt vid de allmänbildande läroan-           sieringsplanen är skolcentret i Kjulo det andra
37885: stalterna och yrkesläroanstalterna samt yrkes-       projektet i Satakunta som ströks ur den godkän-
37886: högskolorna. För de senare årens del har man         da finansieringsplanen. På basis av detta förefal-
37887: utgått från att anslagsnivån under detta moment      Ier det troligt att projektet i Kjulo kan tas med i
37888: förblir på 1999 års nivå. På grund av statsekono-    den finansieringsplan för 2000-2003 som god-
37889: miska omständigheter har man varit tvungen att       känns hösten 1999, förutsatt att nivån på de
37890: minska budgetpropositionens bemyndigande att         statsandelar som beviljas hålls på minst den nivå
37891: bevilja statsandelar med 40% jämfört med 1998        som anges i den godkända finansieringsplanen
37892: års nivå.                                            och att det inte sker någon betydande ökning i
37893:    Finansieringsplanen har vid undervisningsmi-      kostnadskalkylerna för projekten.
37894: 
37895:      Helsingforsden 26 januari 1999
37896: 
37897:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
37898:                                           KK 1492/1998 vp
37899: 
37900: Kirjallinen kysymys 1492
37901: 
37902: 
37903: 
37904: 
37905:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Yrittäjien opiskelumahdollisuuksien paranta-
37906:                                       misesta
37907: 
37908: 
37909:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37910: 
37911:    Yrittäjän mahdollisuudet saada taloudellista      rotusta, niin opintorahakin otettiin pois tulora-
37912: tukea opiskeluaikana ovat heikohkot. Esimerk-        jojen ylittyessä. Yrityksen velkoja ei ole otettu
37913: kitapauksessa molemmat puolisot hoitavat sika-       missään huomioon.
37914: tilaa yhteisomistuksessa. Miehen terveyden pet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37915: täessä emäntä hakeutui koulutukseen tilan ulko-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37916: puolelle saadakseen jonkin muun ammatin. Hän         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37917: ei kuitenkaan saanut aikuisopintorahaa, koska        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37918: yritystä ei ollut lopetettu. Tilalla oli katsottu,
37919: ettei sikalaa voi yhtäkkiä lopettaa. Emäntä sai                Miten Hallitus aikoo toimia, että yrit-
37920: tavallista opintorahaa 1 270 markkaa kuukau-                täjien mahdollisuuksia opiskella paran-
37921: dessa. Tilalla jouduttiin kuitenkin myymään                 nettaisiin ja opintojen aikaista taloudel-
37922: metsää, jotta sikalaan kohdistuvia velkoja saa-             lista tilannetta helpotettaisiin?
37923: taisiin maksettua. Koska tämä nosti pääomave-
37924: 
37925:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
37926: 
37927:                                          Liisa Hyssälä /kesk
37928: 
37929: 
37930: 
37931: 
37932:  280043
37933: 2                                          KK 1492/1998 vp
37934: 
37935: 
37936: 
37937: 
37938:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37939: 
37940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tapahtuvan tarveharkinnan perusteita muutet-
37941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tiin vuoden 1998 alusta lukien. Uudistuksen tar-
37942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        koituksena oli selkeyttää tarveharkintaa ja yk-
37943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        sinkertaistaa tulotietojen oikeellisuuden valvon-
37944: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         taa. Nykyisin opiskelijalla voi opintorahan ja
37945:  1492:                                                 aikuisopintorahan lisäksi olla muita veronalaisia
37946:                                                        tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitet-
37947:           Miten Hallitus aikoo toimia, että yrit-      tuja apurahoja kuin opintoraha tai aikuisopinto-
37948:        täjien mahdollisuuksia opiskella paran-         raha kalenterivuodessa määrä, jota kutsutaan
37949:        nettaisiin ja opintojen aikaista taloudel-      vapaaksi tuloksi. Vapaa tulo on riippuvainen
37950:        lista tilannetta helpotettaisiin?               siitä, miten monena kuukautena opiskelija nos-
37951:                                                        taa opintotukea. Vapaa tulo lasketaan siten, että
37952:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           opiskelijana saa olla 3 000 markkaa tuloajokais-
37953: vasti seuraavaa:                                       ta kuukautta kohti, jona hän on nostanut opinto-
37954:                                                        rahaa tai asumislisää ja 9 000 markkaa jokaista
37955:     Opintotukilain mukaan opintotukea myönne-          kuukautta kohti,jona hän ei ole nostanut opinto-
37956: tään oppivelvollisuuden jälkeisiin päätoimisiin        tukea. Ennen opintojen aloittamista ja opintojen
37957: opintoihin. Päätoimisen opiskelun lisäksi opin-        päättymisen jälkeen saatuja tuloja ei oteta huo-
37958: totuen myöntämisedellytyksenä on taloudellisen         mioon siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden
37959: tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkit-        perusteella.
37960: taessa otetaan huomioon opiskelijan omat tulot             Veronalaisella tulolla tarkoitetaan opintotu-
37961: ja alle 20-vuotiaan muualla kuin korkeakoulussa        kilakia sovellettaessa, mitä tuloverolaissa sääde-
37962: opiskelevan kohdalla myös vanhempien tulot.             tään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulos-
37963:     Taloudellisen tuen tarvetta arvioitaessa yrittä-   ta. Verotuksessa hyväksyttävät tulonhankkimis-
37964: jiin sovelletaan samoja tarveharkintaperusteita         kulut voi täten vähentää. Maatalousyrittäjille
37965: kuin muihinkin opintotuen hakijoihin. Ai-               voidaan myöntää erityistä maatalousyrittäjien
37966: kuisopintorahaa ja opintorahaa hakeviin sovel-          opintorahaa, josta säädetään valtioneuvoston
37967: letaan erilaisia tarveharkintaperusteita. Ai-           päätöksessä maatalousyrittäjien opintorahasta.
37968: kuisopintorahaa ei myönnetä, jos hakija saa työ-        Tuki on tarkoitettu maatalousyrittäjälle koulu-
37969: tai virkasuhteeseensa tai ammattitoimintaansa           tukseen, joka tukee tilalla harjoitettavaa toimin-
37970: liittyen palkkaa, osapalkkaa, eläkettä tai muuta        taa. Edellytyksenä on, että tuen hakija ei saa
37971: vastaavaa tuloa. Aikuisopintoraha myönnetään,           koulutukseensa tukea muualta ja että koulutus
37972: jos opiskelijana on muuta tuloa lukukauden tuki-        kalenterivuoden aikana kestää enintään kahdek-
37973: kuukausien aikana keskimäärin enintään 2 000            san kuukautta.
37974:  markkaa kuukaudessa. Yrittäjälle aikuisopinto-            Tällä hetkellä ei ole suunnitteilla erityisesti
37975:  raha voidaan myöntää, jos hän on palkannut             yrittäjiin kohdistuvia opintotuen kehittämistoi-
37976:  opiskelun ajaksi sijaisen tai perheyrityksen koh-      menpiteitä. Opetusministeriön näkemyksen mu-
37977:  dalla esittää verottajan todistuksen ennakkove-        kaan uudistettu opintotuen tulomalli on jossain
37978:  ron muuttamisesta puolisoiden kesken.                  määrin parantanut yrittäjien edellytyksiä rahoit-
37979:     Muiden kuin aikuisopintorahaan oikeutettu-          taa opintojaan opintotuella.
37980: jen osalta opintotuen omien tulojen perusteella
37981: 
37982:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
37983: 
37984:                                                                            Ministeri Suvi-Anne Siimes
37985:                                              KK 1492/1998 vp                                              3
37986: 
37987: 
37988: 
37989: 
37990:                                           Tili Riksdagens Talman
37991: 
37992:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 När det gäller andra än sådana som har rätt tili
37993: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              vuxenstudiepenning ändrades grunderna för den
37994: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          behovsprövning för studiestöd.som sker på basis
37995: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga           av de egna inkomsterna från ingången av 1998.
37996: spörsmål nr 1492:                                        Syftet med reformen var att göra behovspröv-
37997:                                                          ningen klarare och förenkla övervakningen av
37998:            Vad a vser Regeringen göra för att före-      inkomstuppgifternas riktighet. För närvarande
37999:         tagarnas studiemöjligheter skall förbätt-        kan en studerande under ett kalenderår utöver
38000:         ras och deras ekonomiska situation under         studiepenning och vuxenstudiepenning ha andra
38001:         studierna underlättas?                           skattepliktiga inkomster och stipendier som är
38002:                                                          avsedda att trygga utkomsten tili ett belopp som
38003:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            kallas fribelopp. Fribeloppet är beroende av un-
38004: anföra följande:                                         der hur många månader den studerande lyfter
38005:                                                          studiestöd. Fribeloppet räknas så att studeran-
38006:     Enligt 1agen om studiestöd beviljas studiestöd       den kan ha inkomster uppgående till 3 000 mark
38007: för heltidsstudier efter fullgjord läroplikt. Ett yt-    för varje månad då han har lyft studiepenning
38008: terligare vilikor för att studiestöd skall beviljas är   eller bostadstillägg och inkomster uppgående tili
38009: behovet av ekonomiskt stöd. När behovet av               9 000 mark för varje månad då han inte har lyft
38010: ekonomiskt stöd prövas beaktas den studerandes           studiestöd. lnkomster som har erhållits före stu-
38011: egna inkomster och i fråga om en studerande              dierna inleds eller efter att studierna avslutats
38012: under 20 år som studerar vid någon annan läro-           beaktas inte tili den del fribeloppet skulle över-
38013: anstalt än vid högskola även föräldrarnas inkom-         skridas på grund av dem.
38014: ster.                                                       Med skattepliktiga inkomster avses vid til-
38015:     När behovet av ekonomiskt stöd hos företaga-         lämpningen av lagen om studiestöd vad som i
38016: re bedöms tillämpas samma grunder för behovs-            inkomstskattelagen bestäms om skattepliktig ka-
38017: prövning som på andra som ansöker om studie-             pitalinkomst och förvärvsinkomst. Godtagbara
38018: stöd. I fråga om sådana som ansöker om vux-              utgifter för inkomstens förvärvande kan således
38019: enstudiepenning och studiepenning tillämpas an-          avdras i beskattningen. Lantbruksföretagare kan
38020: dra grunder för behovsprövning. Vuxenstudie-             beviljas en särskild studiepenning om viiken be-
38021: penning beviljas inte om den studerande får lön,         stäms i statsrådets beslut om studiepenning för
38022: dellön, pension eller motsvarande inkomst i an-          lantbruksföretagare. Stödet är avsett för utbild-
38023: knytning tili sitt arbets- eller tjänsteförhållande      ning för lantbruksföretagare och skall stödja den
38024: eller sin yrkesverksamhet. Vuxenstudiepenning            verksamhet som bedrivs på gården. Ett villkor är
38025:  beviljas om den studerandes övriga inkomster            att stödtagaren inte får stöd för utbildningen från
38026:  under terminens stödmånader uppgår tili i ge-           annat håll och att utbildningen tar högst åtta
38027:  nomsnitt högst 2 000 mark i månaden. En företa-         månader i anspråk under ett kalenderår.
38028:  gare kan bevi1jas vuxenstudiepenning om han för             För närvarande planeras inga åtgärder för att
38029:  den tid studierna pågår har anställt en vikarie         utveck1a studiestödet speciellt för företagare.
38030:  eller, då det gäller ett fami1jeföretag, kan uppvisa    Enligt undervisningsministeriets uppfattning har
38031:  ett intyg av skattemyndigheterna om att för-            den nya inkomstmodellen för studiestödet i nå-
38032:  skottsskatten ändras mellan makarna.                    gon mån förbättrat företagarnas förutsättningar
38033:                                                          att finansiera sina studier med studiestöd.
38034: 
38035:       Helsingforsden 4 februari 1999
38036: 
38037:                                                                              Minister Suvi-Anne Siimes
38038:                                           KK 1493/1998 vp
38039: 
38040: Kirjallinen kysymys 1493
38041: 
38042: 
38043: 
38044: 
38045:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Perhepäivähoitajien sosiaaliturvan kehittämi-
38046:                                        sestä
38047: 
38048: 
38049:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38050: 
38051:    Perhepäivähoitajien sosiaaliturva on puutteel-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38052: lista, esimerkkinä mainittakoon osa-aikaeläke.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38053: Jotta perhepäivähoitaja voi saada osa-aikaeläk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38054: keen, hänellä on oltava hoidossa kaksi lasta nor-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38055: maalin neljän lapsen sijasta. Tämä lapsiluku ai-
38056: heuttaa sen, että perhepäivähoitaja on itse asias-             Miten Hallitus aikoo kehittää perhe-
38057: sa kiinni työssään koko ajan. Hän ei voi tehdä              päivähoitajien sosiaaliturvaa - esimer-
38058: esimerkiksi kolmea päivää viikossa, vaan työvii-            kiksi osa-aikaeläkettä- siten, että hoita-
38059: kon on oltava viisipäiväinen, koska lasten on               ja voisi todella osan viikosta olla eläk-
38060: saatava hoito jokaisena arkipäivänä.                        keellä eli vapaalla?
38061: 
38062:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
38063:                                          Liisa Hyssälä /kesk
38064: 
38065: 
38066: 
38067: 
38068: 280043
38069: 2                                          KK 1493/1998 vp
38070: 
38071: 
38072: 
38073: 
38074:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38075: 
38076:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        40% ja enintään 60% ennen vähentämistä ollees-
38077: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta vakiintuneesta ansiotulosta, kuitenkin vähin-
38078: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tään 1 §:n 2 momentissa mainitun markkamää-
38079: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       rän suuruinen. Työajan vähentyminen ei saa
38080: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        merkittävästi poiketa ansiotulojen vähentämi-
38081:  1493:                                                sestä.
38082:                                                          Saman pykälän 4 momentin mukaan eläkelai-
38083:           Miten Hallitus aikoo kehittää perhe-        toksen hallituksen tulee antaa tietylle työalalle
38084:        päivähoitajien sosiaaliturvaa - esimer-        erityisestä syystä ohjeita, joilla voidaan poiketa 1
38085:        kiksi osa-aikaeläkettä- siten, että hoita-     momentin 2 kohdassa tarkoitetusta markkamää-
38086:        ja voisi todella osan viikosta olla eläk-      räisestä ansiorajasta ja 1 momentin 4 kohdassa
38087:        keellä eli vapaalla?                           tarkoitetuista työajan vähentämistä koskevista
38088:                                                       edellytyksistä. Hallitus voi myös tarvittaessa an-
38089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taa tarkemmat määräykset siitä, milloin palve-
38090: vasti seuraavaa:                                      lussuhdetta pidetään 1 momentin 2 kohdassa tar-
38091:                                                       koitetulla tavalla kokoaikaisena.
38092:    Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-      Julkishallinnon eläkeikäkomitean mietinnös-
38093: keturvasta määrätään eläkelaitoksen valtuus-          sä (KM 1988: 15) eläkesäännön muutosten perus-
38094: kunnan hyväksymällä eläkesäännöllä. Peruselä-         teluissa mainitaan näiden edellytysten täyttymi-
38095: keturvan tulee määrältään vastata vähintään           sestä seuraavaa:
38096: työntekijäin eläkelaissa (395/1961) säädettyjen          "Edellä 1 momentin 2 kohdassa mainittu mini-
38097: perusteiden mukaista eläketurvaa. Perhehoitaja-       miansio täyttyy yleensä kaikesta kokoaikaisesta
38098: lain mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen          työstä. Kunnallisella alalla esiintyy kuitenkin
38099: perhehoitajan eläketurva määräytyy peruseläke-        ammatteja tai tehtäviä, joissa huolimatta niiden
38100: turvan mukaisesti.                                    kokoaikaisuudesta ansio saattaa jäädä alle em.
38101:     Eläkelaitoksen eläkesäännön 13 §:ssä on mää-      ansion. Toisaalta esiintyy tehtäviä, joissa ansio-
38102: rätty oikeudesta saada osa-aikaeläke. Sen 1 mo-       tason muutos ei vastaa työajan muutoksia. Esi-
38103: mentin 2 kohdan mukaan osa-aikaeläkkeen edel-         merkiksi perhepäivähoitajilla ansio saattaa jäädä
38104: lytyksenä on, että viranhaltija tai työntekijä on     kokopäiväisestä työstä huolimatta alle em. rajan
38105: ollut ennen osa-aikaeläkkeen alkamista kunnal-        ja toisaalta ansiotason muutos ei vastaa työajan
38106: lisessa palvelussuhteessa yhdenjaksoisesti vähin-     muutosta hoidettavien lasten lukumäärän vä-
38107: tään kuusi kuukautta ja hänellä on ennen osa-         hentyessä. Tällaisia tilanteita varten 3 momentis-
38108: aikaeläkkeen alkamista välittömästi edeltäneinä       sa määrätään, että eläkelaitoksen hallituksen tu-
38109: viitenä vuotena kunnallista palvelua yhteensä         lee antaa erityisestä syystä tietylle työalalle ohjei-
38110: kolme vuotta ja hän on tänä aikana ollut kokoai-      ta, joilla voidaan poiketa em. minimiansiosta ja
38111: kaisessa palvelussuhteessa. Kokoaikaisena pal-        työajan vähentymisestä."
38112: velussuhteena pidetään palvelua, jossa työansio          Eläkelaitoksen hallitus on 25.5.1989 käsitellyt
38113: on ollut vähintään 4 kertaa eläkesäännön 1 §:n 2      perhepäivähoitajien osa-aikaeläkkeen edellytyk-
38114: momentissa tarkoitettu rajamäärä. Tämä raja-          siä ja hyväksynyt 13 §:n 3 momentissa mainitun
38115: määrä on 90 markkaa kuukaudessa, joka vastaa          yleisohjeen. Ohjeen mukaan
38116: vuoden 1966 indeksilukua 142. Kokoaikaiseksi              1) Perhepäivähoitajan 13 §:n 1 momentin 2
38117: työksi katsotaan vuonna 1999 työ, jossa ansio on      kohdan mukaisena markkamääräisenä ansiora-
38118: ollut vähintään 4 x 1 183,94 mk= 4 735,76 mk          jana pidetään 1 §:n 2 momentin mukaista mark-
38119: kuukaudessa.                                          kamäärää 3,5-kertaisena (vuonna 1989 3,5
38120:     Eläkesäännön 13 §:n 1 momentin 4 kohdan           x879,08 mk= 3 076,78 mk).
38121: mukaan osa-aikaeläkkeen edellytyksenä on, että           2) Perhepäivähoitajan 13 §:n 1 momentin 4
38122: viranhaltija tai työntekijä vähentää työaikaansa      kohdan työajan vähentämistä koskeva osa-aika-
38123: ja ansiotulojaan niin, että ansiot ovat vähintään     eläkkeen saamisen edellytys täyttyy, jos hänen
38124:                                           KK 1493/1998 vp                                              3
38125: 
38126: ansionsa osa-aikatyössä on vähintään 40 % ja         hoitajat voisivat halutessaanjäädä osa-aikaeläk-
38127: enintään 60% vakiintuneesta 13 §:n 2 momentis-       keelle vähentämällä hoitolasten lukumäärää.
38128: sa tarkoitetusta ansiosta. Työajan vähentymistä      Määräys on toiminut käytännössä eikä ongelmia
38129: ei edellytetä.                                       ole ilmennyt. Vuoden 1996loppuun mennessä 47
38130:    Perhepäivähoitajan katsotaan vuonna 1999          perhehoitajaa oli jäänyt osa-aikaeläkkeelle. Per-
38131: olevan osa-aikaeläkkeen edellytyksenä olevassa       hepäivähoitajat voivat halutessaan myös vähen-
38132: kokoaika työssä, jos hänen ansionsa ovat vähin-      tää työaikaansa. Työn järjestäminen on työnan-
38133: tään 3,5 x 1 183,94 mk= 4 143,79 mk kuukaudes-       tajan ja työntekijän välinen asia. Eläkesäännön
38134: sa. Osa-aikaeläkkeen edellytyksenä ei ole, että      määräykset ovat siten joustavia, ettei mikään
38135: perhepäivähoitajan työaika vähenee. Ansion           ammattiryhmä jää liian jäykkien määräysten
38136: edellytetään vähentyvän samoin kuin muillakin        johdosta osa-aikaeläkemahdollisuuden ulko-
38137: viranhaltijoilla ja työntekijöillä vähintään 40 ja   puolelle. Poikkeusmääräys ei velvoita perhepäi-
38138: enintään 60 prosenttiin vakiintuneesta ansiotu-      vähoitajia tekemään kokoaika työtä, vaan se vain
38139: losta. Vakiintuneena ansiotulona pidetään eläk-      sallii sen.
38140: keen perusteena olevaa palkkaa (13 §:n 2 mo-            Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, ettei
38141: mentti).                                             kysymys anna aihetta toimenpiteisiin.
38142:     Poikkeus perhepäivähoitajien osa-aikaeläk-
38143: keen edellytyksiin tehtiin, jotta myös perhepäivä-
38144: 
38145:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
38146: 
38147:                                                                            Ministeri Jouni Backman
38148: 4                                          KK 1493/1998 vp
38149: 
38150: 
38151: 
38152: 
38153:                                         Tili Riksdagens Talman
38154: 
38155:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           är minst 40% och högst 60% a v den stabiliserade
38156: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           löneinkomsten före minskningen, dock minst det
38157: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       markbelopp som nämns i 1 § 2 mom. Minskning-
38158: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade skriftliga        en i arbetstiden får inte i avgörande grad avvika
38159: spörsmål nr 1493:                                     från minskningen i löneinkomsterna.
38160:                                                          Enligt samma paragrafs 4 mom. skall pen-
38161:           Hur ämnar Regeringen förbättra soci-        sionsanstaltens styrelse av särskilda orsaker för
38162:        alskyddet för familjedagvårdare - t.ex.        en viss yrkesbransch utfårda anvisningar, enligt
38163:        deltidspensionen- så att vårdaren verk-        vilka det är möjligt att avvika från den i 1 mom.
38164:        ligen kunde vara pensionerad, dvs. ledig,      2 punkten avsedda i mark angivna inkomstgrän-
38165:        en del av veckan?                              sen eller de i 1 mom. 4 punkten avsedda förutsätt-
38166:                                                       ningarna gällande minskningen i arbetstiden.
38167:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Styrelsen kan också vid behov utfårda närmare
38168: anföra följande:                                      bestämmelser om när anställningsförhållandet
38169:                                                       skall betraktas som heltidsarbete på det sätt som
38170:    Pensionsskyddet för kommunala tjänsteinne-         avses i 1 mom. 2 punkten.
38171: havare och arbetstagare bestäms enligt den pen-          1 betänkandet av kommitten för pensionsål-
38172: sionsstadga som godkänns av pensionsanstaltens        dern inom den offentliga förvaltningen (KB
38173: delegation. Grundpensionsskyddets belopp skall        1988: 15) nämns i den motivering som gäller änd-
38174: motsvara minst pensionsskyddet enligt grunder-        ring av pensionsstadgan i fråga om uppfyllande
38175: na i lagen om pension för arbetstagare (395/          av förutsättningarna för pensionsåldern följan-
38176: 1961). Pensionsskyddet för en familjevårdare          de:
38177: som har ingått uppdragsavtal enligt familjevår-          Den minimiinkomst som nämns ovan i 1 mom.
38178: darlagen bestäms enligt grundpensionsskyddet.         2 punkten uppfylls i allmänhet då det gäller allt
38179:    1 13 § i pensionsanstaltens pensionsstadga be-     arbete på heltid. lnom den kommunala sektorn
38180: stäms om rätten att få deltidpension. Enligt          finns dock yrken eller uppgifter, i fråga om vilka
38181: 1 mom. 2 punkten i pensionsstadgan är förutsätt-      inkomsten kan stanna under ovan nämnda mini-
38182: ningen för deltidspension att tjänsteinnehavaren      miinkomst trots heltidsanställning. Å andra si-
38183: eller arbetstagaren innan deltidspensionen inleds     dan finns det uppgifter i vilka en ändring av
38184: har haft oavbruten, kommunal tjänstgöring i           inkomstnivån inte motsvarar en ändring i arbets-
38185: minst sex månader och att han under de fem sista      tiden. T .ex. familjedagvårdares inkomst kan
38186: åren omedelbart före deltidspensioneringen har        stanna under miniminivån trots heltidsarbete
38187: haft ett eller flera kommunala anställningsför-       och å andra sidan ändras inte arbetstiden trots att
38188: hållanden i totalt minst tre år och att han under     inkomsten ändras då antalet barn minskar. För
38189: denna tid har haft heltidsanställning. Som hel-       sådana situationer bestäms i 3 mom. att pen-
38190: tidsanställning anses anställning, i viiken arbets-   sionsanstaltens styrelse av särskilda orsaker för
38191: inkomsten har varit minst 4 gånger det gränsbe-       en viss yrkesbransch skall utfårda anvisningar
38192: lopp som avses i 1 § 2 mom. i pensionsstadgan.        enligt vilka det är möjligt att avvika från ovan
38193: Detta gränsbelopp är 90 mk i månaden, vilket          nämnda minimiinkomst och minskningen i ar-
38194: motsvarar 1966 års indextall42. Som heltidsan-        betstiden.
38195: ställning anses år 1999 arbete, i vilket inkomsten       Pensionsanstaltens styrelse har den 25 maj
38196: har varit minst 4 x 1 183,94 mk= 4 735,76 mk i        1989 behandlat förutsättningarna för deltidspen-
38197: månaden.                                              sion för familjedagvårdare och godkänt den all-
38198:    Enligt 13 § 1 mom. 4 punkten i pensionsstad-       männa anvisning som nämns i 13 § 3 mom. Enligt
38199: gan är förutsättningen för deltidspension att         anvisningen
38200: tjänsteinnehavaren eller arbetstagaren minskar            1) betraktas såsom i 13 § 1 mom. 2 punkten
38201: sin arbetstid och löneinkomst så att inkomsterna      föreskriven i markbelopp angiven inkomstgräns
38202:                                           KK 1493/1998 vp                                             5
38203: 
38204: för familjedagvårdare det i 1 § 2 mom. föreskriv-    Som stabiliserad löneinkomst betraktas den pen-
38205: na markbeloppet multiplicerat med 3,5 (år 1989       sionsgrundande lönen (13 § 2 mom.).
38206: 3,5 x 879,08 mk= 3 076,78 mk),                          1 fråga om förutsättningarna för deltidspensi-
38207:    2) uppfylls för en familjedagvårdare den i 13 §   on för familjedagvårdare gjordes ett undantag så
38208: 1 mom. 4 punkten föreskrivna minskningen av          att en familjedagvårdare kan gå i deltidspension
38209: arbetstiden, som är en förutsättning för deltids-    när han vill genom att minska antalet barn som
38210: pension, om hans löneinkomster av deltidsarbe-       han sköter. Bestämmelsen har fungerat i prakti-
38211: tet utgör minst 40 % och högst 60 % av den           ken och inga problem har uppstått. Före utgång-
38212: stabiliserade löneinkomsten som åsyftas i 13 §       en av år 1996 hade 47 familjedagvårdare gått i
38213: 2 mom. En förkortning av arbetstiden förutsätts      deltidspension. En familjedagvårdare kan också
38214: inte.                                                minska sin arbetstid när han vill. Arbetsgivaren
38215:    En familjedagvårdare anses ha heltidsanställ-     och arbetstagaren bestämmer sinsemellan hur
38216: ning som utgör förutsättning för deltidspension      arbetet skall ordnas. Bestämmelserna i pensions-
38217: år 1999 om hans inkomster är minst 3,5 x 1 183,94    stadgan är så pass flexibla att ingen yrkesgrupp
38218: mk= 4 143,79 mk i månaden. Det förutsätts inte       kan gå miste om deltidspension på grund av fOr
38219: att familjedagvårdarens arbetstid minskar för att    stränga bestämmelser. Undantagsbestämmelsen
38220: han skall få deltidspension. Inkomsten förutsätts    ålägger inte utan tillåter familjedagvårdare att ha
38221: minska på samma sätt som för övriga tjänstein-       heltidsarbete.
38222: nehavare och arbetstagare med minst 40 % och            Med stöd av det ovan anförda anser regering-
38223: högst 60 % av den stabiliserade löneinkomsten.       en att ärendet inte ger anledning tili åtgärder.
38224: 
38225:      Helsingforsden 3 februari 1999
38226: 
38227:                                                                            Minister Jouni Backman
38228:                                             KK 1494/1998 vp
38229: 
38230: Skriftligt spörsmål1494
38231: 
38232: 
38233: 
38234: 
38235:                                     Pehr Löv /sv: Finländska arbetstagares arbetsperioder på singapo-
38236:                                        reflaggade fartyg
38237: 
38238: 
38239:                                          Tili Riksdagens Talman
38240: 
38241:    Om finländare arbetar på ett fartyg som är           om man råkar befinna sig långt hemifrån, vilket
38242: under Singapores flagg klassificeras arbetet som        man ofta gör. Om man är bosatt i Sverige kan
38243: utlandstjänst med därtill hörande skattebestäm-         man vara tjänst i t.ex. två månaders etapper var-
38244: melser om den s.k. sexmånadersregeln uppfylls.          efter man kan vara hemma en längre tid.
38245: Regeln ser i Finland eller tredje land överstiger          De nuvarande reglerna kan Ieda tili att man
38246: sex dagar i medeltal per månad. Reglerna finns i        försöker kringgå lagen. Det har förekommit att i
38247: det skatteavtal som Finland och Singapore för-          Finland bosatta personer som arbetar på singa-
38248: bundit sig till. Regelverket leder vanligtvis i prak-   poreflaggade fartyg skaffar sig skenadresser i
38249: tiken tili att finländaren inte över huvudtaget kan     Sverige för att komma runt det otympliga finska
38250: besöka sina hemtrakter under en tidsperiod på           regelverket. Då kan de bättre planera sitt familje-
38251: sex månader.                                            liv och perioderna utomlands blir inte orimligt
38252:    1 Sverige finns en liknande regel, men anta1et       långa.
38253: dygn som krävs för att arbetet skall kategoriseras         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
38254: som utlandstjänst får fördela sig fritt över hela       ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
38255: året. 1 Finland skall dygnen i utlandstjänst dess-      ver tiii vederbörande medlem av statsrådet ställa
38256: utom infalla under samma kalenderår, vilket i           följande spörsmål:
38257: högsta grad begränsar den anställda personens
38258: möjligheter att umgås med t.ex. sin familj. Efter                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
38259: årsskiftet bär det för detmesta av tili främmande              ta för att finländska arbetstagare på sin-
38260: land för att återkomma någon gång på hösten.                   gaporeflaggade fartyg skall få mera fle-
38261: Visserligen har de anställda rätt att vara hemma i             xibla arbetsförhållanden genom t.ex.
38262: medeltal sex dagar i månaden, men det är prak-                 mindre strikta kriterier för att uppfylla
38263: tiskt taget omöjligt att utnyttja den rättigheten              sexmånadersregeln?
38264: 
38265:       Helsingfors den 12 januari 1999
38266: 
38267:                                                 Pehr Löv /sv
38268: 
38269: 
38270: 
38271: 
38272:  280043
38273: 2                                          KK 1494/1998 vp
38274: 
38275: Kirjallinen kysymys 1494                                                                    Suomennos
38276: 
38277: 
38278: 
38279: 
38280:                                    Pehr Löv /r: Suomalaisten työntekijöiden työjaksoista Singaporen
38281:                                       lipun alla purjehtivissa aluksissa
38282: 
38283: 
38284:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38285:    Jos suomalainen työskentelee Singaporen li-        mahdoton käyttää, jos sattuu olemaan kaukana
38286: pun alla purjehtivassa aluksessa, työ luokitellaan    kotoa, kuten useimmissa tapauksissa. Jos asuu
38287: ulkomaan palvelukseksi siihen kuuluvine vero-         Ruotsissa, palveluksessa voi olla esim. kahden
38288: säännöksineen, jos ns. kuuden kuukauden sään-         kuukauden jaksoissa, jonka jälkeen voi olla ko-
38289: tö täyttyy. Säännön mukaan työn tulee olla pää-       tona pidemmän aikaa.
38290: asiassa keskeytymätöntä vähintään kuuden kuu-            Nykyiset säännökset saattavat johtaa lain
38291: kauden ajan. Työtä pidetään keskeytyneenä, jos        kiertämisyrityksiin. On käynyt ilmi, että Suomes-
38292: oleskelu Suomessa tai kolmannessa maassa ylit-        sa asuvat, Singaporen lipun alla purjehtivissa
38293: tää kuusi päivää keskimäärin kuukaudessa.             aluksissa työskentelevät henkilöt hankkivat te-
38294: Säännökset ovat verosopimuksessa, johon Suo-          kaistuja osoitteita Ruotsista kiertääkseen Suo-
38295: mi ja Singapore ovat sitoutuneet. Säännöstö joh-      men kömpelöä säännöstöä. Tällöin he pystyvät
38296: taa tavallisesti käytännössä siihen, ettei suoma-     suunnittelemaan perhe-elämänsä, ja työskentely-
38297: lainen ylipäänsä voi käydä kotiseudullaan kuu-        jaksot ulkomailla eivät muodostu kohtuuttoman
38298: den kuukauden ajanjaksona.                            pitkiksi.
38299:    Ruotsissa on vastaava säännös, mutta työn             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38300: ulkomaanpalvelukseksi luokittelemiseen vaadit-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38301: tavien päivien lukumäärä voi jakautua vapaasti        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38302: koko vuoden ajalle. Suomessa on vuorokausien          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38303: ulkomaanpalveluksessa lisäksi osuttava samalle
38304: kalenterivuodelle, mikä rajoittaa mitä suurim-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38305: massa määrin työntekijän mahdollisuuksia olla                ryhtyä, jotta Singaporen lipun alla pur-
38306: kanssakäymisessä esim. perheensä kanssa. Vuo-                jehtivissa aluksissa työskentelevät suo-
38307: denvaihteen jälkeen työntekijä joutuu useimmi-               malaiset työntekijät saisivat joustavam-
38308: ten lähtemään vieraaseen maahan palatakseen                  mat työolot esimerkiksi väljentämällä
38309: sieltä joskus syksyllä. Tosin työntekijöillä on oi-          kuuden kuukauden säännön täyttymi-
38310: keus olla kotona keskimäärin kuusi päivää kuu-               seen tarvittavia kriteerejä?
38311: kaudessa, mutta tätä oikeutta on käytännössä
38312: 
38313:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1999
38314: 
38315:                                               Pehr Löv /r
38316:                                            KK 1494/1998 vp                                             3
38317: 
38318: 
38319: 
38320: 
38321:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38322:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kennöi kansainvälisessä liikenteessä. Sopimus-
38323: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määräys näin ollen kieltää Suomea Verottarnasta
38324: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tällaisesta työstä saatua palkkatuloa riippumatta
38325: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-         siitä, kuinka pitkän ajan henkilö oleskelee Suo-
38326: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          messa kalenterivuoden aikana. Jos Singapore-
38327: 1494:                                                 laista laivaa kansainväliseen liikenteeseen käyt-
38328:                                                       tävän yrityksen tosiasiallinen johto ei ole Singa-
38329:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        poressa, ei verosopimusta sovelleta koko tapauk-
38330:        ryhtyä, jotta Singaporen lipun alla pur-       seen.
38331:        jehtivissa aluksissa työskentelevät suo-           Niihin tapauksiin, joihin voidaan soveltaa ve-
38332:        malaiset työntekijät saisivat joustavam-       rosopimuksen 13 artiklan 1 kappaletta, voi sa-
38333:        mat työolot esimerkiksi väljentämällä          malla soveltua myös tuloverolain 77 §:n ns. kuu-
38334:        kuuden kuukauden säännön täyttymi-             den kuukauden sääntö, jonka soveltamisen yhte-
38335:        seen tarvittavia kriteerejä?                   nä edellytyksenä tässä tapauksessa on, että Sin-
38336:                                                       gapore saa verosopimuksen mukaan verottaa ko.
38337:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tulosta. Tapauksiin, joissa taasen kaikki 13 artik-
38338: vasti seuraavaa:                                      lan 2 kappaleessa mainitut edellytykset samanai-
38339:                                                       kaisesti täyttyvät, verotusoikeus on yksinomaan
38340:    Suomen ja Singaporen välillä tuloveroja kos-       henkilön asuinvaltiolla (kysyjän tarkoittamissa
38341: kevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi        tapauksisssa siis Suomella). Tällöin kuuden kuu-
38342: ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopi-         kauden säännön mukaista palkkatulon verova-
38343: muksen (SopS 48/1982) 13 artiklan 3 kappaleen         pautta ei tuloverolain mukaan myönnetä.
38344: mukaan verotetaan hyvityksestä, joka saadaan              Tuloverolain 77 §:ää lievennettiin viimeksi
38345: kansainvälisessä liikenteessä olevassa laivassa tai    1.1.1998 voimaan tulleella lailla (1024/1997).
38346: ilma-aluksessa tehdystä epäitsenäisestä työstä        Lain voimaantulopäivänä tai senjälkeen makset-
38347: vain siinä sopimusvaltiossa, jossa yrityksen tosi-    tu kuuden kuukauden säännön alainen palkka
38348: asiallinenjohto on. Tämä tarkoittaa muun ohella       on Suomessa kokonaan verovapaata tuloa.
38349: sitä, että suomalaista merimiestä, joka työsken-      Säännön muut soveltamisedellytykset ovat en-
38350: telee Singaporen lipun alla olevassa laivassa, ve-    nallaan, eikä hallituksen tarkoituksena ole tällä
38351: rotetaan tästä työstä saadusta palkkatulosta vain     hetkellä ehdottaa muutoksia tähän sääntelyyn.
38352: Singaporessa, jos laivaa käyttävän yrityksen tosi-    Hallitus kuitenkin seuraa tilannetta yhteistyössä
38353: asiallinen johto on Singaporessa ja jos laiva lii-    työmarkkinajärjestöjen kanssa.
38354: 
38355:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
38356: 
38357:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
38358: 4                                          KK 1494/1998 vp
38359: 
38360: 
38361: 
38362: 
38363:                                         Tili Riksdagens Ta/man
38364: 
38365:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            skatta löneinkomst som erhållits av detta slags
38366: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            arbete, oberoende av hur lång tid personen i fråga
38367: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        vistas i Finland under kalenderåret. Om ett före-
38368: dagsman Pehr Löv undertecknade skriftliga              tag som bedriver internationell trafik med ett
38369: spörsmål nr 1494:                                      singaporianskt fartyg har sin verkliga ledning
38370:                                                        någon annanstans än i Singapore, tillämpas inte
38371:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         detta skattefördrag över huvud taget.
38372:        ta för att finländska arbetstagare på sing-        1 de fall där artike113 stycke 1 i skattefördraget
38373:        aporeflaggade fartyg skall få mera flexi-       kan tillämpas, kan samtidigt också den s.k. sex-
38374:        bla arbetsförhållanden genom t.ex. min-         månadersregeln i 77 § inkomstskattelagen tilläm-
38375:        dre strikta kriterier för att uppfylla sex-     pas. En förutsättning för att denna regel skall
38376:        månadersregeln?                                 kunna tillämpas i ett sådant här fall är att Singa-
38377:                                                        pore enligt skattefördraget får beskatta ifrågava-
38378:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rande inkomst. 1 sådana fall, där alla de förutsätt-
38379: anföra följande:                                       ningar som nämns i artikel 13 stycke 2 uppfylls
38380:                                                        samtidigt, föreligger däremot beskattningsrätt
38381:    Enligt artikel 13 stycke 3 i avtalet med Singa-     endast i den stat där personen är bosatt (i de fall
38382: pore för undvikande av dubbelbeskattning och           som spörsmålsställaren avser alltså i Finland).
38383: förhindrande av kringgående av skatt beträffan-        Enligt inkomstskattelagen kan då inte beviljas
38384: de skatter på inkomst (FördrS 48/1982) beskattas       skattefrihet enligt sexmånadersregeln.
38385: ersättning för arbete, som utförs ombord på                77 § inkomstskattelagen lindrades senast ge-
38386: skepp eller luftfartyg i internationell trafik, en-    nom en lag som trädde i kraft den 1 januari 1998
38387: dast i den avtalsslutande stat där företaget har sin   (1024/1997). Lön som omfattas av sexmånaders-
38388: verkliga ledning. Detta innebär bl.a. att finländ-     regeln och som betalas den dag lagen träder i
38389: ska sjömän som arbetar på ett fartyg under             kraft eller därefter är i Finland helt skattefri
38390: singaporiansk flagg beskattas endast i Singapore        inkomst. De andra förutsättningarna för tilläm-
38391: för den löneinkomst de får av detta arbete, om         pandet av regeln har bibehållits, och regeringen
38392: den verkliga ledningen för det företag som bedri-      har för närvarande inte för avsikt att föreslå
38393: ver trafik med fartyget finns i Singapore och om       några ändringar i dessa bestämmelser. Regering-
38394: fartyget går i internationell trafik. Fördragsbe-      en kommer dock att följa läget i samband med
38395: stämmelsen förbjuder därmed Finland att be-             arbetsmarknadsorganisationer.
38396: 
38397:      Helsingfors den 29 januari 1999
38398:                                                                               Minister Jouko Skinnari
38399:                                           KK 1495/1998 vp
38400: 
38401: Kirjallinen kysymys 1495
38402: 
38403: 
38404: 
38405: 
38406:                                   Irina Krohn /vihr ym.: Naisjärjestöjen valtiontuen lisäämisestä ja
38407:                                       vakinaistamisesta
38408: 
38409: 
38410:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38411: 
38412:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 6.4.199 5   tasa-arvo-ohjelmasta. Tasa-arvo-ohjelmassa to-
38413: toimikunnan selvittämään naisjärjestöjen ase-        detaan naisjärjestöillä olevan tärkeä merkitys
38414: maa, rahoitusta ja osallistumista kansainväliseen    tasa-arvotyössä. Ohjelmassa luvataan selvittää
38415: yhteistyöhön sekä naisten äänioikeuden 90.           mahdollisuudet naisjärjestöjen julkisen tuen li-
38416: merkkivuoden viettoa. Toimikunta otti nimek-         säämiseen ja vakinaistamiseen vuoden 1997
38417: seen Naisjärjestötoimikunta. Toimikunta luo-         loppuun mennessä. Määräajasta on kulunut jo
38418: vutti mietintönsä tasa-arvoministerille 5.9.1996.    yli vuosi, mutta asia on edelleen ratkaisematta.
38419: Toimikunnan mietintö ilmestyi painettuna ni-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38420: mellä Anelun aika on ohi (Komiteanmietintö           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38421:  1996:13).                                           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38422:    Naisjärjestötoimikunnan tekemät esitykset ei-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38423: vät ole tähän mennessä johtaneet mihinkään.
38424: Esimerkiksi naisjärjestöjen valtiontuen vakinais-              Kuinka Hallitus aikoo toimia, jotta
38425: taminen ja naisjärjestöjen yhdenvertainen kohte-            naisjärjestötoimikunnan esitysten perus-
38426: lu muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on edel-              teella ryhdytään toimenpiteisiin ja toi-
38427: leenkin järjestämättä.                                      saalta tasa-arvo-ohjelman lupaamat rat-
38428:    Parhaillaan valmistellaan tasa-arvoasiain                kaisut naisjärjestöjen julkisen tuen tur-
38429:  neuvottelukunnan pääsihteerin johdolla loppu-              vaamiseksi hoidetaan?
38430:  raporttia hallituksen vuonna 1997 tekemästä
38431: 
38432:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
38433: 
38434:           Irina Krohn /vihr              Tuija Brax /vihr               Osmo Soininvaara /vihr
38435:           Ulla Anttila /vihr             Eila Rimmi /vas                Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
38436:           Maria Kaisa Aula /kesk         Jaakko Laakso /vas             Maija-Liisa Lindqvist /kesk
38437:           Arja Alho /sd                  Tuula Haatainen /sd            Tarja Filatov /sd
38438: 
38439: 
38440: 
38441: 
38442:  280043
38443: 2                                           KK 1495/1998 vp
38444: 
38445: 
38446: 
38447: 
38448:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38449: 
38450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          toiminta naisten aseman edistämisessä tai oman
38451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           elämän hallinnan kehittämisessä.
38452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Opetusministeriö on myöntänyt vuosittain
38453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irina              harkinnanvaraista valtionavustusta muun muas-
38454: Krohnin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sa Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:lle ja Naisjär-
38455: sen n:o 1495:                                           jestöt Yhteistyössä -yhteenliittymälle. Naisjär-
38456:                                                         jestöjen Keskusliitto ry:tä on tuettu opetusminis-
38457:           Kuinka Hallitus aikoo toimia, jotta           teriön hallinnonalan määrärahoista vuodesta
38458:        naisjärjestötoimikunnan esitysten perus-          1994. Avustus oli aluksi valtion talousarvion
38459:        teella ryhdytään toimenpiteisiin ja toi-         momentilla 29.01.50 (Eräät avustukset) ja sen
38460:        saalta tasa-arvo-ohjelman lupaamat rat-          suuruus oli 250 000 markkaa. Vuodesta 1997 al-
38461:        kaisut naisjärjestöjen julkisen tuen tur-        kaen järjestöä on tuettu opetusministeriön ai-
38462:        vaamiseksi hoidetaan?                            kuiskoulutuksen määrärahoista momentilta
38463:                                                         29.69.53 (Valtionavustus järjestöille). Avustuk-
38464:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sen määrä on ollut 300 000 markkaa vuosina
38465: vasti seuraavaa:                                         1997 ja 1998. Valtion vuoden 1999 talousar-
38466:                                                         vioesityksen hyväksymisen yhteydessä edus-
38467:    Naisjärjestötoimikunta on mietinnössään              kunta päätti nostaa kyseisen avustuksen 400 000
38468: (Komiteanmietintö 1996: 13) tehnyt muun muas-           markkaan. Avustus on luonteeltaan yleinen toi-
38469: sa seuraavia naisjärjestöjen valtion tukea koske-        minta-avustus.
38470: via ehdotuksia: Naisjärjestöjen yhteenliittymä              Naisjärjestöjen yhteenliittymä Naisjärjestöt
38471: Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorgani-               yhteistyössä - K vinnoorganisationer i Samar-
38472: sationer i Samarbete - NYTKIS:lle ehdotettiin            bete - NYTKIS on puolestaan saanut valtion-
38473: osoitettavaksi valtion talousarviossa esimerkiksi        avusta vuodesta 19951ukien. Avustus osoitettiin
38474: opetusministeriön pääluokassa riittävä määrära-          samoin ensin valtion talousarvion momentilta
38475: ha kansainvälisen toiminnan kehittämisprojek-            29.01.50 (Eräät avustukset) ja vuodesta 1997läh-
38476: tin tukemiseen vuosina 1997-2000. Naisjär-               tien momentilta 29.69.53 (Valtionavustus järjes-
38477: jestöjen Keskusliitto ry:n toiminnan tukemista           tölle), jolloin tuen määrää myös nostettiin
38478: ehdotettiin mietinnössä jatkettavaksi vuosittai-          100 000 markasta 150 000 markkaan.
38479: sella yleisellä toiminta-avustuksella. Avustuksen           Lisäksi opetusministeriö on myöntänyt nais-
38480: määrä esitettiin mitoitettavaksi vastaamaan              järjestöille valtionavustuksia niiden erillisiä,
38481: Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenkentän laa-            opetusministeriön toimialalle kuuluvia hankkei-
38482: juutta, toiminnan merkitystä ja uusia toiminta-          ta varten.
38483: haasteita. Edelleen toimikunta esitti, että talous-         Avustusten nousua vuoden 1996 tasosta on
38484: arvioon varattaisiin vuosittain naisjärjestöjen          pidettävä huomattavana. Opetusministeriön
38485: toiminnan laajuutta ja merkittävyyttä vastaava           tarkoituksena on edelleen tukea naisjärjestöjen
38486: määräraha naisjärjestöjen toiminta-avustuksia            toimintaa toiminta-avustuksella ja tarpeen vaa-
38487: varten ja että kriteereiksi asetettaisiin järjestöjen    tiessa erillisillä projektikohtaisilla avustuksilla.
38488: 
38489:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
38490: 
38491:                                                                  Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
38492:                                              KK 1495/1998 vp                                            3
38493: 
38494: 
38495: 
38496: 
38497:                                           Tili Riksdagens Talman
38498: 
38499:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         terierna skulle vara organisationernas verksam-
38500: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           het i fråga om arbete med att främja kvinnornas
38501: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         ställning eller med att utveckla sin egen förmåga
38502: man Irina Krohn m.fl. undertecknade skriftliga           att klara olika livssituationer.
38503: spörsmål nr 1495:                                           Undervisningsministeriet har årligen beviljat
38504:                                                          behovsprövat statsunderstöd bl.a. till Kvinno-
38505:           Hur ämnar Regeringen agera så att det          organisationernas Centralförbund och K vinno-
38506:        på basis av kvinnoorganisationskommis-            organisationer i samarbete. Centralförbundet
38507:        sionens framställningar vidtas åtgärder           har understötts med anslag för undervisningsmi-
38508:        och å andra sidan de lösningar som jäm-           nisteriets förvaltningsområde sedan 1994.
38509:        ställdhetsprogrammet utlovar för att              Understödet var tili en början upptaget under
38510:        trygga det offentliga stödet tili kvinno-         moment 29.01.50 (Vissa understöd) i statsbudge-
38511:        organisationerna b1ir omskött?                    ten och uppgick 250 000 mark. Sedan 1997 har
38512:                                                          centralförbundet stötts med medel för under-
38513:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            visningsministeriets anslag för vuxenutbildning
38514: anföra följande:                                         under moment 29.69.53 (Statsunderstöd tili
38515:                                                          organisationer). Understödet uppgick 1997 och
38516:     Kvinnoorganisationskommissionen har i sitt           1998 till300 000 mark. När budgetpropositionen
38517: betänkande (Kommittebetänkande 1996: 13) lagt            för 1999 godkändes bes1öt riksdagen höja un-
38518: fram bl.a. följande förslag som gäller statligt stöd     derstödet till 400 000 mark. Understödet är tili
38519: tili kvinnoorganisationer: Naisjärjestöjen yh-           sin art allmänt verksamhetsunderstöd.
38520: teenliittymä Naisjärjestöt yhteistyössä- Kvin-              Naisjärjestöjen yhteenliittymä Naisjärjestöt
38521: noorganisationer i Samarbete - NYTKIS före-              yhteistyössä- Kvinnoorganisationer i Samar-
38522: slogs bli anvisade ett tillräckligt anslag i statsbud-   bete - NYTKIS har för sin del fått statsunder-
38523: geten, t.ex. under huvudtiteln undervisnings-            stöd sedan 1995. Understödet anvisades likaså
38524: ministeriet, som stöd för ett projekt för att ut-        först av budgetmoment 29.01.50 (Vissa under-
38525: veckla den internatinella verksamheten 1997-             stöd) och från och med 1997 av moment 29.69.53
38526: 2000. Stödet för K vinnoorganisationernas Cen-           (Statsunderstöd tili organisationer) då under-
38527: tralförbunds verksamhet föreslogs i betänkandet          stödet också ökades från 100 000 mark tili
38528: fortsätta som ett årligt allmänt verksamhetsun-           150 000 mark.
38529: derstöd. Man föreslog att understödet skulle                 Undervisningsministeriet har också beviljat
38530:  dimensioneras så att det motsvarade omfattning-         kvinnoorganisationerna statsunderstöd för sär-
38531:  en av centralförbundets medlemsfålt, verksam-           skilda projekt som de arbetat med inom ministe-
38532:  hetens betydelse och nya utmaningar. Vidare             riets verksamhetsområde.
38533:  framställde kommissionen att det för verksam-              Ökningen av understöden från 1996 års nivå
38534:  hetsunderstöd tili kvinnoorganisationer i budge-        bör anses betydande. Undervisningsministeriet
38535:  ten årligen skulle reserveras ett anslag motsva-        avser alltjämt stöda verksamheten i kvinnoorga-
38536:  rande kvinnoorganisationernas verksamhetsom-            nisationerna med verksamhetsunderstöd och om
38537:  fattning och verksamhetens betydelse och att kri-       det behövs med projektvisa understöd.
38538: 
38539:       Helsingfors den 2 februari 1999
38540: 
38541:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
38542:                                             KK 1496/1998 vp
38543: 
38544: Kirjallinen kysymys 1496
38545: 
38546: 
38547: 
38548: 
38549:                                     Kimmo Kiljunen /sd: Valtionyhtiöiden optio-ohjelmista
38550: 
38551: 
38552:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38553: 
38554:     Viime vuosina on luotu erilaisia yritysten sisäi-       Käytännössä meille ovat muodostuneet kah-
38555: siä kannustus- ja tulospalkkiojärjestelmiä,joiden       det työmarkkinat, joissa toisilla, eli yritysjohtoa
38556: avulla pyritään sitouttamaan edunsaaja yrityk-          koskevilla, ei työsuorituksilla ja siitä palkitsemi-
38557: sen tavoitteisiin.                                      sella ole mitään reaalista suhdetta. On syytä
38558:     Erääksi tärkeimmäksi kannusteeksi ovat tul-         puuttua tähän epäterveeseen ilmiöön. Optioissa
38559: leet yritysten johdolle suunnatut optio-ohjelmat.       on kyse jyrkästi tuloeroja kasvattavasta palkitse-
38560: Niiilä tarkoitetaan oikeutta merkitä ennalta            miskierteestä, jolle ei näy päätepistettä.
38561: määrättyyn hintaan ennalta määrättynä aikana                Valtiolla on valtionyhtiöiden osalta mahdolli-
38562: yrityksen osakkeita. Optio-ohjelmia on ainoas-          suus pysäyttää tämä epäterve ilmiö. Optioiden
38563: taan harvoin suunnattu muille kuin aivan yrityk-        kaltaisten sitouttamis- ja kannustusjärjestelyjen
38564: sen ylimmälle johdolle. Tästä ei kuitenkaan voine       käyttö tulisi kieltää valtionyhtiöissä ja tulisi teh-
38565: vetää sitä johtopäätöstä, että työmotivaatio ja         dä selkeät päätökset niistä rajoista, joissa ylipää-
38566: sitoutuminen yritykseen olisivat huomattavasti          tään kannustusjärjestelmät voivat esimerkiksi
38567: heikommalla tasolla, mitä ylemmäksi yrityksen           vuosipalkkaan suhteutettuna liikkua. Hallitus
38568: hierarkiassa noustaan.                                  on selvittämässä pelisääntöjä yhtiöiden johdon
38569:     Kun optio-ohjelmilla on alun perin pyritty          palkitsemisesta yksityistämishankkeissa. Tässä
38570: sitomaan yritykselle ainakin näennäisesti tärkei-       yhteydessä olisi syytä päätyä ratkaisuun, jolla
38571:  tä työntekijöitä yritykseen ja kun useimmilla yri-     luovutaan nykyisen kaltaisista optiojärjestelyis-
38572:  tyksillä on omat optio-ohjelmansa, niiden käyttö       tä.
38573:  henkilöstön sitouttamiseen on menettämässä                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38574:  merkitystään. Kun työpaikkaa vaihtamalla on            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38575:  mahdollista saada aina vielä suurempi korvaus          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38576:  sitoutumisestaan, on selvää, että tätä myös har-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38577:  rastetaan. Prosessi on ryöstäytymässä käsistä.
38578:  Työn ja sen tulosten sekä maksettavan palkan                      Aikooko Hallitus tehdä periaatepää-
38579:  välinen riippuvuussuhde katoaa, kun tavallisen                 töksen nykyisistä optio-ohjelmista luo-
38580:  ihmisen koko elinikäinen ansio on mahdollista                  pumisesta valtionyhtiöissä ja käytettä-
38581:  realisoida hetkessä pelkän markkinakuplan an-                  vien kannustusjärjestelmien tuottaman
38582:  siosta. Tavallista palkansaajaa ei tämä inflatori-             hyödyn rajaamisesta siten, että se ei mis-
38583:  nen optiokierre koske. Päinvastoin, samat työn-                sään oloissa ylitä henkilön vuosipalkkaa
38584:  antajat, jotka ovat muhkeita optio-etuja olleet                tai muuta kohtuullisena pidettävää raha-
38585:  hyväksymässä, vaativat maltillista palkkapoli-                 summaa?
38586:  tiikkaa ja tiukkaa valtion talouden linjaa.
38587: 
38588:       Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1999
38589: 
38590:                                            Kimmo Kiljunen /sd
38591: 
38592: 
38593: 
38594: 
38595:  280043
38596: 2                                          KK 1496/1998 vp
38597: 
38598: 
38599: 
38600: 
38601:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38602: 
38603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Perinteiseen optiomalliin liittyvien heikkouk-
38604: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sien vuoksi K TM on viime vuoden aikana pyrki-
38605: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nyt kehittämään uudenlaisia osakeomistukseen
38606: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo              perustuvia kannustejärjestelmiä. Tämän kehitys-
38607: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           työn pohjalta talouspoliittinen ministerivalio-
38608: n:o 1496:                                               kunta arvioi, että kannustejärjestelmien käyttö
38609:                                                         on perusteltua, ja hyväksyi maaliskuussa 1998
38610:           Aikooko Hallitus tehdä periaatepää-           linjauksen, jonka pohjalta muutamissa KTM:n
38611:        töksen nykyisistä optio-ohjelmista luo-          hallinnonalaan kuuluvissa valtionyhtiöissä otet-
38612:        pumisesta valtionyhtiöissä ja käytettä-          tiin viime vuoden kevään yhtiökokouksissa käyt-
38613:        vien kannustusjärjestelmien tuottaman            töön nk. tulosperusteinen vertaileva optiomalli
38614:        hyödyn rajaamisesta siten, että se ei mis-       (TVO-malli). Samassa yhteydessä talouspoliitti-
38615:        sään oloissa ylitä henkilön vuosipalkkaa         nen ministerivaliokunta totesi tärkeäksi, että val-
38616:        tai muuta kohtuullisena pidettävää raha-         tionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä kehi-
38617:        summaa?                                          tetään myös koko henkilöstöä koskevia kannus-
38618:                                                         tejärjestelmiä, jotka perustuvat osakeomistuk-
38619:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            seen. Näin myös päätettiin viime vuoden kevääl-
38620: vasti seuraavaa:                                        lä tehdä edellä mainituissa K TM :n hallinnonalan
38621:                                                         yhtiöissä.
38622:     Vuonna 1994 eli edellisen hallituksen aikana            Uudesta tulosperusteisesta vertailevasta op-
38623: kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) totesi,           tiojärjestelmästä on pyritty eliminoimaan perin-
38624: että osakeomistukseen perustuvat kannustejär-           teisen optiomallin heikkoudet, joita ovat mm.
38625: jestelmät ovat yleistyneet niin Suomessa kuin           sattumanvaraisuus ja markkinoiden tuoma myö-
38626: muuallakin maailmassa. Ministeriö katsoi tar-           tätuuli vaikutus. Ylimmällä johdolla on mahdol-
38627: koituksenmukaiseksi, että myös valtionyhtiöissä         lisuus saada optio-oikeus, jos yhtiön tuloskehitys
38628: voitiin ottaa käyttöön osakeomistukseen perus-          ja osakkeen kurssikehitys täyttävät ennalta ase-
38629: tuvia kannustejärjestelmiä, jotta yhtiöiden kil-        tetut tavoitteet 3-5 vuoden tarkasteluperiodin
38630: pailukyky pystyttäisiin turvaamaan myös johta-           kuluessa.
38631: vien henkilöresurssien rekrytoinnissa. Perintei-            KTM:n tarkoituksena on jatkaa osakeomis-
38632: nen optiolaina todettiin tuolloin sopivimmaksi           tuksiin perustuvien kannustejärjestelmien edel-
38633: järjestelmäksi. Ylimmän johdon kannustejärjes-          leenkehittämistä. Kehittämistyössä tullaan kiin-
38634: telmiä koskevat ohjeet, mukaan lukien optiolai-          nittämään keskeistä huomiota siihen, miten hy-
38635: na, ministeriö antoi valtionyhtiöille helmikuussa        vin kannustejärjestelmät ruotivoivat yhtiön joh-
38636:  1994. Ohjeiden annon jälkeen jokaisessa pörssiin        toa ja koko henkilöstöä hankkimaan välittö-
38637: listautuneessa valtionyhtiössä otettiin käyttöön         mään tai välilliseen omistukseensa ja pitämään
38638:  optiolaina ylimmän johdon kannusteena.                  omistuksessaan oman yhtiön osakkeita. Jatko-
38639:     Nykyisen hallituksen aikana KTM käynnisti            kehittelyssä otetaan huomioon myös saadun
38640:  selvityksen, jossa arvioitiin käytössä olevien kan-     hyödyn mitoituskysymykset.
38641:  nustejärjestelmien toimivuutta ja tehokkuutta              Johdon ja henkilöstön kannustejärjestelmät
38642:  omistajaohjauksen näkökulmasta. Selvitystyön            selvitetään myös valtiosihteeri Sailaksen työryh-
38643:  perusteella todettiin vuonna 1997, että perintei-       mässä,jonka määräaika päättyy ensi maaliskuun
38644:  sen optiomallin insentiivivaikutusta vähentää           lopussa. Työn tulokset ovat seuraavan hallituk-
38645:  olennaisella tavalla option arvaamattomuus ja           sen käytössä, joten seuraava hallitus tulee toden-
38646:  toisaalta myös se, että kannustepalkkio on mah-         näköisesti arvioimaan, miten kannustejärjestel-
38647:  dollista saada silloinkin, kun yrityksen kehitys        miä tullaan edelleen soveltamaan ja kehittämään
38648:  vertailujoukkoon nähden on ollut heikompi.              valtionyhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä.
38649: 
38650:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
38651: 
38652:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
38653:                                           KK 1496/1998 vp                                                3
38654: 
38655:                                        Tili Riksdagens Ta/man
38656: 
38657:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             På grund av de brister som återfanns i den
38658: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           traditionella optionsmodellen har handels- och
38659: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       industriministeriet under detsenaste året försökt
38660: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade skrift-          utveckla nya sporrande system som grundar sig
38661: liga spörsmål nr 1496:                                på aktieinnehav. På basis av detta utvecklingsar-
38662:                                                       bete bedömde finanspolitiska ministerutskottet
38663:           Ämnar Regeringen fatta ett principbe-       det vara motiverat att man använder sporrande
38664:        slut om att man avstår från nuvarande          system och godkände i mars 1998 riktlinjer fOr
38665:        optionssystem vid statsbolagen och be-         detta. Utgående från dessa införde några statsbo-
38666:        gränsar den nytta som kan fås genom de         lag inom handels- och industriministeriets för-
38667:        nuvarande sporrande systemen så att den        valtningsområde vid förra vårens bolagsstäm-
38668:        under inga omständigheter överskrider          mor en s.k. resultatbaserad jämförande options-
38669:        en persons årslön eller någon annan pen-       modell. 1detta sammanhang ansåg finanspolitis-
38670:        ningsumma som kan anses skälig?                ka ministerutskottet det vara viktigt att man vid
38671:                                                       statsbolagen och de statliga intressebolagen för
38672:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hela personalen utvecklar sporrande system som
38673: anföra följande:                                      baserar sig på aktieinnehav. Ett dylikt beslut
38674:                                                       fattades i våras också vid de ovan nämnda stats-
38675:    År 1994, dvs. under den föregående regering-       bolagen inom handels- och industriministeriets
38676: ens mandatperiod, konstaterade handels- och in-       förvaltningsområde.
38677: dustriministeriet att sporrande system som grun-         Målet för det nya resultatbaserade jämföran-
38678: dar sig på aktieinnehav har blivit allmännare         de optionssystemet har varit att eliminera de bris-
38679: både i Finland och i den övriga världen. Ministe-     ter, bl.a. oförutsebarhet och den medvindseffekt
38680: riet ansåg det ändamålsenligt att även vid stats-     som marknaden orsakar, som fanns i den gamla
38681: bolagen införa sporrande system som baserade          optionsmodellen. Högsta ledningen har möjlig-
38682: sig på aktieinnehav för att bolagens konkurrens-      het att få rätt tili optioner om bolagets resultatut-
38683: kraft skulle kunna tryggas också när det gäller       veckling och utvecklingen av aktiens kursvärde
38684: rekrytering av personer tillledarpositioner. Då       under en observationsperiod av 3-5 år når de
38685: bedömdes det traditionella optionslånet vara det      mål som har satts på förhand.
38686: lämpligaste systemet. 1februari 1994 gav ministe-        Handels- och industriministeriet har för avsikt
38687: riet statsbolagen anvisningar om sådana spor-         att fortsätta med vidareutvecklingen av sådana
38688: rande system, optionslånet inberäknat, som til-       sporrande system som baserar sig på aktieinne-
38689: lämpas i fråga om den högsta ledningen. Efter att     hav. Vid utvecklingsarbetet skall särskild upp-
38690: anvisnigarna gavs infördes vid samtliga börsno-       märksamhet fåstas vid hur bra de sporrande sys-
38691: terade statsbolag systemet med optionslån som         temen motiverar bolagsledningen och hela perso-
38692: ett sporrande system för den högsta ledningen.        nalen att i sin direkta eller indirekta ägo skaffa
38693:     Under den nuvarande regeringens mandatpe-         och behålla aktier i det egna bolaget. 1det fortsat-
38694: riod satte handels- och industriministeriet igång     ta utvecklingsarbetet beaktas även sådana frågor
38695: en utredning vars syfte var att undersöka hur de      som rör dimensioneringen av den nytta som fås.
38696: drivfjärderarrangemang som användes fungera-              De sporrande systemen för både ledningen
38697: de och hur effektiva de var ur ägarstyrningens        och personalen granskas även av den arbets-
38698: synvinkel. På basis av utredningen konstaterades      grupp som arbetar under ledning av statssekrete-
38699: år 1997 att den sporrande effekten av den tradi-      rare Sailas och som skall ha slutfört sitt arbete i
38700: tionella optionsmodellen på ett väsentligt sätt       slutet av mars. Resultaten kommer att stå tili
38701: försämras av de oförutsebara faktorer som är          förfogande för den blivande regeringen och den
38702:  förenade med optioner och å andra sidan också        kommer sannolikt att bedöma hur de sporrande
38703:  av det faktum att det är möjligt att erhålla pre-    systemen vid statsbolagen och de statliga intres-
38704:  mier även när företagets utveckling har varit         sebolagen kommer att tillämpas och vidareut-
38705:  sämre än jämförelsegruppens.                         vecklas i framtiden.
38706: 
38707:      Helsingforsden 3 februari 1999
38708: 
38709:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
38710:                                            KK 1497/1998 vp
38711: 
38712: Kirjallinen kysymys 1497
38713: 
38714: 
38715: 
38716: 
38717:                                    Matti Väistö lkesk: Migreenilääkityksen korvaamisesta
38718: 
38719: 
38720: 
38721:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38722: 
38723:    Suomalaisista peräti puoli miljoonaa kärsii        on kuitenkin perusteltua migreenin aiheuttamien
38724: kivuliaasta päänsärystä, migreenistä. On arvioi-      poissaolojen ennalta ehkäisemiseksi.
38725: tu, että tämä krooninen, kohtauksellinen pään            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38726: sairaus merkitsee työssä oleville kohtausten kes-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38727: tosta riippuen 5-15 sairauspäivää. Päänsäryn          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38728: aiheuttamia poissaoloja on paljon myös koulu-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38729: laisilla.
38730:    Kehittyneen täsmälääkityksen ansiosta suuri                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
38731: osa työstä tai koulusta poissaoloista ja tätä kaut-          siin migreenilääkityksen korvausosuu-
38732: ta yhteiskunnalle koituvista menetyksistä olisi              den korottamiseksi vähintään 75:een tai
38733: vältettävissä. Lääkkeet ovat kuitenkin varsin                jopa 100 prosenttiin migreenin ja sen ai-
38734: kalliita. Kela korvaa täsmä1ääkkeiden kustan-                heuttamien menetysten ennalta ehkäise-
38735: nuksista 50 prosenttia. Korvausosuuden nosta-                miseksi?
38736: minen vähintään 75:een tai jopa 100 prosenttiin
38737: 
38738:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
38739:                                            Matti Väistö lkesk
38740: 
38741: 
38742: 
38743: 
38744: 280043
38745: 2                                         KK 1497/1998 vp
38746: 
38747: 
38748: 
38749: 
38750:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38751: 
38752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       migreenikohtauksen hoidoksi suositellaan taval-
38753: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lisesti ensisijaisesti perinteisiä särkylääkkeitä,
38754: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      joiden lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää pa-
38755: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           hoinvointilääkettä. Vaihtoehtoisesti voidaan
38756: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         käyttää pelkästään äkillisten migreenikohtaus-
38757: n:o 1497:                                            ten hoitoon kehitettyjä lääkkeitä (verisuonten
38758:                                                      5HT1-reseptorien estäjiä, ns. triptaaneja), joiden
38759:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       teho migreenikohtausten hoidossa on vertailevis-
38760:        siin migreenilääkityksen korvausosuu-         sa tutkimuksissa yleensä ollut perinteisen särky-
38761:        den korottamiseksi vähintään 75:een tai       lääkkeen ja pahoinvointilääkkeen yhdistelmän
38762:        jopa 100 prosenttiin migreenin ja sen ai-     veroinen. Triptaanilääkkeiden hinta on noin sa-
38763:        heuttamien menetysten ennalta ehkäise-        takertainen perinteisiin särkylääkkeisiin verrat-
38764:        miseksi?                                      tuna ja enemmän kuin kymmenkertainen perin-
38765:                                                      teisen särkylääkkeen ja pahoinvointilääkkeen
38766:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yhdistelmään verrattuna.
38767: vasti seuraavaa:                                         Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteelli-
38768:                                                      sen neuvottelukunnan lääkejaosto on arvioinut
38769:    Sairausvakuutuslain mukaan valtioneuvosto         triptaanien erityiskorvattavuutta viimeksi ko-
38770: päättää erityiskorvattavuuteen oikeutetut sai-       kouksessaan 4/97 (28.4.1997), jolloin se Kansan-
38771: raudet ja lääkkeet. Erityiskorvaus on 75 prosent-    eläkelaitoksen antaman selvityksen mukaan to-
38772: tia markkamääräisen omavastuun ylittävältä           tesi arvioitavina olleiden valmisteiden hyväksy-
38773: määrältä, kun kysymyksessä on vaikean ja pitkä-      tyksi käyttöaiheeksi migreenikohtausten akuut-
38774: aikaisen sairauden hoidossa tarvittava lääke, ja     tihoidon, eikä se puoltanut triptaanien erityis-
38775: 100 prosenttia, kun kysymyksessä on vaikean ja       korvattavuutta.
38776: pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava vai-         Myöskään Kansaneläkelaitoksen terveys- ja
38777: kutustavaltaan korvaava tai korjaava lääke. Val-     toimeentuloturvaosasto ei puolla ehdotusta mig-
38778: tioneuvoston päätöstä annettaessa otetaan huo-       reenin kohtauslääkkeinä käytettävien triptaani-
38779: mioon sairauden laatu, lääkkeen tarpeellisuus ja     valmisteiden saattamisesta erityiskorvattaviksi.
38780: taloudellisuus sekä käytössä ja tutkimuksissa            Sosiaali- ja terveysministeriölle on myös tullut
38781: osoitettu lääkkeen hoidollinen arvo. Lääke voi-      muita aloitteita eri lääkevalmisteiden erityiskor-
38782: daan määrätä erityiskorvattavaksi vasta sen ol-      vattavuudesta. Kustannusvaikutuksiltaan kallii-
38783: tua peruskorvattuna vähintään kaksi vuotta.          den lääkkeiden erityiskorvattavuudelle ei ole lää-
38784: Tästä kahden vuoden määräajasta voidaan eri-         kehuollon kokonaisuus huomioon ottaen ollut
38785: tyisestä syystä poiketa.                             valtiontaloudellisia mahdollisuuksia. On myös
38786:    Korvausjärjestelmällä voidaan ohjata lääk-        otettava huomioon, että vakuutetun vuosittain
38787: keiden käyttöä kustannustehokkaaseen suun-           maksettaviksi jääville sairausvakuutuslain mu-
38788: taan edellyttämällä erityiskorvattavaksi hyväk-      kaan korvattaville lääkkeille on säädetty vuotui-
38789: syttäväitä lääkkeeltä, että sen hoidollinen merki-   nen omavastuukatto, joka vuonna 1999 on
38790: tys sairauden hoidossa on sekä käytössä että tut-     3282,82 markkaa. Tämän summan ylittävät lää-
38791: kimuksin osoitettu ja että lääkehoidon hyödylli-     kemenot korvataan vakuutetulle kokonaan, jos
38792: syydestä vaihtoehtoihin nähden on selkeä käsi-       lisäkustannukset ylittävät vuodessa 100 mark-
38793: tys. Uuden erityiskorvattavan lääkkeen hyödyn        kaa.
38794: ja kustannusten suhde tulee arvioida nykyistä            Lääkkeiden erityiskorvattavuutta koskevat
38795: tarkemmin. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon         ratkaisut selvitetään sosiaali- ja terveysministe-
38796: lääkekustannusten lisäksi myös muut hoidon           riön ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyönä. Täl-
38797: kustannukset, sairauden laatu ja vakavuus ja         löin selvitetään, vastaavatko erityiskorvattavak-
38798: hoidolla saavutettavat tulokset.                     si ehdotetut lääkkeet voimassa olevassa laissa ja
38799:    Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan           sen taustalla olevassa lääkekustannustyöryhmän
38800:                                        KK 1497/1998 vp                                           3
38801: 
38802: mmsttossa hyväksyttyjä erityiskorvattavuuden     ROHTO-projektissa on tarkoitus kehittää ny-
38803: periaatteita. Työhön vaikuttaa omalta osaltaan   kyisiä lääkehoitokäytäntöjä entistä tarkoituk-
38804: myös ministeriössä käynnissä oleva lääkkeiden    senmukaisempaan ja kustannusvaikuttavam-
38805: määrääruiskäytännön kehittämistyö. Tässä ns.     paan suuntaan.
38806: 
38807:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
38808: 
38809:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
38810: 4                                           KK 1497/1998 vp
38811: 
38812: 
38813: 
38814: 
38815:                                          Tili Riksdagens Talman
38816: 
38817:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt en utredning av fo1kpensionsanstalten
38818: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            rekommenderas för behandling av migränat-
38819: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        tacker för det mesta i första hand traditionella
38820: dagsman Matti Väistö undertecknade skriftliga          värkmediciner. Vid behov kan man dessutom
38821: spörsmå1 nr 1497:                                      använda läkemede1 mot illamående. Alternativt
38822:                                                        kan man använda enbart sådana läkemedel som
38823:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          utvecklats för behand1ing av plöts1iga migränat-
38824:        att höja ersättningsandelen för migrän-         tacker (hämmare av blodkärlens 5HT1-recepto-
38825:        mediciner till åtminstone 75% eller t.o.m.      rer, s.k. triptaner). Vid jämförande studier har
38826:        100% i syfte att förebygga migrän och det       triptaner i fråga om verkan vid behandling av
38827:        bortfall den orsakar?                           migränattacker för det mesta konstaterats vara
38828:                                                        1ikvärdiga med kombinationen av traditionella
38829:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          värkmediciner och läkemedel mot illamående.
38830: anföra följande:                                       Triptan1äkemed1en är ca hundra gånger dyrare
38831:                                                        än traditionella värkmediciner och mer än tio
38832:    En1igt sjukförsäkrings1agen är det statsrådet       gånger dyrare än kombinationen av traditionella
38833: som bestämmer vi1ka sjukdomar och läkemede1            värkmediciner och läkemedel mot illamående.
38834: som skall berättiga till specia1ersättning. Special-      Läkemede1sutskottet inom folkpensionsan-
38835: ersättningen utgör 75% av det be1opp som över-         staltens socialmedicinska de1egation har behand-
38836: stiger sjä1vrisken, om det är fråga om 1äkemedel       1at frågan om triptaner skall omfattas av special-
38837: som behövs för behandling av en svår och 1ångva-       ersättningen senast vid sitt möte 4/97 (28.4.1997),
38838: rig sjukdom, och 100 %, om det är fråga om             då utskottet enligt folkpensionsanstaltens utred-
38839: 1äkemede1 med ersättande eller korrigerande ver-       ning konstaterade att akut behandling av mig-
38840: kan som behövs för behand1ing av en svår och           ränattacker kan godkännas som indikation för
38841: 1ångvarig sjukdom. Statsrådets bes1ut skall beak-      de preparat som bedömdes. Läkemedelsutskot-
38842: ta sjukdomens art, i vi1ken mån 1äkemed1et är          tet ansåg däremot inte att triptaner skall omfat-
38843: nödvändigt och ekonomiskt fördelaktigt samt            tas av specialersättningen.
38844: läkemedlets terapeutiska värde, bevisat genom             Inte heller folkpensionsanstaltens avdelning
38845: både användning och forskning. Ett 1äkemede1           för hä1sovård och utkomstskydd stöder förslaget
38846: kan b1i föremå1 för specia1ersättning först då det     om att triptanpreparat som används för behand-
38847: i minst två års tid har omfattats av grundersätt-      ling av migränattacker skall omfattas av special-
38848: ningen. Avsteg från tvåårsregeln får göras av          ersättningen.
38849: särskilda skäl.                                           Tili social- och hälsovårdsministeriet har ock-
38850:    Med ersättningssystemet kan man se till att         så inkommit andra initiativ gällande specialer-
38851: 1äkemedel används kostnadseffektivt genom att          sättning av o1ika 1äkemedelspreparat. Med beak-
38852: när det gäller ett specialersättningsgillt läkemede1   tande av hela läkemedelsförsörjningen har det
38853: kräva att dess terapeutiska värde vid behand1ing-      statsekonomiskt sett inte funnits möjligheter att
38854: en av sjukdomen har bevisats både genom an-            bevilja specia1ersättning för 1äkemedel som med-
38855: vändning och forskning och att det jämfört med         för stora kostnader. Det skall också beaktas att
38856: andra alternativ råder en klar uppfattning om          ett årligt självrisktak, som 1999 är 3282,82 mk,
38857: nyttan av läkemedelsbehandlingen. När det gäl-         har bestämts för den del som den försäkrade
38858: ler ett nytt specialersättningsgillt läkemede1 bör     årligen skall beta1a i fråga om läkemedel som
38859: förhållandet mellan nytta och kostnader bedö-          skall ersättas enligt sjukförsäkringslagen. Den
38860: mas noggrannare än tidigare. Vid bedömningen           försäkrade får full ersättning för de läkemedels-
38861: skall utöver kostnaderna för läkemedlet även           utgifter som överskrider denna summa, om mer-
38862: beaktas de övriga kostnaderna för behandlingen,        kostnaderna överstiger 100 mk per år.
38863: sjukdomens art och hur allvarlig den är och de            Avgöranden som gäller specia1ersättning för
38864: resultat som nåtts med behandlingen.                   läkemedel utreds i samarbete mellan social- och
38865:                                         KK 1497/1998 vp                                             5
38866: 
38867: hälsovårdsministeriet och folkpensionsanstal-       om läkemedelskostnader. Arbetet påverkas ock-
38868: ten. 1 detta sammanhang utreds om de läkemedel      så av det arbete med att utveckla praxis för före-
38869: som föreslås bli specialersättningsgilla svarar     skrivning av läkemedel som pågår i ministeriet.
38870: mot de principer som gäller specialersättning       A vsikten med detta s.k. ROHTO-projekt är att
38871: som godkänts i gällande lag och den promemoria      utveckla gällande praxis för läkemedelsbehand-
38872: som utgör bakgrund tilllagen och som utarbetats     ling för att nå bättre ändamålsenlighet och kost-
38873: av en arbetsgrupp med uppgift att utreda frågan     nadseffektivitet.
38874: 
38875:      Helsingfors den 3 februari 1999
38876: 
38877:                                                   Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
38878:                                         KK 1498/1998 vp
38879: 
38880: Kirjallinen kysymys 1498
38881: 
38882: 
38883: 
38884: 
38885:                                  Matti Väistö /kesk: Sähköverotuksen tasapuolisuuden toteutumi-
38886:                                     sesta
38887: 
38888: 
38889:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38890: 
38891:    Palvelusektorin kannalta nykyinen sähköve-      nen on perusteltua. Tämä parantaisi palveluelin-
38892: rojärjestelmä on epäoikeudenmukainen. Näin         keinojen kehitysedellytyksiä ja helpottaisi osal-
38893: on tilanne myös kotitalouksien ja maatalouden      taan kotimaisen elintarviketuotannon erittäin
38894: osalta, jotka maksavat korkeampaa veroa kuin       vaikeaa tilannetta.
38895: teollisuus. Nykyinen kaksiportainen sähkövero         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38896: ei kohdistu tasapuolisesti.                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38897:    Korkea sähkövero on osaltaan heikentämässä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38898: palvelualan kehitystä. Tämä hidastaa myös työl-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38899: lisyyden paranemista. Työllisyyden ripeää para-
38900: nemista tarvitaan kuitenkin kiireellisesti. Odo-             Katsooko Hallitus, että nykyinen kak-
38901: tukset talouden kasvusta ja tätä kautta tapahtu-          siportainen sähkövero on palvelusekto-
38902: vasta työllisyyden paranemisesta nojaavat myös            rin, kotitalouksien ja maatalouden kan-
38903: vahvasti palvelusektorin ja kotimaisen kysynnän           nalta epäoikeudenmukainen, ja
38904: kasvuun.                                                     aikooko Hallitus ryhtyä ripeästi toi-
38905:     Palvelusektorin kuten myös maatalouden ja             menpiteisiin sähköverotuksen tasapuoli-
38906: kotitalouksien kannalta sähköveron keventämi-             suuden toteuttamiseksi?
38907: nen ja verotuksen tasapuolisuuden toteuttami-
38908: 
38909:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
38910: 
38911:                                         Matti Väistö /kesk
38912: 
38913: 
38914: 
38915: 
38916:  280043
38917: 2                                          KK 1498/1998 vp
38918: 
38919: 
38920: 
38921: 
38922:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38923: 
38924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sähkön käyttäjät ensimmäiseen veroluokkaan.
38925: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Tällöin säädettiin ensimmäisen veroluokan säh-
38926: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kövero selvästi korkeammaksi kuin kakkosvero-
38927: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            luokan veron määrä. Näiden kahden veroluokan
38928: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          eroa on myöhemmin kahdesti lisätty. Viimeinen
38929: n:o 1498:                                             korotus tuli voimaan 1.9.1998. Tämän mukaan
38930:                                                       ykkösveroluokan vero on 4, 1 p/kWh ja kakkos-
38931:           Katsooko Hallitus, että nykyinen kak-       veroluokan vero 2,5 p/kWh.
38932:        siportainen sähkövero on palvelusekto-            Energiaverojen korotuksen yhteydessä pää-
38933:        rin, kotitalouksien ja maatalouden kan-        dyttiin kaksiportaiseen sähköverotukseen, koska
38934:        nalta epäoikeudenmukainen, ja                  teollisuuden ja kasvihuone-elinkeinon, joiden
38935:           aikooko Hallitus ryhtyä ripeästi toi-       sähköverorasitus on kilpailijamaihin nähden
38936:        menpiteisiin sähköverotuksen tasapuoli-        korkea, verorasitusta ei haluttu tuolloin nostaa
38937:        suuden toteuttamiseksi?                        kansainväliseen kilpailukykyyn liittyvistä syistä.
38938:                                                          Energiaverotus on kokonaisuudessaan Suo-
38939:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          messa hyvin tärkeä veromuoto. Tämän takia
38940: vasti seuraavaa:                                      kaikki mahdolliset muutokset energiaveroon tu-
38941:                                                       lee tarkastella ottaen huomioon sen, että mah-
38942:    Kun energiaverorasitusta eduskunnan säätä-         dolliset veronalennukset aina johtavat toisaalta
38943: millä laeilla nostettiin vuoden 1997 alusta, pää-     myös veronkorotuksiin. Sähköverotus kuuluu
38944: tettiin porrastaa verorasitusta siten, että teolli-   keskeisenä osana energiaverojärjestelmäämme.
38945: suus ja kasvihuoneviljelijät kuuluisivat sähköve-     Asia tullee esille seuraavan hallituksen ohjelma-
38946: rotuksessa toiseen veroluokkaan ja kaikki muut        neuvotteluissa.
38947: 
38948:      Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1999
38949:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
38950:                                              KK 1498/1998 vp                                             3
38951: 
38952: 
38953: 
38954: 
38955:                                          Tili Riksdagens Talman
38956: 
38957:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         mellan dessa två accisklasser har senare utökats
38958: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          två gånger. Den senaste höjningen trädde i kraft
38959: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        den 1 september 1998. Efter denna höjning är
38960: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr              accisen enligt accisk1ass 1 4, 1 p/k Wh och enligt
38961: 1498:                                                   accisk1ass II 2,5 p/kWh.
38962:                                                            1samband med att energiskatterna höjdes gick
38963:           Anser Regeringen att den nuvarande            man in för en elaccis på två nivåer, eftersom man
38964:        elaccisen på två nivåer är orättvis med          vid det tillfållet, av orsaker som hänger samman
38965:        tanke på servicesektorn, hushållen och           med konkurrenskraften på det internationella
38966:        jordbruket, och                                  p1anet, inte ville öka skattebördan för industrin
38967:           ämnar Regeringen snabbt vidta åtgär-          och växthusnäringen, vars e1förbrukning beskat-
38968:        der för att göra beskattningen av elström        tas hårtjämfört med 1äget i konkurrent1änderna.
38969:        rättvisare?                                         Energibeskattningen är som helhet en mycket
38970:                                                         viktig skatteform i Finland. Därför måste alla
38971:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           eventuella ändringar i energiskatten granskas
38972: anföra följande:                                        med beaktande av att eventuella skattesänkning-
38973:                                                         ar å andra sidan alltid också leder tili skattehöj-
38974:    När energiskattebördan genom de lagar riks-          ningar. Elaccisen utgör en viktig del av vårt ener-
38975: dagen stiftade ökades fr.o.m. ingången av 1997          giskattesystem. Nu när va1perioden lider mot sitt
38976: beslutade man att differentiera skattebördan på         s1ut har regeringen ingen avsikt att före1ägga
38977: ett sådant sätt att industrin och växthusodlarna        riksdagen sådana propositioner som på något
38978: vad elaccisen beträffar skulle tillhöra accisklass      sätt ändrar vårt nuvarande energiskattesystem.
38979: II och alla andra elförbrukare accisklass 1. Här-       Frågan kommer att tas upp vid förhandlingarna
38980: vid fastställdes elaccisen i accisklass 1 på en klart   om programmet för nästa regering.
38981: högre nivå än beloppet i accisklass II. Skillnaden
38982: 
38983:      Helsingforsden 27 januari 1999
38984: 
38985:                                                                               Minister Jouko Skinnari
38986:                                            KK 1499/1998 vp
38987: 
38988: Kirjallinen kysymys 1499
38989: 
38990: 
38991: 
38992: 
38993:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Tuberkuloosin Suomeen leviämisen estämi-
38994:                                        sestä
38995: 
38996: 
38997:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38998: 
38999:    Tuberkuloosi on vaarallinen ja herkästi leviä-     tenkin yhdessä aiheessa kerrallaan kysyn valtio-
39000: vä sairaus, joka saatiin maastamme kitkettyä ko-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
39001: konaan sodan jälkeisenä aikana. Saatujen tieto-       valtioneuvoston asianomaiselta jäseneltä:
39002: jen mukaan tuberkuloosi on kasvava ongelma
39003: Venäjällä ja viimeisten tietojen mukaan sitä esiin-              Miten todennäköisenä pidetään tuber-
39004: tyy myös Virossa. Suomen ja Venäjän sekä toi-                kuloosin leviämistä Venäjältä ja Virosta
39005: saalta Suomen ja Viron välillä on paljon henkilö-            Suomeen, ja
39006: liikennettä sekä turismia ja muuta jokapäiväistä                 minkälaisiin toimenpiteisiin meillä on
39007: kanssakäymistä. On erittäin suuri vaara, jopa                ryhdytty sairauden leviämisen estämisek-
39008: todennäköisyys, että tuberkuloosi tartunnan                  si, ja
39009: kautta siirtyy myös Suomeen.                                     minkälaiset valmiudet on olemassa
39010:    Toinen vakava sairaus,jota on ilmennyt erityi-            sairauden voittamiseksi, mikäli se maa-
39011: sesti Venäjällä, on kurkkumätä. Pysyäkseni kui-              hamme leviää?
39012: 
39013:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
39014: 
39015:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
39016: 
39017: 
39018: 
39019: 
39020: 280043
39021: 2                                         KK 1499/1998 vp
39022: 
39023: 
39024: 
39025: 
39026:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39027: 
39028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös vankiloissa. Näillä ihmisillä ei ole juuri
39029: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        minkäänlaisia mahdollisuuksia matkustaa tai
39030: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muuttaa Suomeen. Suomessa turisteina vieraile-
39031: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       vien ihmistenjoukossa tuberkuloosia on varmas-
39032: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ti paljon vähemmän kuin Venäjällä ja Baltiassa
39033: n:o 1499:                                            keskimäärin. Tämän vuoksi tuberkuloosin Suo-
39034:                                                      meen leviämisen uhka ei ole niin suuri kuin pelk-
39035:            Miten todennäköisenä pidetään tuber-      kien lukujen valossa näyttäisi.
39036:        kuloosin leviämistä Venäjältä ja Virosta         Tuberkuloosi ei ole herkästi tarttuva tauti. Se
39037:        Suomeen, ja                                   tarttuu lähes poikkeuksetta vain keuhkoista
39038:            minkälaisiin toimenpiteisiin meillä on    keuhkoihin. Se ei tartu yhteisten ruokailuvälinei-
39039:        ryhdytty sairauden leviämisen estämisek-      den tai pelkän fyysisen kontaktin kautta. Ainoas-
39040:        si, ja                                        taan ysköksiinsä tuberkuloosibakteeria erittävä
39041:            minkälaiset valmiudet on olemassa         potilas on tartuntavaarallinen. Bakteereita sisäl-
39042:        sairauden voittamiseksi, mikäli se maa-       täviä pisaroita syntyy erityisesti potilaan yskies-
39043:        hamme leviää?                                 sä. Tartuntariskiä voidaan vähentää väittämällä
39044:                                                      yskivien ihmisten läheisyyttä esimerkiksi yleisis-
39045:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sä kulkuneuvoissa.
39046: vasti seuraavaa:                                        Tuberkuloosipotilaiden taloudellisen aseman
39047:                                                      johdosta Suomeen matkustavien henkilöiden
39048:    Tuberkuloositilanne on pahentunut viime           joukossa on hyvin harvoin tuberkuloosia sairas-
39049: vuosikymmenen puolivälin jälkeen eri puolilla        tavia potilaita. Vielä harvinaisempaa on, että
39050: maailmaa. Kehitys on ollut erityisen huolestutta-    matkalle olisi lähtenyt tarttuvassa vaiheessa ole-
39051: vaa Venäjällä, Baltian maissa ja muuallakin enti-    va eli hyvin sairas potilas. Venäjällä ja Baltiassa
39052: sen Neuvostoliiton alueella. Taudin ilmaantu-        vierailevat suomalaiset voivat vähentää tartun-
39053: vuus oli vuonna 1996 Venäjällä 75.6, Virossa         nan riskiä ottamalla etäisyyttä yskiviin ihmisiin
39054: 44.9, Latviassa 69.4 ja Liettuassa 70.6/100 000      ja väittämällä pidempää kontaktia edellä mainit-
39055: asukasta. Venäjän ilmaantuvuus on siis seitsen-      tujen riskiryhmien kanssa. Näillä perusteilla voi-
39056: kertainen Suomen ilmaantuvuuteen verrattuna.         daan todeta, että tuberkuloosin leviämisen riski
39057: On kuitenkin hyvä muistuttaa, että tuberkuloo-       kysymyksessä esitetyiltä alueilta Suomeen on vä-
39058: sin ilmaantuvuus oli Suomessa 1970-luvun puoli-      häinen, mutta ei täysin olematon.
39059: välissä samalla tasolla kuin Venäjällä nyt.              Venäjältä ja Baltiasta pysyvästi maahan
39060:    Yleistynyt tuberkuloosibakteerien vastustus-      muuttavat tutkitaan tuberkuloosin suhteen, ja
39061: kyky lääkkeitä kohtaan on tuberkuloosin lisään-      jos tauti havaitaan, potilas eristetään ja aloite-
39062: tymisen ohella toinen huolestuttava ilmiö Venä-      taan asiaankuuluva, erityistehostettu hoito. Eris-
39063: jällä ja Baltian maissa. Vaikeahoitoisia baktee-     tystä jatketaan niin pitkään kuin saadaan selville,
39064: reita löytyy siellä vajaalta kymmenesosalta uusis-   onko potilaan taudin aiheuttanut bakteeri lääk-
39065: ta tuberkuloosipotilaista. Aikaisemmin hoitoa        keille herkkä vai ei. Edellä mainittua menettelyä
39066: saaneista potilaista tällainen bakteeri on joka      sovelletaan myös potilaisiin, jotka Venäjältä ja
39067: kolmannella. Lääkkeille vastustuskykyisen tu-        Baltiasta hakeutuvat Suomeen tuberkuloosiaan
39068: berkuloosin hoito on vaikeaa, pitkäkestoista ja      hoidattamaan. Toistaiseksi tällaisia potilaita on
39069: kallista. Vaikeahoitoista tuberkuloosia esiintyy     ollut vain kaksi. Muita asian vaatimia toimenpi-
39070: Suomessa vain joitakin hajatapauksia ja tässä        teitä ovat oman maamme väestön informoimi-
39071: suhteessa tilanteemme on maailman parhaimpia.        nenja tuberkuloosin parempaan hoitoon tähtää-
39072:    Tuberkuloosi on Venäjällä ja Baltian maissa       vät yhteistyöprojektit. Useita tällaisia yhteistyö-
39073: erityisesti syrjäytyneiden ihmisten tauti. Suuri     projekteja onkin jo käynnissä esimerkiksi Pieta-
39074: osa potilaista on alkoholisteja, huumeiden käyt-     rin, Leningradin Oblastinja Murmanskin alueel-
39075: täjiä ja asunnottomia. Tauti on hyvin yleinen        la. Niihin osallistuvat sosiaali- ja terveysministe-
39076:                                          KK 1499/1998 vp                                             3
39077: 
39078: riö, ulkoasiainministeriö, Kansanterveyslaitos ja   Terveydenhoitojärjestelmämme on erityisesti va-
39079: Hengitys ja Terveys ry. Myös Maailman terveys-      rautunut lääkkeille vastustuskykyisen tuberku-
39080: järjestö on projekteissa mukana. Vastaavia pro-     loosin nopeaan toteamiseen ja hoitoon. Keskus-
39081: jekteja on käynnissä myös Virossa.                  sairaaloissa on potilaiden eristämiseen tarvitta-
39082:    Kuten edellä on todettu, tuberkuloosia esiin-    vat hoitohuoneet, ja tarvittavia lääkkeitä on riit-
39083: tyy Suomessa edelleen, ja sen hoitojärjestelmän     tävästi saatavilla.
39084: on jo tästäkin syystä oltava hyvässä kunnossa.
39085: 
39086:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
39087: 
39088:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
39089: 4                                          KK 1499/1998 vp
39090: 
39091: 
39092: 
39093: 
39094:                                         Tili Riksdagens Talman
39095: 
39096:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dom. En stor del av patienterna är alkoh9.lister,
39097: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        narkotikamissbrukare och bostadslösa. A ven i
39098: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fångelserna är sjukdomen mycket vanlig. Dessa
39099: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga          människor har just inga möjligheter alls att resa
39100: spörsmål nr 1499:                                     eller flytta tili Finland. Bland de människor som
39101:                                                       besöker Finland som turister förekommer tuber-
39102:           Hur sannolikt anser man det vara att        kulos antagligen mycket mindre än i Ryssland
39103:        tuberkulos sprider sig från Ryssland och       och Baltikum i medeltal. Därför är risken att
39104:        Estland tili Finland, och                      tuberkulos skall sprida sig tili Finland inte så stor
39105:           vilka åtgärder har man vidtagit hos oss     som den ser ut i ljuset av enbart siffror.
39106:        för att hindra sjukdomen från att spridas,         Tuberkulos smittar inte lätt. Den smittar näs-
39107:        och                                            tan utan undantag endast från lunga tililunga.
39108:           hurdan beredskap finns det för att          Den smittar inte via bestick eller fysisk kontakt.
39109:        övervinna sjukdomen, ifall den sprider         Endast en patient som i sina upphostningar ut-
39110:        sig tili vårt land?                            söndrar tuberkulos utgör en smittrisk. Droppar
39111:                                                       som innehåller bakterier uppstår särskilt då pa-
39112:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tienten hostar. Man kan minska smittrisken ge-
39113: anföra följande:                                      nom att t.ex. i allmänna fortskaffningsmedel
39114:                                                       undvika att vara nära människor som hostar.
39115:     Efter mitten av förra årtiondet har tuberkulos-       På grund av tuberkulospatienternas ekono-
39116: situationen förvärrats på olika håll i världen.       miska situation finns det bland de människor
39117: Utvecklingen har varit särskilt oroväckande i         som reser tili Fin~!lnd mycket sällan personer som
39118: Ryssland, de baltiska länderna och även på an-        har tuberkulos. Annu mera sällsynt är det att en
39119: dra håll inom före detta Sovjetunionen. Före-         person vars tuberkulos är i det skedet att den
39120: komsten av nya tuberkulosfall var år 1996 i Ryss-     smittar, dvs. en mycket sjuk patient, reser iväg.
39121: land 75.6, Estland 44.9, Lettland 69.4 och Litau-     Finländare som besöker Ryssland och Baltikum
39122: en 70.6/100 000 invånare. Förekomsten av nya          kan minska risken att bli smittade genom att
39123: fall är alltså sjudubbel i Ryssland jämfört med       hålla sig på avstånd från personer som hostar och
39124: Finland. Det är dock skäl att påpeka att i mitten     undvika längre kontakter med personer som hör
39125: av 1970-talet var förekomsten av nya tuberkulos-      tili de ovan nämnda riskgrupperna. På dessa
39126: fall i Finland på samma nivå som i Ryssland nu.       grunder kan man konstatera att risken för att
39127:     Utöver att tuberkulosfallen ökar är det att       tuberkulos skall spridas från de områden som
39128: tuberkulosbakterien allt mera är resistent mot        nämns i spörsmålet tili Finland är liten, men inte
39129: läkemedel ett annat oroväckande fenomen i             helt obefintlig.
39130: Ryssland och de baltiska länderna. Bakterier              Personer som varaktigt flyttar från Ryssland
39131: som är svåra att behandla förekommer där hos          och Baltikum tili Finland undersöks med tanke
39132: nästan en tiondel av de nya tuberkulospatienter-      på tuberkulos och om man upptäcker sjukdomen
39133: na. Sådana bakterier förekommer hos var tredje        isoleras patienten och en relevant intensifierad
39134: av de patienter som tidigare fått vård. Att be-       vård påbörjas. lsoleringen fortsätter tilis man får
39135: handla tuberkulos som är resistent mot läkeme-        reda på om bakterien som orsakat patientens
39136: del är svårt och dyrt och behandlingen tar lång       sjukdom reagerar på läkemedel eller inte. Det
39137: tid. 1 Finland förekommer endast några enstaka        ovan nämnda förfaringssättet tiliämpas även på
39138: fall av svårbehandlad tuberkulos och i detta avse-    de patienter som från Ryssland och Baltikum
39139: ende är situationen hos oss en av de bästa i          söker sig till Finland för att få behandling för sin
39140: världen.                                              tuberkulos. Tilis vidare har det kommit endast
39141:     1 Ryssland och de baltiska länderna är tuber-     två sådana patienter. Andra åtgärder som ären-
39142: kulos särskilt de utslagna människornas sjuk-         det kräver är information riktad tili vårt eget
39143:                                           KK 1499/1998 vp                                          5
39144: 
39145: lands befolkning samt olika samarbetsprojekt            Såsom ovan konstaterats förekommer tuber-
39146: som siktar på bättre behandling av tuberkulos.       kulos fortfarande i Finland och redan av den
39147: Flera sådana samarbetsprojekt är redan på gång       orsaken måste behandlingssystemet beträffande
39148: t.ex. i S:t Petersburg och Leningradskij Oblast      tuberkulos vara i gott skick. Vårt hälso- och
39149: och inom Murmanskområdet. 1 dessa projekt            sjukvårdssystem är sarskilt förberett på att
39150: deltar social- och hälsovårdsministeriet, utrikes-   snabbt konstatera och behandla sådan tuberku-
39151: ministeriet, Folkhälsoinstitutet och Lunghälsan      los som är resistent mot läkemedel. Centralsjuk-
39152: rf. Ä ven Världshälsoorganisationen deltar i         husen har behandlingsrum för isolering av pa-
39153: dessa projekt. Liknande projekt är på gång även      tienter och nödvändiga läkemedel finns tillräck-
39154: i Estland.                                           ligt att få.
39155: 
39156:      Helsingfors den 3 februari 1999
39157: 
39158:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
39159:                   j
39160:                  j
39161:                 j
39162:                j
39163:               j
39164:              j
39165:             j
39166:            j
39167:           j
39168:          j
39169:         j
39170:        j
39171:       j
39172:      j
39173:     j
39174:    j
39175:   j
39176:  j
39177: j
39178:                                               KK 1500/1998 vp
39179: 
39180: Kirjallinen kysymys 1500
39181: 
39182: 
39183: 
39184: 
39185:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Englantilaisen naudanlihan markkinoinnista
39186:                                          Suomessa
39187: 
39188: 
39189:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
39190: 
39191:     Englantilainen naudanliha oli vientikiellossa        vän Creutzfeld-Jacobin taudin olevan meillä to-
39192: Eurooppaanja myös Suomeen ns. hullun lehmän              dellisuutta.
39193: taudin vuoksi useita vuosia. Vientikiellolla oli            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39194: mittavat taloudelliset vaikutukset englantilaisil-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39195: le, eikä ole ihme, että he yrittivät saada vientikiel-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39196: toa purettua niin hyvällä kuin pahallakin.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39197:     Kun kysymys on suurista taloudellisista in-
39198: tresseistä, on Euroopan unionin alueella epäiltä-                   Onko Hallituksen mielestä riittävällä
39199: vissä, että ihmisten terveys jää toisinaan päätök-              tavalla varmistettu, että englantilaisen li-
39200: senteossa häviäjän asemaan taloudellisten intres-               han tuonnilla ei aiheuteta Suomessa ter-
39201: sien ja valtiollisten suhteiden saatossa. Niinpä on             veysriskejä, ja
39202: epäiltävissä, että englantilaisen naudanlihan                       onko ostajalla mahdollisuus varmistua
39203: vientikiellon purkamisessa ovat määrääviä olleet                siitä, sisältääkö hänen kaupasta osta-
39204: muut kuin terveydelliset intressit. Voi olla, että              mansa liha tai lihajaloste englantilaista
39205: vientikiellon purkamisen myötä eräänä päivänä                   tuontilihaa vai ei?
39206: huomaamme huiluista lehmistä ihmiseen leviä-
39207: 
39208:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
39209: 
39210:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
39211: 
39212: 
39213: 
39214: 
39215: 280043
39216: 2                                          KK 1500/1998 vp
39217: 
39218: 
39219:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39220: 
39221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Keväällä 1996 Euroopan yhteisön komissio
39222: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         (komissio) antoi suojapäätöksen, jolla kiellettiin
39223: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       elävien nautojen, naudanlihan, lihaluujauhon ja
39224: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        eräiden muiden naudoista saatavien tuotteiden
39225: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vienti Britanniasta sekä EU :n alueelle että EU :n
39226: n:o 1500:                                             ulkopuolelle. Tämä tapahtui pian sen jälkeen,
39227:                                                       kun ensimmäinen Creutzfeld-Jacobin taudin
39228:           Onko Hallituksen mielestä riittävällä       uutta muotoa sairastava potilas oli diagnostisoi-
39229:        tavalla varmistettu, että englantilaisen li-   tu ja heräsi epäily, että tartunta olisi voinut olla
39230:        han tuonnilla ei aiheuteta Suomessa ter-       peräisin saastuneesta naudanlihasta. Tämän en-
39231:        veysriskejä, ja                                simmäisen potilaan samoin kuin myöhemmin ih-
39232:            onko ostajalla mahdollisuus varmistua      misillä todettujen uusien tartuntojen arvioidaan
39233:        siitä, sisältääkö hänen kaupasta osta-         saaneen alkunsa jo 1980-luvulla, ennen kuin tau-
39234:        mansa liha tai lihajaloste englantilaista      din vastustamistoimenpiteisiin ryhdyttiin.
39235:        tuontilihaa vai ei?                                Suojapäätöksen antamisenjälkeen tehtiin Eu-
39236:                                                       rooppa-neuvostossa kesällä 1996 ns. "Firenzen
39237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sopimus", jossa määriteltiin ne toimenpiteet, jot-
39238: vasti seuraavaa:                                      ka Britanniassa on toteutettava ennen kuin vien-
39239:                                                       tikieltoa voidaan ryhtyä purkamaan. Edellytyk-
39240:    Ensimmäinen hullun lehmän tautia sairastava        sinä kiellon purkamiselle asetettiin mm. kaikkien
39241: eläin todettiin Englannissa vuonna 1986 ja Bri-       Britanniassa olevien yli 30 kk:n ikäisten nautojen
39242: tannian hallitus antoi ensimmäiset määräykset         hävittäminen sekä BSE-nautojen jälkeläisten ja
39243: hullun lehmän taudin vastustamiseksi jo viime         muiden tilalla saman vuoden aikana syntyneiden
39244: vuosikymmenellä. Vuonna 1988 Britannian halli-        nautojen jäljittäminen ja hävittäminen. Sopimus
39245: tus kielsi märehtijöistä saatavan valkuaisen syöt-    edellytti myös valvonnan tehostamista tiloilla,
39246: tämisen märehtijöille, sillä BSE:n katsotaan saa-     teurastamoissa, leikkaamoissa, rehutehtaissa ja
39247: neen alkunsa rehunvalmistusprosessin muutok-          eläinjätettä käsittelevissä laitoksissa. Keskeisellä
39248: sista ja levinneen ensisijaisesti saastuneen rehun    sijalla on ollut myös nautojen jäljitettävyyden
39249: välityksellä. Kieltoa laajennettiin myöhemmin         varmistaminen, erityisesti luomalla passijärjes-
39250: koskemaan kaikkea nisäkkäistä saatavan rehun          telmä, jonka avulla pyritään mahdollisimman
39251: syöttämistä tuotantoeläimille, jotta estettäisiin     luotettavasti seuraamaan eläinten liikkumista ti-
39252: kielletyn rehun joutuminen tahattomasti nauto-        lalta toiselle.
39253: jen rehun sekaan rehutehtaissa tai tuotantotiloil-        Komissio on yhdessä jäsenmaiden edustajien
39254: la. Vuonna 1989 Britannian hallitus kielsi ns.        kanssa tehnyt vuosien 1996--1998 aikana useita
39255: riskimateriaalin eli naudan aivojen, selkäytimen,     tarkastuskäyntejä Brittein saarille toimenpitei-
39256: kateenkorvan, pernan, nielurisojen ja suolien         den tehokkuuden arvioimiseksi. Myös Suomen
39257: käyttämisen ihmisravinnoksi. Edellä mainitut          edustaja on ollut mukana tällaisella tarkastus-
39258: kiellot vaikuttivat kuitenkin vasta siitä päivästä    matkalla. Lisäksi Britannian eläinlääkintöviran-
39259: lähtien, kun ne oli annettu, eivät takautuvasti.      omaiset ovat joka kuukausi toimittaneet kaikille
39260: Näin ollen kieltojen antamishetkelläkin Britan-       jäsenmaille raportit toimeenpannuista määräyk-
39261: niassa oli vielä paljon eläimiä, jotka olivat saa-    sistä, esiin tulleista tautitapauksista, hävitettyjen
39262: neet tartunnan rehusta vuosien 1986-1988 aika-        eläinten lukumääristä sekä suorittamiensa tar-
39263: na, mutta taudin pitkän itämisajan vuoksi tar-        kastusten tuloksista. Tarkastusten tuloksista on
39264: tunta puhkesi suurella joukolla nautoja sairau-       myös säännöllisesti keskusteltu pysyvän eläin-
39265: deksi vasta 1990-luvun alkupuoliskolla.               lääkintökomitean kokouksissa.
39266:    Vastustamistoimenpiteiden ansiosta BSE-ta-             Marraskuun 13. päivänä maatalousneuvos-
39267: pausten määrä Britanniassa alkoi kuitenkin vä-        ton kokouksessa katsottiin, että asetetut ehdot
39268: hitellen laskea, ja viime vuoden aikana todettiin     oli täytetty niin pitkälle, että komissio voi antaa
39269: 3 498 tautitapausta, mikä on alle kymmenesosa         päätöksen vientikiellon osittaisesta purkamises-
39270: vuoden 1991 huipputukemasta (36 682 tautita-          ta. Marraskuun 25. päivänä annetussa komission
39271: pausta).                                              päätöksessä (98/692/EY) säädetään niistä toi-
39272:                                              KK 1500/1998 vp                                             3
39273: 
39274: menpiteistä, joita noudattamalla Britanniassa           syntyneiden, kasvatettujen ja teurastettujen nau-
39275: kasvatetun ja teurastetun naudan lihaa saa jat-         tojen liha merkitään sanoilla "suomalaista nau-
39276: kossa viedä muihin maihin. Pohjois-Irlannin             danlihaa" sekä erätunnuksella,jonka perusteella
39277: osalta kieltoa purettiin jo aiemmin viime vuonna        voidaan selvittää lihaerän leikkaus- tai pakkaus-
39278: pääperiaatteessa hyvin samankaitaisin ehdoin            ajankohta sekä niiden eläinten syntymätunnuk-
39279: kuin mitä koko Britanniaa koskevassa päätök-            set, joiden lihaa erässä voi olla. Merkintäjärjes-
39280: sessä oli asetettu. Vienti päätöksen ehtojen mu-        telmä ulottuu teurastamosta vähittäismyyntiin
39281: kaisesti voi kuitenkin alkaa vasta, kun komission       asti. Järjestelmä koskee vain naudanlihaa, ei liha-
39282: suorittaman tarkastuskäynnin perusteella voi-           valmisteita. Merkintäjärjestelmää valvovat teu-
39283: daan arvioida järjestelmän toimivan luotettavas-        rastamoissa ja niiden yhteydessä olevissa laitok-
39284: tija takaavan lihan ja siitä valmistettujen tuottei-    sissa valtion tarkastuseläinlääkärit ja muissa lai-
39285: den turvallisuuden. Komissio tulee määräämään           toksissa sekä vähittäismyymälöissä kunnan vi-
39286: päivämäärän, jonka jälkeen vienti voi alkaa.            ranomaiset.
39287: Komission perustama Tieteellinen ohjauskomi-                Toisista EU:njäsenmaistaja EU:n ulkopuoli-
39288: tea, joka toimii kuluttajan terveyteen ja ruuan         sista maista tuotavan naudan lihan alkuperä voi-
39289: turvallisuuteen liittyvien asioiden neuvoa anta-        daan merkitä Suomessa vain silloin, kun kyseisis-
39290: vana elimenä, on antanut vientiehdoista myön-           sä maissa on käytössä komission hyväksymä
39291: teisen lausunnon. Ehdot ovat myös Kansainväli-          naudanlihan merkintäjärjestelmä. Tällaista jär-
39292: sen eläintautijärjestön (OlE) koodien mukaiset.         jestelmää ei vielä ole käytössä Britanniassa. Neu-
39293:     Komission päätös (98/692/EY) tulee salli-           voston asetuksen mukaan pakollisen naudanli-
39294: maan tuoreen lihan viennin Britanniasta vain            han merkintäjärjestelmän on oltava voimassa
39295: luuttomaksi leikattuna. Lisäksi lihasta on pois-        kaikissa EU :n jäsenmaissa vasta vuoden 2000
39296: tettava imusolmukkeet ja kaikki näkyvä hermo-           alusta, jonka jälkeen kaikessa toisiinjäsenvaltioi-
39297: kudos. Eläimen, josta saatavaa lihaa voidaan            hin vietävässä naudanlihassa on oltava alkuperä-
39298: viedä, on oltava alle 30 kk:n ikäinen, ja sen liik-     merkintä.
39299: keistä eri tilojen välillä on oltava täydelliset tie-       Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen tuotava liha
39300: dot viranomaisten rekisterissä. Myös eläimen            ja muut eläimistä saatavat elintarvikkeet saapu-
39301: emästä on oltava riittävät tiedot, jotta voidaan        vat ns. ensisaapumispaikkoihin, joiden on oma-
39302: varmistua siitä, ettei vientiä varten teurastettava     valvonnassaan varmistettava, että kyseiset elin-
39303: eläin ole BSE-emän jälkeläinen. Naudat tullaan          tarvikkeet täyttävät lainsäädännön vaatimukset.
39304: teurastamaan ja niiden liha leikkaamaan vain            Ensisaapumispaikkoja ja niiden omavalvonnan
39305: erikseen vientiin hyväksytyissä laitoksissa, joissa     toimivuutta valvovat teurastamoiden yhteydessä
39306: saa käsitellä vain vientiehdot täyttävää lihaa.         toimivissa ensisaapumispaikoissa valtion tarkas-
39307:  Nämä laitokset ovat virkaeläinlääkäreiden päi-         tuseläinlääkärit ja muissa ensisaapumispaikoissa
39308: vittäisessä valvonnassa. Liha leimataan vain tätä       kunnan valvontaviranomaiset. Vaikka Britan-
39309: tarkoitusta varten erikseen hyväksytyllä leimal-        niasta peräisin olevan naudanlihan alkuperää ei
39310: la, ja liha varastoidaan erillisissä sinetöidyissä      Suomessa myytäväksi tulevassa lihassa olekaan
39311:  kylmä varastoissa.                                     merkitty, ensisaapumispaikoissa valvotaan, että
39312:     Komissio tulee yhdessä jäsenmaiden kanssa           Britanniassa tuotettu naudanliha on merkitty
39313:  arvioimaan viennin toteutumista asetettujen eh-        erityisleimalla,jonka perusteella voidaan varmis-
39314:  tojen mukaisesti kolmen kuukauden välein vien-         tua siitä, että liha on peräisin Britanniassa nau-
39315:  nin alkamisen jälkeen.                                 danlihan vientijärjestelmään hyväksytystä eläi-
39316:     Britannian naudanlihan vientikiellon poista-        mestä.
39317:  misesta on päätetty EY:n lainsäädännössä. Pää-             Vähittäismyyntiin mahdollisesti tulevaa brit-
39318:  tös on hallituksen mielestä perustunut asianmu-        tiläistä naudanlihaa ja naudanlihavalmisteita ei
39319:  kaisiin selvityksiin ja vakuuksiin, jonka perus-       siis voida merkitä erikseen, koska komissio ei ole
39320:  teella Britanniasta peräisin olevaa naudanlihaa        vielä hyväksynyt Britannian naudanlihan mer-
39321:  voidaan pitää turvallisena.                            kintäjärjestelmää. Jos kuluttaja haluaa varmis-
39322:     Suomessa on voimassa pakollinen, neuvoston          tua, että hänen ostamansa liha ei ole brittiläistä
39323:  asetuksen (EY) N:o 820/97 mukainen ja komis-           alkuperää, hän voi pitäytyä alkuperältään mer-
39324:  sion hyväksymä naudanlihan merkintäjärjestel-          kittyyn, esimerkiksi suomalaiseen, naudanli-
39325:  mä. Merkintäjärjestelmän mukaisesti Suomessa           haan.
39326: 
39327:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1999
39328: 
39329:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39330: 4                                          KK 1500/1998 vp
39331: 
39332: 
39333: 
39334: 
39335:                                         Tili Riksdagens Talman
39336: 
39337:    1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen        som förbjöd export av levande nötkreatur, nöt-
39338: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           kött, benmjöl och vissa andra produkter av nöt-
39339: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kreatur från Storbritannien tili Iänder såväl inom
39340: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-       EU som utanför EU. Detta skedde strax efter att
39341: ga spörsmå1 nr 1500:                                  den första patienten med en ny form av Creutz-
39342:                                                       feldt-Jakobs sjukdom diagnosticerats och det
39343:           Anser Regeringen att man i tillräcklig      väckts en misstanke att smittan kunde ha sitt
39344:        grad har försäkrat sig om att import av        ursprung i smittat nötkött. Denna första patient
39345:        engelskt kött inte förorsakar hälsorisker i    liksom även personer som senare konstaterats ha
39346:        Finland, och kan köparna försäkra sig          blivit smittade antas ha blivit smittade redan på
39347:        om huruvida det kött eller de köttproduk-      1980-talet, innan bekämpningsåtgärder hade
39348:        ter de köper i affåren innehåller engelskt     vidtagits.
39349:        importkött eller inte?                             Efter skyddsbeslutet slöts i Europeiska rådet
39350:                                                       på sommaren 1996 den s.k. Florensöverenskom-
39351:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         melsen, i viiken definierades de åtgärder som
39352: anföra följande:                                      Storbritannien skulle vidta innan exportförbudet
39353:                                                       kunde upphävas. Förutsättningar för att förbu-
39354:    Det första djuret med galna ko-sjukan identi-      det skulle upphävas var bl.a. att alla brittiska
39355: fierades i England år 1986 och den brittiska reger-   nötkreatur över 30 månader skulle destrueras
39356: ingen utfårdade sina första bestämmelser för att      och att all avkomma av BSE-kreaturen skulle
39357: bekämpa galna ko-sjukan redan under det förra         spåras upp och destrueras. Detsamma gällde alla
39358: decenniet. År 1988 förbjöds utfodring av idisslare    nötkreatur som fötts på samma gård under året.
39359: med protein från idisslare, eftersom BSE anses ha     1 överenskommelsen förutsattes också att över-
39360: uppstått i samband med förändringar i foderpro-       vakningen skulle intensifieras på gårdar, slakteri-
39361: duktionsprocessen och därefter ha spritt sig          er, styckningsanläggningar, foderfabriker och på
39362: främst genom smittförande foder. För att förhin-      anläggningar som hanterar djuravfall. En central
39363: dra att förbjudet foder oavsiktligt hamnade           punkt har också varit att säkerställa att nötkrea-
39364: bland foder avsett för nötkreatur i foderfabriker     turen kan spåras. För detta ändamål har man
39365: eller på produktionsanläggningar utvidgades           bl.a. skapat ett passystem med hjälp av vilket
39366: förbudet senare tili att gälla utfodring av produk-   man så tillförlitligt som möjligt försöker följa
39367: tionsdjur med allt slags foder av däggdjur. År        djurens rörelser från en gård tili en annan.
39368: 1989 förbjöd den brittiska regeringen använd-             Kommissionen har under åren 1996---1998
39369: ning av s.k. riskmaterial, dvs. hjärna, ryggmärg,     tillsammans med representanter för medlemssta-
39370: bräss, mjälte, halsmandlar och tarmar av nöt-         terna gjort flera inspektionsbesök till de Brittiska
39371: kreatur som människoföda. Dessa förbud hade           öarna för att utvärdera hur effektiva åtgärderna
39372: emellertid effekt först från och med den dag då de    är. Också en representant för Finland har varit
39373: utfårdades, inte retroaktivt. Således fanns det i     med på en dylik inspektionsresa. Dessutom har
39374: den stund förbuden utfårdades fortfarande flera       de brittiska veterinärmedicinska myndigheterna
39375: djur i Storbritannien som hade blivit smittade        varje månad rapporterat till medlemsstaterna om
39376: genom foder under åren 1986-1988, men på              de bestämmelser som verkställts, om nya sjuk-
39377: grund av den långa inkubationstiden bröt sjuk-        domsfall, antalet destruerade djur och resultaten
39378: domen ut hos ett stort antal nötkreatur först i       av de inspektioner som utförts. lnspektionsresul-
39379: början a v 1990-talet.                                taten har också regelbundet diskuterats på Stän-
39380:    Tack vare bekämpningsåtgärderna började            diga veterinärkommittens möten.
39381: antalet BSE-fall i Storbritannien dock så små-            Den 13 november ansåg rådets (jordbruk)
39382: ningom sjunka och i fjol konstaterades 3 498          möte att de uppställda kraven hade uppfyllts i så
39383: sjukdomsfall, vilket är mindre än en tiendel av       hög grad att kommissionen kunde fatta beslut
39384: rekordet år 1991 (36 682 sjukdomsfall).               om ett delvis upphävande av exportförbudet.
39385:    Våren 1996 antog Europeiska gemenskapens           Kommissionens beslut (98/692/EG) av den 25
39386: kommission (kommissionen) ett skyddsbeslut            november innehåller bestämmelser om de åtgär-
39387:                                             KK 1500/1998 vp                                             5
39388: 
39389: der som bör vidtas för att kött av nötkreatur som      nötkreatur som godkänts av kommissionen. En-
39390: fötts upp och slaktats i Storbritannien i fortsätt-    ligt märkningssystemet märks kött frän nötkrea-
39391: ningen skall få exporteras tili andra länder. För      tur som f6tts, uppfötts och slaktats i Finland med
39392: Nordirlands del upphävdes förbudet delvis redan        orden "finskt nötkött" samt med en partiidentifi-
39393: tidigare i fjol i huvudsak med ytterst likartade       kation. Utgående från partiidentifikationen kan
39394: vilikor som de som ställts för beslutet om hela        man få reda på när ett köttparti styckats och
39395: Storbritannien. Export enligt vilikoren i beslutet     förpackats och dessutom få reda pä födelseiden-
39396: kan dock inledas först då man utgående från            tifikationen för de djur vilkas kött kan ingä i
39397: kommissionens inspektionsbesök kan anse att            partiet. Märkningssystemet sträcker sig från
39398: systemet fungerar tillförlitligt och att det garan-    slakteriet ända tili detaljhandeln. Systemet gäller
39399: terar säkerheten hos kött och köttprodukter.           endast nötkött, inte köttprodukter. Märknings-
39400: Kommissionen kommer att utsätta ett datum              systemet övervakas i slakterier och anläggningar
39401: efter vilket exporten kan inledas. Den av kom-         i samband med dem av statens besiktningsveteri-
39402: missionen grundade Vetenskapliga styrkommit-           närer och i andra anläggningar samt i detaljhan-
39403: ten, som fungerar som rådgivande organ i frågor        deln av korumunala myndigheter.
39404: som gäller konsumentens hälsa och matens sä-               Ursprungslandet för kött som importeras från
39405: kerhet, har gett ett positivt utlåtande om export-     andra medlemsstater och från Iänder utanför EU
39406: vilikoren. Vilikoren är också förenliga med de         kan anges i Finland endast dä Jandet i fråga har
39407: koder som Internationella byrån för bekämpan-          ett gällande märkningssystem för nötkött som
39408: de av smittsamma husdjurssjukdomar (OlE)               godkänts av kommissionen. Nägot sädant sys-
39409: upprätthäller.                                         tem är ännu inte i bruk i Storbritannien. Enligt
39410:      Kommissionens beslut (98/692/EG) kommer           rådets förordning skall ett obligatoriskt märk-
39411: att tillåta export endast av fårskt urbenat och        ningssystem för nötkött vara i kraft i alla EU:s
39412: styckat kött från Storbritannien. Därtili skall        medlemsstater först frän och med ingängen av är
39413:  lymfkörtlar och synlig nervvävnad avlägsnas. Ett      2000. Därefter skall allt nötkött som exporteras
39414:  djur vars kött kan gä tili export skall vara under    tili andra medlemsstater vara ursprungsmärkt.
39415:  30 månader gammalt och fullständiga uppgifter             Kött och andra livsmedel som fäs frän djur och
39416:  om djurets rörelser mellan olika gårdar måste         som importeras tili Finland frän en annan med-
39417:  finnas i myndigheternas register. Också tillräckli-   lemsstat kommer tili s.k. första ankomstplatser,
39418:  ga uppgifter om djurets moder måste finnas tili       som med egenkontroll skall säkerställa att livs-
39419:  hands så att man kan försäkra sig om att ett djur     medlen i fråga fyller kraven i lagstiftningen. De
39420:  som slaktas för export inte är avkomma tili ett       första ankomstplatserna och egenkontrollen
39421:  BSE-djur. Nötkreaturen kommer att slaktas och         övervakas på första ankomstplatser i samband
39422:  köttet styckas endast i särskilda exportanlägg-       med slakterier av statens besiktningsveterinärer
39423:  ningar som godkänts för hantering av kött som         och på andra första ankomstplats~r av korumu-
39424:  fyller exportvilikoren. Dessa anläggningar står       nala övervakningsmyndigheter. A ven om det
39425:  under daglig övervakning av officiella veterinä-      nötkött som kommer frän Storbritannien och
39426:  rer. Köttet stämplas med en speciellt för ändamä-     som säljs i Finland inte är ursprungsmärkt över-
39427:  let godkänd stämpel, och köttet lagras i särskilda,   vakar man på de första ankomstplatserna att
39428:  plomberade kyllager.                                  nötkött som importerats frän Storbritannien är
39429:      Kommissionen kommer med tre mänaders              märkt med en specialstämpel. Med hjälp av spe-
39430:  mellanrum efter att exporten inletts tillsammans      cialstämpeln kan man försäkra sig om att köttet
39431:  med medlemsstaterna att utvärdera om exporten         kommer frän ett djur som godkänts för export av
39432:  sker i enlighet med de uppställda villkoren.          nötkött i Storbritannien.
39433:      Om upphävandet av Storbritanniens export-             Det brittiska nötkött och de nötköttsproduk-
39434:  förbud av nötkött har beslutats i EG:s lagstift-      ter som eventuellt när detaljhandeln kan alltsä
39435:  ning. Beslutet baserar sig enligt regeringen på       inte märkas separat, eftersom kommissionen
39436:   behöriga utredningar och garantier och utgäende      ännu inte godkänt Storbritanniens märknings-
39437:   från detta kan nötkött från Storbritannien anses     system för nötkött. Om konsumenterna vill för-
39438:   vara säkert.                                         säkra sig om att det kött de köper inte är av
39439:      1 Finland gäller enligt rädets förordning (EG)    brittiskt ursprung kan de hälla sig tili ursprungs-
39440:   nr 820/97 ett obligatoriskt märkningssystem för      märkt, tili exempel finskt, nötkött.
39441: 
39442:       Helsingfors den 3 februari 1999
39443: 
39444:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39445:                                           KK 1501/1998 vp
39446: 
39447: Kirjallinen kysymys 1501
39448: 
39449: 
39450: 
39451: 
39452:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä
39453: 
39454: 
39455: 
39456:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39457: 
39458:    Suomessa työttömiä koulutetaan kurssilta toi-     lottomasti entistä laajemmin työttömänä olevien
39459: selle ilman näkyvää tulosta. Hyödyksi valtaosin      piiriin.
39460: jää viihtyminen, jos nyt sitäkään. Kovaa ärty-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39461: mystä on herättänyt viime aikoina se, että koulu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39462: tuksessa ja työharjoittelussa olevat joutuvat te-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39463: kemään ilmaiseksi työtä harjoittelupaikassaan.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39464:    Oppisopimuskoulutus on sen sijaan näyttänyt
39465: odotetulla tavalla kyntensä. Pienelläkin palkalla               Katsooko Hallitus, että oppisopimus-
39466: työskentelevä oppisopimuslainen pitää tilannet-             koulutusta tulisi nykyisestään merkittä-
39467: ta miellyttävänä, koska koulutuksen päättyessä              västi lisätä sen tehokkaan työllistämisvai-
39468: on tiedossa työpaikka. Oppisopimuskoulutusta                kutuksen vuoksi ja ulottaa oppisopimus-
39469: kuitenkin jarruteliaan valtiovallan taholta, sillä          koulutus nykyistä enemmän myös työttö-
39470: siihen olisi tulossa paljon enemmän koulutetta-             mien kouluttamiseen ja tätä kautta työl-
39471: via kuin on mahdollista ottaa. Oppisopimuskou-              listämiseen?
39472: lutusta tulisikin lisätä ja ulottaa se ennakkoluu-
39473: 
39474:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
39475: 
39476:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
39477: 
39478: 
39479: 
39480: 
39481: 280043
39482: 2                                         KK 1501/1998 vp
39483: 
39484: 
39485: 
39486: 
39487:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39488: 
39489:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dentunut pääasiassa aikuisten ammattitutkin-
39490: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toon valmistaviin sopimuksiin.
39491: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunni-
39492: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       telmassa vuosille 2000-2003 on asetettu tavoite,
39493: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jonka mukaisesti oppisopimuskoulutuksena jär-
39494: n:o 1501:                                            jestettävän ammatillisen peruskoulutuksen mää-
39495:                                                      rää nostetaan suhteessa muun peruskoulutuksen
39496:            Katsooko Hallitus, että oppisopimus-      aloituspaikkamäärään. Lisäksi uusia muotoja
39497:         koulutusta tulisi nykyisestään merkittä-     oppilaitosmuotoisen ja työpaikoilla tapahtuvan
39498:        västi lisätä sen tehokkaan työllistämisvai-   koulutuksen yhdistämiseksi kokeillaan.
39499:         kutuksen vuoksi ja ulottaa oppisopimus-          Painopistealueeksi on nostettu myös työttö-
39500:        koulutus nykyistä enemmän myös työttö-        mien oppisopimuskoulutus. Rakennerahasto-
39501:        mien kouluttamiseen ja tätä kautta työl-      kaudella 1995-1999 työttömien oppisopimus-
39502:        listämiseen?                                  koulutusta tuetaan erityisesti osana EU :n sosiaa-
39503:                                                      lirahaston tavoite 3 -ohjelmaa. Tukea saavat
39504:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työttömille nuorille, alle 20-vuotiaille suunnattu
39505: vasti seuraavaa:                                     peruskoulutus sekä alle 25-vuotiaille suunnattu
39506:                                                      lisäkoulutus. Vuosittaiseksi tavoitteeksi on ase-
39507:    Ammatillisen koulutuksen kehittämisen kes-        tettu 2 000 peruskoulutus- ja 3 000 lisäkoulutus-
39508: keinen tavoite on koulutuksen työelämävastaa-        paikkaa.
39509: vuuden lisääminen. Tähän tavoitteeseen pyri-             Työttömien oppisopimuskoulutusta tuetaan
39510: tään mm. lähentämällä ammatillista koulutusta        siten, että työnantaja saa opetushallinnon mak-
39511: ja työelämää. Tarkoituksena on helpottaa opis-       samaan koulutuskorvauksen lisäksi myös työ-
39512: kelijoiden siirtymistä työelämään sekä vahvistaa     hallinnon maksamaan työllistämistukea n. 2 500
39513: elinkeino- ja työelämän luottamusta ammatilli-       mk/kk ensisijaisesti alle 20-vuotiaan työttömän
39514: sen koulutuksen suorittaneiden osaamiseen.           ammatilliseen peruskoulutukseen ja ensisijaisesti
39515:    Oppisopimuskoulutus on poikkeuksellisen           alle 25-vuotiaan työttömän lisäkoulutukseen.
39516: työvaltainen ammatillisen koulutuksen muoto.         Tämä työllistymistuki ei edellytä määrämittaista
39517: Oppisopimuskoulutuksen määrällinen ja laadul-        työttömyysjaksoa ennen oppisopimuskoulutus-
39518: linen kehittäminen onkin yksi koko ammatillisen      ta.
39519: koulutuksen kehittämisen keskeisistä painopis-           Tarkasteltaessa työttömille suunnattavan op-
39520: tealueista. Valtioneuvosto on koulutuksen ja         pisopimuskoulutuksen määrällistä riittävyyttä
39521: korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen ke-       on huomattava, että peruskoulutuksena järjes-
39522: hittämissuunnitelmassa vuosille 1995-2000            tettävälle oppisopimuskoulutukselle ei ole ase-
39523: asettanut tavoitteeksi oppisopimuskoulutuksen        tettu minkäänlaisia kiintiöitä, ts. oppisopimuk-
39524: osuuden nostamisen 20 prosenttiin nuorten toi-       sia voidaan tehdä kysyntää vastaava määrä.
39525: sen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Oppiso-         Lisäkoulutuksena (ammattitutkintoon ja eri-
39526: pimusten määrä onkin 1990-luvulla yli kolmin-        koisammattitutkintoon valmistava sekä muu ei-
39527: kertaistunut. Vuodesta 1995 oppisopimuskoulu-        tutkintotavoitteinen lisäkoulutus) toteutettavat-
39528: tukseen opetusministeriön pääluokasta ohjatut        Ie oppisopimuskoulutukselle asetetaan vuosit-
39529: valtionosuudet ovat yli kaksinkertaistuneet vuo-     tain valtion talousarviossa kiintiö. Vuonna 1999
39530: den 1998 toteutuman ollessa lähes 650 miljoonaa      tämä kiintiö on yhteensä 9 000 oppisopimus-
39531: markkaa. Vuonna 1997 oppisopimuksia tehtiin          paikkaa. Lisäksi on huomattava, että vuoden
39532: 22 509 vuotuisen paikan edestä, missä oli 41 %       1998 aikana solmitut ja aloitetut oppisopimukset
39533: lisäystä vuoteen 1996 verrattuna. Vastaavasti        saatetaan loppuun sopimushetkellä voimassa ol-
39534: vuonna 1998 solmittujen sopimusten määrä oli         leen lainsäädännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa
39535: 26 655 vuotuista paikkaa, missä lisäystä edelli-     sitä, että ammattitutkintoon valmistavan oppi-
39536: seen vuoteen oli 18%. Määrien kasvu on koh-          sopimuskoulutuksen "hännät" eivät rasita lisä-
39537:                                           KK 1501/1998 vp                                          3
39538: 
39539: koulutuskiintiöitä vuonna 1999. Näiden "hän-             Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisä-
39540: tien" arvioidaan vastaavan 3 000 vuosittaista        koulutuksen ja erityisesti ammattitutkintoon
39541: oppisopimuspaikkaa. Vuonna 1999 on toisin sa-        valmistavan oppisopimuskoulutuksen tarvetta,
39542: noen käytettävissä ammattitutkintoon ja erikois-     toteutumaa sekä tutkintojen suorittamista tul-
39543: ammattitutkintoon valmistavaan sekä ei-tutkin-       laan seuraamaan. Mikäli koulutuksen kysyntä
39544: totavoitteiseen lisäkoulutukseen yhteensä n.         tulee jatkossa olemaan huomattavasti tarjontaa
39545: 12 000 vuotuista oppisopimuspaikkaa.                 suurempaa, voi olla tarvetta lisäkoulutuksen
39546:    Lisäkoulutuskiintiöstä osa on suunnattu alle      määrällisen kehyksen tarkistamiseen. Opetusmi-
39547: 25-vuotiaille työttömille nuorille. Näiden oppi-     nisteriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuo-
39548: sopimuspaikkojen kysyntä on ollut tarjontaa vä-      sille 2000-2003 on ammatillisena lisäkoulutuk-
39549: häisempää. Esimerkiksi vuoden 1998 talousar-         sena toteutettavan oppisopimuskoulutuksen
39550: viossa tälle ryhmälle suunnatusta 2 000 oppisopi-    vuosiopiskelijamäärän arvioitu kehittyvän seu-
39551: muspaikan lisäkoulutuskiintiöstä käytettiin ai-      raavasti: vuonna 199912 000 opiskelijaa, vuonna
39552: noastaan 1 300 paikkaa. Tämä tarkoittaa sitä,        2000 14 000 opiskelijaa, vuonna 2001 18 000
39553: että mahdolliset työttömien oppisopimuskoulu-        opiskelijaa ja vuonna 2002 18 000 opiskelijaa.
39554: tusta rajoittavat määrälliset rajoitukset koskevat
39555: ainoastaan yli 25-vuotiaiden ammatillista lisä-
39556: koulutusta.
39557:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1999
39558: 
39559:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39560: 4                                           KK 1501/1998 vp
39561: 
39562: 
39563: 
39564: 
39565:                                          Tili Riksdagens Talman
39566: 
39567:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 undervisningsministeriets verksamhets- och
39568: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ekonomipian för åren 2000-2003 finns ett må1
39569: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       en1igt vilket mängden grundläggande yrkesut-
39570: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga           bildning som ordnas i form av läroavtalsut-
39571: spörsmål nr 1501:                                      bildning skall höjas i förhållande till antalet
39572:                                                        nybörjarplatser inom den övriga grundläggande
39573:           Anser Regeringen att läroavtalsutbild-       yrkesutbildningen. Vidare görs försök med nya
39574:        ningenjämfört med nuläget borde utökas          former av kombinerad skol- och arbets-
39575:        kännbart på grund av dess stora syssel-         platsundervisning.
39576:        sättningseffekt och i högre grad än nu              Också läroavtalsutbildningen för arbetslösa
39577:        utsträckas till utbildning också av arbets-     har prioriterats. Strukturfondsperioden 1995-
39578:        lösa och därigenom sysse1sättning av            1999 understöds 1äroavtalsutbildning för arbets-
39579:        dem?                                            lösa särskilt som en del av europeiska socialfon-
39580:                                                        dens mål 3-program. Stödet ges till arbetslösa
39581:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          unga, för grundutbildning av personer under 20
39582: anföra följande:                                       år samt tilläggsutbildning av personer över 25 år.
39583:                                                        Det årliga målet är 2 000 platser för grund-
39584:     Det centrala målet i utvecklingen av yrkesut-      läggande yrkesutbildning och 3 000 platser för
39585: bildningen är att utbildningen bättre skall mot-       tilläggsutbildning.
39586: svara arbetslivet. Detta mål försöker man nå bl.a.         Läroavtalsutbildningen för arbetslösa under-
39587: genom att närma yrkesutbildningen och arbets-          stöds så att arbetsgivaren utöver den utbildnings-
39588: livet. Avsikten är att göra det lättare för stude-     ersättning som utbildningsförvaltningen betalar
39589: randena att gå över till arbets1ivet samt att stärka   också får ca 2 500 mk/mån. av arbetsförvalt-
39590: närings- och arbetslivets förtroende för de utexa-     ningen i sysselsättningsstöd för i första hand
39591: minerades kompetens efter genomgången                  grundläggande yrkesutbildning av en arbetslös
39592: yrkesutbildning.                                       under 20 år och tilläggsutbildning av en arbetslös
39593:     Läroavtalsutbildningen är en speciellt arbets-     under 25 år. Sysselsättningsstödet förutsätter
39594: dominerad form av yrkesutbildning. Att utveck-         inte att utbildningen föregåtts av arbetslöshet
39595: la läroavtalsutbildningen både kvantitativt och        under en bestämd period.
39596: kvalitativt är också en av prioriteringarna i              När man granskar om läroavtalsutbildningen
39597: utvecklingen av hela yrkesutbildningen. Statsrå-       för arbetslösa är av tillräcklig omfattning bör
39598: det har i sin plan för utveckling av utbildningen      man observera att det för läroavtalsutbildning
39599: och av forskningen vid högskolorna för åren            som ordnas som grundläggande yrkesutbildning
39600: 1995-2000 ställt upp som mål att läroavtalsut-         inte har ställts upp några kvoter, dvs. läroavtal
39601: bildningens andel av yrkesutbildningen på andra        kan ingås i den utsträckning som svarar mot
39602: stadiet skall höjas till20 procent. Läroavtalen har    efterfrågan.
39603: på 1990-talet nästan tredubblats. Sedan 1995 har           För den läroavtalsutbildning som genomförs i
39604: de statsandelar som anvisats för läroavtalsutbild-     form av tilläggsutbildning (tilläggsutbildning
39605: ning av huvudtiteln för undervisningsministeriet       som förbereder för yrkesexamina och specialyr-
39606: mer än fördubblats i och med att utfallet för 1998     kesexamina, samt annan icke-examensinriktad
39607: visar nästan 650 miljoner mark. År 1997 ingicks        tilläggsutbildning) fastställs årligen i statsbudge-
39608: läroavtal motsvarande 22 509 årliga platser, vil-      ten en kvot. År 1999 är denna kvot sammanlagt
39609: ket år 41 % mer än 1996. År 1998 uppgick avtalen       9 000 läroavtalsplatser. Det bör också noteras att
39610: till26 655 år!iga platser, en ökning från året förut   de läroavtal sin ingåtts och påbörjats under 1998
39611: med 18%. Okningarna gäller i huvudsak avtal            slutförs enligt den lagstiftning som gällde då av-
39612: som ingåtts för att förbereda vuxna inför en yr-       talen ingicks. Detta innebär att "svansarna" i den
39613: kesexamen.                                             läroavtalsutbildning som förbereder för en yr-
39614:                                           KK 1501/1998 vp                                             5
39615: 
39616: kesexamen inte belastar tilläggsutbildnings-            Behovet och utfallet av sådan tilläggsutbild-
39617: kvoten 1999. Dessa "svansar" uppskattas mot-         ning som ordnas i form av läroavtalsutbildning
39618: svara 3 000 årliga läroavtalsplatser. År 1999 står   och särskilt läroavtalsutbildning som förbereder
39619: med andra ord totalt ca 12 000 årliga läroavtals-    för en yrkesexamen kommer att följas, liksom
39620: platser tili förfogande för tilläggsutbildning som   omfattningen av avlagda examina. Om efterfrå-
39621: förbereder för yrkesexamina och specialyrkes-        gan på denna utbildning i fortsättningen blir be-
39622: examina samt för icke-examensinriktad tilläggs-      tydligt större än utbudet, kan det finnas behov av
39623: utbildning.                                          att justera den kvantitativa ramen för tilläggsut-
39624:    En del av tilläggsutbildningskvoten är avsedd     bildningen. 1 undervisningsministeriets verksam-
39625: för arbetslösa unga under 25 år. Efterfrågan på      hets- och ekonomipian för åren 2000-2003 kal-
39626: dessa läroavtalsplatser har varit mindre än utbu-    kylerar ministeriet med att det årliga antalet stu-
39627: det. Exempelvis utnyttjades bara 1 300 av de         derande inom den läroavtalsutbildning som
39628: 2 000 kvoterade läroavtalsplatserna för tilläggs-    genomförs i form av yrkesinriktad tilläggsut-
39629: utbildning i 1998 års budget. Det betyder att        bildning utvecklas enligt följande: år 1999 12 000
39630: eventuella kvantitativa begränsningar av läroav-     studerande, år 2000 14 000 studerande, år 2001
39631: talsutbildningen för arbetslösa gäller enbart        18 000 studerande och år 2002 18 000 studeran-
39632: yrkesinriktad tiläggsutbildning för personer över    de.
39633: 25 år.
39634: 
39635:      Helsingforsden 10 februari 1999
39636: 
39637:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
39638:                                          KK 1502/1998 vp
39639: 
39640: Kirjallinen kysymys 1502
39641: 
39642: 
39643: 
39644: 
39645:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen toimista Suomen sisäisen muut-
39646:                                       toliikkeen hallitsemiseksi
39647: 
39648: 
39649:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39650: 
39651:    Lipposen hallituksen aikana muuttoliike haja-       Tämä adressi saattaa jäädä kirjelmäksi kirjel-
39652: asutusalueilta tiettyihin keskuksiin on reilusti    mien joukkoon, muttajuuri tätä peläten on syytä
39653: ylittänyt vastaavan ilmiön 1970-luvulla. Tämä       esittää valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
39654: muuttoliike merkitsee maaseudun ja haja-asu-        tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39655: tusalueiden tyhjenemistä sekä valtavaa rasitetta    nen vastattavaksi seuraava kysymys:
39656: ja slummiutumista tietyille keskuksille. Muuttu-
39657: nutta tilannetta on myöhemmin enää mahdoton-                  Miten Hallitus suhtautuu yhteiskun-
39658: ta palauttaa ennalleen, vaan vaikeat yhteiskun-            nallisten vaikuttajien keräämään adres-
39659: nalliset haitat jäävät pysyviksi.                          siin, jossa kiinnitetään huomiota laajan
39660:    Nyt on laaja ja merkittävä yhteiskunnallisten           yhteiskunnallisen muuttoliikkeen kieltei-
39661: vaikuttajien joukko herännyt uhkaavan vaaran               siin vaikutuksiin toisaalta haja-asutus-
39662: edessä ja kerännyt laajasti nimiä kansalaisadres-          alueiden tyhjenemisen sekä kasvukeskus-
39663: siin, jossa kiinnitetään voimakasta huomiota               ten slummiutumisen muodossa, ja
39664: syntyvään ja peruuttamattomaan yhteiskunnal-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39665: liseen haittaan.                                           ryhtyä tuon vetoomuksen johdosta?
39666: 
39667:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
39668:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
39669: 
39670: 
39671: 
39672: 
39673: 280043
39674: 2                                          KK 1502/1998 vp
39675: 
39676: 
39677: 
39678: 
39679:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39680: 
39681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työvoima liikkuu sinne, missä syntyy työpaik-
39682: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koja. Toisaalta voimakas muuttoliike aiheuttaa
39683: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ongelmia sekä tulo- että lähtöalueille.
39684: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Hallituksen toimenpiteiden tavoitteena on ol-
39685: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lut maakuntien keskusten vahvuuksiin perustuen
39686: n:o 1502:                                             luoda hyvinvointia eri puolille maata. Keskusten
39687:                                                       vahvuudet ovat osaamisessa, teknologian käy-
39688:            Miten Hallitus suhtautuu yhteiskun-        tössä, kansainvälisessä verkostoitumisessa ja
39689:        nallisten vaikuttajien keräämään adres-        omaleimaisessa kulttuurissa. Näiden tekijöiden
39690:        siin, jossa kiinnitetään huomiota laajan       hyväksikäyttö edellyttää yhteistyötä yliopisto-
39691:        yhteiskunnallisen muuttoliikkeen kieltei-      jen, muiden oppilaitosten, eri viranomaisten ja
39692:        siin vaikutuksiin toisaalta haja-asutus-       yrityselämän kesken. Yhteistyö on organisoitu
39693:        alueiden tyhjenemisen sekä kasvukeskus-        ns. osaamiskeskusohjelman avulla, jota on toteu-
39694:        ten slummiutumisen muodossa, ja                tettu viiden vuoden ajan. Esitetyt arviot osaamis-
39695:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        keskusten toiminnasta ja sen vaikutuksista ovat
39696:        ryhtyä tuon vetoomuksen johdosta?              olleet myönteisiä. Viimeksijoulukuussa 1998 val-
39697:                                                       tioneuvosto teki päätöksen 14 alueellisesta ja
39698:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kahdesta verkostomuotoisesta osaamiskeskuk-
39699: vasti seuraavaa:                                      sesta. Nimettyjen osaamiskeskusten rahoitus
39700:                                                       turvataan eri hallinnonalojen yhteistyönä.
39701:     Kansanedustaja Aittaniemi viittaa kirjallises-        Valtioneuvoston asettamat kaupunki- ja maa-
39702: sa kysymyksessään 23 suomalaisen yhteiskunnan         seutupolitiikan yhteistyöryhmät ovat osaltaan
39703: vaikuttajan tammikuussa 1999 allekirjoittamaan        paneutuneet niihin sosiaalisiin ongelmiin, jotka
39704: vetoomukseen. Tässä vetoomuksessa kiinnite-           muuttoliike aiheuttaa. Hallitus katsoo, että pai-
39705: tään huomiota tarpeeseen luoda maallemme uusi         nopistettä on siirrettävä entistä selvemmin maa-
39706: tasapainoisen kehityksen strategia, koska alle-       seudun ja kaupunkien vuorovaikutusta edistä-
39707: kirjoittajat katsovat, että nykyiset toimet eivät     viin toimenpiteisiin.
39708: riitä turvaamaan suotuisaa aluekehitystä. Halli-          Alueellisessa kehittämisessä korostuu paikal-
39709: tus suhtautuu vakavasti vetoomuksessa esitet-         listen toimijoiden ja yhteisöjen rooli. Niin syrjäi-
39710: tyyn ajankohtaiseen ongelmaan. Hallitus on ol-        sellä maaseudulla kuin kaupunkien ongelma-
39711: lut tietoinen muuttoliikkeen vaikutuksista maan       alueilla on virinnyt omaehtoista toimintaa so-
39712: eri osien asemaan ja toteuttanut toimenpiteitä,       siaalisten ongelmien ratkaisemiseksi, palveluiden
39713: joiden tavoitteena on ollut turvata alueellisesti     järjestämiseksi ja pienimuotoisen elinkeinotoi-
39714: tasapainoinen kehitys.                                minnan synnyttämiseksi. Tämänkaltaiselle toi-
39715:     Hallituksen tavoitteena on ollut saada maan       minnalle on syytä luoda tulevaisuudessakin edel-
39716: talous vakaalle kasvu-uralle. Hallitus on katso-      lytyksiä. Hyvinä esimerkkeinä ovat olleet EU:n
39717: nut, että talouden kasvu luo parhaat edellytykset     leader-ohjelma ja kansallinen POMO-ohjelma.
39718: maan eri alueiden tasapainoiselle kehitykselle.       Näistä saatujen kokemusten perusteella tulee et-
39719: Samalla hallitus on kohdistanut toimenpiteensä        siä toimintatapoja, jotka soveltuvat yhteisöllis-
39720: ennen kaikkea työttömyyden alentamiseen. Ta-          ten hankkeiden toteuttamiseen niin kaupungeis-
39721: louden yleisesti suotuisa kehitys on luonut edelly-   sa kuin maaseudullakin.
39722: tykset uusien työpaikkojen syntymiselle, työlli-          EU :n uusi rakennerahastokausi alkaa vuonna
39723: syys onkin viimeisten vuosien aikana selvästi pa-     2000. Uusien rakennerahasto-ohjelmien suunnit-
39724: rantunut.                                             telu on aloitettu alueiden laajana yhteistyönä.
39725:    Työttömyyden ja muuttoliikkeen kytkennät           Tuleva tavoite 2 -ohjelma kohdistuu sekä kau-
39726: ovat kuitenkin moniulotteisia ja johtavat osin        punki- että maaseutualueisiin. On tärkeää, että
39727: ristiriitaiseen kehitykseen. Talouden kasvu ja        niin tavoite 2 -ohjelmassa kuin tavoite 1 -ohjel-
39728: työmarkkinoiden toimivuus edellyttävät, että          massakin kaupunkien ja maaseudun vuorovai-
39729:                                         KK 1502/1998 vp                                         3
39730: 
39731: kutusta voidaan lisätä. Samoin on tärkeää, että   ta. Toimiva kaupunkiseutujen verkosto on kes-
39732: EU:n ohjelma-alueista ulkopuolelle jäävät kes-    keinen lähtökohta maan tasapainoiselle kehittä-
39733: kusseudut tukevat tavoiteohjelmien toteuttamis-   miselle.
39734: 
39735:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1999
39736: 
39737:                                                                       Ministeri Jouni Backman
39738: 4                                           KK 1502/1998 vp
39739: 
39740: 
39741: 
39742: 
39743:                                          Tili Riksdagens Talman
39744: 
39745:   1 det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordningen          utsätter att arbetskraften förflyttar sig tili de or-
39746: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ter där det skapas arbetsplatser. Å andra sidan
39747: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        orsakar en kraftig flyttningsrörelse problem både
39748: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-        på inflyttnings- och uttlyttningsorterna.
39749: ga spörsmål nr 1502:                                      Syftet med regeringens åtgärder har varit att
39750:                                                        betona de specialkunskaper som finns i landska-
39751:           Hur förhålier sig Regeringen tili den av     pens centralorter och utgående från dem skapa
39752:        flera samhälieliga påverkare underteck-         välfård i olika delar av landet. Centralorternas
39753:        nade adress i viiken uppmärksamheten            styrka ligger i deras kompetens, användning av
39754:        riktas på de negativa följderna av den          teknik, internationelia nätverk och särpräglade
39755:        omfattande flyttningsrörelsen, dels i form      kultur. Att dra nytta a v dessa faktorer förutsätter
39756:        av att glesbygden avfolkas och dels ge-         samarbete melian universiteten, andra läroan-
39757:        nom att tillväxtcentrumen förslummas,           stalter, olika myndigheter och företagsvärlden.
39758:        och                                             Samarbetet organiseras med hjälp av s.k. kun-
39759:           vilka åtgärder tänker Regeringen vidta       skapscentraprogram som varit i bruk i fem år.
39760:        med anledning av denna adress?                  Omdömena om kunskapscentrens verksamhet
39761:                                                        och om verkningarna har varit positiva. Senasti
39762:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          december 1998 fattade statsrådet ett beslut om 14
39763: anföra följande:                                       regionala kunskapscenter och två i form av nät-
39764:                                                        verk. Finansieringen av kunskapscentren ge-
39765:     Riksdagsledamot Aittaniemi syftar i sitt           nomförs i samarbete melian olika förvaltnings-
39766: skriftliga spörsmål på den vädjan som underteck-       områden.
39767: nats av 23 samhälieliga påverkare i januari 1999.         Samarbetsgrupperna för stads- och lands-
39768: 1 vädjan riktas uppmärksamheten på behovet att         bygdspolitik, som tillsatts av statsrådet, har för
39769: skapa en ny strategi för en balanserad utveckling      sin del satt sig in i de sociala problem som flytt-
39770: i vårt land, eftersom undertecknarna anser att de      ningsrörelsen orsakar. Regeringen anser att
39771: nuvarande åtgärderna inte räcker tili för att tryg-    tyngdpunkten tydligare än förr måste läggas på
39772: ga en gynnsam regional utveckling. Regeringen          åtgärder som främjar växelverkan melian lands-
39773: förhåller sig seriös tili det aktuella problem som     bygden och städerna.
39774: tas upp i vädjan. Regeringen har varit medveten           1 den regionala utvecklingen betonas de lokala
39775: om konsekvenserna av flyttningsrörelsen för de         aktörernas och gemenskapernas roli. Såvällångt
39776: olika regionernas stälining och vidtagit åtgärder      ute på landsbygden som i städernas problemom-
39777: som syftar tili att trygga en balanserad regional      råden har frivillig verksamhet kommit i gång för
39778: utveckling.                                            att lösa de sociala problemen, erbjuda tjänster
39779:     Regeringen har haft som mål att åstadkomma         och starta näringsverksamhet i liten skala. Det är
39780: en stabil ekonomisk tillväxt i landet. Regeringen      skäl att skapa förutsättningar för denna typ av
39781: anser att ekonomisk tillväxt skapar de bästa för-      verksamhet även i framtiden. Goda exempel har
39782: utsättningarna för en balanserad utveckling i de       varit EU:s leader-program och det nationelia
39783: olika regionerna. Samtidigt har regeringen fram-       POMO-programmet. Utgående från erfarenhe-
39784: för alit inriktat åtgärderna på att sänka arbetslös-   terna av dessa program bör vi hitta verksamhets-
39785: heten. Den alimänt gynnsamma ekonomiska ut-            former som gör det möjligt att genomföra gemen-
39786: vecklingen har skapat förutsättningar för nya          skapsprojekt både i städerna och på landsbyg-
39787: arbetsplatser, och sysselsättningsläget har också      den.
39788: förbättrats avsevärt under de senaste åren.               EU :s nya strukturfondsperiod inleds år 2000.
39789:     Kopplingarna melian arbetslösheten och flytt-      Planeringen av de nya strukturfondsprogram-
39790: ningsrörelsen är dock komplexa och leder delvis        men har inletts som ett brett samarbete melian
39791: tili en motstridig utveckling. Den ekonomiska          regionerna. Det nya mål 2-programmet fokuse-
39792: tillväxten och en fungerande arbetsmarknad för-        rar på såväl stads- som landsbygdsområden. Det
39793:                                        KK 1502/1998 vp                                        5
39794: 
39795: är viktigt att växelverkan mellan städerna och   bland programområdena stöder genomförandet
39796: landsbygden kan förbättras både i mål 2-pro-     av målprogrammen. Ett fungerande nätverk av
39797: grammet och mål 1-programmet. Likaså är det      stadsområden är en central utgångspunkt för en
39798: viktigt att de centralorter som inte finns med   balanserad utveckling i landet.
39799: 
39800:     Helsingforsden 5 februari 1999
39801: 
39802:                                                                      Minister Jouni Backman
39803:                                          KK 1503/1998 vp
39804: 
39805: Kirjallinen kysymys 1503
39806: 
39807: 
39808: 
39809: 
39810:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Näpistysrikoksen tunnusmerkistön muuttu-
39811:                                      misesta
39812: 
39813: 
39814:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39815: 
39816:    Näpistäminen-nimisestä omaisuusrikoksesta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39817: voi rangaistukseksi saada ammattimaisestikin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39818: harjoitettuna vain sakkoa.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39819:    Kun kyseisellä rikoksella anastetun omaisuu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39820: den määrä voi olla suhteellisen korkea ja kun
39821: muuntorangaistuksista on tullut tavaksi luopua,               Onko Hallituksella suunnitelmia lain-
39822: on tästä rikoksesta muodostunut monelle tuot-              muutoksen kautta estää näpistysrikoksen
39823: toisa ammatti. Pari tuhannen markan keikkaa                muuttuminen vähä vähältä ammattimai-
39824: päivässä esimerkiksi tavaratalosta pitää hyvin             sia piirteitä sisältävän tekomuodon suun-
39825: leivissä, ja jos hommasta joutuu joskus talvikuu-          taan, ottaen huomioon, että näpistykses-
39826: kautena olemaan lomalla sakkovankeudessa,                  tä voidaan tuomita jatkettunakin rikok-
39827: niin se ei paljon haittaa. Maassamme on suuri              sena rangaistukseksi vain sakkoa?
39828: määrä ihmisiä, jotka elättävät itsensä ammatilla,
39829: jonka nimi on näpistely.
39830:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
39831: 
39832:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
39833: 
39834: 
39835: 
39836: 
39837:  280043
39838: 2                                          KK 1503/1998 vp
39839: 
39840: 
39841: 
39842: 
39843:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39844: 
39845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         selvittämään tekijän rikostausta poliisin omista
39846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tiedostoista. Jos kyseessä on uusiminen, tulisi sen
39847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ohjeiden mukaan näkyä päiväsakkojen luku-
39848: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         määrässä rangaistusvaatimusta annettaessa.
39849: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Joissakin tapauksissa näpistyksiä saattaa sa-
39850: n:o 1503:                                              malla henkilöllä olla vuoden sisällä niin paljon,
39851:                                                        ettei sakkorangaistus enää tunnu perustellulta.
39852:           Onko Hallituksella suunnitelmia lain-        Tällöin on pohdittu, voitaisiinko uusimisen pe-
39853:        muutoksen kautta estää näpistysrikoksen         rusteella soveltaa varkauden tunnusmerkistöä,
39854:        muuttuminen vähä vähältä ammattimai-            vaikka anastetun omaisuuden määrä ja rikos
39855:        sia piirteitä sisältävän tekomuodon suun-       muutoinkin yksittäistapauksessa olisi vähäinen.
39856:        taan, ottaen huomioon, että näpistykses-        Rikoslain 28 luvun 3 §:n mukaan tekijä tuomi-
39857:        tä voidaan tuomita jatkettunakin rikok-         taan näpistyksestä, jos varkaus, huomioon ot-
39858:        sena rangaistukseksi vain sakkoa?               taen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikok-
39859:                                                        seen liittyvät seikat, on kokonaisuudessaan vä-
39860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           häinen. Jos näpistys ilmentää erityistä suunnitel-
39861: vasti seuraavaa:                                       mallisuutta, on oikeudellisesti perusteltua kat-
39862:                                                        soa, ettei rikos ole kokonaisuudessaan vähäinen.
39863:    Koko maan kattavia tietoja sellaisten henki-        Osoituksena erityisestä suunnitelmallisuudesta
39864: löiden määrästä, jotka kirjallisessa kysymykses-       voi puolestaan olla se, että tekijä tavan takaa
39865: sä tarkoitetulla tavalla elättäisivät itsensä näpis-   syyllistyy näpistyksiin esimerkiksi hankkiakseen
39866: tyksillä, ei ole saatavilla. Esimerkiksi Helsingin     elantoosa tai osan siitä näpistämällä. Tällaisissa
39867: järjestyspoliisin arvion mukaan tällaisia tapauk-      tapauksissa tekoa voidaan pitää varkautena,
39868: sia on hyvin vähän. Vaikka erittäin harva suora-       vaikka se anastetun omaisuuden arvon perusteel-
39869: naisesti elättää itsensä Hevillä omaisuusrikoksil-     la olisi arvioitava näpistykseksi.
39870: la, näiden rikosten uusimiseen ja niistä tuomitta-         Varkausrikoksia ei voida käsitellä rangaistus-
39871: viin rangaistuksiin liittyy ongelmia.                  määräysmenettelyssä. Helsingin poliisilta saa-
39872:     Rangaistusmääräysmenettelyssä langetetuilla        dun tiedon mukaan tarkoituksena on sen vuoksi
39873: kaavamaisilla päiväsakoilla ei ole katsottu voita-     pyytää syyttäjää nostamaan syyte varkaudesta
39874: van riittävästi ottaa huomioon tekojen toistu-         edellä mainitun kaltaisissa tapauksissa. Oikeus-
39875: vuutta. Poliisi on joillakin alueilla puuttunut epä-    ministeriö tulee seuraamaan käytännön muotou-
39876: kohtaan muun muassa siten, että ohjeissa on             tumista sen selvittämiseksi, onko lainsäädännön
39877: kehotettu jokaisen näpistysrikoksen kohdalla            muuttamiseen tarvetta.
39878: 
39879:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
39880: 
39881:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
39882:                                              KK 1503/1998 vp                                                3
39883: 
39884: 
39885: 
39886: 
39887:                                           Tili Riksdagens Talman
39888: 
39889:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              ning om att gärningsmannens brottsbakgrund
39890: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              vid varje snatteribrott utreds med hjälp av poli-
39891: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-          seos egna register. Om det är fråga om ett återfall,
39892: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-          skall detta enligt anvisningarna synas i antalet
39893: ga spörsmål nr 1503:                                     dagsböter när straffanspråket framställs.
39894:                                                              1 en del fall kan en och samma person inom ett
39895:           Har Regeringen planer på att genom             år ha gjort sig skyldig tili så många snatterier att
39896:        en lagändring förhindra att snatteribrot-         ett bötesstraff inte längre känns motiverat. Man
39897:        tet sakta men säkert utvecklas tili en gär-       har då övervägt om rekvisitet för stöld kunde
39898:        ningsform som har professionella drag,            tiliämpas på basis av återfallet, även om beloppet
39899:        med beaktande av att som straffför snat-          av den tiligripna egendomen och brottet också
39900:        teri endast kan dömas ut böter, t.o.m. om         annars i det enskilda fallet är ringa. Enligt 28 kap.
39901:        det är fråga om ett fortsatt brott?               3 § strafflagen döms gärningsmannen för snatte-
39902:                                                          ri, om stölden, med hänsyn tili den tillgripna
39903:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            egendomens värde eller andra omständigheter
39904: anföra följande:                                         vid brottet, som helhet bedömd är ringa. Om
39905:                                                          snatteriet visar prov på särskild planmässighet är
39906:     Det finns inte landsomfattande uppgifter att         det från rättslig synpunkt motiverat att brottet
39907: tillgå om hur stort det antal personer är som på         som helhet inte anses som ringa. Ett bevis på
39908: det sätt som avses i det skriftliga spörsmålet skul-     särskild planmässighet kan för sin del vara att
39909: le försörja sig genom snatteri. T .ex. ordningspoli-     gärningsmannen gång pa gang gör sig skyldig tili
39910: sen i Helsingfors bedömer antalet sådana fall som        snatteri t.ex. i syfte att på detta sätt helt eller
39911: mycket litet. Trots att antalet personer som di-         delvis skaffa sin försörjning. 1 sådana fall kan
39912: rekt försörjer sig genom lindriga egendomsbrott          gärningen betraktas som stöld, trots att den på
39913: är ytterst Iitet, är återfallen i fråga om dessa brott   basis av värdet av den tillgripna egendomen skul-
39914: och de straff som döms ut förknippade med pro-           le bedömas som snatteri.
39915: blem.                                                        Stöldbrott kan inte behandlas i strafforderför-
39916:     Det har ansetts att man genom den schematis-         farande. Enligt uppgift från polisen i Helsingfors
39917: ka straffmätning som tillämpas i strafforderför-         har man därför för avsikt att be åklagaren väcka
39918: farandet inte i tillräckligt hög grad kan beakta att     åtal för stöld i liknande fall som det ovan nämn-
39919: det är fråga om återfall. Inom vissa områden har         da. Justitieministeriet kommer att följa hur prax-
39920: polisen åtgärdat detta missförhållande bl.a. på så       is utformar sig, i syfte att utreda om det finns
39921:  sätt att man meddelat anvisningar med uppma-            behov av att ändra lagstiftningen.
39922:       Helsingfors den 4 februari 1999
39923: 
39924:                                                                         Justitieminister Jussi Järventaus
39925:                                           KK 1504/1998 vp
39926: 
39927: Kirjallinen kysymys 1504
39928: 
39929: 
39930: 
39931: 
39932:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kirkollisveron periruisestä kirkosta eroami-
39933:                                       senjälkeen
39934: 
39935: 
39936:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39937: 
39938:    Evankelis-luterilaisesta kirkosta eroavan on                Katsooko Hallitus, että evankelis-lute-
39939: ilmoitettava siitä marraskuun loppuun mennessä              rilaisella kirkolla on perusteltu oikeus ra-
39940: saadakseen eron voimaan seuraavan vuoden                    hastaa kirkollisvero jäsenen eroaruisil-
39941: alusta. Jos kirkosta eroava myöhästyy esimer-               moitusta seuraavana vuotena, jos ilmoi-
39942: kiksi yhdellä päivällä, hän joutuu maksamaan                tusta erosta ei ole tehty edellisen vuoden
39943: kirkollisveron vielä seuraavan vuoden ajan. Täl-            marraskuun loppuun mennessä, vaikka
39944: lainen myöhästynyt eroaja ei kuitenkaan saa ve-             kirkko ei verosta huolimatta tarjoa eroa-
39945: ronsa vastineeksi mitään kirkollisia palveluja              valle tavanomaisia kirkollisia palveluja,
39946: kyseisenä eroamisvuotena. Jos hänelle tällainen             ja
39947: palvelus sallitaan ja myönnetään, hänjoutuu sen                aikooko Hallitus lainsäädäntöteitse
39948: erikseen maksamaan. Jos asia on todella näin,               huolehtia mainitun rahastuksen lopetta-
39949: kysymyksessä on erikoinen rahastusmuoto kir-                misesta tai sitten siitä, että veroa maksava
39950: kon taholta.                                                saa mainitut palvelut?
39951:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39952: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39953: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39954: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39955:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
39956: 
39957:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
39958: 
39959: 
39960: 
39961: 
39962: 280043
39963: 2                                          KK 1504/1998 vp
39964: 
39965: 
39966: 
39967: 
39968:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39969: 
39970:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tajat, jotka hallitsevat seurakunnan alueella kiin-
39971: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teistöä.
39972: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Molempien kirkkokuntien jäsenten kirkollis-
39973: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        verotus tapahtuu siten samalta pohjalta kuin
39974: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kunnallisverotus.
39975: n:o 1504:                                                 Verohallinnon ohjeiden (Verohallinnon käsi-
39976:                                                       kitja, esim. verovuosi 1988, s. 417) mukaan rat-
39977:            Katsooko Hallitus, että evankelis-lute-    kaiseva ajankohta luonnollisen henkilön kirkol-
39978:        rilaisella kirkolla on perusteltu oikeus ra-   lisverovelvollisuudessa kuten kunnallisverotuk-
39979:        hastaa kirkollisvero jäsenen eroaruisil-       sessa on verovuoden alku. Ohjeissa todetaan,
39980:        moitusta seuraavana vuotena, jos ilmoi-        että uskonnonvapauslain (267/1922) 5 §:n mu-
39981:        tusta erosta ei ole tehty edellisen vuoden     kaan kirkosta eroaminen tulee voimaan kuukau-
39982:        marraskuun loppuun mennessä, vaikka            den kuluttua siitä, kun asianomainen on tehnyt
39983:        kirkko ei verosta huolimatta tarjoa eroa-      eroamisestaan henkilökohtaisesti ilmoituksen
39984:        valle tavanomaisia kirkollisia palveluja,      joko sille seurakunnalle, josta hän aikoo erota,
39985:        ja                                             tai sen väestörekisterin pitäjälle,johon hän aikoo
39986:            aikooko Hallitus lainsäädäntöteitse        siirtyä. Vielä lausutaan, että eroilmoituksen tulee
39987:        huolehtia mainitun rahastuksen lopetta-        olla siis tapahtunut ennen verovuotta edeltäneen
39988:        misesta tai sitten siitä, että veroa maksava   joulukuun alkua, jotta verovelvollinen vapautui-
39989:        saa mainitut palvelut?                         si suorittamasta kirkollisveroa verovuodelta.
39990:                                                       Asiaan liittyy myös korkeimman hallinto-oikeu-
39991:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          den vuosikirjaratkaisut 52 II 221, 54 II 57 ja 57 II
39992: vasti seuraavaa:                                      131, joiden mukaan evankelis-luterilaisesta kir-
39993:                                                       kosta jonakin vuonna eronnut henkilö oli velvol-
39994:     Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnan jä-     linen suorittamaan kirkollismaksut, jotka perus-
39995: senten tulee kirkkolain (1054/1993) 15 luvun          tuivat häntä sen vuoden tuloista kohdanneeseen
39996: 2 §:n nojalla osallistua niiden varojen hankkimi-     kunnallistaksoitukseen.
39997: seen, joita tarvitaan seurakunnan tehtävien to-           Verovuoden alun asettaminen kirkollisvero-
39998: teuttamiseen. Tuloverolain (1535/1992) 1 luvun        velvollisuuden ratkaisevaksi on johdettu kunnal-
39999: 1 §:ssä säädetään, että ansiotulosta suoritetaan      lisverotuksen verotuspaikkasäännöksistä. Kun
40000: veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Kir-      kirkollisverotus perustuu kunnallisverotuksessa
40001: kollisverotuksen aineellinen perusta evankelis-       vahvistettaviin veroäyreihin, ei niidenjakaminen
40002: luterilaisen kirkon osalta pohjautuu evankelis-       verovuoden osille sen mukaan, miten kauan hen-
40003: luterilaisten seurakuntien virkataloista ja rahas-    kilö on vuodesta kuulunut kirkkoon, ole ilman
40004: toista annettuun lakiin (1 06/1966). Tämän lain       positiivista säännöstä ja verotuksen huomatta-
40005: 13 §:n mukaan määrättävän kirkollisveron suo-         vaa mutkistumista mahdollista. Saatetaan tosin
40006: rittamiseen ottavat osaa kunnallisverotuksessa        pitää epäkohtana, että henkilö, joka eroaa kir-
40007: taksoitettujen tulojen mukaan kaikki, joiden          kosta alkuvuodesta, esimerkiksi tammikuun
40008: maksettavaksi on pantu kunnallisveroa, ei kui-        alussa, joutuu kuitenkin koko vuodelta suoritta-
40009: tenkaan henkilö,joka ei ole evankelis-luterilaisen    maan tuloistaan kirkollisveroa. Toisaalta taas
40010: seurakunnan jäsen.                                    verovuoden alun asettaminen kirkollisverovel-
40011:     Ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain        vollisuuden perustaksi merkitsee henkilölle, joka
40012: (521/1969) 30 §:n 2 momentin 4 kohta sisältää         liittyy kirkkoon niin ikään tammikuun alusta,
40013: säännöksen kirkollisveron suorittamisesta tälle       kirkollisverovelvollisuuden alkamista vasta seu-
40014: kirkkokunnalle. Sen mukaan kirkollisveroa or-         raavan vuoden alusta ja seurakunnan palvelujen
40015: todoksisen kirkkokunnan seurakunnalle suorit-         nauttimista ilmaiseksi koko vuoden ajan.
40016: tavat kaikki seurakunnan alueen kunnissa vero-            Vastaavantapainen yleinen kysymyksenaset-
40017: vuonna asuvat kirkkokuntaan kuuluvat henkilöt         telu voidaan asettaa siinä suhteessa, mikä kunta
40018: sekä myös kaikki ne ortodoksisen uskon tunnus-        ja seurakunta saa kunnallisveron ja kirkollisve-
40019:                                           KK 1504/1998 vp                                         3
40020: 
40021: ron vuoden aikana kunnasta toiseen muuttanei-          Valtioneuvoston 1. päivänä lokakuuta 1998
40022: den henkilöiden osalta, ja miten nämä verot olisi   asettama uskonnonvapauskomitea tulee muun
40023: ko. kuntien ja seurakuntien kesken jaettava.        ohessa selvittämään, onko uskonnonvapauslais-
40024:   Opetusministeriö katsoo, että verotuksen sel-     sa säädetty uskontokunnasta eroamiseen liittyvä
40025: keys ei puolla edellä esitetyt näkökohdat huo-      kuukauden harkinta-aika tarpeellinen.
40026: mioon ottaen nykyjärjestelmän muuttamista.
40027: 
40028:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
40029: 
40030:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40031: 4                                            KK 1504/1998 vp
40032: 
40033: 
40034: 
40035: 
40036:                                           Tili Riksdagens Talman
40037: 
40038:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Kyrkobeskattningen i de bägge kyrkosamfun-
40039: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          den sker alltså på samma grund som kommunal-
40040: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        beskattningen.
40041: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga                Enligt skatteförvaltningens anv1snmgar
40042: spörsmål nr 1504:                                       (Skatteförvaltningens handbok, t.ex. skatteåret
40043:                                                         1988) är den avgörande tidpunkten när det gäller
40044:            Anser Regeringen att evangelisk-luth-        en fysisk persons sky1dighet att beta1a kyrkoskatt
40045:         erska kyrkans rätt att kassera in kyrko-        på samma sätt som i kommunalbeskattningen
40046:         skatt under året efter att en medlem har        ingången av skatteåret. 1 anvisningarna konsta-
40047:         anmält om utträde är befogad, om anmä-          teras att en1igt re1igionfrihets1agen (267/1922)
40048:         lan om utträde inte har gjorts före slutet      träder ett utträde ur kyrkan i kraft en månad efter
40049:         av november året innan, fast kyrkan trots       att personen i fråga personligen har anmält om
40050:         skatten inte erbjuder den som utträder de       sitt utträde antingen tili den församling ur viiken
40051:         sedvanliga kyrkliga tjänsterna, och             han tänker utträda, eller tili den som svarar för
40052:            ämnar Regeringen lagstiftningsvägen          det befolkningsregister som han tänker övergå
40053:         se till att denna inkassering upphör eller      tili. Vidare sägs att anmä1an om utträde alltså
40054:         att den som betalar skatt får de aktuella       skall ha skett före ingången av december året före
40055:         tjänsterna?                                     skatteåret för att den skattsky1dige skall bli befri-
40056:                                                         ad från att beta1a kyrkoskatt för skatteåret. Tili
40057:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           frågan ansluter sig även högsta förvaltnings-
40058: anföra följande:                                        domstolens årsboksavgöranden 52 II 221, 54 II
40059:                                                         57 och 57 II 131, enligt vi1ka personer som ett
40060:    Med1emmarna i evange1isk-1utherska kyrkan            visst år utträtt ur den evange1isk-1utherska kyr-
40061: är en1igt 2 § i 15 kapitlet i kyrkolagen ( 105411993)   kan var skyldiga att betala de avgifter tili kyrkan
40062: skyldiga att bidra tili anskaffande av mede1 som        som grundade sig på den kommunaltaxering som
40063: behövs för att församlingen skall kunna genom-          de omfattades av för sina inkomster detta år.
40064: föra sina uppgifter. 1 inkomstskattelagens (1535/           Att det är ingången av skatteåret som avgör
40065: 1992) 1 kap. 1 § föreskrivs att det för förvärvs-       kyrkoskattskyldigheten har härletts från bestäm-
40066: inkomst skall betalas skatt tili staten, kommunen       melserna om beskattningsort i kommunalbe-
40067: och församlingen. Den materiella grunden för            skattningen. Eftersom kyrkobeskattningen
40068: kyrkobeskattningen när det gäller den evange-           grundar sig på de skatteören som fastställts i
40069: lisk-lutherska kyrkan baserar sig på lagen om de        kommunalbeskattningen, är det inte utan en po-
40070: evange1isk-1utherska församlingarnas boställen          sitiv bestämme1se och en avsevärd tillkrångling
40071: och fonder (106/1966). 1 betalningen av kyrko-          av beskattningen möjligt att att de1a upp skatte-
40072: skatt som påförts en1igt 13 § i denna lag deltar alla   örena på o1ika delar av skatteåret en1igt hur länge
40073: de som påförts kommunalskatt enligt sina vid            någon har hört tili kyrkan under året. Det kan
40074: kommunalbeskattningen taxerade inkomster,               förstås ses som ett missförhållande att den som
40075: dock inte den som inte är medlem av en evange-          utträder ur kyrkan i början av året, t.ex. i början
40076: 1isk-1uthersk församling.                               av januari, ändå måste beta1a kyrkoskatt för hela
40077:    1 1agen om ortodoxa kyrkosamfundet (5211             året på sina inkomster. Å andra sidan betyder det
40078: 1969) finns i 30 § 2 mom. 4 punkten en bestäm-          faktum att ingången av skatteåret utgör grund
40079: me1se om betalning av kyrkoskatt tili detta kyr-        för skattsky1digheten för en person som ansluter
40080: kosamfund. Enligt bestämme1sen betalar samtli-          sig till kyrkan någon gång i början av januari att
40081: ga i kommunerna inom försam1ingens område               skyldigheten att beta1a kyrkoskatt inträder först
40082: under skatteåret bosatta, tili kyrkosamfundet           vid ingången av nästa år och tillgången tili för-
40083: hörande personer ävensom alla de ortodoxa tros-         samlingens tjänster är gratis under hela året.
40084: bekännare vilka innehar fastighet inom försam-              En allmän frågeställning av motsvarande ka-
40085: lingens område.                                         raktär kan tas upp i fråga om viiken kommun och
40086:                                          KK 1504/1998 vp                                           5
40087: 
40088: församling som skall fä ärets kommunalskatt och        Den av statsrädet den 1 oktober 1998 tillsatta
40089: kyrkoskatt av sädana personer som flyttat från      religionsfrihetskommitten kommer bland annat
40090: en kommun tili en annan och hur dessa skatter       att utreda huruvida den i religionsfrihetslagen
40091: borde delas mellan de berörda kommunerna och        föreskrivna prövotiden om en mänad i samband
40092: församlingarna.                                     med utträde ur ett religionssamfund är nödvän-
40093:    Undervisningsministeriet anser att klarheten i   dig.
40094: beskattningen inte med beaktande av ovan an-
40095: förda synpunkter talar för en ändring av det
40096: nuvarande systemet.
40097: 
40098:      Helsingfors den 4 februari 1999
40099: 
40100:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40101:         1
40102: 
40103: 
40104: 
40105: 
40106:     1
40107: 
40108:     1
40109: 
40110: 
40111: 
40112: 
40113: 1
40114: 
40115: 1
40116:                                           KK 1505/1998 vp
40117: 
40118: Kirjallinen kysymys 1505
40119: 
40120: 
40121: 
40122: 
40123:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen suhtautumisesta rikollisten tele-
40124:                                       visiohaastatteluihin
40125: 
40126: 
40127:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40128: 
40129:    Jammu Siltavuori tuomittiin aikanaan täyttä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40130: ymmärrystä vailla olevana kahdesta murhasta.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40131: Hän surmasi kaksi pientä lasta raa'alla tavalla.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40132: Siltavuoren tekoja ei hyväksytty missään piireis-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40133: sä, ja niinpä hän on joutunut vankilassa ollessaan
40134: kostotoimien kohteeksi. Hänen tekonsa ovat al-                 Mitä mieltä Hallitus on rangaistusvan-
40135: haisinta, mitä yhteiskunnassa voi kuvitella. Hä-            ki Jammu Siltavuoren tuomisesta televi-
40136: nen vapauttamisestaan vankilasta ns. tavan-                 sioruutuun ikään kuin sankarina haasta-
40137: omaisen ajan kuluttua on luovuttu.                          teltavaksi kahden lapsen murhaajana, ja
40138:     Nyt sankaria haastateltiin televisiossa kaiken             pitäisikö tämäntyyppiset ohjelmat tu-
40139: kansan nähden. Sympatioita hän tuskin sai, mut-             levaisuudessa siivota pois kaiken kansan
40140: ta kylläkin tavallisen TV-maksuja maksavan                  katseltavista?
40141: kansan raivostumaan.
40142: 
40143:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
40144: 
40145:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
40146: 
40147: 
40148: 
40149: 
40150:  280043
40151: 2                                       KK 1505/1998 vp
40152: 
40153: 
40154: 
40155: 
40156:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
40157: 
40158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     ohjeet, tietojen hankkimisperiaatteet, yksilön
40159: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      suojakysymykset jne. Liikenneministeriö on
40160: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    20.12.1993 hyväksynyt em. ohjelmatoiminnassa
40161: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     noudatettavat periaatteet.
40162: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Laki sen paremmin kuin toimilupa tai ohjel-
40163: n:o 1505:                                          matoiminnan säännöstökään ei ota kantaa yksit-
40164:                                                    täisiin ohjelmiin. Mikäli on kysymys rikollisesta
40165:           Mitä mieltä Hallitus on rangaistusvan-   toiminnasta, yhtiö vastaa siitä rikoslain mukai-
40166:        ki Jammu Siltavuoren tuomisesta televi-     sesti. Muutoin suomalainen järjestelmä on ra-
40167:        sioruutuun ikään kuin sankarina haasta-     kentuu hallitusmuodon 10 §:n mukaisen sanan-
40168:        teltavaksi kahden lapsen murhaajana, ja     vapauden, lainsäädännön, televisioyhtiöiden
40169:           pitäisikö tämäntyyppiset ohjelmat tu-    oman arvostelukyvyn ja Julkisen Sanan Neuvos-
40170:        levaisuudessa siivota pois kaiken kansan    ton linjaamien ratkaisujen varaan.
40171:        katseltavista?                                 Liikenneministeriö katsoo, että journalistinen
40172:                                                    vastuu ohjelmiston sisällöstä on varsinaisesti te-
40173:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       levisiotoiminnan harjoittajalla. On tärkeää, että
40174: vasti seuraavaa:                                   televisio-ohjelmien laadusta ja journalismin ta-
40175:                                                    sosta käydään myös yhteiskunnallista keskuste-
40176:    MTV Oy lähetti kirjallisen kysymyksen ponti-    lua. Tämän johdosta MTV Oy onkin muuttanut
40177: mena olleen ohjelman 8.1.1999. Yhtiö toimii        Kolmas Pyörä -ohjelman klo 22.30 jälkeiseen
40178: lainsäädännön ja sille myönnetyn toimiluvan        aikaan, tehnyt muutoksia ohjelman toimitus-
40179: nojalla. Toimilupa edellyttää noudatettavaksi      kunnassa sekä tarkentanut ohjelman sisällön val-
40180: hyvää journalistista tapaa. Yhtiö on erikseen      vontaa. - Koska televisioyhtiö on edellä esite-
40181: vahvistanut myös ohjelmatoimintaansa varten        tyllä tavalla puheena olevassa erityistapauksessa
40182: säännöstön,johon on kirjattu yhtiön ohjelmatoi-    reagoinut tapahtuneeseen, ei tässä vaiheessa ole
40183: minnan periaatteet, muun muassa journalistin        aihetta muihin toimenpiteisiin.
40184: 
40185:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
40186:                                                                    Liikenneministeri Kimmo Sasi
40187:                                              KK 1505/1998 vp                                             3
40188: 
40189: 
40190: 
40191: 
40192:                                          Tili Riksdagens Talman
40193: 
40194:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             der m.m. Trafikministeriet har den 20 december
40195: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             1993 godkänt ovan nämnda principer som skall
40196: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         iakttas i programverksamheten.
40197: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-            Varken lagen eller koncessionen eller regelver-
40198: ga spörsmål nr 1505:                                    ket för programverksamheten tar ställning till
40199:                                                         enskilda program. Ifall det är fråga om krimineli
40200:           Vad har Regeringen för åsikt om att           verksamhet, ansvarar bolaget för programmet i
40201:        straffången Jammu Siltavuori som en              enlighet med straffiagen. 1 annat fall bygger det
40202:        hjälte intervjuas i TV-rutan om sitt mord        finländska systemet på yttrandefrihet i enlighet
40203:        på två barn, och                                 med l 0 § regeringsformen, lagstiftning, televi-
40204:           borde folket i fortsättningen besparas        sionsbolagens egen omdömesförmåga och på
40205:        detta slags program?                             de utstakningar som avgöranden fattade av
40206:                                                         Opinionsnämnden för massmedier utgör.
40207:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Trafikministeriet anser att det journalistiska
40208: anföra följande:                                        ansvaret för innehållet i programutbudet huvud-
40209:                                                         sakligen ligger hos utövaren av televisionsverk-
40210:    MTV Ab sände den 8 januari 1999 det pro-             samhet. Det är viktigt att föra även en samhälle-
40211: gram som är incitamentet till det skriftliga spörs-     lig diskussion om kvaliten på TV-program och
40212: målet. Bolaget verkar med stöd av lagstiftning          nivån på journalismen. Därför har MTV Ab se-
40213: och med stöd av den koncession som beviljats            narelagt programmet Kolmas Pyörä till efter kl.
40214: bolaget. Koncessionen förutsätter att en god            22.30, gjort ändringar i programredaktionen
40215: journalistisk sed iakttas. Bolaget har även skilt       samt skärpt tillsynen över programmets innehåll.
40216: för sig fastställt ett regelverk för sin program-       - Eftersom televisionsbolaget på ovan relatera-
40217: verksamhet. 1 regelverket har programverksam-           de sätt har reagerat på det skedda i det aktuella
40218: hetens principer i bolaget skrivits in, t.ex. journa-   särfallet, finns det inte i detta skede någon orsak
40219: listiska anvisningar, principer för anskaffning av      att skrida tili ytterligare åtgärder.
40220: materia!, frågor i anslutning till skydd av indivi-
40221:      Helsingfors den 4 februari 1999
40222: 
40223:                                                                            Trafikminister Kimmo Sasi
40224:                                              KK 1506/1998 vp
40225: 
40226: Kirjallinen kysymys 1506
40227: 
40228: 
40229: 
40230: 
40231:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Estemaksun poistamisesta ulosottoviran-
40232:                                          omaisen perintätoiminnassa
40233: 
40234: 
40235:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
40236:     Perintätoimintaa uudistettaessa ulosottolai-         jotta kilpailumahdollisuudet olisivat samanlai-
40237: tos ja ulosottoviranomaiset joutuvat kilpailuun          set.
40238: yksityisten perimistoimistojen kanssa. Kilpailu             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40239: voitaisiin toki välttää tarkalla toimeksiantojen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40240: jakamisella kummallekin perintäsektorille, mut-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40241: ta tämä tuskin tulee onnistumaan. Sen vuoksi on          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40242: katsottava, että kumpikin sektori omaa saman-
40243: laiset kilpailumahdollisuudet.                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40244:     Ulosottoviranomaisten suorittamassa perin-                  siin ns. estemaksun poistamiseksi ulosot-
40245:  tätoiminnassa on käytössä 60 markan ns. este-                  toviranomaisten perintä toiminnassa, jot-
40246:  maksu,joka lankeaa aina tuloksettoman perintä-                 ta ulosottoviranomaiset pystyisivät tasa-
40247:  toimen yhteydessä, oli perittävä summa mikä                    puolisesti kilpailemaan perintätehtävien
40248:  tahansa. Yksityisillä perintätoimistoilla ei tällais-          hoitamisessa yksityisten perintätoimisto-
40249:  ta ole. Kyseinen estemaksu tulisi siis poistaa,                jen kanssa?
40250: 
40251:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
40252: 
40253:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
40254: 
40255: 
40256: 
40257: 
40258:  280043
40259: 2                                       KK 1506/1998 vp
40260: 
40261: 
40262: 
40263: 
40264:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
40265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     muus-, tuntemattomuus-, konkurssi- tai velka-
40266: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      järjestelyeste). Tällöin ulosottomaksuna peri-
40267: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tään ulosoton hakijalta estemaksu. Estemaksu
40268: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     on suuruudeltaan 60 markkaa ja se peritään jo-
40269: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kaiselta ulosottoasialta, jonka osalta ulosottovi-
40270: n:o 1506:                                 ·        ranomainen on todennut perimisen esteen. Este-
40271:                                                    maksua ei peritä, jos ulosottomaksulaissa asian-
40272:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     omainen suorite (esim. sakkojen, menettämisseu-
40273:        siin ns. estemaksun poistamiseksi ulosot-    raamusten, elatusapujen perintä) on säädetty
40274:        toviranomaisten perintätoiminnassa, jot-     maksuttomaksi tai asianomaiselle viranomaisel-
40275:        ta ulosottoviranomaiset pystyisivät tasa-    le on säädetty vapaus maksuvelvollisuudesta
40276:        puolisesti kilpailemaan perintätehtävien     (esim. oikeus- ja verohallinnon viranomaiset
40277:        hoitamisessa yksityisten perintätoimisto-    sekä esitutkintaviranomaiset).
40278:        jen kanssa?                                      Nyttemmin pienten julkisten saatavien perin-
40279:                                                     nässä estemaksun suuruus on muodostunut mo-
40280:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nelle hakijalle esteeksi asioiden ulosottoperin-
40281: taen seuraavaa:                                     tään lähettämiselle. Kunnat ja eräät muutkinjul-
40282:                                                     kiset yhteisöt ovat lähettäneet ilman tuomiota tai
40283:    Ulosottolaitoksen n. 400 miljoonan markan        päätöstä perittäviä, pieniäjulkisia maksuja perit-
40284: menoista n. 60 % katetaan ulosottomaksuilla.        täväksi yksityisille perintätoimistoille. Eduskun-
40285: Ulosottoviranomaisten virkatoimien maksulli-        nassa käsiteltävänä olevassa hallituksen esityk-
40286: suudesta sekä perittävien ulosottomaksujen ylei-    sessä laiksi saatavien perinnästä (HE 199/1996
40287: sistä perusteista säädetään ulosottomaksuista        vp) on yhtenä lähtökohtana se, että velkojalla on
40288: annetussa laissa (34/1995). Ulosottomaksujen         vapaus valita sopivaksi katsomansa perintäkeino
40289: tarkemmista markkamääristä säädetään ulosot-         eli velkojan itsensä suorittama perintä, yksityisen
40290: tomaksuista annetussa asetuksessa (35/1995,          perintätoimiston tai muun asiamiehen käyttämi-
40291: muut. 730/1996).                                     nen tai ulosottoperintä.
40292:    Rahasaatavan perinnässä velalliselta peritään         Oikeusministeriössä selvitetään tällä hetkellä
40293: taulukkomaksu, joka on porrastettu saamiselle        mahdollisuuksia alentaa ulosoton estemaksua si-
40294: kulloinkin kertyneen rahamäärän suuruuden            ten, ettei se olisi enää esteenä velkojan perintäkei-
40295: mukaan. Jos velalliselta ei voida periä mitään,      non valinnassa.
40296: ulosottomies toteaa perimisen esteen (varatto-
40297: 
40298:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
40299: 
40300:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
40301:                                           KK 1506/1998 vp                                              3
40302: 
40303: 
40304: 
40305: 
40306:                                        Tili Riksdagens Talman
40307: 
40308:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Som utsökningsavgift tas då ut en hinderavgift av
40309: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          sökanden av utsökning. Hinderavgiften är 60
40310: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      mark och den tas ut för varje utsökningsärende
40311: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade            för vilket utsökningsmyndigheten har konstate-
40312: skriftliga spörsmål nr 1506:                         rat att indrivningen mött hinder. En hinderavgift
40313:                                                      tas inte ut om det i lagen om utsökningsavgifter
40314:           Ärnnar Regeringen vidta åtgärder för       bestäms att prestationen i fråga (t.ex. indrivning
40315:        att avskaffa den s.k. hinderavgiften i ut-    av böter, förverkandepåföljd och underhållsbi-
40316:        sökningsmyndigheternas       indrivnings-     drag) skall vara avgiftsfri eller att myndigheten i
40317:        verksamhet, så att dessa myndigheter          fråga skall vara befriad från betalningsskyldighet
40318:        kunde på lika fot konkurrera med privata      (t.ex.justitie- och skatteförvaltningsmyndigheter
40319:        indrivningsbyråer om uträttande av in-        samt förundersökningsmyndigheter).
40320:        drivning?                                         För många sökanden har hinderavgiften blivit
40321:                                                      ett hinder för att skicka små offentliga fordringar
40322:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tili utsökningsindrivning. Kommuner och även
40323: anföra följande:                                     vissa andra offentliga samfund har skickat små
40324:                                                      offentliga avgifter som kan indrivas utan dom
40325:    Cirka 60% av utsökningsväsendets utgifter på      eller beslut tili privata indrivningsbyråer. 1 den
40326: ungefår 400 miljoner mark täcks med utsök-           regeringsproposition med förslag tili lag om in-
40327: ningsavgifter. A vgifterna för utsökningsmyndig-     drivning av fordringar (RP 199/1996 rd) som
40328: heternas tjänsteåtgärder och allmänna grunder-       behandlas av riksdagen är en utgångspunkt att en
40329: na för utsökningsavgifter regleras i lagen om        borgenär skall fritt få välja det indrivningssätt
40330: utsökningsavgifter (34/1995). Exakta belopp på       som borgenären anser vara bäst: indrivning som
40331: utsökningsavgifterna bestäms i förordningen om       uträttas av borgenären själv, en privat indriv-
40332: utsökningsavgifter (35/1995, ändrats 730/1996).      ningsbyrå eller något annat ombud eller utsök-
40333:    När en penningfordran indrivs tas ut en tabell-    ningsindrivning.
40334: avgift av gäldenären. A vgiften är graderad enligt       Vid justitieministeriet utreds som bäst möjlig-
40335: det som indrivs. Kan man inte indriva något av        heten att sänka hinderavgiften så att den inte
40336: gäldenären konstaterar utsökningsmannen att           längre är ett hinder när borgenären väljer mellan
40337: det föreligger ett hinder för indrivningen (med-      indrivningssätt.
40338: dellöshet, okänd, konkurs eller skuldsanering).
40339: 
40340:      Helsingfors den 4 februari 1999
40341: 
40342:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
40343:                                           KK 1507/1998 vp
40344: 
40345: Kirjallinen kysymys 1507
40346: 
40347: 
40348: 
40349: 
40350:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Soneran osakekaupoista
40351: 
40352: 
40353: 
40354:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40355: 
40356:    Sonera-kaupoista kuuluu aina vaan kum-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40357: mempia juttuja. Nyt julkisuudessa olevien tieto-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40358: jen mukaan muutamat rahattomat firmat olivat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40359: ostaneet polkuhintaisia osakkeita ilman rahaa ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40360: myyneet heti eteenpäin. Voitto oli miljoona tai
40361: miljoonia markkoja, ja tällaisia kauppafirmoja                 Tietääkö Hallitus, mitkä olivat ne fir-
40362: on ollut useita. Viittaan television uutisiin               mat, jotka rahattomina ostivat Soneran
40363: 13.1.1999.                                                  osakkeita miljoonien markkojen edestä ja
40364:    Tässä alkavat Pekka Vennamon osakeostot,                 ne heti edelleen myytyään keräsivät mil-
40365: jotka sentään tapahtuivat riihikuivalla rahalla ja          joonavoitot, ja
40366: laillisesti, jäädä vähintään varjoon.                          miten tämä voi olla mahdollista?
40367: 
40368:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
40369: 
40370:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
40371: 
40372: 
40373: 
40374: 
40375:  280043
40376: 2                                         KK 1507/1998 vp
40377: 
40378: 
40379: 
40380: 
40381:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40382: 
40383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mien yritysten kaupanteosta Sonera-osakkeiden
40384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        instituutiomyynnissä on Rahoitustarkastuksen
40385: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      selvitettävänä. Hallitus ei osaltaan pidä perustel-
40386: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tuna lähteä arvailemaan selvityksen alaisen asian
40387: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sisältöä ennen selvityksen valmistumista. Tutkit-
40388: n:o 1507:                                            tavat asiat liittyvät osakkeiden merkitsijän ja
40389:                                                      pankin väliseen tältä osin myyjästä riippumatto-
40390:            Tietääkö Hallitus, mitkä olivat ne fir-   maan sopimussuhteeseen. Tässä sopimussuh-
40391:         mat, jotka rahattomina ostivat Soneran       teessa noudatetut menettelyt koskien muun
40392:         osakkeita miljoonien markkojen edestä ja     muassa maksukyvyn selvittämistä, ovat olleet
40393:         ne heti edelleen myytyään keräsivät mil-     vain sopimussuhteen osapuolten välisiä ja tiedos-
40394:         joonavoitot, ja                              sa.
40395:            miten tämä voi olla mahdollista?              Aikanaan valmistuvien selvitysten perusteella
40396:                                                      ja ottaen huomioon Rahoitustarkastuksen arviot
40397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asiasta hallitus harkitsee, antavatko väitetyt ta-
40398: vasti seuraavaa:                                     pahtumat aihetta toimenpiteisiin hallituksen ta-
40399:                                                      holta esimerkiksi ko. säännösten tai pankkival-
40400:     Julkisuudessa esitetty tieto maksukyvyttö-       vonnan kehittämiseksi.
40401:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1999
40402: 
40403:                                                                      Liikenneministeri Kimmo Sasi
40404:                                          KK 1507/1998 vp                                             3
40405: 
40406: 
40407: 
40408: 
40409:                                        Tili Riksdagens Talman
40410: 
40411:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        inspektionen. Regeringen anser för egen del att
40412: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        det inte är motiverat att spekulera om innehållet
40413: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    i en utredning som pågår, innan utredningen
40414: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-    blivit klar. Det som utreds hänför sig tili avtals-
40415: ga spörsmål nr 1507:                               förhållandet mellan den som tecknat aktier och
40416:                                                    banken, vilket är helt oberoende av fårsäljaren.
40417:           Känner Regeringen tili vilka medellö-    De förfaranden som tiliämpats i detta avtalsför-
40418:        sa firmor som köpte Soneraaktier för mil-   hållande, bl.a. i fråga om utredning av betal-
40419:        jontals mark och genast sålde dem vidare    ningsförmåga, har uteslutande berört parterna i
40420:        med miljonvinster, och                      avtalsförhållandet och uteslutande varit kända
40421:           hur kan sådant vara möjligt?             för dessa.
40422:                                                        På basis av de utredningar som i sinom tid blir
40423:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      klara och med beaktande av Finansinspektio-
40424: anföra följande:                                   nens bedömning av ärendet, kommer regeringen
40425:                                                    att överväga om de påstådda händelserna ger
40426:   De uppgifter som offentligt framförts om att     anledning till åtgärder från regeringens sida, t.ex.
40427: medellösa företag köpt Soneraaktier i samband      i fråga om utvecklande av berörda bestämmelser
40428: med institutionsförsäljningen utreds av Finans-    eller tillsynen över bankerna.
40429:      Helsingfors den 2 februari 1999
40430: 
40431:                                                                       Trafikminister Kimmo Sasi
40432:                                             KK 1508/1998 vp
40433: 
40434: Kirjallinen kysymys 1508
40435: 
40436: 
40437: 
40438: 
40439:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Ikaalisten kaupungin jättämisestä valtion
40440:                                         erityistuen ulkopuolelle
40441: 
40442: 
40443:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40444:    Vajaan 8 000 asukkaan Ikaalisten kaupunki           erityistukea vaikeuksissa oleville kunnille. Muun
40445: Pirkanmaalla on ajautunut suuriin taloudellisiin       muassa Vantaa sai sievoiset summat. Ikaalinen ei
40446: vaikeuksiin. Kuluvan vuoden talousarvio on 10          saanut, vaikka sen vaikeudet ovat vähintäänkin
40447: miljoonaa markkaa alijäämäinen ja asia on jou-         yhtä suuret kuin Vantaan.
40448: duttu hoitamaan ylimääräisenä lainanotolla.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40449: Kuluvan ja parin seuraavan vuoden velanotolla          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40450: täytettävä alijäämä tulee olemaan yhteensä 30          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40451: miljoonaa markkaa. Kaupungin väkiluku on sel-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40452: vässä laskussa, eikä paikkakunnalle ole saatu
40453: yrityksiä, vaikka kaupunki on yrittäjiä varten                   Miksi Ikaalisten kaupunki jätettiin
40454: rakentanut mm. halli tilaa. Ikaalisissa ei ole imua,          kuntien erityisavun ulkopuolelle, vaikka
40455: vaikka paikallisessa mainoshakemassa niin tode-               se kamppailee koko ajan kasvavien ja to-
40456: taan.                                                         dennäköisesti ylivoimaisiksi käyvien ta-
40457:    Valtio jakoi runsaat 100 miljoonaa markkaa                 loudellisten vaikeuksien kanssa?
40458: 
40459:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
40460: 
40461:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
40462: 
40463: 
40464: 
40465: 
40466: 280043
40467: 2                                        KK 1508/1998 vp
40468: 
40469: 
40470: 
40471: 
40472:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40473: 
40474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      otosta, joihin kysymyksessä on Ikaalisten koh-
40475: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       dalta viitattu, eivät ole riittäviä vertailun pohjak-
40476: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     si. Kuluvaa vuotta koskevat talousarviotiedot
40477: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      eivät muidenkaan kuntien osalta olleet käytettä-
40478: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vissä avustuspäätöksen valmistelussa.
40479: n:o 1508:                                               Tilinpäätösvertailussa käytettiin erityisesti
40480:                                                     tietoja veroprosenteista, vuosikatteesta, velkaan-
40481:           Miksi Ikaalisten kaupunki jätettiin       tumisesta, rahoitusvarallisuudesta ja maksuval-
40482:        kuntien erityisavun ulkopuolelle, vaikka     miudesta. Näiden tietojen perusteella Ikaalisten
40483:        se kamppailee koko ajan kasvavien ja to-     taloudellinen liikkumavara oli tyydyttävä, vaik-
40484:        dennäköisesti ylivoimaisiksi käyvien ta-     ka liikkumavara esimerkiksi vuosikatteen muu-
40485:        loudellisten vaikeuksien kanssa?             toksen perusteella olikin vuodesta 1996 vuoteen
40486:                                                     1997 heikentynyt ja kaupungin veroprosentti
40487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        noussut vuonna 1998. Vastaavan suuruinen liik-
40488: vasti seuraavaa:                                    kumavaran heikkeneminen tapahtui useissa
40489:                                                     muissakin kunnissa, joille avustusta ei vuonna
40490:    Lain mukaan harkinnanvaraista avustusta          1998 voitu myöntää. Vuoteen 1998 kaupungin
40491: voidaan myöntää ensisijaisesti poikkeuksellisten    veroprosentti on ollut maan keskimääräinen, sa-
40492: tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuk-    moin vuosikate ennen vuotta 1997. Kaupungin
40493: sien vuoksi.                                        talousarviolainat asukasta kohti vähenivät vuo-
40494:    Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta      sina 1993-1997. Kaupungin hakemuksen mu-
40495: haki viime vuonna yhteensä 255 kuntaa. Hake-        kaan vuoden 1997 tilinpäätöksessä pitkäaikaiset
40496: musten yhteismäärä oli noin yksi miljardi. Kun      lainat eivät kasvaneet lainkaan. Vuoden 1998
40497: tarkoitukseen oli varattu valtion talousarviossa    talousarvion mukaan pitkäaikaisten lainojen li-
40498: vain 200 miljoonaa markkaa, oli hakemukset          säys oli 8 milj. mk ja niiden vähennys 6,3 milj. mk.
40499: asetettava vertailukelpoisin ja yhdenmukaisin       Nettokasvua 1,7 milj. mk ei voida harkinnan-
40500: perustein tarvejärjestykseen. Avustusta hakevien    varaisen avustuksen tarpeen kannalta pitää poik-
40501: kuntienkaan kannalta ei ole tarkoituksenmu-         keuksellisena, kun lisäksi otetaan huomioon, että
40502: kaista myöntää sitä mahdollisimman monelle.         kaupungin lainamäärä asukasta kohti oli vuonna
40503: Tällöin avustuksen taloudellinen vaikuttavuus        1997 koko maan keskimäärää alhaisempi. Ver-
40504: jäisi kuntakohtaisesti vähäiseksi tai sitä ei ole   tailukunnaksi kysymyksessä otetun Vantaan lai-
40505: lainkaan. Näistä syistä avustusta myönnettiin       namäärä asukasta kohti oli tuolloin yli kaksin-
40506: vain 67 kunnalle.                                   kertainen Ikaalisiin verrattuna.
40507:    Avustustarpeen arvioinnissa käytettiin perus-        Ikaalisten kaupunkiin on sovellettu muihin
40508: teena ensisijaisesti kuntien tilinpäätöstietoja      kuntiin verrattuna yhdenmukaisia harkinnanva-
40509: vuosilta 1993-1997. Ne kuvaavat kuntien talou-       raisen avustuksen arviointiperusteita eikä sitä
40510: dellisen aseman muutosta todellisten toteutuma-      näin ollen ole asetettu muita kuntia epäedulli-
40511: tietojen mukaan. Pelkästään talousarvioon pe-        sempaan asemaan myönnettäessä vuotta 1998
40512: rustuvat tiedot arvioidusta alijäämästäja lainan-    koskevia rahoitusavustuksia.
40513: 
40514:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1999
40515: 
40516:                                                                            Ministeri Jouni Backman
40517:                                           KK 1508/1998 vp                                             3
40518: 
40519: 
40520: 
40521: 
40522:                                        Tili Riksdagens Talman
40523: 
40524:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Sådana beräkningar av underskottet och lån-
40525: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          tagningen som baserar sig endast på budgeten,
40526: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      och som det i spörsmålet hänvisats tili när det
40527: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-      gäller lkalis, är inte tillräckliga som grund för
40528: ga spörsmål nr 1508:                                 jämförelsen. Inte heller i fråga om andra kommu-
40529:                                                      ner fanns uppgifter om budgeten för innevarande
40530:           Varför förbigicks Ikalis stadi fråga om    år att tillgå när besluten om understöd bereddes.
40531:        det särskilda understödet tili kommuner-          Vidjämförelsen av boksluten utnyttjades spe-
40532:        na trots att staden brottas med ständigt      ciellt uppgifterna om skatteprocenterna, årsbi-
40533:        ökande ekonomiska svårigheter som san-        draget, skuldsättningen, de finansiella tillgångar-
40534:        nolikt kommer att bli oöverstigliga?          na och likviditeten. På basis av dessa uppgifter
40535:                                                      var den ekonomiska marginalen nöjaktig för Ika-
40536:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lis del, trots att marginalen t.ex. på grund av det
40537: anföra följande:                                     ändrade årsbidraget hade försämrats från 1996
40538:                                                      tili 1997 och stadens skatteprocent stigit år 1998.
40539:     Enligt lagen kan understöd enligt prövning       En motsvarande försämring av marginalen sked-
40540: beviljas i första hand på grund av exceptionella     de också i flera andra kommuner som inte kunde
40541: eller tillfålliga kommunalekonomiska svårighe-       beviljas understöd 1998. Fram tili år 1998 har
40542: ter.                                                 stadens skatteprocent legat på samma nivå som i
40543:     Finansieringsunderstöd enligt prövning sök-      genomsnitt i hela landet, likaså årsbidraget före
40544: tes i fjol av sammanlagt 255 kommuner. Det            1997. Stadens budgetlån per invånare sjönk åren
40545: ansökta beloppet uppgick tili sammanlagt ca           1993-1997. Enligt stadens ansökan ökade de
40546: 1 miljard mk. Eftersom endast 200 milj. mk hade      långfristiga lånen inte alls i bokslutet för 1997.
40547: anslagits för ändamålet i statsbudgeten måste        Enligt budgeten för 1998 ökade de långfristiga
40548: ansökningarna på jämförbara och enhetliga            lånen med 8 milj. mk och minskade de med
40549: grunder rangordnas enligt behovet. För de kom-       6,3 milj. mk. Nettoökningen på 1,7 milj. mk kan
40550: muner som ansöker om understöd är det inte           inte anses exceptionell med tanke på behovet av
40551: heller ändamålsenligt att understödet beviljas så    understöd enligt prövning, om man dessutom
40552: många kommuner som möjligt. I dylika fall skul-      beaktar att stadens Iän per invånare 1997 var
40553: le understödets ekonomiska effekter bli små eller    lägre än i hela Jandet i genomsnitt. Lånen per
40554: helt utebli för de enskilda kommunerna. Av dessa     invånare i Vanda, som använts som jämförelse-
40555: orsaker beviljades endast 67 kommuner under-         kommun i spörsmålet, var vid samma tidpunkt
40556:  stöd.                                               över det dubbla i jämförelse med Ikalis.
40557:     Bedömningen av behovet av understöd gjor-            När det gäller understödet enligt prövning har
40558:  des i första hand på basis av kommunernas bok-       Ikalis stad bedömts enligt samma grunder som
40559:  slutsuppgifter för 1993-1997. Dessa speglar för-    andra kommuner och därför har staden inte för-
40560:  ändringen i kommunernas ekonomiska situation        satts i en ofördelaktigare ställning än andra vid
40561:  utgående från uppgifter om det faktiska utfallet.   beviljandet av finansieringsunderstöd för 1998.
40562: 
40563:      Helsingforsden 26 januari 1999
40564: 
40565:                                                                            Minister Jouni Backman
40566: 1
40567: 1
40568: 
40569: 
40570: 
40571: 
40572:     1
40573:     1
40574:                                          KK 1509/1998 vp
40575: 
40576: Kirjallinen kysymys 1509
40577: 
40578: 
40579: 
40580: 
40581:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Verotustietojen säilyttämisajasta
40582: 
40583: 
40584: 
40585:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40586: 
40587:     Verotusasiakirjoja säilytetään saamani tiedon      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40588: mukaan nykyisin vain 5-10 vuotta. Kyseinen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40589: aika on kovin lyhyt monessakin mielessä, sillä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40590: ensinnäkin monissa tapauksissa verotettavan it-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40591: sensä intressissä on saada omia verotustietojaan
40592: pitemmältä ajalta. Myös tiettyyn verotukseen                  Miten Hallitus suhtautuu näkemyk-
40593: liittyvien rikosoikeudellisten seuraamusten van-           seen siitä, että verotusasiakirjojen säilyt-
40594: henemisajat ovat pitempiä kuin nykyinen vero-              tämisaikaa pitäisi nostaa nykyisestä 15
40595: tusasiakirjojen säilytysaika. Verotusasiakirjojen          vuoteen?
40596: säilyttämisajan pitäisi mielestäni olla vähintään
40597: 15 vuotta.
40598:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
40599: 
40600:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
40601: 
40602: 
40603: 
40604: 
40605: 280043
40606: 2                                           KK 1509/1998 vp
40607: 
40608: 
40609: 
40610: 
40611:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40612: 
40613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          laisia toiveita ole asiakkaidenkaan taholta juuri
40614: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kuulunut. Osa verotusasiakirjoista säilytetään
40615: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kuitenkin pidempään, sillä ne siirretään kansal-
40616: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          lisarkiston haltuun tutkijoiden käyttöön. Vero-
40617: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           luettelot puolestaan säilytetään pysyvästi vero-
40618: n:o 1509:                                               hallinnossa.
40619:                                                             Verotusasiakirjojen säilytysajan pidentämi-
40620:           Miten Hallitus suhtautuu näkemyk-             nen ei olisi järkevää myöskään kustannussyistä.
40621:        seen siitä, että verotusasiakirjojen säilyt-     Jo nyt verohallinto lienee Suomen suurin arkis-
40622:        tämisaikaa pitäisi nostaa nykyisestä 15          tonpitäjä yli sadalla hyllykilometrillään. Arkis-
40623:        vuoteen?                                         tojen kasvattaminen lisäisi verohallinnon kus-
40624:                                                         tannuksia aivan liian paljon siihen vähäiseen
40625:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            hyötyyn verrattuna, jonka muutamat verohallin-
40626: vasti seuraavaa:                                        non asiakkaat kokisivat saaneensa säilytysajan
40627:                                                         pidentämisestä. Jokaisella verovelvollisella on
40628:    Verotusasiakirjojen säilytysaika on nykyään          sitä paitsi halutetessaan mahdollisuus säilyttää
40629: tavallisesti viisi vuotta, ellei asia ole esimerkiksi   esimerkiksi veroilmoituksensa jäljennökset ja
40630: valituksen vuoksi pidempään vireillä. Tämä vas-          muut verottajalle toimittamaosa tai tältä saa-
40631: taa verohallinnon tarpeita, sillä jälkiverotusoi-        mansa asiakirjat niin kauan kuin hän itse pitää
40632: keus edellyttää nykyisen pituista säilytysaikaa.         sitä tarpeellisena. Hallitus kuitenkin seuraa tilan-
40633: Säilytysajan pidentämiseen ei ole verohallinnon          netta kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta.
40634: omien tarpeiden näkökulmasta aihetta, eikä täl-
40635: 
40636:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1999
40637: 
40638:                                                                                Ministeri Jouko Skinnari
40639:                                          KK 1509/1998 vp                                             3
40640: 
40641: 
40642: 
40643: 
40644:                                        Tili Riksdagens Talman
40645: 
40646:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tryckts från kundernas sida. En del av beskatt-
40647: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         ningshandlingarna förvaras dock längre, efter-
40648: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     som de övergår i riksarkivets besittning och ställs
40649: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-     tili forskarnas disposition. Skattelängderna å sin
40650: ga spörsmål nr 1509:                                sida förvaras permanent hos skatteförvaltning-
40651:                                                     en.
40652:           Hur förhåller sig Regeringen tili att         En förlängning av förvaringstiden för beskatt-
40653:        uppfattningen att förvaringstiden för be-    ningshandlingar vore inte heller förnuftigt av
40654:        skattningshandlingar bör förlängas tili 15   kostnadsskäl. Redan nu torde skatteförvaltning-
40655:        år?                                          en vara den instans som håller sig med landets
40656:                                                     största arkiv, över hundra hyllkilometer. Att ut-
40657:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       öka arkiven skulle öka skatteförvaltningens
40658: anföra följande:                                    kostnader i alltför stor utsträckning i förhållande
40659:                                                     tili den begränsade nytta som några få av skatte-
40660:    F örvaringstiden för beskattningshandlingar      förvaltningens kunder kunde ha av en förlängd
40661: är för närvarande vanligen fem år, om inte ären-    förvaringstid. Varje skatteskyldig kan dessutom
40662: det t.ex. på grund av besvär är anhängigt längre    om han eller hon så önskar förvara t.ex. kopior
40663: tid. Detta motsvarar skatteförvaltningens behov,    av sin skattedeklaration och andra handlingar
40664: då efterbeskattningsrätten förutsätter den förva-   som sänts tili eller erhållits av beskattaren så
40665: ringstid som nu gäller. En förlängning av förva-    länge han eller hon själv anser det vara nödvän-
40666: ringstiden är inte befogad med tanke på skatte-     digt. Regeringen kommer dock att följa läget ur
40667: förvaltningens egna behov, och sådana önskemål      den synvinkel som spörssmålsställaren avser.
40668: har inte heller i någon större utsträckning ut-
40669: 
40670:      Helsingfors den 29 januari 1999
40671: 
40672:                                                                           Minister Jouko Skinnari
40673:                                            KK 1510/1998 vp
40674: 
40675: Kirjallinen kysymys 1510
40676: 
40677: 
40678: 
40679: 
40680:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Vakuuden vaatimisesta luvanvaraisilta pe-
40681:                                        rintätoimistoilta
40682: 
40683: 
40684:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40685: 
40686:    Eduskunta hyväksyi hiljattain lain, joka sisälsi   riittävät vakuudet perintätehtävän antaneen toi-
40687: muun muassa säännöksen perintätoimistojen lu-         meksiantajan nimiin perittyjen varojen suhteen.
40688: vanvaraisuudesta. Samassa yhteydessä eduskun-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40689: nassa esitettiin myös, että luvanvaraisten perin-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40690: tätoimistojen pitäisi asettaa ennen toiminnan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40691: aloittamista riittävä vakuus päämiehensä eli pe-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40692: rintätehtävän antajan saamisten turvaamiseksi.
40693: Tätä ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi.                     Aikooko Hallitus perintätoimen uu-
40694:    Yksityisten perintätoimistojen tehtävät tule-             distamiseen liittyen antaa lakiesityksen,
40695: vat kuitenkin laajenemaan myös julkisyhteisöjen              jonka mukaan luvanvaraista perintätoi-
40696: antamiin perintätehtäviin. Tästä syystä olisi erit-          mintaa harjoittavan toimiston on ennen
40697: täin perusteltua säätää laki, joka määräisi luvan            toiminnan aloittamista annettava riittävä
40698: saaneen yksityisen perimistoimiston antamaan                 vakuus perintätoimessa kertyneiden va-
40699:                                                              rojen turvaamiseksi?
40700: 
40701:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1999
40702: 
40703:                                    Sulo Aittoniemi /kesk
40704: 
40705: 
40706: 
40707: 
40708:  280043
40709: 2                                       KK 1510/1998 vp
40710: 
40711: 
40712: 
40713: 
40714:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
40715: 
40716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ei sisältynyt ehdotusta, jonka mukaan luvanva-
40717: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       raisen perintätoiminnan harjoittajan olisi asetet-
40718: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tava maksukyvyttömyytensä varalta vakuus.
40719: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      Lakiehdotusta valmisteltaessa vakuuden asetta-
40720: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       misvelvollisuuden osalta päädyttiin kielteiseen
40721: n:o 1510:                                           kantaan niillä seikkaperäisillä perustetuilla, jot-
40722:                                                     ka on mainittu esityksen yleisperusteluissa koh-
40723:           Aikooko Hallitus perintätoimen uu-        dassa "Perintätoiminnan harjoittajan vakavarai-
40724:        distamiseen liittyen antaa lakiesityksen,    suuden turvaaminen".
40725:        jonka mukaan luvanvaraista perintätoi-           Eduskunnan talousvaliokunta toivoi mietin-
40726:        mintaa harjoittavan toimiston on ennen       nössään (TaVM 34/1998 vp), että valtioneuvosto
40727:        toiminnan aloittamista annettava riittävä    selvittää ehdotetun lain säännösten toimivuutta
40728:        vakuus perintätoimessa kertyneiden va-       saatavien kokemusten mukaan ja ryhtyy mah-
40729:        rojen turvaamiseksi?                         dollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin.
40730:                                                         Hyväksyessään lain perintätoiminnan luvan-
40731:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        varaisuudesta 11 päivänä joulukuuta 1998 edus-
40732: vasti seuraavaa:                                    kunta on ratkaissut kysymyksen vakuuden aset-
40733:                                                     tamisvelvollisuudesta. Hallitus kuitenkin seuraa
40734:   Hallitus antoi eduskunnalle 16 päivänä loka-      luvanvaraista perintätoimintaa koskevan lain
40735: kuuta 1998 esityksen laiksi perintätoiminnan lu-     tultua voimaan säännösten toimivuutta talous-
40736: vanvaraisuudesta (HE 178/1998 vp). Esitykseen        valiokunnan edellyttämällä tavalla.
40737: 
40738:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1999
40739:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
40740:                                            KK 1510/1998 vp                                              3
40741: 
40742: 
40743: 
40744: 
40745:                                         Tili Riksdagens Talman
40746: 
40747:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            178/1998 rd). 1 propositionen ingick inget förslag
40748: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            om att den som bedriver tillståndspliktig indriv-
40749: medlem av srarsrådet översänt följande av riks-        ningsverksamhet skall ställa säkerhet för den
40750: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-        händelse att han blir inso1vent. När 1agförslaget
40751: ga spörsmå1 nr 1510:                                   bereddes, togs en negativ ståndpunkt tili skyldig-
40752:                                                        heten att ställa säkerhet med de detaljerade moti-
40753:           Har Regerigen för avsikt att med an-         veringar som nämns i punkten "Tryggande av att
40754:        knytning tili förnyandet av indrivnings-        den som bedriver indrivningsverksamhet är so1-
40755:        verksamheten avge en proposition med            vent" i propositionens allmänna motivering.
40756:        ett lagförslag, enligt vilket en byrå som          1 sitt betänkande (EkUB 34/1998 rd) ser riks-
40757:        bedriver tillståndspliktig indrivnings-         dagens ekonomiutskott gärna att statsrådet utre-
40758:        verksamhet skall ställa tillräcklig säker-      der hur de föreslagna lagbt:si mmelserna funge-
40759:        het för att trygga de mede1 som flyter in av    rar så snart erfarenheter finns att tillgå och vid
40760:        indrivningsverksamheten innan verk-             behov vidtar nödvändiga åtgärder.
40761:        samheten inleds?                                   När riksdagen den 11 december 1998 antog
40762:                                                        lagen om tillståndsplikt för indrivningsverksam-
40763:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          het, avgjorde den frågan om skyldigheten att
40764: anföra följande:                                       ställa säkerhet. Sedan lagen om tillståndsp1ikt för
40765:                                                        indrivningsverksamhet har trätt i kraft, kommer
40766:     Den 16 oktober 1998 före1ade regeringen riks-      regeringen emellertid att utreda hur bestämme1-
40767: dagen en proposition med förs1ag tili lag om           serna fungerar i enlighet med vad ekonomiut-
40768: tillståndsplikt för indrivningsverksamhet (RP          skottet förutsätter.
40769: 
40770:      Helsingfors den 4 februari 1999
40771: 
40772:                                                       Hande1s- och industriminister Antti Kalliomäki
40773:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025